
90
SISÄLTÖ | OLVI-KONSERNI | VASTUULLISUUS | TOIMINTAKERTOMUS | TALOUDELLISET TIEDOT | HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ | PALKITSEMISRAPORTTI
11. ARVONALENTUMISET JA LIIKEARVON ARVONALENTUMIS-
TESTAUS
Laadintaperiaatteet
Arvonalentumiset
Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omaisuu
-
serien tasearvoja arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvit-
tämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina, kun on viitteitä siitä, että jonkin
omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan
kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytet-
tävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä
luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli omaisuus-
erän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva raha-
määrä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan
yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle
yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita
yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan,
jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä
oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajan-
kohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää,
kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistap-
pion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei pe-
ruta missään tilanteessa.
Arvonalentumistestaus
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen va-
ralta liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamatto-
mat aineettomat omaisuuserät. Arvonalentumistestaus tehdään ra-
havirtaa tuottavan yksikön tasolla. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perus-
tuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvi-
oiden käyttämistä. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muut-
tujat ovat budjetoitu myyntivolyymi, budjetoitu liikevaihto ja liikevoitto
sekä käytetty WACC ja kasvuprosentti. Arvioidut myynti- ja tuotan-
tomäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen.
Liikearvoa on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
Viro 8 146 tuhatta euroa, Latvia 742 tuhatta euroa, Liettua 2 241 tu-
hatta euroa, Valko-Venäjä 3 763 tuhatta euroa ja Suomi 11 075 tuhatta
euroa. Vuoden 2020 alusta alkaen Suomi-yksikköön on yhdistetty
kolme ennen erillisenä esitettyä rahavirtaa tuottavaa yksikköä. Liet-
tuan yksikköön on kohdistettu taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoitta-
maton aineeton hyödyke, jonka kirjanpitoarvo on 1 017 tuhatta euroa.
Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot
perustuvat konsernin johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin.
Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavan 4 vuoden taloudelli-
siin suunnitelmiin. Myöhemmin kuin 4 vuoden kuluttua toteutuvat ra-
havirta-arviot ekstrapoloidaan käyttämällä arvioituja kasvuvauhteja,
jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioituja pitkän ai-
kavälin kasvuvauhteja. Käytetty kasvuvauhti kaikille segmenteille oli
2% (2 %). Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on myös verrannut
aikaisempia taloudellisia suunnitelmia sekä toteutunutta kehitystä.
Diskonttauskorkona on käytetty vieraan ja oman pääoman kustannus-
ten painotettua keskiarvoa (WACC) ennen veroja: Virossa 8,89 (8,93),
Latviassa 9,06 (9,07), Liettuassa 9,42 (9,55) ja Valko-Venäjällä 20,71
(19,23) ja Suomessa 8,82 (8,82) prosenttia. Arvonalentumistestauk-
sien perusteella ei tällä hetkellä ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.
Konsernissa tehdään kaikille arvonalennustesteille herkkyysanalyysi.
Herkkyysanalyysissä arvioidaan, paljonko yksi muuttuja saisi muut-
tua, että kerrytettävissä oleva rahamäärä pysyisi samana kuin omai-
suuserän tasearvo. Sensitiivisyysprosentit ovat hyvällä tasolla ja var-
muusmarginaalit ovat riittävät. Olvi Oyj:n hallitus seuraa aktiivisesti
tytäryhtiömaiden taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen mahdollisia
vaikutuksia.
12. AINEELLISET HYÖDYKKEET
Laadintaperiaatteet
Aineellisten hyödykkeiden kirjaaminen
Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat
aineellisen hyödykkeen hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän
hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheu-
tuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat
aineellisen hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttö-
tarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen hyödykkeen hankkimisesta,
rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pää-
oman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtä-
vistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen yl-
läpidosta, sisällytetään aineellisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain,
mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen talou-
dellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno
on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnos-
sapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutus-
ajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset 20–40 vuotta
Tehdaskoneet ja laitteet 15–20 vuotta
Kierrätettävät päällysteet 5–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan
jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan ta-
loudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisen hyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyö-
dyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkä-
aikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.
Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista
syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan mui-
hin tuottoihin tai kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyn-
tihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten hyödyk-
keiden hankintoihin liittyvät avustukset, kirjataan aineellisten hyödyk-
keiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen
varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen
saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muo-
dossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi,
tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla, kun avustuksen kohteeseen liit-
tyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoi-
minnan muissa tuotoissa.