ORIOLA

Taloudellinen katsaus 2020

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus ................ 3

1. Liiketoimintakatsaus ............................................ 3

2. Katsaus riskeihin ..................................................... 7

3. Hallinto ....................................................................... 9

4. Palkitseminen .......................................................... 14

5. Selvitys muista kuin

taloudellisista tiedoista ....................................... 16

Tietoja osakkeista .............................................. 20

Osakkeet ja osakkeenomistajat ........................... 20

Osakekohtaiset tunnusluvut ................................. 21

Suurimmat omistajat ............................................... 23

Taloudellista kehitystä

kuvaavat tunnusluvut ................................... 24

Taloudellista kehitystä

kuvaavat tunnusluvut 2016–2020 ....................... 24

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ................................... 26

Tilinpäätös 2020 .................................................. 27

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) .................. 28

Konsernin tase (IFRS) ................................................. 29

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) ..................... 30

Laskelma konsernin oman

pääoman muutoksista (IFRS) ................................ 31

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ...................... 32

1. Yrityksen perustiedot .......................................... 32

2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta ...... 32

3. Arvioiden käyttö ja harkintaan

perustuvat ratkaisut .............................................. 32

4. Liiketoiminnan tulos ............................................ 33

4.1. Segmenttiraportointi ................................ 33

4.2. Liikevaihto ja

liiketoiminnan muut tuotot .................... 35

4.3. Liiketoiminnan kulut ................................. 36

4.4. Työsuhde-etuudet ..................................... 37

5. Käyttöpääoma ........................................................ 41

5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset ....... 41

5.2. Vaihto-omaisuus ......................................... 41

5.3. Ostovelat ja muut velat ............................ 42

5.4. Varaukset ........................................................ 42

6. Aineelliset ja aineettomat

käyttöomaisuushyödykkeet

sekä muut pitkäaikaiset varat ......................... 43

6.1. Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet ................... 43

6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus . 44

6.3. Muut pitkäaikaiset varat .......................... 46

7. Vuokrasopimukset ................................................ 47

7.1. Vuokrasopimukset taseessa ................... 48

7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa .. 48

8. Rahoitusrakenne ................................................... 49

8.1. Rahoitustuotot ja -kulut ........................... 49

8.2. Rahoitusvarat ja -velat .............................. 49

8.3. Rahoitusriskien hallinta ............................ 52

8.4. Oma pääoma,

osakkeet ja valtuutukset .......................... 55

8.5. Osakekohtainen tulos,

osinko ja muu voitonjako ........................ 57

9. Tuloverot ................................................................... 58

9.1. Tilikauden laajaan

tulokseen kirjatut tuloverot ................... 58

9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat .. 58

10. Konsernirakenne ................................................ 60

10.1. Tytäryhtiöt ................................................... 60

10.2. Lähipiiritapahtumat ................................ 60

11. Taseen ulkopuoliset erät .................................. 61

11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset ........ 61

11.2. Vuokravastuut ........................................... 61

11.3. Riita-asiat ...................................................... 61

11.4. Tilinpäätöspäivän

jälkeiset tapahtumat ............................... 61

12. Muut liitetiedot ................................................... 61

12.1. Uuden ja uudistetun

IFRS-normiston soveltaminen

sekä IFRIC-tulkinnat ................................. 61

Emoyhtiön tilinpäätös ............................................. 62

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) ..................... 62

Emoyhtiön tase (FAS) ......................................... 62

Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) .............. 63

Emoyhtiön liitetiedot (FAS) ............................. 63

Hallituksen varojenjakoehdotus

ja tilinpäätösmerkintä .................................... 68

Tilintarkastuskertomus ................................ 69

Tilintarkastajan raportti ESEF-

tilinpäätöksestä ................................................... 73

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Jotta konsernitilinpäätös olisi helppolukuinen,

konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on

esitetty pääsääntöisesti asianmukaisen konserni-

tilinpäätöksen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon

laatimisperiaateosio on korostettu.

Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat

ratkaisut

Mikäli liitetiedossa esitettyyn tilinpäätöksen osa-

alueeseen liittyy arvioiden käyttöä ja harkintaan pe-

rustuvia ratkaisuja, kyseiset arviot ja harkintaan pe-

rustuvat ratkaisut on kuvattu erikseen asianomaisen

liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon arvioiden käyttö ja

harkintaan perustuvat ratkaisut -osio on kirjoitettu

kursiivilla ja korostettu.

Muut kuin taloudelliset tiedot

Oriola julkaisee muita kuin taloudellisia tietoja Suo-

men kirjanpitolain mukaisesti noudattaen soveltu-

vin osin Nasdaqin ESG-raportointiohjeita hallituk-

sen toimintakertomuksen yhteydessä. Muut kuin

taloudelliset tiedot ja niihin liittyvät tunnusluvut on

esitetty hallituksen toimintakertomuksen luvussa 5.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1. Liiketoimintakatsaus

Liiketoimintaympäristö

Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan lii-

ketoimintaympäristöä nopeasti, kun viranomaisten asettamat rajoi-

tukset ovat vaikuttaneet laajalti julkisen terveydenhuollon toimin-

toihin ja kuluttajakäyttäytymiseen. Katsauskauden loppupuolella

kiihtynyt pandemian toinen aalto voimisti näitä vaikutuksia uudel-

leen erityisesti Ruotsin markkinalla. Pandemia on heikentänyt terve-

ydenhuollon toimintaedellytyksiä ja johtanut lääkkeiden volyymien

laskuun. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntä on

alentunut kansalaisten vähäisemmän liikkumisen vuoksi ja verkko-

kaupan osuus markkinasta on kasvanut voimakkaasti. Pandemian

jatkuminen lisää epävarmuutta sekä Suomen että Ruotsin markki-

noilla.

Pandemia on lisännyt yhteiskunnan varautumista lääkkeiden ja

muiden terveydenhuollon tuotteiden riittävyyteen. Monien pan-

demiaan liittyvien terveysturvallisuutta edistävien tuotteiden, ku-

ten kasvomaskien ja palveluiden, kysyntä on kasvanut. Laadukas

ja lainsäädännön vaatimukset täyttävä lääkkeiden saatavuus ja eri-

tyisesti kylmäketjun hallinnan osaaminen ovat pandemian aikana

korostuneet.

Ruotsissa on valmistelussa lakialoite, jonka tavoitteena on vahvis-

taa Ruotsin lääkehuollon huoltovarmuutta. Väliaikaisena ratkaisuna

pandemia-ajan lääkesaatavuuden varmistamiseksi osa maakunnis-

ta on pystyttänyt tiettyjen lääkkeiden valmiusvarastot lääketukku-

jen, kuten Oriolan avulla. Suomessa vastaavia huoltovarmuuden

kannalta merkittäviä lääkkeiden valmiusvarastoja on jo olemassa.

Ikääntyvä väestö sekä erityislääkkeiden kasvava kulutus kasvat-

tavat pitkällä aikavälillä lääkemarkkinaa molemmissa Oriolan toi-

mintamaissa. Vuonna 2020 oli nähtävissä pandemian aiheuttamaa

lääkevolyymien laskua. Tammi–joulukuussa 2020 lääketukkumark-

kinan arvo kasvoi Ruotsissa 5,1 % (7,6 %) (lähde: IQVIA) ja Suomes-

sa 2,1 % (5,2 %) (lähde: Lääketietokeskus) paikallisin valuutoin,

Hallituksen toimintakertomus

mikä johtui pääasiassa ensimmäisen neljänneksen voimakkaasta

lääkemyynnistä. Rinnakkaistuonnin osuus Ruotsin lääkemarkkin-

asta oli 9,8 % (9,2 %) (lähde: Apoteksförening).

Terveys- ja hyvinvointitrendi sekä myynnin kasvu verkkokaupassa

kasvattavat apteekkiliiketoimintaa Ruotsissa. Apteekkimarkkina on

digitaalisessa murroksessa johtuen voimakkaasti kasvavasta verkko-

kaupasta, joka kiihtyi erityisesti vuonna 2020 COVID-19 pandemias-

ta johtuen. Verkkokaupan osuus Ruotsin kokonaisapteekkimarkki-

nasta oli jo 18 % (12 %) joulukuun 2020 lopussa. Apteekkimarkkina

kasvoi Ruotsissa 4,6 % (4,0 %) paikallisessa valuutassa johtuen verk-

kokaupan vahvasta kasvusta (lähde: Apoteksförening). Joulukuun

lopussa Ruotsissa oli 1 433 (1 426) apteekkia.

Apteekkiverkosto on Suomessa säilynyt muuttumattomana ja verk-

kokaupan osuus on vähäinen. Suomessa on 819 apteekkitoimipis-

tettä sekä 132 apteekin palvelupistettä. Apteekit ovat noin 600 ap-

teekkarin sekä Helsingin ja Kuopion yliopistojen omistuksessa.

Strategiset ohjelmat

Oriolalla on käynnissä kaksi konsernin laajuista strategista ohjel-

maa, joista ensimmäinen keskittyy kustannussäästöihin sekä toi-

minnan laadukkuuden varmistamiseen ja toinen asiakaskokemuk-

sen vahvistamiseen ja kehittämiseen.

20by20 Excellence -ohjelma keskittyy Oriolan tehokkuuteen ja kan-

nattavuuteen. Tavoitteena oli 20 miljoonan euron säästöt vuotuisiin

kustannuksiin vuoden 2020 loppuun mennessä verrattuna vuoden

2018 kustannustasoon.

20by20 Excellence -ohjelma jatkui systemaattisesti läpi vuoden

2020, mutta COVID-19-pandemian takia ohjelman toteutus hidas-

tui. Vuoden 2020 loppuun mennessä säästötavoitteesta saavu-

tettiin noin 75 % eli noin 15 miljoonaa euroa. Suurimmat säästöt

ohjelmassa ovat tulleet Suomen logistiikasta, henkilöstökuluista,

IT-kustannuksista, muutoksista kanta-asiakasohjelmassa sekä suo-

rista ja epäsuorista hankinnoista. Osana ohjelmaa Oriola on sulke-

nut vuosien 2019–2020 aikana yhdeksän apteekkia Ruotsissa.

Ohjelman hidastuminen pandemian takia on johtanut päätökseen

jatkaa 20by20 -ohjelmaa vuonna 2021. Kustannustehokkuus on yh-

tiön keskeinen tavoite vuonna 2021.

Customer Experience -ohjelma kehittää ja vie käytäntöön asiakaskes-

keisempiä prosesseja ja työkaluja sekä organisaatiota ja kulttuuria.

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja asia-

kastyytyväisyyttä Oriolan B2B-liiketoiminnassa. Asiakas on keskiössä

myös yhtiön COVID-19-pandemian aikaisissa toimissa. Asiakasvies-

tintä ja yhteistyö eri sidosryhmien välillä on nostettu yhdeksi keskei-

simmistä toimista varmistamaan kaikkien sidosryhmien ajantasainen

tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuudet pandemian aikana. Asiakas-

tyytyväisyyttä mittaava Net Promoter Score (NPS) kehittyi edelleen

positiivisesti erityisesti Suomessa.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Konsernin taloudellinen tulos tammi–joulukuu 2020

Laskutus ja liikevaihto

Laskutus kasvoi 0,9 % (kasvoi 6,1 %). Vertailukelpoisin valuuttakurs-

sein laskettuna laskutus kasvoi 0,1 % (kasvoi 8,4 %).

Liikevaihto kasvoi 4,6 % (kasvoi 10,9 %) 1 800,8 (1 721,3) miljoo-

naan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liike-

vaihto kasvoi 3,8 % (kasvoi 13,6 %), mikä johtui lääkemarkkinan

arvon kasvusta, muutoksista lääkeyritysasiakkaiden jakelusopimuk-

sissa sekä terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden myynnin kasvusta.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto kasvoi 2,6 % (laski 40,6 %) 21,0 (20,5) miljoonaan

euroon. Tulosta heikensivät muutokset asiakassopimuksissa, laske-

neet kivijalka-apteekkien volyymit sekä Ruotsin jakelukeskuksen au-

tomatisoinnin käyttöönottovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja

COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut. Annosjakeluliiketoimin-

ta kehittyi hyvin ja vaikutti tulokseen positiivisesti. Lisäksi kustannus-

säästöt paransivat kannattavuutta. Ruotsissa Oriola sai yhteensä 1,5

miljoonaa euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloihin ja lomautuksiin

liittyviä julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivis-

ta vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa hen-

kilöstökulujen pienennyksenä. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät

olivat yhteensä -0,6 (-5,1) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 20,4 (15,3)

miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettuna oli 20,8 miljoonaa euroa.

4 000

3 000

2 000

1 000

Laskutus

Milj. euroa

2016 2017 2018 2019 2020

3 765

3 364

3 336

3 518

3 733

Nettorahoituskulut olivat 6,0 (5,2) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos

oli 11,3 (8,0) miljoonaa euroa. Tuloverot tammi–joulukuussa olivat

3,1 (2,1) miljoonaa euroa, mikä vastaa 21,3 % (20,8 %) efektiivistä

verokantaa. Osakekohtainen tulos oli 0,06 (0,04) euroa.

Lisätietoja konsernin taloudellisen tuloksen kehityksestä löytyy

osiosta Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016–2020.

Consumer

Consumer-liiketoiminta-alue tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin

tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kol-

manneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.

Markkinaympäristö

COVID-19 pandemia on vaikuttanut apteekkiliiketoimintaan erityi-

sesti kiihtyvänä verkkoasiointina ja henkilökunnan ja asiakkaiden

terveysturvallisuuden varmistamisena apteekkiasioinnissa. Pande-

mia on vähentänyt kansalaisten liikkumista. Asiointi apteekeissa on

vähentynyt ja erityisesti vuoden toisella puoliskolla reseptivapaiden

lääkkeiden kysyntä on heikentynyt. Pandemia on myös avannut uu-

sia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi vasta-ainetesteille ap-

teekeissa sekä lisännyt suojavarusteiden kysyntää.

Ruotsin apteekkimarkkina kasvoi 4,6 % (4,0 %) Ruotsin kruunuissa

(lähde: Apoteksförening) ja apteekkien kokonaismäärä kasvoi kuu-

della apteekilla vuonna 2020.

Verkkokauppa jatkoi nopeaa kasvuaan Ruotsin apteekkimarkkinal-

la ja saavutti noin 18 % (12 %) osuuden koko apteekkimarkkinasta

joulukuun 2020 loppuun mennessä.

Oriolan markkinaosuus Ruotsin apteekkimarkkinassa oli 16,6 %

(16,9 %) tammi–joulukuussa 2020 (lähde: Apoteksförening). Re-

septivapaiden lääkkeiden ja terveydenhuollon kuluttajatuotteiden

osuus myynnistä oli 25,0 % (25,0 %). Oriolalla oli Ruotsissa vuoden

2020 lopussa yhteensä 325 (324) apteekkia. Oriola perusti viisi uut-

ta apteekkia ja sulki neljä apteekkia tilikauden aikana.

Avainluvut Muutos

Milj. euroa 2020 2019 %

Laskutus 798,2 768,1 3,9

Liikevaihto 780,7 750,1 4,1

Oikaistu liikevoitto 14,4 11,7 22,8

Liikevoitto 15,3 5,3 188,4

Oikaistu liikevoitto % 1,8 1,6

Liikevoitto % 2,0 0,7

Henkilöstö

katsauskauden lopussa 1 621 1 692

Oikaistu liikevoitto

Milj. euroa

Ruotsalaiset apteekit

Markkinaosuus

Kronans Apotek

Muut

17 %

83 %

Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta.

Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin

sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin

ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

2016 2017 2018 2019 2020

21,0

58,7

39,0

34,4

20,5

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Taloudellinen tulos

Liikevaihto kasvoi 4,1 % (laski 0,2 %) 780,7 (750,1) miljoonaan euroon.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 3,1 %

(kasvoi 3,0 %). Oriolan verkkokauppa kasvoi 85 %, ylittäen markkina-

kasvun (+59 %), ja sen osuus Consumerin myynnistä oli 6,6 % (3,7 %).

Oikaistu liikevoitto kasvoi 22,8 % (laski 28,2 %) 14,4 (11,7) miljoonaan

euroon. Kustannussäästöt vaikuttivat kannattavuuteen positiivisesti.

COVID-19-pandemiasta johtuva kuluttajien rajoittunut liikkuminen on

vaikuttanut kysyntään etenkin kauppakeskuksissa. Ruotsissa Oriolan

saamat yhteensä 1,0 miljoonan euron julkiset avustukset kompensoivat

osittain pandemian negatiivista vaikutusta Consumerin tulokseen. Liike-

voittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä 0,9 (-6,4) miljoonaa eu-

roa, ja liikevoitto oli 15,3 (5,3) miljoonaa euroa.

Pharma

Pharma-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä logistiikka-, asian-

tuntija- ja konsultointipalveluita lääkeyrityksille sekä laajan vali-

koiman lääkevalmisteita apteekeille, sairaala-apteekeille ja eläin-

lääkäreille.

Avainluvut Muutos

Milj. euroa 2020 2019 %

Laskutus 2 906,0 2 910,6 -0,2

Liikevaihto 961,2 918,1 4,7

Oikaistu liikevoitto 12,8 17,7 -27, 8

Liikevoitto 12,4 17,1 -27,8

Oikaistu liikevoitto % 1,3 1,9

Liikevoitto % 1,3 1,9

Henkilöstö

katsauskauden lopussa 448 468

Markkinaympäristö

Lääkkeiden saatavuus on toimintamaissa pysynyt COVID-19 pan-

demian aikana hyvänä. Saatavuutta on edistänyt toimialan laaja

yhteistyö, esimerkiksi keväällä EU-maiden rajasulkujen yhteydessä

nopeasti mobilisoitu ns. vihreä linja lääketoimitusten vapaalle ku-

lulle EU:n alueella. Toimintamaissa pandemian aikana on koettu lää-

kehamstraus, pysähtyneet sairaaloissa tehtävät suunnitellut hoidot

sekä Ruotsissa pystytetty lääkkeiden valmiusvarastointi. Pandemia

on myös lisännyt lääkeyhtiöiden halua varastoida lääkkeitä Oriolan

molemmissa toimintamaissa.

Tukkukauppa – markkinaosuus

Oriola Muut

47 %

53 %

Mrd. SEK

Ruotsi

2,8

Mrd. EUR

Oriola Muut

42 %

58 %

Suomi

Ruotsin lääkemarkkinan arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna

5,1 % (7,6 %) Ruotsin kruunuissa vuonna 2020 (lähde: IQVIA). Orio-

lan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön ar-

vion mukaan noin 47 % (44 %).

Suomen lääkemarkkinan arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna

2,1 % (5,2 %) vuonna 2020 (lähde: Lääketietokeskus). Oriolan mark-

kinaosuus Suomen lääkkeiden tukkukaupassa oli yhtiön arvion mu-

kaan noin 42 % (46 %).

Taloudellinen tulos

Laskutus laski 0,2 % (kasvoi 7,9 %) 2 906,0 (2 910,6) miljoonaan eu-

roon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna laskutus laski

0,8 % (kasvoi 10,0 %). Liikevaihto kasvoi 4,7 % (kasvoi 22,4 %) 961,2

(918,1) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein las-

kettuna liikevaihto kasvoi 4,0 % (kasvoi 24,8 %). Tähän vaikuttivat

kalliiden reseptilääkkeiden myynnin kasvu sekä muutokset lääkeyri-

tysasiakkaiden jakelusopimuksissa.

Oikaistu liikevoitto laski 27,8 % (laski 16,3 %) 12,8 (17,7) miljoo-

naan euroon. Muutokset asiakassopimuksissa sekä Ruotsin jake-

lukeskuksen automatisoinnin käyttöönottovaiheeseen liittyvät

operatiiviset kulut ja COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut

vaikuttivat negatiivisesti Pharman tulokseen. Lääkeyrityksille tar-

jottavien asiantuntijapalveluiden hyvä kehitys vaikutti positiivi-

sesti tilikauden tulokseen. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät

olivat yhteensä -0,4 (-0,5) miljoonaa euroa, ja liikevoitto oli 12,4

(17,1) miljoonaa euroa.

Retail

Retail-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvin-

vointituotteita apteekeille, päivittäistavarakaupalle, eläinlääkäreille,

yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille sekä palveluita

apteekeille, kuten henkilöstövuokrausta ja annosjakelupalveluja.

Avainluvut Muutos

Milj. euroa 2020 2019 %

Laskutus 486,7 456,9 6,5

Liikevaihto 484,9 455,5 6,5

Oikaistu liikevoitto 2,0 -0,9

Liikevoitto 0,9 -1,4

Oikaistu liikevoitto % 0,4 -0,2

Liikevoitto % 0,2 -0,3

Henkilöstö

katsauskauden lopussa 583 590

Markkinaympäristö

Retail-liiketoiminnassa Oriola tarjoaa laajan valikoiman tuotteita

terveydenhuollon kuluttajatuotteissa ja reseptivapaissa lääkkeis-

sä. Tuotteita myydään apteekkien ja vähittäiskauppojen kautta.

COVID-19 pandemia on vaikuttanut voimakkaasti pandemiaan liit-

tyvien terveysturvallisuustuotteiden, kuten käsidesien ja kasvo-

maskien kysyntään. Toisaalta apteekkiasioinnin vähentyminen on

heikentänyt niin apteekkihenkilökunnan vuokraustoimintaa kuin

hyvinvointituotteiden kysyntää. Kuluttajien ostovoima on näkynyt

positiivisesti päivittäistavarakaupoissa, jonka merkittävyys myynti-

kanavana on kasvanut. Lisäksi lemmikkien määrän kasvu vahvistaa

eläintuotteiden potentiaalia molemmissa toimintamaissa. Ruotsissa

terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden ja reseptivapaiden lääkkeiden

markkina kasvoi 7,7 % (6,2 %) vuonna 2020.

Annosjakeluliiketoiminnassa Oriola tarjoaa lääkkeitä ja annosjakelu-

palveluita yksityiselle ja julkiselle terveydenhuollolle. Annosjakelun

kokonaismarkkina Ruotsissa on noin 230 000 annosjakelupotilasta

ja Suomessa noin 60 000 annosjakelupotilasta. Oriola on markkina-

johtaja Ruotsissa ja palvelee yli 97 000 annosjakelupotilasta. Suo-

messa Oriola palvelee noin 23 000 annosjakelupotilasta.

Suomen henkilöstövuokrausliiketoiminnassa Oriolan palveluita

käytti 272 apteekkia kaikista 819 apteekista vuoden 2020 aikana.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Oriola Muut

Annosjakelun markkinaosuus

43 %

57 %

Oriola Muut

40 %

60 %

Ruotsi

Suomi

Taloudellinen tulos

Liikevaihto kasvoi 6,5 % (kasvoi 6,0 %) 484,9 (455,5) miljoonaan

euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto

kasvoi 5,5 % (kasvoi 8,9 %), johtuen pääasiassa Ruotsin

annosjakelumyynnin sekä pandemiaan liittyvien tuotteiden ky-

synnän kasvusta.

Oikaistu liikevoitto nousi 2,0 (-0,9) miljoonaan euroon, mikä johtui

pääasiassa annosjakeluliiketoiminnan positiivisesta kehitykses-

tä. Ruotsissa tulosta kuitenkin rasittivat jakelukeskuksen automa-

tisoinnin käyttöönottovaiheeseen liittyvät operatiiviset kulut ja

COVID-19-pandemian aiheuttamat lisäkulut. Liikevoittoon koh-

distuvat oikaisuerät olivat yhteensä -1,1 (-0,5) miljoonaa euroa, ja

liikevoitto oli 0,9 (-1,4) miljoonaa euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Oriolan taseen loppusumma 31.12.2020 oli 1 165,6 (1 030,6) miljoo-

naa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli

169,6 (157,2) miljoonaa euroa. Käypään arvoon muiden laajan tulok-

sen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen arvonmuutos kas-

vatti omaa pääomaa tilikaudella 8,0 miljoonaa euroa. Muuntoerot

kasvattivat omaa pääomaa 9,8 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa pie-

nensi huhtikuussa 2020 maksettu 16,3 miljoonan euron osinko. Ra-

havarat olivat 168,2 (70,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettora-

Investoinnit ja poistot

Tammi–joulukuun 2020 bruttoinvestoinnit olivat 32,8 (21,8) miljoo-

naa euroa koostuen pääasiassa investoinneista logistiikkaan, tieto-

järjestelmiin ja apteekkien uudistamiseen sekä 4,8 miljoonan euron

lisäinvestoinnista Ruotsin johtavaan digitaalisia terveyspalveluja

tarjoavaan Doktor.se:hen sen viimeisimmällä rahoituskierroksella.

Uudella investoinnilla ei ole merkittävää vaikutusta Oriolan omis-

tusosuuteen, joka on noin 14 % Doktor.se:stä.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödyk-

keistä olivat yhteensä 41,6 (45,3) miljoonaa euroa. Vuonna 2020

kirjattiin Ruotsin Retail-liiketoimintaan liittyvien aineettomien hyö-

dykkeiden arvonalentumisia yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna

2019 kirjattiin uudelleenjärjestelyihin sekä Ruotsin apteekkiverkko-

kaupan uudistamiseen liittyviä aineellisten ja aineettomien hyödyk-

keiden arvonalentumisia yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Oriolan henkilöstön määrä joulukuun 2020 lopussa oli 2 730 (2 818),

josta 59 % (60 %) työskenteli Consumerissa, 16 % (17 %) Pharmassa ja

21 % (21 %) Retailissä. Konsernipalveluissa työskenteli 3 % (2 %) hen-

kilöstöstä. Henkilöstön keskimääräinen määrä tammi–joulukuussa

2020 oli 2 687 (2 800). Henkilömäärä on aktiivisessa työsuhteessa ole-

va, jatkuvien toimintojen henkilöstö kokoaikaisiksi muutettuna.

Liiketoiminnan nettorahavirta

Milj. euroa

-20

-40

2019

2020

-0

-25

havirta tammi–joulukuussa 2020 oli 58,3 (84,4) miljoonaa euroa, josta

käyttöpääoman muutos oli 4,0 (26,5) miljoonaa euroa. Investointien

nettorahavirta oli -31,4 (-21,8) miljoonaa euroa. Rahoituksen nettora-

havirta oli 70,4 (-57,6) miljoonaa euroa.

Oriolan korolliset velat 31.12.2020 olivat 295,3 (190,3) miljoo-

naa euroa. Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola varautui CO-

VID-19-pandemian aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epäva-

kauteen nostamalla kahdenvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa

euroa. Pitkäaikaisia korollisia velkoja oli 127,8 (123,6) miljoonaa

euroa ja lyhytaikaisia korollisia velkoja oli 167,4 (66,8) miljoonaa

euroa. Pitkäaikaiset korolliset velat koostuvat pääasiassa lainois-

ta rahoituslaitoksilta 65,9 (57,8) miljoonaa euroa ja pitkäaikaisista

vuokrasopimusveloista 61,9 (65,7) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset

korolliset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista yritys-

todistuksista 78,6 (35,0) miljoonaa euroa, suomalaisilta apteekeilta

saaduista hankintaennakoista 17,0 (13,2) miljoonaa euroa, lainois-

ta rahoituslaitoksilta 52,0 (0,0) miljoonaa euroa sekä lyhytaikaisis-

ta vuokrasopimusveloista 19,8 (18,6) miljoonaa euroa. Korolliset

nettovelat olivat 127,1 (119,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantu-

misaste 75,0 % (76,1 %).

Ruotsissa on käytössä myyntisaamisten myyntiohjelmia. Joulukuun

2020 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 179,6 (166,5) mil-

joonalla eurolla. Keskimääräinen rahoituskorko korollisista veloista

ilman vuokrasopimusvelkoja oli 1,09 % (0,97 %).

Oriolan sitovat 100,0 miljoonan euron pitkäaikainen luottolimiitti ja

yhteensä 35,0 miljoonan euron lyhytaikaiset tililimiitit eivät olleet

käytössä tilikauden lopussa.

Tilikauden lopun omavaraisuusaste oli 14,8 % (15,5 %). Sijoitetun

pääoman tuotto oli 5,0 % (4,1 %) ja oman pääoman tuotto 6,9 %

(4,9 %).

Lisätietoja konsernin taseen ja rahavirran kehityksestä sekä niihin

liittyvistä tunnusluvuista löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat

tunnusluvut 2016–2020 -osiosta.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tammi–

joulukuu 2020

Tammi–

joulukuu 2019

Kaupankäynti osakkeilla A-sarja B-sarja A-sarja B-sarja

Vaihto, milj. kpl 3,3 48,6 3,8 24,1

Vaihto, milj. euroa 6,7 92,6 7,7 50,9

Ylin kurssi, euroa 2,25 2,27 2,56 2,53

Alin kurssi, euroa 1,62 1,52 1,86 1,86

Päätöskurssi kauden lopussa,

euroa 1,99 1,90 2,02 2,03

Tammi–joulukuussa 2020 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois

lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, 28,6 % (15,3 %) koko

osakemäärästä.

Vuoden 2020 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213 (181 486 213)

kappaletta, joista A-sarjan osakkeita oli 53 748 313 (55 434 273)

kappaletta ja B-sarjan osakkeita 127 737 900 (126 051 940) kappa-

letta. Yhtiön hallussa oli yhteensä 173 206 (84 903) kappaletta yh-

tiön omia osakkeita, joista 63 650 (-) kappaletta oli A-osakkeita ja

109 556 (84 903) kappaletta oli B-osakkeita. Yhtiön hallussa olevien

omien osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,10 % (0,05 %)

ja äänimäärästä 0,11 % (0,01 %).

Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sar-

jan osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. Ensimmäi-

sen vuosineljänneksen aikana 306 960 Oriola Oyj:n A-osaketta

muunnettiin B-osakkeiksi. Muunto merkittiin kaupparekisteriin

3.2.2020. Toisen vuosineljänneksen aikana 1 379 000 Oriola Oyj:n

A-osaketta muunnettiin B-osakkeiksi. Muunto merkittiin kauppa-

rekisteriin 11.6.2020. Muuntamisten jälkeen yhtiöllä on A-osakkei-

ta 53 748 313 kappaletta ja B-osakkeita 127 737 900 kappaletta.

Palkat ja palkkiot vuonna 2020 olivat yhteensä 126,7 miljoonaa

euroa (127,5 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 121,4 miljoonaa eu-

roa vuonna 2018).

Lisätietoja henkilöstön palkitsemisesta löytyy konsernitilinpäätök-

sen liitetiedosta 4.4. Työsuhde-etuudet.

Oriola Oyj:n osakkeet

Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2020 oli 349,9 (367,2) miljoonaa

euroa.

Osakkeita on yhteensä 181 486 213 kappaletta, ja osakkeiden ko-

konaisäänimäärä on yhteensä 1 202 704 160 ääntä.

Lisätietoja osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy osiosta Tietoja

osakkeista.

Liputusilmoitukset

Oriola Oyj vastaanotti 15.5.2020 Heikki Herliniltä arvopaperimarkki-

nalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Mariatorp

Oy:n määräysvalta on siirtynyt Niklas Herlinin perinnönjaon myötä

Heikki Herlinille.

Mariatorp Oy:n (y-tunnus 2690035-7) omistusosuus Oriola Oyj:s-

sä on 11,0 % osakkeista ja 10,9 % osakkeiden tuottamasta ääni-

määrästä, yhteensä 20 000 000 osaketta, joista A-sarjan osakkeita

6 000 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 14 000 000 kappaletta.

Näkymä vuodelle 2021

Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketun oikaistun liikevoiton ar-

vioidaan pysyvän samana tai kasvavan vuoden 2020 tasosta.

COVID-19-pandemian odotetaan jatkuvan vuonna 2021, mutta sen

vakavuutta ja kestoa Oriolan toimintaympäristössä on vaikea arvioi-

da. Oriolan näkymät vuodelle 2021 perustuvat ulkoisiin markkina-

ennusteisiin, sopimuksiin lääkeyritysten ja apteekkien kanssa sekä

johdon arvioihin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen, 27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimi-

tystoimikunta esitti ehdotuksensa vuoden 2021 yhtiökokoukselle hal-

lituksen jäsenten valinnaksi. Ehdotus on esitetty kohdassa Hallinto.

Katsauskauden jälkeen, 1.2.2021 Oriola tiedotti, että Robert Anders-

son jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021 ja jatkaa

hallituksen neuvonantajana 31.7.2021 asti. Uuden toimitusjohtajan

haku on aloitettu. Siihen asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja ni-

mitetään, on Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala väliaikaisesti ni-

mitetty yrityksen toimitusjohtajaksi.

Varojenjakoesitys

Oriola-konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset varat

olivat 31.12.2020 taseen mukaisesti 325,6 (335,2) miljoonaa euroa.

Oriola Oyj:n tilikauden tulos vuonna 2020 oli 6,9 (8,2) miljoonaa eu-

roa. Oriola-konsernin osakekohtainen tulos oli 0,06 (0,04) euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2020

jaetaan osinkoa 0,03 (0,09) euroa/osake. Hallitus ehdottaa, että jäl-

jelle jääneet voitonjakokelpoiset varat 320 201 301,18 euroa jäte-

tään omaan pääomaan. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen

yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mu-

kaan yhteensä enintään 0,03 euron osakekohtaisen osingon jaka-

misesta.

Yhtiökokous 2021

Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 16.3.2021. Yhtiöko-

kouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat sekä

hallituksen mahdolliset muut esitykset. Varsinaisen yhtiökokouksen

kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com viimeistään

23.2.2021.

2. Katsaus riskeihin

Strategiset ja rahoituksen riskit

Oriola on määritellyt riskienhallintapolitiikassaan konsernin riskien-

hallintamallin, riskienhallinnan periaatteet, organisaation ja proses-

sit. Riskienhallinta pyrkii yksilöimään, mittaamaan ja hallitsemaan

riskejä, joilla saattaa olla vahingollinen tai hyödyllinen vaikutus Orio-

lan toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi konsernilla on

eettiset ohjeet (Code of Conduct) ja rahoituspolitiikka, jotka kattavat

toiminnan säädöstenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät riskit. Ta-

loudelliseen raportointiin liittyvät kontrollit ja riskienhallinta pyrkivät

varmistamaan konsernin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten ja talou-

dellisen raportoinnin luotettavuuden ja säädöstenmukaisuuden sekä

yleisesti hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden noudattamisen.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Oriolan liiketoimintaa sääntelevät lääkkeiden jakelua ja vähittäis-

kauppaa koskevat säännökset, joita valvovat viranomaiset molem-

missa toimintamaissa. Oriolan liiketoimintaympäristöön vaikutta-

vat keskeisimmät megatrendit ovat väestön ikääntyminen, kasvava

kulutus terveyteen ja hyvinvointiin, erityislääkkeiden kasvava kulu-

tus, vähittäiskaupan ja palveluiden digitalisaatio, vastuullisuus sekä

mahdolliset pandemiat.

Oriola on tunnistanut seuraavat tärkeimmät strategiset ja toimin-

nalliset riskit, joilla voi olla epäsuotuisa vaikutus tulokseen: muutok-

set lääkemarkkinoiden sääntelyssä ja niihin liittyvissä toimiluvissa,

hinnoittelussa, lääkkeiden rinnakkaistuonnissa ja julkisessa korvat-

tavuudessa, apteekkien kiristynyt kilpailu verkkokaupan kasvaessa,

yksikanavajakelun osuuden laskeminen julkisessa terveydenhuol-

lossa sekä useiden merkittävien lääkeyritysasiakkuuksien menet-

täminen. Lisäksi pandemian aiheuttamilla muutoksilla julkisen

terveydenhuollon resursseissa sekä yhteiskunnan rajoitustoimen-

piteillä yritysten liiketoimintaan ja kansalaisten liikkumiseen voi olla

epäsuotuisa vaikutus Oriolan tulokseen.

Ruotsin lääkevirasto (Läkemedelsverket) ja e-terveysviranomainen

(E-hälsomyndigheten) ovat esittäneet uutta hinnoittelumallia ap-

teekki- ja tukkutoiminnan lupiin sekä lääkereseptijärjestelmään. Jos

ehdotus toteutuu täysimääräisesti ja alalle ei myönnetä kohtuullisia

kompensaatioita Ruotsin lääkealan korvauksista vastaavan viraston

(Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket, TLV) toimesta, oletettu

vuosikustannus Oriolalle on huomattava.

TLV esittää raportissaan geneeristen lääkkeiden kuukausikohtais-

ta listaa otettavaksi käyttöön myös Ruotsin annosjakelutoiminnas-

sa. Lopullinen raportti esitetään vuoden 2021 aikana ja uuden lain-

säädännön odotetaan astuvan voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

Muutos vaikuttaisi negatiivisesti Oriolan annosjakelutoiminnan kat-

teisiin ja operatiivisiin kustannuksiin. Mahdolliset vaikutukset ovat

Oriolan näkemyksen mukaan mahdollista hallita.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuoden 2019

alussa ns. tiekartan lääkeasioiden kokonaisuudistuksille tulevil-

le hallituskausille. Vuonna 2020 ministeriö on julkaissut nykyisen

hallituskauden (2019-2023) aikana edistettävät kolme teemaa:

1) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen, 2) apteekkitalouden ja

lääkkeiden jakelun sekä 3) tiedonhallinnan ja digitaalisten työvä-

lineiden kehittämiset. COVID-19 pandemia on kiihdyttänyt tarpei-

ta löytää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalta säästöjä

pandemian aiheuttamien kulujen kattamiseksi jo aikaisempien

kulupaineiden lisäksi. Hallitus on ilmoittanut yhdeksi kohteeksi

lääkehuollon kokonaiskulut. Säästötoimenpiteillä ei uskota olevan

suoria vaikutuksia Oriolan liiketoimintaan.

Viime hallitukselta keskeneräiseksi jäänyt sosiaali- ja terveydenhuol-

lon kokonaisuudistus (Sote) on edennyt parlamentaariseen käsittelyyn.

Uudistus tulee valmistuessaan vaikuttamaan julkisen ja yksityisen ter-

veydenhuollon toimijoihin. Mahdollisten uudistusten vaikutukset lää-

kejakeluun tai muuhun Oriolan toimintaan Suomessa ovat vielä suurel-

ta osin tuntemattomat, mutta yhtiön näkemyksen mukaan vähäiset.

Pandemia on lisännyt viranomaisten vaatimuksia niin lääkkeiden

saatavuuden varmistamiseen kuin saatavuustietojen hallintaan. Uu-

distettu lääkelaki astui voimaan kesällä 2020 ja lisäsi muun muassa

lääkeyhtiöiden ilmoitusvelvollisuutta lääkesaatavuuden häiriöistä.

Myös lääketukkujen velvoitettiin raportoimaan saatavilla olevista

lääkkeistä. Lisäksi uusi lääkelaki velvoitti apteekkeja pitämään mini-

missään kolmen viikon lääkevarastoa alueen väestön kokoon suh-

teutettuna. Oriolalle muutokset ovat olleet vähäisiä.

Oriola arvioi ESG-riskit (yhteiskunnalliset, hallintoon ja ympäris-

töön kohdistuvat riskit) osana normaalia riskien hallintaprosessia.

ESG-riskien tarkempi kuvaus löytyy tämän raportin osiosta 5. Selvi-

tys muista kuin taloudellisista tiedoista.

Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssi-, likvidi-

teetti-, korko- ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun arvossa vai-

kuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen. Muutokset

liiketoimintojen rahavirtaennusteissa saattavat johtaa liikearvon ar-

vonalentumiskirjauksiin. Lisätietoja taloudellisten riskien hallinnas-

ta löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 8.3.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä,

jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa Oriolan kannattavuuteen.

Oriolalla on käynnissä merkittävä määrä IT-järjestelmähankkeita.

Yhtiö on määritellyt IT-projekteille omat riskienhallintasuunnitel-

mat ja pyrkii varmistamaan käyttöönotot huolellisella valmiussuun-

nittelulla. Ruotsin jakelukeskuksen laajennus ja automatisoinnin

käyttöönotto valmistui vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Toi-

menpiteet prosessien optimoimiseksi ja tehokkuuden parantami-

seksi tällä alueella jatkuvat. Pandemian pitkittyminen voi hidastaa

niiden edistymistä.

Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan

liiketoimintaympäristöä nopeasti, kun yhteiskunnan rajoitukset

sekä kuluttajien varovaisuus ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäyty-

miseen. Pandemian aiheuttamat toimet ovat johtaneet terveyden-

huollon palveluiden vähenemiseen sekä vaikuttaneet niin lääkkei-

den kuin terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntään. Tämä

on väistämättä vaikuttanut myös Oriolan liiketoimintaan. Oriolan

liiketoimintaympäristö pysyy pandemian jatkuessa epävakaana,

mikä voi vaikuttaa Oriolan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Pan-

demian vaikutuksia Oriolan omaisuuserien arvostukseen seura-

taan tarkasti. Arvioinnin perusteella COVID-19 pandemialla ei tällä

hetkellä ole sellaisia pitkän aikavälin vaikutuksia Oriolan taloudel-

liseen tilanteeseen, joiden perusteella varojen kirjanpitoarvoja tu-

lisi oikaista.

Oriola on varautunut COVID-19-pandemian aiheuttamiin riskeihin.

Yhtiö on huomioinut varautumissuunnittelussa erityisesti työvoi-

man terveyden ja saatavuuden turvaamisen, logistiikkakeskusten

sekä apteekkien turvallisuuden ja kasvavan lääkevarastoinnin tar-

peen. Lisäksi Oriola käy aktiivista keskustelua niin asiakkaiden kuin

valvovien viranomaisten kanssa nopeastikin muuttuvista tarpeista

ja niiden hallinnasta sekä on lisännyt valmiuksia ja osaamista etä-

työhön ja -asiakaskohtaamisiin.

Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa,

valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että

Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja kor-

vauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö varau-

tuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla vireillä

olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin talou-

delliseen asemaan.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Oriolan hallintorakenne

YHTIÖKOKOUS

HALLITUS

TOIMITUSJOHTAJA

TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA KONSERNIN JOHTORYHMÄ

CONSUMER-

LIIKETOIMINTA-ALUE

PHARMA-

LIIKETOIMINTA-ALUE

Palkitsemis- ja

henkilöstövaliokunta

Raportoi

Nimittää

Ohjaa

Valvoo

Valitsee Valitsee

Perustaa

Antaa

tilintarkastus-

kertomuksen

Ehdotus hallituksen

kokoonpanoksi ja palkkioksi

Tarkastusvaliokunta

RETAIL-

LIIKETOIMINTA-ALUE

TILINTARKASTAJA

SISÄINEN TARKASTUS

NIMITYS-

TOIMIKUNTA

3. Hallinto

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governan-

ce Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden vuoden 2020 hallin-

nointikoodin ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n mukaisesti.

Oriola Oyj (jatkossa ”Oriola” tai ”yhtiö”) noudattaa yhtiöjärjestyksen,

Suomen osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain määräyksiä sekä

muuta vastaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiö noudattaa Nasdaq Hel-

sinki Oy:n (Helsingin Pörssin) ja Finanssivalvonnan antamia, listattuja

yhtiötä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee

Espoossa.

Oriola noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia koko-

naisuudessaan ilman poikkeuksia. Yhtiö ilmoittaa hallinnointikoo-

din edellyttämät tiedot myös yhtiön verkkosivuilla www.oriola.com.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2020 on saatavissa julkisesti

osoitteesta www.cgfinland.fi.

Oriola laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansain-

välisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien, arvopape-

rimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä

Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallituksen toimintaker-

tomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain

sekä kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti. Tilin-

tarkastuskertomus kattaa hallituksen toimintakertomuksen, konser-

nitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1010

Yhtiökokous

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja Oriolan yhtiöjärjestyksen mu-

kaan sille kuuluvat asiat. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osal-

listua yhtiökokoukseen. A-osake tuottaa 20 ääntä ja B-osake yhden

äänen. Osakkeenomistaja ei saa yhtiöjärjestyksen mukaan äänestää

suuremmalla äänimäärällä kuin 1/20 yhtiökokouksessa edustettujen

eri osakelajeihin kuuluvien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhtiökokoukseen

julkaistaan aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksikym-

mentäyksi päivää ennen kokousta yhtiön verkkosivuilla tai yhdes-

sä Suomen pääkaupungin päivälehdessä. Oriola julkaisee yhtiö-

kokouskutsun myös pörssitiedotteena. Yhtiökokoukselle esitettävät

asiakirjat ja päätösesitykset ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yh-

tiökokouskutsu sisältää ehdotuksen kokouksen esityslistaksi.

Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle

osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi,

jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia

voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimuksen katsotaan aina tul-

leen riittävän ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta

viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Yhtiön lähtökohta on, että yhtiökokouksessa ovat läsnä hallituksen

puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä,

toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä

kertaa ehdolla olevan henkilön tulee olla läsnä valinnasta päättäväs-

sä yhtiökokouksessa, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakkeenomistajat käyttävät lain ja yhtiöjärjestyksen nojalla pää-

tösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään

kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokouksen

vastuulla on muun muassa:

• tilinpäätöksen vahvistaminen

• taseen osoittaman voiton käyttäminen

• hallituksen jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan

päättäminen

• vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja

toimitusjohtajalle

• tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen

• hallituksen tai osakkeenomistajan yhtiökokoukselle tekemät

ehdotukset (esim. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien

osakkeiden hankinta, osakeanti, erityisten oikeuksien antaminen)

Varsinainen yhtiökokous 2020

Oriolan 17.3.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpää-

töksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle vas-

tuuvapauden 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokouksen

päätöksen mukaisesti osinkona 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta

vahvistetun taseen perusteella maksettiin 0,09 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous päätti osakeyhtiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentissa

tarkoitetulla tavalla, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään kuuluvaan

osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet menetetään yhteistilil-

lä olevien osakkeiden osalta. Menettämisseuraamus koski osakeyh-

tiölain 3 luvun 14 a §:n 3 momentin mukaan niitä vielä yhteistilillä

olleita Oriola Oyj:n osakkeita, joiden osalta osakeoikeuksien kirjaa-

mista arvo-osuusjärjestelmään ei oltu vaadittu arvo-osuusjärjestel-

mästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 6 luvun 3 §:n mukaisesti

ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä. Yhteistililtä siirtyi

24.8.2020 63 650 A-osaketta ja 59 900 B-osaketta yhtiön omiksi

osakkeiksi. Yhtiön omiksi osakkeiksi siirtyneisiin osakkeisiin sovelle-

taan osakeyhtiölain yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia

säännöksiä.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta osakean-

nista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden antaa uusia

tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää

yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön

B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvas-

ta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista

kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullises-

ta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden

antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita.

Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta

ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta merkin-

täetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista kuukautta

yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi päättä-

mään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä suunnatus-

ta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon osakepohjai-

sen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin avainhenkilöiden

osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän valtuutuksen nojalla

annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden enimmäismäärä on 250 000

kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuu-

tukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouk-

sen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 18 000 000

yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin kuin osak-

keenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutus on voi-

massa enintään kahdeksantoista kuukautta yhtiökokouksen päätök-

sestä lukien.

Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2020 päätökset ovat nähtävillä yh-

tiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu viidestä osak-

keenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi yhtiön hallituksen

puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Hallituksen puheenjohtaja järjestää vuosittain tapaamisen, johon

kutsutaan äänimäärän mukaan yhtiön kaksikymmentä suurinta

osakkeenomistajaa, jotka ovat varsinaista yhtiökokousta edel-

tävän elokuun 31. päivänä rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n

ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon osakkeenomistajina. Ääni-

määrän mukaan kahdenkymmenen suurimman osakkeenomista-

jan kokous valitsee osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jä-

senet. Kokous valitsee lisäksi yhden nimitystoimikunnan jäsenistä

sen puheenjohtajaksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi

päättyy seuraavan vuoden nimitystoimikunnan jäsenten valintaan

nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1111

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta perustetaan toimiakseen

siihen asti kunnes yhtiökokous toisin päättää.

Nimitystoimikunnan tehtävä on valmistella hallituksen jäsenten

valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiö-

kokoukselle. Nimitystoimikunnan tulee antaa ehdotuksensa yhti-

ön hallitukselle viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän

helmikuun ensimmäisenä päivänä. Toimikunnan ehdotukset jul-

kaistaan pörssitiedotteella ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun.

Nimitystoimikunnan tulee esittää ja perustella ehdotuksensa sekä

antaa toiminnastaan selvityksen varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yhtiön verkkosivuil-

la osoitteessa www.oriola.com.

Oriola Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat valitsivat 24.9.2020

osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukai-

sesti seuraavat henkilöt nimitystoimikunnan jäseniksi:

Mikael Aro

Annika Ekman

Peter Immonen

Pekka Pajamo

Into Ylppö

Pekka Pajamo valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi. Ori-

ola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Panu Routila toimii nimitys-

toimikunnan asiantuntijajäsenenä.

27.1.2021 Oriolan osakkeenomistajien nimitystoimikunta antoi eh-

dotuksensa vuoden 2021 varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituk-

sen jäsenten valinnasta: Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettaisiin

kuusi. Hallituksen jäseniksi valittaisiin edelleen nykyiset hallituksen

jäsenet Juko-Juho Hakala, Anja Korhonen, Eva Nilsson Bågenholm,

Harri Pärssinen, Lena Ridström ja Panu Routila. Hallituksen puheen-

johtajaksi valittaisiin edelleen Panu Routila. Nykyinen hallituksen

jäsen Mariette Kristenson on ilmoittanut nimitystoimikunnalle, ettei

hän ole käytettävissä uutta hallitusta valittaessa.

Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan hallituksen jäsenehdokkaiden

henkilötiedot.

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämises-

tä huolehtii hallitus.

Hallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa yhtiön toimintaa lain, viran-

omaismääräysten ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Hallitus myös varmis-

taa hyvän hallinnointitavan noudattamisen Oriola-konsernissa.

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus käyttää yhtiö-

kokousten välillä ylintä päätöksentekovaltaa Oriola-konsernissa.

Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja

enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen toimikausi päättyy valin-

taa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen

puheenjohtajan valitsee yhtiökokous. Hallituksen varapuheen-

johtajan valitsee hallitus keskuudestaan.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, min-

kä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Päätösasioiden lisäk-

si hallitukselle annetaan kokouksissa ajankohtaista tietoa konser-

nin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Toimitusjohtaja, talous- ja

rahoitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja (joka toimii hallituksen sihteeri-

nä) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Johtoryhmän jäsenet osallis-

tuvat kokouksiin hallituksen kutsusta. Kaikista kokouksista laaditaan

pöytäkirja.

Hallituksen tärkeimmät tehtävät

Hallituksen työjärjestys sisältää tärkeimmät hallituksessa käsiteltä-

vät asiat, joita ovat muun muassa:

• yhtiön strategian vahvistaminen

• taloudellisten tavoitteiden, budjettien, merkittävimpien

investointien ja riskienhallinnan periaatteiden vahvistaminen

• toimitusjohtajan valinta ja erottaminen

• merkittävimpien koko konsernin ja liiketoiminta-alueiden

toimintaa koskevien asioiden käsittely ja päättäminen

• tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan

työjärjestysten hyväksyminen.

Hallituksen monimuotoisuus

Päätavoite hallituksen jäseniä valittaessa on varmistaa, että halli-

tuksella kollektiivina on Oriolan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa

tukeva osaamisprofiili. Monimuotoisuus vahvistaa sitä tavoitetta,

että hallituksen osaamisprofiili kokonaisuutena tukee yhtiön liike-

toimintaa, ja se nähdään olennaisena osana ja menestystekijänä

Oriolan strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Oriolan hallituk-

sen monimuotoisuuden kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten

toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammatti-

ja toimialoilta, eri kehitysvaiheissa olevista liiketoiminnoista ja joh-

tamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen

monimuotoisuutta tukevat kokemus yhtiölle merkityksellisistä toi-

mintaympäristöistä ja teollisuuden aloilta, eri kulttuurien tuntemus

sekä ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen.

Oriolan hallitus hyväksyi hallituksen monimuotoisuuspolitiikan jou-

lukuussa 2016. Oriolan monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti tavoi-

te on säilyttää sopiva tasapaino molempien sukupuolten edustuk-

sesta hallituksessa.

Yhtiö on toteuttanut hallituksen kokoonpanossa monimuotoisuu-

den vaatimukset. Oriolan hallitus 2020 edustaa monimuotoisuutta

kansallisuuden, ammattiosaamisen ja sukupuolen osalta.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1212

Nimi

Syntymä

vuosi

Koulutus ja

riippumat tomuus

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Läsnäolo

valiokuntien

kokouksissa

Anssi Vanjoki

(puheenjohtaja) 1956

Kauppatieteiden

maisteri,

riippumaton

hallituksen jäsen 3/3 -/-

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden ja todennut,

että kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävis-

tä osakkeenomistajista. Hallitus on myös arvioinut toimintaansa ja

työskentelytapojaan.

Vuonna 2020 Oriolan hallitus piti 21 kokousta, joista 1 oli per

capsulam -kokous.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemis- ja henkilöstöva-

liokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset. Valiokunnat

ovat valmistelevia elimiä, jotka tekevät hallitukselle esityksiä toimi-

alueeseensa kuuluvista asioista. Valiokuntien kokouksista pidetään

pöytäkirjaa. Valiokunnat raportoivat toiminnastaan säännöllisesti

hallitukselle. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne an-

tavat käsiteltävänä olevasta asiasta suosituksensa hallitukselle.

Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen

pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan tar-

kastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet ja pu-

heenjohtajan.

Tarkastus- ja palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan lisäksi hallitus

voi yksittäisissä tapauksissa perustaa valiokunnan valmistelemaan

tapauskohtaista asiakokonaisuutta. Hallitus ei vahvista tällaisille va-

liokunnille työjärjestystä eikä ilmoita valiokunnan toimikautta, ko-

koonpanoa, kokousten lukumäärää tai jäsenten osallistumisastetta.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on edistää yhtiön toiminnan ja

taloudellisen raportoinnin valvontaa. Tarkastusvaliokunta käsitte-

lee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat

asiat:

• konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsausten tarkastelu yhdessä

tilintarkastajan kanssa

• valvontatarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän

puutteiden ja muiden raportoitujen puutteiden tarkastelu

yhdessä tilintarkastajan kanssa

• sisäisessä tarkastuksessa havaittujen valvontajärjestelmän

puutteiden ja muiden tarkastushavaintojen ja suositusten

tarkastelu

Hallitus toimikaudella 2020–2021

Yhtiön varsinainen yhtiökokous 17.3.2020 vahvisti Oriolan hallituk-

sen jäsenmääräksi seitsemän ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi

ja jäseniksi seuraavat henkilöt:

• valvontatarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen

toimintasuunnitelmien tarkastelu ja suositusten antaminen

yhtiön johdolle koskien sisäisen tarkastuksen painopistealueita

• yhtiön hallinnon valvonnan sekä riskienhallinnan

asianmukaisuuden arviointi ja yhtiön kirjanpidon ja ulkoisen

raportoinnin periaatteiden muutosten läpikäynti ennen niiden

käyttöönottoa.

Lisäksi tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat tilintarkastajan valin-

tapäätöksen valmistelu, tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi

ottaen huomioon erityisesti yhtiölle tarjottujen oheispalvelujen vai-

kutus riippumattomuuteen sekä muut hallituksen valiokunnalle an-

tamat tehtävät. Tarkastusvaliokunnassa on vähintään kolme jäsentä.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii 17.3.2020 alkaen

Anja Korhonen ja muina jäseninä Harri Pärssinen, Lena Ridström ja

Panu Routila. Tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia

yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjär-

jestyksensä mukaan johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon

nimityksiin liittyviä kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallituk-

selle. Valiokunnan tehtävänä on muun muassa:

• kehittää ja seurata tehokkaita palkitsemisperiaatteita, jotka

edistävät yhtiön tavoitteiden saavuttamista

• esittää hallitukselle, johdolle ja muille avainhenkilöille

suunnitellut palkitsemisjärjestelmät

• arvioida yhtiön suorituskyvyn johtamista, seuraajasuunnittelua ja

osaamiskehitystä koskevia prosesseja ja ohjelmia

• käsitellä ja valmistella sellaisia johdon nimityskysymyksiä,

jotka tulevat hallituksen päätettäviksi, sekä tukea ja neuvoa

toimitusjohtajaa johtoryhmänimityksiä koskevissa asioissa

• arvioida yhtiön toimitusjohtajan suoritusta

• arvioida konsernin johtoryhmän jäsenten suoritusta.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnassa on neljä jäsentä. Valiokun-

nan puheenjohtajana toimii 17.3.2020 alkaen Eva Nilsson Bågen-

holm ja muina jäseninä Juko-Juho Hakala, Mariette Kristenson ja

Panu Routila. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet ovat

riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Nimi

Syntymä-

vuosi

Koulutus ja

riippumat -

tomuus

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Läsnäolo

valiokuntien

kokouksissa

Panu Routila

(puheenjohtaja) 1965

Kauppatieteiden

maisteri,

riippumaton

hallituksen jäsen 18/18

Palkitsemis- ja

henkilöstöva-

liokunta

9/10 ja tarkas-

tusvaliokunta

5/5

Juko-Juho

Hakala 1970

Kauppatieteiden

maisteri,

riippumaton

hallituksen jäsen 21/21

Palkitsemis- ja

henkilöstöva-

liokunta

14/14

Anja Korhonen 1953

Kauppatieteiden

maisteri,

riippumaton

hallituksen jäsen 21/21

Tarkastusvalio-

kunta

6/6

Mariette

Kristenson 1977

Kauppatieteiden

maisteri,

riippumaton

hallituksen jäsen 19/21

Palkitsemis- ja

henkilöstö-

valiokunta

11/14

Eva Nilsson

Bågenholm

(varapuheen-

johtaja) 1960

Lääkäri,

riippumaton

hallituksen jäsen 21/21

Palkitsemis- ja

henkilöstö-

valiokunta

14/14

Lena Ridström 1965

Kauppatieteiden

maisteri,

riippumaton

hallituksen jäsen 21/21

Tarkastusvalio-

kunta

6/6

Harri Pärssinen 1963

Kauppatieteiden

maisteri,

riippumaton

hallituksen jäsen 21/21

Tarkastusvalio-

kunta

6/6

Hallitus valitsi samana päivänä järjestäytymiskokouksessaan hallituk-

sen varapuheenjohtajaksi Eva Nilsson Bågenholmin.

Oriolan hallituksen jäsenet 1.1.–17.3.2020:

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1313

Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen

Hallitus nimittää ja erottaa Oriolan toimitusjohtajan ja päättää

hänen toimisuhteensa ehdoista. Yhtiön toimitusjohtaja vuoden

2020 lopussa on Robert Andersson, kauppatieteiden maiste-

ri, MBA (s. 1960). Oriola tiedotti 1.2.2021, että Robert Andersson

jättää Oriola Oyj:n toimitusjohtajan tehtävän 1.2.2021. Siihen

asti, kunnes uusi pysyvä toimitusjohtaja nimitetään, toimitusjoh-

tajana toimii Oriolan hallituksen jäsen Juko Hakala, kauppatietei-

den maisteri (s. 1970).

Osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juokse-

vaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mu-

kaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja huolehtii siitä, että yhtiön kirjan-

pito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla

järjestetty. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot on määri-

tetty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopi-

muksessa.

Hallitus nimittää tarpeen mukaan toimitusjohtajalle sijaisen. Vuo-

den 2020 lopussa yhtiöllä ei ole nimettyä toimitusjohtajan sijaista.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin emoyhtiön toimi-

tusjohtaja puheenjohtajana sekä hallituksen nimeämät henkilöt.

Konsernin johtoryhmään kuului vuoden 2020 lopussa kymmenen

jäsentä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet

raportoivat.

Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään koko konser-

nia koskevia asioita. Johtoryhmä ei ole päätöksentekoelin vaan se

avustaa toimitusjohtajaa konsernin strategian toteuttamisessa ja

operatiivisessa johtamisessa sekä edesauttaa koko konsernia koske-

van informaation välittymistä konsernin sisällä.

Oriolan johtoryhmän muodostivat 31.12.2020:

• Robert Andersson, toimitusjohtaja

• Helena Kukkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

• Katarina Gabrielson, johtaja, Retail-liiketoiminta-alue

• Anne Kariniemi, johtaja, Operations-toiminto

• Tuula Lehto, viestintä- ja yristysvastuujohtaja

• Charlotta Nyström, tietohallintojohtaja

• Fredrik Pamp, johtaja, Pharma-liiketoiminta-alue

• Petter Sandström, lakiasiainjohtaja

• Teija Silver, henkilöstöjohtaja

• Anders Torell, johtaja, Consumer-liiketoiminta-alue

Kuvaus sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riski-

enhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Oriolan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien riskienhallin-

nan järjestelmien ja sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa,

että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuu-

desta on kohtuullinen varmuus ja että yhtiö noudattaa lakeja ja sää-

döksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

Taloudellinen raportointi

Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu taloudelliseen

raportointiin liittyvien sisäisten valvonta- ja riskienhallintajärjestel-

mien järjestämisestä. Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jä-

senet ja tulosyksiköiden johtajat vastaavat siitä, että heidän omien

vastuualueidensa kirjanpito ja hallinto ovat lain, konsernin toimin-

taperiaatteiden sekä Oriolan hallituksen ohjeiden ja määräysten

mukaisia. Taloudellisen raportoinnin organisointi ja johtaminen on

keskitetty konsernin talous- ja rahoitusjohtajan alaisuuteen.

Oriola-konserni noudattaa EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kan-

sainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting

Standards IFRS). Taloudellista raportointia koskevat ohjeet ja laskenta-

periaatteet on kerätty standardimuutosten myötä päivitettävään las-

kentamanuaaliin ja talousosaston ohjeisiin, joita sovelletaan kaikissa

konserniyhtiöissä. Konsernilaskenta vastaa tilinpäätösstandardien seu-

raamisesta ja noudattamisesta, taloudellista raportointia koskevien pe-

riaatteiden ylläpitämisestä sekä niistä tiedottamisesta yksiköille.

Seuranta

Tuloksia seurataan kuukausiraportoinnin avulla konsernin johto-

ryhmässä ja liiketoiminta-alueiden kuukausittaisissa liiketoimin-

takatsauksissa. Tämän lisäksi konsernin taloudellista tilannetta

seurataan hallituksen kokouksissa. Tarkastusvaliokunta ja hallitus

käyvät läpi osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen ennen niiden jul-

kaisemista. Kuukausiraportoinnin seurannalla varmistetaan myös

sisäisen valvonnan tehokkuus. Kukin liiketoiminta-alue vastaa

oman liiketoimintansa valvonnan tehokkuudesta osana yleistä si-

säistä valvontaa. Liiketoiminta-alue ja konsernin talousorganisaa-

tio vastaavat taloudellisen raportoinnin prosessien arvioinnista.

Arviointi pitää sisällään täsmäytyksiä ja analyyseja verrattuna bud-

jetteihin ja arvioihin sekä erilaisiin taloudellisiin mittareihin.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja johta-

misjärjestelmiä. Se kattaa konsernin kaikki toiminnot ja organisaa-

tiotasot. Valvonnan tarkoituksena on saada riittävä varmuus siitä,

että yhtiö voi toteuttaa strategiaansa. Sisäinen valvonta ei ole erilli-

nen prosessi, vaan osana yhtiön toimintoja kattaa kaikki konserni-

laajuiset toimintaperiaatteet, ohjeistukset ja järjestelmät.

Oriolan sisäinen valvontajärjestelmä tukee konsernin strategian

toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Sisäinen

valvonta yhtiössä perustuu konsernirakenteeseen, jossa konsernin

toiminnot on organisoitu liiketoiminta-alueisiin ja konsernitoimin-

toihin. Konsernitoiminnot antavat konsernitason ohjeistuksia, joissa

määritellään puitteet ja raamit toiminnalle sekä vastuulliset henki-

löt. Ohjeistukset liittyvät muun muassa kirjanpitoon, raportointiin,

rahoitukseen, investointeihin ja liiketoimintaperiaatteisiin.

Ohjeistuksilla pyritään varmistamaan, että kaikki riskit, jotka liittyvät

yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen, pystytään tunnistamaan ja es-

tämään. Valvontatoimintoja suoritetaan konsernin kaikilla tasoilla ja

kaikissa toiminnoissa. Kaikki uudet ohjeistukset julkaistaan yhtiön

intranetissä, ja henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle palau-

tetta ja kertoa havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta ano-

nyymisti yhtiön intranetin kautta.

Riskienhallinta

Oriolan hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan, jossa on

määritelty riskienhallinnan toimintamalli, periaatteet, vastuut ja

raportointi. Hallitus arvioi yhtiön pitkäaikaisia strategisia riskejä

sekä valvoo riskienhallinnan tehokkuutta. Hallituksen asettama

tarkastusvaliokunta valvoo säännöllisesti riskienhallintapolitiikan

implementointia konsernissa ja riskienhallinnan prosessia.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1414

Oriolan konsernin riskienhallintapolitiikassa määritellään yhtiön ris-

kienhallintamalli, periaatteet, organisaatio ja prosessit. Konsernin

riskienhallintapolitiikka määrittelee Oriolan kokonaisvaltaisen riski-

enhallintajärjestelmän tavoitteet, tehtävät ja vastuut Yhtiön strate-

gian toteuttamista ja toimintaa uhkaavien riskien tunnistamiseksi ja

hallitsemiseksi. Konsernin riskienhallintapolitiikka on riskienhallinnan

keskeisin dokumentti ja jokaisen liiketoimintayksikön ja tytäryhtiön

tulee toiminnassaan noudattaa sitä. Lisäksi konsernilla on Eettiset oh-

jeet, rahoituspolitiikka ja hyväksymissääntö, jotka sääntelevät liiketoi-

mintaa kattavia hallinnollisia ja taloudellisia riskejä. Oriola luokittelee

riskit strategisiin, operatiivisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä vaaroi-

hin. Riskien arviointi ja huomiointi ovat avainasemassa strategisessa

suunnittelussa sekä päivittäisen liiketoiminnan päätöksenteossa.

Riskienhallintajärjestelmä ja merkittävimmät riskit on kuvattu yh-

tiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.

Muut CG-selvityksessä annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Oriola on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen toimintonsa täyttääk-

seen sisäiseen tarkastukseen liittyvät tehtävänsä. Ulkoistettu sisäi-

sen tarkastuksen osasto on itsenäinen ja puolueeton varmennus-

toiminto, joka raportoi suoraan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäiseen tarkastukseen liittyvien tehtävien hoitaminen perustuu

hallituksen hyväksymään sisäisen tarkastuksen työjärjestykseen (In-

ternal Audit Charter) sekä tarkastusvaliokunnan vuosittain tarkaste-

lemaan ja hyväksymään sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan.

Sisäpiiri

Oriola noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta (1.1.2021)

ja Markkinoiden Väärinkäyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 (“MAR”).

Oriolalla on oma sisäpiiriohjeensa (“Sisäpiiriohje”), joka perustuu

sovellettavaan EU:n ja Suomen lainsäädäntöön (erityisesti MAR ja

Arvopaperimarkkinalaki 746/2012), Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpii-

riohjeeseen sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja

Suomen Finanssivalvonnan antamiin sääntöihin ja suuntaviivoihin.

Yhtiön johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi katsotaan yhtiön halli-

tuksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä sellaiset johtoryhmän jäsenet,

jotka ovat operatiivisessa vastuussa oman liiketoiminta-alueensa

johdossa sekä lisäksi talous- ja rahoitusjohtaja, tietohallintojohta-

ja ja Operations-toiminnon johtaja (”yhtiön johto”). Yhtiön johdon

ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava yhtiölle ja Finanssivalvonnalle

kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt yhtiön osakkeisiin tai muihin

rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet viimeistään kolmen työpäivän

kuluessa liiketoimen toteutuksesta. Sisäpiiriohje asettaa kaupankäyn-

tirajoituksia kieltäen yhtiön johtoa ja yhtiön osavuosikatsausten ja

tilinpäätösten valmisteluun osallistuvia henkilöitä tekemästä yhtiön

osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia vähin-

tään 30 päivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen Oriolan ta-

loudellisen raportin julkistamista (suljettu ajanjakso).

Oriola on vastuussa sisäpiiriluetteloiden laatimisesta ja ajan tasalla

pitämisestä. Tällä hetkellä Oriola ei ole määritellyt ketään pysyvik-

si sisäpiiriläisiksi. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa,

sisällytetään asiaankuuluvaa sisäpiirihanketta koskevaan hanke-

kohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Oriola opastaa sisäpiiriluetteloon

merkittyjä henkilöitä näitä koskevista velvoitteista ja mahdollisis-

ta seuraamuksista. Lisäksi Oriola seuraa ja valvoo sisäpiiriasioiden

asianmukaista hallinnointia.

Lähipiiritransaktiot

Oriola noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä. Oriolan lä-

hipiiriin muodostavat osakeyhtiölain sekä IAS 24 mukaan listayhti-

ön lähipiiriin kuuluvat tahot kuten esimerkiksi yhtiön johto, heidän

perheenjäsenensä sekä myös yritykset, joissa edellä mainitut hen-

kilöt, yksin tai yhdessä, ovat määräävässä asemassa. Yhtiö ylläpitää

luetteloa lähipiiriin kuuluvista osapuolista.

Oriola arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia varmis-

taakseen, että soveltuvia lakeja ja määräyksiä, mukaan lukien Hallin-

nointikoodia, noudatetaan muun muassa huolehtiakseen siitä, että

mahdolliset eturistiriidat on otettu huomioon yhtiön päätöksenteossa.

Yhtiön johto on vahvistanut, etteivät he eikä heidän lähipiirinsä ole

olleet kytköksissä liiketoimintatransaktioihin Oriolan kanssa rapor-

tointivuonna 2020.

Ulkoinen tarkastus

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin

hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain var-

sinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan var-

sinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tar-

kastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön

hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä

osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja ra-

portoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla on tilintarkastajan

riippumattomuuden valvonta. Tästä syystä yhtiössä on otettu käyt-

töön toimintaperiaatteet koskien muiden palveluiden kuin tilintar-

kastuspalvelujen hankkimista valituilta tilintarkastajilta.

Tilintarkastajaksi valittiin 17.3.2020 pidetyssä Oriolan varsinaises-

sa yhtiökokouksessa uudelleen Keskuskauppakamarin hyväksymä

tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastaja-

naan KHT Kirsi Jantunen. KPMG-ketjuun kuuluville yhtiöille vuon-

na 2020 suoritetut palkkiot varsinaisesta tilintarkastuksesta olivat

226 553 euroa. Lisäksi maksettiin konserniyhtiöiden muusta konsul-

toinnista yhteensä 58 704 euroa.

4.Palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten

palkkioista hallituksen toimikaudeksi. Osakkeenomistajien nimitys-

toimikunta valmistelee ja esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle eh-

dotuksen hallituksen kokoonpanoiksi ja palkkioiksi.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti 17.3.2020 hallituksen puheenjoh-

tajan toimikausipalkkioksi 60 000 euroa, hallituksen varapuheen-

johtajan ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palk-

kioksi 36 000 euroa sekä muiden jäsenten palkkioksi 30 000 euroa.

Hallituksen puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000

euroa ja muille hallituksen jäsenille 500 euroa kokoukselta. Kokous-

palkkiot suoritetaan vastaavasti myös hallituksen ja yhtiön valio-

kuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut korvataan yhtiön

matkasäännön mukaisesti.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1515

Toimikausipalkkiot suoritettiin yhtiökokouksen päätöksen mukai-

sesti 60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön B-osakkei-

na. Yhtiön B-osakkeita hankittiin markkinoilta hallituksen jäsenille

toimikausipalkkioina seuraavasti: Panu Routila 11 265 kpl, Anja Kor-

honen 6 759 kpl, Mariette Kristenson 5 632 kpl, Juko-Juho Hakala

5 632 kpl, Eva Nilsson Bågenholm 6 759 kpl, Lena Ridström 5 632

kpl ja Harri Pärssinen 5 632 kpl.

Toimikausipalkkiona saatuihin B-osakkeisiin ei liity sitouttamisjak-

soa. Hallituksen jäsenet eivät ole saaneet palkkiona osakeperustei-

sia oikeuksia eivätkä he ole yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjes-

telmän piirissä. Yhtiö ei ole antanut hallituksen jäsenille lainoja tai

takauksia näiden puolesta.

Hallituksen jäsenten kokonaispalkkiot vuodelta 2020 ja osakeomis-

tus yhtiössä 31.12.2020 on esitelty konsernitilinpäätöksen liitetie-

doissa 4.4. ja 8.4. sekä palkitsemisraportissa (http://www.oriola.

com/fi/sijoittajat/hallinnointi/palkka--ja-palkkioselvitys).

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen

keskeiset periaatteet ja päätöksentekojärjestys

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkit-

seminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, lyhyen

aikavälin tulospalkkiosta ja pitkän aikavälin osakepalkkiosta. Palk-

kiojärjestelmillä motivoidaan yhtiön johtoa kehittämään yhtiötä ja

turvaamaan yhtiön taloudellinen menestys pitkällä aikavälillä. Pal-

kitsemisperiaatteissa otetaan huomioon muun muassa yhtiön kehi-

tysvaihe ja liiketoimintastrategia.

Hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tehtävänä on hal-

lituksen hyväksymän valiokunnan työjärjestyksen mukaan myös

seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi,

että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät yhtiön lyhyen ja pit-

kän aikavälin tavoitteiden saavuttamista. Palkitsemis- ja henkilös-

tövaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan

johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja johdon nimityksiin liittyviä

kysymyksiä ja tekee näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Lisätietoja

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnasta on selvityksessä hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä.

Yhtiön hallitus arvioi ja päättää vuosittain toimitusjohtajan ja mui-

den johtoryhmän jäsenten palkat, palkkiot ja muut etuudet sekä

niiden määräytymisperusteet.

Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja määräytymisestä päättää halli-

tus vuosittain hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan esi-

tykseen perustuen.

Yhtiö ei ole antanut toimitusjohtajalle tai johtoryhmän jäsenille lai-

noja tai takauksia näiden puolesta. Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa

optio-ohjelmaa. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole

lisäeläkejärjestelmiä, pois lukien Consumer-, Pharma- ja Retail-liike-

toiminta-alueiden johtajat, joilla on ehdoiltaan Ruotsin käytäntöä

vastaava maksuperusteinen lisäeläke.

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten

tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2020 tulospalkkion enim-

mäismäärä oli toimitusjohtajalla 85 % ja muilla johtoryhmän jäse-

nillä 60 % perusvuosipalkasta. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja

määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis-

ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Oriolan johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön pitkän aikavälin osa-

kepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Järjestelmän avulla yh-

distetään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon

nostamiseksi sekä sitoutetaan avainhenkilöt yhtiöön ja tarjotaan

heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva

palkitsemisjärjestelmä.

Johdon kannustinjärjestelmä 2019– 2023

Oriola Oyj:n hallitus päätti 14.12.2018 uuden osakepohjaisen pit-

kän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2023 perustamises-

ta konsernin avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestel-

mässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet

2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Yhtiön hallitus päättää järjes-

telmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet

ansaintajaksojen alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin

30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edellytyk-

senä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle on, että

avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjelmassa

ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuukausipal-

kastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen mukaisesti

ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenen

on omistettava 50 % pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perus-

teella annettujen netto-osakkeiden määrästä, kunnes hänen osake-

omistuksensa vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa.

Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin avainhenkilön jä-

senyys johtoryhmässä jatkuu.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2021

perustuu konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola

Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajak-

son 2019–2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteen-

sä enintään noin 1 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen

myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio mak-

setaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2022 osittain

yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Järjestelmän mahdollinen

palkkio ansaintajaksolta 2020–2022 perustuu konsernin osakekoh-

taiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola Oyj:n B-osakkeen sijoittajan ko-

konaistuottoon (TSR). Ansaintajakson 2020–2022 perusteella mak-

settavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 820 000 Oriola

Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuu-

den). Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymisen

jälkeen keväällä 2023 osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2021–2023 pe-

rustuu myös konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä Oriola

Oyj:n B-osakkeen sijoittajan kokonaistuottoon (TSR). Ansaintajak-

son 2021–2023 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteen-

sä enintään noin 2 700 000 Oriola Oyj:n B-osakkeen arvoa (sisältäen

myös rahana maksettavan osuuden). Mahdollinen palkkio mak-

setaan ansaintajakson päättymisen jälkeen keväällä 2024 osittain

yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kat-

tamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluon-

teisia maksuja.

Kertaluontoinen johdon

kannustinjärjestelmä 2019–2020

Oriolan hallitus päätti 14.12.2018 osakepohjaisen kertaluontoisen

pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän 2019–2020 perustamises-

ta konsernin avainhenkilöille mahdollistaakseen pitkän aikavä-

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1616

lin kannustinjärjestelmän ansaintajakson pidentämisen kolmeen

vuoteen. Tämä vastaa sijoittajien ja hallinnointikoodin vaatimuk-

siin sekä on lähempänä markkinakäytäntöä. Kertaluontoisessa

pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä oli yksi kahden vuoden

ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2020. Yhtiön hallitus päätti

järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat ta-

voitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän kohderyhmään kuului

noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Edel-

lytyksenä järjestelmään osallistumiselle ja palkkion saamiselle oli,

että avainhenkilö on mukana avainhenkilöiden osakesäästöohjel-

massa ja säästää kuukausittaisen summan kiinteästä bruttokuu-

kausipalkastaan voimassa olevien osakesäästöohjelman ehtojen

mukaisesti ansaintajakson ensimmäisen vuoden aikana.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2019–2020 perus-

tui konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) sekä kahdelle vuodelle

erikseen määriteltyihin strategisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tavoitteita

ei saavutettu, eikä järjestelmän perusteella makseta palkkioita.

Osakesäästöohjelma

Oriola Oyj:llä on ollut vuodesta 2013 alkaen avainhenkilöiden

osakesäästöohjelma, jonka uuden säästökauden alkamisesta

Oriola Oyj:n hallitus päättää aina erikseen. Voimassa olevien osa-

kesäästöohjelman ehtojen mukaisesti enimmäissäästön määrä

kuukaudessa on 8,3 % ja vähimmäissäästön määrä 2 % kunkin

osallistujan kiinteästä bruttokuukausipalkasta. Kertyneillä sääs-

töillä ostetaan osallistujille Oriolan B-osakkeita markkinahin-

taan neljännesvuosittain. Jokainen osallistuja saa maksutta kak-

si B-lajin lisäosaketta kutakin kolmea hankittua säästöosaketta

kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet

määrätyn omistusjakson päättymiseen saakka eikä hänen työ-

suhteensa ole päättynyt bad leaver -syistä. Lisäosakkeet makse-

taan osittain yhtiön B-osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuu-

della pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia

veroja ja veronluonteisia maksuja.

Noin 40 avainhenkilöä osallistui osakesäästöohjelman säästökau-

delle 1.1.2017–31.12.2017. Toukokuussa 2019 palkkiona maksettu-

jen lisäosakkeiden määrä oli 40 398 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältä-

en myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2018 osallistui

noin 50 avainhenkilöä. Helmikuussa 2020 palkkiona maksettujen

lisäosakkeiden määrä oli 78 295 Oriola Oyj:n B-osaketta sisältäen

myös rahana maksettavan osuuden.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2019 osallistui

noin 55 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyi Oriolan tilinpäätöstie-

dotteen 1.1. –31.12.2020 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovute-

taan osallistujille vuonna 2021.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2020 osallistui

noin 59 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstie-

dotteen 1.1.–31.12.2021 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovute-

taan osallistujille vuonna 2022.

Osakesäästöohjelman säästökaudelle 1.1.–31.12.2021 osallistuu

noin 60 avainhenkilöä. Omistusjakso päättyy Oriolan tilinpäätöstie-

dotteen 1.1.–31.12.2022 julkistamispäivänä. Lisäosakkeet luovute-

taan osallistujille vuonna 2023.

Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat

taloudelliset etuudet vuonna 2020

Toimitusjohtaja Robert Anderssonille tilikauden 2020 aikana suo-

ritetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 776 954

euroa, muodostuen:

Kiinteästä peruspalkasta 624 080 euroa;

Luontoiseduista 25 601 euroa;

Tulospalkkiosta 104 009 euroa; ja

Osakepalkkiosta 23 265 euroa.

Johtoryhmän palkat ja palkkiot vuonna 2020

Johtoryhmän jäsenille tilikauden 2020 aikana maksetut palkat

ja palkkiot luontoisetuineen olivat yhteensä 1 779 699 euroa,

muodostuen:

Kiinteistä peruspalkoista yhteensä 1 442 023 euroa;

Luontoiseduista yhteensä 114 665 euroa;

Tulospalkkioista yhteensä 175 292 euroa; ja

Osakepalkkioista yhteensä 47 719 euroa.

Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön hallituksen päättämän osake-

pohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenten osa-

keomistus on esitelty tilinpäätöksen liitetiedossa 8.4. ja yhtiön verk-

kosivuilta löytyvässä Palkitsemisraportissa.

5. Selvitys muista kuin

taloudellisista tiedoista

Oriolan vastuullisuustyö perustuu yhdessä avainsidosryhmien kans-

sa vuonna 2018 tehtyyn olennaisuusmäärittelyyn. Sen tavoitteena

on varmistaa, että Oriolan vastuullisuusohjelma keskittyy olennai-

siin asioihin. Oriolan vastuullisuusohjelmassa on kolme teemaa: yh-

teiskunta, ihmiset ja ympäristö.

Oriolan yritysvastuun strategia valmistui vuonna 2019 ja samalla

yhtiölle määriteltiin yritysvastuun pitkän aikavälin tavoitteet: ihmis-

ten terveyden edistäminen, paras työnantajakokemus ja hiilineut-

raalius vuoteen 2030 mennessä. Näiden saavuttamista ohjaavat

strategiakaudelle määritellyt KPI-mittarit:

1) Yhteiskunta: Ihmisten terveyden edistäminen

• Uusien terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

• Korkealaatuiset lääketoimitukset

• Vastuullisten tuotteiden määrä omissa tuotemerkeissä

2) Ihmiset: Paras työnantajakokemus

• Henkilöstön sitoutuminen

• Henkilöstön vaihtuvuus

3) Ympäristö: Hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä

• Uusiutuva energia

• Kierrätysaste

Vuoden 2020 yritysvastuutiedot raportoidaan kahdessa osassa.

Tässä hallituksen toimintakertomuksen selvityksessä muista kuin

taloudellisista tiedoista käsitellään yritysvastuun keskeiset tee-

mat Suomen kirjanpitolain mukaisesti. Myöhemmin vuoden 2021

toisen vuosineljänneksen aikana raportoidaan GRI-standardien

Global Reporting Initiative) perustason (core) mukaisesti olennai-

set yritysvastuun tiedot aikasarjoineen. Tässä selvityksessä muista

kuin taloudellisista tiedoista sekä GRI-raportissa julkaistavat ym-

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1717

päristötiedot ovat riippumattoman kolmannen osapuolen var-

mentamia (rajoitettu varmuus).

Oriola on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä

Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin. Ilmas-

tonmuutokseen liittyvistä riskienhallinnasta sekä johtamiskäytän-

nöistä Oriola raportoi CDP:n ilmastonmuutosohjelmassa. Vuonna

2020 Oriola sai tunnustusta ilmastotyöstään ja saavutti CDP:n lea-

dership-tason luokituksella A-.

Liiketoimintamalli

Oriola toimii terveyden ja hyvinvoinnin markkinalla Ruotsissa

ja Suomessa. Oriola palvelee asiakkaitaan kolmella liiketoimin-

ta-alueella: Consumer, Pharma ja Retail. Lisäksi yhtiössä on kon-

sernitason Operations-toiminto, joka palvelee kaikkia liiketoimin-

ta-alueita ja sisältää logistiikkatoiminnot, operatiiviset hankinnat

sekä annosjakelutuotannon. Oriola työllistää noin

4 300 henkilöä Suomessa ja Ruotsissa.

Oriola yhdistää alan eri toimijat lääkeyrityksistä apteekkeihin ja ku-

luttajiin. Yhtiö edistää hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet

sekä terveys- ja hyvinvointituotteet toimitetaan turvallisesti ja asia-

kasystävällisesti. Oriolan laaja palveluvalikoima auttaa lääkeyrityk-

siä, apteekkeja ja alan muita toimijoita onnistumaan toiminnassaan

sekä edistää ihmisten terveempää elämää. Oriolalla ei ole omaa val-

mistavaa tuotantoa.

Terveys ja hyvinvointi nousivat vuonna 2020 globaaliksi puheenai-

heeksi COVID-19-pandemian myötä. Oriolan keskeinen tehtävä on

turvata lääkelogistiikka yhtiön toimintamaissa sekä varmistaa lääk-

keiden ja neuvonnan saatavuus omassa apteekkiketjussa Ruotsissa.

Yhtiö varmistaa osaltaan lääkkeiden valmiusvarastoinnin Suomessa.

Myös Ruotsissa aloitettiin pandemian puhkeamisen jälkeen kriittis-

ten lääkkeiden valmiusvarastointi yhteistyössä viranomaisten kans-

sa. Oriola tuo markkinoille suojavarusteita, kuten kasvomaskeja,

suojahansikkaita sekä käsidesinfiointiaineita. Lisäksi Oriola tarjoaa

kansalaisille terveyttä edistäviä palveluita apteekeissaan. Pande-

mian aikana yhtiö on tukenut esimerkiksi COVID-19-vasta-ainetes-

tauksilla terveydenhuollon kantokykyä.

Laadunhallinta ja lääketeollisuuteen sovellettavien virallisten

määräysten noudattaminen ovat yhtiön toiminnan perusta. Ori-

olan liiketoimintaa säännellään useilla kansainvälisillä ja kansalli-

silla lääketeollisuuden laeilla ja muilla direktiiveillä. Pandemia on

lisännyt sidosryhmävuoropuhelua terveydenhuollon toimialalla

potilasturvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden varmistamisek-

si. Lisäksi lääkkeiden saatavuuteen liittyvien sääntelyhankkeiden

valmistelu ja voimaantulo on nopeutunut. Näin on tapahtunut

esimerkiksi tiedonjaon, lääkkeiden varastointia apteekeissa kos-

kevien määräysten tai Ruotsissa haja-asutusalueiden apteekki-

toiminnan kohdalla.

Oriola luo arvoa terveydenhuollon koko arvoketjussa eri sidosryh-

mille yhteiskunnallisista toimijoista potilaisiin, tavarantoimittajiin,

kuluttajiin ja omistajiin. Yksityiskohtaisempi arvonluonnin viiteke-

hys sisältäen panokset, tuotokset ja vaikutukset on kuvattu Oriolan

arvonluontimallissa, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta.

Oriolan tarkoitus, arvot ja eettiset ohjeet

Oriolan tarkoitus (purpose) on ”Health for life”, joka ohjaa yhtiön toi-

mintaa ja antaa sille merkityksen. Visionsa mukaisesti Oriola edistää

terveempää huomista. Oriolan arvot “olemme avoimia”, “kannamme

vastuun”, “työskentelemme yhdessä” ja “olemme aloitteellisia” näky-

vät kaikessa yhtiön toiminnassa yli liiketoimintarajojen.

Oriolan eettiset toimintaohjeet ohjaavat johtoa ja työntekijöitä. Oh-

jeet kuvaavat Oriolan tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon

ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamukselli-

suuden periaatteille. Eettisissä ohjeissa yhtiö sitoutuu lahjonnan ja

korruption vastustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen sekä yh-

teistyöhön ja vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Oriola edistää

yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista, esimerkiksi uusien

työntekijöiden palkkaaminen perustuu heidän asiantuntijuuteen-

sa ja osaamiseensa riippumatta kulttuurisesta taustasta, iästä, su-

kupuolesta tai uskonnosta. Yhtiö edellyttää myös koko henkilöstön

noudattavan ohjeita liikesalaisuuksista ja eturistiriitojen välttämi-

sestä. Oriolassa on käytössä luottamuksellinen raportointikanava,

jossa voi ilmoittaa eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Orio-

lan hallitus seuraa eettisten ohjeiden noudattamista.

Eettisten ohjeiden koulutuksen on suorittanut yli 3 500 henkilöä

vuoden 2017 lopusta lähtien (3 000/2019). Ohje on siirretty osaksi

perehdytysohjelmaa.

ESG-riskien hallinta

Oriola arvioi ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hal-

lintotapaan (ESG) liittyviä riskejä osana kokonaisvaltaisen riskienhal-

linnan prosessia. Oriola on tunnistanut seuraavat merkittävimmät

yhteiskunnalliset sekä ympäristöön ja hallinnointiin liittyvät riskit:

tietoturvallisuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät transitioriskit, ku-

ten fossiilisten polttoaineiden hintojen muutokset, kiristyvä ympä-

ristölainsäädäntö sekä kuluttajien lisääntyvät vaatimukset eettisille,

läpinäkyville ja ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille.

Oriola vastaa näihin haasteisiin ja näkee mahdollisuuksia liiketoimin-

nan edistämiseen kehittämällä määrätietoisesti ympäristötyötään.

Yhtiö seuraa ympäristölainsäädännön kehitystä. Yhtiön kuljetuskump-

panien valinnassa huomioidaan heidän sitoutumisensa hiilidioksi-

dipäästöjen vähentämiseen. Oriola arvioi tuotteiden vastuullisuutta

valikoimapäätöksissään sekä kehittää omia tuotteitaan vastatakseen

kuluttajien lisääntyviin vaatimuksiin. Lisäksi Oriola kehittää kuluttajille

suunnattuja terveyspalveluja yhtiön omissa apteekeissa Ruotsissa.

Suomessa Oriola on kehittänyt arkivaikuttavuus- eli Real Wor-

ld Evidence -tutkimusta, jossa yhdistetään kansallisten rekisterien

terveystietoa potilaiden kokemustietoon. Potilailta kerätään tie-

toa yhtiön kehittämällä, reiluun datatalouteen pohjautuvalla tut-

kimusalustalla. Se on kehitetty osana Sitran reilun datatalouden

IHAN®-hanketta, jossa luodaan uusia palveluja ja ratkaisuja hyödyn-

tämällä henkilötietoja käyttäjän myöntämällä luvalla.

Ympäristövastuu

Oriolan ympäristötyö perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14 001

-viitekehykseen, joka osana Oriolan yhteistä johtamisjärjestelmää

luo yhtenevät toimintatavat koko yhtiöön. Ympäristöjohtamisstan-

dardin mukaan sertifioituja toimintoja ovat Ruotsissa Oriola Swe-

den AB sekä Svensk Dos AB. Oriolan ympäristöpolitiikka määrittelee

yhtiön sitoutumisen toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten

minimointiin ja ohjaa päätöksentekoa.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1818

Oriolan pitkän aikavälin yritysvastuun tavoitteena on olla hiilineut-

raali yhtiö vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että

yhtiö vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöt nollaan. Oriolan hiili-

jalanjälki koostuu kolmesta päästöryhmästä: suorat päästöt, joihin lu-

keutuvat esimerkiksi oma polttoainekäyttö ja kylmäaineiden vuodot,

ostetun energian päästöt sekä muut toimitusketjun päästöt. Hiilija-

lanjälki on laskettu Greenhouse Gas Protocol -laskentaperiaatteiden

mukaisesti, ja se kattaa koko yhtiön.

Ympäristövastuun tavoitteet ja tulokset

Oriola on asettanut ympäristövastuun välitavoitteiksi, että vuoteen

2022 mennessä kaikki yhtiön kiinteistöissä käytetty energia on uu-

siutuvaa ja kaikesta ei-lääkkeellisestä jätteestä kierrätetään vähin-

tään 85 %.

Vuoden 2020 aikana yhtiö otti merkittävän askeleen uusiutuvan

energian hyödyntämisessä, kun Mankkaan kiinteistö Suomessa siir-

tyi uusiutuvan kaukolämmön käyttöön. Muutoksen myötä yhtiön

käyttämästä energiasta 92 % (77 %/2019) on peräisin uusiutuvista

lähteistä. Kaukolämpöön siirtymisellä oli myös merkittävä vaikutus

yhtiön kokonaishiilidioksidipäästöihin.

Oriolan toiminnoissa tähdätään jätteen vähentämiseen, materiaa-

lien tehokkaaseen käyttöön ja syntyvän jätteen mahdollisimman

korkeaan kierrätysasteeseen. Oriola toimittaa tuotteet jakelukes-

kuksistaan vastaanottajille pääsääntöisesti uudelleenkäytettävis-

sä kuljetuslaatikoissa. Näin yhtiö minimoi osaltaan pakkausjätteen

määrän jakelemiensa tuotteiden logistiikkaketjussa.

Suurin osa Oriolan toiminnoissa syntyvästä jätteestä on peräisin va-

rastoihimme ja jakelukeskuksiimme saapuvan tavaran pakkausma-

teriaaleista. Kierrätyksen tehostaminen on Oriolan ympäristötyön

avainteemoja. Lajittelumahdollisuuksia on järjestelmällisesti lisätty

viime vuosina ja vuonna 2020 käynnistettiin muun muassa muovi-

pakkausten keräys Suomen toimistotiloissa sekä puulavojen kierrä-

tys Ruotsin keskusvarastolla. Toimenpiteiden ansiosta Oriolan kier-

rätysaste on noussut 71 %:sta 74 %:iin.

Kuljetukset ovat Oriolan suurin epäsuorien päästöjen lähde, sil-

lä alihankkijat vastaavat koko kuljetusverkostosta. Tiivis yhteistyö

kuljetuskumppanien kanssa mahdollistaa päästöjen vähentämi-

sen muun muassa optimoimalla reittejä, käyttämällä kapasiteet-

tia tehokkaasti sekä laajentamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden

käyttöä. Lisäksi kuljetusten päästöihin vaikutetaan jakelukeskuksis-

sa esimerkiksi parantamalla kuljetuslaatikoiden täyttöastetta, mikä

vähentää asiakkaille toimitettavien laatikoiden määrää. Yhtiö seuraa

kuljetuspäästöjä velvoittamalla kumppanit säännölliseen raportoin-

tiin. Kuljetusten päästöjen osuus Oriolan hiilidioksidipäästöistä on

yhteensä noin 30 %.

Sosiaalinen vastuu

Lääketurvallisuuden ja lääkkeidensaatavuuden varmistaminen on

Oriolan toiminnan tärkein ja yhteiskunnallisesti merkittävin tehtävä.

Lääkkeet on toimitettava perille turvallisesti ja ajallaan olosuhteis-

ta riippumatta. Toiminnallaan yhtiö varmistaa, että maahan tulevia

lääkkeitä on koko ajan saatavilla ja niitä käsitellään lääkealan viran-

omaisvaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi Oriolan Ruotsissa

toimiva apteekkiketju Kronans Apotek, kattavat potilastukipalvelut

sekä annosjakelutoiminta varmistavat lääkkeiden oikeaa käyttöä.

Oriolan pitkän aikavälin yritysvastuun tavoitteena on edistää ih-

misten terveyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö on asettanut

välitavoitteiksi uusien, kansalaisten terveyttä edistävien palvelujen

kehittämisen, korkealaatuisten lääketoimitusten varmistamisen toi-

mintamaissa ja vastuullisten tuotteiden valikoiman lisäämisen kat-

tamaan vähintään 20 % omien tuotteiden valikoimasta Ruotsissa

vuoteen 2022 mennessä.

Vuonna 2020 tavoitteen edistäminen on noussut erityiseen ase-

maan COVID-19-pandemian takia. Maaliskuussa yhtiön toiminta-

maat saavuttanut pandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän

tarpeen terveysturvallisuudelle. Oriola on kyennyt tuomaan mark-

kinoille erityisesti oman Kronans Apotek -apteekkiketjun kautta

palveluja, jotka ovat auttaneet kansalaisia näinä haastavina aikoina.

Esimerkiksi vuoden toisella neljänneksellä aloitettiin COVID-19-vas-

ta-ainetestit, joilla oli vuoden loppuun mennessä testattu yli 70 000

kansalaista.

Pandemian aikana lääkkeiden saumaton saatavuus ja laadukkaat

kuljetukset ovat nousseet yhteiskunnan keskiöön. Oriola toimit-

taa lääkkeitä 24 tunnin sisällä tilauksesta kaikkiin apteekkeihin ja

sairaala-apteekkeihin sekä muihin terveydenhuollon yksiköihin

Ruotsissa ja Suomessa. Maaliskuussa 2020 koettu kansalaisten lää-

kehamstraus aloitti koko vuoden jatkuneen tiiviin yhteistyön koko

toimialalla, mukaan lukien viranomaisyhteistyön lääkkeiden saata-

vuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Haastavan vuoden

aikana lääketoimitukset on onnistuttu turvaamaan molemmissa

toimintamaissa. Oriola kehittää yhtenäistä mittaria lääketoimitusten

laatukriteeriksi.

Oriolan omien apteekkituotteiden valikoiman vastuullisuuskriteerit

saatiin määriteltyä vuoden 2020 aikana ja valikoimasta 18 % on vas-

tuullisesti luokiteltuja, esimerkiksi Joutsenmerkin tai muun yleisesti

tunnetun ympäristömerkin saaneita tuotteita.

Vastuu henkilöstöstä

Oriolassa työskentelee noin 4 300 lääkealan ammattilaista erilaisis-

sa tehtävissä niin apteekeissa, logistiikkakeskuksissa kuin erilaisis-

sa asiantuntijarooleissa. Työntekijät ovat yhtiön tärkein voimavara:

heidän asiantuntemuksensa ja osaamisensa on perusedellytys erin-

omaiselle asiakaskokemukselle, lääkealan tiukkojen laatuvaatimus-

ten täyttymiselle sekä vastuulliselle liiketoiminnalle. Panostukset

henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin rakentavat myös Oriolan

kilpailukykyä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Haluamme tarjota

työntekijöillemme lääkealan monipuolisimmat urapolut sekä ta-

sa-arvoisen ja reilun työpaikan.

COVID-19-pandemia vaikutti monella tapaa Oriolan henkilöstöön

vuonna 2020. Toimistohenkilökunta on ollut maaliskuusta lähtien

pääosin etätöissä, kun samaan aikaan apteekki- ja tuotantohenki-

lökunta ovat jatkaneet työskentelyä uusien, mittavien terveystur-

vallisuuden takaavien ohjeistusten turvin täyttääkseen asiakkaiden

tarpeet. Oriolassa on otettu käyttöön niin suojavarusteet kuin hen-

kilökunnan kohtaamisia minimoivat käytänteet. Lisäksi laajoja jouk-

kotestaamisia COVID-19-tartuntojen varalta on järjestetty erityisesti

Ruotsissa tuotantopaikkakunnilla. Oriolan varautumista ja työtä on

ohjannut kaiken aikaa yhtiön tehtävä potilasturvallisuuden varmis-

tamiseksi henkilökunnan terveysturvallisuudesta tinkimättä.

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1919

Oriolan pitkän aikavälin vastuullisuuden tavoitteena on tarjota pa-

ras työntekijäkokemus. Välitavoitteeksi yhtiö on määritellyt, että

vuonna 2022 henkilöstön sitoutumisindeksi on vähintään 80 ja hen-

kilöstön vaihtuvuus pienempi kuin 12 %. Vuonna 2020 henkilöstön

sitoutumisindeksi oli 78 (77 vuonna 2019) ja vaihtuvuus 10,2 % (9,2

% vuonna 2019).

Osana strategiatyötä yhtiö on määritellyt Oriolan strategiset kyvyk-

kyydet, jotka ohjaavat työntekijöiden kehittämistä. Muutoksen joh-

taminen on yksi keskeisistä kehitysalueista, sillä liiketoimintaympä-

ristö sekä kulttuuri ja tapa toimia ovat vahvassa muutoksessa – mitä

pandemia on kiihdyttänyt entisestään. Johtamisen laatua ja hen-

kilöstön tyytyväisyyttä mitataan osana henkilöstökyselyä kahdes-

ti vuodessa. Henkilöstökysely toimii johtamisen työkaluna, jonka

perusteella suunnitellaan toimenpiteet henkilöstön sitoutumisen ja

hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kaikki työntekijämme ovat vuosittaisten kehityskeskustelujen pii-

rissä, jolloin yhtäältä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet työn oh-

jaamiseksi ja toisaalta kartoitetaan jokaisen omat kehitystavoitteet

ja -toimenpiteet.

Hallintotapa

Oriola toimii säädellyllä toimialalla. Yhtiön laatujohtaminen perus-

tuu lääketoimialan lakeihin ja määräyksiin sekä Oriolan yhteiseen

johtamisjärjestelmään, joka luo viitekehyksen yhteneville toiminta-

ja hallintotavoille. Lääkejakelua ja lääketukkukauppaa säännellään

Good Distribution Practice -määräyksissä (GDP), jotka on vahvis-

tanut Euroopan lääkeviranomainen, European Medicines Agency

(EMA). Suomessa GDP:n noudattamista lääketukkukaupassa valvoo

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Ruotsissa Lä-

kemedelsverket. GDP määrittelee yhteiset lääkkeiden käsittelyn

säännöt. Oriolan toimintaa ohjaavat osaltaan myös Good Manufac-

turing Practice (GMP) ja muu viranomaisvalvonnan alaisiin tuottei-

siin liittyvä sääntely, kuten elintarvikkeita ja kosmetiikkaa koskevat

säännöt.

Verojalanjälki

Oriola kannattaa läpinäkyvää yrityskulttuuria ja julkaisee veroja-

lanjälkensä, joka muodostuu tuloverojen lisäksi muista yrityksen

toimintaan liittyvistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Yhtiö

maksaa verot kuhunkin toimintamaahan paikallisen lainsäädännön

määräyksiä noudattaen. Oriolalla ei ole ulkomaisia tytäryhtiöitä ve-

roparatiiseiksi luokitelluissa maissa tai maissa, joissa on epätavallisia

verohelpotuksia. Oriolan verojalanjälki on julkaistu yhtiön verkkosi-

vuilla www.oriola.com.

Toimitusketjun hallinta

Yhtiön hankintapolitiikassa määritellään vastuulliset, laatukriteerit

täyttävät, eettiset ja toimittajayhteistyötä kunnioittavat hankintape-

riaatteet. Alihankkijoiden valinta- ja arviointiprosessit ovat Oriolalle

tärkeitä, ja niissä arvioidaan liikekumppaneiden toimintatapoja Ori-

olan määrittelemien vaatimusten täyttymiseksi, erityisesti potilas-

turvallisuuden takaamiseksi. Oriola pitää tavarantoimittajiensa ak-

tiivista ympäristötyötä tärkeänä ja vastuullisuuskriteerit korostuvat

entisestään yhtiön kehittäessä toimittaja-arviointiaan edelleen.

Oriola edistää toimitusketjunsa eettisiä toimintatapoja edellyttä-

mällä alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneidensa sitoutuvan

liikekumppanin eettisiin ohjeisiin (Business Partner Code of Con-

duct). Ohjeissa linjataan lahjonnan, korruption ja syrjinnän torjumi-

sesta, työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä työsuojelun

edistämisestä.

Vuoden 2020 aikana Oriola jatkoi hankintaperiaatteiden yhdenmu-

kaistamista ja liikekumppanien eettisten ohjeiden käyttöönottoa

suorien ja epäsuorien tavarantoimittajien kanssa. Yhtiö on toteutta-

nut suorien ei-lääkkeellisten tuotteiden ja toimittajien maantieteel-

lisen riskiarvioinnin, ja suurin osa Oriolan suorista ei-lääkkeellisis-

tä tuoteostoista on Euroopan alueelta. Vuoden loppuun mennessä

kaikista 360 suorista tavarantoimittajista 232 on arvioitu (223/385

vuonna 2019) Oriolan tavarantoimittajiltaan edellyttämien ja eettis-

ten ohjeiden sisältämien käytäntöjen mukaisesti.

Espoo, 18.2.2021

Oriola Oyj

Hallitus

Hallituksen toimintakertomus

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2020

Tietoja osakkeista

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2020

Osakkaita % osakkaista Omistus-%

Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä

Yksityishenkilöt 12 566 26 911 35 033 97,0 95,9 96,1 45,1 38,1 40,1

Yritykset 242 742 920 1,9 2,6 2,5 27,2 24,8 25,5

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 15 42 46 0,1 0,2 0,1 3,1 7,9 6,5

Julkisyhteisöt 6 14 17 0,0 0,1 0,0 14,8 6,8 9,2

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 66 228 267 0,5 0,8 0,7 4,7 2,2 2,9

Ulkomaat 64 128 164 0,5 0,5 0,4 0,3 0,6 0,5

Yhteensä 12 959 28 065 36 447 100,0 100,0 100,0 95,1 80,3 84,7

Hallintarekisteröidyt 4,9 19,7 15,3

Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2020

Osakkaita % osakkaista

Osakkeita, kpl Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä

1-100 2 636 3 615 5 379 20,3 12,9 14,8

101-1 000 6 597 14 867 18 900 50,9 53,0 51,9

1 001-10 000 3 345 8 755 10 913 25,8 31,2 29,9

10 001-100 000 340 758 1 152 2,6 2,7 3,2

yli 100 001 41 70 103 0,3 0,2 0,3

Yhteensä 12 959 28 065 36 447 100,0 100,0 100,0

Joista hallintarekisteröityjä 9 11 11

Osakkeita % osakkeista

Osakkeita, kpl Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä

1-100 131 189 198 604 329 793 0,2 0,2 0,2

101-1 000 2 828 035 6 781 064 9 609 099 5,3 5,3 5,3

1 001-10 000 9 411 566 24 928 186 34 339 752 17, 5 19,5 18,9

10 001-100 000 8 691 155 17 802 590 26 493 745 16,2 13,9 14,6

yli 100 001 32 686 368 78 027 456 110 713 824 60,8 61,1 61,0

Yhteensä 53 748 313 127 737 900 181 486 213 100,0 100,0 100,0

Joista hallintarekisteröityjä 2 633 514 25 125 336 27 758 850 4,9 19,7 15,3

Osakkeita yhteensä 53 748 313 127 737 900 181 486 213 100,0 100,0 100,0

Tietoja osakkeista

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2121

Osakekohtaiset tunnusluvut

    2020 2019 2018 2017 2016

Osakekohtainen tulos

EUR 0,06 0,04 0,06 0,14 0,23

Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot

EUR 0,06 0,04 0,06 0,14 0,23

Osakekohtainen oma pääoma

EUR 0,94 0,87 0,98 1,08 1,13

Osingonjako milj. EUR 5,4

16,3 16,3 16,3 25,4

Osakekohtainen osinko EUR 0,03

0,09 0,09 0,09 0,14

Osingonjakosuhde

% 48,2

203,5 151,7 63,9 60,5

Efektiivinen osinkotuotto A % 1,51

4,46 4,57 3,00 3,29

Efektiivinen osinkotuotto B % 1,58

4,44 4,55 3,21 3,25

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot

A 31,97 45,67 33,20 21,58 18,83

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot

B 30,55 45,78 33,37 20,14 19,10

Osakkeen kurssi 31.12. A EUR 1,99 2,02 1,97 3,00 4,25

Osakkeen kurssi 31.12. B EUR 1,90 2,03 1,98 2,80 4,31

Keskikurssi A EUR 2,01 2,10 2,82 3,79 4,16

Keskikurssi B EUR 1,93 2,11 2,72 3,66 4,20

Alin kurssi A EUR 1,62 1,86 1,92 2,96 3,70

Alin kurssi B EUR 1,52 1,86 1,94 2,77 3,65

Ylin kurssi A EUR 2,25 2,56 3,38 4,53 4,50

Ylin kurssi B EUR 2,27 2,53 3,17 4,43 4,65

Markkina-arvo milj. EUR 349,9 367, 2 358,8 519,2 778,9

Osakkeiden vaihto

Sarja A kpl 3 320 057 3 758 001 3 067 789 2 703 394 1 893 721

% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä % 6,1 6,8 5,5 4,9 3,4

Sarja B kpl 48 554 934 24 054 806 40 993 419 41 746 627 22 488 841

% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä % 38,2 19,1 32,5 33,2 17,9

 % koko osakemäärästä % 28,6 15,3 24,3 24,5 13,4

Osakkeiden määrä 31.12. A kpl 53 748 313 55 434 273 55 434 273 55 434 273 55 484 648

Osakkeiden määrä 31.12. B kpl 127 737 900 126 051 940 126 051 940 126 051 940 126 001 565

Osakkeita yhteensä 31.12. kpl 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213

Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 54 390 973 55 434 273 55 434 273 55 434 825 55 484 648

Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 127 095 240 126 051 940 126 051 940 126 051 388 126 001 565

Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin kpl 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213

Hallituksen ehdotus. Lisäksi hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 5,4 miljoonan euron eli 0,03 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.

Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta. Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin

ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.



Tietoja osakkeista

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2222

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Osakekohtainen tulos (EPS), EUR =

Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana vähennet-

tynä yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla

Osakekohtainen oma pääoma, EUR =

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osakekohtainen osinko, EUR

Tilikaudelta jaettu osinko

Osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osingonjakosuhde, % =

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto, % =

Osakekohtainen osinko

x 100

Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E) =

Hinta/voitto-suhde (P/E)

Osakekohtainen tulos

Osakkeen keskikurssi, EUR =

Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo, EUR = Tilikauden lopussa oleva osakemäärä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Tietoja osakkeista

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2323

Suurimmat omistajat 31.12.2020

Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys Sarja A Sarja B Osakkeita yhteensä % kaikista osakkeista Osakkeiden äänimäärä % koko äänimäärästä

1. Mariatorp Oy 6 000 000 14 000 000 20 000 000 11,02 134 000 000 11,14

2. Wipunen Varainhallinta Oy 2 600 000 6 250 000 8 850 000 4,88 58 250 000 4,84

3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 320 600 3 273 000 7 593 600 4,18 89 685 000 7,46

4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 606 414 2 299 018 5 905 432 3,25 74 427 298 6,19

5. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 973 500 3 810 523 4 784 023 2,64 23 280 523 1,94

6. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 214 000 2 372 385 2 586 385 1,43 6 652 385 0,55

7. Medical Investment Trust Oy 181 000 1 889 540 2 070 540 1,14 5 509 540 0,46

8. Maa- ja vesitekniikan tuki r.y. 2 041 832 0 2 041 832 1,13 40 836 640 3,40

9. Kansaneläkelaitos 0 1 991 481 1 991 481 1,10 1 991 481 0,17

10. Tukinvest Oy 1 983 526 0 1 983 526 1,09 39 670 520 3,30

11. Ylppö Jukka 1 496 562 286 992 1 783 554 0,98 30 218 232 2,51

12. Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto 619 649 876 939 1 496 588 0,82 13 269 919 1,10

13. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 277 942 1 200 000 1 477 942 0,81 6 758 840 0,56

14. Sijoitusrahasto Säästöpankki Pienyhtiöt 162 253 1 100 000 1 262 253 0,70 4 345 060 0,36

15. Ylppö Into 693 522 240 200 933 722 0,51 14 110 640 1,17

16. Laakkonen Mikko 196 320 689 080 885 400 0,49 4 615 480 0,38

17. Ehrnrooth Helene 0 804 333 804 333 0,44 804 333 0,07

18. Drumbo Oy 0 800 000 800 000 0,44 800 000 0,07

19. Paloniemi Jari 0 800 000 800 000 0,44 800 000 0,07

20. Valtion eläkerahasto 0 800 000 800 000 0,44 800 000 0,07

Yhteensä 25 367 120 43 483 491 68 850 611 37,94 550 825 891 45,80

Hallintarekisteröidyt 2 633 514 25 125 336 27 758 850 15,30 77 795 616 6,47

Oriola Oyj 63 650 109 556 173 206 0,10 1 382 556 0,11

Muut 25 684 029 59 019 517 84 703 546 46,67 572 700 097 47,62

Kaikki yhteensä 53 748 313 127 737 900 181 486 213 100,00 1 202 704 160 100,00

Tietoja osakkeista

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2424

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2016-2020

Konsernin tuloslaskelma

 2020 2019

2018 oikaistu

2017 oikaistu

2016 oikaistu

Liikevaihto Milj. euroa 1 800,8 1 721,3 1 552,2 1 527,7 1 588,6

Oikaistu liikevoitto Milj. euroa 21,0 20,5 34,4 39,0 58,7

% liikevaihdosta % 1,2 1,2 2,2 2,6 3,7

Liikevoitto Milj. euroa 20,4 15,3 19,5 36,9 56,5

% liikevaihdosta % 1,1 0,9 1,3 2,4 3,6

Rahoitustuotot ja -kulut Milj. euroa -6,0 -5,2 -3,0 -3,9 -4,7

% liikevaihdosta % -0,3 -0,3 -0,2 -0,3 -0,3

Tulos ennen veroja Milj. euroa 14,3 10,1 16,6 32,9 51,8

% liikevaihdosta % 0,8 0,6 1,1 2,2 3,3

Tilikauden tulos Milj. euroa 11, 3 8,0 10,8 25,2 40,9

% liikevaihdosta % 0,6 0,5 0,7 1,7 2,6

Konsernin tase Milj. euroa 2020 2019

2018 oikaistu

2017 oikaistu

2016 oikaistu

Pitkäaikaiset varat 537, 3 509,9 440,0 446,6 437, 4

Liikearvo 278,7 270,5 274,3 282,7 286,8

Lyhytaikaiset varat 628,3 520,7 484,2 474,2 487,1

Vaihto-omaisuus 250,1 234,2 209,6 205,7 198,3

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 169,6 157, 2 177,9 196,1 204,3

Velat yhteensä 996,0 873,4 746,2 724,7 720,3

Korolliset velat 295,3 190,3 129,4 127, 2 133,1

Korottomat velat 700,8 683,1 616,8 597, 5 587, 2

Taseen loppusumma 1 165,6 1 030,6 924,2 920,8 924,5

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2525

Tunnusluvut  2020 2019

2018 oikaistu

2017 oikaistu

2016 oikaistu

Omavaraisuusaste % 14,8 15,5 19,5 21,7 22,6

Oma pääoma / osake EUR 0,94 0,87 0,98 1,08 1,13

Sijoitetun pääoman tuotto

% 5,0 4,1 6,2 11,4 17, 5

Oman pääoman tuotto

% 6,9 4,9 5,8 12,8 21,0

Korolliset nettovelat Milj. euroa 127,1 119,6 63,6 110, 2 72,3

Nettovelkaantumisaste % 75,0 76,1 35,8 56,2 35,4

Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista EUR 0,06 0,04 0,06 0,14 0,23

Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot EUR 0,06 0,04 0,06 0,14 0,23

Osakkeita keskimäärin

kpl 181 388 782 181 394 589 181 360 503 181 328 408 181 389 391

Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista kokoaikaisiksi muutettuna hlö 2 687 2 800 2 699 2 686 2 425

Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot Milj. euroa 32,8 21,8 39,6 46,2 88,8

Oikaistu liikevoitto

Milj. euroa

Liikevaihto

Milj. euroa

2016 2017 2018 2019 2020

1 800

1 600

1 200

800

400

1 589

1 528

1 552

1 721

1 801

Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta.

Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin

sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin

ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Jatkuvat toiminnot.

Vertailutiedot 2016-2017 sisältävät lopetetut toiminnot.

Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

materiaaliostoihin ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konserni otti IFRS 16 Vuokrasopimukset-standardin käyttöön 1.1.2019. Standardilla on merkittävä vaikutus konsernin pitkäaikaisiin varoihin, korollisiin velkoihin ja tunnuslukuihin

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

2626

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaak-

seen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola esittää Euroo-

pan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and

Markets Authority, ESMA) antaman ohjeen ”Vaihtoehtoiset tunnus-

luvut” mukaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja toimintansa kehityk-

sestä, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä tunnuslukuja

ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätös-

normistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Vaihtoehtoiset tunnus-

luvut on esitetty seuraavissa taulukoissa:

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS - tilinpäätöslukuihin

Laskutus

Milj. euroa 2020 2019

Liikevaihto 1 800,8 1 721,3

+ Kaupintavaraston hankintameno 1 945,9 1 993,2

+ Annetut kassa-alennukset 18,1 18,6

+ Myynnin kurssierot 0,1 0,0

Laskutus 3 764,9 3 733,1

Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketut tunnusluvut

Milj. euroa 2020 2019

Laskutus 3 764,9 3 733,1

Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -26,3 82,0

Vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettu laskutus 3 738,6 3 815,1

Liikevaihto 1 800,8 1 721,3

Valuuttakurssimuutoksen vaikutus

-13,7 42,1

Vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettu liikevaihto 1 787,1 1 763,4

Oikaistu liikevoitto 21,0 20,5

Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -0,2 0,4

Vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettu oikaistu liikevoitto 20,8 20,9

Oikaistu liikevoitto 

Milj. euroa 2020 2019

Liikevoitto 20,4 15,3

- Liikevoittoa oikaisevat erät 0,6 5,1

Oikaistu liikevoitto 21,0 20,5

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Vaihtoehtoinen tunnusluku Määritelmä Miksi käytetään

Laskutus =

Liikevaihto + kaupintavaraston hankintameno +

annetut kassa-alennukset + myynnin kurssierot

Laskutus kuvaa liiketoiminnan volyymiä.

Liikevoitto =

Liikevaihto - materiaaliostot, myynnin ja ostojen kurs-

sierot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoi-

minnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset

+ liiketoiminnan muut tuotot + osuus yhteisyrityksen

tuloksesta

Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyvän tuloksen.

Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto ilman oikaisueriä Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen kuvatakseen

liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen

vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Oikaisuerät

Oikaisuerät sisältävät liiketoimintojen tai omaisuus-

erien myynneistä tai lopetuksista aiheutuneet voitot ja

tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet

kulut tai tuotot, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten

varojen arvonalentumistappiot ja muut harvoin tapah-

tuvan asian seurauksena syntyneet kulut tai tuotot sekä

arvionmuutokset liiketoimintahankintojen ehdollisen

vastikkeen toteutumisesta. Oikaisuerät on eritelty liite-

tiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettu laskutus

Laskutus laskettuna vertailuvuoden vastaavan

ajankohdan keskikurssilla.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus,

liikevaihto ja oikaistu liikevoitto kuvaavat liiketoiminnan

kehitystä ilman valuuttakursseista aiheutuvaa muutosta

ja siten parantavat vertailukelpoisuutta eri kausien

välillä.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettu liikevaihto

Liikevaihto laskettuna vertailuvuoden vastaavan

ajankohdan keskikurssilla.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettu oikaistu liikevoitto

Oikaistu liikevoitto laskettuna vertailuvuoden vastaavan

ajankohdan keskikurssilla.

Korolliset nettovelat = Korollinen vieras pääoma - rahavarat

Korolliset nettovelat antavat tietoa konsernin ulkoisen

velkarahoituksen kokonaismäärästä.

Investoinnit =

Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

sekä aineettomiin hyödykkeisiin ml. liiketoimintojen

yhdistämisestä syntynyt liikearvo sekä sijoitukset osak-

kuus- ja yhteisyrityksiin

Investointien määrä antaa lisätietoa liiketoiminnan raha-

virtatarpeista. Investoinnit liiketoiminta-alueittain on

esitetty liitetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.

Sijoitetun pääoman tuotto

(ROCE), %

Liikevoitto

x 100

Sijoitetun pääoman tuotto mittaa konsernin tehok-

kuutta tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle.

Taseen loppusumma – korottomat velat (vuoden alun

ja lopun keskiarvo)

Oman pääoman tuotto (ROE), % =

Tilikauden tulos

x 100

Oman pääoman tuotto mittaa konsernin kannattavuutta

osoittamalla kuinka paljon voittoa konserni tuottaa osak-

keenomistajien konserniin sijoittamilla varoilla.

Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Nettovelkaantumisaste, % =

Korolliset nettovelat

x 100

Nettovelkaantumisaste antaa tietoa konsernin rahoituk-

seen liittyvän riskin tasosta sekä velkaantumisesta.

Oma pääoma yhteensä

Omavaraisuusaste, % =

Oma pääoma yhteensä

x 100

Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin rahoitukseen

liittyvän riskin tasosta sekä konsernin liiketoiminnassa

käytettävän pääoman tasosta.

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)

Milj. euroa Liitetieto 2020 2019

Liikevaihto 4.2. 1 800,8 1 721,3

Liiketoiminnan muut tuotot 4.2. 9,5 11,1

Materiaalit ja tarvikkeet 4.3. -1 438,7 -1 364,5

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4.4. -172,3 -173,4

Liiketoiminnan muut kulut 4.3. -137, 2 -133,9

Poistot ja arvonalentumiset 6.1./6.2. -41,6 -45,3

Liikevoitto 20,4 15,3

Rahoitustuotot ja -kulut 8.1. -6,0 -5,2

Tulos ennen veroja 14,3 10,1

Tuloverot 9.1. -3,1 -2,1

Tilikauden tulos 11,3 8,0

Muut laajan tuloksen erät

Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:

Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero 9,8 -4,4

Tilikauden aikana tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero - 0,0

Rahavirran suojaus 8.3. -0,2 0,2

Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 9.1. 0,0 -0,0

9,6 -4,2

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat 8.2. 8,0 -

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 4.4. -0,4 -2,8

Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 9.1. 0,0 0,6

7,6 -2,2

Tilikauden laaja tulos 28,6 1,6

Tilikauden tuloksen jakautuminen

Emoyhtiön omistajille 11,3 8,0

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

Emoyhtiön omistajille 28,6 1,6

Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, EUR:

Laimentamaton 8.5. 0,06 0,04

Laimennusvaikutuksella oikaistu 8.5. 0,06 0,04

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Konsernin tase (IFRS)

Milj.euroa Liitetieto 31.12.2020 31.12.2019

VARAT 



Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 6.1. 162,2 158,3

Liikearvo 6.2. 278,7 270,5

Muut aineettomat hyödykkeet 6.2. 69,8 66,9

Muut pitkäaikaiset varat 6.3. 22,3 9,7

Laskennalliset verosaamiset 9.2. 4,4 4,5

Pitkäaikaiset varat yhteensä 537,3 509,9

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 5.2. 250,1 234,2

Myyntisaamiset 5.1. 188,6 187, 4

Tuloverosaamiset 5.1. 3,4 6,1

Muut saamiset 5.1. 18,1 22,2

Rahavarat 8.2. 168,2 70,8

Lyhytaikaiset varat yhteensä 628,3 520,7

VARAT YHTEENSÄ 1 165,6 1 030,6

Milj.euroa Liitetieto 31.12.2020 31.12.2019

OMA PÄÄOMA JA VELAT 



Oma pääoma

Osakepääoma 36,2 36,2

Käyvän arvon rahasto 7,7 -0,1

Käyttörahasto 19,4 19,4

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 74,8 74,8

Muut rahastot 0,1 0,1

Muuntoerot -23,1 -32,9

Kertyneet voittovarat 54,5 59,7

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 8.4. 169,6 157,2

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 9.2. 13,9 14,3

Eläkevelvoitteet 4.4. 18,9 17,1

Korolliset velat 8.2. 127, 8 123,6

Muut pitkäaikaiset velat 5.3. 0,9 0,7

Pitkäaikaiset velat yhteensä 161,6 155,7

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat 5.3. 620,3 606,7

Varaukset 5.4. 0,8 2,8

Korolliset velat 8.2. 167,4 66,8

Tuloverovelat 5.3. - 1,0

Muut lyhytaikaiset velat 5.3. 45,9 40,4

Lyhytaikaiset velat yhteensä 834,5 717,7

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 165,6 1 030,6

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)

Milj.euroa Liitetieto 2020 2019

Liiketoiminnan nettorahavirta 

Tilikauden tulos 11,3 8,0

Oikaisut

Poistot 6.1./6.2. 41,2 41,8

Arvonalentumiset 6.1./6.2. 0,5 3,5

Rahoitustuotot ja -kulut 8.1. 6,0 5,2

Tuloverot 9.1. 3,1 2,1

Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos 0,7 0,7

 Muut oikaisut -2,0 1,0

60,7 62,3

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+) 9,1 -15,1

Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+) -8,6 -27, 2

 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-) 3,6 68,7

4,0 26,5

Maksetut korot ja muut rahoituskulut -3,1 -3,7

Saadut korot ja muut rahoitustuotot 0,4 0,6

Maksetut verot -3,6 -1,2

Liiketoiminnan nettorahavirta 58,3 84,4

Investointien nettorahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 6.1./6.2. -27,1 -21,2

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 6.1./6.2. 0,3 0,1

Investoinnit yhteisyrityksiin 6.3. - -0,7

Investoinnit muihin osakkeisiin ja osuuksiin 6.3. -4,8 -0,0

Tuotot muista osakkeista ja osuuksista 6.3. 0,2 -

Investointien nettorahavirta -31,4 -21,8

Milj.euroa Liitetieto 2020 2019

Rahoituksen nettorahavirta 

Pitkäaikaisten lainojen nostot 30,0 27, 5

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -1,1 -28,2

Lyhytaikaisten lainojen nostot 40,0 -

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -10,0 -

Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos

47,4 -21,2

Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset -19,6 -19,3

Omien osakkeiden hankinta -0,1 -0,1

Maksetut osingot -16,3 -16,3

Rahoituksen nettorahavirta 70,4 -57,6

Rahavarojen muutos 97, 3 5,0

Rahavarat tilikauden alussa 70,8 65,8

Valuuttakurssien muutosten vaikutus 0,1 -0,0

Rahavarojen muutos 97, 3 5,0

Rahavarat tilikauden lopussa 8.2. 168,2 70,8

Sisältää yritystodistuslainojen rahavirrat.

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)

Milj. euroa Liitetieto Osakepääoma Rahastot Muuntoerot

Kertyneet

voittovarat

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2019 36,2 94,0 -28,6 76,3 177,9

IFRS 16:n käyttöönotosta johtuva oikaisu

- - - -6,3 -6,3

Oikaistu oma pääoma 1.1.2019 36,2 94,0 -28,6 70,0 171,6

Kauden laaja tulos

Tilikauden tulos - - - 8,0 8,0

Muut laajan tuloksen erät:

Rahavirran suojaus 8.3. - 0,2 - - 0,2

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 4.4. - - - -2,8 -2,8

Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 9.1. - -0,0 - 0,6 0,6

Muuntoero - - -4,4 - -4,4

Tulosvaikutteiseksi siirretty muuntoero - - 0,0 - 0,0

Kauden laaja tulos yhteensä - 0,1 -4,4 5,8 1,6

Liiketoimet omistajien kanssa

Osinko 8.5. - - - -16,3 -16,3

Osakepalkitseminen 4.4. - - - 0,4 0,4

Omien osakkeiden osto - - - - 0,1 -0,1

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - -16,1 -16,1

Oma pääoma 31.12.2019 36,2 94,2 -32,9 59,7 157, 2

Kauden laaja tulos

Tilikauden tulos - - - 11, 3 11,3

Muut laajan tuloksen erät:

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen

eriin kirjattavat rahoitusvarat 8.2. - 8,0 - - 8,0

Rahavirran suojaus 8.3. - -0,2 - - -0,2

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 4.4. - - - -0,4 -0,4

Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero 9.1. - 0,0 - 0,0 0,1

Muuntoero - - 9,8 - 9,8

Kauden laaja tulos yhteensä - 7,8 9,8 10,9 28,6

Liiketoimet omistajien kanssa

Osinko 8.5. - - - -16,3 -16,3

Osakepalkitseminen 4.4. - - - 0,2 0,2

Omien osakkeiden osto - - - - 0,1 -0,1

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - -16,2 -16,2

Oma pääoma 31.12.2020 36,2 102,0 -23,1 54,5 169,6

Verovaikutus huomioon otettuna.

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yrityksen perustiedot

Oriola Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on

Espoo. Oriola Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Oriola-konsernin.

Oriola Oyj:n hallitus on hyväksynyt 18.2.2021 tämän tilinpäätöksen

julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajil-

la on mahdollisuus vahvistaa tai olla vahvistamatta tilinpäätös sen

julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouk-

sella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttami-

sesta. Yhtiön Y-tunnus on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-konsernin

tilinpäätöksestä on saatavissa Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionin-

tie 5, 02200 Espoo (investor[email protected]).

2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Oriola Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatet-

tu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä

SIC- ja IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandar-

deilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla an-

netuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002

säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hy-

väksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden

pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätöstiedot

esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäi-

siin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja,

käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavia

sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksu-

ja. Konserni on soveltanut IASB:n julkistamia uusia ja uu-

distettuja standardeja ja tulkintoja, joita on sovellettava

1.1.2020 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vaikutusta

kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olen-

naista vaikutusta tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa ole-

viin liiketapahtumiin.

3. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Erä Epävarmuustekijä Liitetieto

Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet Diskonttokorko 4.4.

Varaukset Kirjausperuste / arvio 5.4.

Arvonalentumistestaus Ennusteparametrit / arvio 6.2.

Muut pitkäaikaiset varat Arvostusperuste / arvio 6.3.

Vuokrasopimusvelat Vuokra-aika / arvio 7.1.

Laskennalliset verosaamiset Kirjausperuste / arvio 9.2.

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön

johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikut-

tavat tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin

varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämi-

seen liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoi-

hin ja kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen

tietoon tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poike-

ta tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arvioita on käytetty

määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruut-

ta, muun muassa liikearvon ja muiden omaisuuserien mah-

dollisia arvonalentumisia, etuuspohjaisen eläkesaamisen ja

-velan määrää, aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden

taloudellisia vaikutusaikoja, vuokrasopimusvelkoja, varauksia

ja tuloveroja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilin-

päätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Vuoden 2020 aikana COVID-19-pandemia on muuttanut Oriolan

liiketoimintaympäristöä nopeasti, kun yhteiskunnan rajoitukset

sekä kuluttajien varovaisuus ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäyty-

miseen. Pandemian aiheuttamat toimet ovat johtaneet terveyden-

huollon palveluiden vähenemiseen sekä vaikuttaneet niin lääkkei-

den kuin terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden kysyntään. Tämä

on väistämättä vaikuttanut myös Oriolan liiketoimintaan.

Ruotsissa Oriola on saanut yhteensä 1,5 miljoonaa euroa sosiaa-

likuluihin, sairauspoissaoloihin ja lomautuksiin liittyviä julkisia

avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivista vaikutus-

ta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa henkilöstö-

kulujen pienennyksenä.

Pandemian vaikutuksia Oriolan omaisuuserien arvostukseen

on seurattu tilikauden aikana tarkasti. Arvioinnin perusteella

COVID-19 pandemialla ei tällä hetkellä ole sellaisia pitkän aikavä-

lin vaikutuksia Oriolan taloudelliseen tilanteeseen, joiden perus-

teella varojen kirjanpitoarvoja tulisi oikaista.

Toisen vuosineljänneksen aikana Oriola varautui COVID-19-pande-

mian aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen nosta-

malla kahdenvälisiä lainoja yhteensä 70 miljoonaa euroa. Tilikau-

den lopussa Oriolan rahoitussopimuksiin liittyvät kovenanttiehdot

täyttyivät.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka ovat

olennaisia tilinpäätöksen osoittaman tuloksen ja taloudellisen

aseman kannalta, esitetään seuraavissa liitetiedoissa:

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaak-

seen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola julkaisee oi-

kaistun liiketuloksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen

(European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeiden vaih-

toehtoisista tunnusluvuista mukaisesti. Näitä tunnuslukuja ei tule

pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistos-

sa määriteltyihin tunnuslukuihin. Raportointisegmenttien liiketulos

esitetään ilman oikaisueriä. Lisäksi Oriola käyttää termiä ”Laskutus”

kuvaamaan liiketoiminnan volyymiä.

Oikaistu liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien

myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita, toi-

minnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja tai tappioita,

liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumistap-

pioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian seurauksena syntyneitä

tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset liiketoimintahankintojen

ehdollisen vastikkeen toteutumisesta esitetään oikaisuerinä.

Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia,

joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa, tai sopimuksia, jois-

sa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta. Yhtiö

raportoi liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kum-

mankin tyyppisen myynnin.

4. Liiketoiminnan tulos

4.1. Segmenttiraportointi

Oriolan raportointisegmentit koostuvat liiketoiminta

-alueista, joita raportoidaan ja seurataan konsernin sisäi-

sessä raportoinnissa toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja on

Oriola-konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vas-

taa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja nii-

den tuloksen arvioimisesta.

Raportoitavien segmenttien varat ja velat ovat eriä, joita

segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdis-

tettavissa segmenteille. Konsernierät sisältävät rahoituseriä

sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään

markkinahintaan.

Oriolan liiketoiminta-alueet ja raportointisegmentit ovat Consumer,

Pharma ja Retail.

Consumer-liiketoiminta-alue tarjoaa terveyden ja hyvinvoinnin

tuotteita ja palveluita asiakkaille Kronans Apotekin, Ruotsin kol-

manneksi suurimman apteekkiketjun, kautta.

Pharma-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä logistiikka-, asiantun-

tija- ja konsultointipalveluita lääkeyrityksille sekä laajan valikoiman

lääkevalmisteita apteekeille, sairaala-apteekeille ja eläinlääkäreille.

Retail-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman terveys- ja hyvin-

vointituotteita apteekeille, päivittäistavarakaupalle, eläinlääkäreille,

yksityisille ja julkisille terveydenhuollon toimijoille sekä palveluita

apteekeille, kuten henkilöstövuokrausta ja annosjakelupalveluja.

Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi, Ruotsi ja muut maat.

Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja inves-

toinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.

2016 2017 2018 2019 2020

4 000

3 000

2 000

1 000

3 364

3 336

3 518

3 733

3 765

Laskutus

Milj. euroa

Oikaistu liikevoitto

Milj. euroa

2019 Consumer Pharma Retail Konsernierät 2020

-0

-5

Vuosien 2016-2018 lukuja on oikaistu aikaisempiin tilikausiin liittyvän virheen johdosta.

Oikaisu kohdistui konsernin taseessa vaihto-omaisuuteen, laskennallisiin verosaamisiin

sekä kertyneisiin voittovaroihin ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa materiaaliostoihin

ja tuloveroihin. Tarkemmat tiedot virheen oikaisusta on esitetty vuoden 2019 konsernit-

ilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Raportoitavat segmentit

Milj. euroa

2020 Liitetieto Consumer Pharma Retail Konsernierät Yhteensä

Ulkoinen laskutus 798,1 2 662,8 304,0 - 3 764,9

Sisäinen laskutus 0,1 243,2 182,7 -426,0 -

Laskutus 798,2 2 906,0 486,7 -426,0 3 764,9

Ulkoinen liikevaihto 780,6 718,0 302,2 - 1 800,8

Sisäinen liikevaihto 0,1 243,2 182,7 -426,0 -

Liikevaihto 4.2. 780,7 961,2 484,9 -426,0 1 800,8

Liikevoitto 15,3 12,4 0,9 -8,2 20,4

Oikaistu liikevoitto 14,4 12,8 2,0 -8,2 21,0

Varat 442,3 374,1 132,5 216,7 1 165,6

Velat 123,4 586,6 67,0 219,1 996,0

Investoinnit 6.1./6.2. 13,0 9,1 4,9 5,9 32,8

Poistot ja arvonalentumiset 6.1./6.2. 26,7 8,4 6,5 0,1 41,6

Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna 1 596 451 562 77 2 687

2019      

Ulkoinen laskutus 767,9 2 680,5 284,8 - 3 733,1

Sisäinen laskutus 0,2 230,2 172,1 -402,5 -

Laskutus 768,1 2 910,6 456,9 -402,5 3 733,1

Ulkoinen liikevaihto 750,0 687,9 283,4 - 1 721,3

Sisäinen liikevaihto 0,2 230,2 172,1 -402,5 -

Liikevaihto 4.2. 750,1 918,1 455,5 -402,5 1 721,3

Liikevoitto 5,3 17,1 -1,4 -5,7 15,3

Oikaistu liikevoitto 11,7 17, 7 -0,9 -8,1 20,5

Varat 426,3 356,5 138,5 109,2 1 030,6

Velat 119,1 594,4 47,7 112 ,1 873,4

Investoinnit 6.1./6.2. 9,2 6,1 5,8 0,7 21,8

Poistot ja arvonalentumiset 6.1./6.2. 31,3 8,2 5,7 0,1 45,3

Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna 1 674 486 570 70 2 800

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet sekä täsmäytyslaskelmat IFRS:n mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen nähden löy-

tyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Oikaisuerät

Liikevoittoa oikaisevat erät

Milj. euroa 2020 2019

Uudelleenjärjestelykulut 0,8 -5,1

Hehkuun liittyvät kulut ja arvonalentu-

miset 0,1 2,4

Tappiolliseen sopimukseen liittyvät kulut

ja arvonalentumiset -1,2 -

Aineettomien käyttöomaisuus-

hyödykkeiden arvonalentumiset - -2,5

Muut erät -0,4 -

Yhteensä -0,6 -5,1

Oikaisuerät vuonna 2020 koostuvat uudelleenjärjestelyvarausten

muutoksista, konsernin johtoryhmän muutoksiin liittyvistä uudel-

leenjärjestelykuluista, Retail-liiketoimintaan kohdistuvista tappiol-

liseen sopimukseen liittyvistä kuluista, oikaisusta liittyen Ruotsin

Consumer-liiketoimintaan kohdistuviin lyhytaikaisiin velkoihin sekä

Hehkuun liittyvistä tuotoista. Oikaisuerät vuonna 2019 koostuvat

uudelleenjärjestelykuluista, joihin sisältyy aineellisten hyödykkei-

den arvonalentumisia yhteensä miljoona euroa, Ruotsin Consu-

mer-liiketoimintaan liittyvien aineettomien käyttöomaisuushyö-

dykkeiden arvonalentumisista sekä Hehkuun liittyvän varauksen

purusta.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Milj. euroa

2020 Ruotsi Suomi

Muut

maat Yhteensä

Ulkoinen liikevaihto 1 275,6 404,7 120,5 1 800,8

Varat 784,6 381,1 - 1 165,7

Investoinnit 21,9 10,9 - 32,8

Henkilömäärä keskimäärin

kokoaikaisiksi muutettuna 2 084 603 - 2 687

2019

Ulkoinen liikevaihto 1 218,8 4 07,9 94,6 1 721,3

Varat 760,5 270,1 - 1 030,6

Investoinnit 18,1 3,8 - 21,8

Henkilömäärä keskimäärin

kokoaikaisiksi muutettuna 2 097 701 1 2 800

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

• Henkilöstöpalvelut: Konserni tarjoaa

henkilöstöpalveluja apteekeille ja lääkeyhtiöille.

Suoritevelvoite on henkilöstöpalveluiden toimitus.

Sopimushinta on tehtyyn työhön perustuva

tuntiveloitus. Myynti tuloutetaan sille kaudelle, jonka

aikana palvelut tuotetaan.

• Muut palvelut: Konserni myy logistiikka-, web- ja

muita lisäarvoa tuottavia palveluita lääkeyhtiöille,

vähittäiskaupalle ja sairaaloille. Suoritevelvoite on

palveluiden myynti, mikä perustuu sopimukseen tuottaa

palveluita asiakkaalle. Myynti tuloutetaan sille kaudelle,

jonka aikana palvelut tuotetaan. Tuloutettava määrä

koostuu palvelun hinnasta vähennettynä mahdollisilla

annetuilla alennuksilla.

Liikevaihto valuutoittain

2020 2019

Milj. SEK EUR SEK EUR

Ruotsi 14 549,8 1 3 87,7 13 821,1 1 305,2

Suomi 413,1 416,1

Yhteensä 1 800,8 1 721,3

Liikevaihdon jaottelu

Konsernin ulkoinen liikevaihto on jaoteltu alla olevassa taulukossa

konsernin pääasiallisiin tulovirtoihin ja täsmäytetty konsernin

raportoitaviin segmentteihin.

Milj. euroa

2020 Consumer Pharma Retail Yhteensä

Tukkukauppa - 658,0 166,3 824,3

Vähittäiskauppa 780,6 - - 780,6

Palvelut - 60,0 135,9 195,9

Yhteensä 780,6 718,0 302,2 1 800,8

2019 Consumer Pharma Retail Yhteensä

Tukkukauppa - 623,8 166,6 790,4

Vähittäiskauppa 750,0 - - 750,0

Palvelut - 64,2 116,7 180,9

Yhteensä 750,0 687,9 283,4 1 721,3

4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot

Konsernin liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden myynnistä,

jakelupalkkiot sekä tuotot palveluiden myynnistä oikaistu-

na välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä

myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Liikevaihto perustuu

asiakassopimuksessa määriteltyyn vastikkeeseen eikä sisäl-

lä kolmansilta osapuolilta saatuja summia. Konserni tulout-

taa myynnin, kun tavaraan tai palveluun liittyvä määräys-

valta siirtyy asiakkaalle.

Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntiso-

pimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa,

tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön tuotteita

kaupintavarastosta. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä

mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin.

Laskutuksen määritelmä on esitetty osiossa Vaihtoehtoiset

tunnusluvut. Laskutus liiketoiminta-alueittain on esitetty lii-

tetiedossa 4.1. Segmenttiraportointi.

Konsernin liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:

tukkukauppa, vähittäiskauppa, logistiikkapalvelut, annos-

jakelu, henkilöstöpalvelut ja muut palvelut. Seuraavassa

osiossa on kuvattu eri tulovirtojen päätoiminnot ja suori-

tevelvoitteet.

Tukkukauppa: Konserni myy lääkkeitä ja kauppatavaroita

apteekeille, eläinlääkäreille, sairaaloille ja muulle vähittäis-

kaupalle. Suoritevelvoite on tuotteiden myynti, joka perus-

tuu myyntitilaukseen. Sopimushinta on tuotteiden hinta.

Myynti tuloutetaan, kun konserni siirtää tuotteiden mää-

räysvallan asiakkaalle. Myynniksi kirjataan se summa, mihin

konserni odottaa olevansa oikeutettu, eli myytyjen tuottei-

den hinta vähennettynä mahdollisilla alennuksilla.

Vähittäiskauppa: Konsernilla on apteekkeja, jotka myyvät

lääkkeitä ja terveydenhuollon tuotteita kuluttajille. Suorite-

velvoite on tuotteiden myynti. Suoritevelvoite on täytetty,

kun tuotteet on myyty kuluttajille apteekeissa. Konsernil-

la on reseptivapaiden tuotteiden vähittäiskauppaan liittyvä

kanta-asiakasohjelma Ruotsissa. Kanta-asiakasohjelmassa

asiakkaat ansaitsevat kanta-asiakaspisteitä reseptivapai-

den tuotteiden ostoistaan. Pisteet muunnetaan sähköisik-

si etukupongeiksi, joilla asiakkaat voivat maksaa ostojaan.

Pisteet muodostavat merkittävän oikeuden asiakkaille, mitä

he eivät saisi ilman sopimusta. Täten lupaus antaa sähköisiä

etukuponkeja asiakkaalle on erillinen suoritevelvoite. Pisteet

vanhenevat yhden vuoden kuluttua ostosta, mikäli niitä ei

ole muunnettu sähköisiksi etukupongeiksi. Sähköiset etuku-

pongit vanhenevat kahdessa kuukaudessa, mikäli niitä ei ole

käytetty. Myyntiä oikaistaan asiakkaiden ansaitsemilla kan-

ta-asiakaspisteillä. Kanta-asiakasohjelmassa mukana olevien

asiakkaiden ansaitsemien pisteiden ja käyttämättä olevien

sähköisten etukuponkien perusteella kirjataan asiakassopi-

mukseen liittyvä velka. Velka kirjataan siihen asti, kunnes pis-

teet on käytetty tai ne vanhenevat.

Palvelut: Konserni tarjoaa monenlaisia palveluita asiakkail-

le. Nämä palvelut voidaan jakaa seuraaviin tulovirtoihin: lo-

gistiikkapalvelut, annosjakelu, henkilöstöpalvelut ja muut

palvelut.

• Logistiikkapalvelut: Konsernilla on sellaisia jakelu-

ja varastointisopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa,

jotka luokitellaan kaupintasopimuksiksi. Näissä

sopimuksissa konserni toimii agenttina lääkeyhtiön ja

loppuasiakkaan välillä ja suoritevelvoite on logistiikka-

ja kuljetuspalveluiden myynti lääkeyhtiöille. Myynti

tuloutetaan nettoperusteisesti jakelupalkkiona tai

myyntikomissiona.

• Annosjakelu: Konserni tarjoaa annosjakelupalveluita

apteekeille Ruotsissa ja Suomessa ja maakäräjille

Ruotsissa. Suoritevelvoite on annosjakelutuotteen

myynti. Sopimushinta sisältää myydyn tuotteen hinnan

ja annosjakelun hinnan. Myynti tuloutetaan, kun

annosjakelutuotteen määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Sopimuksiin perustuvat velat

Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat velat, jot-

ka liittyvät myyntituottoihin:

Milj. euroa 31.12.2020 31.12.2019

Sopimuksiin perustuvat velat

(sisältyvät taseen muihin velkoihin)

- Kanta-asiakasohjelma 2,0 2,3

- Muihin palveluihin liittyvät saadut ennakot 0,0 0,1

Yhteensä 2,1 2,4

31.12.2020 päättyneellä tilikaudella kirjatuista myyntituotoista yh-

teensä 2,4 miljoonaa euroa sisältyi sopimuksiin perustuviin velkoi-

hin tilikauden alussa.

Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu

myyntituottoja tilikaudella.

Tilikauden lopussa jäljellä olevista suoritevelvoitteista ei ole annettu

tietoja, mikäli sopimuksen alkuperäinen odotettavissa oleva kesto-

aika on enintään yksi vuosi.

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa 2020 2019

Myyntivoitot aineellisista

ja aineettomista hyödykkeistä 0,1 0,0

Vuokratuotot 0,2 0,2

Palveluveloitukset 0,1 0,3

Markkinointiavustukset 8,4 9,2

Muut liiketoiminnan tuotot 0,7 1,3

Yhteensä 9,5 11,1

4.3. Liiketoiminnan kulut

Liiketoiminnan kulut koostuvat konsernin tuloslaskelmassa esite-

tyistä materiaaliostoista, työsuhde-etuuksista aiheutuvista kuluista

ja muista liiketoiminnan kuluista. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet

kulut on eritelty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet.

Materiaalit ja tarvikkeet

Materiaalit ja tarvikkeet sisältävät tuotteiden valmistukseen

ja hankintaan liittyvät materiaali, hankinta- ja muut kulut.

Materiaalit ja tarvikkeet

Milj. euroa 2020 2019

Ostot tilikauden aikana 1 4 47,1 1 386,7

Vaihto-omaisuuden muutos -8,6 -22,3

Oma käyttö -0,1 -0,2

Valuuttakurssierot 0,4 0,2

Yhteensä 1 438,7 1 364,5

2020

Milj. SEK EUR

Ruotsi 11 508 ,1 1 097,6

Suomi 341,1

Yhteensä 1 438,7

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa 2020 2019

Rahdit ja muut muuttuvat kulut 39,3 34,6

Markkinointi 12,4 13,5

Tietohallinto 19,7 19,3

Toimitilat 10,1 12,0

Ulkopuoliset palvelut 32,6 31,3

Muut liiketoiminnan kulut 23,1 23,2

Yhteensä 137, 2 133,9

Liiketoiminnan muut kulut vuonna 2019 sisältävät uudelleenjärjeste-

lykuluja yhteensä 2,3 miljoonaa euroa sekä 2,4 miljoonan euron va-

rauksen purun liittyen Hehkuun.

Tilintarkastuspalkkiot

Milj. euroa 2020 2019

KPMG -ketjuun

kuuluville yhtiöille

Tilintarkastuspalvelut 0,2 0,2

Vero- ja muut konsultointipalvelut 0,1 0,0

Yhteensä 0,3 0,2

KPMG -ketjuun kuuluvien yhtiöiden suorittamat muut kuin tilintar-

kastuspalvelut Oriola-konsernin yhtiöille tilikaudella 2020 olivat yh-

teensä 58,7 (17,7) tuhatta euroa.

2019

Milj. SEK EUR

Ruotsi 10 921,6 1 031,4

Suomi 333,1

Yhteensä 1 364,5

Materiaalit ja tarvikkeet valuutoittain

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

1 621

Consumer Pharma Retail Konsernihallinto

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain

1 692

468

448

590

583

2020

2019

Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

Vuonna 2020 Oriola on saanut Ruotsissa yhteensä 1,5 miljoonaa

euroa sosiaalikuluihin, sairauspoissaoloihin ja lomautuksiin liittyviä

julkisia avustuksia kattamaan COVID-19-pandemian negatiivista

vaikutusta. Avustukset on esitetty konsernin tuloslaskelmassa hen-

kilöstökulujen vähennyksenä.

Ruotsi Suomi

Henkilöstö maittain

Kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna

2 138

2 165

653

592

2020

2019

4.4. Työsuhde-etuudet

Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot,

työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (eläkejärjestelyt),

muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset

maksut.

Eläkejärjestelyt: Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan kun-

kin maan paikallisten määräysten ja käytäntöjen mukaisesti.

Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä maksu-

pohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset mak-

supohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan kuluk-

si kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen mukaisesti.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu ei rajoitu

pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin, vaan kon-

sernin vastuulla ovat myös eläkejärjestelyyn liittyvät vakuu-

tusmatemaattiset riskit ja sijoitusriskit.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on lasket-

tu käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa

menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot

kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle palve-

lusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa arvion

mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo.

Muut konsernin pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat pal-

velusvuosipalkkioita. Palvelusvuosipalkkiovelka on tilinpää-

töksessä esitetty erässä muut pitkäaikaiset velat.

Osakeperusteiset maksut: Osakeperusteiset kannustinjär-

jestelmät arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä

ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson kuluessa. Osak-

keen käypä arvo on osakkeen kurssi sinä päivänä, jona koh-

deryhmä on hyväksynyt ehdot vähennettynä ansaintajakson

aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettavan

palkkion käypä arvo arvioidaan uudelleen kunakin rapor-

tointikauden päättymispäivänä osakkeen pörssikurssin pe-

rusteella ansaintajakson päättymiseen asti. Sekä osakkeina

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa 2020 2019

Palkat ja palkkiot 126,7 127, 5

Osakeperusteisen palkitsemisen kulut 0,3 0,4

Eläkekulut

Maksupohjaiset järjestelyt 11,4 12,3

Etuuspohjaiset järjestelyt 0,7 0,7

Muut henkilösivukulut 33,1 32,5

Yhteensä 172,3 173,4

selvitettävä osuus että maksamaton käteisenä selvitettävä

osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan kertyneisiin

voittovaroihin.

Julkiset avustukset: Kuluja kattamaan saadut julkiset avus-

tukset kirjataan tuloslaskelmaan kulujen pienennykseksi sillä

tilikaudella, jota varten avustus on saatu.

Tilinpäätös 2020

Oriola Taloudellinen katsaus 2020

Etuuspohjainen velvoite sekä järjestelyyn kuuluvat varat

ovat muuttuneet seuraavasti:

Milj. euroa

Velvoitteen

nykyarvo

Järjestelyyn

kuuluvien

varojen

käypä arvo Yhteensä

1.1.2019 16,2 -2,3 13,9

Kauden työsuoritukseen

perustuva meno 0,7 - 0,7

Korkokulu tai -tuotto 0,3 -0,0 0,3

 17, 3 -2,3 14,9

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

Taloudellisten oletusten muutoksista

johtuvat vakuutusmatemaattiset

voitot (-) ja tappiot (+) 3,2 -0,3 3,0

Kokemusperäiset voitot (-)

tai tappiot (+) -0,2 - -0,2

20,3 -2,6 17,7

Valuuttakurssierot -0,2 - -0,2

Maksusuoritukset

Järjestelyyn osallistuvilta - -0,0 -0,0

Järjestelyistä suoritetut maksut

Maksetut etuudet -0,5 0,2 -0,3

31.12.2019 19,5 -2,4 17,1

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 0,8 - 0,8

Korkokulu tai -tuotto 0,2 -0,0 0,2

 20,6 -2,4 18,1

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

Taloudellisten oletusten muutoksista

johtuvat vakuutusmatemaattiset

voitot (-) ja tappiot (+) 1,3 -0,1 1,2

Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+) -0,8 - -0,8

21,0 -2,5 18,5

Valuuttakurssierot 0,7 - 0,7

Maksusuoritukset

Järjestelyyn osallistuvilta - -0,0 -0,0

Järjestelyistä suoritetut maksut

Maksetut etuudet -0,5 0,2 -0,3

31.12.2020 21,3 -2,3 18,9

Merkittävät vakuutusmatemaattiset

oletukset 31.12. 2020 2019

Diskonttauskorko % 0,20-0,95 0,40-1,45

Palkkojen nousu % 1,20-3,25 1,40-3,45

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa tapahtuville

muutoksille:

Oletus

Oletuksen muutos,

%-yksikköä

Oletuksen muutoksen

vaikutus velvoitteeseen, %

Diskonttauskoron lasku -0,5 kasvaa 12,2

Diskonttauskoron nousu +0,5 pienenee 10,5

Palkkojen nousu +0,5 kasvaa 4,4

Etuuksien korotus +0,5 kas va a 11, 8

Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen

ohjeistuksen pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkaistui-

hin tilastoihin ja kokemukseen.

Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa 2020 2019

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 21,3 19,5

Varojen käypä arvo -2,3 -2,4

Ali-/ylijäämä 18,9 17,1

Nettovelka (+)/ -saaminen (-) taseessa 18,9 17,1

Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista

oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa mahdollisen vakuutus-

matemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen etuuspohjaiseen

eläkevelvoitteeseen.

Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että

muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten

oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä,

ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida

keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyt-

täen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää

eläkevelvoitetta laskettaessa (etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo

raportointikauden lopussa ennakoituun etuusoikeusyksikköön pe-

rustuvaa menetelmää käyttäen).

Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet

Oriola-konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa ja

Ruotsissa.

Suomen etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat vapaaehtoisesta

lisäeläkejärjestelystä, jonka etuudet on vakuutettu OP-Henkivakuu-

tuksessa.

Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP

2 -eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 -eläkejärjestely.

Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen maksupohjai-

nen työeläkejärjestely. ITP 2 -eläkejärjestelyssä yhtiöllä on mahdol-

lisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai vaihtoehtoisesti

suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti eläkevakuutus-

yhtiö Alectalle. Oriola Sweden AB on kirjannut ITP 2 -vanhuuseläke-

vastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola Sweden AB:n muut kuin

ITP 2 -vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina Alectassa. Kronans

Droghandel Apotek AB:n kaikki eläke-etuudet ovat maksuperustei-

sia ja ne ovat vakuutettuina Alectassa.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin

työnantajan suoritettavien maksujen tilikaudella 2021 odotetaan

olevan 0,4 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu

keskimääräinen voimassaoloaika on 22,1 vuotta.

Kaikki konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat

liittyvät Suomen vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Ne ovat osa va-

kuutusyhtiön varallisuutta ja ovat noteeraamattomia.