549300UWB1AIR85BM9572025-01-012025-12-31549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31549300UWB1AIR85BM9572025-12-31549300UWB1AIR85BM9572024-12-31549300UWB1AIR85BM9572023-12-31549300UWB1AIR85BM9572023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572023-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31orio:ReservesMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300UWB1AIR85BM9572025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572025-01-012025-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300UWB1AIR85BM9572025-01-012025-12-31orio:ReservesMember549300UWB1AIR85BM9572025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572025-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember
Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti 33Oriolan vuosikertomus 2025
Taloudellinen
katsaus
Hallituksen toimintakertomus 35
Kestävyysraportti 45
Osakekohtaiset tunnusluvut 109
Taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 111
Tilinpäätös 115
Hallituksen varojenjakoehdotus 162
Tilintarkastuskertomus 163
Kestävyysraportin
varmennuskertomus 167
Riippumattoman tilintarkastajan
raportti Oriola Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä 169
Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti 34
Sisältö
Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
Jotta konsernitilinpäätös olisi helppo-
lukuinen, konsernitilinpäätöksen laatimis-
periaatteet on esitetty pääsääntöisesti
asianmukaisen konsernitilinpäätöksen
liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon laatimis-
periaateosio on korostettu.
Arvioiden käyttö ja harkintaan
perustuvat ratkaisut
Mikäli liitetiedossa esitettyyn tilinpää-
töksen osa-alueeseen liittyy arvioiden
käyttöä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja,
kyseiset arviot ja harkintaan perustuvat
ratkaisut on kuvattu erikseen asianomai-
sen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon
arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat
ratkaisut -osio on korostettu.
Hallituksen toimintakertomus ......... 35
Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............................42
Katsaus riskeihin ........................................................... 43
Varojenjakoesitys .........................................................44
Näkymät vuodelle 2026 ............................................. 44
Kestävyysraportti .........................................................45
Tietoja osakkeista .............................................109
Osakekohtaiset tunnusluvut ................................109
Taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut .................................. 111
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 2021–2025 ........................................... 111
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ................................... 113
Tilinpäätös 2025 .................................................115
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) ...................116
Konsernin tase (IFRS) ................................................ 117
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) .....................118
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista (IFRS) ..................................................... 119
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ....................... 120
1. Yrityksen perustiedot .........................................120
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta ....... 120
3. Arvioiden käyttö ja harkintaan
perustuvat ratkaisut ............................................121
4. Liiketoiminnan tulos ............................................121
4.1. Segmenttiraportointi ................................. 121
4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan
muut tuotot ...................................................123
4.3. Liiketoiminnan kulut .................................124
4.4. Työsuhde-etuudet ......................................125
5. Käyttöpääoma .......................................................128
5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset ........ 128
5.2. Vaihto-omaisuus .........................................129
5.3. Ostovelat ja muut velat ............................129
5.4. Varaukset .......................................................129
6. Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet sekä
muut pitkäaikaiset varat .....................................130
6.1. Aineelliset käyttöomaisuus-
hyödykkeet ...................................................130
6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus ...131
6.3. Muut pitkäaikaiset varat ...........................133
7. Vuokrasopimukset ...............................................134
7.1. Vuokrasopimukset taseessa ....................135
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa ...135
8. Rahoitusrakenne ................................................... 136
8.1. Rahoitustuotot ja -kulut ...........................136
8.2. Rahoitusvarat ja -velat ..............................136
8.3. Rahoitusriskien hallinta ............................140
8.4. Oma pääoma, osakkeet ja
valtuutukset ...................................................143
8.5. Osakekohtainen tulos, osinko
ja muu voitonjako .......................................146
9. Tuloverot .................................................................. 147
9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut
tuloverot ..........................................................147
9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat ... 147
10. Konsernirakenne ................................................149
10.1. Tytäryhtiöt .....................................................149
10.2. Lähipiiritapahtumat ...................................150
10.3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot ........ 151
10.4 Sijoitukset yhteisyrityksiin ........................152
11. Taseen ulkopuoliset erät .................................. 154
11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset ...........154
11.2. Vuokravastuut .............................................154
11.3. Riita-asiat .......................................................154
11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset
tapahtumat ....................................................154
12. Muut liitetiedot ...................................................154
12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston
soveltaminen sekä IFRIC-tulkinnat .......154
Emoyhtiön tilinpäätös ............................................. 155
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) ...................... 155
Emoyhtiön tase (FAS) .......................................... 155
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) ................ 156
Emoyhtiön liitetiedot (FAS) .............................. 157
Hallituksen varojenjakoehdotus
ja tilinpäätösmerkintä .. ..................................162
Tilintarkastuskertomus ..................................163
Kestävyysraportin
varmennuskertomus ..................................167
Riippumattoman tilintarkastajan
raportti Oriola Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä ..................................169
35Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Hallituksen toimintakertomus
Oriola tarjoaa Suomen ja Ruotsin markkinoilla edistyksellisiä
jakelu-, asiantuntija- ja konsultointipalveluja lääkeyrityksille
sekä kattavan terveys- ja hyvinvointituotteiden valikoiman
apteekeille, eläinlääkäreille, muille terveydenhuollon toimijoille
sekä vähittäiskaupan toimijoille. Lisäksi Oriola tarjoaa
annosjakelupalvelua apteekeille ja terveydenhuollon toimijoille.
Raportoitavat segmentit
Oriolan raportoitavat segmentit ovat Distribution ja Wholesale.
Distribution
Oriola hallinnoi korkealaatuista, hyvän jakelutavan vaatimukset
täyttävää toimitusketjua lääkkeiden ja terveystuotteiden
toimittamiseksi turvallisesti ja luotettavasti Pohjoismaissa.
Erikoistuneisiin jakelupalveluihin kuuluu laadunvalvonta,
varastointi ja logistiikka, mukaan lukien kylmäketju ja rokotejakelu.
Suomessa, Oriola tarjoaa koneellista annosjakelupalvelua, joka
parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon tarkkuutta. Ruotsissa
annosjakeluliiketoiminta myytiin huhtikuussa 2025.
Wholesale
Oriola tarjoaa laajan valikoiman kuluttajatuotteita, reseptivapaita
tuotteita sekä erityisluvallisia ja rinnakkaistuontivalmisteita, joita
tukevat luotettava logistiikka ja paikallinen markkinaosaaminen.
Asiantuntijapalveluiden avulla Oriola auttaa lääkeyrityksiä
menestymään koko tuotteen elinkaaren ajan kliinisistä
tutkimuksista ja sääntelyvaatimusten noudattamisesta aina
markkinoillepääsyyn, tarjouskilpailuihin ja lääkeinformaatioon.
Liiketoimintakatsaus
Liiketoimintaympäristö
Oriola on tunnistanut markkinoiden kasvua tukevia pitkän aikavälin
trendejä, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, hyvinvointi ja
terveys, lääkkeiden verkkokauppa ja erikoistuotteiden kasvava kysyntä.
Liiketoimintaympäristö pysyi vakaana vuoden aikana.
Lääkejakelumarkkinoiden arvo kasvoi, kun taas volyymi pysyi
tasaisena molemmissa maissa. Kuluttajien luottamus pysyi
heikkona koko vuoden ajan sekä Suomessa että Ruotsissa.
Markkinaympäristö - lääkkeet
Suomen ja Ruotsin lääkejakelumarkkinoiden arvo on noin 9
miljardia euroa, ja markkinat ovat pysyneet suhteellisen vakaina
myös epävarmoissa taloustilanteissa. Viimeisen kolmen vuoden
aikana vuotuinen markkina-arvon kasvu on ollut keskimäärin noin
6 prosenttia.
Ruotsin lääkemarkkinoiden arvo vuonna 2025 kasvoi tukkuhinnoin
tarkasteltuna 6,3 % (7,0 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: IQVIA).
Suomen lääkemarkkinoiden arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna
1,3 % (5,0 %) (lähde: Lääketietokeskus).
Oriolan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa vuonna
2025 oli yhtiön arvion mukaan noin 42 % (43 %) ja Suomen
lääkkeiden tukkukaupassa noin 46 % (45 %).
Annosjakeluliiketoiminnassa Oriola tarjoaa lääkkeitä ja annos-
jakelupalveluita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon toimijoille.
Annosjakelun kokonaismarkkina on Suomessa noin 120000
(116000) potilasta. Oriola palvelee Suomessa noin 40 000 (36 000)
potilasta.
Markkinaympäristö - terveystuotteet
Suomen ja Ruotsin terveystuotteiden kuluttajamarkkinoiden
arvo on noin 1,6 miljardia euroa. Markkinoiden kasvu on ollut
historiallisesti 3,4 prosenttia (keskimääräinen vuotuinen kasvu
vuosina 2019–2025). Vuosina 2026–2028 kasvun odotetaan
olevan 3-5 prosenttia. Ruotsissa reseptivapaiden tuotteiden arvon
odotetaan kasvavan ennustejaksolla. Vitamiinit, ravintolisät ja
urheiluravinteet hyötyvät yleisestä terveys- ja hyvinvointitrendistä,
joka tukee volyymien ja arvon vakaata kasvua ennustejaksolla.
Suomessa kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia suoliston
terveydestä sekä stressin lievityksestä ja rentoutumisesta.
1
Segmenttien välinen laskutus -0,3 milj. euroa
2
Konsernihallinto ja muut -7.9 milj.
euroa
Liikevaihto maittain, %
Liikevaihto
segmenteittäin
1
, %
Oikaistu käyttökate
segmenteittäin
2
, %
Suomi Ruotsi Muut maat
Distribution Wholesale
307
20 24
64
80 76
Avainluvut
36Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Markkinoiden kahtiajakautumisen odotetaan voimistuvan; toisaalla
on hintatietoinen, tuotteen arvoon keskittyvä kuluttajasegmentti,
kun taas toinen segmentti etsii korkealaatuisia ainesosia,
helppokäyttöisyyttä ja innovaatioita. Osa näiden keskivaiheille
sijoittuvista tuotteista saattaa siirtyä kohti kahta ääripäätä.
Ruotsissa verkkokauppa on jo vakiintunut ja kasvava
terveystuotteiden myyntikanava, kun taas Suomessa verkkokaupan
laajeneminen on vielä edessäpäin. (Lähteet: Euromonitor, Oriolan
johdon raportointi).
Kuluttajien luottamusta mittaava indikaattori pysyi heikolla tasolla
ja alle pitkän aikavälin keskiarvon Suomessa. Ruotsissa indikaattori
pysyi pääosin muuttumattomana ja oli edelleen normaalia
heikommalla tasolla. (Lähteet: Tilastokeskus, Konjunkturinstitutet)
Konsernin taloudellinen tulos
Laskutus ja liikevaihto
Laskutus kasvoi 11,4 % (kasvoi 5,1 %) 4 201,2 (3 771,8) miljoonaan
euroon. Liikevaihto kasvoi 13,5 % (kasvoi 12,4 %) 1 906,2 (1 679,7)
miljoonaan euroon. Laskutus ja liikevaihto kasvoivat niin
Distribution- kuin Wholesale-segmentissä.
Kannattavuus
Oikaistu käyttökate nousi 4,8 % (kasvoi 9,6 %) 35,1 (33,4) miljoonaan
euroon. Käyttökatteeseen kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä
-14,8 (-6,2) miljoonaa euroa, ja niihin sisältyi -9,6 miljoonaa euroa ERP-
investointiin liittyviä käyttöönottokuluja konsernihallinnossa, -1,6
miljoonaa euroa logistiikkatoimintojen toteutettavuustutkimukseen
liittyviä kuluja Distribution-segmentissä Suomessa ja yhteensä
-3,0 miljoonan euron tappio Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan
myynnistä. Käyttökate oli 20,3 (27,2) miljoonaa euroa.
Vuonna 2025 Oriola kirjasi Swedish Pharmacy Holdingista
konsernin laajaan tuloslaskelmaan 22,8 (24,8 tappio) miljoonan
euron tappion. Tappio sisälsi Oriolan 15,8 (16,3) miljoonan
euron osuuden Kronans Apotekin liikearvon arvonalentumisesta.
Arvonalentumiset liittyvät Kronans Apotekin integraatioon ja
siirtymiseen yhteen ERP-järjestelmään, näiden vaatiessa enemmän
aikaa kuin ennakoitiin. Integraatio ja ERP-projekti on saatu
päätökseen vuonna 2025.
Nettorahoituskulut laskivat 6,6 (7,3) miljoonaan euroon pääasiassa
alhaisempien korkojen ja velkatason vuoksi. Tilikauden tulos oli
-27,2 (-20,1) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat -0,3 (-1,5) miljoonaa
euroa, mikä vastaa -1,3 % (-8,1 %) efektiivistä verokantaa.
Osakekohtainen tulos oli -0,15 (-0,11) euroa.
Lisätietoja konsernin taloudellisen tuloksen kehityksestä löytyy
osiosta Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2021–2025.
Distribution-segmentti
Distribution-segmentti käsittää lääkkeiden jakelun ja annosjakelu-
palvelut Suomessa ja Ruotsissa. Annosjakelupalvelut Ruotsissa ovat
sisältyneet segmenttiin 1.4.2025 toteutuneeseen kauppaan saakka.
Avainluvut
Milj. euroa 2025 2024 Muutos %
Liikevaihto 1 531,8 1 364,7 12,2
Oikaistu käyttökate 32,6 27,6 18,1
Oikaistu käyttökate % 2,1 2,0
Käyttökate 28,3 29,1 -2,6
Liikevaihto kasvoi 12,2 % 1 531,8 (1 364,7) miljoonaan euroon.
Kasvua edisti pääasiassa Ruotsin jakeluliiketoiminta, mutta myös
Suomessa jakelu- ja annosjakeluliiketoiminta parani.
Oikaistu käyttökate kasvoi 32,6 (27,6) miljoonaan euroon.
Kasvua tuki liikevaihdon nousu. Korkeiden volyymien vuoksi
varastokapasiteettia ja henkilöstöä on lisätty, mikä on johtanut
liiketoiminnan kulujen nousuun. Käyttökatteeseen kohdistuvat
oikaisuerät olivat yhteensä -4,3 (1,4) miljoonaa euroa ja ne
sisälsivät -1,6 miljoonaa euroa Suomen logistiikkatoimintojen
toteutettavuustutkimukseen liittyviä kuluja ja -2,8 miljoonan
euron tappion annosjakeluliiketoiminnan myynnistä Ruotsissa.
Vuonna 2024 oikaisuerät liittyivät annosjakeluliiketoiminnan
tarjouskilpailumenettelyn valituksesta saatuun korvaukseen.
Käyttökate oli 28,3 (29,1) miljoonaa euroa.
3 588 3 7723 507 3 568
4 201
2021 2022 2023 2024 2025
4 500
4 000
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
Laskutus
Milj. euroa
31
33
31
35
35
2021 2022 2023 2024 2025
36
35
34
33
32
31
30
29
28
Oikaistu käyttökate
Milj. euroa
37Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Wholesale-segmentti
Wholesale-segmentti käsittää reseptivapaat kuluttajatuotteet,
rinnakkaistuonnin, erityislupavalmisteet sekä asiantuntijapalvelut
Suomessa ja Ruotsissa.
Avainluvut
Milj. euroa 2025 2024 Muutos %
Liikevaihto 374,8 315,6 18,7
Oikaistu käyttökate 10,3 12,5 -17,1
Oikaistu käyttökate % 2,8 3,9
Käyttökate 10,0 11,5 -12,6
Liikevaihto kasvoi 18,7 % 374,8 (315,6) miljoonaan euroon.
Kasvua tuki pääasiassa Ruotsin tukkukauppaliiketoiminta,
jossa rinnakkaistuonnin kehitys jatkui vahvana pääasiassa
laihdutuslääkkeiden ansiosta koko vuoden ajan. Suomessa myynti
eläinlääkäreille oli vahvaa, kun taas erityislupavalmisteiden kasvua
tukivat lääkkeiden saatavuuskatkokset.
Oikaistu käyttökate laski 10,3 (12,5) miljoonaan euroon.
Alempi kannattavuus liittyi korkeampiin liiketoimintakuluihin,
jotka johtuivat kasvaneista henkilöstökuluist ja laajammista
markkinointitoimenpiteistä. Kannattavuuteen vaikutti lisäksi
epäsuotuisa tuotemix, joka johtui pääasiassa rinnakkaistuonnin
korkeista volyymeista. Käyttökatteeseen kohdistuvat oikaisuerät
olivat yhteensä -0,3 (-1,0) miljoonaa euroa ja sisälsivät -0,3
miljoonaa euroa asiantuntijapalveluiden integraatio- ja
uudelleenjärjestelykuluja. Vuonna 2024 oikaisuerät liittyivät
palvelutasosopimukseen. Käyttökate oli 10,0 (11,5) miljoonaa
euroa.
Tase, rahavirta ja rahoitus
Oriolan taseen loppusumma 31.12.2025 oli 946,1 (875,6) miljoonaa
euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli
100,8 (133,4) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli -27,2 (-20,1)
miljoonaa euroa, josta yhteisyritys Kronans Apotekin osuus oli -22,8
(-24,8) miljoonaa euroa. Yhteisyrityksen tappio sisältää Oriolan
osuuden liikearvon arvonalentumisesta yhteensä 15,8 (16,3)
miljoonaa euroa. Osingonmaksun vaikutus omaan pääomaan oli
-12,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 Doktor.se -sijoituksen käypään
arvoon kirjattiin 2,9 miljoonan euron arvon muutos toteutuneiden
osakekauppojen perusteella. Oriolan omistusosuus Doktor.se:n
osakkeista ei ole muuttunut tilikauden aikana.
Rahavarat olivat 152,2 (113,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
nettorahavirta vuonna 2025 oli 60,0 (38,7) miljoonaa euroa,
josta käyttöpääoman muutos oli 40,6 (21,4) miljoonaa euroa.
Ostovelkojen kasvu vaikutti positiivisesti käyttöpääomaan.
Vapaa rahavirta oli 58,4 (43,4) miljoonaa euroa. Investointien
nettorahavirta oli 0,4 (-2,8) miljoonaa euroa. Rahoituksen
nettorahavirta oli -21,7 (-60,7) miljoonaa euroa. Vuonna 2025
lainoja rahoituslaitoksilta maksettiin takaisin 1,0 miljoonaa euroa ja
liikkeelle laskettuihin yritystodistuksiin liittyviä velkoja vähennettiin
4,9 miljoonalla eurolla. Osinkojen maksun vaikutus rahoituksen
nettorahavirtaan oli -12,7 (-12,7) miljoonaa euroa.
Korolliset velat 31.12.2025 olivat 70,1 (76,1) miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisia korollisia velkoja oli 38,3 (39,7) miljoonaa euroa
ja lyhytaikaisia korollisia velkoja oli 31,7 (36,4) miljoonaa
euroa. Pitkäaikaiset korolliset velat koostuvat lainoista
rahoituslaitoksilta 30,0 (30,0) miljoonaa euroa ja pitkäaikaisista
vuokrasopimusveloista 8,3 (9,7) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset
korolliset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista
yritystodistuksista 19,9 (24,8) miljoonaa euroa, suomalaisilta
apteekeilta saaduista hankintaennakoista 8,3 (7,9) miljoonaa
euroa, lainoista rahoituslaitoksilta - (1,0) miljoonaa euroa sekä
lyhytaikaisista vuokrasopimusveloista 3,5 (2,7) miljoonaa euroa.
Korolliset nettovelat olivat -82,1 (-37,4) miljoonaa euroa ja
nettovelkaantumisaste -81,4 % (-28,0 %).
Ruotsissa on käytössä myyntisaamisten myyntiohjelmia. Joulukuun
2025 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 121,9 (94,1)
miljoonalla eurolla. Keskimääräinen rahoituskorko korollisista
veloista ilman vuokrasopimusvelkoja oli 2,84 prosenttia (3,01 %).
Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvan rahavirran korkoriski on
osittain suojattu koronvaihtosopimuksilla.
Oriola allekirjoitti kesäkuussa 2025 uuden vakuudettoman
kolmivuotisen 70 miljoonan euron sitovan
valmiusluottolimiittisopimuksen, johon sisältyy kaksi yhden
vuoden jatko-optiota edellyttäen lainanantajien hyväksyntää.
Uusi valmiusluottolimiitti korvasi aikaisemman samansuuruisen
valmiusluottolimiitin. Valmiusluottolimiitti erääntyy kesäkuussa
2028. Valmiusluoton marginaali on sidottu Oriolan taloudellisiin
tunnuslukukovenantteihin. Oriolan sitovat 70,0 miljoonan euron
valmiusluottolimiitti ja yhteensä 40,0 miljoonan euron lyhytaikaiset
tililimiitit eivät olleet käytössä joulukuun 2025 lopussa.
Tilikauden 2025 lopun omavaraisuusaste oli 10,8 % (15,4 %).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 1,3 % (5,4 %) ja oman pääoman
tuotto -23,3 % (-13,2 %).
Lisätietoja konsernin taseen ja rahavirran kehityksestä sekä niihin
liittyvistä tunnusluvuista löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 2021–2025-osiosta.
Investoinnit ja poistot
Kokonaisinvestoinnit vuonna 2025 olivat 12,7 (8,7)
miljoonaa euroa, josta 9,6 (5,9) miljoonaa euroa liittyi
toiminnanohjausjärjestelmäinvestointiin, joka kirjattiin
Liiketoiminnan nettorahavirta
Milj. euroa
50
40
30
20
10
0
-10
-20
-30
-40
-50
Q1 Q2 Q3 Q4
2024
Q1 Q2 Q3 Q4
2025
48
-8
-10
30
37
18
- 5
- 11
38Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
kuluksi (oikaisuerä) tuloslaskelmaan. Taseeseen aktivoidut
bruttoinvestoinnit ilman käyttöoikeusomaisuuseriä olivat 3,2
(2,9) miljoonaa euroa koostuen pääasiassa investoinneista
varastonhallintajärjestelmiin ja kalustoon.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä olivat yhteensä 17,7 (13,6) miljoonaa euroa. Ruotsin
annosjakeluliiketoiminnassa kirjattiin yhteensä 5,7 miljoonan
euron arvonalentumistappio liikearvoon ja muihin pitkäaikaisiin
omaisuuseriin. Vuonna 2024 kirjattiin aikaisemmin keskeneräisiin
aineettomiin hyödykkeisiin aktivoituihin ERP-investointikuluihin 1,9
miljoonan euron arvonalentuminen.
Yhteisyritys Swedish Pharmacy Holding AB
(Kronans Apotek)
Oriola omistaa 50 prosenttia Swedish Pharmacy Holding
AB:sta, joka omistaa Kronans Apotek -apteekkiketjun Ruotsissa.
Oriola raportoi osuutensa Swedish Pharmacy Holding AB:n
nettotuloksesta konsernin laajassa tuloslaskelmassa liikevoiton
alapuolella.
Avainluvut
Milj. euroa 2025 2024 Muutos %
Liikevaihto 1 223,1 1 151,1 6,3
EBITA -4,4 -5,9 26,1
EBIT -45,0 -47,3 4,8
Oikaistu liikevoitto -7,4 -8,0 7,5
Oikaistu liikevoitto % -0,6 -0,7
Tilikauden tulos -45,7 -49,7 8,1
Korolliset nettovelat 86,9 96,9 -10,3
Vuonna 2025 Kronans Apotekin muutosmatkalla saavutettiin
virstanpylväitä, kun tärkeimpien liiketoimintajärjestelmien
integraatio ja yhdenmukaistaminen saatiin päätökseen.
Toimenpiteisiin sisältyi apteekkiverkoston mukauttamista ja
omien tuotemerkkien kehittämishankkeita. Toimet vahvistivat
organisaation hallintomallia ja operatiivista perustaa sekä paransivat
skaalautuvuutta. Vuonna 2025 aloitettiin useita kaupallisia
hankkeita, ja samalla organisaatio määritteli pitkän aikavälin
kaupallisen strategiansa. Tämän lisäksi aloitettiin toimenpiteitä
toimintojen välisen koordinaation vahvistamiseksi, joustavuuden
ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä keskeisten prosessien ja
asiakaskokemuksen vahvistamiseksi. Neljännellä vuosineljänneksellä
Kronans Apotekin markkinaosuus oli 20,7 prosenttia ja liikevaihto
kasvoi paikallisessa valuutassa 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Hyvää
tulosta siivittävät sekä kivijalka-apteekit että verkkokauppa.
Swedish Pharmacy Holding AB:n liikevaihto vuonna 2025 oli
1 223,1 (1 151,1) miljoonaa euroa. Liiketulos ilman aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli -4,4 (-5,9)
miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli -7,4 (-8,0) miljoonaa
euroa. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -37,4
(-39.3) miljoonaa euroa sisältäen kahden yhtiön integraatioon
liittyviä kertaluonteisia kustannuksia -6,0 (-6,7) miljoonaa euroa
ja -31,6 (-32,6) miljoonan euron liikearvon arvonalenemisen.
Oikaistuun liikevoittoon vaikuttivat myös muut kertaluonteiset
erät, jotka liittyivät aiempiin kausiin, ERP-järjestelmästä johtuvat
häiriökustannukset, henkilöstöön liittyvät irtisanomiskustannukset
sekä oikeudelliset ja franchise-liiketoimintaan liittyvät erät.
Arvonalentumiset liittyvät Kronans Apotekin integraatioon
ja siirtymiseen yhteen ERP-järjestelmään, näiden vaatiessa
enemmän aikaa kuin ennakoitiin. Integraatio ja ERP-projekti on
saatu päätökseen vuonna 2025. Tilikauden tulos oli -45,7 (-49,7)
miljoonaa euroa. Joulukuun 2025 lopussa korollinen nettovelka oli
86,9 (96,9) miljoonaa euroa.
Kronans Apotek on Oriolalle strategisesti tärkeä kumppani,
ja merkittävänä osakkeenomistajana Oriola tukee aktiivisesti
Kronans Apotekin arvonluontia. Oriola odottaa Kronans Apotekin
saavuttavan toimialaa vastaavan kannattavuustason vuoteen 2027
mennessä.
Konsernirakenteen muutokset
Konsernin tytäryhtiö Oriola Sweden AB hankki 3.2.2025
omistukseensa 100 prosenttia tanskalaisen MedInfo ApS:n
osakkeista.
Oriola sai 1.4.2025 päätökseen Svensk dos AB:n myynnin
Apotekstjänst Sverige AB:lle.
Yrityshankinnat ja myydyt liiketoiminnot
Konsernin tytäryhtiö Oriola Sweden AB osti 3.2.2025 100
prosenttia tanskalaisen MedInfo ApS:n osakkeista vahvistaakseen
pohjoismaista asemaansa lääkeinformaation ja potilastukiohjelmien
palveluntarjoajana. MedInfo toimi Oriolan alihankkijana ja tarjoaa
edellä mainittuja palveluita Tanskan ja Norjan markkinoille.
MedInfon liikevaihto vuonna 2024 oli 0,9 miljoonaa euroa, joka
tuli pääasiassa liiketoimista Oriolan kanssa. Yhtiöllä on yhdeksän
työntekijää kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna.
Oriola ilmoitti 13.10.2023, että sen on allekirjoittanut sopimuksen
koko Svensk dos AB:n osakekannan myynnistä Apotekstjänst AB:lle.
Svensk dos AB luokiteltiin myytävänä olevaksi lokakuusta 2023
lähtien kaupan toteutumiseen saakka. Kauppa saatiin päätökseen
1.4.2025.
Annosjakeluliiketoiminnassa Svensk dos AB tarjoaa lääkkeitä ja
annosjakelupalveluita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon
toimijoille. Ruotsin annosjakelun liikevaihto vuonna 2024 oli
21,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 1,5 miljoonaa euroa.
Lisätietoa yrityshankinnoista ja myydyistä liiketoiminnoista löytyy
konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 10.3. Hankitut ja myydyt liike-
toiminnot.
Henkilöstö
Oriolan keskeinen resurssi on osaava, sitoutunut ja aktiivisesti
osallistuva työvoima. Työtekijöiden aktiivinen osallistuminen
myönteisen ja osallistavan työyhteisön kehittämiseen auttaa
yritystä toimimaan roolimallina tulevaisuuden työelämälle.
Joulukuun 2025 lopussa henkilöstön määrä kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna oli 801 (816), josta 434 (409) työskenteli
Suomessa, 358 (407) Ruotsissa ja 9 (-) Tanskassa. Henkilöstömäärä
väheni Ruotsissa 47:llä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuina
annosjakeluliiketoiminnan myynnin vuoksi. Henkilöstömäärän
nousu kaupallisissa ja toimitusketjuyksiköissä liittyi kasvaneisiin
volyymeihin ja kapasiteetin rakentamiseen. Lisäksi Oriola
osti MedInfo ApS:n Tanskassa vuoden 2025 ensimmäisellä
39Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
neljänneksellä. Vuonna 2025 konsernin henkilöstön määrä
kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 813 (812).
Palkat ja palkkiot vuonna 2025 olivat yhteensä 45,4 miljoonaa
euroa (42,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 39,8 miljoonaa euroa
vuonna 2023).
Lisätietoja henkilöstön palkitsemisesta löytyy
konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4.4. Työsuhde-etuudet.
Lyhyen aikavälin tulospalkkiot
Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja
määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis-
ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Oriolalla on osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
yhtiön avainhenkilöille, mukaan lukien toimitusjohtaja ja
johtoryhmä.
Kannustinjärjestelmä koostuu suoritusperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan, ”PSP”) sekä
siirtymävaiheen uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään
kattavasta Bridge Plan -osakepalkkio-ohjelmasta. Järjestelmään
kuuluu lisäksi ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (Restricted Share
Plan, ”RSP”), joka on tarkoitettu täydentäväksi osakepohjaiseksi
pitkän aikavälin sitouttamisjärjestelmäksi.
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP)
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP) vuosille
2022–2025 koostuu vuosittain alkavista hallituksen erikseen
vahvistamista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista. Jokainen
ohjelma käsittää suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion
maksamisen Oriolan listattuina osakkeina.
Ensimmäisen ohjelman, PSP 2022:n, suoritusjakson pituus on
neljä kalenterivuotta. Tilikauden lopussa PSP 2022 -ohjelmassa
oli 8 osallistujaa. Ohjelman suoritusmittarit ovat osakekohtainen
tulos (EPS) sekä ympäristövastuuseen kytketty mittari (CO2).
Ensimmäinen ohjelma, PSP 2022, alkoi vuoden 2022 alusta ja
sisältää suoritusjakson kattaen kalenterivuodet 2022-2025, ja
sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan
vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana. Edellytyksenä
palkkioiden maksamiselle ovat hallituksen ohjelmalle asettamien
suoritustavoitteiden saavuttaminen sekä yksittäisen osallistujan
työ- tai palvelussuhteen jatkuminen Oriolassa. Mikäli PSP 2022
-ohjelman tavoitteet täyttyvät kokonaisuudessaan, maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään noin
2254000 osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta vähennetään
soveltuva ennakonpidätys).
Toisen ohjelman, PSP 2024:n, pituus on kolme kalenterivuotta
2024–2026. Tilikauden lopussa PSP 2024 -ohjelmassa oli 17
osallistujaa. Suoritusmittarit tälle ohjelmalle ovat kumulatiivinen
osakekohtainen tulos (EPS) ja vastuullisuuteen (ESG) liittyvä
tavoite (lääkkeiden toimitustarkkuus). Mahdolliset suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen puoliskon
aikana. Maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä
on yhteensä enintään noin 2 283 305 osaketta (tarkoittaen
bruttoansaintaa, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Kolmannen ohjelman, PSP 2025:n, pituus on kolme kalenterivuotta
2025–2027. Tilikauden lopussa PSP 2025 -ohjelmassa oli 20
osallistujaa. Suoritusmittarit tälle ohjelmalle ovat nettotulos,
oikaistu käyttökate, kassavirran volatiliteetti, nettokäyttöpääoma
ja ESG-tavoite (toimitustarkkuus). Mahdolliset suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2028 ensimmäisen puoliskon
aikana. Maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä
on yhteensä enintään noin 2 523 527 osaketta (tarkoittaen
bruttoansaintaa, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmä (Bridge Plan)
Vuonna 2024 siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelmaan Bridge Plan
2022–2023 osallistuneille avainhenkilöille luovutettiin yhteensä
11 714 kappaletta yhtiön omistamaa B-sarjan osaketta ohjelman
ehtojen mukaisesti.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2022–2025 koostuu
vuosittain alkavista hallituksen erikseen päättämistä ehdollisista
osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma sisältää kokonaisuudessaan
kolmen vuoden pituisen rajoitusjakson ja jatkuu ohjelman
neljännen vuoden ensimmäiseen puoliskoon. Yhtiö voi kunkin
yksittäisen ohjelman aikana luvata kiinteämääräisiä osakepalkkioita
erikseen valituille avainhenkilöille. Luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille yhdessä tai useammassa erässä viimeistään
rajoitusjakson päättymiseen mennessä. Osakepalkkiot maksetaan
listattuina osakkeina. Ensimmäinen ohjelma ehdollisessa
osakepalkkiojärjestelmässä, RSP 2022, alkoi vuoden 2022
alusta. Ohjelman osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä
enintään noin 225 400 osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta
vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Kaikkien ohjelmien osalta, mikäli osallistujan työsuhde Oriolassa
päättyy ennen palkkion maksamista, hän ei ole pääsääntöisesti
oikeutettu palkkioon. Osallistujalle suoritettavan palkkion määrää
on rajoitettu osallistujan vuosipalkan kertoimeen kytketyllä
enimmäismäärällä. Toimitusjohtajalta ja muilta johtoryhmän
jäseniltä edellytetään jatkuvaa osakeomistusta. Heidän tulee
säilyttää 50 prosenttia ohjelman perusteella saamistaan osakkeista,
kunnes toimitusjohtajan osakeomistus vastaa vähintään hänen
bruttomääräisen vuosipalkkansa arvoa ja muilla johtoryhmän
jäsenillä vähintään puolta bruttomääräisen vuosipalkan arvoa.
Hallinto
Erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025 (Corporate
Governance Statement) ja palkitsemisraportti 2025 löytyvät
vuosikertomuksesta.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Oriolan 2.4.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti
tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
vastuuvapauden 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkona 31.12.2024
päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksettiin
0,07 euroa osakkeelta.
40Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tilintarkastaja
Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi uudelleen tilintarkas-
tusyhteisö KPMG Oy Ab:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi
tilintarkastajaksi KHT Kim Järven.
Yhtiökokous valitsi yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi
uudelleen kestävyystarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, joka on
ilmoittanut päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajaksi Kim
Järven.
Tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan palkkiot
maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Hallitus
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän.
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen, Petra Axdorff, Ann Carlsson
Meyer, Nina Mähönen, Yrjö Närhinen, Ellinor Persdotter Nilsson,
Harri Pärssinen ja Heikki Westerlund. Hallituksen puheenjohtajaksi
valittiin Heikki Westerlund.
Hallituksen palkitseminen
Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan
toimikausipalkkioksi 71 400 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan
toimikausipalkkioksi 40 800 euroa, hallituksen valiokunnan
puheenjohtajan toimikausipalkkioksi, mikäli tämä ei toimi
hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, 40 800
euroa ja muiden hallituksen jäsenten toimikausipalkkioksi 34 200
euroa. Toimikausipalkkiot suoritetaan 60-prosenttisesti rahana
ja 40-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että hallituksen
jäsenille hankitaan Oriola Oyj:n osakkeita pörssistä. Hallituksen
puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa
hallituksen kokouksista, jotka pidetään hallituksen puheenjohtajan
kotimaassa, ja 2 000 euroa hallituksen kokouksista, jotka pidetään
muualla, ja muille hallituksen jäsenille 500 euroa kokouksista,
jotka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, ja 1 000 euroa
kokouksista, jotka pidetään muualla. Kokouspalkkiot suoritetaan
vastaavasti myös yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille.
Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti.
Osakesarjojen yhdistäminen
Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajan ehdotuksen yhtiön A- ja
B-osakelajien yhdistämisestä osakepääomaa korottamatta siten,
että osakelajien yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaan yksi
osakelaji. Osakelajien yhdistämisen johdosta A-osakkeiden omistajille
suunnatussa maksuttomassa osakeannissa annetut yhteensä 3
839 165 uutta osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025.
Rekisteröinnin jälkeen yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 185
325 378. Osakelajien yhdistämisellä ja suunnatulla maksuttomalla
osakeannilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan.
Valtuutukset
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta
osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden
antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön ainoan
osakelajin osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille
kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa
kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään osakkeiden maksullisesta
osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden
antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön ainoan
osakelajin osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille
kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa
kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi
päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä
suunnatusta osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin
avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän
valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön osakkeiden
enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön
kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista
(18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
18 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta myös muutoin
kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa.
Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista (18) kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2025 päätökset ovat nähtävillä
yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu viidestä
osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi yhtiön
hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan
asiantuntijajäsenenä.
Oriola Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat valitsivat 3.6.2025
seuraavat henkilöt nimitystoimikunnan jäseniksi:
- Annika Ekman
- Peter Immonen
- Jari Paloniemi
- Pekka Pajamo
- Jukka Ylppö
Pekka Pajamo valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi.
Oriola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Westerlund toimii
nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.
Toimitusjohtaja ja Oriolan johtoryhmä
Oriolan johtoryhmään kuului vuoden 2025 lopussa yhdeksän jäsentä
mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat.
Katja Lundell (kauppatieteiden maisteri) nimitettiin 1.1.2025 Oriola
Oyj:n asiantuntijapalveluiden johtajaksi ja Oriolan johtoryhmän
jäseneksi.
Satu Nylén (kauppatieteiden maisteri) nimitettiin 1.1.2025 palve-
luista ja tuotteista vastaavaksi johtajaksi ja Oriolan johtoryhmän
jäseneksi.
41Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tuomas Tiilikainen (diplomi-insinööri) nimitettiin 3.2.2025 Oriolan
toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi (Chief Supply Chain Officer,
CSCO) ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi.
Stig Tornell (kauppatieteiden kandidaatti) nimitettiin 1.4.2025
myyntijohtajaksi ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi.
Oriola ilmoitti 2.6.2025, että Niklas Lindholm, henkilöstöjohtaja ja
Oriolan johtoryhmän jäsen, on irtisanoutunut. Niklas jätti yhtiön
syyskuun 2025 lopussa.
Maria Lundell (FM) nimitettiin 1.11.2025 henkilöstöjohtajaksi ja
Oriolan johtoryhmän jäseneksi.
Oriolan johtoryhmän muodostivat 31.12.2025:
- Katarina Gabrielson, toimitusjohtaja
- Mats Danielsson, talous- ja rahoitusjohtaja
- Katja Lundell, johtaja, asiantuntijapalvelut
- Maria Lundell, henkilöstöjohtaja
- Mikael Nurmi, digitalisaatiojohtaja
- Satu Nylén, johtaja, palvelut ja tuotteet
- Petter Sandström, lakiasiainjohtaja
- Tuomas Tiilikainen, toimitusketjusta vastaava johtaja
- Stig Tornell, myyntijohtaja
Oriola Oyj:n osakkeet
Osakesarjojen yhdistäminen
Oriola Oyj:n A- ja B-osakesarjojen yhdistämisestä päätettiin
yhtiökokouksessa 2.4.2025. Osakelajien yhdistämisen johdosta
A-osakkeiden omistajille suunnatussa maksuttomassa
osakeannissa annetut yhteensä 3 839 165 uutta osaketta
rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Rekisteröinnin jälkeen
yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 185 325 378. Osakelajien
yhdistämisellä ja suunnatulla maksuttomalla osakeannilla ei
ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan.
Oriolalla on yksi osakelaji (ORIOLA) ja jokaisella osakkeella on
yksi (1) ääni yhtiökokouksessa.
Osakkeen kaupankäynti
Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2025 oli 213,1 (162,0) miljoonaa
euroa.
Tilikauden 2025 lopussa ORIOLA-osakkeen kurssi oli 1,15
euroa (0,90 euroa A-sarjan osake ja 0,89 euroa B-sarjan osake).
Katsauskaudella ylin kurssi oli 1,23 euroa ja alin kurssi 0,89
euroa.
Vuonna 2025 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön
hallussa olevat omat osakkeet, 23,4 miljoonaa (3,4 miljoonaa
A-sarjan osakkeita ja 33,1 miljoonaa B-sarjan osakkeita). Tämä
vastaa 12,7 prosenttia koko osakemäärästä. Osakevaihto
katsauskaudella oli 25,1 miljoonaa euroa (3,5 miljoonaa euroa
A-sarjan osakkeet ja 33,0 miljoonaan euroa B-sarjan osakkeet).
Vuoden 2025 lopussa osakkeita oli yhteensä 185 325 378 (181
486 213) kappaletta. Yhtiön hallussa oli yhteensä 80 258 (75 712)
kappaletta yhtiön omia osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,04 % (0,04 %) ja
äänimäärästä 0,04% (0,11%).
Johdon omistus
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet
omistivat 31.12.2025 suoraan tai määräysvaltayhtiöidensä kautta
yhteensä 656 967 Oriola Oyj:n osaketta, mikä vastaa 0,35 prosenttia
kaikista osakkeista ja äänivallasta.
Liputusilmoitukset
4.4.2025: Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n omistusosuus Oriola Oyj:n
äänimäärästä laski alle viiden prosentin.
7.4.2025: Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistusosuus
Oriola Oyj:n äänimäärästä laski alle viiden prosentin.
7.4.2025: Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistusosuus
Oriola Oyj:n äänimäärästä laski alle viiden prosentin.
42Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2025
Osakkaita % osakkaista Omistus-%
Yksityishenkilöt 32 875 96,4 45,0
Yritykset 823 2,4 29,6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 34 0,1 5,7
Julkisyhteisöt 22 0,1 9,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 185 0,5 3,6
Ulkomaat 173 0,5 0,3
Yhteensä 34 112 100,0 93,3
Hallintarekisteröidyt 6,7
Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2025
Osakkeita, kpl Osakkaita % osakkaista
1-100 5 770 16,9
101-1 000 16 386 48,0
1 001-10 000 10 471 30,7
10 001-100 000 1 367 4,0
yli 100 001 118 0,3
Yhteensä 34 112 100,0
Joista hallintarekisteröityjä 9
Osakkeita, kpl Osakkeita % osakkeista
1-100 257 664 0,1
101-1 000 7 198 131 3,9
1 001-10 000 32 433 467 17,5
10 001-100 000 33 948 226 18,3
yli 100 001 111 487 890 60,2
Yhteensä 185 325 378 100,0
Joista hallintarekisteröityjä 12 413 714 6,7
Osakkeita yhteensä 185 325 378 100,0
Suurimmat omistajat 31.12.2025
Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys Osakkeita yhteensä % kaikista osakkeista
1. Mariatorp Oy 27 700 000 14,95
2. Wipunen Varainhallinta Oy 9 200 000 4,96
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 7 902 214 4,26
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6 153 033 3,32
5. Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry. 4 312 883 2,33
6. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 3 958 101 2,14
7. Greenzap Oy 3 227 660 1,74
8. Kansaneläkelaitos, KELA 1 991 481 1,07
9. Ylppö Jukka 1 890 450 1,02
10. Herlin Olli 1 800 000 0,97
11. Sijoitusrahasto Seligson & Co Phoebus 1 615 571 0,87
12. Proprius Partners Micro Finland 1 500 000 0,81
13. Ehnrooth Helene 1 304 333 0,70
14. Medical Investment Trust Oy 1 046 468 0,56
15. Drumbo Oy 1 000 000 0,54
16. Paloniemi Jari 1 000 000 0,54
17. Ylppö Into 983 258 0,53
18. Laakkonen Mikko 899 422 0,49
19. Jocer Oy Ab 874 334 0,47
20. Sto-Rahoitus Oy 800 000 0,43
Yhteensä 79 159 208 42,71
Hallintarekisteröidyt 12 413 714 6,70
Oriola Oyj 80 258 0,04
Muut 93 672 198 50,54
Kaikki yhteensä 185 325 378 100,00
43Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Katsaus riskeihin
Oriolan liiketoimintaympäristöön vaikuttavat keskeisimmät
tekijät/trendit ovat edelleen väestön ikääntyminen, lisääntynyt
panostus terveyteen ja hyvinvointiin, erikoislääkkeiden kasvava
kulutus, vähittäiskaupan ja palveluiden digitalisaatio, lisääntyneet
vastuullisuusvaatimukset sekä maailmanlaajuiset terveyshaasteet.
Vuosina 2024–2025 nämä trendit ovat edelleen vaikuttaneet
kysyntämalleihin, erityisesti kalliimpien lääkkeiden ja edistyksellistä
logistiikkaa vaativien tuotteiden osalta.
Strategiset ja rahoituksen riskit
Vuonna 2024 päivitetyn Oriolan riskienhallintapolitiikan
käyttöönotto ja integrointi jatkui vuoden 2025 aikana, jotta se
vastaa nykyistä liiketoimintaa ja sääntely-ympäristöä sekä tukee
strategista suunnittelua ja operatiivista päätöksentekoa. Yhtiön
riskienhallintapolitiikassa määritellään periaatteet, menettelyt ja
organisaatio, joiden avulla yhtiön liiketoimintoihin ja strategisiin
tavoitteisiin vaikuttavia riskejä pyritään yksilöimään, mittaamaan
ja hallitsemaan. Oriolan riskienhallinnalla pyritään yksilöimään,
mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, joilla voi olla haitallinen
tai suotuisa vaikutus Oriolan liiketoimintoihin ja strategisin
tavoitteisiin. Vuonna 2025 keskityttiin erityisesti priorisointiin ja
hillitsemistoimiin.
Oriolan riskinottohalukkuus perustuu tasapainoiseen
lähestymistapaan, jossa otetaan huolellisesti harkittuja riskejä
mutta ylläpidetään samalla vahvaa taloudellista vakautta ja
liiketoiminnan jatkuvuutta. Oriolan riskienhallintaperiaatteissa
korostetaan suhteellisuutta, kohtuullisuutta ja katastrofien
välttämistä. Näin varmistetaan, että riskejä hallitaan tehokkaasti ja
pitkän aikavälin strategisten tavoitteidemme mukaisesti.
Oriolalla on myös eettiset ohjeet (Code of Conduct)
ja rahoituspolitiikka, jotka kattavat toiminnan
säädöstenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät riskit.
Näitä tukevat vakiintuneet hallintorakenteet ja sisäiset
valvontajärjestelmät. Oriolan taloudelliseen raportointiin liittyvien
sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tavoitteena
on varmistaa yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin
luotettavuus sekä lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen
toimintaperiaatteiden noudattaminen.
Oriola seuraa jatkuvasti riskien muutoksia ja mukauttaa riskien
ja mahdollisuuksien hallintaa markkinoiden, yhteiskunnan ja
geopoliittisen ympäristön muutosten mukaisesti.
Muutokset lääkemarkkinoiden sääntelyssä ja niihin liittyvissä
toimiluvissa, hinnoittelussa, lääkkeiden rinnakkaistuonnissa
ja julkisessa korvattavuudessa ovat esimerkkejä strategisista
ja operatiivisista riskeistä, joilla voi olla vaikutusta konsernin
tulokseen. Kilpailutilanne kehittyy jatkuvasti, ja esimerkiksi
jakelutapojen muutokset sekä tärkeiden sopimusten
menettäminen tai uudelleen neuvotteleminen lääkeyritysten
kanssa voivat niin ikään vaikuttaa konsernin tulokseen.
Sääntely- ja markkinariskit
Oriolan liiketoimintaa sääntelevät lääkkeiden jakelua ja
vähittäiskauppaa koskevat säännökset, joita viranomaiset
valvovat tarkkaan kaikissa toimintamaissa. Sääntelymuutokset
ja vaatimustenmukaisuusvaatimukset voivat vaikuttaa
toimintaolosuhteisiin, kustannustasoihin ja palvelujen
saatavuuteen.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus (sote-
uudistus) muokkaa edelleen hyvinvointialueiden terveydenhuollon
toimintaympäristöä.
Oriola arvioi ESG-riskit ja -mahdollisuudet (yhteiskunnalliset,
hallintoon ja ympäristöön kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet)
osana normaalia riskien hallintaprosessia. ESG:hen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty Oriolan
kestävyysraportissa.
Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssi-,
likviditeetti-, korko- ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun
arvossa vaikuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen.
Muutokset liiketoimintojen rahavirtaennusteissa saattavat johtaa
liikearvon arvonalentumiskirjauksiin. Lisätietoja taloudellisten
riskien hallinnasta löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 8.3.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Oriolan liiketoimintaan kohdistuu lähiajan riskejä ja epävar-
muustekijöitä, jotka liittyvät markkinoiden epävakauteen. Niihin
kuuluvat kustannusinflaatio, palkkainflaatio ja työmarkkinoiden
rajoitukset, raaka-ainepulasta ja toimitusketjujen epävakaudesta
aiheutuvat tuotteiden saatavuushaasteet sekä sähköpula. Lisäksi
yhteiskunnan kriittisille alueille kohdistuvien verkkohyökkäysten
odotetaan lisääntyvän nykyisessä kiristyneessä geopoliittisessa
ympäristössä. Nämä tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi Oriolan
toimintoihin, liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Oriolan on määritetty olevan Euroopan parlamentin kriittisten
toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin (2022/2557)
mukainen kriittinen yhtiö. Täyden palvelun terveydenhuollon
jakelijoiden määrittäminen kriittiseksi infrastruktuuriksi vähentää
Oriolan riskejä. Direktiivi on tullut voimaan 16.1.2023 ja se on pan-
tava täytäntöön kansallisella tasolla. Suomi on edistynyt direktiivin
(2022/2557) täytäntöönpanossa. Suomessa kansallinen täytäntöön-
pano eteni vuoden 2025 aikana, jolloin hyväksyttiin myös laki
direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Laki tuli
voimaan 1.7.2025. Lainsäädäntö sisältää säännöksiä kriittisten
yhtiöiden tunnistamisesta ja niille asetetuista velvoitteista. Ruotsi ei
ole vielä saattanut direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Di-
rektiivin mukaan jäsenvaltioiden on virallisesti määriteltävä kriittiset
yhtiöt heinäkuuhun 2026 mennessä olemassa olevien kansallisten
turvallisuus-, varautumis- ja resilienssikehysten pohjalta, mikä voi
vaikuttaa valvontakäytäntöihin ja vaatimustenmukaisuusvaatimuk-
siin.
Oriolan jatkuvuussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää
kriittisiä toimintoja myös odottamattomien haasteiden tullessa
eteen. Se kattaa myös toimenpiteet näiden toimintojen
uudelleenrakentamiseksi ja palauttamiseksi häiriöiden sattuessa.
Hyvin määriteltyjen menettelyjen ja jäsenneltyjen menetelmien
avulla Oriola vahvistaa valmiuksiaan vastata asiakkaiden
vaatimuksiin, varmistaa kannattavuus ja tukea yhteiskunnan tarpeita.
44Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Vuoden 2025 aikana jatkuvuussuunnittelumallia kehitettiin edelleen
vastauksena geopoliittisen ja turvallisuusympäristön muutoksiin.
Varmistamalla kriittisten terveydenhuoltotuotteiden saatavuuden
ja luotettavan jakelun myös haastavissa olosuhteissa Oriola on
tärkeä toimija yhteiskunnan häiriönsietokyvyn ja valmiuden
kannalta. Tämä tarkoittaa, että kansallisten uhkakuvien ja
turvallisuussuojalainsäädännön kehitys vaikuttaa sekä yrityksen
riskialttiuteen että sen mahdollisuuksiin.
Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä,
jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa Oriolan kannattavuuteen.
Oriolalla on käynnissä IT-järjestelmähankkeita. Yhtiö on
määritellyt IT-projekteille ja muille merkittäville projekteille omat
riskienhallintasuunnitelmat ja pyrkii varmistamaan saumattomat
käyttöönotot huolellisella valmiussuunnittelulla.
Oriolan jakelukyky on riippuvainen hyvin toimivista
jakelukeskuksista, automaatiosta ja tietojärjestelmistä.
Järjestelmien mahdolliset pitkä- tai lyhytaikaiset toimintahäiriöt
voivat vaikuttaa Oriolan keräilytarkkuuteen.
Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa,
valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että
Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja
korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö
varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla
vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin
taloudelliseen asemaan.
Oriolan ennakoiva riskienhallinta, strategian mukauttaminen
sääntelymuutoksiin ja liiketoiminnan vahvempi häiriönsietokyky
antavat yhtiölle hyvät edellytykset kestävään tulokseen.
Jatkuva keskittyminen ESG-riskeihin, taloudelliseen vakauteen
ja toimitusketjun luotettavuuteen tukee organisaation pitkän
aikavälin menestystä.
Varojenjakoesitys
Oriola-konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset varat
olivat 31.12.2025 taseen mukaisesti 141,2 (153,3) miljoonaa euroa.
Oriola Oyj:n tilikauden tulos vuonna 2025 oli 1,4 (-24,6) miljoonaa
euroa. Oriola-konsernin osakekohtainen tulos oli -0,15 (-0,11) euroa.
Oriolan tavoitteena on kasvattaa jaettua osinkoa vuosittain ja
jakaa osinkona 2/3 nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 jaetaan osinkoa 0,03 (0,07)
euroa/osake. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous
valtuuttaa hallituksen harkintansa mukaan päättämään mahdollisen
toisen osinkoerän maksamisesta, joka on yhteensä enintään 0,04
euroa osakkeelta. Hallituksen tarkoituksena on, että valtuutukseen
perustuva mahdollinen osingonmaksu toteutettaisiin marraskuussa
2026. Hallitus ehdottaa, että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset varat
135 632 235,06 euroa jätetään omaan pääomaan.
Yhtiökokous 2026
Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 25.3.2026.
Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut
asiat sekä hallituksen mahdolliset muut esitykset. Varsinaisen
yhtiökokouksen kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.
com viimeistään 4.3.2026.
Näkymät vuodelle 2026
Vuonna 2026 lääkejakelumarkkinan kasvun odotetaan jatkuvan.
Arvon nousun odotetaan tulevan kalliimmista lääkkeistä ja
edistyksellistä logistiikkaa vaativista tuotteista.
Geopoliittisen tilanteen epävarmuus jatkuu, ja joidenkin lääkkeiden
saatavuudessa odotetaan olevan edelleen haasteita. Taloudellisen
epävarmuuden vallitessa kuluttajat siirtävät terveyden- ja
hyvinvointituotteiden hankintojaan yleensä edullisempiin hintaluokkiin.
Vuonna 2026 Oriola odottaa oikaistun käyttökatteen kasvavan
edellisvuodesta (2025: 35,1 miljoonaa euroa). Oikaistun
käyttökatteen odotettu kasvu perustuu markkinoiden kasvuun ja
strategian toteuttamiseen.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Oriola vauhdittaa kasvua ja modernisoi Suomen
toimintansa pitkälle automatisoidulla, huippumodernilla
jakelukeskuksella Järvenpäässä
Oriola ilmoitti 7.1.2026, että se on saattanut päätökseen jakeluto-
imintojensa suunnitteluvaiheen ja päättänyt pitkälle automatisoi-
dun, huippumodernin jakelukeskuksen rakentamisesta Järven-
päähän. Investoinnin kokonaisarvo on 110–120 miljoonaa euroa, ja
se rahoitetaan pääomatehokkaasti rakennuksen, koneiden ja laittei-
den pitkäaikaisella leasing-sopimuksella. Oriola hankkii ja omistaa
maa-alueen. Uusi jakelukeskus rahoitetaan SEB Leasing Oy:n kautta.
Rakentamisen on suunniteltu alkavan vuoden 2026 ensimmäisellä
neljänneksellä, ja toimintojen siirron Espoosta Järvenpäähän
arvioidaan alkavan vuoden 2027 loppuun mennessä. Lisäksi Oriolan
pääkonttori muuttaa uuteen sijaintiin Espoossa.
Oriola aloittaa pitkän aikavälin suunnitelman,
taloudellisten tavoitteiden ja pääoman
allokointiprioriteettien tarkastelun –
pääomamarkkinapäivä tulossa
Oriola ilmoitti 7.1.2026, että se aloittaa pitkän aikavälin
suunnitelman tarkastelun kasvun tukemiseksi ja
kannattavuuden edistämiseksi, taloudellisten tavoitteiden
ja pääoman allokointiprioriteettien tarkastelun
osakkeenomistajien arvonluonnin parantamiseksi. Oriolan
pyrkii saamaan selvityksen valmiiksi kevään 2026 aikana ja
jakaa yksityiskohdat pääomamarkkinapäivässään 12.5.2026.
45Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
ESRS 2 Yleiset tiedot
Kestävyysraportin yleiset
laatimisperusteet (BP-1, BP-2)
Tämä kestävyysraportti on laadittu Suomen kirjanpitolain
7 luvussa tarkoitettujen kestävyysraportointistandardien
(European Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä
taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaisesti, noudattaen
konsolidointiperiaatetta.
Oriolan taloudellisen raportoinnin tapaan vastuullisuustietojen
raportointijakso on tilikausi (kalenterivuosi 2025) ja ellei toisin
mainita, raportointi kattaa emoyhtiö Oriola Oyj:n ja kaikkien
sellaisten yhtiöiden toiminnot, joissa konsernilla on yli 50 %
äänioikeuksista suoraan tai välillisesti. Konsolidointi kattaa juridiset
yhteisöt Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa: Oriola Oyj, Oriola
Finland Oy, PharmaService Oy, Oriola Sweden AB ja Oriola Advisory
Services Denmark ApS.
Oriola-konserni myi raportointikaudella tytäryhtiönsä Svensk
dos AB:n ja hankki MedInfo ApS:n Tanskassa. GHG Protocol
Corporate Standard -standardin mukaisesti Oriola Advisory
Services Denmark Aps (entinen MedInfo ApS) sisällytetään vuoden
2025 kestävyysraportointiin, kun taas Svensk dos AB jää siitä pois
raportoinnin johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden vuoksi.
Kummallakaan toimella ei katsota olevan olennaista vaikutusta,
joten vertailukelpoisia ja perusvuoden tietoja ei ole oikaistu.
Tämä raportti sisältää tietoja Oriolan olennaisista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat sen suorista ja
epäsuorista liikesuhteista arvoketjun alku- ja loppupäässä
kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten mukaisesti.
Kaksoisolennaisuusarviointia tarkistettiin toukokuussa 2025,
ja tämä raportti on laadittu sen tulosten pohjalta. Arvoketjuun
liittyvien tietojen sisällyttäminen raportointiin mainitaan selkeästi
kunkin aiheen yhteydessä.
Oriola ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja,
jotka liittyvät immateriaali- ja tekijänoikeuksiin, tietotaitoon
tai innovoinnin tuloksiin. Yhtiö ei ole myöskään käyttänyt
mahdollisuutta jättää ilmoittamatta tietoja tulevasta kehitystyöstä
tai asioista, joista neuvotellaan parhaillaan.
Tässä raportissa Oriola on käyttänyt ESRS-standardien mukaisia
aikahorisontteja. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan tulevaa tilikautta,
keskipitkällä aikavälillä seuraavaa 1–5 vuotta ja pitkällä aikavälillä yli
5 vuoden ajanjaksoa.
Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät mittarit sisältävät tietoja sekä
arvoketjun alku- että loppupäästä. Useimmat laskelmat perustuvat
ensisijaisiin tietoihin, mutta tietyt Scope 3 -kategoriat sisältävät
epäsuorista lähteistä saatuja tietoja. Mittareiden laskentaperusteet
ja niihin liittyvä tarkkuustaso on esitetty yksityiskohtaisesti
kohdassa E1 Ilmastonmuutos.
Mitään tiedonantovaatimuksia tai erityisiä tietoja ei ole sisällytetty
viittauksin.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
(GOV-1)
Oriolan hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat hallitus ja
toimitusjohtaja. Oriolan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus
(mukaan lukien sen valiokunnat) ja toimitusjohtaja, jota avustaa
Oriolan johtoryhmä.
Hallituksen tärkeimmät tehtävät on lueteltu sen työjärjestyksessä.
Työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtävänä on vahvistaa
yhtiön strategia, joka sisältää vastuullisuusagendan ja
strategiset vastuullisuustavoitteet. Oriolan hallitus valvoo
vastuullisuusagendan toteuttamista ja tarkastelee yhtiön
vastuullisuustavoitteita ja kestävyystyön edistymistä, mukaan
lukien ilmastoasiat.
Tarkastusvaliokunnalla on hallituksen myöntämä valtuutus
valvoa konsernin vastuullisuusagendan toteuttamista.
Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuullisuusagendan ja
strategiset vastuullisuustavoitteet hallituksen hyväksyttäviksi.
Se valvoo vastuullisuusagendan edistymistä ja antaa tarvittaessa
palautetta.
Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu Oriolan
vastuullisuusagendan toteuttamisesta osana strategiaa.
Toimitusjohtaja vastaa asianmukaisen organisaation
perustamisesta vastuullisuustyötä varten ja tarvittavien sisäisten ja
ulkoisten resurssien ja asiantuntemuksen varmistamisesta.
Oriolan johtoryhmä valmistelee vastuullisuusagendan, mukaan
lukien suunnitelmat, riskit, tavoitteet ja tulosindikaattorit, sekä
seuraa niiden toteutumista. Oriola seuraa vastuullisuusasioiden
edistymistä konsernitason strategisten tavoitteiden ja
operatiivisten KPI-mittareiden avulla.
Oriola on määritellyt yhtiön riskienhallintamallin, -periaatteet,
-organisaation ja -prosessin konsernin riskienhallintapolitiikassa.
Vastuullisuuteen liittyviä riskejä hallitaan politiikan mukaisesti.
Hallituksen ja johdon monimuotoisuus
Oriolan hallituksen osaaminen tukee yhtiön nykyistä ja tulevaa
liiketoimintaa ja mahdollistaa Oriolan strategisten tavoitteiden
saavuttamisen. Hallituksen jäsenten asiantuntemus täydentää
Kestävyysraportti
1. Yleiset tiedot
46Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
toisiaan perustuen jäsenten koulutustaustaan, saatuun
kokemukseen eri ammatti- ja toimialoilta sekä eri kehitysvaiheissa
olevista liiketoiminnoista, heidän johtamiskokemukseensa ja
henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa.
Oriolan hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä: Heikki Westerlund
(puheenjohtaja), Petra Axdorff, Ann Carlsson Meyer, Nina
Mähönen, Yrjö Närhinen, Ellinor Persdotter Nilsson ja Harri
Pärssinen. Kaikki seitsemän jäsentä (100 %) ovat liikkeenjohtoon
kuulumattomia sekä riippumattomia yhtiöstä ja sen suurimmista
osakkeenomistajista.
Jäsenillä on kokemusta Oriolan liiketoiminnan kannalta
merkityksellisistä toimintaympäristöistä ja toimialoista sekä eri
kulttuureista, mikä tukee hallituksen monimuotoisuutta. Jäsenten
ikä- ja sukupuolijakauma on myös otettu huomioon. Hallituksen
jäsenistä 57 prosenttia on naisia ja sukupuolten suhdeluku on 1,33.
Vuoden 2025 lopussa Oriolan johtoryhmään kuului yhdeksän
liikkeenjohtoon osallistuvaa jäsentä, joilla on laaja kokemus
yhtiön toimialoista, palveluista ja tuotteista sekä markkinoista.
Johtoryhmän jäsenistä 44 prosenttia (2024: 17 %) oli naisia. Oriolan
johtoryhmän muodostivat: Katarina Gabrielson, toimitusjohtaja,
Mats Danielsson, talous- ja rahoitusjohtaja, Katja Lundell, johtaja,
asiantuntijapalvelut, Maria Lundell, henkilöstöjohtaja, Mikael
Nurmi, digitalisaatiojohtaja, Satu Nylén, johtaja, palvelut- ja
tuotteet, Petter Sandström, lakiasiainjohtaja, Tuomas Tiilikainen,
toimitusketjusta vastaava johtaja ja Stig Tornell, myyntijohtaja.
Vuonna 2025 Oriolan hallituksessa tai johtoryhmässä ei ollut
työntekijöiden edustusta.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Oriolan hallitus on korkein toimielin, joka valvoo yhtiön kestävyyteen
liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Oriolan
hallitus hyväksyy kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset ja niihin
perustuvan konsernin vastuullisuusagendan osana yhtiön
strategiaa. Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan, eettiset ohjeet,
liikekumppanien eettiset ohjeet sekä kestävyysraportin osana yhtiön
tilinpäätöstä.
Tarkastusvaliokunta valvoo konsernin vastuullisuusagendan
toteuttamista ja seuraa yhtiön kestävyysraportoinnin edistymistä.
Lisäksi se käy läpi vastuullisuusasiat ennen hallituksen lopullista
päätöksentekoa. Varmistaakseen kestävyysraportoinnin
yhdenmukaisuuden ESRS-vaatimusten kanssa tarkastusvaliokunta
arvioi olennaisiin kestävyysvaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyviä prosesseja, kontrolleja, menetelmiä ja
toimintaperiaatteita.
Oriolan toimitusjohtajalla on vastuu Oriolan vastuullisuusagendan
toteuttamisesta osana yhtiön strategiaa. Hän raportoi hallitukselle
olennaisista kestävyysaiheista ja hyväksyy laatupolitiikan, joka
luo perustan Oriolan ISO-sertifioidulle konsernin laajuiselle
johtamisjärjestelmälle.
Osaaminen ja asiantuntemus kestävyysseikkojen
valvomiseksi
Oriolan hallituksen jäsenet toimivat tai ovat aiemmin toimineet
johtotehtävissä yrityksissä, joissa vastuullisuus on integroitu
hallintoon, toimintaan ja arvoketjuihin. Jäsenillä on kokemusta
muun muassa vastuullisuuden johtamisen, henkilöstöhallinnon,
työturvallisuuden hallinnan, kestävän hankinnan, vastuullisen
rahoituksen ja riskienhallinnan osa-alueilta.
Oriolan johtoryhmän jäsenillä on laaja liiketoimintatietämys ja
asianmukaiset taidot ja asiantuntemus omilta vastuualueiltaan.
Vastuullisuusosaaminen on riittävää, ja siihen sisältyy esimerkiksi
henkilöstöhallintoon, datan ja riskien hallintaan sekä hyvään
hallintoon ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvää asiantuntemusta.
Hallintoelimet hyödyntävät aktiivisesti yhtiön vastuullisuus- ja
ympäristöorganisaatioiden asiantuntemusta, ja kuulevat tarvittaessa
ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi vastuullisuuteen liittyvän
sääntelyn ja tieteen kehitystä seurataan, ja olennainen tieto jaetaan
kaikkien Oriolan hallituksen ja johtoryhmän jäsenten kesken, jotta
heillä olisi ajantasainen ymmärrys kestävyyteen liittyvistä asioista.
Yhtiön hallinto-, johto- ja valvonta-
elimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
Vastuullisuus kytkeytyy tiiviisti Oriolan perustehtävään
edistää terveyttä ja hyvinvointia. Se on yhä tärkeämpää yhtiön
sidosryhmille ja keskeinen osa konsernin liiketoimintastrategiaa.
Ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuulliset käytännöt
ja toimintatavat on Oriolassa integroitu kiinteäksi osaksi
päivittäistä toimintaa, päätöksentekoa ja riskienhallintaprosesseja.
Vastuullisuuteen liittyviä aiheita käsitellään myös säännöllisesti
strategisissa neuvotteluissa tärkeimpien toimittajien kanssa.
Oriolan vastuullisuusagenda ohjaa toimia kohti kunnianhimoisia
pitkän aikavälin tavoitteita yhdistämällä ympäristöön, sosiaaliseen
vastuuseen, hallintotapaan ja kestävään talouteen liittyvät
prioriteetit strategiaan. Vastuullisuusagendassa keskitytään neljään
keskeiseen teemaan: ympäristö, ihmiset, yhteiskunta ja hallinnointi.
Oriola pyrkii vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia,
edistämään oikeudenmukaisuutta, kehittymistä ja turvallisuutta
korostavaa kulttuuria, varmistamaan turvalliset ja täsmälliset
toimitukset sekä tukemaan avoimia ja vastuullisia toimintoja ja
toimitusketjukäytäntöjä. Tällä lähestymistavalla Oriola korostaa
avoimuutta, innovointia ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa
luodakseen pitkän aikavälin arvoa.
Vastuullisuus on keskeinen osa Oriolan strategiaa, minkä vuoksi
siihen liittyvät aiheet ovat säännöllisesti myös hallituksen
asialistalla.
• Hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle tiedotetaan kestävyyteen
liittyvistä asioista osana toimitusjohtajan liiketoimintakatsausta,
joka on jokaisen kuukausikokouksen esityslistalla.
• Hallitus hyväksyy vastuullisuusagendan ja strategiset
kestävyystavoitteet strategiaprosessin yhteydessä. Nykyinen
vastuullisuusagenda kattaa vuodet 2026–2028.
• Hallitus ja tarkastusvaliokunta arvioivat olennaisia riskejä
konsernin riskienhallintaprosessin mukaisesti neljännesvuosittain
sekä asiaankuuluvia toimintaperiaatteita tarvittaessa.
47Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
• Hallitus seuraa olennaisten kestävyysvaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan tarkoitettujen politiikkojen,
toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksia ja tehokkuutta
vähintään kerran vuodessa, kun se hyväksyy kestävyysraportin
tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastusvaliokunta arvioi
kestävyysraportin ennen sen hyväksyttämistä hallituksella.
Oriolan johtoryhmä valmistelee vastuullisuusagendan ja seuraa
sen toteutusta, mukaan lukien toimintasuunnitelmat, riskit,
tavoitteet ja tulosindikaattorit. Se hyväksyy konserninlaajuiset
tietosuoja- ja ympäristöpolitiikat.
Oriolan johtoryhmä seuraa vastuullisuusaiheita vuoden
aikana. Raportointivuonna keskusteltiin ensin vuoden 2024
kestävyysraportista ja ilmastotavoitteiden asettamisesta.
Myöhemmin johtoryhmä osallistui vastuullisuuteen liittyvien
mahdollisuuksien ja kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistamiseen.
Lisäksi se hyväksyi päivitetyn vastuullisuusagendan ja hyväksyi
vastuullisuuskriteerit, mukaan lukien BREEAM Excellent -tason
sertifioinnin Suomen uudelle jakelukeskukselle (rakentamisen
on määrä alkaa alkuvuonna 2026). Kesällä ja syksyllä johtoryhmä
päivitti yhtiön strategiaa, johon vastuullisuusnäkökulmat on
sisällytetty.
Johtoryhmä käy läpi tärkeimmät riskit neljännesvuosittain
konsernin riskienhallintaprosessin mukaisesti ja päivittää
vastuullisuusagendan osana strategiaprosessia sisäisten ja
ulkoisten sidosryhmien odotusten mukaisesti.
Viestintä- ja vastuullisuustoiminto, jota johtaa viestintä-
ja yritysvastuujohtaja, vastaa Oriolan johtoryhmälle
esitettävien ehdotusten laatimisesta vastuullisuusagendan
ja toimintasuunnitelmien mukaisesti sekä vastuullisuuteen
liittyvien toimien ohjaamisesta, mukaan lukien lyhyen ja pitkän
aikavälin suunnitelmien ja tiekarttojen seuranta sekä ESRS-
raportointistandardien mukainen kestävyysraportointi.
Oriolan hallitus
Päättää ja ohjaa vastuullisuusagendan etenemistä, seuraa tavoitteiden
edistymistä ja hyväksyy kestävyyteen liittyvät politiikat.
Toimitusjohtaja ja Oriolan johtoryhmä
Vastaavat vastuullisuusagendan toteuttamisesta osana strategiaa. Valmistelevat
ja seuraavat konsernin vastuullisuustyön edistymistä, mukaan lukien toimintasuunnitelmat,
riskit, tavoitteet ja mittarit. Hyväksyvät vastuulleen kuuluvat politiikat.
Tarkastusvaliokunta
Valvoo vastuullisuusagendan toteuttamista ja raportoinnin edistymistä,
katselmoi kestävyyteen liittyvät prosessit, kontrollit, menetelmät ja politiikat.
Viestintä- ja vastuullisuustoiminto
Valmistelee ehdotuksia vastuullisuuden kehittämisestä Oriolan johtoryhmälle
vastuullisuusagendan ja toimintasuunnitelmien mukaisesti. Ohjaa vastuullisuuteen liittyviä
toimenpiteitä, kuten lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmien ja tiekarttojen seurantaa,
sekä konsernin kestävyysraportointia ESRS-raportointistandardien mukaisesti.
Liiketoiminnot ja jaetut toiminnot
Varmistavat, että vastuullisuustavoitteet jaetaan koko organisaatiolle ja
KPI:t asetetaan paikallisella tasolla
Riskienhallintatiimi
Arvioi kestävyysriskejä osana konsernin
riskienhallintaprosessia
Kestävyyden johtaminen
48Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Henkilöstö- ja kulttuuriorganisaatio on vastuussa omaan
henkilöstöön liittyvien sosiaalisten asioiden valvonnasta, mukaan
lukien työntekijöiden sitoutuminen ja monimuotoisuus. Oriolan
omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset tunnistetaan ja niitä
hallitaan henkilöstöpolitiikan ja useiden henkilöstö- ja HSE (terveys,
turvallisuus ja ympäristö) -prosessien avulla.
Lakiasiain-, riskienhallinta- ja
vaatimustenmukaisuusorganisaatiota johtaa lakiasiainjohtaja.
Lakiasiainorganisaatio vastaa hallinto- ja
vaatimustenmukaisuusasioiden valvonnasta sekä Oriolan eettisten
ohjeiden päivittämisestä, mitkä ohjaavat johtoa ja henkilöstöä
konsernin eettisten periaatteiden noudattamisessa.
Riskienhallintaorganisaatio, jota johtaa riski- ja turvallisuusjohtaja,
vastaa Oriolan riskienhallintapolitiikasta, jossa esitetään yhtiön
riskienhallintamalli, -periaatteet, -organisaatio ja -prosessi. Politiikassa
määritellään Oriolan riskienhallintajärjestelmä, tavoitteet, roolit ja
vastuualueet, joilla pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan yhtiön
strategian ja toiminnan toteuttamiseen liittyviä riskejä.
Laatu- ja ympäristöorganisaatio, jota johtaa laatujohtaja, on
osa lakiasiain-, riski- ja vaatimustenmukaisuusorganisaatioita.
Se vastaa toimintojen laatuun, kuten hyvien jakelutapojen
(GDP) noudattamiseen, ja ympäristöön liittyvistä asioista,
kuten ympäristöjohtamisesta, ISO-standardien sertifioinnista
sekä energiankulutuksen, jätteiden käsittelyn ja päästöjen
raportoinnista.
Palvelu- ja tuoteorganisaatioon kuuluva valikoimaorganisaatio,
jota johtaa valikoimajohtaja, vastaa Oriolan omaan valikoimaan
kuuluvien tuotteiden laadun valvonnasta ja toimittajien
arvioinneista. Hankintaorganisaatio, jota johtaa hankintapäällikkö,
hallinnoi ja kehittää toimittajasuhteita Oriolan omaan valikoimaan
liittyen.
IT-organisaatio vastaa Oriolan kattavasta tietoturvallisuuden
hallintajärjestelmästä, johon kuuluvat keskeiset politiikat ja
tietosuojaprosessit. Keskeisiin politiikkoihin kuuluu Oriolan
tietosuojakäytäntö, jossa kuvataan, miten yhtiö kerää, käyttää,
luovuttaa ja muulla tavoin käsittelee henkilötietoja.
Luettelo olennaisista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista, joita hallinto-, johto- ja
valvontaelimet tai niiden valiokunnat käsittelivät
vuoden 2025 aikana
• Oriolan hallitus käsitteli ja hyväksyi konsernin
kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen tulokset.
• Tarkastusvaliokunta kävi kaksoisolennaisuusarvioinnin läpi
ennen hallituksen hyväksyntää.
• Hallitus ja tarkastusvaliokunta seurasivat vuoden aikana
kestävyysraportoinnin edistymistä ja siihen liittyvää
varmennusprosessia.
• Muita aiheita olivat esimerkiksi Oriolan tieteeseen perustuvien
ilmastotavoitteiden (SBTi) hyväksyminen.
• Syyskuussa hallitus hyväksyi uudistetun vastuullisuusagendan
• Hallitus tarkasteli Suomen uutta jakelukeskusta varten
ehdotettuja vastuullisuuskriteerejä, mukaan lukien tavoitetta
BREEAM Excellent -tasoon.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
(GOV-3)
Oriolan palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin 2025 mukaisesti
Oriolan palkitseminen tukee yhtiön strategisten tavoitteiden
saavuttamista, kannattavuutta ja omistaja-arvon kasvattamista.
Tavoitteena on palkita henkilöitä konkreettisista saavutuksista
Oriolan strategian toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.
Oriola noudattaa ylimmän johdon palkitsemisessa samoja
pääperiaatteita kuin muidenkin työntekijöiden palkitsemisessa.
Koko yhtiön henkilöstön palkitsemista arvioidaan säännöllisesti
yhtiön kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Palkitsemisen pääkomponentit ovat peruspalkka sekä lyhyen ja
pitkän aikavälin kannustimet. Lyhyen aikavälin kannustinohjelma
perustuu yhtiön taloudellisten tavoitteiden ja henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttamisen
mittaamiseen voidaan käyttää taloudellisia, operatiivisia sekä
vastuullisuuteen liittyviä mittareita.
Osakeperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma koskee yhtiön
avainhenkilöitä. Kannustinohjelman tavoitteena on edistää omistaja-
arvon luomista pitkällä aikavälillä, sitouttaa johto ja avainhenkilöt
Oriolan strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja säilyttää Oriolan
avainresurssit. Ansaintakriteereinä voidaan käyttää taloudellisia tai
muita kuin taloudellisia mittareita, jotka tukevat konsernin pitkän
aikavälin menestystä. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi tärkeimmät
taloudelliset tavoitteet, vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, strategiset
tavoitteet, osakkeen kokonaistuotto ja muut ansaintajaksoa koskevat
suoritusmittarit. Tällä hetkellä Oriolalla on kolme pitkän aikavälin
kannustinohjelmaa ja jokaiseen sisältyy ESG-tavoite.
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (Performance
Share Plan, PSP) 2022–2025: ESG-tavoite liittyy Oriolan
kasvihuonekaasupäästöjen (Scope 1 ja 2) vähennystavoitteeseen
Oriolan vastuullisuusagendan mukaisesti. Ilmastoon
liittyvällä tavoitteella on 10 prosentin painoarvo
osakepalkkiojärjestelmässä. Vähennystavoite on saavutettava ilman
kompensaatiotoimenpiteitä.
PSP 2024–2026: ESG-tavoite liittyy lääketoimitusten
keräilytarkkuuteen Oriolan vastuullisuusagendan mukaisesti.
Tavoitteella on kannustinjärjestelmässä 20 prosentin painoarvo.
PSP 2025–2027: ESG-tavoite liittyy keräilytarkkuuteen Oriolan
vastuullisuusagendan mukaisesti ja sellaisten asiakastilausten
määrään, joita ei ole toimitettu ajallaan. Tavoitteella on
kannustinjärjestelmässä 10 prosentin painoarvo.
Oriolan palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta laatii
palkitsemispolitiikan, jonka hallitus käsittelee ja varsinainen
yhtiökokous hyväksyy. Hallitus määrittelee vuosittain valiokunnan
ehdotuksen perusteella lyhyen aikavälin kannustinohjelman
ansaintakriteerit ja parametrit. Pitkän aikavälin kannustinohjelman
osalta hallitus vahvistaa ansaintakriteerit ja asettaa kunkin
49Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
kriteerin osalta vaadittavat tavoitetasot kunkin ansaintajakson
alussa.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista (GOV-4)
Oriolalla due diligence tarkoittaa prosessia, jonka avulla
yhtiö tunnistaa, arvioi ja hallitsee todellisia ja mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia, joita sen toiminnalla, toimitusketjuilla
tai liikekumppaneilla voi olla ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja
yhteiskuntaan. Tavoitteena on ehkäistä haittoja, lieventää riskejä ja
toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimia. Due diligence on sisällytetty
yhtiön riskienhallintaprosessiin, kestävyyden johtamiseen sekä
laatu- ja johtamisjärjestelmään.
Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja
sisäinen valvonta (GOV-5)
Oriolan kestävyyden johtamismallin, joka on kuvattu
kohdissa GOV-1 ja GOV-2, tavoitteena on lieventää myös
kestävyysraportointiprosessiin liittyviä riskejä. Lisäksi
kestävyysraportointia varten on otettu käyttöön täydentävä
hallintomalli, jossa on määritelty roolit ja vastuut erityisesti
raportoinnin näkökulmasta.
Oriola käyttää kestävyysraportoinnissaan erityistä raportointialustaa
varmistaakseen, että päästölaskelmatiedot tallennetaan ja
lasketaan oikein ja johdonmukaisesti ja että niistä jää kirjausketju.
Kaikki raportointiin osallistuvat henkilöt on ohjeistettu ja lisäksi
ympäristötietojen raportoijien tueksi on laadittu yksityiskohtainen
raportointiopas.
Kestävyysraportointiprosessiin liittyvät olennaiset riskit on
tunnistettu raportointiprojektin hallintaa varten, mutta niitä ei
ole arvioitu minkään erityisen riskienarviointimenetelmän tai
riskien priorisointimenetelmän avulla. Riskiarviointia tarkistetaan
ensimmäisestä lakisääteisestä raportoinnista saatujen kokemusten
Due diligence
DUE DILIGENCE GOV-4
DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT KOHDAT KESTÄVYYSRAPORTISSA
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan
ja liiketoimintamalliin
• Yleiset tiedot: GOV-1, GOV-2, GOV-3, SBM-1, SBM-3 • Ympäristö: E1-1, E1.SBM-3
• Yhteiskunta S1.SBM-3, S4.SBM-3 • Hallintotapa: G1 -1
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa
• Yleiset tiedot: GOV-2, SBM-2, IRO-1 • Ympäristö: E1-2, E1-3
• Yhteiskunta: S1-2, S1-3, S4-2, S4-3 • Hallintotapa: G1-1, G1-2
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
• Yleiset tiedot: GOV-5, SBM-3, IRO-1 • Ympäristö: E1.SBM-3, E1-1, E5.IRO-1
• Yhteiskunta: S1.SBM-3, S1-1, S1-4, S4.SBM-3, S4-2 • Hallintotapa: G1.IRO-1, G1-1
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten
torjumiseksi
• Yleiset tiedot: GOV-2 • Ympäristö: E1-3, E5-2
• Yhteiskunta: S1-3, S1-4 , S4-3, S4-4 • Hallintotapa: G1-1, G1-2
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
• Yleiset tiedot: SBM-1, SBM-2 • Ympäristö: E1- 3, E1-4, E1-5, E1-6, E5-2, E5-3, E5-5,
EU-taksonomia • Yhteiskunta: S1-4, S1-5, S1-6, S1-7, S1-8, S1-9, S1-10, S1-11, S1-13, S1-14,
S1-15, S1-16, S1-17, S4-4, S4-5 • Hallintotapa: G1-1, G1-2, G1-6
KESTÄVYYSRAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄT OLENNAISET RISKIT JA NIIDEN HALLINTA
RISKIT HALLINTATOIMET
Raportoinnin ajoitus • Kestävyysdataa kerätään useista eri lähteistä, ja
tietojen saatavuuden ajankohta vaihtelee.
• Oriolan raportoinnin hallintomalli varmistaa, että tarvittavat tiedot
tuotetaan asetetun raportointiaikataulun mukaisesti.
• Kestävyysraportti hyväksytään ja julkaistaan tilinpäätöksen yhteydessä.
Tietojen tarkkuus • Henkilöstötiedot ovat peräisin Oriolan
henkilöstöjärjestelmistä.
• Ympäristötiedot kerätään useista eri lähteistä
toimipaikkatasolla.
• Tiedot todennetaan kontrollien ja analyysien avulla. Raportoijat on
ohjeistettu huolellisesti siitä, miten tietoja tallennetaan ja auditointia
dokumentoidaan.
Tehtävät ja vastuut • Resurssipula voi muodostua riskiksi, koska
kestävyysraportointia koskevat vaatimukset
tiukentuvat jatkuvasti sekä sääntelyn
näkökulmasta että arvoketjun tarpeiden
perusteella.
• Oriolan raportoinnin hallintomallin ja raportointioppaan tavoitteena on
pienentää tehtävien ja vastuiden epäselvyyteen liittyviä riskejä, joita voi
syntyä erityisesti organisaatio- ja henkilöstömuutostilanteissa.
Raportointialustaan
liittyvät riskit
• Teknisen vian aiheuttama palvelukatkos.
• Tekniset häiriöt alustan keskeisissä
ominaisuuksissa, kuten laskennassa,
päästökertoimissa tai tietojen lataamisessa.
• Alustan tuotokset tarkastaa vuosittain riippumaton osapuoli.
• Hyväksymisprosessit ja versionhallinta on otettu käyttöön varmistamaan,
että useampi henkilö valvoo syötettyjä tietoja ja alustan toimintoja, mikä lisää
virheiden tai toimintahäiriöiden nopean havaitsemisen todennäköisyyttä.
50Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
pohjalta, mutta toistaiseksi ei ole tehty päätöksiä siitä, miten ja
kuinka usein arvioinnin tuloksista raportoidaan hallinto-, johto- ja
valvontaelimille.
Vastuu tietojen keräämisestä kestävyysraportointia varten on
ensisijaisesti Oriolan asiantuntijoilla, jotka työskentelevät laatu-
ja ympäristötoiminnoissa, henkilöstö- ja kulttuuritoiminnossa,
riskienhallinnassa, toimitusketjussa ja vastuullisuustoiminnossa.
Päästötietojen laskennassa käytetään tarvittaessa ulkopuolista
asiantuntemusta.
Raportoijan (joka syöttää tiedot raportointialustaan) on
varmistettava tietojen oikeellisuus vertaamalla niitä edellisen
vuoden tietoihin ja tarkistamalla ne vielä jonkun toisen henkilön
kanssa. Raportoijia myös ohjeistetaan tarkastamaan tiedot, jos
he epäilevät niiden olevan virheelliset. Raportoijia on ohjeistettu
lataamaan raportointialustalle olennainen taustadokumentaatio
sekä numeeristen tietojen että kerronnallisen sisällön osalta.
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
(SBM-1)
Oriola on Pohjoismaissa toimiva terveys- ja hyvinvointialan yritys.
Konsernin tavoitteena on olla lääkkeiden ja terveystuotteiden
tukkukaupan johtava asiantuntija. Oriola tarjoaa edistyksellisiä
jakelu-, asiantuntija- ja konsultointipalveluja lääkeyrityksille sekä
kattavan terveys- ja hyvinvointituotteiden valikoiman apteekeille,
eläinlääkäreille sekä muille terveydenhuollon ja vähittäiskaupan
toimijoille. Lisäksi Oriola tarjoaa annosjakelupalvelua apteekeille ja
terveydenhuollon toimijoille.
Oriola toimii Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Vuoden 2025
kokonaisliikevaihto oli 1906,2 miljoonaa euroa (2024: 1679,7
miljoonaa euroa). Joulukuun 2025 lopussa Oriolan henkilöstömäärä
oli 904 (2024: 934), joista 469 (2024: 452) työskenteli Suomessa, 427
(2024: 482) Ruotsissa ja 8 (2024: -) Tanskassa. Oriolalla ei ole omaa
tuotevalmistusta.
Oriola edistää hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet sekä
terveys- ja hyvinvointituotteet toimitetaan turvallisesti, täsmällisesti
ja ajallaan. Oriolan laaja palveluvalikoima auttaa lääkeyrityksiä ja
muita terveydenhuoltoalan toimijoita menestymään ja edistämään
terveempää elämää.
Oriola toimii linkkinä lääkeyritysten ja apteekkien, sairaaloiden,
eläinlääkäreiden ja muiden terveydenhuollon toimijoiden välillä.
Kuluttajat ovat konsernin tuotteiden loppukäyttäjiä, ja Suomessa
Oriola toimittaa markkinoille myös omia tuotemerkkejään.
• Oriolan jakelupalveluihin kuuluvat laadunvalvonta, varastointi
ja logistiikka. Yhtiö tarjoaa lääkkeiden hyvien jakelutapojen
(GDP, Good Distribution Practice) mukaisia erityispalveluja,
joilla varmistetaan lääkkeiden turvallinen ja tehokas toimitus.
Lisäksi Oriola tarjoaa apteekeille ja terveydenhuollon yksiköille
annosjakelupalveluja, jotka parantavat potilasturvallisuutta
valmiiksi mitattujen lääkeannosten muodossa.
• Oriolan tukkukauppa toimittaa markkinoille laajan valikoiman
kuluttajatuotteita, reseptivapaita tuotteita sekä erityisluvallisia
ja rinnakkaistuontiin perustuvia valmisteita. Oriola palvelee
monenlaisia asiakkaita, kuten verkossa ja kivijalkaliikkeissä
toimiviä apteekkeja ja vähittäiskauppiaita sekä eläinlääkäreitä.
Yhtiö varmistaa, että terveys- ja hyvinvointituotteet ovat laajalti
saatavilla kaikkialla Suomessa ja Ruotsissa.
• Oriolan asiantuntijapalvelut tarjoavat lääkeyrityksille
korkealaatuisia palveluja ja räätälöityjä kaupallisia dataratkaisuja
koko lääkkeen elinkaaren ajalle. Oriolan asiantuntemus kliinisistä
tutkimuksista ja säännösten noudattamisesta, koskien muun
muassa markkinoille pääsyä ja potilaille tarjottavaa tukea,
auttaa asiakkaita tuomaan uudet valmisteet markkinoille
menestyksekkäästi ja varmistamaan viranomaisvaatimusten
täyttymisen Pohjoismaissa.
Strategia ja sen suhde vastuullisuuteen
Oriola haluaa olla lääkkeiden ja terveystuotteiden tukkukaupan
johtava asiantuntija. Oriolan strategian keskiössä on asiakaskeskeisyys
sekä kaupallisen osaamisen ja sisäisen tehokkuuden korostaminen.
Oriola on asettanut strategiansa tueksi kolme strategista tavoitetta:
vahvat kumppanuudet, tehokkuuden parantaminen sekä portfolion
ja markkinoiden laajentaminen. Strategiansa avulla Oriola edistää
terveyttä joka päivä yhtiön vision mukaisesti.
Oriolan vastuullisuusagenda on kiinteä osa yhtiön
liiketoimintastrategiaa. Pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteet
tukevat yhtiön strategista suuntaa, ja niitä seurataan pitkän
aikavälin strategisten tavoitteiden avulla. Etenemistä arvioidaan
kullekin vastuullisuusteemalle asetettujen strategisten
mittareiden avulla.
Vastuullisuustavoitteita asetettaessa on otettu huomioon yhtiön
nykyiset merkittävät tuotteet ja palvelut, markkinat, asiakasryhmät
ja sidosryhmäsuhteet.
Oriolan vastuullisuusagenda 2026–2028
Oriolan vastuullisuusagenda vuosille 2026–2028 on jaettu neljään
keskeiseen vastuullisuusteemaan, joiden kautta yhtiö voi olla
merkittävässä roolissa tarjoamalla palveluita ja tuotteita, jotka
edistävät sekä ihmisten että ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.
Nettonollapäästöjen tavoitteleminen koko arvoketjussa
vuoteen 2050 mennessä
Oriolan sitoutuminen ilmastovaikutuksen nettonollaan kattaa koko
arvoketjun. Konserni keskittyy toimintansa ja toimitusketjunsa
ympäristöjalanjäljen pienentämiseen ja erityisesti arvoketjussa
syntyvien merkittävien päästöjen vähentämiseen. Vuonna
2025 Oriolan nettonollatavoite sekä lyhyen ja pitkän aikavälin
päästövähennystavoitteet hyväksyttiin Science Based Targets
-aloitteen (SBTi) toimesta, mikä vahvistaa yhtiön sitoutumista
tieteeseen perustuvaan ilmastotoimintaan.
• Oriola sitoutuu saavuttamaan nettonollapäästöt arvoketjussaan
vuoteen 2050 mennessä.
• Oriola sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1- ja Scope
2 -kasvihuonekaasupäästöjä 67 prosenttia vuoteen 2030
mennessä vuoden 2023 lähtötasosta. Lisäksi yhtiö sitoutuu
siihen, että 69 prosentilla sen toimittajista (ostetut tavarat ja
palvelut) on tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet
vuoteen 2028 mennessä.
Aineeton
• Lääkealan tietämys
• Palvelukonseptit ja -prosessit
• Johtajuus
• Brändit
Taloudelliset
• Sijoitettu pääoma
Henkilöstö
• Työntekijämme lääkejakelussa,
annosjakelussa ja muissa
asiantuntijatehtävissä
Infrastruktuuri
• Jakelukeskukset
• Keskusvarastot
• Annosjakeluyksiköt
Yhteiskunta/suhteet
• Avoin vuoropuhelu
sidosryhmien kanssa
• Kumppanuudet ja yhteistyö
• Aktiivinen toimita erilaisissa
järjestöissä
Luonnonvarat
• Energiankulutus
• Polttoaine ja vesi
Yhteiskunta
• Lääkkeiden saatavuus ja turvallinen jakelu
• Lääkeneuvonta
• Tehokkuus julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa
• Verot
Asiakkaat
• Terveyttä edistävät tuotteet kuluttajille
• Arvoa luovat palvelut terveydenhuollon toimijoiden
ja B2B-asiakkaiden liiketoiminnan tueksi
• Hyvä asiakaskokemus
Osakkeenomistajat
• Vakaa sijoituskohde
• Osingot
• Vahva asema pohjoismaisella terveyden ja
hyvinvoinnin markkinalla
Ihmiset
• Vahva Oriola-kulttuuri,
tasa-arvoinen ja
oikeudenmukainen työpaikka
• Suora ja epäsuora työllistäminen
• Monipuoliset uramahdollisuudet
• Koulutus ja kehittyminen
• Palkat ja palkkiot
Ympäristö
• Tehokas resurssien käyttö
• Ympäristövaikutusten
minimointi
• Hiilidioksidipäästöt
• Jäte
Asiakkaat
Eläinlääkärit
ja -klinikat
Vähittäiskauppa
Potilaat
Sairaala-
apteekit
Lääkeyritykset
Yksityinen ja julkinen
terveydenhuolto
Apteekit
Raaka-aineet
Raaka-aineiden
valmistajat
Lääkkeiden raaka-aineet.
Noin 75 % raaka-aineista
valmistetaan Kiinassa tai
Intiassa
Hankinta
Oma tuotevalikoima
Terveydenhuolto- ja
hyvinvointituotteiden
hankinta Oriolan
valikoimiin, mukaan
lukien kuljetus Oriolan
varastoihin.
Lääkkeet
Lääketoimitukset
(arvoketjun alkupään
asiakkaat*)
Oriolan jakelemien lääkkeiden
ja muiden terveydenhuollon
tuotteiden valmistajat,
mukaan lukien kuljetus
Oriolan varastoihin.
Palveluntarjoajat
Ostetut palvelut
Palvelujen hankinta,
sisältäen asiantuntija- ja
kiinteistöpalvelut, kuten
siivous, huolto ja
turvallisuus.
Oma toiminta
Oriolan toiminnot
Oriolan toimistot,
jakelukeskukset, varastot
ja annosjakelupalvelut.
Logistiikka
Hankittu logistiikka
Kuljetus- ja
logistiikkapalveluiden
hankinta
Asiakkaat
Asiakkaat (arvoketjun
loppupää)
Oriolan arvoketjun loppupään
asiakkaat, kuten apteekit,
eläinlääkärit ja muut
terveydenhuollon toimijat
Loppukäyttäjät
Käyttövaihe
Yksilöt, jotka hankkivat,
käyttävät tai kuluttavat
lääkkeitä ja
terveydenhuollon
tuotteita.
Oriolan liiketoimintamalli ja arvoketju
PANOKSET LIIKETOIMINTA TUOTOKSET JA VAIKUTUKSET
Palvelut
Jakelupalvelut
tarjoaa lääkkeiden
logistiikka- ja
annosjakelu-
palveluita.
Tukkukauppatarjoaa terveydenhuolto-
ja itsehoitotuotteita Oriolan apteekki-
ja vähittäiskauppa-asiakkaille
ml. rinnakkaistuonti- ja
erikoislupalääkkeet.
* Huom: Lääkeyritykset ovat myös Oriolan asiantuntijapalveluiden loppuasiakkaita
Taloudelliset
• Sijoitettu pääoma
Infrastruktuuri
• Jakelukeskukset
• Keskusvarastot
• Annosjakeluyksiköt
Luonnonvarat
• Energiankulutus
• Polttoaine ja vesi
Aineeton
• Lääkealan tietämys
• Palvelukonseptit ja -prosessit
• Johtajuus
• Brandit
Yhteiskunta/suhteet
• Avoin vuoropuhelu
sidosryhmien kanssa
• Kumppanuudet ja yhteistyö
• Aktiivinen toiminta erilaisissa
järjestöissä
Henkilöstö
• Työntekijämme lääkejakelussa,
annosjakelussa ja muissa
asiantuntijatehtävissä
Ihmiset
• Vahva Oriola-kulttuuri, tasa-
arvoinen ja oikeudenmukainen
työpaikka
• Suora ja epäsuora työllistäminen
• Monipuoliset uramahdollisuudet
• Koulutus ja kehittyminen
• Palkat ja palkkiot
Ympäristö
• Tehokas resurssien käyttö
• Ympäristövaikutusten
minimointi
• Hiilidioksidipäästöt
• Jäte
Yhteiskunta
• Lääkkeiden saatavuus ja turvallinen jakelu
• Lääkeneuvonta
• Tehokkuus julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa
• Verot
Asiakkaat
• Terveyttä edistävät tuotteet kuluttajille
• Arvoa luovat palvelut terveydenhuollon toimijoiden
ja B2B-asiakkaiden liiketoiminnan tueksi
• Hyvä asiakaskokemus
Osakkeenomistajat
• Vakaa sijoituskohde
• Osingot
• Vahva asema pohjoismaisilla terveyden ja
hyvinvoinnin markkinoilla
Asiantuntija-
palveluttarjoaa
monipuolisia
asiantuntija-
palveluita
lääkeyrityksille
ja apteekeille.
51Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
52Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
• Oriola sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1-, 2- ja
3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050
mennessä vuoden 2023 lähtötasosta.
• Oriola pyrkii myös vähentämään pakkausjätettä tehostamalla
jätteiden lajittelua ja nostamalla kierrätysasteen konsernitasolla
90 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
Vastuullisen työntekijäkokemuksen edistäminen
Oriola on tunnistanut, että yhteistyöhön perustuva kulttuuri,
hyvä johtajuus ja työturvallisuus ovat keskeisiä ajureita konsernin
strategian toteuttamisessa, työkyvyn parantamisessa ja arvon
luomisessa.
• Oriola pyrkii edistämään kulttuuria, joka takaa
oikeudenmukaisen kohtelun, kehittää osaavia työntekijöitä ja
kannustaa johtajia. Johtamisindeksiä mitataan vuosittain, ja
tavoitteena on indeksi 80 vuoteen 2027 mennessä.
• Oriolan pitkän aikavälin tavoitteena on nolla tapaturmaa.
Tätä mitataan tapaturmataajuudella (LTIF, Lost Time Incident
Frequency), ja tavoite on 4,5 vuoteen 2027 mennessä.
Terveys- ja hyvinvointituotteiden toimitusten varmistaminen
Oriola varmistaa, että oikea määrä oikeita lääkkeitä toimitetaan
oikeaan paikkaan oikeaan aikaan – ja oikeissa olosuhteissa. Oriola
pyrkii myös ylläpitämään terveystuotteiden korkeimpia laatu- ja
turvallisuusstandardeja.
• Tilattujen lääkkeiden keräilytarkkuutta seurataan tarkkaan, ja
Oriola pyrkii 99,0 prosentin keräilytarkkuuteen konsernitasolla.
• Oriolan toimia terveystuotteiden laadun ylläpitämiseksi
mitataan poikkeavien tuotteiden arvon ja varastoarvon
oikaisujen perusteella. Tavoitteena on parantaa arvoa vuosittain
5 prosenttia.
Eettisten käytäntöjen ja vastuullisten toimitusketjujen
vahvistaminen
Oriola noudattaa korkeita eettisiä käytäntöjä sekä kaikkia olennaisia
lakeja ja määräyksiä, mukaan lukien lääkkeiden hyviä jakelutapoja
(Good Distribution Practice, GDP).
• Yhdessä toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa Oriola
edistää vastuullisia käytäntöjä koko arvoketjussa. Oriolan
tavoitteena on, että 100 prosenttia avaintoimittajista on
sitoutunut Oriolan liikekumppanien eettisiin ohjeisiin tai
vastaavaan vuoteen 2026 mennessä.
• Oriolan eettisissä ohjeissa määritellään periaatteet, joita kaikkien
työntekijöiden ja koko organisaation odotetaan noudattavan.
Oriolan tavoitteena on, että 100 prosenttia omista työntekijöistä
suorittaa vuosittain eettisiä ohjeita koskevan koulutuksen
vuodesta 2026 lähtien.
Liiketoimintaprosessiensa virtaviivaistamiseksi, tehokkuuden
lisäämiseksi ja tiedonhallinnan vahvistamiseksi Oriola korvaa
kaksi erillistä toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmäänsä
Suomessa ja Ruotsissa yhtenäisellä järjestelmällä vuosien
2025–2027 aikana. Yhteisen järjestelmän avulla konserni
voi palvella asiakkaitaan paremmin, parantaa yhteistyötä ja
tehostaa raportointia eri sidosryhmille. Uuden järjestelmän
käyttöönoton jälkeen kartoitetaan mahdollisuuksia parantaa
kestävyysraportoinnin tarkkuutta.
Liiketoimintamallin ja arvoketjun kuvaus
Oriola luo arvoa eri sidosryhmille yhteiskunnallisista toimijoista
potilaisiin, toimittajiin, kuluttajiin ja osakkeenomistajiin (katso kuva
sivulla 51). Koska Oriola tarjoaa logistiikka- ja asiantuntijapalveluja
lääkeyrityksille ja apteekeille, yhtiön toimittajaverkosto koostuu
lääkkeiden ja terveystuotteiden toimittajista Suomessa ja Ruotsissa.
Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuollon tuotteiden valmistajat sekä
näiden tuotteiden varastoinnissa käytettävien pakkausmateriaalien
toimittajat. Oriolalla ei ole omaa tuotevalmistusta.
Koska Oriolalla ei ole omaa kuljetuskalustoa, tiivis yhteistyö
kuljetuspalvelujen tarjoajien kanssa on varastointi- ja
jakelutoiminnassa välttämätöntä. Suurin osa Oriolan suorista
muiden tuotteiden kuin lääkkeiden ostoista tulee Euroopasta.
Ensisijaisena kumppanina toimiminen sekä luottamukseen
ja vastuulliseen toimintaan perustuvan toimittaja- ja
kumppaniverkoston rakentaminen on välttämätöntä Oriolan koko
arvoketjun toimivuudelle.
Yhtenäiset hankintaperiaatteet sekä toimittajien valinta- ja
hyväksymisprosessit ovat Oriolalle tärkeitä, sillä niiden avulla yhtiö
voi arvioida yhteistyökumppaneidensa toimintatapoja ja varmistaa,
että ne täyttävät Oriolan asettamat vaatimukset.
Järjestelmällinen riskienhallinta, joka sisältää toimittajien
arviointiprosessin ja auditoinnit sekä kansallisten ja kansainvälisten
lääkealan lakien ja asetusten noudattamisen, muodostaa perustan
Oriolan jatkuvaan parantamiseen pohjautuvalle toiminnalle.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
(SBM-2)
Oriolan tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, oma henkilöstö,
sijoittajat ja analyytikot, toimittajat ja alihankkijat, viranomaiset,
ammattiliitot ja teollisuusjärjestöt. Yhteydenpito kaikkien
sidosryhmien kanssa on jatkuvaa ja tapahtuu eri viestintäkanavissa,
kuten verkkoalustoilla ja henkilökohtaisissa tapaamisissa, mikä takaa
läpinäkyvyyden ja edistää avointa vuoropuhelua.
Jatkuvan yhteydenpidon lisäksi Oriola kerää säännöllisesti palautetta
sidosryhmiltään, jotta niiden näkemykset voidaan ottaa huomioon
konsernin vastuullisuusagendaan liittyvissä strategisissa ja
operatiivisissa päätöksissä.
Vuosina 2023–2024 sidosryhmien näkemyksiä kerättiin laajasti ja
järjestelmällisesti osana Euroopan kestävyysraportointidirektiivin
vaatimaa ja Oriolan ensimmäistä kaksoisolennaisuusarviointia.
Prosessissa, johon osallistui Oriolan omaa henkilöstöä,
sijoittajia, lääkeyrityksiä, apteekkeja, vähittäiskauppa-asiakkaita,
toimittajia ja viranomaisia, hyödynnettiin sähköistä kyselyä,
haastatteluja ja työpajoja. Vuonna 2025 Oriolan omia työntekijöitä
kuultiin niin haastattelujen kuin työpajojen kautta osana
kaksoisolennaisuusarvioinnin vuosittaista tarkistusta. Vuoden 2025
tarkistuksessa keskityttiin yksinomaan sisäisiin näkemyksiin, sillä
laajempi sidosryhmäkysely on melko tuore, eikä yhtiön liiketoiminta-
tai toimintaympäristössä ole tapahtunut edellisen arvioinnin jälkeen
merkittäviä muutoksia.
Sidosryhmät Sidosryhmävuorovaikutus ja sen tarkoitus Vuorovaikutuksen organisointi
Miten vuorovaikutuksen tulokset
otetaan huomioon
Asiakkaat • Läpinäkyvän arvoketjun varmistaminen – avoin viestintä tuotteiden hankinnasta,
toimitusketjusta ja vastuullisuuskäytännöistä.
• Turvalliset ja täsmälliset toimitukset keskittyen potilasturvallisuuteen.
• Kattavat tuotetiedot – selkeä ohjeistus asianmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön.
• Ympäristövaikutusten minimointi – yhteistyö ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi
vastuullisuustavoitteiden mukaisesti.
• Vastuullisesti toimiminen – sisäisiin politiikkoihin ja ulkoisiin standardeihin sitoutuminen.
• Päivittäiset asiakaskontaktit, kuten toimitukset, asiakaspalvelu sekä
avainasiakas- ja myyntiedustajien toimet
• Asiakasfoorumit ja palvelukanavat
• Asiakaskyselyt
• Sosiaalisen median kanavat
• Asiakaskokemuksen kehittäminen
• Sisäiset prosessit laadun varmistamiseksi
• Liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu
• Lainsäädännön noudattaminen
• Ympäristötyön jatkuva parantaminen
Oma henkilöstö • Terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen – keskittyminen aloitteisiin,
jotka tukevat työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia turvallisessa työympäristössä.
• Johtamisen ja yhteistyökulttuurin vahvistaminen – vahvan johtamisen kehittäminen,
tiimityökulttuuri ja yhteiset arvot.
• Osaamisen kehittämisen tukeminen – oppimisen ja ammatillisen kasvun mahdollisuuksien
tarjoaminen.
• Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden tukeminen – tasavertaisten mahdollisuuksien ja
oikeudenmukaisen kohtelun edistäminen.
• Ihmisoikeuksien kunnioittaminen – eettisten työelämän käytäntöjen ja perusoikeuksien
toteutumisen varmistaminen.
• Tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmistaminen – arkaluonteisten tietojen suojaaminen ja
tietoturvaan sekä työntekijöiden yksityisyyteen liittyvien riskien lieventäminen.
• Säännölliset tapaamiset ja tapahtumat, joissa keskitytään
työntekijöihin ja heidän tarpeisiinsa
• Henkilöstön kehityskeskustelut
• Henkilöstön sitoutuneisuuskyselyt
• Yhteistyö henkilöstön kanssa
• Whistleblowing-kanava
• Sisäinen viestintä ja johtamisviestintä
• Erilaisten oppimis- ja koulutusmahdollisuuksien
tarjoaminen
• Johtamistaitojen jatkuvan kehittämisen
varmistaminen
• Muutosjohtamiskoulutuksen tarjoaminen
johtajille
• Syrjimättömyyden ja oikeudenmukaisuuden
edistäminen
• Eettiset periaatteet
• Säännölliset henkilöstökyselyt työntekijöiden
tyytyväisyyden varmistamiseksi
Sijoittajat ja
analyytikot
• Taloudellisen kannattavuuden ja kestävän kasvun varmistaminen – johdonmukaisten
taloudellisten tulosten tuottaminen pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti
sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi.
• Johdonmukainen ja läpinäkyvä raportointi – tarkan ja luotettavan tiedon toimittaminen
luottamuksen ylläpitämiseksi ja sääntelyvaatimusten täyttämiseksi.
• Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen – viestintä mahdollisista riskeistä, mahdollisuuksista
ja niiden hallintastrategioista.
• Kestävyysvaatimusten noudattaminen – toiminnan yhdenmukaistaminen vastuullisen
liiketoiminnan standardien ja sitoumusten kanssa.
• Sääntelynmukainen talousviestintä (talousraportointi,
pörssitiedotteet)
• Osakkeenomistajien kokoukset (varsinainen yhtiökokous)
• Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset sekä vierailut
• Pääomamarkkinapäivä
• Oriolan strategiasta, vastuullisuusagendasta ja
pitkän aikavälin tavoitteista tiedottaminen
• Läpinäkyvä ja säännöllinen raportointi ja
vaatimustenmukaisuuden varmistaminen
• Kestävyysriskien hallinta ja sääntöjen
noudattaminen
Toimittajat ja
alihankkijat
• Sopimusvelvoitteiden täyttäminen – kaikkien sovittujen ehtojen ja velvoitteiden täyttäminen
liikekumppanien luottamuksen ja luotettavuuden vahvistamiseksi.
• Tietoturvan varmistaminen tarjouskilpailuprosesseissa – arkaluonteisen tiedon suojaaminen
hankinta- ja tarjouskilpailuprosessin eri vaiheissa.
• Eettisten ja oikeudenmukaisten käytäntöjen noudattaminen hankinnassa – reiluuden,
rehellisyyden ja läpinäkyvyyden varmistaminen toimittajasuhteissa.
• Lakisääteisten ja sääntelyvaatimusten täyttäminen – sovellettavien lakien ja standardien, kuten
GDPR:n, noudattaminen sidosryhmien etujen turvaamiseksi.
• Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen – keinojen tunnistaminen yhteistyön
parantamiseksi toimittajien kanssa ja tehokkuuden, vastuullisuuden ja innovaatioiden
edistämiseksi.
• Toimittajatapahtumat ja -kokoukset
• Toimittaja-auditoinnit
• Liikekumppanien eettiset ohjeet (Business Partner Code of Conduct)
• Oriolan liikekumppanien eettiset ohjeet
(Business Partner Code of Conduct) ja edellytetyt
hyvät jakelutavat (Good Distribution Practice)
toimittajille ja liikekumppaneille
• Hankintapolitiikka, toimittajien arvioinnit ja
säännölliset auditoinnit vaatimustenmukaisuuden
ylläpitämiseksi
• Yhteiset toimet vastuullisuussuorituskyvyn
parantamiseksi
Viranomaiset • Turvallisten ja täsmällisten toimitusten varmistaminen – lääkkeiden ja muiden
terveydenhuollon tuotteiden oikea-aikaisen ja tarkan toimituksen takaaminen
kansanterveyden tarpeiden turvaamiseksi.
• Hyvän jakelutavan (Good Distribution Practice, GDP) standardien noudattaminen – laadun,
turvallisuuden ja tehokkuuden varmistaminen kaikissa toiminnoissa.
• Lakien vaatimustenmukaisuuden ylläpitäminen ja hyvä hallintotapa – lakisääteisten
ja sääntelyvaatimusten, kuten taloudellisten raportointivelvoitteiden, täyttäminen ja
korkeatasoiset hallintotapakäytännöt.
• Vuorovaikutus lainsäätäjien kanssa – tapaamisten ja vierailujen järjestäminen ja toiminta
Suomen ja EU:n avoimuusrekisterien periaatteiden mukaisesti.
• Tiivis yhteistyö ja tiedon jakaminen
• Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sekä
Ruotsin lääkeviraston (Läkemedelsverket) tarkastukset
• Sisäiset prosessit laadun varmistamiseksi
• Toimiminen sovellettavien oikeudellisten ja
sääntelyvaatimusten mukaisesti, varmistaen
samalla lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon
tuotteiden luotettava toimitus
Yhteisöt ja järjestöt • Yhteistoimintaneuvottelujen ja työehtosopimusten tukeminen – yhteistyö reilujen
työehtosopimusten luomiseksi, jotka ovat linjassa alan standardien ja vastuullisten käytäntöjen
kanssa.
• Jäsenyydet alan organisaatioissa • Osallistuminen keskusteluihin ja yhteistyöhön
alan järjestöjen kanssa sekä jäsenenä että
kumppanina.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
53Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Toimintaympäristön ja arvoketjun
kontekstianalyysi.
Sisäisten asiantuntijoiden
haastattelu valituista
kestävyysaiheista.
Olennaisuusarvioinnin
aikaisemmin tunnistettujen
olennaisten IROjen tarkistaminen
sisäisten asiantuntijoiden kanssa.
Uudelleenarviointi mahdollisten
muiden IROjen tunnistamiseksi
Oriolan toiminnoissa,
sidosryhmien odotuksissa tai
konsernin ulkopuolella.
Olennaisten kestävyysaiheiden,
IROjen ja raportoinnin laajuuden
päivitys.
Hallituksen hyväksyntä.
Kaksoisolennaisuus-
arvioinnin vuosi-
tarkistus
Yhdistäminen Oriolan
liiketoimintastrategiaan,
tarkoitukseen ja arvoihin
sekä Oriolan aikaisempiin
olennaisuusarviointeihin, joiden
pohjalta työ on tehty.
Luettelo mahdollisista
vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista (IRO)
sidosryhmien sitouttamisen
kannalta (ottaen huomioon muun
muassa ajankohtaiset aiheet
teollisuudessa, ESRS ja muut
avainstandardit ja EU-sääntely ja
vastuullisuuden
megatrendit).
Vertailu muihin alan toimijoihin.
Oriolan johtoryhmä hyväksyy
mahdolliset olennaiset aiheet.
Palautteen kerääminen Oriolan
tärkeimmiltä sidosryhmiltä
kestävyysaiheiden painottamiseksi
ja heidän odotustensa
ymmärtämiseksi.
Oriolan työntekijöiden ja muiden
sidosryhmien, kuten sijoittajien,
lääkeyritysten, apteekkien,
toimittajien ja viranomaisten,
vastuullisuuskyselyn tulokset.
Oriolan johdon,
liiketoimintakumppanien ja
toimittajien, analyytikoiden,
sijoittajien ja omistajien,
rahoituslaitosten, lääkeyritysten,
apteekkien ja vähittäiskaupan
asiakkaiden
haastattelujen tulokset.
Kaksoisolennaisuuskäsitteen
sisällyttämisestä kyselyihin ja
haastatteluihin saadut tulokset.
Oriolan suurimpiin ulkoisiin
vaikutuksiin liittyvien
aiheiden arviointi (vaikutus
yhteiskuntaan ja ympäristöön).
Vastuullisuusvaikutusten
merkityksen ymmärtäminen
Oriolan arvoketjun eri vaiheissa ja
sidosryhmien tiedonsaanti-
tarpeiden tarkistaminen.
Kestävyysaiheiden mahdollisen
vaikutuksen arviointi Oriolan
kykyyn luoda arvoa. Jokaisen
aiheen merkityksen arviointi
Oriolan sidosryhmien
näkökulmasta sekä ensisijaiset
tämänhetkiset ja tulevat
vastuullisuusriskit ja
mahdollisuudet.
Mahdollisten IROjen kuvaus ja
arviointi niiden vakavuuden
/ taloudellisen vaikutuksen ja
todennäköisyyden näkökulmasta.
IROjen priorisointi sisäisissä
työpajoissa.
Oriolalle olennaisimpien
kestävyysaiheiden
tunnistaminen ja
olennaisuusarvioinnin
yhteenvedon laatiminen.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin
sisäinen tarkistus ja palaute.
Dokumentointi ja lopullinen
esitys, mukaan lukien yhteenveto,
päätelmät ja suositukset.
Oriolan johtoryhmä hyväksyy
olennaiset aiheet.
Oriolan vastuullisuusagendan
päivitys olennaisuusarvioinnin
tulosten perusteella.
Hallituksen hyväksyntä.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessi
Mahdollisten
olennaisten aiheiden
tunnistaminen
Sidosryhmien
näkemysten
kerääminen
Vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien
arviointi
Oriolan olennaisten
kestävyysaiheiden
tunnistaminen
Vahvistaminen ja
sisällyttäminen
54Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Sidosryhmävuoropuhelun ja vuonna 2025 toteutetun
kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen pohjalta Oriola
päivitti myös vastuullisuusagendaansa, siihen kytkeytyviä
vastuullisuusteemoja ja mittareita sekä raportoinnin
laajuutta. Pysyäkseen ajan tasalla sidosryhmiensä
kehittyvien vastuullisuusodotusten suhteen, Oriola näkee
kaksoisolennaisuusarvioinnin jatkuvana prosessina ja tavoitteena
on tarkistaa se vuosittain.
Osana kaksoisolennaisuusarviointiprosessia Oriolan johtoryhmälle
ja hallitukselle esiteltiin sidosryhmien näkemyksiä liittyen yhtiön
vastuullisuuspainotuksiin. Hallitus hyväksyi olennaisuusarvioinnin
tulokset ja sen pohjalta päivitetyt olennaiset aiheet.
Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksessa
Oriola arvioi uudelleen asemaansa arvoketjussa ja todellisia ja
mahdollisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin, vaikutuksen
kohteena oleviin yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.
Uudelleenarvioinnissa olennaisiksi sidosryhmiksi määriteltiin
vain kuluttajat ja loppukäyttäjät. Johtuen Oriolan asemasta
lääkkeiden jakelijana, vuoropuhelu sidosryhmien kanssa tapahtuu
pääasiassa välillisesti toimittajien ja alihankkijoiden edustajien tai
asiakasrajapintojen kautta.
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja
arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia (IRO-1)
Oriola toteutti vuosina 2023–2024 ensimmäisen
kaksoisolennaisuusarvioinnin määrittääkseen yhtiön todelliset
tai mahdolliset negatiiviset tai positiiviset olennaiset vaikutukset
ihmisiin tai ympäristöön sekä kestävyyskysymyksiin kytkeytyvät
taloudelliset riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä tai
pitkällä aikavälillä.
Prosessi oli kaksivaiheinen ja kattoi Oriolan omat toiminnot
sekä arvoketjun toiminnot ylös- ja alaspäin. Vuonna 2023 tehtiin
55Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
vaikutustenarviointi, kun taas taloudelliset riskit ja mahdollisuudet
arvioitiin keväällä 2024. Prosessissa huomioitiin sellaiset toiminnot,
liikesuhteet, maantieteelliset alueet tai muut tekijät, jotka
kasvattavat haitallisten vaikutusten riskiä. Vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia tarkasteltiin Oriolan tuotteiden ja palveluiden sekä
liikesuhteiden kautta.
Prosessi aloitettiin tunnistamalla mahdolliset olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet hyödyntämällä Oriolan
liiketoimintastrategiaa, kartoittamalla toimintaympäristöä,
toimialalle tyypillisiä olennaisia aiheita, ESRS-standardien
kattavaa listausta kestävyysseikoista, muita keskeisiä
vastuullisuusstandardeja ja EU:n sääntelyä, vastuullisuuteen
kytkeytyviä megatrendejä, Oriolan aiempia olennaisuusanalyysejä
ja vuonna 2023 tehtyä ihmisoikeusvaikutusten arviointia.
Priorisoidakseen kestävyysaiheita ja ymmärtääkseen paremmin
sidosryhmiensä odotuksia Oriola keräsi sekä laadullista että
määrällistä palautetta sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä. Palautetta
kerättiin verkkokyselyllä, joka kohdistettiin Oriolan työntekijöille,
sijoittajille, lääkeyrityksille, apteekeille, toimittajille ja viranomaisille.
Kyselyä täydennettiin lisäksi syvähaastatteluilla, joihin osallistui
useita sidosryhmiä, kuten Oriolan johtoa, liikekumppaneita,
toimittajia, analyytikoita, sijoittajia, omistajia, rahoittajapankkeja,
lääkeyrityksiä, apteekkeja ja vähittäiskauppa-asiakkaita.
Hyödyntämällä sidosryhmävuorovaikutuksen lopputulemia
tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuvattiin ja
arvioitiin ESRS-standardien ohjeistuksen mukaisesti.
Arviointikriteerit
Kielteiset vaikutukset pisteytettiin vakavuuden – vaikutuksen
mittakaava, laajuus ja korjaamattomuus yhdistettynä – ja
todennäköisyyden perusteella. Ihmisoikeuksiin kohdistuvien
mahdollisten kielteisten vaikutusten vakavuus asetettiin
todennäköisyyden edelle.
Myönteiset vaikutukset pisteytettiin niiden mittakaavan, laajuuden
ja todennäköisyyden perusteella.
Taloudellinen olennaisuus arvioitiin riskin/mahdollisuuden
taloudellisen merkittävyyden ja todennäköisyyden perusteella.
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ryhmiteltiin ja priorisoitiin
sisäisissä työpajoissa, joihin osallistui Oriolan sisäisistä ja ulkoisista
asiantuntijoista koostuva työryhmä. Olennaisimmat kestävyysaiheet
tunnistettiin ja priorisoitiin niiden olennaisuuden mukaan.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi katsottiin ne
kestävyysseikat, joihin liittyi vähintään yksi tunnistettu vaikutus,
riski tai mahdollisuus, jonka olennaisuus ylitti määritellyn
kynnysarvon joko vaikutusten olennaisuuden, taloudellisen
olennaisuuden tai molempien näkökulmasta. Epäolennaisiksi
arvioitiin ne kestävyysseikat, joihin ei liittynyt tunnistettuja
vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuutta tai joissa kaikki arvioitujen
vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien olennaisuustasot jäivät
alle kynnysarvojen.
Lopuksi koko prosessi dokumentoitiin, ja Oriolan johtoryhmä
ja hallitus hyväksyivät prosessin lopputulemat. Varmistaakseen
yhdenmukaisuuden ESRS-vaatimusten kanssa tarkastusvaliokunta
kävi läpi prosessin ja sitä tukevan varmennustoimeksiannon.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistus
(IRO-1)
Oriola tarkisti vuonna 2025 kaksoisolennaisuusarvioinnin
kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting
Standards, ESRS) mukaisesti. Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistus
tehtiin konsolidoidusti voimassa olevan konsernirakenteen
mukaan. Prosessissa analysoitiin toimintaympäristö ja arvoketju,
joissa ei havaittu tapahtuneen merkittäviä muutoksia edellisen
arvioinnin jälkeen. Oriola kuitenkin arvioi uudelleen asemaansa
arvoketjussa, mikä vaikutti olennaisten aiheiden määrittämiseen,
vaikka itse arvoketjussa ei ole tapahtunut muutoksia.
Sisäisiä asiantuntijoita ympäristön, tuotelaadun, suorien
hankintojen ja myynnin osastoilta haastateltiin valituista
vastuullisuusaiheista vuonna 2024 kaksoisolennaisuusarvioinnissa
tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO)
tarkistamiseksi ja potentiaalisten muutosten käsittelemiseksi
sekä mahdollisten uusien aiheiden tunnistamiseksi. Sisäisten
asiantuntijoiden panoksen ja kontekstianalyysin perusteella
laadittiin lista olemassa olevista ja mahdollisesti nousevista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista jatkokeskustelua varten.
Myöhemmässä vaiheessa järjestetyissä työpajoissa tarkasteltiin
olemassa olevien ja mahdollisesti nousevien vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien listaa yhdessä sisäisten sidosryhmien kanssa.
Niiden merkityksellisyyden jatkuvuutta arvioivat asiantuntijat
niin ympäristö-, talous-, henkilöstö ja kulttuuri-, riskienhallinta- ja
lakiasiain- kuin IT-osastoilta. Työpajojen tavoitteena oli myös
tunnistaa mahdollisia uusia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia,
joita olisi tullut esille Oriolan toiminnoissa, sidosryhmien
odotuksissa tai konsernin ulkopuolella. Arvioinnissa huomioitiin
myös tunnistettujen vaikutusten tuomia riskejä ja mahdollisuuksia.
Vuoden 2023 ihmisoikeusvaikutusten arviointia ei päivitetty
vuoden 2025 kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Vastuullisuuteen
liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia määritettäessä ei käytetty
skenaarioanalyyseja tai ennusteita.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytettiin samaa metodologista
lähestymistapaa kuin edellisellä kerralla. Osana arvioinnin
tarkistusta IROjen nimitykset ja kuvaukset päivitettiin kuvaamaan
paremmin niiden luonnetta. Joitain IROja myös yhdistettiin ilmiöitä
laajemmin kattavaksi sekä päällekkäisyyksien välttämiseksi. Osa
aiemmin olennaisiksi arvioiduista IROista arvioitiin epäolennaisiksi.
Uusia olennaisia ja epäolennaisia IROja on tunnistettu. Arvioinnin
tarkistuksen tuloksena olennaiset aiheet ja kestävyysraportoinnin
laajuus päivitettiin (katso taulukko sivulla 56). Raportointi kattaa
nyt viisi (aikaisemmin kahdeksan) vastuullisuusaihetta ja 24
olennaista IROa (aikaisemmin 44) (katso taulukko sivulla 58). Aiheita
E2 Pilaantuminen, S2 Arvoketjun työntekijät ja S3 Vaikutuksen
kohteena olevat yhteisöt ei enää arvioitu Oriolan kannalta
olennaisiksi. Arvoketjun asemansa vuoksi Oriolalla on rajallinen
suora vaikutus toimitusketjun alkupään valmistukseen sekä
Muutokset olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa verrattuna
vuoden 2024 kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksiin
56Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Avain:
Ympäristö Yhteiskunta
Hallintotapa
*muutettu tai uusi IRO (ei enää olennaiset vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet)
AIHE VAIKUTUSTEN OLENNAISUUS TALOUDELLINEN OLENNAISUUS
IRO-tyyppi Kielteiset vaikutukset Myönteiset vaikutukset Liiketoimintamahdollisuudet Liiketoimintariskit
E1
Ilmastonmuutos
• Oriolan omat päästöt
• Päästöt arvoketjussa
• Oriolan energiankulutus
• Investointitarpeet ilmasto- ja energiatavoitteiden
saavuttamiseksi*
• (Fyysiset ilmastoriskit)
E2
(Pilaantuminen)
• (Mahdolliset ilman epäpuhtaudet arvoketjun alkupäässä)
• (Lääkkeiden virheelliseen jatkokäsittely)
E5
Kiertotalous
• Arvoketjussa syntyvä jäte • Kumppanien lääkevarastojen ja -jätteiden käsittely • Vastuullisia pakkauksia koskevat
sääntelyvaatimukset
S1
Oma työvoima
• Työntekijöiden työterveys- ja työturvallisuusriskit,
mukaan lukien työ- ja yksityiselämän tasapainoon
liittyvät haasteet*
• Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös
• Johtamistaitojen kehittäminen edistämällä
tasavertaisia mahdollisuuksia, monimuotoisuutta,
työkykyä ja aktiivista osallistumista*
• Työehtosopimusneuvottelut
• Aktiivinen osallistuminen myönteisen
ja osallistavan työympäristön
kehittämiseen
• Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet
S2
(Arvoketjun työntekijät)
• (Työ- ja yksityiselämän tasapaino)
• (Työterveys ja -turvallisuus)
• (Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös)
• (Työntekijöiden yhdistymisvapauden ja
työehtosopimusneuvottelujen loukkaamisen riski)
• (Riski liittyen riittämättömiin palkkoihin)
• (Pakkotyövoiman riski)
S3
(Vaikutuksen kohteena
olevat yhteisöt)
• (Yympäristövaikutukset yhteisöihin arvoketjun
alkupäässä)
S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• (Toimituskatkokset)
• (Lääkkeiden korkea hinta ja rajallinen saatavuus)
• Jakeluketjun hallinnan varmistaminen ja lääkinnällisten
tuotteiden laadun ja eheyden ylläpitäminen sekä
lääkeväärennösten markkinoille pääsyn estäminen*
• (Tietoturva ja säädösten noudattamatta jättäminen)
• Tuoteturvallisuus, laatu ja saatavuus kuluttajille ja
loppukäyttäjille*
• Lääkkeiden kasvava kysyntä
• Brändiarvon ja sidosryhmien
luottamuksen parantaminen kestävillä
ja eettisillä terveystuotteilla*
• (Toimituskatkokset)
• IT-järjestelmiin kohdistuvat häiriöt tai EU:n
GDPR-asetuksen rikkomukset, jotka johtavat
liiketoiminnan häiriöihin,* mainehaittaan ja
mahdollisiin sanktioihin
• Lääkejakelun luotettavuuteen vaikuttavat
puutteet operatiivisessa toiminnassa ja
vaatimustenmukaisuudessa*
G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
• Vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt sekä
työntekijöiden ja liikekumppanien eettiset ohjeet
• Vastuullinen hankinta ja toimitusketjun hallinta
• (Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen)
• (Sidosryhmien ESG-odotuksiin vastaamisessa
epäonnistuminen)
• Tietosuoja/tietoturva ja kyberhyökkäyksiin liittyvät
toiminnalliset riskit*
57Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
tuotteiden käyttöön ja hävittämiseen toimitusketjun loppupäässä.
Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu
pääasiassa toimittajien ja alihankkijoiden kautta, ja vuorovaikutus
vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanssa on hyvin vähäistä.
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset keskittyvät tuotantoon
arvoketjun alkupäässä ja tuotteiden hävittämiseen arvoketjun
loppupäässä, näissä Oriolan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.
Kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien hallinta
Oriola suoritti taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien
ensimmäisen arvioinnin keväällä 2024. Arvioinnin lähtökohtana
oli vaikutusten olennaisuusmäärittely, joka tehtiin vuonna 2023.
Myös yhtiön aiempia riskiarviointeja hyödynnettiin tunnistettaessa
mahdollisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.
Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon myös
mahdolliset vaikutuksista ja riippuvuuksista johtuvat riskit ja
mahdollisuudet. Vaikutukset arvioitiin ensin sen varmistamiseksi,
että niistä mahdollisesti aiheutuvat riskit ja mahdollisuudet voitiin
tunnistaa ja arvioida tarkasti.
Oriolassa kestävyyteen liittyviä riskejä, mukaan lukien ilmastoriskit,
arvioidaan osana konsernin säännöllistä riskienhallintaprosessia.
Riskienhallintatiimi arvioi riskitasoja ja seuraa, miten riskejä
hallitaan eri liiketoiminnoissa ja jaetuissa toiminnoissa. Koska
Oriola pitää vastuullisuutta strategisesti tärkeänä, halukkuus ottaa
vastuullisuusriskejä on pieni.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksessa vastuullisuuteen
liittyvät riskit ja mahdollisuudet arvioitiin uudelleen yhteistyössä
riskienhallintatiimin kanssa. Tiimin panos yhtiön säännöllisessä
riskienhallintaprosessissa otettiin huomioon.
Ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu osana
Oriolan ilmastotyöhön liittyvien tulevien toimenpiteiden
valmistelua. Niitä kuvataan tämän raportin kohdassa E1
Ilmastonmuutos.
EU:n metsäkatoa koskeva asetus
Oriola on arvioinut EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR)
sovellettavuutta ja mahdollisia vaikutuksia ja todennut, että
merkittäviä vaikutuksia ei ole. Läpinäkyvyyden ja säädösten
yhdenmukaistamisen varmistamiseksi Oriola suunnittelee
raportoivansa asetuksen uuden aikataulun mukaisesti tietyistä
tuotteista, jotka sisältävät EUDR:n piiriin kuuluvia raaka-aineita.
Lisätiedot liittyen epäolennaisiksi arvioituihin
kestävyysseikkoihin (E2, E3, E4) – IRO-1-tiedot ESRS
2:n mukaisesti
E2 Pilaantuminen
Aihe on aikaisemmin arvioitu olennaiseksi vaikutusten
näkökulmasta erityisesti lääketeollisuuden valmistukseen ja
lääkkeiden elinkaaren loppuun liittyvien saastumisriskien vuoksi.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksessa vaikutukset arvioitiin
uudelleen ja ne todettiin vähäisiksi ja merkitykseltään rajallisiksi,
kun otetaan huomioon Oriolan rooli alueellisena jakelijana, jolla ei
ole suoraa operatiivista määräysvaltaa lääkkeiden valmistukseen tai
niiden elinkaaren loppuvaiheen käsittelyyn.
Oriola ei ole vielä toteuttanut erillistä, systemaattista selvitystä
toimipaikkojensa tai liiketoimintojensa osalta tunnistaakseen
saastumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia
omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan. Myöskään vaikutuksen
kohteena olevia yhteisöjä ei ole kuultu pilaantumiseen liittyvistä
aiheista. ISO 14001 -sertifioinnissa Oriola on kuitenkin sitoutunut
ympäristövastuuseen ja saastumisen ehkäisyyn sekä ylläpitää
hallintajärjestelmiä ympäristövaikutusten seuraamiseksi,
mittaamiseksi ja parantamiseksi.
Vaikka pilaantumista ei enää katsota kestävyysraportoinnin
kannalta olennaiseksi aiheeksi, merkitykselliset toimitusketjun
alkupään ja loppupään näkökohdat otetaan jatkossakin huomioon
Oriolan vastuullisissa hankintakäytännöissä ja toimittajien
sitouttamisprosesseissa.
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Oriolan päivittäinen toiminta kuluttaa vain vähän vettä, eikä
yksikään sen toimipaikoista sijaitse alueilla, joilla on korkea
vesistökuormitus. Oriola käyttää useita suodatusvaiheita ennen
veden johtamista viemäriin paikallisten määräysten mukaisesti ja
toiminnan jätevedet ohjataan kunnallisiin vedenpuhdistamoihin.
Oriola ei ole kuullut vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä
veteen liittyvistä kysymyksistä. Oriola ei ole tehnyt selvitystä
omaisuuseristään ja toiminnoistaan tunnistaakseen todellisia tai
potentiaalisia vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Koska Oriolalla ei ole omaa tuotantoa, sen toiminnan suorat
vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäiset.
Lääkkeiden tukkukauppa ja jakelu eivät vaadi laajoja maa-alueita,
eikä Oriola ole tunnistanut omistamiaan alueita merkittäviksi
luonnon monimuotoisuuden kannalta. Oriolan ensisijainen
keino edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä on
kasvihuonepäästöjen vähentäminen.
Koska Oriola ei ole tunnistanut luonnon monimuotoisuuden
kannalta merkittäviä alueita toiminnassaan, se ei ole katsonut
tarpeelliseksi toteuttaa erillisiä monimuotoisuuden suojelutoimia.
Yhtiöllä on kuitenkin tällä hetkellä rajallinen ymmärrys toimintansa
mahdollisista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista
vaikutuksista, minkä vuoksi aiheeseen on perehdyttävä
tarkemmin tulevaisuudessa. Oriola ei ole tehnyt kattavaa
arviointia toimintansa ja arvoketjunsa mahdollisista vaikutuksista,
riskeistä, riippuvuuksista ja mahdollisuuksista E4.IRO-1 17 kohdan
vaatimusten mukaisessa laajuudessa.
58Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen tuloksena Oriola
on tunnistanut toimintansa olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet (katso taulukko s. 58). Aiheesta riippuen
olennaisuus perustuu vaikutusten olennaisuuteen, taloudelliseen
olennaisuuteen tai molempiin. Osa tunnistetuista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista liittyy suoraan Oriolan omiin
toimintoihin ja osa sen arvoketjun alku- tai loppupäähän. Ellei toisin
mainita, Oriola on arvioinut, että tunnistetut olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet voivat ilmetä kaikilla aikahorisonteilla eli
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Selkeyden lisäämiseksi ja olennaisen tiedon esiintuomiseksi
Oriolan olennaiset vaikutukset, riskit, mahdollisuudet sekä
niiden yhteydet yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin
on ryhmitelty aihekohtaisesti ja luokiteltu ESRS-standardien
mukaisesti. Yksityiskohtaiset kuvaukset vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista on esitetty seuraavien olennaisten
aihekohtaisten standardien yhteydessä: E1 Ilmastonmuutos, E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma työvoima, S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos ja päästöt
Ilmastonmuutos on arvioitu olennaiseksi Oriolalle vaikutusten
olennaisuuden näkökulmasta. Vaikutus perustuu ensisijaisesti
arvoketjun päästöihin. Ottaen huomioon Oriolan roolin arvoketjussa
Avain:
Ympäristö Yhteiskunta
Hallintotapa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
AIHE VAIKUTUSTEN OLENNAISUUS TALOUDELLINEN OLENNAISUUS
IRO-tyyppi Kielteiset vaikutukset Myönteiset vaikutukset Liiketoimintamahdollisuudet Liiketoimintariskit
E1
Ilmastonmuutos
• Oriolan omat päästöt
• Päästöt arvoketjussa
• Oriolan energiankulutus
• Investointitarpeet ilmasto- ja
energiatavoitteiden saavuttamiseksi
E5
Kiertotalous
• Arvoketjussa syntyvä jäte • Kumppanien lääkevarastojen ja -jätteiden
käsittely
• Vastuullisia pakkauksia koskevat
sääntelyvaatimukset
S1
Oma työvoima
• Työntekijöiden työterveys- ja
työturvallisuusriskit, mukaan lukien työ- ja
yksityiselämän tasapainoon liittyvät haasteet
• Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös
• Johtamistaitojen kehittäminen
edistämällä tasavertaisia mahdollisuuksia,
monimuotoisuutta, työkykyä ja aktiivista
osallistumista
• Työehtosopimusneuvottelut
• Aktiivinen osallistuminen myönteisen ja
osallistavan työympäristön kehittämiseen
• Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet
S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Jakeluketjun hallinnan varmistaminen ja
lääkinnällisten tuotteiden laadun ja eheyden
ylläpitäminen sekä lääkeväärennösten
markkinoille pääsyn estäminen
• Tuoteturvallisuus, laatu ja saatavuus kuluttajille
ja loppukäyttäjille
• Lääkkeiden kasvava kysyntä
• Brändiarvon ja sidosryhmien luottamuksen
parantaminen kestävillä ja eettisillä
terveystuotteilla
• IT-järjestelmiin kohdistuvat häiriöt tai EU:n
GDPR-asetuksen rikkomukset, jotka johtavat
liiketoiminnan häiriöihin, mainehaittaan ja
mahdollisiin sanktioihin
• Lääkejakelun luotettavuuteen vaikuttavat
puutteet operatiivisessa toiminnassa ja
vaatimustenmukaisuudessa
G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
• Vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt
sekä työntekijöiden ja liikekumppanien eettiset
ohjeet
• Vastuullinen hankinta ja toimitusketjun hallinta
• Tietosuoja/tietoturva ja kyberhyökkäyksiin
liittyvät toiminnalliset riskit
59Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
suurin osa Oriolan kokonaispäästöistä on epäsuoria päästöjä (Scope
3), jotka syntyvät muun muassa hankituista tuotteista ja palveluista,
pakkausmateriaaleista, kuljetuksista, jätteistä, liikematkustuksesta ja
työntekijöiden työmatkoista. Hankitut tuotteet ja palvelut ovat suurin
epäsuorien päästöjen lähde.
Fyysiset ilmastoriskit, jotka aiemmin arvioitiin olennaisiksi, eivät
osoittautuneet sellaisiksi tarkistuksessa. Arvoketjun mahdollisten
vaikutusten odotetaan kohdistuvan ensisijaisesti yksittäisiin
toimituksiin eikä koko toimintaan, jolloin vaikutus on taloudellisesti
rajallisempi. Oriolan omissa toiminnoissa mahdollisten
kustannusten nousun odotetaan olevan asteittaista ja pitkäaikaista,
mikä antaa yhtiölle riittävästi aikaa reagoida ja toteuttaa
asianmukaisia lieventämistoimenpiteitä.
Energiatehokkuus
Energia on tunnistettu olennaiseksi sekä vaikutusten
olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta.
Kielteisten vaikutusten lieventämiseksi Oriola siirtyy uusiutuviin tai
hiilineutraaleihin energialähteisiin. Ilmasto- ja energiatavoitteiden
saavuttamiseksi Oriola katsoo tarpeelliseksi investoida
energiatehokkuuden lisäämiseen, mikä lisää kustannuksia. Riski on
arvioitu taloudellisesta näkökulmasta olennaiseksi keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
Maailmanlaajuisen merkittävyyden ja sidosryhmien
odotusten vuoksi ilmastonmuutos on Oriolan
vastuullisuusohjelman ykkösprioriteetti. Oriola on sitoutunut
sekä lyhyen että pitkän aikavälin tieteeseen perustuviin
nettonollapäästövähennystavoitteisiin.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Pakkaukset ja jäte
Oriolan arvoketjussa syntyy jätettä, joka koostuu pääasiassa
pakkausmateriaaleista, mukaan lukien vaikeasti kierrätettävät
materiaalit, kuten kuplapakkaukset. Näin ollen jäte on tunnistettu
olennaiseksi aiheeksi sekä vaikutusten olennaisuuden että
taloudellisen olennaisuuden kannalta.
Tulevaisuudessa pakkausmateriaalien odotetaan yhä useammin
olevan kierrätysmateriaaleista valmistettuja. Tämä voi lisätä
materiaalikustannuksia ja mahdollisesti heikentää pakkausten
kestävyyttä. Näin ollen vastuullisia pakkauksia koskevien
sääntelyvaatimusten myötä kasvavat kustannukset on arvioitu
taloudellisesti olennaisiksi. Vaikka taloudelliset vaikutukset eivät
ole vielä toteutuneet, sääntelyä seurataan aktiivisesti, ja tarvittavia
muutoksia tehdään tilanteen mukaan.
Jätemäärän vähentäminen, kierrätys ja uudelleenkäyttö
ovat Oriolan vastuullisuusohjelman keskeisiä tavoitteita.
Lisäksi henkilöstön tietoisuuden lisääminen pakkausten
ympäristövaikutuksista on yhä suuremmassa roolissa.
Raportointikaudella toteutetussa kaksoisolennaisuusarvioinnin
tarkistuksessa lääkkeiden epäasialliseen käsittelyyn liittyviä
vaikutuksia ei enää arvioitu olennaisiksi. Myös kestäviin pakkauksiin
liittyviä olennaisia riskejä tarkistettiin hieman.
S1 Oma työvoima
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksessa Oma työvoima
-aiheiset IROt yhdistettiin laajemman näkökulman saavuttamiseksi
ja päällekkäisyyksien välttämiseksi eri IROjen kanssa. Vastaavasti
joidenkin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nimitykset ja
kuvaukset päivitettiin kuvaamaan paremmin niiden luonnetta.
Johtamistaitojen kehittäminen edistämällä tasavertaisia
mahdollisuuksia, monimuotoisuutta, työkykyä ja aktiivista
osallistumista
Oriolalla johtaminen ja kulttuuri ovat edelleen avainasemassa
oikeudenmukaisen, osallistavan ja muutoskykyisen työpaikan
vahvistamisessa. Oriola keskittyy johtamistaitojen kehittämiseen,
sillä ne edistävät myönteisiä vaikutuksia, erityisesti tasavertaisiin
mahdollisuuksiin, monimuotoisuuteen, työkyvyn vahvistamiseen ja
henkilöstön osallistumiseen. Nämä toimet tukevat työntekijöiden
hyvinvointia, sitoutumista ja osaamisen kehittymistä, ja niiden
odotetaan luovan taloudellisia mahdollisuuksia parantamalla
henkilöstön pysyvyyttä, tukemalla tuottavuutta ja vahvistamalla
yhtiön kykyä sopeutua muutokseen.
Jotta nämä mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää tehokkaasti,
aihetta painotetaan Oriolan vastuullisuusagendassa. Johtamisen
laatua mitataan vuosittain jatkuvan kehityksen varmistamiseksi.
Työturvallisuus ja -hyvinvointi
Oriolan työntekijät, erityisesti jakelukeskusten henkilöstö,
kohtaavat useita työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä
riskejä. Näitä ovat muun muassa altistuminen lääkepölylle,
korkea melutaso, kylmät työskentelytilat ja huono ergonomia,
jotka voivat vaikuttaa haitallisesti. Samaan aikaan lisääntyvät
mielenterveysongelmat ja raskaasta työtaakasta johtuva stressi
voivat heikentää toimihenkilöiden hyvinvointia ja vaarantaa työ-
ja yksityiselämän tasapainon.
Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet voivat aiheuttaa kustannuksia,
jotka liittyvät terveydenhuoltoon, oikeudellisiin vastuisiin ja
tuottavuuden menetykseen keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena aihe todettiin
olennaiseksi molemmista näkökulmista, ja se on edelleen Oriolan
vastuullisuusagendan keskeinen painopiste.
Oikeudenmukaiset työolot, mukaan lukien ihmisoikeudet
Suuri osa Oriolan työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten
piiriin, mikä vahvistaa työelämän oikeuksien suojaa Suomessa
ja Ruotsissa ja luo siten myönteisiä vaikutuksia yhtiön omaan
henkilöstöön. Syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen
kaltaiset riskit, erityisesti aliedustettuja ryhmiä, kuten
maahanmuuttajataustaisia ja vuokratyöntekijöitä kohtaan, ovat
kuitenkin edelleen huolenaiheita ja voivat aiheuttaa mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia.
Oriola on sitoutunut tarjoamaan reilun ja tasa-arvoisen työpaikan,
jossa monimuotoisuutta ja osallisuutta tuetaan aktiivisesti.
Yhtiön eettisten ohjeiden lisäksi henkilöstöpolitiikka huomioi
60Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
ihmisoikeusnäkökulman entistä yksityiskohtaisemmin koko
konsernin tasolla.
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Operatiivisen toiminnan ja vaatimustenmukaisuuden puutteiden
vaikutukset lääkejakelun luotettavuuteen
Oriolalla on tärkeä rooli lääkkeiden laadun ja saatavuuden
varmistamisessa, ja se vastaa osaltaan siitä, että lääkkeet
toimitetaan ajallaan kaikkialle Suomeen ja Ruotsiin.
Lääketurvallisuuden ja lääkkeiden toimitusten varmistaminen
on Oriolan toiminnan tärkein prioriteetti ja yhteiskunnallisesti
merkittävin tehtävä, jolla Oriola vaikuttaa myönteisesti potilaiden
terveyteen. Oriola seuraa tiiviisti lääketoimitusten laatua ja
tarkkuutta osana vastuullisuusagendaansa.
Epäonnistumiset näissä prosesseissa, johtuivatpa ne inhimillisestä
virheestä, prosessipoikkeamista, sähkökatkoksista tai
järjestelmähäiriöistä, voivat johtaa tuotteiden vaurioitumiseen,
toimitusviiveisiin tai virheelliseen käsittelyyn. Nämä tapaukset
voivat johtaa sääntelyllisiin seuraamuksiin, mainehaittoihin ja
heikentyneeseen luottamukseen Oriolan lääkejakeluun. Näistä
syistä aihe on arvioitu olennaiseksi taloudellisesta näkökulmasta.
Tuoteturvallisuus ja -laatu
Lääkeyritykset ovat vastuussa tuotteistaan, mutta Oriola
on vastuussa asiakkailleen tarjoamistaan palveluista. Oriola
varmistaa, että vain luvallisten valmistajien hyväksyttyjä lääkkeitä
toimitetaan ja että käsittelyssä noudatetaan kaikkia sovellettavia
vaatimuksia. Oriola tekee terveystuotteille laatutarkastuksia osana
sisäistä laadunvalvontamenettelyään. Oriola edistää yhteistyössä
viranomaisten ja toimitusketjun kumppaniensa kanssa turvallista,
vastuullista ja luotettavaa saavutettavuutta terveyttä tukeviin
tuotteisiin, lääkkeisiin ja palveluihin, joilla on yhteiskunnallinen
rooli ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja jotka tukevat eläinten
hyvinvointia.
Tuoteturvallisuus on Oriolan toiminnalle ensisijaisen tärkeää,
minkä vuoksi se on tunnistettu olennaiseksi aiheeksi, jolla
on sekä myönteisiä että mahdollisia kielteisiä vaikutuksia
kansanterveyteen. Tuoteturvallisuus ja -laatu on keskeinen osa
Oriolan laadunhallintaa, joka perustuu tiukasti lainsäädäntöön ja
sääntelynormeihin.
Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät riskit sekä mahdollinen
säädösten noudattamatta jättäminen
Oriola käsittelee arkaluonteisia kuluttaja- ja loppukäyttäjätietoja
erityisesti asiantuntijapalveluissaan. Tiedot anonymisoidaan ja
Oriolalla on tietosuojaa koskevat toimintamenettelyt, mutta IT-
järjestelmän häiriöt, kuten kyberhyökkäykset tai infrastruktuurin
häiriöt voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä tai
mainehaittaa. EU:n GDPR-asetuksen rikkomukset tai tietohallinnan
epäonnistumiset voivat myös johtaa mainehaittaan ja
sääntelyseuraamuksiin. Näistä syistä, aihe on arvioitu olennaiseksi
taloudellisesta näkökulmasta.
Taloudellisia riskejä, jotka voivat johtaa liiketoiminnan häiriöihin,
mainehaittoihin ja/tai sanktioihin, pyritään minimoimaan Oriolan
vahvoilla tietosuojakäytännöillä, joihin sisältyy selkeät politiikat,
menettelyt ja valvontatoimet, jotka on suunniteltu suojaamaan
yhtiön tietojen ja tietojärjestelmien luottamuksellisuutta, eheyttä ja
saatavuutta.
Terveydenhuollon kasvavaan kysyntään ja sidosryhmien
odotuksiin vastaaminen vastuullisilla terveystuotteilla
Ikääntyvän väestön kasvavien terveydenhuollon tarpeiden myötä
lääkkeiden ja niihin liittyvien palveluiden kysyntä jatkaa kasvuaan.
Samaan aikaan sidosryhmät, mukaan lukien kuluttajat, asiakkaat
ja terveydenhuollon ammattilaiset, arvostavat yhä enemmän
eettistä, avointa ja ympäristövastuullista tarjontaa. Oriola näkee
tämän kehityksen strategisena mahdollisuutena vastata sekä
terveydenhuollon kasvavaan kysyntään että sidosryhmien
odotuksiin laajentamalla ja tarjoamalla oman tuotemerkkisiä
terveystuotteita.
Ennakoivat toimet, kuten vastuullinen hankinta, uskottava
kestävyyttä koskeva viestintä sekä tuotteiden ja palveluiden
innovointi, voivat vahvistaa brändiarvoa, lisätä asiakasuskollisuutta
ja tukea pitkäaikaista kilpailukykyä. Tämä IRO nähdään
myönteisenä taloudellisena mahdollisuutena, joka tukee Oriolan
vastuullisuuteen perustuva kasvuagendaa.
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt
Oriola on ottanut käyttöön vastuullisia toimintatapoja sekä
työntekijöille ja yhteistyökumppaneille suunnatut eettiset ohjeet,
joilla varmistetaan eettiset käytännöt koko toimitusketjussa.
Näillä on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia liiketoiminnan
harjoittamiseen. Lisäksi on tunnistettu taloudellinen riski,
joka liittyy sidosryhmien kasvaviin vaatimuksiin vastuullisesta
hallintotavasta. Jos Oriola ei pysty vastaamaan näihin odotuksiin,
se voi vaikuttaa työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen
sekä yhtiön toimintaan, taloudelliseen tulokseen, maineeseen ja
osakekurssiin.
Vastuullinen hankinta ja toimitusketjun hallinta
Oriolan kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaan vastuulliset
käytännöt toimitusketjussa sekä avoimet ja eettiset suhteet
toimittajiin luovat myönteisiä vaikutuksia edistämällä kestävyyttä ja
sosiaalista vastuuta.
Tietosuoja/tietoturva ja kyberhyökkäyksiin liittyvät
operatiiviset riskit
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa kyberhyökkäykset tunnistettiin
liiketoimintariskiksi, joka voi aiheuttaa kustannuksia korjaavien
toimenpiteiden myötä, häiritä liiketoimintaa sekä vahingoittaa
yhtiön mainetta ja suhteita tärkeimpiin liikekumppaneihin.
Raportointikaudella toteutetussa kaksoisolennaisuusarvioinnin
tarkistuksessa eläinten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia ja
sidosryhmien ESG-odotuksiin vastaamisessa epäonnistumiseen
liittyviä liiketoiminnan riskejä ei enää arvioitu olennaisiksi.
61Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset
vaikutukset
Ensimmäisen kaksoisolennaisuusarvioinnin ja arvioinnin
tarkistuksessa tunnistetut olennaiset riskit eivät ole vielä
toteutuneet eivätkä vaikuttaneet Oriolan taloudelliseen asemaan,
tulokseen tai rahavirtoihin. Oriola ei ole myöskään tunnistanut
sellaisia olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka voisivat johtaa
merkittäviin oikaisuihin omaisuuden tai velkojen kirjanpitoarvoihin
sen tilinpäätöksessä seuraavan tilikauden aikana.
Varmistaakseen strategiansa resilienssin kestävyyskysymyksiin
nähden Oriola on integroinut kestävyyteen liittyvät riskit ja
mahdollisuudet osaksi jatkuvaa riskienhallintaprosessiaan.
Säännöllisesti päivitettäviä riskiarviointeja hyödynnetään
yhtiön strategiaprosessissa. Ilmastoon liittyvät riskit ja
mahdollisuudet olivat mukana vuoden 2024 riskiarvioinnissa, ja
yhtiö on käynnistänyt kattavan ilmastoriskien, -skenaarioiden ja
-resilienssianalyysin vuonna 2025.
Muutokset edellisiin raportointikausiin
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistus vahvisti pääosin Oriolan
nykyisten vastuullisuuspainopisteiden tärkeyden, ja yhtiön
vastuullisuusagendaa päivitettiin sen mukaisesti. Myös olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ryhmittelyä tarkennettiin
hieman edelliseen raportointikauteen verrattuna. Täydelliset tiedot
edelliseen raportointikauteen verrattuna tehdyistä muutoksista
löytyvät kestävyysraportin aihekohtaisista osioista.
Yhtiökohtaiset tiedot
Kaikki Oriolan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sisältyvät ESRS-aihekohtaisiin standardeihin, eikä yhtiö ole
näin ollen päättänyt sisällyttää erillisiä yhtiökohtaisia aiheita
osaksi raportointiaan. Oriola on kuitenkin sisällyttänyt aiheessa
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät yhtiökohtaisia mittareita –
keräilytarkkuuden sekä poikkeavien tuotteiden arvon ja
varastokorjaukset – tarjotakseen lisätietoa palvelun ja tuotteen
laadusta.
Kestävyysraportissa huomioon
otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Liite 1: Luettelo ESRS-vaatimuksista, joita noudatettu laadittaessa
kestävyysraporttia
Liite 2: Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-
lainsäädännöstä
62Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
EU-taksonomia
EU-taksonomia on ympäristön kannalta kestävien taloudellisten
toimintojen luokitusjärjestelmä, jonka avulla investointeja
voidaan suunnata kestävämpään toimintaan. Taloudelliset
toiminnot luokitellaan taksonomia-asetusta (asetus (EU)
2020/852) täydentävien delegoitujen asetusten mukaisesti
luokitusjärjestelmäkelpoiseksi tai ei-luokitusjärjestelmäkelpoiseksi.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot luokitellaan edelleen
luokitusjärjestelmän mukaisiksi, jos ne täyttävät delegoiduissa
asetuksissa määritellyt tekniset arviointikriteerit ((EU) 2021/2139 ja
(EU) 2023/2486) ja ne toteutetaan vähimmäistason suojatoimien
mukaisesti. Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja
koskevien kriteerien täyttämiseksi taloudellisen toiminnan tulee
lisäksi edistää merkittävästi yhtä tai useampaa asetuksessa
asetettua ympäristötavoitetta aiheuttamatta merkittävää haittaa
millekään muulle ympäristötavoitteelle. Luokitusjärjestelmään
sisältyy kuusi seuraavaa ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen
hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja
merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen
kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Oriola raportoi luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvan toiminnan
osuuden kirjanpitolain ja ESRS-raportointistandardien
mukaisessa kestävyysraportissa taksonomia-asetuksen
mukaisesti. EU-taksonomian mukainen raportointi edellyttää
luokitusjärjestelmäkelpoisen, ei-luokitusjärjestelmäkelpoisen ja
luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon, pääomamenojen
(CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osuuksien esittämistä delegoidun
asetuksen mukaisesti (komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178).
Oriola on analysoinut konsernin taloudellisia toimintoja
tunnistaakseen delegoitujen asetusten ((EU) 2021/2139 ja (EU)
2023/2486) mukaisesti luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot.
Suoritetun analyysin sekä parhaan tulkintansa mukaan Oriola on
tunnistanut muutaman luokitusjärjestelmäkelpoisen taloudellisen
toiminnon pääomamenojen osalta. EU-taksonomian määritelmän
mukaisten kokonaistoimintamenojen (nimittäjä) on arvioitu olevan
epäolennaisia, minkä takia toimintamenojen osalta taloudellisia
toimintoja ei olla arvioitu. Oriola ei ole myöskään tunnistanut
luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja liikevaihdon
osalta. Lisäksi osana arviointiprosessia muutamien taloudellisten
toimintojen on katsottu olevan mahdollisesti olennaisia
taksonomiaraportoinnin kannalta, jonka vuoksi näille on tehty
tarkentavaa analyysiä. Tarkemman analyysin jälkeen on kuitenkin
todettu näiden toimintojen olevan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia.
Todettakoon, että mikään tunnistetuista taloudellisista toiminnoista
ei täytä luokitusjärjestelmän mukaisuuden vaatimuksia, minkä
vuoksi luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei ole arvioitu tarkemmin.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot on
raportoitu pääomamenojen tunnuslukutaulukossa osiossa A.2.
(luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei-luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot). Oriola on tunnistanut seuraavat toiminnot
luokitusjärjestelmäkelpoisiksi ilmastonmuutoksen hillinnän
tavoitteen alla: 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen ja 6.5.
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne. Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot
ovat kategoriaa c) kuten kuvattu delegoidussa asetuksessa
2021/2178 kohdassa 1.1.2.2. Oriola ei ole tunnistanut
kategorioiden a) tai b) pääomamenoja. Tunnistettujen
toimintojen osalta on arvioitu, etteivät mukaisuuden kriteerit
täyty ja siten pääomamenojen taulukossa osiossa A.1.
(luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot) raportoidaan nolla.
Liikevaihdon ja toimintamenojen osalta Oriola ei ole tunnistanut
luokitusjärjestelmäkelpoisia tai mukaisia toimintoja ja siten
liikevaihdon ja toimintamenojen tunnuslukutaulukoissa
osiot A.1. (luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot) ja A.2.
(luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei-luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) raportoidaan nolla-arvoilla. Vastaavasti
osiossa B (ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot) liikevaihdon ja
toimintamenojen osuudet ovat 100 %.
Nimittäjien laskenta
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden myynnistä syntyvän
liikevaihdon (liite 4.2.) ja oli yhteensä 1 906,2 miljoonaa euroa
vuonna 2025.
Pääomamenojen nimittäjä kattaa 1.1.–31.12.2025 tilinpäätöksessä
esitetyt aineellisten (liite 6.1.) ja aineettomien (liite 6.2.)
hyödykkeiden sekä IFRS 16 -mukaisten käyttöoikeusomaisuuserien
(liite 6.1.) lisäykset tilikauden aikana. Pääomamenot (nimittäjä)
vuodelta 2025 olivat yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.
Toimintamenot on tunnistettu EU-taksonomian määritelmän
mukaisesti, sisältäen suorat pääomittamattomat kustannukset,
jotka liittyvät rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin sekä kunnossapitoon ja korjauksiin.
Toimintamenot (nimittäjä) vuodelta 2025 olivat yhteensä 2,5
miljoonaa euroa.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot tilikaudella
MEUR 2025 2024
Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot, yhteensä 2,3 7,0
Joista aineelliset hyödykkeet -
Joista aineettomat hyödykkeet -
Joista IFRS 16 -mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät 2,3 7,0
Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot vuonna 2025 koos-
tuivat IFRS 16 -mukaisista käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksistä,
sisältäen leasing-autot ja trukit sekä vuokratut toimitilat.
Oriola seuraa EU-taksonomiasääntelyn jatkuvaa kehitystä ja sen
mahdollisia vaikutuksia Oriolan raportointivaatimuksiin.
2. Ympäristötiedot
63Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista
tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (a) (2)
Liikevaihto (3)
Osuus liikevaihdosta, vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi N-1
(18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymä-toiminta (20)
M€ %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 
0 0 % - - - - - - - - - - - - - -
Josta mahdollistavat toiminnat
0 0 % - - - - - - - - - - - - - - -
Josta siirtymätoiminnat
0 0 % - - - - - - - - - -
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä
(muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
0 0 % - - - - - - -
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)
0 0 % - - - - - - -
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
1 906,2 100 %
YHTEENSÄ
1 906,2 100 %
64Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin
ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (a) (2)
Pääomamenot (3)
Osuus pääomamenoista, vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi
N-1 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymä-toiminta (20)
M€ %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
0 0 % - - - - - - - - - - - - - -
Josta mahdollistavat toiminnat
0 0 % - - - - - - - - - - - - - - -
Josta siirtymätoiminnat
0 0 % - - - - - - - - - -
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne
6.5. 0,9 16 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL -
Rakennusten hankinta ja omistaminen
7.7. 1,4 25% KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL -
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
2,3 42 % - - - - - - -
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
2,3 42 % - - - - - - -
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
3,2 58%
YHTEENSÄ
5,5 100 %
65Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin
ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (a) (2)
Toimintamenot (3)
Osuus toimintamenoista, vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus toimintamenoista, vuosi
N-1 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymä-toiminta (20)
€ %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
0 0 % - - - - - - - - - - - - - -
Josta mahdollistavat toiminnat
0 0 % - - - - - - - - - - - - - - -
Josta siirtymätoiminnat
0 0 % - - - - - - - - - -
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
0 0 % - - - - - - -
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)
0 0 % - - - - - - -
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
2,5 100 %
YHTEENSÄ
2,5 100 %
66Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Alla oleva taulukko esittää EU-taksonomian mukaisesti
ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot.
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön
tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista
ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai
prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn
tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä
ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja
käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma (E1-1)
Oriolan ympäristötyössä keskitytään resurssien tehokkaaseen
käyttöön ja päästöjen vähentämiseen. Oriola aloitti vuonna 2025
ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimisen. Suunnitelman tavoitteena
on hillitä ilmastonmuutosta ja tukea siirtymää kestävään talouteen.
Lopullista ilmastosiirtymäsuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty,
Oriola valmistelee aktiivisesti sen täytäntöönpanoa vuonna 2026.
Osana prosessia Oriola on määritellyt Scope 1-, Scope 2- ja
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta tärkeimmät hiilestä
irtautumisen keinot. Ne heijastavat Oriolan tämänhetkisiä toimia
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ne määritellään tarkemmin
lopullisessa siirtymäsuunnitelmassa. Oriola ei ole arvioinut
toimenpiteiden mahdollisia päästövähennyksiä. Arviointi on
tarkoitus tehdä osana ilmastosiirtymäsuunnitelmaa vuonna 2026.
Scope 1- ja 2- päästöjen osalta hiilestä irtautumisen keinot ovat:
• Kylmäketjussa käytettävien kylmäaineiden aiheuttamien
päästöjen vähentäminen
• Oriolan leasing-ajoneuvokannan sähköistäminen
• Siirtyminen uusiutuvaan energiaan Oriolan omien toimintojen
sähkö- ja kaukolämmityksessä
Scope 3 -päästöjen osalta hiilestä irtautumisen keskeisimmät keinot
ovat:
• Oriolan päästövähennysten tärkein keino on toimittajien
osallistaminen, joka sisältää viestinnän, hankintakriteerien
kehittämisen, datan laadun parantamisen sekä toimittajien
kanssa tehtävän yhteistyön päästövähennysten tukemiseksi
• Yhteistyö kuljetuskumppanien kanssa fossiilittomiin kuljetuksiin
siirtymisen edistämiseksi
• Työmatkustamiseen liittyvien päästöjen minimointi
• Työntekijöiden kannustaminen siirtymään vähäpäästöiseen
työmatkaliikkumiseen
Linjassa konsernin päästöraportoinnin kehittämisen kanssa Oriola
on asettanut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet,
jotka ovat yhdenmukaiset Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa
rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 °C:een. Science Based Targets
Initiative (SBTi) hyväksyi tavoitteet heinäkuussa 2025. Lisätietoja
Oriolan ilmastotavoitteista löytyy niitä koskevasta kohdasta (E1-4)
sivulta 72.
Oriola tunnistaa, että ympäristöriskit, mukaan lukien
ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymäriskit, voivat vaikuttaa
konsernin liiketoimintaan sekä sen arvoketjun toimittajiin ja
kumppaneihin. Tällaisia riskejä voivat olla fossiilisten polttoaineiden
hintojen vaihtelut, toimintakustannuksia lisäävät tiukemmat
ympäristösäännökset sekä kuluttajien käyttäytymisen muutokset,
jotka johtuvat kestävän kehityksen prioriteeteista.
Oriola on onnistunut vähentämään omien toimintojensa
kasvihuonekaasupäästöjä pääasiassa optimoimalla
energiankulutusta ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa. Oriola
tekee jatkuvasti yhteistyötä kuljetuskumppaniensa kanssa
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen mahdollisuuksien
tunnistamiseksi. Lisätietoja Oriolan kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisestä löytyy kohdasta ”Toimet kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi (E1-3)” sivulla 71.
Yhtiön keskeisten varojen lukkiutuneet päästöt tullaan arvioimaan
osana yhtiön ilmastosiirtymäsuunnitelmaa.
Oriolaa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle.
Oriola on ottanut käyttöön osakeperusteisen pitkän aikavälin
kannustinohjelman avainhenkilöille, mukaan lukien toimitusjohtaja
ja Oriolan johtoryhmä, jossa osa palkkiosta on sidottu ilmastoon
liittyviin tavoitteisiin. Lisätietoja Oriolan vastuullisuuteen liittyvistä
KPI-mittareista yhtiön kannustinohjelmissa on kohdassa ”ESRS 2
Yleiset tiedot” sivulla 48.
67Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (E1.SBM-3)
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuisen merkityksensä ja
sidosryhmien odotusten vuoksi Oriolan vastuullisuusagendan
ensisijainen painopistealue. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa
Oriola on arvioinut ilmastonmuutoksen olevan konsernille
olennainen aihe sekä vaikutuksen että taloudellisen olennaisuuden
näkökulmista.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niihin
tehdyt muutokset edellisen raportointikauden jälkeen
kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen tuloksena on kuvattu alla.
Olennaisia kielteisiä vaikutuksia syntyy Oriolan
arvoketjun kasvihuonekaasupäästöistä, Oriolan suorista
kasvihuonekaasupäästöistä sekä Oriolan energiankulutuksesta:
• Oriolan arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt:
Ottaen huomioon Oriolan roolin arvoketjussan
noin 99 prosenttia (583 858 tCO
2
-ekv.) Oriolan
kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on epäsuoria päästöjä
(Scope 3), jotka syntyvät muun muassa ostetuista tuotteista
ja palveluista, pakkausmateriaaleista, kuljetuksesta, jätteistä,
liikematkoista ja työntekijöiden työmatkoista. Ostetut tuotteet
ja palvelut ovat suurin epäsuorien päästöjen lähde.
• Oriolan omat kasvihuonekaasupäästöt kattavat varasto- ja
toimistotilojen ylläpidon, sisältäen tilojen ilmanvaihdon
ja valaistuksen sekä lääkevarastojen lämmityksen ja
jäähdytyksen:
Noin 0,04 prosenttia (243 tCO
2
-ekv.) Oriolan päästöistä on
pääasiassa kylmäaineista syntyviä suoria päästöjä (Scope 1)
ja noin 0,02 prosenttia (97 tCO
2
-evk. markkinaperusteisesti)
syntyy ostetusta energiasta (Scope 2), mukaan lukien sähkö
ja lämmitys. Osa tuotteista vaatii kylmiä olosuhteita, joten
jäähdytysjärjestelmien energiatehokkuuden parantaminen ja
siirtyminen ilmastoystävällisempiin kylmäaineisiin ovat erittäin
tärkeitä.
• Oriolan oma energiankulutus:
Oriolan energiankäyttö kattaa varasto- ja toimistotilojen
ylläpidon, sisältäen tilojen ilmanvaihdon ja valaistuksen sekä
lääkevarastojen lämmityksen ja jäähdytyksen.
• Muutokset: Arvoketjusta syntyvän vaikutuksen kuvaus on
muotoiltu uudelleen, jotta se heijastaisi paremmin Oriolan
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen määritelmään tehtyä
muutosta.
Seuraavat taloudelliset riskit määriteltiin olennaisiksi:
• Investointitarpeet ilmasto- ja energiatavoitteiden
saavuttamiseksi:
Oriola tunnisti siirtymäriskin, joka liittyy sen ilmasto- ja
energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin investointeihin.
Keskeinen osa-alue on nykyisten jäähdytysjärjestelmien
korvaaminen, jotta voidaan käyttää pienemmän
ilmastovaikutuksen omaavia kylmäaineita. Tämä on olennaista
Scope 1 -päästöjen vähentämiseksi. Oriola painottaa
ympäristötyössään energiatehokkuutta ja pyrkii myös
minimoimaan päästöjä käyttämällä uusiutuvaa energiaa.
• Muutokset: Yllä kuvatun riskin kuvausta muokattiin hieman,
jotta se kohdistuisi tarkemmin tarvittavien investointien
tyyppiin. Lisäksi fyysiset ilmastoriskit arvioitiin uudelleen, ja
niihin liittyvien riskien määritelmiä täsmennettiin, mutta niitä
enää arvioitu olennaisiksi.
Ilmastonmuutokseen liittyviä tunnistettuja
mahdollisuuksia ei arvioitu Oriolan kannalta olennaisiksi
kaksoisolennaisuusarvioinnissa.
Oriola aloitti vuonna 2025 strategian ja liiketoimintamallin
resilienssianalyysin suhteessa ilmastonmuutokseen. Työ jatkuu
ja analyysin pitäisi valmistua vuoden 2026 aikana osana Oriolan
ilmastosiirtymäsuunnitelmaa.
Oriola hallitsee ilmastoriskejä keskittymällä kaikkein
tarkoituksenmukaisimpiin vähähiilisiin teknologioihin uusia laitteita
hankkiessaan tai nykyisiä laitteita modernisoidessaan.
Ilmastonmuutoksen arviointi (E1.IRO-1)
Oriola arvioi ja tunnistaa ilmastoon liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yhtiön yleisen
riskianalyysin, kasvihuonekaasupäästöjen laskennan
ja kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella.
Kaksoisolennaisuusarviointiprosessi ja vuonna 2025 tehty tarkistus
esitetään yksityiskohtaisesti tämän kestävyysraportin ESRS 2 Yleiset
tiedot / IRO-1-osiossa sivulla 54.
Oriola tiedostaa, että tehokas riskienhallinta on elintärkeää
strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, omistaja-arvon
kasvattamiseksi sekä terveemmän ja kestävämmän maailman
edistämiseksi. Konsernin tasapainoinen, tosiasioihin
perustuva riskinottohalukkuus tukee Oriolan liiketoiminnan
pitkän aikavälin häiriönsietokyvykkyyttä, kannattavuutta ja
kestävyyttä sekä toimii riskienhallintaa ja päätöksentekoa
ohjaavana kehyksenä. Riskinottohalukkuutta päivitetään
säännöllisesti liiketoimintaympäristön, toimialan dynamiikan,
sääntelyvaatimusten ja sidosryhmien odotusten muutosten
mukaisesti. Vastuullisuusriskit, mukaan lukien ilmastoriskit, on
sisällytetty Oriolan yleiseen riskienhallintaprosessiin.
Oriola on sisällyttänyt vastuullisuuden strategiaansa ja suhtautuu
siihen liittyviin riskeihin matalan riskinottohalukkuuden
periaatteella. Tämä heijastaa Oriolan sitoutumista ympäristö-,
sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen sekä ohjaa kestävyyteen
liittyvien riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa strategisten
tavoitteiden ja sidosryhmien odotusten mukaisesti. Nykyisiä ja
tulevia sukupolvia hyödyttävien aloitteiden tukeminen on keskeistä
Oriolan arvoissa.
Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet arvioitiin
toukokuussa osana Oriolan kaksoisolennaisuusarviointia (katso
kohdat ”ESRS 2 Yleiset tiedot / Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistus
(IRO-1)” ja ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (E1.
SBM-3)”). Lisäksi vuotuinen ilmastoriskien arviointi toteutettiin
joulukuussa. Riskit analysoitiin luokan, syyn ja tapahtuman
68Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
perusteella ja luokiteltiin niiden seurauksen, todennäköisyyden ja
yleisen riskitason mukaan. Kullekin tunnistetulle riskille nimettiin
vastuutaho riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamiseksi.
Toimintaympäristössä tai yhtiön liiketoimintakontekstissa ei
havaittu merkittäviä muutoksia, jotka edellyttäisivät riskiarvioinnin
tarkistamista. Oriola jatkaa ilmastoriskien hallintatoimia osana
ilmastosiirtymäsuunnitelmaa ja resilienssianalyysia.
Yrityksen yleisessä riskianalyysissä tunnistetut ilmastoon liittyvät
riskit ja mahdollisuudet esitetään alla. Niitä ei arvioitu olennaisiksi
kaksoisolennaisuusarvioinnissa:
Siirtymäriskit
Oriola vastaa aktiivisesti mahdollisiin haasteisiin, kuten
ilmastoneutraalien kuljetusten kasvavaan kysyntään, tiukempiin
materiaalivaatimuksiin sekä kestävien materiaalien ja pakkausten
kustannusten nousuun. Yhtiössä keskitytään myös uusiutuvan
energian ja fossiilisten polttoaineiden hinnanvaihtelujen hallintaan,
toimintojen ja arvoketjun päästöjen vähentämiseen sekä
jätehuollon parantamiseen, jotta tiukentuvat sääntelyvaatimukset
voidaan täyttää.
Fyysiset riskit
Oriola hallitsee aktiivisesti fyysisiä riskejä, kuten sään ääri-ilmiöiden
aiheuttamia toimitusten viivästymisiä, lääkkeiden raaka-aineiden
mahdollisia puutteita sekä ilmastonmuutokseen liittyvien
pandemioiden ja uusien tautien kasvavaa todennäköisyyttä. Lisäksi
yhtiö on ryhtynyt toimenpiteisiin lieventääkseen äärimmäisten
sääilmiöiden vaikutuksia varasto-olosuhteisiin ja varmistaakseen
lämpötilaherkkien lääkkeiden turvallisen varastoinnin.
Siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet
Oriola tunnistaa mahdollisuudet vastata kuluttajien kasvavaan
kysyntään liittyen helposti kierrätettäviin pakkausmateriaaleihin
sekä edistää siirtymistä vähähiilisempään talouteen. Nämä toimet
ovat Oriolan olemassaolon tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisia ja
tarjoavat myös maine- ja markkinaetuja.
Oriola on soveltanut kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa
SBTi:n kriteeristöä. Laskentatapa on yhdenmukainen GHG-
protokollan yritysstandardin (GHG Protocol Corporate Standard)
kanssa. SBTi on hyväksynyt yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin
ilmastotavoitteet. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattaa yli
95 prosenttia Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä sekä yli 90 prosenttia
Scope 3 -päästöistä. Oriola on arvioinut kaikki toimintansa
relevantit päästöluokat GHG-protokollan yritysstandardin
mukaisesti. Olennaisiksi arvioidut päästöluokat on sisällytetty
kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Oriolan kiinteistöihin
tehtäviin mahdollisiin investointeihin liittyen tunnistettiin
mahdollisia tulevia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. Nämä
investoinnit kasvattavat kasvihuonekaasupäästöjä tilapäisesti,
mutta pitkällä aikavälillä ne vähentävät päästöjä esimerkiksi uuden
teknologian käyttöönoton ja energiatehokkaampien ratkaisujen
avulla. Oriolan todellisia vaikutuksia ilmastonmuutokseen,
erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä, käsitellään tarkemmin
kohdassa ”Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)”.
Oriola tulee tehostamaan ilmastoon liittyvien vaikutusten
tunnistamista ja arviointia omassa toiminnassaan ja
arvoketjussaan toteuttamalla ilmastoskenaarioanalyysin.
Analyysi kattaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikajänteet
ja siinä arvioidaan fyysiset riskit, siirtymäriskit sekä ilmastoon
liittyvät mahdollisuudet. Osana arviointia Oriola tunnistaa
ilmastoon liittyvät vaaratekijät ja siirtymätapahtumat sekä
arvioi, missä määrin sen omaisuuserät ja liiketoiminta voivat
altistua niihin. Lisätietoa resilienssianalyysista löytyy kohdasta
”Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (E1.SBM-3)” ja
siirtymäsuunnitelmasta kohdasta ”Ilmastonmuutoksen hillintää
koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)”.
Ilmastopolitiikka (E1-2)
Oriola-konsernin ympäristöpolitiikka asettaa puitteet
ympäristötyölle kaikissa konsernin toiminnoissa. Oriolan
johtoryhmä ja hallitus ovat hyväksyneet ympäristöpolitiikan.
Laatu- ja ympäristöorganisaatio, jota johtaa laatujohtaja, vastaa
ympäristöön liittyvien asioiden, mukaan lukien energiankulutuksen
ja päästöjen raportoinnin, valvonnasta.
Politiikka koskee kaikkia työntekijöitä ja konserniyhtiöitä. Oriola on
julkaissut politiikan yhtiön julkisella verkkosivustolla, jossa se on
mahdollisesti vaikutuksille altistuvien sidosryhmien saatavilla.
Oriola on sitoutunut vähentämään energiankulutusta ja
kuljetuksista aiheutuvia päästöjä konsernin ympäristöpolitiikan
mukaisesti. Oriola ottaa ympäristökysymykset huomioon
tehdessään hankintoihin, alihankintoihin ja investointeihin
liittyviä päätöksiä.
Oriolan nykyinen ympäristöpolitiikka antaa yleiskuvan yhtiön
lähestymistavasta ympäristöasioihin, mutta se ei sisällä tietoja
ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta,
energiatehokkuudesta eikä uusiutuvien energialähteiden
käyttöönottoon liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista. Oriola aloitti vuonna 2025 yhtiön
ympäristöpolitiikan uudistamisen. Päivitetyn politiikan on
suunniteltu valmistuvan ja tulevan hyväksytyksi vuonna 2026.
Oriolan ympäristötyötä hallinnoidaan ISO 14001-sertifioidulla
ympäristöjohtamisjärjestelmällä.
Vähentääkseen ympäristövaikutuksia arvoketjussaan
Oriola edellyttää yhteistyökumppaneitaan, toimittajiaan ja
alihankkijoitaan noudattamaan samoja ympäristöperiaatteita,
joita se itse noudattaa. Oriolan eettisissä ohjeissa esitetyt
periaatteet sisältävät muun muassa lakien noudattamisen,
ilmastotoimet ja ympäristönsuojelun. Oriola odottaa, että
näitä periaatteita sovelletaan myös kunkin toimittajan omassa
toimitusketjussa. Lisäksi Oriola on sitoutunut tieteeseen
perustuvaan tavoitteeseen (SBTi), että sen ostamien tavaroiden
ja palvelujen toimittajista 69 prosentilla (hankintojen arvolla
mitattuna) on tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet
vuoteen 2028 mennessä.
69Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit (E1-3)
Ilmastonmuutos on suurin yksittäinen ihmiskuntaan kohdistuva
terveysuhka, joka vaikuttaa sekä yksilöiden terveyteen että
terveydenhuoltojärjestelmiin. Oriolalle ympäristövaikutusten
vähentäminen käyttämällä resursseja tehokkaasti sekä
kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden minimointi ovat prioriteetteja.
Scope 1 ja 2: ilmastomuutoksen hillinnän toimet Oriolan
omassa toiminnassa
Oriolan energiankäyttö kattaa varasto- ja toimistotilojen ylläpidon,
sisältäen tilojen ilmanvaihdon ja valaistuksen sekä lääkevarastojen
lämmityksen ja jäähdytyksen. Oriola priorisoi energiatehokkuutta
konsernin omaan toimintaan liittyvässä ympäristötyössä.
Ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi Oriola investoi esimerkiksi
lämmön talteenottoon, LED-valaistukseen ja jäähdytyslaitteiston
päivityksiin.
Oriola toteutti vuonna 2025 Suomessa ja Ruotsissa lukuisia toimia
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Toimet Suomessa
Mankkaan toimipaikka:
• Perinteiset kylmäaineet kylmävarastoissa on korvattu
vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla aina, kun se on teknisesti
mahdollista.
• Kaikki toimipaikan trukit ovat sähköisiä. Vuonna 2025 Oriola
hankki parannetulla akkuteknologialla varustettuja uusia malleja
tehostaakseen toimintaa ja pienentääkseen energiankulutusta.
• Energiatehokkuuden parantamiseksi toimipaikan valaistus
on korvattu osittain LED-teknologialla. Noin 70 prosenttia
toimipaikan valaistuksesta on LED-valaistusta.
• Erittäin matalan lämpötilan pakastinkapasiteettia laajennettiin
lisäämällä 21 pakastinta, jotka on varustettu taajuusohjatuilla
kompressoreilla. Ne mahdollistavat energiatehokkaan
toiminnan säätämällä tehoa tarpeen mukaan. Toimenpiteellä
korvattiin 19 vanhempaa pakastinta.
PharmaService:
• PharmaService muutti loppuvuodesta 2024 uusiin tiloihin, jossa
vuokranantaja toimittaa uusiutuvaa sähköä.
Toimet Ruotsissa
Mölnlycken toimipaikka:
• Varasto on remontoitu energiatehokkuuden parantamiseksi.
• Kaikki valaisimet on korvattu LED-valaisimilla.
• Useat jäähdytysyksiköt on vaihdettu energiatehokkaisiin
malleihin, mikä laskee sähkönkulutusta.
Enköpingin toimipaikka:
• Lämmön talteenottojärjestelmiä on parannettu energiankäytön
tehostamiseksi.
• Valaistus on osittain uudistettu vaihtamalla perinteiset
valaisimet LED-valaisimiin.
Scope 3: hillitsemistoimet Oriolan arvoketjussa
Oriolan liiketoiminnan ja toimintojen merkittävimmät
ympäristövaikutukset aiheutuvat erityisesti ostetuista tavaroista
ja palveluista sekä tuotantoketjun alkupään kuljetuksista ja
jakelusta syntyvistä Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä. Oriola
on toteuttanut ympäristöpolitiikkansa ja ilmastotavoitteidensa
mukaisesti toimia päästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussa.
Toimittajayhteistyö:
• Oriola on vuonna 2025 sitoutunut tieteeseen perustuvaan
tavoitteeseen (SBTi): sen ostamien tavaroiden ja palvelujen
toimittajista 69 prosentilla (hankintojen arvolla mitattuna) on
tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoteen 2028
mennessä.
• Oriola on aloittanut toimittajakartoituksen seuratakseen
tavoitteen edistymistä ja tukeakseen toimittajia tavoitteiden
asettamisessa ja saavuttamisessa.
Kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen:
• Oriola tekee jatkuvaa yhteistyötä kuljetuskumppaniensa kanssa
tunnistaakseen mahdollisuuksia päästövähennyksiin.
• Reittien optimointi, kapasiteetin tehokas hyödyntäminen ja
vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen.
• Laatikoiden täyttöasteen parantaminen yhdistämällä
tuotevirtoja ja asiakastilauksia.
• Siirtyminen täysien lavojen toimituksiin asiakkaille, mikä
vähentää sisäisiä siirtoja ja lähetysmääriä.
• Oriola vaatii kuljetuskumppaneitaan raportoimaan
lyhyen aikavälin (1–3 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli
5 vuotta) kasvihuonekaasupäästöstrategiastaan ja
-tavoitteistaan. Päästöjen läpinäkyvyys on keskeinen kriteeri
logistiikkapalveluntarjoajien valinnassa.
• Lisäksi Oriola tukee asiakkaitaan kuljetuspäästöjä koskevilla
tiedoilla ja auttaa heitä saamaan paremman näkyvyyden
hiilijalanjäljestään.
Parannukset jätehuollossa:
• Vuonna 2025 Oriola kehitti Mölnlycken toimipaikan jätehuoltoa
kunnostamalla jätehuoneen ja ottamalla käyttöön uudet
merkinnät jäteastioille sekä parantamalla lajittelutarkkuutta ja
kierrätystehoa.
• Oriola vaihtoi vuonna 2025 jätehuoltokumppanin Ruotsissa.
Muutoksen vaikutukset näkyvät vuonna 2026.
Suunnitellut toimet:
Scope 1 ja 2: hillintätoimet Oriolan omassa toiminnassa
• Oriola on suunnitellut lisäävänsä uusiutuvan sähkön osuutta
kaikissa toiminnoissaan.
• Oriola jatkaa energiatehokkuuden parantamista kaikissa
toiminnoissa.
Scope 3: hillitsemistoimet Oriolan arvoketjussa
• Oriola kannustaa toimittajiaan määrittelemään omat tieteeseen
perustuvat tavoitteensa vuoteen 2028 mennessä.
• Oriola jatkaa yhteistyötä kuljetuskumppaniensa kanssa
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksien
tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi kaikissa
logistiikkatoiminnoissa.
• Oriola tutkii mahdollisuuksia vähentää muovisen kiristekalvon
käyttöä lähetystoiminnoissaan. Jos hanke osoittautuu
toteuttamiskelpoiseksi, voidaan käynnistää pilottihanke
muovinkäytön vähentämiseksi, mikä tukee Oriolan laajempia
ilmastonmuutoksen hillintätavoitteita.
70Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
• Oriola tarkastelee mahdollisuuksia vähentää päästöjä liittyen
kuljetuskumppanien siirtymiseen sähköajoneuvoihin viimeisen
kilometrin toimituksissa.
• Oriola tutkii mahdollisuuksia parantaa lääkejätteen käsittelyä
tavoitteenaan tehostaa resurssien käyttöä ja minimoida
ympäristövaikutukset.
Oriola ei ole vielä arvioinut määrällisesti vuoden 2025 raportoitujen
toimenpiteiden tai vuodesta 2026 eteenpäin suunniteltujen
toimenpiteiden kasvihuonekaasupäästövähennyksiä. Yhtiö
suunnittelee raportoivansa kasvihuonekaasupäästöjen
vähennyksistä ilmastosiirtymäsuunnitelman valmistumisen jälkeen
vuonna 2026.
Oriola ei ole kompensoinut päästöjä vuonna 2025.
Oriolan ilmastotoimet ovat pääosin operatiivisia, eikä niiden
toteuttaminen tällä hetkellä edellytä merkittäviä taloudellisia
resursseja. Näihin toimiin ei ole kohdennettu merkittäviä
pääoma- tai toimintamenoja. Oriola ei sovella kestävän kehityksen
rahoitusvälineitä tai rahoitustukea.
Ilmastotavoitteet (E1-4)
Oriola on sitoutunut käyttämään resursseja tehokkaasti ja
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Oriola on asettanut
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet, sillä ne ovat
strategisia suorituskykymittareita. Oriola seuraa asetettujen
tavoitteiden edistymistä mittaamalla Scope 1-, Scope 2- ja
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä sekä
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä. Konsernin ilmastotavoitteita
seurataan vuositasolla ja keskeisiä indikaattoreita tarkastellaan
puolivuosittain. Kasvihuonekaasupäästölaskelmat tehdään kerran
vuodessa.
Vuonna 2025 SBTi hyväksyi Oriolan seuraavat ilmastotavoitteet:
• Kokonaisnettonollatavoite:
Oriola Oyj sitoutuu saavuttamaan
nettonollakasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussaan
vuoteen 2050 mennessä.
• Lyhyen aikavälin tavoitteet:
- Oriola Oyj sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1- ja
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä 67 prosenttia vuoteen
2030 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta.*
- Oriola Oyj sitoutuu myös siihen, että sen ostamien
tavaroiden ja palvelujen toimittajista 69 prosentilla
(hankintojen arvolla mitattuna) on tieteeseen perustuvat
päästövähennystavoitteet vuoteen 2028 mennessä.
• Pitkän aikavälin tavoitteet:
Oriola Oyj sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope
2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen
2050 mennessä vuoden 2023 lähtötasosta.*
*Päästöjen lähteet, jotka otetaan huomioon tavoitetta asetettaessa, sisältävät
maankäyttöön ja maanhoitotoimiin liittyvät päästöt ja poistumat bioenergiaraaka-
aineista.
Oriolan johtoryhmä ja hallitus ovat hyväksyneet ilmastotavoitteet.
Ulkoisia sidosryhmiä ei ole ollut mukana tavoitteiden
asettamisprosessissa.
Tavoitteet ovat yhteensopivia tavoitteen kanssa rajoittaa ilmaston
lämpeneminen 1,5 °C.:een.
Lähtötaso on muutettu vuodesta 2019 vuoteen 2023, jota on
käytetty Oriolan SBTi:n mukaisten tavoitteiden asettamisessa.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi korkeammat
vuonna 2023 kuin vuonna 2019, mikä johtuu suuremmasta Scope
3 -luokkamäärästä (neljä vuonna 2019 ja kymmenen vuonna
2023) sekä 1-luokan (ostetut tavarat ja palvelut) laajentamisesta
kattamaan kaikki ostetut tavarat ja palvelut, kun aikaisemmin se
kattoi vain ostetut pakkausmateriaalit.
Lähtötaso ja tarkat kasvihuonekaasupäästöt ja vähennykset
on esitetty kohdassa E1-6 kasvihuonekaasupäästöt sivulla 72.
Tavoitteiden toteutumaa seurataan vuosittain. Vuonna 2025
Scope 1- ja Scope 2 - kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä
340 tCO₂-ekv., mikä vastaa 40 prosentin vähennystä verrattuna
lähtötasoon ja tukee Oriolan päästövähennystavoitteen
saavuttamista. Lisäksi 78 prosenttia Oriolan toimittajista
(hankintojen arvolla mitattuna) oli asettanut tieteeseen perustuvat
ilmastotavoitteet, mikä ylittää yhtiön SBTi-tavoitteen toimittajien
sitouttamisesta.
Lähtötason muutoksen vuoksi lähtötaso on muuttunut merkittävästi,
ja tämän seurauksena tiedot kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä
(kasvihuonekaasupäästöjen prosentuaalinen muutos lähtötasosta)
eivät ole vertailukelpoisia aiemmin julkaistujen tietojen kanssa.
Oriolan toiminnallisissa rajoissa tapahtui muutoksia
raportointikaudella (katso kohta ”Yleiset tiedot / Kestävyysraportin
yleiset laatimisperusteet (BP-1, BP-2)”). Oriola on arvioinut, miten
muutos vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin. Vaikutusta ei
arvioitu merkittäväksi. Muutoksen ei myöskään katsota vaikuttavan
kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tietojen vertailukelpoisuuteen.
Näin ollen kasvihuonekaasupäästöjen vertailutietoja ei oikaista,
lukuun ottamatta vuoden 2024 Scope 3 -luokan 1 (ostetut tavarat ja
palvelut) päästöjen uudelleenlaskentaa, kuten taulukossa E1-6 on
esitetty.
Oriolan toiminnallisissa rajoissa, toimitiloissa tai ydintoiminnoissa
ei ole tapahtunut muita merkittäviä muutoksia raportointikauden
aikana, joten vertailuvuoden ja raportointikauden
kasvihuonekaasupäästötiedot ovat vertailukelpoisia.
Oriola on alkanut laatia ilmastosiirtymäsuunnitelmaa ja
määritellyt hiilestä irtautumisen keinoja. Keinoihin liittyvät
toimenpiteet on lueteltu edellä olevassa kohdassa ”Toimet
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (E1-3)”. Oriola tekee
ilmastosiirtymäsuunnitelmaan liittyen resilienssianalyysin,
jossa hyödynnetään ilmastoskenaarioanalyysia ympäristöön,
yhteiskuntaan, teknologiaan, markkinoihin ja politiikkaan liittyvien
olennaisten kehityskulkujen havaitsemiseksi.
71Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä (E1-5)
Energian toimitusriskin hallinta on Oriolalle ratkaisevan tärkeää,
koska se voi vaikuttaa Oriolan kykyyn varmistaa, että terveydelle
ja hyvinvoinnille välttämättömillä lääkkeillä on oikeat olosuhteet
varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Oriolan yleinen liiketoiminnan
jatkuvuussuunnitelma kattaa varautumisen mahdollisiin
sähkökatkoksiin päivittäisissä toiminnoissa. Jatkuvuussuunnitelma
sisältää ja määrittelee kriittiset toiminnot, jotka on pidettävä yllä
tai ajettava alas hallitusti riskitilanteiden, kuten sähkökatkoksen,
aikana. Konsernilla on varavoimaa Mankkaan ja Juvanmalmin
toimipaikoissa Suomessa sekä Enköpingin ja Mölnlycken
toimipaikoissa Ruotsissa.
Oriolan energiankäyttö kattaa varasto- ja toimistotilojen ylläpidon,
sisältäen tilojen ilmanvaihdon ja valaistuksen sekä lääkevarastojen
lämmityksen ja jäähdytyksen. Katso E1-5-taulukoista kattavat tiedot
Oriolan kokonaisenergiankulutuksesta absoluuttisena arvona,
altistumisesta hiileen, öljyyn ja kaasuun liittyville toiminnoille sekä
uusiutuvan energian osuudesta koko energialähteiden yhdistelmässä.
Yhteensä 95 prosenttia (2024: 94 %) Oriolan
kokonaisenergiankulutuksesta perustuu uusiutuviin lähteisiin.
Esimerkiksi Mölnlyckessä lämmitys tuotetaan maalämmöllä
ja toimipaikassa hyödynnetään myös aurinkopaneeleja.
Energiankulutusluvut on koottu energiantoimittajan laskujen
perusteella. Mikäli vuoden lopun tietoja ei ole käytettävissä
raportointihetkellä, Oriola käyttää kohtuullisia arvioita aiemman
kulutushistorian, osittaisten tietojen ja tiedossa olevien toiminnan
tasojen perusteella. Arviot päivitetään, kun lopulliset luvut ovat
tiedossa. Oriola jatkaa tietojenkeruuprosessin parantamista tulevan
raportoinnin tarkkuuden ja kattavuuden lisäämiseksi.
Itse tuotetun energian määrä (Mölnlyckessä Ruotsissa tuotettu
aurinkosähkö) luetaan mittarista. Uusiutuvan energian osuus
on laskettu toimittajien antamien alkuperätakuiden perusteella.
Mikään muu ulkopuolinen taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja ei
ole validoinut energiankulutusta koskevien mittareiden lukuja.
E1-5 Organisaation oma energian kulutus, MWh
2025 2024
Sähköenergia
11 898
12 275
Lämpöenergia
4 698
4 060
Itse tuotettu energia (aurinkopaneelit)
236
210
Polttoaineen kulutus (kiinteät polttoaineet ja yhtiön
ajoneuvot)
274
218
Energian kokonaiskulutus
17 106
16 763
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Yksikkö 2025 2024
Fossiilisen energian kokonaiskulutus MWh 819 954
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta % 5 6
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä
peräisin olevan energian kulutus MWh 20 46
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta % 0 0
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien
biomassa (sekä biologista alkuperää oleva
teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu,
uusiutuva vety jne.) peräisin olevan
polttoaineen kulutus MWh 0 0
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja
jäähdytyksen kulutus MWh 16 032 15 553
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta
peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus MWh 236 210
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus MWh 16 267 15 763
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta % 95 94
Energian kokonaiskulutus MWh 17 106 16 763
72Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)
Taulukossa E1-6 esitetyt kasvihuonekaasupäästötiedot on
laadittu standardin GHG Protocol Corporate Standard mukaisesti.
Raportointirajauksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vuotuinen vertailukelpoisuus on pääosin säilynyt, lukuun ottamatta
Scope 3 -luokkaa 1, jonka osalta vuoden 2024 päästöt on oikaistu.
Noin 99 prosenttia kokonaispäästöistä on epäsuoria päästöjä
(Scope 3), jotka ovat peräisin esimerkiksi ostetuista tavaroista,
pakkausmateriaaleista, kuljetuksista, jätteistä, liikematkoista ja
työntekijöiden työmatkoista. Merkittäviä Scope 3 -luokkia ovat
ostetut tavarat ja palvelut sekä tuotantoketjun alkupään kuljetukset
ja jakelu, joiden osuus on 580 475 tCO₂-ekv. (99,4 % Scope 3
-päästöjen kokonaismäärästä). Ostetut tavarat ja palvelut kattavat
98,9 prosenttia Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä, kun taas
tuotantoketjun alkupään kuljetusten ja jakelun osuus Scope 3
-päästöjen kokonaismäärästä on 0,5 prosenttia.
E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Lähtötaso
2023
tCO
2
ekv.
2024
tCO
2
ekv.
2025
tCO
2
ekv.
Suhteellinen
muutos vuosi
vuodelta
(2025/2024) %
2030
tCO
2
ekv.
2050
tCO
2
ekv.
Vuotuinen
% -tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasupäästöjen Scope 1 -bruttopäästöt 339 66 243 268
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 2 -bruttopäästöt
(sijaintiperusteiset) 852 614 542 -12
Kasvihuonekaasujen Scope 2 -bruttopäästöt
(markkinaperusteiset) 230 171 97 -43
Scope 1 – ja 2 -kokonaisbruttopäästöt
Scope 1- ja 2 -kokonaisbruttopäästöt
(sijaintiperusteiset) 1 192 680 785 15
Scope 1- ja 2 -kokonaisbruttopäästöt
(markkinaperusteiset) 570 237 340 44 188 9,6
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt*
1: Ostetut tavarat ja palvelut 536 492 538 735 577 715 7
2: Tuotantohyödykkeet 393 737 695 -6
3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly Scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 205 163 186 14
4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 2 857 2 290 2 761 21
5: Toiminnassa muodostuva jäte 88 273 349 28
6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 293 292 253 -14
7: Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 475 459 409 -11
8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut
omaisuuserät 18 16 20 23
12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 1 577 1 542 1 471 -5
13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut
omaisuuserät 46 70 -
Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -
kokonaisbruttopäästöt 542 426 544 578 583 858 7
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt*
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteiset) 543 618 545 258 584 643 7
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset) 542 996 544 814 584 198 7 54 300 3,3
*Vuoden 2024 Scope 3 -luokan 1 vertailupäästötietoja on tarkistettu tietojen laadun tarkastelun perusteella 739 825 tCO₂-ekv:sta 538 735 tCO₂ -ekv:iin.
73Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Scope 3 -päästöjen jakauma kategorioittain %
2025
1: Ostetut tavarat ja palvelut 98,95
2: Tuotantohyödykkeet 0,12
3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat 0,03
4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 0,47
5: Toiminnassa muodostuva jäte 0,06
6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 0,04
7: Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 0,07
8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 0,003
12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 0,25
Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperiaatteet ja
-menetelmä
Oriola on laskenut kasvihuonekaasupäästöt GHG Protocol
Corporate Standard -standardissa esitettyjen periaatteiden,
vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. Raportoidut
kasvihuonekaasupäästöt sisältävät CO₂-, CH₄-, N₂O-, HFC-, PFC-,
SF₆- ja NF₃-päästöt, jotka on laskettu hiilidioksidiekvivalentteina
(tCO₂-ekv.).
Oriola on soveltanut konsernin kasvihuonekaasupäästöjen
laskennassa taloudellisen määräysvallan lähestymistapaa.
Yhtiö varmistaa, että kaikki sen raportoinnissa käytettävät
kasvihuonekaasupäästötiedot vastaavat Oriolan raportointikautta.
Yhteisyritys Kronans Apotek on jätetty raportoinnin ulkopuolelle,
koska Oriolalla ei ole operatiivista määräysvaltaa kyseisessä
E1-6 Kasvihuonekaasujen intensiteetti liikevaihtoon verrattuna tCO
2
eq/MEUR
2025 2024
Scope 1 -kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon 0,13 0,04
Scope 2 -kokonaispäästöt (sijaintiperusteinen) suhteessa liikevaihtoon 0,28 0,37
Scope 2 -kokonaispäästöt (markkinaperusteinen) suhteessa liikevaihtoon 0,05 0,10
Scope 3 -kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon 306,29 324,22
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteinen) suhteessa liikevaihtoon 306,71 324,62
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteinen) suhteessa liikevaihtoon 306,47 324,36
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty liikevaihto (liitetieto 4.2) on 1 906,2 miljoonaa euroa.
yrityksessä. Organisaatiorakenteessa tai arvoketjussa ei ole
tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Oriola laskee kaikkien päästöluokkien
kasvihuonekaasupäästölaskelmat keskitetyllä alustalla lukuun
ottamatta Scope 3 -luokan lähteviä kuljetuksia ja liiketoimintaan
liittyvää matkustamista koskevia päästötietoja, jotka
palveluntarjoajat toimittavat valmiiksi laskettuina arvoina.
Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen
laskentamenetelmä
Kohdassa ”Energiankulutus ja -jakauma” esitettyjä ensisijaisia
ja toissijaisia energiatietoja käytetään Scope 1- ja Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Oriola asettaa laskennassa
etusijalle todelliset ensisijaiset ja toissijaiset energiankulutustiedot,
kun niitä on saatavilla. Valitut päästökerrointietokannat ovat
laajalti tunnustettuja ja luotettavia, ja päästökertoimet päivitetään
vuosittain.
Scope 1:
• Kiinteät polttoaineet
• Yrityksen ajoneuvot
• Hajapäästöt
Scope 1 -päästöihin sisältyvät hajapäästöt, leasing-autot ja
kiinteät polttolähteiden päästöt. Hajapäästöjen päästökertoimien
lähteet ovat Opteon (2023) ja DEFRA (2025). Laskenta suoritetaan
huoltoyhtiöiden jäähdytysainetäydennyksiä koskevien
laskutustietojen perusteella. Leasing-autojen päästöjen laskennassa
on käytetty DEFRA:n (2025), AIB:n (2025), Ruotsin Energiavirasto
(ER 2023) ja IEA:n (2025) päästökertoimia. Päästötiedot saadaan
matkatoimistoilta, leasing-yhtiöiltä ja Oriolan palkanlaskennasta.
Kiinteiden polttoaineiden päästökerroin on peräisin DEFRA:n (2025)
tietokannasta. Laskelmat perustuvat tankkauslitroihin.
Scope 2:
• Ostettu sähkö
• Ostettu lämmitys
Scope 1 -päästöjen jakauma päästölähteittäin, %
Scope 2 -päästöjen jakauma päästölähteittäin, %
Yhtiön ajoneuvot
Hajapäästöt
78 %
22 %
19 %
78 %
3 %
Kiinteät polttoaineet
Ostettu lämpöOstettu sähkö
74Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Scope 2 -päästöjen laskennassa noudatetaan GHG Protocol
Scope 2 Guidance -ohjeistusta. Sähkön ja lämmön kulutusluvut
lasketaan energiantoimittajien laskutuksen perusteella. Scope 2
-luokan ostetun sähkön markkinaperusteiset päästökertoimet ovat
peräisin AIB:ltä (2025) sekä energiatoimittajilta, sijaintiperusteiset
päästökertoimet AIB:ltä (2025). Ostetun lämmityksen Scope
2 -päästökertoimen lähteet ovat Energiateollisuus (2025) ja
Energiföretagen Sverige (Swedenergy) (2025).
Laskennan ulkopuolelle jätetyt Scope 1- ja Scope 2 -luokat ja niiden
poissulkemisen syyt:
Scope 1
• Prosessipäästöt: Oriolalla ei ole päästöjä aiheuttavia prosesseja
Scope 2
• Ostettu höyry: Oriola ei ostanut höyryä vuonna 2025
• Ostettu jäähdytys: Oriola ei ostanut jäähdytystä vuonna 2025
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmä
Oriola raportoi Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä GHG Protocol
Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value
Chain (Scope 3) Accouting and Reporting Standard -standardien
mukaisesti. Raportointi kattaa koko Oriolan arvoketjun epäsuorat
päästöt niin arvoketjun alku- kuin loppupäässä. Oriola muutti
kasvihuonekaasupäästöjen lähtötason vuodesta 2019 vuoteen
2023, jolloin Scope 3 -päästöt tulivat paremmin katetuiksi
ja huomioon otetaan laajemmin ostetut tavarat ja palvelut.
Muutos parantaa laskentamenetelmää mutta vaikuttaa tietojen
vuosittaiseen vertailukelpoisuuteen.
Kaikki 15 päästöluokkaa arvioitiin tieteeseen perustuvien
tavoitteiden (SBTi) asettamisen yhteydessä vuonna 2024. Yhdeksän
luokkaa arvioitiin Oriolan kannalta olennaisiksi. Tunnistetut
luokat on sisällytetty laskelmiin. Loput kuusi luokkaa arvioitiin ei-
olennaisiksi ja suljettiin siten pois arvioinnista.
Scope 3-päästöt kattavat seuraavat luokat:
• Luokka 1. Ostetut tavarat ja palvelut
• Luokka 2. Tuotantohyödykkeet
• Luokka 3. Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, jotka
eivät sisälly Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin
• Luokka 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
• Luokka 5. Toiminnassa muodostuva jäte
• Luokka 6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
• Luokka 7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
• Luokka 8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
• Luokka 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
Scope 3 -päästöjen laskennassa käytettiin joko kulutusperusteisia,
massaperusteisia tai keskimääräisiin tietoihin perustuvia
päästökertoimia sen mukaan, minkä tyyppisiä lähtötietoja Scope 3
-päästöjä laskettaessa käytettiin.
1 prosentti Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu
käyttämällä ensisijaisia tietoja. Raportoinnin rajat ja arvoketju
tarkistetaan vuosittain. Biomassan poltosta tai biohajoamisesta
aiheutuvia biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä ei esiinny Oriolan
arvoketjussa. Vuoden 2021 jälkeiset päästökertoimet noudattavat
viimeisimpiä IPCC:n globaaleja ominaislämmitysvaikutuskertoimia
100 vuoden aikajänteellä CO₂-ekvivalenttilaskelmissa.
Päästöluokka 1: Ostettujen tavaroiden ja palvelujen ostetuista
pakkausmateriaaleista syntyvät päästöt laskettiin käyttämällä
massaperusteisia päästökertoimia DEFRA (2025). Ensisijaiset tiedot
ostettujen pakkausmateriaalien määrästä saatiin toimittajilta.
Muihin ostettuihin tavaroihin ja palveluihin liittyvät päästöt
laskettiin kulutusperusteisilla päästökertoimilla Exiobase 3.9
(2019) ja ensisijaiset kulutustiedot saatiin Oriolan taloushallinnon
järjestelmästä.
Päästöluokka 2: Tuotantohyödykkeisiin liittyvät päästöt
laskettiin kulutusperusteisella menetelmällä käyttäen Exiobase
3.9 -päästökertoimia (2019). Päästöjen laskennassa käytetyt
ensisijaiset tiedot tuotantohyödykkeiden arvosta saatiin Oriolan
taloushallinnon järjestelmästä.
Päästöluokka 3: Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot,
jotka eivät sisälly Scope 1 & 2 -päästöihin: sähköön liittyvät
päästökertoimet saatiin IEA:lta (2025), kun taas ostetun
lämmityksen päästökertoimet saatiin DEFRA:lta (2025) ja
Swedenergy (2025). Sähkön- ja lämmönkulutuksen ensisijaiset
tiedot saatiin energiatoimittajien laskuista.
Päästöluokka 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu.
Tuotantoketjun alkupään kuljetusmatkat ja -määrät arvioitiin
toimittajien sijainnin ja Oriolan toimitusten painotietojen
perusteella. Saapuviin kuljetuksiin liittyvät päästökertoimet (well-
to-wheel) ovat peräisin NTM:ltä (2025). Lähtevien kuljetusten
päästöt laskettiin kuljetusten toimittajien toimesta käyttämällä
ensisijaisia tietoja.
Päästöluokka 5: Toiminnassa muodostuva jäte. Oriolan omassa
toiminnassa syntyvään jätteeseen liittyvät päästöt laskettiin EU &
DK Input Output Database -tietokannan (2022) ja DEFRA:n (2023,
2025) massaperusteisilla päästökertoimilla. Ensisijaiset tiedot
jätemääristä saatiin jätehuoltoyhtiöiden laskuista. Laskennassa
käytetään jätelajikohtaista menetelmää, joka huomioi sekä
tavanomaisen että vaarallisen jätteen.
Päästöluokka 6: Liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta
syntyvät päästöt saatiin matkatoimistolta valmiiksi laskettuina
arvoina.
Päästöluokka 7: Työntekijöiden työmatkapäästöt laskettiin
työmatkan pituudesta ja keskimääräisistä etätyöpäivistä vuonna
2024 tehdyn kyselyn perusteella. Vuonna 2025 tehtiin rajattu kysely
Tanskan uudelle toimipisteelle. Uusi kysely on suunniteltu tulevalle
raportointikaudelle. Laskenta tehtiin keskiarvomenetelmällä
käyttäen seuraavia päästökertoimia: DEFRA (2025), AIB (2025),
Bosch eBike (2023), NTM (2018), NTMCalc.advanced 4.0. ja LCA of
the TIER Mobility VI e-Scooter (2022).
Päästöluokka 8: Tuotantoketjun alkupään vuokrattujen
omaisuuserien päästöt laskettiin AIB:n (2025), CTR, HOFOR and
VEKS (2025) ja energiateollisuuden (2025) päästökertoimien
75Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
perusteella. Oriolan toimipiste Tanskassa sekä PharmaServicen
tilat Suomessa sisältyvät tuotantoketjun alkupään vuokrattuihin
omaisuuseriin. Energiankulutustiedot saatiin energiantoimittajien
laskuista.
Päästöluokka 12: Päästöt liittyen myytyjen tuotteiden käsittelyyn
käyttöiän lopussa on laskettu EU & DK Input Output Database
-tietokannan (2022) ja DEFRA:n (2025) massaperusteisilla
päästökertoimilla. Myytyjen tuotteiden määrä tuotetyypeittäin
saatiin Oriolan taloushallinnon järjestelmästä ensisijaisina tietoina ja
yhdistettiin vastaaviin päästökertoimiin päästöjen arvioimiseksi.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ulkopuolelle jätetyt Scope
3 -luokat ja niiden poissulkemisen syyt:
• Päästöluokka 9: Tuotantoketjun loppupään kuljetukset ja
jakelu. Tähän päästöluokkaan ei sisälly toimintoja GHG-
protokollan määritelmän mukaisesti. Kaikki lähtevien
kuljetusten päästöt on laskettu päästöluokassa 4
(tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu).
• Päästöluokka 10: Myytyjen tuotteiden jalostus. Oriola ei
myynyt vuonna 2025 lainkaan jalostusta edellyttäviä tuotteita.
• Päästöluokka 11: Myytyjen tuotteiden käyttö. Vuonna
2025 myytyjen tuotteiden käyttöön ei yleisesti liity
energiankulutusta, eikä siten tähän tuotteen elinkaaren
vaiheeseen liity kasvihuonekaasupäästöjä. Vain pieni
osa myydyistä tuotteista kuluttaa sähköä käytön aikana,
joten syntyvien päästöjen voidaan olettaa olevan vähäisiä
kokonaispäästöihin verrattuna.
• Päästöluokka 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut
omaisuuserät. Oriola on tarkistanut toimintonsa ja arvioinut,
ettei sillä ole tuotantoketjun loppupäässä vuokrattuja
omaisuuseriä Scope 3 -päästöluokassa 13. Aiemmassa
raportoinnissa loppupään vuokrattujen varallisuuserien
päästöt sisällytettiin tähän päästöluokkaan. Oriola kuitenkin
säilyttää vuokratuissa tiloissa käytetyn energian operatiivisen
hallinnan, minkä vuoksi nämä päästöt on luokiteltu uudelleen
Scope 2 -päästöiksi GHG-protokollan mukaisesti.
• Päästöluokka 14, Franchising: Oriolalla ei ole franchising-
sopimuksia.
• Päästöluokka 15, Investoinnit on suljettu pois
kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta, koska niiden
osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on keskimäärin
1 prosenttia eikä niitä siten ole katsottu olennaisiksi. Oriolalla
ei ole käytettävissä tietoja investointien suorista päästöistä
ja laskentaan käytetään GHG-protokollan keskimääräistä
laskentamenetelmää. Oriola tulee jatkamaan tämän päästöluokan
seuraamista ja sisällyttää tuleviin laskelmiin tarkempia tietoja,
mikäli sen olennaisuus kasvaa tai tiedon laatu paranee.
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lasketaan seuraavasti:
Markkinaperusteiset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO₂-
ekv.) = Scope 1 -bruttopäästöt + Scope 2 - markkinaperusteiset
bruttopäästöt + Scope 3 -bruttopäästöt.
Sijaintiperusteiset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO₂-ekv.) =
Scope 1 -bruttopäästöt + Scope 2 - sijaintiperusteiset bruttopäästöt
+ Scope 3 -bruttopäästöt.
Käytetyt päästökertoimet on valittu siten, että ne vastaavat
mahdollisimman hyvin kutakin toimintoa tai kategoriaa.
Päästöjen kompensointi on Oriolalle toissijainen keino, jota
käytetään silloin, kun yhtiön ei ole mahdollista vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä. Oriola ei ole käyttänyt päästöhyvityksiä
vuonna 2025, eikä se näin ollen raportoi osiota E1-7.
Oriola ei sovella sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä (E1-8), eikä se
odota, että sitä säänneltäisiin seuraavien kolmen vuoden aikana.
Käyttäen ESRS 1:n lisäyksen C mukaisia siirtymäsäännöksiä Oriola
jättää pois ESRS E1-9:ssä määritetyt tiedot kestävyysraportistaan.
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (E5.IRO-1)
Oriola tarkisti kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksensa
raportointikaudella. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen sekä
niihin liittyviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
ei tehty muutoksia. Oriola on tunnistanut kiertotalouteen ja
jätehuoltoon liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä omassa
toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Arviointi
perustui merkittävimpien jätevirtojen analyysiin, jonka
Oriola toteutti osana jätehuollon kehittämistoimia. Oriola on
tunnistanut merkittävimmät jätevirrat omassa toiminnassaan
sekä koko arvoketjussaan. Katso jätevirtakaavio sivulla 76.
Kaksoisolennaisuusarviointi ja sen vuonna 2025 toteutettu tarkistus
on kuvattu tarkemmin tämän kestävyysraportin ESRS 2 Yleiset
tiedot / IRO-1-osiossa sivulla 54.
Seuraavat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen siirtymiseen
liittyvät vaikutukset ja riskit todettiin olennaisiksi:
• Kielteinen vaikutus, joka johtuu konsernin koko
arvoketjussa syntyvistä jätteistä. Syntyvä jäte sisältää
pakkauksia, joita voi olla vaikea kierrättää, kuten
läpipainopakkauksia. Oriola tuottaa pakkausjätettä pääasiassa
omassa toiminnassaan, kuten varastoinnissa ja toimituksissa.
• Positiivinen vaikutus, joka liittyy yhteistyökumppanien
lääkevarastojen ja -jätteiden käsittelyyn. Oriola hallinnoi
apteekkien lääkevarastoja ja tarvittaessa myös valvoo
lääkejätteen asianmukaista hävittämistä ja varmistaa, että se on
säännösten mukaista. Lääkejätettä syntyy varastoissa pääasiassa
vahingoittuneiden pakkausten tai tuotteiden sekä ylittyneiden
eräpäivien seurauksena. Tällainen jäte kerätään ja hävitetään
jätehuoltoyhtiöiden toimesta. Suomessa ja Ruotsissa vastuu
käyttämättä jääneiden lääkkeiden keräämisestä on apteekeilla.
Jätehuoltoyhtiöt keräävät apteekeissa kerätyt käyttämättä
jääneet lääkkeet.
• Riski, joka liittyy kestäviä pakkauksia koskevista
sääntelyvaatimuksista aiheutuvien kustannusten nousuun.
Oriolaan kohdistuu siirtymäriski kestäviä pakkauksia koskevan
sääntelyn kiristymisen vuoksi. Tämä vaikuttaa kaikkien Oriolan
toiminnoissa toimitettujen pakattujen tuotteiden raportointi-
ja merkintävelvoitteisiin sekä Oriolan omissa tuotteissa
käytettyihin pakkaustyyppeihin. Uusien määräysten odotetaan
ARVOKETJUN
ALKUPÄÄ
OMAT TOIMINNOT
TuotoksetOrganisaatioPanokset
Toimittajat
Asiakkaat,
sis. kuluttajat
Varastointi
Pakkaaminen
Toimitus
Muut toiminnot:
• Toimisto, keittiö
Lääkkeet ja
ei-lääkkeelliset
tuotteet
Pakkausmateriaalit:
• Muovi
• Kartonki
• Uudelleen
käytettävät
puiset lavat
Jäte
Tuotteet, pakkaukset
Jäte:
• Kartonki
• Muovi
• Paperijäte
• Biojäte
• Sekajäte
• Vaarallinen
jäte, sis.
lääkejäte
Jätteenkäsittely
Kierrätys
Energian
talteenotto
Uudelleenkäytettävät
jakelulaatikot
Jäte:
• Pakkausjäte
• Lääkejäte
ARVOKETJUN LOPPUPÄÄ
Jätevirrat
76Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
velvoittavan lisäämään kierrätettyjen tai kierrätettävien
materiaalien käyttöä sekä vaikuttavan pakkauksen fyysiseen
kestävyyteen. Pakkauksissa ilmoitettavia tietoja ja merkintöjä
koskevat tiukemmat vaatimukset lisäävät hallinnollista taakkaa
ja voivat edellyttää järjestelmä- tai prosessipäivityksiä.
• Muutokset: kielteisen vaikutuksen kuvausta tarkennettiin
hieman edelliseen raportointijaksoon verrattuna.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)
Oriolan ympäristötoimia omassa toiminnassa ja arvoketjussa
ohjaavat konsernin ympäristöpolitiikka ja Oriolan eettiset ohjeet.
Ympäristöpolitiikassa ei käsitellä jätehierarkiaa eikä jätteen
käsittelyyn liittyvää etusijajärjestystä, kuten jätteen syntymisen
ehkäisemistä tai minimointia. Oriolalla on toimipaikkakohtaiset
ohjeet jätteiden käsittelystä, joiden toteutumista vahvistetaan
työntekijöiden perehdyttämisen yhteydessä käytännönläheisillä
jätehuollon toimintatapojen esittelyillä. Lisätietoja on kohdassa E1
Ilmastonmuutos sivulla 66.
Jätteiden synnyn ehkäisy, minimointi ja
kierrätys (E5-2)
Jätteiden vähentäminen, kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat yksi
Oriolan kiertotaloutta koskevan ympäristötyön keskeisimmistä
painopistealueista. Jätettä syntyy pääasiassa Oriolan tukku- ja
jakelutoiminnoissa.
Oriolan keskeisiin toimiin jätehuollon ja resurssitehokkuuden
parantamiseksi kuuluvat kehittyneiden lajitteluratkaisujen
käyttöönotto, uudelleenkäytettävät kuljetusratkaisut, mukaan
lukien veden uudelleenkäyttö ja energian talteenotto, sekä
työntekijöiden koulutusohjelmat.
Oriola on viime vuosina jatkuvasti parantanut jätteiden
lajitteluvalmiuksiaan ja saanut konsernin jätehuoltokumppaneilta
myönteistä palautetta kierrätystoimiensa laadusta. Oriolan
suurimmissa varastoissa Suomessa ja Ruotsissa jätteet lajitellaan
yli kymmeneen luokkaan, joista merkittävimmät ovat pahvi,
muovi ja energiana hyödynnettävä jäte. Muovijäte erotellaan vielä
useampiin muovilajeihin. Kaikki vaaralliset jätteet, mukaan lukien
lääkejätteet, varastoidaan turvallisesti lukitussa tilassa ja hävitetään
jätteenkäsittelykeskuksessa. Toimipaikoissa ja jakelukeskuksissa
jätteiden lajittelujärjestelyt ja merkinnät tarkistetaan säännöllisesti,
ja niitä mukautetaan tarvittaessa eri varastosektorien
lajittelutarpeisiin.
Jätemäärän vähentämiseksi Oriola käyttää toimituksissaan
pääsääntöisesti uudelleenkäytettäviä kuljetuslaatikoita
ja kylmäelementtejä. Tämä vähentää kertakäyttöisten
pakkausmateriaalien käyttöä, mikä vastaa yrityksen
kestävyystavoitteita. Lisäksi Ruotsissa käytetään uudelleen
vesi, jolla muoviset kuljetuslaatikot pestään. Suomessa veden
uudelleenkäytön mahdollisuuksia tutkittiin perusteellisesti,
mutta sen sijaan, että vesi käytettäisiin uudelleen samaan tapaan
kuin Ruotsissa, pesuprosessin aikana syntyvä lämpö otetaan
talteen ja hyödynnetään. Tämä parantaa resurssitehokkuutta ja
tukee kestäviä toimintatapoja. Jätteet käsitellään toimipaikkojen
ulkopuolella ja jätehuoltoyritykset vastaavat käsittelystä
paikallisesti pitkien kuljetusmatkojen välttämiseksi.
Työntekijöiden koulutuksella on ratkaiseva merkitys Oriolan
päivittäisissä pyrkimyksissä vähentää jätettä ja parantaa kierrätystä.
Koulutus sisältää työntekijöiden perehdyttämisen Oriolan
kierrätysluokkiin ja jätteiden oikeaan käsittelyyn. Vuonna 2025
Oriolan jätteisiin liittyvä koulutustoiminta Suomessa ja Ruotsissa
koostui työpaikkakohtaisista perehdyttämistilaisuuksista ja
uusien työntekijöiden perehdytysprosessista, johon sisältyivät
myös lajitteluohjeet. Työntekijöiden perusteellisen koulutuksen
odotetaan lisäävän kierrätysmenettelyjen noudattamista,
parantavan jätteiden lajittelun laatua ja vähentävän kierrätettävien
jätevirtojen epäpuhtauksia.
Kaikki keskeiset toimet ovat linjassa Oriolan ympäristöpolitiikan
77Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
tavoitteiden kanssa, jotka koskevat jätteiden minimointia ja
kierrätyksen lisäämistä yhtiön omissa toimipaikoissa. Jatkuvat
toimenpiteet on integroitu osaksi päivittäisiä toimintoja.
Ne kattavat Oriolan sisäiset toiminnot, mukaan lukien sen
tärkeimmät varastot ja jakelukeskukset Suomessa ja Ruotsissa.
Arvoketjussa toimet tavoitteiden saavuttamiseksi ulottuvat
myös asiakasrajapintaan erityisesti pakkausjätettä vähentävien
uudelleenkäytettävien kuljetusratkaisujen myötä. Näihin toimiin
osallistuvat keskeiset sidosryhmät ovat Oriolan työntekijät,
joita koulutetaan aktiivisesti kierrätykseen ja asianmukaisiin
jätehuoltokäytäntöihin, sekä jätehuoltokumppanit ja asiakkaat,
jotka hyötyvät paremmista pakkausratkaisuista ja kestävämmistä
käytännöistä. Olennaisia toimia tarkastellaan vuosittain niiden
tehokkuuden arvioimiseksi ja parannusmahdollisuuksien
tunnistamiseksi, jotta varmistetaan jatkuva yhdenmukaisuus
kestävyystavoitteiden kanssa.
Lääkkeiden ja pakkausten ympäristövaikutus
Lääkeaineet voivat joutua ympäristöön eri tavoin, ja ne voivat
vaikuttaa ympäristöön koko elinkaarensa ajan.
Koska Oriola ei tuota lääkkeitä, sen omien toimintojen
suorat ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä. Sen sijaan
merkittävimmät vaikutukset ilmenevät arvoketjun alkupäässä ja
liittyvät Oriolan jakelemiin tuotteisiin. Vaikutuksia syntyy näiden
tuotteiden valmistuksesta ja tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden
kautta sekä lääkejätteestä.
Oriolan ensisijainen tehtävä on varmistaa kaikkien lääkkeiden
turvallinen kuljetus. Yhtiö pakkaa ja suojaa lääketuotteet
asianmukaisesti, jotta niiden eheys säilyy kuljetuksen aikana.
Oriola noudattaa paikallisia määräyksiä ja sopeuttaa
jätehuoltokäytäntöjään ja paikallista raportointia niiden mukaisesti.
Tavoitteet (E5-3)
Kierrätysasteen nostaminen on yksi Oriolan vastuullisuusagendan
tavoitteista. Raportointikaudella Oriola tarkisti kierrätysasteeseen
liittyvän strategisen tavoitteensa. Tavoitteena on nostaa
konsernitason kierrätysaste 90 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä
(aikaisemmin 90% vuoteen 2025 mennessä). Muutos tehtiin
tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamisprosessin
ja Oriolan vastuullisuusagendan päivityksen yhteydessä. Tavoite
on linjassa konsernin ympäristöpolitiikan päämäärien sekä
konsernin ympäristöaloitteiden kanssa, jotka keskittyvät jätteiden
minimointiin ja kierrätyksen lisäämiseen.
Kierrätysaste mitataan osuutena muun kuin lääkejätteen
kierrätetystä kokonaismäärästä, joka on kerätty konsernin
toimipisteistä raportointikauden aikana. Lähtötasoa tai -arvoa ei ole
määritetty.
Tavoite liittyy jätteisiin ja jätehuoltoon, mukaan lukien valmistelu
asianmukaista käsittelyä varten ja se vastaa jätehierarkian kolmatta
tasoa eli kierrätystä. Tavoitteen edistymistä seurataan puolen
vuoden välein. Toimipaikoilla on käynnissä toimenpiteitä tavoitteen
saavuttamiseksi. Näihin sisältyy muun muassa jäteastioiden
lukumäärän mukauttaminen, jotta ne olisivat helpommin
saatavilla ja vastaisivat paremmin Oriolan tarpeita, jäteastioiden
merkintöjen tarkistaminen lajittelun helpottamiseksi ja koulutuksen
parantaminen osana perehdytysprosessia.
Oriola on raportoinut kierrätysastetta vuodesta 2021 alkaen.
Asetettu tavoite on vapaaehtoinen eikä sitä vaadita lainsäädännössä.
Tavoitteiden asettamiseen ei osallistunut muita sidosryhmiä kuin
Oriolan omat työntekijät. Vuonna 2025 muun kuin lääkejätteen
konsernitason kierrätysaste oli 84 prosenttia (2024: 85%).
Jäte (E5-5)
Pakkausjäte on edelleen merkittävin jätelaji, jota syntyy Oriolan
lääkkeiden ja muiden tuotteiden varastoinnissa ja jakelussa.
Syntyvät merkittävimmät jätetyypit ovat pahvi, paperi, biojäte,
puu, lasi, muovikalvo, metalli, sähkö- ja elektroniikkaromu,
muovipakkaukset, energiana hyödynnettävä jäte sekä rakennus-,
seka-, lääke- ja vaarallinen jäte.
E5-5 Syntyvän jätteen määrä, loppukäsittelystä muualle ohjattu
jäte ja loppukäsittelyyn ohjattu jäte, tonnia
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte 2025 2024
Tavanomainen jäte 1 735,80 2 313,60
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten - -
Kierrätys 1 735,80 2 313,60
Muut hyödyntämistoimet -
Vaarallinen jäte 5,90 3,90
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten -
Kierrätys 5,90 3,90
Muut hyödyntämistoimet -
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte
Tavanomainen jäte 331,00 285, 70
Poltto 330,90 275,90
Kaatopaikalle sijoittaminen 0,1 9,80
Muu loppukäsittely - -
Vaarallinen jäte 309,30 264,60
Poltto 309,18 264,60
Kaatopaikalle sijoittaminen 0,08 -
Muu loppukäsittely 0,04 -
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte 2025 2024
Oriolan toiminnoissa syntyneen jätteen kokonaismäärä 2 382,00 2 867,80
Tavanomainen jätteen kokonaismäärä 2 066,80 2 599,30
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä 315,20 268,50
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä 640,30 550,30
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 26,88% 19,19%
Kierrätetyn jätteen kokonaismäärä 1 741,70 2 317,50
Kierrätetyn jätteen prosenttiosuus 73,12% 80,81%
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä - -
Oriola laskee raportoidut tiedot jätehuoltoyhtiöiltä saatujen
tietojen perusteella. Ruotsissa ja Tanskassa sijaitsevissa pienissä
vuokratuissa ja jaetuissa toimistotiloissa syntyvä pieni määrä
toimistojätettä on epäolennainen, eikä sitä huomioida.
78Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
(S1.SBM-3)
Vastuullisen työntekijäkokemuksen edistäminen on yksi Oriolan
vastuullisuusagendan painopistealueista. Se ohjaa konsernin
toimintaa johtamisen, työntekijöiden sitouttamisen, uusien
työntekijöiden houkuttelemisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Oriola pyrkii edistämään kulttuuria, joka takaa oikeudenmukaisen
kohtelun, kehittää huippuosaajia ja tukee johtamisen vahvistamista
sekä tähtää nolla työtapaturmaa tavoitteeseen. Oriolan
vastuullisuusagenda on kuvailtu tarkemmin kohdassa Strategia,
liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1).
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin useita olennaisia
mahdollisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia yhtiön omaan henkilöstöön liittyen. Lisäksi
havaittiin, että kaikki Oriolan työntekijät voivat altistua haitallisille
vaikutuksille, mutta tietyt henkilöstöryhmät voivat olla muita
suuremmassa riskissä.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niihin
tehdyt muutokset edellisen raportointikauden jälkeen
kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen tuloksena on kuvailtu
alla. Lisätietoja kaksoisolennaisuusarvioinnista ja vuoden 2025
tarkistuksesta löytyy tämän kestävyysraportin ESRS 2 Yleiset tiedot
/ IRO-1-osiosta. Oriolan toiminnassa tunnistetut mahdolliset
kielteiset vaikutukset rajoittuvat yksittäisiin tapauksiin eivätkä ole
järjestelmällisiä ongelmia.
3. Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Mahdolliset kielteiset vaikutukset
• Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös erityisesti
aliedustettuja ryhmiä, kuten maahanmuuttajataustaisia
tai vuokratyöntekijöitä kohtaan. Korkea työkuorma voi
vaikuttaa työntekijöiden henkiseen ja emotionaaliseen
hyvinvointiin, mikä voi lisätä ristiriitojen tai epäasianmukaisen
käytöksen riskiä. Tiettyjen ryhmien, kuten rodullistettujen
ja etnisten vähemmistöjen sekä vammaisten henkilöiden,
aliedustus voi tukea syrjiviä käytäntöjä, koska ennakkoluulojen
kyseenalaistaminen on silloin vaikeampaa. Erityisesti
maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat alttiita erilaisille
syrjinnän muodoille, kuten rotuun ja etniseen alkuperään
perustuvalle syrjinnälle sekä epätasa-arvoiselle palkkaukselle ja
työoloille. Samoin vuokratyöntekijät saattavat kohdata syrjintää
esimerkiksi heikompien palkka- tai etuusehtojen muodossa.
Lisäksi tehokkaiden ilmiantokanavien puuttuminen voi johtaa
siihen, että mahdolliset syrjintä- ja häirintätapaukset jäävät
ilmoittamatta ja ratkaisematta.
• Työntekijöiden työterveys- ja -turvallisuusriskit, mukaan
lukien työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät haasteet.
Jakelukeskusten ja varastojen työntekijät voivat altistua
lääkepölylle, korkealle melutasolle, kuljetuksiin liittyville
tapaturmille sekä kylmäsäilytystiloissa työskentelystä tai huonosta
ergonomiasta johtuville terveysongelmille. Riski kasvaa, jos
henkilöstön vaihtuvuus on suurta, työntekijät eivät ole Oriolan
omaa henkilöstöä tai työturvallisuuskoulutus eri toimintojen
välillä on puutteellista. Lisäksi mielenterveysongelmien
lisääntyminen aiheuttaa kasvavia riskejä erityisesti
toimihenkilöille. Oriolan kohdalla uupumisriski on olennainen,
kun otetaan huomioon henkilöstön suuri vaihtuvuus ja jäljelle
jäävien (tai uusien työntekijöiden) työkuorma. Organisaation
muutos ja suhteellisen korkea henkilöstön vaihtuvuus aiheuttavat
vaihtelua työajoissa, ja muutokset johto- ja työntekijätasolla
voivat johtaa puutteelliseen viestintään ja ohjaukseen joissakin
toiminnoissa. Resurssien puute voi johtaa työtaakan epätasaiseen
jakautumiseen ja mahdolliseen ylikuormitukseen. Muiden kuin
omaan henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden työolosuhteisiin
saattaa liittyä epäselvyyksiä, ja tuotannon ja toimitusten
ruuhkahuiput saattavat aiheuttaa heille ylimääräisiä työtunteja.
Työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät haasteet
voivat koskea sekä Oriolan omia että ulkopuolisia toimihenkilöitä
ja logistiikkatyöntekijöitä.
• Muutokset: Kaksi aikaisemmin erillistä vaikutusta ”Työ- ja
yksityiselämän tasapainoon liittyvät haasteet” ja ”Työntekijöiden
työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät riskit” on yhdistetty,
koska ne liittyivät samaan aiheeseen.
Myönteiset vaikutukset
• Johtamistaitojen kehittäminen edistämällä yhtäläisiä
mahdollisuuksia, moninaisuutta, työkykyä ja aktiivista
osallistumista. Koska Oriolan liiketoimintaympäristö,
organisaatiorakenne, kulttuuri ja työskentelytavat muuttuvat
jatkuvasti, on muutosjohtaminen yksi johtamisen kehittämisen
avainalueista koko organisaatiossa. Oriola on sitoutunut
tarjoamaan reilun ja yhdenvertaisen työpaikan, jossa tuetaan
monimuotoisuutta ja osallisuutta. Oriolan eettisissä ohjeissa
määritellään yleisesti monimuotoisuutta ja osallistamista
koskevat periaatteet. Lisäksi uusi henkilöstöpolitiikka luo puitteet
tarkemmille ihmisoikeuksia koskeville periaatteille ja yhtäläisille
mahdollisuuksille konsernitasolla. Joka vuosi toteutetaan
palkantarkistus palkkatasa-arvon parantamiseksi. Oma henkilöstö
osallistuu aktiivisesti myönteisen ja osallistavan työympäristön
kehittämiseen. Työkyvyn kehittäminen on johtamisen keskiössä
työ- ja yksityiselämän tasapainon, riittävien resurssien,
osaamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi. Myönteinen
vaikutus koskee koko henkilöstöä. Positiivisia vaikutuksia
aikaansaavia toimia ovat muun muassa oman henkilöstön
aktiivinen osallistaminen eri kanavien, kuten verkkoalustojen,
henkilökohtaisten tapaamisten ja henkilöstön edustajien kautta
tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Johtajien kouluttaminen
muutosjohtamisesta ja tiimien rakentamisesta vahvistaa
johtajuutta, joka edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia.
79Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
• Suuri osa työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen piiriin.
Kaikki logistiikkatyöntekijät ja suurin osa toimihenkilöistä
kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Suomessa 76,8
prosenttia (2024: 78,5 %), Ruotsissa 100 prosenttia (2024:
100 %) ja Tanskassa 87,5 prosenttia (2024: ei sovellettavissa)
työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Suomessa
kaupan alan työehtosopimus ei koske ylempiä toimihenkilöitä
(henkilöstöryhmä). Oriolan henkilöstöpolitiikan ohjeiden mukaan
työehtosopimuksen ehtoja sovelletaan kuitenkin osittain
myös ylempiin toimihenkilöihin. Varmistaakseen sitoutumisen
työehtosopimuksiin ja niiden noudattamiseen, yhtiö on
määritellyt vaatimustenmukaisuutta koskevat käytännöt.
• Muutokset: Aikaisemmin erillinen vaikutus ”Aktiivinen
osallistuminen myönteisen ja osallistavan työympäristön
kehittämiseen” on yhdistetty vaikutukseen ”Johtamistaitojen
kehittäminen edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja
moninaisuutta”, koska ne liittyvät samaan aiheeseen. Lisäksi
työkyvyn kehittäminen lisättiin aiheen tärkeyden korostamiseksi.
Riskit
• Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet. Työpaikan vaaratekijät
ja -tilanteet voivat aiheuttaa kustannuksia, jotka liittyvät
terveydenhoitoon, oikeudellisiin vastuisiin ja tuottavuuden
menetykseen. Tapaturmariski on olemassa Oriolan
varastotoiminnoissa sekä työntekijöiden työmatkojen aikana.
Mahdollisuudet
• Aktiivinen osallistuminen myönteisen ja osallistavan
työympäristön kehittämiseen ja roolimallina toimiminen
tulevaisuuden työelämälle. Osallistavana ja houkuttelevana
työnantajana Oriola voi houkutella ja sitouttaa parhaita osaajia,
lisätä työntekijöiden sitoutumista ja tuottavuutta ja edistää
innovaatioita.
Vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Oriolan strategia ja liiketoimintamalli vaikuttavat henkilöstöön
turvallisuuteen, sääntelyn noudattamiseen ja toimintaan liittyvien
vaatimusten kautta.
Nämä riskit vaikuttavat strategiaan siten, että vahvojen
turvallisuussääntöjen ja asianmukaisen koulutuksen sekä
johtamisen kehittämisen tarve korostuu. Uusien ideoiden ja
teknologian hyödyntäminen voi parantaa tehokkuutta ja tukea
työntekijöiden hyvinvointia. Yhdessä nämä toimenpiteet varmistavat
yhdenmukaisuuden laajemman liiketoimintamallin kanssa.
Työturvallisuus- ja terveysriskit sekä työpaikan vaaratekijät ja
-tilanteet koskevat erityisesti Oriolan varastotoiminnasta vastaavia
työntekijöitä. Tähän ryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä,
kuten alihankkijoita ja kolmannen osapuolen logistiikka- tai
henkilöstöpalveluyritysten kautta työskentelevää henkilöstöä. Näihin
henkilöstöryhmiin kohdistuu mahdollisia turvallisuusriskejä sekä
käsittelystandardien noudattamiseen ja toimituspaineisiin liittyviä
vaikutuksia, riippuen henkilöiden roolista ja työsuhteen tyypistä.
Koska Oriola toimii Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, yhtiössä ei ole
sellaisia toimintoja, joihin liittyisi merkittävä pakkotyön riski.
Oriolan pitkän aikavälin nettonollatavoite voi vaikuttaa
työvoimaan, koska se edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa,
koulutusta ja muutoksia työn tekemiseen. Se voi myös tarjota
mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen tai parempiin työoloihin
kestävien käytäntöjen kautta. Tämä voi johtaa sitoutuneempaan ja
aktiivisempaan henkilöstöön, joka pyrkii aktiivisesti osallistumaan
toimintaan.
Ihmisoikeuksiin liittyvät sitoumukset
Oikeudenmukaiset työolot, mukaan lukien ihmisoikeudet, sisältyvät
Oriolan henkilöstöpolitiikkaan. Henkilöstöpolitiikassa käsitellään
nimenomaisesti ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoimaa.
Oriolan henkilöstöpolitiikassa mainitaan yhdenmukaisuus
seuraavien kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeusstandardien
kanssa. Noudattamista ylläpidetään säännöllisillä tarkistuksilla,
auditoinneilla ja raportoinnilla sen varmistamiseksi, että periaatteet
integroituvat Oriolan liiketoimintakäytäntöihin:
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
• YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat
periaatteet
Politiikka* Kuvaus
Vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Eettiset ohjeet Eettisiä ohjeita noudatetaan
koko Oriola-konsernissa. Ne
ohjaavat ja tukevat yhtiötä
päivittäisessä työssä ja
päätöksenteossa, auttavat
edistämään yhteisymmärrystä
sekä vahvistavat oikein
toimimisen kulttuuria.
• Syrjintä, häirintä ja
epäasiallinen käytös
erityisesti aliedustettuja
ryhmiä, kuten
maahanmuuttajataustaisia
tai vuokratyöntekijöitä
kohtaan.
• Johtamistaitojen
kehittäminen edistämällä
yhtäläisiä mahdollisuuksia,
moninaisuutta, työkykyä ja
aktiivista osallistumista.
Henkilöstö-
politiikka
Oriola haluaa edistää
moninaisuutta, osallisuutta,
yhtäläisiä mahdollisuuksia
ja oikeudenmukaisia
työsuhdekäytäntöjä.
Tavoitteena on varmistaa,
että kaikessa toiminnassamme
ja koko arvoketjussamme
kunnioitetaan ihmisoikeuksia.
• Syrjintä, häirintä ja
epäasiallinen käytös
erityisesti aliedustettuja
ryhmiä, kuten
maahanmuuttajataustaisia
tai vuokratyöntekijöitä
kohtaan.
• Johtamistaitojen
kehittäminen edistämällä
yhtäläisiä mahdollisuuksia,
moninaisuutta, työkykyä ja
aktiivista osallistumista.
Riskienhallinta-
politiikka
Oriolan riskienhallinnan
tarkoituksena on vähentää
altistumista epäsuotuisille
riskeille ja lisätä altistumista
suotuisille riskeille
tunnistamalla, analysoimalla
ja hallinnoimalla Oriolan
tavoitteiden, strategian,
toimintojen ja liiketoiminnan
tavoitteiden toteuttamiseen
liittyviä riskejä.
Politiikka on luotu
taloudellisten, operatiivisten ja
strategisten sekä markkinoihin,
vaatimustenmukaisuuteen,
maineeseen, työterveyteen ja
-turvallisuuteen ja kestävyyteen
sekä ihmisoikeuksiin liittyvien
riskien hallitsemiseksi.
• Työntekijöiden työterveys-
ja työturvallisuusriskit,
mukaan lukien työ- ja
yksityiselämän tasapainoon
liittyvät haasteet.
• Työpaikan vaaratekijät ja
-tilanteet voivat aiheuttaa
kustannuksia, jotka
liittyvät terveydenhoitoon,
oikeudellisiin vastuisiin ja
tuottavuuden menetykseen.
• Syrjintä, häirintä ja
epäasiallinen käytös
erityisesti aliedustettuja
ryhmiä, kuten
maahanmuuttajataustaisia
tai vuokratyöntekijöitä
kohtaan.
*Taulukossa luetellut politiikat koskevat koko omaa henkilöstöä. Oriolan toimitusjohtaja
ja johtoryhmä ovat vastuussa politiikkojen täytäntöönpanosta. Näiden politiikkojen
toteuttamiseksi ja työntekijöiden osallistamiseksi Oriolalla on useita paikallisia tai
konsernitason prosesseja, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen ja perehdytykseen.
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet (S1-1)
80Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
• ILO:n julistus: Työelämän keskeisten oikeuksien, kuten
yhdistymisvapauden ja syrjimättömyyden, puolustaminen sekä
pakkotyön ja lapsityövoiman käytön lopettaminen
• OECD:n ohjeet: Vastuullisen liiketoimintatavan, avoimuuden ja
toimitusketjun huolellisuusvelvoitteen varmistaminen
• Kansainvälinen ihmisoikeusasiakirjakokonaisuus
Oriola keskittyy ihmisoikeusasioissa niihin huolellisuusvelvoitteen
mukaisiin toimiin, joihin konsernin toiminnalla voi olla suurimmat
vaikutukset. Oriola tarkastelee säännöllisesti ihmisoikeuksia
koskevaa toimintatapaansa ja käsittelee ihmisoikeussitoumuksiaan
politiikoissa ja menettelyissä tarpeen mukaan.
Ihmisoikeustyötä ohjaavat paikallinen lainsäädäntö ja
Oriolan arvot. Tähän sisältyy oikeudenmukaisten palkkojen,
turvallisten työolojen, yhdistymisvapauden ja syrjimättömyyden
edistäminen. Oriola noudattaa kansallisia lakeja ja kansainvälisiä
ihmisoikeusnormeja. Jos nämä ovat ristiriidassa keskenään, Oriola
noudattaa ensisijaisesti kansallista lainsäädäntöä ja pyrkii samalla
kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
Vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa pohjautuu säännöllisiin
henkilöstökyselyihin, kuulemisiin ja valitusmekanismeihin, joilla
varmistetaan työntekijöiden ihmisoikeuksien ja työoikeuksien
kunnioittaminen ja annetaan heille mahdollisuus ilmaista
huolenaiheitaan ja antaa palautetta työpaikan olosuhteista.
Näiden ihmisoikeussitoumusten noudattamista valvotaan
sisäisillä tarkastuksilla, kolmansien osapuolten arvioinneilla ja
valitusmekanismeilla. YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden sekä kansainvälisten työelämän
normien noudattamista seurataan, ja Oriola ryhtyy tarvittaessa
korjaaviin toimiin. Ihmisoikeusvaikutustapauksissa käytössä on
valituskanavia, sovittelua ja korvauksia, jotta varmistetaan, että
asianomaisia henkilöitä tuetaan kansainvälisten normien mukaisesti.
Oriola toimii maissa, joissa oikeudenmukaiset työolot ja
ihmisoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö ovat korkealla tasolla,
eikä merkittäviä riskejä vakaville ihmisoikeusvaikutuksille ole
tunnistettu. Konserni on täysin sitoutunut noudattamaan paikallista
lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja sääntöjen noudattamista
edistäviä käytäntöjä sosiaalisen vastuullisuuden varmistamiseksi.
Oriolan liikekumppanien eettiset ohjeet sisältävät määräyksiä, jotka
koskevat työntekijöiden turvallisuutta, epävarmoja työolosuhteita,
ihmiskauppaa, pakkotyön tai lapsityövoiman käyttöä, ja ne ovat
täysin linjassa sovellettavien ILO-standardien kanssa.
Syrjinnän ja häirinnän torjunta, yhtäläisten
mahdollisuuksien edistäminen ja muut keinot
monimuotoisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi
Oriola varmistaa oikeudenmukaiset työolot ja ihmisoikeuksien
toteutumisen syrjintää ehkäisevien henkilöstöpolitiikan ja
eettisten ohjeiden avulla. Kaikkien Oriolalla on noudatettava näitä
politiikkoja.
Henkilöstöpolitiikassa ja eettisissä ohjeissa todetaan, että
Oriola edistää monimuotoisuutta, osallisuutta, yhtäläisiä
mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia työsuhdekäytäntöjä. Oriola
kunnioittaa ja arvostaa henkilöstön monimuotoisuutta ja on
sitoutunut edistämään ja ylläpitämään osallistavaa työpaikkaa,
jossa ei suvaita syrjintää. Tämä koskee kaikkia työsuhteen
vaiheita. Oriola on sitoutunut tarjoamaan työpaikan, jossa
työntekijät voivat tehdä työtään keskinäisen kunnioituksen
ja oikeudenmukaisuuden ilmapiirissä. Yhtiö ei hyväksy
minkäänlaista työntekijöiden välistä häirintää tai kiusaamista.
Kaikkien työntekijöiden odotetaan kohtelevan toisiaan, asiakkaita
ja sidosryhmiä kunnioittavasti.
Henkilöstöpolitiikassa mainitaan seuraavat syrjintäperusteet:
rotu ja etninen alkuperä, ihonväri, sukupuoli, seksuaalinen
suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, vammaisuus, ikä, uskonto,
poliittiset mielipiteet sekä kansallinen ja sosiaalinen alkuperä.
Kaikki muut syrjinnän muodot, jotka kuuluvat Euroopan unionin
asetuksen ja kansallisen lainsäädännön piiriin, kuuluvat myös
henkilöstöpolitiikan piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi siviilisäätyyn,
terveydentilaan tai johonkin muuhun paikallisen lain tai asetuksen
suojaamaan ominaisuuteen perustuva syrjintä.
Oriola on sitoutunut maksamaan tasa-arvoista palkkaa. Palkkatasot
tarkistetaan vuosittain, ja samalla korjataan mahdolliset
poikkeamat, joita ei voida selittää esimerkiksi työkokemuksen
pituudella tai työsuorituksella.
Oriolan politiikat pannaan täytäntöön prosesseilla, joilla pyritään
ehkäisemään ja lieventämään syrjintää, puuttumaan siihen sekä
edistämään monimuotoisuutta ja osallisuutta. Näitä ovat
• Selkeät ja luottamukselliset valitusmekanismit, kuten digitaaliset
alustat, antavat työntekijöille mahdollisuuden ilmoittaa
syrjintätapauksista turvallisesti ja ilman pelkoa kostotoimista.
• Tutkinta ja reagointi: Ilmoituksen saatuaan Oriola käynnistää
selkeästi määritellyn tutkintaprosessin, jonka tarkoituksena on
käsitellä ja ratkaista viipymättä syrjintää koskevat ilmoitukset ja
tehdä tarvittavat toimenpiteet.
• Säännölliset tarkastukset ja valvonta: Jatkuvia tarkastuksia ja
monimuotoisuusmittareita käytetään työympäristön arviointiin,
edistymisen seurantaan ja lisätoimien tarpeen tunnistamiseen.
Näillä menettelyillä varmistetaan, että syrjintään puututaan
tehokkaasti ja että moninaisuutta ja osallisuutta edistetään
jatkuvasti.
Prosessit, joilla vaikutuksista
keskustellaan oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa (S1-2)
Oriolalla vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa on tiivistä,
ja sitä toteutetaan säännöllisesti sekä osana päivittäistä työtä
että erilaisten kyselyiden ja jatkuvan vuorovaikutuksen kautta.
Esihenkilöt keskustelevat omien alaistensa kanssa viikoittain ja/tai
kahden viikon välein. Työnantajan edustaja tapaa työntekijöiden
edustajia kuukausittain yhteistyötoimikunnan tapaamisissa
ja vähintään neljännesvuosittain turvallisuustoimikunnan
tapaamisissa. Työntekijöille tehdään vuosittain anonyymi
henkilöstökysely.
81Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Toimitusjohtajalla ja Oriolan johtoryhmällä on operatiivinen
vastuu siitä, että henkilöstön kanssa ollaan säännöllisessä
vuorovaikutuksessa ja että henkilöstön näkemykset huomioidaan
yhtiön toimintatavoissa. Oriola noudattaa useita työntekijöiden
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä sopimuksia. Näihin
kuuluvat kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet, paikallinen
työlainsäädäntö ja lakisääteiset vaatimukset, paikalliset
työehtosopimukset ja yhtiön sisäiset toimintaperiaatteet
(henkilöstöpolitiikka). Lisätietoja löytyy kohdasta S1-1:
Ihmisoikeuksiin liittyvät sitoumukset.
Oriolassa prosessit ja nimetyt kanavat, joiden kautta ollaan
vuorovaikutuksessa oman henkilöstön ja työntekijöiden edustajien
kanssa kaikista vaikutuksista, ovat:
• Yhteistyö- ja turvallisuustoimikunnat
• Säännölliset kokoukset ja henkilöstötapahtumat
• Työntekijöiden kehityskeskustelut
• Henkilöstön sitoutumiskyselyt
• Väärinkäytösten raportointikanava
• Henkilöstöhallinnon asiakaspalvelujärjestelmä
• Sisäinen viestintä, mukaan lukien tiedotustilaisuudet kaikille
työntekijöille
• Esihenkilöviestintä
• Palauteryhmät
• Yhtiön sisäinen sosiaalinen verkosto (Engage)
• Yhtiön intranet tietojen jakamista varten
Vuorovaikutusta tapahtuu sekä organisaatiotasolla että projekti- tai
toimipaikkatasolla. Vuorovaikutuksesta saatua tietoa hyödynnetään
yksilötasolta aina konsernitasolle asti.
Oman henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa käytävään
vuoropuheluun osoitetut resurssit koostuvat business controller
-rooleista, HR-partnereista, nimetyistä työsuojelupäälliköistä,
työsuojelutoimikuntien jäsenistä, työntekijöistä koostuvien
palauteryhmien jäsenistä ja yhteistyötoimikunnan jäsenistä.
Oriola käy vuoropuhelua henkilöstönsä ja henkilöstön
edustajien kanssa päästöjen vähentämisen ja pitkän aikavälin
nettonollatavoitteen mahdollisista vaikutuksista edellä kuvattujen
prosessien avulla.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja oman henkilöstön
kanavat huolenaiheiden esille
ottamiseksi (S1-3)
Oriolan toimintatapaan, jolla se pyrkii korjaamaan
henkilöstöönsä kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia,
kuuluu yleensä ongelman tunnistaminen sisäisten arviointien
tai valitusmekanismien avulla, keskustelu asianomaisten
työntekijöiden kanssa ja korjaavien toimien toteuttaminen. Tämä
voi tarkoittaa korvauksen tarjoamista, työolojen parantamista
tai tukipalvelujen, kuten neuvonnan, tarjoamista. Prosessiin
kuuluu myös tulosten seuranta sen varmistamiseksi, että
korjaustoimenpiteet ovat tehokkaita, ja vaikutusten toistumisen
estäminen onnistuu toimintatapoja muuttamalla tai valvontaa
parantamalla.
Työntekijät voivat tuoda esiin asioita valittujen
työsuojeluvaltuutettujen, henkilöstön edustajien tai
ammattiliittojen kautta.
Oriola on ottanut käyttöön sekä virallisia että epävirallisia
valitusmekanismeja, jotka mahdollistavat työntekijöille
huolenaiheiden ja tarpeiden esiin tuomisen työympäristöön,
oikeuksiin tai hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Virallisen
väärinkäytösten raportointikanavan kautta työntekijät voivat
esittää valituksia tai huolenaiheita luottamuksellisesti digitaalisessa
portaalissa. Anonymiteettisuojan varmistamiseksi väärinkäytösten
raportointikanavan tarjoaa ulkopuolinen kumppani.
Viestintäkanava on salattu ja suojattu salasanalla. Kaikki viestit
käsitellään luottamuksellisesti. Lisätietoja annetaan kohdan G1-1
yhteydessä. Työntekijät voivat myös ilmoittaa väärinkäytöksistä
tai rikkomuksista esihenkilölleen tai keskustella asiasta myös
lakiosaston tai henkilöstöhallinnon kanssa.
Oman henkilöstön tietoisuus ilmiantoprosesseista ja
luottamus niitä kohtaan
Oriola arvioi seuraavilla tavoilla oman henkilöstön tietoisuutta ja
luottamusta käytössä oleviin rakenteisiin ja prosesseihin, joiden
avulla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan.
• Henkilöstökyselyt: Säännöllisesti toteutettavat anonyymit
kyselyt tai palautelomakkeet, joilla mitataan työntekijöiden
tietoisuutta käytettävissä olevista kanavista sekä heidän
luottamustaan käyttää niitä ilman pelkoa vastatoimista.
• Käyttötiedot ja -trendit: Huolenaiheiden ja valitusten
määrän sekä käsittelyaikojen seuranta voi paljastaa puutteita
tietoisuudessa tai luottamuksessa, erityisesti jos kanavien käyttö
on vähäistä tai samat ongelmat toistuvat.
• Koulutus ja viestintä: Koulutustilaisuudet ja työpajat, joiden
jälkeen kerättävä palaute auttaa arvioimaan henkilöstön
tietämyksen ja ymmärryksen tasoa liittyen valitusmekanismeihin
ja niiden käyttöön.
Näillä menetelmillä mitataan sekä tietoisuutta että luottamusta
valitusmekanismien käyttöön huolenaiheiden esille tuomisessa.
Toimintaperiaatteet, jotka koskevat ilmoituksen
tekijän suojelua kostotoimilta
Oriolan periaatteet väärinkäytöksestä raportoivien suojelemiseksi
on kuvattu yhtiön eettisissä ohjeissa ja henkilöstöpolitiikassa.
Ilmoituksen käsittelevä tiimi varmistaa, että huolenaiheita esille
tuova työntekijä ei joudu epäedulliseen asemaan. Kaikenlaiset
vastatoimet, jotka kohdistuvat huolenaiheita esille tuoneisiin
työntekijöihin, katsotaan vakavaksi eettisten ohjeiden rikkomiseksi.
Niin kauan kuin työntekijä toimii hyvässä uskossa, rehellisesti ja
vilpittömästi, hänelle ei aiheudu kielteisiä seurauksia mahdollisesti
aiheettomista ilmoituksista. Lisätietoja tästä aiheesta löytyy
G1-1-osiosta.
82Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Toimet omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen sekä
lähestymistavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallintaan
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseen sekä näiden toimien
tehokkuus (S1-4)
Tarvittavat ja asianmukaiset toimenpiteet liittyen olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamiseen perustuvat
henkilöstöstrategiaan. Maakohtaiset toimet on esitetty erikseen
kunkin toimen kuvauksen yhteydessä. Koko oma työvoima
kuuluu tai tullaan sisällyttämään muiden listattujen toimien
piiriin. Toimintasuunnitelmien toteuttaminen ei edellytä Oriolalta
merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja. Kunkin toimen
aikahorisontit selitetään niiden kuvauksen yhteydessä. Yleisesti
ottaen toimet toteutetaan vuoden 2025 aikana tai suunnitellaan
toteutettavaksi vuosina 2025–2026.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Oriolan tapa hallita riskejä ja etsiä mahdollisuuksia henkilöstölleen
sisältää terveys- ja turvallisuusriskien järjestelmällisen
seurannan ja arvioinnin sekä toimintamenettelyjen ennakoivan
mukauttamisen. Investoimalla koulutukseen ja henkilöstön
kehittämiseen yhtiö ei ainoastaan vähennä riskejä vaan myös
edistää turvallisuuskulttuuria ja jatkuvaa kehittämistä. Nämä
toimet yhdistettynä kattaviin terveydenhuoltopalveluihin
ja henkilöstöetuihin edistävät henkilöstön tyytyväisyyttä ja
sitoutumista. Oriolan suunnitelmalliset ja ennakoivat toimet
hallitsevat tehokkaasti työvoimaan liittyviä vaikutuksia ja
mahdollisuuksia, mikä antaa yhtiölle edellytykset jatkaa
myönteisten tulosten saavuttamista työntekijöidensä eduksi.
Oriola on kohdentanut seuraavia resursseja tässä osiossa
lueteltuihin toimiin: linjaesihenkilöt (Ruotsin työvaltuuskuntien ja
Suomen lainsäädännön mukaisesti), henkilöstöhallinnon jäsenet,
ulkoistetut terveydenhuoltopalvelut ja nimetyt terveydenhuollon
ammattilaiset sekä työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt Suomessa
ja työsuojelutoimikunta Ruotsissa. Tanskan organisaation koon
vuoksi Oriola ei ole paikallisten määräysten mukaan velvollinen
perustamaan työterveys- ja -turvallisuusorganisaatiota.
Oriola on kuitenkin sitoutunut panostamaan työterveys- ja
-turvallisuusriskien seurantaan ja arviointiin myös Tanskassa.
Oriolan toimintatapaan, jolla se pyrkii korjaamaan
henkilöstöönsä kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia,
kuuluu yleensä ongelman tunnistaminen sisäisten arviointien
tai valitusmekanismien avulla, keskustelu asianomaisten
työntekijöiden kanssa ja korjaavien toimien toteuttaminen. Tämä
voi tarkoittaa korvauksen tarjoamista, työolojen parantamista tai
tukipalvelujen, kuten neuvonnan, tarjoamista. Prosessiin kuuluu
myös tulosten seuranta sen varmistamiseksi, että korjaavat
toimenpiteet ovat tehokkaita, ja vaikutusten toistumisen estäminen
onnistuu toimintatapoja muuttamalla tai valvontaa parantamalla.
Raportointikauden aikana ei ilmennyt yhtään vakavaa tapausta,
joka olisi edellyttänyt merkittäviä toimenpiteitä.
Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvät toimet
Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä toimia kielteisten
vaikutusten ja riskien lieventämiseksi tunnistetaan jatkuvalla
vaaratilanteiden ja vaarojen raportoinnilla sekä säännöllisillä
riskien ja työpaikan olosuhteiden arvioinneilla. Työntekijöiltä,
työterveyshuollon tuottajilta ja turvallisuustoimikunnilta saatu
palaute on osa toimintasuunnitelmia, jotka tarkistetaan ja
päivitetään vuosittain tehokkuuden ja vaatimustenmukaisuuden
varmistamiseksi.
Vuonna 2025 toteutettiin seuraavat toimenpiteet työntekijöiden
työterveys- ja -turvallisuusriskeihin liittyvien kielteisten vaikutusten,
mukaan lukien työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvien
haasteiden, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.
Lueteltujen toimintasuunnitelmien odotettuja tuloksia ovat
turvallisempi työympäristö, parempi terveys, hyvinvointi,
tuottavuus ja sitoutuminen, vähentyneet poissaolot ja henkilöstön
pienempi vaihtuvuus, vahvempi turvallisuuskulttuuri, säädösten
noudattaminen sekä toiminnan jatkuva parantaminen. Todellisia
tuloksia mitataan Oriolan pitkän aikavälin tavoitteella nolla
tapaturmaa sekä tapaturmataajuus (LTIF) -mittarilla (S1-5).
• Esihenkilöitä koulutetaan tukemaan työntekijöiden työkykyä.
• Yhteiset ohjausryhmät, kuten Suomen työkyvyn ohjausryhmä
ja Ruotsin Samverkan Arbetsmiljö, parantavat jatkuvasti
työturvallisuutta ja työkykyä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä.
Tanskan organisaation koon vuoksi Oriola ei ole paikallisten
määräysten mukaan velvollinen perustamaan ohjausryhmää.
Oriola on kuitenkin sitoutunut panostamaan työympäristön ja
työkyvyn edistämiseen myös Tanskassa.
• Esihenkilöiden ja työntekijöiden väliset terveyteen liittyvät
seurantakeskustelut tukevat terveysriskien varhaista
tunnistamista. Työkykyä ylläpidetään lakisääteisten
työterveyshuollon toimintasuunnitelmien mukaisesti.
• Riskiarvioinnit ja turvallisuushavainnot: Työpaikan
vaaratekijöiden ja -tilanteiden riskien pienentämiseksi
sekä Suomessa että Ruotsissa tehdään säännöllisesti
työsuojeluriskien arviointeja, joita terveys- ja
turvallisuustoimikunnat tarkastelevat neljännesvuosittain.
Turvallisuushavaintojen raportointikanavat ja tapaturmien
hallintaprosessit ovat käytössä työturvallisuuden jatkuvan
parantamisen varmistamiseksi. Tanskan organisaation koon
vuoksi Oriola ei ole paikallisten määräysten mukaan velvollinen
toteuttamaan säännöllisiä riskienarviointeja tai -tarkistuksia.
Oriola on kuitenkin sitoutunut panostamaan työtapaturmien ja
vaarojen torjumiseen myös Tanskassa.
• Kaikilla toimipaikoilla tarjotaan räätälöityjä työturvallisuus- ja
ergonomiakoulutuksia, joissa keskitytään tehtäväkohtaisiin
riskeihin, kuten kemikaalien käsittelyyn, laitteiden käyttöön
ja ergonomiaan. Toimipaikkojen johtoryhmät osallistuvat
aktiivisesti näiden riskien tunnistamiseen ja hillitsemiseen.
• Kaikissa maissa laaditaan työterveys- ja
-turvallisuustoimintasuunnitelma työkyvyn edistämiseksi sekä
kielteisten terveys-, turvallisuus- ja hyvinvointivaikutusten ja
-riskien lieventämiseksi ja korjaamiseksi.
83Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Syrjintään, häirintään ja epäasialliseen käytökseen
liittyvät toimet
Oikeudenmukaisten työolojen, mukaan lukien ihmisoikeudet,
määrittelyprosessi edellyttää työpaikkakäytäntöjen säännöllistä
arviointia kansallisten lakien, kansainvälisten standardien ja
yrityksen toimintatapojen perusteella. Työntekijöiltä saatu palaute,
auditoinnit ja sitoutumiskyselyt auttavat tunnistamaan puutteet
tai riskit sekä takaavat tehokkuuden. Ihmisoikeusnäkökohdat
on sisällytetty liiketoimintaan, ja niitä ohjaavat esimerkiksi YK:n
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.
Tulosten perusteella voidaan toteuttaa kohdennettuja toimia
eettisten, tasapuolisten ja vaatimustenmukaisten työolojen
varmistamiseksi.
Vuonna 2025 on toteutettu seuraavat toimenpiteet syrjinnän,
häirinnän ja epäasiallisen käytöksen kielteisten vaikutusten
lieventämiseksi erityisesti aliedustettuja ryhmiä, kuten
maahanmuuttajia tai ulkopuolisia työntekijöitä, kohtaan.
Lueteltujen toimenpiteiden odotettuna tuloksena on eettinen,
oikeudenmukainen ja osallistava työpaikka edistämällä tietoisuutta
käyttäytymisstandardeista, varmistamalla tasapuolinen palkkaus
sekä lisäämällä tietoisuutta psykologisen turvallisuuden tasosta.
• Uudessa oppimisen hallintajärjestelmässä eettisiä
ohjeita koskeva koulutus kohdennettiin vuonna 2025
kaikille työntekijöille. Eettiset periaatteet ohjaavat myös
konsernin suhtautumista oikeudenmukaisiin työoloihin
ja ihmisoikeuksiin yhdessä henkilöstöpolitiikan kanssa.
Koulutuksen lisääminen uuteen oppimisen hallintajärjestelmään
parantaa mahdollisuuksia seurata osallistumisastetta. Tämän
toimenpiteen todellista tulosta mitataan Oriolan tavoitteella,
joka koskee vuosittaisen eettisten ohjeiden koulutuksen
suorittamisprosenttia (S1-5).
• Oriola Voice -henkilöstökyselyyn lisättiin vuonna 2025 uusi
osio, jossa kerätään työntekijöiden näkemyksiä psykologisesta
turvallisuudesta Oriolalla.
• Palkantarkistus: Konsernin toteutti palkantarkistuksen, johon
kuului keskeisesti myös palkkatasa-arvon tarkistaminen.
Paikallinen lainsäädäntö, sovellettavat työehtosopimukset
ja henkilöstöyritysten sopimukset määräävät riittävästä ja
oikeudenmukaisesta palkasta.
Työehtosopimuksen piiriin kuuluviin työntekijöihin
liittyvät toimet
Edistääkseen työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden
suuren osuuden myönteistä vaikutusta konserni on jatkanut tiivistä
yhteistyötä työntekijöiden edustajien kanssa. Konserni kunnioittaa
henkilöstöpolitiikan mukaan yhdistymisvapautta ja oikeutta
työehtosopimusneuvotteluihin. Oriola ei ole määritellyt erityisiä
toimenpiteitä edistämään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien
työntekijöiden suuren osuuden myönteistä vaikutusta.
Johtaminen, kulttuuri ja osaamisen kehittäminen
Johtamiseen, kulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen liittyvien
toimien määrittelyyn ja tehokkuuden varmistamiseen
kuuluu sitoutumiskyselyistä ja kehityskeskusteluista saadun
työntekijäpalautteen analysointi. Tietoja kerätään yhteistyössä
esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työntekijäryhmien kanssa,
jotta kehityskohteet saadaan selville. Strategia ja strategiset
osaamisalueet muodostavat perustan osaamisen kehittämistoimille.
Seuraavia toimenpiteitä on toteutettu, on suunnitteilla tai on
käynnissä, jotta voidaan hyödyntää olennaista mahdollisuutta
”Aktiivinen osallistuminen myönteisen ja osallistavan
työympäristön kehittämiseen ja roolimallina toimiminen
tulevaisuuden työelämälle”.
Lueteltujen toimintasuunnitelmien odotettuja tuloksia ovat
motivoitunut ja osaava henkilöstö sekä jatkuva keskittyminen
johtamiskulttuurin kehittämiseen ja tasapuolisten
kehittymismahdollisuuksien varmistamiseen. Johtamiskulttuurin
kehittämistoimien todellisia tuloksia mitataan johtamisindeksillä
(S1-5).
• Johtamiskoulutus: Osaavat johtajat ovat avainasemassa
yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä Oriolalla. Vuonna
2024 käynnistetty johtamisen kehittämisohjelma jatkui vuonna
2025 autenttisen johtamisen mahdollistamiseksi Oriolalla.
Johtamiskoulutus jatkuu.
• Oriolan toimintakulttuuri: Organisaatiokulttuuri on yksi
tärkeimpiä asioita, jotka auttavat Oriolaa saavuttamaan strategiset
tavoitteensa. Yhteistyökulttuurin parantamiseksi vuonna 2025
jatkettiin Oriolan ylimmän johdon yhteistä foorumia, jonka
tavoitteena on vahvistaa yhdenmukaisuutta ja sitoutumista
yhteisiin johtamis- ja kulttuuritavoitteisiin.
• Viestintä: Säännölliset esihenkilöpalaverit ja henkilöstön
tiedotustilaisuudet johtamisen ja organisaatiokulttuurin
vahvistamiseksi.
• Osaamisen ja suorituskyvyn kehittäminen: Uudistetun suoritus-
ja kehityskeskusteluprosessin käyttöönotto alkoi vuonna
2025 osaamisen ja johtajuuden kehittämiseksi. Käyttöönotto
jatkuu vuonna 2026. Tarkoituksena on varmistaa yhtäläisten
kehitysmahdollisuuksien toteutuminen ja säännöllisen palautteen
antaminen johtamiskulttuurin parantamiseksi.
• Osaamisen kehittäminen strategisten osaamisalueiden avulla:
Osana uudistettua suoritus- ja kehityskeskusteluprosessia Oriola
jatkoi yhtiön strategisen osaamistason arviointia (vuonna 2024
määritellyt arvoa luovat suhteet, analysointi ja tiedon ymmärrys,
liiketoiminnan taidot) määritelläkseen osaamisen puutteet ja
tulevaisuuden koulutustarpeet.
• Osaamisen kehittäminen oppimisen hallintajärjestelmän avulla:
Uusi oppimisen hallintajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna
2025, jotta osaamista voidaan kehittää suunnitelmallisesti.
Uusi järjestelmä toimii työkaluna koulutusten tarjoamisessa ja
tehokkaan prosessin tukemisessa.
• Values Day: Vuosittainen Values Day -tapahtuma, jossa työntekijät
kokoontuvat juhlistamaan ja pohtimaan organisaation ydinarvoja,
järjestettiin jälleen vuonna 2025. Tarkoituksena on vahvistaa
yrityskulttuuria ja edistää yhteistä merkityksellisyyden tunnetta.
• Henkilöstön sitoutumiskysely: Arvot nostettiin vuonna 2025
omaksi osiokseen Oriola Voice -henkilöstökyselyssä. Niitä
koskevien kysymysten tarkoituksena on kerätä näkemyksiä siitä,
miten hyvin työntekijät tuntevat Oriolan arvot ja samaistuvat
niihin sekä miten hyvin arvoja heidän mielestään noudatetaan
käytännössä.
84Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
-turvallisuusorganisaatiota. Työntekijöiden tukemiseksi Oriola
tarjoaa kattavat työterveyspalvelut ja sairausvakuutus- ja
terveysedut, mikä takaa terveydenhoidon ja ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden saatavuuden. Oriola soveltaa kaikissa
toimintamaissaan vanhempainlomaoikeuksia, jotka kuuluvat liiton
sääntelyn ja kansallisen lainsäädännön piiriin.
Toimien ja aloitteiden tehokkuuden seuraaminen
ja arviointi suhteessa omalle henkilöstölle
koituneisiin tuloksiin
Johtamiseen, kulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen liittyvien
toimien tehokkuutta seurataan henkilöstön sitoutumiskyselyn ja
säännöllisten kehityskeskusteluiden avulla.
Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä toimia seurataan
työsuojelutoimikunnan neljännesvuosittaisissa kokouksissa. Oriolan
työterveys- ja työturvallisuusprosessit on suunniteltu täyttämään
paikalliset lainsäädännölliset vaatimukset ja edistämään turvallista
ja kannustavaa työympäristöä. Työhön liittyvät vaarat tunnistetaan
järjestelmällisesti jatkuvilla prosesseilla, kuten vaaratilanteiden
ja läheltä piti -tilanteiden raportoinnilla, vuosittaisilla tai
puolivuosittaisilla riskiarvioinneilla ja työpaikkaselvityksillä, jotka on
sovitettu yhteen työsuojelun toimintaohjelmien kanssa. Terveys-
ja turvallisuusriskien arviointeja tehdään säännöllisesti ympäri
vuoden. Suomen ja Ruotsin työsuojelutoimikunnat tarkastelevat
näitä arviointeja neljännesvuosittain mahdollisten vaarojen
johdonmukaisen seurannan ja vähentämisen varmistamiseksi.
Tanskan organisaation koon vuoksi Oriola ei ole paikallisten
määräysten mukaan velvollinen perustamaan työterveys- ja
-turvallisuusorganisaatiota. Oriola on kuitenkin sitoutunut
panostamaan mahdollisten vaarojen seurantaan ja lieventämiseen
myös Tanskassa.
Oikeudenmukaisia työoloja sekä muun muassa ihmisoikeustoimien
tehokkuutta seurataan seuraavilla tavoilla: palkkatasa-arvoprosessi,
henkilöstötyytyväisyyskyselyt, valituskanavat.
Keinot sen varmistamiseksi, että yhtiön omat
käytännöt eivät aiheuta tai edistä olennaisia kielteisiä
vaikutuksia sen omaan työvoimaan
Työntekijöiden työterveys- ja työturvallisuusriskit, mukaan lukien
työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät haasteet:
Työnantaja noudattaa paikallisen lainsäädännön vaatimuksia
ehkäistäkseen ja hillitäkseen merkittäviä kielteisiä työterveys- ja
työturvallisuusvaikutuksia, jotka liittyvät suoraan sen toimintaan,
tuotteisiin tai palveluihin sen liikesuhteiden kautta. Lainsäädäntö
kattaa sekä Oriolan omat työntekijät että muut henkilöt. Tähän
liittyvät vaarat ja riskit liittyvät normaaleihin fyysisiin, sosiaalisiin ja
psykologisiin aiheisiin. Sen varmistamiseksi, ettei yhtiön toiminta
osaltaan aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi työ-
ja yksityiselämän tasapainoon, palkataan tarvittaessa tilapäisesti
lisähenkilöstöä tiimien tukemiseksi ja liian raskaiden työkuormien
välttämiseksi. Vuokratyöntekijöitä on mahdollisuuksien mukaan
palkattu osaksi omaa henkilöstöä työympäristön vakauttamiseksi.
Työ- ja yksityiselämän tasapainon seuraamiseksi käytössä on myös
työkyvyn johtamisen malli, johon sisältyy yksilöllisten tapausten
seuraaminen.
Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös erityisesti aliedustettuja
ryhmiä, kuten maahanmuuttajataustaisia tai vuokratyöntekijöitä
kohtaan:
Päivitetyt eettiset ohjeet ja helppokäyttöinen väärinkäytösten
raportointikanava ovat käytössä syrjinnän, häirinnän ja
epäasiallisen käyttäytymisen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi
yhtiön omissa toiminnoissa. Valittujen henkilöstöpalveluyritysten
kanssa järjestetään säännöllisiä kokouksia, joissa varmistetaan
vuokratyöntekijöiden ja omien työntekijöiden yhtäläiset työehdot.
Lisätoimet tai -aloitteet, joiden ensisijaisena
tarkoituksena on saada aikaan myönteisiä
vaikutuksia omalle henkilöstölle
Oriola-konserni toimii maissa, joissa työterveyteen ja
-turvallisuuteen sekä työympäristöön liittyvä lainsäädäntö
on korkeatasoista. Kaikissa maissa käyttöönotettu varhaisen
puuttumisen malli mahdollistaa terveyteen liittyvien ongelmien
ennakoivan tunnistamisen ja ratkaisemisen. Työntekijöille tarjotaan
ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluja. Suomessa lakisääteinen
työsuojeluorganisaatio edustaa kaikkia henkilöstöryhmiä, ja
Ruotsissa paikallisen lainsäädännön noudattamista tuetaan
kumppanuuksilla työterveyshuollon tarjoajien kanssa sekä
yhteistyöllä sisäisten turvallisuusvastaavien edustajien kanssa.
Tanskassa organisaation koon vuoksi Oriola ei ole paikallisten
määräysten mukaan velvollinen perustamaan työterveys- ja
85Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvät tavoitteet
Työpaikan turvallisuus- ja hyvinvointitavoitteet, jotka on kuvailtu
taulukossa, johdetaan Oriolan riskienhallintapolitiikasta. Siinä todetaan,
että yhtiön tavoitteena on nolla tapaturmaa, ja korostetaan ennakoivia
toimenpiteitä tapaturmien, loukkaantumisten ja terveyteen liittyvien
vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia
yhtiön liiketoimintoja. Tavoitteiden määrittelyssä käytetyt menetelmät
ja oletukset perustuvat Oriolan liiketoimintastrategiaan.
Prosessin seurantaan käytetään tapaturmien raportointivälineitä.
Työhön liittyvät vaarat tunnistetaan järjestelmällisesti jatkuvilla
prosesseilla, kuten vaaratilanteiden ja läheltä piti -tilanteiden
raportoinnilla, vuosittaisilla tai puolivuosittaisilla riskiarvioinneilla
ja työpaikkaselvityksillä, jotka on sovitettu yhteen työsuojelun
toimintaohjelmien kanssa.
Suora vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa tavoitteen
asettamiseksi ja sen seurannan varmistamiseksi: Tapaturmataajuuteen
ja nollaan tapaturmaan liittyvät tavoitteet perustuvat
työsuojelutoimikunnan tietoihin. Työsuojelutoimikunnat osallistuvat
työtapaturmien, vamman tai sairauden vuoksi menetetyn työajan ja
vaaratilanteiden esiintymistiheyden seurantaan neljännesvuosittaisissa
kokouksissa. Tapaturmatilastot on liitetty työturvallisuus- ja
työterveystoimikunnan julkisen kokouksen pöytäkirjaan. Oriolan
työterveys- ja työturvallisuusprosessit on suunniteltu täyttämään
paikalliset lainsäädännölliset vaatimukset ja edistämään turvallista ja
kannustavaa työympäristöä.
Työsuojeluprosesseihin kuuluu esihenkilöiden,
työsuojeluvaltuutettujen, linjaorganisaatioiden ja työterveyshuollon
ammattilaisten välinen yhteistyö, ja niitä arvioidaan vähintään vuosittain
tehokkuuden ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.
Yhtiö on ottanut käyttöön jäsennellyn hierarkian vaaratilanteiden
ja korjaavien toimien hallintaa varten, ja työntekijät raportoivat
vaaroja ja ehdottavat ratkaisuja niihin aktiivisesti. Esihenkilöt ja
työsuojeluvaltuutetut arvioivat ja hyväksyvät toimet, ja lopullisesta
valvonnasta vastaavat työsuojelupäälliköt. Kaikki prosessit
dokumentoidaan ja niitä seurataan asianmukaisella koulutuksella tai
päivittämällä politiikkoja ja toimintaohjeita.
Johtamiseen, kulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen
liittyvät tavoitteet
Johtamisindeksitavoite liittyy Oriolan henkilöstöpolitiikkaan, jossa
määritellään Oriolan johtamisperiaatteet. Tämä tavoite koskee kaikkia
yhtiön liiketoimintoja. Tavoitteen määrittelyssä käytetyt menetelmät ja
oletukset perustuvat Oriolan liiketoimintastrategiaan.
Suora vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa tavoitteen asettamiseksi
ja sen seurannan varmistamiseksi: Työntekijät osallistuvat tämän
tavoitteen asettamiseen vastaamalla henkilöstökyselyyn, joka toimii
palautekanavana yrityksen henkilöstöltä. Henkilöstön sitoutumiskyselyn
tuloksia, mukaan lukien johtamisindeksiä, seurataan vuosittain koko
henkilöstölle suunnatuissa tiedotuskanavissa.
Oma henkilöstö ja henkilöstön edustajat osallistuvat
suoraan johtamisindeksin tavoitteisiin liittyvien oppien ja
parannusmahdollisuuksien tunnistamiseen henkilöstön
sitoutumiskyselyyn liittyvien tiimitason työpajojen ja
toimintasuunnitelmien kautta.
Tavoitteena syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen
käytöksen ehkäiseminen
Seuraava tavoite on asetettu mahdollisten syrjinnän, häirinnän ja
epäasiallisen käytöksen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi:
Eettisten ohjeiden koulutuksen suorittaa vuosittain 100 prosenttia
Oriolan omista työntekijöistä vuodesta 2026 lähtien.
Tavoitteet olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
Tavoite Vaikutus, riski ja mahdollisuus Politiikka
Saavutettu
tulos suhtees-
sa asetettuun
tavoitteeseen
2025***
Saavutettu
tulos suhteessa
asetettuun
tavoitteeseen
2024
Lähtöarvo
(lähtötaso
2023)
Pitkän aikavälin
tavoitteena
on nolla
tapaturmaa
vuonna 2025: 0
Työntekijöiden työterveys- ja työturvallisuusriskit, mukaan lukien työ-
ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät haasteet.
Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet. Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet
voivat aiheuttaa kustannuksia, jotka liittyvät terveydenhoitoon,
oikeudellisiin vastuisiin ja tuottavuuden menetykseen.
Oriolan riskien-
hallintapolitiikka
44 28 7
Tapaturma-
taajuus
(LTIF) 4,5
vuoteen 2027
mennessä* **
Työntekijöiden työterveys- ja työturvallisuusriskit, mukaan
lukien työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät haasteet.
Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet. Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet
voivat aiheuttaa kustannuksia, jotka liittyvät terveydenhoitoon,
oikeudellisiin vastuisiin ja tuottavuuden menetykseen.
Oriolan riskien-
hallintapolitiikka
2,96 5,04 6,09
Johtajuus-
indeksi 80
vuoteen 2027
mennessä**
Johtamistaitojen kehittäminen edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia,
moninaisuutta, työkykyä ja aktiivista
osallistumista
Oriolan
henkilöstö-
politiikka
75 79 79
* Tapaturmataajuus kuvaa niiden tapaturmien määrää, jotka johtavat vähintään yhden työpäivän poissaoloon miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Huomioidut tapaturmat:
Työtapaturmat, ei työmatkatapaturmia. Vuokratyöntekijät on rajattu ulkopuolelle
** Raportointijakson aikana Oriola tarkisti strategisia tavoitteita, jotka liittyvät Tapaturmataajuus-mittariin: tavoitteeksi asetettiin 4,5 vuoteen 2027 mennessä (aiemmin 4,5
vuoteen 2026 mennessä) sekä Johtajuus-indeksiin: tavoitteeksi asetettiin 80 vuoteen 2027 mennessä (aiemmin 80 vuoteen 2026 mennessä). Nämä muutokset tehtiin Oriolan
vastuullisuusagendan päivityksen yhteydessä.
*** Työtapaturmien raportointi on lisääntynyt raportointikäytännön vahvistumisen myötä, poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrän kuitenkin jatkaessa laskuaan. Yhtiössä
käynnissä oleva mittava ERP-muutosprojekti on osaltaan vaikuttanut johtajuusindeksin tuloksiin heikentävästi.
86Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Yrityksen työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-6: Työntekijät työsuhteen ja sukupuolen mukaan, henkilöstömäärä
2025 2024
Naisia Miehiä Muut*
Ei
julkaistu Yhteensä Naisia Miehiä Muut*
Ei
julkaistu Yhteensä
Henkilöstön määrä 484 418 0 2 904 498 434 0 2 934
Vakituisten työntekijöiden
määrä 465 413 0 2 880 477 411 0 2 890
Määräaikaisten
työntekijöiden määrä 11 3 0 0 14 10 6 0 0 16
Vaihtelevalla ajalla
työskentelevien
työsuhteisten työntekijöin
määrä 8 2 0 0 10 11 17 0 0 28
Kokoaikaisten
työntekijöiden määrä 435 397 0 1 833 453 410 0 1 864
Osa-aikaisten
työntekijöiden määrä 49 21 0 1 71 45 24 0 1 70
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään,
jota päivittävät esihenkilöt ja HR-asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Sukupuolta koskevat tiedot tallennetaan
rekrytointiprosessin aikana, ja työntekijät voivat päivittää niitä HR-järjestelmän kautta. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin
varmennuspalvelun tarjoaja.
S1-6: Työntekijät työsuhteen ja alueen mukaan, henkilöstömäärä
2025 2024
Suomi Ruotsi Yhteensä Suomi Ruotsi Yhteensä
Henkilöstön määrä 469 427 896 452 482 934
Vakituisten työntekijöiden määrä 455 419 874 421 469 890
Määräaikaisten työntekijöiden määrä 4 8 12 9 7 16
Vaihtelevalla ajalla työskentelevien työsuhteisten
työntekijöin määrä 10 0 10 22 6 28
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä 414 415 829 397 467 864
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä 55 12 67 55 15 70
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään,
jota päivittävät esihenkilöt ja HR-asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Tanskaa koskevia tietoja ei julkisteta
organisaation koon vuoksi. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
S1-6: Työsuhteiset työntekijät maittain
2025 2024
Henkilöstön määrä
Suomi 469 452
Ruotsi 427 482
Tanska 8 -
Yhteensä 904 934
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään,
jota päivittävät esihenkilöt ja HR-asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen
taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja. Henkilöstön määrä on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 4.4.
S1-6: Työntekijät sukupuolen mukaan, henkilöstömäärä
2025 2024
Henkilöstön määrä
Naisia 484 498
Miehiä 418 434
Muut 0 0
Ei julkaistu 2 2
Yhteensä 904 934
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään,
jota päivittävät esihenkilöt ja HR-asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Sukupuolta koskevat tiedot tallennetaan
rekrytointiprosessin aikana, ja työntekijät voivat päivittää niitä HR-järjestelmän kautta. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin
varmennuspalvelun tarjoaja.
Tavoite vahvistettiin alun perin Oriolan
ensimmäisessä kaksoisolennaisuusarvioinnissa S1
Omaa henkilöstöä koskeva standardi -otsakkeen
alla. Vuoden 2025 tarkistuksessa tavoite luokiteltiin
kohtaan G1 Hallintostandardi, jonne sen arvioitiin
sopivan paremmin temaattisen olennaisuutensa ja
soveltamisalansa vuoksi.
Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat
työntekijät
Henkilöstöpolitiikan mukaan konserni
kunnioittaa yhdistymisvapautta ja oikeutta
työehtosopimusneuvotteluihin. Oriola pyrkii
jatkuvasti edistämään hyvää työympäristöä ja
oikeudenmukaisia työoloja alan standardien
mukaisesti. Suuri osa työntekijöistä kuuluu
työehtosopimuksen piiriin, ja tästä syntyvän
myönteisen vaikutuksen edistämiseksi ei ole
asetettu erillistä tavoitetta.
S1-6: Henkilöstön vaihtuvuus
2025 2024
Henkilöstön vaihtuvuusaste [%] 8,8 10,6
Lähteneet työntekijät
raportointijakson aikana 78 99
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat
henkilöt raportointijakson lopussa. Luvut perustuvat yhtiön
HR-järjestelmään, jota päivittävät esihenkilöt ja HR-asiantuntijat,
mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Työntekijämäärät
raportoidaan henkilömäärinä. Mittaria ei validoi mikään muu
ulkoinen taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
87Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Yrityksen omaan työvoimaan
kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden keskimääräinen määrä (FTE) oli vuonna 2025
yhteensä 207 (2024: 228).
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden FTE laskettiin jakamalla
raportointivuoden aikana tehdyt muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden työtunnit (mukaan lukien ylityöt) maakohtaisilla
oletusarvoisilla kuukausittaisilla kokopäivätyötunneilla ja kertomalla
työkuukausien määrällä (yksi lomakuukausi pois lukien).
Ruotsi
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tiedot kerätään
tuntisuunnittelijoiden raporteista ja henkilöstöyrityksiltä
logistiikkatyöntekijöiden osalta sekä ulkopuolisten yritysten
laskuttamista työtunneista toimihenkilöiden osalta.
Poisjättö: Tietoja vuokratyöntekijöistä ei ole saatavilla luotettavassa
muodossa. Oriola aikoo tulevina vuosina kehittää tiedonkeruuta ja
raportointia. Tanskaa koskevia tietoja ei raportoida organisaation
pienen koon vuoksi. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho
kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
Mittausmenetelmä(t) ja merkittävät oletukset
Tiedot työehtosopimusten kattavuudesta perustuvat HR-
tietojärjestelmään. Järjestelmän tiedot perustuvat työntekijöiden ja
työnantajan allekirjoittamiin työsopimuksiin.
Ruotsissa työehtosopimusten ehdot koskevat koko sisäistä
työvoimaa. Suomessa kaupan alan työehtosopimus ei
koske ylempiä toimihenkilöitä (henkilöstöryhmä). Oriolan
henkilöstöpolitiikan ohjeiden mukaan työehtosopimuksen ehtoja
sovelletaan osittain ylempiin toimihenkilöihin.
Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus
lasketaan seuraavalla kaavalla: työehtosopimusten piiriin
kuuluvien työntekijöiden määrä / työntekijöiden määrä x 100.
Työntekijöiden edustajien kattavuus maailmanlaajuisesti lasketaan
seuraavalla kaavalla: työntekijöiden määrä toimipaikoissa, joissa on
työntekijöiden edustajia / työntekijöiden määrä x 100.
Työehtosopimuksen kattavuus ja sosiaalinen vuoropuhelu (S1-8)
S1-8: Työehtosopimuksen kattavuus ja sosiaalinen vuoropuhelu
Työehtosopimuksen kattavuus Työmarkkinavuoropuhelu
Työntekijät – ETA Työntekijät – ETA:n ulkopuoliset Työpaikkaedustus (vain ETA)
Kattavuusaste 2025 2024 2025 2024 2025 2024
0–19 %
20–39 %
40–59 %
60–79 % Suomi Suomi
80–100 % Ruotsi Ruotsi
Ruotsi,
Suomi
Ruotsi,
Suomi
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään, jota päivittävät esihenkilöt ja HR-
asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: työehtosopimuksen piirissä
olevien työntekijöiden määrä / työntekijöiden määrä × 100. Tanskaa koskevia tietoja ei julkisteta organisaation koon vuoksi. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin
varmennuspalvelun tarjoaja.
S1-8: Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus
Vuosi Työehtosopimuksen kattavuusaste (%)
2025 88
2024 90
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson
lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään, jota päivittävät esihenkilöt ja HR-
asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Työehtosopimuksen piiriin
kuuluvien työntekijöiden osuus lasketaan seuraavalla kaavalla: työehtosopimuksen
piirissä olevien työntekijöiden määrä / työntekijöiden määrä × 100. Mittaria ei validoi
mikään muu ulkoinen taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
Muu henkilöstö koostui pääasiassa vuokratyövoimasta
logistiikkaympäristössä (varastotoiminnot). Tarve työllistää muita
kuin työntekijöitä varastossa riippuu vuoden aikana tapahtuvasta
volyymin kasvusta. Tähän joukkoon kuuluivat myös esimerkiksi
talous- ja IT-alan konsultit. Raportointikauden aikana ei ollut
merkittävää vaihtelua.
Suomi
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tiedot kerätään
logistiikkatyöntekijöiden työtuntien hallintajärjestelmästä ja
toimihenkilöiden arvioiduista työtunneista HR-järjestelmässä
(PharmaService, perustuen esihenkilöiden arvioihin).
88Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
S1-9: Ylimmän johdon sukupuolijakauma
2025 2024
Naisten määrä ylimmässä johdossa 4 1
Miesten määrä ylimmässä johdossa 5 5
Muun sukupuolen edustajien määrä ylimmässä johdossa 0 0
Sukupuoltaan ilmoittamattomien määrä ylimmässä
johdossa 0 0
Naisten osuus ylimmässä johdossa [%] 44,44 16,67
Miesten osuus ylimmässä johdossa [%] 55,56 83,33
Muun sukupuolen edustajien osuus ylimmässä johdossa [%] 0 0
Sukupuoltaan ilmoittamattomien osuus ylimmässä
johdossa [%] 0 0
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson
lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään, jota päivittävät esihenkilöt ja
HR-asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Sukupuolta koskevat
tiedot tallennetaan rekrytointiprosessin aikana, ja työntekijät voivat päivittää niitä
HR-järjestelmän kautta. Ylin johto kattaa Oriolan johtoryhmän jäsenet. Mittaria ei
validoi mikään muu ulkoinen taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
Ylin johto kattaa Oriolan johtoryhmän jäsenet 31.12.2025.
S1-9: Henkilöstön ikäjakauma
2025 2024
Alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrä 146 170
30–50-vuotiaiden työntekijöiden määrä 522 522
Yli 50-vuotiaiden työntekijöiden määrä 236 242
Alle 30-vuotiaiden työntekijöiden osuus [%] 16,15 18,2
30–50-vuotiaiden työntekijöiden osuus [%] 57,74 55,89
Yli 50-vuotiaiden työntekijöiden osuus [%] 26,11 25,91
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt raportointijakson
lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään, jota päivittävät esihenkilöt ja
HR-asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen riskin. Työntekijämäärät
raportoidaan henkilömäärinä. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen
taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja. Ikätiedot perustuvat vahvistettuihin
kansallisiin henkilötunnuksiin.Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin
varmennuspalvelun tarjoaja.Ikäjakaumat 30-50 ja yli 50-vuotiaat vuonna 2024
uudestaan esitetty tässä raportissa siten, että ikäjakauma 30-50 sisältää 50-vuotiaat.
Luvut vuoden 2024 raportissa: 30-50-vuotiaat: 500/53,53%, yli 50-vuotiaat: 264/28,27.
Ikätiedot perustuvat tarkistettuihin kansallisiin henkilötunnuksiin.
Riittävä palkka (S1-10)
Kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien
vertailuarvojen mukaisesti. Oriolalla sovelletuissa ja noudatetuissa
työehtosopimuksissa määritellään vähimmäispalkat, jotka
vastaavat työntekijän ja hänen perheensä tarpeita ottaen
huomioon työntekijöiden kansalliset taloudelliset ja sosiaaliset
olosuhteet. Alimman palkkaluokan työntekijöille taataan riittävä
vähimmäispalkka soveltamalla asiaankuuluvan työehtosopimuksen
palkkataulukkoa. Vaatimustenmukaisuus varmistetaan vertaamalla
maksettua alinta palkkaa työehtosopimuksessa määriteltyyn
vähimmäispalkkaan osana palkanlaskentaprosessia.
Oriolalla peruspalkkaluokat luodaan tehtäväarkkitehtuurin,
nykyisten palkkaluokkien, ulkoisten palkkamarkkinatietojen
ja työehtosopimuksen perusteella. Näin varmistetaan
oikeudenmukainen ja riittävä palkkataso kullekin tehtävälle.
Riittävän palkkatason varmistamiseksi käytetään seuraavia
vertailuarvoja: Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton,
työnantajajärjestöjen sekä Ruotsin ja Suomen tilastoviranomaisten
toimittamat tiedot. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho
kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
Sosiaalinen suojelu (S1-11)
Kaikki työntekijät ovat sosiaaliturvan piirissä tulojen menetyksen
varalta merkittävien elämäntapahtumien yhteydessä, mukaan lukien
sairaus, työttömyys siitä lähtien, kun työntekijä aloittaa työskentelyn
yrityksessä, työtapaturma ja työkyvyttömyys, vanhempainvapaa
sekä eläköityminen, joko julkisen hyvinvointijärjestelmän kautta tai
yrityksen tarjoamien etuuksien avulla.
Koulutusta ja osaamisen kehittämistä
koskevat mittarit (S1-13)
Tällä hetkellä koulutustuntien tietoja ei seurata raportoitavassa
muodossa. Tämän vuoksi Oriola ei pysty virallisesti raportoimaan
koulutustunteja. Oriola on kuitenkin ottanut vuonna 2025 käyttöön
oppimisen hallintajärjestelmän varmistaakseen, että nämäkin
tiedot raportoidaan tarkasti tulevaisuudessa.
S1-13: Säännöllisesti kehityskeskusteluihin osallistuneet
työntekijät sukupuolen mukaan (%)
2025
Naisia Male
Suku-
puolta ei
ilmoitettu yhteensä
Toimistotyöntekijät 74,93 71,21 100,00 73,64
Logistiikan työntekijät 10,74 1,82 N/A 5,42
Yhteensä 55,17 34,69 100,00 45,80
2024
Toimistotyöntekijät 83,53 44,24 100 57,00
Logistiikan työntekijät 0,00 0,00 0,00 0,00
Yhteensä 41,77 22,12 100 32,76
Dokumentoitujen kehityskeskustelujen osuus: HR-järjestelmään kirjattujen tavoitteiden
lukumäärä / henkilöstömäärä × 100.
Menetelmän rajoite on, ettei dokumentaatiota ole tehty, vaikka säännöllinen
kehityskeskustelu on käyty. Luotettavia tietoja ei ole saatavilla logistiikan työntekijöistä,
koska HR-järjestelmään tehtävä dokumentointi ei ole ollut pakollista logistiikan
työntekijöille vuoden 2025 aikana. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin
varmennuspalvelun tarjoaja.
89Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat
mittarit (S1-14)
S1-14: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Mittarit 2025 2024
Oman henkilöstön osuus, joka on yrityksen
lakisääteisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin
standardeihin tai ohjeisiin perustuvan työterveys- ja
-turvallisuusjärjestelmän piirissä 100 100
Oman henkilöstön osuus, joka on työterveys- ja
-turvallisuusjärjestelmän piirissä, joka perustuu
lakisääteisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin
standardeihin tai ohjeisiin sekä on auditoitu sisäisesti ja/
tai auditoitu tai sertifioitu ulkoisen osapuolen toimesta. 0 0
Työhön liittyvien tapaturmien ja työperäisen
sairaustapauksen seurauksena tapahtuneiden
kuolemantapausten määrä 0 0
Työhön liittyvien rekisteröitävien tapaturmien määrä
(pois lukien kuolemantapaukset) 44 28
Työhön liittyvien rekisteröitävien tapaturmien osuus 32,57 20,15
Rekisteröitävien työperäisten sairaustapausten määrä 0 0
Työhön liittyvien tapaturmien ja kuolemantapausten,
työperäisten sairaustapausten sekä sairauksiin
liittyvien kuolemantapausten aiheuttamien
poissaolopäivien määrä 68,25 12,6
Työhön liittyvät tapaturmat kirjataan yrityksen tapaturmailmoitusjärjestelmiin. Tehdyt
kokonais työtunnit saadaan palkanlaskenta- ja työajanseurantajärjestelmistä.
Rajoitukset: Ulkopuolisia työntekijöitä ei kirjata tapaturmailmoitusjärjestelmiin, minkä
vuoksi he eivät sisälly raportointiin. Tapaturmatiedot perustuvat työntekijöiden
tai esihenkilöiden tekemiin ilmoituksiin, mikä voi johtaa aliraportointiin. Tanskaa
koskevia tietoja ei raportoida terveyttä ja turvallisuutta koskevien mittareiden osalta
organisaation pienen koon vuoksi. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin
varmennuspalvelun tarjoaja.
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa
koskevat mittarit (S1-15)
S1-15: Perhevapaaseen oikeutettujen työntekijöiden osuus
Mittarit 2025 2024
Perhevapaaseen oikeutettujen
työntekijöiden osuus 100 100
Perhevapaata ottaneiden työntekijöiden
osuus 18,58 20,02
Perhevapaata ottaneiden naistyöntekijöiden
osuus 20,53 20,68
Perhevapaata ottaneiden
miestyöntekijöiden osuus 16,66 19,12
Perhevapaata ottaneiden
muunsukupuolisten työntekijöiden osuus 0 0
Perhevapaata ottaneiden sukupuoltaan
ilmoittamattomien työntekijöiden osuus 0 50
Henkilöstötiedot sisältävät konsernin palveluksessa olevat henkilöt
raportointijakson lopussa. Luvut perustuvat yhtiön HR-järjestelmään, jota
päivittävät esihenkilöt ja HR-asiantuntijat, mikä voi aiheuttaa inhimillisen virheen
riskin. Sukupuolta koskevat tiedot tallennetaan rekrytointiprosessin aikana, ja
työntekijät voivat päivittää niitä HR-järjestelmän kautta. Tanskaa koskevia tietoja
ei raportoida Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien mittareiden osalta
organisaation pienen koon vuoksi. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho
kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
Tiedot saatu palkanlaskentayrityksiltä. Raportoidut perheeseen
liittyvät vapaat sisältävät: Vanhempainvapaa, sairaan lapsen
hoitovapaa, ensimmäiset 10 päivää lapsen syntymän jälkeen
(sovellettavissa Ruotsissa), raskausvapaa.
Palkkiomittarit (palkkaerot ja
kokonaispalkka) (S1-16)
S1-16: Palkkaeron mittarit
Sukupuolten välinen palkkaero [%]
Maa 2025 2024
Suomi 3,58 2,1
Ruotsi -3,61 -6,73
Yhteensä -4,36 -6,93
Sukupuolten välinen palkkaero lasketaan seuraavalla kaavalla:
(miestyöntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkka – naistyöntekijöiden
keskimääräinen bruttotuntipalkka) / miestyöntekijöiden keskimääräinen
bruttotuntipalkka × 100. Sukupuolten välinen palkkaero perustuu oman
henkilöstön peruspalkkoihin, jotka sisältävät peruspalkan ja kuukausittaiset
kiinteät etuudet, mutta eivät sisällä palkan muuttuvaa osaa, kuten bonuksia ja
kannustimia. Toimitusjohtaja on rajattu ulkopuolelle.
Sukupuolten välinen palkkaero esitetään tasoittamattomana
maittain. Siinä ei oteta huomioon erilaisia työrooleja, palkkaluokkia,
suoritusarviointeja, tehtävässä oloaikaa tai koulutustasoa. Poisjättö:
Tanskaa koskevia tietoja ei raportoida palkkaerojen osalta
organisaation pienen koon vuoksi.
Vuotuinen kokonaispalkkaussuhde oli 14 (2024: 12). Tämä
suhdeluku lasketaan seuraavalla kaavalla: toimitusjohtajan
vuotuinen kokonaispalkka / kaikkien työntekijöiden (pois
lukien toimitusjohtaja) vuotuinen mediaanikokonaispalkka.
Toimitusjohtajan vuotuinen kokonaispalkka sisältää peruspalkan,
autoedun, lomarahan, pitkän aikavälin kannustinohjelman
mukaiset osakeperusteiset palkkiot ja käyvän arvon, lisäeläkkeen
ja muut etuudet (sairausvakuutus). Työntekijöiden vuotuisen
kokonaispalkan mediaani sisältää peruspalkan, kuukausittaiset
kiinteät korvaukset, palkan henkilöosat (tuotantopalkkio, lyhyen
ja pitkän aikavälin kannustinohjelman mukaiset palkkiot sekä
käyvän arvon), etuudet, lisät ja lomarahat. Työntekijöiden
mediaanipalkat lasketaan 31.12.2025 voimassa olevina
kokoaikaisina vuosipalkkoina sekä vuoden 2025 aikana maksettuina
etuuksina, lisinä ja lomarahoina, kuten ne on ilmoitettu
palkkahallinnoissa. Mittaria ei validoi mikään muu ulkoinen taho
kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
90Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Vaaratilanteet, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
S1-17: Työhön liittyvät valitukset ja tapaturmat
2025 2024
Syrjintätapausten kokonaismäärä, mukaan
lukien häirintä 0 0
Oman henkilöstön huolenaiheiden
esittämiseksi (mukaan lukien
valitusmekanismit) käytettyjen kanavien
kautta tehtyjen ilmoitusten määrä 11 6
Oman henkilöstön huolenaiheiden
esittämiseksi (mukaan lukien
valitusmekanismit) OECD:n monikansallisten
yritysten kansallisille yhteyspisteille tehtyjen
ilmoitusten määrä 0 0
Tapausten ja valitusten seurauksena
määrättyjen sakkojen, rangaistusten ja
vahingonkorvausten kokonaismäärä [EUR] 0 0
Yhtiöön omaan henkilöstöön liittyvien
vakavien ihmisoikeustapausten
kokonaismäärä 0 0
Vaaratilanteita, valituksia ja vakavia ihmisoikeusvaikutuksia seurataan sekä laadullisin
että määrällisin menetelmin. Tiedot kirjataan järjestelmiin työntekijöiden ja muiden
sidosryhmien itseilmoitusten perusteella. Keskeisiä oletuksia ovat ilmoitettujen
tapausten kattavuus ja paikkansapitävyys. Rajoitukset voivat johtua aliraportoinnista,
joka saattaa aiheutua kostotoimenpiteiden pelosta tai tietoisuuden puutteesta. Mittaria
ei validoi mikään muu ulkoinen taho kuin varmennuspalvelun tarjoaja.
91Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (S4.SBM-3)
Lääkkeiden ja terveystuotteiden tukkukauppiaana Oriolalla on
keskeinen asema Suomen ja Ruotsin kriittisessä infrastruktuurissa.
Oriola varmistaa lääkkeiden turvalliset, oikea-aikaiset
ja tehokkaat toimitukset apteekkeihin, sairaaloihin,
terveysasemille ja eläinlääkäreille. Jakelupalveluihin kuuluu
laadunvalvonta, varastointi ja logistiikka, mukaan lukien moderni
kylmäketjuteknologia ja rokotteiden jakeluosaaminen. Lääkejakelu
on tarkasti säänneltyä ja sitä ohjaavat hyvää jakelutapaa (Good
Distribution Practice, GDP) koskevat säädökset ja lait sekä
viranomaisten tarkka valvonta. Lakisääteisten vaatimusten
lisäksi Oriolan toimintaa ohjaavat kattava johtamisjärjestelmä ja
yksityiskohtaiset toimintaohjeet (Standard Operational Procedures,
SOP).
Oriola toimittaa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointituotteita,
kuten vitamiineja, ravintolisiä, luontaistuotteita ja
itsehoitotuotteita. Oriola keskittyy vastuulliseen hankintaan ja
sääntelyn noudattamiseen, jotta sen tuotteet täyttävät Oriolan
korkeat laatu-, vaatimustenmukaisuus- ja vastuullisuusstandardit.
Oriola tukee lääkeyrityksiä tarjoamalla asiantuntijapalveluja
tuotteen koko elinkaaren aikana. Näihin palveluihin kuuluvat
esimerkiksi kliiniset tutkimukset, markkina-analytiikka,
sääntelyvaatimusten noudattaminen, tutkimuspalvelut ja
lääketieteelliset käännökset.
Vaikka Oriolan suora vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanssa on vähäistä, yhtiö on keskeinen osa lääkealan arvoketjua.
Oriolan toiminta voi siten epäsuorasti vaikuttaa potilaiden
terveyteen sen toimintamaissa.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niihin
tehdyt muutokset edellisen raportointikauden jälkeen
kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena on esitetty alla. Lisätietoja
kaksoisolennaisuusarvioinnista ja vuoden 2025 tarkistuksesta löytyy
tämän kestävyysraportin ESRS 2 Yleiset tiedot / IRO-1-osiosta.
Myönteiset vaikutukset:
• Tuoteturvallisuus, laatu ja saatavuus kuluttajille ja
loppukäyttäjille: Oriola vaikuttaa toiminnallaan myönteisesti
kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin huolehtimalla
lääkkeiden ja terveystuotteiden turvallisuudesta, laadusta ja
saatavuudesta. Lääkkeiden johtavana jakelijana Suomessa ja
Ruotsissa Oriola toimittaa lääkkeet apteekkeihin, sairaaloihin
ja terveydenhuollon toimijoille 24 tunnin sisällä tilauksesta.
Tavoitteena on 99,0 prosentin keräilytarkkuus, mikä takaa
välttämättömien tuotteiden oikea-aikaiset toimitukset. Vaikka
lääkkeiden laatu on lääkeyritysten vastuulla, Oriola varmistaa,
että vain luvallisten valmistajien hyväksyttyjä lääkkeitä
toimitetaan ja että käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan
kaikkia sovellettavia vaatimuksia. Oriola tekee terveystuotteille
laatutarkastuksia osana sisäistä laadunvalvontamenettelyään.
Jakelun lisäksi Oriola tukee lääkeyrityksiä tuotteen koko
elinkaaren kattavilla palveluilla, joihin kuuluu muun muassa
sääntelyä ja markkinoillepääsyä koskevaa neuvontaa.
Yhteistyössä viranomaisten ja toimitusketjun kumppanien
kanssa Oriola edistää lääkkeiden, terveystuotteiden ja
-palvelujen turvallista, vastuullista ja luotettavaa saatavuutta,
mikä tukee yhteiskunnan hyvinvointia.
• Muutos: Kaksi aikaisemmin olennaiseksi tunnistettua vaikutusta
(lääkkeiden turvalliset ja oikea-aikaiset toimitukset sekä parempi
tuoteturvallisuus ja laatu) on yhdistetty yhdeksi vaikutukseksi.
Mahdolliset kielteiset vaikutukset
• Jakeluketjun hallinnan varmistaminen ja siten
lääkkeiden laadun ja luotettavuuden säilyttäminen sekä
lääkeväärennösten markkinoille pääsyn estäminen:
Lääkkeiden jakelijana Oriolalla on keskeinen asema lääkkeiden
laadun varmistamisessa ja siinä, että toimitetut tuotteet pysyvät
laadukkaina ja eheinä sekä säilyvät laillisessa toimitusketjussa
varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Erityisvaatimuksia
edellyttävien lääkkeiden, kuten huumaus- tai psykotrooppisten
aineiden osalta tukkukauppiaan on varmistettava turvallinen ja
luotettava toimitusketju. Oriola varmistaa, että sen varastoihin
toimitettavat lääkkeet ovat peräisin laillisesta toimitusketjusta.
Oriola varmistaa saapuvien lääkkeiden aitouden riskipohjaisella
menettelyllä. Lääkeväärennökset muodostavat todellisen
vaaran potilaiden terveydelle, koska ne eivät välttämättä täytä
turvallisuus-, laatu- ja tehovaatimuksia. Ne eivät esimerkiksi
välttämättä sisällä odotettua määrää vaikuttavaa ainetta.
Nämä mahdolliset kielteiset vaikutukset voivat ilmetä
yksittäisten tapausten yhteydessä.
• Muutokset: Edellä lueteltujen olennaisten vaikutusten
kuvauksia päivitettiin hieman kaksoisolennaisuusarvioinnin
tarkistuksen perusteella. Tarkistuksen aikana myös
toimituskatkokset sekä lääkkeiden korkea hinta ja rajallinen
saatavuus arvioitiin uudelleen, eikä niitä enää arvioitu
olennaisiksi vaikutuksiksi. Ne pysyvät kuitenkin olennaisina,
sillä ne liittyvät suoraan alla lueteltuihin lääkejakelun
luotettavuuteen vaikuttaviin riskeihin.
On syytä huomioida, että Oriolan toimittamilla lääkkeillä voi
olla kielteinen vaikutus kaikkiin niitä käyttäviin kuluttajiin,
mikäli lääkkeet eivät täytä täysimääräisesti laatustandardeja.
Oriola ei ole kuitenkaan määritellyt mitään tiettyä kuluttaja- tai
loppukäyttäjäryhmää, joka olisi erityisen altis näille mahdollisille
kielteisille vaikutuksille.
Riskit (R) ja mahdollisuudet (M)
• Lääkejakelun luotettavuuteen vaikuttavat puutteet
operatiivisessa toiminnassa ja vaatimustenmukaisuudessa (R):
Oriolan kyky varmistaa lääkkeiden laatu ja saatavuus perustuu
hyvän jakelutavan (GDP), standardoitujen toimintaohjeiden
ja vankkojen toimintajärjestelmien tiukkaan noudattamiseen.
Epäonnistumiset näissä menettelyissä – johtuivatpa ne
inhimillisestä virheestä, prosessipoikkeamista, sähkökatkoksista
tai järjestelmähäiriöistä – voisivat johtaa tuotteiden
92Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
vaurioitumiseen, toimitusviiveisiin tai virheelliseen käsittelyyn.
Nämä tapaukset voivat johtaa sääntelyllisiin seuraamuksiin,
mainehaittoihin ja heikentyneeseen luottamukseen Oriolan
lääkejakeluun. Uuden ERP-järjestelmän tulevaan käyttöönottoon
liittyy lyhyen aikavälin riski parin lähivuoden aikana. Vaikka
tällaisiin toimenpiteisiin liittyy korkeita operatiivisia riskejä,
Oriolalla on vahvat edellytykset ja valmiudet hallita toteutusta ja
varmistaa lääkejakelun luotettavuus.
• Häiriöt IT-järjestelmissä tai EU:n yleisen tietosuoja-
asetuksen (GDPR) rikkominen, jotka johtavat liiketoiminnan
keskeytyksiin, mainehaittaan ja mahdollisiin sanktioihin (R):
Oriola käsittelee erityisesti asiantuntijapalveluissaan kuluttajien
ja loppukäyttäjien arkaluonteisia tietoja. Näitä ovat muun
muassa anonymisoidut terveystietoaineistot, kuten tosielämän
vaikuttavuustieto (Real World Data, RWD) ja potilaiden
ilmoittamat hoitotulokset (Patient Reported Outcomes, PRO),
jotka on kerätty kansallisista rekistereistä, sairaaloista, apteekeista
ja terveydenhuollon toimijoilta. Tiedot anonymisoidaan ja
käytössä on tietosuojaa koskevat toimintamenettelyt, mutta IT-
järjestelmän häiriöt, kuten kyberhyökkäykset tai infrastruktuurin
virheet voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä tai
mainehaittaa. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR)
rikkomukset tai tietohallinnan epäonnistumiset voivat myös
johtaa mainehaittaan ja sääntelyseuraamuksiin.
• Lääkkeiden ja terveyspalvelujen kasvava kysyntä, terveyteen
liittyvän kulutuksen lisääntyminen (M): Eliniän noustessa
lääkkeiden ja niihin liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa, mikä
näkyy kuluttajien lisääntyneinä terveysmenoina.
• Brändiarvon ja sidosryhmien luottamuksen parantaminen
vastuullisilla ja eettisillä terveystuotteilla (M):
Kuluttajien kasvavat odotukset eettisistä, läpinäkyvistä ja
ympäristövastuullisista tuotteista ja palveluista luovat Oriolalle
mahdollisuuden vahvistaa brändiään ja sidosryhmäsuhteitaan
laajentamalla ja edistämällä vastuullisia omien tuotemerkkien
terveystuotteita. Näihin odotuksiin vastaaminen ennakoivasti
– uskottavan viestinnän, vastuullisen hankinnan ja
kestävyyteen perustuvan innovoinnin kautta – voi vahvistaa
asiakasuskollisuutta, houkutella uusia markkinasegmenttejä ja
tukea pitkäaikaista kilpailukykyä.
• Muutokset: Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen
aikana kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin tehtiin useita
muutoksia. Tässä on lyhyt kuvaus muutoksista: määriteltiin
uusi olennainen riski, joka liittyy olennaiseen vaikutukseen
”Tuoteturvallisuus, laatu ja saatavuus kuluttajille ja
loppukäyttäjille”. Tämä riski on kuvattu edellä: katso
”Lääkejakelun luotettavuuteen vaikuttavat puutteet
operatiivisessa toiminnassa ja vaatimustenmukaisuudessa”.
Lisäksi tunnistettiin uusi olennainen mahdollisuus. Se on kuvattu
edellä: katso ”Brändiarvon ja sidosryhmien luottamuksen
parantaminen vastuullisilla ja eettisillä terveystuotteilla”.
Toimituskatkoksiin liittyvä olennainen riski arvioitiin uudelleen,
eikä sitä enää arvioitu olennaiseksi. Muihin olennaisiin riskeihin
ja mahdollisuuksiin tehtiin pieniä kuvaukseen tai ajanjaksoon
liittyviä päivityksiä.
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat jo
keskeinen osa Oriolan liiketoimintamallia ja strategiaa. Näin ollen
strategiaan ja liiketoimintamalliin ei ole tarvinnut tehdä muutoksia
kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen tai tunnistettujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet (S4-1)
Lääkkeiden luotettavan, turvallisen ja oikea-aikaisen toimituksen
varmistamiseksi, mahdollisten toimituskatkosten rajoittamiseksi
sekä tuoteturvallisuuden ja -laadun ylläpitämiseksi Oriolan
toiminnassa noudatetaan Euroopan lääkeviraston hyvän
jakelutavan (GDP) ohjeita, joilla varmistetaan, että kaikkia
lääkkeitä käsitellään tiukkojen turvallisuus- ja laatuvaatimusten
mukaisesti. Suomen Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus
(Fimea) ja Ruotsin lääkevirasto (Läkemedelsverket) valvovat hyvän
jakelutavan noudattamista.
Oriolan laatupolitiikka vahvistaa ja kuvastaa yhtiön sitoutumista
laatuun määrittelemällä laatua koskevan strategisen suunnan
sekä koko yhtiön yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Se toimii yhtiön
laadunhallinnan perustana ja tukee jatkuvaa parantamista koko
konsernissa.
Oriola on laatupolitiikan mukaisesti sitoutunut ylläpitämään
ja jatkuvasti parantamaan johtamisjärjestelmäänsä sekä
varmistamaan, että yhtiö täyttää asiakkaiden, sääntelyn ja omat
laatuvaatimuksensa. Toimitusjohtajan hyväksymä politiikka koskee
kaikkia työntekijöitä ja konserniyhtiöitä. Se on julkisesti saatavilla
Oriolan ulkoisella verkkosivustolla.
Laatupolitiikka, joka on laatujohtajan vastuulla, toteutetaan
ISO 9001 -sertifioidun laadunhallintajärjestelmän avulla, jolla
varmistetaan Oriolan tuotteiden ja palveluiden laatu sekä turvataan
ihmisten terveyttä koko jakeluketjussa. Oriolan johtoryhmä valvoo
laatupolitiikan toteuttamista johdon arviointimenettelyjen mukaisesti.
Tietoturvariskien ja tietotekniikkahäiriöihin liittyvien mahdollisten
kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi sekä kuluttajien tietosuojasta
huolehtimiseksi Oriola on ottanut käyttöön kattavan tietoturvan
hallintajärjestelmän, joka sisältää myös tietosuojaan liittyviä
prosesseja. Järjestelmään kuuluu toimintatapoja, menettelyjä ja
valvontamekanismeja, joiden tarkoituksena on suojata tietojen ja
tietojärjestelmien luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus. Oriolalla
on myös käytössä prosessit kyberhyökkäysten ja tietojenkalastelun
torjumiseksi.
Oriolan tietosuojakäytännöt pyrkivät varmistamaan EU:n yleisen
tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja GxP:n kaltaisten muiden säännösten
sekä alan parhaiden käytäntöjen noudattamisen. Oriola noudattaa
tietoturvafoorumin tietoturvan hyvien käytäntöjen standardia (ISF
SOGP), joka sisältää tärkeimmät viitekehykset, kuten ISO 27001,
COBIT ja NIST CSF.
Tietoturvapolitiikka, josta vastaa digitalisaatiojohtaja, on
keskeinen osa Oriolan tietoturvan hallintajärjestelmää. Tietoturvan
päätavoitteena on suojata tietoja monenlaisilta uhilta liiketoiminnan
jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
93Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Oriolan tietoturvan ohjausryhmä on organisaatiorajat ylittävä
ryhmä, joka ohjaa tietoturvaan liittyviä toimia konserninlaajuisesti.
Tietoturvatoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa Oriolan
tietoturvapäällikkö.
Oriolan tietosuojakäytäntö (Privacy Policy) määrittelee, miten
yhtiö kerää, käyttää, luovuttaa ja muutoin käsittelee henkilötietoja.
Lisäksi siinä kuvataan yksilöiden oikeudet, yhteydenottotavat
ja toimenpiteet, joilla Oriola suojaa henkilötietoja.
Tietosuojakäytäntöä sovelletaan kaikkiin henkilötietoihin,
joita Oriola käsittelee. Oriolan johtoryhmän hyväksymä
tietosuojakäytäntö koskee kaikkia työntekijöitä ja konserniyhtiöitä.
Se on saatavilla Oriolan ulkoisella verkkosivustolla.
Arkaluonteisia potilastietoja koskevien mahdollisten
tietoturvaloukkausten tai tietosuoja-asetuksen rikkomusten
yhteydessä Oriola noudattaa tiukkoja menettelyjä asian
käsittelemiseksi, mukaan lukien välitön ilmoittaminen
asianomaisille sidosryhmille ja viranomaisille sekä korjaavien
toimien toteuttaminen laajavaikutteisten häiriöiden
hallintamenettelyn (Major Incident Management) mukaisesti.
Laajavaikutteisten häiriöiden hallintamenettely on IT-organisaation
yhteinen toimintaohje laajavaikutteisen häiriön varalta tai kun on
olemassa välitön uhka toiminnan keskeytymisestä tai tietomurrosta
missä tahansa tietojärjestelmässä tai tietoluokassa.
Lähestymistapa liittyen kuluttajien ja loppukäyttäjien
ihmisoikeuksiin
Johtuen Oriolan roolista osana lääkealan arvoketjua, näitä
vaikutuksia hallitaan aiemmin mainituilla yleisillä politiikoilla ja
toimintaperiaatteilla. Oriolalla ei ole erillisiä ihmisoikeuslinjauksia,
jotka koskisivat nimenomaan kuluttajia ja loppukäyttäjiä, vaan
yhtiön yleiset ihmisoikeussitoumukset, jotka sisältyvät Oriolan
eettisiin ohjeisiin (Code of Conduct), kattavat koko arvoketjun.
Oriolan eettiset ohjeet ovat yhdenmukaiset YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansainvälisen
ihmisoikeusasiakirjakokonaisuuden sekä Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) julistuksen keskeisten yleissopimusten kanssa.
Mahdollisten eettisten ohjeiden rikkomusten ilmoittamiseen
myös kuluttajilla ja loppukäyttäjillä on käytössään Oriolan
väärinkäytösten raportointikanava, joka on saatavilla yhtiön
ulkoisella verkkosivustolla. Oriolan tietoon ei ole raportointikauden
aikana tullut YK:n Global Compact -periaatteisiin tai OECD:n
monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin liittyviä rikkomuksia,
jotka koskisivat kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä sen arvoketjun
loppupäässä.
Vuorovaikutus kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa (S4-2)
Oriola on säännöllisesti vuorovaikutuksessa arvoketjun loppupään
asiakkaiden kanssa. Näihin kuuluvat apteekit, eläinlääkärit
sekä muut terveydenhuollon ja vähittäiskaupan toimijat. Tämä
vuorovaikutus on keskeistä lääkkeiden ja terveystuotteiden
luotettavan saatavuuden varmistamisessa, liikekumppanien
tukemisessa ajantasaisella tiedolla sekä laatustandardien
ylläpitämisessä.
Oriolan suora vuorovaikutus kuluttajien kanssa on kuitenkin hyvin
rajallista johtuen sen roolista lääkealan arvoketjussa. Tällä hetkellä
vuorovaikutus kuluttajien kanssa keskittyy pääasiassa Oriolan omiin
tuotemerkkeihin, joista se tarjoaa kuluttajille tietoa ja tukea osana
asiakaspalveluaan. Tämän toiminnan rajallisuuden vuoksi Oriola
ei ole katsonut tarpeelliseksi ottaa käyttöön yleistä menettelyä
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa käytävää vuoropuhelua
varten. Tilannetta seurataan kuitenkin tulevina vuosina, kun Oriola
jatkaa tukkukauppatoimintojensa laajentamista strategiansa
mukaisesti.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden
esille ottamiseksi (S4-3)
Oriola toimii säännellyillä markkinoilla, joilla on tarkasti määritellyt
prosessit ja kanavat tuotteisiin liittyvien valitusten ja palautteen
käsittelyyn. Jakelijana Oriola ei ole suoraan tekemisissä kuluttajien
ja loppukäyttäjien kanssa, mutta sillä on ratkaiseva rooli prosessissa
välittämällä tarvittavia tietoja tuotevalmistajien (”arvoketjun
alkupään asiakkaat”) ja kuluttajarajapinnassa toimivien tahojen,
kuten apteekkien ja terveydenhuollon yksiköiden (”loppupään
asiakkaat”) välillä.
Jos tuotetoimituksissa ilmenee häiriöitä tai poikkeamia tuotteiden
turvallisuudessa tai laadussa, Oriola noudattaa vakiintuneita
menettelyjä ja tekee tiivistä yhteistyötä arvoketjun alkupään ja
loppupään asiakkaidensa kanssa vaikutusten hillitsemiseksi ja
tilanteen ratkaisemiseksi oikea-aikaisesti.
Toimituskatkosten käsittely
Jos toimitukset viivästyvät merkittävästi, Oriola on aktiivisesti
yhteydessä loppupään asiakkaisiinsa häiriöiden minimoimiseksi.
Lisäksi yhtiö pyrkii tunnistamaan ongelman juurisyyt ja toteuttaa
korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimia.
Tuoteturvallisuuden ja laatupoikkeamien käsittely
Jos Oriolan jakelemassa tuotteessa havaitaan laatupoikkeama,
yhtiö välittää raportit vastuussa olevalle lääkeyritykselle
sovittujen viestintäkanavien kautta. Epäiltyjen tuotevirheiden
ja takaisinvetojen osalta Oriola noudattaa ennalta määriteltyä
menettelyä varmistaakseen tehokkaan ja koordinoidun toiminnan
arvoketjun alkupään ja loppupään asiakkaiden välillä.
Tuotevalmistajat ilmoittavat yleensä tuotepakkauksissaan
valituskanavat ja yhteystiedot ongelmista ilmoittamista varten.
Oriola ei hallinnoi tai valvo näitä kanavia, joten se ei pysty
arvioimaan niiden tehokkuutta. Vastuu tuotevirheiden seurannasta
ja korjaamisesta on tuotteen valmistajalla.
94Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Toimet kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen sekä lähestymistavat kuluttajiin
ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten
riskien hallintaan ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä
näiden toimien tehokkuus (S4-4)
Turvallisia ja korkealaatuisia tuotteita, oikea-
aikaisesti toimitettuina
Oriolan toiminta on suunniteltu varmistamaan, että turvalliset
lääkkeet ovat luotettavasti saatavilla, joten seuraavassa mainittujen
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta toteutetaan
jatkuvasti toimenpiteitä:
• Tuoteturvallisuus, laatu ja saatavuus kuluttajille ja
loppukäyttäjille (myönteinen vaikutus),
• Jakeluketjun hallinnan varmistaminen ja siten
lääkkeiden laadun ja luotettavuuden säilyttäminen
sekä lääkeväärennösten markkinoille pääsyn estäminen
(mahdollinen kielteinen vaikutus),
• Lääkejakelun luotettavuuteen vaikuttavat puutteet
operatiivisessa toiminnassa ja vaatimustenmukaisuudessa
(riski),
• Häiriöt IT-järjestelmissä tai EU:n yleisen tietosuoja-
asetuksen (GDPR) rikkominen, jotka johtavat liiketoiminnan
keskeytyksiin, mainehaittaan ja mahdollisiin sanktioihin (riski).
Toimenpiteet on esitetty alla.
Varmistaakseen, että kuluttajat ja potilaat saavat tarvitsemansa
lääkkeet oikeaan aikaan oikeasta paikasta ja oikeissa olosuhteissa
toimitettuna, Oriolan tulee toimia huolellisesti ja suurta tarkkuutta
noudattaen. Oriola saavuttaa oikea-aikaiset toimitukset parhaiten
varmistamalla korkean keräilytarkkuuden, jota seurataan tarkkaan.
Keräilytarkkuutta parannetaan kehittämällä jatkuvasti yhtiön
prosesseja. Oriola on sitoutunut toimittamaan lääkkeet 24 tunnin
sisällä tilauksesta apteekeille ja sairaala-apteekeille sekä muille
terveydenhuollon toimijoille.
Oriola ylläpitää jatkuvasti korkeaa keräilytarkkuutta, minkä lisäksi se
toteuttaa jatkuvia toimenpiteitä laadun varmistamiseksi esimerkiksi
optimoimalla tuotteiden varastopaikkoja ja ennakoimalla
asiakaskysyntää.
Yhteistyöllä on merkittävä rooli lääkkeiden saatavuuden
varmistamisessa. Oriola tekee aktiivista yhteistyötä viranomaisten,
toimittajien ja sidosryhmien kanssa toimitusketjujen
vahvistamiseksi ja markkinoiden toiminnan parantamiseksi. Lisäksi
yhtiö tukee lääkeyrityksiä tietoon perustuvien työkalujen avulla
tarjonnan ja kysynnän suunnittelussa mahdollisten häiriöiden
hillitsemiseksi.
Oriola tekee tiivistä yhteistyötä toimittajiensa ja asiakkaidensa
kanssa, jotta se olisi hyvin perillä koko arvoketjun kysynnän ja
tarjonnan tasapainosta. Tämä on tärkeää mahdollisten häiriöiden ja
puutteiden ennakoimiseksi ja niihin reagoimiseksi.
Oriola otti vuonna 2025 käyttöön uuden kysynnän ja
tarjonnan suunnittelutyökalun osana laajempaa kysynnän ja
tarjonnan suunnitteluprojektia, joka tukee Oriolan digitaalista
tiekarttaa ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) ja
varastonhallintajärjestelmän (WMS) käyttöönottoa. Työkalu
parantaa näkyvyyttä eri markkinoilla ja tiimeissä, vähentää
manuaalista työtä ja yhdenmukaistaa suunnitteluprosessit. Se
mahdollistaa myös dataan perustuvan päätöksenteon tarjoamalla
reaaliaikaista tietoa ja valmistaa tekoälyn ja koneoppimisen
käyttöönottoon ennustamisessa ja optimoinnissa.
Oriola varmistaa myös osaltaan erityisolosuhteita edellyttävien
lääkkeiden turvallisen käsittelyn ja toimitukset. Koska lääkkeet
ovat lämpötilan suhteen herkkiä tuotteita, olosuhteiden
asianmukaisuutta seurataan jatkuvasti koko toimitusketjussa. Oriola
edistää lääketurvallisuutta myös estämällä lääkeväärennösten
pääsyn markkinoille toimimalla suoraan lääkeyritysten kanssa ja
noudattamalla EU:n lääkeväärennösdirektiiviä.
Lääkeyritykset ovat vastuussa omista tuotteistaan, mutta Oriolalla
on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kuluttajille ja potilaille
toimitettavat lääkkeet ovat turvallisia. Oriola varmistaa, että
lääkevalmistajilla on tarvittavat toimiluvat ja että tuotteet on
saatettu markkinoille määriteltyjen prosessien mukaisesti.
Oriola varmistaa omien terveys- ja hyvinvointituotemerkkiensä
korkean laadun jatkuvalla laadunvalvontaprosessilla. Vuonna
2025 Oriola lisäsi laadunvalvontakeinoihin uuden mittarin, jolla
seurataan poikkeavien tuotteiden määrää.
Oriola tarjoaa asiantuntijapalveluita, kuten kliinisiä tutkimuksia,
markkinoille pääsyn tukea, kaupallisen strategian suunnittelua ja
markkina-analytiikan hyödyntämistä sekä sääntelyn noudattamista.
Oriola tarjoaa sääntely- ja laadunvarmistuspalveluja, jotka
tukevat yrityksiä ihmis- ja eläinlääkkeisiin sekä ei-lääkinnällisiin
tuotteisiin liittyvien velvoitteiden ja vaatimusten täyttämisessä.
Myyntiluvan saaneen lääkevalmisteen elinkaareen liittyy monia
velvoitteita ja vaatimuksia, joiden täyttämisessä Oriola auttaa
lääkeyrityksiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi myyntilupahakemuksia
ja lupien ylläpitoa, myynninedistämismateriaalien tieteellistä ja
lääketieteellistä arviointia sekä lääketurvaan liittyviä velvoitteita ja
lääkeinformaatiota.
Toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ei ole arvioitu tarvittavan
merkittäviä investointeja (CapEx). Toimintasuunnitelmien
täytäntöönpano tuotteiden turvallisuuden ja korkean laadun
varmistamiseksi vaatii kuitenkin operatiivisia kuluja (OpEx),
jotka voidaan luokitella kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on
henkilöstökulut liittyen työntekijöihin, joiden tehtävät liittyvät
yksinomaan näiden asioiden hallintaan, sekä tähän liittyvät muut
kulut, kuten koulutus-, konsultointi- ja toimistotarvikemenot.
Toisena kokonaisuutena ovat ohjelmisto- ja IT-kustannukset sekä
niihin liittyvät konsultointikulut, jotka ovat välttämättömiä asioiden
ratkaisemiseksi. Operatiivisten kulujen määrää ei ole mahdollista
esittää, koska niitä ei kirjanpidossa eritellä muista kuluista,
sillä ne muodostavat edellytyksen palveluiden ja tuotteiden
toimittamiselle.
95Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tietojen suojaaminen ja tietoturvariskien
vähentäminen
Toimenpiteet ja toimet, joilla suojataan tietoja ja varmistetaan
tietoturva, tukevat lääkkeiden luotettavaa saatavuutta sekä
suojaavat kuluttajien ja potilaiden luottamuksellisia tietoja.
Oriolalla on strukturoitu sisäinen koulutusohjelma, jolla
varmistetaan, että henkilöstö ymmärtää ja noudattaa yhtiön
tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksia. Koulutus toteutetaan
roolipohjaisesti, keskittyen työntekijöihin, joiden tehtäviin kuuluu
käsitellä arkaluonteista tietoa tai henkilötietoja. Ohjelmat tarjoavat
tarvittavat tiedot ja taidot Oriolan tietojen ja tietojärjestelmien
luottamuksellisuuden, eheyden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Perustason tietoturvatietoisuus tarjotaan kaikille työntekijöille,
ja tietoisuuden tasoa vahvistetaan jatkuvasti muun muassa
simuloitujen tietojenkalastelukampanjoiden ja muiden
kohdennettujen toimenpiteiden avulla.
Oriola arvioi tietoturvariskejä jatkuvasti eri menetelmin, kuten
säännöllisillä riskiarvioinneilla, haavoittuvuusarvioinneilla ja
läpäisytesteillä. Näiden arviointien tarkoituksena on tunnistaa
Oriolan tietojen ja tietojärjestelmien mahdolliset haavoittuvuudet
ja niihin kohdistuvat uhat sekä kehittää asianmukaisia
valvontatoimia näiden riskien lieventämiseksi.
Oriola on toteuttanut useita auditointeja varmistaakseen, että
yhtiön tietosuojamenettely on tehokas ja sovellettavien lakien
ja asetusten mukainen. Auditointeja tekevät sekä sisäiset että
ulkoiset tarkastajat, ja niiden tavoitteena on tunnistaa mahdollisia
parannuskohteita.
Vuonna 2025 Oriolassa tapahtui kaksi merkittävää IT-häiriötä,
mutta vuoden aikana ei esiintynyt yhtään tietoturvaloukkausta.
Yhtiöllä on kattava toimintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle,
ja vakiintuneet laajavaikutteisten häiriöiden (Major Incident
Management) prosessit varmistavat tehokkaan koordinoinnin
tilanteiden ilmetessä. Valmiutta näiden menettelyjen
käyttöönottoon ylläpidetään jatkuvasti säännöllisten harjoitusten ja
strukturoitujen simulaatioiden avulla, mikä mahdollistaa nopean ja
tehokkaan reagoinnin mahdollisiin häiriöihin.
Toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ei ole arvioitu tarvittavan
merkittäviä investointeja (CapEx). Toimintasuunnitelmien
täytäntöönpano tuotteiden turvallisuuden ja korkean laadun
varmistamiseksi vaatii kuitenkin operatiivisia kuluja (OpEx),
jotka voidaan luokitella kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on
henkilöstökulut liittyen työntekijöihin, joiden tehtävät liittyvät
yksinomaan näiden asioiden hallintaan, sekä tähän liittyvät muut
kulut, kuten koulutus-, konsultointi- ja toimistotarvikemenot.
Toisena kokonaisuutena ovat ohjelmisto- ja IT-kustannukset sekä
niihin liittyvät konsultointikulut, jotka ovat välttämättömiä asioiden
ratkaisemiseksi. Operatiivisten kulujen määrää ei ole mahdollista
esittää, koska niitä ei kirjanpidossa eritellä muista kuluista,
sillä ne muodostavat edellytyksen palveluiden ja tuotteiden
toimittamiselle.
Lääkkeiden ja niihin liittyvien palvelujen kasvavaan
kysyntään vastaaminen
Vastatakseen kuluttajien kasvaviin tarpeisiin ja haluun panostaa
omaan terveyteensä Oriola keskittyy strategiansa mukaisesti
tukkukauppaliiketoiminnan kasvattamiseen kehittämällä nykyisiä
ja uusia tuotemerkkejä, tuoteryhmiä ja asiakassegmenttejä. Yhtiö
kehittää tuotevalikoimaansa markkinoiden ja kuluttajien tarpeiden
mukaisesti. Laaja tuotevalikoima kattaa arjen perustarpeet
premium-kuluttajabrändeistä ja omiin tuotemerkkeihin.
Tuotekategorioita ovat muun muassa ihonhoito, hiustenhoito,
vitamiinit, ravintolisät, itsehoitotuotteet ja eläinten terveyteen
liittyvät tuotteet.
Toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ei ole arvioitu tarvittavan
merkittäviä investointeja (CapEx). Tätä mahdollisuutta koskevat
toimenpiteet aiheuttavat jonkin verran operatiivisia kuluja
(OpEx), kuten uusien työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuvia
kustannuksia sekä markkinointikuluja. Näitä kuluja ei kirjata
erikseen, eikä niistä ole näin ollen saatavilla määrällistä tietoa.
Brändiarvon luottamuksen parantaminen
vastuullisilla ja eettisillä terveystuotteilla
Oriolan liiketoimintamallin ja strategian tavoitteena on edistää
aktiivisesti vastuullisuustavoitteita ja parantaa vastuullisuustyötä
jatkuvasti. Kuluttajien kasvavat odotukset vastuullisista tuotteista
ja palveluista luovat liiketoimintamahdollisuuksia, joihin Oriola
tarttuu kehittämällä ennakoivasti luotettavaa viestintää, vastuullisia
hankintakäytäntöjä ja kestävyyttä edistävää innovointia. Vuonna
2025 Oriola valmisteli vastuullisen hankinnan politiikkan ja
tavoitteena on sen käyttöönotto vuonna 2026.
Toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ei ole arvioitu tarvittavan
merkittäviä investointeja (CapEx). Tätä mahdollisuutta koskevat
toimenpiteet aiheuttavat jonkin verran operatiivisia kuluja
(OpEx), kuten uusien työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuvia
kustannuksia sekä markkinointikuluja. Näitä kuluja ei kirjata
erikseen, eikä niistä ole näin ollen saatavilla määrällistä tietoa.
Oriolan toimet kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien osalta ovat jatkuvia, eikä
niitä ole sidottu tiettyyn vuoteen tai tavoiteajankohtaan. Toimet ovat
osa yhtiön päivittäistä toimintaa ja strategian toteuttamista, johon
osallistuu useita tiimejä ja toimintoja.
Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet (S4-5)
Oriola on asettanut tavoitteen oikea-aikaisten ja täsmällisten
toimitusten varmistamiseen sekä toimitushäiriöiden lieventämiseen
liittyen. Tavoite, joka korostaa Oriolan keskeistä asemaa lääkealan
arvoketjussa, on suunniteltu varmistamaan lääkkeiden turvallinen
ja oikea-aikainen toimitus sekä parantamaan potilasturvallisuutta
vähentämällä virheellisesti toimitettuihin lääkkeisiin liittyviä riskejä
sekä toimitushäiriöitä.
96Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tavoitteen toteutumisen tukemiseksi Oriola seuraa jatkuvasti
keräilytarkkuuden keskeistä suorituskykyindikaattoria (KPI) yhtiön
Enköpingin ja Mankkaan toimipaikoilla.
Tavoite on määritelty seuraavasti: Tilattujen lääkkeiden
keräilytarkkuus 99,0 % vuoteen 2026 mennessä konsernitasolla,
sisältäen Mankkaan ja Enköpingin toimipisteet.
Saavutettu tulos: 99,8 % (2024: 99,8 %)
Lähtötaso: 2023
Lähtöarvo: 99,8 %
Keräilytarkkuus on yleisesti käytetty mittari varastointi-
ja logistiikkateollisuudessa. Se mittaa, kuinka suuri osa
asiakastilauksista on keräilty ja pakattu oikein. Se lasketaan
vertaamalla tilausrivien kokonaismäärää alitoimitettujen,
ylitoimitettujen tai virheellisten tilausrivien määrään.
Konsernitasoinen keräilytarkkuus sisältää tilaustiedot Mankkaalta ja
Enköpingistä. Se on operatiivinen mittari, jota seurataan päivittäin.
Laskentaa ei validoida ulkopuolisen tahon toimesta.
Oriola on asettanut tavoitteen terveystuotteiden korkeimpien
laatu- ja turvallisuusstandardien ylläpitämiseen liittyen. Tavoitteena
on varmistaa lääkkeiden ja terveystuotteiden turvallinen käsittely
kaikissa Oriolan prosesseissa ja näin minimoida jätteet ja suojella
loppukäyttäjien hyvinvointia.
Tavoite on määritelty seuraavasti: 5 prosentin vuotuinen parannus
poikkeavien tuotteiden arvossa ja varaston arvon oikaisuissa.
Saavutettu tulos: 14 prosentin vuotuinen parannus (2024: ei
raportoitu)
Lähtötaso: 2024
Lähtöarvo: N/A
Poikkeavien tuotteiden ja varaston oikaisujen arvon seuraaminen
on keskeinen vastuullisuusmittari, sillä se heijastelee niin resurssi- ja
kustannustehokkuutta kuin mahdollisia riskejä tuoteturvallisuudelle
ja potilaiden terveydelle. Poikkeavien tuotteiden arvon ja varaston
arvon oikaisujen parannus lasketaan vertaamalla raportointijakson
arvoa edellisen vuoden arvoon. Arvon muutos esitetään
prosentteina. Poikkeavien tuotteiden arvo sisältää käsittelyn tai
kuljetuksen aikana vahingoittuneiden tuotteiden arvon. Varaston
arvon oikaisut vastaavat varastoeroja. Konsernitasoinen mittari
kattaa kaikki tuotteet Mankkaalla, Enköpingissä ja Mölnlyckessä.
Laskenta perustuu kirjanpitodataan, mutta itse mittaria ei validoida
ulkopuolisen tahon toimesta.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole osallistuneet tavoitteiden
asettamiseen, tavoitteiden saavuttamisen seurantaan tai
mahdollisten kehityskohteiden tunnistamiseen.
Oriola ei ole asettanut aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita
tavoitteita IRO:lle ”IT-järjestelmien häiriintyminen tai EU:n yleisen
tietosuoja-asetuksen (GDPR) rikkominen, joka johtaa liiketoiminnan
häiriöihin, mainehaittaan ja/tai seuraamuksiin. Oriolan IT-
organisaatio seuraa tiiviisti toimintaperiaatteiden ja toimien
vaikuttavuutta sekä raportoi johdolle havaitsemistaan poikkeamista
ja uhkista.
97Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
4. Hallintotapatiedot
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan
ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia (G1.IRO-1)
Oriola toteutti kaksoisolennaisuusarvioinnin ensimmäisen kerran
vuonna 2024, ja se tarkistettiin vuonna 2025. Seuraavassa kuvataan
arvioinnin tulokset (olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet)
sekä edellisen raportointikauden jälkeen tehdyt muutokset.
Lisätietoja kaksoisolennaisuusarvioinnista ja vuoden 2025
tarkistuksesta löytyy tämän kestävyysraportin ESRS 2 Yleiset tiedot /
IRO-1-osiosta.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
• Vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt (myönteinen
vaikutus): Oriola on ottanut käyttöön vastuullisia
liiketoimintakäytäntöjä ja edistää eettistä toimintaa koko
toimitusketjussa työntekijöiden ja liikekumppanien eettisten
ohjeiden kautta. Oriola pyrkii jatkuvasti parantamaan
prosessejaan ja politiikkojaan tunnistaakseen ja seuratakseen
riskejä ja vaikutuksia arvoketjussa.
• Hankinta- ja toimitusketjun eettinen hallinta (myönteinen
vaikutus): Vastuulliset toimitusketjun käytännöt, mukaan lukien
oikeudenmukaiset työolosuhteet sekä avoimet, eettiset suhteet
toimittajiin, luovat myönteisiä vaikutuksia, sillä ne edistävät
kestävyyttä ja sosiaalista vastuuta.
• Tietoturva- ja operatiiviset riskit, jotka liittyvät
kyberhyökkäyksiin (riski): Oriolan omiin IT-järjestelmiin
kohdistuvat kyberhyökkäykset aiheuttavat potentiaalisen
liiketoimintariskin. Ne voivat aiheuttaa korjaaviin toimenpiteisiin
liittyviä operatiivisia kustannuksia, häiritä liiketoimintaa
ja vahingoittaa yhtiön mainetta sekä heikentää suhteita
tärkeimpiin liikekumppaneihin.
• Muutokset: Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkistuksen
tuloksena riskin kuvaukseen tehtiin pieni muutos sen
selkeyttämiseksi. Lisäksi riskiä, joka liittyy sidosryhmien ESG-
odotuksiin vastaamisessa epäonnistumiseen, ja myönteistä
vaikutusta eläinten terveyteen ei enää arvioitu olennaisiksi.
Eläinten hyvinvointi ei siten ole enää olennainen aihe.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
(G1-1)
Yrityskulttuuri
Oriolan toiminnan tarkoitus ”Health for life” ohjaa yhtiön toimintaa.
Oriolan strategia, taloudelliset ja vastuullisuustavoitteet antavat
yhtiölle ja sen työntekijöille selkeän suunnan eteenpäin. Strategia
auttaa ymmärtämään yhteisiä prioriteetteja ja tuo selkeyttä,
yhtenäisyyttä ja sitoutumista.
Oriolan yhteistyöhön perustuva kulttuuri pohjautuu yhtiön arvoihin,
jotka ovat avoimuus, vastuullisuus, yhdessä ja aloitteellisuus.
Yhteistyöhön perustuva kulttuuri ja sitoutuneet työntekijät tukevat
maiden rajat ylittävää työskentelyä, monimuotoisuutta ja osallisuutta
sekä luovat vankan perustan tulevaisuudelle.
Oriola on ottanut käyttöönsä kestäviä liiketoimintakäytäntöjä ja
edistää eettistä toimintaa koko toimitusketjussaan työntekijöiden
ja liikekumppanien eettisten ohjeiden avulla. Lisätietoja
liikekumppanien eettisistä ohjeista löytyy kappaleesta G1-2.
Oriolan eettiset ohjeet
Oriola on sitoutunut edistämään eettisiä ja kestäviä
liiketoimintatapoja. Oriola odottaa kaikkien työntekijöiden
sitoutuvan eettisissä ohjeissa määriteltyihin periaatteisiin ja
käytäntöihin.
Eettiset ohjeet koskevat kaikkia Oriolan työntekijöitä ja sen nimissä
toimivia edustajia, kuten kaikkia konsernin yhtiöiden vakituisia
ja määräaikaisia työntekijöitä, vuokratyöntekijöitä, konsultteja,
alihankkijoita, ylintä johtoa sekä hallituksen jäseniä.
Eettiset ohjeet ohjaavat ja tukevat Oriolaa päivittäisessä työssä
ja päätöksenteossa, auttavat edistämään yhteisymmärrystä sekä
vahvistavat oikein toimimisen kulttuuria. Eettiset ohjeet perustuvat
Oriolan toimintaan sovellettaviin kansallisiin ja kansainvälisiin
lakeihin ja määräyksiin sekä hyvään hallintotapaan, avoimuuteen,
oikeudenmukaisuuteen ja luottamuksellisuuteen.
Eettisiin ohjeisiin sisältyy Oriolan sitoutuminen ihmisoikeuksiin,
monimuotoisuuteen, syrjimättömyyteen, terveyteen ja
turvallisuuteen sekä ympäristön kunnioittamiseen. Lisäksi
niissä esitetään Oriolan sitoutuminen rehelliseen kilpailuun ja
lahjonnan ja korruption torjuntaan sekä periaatteet, jotka koskevat
toimittajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietojen suojaamista.
Ohjeissa todetaan yksiselitteisesti, että yhtiö ei hyväksy lapsi- tai
pakkotyövoiman käyttöä, ihmiskauppaa tai muita nykyaikaisen
orjuuden muotoja eikä syrjintää omassa, toimittajien tai
liikekumppanien toiminnassa.
Oriolan hallitus on hyväksynyt Oriolan eettiset ohjeet. Oriolan
johtoryhmä tarkistaa eettiset ohjeet säännöllisesti ja tekee
tarvittaessa muutosehdotuksia, jotka tarkastusvaliokunta ja
hallitus hyväksyvät. Oriolan johtoryhmä valvoo eettisten ohjeiden
täytäntöönpanoa.
98Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Eettisiä ohjeita koskeva koulutus
On tärkeää, että kaikki Oriolan työntekijät ymmärtävät ja tuntevat
yhtiön eettiset ohjeet. Kaikilla työntekijöillä on pääsy eettisten
ohjeiden verkkokoulutukseen, ja heidän on vahvistettava
lukeneensa ja ymmärtävänsä eettiset ohjeet.
Oriola on asettanut tavoitteen koskien eettisten ohjeiden
täytäntöön panoa ja eettisten ohjeiden koulutusta. Tavoite on
määritelty seuraavasti:
Eettisten ohjeiden koulutuksen suorittaa vuosittain 100 prosenttia
Oriolan omista työntekijöistä vuodesta 2026 lähtien.
Saavutettu tulos: 72 % (2024: ei raportoitu)
Lähtötaso: 2023
Lähtöarvo: Ei käytettävissä.
Suoritusasteeseen lasketaan mukaan kaikkien Oriola-konsernin
yksiköiden työntekijät lukuun ottamatta ulkopuolista työvoimaa.
Tavoite vahvistettiin alun perin Oriolan ensimmäisessä
kaksoisolennaisuusarvioinnissa aiheen S1 Oma työvoima -standardin
alla. Vuoden 2025 tarkistuksessa tavoite uudelleen luokiteltiin
kohtaan G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, jonne sen arvioitiin
sopivan paremmin temaattisen olennaisuutensa ja soveltamisalansa
vuoksi.
Korruption ja lahjonnan torjunta
Oriola toimii alueilla, joilla korruption ja lahjonnan riski on maailman
alhaisimpia, eikä korruption ja lahjonnan torjunta siksi ole Oriolalle
olennainen aihe. Oriolan korruption vastaiset periaatteet sisältyvät
yhtiön eettisiin ohjeisiin, jotka ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja
englanniksi.
Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu
Oriolan periaatteet väärinkäytöksestä raportoivien suojelemiseksi
on kuvattu Oriolan eettisissä ohjeissa.
Oriolan työntekijät, alihankkijoiden ja arvoketjun työntekijät tai
muut sidosryhmät voivat ilmoittaa Oriolan eettisten ohjeiden
rikkomuksista nimettömästi ja luottamuksellisesti Oriolan
väärinkäytösten raportointikanavan (whistleblowing-kanava) kautta,
joka on saatavilla sisäisesti ja ulkoisesti.
Riippumattoman palveluntarjoajan hallinnoima väärinkäytösten
raportointikanava turvaa ilmoitusten nimettömän käsittelyn. Yhtiö
tai palveluntarjoaja ei voi tunnistaa tai jäljittää ilmoituksen lähdettä,
ellei ilmoittaja jätä yhteystietojaan.
Väärinkäytösten raportointikanavan kautta tehtyihin ilmoituksiin
on pääsy vain kolmesta henkilöstä koostuvalla tiimillä
(lakiasiainjohtaja, henkilöstöjohtaja ja riski- ja turvallisuusjohtaja).
Oriolan väärinkäytösten raportointikanavan kautta tehdyt
ilmoitukset käsitellään anonyymisti, luottamuksellisesti ja vakavasti
ja tutkitaan huolellisesti määriteltyjen ohjeiden mukaisesti.
Väärinkäytösten käsittelytiimi määrittelee asianmukaisen
tutkintamenettelyn. Tutkinnan aikana tiimi voi ottaa mukaan muita
henkilöitä tai pyytää lisätietoja. Ilmoitusten käsittelyyn ei osallistu
henkilöitä, jotka saattavat jollain tavalla liittyä väärinkäytökseen.
Ilmoituksen käsittelevä tiimi varmistaa, että huolenaiheita esille
tuova työntekijä ei joudu epäedulliseen asemaan. Kaikenlaiset
vastatoimet, jotka kohdistuvat huolenaiheita esille tuoneisiin
työntekijöihin, katsotaan vakavaksi eettisten ohjeiden rikkomiseksi.
Niin kauan kuin huolensa esille tuonut työntekijä toimii hyvässä
uskossa, rehellisesti ja lahjomattomasti, hänelle ei aiheudu kielteisiä
seurauksia mahdollisesti aiheettomista ilmoituksista.
Raportointikanavan kautta tehdyn ilmoituksen sisältämät
henkilötiedot poistetaan, kun niitä ei enää tarvita tutkinta- ja
täytäntöönpanotarkoituksiin. Poistaminen tehdään kohtuullisen
ajan kuluessa tutkinnan päättymisestä. Tutkintaa koskevat
arkistoidut asiakirjat anonymisoidaan.
Väärinkäytösilmoituksista raportoidaan Oriolan johtoryhmälle.
Ilmoituksista raportoidaan myös hallitukselle tarkastusvaliokunnan
välityksellä. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimiin viipymättä.
Mekanismit huolenaiheiden tunnistamista, ilmoittamista ja
tutkintaa varten
Oriola kannustaa henkilökuntaansa, liikekumppaneitaan ja muita
sidosryhmiään nostamaan viipymättä esille heitä huolestuttavat
asiat, raportoimaan rikkomuksista sekä puuttumaan eettisten
ohjeiden epäiltyihin väärinkäytöksiin.
Kuten edellä on kuvattu, väärinkäytöksistä ilmoittajien
suojelemiseksi on olemassa kattavat menettelyt.
Vuonna 2025 kanavan kautta lähetettiin 11 (2024: 6) ilmoitusta,
jotka liittyivät muun muassa henkilöstöasioihin sekä terveyteen ja
turvallisuuteen. Syrjintään liittyviä tapauksia ei ilmoitettu. Kaikki
ilmoitukset tutkittiin Oriolan prosessien mukaisesti ja tarvittaessa
niiden pohjalta ryhdyttiin toimenpiteisiin. Yhtään vuonna
2025 ilmiantokanavan kautta ilmoitettua tapausta ei luokiteltu
kriittiseksi.
Suhteet toimittajiin (G1-2)
Oriolan strategia perustuu vahvaan kumppanuuteen ja
luotettavaan toimittajaverkostoon, jota hallinnoidaan vankoilla
toimittajasuhteiden hallintakäytännöillä. Oriola arvostaa
monipuolista toimittajakantaa ja valitsee toimittajansa ja
liikekumppaninsa huolellisesti sen perusteella, miten ne
pystyvät toteuttamaan Oriolan vastuullisuusagendaa ja miten ne
sitoutuvat toimimaan Oriolan liikekumppanien eettisissä ohjeissa
määriteltyjen arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
99Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Vastuullinen hankinta ja vastuulliset toimitusketjun
hallintakäytännöt
Oriolalla on menettelyt vastuullisen hankinnan periaatteiden sekä
vastuullisten toimitusketjun hallintakäytäntöjen noudattamiseksi.
Tärkeimmät politiikat ovat Oriolan hankintapolitiikka, Oriolan
epäsuorien hankintojen politiikka ja Oriolan liikekumppanien
eettiset ohjeet. Vuonna 2025 Oriola valmisteli vastuullisen hankinnan
politiikan ja tavoitteena on sen käyttöönotto vuonna 2026.
Oriola pyrkii tunnistamaan, ehkäisemään ja torjumaan toimintansa
ihmisoikeuksiin liittyviä kielteisiä vaikutuksia ja edellyttää
samaa myös toimittajiltaan. Yhtiö ei hyväksy minkäänlaisia
ihmisoikeusrikkomuksia.
Oriola arvostaa pitkäaikaisia kumppanuuksia ja EU:n alueella
toimivia toimittajia. Kaikilta toimittajilta edellytetään
vaatimustenmukaisuutta sekä ympäristön huomioimista ja
kansainvälisten ihmisoikeuksien noudattamista. Toimittajien
edellytetään raportoivan vaatimuksenmukaisuudestaan
koskien kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja, kuten YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, korruptionvastainen
YK:n yleissopimus ja kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Oriolan GDP-kriittisten kumppanien, kuten kuljetuskumppanien,
on täytettävä hyvän jakelutavan (GDP) vaatimukset.
Oriolan laatutiimin vastuulla on varmistaa, että hyvän
jakelutavan kannalta kriittiset kumppanit arvioidaan ja heidän
vaatimustenmukaisuutensa varmistetaan valtuutetuille toimittajille
asetettujen kriteerien mukaisesti.
Oriola painottaa standardoitujen hankintakäytäntöjen
tärkeyttä sekä kattavia ja toimivia toimittajien valinta- ja
hyväksyntäprosesseja.
Oriola arvioi suorien toimittajiensa vastuullisuutta osana
toimittajien arviointiprosessia. Arviointi perustuu Oriolan
hankintapolitiikkaan, jonka tarkastamisesta ja hyväksynnästä
vastaa Oriolan johtoryhmä. Kaikkien uusien suorien toimittajien,
jotka aloittavat yhteistyön Oriolan kanssa, on oltava
asianmukaisesti Oriolan tuotelaatu- ja hankintatiimien esiarvioimia
ja hyväksymiä.
Oriolan suorien hankintojen tiimi arvioi toimittajien toimintatapoja
ja varmistaa, että ne täyttävät Oriolan asettamat vaatimukset.
Hankintatiimin vastuulla on varmistaa, että toimittajat arvioidaan
ja että ne täyttävät Oriolan asettamat kriteerit. Näitä kriteerejä
ovat taloudellinen maksukyky, sovellettavien lakien ja säädösten
noudattaminen, asiakasvaatimusten täyttäminen, Oriolan teknisten,
laatu- ja turvallisuusstandardien noudattaminen sekä kyky vastata
Oriolan kysyntään.
Vuonna 2025 Oriolan tuotelaatutiimi arvioi yhteensä 43 (2024:
54) uutta toimittajaa, joista 13 (2024: 30) toimittajaa hyväksyttiin
Ruotsissa ja 22 (2024:10) Suomessa. Ruotsissa arvioiduista
toimittajista viisi toimii molemmilla markkinoilla. Suomessa
toteutettiin lisäksi toimittajien uudelleenarviointeja.
Oriolan suoriin toimittajiin kuuluu terveystuotteiden (lääkkeet,
ei-lääkkeelliset tuotteet ja muut terveystuotteet) valmistajia sekä
näiden tuotteiden varastoinnissa käytettävien pakkausmateriaalien
toimittajia. Suurin osa Oriolan suorista ei-lääkkeellisten tuotteiden
ostoista tulee Euroopasta.
Oriola noudattaa myös epäsuorien hankintojen politiikkaa,
jonka tarkistaa ja hyväksyy Oriolan johtoryhmä. Politiikka kattaa
kaikki epäsuorat hankintaprosessit, mukaan lukien hankinnan,
sopimusten tekemisen, ostamisen, vastaanoton, laskutuksen
sekä hallinnoinnin. Kaikki Oriolan tai Oriola-konsernin yhtiöiden
hankkimat epäsuorat materiaalit ja palvelut kuuluvat tämän
politiikan piiriin.
Epäsuorat hankinnat kattavat monenlaisia toimittajia,
joista keskeisiin kuuluvat esimerkiksi kuljetuskumppanit,
energiantoimittajat sekä IT- ja kiinteistöhallintapalveluiden
tarjoajat. Oriolalla ei ole omaa ajoneuvokalustoa, joten
tiivis yhteistyö kuljetuskumppanien kanssa on varasto- ja
jakelutoimintojen kannalta ensisijaisen tärkeää.
Oriolan epäsuorassa hankinnassa toimittaja-arvioinnit keskittyivät
liiketoiminnan kannalta kriittisiin toimittajiin, kuten kuljetus-,
logistiikka-, kiinteistö- ja IT-palveluiden toimittajiin. Lisäksi Oriola
panostaa ennakoivaan tiedonjakoon tulevasta lainsäädännöstä
ja sääntelystä. Yhtiön liikekumppanit ovat arvostaneet tätä
toimintatapaa.
Oriola seuraa ja arvioi toimittajiaan säännöllisesti
varmistaakseen näiden jatkuvan vaatimustenmukaisuuden
yhtiön hankintapolitiikan, epäsuorien hankintojen politiikan ja
liikekumppanien eettisten ohjeiden mukaisesti.
Oriolan lääkkeiden sekä terveys- ja kuluttajatuotteiden varastointiin
ja jakeluun liittyvillä toiminnoilla sekä kliinisiin tutkimuksiin
liittyvillä palveluilla ja logistiikalla on ISO 9001 ja ISO 14001
-sertifiointi Suomessa ja Ruotsissa.
Oriolan liikekumppanien eettiset ohjeet
Oriolan liikekumppanien eettiset ohjeet ovat eettisen hankinnan
perusta. Oriola edellyttää suorilta ja epäsuorilta toimittajiltaan joko
sitoutumista Oriolan liikekumppanien eettisiin ohjeisiin tai omiin
vastaaviin toimintaperiaatteisiinsa.
Oriolan kumppaneita koskevat periaatteet on määritelty eettisissä
ohjeissa, ja ne liittyvät muun muassa sovellettavien lakien,
standardien ja määräysten noudattamiseen, kansainvälisesti
tunnustettujen ihmisoikeuksien tukemiseen ja kunnioittamiseen,
ilmastonmuutoksen torjumiseen, ympäristönsuojeluun ja eettiseen
liiketoimintaan. Periaatteet kattavat lahjonnan, korruption ja
syrjinnän torjumisen, työ- ja ihmisoikeuksien (mukaan lukien
yhdistymisvapaus, riittävät palkat sekä työ- ja yksityiselämän
tasapainon kunnioittaminen) noudattamisen sekä työsuojelun
edistämisen. Oriola odottaa toimittajiensa ja alihankkijoidensa
edellyttävän samoja vaatimuksia omilta toimitusketjuiltaan.
100Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Oriolalla tai yhteisesti nimetyllä kolmannella osapuolella on oikeus
tarkastaa liikekumppanin tai alihankkijan tilat liikekumppanien
eettisten ohjeiden, ympäristön, tuotannon, laatujärjestelmän
valvonnan ja tuotteiden laadunvalvonnan osalta sekä ottaa
näytteitä ja tehdä muita tarvittavia tutkimuksia laatu- ja
ympäristöhallinnosta ja toimitusten käsittelystä. Oriola seuraa
toimittajiaan ja suorittaa uudelleenarviointeja varmistaakseen
vaatimusten jatkuvan noudattamisen.
Eettisten käytäntöjen tukemiseksi koko arvoketjussa, Oriolalla on
virallinen valitusmekanismi, johon sisältyy myös väärinkäytösten
raportointikanava. Se on kaikkien käytettävissä yhtiön ulkoisen
verkkosivuston kautta.
Oriolan liikekumppanien eettiset ohjeet on hyväksynyt
Oriolan hallitus. Oriolan johtoryhmä tarkistaa eettiset ohjeet
säännöllisesti ja tekee tarvittaessa muutosehdotuksia, jotka
tarkastusvaliokunta ja hallitus hyväksyvät. Oriolan johtoryhmä
seuraa politiikan toteuttamista, ja se viedään käyttöön toimittaja-
ja alihankintasopimuksista vastuussa oleville organisaatioille,
toiminnoille ja tiimeille.
Oriola on asettanut tavoitteen koskien liikekumppanien eettisten
ohjeiden soveltamista. Tavoite on määritelty seuraavasti:
100 prosenttia avaintoimittajista on sitoutunut Oriolan
liikekumppanien eettisiin ohjeisiin tai vastaaviin vuoteen 2026
mennessä.
Saavutettu tulos: 90 % (2024: 91 %).
Lähtötaso: 2023
Lähtöarvo: 89 %
Avaintoimittajien osuus Oriolan kaikista toimittajahankinnoista,
mukaan lukien Ruotsin valikoima, on noin 90 prosenttia.
Politiikat ja käytännöt maksuviivästysten
ehkäisemiseksi erityisesti pienille ja keskisuurille
yrityksille
Oriolalla ei ole erillisiä toimintaperiaatteita pienille ja keskisuurille
yrityksille suoritettavia maksuja varten, vaan se soveltaa
maksuviivästysten välttämiseksi samaa menettelyä kuin muidenkin
laskujen kohdalla.
Kyberturvallisuus
Oriolalla on vahvat mekanismit kyberturvallisuuden
varmistamiseksi ja kyberhyökkäysten aiheuttamien merkittävien
riskien hallitsemiseksi. Kattavaa tietoa aiheesta löytyy
kestävyysraportin osasta S4-4.
Maksukäytännöt (G1-6)
Keskimääräinen aika, joka Oriolalla kuluu laskun maksamiseen
sopimuksen tai lakisääteisen maksuajan alkamispäivästä, on
Suomessa 37 (2024: 37) päivää ja Ruotsissa 44 (2024: 49) päivää.
Keskimääräinen aika on laskettu Suomen ja Ruotsin maksupäivien
keskiarvona. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut laskelmaa.
Oriola ei sovella vakiomaksuehtoja, vaan maksuehdot neuvotellaan
tapauskohtaisesti.
Oriola ei ole osapuolena missään oikeudenkäynnissä
maksuviivästysten vuoksi.
101Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Liite 1: Luettelo ESRS-vaatimuksista, joita noudatettu laadittaessa
kestävyysraporttia
ESRS-
VAATIMUS KOHTA KESTÄVYYSRAPORTISSA KOMMENTIT
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1, BP-2)
BP-2 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1, BP-2)
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
GOV-2 Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
GOV-5 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta (GOV-5)
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
IRO -1 Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (IRO-1)
IRO-2 Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Ympäristötiedot
E1 Ilmastonmuutos
E1.GOV-3 Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
E1-1 Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
E1.SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-3)
E1.IRO-1 Ilmastonmuutoksen arviointi (IRO-1)
E1-2 Ilmastopolitiikka (E1-2)
E1-3 Toimet päästöjen vähentämiseksi (E1-3)
E1-4 Ilmastotavoitteet (E1-4)
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
E1-6 Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)
E5 Kiertotalous
E5.IRO -1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)
E5-2 Jätteiden synnyn ehkäisy, minimointi ja kierrätys (E5-2)
E5-3 Tavoitteet (E5-3)
E5-5 Jäte (E5-5) Vain olennaiseksi
raportoitu jäte
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima
S1.SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
S1.SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa (S1-2)
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen
omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat
omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus (S1-4)
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
102Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
ESRS-
VAATIMUS KOHTA KESTÄVYYSRAPORTISSA KOMMENTIT
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu (S1-8)
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
S1-10 Riittävä palkka (S1-10)
S1-11 Sosiaalinen suojelu (S1-11)
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit (S1-13)
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit (S1-15)
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4.SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
S4.SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1)
S4-2 Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esille ottamiseksi (S4-3)
S4-4 Toimet kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen sekä lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvien olennaisten riskien hallintaan ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseen sekä näiden toimien tehokkuus (S4-4)
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
liittyvättavoitteet (S4-5)
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1.GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
G1.IRO -1 Kuvaus prosesseista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (ESRS 2 IRO-1)
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri (G1)
G1-2 Suhteet toimittajiin (G1-2)
G1-6 Maksukäytännöt (G1-6)
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma
21 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 13
Komission delegoitu
asetus (EU)
2020/181627, liite II
Olennainen ESRS 2 GOV-1
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus
(EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen ESRS 2 GOV-1
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 10
Olennainen ESRS 2 GOV-4
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset
tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 9
Delegoitu asetus
(EU) 2020/1816,
liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
"Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/181829 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä
14 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta
Olennainen E1-1
Liite 2: Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten
standardien tietopisteistä
103Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan 2
kohta
Olennainen E1-1
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6 artikla
Olennainen E1-4
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon
2 indikaattori 5
Ei olennainen
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 5
Olennainen E1-5
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 6
Ei olennainen
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5 artiklan
1 kohta, 6 artikla ja 8
artiklan 1 kohta
Olennainen E1-6
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8 artiklan
1 kohta
Olennainen E1-6
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset
56 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta"
Ei olennainen
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2025
104Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen
riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin
kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2025
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetus (EU) 2022/2453, 34
kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2025
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2025
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8,
taulukon 2 indikaattorit
1, 2 ja 3
Ei olennainen
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Ei olennainen
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Ei olennainen
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Ei olennainen
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Olennainen IRO -1
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Olennainen IRO -1
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Olennainen IRO -1
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen
105Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteen
24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Ei olennainen
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Olennainen E5-5
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Olennainen E5-5
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Olennainen S1.SBM-3
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Olennainen S1-1
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen S1-1
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
Olennainen S1-1
ESRS S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
Olennainen S1-1, S1-4
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan
c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
Olennainen S1-1, S1-3
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen S1-14
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten
tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Olennainen S1-14
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan
a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen S1-16
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Olennainen S1-16
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
Olennainen S1-17
106Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS S1-17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen S1-17
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Ei olennainen
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Olennainen S1-1
ESRS S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Olennainen G1-2
ESRS S2-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Ei olennainen
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen S4-1
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Olennainen S1-1
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU)2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen S4-1
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Olennainen S4-1
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
"Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen S4-1
107Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen S4-1
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
Olennainen G1-1
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
Olennainen G1-1
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen G1-1
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
Olennainen G1-1
108Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
109Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Osakekohtaiset tunnusluvut
2025 2024 2023 2022 2021
Osakekohtainen tulos EUR -0,15 -0,11 -0,11 -0,01 0,06
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot EUR -0,15 -0,11 -0,11 0,03 0,05
Osakekohtainen oma pääoma EUR 0,54 0,74 0,94 1,24 1,20
Osingonjako milj. EUR 5,6* 12,7 12,7 10,9 7,3
Osakekohtainen osinko EUR 0,03* 0,07 0,07 0,06 0,04
Osingonjakosuhde % -20,3* -63,2 -61,4 -453,7 63,9
Efektiivinen osinkotuotto A % - 7,80 6,25 3,25 2,02
Efektiivinen osinkotuotto B % 2,61* 7,87 6,43 3,45 2,00
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot A - -8,11 -9,82 70,34 41,67
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot B -7,78 -8,04 -9,54 66,33 42,09
Osakkeen kurssi 31.12. A EUR - 0,90 1,12 1,85 1,99
Osakkeen kurssi 31.12. B EUR 1,15 0,89 1,09 1,74 2,01
Keskikurssi A EUR - 1,04 1,38 1,96 2,04
Keskikurssi B EUR 1,08 0,98 1,27 1,93 1,94
Alin kurssi A EUR - 0,89 1,02 1,75 1,78
Alin kurssi B EUR 0,89 0,85 0,89 1,70 1,73
Ylin kurssi A EUR - 1,23 1,93 2,30 2,37
Ylin kurssi B EUR 1,23 1,17 1,82 2,31 2,20
Markkina-arvo milj. EUR 213,1 162,0 199,2 321,4 362,8
Osakkeiden vaihto
Sarja A kpl - 3 447 305 3 140 653 6 636 366 8 115 284
% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä % - 6,4 5,8 12,3 15,1
Sarja B kpl 23 436 972 33 120 201 57 073 164 29 890 534 50 733 906
% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä % 13,8 25,9 44,7 23,4 39,7
% koko osakemäärästä % 12,7 20,1 33,2 20,1 32,4
Osakkeiden määrä 31.12. A kpl - 53 748 313 53 748 313 53 748 313 53 748 313
Osakkeiden määrä 31.12. B kpl 185 325 378 127 737 900 127 737 900 127 737 900 127 737 900
Osakkeita yhteensä 31.12. kpl 185 325 378 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213
Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 14 283 798 53 748 313 53 748 313 53 748 313 53 748 313
Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 170 021 309 127 737 900 127 737 900 127 737 900 127 737 900
Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin kpl 184 305 107 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213
* Hallituksen ehdotus. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen harkintansa mukaan päättämään mahdollisen toisen osinkoerän maksamisesta, joka on yhteensä enintään 0,04 euroa osakkeelta. Hallituksen tarkoituksena on, että valtuutukseen
perustuva mahdollinen osingonmaksu toteutettaisiin marraskuussa 2026.
Tietoja osakkeista
110Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet
Osakekohtainen tulos (EPS), EUR =
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana vähennettynä yhtiön
hallussa olevilla omilla osakkeilla
Osakekohtainen oma pääoma, EUR =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12. vähennettynä yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla
Osakekohtainen osinko, EUR =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä 31.12. vähennettynä yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla
Osingonjakosuhde, % =
Osakekohtainen osinko
x 100
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, % =
Osakekohtainen osinko
x 100
Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) =
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi, EUR =
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR = Tilikauden lopussa oleva osakemäärä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
111Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2021–2025
Konsernin tuloslaskelma* 2025 2024 2023 2022 2021
Liikevaihto Milj. euroa 1 906,2 1 679,7 1 493,8 1 539,1 1 452,2
Oikaistu käyttökate Milj. euroa 35,1 33,4 30,5 35,1 30,6
% liikevaihdosta % 1,8 2,0 2,0 2,3 2,1
Käyttökate Milj. euroa 20,3 27,2 30,1 34,7 27,2
% liikevaihdosta % 1,1 1,6 2,0 2,3 1,9
Oikaistu liikevoitto Milj. euroa 23,1 21,7 16,7 19,7 14,9
% liikevaihdosta % 1,2 1,3 1,1 1,3 1,0
Liikevoitto Milj. euroa 2,6 13,6 -5,3 9,5 10,7
% liikevaihdosta % 0,1 0,8 -0,4 0,6 0,7
Rahoitustuotot ja -kulut Milj. euroa -6,6 -7,3 -7,6 -0,7 0,3
% liikevaihdosta % -0,3 -0,4 -0,5 0,0 0,0
Tulos ennen veroja Milj. euroa -26,9 -18,6 -17,6 6,9 11,0
% liikevaihdosta % -1,4 -1,1 -1,2 0,4 0,8
Tilikauden tulos Milj. euroa -27,2 -20,1 -20,7 4,8 8,6
% liikevaihdosta % -1,4 -1,2 -1,4 0,3 0,6
Konsernin tase Milj. euro 2025 2024 2023 2022 2021
Pitkäaikaiset varat 289,3 314,0 347,5 419,1 539,3
Liikearvo 35,6 35,1 35,2 61,1 273,5
Lyhytaikaiset varat 656,9 561,6 587,1 541,8 553,9
Vaihto-omaisuus 188,5 176,3 162,9 148,5 229,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 100,8 133,4 171,3 225,6 216,8
Velat yhteensä 845,3 742,2 763,4 735,4 876,4
Korolliset velat 70,1 76,1 117,7 136,9 209,9
Korottomat velat 775,2 666,2 645,7 598,4 666,5
Taseen loppusumma 946,1 875,6 934,7 960,9 1 093,2
112Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tunnusluvut 2025 2024 2023 2022 2021
Omavaraisuusaste* % 10,8 15,4 18,5 23,8 20,1
Oma pääoma / osake* EUR 0,54 0,74 0,94 1,24 1,20
Sijoitetun pääoman tuotto* % 1,3 5,4 -1,6 2,4 4,6
Oman pääoman tuotto* % -23,3 -13,2 -10,4 2,2 5,9
Korolliset nettovelat* Milj. euroa -82,1 -37,4 -20,6 -23,7 100,8
Nettovelkaantumisaste* % -81,4 -28,0 -12,1 -10,5 46,5
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista EUR -0,15 -0,11 -0,11 0,03 0,05
Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot EUR -0,15 -0,11 -0,11 -0,01 0,06
Osakkeita keskimäärin** kpl 184 226 057 181 408 101 181 389 629 181 371 235 181 341 203
Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista kokoaikaisiksi muutettuna hlö 813 812 800 914 1 077
Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot Milj. euroa 3,2 2,9 3,5 8,4 22,8
* Vertailutiedot 2021 sisältävät lopetetut toiminnot.
** Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.
1 494 1 6801 452 1 539
1 906
2021 2022 2023 2024 2025
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
Liikevaihto
Milj. euroa
30,5
33,4
30,6
35,1
35,1
2021 2022 2023 2024 2025
36
35
34
33
32
31
30
29
28
Oikaistu käyttökate
Milj. euroa
113Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja
parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola esittää
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities
and Markets Authority, ESMA) antaman ohjeen ”Vaihtoehtoiset
tunnusluvut” mukaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja toimintansa
kehityksestä, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä
tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna
IFRS-tilinpäätös-normistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty seuraavissa taulukoissa:
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS -tilinpäätöslukuihin
Laskutus
Milj. euroa 2025 2024
Liikevaihto 1 906,2 1 679,7
+ Kaupintavaraston hankintameno 2 294,9 2 092,4
+ Annetut kassa-alennukset 0,0 0,0
+ Myynnin kurssierot 0,0 -0,3
Laskutus 4 201,2 3 771,8
Oikaistu käyttökate, käyttökate ja liikevoitto
Milj. euroa 2025 2024
Oikaistu käyttökate 35,1 33,4
- Käyttökatetta oikaisevat erät -14,8 -6,2
Käyttökate 20,3 27,2
Poistot -12,0 -11,8
Arvonalentumiset -5,7 -1,9
Liikevoitto 2,6 13,6
Liikevoitto ja oikaistu liikevoitto
Milj. euroa 2025 2024
Liikevoitto 2,6 13,6
- Liikevoittoa oikaisevat erät 20,5 8,1
Oikaistu liikevoitto 23,1 21,7
Vapaa rahavirta
Milj. euroa 2025 2024
Liiketoiminann rahavirta ennen rahoituseriä ja
veroja 65,3 49,1
- Maksetut verot -3,5 -2,9
- Investoinnit aineellisiin ja ainettomiin
hyödykkeisiin -3,3 -2,8
Vapaa rahavirta 58,4 43,4
Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketut tunnusluvut
Milj. euroa 2025 2024
Laskutus 4 201,2 3 771,8
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -88,8 -9,7
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus 4 112,4 3 762,1
Liikevaihto 1 906,2 1 679,7
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -42,5 -4,5
Vertailukelpoisin valuuttakurssein
laskettu liikevaihto 1 863,7 1 675,2
Oikaistu käyttökate 35,1 33,4
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -0,4 -0,1
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu
oikaistu käyttökate 34,6 33,4
114Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Vaihtoehtoinen tunnusluku Määritelmä Miksi käytetään
Laskutus =
Liikevaihto + kaupintavaraston hankintameno + annetut kassa-alennukset
+ myynnin kurssierot
Laskutus kuvaa liiketoiminnan volyymiä.
Myyntikate =
Liikevaihto - materiaaliostot ja myynnin ostojen kurssierotarvonalentumiset + liiketoiminnan muut tuotot + osuus
yhteisyrityksen tuloksesta
Myyntikate mittaa liiketoiminnan kannattavuutta.
Käyttökate = Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia.
Käyttökate mittaa kannattavuutta ennen poistoja ja
arvonalentumisia.
Liikevoitto =
Liikevaihto - materiaaliostot, myynnin ja ostojen kurssierot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnan muut kulut
sekä poistot ja arvonalentumiset + liiketoiminnan muut tuotot + osuus yhteisyrityksen tuloksesta
Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyvän tuloksen.
Oikaistu käyttökate = Käyttökate ilman oikaisueriä
Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto ilman oikaisueriä
Oriola julkaisee oikaistun käyttökatteen ja liiketuloksen
kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja
parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Oikaisuerät
Oikaisuerät sisältävät liiketoimintojen tai omaisuus- erien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneet voitot ja tappiot, toiminnan
uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet kulut tai tuotot, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappiot ja muut
harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneet kulut tai tuotot sekä arvionmuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen
vastikkeen toteutumisesta. Oikaisuerät on eritelty liitetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus Laskutus laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus,
liikevaihto ja oikaistu liikevoitto kuvaavat liiketoiminnan
kehitystä ilman valuuttakursseista aiheutuvaa muutosta ja
siten parantavat vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu liikevaihto Liikevaihto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu oikaistu liikevoitto Oikaistu liikevoitto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Korolliset nettovelat = Korollinen vieras pääoma - rahavarat.
Korolliset nettovelat antavat tietoa konsernin ulkoisen
velkarahoituksen kokonaismäärästä.
Investoinnit =
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin ml. liiketoimintojen yhdistämisestä
syntynyt liikearvo sekä sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
Investointien määrä antaa lisätietoa liiketoiminnan
rahavirtatarpeista. Investoinnit liiketoiminta- alueittain on
esitetty liitetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.
Vapaa rahavirta = Liiketoiminnan nettorahavirta ennen rahoituseriä ja veroja - maksetut verot - investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.
Vapaa rahavirta antaa lisätietoa kassavirran muodostumisesta
ja kyvystä rahoittaa toimintaa, investointeja ja
osingonmaksuja.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % =
Liikevoitto
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto mittaa konsernin tehokkuutta
tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle.
Taseen loppusumma – korottomat velat (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (ROE), % =
Tilikauden tulos
x 100
Oman pääoman tuotto mittaa konsernin kannattavuutta
osoittamalla kuinka paljon voittoa konserni tuottaa
osakkeenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla.
Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Nettovelkaantumisaste, % =
Korolliset nettovelat
x 100
Nettovelkaantumisaste antaa tietoa konsernin rahoitukseen
liittyvän riskin tasosta sekä velkaantumisesta.
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma yhteensä
x 100
Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin rahoitukseen
liittyvän riskin tasosta sekä konsernin liiketoiminnassa
käytettävän pääoman tasosta.
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperusteet
Tilinpäätös 2025
115Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
Milj. euroa
Liitetieto
2025
2024
Liikevaihto
4.2.
1 679,7
Liiketoiminnan muut tuotot
4.2.
1,1
4,5
Materiaalit ja tarvikkeet
4.3.
-1 739,0
-1 519,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
4.4.
-60,7
-56,1
Liiketoiminnan muut kulut
4.3.
-87,4
-81,6
Poistot ja arvonalentumiset
6.1./6.2.
-17,7
-13,6
Liikevoitto
2,6
13,6
Rahoitustuotot ja -kulut
8.1.
-6,6
-7,3
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta
10.4.
-22,8
-24,8
Tulos ennen veroja
-26,9
-18,6
Tuloverot
9.1.
-0,3
-1,5
Tilikauden tulos
-27,2
-20,1
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero
1,1
-1,7
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti siirretty muuntoero
10.3.
2,6
-
Rahavirran suojaus
8.3.
-0,4
-1,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
0,1
0,2
3,4
-2,7
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat
8.2.
2,9
-2,6
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
4.4.
0,7
0,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
-0,1
-0,0
3,5
-2,5
Tilikauden laaja tulos
-20,4
-25,2
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-27,2
-20,1
Milj. euroa
Liitetieto
2025
2024
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-20,4
-25,2
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, EUR:
Laimentamaton
8.5.
-0,15
-0,11
Laimennusvaikutuksella oikaistu
8.5.
-0,15
-0,11
116Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Konsernin tase (IFRS)
Milj. euroa
Liitetieto
31.12.2025
31.12. 2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
6.1.
43,2
45,2
Liikearvo
6.2.
35,6
35,1
Aineettomat hyödykkeet
6.2.
7,8
10,5
Osuudet yhteisyrityksissä
10.4.
185,7
210,9
Muut pitkäaikaiset varat
6.3.
14,2
11,7
Laskennalliset verosaamiset
9.2.
2,8
0,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä
289,3
314,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
5.2.
188,5
176,3
Myyntisaamiset
5.1.
311,7
247,1
Tuloverosaamiset
5.1.
1,1
-
Muut saamiset
5.1.
3,4
11,7
Rahavarat
8.2.
152,2
113,5
Myytävänä olevat varat
10.3.
-
13,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä
656,9
561,6
VARAT YHTEENSÄ
946,1
875,6
Milj. euroa
Liitetieto
31.12.2025
31.12. 2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma
8.4.
36,2
36,2
Käyvän arvon rahasto
8.4.
5,7
3,1
Käyttörahasto
8.4.
19,4
19,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
8.4.
74,8
74,8
Muut rahastot
8.4.
0,1
0,1
Muuntoerot
8.4.
-14,7
-18,4
Kertyneet voittovarat
-20,6
18,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
100,8
133,4
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
9.2.
1,7
0,8
Eläkevelvoitteet
4.4.
14,3
13,3
Korolliset velat
8.2.
38,3
39,7
Muut pitkäaikaiset velat
5.3.
0,9
1,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä
55,2
54,7
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat
5.3.
725,7
626,2
Korolliset velat
8.2.
31,7
36,4
Tuloverovelat
5.3.
0,0
0,3
Muut lyhytaikaiset velat
5.3.
32,6
22,9
Myytävänä oleviin varoihin liittyvät velat
10.3.
-
1,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä
790,1
687,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
946,1
875,6
117Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
Milj. euroa
Liitetieto
2025
2024
Liiketoiminnan nettorahavirta
Tilikauden tulos
-27,2
-20,1
Oikaisut
Poistot
6.1./6.2.
12,0
11,8
Arvonalentumiset
6.1./6.2.
5,7
1,9
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta
6.3.
22,8
24,8
Rahoitustuotot ja -kulut
8.1.
6,6
7,3
Tuloverot
9.1.
0,3
1,5
Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos
0,9
0,4
Muut oikaisut
3,5
0,0
24,7
27,7
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+)
-42,3
9,8
Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+)
-6,1
-16,6
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-)
89,0
28,2
40,6
21,4
Saadut korot
3,5
4,0
Maksetut korot
-3,7
-3,8
Muut rahoitustuotot ja -kulut
-1,6
-7,8
Maksetut verot
-3,5
-2,9
Liiketoiminnan nettorahavirta
60,0
38,7
Investointien nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
6.1./6.2.
-3,3
-2,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
6.1./6.2.
0,0
-
Tytäryrityksen hankinta
10.3.
-0,5
-
Tuotot muista osakkeista ja osuuksista
6.3.
0,1
-
Myydyt liiketoiminnot vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
10.3.
4,1
-
Investointien nettorahavirta
0,4
-2,8
Milj. euroa
Liitetieto
2025
2024
Rahoituksen nettorahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
8.2.
-
30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
8.2.
-
-1,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
8.2.
-1,0
-56,9
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos *
8.2.
-4,5
-17,0
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
8.2.
-3,3
-3,1
Omien osakkeiden hankinta
-0,1
-0,1
Maksetut osingot
8.5.
-12,7
-12,7
Rahoituksen nettorahavirta
-21,7
-60,7
Rahavarojen muutos
38,7
-24,9
Rahavarat tilikauden alussa
113,5
138,4
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0,0
-0,0
Rahavarojen muutos
38,7
-24,9
Rahavarat tilikauden lopussa
8.2.
152,2
113,5
* Sisältää yritystodistuslainojen rahavirrat.
118Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
Kertyneet Oma pääoma
Milj. euroa
Liitetieto
Osakepääoma
Rahastot
Muuntoerot
voittovaratyhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
36,2
100,9
-16,7
50,8
171,3
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos
-
-
-
-20,1
-20,1
Muut laajan tuloksen erät:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat:
Arvonmuutos
8.2.
-
-2,6
-
-
-2,6
Rahavirran suojaus
8.3.
-
-1,2
-
-
-1,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
4.4.
-
-
-
0,2
0,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
-
0,2
-
-0,0
0,2
Muuntoero
-
-
-1,7
-
-1,7
Kauden laaja tulos yhteensä
-
-3,5
-1,7
-19,9
-25,2
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko
8.5.
-
-
-
-12,7
-12,7
Osakepalkitseminen
4.4.
-
-
-
0,1
0,1
Omien osakkeiden osto
-
-
-
-0,1
-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-
-12,7
-12,7
Oma pääoma 31.12.2024
36,2
97,3
-18,4
18,2
133,4
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos
-
-
-
-27,2
-27,2
Muut laajan tuloksen erät:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat:
Arvonmuutos
8.2.
-
2,9
-
-
2,9
Rahavirran suojaus
8.3.
-
-0,4
-
-
-0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
4.4.
-
-
-
0,7
0,7
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
-
0,1
-0,1
-0,1
Muuntoero
-
-
1,1
-
1,1
Tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero
10.3.
-
-
2,6
-
2,6
Kauden laaja tulos yhteensä
-
2,7
3,7
-26,7
-20,4
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko
8.5.
-
-
-
-12,7
-12,7
Osakepalkitseminen
4.4.
-
-
-
0,7
0,7
Omien osakkeiden osto
-
-
-
-0,1
-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-
-12,2
-12,2
Oma pääoma 31.12.2025
36,2
100,0
-14,7
-20,6
100,8
119Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
1. Yrityksen perustiedot
Oriola Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka
on Espoo, Suomi. Oriola Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat
Oriola-konsernin. Oriola Oyj:n hallitus on hyväksynyt 24.2.2026
tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain
mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai olla
vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä
yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus
tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Yhtiön Y-tunnus
on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-konsernin tilinpäätöksestä on
saatavissa Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo
([email protected]).
Oriola Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC-
ja IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden
pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätöstiedot
esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja,
käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavia
sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksuja.
Konserni on soveltanut IASB:n julkistamia uusia ja
uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita on sovellettava
1.1.2025 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vaikutusta
kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista
vaikutusta tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin
liiketapahtumiin.
Svensk dos AB:n myynti
Oriola ilmoitti 13.10.2023 myyvänsä kaikki Svensk dos AB:n
osakkeet Apotekstjänst Sverige AB:lle tarjouskilpailurakenteen
ja -dynamiikan vuoksi. Huhtikuussa 2024 Ruotsin
kilpailuvirasto (Konkurrensverket) kielsi myynnin. Ruotsin
patentti- ja markkinaoikeus hylkäsi Apotekstjänst Sverige AB:n
valituksen marraskuussa 2024.
Ruotsin patentti- ja markkinaylioikeus (Patent- och
marknadsöverdomstolen) hyväksyi 7.3.2025 Apotekstjänst
Sverige AB:n valituksen Svensk dos AB:n myynnistä.
Oriola ilmoitti 1.4.2025, että se on saanut päätökseen Svensk
dos AB:n myynnin Apotekstjänst Sverige AB:lle. Oriola on
soveltanut IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
ja lopetetut toiminnot -standardin vaatimuksia Ruotsin
annosjakeluliiketoiminnan luokittelussa, esittämisessä ja
myynnin kirjaamisessa. Svensk dos AB on luokiteltu myytävänä
olevaksi lokakuusta 2023 lähtien kaupan toteutumiseen
saakka. Lisätietoa on esitetty liitetiedossa 10.3. Hankitut ja myydyt
liiketoiminnot.
Arvonalentuminen osuudessa yhteisyrityksen tuloksesta
Vuonna 2025, Oriola kirjasi Swedish Pharmacy Holdingista laajaan
tuloslaskelmaan 22,8 (24,8) miljoonan euron tappion. Tappio sisälsi
Oriolan 15,8 (16,3) miljoonan euron osuuden Kronans Apotekin
liikearvon arvonalentumisesta. Arvonalentumiset liittyvät Kronans
Apotekin integraatioon ja siirtymiseen yhteen ERP-järjestelmään,
näiden vaatiessa enemmän aikaa kuin ennakoitiin. Integraatio ja
ERP-projekti on saatu päätökseen vuonna 2025. Lisätietoa on esitet-
ty liittetiedossa 10.4. Sijoitukset yhteisyrityksiin.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
120Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Harkintaan perustuvat ratkaisut
Konsernin johdon harkintaan perustuvat ratkaisut laatimis-
periaatteiden soveltamisessa, joilla on merkittävin vaikutus
tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin, esitetään seuraavissa
liitetiedoissa:
Johdon harkintaan perustuvan
Erä
ratkaisun luonne
Myyntituottojen tuloutus
Päämies vs. agentti -arviointi
4.2.
Vaihto-omaisuus
Päämies vs. agentti -arviointi
5.2.
Sijoituksen käyvän arvon muutokset
Muut osakkeet
(Doktor.se)
6.3.
Vuokra-ajan määrittäminen
Vuokrasopimusvelat
sopimuksille
7.1.
Arviot ja oletukset
Tiedot tilinpäätöspäivän oletuksista ja arvioiden epävarmuus-
tekijöistä, joilla on merkittävä riski siitä, että varojen ja velkojen
kirjanpitoarvot muuttuvat olennaisesti seuraavan tilikauden aikana,
esitetään seuraavissa liitetiedoissa:
Erä
Epävarmuustekijä
Keskeiset vakuutus-
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet
matemaattiset oletukset
4.4.
Ennusteparametrit ja keskeiset
oletukset, joita on käytetty
kerrytettävissä olevan
Arvonalentumistestaus/liikearvo
rahamäärän määrittämisessä
6.2.
Tapahtumat ja olosuhteiden
Arvonalentumistestaus/yhteisyritys
muutokset
10.4.
4. Liiketoiminnan tulos
4.1. Segmenttiraportointi
Oriolalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, Distribution ja
Wholesale. Oriolan toiminta- ja raportointisegmentit koostuvat
liiketoiminta-alueista, joita raportoidaan ja
seurataan konsernin sisäisessä raportoinnissa toimitus-
johtajalle. Toimitusjohtaja on Oriola-konsernin ylin operatiivinen
päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta
liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta.
Segmentin pitkäaikaiset varat eivät sisällä rahoitus-
instrumentteja ja laskennallisia veroja. Investoinnit eivät
sisällä käyttöoikeusomaisuuseriä. Segmenttien väliset
liiketoimet perustuvat markkinahintoihin.
Konsernierät sisältävät eliminoinnit ja erät, jotka liittyvät
konsernitoimintoihin.
Oriolan raportoitavat segmentit ovat Distribution ja Wholesale.
Distribution-segmentti käsittää lääkkeiden jakelun,
laadunvalvonnan, varastoinnin ja annosjakelupalvelut Suomessa.
Wholesale-segmentti käsittää reseptivapaat kuluttajatuotteet,
rinnakkaistuonnin, erityislupavalmisteet sekä asiantuntijapalvelut
Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Oriola tarjoaa Suomen ja Ruotsin markkinoilla edistyksellisiä
jakelu-, asiantuntija- ja konsultointipalveluja lääkeyrityksille sekä
kattavan terveys- ja hyvinvointituotteiden valikoiman apteekeille,
eläinlääkäreille, muille terveydenhuollon toimijoille sekä vähit-
täiskaupan toimijoille. Lisäksi Oriola tarjoaa annosjakelupalvelua
apteekeille ja terveydenhuollon toimijoille Suomessa.
Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi (kotipaikka), Ruotsi
ja muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan.
Varat ja investoinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.
Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja
parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola
julkaisee oikaistun käyttökatteen ja oikaistun liiketuloksen Euroopan
arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and
Markets Authority, ESMA) ohjeiden vaihtoehtoisista tunnusluvuista
mukaisesti. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina
verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.
Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto esitetään ilman oikaisueriä.
Lisäksi Oriola käyttää termiä ”Laskutus” kuvaamaan liiketoiminnan
volyymiä.
Oikaistu liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien
myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita,
toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja
tai tappioita, liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen
arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian
seurauksena syntyneitä tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset
liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta
esitetään oikaisuerinä.
Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia,
joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa ja toimii
päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön
tuotteita kaupintavarastosta ja toimii agenttina. Yhtiö raportoi
liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin
tyyppisen myynnin.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön
johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat
tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin
ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen
liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja
kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon
tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa
tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Lisäksi harkintaa
käytetään tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.
3. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut
121Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Raportoitavat segmentit
Milj. euroa
2025
Liitetieto
Distribution
Wholesale
Konsernierät
Yhteensä
Ulkoinen laskutus
3 826,7
374,5
-
4 201,2
Sisäinen laskutus
-
0,3
-0,3
-
Laskutus
3 826,7
374,8
-0,3
4 201,2
Ulkoinen liikevaihto
1 531,8
374,4
-
1 906,2
Sisäinen liikevaihto
-
0,3
-0,3
-
Liikevaihto
4.2.
1 531,8
374,8
-0,3
1 906,2
Käyttökate
28,3
10,0
-18,0
20,3
Oikaistu käyttökate
32,6
10,3
-7,9
35,1
Liikevoitto
13,8
6,9
-18,2
2,6
Varat
69,6
9,2
207,4
286,2
Investoinnit
6.1./6.2.
2,9
0,0
0,2
3,2
Poistot ja arvonalentumiset
6.1./6.2.
14,5
3,1
0,2
17,7
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi
muutettuna
445
288
80
813
2024
Ulkoinen laskutus
3 456,5
315,3
-
3 771,8
Sisäinen laskutus
-
0,6
-0,6
-
Laskutus
3 456,5
315,9
-0,6
3 771,8
Ulkoinen liikevaihto
1 364,7
315,0
-
1 679,7
Sisäinen liikevaihto
-
0,6
-0,6
-
Liikevaihto
4.2.
1 364,7
315,6
-0,6
1 679,7
Käyttökate
29,1
11,5
-13,3
27,2
Oikaistu käyttökate
27,6
12,5
-6,7
33,4
Liikevoitto
20,4
8,5
-15,3
13,6
Varat
60,3
20,0
232,4
312,8
Investoinnit
6.1./6.2.
2,6
0,2
0,1
2,9
Poistot ja arvonalentumiset
6.1./6.2.
8,6
3,0
2,0
13,6
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksI
muutettuna
447
292
74
812
Oikaisuerät
Milj. euroa
2025
2024
Uudelleenjärjestelykulut
-0,1
-0,1
ERP-investointiin liittyvät kulut
-9,6
-5,9
Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan myynti
-3,0
-0,8
Suomen logistiikkatoimintojen
toteutettavuustutkimukseen liittyvät kulut
-1,6
-
Palvelutasosopimukseen liittyvä korvaus
-
-0,9
Saatu korvaus tuomioistuinvalituksesta
-
1,4
Muut erät
-0,5
-
Käyttökatetta oikaisevat erät
-14,8
-6.2
Arvonalentumiset ja alaskirjaukset
-5,7
-1.9
Liikevoittoa oikaisevat erät
-20,5
-8.1
Muihin oikaisueriin vuonna 2025 sisältyy 0,3 miljoonaa euroa
osakesarjojen yhdistämisestä aiheutuneita kuluja ja 0,2 miljoonaa
euroa integraatioon liittyviä kuluja asiantuntijapalveluissa
Tanskassa. Arvonalentumiset ja alaskirjaukset liittyvät Ruotsin
annosjakeluliiketoiminnan liikearvon ja muiden pitkäaikaisten
varojen arvonalentumisiin.
Uudelleenjärjestelykulut vuonna 2024 liittyvät
asiantuntijapalveluihin. Arvonalentumiset ja alaskirjaukset
sisältävät aikaisemmin keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin
aktivoituja ERP-investointiin liittyviä kuluja.
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Milj. euroa Muut
2025
Ruotsi
Suomi
maat
Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto
1 214,6
565,3
126,3
1 906,2
Pitkäaikaiset varat *
3,7
282,2
0,4
286,2
Investoinnit
1,8
1,3
-
3,2
Henkilömäärä keskimäärin
kokoaikaisiksi muutettuna
377
428
8
813
Milj. euroa Muut
2024
Ruotsi
Suomi
maat
Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto
1 093,8
549,8
36,2
1 679,7
Pitkäaikaiset varat *
29,2
283,7
-
312,8
Investoinnit
1,0
1,8
-
2,9
Henkilömäärä keskimäärin
kokoaikaisiksi muutettuna
394
418
-
812
* Pitkäaikaiset varat eivät sisällä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia.
122Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot
Konsernin liikevaihto koostuu tavaroiden myynnistä,
jakelupalkkioista ja palveluiden myynnistä oikaistuna
välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä
myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Liikevaihto perustuu
asiakassopimuksessa määriteltyyn vastikkeeseen eikä
se sisällä kolmansilta osapuolilta saatuja summia.
Myyntituotot kirjataan, kun tavaraan tai palveluun
liittyvä määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Maksuehdot ovat
liiketoiminnalle tyypillisiä. Oriolalla on toistaiseksi voimassa
olevia puitesopimuksia, joiden mukaan yhtiöllä on oikeus
myydä Ruotsin tukkukauppaan liittyviä myyntisaamisia
rahoituslaitoksille ilman palautumisoikeutta.
Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyynti-
sopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa
ja toimii päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa
lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta ja toimii agenttina.
Sopimuksissa, joissa Oriola toimii päämiehenä, myyntituotot
kirjataan bruttomääräisinä liikevaihdoksi. Oriola saa
määräysvallan tavaroihin tai palveluihin ennen kuin ne
siirretään asiakkaalle ja Oriola on ensisijaisesti vastuussa
tavaroiden toimituksesta sekä tuotteiden saatavuuden
ja palvelun varmistamisesta. Omistusoikeus on siirtynyt
Oriolalle, kun tavarat on toimitettu varastoon. Oriolalla on
merkittävät tavaroiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut.
Kaupintavarastojärjestelyyn liittyvissä sopimuksissa
Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan
liikevaihdoksi. Oriolalla ei ole määräysvaltaa tuotteisiin
missään vaiheessa, ja varaston omistusoikeus säilyy
lääkeyhtiöllä, kunnes tuotteet siirtyvät loppuasiakkaille.
Oriolan liiketoiminta rajoittuu logistiikka- ja
kuljetuspalveluiden tarjoamiseen. Oriola ei kanna varasto-
eikä luottoriskiä.
Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana
laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin. Laskutuksen
määritelmä on esitetty osiossa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.
Konsernin liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:
palvelut ja tuotteet, annosjakelu ja muut palvelut.
Seuraavassa osiossa on kuvattu eri tulovirtojen päätoiminnot
ja suoritevelvoitteet.
Distribution-segmentin palvelut ja tuotteet koostuvat
pääasiassa apteekeille, eläinlääkäreille, sairaaloille ja muulle
vähittäiskaupalle myytävistä lääkkeistä sekä logistiikka- ja
kuljetuspalveluiden myynnistä lääkeyhtiöille.
Wholesale-segmentin palvelut ja tuotteet koostuvat
pääasiassa itsehoitotuotteista ja muista apteekeille,
vähittäiskaupalle ja eläinlääkäreille myytävistä tuotteista.
Tuotteissa suoritevelvoite on tuotteiden myynti, joka
perustuu myyntitilaukseen. Sopimushinta on tuotteiden
hinta. Myynti tuloutetaan, kun konserni siirtää tuotteiden
määräysvallan asiakkaalle. Myynniksi kirjataan se summa,
mihin konserni odottaa olevansa oikeutettu, eli myytyjen
tuotteiden hinta vähennettynä mahdollisilla alennuksilla.
Distribution-segmentissä, missä Oriola toimittaa tuotteita
kaupintavarastosta ja toimii agenttina, suoritevelvoite on lo-
gistiikka- ja kuljetuspalveluiden myynti lääkeyhtiöille. Myynti
tuloutetaan silloin kun palvelu on suoritettu nettoperusteis-
esti jakelupalkkiona tai myyntikomissiona.
Annosjakelupalveluita tarjotaan apteekeille
Suomessa. Suoritevelvoite on annosjakelutuotteen
myynti. Sopimushinta sisältää myydyn tuotteen hinnan
Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut: Oriolan
lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia,
joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa ja toimii
päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa
lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta ja toimii
agenttina. Sopimuksissa, joissa Oriola toimii päämiehenä,
myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä liikevaihdoksi.
Kaupintavarastojärjestelyyn liittyvissä sopimuksissa
Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan
liikevaihdoksi. Oriola on päämies, jos sillä on määräysvalta
kyseisiin ja palveluihin ennen kuin ne luovutetaan
asiakkaalle. Myyntituottojen kirjaamiskäytäntöjen
soveltaminen erilaisten sopimusehtojen mukaisesti
edellyttää johdon harkintaa. Tällöin konserni arvioi esim.
sitä, onko Oriolalla päävastuu kyseisten tuotteiden tai
palveluiden toimittamisesta, vaihto-omaisuuteen liittyvä
riski ja harkintavalta tuotteiden ja palveluiden hinnan
määräämisessä.
ja annosjakelun hinnan. Myynti tuloutetaan, kun
annosjakelutuotteen määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
Muut palvelut myynti koostuu asiantuntijapalveluista,
jotka tarjoavat lääkeyhtiöille tukea myyntilupiin liittyen,
markkinoillepääsypalveluita ja potilastukipalveluita, kliinisiä
tutkimuspalveluita sekä erityislupavalmisteiden myyntiä.
Suoritevelvoite on palveluiden myynti, mikä perustuu
sopimukseen tuottaa palveluita asiakkaalle. Myynti
tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan.
Tuloutettava määrä koostuu palvelun hinnasta vähennettynä
mahdollisilla annetuilla alennuksilla.
123Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Liikevaihto valuutoittain
2025
2024
Milj.
SEK
EUR
SEK
EUR
Ruotsi
14 698,3
1 328,2
12 782,9
1 118,1
Suomi
578,0
561,5
Yhteensä
1 906,2
1 679,7
Liikevaihdon jaottelu
Konsernin ulkoinen liikevaihto on jaoteltu alla olevassa taulukossa
konsernin pääasiallisiin tulovirtoihin.
Milj. euroa
2025
Distribution
Wholesale
Yhteensä
Palvelut ja tuotteet
1 479,7
249,6
1 729,3
Muut *
52,1
124,8
176,9
Yhteensä
1 531,8
374,4
1 906,2
Milj. euroa
2024
Distribution
Wholesale
Yhteensä
Palvelut ja tuotteet
1 302,3
244,0
1 546,4
Muut *
62,4
70,9
133,3
Yhteensä
1 364,7
315,0
1 679,7
*Muut pitää sisällään annosjakelun ja muun palvelun myynnin.
Myyntituotot yhdeltä asiakkaalta Distribution- ja Wholesale-
segmenteissä vuonna 2025 olivat 420 (2024:360) miljoonaa euroa
konsernin liikevaihdosta.
Sopimuksiin perustuvat velat
Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat velat,
jotka liittyvät myyntituottoihin:
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Saadut ennakot apteekeilta
8,3
7,9
Muihin palveluihin liittyvät saadut ennakot
0,1
0,1
Yhteensä
8,4
8,0
4.3. Liiketoiminnan kulut
Liiketoiminnan kulut koostuvat konsernin tuloslaskelmassa
esitetyistä materiaaliostoista, työsuhde-etuuksista aiheutuvista
kuluista ja muista liiketoiminnan kuluista. Työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut on eritelty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet.
Materiaalit ja tarvikkeet
Materiaalit ja tarvikkeet sisältävät tuotteiden hankintaan
liittyvät materiaali, hankinta- ja muut kulut.
Milj. euroa
2025
2024
Ostot tilikauden aikana
1 744,6
1 535,5
Vaihto-omaisuuden muutos
-5,9
-16,6
Oma käyttö
-0,1
-0,1
Valuuttakurssierot
0,4
0,4
Yhteensä
1 739,0
1 519,3
Materiaalit ja tarvikkeet valuutoittain
2025
Milj.
SEK
EUR
Ruotsi
13 714,1
1 239,3
Suomi
499,8
Yhteensä
1 739,0
2024
Milj.
SEK
EUR
Ruotsi
11 782,7
1 030,6
Suomi
488,6
Yhteensä
1 519,3
Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa
2025
2024
Rahdit ja muut muuttuvat kulut
30,2
30,2
Markkinointi
0,6
0,7
Tietohallinto
11,8
9,9
Toimitilat
5,9
5,7
Ulkopuoliset palvelut
26,6
25,7
Muut liiketoiminnan kulut
12,2
9,4
Yhteensä
87,4
81,6
Muut liiketoiminnan kulut sisältävät 7,6 (4,7) miljoonaa euroa
ERP-investointiin liittyviä kuluja.
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa
2025
2024
KPMG -ketjuun kuuluville yhtiöille
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta
0,3
0,3
Palkkiot muista tilintarkastuksen
toimeksiannoista
0,1
0,1
Palkkiot muista palveluista
0,0
0,0
Yhteensä
0,4
0,4
Saadut ennakot apteekeilta esitetään taseessa lyhytaikaisissa
korollisissa veloissa. Lisätietoja korollisista ennakkomaksuista löytyy
liitetiedosta 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
2025
2024
Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
0,0
-
Vuokratuotot
0,2
0,1
Palveluveloitukset
0,3
1,4
Muut liiketoiminnan tuotot
0,7
2,9
Yhteensä
1,1
4,5
Liiketoiminnan muut tuotot vuonna 2024 sisältävät 1,4 miljoonan
euron saadun korvauksen tuomioistuinvalituksesta.
124Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
4.4. Työsuhde-etuudet
Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
(eläkejärjestelyt), muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ja
osakeperusteiset maksut.
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet: Palkat ja palkkiot sekä
luontoisedut, vuosilomat ja bonukset kirjataan sille kaudelle,
jolla kyseinen työ on suoritettu.
Eläkejärjestelyt: Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan
kunkin maan paikallisten määräysten ja käytäntöjen
mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä
maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset
maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan
kuluksi kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen
mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu
ei rajoitu pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin,
vaan konsernin vastuulla ovat myös eläkejärjestelyyn liittyvät
vakuutusmatemaattiset riskit ja sijoitusriskit.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on laskettu
käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot
kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle
palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa
arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat
palvelusvuosipalkkioita. Palvelusvuosipalkkiovelka on
tilinpäätöksessä esitetty erässä muut pitkäaikaiset velat.
Osakeperusteiset maksut: Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon
myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden
syntymisjakson kuluessa. Osakkeen käypä arvo on osakkeen
kurssi sinä päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt ehdot.
Osakeperusteiset maksut maksetaan käteisvaroina ja omana
pääomana.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Milj. euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
45,4
42,5
Osakeperusteisen palkitsemisen kulut
0,7
0,1
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt
6,0
5,6
Etuuspohjaiset järjestelyt
0,9
0,5
Muut henkilösivukulut
7,7
7,3
Yhteensä
60,7
56,1
Henkilöstömäärä
Tilikauden lopussa henkilöstömäärä oli 904 (934).
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli 801
(816), josta 434 (409) työskenteli Suomessa, 358 (407) Ruotsissa ja 9
(-) Tanskassa. Henkilöstömäärän nousu Suomessa liittyi kasvaneisi-
in volyymeihin ja kapasiteetin rakentamiseen. Henkilöstömäärä
Ruotsissa väheni 47:llä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna an-
nosjakeluliiketoiminnan myynnin vuoksi. Vuonna 2025 Oriola osti
MedInfo ApS:n Tanskassa. Tilikaudella henkilöstön määrä kokoaikai-
siksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 813 (812).
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet
Oriola-konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa ja
Ruotsissa.
Suomen etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat vapaaehtoisesta
lisäeläkejärjestelystä, jonka etuudet on vakuutettu OP-
Henkivakuutuksessa.
Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP
2 -eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 -eläkejärjestely.
Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen
maksupohjainen työeläkejärjestely. ITP 2 -eläkejärjestelyssä yhtiöllä
on mahdollisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai
vaihtoehtoisesti suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti
eläkevakuutusyhtiö Alectalle. Oriola Sweden AB on kirjannut ITP 2
-vanhuuseläkevastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola Sweden
AB:n muut kuin ITP 2 -vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina
Alectassa.
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin
työnantajan suoritettavien maksujen tilikaudella 2026 odotetaan
olevan 0,0 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu
keskimääräinen voimassaoloaika on 18,9 vuotta.
Kaikki konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat
liittyvät Suomen vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Ne ovat osa
vakuutusyhtiön varallisuutta ja ovat noteeraamattomia.
125Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti:
Milj. euroa
2025
2024
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
15,6
14,7
Varojen käypä arvo
-1,3
-1,4
Ali-/ylijäämä
14,3
13,3
Nettovelka (+)/ -saaminen (-) taseessa
14,3
13,3
Etuuspohjainen velvoite sekä järjestelyyn kuuluvat varat ovat
muuttuneet seuraavasti: Järjestelyyn
kuuluvien
Velvoitteen varojen
Milj. euroa nykyarvo
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2024
14,8
-1,4
13,4
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
0,6
-
0,6
Korkokulu tai -tuotto
0,5
-0,1
0,4
15,9
-1,4
14,5
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista
johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot (-) ja tappiot (+)
-0,1
0,0
-0,1
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)
-0,1
-
-0,1
15,7
-1,4
14,3
Valuuttakurssierot
-0,4
-
-0,4
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta
-
-0,1
-0,1
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet
-0,6
0,1
-0,5
31.12.2024
14,7
-1,4
13,3
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
0,9
-
0,9
Korkokulu tai -tuotto
0,5
-0,0
0,4
16,1
-1,4
14,6
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista
johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot (-) ja tappiot (+)
-0,7
0,0
-0,7
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)
-0,0
-
-0,0
15,3
-1,3
13,9
Valuuttakurssierot
0,8
-
0,8
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta
-
-0,0
-0,0
Järjestelyistä suoritetut maksut
Järjestelyyn
kuuluvien
Velvoitteen varojen
Milj. euroa nykyarvo
käypä arvo
Yhteensä
Maksetut etuudet
-0,5
0,1
-0,4
31.12.2025
15,6
-1,3
14,3
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset
31.12.
2025
2024
Diskonttauskorko %
3,50
3,30
Palkkojen nousu %
2,20-3,45
2,30-3,45
Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen
ohjeistuksen pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkaistuihin
tilastoihin ja kokemukseen.
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa
tapahtuville muutoksille:
Oletuksen muutos, Oletuksen muutoksen
Oletus %-yksikköä vaikutus velvoitteeseen, %
Diskonttauskoron lasku
-0,5
kasvaa 9,9
Diskonttauskoron nousu
+0,5
pienenee 8,8
Palkkojen nousu
+0,5
kasvaa 2,5
Etuuksien korotus
+0,5
kasvaa 9,9
Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista
oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa mahdollisen
vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen
etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen.
Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin,
että muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden
oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole
todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset
saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen
herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty
taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa (etuuspohjaisen
velvoitteen nykyarvo raportointikauden lopussa ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen).
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen merkittävimmät riskit:
Odotettavissa oleva elinikä: Suurin osa järjestelyn velvoitteista
liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen työntekijöille,
joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyn
velvoitteita.
Inflaatioriski: Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu
inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotoissa:
Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä
aiheutuvia velkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien
joukkovelkakirjalainojen arvon nousu kompensoi tätä osittain.
Arvioiden käyttö: Eläkevelvoitteen nykyarvo riippuu
useista vakuutusmatemaattisesti määritellyistä oletuksista.
Oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen
kirjanpitoarvoon. Eläkevelvoitteen diskonttauskorko
on yksi käytettävistä oletuksista. Korkona käytetään
maturiteetiltaan eläkevelvoitetta mahdollisimman hyvin
vastaavien vakavaraisten yritysten joukkovelkakirjalainojen
korkoa laskentahetkellä. Muut eläkevelvoitteita koskevat
keskeiset oletukset perustuvat osaltaan sen hetkisiin
olosuhteisiin.
Lyhyen aikavälin tulospalkkiot
Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja
määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis-
ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.
Osakeperusteiset maksut
Oriolalla on osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
yhtiön avainhenkilöille, mukaan lukien toimitusjohtaja ja johto-
ryhmä.
126Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Kannustinjärjestelmä koostuu suoritusperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan, ”PSP”) sekä
siirtymävaiheen uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään
kattavasta Bridge Plan -osakepalkkio-ohjelmasta. Järjestelmään
kuuluu lisäksi ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (Restricted Share
Plan, ”RSP”), joka on tarkoitettu täydentäväksi osakepohjaiseksi
pitkän aikavälin sitouttamisjärjestelmäksi.
SUORITEPERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ PSP
(OSAKEPERUSTEINEN)
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP) vuosille
2022–2025 koostuu vuosittain alkavista hallituksen erikseen
vahvistamista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista. Jokainen
ohjelma käsittää suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion
maksamisen Oriolan listattuina osakkeina.
Ensimmäisen ohjelman, PSP 2022:en, suoritusjakson pituus on
neljä kalenterivuotta. Tilikauden lopussa PSP 2022 -ohjelmassa
oli 8 osallistujaa. Ohjelman suoritusmittarit ovat osakekohtainen
tulos (EPS) sekä ympäristövastuuseen kytketty mittari (CO2).
Ensimmäinen ohjelma, PSP 2022, alkoi vuoden 2022 alusta ja
sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan
vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana. Edellytyksenä
palkkioiden maksamiselle ovat hallituksen ohjelmalle asettamien
suoritustavoitteiden saavuttaminen sekä yksittäisen osallistujan
työ- tai palvelussuhteen jatkuminen Oriolassa. Mikäli PSP 2022
-ohjelman tavoitteet täyttyvät kokonaisuudessaan, maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään noin 2
254 000 osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta vähennetään
soveltuva ennakonpidätys).
Toisen ohjelman, PSP 2024, pituus on kolme kalenterivuotta
2024-2026. Tilikauden lopussa PSP 2024 -ohjelmassa oli 17
osallistujaa. Suoritusmittarit tälle ohjelmalle ovat kumulatiivinen
osakekohtainen tulos (EPS) ja vastuullisuuteen (ESG) liittyvä
tavoite (lääkkeiden toimitustarkkuus). Mahdolliset suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen puoliskon
aikana. Maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä
on yhteensä enintään noin 2 283 305 osaketta (tarkoittaen
bruttoansaintaa, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Kolmannen ohjelman, PSP 2025, pituus on kolme kalenterivuotta
2025-2027. Tilikauden lopussa PSP 2025 -ohjelmassa oli 20
osallistujaa. Suoritusmittarit tälle ohjelmalle ovat nettovoitto,
oikaistu käyttökate, kassan volatiliteetti, nettokäyttöpääoma ja
vastuullisuuteen (ESG) liittyvä tavoite (lääkkeiden toimitustarkkuus).
Mahdolliset suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2028
ensimmäisen puoliskon aikana. Maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään noin 2 523 527 osaketta
(tarkoittaen bruttoansaintaa, josta vähennetään soveltuva
ennakonpidätys).
Ulkona olevien osakkeiden määrän muutos:
2025
PSP 2022
PSP 2024
PSP 2025
Yhteensä
Ulkona olevat osakkeet 1.1.
1 136 948
1 574 160
-
2 711 108
Myönnetyt
-
397 998
2 735 370
3 133 368
Menetetyt
147 100
224 876
202 624
574 600
Ulkona olevat osakkeet 31.12.
989 848
1 747 282
2 532 746
5 269 876
Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myön-
tämispäivänä ja käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymiseen
asti. Kauden aikana myönnettyjen osakeperusteisten kannustimien
hinnoittelu määräytyi seuraavien tekijöiden perusteella:
2025
Osakehinta myöntämishetkellä, €
1,07
Osakehinta tilinpäätöshetkellä, €
1,15
Odotettu vuotuinen osinkotuotto, %
6,6
Käypä arvo 31.12., €
1 001 668
Vuonna 2025 suoriteperusteisten osakepalkkiojärjestelmien
perusteella kirjattu kulu oli 0,5 (0,1) miljoonaa euroa.
SIIRTYMÄVAIHEEN OSAKEPALKKIO-OHJELMA BRIDGE PLAN
(OSAKEPERUSTEINEN)
Vuonna 2024 siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelmaan Bridge Plan
2022-2023 osallistuneille avainhenkilöille luovutettiin yhteensä
11 714 kappaletta yhtiön omistamaa B-sarjan osaketta ohjelman
ehtojen mukaisesti.
EHDOLLINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ (OSAKEPERUSTEINEN)
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2022–2025 koostuu
vuosittain alkavista hallituksen erikseen päättämistä ehdollisista
osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma sisältää kokonaisuudessaan
kolmen vuoden pituisen rajoitusjakson ja jatkuu ohjelman
neljännen vuoden ensimmäiseen puoliskoon. Yhtiö voi kunkin
yksittäisen ohjelman aikana luvata kiinteämääräisiä osakepalkkioita
erikseen valituille avainhenkilöille. Luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille yhdessä tai useammassa erässä viimeistään
rajoitusjakson päättymiseen mennessä. Osakepalkkiot maksetaan
listattuina osakkeina. Ensimmäinen ohjelma ehdollisessa
osakepalkkiojärjestelmässä, RSP 2022, alkoi vuoden 2022
alusta. Ohjelman osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä
enintään noin 225 400 osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta
vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Kaikkien ohjelmien osalta, mikäli osallistujan työsuhde Oriolassa
päättyy ennen palkkion maksamista, hän ei ole pääsääntöisesti
oikeutettu palkkioon. Osallistujalle suoritettavan palkkion määrää
on rajoitettu osallistujan vuosipalkan kertoimeen kytketyllä
enimmäismäärällä. Toimitusjohtajalta ja muilta johtoryhmän
jäseniltä edellytetään jatkuvaa osakeomistusta. Heidän tulee
säilyttää 50 prosenttia ohjelman perusteella saamistaan osakkeista,
kunnes toimitusjohtajan osakeomistus vastaa vähintään hänen
bruttomääräisen vuosipalkkansa arvoa ja muilla johtoryhmän
jäsenillä vähintään puolta bruttomääräisen vuosipalkan arvoa.
127Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
5. Käyttöpääoma
5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset ovat tavanomaisessa liiketoiminnassa
myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista syntyneitä
saatavia asiakkailta. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen
niiden syntymähetkellä ja arvostetaan myöhemmin
jaksotettuun hankintamenoon. Konserni soveltaa
yksinkertaistettua mallia, joka sallii arvonalentumiskirjauksen
perusteeksi arvioidut odotettavissa olevat luottotappiot
koko voimassaoloajalta kaikista myyntisaamisista.
Arvonalentumiset kirjataan konsernin laajaan
tuloslaskelmaan kuluksi. Myyntisaamisten myytävänä oleva
osa arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Ei-
palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä
luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät
myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut
kirjataan rahoituskuluihin. Lisätietoja myyntisaamisten
myyntijärjestelystä löytyy liitetiedosta 8.3 Rahoitusriskien
hallinta.
Milj. euroa
2025
2024
Myyntisaamiset
311,7
247,1
Tuloverosaamiset
1,1
-
Siirtosaamiset
2,4
2,3
Arvonlisäverosaamiset
0,2
8,2
Vuokraennakot
0,1
0,1
Muut saamiset
0,6
0,9
Yhteensä
316,2
258,8
Osana likviditeetinhallintaa Oriola on solminut Ruotsissa
toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia Ruotsin tukkukaupan
myyntisaatavien ei-palautumisoikeudellisesta myynnistä
rahoituslaitoksille. Myydyt ja taseesta pois kirjatut myyntisaatavat
31.12.2025 olivat 121,9 (94,1) miljoonaa euroa. Myyntisaatavien
myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä
muutoksia vuonna 2025.
Saatavien luottoriskiä pienentää Suomessa korolliset
ennakkomaksut apteekeilta. Ennakot esitetään lyhytaikaisissa
korollisissa veloissa. Ennakoita oli 31.12.2025 yhteensä 8,3 (7,9)
miljoonaa euroa. Lisätietoja korollisista ennakkomaksuista löytyy
liitetiedosta 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja
markkinariskeistä sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy
liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja taseeseen kirjatut
arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä
2025
2024
Arvon- Arvon-
Milj. euroa
Brutto
alentumiset
Brutto
alentumiset
Erääntymättömät
296,6
-0,0
233,7
-0,0
Erääntynyt 1–30 päivää
12,0
-0,0
11,4
-0,0
Erääntynyt 31–180 päivää
2,3
-0,0
2,1
-0,0
Erääntynyt yli 180 päivää
0,9
-0,2
0,1
-0,1
Yhteensä
311,9
-0,2
247,3
-0,2
Myyntisaamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin
enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Myyntisaamisten arvonalentumiset 31.12. on täsmäytetty alkusal-
doon seuraavasti:
Milj. euroa
2025
2024
Arvonalentumisen alkusaldo 1.1.
0,2
0,3
Arvonalentumisen nettomuutos
0,1
0,1
Kirjattu tilikauden aikana luottotappioksi
-0,0
-0,1
Peruutettu käyttämättä
-0,0
-0,2
Kurssierot
0,0
-0,0
Arvonalentumisen loppusaldo 31.12.
0,2
0,2
128Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
5.3. Ostovelat ja muut velat
Milj. euroa
2025
2024
Ostovelat
725,7
626,2
Tuloverovelka
0,0
0,3
Siirtovelat
13,1
12,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
0,1
0,0
Arvonlisäverovelat
17,4
5,3
Muut velat
2,1
5,5
Yhteensä
758,4
649,4
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Milj. euroa
2025
2024
Maksamattomat palkat henkilösivumenoineen
9,8
9,2
Muut siirtovelat
3,2
2,8
Yhteensä
13,1
12,0
Muut pitkäaikaiset velat
Milj. euroa
2025
2024
Johdannaissopimukset
0,4
0,5
Muut velat*
0,5
0,5
Yhteensä
0,9
1,0
* Muut velat sisältävät palvelusvuosipalkkiovelan.
5.4. Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman
tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä
ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut
yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut
sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se
koskee. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista
ei kirjata varausta.
Vuoden 2025 ja 2024 lopussa konsernilla ei ollut varauksia taseessa.
5.2. Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus esitetään konsernitaseessa hankinnasta ja
valmistuksesta aiheutuvien menojen tai niitä alhaisemman
nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo
on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta
johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi
välttämättömät menot. Hankintameno määritetään
noudattaen FIFO -periaatetta. Jos vaihto-omaisuuden
tasearvo ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-
omaisuuden arvonalentuminen.
Milj. euroa
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
0,0
0,0
Keskeneräiset tuotteet
0,0
0,0
Valmiit tuotteet ja tavarat
188,4
176,2
Yhteensä
188,5
176,3
Vaihto-omaisuus 31.12.2025 koostui valmiista lääke- ja terveyteen
liittyvien tuotteiden varastosta. Vaihto-omaisuuteen ei ole kirjattu
merkittäviä arvonalentumisia.
Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia,
joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa ja toimii
päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön
tuotteita kaupintavarastosta ja toimii agenttina. Kaupintavarasto ei
ole Oriolan vaihto-omaisuutta.
129Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
6. Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuus hyödykkeet sekä muut
pitkäaikaiset varat
6.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset hyödykkeet
arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä kirjataan
tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan
vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan
tarvittaessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat
seuraavat:
- Rakennukset 20–50 vuotta
- Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
- Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Maa-alueista ei kirjata poistoja. Korjaus- ja ylläpitomenot
kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit
aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista
hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta
syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumisia koskeva
liitetieto on esitetty liitetiedossa 6.2.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Ennakkomaksut
Milj. euroa Maa- ja Rakennukset Koneet ja Käyttöoikeus- Muut aineelliset ja keskeneräiset
2025 vesialueet ja rakennelmat kalusto omaisuuserät* hyödykkeet
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
59,6
53,0
29,6
148,2
Lisäykset
-
Yrityshankinnat
-
-
-
-
-
Vähennykset
-
-0,0
-1,2
-3,0
-0,1
-3,3
-7,6
Siirrot tase-erien välillä
-
-
-
-
-0,9
-
Kurssierot
Hankintameno 31.12.2025
1,8
60,7
55,5
30,3
0,5
1,2
150,1
Kertyneet poistot 1.1.2025
-
-45,1
-36,9
-17,6
-0,3
-3,1
-103,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
Tilikauden poistot
-
-1,2
-3,7
-3,5
-0,0
-
-8,5
Kurssierot
-
-0,6
-1,3
-0,9
-0,0
-0,2
-3,0
Kertyneet poistot 31.12.2025
-
-46,9
-40,8
-19,0
-0,3
-0,0
-106,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
14,5
16,1
12,0
45,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
1,8
13,8
14,7
11,4
0,2
1,2
43,2
2024
Hankintameno 1.1.2024
60,1
52,4
24,7
143,2
Lisäykset
-
Vähennykset
-
-0,1
-0,5
-1,5
-0,1
-0,0
-2,1
Siirrot tase-erien välillä
-
-
-
-0,9
-
Kurssierot
-0,0
-0,6
-1,1
-0,7
-0,1
-2,5
Hankintameno 31.12.2024
1,8
59,6
53,0
29,6
0,6
3,6
148,2
Kertyneet poistot 1.1.2024
-
-44,1
-34,4
-16,1
-0,3
-3,3
-98,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
Tilikauden poistot
-
-1,4
-3,6
-3,0
-0,0
-
-8,0
Kurssierot
-
-0,0
Kertyneet poistot 31.12.2024
-
-45,1
-36,9
-17,6
-0,3
-3,1
-103,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
16,0
18,0
45,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1,8
14,5
16,1
12,0
0,3
0,5
45,2
* Tarkempia tietoja käyttöoikeusomaisuuseristä löytyy osiosta 7. Vuokrasopimukset .
130Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus
Liikearvo: Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on
kirjattu määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus
yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän
arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvolle suoritetaan
arvonalentumistestaus vähintään vuosittain testiajankohdan
liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumistestausta
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muu aineeton omaisuus: Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet
merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja arvostetaan
poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis
käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Muuta aineetonta omaisuutta ovat mm. myyntiluvat, tavaramerkit,
patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet.
Niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen
vaikutusaika, kirjataan tasapoistot taloudellisena vaikutusaikanaan.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella,
ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.
Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin
palveluihin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia.
Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä,
ja ne kirjataan kuluksi syntymiskaudella. Pilvipalveluihin liittyvät
konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät täytä aineettoman
käyttöomaisuushyödykkeen määritelmää, ja jotka ovat erotettavissa
varsinaisesta pilvipalvelusta, kirjataan kuluksi silloin kun palvelu
saadaan. Räätälöintimenot, jotka eivät ole erotettavissa varsinaisesta
pilvipalvelusta, kirjataan ennakkomaksuksi taseeseen ja jaksotetaan
kuluksi pilvipalvelun todennäköisen keston aikana. Muun aineettoman
omaisuuden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet:
- Patentit ja tavaramerkit 10 vuotta
- Ohjelmistot 5–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Liikearvo ja muu aineeton omaisuus
Muut Keskeneräiset
Milj. euroa Aineettomat aineettomat aineettomat
2025
Liikearvo
oikeudet*** hyödykkeet*
hyödykkeet**
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025
35,1
15,3
30,6
81,8
Lisäykset
-
Yrityshankinnat
-
-
-
Vähennykset
-
-5,1
-0,0
-0,5
-5,6
Siirrot tase-erien välillä
-
-
-0,1
-
Kurssierot
-
Hankintameno 31.12.2025
35,6
10,7
30,8
0,7
77,8
Kertyneet poistot 1.1.2025
-
-15,0
-20,7
-0,5
-36,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
Tilikauden poistot
-
-0,2
-3,3
-
-3,5
Kurssierot
-
-0,5
-
-0,0
-0,5
Kertyneet poistot 31.12.2025
-
-10,5
-24,0
0,0
-34,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
35,1
10,0
45,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
35,6
0,2
6,8
0,7
43,4
2024
Hankintameno 1.1.2024
35,2
15,5
30,8
83,9
Lisäykset
-
-
Vähennykset
-
-
-0,1
-0,0
-0,1
Arvonalentumiset
-
-
-
-1,9
-1,9
Siirrot tase-erien välillä
-
-
-0,0
-
Kurssierot
-0,0
-0,3
-
-0,0
-0,3
Hankintameno 31.12.2024
35,1
15,3
30,6
0,7
81,8
Kertyneet poistot 1.1.2024
-
-15,1
-17,2
-0,5
-32,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
Tilikauden poistot
-
-0,2
-3,6
-
-3,8
Kurssierot
-
-
Kertyneet poistot 31.12.2024
-
-15,0
-20,7
-0,5
-36,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
35,2
13,6
51,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
35,1
0,3
10,0
0,2
45,7
* Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät muun muassa merkittäviä IT-ohjelmien käyttöönottoon liittyviä implementointi- ja asiantuntijatyöstä suoritettuja menoja.
** Keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pääasiassa ohjelmistoihin liittyviä kuluja.
*** Aineettomien oikeuksien hankintamenon vähennykset ja vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot liittyvät Svensk Dos:n myyntiin.
131Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Arvonalentumiset
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
arvonalentumiset: Konserni arvioi jokaisena
tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä muun kuin rahoitusvaroihin
kuuluvan omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä
ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on
nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan
diskonttaamalla hyödykkeestä odotettavissa olevien
vastaisten rahavirtojen nykyarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos
omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos
olosuhteissa tapahtuu muutos ja kerrytettävissä oleva
rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei
peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi
ilman arvonalentumistappiota.
Liikearvon kohdistaminen ja arvonalentumistestaus:
Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään
vuosittain tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä sen
arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään
testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti.
Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman kohtaan
Poistot ja arvonalentumiset. Liikearvosta kirjattua
arvonalentumistappiota ei peruuteta.
AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN
KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMINEN
Vuonna 2025 kirjattiin 4,5 miljoonan euron arvonalentuminen
liikearvosta ja 1,2 miljoonan euron arvonalentuminen muista
pitkäaikaisista varoista Ruotsin annosjakeluliiketoiminnassa, joka
myytiin 1.4.2025. Lisätietoa on esitetty liitetiedossa 10.3. Hankitut
ja myydyt liiketoiminnot. Vuonna 2024 kirjattiin 1,9 miljoonan
euron arvonalentuminen aikaisemmin keskeneräisiin aineettomiin
hyödykkeisiin aktivoituihin ERP-investointikuluihin.
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on
määritelty testauksessa käyttöarvolaskelman avulla. Käyttöarvo
on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-
malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat nykyisen
liiketoimintarakenteen mukaisiin, johdon hyväksymiin strategisiin
suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson.
Strategisten suunnitelmien tärkeimpiä oletuksia ovat arviot
markkinoiden pitkän aikavälin kokonaiskasvusta ja konsernin
liiketoimintojen markkina-asemasta ja kannattavuudesta.
Laskelmat on muunnettu euroiksi testausajankohdan kursseilla.
Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat liikevaihdon
kasvuprosentti, liikevoittoprosentti, ennustekauden jälkeinen
kasvutekijä ja diskonttauskorko.
Kolmen vuoden liikevaihtoennusteet pohjautuvat johdon arvioon
liikevaihdon kasvusta, ulkoisista tietolähteistä saatuihin arvioihin
markkinoiden kehityksestä, ja yhtiön toimenpiteisiin perustuvaan
myynnin kasvuun.
Laskelmissa käytetty ennustekauden jälkeinen kasvutekijä perustuu
johdon arvioihin kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää
on arvioitu ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla
olevat maa- ja liiketoimintakohtaiset kasvuennusteet sekä
kunkin liiketoiminta-alueen ja kassavirtaa tuottavan yksikön
ominaispiirteet. Pitkän aikavälin kasvutekijänä on käytetty 2,0
% vuoden 2028 jälkeen. Laskennassa käytetty diskonttauskorko
perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen
pääomakustannukseen, kuhunkin toimintamaahan ja
liiketoimintaan liittyvät riskit kussakin liiketoimintasegmentissä
huomioiden. Oriola on diskonttauskorkoja määrittäessään
hankkinut määrittämiseen liittyvän tiedon ulkoisesta tietolähteestä.
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSEN TULOS
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kirjattiin yhteensä 4,5
miljoonan euron arvonalennus Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan
liikearvosta, joka sisältyi myytävänä oleviin omaisuuseriin.
Lisätietoa on esitetty liitetiedossa 10.3. Hankitut ja myydyt
liiketoiminnot. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tehty liikearvon
arvonalentumistestauksen tulos osoittaa, että konsernin testattujen
rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo on suurempi kuin
testattujen varojen kirjanpitoarvo ja siten liikearvosta ei kirjattu
lisää arvonalentumisia vuonna 2025.
LIIKEARVO JA KÄYTETYT ENNUSTEPARAMETRIT
Liikearvo on kohdistettu kolmelle itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle
yksikölle: annosjakelu, jakelupalvelut ja asiantuntijapalvelut. Näistä
annosjakelu ja jakelupalvelut ovat osa Distribution-segmenttiä ja
asiantuntijapalvelut osa Wholesale-segmenttiä.
Annos- Jakelu- Asiantuntija-
2025 jakelu palvelut
palvelut
Yhteensä
Liikearvo
25,9
35,6
Diskonttauskorko
ennen veroja %
10,8
Ennustekauden
jälkeinen kasvutekijä %
Annos- Jakelu- Asiantuntija-
2024 jakelu palvelut
palvelut
Yhteensä
Liikearvo
25,9
35,1
Diskonttauskorko
ennen veroja %
Ennustekauden
jälkeinen kasvutekijä %
Herkkyysanalyysi on tehty seuraaville ennusteparametreille:
diskonttauskorko, liikevoittoprosentti, ennustekauden jälkeinen
kasvutekijä ja liikevaihdon kasvu. Annosjakelu -rahavirtaa
tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä
suuri kuin kirjanpitoarvo mikäli diskonttauskorko ennen veroja
nousisi 0,8 prosenttiyksikköä, tai liikevoittoprosentti laskisi 0,2
prosenttiyksikköä, tai ennustekauden jälkeinen kasvutekijäprosentti
laskisi 1,0 prosenttiyksikköä , tai jos liikevaihdon kasvuprosentti
laskisi 0,9 prosenttiyksikköä. Muiden rahavirtaa tuottavien
yksiköiden osalta johdon käsityksen mukaan kohtuulliset
muutokset käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johda siihen,
että omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä
olevan rahamäärän.
132 Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Arvioiden käyttö: Konsernissa testataan vuosittain
mahdollisen arvonalentumisen varalta ne omaisuuserät, joilla
on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan
viitteitä arvonalentumisesta käyttäen hyväksi sekä ulkoisista
lähteistä saatuja tietoja markkinoiden kehityksestä että
sisäisistä lähteistä saatuja tietoja liiketoiminnan kehityksestä
ja ennusteista. Näiden lähteiden ja tietojen analysoinnissa
ja johtopäätösten tekemisessä joudutaan käyttämään
arvioita. Arvioina käyttöarvosta testauksissa käytetään tulevia
diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän
käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän
kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerrytettävissä olevan
rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta
arvonalennuskulu. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää
arvioiden käyttämistä.
6.3. Muut pitkäaikaiset varat
Muut
Muut pitkä-
Milj. euroa osakkeet aikaiset
2025 ja osuudet
varat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
11,0
11,7
Lisäykset
Vähennykset
-
-0,4
-0,4
Käyvän arvon muutokset
-
Kurssierot
-
-0,1
-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
14,0
0,3
14,2
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
13,6
15,5
Vähennykset
-
-1,3
-1,3
Käyvän arvon muutokset
-2,6
-
-2,6
Kurssierot
-
-0,0
-0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
11,0
0,7
11,7
Muut osakkeet ja osuudet
Muita osakkeita ja omistusosuuksia ovat Oriolan omistus
ruotsalaisessa Doktor.se -online lääkäriasemasta. Doktor.se tarjoaa
asiakkailleen henkilökohtaista sähköisen terveydenhuollon
palvelua. Doktor.se-palvelun organisaatioon kuuluu
erikoissairaanhoitajia, lääkäreitä ja psykologeja.
Doktor.se:n arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin
kauppoihin. Sijoituksen käypä arvo lasketaan käyttämällä
painotettua keskikurssia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vuonna
2025 Doktor.se:n osakkeiden käyvän arvon muutos oli 2,9 (-2,6)
miljoonan euroa. Käyvän arvon muutos johtui korkeampaan
hintaan toteutuneista kaupoista.
Oriolan omistusosuus tilikauden lopussa oli 4,7 %. Oriolan omistus
Doktor.se:n osakkeista ei ole muuttunut vuosien 2024 ja 2025
aikana.
Sijoitus Doktor.se:hen käsitellään rahoitusvaroihin kuuluvana
eränä. Lisätietoja löytyy kohdassa 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Oriola arvostaa sijoituksensa Doktor.se:ssä käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta, koska investointi
Doktor.se:hen on strateginen investointi, joka tukee Oriolan
liiketoimintoja. Osakkeet esitetään konsernitaseessa muissa
pitkäaikaisissa varoissa. Sijoituksen mahdolliset vastaiset
käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen
erissä, eikä niitä siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi.
Mahdolliset osingot kirjataan osinkotuloiksi tuloslaskelmaan.
Harkintaan perustuvat ratkaisut: Johdon tulee jokaisena
tilinpäätöspäivänä arvioida, onko käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta arvostettujen osakkeiden
käyvässä arvossa tapahtunut muutoksia. Doktor.se:n
osakkeiden arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin
kauppoihin.
133 Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
7. Vuokrasopimukset
- Oriolalla on oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa ja
käyttötarkoitusta.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin arvoon,
joka koostuu:
- Vuokrasopimusvelan alkuperäisestä arvosta
- Alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista
- Oriolan maksamista alkuvaiheen välittömistä menoista
- Arvioiduista ennallistamismenoista, jotka Oriola
joutuu maksamaan käyttöoikeusomaisuushyödykkeen
purkamisesta ja siirtämisestä tai käyttöoikeusomaisuuserän
sijaintipaikan saattamisesta alkuperäiseen tilaan.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevien
vuokrien nykyarvoon. Vuokrat, jotka sisältyvät
vuokrasopimusvelan laskentaan, sisältävät seuraavat erät:
- Kiinteät maksut, sisältäen tosiasiallisesti kiinteät maksut.
- Muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai
hintatasosta. Määritetään alkamisajankohdan indeksin tai
hintatason perusteella.
- Odotettavissa olevat maksut jäännösarvotakuun
perusteella.
- Osto-option toteutus hinta, mikäli on kohtuullisen
varmaa, että Oriola käyttää option.
- Sanktiot sopimuksen päättämisestä, mikäli sopimuksen
päättäminen on otettu huomioon vuokra-ajassa.
Vuokrasopimusvelan laskentaan sisältyviin vuokriin eivät
sisälly myynnistä tai käytöstä riippuvia muuttuvia osia.
Muuttuvat vuokrat, joita ei oteta huomioon vuokra-
sopimusvelan laskennassa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana.
Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen
sisäistä korkoa, tai mikäli sisäinen korko ei ole helposti
määriteltävissä, lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko
kuvastaa korkoa, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan
vuokrasopimuksen syntymisajankohtana omaisuuserän
hankkimiseen tarvittavat varat samaksi ajaksi vastaavanlaisin
vakuuksin vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.
Oriolalla lisäluoton korko määritellään yhden, kolmen,
viiden ja kymmenen vuoden vuokra-ajoille. Lisäluoton koron
komponentit ovat:
- Riskitön korko, joka kuvastaa eri valtioita ja valuuttoja:
SEK ja EUR vaihtokurssit yhdelle ja kolmelle vuodelle ja
Suomen ja Ruotsin valtion joukkovelkakirjalainojen korko
viidelle ja kymmenelle vuodelle.
- Oriolan sisäinen luottoluokitus emoyhtiölle
yhtiökohtaisena marginaalina. Koska konsernin
rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiöön ja konsernin
rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiön kautta,
jolloin emoyhtiö takaa kaikki vuokrat vuokralleantajille,
vuokrasopimusten hinnoittelussa emoyhtiön
luottokelpoisuus painaa huomattavasti enemmän kuin
tytäryhtiöiden.
- Lisäluoton korko päivitetään kuukausittain.
Vuokra-aika koostuu:
- Ajanjaksosta, jona sopimus ei ole purettavissa.
- Jatko-option kattamista ajanjaksoista, mikäli on
kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
- Päättämisoption kattamista ajanjaksoista, mikäli on
kohtuullisen varmaa, että Oriola ei käytä optiota.
Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta
sovelletaan kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimuksiin ja
arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa helpotusta
sovelletaan ICT-laitteiden ja muiden koneiden ja
kaluston vuokrasopimuksiin. Lyhytaikaisten kiinteistö- ja
toimitilavuokrasopimusten ja arvoltaan vähäisten ICT-laiteiden
ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimusten osalta
Vuokrasopimukset: Konsernilla on vuokrasopimuksia,
jotka liittyvät kiinteistöihin ja toimitiloihin, ICT-laitteisiin,
ajoneuvoihin ja muihin koneisiin ja kalustoon.
Konsernin kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimukset koostuvat
toimistojen ja varastotilojen vuokrasopimuksista. Näiden
vuokrasopimusten vuokra-aika on kahdesta kuuteen
vuotta. Sopimusten vuokra perustuu suurimmassa osassa
sopimuksia kuluttajahintaindeksiin, ja se tarkistetaan yleensä
vuosittain.
Konsernin ajoneuvovuokrasopimukset koostuvat pääasiassa
työsuhdeautoista sekä trukeista, joita käytetään varastoissa.
Työsuhdeautojen vuokra-aika on yleensä kolme vuotta ja
trukkien viisi tai kuusi vuotta.
Konserni vuokraa ICT laitteita, kuten palvelimia, tulostimia
ja kannettavia tietokoneita. ICT-laitteiden vuokra-aika on
yleensä kolmesta viiteen vuotta.
Muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimukset koostuvat
jätepuristimista ja annosjakelulaitteista, säiliöistä,
toimistokalusteista ja muista koneista ja kalustosta, kuten
esimerkiksi frankeerauskoneista ja kahviautomaateista.
Sopimuksen alussa arvioidaan sisältääkö järjestely
vuokrasopimuksen. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen,
mikäli se antaa oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää
tietyn ajan vastiketta vastaan. Jotta pystytään arvioimaan,
antaako sopimus oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää,
on arvioitava, toteutuvatko seuraavat ehdot:
- Sopimus sisältää yksilöidyn omaisuuserän
- Oriolalla on oikeus saada omaisuuserän käytöstä sen
käyttöaikana saatava hyöty kaikilta olennaisilta osin
134Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa ei kirjata.
Näihin sopimuksiin liittyvät vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-
ajalle. Hyödyke katsotaan arvoltaan vähäiseksi, mikäli sen arvo
uutena on alle 5 000 euroa tai alle 50 000 Ruotsin kruunua.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä
kausilla poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon, ja sitä oikaistaan
mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla.
Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-
ajan loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli
se on vuokra-ajan loppua aikaisemmin. Arvioitu taloudellinen
vaikutusaika määritetään samoin perustein kuin aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Se arvostetaan uudelleen, kun tulevat vuokrat muuttuvat
johtuen indeksin tai hintatason muutoksesta, jos tapahtuu
muutos Oriolan arviossa jäännösarvotakuiden perusteella
odotettavissa olevissa maksuissa tai jos Oriola muuttaa
arviotaan siitä, tullaanko osto-, jatko- tai terminointioptiota
käyttämään. Kun vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen,
vastaava oikaisu tehdään käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoon, tai se kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli
käyttöoikeusomaisuuserän arvo on laskenut nollaan.
Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään taseessa aineellisissa
käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat
korollisissa veloissa. Vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät
yli 12 kuukauden kuluttua, esitetään pitkäaikaisissa
korollisissa veloissa ja vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät
tilinpäätöspäivästä seuraavan 12 kuukauden kuluessa,
esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa.
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman
rivillä Poistot ja arvonalentumiset. Vuokrasopimusvelkoihin
liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville
Rahoitustuotot ja – kulut. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja
lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään
tuloslaskelman rivillä Liiketoiminnan muut kulut.
Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelan
lyhennykset esitetään rahoituksen nettorahavirrassa.
Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät koronmaksut, vähäarvoisiin
omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat, joita ei ole otettu
huomioon vuokrasopimusvelan laskennassa, esitetään
liiketoiminnan nettorahavirrassa.
Arvioiden käyttö: Konsernin merkittävimmät
vuokrasopimukset liittyvät toimisto- ja varastotiloihin, joiden
vuokra-ajan pituutta määritettäessä johto on huomioinut
tilojen sijaintipaikan, tärkeyden konsernin toimintojen
kannalta sekä vaihtoehtoisten tilojen saatavuuden.
Toistaiseksi voimassa oleville vuokrasopimuksille
arvioidaan todennäköinen vuokra-aika perustuen
liiketoimintasuunnitelmiin, ottaen huomioon sopimuksen
päättämisestä aiheutuvat kustannukset. Jatko-optiot (tai
päättämisoption jälkeiset ajanjaksot) otetaan mukaan
vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokra-aikaa
jatketaan (tai vuokra-aikaa ei päätetä).
7.1. Vuokrasopimukset taseessa
Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät
taseeseen:
Käyttöoikeusomaisuuserät
Milj. euroa
2025
2024
Kiinteistöt ja toimitilat
10,8
Ajoneuvot
Muut koneet ja kalusto
Yhteensä
11,4
12,0
Vuokrasopimusvelat
Milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Yhteensä
11,9
12,3
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin vuonna 2025 olivat yhteensä
2,4 (7,0) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 uusittiin varastotilojen
vuokrasopimus Mölnlyckessä Ruotsissa ja allekirjoitettiin
annosjakeluliiketoiminnan uuden liiketilan vuokrasopimus
Helsingissä Suomessa.
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa
Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät
tuloslaskelmaan:
Milj. euroa
2025
2024
Poistot käyttöoikeusomaisuuserät
Kiinteistöt ja toimitilat
-2,8
-2,3
ICT-laitteet
-
-0,0
Ajoneuvot
-0,7
-0,6
Muut koneet ja kalusto
-0,0
-0,0
Poistot yhteensä
-3,5
-3,0
Korkokulut (sisältyvät rahoituskuluihin)
-0,4
-0,3
Kulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista
(sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)
-0,1
-0,1
Kulut arvoltaan vähäisten omaisuuserien
vuokrasopimuksista (sisältyvät muihin
liiketoiminnan kuluihin)
-0,2
-0,2
Tuotot vuokrasopimusten muutoksista
(sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin)
Vuokrasopimuksiin liittyvä maksut rahavirrassa vuonna 2025 olivat
yhteensä 4,1 (3,7) miljoonaa euroa.
135Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
8. Rahoitusrakenne
8.1. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut:
Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella
käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Vuoden 2025 keskimääräinen rahoituskorko ilman
vuokrasopimusvelkoja oli 2,84 % (3,01 %).
Rahoitustuotot ja -kulut
2025
2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusvaroista
0,9
1,6
Korkotuotot käypään arvoon kirjattavista
rahoitusvaroista ja -veloista
-
0,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen arvonmuutokset, netto
0,6
-
Valuuttakurssivoitot jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto
-
1,3
Yhteensä
1,5
3,0
Rahoituskulut
Korkokulut käypään arvoon kirjattavista
rahoitusvaroista ja -veloista
0,2
-
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusveloista
2,6
4,0
Korkokulut vuokrasopimusveloista
0,4
0,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen arvonmuutokset, netto
-
1,7
Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon
kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista, netto
0,8
-
Muut rahoituskulut
4,2
4,4
Yhteensä
8,1
10,4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-6,6
-7,3
Muut rahoituskulut liittyvät pääasiassa myyntisaamisten myyntiin
Ruotsissa.
8.2. Rahoitusvarat ja -velat
Luokittelu ja kirjaaminen: Rahoitusvarat ja -velat
kirjataan käypään arvoon selvityspäivänä lukuun ottamatta
johdannaisia, jotka kirjataan kaupantekopäivänä taseeseen.
Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista,
lainasaamisista ja muista rahoitusvaroista, myyntisaamisista,
ostoveloista sekä lainoista ja johdannaisista.
Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin
arvostusryhmiin:
- Käypä arvo tulosvaikutteisesti
- Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta
- Jaksotettu hankintameno
Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu
siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja hallinnoidaan
sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen.
Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu
siihen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin
hankittu. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan
erän tai -rahoitusvelan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin,
kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden
rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt olennaisilta osin riskit ja
tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois
taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai
kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi
rahoitusvaroiksi luokitellaan rahamarkkinasijoitukset,
myytävänä olevat myyntisaamiset sekä johdannaissopimukset,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ryhmään kuuluvat
varat ovat lyhytaikaisia, joiden maturiteetti on alle vuoden,
ja ne arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivän
markkinahinnalla. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä
realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot
kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle,
jonka aikana ne ovat syntyneet .
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat:
Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista
varoista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään
kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta
lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin
korollisiin velkoihin.
Lainat ja muut saamiset kirjataan jaksotettuun
hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin
rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12
kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tähän ryhmään
kuuluvat myynti- ja muut saamiset lukuun ottamatta
myytävänä olevia myyntisaamisia, jotka arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Myyntisaamiset
kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Myyntisaamisista
tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa
perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia
saataviaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät
taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys,
maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen
olennainen viivästyminen ovat perusteltuja syitä
myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukselle. Konserni
soveltaa myyntisaamisten arvonalentumisten
määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin
luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset
kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan kuluksi.
Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin
liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin
siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn
liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Tietoja konsernin
136Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja markkinariskeistä
sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon
8.3. Rahoitusriskien hallinta.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
kirjattavat rahoitusvarat: Oriola Oyj on investoinut vuosina
2018 ja 2020 yhteensä 14,2 miljoonaa euroa ruotsalaiseen
Doktor.se online-lääkäriasemaan. Vuonna 2021 Oriola myi
noin 50 % omistamistaan Doktor.se:n osakkeista yhteensä
33,9 miljoonalla eurolla. Sijoitus käsitellään rahoitusvaroihin
kuuluvana eränä. Oriola arvostaa omistuksensa Doktor.
se:ssä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta. Sijoitus Doktor.se on strateginen investointi, joka
tukee Oriolan liiketoimintaa. Osakkeiden hankintahinta
on kirjattu konsernitaseen muihin pitkäaikaisiin varoihin.
Mahdolliset muutokset osakkeiden käyvässä arvossa
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja niitä ei milloinkaan
siirretä tulosvaikutteisiksi. Osakkeiden arvostusmenetelmä
perustuu toteutuneisiin osakekauppoihin. Sijoituksen
käypä arvo lasketaan käyttämällä painotettua keskikurssia
viimeisen 12 kuukauden ajalta. Mahdolliset osingot
kirjataan tulosvaikutteisesti osinkotuottoihin. Lisätietoa
sijoituksesta Doktor.se:hen on esitetty liitetiedossa 6.3.
Muut pitkäaikaiset varat.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvelat: Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvelat kirjataan konsernitaseeseen hankintahetkellä
saatujen nettovarojen arvoon. Transaktiomenot sisällytetään
rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin nämä rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron
menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12
kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen
käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina
korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät
pitkäaikaisina korollisina velkoina.
Saadut ennakot apteekeilta koostuvat apteekkien yhtiölle
suorittamista ennakkomaksuista tulevista tavaratoimituksista
ja ne esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat: Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Rahoitusvarat ja -velat luokittain
2025
2024
Liitetieto
Käypä arvo
Tasearvo
Hierarkia
Käypä arvo
Tasearvo
Hierarkia
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa
8.3
0,3
0,3
Taso 2
0,8
0,8
Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
8.3.
0,4
0,4
Taso 2
0,5
0,5
Taso 2
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavat muut sijoitukset
6.3.
14,0
14,0
Taso 2
11,0
11,0
Taso 3
Myytävänä olevat myyntisaamiset
5.1.
20,0
20,0
Taso 2
13,1
13,1
Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvarat
Rahavarat
152,2
152,2
Taso 2
113,5
113,5
Taso 2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
5.1.
294,3
294,3
Taso 2
236,7
236,7
Taso 2
Rahoitusvarat yhteensä
481,2
481,2
Taso 2
375,6
375,6
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa
8.3.
0,4
0,4
Taso 2
0,5
0,5
Taso 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
8.3.
0,1
0,1
Taso 2
0,0
0,0
Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
38,3
38,3
Taso 2
39,7
39,7
Taso 2
Lyhytaikaiset korolliset velat
31,7
31,7
Taso 2
36,4
36,4
Taso 2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
5.3.
740,8
740,8
Taso 2
643,6
643,6
Taso 2
Rahoitusvelat yhteensä
811,3
811,3
720,2
720,2
Taso 1: Identtiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa
joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
kirjattavat rahoitusvelat koostuvat johdannaissopimuksista,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Lisätietoja
johdannaissopimusten käsittelystä löytyy liitetiedosta 8.3.
Rahoitusriskien hallinta.
137Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista
2025
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.
11,0
13,6
Osakkeiden hankinta
0,0
-
Käyvän arvon muutos
2,9
-2,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
14,0
11,0
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat (taso 3) koostuvat sijoituksesta ruotsalaiseen Doktor.
se-online-lääkäriasemaan. Vuonna 2025 kirjattiin sijoitukseen 2,9
(-2,6) miljoonan euron käyvän arvon korotus perustuen toteutu-
neisiin kauppoihin. Lisätietoja sijoituksesta Doktor.se:hen ja sen
arvostuksesta löytyy liitetiedosta 6.3. Muut pitkäaikaiset varat.
Korolliset nettovelat
2025
2024
Lainat rahoituslaitoksilta
30,0
30,0
Vuokrasopimusvelat
8,3
9,7
Pitkäaikaiset korolliset velat
38,3
39,7
Lainat rahoituslaitoksilta
-
1,0
Yritystodistuslainat
19,9
24,8
Saadut ennakot apteekeilta
8,3
7,9
Vuokrasopimusvelat
3,5
2,7
Lyhytaikaiset korolliset velat
31,7
36,4
Korolliset velat yhteensä
70,1
76,1
Rahavarat
152,2
113,5
Korolliset nettovelat
-82,1
-37,4
Korolliset velat
Pitkäaikaiset
2025
2024
Lainat rahoituslaitoksilta
30,0
30,0
Vuokrasopimusvelat
8,3
9,7
Yhteensä
38,3
39,7
Lyhytaikaiset
2025
2024
Lainat rahoituslaitoksilta
-
1,0
Yritystodistuslainat
19,9
24,8
Saadut ennakot apteekeilta
8,3
7,9
Vuokrasopimusvelat
3,5
2,7
Yhteensä
31,7
36,4
Korolliset velat valuutoittain
2025
2024
EUR
60,9
66,8
SEK
9,2
9,3
Yhteensä
70,1
76,1
Konsernin korolliset velat laskivat 6,0 miljoonaa euroa tilikauden
2025 aikana. Lainoja rahoituslaitoksilta maksettiin takaisin 1,0
miljoonaa euroa ja liikkeelle laskettuihin yritystodistuksiin liittyviä
velkoja vähennettiin 4,9 miljoonalla eurolla.
138Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Korollisten nettovelkojen muutos
Milj. euroa Lainat rahoitus- Yritys- Saadut ennakot Vuokra-
2025 laitoksilta todistukset apteekeilta
sopimusvelat
Rahavarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
-31,0
-24,8
-7,9
-12,3
113,5
37,4
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy
maksutapahtuma:
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
1,0
-
-
-
-
1,0
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-
-
-
3,3
-
3,3
Muiden lyhytaikaisten velkojen muutos
-
4,9
-0,4
-
-
4,5
Rahavarojen muutos
-
-
-
38,7
38,7
Rahavirrat yhteensä
1,0
4,9
-0,4
3,3
38,7
47,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity
maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset
-
-
-
-2,3
-
-2,3
Muuntoerot
-
-
-
-0,5
-0,0
-0,5
Muutokset yhteensä
-
-
-
-2,8
-0,0
-2,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
-30,0
-19,9
-8,3
-11,9
152,2
82,1
Milj. euroa Lainat rahoitus- Yritys- Saadut ennakot Vuokra-
2024 laitoksilta todistukset apteekeilta
sopimusvelat
Rahavarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
-59,1
-39,3
-10,4
-8,9
138,4
20,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy
maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot
-30,0
-30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
1,0
-
-
-
-
1,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
56,9
56,9
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-
-
-
3,1
-
3,1
Muiden lyhytaikaisten velkojen muutos
-
14,5
2,4
-
-
17,0
Rahavarojen muutos
-
-
-
-
-24,9
-24,9
Rahavirrat yhteensä
27,9
14,5
2,4
3,1
-24,9
23,1
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity
maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset
-
-
-
-6,8
-
-6,8
Muuntoerot
0,3
-
-
0,2
-0,0
0,5
Muutokset yhteensä
0,3
-
-
-6,6
-0,0
-6,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
-31,0
-24,8
-7,9
-12,3
113,5
37,4
139Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
8.3. Rahoitusriskien hallinta
Oriola-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä
hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan
mukaisesti. Oriola-konsernin keskitetty rahoitustoiminto vastaa
rahoituspolitiikan toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista.
Oriola-konsernin rahoitustoiminnon päätehtäviä ovat rahoituksen
riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen sekä valuutta- ja
korkoriskin tehokas hallinta.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojautua
rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta
sekä minimoida valuutta-, korko-, jälleenrahoitus- ja
likviditeettiriskin vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja
omaan pääomaan. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät
instrumentit on määritelty rahoituspolitiikassa.
Valuuttariski: Oriola-konsernin merkittävimmät maakohtaiset
toimintavaluutat ovat euro (EUR) ja Ruotsin kruunu (SEK).
Merkittävä osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden
raportointivaluutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttariskiä.
Oriola-konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat konsernin
rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden paikallisessa
valuutassa.
Transaktioriski: Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden
kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja
maksuista, jotka ovat muussa valuutassa kuin yksikön
raportointivaluutassa. Oriolan liiketoiminnoissa transaktioriski
on vähäinen johtuen liiketoimintojen luonteesta. Oriolan
sisäiset lainat ja talletukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti
toteutettu tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa, pääosin
Ruotsin kruunuissa. Rahoituspolitiikan mukaan tase-eristä
muodostuva tulosvaikutteinen valuuttariski pyritään suojaamaan
täysimääräisesti johdannaissopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä
Ruotsin kruunumääräinen avoin transaktiopositio oli 0,3 (0,1)
miljoonaa euroa.
Translaatioriski: Oriolan merkittävin translaatioriski on Ruotsin
kruunussa. Oriolalle syntyy translaatioriskiä Ruotsin tytäryhtiöihin
tehdyistä pääomasijoituksista ja tytäryhtiöiden taseessa olevasta
valuuttamääräisestä liikearvosta. Oriola ei ole suojannut
omiin pääomiin liittyviä translaatioriskejä tilinpäätöshetkellä.
Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio
oli 3,9 (28,4) miljoonaa euroa. Translaatioriskin herkkyys:
Ruotsin kruunun kurssin kymmenen prosentin heikentymisen/
vahvistumisen vaikutus konsernin omaan pääomaan olisi -/+0,4
(-/+2,6) miljoonaa euroa.
Maksuvalmiusriski: Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena
on riittävien likvidien varojen ja limiittien ylläpitäminen siten, että
Oriola suoriutuu kaikista taloudellisista velvoitteistaan. Konsernin
maksuvalmiuden hallinta perustuu rullaavaan 12 kuukauden
kassavirtaennusteeseen sekä viikoittain laadittavaan rullaavaan
neljän viikon kassavirtaennusteeseen. Oriola on hajauttanut
jälleenrahoitusriskinsä useille eri vastapuolille ja useaan
rahoituslähteeseen.
Oriola allekirjoitti kesäkuussa 2025 vakuudettoman 70
miljoonan euron sitovan valmiusluottolimiittisopimuksen.
Luottolimiitin sopimusaika on kolme vuotta ja siihen sisältyy
kaksi yhden vuoden jatko-optiota edellyttäen lainanantajien
hyväksyntää. Valmiusluottolimiitti erääntyy kesäkuussa 2028.
Valmiusluoton marginaali on sidottu Oriolan taloudellisiin
tunnuslukukovenantteihin. Oriolan sitova 70,0 miljoonan euron
pitkäaikainen luottolimiitti sekä lyhytaikaiset ei-sitovat 40,0
(40,0) miljoonan euron pankkitililimiitit eivät olleet käytössä
tilinpäätöshetkellä. Lisäksi Oriolalla on 200 (200) miljoonan
euron suuruinen yritystodistusohjelma. Yritystodistuksia oli
tilinpäätöshetkellä emittoituna 19,9 (24,8) miljoonaa euroa.
Myyntisaamisten määrä tilinpäätöshetkellä oli 311,7 (247,1)
miljoonaa euroa, ja ne muodostavat keskeisen osan konsernin
lyhyen aikavälin käyttöpääomasta. Lääkejakeluliiketoiminnan
rakenteesta johtuen myyntisaamisten kiertoaika on lyhyt ja
niihin liittyvä rahavirta on ennustettavaa, minkä johdosta ne
tukevat olennaisesti konsernin kykyä kattaa lyhyen aikavälin
maksuvelvoitteet ja pienentävät ulkoisen rahoituksen tarvetta.
Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma on esitetty
seuraavalla sivulla. Konsernin rahavarat 31.12.2025 olivat 152,2
(113,5) miljoonaa euroa.
Oriolan rahoitussopimukset sisältävät taloudellisia kovenantteja,
joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,5 ja
nettovelkaantumisaste enintään 100 %. IFRS 16 Vuokrasopimukset
-standardia ei sovelleta nettovelan määrittämisessä eikä
käyttökatteen laskennassa rahoituskovenanttien osalta. Tilikauden
lopussa kovenanttiehdot täyttyivät.
Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä -225,5 (-202,8)
miljoonaa euroa. Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä
negatiivinen johtuen päämies- ja asiakassopimuksissa määritetyistä
maksuajoista sekä käytössä olevista ei-palautumisoikeudellisten
myyntisaamisten myyntiohjelmista Ruotsin tukkukaupassa.
Konsernin päämies- ja asiakassopimukset pohjautuvat pitkäaikaisiin
ja vakiintuneisiin sopimuksiin eikä niiden ehdoissa odoteta
tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2026.
Oriolalla on toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia, joiden
mukaan yhtiöllä on oikeus myydä Ruotsin tukkukauppaan liittyviä
myyntisaamisia rahoituslaitoksille ilman palautumisoikeutta.
Myyntisaamisia oli myyty tilinpäätöshetkellä 121,9 (94,1) miljoonaa
euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta
tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2026.
Korkoriski: Korkoriski muodostuu markkinakorkojen vaihtelusta
aiheutuvasta vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutoksista
sekä rahoitusinstrumenttien arvon muutoksista (hintariski).
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida markkinakorkojen
muutosten vaikutusta tuloslaskelmaan. Korkoriskiä arvioidaan
herkkyysanalyysin ja korkoduraation avulla.
140Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Oriolan korkoriski tilinpäätöshetkellä muodostuu 152,2
(113,5) miljoonan euron rahavaroista, 70,1 (76,1) miljoonan
euron korollisista veloista ja 121,9 (94,1) miljoonan euron ei-
palautumisoikeudellisten saamisten myynnistä Ruotsissa. Korolliset
velat vuoden 2025 lopussa sisältävät 11,9 (12,3) miljoonaa euroa
vuokrasopimusvelkoja. Korkoriskistä oli tilinpäätöshetkellä suojattu
85,3 (82,4) miljoonaa euroa, mikä kattaa 39,1 % (48,9 %) ei-
palautumisoikeudellisten saamisten kokonaismyynnistä. Keskikorko
ilman vuokrasopimusvelkoja sisältäen ei-palautumisoikeudellisen
saamisten myynnin ja korkojohdannaiset oli 2,84 % (3,01 %) ja
korkoduraatio oli 12,0 (13,5) kuukautta. Korkosuojat ovat pääasiassa
pitkäaikaisia sopimuksia. Oriola soveltaa suojauslaskentaa ei-
palautumisoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran
suojauksiin sekä pitkäaikaisen lainan rahavirtojen suojaukseen.
Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetken
bruttovelkamäärällä ja oletuksella, että saamisten myyntiohjelmat
Ruotsissa jatkuvat normaalisti, vaikuttaisi konsernin tilikauden
tulokseen verojen jälkeen -1,3 (-1,9) miljoonaa euroa (sisältäen
johdannaiset) ja konsernin omaan pääomaan 1,3 (1,9) miljoonaa
euroa (sisältäen johdannaiset).
Luotto- ja vastapuoliriskit: Luottoriski syntyy siitä
mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset
maksuvelvoitteensa täyttämättä tai siitä, että rahoituslaitokset
jättävät talletuksiin ja johdannaiskauppoihin liittyvät velvoitteensa
suorittamatta. Oriolan rahoituspolitiikassa määritellään luotto-,
sijoitus- ja vastapuoliriskien hallinnan periaatteet.
Sijoituskohteille ja johdannaissopimusten vastapuolille on
luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty
luottorajat, joita seurataan ja päivitetään säännöllisesti.
Yhtiön liiketoiminta-alueet vastaavat kaupallisten saatavien
luottoriskien hallinnasta. Suomen ja Ruotsin tukkukauppa
perustuu vakiintuneisiin asiakassuhteisiin sekä alalla yleisesti
noudatettaviin sopimusehtoihin, mikä olennaisesti pienentää
myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä. Ruotsin vähittäiskauppaan
ei liity olennaisia luottoriskejä liiketoiminnan luonteesta johtuen.
Suomen tukkukaupassa liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä
pienentää apteekeilta saadut korolliset ennakkomaksut.
Korolliset ennakkomaksut esitetään tilinpäätöksessä taseen
lyhytaikaisissa rahoitusveloissa. Ruotsin tukkukaupassa luottoriskiä
pienentää rahoituslaitoksille ei-palautumisoikeudellisesti myydyt
myyntisaamiset ja käytössä olevat luottotappiovakuutukset.
Konserni soveltaa myyntisaamisten luottotappioiden
kirjaamiseen yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan kaikista
myyntisaamisista voidaan kirjata koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevat luottotappiot. Konserni käyttää varausmatriisia
luottotappiovarauksen määrittämiseksi. Matriisi perustuu
historiatietoihin toteutuneista luottotappioista ottaen kuitenkin
huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet ja odotukset.
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten
arvonalennukset olivat -0,2 (-0,2) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten
tarkempi ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 5.1. Myyntisaamiset ja
muut saamiset.
Pääoman hallinta: Oriolan tavoitteena on tehokas
pääomarakenne, joka mahdollistaa jatkuvien velvoitteiden
hoitamisen ja kustannustehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa.
Pääomarakennetta seurataan sijoitetun pääoman tuoton ja
nettovelkaantumisasteen avulla.
Oriolan pitkän aikavälin tavoitteet perustuvat kasvuun,
kannattavuuteen ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin. Konsernin
pitkän aikavälin tavoitteena on myynnin vuosittainen kasvu
markkinakasvun mukaisesti, vähintään 4 %, oikaistun liikevoiton
marginaali yli 3 % ja oman pääoman tuotto yli 20 %. Lisäksi Oriolan
tavoitteena on kasvattaa jaettua osinkoa vuosittain ja jakaa
osinkona 2/3 nettotuloksesta.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset
tunnusluvut.
Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma
31.12.2025
2026
2027
2028
2029>
Total
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja
yritystodistuslainat
19,9
-
30,0
-
49,9
Vuokrasopimusvelat
3,5
3,1
2,5
2,7
11,8
Saadut ennakkomaksut
8,3
-
-
-
8,3
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset
velat
740,8
-
-
-
740,8
Saamiset koronvaihto-
sopimuksista
-0,1
-
-0,2
-
-0,3
Velat koronvaihtosopimuksista
-
0,4
0,0
-
0,4
Saamiset valuuttajohdannaisista
-112,6
-
-
-
-112,6
Velat valuuttajohdannaisista
112,4
-
-
-
112,4
Yhteensä
772,2
3,5
32,3
2,7
810,6
Korkomaksut
1,8
1,3
0,1
0,1
3,2
31.12.2024
2025
2026
2027
2028>
Total
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja
yritystodistuslainat
25,8
-
30,0
-
55,8
Vuokrasopimusvelat
2,7
2,7
2,2
4,7
12,3
Saadut ennakkomaksut
7,9
-
-
-
7,9
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset
velat
643,6
-
-
-
643,6
Saamiset koronvaihto-
sopimuksista
-0,2
-0,3
-
-0,3
-0,8
Velat koronvaihtosopimuksista
-
-
0,5
-
0,5
Saamiset valuuttajohdannaisista
-104,8
-
-
-
-104,8
Velat valuuttajohdannaisista
104,4
-
-
-
104,4
Yhteensä
679,4
2,4
32,7
4,4
718,9
Korkomaksut
2,1
1,5
1,4
0,2
5,2
141Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Kirjaaminen ja arvostaminen: Johdannaiset kirjataan
alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän
käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin
raportointikauden lopussa käypään arvoon. Käyvän
arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko
johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi. Johdannaiset
luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja
arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä ole
määritetty suojausinstrumentiksi. Ne esitetään lyhytaikaisena
omaisuuseränä tai velkana, jos ne erääntyvät 12 kuukauden
kuluessa raportointikauden päättymisestä.
Oriolalla on seuraavia johdannaisia:
- Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset:
Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset
- Rahavirran suojaukset: Koronvaihtosopimukset
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien
johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan
joko muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja
-kuluihin riippuen siitä, mitä erää operatiivisesti on suojattu.
Suojauslaskenta: Oriola soveltaa suojauslaskentaa
koronvaihtosopimuksiin, joita käytetään ei
palautumisoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten
rahavirran suojaamiseen sekä pitkäaikaisen lainan
rahavirtojen suojaamiseen. Koronvaihtosopimuksilla vaihtuva
korko on muutettu kiinteäksi. Suojauslaskentaa aloitettaessa
on dokumentoitu suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin
välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien
johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se kertyy oman
pääoman rahastoihin. Mahdolliseen tehottomaan
osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi
tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai kuluihin.
Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset
arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöshetken
markkinanoteerauksia.
Johdannaissopimukset
Milj. euroa Positiivinen Negatiivinen Sopimusten
2025 käypä arvo käypä arvo nimellisarvo
Rahavirtaa suojaavat
johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset,
suojauslaskennassa
0,3
0,4
85,4
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
Valuuttatermiini- ja
valuutanvaihtosopimukset
0,4
0,1
112,3
Yhteensä
0,7
0,5
197,7
2024
Rahavirtaa suojaavat
johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset,
suojauslaskennassa
0,8
0,5
82,4
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
Valuuttatermiini- ja
valuutanvaihtosopimukset
0,5
0,0
104,4
Yhteensä
1,3
0,5
186,7
Tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset erääntyvät
seuraavan 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta osaa
rahavirtaa suojaavista koronvaihtosopimuksia.
Myyntisaamisten myynnistä sekä pitkäaikaisesta lainasta aiheutuva
rahavirran korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla.
Korkojohdannaisten käypä arvo perustuu sopimuksesta aiheutuviin
kassavirtoihin. Koronvaihtosopimukset on määritetty rahavirran
suojauksiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan
tehokkaalta osin muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen
tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttomääräisinä,
sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri
netottamissopimukset liittyvät credit event -tapahtumiin, eivätkä
mahdollista netottamista. Konserni ei ole antanut tai saanut
vakuuksia johdannaisvastapuolilta.
Oriolalla on johdannaispositioita usean pankin kanssa ja
transaktiot tehdään yleisjohdannaissopimusten mukaisesti,
jotka mahdollistavat kaikkien sopimukseen kuuluvien erien
netottamisen. Tilinpäätöshetkellä yleisjohdannaissopimusten
mahdollistaman netottamisen jälkeisen vastapuoliriskin määrä
Oriolalle oli 0,7 (1,3) ja vastapuolille 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.
Valuuttajohdannaisten nimellisarvo on sopimusten
valuuttamääräisen nimellisarvon euro-vasta-arvo
tilinpäätöshetkellä.
142Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
8.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset
Osakepääoma: Oriola Oyj:n osakepääoma 31.12.2025 oli
147 899 766,14 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on
maksettu täysimääräisesti. Osakepääomassa ei tapahtunut
muutoksia vuonna 2025.
Käyvän arvon rahasto: Käyvän arvon rahasto sisältää käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksen sekä rahavirran
suojauksessa solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien
johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan.
Tilinpäätöshetkellä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli 2,9
miljoonaa euroa. Rahastoon kirjattu johdannaissopimusten käyvän
arvon muutos verovaikutus huomioon otettuna oli yhteensä -0,3
miljoonaa euroa.
Käyttörahasto: Käyttörahasto sisältyy yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan. Käyttörahasto on muodostunut vuonna 2006 Oriola
Oyj:n kaupparekisteriin merkinnän yhteydessä. Vuoden 2025 aikana
käyttörahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 19,4
miljoonaa euroa 31.12.2025.
MUUT RAHASTOT
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto: Oriola Oyj toteutti
suunnatun maksullisen osakeannin kesäkuussa 2009, jossa
laskettiin liikkeelle 9 350 000 kappaletta uutta B-sarjan osaketta.
Osakeannin nettotuotto oli 20,7 miljoonaa euroa. Osakeannista
saadut varat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
19.4.2011 yhtiö jakoi 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena 0,13 euroa
osaketta kohden, yhteensä 19,7 miljoonaa euroa.
Oriola Oyj järjesti vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
merkintäoikeusannin, jonka merkintäaika päättyi 3.3.2015.
Annissa merkittiin 9 429 742 uutta A-osaketta ja 20 798 643 uutta
B-osaketta, joilla kerättiin 75,6 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö
kirjasi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeannista
kerätyt bruttovarat sekä antiin liittyvät kulut veroilla vähennettynä,
yhteensä 73,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 aikana sijoitetun
vapaan oman pääoman rahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut
varat olivat 74,8 miljoonaa euroa 31.12.2025.
Muuntoerot: Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen
yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta
syntyneet muuntoerot ja ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman
keskikurssilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän
kurssilla syntyvät kurssierot. Lisäksi muuntoeroihin sisältyy
kurssiero ulkomaisille tytäryhtiöille annetuista sisäisistä lainoista,
joiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole
todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa.
Osakkeet: Oriola Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq OMX
Helsingin päälistalla. Yhtiön toimiala pörssissä 31.12.2025
oli Terveydenhuollon jakelupalvelut ja toimialaluokka
Terveydenhuolto. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on ORIOLA.
Huhtikuussa 2025 Oriola Oyj:n A ja B osakelajit yhdistettiin.
Osakelajien yhdistäminen johdosta A-osakkeiden omistajille
suunnatussa maksuttomassa osakeannissa annetut yhteensä 3 839
165 uutta osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.4.2025. Vuoden
2025 lopussa osakkeita oli yhteensä 185 325 378 kappaletta.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Oriolalla on yksi osakelaji ja jokaisella osakkeella on yksi (1) ääni
yhtiökokouksessa.
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet: Kun Oriola Oyj
ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike
sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa
pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu
vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset
sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.
Yhtiön hallussa on yhteensä 80 258 kappaletta yhtiön omia
osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus yhtiön
kaikista osakkeista on 0,04 % ja äänimäärästä 0,04 %.
Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys: Vuonna 2025 Oriola Oyj:n
osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat omat
osakkeet, 12,7 % koko osakemäärästä.
Oriola Oyj:n osakkeiden keskikurssi oli 1,08 euroa (A-sarjan
osakkeiden keskikurssi oli 1,04 euroa ja B-sarjan osakkeiden 0,98
euroa). Osakkeiden markkina-arvo 31.12.2025 oli 213,1 (162,0)
miljoonaa euroa.
Osakkeenomistajat: Oriola Oyj:llä oli 31.12.2025 yhteensä 34 112
rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjä osakkeita
oli 31.12.2025 yhteensä 12 413 714 kappaletta, mikä vastasi 6,7 %
kaikista osakkeista ja 6,7 % kaikista äänistä.
Johdon osakeomistus: Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja,
johtoryhmän jäsenet sekä näiden määräysvaltayhteisöt omistivat
31.12.2025 Oriola Oyj:n osakkeita yhteensä 656 967 osaketta, eli
0,35 % koko osakekannasta ja äänivallasta.
143Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Johdon osakeomistus
2025 2024
B-osakkeet B-osakkeet
Hallitus
Heikki Westerlund, puheenjohtaja
72 608
46 593
Eläkevakuutuksessa, jossa Heikki Westerlund on
edunsaajana
15 000
15 000
Heiwes Oy (Heikki Westerlundin
määräysvaltayhteisö)
150 000
150 000
Harri Pärssinen, varapuheenjohtaja
66 561
51 695
JF Capital Oy (Harri Pärssisen määräysvaltayhteisö)
65 000
65 000
Petra Axdorff
26 739
14 278
Ann Carlsson Meyer
26 739
14 278
Nina Mähönen
42 950
30 489
Yrjö Närhinen
37 523
22 657
Ellinor Persdotter Nilsson
35 118
22 657
Toimitusjohtaja
Katarina Gabrielson
71 430
71 430
Oriola Management team
Mats Danielsson
-
-
Katja Lundell (alkaen 1.1.2025)
-
-
Maria Lundell (alkaen 1.11.2025)
901
-
Mikael Nurmi
10 000
10 000
Satu Nylén (alkaen 1.1.2025)
6 347
-
Petter Sandström
30 051
30 051
Tuomas Tiilikainen (alkaen 3.2.2025)
-
-
Stig Tornell (alkaen 1.4.2025)
-
-
Hannes Hasselrot (1.1.2025 asti)
-
11 414
Niklas Lindholm (30.9.2025 asti)
-
-
Valtuutukset: Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä,
sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia
omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000
yhtiön ainoan osakelajin osaketta ja sisältää oikeuden poiketa
osakkeenomistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus
on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen
päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään osakkeiden maksullisesta
osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden
antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön ainoan
osakelajin osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille
kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa
kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi
päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä
suunnatusta osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin
avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän
valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön osakkeiden
enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön
kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista
(18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
18 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta myös muutoin
kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa.
Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista (18) kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2025 päätökset ovat nähtävillä
yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.
144Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Osakepääoma
Osakepääoma
A-osakkeet
B-osakkeet
Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2025
kpl
53 748 313
127 737 900
181 486 213
Osakesarjojen yhdistäminen sekä maksuton osakeanti
kpl
-53 748 313
57 587 478
3 839 165
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2025
kpl
-
185 325 378
185 325 378
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2025
kpl
.
80 258
80 258
Äänimäärä 31.12.2025
kpl
.
185 325 378
185 325 378
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2025
Milj. euroa
.
147,9
147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä
%
.
100,0
100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä
%
.
100,0
100,0
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2024
kpl
53 748 313
127 737 900
181 486 213
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi
kpl
-
-
0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024
kpl
53 748 313
127 737 900
181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2024
kpl
63 650
12 062
75 712
Äänimäärä 31.12.2024
kpl
1 074 966 260
127 737 900
1 202 704 160
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2024
Milj. euroa
43,8
104,1
147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä
%
29,6
70,4
100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä
%
89,4
10,6
100,0
2025
2024
Emoyhtiön osakepääoma 31.12.
147,9
147,9
Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotuksen eliminointi konsernissa
-111,7
-111,7
Konsernin osakepääoma 31.12.
36,2
36,2
145Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
8.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako
Osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos lasketaan
jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota
laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin
olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistussa
osakekohtaisessa tuloksessa otetaan huomioon mahdollinen
osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus.
Osingonjako ja muu voitonjako: Osingonjako ja muu
voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot
sekä pääomapalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle
ehdottamaa osingonjakoa ja muuta voitonjakoa ei ole
vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen hyväksyntää. Osingonjako ja muu
voitonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi
konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana voitonjako
hyväksytään yhtiökokouksessa.
Osinkopolitiikka ja varojenjakoehdotus: Oriola Oyj:n tavoitteena
on jakaa vuosittain osinkona 2/3 konsernin nettotuloksesta.
Yhtiön strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon
vuosittaista osinkoa määritettäessä. Vuodelta 2024 maksettiin
osinkoa 12,7 miljoonaa euroa (0,07 euroa/osake) ja vuodelta
2023 12,7 miljoonaa euroa (0,07 euroa/osake). Yhtiön hallitus
esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 jaetaan osinkoa 5,6
miljoonaa euroa, eli 0,03 euroa/osake. Lisäksi hallitus ehdottaa, että
varsinainen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen harkintansa mukaan
päättämään mahdollisen toisen osinkoerän maksamisesta, joka on
yhteensä enintään 0,04 euroa osakkeelta. Hallituksen tarkoituksena
on, että valtuutukseen perustuva mahdollinen osingonmaksu
toteutettaisiin marraskuussa 2026.
Osakekohtainen tulos
Tilikauden tulos
2025
2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
-27,2
-20,1
Osakkeita keskimäärin ilman yhtiön hallussa
olevia omia osakkeita, kpl
Laimentamaton
184 226 057
181 408 101
Laimennusvaikutuksella oikaistu
184 288 192
181 422 563
Tulos/osake, EUR
Laimentamaton
-0,15
-0,11
Laimennusvaikutuksella oikaistu
-0,15
-0,11
146Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
9. Tuloverot
9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot
Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu
kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,
aikaisempiin tilikausiin kohdistuvista veronoikaisuista sekä
laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksesta.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan
verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan
verokannan perusteella. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti,
paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös
vero kirjataan kyseisiin eriin.
Oriola-konserni kuuluu Pilari 2 -lainsäädännön piiriin, jonka mukaan
konserni on velvollinen maksamaan täydennysveroa GloBE-
sääntöjen mukaan lasketun toiminta-alueen efektiivisen veroasteen
ja 15 prosentin vähimmäisveroasteen välisestä erosta. Kaikkien
konsernin yksiköiden efektiivinen veroaste on yli 15 prosenttia,
joten konserni ei odota maksavansa täydennysveroa. Konserni on
soveltanut tilapäistä helpotusta laskennallisen veron kirjaamisesta
täydennysveron vaikutuksille ja kirjaa sen tilikauden verona
toteutumishetkellä.
Tuloverot
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
2,3
3,6
Aikaisempien tilikausien tuloverot
-0,1
0,0
Laskennalliset verot
-1,9
-2,1
Yhteensä
0,3
1,5
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
Milj. euroa Verojen
2025
Ennen veroja Verovaikutus
jälkeen
Rahavirran suojaus
-0,4
-0,1
-0,3
Käypään arvoon muihin laajan
tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat
2,9
-
2,9
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
0,7
0,1
0,6
Muuntoerot
1,1
-
1,1
Yhteensä
4,4
0,1
4,3
2024
Rahavirran suojaus
-1,2
-0,2
-0,9
Käypään arvoon muihin laajan
tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat
-2,6
-
-2,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
0,2
0,0
0,1
Muuntoerot
-1,7
-
-1,7
Yhteensä
-5,3
-0,2
-5,1
Verokannan täsmäytys
2025
2024
Tulos ennen veroja
-26,9
-18,6
Konsernin verot laskettuna kotimaan verokannalla
-5,4
-3,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen
vaikutus
-0,2
-0,1
Liikearvon arvonalentuminen - vähennyskelvoton
0,9
-
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot
0,4
0,2
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta
4,7
5,1
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin
-0,1
-
Muut erät
-0,0
-0,0
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot
0,3
1,5
Efektiivinen veroaste
-1,3 %
-8,1 %
Positiivisena esitetty vero on kulua ja negatiivisena esitetty vero on
tuottoa.
Verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta oli 20,0 % ja
Ruotsin verokanta 20,6 %.
9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja
verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista sekä
käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin
kuin on todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään
tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät vuokrasopimuksista,
ERP-investointiin liittyvistä kuluista, aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä. Laskennalliset verot määritetään niiden
verokantojen ja lakien perusteella, jotka on säädetty tai
käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään mennessä ja
joiden odotetaan olevan voimassa, kun laskennallinen
verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka
suoritetaan. Konsernitaseessa laskennalliset verosaamiset ja
-velat esitetään nettomääräisinä, jos niiden vähentämiseen
toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on sama
veroviranomainen.
147Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Kirjattu Kirjattu muihin
2025
1.1.
tulosvaikutteisesti
laajan tuloksen eriin
Myydyt liiketoiminnot
Kurssierot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
-
0,1
-
-0,1
-
-
Eläkevelka
0,6
0,1
-0,1
-0,0
0,0
0,6
Työsuhde-etuudet
0,3
0,1
-
-
-
0,4
Vuokrasopimukset
2,6
-0,2
-
-
0,1
2,6
Muut väliaikaiset erot
1,4
1,1
-
-
-
2,5
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
4,9
1,3
-0,1
-0,2
0,2
6,0
Netotettu
-4,3
-3,2
Laskennalliset verosaamiset yhteensä, netto
0,6
2,8
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset
2,7
-0,3
-
-
0,1
2,5
Yrityshankinnat
-0,1
-
-
-
-
-0,1
Vuokrasopimukset
2,5
-0,2
-
-
0,1
2,3
Muut väliaikaiset erot
0,1
0,1
-
-
-
0,2
Laskennalliset verovelat yhteensä
5,1
-0,5
-
-
0,2
4,9
Netotettu
-4,3
-3,2
Laskennalliset verovelat yhteensä, netto
0,8
1,7
Kirjattu Kirjattu muihin Luokiteltu
2024
1.1.
tulosvaikutteisesti laajan tuloksen eriin
myytävänä olevaksi
Kurssierot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
-
0,1
-
-0,1
-
-
Eläkevelka
0,7
-0,1
-0,0
-
0,0
0,6
Työsuhde-etuudet
0,3
0,0
-
-
-0,0
0,3
Vuokrasopimukset
1,9
0,7
-
0,1
-0,1
2,6
Muut väliaikaiset erot
0,0
1,3
-
-
-
1,4
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
3,0
2,1
-0,0
-0,1
-0,1
4,9
Netotettu
-2,6
-4,3
Laskennalliset verosaamiset yhteensä, netto
0,4
0,6
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset
3,8
-1,2
-
0,2
-0,1
2,7
Yrityshankinnat
-0,1
-
-
-
-
-0,1
Vuokrasopimukset
1,8
0,7
-
0,0
-0,0
2,5
Muut väliaikaiset erot
0,0
0,1
-
-
-
0,1
Laskennalliset verovelat yhteensä
5,5
-0,5
-
0,2
-0,2
5,1
Netotettu
-2,6
-4,3
Laskennalliset verovelat yhteensä, netto
2,9
0,8
148Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
10. Konsernirakenne
Konsolidointiperiaatteet: Konsernitilinpäätös sisältää
Oriola Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat
tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta.
Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena
yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai
on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä
koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni
on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen
saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan
hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset
liiketapahtumat, saamiset ja velat, voitonjako ja
realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan. Konsernin
tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille ja
määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin.
Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda
määräysvallan muutokseen käsitellään oman pääoman
liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä jäljellä
oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon ja erotus kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Yhteisyrityksiä koskevat konsolidointiperiaatteet on kerrottu
liitetiedossa 10.4.
Ulkomaan rahan määräiset erät: Konsernitilinpäätös on
esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät
erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten kuvaa
kunkin tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita
(“toimintavaluutta”).
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin.
Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan
määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan
määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-
monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien
käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu
arvostuspäivän kurssein. Ulkomaanrahan määräisten
erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on
kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.
Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden
tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden
keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen.
Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta
keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta
tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään
muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten
hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen
kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta
syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain,
kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana
myyntivoittoa tai -tappiota.
10.1. Tytäryhtiöt
Konserni
Emoyhtiö
Omistus- Äänivalta- Omistus- Äänivalta-
31.12.2025
Kotimaa
osuus % osuus % osuus % osuus %
Emoyhtiö Oriola Oyj Suomi
Oriola Finland Oy
Suomi
100
100
100
100
Oriola Sweden AB
Ruotsi
100
100
100
100
Pharmaservice Oy
Suomi
100
100
100
100
Oriola Sweden AB
Ruotsi
100
100
100
100
Oriola Advisory
Services Denmark
ApS
Tanska
100
100
Konsernin tytäryhtiö Oriola Sweden AB osti 3.2.2025 100 prosenttia
tanskalaisen Oriola Advisory Services ApS:n (entinen MedInfo ApS
osakkeista. Svensk dos AB myytiin Apotekstjänst AB:lle 1.4.2025.
Konserni
Emoyhtiö
Omistus- Äänivalta- Omistus- Äänivalta-
31.12.2024
Kotimaa
osuus % osuus % osuus % osuus %
Emoyhtiö Oriola Oyj Suomi
Oriola Finland Oy
Suomi
100
100
100
100
Oriola Sweden AB
Ruotsi
100
100
100
100
Svensk dos AB
Ruotsi
100
100
100
100
Pharmaservice Oy
Suomi
100
100
100
100
149Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
10.2. Lähipiiritapahtumat
Lähipiiriin Oriola-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola Oyj:n
hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut Oriolan johtoryhmän
jäsenet (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), edellä mainittujen
henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa heillä on
määräysvalta tai yhteinen määräysvalta, konsernin tytäryhtiöt ja
yhteisyritykset.
Konsernilla on tavanomaisia liiketoimia konserniyhtiöiden ja
yhteisyrityksen välillä. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia
muun lähipiirin kanssa.
Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa on esitetty alla olevassa
taulukossa:
2025
2024
Liikevaihto
420,0
360,0
Tavaroiden ja palveluiden ostot
0,3
0,8
Myynti- ja muut saamiset
89,7
70,0
Osto- ja muut velat
0,7
4,3
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet
Tuhat euroa
2025
2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
2 443,5
1 828,1
Työsuhteen päättämisen jälkeiset etuudet
324,1
345,0
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet
-
408,0
Osakeperusteiset etuudet
115,9
132,5
Yhteensä
2 883,5
2 713,6
Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet
Tuhat euroa
2025
2024
Katarina Gabrielson
Kokonaispalkka
477,8
427,5
Tulos- ja lisäpalkkiot
62,2
-
Osakeperusteiset maksut
-
16,4
Eläkekulut, lakisääteiset
37,3
36,1
Eläkekulut, vapaaehtoiset
20,5
42,0
Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet yhteensä
597,9
522,1
Muun Oriolan johtoryhmän työsuhde-etuudet
Tuhat euroa
2025
2024
Kokonaispalkka
1 539,4
1 155,1
Tulos- ja lisäpalkkiot
109,2
-
Osakeperusteiset maksut
-
5,1
Työsuhteen päättämiseen liittyvät kulut*
-
408,0
Eläkekulut, lakisääteiset
266,2
243,2
Eläkekulut, vapaaehtoiset
-
23,6
Yhteensä
1 914,8
1 835,0
* Työsuhteen päättymiseen liittyvät kulut sisältävät 6 kuukauden palkkaa vastaavan
irtisanomiskorvauksen.
Konsernin toimitusjohtajalla ja muilla johtoryhmän jäsenillä
on sairauskuluvakuutus. Konsernin toimitusjohtaja ja muut
johtoryhmän jäsenet kuuluvat lakisääteisten eläkejärjestelyjen
piiriin. Konsernin toimitusjohtajalla on vapaaehtoinen
maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot
Tuhat euroa
2025
2024
Heikki Westerlund, puheenjohtaja
87,9
85,5
Harri Pärssinen, varapuheenjohtaja
52,8
52,5
Petra Axdorff*
43,2
43,0
Ann Carlsson Meyer*
44,2
41,0
Nina Mähönen
43,7
43,0
Yrjö Närhinen
55,3
47,0
Ellinor Persdotter Nilsson
43,7
42,5
Eva Nilsson Bågenholm**
-
2,0
Yhteensä
370,8
356,5
* 19.3.2024 alkaen
** 19.3.2024 asti
Vuoden 2025 yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan
toimikausipalkkioksi 71 400 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan
ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi
40 800 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 34 200 euroa.
Toimikausipalkkiot suoritetaan 60-prosenttisesti rahana ja
40-prosenttisesti yhtiön osakkeina. Hallituksen puheenjohtajalle
suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa hallituksen kokouksista,
jotka pidetään hallituksen puheenjohtajan kotimaassa, ja 2 000
euroa hallituksen kokouksista, jotka pidetään muualla, ja muille
hallituksen jäsenille 500 euroa kokouksista, jotka pidetään
hallituksen jäsenen kotimaassa, ja 1 000 euroa kokouksista, jotka
pidetään muualla. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös
yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut
korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti.
Osakkeina maksettavasta osuudesta kirjattiin tilikaudella 2025
kulua 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
150Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Yrityshankinnat
Konsernin tytäryhtiö Oriola Sweden AB osti 3.2.2025 100 prosenttia
tanskalaisen MedInfo ApS:n osakkeista vahvistaakseen pohjoismais-
ta asemaansa lääkeinformaation ja potilastukiohjelmien palve-
luntarjoana. MedInfo toimii Oriolan alihankkijana ja tarjoaa edellä
mainittuja palveluita Tanskan ja Norjan markkinoille. MedInfon
liikevaihto vuonna 2024 oli 0,9 miljoonaa euroa, joka tuli pääasiassa
liiketoimista Oriolan kanssa. Yhtiöllä on yhdeksän työntekijää koko-
aikaisiksi työntekijöiksi muutettuna.
Yrityshankinta on käsitelty hankintamenetelmällä. Tilinpäätös
sisältää Oriola Advisory Services Denmark ApS:n (entinen MedInfo
ApS) tuloksen hankintahetkestä 3.2.2025 lähtien. Yhtiö on
yhdistetty Oriolan asiantuntijapalveluihin, joka on osa Wholesale-
segmenttiä.
Hankittu nettovarallisuus oli 0,1 miljoonaa euroa ja kirjattu
liikearvo 0,3 miljoonaa euroa. Liikearvo koostuu ostetun yrityksen
asiantuntijatehtävissä olevasta henkilöstöstä. Kauppahinta oli
yhteensä 0,4 miljoonaa euroa ja nettorahavirtavaikutus oli -0,5
miljoonaa euroa. Hankinnasta aiheutuneet kustannukset eivät
olleet merkittäviä ja ne sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin
tuloslaskelmassa.
Myydyt liiketoiminnot
Oriola Oyj:n tytäryhtiön Svensk dos AB:n koko osakekannan myynti
Apotekstjänst Sverige AB:lle saatiin päätökseen 1.4.2025.
Svensk dos AB luokiteltiin myytävänä olevaksi lokakuusta
2023 lähtien kaupan toteutumiseen saakka. Svensk dos AB
kuului Distribution-segmenttiin.
Kaupan seurauksena Oriolalle syntyi yhteensä 3,0 miljoonan euron
myyntitappio. Kokonaiskäteisvastike oli 4,1 miljoonaa euroa.
Vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kirjattiin
Ruotsin annosjakeluliiketoiminnassa yhteensä 5,7 miljoonan
euron arvonalentumistappio liikearvoon ja muihin
pitkäaikaisiin omaisuuseriin.
10.3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät
luokitellaan myytävänä oleviksi, jos sen kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän
myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta
käytöstä. Luokittelukriteerit täyttyvät, kun myynti on erittäin
todennäköinen, omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmän
on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten
omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin,
johto on sitoutunut omaisuuserän myyntiä koskevaan
suunnitelmaan ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden
kuluessa luokittelupäivästä.
Kun aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
on luokiteltu myytävänä oleviksi, niitä ei enää poisteta,
eikä osuuksiin yhteis- ja osakkuusyrityksissä enää sovelleta
pääomaosuusmenetelmää. Luokitteluajankohdasta
lähtien myytävänä olevat omaisuuserät tai luovutettavien
erien ryhmä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä
aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen
mukaan, kumpi näistä on alempi.
Hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi
otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.
Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään
arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu muihin korollisiin
velkoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan
liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Myytyjen toimintojen vaikutus konsernin varoihin ja velkoihin
2025
2024*
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1,6
2,3
Liikearvo
-
4,5
Muut aineettomat hyödykkeet
1,5
1,8
Laskennalliset verosaamiset
1,0
0,6
Vaihto-omaisuus
1,8
1,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset
1,7
2,4
Rahavarat
0,0
0,0
Varat yhteensä
7,6
13,1
Milj. euroa
Laskennalliset verovelat
0,1
0,1
Lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat
1,7
1,7
Velat yhteensä
1,8
1,8
Nettovarat
5,8
11,3
*Tilikauden 2024 lopussa Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan varat ja
velat oli luokiteltu myytävänä olevaksi.
Myytyjen toimintojen vaikutus konsernin tulokseen
2025
Myyntihinta
5,6
Myydyt nettovarat
-5,8
Myyntiin liittyvät kulut
-0,2
Yhteensä
-0,5
Muuntoerot , jotka on luokiteltu uudelleen muista
laajan tuloksen eristä
-2,6
Liiketoiminnan myyntitappio
-3,0
Myytyjen toimintojen rahavirtavaikutus
2025
Rahana saatu vastike
5,6
Myytyjen toimintojen rahavarat
-1,4
Myytyjen toimintojen rahavirtavaikutus
4,1
Oriola ei myynyt liiketoimintoja vuonna 2024 .
151Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
10.4 Sijoitukset yhteisyrityksiin
Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, jossa konsernilla
on yhteinen määräysvalta muiden osapuolten kanssa, ja
osapuolilla on järjestelyyn liittyviä nettovaroja koskevia
oikeuksia.
Sijoitukset yhteisyrityksiin yhdistellään
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää
käyttäen. Sijoitukset yhteisyrityksiin merkitään taseeseen
hankintahetkellä hankintamenoonsa, jonka jälkeen
konsernin osuus hankinnan jälkeen syntyneistä voitoista ja
tappioista lisätään konsernin taseen yhteisyrityssijoituksiin.
Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti konsernin
omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten tuloksesta
esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa
liikevoiton jälkeen.
Yhteisyritysten kirjanpitoarvo testataan arvonalentumisen
varalta aina kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viit-
taavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei ehkä ole kerrytettävissä.
Oriola omistaa 50 prosenttia Swedish Pharmacy Holding
AB:stä, joka omistaa Kronans Apotek -apteekkiketjun
Ruotsissa.
Arvioiden käyttö: Johdon harkintaa vaaditaan testattaessa
yhteisyrityksen kirjanpitoarvoa arvonalentumisen varalta.
Arvonalentumistestaus perustuu kerrytettävissä olevan
rahamäärän määrittämiseen käyttöarvon avulla. Käyttöarvo
on laskettu diskontattujen tulevien rahavirtojen mallilla
(DCF). Testissä käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat
yhteisyrityksen hallituksen ja johdon hyväksymään
liiketoimintasuunnitelmaan vuosille 2026-2030.
Suunnitelmaa päivitettiin vuonna 2025, ja sen taustalla on
laaja markkina-, kilpailu- ja strateginen analyysi sekä arvio
Kronans Apotekin nyky- ja tavoitetilasta. Suunnitelmien
tärkeimpiä oletuksia ovat arviot markkinoiden pitkän
aikavälin kokonaiskasvusta, liiketoimintojen markkina-
asemasta ja kannattavuudesta. Keskeiset muuttujat
arvonalentumistestauksessa ovat liikevaihdon
kasvuprosentti, käyttökateprosentti, ennustekauden
jälkeinen kasvutekijä ja diskonttauskorko.
Tärkeimpien liiketoimintajärjestelmien integraatio ja yhden-
mukaistaminen saatiin päätökseen vuonna 2025. Myynnin
kehitys on arvioitu realistiseksi ja markkinaehtoihin perus-
tuvaksi. Pitkänaikavälin kasvutekijänä on käytetty vuoden
2030 jälkeen 2,0 prosenttia, joka heijastaa Ruotsin apteekki-
markkinan pitkän aikavälin vakaata ja maltillista kasvua sekä
inflaatio-odotuksia.
Laskennassa käytetty diskonttauskorko 8,4 % perustuu
painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen
huomioiden liiketoimintaan liittyvät riskit. Diskonttausko-
ron määrittämiseen liittyvät tiedot on hankittu ulkoisesta
tietolähteestä ja huomioitu samoilla periaatteilla kuin Oriolan
muiden liiketoimintojen arvonalentumistestauksissa.
Oriola tekemän arvonalentumistestauksen perusteella arvon-
alentumista yhteisyrityksen kirjanpitoarvoon ei ole todettu.
2025
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.
210,9
235,4
Osuus tilikauden tuloksesta
-22,8
-24,8
Kurssierot
-2,4
0,3
Kirjanpitoarvo 31.12
185,7
210,9
Osuus tilikauden tuloksesta vuonna 2025 sisältää Oriolan 15,8
(16,3) miljoonan euron osuuden Kronans Apotekin liikearvon
arvonalentumisesta. Arvonalentumiset liittyvät Kronans Apotekin
integraatioon ja siirtymiseen yhteen ERP-järjestelmään, näiden
vaatiessa enemmän aikaa kuin ennakoitiin. Integraatio ja ERP-
projekti on saatu päätökseen vuonna 2025.
Yhteenveto yhteisyrityksen taloudellisista tiedoista
Alla esitetty yhteenveto perustuu yhteisyrityksen IFRS-standardien
mukaisesti raportoituihin lukuihin.
Swedish Pharmacy Holding AB
Tase, milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Lyhytaikaiset varat
Rahavarat
13,8
3,8
Muut lyhytaikaiset varat
165,9
156,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä
179,7
160,3
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
18,5
18,7
Aineettomat hyödykkeet
404,9
422,0
Muut pitkäaikaiset varat
70,1
67,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä
493,5
507,8
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat
142,3
114,2
Muut lyhytaikaiset velat
51,5
48,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä
193,8
162,8
Pitkäaikaiset velat
102,0
104,8
Nettovarat yhteensä
377,4
400,4
152Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Täsmäytys kirjanpitoarvoon, milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Nettovarat 1.1.
400,4
468,1
Muutos rahastoissa
0,6
-5,0
Oikaisut
-0,6
1,7
Muuntoerot
22,6
-14,7
Tilikauden tappio
-45,7
-49,7
Nettovarat 31.12.
377,4
400,4
Konsernin omistusosuus yhteisyrityksestä, %
50 %
50 %
Konsernin omistusosuus nettovaroista
188,3
200,2
Muuntoerot
11,3
7,4
Muut
-14,3
3,3
Kirjanpitoarvo 31.12
185,7
210,9
Swedish Pharmacy Holding AB
Tuloslaskelma, milj. euroa
2025
2024
Liikevaihto
1 223,1
1 151,1
Poistot ja arvonalentumiset
-72,2
-84,7
Korkokulut
-4,6
-5,0
Tuloverot
4,0
2,6
Tilikauden tulos
-45,7
-49,7
Vuonna 2025 yhtiö kirjasi 31,6 (32,6) miljoonaa euroa liikearvon
arvonalentumistappiota. Arvonalentumiset liittyvät Kronans
Apotekin integraatioon ja siirtymiseen yhteen ERP-järjestelmään,
näiden vaatiessa enemmän aikaa kuin ennakoitiin. Integraatio ja
ERP-projekti on saatu päätökseen vuonna 2025.
153Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
11. Taseen ulkopuoliset erät
11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset
2025
2024
Annetut vakuudet
Annetut takaukset tytäryhtiöiden puolesta
6,9
7,1
Annetut yrityskiinnitykset
1,9
2,0
Muut takaukset ja vastuut
0,6
1,7
Yhteensä
9,4
10,9
Merkittävimmät tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset liittyvät
Ruotsin tukkukauppayhtiön ostovelkojen vakuudeksi annettuun
pankkitakaukseen.
11.2. Vuokravastuut
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat:
2025
2024
Alle vuoden kuluttua
0,2
0,7
Yhden ja viiden vuoden välisenä aikana
0,1
0,3
Yhteensä
0,3
0,9
Ei-purettavissa olevat vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisten
vuokrasopimusten sekä lyhytaikaisten vuokrasopimusten
vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni on päättänyt
soveltaa IFRS 16 -standardin sallimia poikkeuksia. Lisätietoja
vuokrasopimuksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 7.
Vuokrasopimukset. Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan
vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrakulut on esitetty liitetiedossa
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa.
11.3. Riita-asiat
Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa,
valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että
Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja
korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö
varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla
vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin
taloudelliseen asemaan.
11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Oriola vauhdittaa kasvua ja modernisoi Suomen
toimintansa pitkälle automatisoidulla, huippumodernilla
jakelukeskuksella Järvenpäässä
Oriola ilmoitti 7.1.2026, että se on saattanut päätökseen
jakelutoimintojensa suunnitteluvaiheen ja päättänyt
pitkälle automatisoidun, huippumodernin jakelukeskuksen
rakentamisesta Järvenpäähän. Investoinnin kokonaisarvo on
110–120 miljoonaa euroa, ja se rahoitetaan pääomatehokkaasti
rakennuksen, koneiden ja laitteiden pitkäaikaisella
leasing-sopimuksella. Oriola hankkii ja omistaa maaalueen. Uusi
jakelukeskus rahoitetaan SEB Leasing Oy:n
kautta. Rakentamisen on suunniteltu alkavan vuoden 2026
ensimmäisellä neljänneksellä, ja toimintojen siirron Espoosta
Järvenpäähän arvioidaan alkavan vuoden 2027 loppuun
mennessä. Lisäksi Oriolan pääkonttori muuttaa uuteen
sijaintiin Espoossa.
Oriola aloittaa pitkän aikavälin suunnitelman,
taloudellisten tavoitteiden ja pääoman
allokointiprioriteettien tarkastelun –
pääomamarkkinapäivä tulossa
Oriola ilmoitti 7.1.2026, että se aloittaa pitkän aikavälin
suunnitelman tarkastelun kasvun tukemiseksi ja
kannattavuuden edistämiseksi, taloudellisten tavoitteiden
ja pääoman allokointiprioriteettien tarkastelun
osakkeenomistajien arvonluonnin parantamiseksi. Oriolan
pyrkii saamaan selvityksen valmiiksi kevään 2026 aikana ja
jakaa yksityiskohdat pääomamarkkinapäivässään 12.5.2026.
12. Muut liitetiedot
12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen
sekä IFRIC-tulkinnat
IASB on julkistanut tiettyjä uusia tai uudistettuja standardeja ja
tulkintoja, joita ei ole sovellettava vielä 31.12.2025 päättyneeltä
tilikaudelta ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Näillä
standardeilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta nykyiseen tai
tuleviin raportointikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.
Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin
standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli
voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä,
voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot -standardi edellyttää uusien ryhmien (liiketoiminta,
sijoitukset ja rahoitus) ja välisummien esittämistä tuloslaskelmassa,
johdon määrittelemien tuloksellisuutta kuvaavien lukujen
(MPM) liitetietoja, lisää uusia periaatteita tietojen yhdistämiselle
ja erittelylle sekä sisältää rajoitettuja muutoksia IAS 7
Rahavirtalaskelmat -standardiin. IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen
esittäminen -standardin. Uusi standardi tulee voimaan 1.1.2027. EU
ei ole vielä hyväksynyt standardia sovellettavaksi.
Oriola-konsernin IFRS 18 -standardin mukainen liikevoitto
tulee olemaan pienempi, koska tietyt rahoituserät luokitellaan
liiketoimintaryhmään. Lisäksi tietyt rahoituserät luokitellaan
sijoitukset-ryhmään. IFRS 18 -standardin mukaisesti rahoitusryhmä
sisältää pääasiassa korkokuluja ja muita korollisiin velkoihin liittyviä
kuluja. Oriola jatkaa uuden standardin vaikutusten analysointia.
Muilla uusilla tai muutetuilla tilinpäätösstandardeilla ei odoteta
olevan olennaista vaikutusta konserniin.
154Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
155Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
Tuhat euroa Liitetieto 2025 2024
Liiketoiminnan muut tuotot 2 16 483,4 17 580,9
Henkilöstökulut 3 -8 992,8 -8 038,3
Poistot ja arvonalentumiset 4 -3 333,7 -3 634,8
Liiketoiminnan muut kulut 5 -14 722,3 -13 032,5
Liiketulos -10 565,4 -7 124,7
Rahoitustuotot ja -kulut 6 -6 764,2 -35 425,4
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja -17 329,7 -42 550,1
Tilinpäätössiirrot 7 19 582,1 19 278,5
Tuloverot 8 -868,1 -1 335,8
Tilikauden tulos 1 384,3 -24 607,3
Emoyhtiön tase (FAS)
Tuhat euroa Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 9
Aineettomat oikeudet 96,7 151,3
Muut aineettomat hyödykkeet 6 738,4 9 832,2
Ennakkomaksut 11 760,1 6 394,9
18 595,2 16 378,4
Aineelliset hyödykkeet 10
Maa- ja vesialueet 77,4 77,4
Koneet ja kalusto 0,0 1,1
Muut aineelliset hyödykkeet 7,0 7,5
84,5 86,0
Sijoitukset 11
Osuudet saman konsernin yrityksissä 263 895,4 273 720,6
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 215 212,0 215 212,0
Muut osakkeet ja osuudet 8 203,2 8 203,2
487 310,5 497 135,7
Pysyvät vastaavat yhteensä 505 990,2 513 600,1
Vaihtuvat vastaavat 12
Saamiset
Pitkäaikaiset
Siirtosaamiset 249,1 600,3
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset 7,4 -
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 20 232,6 19 662,5
Muut saamiset 5,3 511,6
Siirtosaamiset 1 840,5 1 381,1
22 334,9 22 155,4
Rahat ja pankkisaamiset 152 112,6 113 463,9
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 174 447,5 135 619,3
Vastaavaa yhteensä 680 437,7 649 219,5
Tuhat euroa Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma 13
Osakepääoma 147 899,8 147 899,8
Muut rahastot 19 418,7 19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 76 957,5 76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 43 429,0 81 503,8
Tilikauden tulos 1 384,3 -24 607,3
289 089,4 301 172,4
Tilinpäätössiirtojen kertymä 14 1 505,0 1 488,8
Vieras pääoma 15
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 30 000,0 30 000,0
Velat saman konsernin yrityksille - 18 326,2
Siirtovelat 390,1 499,0
30 390,1 48 825,2
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta - 1 000,0
Ostovelat 2 476,8 2 778,6
Velat saman konsernin yrityksille 332 448,0 264 829,6
Muut velat 22 558,0 27 384,6
Siirtovelat 1 970,6 1 740,2
359 453,3 297 733,1
Vieras pääoma yhteensä 389 843,3 346 558,3
Vastattavaa yhteensä 680 437,7 649 219,5
156Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)
Tuhat euroa 2025 2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -17 329,7 -42 550,1
Oikaisuerät
Suunnitelman mukaiset poistot ja
arvonalentumiset 3 333,7 3 634,8
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot 4 745,1 1 054,3
Muut oikaisut -652,2 -1,2
Rahoitustuotot- ja kulut 4 111,6 33 180,5
-5 791,5 -4 681,6
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten
muutos -118,0 -802,6
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos 197,9 -537,3
-5 711,6 -6 021,5
Maksut ja tulot muista rahoituseristä -4 239,0 -497,3
Saadut korot 2 719,9 3 748,4
Maksetut korot -4 924,9 -7 924,4
Maksetut välittömät verot -1 195,8 -1 250,0
Liiketoiminnan rahavirta -13 351,3 -11 944,7
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -5 761,6 -3 294,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot 0,4 -
Tytäryhtiöosakkeiden luovutukset 5 232,7 -
Saadut osingot investoinneista - 8 799,7
Investointien rahavirta -528,5 5 504,8
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta -115,9 -111,0
Tuhat euroa 2025 2024
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -19 113,5 -18 502,2
Pitkäaikaisten lainojen nostot - 30 000,0
Lyhytaikaistenlainojen taikaisinmaksut -1 000,0 -57 860,5
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos 62 729,4 22 147,9
Saadut konserniavustukset 19 170,0 19 392,5
Maksetut osingot -12 698,7 -12 695,6
Rahoituksen rahavirta 48 971,2 -17 628,9
Rahavarojen muutos 35 091,4 -24 068,9
Rahavarat tilikauden alussa 113 463,9 137 532,8
Rahavarojen muutos 35 091,4 -24 068,9
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
rahavaroihin 3 557,3 -
Rahavarat tilikauden lopussa 152 112,6 113 463,9
157Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Emoyhtiön liitetiedot (FAS)
1. Laatimisperiaatteet
Oriola Oyj on Oriola-konsernin emoyhtiö ja sen kotipaikka
onEspoo. Oriola Oyj tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja,
jotka on keskitetty luonteensa puolesta emoyhtiön tuotettaviksi.
Jäljennös Oriola-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavana
Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo (investor.
[email protected]).
Oriola Oyj:n tilinpäätös on laadittu euroina ja noudattaen suo-
malaista liikekirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntöä. Tilinpäätös
esitetään tuhansina euroina.
Oriola Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään konsernin IFRS-nor-
mistoon perustuvia laskentaperiaatteita soveltuvin osin. Alla
esitetään ne laatimisperiaatteet, joissa Oriola Oyj poikkeaa kon-
sernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusinstrumenteista muut lainat ja
saamiset sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankin-
tamenoon.
Rahavirtaa suojaavat suojauslaskennan alaiset korkojohdannaisso-
pimukset kirjataan käypään arvoon oman pääoman käyvän arvon
rahastoon siltä osin kuin niitä ei ole vielä tuloutettu ja ne ovat
tehokkaita. Valuuttamääräisten tase-erien, kuten pankkitilien, lai-
nojen ja saamisten suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset sekä
rahavirtaa suojaavat johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan
piirissä, arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän
markkinahintoja ja niiden voitot ja tappiot kirjataan rahoituserien
kurssieroihin.
Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt: Oriola Oyj:n osakepe-
rusteisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Oriola Oyj:n osakepe-
rusteiset palkitsemisjärjestelyt koostuvat osakkeina maksettavasta
osuudesta ja rahana maksettavasta osuudesta. Myönnettyjen
etuuksien osakkeina maksettava osuuden arvo on Oriola Oyj:n
osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajakson
aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettava osuus
arvostetaan käypään arvoon, joka on osakkeen kurssi raportointi-
jakson lopussa. Järjestelmistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskel-
maan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Emoyhtiön tilinpää-
töksessä sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettava
osuus kirjataan taseeseen siirtovelaksi. Maksuhetkellä osakkeina
maksettava osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan.
Eläkejärjestelyt: Oriola Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjes-
tetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäeläketurva
on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä. Eläkejärjestelyihin liittyvät
maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen
kirjata eläkejärjestelyistä muita eläke- tai saamiseriä kuin näihin
liittyvät jaksotukset.
Vuokrasopimukset: Vuokrasopimukset ovat pääasiassa ICT-lait-
teiden vuokrasopimuksia. Suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi
vuokra-ajan kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin
kuluihin. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata
emoyhtiön taseeseen.
Tytäryhtiöosakkeet: Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastel-
laan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin
rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin
perustuvat rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalen-
tumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edelleen tytäryhtiöiden
kerrytettävissä oleviksi rahamääriksi. Arvonalentuminen kirjataan,
jos tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöltä olevien nettolainasaamis-
ten summa ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan
rahamäärän.
Pysyvien vastaavien muut sijoitukset: Jos pysyviin vastaaviin
kuuluvan muun sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryt-
tämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta han-
kintamenoa pienempi, erotus kirjataan arvonalennuksena kuluksi.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Tuhat euroa
2025 2024
Vuokratuotot 13,2 12,9
Muut palveluveloitukset 16 467,4 16 910,0
Muut liiketoiminnan tuotot 2,8 658,0
Yhteensä 16 483,4 17 580,9
3. Henkilöstö
Tuhat euroa 2025 2024
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 7 403,1 6 529,3
Eläkekulut 1 222,9 1 111,2
Muut henkilösivukulut 366,9 397,8
Yhteensä 8 992,8 8 038,3
Henkilömäärä keskimäärin 71 67
Yhtiön toimielinten palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhteensä 968,7 878,6
Toimitusjohtajan ja hallitusten jäsenten eläkekulut sekä palkat ja
palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksessä kohdassa 10.2. Lähipii-
ritapahtumat.
4. Poistot ja arvonalentumiset
Tuhat euroa 2025 2024
Suunnitelman mukaiset poistot 3 333,7 3 634,8
Yhteensä 3 333,7 3 634,8
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 6.1. ja 6.2. Tilikauden poistot
tase-erittäin on esitetty liitetiedoissa 9-10.
158Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
5. Liiketoiminnan muut kulut
Tuhat euroa 2025 2024
Posti-, puhelin- ja pankkikulut 131,3 137,3
IT-kulut 10 019,2 7 650,0
Matka- ja autokulut 325,6 366,9
Hallinnolliset asiantuntijapalvelut 2 440,1 3 082,9
Liiketoiminnan muut kulut 1 806,1 1 795,3
Yhteensä 14 722,3 13 032,5
Liiketoiminnan muut kulut ovat pääosin omistajuuteen liittyviä
kuluja.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjatut
tilintarkastajan palkkiot 2025 2024
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta 84,0 82,0
Palkkiot muista tilintarkastuksen toimeksiannoista 76,9 104,7
Palkkiot muista palveluista 28,5 39,5
Yhteensä 189,5 226,2
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhat euroa 2025 2024
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Osinkotuotot - 8 799,7
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 19,4 33,4
Korkotuotot muilta yrityksiltä 2 700,5 3 715,0
Muut rahoitustuotot 20 581,1 16 184,5
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille -1 081,8 -3 240,6
Korkokulut muille -3 784,7 -4 448,8
Muut rahoituskulut -21 591,5 -18 386,0
Kulut osuuksista saman konsernin yrityksissä
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustappio -3 607,3 -
Sijoitusten arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien
sijoituksista - -38 082,6
Yhteensä -6 764,2 -35 425,4
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy:
Korkotuotot 2 719,9 3 748,4
Korkokulut -4 866,5 -7 689,4
Kurssierot (netto) -111,6 -36,3
Pysyviin vastaaviin tehtyjen sijoitusten arvonalentumiset sisältävät
tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisen (11,0 miljoonaa euroa) ja
arvonalentumiskirjauksen yhteisyrityksen osakkeista (27,0 miljoo-
naa euroa).
7. Tilinpäätössiirrot
Tuhat euroa 2025 2024
Poistoeron muutos -16,2 108,6
Saadut konserniavustukset 19 598,3 19 170,0
Yhteensä 19 582,1 19 278,5
8. Tuloverot
Tuhat euroa 2025 2024
Tilikauden tuloverot 998,7 1 335,8
Edellisten tilikausien tuloverot -130,6 -
Yhteensä 868,1 1 335,8
159Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
9. Aineettomat hyödykkeet
Tuhat euroa
2025
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 812,7 29 845,8 6 394,9 37 053,3
Lisäykset - 184,2 5 365,2 5 549,4
Vähennykset - -25,3 - -25,3
Hankintameno 31.12. 812,7 30 004,7 11 760,1 42 577,4
Kertyneet poistot 1.1. 661,4 20 013,6 - 20 674,9
Vähennysten kertyneet poistot - -25,3 - -25,3
Tilikauden poistot 54,6 3 278,0 - 3 332,6
Kertyneet poistot 31.12. 716,0 23 266,2 - 23 982,2
Kirjanpitoarvo 31.12. 96,7 6 738,4 11 760,1 18 595,2
2024
Hankintameno 1.1. 812,7 29 819,9 1 865,6 32 498,1
Lisäykset - 13,6 4 541,6 4 555,2
Vähennykset - 12,3 -12,3 -
Hankintameno 31.12. 812,7 29 845,8 6 394,9 37 053,3
Kertyneet poistot 1.1. 589,8 16 451,8 - 17 041,6
Tilikauden poistot 71,6 3 561,7 - 3 633,3
Kertyneet poistot 31.12. 661,4 20 013,6 - 20 674,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 151,3 9 832,2 6 394,9 16 378,4
10. Aineelliset hyödykkeet
Tuhat euroa
2025
Maa- ja
vesialueet
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 77,4 17,7 7,5 102,6
Vähennykset - - -0,5 -0,5
Hankintameno 31.12. 77,4 17,7 7,0 102,2
Kertyneet poistot 1.1. - 16,6 - 16,6
Tilikauden poistot - 1,1 - 1,1
Kertyneet poistot 31.12. - 17,7 - 17,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 77,4 0,0 7,0 84,5
2024
Hankintameno 1.1. 77,4 17,7 7,5 102,6
Hankintameno 31.12. 77,4 17,7 7,5 102,6
Kertyneet poistot 1.1. - 15,1 - 15,1
Tilikauden poistot - 1,5 - 1,5
Kertyneet poistot 31.12. - 16,6 - 16,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 77,4 1,1 7,5 86,0
160Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
11. Sijoitukset
Tuhat euroa
2025
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Osuudet
omistusyhteys-
yrityksissä
Muut osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 308 750,9 242 250,0 8 203,2 559 204,1
Vähennykset -27 583,5 - - -27 583,5
Hankintameno 31.12. 281 167,4 242 250,0 8 203,2 531 620,6
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -35 030,4 -27 038,0 - -62 068,4
Palautuneet arvonalentumiset 17 758,3 - - 17 758,3
Arvonalentumiset 31.12. -17 272,1 -27 038,0 - -44 310,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 263 895,4 215 212,0 8 203,2 487 310,5
2024
Hankintameno 1.1. 308 750,9 242 250,0 8 203,2 559 204,1
Hankintameno 31.12. 308 750,9 242 250,0 8 203,2 559 204,1
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -23 985,8 - - -23 985,8
Arvonalentumiset -11 044,6 -27 038,0 - -38 082,6
Arvonalentumiset 31.12. -35 030,4 -27 038,0 - -62 068,4
Kirjanpitoarvo 31.12. 273 720,6 215 212,0 8 203,2 497 135,7
Osuudet omistusyhteysyrityksissä sisältää Oriola Oyj:n 50 prosentin omistusosuuden Swedish Pharmacy Holding AB:stä,
joka omistaa Kronans Apotek ja Apoteksgruppen -apteekkiketjut Ruotsissa. Vuonna 2024 yhtiössä tehtiin 11,0 miljoonan
euron arvonalentuminen tytäryhtiöosakkeisiin ja 27,0 miljoonan euron arvonalentuminen Swedish Pharmacy Holding
AB:n osakkeisiin.
12. Saamiset
Tuhat euroa 2025 2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 634,3 466,1
Muut saamiset - 26,5
Siirtosaamiset 19 598,3 19 170,0
Yhteensä 20 232,6 19 662,5
Siirtosaamisten olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon
muutos 249,1 600,3
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Lainojen järjestelypalkkiot 236,3 146,8
Tuloverosaamiset 327,7 -
Suojausten kurssivoitot 292,9 450,1
Saamatta olevat korvaukset 17,0 15,1
Konserniavustukset 19 598,3 19 170,0
Muut siirtosaamiset 882,2 573,1
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon
muutos 84,5 195,9
Yhteensä 21 687,9 21 151,4
161Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
13. Oma pääoma
Tuhat euroa 2025 2024
Osakepääoma 1.1. 147 899,8 147 899,8
Osakepääoma 31.12. 147 899,8 147 899,8
Sidottu oma pääoma 147 899,8 147 899,8
Käyttörahasto 1.1. 19 418,7 19 418,7
Käyttörahasto 31.12. 19 418,7 19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 76 957,5 76 957,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
31.12. 76 957,5 76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 1.1. 56 896,4 94 313,5
Osingonjako -12 698,7 -12 698,7
Oikaisut -652,8 -
Osakepalkitseminen -115,9 -124,0
Omien osakkeiden hankinta* - -111,0
Omien osakkeiden luovutus - 124,0
Edellisten tilikausien tulos 31.12. 43 429,0 81 503,8
Tilikauden tulos 1 384,3 -24 607,3
Vapaa oma pääoma 141 189,6 153 272,7
Yhteensä 289 089,4 301 172,4
* Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet.
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12. 2025 2024
Käyttörahasto 19 418,7 19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 76 957,5 76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 43 429,0 81 503,8
Tilikauden tulos 1 384,3 -24 607,3
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12. 141 189,6 153 272,7
14. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tuhat euroa 2025 2024
Kertynyt poistoero 1 505,0 1 488,8
Yhteensä 1 505,0 1 488,8
15. Vieras pääoma
Tuhat euroa 2025 2024
Velat saman konsernin yrityksille
Pitkäaikaiset velat
Muut velat - 18 326,2
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat 66,7 54,7
Muut velat 332 381,3 264 775,0
Yhteensä 332 448,0 283 155,8
Siirtovelkojen olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtovelat
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon
muutos 390,1 499,0
Lyhytaikaiset siirtovelat
Henkilöstökuluihin liittyvät erät 1 829,6 1 544,4
Korot 48,6 107,0
Muut siirtovelat 92,4 88,8
Yhteensä 2 360,6 2 239,2
16. Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut taseen
ulkopuoliset järjestelyt
Tuhat euroa 2025 2024
Takaukset ja muut vastuut
Muut vastuut ja järjestelyt - 1 000,0
Yhteensä - 1 000,0
Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 33,0 33,0
Yhteensä 33,0 33,0
Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät 254,7 288,2
1-5 vuoden sisällä erääntyvät 233,6 248,7
Yhteensä 488,3 536,9
17. Johdannaiset ja rahoitusriskien hallinta
Tuhat euroa 2025 2024
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Koronvaihtosopimukset 85 445,2 82 360,6
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset 102 573,6 94 249,1
Yhteensä 188 018,8 176 609,7
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Koronvaihtosopimukset -56,5 595,6
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset 203,5 450,1
Yhteensä 147,0 1 045,8
Oriola Oyj:llä on Oriola-konsernin rahavirtaa suojaavia, suojauslas-
kennan alaisia koronvaihtosopimuksia sekä termiini- että valuutan-
vaihtosopimuksia eri osapuolten kanssa. Näitä johdannaissopimuk-
sia hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan
mukaisesti. Vaikka Oriola-konsernin korkoriski Oriola Sweden AB:n
saamisten myynnistä aiheutuvista rahavirroista on johdannaisso-
pimuksin suojattu konsernitasolla, muodostaa suojaus korkoriskin
Oriola Oyj:lle erillisyhtiönä.
Lisää Oriola-konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannais-
sopimuksista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3.
Rahoitusriskien hallinta.
18. Omistukset muissa yrityksissä
Emoyhtiön omistukset muissa yrityksissä on esitetty konsernin
tilinpäätöksen liitetiedossa 10.1. Tytäryhtiöt.
162Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Varojenjakoehdotus
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2025 taseen mukaisesti ovat:
Muut rahastot, euroa 19 418 729,58
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto, euroa 76 957 531,72
Edellisten tilikausien tulos, euroa 43 428 986,73
Tilikauden tulos, euroa 1 384 340,63
Jakokelpoiset varat yhteensä, euroa 141 189 588,66
Hallituksen varojenjakoehdotus ja
tilinpäätösmerkintä
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Espoossa, 24. päivänä helmikuuta 2026
Heikki Westerlund Harri Pärssinen Petra Axdorff Ann Carlsson Meyer
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Nina Mähönen Yrjö Närhinen Ellinor Persdotter Nilsson Katarina Gabrielson
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 24. päivänä helmikuuta 2026
KPMG Oy Ab
Kim Järvi
KHT
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 jaetaan osinkoa 0,03
euroa osaketta kohden 185 245 120 osakkeelle 5 557 353,60 euroa. Lisäksi
hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen har-
kintansa mukaan päättämään mahdollisen toisen osinkoerän maksamisesta,
joka on yhteensä enintään 0,04 euroa osakkeelta. Hallituksen tarkoituksena
on, että valtuutukseen perustuva mahdollinen osingonmaksu toteutettaisiin
marraskuussa 2026. Hallitus ehdottaa, että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset
varat 135 632 235,06 euroa jätetään omaan pääomaan.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtu-
nut olennaisia muutoksia.
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan yhtiön ja konsernin varoista, vastuista, taloudellisesta
asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomus antaa todenmukaisen selostuksen yhtiön sekä konsernin
liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvauksen merkittävimmistä
riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen
kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksono-
mia-asetuksen 8 artiklaa.
163Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Oriola Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-0)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien
olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaa-
tio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa ole-
vien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan
mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Tilintarkastuskertomus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-
asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen
harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen,
ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheel-
lisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sel-
laisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien
tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon
myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi
ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä
seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdis-
tuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annet-
tavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkit-
tävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin
tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä,
että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,
onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautu-
misesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
164Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4.2.)
Myyntituotot kertyvät lähinnä tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot kirjataan liikevaihdoksi, kun määräysvalta
tuotteeseen tai palveluun siirtyy asiakkaalle joko toimitusehtojen tai asiakassopimuksen mukaisesti.
Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksia, joissa se toimii joko päämiehenä tai agenttina. Oriolan toimiessa päämiehenä
tuotteen omistusoikeus, määräysvalta ja maksuvelvoite ovat siirtyneet Oriolalle, jolloin myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä
liikevaihdoksi. Kaupintavarastojärjestelyyn perustuvissa sopimuksissa Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan
liikevaihdoksi. Myyntituottojen kirjaamiskäytäntöjen soveltaminen erilaisten sopimusehtojen mukaisesti edellyttää johdon
harkintaa.
Tietojärjestelmissä käsiteltävien myynti- tapahtumien suuresta lukumäärästä ja tulouttamismenetelmän valintaan liittyvästä
johdon harkinnasta johtuen myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Muodostimme käsityksen myyntituottojen kirjaamisprosessista ja arvioimme tulouttamiseen liittyviä kontrolleja sekä
testasimme niiden toiminnan tehokkuutta. Aineistotarkastustoimenpiteissä painotimme erityisesti epätavallisten
myyntitapahtumien tunnistamista. Testasimme valikoituja myyntisopimuksia ja vuodenvaihteen myyntitapahtumia
varmistuaksemme myyntituottojen kirjaamiskriteerien asianmukaisesta soveltamisesta.
Testasimme otannalla lääkeyhtiöiden myyntisopimuksia varmistuaksemme, että myyntituotot on kirjattu sopimusehtojen ja
konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Toteutimme tuloutukseen liittyviä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla ja kussakin konsernitarkastukseen sisältyneessä
yhtiössä.
Olemme myös arvioineet myyntituottojen esittämiseen liittyvien laatimisperiaatteiden ja liitetietojen asianmukaisuutta.
Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 5.2.)
Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 188 milj. euroa.
Tavaravirtojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden hinnoittelu ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden
arvostuksessa. Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa erilaisia toimitussopimuksia, joiden ehdoista riippuen varastossa olevat
tuotteet käsitellään joko yhtiön omana vaihto-omaisuutena tai kaupintavarastona.
Lisäksi vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon harkintaa mahdollisen arvoltaan alentuneen vaihto-omaisuuden
määrittämiseen liittyen.
Tasearvon merkittävyydestä ja siihen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksessa
keskeinen seikka.
Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan
kannalta keskeisten tietojärjestelmien toimivuutta.
Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä
kontrolleja sekä suorittaneet aineistotarkastus-toimenpiteitä vaihto-omaisuuden hinnoittelun ja epäkuranttiusvarauksen
oikeellisuuden arvioimiseksi.
Olemme käyneet läpi valittuja sopimuksia varmistuaksemme vaihto-omaisuuden käsittelystä sopimusehtojen ja konsernin
noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Lisäksi olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden inventointeihin valituilla toimipaikoilla inventointirutiinien toimivuuden
arvioimiseksi.
Emoyhtiön sijoitusten arvostus (emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 1 ja 11)
Sijoitusten arvo on 487 milj. euroa emoyhtiön tilinpäätöksessä 31.12.2025.
Sijoitusten arvostaminen edellyttää johdolta arvioita omaisuuserän tulevaisuudessa kerryttämän tulon todennäköisestä
määrästä ja mahdollisen arvonalentumisen pysyvyydestä. Sijoitusten arvostusta arvioidaan vuosittain ja testataan tarvittaessa
arvonalentumisen varalta perustuen tulevaisuuden tulonodotuksiin.
Tulevaisuuden tulonodotuksiin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen sijoitusten arvostus on
emoyhtiön tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Sijoitusten tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet testauslaskelmissa
käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme haastaneet testauslaskelmissa
käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä
verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Olemme verranneet testauslaskelmissa käytettyjä rahavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia emoyhtiön hallituksen
hyväksymiin budjetteihin, ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
165Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus
ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia
arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja
soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toimin-
nan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatku-
vuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa
tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskerto-
mus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys
aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä
tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilin-
tarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-
denssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevan-
tista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet,
mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehok-
kuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioi-
den ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjoh-
tajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen
toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkas-
tusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta,
joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olen-
naista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkas-
tuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta
koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Joh-
topäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamis-
päivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei
emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tie-
dot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä
ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja
tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastus-
lausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-
seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja
läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkas-
tuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintar-
kastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista
ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riip-
pumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta kes-
keisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi
166Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä
seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutu-
vien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
19.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme
arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätök-
sen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen
kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvi-
oida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovelletta-
via säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia
tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysrapor-
tointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpää-
töksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on
laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme
eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyt-
töömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme
työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaa-
tiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tulovero-
kertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekiste-
röinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekis-
teröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua
tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä
tilikaudelta.
Helsingissä 24. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Kim Järvi
KHT
167Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Oriola Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-
0) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn
uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Oriola Oyj on yksilöinyt
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista
varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1
momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa
kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien
vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen
rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen
Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallin-
tastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadun-
hallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, amma-
tillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaat-
teet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Oriola Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämi-
sestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi,
jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestä-
vää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelli-
seksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheelli-
syyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennai-
suusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistami-
seksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja.
Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyp-
pisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia,
sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävar-
muutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdis-
tämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä
tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien
mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden
tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista
tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tule-
vaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen
lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtu-
mat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
168Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden
riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin
sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat
toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan
sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla
kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysraportin
sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation
eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta
arvioimme yhtiön suorittaman prosessin toteuttamista sekä
kaksoisolennaisuusarvioinnista annettuja tietoja suhteessa
ESRS-standardien vaatimuksiin.
• Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen
keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä konsernin keskeisistä
prosesseista, kontrolleista ja tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen
kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin ohjeistuksiin ja
toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon
ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
• Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia
kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä suhteessa ESRS-
standardien vaatimuksiin.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista,
jolla yhtiö on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian
mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 24. helmikuuta 2026
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Kim Järvi
KRT
169Oriolan vuosikertomus 2025 Liiketoimintakatsaus / Hallinnointi / Taloudellinen katsaus / Kestävyysraportti
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Oriola Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Oriola Oyj:n (y-tunnus
1999215-0) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös 549300UWB1AIR85BM957-2025-12-31-2-fi.zip
tilikaudelta 1.1.-31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne
täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4
mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia
ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti
varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään
yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena
lausuntona esitämme, että Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
549300UWB1AIR85BM957-2025-12-31-2-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Oriola Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on annettu 24.2.2026
päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme
anna konserni tilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 4. kesäkuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Kim Järvi
KHT
Oriola-konserni
Pääkonttori
Orionintie 5, 02200 Espoo
PL 8, 02101 Espoo
Puh. 010 429 99
etunimi.sukunimi@oriola.com
investor.relatio[email protected]
www.oriola.com/fi