549300R0VN9C371W0E07-2025-12-31-fi

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |4

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen vuosi 2025

Suluissa esitetyt luvut viittaavat vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan, ellei muuta ole mainittu. Konsernin ja

Mineraalit-segmentin tuloslaskelman ja saatujen tilausten sekä tilauskannan vertailuluvut on oikaistu johtuen

Metals & Chemical Processing -liiketoiminnan uudelleenluokittelusta osaksi jatkuvia toimintoja 1.7.2025 alkaen.

Toimintaympäristö

Markkina-aktiviteetti Metson asiakastoimialoilla oli tasaisen vahvaa vuoden 2025 aikana. Tariffit ja muu

makrotalouden epävarmuus aiheuttivat kuitenkin edelleen hitautta asiakkaiden uusiin laitehankintoihin liittyviin

investointipäätöksiin.

Mineraalit-segmentissä tarjouspyyntöjen määrä pysyi korkealla tasolla koko vuoden, kun asiakkaat

suunnittelivat aktiivisesti yhteiskunnan sähköistymisen edellyttämien metallien tuotannon kasvattamista.

Kehitystä tukivat erityisesti kuparin ja kullan korkeat markkinahinnat. Segmentin jälkimarkkinakysyntä oli vahvaa

läpi vuoden, ja sitä vauhdittivat kaivosten korkeat käyttöasteet. Positiivista oli myös se, että tuotannon

tehostamiseen ja laiteuusintoihin liittyvien palveluiden kysyntä kasvoi selvästi edellisvuodesta.

Kivenmurskausmarkkinoilla kulunut vuosi oli edellisvuotta parempi erityisesti Euroopan markkinoilla. Pohjois-

Amerikassa tariffit lisäsivät epävarmuutta vuoden aikana, vaikka markkinatilanteeseen vaikutti positiivisesti

jakelijoiden varastotasojen normalisoituminen. Muilla markkinoilla, kuten Kiinassa ja Etelä-Amerikassa,

aktiviteetti oli pääosin edellisvuoden tasolla.

Avainluvut


Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Saadut tilaukset*	5 471	5 278	4
Jälkimarkkinaliiketoiminnan saadut tilaukset*	3 000	2 904	3
% saaduista tilauksista*	55	55	–
Tilauskanta*	3 457	3 223	7
Liikevaihto*	5 240	5 026	4
Jälkimarkkinaliiketoiminnan liikevaihto*	2 805	2 846	-1
% liikevaihdosta*	54	57	–
Oikaistu EBITA*	829	830	0
% liikevaihdosta*	15,8	16,5	–
Liikevoitto*	735	749	-2
% liikevaihdosta*	14,0	14,9	–
Osakekohtainen tulos, jatkuvat liiketoiminnot, euroa*	0,58	0,61	-5
Osakekohtainen tulos, euroa*	0,51	0,40	28
Liiketoiminnan kassavirta	974	576	69
Nettovelkaantumisaste	40,8	44,9	–
Nettovelka / käyttökate, viimeiset 12 kk*	1,2	1,3	–
Henkilöstö kauden lopussa	17 982	16 832	7

*Vertailukauden 2024 luvut on oikaistu. Lisätietoja liitetiedossa 5.5. lopetetut toiminnot.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |5

Taloudellinen tulos

Konsernin saadut tilaukset kasvoivat 4 % ja olivat yhteensä 5 471 miljoonaa euroa (5 278 miljoonaa euroa).

Laitetilaukset kasvoivat 4 % ja jälkimarkkinaliiketoiminnan tilaukset kasvoivat 3 % edellisvuoteen verrattuna.

Konsernin liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 5 240 miljoonaa euroa (5 026 miljoonaa euroa). Tilauskanta oli vuoden

lopussa 3 457 miljoonaa euroa (3 223 miljoonaa euroa).

Oikaistu EBITA oli 829 miljoonaa euroa (830 miljoonaa euroa) ja oikaistu EBITA-marginaali oli 15,8 %

liikevaihdosta (16,5 %). Liikevoitto (EBIT) oli yhteensä 735 miljoonaa euroa eli 14,0 % liikevaihdosta (749

miljoonaa euroa ja 14,9 %), mihin sisältyy -14 miljoonan euron oikaisut (-14 miljoonaa euroa). Tulos ennen

veroja oli 636 miljoonaa euroa (670 miljoonaa euroa). Efektiivinen veroaste oli 24 % (24 %). Osakekohtainen

tulos jatkuvista toiminnoista oli 0,58 euroa (0,61 euroa).

Liiketoiminnan kassavirta kasvoi 974 miljoonaan euroon (576 miljoonaa euroa).

Valuuttakurssien ja rakenteellisten muutosten vaikutus saatuihin tilauksiin


Milj. euroa, %	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
2024*	1 231	4 046	5 278
Orgaaninen kasvu kiinteillä valuuttakursseilla, %	6	6	6
Valuuttakurssien muutokset, %	-3	-4	-4
Rakenteelliset muutokset, %	4	0	1
Muutos yhteensä, %	7	3	4
2025	1 317	4 154	5 471

Valuuttakurssien ja rakenteellisten muutosten vaikutus liikevaihtoon


Milj. euroa, %	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
2024*	1 207	3 819	5 026
Orgaaninen kasvu kiinteillä valuuttakursseilla, %	4	6	6
Valuuttakurssien muutokset, %	-3	-3	-3
Rakenteelliset muutokset, %	4	1	2
Muutos yhteensä, %	5	4	4
2025	1 266	3 974	5 240

*Vertailukauden 2024 luvut on oikaistu. Lisätietoja liitetiedossa 5.5. lopetetut toiminnot.

Taloudellinen asema

Korolliset nettovelat olivat vuoden lopussa 1 092 miljoonaa euroa (1173 miljoonaa euroa).

Nettovelkaantuneisuusaste oli 40,8 % (44,9 % ) ja velkaantumisaste 35,4 % (35,9 %). Omavaraisuusaste oli 41,6

% (41,5 %).

Yhtiön maksuvalmius pysyi vahvana. Rahoista ja pankkisaamisista koostuvat likvidit varat olivat 501 miljoonaa

euroa (431 miljoonaa euroa). Talletuksia ja arvopapereita, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta, ei ollut

vuoden 2025 lopussa (0 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Yhtiöllä on pankkeja sitova syndikoitu 700 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2030, ja

johon sisältyy rahoituksen hintaan vaikuttavia vastuullisuustavoitteita. Limiitti oli vuoden lopussa kokonaan

nostamatta. Metsolla on myös 600 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, joka oli käyttämättä

joulukuun lopussa. Yhtiön liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen ulkona olevan määrän tasearvo oli

joulukuun lopussa 1 060 miljoonaa euroa (892 miljoonaa euroa).

Vuoden 2025 aikana yhtiö toteutti seuraavat rahoitusjärjestelyt:

• Uusi 700 miljoonan vastuullisuustavoitteisiin sidottu 2030 erääntyvä valmiusluottosopimus, joka korvasi

aikaisemman 600 miljoonan euron luottolimiitin

• Maturiteettiprofiilin strukturointi, jossa yhtiö osti vapaaehtoisella tarjousmenettelyllä 130 miljoonan euron

arvosta ulkona olevaa vuonna 2027 erääntyvää 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa. Samanaikaisesti

yhtiö laski liikkeelle uuden 300 miljoonan euron vuonna 2032 erääntyvän joukkovelkakirjan, minkä

kuponkikorko on 3,75%.

Lainojen ja johdannaisten keskimääräinen korko oli vuoden lopussa 3,3 %. Korollisten velkojen duraatio, pois

luettuna leasingvastuut sekä Kivenmurskauksen teknologiakeskuksen rahoitusjärjestely, oli 2,5 vuotta ja

keskimääräinen maturiteetti 3,6 vuotta.

Metson vuonna 2023 liikkeeseen laskeman vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan (ISIN

XS2717378231) vastuullisuusmittarit ovat omien toimintojen scope 1 ja 2 ‑päästöt (alkuperäisen

vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan vertailuvuosi 2022: 48 944 tCO₂e) sekä yhtiön kaikkien

toimittajien osuus hankinnoista, joilla on tieteeseen perustuvat päästötavoitteet tai vastaava todennettavissa

oleva päästövähennystavoite. Vuonna 2025 scope 1 ja 2 ‑päästöt olivat 30 111 tCO₂e, mikä tarkoittaa 38,5 %:n

vähennystä alkuperäiseen joukkovelkakirjalainan vertailutasoon verrattuna, ja kaikkien edellä mainitun

tavoitteen omaavien toimittajien osuus hankinnoista oli 35,3%. Näin ollen Metso saavutti 30%:n tavoitteen

vuonna 2025.

Metsolla on Moody'sin pitkäaikaisen liikkeeseenlaskijan ”Baa2”-luottoluokitus positiivisilla näkymillä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |6

Raportointisegmentit: Kivenmurskaus

Avainluvut


Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Saadut tilaukset	1 317	1 231	7
Jälkimarkkinaliiketoiminnan saadut tilaukset	419	431	-3
% saaduista tilauksista	32	35	–
Tilauskanta	433	439	-1
Liikevaihto	1 266	1 207	5
Jälkimarkkinaliiketoiminnan liikevaihto	403	419	-4
% liikevaihdosta	32	35	–
Oikaistu EBITA	196	198	-1
% liikevaihdosta	15,5	16,4	–
Liikevoitto	169	179	-6
% liikevaihdosta	13,4	14,8	–

Saadut tilaukset kasvoivat 7 % ja olivat yhteensä 1 317 miljoonaa euroa. Kasvu tuli Pohjois-Amerikan ja

Euroopan markkinoilta. Pohjois-Amerikassa tilauskasvua vauhdittivat yritysostot, kun taas Euroopassa

aktiviteetti oli vilkkaampaa edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi 5 %. Laiteliiketoiminnan liikevaihto

kasvoi 10 %, kun taas jälkimarkkinaliiketoiminnan liikevaihto laski 4 % edellisvuoteen verrattuna. Oikaistu EBITA

oli 196 miljoonaa euroa (198 miljoonaa euroa) ja oikaistu EBITA-marginaali oli 15,5 % liikevaihdosta (16,4 %).

Matalampi kannattavuus johtui laitteiden korkeammasta osuudesta myynnin jakaumassa.

Raportointisegmentit: Mineraalit

Avainluvut


Milj. euroa	2025	2024	Muutos %
Saadut tilaukset*	4 154	4 046	3
Jälkimarkkinaliiketoiminnan saadut tilaukset*	2 581	2 473	4
% saaduista tilauksista*	62	61	–
Tilauskanta*	3 024	2 784	9
Liikevaihto*	3 974	3 819	4
Jälkimarkkinaliiketoiminnan liikevaihto*	2 402	2 427	-1
% liikevaihdosta*	60	64	–
Oikaistu EBITA*	680	665	2
% liikevaihdosta*	17,1	17,4	–
Liikevoitto*	616	570	8
% liikevaihdosta*	15,5	14,9	–

*Vertailukauden 2024 luvut on oikaistu. Lisätietoja liitetiedossa 5.5. lopetetut toiminnot.

Saadut tilaukset kasvoivat 3 % edellisvuodesta jälkimarkkina- ja isojen laitetilausten tukemana.

Jälkimarkkinaliiketoiminnan tilaukset kasvoivat 4 %, ja erityisesti laiteuusintojen ja modernisointien kysyntä oli

korkeampi edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi 4 % ja oli yhteensä 3 974 miljoonaa euroa.

Laiteliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 13 % ja jälkimarkkinaliiketoiminnan liikevaihto laski 1 %. Oikaistu EBITA oli

680 miljoonaa euroa (665 miljoonaa euroa), ja oikaistu EBITA-marginaali oli 17,1 % liikevaihdosta (17,4 %). Lasku

johtui ensisijaisesti laitteisiin painottuneesta myynnin jakaumasta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |7

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit lukuun ottamatta käyttöoikeusomaisuutta olivat 196 miljoonaa euroa. Keskeisiä

investointeja olivat uusi Kivenmurskauksen teknologiakeskus Suomessa sekä uudet palvelukeskukset Pohjois-

Amerikassa ja tuotantolaitos Romaniassa.

Tutkimus ja kehitys

T&K-kulut ja -investoinnit olivat 122 miljoonaa euroa eli 2,3 % liikevaihdosta.

Keksinnöt ja patentit


Kappaletta	2025	2024
Keksintöilmoitukset	215	175
Patenttihakemukset (mukaan lukien hyödyllisyysmallit)	2 107	2 116
Voimassa olevat yksittäiset patentit, tilanne 31.12.	7 963	7 924
Patenttisuojan piirissä olevat keksinnöt, tilanne 31.12.	1 070	1 058

Hallinnointi ja palkitseminen

Metson varsinainen yhtiökokous 2025

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 24.4.2025 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen maksaa

tilikaudelta 2024 osinkona 0,38 euroa osakkeelta kahdessa 0,19 euron erässä. Maksupäivät olivat 6.5.2025 ja

31.10.2025.

Hallituksen kokoonpano ja palkkiot

Yhtiökokous vahvisti Metson hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Nykyisistä hallituksen jäsenistä Brian

Beamish, Klaus Cawén, Terhi Koipijärvi, Niko Pakalén, Reima Rytsölä, Kari Stadigh ja Arja Talma valittiin

uudelleen hallitukseen ja Anders Svensson ja Eriikka Söderström valittiin hallituksen uusiksi jäseniksi

toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsi uudelleen

hallituksen puheenjohtajaksi Kari Stadighin ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Klaus Cawénin toimikaudeksi,

joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan sama kiinteä vuosipalkkio kuin aiemmalla toimikaudella

seuraavasti:

• Puheenjohtajalle 176 500 euroa

• Varapuheenjohtajalle 88 300 euroa

• Muille hallituksen jäsenille 71 500 euroa kullekin

Lisäksi hallituksen jäsenistä valittaville hallituksen valiokuntien jäsenille maksettiin samat lisäpalkkiot kuin

aiemmalla toimikaudella seuraavasti:

• Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajalle 26 300 euroa

• Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenille 10 850 euroa kullekin

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajalle 13 200 euroa

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenille 5 430 euroa kullekin

Vuosipalkkion saannin edellytyksenä hallituksen jäsenen tuli suoraan yhtiökokouksen päätökseen perustuen

hankkia 20 prosentilla tai 40 prosentilla kiinteästä kokonaisvuosipalkkiostaan Metso Oyj:n osakkeita

markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Hankinta toteutettiin 28.4.2025.

Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksettavat kokouspalkkiot seuraavasti:

900 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii matkustamista enintään Pohjoismaiden sisällä, 1 800 euroa

kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereen sisäistä matkustamista, 3 000 euroa kokoukselta, johon

osallistuminen vaatii mantereiden välistä matkustamista ja 900 euroa kokoukselta, johon osallistutaan etänä.

Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy valittiin uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi toimikaudeksi, joka päättyy

vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Ernst & Young Oy nimitti KHT Toni Halosen

päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän tilintarkastajan

kohtuullisen laskun mukaisesti.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotusten mukaisesti hallituksen valtuuttamisen päättämään yhteensä

enintään 82 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista

nykyisistä osakkeista, ja hallituksen valtuuttamisen päättämään osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisen ehdoista.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |8

Metson johtoryhmän nimitykset

Metso nimitti 7.1. Pasi Kycklingin yhtiön talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) ja johtoryhmän jäseneksi. Kyckling

aloitti tehtävässään huhtikuussa 2025.

Metso nimitti 11.11. Teija Saaren yhtiön henkilöstöjohtajaksi (CPO) ja johtoryhmän jäseneksi. Saari aloittaa

tehtävässään 1. maaliskuuta 2026.

Nimitysten jälkeen Metson johtoryhmä on koostunut seuraavista jäsenistä:

Sami Takaluoma, toimitusjohtaja

Pasi Kyckling, talous- ja rahoitusjohtaja

Markku Simula, johtaja, Kivenmurskaus-liiketoiminta-alue

Piia Karhu, johtaja, Mineraalit-liiketoiminta-alue

Heikki Metsälä, johtaja, Palvelut-liiketoiminta-alue

Saso Kitanoski, johtaja, Kulutusosat-liiketoiminta-alue

Claudia Genin, Chief Growth Officer

Hannele Järvistö, väliaikainen henkilöstöjohtaja

Nina Kiviranta, lakiasiainjohtaja

Henkilöstö

Metson palveluksessa oli vuoden 2025 lopussa 17 982 työntekijää (16 832 työntekijää).

Henkilöstö alueittain


	Osuus, %
Eurooppa	32
Pohjois- ja Keski-Amerikka	13
Etelä-Amerikka	26
Aasian ja Tyynenmeren alue	14
Afrikka, Lähi-itä ja Intia	15
Yhteensä	100

Muut merkittävät tapahtumat vuonna 2025

Seulontaliiketoiminnan hankinta Kiinassa

Metso ilmoitti 10.2. ostavansa Selm (Beijing) Technology Co., Ltd:n seulontaliiketoiminnan, toiminnot sekä

keskeiset omaisuuserät. Yhdistämällä ostetun liiketoiminnan nykyiseen seulontalaitteiden ja -osien sekä korjaus-

ja huoltopalveluiden asiantuntemukseensa Metso voi paremmin palvella kaivos- ja kiviainesasiakkaita Kiinassa.

Selmin tarjonta koostuu kaivos- ja kiviainesseuloista ja -teknologioista, mukaan lukien hienoseulontaratkaisut.

Yhtiöllä on noin 180 työntekijää, ja sen toimipaikka sijaitsee Shenyangissa, Koillis-Kiinassa. Yrityskauppa saatiin

päätökseen heinäkuussa.

Pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän mukainen omien osakkeiden luovutus

Metso luovutti 20.3. yhteensä 409 427 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta 163 avainhenkilölle

suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP 2022–2024) ja ehdollisen osakepalkkio-ohjelman (RSP 2022–

2024) puitteissa. Osakkeiden luovuttaminen perustuu 25.4.2024 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen

hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Vuosikertomus 2024

Vuosikertomus vuodelta 2024 julkaistiin 26.3. Sen neljä osiota ovat liiketoimintakatsaus, taloudellinen katsaus,

selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja palkitsemisraportti.

Swiss Tower Mills Mineralsin hankinta

Metso sai 2.4. päätökseen pitkäaikaisen kumppaninsa Swiss Tower Mills Minerals AG:n (STM) ostamisen. Metso

omisti aiemmin yhtiöstä 15 prosentin vähemmistöosuuden. Yritysosto vahvisti Metson asemaa johtavana

kaivosteollisuuden murskaus- ja jauhatusratkaisujen toimittajana.

Uusi 700 miljoonan euron valmiusluotto

Metso allekirjoitti 29.4. uuden 700 miljoonan euron kestävyystavoitteisiin sidotun valmiusluottosopimuksen,

mikä korvaa aiemman 600 miljoonan euron luottolimiitin. Viisivuotinen syndikoitu valmiusluottosopimus sisältää

kaksi jatko-optiota jatkaa lainaa vuosi kerrallaan pankkien suostumuksella ja sitä käytetään yhtiön yleisiin

rahoitustarpeisiin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |9

300 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina

Metso laski liikkeeseen 21.5. senior-ehtoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan osana EMTN (Euro Medium

Term Note) -ohjelmaansa. Toukokuussa 2032 erääntyvän joukkovelkakirjalainan määrä on 300 miljoonaa euroa,

ja sen kiinteä korko on 3,750 prosenttia. Joukkovelkakirjalaina listattiin Luxemburgin pörssiin. Saatuja varoja

käytettiin yhtiön velkojen osittaiseen takaisinmaksuun Metson 19.5.2025 julkistaman takaisinostotarjouksen

yhteydessä. Tarjous koski vuonna 2027 erääntyvää, 300 miljoonan euron suuruista 4,875 prosentin

joukkovelkakirjalainaa. Lisäksi varoja käytettiin nykyisten velkojen uudelleenrahoitukseen ja yhtiön yleisiin

rahoitustarpeisiin.

Ferrous-liiketoiminnan myynti

Metso allekirjoitti 30.5. sopimuksen Ferrous-liiketoimintansa myynnistä kansainväliselle metalliteollisuuden

teknologioita ja palveluja tarjoavalle SMS groupille. Noin 180 työntekijää, jotka työskentelevät pääasiassa

Saksassa, Intiassa ja Kiinassa, siirtyi SMS Groupiin, kun kauppa saatettiin päätökseen raportointijakson

päättymisen jälkeen 5. tammikuuta 2026.

Uusi palvelukeskus Länsi-Kanadaan

Metso ilmoitti 6.6. rakentavansa uuden palvelukeskuksensa Länsi-Kanadaan. Keskuksen arvioidaan olevan

toiminnassa vuoden 2026 alussa.

Uusi seulatehdas Romaniassa

Metso ilmoitti 3.7. laajentavansa kiinteiden seulojen tuotantoaan perustamalla uuden valmistuskeskuksen

Oradeaan, Romaniaan. Investointi tukee seulaliiketoiminnan kasvustrategiaa lisäämällä kapasiteettia ja

parantamalla asiakasläheisyyttä sekä palvelukykyä Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä sijaitseville

asiakkaille.

TL Solutionin hankinta

Metso ilmoitti 4.7. vahvistavansa myllynvuorausten kierrätysteknologian kehitystä ja asiakaspalvelukykyään

allekirjoittamalla sopimuksen TL Solutionin kierrätysliiketoiminnan ja induktiokuumennusteknologian

ostamisesta. TL Solutions on yksityisomisteinen, Oulussa toimiva yritys, joka on aiemmin tehnyt yhteistyötä

Metson kanssa kierrätysteknologian kehityksessä.

Q&R Industrial Hoses -yhtiön hankinta

Metso allekirjoitti 16.9. sopimuksen australialaisen Q&R Industrial Hoses -yhtiön ostamisesta. Yhtiö on

yksityisomisteinen ja erikoistunut puristusventtiilien kumitiivisteisiin, kumisiin lietteenkäsittelyletkuihin sekä

muihin kumituotteisiin ja -pinnoitteisiin.

Päivitetty strategia ja uudet taloudelliset tavoitteet

Metson hallitus hyväksyi 24.9. yhtiölle päivitetyn strategian kaudelle 2026–2030. Samalla hallitus päätti uusista

taloudellisista tavoitteista, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2028 loppuun mennessä. Metson uusi strategia,

We go beyond., perustuu liiketoiminnan kasvuun ja kannattavuuden parantamiseen, asiakaskeskeisyyteen,

markkinajohtajuuteen sekä jälkimarkkinaliiketoiminnan osuuden kasvattamiseen. Strategisia tavoitteita on neljä:

paras asiakaskokemus, jälkimarkkinan korkeampi osuus liikevaihdosta, edelläkävijyys työturvallisuudessa ja

kestävässä kehityksessä sekä taloudellinen erinomaisuus.

Strategian yhteydessä hyväksytyt Metson taloudelliset tavoitteet sisältävät uutena liikevaihdon kasvutavoitteen

ja aiempaa korkeamman kannattavuustavoitteen. Nämä tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoden 2028 loppuun

mennessä:

• Liikevaihdon vuosittainen kasvu (CAGR) vähintään 7 % (uusi tavoite)

• Oikaistu EBITA-marginaali yli 18 % (aiemmin yli 17 % syklin yli)

• Nettovelan ja käyttökatteen suhde (net debt / EBITDA) alle 1,5 (uusi tavoite, korvaa aiemman tavoitteen

säilyttää Investment Grade -luottoluokitus)

• Vuotuinen osinko vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta (ei muutosta)

Pääomamarkkinapäivä 2025

Metson pääomamarkkinapäivä järjestettiin 2.10. Helsingissä ja se keräsi laajan osallistujajoukon analyytikoita,

salkunhoitajia ja pankkikontakteja.

S&P Global Ratingsin luottoluokituksesta luopuminen

Metso päätti 4.11., että sille riittää luottoluokitus yhdeltä palveluntarjoajalta ja lopetti luottoluokitusyhteistyönsä

Standard & Poor’s Global Ratingsin kanssa. Metson kansainvälisenä luottoluokittajana jatkaa Moody's Investors

Service.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |10

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano ja sen ehdotukset yhtiökokoukselle

Metson osakkeenomistajien nimitystoimikunta julkisti 4.12. ehdotuksensa 22.4.2026 pidettäväksi suunnitellulle

varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunta ehdottaa, että Metson hallituksessa olisi yhdeksän jäsentä ja

että hallitukseen valittaisiin uudelleen nykyisistä jäsenistä Klaus Cawén, Terhi Koipijärvi, Niko Pakalén, Kari

Stadigh, Anders Svensson, Eriikka Söderström ja Arja Talma. Brian Beamish ja Reima Rytsölä ovat ilmoittaneet,

etteivät he ole käytettävissä uudelleenvalintaa varten. Nimitustoimikunta ehdottaa, että uusina jäseninä

hallitukseen valittaisiin Matts Rosenberg ja Petra Sundström. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että Kari

Stadigh valittaisiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Klaus Cawén varapuheenjohtajana.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tulla valituiksi hallitukseen. Lisäksi kaikkien on arvioitu olevan

riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista, pois lukien Matts Rosenberg, jonka on

arvioitu olevan riippumaton yhtiöstä mutta ei riippumaton sen merkittävästä osakkeenomistajasta.

Nimitystoimikunta ehdottaa hallitukselle kiinteitä vuosipalkkioita seuraavasti (suluissa nykyinen palkkio):

• Puheenjohtaja 181 000 euroa (176 500 euroa)

• Varapuheenjohtaja 89 500 euroa (88 300 euroa)

• Muut jäsenet 72 500 euroa (71 500 euroa)

Hallituksen jäsenistä valittaville tarkastus- ja riskivaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenille

ehdotetaan maksettavan lisäpalkkioita seuraavasti (suluissa nykyinen palkkio)

• Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 27 000 euroa (26 300 euroa)

• Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenet 11 000 euroa (10 850 euroa)

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja 13 500 euroa (13 200 euroa)

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet 5 500 euroa (5 430 euroa)

Nimitystoimikunta ehdottaa, että vuosipalkkion saannin edellytyksenä hallituksen jäsenen tulee suoraan

yhtiökokouksen päätökseen perustuen hankkia 20 prosentilla tai 40 prosentilla kiinteästä

kokonaisvuosipalkkiostaan Metso Oyj:n osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan

hintaan ja että hankinta toteutetaan kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön osavuosikatsaus ajalta 1.1.–

31.3.2026 on julkistettu.

Nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaan hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksettaisiin

kokouspalkkioita seuraavasti:

• 900 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii matkustamista enintään Pohjoismaiden sisällä

• 1 800 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereen sisäistä matkustamista

• 3 000 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereiden välistä matkustamista

• 900 euroa kokoukselta, johon osallistutaan etänä

Metson hallitus sisällyttää kaikki yllä mainitut ehdotukset vuoden 2026 yhtiökokouskutsuun.

Metson osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat:

• Annareetta Lumme-Timonen, sijoitusjohtaja, Solidium

• Philip Ahlgren, osakas, Cevian Capital AB

• Risto Murto, toimitusjohtaja, Varma

• Mikko Mursula, toimitusjohtaja, Ilmarinen

• Kari Stadigh, Metson hallituksen puheenjohtaja

Metson osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimetään vuosittain yhtiön neljän suurimman rekisteröidyn

osakkeenomistajan edustajat elokuun 15. päivän omistusten perusteella sekä yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Kari Stadigh ei osallistunut hallituksen jäsenten palkkioihin liittyvään päätöksentekoon.

Lastaus- ja kuljetusliiketoiminnan myynti

Metso allekirjoitti 10.12. sopimuksen Suomessa ja Ruotsissa toimivan lastaus- ja kuljetusliiketoimintansa

myymisestä Miilux Oy:lle. Myynti liittyy elokuussa 2025 julkistettuun uutiseen liiketoiminnan arviointiprosessin

käynnistämisestä. Noin 100 työntekijää pääosin Kokkolassa ja Kalajoella Suomessa sekä Luulajassa Ruotsissa

sekä kauppaan liittyvät omaisuus ja tilat siirtyvät uudelle omistajalle. Yrityskauppa saatiin päätöksen

raportointikauden jälkeen helmikuussa 2026.

Uusien ohjelmajaksojen alkaminen Metson johdolle ja avainhenkilöille suunnatuissa pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmissä

Metson hallitus päätti 17.12. uusien ohjelmajaksojen alkamisesta yhtiön seuraavissa osakepohjaisissa pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmissä: Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP) ja ehdollinen

osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Lyhyen tähtäimen riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Nykyinen maailmanmarkkinoiden epävarmuus voi vaikuttaa Metson markkinaympäristöön. Kaupan rajoitukset

ja tullit aiheuttavat riskejä maailmanlaajuiselle talouskasvulle, mikä saattaa asettaa haasteita sekä Metson

asiakkaille että toimittajille. Metso on aktiivisesti lieventänyt tullien vaikutusta toimintaansa laajan

maantieteellisen kattavuutensa avulla, siirtämällä tullimaksuja asiakashintoihin ja optimoimalla hankinta- ja

toimitusketjuansa. Korkeampi epävarmuus voi edelleen vaikuttaa kielteisesti asiakkaiden investointipäätösten

tekoon. On myös muita markkinoihin ja asiakkaisiin liittyviä riskejä, jotka voivat aiheuttaa käynnissä olevien

hankkeiden lykkäämistä, viivästymistä, keskeyttämistä tai lopettamista.

Geopoliittiset jännitteet ja niihin liittyvät kaupan esteet saattavat vaikuttaa maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin

ja Metson kykyyn toimittaa tuotteita aikataulun ja/tai budjetin mukaisesti. Toimittajien taloudellinen asema voi

olla vaarassa käyttöpääomavaatimusten ja kasvavien rahoituskustannusten vuoksi, mikä voi aiheuttaa haasteita

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |11

toimituksiin. Mikäli toimittajat eivät pysty toimittamaan ajoissa eikä yhtiö löydä vaihtoehtoisia toimittajia

vaaditussa ajassa, voi seurauksena olla sopimussakkoja ja/tai -velvoitteita.

Markkinoiden epävarmuus voi vaikuttaa kielteisesti asiakkaiden maksukäyttäytymiseen ja lisätä muun muassa

Metson tuotteisiin, projekteihin ja muihin toimintoihin liittyvien oikeudenkäyntien, oikeudellisten vaatimusten ja

erimielisyyksien riskiä eri puolilla maailmaa.

Vaikka sitovien toimitus- ja ostosopimusten valuuttakurssiriski on suojattu, valuuttakurssivaihtelut voivat

vaikuttaa yhtiön taloudelliseen asemaan.

Tietoturvaan ja kyberuhkiin liittyvät riskit voivat haitata Metson liiketoimintaa.

Projektien toteutuksista johtuvat erimielisyydet ovat Metsolle riski, ja niistä voi koitua lisäkuluja sekä mahdollisia

viivästys- ja/tai takuukorvauksia. Laajojen projektien sopimuksissa esimerkiksi toimitusten viivästymisistä tai

suorituskykypuutteista johtuvat vahingonkorvausvaatimukset voivat olla merkittäviä. Vaikka varaukset on tehty

kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että lisävastuita ei syntyisi.

Metso on osallisena ja saattaa joutua osalliseksi vaateisiin, jotka voivat johtaa tai ovat välimiesmenettelyissä ja

oikeudenkäynneissä. Kansainvälisten sopimusten ja lakien erilainen tulkinta voi aiheuttaa vaateiden tai

oikeudenkäyntien lopputulosten epävarmuutta, mukaan lukien oikeudellisen perustan ja vaatimusten tai

vastuiden määrät koskien käynnissä olevia ja menneitä projekteja. Tiettyjen markkina-alueiden sopimusten

täytäntöönpanokelpoisuus voi olla haastavaa tai vaikeasti ennakoitavaa..

Markkinanäkymät

Metson markkinanäkymissä kuvataan oletettua markkina-aktiviteetin kehitystä seuraavan kuuden kuukauden

ajanjaksolla edelliseen kuuteen kuukauteen verrattuna käyttäen termejä paranee, jatkuu nykyisellä tasolla tai

hidastuu.

Metso odottaa markkina-aktiviteetin jatkuvan nykyisellä tasolla Mineraalit-segmentissä ja Kivenmurskaus-

segmentissä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |12

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä


Metson hallinnointirakenne ......................................................	14
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ...................................	15
Nimitystoimikunnan ehdotukset vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle ...........................	16
Hallitus ja hallituksen valiokunnat ............................................	17
Hallituksen monimuotoisuus ....................................................	19
Hallituksen ja sen valiokuntien työ vuonna 2025 ...................	19
Hallinnointirakenne ....................................................................	20
Vaatimustenmukaisuus ja toimintaperiaatteet (Code of Conduct) .....................................................................	21
Riskienhallinta .............................................................................	23
Sisäinen valvonta ........................................................................	23
Tarkastus .....................................................................................	25
Metson hallitus ...........................................................................	28
Metson johtoryhmä ..................................................................	31

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |13

Metson selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025

Metson selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu voimassa olevan sääntelyn mukaisesti, ja se julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta.

Metso Oyj (”Metso”) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2025 julkaisemaa Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia (”Hallinnointikoodi”), joka on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Metso

noudattaa hallinnointikoodia kokonaisuudessaan. Metson taloudelliset raportit, mukaan lukien

konsernitilinpäätös, laaditaan noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä (IFRS) ja näiden

tulkintaohjeita (IFRIC) sekä Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja Nasdaq Helsingin sääntöjä.

Hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunta on tarkastanut tämän selvityksen.

Tärkeää Metson hallinto- ja ohjausjärjestelmään vaikuttavaa sääntelyä sekä

menettelytapoja

Tärkeää sääntelyä, joka on otettu huomioon tätä selvitystä laadittaessa:

• Osakeyhtiölaki

• Kirjanpitolaki

• Tilintarkastuslaki

• Arvopaperimarkkinalaki

• Markkinoiden väärinkäyttöasetus (”MAR”)

• Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2025; Nasdaq Helsingin ja Finanssivalvonnan säännöt, määräykset ja

ohjeet

Tärkeitä sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja:

• Yhtiöjärjestys

• Toimintaperiaatteet (Code of Conduct)

• Hallinto- ja ohjausjärjestelmän periaatteet

• Metson hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestykset

• Sisäisen tarkastuksen työjärjestys

Lisätietoa Metson hallinnoinnista on saatavilla Metson verkkosivuilta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |14

Metson hallinnointirakenne

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous on Metson ylin päättävä elin. Hallitus valvoo yhtiön johtoa ja toimintaa

sekä päättää merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana vastaa yhtiön johtamisesta

hallituksen hyväksymän strategian ja tavoitteiden sekä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Yhtiön

liiketoiminta-alueet vastaavat yhtiön operatiivisesta liiketoiminnasta yhdessä markkina-alueiden kanssa.

Liiketoiminta-alueilla on määritellyt tavoitteensa, joita ne toteuttavat itse tai yhteistyössä markkina-alueiden

kanssa. Hallitus vastaa siitä, että yhtiö noudattaa hyvää hallintotapaa.

Varsinainen yhtiökokous

Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Hallitus voi kutsua kokouksen koolle omasta aloitteestaan, ja

ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttava koolle myös silloin, jos yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka

edustavat vähintään kymmentä (10) prosenttia kaikista yhtiön osakkeista, sitä vaativat. Varsinainen yhtiökokous

pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen

mukaan sille kuuluvista yhtiökokouksen päätäntävaltaan kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa:

• tilinpäätöksen vahvistaminen

• taseen osoittaman voiton käyttöä, kuten osingonjakoa, koskevat päätökset

• hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan

päättäminen

• hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta päättäminen

• tilintarkastajan ja kestävyysraportin varmentajan valinta sekä päätös tilintarkastajan ja varmentajan palkkioista

• hallintoelinten palkitsemispolitiikka ja palkitsemisraportti (neuvoa-antava päätös)

• muut hallituksen tai osakkeenomistajan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset, kuten

– yhtiöjärjestyksen muuttaminen

– erityisten valtuutusten antaminen hallitukselle (esim. valtuutus päättää lisäosingon maksamisesta,

osakeannista tai yhtiön omien osakkeiden hankinnasta).

Yhtiökokouksen päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Hallinnointikoodin

mukaan hallituksen puheenjohtajan, muiden hallituksen jäsenten ja hallitukseen ehdotettavien uusien jäsenten

sekä toimitusjohtajan ja tilintarkastajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa.

Yhtiökokouskutsu julkistetaan pörssitiedotteena aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa

ennen kokousta. Osakkeenomistajilla, jotka ovat täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n

ylläpitämään yhtiön osakasrekisteriin, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Kukin osake vastaa yhtä ääntä.

Ohjeet hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien osallistumisesta yhtiökokoukseen löytyvät kokouskutsusta.

Yhtiökokous voidaan järjestää yhtiön kotipaikassa (Helsinki), Espoossa tai Vantaalla. Lisäksi yhtiökokous

voidaan järjestää ilman kokouspaikkaa ns. etäkokouksena.

Osakkeenomistajilla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen

käsiteltäväksi, jos sitä vaaditaan kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että se voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Viimeinen mahdollinen aloitteiden toimituspäivä ilmoitetaan Metson verkkosivuilla.

Metson hallintoelimet

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |15

Varsinainen yhtiökokous 2025

Metson varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 24.4.2025. Yhtiökokoukseen ilmoittautuneiden

osakkeenomistajien oli mahdollista seurata kokousta verkkolähetyksen välityksellä, ja osakkeenomistajat

pystyivät myös käyttämään yhtiökokoukseen liittyviä oikeuksiaan äänestämällä ennakkoon. Yhtiökokoukseen

osallistui henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä yhteensä 2 186 osakkeenomistajaa, jotka edustivat

71,8 %:a yhtiön äänistä.

Yhtiökokous päätti valita yhdeksän jäsentä Metso Oyj:n hallitukseen: Kari Stadigh valittiin uudelleen

puheenjohtajaksi, Klaus Cawén varapuheenjohtajaksi sekä Brian Beamish, Terhi Koipijärvi, Niko Pakalén, Reima

Rytsölä ja Arja Talma valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi ja lisäksi Anders Svensson ja Eriikka Söderström

valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi. Hallituksen toimikausi kestää Metson varsinaisen yhtiökokouksen 2026

päättymiseen saakka. Lisäksi yhtiökokous 2025 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden

hankkimisesta sekä osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta.

Lisätietoa Metson yhtiökokouksesta 2025 on saatavilla Metson verkkosivuilla.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on varsinaisen yhtiökokouksen 2013 päätöksellä perustettu Metson

pysyvä toimielin. Nimitystoimikunta vastaa hallituksen jäsenten sekä hallituksen puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan valintaa sekä palkitsemisasioita koskevien ehdotusten valmistelusta ja esittelystä sekä

hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelusta.

Nimitystoimikunta koostuu Metson osakasluetteloon elokuun 15. päivänä merkityn neljän suurimman

osakkeenomistajan nimittämistä edustajista sekä hallituksen puheenjohtajasta. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu

ensimmäisen nimitystoimikunnan kokouksen koolle vuosittaisen nimitysprosessin jälkeen ja toimii

nimitystoimikunnan jäsenenä. Suurimman osakkeenomistajan nimittämä henkilö toimii nimitystoimikunnan

puheenjohtajana, ellei nimitystoimikunta toisin päätä, ja vastaa jatkossa nimitystoimikunnan kokousten

kokoonkutsumisesta.

Lisätietoa nimitystoimikunnasta sekä nimitystoimikunnantyöjärjestys kokonaisuudessaan on saatavilla Metson

verkkosivuilla.

Nimitystoimikunnan kokoonpano ja osaaminen

Metson neljä suurinta osakkeenomistajaa nimittivät 15.8.2025 osakeomistuksen perusteella edustajat

nimitystoimikuntaan alla olevan taulukon mukaisesti. Lisäksi Metson hallituksen puheenjohtaja Kari Stadigh on

nimitystoimikunnan jäsen.

Nimitystoimikunnan jäsenten ammatillinen tausta on seuraava:

Annareetta Lumme-Timonen

Sijoitusjohtaja, Solidium Oy

Koulutus: Diplomi-insinööri, tekniikan tohtori

Solidiumin sijoitusjohtaja 2009 alkaen.

Metson nimitystoimikunnan jäsen 2020 alkaen.

Philip Ahlgren

Osakas, Cevian Capital AB

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Osakas Cevianissa 2023 alkaen.

Metson nimitystoimikunnan jäsen 2023 alkaen.

Risto Murto

Toimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Koulutus: Kauppatieteiden tohtori

Varman toimitusjohtaja 2014 alkaen.

Metson nimitystoimikunnan jäsen 2020 alkaen.

Mikko Mursula

Toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Ilmarisen toimitusjohtaja 2025 alkaen, Ilmarisen varatoimitusjohtaja 2018–2025

Metson nimitystoimikunnan jäsen 2020 alkaen.

Kari Stadigh

Koulutus: Diplomiekonomi, diplomi-insinööri

Ansioluettelo on saatavilla tämän raportin osiossa Metson hallitus.

Metson nimitystoimikunnan jäsen 2020 alkaen.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |16

Sukupuolten edustus nimitystoimikunnassa

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 2025


Osakkeenomistaja	Omistusosuus 15.8.2025	Edustaja		Asema	Läsnäolo kokouksissa 2025
Solidium Oy (Puheenjohtaja)	14,9 %	Annareetta Lumme-Timonen	●	Puheenjohtaja	7/7
Cevian Capital Partners Ltd	7,8 %	Philip Ahlgren	●	Jäsen	7/7
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	4,0 %	Risto Murto	●	Jäsen	7/7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3,4 %	Mikko Mursula	●	Jäsen	7/7
-	-	Kari Stadigh	●	Jäsen	7/7

Nimitystoimikunnan ehdotukset

vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle

Nimitystoimikunta antoi 4.12.2025 Metson hallitukselle ehdotuksensa 22.4.2026 pidettäväksi suunnitellulle

varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Metson hallituksen kokoonpano ja palkitseminen

Hallituksen toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä ja jatkuu seuraavan yhtiökokouksen

päättymiseen saakka. Nimitystoimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksessa olisi yhdeksän jäsentä ja

että hallituksen nykyisistä jäsenistä valittaisiin uudelleen Klaus Cawén, Terhi Koipijärvi, Niko Pakalén, Kari

Stadigh, Anders Svensson, Eriikka Söderström ja Arja Talma. Brian Beamish ja Reima Rytsölä ovat ilmoittaneet,

etteivät ole käytettävissä uudelleenvalintaa varten.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että uusina jäseninä hallitukseen valittaisiin Matts Rosenberg ja Petra Sundström.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että Kari Stadigh valittaisiin jatkamaan hallituksen puheenjohtajana ja Klaus

Cawén varapuheenjohtajana.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tulla valituiksi hallitukseen. Lisäksi heidän on arvioitu olevan

riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Matts Rosenbergia, jonka

on arvioitu olevan riippumaton yhtiöstä, mutta ei riippumaton sen merkittävästä osakkeenomistajasta.

Nimitystoimikunta ehdottaa hallituksen jäsenille seuraavia kiinteitä vuosipalkkioita (nykyinen palkkio suluissa):

• Puheenjohtaja 181 000 euroa (176 500 euroa)

• Varapuheenjohtaja 89 500 euroa (88 300 euroa).

• Muut jäsenet 72 500 euroa (71 500 euroa)

Hallituksen jäsenistä valittaville tarkastus- ja riskivaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenille

ehdotetaan maksettavaksi lisäpalkkioita seuraavasti (nykyinen palkkio suluissa):

• Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 27 000 euroa (26 300 euroa)

• Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenet 11 000 euroa (10 850 euroa) kullekin

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja 13 500 euroa (13 200 euroa)

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet 5 500 euroa (5 430 euroa) kullekin

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |17

Nimitystoimikunta ehdottaa, että vuosipalkkion saannin edellytyksenä hallituksen jäsenen tulee suoraan

yhtiökokouksen päätöksen perusteella hankkia 20 prosentilla tai 40 prosentilla kiinteästä

kokonaisvuosipalkkiostaan Metso Oyj:n osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan

hintaan ja että hankinta toteutetaan kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2026 on

julkistettu.

Nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaan hallituksen ja sen valiokuntien kokouspalkkiot pysyisivät ennallaan:

• 900 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii matkustamista enintään Pohjoismaiden sisällä

• 1 800 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereen sisäistä matkustamista

• 3 000 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereiden välistä matkustamista

• 900 euroa kokoukselta, johon osallistutaan etänä.

Metson hallitus sisällyttää nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaisen yhtiökokouksen 2026

yhtiökokouskutsuun.

Kari Stadigh ei osallistunut hallituksen jäsenten palkkioihin liittyvään päätöksentekoon.

Hallitus ja hallituksen valiokunnat

Hallituksen yleisenä päämääränä on Metson liiketoiminnan ja strategian johtaminen tavalla, joka turvaa

osakkeenomistajille yhtiön arvon merkittävän ja jatkuvan kasvun. Hallitus toimii Suomen osakeyhtiölain ja muun

sovellettavan lainsäädännön mukaisten valtaoikeuksien ja velvollisuuksien rajoissa. Osakeyhtiölain mukaan

hallituksella on yleisvaltuutus tehdä päätöksiä ja ryhtyä toimenpiteisiin asioissa, joita ei ole laissa tai

yhtiöjärjestyksessä säädetty muille yhtiön hallintoelimille.

Hallitus valvoo Metson ja sen toimintojen johtamista. Lisäksi se päättää merkittävistä strategiaan,

investointeihin, toimintamalliin ja rahoitukseen liittyvistä asioista. Hallituksen tärkein tehtävä on Metson

strategisen suunnan, yhtiön toimintojen tehokkuuden ja sen johdon suoriutumisen arviointi. Hallituksen on

toimittava vilpittömästi ja ajettava Metson ja sen kaikkien osakkeenomistajien etuja. Sen toiminta ei saa johtaa

osakkeenomistajien epäoikeudenmukaiseen kohteluun yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Hallituksella on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastus- ja riskivaliokunta sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta.

Hallitus valitsee näiden valiokuntien jäsenet keskuudestaan järjestäytymiskokouksessaan vuosittain ja valvoo

niiden toimintaa vuoden aikana. Valiokunnilla on hallituksen hyväksymät työjärjestykset.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan joko itsearviointina tai ulkopuolisen arvioijan

avulla, siten kuin hallitus katsoo asianmukaiseksi. Arvioinnin tarkoituksena on tarkastella sitä, miten hallitus on

suoriutunut tehtävistään toimikauden aikana, ja luoda perusta hallituksen työn kehittämiselle. Arvioinnin

tulokset raportoidaan nimitystoimikunnalle.

Hallituksen työjärjestyksessä määritellään tarkemmin hallituksen sekä sen yksittäisten jäsenten velvollisuudet

sekä hallituksen käytännön toimintatavat. Hallituksen työjärjestys on kokonaan saatavilla Metson verkkosivuilla.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |18

Hallituksen järjestäytyminen

Hallitus

5–10 jäsentä (puheenjohtaja mukaan lukien)

Enemmistö riippumattomia yhtiöstä

Näistä vähintään kaksi merkittävistä osakkeenomistajista riippumatonta jäsentä

Kokoontuu säännöllisesti, keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa, etukäteen

päätetyn aikataulun mukaisesti.

On päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä

ja heistä yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä

tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Tärkeimmät tehtävät:

Päättää

• tavoitteista ja strategiasta

• sijoituksista ja yrityskaupoista

• organisaatiorakenteesta sekä hyväksyy Metson johtoryhmän jäsenten

nimittämisen ja erottamisen

• takauksista

• kannustinjärjestelmien periaatteista

• konsernin tärkeimmistä politiikoista

Varmistaa

• kirjanpidon ja talousasioiden valvonnan

• taloudellisten raporttien asianmukaisen valmistelun

• kirjanpidon ja taloudellisen suunnittelun, tiedotuksen ja valvontajärjestelmien

sekä riskienhallinnan riittävyyden.

Toimitusjohtajan nimittäminen, arvioiminen, palkitseminen ja mahdollinen

erottaminen.

Yhtiön lähipiiritoimien seuraaminen ja arviointi. Hallitus seuraa ja arvioi

lähipiiritoimia ja päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole Metson tavanomaista

liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin, sekä

huolehtii siitä, että mahdolliset eturistiriidat tulevat asianmukaisesti huomioon

otetuiksi yhtiön päätöksenteossa.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Vähintään kolme jäsentä (puheenjohtaja mukaan lukien)

Enemmistö riippumattomia yhtiöstä

Tärkeimmät tehtävät:

Valmistella ja/tai tehdä ehdotuksia

• toimielinten palkitsemispolitiikasta ja ohjeistuksesta hallitukselle ja

palkitsemisraportista sekä vastata niihin liittyviin kysymyksiin

yhtiökokouksessa

• toimitusjohtajan ja johtoryhmän nimitysasioiden valmisteluun ja

seuraajasuunnitteluun

• muun henkilöstön palkitsemiseen ja organisaation kehittämisen

suunnitteluun.

Arvioida ja valvoa

• palkitsemisjärjestelmien kilpailukykyisyyttä.

Tarkastus- ja riskivaliokunta

Vähintään kolme jäsentä (puheenjohtaja mukaan lukien)

Enemmistö riippumattomia yhtiöstä

Vähintään yhden jäsenen tulee olla

• riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

• laskentatoimen ja tilintarkastuksen asiantuntija.

Tärkeimmät tehtävät:

Tarkastaa, valvoa ja arvioida

• taloudellista raportointia, johdon arvioita ja taloudellisten raporttien

luonnoksia

• kestävyysraporttia, kestävyysraportin valmistelua

• kirjanpito-, vero-, rahoitus- ja riskienhallintapolitiikkoja ja -käytäntöjä

• riskienhallintajärjestelmää

• oikeudellisia riita-asioita sekä vaatimustenmukaisuusraportointia ja niihin

liittyviä korjaavia toimenpiteitä

• ESG-asioita: vastuullisuustavoitteita ja -raportointia, ihmisoikeuspolitiikkaa ja

-ohjelmaa sekä selvitystä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

• kyberturvallisuutta: auditointihavainnot sekä korjaavat toimenpiteet.

Hyväksyä

• sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen suunnitelmat

• ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportin varmentajan palkkiot

• ulkoisen tilintarkastajan/kestävyysraportin varmentajan tarjoamat muut kuin

tilintarkastukseen liittyvät palvelut.

Tärkeimpiin tehtäviin kuuluu myös tilintarkastusta ja kestävyysraportin

varmennusta koskevat pakolliset tehtävät, jotka liittyvät tilintarkastajan valinnan

valmisteluun, tilintarkastajan tarjoamien palvelujen seurantaan, tilintarkastuksen

laadunvarmistukseen ja tilintarkastajan ja kestävyysraportin varmentajan sekä

tilintarkastus- ja kestävyysraportin varmennusprosessin riippumattomuuden

arviointiin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |19

Hallituksen monimuotoisuus

Nimitystoimikunta ja hallitus hyväksyivät päivitetyt monimuotoisuusperiaatteet joulukuussa 2022. Hallituksen

monimuotoisuusperiaatteet on raportoitu kestävyysraportin osiossa 1.4.2. Hallituksen, sen valiokuntien ja Metson

johtoryhmän kestävyyden asiantuntemus. Nimitystoimikunnan tehtävänä on monimuotoisuusperiaatteet huomioiden

etsiä, arvioida ja suositella jäseniä hallitukseen. Nimitystoimikunnan valmistelutyön tavoitteena on varmistaa, että

monimuotoisuusperiaatteet otetaan huomioon hallitusta muodostettaessa, että Metson hallitus muodostaa toimivan

kokonaisuuden ja että hallituksen osaamisprofiili tukee Metson nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa sekä vastaa Metson

strategisia tavoitteita.

Nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi, joka tullaan aina viime kädessä

päättämään ennen kaikkea sen ehdokkaiden pätevyyden ja osaamisen perusteella, jonka kukin ehdokas toisi

hallitukseen. Vuonna 2025 nimitystoimikunta on työjärjestyksensä mukaisesti huomioinut monimuotoisuusperiaatteet

ehdotuksessaan hallituksen kokoonpanoksi vuoden 2026 yhtiökokoukselle. Monimuotoisuusperiaatteet on huomioitu

ehdotetussa hallituksen kokoonpanossa kokonaisuutena, mukaan lukien molempien sukupuolten edustus

Hallinnointikoodin 2025 suositusten mukaisesti. Metson hallituksen yhdeksän jäsentä edustavat kolmea eri

kansallisuutta, ja heistä kolme on naisia (33 %) ja kuusi miehiä (67 %), Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla

tämän raportin osiossa Metson hallitus sekä ajantasaisina Metson verkkosivuilla.

Metson nykyinen hallituksen kokoonpano, jossa molemmat sukupuolet ovat edustettuina, on Suomen

Hallinnointikoodin 2020 hallituksen monipuolista kokoonpanoa koskevan suosituksen mukainen ja tämä suositus on

voimassa 30.6.2026 asti vuoden 2025 Hallinnointikoodin mukaisesti. 30.6.2026 alkaen Metson hallitukseen sovelletaan

naisten ja miesten tasapainoista edustusta koskevaa suositusta, joka on tarkemmin määritelty vuoden 2025

Hallinnointikoodissa. Metson nykyinen hallituksen kokoonpano ei ole vielä tämän suosituksen mukainen. Mikäli

yhtiökokous 2026 päättää hyväksyä nimitystoimikunnan ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi, Metson hallituksen

kokoonpano vastaa sukupuolten tasapainoista edustusta koskevaa suositusta Hallinnointikoodin 2025 mukaisesti.

Lisätietoa hallituksen osaamisesta kestävyysraportissa osiossa 1.4.2. Hallituksen, sen valiokuntien ja Metson

johtoryhmän kestävyyden asiantuntemus.

Sukupuolten edustus hallituksessa

Hallituksen ja sen valiokuntien työ vuonna 2025

Hallituksen työjärjestyksessä määriteltyjen tehtäviensä lisäksi Metson hallitus keskittyi vuonna 2025 yhtiön

päivitettyyn 'We go beyond.' -strategiaan kaudelle 2026–2030. Strategian painopisteinä ovat liiketoiminnan

kasvu ja kannattavuuden parantaminen, asiakaskeskeisyys, markkinajohtajuus sekä jälkimarkkinoiden osuuden

kasvattaminen. Strategian yhteydessä hallitus julkisti uudet taloudelliset tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa

vuoden 2028 loppuun mennessä: vähintään 7 %:n vuotuinen liikevaihdon kasvu; oikaistu EBITA-marginaali yli 18

%; nettovelan ja käyttökatteen suhde (net debt/EBITDA) alle 1,5; sekä vuotuinen osinko vähintään 50 %

osakekohtaisesta tuloksesta.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta keskittyi sen työjärjestyksessä määriteltyihin velvollisuuksiin, kuten

toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemista koskevien asioiden valmisteluun, Metson

palkitsemisraportin valmisteluun sekä lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemiskäytäntöjen ja -prioriteettien osalta

yhtiön uuden strategian mukaisuuden varmistamiseen.

Tarkastus- ja riskivaliokunta keskittyi vuonna 2025 sen työjärjestyksessä määriteltyihin velvollisuuksiin, kuten

Metson taloudellisen tiedon valvonta-, rahoitus-, vero-, vaatimustenmukaisuus- ja riskienhallintafunktioiden

kehittämisen seurantaan sekä sisäisten ja ulkoisten tarkastussuunnitelmien ja -raporttien tarkastamiseen ja

hyväksymiseen. Muita tärkeitä aiheita olivat koko yhtiön laajuisen ERP-ohjelman käyttöönoton etenemisen

seuranta ja valvonta sekä kestävyysraportoinnin kehittäminen CSRD-vaatimuksien osalta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |20

Metson hallituksen jäsenten kokousaktiivisuus hallituksen ja valiokuntien kokouksissa ajalla 1.1.–31.12.2025 on

esitetty seuraavassa taulukossa:


Jäsen		Asema	Hallitus	Tarkastus- ja riskivaliokunta	Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta
Kari Stadigh	●	Puheenjohtaja	10/10	-	3/3
Klaus Cawén	●	Varapuheenjohtaja	10/10	5/5	-
Brian Beamish	●	Jäsen	10/10	-	3/3
Terhi Koipijärvi	●	Jäsen	10/10	5/5	-
Niko Pakalén	●	Jäsen	10/10	-	3/3
Ian W. Pearce	●	Jäsen	2/2	2/2	-
Reima Rytsölä	●	Jäsen	10/10	-	3/3
Emanuela Speranza	●	Jäsen	2/2	2/2	-
Anders Svensson	●	Jäsen	7/8	-	-
Eriikka Söderström	●	Jäsen	7/8	3/3	-
Arja Talma	●	Jäsen	10/10	5/5	-

Hallinnointirakenne

Toimitusjohtaja ja Metson johtoryhmä

Toimitusjohtaja johtaa Metson päivittäistä toimintaa johtoryhmän avustamana tavoitteenaan turvata yhtiön

merkittävä ja kestävä arvon kasvu yhtiön osakkeenomistajille. Metson johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja,

liiketoiminta-alueiden johtajat, talous- ja rahoitusjohtaja, Chief Growth Officer, lakiasiainjohtaja ja

henkilöstöjohtaja.

Toimitusjohtaja valmistelee asiat hallituksen päätettäviksi, kehittää Metsoa hallituksen kanssa sovittujen

tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa hallituksen päätösten asianmukaisen täytäntöönpanon. Lisäksi

toimitusjohtajalla on velvollisuus varmistaa, että yhtiön toiminta on kulloinkin sovellettavien lakien ja säädösten

mukaista. Yhtiöllä voi olla yksi tai useampi varatoimitusjohtaja, joka huolehtii toimitusjohtajan tehtävistä, jos

toimitusjohtaja on itse estynyt hoitamasta tehtäviään.

Johtoryhmän tehtävänä on johtaa Metson liiketoimintaa kokonaisuudessaan. Johtoryhmän jäsenillä on laaja

toimivalta omilla vastuualueillaan, ja heillä on velvollisuus kehittää Metson toimintaa hallituksen ja

toimitusjohtajan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Toimitusjohtaja kutsuu johtoryhmän koolle säännöllisesti, ja

kaikki johtoryhmän päätökset kirjataan kokouspöytäkirjoihin. Johtoryhmän asemaa ei ole säännelty laissa eikä

yhtiön yhtiöjärjestyksessä, mutta sillä on keskeinen asema yhtiön johtamisessa.

Metson johtoryhmä koostuu kahdeksasta jäsenestä, joista kolme on naisia (37,5 %) ja viisi miehiä (62,5 %),

Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat saatavilla tämän raportin osiossa Metson johtoryhmä sekä

ajantasaisina Metson verkkosivuilla.

Vuonna 2025 johtoryhmä keskittyi erityisesti onnistuneeseen strategiatyöhön vuosille 2026–2030 sekä uusien

taloudellisten tavoitteiden määrittelyyn. Lisäksi johtoryhmä keskittyi tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen,

digitaalisiin ja tekoälyyn liittyviin mahdollisuuksiin sekä asiakkaiden ja työntekijöiden sitoutumisen

vahvistamiseen.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |21

Metson johtoryhmä vuonna 2025*


Metson johtoryhmä vuonna 2025
Sami Takaluoma	●		Toimitusjohtaja	1.1.–31.12.2025
Markku Simula	●		Kivenmurskaus-liiketoiminta-alueen johtaja	1.1.–31.12.2025
Piia Karhu	●		Mineraalit-liiketoiminta-alueen johtaja	1.1.–31.12.2025
Heikki Metsälä	●		Palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja	1.1.–31.12.2025
Saso Kitanoski	●		Kulutusosat-liiketoiminta-alueen johtaja	1.1.–31.12.2025
Pasi Kyckling Eeva Sipilä	●	●	Talous- ja rahoitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja	28.4.–31.12.2025 1.1.–27.4.2025
Claudia Genin	●		Chief Growth Officer	1.1.–31.12.2025
Nina Kiviranta	●		Lakiasiainjohtaja	1.1.–31.12.2025
Carita Himberg		●	Henkilöstöjohtaja	1.1.–10.11.2025

Muutokset Metson johtoryhmässä

Eeva Sipilä toimi talousjohtajana (CFO) 27.4.2025 saakka. Pasi Kyckling nimitettiin talousjohtajaksi (CFO) ja

Metson johtoryhmän jäseneksi 28.4.2025 alkaen.

Carita Himberg toimi henkilöstöjohtajana 10.11.2025 saakka. Hannele Järvistö hoiti väliaikaisesti

henkilöstöasioista vastaavan johtajan tehtävää (henkilöstöjohtaja) 10.11.2025 alkaen siihen asti, kunnes Teija

Saari liittyy yhtiöön Chief People Officerina ja johtoryhmän jäsenenä 1.3.2026. Hannele Järvistö ei ollut

johtoryhmän jäsen, mutta osallistui sen työskentelyyn.

") 31.12.2025 mukaisesti.

Sukupuolten edustus johtoryhmässä

Vaatimustenmukaisuus ja toimintaperiaatteet

(Code of Conduct)

Metson toimintaperiaatteet (Code of Conduct) on yhtiön tärkein konsernistandardi, jossa määritellään

perusperiaatteet, joihin yhtiön politiikat ja menettelytavat perustuvat. Tällä standardilla yhtiö sitoutuu

asianmukaiseen liiketoimintaan, vastuullisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen kaikessa toiminnassaan.

Toimintaperiaatteet on maailmanlaajuisesti sovellettava sääntökokoelma kaikille Metson työntekijöille ja

liikekumppaneille. Niillä varmistetaan yhtenäinen päätöksenteko päivittäisessä työskentelyssä sekä se, että

Metso on vastuullinen ja luotettava kumppani. Metson toimintaperiaatteissa on koottu yhteen terveyden ja

turvallisuuden, ihmisoikeuksien, vastuullisuuden, korruption vastaisen toiminnan ja lahjomattomuuden,

kauppasääntelyn, tietojen julkistamisen ja muiden vaatimustenmukaisuuden alueiden kannalta tärkeät aiheet.

Lisäksi Metso on sitoutunut noudattamaan seuraavia globaaleja aloitteita, jotka ohjaavat

vaatimustenmukaisuuden hallintaa:


	• YK:n Global Compact -aloite • OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille • Kansainvälisen työjärjestön julistus työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista • YK:n ihmisoikeuksien julistus • YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |22

Metson ihmisoikeussitoumus sisältyy yhtiön ihmisoikeuspolitiikkaan. Metso kunnioittaa kansainvälisesti

julistettuja ihmisoikeuksia, mukaan lukien YK:n ihmisoikeuksien julistusta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevia ohjaavia periaatteita, YK:n Global Compact -aloitetta sekä Kansainvälisen työjärjestön julistusta

työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, ja on sitoutunut toimimaan yhdenmukaisesti näiden periaatteiden

kanssa. Kaikilla työntekijöillä on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti, eikä syrjintää tai häirintää hyväksytä.

Metso ei hyväksy pakkotyövoiman tai lapsityövoiman käyttöä, ja työaikojen ja työstä maksettavan korvauksen

osalta noudatetaan sovellettavia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Lahjontaan ja korruptioon sovelletaan

nollatoleranssia Metson korruptionvastaisen menettelytavan mukaisesti. Vaatimuksenmukaisuus on Metsolla

kaikkien työntekijöiden vastuulla ja toimintaperiaatteiden noudattamisen varmistamiseksi on käytössä erilaisia

sisäisiä valvontatapoja. Näitä kuvataan tarkemmin tämän raportin osiossa Sisäinen valvonta. Metso vaatii

kolmansien osapuolten kanssa tekemissään sopimuksissa, että myös toimittajat, liikekumppanit ja muut

sidosryhmät noudattavat vastaavia periaatteita toiminnassaan.

Vaatimustenmukaisuutta ja siihen liittyviä menettelytapoja kuvataan myös kestävyysraportin osiossa

G - Hallintotapatiedot. Lisätietoa Metson toimintaperiaatteista ja ihmisoikeuksia koskevista ohjeistuksista on

Metson verkkosivuilla.

Vaatimustenmukaisuuden hallinta vuonna 2025

Metson toimintaperiaatekoulutus järjestetään vuosittain. Vuoden loppuun mennessä työntekijöistä 99,8% (2024:

99,0 %) oli suorittanut vuoden 2025 koulutuksen. Vuosittainen toimintaperiaatekoulutus on pakollinen kaikille

työntekijöille ja kuuluu pakollisena osana uusien työntekijöiden perehdytysprosessiin. Lisäksi edellytettiin, että

kaikki myynnin kolmannet osapuolet suorittavat korruptionvastaisen koulutuksen, jossa käsitellään Metson

nollatoleranssia korruptiota ja lahjontaa kohtaan. Odotamme kaikkien toimittajien noudattavan Metson

toimittajien toimintaperiaatteita. Vuonna 2025 Compliance-tiimi on huolellisuusprosessien vahvistamisen lisäksi

järjestänyt yksilöityjä vaatimustenmukaisuuskoulutuksia sisäisille ja valituille ulkoisille toimittajille riskiperusteisesti

lisätäkseen tietoisuutta ajankohtaisista ja keskeisistä toimintaperiaatteiden alueista, kuten kauppasääntelystä,

eturistiriitojen käsittelystä ja ihmisoikeuksista.

Metson vaatimustenmukaisuusohjelma

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |23

Riskienhallinta

Riskienhallinta on olennainen osa Metson johtamisjärjestelmää ja sisäistä valvontaa. Sen tavoitteena on riskien

systemaattinen arviointi suunnittelun ja päätöksentekoprosessien helpottamiseksi. Riskienhallinta kattaa kaikki

organisaation osa-alueet ja siinä otetaan huomioon niin strategiset, taloudelliset kuin operatiivisetkin riskit,

mukaan lukien projektikohtaiset riskienhallintaprosessit.

Riskienhallinta tukee Metson strategisia ja liiketoiminnallisia tavoitteita. Se varmistaa toimintojen jatkuvuuden ja

turvaa Metson tuotantoresurssit myös muuttuvissa olosuhteissa. Pääasialliset riskit ja mahdollisuudet

tunnistetaan ja niitä arvioidaan suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin, ja ne ovat tärkeä osa sekä pitkän että

lyhyen aikavälin liiketoimintasuunnittelua. Periaatteena on, että liiketoiminta-alueet ovat vastuussa omasta

riskienhallinnastaan. Riskienhallintatoiminnolla on päävastuu riskienhallinnan valvonnasta koko yhtiössä riskien

ja riskienhallintaan liittyvien toimien näkyvyyden varmistamiseksi. Yrityksen kokonaisvaltainen riskinarviointi

sisältää muun muassa kestävyyteen liittyviä riskejä, ja riskikatselmoinnin tulokset raportoidaan vuosittain

Metson johtoryhmälle, tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä Metson hallitukselle.

Metson riskienhallinnan toteutumista valvoo hallitus, ja sen tueksi on käytössä useita sisäisiä ja ulkoisia

varmennusprosesseja. Vuonna 2025 riskienhallinnan keskeisiä painopistealueita olivat strategiaprosessin

tukeminen, yritystason riskienhallintaprosessin (ERM) edelleen kehittäminen, operatiivisen riskienhallinnan

vahvistaminen sekä yritysturvallisuuskulttuurin edistäminen koko organisaatiossa. Lisäksi

vaatimustenmukaisuuden riskienhallintaa, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusprosessia, on

vahvistettu.

Metson lyhyen tähtäimen riskejä ja liiketoiminnan epävarmuustekijöitä on kuvattu hallituksen

toimintakertomuksen osiossa Lyhyen tähtäimen riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät.

Kyberturvallisuus

Metson kyberturvallisuustoiminta ja -kehitys ovat olennainen osa Metson yritysturvallisuuden hallintaa ja yhtiön

riskienhallintakehystä. Kyberturvallisuustoiminnon päätavoitteena on suojata ja tukea yhtiön liiketoiminnan

jatkuvuutta sekä yhtiön asiakkaita ja muita liikekumppaneita. Kyberturvallisuustoiminto tarjoaa reaaliaikaisen

tilannekuvan sidosryhmille, ja toiminnosta raportoidaan ja sitä kehitetään jatkuvasti.

Tietoturvapolitiikassa ja siihen liittyvissä ohjeistuksissa määritellään pakolliset vaatimukset ja rajoitukset Metson

työntekijöille sekä ulkopuolisille kumppaneille maailmanlaajuisesti heidän käyttäessään Metson IT-palveluita ja -

laitteita. Politiikka ja määräykset tukevat Metson liiketoimintastrategian ja kyberturvallisuusstrategian

toteuttamista.

Kyberturvallisuustoiminto valvoo ja toteuttaa strategian mukaisia ulkoisia ja sisäisiä tietoturva-auditointeja ja on

mukana tietyissä Metson sisäisissä hyväksymisprosesseissa. Kaikista olennaisista ja erikseen sovituista

tietoturvapoikkeamista, tarkastushavainnoista ja korjaavista toimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti yhtiön

johtoryhmälle, riskienhallintatoiminnolle sekä hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Metson IT-toiminnot ovat ulkopuolisen tahon auditoimia globaalisti hyväksyttyjen tietoturvaviitekehysten, kuten

ISO 27001:n, mukaisesti. Vuoden 2025 aikana päivitetty tietoturvakoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille

sekä ulkopuolisille yhteistyökumppaneille, joilla on pääsy Metson IT-järjestelmiin.

Kyberturvallisuustoiminto toteutti vuonna 2025 seuraavat aloitteet ja projektit: EU:n laajuinen NIS2-direktiivin

toimeenpanoprojekti, kyberkestävyyssäädöksen toteutuksen käynnistäminen, vuotuinen tietoturva-auditointi,

teknisen kyberturvallisuuden (Red Teaming) harjoitus sekä Metson johtoryhmän kriisiharjoitus. Uusia

tietoturvapolitiikkoja ja ohjeistuksia on julkaistu ja toimeenpantu globaalisti.

Tekoälyn hallinta

Tekoälyn (AI) käyttö nähdään Metsolla mahdollisuutena kaikilla tasoilla, asiakasarvon luomisesta sisäisen

tehokkuuden parantamiseen. Tämän mahdollistamiseksi, Metson tekoälynhallintatoiminnon päätavoitteena on

varmistaa tekoälyn vaatimustenmukainen, vastuullinen ja läpinäkyvä käyttö yhtiössä. Metson tekoälypolitiikassa,

jonka johtoryhmä hyväksyi tammikuussa 2025, määritellään periaatteet tekoälyä koskevan lainsäädännön

vaatimusten noudattamiseksi, riskien hallitsemiseksi ja tekoälyn eettiselle käytölle.

Metso ylläpitää tietokantaa tekoälyjärjestelmistä, tekee riskiarvioinnit uusista ja olemassa olevista

tekoälyratkaisuista ja on integroinut tekoälyä koskevan riskienhallinnan yhtiön prosesseihin sekä ottanut

käyttöön tekoälyriskienhallintatyökalun edelleen vahvistaakseen riskiarviointeja ja

vaatimustenmukaisuuskäytäntöjä. Vuonna 2025 kaikille työntekijöille tarjotusta tekoälykoulutuksen lisäksi Metso

tarjoaa räätälöityjä tekoälykoulutuksia tietyille työntekijäryhmille. Tekoälynhallinnasta koskevista toimista ja

vaatimustenmukaisuudesta raportoidaan säännöllisesti johtoryhmälle.

Vuonna 2025 Metso perusti Data, Analytics and AI (DAAI) Office -toiminnon osana Kasvufunktiota. DAAI

Office pyrkii tekoälyn osalta vahvistamaan tekoälyn hallintaa ja tukemaan tekoälyn käyttöönottoa ja oppimista

yhtiössä. Yhtiössä toteutettiin ensimmäinen tekoälyn hallintaa koskeva sisäinen tarkastus, ja tarkastuksen

löydökset raportoitiin hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on auttaa varmistamaan, että Metson taloudellinen ja toiminnallinen

raportointi on luotettavaa ja toiminta on lakien, määräysten ja yhtiön toimintaperiaatteiden mukaista. Lisäksi

sisäinen valvonta auttaa turvaamaan Metson omaisuutta ja varmistamaan toiminnan tehokkuutta strategisten,

toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |24

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan pääpiirteet

Metson taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamalli on suunniteltu

siten, että saadaan riittävä varmuus raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu

sovellettavien lakien ja säännösten, yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille

asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Metson valvontastandardeja päivitetään säännöllisesti COSO:n (Committee of Sponsoring Organizations)

julkaiseman viitekehyksen ja liiketoiminnan valvontaympäristön mukaisesti.

Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituksella. Hallituksen tarkastus- ja

riskivaliokunnan tehtävänä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa

varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan. Toimitusjohtaja vastaa tehokkaan valvontaympäristön ylläpidosta

ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä jatkuvasta sisäisestä valvonnasta. Sisäinen tarkastus suorittaa

riippumattomia arviointeja sisäisen valvontaympäristön tehokkuudesta vuosittaisen tarkastussuunnitelman

mukaisesti, jonka tarkastus- ja riskivaliokunta on hyväksynyt, sekä tukee sisäisen valvontaympäristön

kehittämistä ja raportoi kaikista relevanteista havainnoista tarkastus- ja riskivaliokunnalle, toimitusjohtajalle

sekä vastuullisille johtoryhmän jäsenille.

Tärkeimpiä taloudellista raportointia ohjaavia sisäisiä työkaluja Metsossa ovat

• Metson toimintaperiaatteet (Code of Conduct)

• sisäisen valvonnan politiikka ja standardit

• rahoituspolitiikka

• kirjanpitopolitiikat ja kirjanpidon raportointiohjeet.

Tarkastus- ja riskivaliokunnalle annetaan säännöllisesti taloudellisen raportoinnin valvontaympäristöä

koskevia tietoja

• tärkeimpien riskialueiden kehityksestä

• näille riskialueille suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä ja

• muista riskienhallintatoimenpiteistä.

Riskien arviointi

Riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät uhkatekijät konsernin, liiketoiminta-alueiden,

konserniyhtiöiden, toimintojen ja menettelytapojen tasolla. Riskien tunnistaminen ja arviointi on jatkuva

prosessi, joka on sisällytetty operatiiviseen raportointiin, suunnitteluun ja tarkastusprosesseihin, ja se sisältää

petosten ja laittoman toiminnan ja omaisuuden menetyksen tai väärinkäytön riskit. Sisäisen valvonnan

vaatimuksia, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja muita ohjeita päivitetään säännöllisesti, jotta ne vastaisivat

tunnistettuja riskejä.

Metson kolmen linjan malli

Valvontaympäristö

Metson valvontatoiminnot pohjaavat yhtiön standardeihin, politiikkoihin, ohjeisiin ja vastuullisen johtamisen

toimintamalliin. Niiden avulla varmistetaan, että johdon määräyksiä noudatetaan ja taloudellisen raportoinnin

tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat riskienhallintatoimet toteutetaan. Metson vaatimustenmukaisuus

ohjelman tarkoituksena on varmistaa hallintotapojen ja toimintaperiaatteiden noudattaminen ja taloudellisen

raportoinnin oikeellisuus kaikissa yksiköissä. Ohjelman tavoitteena on muodostaa yhtenäinen

valvontaympäristö noudattamalla asianmukaisia sisäisen valvonnan periaatteita eri liiketoimintaprosesseissa ja

jakamalla sisäiseen valvontaan liittyviä parhaita käytäntöjä.

Valvontastandardit määrittävät sisäisen valvonnan perustason, joka kaikkien yksiköiden on saavutettava. Kaikki

yksiköt ovat velvollisia tekemään säännöllisesti itsearviointeja, joilla varmistetaan, että ne toimivat sisäisen

valvonnan vaatiman perustason mukaisesti. Lisäksi sisäinen tarkastus on vastuussa näiden valvontajärjestelmien

toiminnan tehokkuuden arvioinnista vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |25

Viestintä ja tiedotus

Tehokkaan ja toimivan sisäisen valvontaympäristön turvaamiseksi Metson sisäisen ja ulkoisen viestinnän on

oltava avointa, läpinäkyvää, täsmällistä ja oikea-aikaista. Kirjanpitopolitiikat, taloudellisen raportoinnin ohjeet ja

tiedonantopolitiikka ovat saatavilla yhtiön intranetissä, ja työntekijöille järjestetään säännöllistä koulutusta

sisäisestä valvonnasta ja siinä käytettävistä työkaluista. Sisäisen tarkastuksen johtaja raportoi sisäisen valvonnan

arvioinnin tuloksista säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Tarkastus- ja riskivaliokunnan työn tuloksina

syntyvistä huomautuksista, suosituksista sekä päätös- ja toimenpide-ehdotuksista raportoidaan hallitukselle

jokaisen tarkastus- ja riskivaliokunnan kokouksen jälkeen.

Seuranta

Hallitus sekä tarkastus- ja riskivaliokunta valvovat taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan

tehokkuutta. Toimitusjohtaja, johtoryhmä, liiketoiminta-alueiden ja markkina-alueiden sekä eri

konserniyhtiöiden johto vastaavat vaatimustenmukaisuudesta ja tehokkaan valvontaympäristön ylläpidosta.

Tähän kuuluu taloudellisten kuukausiraporttien seuranta, ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynti sekä sisäisen

ja ulkoisen tarkastuksen raportit.

Sisäinen tarkastus arvioi vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti Metson toiminnan tehokkuutta ja

riskienhallinnan riittävyyttä sekä raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin liittyvistä riskeistä ja heikkouksista

johdolle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Väärinkäytösepäilyistä raportoiminen

Metson ohjeistuksessa taloudellisten ja muiden väärinkäytösten torjumiseksi määritellään, miten

väärinkäytösepäilyistä tulee ilmoittaa, kuinka ne selvitetään ja miten asia etenee. Kaikkia työntekijöitä

rohkaistaan ilmoittamaan väärinkäytösepäilystä omalle esihenkilölleen, muulle johdolle tai tarvittaessa suoraan

vaatimustenmukaisuustiimille tai sisäiselle tarkastukselle. Lisäksi sekä työntekijät että mikä tahansa ulkopuolinen

taho voi ilmoittaa epäilemistään taloudellisista ja muista väärinkäytöksistä luottamuksellisesti ja anonyymisti

ulkopuolisen tahon ylläpitämän Whistleblower-ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi jättää usealla eri kielellä

joko verkkosivujen kautta, puhelimitse tai sähköpostitse ja tarvittaessa nimettömänä. Epäilty väärinkäytös

selvitetään viipymättä ja luottamuksellisesti. Vaatimustenmukaisuustiimi päättää, miten asia selvitetään, ja

raportoi väitetystä väärinkäytöksestä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Lakiasiain- ja henkilöstöhallintofunktiot

vastaavat yhdessä mahdollisesta väärinkäytöksestä johtuvista jatkotoimenpiteistä.

Vuonna 2025 vaatimustenmukaisuus- ja riskienhallintatiimi sai 58 ilmoitusta epäillyistä taloudellisista

väärinkäytöksistä ja 96 ilmoitusta epäillyistä muista väärinkäytöksistä. Tarkastus- ja riskivaliokunta käsitteli

väärinkäytöstapaukset Metson väärinkäytösten raportointia koskevien ohjeiden mukaisesti. Millään tapauksista

ei ollut merkittävää vaikutusta Metson taloudelliseen tulokseen.

Tarkastus

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus toimii hallituksen apuna yhtiön valvonnassa. Sen tehtävänä on tuoda lisäarvoa yhtiön

toiminnan kehittämiseen riippumattomalla ja puolueettomalla arvioinnilla ja neuvonnalla. Sisäisellä

tarkastuksella on järjestelmällinen lähestymistapa organisaation hallinnon, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan

arvioimiseen ja tehokkuuden parantamiseen.

Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet määritellään tarkastus- ja riskivaliokunnan hyväksymässä sisäisen

tarkastuksen työjärjestyksessä. Lisäksi tarkastus- ja riskivaliokunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen suunnitelman,

joka sisältää vuoden aikana suoritettavat tarkastukset ja muut toiminnot. Sisäisen tarkastuksen suunnitelmassa

otetaan huomioon yhtiön riskienarviointi, liiketoiminta-alueiden suunnitelmat sekä ylimmän johdon ja tarkastus-

ja riskivaliokunnan antama palaute. Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa. Tarkastusten havainnot,

suositukset ja johdon korjaavat toimenpiteet raportoidaan säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Sisäisen

tarkastuksen johtaja raportoi toiminnallisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja hallinnollisesti talous- ja

rahoitusjohtajalle.

Vuonna 2025 suoritettiin yhteensä 20 sisäistä tarkastusta, jotka koskivat määriteltyjä keskeisiä

liiketoimintaprosesseja, sisäisen valvonnan ympäristöä määritellyissä Metson yksiköissä ja markkina-alueilla sekä

konsernitason riskiteemoja, kuten tietoturvaa, työterveyttä ja työturvallisuutta, sekä määriteltyjä

vaatimustenmukaisuuteen liittyviä aiheita. Sisäinen tarkastus jatkoi organisaation tukemista ajankohtaisissa

aiheissa myös vuonna 2025, mukaan lukien toiminnanohjausjärjestelmäprojektin neuvomisen sisäiseen

valvontaan liittyvissä asioissa, vaatimustenmukaisuustiimin tukeminen Whistleblower- ja muissa tutkinnoissa

sekä organisaation avustaminen vastuullisuudessa, kuten vastuullisuuden selvitysprosessien sisäisen valvonnan

kehittämisessä.

Ulkoinen tilintarkastus ja kestävyysvarmennus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Metsolla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla KHT-tilintarkastusyhteisö. Peräkkäisten

toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla päävastuullisen tilintarkastajan osalta enintään seitsemän vuotta. Toni

Halonen (Ernst & Young) nimitettiin Metson uudeksi päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Mikko Järventaustan

(Ernst & Young) seuraajana. Mikko Järventausta toimi Metson päävastuullisena tilintarkastajana tilikauden 2024

päättymiseen asti.

EU:n tilintarkastusdirektiivin mukaan sama tilintarkastusyhteisö voi toimia yhtiön tilintarkastajana yhtäjaksoisesti

korkeintaan 10 toimikauden ajan, minkä jälkeen yhtiön on kilpailutettava tilintarkastuksensa. Mikäli sama

tilintarkastusyhteisö tulee valituksi kilpailutuksen kautta uudestaan, voi se toimia tilintarkastajana yhtäjaksoisesti

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |26

korkeintaan 10 seuraavan toimikauden ajan, minkä jälkeen tilintarkastusyhteisöä on vaihdettava. Ernst & Young

on aloittanut kautensa Metson tilintarkastajana tilikaudella 2020.

Lakisääteisessä tilintarkastuksessa tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhtiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös

ja hallinto. Emoyhtiön tilintarkastajan on lisäksi tarkastettava konsernitilinpäätös ja muut konserniyritysten

keskinäiset suhteet. Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille vuositilinpäätöksen yhteydessä lain

edellyttämän tilintarkastuskertomuksen, joka on luettavissa tilinpäätöksen osiossa Tilintarkastuskertomus.

Vuonna 2025 EU:n kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti Metson kestävyysraportin varmensi Ernst & Young

(rajoitettu varmennus). Varmennusprosessi noudattaa kansainvälisiä standardeja (ISAE 3000 Revised).

Kestävyysraportin varmennuskertomus löytyy tilinpäätöksen osiosta Kestävyysraportin varmennuskertomus.

Tilintarkastaja raportoi säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja ainakin kerran vuodessa hallitukselle.

Tarkastus- ja riskivaliokunta arvioi ulkopuolisten tilintarkastajien ja kestävyysraportin varmentajan toiminnan ja

palvelut vuosittain ja valmistelee ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle tilintarkastajan ja kestävyysraportin

varmentajan valitsemiseksi.

Metson esihyväksyntäpolitiikka varmistaa, että tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja hyväksyy kaikki ulkoisen

tilintarkastajan tarjoamat muut kuin tilintarkastukseen liittyvät palvelut sekä näiden palveluiden laajuuden ja

arvioidut palkkiot.

Tilintarkastukset ja kestävyysvarmennus vuonna 2025

Metson varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.4.2025 valittiin uudelleen Metson auktorisoiduksi tilintarkastajaksi

KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Toni Halonen. Ernst & Young Oy valittiin

myös yhtiön kestävyysraportin varmentajaksi tilikaudelle 2025.

Metson tilintarkastajan tilintarkastustyöhön liittyvät palkkiot vuonna 2025 olivat 3,9 miljoonaa euroa (2024:

3,7 miljoonaa euroa), varmennustyöhön liittyvät palkkiot 0,4 miljoonaa euroa (2024: 0,4), ja verotukseen ja

muihin kuin tilintarkastuspalveluihin liittyvät palkkiot olivat 0,1 miljoonaa euroa (2024: 0,1 miljoonaa euroa).

Metso


Tilintarkastajien palkkiot, miljoonaa euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalvelut	3,9	3,7
Varmennuspalvelut	0,4	0,4
Veropalvelut	0,0	0,1
Muut palvelut	0,0	0,0
Yhteensä	4,4	4,3

Sisäpiiriasioiden hallinta

Hallituksen on varmistettava, että yhtiöllä on aina käytössään asianmukaiset sisäpiiriasioiden hallintaa koskevat

käytännöt. Sääntöjen on oltava Euroopan unionin sääntelyn, Suomen lain ja hyvän hallinnon periaatteiden

mukaisia sekä Nasdaq Helsingin ja Finanssivalvonnan sääntöjen ja ohjeiden mukaisia.

Metso on määritellyt markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaisesti, että hallituksen jäsenet ja

toimitusjohtaja ovat ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä. Ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten lisäksi Metso laatii erillisen

projektikohtaisen sisäpiiriluettelon sisäpiiriprojekteista MAR:n mukaisesti. Sisäpiiriluettelo laaditaan kaikista

projekteista, joihin liittyy sisäpiiritietoa. Sisäpiiriläisille annetaan kirjallinen ilmoitus heidän asemastaan

sisäpiiriläisenä ja ohjeet sisäpiiriläisiä koskevista velvollisuuksista.

Metso noudattaa 30 päivän pituista suljettua ikkunaa ennen taloudellisten raporttien julkistamista. Tänä aikana

Metson arvopapereiden ostaminen ja myyminen on kielletty Metson hallituksen ja johtoryhmän jäseniltä sekä

ennalta määritellyiltä Metson työntekijöiltä, jotka työskentelevät taloudellisten raporttien valmistelussa. Lisäksi

kaupankäynti Metson arvopapereilla on kielletty henkilöiltä, joilla on hallussaan sisäpiiritietoa tai joita pidetään

projektikohtaisina sisäpiiriläisinä, projektin keston ajan, kunnes se on julkistettu tai päättynyt.

Lakiasiainfunktio ylläpitää luetteloa työntekijöistä, joilla on säännöllinen pääsy Metson julkaisemattomiin

taloudellisiin tietoihin asemansa, käyttöoikeuksiensa, tehtäviensä tai palvelusopimuksen perusteella.

Metson lakiasiainfunktio vastaa sisäpiirisäännösten noudattamisen valvonnasta sekä muun muassa seuraavista

sisäpiiriasioiden hallintaan liittyvistä tehtävistä:

• sisäpiiriasioiden valvonta, arviointi ja säännösmuutosten seuranta

• sisäpiiriasioista tiedottaminen ja johdon velvollisuuksista ilmoittaminen muun muassa markkinoiden

väärinkäyttöasetuksen mukaisesti

• koulutuksen järjestäminen sisäpiirisäännösten noudattamiseen liittyvistä aiheista, jotta sisäpiiriin kuuluvat

ymmärtävät sisäpiiritietoon liittyvät velvollisuudet ja rajoitukset

• sisäpiiriluettelon sekä johtajia ja heidän lähipiiriään koskevan luettelon laatiminen ja ylläpito sekä yhtiön

omaan käyttöön muun muassa johdon liiketoimia koskevia ilmoituksia varten että Finanssivalvonnan käyttöön

esimerkiksi MAR:n tai muiden säännösten sitä edellyttäessä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |27

Sisäpiirikaupankäynti

Metson ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Heidän puolisonsa ja

perheenjäsenet sekä yhtiöt, joissa mainitut henkilöt käyttävät määräysvaltaa, muodostavat johtoon kuuluvan

henkilön lähipiiriin. Metso ylläpitää rekisteriä sisäpiirin jäsenistä ja heidän lähipiiriinsä kuuluvista henkilöistä.

Sisäpiiriläiset ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat ovat velvollisia ilmoittamaan sekä yhtiölle että Finanssivalvonnalle

liiketoimistaan Metson arvopapereilla. Metso julkistaa pörssitiedotteella sisäpiiriin kuuluvan johdon ja heidän

lähipiirinsä liiketoimet Metson arvopapereilla, kun liiketoimien arvo on vähintään 5 000 euroa vuodessa (ilman

netottamista). Julkaistut liiketoimet ovat saatavilla Metson verkkosivuilla.

Metson tiedonantoperiaatteet

Metson viestintä perustuu tosiasioihin. Sekä positiivisista että negatiivisista asioista viestitään samalla tavalla ja

yhtäaikaisesti kaikille sidosryhmille paikkansapitävän, riittävän ja merkityksellisen kuvan antamiseksi Metson

toiminnasta. Metso ei kommentoi markkinahuhuja, yhtiön tai sen kilpailijoiden osakekurssin kehitystä,

kilpailijoiden tai asiakkaiden toimia eikä analyytikoiden arvioita.

Taloudelliseen tulokseen liittyvä säännelty tiedonanto julkistetaan etukäteen ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

Metso julkistaa kaikki sellaiset tiedot, joilla voi olla huomattava vaikutus yhtiön arvopapereiden hintaan,

mahdollisimman pian ja yhtäaikaisesti kaikille sidosryhmille. Voimassa olevan sääntelyn mukaisten edellytysten

täyttyessä julkistamista saatetaan kuitenkin lykätä. Lisätietoa tiedonantoperiaatteista ja Metson

tiedonantopolitiikasta on saatavilla Metson verkkosivuilla.

Hiljainen jakso

Metso noudattaa 21 päivän hiljaista jaksoa ennen taloudellisen tiedon julkistamista. Tänä aikana Metso ei

kommentoi taloudellista tulosta, markkinoita tai markkinanäkymiä eikä tapaa pääomamarkkinoiden tai

talousmedian edustajia.

Metson ja sen johdon tai johdon lähipiirin väliset liiketoimet

Metsolla on konserninlaajuiset menettelytavat yhtiön lähipiirin tunnistamiseen ja määrittelyyn, jotta yhtiössä

voidaan varmistaa mahdollisten eturistiriitojen asianmukainen huomioiminen kaikessa päätöksenteossa.

Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja arvioi, täyttävätkö yhtiön ja sen lähipiirin välillä tehtävät sopimukset ja

muut oikeustoimet soveltuvien lakien ja säännösten mukaiset vaatimukset liiketoimien tavanomaisuudesta ja

markkinaehtoisuudesta.

Metso on antanut yhtiön ja sen johdon välisiä liiketoimia koskevat ohjeet. Yhtiö arvioi ja valvoo näitä liiketoimia

varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja otetaan asianmukaisesti huomioon yhtiön

päätöksenteossa. Metson hallitus arvioi ja seuraa näitä liiketoimia ja huolehtii siitä, että mahdolliset eturistiriidat

tulevat asianmukaisesti huomioiduksi yhtiön päätöksenteossa.

Konsernin taloushallinto ja sisäisen tarkastuksen funktio valvovat lähipiiritoimia osana yhtiön normaalia

raportointi- ja valvontatehtävää ja raportoivat säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Eturistiriitojen

välttämiseksi on luotu erityiset päätöksentekoprosessit. Tarkastus- ja riskivaliokunnan on erikseen käsiteltävä

lähipiiritoimi, joka ei kuulu yhtiön tavanomaiseen toimialaan tai joka ei ole markkinaehtoinen. Lisäksi hallituksen

on hyväksyttävä tällainen lähipiiritoimi. Sisäisen tarkastuksen funktio on vastuussa lähipiiriluettelon

ylläpitämisestä ja päivittämisestä. Tarkastus- ja riskivaliokunta on laatinut lähipiiritoimien valvontaa ja arviointia

koskevat periaatteet ja prosessin. Lisätietoa lähipiiritoimista on luettavissa yhtiön tilinpäätöksen liitetietojen

osiossa 5.3. Osakkuusyhtiöt ja lähipiiritapahtumat.

Vuonna 2025 Metso ei ollut osallisena merkittävissä lähipiiritoimissa tai liiketoimissa, jotka eivät kuulu yhtiön

normaaliin toimialaan, eikä sellaisissa liiketoimissa, joita ei tehty tavanomaisin kaupallisin ehdoin ottaen

huomioon Metson toimialalla yleisesti noudatetut ja hyväksytyt toimintatavat.

Metson hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä Metson johtoryhmän jäsenet ovat vahvistaneet, etteivät he

eivätkä heidän lähipiiriinsä kuuluvat ole tehneet raportoitavia liiketoimia Metson kanssa vuoden 2025 aikana.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |28

Metson hallitus

Kari Stadigh

Hallituksen puheenjohtaja 2021 alkaen

Hallituksen jäsen 2020 alkaen

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1955

Koulutus: Diplomiekonomi, diplomi-insinööri

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Useita luottamustehtäviä

Hallituksen puheenjohtaja, Saxo Bank SA

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

10/10 hallituksen kokousta

3/3 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

89 258 Metson osaketta

Klaus Cawén

Hallituksen varapuheenjohtaja 2021 alkaen

Hallituksen jäsen 2020 alkaen

Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1957

Koulutus: Master of Laws (LL.M.), oikeustieteen kandidaatti

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Executive Advisor, KONE Oyj

Työkokemus: Varatoimitusjohtaja, KONE Oyj

Useita luottamustehtäviä:

Hallituksen varapuheenjohtaja, Sanoma Oyj

Hallituksen varapuheenjohtaja, A. Ahlström Oy

Hallituksen jäsen, Toshiba Elevator and Building Systems Corporation

Hallituksen jäsen, China Office of Finnish Industries

Senior Advisor, DevCo Partners Oy

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

10/10 hallituksen kokousta

5/5 tarkastus- ja riskivaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

49 275 Metson osaketta

Brian Beamish

Hallituksen jäsen 2022 alkaen

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen

Kansallisuus: Iso-Britannia ja Etelä-Afrikka

Syntynyt: 1956

Koulutus: B.Sc. Mechanical Engineering

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Hallitusammattilainen

Työkokemus: Useita konsernin johtotehtäviä, mm. kaivos- ja teknologiajohtaja

2010–2013, Anglo American plc, 2000–2013

Useita luottamustehtäviä:

Hallituksen jäsen, henkilöstövaliokunnan jäsen, sekä sosiaalisen, eettisen,

muutoksen ja kestävän kehityksen valiokunnan puheenjohtaja, Sappi

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

10/10 hallituksen kokousta

3/3 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

6 237 Metson osaketta

* Määräysvaltayhteisöillä ei Metson osakkeita tai osakeperusteisia oikeuksia.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |29

Terhi Koipijärvi

Hallituksen jäsen 2022 alkaen

Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1967

Koulutus: Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Johtava neuvonantaja, Miltton Group

Työkokemus: Viestintä-, strategia- ja vastuullisuusjohtaja, Metsähallitus 2017–

2022

Useita globaalin yritysvastuun ja vastuullisuuden johtotehtäviä, Stora Enso

2010–2017

Useita konsernitason ympäristö- ja yritysvastuun johtotehtäviä, Metsä Group

2000–2010

Useita luottamustehtäviä:

Hallituksen puheenjohtaja, FIBS ry

Hallituksen jäsen, Green Resources (Itä-Afrikka)

Hallituksen jäsen, Ponsse Oyj

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

10/10 hallituksen kokousta

5/5 tarkastus- ja riskivaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

13 360 Metson osaketta

Niko Pakalén

Hallituksen jäsen 2023 alkaen

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen

Kansallisuus: Suomi ja Ruotsi

Syntynyt: 1986

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Osakas, Cevian Capital

Useita luottamustehtäviä:

Hallituksen jäsen, AB SKF

Puheenjohtaja, Human Practice Foundation Sweden

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

10/10 hallituksen kokousta

3/3 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

6 172 Metson osaketta

Reima Rytsölä

Hallituksen jäsen 2023 alkaen

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1969

Koulutus: Valtiotieteiden maisteri

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Toimitusjohtaja, Kojamo Oyj

Useita luottamustehtäviä:

Hallituksen jäsen, Stora Enso Oyj

Hallituksen jäsen, Nokian Renkaat Oyj 2023–2025

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

10/10 hallituksen kokousta

3/3 palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

9 904 Metson osaketta

* Määräysvaltayhteisöillä ei Metson osakkeita tai osakeperusteisia oikeuksia.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |30

Anders Svensson

Hallituksen jäsen 2025 alkaen

Kansallisuus: Ruotsi

Syntynyt: 1975

Koulutus: Diplomi-insinööri

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Toimitusjohtaja, Hexagon AB

Työkokemus:

Toimitusjohtaja, Konecranes Oyj, 2022–2025

President, Sandvik Rock Processing Solutions, 2021–2022

President, Crushing & Screening Division, Sandvik Mining and Rock

Technology, 2016–2020

President, Customer Services & SVP, Global Sales. Sandvik Construction, 2015–

2016

Useita johtotehtäviä Sandvikin Mining ja Construction –liiketoiminnoissa,

2008–2015

Useita johtotehtäviä Metso Mineralsissa ja Svedalassa, 2001–2008

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

7/8 hallituksen kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

3 110 Metson osaketta

Eriikka Söderström

Hallituksen jäsen 2025 alkaen

Tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1968

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Hallitusammattilainen

Työkokemus:

F-Secure, 2017–2021, talous- ja rahoitusjohtaja

Kone, 2013–2016, talous- ja rahoitusjohtaja

Vacon. 2009–2013, talous- ja rahoitusjohtaja

Nautor, 2008, talous- ja rahoitusjohtaja

Nokia Networks/Nokia Siemens Networks, 2006–2007, väliaikainen talous- ja

rahoitusjohtaja/Corporate Controller

Useita luottamustehtäviä:

Hallituksen jäsen, Amadeus IT Group (tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja)

Hallituksen jäsen, Bekaert (tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja)

Hallituksen jäsen, Kempower (tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja)

Hallituksen jäsen, Vaasan yliopisto

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

7/8 hallituksen kokousta

3/3 tarkastus- ja riskivaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

3 582 Metson osaketta

Arja Talma

Hallituksen jäsen 2020 alkaen

Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1962

Koulutus: KTM, eMBA, KHT-tutkinto

Riippumaton yhtiöstä

Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista

Päätoimi: Hallitusammattilainen

Työkokemus:

Useita johtotehtäviä, Kesko Oyj, 2004–2015, mukaan lukien talous- ja

rahoitusjohtaja (CFO) 2005–2011

Johtaja, Oy Radiolinja Ab, 2001–2003

Osakas, KHT, tilintarkastaja, KPMG Wideri Oy Ab, 1987–2001

Useita luottamustehtäviä:

Hallituksen puheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen, Verkkokauppa.com

Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen, Nordea Bank Oyj

Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, Glaston Oyj Abp

Aiempia luottamustoimia tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana, mm.:

Aktia Bank Oyj, 2018–2022

Metso Oyj, 2016–2020

Posti Group Oyj, 2016–2020

Sponda Oyj, 2007–2017

Kokousaktiivisuus vuonna 2025:

10/10 hallituksen kokousta

5/5 tarkastus- ja riskivaliokunnan kokousta

Osakeomistus 31.12.2025*

41 818 Metson osaketta

* Määräysvaltayhteisöillä ei Metson osakkeita tai osakeperusteisia oikeuksia.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |31

Metson johtoryhmä

Sami Takaluoma

Toimitusjohtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1973

Koulutus: Diplomi-insinööri

Johtoryhmän jäsen 2020 alkaen

Työkokemus:

Palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja, johtoryhmän jäsen, Metso Oyj, 2021–2024

Kulutusosat-liiketoiminta-alueen johtaja, johtoryhmän jäsen, Metso Outotec

Oyj, 2020–2021

Johtaja, Minerals Consumables -liiketoiminta-alue, Metso Oyj,

2017–2020, Metson johtoryhmän jäsen 2018–2020

Johtaja, Nordics-markkina-alue, Metso Oyj, 2014–2017

Johtaja, UK & Ireland -markkina-alue, Metso Oyj, 2010–2014

Useita johtotehtäviä, Wears-liiketoimintalinja, Metso Oyj, 2003–2010

Keskeiset luottamustehtävät: –

Osakeomistus 31.12.2025*

134 538 Metson osaketta

Markku Simula

Kivenmurskaus-liiketoiminta-alueen johtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1966

Koulutus: Diplomi-insinööri

Johtoryhmän jäsen 2020 alkaen

Työkokemus:

Johtaja, Aggregates Equipment -liiketoiminta, johtoryhmän jäsen, Metso Oyj,

2017–2020

Johtaja, Aggregates-liiketoimintalinja, Metso Oyj, 2016–2017

Johtaja, Oil and Gas -liiketoimintalinja, Metso Oyj, 2014–2015

Johtaja, Flow Control -liiketoimintayksikkö, Metso Oyj, 2008–2014

Useita kansainvälisiä johtotehtäviä, Metso Automation, Neles Automation,

Neles Controls ja Neles-Jamesbury, 1991–2008

Keskeiset luottamustehtävät:

Hallituksen jäsen, Vexve Armatury Group Oy, 2020–

Osakeomistus 31.12.2025*

93 207 Metson osaketta

Piia Karhu

Mineraalit-liiketoiminta-alueen johtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1976

Koulutus: Kauppatieteiden tohtori

Johtoryhmän jäsen 2020 alkaen

Työkokemus:

Metals-liiketoiminta-alueen johtaja, johtoryhmän jäsen, Metso Oyj, 2022–2024

Liiketoiminnan kehitysjohtaja, johtoryhmän jäsen, Metso Outotec Oyj, 2020–

2022

Asiakaskokemuksesta vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen, Finnair Oyj, 2016–

2020

Useita johtotehtäviä, Finnair Oyj, 2013–2016

Aiemmin johdon konsultointitehtäviä, 12 vuotta

Keskeiset luottamustehtävät:

Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen, Kesko, 2018–

Osakeomistus 31.12.2025*

49 366 Metson osaketta

* Määräysvaltayhteisöillä ei Metson osakkeita tai osakeperusteisia oikeuksia.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |32

Heikki Metsälä

Palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1983

Koulutus: Diplomi-insinööri

Johtoryhmän jäsen 2021 alkaen

Työkokemus:

Johtaja, Kulutusosat-liiketoiminta-alue, johtoryhmän jäsen, Metso Oyj, 2021–

2024

Jauhinmylly- ja kulutusvuorausten liiketoimintalinjan johtaja, Metso Outotec

Oyj, 7/2020–2021

Jauhatus- ja suojaavat kulutusosat -liiketoiminnan johtaja, Metso Oyj, 2019–

2020

Kaivosteollisuuden kulutusosat -liiketoiminnan johtaja, Metso Oyj, 2017–2019

Useita johtotehtäviä, Metso Oyj, 2010–2016

Kehitys- ja toimipaikkapäällikkö, Destia, 2007–2010

Keskeiset luottamustehtävät: –

Osakeomistus 31.12.2025*

17 547 Metson osaketta

Saso Kitanoski

Kulutusosat-liiketoiminta-alueen johtaja

Kansallisuus: Itävalta/Makedonia

Syntynyt: 1974

Koulutus: Diplomi-insinööri, koneenrakennustekniikka, MBA

Metson johtoryhmän jäsen vuodesta 2024

Työkokemus:

Eurooppa ja Keski-Aasia-markkina-alueen johtaja, Metso Oyj, 2020–2024

Eurooppa ja Lähi-itä-markkina-alueen johtaja, Metso Oyj, 2019–2020

Itä-Eurooppa ja Lähi-itä-markkina-alueen johtaja, Metso Oyj, 2017–2019

Useita johtotehtäviä, Metso Oyj, 2001–2017

Myyntiedustaja, Svedala Industries, 1998–2001

Keskeiset luottamustehtävät: –

Osakeomistus 31.12.2025*

18 437 Metson osaketta

Pasi Kyckling

Talous- ja rahoitusjohtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1978

Koulutus: KTM (laskentatoimi), Johtoryhmän jäsen 2025 alkaen

Työkokemus:

Vt. talousjohtaja, Stora Enso Oyj, 2024–2025

Group Transformation Officer, Stora Enso Oyj, 2024–2025

Johtaja (Strategia, Controlling, IT), Growth Business Unit, Stora Enso Oyj,

2022–2023

Rahoitusjohtaja, Stora Enso Oyj, 2019–2021

Useita muita taloushallinnon johtotehtäviä Stora Ensossa vuodesta 2001

Keskeiset luottamustehtävät: –

Osakeomistus 31.12.2025*

9 000 Metson osaketta

* Määräysvaltayhteisöillä ei Metson osakkeita tai osakeperusteisia oikeuksia.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |33

Claudia Genin

Chief Growth Officer

Kansallisuus: Romania

Syntynyt: 1986

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Aalto-yliopisto ja Hanken 2010

Metson johtoryhmän jäsen vuodesta 2024

Työkokemus:

Liiketoiminnan kehittämisestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, Palvelut-

liiketoiminta-alue, Metso Oyj, 2021–2024

Liiketoiminnan kehittämisestä ja analytiikasta vastaava johtaja, Metso Oyj,

2020–2021

Strategiasta, M&A-toiminnasta ja analytiikasta vastaava päällikkö, Outotec Oyj,

2018–2020

Useita konsernin strategiaan, yrityskauppoihin ja -järjestelyihin ja integraatioon

liittyviä tehtäviä, Outotec Oyj, 2010–2017

Keskeiset luottamustehtävät: –

Osakeomistus 31.12.2025*

1 389 Metson osaketta

Nina Kiviranta

Lakiasiainjohtaja

Kansallisuus: Suomi

Syntynyt: 1964

Koulutus: Oikeustieteiden maisteri, varatuomari

Johtoryhmän jäsen 2020 alkaen

Työkokemus:

Lakiasiainjohtaja, johtoryhmän jäsen, Outotec Oyj, 2013–2020

Konsernilakiasioista vastaava johtaja ja Chief Compliance Officer, Nokia

Networks, 2006–2013

Lakiasiainjohtaja, M-real Corporation / Metsä Oyj, 1996–2006

Asianajaja, Ahola, Pentzin, Rantasila & Sokka Oy, 1994–1996

Suomalainen neuvonantaja, Smith, Gambrell & Russell Ltd, 1992–1994

Keskeiset luottamustehtävät: –

Osakeomistus 31.12.2025*

60 518 Metson osaketta

* Määräysvaltayhteisöillä ei Metson osakkeita tai osakeperusteisia oikeuksia.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |34

Kestävyysraportti


Kuinka lukea Metson kestävyysraporttia? ...............................	35
1. Yleiset tiedot ...........................................................................	36
1.1. Olennaiset kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ...................................................................	39
1.2. Laatimisperusteet ........................................................................	39
1.3. Metson strategia, liiketoimintamalli ja arvonluonti ..................	40
1.4. Kestävyyden hallinnointi ............................................................	46
1.5. Sidosryhmävuorovaikutus ........................................................	53
2. E – Ympäristötiedot ...............................................................	56
2.1. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot asiakkaillemme .............	57
2.2. EU:n taksonomia ........................................................................	58
2.3. E1 Ilmastonmuutos ......................................................................	63
2.4. E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat .....................................	75
2.5. E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ...................	78
2.6. E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous .........................................	81
3. S – Sosiaaliset tiedot ..............................................................	84
3.1. S1 Oma työvoima – Metson ihmiset ........................................	85
3.2. S2 Arvoketjun työntekijät – Vastuullinen toimitusketju ..........	98
4. G – Hallintotapatiedot ..........................................................	104
4.1. G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ............................................	105
5. Kestävyysraportin liitteet ....................................................	109
5.1. ESRS sisältöindeksi ......................................................................	109
5.2. Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvien tiedonantovaatimusten ja tietopisteiden sisältöindeksi ................	115

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |35

Kuinka lukea Metson kestävyysraporttia?

Tällä sivulla on ohjeita miten Metson vuoden 2025 kestävyysraportti rakentuu ja miten raportista löytää

helposti keskeiset tiedot.

Metson vuoden 2025 kestävyysraportti kuvaa yhtiön strategista lähestymistapaa, tulosta, arvonluontia sekä

sitoumuksia ympäristöön, sosiaalisen vastuuseen ja hallintotapaan (ESG). Raportti noudattaa Eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (ESRS) pääosioita: ”Yleiset tiedot”, ”Ympäristötiedot”, ”Yhteiskunnalliset tiedot”

ja ”Hallintotapatiedot”. Lisäksi raporttiin on integroitu TCFD-viitekehys. Suurin osa ESRS-vaatimuksista löytyy

omista osioistaan. Joitakin ESRS 2 -standardin läpileikkaavia vaatimuksia on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta

lukea raportin muista osioista, ja ne on siksi sisällytetty viittauksin.

Raportin rakenne

Osio 1 ”Yleiset tiedot” sisältää Metson strategian ja liiketoimintamallin, mukaan lukien katsauksen Metson

kestävän kehityksen ohjelmaan, kestävyysaiheiden integroinnin liiketoimintastrategiaan, arvoketjukuvauksen ja

globaalin jalanjäljen. Lisäksi osio käsittelee kestävyyden hallinnointia ja sidosryhmäyhteistyötä.

Osioissa 2-4 käsitellään kestävän kehityksen teemat ESRS:n mukaisesti:

• Ympäristö: Ilmastonmuutos, vesivarat ja merten luonnovarat, biodiversiteetti ja ekosysteemit, resurssien

käyttö ja kiertotalous. Lisäksi osiossa käsitellään yhteisökohtaisena tietona Metso Plus ja lisäksi EU-

taksonomia.

• Sosiaalinen vastuu: Oma henkilöstö ja arvoketjun työntekijät

• Hallintotapa: Vastuullinen liiketoimintamalli

Jokaisessa osiossa esitetään seuraavat tiedot samassa järjestyksessä, mikäli mahdollista:

• Olennaisuusarviointi sekä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO) koko arvoketjussa

• Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin

• Tavoitteet ja niiden toteutuminen

• Keskeiset politiikat

• Keskeiset toimet vuonna 2025

• Tulevaisuuden kehityskohteet

• ESRS-datapisteet

• Raportointiperiaatteet

Jokainen olennainen kestävyysaihe on tiivistetty visuaaliseen taulukkoon, joka näyttää, miten tunnistetut

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO) liittyvät Metson liiketoimintaan. Taulukossa kerrotaan:

• Onko vaikutus, riski ja/tai mahdollisuus myönteinen vai kielteinen

• Onko se tosiasiallinen vai mahdollinen

• Missä arvoketjun vaiheessa se esiintyy

• Aikajänne (lyhyt, keskipitkä tai pitkä)

Tämä auttaa hahmottamaan, miten kestävän kehityksen aiheet otetaan huomioon toiminnassa ja

päätöksenteossa.

Raportti sisältää tulevaisuutta koskevia arvioita, jotka perustuvat kirjoitushetken oletuksiin ja odotuksiin.

Toteumat voivat poiketa arvioista, sillä tulevaisuuden tapahtumat eivät aina etene ennakoidusti. Tiedot

perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin lähteisiin, ja Metso parantaa jatkuvasti niiden tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä.

Yhtiö on sitoutunut avoimuuteen ja tiedottaa sidosryhmille kestävän kehityksen edistymisestä. Raportti

on varmennettu ulkoisesti Ernst & Youngin toimesta ISAE 3000 (Revised) -standardin mukaisesti.

ESRS-vaatimusten ja -koodien hakemisto on Kestävyysraportin liitteissä ja termien määritelmät tilinpäätöksen

osiossa Hallituksen toimintakertomuksessa, tilinpäätöksessä ja kestävyysraportissa käytetyt lyhenteet.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |36

Kestävyysraportti

1. Yleiset tiedot

Metson pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiöllä on toimintaa noin 50 maassa. Metso tarjoaa kestävää

kehitystä edistäviä teknologioita, kokonaisvaltaisia ratkaisuja sekä jälkimarkkinapalveluja ja kulutusosia

kivenmurskaus-, mineraalien käsittely- ja metallinjalostusteollisuuksille.

Kestävyysaiheet ovat Metson strateginen painopistealue. Yhtiö on sitoutunut rajoittamaan maapallon

keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Metson kestävän kehityksen

ohjelma keskittyy tärkeimpiin aiheisiin, jotka määriteltiin vuoden 2023 kaksoisolennaisuusanalyysissä,

tarkistettiin vuonna 2024 ja päivitettiin vuonna 2025. Lisätietoja kaksoisolennaisuusanalyysistä löytyy kohdasta

1.1. Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Metson kestävän kehityksen ohjelma koostuu seuraavista painopistealueista: Metso Plus -ratkaisut ja

innovaatiot asiakkaille, ihmiset, omien toimintojen ympäristötehokkuus ja vastuullinen toimitusketju.

Vastuullinen liiketoimintamalli on Metson kestävän kehityksen ohjelman perusta.

Metso jalkauttaa koko organisaatioon uutta kestävän kehityksen ohjelmaa, joka perustuu

kaksoisolennaisuusanalyysiin. Yhtiö arvioi ilmastonmuutokseen sopeutumisen paikallisia vaikutuksia omiin

toimintoihinsa sekä biologisen monimuotoisuuden vaikutuksia omiin ja asiakkaidensa toimintoihin.

Metson kestävyysagenda

Infographic - Sustainability agenda-10-25-FI (1).svg

* Oikeudenmukainen työllisyys sisältää riittävän palkan, työajan, syrjinnän ja häirinnän estämisen, työn ja vapaa-ajan tasapainon

sekä yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelu

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |37

Metson ensisijainen tavoite on tehdä yhteistyötä asiakkaiden, toimittajien ja yhteisöjen kanssa, jotta

kiviainesten ja mineraalien käsittelystä tulisi entistä kestävämpiä teollisuudenaloja. Erityisesti energiasiirtymää

tukevat ratkaisut ovat Metson innovaatioiden ytimessä.

Lainsäädäntö ja sidosryhmien odotukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ohjaavat kohti vastuullista

energiasiirtymää, joka edellyttää suuria investointeja uusiutuvaan sähköntuotantoon, siirtoinfrastruktuuriin ja

akkuteknologioihin. Näiden investointien toteutuminen vaatii merkittävää kasvua metallien, kuten nikkelin,

kuparin, litiumin, sinkin ja mangaanin, tarjonnassa. Siksi Metso keskittyy tukemaan asiakasteollisuuksiensa

merkittävää tuottavuusparannusta, joka samalla edistää asiakkaiden omia kestävän kehityksen ohjelmia.

Metso tukee asiakkaidensa kestävyyspyrkimyksiä teknisillä innovaatioilla, kuten energia- ja vesitehokkaammilla

laitteilla, jotka toimivat luotettavasti uusiutuvalla sähköllä. Lisäksi Metso tarjoaa asiakkailleen jälkiasennuksia ja

uusien teknologioiden asennusta asiakkaiden nykyisiin mineraalien ja kiviainesten jalostusjärjestelmiin sekä

keskittyy kulutusosien hiilijalanjäljen pienentämiseen ja neitseellisten materiaalien käytön vähentämiseen. Lisäksi

kiertotalous ja hiilidioksidin talteenottokeinojen tukeminen ovat olennaisen tärkeitä. Tässä Metso keskittyy

tarjoamaan teknologiaa ja ratkaisuja, esimerkiksi tehokkaaseen elektroniikkajätteen kierrätykseen sekä

rakennusjätteen uudelleenkäyttöön.

Metso keskittyy edistämään kestävämpien ratkaisujen innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa eri

teollisuudenaloilla yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Metso Plus -portfolio ja sen asiakashyötyjen mittaamisen

menetelmä, jolla todistetaan Metson tarjoaman kestävyysvaikutuksia, on todettu olevan toimiva viitekehys

asiakkaille ja muille sidosryhmille. Metso Plus tarjoaa asiakkaille potentiaalista lisäarvoa, joka syntyy Metson

tuotteiden ja palveluiden käytöstä koko arvoketjussa.

Metso on sitoutunut tieteeseen pohjautuviin Science Based Targets inititiativen (SBTi) hyväksymiin

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin. Yhtiön tavoitteena on pienentää merkittävästi oman

toimintansa, asiakkaidensa ja toimitusketjunsa hiilijalanjälkeä.

Tässä kestävyysraportissa esitellään Metson lähestymistapa ja suoriutuminen olennaisissa kestävyysaiheissa,

jotka on järjestetty eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) raportointirakenteen mukaisesti,

kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi. Metson olennaiset kestävyysaiheet ovat ESRS-standardin kohdissa 2–4

(Ympäristö, yhteiskunta ja hallintatapa), ESRS-aiheiden ja -ala-aiheiden lisäksi Metso on sisällyttänyt mukaan

yhteisökohtaisen kestävyysaihetiedon: Metso Plus -ratkaisut ja innovaatiot asiakkaille.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |38

Metson olennaiset kestävyysaiheet


Metson kestävän kehityksen ohjelman osa-alue	ESRS-aihe	ESRS-ala-aihe	Olennaisuus	Arvoketjun osa	Asetettu tavoite
Omien toimintojen ympäristötehokkuus Metso Plus -ratkaisut ja innovaatiot asiakkaille	E1 Ilmaston-muutos	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Energia	Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus	Omat toiminnot, toimitusketju ja asiakkaat	Kyllä Kyllä Kyllä
Omien toimintojen ympäristötehokkuus Metso Plus -ratkaisut ja innovaatiot asiakkaille	E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	Vesi (omassa toiminnassa) Vesi (asiakkaiden toiminnassa)	Vaikutus Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus	Omat toiminnot ja asiakkaat	Kyllä Ei
Metso Plus -ratkaisut ja innovaatiot asiakkaille	E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät: Maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä	Vaikutus Vaikutus Vaikutus	Asiakkaat	Ei Ei Ei
Metso Plus -ratkaisut ja innovaatiot asiakkaille	E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	Taloudellinen olennaisuus	Asiakkaat	Ei
Ihmiset	S1 – Oma työvoima	Työolot: • Terveys ja turvallisuus • Työaika • Syrjintä ja häirintä • Yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: • Monimuotoisuus • Koulutus ja taitojen kehittäminen (kasvukulttuuri)	Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus	Omat toiminnot	Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä

Vastuullinen toimitusketju	S2 – Arvoketjun työntekijät	Työolot: • Terveys ja turvallisuus • Työaika • Riittävä palkka • Työllisyysturva • Työ- ja yksityiselämän tasapaino • Syrjintä ja häirintä • Pakkotyö • Yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut	Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus Vaikutus	Toimitusketju	Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä

Vastuullinen liiketoiminta	G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	Yrityskulttuuri Korruptio ja lahjonta • Ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus • Tapaukset Väärinkäytösten paljastajien suojelu Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt	Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus Vaikutus Vaikutus	Omat toiminnot ja toimitusketju	Kyllä Kyllä Kyllä Ei

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |39

1.1. Olennaiset kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet

Metso päivitti kestävän kehityksen ohjelmaansa vuonna 2025 tehdyn kaksoisolennaisuusanalyysin avulla.

Analyysin tavoitteena oli ymmärtää asiakkaiden muuttuvaa toimintaympäristöä ja arvioida sidosryhmien

odotuksia, mukaan lukien vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko toimitusketjussa ja kaikissa Metson

globaaleissa toimintapaikoissa. Arvioinnissa käsiteltiin sekä taloudellista olennaisuutta (ympäristön ja

yhteiskunnan vaikutus Metson taloudelliseen tulokseen ja arvoon) että vaikutuksen olennaisuutta (Metson

vaikutus ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan) arvoketjussa. Arviointi toteutettiin kyselyillä, haastatteluilla ja

tapaamisilla, jotka toimivat myös syöttöparametreina ESRS 2:n vaatimusten mukaisesti. Lisäksi arvioitiin

kestävän kehityksen suuntauksia ja asiaankuuluvia viitekehyksiä. Haastateltuihin sidosryhmiin kuului Metson

työntekijöitä, asiakkaita, sijoittajia, tavaroiden ja palvelujen toimittajia sekä kansalaisjärjestöjä.

Lisäksi Metso perusti arvionsa useiden vertaisarvioitujen ja julkisesti saatavilla olevien ilmastonmuutoksen

vaikutuksia koskevien tutkimusten päätelmiin sekä korkean tason ihmisoikeusarvioinnin tuloksiin. Kerätyn

aineiston perusteella vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet asetettiin tärkeysjärjestykseen työpajoissa, joihin

osallistui asiantuntijoita eri puolilta Metsoa.

Metson liiketoimintaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien taloudellista olennaisuutta arvioitiin Metson

riskienhallintaprosessissa määritetyn mahdollisen taloudellisen vaikutuksen sekä riskien ja mahdollisuuksien

todennäköisyyden perusteella lyhyellä (alle yksi vuosi), keskipitkällä (1–5 vuotta) ja pitkällä (yli 5 vuotta)

aikavälillä. Lisäksi vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon tapahtuman mittakaava, laajuus,

korjaamattomuus ja todennäköisyys.

Korkeimman pistemäärän saaneet aiheet tunnistettiin Metson olennaisimmiksi kestävyysaiheiksi, jotka

muodostavat Metson kestävyysraportoinnin ja kestävän kehityksen ohjelman perustan. Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien kuvaukset on esitetty tässä selvityksessä kunkin standardiaiheen kohdalla olevissa IRO-

taulukoissa (impacts, risks and opportunities). IRO-taulukoissa esitellään Metson vaikutusten arviointi kaikkien

olennaisten aiheiden osalta ja lisäksi riskit ja mahdollisuudet taloudellisesti olennaisten aiheiden osalta.

Vaikka arvioinnissa keskityttiin yksittäisiin riskeihin, on huomattava, että Metson liiketoimintojen moninaisuus ja

maailmanlaajuiset toiminnot lisäävät liiketoimintaan joustavuutta, sillä riskivaikutusten odotetaan

tasapainottuvan luonnollisesti Metson eri liiketoimintojen ja markkina-alueiden välillä.

Metso pitää ilmastonmuutosta, kiertotaloutta, vettä sekä terveyttä ja turvallisuutta asiakkaiden toiminnassa

taloudellisesti merkittävinä Metso Plus -tarjoaman ja asiakkaille suunnattujen innovaatioiden kannalta.

Ilmastonmuutos, terveys ja turvallisuus, korruption ja lahjonnan ehkäiseminen sekä yrityskulttuuri ovat Metson

omassa toiminnassa taloudellisesti olennaisia aiheita. Tällä hetkellä Metso ei ole tunnistanut taloudellisesti

olennaisia aiheita toimitusketjussaan.

Kaksoisolennaisuusanalyysiä päivitettiin raportointivuonna osana Metson strategiaprosessia vuosille 2026–2030.

Merkittävin muutos oli kiertotalouden tunnistaminen Metson kannalta merkittäväksi taloudelliseksi

mahdollisuudeksi. Kiertotalousratkaisut ovat keskeinen osa Metso Plus -tarjoamaa ja innovaatioita. Tähän

kuuluvat esimerkiksi materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön, laitteiden ja palveluiden tarjoamisen tuotteen

elinkaaren pidentämiseksi sekä teknologioiden kehittäminen materiaalien lisäarvon luomiseksi (upcycling).

Strategiatyön tulokset on käsitelty Metson johtoryhmässä, ja hallitus on hyväksynyt kaksinkertainen

olennaisuusarvioinnin tulokset.

Lisäksi Metso on tehnyt toiminnastaan ylätason arvioinnin tunnistaakseen saastumiseen liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet. Paikallisia yhteisöjä ei ole kuultu.

1.2. Laatimisperusteet

Konsolidointi tässä kestävyysraportissa on sama kuin Metson tilinpäätöksessä. Tämän kestävyysraportin luvut

ovat Metson vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen mukaisia ja perustuvat kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisiin tietoihin. Lisätietoja ympäristölukujen kattavuudesta on saatavilla osiossa

2.3.10. Raportoinnin periaatteet.

Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain ja raportointikausi on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa

(1. tammikuuta-31. joulukuuta). Tiedot julkaistaan samanaikaisesti taloudellisten tietojen kanssa. Tämä raportti on

konsernin kestävyysraportti.

Metso julkistaa alueellisia lukuja soveltuvin osin, ja ne esitetään aihekohtaisten mittareiden yhteydessä.

Liiketoiminta-aluekohtaisia ympäristö- tai henkilöstölukuja ei julkaista. Kaikki Metson tytäryhtiöt ovat tämän

kestävyysraportin piirissä.

Lopetetut toiminnat eivät ole mukana Metso Plus -liikevaihdossa tai EU-taksonomian tunnusluvuissa ja myös

vertailutiedot vuosille 2023 ja 2024 on oikaistu vastaavasti. Muut tämän selvityksen luvut, kuten ympäristö-,

terveys & turvallisuus ja henkilöstöluvut sisältävät myös lopetetut toiminnat.

Mahdolliset sisäisestä validoinnista tai laskentamenetelmien muutoksista (myytyjen tuotteiden käyttö) johtuvat

muutokset lukuihin on ilmoitettu ESRS-aiheita koskevissa taulukoissa. Lisätietoja muutoksista annetaan

asianomaisissa standardeissa, joissa on muutoksia vertailuvuosien lukuihin.

Lisäksi Metso on ESRS standardin 1 -vaatimusten mukaisesti sisällyttänyt EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset

tiedot tähän kestävyysraporttiin erilliseksi osioksi lukuun 2.2. EU:n taksonomiaa koskevia tietoja.

ESRS 2 -standardi on merkityksellinen Metson useiden kestävyysaiheiden osalta. Sen vuoksi se on esitetty

jäsennellysti otsikoiden 1.3. Metson strategia, liiketoimintamalli ja arvonluonti, 1.4. Kestävyyden hallinnointi ja

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |40

1.5. Sidosryhmäyhteistyö alla. Viittaukset poikkileikkaaviin aiheisiin ja niiden sijaintiin tässä selvityksessä on

esitetty ESRS-sisältöindeksissä.

Tämä kestävyysraportti kuvaa myös Metson ilmastonmuutokseen liittyvät hallinto-, strategia- ja

riskienhallintakäytännöt TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti ja

sisältää vaikutusten arviointiin käytetyt mittarit ja tavoitteet.

Lisäksi Metson kestävyysraportointi sisältää Global Reporting Initiative -aloitteen (GRI-standardit) mittareita ja

toimialakohtaisia mittareita Sustainability Accounting Standards Boardin (SASB) Industrial Machinery & Goods

-standardista. GRI- ja SASB-tiedot sekä mahdolliset poikkeamat ja puutteet vaatimuksista ilmoitetaan GRI- ja

SASB-indekseissä, jotka julkaistaan erikseen mutta samanaikaisesti kestävyysraportin kanssa Metson

verkkosivuilla. Näissä indekseissä annetaan lisätietoja mittarikohtaisista tiedoista.

Ernst & Young, riippumaton kolmas osapuoli, on antanut ulkopuolisen varmennuksen (rajoitetun varmuuden)

tästä kestävyysraportista ja siihen liittyvistä kestävyysväittämistä. Varmennusprosessissa noudatettiin

kansainvälisiä standardeja (ISAE 3000 Revised). Varmennettujen tietojen laajuus on esitetty Riippumattomassa

varmennusraportissa. GRI-mittarit tai GRI-indeksi eivät ole tämän kestävyysraportoinnin varmennuksen piirissä.

1.2.1 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

1.2.1.1. Aikajänteet

Metso arvioi olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä aina kun

se on mahdollista. Kestävyyteen liittyvät asiat kehittyvät usein vähitellen, ja niiden ennustettavuus riippuu

monista tekijöistä.

Muiden aiheiden kuin ilmastonmuutoksen osalta Metso määrittelee aikahorisontit ESRS-standardien mukaisesti

seuraavasti:

• Lyhyt aikaväli: 1 vuosi

• Keskipitkä aikaväli: 1–5 vuotta

• Pitkä aikaväli: Yli 5 vuotta

Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa Metso noudattaa TCFD:n ohjeita ja käyttää

seuraavia aikahorisontteja:

• Lyhyt aikaväli: 0–3 vuotta

• Keskipitkä aikaväli: 3–10 vuotta

• Pitkä aikaväli: Yli 10 vuotta.

1.2.1.2. Mittarit ja epävarmuusarviot

Kuhunkin standardiin ja olennaiseen aiheeseen liittyvien mittareiden raportointiperiaatteet on kuvattu

asianomaisissa kohdissa (ympäristö, yhteiskunta ja hallintotapa), mukaan lukien tarkkuustasot ja suunnitellut

parannustoimet. Indikaattoreiden tarkat soveltamisalat on esitetty kunkin standardin raportointiperiaatteita

koskevassa osiossa.

Metson yrityskohtaiset mittarit, jotka liittyvät Metson asiakkaiden toimintojen vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin on kuvattu 'Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa' -taulukoissa. ESRS-

indeksissä esitetään mahdolliset poikkeamat, puutteet ja asianmukaiset selitykset indikaattorikohtaisista

tiedoista.

Tässä selvityksessä useat tunnusluvut perustuvat arvioihin, keskiarvoihin ja oletuksiin. Tiedot saadaan sisäisistä

arkistoista ja ulkoisilta datan toimittajilta. Vaikka Metso pyrkii tuottamaan oikeellista dataa, tietoihin liittyy

virheriski erityisesti tietojen täydellisyyden osalta ja silloin, kun useita tietolähteitä on yhdistetty tai kun tietoja

käsitellään manuaalisesti.

Metso ei ole tunnistanut mittareita, joihin kohdistuisi suurta mittausepävarmuutta. Metson kestävyystietoja

parannetaan jatkuvasti, ja standardoitujen tietojen saatavuus paranee kestävyyteen liittyvän sääntelyn

kehittyessä. Metso on sitoutunut läpinäkyvyyteen, ja yhtiö julkistaa tulevissa kestävyysselvityksissään olennaiset

muutokset perustana olevissa tiedoissa tai oletuksissa.

Jokaisesta tavoitteesta, joka on esitetty näissä taulukoissa, Metso ilmoittaa käytetyt menetelmät ja merkittävät

oletukset tavoitteiden määrittämiseksi. Näihin kuuluvat valittu skenaario, tietolähteet, yhdenmukaisuus

kansallisten, EU:n tai kansainvälisten politiikkatavoitteiden kanssa sekä se, miten tavoitteet huomioivat

laajemman kestävyysaiheiden kontekstin ja/tai paikallisen tilanteen, jossa vaikutukset syntyvät.

1.3. Metson strategia, liiketoimintamalli ja arvonluonti

Metson liiketoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa kestävää ja modernia elämäntapaa. Metson tuotteita ja

palveluja käytetään kiviaines-, mineraalien käsittely- ja metallinjalostusteollisuuksissa, jotka tuottavat kriittisiä

raaka-aineita. Syyskuussa 2025 Metso lanseerasi uuden 'We go beyond.' (Menemme pidemmälle) -strategian

kaudelle 2026–2030. Strategiaan sisältyy uusi visio: Alan suunnannäyttäjä.

Metson vuoteen ulottuva 2030 strategia 'We go beyond.' ohjaa alan muutosta tarjoamalla parasta asiakasarvoa

ja palvelua mullistavien kestävien ratkaisujen ja huipputeknologian avulla. Uuden strategian painopisteet ovat

kasvu, erinomaisuus ja Metso #1.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |41

Uusi visio sisältää tavoitteen tulla alan selkeäksi standardien asettajaksi. Toimittamalla poikkeuksellista laatua,

innovaatioita ja luotettavuutta johdonmukaisesti Metso pyrkii ansaitsemaan asiakkaiden ja muiden

sidosryhmien luottamuksen. Visio kiteyttää sitoutumisen erinomaisuuteen kaikessa toiminnassa ja korostaa

omistautumista asettaa toimialalle täysin uudet standardit ja toimintatavat.

Uusi strategia tukee myös Metson kestävän kehityksen ohjelmaa vastuullisen Metso Plus -tarjoaman ja

innovaatioiden, ympäristötehokkaan oman toiminnan ja vastuullisen toimitusketjun hallinnan avulla. Tämä on

erityisen tärkeää, koska Metson asiakkaiden toiminta kivenmurskaus- ja kaivosteollisuudessa kuluttaa paljon

energiaa ja vettä ja asiakkaiden toiminta sijoittuu laajalle maa-alueelle, usein ympäristön kannalta herkillä

alueilla. Näillä alueilla maan pilaantuminen ja saastuminen voivat vaikuttaa elinympäristöihin ja lajeihin eli niillä

voi olla vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.

Metso tiedostaa nopean muutostahdin asiakasteollisuuksissaan ja on tunnistanut useita megatrendejä, jotka

vaikuttavat sen strategiaan ja liiketoimintamalliin:

• Lokalisaatio ja geopoliittiset tekijät: Ajavat mineraali- ja kiviainesaloja rakentamaan vahvempia, paikallisia

toimitusketjuja. Vaikka geopoliittiset riskit voivat hidastaa investointeja, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia

innovaatioille ja paremmalle sopeutumiskyvylle.

• Kestävyystransformaatio: Sähköistyminen lisää metallien kysyntää, ja kierrätyksen sekä kestävän rakentamisen

merkitys kasvaa. Toimintojen hiilineutraalius lisää energiatehokkaiden laitteiden kysyntää.

• Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio: Digitaalisten ja tekoälypohjaisten ratkaisujen kysyntä mullistaa toimialaa,

lisäten tehokkuutta ja edistäen innovaatioita.

• Luonnonvarojen niukkuus: Malmien pitoisuuksien heikkeneminen ja pääsy korkealaatuisiin resursseihin

optimaalisilla sijainneilla vähenee, mikä ajaa toimialaa sekä kehittämään uutta että sopeutumaan muutokseen.

Metson strategialla pyritään sopeutumaan näihin kehityssuuntauksiin ja hyödyntämään niitä, kuten jäljempänä

kohdassa 1.3.1. Strategia tarkemmin esitetään.

1.3.1. Strategia

'We go beyond.' -strategiaa toteutetaan kolmen strategisen painopistealueen ja neljän tavoitteen kautta, jotka

on linjattu sidosryhmien tarpeiden mukaan:

• Kasvu: Kasvua priorisoidaan yhteistyön avulla ja huomioimalla segmenttinäkökulma. Tämä tarkoittaa

investointeja strategisiin painopisteisiin, joilla on suurin potentiaali erottautumiseen, markkinaosuuden

kasvattamiseen, parempaan kannattavuuteen tai suurempaan liikevaihtoon.

• Erinomaisuus: Asiakaskokemusta parannetaan kokonaisvaltaisesti, korostaen laatua, nopeutta ja

reagointikykyä. Tämä sisältää alan johtavat palveluvalmiudet ja paikallisen läsnäolon sekä keskittymisen

uusien alueiden varhaiseen kyvykkyyden kehittämiseen.

• Metso #1: Metsolla on kunnianhimoinen tavoite olla ykkösvalinta asiakkaille, kumppaneille sekä nykyisille ja

tuleville työntekijöille. Kivenmurskauksen ja Mineraalien segmenttistrategiat tähtäävät alan johtajuuteen.

Strategiset tavoitteet ovat: paras asiakaskokemus, korkeampi jälkimarkkinaosuus, kestävän kehityksen ja

turvallisuuden edelläkävijyys ja taloudellinen erinomaisuus. Strategiaan sisältyy tavoite olla toimialan

edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Strategisena tavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöt omassa

toiminnassa vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 Metso vahvisti entisestään Science Based Targets

-ilmastotavoitteitaan koko arvoketjussa toimittajista asiakkaisiin ja jatkaa Metso Plus -tarjoaman kehittämistä,

joka tuo asiakkaille merkittäviä etuja parantuneen operatiivisen tehokkuuden, pienemmän

ympäristövaikutuksen ja pitkän aikavälin kustannussäästöjen muodossa.

Turvallisuus on olennainen osa Metson kulttuuria, ja uusi 'Start with safety' -ajattelutapa keskittyy

työtapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuussuorituksen jatkuvaan parantamiseen. Metso rohkaisee työntekijöitä

pysähtymään, keskustelemaan, havainnoimaan ja jakamaan turvallisuuskäytäntöjä ennakoitavuuden lisäämiseksi

sekä vahvistamaan proaktiivista turvallisuuskulttuuria.

Painopistealueiden ja tavoitteiden lisäksi Metson strategiassa on ihmisiin ja kulttuuriin liittyviä mahdollistajia.

• Asiakaskeskeinen kasvukulttuuri sisältää:

– Turvallisuuden, inklusiivisuuden ja hyvinvoinnin.

– Ympäristön, jossa vastuunotto, kunnianhimo ja yhteistyö kukoistavat ja synnyttävät erinomaista laatua ja

tuloksia asiakkaillemme.

– Vahvan suorituskyvyn johtamisen.

• Sitoutuneet työntekijät sisältää:

– Työntekijät, jotka edistävät määrätietoista liiketoimintastrategiaamme, jota ohjaa yrittäjämäinen ajattelutapa

ja yhtenäiset toimintatavat.

– Johtajat, joilla on valmiudet johtaa rohkeasti, ketterästi ja kestävästi, mahdollistaakseen ihmisten ja

liiketoiminnan kasvun tekoälyn ja digitalisaation aikakaudella.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |42

• Alan parhaat kyvykkyydet sisältää:

– Kyvyn houkutella ja pitää kiinni huippuosaajista.

– Kyvykkyyksien kehittämisen oikeissa lokaatioissa.

– Kehittymisen jatkuvan oppimisen ja koulutuksen avulla.

Strategian yhteydessä hyväksytyt Metson taloudelliset tavoitteet sisältävät uutena liikevaihdon kasvutavoitteen

ja aiempaa korkeamman kannattavuustavoitteen. Nämä tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoden 2028 loppuun

mennessä:

• Liikevaihdon vuosittainen kasvu (CAGR) vähintään 7 % (uusi tavoite)

• Oikaistu EBITA-marginaali yli 18 % (aiemmin yli 17 % syklin yli)

• Nettovelan ja käyttökatteen suhde (net debt / EBITDA) alle 1,5 (uusi tavoite, korvaa aiemman tavoitteen

säilyttää Investment Grade -luottoluokitus)

• Vuotuinen osinko vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta (ei muutosta)

Viime vuosina Metso on onnistuneesti kasvattanut liiketoimintaansa, vahvistanut kannattavuuttaan ja

vähentänyt liiketoimintariskejään. Metson kannattavuuden parantaminen kohti 18 prosentin EBITA-tavoitetta ja

liikevaihdon kasvattaminen 7 prosentin vuosivauhdilla toteutuu 'We go Beyond.' -strategiassa määriteltyjen

priorisoitujen toimenpiteiden avulla. Näitä tukee vahva markkinanäkymä molemmissa asiakassegmenteissä.

1.3.2. Liiketoimintamalli

Metsolla on kaksi raportointisegmenttiä: Kivenmurskaus ja Mineraalit. Nämä segmentit jakautuvat edelleen

liiketoiminta- ja markkina-alueisiin. Raportointivuoden merkittäviä liiketoimintatapahtumia Metson segmenttien

osalta käsitellään kohdassa Raportointisegmentit. Raportointisegmenttien taloudellista tulosta

raportointivuonna käsitellään konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa, erityisesti kohdassa Segmenttikohtaiset

tiedot.

Metson 'We go beyond.' -strategia rakennettiin asiakassegmenttien näkökulmasta yhteistyössä asiakkaiden ja

keskeisten sidosryhmien kanssa eri liiketoiminta- ja markkina-alueilla sekä konsernitoiminnoissa. Strategia

kehitettiin liiketoiminta-alueiden rajat ylittäen, jotta asiakasnäkökulma säilyisi koko arvoketjussa ja Metson koko

potentiaali saataisiin hyödynnettyä.

Kivenmurskaus-segmentissä strategisiin valintoihin kuuluu jälkimarkkinaliiketoiminnan kasvattaminen,

alueellinen laajentuminen, johtajuus louhoksissa, urakoitsijoiden ja kiviainesjälkimarkkinoiden osalta sekä

aseman vahvistaminen kiviaines- ja infrakierrätyksessä. Mineraalit-segmentissä strategisiin valintoihin kuuluu

johtava asema energiasiirtymämineraaleissa, lisäarvon tuottaminen asiakkaiden tarpeisiin sekä keskittyminen

ratkaisuihin, joilla on merkittävä jälkimarkkinapotentiaali.

Metson liiketoiminta-alueet vastaavat omasta liiketoiminnastaan tilausten, myynnin, liikevoiton ja

pääomakustannusten osalta ja edistävät Metson strategiaa, mukaan lukien sen kestävän kehityksen ohjelmaa,

omilla liiketoimintakohtaisilla hankkeillaan. Liiketoiminta-alueet yhdessä markkina-alueiden kanssa vastaavat

asiakassuhteiden hallinnasta, ja asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti asiakasprosessien ja -suhteiden

parantamiseksi.

Metsolla on seitsemän markkina-aluetta: Pohjois- ja Keski-Amerikka; Etelä-Amerikka; Eurooppa ja Keski-Aasia;

Afrikka, Lähi-itä ja Intia; Suur-Kiina; ja Aasian ja Tyynenmeren alue. Ne tukevat tehokasta yhteistyötä globaalien

ja paikallisten toimintojen välillä, ja niiden toimintaa ohjaavat selkeät roolit ja hallinto. Metson myyntikanavat

on räätälöity eri maantieteellisten alueiden, asiakasteollisuuksien ja asiakastyyppien mukaan. Metson

suoramyyntitiimit ja asiantuntijat tarjoavat teknologia- ja prosessiosaamista. Lisäksi Metso tekee yhteistyötä

jakelijoiden kanssa paikallisen läsnäolon vahvistamiseksi ja ylläpitää digitaalisia myyntikanavia saatavuuden ja

helpomman asiakaskokemuksen lisäämiseksi.

Metsolla on syvällistä ymmärrystä asiakkaiden prosesseista, tuotesuunnittelusta ja teknologiasta sekä kattava

palveluvalikoima vara- ja kulutusosista pitkälle kehitettyihin elinkaaripalveluihin. Metson arvoketju kattaa

alkupään hankinnan ja logistiikan, omat toiminnot ja loppupään asiakkaat. Metson maailmanlaajuiseen

valmistus- ja logistiikkaverkostoon kuuluu sekä omia että ulkoistettuja varastoja sekä tuotantolaitoksia

tärkeimmillä asiakasmarkkinoilla.

Avainluvut vuonna 2025:

• noin 18 000 henkilöä noin 50 maassa (työntekijämäärä maittain on kuvattu kohdassa S1–Oma työvoima).

• noin 3 500 palveluasiantuntijaa, jotka tarjoavat kenttä- ja huoltopalveluita yli 50 maassa

• 17 palvelukeskusta, mukaan lukien kolme osaamiskeskusta

• noin 45 tutkimus- ja kehitys- tai testaustoimipaikkaa, jotka ovat maantieteellisesti jakautuneet kaikille Metson

päämarkkinoille

• 5 omaa valimoa ja useita valikoituja kumppanivalimoita

• 9 kumi- ja Poly-Met-varaosatehdasta

• 9 pumppu- ja lietteenkäsittelytehdasta ja/tai kokoomakeskusta

• 6 seulojen kokoomakeskusta

• kolme suodatusteknologiakeskusta ja yksi keramiikkalevytehdas

• 15 kivenmurskauslaitteiden tehdasta

Metso toimii ympäristössä, johon muuttuvat säädökset vaikuttavat merkittävästi, etenkin kun otetaan huomioon

asiakasteollisuuksien energia-, hiili- ja vesi-intensiivisyys. Metson kestävän kehityksen ohjelma ja siihen liittyvät

toimintasuunnitelmat, tavoitteet ja pitkän aikavälin päämäärät ovat myös linjassa YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden kanssa. Viisi tavoitetta on tunnistettu tärkeimmiksi alueiksi, joilla Metso pyrkii osoittamaan

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |43

vaikutuksensa strategiakaudella 2026–2030. Tässä kestävyysraportissa kuvataan myös Metson edistymistä

näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Metson tarjoama auttaa asiakkaita toimimaan vastuullisemmin

parantamalla resurssitehokkuutta ja ottamalla käyttöön puhtaampia teknologioita (YK:n kestävän kehityksen

tavoite 9), mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjuminen (YK:n kestävän kehityksen tavoite 13) Metson

teknologioiden avulla. Metso vaikuttaa jäteveden hallintaan (YK:n kestävän kehityksen tavoite 6) tehostamalla

vedenkäyttöä, vähentämällä toiminnassa tarvittavan makean veden määrää, lisäämällä veden kierrätystä ja

uudelleenkäyttämällä vettä turvallisesti.

Metso edistää työllistymismahdollisuuksia kaikille sukupuolille, ikäryhmille sekä myös toimintarajoitteisille.

Metsolla on standardoidut työkäytännöt kaikissa toimipaikoissaan. Lisäksi Metso on sitoutunut saavuttamaan

samapalkkaisuuden samanarvoisesta työstä, turvaamaan työntekijöiden oikeudet ja edistämään turvallista

työympäristöä kaikille työntekijöille (YK:n kestävän kehityksen tavoite 8).

Merkittävä osa Metson valmistuksesta on ulkoistettu, mikä korostaa vastuullisten hankintakäytäntöjen

merkitystä. Edistämällä kestäviä käytäntöjä koko toimitusketjussaan Metso tukee myös vastuullisten

johtamiskäytäntöjen laajempaa käyttöönottoa ja jätteiden vähentämistä (YK:n kestävän kehityksen tavoite 12).

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, sähköistyminen ja infrastruktuuri-investoinnit lisäävät pitkällä aikavälillä

kulutustuotteiden kysyntää. Jatkuvasta geopoliittisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Metson

asiakasteollisuuksien markkinoiden perustekijät tarjoavat kasvumahdollisuuksia. Lisäksi kestävä kehitys tuo

mahdollisuuksia Metson nykyisessä ja laajennetussa tuotevalikoimassa. Raaka-aineiden saatavuus ja

kustannusten nousu lisäävät kestävien ja kiertotalousratkaisujen tarvetta. Metson molemmilla

raportointisegmenteillä (Mineraalit ja Kivenmurskaus) on selkeät strategiset painopisteet taloudellisen tuloksen

ja kestävyysaiheiden parantamiseksi. Metsolla on kattava tuote- ja palvelutarjoama koko asiakkaan arvoketjuun

ja vahvat kyvykkyydet tarjota asiakkailleen ratkaisuja nopeimmin kasvavien metallien ja kriittisten mineraalien

kuten nikkeli, kupari, litium, sinkki ja mangaani kysynnän kasvuun.

Mineraalit-segmentissä Metso keskittyy teknologiajohtajuuteen mineraalienkäsittelyssä ja sulatuksessa,

erityisesti Metson vastuullisen tuote- ja jälkimarkkinatarjoaman kautta (Metso Plus tarjoama). Metson tarjoama

ja prosessiosaaminen kattavat koko kaivosprosessin – ammattimaisesta testauksesta ja pilotoinnista projektin

alkuvaiheen tukeen sekä koko prosessin kattaviin ratkaisuihin, kuten murskaukseen ja jauhatukseen, erotus- ja

suodatusratkaisuihin sekä kehittyneisiin rikastushiekan hallintaratkaisuihin.

Lisäksi Metson mineraaleihin liittyvä tarjoama sisältää materiaalinkäsittelylaitteita ja lietepumppuja sekä laajan

valikoiman vara- ja kulutusosia sekä palveluja. Metsolla on myös kattavat ratkaisut ja palvelut prosessien ja

laitteiden ylläpitoon ja optimointiin. Niissä hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja, älykästä automaatiota ja

hallintajärjestelmiä. Nopeasti kasvavassa akkuteollisuudessa Metsolla on hyvät edellytykset tarjota kestäviä

teknologioita ja laitteita esimerkiksi litiumin ja nikkelin tuotantoon. Hankkeiden laajuus vaihtelee laitepaketeista

laitostoimituksiin ja kaivoksesta akkumateriaaleihin sekä mustan massan kierrätykseen.

Metallinjalostuksen asiakkaille Metso tarjoaa kattavan portfolion nykyaikaisia sulatusratkaisuja ensisijaisten ja

toissijaisten raaka-aineiden käsittelyyn. Esimerkiksi Metso Plus -liekkisulatusprosessi on tällä hetkellä

maailmanlaajuisesti käytetyin kuparin sulatusmenetelmä, jonka ansiosta metallien talteenotto on tehokasta,

kokonaiskustannukset ovat matalammat ja päästöjen hallinta tehokasta. Lisäksi prosessi mahdollistaa korkean

rikin talteenoton vain yhdellä jatkuvalla, korkean pitoisuuden SO₂-virralla happotehtaalle.

Kivenmurskausasiakkailleen Metso tarjoaa murskaimia, seuloja, syöttimiä, siirrettäviä ja kiinteitä murskaus- ja

seulontalaitoksia, tela-alustaisia laitteistoja, vara- ja kulutusosia sekä monipuolisia palveluja. Tutkimus- ja

kehitystoiminnassa keskitytään murskaustekniikkaan, kiviainestuotannon sähköistämiseen ja

ympäristötehokkuuteen. Huomattava osa liiketoiminnasta hoidetaan maailmanlaajuisen jakelijaverkoston avulla,

jota hallinnoi ja kehittää oma organisaationsa. Kivenmurskaus-liiketoiminta koostuu sekä Metson brändin alla

myytävistä tuotteista että itsenäisistä brändeistä, joita ovat Diamond Z, Jonsson, Lippman, McCloskey,

McCloskey Environmental, MWS Equipment, Powertrack, Saimu, Screen Machine Industries, Shaorui, Tedd

Engineering ja Tesab -brändit.

Metso painottaa vahvasti jälkimarkkinoita ja palveluita ja keskittyy asiakaskokemukseen ja uusiin digitaalisiin

valmiuksiin, joilla tuetaan sekä orgaanista että epäorgaanista kasvua. Keskeisiä kasvualueita ovat tuotteet, joilla

on suuri jälkimarkkinapotentiaali, vastuullinen Metso Plus -tarjoama, laajaan asiantuntemukseen perustuva

automaatio ja digitalisaatio sekä Metson tuotteiden luotettavuus ja laajasta palveluvalikoimasta saatavat

synergistiset lisähyödyt. Metson laitteita on asennettu laajasti eri asiakasteollisuuksiin, ja tarjoamalla uusia

digitaalisia palveluja Metso voi palvella asiakkaita entistä paremmin ja tarjota uusia tehokkuusratkaisuja

asennetun laitekannan perusteella. Metson strategiassa hyödynnetään jälkimarkkinakapasiteettia, jolla

kompensoidaan asiakasteollisuuksien luontaista suhdannevaihtelua ja laajentumista kolmansien osapuolten

asennuskantoihin.

Metsolla on eriytettyjä kestävyyteen liittyviä tavoitteita liiketoiminta- ja markkina-alueilleen ottaen huomioon

niiden kasvupotentiaali ja liiketoiminnan mahdolliset riskit. Kullakin alueella on erityisiä tavoitteita, jotka

edistävät yhtiötason tavoitteiden saavuttamista. Turvallisuustavoitteet asetetaan maailmanlaajuisesti, ja ne

toimivat yhteisinä vertailuarvoina, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien tavoitteiden asettamista kullakin

liiketoiminta- ja markkina-alueella. Tavoitteet liittyvät keskeisiin suorituskykymittareihin, kuten

kokonaistapaturmataajuuteen ja sisäisiin tavoitteisiin turvallisuuskeskusteluista, riskihavainnoista ja

turvallisuuskoulutuksista. Lisäksi Metso asettaa tiettyihin aloitteisiin liittyviä tavoitteita, esimerkiksi vuosina

2023–2025 tehty työ konsernin turvallisuusjohtamisjärjestelmien puutteiden analysoimiseksi ja korjaamiseksi.

Metso asettaa myös yksilöllisiä tehtäväkohtaisia turvallisuustavoitteita.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |44

1.3.3. Arvonluonti ja arvoketju

Kestävyys on Metsolle tärkeä osa arvonluontia. Metson kestävän kehityksen agenda (esitetty kohdassa

1. Yleiset tiedot) keskittyy tukemaan kaivos- ja kivenmurskausteollisuuden sähköistämistä ja hiilestä irtautumista

ja varmistamaan samalla energiamurrokseen tarvittavien mineraalien tuotannon nopea kasvu.

Metso kehittää jatkuvasti tarjoamaansa vastatakseen asiakkaidensa kasvaviin tarpeisiin energian ja päästöjen

vähentämisen, vesivarojen hallinnan, resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja turvallisuuden osalta.

Metson arvoketju

Sustainability infographics 2025 FI_Value chain-FI.svg

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |45

Vahva teknologinen osaaminen, maailmanlaajuiset toiminnot, jälkimarkkinapalvelut, kilpailukykyinen tuotetarjoama,

vahva brändi ja jatkuva kehitys ovat Metson arvonluonnin keskiössä. Digitalisaatio on keskeinen lisätekijä, joka

mahdollistaa uusien liiketoimintamallien kehittämisen sekä parantaa tehokkuutta ja turvallisuutta. Datan ja analytiikan

hyödyntäminen antaa Metsolle mahdollisuuden optimoida asiakkaiden laitteita, prosesseja ja prosessikaavioita, mikä

voi johtaa merkittäviin tuottavuushyötyihin, kustannussäästöihin ja ympäristövaikutusten minimointiin.

Metson vastuullinen Metso Plus -tarjoama ja sen jatkuva kehittäminen luovat arvoa sekä asiakkaille että muille

sidosryhmille. Asiakaslähtöinen Metso Plus -valikoima sisältää yli 100 tuotetta, jotka ovat merkittävästi vastuullisempia

kuin markkinoiden vertailutuotteet tai edellisen teknologiasukupolven vastaavat tuotteet. Tämä perustuu tekijöihin,

kuten energia- ja vesitehokkuuteen, jotka vaikuttavat laitteen koko elinkaaren käyttökustannuksiin ja tuovat tyypillisesti

myös kaupallisia hyötyjä sekä Metsolle että sen asiakkaille.

Metson teknologiastrategiassa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa priorisoidaan sellaisten tuotteiden ja palvelujen

kehittämistä, jotka auttavat asiakkaita saavuttamaan omat kestävyystavoitteensa, kuten hiili-, energia- tai

vesitehokkuuden. Metso Plus ohjaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, koska tavoitteena on kasvattaa tämän portfolion

osuutta liikevaihdosta. Metson tutkimus- ja kehitystoiminta rakentuu noin 18 000 työntekijän ja noin 45 tutkimus- ja

kehitys- tai testaustoimipisteen syvälliselle osaamiselle, josta osoituksena on 7 962 kansallista teknologiapatenttia.

Yksityiskohtaisempi selvitys Metson tarjoaman ympäristö- ja kestävyyshyödyistä on esitetty osioissa E1 –

Ilmastonmuutos, E3 – Vesi, E4 – Biodiversiteetti ja E5 – Kiertotalous.

Metson tutkimus- ja kehitys (T&K) perustuu segmenttitason teknologiastrategiaan, joka ohjaa liiketoiminta-alueiden

suunnitelmia. Jokainen liiketoiminta-alue määrittelee oman T&K-toimintarakenteensa ja niillä on omat T&K -tiimit, jotka

hallinnoivat T&K- ja tuotteistamisportfoliota, immateriaalioikeuksien hallintaa, tutkimustiimejä testikeskuksissa ja

suunnittelukäytäntöjen harmonisointia. Metsolla on koko yrityksen laajuinen T&K-prosessi ja siihen liittyvät työkalut,

joilla suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan tutkimus- ja kehitystoiminnan kestävyyteen liittyvien vaatimusten

täyttymistä.

T&K-toimintaa tapahtuu myös liiketoimintalinjoissa ja tuoteryhmissä, jotka omistavat tuoteportfolion, teknologian ja

tuotesuunnitelmat sekä tuotesuunnittelun, tuen ja testikeskukset. Tämä toimintamalli varmistaa pitkäjänteisen

tutkimustoiminnan ja uusien vastuullisten tuotteiden lanseerauksen yhtäjaksoisesti.

Lisäksi Metso tekee tiivistä yhteistyötä testauksessa ja kehityksessä asiakkaiden kanssa. Tutkimus- ja testauspalveluihin

kuuluvat esimerkiksi malmiesiintymien arviointi, mineraalien tieteellinen tutkinta ja mineraloginen määrittely,

syöttömateriaalin testaus, näytteenotto, materiaalivalinnat, analyyttinen kemia ja prosessikaavioiden kehittäminen.

Kivenmurskauksen asiakkaiden osalta T&K-toiminnassa keskitytään liikkuvien murskaus- ja seulontalaitteiden

sähköistämiseen. Mineraalien käsittelyssä korostuvat energia- ja vesitehokkaat ratkaisut esikäsittelyssä, jauhatuksessa,

erottelussa ja rikastushiekan käsittelyssä. Lisäksi Metso priorisoi älykkäiden ja toisiinsa yhteydessä olevien laitteiden ja

prosessien kehittämistä. Metallien jalostuksen ja sulatuksen kestävien teknologioiden kehitys keskittyy erityisesti

ratkaisuihin, jotka liittyvät akkuihin, vähähiiliseen teräksen tuotantoon, kiertotalouteen ja kuparin käsittelyteknologioihin.

Metson hankintakulut olivat noin 3,6 miljardia euroa vuonna 2025 (2024: 3,3 miljardia euroa). Metson noin 17 000

toimittajaa (2024: yli 18 000) 82 maassa (2024: 98) hyötyvät pitkäaikaisista kumppanuuksista ja Metson vastuullisista

hankintakäytännöistä. Metso osallistuu paikallisyhteisöjen kehittämiseen tekemällä yhteistyötä yliopistojen ja muiden

tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumalla paikallisyhteisöjen yritysvastuuhankkeisiin. Vuonna 2025 Metso maksoi

palkkoja 1 169 miljoonaa euroa (2024: 1 089 miljoonaa euroa), tuloveroja 150 miljoonaa euroa (suoriteperusteisesti)

(2024: 163 miljoonaa euroa) ja osinkoja osakkeenomistajilleen 315 miljoonaa euroa (2024: 298 miljoonaa euroa).

1.3.4. Liikevaihdon jakauma

Metson kokonaisliikevaihto vuonna 2025 oli 5 240 miljoonaa euroa (2024: 5 026 miljoonaa euroa). Mineraalit-

segmentin osuus liikevaihdosta oli 76 % (2024: 76 %) ja Kivenmurskaus-segmentin 24 % (2024: 24 %).

Jälkimarkkinaliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 54 % (2024: 57 %). Vuonna 2025 Metson alueellinen liikevaihto

jakautui seuraavasti:

• Eurooppa: 21 % (2024: 19 %)

• Aasia ja Tyynenmeren alue: 18 % (2024: 21 %)

• Pohjois- ja Keski-Amerikka: 21 % (2024: 22 %)

• Etelä-Amerikka: 20 % (2024: 23 %)

• Afrikka, Lähi-itä ja Intia: 20 % (2024: 15 %)

Metso on mukana kemikaalien tuotantoon (mukaan lukien muiden kumituotteiden valmistus) liittyvässä toiminnassa.

Vuonna 2025 tämä liikevaihto oli noin 279 miljoonaa euroa (2024: 275 miljoonaa euroa). Metso ei toimi aseiden

valmistuksen tai tupakan viljelyn ja tuotannon toimialoilla.

Metso palvelee edelleen hiiliteollisuuden asiakkaita sekä jo olemassa olevissa hankkeissa että kehitteillä olevissa sekä

lämpöhiilen että metallurgisen hiilen osalta. Metso ei tee investointeja kivihiiliteollisuuteen liittyvien tuotteiden ja

palveluiden tutkimukseen ja kehitykseen. Metso tiedostaa, että vastauksena ilmastotoimiin hiiliteollisuus on siirtymässä

pitkään alasajovaiheeseen ja asteittaiseen käytöstä poistamiseen. Metson liikevaihto hiiliteollisuudelle on alle 2 %

kokonaisliikevaihdosta (2024: alle 5 %), ja näihin laitteisiin liittyvät päästöt ja vaikutukset ovat vähäisiä verrattuna

kaivosteollisuudelle ja kivenmurskaustoimialalle tapahtuvan liikevaihdon päästöihin ja vaikutuksiin.

Metso on sitoutunut toimittamaan parhaita saatavilla olevia laitteita ja palveluja hiilen alasajovaiheen aikana, jotta

hiiliteollisuus saa käyttöönsä turvallisia ja ympäristön kannalta vastuullisia teknologioita ja ratkaisuja. Liiketoiminnan

turvallinen ja kannattava alasajo on sosiaalisesti vastuullinen liiketoimintatapa, jossa noudatetaan valtioiden

lainsäädäntöä. Tämä edistää sitä, että hiiliteollisuuden voitot ohjataan lisääntyvässä määrin takaisin yhteisöille, jotta

voidaan tukea niiden siirtymistä vaihtoehtoisille teollisuudenaloille, kuten uusiutuviin energialähteisiin. Metson liikevaihto

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |46

fossiilisten polttoaineiden sektorilta – hiili, öljy ja kaasu – ei ole merkittävää, sillä se on alle 2 % liikevaihdosta (2024: alle

5 %), eikä sitä siksi raportoida. Metson lähestymistapaa hiili-, öljy- ja kaasuteollisuuteen tarkistetaan säännöllisesti.

1.4. Kestävyyden hallinnointi

Tässä kestävyysraportissa kerrotaan tietoja Metson kestävän kehityksen hallintotavasta ja kuvataan yleiset

hallintoprosessit, valvontatoimet ja menettelyt, jotka on otettu käyttöön Metson kestävyysasioiden seurantaan

ja hallinnointiin. Lisätietoja hallinto- ja valvontaelinten yleisistä tehtävistä, kokoonpanosta, monimuotoisuudesta

ja kokemuksesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan prosesseista saa hallinto- ja

ohjausjärjestelmää koskevasta selvityksestä ja palkitsemisraportista, jotka julkaistaan samanaikaisesti tämän

kestävyysraportin kanssa. Metson hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat:

• Metson hallitus: Hallitus valvoo yhtiön toimintaa. Sen kaksi pysyvää valiokuntaa raportoivat säännöllisesti

työstään hallitukselle.

• Tarkastus- ja riskivaliokunta: Vastaa tarkastukseen ja riskeihin liittyvien asioiden käsittelystä, mukaan lukien

kestävyysraportointi.

• Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta: Keskittyy palkitsemiseen ja henkilöstöasioihin.

• Metson johtoryhmä: Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, liiketoiminta-alueiden johtajat, talous- ja

rahoitusjohtaja (CFO), lakiasioiden ja henkilöstöhallinnon toimintojen johtajat sekä Chief Growth Officer.

Kestävyyden hallinnointi Metsossa

Sustainability infographics 2025 FI_Sustainability governance-FI.svg

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |47

1.4.1. Roolit ja vastuut

Metson hallitus valvoo konsernin ylimpänä hallintoelimenä Metson kestävyyden hallintoa ja kestävän kehityksen

ohjelman toimeenpanoa. Hallitus hyväksyy kestävän kehityksen ohjelman, kaksoisolennaisuusanalyysin,

kestävyystavoitteet ja politiikat sekä vuosittaisen kestävyysraportin. Lisäksi hallitus valvoo Metson yleistä

riskienhallintaa sekä terveyttä ja turvallisuutta. Metson hallitus koostuu johtoon kuulumattomista henkilöistä, eikä

siinä ole työntekijöiden edustusta. Hallitus on valtuuttanut kestävään kehitykseen liittyvien riskien ja

mahdollisuuksien, myös ilmasto- ja ympäristöriskien, seurannan tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Lisäksi tälle

valiokunnalle kuuluu kestävyysraportoinnin valmistelun valvonta.

Hallitus ja sen valiokunnat tarkastelevat säännöllisesti kestävyysaiheita, joita esittelevät kestävän kehityksen sekä

laadun, ympäristön, terveyden ja turvallisuuden (QEHS) asiantuntijat. Nämä katsaukset tarjoavat hallituksen

jäsenille näkemyksiä Metson olennaisista kestävyysvaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä edistymisestä

yhtiön kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Katsaukset varmistavat myös, että hallituksen

ymmärrys ja osaaminen kestävyysasioissa pysyy ajan tasalla.

Metson kestävyystavoitteet otetaan huomioon hallituksen päätöksenteossa esimerkiksi investointeja koskevissa

asioissa. Metson hallitus hyväksyy kaikki merkittävät investoinnit, yritysostot, yhdistymiset ja yritysmyynnit.

Lisäksi hallitus tarkastelee ja hyväksyy merkittävät myyntisopimukset, joiden arvo ylittää 100 miljoonaa euroa,

sekä korkean riskin sopimukset, joiden arvo ylittää 50 miljoonaa euroa, erityisesti silloin kun ne liittyvät uusiin

teknologioihin, ensimmäisiin sovelluksiin tai merkittäviin maa- tai asiakasriskeihin. Hallitus tarkastelee ja arvioi

huolellisesti eri näkökantoja suunnitellessaan tulevia kestävyysasioihin liittyviä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia.

Tarkastus- ja riskivaliokunta käsittelee Metson vuosittaisen kestävyysraportin ennen sen toimittamista

hallitukselle lopullista hyväksyntää varten. Lisäksi valiokunta valvoo Metson ihmisoikeuksiin liittyviä toimia ja

Metson riskienhallinnan viitekehyksessä määriteltyjä kestävyysriskejä. Valiokunnan kestävyysraportointiin liittyvät

tehtävät on määritelty sen työjärjestyksessä. Niitä ovat esimerkiksi:

• Kestävyysraportointiin liittyvien Metson keskeisten politiikkojen ja periaatteiden sekä politiikkojen ja

käytäntöjen muutosten arviointi

• Metson kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan arviointi ja sisäisen valvonnan menettelytapojen

tehokkuuden valvonta

• Vuotuisen kestävyysraportin varmennuksen seuranta ja varmennuksen tulosten arviointi yhdessä

kestävyysraportin varmentajan kanssa

• Metson vuotuisen kestävyysraportin tarkastelu ennen sen toimittamista hallitukselle lopullista hyväksyntää

varten erityisesti seuraavien asiakohtien osalta:

– Merkittävät harkintaan perustuvat teemat

– Merkittävät oikaisut, jotka johtuvat kestävyysraportin varmennushavainnoista

– Kestävyysraportoinnin standardien mukaisuus

– Sovellettavien lakien, säännösten ja pörssin sääntöjen mukaisuus

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta avustaa hallitusta keskeisten henkilöstön kehittämis-, seuraajasuunnittelu- ja

osaamisen kehittämisohjelmien arvioinnissa siltä osin kuin ne liittyvät Metson kestävän kehityksen ohjelman

osana monimuotoisuuden, inklusiivisuuden, henkisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen työelämän

kehittämiseen, joita on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.1. S1 Oma työvoima – Metson ihmiset ja kulttuuri.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta valmistelee palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin, arvioi

toimitusjohtajan suoriutumista ja palkitsemista sekä valmistelee ja tekee yhdessä hallituksen puheenjohtajan

kanssa ehdotukset hallitukselle toimitusjohtajan nimittämisestä ja palkitsemisesta. Valiokunta tekee

toimitusjohtajan suosituksen perusteella hallitukselle myös ehdotuksen Metson johtoryhmän jäsenten

nimittämisestä. Valiokunta avustaa hallitusta myös johdon kannustintavoitteiden asettamisessa ja arvioimisessa,

mukaan lukien ESG-mittarit, jotka ovat olleet käytössä vuodesta 2021 lähtien.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Metson suurimpien osakkeenomistajien edustajista koostuva elin,

joka valitaan Metson verkkosivustolla julkaistun työjärjestyksen mukaisesti. Nimitystoimikunnan tulee varmistaa,

että hallitus edustaa Metson tarpeisiin nähden yhdessä riittävää osaamista ja asiantuntemusta. Tätä varten se

valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten valinnasta ja palkitsemisesta.

Toimitusjohtaja, Metson johtoryhmän avustamana, vastaa hallituksen hyväksymien kestävyystavoitteiden

saavuttamisesta koko konsernissa. Tämä tapahtuu sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Lisäksi

toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle olennaisista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista.

Chief Growth Officer vastaa kestävyydestä konsernitasolla ja toimii Metson liiketoimintojen välisen kestävän

kehityksen ohjausryhmän puheenjohtajana. Chief Growth Officer ja vastuullisuustiimi ohjaavat Metson

konsernitason lähestymistapaa olennaisiin kestävän kehityksen kysymyksiin yhteistyössä liiketoimintojen ja

muiden konsernitoimintojen kanssa. Tähän kuuluu yleisen kestävyysohjelman ja vastuullisuuden käytäntöjen

sekä vastuullisuusviestinnän kehittäminen sekä kestävään kehitykseen liittyvien yrityspolitiikkojen

täytäntöönpano sekä strategisten kestävän kehityksen prioriteettien toteuttaminen. Vastuullisuustiimi osallistuu

kestävään kehitykseen liittyvään koulutukseen, riskinarviointiin ja hallintaan sekä ulkoiseen raportointiin

yhteistyössä muiden konsernitoimintojen kanssa. Tiimi vastaa myös sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien

odotusten ennakoivasta hallinnasta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |48

Kestävän kehityksen ohjausryhmä vastaa liiketoiminta-alueiden tukemisesta niiden aloitteissa ja strategisissa

suunnitelmissa, kuten kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tarkastelussa. Kestävän kehityksen

ohjausryhmään kuuluu johtajia ja asiantuntijoita eri liiketoiminta-alueilta ja konsernitoiminnoista. He tarjoavat

asiantuntemusta tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja tekevät ehdotuksia valvontaelinten tarkasteltavaksi.

Liiketoimintojen välinen kestävän kehityksen ohjausryhmä kokoontuu kerran kuussa arvioimaan yleistä

edistymistä kestävän kehityksen ohjelmassa, tarkastelemaan tavoitteiden saavuttamista ja toimimaan

yhteistyössä liiketoiminta- ja markkina-alueiden kanssa kestävyyteen liittyvissä asioissa, hallinnoinnissa ja

toimintasuunnitelmissa. Henkilöstöhallinnon johtoryhmä ja turvallisuuden johtoryhmä hallinnoivat omiin

vastuualueisiinsa liittyviä henkilöstöasioita. Sisäinen tarkastus varmistaa, että kestävään kehitykseen liittyviä

riskejä hallitaan yhtiön yleisen riskienhallintakehyksen mukaisesti. Lisätietoja kestävään kehitykseen liittyvien

riskien hallinnoinnista on kohdassa 1.4.6. Riskienhallinnan järjestelmät ja politiikat sekä erityisten ESRS-aiheiden

kohdissa ympäristötiedot (E1 Ilmastonmuutos, E3 Vesi, E4 Biologinen monimuotoisuus ja E5 Kiertotalous),

yhteiskunnalliset tiedot (S1 ja S2) ja hallintotapatiedot (G1).

Metson johtoryhmä vastaa Metson kokonaisstrategian toteuttamisesta ja varmistaa, että strategiassa otetaan

huomioon kestävän kehityksen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Johtoryhmä valvoo kestävän kehityksen

ohjelman toteuttamista, tarkastelee säännöllisesti kestävyystavoitteita ja seuraa Metso Plus -tarjoaman

kehitystä, mukaan lukien Metso Plus -laitteiden ja palveluiden liikevaihto. Konsernin kestävyystavoitteiden

perusteella kunkin liiketoiminta-alueen johtoryhmä sovittaa omat kestävyystavoitteensa yhteen konsernin

tavoitteiden kanssa ja raportoi näiden tavoitteiden saavuttamisesta Metson johtoryhmälle neljännesvuosittain.

Liiketoiminta-alueiden johtajat vastaavat omien alueidensa strategiasta, taloudellisesta kehityksestä ja

asemasta, toiminnallisesta tuloksesta, liiketoimintaympäristön kehityksestä sekä asiakaspalvelusta ja

kilpailutilanteesta. Lisäksi he ovat vastuussa konsernitason aloitteiden, politiikkojen ja ohjeiden toimeenpanosta

sekä yhteistyöstä liiketoiminta-alueiden välillä. Liiketoiminta-alueiden johtajat ovat vastuussa kestävyyteen

liittyvistä asioista omilla toimialoillaan. Metson laajennettuun johtoryhmään kuuluvat markkina-alueiden johtajat.

Kestävän kehityksen ohjelman päivittäinen täytäntöönpano kuuluu liiketoiminta-alueiden, markkina-alueiden ja

konsernitoimintojen johdolle. Liiketoiminta-alueilla on kestävyystavoitteet strategiakaudelle 2026–2030.

1.4.2. Hallituksen, sen valiokuntien ja Metson johtoryhmän kestävyyden

asiantuntemus

Nimitystoimikunnan määrittämien monimuotoisuusperiaatteiden mukaan Metson hallituksen kokoonpanoon

vaikuttavat useat tekijät. Tavoitteena on varmistaa, että hallituksella on kokonaisuutena tarvittava tietämys ja

kokemus Metson kannalta merkittävimpien markkinoiden liiketoiminnallisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista

olosuhteista.

Lisäksi hallituksen jäsenillä on oltava yhdessä riittävän monipuolinen ammatillinen ja koulutuksellinen tausta,

vahvaa toimialatuntemusta, vahvaa kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta, strategian kehittämis- ja

täytäntöönpanotaitoja, kokemusta yrityksen johtamisesta sen eri kehitysvaiheissa, pääomamarkkinoiden

tuntemusta, tietämystä ESG-kehityksestä, tasapainoinen maantieteellinen ja kansallinen jakauma, riittävän

monipuolinen ikä- ja sukupuolijakauma ja päätöksentekokyvyn, taitojen ja kokemuksen asianmukainen

tasapaino sekä muita henkilökohtaisia kykyjä, kuten innovatiivisuus ja rakentava kyseenalaistaminen, sekä

riittävästi aikaa hallitustyöhön.

Metson hallitus ja sen valiokunnat sekä Metson johtoryhmä voivat toisinaan pyytää apua sisäisiltä tai ulkoisilta

asiantuntijoilta. Valmistelevia istuntoja, joihin osallistuu laajempi joukko sidosryhmiä, voidaan järjestää ennen

keskusteluja, arviointeja ja päätöksiä hallituksen valiokunnissa. Hallitus luottaa kuitenkin ensisijaisesti Metson

sisäiseen kestävyysasioiden asiantuntemukseen, kuten on esitetty kohdissa 1.4.5. Kestävyyden sisäinen valvonta

ja 1.4.6. Riskienhallinnan järjestelmät ja politiikat, ja se ei ole käyttänyt kestävyysasioissa muita ulkopuolisia

asiantuntijoita kuin kestävyysraportin varmentajaa vuonna 2025.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |49

Hallituksen osaaminen ja kyvykkyydet


	Kari Stadigh	Klaus Cawén	Brian Beamish	Terhi Koipijärvi	Niko Pakalén	Reima Rytsölä	Anders Svensson	Eriikka Söder- ström	Arja Talma
Pätevyys ja asiantuntemus
Hallituskokemus¹⁾	x	x	x	x	x	x		x	x
Johtoryhmäkokemus ²⁾	x	x	x	x		x	x	x	x
Kokemus kaivos- ja/tai kivenmurskausteollisuudesta ³⁾	x	x	x				x
Kansainvälinen kokemus ⁴⁾	x	x	x	x	x	x	x	x	x
Hallinnointi ja tilintarkastuskokemus ⁵⁾	x	x	x	x	x			x	x
Kestävän kehityksen kokemus ⁶⁾	x	x	x	x	x		x	x	x

Muut tiedot
Syntymävuosi	1955	1957	1956	1967	1986	1969	1975	1968	1962
Sukupuoli	Mies	Mies	Mies	Nainen	Mies	Mies	Mies	Nainen	Nainen
Kansalaisuus	Suomi	Suomi	Britti, Etelä- Afrikka	Suomi	Suomi, Ruotsi	Suomi	Ruotsi	Suomi	Suomi

¹⁾Hallituksen jäsen on toiminut tai toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana tai jäsenenä (muu kuin Metso) julkisessa

osakeyhtiössä tai suuressa (yksityisessä) yhtiössä. Yritys luokitellaan suureksi, jos sen vuosittainen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa.

²⁾ Hallituksen jäsen on toiminut tai toimii tällä hetkellä toimitusjohtajana, talousjohtajana tai johtoryhmän jäsenenä julkisessa

osakeyhtiössä tai suuressa (yksityisessä) yhtiössä (kuten edellä on määritelty).

³⁾ Hallituksen jäsenellä on viimeisen kymmenen vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden kokemus kaivos- ja/tai

kivenmurskausliiketoiminnasta hallituksen tai johtoryhmän jäsenenä julkisessa osakeyhtiössä tai suuressa (yksityisessä) yhtiössä

(kuten edellä on määritelty).

⁴⁾ Hallituksen jäsen on toiminut vähintään kolme vuotta kansainvälisessä johtavassa asemassa

⁵⁾ Hallituksen jäsen on toiminut vähintään viisi vuotta johtavassa hallinto-, tilintarkastus- tai vaatimustenmukaisuusasioihin liittyvässä

asemassa.

⁶⁾Hallituksen jäsenellä on vähintään kolmen vuoden kokemus kestävästä kehityksestä hallituksen tai johtoryhmän jäsenenä, julkisessa

osakeyhtiössä tai suuressa (yksityisessä) yhtiössä (kuten edellä on määritelty).

Metson johtoryhmä on sukupuolijakaumaltaan, taustaltaan ja osaamiseltaan monimuotoinen. Vuonna 2023

Metso asetti uuden pitkän aikavälin tavoitteen kasvattaakseen naisten osuutta keski- ja ylimmän johdon

tehtävissä. Vuoden 2030 loppuun mennessä Metso pyrkii saavuttamaan tavoitteen, jossa keski- ja ylimmän

johdon tehtävissä on 30 % naisia/70 % miehiä. Vuonna 2025 suhde oli 19 %/81 %.

Metson johtoryhmässä on kestävyyteen liittyvää asiantuntemusta:

• Asiantuntemus ja vastuu sosiaalisista ja ihmisiin liittyvistä aiheista: Henkilöstöjohtaja

• Hallintoon liittyvä asiantuntemus ja vastuu: Lakiasiainjohtaja

• Ympäristöasioiden, terveyden ja turvallisuuden asiantuntemus ja vastuu: Chief Growth Officer

Johdon monimuotoisuus


Kategoria		2025	2024	2023
Hallitus	Johtokunnan jäsenet	0	0	0
	Ei-toimivaltaiset jäsenet	9	9	9
	Yhtiöstä riippumattomat	100 %	100 %	100 %
	Naisten ja miesten suhde	0,5 : 1	0,5 : 1	0,5 : 1
Johtoryhmä	Johtoryhmän jäsenet	8	9	9
	Johtoon kuulumattomat jäsenet	0	0	0
	Naisten ja miesten suhde	0,6 : 1	1,25 : 1	0,8 : 1

1.4.3. Kestävyyden painopistealueet vuonna 2025

Vuonna 2025 Metson hallitus, sen valiokunnat ja Metson johtoryhmä toteuttivat useita keskeisiä toimenpiteitä

kestävän kehityksen ohjelman edistämiseksi strategisten ja sääntelyyn liittyvien odotusten mukaisesti.

Hallitus ja sen valiokunnat keskittyivät seuraaviin kestävyysasioiden toimenpiteisiin:

• Hyväksyivät Metson strategian vuosille 2026–2030, jossa kestävyysnäkökohdat ja turvallisuus on määritelty

keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi.

• Seurasivat vuosien 2023–2025 strategian toteutusta, mukaan lukien taloudellisten ja kestävyystavoitteiden

sekä keskeisten suorituskykymittareiden (KPI) edistymistä.

• Valvoivat turvallisuussuorituskykyä ja siihen liittyviä kehitystoimia.

• Varmistivat vaatimustenmukaisuuden toteutumista kehittyvässä sääntely-ympäristössä, erityisesti Corporate

Sustainability Reporting Directive (CSRD), mukaan lukien kaksoisolennaisuusanalyysin hyväksyminen.

• Seurasivat Metson kestävyysraportointivalmiuksien kehitystä tulevia raportointivaatimuksia varten.

• Valvoivat toimia, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuteen, eettiseen toimintaan ja korruption torjuntaan.

• Seurasivat henkilöstön sitoutumiseen ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Metson johtoryhmä keskittyi seuraaviin kestävyysasioiden toimenpiteisiin:

• Hyväksyi työturvallisuuden painopistealueet ja toimintasuunnitelman vuosille 2026–2028, joista osa aloitettiin

jo vuonna 2025. Tärkein painopiste oli kuolemaan johtavien onnettomuuksien ehkäisy.

• Määritteli lähestymistavan turvallisuuskeskusteluihin ja riskihavaintoihin sekä riskien mitigointitoimet.

• Hyväksyi kestävyysasioiden painopistealueet ja toimenpidesuunnitelmat strategiakaudelle 2026–2030,

varmistaen niiden linjauksen pitkän aikavälin liiketoimintatavoitteisiin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |50

• Hyväksyi päivitetyt kestävyystavoitteet, mukaan lukien uudet Science-Based Targets (SBT) -tavoitteet ja niihin

liittyvät siirtymäsuunnitelmat kohti nettonollaa (Scope 1 ja 2).

• Arvioi investointeja kestävyyssuorituksen parantamiseksi koko organisaatiossa.

• Edisti asiakasvuorovaikutusta Net Promoter Score (NPS) -kehityksen kautta.

• Toteutti erilaisia globaaleja ja paikallisia toimia henkilöstön sitoutumisen parantamiseksi (eNPS).

• Hyväksyi pitkän tähtäimen vaatimustenmukaisuussuunnitelman, joka varmistaa sääntelyvaatimusten

noudattamisen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Turvallisuuteen ja ihmisiin liittyvät aiheet ovat esillä kaikissa Metson johtoryhmän kokouksissa, mukaan lukien

kuukausittainen turvallisuusseuranta, joka sisältää tapaturmien tarkastelun, juurisyiden analyysin ja tapahtumasta

jaettavat opit.

1.4.4. Kestävyyteen liittyvien tulosten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Hallitus vastaa Metson muuttuvien palkkiojärjestelmien, kuten lyhyen (STI) ja pitkän aikavälin (LTI)

kannustinjärjestelmien määrittelystä ja valvonnasta. Nämä järjestelmät ovat linjassa yhtiön palkitsemispolitiikan kanssa.

Lisäksi hallitus asettaa ja arvioi toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten lyhyen ja pitkän aikavälin

kannustinohjelmien suorituskykymittarit. Palkitsemis- ja HR-valiokunta tarkastelee ja päivittää globaalit

kannustinjärjestelmät varmistaen, että ne tukevat strategiaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Laajempien

henkilöstöryhmien operatiivisia kannustinjärjestelmiä ohjaavat Metson johtoryhmä ja HR:n johto noudattaen globaaleja

hallintoperiaatteita.

Kestävä kehitys on osa Metson strategiaa vuosille 2026–2030 ja sisältyy myös pidempiaikaiseen visioon. Metso tukee

asiakkaitaan aktiivisesti varmistamalla, että sen laite- ja/tai palvelutarjoama huomioi ympäristösuorituskyvyn ja

sosiaaliset näkökohdat. Metso on tehnyt strategisen päätöksen sisällyttää ESG-mittareita pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmiinsä (LTI), tunnistaen, että kestävyysnäkökohtien huomioon ottaminen on jatkuva prosessi.

Kestävyystavoitteiden lisäksi Metson LTI-suorituskykymittarit sisältävät yhtiön osakekurssin kehityksen ja

kannattavuuden. Vuosittain alkavaan kolmivuotiseen pitkän aikavälin kannustinohjelmaan osallistuu noin 200 Metson

johtajaa ja avainhenkilöä, toimitusjohtaja ja johtoryhmä mukaan lukien.

Metso on sisällyttänyt ESG-mittareita pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiinsä vuodesta 2021 alkaen vahvistaakseen

kestävyyspyrkimyksiään. Vuonna 2022 otettiin käyttöön ESG-suorituskykymittari, jossa kannustin perustuu Metso Plus

-liikevaihdon kasvattamiseen. Tavoitteena on entistä laajemman ja vastuullisemman tarjoaman kehittäminen ja

kaupallistaminen. Mittarilla on 20 % painoarvo Metson pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän (LTI) kokonaisarvioinnissa.

Metso Plus -suorituskykymittari seuraa portfolion liikevaihdon osuutta Metson kokonaisliikevaihdosta, ja sille haetaan

merkittävää vuosittaista kasvua. Mittarin kynnysarvona on +3 prosenttiyksikön ylitys suhteessa konsernin

kokonaisliikevaihdon kasvuun, mikä tukee liikevaihdon rakenteen kehittymistä kohti vastuullisempia ja kestävämpiä

ratkaisuja.

Metson lyhyen aikavälin kannustinohjelmissa ei tällä hetkellä ole käytössä ESG-mittareita, mutta kestävyyteen liittyviä

tavoitteita voidaan sisällyttää strategisiin tai operatiivisiin tavoitteisiin roolista ja liiketoiminta-alueesta riippuen. Lyhyen

aikavälin kannustinohjelmien rakenteet vaihtelevat kuitenkin eri henkilöstöryhmien välillä, ja taloudelliset mittarit ovat

edelleen ensisijaisia.

Metson palkitsemisperiaatteita ja toimitusjohtajan kokonaispalkkausta kuvataan tarkemmin Palkitsemisraportissa.

1.4.5. Kestävyyden sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan hallintomalli on kuvattu Metson selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka julkaistaan

samanaikaisesti tämän kestävyysraportin kanssa. Hallintomallin ja dokumentoidun valvontakehyksen määrittely ja

käyttöönotto kestävyysraportointia varten on jatkuvaa kehitystyötä.

Hallituksen hyväksymää Metson sisäisen valvonnan politiikkaa sovelletaan koko organisaatiossa. Sisäisen valvonnan

tavoitteena on varmistaa riittävä ja tehokas sisäinen valvonta kaikissa Metson toiminnoissa. Tähän sisältyvät yhtiön

standardit, politiikat ja ohjeet. Toimitusjohtaja, Metson johtoryhmä sekä liiketoiminta- ja markkina-alueiden johto

vastaavat vaatimustenmukaisuudesta sekä tehokkaan ja toimivan valvontaympäristön ylläpitämisestä. Näillä

toimenpiteillä varmistetaan, että johdon ohjeet pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että kaikki tarvittavat toimet

kestävyysriskien hallitsemiseksi toteutetaan. Lisäksi Metson kestävyysraportoinnissa noudatetaan konsernitason

periaatteita ja prosesseja lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan osalta.

Metson toimintaperiaatteet, toimittajien toimintaperiaatteet, korruption vastainen politiikka, ihmisoikeuspolitiikka,

lahjoitus- ja sponsorointipolitiikka sekä laatu-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka ja biodiversiteettipolitiikka ja

HR-prosessit, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.1.4.1. Ihmiset ja kulttuuri, määrittävät Metson ympäristöön,

yhteiskuntaan ja talouteen liittyvien vastuiden täyttämisen perusvaatimukset. Yksityiskohtaisia tietoja näistä politiikoista

ja niiden merkityksestä on kunkin standardin kohdalla: E1 Ilmastonmuutos, E3 Vesi, E4 Biologinen monimuotoisuus,

E5 Kiertotalous ja resurssien käyttö, S1 Omat työntekijät ja S2 Arvoketjun työntekijät.

Politiikat esitetään tässä raportissa niille soveltuvimman ESRS-standardin yhteydessä. Mikäli politiikka käsitellään

ensisijaisesti yhden standardin alla, siihen viitataan muissa standardeissa läpinäkyvyyden ja

johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi toimittajien toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct)

mainitaan ESRS G1 -standardissa, vaikka sen ensisijainen merkitys liittyy ESRS S2 -standardiin. Kaikki politiikat

ovat saatavilla Metson intranetissä, ja suurin osa niistä – lukuun ottamatta sponsorointi- ja lahjoituspolitiikkaa,

seuraamusmenettelyohjetta sekä monimuotoisuus- ja inkluusiostrategiaa – on saatavilla myös Metson ulkoisella

verkkosivustolla.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |51

Tässä selvityksessä viitattavat Metson politiikat


	E1	E3	E4	E5	S1	S2	G1
Toimintaperiaatteet (Code of Conduct)	x	x	x	x	x	x	x
Toimittajien toimintaperiaatteet	x					x	x
Metson hankintapolitiikka				x		x
Metson ihmisoikeuspolitiikka					x	x	x
Metson lahjonnan vastainen politiikka					x	x	x
Metson yrityksen riskienhallintapolitiikka	x	x	x	x	x	x	x
Metson sisäisen valvonnan politiikka					x		x
Metson QEHS-politiikat	x	x	x	x	x	x	x
Metson biodiversiteettipolitiikka			x
Metso D&I (diversiteetti ja inkluusio) -strategia					x

Metson toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ovat keskeinen yhtiön toimintaa ohjaava standardi. Niissä esitettyjä

perusperiaatteita tarkennetaan yhtiön muissa politiikoissa ja ohjeissa. Toimintaperiaatteillaan Metso sitoutuu

asianmukaiseen liiketoimintaan, kestävyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen kaikissa toiminnoissaan. Toimintaperiaatteet

kokoaa yhteen asiakirjaan tiivistettynä ne keskeiset aiheet, jotka liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, ihmisoikeuksiin,

kestävyysnäkökohtiin, korruption torjuntaan ja lahjomattomuuteen, kaupankäynnin vaatimustenmukaisuuteen, tietojen

julkistamiseen ja muihin vaatimustenmukaisuuteen liittyviin seikkoihin. Metson toimintaperiaatteiden tavoitteena on

varmistaa, että samoja arvoja ja periaatteita noudatetaan kaikkialla, missä Metsolla on toimintaa, ja että myös

liikekumppanit sitoutuvat samoihin periaatteisiin. Näin Metso vahvistaa yrityskulttuuriaan, henkilöstön sitoutumista ja

mainettaan. Jokaisen Metson työntekijän on otettava vastuu sääntöjen noudattamisesta ja varmistettava, että kaikki

liiketoimintapäätökset ja toimet ovat laillisia, eettisiä ja Metson toimintaperiaatteiden mukaisia.

Metson korruption vastainen politiikka korostaa nollatoleranssia lahjontaa ja korruptiota kohtaan. Politiikalla Metso

sitoutuu asianmukaiseen liiketoimintaan ja lahjomattomuuteen kaikessa liiketoiminnassa. Politiikka koskee kaikkia

Metson työntekijöitä asemasta, vastuualueista tai sijainnista riippumatta. Lisäksi Metso odottaa, että kolmannet

osapuolet noudattavat samankaltaisia periaatteita ja ovat yhtä sitoutuneita eettiseen liiketoimintaan.

Metson vaatimustenmukaisuusohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaikissa yksiköissä noudatetaan

hallinnointiperiaatteita ja Metson toimintaperiaatteita. Ohjelman avulla luodaan yhtenäinen valvontaympäristö, jossa

sovelletaan asianmukaisia sisäisen valvonnan periaatteita eri liiketoimintaprosesseissa ja jaetaan parhaita käytäntöjä eri

toimintojen kesken.

Toimitusketjussa Metsolle on tärkeää varmistaa turvalliset työolosuhteet ja oikeudenmukainen työllistäminen. Lisäksi

painopisteenä on jatkuva due diligence, riskien tunnistaminen ja lieventäminen sekä toimittajien tukeminen

ilmastonmuutostoimien toteuttamisessa. Metsolle vastuullinen toimitusketju tarkoittaa, että toimittajat priorisoivat ja

toteuttavat toimenpiteitä Metson toimittajien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Metson lähestymistapa perustuu

järjestelmälliseen ja riskiperusteiseen due diligence -prosessiin, jossa arvioidaan, miten hyvin yhteistyökumppanit ja

toimittajat noudattavat näitä periaatteita.

Kestävyysraportoinnin valvontaympäristössä korostuu johdon sitoutuminen kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan.

Kestävyysraportoinnissa riskejä liittyy erityisesti tietojen täsmällisyyteen, kattavuuteen ja ajoitukseen. Mahdolliset

virhelähteet on tunnistettu ja niitä seurataan prosessin aikana. Ne voivat liittyä esimerkiksi tietojen luokitteluun,

heikkoihin arvioihin, virheellisiin tai vanhentuneisiin muuntokertoimiin, tietojärjestelmien integraatioihin ja

dokumentoimattomiin prosesseihin. Tietojen täsmällisyyden varmistamiseksi käytetään muun muassa indikaattoreiden

ja ajanjaksojen vertailua, tietojärjestelmien hyväksyntäkenttiä, tietojen täydellisyyden tarkastuksia sekä dokumentointia

ja koulutusta. Kestävyysraportoinnin prosessissa on useita valvontatasoja, joilla pyritään puuttumaan näihin riskeihin ja

varmistamaan, että julkistettavat tiedot ovat täsmällisiä, täydellisiä ja ajantasaisia.

Vastuullisuustiimi koordinoi kestävyysraportointia ja raportoi prosessista säännöllisesti tarkastus- ja riskivaliokunnalle

(neljä kertaa vuonna 2025). Kestävyysraportoinnin, sääntelyn, datan, talouden ja rahoituksen sekä viestinnän

asiantuntijat osallistuvat Metson tarkan ja kattavan kestävyysraportoinnin tuottamiseen. Liiketoimintojen operatiiviset

toiminnot tukevat prosessia.

Kestävyysraportointia varten on määritetty indikaattorit ja keskeisten suorituskykymittareiden omistajat konsernitasolla.

Jokaisella indikaattorilla on nimetty prosessin omistaja, joka vastaa tiedonkeruusta ja valvonnasta. Tiedonkeruussa

käytettävien järjestelmien sisäänrakennettu valvonta parantaa tietojen eheyttä ja siten raportoinnin oikeellisuutta ja

täydellisyyttä. Raportointi perustuu usein useisiin tietolähteisiin, myös tietojen manuaaliseen syöttöön ja laskelmiin, mikä

korostaa indikaattoreiden omistajien keskeistä roolia tietojen täsmällisyyden ja täydellisyyden varmistamisessa.

Indikaattoreiden omistajien suorittamien tarkistusten lisäksi konsernitasolla on useita tarkistusvaiheita, joilla varmistetaan

julkistettujen tietojen täsmällisyys ja täydellisyys.

Metso on ottanut käyttöön uusia toimintamalleja vuonna 2025 vastatakseen kasvaviin kestävyysvaatimuksiin ja kehittää

jatkuvasti kestävyyteen liittyvien asioiden hallintaa ja varmistaakseen sääntelymuutosten toteuttamisen ja

valvontakehyksen tehostamisen.

1.4.6. Riskienhallinnan järjestelmät ja politiikat

Tässä selvityksessä esitetyt kestävyyteen liittyvät riskit on tunnistettu Suomen kirjanpitolain mukaisesti, ja ne

esitetään erillään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 määritetyistä taloudellisista riskeistä.

Kestävä toimintamalli ja kestävyyden edistäminen koko arvoketjussa on Metsolle tärkeä prioriteetti.

Ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintoon liittyvät väärinkäytökset voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen

maineeseen ja johtaa pitkän aikavälin taloudellisiin ja muihin seurauksiin, kuten liiketoiminnan keskeytyksiin ja

menetettyihin työtunteihin. Metsolla on järjestelmällinen lähestymistapa kestävyyteen liittyvien riskien

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |52

hallintaan. Se sisältää asianmukaiset politiikat, riskinhallintakäytännöt, due diligence -prosessit, riskit huomioon

ottavan hallintojärjestelmän ja organisaation sekä mahdollisten riskien arvioinnin yritysostoissa, -myynneissä ja

investoinneissa.

Kestävyysriskien arviointi on osa Metson järjestelmällistä riskienhallintaprosessia. Arviointi kattaa muun muassa

sääntelyyn liittyvät riskit sekä fyysiset ja ilmastoon liittyvät riskit kaikissa toiminnoissa. Riskien priorisointi

perustuu niiden arvioituun vakavuuteen ja todennäköisyyteen. Näiden riskien todennäköisyyden ja vaikutusten

arvioinnin lisäksi arvioinnissa tunnistetaan myös mahdollisuuksia. Prosessin tavoitteena on pienentää

strategisten, taloudellisten ja toiminnallisten riskien haittavaikutuksia sekä poistaa tai lieventää uhkia ja

hyödyntää mahdollisuuksia. 

Eri liiketoimintojen ja konsernitoimintojen johtavista asiantuntijoista koostuva ryhmä tunnistaa riskit, arvioi

mahdolliset vaikutukset ja määrittää vuosittain strategiat riskien lieventämiseen. Kestävyyteen liittyvät riskit

sisällytetään sen jälkeen osaksi yhtiön riskinarviointia. Riskikatselmuksen tulokset raportoidaan vuosittain

Metson johtoryhmälle, tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä Metson hallitukselle. 

Tiettyjä kestävyysriskejä arvioidaan myyntiprojektikohtaisesti Metson maailmanlaajuisen riskienhallintaprosessin

mukaisesti. Metson tärkeimpien tuotantolaitosten säännöllisissä auditoinneissa arvioidaan liiketoiminnan

keskeytymisriskejä, joihin kuuluvat myös ilmastoon liittyvät riskit, kuten luonnonilmiöt. Liiketoiminnan

jatkuvuussuunnitelmiin sisältyy strategioita mahdollisten liiketoiminnan keskeytysten vaikutusten lieventämiseksi,

ja vuotuisessa suunnitelmassa määritetään tulevan vuoden toimet ja painopisteet. Liiketoimintojen johdolla on

operatiivinen vastuu keskeisimpien riskien hallinnasta osana päivittäistä toimintaa.

1.4.7. Due diligence Metsolla

Metson sisäisen valvonnan käytännöt ovat linjassa hallituksen hyväksymän riskienhallinnan viitekehyksen

kanssa. Riskienhallinnan auditointikehys kattaa muun muassa laatu-, ympäristö-, terveys- ja

turvallisuustarkastukset sekä toimittajien auditoinnit. Kehys tukee riskienhallintaa arvioimalla

vaatimustenmukaisuutta ja edistämällä liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä. Sisäinen tarkastus arvioi vuosittain

Metson toiminnan tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin

liittyvistä riskeistä ja heikkouksista johdolle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Metson integroitu

johtamisjärjestelmä noudattaa kansainvälisiä standardeja, ja keskeiset yksiköt on sertifioitu ISO 9001 (laatu)-,

ISO 14001 (ympäristö)- ja ISO 45001 (terveys ja turvallisuus) -standardien mukaisesti.

Yrityksen due diligence -lähestymistapa on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden kanssa. Kestävyyden due diligence on osa Metson hallintotapaa, strategiaa ja liiketoimintamallia.

Se sisältää seuraavat näkökohdat:

• Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten, erityisesti järjestelmällisten

vaikutusten, tunnistaminen, ehkäiseminen, lieventäminen ja huomioon ottaminen sekä havaintojen

yhdistäminen eri toimintojen ja prosessien välillä asianmukaisten korjaavien toimien toteuttamiseksi.

• Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tiedottaminen mahdollisista haitallisista kestävyysvaikutuksista ja

toteutetuista tai suunnitelluista korjaavista toimista.

• Kestävyyteen liittyvät kannustinjärjestelmät.

• Kestävyyden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tehon arviointi strategian ja liiketoimintamallin osalta.

Metso käyttää erilaisia seulonta- ja arviointimenetelmiä osana due diligence -prosessiaan. Nämä menetelmät

kattavat koko arvoketjun: toimittajat, logistiikan, omat toiminnot, liikesuhteet sekä Metson tuotteet ja palvelut.

Due diligence -toimiin kuuluu auditointeja ja tarkastuksia, jotka suoritetaan joko työpöytäarviointeina tai paikan

päällä tehtävinä fyysisinä tarkastuksina, joihin usein sisältyy Metson tai kolmannen osapuolen vierailu

tuotantolaitoksilla. Metson due diligence -käytäntöjen kuvaukset on esitetty kunkin standardin kohdalla

myöhemmin tässä selvityksessä.

Due diligence -raportointi


Due diligence -elementti	Sijainti kestävyysselvityksessä
Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	1.4.1. Roolit ja vastuut 1.4.7. Due diligence Metsolla
Vuorovaikutus vaikutuksille alttiiden sidosryhmien kanssa	1.5. Sidosryhmävuorovaikutus 3.1.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa 3.2.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	3.1.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa 3.2.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Toimenpiteiden toteuttaminen haitallisten vaikutusten torjumiseksi	3.1.6. Kielteisten vaikutusten korjaaminen ja palautekanavat omille työntekijöille 3.2.6. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 3.2.7. Huolellisuusvelvoite osana Metson hankintaprosessia

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |53

1.5. Sidosryhmävuorovaikutus

Jatkuva vuorovaikutus sidosryhmien – yhteisöjen tai henkilöiden, joilla on vaikutusta Metson liiketoimintaan tai

joihin Metson toiminta, tuotteet ja palvelut vaikuttavat – kanssa on tärkeää Metson kestävyyslinjausten

määrittelyssä ja mukauttamisessa sidosryhmien odotuksiin. Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ohjaa

sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja hallinnollisia käytäntöjä, mikä parantaa päätöksentekoa ja kestävyyttä kaikille

osapuolille. Metson Chief Growth Officer vastaa sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien odotusten ennakoivasta

hallinnasta vastuullisuustiimin tukemana. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa sijoittajasuhteista.

Metsolla on järjestelmällinen lähestymistapa ja prosessit työntekijöiden, asiakkaiden ja sijoittajien palautteen

keräämiseen, arviointiin ja käsittelyyn. Osana vuonna 2023 tehtyä kaksinkertaista olennaisuusanalyysia Metso

määritti uudelleen tärkeimmät sidosryhmänsä, ja näiden sidosryhmien näkemykset vaikuttivat olennaisten

aiheiden määrittelyyn. Nämä näkemykset ovat myös tärkeä panos vuotuisessa strategian kehittämissyklissä

erityisesti siksi, että ne auttavat määrittämään investointien prioriteetteja Metson ympäristövaikutusten

vähentämiseksi ja kehittämään arvolupauksia, joilla vastataan asiakkaiden kestävyyshaasteisiin. Metso jatkaa

yhteydenpitoa ulkoisten sidosryhmien kanssa ja ottaa huomioon niiden näkemykset mahdollisina konsernin

strategian muutosten ajureina. Tällä yhteistyöllä parannetaan keskeisten sidosryhmien järjestelmällistä

tunnistamista ja aktiivista osallistamista sekä sidosryhmien palautteen keräämistä ja käsittelyä.

Tarkastus- ja riskivaliokunnalle informoidaan Metson tärkeimpien sidosryhmien näkemyksistä, ja nämä

näkemykset otetaan huomioon kestävyyteen liittyviä asioita käsiteltäessä. Hallitukselle informoidaan

sidosryhmien näkemyksistä ja jatkuvasti ja kattavammin, kun toimitusjohtaja esittää hallitukselle strategian ja

liiketoiminta-alueet toimintasuunnitelmansa kerran vuodessa.

Metso on sitoutunut pitkän aikavälin arvonluontiin osakkeenomistajilleen, ja sen kestävyystulokset ovat tässä

keskeinen tekijä. Metso noudattaa sijoittajaviestinnässään yhdenvertaisuuden periaatetta antamalla täsmällistä,

riittävää ja oikea-aikaista tietoa kaikille markkinaosapuolille, myös kestävyysaiheista. Yhtiön hallituksen

hyväksymä tiedonantopolitiikka on markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukainen ja varmistaa

johdonmukaisen ja luotettavan tiedonvälityksen.

Metso käy aktiivista keskustelua asiakkaidensa kanssa tukeakseen heitä kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.

Tämä sisältää asiakkaiden prosessit, tuotteet ja omat toiminnot. Metso on säännöllisesti yhteydessä

toimittajiinsa tarjotakseen tukea, neuvoja ja koulutusta kestävyysasioiden edistämiseksi. Metson toimittajiin

kuuluvat suorat toimittajat, epäsuorat toimittajat, huoltopalvelutoimittajat, logistiikkatoimittajat ja IT-toimittajat.

Metson mediastrategian tavoitteena on jakaa selkeää ja täsmällistä tietoa, tapaustutkimuksia ja asiantuntijoiden

näkemyksiä helposti saatavilla olevina kokonaisuuksina eri kanavissa. Metso tekee yhteistyötä myös useiden

kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteisöhankkeet perustuvat paikallisiin tarpeisiin ja rakentuvat keskusteluissa

paikallisyhteisöjen kanssa. Hankkeisiin pyritään sisällyttämään vapaaehtoistyötä. Metso tekee asiakkaidensa

kanssa yhteistyötä myös yhteisrahoitteisissa yhteisöprojekteissa. Metso on myös yhteydessä sääntely- ja muihin

viranomaisiin ja hallituksiin ja korostaa yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa olennaisena osana

Metson kestävän kehityksen ohjelman ja innovaatioiden lähestymistapaa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |54

Metson vuorovaikutus keskeisten sidosryhmien kanssa vuonna 2025


Miten teemme yhteistyötä?	Vuoden 2025 keskeiset keskustelunaiheet ja huolenaiheet	Toimet vuonna 2025	Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin
ASIAKKAAT
Metso käy aktiivista keskustelua monien asiakkaidensa kanssa tukeakseen asiakkaita heidän kestävyystavoitteidensa saavuttamisessa. Tämä sisältää asiakkaiden prosessit, tuotteet ja omat toiminnot. Metso tekee yhteistyötä asiakkaiden kanssa uusien kestävien teknologioiden kehittämiseksi. Lisätietoja yhteistyöstä on saatavilla kunkin standardin (E1 Ilmastonmuutos, E3 Vesi ja E4 Biologinen monimuotoisuus) kohdalla.	• Toimitusketjun päästöt • Myytyjen tuotteiuden hiilijalanjälki • Toimittajien (Metson toimittajien) kestävyystulokset Toimintaperiaatteet ja ihmisoikeuksiin liittyvät aiheet • Kestävään kehitykseen liittyvät tuotteet ja palvelut • Terveys ja turvallisuus Metsossa ja toimitusketjussa sekä tuoteturvallisuus	Vuoden 2025 keskeiset toimet on kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin standardin (E1 Ilmastonmuutos, E3 Vesi ja E4 Biologinen monimuotoisuus) kohdalla.	Parantaa asiakkaiden turvallisuutta tarjoamalla turvallisempia ratkaisuja ja palveluja. Tukea asiakkaita heidän ympäristövaikutustensa vähentämisessä ja kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.
TOIMITTAJAT
Metson vastuullinen toimitusketjun hallinta perustuu huolelliseen due diligence -prosessiin. Keskeistä tässä työssä ovat toimittajien allekirjoittamat toimittajien toimintaperiaatteet ja usein toistuvat sisäiset ja kolmannen osapuolen suorittamat toimittajien vastuullisuusauditoinnit, erityisesti ESG-riskialueilla, sekä toimittajien kannustaminen omien kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden asettamiseen. Lisätietoja yhteistyöstä on kohdissa 3.2.5.–3.2.7. Kestävät toimitusketjun prosessit, korjaavat toimenpiteet, mittarit ja toimet.	• Ilmastonmuutokseen liittyvät aloitteet • Logistiikan ja toimitusketjun päästöt • Tiedonkeruu Scope 3 -päästöistä • Metsäkatoon liittyvä vaatimustenmukaisuus • Ihmisoikeudet auditoimalla • Terveys ja turvallisuus	Vuonna 2025 Metso uudisti toimittajien toimintaperiaatteet ja keskittyi entistä enemmän ihmisoikeusasioihin ja sääntelyn noudattamiseen toimitusketjussa. Metso julkaisi keskeisiä kestävän kehityksen tietoja toimitusketjusta sekä toimitusketjua koskevia lainsäädäntöjä, jotka kuuluvat Metson soveltamisalaan, ulkoisesti verkkosivuillaan. Keskeisiä toimia on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.2.8. Vastuullinen toimitusketju – mittarit ja toimet .	Metso pyrkii vähentämään toimitusketjunsa hiilidioksidipäästöjä osana sitoutumistaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen. Kestävien ratkaisujen tarjoaminen alkaa vastuullisesti ja kestävästi tuotettujen komponenttien löytämisestä.
TYÖNTEKIJÄT
Metso on aktiivisesti vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa paikallisesti virallisten ja epävirallisten kanavien kautta. Näitä ovat esimerkiksi johdon ja henkilöstön kokoukset, ammattiliittojen ja yritysneuvostojen kokoukset eri maissa ja eurooppalaiset yritysneuvostojen kokoukset. Kaikki työntekijät voivat myös antaa nimettömänä palautetta yhtiölle työntekijöiden henkilöstökyselyssä. Lisätietoja yhteistyöstä on kohdassa S1 Oma työvoima.	• Turvallisuus, terveys ja työhyvinvointi • Monimuotoisuus ja inklusiivisuus • Naisten osuus työvoimasta • Psykologinen turvallisuus • Inklusiivinen rekrytointi • Työturvallisuuskulttuuri • Metson johtajien kehittäminen • Sisäinen yhteistyö • Osaajien niukkuus tietyillä osaamisalueilla • Muiden kuin toimistotyöntekijöiden sitoutuminen	Vuonna 2025 tehtiin neljä työntekijäkyselyä: kaksi täyttä kyselyä kaikille työntekijöille ja kaksi toimihenkilöille kohdistettua kyselyä. Tuloksista keskustellaan ja toimenpiteistä sovitaan tiimeissä neljännesvuosittain. Vuoden 2025 keskeisiä toimia on kuvattu tarkemmin kohdissa 3.1.7.- 3.1.8. Metson ihmiset ja kulttuuri - toimet sekä Terveys- ja turvallisuus - toimet.	Metson ihmiset ja kulttuuri ovat kunnianhimoisten strategisten tavoitteiden ja liiketoimintastrategian keskeisiä mahdollistajia. Vahva ja inklusiivinen kasvukulttuuri on olennaista tavoitteidemme – Kasvun, Erinomaisuuden ja Metso #1:n – saavuttamiseksi. Yksi Metson strategisista tavoitteista on olla myös edelläkävijä työturvallisuudessa ja kestävässä kehityksessä. Edelläkävijyyden halutaan erityisesti näkyvän proaktiivisina turvallisina toimintatapoina sekä esimerkillisenä turvallisuussuorituskykynä. Metson liiketoiminta-alueet yhdessä markkina-alueiden kanssa vastaavat turvallisuussuorituskyvystä kaikissa toimipaikoissa.
OSAKKEENOMISTAJAT
Metso noudattaa sijoittajaviestinnässään yhdenvertaisuuden periaatetta ja antaa täsmällistä, riittävää ja oikea-aikaista tietoa kaikille markkinaosapuolille julkaisemalla tiedotteita, järjestämällä kokouksia ja puhelinkokouksia sekä pitämällä pääomamarkkinapäiviä. Tämä sisältää myös kestävän kehityksen aiheita koskevat tiedot.	• Metson strategia • Orgaaniset kasvumahdollisuudet ja yritysostot • Kilpailuympäristö • Taloudellinen tulos, vastuullisuustulos • Vastuullinen tarjoama ja arvo asiakkaille • Tuotto osakkeenomistajille	Vuoden 2025 päätapahtuma oli Pääomamarkkinapäivä, jossa esiteltiin yhtiön uusi strategia. Muita keskeisiä toimia vuonna 2025 olivat tiedotteet, osavuosikatsaukset, analyytikkopuhelut, sijoittajille suunnatut kiertueet (roadshow) ja muut tapaamiset, sijoittajaseminaarit ja -konferenssit, vierailut toimipaikoilla ja sijoittajille suunnattu verkkosivusto.	Kestävä kehitys on olennainen osa Metson sijoittajatarinaa ja strategiaa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |55


Miten teemme yhteistyötä?	Vuoden 2025 keskeiset keskustelunaiheet ja huolenaiheet	Toimet vuonna 2025	Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin
TIEDOTUSVÄLINEET
Mediastrategian osalta Metso pyrkii tuomaan selkeää ja täsmällistä tietoa, tapaustutkimuksia ja asiantuntijoiden näkemyksiä helposti saataville eri kanavissa. Yhtiö keskittyy lehdistötiedottamisessa ammattilehtiin ja pitää yllä sekä paikallista että maailmanlaajuista vuorovaikutusta tiedotusvälineiden edustajien ja vakiintuneiden ammattimedioiden kanssa. Metson asiantuntijat tapaavat säännöllisesti ammattimedioiden edustajia näyttelyissä ja konferensseissa.	• Metson strategia ja kestävyysaloitteet • Tuotetarjoama sekä palvelu- ja tuotantokapasiteetin laajentaminen	Vuoden 2025 toimiin sisältyi esimerkiksi toimitusjohtajan haastatteluja suomalaisille ja kansainvälisille tiedotusvälineille, teemahaastatteluja ammattimedioille ja paikallisille tiedotusvälineille sekä mediavierailuja Metson toimipisteisiin.	Luo selkeyttä sidosryhmille kestävän modernin elämäntavan mahdollistamisessa sekä ratkaisujen kehittämisessä, jotka vauhdittavat kestävää kehitystä Metson toimialoilla.
KANSALAISJÄRJESTÖT
Metso tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Metson sponsorointi ja lahjoitukset on suunnattu ensisijaisesti ympäristönsuojeluun, turvallisuusohjelmiin ja katastrofiapuun. Nämä prioriteetit on määritelty sponsorointi- ja lahjoituspolitiikassa.	• Vihreä teräs	Vuoden 2025 toimiin sisältyi aktiivista työskentelyä vihreän teräksen teknisen elinkelpoisuuden arvioimiseksi ja tämän uuden alan kehityksen tukemiseksi, mukaan lukien sitoutuminen terästehtaisiin ja asiakkaisiin. Metson osallistuminen Climate Leadership Coalition - yhteenliittymään ja FIBS - Yritysvastuuverkostoon jatkui vuonna 2025.	Ymmärtämällä kansalaisjärjestöjen prioriteetteja Metso voi arvioida strategisten kestävyysprioriteettiensa olennaisuutta ja tehdä yhteistyötä koko toimialan vastuullisuuden kehittämiseksi.
PAIKALLISYHTEISÖT
Vastuullisena yrityskansalaisena Metso tekee tiivistä yhteistyötä toimintapaikkojensa paikallisyhteisöjen kanssa. Yhtiö luo sosiaalista arvoa paikallisyhteisöille tarjoamalla työllistymismahdollisuuksia ja tukemalla yhteiskuntavastuuhankkeita, jotka tuovat niille mitattavissa olevia hyötyjä. Yhteisöhankkeet perustuvat paikallisiin tarpeisiin ja rakentuvat vuoropuhelun kautta. Hankkeisiin pyritään sisällyttämään vapaaehtoistyötä. Metso tekee asiakkaidensa kanssa yhteistyötä myös yhteisrahoitteisissa yhteisöprojekteissa.	• Lasten koulutus ja ammatillinen koulutus • Koulukumppanuudet • Vapaaehtoistyö • Paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen tukeminen	Metso on sitoutunut sosiaaliseen vastuullisuuteen toiminta- alueillaan. Vuonna 2025 Metsolla oli eri puolilla maailmaa käynnissä erilaisia yhteiskuntavastuuohjelmia ja Metso Volunteers -vapaaehtoistoimintaa, joita koordinoivat Metson toimipisteet paikallisesti.	Hankkeiden tukeminen paikallisyhteisöjen kehittämiseksi on osa Metson kestävän kehityksen agendan toimeenpanoa.
VIRANOMAISET, SÄÄNTELY JA HALLINTO
T&K-yhteistyötä sidosryhmien kanssa tehdään pääasiassa EU:n ohjelmien, Business Finlandin ja EIT RawMaterials Knowledge and Innovation -yhteisön kautta.	• Kestävä mineraalien ja kiviainesten käsittely • Vihreä siirtymä ja sähköistyminen • Resurssitehokkuus • Automaatio ja digitalisoitu prosessien optimointi • Turvallisuus		Yhteistyö viranomaisten kanssa auttaa Metsoa arvioimaan strategisten kestävyysprioriteettiensa olennaisuutta ja valmistautumaan uusiin kestävyysvaatimuksiin.
YLIOPISTOT JA TUTKIMUSLAITOKSET
Yhteistyötä tehdään eri muodoissa, kuten hankkeissa, teknisessä yhteistyössä, kouluvierailuissa, oppisopimuskoulutuksessa, harjoittelussa ja väitöskirjatyössä.	Yhteistyön tiivistäminen valikoitujen teknisten yliopistojen kanssa. Yhteistyö yliopistojen ja opiskelijoiden kanssa on tärkeää, kun pyritään vastaamaan osaamisen haasteisiin: • Työvoimapula • Uusien monipuolisten taitojen hankkiminen • Sukupuolten moninaisuuden lisääminen	Vuoden 2025 toimet keskittyvät yhteistyön vahvistamiseen valikoitujen yliopistojen kanssa keskeisillä osaamisen markkinoilla. Lisäksi otettiin käyttöön yliopisto- ja opiskelijayhteistyön maailmanlaajuiset ohjeet.	Nämä toimenpiteet tukevat Metson strategiaa rakentamalla tulevaisuuden osaajapolkua ja edistämällä innovaatioita tutkimuksen kautta. Kumppanuudet auttavat myös sovittamaan koulutusta liiketoiminnan tarpeisiin ja vahvistavat pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |56

2. E – Ympäristötiedot

Metson siirtymäsuunnitelma kohti nettonollaa liittyy suoraan yhtiön tarkoitukseen

mahdollistaa kestävä moderni elämäntapa. Metson merkittävimmät ympäristövaikutukset

syntyvät asiakkaiden prosesseissa ja heidän käyttäessään Metson laitteita.

METSO PLUS

Toimittajat, joilla SBT-tavoite, %

CO2 päästöt (Scope 1 ja 2), tCO2e

-LIIKEVAIHTO

Milj. euroa

Metso Plus

1 458

ASIAKKAAT,

JOILLA SBT-

E1 Ilmaston-

muutos

TAVOITE, %

15,1

E4 Biologinen

monimuotoi-

suus ja

ekosysteemit

Ympäristötiedot koostuvat:

EU:n

taksonomia

Chile-people-at-the-factory-(1)_cut-corner.png

E3 Vesivarat ja

merten

luonnonvarat

E5 Resurssien

käyttö ja

kiertotalous

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |57

2.1. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot asiakkaillemme

Metson merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät asiakkaiden prosesseissa ja heidän käyttäessään Metson

tuotteita. Metso Plus -tarjoama ja siihen liittyvät innovaatiot ovat keskeisiä näiden vaikutusten hallinnassa. On

olennaista, että laite ja palvelutoimittajat kuten Metso tukevat kaivos- ja kivenmurskausteollisuuksia niiden siirtyessä

kohti vastuullisempia toimintatapoja ja tavoitellessa hiilineutraaliutta. Samalla on vastattava mineraalien, kuten

kuparin, litiumin ja nikkelin, kasvavaan kysyntään, joka tukee maailmanlaajuista sähköistymistä ja vastuullista

energiasiirtymää.

Metson asiakasteollisuuksilla on aina ympäristövaikutuksia. Tiukentuva ympäristölainsäädäntö ja kasvavat

vaatimukset energian ja vesivarantojen käytön sekä pölyn, melun ja biologisen monimuotoisuuden vaikutusten

vähentämiseksi vaikuttavat kaivosteollisuuteen, metallinjalostukseen ja kivenmurskausalaan. Kaivosteollisuuden

ensisijaisia prioriteetteja on, että kehitetään entistä energiatehokkaampia ja edistyksellisiä ratkaisuja, sillä

murskauksesta ja jauhatuksesta koostuva hienonnusprosessi on kaivostuotannon energiaintensiivisin vaihe.

Malmien mineraalipitoisuuksien heikentyessä tarvitaan yhä enemmän hienonnusta, jotta saadaan sama määrä

lopputuotetta eli metallia. Siksi käsittelytehokkuutta on parannettava. Ratkaisevassa osassa on

hienonnustehokkuuden ja malmin esilajitteluratkaisujen parantaminen, mikä säästää merkittävästi energiaa ja

pienentää laitoksen käyttökuluja. Tämä lisää resurssitehokkuutta ja vähentää kasvihuonepäästöjä.

Metson tuotteet, palvelut ja prosessit on suunniteltu parantamaan tuottavuutta ja samalla vähentämään raaka-

aineiden käyttöä. Lisäksi ne mahdollistavat asiakkaiden turvallisen toiminnan. Metso Plus -tarjoama sisältää

ratkaisuja, jotka vähentävät asiakkaiden energia- ja hiili-intensiteettiä, tehostavat vedenkäyttöä sekä vähentävät

saastumista ja tuotteeseen sitoutuneen hiilen määrää verrattuna toimialan perustasoon tai vertailuteknologiaan.

Lisäksi näiltä tuotteilta edellytetään samaa tai mieluiten korkeampaa suorituskykyä kuin alan vertailuteknologialta

terveyden ja turvallisuuden, saastumisen ja biodiversiteetin osalta. Sähköiset ratkaisut ovat tärkeä osa valikoimaa, ja

Metson kaivos- ja metallinjalostuksen tarjoamissa on ratkaisuja, joiden ansiosta sen asiakkaat voivat valita

uusiutuvia energialähteitä. Esimerkiksi Metson kivenmurskausratkaisuista noin 46 % sähköisiä ja sisältää

hybridituotteita, kuten vuonna 2024 lanseerattu Lokotrack EC -valikoiman. Vaikka suurin osa kaivosteollisuuden

tarjoamasta on sähköistä, jotkin teolliset toiminnot käyttävät edelleen pääasiassa fossiilisia polttoaineita. Näissä

tapauksissa Metso kehittää puhtaampia vaihtoehtoja.

Vuonna 2025 Metso Plus -liikevaihto oli 1 458 miljoonaa euroa eli 28 % kokonaisliikevaihdosta. Metson tavoitteena

on kasvattaa Metso Plus -liikevaihtoa kokonaisliikevaihtoa nopeammin. Lisäksi Metso pyrkii siihen, että Metso Plus

on edustettuna asiakkaiden prosessien jokaisessa vaiheessa ja arvoketjun kaikissa osissa. Tämän vuoksi kaikkien

tuotekehityshankkeiden on tuotettava kestävyyshyötyjä energia- ja/tai vesitehokkuudessa, päästöjen

vähentämisessä, kiertotaloudessa tai turvallisuuden parantamisessa. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä

80 prosenttia tuotekehitysmenoista on suunnattu Metso Plus -tuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen ja 100 %

T&K-hankkeiden projektikuluista suunnataan projekteihin, joilla on energiatehokkuuteen, päästöihin,

kiertotalouteen, vedenkäyttöön tai turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Vuonna 2025 Metso Plus -liikevaihdon kehitys

oli myös osa Metson pitkän aikavälin johdon kannustinohjelmia.

Metson T&K-ohjelma on tulevaisuuden kasvun ja kilpailuedun perusta. Metso tavoittelee teknologisia läpimurtoja,

joista syntyy uusia tai entistä parempia tuotteita. Tuotekehitystyö myös auttaa Metsoa tukemaan asiakkaita entistä

paremmin kestävyystavoitteiden saavuttamisessa, mikä voi edellyttää uusia teknologioita. Vuonna 2025 Metso

käytti 122 miljoonaa euroa sisäiseen T&K-toimintaan ja osallistui lisäksi useisiin yhteisiin teknologiahankkeisiin

asiakkaiden ja ulkoisten tutkimuskumppaneiden kanssa, kuten vedyllä pelkistetyn raudan (direct reduced iron, DRI)

pilottihankkeeseen.

Metso Plus -tarjoamaa, joka liittyy ilmastonmuutoksen, veden, biologisen monimuotoisuuden ja kiertotalouden

olennaisiin ympäristöaiheisiin, käsitellään yksityiskohtaisemmin kohdissa E1 Ilmastonmuutos, E3 Vesi, E4 Biologinen

monimuotoisuus ja E5 Kiertotalous.

Metso Plus -tarjoamaan ja asiakkaille suunnattuihin innovaatioihin liittyviä keskeisiä toimia vuonna 2025 olivat

esimerkiksi seuraavat:

• Porissa, Suomessa toteutettu DRI-sulatusuunin pilotti saavutti onnistuneen kuumakäyttöönoton. Sen seurauksena Metso

toimittaa ydinprosessin suunnittelun ja teknologian 'Green Metal' -hankkeeseen Australiassa, jossa todennetaan

hiilidioksidipäästöttömän valmistusteknologian toimivuus korkealaatuisen sulan raudan tuotannossa. Suorapelkistetystä

raudasta (DRI) voidaan jatkojalostaa vihreää terästä. Metso on nyt vahvassa asemassa jatkaa tulevia asiakaskokeiluja. DRI-

teknologialla voidaan korvata raudan ja teräksen valmistuksessa käytettävät perinteiset masuunit, jotka aiheuttavat suurimman

osan teräksen tuotannon hiilidioksidipäästöistä.

• Metso Plus -tilauksiin sisältyi muun muassa koko vaahdotusprosessin sisältävät rikastus- ja vedenpoistolaitteet kupari-

kultaprojektiin Pakistaniin, keskeiset prosessilaitteet suurimpaan tämän kokoluokan uuteen kuparirikastamoon Australiassa,

liikuteltava painevalssimurskainpiiri kultakaivokselle Australiaan, energiatehokkaaseen HPGR-teknologiaan perustuvat

prosessilaitteet rautamalmi- ja kupariprojekteihin Malesiaan, keskeisiä prosessilaitteita korkeapitoisiin kultaprojekteihin

Guyanassa Etelä-Amerikassa ja Namibiassa Afrikassa sekä laitteita uusille rautamalmin ja kuparin rikastamoille Omanissa.

Lisäksi kirjattiin tilaus keskeisistä prosessilaitteista Yhdysvaltoihin uuteen kriittisten mineraalien projektiin.

• Porin tutkimuskeskuksessa avattiin uusi vaahdotusteknologialaboratorio. Laboratorio laajentaa kaivosalan asiakkaille tarjottavia

palveluja ja tukee Metson strategiaa edistyksellisten vaahdotus- ja rikastusratkaisujen kumppanina maailmanlaajuisesti.

Tutkimuskeskuksen uusinta vaahdotusteknologiaa edustaa karkeavaahdotuskone, joka mahdollistaa karkeiden partikkelien

talteenoton ilman leijupetiteknologiaa. Teknologia on tarkoitus tuoda markkinoille vuonna 2026 tehtävän teollisen mittakaavan

testauksen jälkeen. Metso Plus-vaahdotusteknologiat, kuten Concorde Cell ja FloatForce®+, on validoitu Porin tutkimus- ja

tuotekehityskeskuksessa. Niitä käytetään useiden eri mineraalien rikastuksessa maailmanlaajuisesti.

• Kolmannen sukupolven OKTOP-jäähdytystorni lanseerattiin ratkaisemaan keskeisiä asiakashaasteita vaativissa lietteen ja

elektrolyytin jäähdytystehtävissä, erityisesti olemassa olevissa kaivoksissa. Se vähentää seisokkeja ja kunnossapitokustannuksia

sekä yksinkertaistaa kuljetusta ja asennusta asiakkaan toimipaikalla, mikä pienentää pääomakuluja.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |58

2.2. EU:n taksonomia

EU:n taksonomia on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, joka määrittää EU:n ilmasto- ja

ympäristötavoitteille kriteerit, joilla voidaan arvioida taloudellisia toimintoja investointinäkökulmasta.

Kestävyysraportointia koskevan direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten on ilmoitettava, missä määrin

niiden toiminnot täyttävät EU:n luokitusjärjestelmän kriteerit. Tämä järjestelmä antaa viitteitä siitä, missä määrin

Metso onnistuu tarjoamaan asiakkailleen ympäristöä hyödyttäviä tuotteita, sekä siitä, millaisia resursseja Metso

on kohdentanut tälle alueelle.

EU:n luokitusjärjestelmässä on kuusi ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen

sopeutuminen, veden ja merien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalouteen siirtyminen,

saastumisen ehkäiseminen ja hallinta sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennalleen

palauttaminen. Taloudelliset toiminnot, jotka edistävät merkittävästi ainakin yhtä luokitusjärjestelmän

ympäristötavoitteista, luokitellaan ympäristön kannalta kestäviksi, jos ne eivät samaan aikaan aiheuta

merkittävästi haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttävät sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet.

Metso on teknologiayritys, joka palvelee asiakkaitaan kiviainesten ja mineraalien käsittelyssä ja

metallinjalostuksessa ja pyrkii tukemaan asiakasteollisuuksiensa energiasiirtymää kohti nettonollaa ja hiilestä

irtautumista taksonomian tavoitteiden mukaisesti. Metso arvioi, mitkä sen toiminnoista kuuluvat EU:n

luokitusjärjestelmän piiriin ja voivat merkittävästi edistää joko ilmastonmuutoksen hillitsemistä,

ilmastonmuutokseen sopeutumista, veden ja merien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua,

kiertotalouteen siirtymistä, saastumisen ehkäisyä ja hallintaa sekä biologisen monimuotoisuuden ja

ekosysteemien suojelua ja ennalleen palauttamista. Raportointikaudelta 2025 raportoidaan

taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen osuus (liikevaihto, pääomamenot ja

toimintamenot) sekä laadulliset tiedot näihin tavoitteisiin liittyen.

2.2.1. Taksonomiakelpoisuuden arviointi

Taksonomiakelpoisuuden arvioinnissa Metson tuotteet kuuluvat pääasiassa luokitusjärjestelmän

ilmastonmuutoksen hillinnän toimintojen 3.6 ”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” (kaivos- ja

kivenmurskauslaitteet), 3.9 ”Raudan ja teräksen valmistus” (kulutusosat), 8.2 ”Dataan perustuvat ratkaisut

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi” (digitaaliset ratkaisut) ja 9.1 ”Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja

innovointi” (testaustyöt ja tekniset palvelut) piiriin. Lisäksi Metson tuotteita kuuluu kiertotalouden siirtymisen

toimintoihin 3.3 ”Rakennusten ja muiden rakennelmien purku ja raivaus” ja 5.1 ”Korjaus, kunnostaminen ja

uudelleenvalmistus”. Nämä kiertotalouden toiminnot eivät ylitä uutta olennaisuusrajaa liikevaihdolle,

pääomamenoilla ja toimintamenoille ja eivät siksi ole arvioinnin ja raportoinnin piirissä vuonna 2025.

Vaikka osa Metson palveluista mahdollistaa prosessien optimoinnin ja käyttöiän pidentämisen modernisointien

ja päivitysten avulla, ne eivät kuulu EU-taksonomian toimintojen piiriin ja niitä ei pidetä taksonomiakelpoisina.

Metson myydessä alihankkijalta ostettuja osia muuttamatta niitä millään tavalla tai omistamatta niiden

suunnittelua nämä osat eivät myöskään kuulu EU-taksonomian piiriin.

2.2.2. Merkittävä edistäminen

Vuoden 2025 aikana Metso arvioi, täyttävätkö Metson taksonomiakelpoiset tuotteet ”merkittävää edistämistä”

koskevan kriteerin ja DNSH-kriteerin (”ei merkittävää haittaa”) ilmastonmuutoksen hillinnän osalta sekä

sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet. Johtopäätöksenä oli, että monilla Metson tuotteilla on potentiaalia

edistää merkittävästi EU-taksonomian ilmastonmuutoksen hillintätavoitetta. Näitä tuotteita pidetään

mahdollistavina toimintoina, koska ne mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen muilla talouden

aloilla (kaivosala) (toimintoon 3.9 kuuluvat tuotteet ovat siirtymäluokan tuotteita).

”Merkittävän edistämisen” kriteerit arvioitiin tuote- tai tuoteryhmätasolla kun taas ”Ei merkittävää

haittaa” (DNSH) -kriteerit ja vähimmäistason suojatoimet arvioitiin pääosin yritystasolla (jossain poikkeuksissa

DNSH-kriteerit arvioitiin tuotetasolla). Taksonomian mukaisuuden arviointi ”merkittävän edistämisen” osalta

arvioitiin jokaisen taksonomiakelpoisen toiminnon kohdalla taksonomian teknisten arviointikriteerien mukaisesti.

Taksonomiakelpoisten tuotteiden arviointi toiminnossa 3.6 ”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus”

edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen elinkaarilaskentaa. Tämä laskenta saatiin valmiiksi useiden Metso Plus -

tuotteiden osalta, ja sitä jatketaan vuonna 2026. Arvioinnin tulokset on esitetty alla olevissa taulukoissa.

Vuonna 2025 liikevaihdolla mitattuna Metson tuotteista ja jälkimarkkinapalveluista 18 % :n arvioitiin olevan EU-

taksonomian mukaisia.

2.2.3. Ei merkittävää haittaa

Metso arvioi myös, täyttävätkö sen taksonomiakelpoiset tuotteet, jotka edistävät merkittävästi

ilmastonmuutoksen hillintää, myös DNSH-kriteerit (”ei merkittävää haittaa”). Metso on todennut, että sen

toiminnot ovat EU-taksonomian kriteerien mukaisia. Metso on luonut ja ottanut käyttöön menettelytavat

minimoidakseen toiminnastaan aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset ja noudattaa kaikkia toimintaansa

sovellettavia asiaankuuluvia ympäristövaatimuksia. Metson merkittävimmillä yksiköillä on ISO 14001 (ympäristö)

-sertifikaatti, ja kaikilla vaadituilla yksiköillä on myös kansallisen lainsäädännön mukaiset luvat.

Ulkoistettujen tuotteiden osalta kriteerien noudattaminen perusteltiin Metson toimittajien toimintaperiaatteilla,

joissa Metson toimittajia kannustetaan toimimaan ympäristösuojelussa järjestelmällisesti ja etsimään jatkuvasti

keinoja minimoida toimintojensa, tuotteidensa ja palvelujensa jätteet, vuodot ja päästöt sekä käyttämään

energiaa ja raaka-aineita tehokkaasti, erityisesti vettä vesiniukoilla alueilla, sekä estämään metsäkatoa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |59

Ympäristöön liittyvien käytäntöjen sekä lakien ja säännösten noudattaminen varmistetaan kolmansien

osapuolten tekemien toimittajatarkastusten, toimittajien itsearviointien ja Metson sisäisten toimittajien kestävän

kehityksen tarkastusten avulla. Metso myös vahvisti DNSH-kriteereiden täyttymisen alihankittujen tuotteiden

osalta yhteistyössä toimittajien kanssa.

2.2.4. Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet

Metso on arvioinut EU-taksonomian ”Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet”, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin,

korruptioon, verotukseen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun, ja todennut täyttävänsä kaikki näihin liittyvät

periaatteet. Metso tukee ja noudattaa OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. Lisäksi yhtiö on

sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien

perusperiaatteita. Metso on myös sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen periaatteisiin,

ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteisiin sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistukseen

työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Metson toimintaperiaatteet, toimittajien toimintaperiaatteet,

ihmisoikeuspolitiikka ja korruption vastainen politiikka määrittävät Metson työntekijöiltä, asiakkailta,

myyntiedustajilta, toimittajilta, jakelijoilta ja muilta liikekumppaneilta vaadittavat toimenpiteet. Lisätietoja

Metson ihmisoikeustyöstä ja korruption ja lahjonnan vastaisesta työstä on saatavilla kohdassa 3.2. Arvoketjun

työntekijät.

2.2.5. Liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot

Taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon osuus saadaan yritystason raportoinnista, ja

pääomamenojen ja toimintamenojen osuus on suhteutettu kyseisen liiketoiminta-alueen liikevaihtoon. Lisäksi

kuhunkin taksonomian mukaiseen toimintoon liittyvä liikevaihto perustuu raportoituun ulkoiseen liikevaihtoon ja

esitetään vain yhden edistämisen kriteerin ja taksonomiatoiminnon yhteydessä kaksinkertaisen laskennan

välttämiseksi. Metso tulouttaa myyntituotot asiakassopimuksista ja raportoi kahta segmenttiä: Mineraalit ja

Kivenmurskaus. Liikevaihto vuonna 2025 oli 5 240 miljoonaa euroa, josta 3 974 miljoonaa euroa tuli Mineraalit-

segmentistä ja 1 266 miljoonaa euroa Kivenmurskaus-segmentistä. Taksonomian mukaiset toiminnot olivat 18 %

liikevaihdosta. Raportoidut luvut ovat Metson vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen mukaisia, ja luvut on laadittu

kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti (lisätietoja on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.2.

Liikevaihto).

Pääomamenot sisältävät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (196 miljoonaa euroa) sekä

käyttöoikeusomaisuuteen (39 miljoonaa euroa). Taksonomian mukaiset tuotteet olivat 12 % pääomamenoista.

Taksonomian mukaiset pääomamenojen lisäykset vuonna 2025 sisältävät 3,9 miljoonaa euroa aineettomia

hyödykkeitä, 21,1 miljoonaa euroa aineellisia hyödykkeitä ja 2,7 miljoonaa euroa käyttöoikeusomaisuutta. Tähän

sisältyivät investoinnit uuteen Kivenmurskauksen teknologiakeskukseen Suomessa sekä uusiin palvelukeskuksiin

Pohjois-Amerikassa ja tuotantolaitokseen Romaniassa. Taksonomiakelpoisuuden arvioinnissa kunkin

liiketoiminta-alueen pääomamenot on kohdistettu kyseisen liiketoiminta-alueen luokitusjärjestelmäkelpoisen

liikevaihdon suhteessa. Lisäksi luokitusjärjestelmämukaisuuden arvioinnissa kunkin liiketoiminta-alueen

pääomamenot on kohdistettu kyseisen liiketoiminta-alueen taksonomian mukaisen liikevaihdon suhteessa.

Metso ei ole tunnistanut pääomamenoja, jotka luokiteltaisiin delegoidun säädöksen kohdan 1.1.2.2 mukaisiin

luokkiin c) tai b). Näin ollen kaikki taksonomiakelpoiset pääomamenot luokitellaan luokkaan a) ”investoinnit

omaisuuseriin ja prosesseihin, jotka ovat liitännäisiä taksonomiakelpoisiin tai taksonomian mukaisiin

taloudellisiin toimintoihin”. Raportoidut luvut ovat Metson vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen mukaisia ja

perustuvat kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiin tietoihin (lisätietoja on konsernitilinpäätöksen

liitetiedoissa 3.1 Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät, 3.2 Aineelliset omaisuuserät ja 3.3

Käyttöoikeusomaisuus).

Toimintamenot sisältävät tutkimus- ja kehitystoimintaan, rakennusten peruskorjaukseen, lyhytaikaiseen

vuokraukseen, ylläpitoon ja korjaukseen liittyvät menot sekä sellaiset käyttöomaisuuden ja

käyttöoikeusomaisuuden päivittäiseen hoitoon liittyvät välittömät menot, jotka ovat tarpeen kyseisten

omaisuuserien jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kaikki epäsuorat kulut, kuten öljy, sähkö ja

kiinteistövero, eivät sisälly toimintamenoihin. Luokitusjärjestelmäkelpoisuuden arvioinnissa kunkin liiketoiminta-

alueen toimintamenot on kohdistettu kyseisen liiketoiminta-alueen taksonomiakelpoisen liikevaihdon

suhteessa. Lisäksi taksonomian mukaisuuden arvioinnissa kunkin liiketoiminta-alueen toimintamenot on

kohdistettu kyseisen liiketoiminta-alueen taksonomian mukaisen liikevaihdon suhteessa. Taksonomian mukaiset

toimintamenot vuonna 2025 sisältävät 79,4 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoiminnan menoja ja 19,1

miljoonaa euroa muita edellä mainittuja toimintamenoja, yhteensä 55 % toimintamenoista. Toimintamenot

sisälsivät kupariin ja akkumetalleihin liittyviä tutkimus- ja kehitysmenoja. Metso ei ole tunnistanut

toimintamenoja, jotka luokiteltaisiin delegoidun säädöksen kohdan 1.2.3.2 mukaisiin luokkiin c) tai b). Näin ollen

kaikki taksonomiakelpoiset toimintamenot luokitellaan luokkaan a) ”menot omaisuuseriin ja prosesseihin, jotka

ovat liitännäisiä taksonomiakelpoisiin tai taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin”. Raportoidut luvut

ovat Metson vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen mukaisia ja perustuvat kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisiin tietoihin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |60

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista syntyvän liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osuus - KPI-yhteenveto


Raportointivuosi (N)	2025
KPI (1)	Yhteensä (2)	Luokitusjärjes- telmäkelpois- ten toimintojen osuus (3) ¹⁾	Luokitusjärjes- telmän mukaiset toiminnot (4)	Luokitusjärjes- telmän mukaisten toimintojen osuus (5)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen jaottelu ympäristötavoitteittain						Mahdollistavan toiminnan osuus (12)	Siirtymätoi- minnan osuus (13)	Arvioimatta jätetyt ei- olennaiset toiminnot (14)	Luokitusjärjes- telmän mukaiset toiminnot viime raportointivuo- tena 2024 (15)	Luokitusjärjes- telmän mukaisten toimintojen osuus viime raportointivuo- tena 2024 (16)
KPI (1)	Yhteensä (2)	Luokitusjärjes- telmäkelpois- ten toimintojen osuus (3) ¹⁾	Luokitusjärjes- telmän mukaiset toiminnot (4)	Luokitusjärjes- telmän mukaisten toimintojen osuus (5)	Ilmastonmuu- toksen hillintä (6)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (7)	Vesi (8)	Kiertotalous (9)	Ympäristön pilaantuminen (10)	Biologinen monimuotoisuus (11)	Mahdollistavan toiminnan osuus (12)	Siirtymätoi- minnan osuus (13)	Arvioimatta jätetyt ei- olennaiset toiminnot (14)
Teksti	EUR m	%	EUR m	%	%	%	%	%	%	%	%	%	%	EUR m	%
Liikevaihto	5 240	87,8 %	944	18,0 %	18,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	9,9 %	8,1 %	0,2 %	1 039	21,0 %
Pääomamenot	235	70,6 %	28	11,8 %	11,8 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	3,7 %	8,1 %	0,1 %	31	13,0 %
Toimintamenot	179	88,8 %	98	55,0 %	55,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	43,3 %	11,7 %	0,2 %	101	63,0 %

¹⁾Sisältää tuotteet, joiden suunnittelun Metso omistaa, vaikka tuotteen saattaa valmistaa alihankkija.

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta


Raportoitava KPI		Liikevaihto
Raportointivuosi (N)		2025
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodit (2)	Luokitusjärjestel- mäkelpoinen KPI (luokitusjärjestel- mäkelpoisen liikevaihdon osuus) (3) ¹⁾	Luokitusjärjestel- män mukainen KPI (KPI:n taloudellinen arvo) (4)	Luokitusjärjestel- män mukainen KPI (luokitusjärjestel- män mukaisen liikevaihdon osuus) (5)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ympäristötavoitteet						Mahdollistava toiminta (12)	Siirtymätoiminta (13)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus luokitusjärjestelmä- kelpoisista toiminnoista (14)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodit (2)				Ilmastonmuutoksen hillintä (6)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (7)	Vesi (8)	Kiertotalous (9)	Ympäristön pilaantuminen (10)	Biologinen monimuotoisuus (11)	Mahdollistava toiminta (12)	Siirtymätoiminta (13)
Teksti		%	EUR m	%	%	%	%	%	%	%	(M jos olennainen)	(S jos olennainen)	%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM3.6	73,8 %	313	6,0 %	6,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	M		8,1 %
Raudan ja teräksen valmistus ²⁾	CCM3.9	9,5 %	425	8,1 %	8,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %		S	85,3 %
Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi	CCM9.1	3,9 %	206	3,9 %	3,9 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	M		99,8 %
Luokitusjärjestelmän mukaisuus yhteensä per tavoite					18,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
KPI yhteensä (liikevaihto)		87,8 %	944	18,0 %	18,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	9,9 %	8,1 %	20,5 %

¹⁾Sisältää tuotteet, joiden suunnittelun Metso omistaa, vaikka tuotteen saattaa valmistaa alihankkija.

²⁾Taksonomian mukaisten 3.9 toimintojen arvioinnissa Metso laski mukaan sähkökaariuunin lisäksi induktiouunissa valmistetun korkealuokkaisen teräksen, josta teräsromun osuus suhteessa tuotokseen ei ole alhaisempi kuin 70 %, koska induktiouuni on energiatehokkaampi kuin

sähkökaariuuni.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |61

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus pääomamenoista


Raportoitava KPI		Pääomamenot
Raportointivuosi (N)		2025
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodit (2)	Luokitusjärjestel- mäkelpoinen KPI (luokitusjärjestel- mäkelpoisen liikevaihdon osuus) (3) ¹⁾	Luokitusjärjestel- män mukainen KPI (KPI:n taloudellinen arvo) (4)	Luokitusjärjestel- män mukainen KPI (luokitusjärjestel- män mukaisen liikevaihdon osuus) (5)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ympäristötavoitteet						Mahdollistava toiminta (12)	Siirtymätoiminta (13)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus luokitusjärjestelmä- kelpoisista toiminnoista (14)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodit (2)				Ilmastonmuutoksen hillintä (6)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (7)	Vesi (8)	Kiertotalous (9)	Ympäristön pilaantuminen (10)	Biologinen monimuotoisuus (11)	Mahdollistava toiminta (12)	Siirtymätoiminta (13)
Teksti		%	EUR m	%	%	%	%	%	%	%	(M jos olennainen)	(S jos olennainen)	%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM3.6	59,8 %	6	2,6 %	2,6 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	M		4,4 %
Raudan ja teräksen valmistus ²⁾	CCM3.9	9,5 %	19	8,1 %	8,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %		S	85,3 %
Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi	CCM9.1	1,2 %	3	1,1 %	1,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	M		90,9 %
Luokitusjärjestelmämukaisuus per tavoite					11,8 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
KPI yhteensä (pääomamenot)		70,6 %	28	11,8 %	11,8 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	3,7 %	8,1 %	16,7 %

¹⁾Sisältää tuotteet, joiden suunnittelun Metso omistaa, vaikka tuotteen saattaa valmistaa alihankkija.

sähkökaariuuni.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |62

Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus toimintamenoista


Raportoitava KPI		Toimintamenot
Raportointivuosi (N)		2025
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodit (2)	Luokitusjärjestel- mäkelpoinen KPI (luokitusjärjestel- mäkelpoisen liikevaihdon osuus) (3) ¹⁾	Luokitusjärjestel- män mukainen KPI (KPI:n taloudellinen arvo) (4)	Luokitusjärjestel- män mukainen KPI (luokitusjärjestel- män mukaisen liikevaihdon osuus) (5)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ympäristötavoitteet						Mahdollistava toiminta (12)	Siirtymätoiminta (13)	Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen osuus luokitusjärjestelmä- kelpoisista toiminnoista (14)
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodit (2)				Ilmastonmuutoksen hillintä (6)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (7)	Vesi (8)	Kiertotalous (9)	Ympäristön pilaantuminen (10)	Biologinen monimuotoisuus (11)	Mahdollistava toiminta (12)	Siirtymätoiminta (13)
Teksti		%	EUR m	%	%	%	%	%	%	%	(M jos olennainen)	(S jos olennainen)	%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM3.6	72,0 %	71	39,7 %	39,7 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	M		55,2 %
Raudan ja teräksen valmistus ²⁾	CCM3.9	13,0 %	21	11,7 %	11,7 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %		S	89,8 %
Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi	CCM9.1	3,7 %	6	3,6 %	3,6 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	M		97,8 %
Luokitusjärjestelmämukaisuus per tavoite					55,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
KPI yhteensä (toimintamenot)		88,8 %	98	55,0 %	55,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	43,3 %	11,7 %	61,9 %

¹⁾Sisältää tuotteet, joiden suunnittelun Metso omistaa, vaikka tuotteen saattaa valmistaa alihankkija.

²⁾ Taksonomian mukaisten 3.9 toimintojen arvioinnissa Metso laski mukaan sähkökaariuunin lisäksi induktiouunissa valmistetun korkealuokkaisen teräksen, josta teräsromun osuus suhteessa tuotokseen ei ole alhaisempi kuin 70 %, koska induktiouuni on energiatehokkaampi kuin

sähkökaariuuni.

Edellä olevissa taulukoissa listattujen toimintojen lisäksi Metsolla on tuotteita taksonomian toiminnassa 8.2

”Dataan perustuvat ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi”. Nämä tuotteet myydään useimmiten

osana muita tuotteita, ja siksi niiden liikevaihtoa ei seurata tai raportoida erikseen.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |63

2.3. E1 Ilmastonmuutos

Metson nettonollatavoite ja siirtymäsuunnitelma, joka kuvaa, miten yritys aikoo siirtyä kohti kestävämpää

toimintatapaa ja vähentää ympäristövaikutuksiaan, liittyvät suoraan Metson tarkoitukseen (purpose):

Mahdollistaa moderni elämäntapa. Suunnitelman ytimessä ovat vähäpäästöiset tai päästöttömät omat

toiminnot sekä tuoteportfolio ja asiakasratkaisut, joiden avulla Metson asiakkaat voivat pienentää

hiilijalanjälkeään tai poistaa sen kokonaan. Metso julkaisi syyskuussa 2025 uuden strategian vuosille 2026-2030.

Kestävän kehityksen edelläkävijyys on yksi seuraavan strategiakauden neljästä keskeisestä tavoitteesta, kuten

on kuvattu tarkemmin kohdassa 1.3. Metson strategia, liiketoiminta ja arvonluonti.

Vuonna 2025 Metso uudisti tieteeseen perustuvat tavoitteensa (SBT) ja sitoutuu jatkossakin vähentämään

absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2) 100 % vuoteen 2030 mennessä vertailuvuodesta 2019.

Lisäksi Metso sitoutuu vähentämään myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvia Scope 3 -

kasvihuonekaasupäästöjä 51,6 % euromääräistä arvonlisäystä kohti vuoteen 2030 mennessä vertailuvuodesta

2024. Lisäksi tavoitellaan, että 40 % Metson asiakkaista liikevaihdossa mitattuna, joka kattaa tuotantoketjun

loppupään kuljetukset ja jakelun sekä myytyjen tuotteiden käytön, asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteita

vuoteen 2030 mennessä, ja että 40 % sen toimittajista hankintakuluilla mitattuna, kattaen ostetut tavarat ja

palvelut sekä tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelun, asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteita vuoteen

2030 mennessä. Lisäksi Metson pitkän aikavälin sitoumus kasvihuonekaasupäästöjen Scope 1, 2 ja 3 osalta on

saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Science Based Targets ‑aloite on vahvistanut nämä

ilmastotavoitteet.

Aiemmat, vuonna 2020 asetetut SBT-tavoitteet sisälsivät myös logistiikan päästöjen vähentämisen 20

prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Toimittajien sitouttamista koskeva tavoite oli aiemmin 30 prosenttia.

Vuonna 2021 Metso vahvisti sitoumustaan entisestään asettamalla uuden tavoitteen, jonka mukaan sen omien

toimintojen hiilidioksidipäästöt ovat nettonolla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on nyt myös Science

Based Targets Initiativen hyväksymä.

Metson omien toimintojen osalta CO2-nettonollapäästöjen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä perustuu

pääasiassa laitteiden sähköistämiseen, uusiutuvan energian käyttöön ja yksittäisten tuotantoprosessien

tehokkuuden optimointiin energian, vedenkulutuksen ja jätteiden osalta. Metson arvoketjussa CO2-

nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä saavutetaan pääasiassa sitouttamalla toimittajat ilmastonmuutoksen

hillintätoimiin, tekemällä yhteistyötä logistiikkapalvelujen tarjoajien hiilestä irtauttamiseksi kuljetusmuotoja

optimoimalla ja tukemalla asiakkaita asiakkaiden päästöjen vähentämisessä tuotantoprosesseissa. Tämä

tapahtuu kehittämällä ja tarjoamalla vastuullisia tuotteita ja ratkaisuja markkinoille.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |64

2.3.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Aikajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ
Metson toiminnot ja arvoketju tuottavat CO 2-päästöjä (Scope 1, Scope 2 ja Scope 3), joilla on ympäristövaikutuksia.	Tosiasiallinen (-)	Kestävyyteen liittyvät tulevaisuuden vaatimukset vaikuttavat markkinoiden odotuksiin ja johtavat täysin uusiin tai vaihtoehtoisiin teknologiaratkaisuihin ja tuotantoprosesseihin. Kyvyttömyys vastata näihin vaatimuksiin uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta pitkällä aikavälillä.	Uudet palvelut ja tuotteet koko arvoketjussa auttavat kaivos- ja metallinjalostusteollisuuksia reagoimaan epävakaampaan ympäristöön ja kestävyysvaatimuksiin, jossa kestävien ratkaisujen kysyntä kasvaa. Tämä luo Metsolle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metson nettonollatavoitteesta ja siirtymäsuunnitelmasta tavoitteen saavuttamiseksi on lisätietoa kohdassa 2.3.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus. • Metso Plus -tarjoamassa on yli 100 tuotetta ja palvelua, jotka ovat energiatehokkaampia kuin alan vertailutuotteet tai markkinoilla olevat edellisen sukupolven tuotteet. Metso pyrkii jatkuvasti laajentamaan ja parantamaan tätä tarjoamaa, jotta sillä on vastuullinen vaihtoehto asiakkaiden arvoketjun joka osassa. • Lisäksi vuoteen 2030 mennessä 80 % T&K-menoista tulee käyttää niiden tuotteiden tuotekehitykseen, jotka todennäköisesti sisällytetään Metso Plus -tarjoamaan ja 100 % T&K-hankkeiden projektikuluista suunnataan vuosittain projekteihin, joilla on energiatehokkuuteen, päästöihin, kiertotalouteen, vedenkäyttöön tai turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. • Metso edellyttää myös toimittajiltaan jatkuvaa kehitystä ympäristöasioissa, kuten CO2-päästöjen vähentämissuunnitelmien laatimista ja CO2-päästöjen vähennystavoitteiden asettamista.
Metso tukee vähähiiliseen talouteen siirtymistä tarjoamalla teknologioita ja palveluita, jotka parantavat energiatehokkuutta ja vähentävät päästöjä kaivos- ja kivenmurskaustoimialoilla.	Tosiasiallinen (+)	Ilmastonmuutos vaikuttaa fyysiseen ympäristöön ja liiketoimintaympäristöön. Kehittyvät teknologiat ja siirtymä vähähiilisempään talouteen voivat muuttaa liiketoimintamalleja ja asiakaskysyntää. Muutokset asiakaskysynnässä ja yleisissä markkinavaatimuksissa voivat haastaa yritykset sopeutumaan näihin muutoksiin. Metsolla on ratkaisuja tähän siirtymään. Kyvyttömyys vastata uuteen kysyntään on uhka liiketoiminnalle.	Sähköistyminen lisää tiettyjen metallien – kuten kuparin ja muiden akkumetallien – kysyntää, mikä lisää mineraalien tarvetta ja siten vahvistaa kaivosalan ja Metson liiketoiminnan markkinanäkymiä.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä
ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		Ilmastonmuutos vaikuttaa fyysiseen ympäristöön. Metson on tarpeen sopeuttaa toimintaansa nouseviin lämpötiloihin, vesipulaan, tulviin, myrskyihin ja muihin äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Nämä muutokset vaativat lisäresursseja.		Lyhyt Keskipitkä Pitkä	•Ylätason analyysi suorista ilmastovaikutuksista Metson tuotantolaitoksiin sekä konsernin kyvystä sopeutua muutoksiin nyt ja seuraavien 5–10 vuoden aikana.
ENERGIA
Metso käyttää energiaa ja sen tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja Scope 2).	Tosiasiallinen (-)	Energian ja etenkin puhtaan energian saatavuus muodostuu yhä tärkeämmäksi. Puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saatavuus voi olla rajallista etenkin asiakkaiden syrjäisissä toimipaikoissa, ja maiden välillä saatavuudessa on merkittäviä eroja. Tämä voi lisätä käyttökustannuksia ja heikentää kannattavuutta.	Puhtaan energian ratkaisujen kehittäminen ja tarjoama sekä energiatehokkuus tuovat yrityksille kuten Metso kilpailuetua markkinoilla, jotka siirtyvät puhtaampiin energiajärjestelmiin.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metson omien toimintojen nettonollatavoitteesta ja siirtymäsuunnitelmasta tavoitteen saavuttamiseksi on lisätietoa kohdassa 2.3.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus. • Metsolla on ratkaisuja energiankulutuksen seurantaan ja vähentämiseen asiakkaan toiminnoissa.

Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia kuvataan tarkemmin kohdassa 2.3.7. Riskit, mahdollisuudet ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset sekä

Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.2. Liikevaihto. 

2.3.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa

olennaisuusarvioinnissa. Olennaisuusarviointia käsitellään kohdassa 1. Yleiset tiedot.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |65

2.3.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa


Kestävyysaihe	Tavoite vuodelle 2025	Pitkän aikavälin tavoite	2025	2024	Edistys
CO2e-päästöt: Scope 1 & 2 (markkinaperusteinen)	CO2e-päästöjen vähentäminen 76 %:lla vuoteen 2019 verrattuna (tCO2e)	Nettonolla vuoteen 2030 mennessä	38 159	37 657*	1 % (-69 %¹⁾)
CO2e-päästöt: Scope 1 & 2 (markkinaperusteinen), GAS-RECien käyttö huomioiden	CO2e-päästöjen vähentäminen 76 %:lla vuoteen 2019 verrattuna (tCO2e)	Nettonolla vuoteen 2030 mennessä	30 111	30 399*	-1 % (-76 %¹⁾)
CO2e-päästöt: Logistiikka ²⁾	CO2e-päästöjen vähentäminen 20 %:lla vuoteen 2019 verrattuna (tCO2e)	Logistiikan CO2e-päästöjen vähentäminen 20 %:lla vuoteen 2025 mennessä	160 452	152 332	5 % (-8 %¹⁾)
Toimittajien CO2e- päästötavoitteet	30 %:lla toimittajista suorilla hankintakuluilla mitattuna on SBTi:n hyväksymät CO2e- päästötavoitteet ³⁾	30 % suorista hankintakuluista tulee toimittajilta, joilla on tieteeseen pohjautuva (SBTi- hyväksytty) CO2e-päästötavoite vuoteen 2025 mennessä ⁴⁾	34,0 %	29,1 %*	Yli tavoitteen
Metso Plus -portfolio⁵⁾	Metso Plus -liikevaihdon kasvattaminen kokonaisliikevaihtoa nopeammin	Metso Plus -liikevaihdon kasvattaminen kokonaisliikevaihtoa nopeammin	EUR 1 458 miljoonaa	EUR 1 418 miljoonaa*	Alle tavoitteen
T&K-hankkeet, joilla on kestävyystavoitteet ⁵⁾	100 % T&K-hankkeiden projektikuluista suunnataan projekteihin, joilla on energiatehokkuuteen, päästöihin, kiertotalouteen, vedenkäyttöön tai turvallisuuteen liittyviä tavoitteita	100 % T&K-hankkeiden projektikuluista suunnataan projekteihin, joilla on energiatehokkuuteen, päästöihin, kiertotalouteen, vedenkäyttöön tai turvallisuuteen liittyviä tavoitteita	98,8 %	97,5 %	Tavoitteen mukainen
T&K-menot Metso Plus - portfolion kehittämiseen ⁵⁾	80 % T&K-menoista suunnattu Metso Plus -portfolion kehittämiseen	80 % T&K-menoista vuoteen 2030 mennessä on suunnattu Metso Plus -portfolion kehittämiseen	60,1 %	78,1 %	Alle tavoitteen
CO2-tavoitteen asettaneet asiakkaat ⁶⁾	Uusi tavoite	40 % liikevaihdosta tulee asiakkailta, joilla on tieteeseen pohjautuva (SBTi-hyväksytty tai vastaava) CO2e-päästötavoite vuoteen 2030 mennessä	15,1 %	5,8 %	Ei sovellettavissa, uusi tavoite

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena.

¹⁾Verrattuna vuoteen 2019.

²⁾ Logistiikan CO2-päästöt on laskettu käyttäen VTT:n LIPASTO-kertoimia. GLEC-kertoimilla lasketut CO2e-päästöt vuonna 2025 ovat 153 937 tCO2e.

³⁾ Hankintakulujen kattavuus oli 91,4 % vuonna 2024 ja 75,4 % vuonna 2025, mutta ilmoitettu luku on laskettu kokonaiskuluista (100 prosenttia) ja

skaalattu 24,6 % käyttäen 91,4 % kattavuutta. Vuonna 2025 tieteeseen pohjautuvat CO2e-päästötavoitteet oli asettanut 33,9 % (2024: 28,3 %) ja

tieteeseen pohjautuvat tai vastaavat CO2e-päästötavoitteet oli asettanut 35,3 % (2024: 29,3 %) kaikilla hankintakuluilla mitatuista toimittajista.

⁴⁾ Uusi toimittajatavoite: 40 % suorista hankintakuluista tulee toimittajilta, joilla on tieteeseen pohjautuva (SBTi-hyväksytty) CO2e-päästötavoite

vuoteen 2030 mennessä.

⁵⁾Yrityskohtaiset tiedot.

⁶⁾ Liikevaihdon kattavuus oli 98,9 % vuonna 2025, mutta ilmoitettu luku on kuitenkin laskettu kokonaisliikevaihdosta (100 prosenttia).

Sisäisiä sidosryhmiä, kuten liiketoiminta-alueiden edustajia, kuultiin ilmastotavoitteiden tasoa asetettaessa.

2.3.4. Politiikat

Metson laatupolitiikka, ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka (EHS) sekä biodiversiteettipolitiikka

määrittävät perusvaatimukset Metson ympäristövastuiden täyttämiselle, myös ilmastonmuutoksen osalta.

Metson EHS-politiikassa todetaan, että Metso suojelee ympäristöä koko arvoketjussa ja pyrkii vähentämään

saastumista, turvaamaan biologista monimuotoisuutta sekä vähentämään luonnonvarojen ja energian käyttöä.

Politiikka sisältää sitoumuksen noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja asetuksia. Lisäksi siinä korostetaan näitä

vaatimuksia ylittävää tavoitetasoa:

• Selkeä EHS-tavoitteiden asettaminen

• Johtamisjärjestelmien ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen ympäristövaikutusten vähentämiseksi

• Työntekijöiden aktiivinen kuuleminen ympäristöasioissa ja kannustaminen säännöllisiin ympäristötoimiin

osallistumiseen

• Perusteellinen uhkien hallinta ja riskien vähentäminen ympäristötehokkaiden työolojen varmistamiseksi koko

arvoketjussa

Toimitusjohtaja ja Metson johtoryhmä vastaavat viime kädessä EHS-politiikan täytäntöönpanosta, mutta kaikki

työntekijät soveltavat sitä käytännössä. Avoimen keskustelu- ja toimintakulttuurin avulla Metso pyrkii

varmistamaan, että politiikkaa noudatetaan täysimuotoisesti. EHS-politiikka on kokonaisuudessaan saatavilla

Metson verkkosivustolla.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |66

2.3.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus

Metso on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt omissa toiminnoissaan vuoteen 2030 mennessä Scope 1-

ja Scope 2 -päästöjen osalta. Edistymistä seurataan tarkasti keskeisten suorituskykymittareiden avulla, jotka on

esitelty tarkemmin kohdassa 2.3.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa.

Metson ilmastosiirtymäsuunnitelma

Metson Scope 1 ja 2 CO2 päästövähennykset vuosina 2019–2025 ja ennuste vuosille 2026–2050

¹⁾ Sisältää lopetetut toiminnot ²⁾ Sisältää paikalliset uusiutuvan energian sopimukset, biopolttoaineet ja vihreän kaukolämmön

Metson ilmastosiirtymäsuunnitelma määrittelee polun kohti nettonollaa Scope 1- ja 2 -päästöissä vuoteen 2030

mennessä sekä polun kohti koko arvoketjun nettonollaa vuoteen 2050 mennessä. Tällä sivulla esitettävät

kaaviot havainnollistavat päästökehitystä vuodesta 2019 lähtien, mukaan lukien vuoteen 2025 mennessä

toteutetut toimenpiteet sekä ennustetut tulevat päästövähennykset. Ilmastosiirtymäsuunnitelma on linjassa EU:n

Pariisin sopimuksen mukaisiin vertailuarvoihin eikä Metsolla ole niin sanottuja lukittuja päästöjä (locked in

emissions).

Metson Scope 3 CO2 päästövähennykset vuosina 2019–2025 ja ennuste vuosille 2026–2050

Nettonollatavoitteen saavuttamiseksi omassa toiminnassaan Metso toteuttaa aktiivisesti hiilidioksidipäästöjä

vähentäviä aloitteita kaikissa toiminnoissaan.

Toimenpiteet jakautuvat kolmeen pääasialliseen päästövähennyskeinoon:

• Energiatehokkuus: Prosessien optimointi tuotantolaitoksilla energiankulutuksen vähentämiseksi ja

kokonaistehokkuuden parantamiseksi

• Sähköistäminen: Laitteiden sähköistäminen ja siirtyminen puhtaampiin energiaratkaisuihin

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |67

• Uusiutuvan energian hankinta: Uusiutuvan energian tuottaminen omilla toimipaikoilla sekä paikallisten

uusiutuvan energian sopimusten solmiminen

Nämä toimet ovat jo johtaneet päästövähennyksiin, mutta liiketoiminnan kasvu samana ajanjaksona on

aiheuttanut pienen kokonaispäästöjen nousun.

Metson arvoketjun nettonollatavoitteen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää edistymistä kolmella

pääalueella: Hankintoihin liittyvän tuotteisiin sitoutuneen hiilen vähentäminen, logistiikan hiilijalanjäljen

pienentäminen ja asiakkaiden käyttämien Metson laitteiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Tuotteeseen

sitoutuneen hiilen vähentämiseen pyritään pääasiassa sitouttamalla tavarantoimittajia ja kannustamalla heitä

määrittämään omat tieteeseen perustuvat päästötavoitteet.

Vuonna 2020 Metso asetti tavoitteeksi vähentää logistiikan absoluuttisia CO₂-päästöjä 20 % vuoteen 2025

mennessä. Liiketoiminnan kasvun vuoksi tavoitetta ei saavutettu täysin, mutta merkittävää edistystä saatiin

aikaan optimoimalla kuljetusmuotoja, parantamalla pakkaussuunnittelua ja tehostamalla toimitusketjun

toimintaa. Työ jatkuu yhteistyössä logistiikkapalveluntarjoajien kanssa Science Based Targets -aloitteen

mukaisesti, mikä vahvistaa Metson pitkäaikaista sitoutumista ilmastotoimiin.

Asiakkaille myytäviin laitteisiin liittyvät Scope 3 -päästöjen vähennystoimet perustuvat energia- ja

hiilitehokkaaseen Metso Plus -tarjoamaan sekä yhteistyöhön asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa

uusien teknologioiden kehittämiseksi. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot Metson asiakkaiden

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on kuvattu kohdassa 2.1. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot

asiakkaillemme.

Metso sitoutuu tutkimaan viipymättä uusia päästövähennysratkaisuja, kuten logistiikkaan ja toimitusketjuihin

liittyviä innovaatioita, ja varmistamaan resurssien riittävyyden niiden toteuttamiseen. Tässä Metso on kuitenkin

osin riippuvainen poliittisista päätöksistä ja energiamarkkinoiden kehityksestä maissa, joissa Metson asiakkaat

ja toimittajat operoivat.

Metson siirtymäsuunnitelmiin sisältyy tällä hetkellä 5 %:n kompensointi Scope 1- ja 2 -päästöistä sekä 10 %:n

kompensointi Scope 3 -päästöistä. Jäljelle jäävien päästöjen neutralointitapaa arvioidaan vuosittain tieteellisesti

perusteltujen kaupallisten ratkaisujen pohjalta. Vuoden 2025 tarkastelussa on tunnistettu useita mahdollisia

kompensaatiokeinoja tuleville vuosille, mukaan lukien biodiversiteettitavoitteisiin sidotut hiilinielut. Tarve näiden

vaihtoehtojen lisäarvioinnille tulevaisuudessa on tunnistettu, sillä hiilikompensaatiomarkkina ja ilmastotiede

kehittyvät nopeasti.

2.3.6. Toimet

Metso pyrkii kohdentamaan riittävästi resursseja siirtymäsuunnitelmansa Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen

vähennystoimiin. Vuonna 2025 Metso investoi yli 1,4 miljoonaa euroa (2024: 0,7 miljoonaa euroa) omien

toimintojen CO2-päästöjen vähennyshankkeisiin. Metso arvioi investoivansa noin 40-100 miljoonaa euroa

vuosina 2025–2030. Lopullinen kustannusvaikutus riippuu käytettävien ratkaisujen kulloisesta hintatasosta,

hiilen markkinahinnasta, vähähiilisten teknologioiden kehityksestä sekä tarvittavien ratkaisuiden yhtälöstä.

Vuonna 2025 ilmaston muutoksen hillintään liittyvät toimintakustannukset olivat noin 423 000 euroa

(2024: 275 000 euroa).

Alla esitetään toteutetuilla toimilla saavutetut kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset. Vuoteen 2025 mennessä

Metso on edelleen aikataulussa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevassa siirtymäsuunnitelmassaan.

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaiset keskeiset suorituskykymittarit on esitetty kohdassa

2.2. EU:n taksonomia.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen


Kertynyt kasvihuonekaasupäästöjen vähennys, tCO2 e	2025	2024	2023
Scope 1 tCO2e -päästöjen vähennys	18 309	17 101*	15 301
Scope 1 tCO2e -päästöjen vähennys GAS-RECien käyttö huomioiden	26 356	24 359*	23 979
Scope 2 tCO2e -päästöjen vähennys	68 990	61 149*	70 183*

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena.

Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä euromääräistä bruttokatetta kohti

oli 35 920 tCO2e/miljoonaa euroa vuonna 2025.

Vuonna 2025 hyväksyttiin liiketoiminto- ja markkina-aluekohtaiset ympäristösuunnitelmat. Näitä suunnitelmia

sekä niiden budjetteja tarkastellaan jatkossa vuosittain, jotta voidaan varmistua siirtymäsuunnitelman

aikataulussa pysyminen.

Metson merkittävimmät suunnitellut investoinnit omien toimintojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

kohdistuvat valimoiden ja metallien valuprosessien sähköistämiseen Kiinan ja Intian tuotantolaitoksissa. Vuonna

2025 toteutettuja ilmastomuutoksen hillintätoimenpiteitä olivat:

• Energiatehokkuuspäivitykset teollisuusuuneihin ja lämmitysjärjestelmiin Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa

• Aurinkopaneelien asennukset tuotantolaitoksiin Australiassa, Kiinassa ja Meksikossa

• Dieselkäyttöisten hinausajoneuvojen ja pakettiautojen korvaaminen sähköisillä Intiassa ja Irlannissa sekä

sähköautojen latausasemien asentaminen Suomessa

• Ilmastoinnin automaattisen sammutusohjauksen käyttöönotto energian ja jäähdytyskaasun hukan

vähentämiseksi Brasiliassa

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |68

Metso jatkaa Life Cycle Services (LCS) -sopimustensa kehittämistä kohti kestävämpiä ratkaisuja luomalla

suorituskykyyn perustuvia ja tuote palveluna -liiketoimintamalleja. Nämä mallit tuottavat ympäristöhyötyjä

esimerkiksi optimoimalla resurssitehokkuutta, lisäämällä kiertotaloutta ja vähentämällä materiaalihävikkiä. Lisäksi

LCS-sopimuksiin sisältyy ympäristöaloitteita, kuten paikan päällä tapahtuvan kuljetuksen sähköistäminen ja

reittien optimointi, dieselgeneraattoreiden korvaaminen aurinkopaneeleilla tai verkkosähköllä, biohajoavien

liuottimien käyttö sekä korjaus- ja vaihtopalveluiden tarjoaminen. Kierrätystoiminta, mukaan lukien kumien ja

suodinkankaiden materiaalit, on myös osa LCS-sopimusten ympäristöaloitteita.

2.3.7. Riskit, mahdollisuudet ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin Metson liiketoimintaan, ja yhtiö arvioi säännöllisesti

ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden mahdollisia vaikutuksia liiketoiminnalleen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamista siirtymä- ja fyysisistä riskeistä sekä mahdollisuuksista raportoidaan tässä

kestävyysraportissa TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti.

Koska Metso toimii maailmanlaajuisesti, ilmastonmuutoksen vaikutukset omiin toimintoihin sekä asiakkaiden ja

toimittajien toimintoihin vaihtelevat alueittain. Alueelliset erot ja vaikutukset toimintoihin edellyttävät

monialaista arviointia, jotta voidaan valita oikeat ja tehokkaat ilmastotoimenpiteet. Ilmastonmuutokseen

liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi eri aikaväleillä on osa Metson säännöllistä riskinarvioinnin

prosessia ja sisältyy strategiaprosessiin. Metso arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia lyhyellä (0–3 vuotta),

keskipitkällä (3–10 vuotta) ja pitkällä (vähintään 10 vuotta) aikavälillä. Kaikki ilmastonmuutokseen liittyvät riskit,

jotka voivat toteutua ja vaikuttaa liiketoimintaan, otetaan huomioon ja suhteutetaan liikevaihtoon.

Metson tunnistamia merkittävimpiä riskejä ja mahdollisuuksia ovat esimerkiksi kyky kehittää

ympäristönäkökulmasta tehokkaita tuotteita asiakkaiden tuleviin tarpeisiin ja kyky toimia muuttuvassa

liiketoimintaympäristössä. Huomioon otettavia tekijöitä ovat myös ympäristölainsäädäntö, asiakkaiden

energialähteet, maailmanlaajuinen sääntely-ympäristö sekä poliittiset ja yhteiskunnalliset levottomuudet.

Arvioinnin perusteella tunnistetut mahdolliset riskit ja mahdollisuudet ja arviot niiden mahdollisista

taloudellisista vaikutuksista on esitetty seuraavissa taulukoissa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit


Luokka	Kuvaus	Taloudellinen vaikutus	Aikajänne
Siirtymäriskit
Teknologia	Kestävyyteen liittyvät tulevaisuuden vaatimukset vaikuttavat markkinoiden odotuksiin ja johtavat täysin uusiin tai vaihtoehtoisiin teknologiaratkaisuihin ja -prosesseihin. Kyvyttömyys vastata näihin vaatimuksiin uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta pitkällä aikavälillä.	Korkea	Lyhyt–Pitkä
Teknologia	Epäedulliset päätökset T&K-menojen osalta voivat hidastaa tuotteiden ja palvelujen kehitystä sekä heikentää niiden laatua. Kyvyttömyys kehittää innovaatioita, joita tarvitaan energiasiirtymän myötä kasvavaan hyödykekysyntään, muodostaa riskin.	Keskisuuri	Keskipitkä
Markkinat	Ilmastonmuutos vaikuttaa fyysiseen ja liiketoimintaympäristöön. Kehittyvät teknologiat ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen voivat muuttaa liiketoimintamalleja ja asiakaskysyntää. Muutokset asiakaskysynnässä ja markkinoiden yleisissä vaatimuksissa voivat haastaa yritykset mukautumaan näihin muutoksiin. Kyvyttömyys vastata uuteen kysyntään on uhka liiketoiminnalle.	Korkea	Lyhyt–Pitkä
	Metso Plus -portfolio voi olla Metson kokonaistarjoamaa alttiimpi suhdannevaihteluille. Tämä voi johtaa arvonmenetykseen toimialan laskusuhdanteen aikana. Lisäksi markkinoiden kasvava epävakaus voi aiheuttaa haasteita arvoketjussa.	Keskisuuri	Lyhyt– Keskipitkä
	Energian, erityisesti vähähiilisen energian, saatavuus on yhä tärkeämpää. Kohtuuhintaisen vähähiilisen energian saatavuus voi kuitenkin olla rajallista etenkin asiakkaiden syrjäisissä toimipaikoissa, ja maiden välillä on merkittäviä eroja. Tämä voi lisätä käyttökustannuksia ja heikentää kannattavuutta.	Keskisuuri	Keskipitkä
Maine	Toimialan leimautuminen ja kielteiset mielikuvat yrityksistä voivat haitata yhtiön tai asiakkaiden mainetta sekä yhteiskunnallista hyväksyntää.	Keskisuuri	Keskipitkä
Maine	Metson tai toimialan huono maine voi vaikuttaa haitallisesti sijoittajien päätöksiin. Tämä voi vaikuttaa toimialan rakenteeseen ja Metson kykyyn palvella hiili‑intensiivisiä segmenttejä.	Keskisuuri	Keskipitkä
Politiikat ja lainsäädäntö	Huoli ilmastonmuutoksesta johtaa todennäköisesti uusiin, entistä tiukempiin säännöksiin ja lakeihin. Ympäristö- ja päästöraportoinnin velvoitteet lisääntyvät.	Keskisuuri	Lyhyt

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |69

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit


Luokka	Kuvaus	Taloudellinen vaikutus	Aikajänne
Fyysiset riskit
Pitkäaikaiset	Pysyvät ympäristömuutokset voivat heikentää asiakkaiden veden ja muiden raaka-aineiden saatavuutta. Joissakin tapauksissa tämä voi johtaa asiakkaiden liiketoiminnan supistumiseen ja siten myös liikevaihdon vähenemiseen. Yhä näkyvämmät ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat lisäksi aiheuttaa yhteiskunnallista ja poliittista painetta, joka voi vaikuttaa asiakkaiden toimintakykyyn.	Keskisuuri	Keskipitkä– Pitkä
Pitkäaikaiset	Pitkäaikaiset riskit – kuten veden saatavuus, korkeisiin lämpötiloihin reagoiminen ja lämpöaallot – edellyttävät Metsolta oman toiminnan sopeuttamista.	Alhainen	Lyhyt–Pitkä
Äkilliset	Erilaiset luonnonuhat – kuten tulvat, myrskyt ja lämpöaallot – ovat yhä yleisempiä ja vakavampia, ja niillä voi olla myös sosiaalisia jatkovaikutuksia. Ne voivat aiheuttaa häiriöitä Metson toimipaikoissa.	Alhainen	Lyhyt–Pitkä

Ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet


Luokka	Kuvaus	Taloudellinen vaikutus	Aikajänne
Tuotteet ja palvelut	Uudet palvelut ja tuotteet arvoketjun kaikissa osissa auttavat kaivos- ja metallinjalostusteollisuuksia vastaamaan entistä epävakaamman toimintaympäristön haasteisiin sekä kasvavaan kestävien ratkaisujen kysyntään. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.	Korkea	Keskipitkä
Tuotteet ja palvelut	Uusien ympäristötehokkaiden tuotteiden tai palvelujen jatkuva kehittäminen sekä nykyisten tuotteiden ja palvelujen optimointi energian, hiilen ja/tai veden käytön tehostamiseksi T&K:n ja innovoinnin avulla asiakkaiden tulevien tarpeiden täyttämiseksi.	Korkea	Lyhyt– Keskipitkä
Sopeutumis- kyky	Maailmanlaajuinen toiminta, riittävä läsnäolo kaikilla keskeisillä alueilla sekä vahva kyky liiketoiminnan kehittämiseen luovat vakaan perustan sopeutua markkinaympäristön muutoksiin ja hyödyntää niitä.	Keskisuuri	Lyhyt– Keskipitkä
Sopeutumis- kyky	Metso on asiakkaiden ensisijainen kumppani, jolla on hyvä maine ja laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä. Tämä lisää asiakkaiden ja sijoittajien luottamusta ja avaa uusia rahoitusmahdollisuuksia.	Alhainen	Keskipitkä
Energialähde	Puhtaan energian ratkaisut ja energiatehokkuuden parantaminen antavat yrityksille kilpailuedun maissa, joissa vihreän energian kehitys on vielä alkuvaiheessa.	Alhainen	Lyhyt– Keskipitkä
Markkinat	Sähköistäminen lisää tiettyjen metallien – kuten kuparin ja muiden akkumetallien – kysyntää, mikä lisää mineraalien tarvetta ja vahvistaa kaivosalan sekä Metson liiketoiminnan kasvunäkymiä.	Korkea	Lyhyt–Pitkä
Markkinat	Tiukentuva lainsäädäntö voi lisätä Metso Plus -ratkaisujen kysyntää.	Keskisuuri	Keskipitkä
Resurssi- tehokkuus	Ympäristötehokkuus – esimerkiksi vähähiiliset raaka-aineet ja/tai oman toiminnan pieni jalanjälki – on yhä tärkeämpää ja voi lisätä Metson teknologioiden houkuttelevuutta.	Alhainen	Lyhyt–Pitkä

Edellä olevat taulukot korostavat pääasiassa lyhyen ja keskipitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia.

Paremman pitkän aikavälin näkökulman saamiseksi ja osana TCFD-raportointia Metso analysoi myös

organisaation strategiaa ja palautumiskykyä eri tulevaisuuden skenaarioissa:

• Tulevaisuus, jossa ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen, mikä on myös Metson strateginen

tavoite (’Oikea tie’ -skenaario)

• Skenaario, jossa on vaarana 4 asteen lämpeneminen eli jossa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tehty

juuri mitään (’Väärä tie’ -skenaario)

• Keskitien skenaario, joka kuvaa tulevaisuutta näiden kahden ääripään välillä (’Keskitie’-skenaario)

Ensimmäinen analyysi tehtiin vuonna 2021, ja sitä päivitettiin vuosina 2023 ja 2024. Skenaariot perustuvat

yleisesti tunnustettujen organisaatioiden – kuten hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC),

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ja Maailmanpankin – tuottamiin tietoihin.

’Oikean tien’ -skenaariossa sääntelyn kiristyminen suosii Metson ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat voivat

säilyttää toimilupansa ja toimia tehokkaasti. Uusiutuvat energialähteet ja sähköistäminen luovat vahvaa

kysyntää kuparille ja akkumetalleille, ja infrastruktuuri-investoinnit nopeutuvat. Tämä skenaario on paras

ilmastonmuutoksen näkökulmasta, ja lisäksi Metson liiketoimintojen monipuolisuus sekä keskittyminen näitä

teknologioita mahdollistaviin ratkaisuihin ja investointeihin lisäävät todennäköisesti liiketoimintamahdollisuuksia.

Skenaario tarjoaa Metsolle suotuisimman tulevaisuudennäkymän, jossa yhtiö voi myös mukauttaa strategiaansa

ja liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen.

’Keskitien’ -skenaariossa sääntelyn kiristymisen odotetaan edelleen lisäävän vedenkierrätyksen ja

vesitehokkuusratkaisujen kysyntää. Uusiutuvat energialähteet ja sähköistäminen luovat edelleen kysyntää

kuparille ja akkumetalleille, joskin vähemmän kuin ’Oikean tien’ -skenaariossa. Mahdollisuuksia syntyy myös

kasvavista investoinneista moottori- ja rautateihin sekä rakennusten ja teiden korotuksiin. Kuten alla kuvataan,

tässä skenaariossa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tulee tärkeä strategian ajuri.

’Väärän tien’ -skenaariossa on puolestaan odotuksena, että infrastruktuuriin tehdään merkittäviä investointeja

vastauksena fyysisiin ympäristöuhkiin. Veden niukkuus voi aiheuttaa vaikeuksia, mutta se voi myös lisätä

vesitehokkaiden teknologioiden kysyntää. Tässä skenaariossa esitetyt riskit ovat Metson kannalta

olennaisimpia, ja sopeutumiskyvyn varmistaminen voi edellyttää lisätoimenpiteitä ja ylimääräisiä investointeja.

Metson liiketoimintojen monipuolisuus mahdollistaa kuitenkin ratkaisujen tarjoamisen sopeutumiskyvyn

ylläpitämiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin kaikissa skenaarioissa.

Koska ilmastonmuutos on jo todellisuutta, Metso teki korkean tason analyysin suorista ilmastovaikutuksista

tuotantolaitoksiinsa sekä kyvystään sopeutua muutoksiin nyt ja tulevina 5–10 vuotena. Ulkoisten tietokantojen ja

paikallisten HSE-johtajien (Työterveys, turvallisuus ja ympäristö) haastattelujen perusteella tunnistettiin nykyisen

ja tulevan ilmastonmuutoksen merkittävimmät vaikutukset. Arviointi alkoi vuonna 2023 ja saatiin päätökseen

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |70

vuonna 2024. Siihen osallistui 30 tuotantolaitosta. Keskeisiä tunnistettuja vaaroja, jotka voivat olla

tulevaisuudessa merkittäviä, olivat:

• Lämpöaallot – monet Metson toimipaikat kärsivät lisääntyneiden ja pitkittyneiden lämpöaaltojen seurauksista.

Tämän vaaran torjumiseksi on jo toteutettu lieventämistoimia ja -suunnitelmia.

• Tulvat (lisääntyneen sademäärän aiheuttamat) – monet toimipaikat sijaitsevat tulville alttiilla alueilla, ja

toimintasuunnitelmia on laadittu.

• Veden niukkuus – monet toimipaikat sijaitsevat vesiniukoilla alueilla.

• Maastopalot – myös maastopalot vaikuttavat useisiin Metson toimipaikkoihin, vaikka vaikutukset eivät

olekaan suoria.

Lisäksi useat Metson toimipaikat ovat jo kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja toteuttaneet tehokkaita

parannustoimenpiteitä niihin liittyvien riskien – kuten lisääntyneen lämpörasituksen ja lämpöaaltoriskin –

hallitsemiseksi. Yleistyvien ilmastoriskien vuoksi Metso on myös alkanut kehittää standardoitua mallia

ilmastoriskien ja sopeutumistoimien toimipaikkatasoisen itsearvioinnin tueksi. Tämä uusi pohja perustuu Metson

olemassa olevaan riskiarviointikehykseen ja siihen on lisätty sisältöä vuoden 2024 riskinarvioinnissa

hyödynnetyistä ulkoisista lähteistä. Se sisältää Metson toiminnan kannalta olennaisimmat ilmastouhat ja

kannustaa toimipaikkoja arvioimaan näiden uhkien aiheuttamia riskejä paikallisella tasolla sekä lisäämään

arviointiin omia havaintojaan. Riskinarvioinnin kehittämistä jatketaan tulevina vuosina.

Tähänastisessa arvioinnissa tunnistettiin mahdolliset puutteet Metson nykyisissä hallintajärjestelmissä, jos

ilmastonmuutos ylittää 1,5 astetta. Metso on sisällyttämässä nämä havainnot riskienhallintajärjestelmäänsä

kehittääkseen suunnitelmia ilmastonmuutokseen sopeutumista varten.

2.3.8. Kestävyyteen liittyvät tulokset kannustinjärjestelmissä

Metson pitkän aikavälin kannustinohjelman suorituskykymittareihin kuuluu tällä hetkellä osakekurssin

kehitykseen, kannattavuuteen ja kestävyyteen liittyviä mittareita. Nykyisen ohjelman kestävyystavoitteena on

kannustaa kehittämään laajempaa ja vastuullisempaa tuote- ja palvelutarjoamaa asiakkaille sekä varmistaa, että

Metso Plus -tarjoaman osuus kokonaisliikevaihdosta kasvaa. Vuosien 2023–2025 osakepohjaisessa

palkitsemisohjelmassa (PSP) Metso Plus -portfolion tuloskynnykseksi on asetettu konsernin liikevaihdon kasvu

+3 prosenttiyksikköä. Yksityiskohtaisia tietoja kannustinjärjestelmien kestävyyteen liittyvistä tuloksista on

kohdassa 1.4.4. Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämisestä kannustinjärjestelmiin.

2.3.9. Mittarit

Energiankulutus ja energiamuotojen yhdistelmä


Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2025	2024	2023
(1) Hiilen ja kivihiilituotteiden polttoaineenkulutus (MWh)	0	0	0
(2) Polttoaineen kulutus raakaöljystä ja öljytuotteista (MWh)	40 431	40 764*	44 339
(3) Polttoaineen kulutus maakaasusta (MWh)	134 078	117 835*	131 597*
(4) Polttoaineen kulutus muista fossiilisista lähteistä (MWh)	0	0	0
(5) Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus fossiilisista lähteistä (MWh)	24 163	29 806*	27 743*
(6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettu rivien 1-5 summana)	198 671	188 404*	203 680*
Fossiilisten lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, %	51 %	52 %	51 %
(7) Kulutus ydinvoimalähteistä (MWh)	7 322	10 126*	18 533
Ydinenergian kulutuksen osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	2 %	3 %	5 %
(8) Uusiutuvien lähteiden polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (sisältäen myös biologista alkuperää olevan teollisuus- ja yhdyskuntajätteen, biokaasun, uusiutuvan vedyn jne.) (MWh)	1 016	1 865	7 922*
(9) Uusiutuvista lähteistä ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	172 682	157 250*	164 589*
(10) Itse tuotetun uusiutuvan energian kulutus (MWh)	7 976	6 384	5 177
(11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettu rivien 8-10 summana)	181 673	165 499*	177 688*
Uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	47 %	45 %	44 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)	387 667	364 029*	399 900*

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Energian kokonaiskulutus on noussut alle 1 % vuodesta 2024.

Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti


Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2025	2024	% Muutos
Nettotuloon¹⁾ perustuva energiaintensiteetti, MWh / miljoonaa euroa (liittyy toimiin, jotka vaikuttavat voimakkaasti ilmastoon)	84,6	87,8*	-4 %

¹⁾Ks. Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.2. Liikevaihto

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Energiaintensiteetti on noussut alle 1 % vuodesta 2024.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |71

Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 (brutto) ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt


	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	2025	2024	2019	% Muutos	2025	2030	Vuotuinen %- tavoite / perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	36 442	33 245*	37 870	10 %	Pienentää Scope 1 & 2 CO2 -päästöjä 76 % vuoteen 2019 verrattuna	Nettonolla Scope 1 & 2	12,7 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	84 534	77 789*	81 632*	9 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 717	4 412*	85 954*	-61 %	Pienentää Scope 1 & 2 CO2 -päästöjä 76 % vuoteen 2019 verrattuna	Nettonolla Scope 1 & 2	12,7 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	61 301 358	62 452 170*	2 552 091*	-2 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Ostetut tavarat ja palvelut	770 249	746 040*	688 000	3 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 - päästöihin)	32 527	29 350*	19 692*	11 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	27 884	26 603	29 000	5 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu ¹⁾	86 965	94 446	127 312	-8 %	Vähentää logistiikan CO2-päästöjä 20 % vuoteen 2019 verrattuna	Ei sovellettavissa	3,3 %
Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä ¹⁾	73 487	57 886	47 088	27 %	Vähentää logistiikan CO2-päästöjä 20 % vuoteen 2019 verrattuna	Ei sovellettavissa	3,3 %
Myytyjen tuotteiden käyttö	60 310 246	61 497 844*	1 641 000	-2 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	61 422 334	62 563 203*	2 671 593*	-2 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	61 339 517	62 489 826*	2 675916*	-2 %	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa	Ei sovellettavissa

¹⁾ CO2-päästökertoimet ovat VTT:n LIPASTO-kertoimia.

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin ja metodologian muutoksen seurauksena. Sijaintiperusteiset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat nousseet 58 437 881 tCO2e ja markkinaperusteiset 58 436 848 tCO2e vuodesta 2024. Kasvu johtuu pääasiassa Myytyjen tuotteiden käytön

laskentamenetelmän muutoksesta. Scope 1 osalta muutos johtui yhden toimipaikan käyttämästä väärästä energiayksiköstä.

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon


Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2025	2024	% 2025 / 2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./ miljoonaa euroa) ¹⁾	11 722	12 867*	-9 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2- ekv./miljoonaa euroa) ¹⁾	11 706	12 852*	-9 %

¹⁾ Ks. Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.2. Liikevaihto.

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin ja metodologian muutoksen seurauksena. Sijaintiperusteinen kokonaiskasvihuonekaasuintensiteetti on noussut 12 019 tCO2e ja markkinaperusteinen intensiteetti 12 018 tCO2e.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |72

2.3.10. Raportoinnin periaatteet

Ympäristötiedot on kerätty HSE24-raportointijärjestelmästä. Ympäristötietojen keruun periaatteena on

taloudellinen valvonta, ja vuokratut kohteet sisältyvät raportoituihin lukuihin.

Ympäristötietoja on saatavilla Metson suurimmista liiketoimintayksiköistä. Tiedot on kerätty kaikista

tuotantoyksiköistä, tutkimuskeskuksista, palvelukeskuksista, kokoonpanoverstaista ja varastoista, joissa on yli 50

työntekijää. Ne sisältävät energian ja veden käytön, jätemäärän ja VOC-päästöt. Lisäksi energiatiedot kootaan

kaikista toimistoista, joissa on yli 100 työntekijää.

Raportoinnin ulkopuolelle jäävät pienimmät toimistot (alle 100 työntekijää) sekä pienimmät palvelukeskukset,

kokoonpanoverstaat ja varastot (alle 50 työntekijää). Tämä johtuu siitä, että ne toimivat usein osana suurempia

toimistotiloja yhdessä muiden yritysten kanssa ja maksavat kuukausittain kiinteää vuokraa, jolloin sähkön,

lämmön ja veden kulutusta ei ole mahdollista määrittää tarkasti. Metso on arvioinut, että yksittäisten

toimipaikkojen vaikutus Metson kokonaislukuihin ei ole merkittävä. Raportoituihin päästöihin on lisätty arvio

päästöistä paikoissa, jotka ovat raportoinnin ulkopuolella, koska niissä ei ole energiaintensiivistä toimintaa.

Arvioidut päästöt perustuvat päästökertoimeen, joka perustuu Metson suurimpien energiaraportoinnissa

mukana olevien toimipisteiden päästökertoimiin henkilöstömäärää kohden. Tämän jälkeen raportoinnin

ulkopuolelle jääneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä on kerrottu tällä päästökertoimella. Nämä arviot on

lisätty kaikkien raportointivuosien osalta, joten historialliset luvut on oikaistu.

Metso on asettanut päästövähennystavoitteensa ja laskenut Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästönsä GHG-

protokollan menetelmien mukaisesti. Tavoitteet ovat yhdenmukaiset GHG-inventaarion käyttämien rajausten

kanssa. Sekä tavoitteet että inventaario perustuvat samoihin organisatorisiin ja toiminnallisiin rajauksiin ja

kattavat kaikki olennaiset päästölähteet. Lisäksi tavoitteet on validoitu Science Based Targets -aloitteen

toimesta, sillä aloite edellyttää inventaarion ja tavoitteiden rajojen yhdenmukaisuutta. Ympäristömittareiden

tarkka seuranta auttaa Metsoa jatkuvasti parantamaan ympäristötietojen hallintaa ja tuloksia. Keskimääräinen

vuotuinen prosentuaalinen vähennys lasketaan käyttämällä vertailuvuotena tavoitevuotta 2025 ja lähtökohtana

vuoden 2019 perustasoa. Vuosi 2019 valittiin lähtötasoksi vuoden 2020 yritysfuusion jälkeen, kun uusi yhtiö

asetti SBTi-tavoitteet ensimmäisen kerran. Vertailuvuosi on linjassa SBT-tavoitteiden kanssa. Tavoitteen

vähentää myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvia Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 51,6 % euromääräistä

arvonlisäystä kohti vuoteen 2030 mennessä vertailuvuosi on 2024.

Metson kohdalla korkean vaikutuksen sektori viittaa valmistavaan teollisuuteen. Liikevaihdon allokoinnissa on

käytetty NACE-koodeja. 87 % vuoden 2025 liikevaihdosta tulee korkean vaikutuksen sektorista (2024: 85 %).

Liikevaihdon laskennassa on käytetty kokonaisliikevaihtoa.

2.3.10.1. Scope 1 ja 2 päästöt

Scope 1 ja Scope 2 päästöt on laskettu GHG-protokollan mukaisesti. Raportoidut päästöt perustuvat

laskutukseen ja ne on muunnettu megawattitunneista hiilidioksidiekvivalenteiksi päästöiksi SI-muuntokertoimia

käyttäen. Päästökertoimien lähteenä on IEA:n CO2 Emissions from Fuel Combustion vuodelta 2023.

Hankintaperusteisessa päästöjen laskennassa on käytetty toimittajakohtaisia kertoimia.

Scope 1 sisältää uusiutuvan kaasun sertifikaatit (jos niin on erikseen mainittu), ja Scope 2 sisältää

sopimusvälineet, kuten uusiutuvan energian sertifikaatit (REC) ja alkuperätakuut (GO). Vuonna 2025

sopimusvälineet kattoivat 97 % Metson Scope 2 -sähkönkulutuksesta (2024: 95 %). Yhdessä sopimusvälineiden

kanssa ostettua sähköä oli 15 % ja erikseen ostettua 85 % (2024: 15 % ja 85 %). Metson biogeeniset Scope 1

-päästöt ovat 259 tCO2/MWh ja Scope 2 -päästöt 4 111 tCO2/MWh (2024: 11 tCO2/MWh ja 4 607 tCO2/

MWh). CO2e-päästöjen vähennykset sisältävät ympäristötoimenpiteistä kertyneet säästöt päästöissä.

83 prosenttia ydinvoimalla tuotetusta sähköstä perustuu arvioihin, jotka perustuvat energiantoimittajien

verkkosivuilla annettuihin tietoihin.

2.3.10.2. Muut epäsuorat (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt

Metso on analysoinut kaikki Scope 3 -päästöluokkansa ja määrittänyt sen perusteella kuusi päästöluokkaa:

ostetut tavarat ja palvelut, polttoaineisiin ja energiaan liittyvät päästöt, ostettujen tuotteiden kuljetus

(upstream), liikematkustus, myytyjen tuotteiden kuljetus (downstream) ja myytyjen tuotteiden käyttö.

Scope 3 -päästöt on arvioitu GHG Protocol Corporate Value Chain Accounting and Reporting -standardin

mukaisesti. Metso käyttää termiä primääridata suoraan päästölähteeltä (esimerkiksi toimittajalta) kerätyistä

tuote-, energiankäyttö- tai päästötiedoista. Tapaukset, joissa Metso saa tuotantomenetelmä- tai painotiedot

suoraan toimittajalta, mutta käyttää laskelmissa päästökertoimia, käsitetään sekundääridatana.

Ostettujen tavaroiden ja palvelujen Scope 3 -päästöt kattavat suorat ja epäsuorat kustannukset ja ne lasketaan

painon perusteella, tai kustannusten avulla, jos painotietoja ei ole. Laskennassa käytetään ainoastaan

sekundääristä dataa. Painoon perustuvat päästöt lasketaan materiaalin perusteella Ecoinvent 3-7 tietokannan

päästökertoimia käyttäen. Kustannuksiin pohjautuvat päästöt pohjautuvat ostettujen tavaroiden ja palvelujen

rahalliseen arvoon toimittajatyypin ja maan mukaan sekä EXIOBASEn panos-tuotosmatriiseihin, joita on

täydennetty ympäristötiedoilla. Kustannusperusteisesti lasketut päästöt kattoivat 67 % kokonaiskustannuksista.

Polttoaineisiin ja energiaan liittyviin Scope 3 -päästöihin kuuluvat päästöt, jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope

2 -päästöihin (ostetun polttoaineen ja energian tuotanto: diesel, LPG, maakaasu, sähkö, höyry, kaukolämpö).

Kattavuus on 100 % (2024: 100 %) ja laskenta perustuu 100 % sekundääriseen dataan (2024: 100 %).

Päästökertoimen lähde: www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-

factors-2016.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |73

Tällä hetkellä Metso seuraa ja raportoi Scope 3 -päästöjä, jotka aiheutuvat liikematkustuksesta. Tämä kattavuus

työvoimasta on 98,5 % (2024: 99,5 %). Laskenta perustuu 64 % matkanjärjestäjiltä saatuun primääridataan

(2024: 61 %).

Ostettujen tuotteiden kuljetuksista (upstream) aiheutuvat päästöt perustuvat kuljetuspalvelujen toimittajien

tietoihin matkoista ja painosta. Tämän primääridatan kattavuus on 72 % kuljetuksista (2024: 60 %) ja loppuosuus

on extrapoloitu hankintakulujen perusteella. Ostettujen tuotteiden kuljetusten päästöt huomioivat kuljetuksen

omien toimintojen ja ensimmäisen tason toimittajien välillä, sekä kaiken kuljetuksen Metson toimintojen välillä.

Myytyjen tuotteiden kuljetuksen (downstream) Scope 3 -päästöt perustuvat kuljetuspalvelujen toimittajien

tietoihin matkoista ja painosta. Primääridatan kattavuus on 72 % kuljetuksista (2024: 60 %) ja loppuosuus on

extrapoloitu hankintakulujen perusteella. Myytyjen tuotteiden kuljetusten päästöt huomioivat tuotteiden

kuljetukset Metson toimipaikoista asiakkaille ja kuljetuksen toimittajilta asiakkaille.

Myytyjen tuotteiden käytön päästöt lasketaan vuotuisten käyttötuntien ja peruskäyttöolosuhteiden perusteella

tuotteittain. Päästöt laskettiin käyttämällä IEA:n keskimääräisiä päästökertoimia sähkön osalta ja IPCC:n

kertoimia polttoaineiden osalta. Elinkaaripäästöjen arvioinnissa käytettiin 20 vuoden keskimääräistä käyttöikää.

Laskenta perustuu 100 % sekundääriseen dataan (2024: 100 %).

2.3.10.3. Metso Plus -tarjoama

Metso Plus -laitteiden ja jälkimarkkinatarjoaman on täytettävä Metson asettamat kestävyyskriteerit. Metso Plus

-tarjoamaan kuuluvat laitteet ja jälkimarkkinaportfolio ovat kestävyysnäkökulmasta katsottuna erityispiirteisiä: ne

vastaavat asiakkaiden kestävyystarpeisiin ja tuovat Metsolle kilpailuetuja. Metso Plus -ratkaisut ovat

todistettavasti energia- tai vesitehokkaampia kuin alan kilpailevat tuotteet tai Metson edellisen sukupolven

tuotteet. Lisäksi ne auttavat asiakkaita vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja/tai saavuttamaan muita

kestävyystavoitteitaan, kuten päästöjen ja jätteen vähentämistä.

Metso on määrittänyt Metso Plus -tuotemerkin tuotteille ja palveluille suorituskykyvaatimukset ja raja-arvot

siten, että ne ovat linjassa asiakkaiden julkisesti ilmoittamien ilmastonmuutos- ja muiden ympäristötavoitteiden

kanssa. Metso vertaa kaikkia Metso Plus -laitteita alan vertailuarvoihin ja käyttää konkreettisia tietoja todisteena

kestävyyden suorituskyvystä ja siihen liittyvistä suorituskykyväittämistä, kuten paremmasta

energiatehokkuudesta.

Näitä todisteita voivat olla esimerkiksi ja ne sisältävät yhden tai useamman seuraavista:

• Suorituskykyparannus verrattuna alan vertailutuotteeseen tai markkinoilla olevaan edellisen sukupolven

tuotteeseen

• Suorituskykyanalyysit ja simulaatiot

• Vertailut tuotelaskureiden avulla

Metso Plus -tuotemerkin saamiseksi tuotteen on täytettävä vähintään yksi asetetuista kynnystasoista suhteessa

markkinoiden vertailutasoon:

• Vähintään raja-arvon ylittävä prosentuaalinen parannus energiatehokkuudessa

• Vähintään raja-arvon ylittävä prosentuaalinen vähennys käytön aikaisissa tai koko elinkaaren aikaisissa CO2-

päästöissä

• Vähintään raja-arvon ylittävä prosentuaalinen vähennys tuotteeseen sitoutuneesta hiilestä (lisätietoa

mittarista alla)

• Vähintään raja-arvon ylittävä prosentuaalinen vähennys veden käytössä tai saastumisessa

• Sähköiset tuotteet, joissa markkinastandardi on ei-sähköinen

• Digitaaliset tuotteet, joissa saavutetaan vähintään raja-arvon ylittävä prosentuaalinen parannus edellä

luetelluissa kynnystasoissa

• Palvelut, joissa saavutetaan vähintään raja-arvon ylittävä prosentuaalinen parannus edellä luetelluissa

kynnystasoissa

Tuotteeseen sitoutuneen hiilen määrää voidaan vähentää monin tavoin. Metso Plus -arviointikriteereihin

sisältyvät seuraavat keinot:

• Vähemmän raaka-ainetta saman suorituskyvyn saavuttamiseksi (% vähennys)

• Tuotantomäärän lisäys samalla raaka-ainemäärällä (% parannus)

• Sama suorituskyky vähähiilisillä raaka-aineilla (% vähennys)

• Laitteiden käyttöiän pidentäminen (% kasvu keskimääräisessä käyttöiässä)

• Kierrätettyjen materiaalien käyttö syöttöaineena (% verrattuna markkinakeskiarvoon)

• Jätetuotannon kierrätyksen mahdollistaminen (% kierrätetty)

• Logistiikkapäästöjen vähentäminen (% vähennys)

Palveluiden Metso Plus -kriteeristö noudattaa samaa logiikkaa kuin laitteiden ja kulutusosien kohdalla.

Palveluilla voidaan tehostaa olemassa olevia laitteita asteittain, jolloin hyödyt kertyvät tuotteen elinkaaren

aikana vähitellen. Lisäksi päivitysten toteuttaminen kestävästi vähentää jätettä.

Lisäksi Metso Plus -laitteen tai -kulutusosan on oltava yhtä hyvä tai mieluiten parempi kuin alan vertailutuote (-

tuotteet) terveyden ja turvallisuuden, saastumisen ja biologisen monimuotoisuuden vaikutusten osalta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |74

Metsolla ei ole vielä mittareita biodiversiteettisuorituksensa mittaamiseen ja todentamiseen. Vuonna 2024

toteutettu korkean tason biologisen monimuotoisuuden arviointi sekä yhteistyö asiakkaiden kanssa biologisen

monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäisemiseksi auttavat tunnistamaan ne Metso Plus -portfolion tuotteet ja

ratkaisut, joilla voi olla biodiversiteettiriskiä pienentävä vaikutus. Tämä työ tukee asianmukaisten mittareiden ja

tavoitteiden määrittämistä biodiversiteetille jatkossa. Lisätietoa kohdissa 2.5.5. Omien toimintojen

ympäristötehokkuus – toimet ja 2.5.6. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot asiakkaille – toimet.

Kun laitteelle, kulutusosalle tai ratkaisulle haetaan Metso Plus -tuotemerkkiä, prosessiin kuuluvat seuraavat

vaiheet:

• T&K-projektipäällikkö täyttää Metso Plus -arvioinnin T&K-raportointityökalussa.

• T&K-projektipäällikkö ilmoittaa asiasta vastuullisuustiimin yhteyshenkilölle arviointiprosessin käynnistämiseksi.

• Vastuullisuustiimi ja projektipäällikkö tarkistavat kriteeristön ja todisteet yhdessä tiimin kanssa.

• Suoritetaan laskelmat, joilla vahvistetaan, että Metso Plus -kynnystasot täyttyvät.

• Metso Plus -hakemus lähetetään Teknologiakomitealle hyväksyttäväksi.

• Teknologiakomitea hyväksyy tai hylkää tuotemerkin myöntämisen.

Metso Plus -liikevaihto kirjataan osaksi Metson liikevaihdon raportointia. Projekteista, jotka sisältävät osioita,

joita ei ole luokiteltu Metso Plus -tarjoaman osaksi, Metso Plus -osuus liikevaihdosta lasketaan mukaan

käyttämällä tuotehintoihin tai kustannuksiin perustuvia arvioita tai oletuksia.

Tulokset ja Metso Plus -suorituskykyvaatimukset perustuvat keskimääräiseen suorituskykyyn useissa eri

käyttötapauksissa, ja ovat ohjeellisia, eikä niitä voida taata kaikissa tilanteissa. Ne eivät välttämättä sovellu

tiettyihin kokoonpanoihin kaikissa käyttötapauksissa, ja perustiedot voivat vanhentua, jolloin tarvitaan uudet

laskelmat. Metso Plus -tuotteen tai -palvelun todellinen toiminta voi yksittäisessä käyttötarkoituksessa vaihdella

ulkoisten tekijöiden tai olosuhteiden vuoksi. Tämä ei liity Metso Plus -suorituskykyvaatimuksen perustana

oleviin teknisiin ominaisuuksiin. Joidenkin Metso Plus -tuotteiden tai -palveluiden saatavuus voi olla rajoitettu

tai niitä ei ole saatavilla kaikissa maissa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |75

2.4. E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Metson toiminta voi vaikuttaa vesivaroihin sekä suoraan sen tuotantolaitoksissa että välillisesti asiakkaiden

käyttämien Metson toimittamien laitteiden kautta. Vedenkäytön hallinta on kasvava haaste kaivoksille ja

louhoksille, sillä ne sijaitsevat usein alueilla, joilla vedestä on pulaa. Lisäksi energiasiirtymä- ja akkumetallien

tuotanto vaativat paljon vettä.

Veden laatu on tärkeä tekijä erityisesti silloin, kun kaivokset palauttavat ylijäämävettä ympäristöön. Se voi

vaikuttaa myös tuotetun metallirikasteen talteenottoon ja laatuun. Heikkolaatuisempien vesivarojen käyttö voi

tuoda haasteita mineraalien käsittelyyn. Siksi tarvitaan teknologioita, jotka varmistavat optimaaliset

vedenkäyttöprosessit ja tukevat kaupallisesti kannattavan ja vastuullisen mineraalienkäsittelyn tavoitteiden

saavuttamista.

2.4.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Aikajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
VEDENKÄYTTÖ METSON TOIMINNOISSA
Useat Metson toimipisteistä Intiassa, Kiinassa, Chilessä ja Meksikossa sijaitsevat alueilla, joilla vedestä on pulaa. Tämä lisää paikallisten vesivarojen kysyntää.	Tosiasiallinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metson toimipaikoista 8 (2024: 8) sijaitsee alueilla, joilla vedestä on pulaa. Metson omissa toiminnoissa minimoidaan vedenkäyttö, ja jokaisessa näissä toimipaikoissa on vedenkäytön hallinnan toimintasuunnitelmat vedenkulutuksen vähentämiseksi. • Prosessien kehittäminen ja uusien tekniikoiden käyttöönotto vähentävät vedenkäyttöä ja lisäävät veden kierrätystä tuotantoprosessissa. Tämä pienentää raakaveden tarvetta.
VEDENKÄYTTÖ ASIAKKAIDEN TOIMIPAIKOISSA
Asiakkaiden toimipaikat sijaitsevat usein alueilla, joilla vedestä pulaa. Lisäksi energiasiirtymä ja akkumetallien tuotanto vaativat paljon vettä, mikä lisää entisestään vesivarojen kuormitusta.	Tosiasiallinen (-)	Ympäristön pysyvä ilmastomuutos voi heikentää asiakkaiden veden ja muiden raaka-aineiden saatavuutta. Joillekin asiakkaille tämä voi tarkoittaa liiketoiminnan supistumista ja siten pienempää liikevaihtoa. Energiasiirtymän ja akkumetallien kasvavan kysynnän myötä myös veden kysyntä kasvaa.	Veden puute voi lisätä Metson vesitehokkaiden teknologioiden kysyntää.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metso Plus -tarjoamassa on noin 40 vedenkäyttöön liittyvää ratkaisua, joita pidetään parempina kuin markkinoiden vertailutuotteita tai edellisen sukupolven tuotteita. Metso pyrkii jatkuvasti laajentamaan ja parantamaan tätä tarjoamaa, jotta se voi toimittaa asiakkailleen vesitehokkaita teknologioita. • Kaikilla Metson T&K-hankkeilla on oltava kestävyystavoitteet. Metson tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 80 % tutkimus- ja kehitysmenoista kohdistuu Metso Plus - portfolion kehittämiseen.
Kaivoksissa, jotka sijaitsevat rankkasateille ja tulville alttiilla alueilla, on riski rikastushiekka-altaiden vuodoista. Tällaiset vuodot voivat aiheuttaa ympäristöongelmia ja vahinkoa ympäröiville alueille.	Mahdollinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metso tarjoaa tuotteita, jotka parantavat vesi- ja energiatehokkuutta kuivajätteen pinoamisessa sekä veden poistossa rikastushiekasta suodattamalla. • Metson vedenkäsittelyratkaisut auttavat varmistamaan, että prosessi- ja purkuvedet pysyvät myrkyttöminä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |76

2.4.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Veteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa

olennaisuusarvioinnissa. Merten luonnonvarojen ei ole todettu olevan olennaisia Metson omissa toiminnoissa.

Lisätietoja olennaisuuden arvioinnista on esitetty osiossa 1. Yleiset tiedot.

2.4.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa


Vastuullisuusaihe	Tavoite vuodelle 2025	Pitkän aikavälin tavoite	2025	2024	Edistyminen
Veden käyttö	Vähentää vuotuista vedenkulutusta työntekijää kohden 5 % vuoteen 2021 verrattuna (34,4 m³/ henkilö) toimipaikoissa, joissa vedestä on pulaa	Vähentää vuotuista vedenkulutusta työntekijää kohden 15 % vuoteen 2021 verrattuna (34,4 m³/ henkilö) toimipaikoissa, joissa vedestä on pulaa	23.8	26.8	-11% (-31% ¹⁾)

¹⁾ Verrattuna vuoteen 2021.

2.4.4. Politiikat

Metson laatupolitiikka, ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka (EHS) sekä biodiversiteettipolitiikka

määrittävät perusvaatimukset yhtiön ympäristövastuiden täyttämiselle.

EHS-politiikka edellyttää, että Metso suojelee ympäristöä koko arvoketjussa ja pyrkii estämään ympäristön

saastumista, turvaamaan biologista monimuotoisuutta sekä vähentämään veden, energian ja muiden

luonnonvarojen käyttöä. Metso korostaa korkeita EHS-standardejaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa asiakkaiden,

tavarantoimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa ja asettaa näille selkeät odotukset samojen standardien

noudattamisesta. Lisätietoja EHS-politiikasta on kohdassa 2.3.4. Politiikat. Lähivuosina Metso aikoo laajentaa

EHS- ja biodiversiteettipolitiikkojaan koskemaan perusteellisemmin vedenkäsittelyn sekä vesien saastumisen

ehkäisyn ja vähentämisen.

Metso on sitoutunut varmistamaan, että sen tuotteet täyttävät kaikki veteen liittyvät asiakkaiden vaatimukset

riippumatta siitä, onko kyseessä vakiotuote vai asiakaskohtainen teknologioiden ja/tai palvelujen yhdistelmä.

Lakisääteiset vaatimukset, standardit ja direktiivit, kuten EN ISO, OSHA ja CE, tukevat tuotekehitystä, jossa

otetaan huomioon säädökset, asiakkaiden vaatimukset, Metson tuotemääritykset ja vesiturvallisuuden

riskianalyysit. Nämä vaatimukset sisältyvät myös hankinta- ja valmistusprosesseihin sekä tuotteiden

asennukseen ja käyttöönottoon. Lopulliset vaatimustenmukaisuuden tarkastukset tehdään asiakkaan

toimipaikassa – myös alueilla, joilla vedestä on pulaa.

2.4.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus – toimet

Metso on sitoutunut vähentämään vedenkulutusta omissa toiminnoissaan erityisesti alueilla, joilla vedestä on

pulaa, sekä täyttämään kaikki paikallisen ympäristölainsäädännön vaatimukset vedenkulutuksen ja jätevesien

laadunhallinnan osalta paikallisten ympäristölupien mukaisesti. Metson määritelmä alueista, joilla vedestä on

pulaa, perustuu Aqueduct-työkaluun, jolla tunnistetaan korkean riskin ja äärimmäisen riskin vesialueet. Metso

käyttää määritelmiä veden käytön hallinnanohjaamiseen. Metso ei tällä hetkellä järjestä paikallisyhteisöjen

kuulemisia toiminta-alueillaan, mutta sisäiset sidosryhmät ovat osallistuneet vesitavoitteiden asettamiseen.

Vesitehokkuustoimien tuloksena Metson toiminnoissa, joissa vedestä on pulaa säästettiin noin 36 000 m ³ vettä

vuonna 2025.

Keskeisiä toimia vuonna 2025 olivat muun muassa:

• Puhdistusjärjestelmästä suodatetun veden uudelleenkäyttö sekä jäähdyttimen siirto lähemmäs käyttöpaikkaa

putkistohäviöiden pienentämiseksi Intiassa

• Sadeveden keräysratkaisun käyttöönotto Intiassa

• Pienten veden säästöön ja vesijärjestelmien ylläpitoon liittyvien toimenpiteiden toteutus useilla toimipaikoilla

2.4.6. Vesitehokas tarjoama asiakkaille – toimet

Metson tuotteet voivat auttaa asiakkaita hallitsemaan vesijalanjälkeään, ja vesitehokkuus on yksi Metso Plus -

tarjoaman tuotteiden ja jälkimarkkinaportfolion kriteereistä. Metso määrittää tarkat suoritustasot

varmistaakseen, että tähän portfolioon kuuluvat tuotteet ja palvelut tukevat merkittävästi asiakkaiden

pyrkimyksiä saavuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteensa, myös vesiensuojelussa. Metsolla on vesitehokkaita

ratkaisuja, jotka auttavat hallitsemaan ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen ja yhteiskuntaan liittyviä riskejä

asiakkaiden veteen liittyvissä toiminnoissa. Vesitehokkuutta ja veden talteenottoa voidaan parantaa

digitalisoinnin avulla hyödyntämällä antureita, analytiikkaa ja optimointia.

2.4.6.1. Rikastushiekan käsittelyratkaisut

Perinteinen rikastushiekan varastointi aiheuttaa pitkän aikavälin ympäristöriskejä, kuten patojen murtumisia ja

veden pilaantumista. Metson teknologiat voivat pienentää näitä riskejä vähentämällä vedenkäyttöä ja tukemalla

kaivostoiminnan siirtymää kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Metson rikastushiekan hallintaratkaisut yhdistävät vedenpoiston, lietteen turvallisen ja vastuullisen kuljetuksen,

materiaalien käsittelyn sekä rikastushiekan uudelleenkäsittelyn. Metson rikastushiekan suodatuksen tarjoama ja

lähestymistapa korostavat kuivapinoamista ekologisesti lupaavana menetelmänä, joka haastaa perinteiset

kustannusoletukset rikastushiekan suodattamisesta ja pinoamisesta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |77

Lisäksi vanhojen rikastushiekkalaitosten rikasteiden uudelleenkäsittely voi tuottaa merkittävää arvoa

jäännösmineraalien avulla. Tämä voi muuttaa rikastushiekka-altaat rasitteista tuottaviksi laitoksiksi, jotka ovat

usein kustannustehokkaampia kuin ensiömateriaalin käsittely. Metson vedenpoistotekniikat, kuten pastan

sakeuttaminen ja suodatus, parantavat veden talteenottoa rikastushiekasta. Sama pätee teknologioihin, jotka

muuttavat malmin käsittelytapaa. Metson malmin lajittelu- ja erotusteknologiat vähentävät hienon

rikastushiekan määrää.

Metson ratkaisut voivat pienentää teollisuuden vesivastuita ja mahdollisiin ympäristövahinkoihin ja kalliisiin

puhdistustöihin liittyviä taloudellisia riskejä.

2.4.6.2. Suodatusratkaisut

Korkeapainesuodatuksella voidaan vähentää rikastushiekan vesipitoisuutta, mikä pienentää varastoitavaa

määrää ja vähentää ympäristövaikutuksia. Metson suuremmat suodattimet parantavat

materiaalinkäsittelykapasiteettia ja siten myös prosessin kokonaistuottavuutta.

Metson suodatusosaaminen takaa luotettavat ja tehokkaat järjestelmät, joiden seisokki- ja huoltokustannukset

ovat minimaaliset. Sakeuttimen ja selkeyttimen syöttöjärjestelmä vähentää flokkulantin käyttöä, mikä parantaa

sekä ympäristö- että kustannustehokkuutta. Vesitehokkuutta voidaan parantaa myös vähentämällä veden

kanssa kosketuksiin joutuvan jätteen määrää. Metso tarjoaa tähän erilaisia teknologioita, kuten kuivakäsittelyä

monissa tuotantolaitosten elementeissä.

Keskeisiä toimia vuonna 2025 olivat muun muassa seuraavat:

• Lappeenrannan Dewatering Technology Centerin (DTC) 10-vuotispäivän juhlistus. Vuonna 2015 perustettu

DTC on kasvanut ainutlaatuiseksi tutkimus-, pilotointi- ja prosessioptimoinnin keskukseksi. Keskuksen työ on

edistänyt kestävämpiä ja tehokkaampia suodatuskäytäntöjä eri teollisuudenaloilla – yli 90 % Metson

suodattimista kuuluu Metso Plus -tarjoamaan niiden energia-, päästö- ja vesitehokkuuden ansiosta.

• Suodatinlaitteiden tilaukset kaivoshankkeisiin Indonesiassa ja Intiassa. Toimituksiin sisältyy yhteensä 22

nopeasti avautuvaa Larox® FFP3512 -suodatinta, jotka on varustettu kalvoteknologialla, reiättömillä

suodatinkalvoilla ja korroosionkestävillä komponenteilla. Nämä ratkaisut parantavat kosteudenpoistoa,

prosessitehokkuutta ja kestävyyttä.

• Useita suodattimien modernisointitilauksia. Suurin osa tilauksista koski rikasteen ja rikastushiekan

suodattimien modernisointeja ja päivityksiä, joiden arvo oli noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2025.

• Symons® HydroLoop -päivityksen lanseeraus. Tämä ratkaisu on suunniteltu korvaamaan perinteisissä

Symons-murskaimissa käytetyn avoimen kierron vesitiivistysmenetelmä. Tämä suljetun kierron

kierrätysjärjestelmä kerää, suodattaa ja käyttää uudelleen yli 99 % tiivistysvedestä, mikä vähentää

vedenhukkaa, alentaa käyttökustannuksia ja parantaa ESG-suorituskykyä.

2.4.7. Mittarit

Vedenkulutus


	2025	2024	2023
Veden kokonaiskulutus, m ³	303 729	326 086*	372 823
Veden kokonaiskulutus vesiriskialueilla, mukaan lukien alueet, joissa vesirasitus on korkea, m ³	104 798	108 615*	94 436*
Kierrätetty ja uudelleen käytetty vesi, m³	54 273	49 637	41 361
Vesi-intensiteetti, kokonaisvedenkulutus suhteessa liikevaihtoon (m³ / miljoonaa euroa) ¹⁾	58,0	67,1*	69,1

¹⁾Ks. Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.2. Liikevaihto

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena.

2.4.8. Raportoinnin periaatteet

Vedenkulutus sisältää kunnallisen veden, pohjaveden, säiliöautoveden, sadeveden ja pintaveden. Vedenkulutus

perustuu laskutustietoihin tai muihin mittauksista saatuihin tietoihin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |78

2.5. E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Metson toiminta voi vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen sekä suoraan sen tuotantolaitoksissa että

välillisesti asiakkaiden käyttäessä Metson laitteita ja raaka-aineiden ja komponenttien valmistuksen kautta.

Metson suurin mahdollisuus edistää biologista monimuotoisuutta on kuitenkin asiakkaiden kautta, sillä yhtiön

oma biodiversiteettijalanjälki on suhteellisen pieni. Metso ostaa pääasiassa valmiita tuotteita alihankkijoilta, ja

sen tuotantolaitokset sekä kokoonpano- ja huoltopajat sijaitsevat yleensä teollisuusalueilla, jotka on kaavoitettu

teollisuuskäyttöön. Näiden alueiden biodiversiteetin herkkyys on vähäistä, ja ympäristölupien noudattaminen

lieventää mahdollisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja uhanalaisiin lajeihin.

Metsolla on mahdollisuus vähentää riskejä biologiseen monimuotoisuuteen tarjoamalla ratkaisuja, tuotteita ja

palveluja asiakkailleen. Näitä ovat esimerkiksi:

• Rikastushiekan hallinta: Ratkaisut, joilla minimoidaan rikastushiekan haitalliset vaikutukset ja vähennetään

vuotoriskiä.

• Vesiensuojelu: Veden kulutuksen ja saastumisen vähentäminen.

• Melun ja pölyn vähentäminen: Haittojen vähentäminen asiakkaiden toimipaikkojen lähiympäristössä.

2.5.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Aikajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN VÄHENEMISEEN SUORAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT (MAANKÄYTÖN MUUTOS, MAKEAN VEDEN KÄYTÖN MUUTOS JA MEREN KÄYTÖN MUUTOS) VAIKUTUKSET EKOSYSTEEMIEN LAAJUUTEEN JA TILAAN VAIKUTUKSET JA RIIPPUVUUDET EKOSYSTEEMIPALVELUIHIN
Metson toiminta vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, jotka vauhdittavat maailmanlaajuista ilmastonmuutosta, mikä vaikuttaa monimuotoisuuteen. Lisäksi tietyt paikalliset päästöt ja tuotantoaktiviteeteista syntyvä jäte voivat vaikuttaa suoraan ympäröiviin ekosysteemeihin ja lajeihin.	Tosiasiallinen (-)	Ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään kohdassa 2.3.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja kohdassa 2.3.7. Riskit, mahdollisuudet ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset.		Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metso on asettanut toimipaikoilleen vedenkäytön ja kaatopaikalle päätyvän jätteen vähennystavoitteita. • Ilmastonmuutoksen hallintamenetelmiä käsitellään kohdassa 2.3.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Metson kivenmurskaus- ja kaivosteollisuuden asiakkaiden toiminnot sijaitsevat usein merkittävän suurilla maa-alueilla, ja myös usein ympäristön kannalta herkillä alueilla, joilla maaperän häiriöt ja saastuminen voivat vaikuttaa elinympäristöihin ja lajeihin. Jos Metson tuotteita ei valmisteta, käytetä ja huolleta asianmukaisesti, ne voivat vahingoittaa asiakkaiden toimipaikkoja ympäröivää biologista monimuotoisuutta. Jos vaikutuksia ei oteta asianmukaisesti huomioon, Metson asiakkaiden mahdollisuudet toimia ekologisesti herkillä alueilla voivat tulevaisuudessa olla rajalliset.	Tosiasiallinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metso suunnittelee ja myy tuotteita ja prosesseja sekä kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa uusia teknologioita, joilla minimoidaan jätevesien ja ilmakehään joutuvien päästöjen määrää. • Lisäksi Metson ratkaisuihin kuuluu tuotteita ja palveluja, jotka voivat vähentää riskiä siitä, että asiakkaan toiminnalla on haittavaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.
Rikastushiekkapatojen murtumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen. Koska kysyntä lisääntyy ja malmien laatu heikkenee, kuparin ja muiden energiasiirtymämateriaalien jalanjälki todennäköisesti kasvaa nopeasti. Malmien laadun heikkeneminen edellyttää lisätuotantoa, mikä lisää rikastushiekan määrää. Tätä kompensoivat osittain innovaatiot, kuten kuivarikastushiekka, ja rikastushiekkapatojen suunnittelua koskeva sääntely, joka vähentää patojen murtumisia.	Mahdollinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metson ratkaisuihin kuuluu kuivakäsittely, joka vähentää saastumisriskiä ja siitä johtuvia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen. • Metso tarjoaa tehokasta kiintoaineiden ja nesteiden erotusta painesuodatuksella, jota tarvitaan, jotta voidaan ottaa talteen enemmän vettä ja lisätä rikastushiekan kiintoainepitoisuutta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |79

2.5.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

tunnistettu kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa vuonna 2023. Vuonna 2024 Metso sai valmiiksi myös

korkean tason biologisen monimuotoisuuden arvioinnin, joka tukee asianmukaisten mittareiden ja tavoitteiden

määrittämistä jatkossa. Olennaisuusarviointia käsitellään kohdassa 1. Yleiset tiedot .

2.5.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa


Kestävyysaihe	Tavoite vuodelle 2025	Pitkän aikavälin tavoite	2025	2024	Edistyminen
Biologinen monimuotoisuus	Ei tavoitetta, oman toiminnan riippuvuuksien ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointi	Luodaan biologisen monimuotoisuuden viitekehys omaan toimintaan ja Metson asiakkaille myytäville tuotteille	-	-	Ei sovellettavissa

2.5.4. Politiikat

Metson laatupolitiikka, ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka (EHS) sekä biodiversiteettipolitiikat asettavat

keskeiset vaatimukset pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi biologisen monimuotoisuuden osalta. Näitä

politiikkoja sovelletaan toimipaikkoihin, jotka Metso omistaa tai joita se vuokraa tai hallinnoi biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden läheisyydessä. Metson vastuulla ovat myös urakoitsijat,

toimittajat ja muut kolmannet osapuolet, jotka vierailevat tai työskentelevät Metson tiloissa tai Metson

valvonnassa asiakkaiden työmailla.

Metson johtoryhmän hyväksymä biodiversiteettipolitiikka edellyttää sovellettavien lakien ja standardien

noudattamista sekä yrityksen ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien, biologiseen

monimuotoisuuteen liittyvien vastuiden hoitamista. Metson biodiversiteettipolitiikassa linjataan näihin liittyviä

erityistoimia:

• Ympäristönsuojelu: Minimoidaan ilman- ja melusaasteet, vähennetään jätteiden määrää ja säästetään

luonnonvaroja ja energiaa.

• Vastuullisten tuotteiden ja jälkimarkkinaportfolion tarjoama: Autetaan asiakkaita lieventämään tai poistamaan

toiminnastaan aiheutuvia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.

• Riskienhallinta: Tunnistetaan ja hallitaan biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät ympäristöriskit ja

mahdollisuudet Metson toimipaikoissa ja koko Metson toimitusketjussa, erityisesti ekologisesti arvokkailla

alueilla. Toteutetaan toimintatapoja, jotka ehkäisevät ja vähentävät biologisen monimuotoisuuden

köyhtymistä.

• Tietoisuus ja koulutus: Edistetään biologista monimuotoisuutta koskevaa tietoisuutta ja parhaita käytäntöjä.

• Toimittajayhteistyö: Pyritään työskentelemään sellaisten raaka-aineiden, valmiiden tuotteiden ja

pakkausmateriaalien toimittajien kanssa, jotka osoittavat sitoutumisensa hyviin biologisen monimuotoisuuden

hallintakäytäntöihin

Metson ylimmän johdon on osoitettava johtajuutta, vastuunottoa ja aktiivista sitoutumista

biodiversiteettivaikutusten hallintaan. Vuonna 2025 Metso jatkoi biologisen monimuotoisuuden vaikutusten

arviointia omassa toiminnassaan, toimitusketjussaan ja asiakkaidensa toiminnassa. Arvioinnin pohjalta on

kehitetty Metson biodiversiteettitiekartta vuosille 2025-2030.

2.5.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus – toimet

Vuonna 2024 Metso toteutti alustavan biodiversiteettiarvioinnin saadakseen paremman käsityksen

biodiversiteettivaikutuksista koko arvoketjussa. Biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttaa Metson

arvoketjuun eri tavoin maantieteellisen sijainnin mukaan, mutta yleisesti ottaen arvioinnin tulokset olivat linjassa

Metson nykyisen kestävän kehityksen lähestymistavan kanssa: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen,

tehokas vedenkäyttö ja vastuullinen tuote- ja palvelutarjoama asiakkaille ovat kaikki hyödyllisiä keinoja vastata

biodiversiteettihaasteisiin.

Metson omissa toiminnoissa paras tapa parantaa biologista monimuotoisuutta on epäsuorasti, tehokkaalla

vedenkäytöllä ja jätehuollolla. Nämä hallintakäytännöt voivat vaikuttaa merkittävästi paikalliseen

biodiversiteettiin. Siksi Metson nykyiset vesitehokkuuteen ja jätehuoltoon liittyvät strategiat ja tavoitteet

muodostavat perustan biologisiin monimuotoisuushaasteisiin vastaamiselle Metson omissa toiminnoissa.

Kaikki Metson toimipaikat noudattavat paikallisia sääntöjä ja määräyksiä, toimivat vaadittujen ympäristölupien

mukaisesti ja noudattavat Metson yleisiä periaatteita ympäristövaikutusten pienentämiseksi omissa

toiminnoissa, logistiikassa ja hankinnoissa. Lisäksi jokaisen toimipaikan on osoitettava, että se noudattaa

paikallisia biodiversiteettisäädöksiä ja hyviä käytäntöjä.

Metso arvioi säännöllisesti toimipaikkojensa mahdollisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen Natura

2000 -verkostossa, biodiversiteetin kannalta keskeisillä alueilla (Key Biodiversity Area, KBA) ja Unescon

luonnonperintökohteissa. Osana tätä jatkuvaa arviointia vuonna 2025 tehdyssä analyysissa tunnistettiin neljä

toimipaikkaa, jotka sijaitsevat alle kilometrin päässä biologisen monimuotoisuuden kannalta herkistä alueista,

sekä 14 muuta tuotanto- tai toimistokohdetta, jotka sijaitsevat 1–5 kilometrin etäisyydellä tällaisista alueista.

Näiden 18 kohteen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 23 hehtaaria. Tällä hetkellä näiden kohteiden olennaisia

vaikutuksia biodiversiteettiin ja ekosysteemimuutoksiin ei ole arvioitu tai tunnistettu. Metso on myös selvittänyt

mahdollisuutta arvioida toimipaikkojensa läheisyyttä biodiversiteetin kannalta herkkiin alueisiin hydrologisten

yhteyksien kautta, mutta tätä ei ole toistaiseksi voitu toteuttaa.

Neljällä biologisen monimuotoisuuden kannalta herkimpien alueiden läheisyydessä sijaitsevalla toimipaikalla on

käytössä paikallisten säännösten mukaiset hallintamenetelmät biologisen monimuotoisuuden suojeluun. Koska

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |80

Metson toiminta saattaa vaikuttaa haitallisesti näihin alueisiin, yhtiö arvioi parhaillaan toimintaansa

tunnistaakseen mahdolliset biodiversiteettiin vaikuttavat tekijät ja määrittääkseen, tarvitaanko lisätoimenpiteitä

haittojen lieventämiseksi. Metso ei tällä hetkellä käytä biodiversiteetin kompensaatiovälineitä, mutta se arvioi

toimintaansa, joka liittyy biodiversiteetin kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä sijaitseviin

toimipaikkoihin.

Metson toimipaikat alle 1 km etäisyydellä biologisen monimuotoisuuden kannalta herkistä alueista


Toimipaikka¹⁾	Toimipaikan tyyppi	Pinta-ala (ha)	Lähin biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkä alue
Örnsköldsvik, Ruotsi	Tuotantolaitos	6	Moälven-joki (Natura 2000 -alue)
Mâcon, Ranska	Tuotantolaitos	3,3	Val de Saône (KBA)
Kalajoki, Suomi	Tuotantolaitos	2,4	Rahjan saaristo (KBA)
West Perth, Australia	Toimisto	0,03	Northern Swan Coastal Plain (KBA)

¹⁾ 2024 toimipaikat: Örnsköldsvik, Ruotsi ja Mâcon, Ranska.

Keskeisiä biodiversiteettitoimia vuonna 2025 olivat muun muassa:

• Biodiversiteettitiekartan laatiminen vuosille 2025-2030

• Metson omien toimipaikkojen, mukaan lukien vuoden 2025 uudet toimipaikat, tarkastelu suhteessa

biologisen monimuotoisuuden kannalta merkittäviin alueisiin

• Metson tärkeimpien toimittajien sellaisten toimipaikkojen jatkuva tunnistaminen, erityisesti niiden, jotka

sijaitsevat lähellä biologiselle monimuotoisuudelle merkittäviä alueita, jotta voidaan suunnitella seuraavia

toimenpiteitä arvoketjussa

• TNFD-viitekehyksen LEAP -menetelmän pilotointi Metson Lappeenrannan toimipaikassa.

Metson suunniteltuihin biodiversiteettiä koskeviin toimiin lähivuosina kuuluvat muun muassa:

• Työntekijöille suunnattu koulutus biologisen monimuotoisuuden vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista

• Päivitetyt toimipaikkojen hallintapolitiikat, lähinnä laitosten hallintaohjeet, joihin voidaan sisällyttää uusia

biologisen monimuotoisuus näkökohtia

• Yhteistyö asiakkaiden kanssa biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäisemiseksi tunnistamalla Metso

Plus -portfolion tuotteista ja ratkaisuista ne, joilla voi olla biodiversiteettiriskiä pienentävä vaikutus

• Yhteistyö toimittajien kanssa biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi esimerkiksi

romunkäsittelyn, kumin ja polyuretaanin uudelleenkäytön, monipuolisten ja kierrätettävien

pakkausmateriaalien, paikallisen energiantuotannon ja prosessien energiakierron sulkemisen avulla.

2.5.6. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot asiakkaille – toimet

Vastuullisena kumppanina Metso pyrkii tukemaan toimitusketjunsa ja asiakkaidensa toimia biologisen

monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi. Metso ei hyväksy laitonta kaivostoimintaa

eikä toimintaa, joka rikkoo luonnonsuojelua koskevia kansallisia tai kansainvälisiä lakeja tai säädöksiä.

Biologisen monimuotoisuuden hallinta on kaivos- ja kivenmurskausyhtiöille erittäin tärkeää. Kaivostoiminta voi

vaikuttaa monimuotoisuuteen kaivoksen koko elinkaaren ajan malmin louhinnasta kaivoksen sulkemiseen.

Vaikutuksia voivat olla esimerkiksi metsäkato, ilman, veden ja maaperän pilaantuminen, pöly ja melu sekä

veden niukkuus tietyillä alueilla.

Metson teknologinen fokus kattaa ratkaisut, joilla voidaan vähentää asiakkaiden toiminnan vaikutuksia

monimuotoisuuteen. Näitä ovat muun muassa suljetut vesikierrot, raaka-ainetehokkuus, rikastushiekan

käsittely, myrkyttömät käsittelyvaihtoehdot ja päästöjen hallinta. Teknologiat auttavat pienentämään

maankäytön vaikutuksia, ehkäisemään saastumista ja vähentämään pohjaveden kulutusta. Ne myös vähentävät

raaka-aineiden tarvetta asiakkaiden prosesseissa.

Metso tarjoaa erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan hillitä monimuotoisuuden köyhtymistä asiakkaiden toimialoilla,

kuten:

• Rikastushiekan käsittely ja kuivapinoaminen

• Prosessivesien ja kaivosvesien biologinen käsittely

• Varastokasojen ennallistaminen

• Varaosien ja prosessiaineiden kierrättäminen

• Malmin esilajittelu

• Energia-, vesi- ja kemikaalitehokas käsittely

• Kulutusosien ja jauhatuksen väliaineiden kierrätys

• Rikin oksidien talteenotto rikkihapon tuotannossa

• Purkuveden laadunvalvonnan analysointi

• Matalaenergia- ja sähkölaitteet

• Rikastamot, joilla on pieni ympäristöjalanjälki

Metsolla on todettu, että suurin osa sen Metso Plus -tarjoamasta voisi auttaa pienentämään biologisen

monimuotoisuuden köyhtymisen riskiä asiakkaiden toiminnassa. Tulevaisuudessa tavoitteena on määrittää

tämän kategorian tunnistettuihin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät asiakaskohtaiset biodiversiteettitavoitteet.

Ennen niiden asettamista, Metso käy keskusteluja asiakkaiden kanssa ja seuraa monimuotoisuuteen liittyvien

raportointikehysten kehittymistä. Keskeisiä toimia vuonna 2025 olivat muun muassa seuraavat:

• Metson tärkeimpien asiakkaiden toimipaikkojen tunnistaminen biodiversiteettivaikutusten kannalta

merkittävien alueiden läheisyydessä, jotta voidaan suunnitella seuraavia toimenpiteitä arvoketjussa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |81

2.6. E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Metsolle kiertotalous on sekä kestävän kehityksen vaatimus että strateginen liiketoimintamahdollisuus. Metson

teknologiat ja palvelut auttavat asiakkaita vähentämään jätettä, pidentämään tuotteiden elinkaarta ja

optimoimaan resurssien käyttöä. Useimmissa tapauksissa kierrätysratkaisut parantavat myös asiakkaiden

kustannuskilpailukykyä. Globaalit trendit, kuten kaupungistuminen, väestönkasvu ja kestävä energiasiirtymä,

lisäävät resurssien kysyntää, kun taas resurssien niukkuus ohjaa raaka-aineiden tehokkaampaan käyttöön.

Kiertotalousratkaisuilla Metso tukee asiakkaita sääntelyvaatimusten täyttämisessä, ympäristövaikutusten

pienentämisessä ja kestävässä arvonluonnissa. Metsolle kiertotalous on enemmän kuin pelkkää kierrätystä.

Siihen sisältyvät osien uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus, huollot, päivitykset, ennakoiva kunnossapito sekä

innovatiiviset liiketoiminta- ja kaupalliset mallit, kuten tuotteiden vaihdot ja hyvityspohjaiset sopimukset.

Kiertotalous on myös yksi Metso Plus -tarjoaman ydinelementeistä. Metso Plus kiertotalousratkaisut tukevat

resurssitehokkuutta optimoimalla energian ja veden käyttöä suorituskyvystä tinkimättä, edistäen kiertotaloutta

vähentämällä resurssien kulutusta ja varmistamalla luonnonvarojen tehokkaamman käytön asiakkaiden

toiminnoissa.

Metson omat toiminnot on suunniteltu vähentämään jätettä ja pitämään materiaalit kierrossa mahdollisimman

pitkään. Metson omissa toiminnoissa syntyy, eli toisin sanoen tuotantoprosessien resurssivirtoihin kuuluu,

valmiita tuotteita, sivutuotteita ja jätevirtoja, kuten metallijäte ja valuhiekka. Suurin osa tuotantoprosesseista

poistuvista materiaaleista kerätään talteen ja käytetään uudelleen seuraavissa valmistusprosesseissa.

Metson valimotoiminnoissa yli 80 % kaikista raaka-aineista on peräisin kierrätetyistä lähteistä, mikä kuvastaa

prosessin korkeaa kiertotalousastetta. Kaikki tuotannossa syntyvä metallijäte otetaan talteen ja sulatetaan

uudelleen käytettäväksi omassa tuotannossa. Myös muottihiekka käsitellään ja käytetään uudelleen, mikä

vähentää merkittävästi neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Vain rajallinen osa hiekasta poistetaan käytöstä

teknisistä ja toiminnallisista syistä, ja kaikki jäljelle jäävä jäte käsitellään ympäristöstandardien mukaisesti.

Metson valimoista peräisin oleva käytöstä poistettu valuhiekka toimitetaan pääasiassa rakennusalan yrityksille,

joissa sitä hyödynnetään uudelleen esimerkiksi epätasaisen maan täyttämisessä.

2.6.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kiertotalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Metson asiakastoimialoilla. Metso tukee asiakkaitaan heidän kiertotalouspyrkimyksissään muun muassa jätevirtojen kierrätyksen, resurssitehokkuuden parantamisen ja tuotteiden

elinkaaren pidentämisen kautta. Nämä toimet vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja parantavat kestävyyttä koko arvoketjussa.


Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Aikajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
KIERTOTALOUS ASIAKKAAN TOIMINNOISSA
			Asiakkaat odottavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä koko arvoketjussa, ja kiertotaloutta tukevien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa kilpailun myötä. Tämä kehitys tarjoaa Metsolle merkittävän liiketoimintamahdollisuuden.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metson tuote- ja palveluvalikoimassa on jo useita ratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta, ja kiertotalous on osa Metso Plus -tarjoaman kriteeristöä. • Kiertotalous on myös olennainen osa Metson tutkimus- ja kehitystyötä, jossa kehitetään uusia ratkaisuja resurssitehokkuuteen, materiaalien kierrätykseen ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseen Lisäksi kiertotalous otetaan huomioon liiketoimintamallin kehitystyössä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |82

2.6.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Kaksinkertainen olennaisuusarviointi päivitettiin raportointivuonna osana Metson strategiaprosessia vuosille

2026–2030. Merkittävin muutos oli kiertotalouden tunnistaminen Metson kannalta merkittäväksi taloudelliseksi

mahdollisuudeksi.

Kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Metson kaksinkertaisessa

olennaisuusarvioinnissa ja vuoden 2025 strategiaprosessin aikana. Kiertotalouden ei ole todettu olevan

olennaista Metson omissa toiminnoissa. Lisätietoja olennaisuuden arvioinnista on esitetty osiossa 1. Yleiset

tiedot.

2.6.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa


Kestävyysaihe	Tavoite vuodelle 2025	Pitän aikavälin tavoite	2025	2024	Edistyminen
Kiertotalous	Ei tavoitetta. Omien toimintojen riippuvuuksien ja kiertotalous- vaikutusten arviointi.	Luoda kiertotalouden viitekehys, joka kattaa sekä Metson omat toiminnot että asiakkaille toimitettavat tuotteet ja palvelut.	-	-	Ei sovellettavissa

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja kiertotalous ovat Metson keskeisiä painopistealueita, ja niiden edistämiseksi

on käynnissä useita materiaalitehokkuusaloitteita eri puolilla organisaatiota. Metso tunnistaa mitattavien

tavoitteiden merkityksen, mutta aihepiiri on monimutkainen johtuen määritelmien, menetelmien ja datan

saatavuuden hajanaisuudesta. Tällä hetkellä Metsolla ei ole konsernitason tavoitteita kiertotaloudelle tai

materiaalien käytölle.

Metso kuitenkin kehittää aktiivisesti sisäisiä valmiuksiaan, mukaan lukien datan keruuta, ja tavoitteena on

määrittää merkityksellisiä ja toteuttamiskelpoisia kiertotaloustavoitteita tulevina vuosina sääntelykehysten ja

sidosryhmien odotusten mukaisesti. Koska kiertotalousteema läpileikkaa useita liiketoimintoja, edistymisen

seurantaan tullaan tarvitsemaan useita erillisiä mittareita.

2.6.4. Politiikat

Metson hankintapolitiikka edellyttää, että kaikki toimittajat täyttävät hyväksymiskriteerit taloudellisten,

kestävyyteen liittyvien ja laadullisten vaatimusten osalta. Metson hankinnan lähestymistapa kestävyyteen ja

laatuun perustuu kriittisten ja korkean riskin toimittajien säännölliseen seurantaan auditointien, sisäisten

suorituskykymittareiden ja ulkoisen markkinadatan avulla. Vaikka hankintapolitiikka ja toimittajien

toimintaperiaatteet painottavat ympäristösuorituskykyä, kuten CO₂-päästöjen vähentämissuunnitelmia, ne eivät

vielä sisällä kiertotalouteen liittyviä vaatimuksia tai ehtoja uusiutuvien raaka-aineiden käytölle.

Metson hankintapolitiikan korkeimman tason toimeenpanosta vastaavat liiketoiminta-alueiden hankintajohtajat

sekä epäsuoran hankinnan johto. Kukin heistä vastaa siitä, että politiikkaa sovelletaan tehokkaasti omassa

organisaatiossa. Hankinnan hallinnon valvonnasta vastaa Hankinnan johtoryhmä, johon kuuluvat liiketoiminta-

alueiden hankintajohtajat, yrityksen hankinnan varatoimitusjohtaja sekä hankinnan kehittämisen johtaja.

Politiikan hyväksyy Metson johtoryhmä.

Nykyisellään Metsolla ei ole erillistä kiertotalouspolitiikkaa tai määriteltyä viitekehystä neitseellisten raaka-

aineiden käytöstä luopumiselle. Kierrätettyjen tai toissijaisten materiaalien käytön kasvattamiselle ei ole vielä

asetettu virallisia hankinnan tavoitteita. Nämä puutteet on tunnistettu osana kestävän kehityksen raportoinnin

valmiustyötä ja niitä tullaan käsittelemään tulevissa politiikkapäivityksissä.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka (EHS), jota käsitellään tarkemmin kohdassa 2.3.4. Politiikat, ei

suoraan viittaa kiertotalouteen, mutta sisältää useita periaatteita, jotka tukevat kiertotalouden tavoitteita. Näitä

ovat muun muassa:

• Ympäristön suojeleminen koko arvoketjussa

• Saastumisen vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen sekä energian

käytön minimointi

• Kestävien tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen

Nämä periaatteet muodostavat perustan kiertotalouskonseptien laajentamiselle Metson toiminnassa ja

strategisissa viitekehyksissä. Metson kestävän kehityksen hankinnan ohjeistus korostaa jo tällä hetkellä

toimittajien ympäristösuorituskykyyn liittyviä odotuksia, mukaan lukien CO₂-päästöjen vähentämissuunnitelmat.

Vaikka EHS politiikassa ja hankinnan ohjeistuksissa näkyy kasvavaa painotusta kestävyyteen, ne eivät vielä

sisällä suoranaisia kiertotalouteen liittyviä hankintakäytäntöjä tai tavoitteita.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |83

2.6.5. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot asiakkaille – toimet

Kiertotalous on olennainen osa kestävää Metso Plus -tarjoamaa ja siihen liittyviä innovaatioita. Metson laitteet

valmistetaan vahvoista ja kestävistä materiaaleista, mikä takaa pitkän käyttöiän ja pienentää

ympäristövaikutuksia koko laitteen elinkaaren ajan. Metsolla on myös kattava valikoima palveluita ja

kulutusosia, mukaan lukien mahdollisuudet laitteiden päivittämiseen, korjaamiseen ja kunnostamiseen uusilla

osilla. Tämä tukee laitteiden pitkäikäisyyttä. Energiankulutuksen optimointi, huollot, korjaukset, uudelleenkäyttö,

uudelleenvalmistus, kunnostukset ja osien kierrätys auttavat asiakkaita vähentämään luonnonvarojen käyttöä

sekä jätteen ja päästöjen määrää.

Lisäksi Metso pilotoi pienimuotoisesti asiakkaiden kanssa kuluneiden osien, kuten myllyn- ja

murskainvuorausten, pumppujen koteloiden ja kulutusosien talteenottoa. Nämä osat palautetaan Metsolle,

missä ne käsitellään ja käytetään raaka-aineena uusissa valukappaleissa. Tämä sulkee materiaalikierron Metson

tuotannon ja asiakkaiden toiminnan välillä noudattaen maksimaalista nollajäteperiaatetta.

Kumi-metallikomposiittivuorausten osalta on myös testattu uusia kierrätysmenetelmiä, joilla molemmat

materiaalit erotellaan ja otetaan talteen. Näin aiemmin kaatopaikalle päätynyt jäte voidaan hyödyntää

arvokkaina toissijaisina materiaaleina. Metso on myös aloittanut alkuvaiheen selvityksen siitä miten vaikeammin

kierrätettävistä materiaaleista, kuten kumipohjaisista komponenteista, voidaan saada lisäarvoa kierrättämällä.

Muita esimerkkejä Metson kiertotalousratkaisuista ovat muun muassa vedenkäsittelyratkaisut

mineraalienprosessointiin ja murskauslaitteet purkujätteen, rakennusjätteen ja infrastruktuurimateriaalien

kierrätykseen.

Metson kiertotalousaloitteisiin kuuluu myös 'Crushing as a Service' -toimintamalli, joka esiteltiin World Circular

Economy Forumissa Brasiliassa vuonna 2025. Se yhdistää laitteiden toimituksen, käytön ja huollon yhdeksi

sopimukseksi, jossa Metso vastaa sekä laitteista että palveluhenkilökunnasta. Käytännössä tämä mahdollistaa

laitteiden ja komponenttien uudelleenkäytön useissa sopimuksissa, vähentäen neitseellisten materiaalien

kulutusta ja jätteen määrää. Osa toiminnassa syntyvästä jätteestä käsitellään Metson Sorocaban valimossa,

Brasiliassa, mikä tukee suljettua materiaalikiertoa.

Elinkaaripalvelusopimusten (LCS) avulla Metso voi pidentää asiakkaiden laitteiden käyttöikää. Sopimuksissa

yhdistyvät jatkuvan kehittämisen ohjelman alla huolto, kunnostukset sekä osien ja komponenttien

uudelleenkäyttö. Tämä vähentää tarvetta ennenaikaisille vaihdoille, maksimoi luonnonvarojen arvon ja minimoi

jätteen määrän. Esimerkiksi vuonna 2025 Metson 'Crushing as a Service' -toiminnot Brasiliassa työllistivät noin

300 henkilöä ja tuottivat arviolta 24 miljoonaa tonnia vuodessa. Malli on jo osoittanut skaalautuvuutta ja

ketteryyttä, ja esimerkiksi LHG Mineração -sopimus käynnistettiin 120 päivässä ja toimii keskimäärin 700 tonnin

tuntikapasiteetilla. Elinkaarisopimuksia tarjotaan myös malminkäsittelyn muihin vaiheisiin, kuten suodatukseen

malmin talteenotossa.

Metso tarjoaa myllynvuorausten kierrätyspalvelua, joka on ratkaisu kuluneiden vuorausten käsittelyyn. Se

vähentää kaatopaikkajätettä ja CO₂-päästöjä, parantaen ympäristötehokkuutta ja tukien teollisuuden siirtymää

kiertotalouteen. Palvelua tukee innovatiivinen teknologia, joka mahdollistaa erilaisten kumi- ja

metallikomponenttien, kuten valusisäkkeiden, kulutuslevyjen ja tukilevyjen, turvallisen ja tehokkaan erottelun.

Metson komposiittivuoraukset, kuten Megaliner™-, Poly-Met™- ja kumivuoraukset, voidaan käsitellä tällä

menetelmällä. Tällä hetkellä Metso tarjoaa myllynvuorauskierrätyspalveluita Chilessä.

Myllynvuorausten kierrätyspalvelu kuluneille vuorauksille otettiin ensin käyttöön Euroopassa ja sitä laajennettiin

Etelä-Amerikan markkinoille vuonna 2024. Concónissa, Chilessä sijaitseva myllynvuorausten kulutusosien

tuotantolaitos on strategisesti sijoitettu ja varustettu Metson suurimmalla Poly-Met™- ja Megaliner™-

vuorauspuristimella. Laitoksen pinta-ala on 48 000 neliömetriä, ja lisäksi tiloja on 12 500 neliömetriä. Tämä

mahdollistaa koko Amerikan markkinoiden varustamisen jauhinvuorauksilla ja niiden kierrätyksellä. Laitos

sijaitsee lähellä vuonna 2024 avattua jakelukeskusta, mikä takaa tehokkaan palvelun kaivosalan asiakkaille

Amerikassa.

Vuonna 2025 Metso allekirjoitti sopimuksen suomalaisen TL Solutionin kierrätystoimintojen ja

induktiokuumennusteknologian hankinnasta. Teknologia vahvistaa Metson kierrätysteknologian kehitystä

induktiokuumennuksen osalta ja mahdollistaa kierrätyspalveluiden johdonmukaisen tarjoamisen

myllynvuorauspalvelusopimusasiakkaille.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |84

3. S – Sosiaaliset tiedot

Metso vaalii vahvaa kasvukulttuuria, jossa turvallisuus, inklusiivisuus

ja ihmisten hyvinvointi ovat keskiössä. Ihmiset ja kulttuuri ovat

kunnianhimoisen strategian keskeisiä mahdollistajia.

eNPS

Henkilöstö maantieteellisesti

Henkilöstö työntekijäryhmittäin

S1 Oma

työvoima -

Metson

ihmiset ja

kulttuuri

People-at-Burlington-office-(12)_cut-corner.png

TRIF

2,5

Yhteiskunnalliset tiedot koostuvat:

S2 Arvoketjun

työntekijät –

Vastuullinen

toimitusketju

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |85

3.1. S1 Oma työvoima – Metson ihmiset

Metson kokonaistyövoima koostuu yli 21 000 henkilöstä (2024: yli 20 000), joista noin 18 000 on Metson omia

työntekijöitä (2024 : 16 800 ) ja 3 200 ulkopuolisia työntekijöitä ( 2024 : 3 700 ). Metson asiantuntijat edustavat yli

100 kansallisuutta (2024: yli 100) noin 50 maassa (2024: 50). Heidän asiantuntemuksensa ulottuu suunnittelusta

ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta kenttähuoltoon ja asiakkaiden tuotantolaitosten ja laitteiden tekniseen

tukeen, myyntiin ja tehtaiden toimintaan. Vuonna 2025 Metsolla oli eniten työntekijöitä Suomessa, Intiassa,

Chilessä, Brasiliassa ja Kiinassa ( 2024: Suomessa, Chilessä, Intiassa, Brasiliassa ja Kiinassa). Näissä viidessä

maassa työskentelee 55 % yhtiön koko henkilöstöstä (2024: 56 %). Vuonna 2025 15 % Metson

kokonaistyövoimasta oli ulkopuolisia työntekijöitä (2024: 18 %). Metson omista työntekijöistä 27 % oli

työntekijöitä (2024: 27 % ), 60 % toimihenkilöitä (2024 : 59 %) ja 13 % johtotehtävissä toimivia (2024: 14 %).

Metso on sitoutunut tarjoamaan terveellisen ja turvallisen työympäristön kaikille työntekijöilleen,

urakoitsijoilleen ja muille yhteistyökumppaneilleen. Terveys ja turvallisuus Metsolla on kaikkien vastuulla.

Vaatimuksena on kaikkien asiaankuuluvien työterveys- ja työturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden ymmärtäminen

ja noudattaminen. Tätä tukee Metson turvallisuuden toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti yritys pyrkii

jatkuvasti parantamaan kaikkien työntekijöiden, alihankkijoiden ja muiden sidosryhmien turvallisuutta.

Tavoitteena on aktiivisesti vähentää prosessi- ja työturvallisuusriskejä, keskittyen erityisesti kuolemaan johtavien

onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn.

Metson työterveys- ja työturvallisuusdirektiivit määrittävät yrityksen turvallisuutta koskevat

vähimmäisvaatimukset, joita käytetään paikallisten menettelyjen, prosessien ja työohjeiden kehittämisessä.

Metson tärkeät turvallisuussäännöt tarjoavat kaikille työntekijöille ja urakoitsijoille pakolliset toimintatavat, joilla

he voivat suojella itseään ja työtovereitaan vakavilta loukkaantumisilta ja kuolemantapauksilta. Nämä säännöt

täydentävät Metson Modus Operandi -periaatteita, joissa kuvataan turvallisen työskentelyn edellyttämä

käyttäytymismalli. Metson terveyden ja turvallisuuden lähestymistavan perustana olevia mittareita ja tavoitteita

esitellään tarkemmin kohdassa 3.1.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa.

Metso on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisesti julistettuja ihmisoikeuksia, kuten YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmallista julistusta, YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevia perusperiaatteita, YK:n Global

Compact -aloitteen periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -

oikeuksista sekä OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita, ja on sitoutunut toimimaan niiden

mukaisesti. Kaikilla työntekijöillä on oikeus oikeudenmukaiseen ja kunnioittavaan kohteluun, eikä syrjintää tai

häirintää suvaita missään muodossa. Metso ei hyväksy eikä käytä minkäänlaista pakko- tai lapsityövoimaa, ja

työaikojen sekä työstä maksettavan korvauksen osalta noudatetaan soveltuvia lakeja ja säädöksiä. Metso

tarjoaa työmahdollisuuksia kaikenlaisille henkilöille asettamatta rajoitteita syntyperään, sukupuoleen, ikään,

ihonväriin tai toimintarajoitteisiin liittyen. Metso pyrkii oikeudenmukaiseen palkkaukseen samanarvoisesta

työstä sekä kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia ja varmistaa turvalliset työolot kaikille.

Metson monimuotoisuus- ja inkluusiostrategia linjaa yrityksen ensisijaiset monimuotoisuus- ja inkluusiotoimet,

jotka ovat monimuotoisuuden lisääminen koko liiketoiminnassa, esteiden ja ennakkoluulojen poistaminen

prosesseista ja psykologisen turvallisuuden vahvistaminen tiimeissä.

Metsolla on vahva ja terve yrityskulttuuri, ja sen keskiössä ovat turvallisuus, inkluusio ja työntekijöiden

hyvinvointi. Syyskuussa 2025 Metso julkaisi uuden strategiansa vuosille 2026–2030 ja kertoi tavoitteestaan

rakentaa ja vahvistaa asiakaskeskeistä kasvukulttuuria strategian tukemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Tavoitellun kulttuurin perusta alkaa turvallisuudesta, jota ohjaavat yhteiset arvot, johtamisen periaatteet sekä

sitoutuminen monimuotoisuuteen ja inklusiivisuuteen. Pitkäaikaisten peruspilareiden lisäksi Metso edistää

kulttuurin muutosta kolmen keskeisen alueen kautta, jotka tukevat uutta strategiaa. Nämä muutosalueet ovat

merkittävimpiä toimintatapojen uudistuksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne rakentuvat Metson

vahvuuksille ja keskittyvät seuraaviin teemoihin: asiakasarvo liiketoiminnan moottorina, siilojen murtaminen,

yhtenäisenä Metsona toimiminen sekä rohkea ja nopea toiminta.

Metso julkaisee intranetissään ohjeita ja käytäntöjä, jotka ovat toimihenkilöiden saatavilla. Suurin osa

politiikoista on saatavilla myös Metson ulkoisella verkkosivustolla. Tuotantotyöntekijöiden tärkeimmät

viestintäkanavat ovat toimipaikkatasoisia, ja niitä ovat muun muassa henkilöstökokoukset, lähikoulutukset,

infonäytöt, julisteet ja yhteiset tietokoneet.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |86

3.1.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Aikajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
OIKEUDENMUKAINEN TYÖLLISTÄMINEN (TYÖOLOT): TYÖAIKA, SYRJINTÄ JA HÄIRINTÄ, YHDISTYMISVAPAUS JA TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT TYÖNTEKIJÖIDEN OSALTA RAPORTOIDAAN SEURAAVISTA VAIKUTUKSISTA, RISKEISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA
Oikeudenmukaisia käytäntöjä edistävillä säännöksillä - koskien esimerkiksi työaikaa, syrjinnän ja häirinnän ehkäisemistä sekä yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja - on myönteinen vaikutus työntekijöiden sitoutumiseen, hyvinvointiin ja työkykyyn. Epäasianmukaiset työolot voisivat heikentää Metson työntekijöiden elämänlaatua, lisätä eriarvoisuutta sekä vähentää työtyytyväisyyttä ja sitoutumista, mikä heikentäisi myös Metson työnantajamielikuvaa ja tulosta ja vaikuttaisi kielteisesti liiketoimintaan. Mahdollinen syrjintä, häirintä ja työntekijöiden oikeuksien loukkaukset voisivat johtaa oikeustoimiin yritystä vastaan.	Tosiasiallinen (+) Mahdollinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Kaikissa toimintamaissa noudatetaan paikallista lainsäädäntöä. • Ihmisoikeuspolitiikka • Toimintaperiaatteet • Monimuotoisuus- ja inkluusiostrategia • Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka • Whistleblower-ilmoituskanava on kaikkien työntekijöiden käytettävissä • Aihekohtaiset koulutukset organisaatiolle
YRITYSKULTTUURI
Metsolla yrityskulttuuri on strateginen prioriteetti, sitä johdetaan ja kehitetään järjestelmällisesti. Työntekijät ovat sitoutuneempia kulttuurissa, jossa heitä tuetaan ja kannustetaan tekemään parhaansa.	Tosiasiallinen (+)	Tyytymättömät työntekijät lähtevät todennäköisemmin yhtiöstä, mikä johtaa suurempaan vaihtuvuuteen. Työntekijöiden tyytymättömyys vaikuttaa usein negatiivisesti asiakastyytyväisyyteen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti liiketoiminnan tuloksiin. Negatiivinen yrityskulttuuri vaikeuttaa huippuosaajien houkuttelua yhtiöön. Jos Metsolla ei ole ammattitaitoisia työntekijöitä, kehityksessä ja tuotannossa voi esiintyä laatuongelmia ja viivästyksiä.	Sitoutuneet työntekijät suoriutuvat työssään todennäköisemmin hyvin ja pysyvät yhtiössä. Sitoutuneilla työntekijöillä on vahva korrelaatio tyytyväisiin asiakkaisiin, ja molemmat korreloivat hyviin liiketoiminnan tuloksiin. Hyvät työskentelyolosuhteet vahvistavat myös Metson mainetta ja työnantajabrändiä, mikä mahdollistaa huippuosaajien säilyttämisen yhtiössä sekä uusien huippuosaajien houkuttelemisen. Tämä vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnan tulokseen.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Vahva ja inklusiivinen kasvukulttuuri on olennaista strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. • Henkilöstötyytyväisyyskysely tehdään neljä kertaa vuodessa, sen tuloksista keskustellaan ja toimenpiteistä sovitaan tiimeissä neljännesvuosittain. • Metso seuraa työntekijöiden Net Promoter Score (eNPS) - tuloksia ja on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi olla toimialan parhaan 10 %:n joukossa.
MONIMUOTOISUUS JA INKLUUSIO
Metsolla monimuotoisuus ja inkluusio ovat osa yrityskulttuuria ja niitä vaalitaan ja edistetään, se lisää sitoutumista ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Jos monimuotoisuutta ja inkluusiota ei olisi oltu otettu osaksi yrityskulttuuria, sillä voi olla kielteinen vaikutus työntekijöiden sitoutumiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi se voi vaikuttaa rekrytointipäätöksiin ja johtaa siihen, että työvoima ei ole monimuotoista. Se voi myös vaikuttaa kielteisesti halukkuuteen tulla Metson palvelukseen.	Tosiasiallinen (+)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Monimuotoisuus ja inkluusio osana Metson Ihmiset ja kulttuuri -agendaa • Monimuotoisuus- ja inkluusiostrategia • Tavoite ja suorituskykymittari asetettu naisten määrän lisäämiseen keskijohdon ja ylimmän johdon tehtävissä • Maailmanlaajuiset inklusiiviset rekrytointikäytännöt • Inklusiivisen rekrytoinnin koulutus kaikille johtajille

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |87


Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Aikajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN (KASVUKULTTUURI)
Metso tarjoaa koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia, työntekijät voivat oppia ja kasvaa, ottaa uusia tehtäviä ja kehittää uraansa yhtiön sisällä. Jos Metso ei tarjoa koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia, se voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden oppimiseen, kasvuun ja urakehitykseen. Se voi myös vaikuttaa Metson innovaatio- ja kasvukykyyn sekä kilpailukykyyn. Oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksien puute voi johtaa työntekijöiden tyytymättömyyteen, ja ihmiset saattavat todennäköisemmin alkaa etsiä työmahdollisuuksia yhtiön ulkopuolelta.	Tosiasiallinen (+) Mahdollinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Sisäistä rekrytointia avoimiin tehtäviin edistetään. • Työnkierto on mahdollista ja sitä tuetaan. • Metso Academy järjestää teknistä koulutusta, myynnin ja liiketoiminnan koulutusta, jakelija- ja asiakaskoulutusta sekä henkilöstöhallinnon koulutusta. • Oppimisneuvosto • Kasvukeskustelut työntekijän ja esihenkilön välillä. • Strategisia valmiuksia koskevat aloitteet kriittisten taitojen tunnistamiseksi, joita tarvitaan liiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksen varmistamiseksi • Paikallinen yliopistoyhteistyö ja yhtiön omat harjoitteluohjelmat
TERVEYS JA TURVALLISUUS
Metso toimii alalla, jossa turvallisuusriskit ovat korkeat. Riittämättömät terveys- ja turvallisuusolosuhteet voivat johtaa kuolemantapauksiin tai vakaviin vaaratilanteisiin, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Turvallisuus on keskeinen arviointikriteeri yritysostoissa. Mikäli kohdeyrityksen turvallisuuskulttuuri vastaa Metson kulttuuria, vaikutus on neutraali; vahvemmat turvallisuuskäytännöt voivat parantaa Metson suorituskykyä, kun taas heikommat standardit voivat lisätä investointeja merkittävästi tai johtaa kaupan peruuntumiseen. Metson turvallisuusvaatimukset ja -käytännöt voivat vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden terveyteen ja työympäristöön.	Tosiasiallinen (-) Tosiasiallinen (+)	Puutteelliset terveys- ja turvallisuusolosuhteet voivat vaikuttaa vakavasti työtyytyväisyyteen, psykologiseen turvallisuuteen ja sitoutumiseen sekä heikentää tulosta ja Metson imagoa vastuullisena työnantajana.	Hyvällä turvallisuusjohtamisella ja aktiivisella terveyden ja turvallisuuden edistämisellä työpaikalla voidaan vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja työolosuhteisiin. Näin voidaan vahvistaa Metson imagoa vastuullisena työnantajana ja parantaa Metson tulosta.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuspolitiikka • Turvallisen työkäyttäytymisen Modus Operandi -malli • Kuolemantapausten ehkäisyyn tähtäävä toimenpideohjelma • Tärkeiden turvallisuussääntöjen koulutusohjelma • Työterveys- ja turvallisuusdirektiivit • ISO 45001 (terveys ja turvallisuus) -standardin mukainen sertifiointi keskeisissä yksiköissä • Pitkän ja lyhyen aikavälin turvallisuustavoitteet • Maailmanlaajuinen turvallisuusraportoinnin työkalu ja käytännöt • Auditoinnit, tarkastukset ja johdon arvioinnit • Turvallisuusjärjestelmien tutkiminen yritysostojen taustaselvityksen yhteydessä

3.1.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Omaan henkilöstöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisessa

olennaisuusarvioinnissa. Olennaisuusarviointia käsitellään kohdassa 1. Yleiset tiedot.

3.1.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa

Vuonna 2025, Metso mittasi työntekijöiden sitoutumista neljällä henkilöstötyytyväisyyskyselyllä, joista kaksi

täyttä kyselyä oli suunnattu kaikille työntekijöille ja kaksi lyhyempää pulssikyselyä toimihenkilöille. Metso seuraa

työntekijöiden sitoutumista Employee Net Promoter Score (eNPS) -mittarilla, jonka tulos on parantunut

tasaisesti mittausvuosien aikana. Tulokset analysoidaan, tiimit keskustelevat tuloksistaan ja laativat

toimintasuunnitelmia havaittujen kehityskohteiden korjaamiseksi. Metson johtoryhmä määrittelee keskeiset

painopistealueet kutakin henkilöstökyselyä varten ja seuraa tiiviisti tuloksia.

Järjestelmällisen työn ansiosta Metso ylitti henkilöstön sitoutumiselle asetetun tavoitteen ja sijoittui vuoden

2025 lopussa toimialansa verrokkiryhmän parhaaseen 5 prosenttiin. Henkilöstökysely osoitti myös, että terveys

ja hyvinvointi säilyivät hyvällä tasolla, säilyttäen paikkansa ulkoisen verrokkiryhmän parhaassa 5 prosentissa.

Kysely mittaa lisäksi inkluusiota, jossa Metso on edellä tavoitettaan (pitkän aikavälin tavoite parhaan 10 %:n

joukossa toimialan verrokkiryhmässä) ja sijoittuu parhaaseen 5 prosenttiin. Vuonna 2023 Metso asetti uuden

pitkän aikavälin tavoitteen kasvattaa naisten osuus keski- ja ylimmän johdon tehtävissä 30 prosenttiin vuoden

2030 loppuun mennessä (17 % vuonna 2023). Vuonna 2025 kehitys jatkui ja osuus oli 19 % prosenttia.

Metson työhön sitoutumisen, inkluusion ja sukupuolijakauman tavoitteet asetetaan vuosittain yhdessä ylimmän

johdon kanssa ja linjataan Metson strategiaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan sisäisesti

neljännesvuosittain. Myös työntekijöiden edustajat osallistuvat järjestelmällisesti tavoitteiden seurantaan HR-

suunnittelun, henkilöstökyselyjen sekä yritysneuvostojen keskustelujen kautta. Henkilöstökyselyjen tulokset

jaetaan edustajille ja niistä keskustellaan säännöllisesti, ja tavoitteiden edistymistä ja toteutumista tarkastellaan

säännöllisesti Eurooppalaisen yritysneuvoston EWC (European Works Council) ja paikallisten edustajien kanssa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |88

Vuonna 2025 Metso osallistui International Women in Mining -mentorointiohjelmaan, jatkoi yhtiön sisäistä

mentorointiohjelmaa naisosaajille, päätti Inclusive Language -työkalun pilotoinnin ja käynnisti uudistetun Life

Stages -kampanjan, joka pureutuu elämän eri vaiheisiin ja siihen, miten ne muokkaavat elämäämme sekä

työssä että sen ulkopuolella. Metso Women’s Leadership Forum jatkoi aktiivisesti tiedon jakamista sisäisissä

kanavissa ja järjesti virtuaalitapahtumia. Lisäksi Metson toimipaikoissa eri puolilla maailmaa järjestettiin

paikallisia monimuotoisuus- ja inkluusiotapahtumia ja webinaareja.

Sisäiset sidosryhmät, kuten liiketoiminta- ja markkina-alueiden edustajat, osallistuivat vuoden 2025

turvallisuustavoitteiden asettamiseen. Turvallisuustavoitteet asetetaan vuosittain ja niiden toteutumista

seurataan sisäisesti kuukausittain. Metson keskeinen turvallisuuden mittari on TRIF-tapaturmataajuus, joka

kattaa kaikki kirjattavat tapaturmat. Vuonna 2025 TRIF oli 2,5 ja vuodelle asetettu tavoite 2,0. TRIF-raportointi

sisältää Metson tiloissa ja asiakasprojektikohteissa Metson suorassa valvonnassa työskentelevät työntekijät ja

urakoitsijat.

Metson työntekijöiden panos turvallisuuden parantamiseksi on keskeinen osa tavoitteiden saavuttamista.

Jokaiselle työntekijälle asetettiin tavoitteeksi käydä turvallisuuskeskusteluja tai tehdä turvallisuushavaintoja

määriteltyjen koulutusten suorittamisen lisäksi. Tämä tukee turvallisuustavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden

edistymistä seurattiin säännöllisesti ja tuloksista viestittiin johtajille ja työntekijöille. LTIF-tapaturmataajuutta

seurattiin sisäisesti, mutta sitä ei sisällytetty vuosiraporttiin alan standardien mukaisesti, sillä se sisältyy jo TRIF-

tapaturmataajuuteen. Metso päivitti pitkän aikavälin turvallisuustavoitteensa turvallisuuden

toimintasuunnitelmaan (2026–2028) siirtyen aiemmasta “Zero harm” -tavoitteesta uuteen “Turvallisuus ensin” -

lähestymistapaan. Tämä heijastaa proaktiivista ajattelutapaa ja sitoutumista organisaatiokulttuurissa

turvallisuuden juurruttamiseen osaksi jokapäiväisiä työskentelytapoja.


Kestävyysaihe	Tavoite vuodelle 2025	Pitkän aikavälin tavoite	2025	2024	Edistyminen
Terveys ja turvallisuus	Kokonaistapaturma- taajuuden (TRIF) jatkuva kehittäminen ¹⁾	Turvallisuus ensin - turvallisuuden sisällyttäminen työskentelytapoihin	2,5	2,6*	Tavoite edistyy
Työhön sitoutuminen	Employee Net Promoter Score (eNPS) on parhaan 10 % joukossa alan vertailuarvosta	Employee Net Promoter Score (eNPS) -pisteet parhaan 10 % joukossa alan vertailuarvosta	Top 5 %	Top 5 %	Yli tavoitteen
Inkluusio	Pitkän aikavälin tavoite	Sijoittuminen alan vertailuarvon 10 %:n parhaan joukkoon (pitkän aikavälin tavoite)	Top 5 %	Top 5 %	Yli tavoitteen
Sukupuolijakauma	Pitkän aikavälin tavoite	Sukupuolisuhde keski- ja ylimmässä johdossa saavuttaa 30 % naisia / 70 % miehiä vuoden 2030 loppuun mennessä	19 %/81 %	18 %/82 %	Tavoite edistyy

¹⁾Sisältää Metson valvonnassa työskentelevät työntekijät ja urakoitsijat.

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena.

3.1.4. Politiikat

3.1.4.1. Ihmiset ja kulttuuri

Metson johtoryhmä hyväksyy Metson toimintaperiaatteet, jotka määrittävät maailmanlaajuiset vaatimukset

kaikille Metson työntekijöille ja liikekumppaneille. Niillä varmistetaan yhtenäinen päätöksenteko päivittäisessä

työympäristössä sekä Metson hyvä yrityskansalaisuus ja kumppanuus. Toimintaperiaatteet kattavat muun

muassa korruption torjunnan, lahjomattomuuden, kaupan vaatimustenmukaisuuden, ihmisoikeudet,

turvallisuuden, kestävyyden, tietojen julkistamisen sekä muut etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät

aiheet. Dokumentti on saatavilla Metson intranetissä sekä ulkoisilla verkkosivuilla jotta myös sidosryhmät voivat

tutustua siihen. Metson toimintaperiaatteet tarkistetaan vuosittain, ja kaikkien työntekijöiden on suoritettava

niihin liittyvä vuosittainen toimintaperiaatekoulutus. Vuoden 2025 loppuun mennessä 99,8 % Metson

henkilöstöstä oli suorittanut kyseisen vuoden koulutuksen. Lisäksi järjestetään aihekohtaisia

vaatimustenmukaisuuskoulutuksia keskeisistä riskeistä sekä globaalisti että kohdennetusti.

Metson johtoryhmä tarkistaa vuosittain ihmisoikeuspolitiikan, jonka hallitus on hyväksynyt. Politiikka täydentää

Metson toimintaperiaatteita ja niihin liittyviä politiikkoja, mukaan lukien toimittajien toimintaperiaatteita. Metso

on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia koko arvoketjussa niin

omissa toiminnoissaan, kuin toimittajien, edustajien, jakelijoiden ja muiden kumppaneiden osalta. Tämä on

selkeästi ilmaistu Metson toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) ja toimittajien toimintaperiaatteissa (Supplier

Code of Conduct), joilla pyritään minimoimaan pakkotyön ja lapsityövoiman riski. Metson ihmisoikeuspolitiikka

toteaa selkeästi, että yhtiö ei käytä eikä hyväksy minkäänlaista pakkotyötä, orjuutta, ihmiskauppaa tai

lapsityövoimaa. Politiikka kieltää kaikenlaisen syrjinnän ja määrittelee mikä katsotaan syrjinnäksi.. Metson

toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuspolitiikan toimeenpanosta vastaa ylimmällä tasolla Metson johtoryhmä,

joka varmistaa käytäntöjen noudattamisen.

Metson palkitsemispolitiikka vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja siinä määritetään toimitusjohtajan

ja hallituksen palkitsemisen periaatteet ja kehys. Käytäntöä sovelletaan myös mahdollisesti nimitettäviin

toimitusjohtajan sijaisiin. Metson monimuotoisuus- ja inkluusiostrategia ohjaa yrityksen keskeisiä toimia, joilla

lisätään monimuotoisuutta koko liiketoiminnassa, poistetaan esteitä ja ennakkoluuloja prosesseista sekä

vahvistetaan tiimien psykologista turvallisuutta. Metson seuraamusmenettelyohje (Consequences Directive)

tarjoaa viitekehyksen seuraamusten hallintaan tilanteissa, joissa on rikottu Metson toimintaohjeita,

työturvallisuutta tai IT-turvallisuutta ja joissa on tehty asianmukaiset selvitykset. Metson palkitsemispolitiikan,

seuraamusmenettelyohjeen sekä monimuotoisuus- ja inkluusiostrategian toimeenpanosta vastaa ylimmällä

tasolla henkilöstöjohtaja. Hän varmistaa, että käytäntöjä noudatetaan.

Metsolla on myös selkeästi määritellyt maailmanlaajuiset prosessit, joilla varmistetaan työntekijöiden

yhdenvertainen kohtelu ja estetään syrjintä selkeän ja läpinäkyvän hallintotavan avulla. Prosesseja arvioidaan

vuosittain sen varmistamiseksi, että ne tukevat Metson Ihmiset ja kulttuuri -prosesseja ja työntekijöiden kasvua.

Näihin prosesseihin kuuluvat muun muassa globaali tehtäväluokitusmalli, jäsennelty lähestymistapa lyhyen

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |89

aikavälin kannustimiin, Metson Growth dialogue -malli (kehityskeskustelujen toteuttaminen) sekä inklusiivista

rekrytointia koskeva ohjeistus.

3.1.4.2. Terveys ja turvallisuus

Metson sitoutuminen työturvallisuuteen on määritelty sen EHS- ja laatupolitiikoissa, joista vastaa Metson

johtoryhmä. Politiikkojen laadinnassa on huomioitu sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien näkökulmat.

Metson EHS-politiikka koskee sekä työntekijöitä että urakoitsijoita, jotka työskentelevät Metson tiloissa tai

Metson suorassa valvonnassa. Politiikan tavoitteena on hallita uhkia ja vähentää riskejä, luoda turvallinen ja

terveellinen työpaikka sekä kunnioittaa työntekijöiden, alihankkijoiden ja asiakkaiden ihmisoikeuksia. Politiikassa

korostetaan myös selkeiden terveys- ja turvallisuustavoitteiden asettamista sekä johtamisjärjestelmien ja

toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä. Paikalliset lakisääteiset vaatimukset määrittävät kullekin toimipaikalle

suorituskyvyn perustason, jonka Metso pyrkii ylittämään.

Lisäksi Metso on laatupolitiikallaan sitoutunut ehkäisemään onnettomuuksia ja tapaturmia sekä pienentämään

ympäristövaikutuksia niin omissa toiminnoissaan kuin asiakkaille toimitettavissa tuotteissa ja palveluissa.

Metson integroitu toimintajärjestelmä noudattaa parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ja ISO-standardeja: ISO

9001 (laatu), ISO 14001 (ympäristö) ja ISO 45001 (terveys ja turvallisuus). Se yhdistää kaikki Metson järjestelmät

ja prosessit samaan viitekehykseen, mikä mahdollistaa toiminnan yhtenä kokonaisuutena ja yhteisten

tavoitteiden saavuttamisen. Ulkopuolinen riippumaton kolmas osapuoli auditoi Metson vuosittain

varmistaakseen, että toiminta täyttää lakisääteiset, sääntelyyn, Metson sisäisiin ja ISO-standardeihin liittyvät

vaatimukset.

3.1.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja

työntekijöiden edustajien kanssa

3.1.5.1. Ihmiset ja kulttuuri

Metso on jatkuvasti vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa paikallisesti virallisten ja epävirallisten kanavien

kautta. Näitä ovat esimerkiksi johdon ja henkilöstön yhteiset kokoukset sekä ammattiliittojen ja

yritysneuvostojen tapaamiset eri maissa. Metsolla on työntekijöidensä kanssa sopimuksia Eurooppalaisen

yritysneuvoston kanssa ja lisäksi Metso osallistuu neuvoston kokouksiin. Paikallisten tapahtumien lisäksi

työntekijöitä kannustetaan osallistumaan keskusteluihin globaalisti käytetyissä sisäisissä kanavissa ja

foorumeissa kuten Teams ja Viva Engage. Työntekijöitä kannustetaan myös ottamaan osaa tapahtumiin ja

kampanjoihin, kuten Culture Talks -tilaisuuksiin sekä monimuotoisuus-, inkluusio- ja hyvinvointikampanjoihin.

Kaikilla työntekijöillä on myös mahdollisuus antaa nimettömänä palautetta työtyytyväisyyskyselyn kautta.

Palautetta käsitellään säännöllisesti sekä myönteisten kommenttien että parannusehdotusten osalta.

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keskeisiä Metson henkilöstöstrategian painopistealueiden määrittelyssä.

Työtyytyväisyyskyselyä käsitellään tarkemmin kohdassa 3.1.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden

saavuttamisessa.

Työntekijöiden kasvu on olennainen osa Metson kulttuuria. Työntekijöiden kasvua tukeva malli, Growth

dialogue (kasvukeskustelu), sisältää sekä suorituskyvyn johtamista että osaamisen kehittämistä tukevia

prosesseja. Vuoden aikana käytävissä kasvukeskusteluissa keskitytään tavoitteiden asettamiseen, suorituksen

arviointiin sekä vahvuuksien ja kehittymismahdollisuuksien tunnistamiseen. Metso kannustaa kaikkia

työntekijöitä käymään vähintään neljä kasvukeskustelua vuodessa esihenkilönsä kanssa.

Metso mittaa työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä neljä kertaa vuodessa toteutettavalla työntekijöiden

sitoutumiskyselyllä. Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset auttavat arvioimaan, miten työntekijät kokevat työ-

ja yksityiselämänsä tasapainon toteutuvan. Yhtenä työ- ja yksityiselämän tasapainon mittarina Metso seuraa

niiden työntekijöiden osuutta, joilla on oikeus perhevapaaseen, sekä sitä kuinka moni käyttää tätä oikeutta.

Vuonna 2025 Metso jatkoi rekrytointikäytäntöjensä kehittämistä vahvistamalla omaa rekrytointiosaamistaan.

Tavoitteena on tehdä rekrytoinnista proaktiivista, inklusiivista ja dataan perustuvaa. Lisäksi vahvistettiin

kyvykkyyksiä työmarkkinoiden ymmärtämiseen.

Metso on aktiivisesti vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa monien paikallisten ammattiyhdistysten ja

yritysneuvostojen kautta, mukaan lukien yhteistyö Eurooppalaisen yritysneuvoston kanssa. Näissä kokouksissa

keskustellaan ja/tai neuvotellaan ajankohtaisista liiketoiminta- ja henkilöstöasioista sekä työntekijöitä koskevista

muutoksista tai niiden ehdotuksista. Foorumi tarjoaa kanavan, jonka kautta työntekijöiden edustajat voivat

esittää ideoita, kysymyksiä ja huolenaiheita. Tyypillisesti paikallinen liiketoimintajohto on edustettuna, ja

Suomessa tämä tarkoittaa yleensä Metson johtoryhmän edustusta. Paikallisten henkilöstöhallinnon johtajien

vastuulla on varmistaa paikallinen ja alueellinen vuorovaikutus yritysneuvostojen kanssa.

3.1.5.2. Terveys ja turvallisuus

Metso on sitoutunut kuulemaan ja osallistamaan kaikkia työntekijöitä organisaation eri osa-alueilla ISO 45001

standardin mukaisesti. Metso korostaa toiminnassaan turvallisuusjohtamisen merkitystä ja henkilökohtaista

sitoutumista työturvallisuuteen. Työturvallisuusohjelmat toteutetaan kohderyhmäkohtaisilla materiaaleilla ja

’train-the-trainer’-koulutuksella, jotta varmistetaan koko organisaation osallistuminen. Turvallisuusohjelmat ovat

osa paikallisia menettelytapoja ja käytäntöjä, mukaan lukien raportointikäytännöt.

Sidosryhmien ja muiden asianosaisten konsultointi on ratkaisevassa asemassa Metson työterveyden ja

työturvallisuuden kehittämisessä. Työryhmät, joissa on edustajia eri toiminnoista ja organisaation osista,

keskittyvät tärkeisiin terveys- ja turvallisuuskysymyksiin ja edistävät Metson keskeisiä turvallisuusaloitteita.

Yhteistyö ja osallistuminen organisaation eri osien ja toimintojen välillä varmistetaan niin sisäisissä

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |90

turvallisuusfoorumeissa ja -komiteoissa kuin maailmanlaajuisessa turvallisuuden johtoryhmässä. Globaalin

turvallisuusjohtajan johtama turvallisuuden johtoryhmä vastaa operatiivisesti henkilöstön osallistamisesta.

Toimitusjohtaja sekä liiketoiminta- ja markkina-alueiden johtajat vastaavat henkilöstön sitoutumisen

seuraamisesta ja edistämisestä koko organisaatiossa. Lisäksi henkilöstön tyytyväisyyttä mittaavat kyselyt

sisältävät terveys- ja turvallisuuskysymyksiä.

Riskien havainnointi on tärkeä keino ennaltaehkäistä tapaturmia. Metsolla on koko yrityksen kattava pakollinen

koulutus riskien tunnistamisesta ja hallinnasta, jonka tavoitteena on vahvistaa riskihavaintojen merkitystä ja

parantaa niiden laatua. Koulutuksessa keskitytään kehittämään vaarojen tunnistamistaitoja ja tilanteiden

parempaan hahmottamista. Koulutus on saatavilla eLearning-muodossa toimistotyöntekijöille ja

lähikoulutuksena operatiivisille työntekijöille.

Turvallisuuskeskustelut ovat toinen tärkeä ennakoiva keino kehittää turvallisuutta. Ne tarjoavat kaikille

työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa ja rakentaa turvallisuuskulttuuria omassa tiimissään. Tämän työn tueksi

Metsolla on pakollinen turvallisuuskeskustelukoulutus, jossa keskitytään muun muassa turvallisuustietoisuuden

lisäämiseen sekä vaarallisten toimintatapojen, menettelyiden ja olosuhteiden tunnistamiseen sekä korjaamiseen

psykologisesti turvallisessa ympäristössä. Tavoitteena on johtaa esimerkillä ja tunnistaa omat käyttäytymistyylit

sekä ennakkoluulot. Vuonna 2025, koulutuksen tueksi jaettiin sisäisesti uutta tukimateriaalia, joka auttaa

käymään keskusteluja psykologisesta turvallisuudesta.

Vuonna 2025 kaikilla työntekijöillä ja esihenkilöillä oli tavoitteena suorittaa riskien havainnointiin ja

turvallisuuskeskusteluihin liittyvät koulutukset, elleivät he olleet jo suorittaneet niitä vuonna 2024. Lisäksi

työntekijöiden, joilla ei ole alaisia, odotettiin raportoivan vuoden aikana neljä riskihavaintoa tai

turvallisuuskeskustelua. Esihenkilöiden, joilla on alaisia, odotettiin raportoivan kahdeksan riskihavaintoa tai

turvallisuuskeskustelua vuoden aikana. Vuoden loppuun mennessä 93 % työntekijöistä ja esihenkilöistä olivat

suorittaneet koulutukset. Lisäksi 79 % oli saavuttanut turvallisuuskeskustelu- ja riskihavaintotavoitteensa.

3.1.6. Kielteisten vaikutusten korjaaminen ja palautekanavat omille työntekijöille

3.1.6.1. Ihmiset ja kulttuuri

Metson henkilöstöhallinnon liiketoiminta- ja hallintomalli perustuu kaksoisraportointiin, mikä tarkoittaa, että

raportointi tapahtuu sekä paikalliselle liiketoiminnalle että Metso-konsernille. Tämä malli mahdollistaa

paikallisten vaatimusten ja työlainsäädännön ymmärryksen, sekä varmistaa maailmanlaajuisen

vaatimustenmukaisuuden.

Metsolla on ulkoinen ilmoituskanava, jonka kautta työntekijät voivat luottamuksellisesti ilmoittaa kaikista

epäillyistä Metson toimintaperiaatteiden rikkomuksista, jotka voivat aiheuttaa suoraa tai epäsuoraa taloudellista

tai muuta vahinkoa Metsolle tai Metson työntekijöille. Ilmoituskanava on saatavilla sekä Metson ulkoisen

verkkosivuston että intranetin pääsivulla, ja ilmoituksen voi jättää useilla tavoilla, kuten verkkopohjaisen

raportoinnin, QR-koodin tai maakohtaisten puhelinnumeroiden kautta. Kanavan tunnettuutta lisätään

maailmanlaajuisilla ja paikallisilla viestintäkampanjoilla, ja se sisältyy Metson toimintaperiaatteet -koulutukseen.

Viestinnässä korostetaan erityisesti sitä, että kanavaa voidaan käyttää esimerkiksi petoksiin tai ihmisoikeuksiin,

kuten turvallisuuteen, työoloihin, häirintään ja syrjintään, liittyvissä kysymyksissä. Ilmoituskanavaa ja

toimintatapaa, jolla tapaukset tutkitaan ja korjataan, kuvataan tarkemmin kohdassa 4.1.6. Vastuullinen

liiketoiminta sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen sekä kohdassa 3.2.6. Prosessit

kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.

Viimeisen muutaman vuoden aikana ilmoitukset kanavalle ovat olleet talouteen ja henkilöstöhallintoon liittyviä.

Viime aikoina ilmoituskanavaa on käytetty yhä useammin myös muissa kuin taloudellisiin väärinkäytöksiin

liittyvissä asioissa, ja ilmoitetut tapaukset arvioidaan ja tutkitaan vastaavan prosessin mukaisesti.

Työtyytyväisyyskyselyssä Metso mittaa säännöllisesti työntekijöidensä luottamusta siihen, ettei heitä syrjitä

Metsossa. Kyselyssä työntekijät voivat myös jättää nimettömiä kommentteja ja kysymyksiä, joihin voidaan

vastata kyselytyökalun kautta.

3.1.6.2. Terveys ja turvallisuus

Metson toimintatavat ja prosessit antavat kaikille työntekijöille mahdollisuuden nostaa esiin turvallisuuspuutteita

ja osoittaa henkilökohtaista sitoutumistaan turvallisuuteen. Kaikki turvallisuuteen liittyvät havainnot ja tarpeet

raportoidaan globaaliin turvallisuusraportointijärjestelmään, mikä varmistaa läpinäkyvyyden ja jatkuvan

kehittämisen. Ennakoivia toimenpiteitä, kuten riskien havainnointia, odotetaan kaikilla organisaation tasoilla,

erityisesti työntekijöiltä, jotka kohtaavat eniten riskejä päivittäisessä työssään. Lisäksi kaikkien Metson

työntekijöiden odotetaan käyvän säännöllisesti turvallisuuskeskusteluja turvallisuuden edistämiseksi

myönteisellä tavalla.

Kaikilla työntekijöillä ja urakoitsijoilla on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä ja raportoida töistä, jotka vaarantavat

turvallisuuden. Turvallisuusraportointityökalu on käytettävissä sekä mobiilisovelluksena että työpöytäversiona.

Sen saatavuus tuotantotyöntekijöille varmistetaan QR-koodeilla ja tarjoamalla digitaalisilla raportointivälineillä.

Uusi mobiilisovellus mahdollistaa raportoinnin myös henkilökohtaisilla laitteilla. Työkalun käytettävyyttä ja

luotettavuutta koskevaa palautetta kerätään jatkuvasti ja sen tunnettuutta seurataan käyttäjämäärien avulla.

Raportoituja tapahtumia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Metso painottaa vaaratilanteiden

tutkintaprosessia ja korjaavia toimenpiteitä ja seuraa molempien toteutumisastetta. Ylin johto tarkastelee ja

arvioi kaikki vakavat tapaturmat varmistaakseen, että tutkimukset ja korjaavat toimet toteutetaan

asianmukaisesti. Turvallisuuden tasoa valvotaan myös sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |91

3.1.7. Ihmiset ja kulttuuri – toimet

Metson Ihmiset ja kulttuuri -agendassa on kolme painopistealuetta, jotka toimivat liiketoimintastrategian

keskeisinä mahdollistajina: asiakaskeskeinen kasvukulttuuri, sitoutuneet metsoniitit ja alan parhaat kyvykkyydet.

Näiden painopistealueiden avulla Metso rakentaa organisaatiota, joka on valmis tulevaisuuden haasteisiin,

jossa työntekijät oppivat ja kasvavat jatkuvasti ja jossa he haluavat pysyä, ja joka houkuttelee uusia osaajia

maailmanlaajuisesti. Metso arvostaa hyvää johtajuutta ja kehittää johtajia, jotka toimivat esimerkillisesti yhtiön

johtamisperiaatteiden mukaisesti ja tukevat sekä mahdollistavat henkilöstön ja liiketoiminnan kasvua ja

menestystä.

Vuonna 2025 toteutettiin seuraavia toimia:

• Neljä työtyytyväisyyskyselyä

• Maailmanlaajuinen henkilöstön osallistaminen uuden Metson strategian lanseerauksen yhteydessä

syyskuussa 2025. Tuhannet työntekijät osallistuivat lanseeraustilaisuuteen virtuaalisesti ja juhlivat paikallisissa

tapahtumissa yli 80 toimistolla ympäri maailmaa.

• Sarja maailmanlaajuisia virtuaalitapahtumia, webinaareja ja koulutuksia, jotka keskittyvät turvallisuuteen,

psykologiseen turvallisuuteen, hyvinvointiin, monimuotoisuuteen ja inklusiivisuuteen sekä kulttuurin

kehittämiseen

• Johtamisohjelmia kaikille Metson johtajille

• Rekrytointiprosessin kehittäminen nopeuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi

3.1.8. Terveys ja turvallisuus – toimet

Metso kehitti turvallisuussuoritustaan vuonna 2025 verrattuna edelliseen vuoteen. Turvallisuudelle asetettuja

kunnianhimoisia tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu, mutta suoritusta seurattiin tarkasti läpi vuoden ja

kehitettiin jatkuvan parantamisen periaatteilla. Turvallisuussuorituksen kehittäminen säilytettiin Metson pitkän

aikavälin tavoitteena. Vuodelle 2025 tunnistettiin neljä turvallisuuden painopistealuetta: turvallisuuskulttuuri,

parhaiden käytäntöjen jakaminen, urakoitsijoiden turvallisuus sekä turvallisuusdirektiivien puutteiden

analysointi. Vuoden turvallisuusteema, "Inhimillinen turvallisuus", lanseerattiin sisäisessä tapahtumassa, johon

osallistui yli 2 200 työntekijää. Lisäksi vuositeema jalkautettiin koko organisaatioon uusien

turvallisuuskeskustelujen tukimateriaalien avulla.

Uusi turvallisuuden toimintasuunnitelma vuosille 2026–2028 laadittiin yhteistyössä keskeisten sidosryhmien

kanssa. Suunnitelma linjattiin uuden 'We go beyond.' -strategian mukaiseksi. Suunnitelmaan sisältyy uusi

ennakoiva turvallisuusviesti, "Turvallisuus ensin", joka sisällytettiin myös yhdeksi Metson kulttuurin keskeisistä

elementeistä. Seuraavan kolmen vuoden turvallisuuden painopistealueisiin kuuluu hankkeita ja

kehitystoimenpiteitä, joiden tavoitteena on estää vakavia tapaturmia, oppia kokemuksista, kehittää

turvallisuusjohtamista tuotannon tehtävissä, parantaa urakoitsijoiden turvallisuutta, toteuttaa

laitekäyttövarmuuden arviointeja sekä varmistaa jatkuva vaatimustenmukaisuus.

Kuolemaan johtavien riskien estämiseen keskittyvä toimenpideohjelma on yksi Metson työterveys- ja

turvallisuustyön painopistealueista. Ohjelman tavoitteena on estää kuolemantapauksia ja vakavia tapaturmia

hallitsemalla kriittisiä riskejä yhdenmukaisella lähestymistavalla. Näitä riskejä pienennetään erilaisin keinoin,

kuten turvavarustein ja -työkaluin, työmenetelmin sekä jatkuvin koulutuksin ja johdon aktiivisella osallistumisella

turvallisuustyöhön. Lisäksi kuolemaan johtavien riskien estämiseen keskittyvä toimenpideohjelma sisältää

Metson sisäiset korkean tason turvallisuusdirektiivit, jotka määrittelevät yksityiskohtaiset terveys- ja

turvallisuusvaatimukset kaikille liiketoiminnoille. Vuonna 2025 jatkettiin työtä paikallisten toimintojen ja terveys-

ja turvallisuusdirektiivien vaatimusten välisten puutteiden tunnistamiseksi. Kaikille tunnistetuille puutteille

edellytetään toimenpiteitä, joilla varmistetaan direktiivienmukaisuus. Käynnissä oleva arviointiohjelma on

sisällytetty Metson auditointiohjelmaan, ja työ jatkuu vuonna 2026.

Metson tärkeitä turvallisuussääntöjä on ehdottomasti noudatettava kaikessa toiminnassa. Turvallisuussäännöissä

keskitytään kymmenen tunnistetun kriittisen operatiivisen riskin hallintaan. Kaikkien työntekijöiden ja

olennaisten urakoitsijoiden on suoritettava pakollinen tärkeiden turvallisuussääntöjen koulutus kolmen vuoden

välein.

Modus Operandi kuvaa Metson turvallista työskentelytapaa ja määrittää terveyden ja turvallisuuden keskeiset

odotetut käyttäytymistavat työntekijöiden, esihenkilöiden, johtajien ja koko yrityksen osalta. Kaikille

työntekijöille ja alihankkijoille järjestetään säännöllisesti Modus Operandi -koulutusta.

Metso varmistaa turvallisuudenhallintajärjestelmän toimivuuden ja jatkuvuuden vuosittaisilla sisäisillä

auditoinneilla, joita toteutetaan koko organisaatiossa. Vuonna 2025 toteutettiin yhteensä 41 sisäistä laatu-,

ympäristö-, terveys- ja turvallisuus -auditointia (2024: 50). Havainnot dokumentoitiin, analysoitiin ja korjaavat

toimenpiteet tunnistettiin. Havaintoja hallitaan globaalisti QEHS-raportointityökalussa. Metso seuraa

järjestelmällisesti keskeisiä riskejä ja toistuvia ongelmia johdon katselmuksen kautta.

Tärkeimmät turvallisuustoimet vuonna 2025:

• Turvallisuuden toimintasuunnitelma 2026–2028

• Uuden turvallisuusviestin, "Turvallisuus ensin", lanseeraus

• Vuoden turvallisuusteema: "Inhimillinen turvallisuus"

• Turvallisuusdirektiivien puuteanalyysi

• Riskien havainnointiin ja turvallisuuskeskusteluihin liittyvät koulutukset ja tavoitteet

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |92

3.1.9. Mittarit

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (sukupuoli)


	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Sukupuoli	2025	2024	2023
Miehet	14 318	13 410	13 867
Naiset	3 664	3 422	3 267
Muut ¹⁾	0	0	0
Ei ilmoitettu	0	0	0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	17 982	16 832	17 134

¹⁾Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

S1-6 – Jaottelu maittain


	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Maa	2025	2024	2023
Suomi	2 991	2 881	2 790
Intia	1 911	1 778	1 659
Chile	1 898	1 909	2 353
Brasilia	1 792	1 664	1 696
Kiina	1 268	1 113	1 058

Nämä viisi maata edustavat 55 % työntekijöistä.

Vastaava konsernitason henkilöstömäärä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.5. Henkilöstökulut ja

henkilöstömäärä.


		Raportointikausi
	Sukupuoli	2025	2024	2023
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Naiset	3 664	3 422	3 267
	Miehet	14 318	13 410	13 867
	Muut ¹⁾	0	0	0
	Ei ilmoitettu	0	0	0
	Yhteensä	17 982	16 832	17 134
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Naiset	3 235	3 058	2 923
	Miehet	12 786	12 238	12 417
	Muut ¹⁾	0	0	0
	Ei ilmoitettu	0	0	0
	Yhteensä	16 021	15 297	15 340
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Naiset	429	364	344
	Miehet	1 532	1 172	1 450
	Muut ¹⁾	0	0	0
	Ei ilmoitettu	0	0	0
	Yhteensä	1 961	1 536	1 794
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Naiset	0	0	63
	Miehet	5	7	137
	Muut ¹⁾	0	0	0
	Ei ilmoitettu	0	0	0
	Yhteensä	5	7	200
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Naiset	3 484	3 250	3 100
	Miehet	14 103	13 197	13 643
	Muut ¹⁾	0	0	0
	Ei ilmoitettu	0	0	0
	Yhteensä	17 587	16 447	16 743
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Naiset	180	172	104
	Miehet	215	206	87
	Muut ¹⁾	0	0	0
	Ei ilmoitettu	0	0	0
	Yhteensä	395	378	191

¹⁾Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.


Vaihtuvuus	2025	2024	2023
Lähtijät (henkilömäärä)	2 671	3 441	3 679
Työntekijöiden vaihtuvuus	15 %	20 %	21 %

Kaikkien lähtijöiden määrä, pois lukien yrityskaupat, jaettuna keskimääräisellä kuukausittaisella henkilöstömäärällä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |93

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet


	2025	2024	2023
Henkilöt, jotka eivät ole työntekijöitä	3 224	3 720	4 776

Omaan työvoimaan lasketaan mukaan ulkopuolinen työvoima, joka työskentelee Metson työnjohdon alaisena,

mutta jolla ei ole työsuhdetta Metson kanssa ja jonka palkkaa ei makseta Metson puolesta. Palveluntarjoajat,

jotka eivät työskentele Metson työnjohdon alaisena, eivät kuuluu omaan työvoimaan.

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelut ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu


	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus		Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue* (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0-19%		Aasia, Lähi-itä, Intia (0 %) Pohjois- ja Keski-Amerikka (14 %)
20-39%		Etelä-Amerikka (39 %)
40-59%	Muu ETA (57 %)
60-79%
80-100%	Suomi (96 %)	Aasian ja Tyynenmeren alue (84 %)	Suomi

*Euroopan talousalue (ETA)

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus kansainvälisesti: 97 %

Vuonna 2025 työehtosopimusneuvottelut kattoivat ETA-alueen työntekijöistä Suomessa 96 % ja muulta ETA-

alueelta 58 %. Muun kuin ETA-alueen työntekijöiden kattavuus oli 88 % Aasian ja Tyynenmeren alueella, 39 %

Etelä-Amerikassa, 13 % Pohjois- ja Keski-Amerikassa ja 1 % Aasian, Lähi-idän ja Intian alueella.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edustus oli Suomessa 80-100 %.

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit


Kategoria			2025	2024	2023
Yhtiön hallitus	Sukupuolen mukaan
	Nainen	Määrä ihmisiä	3	3	3
		% kokonaismäärästä	33 %	33 %	33 %
	Mies	Määrä ihmisiä	6	6	6
		% kokonaismäärästä	67 %	67 %	67 %
	Ikäryhmän mukaan
	<30	Määrä ihmisiä	0	0	0
		% kokonaismäärästä	0 %	0 %	0 %
	30-50	Määrä ihmisiä	1	1	1
		% kokonaismäärästä	11 %	11 %	11 %
	>50	Määrä ihmisiä	8	8	8
		% kokonaismäärästä	89 %	89 %	89 %
Johtoryhmä	Sukupuolen mukaan
	Nainen	Määrä ihmisiä	3	5	4
		% kokonaismäärästä	37 %	56 %	44 %
	Mies	Määrä ihmisiä	5	4	5
		% kokonaismäärästä	63 %	44 %	56 %
	Ikäryhmän mukaan
	<30	Määrä ihmisiä	0	0	0
		% kokonaismäärästä	0 %	0 %	0 %
	30-50	Määrä ihmisiä	5	4	4
		% kokonaismäärästä	63 %	44 %	44 %
	>50	Määrä ihmisiä	3	5	5
		% kokonaismäärästä	37 %	56 %	56 %
Työntekijät	Sukupuolen mukaan
	Nainen	Määrä ihmisiä	3 664	3 422	3 267
		% kokonaismäärästä	20 %	20 %	19 %
	Mies	Määrä ihmisiä	14 318	13 410	13 867
		% kokonaismäärästä	80 %	80 %	81 %
	Ikäryhmän mukaan
	<30	Määrä ihmisiä	2 715	2 527	2 685
		% kokonaismäärästä	15 %	15 %	16 %
	30-50	Määrä ihmisiä	11 640	10 930	10 738
		% kokonaismäärästä	65 %	65 %	63 %
	>50	Määrä ihmisiä	3 627	3 375	3 711
		% kokonaismäärästä	20 %	20 %	22 %

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |94

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Prosenttiosuus työntekijöistä, jotka osallistuvat säännöllisesti tavoite- ja kehityskeskusteluihin:


Kategoria		2025	2024	2023
Sukupuolen mukaan	Nainen	97 %	98 %	97 %
	Mies	97 %	96 %	98 %
	Muu ¹⁾	0	0	0
Työntekijäluokan mukaan	Toimihenkilö	96 %	95 %	97 %
	Keskijohto	98 %	99 %	99 %
	Ylin johto	97 %	100 %	98 %

¹⁾Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

Sisältää vain toimihenkilöt.

Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa työntekijää kohden


Kategoria		2025	2024	2023
Sukupuolen mukaan	Nainen	10,05	9,77	7,15
	Mies	12,47	10,46	9,89
	Muu ¹⁾	0	0	0
Työntekijäluokan mukaan	Työntekijä	7,15	4,95	4,81
	Toimihenkilö	13,67	12,73	11,55
	Keskijohto	13,59	12,01	11,97
	Ylin johto	19,27	7,97	9,56
Keskimääräiset koulutustunnit yhteensä		11,97	10,32	9,38

¹⁾Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

Luvut sisältävät globaalit pakolliset luokkahuonekoulutukset sekä verkkokoulutukset.

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit


	2025	2024	2023
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä kattaa (% työntekijöistä)	100 %	100 %	100 %
Sisäisesti auditoidun työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin kuuluu (% työntekijöistä)	100 %	100 %	100 %
Ulkopuolisen tahon auditoima tai sertifioima työterveyden ja - turvallisuuden hallintajärjestelmä kattaa (% työntekijöistä)	60 %	62 %*	54 %

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena.

Sisältää omat ja muut kuin Metson työntekijät.

S1-14 – Työperäiset vammat ja kuolemantapaukset

OMAT TYÖNTEKIJÄT


Kuolemantapaukset		2025	2024	2023
	Kuolemantapausten määrä	0	0	0


Kokonaistapaturmataajuus (TRIF)		2025	2024	2023
Alueen mukaan	Eurooppa	1,8	2,0*	2,2
	Pohjois- ja Keski-Amerikka	1,8	4,8	2,1
	Etelä-Amerikka	1,7	1,9	1,7
	Aasian ja Tyynenmeren alue	3,4	3,4	5,5
	Afrikka, Lähi-itä ja Intia	0,4	1,5	1,2
	Yhteensä	1,8	2,5*	2,3

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Kokonaistapaturmataajuus on noussut yhteensä noin 2 % vuodesta 2024.


Tapaturmien kokonaismäärä		2025	2024	2023
Alueen mukaan	Eurooppa	19	21*	23
	Pohjois- ja Keski-Amerikka	8	20	9
	Etelä-Amerikka	14	17	16
	Aasian ja Tyynenmeren alue	16	15	22
	Afrikka, Lähi-itä ja Intia	2	7	5
	Yhteensä	59	80*	75

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Tapaturmien kokonaismäärä on noussut yhteensä alle 2 % vuodesta 2024.

Omien ja muiden kuin Metson työntekijöiden kuolemantapausten kokonaismäärä oli 0. Omien ja muiden kuin

Metson työntekijöiden kokonaistapaturmataajuus (TRIF) oli 2,5. TRIF ja tapaturmien kokonaismäärä sisältävät

poissaoloon tai työkyvyn rajoittumiseen johtaneet sekä lääkinnällisiä toimenpiteitä vaatineet tapaturmat.

Omien ja muiden kuin Metson työntekijöiden tapaturmien kokonaismäärä oli 106.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |95


Menetettyjen päivien määrä		2025	2024	2023
Alueen mukaan	Eurooppa	245	323*	Ei saatavilla
	Pohjois- ja Keski-Amerikka	4	1 000	Ei saatavilla
	Etelä-Amerikka	438	677*	Ei saatavilla
	Aasian ja Tyynenmeren alue	2	31	Ei saatavilla
	Afrikka, Lähi-itä ja Intia	3	46	Ei saatavilla
	Yhteensä	692	2 077*	Ei saatavilla

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Menetettyjen päivien määrä on noussut yhteensä alle 3 % vuodesta 2024.

Menetettyjen päivien määrä kuvaa tapaturmien aiheuttamien menetettyjen kalenteripäivien kokonaismäärää,

kun tapaturma on johtanut vähintään yhden työpäivän poissaoloon.

MUUT KUIN METSON TYÖNTEKIJÄT - URAKOITSIJAT JA VALVOTUT TYÖNTEKIJÄT


Kuolemantapaukset		2025	2024	2023
	Kuolemantapausten määrä	0	0	0

Kuolemantapaukset sisältää arvoketjun työntekijät, jotka työskentelevät Metson toimipaikoissa.


Kokonaistapaturmataajuus (TRIF)		2025	2024	2023
Alueen mukaan	Eurooppa	6,9	4,0*	7,6
	Pohjois- ja Keski-Amerikka	6,7	6,2*	12,9
	Etelä-Amerikka	6,0	5,7*	5,8
	Aasian ja Tyynenmeren alue	14,9	1,7*	13,6*
	Afrikka, Lähi-itä ja Intia	2,2	2,1*	3,6*
	Yhteensä	4,7	3,3*	5,4*

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Kokonaistapaturmataajuus on laskenut yhteensä noin 17 % vuodesta 2024 ja

noussut noin 2 % vuodesta 2023.


Tapaturmien kokonaismäärä		2025	2024	2023
Alueen mukaan	Eurooppa	11	5	12
	Pohjois- ja Keski-Amerikka	1	1	2
	Etelä-Amerikka	16	12	9
	Aasian ja Tyynenmeren alue	8	1	6
	Afrikka, Lähi-itä ja Intia	11	10*	17*
	Yhteensä	47	29*	46*

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Tapaturmien kokonaismäärä on noussut yhteensä noin 4 % vuodesta 2024 ja noin 2

% vuodesta 2023.

Kokonaistapaturmataajuus (TRIF) ja tapaturmien kokonaismäärä sisältävät poissaoloon tai työkyvyn

rajoittumiseen johtaneet sekä lääkinnällisiä toimenpiteitä vaatineet tapaturmat.


Menetettyjen päivien määrä		2025	2024	2023
Alueen mukaan	Eurooppa	155	310*	Ei saatavilla
	Pohjois- ja Keski-Amerikka	0	21	Ei saatavilla
	Etelä-Amerikka	273	119	Ei saatavilla
	Aasian ja Tyynenmeren alue	2	0	Ei saatavilla
	Afrikka, Lähi-itä ja Intia	11	377	Ei saatavilla
	Yhteensä	441	827*	Ei saatavilla

* Luku oikaistu sisäisen validoinnin seurauksena. Menetettyjen päivien määrä on noussut yhteensä noin 51 % vuodesta 2024.

Menetettyjen päivien määrä kuvaa tapaturmien aiheuttamien menetettyjen kalenteripäivien kokonaismäärää,

kun tapaturma on johtanut vähintään yhden työpäivän poissaoloon.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |96

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit


	2025		2024
Maa	Perhevapaaseen oikeutettujen työntekijöiden prosenttiosuus	Perhevapaan ottaneiden työntekijöiden prosenttiosuus	Perhevapaaseen oikeutettujen työntekijöiden prosenttiosuus	Perhevapaan ottaneiden työntekijöiden prosenttiosuus
Suomi	100 %	7 %	100 %	7 %
Intia	100 %	4 %	100 %	4 %
Chile	100 %	5 %	100 %	3 %
Brasilia	100 %	5 %	100 %	4 %
Kiina	100 %	4 %	100 %	1 %
Yhdysvallat	100 %	13 %	100 %	6 %
Australia	95 %	37 %	96 %	31 %
Peru	100 %	3 %	100 %	5 %
Meksiko	100 %	6 %	100 %	2 %
Ruotsi	100 %	20 %	100 %	16 %
Kanada	100 %	5 %	100 %	3 %
Etelä-Afrikka	100 %	14 %	100 %	3 %
Yhdistynyt kuningaskunta	100 %	0 %	100 %	3 %
Liettua	100 %	66 %	100 %	71 %
Saksa	100 %	3 %	100 %	2 %
Ranska	100 %	22 %	100 %	23 %
Indonesia	100 %	6 %	100 %	3 %
Kazakstan	100 %	2 %	100 %	3 %
Saudi-Arabia	100 %	3 %	100 %	5 %
Ghana	100 %	18 %	100 %	2 %
Turkki	100 %	29 %	100 %	15 %
Puola	100 %	26 %	100 %	3 %
Romania	100 %	0 %	-	-
Norja	100 %	2 %	100 %	2 %
Tšekki	100 %	0 %	100 %	7 %
Itävalta	100 %	5 %	100 %	3 %
Arabiemiraatit	100 %	0 %	100 %	10 %
Sveitsi	100 %	0 %	-	-
Espanja	100 %	8 %	100 %	0 %
Sambia	100 %	9 %	-	-

Romania, Sambia ja Sveitsi eivät olleet raportoinnissa mukana vuonna 2023 pienen henkilöstömäärän (<20)

takia.

Perhevapaat on raportoitu maista, joissa henkilöstö oli vähintään 20 vuoden 2025 lopussa. Data on kerätty

paikalliselta henkilöstöhallinnolta.

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)


	2025				2024
	Työntekijät	Toimihenkilöt	Keskijohto	Ylin johto	Työntekijät	Toimihenkilöt	Keskijohto	Ylin johto
Suomi	0,96	0,93	1,00	0,95	0,95	0,97	0,95	1,01
Brasilia	0,78	0,63	0,94		1,19	0,95	0,71
Kiina	1,04	0,74	0,97		0,81	1	0,78
Chile	0,82	0,64	0,89		0,77	0,92	0,69
Intia		0,91	1,16			0,92	0,92

Suhdelukua ei ole annettu mikäli ryhmän edustajien määrä on pieni.

Sukupuolten väliset palkkaerot työntekijäryhmittäin Metson viidessä suurimmassa maassa. Suomi, Intia, Chile,

Brasilia ja Kiina ovat Metson viisi suurinta maata henkilöstömäärällä mitattuna. Niiden henkilöstö muodostaa

55 % koko Metson henkilöstöstä (2024: 56 %). Luvut kuvaavat oikaisemattomia palkkaeroja koko henkilöstön

tasolla ilman rooliin tai muihin tekijöihin liittyviä tarkennuksia. Arvo yli 1 tarkoittaa, että naiset saavat enemmän

palkkaa kuin miehet.


	2025	2024	2023
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku	24,4	35,3	Ei saatavilla

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaispalkan suhde kaikkien työntekijöiden keskimääräiseen

vuotuiseen kokonaispalkkaan. Kokonaisansio sisältää vuosipalkan sekä tulos- ja kertapalkkiot.

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Vuonna 2025 raportoitiin ulkoisesti 1 syrjintätapaus (2024: 0). Metson ilmoituskanavan kautta raportoitiin 25

(2024: 27) syrjintään ja häirintään liittyvää tapausta vuonna 2025. Näihin raportoituihin tapauksiin liittyvien

aineellisten sakkojen, sakkojen ja vahingonkorvausten kokonaismäärä oli 71 488 euroa (2024: 0). Ks.

Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.3 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset. Vuonna 2025 ei tapahtunut vakavia

ihmisoikeusloukkauksia liittyen Metson omaan henkilöstöön.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |97

3.1.10. Raportoinnin periaatteet

3.1.10.1. Metson ihmiset ja kulttuuri

Metson henkilöstö- ja kulttuuridata on kerätty globaaleista järjestelmistä, joita käytetään kaikissa Metson

yhtiöissä, tai paikalliselta henkilöstöhallinnolta, jos erikseen mainittu.

Työntekijöiden ja ulkopuolisten työntekijöiden tiedot saadaan globaalista PeoplePoint-nimisestä HR-

pääjärjestelmästä, johon Metso tallentaa tiedot kaikista työntekijöistä ja ulkopuolisista työtekijöistä. Data

kerätään vuoden viimeiseltä päivältä 31.12.2025 ja määrät raportoidaan henkilöstömääränä.

Koulutusdata kerätään globaalista LearningPoint-järjestelmästä, johon tallennetaan ja jossa hallinnoidaan tiedot

maailmanlaajuisesti pakollisista koulutuksista. Koulutustiedot yhdistetään työntekijän taustatietoihin, jotka

saadaan globaalista HR-pääjärjestelmästä. Raporttiin sisältyvät koulutustiedot kattavat koko vuoden

(1.1.– 31.12.2025).

Työntekijöiden sitoutumista mittaava data (eNPS) sekä inkluusiodata saadaan henkilöstökyselytyökalu

Peakonista. Henkilöstökyselyt toteutetaan ja käydään sisäisesti läpi useita kertoja vuodessa. Tässä raportissa

julkaistut tulokset perustuvat marraskuun kyselyyn, joka on vuoden viimeinen ja kaikille Metson työntekijöille

tarkoitettu kysely.

Teollisuuden vertailuarvo määritellään standardiksi, jonka avulla on mahdollista arvioida työntekijöiden

sitoutumista ja palautemittareita verrattuna saman alan yrityksiin. Tämä vertailuprosessi hyödyntää laajaa

tietoaineistoa, joka perustuu yli puoleen miljoonaan datapisteeseen, tarjoten näkemyksiä siitä, miten Metson

suorituskyky vertautuu sen kilpailijoihin.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset kerätään paikalliselta henkilöstöhallinnolta. Valitusten

määrä kerätään Metson ilmoituskanavan kautta.

3.1.10.2. Työterveys ja -turvallisuus

Metson globaali turvallisuusraportointityökalu vaihdettiin vuonna 2025 uuteen, Metsolla yleisesti käytössä

olevaan työkaluun. Työkalua käytetään turvallisuusdatan keräämiseen ja turvallisuustason seurantaan, jotta

yhteiset terveys- ja turvallisuustavoitteet saavutetaan kaikissa Metson toiminnoissa. Turvallisuuden

hallintajärjestelmä ja raportoidut indikaattorit kattavat sekä Metson omat työntekijät että ne työntekijät, jotka

eivät ole Metson työntekijöitä, mutta joiden työ tai työpaikka on Metson hallinnassa.

Metso käyttää terveys- ja turvallisuusjärjestelmää, joka täyttää paikallisen lainsäädännön vaatimukset ja tukee

yhtenäistä johtamistapaa, joka on linjassa kansainvälisten standardien, kuten ISO 45001:n ja ISO 9001:n kanssa.

Järjestelmä ja raportoidut mittarit kattavat sekä yhtiön omat työntekijät että yhtiön ulkopuoliset työntekijät,

jotka työskentelevät Metson toimipaikoilla tai asiakaskohteissa.

Kaikki työhön liittyvät tapaturmat raportoidaan turvallisuusraportointijärjestelmään. Jokainen tapaturma

tutkitaan, havainnot dokumentoidaan ja hallitaan järjestelmässä. Loukkaantumisiin liittyvät tapaukset käsitellään

johdon kanssa, ja tutkinnan yhteydessä määritellään asianmukaiset korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet.

Kaikki raportoidut loukkaantumiset luokitellaan joko poissaoloon johtaviksi tapaturmiksi, työkykyä rajoittaviksi

tai lääketieteellistä hoitoa vaativiksi, ja ne sisällytetään tilastoitaviin tapaturmiin. Myös ensiapua vaatineet

loukkaantumiset kirjataan. Kuolemantapaukset luokitellaan erikseen.

Jos kuukausittaisia ulkoisia työtunteja ei ole ilmoitettu viimeisten kolmen kuukauden ajalta vuonna 2025, ne

arvioidaan viimeisten 14 kuukauden keskiarvona, kunhan työtunteja on saatavilla vähintään kolmelta viimeisestä

kuudesta kuukaudesta (muussa tapauksessa niitä ei arvioida ja ne pysyvät 0:na). Aikaisempien kuukausien ja

vuosien ulkoisia työtunteja ei ole arvioitu, vaan käytetään todellisia raportoituja työtunteja. Tuntimäärää

käytetään vain tunnuslukujen laskentaan, eikä sitä julkaista. Raportoinnissa julkaistaan vain tunnusluvut

tarkkuuden varmistamiseksi. Yhtiön ulkopuolisten työntekijöiden tuntimääriä ei raportoida, koska tiedot ovat

liiketoiminnan kannalta arkaluonteisia ja tuovat vain vähän lisäarvoa tapaturmataajuuden arviointiin.

Muut kuin Metson työntekijät sisältävät valvotut työntekijät, urakoitsijat sekä arvoketjun työntekijät.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |98

3.2. S2 Arvoketjun työntekijät – Vastuullinen toimitusketju

Metson arvoketjun työntekijät, joihin Metson toiminta voi vaikuttaa, ovat työntekijöitä arvoketjun alku- ja

loppupäässä. Arvoketjun alkupään työntekijöitä ovat esimerkiksi suorat toimittajat, logistiikan palveluntarjoajat

ja välilliset palveluntarjoajat. Arvoketjun loppupään työntekijät ovat asiakkaiden työntekijöitä asiakkaiden

toimipaikoissa sekä jakelijoita ja logistiikan palveluntarjoajia, jotka vastaavat tuotteiden kuljettamisesta Metson

yksiköistä asiakkaille ja toimittajilta asiakkaille.

Arvoketjun työntekijöissä on sekä tuotantotyöntekijöitä että toimihenkilöitä. Yleisin arvoketjun työntekijätyyppi

on teknikko, joka työskentelee Metson alihankkijan tuotannossa. Toimihenkilöt ovat esimerkiksi projektipäälliköt

ja insinöörit. Vuonna 2025 Metson hankintamenot olivat noin 3,6 miljardia euroa (2024: 3,3 miljardia euroa), ja

yhtiö teki yhteistyötä noin 17 000 toimittajan kanssa 82 maassa (2024: yli 18 000 ja 98).

Metson arvoketjun haavoittuvimmassa asemassa olevat työntekijät ovat niitä, jotka eivät ole suoraan Metson

palveluksessa, eli tietyissä maissa työskenteleviä sopimustyöntekijöitä. Heillä voi olla riski sopimuksen äkillisestä

irtisanomisesta ja rajalliset mahdollisuudet tuoda esiin huolenaiheitaan, koska he pelkäävät sopimusten

uusimatta jättämistä.

Metson vastuullisen toimitusketjutyön prioriteetteja ovat terveyden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisten

työsuhdekäytäntöjen noudattaminen Metson toimitusketjussa, jatkuva toimittajien due diligence -arviointi ja

riskien tunnistaminen sekä toimittajien ilmastonmuutostoimet. Vuonna 2025, tärkeimmät keinot toimitusketjun

kestävyyden parantamiseksi keskittyivät luotettavampien tietojen hankkimiseen useimmista keskeisistä

toimittajista sekä sisäisen raportoinnin tehostamiseen toimitusketjun kehittyneempää analysointia varten.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |99

3.2.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Aikajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
TERVEYS JA TURVALLISUUS
Kun otetaan huomioon toimialan luonne, asiakastyömailla työskentelyyn liittyy useita terveys- ja turvallisuusriskejä, joille työntekijät altistuvat. Monissa maissa, joissa Metsolla on alihankkijoita, työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön toimeenpano on heikkoa, turvattomat olosuhteet ovat yleisiä ja tapaturmia sattuu paljon. Erityisesti toimitusketjun alkupäässä terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä toteutetaan usein puutteellisesti, ja yleisiä ovat myös turvattomat olosuhteet, henkilökohtaisten suoja- ja turvavarusteiden puute, vähäinen tietämys, rajallinen koulutus ja huono hygienia. Riittämättömät terveys- ja turvallisuusvaatimukset tai niiden täytäntöönpano voivat vaikuttaa kielteisesti toimittajien ja asiakkaiden työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä lisätä onnettomuuksia. Metson työturvallisuusvaatimukset ja -käytännöt voivat vaikuttaa myönteisesti toimittajien työntekijöiden terveyteen ja työympäristöön.	Tosiasiallinen (-) Mahdollinen (+)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Toimittajien toimintaperiaatteet sisältävät terveyttä ja työturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Toimittajien odotetaan tarjoavan turvallisen ja terveellisen työympäristön ja toteuttavan kaikki kohtuulliset toimenpiteet tapaturmien, turvallisuuspoikkeamien ja terveysriskien ehkäisemiseksi. • Toimittajien kestävän kehityksen tarkastukset • Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden hallintaprosessi varmistaa, että Metson suunnittelemat ja maailmanlaajuisesti toimittamat tuotteet täyttävät luotettavasti kaikki soveltuvat turvallisuusvaatimukset tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. • Metson laatupolitiikka • Compliance-koulutukset toimittajille sisältäen Metson ihmisoikeussitoumukset ja työterveyden ja -turvallisuuden osana näitä sitoumuksia
TYÖOLOT: TYÖAIKA, RIITTÄVÄ PALKKA, TYÖLLISYYSTURVA, TYÖ- JA YKSITYISELÄMÄN TASAPAINO, SYRJINTÄ JA HÄIRINTÄ, PAKKOTYÖ, YHDISTYMISVAPAUS JA TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT
Työhön liittyvien oikeuksien loukkaaminen Metson toimitusketjussa voi aiheuttaa haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia ja eriarvoisuutta. Joissakin tapauksissa Metso voi tietämättään tukea toimintoja, jotka eivät ole linjassa Metson arvojen, periaatteiden ja toimittajien toimintaperiaatteiden kanssa, jolloin toimittajien työntekijöiden työolot, työtyytyväisyys ja sitoutuminen Metsoon voivat heikentyä. Metson toimittajilleen asettamat vaatimukset ja käytössä olevat valvontamekanismit voivat vaikuttaa myönteisesti toimittajien työntekijöiden työoloihin.	Mahdollinen (-) Mahdollinen (+)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metson toimittajien toimintaperiaatteet sisältävät oikeudenmukaisia työelämän käytäntöjä koskevia vaatimuksia. • Toimittajien toimintaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan esimerkiksi toimittajien kestävän kehityksen tarkastuksilla ja -arvioinneilla. • Ihmisoikeuspolitiikka määrittää Metson sitoutumisen ihmisoikeuksiin. • Toimittajien perehdytysprosessi, johon sisältyy erilaisia sisäisiä valvontatoimia; toimittajien on esimerkiksi allekirjoitettava toimittajien toimintaperiaatteet • Anonyymi ilmoituskanava • Compliance-koulutukset toimittajille sisältäen Metson ihmisoikeussitoumukset
Metson toimitusketju ulottuu moniin matalan tulotason maihin. Hankintojen laajentaminen matalan tulotason maihin kustannustehokkuuden parantamiseksi voi lisätä riskiä siitä, että palkat eivät ole riittäviä. Toimitusketjun työntekijät voivat joutua tekemään pitkiä työvuoroja tuotantovaatimusten täyttämiseksi, ja syrjäisillä paikkakunnilla työskentelevät työntekijät voivat olla alttiimpia hyväksikäytölle, kuten pitkille työpäiville ilman riittävää lepoaikaa, koska heihin kohdistuu vähemmän tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä. Metso ostaa komponentteja toimittajilta joistakin maista, joissa on olemassa pakkotyön riski. Luonnonkumin hankintaan liittyy myös lapsityövoiman käytön riski tietyissä Kaakkois-Aasian maissa.	Mahdollinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |100

3.2.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa. Olennaisuusarviointia käsitellään kohdassa 1. Yleiset tiedot.

3.2.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa


Kestävyysaihe	Tavoite vuodelle 2025	Pitkän aikavälin tavoite	2025	2024	Edistyminen
Vastuullinen toimitusketju	146 toimittajien kestävän kehityksen auditia vuodessa korkeamman riskin alueilla	Jatkuva parantaminen ja yhdenmukaisuus vastuullisen hankinnan aloitteiden kanssa	185	179	Yli tavoitteen
Korjaavien toimenpiteiden sulkemisprosentti perustuu toimittajien kestävän kehityksen auditointeihin	70 %	Kaikkien toimittajien kestävän kehityksen tarkastuksissa havaittujen korjaavien toimien toteutuminen	62 %	61 %	Alle tavoitteen

Aiemmin raportoitua tunnuslukua "% hankintakuluista liittyy toimittajiin, jotka ovat allekirjoittaneet toimittajien

toimintaperiaatteet" ei ole sisällytetty vuoden 2025 raportointiin. Metso tarkistaa lähestymistapaansa

toimittajien vastuullisuuteen vuonna 2026 ja valitsee sopivimmat tunnusluvut toimittajien vastuullisuuden

mittaamiseksi jatkossa.

Tavoitteita asetettaessa kuultiin sisäisiä sidosryhmiä, asiakkaita ja sijoittajia. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja

niiden toteutumista seurataan sisäisesti neljännesvuosittain. Jos ongelmia ilmenee, ne voidaan tarvittaessa

viedä hankinnan johtoryhmän ja kestävän kehityksen ohjausryhmän käsiteltäväksi.

3.2.4. Politiikat

Metso on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita.

Metso on sitoutunut myös YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien

yleismaailmalliseen julistukseen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia

koskevaan julistukseen. Nämä sitoumukset sisältyvät Metson toimintaperiaatteisiin ja toimittajien

toimintaperiaatteisiin sekä ihmisoikeus-, HR-, laatu- ja EHS-politiikkoihin. Lisäksi Metson moderni orjuus -

raportissa kuvataan toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä, joilla lievennetään moderniin orjuuteen ja

ihmiskauppaan liittyviä riskejä sekä Metson omassa toiminnassa että toimitusketjussa. Lisäksi Metso tukee ja

noudattaa OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. Metso ei hyväksy minkäänlaista pakkotyötä,

lapsityövoiman käyttöä, orjuutta tai ihmiskauppaa, laittomia työehtoja, turvattomia työoloja tai laittomia

ympäristövaikutuksia omassa toiminnassaan. Tämä koskee myös fuusioihin, yritysostoihin ja -myynteihin liittyviä

investointipäätöksiä. Metso ei myöskään hyväksy tällaista toimintaa toimitusketjussaan.

Asiakasteollisuuksiensa syklisen luonteen vuoksi Metso ulkoistaa suuren osan valmistustoiminnastaan. Metso

edellyttää toimittajiltaan toimittajien toimintaperiaatteiden noudattamista. Ne perustuvat Metson omiin

toimintaperiaatteisiin ja kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin ja ovat linjassa Metson ihmisoikeuspolitiikan

kanssa. Metson toimittajien toimintaperiaatteiden noudattamatta jättäminen käsitellään toimittajan kanssa, jotta

voidaan sopia parannuksista ja mukautumisesta odotettuihin sitoumuksiin. Raportointikaudella ei raportoitu (0)

tapauksia (2024: 0 ), joissa arvoketjun alkupään ja loppupään työntekijät eivät ole noudattaneet YK:n

yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -

oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita.

Metson hallitus hyväksyi vuonna 2023 ihmisoikeuspolitiikan, joka määrittää yhtiön sitoutumisen ihmisoikeuksiin.

Metso on sitoutunut tarkistamaan säännöllisesti sekä due diligence -käytäntönsä että ihmisoikeuspolitiikkansa

ja -toimintatapansa. Metso edellyttää myös, että liikekumppanit, myös toimittajat, ja muut sidosryhmät

noudattavat samankaltaisia periaatteita. Metson käytössä on menettelytavat, joilla voidaan raportoida

epäillyistä väärinkäytöksistä tai sääntöjen rikkomisesta, kuten anonyymi ilmoituskanava, joka on työntekijöiden

ja ulkopuolisten osapuolten käytettävissä. Tutkinnan tulosten perusteella toteutetaan asianmukaiset

parannustoimenpiteet ja viimeisenä keinona Metso voi purkaa toimittajasopimuksen.

3.2.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun

työntekijöiden kanssa

Ihmisoikeuksiin liittyviä aiheita, kuten terveyttä, turvallisuutta ja työntekijöiden oikeuksia, tarkastellaan

säännöllisesti Metson omassa toiminnassa ja riskiperusteisesti toimitusketjussa. Ihmisoikeuksien ja

työntekijöiden oikeuksien toteutuminen sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt, lakien ja

säännösten noudattaminen ja lahjonnan torjunta varmistetaan kolmansien osapuolien tekemillä toimittajien

kestävän kehityksen tarkastuksilla, toimittajien itsearvioinneilla ja Metson sisäisillä toimittajien kestävän

kehityksen tarkastuksilla. Keskeiset toimittajavaatimukset sisältyvät sopimusvelvoitteisiin ja sopimusrikkomuksen

seurauksia voivat olla esimerkiksi sovittujen parannusten toimintasuunnitelman seuranta sekä toimittajasuhteen

mahdollinen päättäminen, jos sovittuja parannuksia ei toteuteta tyydyttävästi.

Liiketoiminta-alueiden johtajat ovat vastuussa siitä, että poikkeamat ja havainnot huomioidaan päätöksenteossa

ja että toimittajien kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä. Metso seuraa toimittajien sitoutumista

kestävyysaiheisiin mittareilla, joihin liittyy vuosittaisia tavoitteita ja kuukausittaista seurantaa, kuten auditointien

ja korjaavien toimenpiteiden määrä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |101

Riskikartoitus auttaa keskittymään toimittajiin, joilla on suurin todennäköisyys kestävyysriskeille. Arviointi

perustuu maakohtaiseen analyysiin seuraavilla osa-alueilla:

• lapsityövoima

• pakkotyö tai tahdonvastainen työ

• syrjintä työpaikalla

• oikeusturva

• korruptioriski

• omistusoikeuksien kunnioittaminen

• yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut -indeksi

• terveys- ja turvallisuusriskit sekä ympäristöä koskeva sääntelykehys

Hyväksyttyjä toimittajia ja muita yhteistyökumppaneita seurataan ja valvotaan jatkuvasti

vaatimustenmukaisuuden ja kielteisen julkisuuden suhteen, esimerkiksi ympäristö- tai työelämän oikeuksien

rikkomiseen liittyvien täytäntöönpanotoimien tai pakotteiden varalta kolmannen osapuolen seulontatyökalun

avulla. Jos seulonnassa ilmenee ongelmia, toimittajien kanssa sovitaan korjaavista toimista ja niiden

toteutumista seurataan. Merkittävät puutteet, joita ei voida korjata, voivat johtaa siihen, ettei toimittajaa oteta

huomioon hankinnoissa.

Uusien toimittajien arviointi riskimaissa tehdään Metson kestävyyskriteerien perusteella osana Metson jatkuvia

hankintaprosesseja. Arvioinneissa käydään läpi kaikki uudet suorat toimittajat. Tarve ulkoisille tai sisäisille

tarkastuksille tai muille lisätoimille määritetään näiden arviointien pohjalta. Metson hankintatiimit ja

ulkopuolinen tarkastaja tekevät toimittajien kestävän kehityksen tarkastuksia korkean riskin maissa. Vuonna

2025 tehtiin 185 toimittajien kestävän kehityksen tarkastusta, joihin kaikkiin sisältyi ihmisoikeuskysymyksiä.

Auditointiprosessin aikana voidaan toimittajan henkilöstöä haastatella suoraan, ja toimittajien odotetaan

korjaavan havaitut vaatimustenmukaisuuden puutteet viipymättä. Auditoinnin jälkeen toimittajat saavat

auditointitulokset, ja Metso seuraa suunniteltujen korjaavien toimenpiteiden toteuttamista sovitun aikataulun

mukaisesti ja voi tehdä uusintatarkastuksia myöhemmin.

Metso tukee toimittajien kestävyystoimia ja lisää tietoisuutta kouluttamalla ja neuvomalla toimittajiaan

kestävyysaiheissa. Toimittajille tarjotaan useita verkkokoulutuksia kestävyyteen liittyvistä odotuksista, kuten

ihmisoikeuksista, turvallisuudesta, Science Based Target (SBT) -menetelmästä ja CO2-päästöjen vähentämisestä

toimitusketjussa.

Metson yleisiin hankintaehtoihin sisältyy erityisiä vaatimustenmukaisuuden vaatimuksia, mukaan lukien

moderniin orjuuteen liittyvät vaatimukset. Jos toimittaja rikkoo näitä vaatimuksia, Metsolla on oikeus irtisanoa

sopimussuhde välittömästi. Sitoutuminen Metson toimittajien toimintaperiaatteisiin on osa toimittajien

hyväksyntäprosessia.

Metso käy aktiivista vuoropuhelua monien asiakkaidensa kanssa, tukeakseen heitä kestävyystavoitteiden

saavuttamisessa ja ehdottaakseen parannuksia prosesseihin. Lisäksi Metso osallistuu yhteisrahoitteisiin

hankkeisiin asiakkaiden kanssa ja pyrkii kehittämään yhteisymmärrystä toimittajien kanssa innovaatioista,

kustannustehokkuudesta, terveydestä ja turvallisuudesta, laadusta ja kestävyydestä, jotta ulkoistamiseen liittyviä

riskejä voidaan hallita tehokkaasti.

3.2.6. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun

työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Toimittajien kestävän kehityksen sisäiset ja kolmannen osapuolen suorittamat tarkastukset, korjaavat toimet,

ulkoinen ilmoituskanava ja tapaustutkinta ovat Metson ensisijaisia keinoja estää, lieventää ja korjata arvoketjun

työntekijöihin kohdistuvia olennaisia haitallisia vaikutuksia. Metso on tunnistanut, että nykyinen lähestymistapa

vastaa pääosin vaatimustenmukaisuuden tasoa, ja sen tehokkuutta arvioidaan seuraavan 2–3 vuoden aikana.

Metson työntekijät tai mikä tahansa ulkopuolinen taho voi luottamuksellisesti ilmoittaa epäillyistä taloudellisista

tai muista väärinkäytöksistä, myös ympäristöön, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyvistä väärinkäytöksistä,

riippumattoman kolmannen osapuolen ylläpitämän anonyymin Whistleblower-ilmoituskanavan kautta.

Mahdollisissa väärinkäytöstapauksissa Metso kannustaa toimittajiaan ilmoittamaan asiasta Metson

yhteyshenkilölle tai käyttämään ulkoista ilmoituskanavaa. Metson toimittajien toimintaperiaatteet edellyttävät

myös, että toimittajat tarjoavat työntekijöilleen pääsyn suojattuun mekanismiin, jonka kautta he voivat ilmoittaa

Metson toimittajien toimintaperiaatteissa esitettyjen periaatteiden mahdollisista rikkomuksista.

Metson Compliance and Risk -toiminto päättää, miten mahdolliset väärinkäytökset tutkitaan, ja raportoi niistä

hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Tehokkaan tutkinnan ja korjaamisen varmistamiseksi roolit ja vastuut

on määritetty Metson sisäisessä ohjeessa. Metso on sitoutunut toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä ja

asianmukaisia parannustoimia, joilla estetään tapausten toistuminen. Vastuullinen johto toteuttaa korjaavat

toimenpiteet henkilöstöhallinnon tuella, jos väärinkäytöksestä tai noudattamatta jättämisestä seuraa

työsuhteeseen liittyviä toimia. Lisäksi Compliance and Risk -toiminto valvoo korjaavien toimenpiteiden

toteuttamista. Vuonna 2025 Metson toimitusketjussa ei raportoitu yhtään (0) vakavaa ihmisoikeusongelmaa tai

-tapausta (2024: 0).

Tällä hetkellä Metso ei arvioi säännöllisesti prosessien tehokkuutta negatiivisten vaikutusten korjaamisessa

arvoketjussa. Tulevina vuosina tavoitteena on lisätä asteittain ymmärrystä Metson toimittajakantaa koskevista

ulkoisesti saatavilla olevista ESG-tietolähteistä. Aluksi keskitytään keskeisten ja suorien toimittajien

tietopuutteiden täyttämiseen riskiperusteisesti. Saatavilla olevien tietojen perusteella kehitetään tehokkaampi

prosessi ja korjaava lähestymistapa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |102

3.2.7. Huolellisuusvelvoite osana Metson hankintaprosessia

Metso tekee tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa, varmistaakseen kestävän kehityksen periaatteiden

toteutumisen ja vastuullisen hankintaketjun. Metso painottaa turvallisuutta, laatua ja vaatimustenmukaisuutta

koko toimitusketjussa. Tavoitteena on lieventää riskejä, vahvistaa kestävyyttä ja luoda pitkäaikaista arvoa.

Metsolla jokainen hankintaorganisaatio räätälöi strategiansa liiketoiminta-alueen tarpeiden mukaan, mutta

pysyy linjassa yhtiön kestävän kehityksen ja operatiivisten tavoitteiden kanssa. Johdonmukaisuuden ja

kestävyyden varmistamiseksi kaikki hankintatoimet perustuvat globaaleihin toimittajien toimintaperiaatteisiin

(Supplier Code of Conduct), standardoituihin sopimusmalleihin ja ehtoihin sekä Metson hankintapolitiikkaan.

Nämä yhteiset periaatteet muodostavat vahvan perustan sekä pitkäaikaiselle toimittajastrategialle että

päivittäisille ostopäätöksille.

Metson vastuullinen hankintamalli

Osana Metson toimittajien perehdytysprosessia kerätään yksityiskohtaista tietoa standardoitujen

kyselylomakkeiden avulla ja suoritetaan vaatimustenmukaisuustarkastuksia, jotta varmistetaan toimittajien

eettisten, lakisääteisten ja kestävän kehityksen vaatimusten täyttyminen. Kriittisissä hankinnoissa, kuten suorissa

hankinnoissa, uusille toimittajille tehdään auditointeja ennen hyväksyntää. Auditoinneissa havaitut

kehitystarpeet on korjattava ennen kuin toimittaja voidaan hyväksyä Metson toimittajaverkostoon.

Kestävä kehitys ja riskienhallinta on integroitu Metson tarjouspyyntöprosesseihin (RFx) kaikilla liiketoiminta-

alueilla. Tämä vahvistaa sitoumusta vastuulliseen hankintaan ja mahdollistaa toimittajien ESG-suoriutumisen ja

ilmastotoimien arvioinnin. Arviointi sisältää toimittajien päästötietojen tarkastelun ja ilmastotavoitteiden, kuten

SBTi:n, mukaisuuden arvioinnin CSRD- ja CBAM-vaatimusten mukaisesti.

Jokainen hankintaorganisaatio seuraa toimittajien suoriutumista räätälöityjen raportointijärjestelmien avulla,

hyödyntäen keskeisiä suorituskykymittareita toimittajasuoriutumisen hallintaan ja jatkuvan parantamisen

edistämiseen. Tämä strukturoitu toimintatapa vahvistaa toimitusketjun kestävyyttä, vähentää riskejä ja

varmistaa, että Metso tuottaa kestävää, pitkäaikaista arvoa sekä yhtiölle itselleen että sen sidosryhmille.

3.2.8. Vastuullinen toimitusketju – mittarit ja toimet

Metso edellyttää toimittajiltaan jatkuvaa kehitystä ympäristöasioissa, kuten CO2-päästöjen

vähentämissuunnitelmien laatimista ja CO2-päästövähennystavoitteiden asettamista. Yhtiö kannustaa erityisesti

toimittajia sitoutumaan Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja asettamaan toiminnalleen tieteeseen

pohjautuvat ilmastotavoitteet. Metson toimittajien sitouttamistavoite on, että suorilla hankintakuluilla mitattuna

30 %:lla toimittajista tulee olla tieteeseen pohjautuvat päästövähennystavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2025 Metso uudisti tieteeseen perustuvat tavoitteensa (SBT) ja sitoutuu tavoitteeseen, että 40 % sen

toimittajista hankintakuluilla mitattuna asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä.

Metson toimittajien sitouttamisohjelma alkoi vuonna 2020, ja vuoden 2025 loppuun mennesssä 34,0 % suorista

toimittajista hankintakuluilla mitattuna oli asettanut nämä tavoitteet.

Lisäksi ne toimittajat, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita SBTi-sitoumusten ulkopuolella,

huomioidaan erillisellä suorituskykymittarilla (0,9 % vuonna 2025). Jotkin toimittajat ovat korostaneet, että he

ovat jo hyötyneet energiankulutuksen vähentämisestä ja toimintojensa optimoinnista, mikä tekee ohjelmasta

molemminpuolisesti hyödyllisen – erityisesti pienemmille yrityksille, joilla ei olisi omia päästötavoitteita ilman

Metson tukea. Metso on myös haastatellut asiakkaita ymmärtääkseen arvoketjun alkupään päästöraportoinnin

vaatimuksia ja sitä, miten arvoketjun työntekijät tulisi ottaa mukaan Metson toimittajiin liittyvien tavoitteiden

määrittämiseen.

Vuonna 2025 paikallisiin toimittajiin liittyvät hankintamenot olivat 73 % hankinnan kokonaismenoista. Metso on

sitoutunut tukemaan paikallisia yhteisöjä hankkimalla tuotteita paikallisesti silloin, kun se on taloudellisesti

mahdollista, sekä kouluttamalla ja rekrytoimalla paikallisia työntekijöitä sekä tukemalla paikallista

talouskehitystä.

Toimittajien toimintaperiaatteiden, vastuullisten liiketoimintatapojen, auditointien ja riskimaista tulevien uusien

suorien toimittajien arviointien avulla Metso pyrkii varmistamaan, etteivät sen käytännöt aiheuta tai edistä

olennaisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Metso on avoin vaatimuksistaan ja kannustaa

toimittajia turvallisiin työtapoihin toimitusketjussa.

Vuonna 2023 toteutetun ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella Metso arvioi nykyisiä ihmisoikeuksien

due diligence -prosessejaan ja riskejään sekä määritteli prioriteetit, kuten terveyden ja turvallisuuden sekä

syrjinnän ja häirinnän ehkäisyn koko arvoketjussa. Muita tunnistettuja painopistealueita ovat työllisyysturva,

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |103

työaika, riittävä palkka, yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut sekä pakkotyön estäminen. Nämä ovat

alueita, joissa todelliset tai mahdolliset vaikutukset tunnistetaan useissa tai joissakin arvoketjun osissa.

Arvioinnissa tunnistettiin myös arvoketjun eri työntekijäryhmiä, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille.

Vuonna 2025 Metso arvioi tarpeen päivittää ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja totesi, että vuoden 2023

ihmisoikeusvaikutusten arviointi on edelleen merkityksellinen Metson arvoketjun kannalta. Vuonna 2025 Metso

jatkoi ihmisoikeuksiin liittyvää riskiperusteista työtä toimitusketjussaan esimerkiksi auditoimalla toimittajia

korkean riskin maissa. Lisäksi Metso kehitti ihmisoikeuksiin liittyvää hallintamalliaan ja due diligence -

prosessejaan muun muassa kouluttamalla sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä korkean riskin maissa, lisäämällä

sisäistä viestintää, arvioimalla ja parantamalla valitusmekanismeja, tehostamalla due diligence -hallintaa omissa

toiminnoissaan sekä kehittämällä ja toteuttamalla edelleen toimitusketjun vastuullisuuteen liittyviä

riskiperusteisia due diligence- ja ihmisoikeusriskien arviointeja. Ihmisoikeuksien due diligence osana

liiketoimintaa on jatkuva prosessi, sillä ihmisoikeusvaikutukset voivat muuttua ajan myötä Metson toiminnan ja

arvoketjujen kehittyessä.

Metso varmistaa myös, että tuotteiden ja palvelujen käyttö ja huolto ovat turvallisia. Siksi tuotteiden toiminnan

ja ylläpidon turvallisuus otetaan huomioon jo tuotekehityksen alkuvaiheessa. Tuotteiden

vaatimustenmukaisuuden hallintaprosessi varmistaa, että Metson suunnittelemat ja maailmanlaajuisesti

toimittamat tuotteet täyttävät kaikki soveltuvat turvallisuusvaatimukset.

Tapaturmia, vaaratekijöitä ja kehittämishankkeita seurataan asiaankuuluvien QEHS- ja tuotteen

vaatimustenmukaisuus -hallintajärjestelmien avulla sekä keräämällä palautetta jokaisen suuren toimituksen

jälkeen ja asiakaskyselyistä.

Tärkeimpiä maailmanlaajuisia toimia vuonna 2025 olivat muun muassa:

• Toimittajiin liittyvän luokittelun ja ESG-tietojen keräämisen parantaminen

• Toimittajien sisäänoton ja toimittajien toimintaperiaatteiden allekirjoittamisen seuranta

• Toimittajien aktiivinen osallistaminen ilmastonmuutostoimiin

• SBTi-toimittajasitoumusten kuukausittainen seuranta

• Logistiikkatoimittajien sopimusten uudelleenneuvottelut, joissa etusijalle asetetaan sellaiset toimittajat, joilla

on selkeät ilmastonmuutoksen hillitsemisen strategiat ja suunnitelmat

• Toimittaja-arviointien havaintojen näkyvyyden parantaminen johdolle

• Tietoisuuden lisääminen ihmisoikeuksista Metson hankintaorganisaatioissa korkean riskin maissa, mukaan

lukien toimittajien koulutukset

• Tietoisuuden kasvattaminen Metson ihmisoikeusvaikutuksista työntekijöille suunnattua viestintää lisäämällä

Keskeisiä paikallisia toimia vuonna 2025 olivat muun muassa:

• Suoritettiin 172 sisäistä ja 13 kolmannen osapuolen toimittajien auditointia ja varmistettiin, että tunnistetut

korjaavat toimet saatiin ajoissa päätökseen 62 %:n toteutumisasteella esim. korkean ESG-riskin maissa:

Brasilia, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka, Turkki ja Meksiko

• Toimittajien sitouttaminen EU:n metsäkatoasetukseen (EUDR) liittyen sekä luonnonkumin ja puun

toimitusketjujen due diligence -toimenpiteiden toteuttaminen

• Toimittajien sitouttaminen hiilirajamekanismia (CBAM) koskevaan aiheeseen ja perusteellisten tuotantoon

liittyvien määrällisten ja laadullisten CO2-päästötietojen kerääminen EU:n ulkopuolisilta toimittajilta

Vuonna 2026 Metso vahvistaa ihmisoikeuksiin liittyviä due diligence -prosessejaan ja keskittyy erityisesti

seuraaviin asioihin:

• Turvallisuuden varmistaminen omille työntekijöille ja koko arvoketjun työntekijöille säilyy strategisena

painopisteenä.

• Lainsäädännön ja ulkoisten vaatimusten seuranta sekä ohjeiden ja käytäntöjen päivittäminen, jotta ne

tukevat ihmisoikeuksien huolellista due dligence -prosessia.

• Suunnitelma uudelle toimittajien hallinnointijärjestelmälle, joka mahdollistaa riskiperusteisen toimittajien

arvioinnin.

• Asiakkaiden kestävän kehityksen sitouttamismallin kehittäminen ja pilotit.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |104

4. G – Hallintotapatiedot

Metso toimii vastuullisesti ja noudattaa kansallisia ja kansainvälisiä

lakeja ja säännöksiä. Yhtiöllä on nollatoleranssi korruptioon.

TOIMITTAJIEN KESTÄVÄN

KEHITYKSEN AUDITOINNIT

185

TOIMINTAPERIAATE-

KOULUTUS, %

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Chile-people-at-the-office-(6)_cut-corner.png

99,8 %

Hallintotapatiedot koostuvat:

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |105

4.1. G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Vahva kasvukulttuuri on keskeinen Metson strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja vastuullisen

liiketoiminnan varmistamisessa. Strategiakaudella 2026–2030 Ihmiset ja kulttuuri -alueella on kolme

painopistealuetta: asiakaskeskeinen kasvukulttuuri, sitoutuneet työntekijät ja alan parhaat kyvykkyydet.

Yrityskulttuuria ja ohjelmaa käsitellään tarkemmin kohdassa 3.1. Oma työvoima.

Metso toimii vastuullisesti ja noudattaa kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja säännöksiä. Yhtiöllä on

nollatoleranssi korruptioon.

4.1.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet


Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutukset	Tosiasiallinen / mahdollinen (+/-)	Riskit	Mahdollisuudet	Akajänne	Keskeiset hallintamenetelmät
VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA JA KORRUPTION JA LAHJONNAN VASTAINEN TYÖ
Riittämättömät prosessit ja valvontamekanismit korruption ja lahjonnan estämiseksi voivat johtaa siihen, että Metson toimintaperiaatteita ja sovellettavia lakeja ei noudateta.	Mahdollinen (-)	Korruptiolla ja lahjonnalla voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia, ja ne voivat heikentää Metson mainetta ja brändiä.	Kun sidosryhmät kokevat Metson vastuullisena ja luotettavana kumppanina, se parantaa Metson mainetta, brändiä ja kilpailukykyä.	Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Metson toimintaperiaatteet, toimittajien toimintaperiaatteet ja korruption vastainen politiikka • Käytössä on useita sisäisiä valvontamenetelmiä • Metson sisäisesti ja ulkoisesti käytettävissä oleva Whistleblower- ilmoituskanava • Pakollinen ja vuosittainen toimintaperiaatekoulutus
TOIMITTAJASUHTEIDEN JA MAKSUKÄYTÄNTÖJEN HALLINTA
Metson hankintapäätökset voivat vaikuttaa toimitusketjun työoloihin, ihmisoikeuksiin ja ympäristösuorituskykyyn. Jos Metsoa ei pidetä vastuullisena kumppanina, sen suhteet toimittajiin voivat kärsiä, mikä voi johtaa joidenkin pitkäaikaisten kumppanuuksien menettämiseen.	Mahdollinen (+) Mahdollinen (-)			Lyhyt Keskipitkä Pitkä	• Toimittajien toimintaperiaatteet • Toimittajien kestävän kehityksen tarkastukset • Toimittajien, asiakkaiden ja muiden liikekumppaneiden vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen ulkopuolisten tarjoamien tarkastustyökalujen ja tietoportaalien avulla

4.1.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseksi ja arvioimiseksi

Liiketoimintatapaan ja yrityskulttuuriin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu

kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa. Olennaisuusarviointia käsitellään kohdassa 1. Yleiset tiedot.

Yrityskulttuuria käsitellään tarkemmin kohdassa 3.1. Oma työvoima.

4.1.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa


Kestävyysaihe	Tavoite vuodelle 2025	Pitkän aikavälin tavoite	2025	2024	Edistyminen
Toimintaperiaatteita koskeva koulutus	Kaikkien työntekijöiden, mukaan lukien tuotantotyöntekijät, tulee suorittaa toimintaperiaatekoulutus vuosittain. Ei koske ulkopuolista työvoimaa.	Kaikkien työntekijöiden, mukaan lukien tuotantotyöntekijät, tulee suorittaa toimintaperiaatekoulutus vuosittain. Ei koske ulkopuolista työvoimaa.	99,8 %	99,0 %	Tavoitteen mukainen

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |106

4.1.4. Politiikat

Metso on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä noudattamaan YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien

perusperiaatteita. Lisäksi Metso on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen periaatteisiin,

ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita

ja -oikeuksia koskevaan julistukseen sekä OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Nämä

sitoumukset on kirjattu Metson toimintaperiaatteissa ja vahvistettu toimittajien toimintaperiaatteissa sekä

ihmisoikeus, HR-, laatu- ja EHS-politiikoissa, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa 3.1.4.1. Ihmiset ja kulttuuri ja

2.3.4. Politiikat. Lisäksi Metso on rekisteröity Euroopan unionin avoimuusrekisteriin ja Suomen

avoimuusrekisteriin, ja mahdollisesta lobbauksesta raportoidaan asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti.

4.1.5. Metson hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Metson hallitus valvoo yhtiön ja sen toimintojen johtamista sekä päättää merkittävistä strategiaan,

investointeihin, organisaatiorakenteeseen ja rahoitukseen liittyvistä asioista. Tarkastus- ja riskivaliokunnan

tehtävänä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määritettyjä

periaatteita noudatetaan. Tarkastus- ja riskivaliokunta käsittelee myös Metson vuosittaisen kestävyysraportin

ennen sen toimittamista hallitukselle lopullista hyväksyntää varten. Toimitusjohtaja vastaa sisäisen tarkastuksen

avustamana tehokkaan valvontaympäristön ylläpitämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen

valvonnan jatkuvasta toiminnasta.

Metso hallinnoi kestävyysasioita järjestelmällisesti asianmukaisten politiikkojen, riskienhallinnan, due diligence -

prosessien, hallinnon ja organisaation avulla hallituksen valvonnassa. Hallituksen hyväksymät Metson

toimintaperiaatteet määrittävät liiketoiminnan vaatimukset.

Hallituksen ja sen valiokuntien asiantuntemusta kuvataan kohdassa 1.4.1. Roolit ja vastuut.

4.1.6. Vastuullinen liiketoiminta sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

Metso pyrkii estämään korruption kaikissa muodoissaan ja edellyttää, että sen toimittajat ja liikekumppanit

toimivat sen toimintaperiaatteiden mukaisesti ja noudattavat kaikkia soveltuvia korruptionvastaisia lakeja.

Metson toimintaperiaatteet, toimittajien toimintaperiaatteet ja korruption vastainen politiikka määrittävät

korruption vastaiset toimenpidevaatimukset työntekijöille, asiakkaille, myyntiedustajille, toimittajille, jakelijoille ja

muille liikekumppaneille.

Metso suorittaa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksia asiakkaille, toimittajille ja muille liikekumppaneille

kolmannen osapuolen työkaluilla, asiakassuhteiden hallintaportaalien ja toimittajatietohallintajärjestelmien

avulla. Lisäksi kaikkien myyntiedustajien, jakelijoiden ja muiden edustajien on vahvistettava noudattavansa

yhtiön toimintaperiaatteita.

Metson lahjonnanvastainen politiikka on julkisesti saatavilla kaikille sidosryhmille. Lahjonnanvastaiset

periaatteet sisältyvät myös Metson toimintaperiaatteisiin, josta tarjotaan säännöllistä koulutusta.

Lahjonnanvastaisuus on keskeinen osa myös muita vaatimustenmukaisuuskoulutuksia. Näillä koulutuksilla

lisätään tietoisuutta ja varmistetaan yhteinen ymmärrys Metson nollatoleranssista korruptioon.

Lahjonnanvastaisuuskoulutusta tarjotaan myös myynnin kolmansille osapuolille osana perehdytysprosessia.

Näihin kuuluvat muun muassa jakelijat, myyntiagentit ja muut välittäjät. Osana due diligence -prosessia heidän

on allekirjoitettava lahjonnanvastaisuussitoumus, jossa he sitoutuvat noudattamaan Metson

lahjonnanvastaisuuden vaatimuksia. Toimittajien osalta lahjonnanvastaiset vaatimukset on määritelty toimittajien

toimintaperiaatteissa. Metson johtoryhmä vastaa politiikan toimeenpanosta.

Metson työntekijät ovat vastuussa korruption ja lahjonnan vastaisten periaatteiden noudattamisesta. Käytössä

on erilaisia sisäisiä valvontatoimia, ja työntekijöitä vahvasti kannustetaan ilmoittamaan epäillyistä

väärinkäytöksistä esihenkilöilleen, johdolle, Risk and Compliance -osastolle tai sisäiselle tarkastukselle. Lisäksi

Metson työntekijät tai mikä tahansa ulkopuolinen taho voi ilmoittaa epäillyistä taloudellisista ja muista

väärinkäytöksistä luottamuksellisesti riippumattoman osapuolen ylläpitämän anonyymin Whistleblower-

ilmoituskanavan kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, ja Metso varmistaa,

ettei ilmoittajalle aiheudu negatiivisia seuraamuksia. Ilmoituksen voi jättää useilla kielillä verkkosivujen kautta,

puhelimitse tai sähköpostitse, myös anonyymisti, mikäli tarvetta.

Toimintaperiaatteisiin ja pakolliseen vuosittaiseen toimintaperiaatekoulutukseen sisältyy tietoa

ilmoituskanavasta. Lisäksi kilpailuoikeutta, kyberturvallisuutta ja tietosuojaa koskevat verkkokurssit ovat yhtiön

työntekijöille pakollisia, ja työtehtävistään riippuen työntekijän on suoritettava muihin politiikkoihin liittyviä

verkkokursseja, kuten hankinta-, sopimus- ja muuta oikeudellista koulutusta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |107

Toimitusjohtaja, Metson johtoryhmä sekä liiketoiminta-alueiden, markkina-alueiden ja konserniyhtiöiden johto

ovat vastuussa vaatimustenmukaisuuden edistämisestä. Epäillyt väärinkäytökset tutkitaan perusteellisesti ja

luottamuksellisesti ilman aiheetonta viivytystä. Risk and Compliance -osasto päättää tutkintatavasta ja raportoi

väitetyistä väärinkäytöksistä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Legal & Compliance- ja HR-toiminnot toteuttavat

yhdessä mahdolliset väärinkäytöksistä seuraavat toimenpiteet. Vaatimustenmukaisuudesta ja riskienhallinnasta

vastaava johtaja raportoi tapauksista ja korjaavista toimenpiteistä säännöllisesti lakiasiainjohtajalle ja tarkastus-

ja riskivaliokunnalle.

Metso järjestää säännöllistä toimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta riskien pienentämiseksi ja

vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2025 toimintaperiaatekoulutuksessa keskityttiin korruption

torjuntaan ja lahjomattomuuteen, ESG-asioihin (ympäristö- ja sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa),

ihmisoikeuksiin ja kilpailuoikeuteen, sekä muihin vaatimustenmukaisuudelle liitännäisiin osa-alueisiin. Kaikkien

myynnissä toimivien kolmansien osapuolten on suoritettava erityinen korruption vastainen koulutus, jolla

varmistetaan ymmärrys Metson nollatoleranssista korruptioon ja lahjontaan. Lisäksi liiketoiminta- ja markkina-

alueiden myynti- ja hankintatiimeille järjestettiin erityiskoulutusta kaupankäynnin vaatimuksenmukaisuudesta.

Työntekijöiden on suoritettava toimintaperiaatekoulutus vuosittain. Vuonna 2025 koulutuksen suoritti annetussa

määräajassa 99,8 % työntekijöistä. Myös Metson hallitus suorittaa koulutuksen vuosittain, mikä osoittaa

ylimmän johdon vahvaa sitoutumista. Toimintaperiaatekoulutus on myös pakollinen osa uusien työntekijöiden

perehdytysohjelmaa.

4.1.7. Korruptio- ja lahjontatapaukset

Vuonna 2025 Metson Compliance-osasto vastaanotti 58 ilmoitusta (2024: 60) epäillyistä taloudellisista

väärinkäytöksistä ja 96 ilmoitusta (2024: 67) epäillyistä ei-taloudellisista väärinkäytöksistä. Tarkastus- ja

riskivaliokunta tarkasteli väärinkäytöstapauksia. Yhdelläkään (0) tapauksista (2024: 0) ei ollut merkittävää

vaikutusta Metson taloudelliseen tulokseen.

Metsoa vastaan on eri puolilla maailmaa vireillä lukuisia eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä,

oikeudellisia vaatimuksia ja erimielisyyksiä, jotka liittyvät muun muassa Metson tuotteisiin, projekteihin, muihin

toimintoihin ja asiakasmaksuihin. Metsolle ei ole annettu (0) (2024: 0) tuomioita tai sakkoja korruption tai

lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisesta. Korruption ja lahjonnan vastaisten menettelyjen ja

standardien rikkomiseen liittyvien riskien käsittelemiseksi ja lieventämiseksi on määritetty asianmukaiset

toimenpiteet.

4.1.8. Toimittajasuhteiden ja maksukäytäntöjen hallinta

Metso edellyttää toimittajiensa noudattavan toimittajien toimintaperiaatteita, jotka pohjautuvat yhtiön omiin

toimintaperiaatteisiin sekä kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin. Uusien toimittajien arviointi on osa hankinnan

prosesseja, ja tavoitteena on arvioida kaikki korkean riskin maiden uudet suorat toimittajat Metson

kestävyyskriteerien mukaisesti.

Ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien toteutuminen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät käytännöt,

lakien ja säännösten noudattaminen sekä lahjonnan torjunta varmistetaan kolmansien osapuolien tekemien

toimittajatarkastusten, toimittajien itsearviointien ja Metson sisäisten toimittajien kestävän kehityksen

tarkastusten avulla. Toimittajatarkastukset perustuvat keskeisiin toimittajia koskeviin vaatimuksiin, jotka sisältyvät

myös sopimusvastuisiin. Sopimusrikkomuksilla on seuraamuksia, ja rikkomus voi johtaa toimittajasuhteen

irtisanomiseen.

Ostovelkojen erääntyminen määräytyy Metson ja sen toimittajien välisten yksilöllisten sopimusten pohjalta.

Metsolla on maailmanlaajuinen maksuohje, jossa määritetään maksukäytännöt. Ohjeen tavoitteena on luoda

maailmanlaajuisesti yhtenäiset ohjeet sisäisiä ja ulkoisia maksuja varten kaikissa Metson konserniyhtiöissä.

Ohjeessa todetaan, että toimittajien laskut maksetaan kerran viikossa.

Metson konserniin kuuluu erilaisia liiketoimintoja, minkä vuoksi yhtiöllä on huomattava määrä erilaisia

maksuehtoja. Seuraavassa taulukossa esitetään muiden kuin pk-yritysten (pienet ja keskisuuret yritykset) ja pk-

yritysten keskimääräiset maksuehdot ostotilauksen kanssa ja ilman ostotilausta. Metso soveltaa

toimittajasopimuksissaan keskimäärin 14–120 päivän maksuehtoja, ja maksut suoritetaan vakiona eräpäivän

mukaan. Toimittajasopimukset ja niitä koskevat maksuehdot voivat vaihdella Metson monipuolisen

maantieteellisen liiketoiminnan sekä erityyppisten liiketoimintojen ja toimittajien vuoksi. Näiden vakioehtojen

mukaisten maksujen prosenttiosuutta ei voida laskea, koska maksuehtoja on paljon erilaisia.

Keskimääräiset maksuehdot


	2025		2024
Keskimääräinen toteutunut maksuaika päivinä	Ostotilauksen kanssa	Ilman ostotilausta	Ostotilauksen kanssa	Ilman ostotilausta
Muut kuin pk-yritykset	46	35	51	38
Pk-yritykset	54	37	57	34
Yhteensä	50	36	54	37

Metso ei ollut osallisena yhdessäkään (0) maksuviivästyksistä johtuvassa oikeudenkäynnissä vuoden 2025

lopussa (2024: 1).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |108

4.1.9. Toimet

Keskeisiä toimia vuonna 2025 olivat muun muassa seuraavat:

• Vuosittainen toimintaperiaatekoulutus

• Toimialojen ja markkina-alueiden myynti- ja hankintatiimeille suunnattu vaatimustenmukaisuuden koulutus

valituista aiheista, kuten kaupankäynnin vaatimustenmukaisuudesta, korruption torjunnasta ja ihmisoikeuksista

• Alueellisten Compliance & Ethics -toimikuntien käyttöönotto kaikilla markkina-alueilla

• Vaatimustenmukaisuuden tarkastusprosessien jatkuva kehittäminen ja järjestelmällinen seuranta

• Sisäisen tutkinta- ja valitusprosessin kehittäminen sekä sen varmistaminen, että tutkintaprosessissa havaitut

ongelmat/parannuskohdat tai puutteet korjataan (käynnissä)

• Prosessin määrittäminen tehostettua huolellisuutta varten ihmisoikeuksiin ja muihin ESG-asioihin liittyen

• Sääntelyhallinnon kehittäminen

4.1.10. Raportoinnin periaatteet

Toimittajien perustietoja käytettiin aktiivisten toimittajien tunnistamiseen ja pk-yrityksiksi luokiteltujen

toimittajien tunnistamiseen. Toteutunut maksuehto lasketaan laskun luontipäivästä, jolloin lasku on

vastaanotettu Metson laskunkäsittelyjärjestelmässä, maksun vahvistuspäivään, jolloin maksu on suoritettu ja

vastaanotettu. Pk-yritykseksi määriteltiin yritys, jolla on alle 250 työntekijää ja jonka liikevaihto on alle 50

miljoonaa euroa tai tase alle 43 miljoonaa euroa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |109

5. Kestävyysraportin liitteet

Seuraavat liitteet on julkaistu samanaikaisesti kestävyysraportin kanssa:

• ESRS-sisältöindeksi

• Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvien tiedonantovaatimusten ja tietopisteiden sisältöindeksi

5.1. ESRS sisältöindeksi


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sijainti	Lisätiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1	Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	1.2. Laatimisperusteet 1.3.2. Liiketoimintamalli
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	1.2. Laatimisperusteet 1.2.1. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	1.4.1. Roolit ja vastuut 1.4.2. Hallituksen, sen valiokuntien ja Metson johtoryhmän vastuullisuuden asiantuntemus 1.4.3. Kestävyyden painopistealueet vuonna 2025 1.4.5. Kestävyyden sisäinen valvonta 1.4.6. Riskienhallinnan järjestelmät ja politiikat 1.4.7. Due diligence Metsolla
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	1.4.1. Roolit ja vastuut 1.5. Sidosryhmäyhteistyö
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	1.4.4. Kestävyyteen liittyvien tulosten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 3.1.4.1. Politiikat - ihmiset ja kulttuuri
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	1.4.7. Due diligence Metsolla
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	1.4.5. Vastuullisuuden sisäinen valvonta 1.4.6. Riskienhallinnan järjestelmät ja politiikat
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	1.3.1. Strategia 1.3.2. Liiketoimintamalli 1.3.3. Arvonluonti ja arvoketju 1.3.4. Liikevaihdon jakauma
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.4.2. Hallituksen, sen valiokuntien ja Metson johtoryhmän kestävyyden asiantuntemus 1.5. Sidosryhmäyhteistyö
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	1.1. Olennaiset kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 1.3. Metson strategia, liiketoimintamalli, arvonluonti ja arvoketjut 1.3.1 Strategia 1.3.2. Liiketoimintamalli 1.3.3. Arvonluonti ja arvoketju	SBM-3 48d. Ei merkittäviä riskejä tai olennaisia oikaisuja tunnistettu seuraavalle vuodelle.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |110


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sijainti	Lisätiedot
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	1.1. Olennaiset kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 1.2.1. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 1.4.5. Kestävyyden sisäinen valvonta 1.4.6. Riskienhallinnan järjestelmät ja politiikat 1.4.7. Due diligence Metsolla 2.3.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa 3.2.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa
IRO-2	Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	5.1. ESRS-sisältöindeksi 5.2. ESRS 2 Appendix B sisältöindexi
E1 Ilmastonmuutos
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	2.3. Ilmastonmuutos 2.3.3.Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa 2.3.6. Toimet 2.3.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus 2.2. EU:n taksonomia
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	2.3.4. Politiikat
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	2.3.6. Toimet 2.3.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus 2.3.9. Mittarit
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	2.3.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa 2.3.9. Mittarit 2.3.7. Riskit, mahdollisuudet ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset	E1-4 34e, 16a) Metson kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita ei ole johdettu käyttämällä alakohtaista hiilestä irtautumisen kehityspolkua.
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2.3.9. Mittarit 2.3.10. Raportoinnin periaatteet
E1-6	Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	2.3.9. Mittarit 2.3.10. Raportoinnin periaatteet	E1-6 48 b) Metsolla ei ole säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä.
E1-9	Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	2.3.7. Riskit, mahdollisuudet ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset	Lisätietoja raportoidaan tulevina vuosina.
E1-GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	2.3.8. Kestävyyteen liittyvät tulokset kannustinjärjestelmissä
E1-SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	2.3.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.3.8. Riskit, mahdollisuudet ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset
E1-IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	2.3.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi 2.3.7. Riskit, mahdollisuudet ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3-1	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	2.4.4. Politiikat	Metsolla on QEHS-politiikka, joka kattaa vesivarojen käytön yleisellä tasolla. Metsolla ei ole erillistä veden hallintaa liittyvää politiikkaa.
E3-2	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	2.4.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus – toimet 2.4.6. Vesitehokas tarjoama asiakkaille – toimet
E3-3	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	2.4.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa 2.4.4. Politiikat	E3-3 23 a) Metson vedenkulutukseen liittyvä tavoite ei pohjaudu tieteellisesti tunnustettuihin menetelmiin. E3-3 25) Metson vedenkulutukseen liittyvä tavoite ei ole lainsäädännön edellyttämä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |111


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sijainti	Lisätiedot
E3-4	Vedenkulutus	2.4.7. Mittarit 2.4.8. Raportoinnin periaatteet
E3-IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	2.4.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi 2.4.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	E3-IRO-1 8 b) Metso ei ole järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4-1	Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	2.5. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	E4-1 13 a) Selvitys Metson strategian ja liiketoimintamallien resilienssistä suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin tehtiin vuonna 2025 osana Metson biodiversiteettitiekartan valmistelua.
E4-2	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	2.5.4. Politiikat	E4-2 23 b, c) Biologisen monimuotoisuuden toimintaperiaatteiden suhdetta olennaisiin biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin vaikutuksiin, riippuvuuksiin sekä olennaisiin fyysisiin riskeihin, siirtymäriskeihin ja mahdollisuuksiin arvioidaan vuonna 2026. E4-2 23 d) Metson toimintaperiaatteet eivät tällä hetkellä tue tuotteiden, komponenttien tai raaka-aineiden jäljitettävyyttä. Vuonna 2025 Metso teki valmistelutyötä tulevia kestävyysvaatimuksia varten, mukaan lukien EU:n metsäkatoasetus (EUDR). Tämän seurauksena sopiva toimitusketjun läpinäkyvyyttä tukeva IT-ratkaisu on nyt tunnistettu, ja sen käyttöönottoa ja arviointia on suunniteltu vuodelle 2026. E4-2 23 f) Metson biologisen monimuotoisuuden toimintaperiaatteet eivät tällä hetkellä ota huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan osana Metson biologisen monimuotoisuuden viitekehyksen luomista.
E4-3	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	2.5.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus – toimet 2.5.6. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot asiakkaille – toimet	E4-3 28 c) Paikallinen ja alkuperäiskansojen tietämys ja luontoon perustuvia ratkaisuja ei ole sisällytetty biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin toimiin.
E4-4	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	2.5.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa	Metso on arviointivaiheessa biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden suhteen ja edistystä on odotettavissa tulevina vuosina.
E4-5	Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit	2.5.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus – toimet	E4-5 38) Uusilla lokaatioiden avaamisilla ja sulkemisilla voi olla vaikutusta maankäytön muutoksiin. Lokaatioiden avaamisien ja sulkemisien ekosysteemivaikutuksia ei ole arvioitu. Vuonna 2025 Metso ei avannut uusia lokaatioita eikä sulkenut yhtäkään vanhaa.
E4-SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	2.5.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	E4-SBM-3 16 b, c) Metso ei ole todennut olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen, tai oman toiminnan vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin. E4-SBM-3 17 a, b) Tunnistamis- ja arviointiprosessi on käynnissä Metson todellisten ja mahdollisten biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvista vaikutuksista omien toimipaikkojen lokaatioissa ja arvoketjun eri vaiheissa.
E4-IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	2.5.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi 2.5.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus – toimet	E4-IRO-1 17 c, d, e) Korkean tason biologisen monimuotoisuuden arviointi tehtiin vuonna 2023, mutta Metso tunnistaa tarpeen jatkotutkimukselle, joka koskee biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymä- ja fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia sekä järjestelmätason riskejä Metsolle itselleen ja yhteiskunnalle.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |112


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sijainti	Lisätiedot
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset
E5-IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	2.6 E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
S1 Oma työvoima
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	3.1.4. Politiikat
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	3.1.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	S1-2 27 d) Metso ei tällä hetkellä ole voimassa yleisiä puitesopimuksia. S1-2 28) Metso tarkastelee työntekijöidensä palautetta useista kanavista, kuten henkilöstökyselystä ja Whistleblower- ilmoituskanavasta, ja käy avointa vuoropuhelua henkilöstön edustajien ja viranomaisten kanssa saadakseen tietoa omasta henkilöstöstään, erityisesti niistä, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai marginalisoituja.
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	3.1.6. Kielteisten vaikutusten korjaaminen ja palautekanavat omille työntekijöille
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	3.1.7. Ihmiset ja kulttuurimme - toimet 3.1.8. Terveys ja turvallisuus – toimet
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	3.1.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet
S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet	Vuodelta 2025 raportoidaan yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden osalta vain lukumäärä. Muut tiedot raportoidaan tulevina vuosina.
S1-8	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	3.1.9. Mittarit	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot tullaan raportoimaan vaatimusten mukaisesti.
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet
S1-10	Riittävä palkka	3.1. Oma työvoima – Metson ihmiset ja kulttuuri 3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet	Metso maksaa palkat paikallisen palkanlaskennan kautta, ja kussakin maassa on HR:n vastuulla varmistaa, että kaikkia vähimmäispalkkatasoja sääteleviä lakeja noudatetaan. S1-10 71) Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot tullaan raportoimaan vaatimusten mukaisesti.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |113


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sijainti	Lisätiedot
S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet
S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet	S1-14 88 b) Työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä tullaan raportoimaan vaatimusten mukaisesti. S1-14 88 c) Työperäisistä terveysongelmista johtuvien työtapaturmien lukumäärä ja osuus tullaan raportoimaan vaatimusten mukaisesti. S1-14 88 d) Työsuhteisten työntekijöiden osalta kirjattavien työperäisten terveysongelmatapausten lukumäärä tullaan raportoimaan vaatimusten mukaisesti. S1-14 88 e) Työperäisten terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä ja kuolemantapausten lukumäärä tullaan raportoimaan vaatimusten mukaisesti.
S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	3.1.9. Mittarit
S1-SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.5. Sidosryhmäyhteistyö
S1-SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	3.1.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Siirtymäsuunnitelmista mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia työntekijöihin ei pidetä olennaisina. Vaikutukset eivät liity tiettyihin ihmisryhmiin.
S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	3.2.4. Politiikat
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	3.2.5. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	S2-2 22 a, c, e) Tällä hetkellä Metsolla ei ole tietoa saatavilla. Tieto tullaan hankkimaan tulevina vuosina. S2-2 22 d) Metso ei tällä hetkellä ole voimassa yleisiä puitesopimuksia S2-2 23) Arvoketjun työntekijöiden näkemyksiä, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai marginalisoituja, arvioidaan parhaillaan.
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	3.2.6. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	S2-3 28) Arvoketjun työntekijöiden tietoisuutta ja luottamusta käytössä oleviin rakenteisiin tai prosesseihin huolenaiheiden tai tarpeiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi ei tällä hetkellä arvioida. Kuvaus henkilöiden suojelemiseksi ilmoituskanavan käytössä löytyy kestävyysselvityksen osiosta "Vastuullinen liiketoiminta sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen."

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |114


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sijainti	Lisätiedot
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	3.2.6. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 3.2.7. Vastuullinen toimitusketju – mittarit ja toimet	S2-4 34 b) Arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia mahdollisuuksia ei ole arvioitu systemaattisesti. Työn odotetaan alkavan tulevina vuosina. S2-4 35) Omien toimien mahdollisia olennaisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin ei ole systemaattisesti arvioitu. Työn odotetaan alkavan tulevina vuosina. S2-4 38) Metso ei ole kohdentanut resursseja olennaisten vaikutusten hallintaan. Aihetta arvioidaan vuonna tulevina vuosina. S2-4 AR 43) Metsolla ei tällä hetkellä ole toimenpiteitä arvoketjun työtekijöihin liittyvien olennaisten riskien hallinnan integroimiseksi olemassa oleviin riskienhallinta-prosesseihin. Aihetta arvioidaan vuonna tulevina vuosina.
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	3.2.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa	S2-5 42) Metso keskittyy tällä hetkellä tarvittavan IT-infrastruktuurin järjestämiseen toimitusketjun tiedonkeruuta varten. Vuonna 2025 Metso teki valmistelutyötä tulevia kestävyysvaatimuksia varten, mukaan lukien EU:n metsäkatoasetus (EUDR). Tämän seurauksena sopiva toimitusketjun läpinäkyvyyttä tukeva IT-ratkaisu on nyt tunnistettu, ja sen käyttöönottoa ja arviointia on suunniteltu vuodelle 2026.
S2-SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	1.5. Sidosryhmäyhteistyö
S2-SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	3.2.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	S2-SBM-3 13) Metso suunnittelee ihmisoikeuksiin liittyvän arvioinnin teettämistä esimerkiksi Metson toimitiloja valvovien turvallisuusyritysten toiminnasta.
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	4.1.4. Politiikat 4.1.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 4.1.6. Vastuullinen liiketoiminta sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	G1-1 10 h) Metso ei ole määritellyt korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskialttiita toimintoja.
G1-2	Suhteet toimittajiin	4.1.8. Toimittajasuhteiden ja maksukäytäntöjen hallinta 4.1.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	4.1.6. Vastuullinen liiketoiminta sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	G1-3 21 b) Metson toimintaperiaatteiden koulutus on pakollinen kaikille Metson työntekijöille toiminnosta riippumatta.
G1-4	Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	4.1.7. Korruptio- ja lahjontatapaukset
G1-6	Maksukäytännöt	4.1.8. Toimittajasuhteiden ja maksukäytäntöjen hallinta
G1-GOV-1	Hallinto‑, johto‑ ja valvontaelinten rooli	4.1.5. Metson hallinto‑, johto‑ ja valvontaelinten rooli
G1- IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	4.1.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi
Metson yrityskohtaiset tiedot
Metson näkökohta	Sisältö	Sijainti
Metso Plus - tarjoama	Metso Plus -tarjoaman liikevaihto T&K-menot Metso Plus -portfolion kehittämiseen T&K-hankkeet, joilla on vastuullisuustavoitteet	2.1. Metso Plus -tarjoama ja innovaatiot asiakkaillemme 2.3.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa 2.3.10. Raportoinnin periaatteet

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |115

5.2. Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvien tiedonantovaatimusten ja tietopisteiden sisältöindeksi


Tiedonanto-vaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoite-asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 (5), liite II		1.4. Kestävyyden hallinnointi, Johdon monimuotoisuus
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.4. Kestävyyden hallinnointi, Johdon monimuotoisuus
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				1.4.7. Due diligence Metsolla
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		1.3.4. Liikevaihdon jakauma
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (7) 12 artiklan 1 kohta Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta					2.3. Ilmastonmuutos 2.3.6. Toimet 2.3.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus
ESRS E1-1 Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		1.3.4. Liikevaihdon jakauma
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		2.3.3. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa 2.3.9. Mittarit, Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 (brutto) ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmasto-vaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				2.3.9. Mittarit, Energiankulutus ja energiamuotojen yhdistelmä
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				2.3.9. Mittarit, Energiankulutus ja energiamuotojen yhdistelmä
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				2.3.9. Mittarit, Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		2.3.9. Mittarit, Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 (brutto) ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53– 55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		2.3.9. Mittarit, Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta					Ei olennainen

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |116


Tiedonanto-vaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoite-asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		ESRS E1-9 raportoidaan tulevina vuosina vaatimusten mukaisesti.
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta					ESRS E1-9 raportoidaan tulevina vuosina vaatimusten mukaisesti.
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano‑asetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäynti‑varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistö‑ vakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus				ESRS E1-9 raportoidaan tulevina vuosina vaatimusten mukaisesti.
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		ESRS E1-9 raportoidaan tulevina vuosina vaatimusten mukaisesti.
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Ei olennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				2.4.4. Politiikat
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				2.4.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.4.4. Politiikat
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				2.4.7. Mittarit, Vedenkulutus
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				2.4.7. Mittarit, Vedenkulutus
ESRS 2- SBM 3 - E4 kohta 16 (a) i	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				2.5.5. Omien toimintojen ympäristötehokkuus – toimet
ESRS 2- SBM 3 - E4 kohta 16 (b)	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				2.5.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi
ESRS 2- SBM 3 - E4 kohta 16 (c)	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				2.5.2. Prosessit olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Ei olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Ei olennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Ei olennainen

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |117


Tiedonanto-vaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoite-asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				1.4.7. Due diligence Metsolla 2.2.4. Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet 3.1. Oma työvoima – Metson ihmiset ja kulttuuri
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.1.4. Politiikat
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				3.1.4. Politiikat 3.2.4. Politiikat
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				3.1.4.2. Politiikat, Terveys ja turvallisuus
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				3.1.6. Kielteisten vaikutusten korjaaminen ja palautekanavat omille työntekijöille
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				3.1.9. Mittarit 3.1.10. Raportoinnin periaatteet
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.1.9. Mittarit, Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				3.1.9. Mittarit, Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				3.1.9. Mittarit, Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus- vaikutukset
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		3.1.9. Mittarit, Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus- vaikutukset
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				3.2.1. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				3.2.4. Politiikat
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				3.2.4. Politiikat
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		3.2.4. Politiikat
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perus- yleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence - käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		3.2.4. Politiikat

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |118


Tiedonanto-vaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto- velvoite-asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				3.2.6. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				4.1.6. Vastuullinen liiketoiminta sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				4.1.6. Vastuullinen liiketoiminta sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		4.1.7. Korruptio- ja lahjontatapaukset
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				4.1.7. Korruptio- ja lahjontatapaukset

Lisäksi osoitteessa www.metso.com on saatavilla seuraavat:

• GRI-sisältöindeksi

• SASB-sisältöindeksi

•

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |119

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Metsolla on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen

osinkoon. Metson osakkeet on liitetty Euroclearin hallinnoimaan Suomen arvo-osuusjärjestelmään.

Osakkeen perustiedot


Listauspaikka	Nasdaq Helsinki
Kaupankäyntitunnus	METSO
ISIN-koodi	FI0009014575
Toimiala	Teollisuustuotteet ja -palvelut
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2025	828 972 440
Osakepääoma 31.12.2025	107 186 442,52 euroa
Markkina-arvo 31.12.2025	12 418,0 milj. euroa
Listauspäivämäärä	10.10.2006

Metson osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten BATS CXE ja BATS BXE.

Metson osakkeet ja osakkeenomistajat vuonna 2025

Metson osakepääoma 31.12.2025 oli 107 186 442,52 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä oli 828 972 440, joista

Metso Oyj:n hallussa oli 1 211 683 kappaletta eli 0,15 %.. Lisätietoa aikaisemmista osakepääoman muutoksista

on verkkosivuillamme.

Vuoden 2025 lopussa Metsolla oli arvo-osuusrekisterissä 84 770 osakkeenomistajaa. Suurin osakkeenomistaja

oli Solidium Oy, joka omisti 123 477 168 osaketta eli 14,9 prosenttia osakkeista. Vuoden 2025 aikana Metson

osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä yhteensä 337 658 145 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli

3 771,5 miljoonaa euroa.

Metson hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Sami Takaluoma omistivat 31.12.2025 yhteensä 357 254 Metson

osaketta. Omistus oli yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä 0,04 prosenttia. Lisätietoa johdon

osakeomistuksesta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.5.

Osakkeiden tunnusluvut


	2025	2024
Osakepääoma vuoden lopussa, milj. euroa	107	107
Osakkeiden määrä vuoden lopussa, kpl
Ulkona olevat osakkeet, kpl	827 760 757	827 351 330
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet, kpl	1 211 683	1 621 110
Osakkeiden lukumäärä yhteensä, kpl	828 972 440	828 972 440
Ulkona olevat osakkeet keskimäärin, kpl	827 672 141	827 100 625
Keskimääräinen osakemäärä laimennusvaikutus huomioituna, kpl	828 523 814	827 984 984
Tulos/osake, laimentamaton, euroa	0,51	0,40
Tulos/osake, laimennettu, euroa	0,51	0,40
Liiketoiminnan nettorahavirta/osake, euroa	0,94	0,40
Osinko/osake ¹⁾, euroa	0,40	0,38
Osingonjako ¹⁾, milj. euroa	331	314
Osinko/tulos ¹⁾, %	78	96
Efektiivinen osinkotuotto ¹⁾, %	2,70	4,20
Voittokerroin (P/E-luku)	29,4	22,5
Oma pääoma/osake, euroa	3,22	3,14

¹⁾Vuoden 2025 luvut ovat hallituksen ehdotuksia yhtiökokoukselle.

Osakkeet ja kaupankäynti Nasdaq Helsingissä


	2025	2024
Päätöskurssi 31.12., euroa	14,98	8,98
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa	12 418,0	7 444,2
Osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki, kpl	337 658 145	333 947 455
% osakkeiden määrästä ¹⁾	40,73 %	40,30 %
Osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki, milj. euroa	3 771,5	3 225,1
Keskimääräinen päivävaihto, kpl	1 350 633	1 330 468
Suhteellinen vaihto, %	0,2 %	0,2 %
Osakkeen kurssikehitys, %	66,8 %	-2,1 %
Ylin kurssi, euroa	15,06	11,95
Alin kurssi, euroa	7,49	7,93
Painotettu keskikurssi, euroa	11,16	9,66

¹⁾ Julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |120

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025


	Omistaja	Osakkeita ja ääniä	% osakekannasta ja äänimäärästä
1	Solidium Oy	123 477 168	14,90
2	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	30 577 944	3,69
3	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	27 875 945	3,36
4	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo	12 816 000	1,55
5	Nordea	8 685 668	1,05
	Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	2 073 209	0,25
	Nordea Finnish Stars Sijoitusrahasto	1 540 911	0,19
	Nordea Finnish Passive Fund	1 032 471	0,12
	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	642 689	0,08
	Nordea Nordic Sijoitusrahasto	566 744	0,07
	Sijoitusrahasto Nordea Premium Varainhoito Tasapaino	561 238	0,07
	Nordea Bank ABP	531 263	0,06
	Sijoitusrahasto Nordea Premium Varainhoito Maltti	477 476	0,06
	Nordea Säästö 50	365 675	0,04
	Nordea Premium Varainhoito Kasvu	282 096	0,03
	Nordea Säästö 75	266 415	0,03
	Sijoitusrahasto Nordea Säästö 30	229 732	0,03
	Nordea World Passive Fund	29 967	0,00
	Nordea Global Passive Fund	27 908	0,00
	Sijoitusrahasto Nordea Säästö 15	21 777	0,00
	Nordea European Passive Fund	20 511	0,00
	Nordea Premiun Asset Management Conservative Fund	15 586	0,00


	Omistaja	Osakkeita ja ääniä	% osakekannasta ja äänimäärästä
6	Valtion Eläkerahasto	7 400 000	0,89
7	OP Ryhmä	7 100 105	0,86
	OP-Suomi -Sijoitusrahasto	2 591 764	0,31
	OP- Suomi Indeksi Sijoitusrahasto	1 918 773	0,23
	OP-Henkivakuutus Oy	1 690 332	0,20
	Pohjola Vakuutus Oy	332 364	0,04
	OP Pohjoismaiden indeksirahasto	308 854	0,04
	OP-Eurooppa Indeksi -sijoitusrahasto	117 669	0,01
	OP-Eurooppa pienyhtiöt -sijoitusrahasto	70 875	0,01
	OP-Pohjola-ryhmän henkilöstörahasto hr	48 405	0,01
	OP World Index Fund	20 849	0,00
	Pohjolan Rahoitus Oy	220	0,00
8	Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	3 330 039	0,40
9	Aktia	2 456 768	0,30
	Sijoitusrahasto Aktia Capital	1 496 682	0,18
	Sijoitusrahasto Aktia Secura	330 000	0,04
	Sijoitusrahasto Aktia Nordic	250 000	0,03
	Sijoitusrahasto Aktia Nordic Small Cap	165 000	0,02
	Sijoitusrahasto Aktia Eurooppa	160 000	0,02
	Sijoitusrahasto Aktia Solida	40 000	0,00
	Aktia Eläkevakuutus Oy	15 086	0,00
10	Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.	2 437 426	0,29
11	Sigrid Juséliuksen Säätiö	2 426 098	0,29

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |121


	Omistaja	Osakkeita ja ääniä	% osakekannasta ja äänimäärästä
12	Säästöpankki Kotimaa Sijoitusrahasto	2 370 248	0,29
13	Sijoitusrahasto Seligson & Co	2 318 550	0,28
14	Osakerahasto Evli Finland Select	2 200 000	0,27
15	Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf	2 143 764	0,26
16	Oy Etra Invest Ab	2 000 000	0,24
17	Danske Bank	1 827 027	0,22
	Danske Invest Suomi Osake rahasto	1 706 807	0,21
	Danske Invest Eurooppa	120 220	0,01
18	Kansaneläkelaitos	1 704 158	0,21
19	QRT-Invest Oy	1 347 290	0,16
20	Suomen Kulttuurirahasto Sijoitusrahasto	1 274 102	0,15
	20 suurinta ryhmää yhteensä	245 768 300	29,65

	Hallintarekisteröidyt omistajat	436 927 111	52,71
	Muut osakkeenomistajat	146 242 801	17,64
	Yhteistilillä	34 228	0,00
	Yhteensä	828 972 440	100,00

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2025


Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	%-osuus omistajista	Osake- ja äänimäärä kappaletta	%-osuus osakekannasta ja äänimäärästä
1–100	23 204	27,38	1 030 499	0,12
101–1 000	40 684	48,00	17 153 904	2,07
1 001–10 000	18 959	22,37	53 915 071	6,50
10 001–100 000	1 744	2,06	42 392 224	5,11
100 001–1 000 000	131	0,16	36 924 638	4,45
yli 1 000 000	20	0,03	240 594 765	29,02
Yhteensä	84 753	100,00	392 011 101	47,29

Hallintarekisteröidyt osakkeet	11	0,01	436 927 111	52,71
Yhteistilillä	0	0,00	34 228	0,00
Liikkeeseenlaskettu määrä			828 972 440	100,00

Osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.2025


Osuus, %	2025	2024
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaalaiset omistajat	53 %	52 %
Solidium Oy	15 %	15 %
Yksityissijoittajat	19 %	21 %
Suomalaiset instituutiot, yritykset ja yhteisöt	13 %	12 %
Yhteensä	100 %	100 %

Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa muutoksista

kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun tietyt omistusosuudet saavutetaan, ylitetään tai alitetaan. Metson

tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia sopimuksia.

Kaikki liputusilmoitukset on julkaistu pörssitiedotteina, ja ne ovat saatavilla verkkosivuillamme.

Kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa johdon palkitsemisohjelmaa. Lisätietoja on esitetty

verkkosivuillamme sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 1.5. ja 1.6. Palkkioina mahdollisesti jaettavat

osakkeet hankitaan osakemarkkinoilta julkisella kaupankäynnillä, joten kannustinjärjestelmillä ei ole osakkeen

arvoa laimentavaa vaikutusta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |122

Tunnusluvut


Milj. euroa	2025	2024	2023	2022	2021
Liikevaihto	5 240	5 026	5 390	4 970	4 236
Liikevoitto	735	749	805	490	425
% liikevaihdosta	14,0 %	14,9 %	14,9 %	9,9 %	10,0 %
Tulos ennen veroja	636	670	724	426	386
% liikevaihdosta	12,1 %	13,3 %	13,4 %	8,6 %	9,1 %
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot	486	506	537	318	294
% liikevaihdosta	9,3 %	10,1 %	10,0 %	6,4 %	6,9 %
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot	-59	-177	8	-18	48
Tilikauden tulos	427	330	546	301	342
% liikevaihdosta	8,1 %	6,6 %	10,1 %	6,0 %	8,1 %
Emoyhtiön omistajille kuuleva tilikauden tulos	423	329	543	301	342

Aineettomien omaisuuserien poistot	81	66	65	63	72
Aineellisten omaisuuserien poistot	60	56	53	51	51
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	46	38	35	35	38
Poistot yhteensä	186	160	153	149	161
% liikevaihdosta	3,6 %	3,2 %	2,8 %	3,0 %	3,8 %

EBITA	815	815	869	553	498
% liikevaihdosta	15,6 %	16,2 %	16,1 %	11,1 %	11,7 %
EBITDA	921	909	957	643	587
% liikevaihdosta	17,6 %	18,1 %	17,8 %	12,9 %	13,8 %


Milj. euroa	2025	2024	2023	2022	2021
Rahoituskulut, netto	99	80	80	63	39
% liikevaihdosta	1,9 %	1,6 %	1,5 %	1,3 %	0,9 %
Korkokulut	87	84	78	44	23
% liikevaihdosta	1,7 %	1,7 %	1,4 %	0,9 %	0,6 %
Korkokate	9,3x	11,4x	11,9x	10,1x	14,9x

Bruttoinvestoinnit	196	198	169	113	91
% liikevaihdosta	3,7 %	3,9 %	3,1 %	2,3 %	2,1 %
Nettoinvestoinnit	183	181	165	104	69
% liikevaihdosta	3,5 %	3,6 %	3,1 %	2,1 %	1,6 %
Liiketoiminnan nettorahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	974	576	550	322	608
Kassavirtasuhde, %	106 %	63 %	57 %	50 %	104 %

Tutkimus- ja tuotekehityskulut	109	106	66	55	66
% liikevaihdosta	2,1 %	2,1 %	1,2 %	1,1 %	1,6 %

Vuosien 2024 ja 2025 tuloslaskelmaerät ovat keskenään vertailukelpoiset. Vuoden 2023 tuloslaskelmaeriä ei ole

esitetty uudelleen Metals & Chemical Processing ja Heat Transfer -liiketoimintojen osalta, jotka on vuonna

2025 siirretty osaksi jatkuva toimintoja (lisätietoja liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot). Tätä vanhempia vuosia

ei ole oikaistu.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |123


Milj. euroa	2025	2024	2023	2022	2021
Taseen loppusumma	7 215	7 015	7 156	6 754	5 830
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	2 663	2 601	2 608	2 342	2 250
Oma pääoma yhteensä	2 676	2 611	2 618	2 350	2 251
Korolliset velat	1 595	1 606	1 528	1 293	952
Nettokäyttöpääoma (NWC)	908	1 045	990	596	254
% liikevaihdosta	17,3 %	20,8 %	18,4 %	12,0 %	6,0 %
Sitoutunut pääoma	4 252	4 156	4 078	3 643	3 173
Oman pääoman tuotto (ROE), %	16,3 %	12,7 %	21,8 %	13,1 %	16,0 %
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	15,9 %	14,5 %	22,3 %	13,8 %	14,1 %
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %	12,4 %	10,5 %	17,0 %	10,5 %	11,7 %
Nettovelka	1 092	1 173	884	684	470
Korolliset nettovelat / käyttökate	1,2	1,3	0,9	1,1	1,0
Nettovelkaantuneisuusaste, %	40,8 %	44,9 %	33,8 %	29,1 %	20,9 %
Omavaraisuusaste, %	41,6 %	41,5 %	40,2 %	39,2 %	43,2 %
Velkaantuneisuusaste, %	35,4 %	35,9 %	35,0 %	33,3 %	26,7 %
Velan suhde omaan pääomaan	54,8 %	56,1 %	53,9 %	50,0 %	36,4 %

Saadut tilaukset	5 471	5 278	5 252	5 623	5 605
Tilauskanta vuoden lopussa	3 527	3 260	3 238	3 902	3 990

Henkilöstö vuoden lopussa	17 982	16 832	17 134	16 705	15 630

Tiedot saaduista tilauksista esittävät jatkuvia toimintoja ja ovat keskenään vertailukelpoiset vuosilta 2024–2025.

Vuoden 2023 tilauksia ei ole esitetty uudelleen Metals & Chemical Processing sekä Heat Transfer

-liiketoimintojen osalta, jotka on vuonna 2025 siirretty osaksi jatkuvia toimintoja (lisätietoja liitetiedosta 5.5.

Lopetetut toiminnot). Aiempien vuosien tunnuslukuja ei ole oikaistu.

Taseeseen liittyviä vertailulukuja ei ole oikaistu. Tilauskanta ja henkilöstö vuoden lopussa sisältävät jatkuvat ja

lopetetut toiminnot.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |124

Tunnuslukujen laskentakaavat


Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja, oikaistu (oikaistu EBITA)	=	Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien omaisuuserien poistot
	=

Osakekohtainen tulos, laimentamaton	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
Osakekohtainen tulos, laimentamaton	=	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana

Osakekohtainen tulos, laimennettu	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
Osakekohtainen tulos, laimennettu	=	Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana laimennusvaikutus huomioituna

Korkokate	=	EBITDA
Korkokate	=	Rahoitustuotot ja -kulut, netto

Korolliset nettovelat / käyttökate	=	Korolliset velat - laina- ja muut korolliset saamiset (pitkä- ja lyhytaikaiset) - likvidit varat
Korolliset nettovelat / käyttökate	=	Liikevoitto + aineellisten omaisuuserien poistot + aineettomien omaisuuserien poistot

Kassavirtasuhde, %	=	Liiketoiminnan nettorahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	x 100
Kassavirtasuhde, %	=	EBITDA	x 100

Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Tilikauden tulos	x 100
Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana)	x 100

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	=	Tulos ennen veroja + rahoituskulut	x 100
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	=	Sitoutunut pääoma (keskimäärin kauden aikana)	x 100

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %	=	Tilikauden tulos + rahoituskulut	x 100
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %	=	Sitoutunut pääoma (keskimäärin kauden aikana)	x 100

Nettovelkaantuneisuusaste, %	=	Korollinen nettovelka	x 100
Nettovelkaantuneisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä	x 100

Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä	x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100

Velkaantuneisuusaste, %	=	Korolliset velat - vuokrasopimusvelat	x 100
Velkaantuneisuusaste, %	=	Oma pääoma + korolliset velat - vuokrasopimusvelat	x 100



Velan suhde omaan pääomaan, %	=	Korolliset velat - vuokrasopimusvelat	x 100
Velan suhde omaan pääomaan, %	=	Oma pääoma yhteensä	x 100

Korolliset velat	=	Korolliset velat, pitkä- ja lyhytaikainen + vuokrasopimusvelat, pitkä- ja lyhytaikainen
Korolliset velat	=

Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat - laina- ja muut korolliset saamiset (pitkä- ja lyhytaikaiset) - likvidit varat
Korolliset nettovelat	=

Bruttoinvestoinnit	=	Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin omaisuuseriin, ja osakkuusyhtiöihin

Nettoinvestoinnit	=	Bruttoinvestoinnit vähennettynä aineettomien ja aineellisten omaisuuserien, sekä osakkuusyhtiöosakkeiden myynneillä

Nettokäyttöpääoma (NWC)	=	Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + muut korottomat saamiset + asiakassopimuksiin perustuvat saamiset ja velat, netto - ostovelat - saadut ennakot - muut korottomat velat

Sitoutunut pääoma	=	Nettokäyttöpääoma + aineettomat ja aineelliset omaisuuserät + käyttöoikeusomaisuus + pitkäaikaiset sijoitukset + korolliset saamiset + likvidit varat + verosaamiset, netto + korkovelat, netto
Sitoutunut pääoma	=

Liiketoiminnan nettorahavirta	=	Tilikauden tulos + poistot ja muut ei-rahavirtavaikutteiset erät - nettokäyttöpääoman muutos - maksetut korot ja muut rahoituserät (netto) - maksetut verot

Liiketoiminnan nettorahavirta / osake, EUR	=	Liiketoiminnan nettorahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta / osake, EUR	=	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa

Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakekohtainen osinko	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakkeen päätöskurssi vuoden lopussa	x 100

Voittokerroin (P/E)	=	Osakkeen päätöskurssi vuoden lopussa
Voittokerroin (P/E)	=	Osakekohtainen tulos

Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
Oma pääoma/osake	=	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |125

Hallituksen esitys voiton käytöstä

Metso Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2025 oli:


Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	436 912 971,87	euroa
Omat osakkeet	-9 945 723,14	euroa
Kertyneet voittovarat	348 913 274,70	euroa
Tilikauden tulos	352 759 210,74	euroa
Jakokelpoinen oma pääoma yhteensä	1 128 639 734,17	euroa

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona

0,40 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osingonmaksusta aiheutuvaa osingonjakovelkaa ei ole kirjattu tähän tilinpäätökseen.


Osingonjako	331 104 302,80	euroa
Jakokelpoinen oma pääoma yhteensä osingonjaon jälkeen	797 535 431,37	euroa

Metso Oyj:n hallitus on kokouksessaan 11.2.2026 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Osakeyhtiölain

mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä seuraavassa

varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |126

Tilinpäätös

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |127

Tilinpäätös


Konsernitilinpäätös, IFRS ...........................................................	128
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS .......................................................	196


Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2025 allekirjoitukset .............................................................................	210
Tilintarkastuskertomus ...............................................................	211
Kestävyysraportin varmennuskertomus ..................................	216
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Metso Oyj:n ESEF- tilinpäätöksestä ...........................................................................	218

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |128

Konsernitilinpäätös,

IFRS


Konsernin tuloslaskelma ...........................................................	129
Konsernin laaja tuloslaskelma ...................................................	129
Konsernin tase ............................................................................	130
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ..................	131
Konsernin rahavirtalaskelma .....................................................	132
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................................	133
Yhtiön perustiedot ............................................................................	134
1. Konsernin taloudellinen kehitys .................................................	137
2. Operatiiviset varat ja velat .........................................................	154
3. Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät ..................................	163
4. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit ..................................	171
5. Konsolidointi ...............................................................................	185
6. Muut liitetiedot ...........................................................................	195

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |129

Konsernin tuloslaskelma


			Oikaistu¹
Milj. euroa	Liitetieto	2025	2024
Liikevaihto	1.1., 1.2.	5 240	5 026
Hankinnan ja valmistuksen kulut	1.5., 3.4.	-3 561	-3 356
Bruttokate		1 679	1 669

Myynnin ja markkinoinnin kulut	1.3., 1.5., 3.4.	-465	-435
Hallinnon kustannukset	1.3., 1.5., 3.4.	-402	-364
Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset	1.3., 1.5., 3.4.	-109	-106
Liiketoiminnan muut tuotot	1.4.	230	204
Liiketoiminnan muut kulut	1.4.	-198	-219
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	5.3.	0	0
Liikevoitto		735	749

Rahoitustuotot	1.7.	13	22
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	1.7.	-4	4
Rahoituskulut	1.7.	-107	-105
Rahoitustuotot ja -kulut, netto		-99	-80

Tulos ennen veroja		636	670

Tuloverot	1.8.	-150	-163
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot		486	506

Lopetettujen toimintojen tulos	5.5.	-59	-177
Tilikauden tulos		427	330

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		423	329
Määräysvallattomille omistajille		4	1

Tilikauden tuloksen jakautuminen, jatkuvat toiminnot
Emoyhtiön omistajille		482	505
Määräysvallattomille omistajille		4	1

Tilikauden tuloksen jakautuminen, lopetetut toiminnot
Emoyhtiön omistajille		-59	-177
Määräysvallattomille omistajille		–	–

Osakekohtainen tulos, euroa ¹⁾	1.9.	0,51	0,40
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa ¹⁾	1.9.	0,58	0,61
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, euroa ¹⁾		-0,07	-0,21

¹⁾ Laimentamaton ja laimennettu.

Konsernin laaja tuloslaskelma


			Oikaistu¹
Milj. euroa	Liitetieto	2025	2024
Tilikauden tulos		427	330

Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	1.8., 4.4., 4.8.	-2	4
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	1.8., 4.4.	-43	-37
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi		-44	-34

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	1.8., 2.7.	-4	0
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		-4	0

Muut laajan tuloksen erät		-49	-34

Tilikauden laaja tulos		378	296

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		374	294
Määräysvallattomille omistajille		4	1

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen, jatkuvat toiminnot
Emoyhtiön omistajille		433	471
Määräysvallattomille omistajille		4	1

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen, lopetetut toiminnot
Emoyhtiön omistajille		-59	-177
Määräysvallattomille omistajille		–	–

¹Lisätietoja on esitetty liitetiedossa 5.5. Lopetetut toiminnot .

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |130

Konsernin tase

Varat


Milj. euroa	Liitetieto	2025	2024
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät	3.1., 3.4.
Liikearvo		1 277	1 123
Aineettomat omaisuuserät		811	803
Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät yhteensä		2 088	1 927

Aineelliset omaisuuserät	3.2., 3.4.
Maa- ja vesialueet		46	38
Rakennukset		152	159
Koneet ja kalusto		247	228
Keskeneräiset omaisuuserät		164	124
Aineelliset omaisuuserät yhteensä		609	549

Käyttöoikeusomaisuus	3.3., 3.4.	123	136

Muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	5.3.	0	3
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	4.2.	1	2
Lainasaamiset	4.2.	–	0
Johdannaisinstrumentit	4.8.	6	9
Laskennalliset verosaamiset	1.8.	242	259
Muut pitkäaikaiset saamiset	2.3., 4.2.	30	27
Muut pitkäaikaiset varat yhteensä		280	300

Pitkäaikaiset varat yhteensä		3 100	2 913

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	2.4.	1 903	1 900
Myyntisaamiset	2.2.	1 051	900
Asiakassopimuksiin perustuvat varat	1.2.	213	255
Lainasaamiset	4.2.	2	2
Johdannaisinstrumentit	4.8.	25	34
Tuloverosaamiset	1.8.	78	61
Muut lyhytaikaiset saamiset	2.3.	300	245
Likvidit varat	4.3.	501	431
Lyhytaikaiset varat yhteensä		4 072	3 826

Myytävänä olevat omaisuuserät	5.5.	42	276

VARAT YHTEENSÄ		7 215	7 015

Oma pääoma ja velat


Milj. euroa	Liitetieto	2025	2024
Oma pääoma	4.4.
Osakepääoma		107	107
Ylikurssirahasto		20	20
Muuntoerot		-257	-215
Arvonmuutos- ja muut rahastot		1 138	1 137
Kertyneet voittovarat		1 655	1 551
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		2 663	2 601

Määräysvallattomien omistajien osuus		14	10

Oma pääoma yhteensä		2 676	2 611

Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat	4.2., 4.5.	1 369	1 300
Vuokrasopimusvelat	4.2., 4.5.	85	99
Eläkevelvoitteet	2.7.	85	88
Varaukset	2.6.	45	62
Johdannaisinstrumentit	4.8.	9	13
Laskennallinen verovelka	1.8.	201	172
Muut pitkäaikaiset velat	2.5.	1	5
Pitkäaikaiset velat yhteensä		1 796	1 739

Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	4.2., 4.5.	98	165
Vuokrasopimusvelat	4.2.	42	42
Ostovelat	2.5.	671	581
Varaukset	2.6.	207	201
Saadut ennakot	1.2.	518	495
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	1.2.	267	232
Johdannaisinstrumentit	4.8.	26	68
Tuloverovelat	1.8.	88	79
Muut lyhytaikaiset velat	2.5.	802	587
Lyhytaikaiset velat yhteensä		2 720	2 451

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat yhteensä		4 515	4 190

Myytävänä olevat omaisuuserät	5.5.	24	214

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		7 215	7 015

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |131

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista


Milj. euroa	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
1.1.2025	107	20	-215	1 137	1 551	2 601	10	2 611

Tilikauden tulos	–	–	–	–	423	423	4	427

Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	–	–	–	-2	–	-2	–	-2
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	–	–	-43	–	–	-43	–	-43
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot verovaikutus huomioituna	–	–	–	–	-4	-4	–	-4
Tilikauden laaja tulos	–	–	-43	-2	419	374	4	378

Osingot	–	–	–	–	-315	-315	0	-315
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	–	–	–	3	-3	0	–	0
Muut erät	–	–	–	–	1	1	1	2
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa	–	–	–	–	1	1	-1	–
31.12.2025	107	20	-257	1 138	1 655	2 663	14	2 676


Milj. euroa	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
1.1.2024	107	20	-177	1 131	1 527	2 608	10	2 618

Tilikauden tulos	–	–	–	–	329	329	1	330

Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	–	–	–	4	–	4	–	4
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	–	–	-37	–	–	-37	–	-37
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot verovaikutus huomioituna	–	–	–	–	0	0	–	0
Tilikauden laaja tulos	–	–	-37	4	328	294	1	296

Osingot	–	–	–	–	-298	-298	0	-298
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	–	–	–	2	-8	-5	–	-5
Muut erät	–	–	–	0	0	1	0	1
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa	–	–	–	–	1	1	-1	–
31.12.2024	107	20	-215	1 137	1 551	2 601	10	2 611

Lisätietoja omasta pääomasta liitetiedossa 4.4.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |132

Konsernin rahavirtalaskelma


			Oikaistu¹
Milj. euroa	Liitetieto	2025	2024
Liiketoiminta
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot		486	506
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot		-59	-177
Oikaisut
Poistot	3.4.	186	165
Rahoituskulut, netto	1.7.	99	80
Tuloverot	1.8.	150	88
Muut erät		42	33
Nettokäyttöpääoman muutos	2.1.	70	-119
Liiketoiminnan nettorahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		974	576
Maksetut korot		-80	-82
Saadut korot		10	20
Muut rahoituserät, netto		26	1
Maksetut rahoitustuotot ja kulut, netto		-44	-62
Maksetut tuloverot	1.8.	-152	-183
Liiketoiminnan nettorahavirta		779	332

Investointitoiminta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin omaisuuseriin	3.1., 3.2.	-152	-188
Aineettomien ja aineellisten omaisuuserien myynnit	3.1., 3.2.	8	28
Muiden rahoitusvarojen vähennykset	4.6.	–	0
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	5.4.	-136	-60
Liiketoimintojen myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	5.4., 5.5.	0	-4
Lainasaamisten lisäys	5.3.	0	0
Lainasaamisten vähennys	4.6.	1	1
Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot	4.6.	1	–
Investointitoiminnan nettorahavirta		-277	-224


			Oikaistu¹
Milj. euroa	Liitetieto	2025	2024
Rahoitustoiminta
Maksetut osingot		-315	-298
Pitkäaikaisten lainojen nostot	4.5., 4.6.	373	379
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	4.5., 4.6.	-378	-342
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja lyhennykset, netto	4.5., 4.6.	-36	-16
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	4.5., 4.6.	-46	-38
Rahoitustoiminnan nettorahavirta		-403	-315

Likvidien varojen nettomuutos		98	-207
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-19	0
Likvidit varat kauden alussa	4.3., 4.6.	431	638
Likvidit varat kauden lopussa	4.3., 4.6.	511	431
Joista jatkuvissa toiminnoissa vuoden lopussa		501	431
Joista lopetetuissa toiminnoissa vuoden lopussa		10	–

¹Lisätietoja on esitetty liitetiedossa 5.5. Lopetetut toiminnot.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |133

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot


Yhtiön perustiedot .................................................................	134
1. Konsernin taloudellinen kehitys .....................................	137
1.1. Raportointisegmentit ................................................................	137
1.2. Liikevaihto .................................................................................	141
1.3. Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset .................................	144
1.4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut .......................................	145
1.5. Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä .............................	145
1.6. Osakeperusteiset maksut ........................................................	147
1.7. Rahoitustuotot ja -kulut ............................................................	149
1.8. Tuloverot ...................................................................................	150
1.9. Osakekohtainen tulos ..............................................................	153
2. Operatiiviset varat ja velat ..............................................	154
2.1. Nettokäyttöpääoma ja sitoutunut pääoma ............................	154
2.2. Myyntisaamiset ........................................................................	154
2.3. Muut saamiset ..........................................................................	155
2.4. Vaihto-omaisuus ......................................................................	156
2.5. Ostovelat ja muut velat ...........................................................	157
2.6. Varaukset ..................................................................................	158
2.7. Eläkevelvoitteet ........................................................................	159
3. Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät .......................	163
3.1. Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät ..................................	163
3.2. Aineelliset omaisuuserät .........................................................	167
3.3. Käyttöoikeusomaisuus .............................................................	169
3.4. Poistot .......................................................................................	170


4. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit ...........................	171
4.1. Rahoitusriskien hallinta ............................................................	171
4.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain .............................	176
4.3. Likvidit varat .............................................................................	178
4.4. Oma pääoma ...........................................................................	178
4.5. Rahoitus- ja vuokrasopimusvelat ...........................................	180
4.6. Korollisten nettovelkojen täsmäytys ......................................	181
4.7. Ehdolliset velat ja vastuut .......................................................	182
4.8. Johdannaiset ............................................................................	182
5. Konsolidointi ........................................................................	185
5.1. Yhdistelyperiaatteet .................................................................	185
5.2. Tytäryhtiöt ................................................................................	186
5.3. Osakkuusyhtiöt ja lähipiiritapahtumat ...................................	188
5.4. Yrityshankinnat ja yritysmyynnit .............................................	189
5.5. Lopetetut toiminnot ................................................................	191
5.6. Uudet laskentastandardit ........................................................	194
5.7. Käytetyt valuuttakurssit ............................................................	194
6. Muut liitetiedot ....................................................................	195
6.1. Tilintarkastuspalkkiot ................................................................	195
6.2. Oikeudenkäynnit ja vaateet ...................................................	195
6.3. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat .................................	195

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |134

Yhtiön perustiedot

Metso Oyj ("Emoyhtiö") tytäryhtiöineen ("Metso" tai "Konserni") on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden

sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kiviainesten käsittelyssä, mineraalien jalostuksessa

ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Metsolla on kaksi raportointisegmenttiä, jotka ovat

Kivenmurskaus ja Mineraalit. Lisätietoja segmenteistä on esitetty liitetiedossa 1.1 .

Metso Oyj on julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä

kaupankäyntitunnuksella METSO. Metso Oyj:n kotipaikka on Helsinki, Suomi ja konsernihallinnon osoite on

Rauhalanpuisto 9, 02230 Espoo.

Metso Oyj:n hallitus on kokouksessaan 11.2.2026 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Osakeyhtiölain

mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä seuraavassa

varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja (IFRS

Accounting Standards) ja näiden tulkintaohjeita (IFRIC). Konsernitilinpäätöksen laatiminen perustuu alkuperäisen

hankintamenon käyttämiseen, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja tai

-velkoja.

Metso on luokitellut tiettyjä liiketoimintoja myytävinä oleviksi. Lisätietoja liitetiedossa 5.5. Lopetetut toiminnot.

Metson tilinpäätös esitetään euroina, joka on Metso Oyj:n toiminnallinen valuutta ja konsernin esittämisvaluutta.

Esitetyt luvut on pyöristetty, jolloin yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summaluvusta.

Metson konsernitilinpäätöksen tarkemmat laatimisperiaatteet on esitetty aiheittain kyseisen konsernitilinpäätöksen

liitetiedon yhteydessä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |135

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdolta tietyiltä osin arvioiden ja olettamusten tekemistä sekä

harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Nämä vaikuttavat julkaistavien tase-erien arvoon,

ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lopullinen tulos saattaa poiketa

tehdyistä arvioista.

Varat ja velat, joihin liittyy laajempaa harkintaa tai monimutkaisuutta tai joihin liittyvät arviot ja oletukset ovat

merkittäviä Metson konsernitilinpäätöksen kannalta, on esitetty seuraavana ja kuvattu tarkemmin kyseisessä

liitetiedoissa.

Johdon arviot

Metson konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää rahamääräisiin eriin vaikuttavien arvioiden tekemistä. Arviot

perustuvat konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä käytettävissä olevaan informaatioon, ja niitä tarkistetaan, jos

olosuhteet tai ennusteet muuttuvat. Arvioita sovelletaan erityisesti seuraavilla osa‑alueilla, joita käsitellään tarkemmin

vastaavissa liitetiedoissa.

• 1.2. Liikevaihto

Arvioita muuttuvan vastikkeen määrästä sekä tuottojen kirjaamisesta valmistusasteen perusteella.

• 1.6. Osakeperusteiset maksut

Käyvän arvon määrittämisessä käytettävät arvostusmallien oletukset.

• 1.8. Tuloverot

Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyteen vaikuttavien tulevien verotettavien tulojen arviointi

• 2.3. Muut saamiset

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen.

• 2.4. Vaihto-omaisuus

Nettorealisointiarvon, vanhentumisen ja hitaasti kiertävien varastojen arviot.

• 2.6. Varaukset

Määrän ja ajankohdan arviointi.

• 2.7. Eläkevelvoitteet

Vakuutusmatemaattiset oletukset.

• 3.1. Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät

Arvonalentumistestauksen oletukset sekä käyttöiän, jäännösarvon ja arvonalentumisten arviot.

• 3.2. Aineelliset omaisuuserät

Käyttöiän, jäännösarvon ja arvonalentumisen arviot.

• 3.3. Käyttöoikeusomaisuus

Lisälainakorkoon ja arvonalentumistestaukseen liittyvät arviot.

• 5.4. Yrityshankinnat ja yritysmyynnit

Hankittujen varojen ja velkojen käypien arvojen määrittäminen.

• 5.5. Lopetetut toiminnot

Lopetetuksi toiminnoksi luokittelun arvio sekä arvostaminen kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Johdon harkinta

Johdon harkintaa tarvitaan tilanteissa, joissa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltaminen edellyttää tulkintaa. Alla

on lueteltu ne osa‑alueet, joissa tällaisia harkintoja on sovellettu, ja niitä kuvataan tarkemmin vastaavissa liitetiedoissa.

• 1.2. Liikevaihto

Erillisten suoritusvelvoitteiden tunnistaminen, arvio siitä, kirjataanko tuotto ajan kuluessa vai tiettynä ajankohtana,

sekä sopimusmuutosten arviointi sen määrittämiseksi, muodostavatko ne erillisiä sopimuksia.

• 1.6. Osakeperusteiset maksut

Palkkioiden luokittelu oman pääoman ehtoisiksi tai käteissuorituksena maksettaviksi järjestelyiksi sekä

suoritusehtojen arviointi markkinaehtoisiksi tai ei‑markkinaehtoisiksi.

• 1.8. Tuloverot

Laskennallisten verosaamisten kirjaamisedellytysten arviointi sekä epävarmoihin verokohteluihin liittyvien

kannanottojen määrittäminen.

• 2.2. Myyntisaamiset

Merkittävän rahoituskomponentin olemassaolon arviointi sekä arvio siitä, milloin saamiset katsotaan luottoriskiltään

heikentyneiksi.

• 2.3. Muut saamiset

Arvio siitä, vastaavatko kyseiset erät IFRS 15:n mukaisille sopimussaamisille asetettuja kriteerejä.

• 2.4. Vaihto-omaisuus

Tiettyjen kustannusten luokittelun arviointi joko vaihto-omaisuudeksi tai kuluksi tapahtumahetkellä.

• 2.6. Varaukset

Nykyisen velvoitteen olemassaolon toteaminen, velvoitteeseen liittyvän menon todennäköisyyden arviointi sekä

sopimuksen tappiollisuuden määrittäminen.

• 2.7. Eläkevelvoitteet

Etuuspohjaisen ja maksupohjaisen järjestelyn luokittelun määrittäminen sekä tosiasiallisen velvoitteen olemassaolon

arviointi.

• 3.1. Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden tunnistaminen ja kohdistaminen sekä arvio siitä, ovatko aineettomat hyödykkeet

vaikutusajaltaan rajallisia vai rajoittamattomia.

• 3.2. Aineelliset omaisuuserät

Poistokomponenttien tunnistaminen sekä menojen aktivointiedellytysten arviointi.

• 3.3. Käyttöoikeusomaisuus

Sen määrittäminen, sisältääkö sopimus vuokrasopimuksen, ja mahdollisten jatko- ja irtisanomisvaihtoehtojen

varmuuden arviointi.

• 5.4. Yrityshankinnat ja yritysmyynnit

Sen määrittäminen, muodostavatko transaktiot liiketoimintojen yhdistämisen vai omaisuuserien hankinnan.

• 5.5. Lopetetut toiminnot

Sen määrittäminen, täyttyvätkö myytävänä olevan omaisuuserän edellytykset ja voidaanko liiketoiminta luokitella

lopetetuksi toiminnoksi.

Metso on tarkistanut konsernitilinpäätöksen laatimisessa käytettyjä arvioita ja oletuksia liittyen ilmastonmuutokseen.

Metsolla on suoritusperusteisia osakepalkkiojärjestelmiä, joiden ansaintakriteereihin kuuluu kestävään kehitykseen

perustuva tavoite (liitetieto 1.6. Osakeperusteiset maksut).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |136

Lyhenteet, joita käytetään tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa sisältäen kestävyysraportin ja selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

AGM Yhtiökokous

CBAMHiilirajamekanismi

CGU Rahavirtaa tuottava yksikkö

CSRDYritysten kestävyysraportointidiredktiivi

D&I Monimuotoisuus ja inkluusio

DNSH Ei merkittävää haittaa -periaate

DRI Direct reduced iron

EBIT Liikevoitto/-tappio

EBITA Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja

EBITDA Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja poistoja

EHS Ympäristö, terveys ja turvallisuuspolitiikka

EMTN Euro Medium Term Note -ohjelma

eNPS Employee Net Promoter Score (työntekijäkokemuksen mittari)

ERMYritysten riskienhallintaprosessi

ERPToiminnanohjausjärjestelmä

ESG Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa

ESRS Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit

EWC Eurooppalainen yritysneuvosto

FAS Suomen kirjanpitolainsäädäntö

GHG Standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen

GRI Global Reporting Initiative (vastuullisuusraportointi)

HR Henkilöstöhallinto

HSE Työterveys, turvallisuus ja ympäristö

IEA Kansainvälinen energiajärjestö

IFRIC Kansainvälisten tilinpäätössäännösten tulkintaohjeet

IFRS/IAS Kansainväliset IFRS-tilinpäätösstandardit

ILO Kansainvälinen työjärjestö

IRO Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ISDA Master agreement of International Swaps and Derivatives Association

ISO International Standardization Organization

KBA Key Biodiversity Areas

KPITulosmittari

LTIFR Tapaturmataajuusaste (poissaoloon johtaneet)

MARMarkkinoiden väärinkäyttöasetus

NACE Taloudellista toimintaa harjoittavien yksiköiden toimialaluokitus

NWC Nettokäyttöpääoma

OCI Laajan tuloksen erät

OTC Ei-pörssinoteerattu

P/E Hinta/voitto-suhdeluku

pCAM Prekursorimateriaali

PSP Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

QEHS Laatu, ympäristö, terveys ja turvallisuus

RFR Relief from royalty -menetelmä

ROCE Sitoutuneen pääoman tuotto

ROE Oman pääoman tuotto

RSP Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä

SASB Sustainability Accounting Standards Board

SBT Science Based Targets (tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet)

T&K Tutkimus ja tuotekehitys

TCFD Task Force on Climate-Related Financial Disclosures

(ilmastonmuutokseen keskittynyt raportointikehikko)

TRIFR Tapaturmataajuusaste (kaikki kirjatut tapaturmat)

TSR Osakkeen kokonaistuotto

VOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

WACC Pääoman painotettu keskimääräinen kustannus

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |137

1. Konsernin taloudellinen kehitys

1.1. Raportointisegmentit

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Metson raportoitavat segmentit perustuvat loppuasiakasryhmiin ja eroavat toisistaan tarjontansa sekä

liiketoimintamallin suhteen. Raportoitavat segmentit ovat Kivenmurskaus ja Mineraalit. Segmentit raportoidaan tavalla,

joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Metson

ylin operatiivinen päätöksentekijä on yhtiön hallitus, joka vastaa resurssien kohdentamisesta toimintasegmenteille ja

niiden tuloksen arvioinnista, päättää strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista,

yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Segmenttiraportoinnissa sovellettavat

kirjausperiaatteet ovat yhteneväiset konsernin tilinpäätösperiaatteiden kanssa.

Segmentin taloudellista suorituskykyä mitataan tunnusluvulla liikevoitto/-tappio (EBIT). Lisäksi Metso käyttää

vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuten tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja (EBITA),

oikaistu sekä segmentin nettokäyttöpääoma kuvaamaan liiketoiminnan kehittymistä ja parantamaan

vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä. Oikaisueriä ovat kapasiteetin sopeuttamiskulut, toimintojen

luovutusvoitot ja -tappiot, yrityshankintoihin ja -myynteihin liittyvät hallinnolliset kulut sekä osakkeiden

arvonmuutokset. Segmenttitiedoissa esitetään oikaisuerien nettovaikutus luonteensa mukaisesti jaettuna hankinnan ja

valmistuksen kuluihin, myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä

vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät kuitenkaan korvaa IFRS:n mukaan raportoituja tunnuslukuja.

Konsernirakenne

Metson liiketoiminta

Metson strategia rakentuu neljän strategisen tavoitteen ympärille: parhaan asiakaskokemuksen tarjoaminen,

jälkimarkkinoiden osuuden kasvattaminen myynnistä, edelläkävijänä oleminen kestävän kehityksen ja

turvallisuuden saralla sekä taloudellisen erinomaisuuden saavuttaminen. Nämä strategiset prioriteetit sisältyvät

operatiivisen päätöksentekijän seuraamiin segmenttien suorituskykymittareihin, jotka ovat ensisijaisesti

liikevaihto ja liikevoitto sekä oikaistu EBITA.

Metso-konsernin laaja laite- ja jälkimarkkinatarjonta kattaa laajan valikoiman laitteita, osia ja palveluita, jotka

täyttävät tehokkaasti asiakkaidemme tarpeet kaikkialla maailmassa. Metso edistää kannattavaa kasvua ja

vastuullista liiketoimintaa asiakastoimialoillaan 1,5 asteen ilmastositoumuksensa mukaisesti luodakseen arvoa

asiakkailleen, osakkeenomistajilleen ja muille sidosryhmilleen. Metso tukee kaivos- ja kiviainestoimialojen

sähköistymistä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä pyrkii varmistamaan energiasiirtymää tukevien

mineraalien tuotannon nopeaa kasvua laajan laite- ja palvelutarjoamansa avulla. Metson tarjoama auttaa sen

asiakkaita ylläpitämään ja lisäämään tuotantoa, parantamaan tuottavuutta sekä alentamaan käyttökustannuksia,

riskejä ja ympäristöjalanjälkeä. Metso kehittää jatkuvasti tarjoamaansa vastatakseen asiakkaidensa kasvaviin

tarpeisiin energian ja päästöjen vähentämisen, vesivarojen hallinnan, resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja

turvallisuuden osalta.

Metson raportoitavat segmentit ovat Kivenmurskaus ja Mineraalit. Kivenmurskaus-segmentti palvelee louhos-

ja urakoitsija-asiakkaita tarjoamalla murskaus- ja seulontalaitteita rakennus- ja infrastruktuuriprojekteissa

tarvittavien kiviainesten tuottamiseen. Mineraalit-segmentti palvelee kaivosteollisuuden asiakkaita tarjoamalla

laitteita, prosessisaarekkeita ja laitoksia mineraalien käsittelyyn sekä hydrometallurgisia ja pyrometallurgisia

ratkaisuja metallien talteenottoon. Konsernihallinto ja muut käsittää emoyhtiön, jossa toimivat keskitetyt

konsernitoiminnot kuten rahoitus, verotus, lakiasiat sekä globaalin palvelukeskuksen että konsernin

holdingyhtiöt.

Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ei jaeta segmenteille, vaan ne sisältyvät konsernihallinnon ja muiden

tilikauden tulokseen. Metson konsernirahoitus koordinoi ja hallinnoi konsernin rahoitustoimintaa hyödyntäen

konsernitilijärjestelyistä, rahoitusriskien hallinnasta, neuvotteluvoimasta, kassavarojen hallinnasta ja muista

toimenpiteistä saavutettavia kustannus- ja tehokkuusetuja. Metsolla on keskitetty konsernin verotoiminto.

Konsernin verotoiminnon tavoitteena on varmistaa verotuksen oikeellisuus sekä optimoitu ja ennustettava

kokonaisverokustannus Metsolle.

Segmenttien nettokäyttöpääomavaroihin luetaan vaihto-omaisuus sekä korottomat liiketoimintaan liittyvät

saatavat. Segmenttien nettokäyttöpääomavelkoihin kuuluvat korottomat liiketoimintaan liittyvät velat.

Ilman rahavirtavaikutusta tehdyt alaskirjaukset sisältävät saamisten ja vaihto-omaisuuden arvoon tehtyjä

alaskirjauksia ja arvonalentumisia sekä muita alaskirjauksia, jotka on kirjattu aineettomien ja aineellisten

omaisuuserien arvon alentumiseksi.

Bruttoinvestoinnit sisältävät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin omaisuuseriin, sekä osakkuusyrityksiin.

Konsernin sisäiset transaktiot hinnoitellaan markkinaehtoisesti.

Taulukoiden luvut esittävät jatkuvia toimintoja ellei toisin ole mainittu. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty

uudelleen. Lisätietoja on saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |138

Segmenttikohtaiset tiedot


2025 Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Konserni- hallinto ja muut	Yhteensä
Liikevaihto, ulkoinen	1 266	3 974	–	5 240
Liikevaihto yhteensä	1 266	3 974	–	5 240

Tulos ennen korkoja, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja (EBITA)	191	671	-46	815
% liikevaihdosta	15,1	16,9	–	15,6

Oikaistu EBITA	196	680	-47	829
% liikevaihdosta	15,5	17,1	–	15,8

Oikaisuerät ja aineettomien omaisuuserien poistot
Oikaisuerät yhteensä	-5	-9	1	-14
Aineettomien omaisuuserien poistot	-21	-55	-4	-81

Liikevoitto/-tappio	169	616	-51	735
% liikevaihdosta	13,4	15,5	–	14,0

Rahoitustuotot ja kulut, netto			-99	-99

Tulos ennen veroja	169	616	-149	636

Oikaisuerät luokittain
Kapasiteetin sopeuttamiskulut	-5	-35	-3	-43
Yrityshankinnat	0	-1	4	3
Osakkeiden uudelleenarvostus	–	27	–	27
Omaisuuden myyntivoitot, netto	–	–	-1	-1
Venäjän liiketoiminnan alasajo	–	0	–	0
Oikaisuerät yhteensä	-5	-9	1	-14


2024, oikaistu Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Konserni- hallinto ja muut	Yhteensä
Liikevaihto, ulkoinen	1 207	3 819	–	5 026
Liikevaihto yhteensä	1 207	3 819	–	5 026

Tulos ennen korkoja, veroja ja aineettomien omaisuuserien poistoja (EBITA)	195	620	1	815
% liikevaihdosta	16,2	16,2	–	16,2

Oikaistu EBITA	198	665	-34	830
% liikevaihdosta	16,4	17,4	–	16,5

Oikaisuerät ja aineettomien omaisuuserien poistot
Oikaisuerät yhteensä	-3	-45	34	-14
Aineettomien omaisuuserien poistot	-16	-49	-1	-66

Liikevoitto/-tappio	179	570	0	749
% liikevaihdosta	14,8	14,9	–	14,9

Rahoitustuotot ja kulut, netto			-80	-80

Tulos ennen veroja	179	570	-80	670

Oikaisuerät luokittain
Kapasiteetin sopeuttamiskulut	-3	-43	1	-45
Yrityshankintojen kulut	0	0	–	-1
Osakkeiden uudelleenarvostus	–	–	–	–
Liiketoimintojen luovutusvoitot, netto	–	–	-4	-4
Venäjän liiketoiminnan alasajo	0	-2	37	35
Oikaisuerät yhteensä	-3	-45	34	-14

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |139


2025 Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Konserni- hallinto ja muut	Yhteensä
Vaihto-omaisuus	542	1 361	–	1 903
Myyntisaamiset	283	767	–	1 051
Muut korottomat saamiset	107	188	66	362
Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat, netto	11	-65	–	-54
Ostovelat	-187	-479	-5	-671
Saadut ennakot	-72	-446	–	-518
Muut korottomat velat	-161	-929	-75	-1 165
Nettokäyttöpääoma	524	398	-14	908

2024 Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Konserni- hallinto ja muut	Yhteensä
Vaihto-omaisuus	663	1 236	–	1 900
Myyntisaamiset	232	668	–	900
Muut korottomat saamiset	53	170	91	314
Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat, netto	10	12	–	22
Ostovelat	-150	-396	-35	-581
Saadut ennakot	-91	-404	–	-495
Muut korottomat velat	-166	-678	-172	-1 015
Nettokäyttöpääoma	551	609	-115	1 045

Maantieteelliset tiedot

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Metso esittää liikevaihdon maantieteellisen jaon asiakkaiden sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat ja

bruttoinvestoinnit esitetään varojen sijaintimaan mukaisesti.

Metso tarjoaa palveluja maantieteellisesti laaja-alaisesti ja toimii noin 50 maassa. Myynti jakautuu melko

tasaisesti eri alueiden välillä: Eurooppa 21 %, Pohjois- ja Väli-Amerikka 21 %, Etelä-Amerikka 20 %, Aasia ja

Tyynenmeren alue 18 % sekä Afrikka, Lähi-itä ja Intia 20 %. Metson maailmanlaajuinen tuotantoyksiköiden

verkosto ulottuu kaikille päämantereille.

Liikevaihto kohdemaittain


Milj. euroa	2025	2024
Eurooppa	1 111	969
Pohjois- ja Väli-Amerikka	1 081	1 088
Etelä-Amerikka	1 064	1 148
Aasia ja Tyynenmeren alue	936	1 068
Afrikka, Lähi-itä ja Intia	1 048	754
Liikevaihto	5 240	5 026

Metson kokonaisliikevaihdosta ainoastaan Amerikan yhdysvaltojen osuus ylitti 10 % ollen 13 % eli 682 miljoonaa

eurolla. Vuonna 2024 vastaavasti 10 % ylittivät Amerikan yhdysvallat 13 %:n eli 650 miljoonan euron osuudella

ja Chile 10 %:n eli 512 miljoonan euron osuudella. Suomen osuus liikevaihdosta oli 2 % eli 81 miljoonaa euroa

(3 % eli 144 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |140

Metson vienti Suomesta kohdemaittain, mukaan lukien konsernin sisäinen liikevaihto


Milj. euroa	2025	2024
Eurooppa	545	418
Pohjois- ja Väli-Amerikka	233	227
Etelä-Amerikka	215	230
Aasia ja Tyynenmeren alue	384	404
Afrikka, Lähi-itä ja Intia	604	382
Yhteensä	1 981	1 661

Pitkäaikaiset varat sijaintimaan mukaisesti


Milj. euroa	2025	2024
Eurooppa	367	338
Pohjois- ja Väli-Amerikka	167	242
Etelä-Amerikka	136	121
Aasia ja Tyynenmeren alue	122	142
Afrikka, Lähi-itä ja Intia	94	120
Kohdistamattomat erät	1 966	1 682
Yhteensä	2 852	2 644

Vuonna 2025 vain Suomen osuus Metson maantieteellisesti kohdistetuista pitkäaikaisista varoista ylitti 10 %,

ollen 30 % eli 266 miljoonan euroa. Vuonna 2024 rajan ylittivät Suomi 24 % eli 227 miljoonan euron osuudella

ja Intia 11 % eli 106 miljoonan euron osuudella.

Edellä esitetyn taulukon pitkäaikaiset varat koostuvat aineettomista ja aineellisista omaisuuseristä,

käyttöoikeusomaisuuseristä, sijoituksista osakkuusyhtiöihin, pitkäaikaisista rahoitusvaroista sekä muista

korottomista pitkäaikaisista varoista. Kohdistamattomat erät sisältävät pääosin liikearvoa ja muita

yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostamisessa syntyneitä omaisuuseriä, joita ei ole viety

tytäryhtiöiden kirjanpitoon.

Bruttoinvestoinnit sijaintimaan mukaisesti


Milj. euroa	2025	2024
Eurooppa	113	76
Pohjois- ja Väli-Amerikka	26	45
Etelä-Amerikka	34	47
Aasia ja Tyynenmeren alue	13	20
Afrikka, Lähi-itä ja Intia	10	11
Yhteensä	196	198

Bruttoinvestoinnit sisältävät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin omaisuuseriin sekä osakkuusyhtiöihin.

Käyttöoikeusomaisuuseriä ei lueta mukaan bruttoinvestointeihin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |141

1.2. Liikevaihto

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Metso soveltaa IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia. Myyntituotto kirjataan siihen määrään, joka

odotetaan saatavan asiakkailta tuotteen tai palvelun luovuttamisen vastikkeena. Myyntituotto kirjataan, kun joko

määräysvalta tuotteeseen on siirtynyt tai palvelu on luovutettu asiakkaalle. Tuotoksi kirjaaminen tapahtuu joko kerralla

yhtenä ajankohtana tai vähitellen ajan kuluessa.

Metson toimittaessa asiakkaille standardoituja laitteita sekä kulutus- ja varaosia, myyntituotto kirjataan silloin, kun

määräysvalta siirtyy asiakkaalle, eli yleensä toimituksen tai käyttöönoton perusteella. Myynti jakelijoille tuloutetaan

toimitusten perusteella, kun jakelija ei toimi agenttina. Jos jakelija toimii agenttina, myynti tuloutetaan vasta, kun laite

toimitetaan loppuasiakkaalle.

Metson toimittaessa laajoja järjestelmä- ja laitetoimituksia, joissa tuotetulla omaisuuserällä ei ole vaihtoehtoista käyttöä

ja Metsolla on oikeus saada maksu siihen asti tuotetusta suoritteesta, myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Tuloutus

ajan kuluessa perustuu arvioituun kokonaistuottoon, kustannuksiin ja tuottomarginaaliin. Metso määrittää

valmiusasteen cost-to-cost-menetelmän avulla ja kirjaa myyntituoton sekä bruttovoiton suhteuttamalla kertyneet

kustannukset toimitussopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Tämän menetelmän nähdään kuvaavan

parhaiten suoritevelvoitteen täyttymistä. Ennakoitua laskutusta, kuluja ja tuottoja sekä toimitusaikataulua tarkistetaan

säännöllisesti toimituksen valmistusaikana. Ennusteiden tulosvaikutteiset muutokset sekä mahdollinen toimituksen

ennustettavissa oleva kokonaistappio kirjataan sillä kaudella, kun ne ovat ilmenneet.

Myyntituotto palvelusopimuksista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Kiinteähintaisissa pitkäaikaisissa

palvelusopimuksissa myyntituotto kirjataan ajan kuluessa, koska asiakas vastaanottaa suoritevelvoitteen samaan aikaan

kun se suoritetaan. Valmiusaste määritetään suhteuttamalla kertyneet kustannukset palvelusopimuksen ennakoituihin

kokonaiskustannuksiin. Ennakoituja kokonaiskustannuksia tarkistetaan säännöllisesti sopimuksen voimassaoloaikana.

Ennusteiden tulosvaikutteiset muutokset ja mahdollinen sopimuksen ennustettavissa oleva kokonaistappio kirjataan

sillä kaudella, kun ne ovat ilmenneet.

Lyhytaikaisissa palvelusopimuksissa, joiden laskutus perustuu voimassa oleviin hintalistoihin, myyntituotto suoritetusta

palvelusta kirjataan siihen määrään asti, kun Metsolla on oikeus laskuttaa asiakasta. Lyhytaikaisissa

palvelusopimuksissa, joiden laskutus perustuu sopimuksen mukaiseen kiinteään hintaan, myyntituotto kirjataan

suoritetun palvelun ja laskutuksen perusteella.

Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä lupauksia asiakkaille, kuten volyymiperusteiset alennukset sekä

vahingonkorvausvaatimukset liittyen toimitusten viivästymiseen tai suorituskykypuutteeseen. Tällaisten lupausten

vaikutus arvioidaan tuloutuksen alkaessa sekä systemaattisesti sopimuskauden aikana. Myyntituotoksi kirjataan se

määrä, johon Metsolla on sopimuksen mukaan oikeus. Myös asiakkaan luottokelpoisuutta ja Metson kykyä saada

sovittu maksusuoritus arvioidaan läpi sopimusten voimassaoloajan. Normaalia käytäntöä laajemmat takuut käsitellään

erillisenä suoritevelvoitteena ja niihin liittyvä sopimushinnan osuus tuloutetaan silloin, kun suoritevelvoite täytetään.

Metso tyypillisesti edellyttää asiakkailtaan ennakkomaksuja. Soveltaen IFRS 15 -standardin mukaista mahdollisuutta,

ennakoiden ei katsota sisältävän rahoituskomponenttia, koska niiden maksuaikataulu sovitaan seuraamaan läheisesti

suoritevelvoitteiden täyttämistä.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Myyntituoton kirjaaminen yhtenä ajankohtana saattaa edellyttää johdon arviointia siitä, milloin kontrolli on siirtynyt

asiakkaalle, vaikuttaen siten myyntituoton kirjausajankohtaan. Arvioinnin perustana ovat pääasiassa sopimuksen

toimitusehdot ja paikallinen lainsäädäntö. Asiakassopimukset, jotka sisältävät ehtoja alennuksista, viivästyssakoista,

oikeudesta palauttaa tuotteita tai laajennetuista takauksista, edellyttävät johdon arviointia asiakaslupausten

mahdollisesta vaikutuksesta lopulliseen sopimuksen tuottoon. Arviointi perustuu aikaisempaan kokemukseen ja

mahdollisiin yleisiin markkinakäytäntöihin.

Myyntituoton kirjaaminen ajan kuluessa edellyttää johdon harkintaa kokonaistuottojen, kulujen, katteen ja kassavirran

arvioimisessa sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi. Valmiusasteen ja kulloinkin tuloutettavan katteen määrittäminen

sekä sopimuksen loppuunsaattamiseen vaadittavien kustannusten arviointi edellyttävät harkintaa läpi sopimuksen

voimassaoloajan. Erityisen huolellista harkintaa vaativat mahdolliset tappiollisten sopimusten loppuunsaattamiseksi

vaadittavien kustannusten arviointi. Yleisten markkinaolosuhteiden muutokset ja niiden mahdollinen vaikutus

asiakassopimuksiin vaativat myös johdon harkintaa. Asiakkaan luottokelpoisuutta ja maksukykyä arvioidaan ennen

sopimusten solmimista. Maksuhäiriöitä saattaa kuitenkin ilmetä sopimuksen aikana, jolloin vaaditaan johdon arviointia

niiden vaikutuksesta lopulliseen sopimuksen tuottoon.

Valuuttamääräisten sitovien sopimusten suojaus

Metson suojauskäytännön mukaisesti yksiköiden pitää suojata valuuttariskinsä, kun niillä on sitova sopimus muussa

kuin omassa toimintavaluutassaan. Rahoituspolitiikassa on määritelty poikkeustapaukset suojauskäytäntöön; tiettyjen

valuuttojen ja tiettyjen yhtiöiden positiot jätetään suojaamatta, samoin kun tietyn euromääräisen rajan alle jäävät

positiot. Kun sitova sopimus tuloutetaan ajan kuluessa, siihen sovelletaan suojauslaskentaa, ja suojausinstrumentin

vaikutus kirjataan laajan tuloksen eriin, kunnes sopimus on tuloutettu. Vaikka Metso on määritellyt sitovan sopimuksen

tunnusmerkit, tulouttamattoman sitoumuksen lopullinen toteutuminen riippuu myös seikoista, joihin Metson johto ei

voi vaikuttaa, ja joita ei voi ennustaa suojausta tehtäessä. Tällainen tekijä voi olla muutos markkinatilanteessa, minkä

vuoksi sopimusosapuoli siirtää sitoumuksen toteutusaikataulua tai peruu sopimuksen. Mahdollisuuksien mukaan johto

pyrki sisällyttämään sopimuksiin lausekkeita, jotka vähentävät epäsuotuisien tapahtumien vaikutusta tulokseen.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |142

Liikevaihdon jaottelu

Taulukoiden luvut esittävät jatkuvia toimintoja. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on

saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot.

Ulkoinen liikevaihto luokittain


2025
Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
Jälkimarkkina	403	2 402	2 805
Projektit, laitteet ja tavarat	863	1 572	2 435
Liikevaihto yhteensä	1 266	3 974	5 240

2024
Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
Jälkimarkkina	419	2 427	2 846
Projektit, laitteet ja tavarat	788	1 392	2 180
Liikevaihto yhteensä	1 207	3 819	5 026

Metson vastuullinen tarjoama kantaa nimeä Metso Plus, ja se on keskeinen tekijä Metson

vastuullisuusohjelmassa ja 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisessa. Metson tuotteet, palvelut ja prosessit on

suunniteltu parantamaan tuottavuutta ja samalla vähentämään raaka-aineiden käyttöä. Lisäksi ne

mahdollistavat asiakkaiden turvallisen toiminnan. Metso Plus -tarjoama sisältää ratkaisuja, jotka vähentävät

asiakkaiden energia- ja hiili-intensiteettiä, tehostavat vedenkäyttöä sekä vähentävät saastumista ja tuotteeseen

sitoutuneen hiilen määrää verrattuna toimialan perustasoon tai vertailuteknologiaan. Lisäksi näiltä tuotteilta

edellytetään samaa tai mieluiten korkeampaa suorituskykyä kuin alan vertailuteknologialta terveyden ja

turvallisuuden, saastumisen ja biodiversiteetin osalta. Sähköiset ratkaisut ovat tärkeä osa valikoimaa, ja Metson

kaivos- ja metallinjalostuksen tarjoamissa on ratkaisuja, joiden ansiosta sen asiakkaat voivat valita uusiutuvia

energialähteitä. Vuoden 2025 Metso Plus -liikevaihto oli 1 458 miljoonaa euroa (1 418 miljoonaa euroa vuonna

2024).

Metso Plus -tarjoamassa on yli 100 tuotetta ja palvelua, jotka ovat energiatehokkaampia kuin alan

vertailutuotteet tai markkinoilla olevat edellisen sukupolven tuotteet. Metso pyrkii jatkuvasti laajentamaan ja

parantamaan tätä tarjoamaa, jotta sillä on vastuullinen vaihtoehto asiakkaiden arvoketjun joka osassa. Metso

Plus -tarjoama on suunniteltu tuomaan asiakkaille enemmän suorituskykyä juuri siellä, missä sitä eniten

tarvitaan. Metso Plus tarjoaa asiakkaille mitattavia parannuksia: resurssitehokkuutta, parempaa energia- ja

vesitehokkuutta sekä pienempiä CO₂-päästöjä.

Ulkoinen liikevaihto tuloutusajankohdan mukaan


2025
Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
Yhtenä ajankohtana	1 232	2 746	3 978
Ajan kuluessa	34	1 228	1 262
Liikevaihto yhteensä	1 266	3 974	5 240

2024
Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
Yhtenä ajankohtana	1 175	2 944	4 119
Ajan kuluessa	32	874	907
Liikevaihto yhteensä	1 207	3 819	5 026

Ulkoinen liikevaihto kohdemaittain


2025
Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
Eurooppa	404	707	1 111
Pohjois- ja Väli-Amerikka	481	600	1 081
Etelä-Amerikka	90	974	1 064
Aasia ja Tyynenmeren alue	142	794	936
Afrikka, Lähi-itä ja Intia	149	899	1 048
Liikevaihto yhteensä	1 266	3 974	5 240

2024
Milj. euroa	Kivenmurskaus	Mineraalit	Yhteensä
Eurooppa	347	622	969
Pohjois- ja Väli-Amerikka	460	628	1 088
Etelä-Amerikka	86	1 061	1 148
Aasia ja Tyynenmeren alue	174	893	1 068
Afrikka, Lähi-itä ja Intia	140	614	754
Liikevaihto yhteensä	1 207	3 819	5 026

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |143

Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat


Milj. euroa	2025	2024
Myyntisaamiset	1 051	900
Asiakassopimuksiin perustuvat varat	213	255
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	267	232
Saadut ennakot	518	495

Asiakassopimuksiin perustuvat velat ja saadut ennakot kirjataan vuosittain liikevaihdoksi pääosin seuraavan

vuoden aikana.

Standardoitujen laitteiden sekä kulutus- ja varaosien laskutus tapahtuu toimituksen yhteydessä tai asiakkaan

hyväksynnän perusteella. Laajojen järjestelmä- ja laitetoimitusten sekä pitkäaikaisten palvelusopimusten

laskutusaikataulusta sovitaan asiakassopimuksissa. Lyhytaikaiset palvelusopimukset laskutetaan, kun palvelu on

suoritettu.

Myyntisaamiset perustuvat asiakaslaskutukseen, ja niiden tyypillinen maksuehto on 30–90 päivää.

Myyntisaamisista kirjattu luottotappiovaraus on esitetty liitetiedossa 2.2.

Laajojen järjestelmä- ja laitetoimitusten ja pitkäaikaisten palvelujen sopimukset ovat pääasiassa kiinteähintaisia,

ja asiakasta laskutetaan sopimuksen mukaisen aikataulun perusteella. Silloin kun suoritevelvoitteen täyttäminen

ylittää laskutuksen määrän, kirjattu summa esitetään erässä Asiakassopimuksiin perustuvat varat. Silloin kun

laskutuksen määrä ylittää suoritevelvoitteen täyttämisen määrän, kirjattu summa esitetään erässä

Asiakassopimuksiin perustuvat velat.

Saadut ennakot ovat Metson asiakkaiden ennakkoon maksamia suorituksia. Tyypillisesti ennakoita saadaan

pitkäkestoisissa laajoissa järjestelmä- ja laitetoimituksissa. Ennakot ovat suorituksia, jotka Metso on velvollinen

palauttamaan, jos se ei suoriudu sopimuksen mukaisista velvoitteistaan.

Muutos saamisissa ja veloissa asiakkailta sekä saaduissa ennakoissa aiheutuu kuluvan vuoden liiketoiminnan

volyymin muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna.

Jäljellä olevat suoritevelvoitteet

Tilauskanta oli 3 527 miljoonaa euroa 31.12.2025, ja se vastaa raportointikauden lopussa kokonaan tai osittain

täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää. Nämä

suoritevelvoitteet tuloutetaan olennaisilta osin kahden seuraavan vuoden aikana.

Suoritevelvoitteet

Metson myynti muodostuu laite- ja prosessitekniikan kokonaistoimituksista, laitteista sekä näihin liittyvistä

palveluista. Pääasialliset suoritevelvoitteet on kuvattu alla.

Laite-, kulutus- ja varaosatoimitukset

Metson toimittaessa asiakkaille standardoituja laitteita sekä kulutus- ja varaosia, myyntituotto kirjataan

määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli yleensä toimituksen tai käyttöönoton perusteella. Sopimukset saattavat

sisältää lupauksia, kuten volyymiperusteisia alennuksia ja viivästyssakkoja. Näiden lupausten vaikutus

myyntituottoon arvioidaan, ja myynti tuloutetaan vain siihen määrään saakka, kun Metso on oikeutettu

vastikkeeseen. Normaalia laajemmat takuut tuloutetaan erillisenä suoritevelvoitteena silloin, kun ne suoritetaan.

Metso toimii yhteistyössä jakelijaverkon kanssa erityisesti kivenmurskauslaitteiden toimituksissa. Nykyisten

jakelijasopimusten perusteella myynti tuloutetaan, kun Metso toimittaa laitteet jakelijalle. Mahdolliset

vuosialennukset sekä oikeus palauttaa toimitettuja laitteita arvioidaan ja myynniksi kirjataan määrä, johon

Metsolla on oikeus.

Räätälöidyt järjestelmä- ja laitetoimitukset

Metson toimittaessa laajoja järjestelmä- ja laitetoimituksia, joissa tuotetulla omaisuuserällä ei ole vaihtoehtoista

käyttöä, ja Metsolla on oikeus saada maksu siihen asti tuotetusta suoritteesta, myyntituotto kirjataan ajan

kuluessa. Jokainen pitkäaikainen ja laaja järjestelmä- ja laitetoimitussopimus arvioidaan erikseen. Näissä

sopimuksissa on yleensä asiakaskohtainen, yksi asiakkaan kanssa sovittu kokonaissuoritusvelvoite.

Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä lupauksia asiakkaille, kuten toimitusten viivästyssakot, suoritustakuut ja

laajennetut takuut. Tällaisten lupausten vaikutus asiakkaalta saatavaan suoritukseen arvioidaan, ja

myyntituotoksi kirjataan kulloinkin määrä, johon Metsolla on sopimuksen mukaan oikeus. Metso tyypillisesti

vaatii asiakkaalta ennakkomaksuja, jotka yleisesti eivät sisällä rahoituskomponenttia, koska ennakoiden

maksuaikataulu sovitaan seuraamaan läheisesti suoritevelvoitteiden täyttämistä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |144

Palvelusopimukset

Myyntituotto palvelusopimuksista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Kiinteähintaisissa pitkäaikaisissa

palvelusopimuksissa myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Valmiusaste määritetään suhteuttamalla kertyneet

kustannukset palvelusopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Lyhytaikaisissa palvelusopimuksissa,

joiden laskutus perustuu voimassa oleviin hintalistoihin, myyntituotto suoritetusta palvelusta kirjataan siihen

määrään asti, kun Metsolla on oikeus laskuttaa asiakasta. Lyhytaikaisissa palvelusopimuksissa, joiden laskutus

perustuu asiakassopimuksen kiinteisiin tuntihintoihin, myyntituotto suoritetusta palvelusta kirjataan laskutuksen

perusteella. Palvelusopimuksiin liittyviä tyypillisiä ehtoja ovat viivästyssakot ja suoritusehtolausekkeet.

Tärkeimmät asiakkaat

Metsolla ei vuosina 2025 ja 2024 ollut yksittäistä asiakasta, jonka osuus olisi ollut yli 10 prosenttia konsernin

liikevaihdosta.

1.3. Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Eri toimintojen kulut ja kustannukset on kohdistettu tuloslaskelmaerille niiden luonteensa mukaisesti.

Hankinnan ja valmistuksen kulut ovat joko välittömiä tai välillisiä, ja ne liittyvät joko kirjattuun tai odotettavissa olevaan

liikevaihtoon. Välittömät kulut sisältävät muun muassa erityisiin asiakassopimuksiin liittyvät materiaalikulut,

alihankintasuunnittelun kulut ja logistiikkakulut. Välilliset kustannukset sisältävät toimitusresurssien ja

tuotantoyksiköiden kapasiteettikustannukset.

Myynnin ja markkinoinnin kulut liittyvät toimintoihin, joilla yritetään saavuttaa uutta myyntiä sekä markkinoida yritystä

ja sen tuoteportfoliota. Tässä erässä raportoidaan esimerkiksi alueellisten myyntiorganisaatioiden kustannukset.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut liittyvät uusien tuotteiden ja teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimus- ja

tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti vuosikuluina, ja ne koostuvat palkoista, hallinnon yleiskustannuksista,

digitalisaatioinvestoinneista sekä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien poistoista. Kuluista netotetaan yhtiön

saamat avustukset. Tuotekehityskulut, jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan

kyseisen teknologian todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti.

Hallinnon kustannukset kattavat hallinnollisten toimintojen kulut, kuten yleishallinnon sekä tuki- ja konsernitoiminnot.

Taulukoiden luvut esittävät jatkuvia toimintoja. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on

saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot.

Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset


Milj. euroa	2025	2024
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-465	-435
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-109	-106
Hallinnon kulut	-402	-364
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	-976	-905

Tutkimus- ja tuotekehityskulut


Milj. euroa	2025	2024
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot yhteensä	-103	-106
Investoinnit	13	12
Saadut avustukset	2	2
Poistot	-21	-14
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	-109	-106

Kaikilla Metson T&K-hankkeilla on oltava vastuullisuustavoitteet. Lisäksi 80 % T&K-menoista tulee käyttää

niiden tuotteiden tuotekehitykseen, jotka todennäköisesti sisällytetään Metso Plus -tarjoamaan (lisätietoa

kestävyysraportin osiosta 1.3.3. sekä 2.3.3.).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |145

1.4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän Metson

liiketoimintojen operatiiviseen toimintaan tai jotka syntyvät operatiiviseen toimintaan liittyvien

ulkomaanrahanmääräisten rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien termiinisopimukset, realisoitumattomista tai

realisoituneista käyvän arvon muutoksista. Tällaisia eriä ovat muun muassa merkittäviin uudelleenjärjestelyohjelmiin

liittyvät kulut, omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sekä valuuttakurssierot lukuun ottamatta suojauslaskennan piiriin

kuuluvia tai rahoitustoimintaan liittyviä kurssieroja. Lisäksi muissa tuotoissa ja kuluissa raportoidaan ulkomaiset verot ja

veronluonteiset maksut, jotka eivät perustu verotettavaan tuloon, eivätkä voimassa oleviin verosopimuksiin.

Taulukon luvut esittävät jatkuvia toimintoja. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on

saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot.


Milj. euroa	2025	2024
Liiketoiminnan muut tuotot
Aineettomien ja aineellisten omaisuuserien myyntivoitot	1	12
Vuokratuotot	0	1
Kurssivoitot ¹⁾	192	156
Osakkeiden uudelleenarvostus	27	–
Muut tuotot ²⁾	9	35
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	230	204

Liiketoiminnan muut kulut
Myyntitappiot yritysmyynneistä	0	-4
Aineettomien ja aineellisten omaisuuserien myyntitappiot	-2	-5
Arvonalennukset aineettomista ja aineellisista omaisuuseristä	-7	-9
Kurssitappiot ¹⁾	-175	-186
Muut kulut	-14	-16
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-198	-219

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	32	-15

¹⁾ Kurssivoitot ja kurssitappiot sisältävät myyntisaamisista ja ostoveloista sekä niihin liittyvistä johdannaisista syntyneet

valuuttakurssivoitot ja -tappiot.

²⁾ Muut tuotot sisältävät vanhoihin Brasilian sosiaaliturvamaksuihin sekä kiinalaisiin yrityskehitysrahastoihin liittyviä tuottoja.

1.5. Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä

Henkilöstökulut

Taulukon luvut esittävät jatkuvia toimintoja. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on

saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot .


Milj. euroa	2025	2024
Palkat	-908	-866
Eläkekulut, maksupohjaiset eläkejärjestelyt	-64	-66
Eläkekulut, etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ¹⁾	-6	-7
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ¹⁾	-1	-1
Osakeperusteiset maksut ²⁾	-5	-6
Muut henkilösivukulut	-185	-143
Yhteensä	-1 169	-1 089

¹⁾ Lisätietoja eläkekuluista on esitetty liitetiedossa 2.7.

²⁾ Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 1.6.

Henkilöstön lukumäärä


	2025	2024
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa	17 982	16 832
Henkilöstömäärä keskimäärin tilikauden aikana	17 468	17 081

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |146

Hallituksen palkkiot ja etuudet


Tuhatta euroa	2025	2024
Hallituksen jäsenet 31.12.2025:
Kari Stadigh	-198	-196
Klaus Cawén	-114	-116
Brian Beamish	-93	-95
Terhi Koipijärvi	-97	-100
Niko Pakalén	-90	-93
Reima Rytsölä	-98	-99
Anders Svensson	-80	–
Eriikka Söderström	-93	–
Arja Talma	-113	-115

Entiset hallituksen jäsenet
Ian W. Pearce ¹⁾	-8	-105
Emanuela Speranza ¹⁾	-5	-103

Yhteensä	-987	-1 022

¹⁾ Metson hallituksen jäsen 24.4.2025 saakka.

Vuoden 2025 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen palkkiot ovat seuraavat: puheenjohtajan palkkio

on 176 500 euroa, varapuheenjohtajan 88 300 euroa sekä muiden hallituksen jäsenten 71 500 euroa. Lisäksi

valittavalle tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 26 300 euron, tarkastusvaliokunnan jäsenelle

10 850 euron, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajalle 13 200 euron ja palkitsemis- ja

henkilöstövaliokunnan jäsenelle 5 430 euron lisäpalkkio. Metson hallituksen jäsenille maksettavan vuosipalkkion

määrä suhteutetaan heidän toimikautensa todelliseen pituuteen.

Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksettavat kokouspalkkiot seuraavasti:

900 euroa maksetaan kokoukselta, johon osallistuminen vaatii matkustamista enintään Pohjoismaiden sisällä,

1 800 euroa kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereen sisäistä matkustamista, 3 000 euroa

kokoukselta, johon osallistuminen vaatii mantereiden välistä matkustamista ja 900 euroa kokoukselta, johon

osallistutaan etänä.

Toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetut palkkiot ja etuudet


2025
Euroa	Rahapalkka	Luontoisedut	Maksettu tulospalkkio	Osakepalkkio	Yhteensä
Toimitusjohtaja	837 231	17 552	63 084	255 277	1 173 144
Muut johtoryhmän jäsenet	2 370 539	48 803	338 111	1 090 209	3 847 662
Yhteensä	3 207 770	66 355	401 195	1 345 486	5 020 806


2024
Euroa	Rahapalkka	Luontoisedut	Maksettu tulospalkkio	Osakepalkkio	Yhteensä
Toimitusjohtaja ¹⁾	911 713	6 219	807 937	2 736 437	4 462 306
Muut johtoryhmän jäsenet	2 700 184	69 299	1 230 575	4 634 490	8 634 548
Yhteensä	3 611 897	75 518	2 038 512	7 370 927	13 096 854

¹⁾ Pekka Vauramo aikavälillä 1.1.–31.10.2024 ja Sami Takaluoma aikavälillä 1.11.–31.12.2024.

Toimitusjohtaja Sami Takaluomalle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut on esitetty yllä olevassa taulukossa.

Toimitusjohtaja kuuluu Metson hallituksen määrittelemiin palkitsemisohjelmiin. Lisätietoja osakeperusteisista

maksuista on esitetty liitetiedossa 1.6.

Toimitusjohtaja kuuluu maksuperusteisen lisäeläkevakuutuksen piiriin, jonka peruste on 20 % vuosipalkasta.

Toimitusjohtajan lisäeläkevakuutuksen maksut olivat 168 tuhatta euroa vuonna 2025 (222 tuhatta euroa vuonna

2024). Irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta. Metson päättäessä toimisuhteen irtisanomiskorvaus on

kuukausipalkka kerrottuna kahdellatoista (12).

Metsolla on myös maksuperusteisia lisäeläkevakuutuksia, joiden piiriin muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat.

Vakuutusmaksut olivat 509 tuhatta euroa vuonna 2025 (545 tuhatta euroa vuonna 2024).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |147

Hallituksen jäsenten osakeomistukset Metsossa


Osaketta (kpl)	2025
Kari Stadigh	89 258
Klaus Cawén	49 275
Brian Beamish	6 237
Terhi Koipijärvi	13 360
Niko Pakalén	6 172
Reima Rytsölä	9 904
Anders Svensson	3 110
Eriikka Söderström	3 582
Arja Talma	41 818
Yhteensä	222 716

Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset Metsossa


Osaketta (kpl)	2025
Sami Takaluoma	134 538
Claudia Genin	1 389
Piia Karhu	49 366
Saso Kitanoski	18 437
Nina Kiviranta	60 518
Pasi Kyckling	9 000
Heikki Metsälä	17 547
Markku Simula	93 207
Yhteensä	384 002

1.6. Osakeperusteiset maksut

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Metson avainhenkilöille on myönnetty osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Omana pääomana maksettavat osakepalkkiot perustuvat Metson osakkeen markkinahintaan niiden

myöntämispäivänä. Ne jaksotetaan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan

arvonmuutosrahastoihin. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja

odotettavissa olevat osingot. Koko osakepalkkion arvo, mukaan lukien rahaosuus, kirjataan omaan pääomaan ja myös

rahaosuuden arvo perustuu Metson osakkeen arvoon myöntämispäivänä. Markkinaperusteiset ehdot, kuten osakkeen

kokonaistuotto, johon myöntämisehdot perustuvat, huomioidaan arvioitaessa myönnettävien oman pääomanehtoisten

instrumenttien käypää arvoa. Tähän arvoon perustuva kulu kirjataan riippumatta markkinaperusteisten ehtojen

täyttymisestä. Palvelus- ja muut kuin markkinaperusteiset ehdot huomioidaan osakepalkkioiden ennustetun kulun

käypää arvoa arvioitaessa.

Metso päivittää tilinpäätöshetkellä ennusteensa tulevien myönnettävien osakepohjaisten kannustimien määrästä.

Muutokset edelliseen ennusteeseen jaksotetaan henkilöstökuluihin sekä vastaavasti omaan pääomaan. Metso

osakkeen historiallinen kurssikehitys ja oletetut osingot otetaan huomioon käyvän arvon määrittelyssä.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Myönnettävien osakkeiden määrää arvioidaan aina tilinpäätöksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon

muutokset Metson ja sen raportointisegmenttien tulosennusteissa, palkitsemisjärjestelmän piirin kuuluvan henkilöstön

vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät.

Voimassa olevat ohjelmat

Metson suoriteperusteinen ja ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä

Kesäkuussa 2020 Metson hallitus päätti uusista pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä:

suoritusperustainen (PSP) ja ehdollinen (RSP) osakepalkkiojärjestelmä. Jokaisen uuden PSP:n ja RSP:n

aloittaminen sekä PSP-järjestelmän ansaintakriteerien määrittely edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. PSP

koostuu vuosittain alkavista ohjelmista, joissa kaikissa on kolmen vuoden pituinen ansaintajakso. RSP koostuu

vuosittain alkavista ohjelmista, joista jokaisessa on kolmen vuoden pituinen sitouttamisjakso. Mahdolliset

palkkiot maksetaan osittain Metson osakkeina ja osittain rahana.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä ei makseta palkkiota, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen

palkkion maksamista osallistujasta johtuvasta syystä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |148

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027

Ansaintakriteeri PSP 2025–2027 -osakepalkkiojärjestelmälle on Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys,

osakekohtainen tulos ja kestävään kehitykseen liittyvä tavoite, jolla mitataan yrityksen Metso Plus -tuotteiden

myynnin kasvua (ESG). Vuoden 2025 lopussa ohjelman piiriin kuului 185 työntekijää, ja mahdollinen palkkio

vastaa korkeintaan 2 015 620 Metson osaketta, joista Metson johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan 504

000 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2028.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2025–2027

Vuoden 2025 lopussa ohjelman piiriin kuului 3 työntekijää, ja mahdollinen palkkio vastaa korkeintaan

32 000 Metson osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2028.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2024–2026

Ansaintakriteeri PSP 2024–2026 -osakepalkkiojärjestelmälle on Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys,

osakekohtainen tulos ja kestävään kehitykseen liittyvä tavoite, jolla mitataan yrityksen Metso Plus -tuotteiden

myynnin kasvua (ESG). Vuoden 2025 lopussa ohjelman piiriin kuului 172 työntekijää, ja mahdollinen palkkio

vastaa korkeintaan 1 532 234 Metson osaketta, joista Metson johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan

347 000 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2027.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2025

Ansaintakriteeri PSP 2023–2025 -osakepalkkiojärjestelmälle on Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys,

osakekohtainen tulos ja kestävään kehitykseen liittyvä tavoite, jolla mitataan yrityksen Metso Plus -tuotteiden

myynnin kasvua (ESG). Vuoden 2025 lopussa ohjelman piiriin kuului 163 työntekijää, ja mahdollinen palkkio

vastaa korkeintaan 1 578 334 Metson osaketta, joista Metson johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan

277 700 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2026.

Päättyneet ansaintajaksot

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

Ansaintakriteeri PSP 2022–2024 -osakepalkkiojärjestelmälle oli Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys,

osakekohtainen tulos ja kestävään kehitykseen liittyvä tavoite, jolla mitataan yrityksen Metso Plus -tuotteiden

myynnin kasvua (ESG). Ohjelmasta maksettiin 148 avainhenkilölle palkkiona yhteensä 376 802 Metson hallussa

ollutta osaketta, joista Metson johtoryhmän jäsenet saivat 57 887 osaketta. Palkkio maksettiin maaliskuussa

2025.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

Ohjelmasta maksettiin 15 avainhenkilölle palkkioina yhteensä 32 625 Metson hallussa ollutta osaketta. Palkkio

maksettiin maaliskuussa 2025.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023

Ansaintakriteeri PSP 2021–2023 -osakepalkkiojärjestelmälle oli Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys,

osakekohtainen tulos ja kestävään kehitykseen perustuva ESG-mittari. Ohjelmasta maksettiin 144

avainhenkilölle palkkiona yhteensä 984 288 Metson hallussa ollutta osaketta, joista Metson johtoryhmän

jäsenet saivat 317 918 osaketta. Palkkio maksettiin maaliskuussa 2024.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023

Ohjelmasta maksettiin 18 avainhenkilölle palkkioina yhteensä 38 851 Metson hallussa ollutta osaketta. Palkkio

maksettiin joulukuussa 2024.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän edunsaajat ja myönnetyt osakkeet


31.12.2025	Edunsaajat yhteensä	Osakkeet yhteensä
PSP 2022–2024 -ohjelma
Myönnetyt 2025	148	376 802

RSP 2022–2024 -ohjelma
Myönnetyt 2025	15	32 625

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut


Milj. euroa	2025	2024
PSP ja RSP 2021–2023 -ohjelma	–	-1
PSP ja RSP 2022–2024 -ohjelma	0	-2
PSP 2023–2025 -ohjelma	0	-2
PSP 2024–2026 -ohjelma	-2	-2
PSP ja RSP 2025–2027 -ohjelma	-3	–
Yhteensä	-5	-6

Tilikaudella myönnettyjen osakkeiden lukumäärä voimassa olevista ohjelmista oli 2 207 020 osaketta ja

painotettu keskimääräinen käypä arvo oli 10,63 euroa (1 854 634 osaketta ja 9,73 euroa vuonna 2024).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |149

1.7. Rahoitustuotot ja -kulut

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Konsernin rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin sisältyvät rahoitukseen liittyvät korkotuotot ja ‑kulut, valuuttakurssierot sekä

rahoitusjohdannaisten ja muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Lisätietoja liitetiedoissa 2.7.

Eläkevelvoitteet, 3.3. Käyttöoikeusomaisuus , 4.1. Rahoitusriskien hallinta, 4.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain,

4.5. Rahoitus- ja vuokrasopimusvelat , 4.8. Johdannaiset sekä 5.1. Yhdistelyperiaatteet.

Taulukon luvut esittävät jatkuvia toimintoja.


Milj. euroa	2025	2024
Rahoitustuotot
Saadut osingot	0	0
Korkotuotot	10	19
Muut rahoitustuotot	3	2
Rahoitustuotot yhteensä	13	22

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	-4	4

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista	-71	-71
Korkokulut koronvaihtosopimuksista	-10	-9
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-5	-5
Muut rahoituskulut	-21	-21
Rahoituskulut yhteensä	-107	-105

Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-99	-80

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |150

1.8. Tuloverot

Yhteisöverot

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät kauden veron, joka perustuu tytäryhtiöiden ja emoyhtiön

verotettavaan tuloon, oikaisut koskien edellisten tilikausien veroja sekä tuloslaskelmaan kirjatun laskennallisen veron

muutoksen. Konsernin laaja tuloslaskelma sisältää veroja eristä, joita on kirjattu laajaan tulokseen. Laskennallinen

verosaaminen tai -velka kirjataan, mikäli kirjanpidon ja verotuksen välille syntyy väliaikainen ero. Laskennallinen vero

kirjataan tosiasiallisesti vahvistetulla verokannalla.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Metso on tuloverovelvollinen eri toimintavaltioissa. Verolaskelmia valmistellessaan Metson johto joutuu tekemään

arvioita ja oletuksia tosiasiallisen verokulun tai sen lopullisen määrän ollessa vielä epävarma. Metson tytäryhtiöt ovat

vuosittain useiden verotarkastusten kohteena. Näiden verotarkastusten osalta kirjataan arvioon perustuva verovelka

tarkastuksista mahdollisesti aiheutuvista lisäveroista. Jos lopputulos näissä tilanteissa poikkeaa arvioidusta määrästä,

kirjataan muutos tuloveroihin kaudella, jolloin päätös saadaan.

Tuloverot tuloslaskelmassa

Taulukon luvut esittävät jatkuvia toimintoja. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on

saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot.


Milj. euroa	2025	2024
Tilikauden verot	-139	-197
Edellisten tilikausien verot	-4	7
Laskennallisen verosaamisen ja -velan muutos	-7	27
Tuloverot	-150	-163

Suomen yhtiöverokannan mukainen tulovero konsernin tuloksesta ennen veroja eroaa

konsernitilinpäätöksen tuloveroista seuraavasti

Taulukon luvut esittävät jatkuvia toimintoja. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on

saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot.


Milj. euroa	2025	2024
Tulos ennen veroja	636	670

Suomen verokannan mukainen vero 20,0 %	-127	-134
Suomen ja muiden maiden verokantojen eron vaikutus	-22	-27
Vähennyskelvottomat kulut	-5	-17
Verovapaat tuotot tai verokannustimet	17	8
Ulkomaiset hyvityskelvottomat lähdeverot	-3	-5
Jakamattomista voittovaroista kirjattu laskennallinen verovelka	-17	-5
Edellisten tilikausien verot	-4	7
Muut	11	10
Tuloverot	-150	-163

Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut verot


	2025			2024
Milj. euroa	Ennen veroja	Lasken- nalliset verot	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Lasken- nalliset verot	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus	-2	1	-2	5	-1	4
Eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	-3	-1	-4	0	0	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-43	–	-43	-37	–	-37
Laaja tuloslaskelma yhteensä	-48	0	-48	-33	-1	-33

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |151

Pilari 2 -lainsäädännön vaikutukset

Pilari 2 -lainsäädäntö on säädetty tai se on käytännössä hyväksytty tietyillä lainkäyttöalueilla, joilla Metso toimii.

Lainsäädäntö on astunut voimaan Metson 1.1.2024 alkavalla tilikaudella. Metso kuuluu säädetyn tai käytännössä

hyväksytyn lainsäädännön soveltamisalan piiriin ja on tehnyt yleisen tason vaikutusarvioinnin Pilari 2

-lainsäädännön vaikutuksista tuloveroihin. Vaikutusten arvioinnin perusteella Pilari 2:n mukaiset efektiiviset

veroasteet useimmissa maissa, joissa Metso toimii, ovat yli 15 %. Tilikauden 2025 osalta Metso on laajalti

soveltanut siirtymäkauden safe harbor -huojennuksia eikä näin ollen ole tunnistanut materiaalista

täydennysveroa kirjattavaksi tilikaudelta.

Ottaen huomioon Pilari 2 -lainsäädännön monimutkaisuuden ja sen, että kaikki lainkäyttöalueet eivät ole vielä

saattaneet lainsäädäntöä voimaan, Metso jatkaa Pilari 2:n vaikutusten arviointia tilikauden 2026 aikana.

Metso on soveltanut IAS 12:n pakollista poikkeusta, joka liittyy Pilari 2:n tuloveroista johtuvien laskennallisten

verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja esittämiseen tilinpäätöksessä.

Laskennalliset verot

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Laskennallinen verosaaminen tai -velka kirjataan verotuksen ja kirjanpidon väliaikaisesta erosta käyttäen

tulevaisuudessa tosiasiallisesti voimassa olevaa verokantaa. Väliaikainen ero voi liittyä varauksiin, poistoeroihin,

konsernin sisäiseen varastokatteeseen, eläkejärjestelyihin tai verotuksessa vahvistettuihin tappioihin. Laskennallinen

verovelka kirjataan aina täysimääräisesti ja laskennallinen verosaaminen vain niiltä osin, kun voidaan olettaa

tulevaisuudessa syntyvän verotettavaa tuloa, jota kohtaan laskennallinen verosaaminen voidaan hyödyntää.

Laskennallinen vero voidaan netottaa taseessa, mikäli se kohdistuu saman veronsaajan periviin tuloveroihin samalta

yhteisöltä.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Päättäessään laskennallisten verojen kirjaamisesta Metson johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia tytäryhtiöiden

tulevien vuosien operatiivisen toiminnan tuloksesta ja verotettavasta tulosta, mahdollisuuksista hyödyntää verotappiot

sekä mahdollisista muutoksista niiden valtioiden verolainsäädännöissä, joissa Metso operoi. Ulkomaisten

tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista on kirjattu laskennallinen verovelka vain, jos Metson johto on päättänyt

jakaa voittovaroja tulevina vuosina ja voitonjako tulee olemaan veronalaista. Koska veroseuraamukset ovat hankalasti

arvioitavissa, laskennallisia verosaamisia tai -velkoja voidaan joutua oikaisemaan tulevina vuosina, millä tulee olemaan

vaikutusta tilikauteen, jolloin tätä koskeva päätös tehdään.

Käyttämättömät verotukselliset tappiot

Laskennallinen verosaaminen kirjataan käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siihen määrään asti, kun se

on todennäköistä hyödyntää tulevaisuuden verotettavaa tuloa vasten. Merkittävää johdon arviointia vaaditaan

kirjattavien laskennallisten verosaamisten määrittämiseksi perustuen todennäköiseen ajoitukseen ja tulevien

verotettavien tulojen hyödyntämiseen sekä tuleviin verotuksen suunnittelustrategioihin.

Tietyissä tapauksissa tappiot liittyvät tytäryhtiöihin, joiden tappiot eivät välttämättä vanhene eikä niitä saa

käyttää verotettavan tulon kompensaatioon muualla konsernissa. Lisäksi on tarkasteltu tytäryhtiöitä, joilla ei ole

käytettävissä väliaikaista veronalaista eroa, verosuunnittelumahdollisuuksia, eivätkä voi osittain hyödyntää

näiden tappioiden kirjaamista laskennalliseksi verosaamiseksi. Edellä mainittujen asioiden perusteella konserni

on päättänyt, ettei se tietyissä tapauksissa kirjaa laskennallista verosaamista siirretyistä verotuksellisista

tappioista.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan, jos osingonjakoa pidetään

todennäköisenä lähitulevaisuudessa, ja siitä aiheutuu veroseuraamus. Vuoden 2025 ja 2024 lopussa ei ole ollut

olennaisia jakamattomia voittovaroja, joista laskennallinen verovelka olisi kirjaamatta.

Taulukoiden luvut esittävät jatkuvia toimintoja ellei toisin ole mainittu.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |152

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen täsmäytys



2025 Milj. euroa	1.1.	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritysostot ja -myynnit	Kurssierot ja konsernierät	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	48	-3	–	–	-5	39
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	15	-4	–	–	0	11
Vaihto-omaisuus	86	-17	–	–	-1	69
Varaukset	53	3	–	–	-1	54
Jaksotuserot	41	8	–	–	-3	46
Eläkejärjestelyt	5	10	-1	–	0	14
Käyttöoikeusomaisuus	32	-4	–	1	0	29
Muut	20	-14	1	–	-2	5
Laskennallinen verosaatava yhteensä	300	-20	0	1	-13	268
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-33	–	–	–	8	-25
Myytävänä olevat omaisuuserät	-7	7	–	–	–	0
Laskennallinen verosaatava, netto	259	-13	0	1	-5	242

Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen	156	-10	–	-3	6	148
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	15	-1	–	–	0	14
Käyttöoikeusomaisuus	34	-4	–	1	0	30
Muut	22	10	1	–	0	33
Laskennallinen verovelka yhteensä	227	-6	1	-2	6	226
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta	-33	–	–	–	8	-25
Myytävänä olevat omaisuuserät	-22		–	–	22	0
Laskennallinen verovelka, netto	172	-6	1	-2	36	201

Laskennalliset verot, nettosaatava (+) / -velka (-)	87	-7	-1	3	-41	42



2024 Milj. euro	1.1.	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Yritysostot ja -myynnit	Kurssierot ja konsernierät	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	7	39	–	–	2	48
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	20	-5	–	–	0	15
Vaihto-omaisuus	91	-5	–	–	0	86
Varaukset	59	-3	–	–	-3	53
Jaksotuserot	49	-8	–	–	0	41
Eläkejärjestelyt	6	0	–	–	0	5
Käyttöoikeusomaisuus	28	3	–	2	0	32
Muut	18	7	-1	–	-4	20
Laskennallinen verosaatava yhteensä	276	27	-1	2	-5	300
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-28	–	–	–	-5	-33
Myytävänä olevat omaisuuserät	-14	7	–	–	–	-7
Laskennallinen verosaatava, netto	234	34	-1	2	-10	259

Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen	160	-12	–	8	0	156
Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät	16	0	–	–	0	15
Käyttöoikeusomaisuus	29	3	–	2	0	34
Muut	30	15	0	–	-22	22
Laskennallinen verovelka yhteensä	234	6	0	10	-23	227
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta	-28	–	–	–	-5	-33
Myytävänä olevat omaisuuserät	-24	2	–	–	–	-22
Laskennallinen verovelka, netto	182	8	0	10	-28	172

Laskennalliset verot, nettosaatava (+) / -velka (-)	51	27	-2	-8	18	87

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |153

1.9. Osakekohtainen tulos

Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot .

Laimentamaton

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla, pois lukien emoyhtiön hallussa

olevat omat osakkeet.

Osakekohtainen tulos


Tulos per osake	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	423	329
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	827 672	827 101
Tulos/osake, laimentamaton, euroa	0,51	0,40

Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot


	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot, milj. euroa	482	505
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	827 672	827 101
Tulos/osake, laimentamaton, euroa	0,58	0,61

Laimennettu

Osakekohtaisen tuloksen laimennuksen laskennassa käsitellään tulevaisuudessa ehdollisesti liikkeelle laskettavia

osakkeita ulkona olevina, mikäli niiden vaikutus on laimentava. Metso laskee hallussaan olevia omia

osakkeitaan uudelleen liikkeelle avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän puitteissa, jos kannustinjärjestelmään

liittyvät tavoitteet saavutetaan. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan lisäämällä

liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotettua keskiarvoa niiden osakkeiden määrällä, jotka

jaettaisiin edunsaajille saavutetun tulostason perusteella, jos ehdollinen ajanjakso päättyisi tilikauden lopussa.

Metsolla oli 31.12.2025 hallussaan 1 211 683 omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmien palkkioiden maksua varten.

Osakekohtainen tulos, laimennettu


Tulos per osake	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	423	329
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	827 672	827 101
Oikaisu ehdollisesti liikkeelle lasketuista osakkeista (tuhatta)	852	884
Laimennettujen osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	828 524	827 985
Tulos/osake, laimennettu, euroa	0,51	0,40

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |154

2. Operatiiviset varat ja velat

2.1. Nettokäyttöpääoma ja sitoutunut pääoma

Taulukoiden tasearvot esittävät jatkuvia toimintoja.

Nettokäyttöpääoma


	Tasearvo		Kassavirtavaikutus
Milj. euroa	2025	2024	2025	2024
Vaihto-omaisuus	1 903	1 900	-88	41
Myyntisaamiset	1 051	900	-192	-65
Muut korottomat saamiset	362	314	-75	-20
Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat, netto	-54	22	52	6
Ostovelat	-671	-581	101	-111
Saadut ennakot	-518	-495	39	173
Muut korottomat velat	-1 165	-1 015	233	-142
Nettokäyttöpääoma	908	1 045	70	-119

Sitoutunut pääoma


Milj. euroa	2025	2024
Nettokäyttöpääoma	908	1 045
Aineettomat omaisuuserät	2 088	1 927
Aineelliset omaisuuserät	609	549
Käyttöoikeusomaisuus	123	136
Pitkäaikaiset sijoitukset	1	5
Korolliset saamiset	2	2
Likvidit varat	501	431
Verovelat ja -saamiset, netto	31	68
Korkovelat, netto	-11	-8
Sitoutunut pääoma	4 252	4 156

2.2. Myyntisaamiset

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Myyntisaamiset ovat Metson tavallisen liiketoiminnan perusteella syntyneitä laskutettuja saamisia asiakkailta. Niiden

tavanomainen maksuehto on 30–90 päivää, ja ne ovat lyhytaikaisia korottomia saamisia. Myyntisaamiset kirjataan alun

perin arvoon, joka niistä uskotaan perittävän, ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Jos

asiakkaalle on poikkeuksellisesti myönnetty yli 360 päivän maksuehtoja, niihin liittyvät saamiset arvostetaan käypään

arvoon diskonttaamalla ne nykyarvoonsa.

Metso soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua

menettelyä, minkä mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat

luottotappiot. Luottotappioriski asiakassopimuksiin perustuvista varoista katetaan pääosin asiakkailta saaduilla

ennakkomaksuilla.

Edellisen vuoden toteutuneiden luottotappioiden ikäjakauman ja luonteen sekä lähiajan taloudellisiin näkymiin

perustuneen analyysin perusteella Metso kirjaa luottotappiovarausta myyntisaamisista välillä: 0,1 % erääntymättömät ja

5 % erääntyneet enintään 180 päivää. Yli 180 päivää erääntyneiden kohdalla luottotappiovaraus arvioidaan

tapauskohtaisesti, kuitenkin määrän ollen vähintään 25 % (yli 180 päivää) ja 100 % (yli 360 päivää), jos saamisella ei ole

vakuutta tai muuta turvaavaa järjestelyä. Myyntisaaminen kirjataan pois taseesta lopullisena luottotappiona, kun siitä ei

kohtuudella arvioida saatavan suoritusta. Tällainen tilanne on asiakkaan konkurssi, velkasaneeraus tai muu

maksukyvyttömyydestä indikoiva asiantila.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Odotettavissa olevan luottotappion määrän ja ennakoivan arvonalentumisvarauksen kirjaaminen perustuu johdon

parhaaseen arvioon tulevista luottotappiosta. Ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen luottotappioista,

käytettävissä oleviin taloudellisiin tulevaisuuden ennusteisiin sekä asiakkaiden sijaintiin ja segmenttiin liittyvään tietoon.

Asiakassaamisia ja niihin liittyvää luottotappioriskiä seurataan aktiivisesti liiketoiminnoittain sekä maittain ja tarvittaessa

tehdään päätöksiä saamisia turvaavista toimenpiteistä. Kun luottotappiovarauksen määrää arvioidaan

tapauskohtaisesti, otetaan huomioon mahdolliset vakuudet tai vakuutukset, asiakkaan taloudellinen tilanne ja

aikaisempi maksukäyttäytyminen.


Milj. euroa	2025	2024
Myyntisaamiset	1 038	890
Myyntisaamiset, myynnissä olevat	13	10
Yhteensä	1 051	900

Luokiteltu myytävänä olevaksi
Pitkäaikaiset	–	7
Lyhytaikaiset	0	13
Yhteensä	1 051	920

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |155

Myyntisaamisten alaskirjaukset ikäluokittain


	2025		2024
Milj. euroa	Myyntisaamiset	joista alaskirjattu	Myyntisaamiset	joista alaskirjattu
Erääntymätön	726	5	609	7
Erääntynyt 1–30 päivää	113	0	131	0
Erääntynyt 31–180 päivää	179	3	152	2
Erääntynyt 181–360 päivää	40	6	27	5
Erääntynyt yli 360 päivää	51	43	52	37
Yhteensä, brutto	1 109	58	972	52
Yhteensä, netto	1 051		920

Realisoituneet luottotappiot olivat 5 miljoonaa euroa vuonna 2025 (2 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Arvonalentumisvarauksen muutokset


Milj. euroa	2025	2024
Kertynyt arvonalentuminen 1.1.	52	52
Valuuttakurssien vaikutus	-1	-1
Yritysjärjestelyt	0	0
Varauksen lisäys	11	3
Käytetty varaus ja muut muutokset	-4	-3
Kertynyt arvonalentuminen 31.12.	58	52

2.3. Muut saamiset

Laatimisperiaate

Muut korottomat saamiset kirjataan taseeseen alkuperäiseen käypään arvoonsa, jota voidaan myöhemmin oikaista

mahdollisella arvonalentumisvarauksella. Tuloslaskelmassa varaus kirjataan myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Metso kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen arvonalentumisvarauksen saamisista, joista ei

todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Konsernin johto seuraa aktiivisesti erääntyneiden saamisten määrää

kansainvälisesti sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä.

Taulukoiden luvut esittävät jatkuvia toimintoja.

Korottomat saamiset


	2025			2024
Milj. euroa	Pitkä- aikaiset	Lyhyt- aikaiset	Yhteensä	Pitkä- aikaiset	Lyhyt- aikaiset	Yhteensä
Johdannaiset	6	25	31	9	34	43
Laskennalliset verosaamiset	242	–	242	259	–	259
Tuloverosaamiset	–	78	78	–	61	61

Muut saamiset
Siirtosaamiset	–	90	90	–	64	64
Arvonlisävero- ja ennakonpidätyssaamiset	–	185	185	–	143	143
Eläkevarat	6	–	6	4	–	4
Muut saamiset	25	26	50	23	37	60
Muut saamiset yhteensä	30	300	330	27	245	272

Korottomat saamiset yhteensä	279	403	682	295	339	634

Muihin korottomiin saamisiin sisältyy 13 miljoonaa euroa vuonna 2025 (15 miljoonaa euroa vuonna 2024)

brasilialaisten tytäryhtiöiden verohyvityksiä, jotka syntyivät hyödykkeiden ja palveluiden toimituksista (ICMS).

Vuonna 2025 näistä neljä miljoonaa euroa oli kirjattu pitkäaikaisiin saamisiin (kolme miljoonaa euroa vuonna

2024).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |156

2.4. Vaihto-omaisuus

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus esitetään keskihintamenetelmällä lasketun hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen

luovutushinnan määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään ostohinta sekä kuljetus- ja valmistuskustannukset. Itse

valmistettujen valmiiden tuotteiden kustannukset koostuvat välittömistä materiaaleista, palkoista ja sosiaalikuluista,

alihankinnoista sekä muista välittömistä kuluista. Lisäksi tuotantokustannuksiin on kohdistettu tuotannon ja

projektihallinnon yleiskustannuksia. Todennäköinen luovutushinta perustuu hyödykkeen markkina-arvoon

vähennettynä luovutuksesta syntyvillä kuluilla.

Vaihto-omaisuuden arvosta on vähennetty arvonalentumisvaraus, joka kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin teknisen

vanhentumisen ja muiden tekijöiden perusteella arvioitu varauksen tarpeellisuus on todettu. Metson politiikka

määrittelee arvonalentumisvarauksen todentamista parhaan arvion perusteella kyseisenä tilinpäätöspäivänä.

Arvonalentumisvaraus perustuu systemaattiseen ja jatkuvaan vaihto-omaisuuden seurantaan.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää johdon arviointia arvonalentumisvarausten osalta sekä ennustettavan

mahdollisen myyntihinnan ja myynnin kustannusten määrittelyn osalta erilaisissa markkinatilanteissa sekä arviointia

kansainvälisten markkinoiden kehittymisestä.


Milj. euroa	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	276	292
Keskeneräiset tuotteet	750	620
Valmiit tuotteet	884	1 047
Yhteensä	1 910	1 959
Luokiteltu myytävänä olevaksi	-7	-59
Vaihto-omaisuus	1 903	1 900

Jatkuvien toimintojen kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden määrä oli 3 471 miljoonaa euroa vuonna 2025

(3 272 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvarauksen muutokset


Milj. euroa	2025	2024
Tasearvo 1.1.	110	93
Valuuttakurssien vaikutus	-6	-1
Tilikauden kulu	29	24
Käytetty varaus	-6	-11
Vähennykset/muut lisäykset	6	5
Tasearvo 31.12.	133	110

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |157

2.5. Ostovelat ja muut velat

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Ostovelat ja muut korottomat velat ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia velkoja, ja niiden käypien arvojen sekä

kirjanpitoarvojen katsotaan olevan samat. Korottomien lyhytaikaisten velkojen erääntyminen ylittää harvoin kuusi

kuukautta. Ostovelkojen erääntyminen määräytyy Metson ja sen tavarantoimittajien välisten yksilöllisten sopimusten

pohjalta.

Henkilöstökulut, sisältäen vuosilomakorvaukset, maksetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti.


	2025			2024
Milj. euroa	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Ostovelat	–	671	671	–	581	581
Luokiteltu myytävänä olevaksi	–	1	1	–	16	16
Yhteensä	–	671	671	–	598	598

Johdannaiset	9	26	35	13	68	80

Muut velat
Korkovelat	–	11	11	–	8	8
Henkilöstökuluvelat	–	194	194	–	172	172
Projektikuluvelat	–	403	403	–	251	251
Arvonlisävero- ja ennakonpidätysvelat	–	85	85	–	53	53
Muut velat	1	109	110	5	102	107
Muut velat	1	802	803	5	587	592
Luokiteltu myytävänä oleviksi	–	7	7	–	26	26
Yhteensä	1	809	810	5	612	617

Toimittajarahoitusohjelma

Metsolla on toimittajarahoitusohjelma, jossa toimittaja hyödyntää ostajan luottoluokitusta myydessään

saataviaan pankille. Osallistuminen järjestelyyn on toimittajien oman harkinnan varassa. Osallistuvat toimittajat

saavat Metsolle lähetetyistä laskuista maksun ulkopuoliselta rahoittajalta ennen eräpäivää. Jos toimittajat

päättävät myydä saatavan pankille, toimittajat maksavat rahoittajalle kustannuksen, minkä osapuolena Metso ei

ole. Rahoittaja voi maksaa laskun vasta, kun Metso on hyväksynyt sen. Maksut toimittajille ennen laskun

eräpäivää käsittelee rahoittaja, ja kaikissa tapauksissa Metso maksaa laskun rahoittajalle alkuperäisen laskun

eräpäivän mukaisesti.

Toimittajarahoitusjärjestelyihin liittyvät velat erääntyvät keskimäärin 60–180 päivää laskutuspäivän jälkeen.

Vastaavat ostovelat, jotka eivät kuulu toimittajarahoitusjärjestelyihin, erääntyvät keskimäärin 30–90 päivää

laskutuspäivän jälkeen.

Edellä mainitun perusteella Metso katsoo, että järjestelystä johtuvat vastuut ovat luonteeltaan ja toiminnaltaan

samanlaisia kuin ostovelat, ja ne luokitellaan siten osto- ja muihin velkoihin.


Milj. euroa	2025	2024
Toimittajarahoitusjärjestelyyn kuuluvien ostovelkojen kirjanpitoarvo	108	103
Joista toimittajat ovat saaneet maksun	95	97

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |158

2.6. Varaukset

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, ja sen

määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Varaukset, joihin liittyvien kassatapahtumien odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdastaan,

diskontataan nykyarvoonsa. Nykyarvo päivitetään tulevissa tilinpäätöksissä.

Takuuvaraukset

Metso myöntää erilaisia tuotetakuita, joissa yleensä taataan toimitetun tuotteen tietty suoritustaso takuuaikana sekä

tietyllä ajanjaksolla suoritettavat huoltopalvelut. Jaksotettavien takuukustannusten määrä arvioidaan aikaisemmin

toimitettujen standardituotteiden ja -palveluiden toteutuneiden takuukustannusten perusteella. Takuuaika on yleensä

12 kuukautta hyväksytystä toimituksesta. Takuuvarauksen riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin

projektikohtaisesti.

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannuksista tehdään varaus vasta johdon hyväksyttyä virallisen

sitovan suunnitelman ja aloitettua suunnitelman toimeenpanon. Irtisanomiskulut kirjataan, kun henkilöstölle tai

henkilöstön edustajille on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettu aiotuista toimenpiteistä, ja asiaan liittyvät korvaukset

ovat luotettavasti arvioitavissa. Varaukseen sisällytetään kustannukset, jotka syntyvät joko tehdyn suunnitelman

välittömänä seurauksena tai jotka liittyvät sitoumukseen, josta ei ole enää odotettavissa taloudellista hyötyä tai

tällaisen sopimuksen peruuttamiseen. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset kirjataan hankinnan

ja valmistuksen tai myynnin ja hallinnon kuluihin riippuen kustannusten luonteesta. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan

sopeuttamiskustannuksiin voi sisältyä myös muita johdon hyväksymän suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneita

kustannuksia, kuten arvonalentumisia, jotka raportoidaan liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Ympäristövelvoitteet

Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt olemassa oleva

velvoite ja kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksen

määrää voidaan myöhemmin korjata tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa. Muilta osapuolilta saatavat

korvaukset merkitään taseeseen erillisenä saatavana silloin, kun niiden saamista voidaan pitää varmana.

Varaus tappiollisista projekteista

Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ylittävät sovitut

kokonaistuotot. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se todetaan, ja tappiovarauksen riittävyyttä

arvioidaan hankkeen valmiusasteen mukaisesti.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Varausten määrittäminen edellyttää johdon arviointia olemassa olevan velvoitteen täyttämiseen vaadittavista

kustannuksista tai mahdollisten oikeudenkäyntien lopputulosten ennakointia. Lopulliset kustannukset ja niiden

ajoittuminen voivat poiketa alkuperäisen varauksen arviosta.

Laajempiin ja uutta teknologiaa sisältäviin toimituksiin sekä pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin voidaan tehdä

tapauskohtaisesti lisävarauksia ottaen huomioon toimitukseen mahdollisesti liittyvät muut riskit.

Taulukoiden luvut esittävät jatkuvia toimintoja.

Varaukset


	2025			2024
Milj. euroa	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Takuuvaraukset	8	118	126	1	126	126
Projektitappiovaraukset	–	52	52	27	33	61
Uudelleenjärjestelykulut	3	3	6	3	5	8
Ympäristö- ja tuotevastuut	–	–	–	0	0	0
Muut varaukset ¹⁾	34	35	69	30	38	68
Yhteensä	45	207	253	62	201	263

¹⁾ Sisältää oikeudenkäynteihin, henkilöstöön ja Venäjän liiketoiminnan alasajoon liittyviä varauksia.

Varausten muutokset


2025
Milj. euroa	Takuu- varaukset	Projekti- tappio- varaukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Ympäristö- ja tuotevastuut	Muut varaukset	Yhteensä
Tasearvo 1.1.	126	61	8	0	68	263
Valuuttakurssien vaikutus	-3	0	0	0	-1	-5
Tilikauden kulu	30	6	2	–	12	50
Käytetty varaus	-18	0	-3	0	-9	-30
Varausten purku / muut muutokset	-12	-18	-1	–	-2	-32
Luokiteltu myytävänä olevaksi	3	4	0	–	0	7
Tasearvo 31.12.	126	52	6	–	69	253

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |159

2.7. Eläkevelvoitteet

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Metsolla on eri toimintamaissaan paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelmät

voivat olla etuuspohjaisia sisältäen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet, henkivakuutuksiin liittyvät etuudet sekä muut

työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, kuten terveydenhuollon ja irtisanomiskorvaukset. Eläke perustuu useimmiten

palvelusvuosien määrään sekä viimeisten palvelusvuosien palkkatasoon. Metsolla on sekä maksupohjaisia että

etuuspohjaisia järjestelyjä. Järjestelyt rahoitetaan yleensä vakuutusyhtiöille tai säätiöille suoritettavilla maksuilla, jotka

määräytyvät vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaan. Muut järjestelyt ovat rahastoimattomia, jolloin Metso maksaa

etuudet suoraan niiden erääntyessä. Kaikkia järjestelyjä säätelevät paikalliset verolait ja muu lainsäädäntö.

Kun kyseessä on etuuspohjainen järjestelmä, velaksi kirjattava vastuu on eläkevelvoitteiden tilinpäätöshetken

nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat ennakoituun

etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevelvoitteen määrän. Eläkevelvoitteen nykyarvo määritetään

diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen

markkinatuottoon perustuvalla korkokannalla. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa

valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Eläkemenot

ja muut henkilöstön eläkkeelle siirtymiseen liittyvät menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön

palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Nettokorko sisällytetään tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Historialliseen kehitykseen, vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteiden muutoksiin perustuvat

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan sillä kaudella,

jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen liittyvät menot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Suoritukset maksuperusteisiin ja usean työnantajan järjestelyihin sekä vakuutettuihin eläkejärjestelyihin kirjataan kuluksi

maksuvelvoitteen syntymishetkellä.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon määrittäminen perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa

käytetään useita oletuksia, kuten diskonttokorko, sijoitettujen varojen odotettu tuotto, palkka- ja eläkeindeksien

kehitys ja muut vakuutusmatemaattiset tekijät. Tästä johtuen tilinpäätökseen kirjattu eläkevelvoitteen määrä sekä

arvioidut tulevat suoritukset eläkerahastoihin ovat herkkiä muutoksille. Vakuutusmatemaattisten oletusten poikkeamat

ja oletuksissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat voittoja tai tappioita, jotka kirjataan laajan tuloksen eriin.

Herkkyysanalyysi etuuspohjaisen velvoitteen osalta on esitetty taulukoissa. Metson rahastoituihin eläkejärjestelyihin

kuuluvia varoja hallitaan ulkopuolisten rahastojen kautta. Varojen allokaatiota tarkastellaan säännöllisin väliajoin

Metson eläkejärjestelyistä vastaavien tahojen toimesta paikallisen lainsäädännön, asiantuntijoiden neuvojen ja Metson

konsultoinnin perusteella sekä hyväksyttävissä olevan riskin määrän mukaisesti.

Metson eläkevelvoitteet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset velvoitteet

Metson etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Saksassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kanadassa edustavat

81 prosenttia Metson etuuspohjaisista eläkevelvoitteista ja 69 prosenttia järjestelyihin kuuluvista varoista. Nämä

järjestelyt antavat eläketuloa, jonka määrä perustuu olennaisilta osin palkkaan ja palveluihin henkilön

eläköitymishetkellä tai lähellä sitä.

Saksan järjestelyt ovat rahastoimattomat, ja yhtiö maksaa etuudet suoraan, kun ne erääntyvät. Yhdysvaltojen ja

Kanadan osalta arvioidaan vuosittain, onko järjestelyyn suoritettava lisämaksuja paikallisen lainsäädännön

mukaisesti. Isossa-Britanniassa Metson etuuspohjainen eläkejärjestelmä on suljettu. Vuoden 2025 aikana

eläkejärjestelyä hallinnoiva hallitus saattoi päätökseen vakuutusyhtiön kanssa tehdyn ostoetusopimuksen toisen

vaiheen. Ostoetu kattaa käytännössä kaikki järjestelyn jäsenten tulevat etuuksien maksut. Ensisijainen vastuu

etuuksista säilyy Metsolla. Ostoetuussopimuksen piiriin kuuluvien varojen arvo määritetään IAS 19:n mukaisesti

vastaamaan vastaavaa etuuspohjaista velvoitetta.

Rahastoitujen eläkejärjestelyjen varoja hoitavat ulkoiset salkunhoitajat. Sijoitusten asianmukaista kohdentamista

ja riskiprofiilia arvioidaan säännöllisesti perustuen paikalliseen sääntelyyn, asiantuntijoiden neuvoihin sekä

Metson johdon konsultaatioon.

Vuonna 2026 suoritettavien maksujen ennakoitu määrä on yhdeksän miljoonaa euroa. Vuonna 2025 Metso

maksoi 14 miljoonaa euroa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden maksuja.

Tässä liitetiedossa esitetyt luvut sisältävät sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |160

Taseeseen kirjatut erät


		2025			2024
Milj. euroa	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	82	–	82	83	–	83
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-84	–	-84	-85	–	-85
Yhteensä	-2	–	-2	-2	–	-2

Rahastoimattomien velvotteiden nykyarvo	65	25	90	68	27	96
Kirjaamattomat varat	1	–	1	0	–	0
Yhteensä	64	25	89	66	27	94

Erät taseessa
Velat	67	25	92	69	27	96
Varat	-3	–	-3	-3	–	-3
Velat luokiteltu myytävinä oleviksi	-6	–	-6	–	–	–
Velvoitteiden tasearvo, netto	58	25	82	66	27	93

Taseessa oleva velvoite yhteensä


Milj. euroa	2025	2024
Velvoitteiden tasearvo 1.1.	93	98
Oikaisut johtuen yritysjärjestelyistä	0	–
Tuloslaskelmaan kirjattu nettokustannus	8	9
Työnantajan maksusuoritukset	-14	-12
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (+) ja tappiot (-)	3	-2
Kurssierot	-2	0
Velvoitteiden tasearvo 31.12., netto	89	93

Tuloslaskelmaan kirjatut erät


		2025			2024
Milj. euroa	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	2	2	4	1	2	3
Nettokorko	2	1	3	2	2	4
Velvoitteiden täyttäminen	–	-1	-1	–	0	0
Tuloslaskelmaan kirjattu voitto (-) / tappio (+)	1	0	1	1	0	1
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno (+) / tulo (-)	0	–	0	–	–	–
Eläkejärjestelyiden hallintokulut	2	–	2	1	–	1
Tuloslaskelmaan kirjattu kulu (+) / tuotto (-)	6	3	8	5	4	9

Laajan tuloksen eriin kirjatut erät


		2025			2024
Milj. euroa	Etuus- pohjaiset eläke- järjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä	Etuus- pohjaiset eläke- järjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä
Varojen vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); ilman nettokorkoon sisällytettyjä määriä	6	–	6	6	–	6
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); taloudellisten oletusten muutoksista aiheutuvat	-6	0	-6	-7	0	-7
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); demografisten oletusten muutoksista aiheutuvat	2	-1	1	0	–	0
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); kokemusperäiset muutokset	0	1	1	–	–	–
Voitto (-) / tappio (+) omaisuuserän ylijäämästä, joka ei ole käytettävissä	1	–	1	0	–	0
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (-) ja tappiot (+)	3	0	3	-1	0	-2

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |161

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden muutokset


		2025			2024
Milj. euroa	Etuus- pohjaiset eläke- järjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä	Etuus- pohjaiset eläke- järjestelyt	Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1.	151	27	178	158	30	187
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	2	2	4	1	2	3
Korkomenot	6	1	7	6	2	8
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+)	–	-1	-1	–	0	0
Yritysjärjestelyt	6	–	6	–	–	–
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); taloudellisten oletusten muutoksista aiheutuvat	-6	0	-6	-7	0	-7
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); demografisten oletusten muutoksista aiheutuvat	2	-1	1	0	–	0
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+); kokemusperäiset muutokset	1	1	2	1	0	1
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, kulu (+) / tuotto (-)	0	–	0	–	–	–
Työntekijöiden maksusuoritukset	0	–	0	–	–	–
Järjestelystä maksetut etuudet	-8	–	-8	-6	–	-6
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	-4	-4	-8	-4	-5	-9
Kurssierot	-3	-2	-5	3	-1	2
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12.	147	25	172	151	27	178

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen varojen käyvän arvon kehitys vuoden aikana


	2025	2024
Milj. euroa	Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yhteensä
Käypä arvo 1.1.	85	90
Korkotulo	4	4
Varojen tuotto ilman nettokorkoon sisällytettyjä määriä	-6	-6
Yritysjärjestelyt	6	–
Työnantajan maksusuoritukset	14	12
Työntekijöiden maksusuoritukset	0	–
Maksetut etuudet	-8	-6
Työnantajan suoraan maksamat etuudet	-8	-9
Eläkejärjestelyiden hallinnollinen kulu	-2	-1
Kurssierot	-3	3
Käypä arvo 31.12.	84	85

Varojen prosentuaalinen jakautuminen omaisuusryhmittäin


	2025			2024
%	Noteerattu	Noteeraamaton	Yhteensä	Noteerattu	Noteeraamaton	Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	3 %	0 %	3 %	2 %	0 %	2 %
Joukkovelkakirjat	1 %	0 %	1 %	9 %	0 %	9 %
Kiinteistöt	1 %	0 %	1 %	0 %	0 %	0 %
Käteisvarat	2 %	0 %	2 %	7 %	0 %	7 %
Vakuutussopimukset	0 %	88 %	88 %	0 %	64 %	64 %
Muut	5 %	0 %	5 %	3 %	16 %	19 %
Yhteensä	12 %	88 %	100 %	20 %	80 %	100 %

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 varoja ei ole sijoitettu tytäryhtiöihin tai kiinteistöihin, joissa konsernin yhtiöt

toimivat.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |162

Keskeisimmät vakuutusmatemaattiset oletukset painotettuina keskiarvoina


%	2025	2024
Eläkevelvoite
Diskonttokorko	4,55 %	4,40 %
Palkankorotusolettama	3,21 %	3,10 %
Eläkkeiden korotusolettama	2,42 %	2,47 %
Tuloslaskelma
Diskonttokorko	4,40 %	4,09 %
Palkankorotusolettama	3,10 %	3,37 %
Eläkkeiden korotusolettama	2,47 %	2,49 %

Etuuspohjaisten järjestelyiden piiriin kuuluvien henkilöiden laskettu elinikä perustuu säännöllisesti päivitettäviin

paikallisiin kuolevuustaulukoihin. Nämä on esitetty seuraavassa taulukossa.

Painotetut keskimääräiset elinajanodotteet suurimpien järjestelyiden osalta


	2025		2024
Elinajanodote 65 vuoden iässä miehelle, joka on tällä hetkellä	65-vuotias	45-vuotias	65-vuotias	45-vuotias
Saksa	21,0	23,7	20,9	23,6
Yhdysvallat	20,9	22,4	20,8	22,3
Iso-Britannia	22,4	22,9	21,6	22,2
Kanada	22,2	23,2	22,1	23,1

Elinajanodotteen käyttö etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrittelemisessä on hyväksyttävää käyttäen

laskennassa yleiseen kokemukseen perustuvia järjestelyn sijaintimaan paikallisia kuolevuustaulukoita, joissa on

(useissa tapauksissa) huomioitu elinajanodotteen tuleva kasvu.

Seuraavassa taulukossa esitetty etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi kuvaa etuuspohjaisen velvoitteen

arvoa yhden muuttujan muuttuessa ja muiden pysyessä vakiona.

Herkkyysanalyysit


	2025			2024
Milj. euroa	Eläke	Muut	Yhteensä	Eläke	Muut	Yhteensä
Diskonttokorko
Nousu 0,25 %	-3,9	-0,5	-4,4	-4,2	-0,6	-4,8
Lasku 0,25 %	4,1	0,5	4,6	4,4	0,6	5,0

Palkankorotusolettamus
Nousu 0,25 %	0,1	0,2	0,3	–	0,2	0,2
Lasku 0,25 %	-0,1	-0,2	-0,3	–	-0,2	-0,2

Eläkkeiden korotusolettamus
Nousu 0,25 %	2,5	n/a	2,5	1,3	n/a	1,3
Lasku 0,25 %	-2,3	n/a	-2,3	-1,3	n/a	-1,3

Sairauskulujen kasvu
Nousu 1,00 %	n/a	0,8	0,8	n/a	0,8	0,8
Lasku 1,00 %	n/a	-0,7	-0,7	n/a	-0,7	-0,7

Elinajanodote
Nousu yhdellä vuodella	5,1	0,5	5,6	5,6	0,8	6,4
Lasku yhdellä vuodella	-5,1	-0,4	-5,5	-5,5	-0,9	-6,4

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen duraation painotettu keskiarvo vuosina


	2025			2024
Vuosina	Eläke	Muut	Yhteensä	Eläke	Muut	Yhteensä
31.12.	11,6	8,6	11,2	11,7	9,1	11,3

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |163

3. Aineelliset ja aineettomat omaisuuserät

3.1. Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat omaisuuserät

Liikearvo edustaa määrää, jolla yrityshankintojen hankintahinta ylittää hankintojen yhteydessä yksilöityjen ja

allokoimattomien varojen ja tunnistettujen velkojen nettomäärän sekä mahdollisen aikaisemmin omistetun

määräysvallattoman omistajan osuuden. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), joita ovat

raportoidut segmentit, Kivenmurskaus ja Mineraalit. Jos Metson raportointirakennetta organisoidaan uudelleen,

liikearvo kohdistetaan järjestelyn kohteena oleville yksiköille niiden käypien arvojen suhteessa. Liikearvon tasearvoa

testataan laskemalla rahavirtaa tuottaville yksiköille sen käyttöarvo tai, mikäli aiheellista, sen käypä arvo vähennettynä

myynnistä aiheutuvilla kuluilla. Aiemmin kirjattuja liikearvon arvonalentumisia ei palauteta.

Taloudelliselta ajaltaan rajoittamattomista omaisuuseristä, kuten brändien arvosta, ei kirjata poistoja. Niiden arvoa

testataan vuosittain osana rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalennustestausta, ja mahdollinen arvonalennus kirjataan.

Aikaisemmin kirjattuja arvonalennuksia palautetaan vain tasearvoon, joka omaisuuserällä olisi ollut, jos arvonalennusta

ei olisi kirjattu.

Aineettomat omaisuuserät

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat omaisuuserät, kuten tavaramerkit, patentit, lisenssit,

tietojärjestelmät tai yrityshankinnassa allokoitu tilauskanta arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintahintaan

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla.

Aineettomien omaisuuserien poistoajat

Aineettomat omaisuuserät poistetaan tasapoistoin todennäköisinä taloudellisina vaikutusaikoinaan seuraavasti:

• Patentit ja lisenssit 5–10 vuotta

• Tietojärjestelmät 3–5 vuotta

• Teknologia 3–20 vuotta

• Asiakassuhteet 3–20 vuotta

• Muut aineettomat omaisuuserät < 1–20 vuotta

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan vuosittain, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista

ennusteista, poistosuunnitelmaa tarkistetaan vastaavasti. Tasearvoja tarkistetaan myös silloin, kun ulkoiset tapahtumat

tai olosuhteet viittaavat siihen, että omaisuuserien arvo olisi alentunut. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus saatetaan

palauttaa, jos olosuhteissa on tapahtunut merkittävä parannus. Palautus kirjataan vain tasearvoon, joka olisi ollut, jos

arvonalennusta ei olisi kirjattu.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja ne muodostuvat palkoista, hallinnon

yleiskustannuksista ja aineettomien ja aineellisten omaisuuserien poistoista. Tuotekehityskulut, jotka täyttävät IAS 38:n

aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen teknologian todennäköisen taloudellisen pitoajan

mukaisesti.

Aineettomien omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot sekä mahdolliset arvonalennukset sisältyvät liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja kuluihin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |164

Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät


2025
Milj. euroa	Liikearvo	Patentit ja lisenssit	Tietojärjestelmät	Muut aineettomat omaisuuserät	Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 165	103	38	1 166	2 472
Kurssierot	-8	0	0	-6	-15
Yrityshankinnat	132	44	0	6	183
Investoinnit	–	3	6	19	27
Siirrot erien välillä	–	3	15	-19	–
Muut muutokset	–	-31	-1	-16	-48
Hankintameno 31.12.	1 289	121	58	1 151	2 619

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	–	-82	-14	-369	-465
Kurssierot	–	0	0	5	5
Muut muutokset	–	30	1	12	43
Arvonalennukset	–	0	0	-6	-7
Tilikauden poisto	–	-7	-8	-66	-81
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	–	-59	-20	-425	-504

Luokiteltu myytävänä olevaksi	-12	-1	0	-15	-27

Tasearvo 31.12.	1 277	62	38	712	2 088
Myytävänä olevaksi luokiteltuun liikearvoon ja muihin aineettomiin omaisuuseriin kohdistuu arvonalennusta, katso liitetieto 5.5.



2024
Milj. euroa	Liikearvo	Patentit ja lisenssit	Tietojärjestelmät	Muut aineettomat omaisuuserät	Liikearvo ja aineettomat omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 138	103	29	1 108	2 379
Kurssierot	-1	0	-1	1	-1
Yrityshankinnat	28	1	0	32	61
Investoinnit	–	4	9	34	47
Siirrot erien välillä	–	-1	1	0	–
Muut muutokset	–	-4	0	-9	-13
Hankintameno 31.12.	1 165	103	38	1 166	2 472

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	–	-81	-13	-317	-411
Kurssierot	–	0	1	-1	0
Muut muutokset	–	2	2	9	13
Arvonalennukset	–	–	0	–	0
Tilikauden poisto	–	-3	-3	-60	-66
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	–	-82	-14	-369	-465

Luokiteltu myytävänä olevaksi	-41	-4	0	-35	-80

Tasearvo 31.12.	1 123	17	24	763	1 927

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |165

Arvonalentumistestaus

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat omaisuuserät testataan

arvonalentumisen osalta vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla. Jos

tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio tuloslaskelman erään Poistot ja

arvonalentumiset. Liikearvon arvonalentumista ei palauteta. Metson johto on määrittänyt kaksi rahavirtaa kerryttävää

yksikköä, Kivenmurskaus- ja Mineraalit-segmentit, joille liikearvoa on kohdistettu.

Rahavirtaa kerryttävien yksiköiden (CGU) kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin, joissa

tulevaisuuden arvioidut rahavirrat diskontataan nykyarvoon. Rahavirrat perustuvat kuluvan vuoden viimeisen kvartaalin

ennusteeseen ja sitä seuraavien viiden vuoden strategiaan. Tämän jälkeisten pitkän aikavälin rahavirtojen

määrittäminen perustuu terminaaliarvoon. Terminaalijakson kasvuprosentin katsotaan johdon arvion mukaan

heijastavan testattavien liiketoimintojen pitkän aikavälin kasvua. Arvioidut rahavirrat ottavat huomioon

normaalitasoiset ylläpitoinvestoinnit, mutta eivät investointeja tai yrityshankintoja, jotka laajentaisivat merkittävästi

CGU:n liiketoimintaa.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Käyttöarvolaskelmat sisältävät useita johdon arvioita sekä oletuksia ja ovat siksi alttiita muutoksille. Laskelmien

tekeminen edellyttää johdon arvioita testattavien yksiköiden liiketoiminnan tulevasta markkinakysynnästä, hinta- ja

voittomarginaalikehityksestä sekä tehostamistoimien mahdollisista vaikutuksista. Tehostamistoimenpiteiden tuomien

hyötyjen ja säästöjen arviointi vaatii lähtökohtaisesti huolellista harkintaa. Osana liiketoiminnan tulevaisuuden arvioita

johto arvioi myös liiketoiminnan riskejä ja niiden mahdollisia vaikutuksia tuleviin kassavirtoihin. Ilmastonmuutoksen

mahdollisia vaikutuksia Metson liiketoimintaan arvioidaan osana tätä kokonaisriskiarviota. Vaikutusten arviointiin

liittyvien epävarmuuksien johdosta toimintakertomuksessa on avattu tarkemmin eri skenaarioiden avulla

ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia yhtiön toimintaympäristöön ja liiketoimintaan. Käyttöarvolaskelmat

perustuvat malliin, jossa huomioidaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin perusskenaario sekä pitkän aikavälin ilmastoon

liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Metson johto on tehnyt arvioita myynnin kasvusta ja EBITDA:n kehittymisestä

ennustekaudelle kuin myös määrittänyt käytetyn diskonttokoron. Rahavirtojen nykyarvot on laskettu käyttäen

testatuille CGU:ille laskettuja pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) arvoja. WACC-laskelmat sisältävät

arvioita mm. beta-kertoimen, verrokkiyhtiöiden ja Metson keskimääräisen pääomarakenteen määrittämisessä.

Metso tekee arvonalentumistestaukset vuosittain, tai kun on viitteitä tapahtumista tai olosuhteista, jotka saattaisivat

aiheuttaa arvonalentumista. Tyypillisiä tällaisia tapahtumia ovat merkittävät ja pysyvät muutokset kansainvälisten

markkinoiden kehityksessä tai poliittisissa ympäristöissä, merkittävästi ennustettua heikompi kannattavuuden

kehittyminen tai merkittävät muutokset Metson strategisissa painopistealueissa.

Aineettomien omaisuuserien todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan vuosittain. Yrityskaupat ja

toiminnan uudelleenjärjestelyt tyypillisesti aiheuttavat tarpeen uudelleenarvioida aineettomien omaisuuserien

tasearvoja ja jäljellä olevia poistoaikoja. Kun aineeton omaisuuserä arvostetaan käypään arvoon myynnin kuluilla

vähennettynä, myyntihinta ja omaisuuserän myyntikuntoon saattamisen kustannukset perustuvat johdon arvioon.

Yrityshankinnan yhteydessä Metso käyttää ensisijaisesti saatavilla olevia markkina-arvoja allokoidessaan hankittuja

nettovaroja. Kun markkina-arvoja ei ole saatavilla, arvostus perustuu omaisuuserän arvioituun käyttöarvoon.

Arvonmääritys perustuu tällöin omaisuuserän arvioituun suorituskykyyn ja ennustettuun tulontuottamiskykyyn.

Muutokset Metson liiketoiminnan painopistealueissa vaikuttavat näihin arvioihin.

Liikearvon kohdistaminen rahavirtaa tuottaville yksiköille


Milj. euroa	2025	2024
Tasearvo 1.1.	1 123	1 097
Kurssierot	-8	-1
Siirto lopetetuista toiminnoista jatkuviin toimintoihin	29	–
Yrityshankinnat ja -myynnit	132	28
Tasearvo 31.12.	1 277	1 123


Milj. euroa	Mineraalit	Kivenmurskaus	Yhteensä
Tasearvo 31.12.	1 030	247	1 277

Arvonalentumistestaus vuonna 2025

Vuoden 2025 lopussa liikearvon määrä oli yhteensä 1 277 miljoonaa euroa. Metson raportointirakennetta

noudattaen liikearvo kohdistettiin raportoitaville segmenteille, Kivenmurskaus ja Mineraalit. Testauksessa

konsernihallinnon kulut kohdistettiin volyymin suhteessa segmenteille.

Arvonalentumistestaus vuonna 2025 osoitti, että molempien testattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden

kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti merkittävästi niille kohdistetun liikearvon ja muiden testattujen

omaisuuserien tasearvot, joten viitteitä arvonalentumisesta ei havaittu. Käyttöarvolaskelmat perustuivat sekä

Metson johdon että hallituksen ennalta hyväksymiin ennusteisiin, budjettiin ja strategialukuihin.

Keskeiset käytetyt oletukset laskettaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää olivat liikevaihdon kasvu

ennustejaksolla, pitkän aikavälin kasvu terminaalijaksolla ja käytetty diskonttokorko. Keskeiset käytetyt arviot

olivat seuraavat:


%	Mineraalit	Kivenmurskaus
Liikevaihdon kasvu neljän vuoden ennustejaksolla	12,7 %	9,7 %
EBITDA % neljän vuoden ennustejaksolla	18,6 %-21,6 %	17,1 %-19,1 %
Terminaalijakson kasvu	2,0 %	2,0 %
WACC verojen jälkeen	10,1 %	10,1 %
WACC ennen veroja	12,7 %	12,8 %

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |166

Keskeisten oletusten arvot heijastavat aiempia kokemuksia ja johdon odotuksia myynnin ja tuotannon

volyymistä, joka perustuu testattujen rahavirtaa kerryttävien yksiköiden (CGU) nykyiseen rakenteeseen ja

kapasiteettiin. Molempien CGU:iden kausivaihtelu ja nykyinen markkinatilanne on otettu erikseen huomioon.

Myös ulkopuolisten tutkimuslaitosten tietoja kasvu- ja kysyntäennusteista ja hintojen kehityksestä on

hyödynnetty. Terminaalijakson 2,0 prosentin kasvu kuvaa Metson johdon pitkäaikaista liiketoiminnan

kasvuodotusta, ottaen huomioon nykyisen korkotason sekä yleisen markkinatilanteen.

Tulevaisuuden kestävyysvaatimukset vaikuttavat markkinoiden odotuksiin ja johtavat täysin uusiin tai

vaihtoehtoisiin teknologiaratkaisuihin ja -prosesseihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös fyysiseen ja

liiketoimintaympäristöön. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy, kun arvoketjun uudet ratkaisut auttavat

kaivos- ja metalliteollisuutta vastaamaan epävakaampaan liiketoimintaympäristöön, jossa kestävyyteen liittyvien

ratkaisujen kysyntä kasvaa. Sähköistyminen lisää tiettyjen metallien, kuten kuparin ja muiden akkuihin

tarvittavien metallien, kysyntää, mikä vahvistaa mineraalien kysyntää ja siten kaivosteollisuuden ja Metson

liiketoiminnan näkymiä.

Laskelmissa on käytetty diskonttotekijänä WACC:a ennen veroja. WACC ottaa huomioon sekä vieraan että

oman pääoman tuotto-odotuksen, joka on laskettu hyödyntäen verrokkiyhtiöiden beta-lukuja,

pääomarakennetta ja veroasteita. Testauksessa käytettävät CGU-kohtaiset WACC:t arvioidaan vuosittain, ja

niissä huomioidaan CGU-kohtainen toimialariski hyödyntämällä saman toimialan markkinatietoa.

Herkkyysanalyysi

Tehtyjen laskelmien arvonalentumisherkkyyttä testattiin kummankin CGU:n osalta seuraavissa skenaarioissa:

• Skenaario 1: WACC:n nosto 2,0 prosenttiyksiköllä

• Skenaario 2: Terminaalijakson kasvun laskeminen 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin

Herkkyysanalyysin vaikutus rahavirtaa kerryttävien yksiköiden (CGU) käyttöarvoihin


%	WACC:n nosto 2,0 prosenttiyksiköllä	Terminaalijakson kasvu 2 prosentista 1,5 prosenttiin
Mineraalit	-22 %	-5 %
Kivenmurskaus	-21 %	-4 %

Herkkyyttä analysoitiin lisäksi EBITDA:n ja WACC:n osalta arvonalentumiseen johtavilla raja-arvoilla sekä

kohtuullisesti todennäköisillä muutoksilla CGU:iden tuloksissa. Vaikutus laskettuun käypään arvoon on kuitenkin

rajallinen niin kauan kuin terminaaliarvoon vaikuttavaan olennaista huonontumista ei ole ennustettavissa.

Herkkyysanalyysien perusteella Metson johto uskoo, että kohtuullisesti todennäköisillä muutoksilla keskeisiin

oletuksiin ei ole sellaista vaikutusta, että liikearvon ja testattujen omaisuuserien tasearvo ylittäisi käyvän arvon.

Vuoden 2025 herkkyysanalyysit eivät indikoi arvonalennusriskiä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |167

3.2. Aineelliset omaisuuserät

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Aineelliset omaisuuserät on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla

arvonalentumisilla vähennettynä. Hankittujen tytäryhtiöiden aineelliset omaisuuserät arvostetaan hankinta-ajankohdan

käypään arvoon.

Aineelliset omaisuuserät poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

• Rakennukset15–40 vuotta

• Koneet ja kalusto 3–20 vuotta

• Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, ja jos ne poikkeavat

merkittävästi aikaisemmista ennusteista, poistosuunnitelmaa muutetaan vastaavasti.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko omaisuuserän tasearvoon tai erotetaan omaksi eräkseen silloin,

kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset

voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Rakennusaikaisten korkojen aktivointi

Konsernin rakennuttamien aineellisten omaisuuserien rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi

samassa ajassa kuin lainalla rahoitettu investointikohde.

Julkiset avustukset

Aineellisten omaisuuserien hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään omaisuuserän hankintamenosta, jolloin

ne pienentävät omaisuuserästä tehtäviä poistoja. Muut julkiset avustukset jaksotetaan tuloksi ja esitetään kulujen

vähennyksenä ja esitetään niillä kausilla, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

Metso tarkistaa aineellisten omaisuuserien tasearvoja silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset

viittaavat siihen, että kyseisten omaisuuserien arvo on pysyvästi alentunut. Aineellisten omaisuuserien myyntivoitot ja -

tappiot sekä mahdolliset arvonalennukset sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisten

omaisuuserien arvonalennus voidaan peruuttaa, jos sen kerrytettävissä olevan rahamäärän perusteena olleet arviot

ovat muuttuneet merkittävästi. Peruutus ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan tasearvoon, kuin mikä taseessa olisi

ollut, jos arvonalentumista ei olisi kirjattu.

Metso on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa omaisuuden arvioituun jäännösarvoon,

odotettavissa olevaan taloudelliseen vaikutusaikaan sekä mahdollisiin heijastuneisiin muutoksiin kirjattujen poistojen

määrässä.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Yrityshankinnat ja -myynnit sekä toiminnan tehostamisohjelmat tyypillisesti aiheuttavat tarpeen uudelleenarvioida

omaisuuden hyödynnettävissä olevia arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja. Kun aineellinen omaisuuserä

arvostetaan käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla, arvioidaan myynnistä aiheutuvat lisä- ja

myyntikustannukset.

Metso ilmoitti 3.6.2024 investoivansa arviolta 150 miljoonaa euroa Kivenmurskauksen teknologiakeskukseen

Tampereelle. Vuoden 2025 tilinpäätökseen on tästä investoinnista kirjattu 55 miljoonaa euroa (11 miljoonaa

euroa vuonna 2024), ja se on esitetty erässä keskeneräiset hankinnat. Lisätietoja liitetiedossa 4.5. Rahoitus- ja

vuokrasopimusvelat.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |168

Aineelliset omaisuuserät


2025
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Aineelliset omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.	38	273	652	119	1 083
Kurssierot	-1	-14	-28	-1	-45
Liiketoimintojen hankinnat	–	0	6	0	6
Investoinnit	8	11	52	98	169
Siirrot erien välillä	2	7	38	-47	0
Myynnit ja muut muutokset	-1	-6	-28	-5	-40
Hankintameno 31.12.	46	271	691	164	1 173

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0	-115	-425	-2	-541
Kurssierot	0	5	16	–	21
Liiketoimintojen hankinnat	–	–	-3	–	-3
Myynnit ja muut muutokset	0	2	26	2	30
Arvonalentumistappio	0	0	0	–	0
Tilikauden poisto	–	-11	-48	–	-60
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	-119	-434	–	-553

Luokiteltu myytävänä olevaksi	–	0	-10	–	-10

Tasearvo 31.12.	46	152	247	164	609


2024
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräiset hankinnat	Aineelliset omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.	39	252	658	91	1 041
Kurssierot	0	-1	-19	-6	-26
Liiketoimintojen hankinnat	–	0	8	–	9
Investoinnit	–	12	52	88	152
Siirrot erien välillä	0	30	22	-52	0
Myynnit ja muut muutokset	-1	-20	-69	-1	-92
Hankintameno 31.12.	38	273	652	119	1 083

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–	-121	-447	–	-568
Kurssierot	–	0	13	–	13
Liiketoimintojen hankinnat	–	0	-5	–	-5
Myynnit ja muut muutokset	0	22	63	-2	84
Arvonalentumistappio	–	-5	-4	–	-9
Tilikauden poisto	–	-11	-45	–	-56
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0	-115	-425	-2	-541

Luokiteltu myytävänä olevaksi	–	–	1	6	7

Tasearvo 31.12.	38	159	228	124	549

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |169

3.3. Käyttöoikeusomaisuus

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Metso kirjaa vuokrasopimuksista taseelle käyttöoikeusomaisuuserän, joka antaa oikeuden käyttää kohdeomaisuuserää

vuokra-aikana ja vastaavasti vuokrasopimusvelan perustuen vuokranmaksuvelvollisuuteen. Käyttöoikeusomaisuuserä ja

vuokrasopimusvelka arvostetaan nykyarvoon. Vuokrasopimusvelka koostuu seuraavista maksuista:

• kiinteät maksut vähennettynä vuokrasopimukseen perustuvilla kannustimilla;

• muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai vertailuarvosta;

• jäännösarvotakuiden perusteella suoritettavat maksut;

• osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että optio tullaan käyttämään; ja

• maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista, jos vuokra-ajassa on huomioitu, että kyseinen

optio tullaan käyttämään.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkokantaa, jos kyseinen korko on helposti määritettävissä.

Jos sisäinen korkokanta ei ole helposti määritettävissä, käytetään valuuttakohtaista lisäluoton korkoa.

Vuokrasopimusveloista aiheutuvat korkokulut kirjataan tuloslaskelmalle rahoituskuluihin.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon. Hankintameno koostuu seuraavista eristä:

• vuokrasopimusvelka;

• sopimukseen alkamiseen mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä

kannustimilla;

• alkuvaiheen välittömät menot; ja

• arvio menoista, jotka syntyvät kohdeomaisuuserän purkamisesta ja poistamisesta tai palauttamisesta sopimuksessa

vaadittuun kuntoon tai sen sijaintipaikan palauttamisesta alkuperäiseen tilaan.

Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon ja poistetaan joko

taloudellisena pitoaikanaan tai vuokrasopimuksen aikana, jos tämä on lyhyempi. Metson käyttöoikeusomaisuus sisältää

pääosin toimitiloja ja toimistoja luokassa Rakennukset ja leasing-autoja sekä tuotannon käytössä olevia koneita ja

kalustoa luokassa Koneet ja kalusto. Käyttöoikeusomaisuuden poistot kirjataan Hankinnan ja valmistuksen kuluihin

sekä Myynnin ja hallinnon yleiskuluihin.

Vuokrasopimusten käsittelyssä hyödynnetään standardin mahdollistamia käytännön helpotuksia. Lyhytaikaisiin

(sopimuksen kesto alle 12 kuukautta) ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan ajan

kulumisen perusteella tuloslaskelmaan kuluksi. Vähäarvoiset omaisuuserät sisältävät IT-laitteita sekä muita

toimistotarvikkeita.

Vuokrasopimusten maksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokrasopimuksiin liittyvät korot liiketoiminnan

rahavirroissa. Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja vähäarvoisiin omaisuuseriin liittyvät vuokran maksut esitetään

liiketoiminnan rahavirrassa.

Vuokrasopimuksissa tapahtuvat muutokset voivat johtaa käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen

muutoksiin. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan

liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Useisiin vuokrasopimuksiin sisältyy sopimuksen jatko- ja päättämisoptioita. Jos vuokrasopimukseen sisältyy tällaisia

optioita, ne huomioidaan vuokra-aikaa määritettäessä. Vuokra-aikaan sisällytetään jatko-option kattama kausi, jos

arvioidaan, että optio tullaan kohtuullisen varmasti käyttämään. Vastaavasti vuokra-aikaan sisällytetään

päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että päättämisoptiota ei tulla käyttämään.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Olennaisin johdon harkinta liittyy vuokrasopimuksiin, joiden perusteella Metsolla on optio jatkaa vuokrakautta tai

päättää se ennenaikaisesti. Näiden sopimusten osalta johdon täytyy arvioida tällaisen option toteuttamisen

todennäköisyyttä, millä voi olla olennainen vaikutus vuokrakauden arvioituun kestoon ja sitä kautta kirjattavien

käyttöoikeusomaisuuden ja vuokrasopimusvelan sekä näihin liittyvien poistojen ja korkokulujen määrään. Johdon

harkinnalla on lisäksi merkitystä vuokranmaksujen nykyarvon laskemisessa käytettävän lisäluoton koron

määrittelemisessä.

Taseeseen kirjatut määrät


2025
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus- omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.	5	192	43	240
Kurssierot	-1	-8	-1	-9
Liiketoimintojen hankinnat	–	3	–	3
Investoinnit	–	27	12	39
Vähennykset	0	-25	-11	-36
Hankintameno 31.12.	4	190	44	237

Kertyneet poistot 1.1.	0	-83	-19	-102
Kurssierot	0	3	0	4
Vähennysten kertyneet poistot	0	22	9	31
Tilikauden poisto	0	-33	-13	-46
Kertyneet poistot 31.12.	0	-91	-23	-114

Luokiteltu myytävänä olevaksi	–	-1	0	-1

Tasearvo 31.12	4	98	21	123

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |170


2024
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus- omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.	5	171	36	212
Kurssierot	0	1	-1	0
Liiketoimintojen hankinnat	–	10	–	10
Investoinnit	–	37	14	51
Vähennykset	0	-28	-6	-34
Hankintameno 31.12.	5	192	43	240

Kertyneet poistot 1.1.	0	-81	-15	-97
Kurssierot	0	0	0	0
Vähennysten kertyneet poistot	0	27	6	33
Tilikauden poisto	0	-28	-10	-38
Kertyneet poistot 31.12.	0	-83	-19	-102

Luokiteltu myytävänä olevaksi	–	0	-1	-1

Tasearvo 31.12	5	109	23	136

Tuloslaskelmaan kirjatut määrät


Milj. euroa	2025	2024
Liikevoitto
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-46	-38
Arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrakulut	-1	-2
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrakulut	-4	-6
Rahoituskulut
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-5	-5
Tuloslaskelmaan kirjattu yhteensä	-56	-51

Kassavirtavaikutus, sisältäen arvoltaan vähäisten omaisuuserien ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrien

maksut, oli 56 miljoonaa euroa vuonna 2025 (50 miljoonaa euroa vuonna 2024). Vuokrasopimusvelkojen

maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 4.5.

3.4. Poistot

Taulukoiden luvut esittävät jatkuvia toimintoja. Vuoden 2024 vertailutiedot on esitetty uudelleen. Lisätietoja on

saatavilla liitetiedosta 5.5. Lopetetut toiminnot .

Poistot tase-erittäin


Milj. euroa	2025	2024
Aineettomat omaisuuserät
Aineettomat omaisuuserät yrityshankinnoista	-60	-54
Muut aineettomat omaisuuserät	-21	-12
Aineelliset omaisuuserät
Rakennukset	-11	-11
Koneet ja kalusto	-48	-45
Käyttöoikeusomaisuuserät
Maa-alueet	0	0
Rakennukset	-33	-28
Koneet ja kalusto	-13	-10
Yhteensä	-186	-160

Poistot toiminnoittain


Milj. euroa	2025	2024
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-92	-85
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	-95	-75
Yhteensä	-186	-160

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |171

4. Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit

4.1. Rahoitusriskien hallinta

Metson maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liiketoiminta- ja rahoitusriskejä. Metson rahoitusriskejä

hallitaan keskitetysti konsernirahoituksessa Metson hallituksen vuosittain hyväksymän kirjallisen

rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoituksen toimintaa valvoo rahoituksen ohjausryhmä

puheenjohtajanaan konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernirahoitus tunnistaa, arvioi ja suojautuu

rahoitusriskeiltä tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Konsernirahoitus toimii

liiketoimintayksiköiden vastapuolena, hoitaa keskitetysti ulkoista varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta

ja tarvittavista suojaustoimista. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia Metson

taloudelliseen tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin.

Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitusinstrumentin arvoon vaikuttavan tekijän, kuten koron

tai valuuttakurssin, muuttuneen. On epätodennäköistä, että riskitekijän volatiliteetti olisi testioletusten

mukainen, ja että muut tekijät säilyisivät muuttumattomina.

Metso käyttää herkkyysanalyysissä yleisesti sovellettua tapaa olettaa yhden prosenttiyksikön (100 korkopisteen)

muutosta koroissa ja 10 prosentin muutosta valuuttojen vaihtosuhteessa, koska tämä parantaa tietojen

vertailukelpoisuutta tilikaudesta toiseen ja antaa selvemmän käsityksen muutosvaikutuksista tilinpäätöksen

lukijalle. Näin tehdessään Metso on tietoinen, etteivät oletukset ole yhtä realistisia kuin toteutuneeseen

volatiliteettiin perustuvat, mutta niiden tarkoitus ei ole heijastaa tulevaa kehitystä. Menneeseen perustuvaa

volatiliteettia ei ole myöskään haluttu käyttää, koska se voisi antaa ulkopuoliselle virheellisen kuvan yhtiön

johdon käsityksestä rahoitusinstrumenttien volatiliteetista.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä pääomarakenteen hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan

vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja

nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla. Rahoituksen saatavuutta kaikissa

olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus

valvoo pankkitilirakenteita, liiketoimintayksiköiden kassasaldoja ja ennusteita sekä ohjaa konsernin

kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Metson maksuvalmius pysyi vahvana, ja sitä tukivat tasainen operatiivinen rahavirta, rahoituksen

erääntymisrakenne ja käytettävissä olevat luottositoumukset. Likvidit varat koostuvat rahasta ja

pankkisaamisista, 501 miljoonaa euroa (431 miljoonaa euroa vuonna 2024). Talletuksia ja arvopapereita, joiden

maturiteetti on yli kolme kuukautta, ei ollut vuoden 2025 lopussa (0 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Lisäksi yhtiöllä on pankkeja sitova syndikoitu 700 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka erääntyy vuonna

2030, ja joka oli vuoden 2025 lopussa kokonaan nostamatta. Metsolla on myös 600 miljoonan euron

kotimainen yritystodistusohjelma, joka oli käyttämättä joulukuun lopussa.

Metson liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen ulkona olevan määrän tasearvo oli joulukuun lopussa

1 060 miljoonaa euroa (joulukuun 2024 lopussa 892 miljoonaa euroa).

Metso hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisen velan suhteellista keskinäistä

osuutta sekä lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty Metson

velkojen lyhennykset ja rahoituskulut eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten

eräpäivien mukaisesti. Pitkäaikaisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten nettokorot sisältyvät

pitkäaikaisten velkojen rahoituskuluihin.

Erääntymisajat


	2025			2024
	Alle vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta	Alle vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta
Pitkäaikaiset velat
Lyhennykset	–	1 025	300	–	948	360
Rahoituskulut	50	123	23	–	123	14
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset	98	–	–	165	–	–
Rahoituskulut	2	–	–	52	–	–
Ostovelat	671	–	–	581	–	–
Yhteensä	821	1 147	323	798	1 071	374

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |172

Yksityiskohtaiset erittelyt eri tase-eristä on esitetty tilinpäätöksen muissa liitetiedoissa. Metson hallitus on

arvioinut pääomarakennetta säännöllisesti, ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus.

Pääomarakenteen hallinta kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Emoyhtiön omistajille

kuuluva oma pääoma 31.12.2025 oli yhteensä 2 663 miljoonaa euroa (2 601 miljoonaa euroa vuonna 2024) ja

korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja olivat yhteensä 1 467 miljoonaa euroa (1 465 miljoonaa euroa

vuonna 2024).

Metson tavoitteena on nettovelan ja käyttökatteen (net debt (EBITDA) suhde alle 1,5. Moody’s Investor

Services on myöntänyt Metsolle ‘Baa2’ pitkäaikaisen luottoluokituksen positiivisilla näkymillä.

Metson lainasopimuksissa ei ole taloudellisia kovenantteja (financial covenants).

Osa Metson ostoveloista sisältyy toimittajarahoitusjärjestelyyn, ja ne ovat siten muutaman vastapuolen kanssa

sen sijaan, että ne olisivat yksittäisten toimittajien kanssa. Nämä velat maksetaan eräpäivänä näille vastapuolille

sen sijaan, että ne maksettaisiin suoraan toimittajille. Johto ei pidä toimittajarahoitusjärjestelyn johtavan

likviditeettiriskin liialliseen keskittymiseen. Lisätietoja järjestelystä löytyy kohdasta 2.5.

Korkoriski

Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskustannuksiin ja -tuottoihin sekä

korollisten tase-erien markkina-arvostukseen. Korkoriskiä hoidetaan tasapainottamalla vaihtuva- ja

kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä hallinnoimalla velkojen ja sijoitusten duraatiota. Korollisiin

saataviin ja velkoihin liittyvältä riskiltä voidaan lisäksi suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten

korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Konsernirahoitus hallinnoi ja valvoo

korkoriskiä herkkyysanalyysin ja duraation avulla. Korollisen velan duraatio (Macaulayn duraatio), pois luettuna

leasingvastuut sekä Kivenmurskauksen teknologiakeskuksen rahoitusjärjestely, oli 2,5 vuotta 31.12.2025

(1,9 vuotta vuonna 2024).

Vuoden 2025 lopussa taseessa korkoriskiä sisältäviä eriä olivat korolliset varat 503 miljoonaa euroa

(433 miljoonaa euroa vuonna 2024) ja korolliset velat ilman vuokrasopimusvelkoja 1 467 miljoonaa euroa

(1 465 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista

saamisista, korollisista veloista ja johdannaisista, kuten koronvaihtosopimuksista, jotka suojaavat alla olevaa

korkoriskiä. Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä vakiona vaikuttaisi

Metson seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten velkojen ja saatavien

nettokorkokustannuksiin verovaikutus huomioituna -/+0,2 miljoonaa euroa (-/+1,8 miljoonaa euroa vuonna

2024).

Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi

Metson tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavat verovaikutuksella oikaistut vaikutukset:


Milj. euroa	2025	2024
Vaikutus
Tuloslaskelmaan	+/-2,2	+/-4,1
Omaan pääomaan	+/-1,5	+/-0,0

Vaikutus tuloslaskelmaan muodostuu tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavista rahoitusinstrumenteista.

Vaikutus omaan pääomaan muodostuu käyvän arvon muutoksista, jotka syntyvät rahoitusinstrumenteista (kuten

suojauslaskennassa olevat johdannaiset), jotka kirjataan käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta.

Laskentamenetelmä on muuttunut verrattuna edellisen vuoden laskentaan, ja se perustuu nyt

kokonaispositioon, mukaan lukien korkomaksut ja lainanlyhennykset.

Valuuttariski

Metson liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konsernille aiheutuu valuuttariskiä useissa valuutoissa, tosin

toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Noin 76 prosenttia Metson

liikevaihdosta tulee euroalueen ulkopuolelta; merkittävimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Australian

dollari, Chilen peso ja Kiinan yuan.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |173

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksikön kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista,

jotka ovat muussa kuin yksikön omassa valuutassa, sekä silloin, kun toisiinsa liittyvät tulevat ja menevät

valuuttamääräiset rahavirrat ovat määriltään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Metso-konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti liiketoimintayksiköt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus-

ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Rahoituspolitiikassa on määritelty

poikkeustapaukset: tietyt valuutat ja tiettyjen yhtiöiden valuuttapositiot jätetään suojaamatta, samoin kuin tietyn

euromääräisen rajan alle jäävät positiot. Liiketoimintayksiköt suojaavat tulevat valuuttamääräiset rahavirtansa

sisäisillä valuuttakaupoilla konsernirahoituksen kanssa; suojausperiodit eivät yleensä ylitä kahta vuotta.

Liiketoimintayksiköt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa sellaisissa maissa, joissa

valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset.

Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää, missä määrin avoin riski suljetaan.

Mikäli liiketoimintayksikkö soveltaa sitovan sopimuksen suojaukseen suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa

aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen.

Konsernirahoituksen avoimille valuuttapositioille on asetettu niiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdetut

enimmäismäärät. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää termiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.

Metson yhteenlaskettu valuuttariski


Milj. euroa	2025	2024
Operatiiviset erät	577	566
Rahoituserät	1 075	1 140
Suojaukset	-1 629	-1 682
Kokonaispositio	22	25

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on Metson yhteenlaskettu kokonaispositio, joka koostuu kaikista

valuuttamääräisistä saatavista ja veloista, sitoviin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista rahavirroista, lyhyt- ja

pitkäaikaisista myynti- ja ostosopimuksista sekä ennakoiduista hyvin todennäköisiksi arvioiduista operatiivisista

suojatuista rahavirroista. Herkkyysanalyysissä ei ole mukana ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen

valuutta on muu kuin euro, omista pääomista aiheutuvaa muuntoeroa eikä sen suojausta.

Jos euro vahvistuu tai heikkenee 10 prosenttia muita valuuttoja vastaan, sen vaikutus vuodenvaihteen positiosta

laskettuna, verovaikutus huomioituna on +5,9/-3,9 miljoonaa euroa (+5,4/-4,1 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Valuuttariski jakautuu noin 40 valuuttaan, ja 31.12.2025 suurin avoin riski kohdistuu Etelä-Afrikan randin,

Yhdysvaltain dollarin ja Ison-Britannian punnan positioihin (yhteensä noin 44 prosenttia).

IFRS 7 -standardin mukainen herkkyysanalyysi tehdään vain rahoitusinstrumenteista, jolloin

kokonaisvaluuttariskistä jätetään huomioimatta seuraavat erät: sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut rahavirrat,

ennakkomaksut, myynti- ja ostosopimukset ja ennakoidut operatiiviset rahavirrat. -/+10 prosentin kurssimuutos

valuuttakursseissa euroa vastaan aiheuttaisi verovaikutus huomioiden seuraavat vaikutukset:


				2025	2024
Milj. euroa	USD	CNH	Muut	Yhteensä	Yhteensä
Vaikutus
Tuloslaskelmaan	+/-27,6	+/-7,5	+/-4,7	+/-24,7	+/-14,9
Omaan pääomaan	+/-5,1	+/-0,0	+/-1,0	+/-6,1	+/-3,3

Vaikutus omaan pääomaan lasketaan niistä johdannaisista, jotka täyttävät rahavirtasuojauksen kriteerit

ulkomaanvaluuttamääräisten sitovien sopimusten riskin suojaamiseksi. Vaikutus tuloslaskelmaan lasketaan

kaikista muista valuuttariskin sisältävistä rahoitusinstrumenteista, mukaan lukien rahavirtaa suojanneista

johdannaisista samassa suhteessa kuin niiden alla oleva sitoumus on osatuloutettu konsernin

osatuloutusperiaatteiden mukaisesti.

Translaatioriski

Translaatioriski syntyy, kun tytäryhtiön oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toiminnallisessa valuutassa.

Merkittävimmät translaatioriskit ovat Intian rupiassa, Kanadan dollarissa, Meksikon pesossa, Kiinan yuanissa ja

Australian dollarissa, jotka yhdessä muodostavat noin 52 prosenttia kokonaistranslaatioriskistä. Metso ei suojaa

tällä hetkellä translaatioriskiä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |174

Luottoriski ja muu vastapuoliriskit

Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu, jos asiakas tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan

Metsolle. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti liiketoimintayksiköiden vastuulla.

Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuutta näiden taloudellisen tilanteen, aiempien

kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Näitä kaupalliseen toimintaan liittyviä

luottoriskejä voidaan tarvittaessa pienentää ennakkomaksuilla, rembursseilla ja kolmannen osapuolen

takauksilla tai luottovakuutuksilla. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja

valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Metsolla ei

ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Luottoriskin enimmäismäärä on myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvo. Luottoriskin laatua arvioidaan sekä

myyntisaamisten ikäjakauma- että asiakaskohtaisilla analyyseillä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty

liitetiedossa 2.2.

Pankit, muut rahalaitokset ja yritykset, joiden kanssa solmitaan sopimuksia rahoitusinstrumenteista,

muodostavat myös vastapuoliriskin, jota hallinnoidaan vastapuolten huolellisella valinnalla, vastapuolilimiiteillä

ja netotussopimuksilla kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association).

Vastapuolilimiittien noudattamista seurataan säännöllisesti.

Luottoriski liittyy jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen, kuten myyntisaamisten,

korollisten saamisten, muiden saamisten, talletusten ja arvopaperien, rahojen ja pankkisaamisten sekä

asiakassopimuksiin perustuvien varojen, tasearvoon.

Rahojen ja pankkisaamisten, talletusten ja korkosijoitusten arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti, mutta

sitä pidetään vähäisenä sijoituskohteiden korkeiden luottoluokitusten ja sijoitusten lyhyen maturiteetin vuoksi.

Konsernirahoitus tekee säännöllisesti taloudellisen analyysin sijoitusten yritysvastapuolista ja lisäksi arvioi

sijoituskohteita jatkuvasti. Sijoituksista ei odoteta luottotappioita Metsolle.

Metso noudattaa myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuviin varoihin IFRS 9:n yksinkertaistettua mallia,

jossa odotettuja luottotappioita tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Lisätietoa liitetiedossa 2.2.

Käyvän arvon arvioiminen

Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien

hierarkiatasojen mukaan seuraavasti:

Taso 1Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat markkinahintanoteeraukset. Markkinahinnat ovat helposti ja

säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun

palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään

senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat rahastosijoituksia, jotka on luokiteltu käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

Taso 2Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Näissä

menetelmissä käytetään syöttötietona markkinahintanoteerauksia, jotka ovat helposti ja säännöllisesti

saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta

tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentit ovat:

• Ei-pörssinoteerattuja (OTC) johdannaisia, jotka on luokiteltu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattaviksi tai suojauslaskettaviksi

• Korkoarvopapereita, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi

• Käyvän arvon suojauslaskennassa olevat velat

Taso 3Rahoitusinstrumentti on luokiteltu tasolle 3, jos käyvän arvon laskenta ei voi perustua todettavissa

oleviin markkinahintanoteerauksiin. Metsolla ei ollut tällaisia rahoitusinstrumentteja vuonna 2025 eikä vuonna

2024.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |175

Metson käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat


	31.12.2025			31.12.2024
Milj. euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat
Johdannaiset, ei suojauslaskennassa	–	20	–	–	25	–
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaiset, suojauslaskennassa	–	11	–	–	18	–
Yhteensä	–	31	–	–	43	–

Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset, ei suojauslaskennassa	–	19	–	–	58	–
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattava rahoitusvelat
Johdannaiset, suojauslaskennassa	–	15	–	–	23	–
Yhteensä	–	35	–	–	80	–

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |176

4.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Metso luokittelee rahoitusvarat ja -velat IFRS 9:n mukaan niihin liittyvien sopimusten rahavirtaominaisuuksien ja

hankintatekohetkellä vallinneen liiketoimintamallin mukaisen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Luokittelua

muutetaan vain, jos sijoitustoiminnan liiketoimintamalliin tulee muutos. Rahoitusvarat tai -velat esitetään pitkäaikaisena

eränä, jos jäljellä oleva maturiteetti on yli 12 kuukautta ja lyhytaikaisena eränä, jos jäljellä oleva maturiteetti on alle

12 kuukautta. Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraavasti:

Jaksotettuun hankintamenoon

Rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia tai saamisia, joiden

rahavirrat muodostuvat yksinomaan pääoman ja/tai koron maksuista ja pidetään sopimuksen voimassaoloajan. Nämä

merkitään taseeseen käypään arvoonsa transaktiokuluineen, minkä jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron

menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkotuotto kirjataan rahoitustuottoihin. Jaksotettuun hankintamenoon

arvostettavat rahoitusvarat sisältävät määräaikaistalletukset, yritys- ja sijoitustodistukset, korolliset laina- ja muut

saamiset, myyntisaamiset sekä korottomat saamiset. Perintäkelpoisuutta arvioidaan säännöllisesti, ja mahdollinen

arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin tasearvo ylittää odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon.

Myyntisaamisten arvostamiseen Metso soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan

luottotappiovarausta kirjataan myyntisaamisen koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden

perusteella. Tarkemmin liitetiedossa 2.2. Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Rahoitusvelat

Liikkeellelasketut joukkovelkakirjalainat ja nostetut rahalaitoslainat sekä osto- ja muut velat kirjataan hankintahetkellä

käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Osto- ja muut velat ovat korottomia lyhytaikaisia maksamattomia velkoja.

Joukkovelkakirja- tai rahalaitoslainojen nostetun velan, transaktiokuluilla vähennettynä kirjatun määrän ja myöhemmin

takaisin maksettavan velan määrän erotus jaksotetaan tuloslaskelmaan korkokuluksi laina-ajalle. Lainalimiiteistä

maksetut palkkiot jaksotetaan rahoituskuluksi limiitin voimassaoloajalle tai, jos lainan nosto on todennäköinen, osana

lainan transaktiokuluja.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti laajan tuloksen kautta arvostetut rahoitusvarat ovat vieraan pääoman ehtoisia

sijoituksia tai saamisia, joita on liiketoimintamallin mukaan tarkoitus sekä pitää kerryttämässä korko- ja

pääomakassavirtoja että tarvittaessa myydä. Korkotuotot määritetään efektiivisen koron menetelmällä, ja ne sisältyvät

rahoitustuottoihin. Käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloksen eriin. Kun rahoitusvara kirjataan pois taseesta,

aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Metsolla tähän

arvostusluokkaan sisältyvät suojauslaskennan alaiset johdannaissaamiset tai -velat, myytävissä olevat myyntisaamiset ja

velkakirjasijoitukset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

Rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat ovat oman pääoman ehtoisia sijoituksia, rahastosijoituksia,

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia johdannaisia ja ei-suojauslaskennan piiriin kuuluvia johdannaisia. Käyvän

arvon muutos sekä voitto ja tappio poiskirjaamisen yhteydessä kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumisriski sisältyy

käyvän arvon muutokseen. Rahastojen ja listattujen osakkeiden arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuun

päätöskurssiin. Listaamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määriteltävissä, arvostetaan

hankintahintaan mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvelat ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia

johdannaisia ja ei-suojauslaskennan piiriin kuuluvia johdannaisia. Käyvän arvon muutokset ja toteutuneet voitot ja

tappiot kirjataan niiden toteutumishetkellä tuloslaskelmaan.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |177

Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain


2025	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Tasearvo	Käypä arvo
Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat		Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Tasearvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	1	–	–	1	1
Johdannaisinstrumentit	6	–	–	6	6
Muut pitkäaikaiset saamiset	–	–	25	25	25
Yhteensä	7	–	25	31	31

Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	–	–	1 038	1 038	1 038
Myyntisaamiset, myytävissä olevat	–	13	–	13	13
Lainasaamiset	–	–	2	2	2
Johdannaisinstrumentit	14	11	–	25	25
Talletukset ja arvopaperit	–	–	143	143	143
Käteinen raha ja pankkitilit	–	–	357	357	357
Likvidit varat yhteensä	–	–	501	501	501
Yhteensä	14	24	1 541	1 578	1 578

Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat ¹⁾	–	–	1 060	1 060	1 058
Lainat rahoituslaitoksilta	–	–	309	309	309
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	1 369	1 369	1 367
Vuokrasopimusvelat	–	–	85	85	85
Johdannaisinstrumentit	9	–	–	9	9
Muut pitkäaikaiset velat	–	–	1	1	1
Yhteensä	9	–	1 455	1 464	1 462

Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	–	–	98	98	98
Lainat rahoituslaitoksilta	–	–	0	0	0
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	98	98	98
Vuokrasopimusvelat	–	–	42	42	42
Ostovelat	–	–	671	671	671
Johdannaisinstrumentit	10	15	–	26	26
Yhteensä	10	15	811	836	836

Lisätietoja johdannaisinstrumenteista on esitetty liitetiedossa 4.8.


2024	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Tasearvo	Käypä arvo
Milj. euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat		Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat	Tasearvo	Käypä arvo
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	2	–	–	2	2
Johdannaisinstrumentit	9	–	–	9	9
Muut pitkäaikaiset saamiset	–	–	23	23	23
Yhteensä	11	–	23	34	34

Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset	–	–	927	927	927
Myyntisaamiset, myytävissä olevat	–	10	–	10	10
Lainasaamiset	–	–	2	2	2
Johdannaisinstrumentit	24	10	–	34	34
Talletukset ja arvopaperit	–	–	43	43	43
Käteinen raha ja pankkitilit	–	–	388	388	388
Likvidit varat yhteensä	–	–	431	431	431
Yhteensä	24	20	1 360	1 404	1 404

Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat ¹⁾	–	–	892	892	894
Lainat rahoituslaitoksilta	–	–	408	408	408
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	1 300	1 300	1 303
Vuokrasopimusvelat	–	–	99	99	99
Johdannaisinstrumentit	13	–	–	13	13
Muut pitkäaikaiset velat	–	–	5	5	5
Yhteensä	13	–	1 405	1 417	1 420

Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	–	–	128	128	128
Lainat rahoituslaitoksilta	–	–	7	7	7
Yritystodistuslainat	–	–	29	29	29
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	165	165	165
Vuokrasopimusvelat	–	–	42	42	42
Ostovelat	–	–	581	581	581
Johdannaisinstrumentit	58	10	–	68	68
Yhteensä	58	10	788	856	856

¹⁾ Joukkovelkakirjalainat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, jota on oikaistu suojatun riskin osalta käyvän arvon muutoksella.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |178

4.3. Likvidit varat

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Rahat ja pankkisaamiset, joista Metso käyttää nimitystä likvidit varat, ovat käytettävissä olevaa käteistä ja pankkitilien

rahavaroja, määräaikaisia talletuksia tai sijoituksia, jotka voidaan helposti muuntaa käteisvaroiksi tiedossa olevaan

määrään.

Käteisvarat ja pankkitilien rahavarat sekä talletukset ja korkosijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Käteisvarojen, pankkisaamisten, talletusten ja korkosijoitusten arvonalentumista testataan säännöllisesti, mutta riski on

vähäinen, niiden korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen juoksuajan vuoksi.


Milj. euroa	2025	2024
Rahat ja pankkisaamiset
Talletukset ja arvopaperit, maturiteetti 3 kuukautta tai alle ¹⁾	143	43
Käteinen raha ja pankkitilit	357	388
Rahat ja pankkisaamiset, jatkuvat toiminnot	501	431
Rahat ja pankkisaamiset, lopetetut toiminnot	10	–
Likvidit varat yhteensä	511	431

¹⁾Kaikki erään sisältyvät talletukset ja sijoitukset täyttävät IAS 7:n määritelmän rahavaroista.

Keskimääräinen tuotto talletuksille ja arvopapereille


%	2025	2024
Maturiteetti kolme kuukautta tai alle	7,00 %	9,91 %

4.4. Oma pääoma

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Osakeanti ja omat osakkeet

Osakeannista tai optioiden merkitsemisestä syntyneet transaktiokustannukset esitetään omassa pääomassa niistä

saadun vastikkeen vähennyksenä, verot huomioituna.

Emoyhtiön omistamat omat osakkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan ja vähennetty omasta pääomasta.

Jos omia osakkeita myydään tai lasketaan uudelleen liikkeelle, niistä saatu vastike kirjataan omaan pääomaan

välittömillä transaktiokustannuksilla sekä tuloveroilla oikaistuna.

Muuntoerot

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista sekä ulkomaisiin nettosijoituksiin rinnastettavista

lainoista aiheutuvat kurssierot on kirjattu konsernin muiden laajan tuloksen erien kautta muuntoeroihin. Kun

ulkomaisen tytäryhtiön omia pääomia suojataan valuuttamääräisin lainoin tai johdannaisilla, niistä syntyneet kurssierot,

verovaikutus huomioituna, kirjataan laajan tuloksen erien kautta näitä muuntoeroja vastaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö

myydään, kertyneet muuntoerot, mukaan lukien suojausinstrumenttien vaikutus, peruutetaan muiden laajan tuloksen

erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan oikaisemaan luovutusvoittoa tai tappiota. Jos ulkomaisen

tytäryhtiön omaa pääomaa pienennetään palauttamalla osa siihen sijoitetuista varoista, palautusta vastaava osuus

muuntoeroista peruutetaan konsernin laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Osingot

Hallituksen ehdotusta osingonjaoksi ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen

yhtiökokouksessa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |179

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Metso Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuosien 2025 ja 2024 lopussa

107 186 442,52 euroa. Metson osakkeilla ei ole nimellisarvoa.


	2025	2024
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 1.1.	827 351 330	826 328 191
Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä myönnetyt osakkeet	409 427	1 023 139
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.	827 760 757	827 351 330
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	1 211 683	1 621 110
Osakkeiden lukumäärä yhteensä 31.12.	828 972 440	828 972 440

Vuoden 2025 lopussa Metso Oyj:n hallussa olevien yhteensä 1 211 683 oman osakkeen hankintameno,

9 945 723,14 euroa, on kirjattu omien osakkeiden rahastoon.

Osingonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona

0,40 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Tästä aiheutuvaa

yhteensä 331 miljoonan euron osingonjakovelkaa ei ole kirjattu tähän tilinpäätökseen.

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset.

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien myyntisaamisten käyvän arvon muutoksen sekä osakepalkkiot.

Vararahasto koostuu jakokelvottomista varoista, jotka on siirretty sinne jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen

tai paikallisen lainsäädännön vaatimuksesta tai osakkeenomistajien päätöksellä.

Muut rahastot muodostuvat emoyhtiön voitonjakokelpoisesta rahastosta ja sijoitetun vapaan oman pääoman

rahastosta.

Muutokset arvonmuutos- ja muissa rahastoissa


Milj. euroa	Omien osakkeiden rahasto	Suojaus- rahasto	Arvon- muutosrahasto	Vara- rahasto	Muut rahastot	Yhteensä
1.1.2025	-13	1	14	0	1 136	1 137
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta ¹⁾	–	-8	–	–	–	-8
Siirretty tuloslaskelmaan ¹⁾
Liikevaihto	–	-1	–	–	–	-1
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	–	7	–	–	–	7
Osakeperusteiset maksut ¹⁾	3	–	-2	–	–	2
Muut	–	–	–	–	1	1
31.12.2025	-10	-1	12	0	1 137	1 138

¹⁾ Verovaikutus huomioituna.


Milj. euroa	Omien osakkeiden rahasto	Suojaus- rahasto	Arvon- muutosrahasto	Vara- rahasto	Muut rahastot	Yhteensä
1.1.2024	-23	-3	22	0	1 134	1 131
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon arvostamisesta ¹⁾	–	-9	–	–	–	-9
Siirretty tuloslaskelmaan ¹⁾
Liikevaihto	–	2	–	–	–	2
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	–	10	–	–	–	10
Osakeperusteiset maksut ¹⁾	9	–	-8	–	–	1
Muut	–	–	–	0	2	2
31.12.2024	-13	1	14	0	1 136	1 137

¹⁾ Verovaikutus huomioituna.

Omaan pääomaan sisältyvät muuntoerot


Milj. euroa	2025	2024
Muuntoerot 1.1.	-215	-177
Muuntoerojen muutos	-43	-37
Muuntoerot 31.12.	-257	-215

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |180

4.5. Rahoitus- ja vuokrasopimusvelat

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Pitkäaikaiset lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Nostetun velan, transaktiokuluilla

vähennettynä kirjatun määrän ja myöhemmin takaisin maksettavan velan määrän erotus jaksotetaan tuloslaskelmaan

korkokuluksi laina-ajalle. Lainat, jotka on suojattu käyvän arvon suojauksella, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon

kirjattaviin. Käyvän arvon muutos kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Pitkäaikainen laina tai sen osa luokitellaan

lyhytaikaiseksi, kun velvollisuus takaisinmaksuun on 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelka kirjataan

pois vain, kun lainasopimuksen velvoite on täytetty, kumottu tai voimassaolo on päättynyt.

Lainalimiiteistä maksetut palkkiot jaksotetaan rahoituskuluksi limiitin voimassaoloajalle tai, jos lainan nosto on

todennäköinen, osana lainan transaktiokuluja. Velkainstrumenttien muutokseen liittyvät transaktiomenot sisällytetään

velan tasearvoon ja kirjataan kuluksi efektiivisen koron menetelmällä ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana

juoksuaikana silloin, kun uudet ehdot eivät olennaisesti eroa alkuperäisistä. Kun ehdot eivät ole muuttuneet

olennaisesti, laskennallinen voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan muutoksen toteuttamishetkellä.


	2025		2024
Milj. euroa	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	1 060	1 058	892	894
Lainat rahoituslaitoksilta	309	309	408	408
Pitkäaikaiset velat yhteensä	1 369	1 367	1 300	1 303

Vuokrasopimusvelat	85	85	99	99
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä	1 455	1 452	1 399	1 402

Lyhytaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhennysosuus	98	98	128	128
Lainat rahoituslaitoksilta	0	0	7	7
Yritystodistuslainat	–	–	29	29
Lyhytaikaiset velat yhteensä	98	98	165	165

Vuokrasopimusvelat	42	42	42	42
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä	140	140	207	207

Rahoitusvelat yhteensä	1 595	1 592	1 606	1 609

Joukkovelkakirjalainat


2025
Milj. euroa	Nimellinen korkokanta	Efektiivinen korkokanta	Ulkona oleva alkuperäinen lainan määrä	Tasearvo
Julkinen velkakirja 2020–2028	0,875 %	1,03 %	300	290
Julkinen velkakirja 2022–2027	4,875 %	4,96 %	170	171
Julkinen velkakirja 2023–2030	4,375 %	4,52 %	300	301
Julkinen velkakirja 2025–2032	3,750 %	3,86 %	300	298
Joukkovelkakirjat yhteensä			1 070	1 060


2024
Milj. euroa	Nimellinen korkokanta	Efektiivinen korkokanta	Ulkona oleva alkuperäinen lainan määrä	Tasearvo
Julkinen velkakirja 2020–2028	0,875 %	1,04 %	300	287
Julkinen velkakirja 2022–2027	4,875 %	4,98 %	300	302
Julkinen velkakirja 2023–2030	4,375 %	4,54 %	300	303
Joukkovelkakirjat yhteensä			900	892

Yhtiön liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen ulkona olevan määrän tasearvo oli joulukuun lopussa

1 060 miljoonaa euroa (joulukuun 2024 lopussa 892 miljoonaa euroa).

Yhtiöllä on pankkeja sitova syndikoitu 700 miljoonan euron valmiusluottolimiitti, joka erääntyy vuonna 2030, ja

johon sisältyy rahoituksen hintaan vaikuttavia vastuullisuustavoitteita. Limiitti oli vuoden lopussa kokonaan

nostamatta. Metsolla on myös 600 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, joka oli käyttämättä

joulukuun lopussa.

Vuoden 2025 aikana yhtiö toteutti seuraavat rahoitusjärjestelyt:

• Uusi 700 miljoonan vastuullisuustavoitteisiin sidottu 2030 erääntyvä valmiusluottosopimus, joka korvasi

aikaisemman 600 miljoonan euron luottolimiitin

• Maturiteettiprofiilin strukturointi, jossa yhtiö osti vapaaehtoisella tarjousmenettelyllä 130 miljoonan euron

arvosta ulkona olevaa vuonna 2027 erääntyvää 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa. Samanaikaisesti

yhtiö laski liikkeelle uuden 300 miljoonan euron vuonna 2032 erääntyvän joukkovelkakirjan, minkä

kuponkikorko on 3,75 %.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |181

Vuoden 2025 lopussa lainojen ja korkojohdannaisten keskimääräinen korko oli 3,3 % (3,8 %), korollisten

lainojen duraatio, pois luettuna leasingvastuut sekä Kivenmurskauksen teknologiakeskuksen rahoitusjärjestely,

oli 2,5 vuotta (1,9 vuotta) ja keskimääräinen maturiteetti 3,6 vuotta (3,3 vuotta).

Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta koostuvat lainoista, joita Metson tytäryhtiöt ovat nostaneet

rahoittaakseen paikallisia toimintojaan paikallisessa valuutassa. Lyhytaikaisten lainojen painotettu keskikorko oli

8,50 % (6,34 % vuonna 2024). Vuonna 2026 oletetaan maksettavan lainojen korkoja 0,0 miljoonaa euroa

yhdessä pääoman lyhennysten kanssa.

Metso ilmoitti 3.6.2024 rakentavansa huipputason kivenmurskauksen teknologiakeskukseen Tampereelle. Uusi

teknologiakeskus mahdollistaa nykyisten toimintojen siirtymisen Tampereen keskustasta moderniin ja kestävän

kehityksen mukaiseen tuotantolaitokseen. Rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa 2024, ja ensimmäisen vaiheen,

noin 150 miljoonan euron suuruisen investoinnin arvioidaan valmistuvan vuonna 2027. Uuden

teknologiakeskuksen odotetaan olevan kokonaisuudessaan valmis 2030-luvun puolivälissä. Vuoden 2025

tilinpäätökseen on tästä investoinnista kirjattu 55 miljoonaa euroa (11 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Rahoitusjärjestely on esitetty muissa korollisissa veloissa. Rakentamiseen suoraan kohdistettujen ja vuonna

2025 taseeseen aktivoitujen korkojen määrä oli 1,2 miljoonaa euroa (0,2 miljoonaa euroa vuonna 2024).

Korollisten velkojen erääntyminen nimellisarvoin


2025
Milj. euroa	Rahoitusvelat	Lyhennykset	Korot	Vuokrasopimus- velkojen maksut ¹⁾
2026	150	98	52	46
2027	382	338	44	35
2028	350	320	30	20
2029	45	20	25	15
2030	376	352	25	9
Myöhemmin	374	350	24	15
Yhteensä	1 676	1 477	198	139


2024
Milj. euroa	Rahoitusvelat	Lyhennykset	Korot	Vuokrasopimus- velkojen maksut ¹⁾
2025	217	165	52	47
2026	267	218	49	36
2027	433	393	40	23
2028	339	318	20	15
2029	33	19	14	12
Myöhemmin	374	360	14	24
Yhteensä	1 662	1 473	189	157

¹⁾ Tulevat vuokrien maksut nimellisarvoon.

Johdannaisinstrumenttien erääntyminen esitetään liitetiedossa 4.8.

4.6. Korollisten nettovelkojen täsmäytys

Korolliset nettovelat


Milj. euroa	2025	2024
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset	1 369	1 300
Rahoitusvelat, lyhennyserät	98	128
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset yhteensä	1 467	1 428
Vuokrasopimusvelat, pitkäaikaiset	85	99
Vuokrasopimusvelat, lyhennyserät	42	42
Vuokrasopimusvelat yhteensä	127	141
Rahoitusvelat, lyhytaikaiset	0	37
Lainasaamiset	-2	-2
Likvidit varat	-501	-431
Korolliset nettovelat	1 092	1 173

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |182

Korollisten nettovelkojen muutokset


2025 Milj. euroa	Tasearvo 1.1.	Rahavirrat	Yritys- hankinnat	Muunto- erot	Muut muutokset ilman rahavirta- vaikutusta	Luokiteltu myytävänä olevaksi	Tasearvo 31.12.
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset	1 428	-5	–	–	45	–	1 467
Vuokrasopimusvelat	141	-46	3	-5	34	–	127
Rahoitusvelat, lyhytaikaiset	37	-36	–	-1	–	–	–
Lainasaamiset	-2	1	-1	0	0	–	-2
Likvidit varat	-431	-62	-36	19	–	10	-501
Korolliset nettovelat	1 173	-149	-34	13	79	10	1 092


2024 Milj. euroa	Tasearvo 1.1.	Rahavirrat	Yritys- hankinnat	Muunto- erot	Muut muutokset ilman rahavirta- vaikutusta	Luokiteltu myytävänä olevaksi	Tasearvo 31.12.
Rahoitusvelat, pitkäaikaiset	1 371	37	5	0	16	–	1 428
Vuokrasopimusvelat	118	-38	10	1	50	–	141
Rahoitusvelat, lyhytaikaiset	39	-16	13	–	–	–	37
Lainasaamiset	-6	4	0	0	–	–	-2
Likvidit varat	-638	208	-1	–	–	–	-431
Korolliset nettovelat	884	195	27	2	66	–	1 173

4.7. Ehdolliset velat ja vastuut

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Takaukset ovat annettu Metso -konsernin yhtiöiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi.

Takaukset on antanut joko rahoituslaitos tai Metso Oyj konserniyhtiöiden puolesta. Takaus on tyypillisesti annettu

asiakkaan ennakkomaksun tai sopimusehtojen vakuudeksi tai vastatakaus pankille, joka on antanut kaupallisen

takauksen konserniyhtiölle.


Milj. euroa	2025	2024
Takaukset
Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden antamat ulkoiset takaukset	1 268	1 470
Muut sitoumukset
Muut vastuusitoumukset	–	0
Yhteensä	1 268	1 470

Lisätietoa oikeudenkäynneistä ja vaateista on esitetty liitetiedossa 6.2.

4.8. Johdannaiset

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Johdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoon niiden tekohetkellä ja arvostetaan käypään arvoon

tilinpäätöshetkellä. Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien kassavirtojen

suojaukseksi (rahavirtasuojaus), kiinteäkorkoisen velan suojaukseksi (käyvän arvon suojaus), ulkomaisten tytäryhtiöiden

omien pääomien suojauksiksi (oman pääoman suojaus) tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, jolloin niihin ei sovelleta

suojauslaskentaa.

Suojauslaskennassa Metso dokumentoi transaktion tekohetkellä suojausinstrumentin ja suojauksen kohteen välisen

suojaussuhteen riskienhallintastrategiansa ja -tavoitteidensa mukaisesti. Suojauksen tehokkuutta testataan

neljännesvuosittain sekä tulevien kassavirtojen osalta että taannehtivasti.

Johdannaiset luokitellaan taseen pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun niiden jäljellä oleva maturiteetti on yli

12 kuukautta ja taseen lyhytaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |183

Rahavirtasuojaus

Metso soveltaa rahavirtasuojauslaskentaa tiettyihin koronvaihto-, valuuttatermiini- ja sähkötermiinisopimuksiin.

Metso kohdistaa vain valuuttatermiinisopimusten valuuttatekijän suojauslaskentaan, korkotekijä kirjataan liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja kuluihin nettona. Termiinisopimuksen tehokkaan osuuden voitto tai tappio kirjataan tulokseen

samanaikaisesti ja samalle riville kuin suojattava tapahtuma. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa käytettävien

valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan liikevaihtoon ja hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Muuttuvakorkoisen lainan

suojaamiseen käytetyn korko-swapin tehokkaan suojauksen osuus puretaan laajan tuloksen erien kautta oman

pääoman suojausrahastosta tuloslaskelman rahoituseriin kohde-etuuden toteutuessa. Sekä suojauksen alkaessa että

tilinpäätöshetkellä testataan johdannaisen suojauskomponentin tehokkuus suojata kohteena olevien kassavirtojen

käypien arvojen muutoksia.

Johdannaisten tehokas osa kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastoon, josta sitä

puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta tuloslaskelmaan kirjattavaksi samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa.

Johdannaisten tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja

kuluihin tai rahoituseriin, jos johdannainen on hankittu muuttuvakorkoisen lainan suojaukseen. Jos suojatun

liiketapahtuman ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut puretaan tuloslaskelmaan laajan

tuloksen erien kautta.

Käyvän arvon suojaus

Metso soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa tiettyihin kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainan suojaamiseen käytetyn

korko-swapin käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti kohde-etuuden arvostuksen kanssa.

Sekä suojauksen alkaessa että tilinpäätöshetkellä johdannaisten tehokkuus testataan vertaamalla niiden käyvän arvon

muutoksia suojatun kohteen arvonmuutoksiin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Osa johdannaisista ei ole mukana suojauslaskennassa. Nämä instrumentit, joita on solmittu tasaamaan liike- ja

rahoitustoiminnan riskejä, koostuvat valuuttatermiini-, valuutta- ja korko-optio- ja koronvaihtosopimuksista.

Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoituskulujen korkokuluihin tai laajan tuloksen eriin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien koronvaihtosopimusten sekä realisoidut korkomaksut että

realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan samaan tuloslaskelman 'Korkokulut koronvaihtosopimuksista' -

erään. Termiinisopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan pääosin muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin.

Silloin kun termiinisopimukset on hankittu konsernin valuuttamääräisten rahavarojen ja kassahallinnan sijoitusten

kurssiriskien tasaamiseen, niiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, netto.

Hyödykesopimusten käyvän arvon muutos kirjataan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin, netto.

Johdannaisten käyvän arvon määritys

Termiinien käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan. Koronvaihtosopimusten käypä

arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona. Optioiden käyvän arvon määrityksessä käytetään Black-

Scholes‑hinnoittelumallia.

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot vuoden lopussa


2025 Milj. euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo, saamiset	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
Valuuttatermiinisopimukset ¹⁾	3 346	25	26	-1
Koronvaihtosopimukset	455	6	9	-3
Yhteensä	3 801	31	35	-4

2024 Milj. euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo, saamiset	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
Valuuttatermiinisopimukset ¹⁾	3 515	34	68	-34
Koronvaihtosopimukset	505	9	13	-4
Yhteensä	4 020	43	80	-37

¹⁾ Vuoden 2025 lopussa noin 11 prosenttia nimellisarvosta kuului rahavirran suojauslaskennan piiriin (noin 21 prosenttia vuonna

2024).

Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa mahdollisten riskien suuruutta.

Johdannaisten tasearvot vuoden lopussa


	2025		2024
Milj. euroa	Saamiset	Velat	Saamiset	Velat
Koronvaihtosopimukset – rahavirran suojaus	1	–	1	–
Koronvaihtosopimukset – käyvän arvon suojaus	4	9	7	13
Koronvaihtosopimukset – suojauslaskennan ulkopuoliset	1	–	1	–
Koronvaihtosopimukset yhteensä	6	9	9	13

Valuuttatermiinisopimukset – rahavirran suojaus	6	6	10	10
Valuuttatermiinisopimukset – suojauslaskennan ulkopuoliset	19	19	24	58
Valuuttatermiinisopimukset yhteensä	25	26	34	68

Johdannaiset yhteensä	31	35	43	80

Vuosien 2025 ja 2024 aikana rahavirtasuojauksesta ei syntynyt tulokseen tehottomuutta.

Koronvaihtosopimusten kiinteä korko 31.12.2025 vaihteli -0,38 prosentista 3,09 prosenttiin (-0,38 prosentista

3,09 prosenttiin 31.12.2024).

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |184

Johdannaisten erääntymisajat (määrät nimellisarvoina)


31.12.2025
Milj. euroa	2026	2027	2028	2029	2030 ja myöhemmin
Valuuttatermiinisopimukset	3 344	2	–	–	–
Koronvaihtosopimukset	–	100	150	25	180

Nimellisarvot ja käyvät arvot johdannaisista, joihin sovelletaan suojauslaskentaa


2025 Milj. euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo, saamiset	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
Valuuttatermiinisopimukset	664	6	6	0
Koronvaihtosopimukset	430	5	9	-4
Yhteensä	1 094	11	15	-4

2024 Milj. euroa	Nimellisarvo	Käypä arvo, saamiset	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
Valuuttatermiinisopimukset	751	10	10	0
Koronvaihtosopimukset	480	8	13	-5
Yhteensä	1 231	18	23	-5

Valuuttatermiinit suojaavat suhteessa 1:1 suojauslaskettavien projektien kaupallisia kassavirtoja. Kassavirroista

100 % erääntyy vuonna 2026 ja 0 % vuonna 2027.

Valuuttatermiinien suojauslaskennan vaikutus


2025 Milj. euroa	Nimellisarvo	Tuotto/kulu muussa laajassa tuloksessa, verovaikutus huomioituna	Siirretty muusta laajasta tuloksesta tuloslaskelmaan	Tuloslaskelmaan kirjattu suojauslaskennan kulu
	3 346	-2	1	1

Metso soveltaa käyvän arvon suojausta kolmeen joukkovelkakirjalainaan, jotka erääntyvät vuosina 2027, 2028 ja

2030 sekä rahavirran suojausta yhteen rahalaitoslainaan, joka erääntyy vuonna 2030. Suojauslaskettu osuus

lainojen nimellisarvosta on 430 miljoonaa euroa (480 miljoonaa euroa vuonna 2024). Koronvaihtosopimusten

sekä joukkovelkakirjojen ja lainojen eräpäivät ja kiinteiden korkokassavirtojen korontarkistus- ja maksupäivät

vastaavat toisiaan. Suojauslaskennan tehokkuuden osoittamisessa verrataan koronvaihtosopimuksen ja

joukkovelkakirjalainan kassavirtojen nykyarvoja siten, että joukkovelkakirjan kassavirtojen diskonttokäyrässä on

huomioitu luottomarginaali.

Joukkovelkakirjalainat, joihin sovelletaan käyvän arvon suojausta 31.12.2025


Lainan nimellisarvo, milj. euroa	Tasearvo	Suojausaste	Lainan eräpäivä	Lainan markkina-arvo, milj. euroa	Koronvaihto- sopimuksen nimellisarvo, milj. euroa	Koronvaihto- sopimuksen eräpäivä	Koronvaihto- sopimuksen markkina-arvo, milj. euroa
170	170	59 %	7.12.2027	-1	100	7.12.2027	1
300	290	50 %	26.5.2028	9	150	26.5.2028	-9
300	301	43 %	22.11.2030	-3	130	22.11.2030	3

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |185

5. Konsolidointi

5.1. Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa Metsolla on määräysvalta. Määräysvalta

katsotaan olevan, kun Metso altistuu riskille tai sillä on oikeus muuttuvaan tuottoon sijoituskohteesta, ja kun

Metso pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Tilikauden aikana

hankitut yhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen niiden hankintahetkestä lähtien ja myydyt tai omistajille jaetut

yhtiöt niiden luopumisajankohtaan asti.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saatavat ja velat sekä voitot ja tappiot liiketoimista tytäryhtiöiden

välillä, eliminoidaan osana yhdistelyprosessia. Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöistä esitetään

konsernin taseessa osana omaa pääomaa, erillään osakkeenomistajille kuuluvasta pääomasta.

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ilmoitetaan konsernin tuloslaskelmassa erikseen.

Konsernin sisäiset osakeomistukset eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoon sisältyy

luovutettujen varojen lisäksi liikkeelle laskettujen osakkeiden käypä arvo ja hankintahetkellä mahdollisesti

vastattavaksi otetut velat. Jokaisen hankinnan osalta määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko

käypään arvoon tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankitun kohteen

nettovarallisuuden käyvän arvon ylittävä hankintameno kirjataan liikearvoksi ja/tai aineettomaksi hyödykkeeksi.

Jos hankintameno alittaa konsernin hankkiman nettovarallisuuden käyvän arvon, näiden erotus kirjataan

suoraan konsernin tulokseen.

Kun Metson määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän

käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä

kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyhtiönä tai rahoitusvaroina. Lisäksi

asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni

olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat.

Määräysvallattomien omistajien osuus

Tapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään kuten omistajien kanssa tehdyt.

Määräysvallattomilta omistajilta hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän

arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan. Määräysvallattomille omistajille myydyn

osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan samoin suoraan omaan pääomaan.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat tai liiketoiminnot

Pitkäaikaiset varat tai myytävät liiketoiminnot luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden tasearvo on tarkoitus

kerryttää myynnin kautta eikä jatkuvan toiminnan kautta. Tällöin ne arvostetaan joko tasearvoon tai sitä

alempaan käypään arvoon, myynnin kuluilla vähennettynä ja poistojen kirjaaminen lopetetaan. Myytävänä

oleviksi luokitellut varat ja velat tai luovutettavien varojen ja velkojen ryhmä esitetään erillään muista varoista ja

veloista siitä lähtien, kun myytävänä olevaksi luokittelun edellytykset täyttyvät, kun taas tällöin vertailuvuosia ei

luokitella uudelleen.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta ja Metson esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat kirjataan kirjauspäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset tase-

erät arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketoiminnasta aiheutuvat kurssierot kirjataan liiketoiminnan muihin

tuottoihin ja kuluihin, paitsi suojauslaskennan piiriin kuuluvat kurssierot, jotka tuloutetaan samalla rivillä kuin

suojauksen kohde. Rahoitustoiminnasta johtuvat kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja

-kuluihin.

Kun tytäryhtiöiden toiminnallinen valuutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, sen tuloslaskelma

muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja tase tilinpäätöspäivän kurssiin. Näistä kursseista syntyvä ero

kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsernin oman pääoman muuntoeroihin.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |186

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista sekä ulkomaisiin nettosijoituksiin

rinnastettavista lainoista aiheutuvat kurssierot on kirjattu konsernin muiden laajan tuloksen erien kautta

muuntoeroihin. Kun ulkomaisen tytäryhtiön omia pääomia suojataan valuuttamääräisin lainoin tai johdannaisilla,

niistä syntyneet kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan laajan tuloksen erien kautta näitä muuntoeroja

vastaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot, mukaan lukien suojausinstrumenttien

vaikutus, peruutetaan muiden laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan oikaisemaan

luovutusvoittoa tai -tappiota. Jos ulkomaisen tytäryhtiön omaa pääomaa pienennetään palauttamalla osa siihen

sijoitetuista varoista, palautusta vastaava osuus muuntoeroista peruutetaan konsernin laajan tuloksen erien

kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Oman pääoman suojaus

Tietyissä valuutoissa raportoivien tytäryhtiöiden omia pääomia voidaan suojata pääasiassa

ulkomaanrahanmääräisin lainoin ja termiinisopimuksin. Toteutuneet ja toteutumattomat kurssierot, verovaikutus

huomioituna, kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan siltä

osin, kun suojaukset ovat tehokkaita. Suojauslaskennassa käytettävien johdannaisten korkotekijä kirjataan

rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

5.2. Tytäryhtiöt


		Omistusosuus
Maa	Yhtiön nimi	2025
Alankomaat	Metso Netherlands B.V.	100,0 %
	Outotec B.V.	100,0 %
Algeria	Metso Algerie EURL	100,0 %
Argentiina	Metso Argentina SA	100,0 %
Australia	Brouwer Engineering Pty Ltd	100,0 %
	Jindex Pty Ltd	100,0 %
	Metso Australia Ltd	100,0 %
	Metso Metals Australia Pty Ltd	100,0 %
	Outotec Pty. Ltd.	100,0 %
	Q&R Industrial Holdings Pty Ltd	100,0 %
	Q&R Industrial Hoses Pty Ltd	100,0 %
	Swiss Tower Mills Minerals Australia Pty. Ltd.	100,0 %
Brasilia	Metso Brazil Indústria e Comércio Ltda	100,0 %
	Outotec Tecnologia Brazil Ltda	100,0 %
Bulgaria	Metso Bulgaria EOOD	100,0 %


		Omistusosuus
Maa	Yhtiön nimi	2025
Chile	Metso Chile SpA	100,0 %
	Metso Industrial Services SpA	100,0 %
	Swiss Tower Mills Minerals SpA	100,0 %
Ecuador	Metso Ecuador S.A.	100,0 %
Egypti	Metso Outotec Egypt Company LLC	100,0 %
Espanja	Metso Espana SA	100,0 %
Etelä-Afrikka	Metso South Africa Pty Ltd	74,9 %
	Metso South Africa Sales Pty Ltd	100,0 %
	Outotec Africa Holdings (Pty) Ltd	100,0 %
	Outotec Biomin (Pty) Ltd	100,0 %
Ghana	Metso Ghana Ltd	100,0 %
	Outotec (Ghana) Limited	100,0 %
Hong Kong	Metso International (Hong Kong) Co. Ltd	100,0 %
Indonesia	PT Metso Technology Solutions ¹⁾	99,9 %
	PT Outotec Technology Solutions	100,0 %
Intia	Metso India Private Ltd	100,0 %
	Metso Outotec Metals India Private Limited	100,0 %
	Outotec India Private Ltd.	100,0 %
Iran	Outotec Iranian Minerals and Metals Processing ³⁾	100,0 %
Italia	Metso Italy Srl	100,0 %
Itävalta	KMF STM Production GmbH	50,0 %
	Metso Austria GmbH	100,0 %
Japani	Metso Japan Godo-Kaisha	100,0 %
Kanada	McCloskey International Limited	100,0 %
	Metso Canada Inc.	100,0 %
Kazakstan	Metso Kazakhstan LLP	100,0 %
	Metso Management LLP	100,0 %
Kiina	Metso (Tianjin) Investment Co., Ltd.	100,0 %
	Metso Heavy Industries (Quzhou) Co., Ltd.	100,0 %
	Metso Heavy Industries (Tianjin) Co., Ltd.	100,0 %
	Metso Machinery Heavy Industries (Suzhou) Co., Ltd.	100,0 %
	Metso Metals (Suzhou) Co., Ltd.	100,0 %
	Metso Outotec New Material Technology (Shanghai) Co., Ltd.	100,0 %
	Powertrack Machinery (Jiangsu) Co., Ltd	100,0 %
	Saimu Technology (Shenyang) Co., Ltd	100,0 %
	Shaorui Heavy Industries (Guangdong) Co. Ltd	100,0 %
	SISUPER Machinery Heavy Industry (Suzhou) Co Ltd	100,0 %
Kreikka	Metso Greece Single Member IKE	100,0 %

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |187


		Omistusosuus
Maa	Yhtiön nimi	2025
Liettua	Metso Global Business Services UAB	100,0 %
	Metso Lithuania UAB	100,0 %
Makedonia	Metso Dooel Skopje	100,0 %
Marokko	Metso Minerals Morocco LLC	100,0 %
	Metso Outotec Morocco LLC	100,0 %
Meksiko	Metso Mexico SA de CV	100,0 %
Mongolia	Metso Mongolia LLC	100,0 %
Namibia	Metso Technologies Namibia (Pty) Ltd	100,0 %
Norja	Metso Norway A/S	100,0 %
Panama	Metso Central America SA	100,0 %
Papua-Uusi-Guinea	Metso PNG Limited	100,0 %
Peru	Metso Perú SA	100,0 %
Portugali	Metso Portugal, Lda	100,0 %
Puola	Metso Poland Sp. z o.o.	100,0 %
Qatar	Kempe International Properties W.L.L²⁾	49,0 %
	Outotec Trading & Contracting WLL ²⁾	49,0 %
Ranska	Metso France SAS	100,0 %
Romania	Metso Romania S.R.L.	100,0 %
Ruotsi	AB P. J. Jonsson och Söner	100,0 %
	Häggblom Sverige AB	100,0 %
	Larox AB	100,0 %
	Metso Outotec Metals Sweden AB	100,0 %
	Metso Sweden AB	100,0 %
Saksa	Metso Germany GmbH	100,0 %
	Outotec Deutschland GmbH	100,0 %
	Outotec FHT GmbH	100,0 %
	Outotec GmbH & Co KG	100,0 %
	Outotec Holding GmbH	100,0 %
Sambia	Metso Zambia Ltd	100,0 %
	Outotec (Zambia) Limited	100,0 %
Saudi Arabia	Metso LLC	100,0 %
	Outotec Technology Saudi LLC	100,0 %
Serbia	Metso d.o.o. Beograd	100,0 %
Singapore	Metso Outotec Asia Pacific Pte Ltd	100,0 %


		Omistusosuus
Maa	Yhtiön nimi	2025
Suomi	Ab A. Häggblom Oy	100,0 %
	International Project Services Ltd. Oy	100,0 %
	Metso (Ceramics) Oy	100,0 %
	Metso Finland Oy	100,0 %
	Metso Metals Oy	100,0 %
	Outotec International Holdings Oy	100,0 %
	Rauma Oy	100,0 %
Sveitsi	Swiss Tower Mills Minerals AG Switzerland	100,0 %
	Vertical Power Mills Technology AG	100,0 %
Thaimaa	Metso Outotec (Thailand) Limited	100,0 %
Tšekin tasavalta	Metso Czech Republic s.r.o.	100,0 %
Turkki	Metso Maden Teknolojileri Anonim Sirketi	100,0 %
Uzbekistan	FE Metso LLC	100,0 %
Venäjä	OOO Metso Outotec ³⁾	100,0 %
Vietnam	Metso Vietnam Co. Ltd	100,0 %
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat	Metso FZCO	100,0 %
Yhdistyneet kuningaskunnat	McCloskey International Ltd	100,0 %
	Metso Captive Insurance Limited	100,0 %
	Metso UK Ltd	100,0 %
	Tedd Engineering Ltd	100,0 %
	Tesab Engineering Ltd	100,0 %
Yhdysvallat	DZ Grinders LLC	100,0 %
	Metso McCloskey USA LLC	100,0 %
	Metso USA Inc	100,0 %
	Outotec USA Inc	100,0 %
	Screen Machine Industries LLC	100,0 %

¹⁾ Yhdistellään konsernitilinpäätökseen 100 %:sti, konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta.

²⁾ Yhdistellään konsernitilinpäätökseen 70 %:sti, konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta.

³⁾ Ei-operatiivinen ja dormantti.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |188

5.3. Osakkuusyhtiöt ja lähipiiritapahtumat

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyhtiöiksi lasketaan yhtiöt,

joissa Metsolla on huomattava vaikutusvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Huomattava

vaikutusvalta yleensä perustuu suoraan tai epäsuoraan osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta,

tai jos Metso voi käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin merkitään taseeseen

hankintahetkellä hankintamenoonsa. Metson osuus tämän jälkeen syntyneistä voittovaroista lisätään konsernin taseen

osakkuusyhtiösijoituksiin.

Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään

konsernin tuloslaskelmassa.

Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset


	2025		2024
Yhtiö	Omistus- osuus	Tasearvo	Omistus- osuus	Tasearvo
Enefit Outotec Technology Oü	40,0 %	2	40,0 %	3
Sidvin Outotec Engineering Private Ltd	25,1 %	0	25,1 %	1
Yhteensä		3		3

Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tasearvon muutokset


Milj. euroa	2025	2024
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin
Hankintameno 1.1.	2	2
Hankintameno 31.12.	2	2

Osakkuusyhtiösijoitusten oman pääoman oikaisu
Osuus omasta pääomasta 1.1.	1	1
Osuus tuloksista	1	1
Saadut osingot	-1	-1
Osuus omasta pääomasta 31.12.	1	1

Osakkeet luokiteltu myytävinä oleviksi	-2	-3

Tasearvo 31.12.	0	1

Metson omistusosuutta vastaavat osuudet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten varoista ja veloista sekä

liikevaihdosta ja tuloksesta, jotka on laskettu pääomaosuusmenetelmää käyttäen


Milj. euroa	2025	2024
Varat	3	4
Velat	0	0
Liikevaihto	2	2
Tilikauden tulos	1	1

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Metson ja sen osakkuusyhtiöiden sekä yhteisyritysten väliset liiketapahtumat ja tase-erät


Milj. euroa	2025	2024
Liikevaihto	0	1
Ostot	-1	-2
Saamiset	–	–
Velat	–	–

Metson hallitus, toimitusjohtaja ja muu johtoryhmä

Lisätietoa hallituksen sekä toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta löytyy liitetiedosta 1.5.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |189

5.4. Yrityshankinnat ja yritysmyynnit

Yrityshankinnat 2025

Metso sai päätökseen Swiss Tower Mills Minerals AG:n (STM) yrityskaupan 1.4.2025 hankkimalla 85 %

omistusosuuden yhtiöstä. Ennen hankintaa Metsolla oli yhtiössä 15 %:n omistusosuus, joka oli luokiteltu

pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Hankinnan yhteydessä tämä omistusosuus arvostettiin käypään arvoon

Liiketoiminnan muiden tuottojen kautta (katso liitetieto 1.4.) osana hankintamenon määrittämistä. STM:n

jauhinmyllyosaaminen vahvistaa Metson asemaa johtavana kaivosteollisuuden murskaus- ja jauhatusratkaisujen

toimittajana. Jauhatusteknologian syvällinen osaaminen ja monipuolinen laitetarjonta ovat keskeisiä

energiatehokkaiden rikastamoprosessien kehittämisessä. Yrityskaupan myötä Metso voi myös tarjota entistä

parempaa palvelutasoa Stirred mill -jauhinmyllyjä käyttäville asiakkailleen. Hankittu liiketoiminta yhdisteltiin

Mineraalit-segmenttiin. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto joulukuussa 2024 päättyneellä tilikaudella oli noin

25 miljoonaa euroa. Liikevaihto ei heijasta STM:n koko liiketoiminnan laajuutta, koska Metsolla on ollut vuosia

yksinoikeus STM:n jauhinmyllyjen myyntiin ja huoltoon. Liiketoiminta työllisti noin 30 henkilöä hankintahetkellä.

Metso sai päätökseen Saimu Technology (Shenyang) Co., Ltd:n (Saimu) yrityskaupan 3.7.2025 hankkimalla

100 % omistusosuuden yhtiöstä. Yrityskauppa laajentaa Metson tuotevalikoimaa entisestään sekä vahvistaa

kilpailukykyä ja markkina-asemaa seulaliiketoiminnassa. Hankittu liiketoiminta yhdisteltiin Mineraalit-

segmenttiin. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto joulukuussa 2024 päättyneellä tilikaudella oli noin 13 miljoonaa

euroa. Liiketoiminta työllisti hankintahetkellä noin 180 henkilöä.

Metso sai päätökseen Q&R Industrial Hoses Pty Ltd:n yrityskaupan 1.10.2025 hankkimalla 100 %

omistusosuuden yhtiöstä. Yrityskauppa laajentaa Metson tuotevalikoimaa sekä vahvistaa kilpailukykyä koko

arvoketjun kattavissa ratkaisuissa ja palveluissa lietteenkäsittelyssä. Hankittu liiketoiminta yhdisteltiin Mineraalit-

segmenttiin. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto joulukuussa 2024 päättyneellä tilikaudella oli noin 2 miljoonaa

euroa. Liiketoiminta työllistää noin 20 henkilöä.

Hankinnoista kirjatut varat ja velat


Milj. euroa	2025
Aineettomat ja aineelliset omaisuuserät	57
Vaihto-omaisuus	5
Saamiset	14
Likvidit varat	36
Velat	-43
Hankittu yksilöitävissä oleva nettovarallisuus käypään arvoon arvostettuna	69
Liikearvo yhteensä	132
Hankintahinta	201
Ehdollinen vastike	-1
Aiempi osakeomistus käypään arvoon	-29
Maksetut käteisvastikkeet	172

Liikearvo aiheutuu pääosin synergioista. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Alustavat laskelmat

liikearvosta perustuvat yhtiöiden tuloksiin, joita on oikaistu laskentaperiaatteiden välisillä eroilla sekä

nettovarallisuuden käypään arvoon arvostamisen vaikutuksilla ja näihin liittyvillä vero-oikaisuilla.

Hankintojen nettomääräinen rahavirtavaikutus


Milj. euroa	2025
Maksetut käteisvastikkeet	-172
Hankittujen yhtiöiden käteisvarat	36
Nettorahavirta tilikaudella	-136
Ehdollinen vastike	-1
Käteisvastike yhteensä	-137

Yrityshankintoihin liittyvät menot olivat 1,6 miljoonaa euroa, ja ne sisältyvät tuloslaskelmassa hallinnon

yleiskuluihin ja rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtaan.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |190

Yrityshankinnat 2024

Metso sai päätökseen Diamond Z ja Screen Machine Industries yritysoston 1.10.2024 hankkimalla 100 %

omistusosuuden yhtiöistä. Diamond Z kasvattaa Metson tarjontaa infrastruktuurin kierrätysmarkkinoiden

mobiililaitteissa. Screen Machine Industries laajentaa Metson tarjoamaa Pohjois-Amerikan mobiilimurskaus- ja

seulontamarkkinoilla. Hankitut liiketoiminnat yhdisteltiin Kivenmurskaus-segmenttiin. Yhtiöiden liikevaihto

joulukuussa 2023 päättyneellä tilikaudella oli noin 71 miljoonaa euroa. Yhdessä yritykset työllistävät noin

190 henkilöä.

Metso hankki Jindex Pty Ltd:n koko osakekannan 1.8.2024. Jindex on Australiassa sijaitseva yhtiö, jolla on vahva

osaaminen venttiiliteknologiassa, säätölaitteissa sekä erilaisissa lieteventtiiliprojekteissa. Hankittu liiketoiminta

yhdisteltiin Mineraalit-segmenttiin. Yhtiön liikevaihto kesäkuussa 2024 päättyneellä tilikaudella oli noin

9 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää noin 25 henkilöä.

Hankinnoista kirjatut varat ja velat


Milj. euroa	2024
Aineettomat ja aineelliset omaisuuserät	45
Vaihto-omaisuus	23
Saamiset	3
Likvidit varat	1
Velat	-40
Hankittu yksilöitävissä oleva nettovarallisuus käypään arvoon arvostettuna	32
Liikearvo yhteensä	28
Hankintahinta	60

Liikearvo aiheutuu pääosin synergioista. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelmat

liikearvosta perustuvat yhtiöiden tuloksiin, joita on oikaistu laskentaperiaatteiden välisillä eroilla sekä

nettovarallisuuden käypään arvoon arvostamisen vaikutuksilla ja näihin liittyvillä vero-oikaisuilla.

Hankintojen nettomääräinen rahavirtavaikutus


Milj. euroa	2024
Maksetut käteisvastikkeet	-60
Hankittujen yhtiöiden käteisvarat	1
Nettorahavirta tilikaudella	-60
Käteisvastike yhteensä	-60

Yrityshankintoihin liittyvät menot olivat 0,6 miljoonaa euroa, ja ne sisältyvät tuloslaskelmassa hallinnon

yleiskuluihin ja rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtaan.

Yritysmyynnit

Metsolla ei ollut yritysmyyntejä vuosina 2025 ja 2024. Vuonna 2022 Metso ilmoitti

metallinkierrätysliiketoiminnan myynnin päätökseen saattamisesta ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle Mimirille.

Lopullinen kauppahinnan käteisselvitys saatiin päätökseen vuonna 2024.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |191

5.5. Lopetetut toiminnot

Merkittävimmät laatimisperiaatteet

Lopetetulla toiminnolla tarkoitetaan sellaista yhteisön osaa, joka on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi. Lisäksi se

joko edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua

suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta,

tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan edelleenmyyntitarkoituksessa. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään

omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti.

Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden

kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan

käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: myynnin on oltava erittäin

todennäköinen, omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on

oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta.

Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden

kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen

myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä

myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on

lopetettava. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja

oikaisematta.

Metals & Chemical Processing ja Ferrous & Heat Transfer -liiketoiminnot

Vuonna 2023 Metso päätti aloittaa Metals & Chemical Processing sekä Ferrous & Heat Transfer

-liiketoimintojen divestoinnin valmistelut, ja ne luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi 30.9.2023 alkaen. Metso

ilmoitti 30.5.2025 myyvänsä Ferrous-liiketoiminnan SMS groupille, ja myynti saatiin päätökseen 5.1.2026. Metso

päätti pitää itsellään kauppaan kuulumattomat liiketoiminnot, minkä johdosta ne on luokiteltu uudelleen

jatkuviksi toiminnoiksi 1.7.2025 alkaen. Tämän seurauksena kyseisten liiketoimintojen varat ja niihin liittyvät velat

sekä tuloslaskelman erät on siirretty jatkuviin toimintoihin, ja vertailukausien tuloslaskelmaerät on oikaistu

vastaavasti. Siirrettyihin varoihin sisältyi liikearvoa 29 miljoonaa euroa, aineettomia omaisuuseriä 26 miljoonaa

euroa, muita pitkäaikaisia varoja miljoona euroa, vaihto-omaisuutta 13 miljoonaa euroa, myynti- ja muita

lyhytaikaisia saamisia 57 miljoonaa euroa sekä lyhytaikaisia velkoja 74 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden ja

käyttöoikeusomaisuuden poistot ja arvonalentumiset on palautettu, ja niiden kumulatiivinen vaikutus ajalta

1.10.2023–30.6.2025 on kirjattu tuloslaskelmaan ja oikaistu jatkuvien toimintojen taseessa. Näiden palautettujen

poistojen määrä oli 3 miljoonaa euroa. Jatkuviin toimintoihin tehdyt uudelleenluokittelun vaikutukset on esitetty

Mineraalit-segmentissä. Myytävänä olevaan Ferrous-liiketoimintaan liittyvät taseen omaisuuserät sekä niihin

liittyvät velat esitetään edelleen erillisillä taseriveillä, samoin kuin tuloslaskelmaerät erillään jatkuvista

toiminnoista. Lopetettaviin toimintoihin liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joiden yhteenlaskettu arvo

oli 23 miljoonaa euroa, on kirjattu alas vuonna 2025.

Jätevoimalaratkaisut

Lopetettujen toimintojen tulos sisältää lisäksi Jätevoimalaliiketoiminnan, joka on raportoitu osana lopetettuja

toimintoja Outotecissa vuoden 2019 joulukuusta lähtien ja Metsossa vuodesta 2020 Metso Mineralsin ja

Outotecin yhdistymisen jälkeen. Metso ilmoitti 4.9.2024 saaneensa päätökseen jätevoimalaliiketoimintansa

lopettamisen ja on sopinut jäljellä olevat vanhoihin projekteihin liittyvät oikeusprosessit. Metso kirjasi tähän

liittyen 250 miljoonan euron kertaluonteisen kulun lopetettujen toimintojen vuoden 2024 tulokseen. Kulun

vaikutus vuoden 2024 liiketoiminnan nettorahavirtaan oli 275 miljoonaa euroa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |192

Konsernin lyhennetty tuloslaskelma



2025 Milj. euroa	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Metso yhteensä
Liikevaihto	5 240	37	5 277
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-3 561	-40	-3 602
Bruttokate	1 679	-3	1 675

Myynnin ja markkinoinnin kulut	-465	-5	-470
Hallinnon kustannukset	-402	-13	-415
Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset	-109	-2	-112
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	32	-36	-4
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	0	0	1
Liikevoitto	735	-59	676

Rahoitustuotot ja kulut, netto	-99	–	-99
Tulos ennen veroja	636	-59	577

Tuloverot	-150	0	-150
Tilikauden tulos	486	-59	427

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	482	-59	423
Määräysvallattomille omistajille	4	–	4

Osakekohtainen tulos, euroa	0,58	-0,07	0,51

Konsernin lyhennetty tase



2025 Milj. euroa	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Metso yhteensä
Pitkäaikaiset varat	3 100	15	3 116
Vaihto-omaisuus	1 903	7	1 910
Myynti- ja muut saamiset	1 668	10	1 678
Rahavarat	501	10	511
Varat yhteensä	7 173	42	7 215

Pitkäaikaiset velat	1 796	6	1 802
Lyhytaikaiset velat	2 720	17	2 737
Velat yhteensä	4 515	24	4 539

Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma



2025 Milj. euroa	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Metso yhteensä
Tilikauden tulos	486	-59	427
Oikaisut	454	24	478
Nettokäyttöpääoman muutos	74	-4	70
Liiketoiminnan nettorahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	1 014	-39	974

Rahoituserät	-44	–	-44
Verot	-152	0	-152
Liiketoiminnan nettorahavirta	818	-40	779

Investointitoiminnan nettorahavirta	-277	0	-277

Rahoitustoiminnan nettorahavirta	-403	–	-403

Likvidien varojen nettomuutos	138	-40	98

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |193

Konsernin lyhennetty tuloslaskelma, vertailukausi



2024 Milj. euroa	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Metso yhteensä
Liikevaihto	5 026	51	5 076
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-3 356	-44	-3 400
Bruttokate	1 669	7	1 677

Myynnin ja markkinoinnin kulut	-435	-10	-445
Hallinnon kustannukset	-364	-5	-369
Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset	-106	-4	-109
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	-15	-242	-257
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	0	1	1
Liikevoitto	749	-252	497

Rahoitustuotot ja kulut, netto	-80	0	-80
Tulos ennen veroja	670	-252	417

Tuloverot	-163	76	-88
Tilikauden tulos	506	-177	330

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	505	-177	329
Määräysvallattomille omistajille	1	0	1

Osakekohtainen tulos, euroa	0,61	-0,21	0,40

Konsernin lyhennetty tase, vertailukausi



2024 Milj. euroa	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Metso yhteensä
Pitkäaikaiset varat	2 913	92	3 005
Vaihto-omaisuus	1 900	58	1 958
Myynti- ja muut saamiset	1 496	125	1 621
Rahavarat	431	–	431
Varat yhteensä	6 739	276	7 015

Pitkäaikaiset velat	1 739	30	1 769
Lyhytaikaiset velat	2 451	184	2 635
Velat yhteensä	4 190	214	4 405

Konsernin lyhennetty rahavirtalaskelma, vertailukausi



2024 Milj. euroa	Jatkuvat toiminnot	Lopetetut toiminnot	Metso yhteensä
Tilikauden tulos	506	-177	330
Oikaisut	443	-78	365
Nettokäyttöpääoman muutos	-63	-56	-119
Liiketoiminnan nettorahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	886	-310	576

Rahoituserät	-62	–	-62
Verot	-183	0	-183
Liiketoiminnan nettorahavirta	642	-310	332

Investointitoiminnan nettorahavirta	-225	1	-224

Rahoitustoiminnan nettorahavirta	-315	–	-315

Likvidien varojen nettomuutos	102	-309	-207

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |194

5.6. Uudet laskentastandardit

Käyttöön otetut uudet tilinpäätösstandardit ja niiden muutokset 2025

Tässä konsernitilinpäätöksessä on otettu käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit

1.1.2025 alkaen.

IAS 21:n muutos - Valuutan puutteellinen vaihdettavuus

IAS 21:n muutokset täsmentävät, miten arvioidaan, onko valuutta vaihdettavissa, sekä miten määritetään

transaktiopäivän kurssi silloin, kun vaihdettavuus on puutteellinen. Muutokset edellyttävät myös sellaisten

tietojen esittämistä, jotka antavat tilinpäätöksen käyttäjille mahdollisuuden ymmärtää, miten valuutan

puutteellinen vaihdettavuus toiseen valuuttaan vaikuttaa tai odotetaan vaikuttavan yrityksen taloudelliseen

tulokseen, taloudelliseen asemaan ja rahavirtoihin. Muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta tässä

tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin tai raportoituihin summiin.

Julkaistut uudet ja uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit, jotka eivät vielä ole voimassa

Metso ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-tilinpäätösstandardeja, jotka on julkaistu,

mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan [ja joita ei (joiltain osin) ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa

(merkitty *)]:

• IFRS 18 - Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (IASB:n voimaantulopäivä 1.1.2027) *

• IFRS 19 - IFRS-tilinpäätösstandardeja soveltavien tytäryritysten tilinpäätöksissä esitettäviä tietoja koskeva

standardi (IASB:n voimaantulopäivä 1.1.2027) *

• IFRS 9:n ja ja IFRS 7:n muutos - Luonnonvarojen käyttöön perustuvaan sähköntuotantoon liittyvät sopimukset

(IASB:n voimaantulopäivä 1.1.2026)

• IFRS 9:n ja IFRS 7:n muutos - Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen (IASB:n voimaantulopäivä

1.1.2026)

• IFRS-tilinpäätösstandardien vuosittaiset parannukset versio 11 (IASB:n voimaantulopäivä 1.1.2026)

• IAS 21:n muutos - Valuuttakurssien muutosten vaikutukset: Käännös hyperinflaatiossa käytettävään

esitystapaan (IASB:n voimaantulopäivä 1.1.2027) *

• IFRS 19:n muutos - IFRS-tilinpäätösstandardeja soveltavien tytäryritysten tilinpäätöksissä esitettäviä tietoja

koskeva standardi: Liitetiedot (IASB:n voimaantulopäivä 1.1.2027) *

Metso selvittää IFRS 18 -standardin vaikutuksia tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Muiden yllä listattujen

tilinpäätösstandardien käyttöönotolla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta Metson tilinpäätöksiin tulevina

kausina.

5.7. Käytetyt valuuttakurssit


		Keskikurssit		Vuoden lopun kurssit
		2025	2024	2025	2024
USD	Yhdysvaltain dollari	1,1243	1,0826	1,1750	1,0389
SEK	Ruotsin kruunu	11,0728	11,4226	10,8215	11,4590
GBP	Englannin punta	0,8546	0,8469	0,8726	0,8292
CAD	Kanadan dollari	1,5744	1,4820	1,6088	1,4948
BRL	Brasilian real	6,2973	5,8500	6,4364	6,4253
CNY	Kiinan juan	8,0693	7,7793	8,2262	7,5833
AUD	Australian dollari	1,7484	1,6424	1,7581	1,6772
CLP	Chilen peso	1 071,1612	1 021,1669	1 057,9400	1 035,0050
INR	Intian rupia	98,0741	90,6243	105,5965	88,9335

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |195

6. Muut liitetiedot

6.1. Tilintarkastuspalkkiot


Milj. euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalvelut	-3,9	-3,7
Varmennuspalvelut	-0,4	-0,4
Veroneuvontapalvelut	0,0	-0,1
Muut palvelut	0,0	0,0
Yhteensä	-4,4	-4,3

Yllä olevassa taulukossa on esitetty palkkiot Metson tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:lle.

6.2. Oikeudenkäynnit ja vaateet

Metsoa vastaan on vireillä eri puolella maailmaa lukuisia eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä,

oikeudellisia vaatimuksia ja erimielisyyksiä liittyen muun muassa Metson tuotteisiin, projekteihin, muihin

toimintoihin ja asiakasmaksuihin. Metson johto arvioi tämänhetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan, että

näiden oikeudenkäyntien, oikeudellisten vaatimusten ja erimielisyyksien lopputuloksella ei tulisi olemaan

olennaista haitallista vaikutusta Metson asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet,

tehdyt varaukset, voimassa olevat vakuutukset ja Metson koko liiketoiminnan laajuus. On kuitenkin

huomioitava, että oikeudenkäyntien, oikeudellisten vaatimusten ja erimielisyyksien lopputulos on Metson

johdon suoranaisen vaikutusvallan ulkopuolella ja lopputulos voi siten poiketa merkittävästikin johdon

tämänhetkisistä arvioista.

6.3. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Metso ilmoitti 5.1.2026 saaneensa päätökseen Ferrous-liiketoimintansa divestoinnin metalliteollisuuden

teknologioita ja palveluja tarjoavalle SMS groupille. Noin 180 henkilöä, pääosin Saksassa, Intiassa ja Kiinassa,

on siirtynyt SMS groupin palvelukseen kaupan yhteydessä. Ferrous-liiketoiminta on raportoitu osana

lopetettuja toimintoja 30.9.2023 alkaen. Kaupalla ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta Metsoon.

Metso on 2.2.2026 hankkinut Multiskilled Resources Australia Pty Ltd:n osakekannan. Yhtiö tarjoaa insinööri- ja

ohjelmistopalveluja sekä automaatioratkaisuja irtomateriaalin käsittelyn tarpeisiin, ja se on maailmanlaajuisesti

johtava satamien ja terminaalien automaatioteknologian ja digitaalisten ratkaisujen toimittaja. MRA Automation

on australialainen yritys, jolla on noin 60 työntekijää, ja sen toimipiste sijaitsee Newcastlessa, Australian

itärannikolla. Yrityskaupalla ei ole olennaista vaikutusta Metson taloudelliseen tulokseen.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |196

Emoyhtiön

tilinpäätös, FAS


Emoyhtiön tuloslaskelma ...........................................................	197
Emoyhtiön tase ...........................................................................	198
Emoyhtiön rahoituslaskelma .....................................................	199
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ........................................	200
1 Laatimisperiaatteet .........................................................................	200
2 Liikevaihto .......................................................................................	201
3 Liiketoiminnan muut tuotot ...........................................................	201
4 Henkilöstökulut ..............................................................................	201
5 Suunnitelman mukaiset poistot ....................................................	201
6 Liiketoiminnan muut kulut .............................................................	201
7 Tilintarkastuspalkkiot ......................................................................	201
8 Rahoitustuotot ja -kulut .................................................................	202
9 Tilinpäätössiirrot .............................................................................	202
10 Tuloverot ............................................................................	202
11 Käyttöomaisuus .............................................................................	203
12 Sijoitukset .......................................................................................	204
13 Osakkeet ja osuudet ....................................................................	204
14 Saamisten erittely .........................................................................	205
15 Oman pääoman erittely ...............................................................	206
16 Pitkäaikainen vieras pääoma .......................................................	206
17 Lyhytaikainen vieras pääoma ......................................................	207
18 Muut vastuusitoumukset ..............................................................	207
19 Johdannaisinstrumentit ................................................................	208
Luettelo emoyhtiössä käytetyistä kirjanpitokirjoista ......................	209

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |197

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma


Euroa	Liitetieto	2025	2024
Liikevaihto	2	25 053 475,34	24 505 603,90
Liiketoiminnan muut tuotot	3	18 280 665,79	336 788,03
Henkilöstökulut	4	-22 640 341,91	-23 687 086,59
Suunnitelman mukaiset poistot	5	-126 882,16	-193 391,48
Liiketoiminnan muut kulut	6	-28 266 119,40	-23 648 007,85
Liikevoitto / -tappio		-7 699 202,34	-22 686 093,99

Rahoitustuotot ja -kulut, netto	8	206 179 171,22	116 227 188,84
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		198 479 968,88	93 541 094,85

Tilinpäätössiirrot	9	193 700 000,00	166 000 000,00
Tulos ennen veroja		392 179 968,88	259 541 094,85

Tuloverot	10
Tilikauden verot		-39 388 052,67	-28 852 161,65
Laskennallisten verojen muutos		-32 705,47	99 078,24
Tilikauden tulos		352 759 210,74	230 788 011,44

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |198

Emoyhtiön tase


Vastaavaa
Euroa	Liitetieto	2025	2024
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	11	106 911,39	233 793,55
Aineelliset hyödykkeet	11	218 363,42	218 363,42
Sijoitukset	12
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 250 466 871,28	1 250 466 871,28
Muut sijoitukset		845 851 523,82	897 757 775,84
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 096 643 669,91	2 148 676 804,09

Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	14	6 330 362,10	9 151 779,39
Lyhytaikaiset saamiset	14	1 036 155 977,32	1 078 783 840,99
Rahoitusarvopaperit		107 101 733,95	–
Rahat ja pankkisaamiset		165 592 858,42	205 060 310,91
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		1 315 180 931,79	1 292 995 931,29

Vastaavaa yhteensä		3 411 824 601,70	3 441 672 735,38


Vastattavaa
Euroa	Liitetieto	2025	2024
Oma pääoma	15
Osakepääoma		107 186 442,52	107 186 442,52
Ylikurssirahasto		20 180 000,00	20 180 000,00
Omat osakkeet		-9 945 723,14	-13 380 644,79
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		436 912 971,87	435 804 850,76
Kassavirran suojausrahasto		868 675,00	482 261,00
Edellisten tilikausien voitto/tappio		348 913 274,70	432 674 350,92
Tilikauden voitto		352 759 210,74	230 788 011,44
Oma pääoma yhteensä		1 256 874 851,69	1 213 735 271,85

Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	16	1 345 121 821,30	1 302 408 965,27
Lyhytaikainen vieras pääoma	17	809 827 928,71	925 528 498,26
Vieras pääoma yhteensä		2 154 949 750,01	2 227 937 463,53

Vastattavaa yhteensä		3 411 824 601,70	3 441 672 735,38

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |199

Emoyhtiön rahoituslaskelma


Tuhatta euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	352 759	230 788
Oikaisut tilikauden voittoon
Poistot	127	193
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	-6 251	1 026
Rahoitustuotot ja -kulut	-206 179	-116 227
Myyntivoitot ja -tappiot	-26	-7
Konserniavustukset	-193 700	-166 000
Verot	39 421	28 753
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	1 234	2 816
Oikaisut tilikauden voittoon yhteensä	-365 375	-249 444

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys / vähennys	51 057	-28 084
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys / vähennys	-64 361	57 804
Käyttöpääoman muutos	-13 305	29 720

Maksetut korot	-88 442	-66 495
Maksetut muut rahoituskulut	-8 352	-14 673
Saadut osingot	202 312	122 161
Saadut korot	-15 111	15 942
Maksetut verot	-43 784	-43 021
Liiketoiminnan rahavirta	20 703	24 977


Tuhatta euroa	2025	2024
Investointien rahavirta
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	26	8
Lisäykset tytäryhtiöosakkeisiin	–	-5 235
Myönnetyt pitkäaikaiset lainat	-536 997	-785 757
Pitkäaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut	611 518	343 877
Myönnetyt lyhytaikaiset lainat	-613 644	-532 715
Lyhytaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut	632 800	563 641
Pitkäaikaisten lainojen nostot	21 300	–
Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut, netto	81 378	-53 664
Investoinnit muihin sijoituksiin, netto	-107 102	159 000
Saadut korot investoinneista	81 277	60 382
Investointien rahavirta	170 555	-250 463

Rahoituksen rahavirta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	–	603
Omien osakkeiden laskutus tytäryhtiöiltä	3 309	7 850
Lyhytaikaisten lainojen muutos, netto	-29 464	29 464
Pitkäaikaisten lainojen nostot	372 582	374 314
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-378 176	-336 593
Maksetut osingot	-314 974	-298 012
Konsernipankkitilien muutos	-50 003	144 009
Konserniavustus	166 000	260 000
Rahoituksen rahavirta	-230 726	181 635

Rahavarojen muutos	-39 467	-43 851
Rahavarat 1.1.	205 060	248 912
Rahavarat 31.12.	165 593	205 060

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |200

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 Laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöä noudattaen. Tilinpäätös esitetään euroina.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä

vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden

päättymispäivän kurssia käyttäen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman

mukaisilla poistoilla oikaistuna. Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan

seuraavasti:

Tietojärjestelmät3–5 vuotta

Muut aineettomat oikeudet10 vuotta

Rakennukset20–25 vuotta

Koneet ja kalusto3–5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet20 vuotta

Rahoitusinstrumentit

Metson rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiöön keskitetty rahoitustoiminto (konsernirahoitus) Metson

hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus toimii yhteistyössä

liiketoimintayksiköiden kanssa minimoidakseen rahoitusriskejä emoyhtiössä ja koko konsernissa. Pitkäaikaiset

lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat, joiden korkoa on

suojattu käyvän arvon suojauksella, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin ja käyvän arvon

muutos kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskukulut jaksotetaan laina-

ajalle efektiivisen koron menetelmällä. Tilinpäätöshetkellä kuluksi kirjaamaton osuus esitetään taseessa

velkapääoman vähennyksenä. Suojauslaskennan ulkopuolella olevien koronvaihtosopimusten käyvän arvon

muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti KPL 5:2 a § mukaan. Valuuttajohdannaiset on arvostettu käypään

arvoon. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Valuuttajohdannaisten käypä arvo

määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan. Rahat ja pankkisaamiset sekä rahoitusarvopaperit

muodostuvat rahoista pankkitileillä sekä likvidien varojen sijoituksista korkoinstrumentteihin. Rahoitusvarat on

arvostettu alkuperäiseen hankintamenoonsa mahdollisilla arvonalennuksilla oikaistuna.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat realisoitumattomia vastaisia menoja, joihin yhtiö on sitoutunut ja joista ei

todennäköisesti kerry vastaista tuloa ja joiden toteutumista pidetään ilmeisenä. Varausten muutos kirjataan

tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimukset

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää

vuokranantajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat

merkitään tuloslaskelmaan kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Tuloverot

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot, edellisten tilikausien verojen oikaisut sekä

laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saatava on laskettu kaikille verotuksen ja

tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa.

Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun

todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |201

2 Liikevaihto


Tuhatta euroa	2025	2024
Liikevaihto	25 053	24 506
Yhteensä	25 053	24 506

Liikevaihto muodostuu palveluveloituksista tytäryhtiöiltä.

3 Liiketoiminnan muut tuotot


Tuhatta euroa	2025	2024
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	26	7
Valuuttakurssivoitot	17 778	–
Muut	477	330
Yhteensä	18 281	337

4 Henkilöstökulut


Tuhatta euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-18 642	-20 584
Eläkekulut	-3 101	-2 706
Muut henkilösivukulut	-898	-397
Yhteensä	-22 640	-23 687

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot


Tuhatta euroa	2025	2024
Toimitusjohtaja	-1 173	-4 462
Hallituksen jäsenet	-989	-1 022
Yhteensä	-2 162	-5 484

Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallituksen palkkiot on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.5.

Henkilöstön määrä


Tuhatta euroa	2025	2024
Henkilöstö tilikauden lopussa	169	145
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	157	144

5 Suunnitelman mukaiset poistot

Kirjanpidon poistot


Tuhatta euroa	2025	2024
Tietojärjestelmät	-127	-173
Muut aineettomat hyödykkeet	–	-14
Koneet ja kalusto	–	-6
Yhteensä	-127	-193

6 Liiketoiminnan muut kulut


Tuhatta euroa	2025	2024
Valuuttakurssitappiot	–	-1 081
Muut	-28 266	-22 567
Yhteensä	-28 266	-23 648

7 Tilintarkastuspalkkiot


Tuhatta euroa	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot	-728	-578
Varmennuspalvelut	-403	-436
Yhteensä	-1 132	-1 014

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |202

8 Rahoitustuotot ja -kulut


Tuhatta euroa	2025	2024
Saadut osingot
Saman konsernin yrityksiltä	202 312	122 161
Yhteensä	202 312	122 161

Korkotuotot sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	81 277	60 382
Yhteensä	81 277	60 382

Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksille	28 279	34 796
Muilta	6 929	12 373
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	1 172	–
Yhteensä	36 380	47 169

Korko- ja rahoitustuotot yhteensä	319 969	229 712

Korkokulut
Saman konsernin yrityksille	-11 703	-13 137
Muille	-92 527	-84 931
Yhteensä	-104 229	-98 068

Muut rahoituskulut
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	–	-743
Kurssierot	-383	-7 929
Muilta	-9 178	-6 745
Yhteensä	-9 561	-15 416

Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	-113 790	-113 485

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	206 179	116 227

9 Tilinpäätössiirrot


Tuhatta euroa	2025	2024
Saadut konserniavustukset	193 700	166 000

10 Tuloverot


Tuhatta euroa	2025	2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-39 465	-29 458
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	77	606
Laskennallisten verojen muutos	-33	99
Yhteensä	-39 421	-28 753

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |203

11 Käyttöomaisuus


2025
Tuhatta euroa	Patentit ja lisenssit	Tietojärjestelmät	Muut aineettomat oikeudet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet yhteensä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 539	2 374	289	4 203	156	733	133	1 022	5 225
Hankintameno 31.12.	1 539	2 374	289	4 203	156	733	133	1 022	5 225

Kertyneet poistot 1.1.	-1 539	-2 140	-289	-3 969	–	-733	-70	-804	-4 772
Tilikauden poisto	–	-127	–	-127	–	–	–	–	-127
Kertyneet poistot 31.12.	-1 539	-2 267	-289	-4 096	–	-733	-70	-804	-4 899

Kirjanpitoarvo 31.12.	–	107	–	107	156	–	63	218	325


2024
Tuhatta euroa	Patentit ja lisenssit	Tietojärjestelmät	Muut aineettomat oikeudet	Aineettomat hyödykkeet yhteensä	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet yhteensä	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 539	2 374	289	4 203	156	733	334	1 223	5 425
Vähennykset	–	–	–	–	–	–	-201	-201	-201
Hankintameno 31.12.	1 539	2 374	289	4 203	156	733	133	1 022	5 225

Kertyneet poistot 1.1.	-1 539	-1 967	-275	-3 781	–	-733	-264	-997	-4 778
Vähennysten kertyneet poistot	–	–	–	–	–	–	199	199	199
Tilikauden poisto	–	-173	-14	-188	–	–	-6	-6	-193
Kertyneet poistot 31.12.	-1 539	-2 140	-289	-3 969	–	-733	-70	-804	-4 772

Kirjanpitoarvo 31.12.	–	234	–	234	156	–	63	218	452

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |204

12 Sijoitukset


2025
Tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet	Saamiset konserniyrityksiltä	Muut sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 250 467	594	897 164	897 758
Lisäykset	–	–	1 015 117	1 015 117
Vähennykset	–	–	-1 067 024	-1 067 024
Hankintameno 31.12.	1 250 467	594	845 258	845 852

Kirjanpitoarvo 31.12.	1 250 467	594	845 258	845 852

2024
Tuhatta euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Muut osakkeet	Saamiset konserniyrityksiltä	Muut sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 245 232	594	510 001	510 595
Lisäykset	5 235	–	1 122 925	1 122 925
Vähennykset	–	–	-735 762	-735 762
Hankintameno 31.12.	1 250 467	594	897 164	897 758

Kirjanpitoarvo 31.12.	1 250 467	594	897 164	897 758

13 Osakkeet ja osuudet

Tytäryhtiöt 31.12.2025


Tytäryhtiöt	Kotipaikka	Omistusosuus, %
International Project Services Ltd. Oy	Suomi	44,50
Metso Canada Inc.	Kanada	100,00
Metso Captive Insurance Limited	Yhdistyneet kuningaskunnat	100,00
Metso Chile S.A.	Chile	24,75
Metso Finland Oy	Suomi	100,00
Metso France SAS	Ranska	100,00
Metso Metals Oy	Suomi	100,00
Metso Mexico SA de CV	Meksiko	10,10
Metso Outotec Morocco LLC	Marokko	100,00
Metso Outotec New Material Technology (Shanghai) Co., Ltd.	Kiina	100,00
Metso Ecuador S.A.	Ecuador	99,90
Metso Perú SA	Peru	10,18
Metso Poland Sp. z o.o.	Puola	46,30
Metso South Africa Pty Ltd	Etelä-Afrikka	15,30
Metso USA Inc	Yhdysvallat	100,00
Metso Zambia Ltd	Sambia	16,70
Outotec Africa Holdings (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00
Outotec Holding GmbH	Saksa	100,00
Outotec International Holdings Oy	Suomi	100,00
Outotec Tecnologia Brazil Ltda	Brasilia	83,82
Rauma Oy	Suomi	100,00

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |205

14 Saamisten erittely

Pitkäaikaiset saamiset


Tuhatta euroa	2025	2024
Laskennallinen verosaaminen	160	193
Johdannaiset	6 170	8 959
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	6 330	9 152

Lyhytaikaiset saamiset


Tuhatta euroa	2025	2024
Myyntisaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	38 087	50 179
Muilta	–	1 445
Yhteensä	38 087	51 624

Lainasaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	642 969	745 854
Yhteensä	642 969	745 854

Siirtosaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	302 574	227 969
Muilta	52 512	51 634
Yhteensä	355 086	279 603

Muut saamiset
Arvonlisäverosaaminen	–	1 676
Muut saamiset	15	27
Yhteensä	15	1 702

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	1 036 156	1 078 784

Erittely siirtosaamisista


Tuhatta euroa	2025	2024
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konserniavustussaamiset	193 700	166 000
Siirtyvät korkosaamiset	64 936	34 289
Johdannaisten jaksotus	24 173	26 682
Muut	19 765	997
Yhteensä	302 574	227 969

Siirtosaamiset muilta
Johdannaisten jaksotus	24 554	33 500
Muut	27 958	18 134
Yhteensä	52 512	51 634

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |206

15 Oman pääoman erittely


Tuhatta euroa	2025	2024
Osakepääoma 1.1.	107 186	107 186
Osakepääoma 31.12.	107 186	107 186

Ylikurssirahasto 1.1.	20 180	20 180
Ylikurssirahasto 31.12.	20 180	20 180

Omat osakkeet 1.1.	-13 381	-22 515
Muutos	3 435	9 134
Omat osakkeet 31.12.	-9 946	-13 381

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	435 805	434 272
Muutos	1 108	1 533
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	436 913	435 805

Kassavirran suojausrahasto 1.1.	482	–
Muutos	386	482
Kassavirransuojausrahasto 31.12.	869	482

Edellisten tilikausien voitto 1.1.	663 462	730 507
Osingonjako	-314 549	-297 832
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	348 913	432 674

Tilikauden tulos	352 759	230 788

Oma pääoma yhteensä 31.12.	1 256 875	1 213 735

Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.


Euroa	2025	2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	436 913	435 805
Omat osakkeet	-9 946	-13 381
Voitto edellisiltä tilikausilta	348 913	432 674
Tilikauden tulos	352 759	230 788
Jakokelpoiset varat yhteensä	1 128 640	1 085 887

Tilikauden 2025 päättyessä Metso Oyj:n hallussa oli 1 211 683 kpl omia osakkeita (1 621 110 kpl vuoden 2024

päättyessä).

16 Pitkäaikainen vieras pääoma


Tuhatta euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	1 059 836	892 165
Lainat rahoituslaitoksilta	254 545	397 540
Lainat saman konsernin yrityksiltä	21 300	–
Laskennallinen verovelka	217	121
Johdannaiset	9 223	12 584
Yhteensä	1 345 122	1 302 409

Joukkovelkakirjalainojen keskeiset ehdot on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.5.

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua


Tuhatta euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	300 000	300 000
Lainat rahoituslaitoksilta	–	50 000
Yhteensä	300 000	350 000

Esitetty nimellisarvoina.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |207

17 Lyhytaikainen vieras pääoma


Tuhatta euroa	2025	2024
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhytaikainen osuus
Lainat rahoituslaitoksilta	97 998	127 682
Yhteensä	97 998	127 682

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	–	29 464
Konsernipankkitilien velka	295 236	369 639
Yhteensä	295 236	399 102

Ostovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	14 387	28 310
Muille	3 249	2 466
Yhteensä	17 636	30 776

Siirtovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	21 989	33 292
Muille	46 534	80 005
Yhteensä	68 523	113 298

Muu lyhytaikainen koroton laina
Samaan konserniin kuuluville yrityksille	327 543	253 576
Muille	2 891	1 095
Yhteensä	330 434	254 670

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	809 828	925 528
Samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	659 155	684 817

Erittely siirtoveloista


Tuhatta euroa	2025	2024
Samaan konserniin kuuluville yrityksille
Siirtyvät korkovelat	663	7 682
Johdannaisten jaksotus	20 931	25 126
Muut	394	484
Yhteensä	21 989	33 292

Muille
Siirtyvät korkovelat	11 388	7 599
Johdannaisten jaksotus	25 996	67 664
Palkkoihin liittyvät jaksotukset	4 575	4 535
Muut	4 574	208
Yhteensä	46 534	80 005

18 Muut vastuusitoumukset

Takaukset ja kiinnitykset


Tuhatta euroa	2025	2024
Yritystakaukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta	447 799	571 118
Pankkitakaukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta	646 619	707 065
Yhteensä	1 094 418	1 278 183

Leasingvastuut


Tuhatta euroa	2025	2024
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	389	224
Myöhemmin maksettavat	55 226	10 775
Yhteensä	55 615	10 998

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |208

19 Johdannaisinstrumentit


Tuhatta euroa	2025	2024
Käyvät arvot

Rahoituslaitosten kanssa tehdyt sopimukset
Valuuttajohdannaiset	-1 446	-33 807
Korkojohdannaiset	-3 053	-3 625

Tytäryhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset
Valuuttajohdannaiset	1 915	2 361

Yhteensä	-2 584	-35 071

Nimellismäärät

Rahoituslaitosten kanssa tehdyt sopimukset
Valuuttajohdannaiset	3 336 766	3 515 028
Korkojohdannaiset	455 000	505 000

Tytäryhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset
Valuuttajohdannaiset	2 431 909	2 403 483

Yhteensä	6 223 675	6 423 511

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |209

Luettelo emoyhtiössä käytetyistä kirjanpitokirjoista


Kirjanpitokirja	Tositelaji
Päivä- ja pääkirja
Reskontraerittelyt
Pankkitositteet	16,26,43 / DZ, KZ, SB
Myyntilaskut	RV,10,11,17 / DR, DA, NZ
Ostolaskut	KR,20,27,69 / KR, KA, NZ, SR
Palkkakirjanpito tositteineen	33 / 21
Muistiotositteet	01,02,03,04,05,10,21,22,23,30,32,39,54,55,60,64,76,79 / AA, AF, DA, 21, 22, 23, AB, 32, M6, S5, SR, UE
Muistiotositteet	34,35, 36, SR
Liitetietotositteet

Kaikki edellä mainitut kirjanpitokirjat säilytetään sähköisessä muodossa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |210

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

2025 allekirjoitukset

Tämä tilinpäätös on laadittu sovellettavissa olevia tilinpäätössäännöksiä noudattaen, ja se antaa oikean ja

riittävän kuvan sekä Metso Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien tytäryhtiöiden kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitoista ja tappioista. Toimintakertomus antaa todenmukaisen

kuvan Metso-konsernin liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvauksen merkittävimmistä riskeistä,

epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu

noudattaen Suomen kirjanpitolain seitsemännessä luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä

taksonomia-asetuksen kahdeksatta artiklaa.

Espoo, helmikuun 11. päivänä 2026


Kari Stadigh	Klaus Cawén	Brian Beamish
Hallituksen puheenjohtaja	Hallituksen varapuheenjohtaja	Hallituksen jäsen

Terhi Koipijärvi	Niko Pakalén	Reima Rytsölä
Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen

Anders Svensson	Eriikka Söderström	Arja Talma
Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen	Hallituksen jäsen

Sami Takaluoma
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Espoo, helmikuun 11. päivänä 2026

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen

KHT

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |211

Tilintarkastuskertomus

Metso Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Metso Oyj:n (y-tunnus 0828105-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita

koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja riskivaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän

tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten

vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja

käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,

emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.

Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet

merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon

tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa

lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut

velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme.

Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme

mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista

tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on

sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |212


Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tulouttaminen ajan kuluessa, sisältäen projektisaamisten ja projektitappiovarausten arvostamisen Liikevaihtoa, projektisaamisia ja projektitappiovarauksia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1.2, 2.2 ja 2.6.
Metso toimittaa asiakkailleen räätälöityjä teknisiä ratkaisuja, joissa toimitussopimuksen allekirjoitus ja asiakkaan lopullinen toimituksen hyväksyntä voivat ajoittua eri tilikausille. Metson tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaisesti tällaisten projektien liikevaihto kirjataan ajan kuluessa. Liikevaihdon kirjaaminen ja projektin lopputuloksen arvioiminen edellyttää näissä tilanteissa merkittävää johdon harkintaa, erityisesti valmistusasteen ja loppuun saattamiseen kertyvien kustannusten arvioimisessa. Merkittävää harkintaa edellytetään myös projektisaamisten kerrytettävyyden arvioinnissa ja erityisesti tappiovarauksen määrittämisessä silloin, kun kokonaiskustannusten odotetaan ylittävän toimitussopimuksen kokonaistuotot. Edellä mainitusta johtuen liikevaihdon tulouttaminen ajan kuluessa, sisältäen projektisaamisten ja projektitappiovarausten arvostamisen, oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Liikevaihdon tulouttamiseen ajan kuluessa, sisältäen projektisaamisten ja projektitappiovarausten arvostamisen, liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: • Konsernin soveltamien laskentaperiaatteiden arvioiminen liittyen liikevaihdon tulouttamiseen ajan kuluessa sekä projektisaamisten ja projektitappiovarausten arvostamiseen. • Projektien aineistoon, kuten sopimuksiin, lainopillisiin kannanottoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon perehtyminen. • Projektien taloudellisen kehityksen ja tilanteen • arvioiminen analysoimalla muutoksia oletuksissa – koskien ennakoituja tuottoja ja kustannuksia, maksuerien suorituksia sekä tappiovarauksia; sekä – keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti- sekä konsernijohto. • Konsernin tilinpäätöksessä esitettyjen liitetietojen asianmukaisuuden arvioiminen liittyen liikevaihdon tulouttamiseen ajan kuluessa sekä projektisaamisten ja projektitappiovarausten arvostamiseen.


Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus Liikevaihtoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 1.2.
Metso toimittaa asiakkaille standardoituja laitteita sekä kulutus- ja varaosia. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan myyntituotto kirjataan siihen määrään, joka odotetaan saatavan asiakkailta tuotteen tai palvelun luovuttamisen vastikkeena. Myyntituotto kirjataan, kun joko määräysvalta tuotteeseen on siirtynyt tai palvelu on luovutettu asiakkaalle. Tuotoksi kirjaaminen tapahtuu joko kerralla yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Myyntisopimusten ehdot ja käytännöt vaihtelevat markkinakohtaisesti ja liikevaihto on Metso-konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä saattaa luoda kannustimen myyntituottojen ennenaikaiselle tuloutukselle. Myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuloutuksen oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä olennaisen virheellisyyden riskistä.	Myynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Arvioimme konsernin tuloutusperiaatteita sovellettaviin tuloutusstandardeihin nähden; • Muodostimme käsityksen myynnin tuloutuksen sekä siihen liittyvien jaksotuksien prosessista sekä testasimme prosessiin liittyviä kontrolleja, • Suoritimme data-analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä esimerkiksi analysoimalla myynnin kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi; • Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtymistä. • Testasimme myynnin katkoa analyyttisin toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän; ja • Arvioimme konsernin myyntituottoihin liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |213


Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostaminen Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 3.1.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 jatkuvien liiketoimintojen liikearvon määrä oli 1 277 miljoonaa euroa, joka on 18 % kokonaisvaroista ja 48 % omasta pääomasta. Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus perustui johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvoista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, katteet sekä nettorahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. Liikearvon arvostaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittaiseen arvonalentumistestaukseen liittyi johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia ja koska liikearvon määrä oli olennainen tilinpäätöksen kannalta.	Liikearvon arvostamiseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet: • Rahavirtaa tuottavien yksikköjen määrittämisen ja niille kohdistetun liikearvon arvioiminen. • Arvonmääritysasiantuntijoidemme hyödyntäminen. He avustivat meitä johdon tekemien keskeisten oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Toimenpiteet käsittivät johdon tekemien oletusten vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin ja itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin liittyen erityisesti – ennustettuun liikevaihdon kasvuun, – ennustettuun kateprosenttiin, ja – rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen. • Johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyden testaaminen sekä diskontattujen kassavirtojen summan vertaaminen Metson markkina- arvoon. • Arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen riittävyyden arvioiminen.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja

riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten,

että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta

sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä

jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen,

että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen

perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista

vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka

sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen

virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

tilinpäätöksen perusteella.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |214

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja

säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden

riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että

väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen

valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien

kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka

voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos

johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että

se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta

informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,

valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta

sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät

puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia

relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden

voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä

varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana

olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset

seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun

äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,

koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin

tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 30.6.2020 alkaen yhtäjaksoisesti viisi vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja

vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa

tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen

päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja

tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen

siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään

kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että

toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä

kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja estävyysraportointistandardeissa.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |215

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon

kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen

virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun

edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b

luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Espoossa 11. helmikuuta 2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen

KHT

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |216

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Metso Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Metso Oyj:n (y-tunnus

0828105–4) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti

raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka

antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-

taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Metso Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien

mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin

merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut

mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön

kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona

noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä

varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa

koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan

velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Metso Oyj:n kirjanpitolain 7. luvun mukainen

konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausuntomme kattaa konsernikestävyysraportissa vertailutietoina esitetyt 1.1.-31.12.2024 tiedot, mutta ei muita

vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten

vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien

säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai

menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Metso Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,

mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja

asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |217

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien

seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja.

Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy

estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri

kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen

tieto on epätäydellistä.

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä

mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista

näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella.

Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu

odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko

konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi

kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että

käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen

virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme

siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että

väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen

valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja

ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.

Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen

arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun

varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka

saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernin johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja

raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä

konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-

standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat olennaisilta osin

ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien

vaatimukset olennaisilta osin:

– Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla

informaatiota otosperusteisesti yhtiön laatimaan dokumentaatioon ja asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko

ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

– Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä,

uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme

konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

• Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt

taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen

tietojen säännöstenmukaisuutta.

Espoossa 11. helmikuuta 2026

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Toni Halonen

KRT

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |218

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Metso Oyj:n ESEF-

tilinpäätöksestä

Metso Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Metso Oyj:n (y-

tunnus: 0828105-4) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös

549300R0VN9C371W0E07-2025-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta

siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu:

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,

mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin

perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Metso Oyj - Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 |219

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen

sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen

sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme

suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin

ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-

merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy

sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen

sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Metso Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

549300R0VN9C371W0E07-2025-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja

yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Metso Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu

11.2.2026 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 3. maaliskuuta 2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Toni Halonen

KHT


Taloudellinen vuosi 2025 .........................................................	4
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ...............................	12
Kestävyysraportti .....................................................................	34
Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............................................	119
Tunnusluvut ..............................................................................	122
Hallituksen esitys voiton käytöstä ..........................................	125