52
8.3. Rahoitusriskien hallinta
Oriola-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan
Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti.
Oriola-konsernin keskitetty rahoitustoiminto vastaa rahoituspolitii-
kan toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista.
Oriola-konsernin rahoitustoiminnon päätehtäviä ovat rahoituksen
riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen sekä valuutta- ja korkoris-
kin tehokas hallinta.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojautua rahoitusmark-
kinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoi-
da valuutta-, korko-, jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskin vaikutus
konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Rahoitusriskien
suojaamisessa käytettävät instrumentit on määritelty rahoituspoli-
tiikassa.
Valuuttariski: Oriola-konsernin merkittävimmät maakohtaiset toi-
mintavaluutat ovat euro (EUR) ja Ruotsin kruunu (SEK). Merkittävä
osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden raportointiva-
luutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttariskiä. Oriola-konsernin
sisäiset lainat ja talletukset ovat konsernin rahoituspolitiikan mukai-
sesti tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa.
Transaktioriski: Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden kau-
pallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka
ovat muussa valuutassa kuin yksikön raportointivaluutassa. Oriolan
liiketoiminnoissa transaktioriski on vähäinen johtuen liiketoimintojen
luonteesta. Oriolan sisäiset lainat ja talletukset ovat rahoituspolitiikan
mukaisesti toteutettu tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa, pääosin
Ruotsin kruunuissa. Lisäksi Oriola Oyj:llä oli tilinpäätöshetkellä 28,3
(28,9) miljoonan euron Ruotsin kruunumääräinen ulkoinen laina. Ra-
hoituspolitiikan mukaan tase-eristä muodostuva tulosvaikutteinen
valuuttariski pyritään suojaamaan täysimääräisesti johdannaissopi-
muksilla. Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen avoin transak-
tiopositio oli 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Translaatioriski: Oriolan merkittävin translaatioriski on Ruotsin
kruunussa. Oriolalle syntyy translaatioriskiä Ruotsin tytäryhtiöihin
tehdyistä pääomasijoituksista ja tytäryhtiöiden taseessa olevasta
valuuttamääräisestä liikearvosta. Oriola ei ole suojannut omiin pää-
omiin liittyviä translaatioriskejä tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöshet-
kellä Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio oli 268,9 (256,1)
miljoonaa euroa. Translaatioriskin herkkyys: Ruotsin kruunun kurs-
sin kymmenen prosentin heikentymisen/vahvistumisen vaikutus
konsernin omaan pääomaan olisi -/+24,4 (-/+23,3) miljoonaa euroa.
Maksuvalmiusriski: Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena
on riittävien likvidien varojen ja limiittien ylläpitäminen siten, että
Oriola suoriutuu kaikista taloudellisista velvoitteistaan. Konsernin
maksuvalmiuden hallinta perustuu rullaavaan 12 kuukauden kas-
savirtaennusteeseen sekä viikoittain laadittavaan rullaavaan neljän
viikon kassavirtaennusteeseen. Oriola on hajauttanut jälleenrahoi-
tusriskinsä useille eri vastapuolille ja useaan rahoituslähteeseen.
Oriola allekirjoitti kesäkuussa 2021 uuden vakuudettoman kolmi-
vuotisen 140 miljoonan euron sitovan valmiusluottolimiittisopi-
muksen, sisältäen option laina-ajan pidentämisestä kahdella vuo-
della. Uusi valmiusluottolimiitti korvasi yhtiön kesäkuussa 2017
solmiman 100 miljoonan euron sopimuksen. Valmiusluoton mar-
ginaali on sidottu Oriolan taloudellisiin tunnuslukukovenantteihin
ja yhtiön vastuullisuustavoitteisiin. Oriolan sitovat 140,0 miljoonan
euron pitkäaikainen luottolimiitti sekä lyhytaikaiset ei-sitovat 34,9
(35,0) miljoonan euron pankkitililimiitit eivät olleet käytössä tilin-
päätöshetkellä. Lisäksi Oriolalla on 200 (200) miljoonan euron suu-
ruinen yritystodistusohjelma. Yritystodistuksia oli tilinpäätöshet-
kellä emittoituna 49,8 (78,6) miljoonaa euroa. Vuoden 2020 toisen
vuosineljänneksen aikana Oriola varautui COVID-19-pandemian ai-
heuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen nostamalla kah-
denvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa euroa. Rahoitusvarojen ja
-velkojen maturiteettijakauma on esitetty sivulla 54. Oriolan rahava-
rat 31.12.2021 olivat 109,1 (168,2) miljoonaa euroa.
Oriolan rahoitussopimukset sisältävät taloudellisia kovenantteja,
joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,0 ja net-
tovelkaantumisaste enintään 100 %. Taloudellisten kovenanttien
lisäksi yhtiön pitkäaikaisen valmiusluoton marginaali on sidottu
yhtiön vastuullisuustavoitteisiin. Koskien standardia IFRS 16 Vuok-
rasopimukset konserni on sopinut rahoituslaitosten kanssa, että
sen nykyisiin pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin sovelletaan vuoden
2018 lopussa voimassa ollutta tilinpäätösnormistoa. Tilikauden lo-
pussa kovenanttiehdot täyttyivät.
Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä -167,8 (-181,6)
miljoonaa euroa. Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä
negatiivinen johtuen päämies- ja asiakassopimuksissa määritetyis-
tä maksuajoista sekä käytössä olevista ei-palautumisoikeudellisten
myyntisaamisten myyntiohjelmista Ruotsin vähittäis- ja tukku-
kaupassa. Konsernin päämies- ja asiakassopimukset pohjautuvat
pitkäaikaisiin ja vakiintuneisiin sopimuksiin eikä niiden ehdoissa
odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2022.
Oriolalla on toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia, joiden
mukaan yhtiöllä on oikeus myydä Ruotsin vähittäis- ja tukkukaup-
paan liittyviä myyntisaamisia rahoituslaitoksille ilman palautumis-
oikeutta. Myyntisaamisia oli myyty tilinpäätöshetkellä 183,1 (179,6)
miljoonaa euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei
odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2022.
Korkoriski: Korkoriski muodostuu markkinakorkojen vaihtelusta
aiheutuvasta vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutoksista sekä
rahoitusinstrumenttien arvon muutoksista (hintariski). Korkoriskin
hallinnan tavoitteena on minimoida markkinakorkojen muutosten
vaikutusta tuloslaskelmaan. Korkoriskiä arvioidaan herkkyysanalyy-
sin ja korkoduraation avulla.
Oriolan korkoriski tilinpäätöshetkellä muodostuu 109,1 (168,2) mil-
joonan euron rahavaroista, 209,9 (295,3) miljoonan euron korollisis-
ta veloista ja 183,1 (179,6) miljoonan euron ei-palautumisoikeudel-
listen saamisten myynnistä Ruotsissa. Korolliset velat vuoden 2021
lopussa sisältävät 78,8 (81,7) miljoonaa euroa vuokrasopimusvelko-
ja. Korkoriskistä oli tilinpäätöshetkellä suojattu 70,3 (71,7) miljoonaa
euroa. Keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja sisältäen ei-palautu-
misoikeudellisen saamisten myynnin ja korkojohdannaiset oli 0,96
% (1,09 %) ja korkoduraatio oli 10 (8) kuukautta. Yksi korkosuojista
erääntyy vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana, muut kor-
kosuojat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Oriola soveltaa suojauslas-
kentaa ei-palautusoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten raha-
virran suojauksista.
52
Tilinpäätös 2021
Oriola Taloudellinen katsaus 2021