549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31549300UWB1AIR85BM9572023-01-012023-12-31549300UWB1AIR85BM9572024-12-31549300UWB1AIR85BM9572023-12-31549300UWB1AIR85BM9572022-12-31549300UWB1AIR85BM9572022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572022-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares549300UWB1AIR85BM9572023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572023-01-012023-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300UWB1AIR85BM9572023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572023-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31orio:FundsMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300UWB1AIR85BM9572024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember
Taloudellinen katsaus
Sisältö
Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
Jotta konsernitilinpäätös olisi helppo-
lukuinen, konsernitilinpäätöksen laatimis-
periaatteet on esitetty pääsääntöisesti
asianmukaisen konsernitilinpäätöksen
liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon laatimis-
periaateosio on korostettu.
Arvioiden käyttö ja harkintaan
perustuvat ratkaisut
Mikäli liitetiedossa esitettyyn tilinpää-
töksen osa-alueeseen liittyy arvioiden
käyttöä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja,
kyseiset arviot ja harkintaan perustuvat
ratkaisut on kuvattu erikseen asianomai-
sen liitetiedon yhteydessä. Liitetiedon
arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat
ratkaisut -osio on korostettu.
Hallituksen toimintakertomus ......... 40
Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............................47
Katsaus riskeihin ........................................................... 49
Varojenjakoesitys ......................................................... 50
Näkymät vuodelle 2025.............................................50
Kestävyysraportti .........................................................51
Tietoja osakkeista .............................................117
Osakekohtaiset tunnusluvut ................................ 117
Taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut .................................. 119
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 2020–2024 ........................................... 119
Vaihtoehtoiset tunnusluvut ................................... 121
Tilinpäätös 2024 .................................................122
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) ...................123
Konsernin tase (IFRS) ................................................124
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) .....................125
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista (IFRS) .....................................................126
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ....................... 127
1. Yrityksen perustiedot .........................................127
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta ....... 127
3. Arvioiden käyttö ja harkintaan
perustuvat ratkaisut ............................................128
4. Liiketoiminnan tulos ............................................128
4.1. Segmenttiraportointi ................................. 128
4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan
muut tuotot ...................................................130
4.3. Liiketoiminnan kulut ..................................131
4.4. Työsuhde-etuudet ......................................132
5. Käyttöpääoma ....................................................... 135
5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset ........ 135
5.2. Vaihto-omaisuus .........................................136
5.3. Ostovelat ja muut velat ............................136
5.4. Varaukset .......................................................136
6. Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet sekä
muut pitkäaikaiset varat .....................................137
6.1. Aineelliset käyttöomaisuus-
hyödykkeet ...................................................137
6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus ...138
6.3. Muut pitkäaikaiset varat ...........................140
7. Vuokrasopimukset ...............................................141
7.1. Vuokrasopimukset taseessa ....................142
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa ...142
8. Rahoitusrakenne ...................................................143
8.1. Rahoitustuotot ja -kulut ...........................143
8.2. Rahoitusvarat ja -velat ..............................143
8.3. Rahoitusriskien hallinta ............................147
8.4. Oma pääoma, osakkeet ja
valtuutukset ................................................... 150
8.5. Osakekohtainen tulos, osinko
ja muu voitonjako ....................................... 153
9. Tuloverot ..................................................................154
9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut
tuloverot ..........................................................154
9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat ...154
10. Konsernirakenne ................................................156
10.1. Tytäryhtiöt .....................................................156
10.2. Lähipiiritapahtumat ...................................157
10.3. Myytävänä olevat omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot ....................................158
10.4 Sijoitukset yhteisyrityksiin ........................159
11. Taseen ulkopuoliset erät ..................................160
11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset ...........160
11.2. Vuokravastuut .............................................160
11.3. Riita-asiat .......................................................160
11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset
tapahtumat ....................................................160
12. Muut liitetiedot ...................................................160
12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston
soveltaminen sekä IFRIC-tulkinnat .......160
Emoyhtiön tilinpäätös .............................................. 161
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) .......................161
Emoyhtiön tase (FAS) ...........................................161
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) ..................162
Emoyhtiön liitetiedot (FAS) ...............................163
Hallituksen varojenjakoehdotus ja
tilinpäätösmerkintä ..................................... 168
Tilintarkastuskertomus ..............................169
Kestävyysraportin
varmennuskertomus.................................... 173
Riippumattoman tilintarkastajan
raportti Oriola Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä .................................175
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 40Oriolan vuosikertomus 2024 |
Hallituksen toimintakertomus
Oriola tarjoaa Suomen ja Ruotsin markkinoilla edistyksellisiä
jakelu-, asiantuntija- ja konsultointipalveluja lääkeyrityksille
sekä kattavan terveys- ja hyvinvointituotteiden valikoiman
apteekeille, eläinlääkäreille, muille terveydenhuollon toimijoille
sekä vähittäiskaupan toimijoille. Lisäksi Oriola tarjoaa
annosjakelupalvelua apteekeille ja terveydenhuollon toimijoille.
Raportoitavat segmentit
Vuoden 2024 alusta Oriolan raportoitavat segmentit ovat
Distribution ja Wholesale.
Distribution-segmentti käsittää lääkkeiden jakelun ja annosjakelu-
palvelut Suomessa ja Ruotsissa. Oriola on allekirjoittanut lokakuussa
2023 sopimuksen annosjakeluliiketoiminnan myynnistä
Ruotsissa.
Wholesale-segmentti käsittää reseptivapaat kuluttajatuotteet,
rinnakkaistuonnin, erityislupavalmisteet sekä asiantuntijapalvelut
Suomessa ja Ruotsissa.
Liiketoimintakatsaus
Liiketoimintaympäristö
Oriola on tunnistanut markkinoiden kasvua tukevia pitkän
aikavälin trendejä, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen,
hyvinvointi ja terveys, lääkkeiden verkkokauppa ja erikoistuotteiden
kasvava kysyntä.
Lääkkeiden jakelumarkkinoiden arvon kasvu jatkui vakaana
kalliimpien lääkkeiden hyvän kysynnän ansiosta. Joidenkin
lääkkeiden saatavuudessa on ollut edelleen haasteita Euroopassa.
Kustannusinflaation kasvu on hidastunut, ja energian ja
polttoaineen hinnat ovat normalisoituneet.
Markkinaympäristö - lääkkeet
Suomen ja Ruotsin lääkejakelumarkkinoiden arvo on noin 8,8
miljardia euroa, ja markkinat ovat pysyneet suhteellisen vakaina
epävarmoissa taloustilanteissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana
vuotuinen markkina-arvon kasvu on ollut keskimäärin noin 6
prosenttia.
Ruotsin lääkemarkkinoiden arvo vuonna 2024 kasvoi tukkuhinnoin
tarkasteltuna 7,0 % (9,8 %) Ruotsin kruunuissa (lähde: IQVIA).
Suomen lääkemarkkinoiden arvo kasvoi tukkuhinnoin tarkasteltuna
5,0 % (3,4 %) (lähde: Lääketietokeskus).
Oriolan markkinaosuus Ruotsin lääkkeiden tukkukaupassa vuonna
2024 oli yhtiön arvion mukaan noin 43 % (44 %) ja Suomen
lääkkeiden tukkukaupassa noin 45 % (44 %).
Markkinaympäristö - terveystuotteet
Suomen ja Ruotsin terveystuotteiden kuluttajamarkkinoiden
arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Markkinoiden kasvu on ollut
historiallisesti 3,4 prosenttia (keskimääräinen vuotuinen kasvu
vuosina 2019–2024). Vuosina 2024–2029 kasvun odotetaan
olevan 2,7 prosenttia. Ruotsissa reseptivapaiden tuotteiden arvon
odotetaan kasvavan ennustejaksolla. Vitamiinit, ravintolisät ja
urheiluravinteet hyötyvät yleisestä terveys- ja hyvinvointitrendistä,
joka tukee volyymien ja arvon vakaata kasvua ennustejaksolla.
Suomessa kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia suoliston
terveydestä sekä stressin lievityksestä ja rentoutumisesta.
Markkinoiden kahtiajakautumisen odotetaan voimistuvan; toisaalla
on hintatietoinen, tuotteen arvoon keskittyvä kuluttajasegmentti,
kun taas toinen segmentti etsii korkealaatuisia ainesosia,
helppokäyttöisyyttä ja innovaatioita. Osa näiden keskivaiheille
sijoittuvista tuotteista saattaa siirtyä kohti kahta ääripäätä. Ruotsissa
verkkokauppa on jo vakiintunut ja kasvava terveystuotteiden
myyntikanava, kun taas Suomessa verkkokaupan laajeneminen on
vielä edessäpäin. (Lähde: Euromonitor).
Annosjakeluliiketoiminnassa Oriola tarjoaa lääkkeitä ja annos-
jakelupalveluita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon toimijoille.
Annosjakelun kokonaismarkkina on Suomessa noin 116000
(110000) potilasta. Oriola palvelee Suomessa noin 36 000 (30 000)
potilasta.
Annosjakelun markkinaosuus
Oriola Muut
Suomi
~116 000
potilasta
31%
69%
Lääkkeiden tukkukauppa – markkinaosuus
Oriola Muut
Suomi
Ruotsi
3,1 Mrd.
EUR
+5,0 %
45%
55%
60 Mrd.
SEK
+7,0 %
43%
57%
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 41Oriolan vuosikertomus 2024 |
Kuluttajien luottamusta mittaava indikaattori pysyi heikolla
tasolla Suomessa ja Ruotsissa indikaattori laski alle historiallisen
keskiarvon.
Konsernin taloudellinen tulos
Laskutus ja liikevaihto
Laskutus kasvoi 5,1 % (kasvoi 0,6 %) 3 771,8 (3 587,7) miljoonaan
euroon.
Liikevaihto kasvoi 12,4 % (laski 2,9 %) 1 679,7 (1 493,8) miljoonaan
euroon.
Kannattavuus
Oikaistu liikevoitto nousi 30,0 % (laski 15,4 %) 21,7 (16,7) miljoonaan
euroon. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä
-8,1 (-21,9) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät i) ERP-investoinnin
käyttöönottokuluihin konsernihallinnossa (-7,7 milj. euroa), ii)
palvelutasosopimukseen Wholesale-segmentissä (-0,9 milj. euroa),
iii) annosjakeluliiketoiminnan korvaukseen tarjouskilpailusta
tehdystä tuomioistuinvalituksesta Distribution-segmentissä
(1,4 milj. euroa) sekä iv) Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan
myynnistä aiheutuneisiin kustannuksiin konsernihallinnossa (-0,8
Oikaistu liikevoitto
Milj. euroa
6,6
14,9
19,7
16,7
21,7
0
5
10
15
20
25
2020 2021 2022 2023 2024
2020 2021 2022 2023 2024
3 345
3 507
3 568
3 588
3 772
0
5 00
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
2020 2021 2022 2023 2024
2020 2021 2022 2023 2024
Laskutus
Milj. euroa
milj. euroa). Kannattavuuden kasvu tuli lähinnä Distribution-
segmentistä. Konsernin oikaistu liikevoitto ilman Ruotsin
annosjakeluliiketoiminnan vaikutusta oli 21,6 (19,5) miljoonaa
euroa. Liikevoitto oli 13,6 (-5,3) miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 Oriola kirjasi Swedish Pharmacy Holdingista
konsernin laajaan tuloslaskelmaan 24,8 (4,8 tappio) miljoonan
euron tappion. Tappio sisälsi Oriolan 16,3 miljoonan euron
osuuden Kronans Apotekin liikearvon arvonalentumisesta.
Arvonalentuminen liittyy Kronans Apotekin integraatioon ja
siirtymiseen yhteen ERP-järjestelmään, näiden vaatiessa enemmän
aikaa kuin ennakoitiin.
Nettorahoituskulut laskivat 7,3 (7,6) miljoonaan euroon johtuen
pääasiassa alhaisemmasta velka- ja korkotasosta. Tilikauden tappio
oli -20,1 (-20,7) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 1,5 (3,1) miljoonaa
euroa, mikä vastaa -8,1 % (-17,4 %) efektiivistä verokantaa.
Osakekohtainen tulos oli -0,11 (-0,11) euroa.
Lisätietoja konsernin taloudellisen tuloksen kehityksestä löytyy
osiosta Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2020–2024.
Distribution-segmentti
Distribution-segmentti käsittää lääkkeiden jakelun ja annosjakelu-
palvelut Suomessa ja Ruotsissa.
Avainluvut
Milj. euroa 2024 2023 Muutos %
Liikevaihto 1 364,7 1 189,0 14,8
Oikaistu liikevoitto 19,0 14,5 30,6
Oikaistu liikevoitto % 1,4 1,2
Liikevoitto 20,4 -6,9 394,9
Liikevaihto kasvoi 14,8 % 1 364,7 (1 189,0) miljoonaan euroon.
Liikevaihdon kasvua tukivat lääkkeiden jakelumarkkinoiden
kasvu ja asiakkaan siirtyminen kaupintamyyntisopimuksesta
Oriolan varastoon kolmannella vuosineljänneksellä. Liikevaihdon
orgaaninen kasvu oli 2,5 %.
Oikaistu liikevoitto kasvoi 19,0 (14,5) miljoonaan euroon.
Kannattavuuden paranemista tukivat edellisvuotta alhaisemmat
kuljetuskustannukset ja liiketoiminnan kulut. Toimintojen
tehostaminen ja alhaisemmat polttoainehinnat laskivat
kuljetuskustannuksia. Liiketoiminnan kulut laskivat parantuneen
tehokkuuden ja Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan alhaisempien
kustannusten ansiosta. Kliinisten tutkimusten siirtämisellä
Wholesale-segmentin asiantuntijapalveluiden johdon alaisuuteen
oli negatiivinen vaikutus oikaistuun liikevoittoon. Oikaistu
liikevoitto ilman Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan vaikutusta oli
18,9 (17,4) miljoonaa euroa. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät
olivat yhteensä 1,4 (-21,5) miljoonaa euroa, ja ne liittyivät
annosjakeluliiketoiminnan korvaukseen tarjouskilpailusta tehdystä
tuomioistuinvalituksesta. Liikevoitto oli 20,4 (-6,9) miljoonaa euroa.
Wholesale-segmentti
Wholesale-segmentti käsittää reseptivapaat kuluttajatuotteet,
rinnakkaistuonnin, erityislupavalmisteet sekä asiantuntijapalvelut
Suomessa ja Ruotsissa.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 42Oriolan vuosikertomus 2024 |
Avainluvut
Milj. euroa 2024 2023 Muutos %
Liikevaihto 315,6 305,7 3,3
Oikaistu liikevoitto 9,5 8,9 5,7
Oikaistu liikevoitto % 3,0 2,9
Liikevoitto 8,5 8,6 -1,9
Liikevaihto kasvoi 3,3 % 315,6 (305,7) miljoonaan euroon.
Liikevaihdon kasvua tukivat Ruotsin ja Suomen
tukkukauppaliiketoiminnan ja asiantuntijapalveluiden kasvu.
Oikaistu liikevoitto kasvoi 9,5 (8,9) miljoonaan euroon.
Kannattavuuden kasvun taustalla oli asiantuntijapalveluiden
parannus (noin 2 miljoonaa euroa), joka johtui kliinisten
tutkimusten ja digipalveluiden siirtämisestä asiantuntijapalveluiden
johdon alaisuuteen. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät
olivat yhteensä -1,0 (-0,3) miljoonaa euroa ja ne liittyivät
palvelutasosopimukseen. Liikevoitto oli 8,5 (8,6) miljoonaa euroa.
Tase, rahavirta ja rahoitus
Oriolan taseen loppusumma 31.12.2024 oli 875,6 (934,7) miljoonaa
euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli
133,4 (171,3) miljoonaa euroa. Tilikauden tappio oli -20,1 (-20,7)
miljoonaa euroa, josta yhteisyritys Kronans Apotekin osuus oli
-24,8 (-4,8) miljoonaa euroa. Yhteisyrityksen tappio sisältää Oriolan
osuuden liikearvon arvonalentumisesta yhteensä 16,3 miljoonaa
euroa. Lisäksi omaa pääomaa pienensi huhtikuussa 2024 maksettu
12,7 miljoonan euron osinko. Doktor.se -sijoituksen käypään arvoon
kirjattiin 2,6 miljoonan euron vähennys, joka johtui alhaisempaan
hintaan toteutuneista kaupoista. Oriolan omistusosuus Doktor.se:n
osakkeista ei ole muuttunut tilikauden aikana.
Rahavarat olivat 113,5 (138,4) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
nettorahavirta vuonna 2024 oli 38,7 (9,6) miljoonaa euroa,
josta käyttöpääoman muutos oli 21,4 (-13,2) miljoonaa euroa.
Ostovelkojen kasvu ja myyntisaamisten väheneminen vaikuttivat
Liiketoiminnan nettorahavirta
Milj. euroa
37
23
10
19
-43
50
40
30
20
10
0
-10
-20
-30
-40
-50
18
-5
-11
Q1 Q2 Q3 Q4
2023
Q1 Q2 Q3 Q4
2024
positiivisesti käyttöpääomaan. Käyttöpääoman voimakas heilahtelu
on tunnusomaista Oriolan toimialalla.
Investointien nettorahavirta oli -2,8 (-3,5) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta oli -60,7 (-28,3) miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 lainoja rahoituslaitoksilta maksettiin takaisin 57,9
miljoonaa euroa ja liikkeelle laskettuihin yritystodistuksiin liittyviä
velkoja vähennettiin 14,5 miljoonalla eurolla. Uusi 30 miljoonan
euron laina nostettiin. Osinkojen maksun vaikutus rahoituksen
nettorahavirtaan oli 12,7 miljoonaa euroa.
Korolliset velat 31.12.2024 olivat 76,1 (117,7) miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisia korollisia velkoja oli 39,7 (7,1) miljoonaa euroa ja
lyhytaikaisia korollisia velkoja oli 36,4 (110,7) miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 aikana maksettiin takaisin 290 miljoonan Ruotsin
kruunun ja 30 miljoonan euron laina. Uusi 30 miljoonan euron
laina nostettiin. Pitkäaikaiset korolliset velat koostuvat lainoista
rahoituslaitoksilta 30,0 (1,0) miljoonaa euroa ja pitkäaikaisista
vuokrasopimusveloista 9,7 (6,1) miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset
korolliset velat koostuvat pääasiassa liikkeeseen lasketuista
yritystodistuksista 24,8 (39,3) miljoonaa euroa, suomalaisilta
apteekeilta saaduista hankintaennakoista 7,9 (10,4) miljoonaa
euroa, lainoista rahoituslaitoksilta 1,0 (58,1) miljoonaa euroa
sekä lyhytaikaisista vuokrasopimusveloista 2,7 (2,8) miljoonaa
euroa. Korolliset nettovelat olivat -37,4 (-20,6) miljoonaa euroa ja
nettovelkaantumisaste -28,0 % (-12,1 %).
Ruotsissa on käytössä myyntisaamisten myyntiohjelmia. Joulukuun
2024 lopussa myyntisaamisia oli myyty yhteensä 94,1 (97,1)
miljoonalla eurolla. Keskimääräinen rahoituskorko korollisista
veloista ilman vuokrasopimusvelkoja oli 3,01 prosenttia (3,76 %).
Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvan rahavirran korkoriski on
osittain suojattu koronvaihtosopimuksilla.
Joulukuussa 2024, Oriola järjesteli uudelleen lyhytaikaisen
30 miljoonan euron lainasopimuksen. Vanha laina maksettiin
kokonaisuudessaan takaisin ja nostettiin uusi 30 miljoonan
euron laina, jonka maturiteetti on kolme vuotta yhden (1) +
yhden (1) vuoden jatko-optioilla. Lainasopimukseen liittyy
rahoituskovenantteja, joiden mukaan kunkin vuosineljänneksen
lopussa nettovelan suhde käyttökatteeseen tulee olla alle
3,50 ja nettovelan suhde konsernin omaan pääomaan
tulee olla alle 100 prosenttia. Johto uskoo täyttävänsä
neljännesvuosittaiset kovenanttiehdot seuraavan 12 kuukauden
kuluessa raportointipäivästä. Lainan korkoriski on suojattu
koronvaihtosopimuksilla.
Oriola allekirjoitti kesäkuussa 2021 vakuudettoman 140 miljoonan
euron valmiusluottolimiittisopimuksen. Toukokuussa 2024
valmiusluottolimiittiä pienennettiin 140 miljoonasta eurosta 70
miljoonaan euroon. Valmiusluottolimiitti erääntyy kesäkuussa
2026. Limiitti on sitova. Valmiusluoton marginaali on sidottu
Oriolan taloudellisiin tunnuslukukovenantteihin ja yhtiön
vastuullisuustavoitteisiin. Oriolan sitovat 70,0 miljoonan euron
valmiusluottolimiitti ja yhteensä 40,0 miljoonan euron lyhytaikaiset
tililimiitit eivät olleet käytössä joulukuun 2024 lopussa.
Tilikauden 2024 lopun omavaraisuusaste oli 15,4 % (18,5 %).
Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,4 % (-1,6 %) ja oman pääoman
tuotto -13,2 % (-10,4 %).
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 43Oriolan vuosikertomus 2024 |
Lisätietoja konsernin taseen ja rahavirran kehityksestä sekä niihin
liittyvistä tunnusluvuista löytyy Taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut 2020–2024 -osiosta.
Investoinnit ja poistot
Vuoden 2024 bruttoinvestoinnit ilman käyttöoikeusomaisuuseriä
olivat 2,9 (3,5) miljoonaa euroa koostuen pääasiassa investoinneista
varastonhallintajärjestelmiin ja kalustoon. ERP-investointiin liittyviä
pääomamenoja vuonna 2024 oli 0,1 miljoonaa euroa.
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä olivat yhteensä 13,6 (35,4) miljoonaa euroa.
Aikaisemmin keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin
aktivoituihin ERP-investointikuluihin kirjattiin vuoden kolmannella
vuosineljänneksellä 1,9 miljoonan euron arvonalentuminen.
Vuonna 2023 Oriola kirjasi liikearvosta yhteensä 21,4 miljoonan
euron arvonalentumistappion annosjakelun rahavirtaa tuottavaan
yksikköön.
Oriola investoi toiminnanohjausjärjestelmään ja
varastonhallintaan
Oriola tiedotti 10.1.2024, että se pyrkii lokakuussa 2023 julkistetun
jalostetun strategiansa mukaisesti parantamaan toimintansa
tehokkuutta ja laatua investoimalla infrastruktuuriin. Tehokkuuden
parantaminen on yksi Oriolan strategisesta tavoitteesta.
Investoinnit kattavat toiminnanohjausjärjestelmän ja
varastonhallinnan (ERP) uusimisen vuosina 2025–2027. Projektin
tavoitteena on ottaa käyttöön yksi yhteinen järjestelmä, joka
mahdollistaa liiketoimintaprosessien harmonisoinnin, vahvistaa
tiedonhallintaa ja parantaa asiakaskokemusta. Investoinnin
kokonaisarvo on noin 35 miljoonaa euroa. Uusi toiminnanohjaus- ja
varastonhallintajärjestelmä korvaa Suomessa ja Ruotsissa nykyään
käytössä olevat kaksi eri järjestelmää. Projekti käynnistyi vuoden
2024 alussa, ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain
vuosien 2025–2027 aikana. Järjestelmän käyttöönotto alkaa
Ruotsista ja etenee sen jälkeen Suomeen.
IFRS tulkintakomitean agendapäätös ohjelmistopalvelu (SaaS)-
ratkaisun käyttöönottokustannusten kirjanpitokäsittelystä
pilvipalvelujärjestelyssä rajoittaa kustannusten aktivointia
ja poistoja niiden taloudellisena vaikutusaikana. Oriolan
ERP-investointi on pilvipalvelujärjestely, jossa Oriolalla
ei ole määräysvaltaa omaisuuserään ja niihin liittyvät
konfigurointi- ja räätälöintimenot eivät täytä aineettoman
käyttöomaisuushyödykkeen määritelmää, jolloin niitä ei voi
aktivoida. Kustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Kustannukset, jotka syntyvät rajapintojen kehittämisestä
käyttöomaisuudessa olemassa oleviin järjestelmiin, aktivoidaan.
ERP-investointiin liittyvät kulut raportoidaan oikaisuerinä.
ERP-investointiin liittyviä kustannuksia kirjattiin vuonna 2024
kuluksi yhteensä 7,7 miljoonaa euroa. Pääomamenoja kirjattiin
0,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 tuloslaskelmaan ei kirjattu
investointiin liittyviä kuluja.
Yhteisyritys Swedish Pharmacy Holding AB
(Kronans Apotek)
Oriola omistaa 50 prosenttia Swedish Pharmacy Holding
AB:sta, joka omistaa Kronans Apotek -apteekkiketjun Ruotsissa.
Oriola raportoi osuutensa Swedish Pharmacy Holding AB:n
nettotuloksesta konsernin laajassa tuloslaskelmassa liikevoiton
alapuolella.
Avainluvut
Milj. euroa 2024 2023 Muutos %
Liikevaihto 1 151,1 1 126,9 2,1
EBITA -5,9 0,7 -935,5
EBITDA % -0,5 0,1
Oikaistu liikevoitto -8,0 -2,0 -308,1
Oikaistu liikevoitto % -0,7 -0,2
Korolliset nettovelat 96,9 93,0 4,1
Swedish Pharmacy Holding AB:n liikevaihto vuonna 2024 oli
1 151,1 (1 126,9) miljoonaa euroa. Liiketulos ilman aineettomien
hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli -5,9 (0,7)
miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli -8,0 (-2,0) miljoonaa
euroa. Liikevoittoon kohdistuvat oikaisuerät olivat yhteensä -39,3
(-6.0) miljoonaa euroa sisältäen kahden yhtiön integraatioon
liittyviä kertaluonteisia kustannuksia -6,7 miljoonaa euroa ja -32,6
miljoonan euron liikearvon arvonalenemisen. Arvonalentuminen
liittyy Kronans Apotekin integraatioon ja siirtymiseen yhteen ERP-
järjestelmään, näiden vaatiessa enemmän aikaa kuin ennakoitiin.
Synergiaetuja tilikaudella oli 4,6 (13,5) miljoonaa euroa. Joulukuun
2024 lopussa korollinen nettovelka oli 96,9 (93,0) miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 yhteisyritys Kronans Apotek jatkoi lähes 500 apteekin
verkostoansa sekä verkkokauppatoimintansa kehittämistä.
Ruotsin markkinoiden kolmanneksi suurimpana toimijana
Kronans Apotekilla on 21 prosentin kokonaismarkkinaosuus, ja
sen digitaalisen myyntikanavan kasvu on kaksinumeroista, mikä
antaa yhtiölle hyvät edellytykset parantaa kannattavuuttaan ja
kilpailukykyään edelleen vuonna 2025. kaksinumeroista, mikä
antaa yhtiölle hyvät edellytykset parantaa kannattavuuttaan ja
kilpailukykyään edelleen vuonna 2025. Oriola odottaa Kronans
Apotekin saavuttavan toimialaa vastaavan kannattavuustason
vuoteen 2027 mennessä. Integraatioprosessi on ollut odotettua
monimutkaisempi ja hitaampi, etenkin ERP-integraatioon ja
organisaation pystyttämiseen liittyen.
Kronans Apotek on Oriolalle strategisesti tärkeä kumppani, ja
merkittävänä osakkeenomistajana Oriola tukee aktiivisesti Kronans
Apotekin arvonluontia.
Konsernirakenteen muutokset
Vuoden 2024 alussa ICTHS Health Support AB fuusioitiin
emoyhtiöönsä Oriola Sweden AB:hen.
Myytävänä olevat omaisuuserät
Oriola ilmoitti 13.10.2023, että sen on allekirjoittanut sopimuksen
koko Svensk dos AB:n osakekannan myynnistä Apotekstjänst
AB:lle. Oriola luopuu samalla annosjakeluliiketoiminnasta
Ruotsissa, joka osana strategista päätöstä vahvistaa Oriolan
keskittymistä tukkukauppaliiketoimintaan. Oriola ei ole tunnistanut
mahdollisuuksia liiketoiminnan palautumiselle lähitulevaisuudessa
vallitsevan tarjouskilpailurakenteen ja -dynamiikan vuoksi. Svensk
dos AB on luokiteltu myytävänä olevaksi lokakuusta 2023 lähtien.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 44Oriolan vuosikertomus 2024 |
Ruotsin kilpailuvirasto (Konkurrensverket) julkisti 30.4.2024
päätöksensä kieltää Oriolan Svensk dos AB:n myynnin
Apotekstjänst Sverige AB:lle. Kilpailuviranomaisen mukaan
kauppa olisi toteutuessaan vaikuttanut negatiivisesti kilpailuun
markkinoilla. Ruotsin patentti- ja markkinaoikeus on marraskuussa
2024 hylännyt Apotekstjänst Sverige AB:n valituksen ja näin ollen
Ruotsin kilpailuviranomaisen huhtikuussa 2024 tekemä päätös
pysyy voimassa. Apotekstjänst Sverige AB on valittanut päätöksestä
patentti- ja markkinaylioikeuteen. Lopullista päätöstä odotetaan
maaliskuussa 2025. Oriola on edelleen sitoutunut myymään Svensk
dos AB:n.
Annosjakeluliiketoiminnassa Svensk dos AB tarjoaa lääkkeitä ja
annosjakelupalveluita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon
toimijoille. Ruotsin annosjakelun liikevaihto oli 21,7 (25,3) miljoonaa
euroa ja liikevoitto oli 1,5 (-6,1) miljoonaa euroa. Vuonna
2023 liikevoitto sisälsi -3,3 miljoonan euron liikearvon
arvonalentumistappion.
Henkilöstö
Oriolan keskeinen resurssi on osaava, sitoutunut ja aktiivisesti
osallistuva työvoima. Työtekijöiden aktiivinen osallistuminen
myönteisen ja osallistavan työyhteisön kehittämiseen auttaa
yritystä toimimaan roolimallina tulevaisuuden työelämälle.
Joulukuun 2024 lopussa henkilöstön määrä kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna oli 816 (801), josta 409 (412) työskenteli
Suomessa ja 407 (389) Ruotsissa. Henkilöstömäärän nousu
liittyi kaupallisten ja toimitusketjutoimintojen kyvykkyyksien
kehittämiseen. Tammi–joulukuussa 2024 konsernin henkilöstön
määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 812
(800).
Palkat ja palkkiot vuonna 2024 olivat yhteensä 42,5 miljoonaa
euroa (39,8 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 45,3 miljoonaa euroa
vuonna 2022). Lisätietoja henkilöstön palkitsemisesta löytyy
konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 4.4. Työsuhde-etuudet.
Lyhyen aikavälin tulospalkkiot
Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja
määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis-
ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Oriolalla on osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
yhtiön avainhenkilöille, mukaan lukien toimitusjohtaja ja
johtoryhmä.
Kannustinjärjestelmä koostuu suoritusperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan, ”PSP”) sekä
siirtymävaiheen uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään
kattavasta Bridge Plan -osakepalkkio-ohjelmasta. Järjestelmään
kuuluu lisäksi ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (Restricted Share
Plan, ”RSP”), joka on tarkoitettu täydentäväksi osakepohjaiseksi
pitkän aikavälin sitouttamisjärjestelmäksi.
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP)
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP) vuosille
2022–2025 koostuu vuosittain alkavista hallituksen erikseen
vahvistamista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista. Jokainen
ohjelma käsittää suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion
maksamisen Oriolan listattuina B-osakkeina.
Ensimmäisen ohjelman, PSP 2022:n, suoritusjakson pituus on
neljä kalenterivuotta. Tilikauden lopussa PSP 2022 -ohjelmassa
oli 10 osallistujaa. Ohjelman suoritusmittarit ovat osakekohtainen
tulos (EPS) sekä ympäristövastuuseen kytketty mittari (CO2).
Ensimmäinen ohjelma, PSP 2022, alkoi vuoden 2022 alusta ja
sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan
vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana. Edellytyksenä
palkkioiden maksamiselle ovat hallituksen ohjelmalle asettamien
suoritustavoitteiden saavuttaminen sekä yksittäisen osallistujan
työ- tai palvelussuhteen jatkuminen Oriolassa. Mikäli PSP 2022
-ohjelman tavoitteet täyttyvät kokonaisuudessaan, maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään
noin 2254000 B-osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta
vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Toisen ohjelman, PSP 2024:n, pituus on kolme kalenterivuotta
2024–2026. Tilikauden lopussa PSP 2024 -ohjelmassa oli 16
osallistujaa. Suoritusmittarit tälle ohjelmalle ovat kumulatiivinen
osakekohtainen tulos (EPS) ja vastuullisuuteen (ESG) liittyvä
tavoite (lääkkeiden toimitustarkkuus). Mahdolliset suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen puoliskon
aikana. Maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on
yhteensä enintään noin 2 283 305 B-osaketta (tarkoittaen
bruttoansaintaa, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmä (Bridge
Plan)
Vuonna 2024 siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelmaan Bridge Plan
2022–2023 osallistuneille avainhenkilöille luovutettiin yhteensä
11 714 kappaletta yhtiön omistamaa B-sarjan osaketta ohjelman
ehtojen mukaisesti.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2022–2025 koostuu
vuosittain alkavista hallituksen erikseen päättämistä ehdollisista
osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma sisältää kokonaisuudessaan
kolmen vuoden pituisen rajoitusjakson ja jatkuu ohjelman
neljännen vuoden ensimmäiseen puoliskoon. Yhtiö voi kunkin
yksittäisen ohjelman aikana luvata kiinteämääräisiä osakepalkkioita
erikseen valituille avainhenkilöille. Luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille yhdessä tai useammassa erässä viimeistään
rajoitusjakson päättymiseen mennessä. Osakepalkkiot maksetaan
listattuina B-osakkeina. Ensimmäinen ohjelma ehdollisessa
osakepalkkiojärjestelmässä, RSP 2022, alkoi vuoden 2022 alusta.
Ohjelman osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään
noin 225 400 B-osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta
vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Kaikkien ohjelmien osalta, mikäli osallistujan työsuhde Oriolassa
päättyy ennen palkkion maksamista, hän ei ole pääsääntöisesti
oikeutettu palkkioon. Osallistujalle suoritettavan palkkion määrää
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 45Oriolan vuosikertomus 2024 |
Hallinto
Erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 (Corporate
Governance Statement) ja palkitsemisraportti 2024 löytyvät
vuosikertomuksesta.
Varsinainen yhtiökokous 2024
Oriolan 19.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti
tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
vastuuvapauden 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkona 31.12.2023
päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksettiin
0,07 euroa osakkeelta.
Tilintarkastaja
Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi uudelleen
tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n ja päävastuulliseksi
tilintarkastajaksi KHT Kirsi Jantusen. Tilintarkastajan palkkiot
maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Hallitus
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän.
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Nina Mähönen, Yrjö
Närhinen, Ellinor Persdotter Nilsson, Harri Pärssinen ja Heikki
Westerlund sekä uusina jäseninä Petra Axdorff ja Ann Carlsson
Meyer. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Heikki Westerlund.
Hallituksen palkitseminen
Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan
toimikausipalkkioksi 70 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan
ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi
40 000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 33 500 euroa.
Toimikausipalkkiot suoritetaan 60-prosenttisesti rahana ja
40-prosenttisesti yhtiön osakkeina siten, että hallituksen
jäsenille hankitaan Oriola Oyj:n B-osakkeita pörssistä. Hallituksen
puheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa
hallituksen kokouksista, jotka pidetään hallituksen puheenjohtajan
kotimaassa, ja 2 000 euroa hallituksen kokouksista, jotka pidetään
muualla, ja muille hallituksen jäsenille 500 euroa kokouksista,
jotka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, ja 1 000 euroa
kokouksista, jotka pidetään muualla. Kokouspalkkiot suoritetaan
vastaavasti myös yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille.
Matkakulut korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti.
Valtuutukset
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksullisesta
osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden
antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Valtuutus käsittää yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön A- osaketta
ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta ja sisältää oikeuden poiketa
osakkeen omistajille kuuluvasta merkintäetuoikeudesta. Valtuutus
on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen
päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullisesta
osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden
antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita.
Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B- osaketta
ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta
merkintä etuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista
(18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
on rajoitettu osallistujan vuosipalkan kertoimeen kytketyllä
enimmäismäärällä. Toimitusjohtajalta ja muilta johtoryhmän
jäseniltä edellytetään jatkuvaa osakeomistusta. Heidän tulee
säilyttää 50 prosenttia ohjelman perusteella saamistaan osakkeista,
kunnes toimitusjohtajan osakeomistus vastaa vähintään hänen
bruttomääräisen vuosipalkkansa arvoa ja muilla johtoryhmän
jäsenillä vähintään puolta bruttomääräisen vuosipalkan arvoa.
Osakesäästöohjelma
Oriola Oyj:llä vuodesta 2013 alkaen ollut avainhenkilöiden
osakesäästöohjelma lakkautettiin vuonna 2022, ja yhteensä 22 138
kappaletta yhtiön omistamaa B-osaketta luovutettiin vuonna 2023
ohjelmaan osallistuneille avainhenkilöille.
Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi
päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen
sekä suunnatusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin
johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-
konsernin avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi.
Tämän valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön
B-osakkeiden enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa
0,14 % yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa
kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin
kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa.
Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista (18) kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2024 päätökset ovat nähtävillä
yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu kuudesta
osakkeenomistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi yhtiön
hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan
asiantuntijajäsenenä.
Oriola Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat valitsivat 6.6.2024
seuraavat henkilöt nimitystoimikunnan jäseniksi:
- Annika Ekman
- Peter Immonen
- Timo Maasilta
- Pekka Pajamo
- Jukka Ylppö
- Ingeborg Åkermarck
Pekka Pajamo valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi.
Oriola Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Westerlund toimii
nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 46Oriolan vuosikertomus 2024 |
Toimitusjohtaja ja Oriolan johtoryhmä
Oriolan johtoryhmään kuului vuoden 2024 lopussa kuusi jäsentä
mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet
raportoivat.
Mats Danielsson (KTM) nimitettiin 29.8.2024 Oriola Oyj:n talous- ja
rahoitusjohtajaksi ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi 16.9.2024
alkaen.
Tuomas Tiilikainen (DI) nimitettiin 7.10.2024 Oriolan
toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi (Chief Supply Chain Officer,
CSCO) ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään
helmikuun 2025 alussa.
Oriola ilmoitti 11.10.2024, että Hannes Hasselrot, kaupallinen
johtaja ja Oriolan johtoryhmän jäsen, on irtisanoutunut. Hannes
jätti yhtiön 1.1.2025.
Oriola ilmoitti 11.12.2024, että se uudistaa toimintamallinsa ja
nimittää Oriolan johtoryhmän jäseniksi 1.1.2025 alkaen Satu
Nylénin, palvelut ja tuotteet -yksikön johtaja ja Katja Lundellin,
asiantuntijapalvelujen yksikön johtaja.
Oriolan johtoryhmän muodostivat 31.12.2024:
- Katarina Gabrielson, toimitusjohtaja
- Mats Danielsson, talous- ja rahoitusjohtaja
- Hannes Hasselrot, kaupallinen johtaja
- Niklas Lindholm, henkilöstöjohtaja
- Mikael Nurmi, digitalisaatiojohtaja
- Petter Sandström, lakiasiainjohtaja
Oriolan suunniteltu toimintamalli
Suunniteltu toimintamalli koostuu yhteisestä myyntiorganisaatiosta
ja kahdesta kaupallisesta yksiköstä: palvelut ja tuotteet sekä
asiantuntijapalvelut.
Oriola Oyj:n osakkeet
Oriola Oyj:n markkina-arvo 31.12.2024 oli 162,0 (199,2) miljoonaa
euroa.
Tammi–joulukuu 2024 Tammi–joulukuu 2023
Kaupankäynti osakkeilla A-sarja B-sarja A-sarja B-sarja
Vaihto, milj. kpl 3,4 33,1 3,1 57,1
Vaihto, milj. euroa 3,5 33,0 4,0 61,6
Ylin kurssi, euroa 1,23 1,17 1,93 1,82
Alin kurssi, euroa 0,89 0,85 1,02 0,89
Päätöskurssi kauden lopussa,
euroa 0,90 0,89 1,12 1,09
Vuonna 2024 Oriola Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön
hallussa olevat omat osakkeet, 20,2 % (33,2 %) koko osakemäärästä.
Vuoden 2024 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213
(181486 213) kappaletta, joista A-sarjan osakkeita oli 53 748313
(53 748 313) kappaletta ja B-sarjan osakkeita 127 737 900
(127 737 900) kappaletta. Yhtiön hallussa oli yhteensä 75 712
(87 426) kappaletta yhtiön omia osakkeita, joista 63 650 (63650)
kappaletta oli A-osakkeita ja 12 062 (23 776) kappaletta oli
B-osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus yhtiön
kaikista osakkeista on 0,04 % (0,05 %) ja äänimäärästä 0,11%
(0,11%).
Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan
osakkeiden muuntamista B-sarjan osakkeiksi. Vuosina 2024 ja 2023
Oriola Oyj:n A-sarjan osakkeita ei muunnettu B-sarjan osakkeiksi.
Johdon omistus
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet
omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhtiöidensä kautta
yhteensä 540 542 Oriola Oyj:n B-sarjan osaketta, mikä vastaa 0,30
prosenttia kaikista osakkeista ja 0,04 % äänivallasta.
Liputusilmoitukset
Yhtiö ei vastaanottanut liputusilmoituksia tilikaudella.
Suunnitellun myyntiyksikön avulla Oriola luo vahvempia
kumppanuuksia parantamalla asiakaskeskeisyyttä ja keskittämällä
asiakasrajapintoja. Näin Oriola voi vastata asiakkaiden tarpeisiin
joustavammin ja hyödyntää kasvumahdollisuuksia tehokkaammin.
Suunniteltu kaupallinen palvelut ja tuotteet -yksikkö yhdistää
vahvemmin Oriolan palvelutarjoaman: palvelu- ja tuoteportfolion,
joka vastaa lääkkeiden ja terveystuotteiden modernin tukkukaupan
ja verkkokaupan tarpeisiin.
Olemassa oleva asiantuntijapalvelujen yksikkö jatkaa lääkeyritysten
ja apteekkien menestymisen tukemista Pohjoismaissa tarjoamalla
korkealaatuisia konsultointi- ja asiantuntijapalveluja sekä
räätälöityjä ja kaupallisia dataan perustuvia ratkaisuja lääkkeen
koko elinkaarelle.
Suunniteltu toimintamalli sisältää myös nykyisen toimitusketjun
yksikön ja funktiot: talous, tietohallinto, lakiosasto ja
henkilöstöhallinto.
Suunnitellun toimintamallin odotetaan astuvan voimaan
viimeistään vuoden 2025 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun
mennessä. Suunnitellut muutokset eivät vaikuta Oriolan ulkoisiin
taloudellisen raportoinnin segmentteihin.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 47Oriolan vuosikertomus 2024 |
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeenomistuksen jakautuminen osakasryhmittäin 31.12.2024
Osakkaita % osakkaista Omistus-%
Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä
Yksityishenkilöt 12 133 25 360 33 228 97,2 96,0 96,3 43,4 45,9 45,2
Yritykset 211 687 833 1,7 2,6 2,4 29,7 29,8 29,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 13 42 44 0,1 0,2 0,1 2,2 7,5 5,9
Julkisyhteisöt 8 17 22 0,1 0,1 0,1 14,8 7,1 9,4
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 50 168 198 0,4 0,6 0,6 8,1 1,9 3,7
Ulkomaat 63 141 177 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,3
Yhteensä 12 478 26 415 34 502 100,0 100,0 100,0 98,4 92,5 94,2
Hallintarekisteröidyt 1,6 7,5 5,8
Osakkeenomistajat omistettujen osakkeiden mukaan 31.12.2024
Osakkaita % osakkaista
Osakkeita, kpl Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä
1-100 3 006 3 943 5 933 24,1 14,9 17,2
101-1 000 6 051 13 150 16 815 48,5 49,8 48,7
1 001-10 000 3 064 8 245 10 279 24,6 31,2 29,8
10 001-100 000 317 996 1 361 2,5 3,8 3,9
yli 100 001 40 81 114 0,3 0,3 0,3
Yhteensä 12 478 26 415 34 502 100,0 100,0 100,0
Joista hallintarekisteröityjä 6 8 8
Osakkeita % osakkeista
Osakkeita, kpl Sarja A Sarja B Yhteensä Sarja A Sarja B Yhteensä
1-100 137 756 201 872 339 628 0,3 0,2 0,2
101-1 000 2 631 571 5 993 996 8 625 567 4,9 4,7 4,8
1 001-10 000 8 844 984 24 982 762 33 827 746 16,5 19,6 18,6
10 001-100 000 8 012 406 25 344 995 33 357 401 14,9 19,8 18,4
yli 100 001 34 121 596 71 214 275 105 335 871 63,5 55,8 58,0
Yhteensä 53 748 313 127 737 900 181 486 213 100,0 100,0 100,0
Joista hallintarekisteröityjä 833 675 9 635 329 10 469 004 1,6 7,5 5,8
Osakkeita yhteensä 53 748 313 127 737 900 181 486 213 100,0 100,0 100,0
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 48Oriolan vuosikertomus 2024 |
Suurimmat omistajat 31.12.2024
Osakemäärän mukainen suuruusjärjestys Sarja A Sarja B Osakkeita yhteensä % kaikista osakkeista Osakkeiden äänimäärä % koko äänimäärästä
1. Mariatorp Oy 7 100 000 19 525 000 26 625 000 14,67 161 525 000 13,43
2. Wipunen Varainhallinta Oy 2 600 000 6 400 000 9 000 000 4,96 58 400 000 4,86
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 320 600 3 273 000 7 593 600 4,18 89 685 000 7,46
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 606 414 2 289 018 5 895 432 3,25 74 417 298 6,19
5. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 555 000 3 886 797 4 441 797 2,45 14 986 797 1,25
6. Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry. 4 025 358 0 4 025 358 2,22 80 507 160 6,69
7. Greenzap Oy 3 000 000 0 3 000 000 1,65 60 000 000 4,99
8. Kansaneläkelaitos, KELA 0 1 991 481 1 991 481 1,10 1 991 481 0,17
9. Ylppö Jukka 1 496 562 286 992 1 783 554 0,98 30 218 232 2,51
10. Sijoitusrahasto Seligson & Co Phoebus 220 000 1 379 857 1 599 857 0,88 5 779 857 0,48
11. Herlin Olli 275 000 1 300 000 1 575 000 0,87 6 800 000 0,57
12. Proprius Partners Micro Finland 0 1 400 000 1 400 000 0,77 1 400 000 0,12
13. Ehnrooth Helene 0 1 304 333 1 304 333 0,72 1 304 333 0,11
14. Medical Investment Trust Oy 181 000 852 540 1 033 540 0,57 4 472 540 0,37
15. Drumbo Oy 0 1 000 000 1 000 000 0,55 1 000 000 0,08
16. Paloniemi Jari 0 1 000 000 1 000 000 0,55 1 000 000 0,08
17. Ylppö Into 693 522 240 200 933 722 0,51 14 110 640 1,17
18. Laakkonen Mikko 196 320 689 080 885 400 0,49 4 615 480 0,38
19. Jocer Oy Ab 0 874 334 874 334 0,48 874 334 0,07
20. Säästöpankki Kotimaa-sijoitusrahasto 619 649 166 939 786 588 0,43 12 559 919 1,04
Yhteensä 28 889 425 47 859 571 76 748 996 42,29 625 648 071 52,02
Hallintarekisteröidyt 739 159 9 453 394 10 192 553 5,62 24 236 574 2,02
Oriola Oyj 63 650 12 062 75 712 0,04 1 285 062 0,11
Muut 24 056 079 70 412 873 94 468 952 52,05 551 534 453 45,86
Kaikki yhteensä 53 748 313 127 737 900 181 486 213 100,00 1 202 704 160 100,00
Liiketoimintakatsaus
Hallinnointi Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 49Oriolan vuosikertomus 2024 |
Katsaus riskeihin
Oriolan liiketoimintaympäristöön vaikuttavat keskeisimmät tekijät/
trendit ovat väestön ikääntyminen, lisääntynyt panostus terveyteen
ja hyvinvointiin, erityislääkkeiden kasvava kulutus, vähittäiskaupan
ja palveluiden digitalisaatio, vastuullisuus sekä maailmanlaajuiset
terveyshaasteet.
Strategiset ja rahoituksen riskit
Oriolan riskienhallintapolitiikkaa päivitettiin vuonna 2024
nykyisen liiketoiminnan ja sääntely-ympäristön mukaisesti. Yhtiön
riskienhallintapolitiikassa määritellään periaatteet, menettelyt ja
organisaatio, joiden avulla yhtiön liiketoimintoihin ja strategisiin
tavoitteisiin vaikuttavia riskejä pyritään yksilöimään, mittaamaan
ja hallitsemaan. Oriolan riskienhallinnalla pyritään yksilöimään,
mittaamaan ja hallitsemaan riskejä, joilla voi olla haitallinen
tai suotuisa vaikutus Oriolan liiketoimintoihin ja strategisin
tavoitteisiin.
Oriolan riskinottohalukkuus perustuu tasapainoiseen
lähestymistapaan, jossa otetaan huolella harkittuja riskejä mutta
ylläpidetään samalla vahvaa taloudellista vakautta ja liiketoiminnan
jatkuvuutta. Oriolan riskienhallintaperiaatteissa korostetaan
suhteellisuutta, kohtuullisuutta ja katastrofien välttämistä. Näin
varmistetaan, että riskejä hallitaan tehokkaasti ja pitkän aikavälin
strategisten tavoitteidemme mukaisesti.
Oriolalla on myös eettiset ohjeet (Code of Conduct
-politiikka) ja rahoituspolitiikka, jotka kattavat toiminnan
säädöstenmukaisuuteen ja rahoitukseen liittyvät riskit. Oriolan
taloudelliseen raportointiin liittyvien sisäisen valvonnan ja
riskienhallintajärjestelmien tavoitteena on varmistaa yhtiön
tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus sekä
lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden
noudattaminen.
Oriola seuraa jatkuvasti riskien muutoksia ja mukauttaa riskien
ja mahdollisuuksien hallintaa markkinoiden, yhteiskunnan ja
geopoliittisen ympäristön muutosten mukaisesti.
Muutokset lääkemarkkinoiden sääntelyssä ja niihin liittyvissä
toimiluvissa, hinnoittelussa, lääkkeiden rinnakkaistuonnissa
ja julkisessa korvattavuudessa, apteekkien kiristynyt kilpailu
verkkokaupan kasvaessa, yksikanavajakelun osuuden laskeminen
sekä useiden merkittävien lääkeyritysasiakkuuksien menettäminen
ovat esimerkkejä strategisista ja operatiivisista riskeistä, joilla voi
olla vaikutusta konsernin tulokseen.
Sääntely- ja markkinariskit
Oriolan liiketoimintaa sääntelevät lääkkeiden jakelua ja
vähittäiskauppaa koskevat säännökset, joita viranomaiset valvovat
tarkkaan molemmissa toimintamaissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus hyväksyttiin
Suomessa vuonna 2021. Vuoden 2022 alussa valittiin 21 uutta
valtuustoa hyvinvointialueille. Tämä uusi poliittisen päätöksenteon
hallintoporras tulee päättämään miten alueella sosiaali- ja
terveyspalvelut sekä pelastustoimi järjestetään. Uudet alueet
aloittivat toimintansa vuoden 2023 alusta.
Oriola arvioi ESG-riskit (yhteiskunnalliset, hallintoon ja ympäristöön
kohdistuvat riskit) osana normaalia riskien hallintaprosessia.
ESG:hen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty
Oriolan kestävyysraportissa.
Oriolan tärkeimmät taloudelliset riskit ovat valuuttakurssi-,
likviditeetti-, korko- ja luottoriski. Muutokset Ruotsin kruunun
arvossa vaikuttavat Oriolan liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen.
Muutokset liiketoimintojen rahavirtaennusteissa saattavat johtaa
liikearvon arvonalentumiskirjauksiin. Lisätietoja taloudellisten
riskien hallinnasta löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 8.3.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Oriolan liiketoimintaan kohdistuu riskejä, jotka liittyvät
rahoitusmarkkinoiden epävakauteen, kustannusinflaatioon,
palkkainflaatioon ja työmarkkinoihin sekä raaka-ainepulasta
ja toimitusketjujen epävakaudesta syntyneisiin tuotteiden
saatavuushaasteisiin. Lisäksi yhteiskunnan kriittisille alueille
kohdistuvien verkkohyökkäysten odotetaan lisääntyvän. Nämä
tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi Oriolan toimintoihin,
liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
Oriola on määritetty olevan Euroopan parlamentin kriittisten
yksiköiden kestävyyttä koskevan direktiivin (2022/2557) mukainen
kriittinen yhtiö. Täyden palvelun terveydenhuollon jakelijoiden
määrittäminen kriittiseksi infrastruktuuriksi vähentää Oriolan
riskejä. Direktiivi on tullut voimaan 16.1.2023 ja se on pantava
täytäntöön kansallisella tasolla. Suomi on edistynyt direktiivin
(2022/2557) täytäntöönpanossa. Suomen hallitus antoi 23.5.2024
direktiiviin liittyvän esityksen, joka on parhaillaan valiokunnan
käsittelyssä. Ruotsi ei ole vielä saattanut direktiiviä osaksi kansallista
lainsäädäntöään. Käyttöönoton odotetaan tapahtuvan vuonna
2025.
Oriolan jatkuvuussuunnittelun tarkoituksena on ylläpitää
kriittisiä toimintoja myös odottamattomien haasteiden tullessa
eteen. Se kattaa myös toimenpiteet näiden toimintojen
uudelleenrakentamiseksi ja palauttamiseksi häiriöiden sattuessa.
Hyvin määriteltyjen menettelyjen ja säännöllisten testien avulla
Oriola vahvistaa valmiuksiaan vastata asiakkaiden vaatimuksiin,
varmistaa kannattavuus ja tukea yhteiskunnan tarpeita.
Varmistamalla kriittisten terveydenhuoltotuotteiden saatavuuden
ja luotettavan jakelun myös haastavissa olosuhteissa Oriola on
tärkeä toimija yhteiskunnan häiriönsietokyvyn ja valmiuden
kannalta. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten uhkakuvien ja
turvallisuussuojalainsäädännön kehitys vaikuttaa sekä yrityksen
riskialttiuteen että sen mahdollisuuksiin.
Oriolan strategisiin kehityshankkeisiin liittyy operatiivisia riskejä,
jotka toteutuessaan saattavat vaikuttaa Oriolan kannattavuuteen.
Oriolalla on käynnissä IT-järjestelmähankkeita. Yhtiö on
Liiketoimintakatsaus
Hallinnointi Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 50Oriolan vuosikertomus 2024 |
määritellyt IT-projekteille ja muille merkittäville projekteille omat
riskienhallintasuunnitelmat ja pyrkii varmistamaan käyttöönotot
huolellisella valmiussuunnittelulla.
Oriolan jakelukyvykkyys on riippuvainen hyvin toimivista
jakelukeskuksista, automaatiosta ja tietojärjestelmistä.
Järjestelmien mahdolliset pitkä- tai lyhytaikaiset toimintahäiriöt
voivat vaikuttaa Oriolan keräilytarkkuuteen.
Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa,
valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että
Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja
korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö
varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla
vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin
taloudelliseen asemaan.
Oriolan ennakoiva riskienhallinta, strategian mukauttaminen
sääntelymuutoksiin ja liiketoiminnan vahvempi häiriönsietokyky
antavat yhtiölle hyvät edellytykset kestävään tulokseen.
Jatkuva keskittyminen ESG-riskeihin, taloudelliseen vakauteen
ja toimitusketjun luotettavuuteen tukee organisaation pitkän
aikavälin menestystä.
Varojenjakoesitys
Oriola-konsernin emoyhtiö on Oriola Oyj, jonka jakokelpoiset
varat olivat 31.12.2024 taseen mukaisesti 153,3 (190,7) miljoonaa
euroa. Oriola Oyj:n tilikauden tulos vuonna 2024 oli -24,6 (-6,9)
miljoonaa euroa. Oriola-konsernin osakekohtainen tulos oli -0,11
(-0,11) euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta
2024 jaetaan osinkoa 0,07 (0,07) euroa/osake. Hallitus ehdottaa,
että jäljelle jääneet voitonjakokelpoiset varat 140 573 934,29
euroa jätetään omaan pääomaan.
Yhtiökokous 2025
Oriola Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 2.4.2025.
Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut
asiat sekä hallituksen mahdolliset muut esitykset. Varsinaisen
yhtiökokouksen kutsu julkaistaan yhtiön verkkosivuilla www.oriola.
com viimeistään 12.3.2025.
Näkymät vuodelle 2025
Vuonna 2025 lääkejakelumarkkinan kasvun odotetaan jatkuvan.
Arvon kasvun odotetaan kasvavan edistyksellistä logistiikkaa
vaativien kalliimpien lääkkeiden ja tuotteiden ansiosta.
Geopoliittisen tilanteen epävarmuus jatkuu, ja joidenkin lääkkeiden
saatavuudessa odotetaan olevan edelleen haasteita.
Kuluttajien luottamuksen odotetaan pysyvän heikolla tasolla,
mikä voi vaikuttaa tukkukauppamarkkinoihin. Taloudellisen
epävarmuuden vallitessa kuluttajat siirtyvät yleensä edullisempiin
hintaluokkiin.
Oriolan vuoden 2025 oikaistun käyttökatteen, ilman Ruotsin
annosjakeluliiketoiminnan osuutta, arvioidaan kasvavan vuoden
2024 oikaistuun käyttökatteeseen (33,3 miljoonaa euroa)
verrattuna. Oikaistun käyttökatteen odotettu kasvu perustuu
markkinoiden kasvuun ja strategian toteuttamiseen.
Oriola ottaa vuoden 2025 alusta käyttöön oikaistun käyttökatteen
(tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja) uutena vaihtoehtoisena
tunnuslukuna. Käyttökate on laajalti johdon ja sijoittajien
käytössä, kun arvioidaan yrityksen kannattavuutta ja rahavirran
muodostumista. Oriola julkaisee erikseen oikaistun käyttökatteen
vuoden 2024 kaikilta vuosineljänneksiltä.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tanskalaisen MedInfo ApS:n hankinta
Oriola ilmoitti 27.1.2025, että se ostaa 100 prosenttia tanskalaisen
MedInfo ApS:n osakkeista vahvistaakseen pohjoismaista asemaansa
lääkeinformaation ja potilastukiohjelmien palveluntarjoajana.
MedInfo toimii tällä hetkellä Oriolan alihankkijana ja tarjoaa edellä
mainittuja palveluita Tanskan ja Norjan markkinoille.
MedInfon liikevaihto vuonna 2024 oli 0,9 miljoonaa euroa, joka
tuli pääasiassa liiketoimista Oriolan kanssa ja joka eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä. Yhtiöllä on viisi työntekijää kokoaikai-
siksi työntekijöiksi muutettuna ja väliaikainen johtaja, joka jatkaa
ensimmäisten kuukausien ajan varmistaakseen sujuvan siirtymän.
MedInfo integroidaan Oriolan asiantuntijapalveluihin, joka on osa
Wholesale-segmenttiä. Kauppa saatettiin päätökseen 3.2.2025. Kau-
palla ei ole merkittävää vaikutusta Oriolan taloudelliseen asemaan.
Oriolan johtoryhmä
Oriola ilmoitti 3.3.2025, että Stig Tornell (KTK) on nimitetty Oriolan
myyntijohtajaksi ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi 1.4.2025 alkaen.
Osakkeenomistajan ehdotus koskien osakelajien yhdistämistä
ja suunnattua maksutonta osakeantia
Kuten tiedotettiin 7.2.2025, Oriola Oyj:n hallitus on 7.2.2025
vastaanottanut osakkeenomistajan osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:n
mukaisen vaatimuksen ottaa 2.4.2025 pidettävän Oriolan var-
sinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi osakelajien yhdistämisen ja
suunnatun maksuttoman osakeannin.
Kuten tiedotettiin 3.3.2025 Oriola Oyj:n hallitus suosittaa, että
osakkeenomistajan ehdotus koskien osakelajien yhdistämistä ja
suunnattua maksutonta osakeantia hyväksytään varsinaisessa
yhtiökokouksessa.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 51Oriolan vuosikertomus 2024 |
1. Yleiset tiedot
ESRS2 Yleiset tiedot
Kestävyysraportin yleiset
laatimisperusteet (BP-1, BP-2)
Tämä kestävyysraportti on laadittu Suomen kirjanpitolain 7
luvussa tarkoitettuja kestävyysraportointistandardien (European
Sustainability Reporting Standards, ESRS) sekä taksonomia-
asetuksen 8 artiklan mukaisesti konsolidointiperiaatetta
noudattaen.
Oriolan taloudellisen raportoinnin tapaan vastuullisuustietojen
raportointijakso on tilikausi (kalenterivuosi 2024) ja ellei toisin
mainita, raportointi kattaa emoyhtiö Oriola Oyj:n ja kaikkien
sellaisten yhtiöiden toiminnot, joissa konsernilla on yli 50 %
äänioikeuksista suoraan tai välillisesti. Konsolidoinnin laajuus
on sama kuin Oriolan konsernitilinpäätöksessä kattaen juridiset
yhteisöt Suomessa ja Ruotsissa: Oriola Oyj, Oriola Finland
Oy, Pharmaservice Oy, Oriola Sweden AB ja Svensk dos AB.
Mitään konserniin kuuluvia yksiköitä ei ole jätetty raportoinnin
ulkopuolelle.
Tämä raportti sisältää tietoja Oriolan olennaisista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat sen suorista ja
epäsuorista liikesuhteista arvoketjun alku- ja loppupäässä
kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten mukaisesti. Arvoketjuun
liittyvien tietojen sisällyttäminen raportointiin mainitaan selkeästi
kunkin aiheen yhteydessä.
Oriola ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja,
jotka liittyvät immateriaali- ja tekijänoikeuksiin, tietotaitoon
tai innovoinnin tuloksiin. Yhtiö ei ole myöskään käyttänyt
mahdollisuutta jättää ilmoittamatta tietoja tulevasta kehitystyöstä
tai asioista, joista neuvotellaan parhaillaan.
Tässä raportissa Oriola on käyttänyt ESRS-standardien mukaisia
aikahorisontteja. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan tulevaa tilikautta,
keskipitkällä aikavälillä seuraavaa 1–5 vuotta ja pitkällä aikavälillä yli
5 vuoden ajanjaksoa.
Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät mittarit sisältävät tietoja sekä
arvoketjun alku- että loppupäästä. Useimmat laskelmat perustuvat
ensisijaisiin tietoihin, mutta tietyt Scope 3 -kategoriat sisältävät
epäsuorista lähteistä saatuja tietoja. Mittareiden laskentaperusteet
ja niihin liittyvä tarkkuustaso, on esitetty yksityiskohtaisesti
kohdassa E1 Ilmastonmuutos.
Mitään tiedonantovaatimuksia tai erityisiä tietoja ei ole sisällytetty
viittauksin.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
(GOV-1)
Oriolan hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat hallitus ja
toimitusjohtaja. Oriolan hallinnosta vastaavat yhtiökokous, hallitus
(mukaan lukien sen valiokunnat) ja toimitusjohtaja, jota avustaa
Oriolan johtoryhmä.
Hallituksen tärkeimmät tehtävät on lueteltu sen työjärjestyksessä.
Työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtävänä on vahvistaa
yhtiön strategia, joka sisältää vastuullisuusagendan ja strategiset
vastuullisuustavoitteet. Oriolan hallitus valvoo
vastuullisuusagendan toteuttamista ja tarkastelee yhtiön
vastuullisuustavoitteita ja kestävyystyön edistymistä, mukaan
lukien ilmastoasiat.
Tarkastusvaliokunnalla on hallituksen myöntämä valtuutus
valvoa konsernin vastuullisuusagendan toteuttamista.
Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuullisuusagendan ja strategiset
vastuullisuustavoitteet hallituksen hyväksyttäväksi. Se valvoo
vastuullisuusagendan edistymistä ja antaa tarvittaessa palautetta.
Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu Oriolan vastuullisuusagendan
toteuttamisesta osana strategiaa. Toimitusjohtaja vastaa
asianmukaisen organisaation perustamisesta vastuullisuustyötä
varten ja tarvittavien sisäisten ja ulkoisten resurssien ja
asiantuntemuksen varmistamisesta.
Oriolan johtoryhmä valmistelee vastuullisuusagendan, mukaan
lukien suunnitelmat, riskit, tavoitteet ja tulosindikaattorit, sekä
seuraa niiden toteutumista. Oriola seuraa vastuullisuusasioiden
edistymistä konsernitason strategisten tavoitteiden ja
operatiivisten KPI-mittareiden avulla.
Oriola on määritellyt yhtiön riskienhallintamallin, -periaatteet,
-organisaation ja -prosessin konsernin riskienhallintapolitiikassa.
Vastuullisuuteen liittyviä riskejä hallitaan politiikan mukaisesti.
Hallituksen ja johdon monimuotoisuus
Oriolan hallituksen osaaminen tukee yhtiön nykyistä ja tulevaa
liiketoimintaa ja mahdollistaa Oriolan strategisten tavoitteiden
saavuttamisen. Hallituksen jäsenten asiantuntemus täydentää
toisiaan perustuen jäsenten koulutustaustaan, eri ammatti- ja
toimialoilta sekä eri kehitysvaiheissa olevista liiketoiminnosta
saatuun kokemukseen, heidän johtamiskokemukseensa ja
henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa.
Kestävyysraportti
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 52Oriolan vuosikertomus 2024 |
Oriolan hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä: Heikki Westerlund
(puheenjohtaja), Petra Axdorff, Ann Carlsson Meyer, Nina
Mähönen, Yrjö Närhinen, Ellinor Persdotter Nilsson ja Harri
Pärssinen. Kaikki seitsemän jäsentä (100 %) ovat liikkeenjohtoon
kuulumattomia sekä riippumattomia yhtiöstä ja sen suurimmista
osakkeenomistajista.
Jäsenillä on kokemusta Oriolan liiketoiminnan kannalta
merkityksellisistä toimintaympäristöistä ja toimialoista sekä eri
kulttuureista, mikä tukee hallituksen monimuotoisuutta. Jäsenten
ikä- ja sukupuolijakauma on myös otettu huomioon. 57 %
hallituksen jäsenistä on naisia ja sukupuolten suhdeluku on 1,33.
Vuoden 2024 lopussa Oriolan johtoryhmään kuului kuusi
liikkeenjohtoon osallistuvaa jäsentä, joilla on laaja kokemus yhtiön
toimialoista, tuotteista ja markkinoista. 17 % johtoryhmän jäsenistä
oli naisia. Oriolan johtoryhmän muodostivat: Katarina Gabrielson,
toimitusjohtaja, Mats Danielsson, talousjohtaja, Hannes Hasselrot,
kaupallinen johtaja, Niklas Lindholm, henkilöstöjohtaja, Mikael
Nurmi, digitalisaatiojohtaja ja Petter Sandström, lakiasiainjohtaja.
Vuonna 2024 Oriolan hallituksessa tai johtoryhmässä ei ollut
työntekijöiden edustusta.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Oriolan hallitus on korkein toimielin, joka valvoo
yhtiön kestävyyteen liittyviä olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Oriolan hallitus hyväksyy
kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset ja niihin perustuvan
konsernin vastuullisuusagendan osana yhtiön strategiaa. Hallitus
hyväksyy riskienhallintapolitiikan, eettiset ohjeet, liikekumppanien
eettiset ohjeet sekä kestävyysraportin osana yhtiön tilinpäätöstä.
Tarkastusvaliokunta valvoo konsernin vastuullisuusagendan
toteuttamista ja seuraa yhtiön kestävyysraportoinnin edistymistä.
Lisäksi se käy läpi vastuullisuusasiat ennen hallituksen lopullista
päätöksentekoa. Varmistaakseen kestävyysraportoinnin
yhdenmukaisuuden ESRS-vaatimusten kanssa tarkastusvaliokunta
arvioi olennaisiin kestävyysvaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyviä prosesseja, kontrolleja, menetelmiä ja
toimintaperiaatteita
Oriolan toimitusjohtajalla on vastuu Oriolan vastuullisuusagendan
toteuttamisesta osana yhtiön strategiaa. Hän raportoi hallitukselle
olennaisista kestävyysaiheista ja hyväksyy laatupolitiikan, joka
luo perustan Oriolan ISO-sertifioidulle konsernin laajuiselle
johtamisjärjestelmälle.
Osaaminen ja asiantuntemus kestävyysseikkojen
valvomiseksi
Oriolan hallituksen jäsenet toimivat tai ovat aiemmin toimineet
johtotehtävissä yrityksissä, joissa vastuullisuustaso on korkea.
Jäsenillä on kokemusta muun muassa vastuullisuuden johtamisen,
henkilöstöhallinnon, työturvallisuuden hallinnan, kestävän
hankinnan, vastuullisen rahoituksen ja riskienhallinnan osa-alueilta.
Oriolan johtoryhmän jäsenillä on laaja liiketoimintatietämys ja
asianmukaiset taidot ja asiantuntemus omilta vastuualueiltaan.
Vastuullisuusosaaminen on riittävää, ja siihen sisältyy esimerkiksi
henkilöstöhallintoon, datan ja riskien hallintaan sekä hyvään
hallintoon ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvää asiantuntemusta.
Hallintoelimet hyödyntävät aktiivisesti yhtiön vastuullisuus-
ja ympäristöorganisaatioiden asiantuntemusta, ja kuulevat
tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi kaikki hallituksen ja
Oriolan johtoryhmän jäsenet saavat tarvittaessa kestävyysasioihin
liittyvää koulutusta.
Yhtiön hallinto-, johto- ja valvonta-
elimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
Vastuullisuus kytkeytyy tiiviisti Oriolan perustehtävään
edistää terveyttä ja hyvinvointia. Se on yhä tärkeämpää yhtiön
sidosryhmille ja keskeinen osa konsernin liiketoimintastrategiaa.
Ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuulliset käytännöt
ja toimintatavat on Oriolassa integroitu kiinteäksi osaksi
päivittäistä toimintaa, päätöksentekoa ja riskienhallintaprosesseja.
Vastuullisuuteen liittyviä aiheita käsitellään myös säännöllisesti
strategisissa neuvotteluissa tärkeimpien toimittajien kanssa.
Oriolan vastuullisuusagenda ohjaa toimia kohti kunnianhimoisia
pitkän aikavälin tavoitteita, joissa on tasapuolisesti huomioitu
ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja kestävään talouteen
liittyvät prioriteetit. Oriola on sitoutunut vähentämään toimintansa
ympäristövaikutuksia, varmistamaan lääkkeiden saatavuuden ja
edistämään vastuullisia käytäntöjä koko arvoketjussaan. Oriola
arvioi jatkuvasti lyhyen aikavälin toiminnallisten vaatimusten
ja pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteiden välistä suhdetta ja
korostaa avoimuutta, innovointia ja yhteistyötä sidosryhmiensä
kanssa.
Vastuullisuus on keskeinen osa Oriolan strategiaa, minkä vuoksi
siihen liittyvät aiheet ovat säännöllisesti myös hallituksen
asialistalla.
• Hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle tiedotetaan kestävyyteen
liittyvistä asioista osana toimitusjohtajan liiketoimintakatsausta,
joka on jokaisen kuukausikokouksen esityslistalla.
• Hallitus hyväksyy vastuullisuusagendan ja strategiset
kestävyystavoitteet strategiaprosessin yhteydessä. Nykyinen
vastuullisuusagenda kattaa vuodet 2024–2026.
• Hallitus ja tarkastusvaliokunta arvioivat olennaisia
riskejä konsernin riskienhallintaprosessin mukaisesti
neljännesvuosittain sekä asiaankuuluvia toimintaperiaatteita
tarvittaessa.
• Hallitus seuraa olennaisten kestävyysvaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan tarkoitettujen politiikkojen,
toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksia ja tehokkuutta
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 53Oriolan vuosikertomus 2024 |
vähintään kerran vuodessa, kun se hyväksyy kestävyysraportin
tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastusvaliokunta arvioi
kestävyysraportin ennen sen hyväksyttämistä hallituksella.
Vastuullisuusaiheita esitellään Oriolan johtoryhmälle tarpeen
mukaan vuoden aikana. Johtoryhmä käy läpi tärkeimmät riskit
neljännesvuosittain konsernin riskienhallintaprosessin mukaisesti ja
päivittää vastuullisuusagendan osana strategiaprosessia sisäisten ja
ulkoisten sidosryhmien odotusten mukaisesti.
Oriolan johtoryhmä valmistelee vastuullisuusagendan ja seuraa
sen toteutusta, mukaan lukien toimintasuunnitelmat, riskit,
tavoitteet ja tulosindikaattorit. Se hyväksyy konserninlaajuiset
tietosuoja- ja ympäristöpolitiikat.
• Viestintä- ja vastuullisuustoiminto, jota johtaa viestintä-
ja yritysvastuujohtaja, vastaa Oriolan johtoryhmälle
esitettävien ehdotusten laatimisesta vastuullisuusagendan ja
toimintasuunnitelmien mukaisesti, vastuullisuuteen liittyvien
toimien ohjaamisesta, mukaan lukien lyhyen ja pitkän
aikavälin suunnitelmien ja tiekarttojen seuranta sekä ESRS-
raportointistandardien mukainen kestävyysraportointi.
• Laatu- ja ympäristöorganisaatio, jota johtaa laatujohtaja, vastaa
tuotteiden ja toimintojen laatuun ja ympäristöön liittyvistä
asioista, mukaan lukien energiankulutuksen ja päästöjen
raportointi.
• Henkilöstöorganisaatio on vastuussa omaan henkilöstöön
liittyvien sosiaalisten asioiden valvonnasta, mukaan lukien
työntekijöiden sitoutuminen ja monimuotoisuus. Oriolan omaan
työvoimaan liittyvät vaikutukset tunnistetaan ja niitä hallitaan
henkilöstöpolitiikan ja useiden henkilöstö- ja HSE (terveys,
turvallisuus ja ympäristö) -prosessien avulla.
• IT-organisaatio vastaa Oriolan kattavasta tietoturvallisuuden
hallintajärjestelmästä, johon kuuluvat keskeiset politiikat ja
tietosuojaprosessit. Keskeisiin politiikkoihin kuuluu Oriolan
tietosuojakäytäntö, jossa kuvataan, miten yhtiö kerää, käyttää,
luovuttaa ja muulla tavoin käsittelee henkilötietoja.
• Lakiasiainorganisaatio vastaa hallinto- ja
vaatimustenmukaisuusasioiden valvonnasta sekä Oriolan
eettisten ohjeiden päivittämisestä, jotka ohjaavat johtoa ja
Oriolan hallitus
Päättää ja ohjaa vastuullisuusagendan etenemistä, seuraa tavoitteiden
edistymistä ja hyväksyy kestävyyteen liittyvät politiikat.
Toimitusjohtaja ja Oriolan johtoryhmä
Vastaavat vastuullisuusagendan toteuttamisesta osana strategiaa. Valmistelevat
ja seuraavat konsernin vastuullisuustyön edistymistä, mukaan lukien toimintasuunnitelmat,
riskit, tavoitteet ja mittarit. Hyväksyvät vastuulleen kuuluvat politiikat.
Tarkastusvaliokunta
Valvoo vastuullisuusagendan toteuttamista ja raportoinnin edistymistä,
katselmoi kestävyyteen liittyvät prosessit, kontrollit, menetelmät ja politiikat.
Viestintä- ja vastuullisuustoiminto
Valmistelee ehdotuksia vastuullisuuden kehittämisestä Oriolan johtoryhmälle
vastuullisuusagendan ja toimintasuunnitelmien mukaisesti. Ohjaa vastuullisuuteen liittyviä
toimenpiteitä, kuten lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmien ja tiekarttojen seurantaa,
sekä konsernin kestävyysraportointia ESRS-raportointistandardien mukaisesti.
Liiketoiminnot ja jaetut toiminnot
Varmistavat, että vastuullisuustavoitteet jaetaan koko organisaatiolle ja
KPI:t asetetaan paikallisella tasolla
Riskienhallintatiimi
Arvioi kestävyysriskejä osana konsernin
riskienhallintaprosessia
Kestävyyden johtaminen
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 54Oriolan vuosikertomus 2024 |
henkilöstöä konsernin eettisten periaatteiden noudattamisessa.
• Riskienhallintaorganisaatio, jota johtaa riski- ja
turvallisuusjohtaja, vastaa Oriolan riskienhallintapolitiikasta,
jossa esitetään yhtiön riskienhallintamalli, -periaatteet,
-organisaatio ja -prosessi. Politiikassa määritellään Oriolan
riskienhallintajärjestelmä, tavoitteet, roolit ja vastuualueet,
joilla pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan yhtiön strategian ja
toiminnan toteuttamiseen liittyviä riskejä.
Luettelo olennaisista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista, joita hallinto-, johto- ja
valvontaelimet tai niiden valiokunnat käsittelivät
vuoden 2024 aikana
• Oriolan hallitus käsitteli ja hyväksyi konsernin
kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset.
• Tarkastusvaliokunta kävi kaksoisolennaisuusarvioinnin läpi
ennen hallituksen hyväksyntää.
• Hallitus ja tarkastusvaliokunta seurasivat vuoden aikana
kestävyysraportoinnin edistymistä ja siihen liittyvää
varmennusprosessia.
• Muita aiheita olivat esimerkiksi Oriolan tieteeseen perustuvien
ilmastotavoitteiden (SBTi) asettamista koskevan hankkeen
esittely.
• Lokakuussa hallitus hyväksyi uudistetut eettiset ohjeet ja
liikekumppanien eettiset ohjeet.
• Marraskuussa hallitus hyväksyi uuden henkilöstöpolitiikan.
• Oriolan johtoryhmä osallistui kaksoisolennaisuusarvioinnin
viimeistelyyn ja vahvisti lopulliset olennaiset aiheet.
• Johtoryhmä kävi myös läpi ihmisoikeuksia koskevan vaikutusten
arvioinnin ja ESRS GAP-analyysin tulokset.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
(GOV-3)
Oriolan palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin 2024 mukaisesti
Oriolan palkitseminen tukee yhtiön strategisten tavoitteiden
saavuttamista, kannattavuutta ja omistaja-arvon kasvattamista.
Tavoitteena on palkita henkilöitä konkreettisista saavutuksista
Oriolan strategian toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.
Oriola noudattaa ylimmän johdon palkitsemisessa samoja
pääperiaatteita kuin muidenkin työntekijöiden palkitsemisessa.
Koko yhtiön henkilöstön palkitsemista arvioidaan säännöllisesti
yhtiön kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Palkitsemisen pääkomponentit ovat peruspalkka sekä lyhyen ja
pitkän aikavälin kannustimet. Lyhyen aikavälin kannustinohjelma
perustuu yhtiön taloudellisten tavoitteiden ja henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttamisen
mittaamiseen voidaan käyttää taloudellisia, operatiivisia sekä
vastuullisuuteen liittyviä mittareita.
Osakeperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma koskee
yhtiön avainhenkilöitä. Kannustinohjelman tavoitteena on edistää
omistaja-arvon luomista pitkällä aikavälillä, sitouttaa johto ja
avainhenkilöt Oriolan strategisten tavoitteiden saavuttamiseen
ja Oriolan avainresurssien säilyttämiseen. Ansaintakriteereinä
voidaan käyttää taloudellisia tai muita kuin taloudellisia mittareita,
jotka tukevat konsernin pitkän aikavälin menestystä. Tällaisia
mittareita ovat esimerkiksi tärkeimmät taloudelliset tavoitteet,
vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, strategiset tavoitteet, osakkeen
kokonaistuotto ja muut ansaintajaksoa koskevat suoritusmittarit.
Tämänhetkinen ansaintajakso kattaa vuodet 2022–2025.
Oriolan osakeperusteinen pitkän aikavälin kannustinohjelma
sitoo osan palkkiosta ympäristötavoitteeseen, joka koskee
hiilidioksidipäästöjen (Scope 1 ja 2) vähentämistä Oriolan
vastuullisuusagendan mukaisesti. Ilmastoon liittyvällä tavoitteella
on 10 prosentin painoarvo kokonaisuudessa. Vähennystavoite on
saavutettava ilman kompensaatiotoimenpiteitä.
Oriolan palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta laatii
palkitsemispolitiikan, jonka hallitus käsittelee ja varsinainen
yhtiökokous hyväksyy. Hallitus määrittelee vuosittain valiokunnan
ehdotuksen perusteella lyhyen aikavälin kannustinohjelman
ansaintakriteerit ja parametrit. Pitkän aikavälin kannustinohjelman
osalta hallitus vahvistaa ansaintakriteerit ja asettaa kunkin kriteerin
osalta vaadittavat tavoitetasot kunkin ansaintajakson alussa.
DUE DILIGENCE GOV-4
DUE DILIGENCE -PROSESSIN KESKEISET OSATEKIJÄT KOHDAT KESTÄVYYSRAPORTISSA
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
• Yleiset tiedot: GOV-1, GOV-2, SBM-1 • Ympäristö: E1.SBM-3
• Hallintotapa: G1 -1
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa
• Yleiset tiedot: SBM-2, IRO-1 • Ympäristö: E1-3, E2.IRO-1
• Yhteiskunta: S1-2, S1-3, S2-2, S2-3, S3-2, S3-3, S4-2, S4-3 • Hallintotapa: G1-2
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
• Yleiset tiedot: GOV-5, SBM-3, IRO-1 • Ympäristö: E1.SBM-3, E5.IRO-1
• Yhteiskunta: S1.SBM-3, S2.SBM-3, S3.SBM-3, S4.SBM-3
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumi-
seksi
• Yleiset tiedot: GOV-2 • Ympäristö: E1-3, E5-2
• Yhteiskunta: S1-4 , S2-4, S3-1, S3-2, S3-3, S3-4, S4-4
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
• Yleiset tiedot: SBM-1, SBM-2 • Ympäristö: E1- 3, E1-5, E1-6, E5-2, E5-5,
EU-taksonomia • Yhteiskunta: S1-4, S4-4 • Hallintotapa: G1-1
Due diligence
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 55Oriolan vuosikertomus 2024 |
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista (GOV-4)
Oriolalla due diligence tarkoittaa prosessia, jonka avulla
yhtiö tunnistaa, arvioi ja hallitsee todellisia ja mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia, joita sen toiminnalla, toimitusketjuilla
tai liikekumppaneilla voi olla ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja
yhteiskuntaan. Tavoitteena on ehkäistä haittoja, lieventää riskejä ja
toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimia. Due diligence on sisällytetty
yhtiön riskienhallintaprosessiin, kestävyyden johtamiseen sekä
laatu- ja johtamisjärjestelmään.
Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja
sisäinen valvonta (GOV-5)
Oriolan kestävyyden johtamismallin, joka on kuvattu
kohdissa GOV-1 ja GOV-2, tavoitteena on lieventää myös
kestävyysraportointiprosessiin liittyviä riskejä. Lisäksi raportointia
varten on otettu käyttöön täydentävä hallintomalli, jossa on
määritelty roolit ja vastuut erityisesti raportoinnin näkökulmasta.
Oriola käyttää kestävyysraportoinnissaan erityistä raportointialustaa
varmistaakseen, että tiedot tallennetaan ja lasketaan oikein ja
johdonmukaisesti ja että niistä jää kirjausketju. Kaikki raportointiin
osallistuvat henkilöt on ohjeistettu ja lisäksi ympäristötietojen
raportoijien tueksi on laadittu yksityiskohtainen raportointiopas.
Kestävyysraportointiprosessiin liittyvät olennaiset riskit on
tunnistettu raportointiprojektin hallintaa varten, mutta niitä
ei ole arvioitu minkään erityisen riskinarviointimenetelmän tai
riskien priorisointimenetelmän avulla. Riskiarviointia päivitetään
ensimmäisestä lakisääteisestä raportoinnista saatujen kokemusten
perusteella, mutta toistaiseksi ei ole tehty päätöksiä siitä, miten ja
kuinka usein arvioinnin tuloksista raportoidaan hallinto-, johto- ja
valvontaelimille.
Kestävyysraportointiprosessiin liittyvät olennaiset
riskit ja niiden hallinta
Raportoinnin ajoitus
• Kestävyysdataa kerätään useista eri lähteistä, ja tietojen
saatavuuden ajankohta vaihtelee.
• Oriolan raportoinnin hallintomalli varmistaa, että tarvittavat
tiedot tuotetaan asetetun raportointiaikataulun mukaisesti.
• Kestävyysraportti hyväksytään ja julkaistaan tilinpäätöksen
yhteydessä.
Tietojen tarkkuus
• Henkilöstötiedot ovat peräisin Oriolan henkilöstöjärjestelmistä.
• Ympäristötiedot kerätään useista eri lähteistä toimipaikkatasolla.
• Tiedot todennetaan kontrollien ja analyysien avulla. Raportoijat
on ohjeistettu huolellisesti.
Tehtävät ja vastuut
• Oriolan raportoinnin hallintomallin ja raportointioppaan
tavoitteena on pienentää tehtävien ja vastuiden epäselvyyteen
liittyviä riskejä, joita voi syntyä erityisesti organisaatio- ja
henkilöstömuutostilanteissa.
• Resurssipula voi muodostua riskiksi, koska kestävyysraportointia
koskevat vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti sekä sääntelyn
näkökulmasta että arvoketjun tarpeiden perusteella.
Raportointialustaan liittyvät olennaiset riskit
• Teknisen vian aiheuttama palvelukatkos.
• Tekniset häiriöt alustan keskeisissä ominaisuuksissa, kuten
laskennassa, päästökertoimissa tai tietojen lataamisessa.
Vastuu tietojen keräämisestä kestävyysraportointia varten on
ensisijaisesti Oriolan asiantuntijoilla, jotka työskentelevät laatu- ja
ympäristötoiminnoissa, henkilöstöhallinnossa, riskienhallinnassa,
toimitusketjussa ja vastuullisuustoiminnossa. Päästötietojen
laskennassa käytetään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta.
Raportoijan (joka syöttää tiedot raportointialustaan) on
varmistettava tietojen oikeellisuus vertaamalla niitä edellisen
vuoden tietoihin ja tarkistamalla ne vielä jonkun toisen henkilön
kanssa. Raportoijia myös ohjeistetaan tekemään laskelmat kahdesti,
jos he epäilevät niiden olevan virheelliset. Raportoijia on ohjeistettu
lataamaan raportointialustalle olennainen taustadokumentaatio
sekä numeeristen tietojen että kerronnallisen sisällön osalta .
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
(SBM-1)
Oriola on Pohjoismaissa toimiva terveys- ja hyvinvointialan yritys.
Konsernin tavoitteena on olla lääkkeiden ja terveystuotteiden
tukkukauppaliiketoiminnan johtava asiantuntija. Oriola tarjoaa
edistyksellisiä jakelu-, asiantuntija- ja konsultointipalveluja
lääkeyrityksille sekä kattavan terveys- ja hyvinvointituotteiden
valikoiman apteekeille, eläinlääkäreille sekä muille
terveydenhuollon ja vähittäiskaupan toimijoille. Lisäksi Oriola
tarjoaa annosjakelupalvelua apteekeille ja terveydenhuollon
toimijoille.
Oriola toimii Suomessa ja Ruotsissa. Vuoden 2024
kokonaisliikevaihto oli 1679,7 miljoonaa euroa. Joulukuun 2024
lopussa Oriolan henkilöstömäärä oli 934, joista 452 työskenteli
Suomessa ja 482 Ruotsissa. Oriolalla ei ole omaa tuotevalmistusta.
Oriola edistää hyvinvointia varmistamalla, että lääkkeet sekä
terveys- ja hyvinvointituotteet toimitetaan turvallisesti, täsmällisesti
ja ajallaan. Oriolan laaja palveluvalikoima auttaa lääkeyrityksiä ja
muita terveydenhuoltoalan toimijoita menestymään ja edistämään
terveempää elämää.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 56Oriolan vuosikertomus 2024 |
Oriola toimii linkkinä lääkeyritysten ja apteekkien, sairaaloiden,
eläinlääkäreiden ja muiden terveydenhuollon toimijoiden välillä.
Kuluttajat ovat konsernin tuotteiden loppukäyttäjiä, ja Suomessa
Oriola toimittaa markkinoille myös omia tuotemerkkejään.
• Oriolan jakelupalveluihin kuuluvat laadunvalvonta, varastointi
ja logistiikka. Yhtiö tarjoaa lääkkeiden hyvien jakelutapojen
(GDP, Good Distribution Practice) mukaisia erityispalveluja,
joilla varmistetaan lääkkeiden turvallinen ja tehokas toimitus.
Lisäksi Oriola tarjoaa apteekeille ja terveydenhuollon yksiköille
annosjakelupalveluja, jotka parantavat potilasturvallisuutta
ennalta mitattujen lääkeannosten muodossa.
• Oriolan tukkukauppa toimittaa markkinoille laajan valikoiman
kuluttajatuotteita, reseptivapaita tuotteita sekä erityisluvallisia
ja rinnakkaistuontiin perustuvia valmisteita. Oriola palvelee
monenlaisia asiakkaita, kuten apteekkeja, vähittäiskauppiaita
ja eläinlääkäreitä. Yhtiö varmistaa, että terveys- ja
hyvinvointituotteet ovat laajalti saatavilla kaikkialla Suomessa ja
Ruotsissa.
• Oriolan asiantuntijapalvelut tarjoavat lääkeyrityksille
korkealaatuisia palveluja ja räätälöityjä kaupallisia tietoratkaisuja
koko lääkkeen elinkaaren ajalle. Oriolan asiantuntemus kliinisistä
tutkimuksista ja säännösten noudattamisesta, koskien muun
muassa markkinoille pääsyä ja potilaille tarjottavaa tukea,
auttaa asiakkaita tuomaan uudet valmisteet markkinoille
menestyksekkäästi ja varmistamaan viranomaisvaatimusten
täyttymisen Pohjoismaissa.
Strategia ja sen suhde vastuullisuuteen
Oriola esitteli lokakuussa 2023 jalostetun strategiansa. Strategialla,
jossa keskitytään entistä enemmän tukkukauppaan, pyritään
hyödyntämään konsernin toiminnan koko arvo, vahvistamaan
sen markkina-asemaa ja luomaan pitkäaikaista arvoa
osakkeenomistajille. Tämä tapahtuu keskittymällä vahvoihin
kumppanuuksiin, tehokkuuden parantamiseen sekä valikoiman ja
markkinoiden laajentamiseen. Strategiansa avulla Oriola edistää
terveyttä joka päivä yhtiön vision mukaisesti.
Oriolan vastuullisuusagenda on kiinteä osa yhtiön
liiketoimintastrategiaa. Pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteet
tukevat yhtiön strategista suuntaa, ja niitä seurataan pitkän
aikavälin strategisten tavoitteiden avulla. Etenemistä arvioidaan
kullekin vastuullisuusteemalle asetettujen strategisten ja
operatiivisten mittareiden avulla.
Vastuullisuustavoitteita asetettaessa on otettu huomioon yhtiön
nykyiset merkittävät tuotteet ja palvelut, markkinat, asiakasryhmät
ja sidosryhmäsuhteet.
Oriolan vastuullisuusagenda 2024–2026
Oriolan vastuullisuusagenda vuosille 2024–2026 on jaettu
kolmeen keskeiseen vastuullisuusteemaan, joiden kautta yhtiö voi
olla merkittävässä roolissa tarjoten palveluita ja tuotteita, jotka
edistävät sekä ihmisten että ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.
Nettonollan tavoitteleminen ilmastovaikutuksissa
Oriolan sitoutuminen hiilineutraaliuteen koskee koko
arvoketjua. Konserni keskittyy toimintansa ja toimitusketjunsa
ympäristöjalanjäljen pienentämiseen ja erityisesti arvoketjussa
syntyvien merkittävien päästöjen vähentämiseen.
• Oriola tavoittelee hiilineutraaliutta omissa toiminnoissaan
(Scope 1 ja 2) vuoteen 2025 mennessä ja koko toimitusketjussa
(Scope 1, 2 ja 3) vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Oriola on
sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.
• Oriola pyrkii myös vähentämään pakkausjätettä tehostamalla
jätteiden lajittelua ja nostamalla kierrätysastetta Pohjoismaissa,
joissa tiukat ympäristösäännökset ja asiakkaiden korkeat
odotukset ohjaavat toimintaa.
Vastuullisen työntekijäkokemuksen edistäminen
Oriola on tunnistanut, että yhteistyöhön perustuva kulttuuri
on keskeinen tekijä konsernin strategian toteuttamisessa
ja arvon luomisessa. Vahvistaakseen yrityskulttuuriaan ja
parantaakseen johtamisvalmiuksiaan Oriola käynnisti vuonna 2024
konserninlaajuisen johtamiskoulutusohjelman. Sen tehokas ja
vaikuttava toteutus on tärkeää vastuullisuusagendan edistämiseksi.
Strategiansa mukaisesti Oriola pyrkii parantamaan asiakasarvoa
edistämällä tehokkaampaa, kestävämpää ja yhteistyökykyisempää
työkulttuuria, jossa korostetaan hyvää johtamista ja
työturvallisuutta.
• Oriolan tavoitteena on edistää kulttuuria, joka takaa
oikeudenmukaisen kohtelun, kehittää huippuosaajia ja
vahvistaa johtajia. Johtajuusindeksiä mitataan vuosittain
jatkuvan kehityksen varmistamiseksi.
• Oriola korostaa terveellisen ja turvallisen työympäristön
merkitystä ja pyrkii jatkuvasti parantamaan tapaturmataajuutta
(LTIF, Lost Time Incident Frequency) ja pitkän aikavälin
tavoitteena on nolla tapaturmaa
Terveys- ja hyvinvointituotteiden toimitusten varmistaminen
Oriola varmistaa, että oikea määrä oikeita lääkkeitä toimitetaan
oikeaan paikkaan oikeaan aikaan – ja oikeissa olosuhteissa. Tämä
on myös yhtiön vastuullisuustyön ydin. Koska Oriolalla ei ole
omaa tuotevalmistusta eikä kuljetuslogistiikkaa, läpinäkyvä ja
vastuullinen toiminta ja toimitusketjun johtamiskäytännöt ovat
ratkaisevan tärkeitä asiakkaiden korkeiden odotusten täyttämiseksi.
• Oriolan tavoitteena on varmistaa lääkkeiden ja muiden
terveystuotteiden turvalliset ja tarkat toimitukset, minkä vuoksi
yhtiö seuraa tarkasti lääketoimitusten laatua ja tarkkuutta ja
pyrkii 99 prosentin keräilytarkkuuteen.
• Läpinäkyvän ja vastuullisen toiminnan ja toimitusketjun
takaamiseksi Oriolan tavoitteena on, että kaikki sen keskeiset
toimittajat sitoutuvat noudattamaan Oriolan liikekumppanien
eettisiä ohjeita tai omia vastaavia sääntöjään. Lisäksi tavoitteena
on, että Oriolan oma henkilöstö suorittaa vuosittain eettisiä
ohjeita koskevan koulutuksen vuodesta 2025 alkaen.
Aineeton
• Lääkealan tietämys
• Palvelukonseptit ja -prosessit
• Johtajuus
• Brändit
Taloudelliset
• Sijoitettu pääoma
Henkilöstö
• Työntekijämme lääkejakelussa,
annosjakelussa ja muissa
asiantuntijatehtävissä
Infrastruktuuri
• Jakelukeskukset
• Keskusvarastot
• Annosjakeluyksiköt
Yhteiskunta/suhteet
• Avoin vuoropuhelu
sidosryhmien kanssa
• Kumppanuudet ja yhteistyö
• Aktiivinen toimita erilaisissa
järjestöissä
Luonnonvarat
• Energiankulutus
• Polttoaine ja vesi
Yhteiskunta
• Lääkkeiden saatavuus ja turvallinen jakelu
• Lääkeneuvonta
• Tehokkuus julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa
• Verot
Asiakkaat
• Terveyttä edistävät tuotteet kuluttajille
• Arvoa luovat palvelut terveydenhuollon toimijoiden
ja B2B-asiakkaiden liiketoiminnan tueksi
• Hyvä asiakaskokemus
Osakkeenomistajat
• Vakaa sijoituskohde
• Osingot
• Vahva asema pohjoismaisella terveyden ja
hyvinvoinnin markkinalla
Ihmiset
• Vahva Oriola-kulttuuri,
tasa-arvoinen ja
oikeudenmukainen työpaikka
• Suora ja epäsuora työllistäminen
• Monipuoliset uramahdollisuudet
• Koulutus ja kehittyminen
• Palkat ja palkkiot
Ympäristö
• Tehokas resurssien käyttö
• Ympäristövaikutusten
minimointi
• Hiilidioksidipäästöt
• Jäte
Asiakkaat
Eläinlääkärit
ja -klinikat
Vähittäiskauppa
Potilaat
Sairaala-
apteekit
Lääkeyritykset
Yksityinen ja julkinen
terveydenhuolto
Apteekit
Raaka-aineet
Raaka-aineiden
valmistajat
Lääkkeiden raaka-aineet.
Noin 75 % raaka-aineista
valmistetaan Kiinassa tai
Intiassa
Hankinta
Oma tuotevalikoima
Terveydenhuolto- ja
hyvinvointituotteiden
hankinta Oriolan
valikoimiin, mukaan
lukien kuljetus Oriolan
varastoihin.
Lääkkeet
Lääketoimitukset
(arvoketjun alkupään
asiakkaat)
Oriolan jakelemien lääkkeiden
ja muiden terveydenhuollon
tuotteiden valmistajat,
mukaan lukien kuljetus
Oriolan varastoihin.
Palveluntarjoajat
Ostetut palvelut
Palvelujen hankinta,
sisältäen asiantuntija- ja
kiinteistöpalvelut, kuten
siivous, huolto ja
tur
vallisuus.
Oma toiminta
Oriolan toiminnot
Oriolan toimistot,
jakelukeskukset, varastot
ja annosjakelutuotanto.
Logistiikka
Hankittu logistiikka
Kuljetus- ja
logistiikkapalveluiden
hankinta
Asiakkaat
Asiakkaat (arvoketjun
loppupää)
Oriolan arvoketjun loppupään
asiakkaat, kuten apteekit,
eläinlääkärit ja muut
terveydenhuollon toimijat
Loppukäyttäjät
Käyttövaihe
Yksilöt, jotka hankkivat,
käyttävät tai kuluttavat
lääkkeitä ja
terveydenhuollon
tuotteita.
Oriolan liiketoimintamalli ja arvoketju
PANOKSET LIIKETOIMINTA TUOTOKSET JA VAIKUTUKSET
Palvelut
Jakelupalvelut
tarjoaa lääkkeiden
logistiikka- ja
annosjakelu-
palveluita.
Tukkukauppatarjoaa terveydenhuolto- ja
itsehoitotuotteita Oriolan apteekki-
ja vähittäiskauppa-asiakkaille ml.
rinnakkaistuonti- ja erikoislupalääkkeet.
Asiantuntija-
palveluttarjoaa
monipuolisia
asiantuntija-
palveluita
lääkeyhtiöille
ja apteekeille.
* Huom: Lääkeyhtiöt ovat myös Oriolan asiantuntijapalveluiden loppuasiakkaita
Taloudelliset
• Sijoitettu pääoma
Infrastruktuuri
• Jakelukeskukset
• Keskusvarastot
• Annosjakeluyksiköt
Luonnonvarat
• Energiankulutus
• Polttoaine ja vesi
Aineeton
• Lääkealan tietämys
• Palvelukonseptit ja -prosessit
• Johtajuus
• Brandit
Yhteiskunta/suhteet
• Avoin vuoropuhelu
sidosryhmien kanssa
• Kumppanuudet ja yhteistyö
• Aktiivinen toimita erilaisissa
järjestöissä
Yhteiskunta/suhteet
• Avoin vuoropuhelu
sidosryhmien kanssa
• Kumppanuudet ja yhteistyö
• Aktiivinen toimita erilaisissa
järjestöissä
Henkilöstö
• Työntekijämme lääkejakelussa,
annosjakelussa ja muissa
asiantuntijatehtävissä
Ihmiset
• Vahva Oriola kulttuuri, tasa-
arvoinen ja oikeudenmukainen
työpaikka
• Suora ja epäsuora tyllistäminen
• Monipuoliset uramahdollisuudet
• Koulutus ja kehittyminen
• Palkat ja palkkiot
Ympäristö
• Tehokas resurssien käyttö
• Ympäristövaikutusten
minimointi
• Hiilidioksidipäästöt
• Jäte
Yhteiskunta
• Lääkkeiden saatavuus ja turvallinen jakelu
• Lääkeneuvonta
• Tehokkuus julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa
• Verot
Asiakkaat
• Terveyttä edistävät tuotteet kuluttajille
• Arvoa luovat palvelut terveydenhuollon toimijoiden
ja B2B-asiakkaiden liiketoiminnan tueksi
• Hyvä asiakaskokemus
Osakkeenomistajat
• Vakaa sijoituskohde
• Osingot
• Vahva asema pohjoismaisella terveyden ja
hyvinvoinnin markkinoilla.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 57Oriolan vuosikertomus 2024 |
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 58Oriolan vuosikertomus 2024 |
Liiketoimintaprosessiensa virtaviivaistamiseksi, tehokkuuden
lisäämiseksi ja tiedonhallinnan vahvistamiseksi Oriola korvaa
kaksi erillistä toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmäänsä
Suomessa ja Ruotsissa yhtenäisellä järjestelmällä vuosien
2025–2027 aikana. Yhteisen järjestelmän avulla konserni
voi palvella asiakkaitaan paremmin, parantaa yhteistyötä ja
tehostaa raportointia eri sidosryhmille. Uuden järjestelmän
käyttöönoton jälkeen kartoitetaan mahdollisuuksia parantaa
kestävyysraportoinnin tarkkuutta.
Liiketoimintamallin ja arvoketjun kuvaus
Oriola luo arvoa eri sidosryhmille yhteiskunnallisista toimijoista
potilaisiin, toimittajiin, kuluttajiin ja osakkeenomistajiin. Koska
Oriola tarjoaa logistiikka- ja asiantuntijapalveluja lääkeyrityksille
ja apteekeille, yhtiön toimittajaverkosto koostuu lääkkeiden ja
terveystuotteiden toimittajista Suomessa ja Ruotsissa. Näitä ovat
esimerkiksi terveydenhuollon tuotteiden valmistajat sekä näiden
tuotteiden varastoinnissa käytettävien pakkausmateriaalien
toimittajat. Oriolalla ei ole omaa tuotevalmistusta.
Koska Oriolalla ei ole omaa kuljetuskalustoa, tiivis yhteistyö
kuljetuspalvelujen tarjoajien kanssa on varastointi- ja
jakelutoiminnassa välttämätöntä. Suurin osa Oriolan suorista
muiden tuotteiden kuin lääkkeiden ostoista tulee Euroopasta.
Ensisijaisena kumppanina toimiminen sekä luottamukseen
ja vastuulliseen toimintaan perustuvan toimittaja- ja
kumppaniverkoston rakentaminen on välttämätöntä Oriolan koko
arvoketjun toimivuudelle.
Yhtenäiset hankintaperiaatteet sekä toimittajien valinta- ja
hyväksymisprosessit ovat Oriolalle tärkeitä, sillä niiden avulla yhtiö
voi arvioida yhteistyökumppaneidensa toimintatapoja ja varmistaa,
että ne täyttävät Oriolan asettamat vaatimukset.
Järjestelmällinen riskienhallinta, joka sisältää toimittajien
arviointiprosessin ja auditoinnit sekä kansallisten ja kansainvälisten
lääkealan lakien ja asetusten noudattamisen, muodostaa perustan
Oriolan jatkuvaan parantamiseen pohjautuvalle toiminnalle.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
(SBM-2)
Oriolan tärkeimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, oma
henkilöstö, sijoittajat ja analyytikot, toimittajat ja alihankkijat,
viranomaiset, ammattiliitot ja teollisuusjärjestöt. Yhteydenpito
kaikkien sidosryhmien kanssa on jatkuvaa, ja se tapahtuu eri
viestintäkanavien, kuten digialustojen ja henkilökohtaisten
tapaamisten kautta, mikä takaa avoimuuden ja edistää avointa
vuoropuhelua.
Jatkuvan yhteydenpidon lisäksi Oriola kerää säännöllisesti
palautetta sidosryhmiltään, jotta niiden näkemykset voidaan ottaa
huomioon konsernin vastuullisuusagendaan liittyvissä strategisissa
ja operatiivisissa päätöksissä.
Vuosina 2023–2024 sidosryhmien näkemyksiä kerättiin laajasti ja
järjestelmällisesti osana Euroopan kestävyysraportointidirektiivin
vaatimaa kaksoisolennaisuusarviointia. Prosessissa, johon
Sidosryhmät Sidosryhmävuorovaikutus ja sen tarkoitus Vuorovaikutuksen organisointi
Miten vuorovaikutuksen tulokset otetaan
huomioon
Asiakkaat • Läpinäkyvän arvoketjun varmistaminen edistämällä avointa ja selkeää viestintää,
lisäten luottamusta ja ymmärrystä tuotteiden alkuperästä, toimitusketjusta ja
vastuullisuus käytännöistä.
• Turvallisten ja täsmällisten toimitusten varmistaminen takaamalla lääkkeiden
ja terveydenhuollon tuotteiden oikea-aikainen ja tarkka saatavuus,
potilasturvallisuuden priorisoimiseksi.
• Kattavien tuotetiedon tarjoaminen tarjoamalla yksityiskohtaista ohjeistusta ja
tukea lääkkeiden ja terveydenhuollon tuotteiden asianmukaiseen ja tehokkaaseen
käyttöön.
• Ympäristövaikutusten minimoiminen tekemällä aktiivista yhteistyötä asiakkaiden
kanssa vastuullisuuskäytäntöjen edistämiseksi ja ympäristöjalanjäljen
pienentämiseksi.
• Politiikkojen ja sitoumusten noudattaminen varmistamalla vastuullisen
liiketoiminnan periaatteiden, sisäisten ja ulkoisten politiikkojen sekä sertifikaattien
noudattaminen.
• Päivittäiset asiakaskontaktit, kuten toimitukset, asiakaspalvelu sekä
avainasiakas- ja myyntiedustajien toimet
• Asiakasfoorumit ja palvelukanavat
• Asiakaskyselyt
• Sosiaalisen median kanavat
• Asiakaskokemuksen kehittäminen
• Sisäiset prosessit laadun varmistamiseksi
• Liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu
• Lainsäädännön noudattaminen
• Ympäristötyön jatkuva parantaminen
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmät
Sidosryhmävuorovaikutus ja sen tarkoitus Vuorovaikutuksen organisointi Miten vuorovaikutuksen tulokset otetaan
huomioon
Oma henkilöstö • Terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen kehittämällä
toimintatapoja, jotka tukevat työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia
turvallisessa työympäristössä.
• Johtajuuden ja yhteistyökulttuurin vahvistaminen kehittämällä vahvaa johtajuutta,
jakamalla yhteiset arvot ja edistämällä yhteistyötä koko organisaatiossa.
• Osaamisen kehittämisen tukeminen tarjoamalla mahdollisuuksia jatkuvaan
oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun, jotta työntekijät voivat vastata muuttuviin
vaatimuksiin ja kehittää osaamistaan.
• Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen luomalla monimuotoinen
ja syrjimätön työyhteisö, jossa kaikille taataan tasavertaiset mahdollisuudet ja
oikeudenmukainen kohtelu.
• Ihmisoikeuksien kunnioittaminen varmistamalla perusoikeuksien toteutuminen
kaikissa työsuhteissa ja eettinen kohtelu kaikille työntekijöille.
• Tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmistaminen suojaamalla arkaluonteista
tietoa ja ennaltaehkäisemällä tietoturvariskejä työntekijöiden yksityisyyden
suojelemiseksi.
• Säännölliset tapaamiset ja tapahtumat, joissa keskitytään
työntekijöihin ja heidän tarpeisiinsa
• Henkilöstön kehityskeskustelut
• Henkilöstön sitoutumiskyselyt
• Yhteistyö henkilöstön kanssa
• Whistleblowing-kanava
• Sisäinen viestintä ja johtamisviestintä
• Erilaisten oppimis- ja koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen
• Johtamistaitojen jatkuvan kehittämisen varmistaminen
• Muutosjohtamiskoulutuksen tarjoaminen johtajille
• Syrjimättömyyden ja oikeudenmukaisuuden edistäminen
• Eettiset periaatteet
• Säännölliset henkilöstökyselyt työntekijöiden tyytyväisyyden
varmistamiseksi
Sijoittajat ja
analyytikot
• Taloudellisen kannattavuuden ja kestävän kasvun varmistaminen tuottamalla
johdonmukaisia taloudellisia tuloksia pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteiden
mukaisesti sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi.
• Johdonmukaisen ja läpinäkyvän raportoinnin tarjoaminen toimittamalla
tarkkaa ja luotettavaa tietoa sidosryhmien luottamuksen ylläpitämiseksi ja
sääntelyvaatimusten täyttämiseksi.
• Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen viestimällä tehokkaasti mahdollisista
riskeistä, mahdollisuuksista ja niiden hallintastrategioista.
• Kestävyysvaatimusten noudattaminen osoittamalla sitoutuminen
kestävyysstandardeihin ja vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin.
• Sääntelynmukainen talousviestintä (talousraportointi,
pörssitiedotteet)
• Osakkeenomistajien kokoukset (varsinainen yhtiökokous)
• Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset sekä vierailut
• Pääomamarkkinapäivä
• Oriolan strategiasta, vastuullisuusagendasta ja pitkän
aikavälin tavoitteista tiedottaminen
• Läpinäkyvä ja säännöllinen raportointi ja
vaatimustenmukaisuuden varmistaminen
• Kestävyysriskien hallinta ja sääntöjen noudattaminen
Toimittajat ja
alihankkijat
• Sopimusvelvoitteiden täyttäminen varmistamalla, että kaikki sovitut ehdot
ja velvoitteet täytetään liikekumppaneiden luottamuksen ja luotettavuuden
vahvistamiseksi.
• Tietoturvan varmistaminen tarjouskilpailuprosesseissa suojaamalla arkaluonteista
tietoa hankintaprosessin eri vaiheissa.
• Eettisten ja oikeudenmukaisten käytäntöjen noudattaminen varmistamalla
reiluus, rehellisyys ja läpinäkyvyys toimittaja- ja hankintaprosesseissa vastuullisen
liiketoiminnan tukemiseksi.
• Lakisääteisten ja sääntelyvaatimusten täyttäminen noudattamalla sovellettavia
lakeja ja standardeja, kuten GDPR:ää, sidosryhmien etujen turvaamiseksi.
• Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen tunnistamalla ja hyödyntämällä
tapoja parantaa yhteistyötä toimittajien kanssa tehokkuuden, vastuullisuuden ja
innovaatioiden edistämiseksi arvoketjussa.
• Toimittajatapahtumat ja -kokoukset
• Toimittaja-auditoinnit
• Liikekumppanien eettiset ohjeet (Business Partner Code of Conduct)
• Oriolan liikekumppanien eettiset ohjeet (Business Partner
Code of Conduct) ja edelletyt hyvät jakelutavat (Good
Distribution Practice) toimittajille ja liikekumppaneille.
• Hankintapolitiikka, toimittajien arvioinnit ja säännölliset
auditoinnit vaatimustenmukaisuuden ylläpitämiseksi.
• Yhteiset toimet vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi
Viranomaiset • Turvallisten ja tarkkojen toimitusten varmistaminen takaamalla lääkkeiden
ja muiden terveydenhuollon tuotteiden oikea-aikainen ja tarkka toimitus
kansanterveyden tarpeiden turvaamiseksi.
• Hyvän jakelutavan (Good Distribution Practice, GDP) standardien noudattaminen
laadun, turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi kaikissa toiminnoissa.
• Lakien ja hyvän hallintotavan periaatteiden noudattaminen varmistamalla
kaikkien lakisääteisten ja sääntelyvaatimusten, kuten taloudellisten
raportointivelvoitteiden, täyttyminen.
• Vuoropuhelu päättäjien kanssa liittyen yrityksen toimintaan ja arvoketjuun,
mukaan lukien tapaamiset ja vierailut logistiikkakeskuksissa. Toiminta Suomen ja
EU:n avoimuusrekisterien periaatteiden mukaisesti.
• Tiivis yhteistyö ja tiedon jakaminen
• Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sekä
Ruotsin lääkeviraston (Läkemedelsverket) tarkastukset
• Sisäiset prosessit laadun varmistamiseksi
• Toimiminen sovellettavien oikeudellisten ja
sääntelyvaatimusten mukaisesti, varmistaen samalla
lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tuotteiden
luotettava toimitus
Yhteisöt ja järjestöt • Yhteistoimintaneuvottelujen ja työehtosopimusten tukeminen tekemällä
yhteistyötä reilujen ja kestävien sopimusten luomiseksi, jotka ovat linjassa alan
standardien kanssa.
• Jäsenyydet alan organisaatioissa • Osallistuminen keskusteluihin ja yhteistyöhön alan
järjestöjen kanssa sekä jäsenenä että kumppanina.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 59Oriolan vuosikertomus 2024 |
Kytkentä Oriolan liiketoimintastrategiaan,
toiminnan tarkoitukseen ja arvoihin sekä
aiempiin olennaisuusanalyyseihin.
Potentiaalisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien (IRO) pitkän listan
määrittely sidosryhmävuorovaikutuksen
pohjaksi, ottaen huomioon alan
ajankohtaiset aiheet, ESRS-ja muut
keskeiset standardit, EU-sääntely ja
kestävän kehityksen megatrendit.
Verrokkivertailun toteuttaminen.
Oriolan johtoryhmän hyväksyntä
potentiaalisesti olennaisille aiheille.
Palautteen kerääminen Oriolan
tärkeimmiltä sidosryhmiltä
kestävyysaiheiden priorisoimiseksi ja
heidän odotustensa ymmärtämiseksi.
Kyselyn toteuttaminen Oriolan
henkilöstölle ja muille sidosryhmille,
kuten sijoittajille, lääkeyhtiöille,
apteekeille, tavarantoimittajille ja
viranomaisille.
Syvähaastattelujen toteuttaminen
ml. Oriolan johtoa, liikekumppaneita
ja toimittajia, analyytikkoja, sijoittajia
ja omistajia, rahoittajapankkeja,
lääkeyhtiöitä, apteekkeja ja
vähittäiskaupan asiakkaita.
Kaksoisolennaisuuteen pohjautuvan
lähestymistavan sisällyttäminen kyselyyn
ja haastatteluihin.
Oriolan yhteiskuntaan ja ympäristöön
kohdistuvien vaikutusten
arviointi. Tavoitteena ymmärtää
kestävyysvaikutusten merkitys
Oriolan arvoketjun eri vaiheissa sekä
tarkastella sidosryhmien keskeisimpiä
tiedontarpeita.
Kestävyysaiheiden potentiaalisten
vaikutusten arviointi suhteessa Oriolan
kykyyn luoda arvoa.
Nykyisten ja tulevien
kestävyyteen liittyvien riskien ja
liiketoimintamahdollisuuksien arviointi.
Potentiaalisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien kuvaaminen ja arviointi
niiden vakavuuden / taloudellisten
vaikutusten ja todennäköisyyden kautta.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
priorisointi sisäisissä työpajoissa.
Oriolalle olennaisten kestävyysaiheiden
tunnistaminen ja yhteenvedon
laatiminen.
Sisäinen läpikäynti ja palaute
kaksoisolennaisuusarviointiin.
Prosessin dokumentointi sisältäen
yhteenvedon, johtopäätökset ja
suositukset.
Oriolan johtoryhmän hyväksyntä
olennaisille aiheille. Vastuullisuusagendan
päivitys kaksoisolennaisuusarvioinnin
pohjalta.
Hallituksen hyväksyntä.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessi
Potentiaalisten olennaisten
aiheiden tunnistaminen
Sidosryhmien näkemysten
kartoittaminen
Vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien
arviointi
Olennaisten
kestävyysaiheiden
tunnistaminen
Validointi ja integrointi
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 60Oriolan vuosikertomus 2024 |
osallistui Oriolan omaa henkilöstöä, sijoittajia, lääkeyrityksiä,
apteekkeja, vähittäiskauppa-asiakkaita, toimittajia ja viranomaisia,
hyödynnettiin sähköistä kyselyä, haastatteluja ja työpajoja.
Sidosryhmävuoropuhelun ja kaksoisolennaisuusarvioinnin
pohjalta Oriola päivitti vastuullisuusagendaansa, siihen kytkeytyviä
vastuullisuusteemoja sekä raportoinnin laajuutta. Lopputulemat
ohjaavat myös Oriolan vastuullisuustyötä jatkossa. Oriolan
tavoitteena on edelleen tehdä systemaattista työtä ihmisten
hyvinvoinnin parantamiseksi ja toimintansa ympäristövaikutusten
minimoimiseksi. Pysyäkseen ajan tasalla sidosryhmiensä
kehittyvien vastuullisuusodotusten suhteen, Oriola harkitsee
kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitystarpeita vuosittain.
Osana kaksoisolennaisuusarviointiprosessia Oriolan johtoryhmälle
ja hallitukselle esiteltiin sidosryhmien näkemyksiä liittyen yhtiön
vastuullisuuspainotuksiin. Hallitus hyväksyi olennaisuusarvioinnin
tulokset ja sen pohjalta päivitetyt olennaiset aiheet.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa Oriola tunnisti mahdollisia
vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin, vaikutuksen kohteena oleviin
yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Johtuen yhtiön
asemasta terveydenhuollon arvoketjussa, Oriola ei kuitenkaan
ole suorassa vuorovaikutuksessa näiden sidosryhmien kanssa.
Vuorovaikutus näiden ryhmien kanssa tapahtuu toimittajien ja
alihankkijoiden edustajien tai asiakasyhteyshenkilöiden kautta.
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja
arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia (IRO-1)
Oriola toteutti kaksoisolennaisuusarvioinnin määrittääkseen yhtiön
todelliset tai mahdolliset negatiiviset tai positiiviset olennaiset
vaikutukset ihmisiin tai ympäristöön sekä kestävyyskysymyksiin
kytkeytyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet lyhyellä,
keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
Prosessi, joka alkoi vaikutusten arvioinnilla vuonna 2023 ja jatkui
taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arvioinnilla keväällä
2024, kattoi Oriolan omat toiminnot sekä arvoketjun alkupään ja
loppupään toiminnot. Prosessissa huomioitiin sellaiset toiminnot,
liikesuhteet, maantieteelliset alueet tai muut tekijät, jotka
kasvattavat haitallisten vaikutusten riskiä. Vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia tarkasteltiin Oriolan tuotteiden ja palveluiden sekä
liikesuhteiden kautta.
Prosessi aloitettiin tunnistamalla mahdolliset olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet hyödyntämällä Oriolan
liiketoimintastrategiaa, kartoittamalla toimintaympäristöä,
toimialalle tyypillisiä olennaisia aiheita, ESRS-standardien
Olennaiset kestävyysseikat
Yhteenveto olennaisista aiheista ja osa-aiheista
YMPÄRISTÖ YHTEISKUNTA HALLINTOTAPA
E1
Ilmastonmuutos:
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillintä, energia.
E2
Pilaantuminen:
Ilman pilaantuminen, veden pilaantuminen, maaperän pilaantuminen
elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen, huolta ja erityistä
huolta aiheuttavat aineet, mikrosmuovit.
E3
Vesivarat ja merten luonnonvarat:
Vedenkulutus, vedenotto, jätevesipäästöt, jätevesipäästöt valtameriin,
merten luonnonvarojen hyödyntäminen ja käyttö
E4
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit:
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät,
vaikutukset lajien tilaan, vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan,
vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä.
E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous:
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö, tuotteisiin ja
palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset, jäte.
S1
O
ma työvoima:
Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille,
muut työhön liittyvät oikeudet.
S2
Arvoketjun työntekijät:
Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille,
muut työhön liittyvät oikeudet
S3
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt:
Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, yhteisöjen
kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet, alkuperäskansojen oikeudet.
S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät:
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset,
henkilökohtainen turvallisuus, sosiaalinen inkluusio.
G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
• Kestävät politiikat ja
Yrityskulttuuri, väärinkäytösten paljastajien suojelu, eläinten hyvinvointi,
poliittinen vuorovaikutus, suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, ml.
maksukäytännöt, korruptio ja lahjonta.
VÄRIEN SELITYS: epäolennaiset aiheet ja
osa-aiheet vaaleanharmaalla.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 61Oriolan vuosikertomus 2024 |
kattavaa listausta kestävyysseikoista, muita keskeisiä
vastuullisuusstandardeja ja EU:n sääntelyä, kestävyyteen
kytkeytyviä megatrendejä, Oriolan aiempia olennaisuusanalyysejä
ja vuonna 2023 tehtyä ihmisoikeusvaikutusten arviointia.
Priorisoidakseen kestävyysaiheita ja ymmärtääkseen paremmin
sidosryhmiensä odotuksia Oriola keräsi sekä laadullista että
määrällistä palautetta sisäisiltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä. Palautetta
kerättiin verkkokyselyllä, joka kohdistettiin Oriolan työntekijöille,
sijoittajille, lääkeyrityksille, apteekeille, toimittajille ja viranomaisille.
Kyselyä täydennettiin lisäksi syvähaastatteluilla, joihin osallistui
useita sidosryhmiä, kuten Oriolan johtoa, liikekumppaneita,
toimittajia, analyytikoita, sijoittajia, omistajia, rahoittajapankkeja,
lääkeyhtiöitä, apteekkeja ja vähittäiskauppa-asiakkaita.
Hyödyntämällä sidosryhmävuorovaikutuksen lopputulemia
tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuvattiin ja
arvioitiin ESRS-standardien ohjeistuksen mukaisesti.
• Kielteiset vaikutukset pisteytettiin vakavuuden, joka oli
yhdistelmä vaikutuksen mittakaavasta, laajuudesta ja
korjaamattomuudesta sekä todennäköisyyden perusteella.
Ihmisoikeuksiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten vakavuus
asetettiin todennäköisyyden edelle.
• Myönteiset vaikutukset pisteytettiin niiden mittakaavan,
laajuuden ja todennäköisyyden perusteella.
• Taloudellinen olennaisuus arvioitiin riskin/mahdollisuuden
taloudellisen merkittävyyden ja todennäköisyyden perusteella.
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ryhmiteltiin ja priorisoitiin
sisäisissä työpajoissa, joihin osallistui Oriolan sisäisistä ja
ulkoisista asiantuntijoista koostuva työryhmä. Olennaisimmat
kestävyysaiheet tunnistettiin ja priorisoitiin niiden olennaisuuden
mukaan.
Lopuksi koko prosessi dokumentoitiin, ja Oriolan johtoryhmä
ja hallitus hyväksyivät prosessin lopputulemat. Varmistaakseen
yhdenmukaisuuden ESRS-vaatimusten kanssa tarkastusvaliokunta
kävi läpi prosessin ja sitä tukevan varmennustoimeksiannon.
Olennaisuusarvioinnin tulokset toimivat pohjana Oriolan
vastuullisuusagendan päivityksille, pitäen sisällään toimenpiteet,
tavoitteet ja KPI:t. Jatkossa Oriola arvioi vuosittain, onko
kaksoisolennaisuusarviointia tarpeen päivittää.
Kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien hallinta
Oriola suoritti taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnin keväällä 2024. Arvioinnin lähtökohtana oli vaikutusten
olennaisuusmäärittely, joka tehtiin vuonna 2023. Myös yhtiön
aiempia riskinarviointeja hyödynnettiin tunnistettaessa mahdollisia
kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.
Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon
myös mahdolliset vaikutuksista ja riippuvuuksista johtuvat
riskit. Vaikutukset arvioitiin ensin sen varmistamiseksi, että niistä
mahdollisesti aiheutuvat riskit ja mahdollisuudet voitiin tunnistaa ja
arvioida tarkasti.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
VAIKUTUSTEN OLENNAISUUS TALOUDELLINEN OLENNAISUUS
Haitalliset vaikutukset
Positiiviset
vaikutukset
Liiketoiminta-
mahdollisuudet
Liiketoimintariskit
E1
Ilmastonmuutos
• Oriolan omat päästöt
• Arvoketjun päästöt
• Oriolan energiankulutus
E2
Pilaantuminen
• Mahdolliset ilmansaasteet arvoketjun alkupäässä
• Lääkkeiden virheellinen käsittely arvoketjun loppupäässä
E5
Kiertotalous
• Arvoketjussa syntyvät jätteet
S1
Oma työvoima/
S2
Arvoketjun työntekijät
• S1/S2 Työ- ja yksityiselämän tasapaino
• S1/S2 Terveys ja turvallisuus
• S1/S2 Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös
• S2 Riski arvoketjun työntekijöiden yhdistymisvapauden
ja työehtosopimusneuvottelujen loukkaamisesta
• S2 Riski riittämättömiin palkkoihin arvoketjussa
• S2 Riski pakkotyöhön arvoketjussa
S3
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
• Arvoketjun alkupään ympäristövaikutukset yhteisöihin
S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Tuotetoimitusten keskeytyminen
• Lääkkeiden kohtuuhintaisuus ja saatavuus
• Tuoteturvallisuudessa ja laadussa esiintyvät poikkeamat,
lääkeväärennökset
• Tietoturva ja vaatimusten noudattamatta jättäminen
E5
Kiertotalous
• Kumppaneiden lääkevarastojen
ja –jätteiden käsittely
S1
Oma työvoima
• Positiivisen ja inklusiivisen
yrityskulttuurin aktiviinen
kehittäminen
• Yhdenvertaisia mahdollisuuksia
ja monimuotoisuutta edistävä
johtaminen
• Työehtosopimusten kattavuus
S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Turvalliset ja täsmälliset
tuotetoimitukset
• Tuoteturvallisuus ja laatu
G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
• Kestävät politiikat ja
toimintatavat, eettiset
periaatteet henkilöstölle ja
toimittajille
• Eettinen hankinta ja
toimitusketjun hallinta
• Eläinten terveyden ja
hyvinvoinnin tukeminen
S1
Oma työvoima
• Positiivisen ja
inklusiivisen
yrityskulttuurin
aktiviinen kehittäminen
S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
• Lääkkeiden kasvava
kysyntä
E1
Ilmastonmuutos
• Sijoitukset energia-
tehokkuuteen
• Fyysiset ilmastoriskit
E5
Kiertotalous
• Kestävien pakkausten
sääntelyvaatimukset
S1
Oma työvoima
• Työpaikan vaaratekijät ja
tapaturmat
S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
• Tuotetoimitusten
keskeytyminen
• Tietoturvaan ja
tietosuojaan liittyvät riskit
G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
• Sidosryhmien ESG-
odotusten täyttämättä
jättäminen
• Tietoturvaan ja
tietosuojaan liittyvät riskit
Värien selitykset:
Ympäristö
Yhteiskunta
Hallintotapa
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 62Oriolan vuosikertomus 2024 |
Oriolassa kestävyyteen liittyviä riskejä, mukaan lukien ilmastoriskit,
arvioidaan osana konsernin säännöllistä riskienhallintaprosessia.
Riskienhallintatiimi arvioi riskitasoja ja seuraa, miten riskejä
hallitaan eri liiketoiminnoissa ja jaetuissa toiminnoissa. Koska
Oriola pitää vastuullisuutta strategisesti tärkeänä, halukkuus ottaa
vastuullisuusriskejä on pieni.
Vuonna 2024 ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin
yksityiskohtaisesti osana Oriolan ilmastotyöhön liittyvien tulevien
toimenpiteiden valmistelua. Niitä kuvataan tämän raportin
kohdassa E1 Ilmastonmuutos.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi katsottiin ne
kestävyysseikat, joihin liittyi vähintään yksi tunnistettu vaikutus,
riski tai mahdollisuus, joka ylitti määritellyn kynnysarvon joko
vaikutusten olennaisuuden, taloudellisen olennaisuuden
tai molempien näkökulmasta. Epäolennaisiksi arvioitiin ne
kestävyysseikat, joihin ei liittynyt ei tunnistettuja vaikutuksia, riskejä
tai mahdollisuutta tai joissa kaikki arvioidut vaikutukset, riskit tai
mahdollisuudet jäivät alle kynnysarvojen.
Lisätiedot liittyen epäolennaisiksi arvioituihin
kestävyysseikkoihin (E3, E4)
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Oriolan päivittäinen toiminta kuluttaa vain vähän vettä, eikä
yksikään sen toimipaikoista sijaitse alueilla, joilla on korkea
vesistökuormitus. Oriola käyttää useita suodatusvaiheita ennen
veden johtamista viemäriin paikallisten määräysten mukaisesti ja
toiminnan jätevedet ohjataan kunnallisiin vedenpuhdistamoihin.
Oriola ei ole kuullut vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä veteen
liittyvistä kysymyksistä.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 63Oriolan vuosikertomus 2024 |
E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Koska Oriolalla ei ole omaa tuotantoa, sen toiminnan suorat
vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäiset.
Lääkkeiden tukkukauppa ja jakelu eivät vaadi laajoja maa-alueita,
eikä Oriola ole tunnistanut omistamiaan alueita merkittäviksi
luonnon monimuotoisuuden kannalta. Oriolan ensisijainen
keino edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä on
kasvihuonepäästöjen vähentäminen.
Koska Oriola ei ole tunnistanut luonnon monimuotoisuuden
kannalta merkittäviä alueita toiminnassaan, se ei ole katsonut
tarpeelliseksi toteuttaa erillisiä monimuotoisuuden suojelutoimia.
Yhtiöllä on kuitenkin tällä hetkellä rajallinen ymmärrys toimintansa
mahdollisista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista
vaikutuksista, minkä vuoksi aiheeseen on perehdyttävä tarkemmin
tulevaisuudessa. Oriola ei ole tehnyt kattavaa arviointia
toimintansa ja arvoketjunsa mahdollisista vaikutuksista, riskeistä,
riippuvuuksista ja mahdollisuuksista E4 IRO-1:n vaatimusten
mukaisessa laajuudessa (17).
Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena Oriola on tunnistanut
toimintansa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Aiheesta riippuen olennaisuus perustuu vaikutusten
olennaisuuteen, taloudelliseen olennaisuuteen tai molempiin.
Osa tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
liittyy suoraan Oriolan omiin toimintoihin ja osa sen arvoketjun
alku- tai loppupäähän. Ellei toisin mainita, Oriola on arvioinut, että
tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet voivat
ilmetä kaikilla aikahorisonteilla eli lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä.
Selkeyden lisäämiseksi ja olennaisen tiedon esiintuomiseksi
Oriolan olennaiset vaikutukset, riskit, mahdollisuudet sekä
niiden yhteydet yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin
on ryhmitelty aihekohtaisesti ja luokiteltu ESRS-standardien
mukaisesti. Yksityiskohtaiset kuvaukset vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista on esitetty seuraavien olennaisten
aihekohtaisten standardien yhteydessä: E1 Ilmastonmuutos,
E2 Pilaantuminen, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma
työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S3 Vaikutuksen kohteena
olevat yhteisöt, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen.
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos ja päästöt
Ilmastonmuutos on arvioitu olennaiseksi Oriolalle sekä vaikutusten
olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta.
Vaikutus perustuu ensisijaisesti arvoketjun päästöihin.
Fyysiset ilmastoriskit on todettu olennaisiksi äärimmäisten
sääilmiöiden yleistymisen vuoksi, sillä ne voivat johtaa varastojen
lämpötilan nousuun tai toimitusketjun häiriöihin, jotka puolestaan
johtavat kustannusten nousuun, menetettyihin mahdollisuuksiin
tai pääoman tehokkuuden heikkenemiseen (esim. toimitusten
viivästysten kautta). Taloudellisia vaikutuksia ei ole vielä
konkretisoitunut, mutta toteutuessaan ne voivat olla merkittäviä.
Niiden todennäköisyys arvioidaan kuitenkin tällä hetkellä
vähäiseksi.
Energiatehokkuus
Energia on tunnistettu vaikutusten kannalta olennaiseksi aiheeksi.
Kielteisten vaikutusten lieventämiseksi Oriola siirtyy uusiutuviin tai
hiilineutraaleihin energialähteisiin ja investoi energiatehokkuuden
lisäämiseen. Nämä toimet edellyttävät investointeja, jotka lisäävät
kustannuksia. Riski on arvioitu olennaiseksi, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä.
Maailmanlaajuisen merkittävyyden ja sidosryhmien odotusten
vuoksi ilmastonmuutos on Oriolan vastuullisuusohjelman
ykkösprioriteetti. Oriola on asettanut selkeät tavoitteet
hiilineutraaliuden saavuttamiseksi omassa toiminnassaan vuoteen
2025 mennessä ja koko arvoketjussa vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi Oriola on sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvat
ilmastotavoitteet.
E2 Pilaantuminen
Lääkkeiden ympäristövaikutukset
Oriolan arvoketju, erityisesti lääkkeiden valmistus, aiheuttaa
paikallista saastumista esimerkiksi energiaintensiivisten prosessien
seurauksena. Yhtenä alueellisena jakelijana Oriolan osuus näistä
päästöistä on vähäinen, mutta siitä huolimatta arvoketjun
alkupään valmistusprosesseista mahdollisesti aiheutuvien
ilman epäpuhtauksien todettiin olevan olennaisia vaikutusten
näkökulmasta.
Vastaavasti lääkkeiden virheellinen käsittely arvoketjun
loppupäässä voi aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Tämä
mahdollinen haitallinen vaikutus tunnistettiin olennaiseksi, mutta
samalla todettiin, että Oriolan vaikutusmahdollisuudet tähän ovat
rajalliset.
Nämä mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset Oriolan
arvoketjussa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon
vastuullisia hankintakäytäntöjä kehitettäessä.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Pakkaukset ja jäte
Oriolan arvoketjussa syntyy jätettä, joka koostuu pääasiassa
pakkausmateriaaleista, mukaan lukien vaikeasti kierrätettävät
materiaalit, kuten kuplapakkaukset. Näin ollen jäte on tunnistettu
olennaiseksi aiheeksi vaikutusten kannalta.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 64Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tulevaisuudessa pakkausmateriaalien odotetaan yhä useammin
olevan kierrätysmateriaaleista valmistettuja. Tämä voi lisätä
materiaalikustannuksia ja mahdollisesti heikentää pakkausten
kestävyyttä. Näin ollen vastuullisia pakkauksia koskevien
sääntelyvaatimusten myötä kasvavat kustannukset on arvioitu
taloudellisesti olennaisiksi. Vaikka taloudelliset vaikutukset eivät
ole vielä toteutuneet, sääntelyä seurataan aktiivisesti, ja tarvittavia
muutoksia tehdään tilanteen mukaan.
Jätemäärän vähentäminen, kierrätys ja uudelleenkäyttö
ovat Oriolan vastuullisuusohjelman keskeisiä tavoitteita.
Lisäksi henkilöstön tietoisuuden lisääminen pakkausten
ympäristövaikutuksista on yhä suuremmassa roolissa.
S1 Oma työvoima
Johtaminen, kulttuuri ja osaamisen kehittäminen
Oriolan henkilöstö osallistuu aktiivisesti myönteisen ja osallistavan
työympäristön kehittämiseen, jota tukee johdon sitoutuminen
yhtäläisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden edistämiseen.
Näillä toimilla on myönteinen vaikutus henkilöstöön, ja ne luovat
taloudellisia mahdollisuuksia auttamalla yhtiötä houkuttelemaan
ja sitouttamaan huippuosaajia, parantamaan työntekijöiden
sitoutumista ja tuottavuutta sekä edistämään innovointia.
Taloudellisten mahdollisuuksien arvioitiin olevan todennäköisiä,
mutta vuonna 2024 tilanne pysyi ennallaan aiempiin vuosiin
verrattuna.
Jotta nämä mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää tehokkaasti,
aihetta painotetaan jatkossakin Oriolan vastuullisuusohjelmassa.
Johtamisen laatua mitataan vuosittain jatkuvan kehityksen
varmistamiseksi.
Työturvallisuus ja -hyvinvointi
Oriolan työntekijät, erityisesti jakelukeskusten henkilöstö,
kohtaavat useita työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä riskejä.
Näitä ovat muun muassa altistuminen lääkepölylle, korkea
melutaso, kylmät työskentelytilat ja huono ergonomia, jotka voivat
vaikuttaa haitallisesti yhtiön omaan henkilöstöön. Samaan aikaan
lisääntyvät mielenterveysongelmat ja raskaasta työtaakasta johtuva
stressi voivat heikentää toimihenkilöiden hyvinvointia ja vaarantaa
työ- ja yksityiselämän tasapainon.
Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet voivat aiheuttaa kustannuksia,
jotka liittyvät terveydenhuoltoon, oikeudellisiin vastuisiin ja
tuottavuuden menetykseen keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena aihe todettiin
olennaiseksi molemmista näkökulmista, ja se on edelleen Oriolan
vastuullisuusagendan keskeinen painopiste.
Oikeudenmukaiset työolot, mukaan lukien ihmisoikeudet
Suuri osa Oriolan työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin,
mikä vahvistaa työelämän oikeuksien suojaa Suomessa ja Ruotsissa
ja luo siten myönteisiä vaikutuksia yhtiön omaan henkilöstöön.
Syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen kaltaiset riskit,
erityisesti aliedustettuja ryhmiä, kuten maahanmuuttajataustaisia ja
vuokratyöntekijöitä kohtaan, ovat kuitenkin edelleen huolenaiheita
ja voivat aiheuttaa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.
Oriola on sitoutunut tarjoamaan reilun ja tasa-arvoisen työpaikan,
jossa monimuotoisuutta ja osallisuutta tuetaan aktiivisesti. Yhtiön
eettisten ohjeiden lisäksi uusi henkilöstöpolitiikka huomioi
ihmisoikeusnäkökulman entistä yksityiskohtaisemmin koko
konsernin tasolla.
S2 Arvoketjun työntekijät
Oikeudenmukaiset työolot, mukaan lukien ihmisoikeudet
Oriolan ihmisoikeuksia koskevassa vaikutusten arvioinnissa
todettiin, että yhtiön arvoketjun työntekijöistä erityisesti
maahanmuuttajataustaiset ovat alttiita huonoille työolosuhteille,
syrjinnälle, häirinnälle ja pakkotyölle. Näitä riskejä lisäävät
mahdollinen tietämättömyys oikeuksista ja kielimuurit.
Riittämättömät palkat ja liian pitkät työajat ovat yleisiä alemman
tason toimitusketjun tehtävissä, erityisesti maissa, joissa
työlainsäädäntö on heikko. Myös logistiikka-alalla epäsäännölliset
työajat voivat aiheuttaa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia Oriolan
arvoketjun työntekijöille.
Näiden vaikutusten lieventämiseksi Oriola edellyttää osana
vastuullisuusagendaansa, että sen toimittajat sitoutuvat
noudattamaan Oriolan liikekumppanien eettisiä ohjeita tai
omaa vastaavaa toimintapolitiikkaansa, joka kattaa syrjintään,
työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä työterveyden ja
-turvallisuuden edistämiseen liittyvät periaatteet.
S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
Mahdolliset ympäristövaikutukset yhteisöihin arvoketjun
alkupäässä
Oriolan arvoketjun alkupään toiminnot voivat vaikuttaa
epäsuorasti paikallisyhteisöjen terveyteen erityisesti lääkkeiden
valmistuspaikkojen lähistöllä. Vaikka Oriola ei ole suoraan vastuussa
näistä vaikutuksista, mahdolliset kielteiset vaikutukset on arvioitu
olennaisiksi. Ne otetaan huomioon kehitettäessä vastuullisia
hankintakäytäntöjä.
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Lääkkeiden turvalliset ja luotettavat toimitukset
Oriolalla on tärkeä rooli lääkkeiden saatavuuden varmistamisessa,
ja se vastaa osaltaan siitä, että lääkkeet toimitetaan ajallaan
kaikkialle Suomeen ja Ruotsiin. Lääketurvallisuuden ja lääkkeiden
toimitusten varmistaminen on Oriolan toiminnan tärkein
prioriteetti ja yhteiskunnallisesti merkittävin tehtävä, jolla
Oriola vaikuttaa myönteisesti potilaiden terveyteen. Oriola
seuraa tiiviisti lääketoimitusten laatua ja tarkkuutta osana
vastuullisuuagendaansa.
Kaikki häiriöt tässä prosessissa, kuten geopoliittinen epävakaus tai
hyvin epätodennäköiset tuotteiden laatuvirheet, voivat vaikuttaa
kielteisesti potilaiden terveyteen. Jos Oriola ei pysty toimittamaan
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 65Oriolan vuosikertomus 2024 |
tarvittavia lääkkeitä, siitä voi aiheutua merkittävää mainehaittaa
ja tulonmenetyksiä. Näistä syistä aihe on arvioitu olennaiseksi
molemmista näkökulmista.
Tuoteturvallisuus ja -laatu
Lääkeyritykset ovat vastuussa tuotteistaan, mutta Oriola on
vastuussa asiakkailleen tarjoamistaan palveluista. Oriola varmistaa,
että lääkevalmistajilla on tarvittavat luvat ja että tuotteet
tuodaan markkinoille määriteltyjen prosessien mukaisesti. Oriola
edistää lääketurvallisuutta torjumalla lääkeväärennösten pääsyä
markkinoille ja varmistamalla asianmukaiset käsittelyolosuhteet,
joilla ehkäistään tuoteturvapoikkeamia ja niistä mahdollisia
aiheutuvia vakavia riskejä potilaiden terveydelle.
Tuoteturvallisuus on Oriolan toiminnalle ensisijaisen tärkeää,
minkä vuoksi se on tunnistettu olennaiseksi aiheeksi, jolla
on sekä myönteisiä että mahdollisia kielteisiä vaikutuksia
kansanterveyteen. Tuoteturvallisuus ja -laatu on keskeinen osa
Oriolan laadunhallintaa, joka perustuu tiukasti lainsäädäntöön ja
sääntelynormeihin.
Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät riskit sekä mahdollinen
säädösten noudattamatta jättäminen
Oriola käsittelee arkaluonteisia terveystietoja, ja mahdolliset
tietomurrot voivat vaarantavat potilaiden yksityisyyden. Vaikka
yhtiöllä on käytännöt tietoturvan varmistamiseksi, GDPR:n ja
muiden tietosuojaan liittyvien lakien ja määräysten noudattamatta
jättäminen voi johtaa vakaviin seurauksiin sekä asiakkaille
että Oriolalle. Tämän vuoksi aihe on arvioitu olennaiseksi sekä
vaikutusten että taloudellisen olennaisuuden näkökulmasta.
Taloudellisia riskejä, jotka voivat johtaa liiketoiminnan häiriöihin,
mainehaittoihin ja/tai sanktioihin, pyritään minimoimaan Oriolan
vahvoilla tietosuojakäytännöillä, joihin sisältyy selkeät politiikat,
menettelyt ja valvontatoimet, jotka on suunniteltu suojaamaan
yhtiön tietojen ja tietojärjestelmien luottamuksellisuutta, eheyttä ja
saatavuutta.
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Hallinnointi/vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt
Oriola on ottanut käyttöön vastuullisia toimintatapoja sekä
työntekijöille ja yhteistyökumppaneille suunnatut eettiset ohjeet,
joilla varmistetaan eettiset käytännöt koko toimitusketjussa.
Näillä on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia liiketoiminnan
harjoittamiseen. Lisäksi on tunnistettu taloudellinen riski, joka liittyy
sidosryhmien kasvaviin vaatimuksiin vastuullisesta hallintotavasta.
Jos Oriola ei pysty vastaamaan näihin odotuksiin, se voi vaikuttaa
työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen sekä yhtiön
toimintaan, taloudelliseen tulokseen, maineeseen ja osakekurssiin.
Vastuullinen hankinta ja toimitusketjun hallinta
Oriolan kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaan vastuulliset
käytännöt toimitusketjussa sekä avoimet ja eettiset suhteet
toimittajiin luovat myönteisiä vaikutuksia. Ne edistävät kestävyyttä
ja sosiaalista vastuuta sekä hyödyttävät arvoketjun työntekijöitä ja
yhteisöjä varmistamalla oikeudenmukaiset työelämän käytännöt ja
minimoimalla ympäristöjalanjäljen.
Eläinten hyvinvointi
Oriola vaikuttaa myönteisesti eläinten terveyteen tukemalla
eläinlääkäreitä heidän työssään eläinlääkejakelullaan
koko Suomessa, kattavalla eläintuotevalikoimallaan ja
erityislupapalveluillaan.
Tietosuoja/tietoturva ja kyberhyökkäyksiin liittyvät
operatiiviset riskit
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa kyberhyökkäykset tunnistettiin
liiketoimintariskiksi, joka voi aiheuttaa kustannuksia korjaavien
toimenpiteiden myötä, häiritä liiketoimintaa sekä vahingoittaa
yhtiön mainetta ja suhteita tärkeimpiin liikekumppaneihin.
Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset
vaikutukset
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset riskit eivät
ole vielä toteutuneet eivätkä vaikuttaneet Oriolan taloudelliseen
asemaan, tulokseen tai rahavirtoihin. Oriola ei ole myöskään
tunnistanut sellaisia olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka
voisivat johtaa merkittäviin oikaisuihin omaisuuden tai velkojen
kirjanpitoarvoihin sen tilinpäätöksessä seuraavan tilikauden aikana.
Varmistaakseen strategiansa resilienssin kestävyyskysymyksiin
nähden Oriola on integroinut kestävyyteen liittyvät riskit ja
mahdollisuudet osaksi jatkuvaa riskienhallintaprosessiaan.
Säännöllisesti päivitettäviä riskiarviointeja hyödynnetään yhtiön
strategiaprosessissa. Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet
olivat mukana vuoden 2024 riskiarvioinnissa, mutta yhtiö ei ole
vielä tehnyt kattavaa resilienssianalyysia. Tavoitteena on toteuttaa
se tulevina vuosina.
Muutokset edellisiin raportointikausiin
Kaksoisolennaisuusarviointi vahvisti pääosin Oriolan nykyisten
vastuullisuuspainopisteiden tärkeyden, mutta joitakin uusia
olennaisia aiheita lisättiin ESRS-standardien mukaisuuden
varmistamiseksi. Myös olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ryhmittelyä tarkennettiin hieman edelliseen
raportointikauteen verrattuna.
Kaikki Oriolan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sisältyvät ESRS-tiedonantovaatimuksiin, eikä yhtiö ole näin
ollen päättänyt sisällyttää erillisiä yhtiökohtaisia tietoja osaksi
raportointiaan.
Kestävyysraportissa huomioon
otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Liite 1: Luettelo ESRS-vaatimuksista, joita noudatettu laadittaessa
kestävyysraporttia
Liite 2: Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-
lainsäädännöstä
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 66Oriolan vuosikertomus 2024 |
EU-taksonomia
EU-taksonomia on ympäristön kannalta kestävien taloudellisten
toimintojen luokitusjärjestelmä, jonka avulla investointeja
voidaan suunnata kestävämpään toimintaan. Taloudelliset
toiminnot luokitellaan taksonomia-asetuksen (asetus (EU)
2020/852) ja sitä täydentävien delegoitujen asetuksien mukaisesti
luokitusjärjestelmäkelpoiseksi tai ei-luokitusjärjestelmäkelposeksi
eli kuuluvatko ne luokitusjärjestelmän piiriin.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot luokitellaan edelleen
luokitusjärjestelmän mukaisiksi, jos ne täyttävät delegoiduissa
asetuksissa määritellyt tekniset arviointikriteerit ((EU)
2021/2139 ja (EU) 2023/2486) ja ne suoritetaan vähimmäistason
suojavaatimuksia noudattaen. Teknisten arviointikriteerien
täyttämiseksi taloudellisen toiminnan tulee edistää merkittävästi
yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista
aiheuttamatta samanaikaisesti merkittävää haittaa millekään
muulle ympäristötavoitteelle. Luokitusjärjestelmään sisältyy
kuusi seuraavaa ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen
hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja
merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen
kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen ja biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
suojelu ja ennallistaminen.
Oriola raportoi luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvan toiminnan
osuuden kirjanpitolain ja ESRS-raportointistandardien
mukaisessa kestävyysraportissa taksonomia-asetuksen
mukaisesti. EU-taksonomian mukainen raportointi edellyttää
luokitusjärjestelmäkelpoisen, ei-luokitusjärjestelmäkelpoisen ja
luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon, pääomamenojen
(CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osuuksien esittämistä
delegoidun asetuksen mukaisesti (komission delegoitu asetus
(EU) 2021/2178). Oriola on analysoinut konsernin taloudellisia
toimintoja tunnistaakseen delegoitujen asetusten ((EU) 2021/2139
ja (EU) 2023/2486) mukaiset luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot.
Suoritetun analyysin sekä parhaan tulkintansa mukaan Oriola on
tunnistanut muutaman luokitusjärjestelmäkelpoisen taloudellisen
toiminnon pääomamenojen osalta. EU-taksonomian määritelmän
mukaisten kokonaistoimintamenojen (nimittäjä) on arvioitu olevan
epäolennaisia, minkä takia toimintamenojen osalta taloudellisia
toimintoja ei olla arvioitu. Oriola ei ole myöskään tunnistanut
luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja liikevaihdon
osalta. Lisäksi osana arviointiprosessia muutamien taloudellisten
toimintojen on katsottu olevan mahdollisesti olennaisia
taksonomiaraportoinnin kannalta, jonka vuoksi näille on tehty
tarkentavaa analyysiä. Tarkemman analyysin jälkeen on kuitenkin
todettu näiden toimintojen olevan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia.
Todettakoon, että mikään tunnistetuista taloudellisista toiminnoista
ei täytä luokitusjärjestelmän mukaisuuden vaatimuksia, minkä
vuoksi luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei ole arvioitu tarkemmin.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot on
raportoitu pääomamenojen tunnuslukutaulukossa osiossa A.2.
(luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei-luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot). Oriola on tunnistanut seuraavat toiminnot
luokitusjärjestelmäkelpoisiksi ilmastonmuutoksen hillinnän
tavoitteen alla: 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen ja 6.5.
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne. Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot
ovat kategoriaa c) kuten kuvattu delegoidussa asetuksessa
2021/2178 kohdassa 1.1.2.2. Oriola ei ole tunnistanut
kategorioiden a) tai b) pääomamenoja. Tunnistettujen
toimintojen osalta on arvioitu, etteivät mukaisuuden kriteerit
täyty, ja siten pääomamenojen taulukossa osiossa A.1.
(luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot) raportoidaan nolla.
Liikevaihdon ja toimintamenojen osalta Oriola ei ole tunnistanut
luokitusjärjestelmäkelpoisia tai mukaisia toimintoja ja siten
liikevaihdon ja toimintamenojen tunnuslukutaulukoissa
osiot A.1. (luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot) ja A.2.
(luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei-luokitusjärjestelmän
mukaiset toiminnot) raportoidaan nolla-arvoilla. Vastaavasti
osiossa B (ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot) liikevaihdon ja
toimintamenojen osuudet ovat 100 %.
Nimittäjien laskenta
Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden myynnistä syntyvän
liikevaihdon (liite 4.2.) ja oli yhteensä 1 679,7 miljoonaa euroa
vuonna 2024.
Pääomamenojen nimittäjä kattaa 1.1.-31.12.2024 tilinpäätöksessä
esitetyt aineellisten (liite 6.1.) ja aineettomien (liite 6.2.)
hyödykkeiden sekä IFRS 16 -mukaisten käyttöoikeusomaisuuserien
(liite 6.1.) lisäykset tilikauden aikana. Pääomamenot (nimittäjä)
vuodelta 2024 olivat yhteensä 9,9 miljoonaa euroa.
Toimintamenot on tunnistettu EU-taksonomian määritelmän
mukaisesti, sisältäen suorat pääomittamattomat kustannukset,
jotka liittyvät rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin sekä kunnossapitoon ja korjauksiin.
Toimintamenot (nimittäjä) vuodelta 2024 olivat yhteensä 2,8
miljoonaa euroa.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot tilikaudella
MEUR 2024 2023
Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot, yhteensä 7,0 -
Joista aineelliset hyödykkeet - -
Joista aineettomat hyödykkeet - -
Joista IFRS 16 -mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät 7,0
-
Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot vuonna 2024 koos-
tuivat IFRS 16 -mukaisista käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksistä,
sisältäen leasing-autot ja trukit sekä vuokratut toimitilat.
Oriola seuraa EU-taksonomiasääntelyn jatkuvaa kehitystä ja sen
mahdollisia vaikutuksia Oriolan raportointivaatimuksiin.
2. Ympäristötiedot
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 67Oriolan vuosikertomus 2024 |
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista
tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (a) (2)
Liikevaihto (3)
Osuus liikevaihdosta, vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi N-1
(18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymä-toiminta (20)
M€ %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 
0 0 % - - - - - - - - - - - - - -
Josta mahdollistavat toiminnat
0 0 % - - - - - - - - - - - - - - -
Josta siirtymätoiminnat
0 0 % - - - - - - - - - -
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä
(muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
0 0 % - - - - - - -
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)
0 0 % - - - - - - -
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
1 679,7 100 %
YHTEENSÄ
1 679,7 100 %
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 68Oriolan vuosikertomus 2024 |
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin
ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (a) (2)
Pääomamenot (3)
Osuus pääomamenoista, vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi
N-1 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymä-toiminta (20)
M€ %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
0 0 % - - - - - - - - - - - - - -
Josta mahdollistavat toiminnat
0 0 % - - - - - - - - - - - - - - -
Josta siirtymätoiminnat
0 0 % - - - - - - - - - -
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne
6.5. 0,9 9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL -
Rakennusten hankinta ja omistaminen
7.7. 6,1 62 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL -
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
7,0 71 % - - - - - - -
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
7,0 71 % - - - - - - -
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
2,9 29 %
YHTEENSÄ
9,9 100 %
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 69Oriolan vuosikertomus 2024 |
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin
ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi (a) (2)
Toimintamenot (3)
Osuus toimintamenoista, vuosi N (4)
Ilmastonmuutoksen hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(6)
Vesi (7)
Ympäristön pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
(12)
Vesi (13)
Ympäristön pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason suojatoimet (17)
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus toimintamenoista, vuosi
N-1 (18)
Luokka mahdollistava toiminta (19)
Luokka siirtymä-toiminta (20)
€ %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
0 0 % - - - - - - - - - - - - - -
Josta mahdollistavat toiminnat
0 0 % - - - - - - - - - - - - - - -
Josta siirtymätoiminnat
0 0 % - - - - - - - - - -
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat(g)
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
0 0 % - - - - - - -
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)
0 0 % - - - - - - -
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
2,8 100 %
YHTEENSÄ
2,8 100 %
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 70Oriolan vuosikertomus 2024 |
Alla oleva taulukko esittää EU-taksonomian mukaisesti
ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot.
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön
tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista
ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai
prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn
tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä
ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja
käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia
polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
Oriolan ympäristötyön painopisteitä ovat resurssien tehokas
käyttö ja päästöjen vähentäminen. Oriola valmistelee parhaillaan
siirtymäsuunnitelmaa, jolla tuetaan siirtymistä kestävään talouteen.
Osana sitoutumistaan entistä kattavampaan päästöraportointiin,
Oriola toimitti tieteeseen perustuvien päästötavoitteiden
aloitteen (Science Based Targets initiative, SBTi) sitoumuskirjeen
syyskuussa 2024. Tavoitteiden arvioidaan olevan valmiita
toimitettavaksi vuonna 2025 SBTi:n validointia odottaen.
Ilmastovaikutuksia koskevan siirtymäsuunnitelman valmistelu
riippuu SBTi-tavoitteiden validoinnista, joten ilmastonmuutoksen
hillitsemistä koskevaa siirtymäsuunnitelmaa ei ole vielä laadittu.
Oriola arvioi siirtymäsuunnitelman käyttöönoton tapahtuvan
vuonna 2026. Siirtymäsuunnitelman tavoitteena on varmistaa sen
yhdenmukaisuus Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.
Näiden toimien tukemiseksi Oriola on viimeistellyt
kasvihuonekaasuinventaarionsa ja laajentanut Scope 3
-laskentaansa sisällyttämällä siihen uusia kategorioita, jotta yhtiö
voi tulevina vuosina laatia kattavamman päästöprofiilin osana SBTi-
tavoiteprosessin käynnistämistä.
Oriola tunnistaa, että ympäristöriskit, mukaan lukien
ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymäriskit, voivat vaikuttaa
konsernin liiketoimintaan, arvoketjuun, yhteisöihin ja
maapalloon. Tällaisia riskejä voivat olla fossiilisten polttoaineiden
hintojen vaihtelut, toimintakustannuksia lisäävät tiukemmat
ympäristösäännökset sekä kuluttajien käyttäytymisen muutokset,
jotka johtuvat kestävän kehityksen prioriteeteista.
Oriola tekee jatkuvasti yhteistyötä kuljetuskumppaniensa
kanssa päästöjen vähentämiseksi. Omassa toiminnassaan Oriola
on pystynyt vähentämään päästöjä ensisijaisesti energian
optimoinnilla ja uusiutuvan energian käytöllä. Lisätietoja Oriolan
hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista on kohdassa Toimet
päästöjen vähentämiseksi (E1-3) sivulla 72.
Oriola aikoo arvioida yhtiön keskeisten omaisuuserien ja
tuotteiden mahdollista kasvihuonepäästöjen lukkiutumista
SBTi-tavoitteiden asettamisprosessin yhteydessä ja ottaa
mahdolliset kasvihuonepäästöjen lukkiutumat huomioon yhtiön
siirtymäsuunnitelmaa kehitettäessä. Oriola aikoo lähivuosina
siirtymäsuunnitelman kehittämisen yhteydessä arvioida edelleen,
miten se mukauttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan
varmistaakseen yhteensopivuuden kestävään talouteen siirtymisen
kanssa.
Oriola ei ole EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolella.
Oriola on ottanut käyttöön osakeperusteisen pitkän aikavälin
kannustinohjelman avainhenkilöille, mukaan lukien toimitusjohtaja
ja Oriolan johtoryhmä, jossa osa palkkiosta on sidottu ilmastoon
liittyviin tavoitteisiin. Lisätietoja Oriolan vastuullisuuteen liittyvistä
tavoitteista yhtiön kannustinohjelmissa on esitetty kohdassa ESRS 2
Yleiset tiedot sivulla 54.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (SBM-3)
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuisen merkityksensä ja
sidosryhmien odotusten vuoksi Oriolan vastuullisuusohjelman
ensisijainen painopistealue. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa
Oriola on arvioinut ilmastonmuutoksen olevan olennainen aihe
konsernille sekä vaikutuksen että taloudellisen olennaisuuden
näkökulmista.
Olennaiset kielteiset vaikutukset Oriolan omassa toiminnassa
ja arvoketjussa syntyvät arvoketjun päästöistä, Oriolan
suorista päästöistä ja Oriolan energiankulutuksesta:
• Suurin osa Oriolan päästöistä on peräisin sen arvoketjusta, jossa
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 71Oriolan vuosikertomus 2024 |
ostetuilla tavaroilla ja palveluilla sekä tuotantoketjun alkupään
kuljetuksilla ja jakelulla on merkittävä rooli. Noin 99,9%
kokonaispäästöistä on epäsuoria (Scope 3). Arviointi perustuu
Oriolan toteutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin.
• Oriolan suorat päästöt syntyvät varasto- ja toimistotilojen
ylläpidosta, mukaan lukien ilmanvaihto, valaistus ja lääkkeiden
varastointiin liittyvät erityiset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät,
ja niiden osuus on noin 0,03 % konsernin kokonaispäästöistä.
• Oriolan energiankulutus syntyy lääkkeiden varasto- ja
toimistotilojen ylläpidosta lääkevalmisteiden säilytystä varten.
Tällä hetkellä 94 % yhtiön kokonaisenergiankäytöstä on peräisin
uusiutuvista energialähteistä.
Tunnistetut olennaiset taloudelliset riskit jaetaan fyysisiin
riskeihin ja siirtymäriskeihin:
• Fyysisten ilmastoriskien, kuten äärimmäisten sääilmiöiden
– tulvien, helleaaltojen ja myrskyjen – yleistyminen voi
aiheuttaa lisääntyneitä uhkia Oriolan toiminnalle aiheuttamalla
mahdollisesti varastojen lämpötilan haitallista nousua tai
häiriöitä toimitusketjussa. Nämä ilmiöt voivat vaikuttaa
konttikuljetuksiin ja vaikeuttaa lääkkeiden vaadittujen
säilytyslämpötilojen ylläpitoa varastossa ja jakelussa.
• Oriola on tunnistanut vaadittavat energiatehokkuusinvestoinnit
siirtymäriskiksi pyrkiessään vähentämään
ympäristövaikutuksiaan. Oriola asettaa energiatehokkuuden
etusijalle ympäristöhankkeissaan, ja konserni investoi
esimerkiksi lämmön talteenottoon ja LED-valaistukseen.
Ilmastonmuutokseen liittyviä tunnistettuja
mahdollisuuksia ei arvioitu olennaisiksi Oriolan kannalta
kaksoisolennaisuusarvioinnissa.
Osana Oriolan yleistä riskianalyysia yhtiö on tunnistanut
siirtymäriskit ja -mahdollisuudet sekä ilmastonmuutokseen
liittyvät fyysiset riskit. Oriolan yleisen riskianalyysin tulokset
otettiin huomioon kaksoisolennaisuusarvioinnissa.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella fyysiset riskit ja
energiatehokkuusinvestointeihin liittyvät siirtymäriskit
arvioitiin olennaisiksi Oriolalle. Olennaiset riskit on esitetty
edellä kaksoisolennaisuusarvioinnin vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien yhteydessä.
Alla esitellään yhtiön yleisessä riskianalyysissä havaittuja ilmastoon
liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia:
Siirtymäriskit
• Oriola vastaa aktiivisesti mahdollisiin haasteisiin, kuten
ilmastoneutraalien kuljetusten kasvavaan kysyntään, tiukempiin
materiaalimääräyksiin sekä kestävien materiaalien ja pakkausten
kustannusten nousuun. Yhtiössä keskitytään myös uusiutuvan
energian ja fossiilisten polttoaineiden hinnanvaihtelujen
hallintaan, toimintojen ja arvoketjun päästöjen vähentämiseen
sekä jätehuollon parantamiseen, jotta tiukentuvat
sääntelyvaatimukset voidaan täyttää.
Fyysiset riskit
• Oriola hallitsee aktiivisesti fyysisiä riskejä, kuten sään ääri-
ilmiöiden aiheuttamia toimitusten viivästymisiä, lääkkeiden
valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden mahdollisia puutteita
sekä muuttuvaan ilmastoon liittyvien pandemioiden ja uusien
tautien lisääntyvää todennäköisyyttä. Lisäksi yhtiö pyrkii
lieventämään äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia varasto-
olosuhteisiin varmistaakseen lämpötilaherkkien lääkkeiden
turvallisen varastoinnin.
Siirtymätapahtumiin liittyvät mahdollisuudet
• Oriola tunnistaa mahdollisuudet vastata kuluttajien kasvavaan
kysyntään helposti kierrätettävien pakkausmateriaalien sekä
vähähiilisempään talouteen siirtymisen edistämisen osalta.
Nämä toimet ovat Oriolan tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisia
ja tarjoavat myös maine- ja markkinaetuja.
Oriola aikoo analysoida edelleen strategiansa ja
liiketoimintamallinsa resilienssiä suhteessa ilmastonmuutokseen
ja tehdä resilienssianalyysin seuraavina vuosina SBTi-tavoitteiden
validoinnin jälkeen.
Oriola hallitsee ilmastoriskejä keskittymällä uusia laitteita
hankkiessaan tai nykyisiä laitteita modernisoidessaan kaikkein
tarkoituksenmukaisimpiin vähähiilisiin teknologioihin. Lisäksi
fyysisiä ilmastoriskejä hallitaan ottamalla käyttöön selkeitä
riskienhallintakäytäntöjä.
Ilmastonmuutoksen arviointi (IRO-1)
Oriolan arviointi ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi perustuu yhtiön
yleiseen riskianalyysiin, kasvihuonekaasujen laskentaan ja
kaksoisolennaisuusarviointiin. Kaksoisolennaisuusarviointiprosessi
esitetään yksityiskohtaisesti kohdassa ESRS 2 sivulla 60. Oriola
tiedostaa, että tehokas riskienhallinta on elintärkeää strategisten
tavoitteiden saavuttamiseksi, omistaja-arvon kasvattamiseksi ja
terveemmän ja kestävämmän maailman edistämiseksi.
Konsernin tasapainoinen, tosiasioihin perustuva
riskinottohalukkuus tukee Oriolan liiketoiminnan pitkän aikavälin
joustavuutta, kannattavuutta ja kestävyyttä ja toimii riskienhallintaa
ja päätöksentekoa ohjaavana kehyksenä. Riskinottohalukkuutta
päivitetään säännöllisesti liiketoimintaympäristön,
toimialan dynamiikan, sääntelyvaatimusten ja sidosryhmien
odotusten muutosten mukaisesti. Vastuullisuusriskit,
mukaan lukien ilmastoriskit, on sisällytetty Oriolan yleiseen
riskienhallintaprosessiin.
Oriola on sitoutunut sisällyttämään vastuullisuuden osaksi
liiketoimintakäytäntöjään ja hallinnoimaan huolellisesti sitä
vastuullisuusriskitasoa, jonka se on valmis ottamaan strategisten
tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tämä lähestymistapa heijastaa
yhtiön sitoutumista ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen
ja taloudelliseen kestävyyteen. Se ohjaa vastuullisuusriskien
tunnistamista, arviointia ja hallintaa varmistaen yhdenmukaisuuden
yhtiön strategian ja sidosryhmien odotusten kanssa. Nykyisiä
ja tulevia sukupolvia hyödyttävien aloitteiden tukeminen on
keskeistä Oriolan arvoissa ja ydinliiketoiminnassa, minkä vuoksi
vastuullisuusriskien riskinottohalukkuus on alhainen.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 72Oriolan vuosikertomus 2024 |
Ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin osana
Oriolan yleistä riskianalyysiä elokuun ja lokakuun 2024 välisenä
aikana. Oriola on analysoinut riskit riskiluokan, riskin lähteen ja
riskitapahtuman perusteella ja luokitellut riskit niiden seurauksen,
todennäköisyyden ja riskin tason perusteella. Kullekin tunnistetulle
riskille on nimetty vastuutaho riskienhallintatoimenpiteiden
toteuttamiseksi.
Tunnistaakseen todelliset ja mahdolliset tulevat
kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Oriola on tarkastellut
toimintaansa ja suunnitelmiaan Greenhouse Gas Protocol
-standardien perusteella. Standardit koskevat yritysten ja
organisaatioiden hiilijalanjäljen laskentaa niiden omassa
toiminnassa ja arvoketjussa. Tunnistamisprosessissa Oriola otti
huomioon myös SBTi-viitekehyksen asettamat vaatimukset
päästölaskennan laajuudelle, joihin Oriola on sitoutunut. Tämän
seurauksena kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattaa yli 95 %
Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä sekä yli 90 % Scope 3 -päästöistä.
Käytännössä laskennassa on huomioitu kaikki standardin
mukaiset päästöluokat, joissa Oriolalla on toimintaa ja jotka ovat
kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. Oriolan kiinteistöihin tehtäviin
mahdollisiin investointeihin liittyen tunnistettiin mahdollisia
tulevia kasvihuonepäästöjen lähteitä. Nämä investoinnit
kasvattavat kasvihuonepäästöjä tilapäisesti, mutta pitkällä
aikavälillä ne vähentävät päästöjä esimerkiksi uuden teknologian
käyttöönoton ja energiatehokkaampien ratkaisujen avulla.
Oriolan todellisia vaikutuksia ilmastonmuutokseen, erityisesti
kasvihuonekaasupäästöjä, käsitellään tarkemmin kohdassa
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6).
Oriola aikoo edelleen kehittää arviointia omassa toiminnassaan
ja arvoketjussaan. Yhtiö aikoo toteuttaa ilmastoon liittyvän
skenaarioanalyysin tarkentaakseen vaikutusten, fyysisten riskien,
siirtymäriskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja arviointia
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä siirtymäsuunnitelman
yhteydessä. Suunnitellussa arvioinnissa Oriola aikoo yksilöidä
ilmastoon liittyvät vaaratekijät ja siirtymätapahtumat ja arvioida,
missä määrin sen omaisuuserät ja liiketoiminta voivat altistua näille
vaaroille ja tapahtumille. Siirtymäsuunnitelman ajoitus riippuu
SBTi-tavoitteiden validoinnista.
Ilmastopolitiikka (E1-2)
Oriolan ympäristöpolitiikka asettaa puitteet konsernin ja sen
liiketoiminta-alueiden ympäristötyölle. Oriolan johtoryhmä
ja hallitus ovat hyväksyneet ympäristöpolitiikan. Laatu- ja
ympäristöorganisaatio, jota johtaa laatujohtaja, vastaa ympäristöön
liittyvien asioiden, mukaan lukien energiankulutuksen ja päästöjen
raportoinnin, valvonnasta.
Politiikka koskee kaikkia työntekijöitä ja konserniyhtiöitä. Oriolan
politiikka on saatavilla yhtiön verkkosivustolla niille sidosryhmille,
joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava
politiikan täytäntöönpanossa.
Oriola on sitoutunut vähentämään energiankulutusta ja
kuljetuksista aiheutuvia päästöjä konsernin ympäristöpolitiikan
mukaisesti. Oriola ottaa ympäristökysymykset huomioon
tehdessään hankintoihin, alihankintoihin ja investointeihin liittyviä
päätöksiä.
Oriolan ympäristötyö perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14001
-viitekehykseen. Oriolan nykyinen ympäristöpolitiikka antaa
yleiskuvan Oriolan lähestymistavasta ympäristöasioissa, mutta
siinä ei anneta tietoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja
siihen sopeutumiseen, energiatehokkuuteen eikä uusiutuvien
energialähteiden käyttöönottoon liittyvistä olennaisista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Oriola aikoo tarkistaa
konsernin ympäristöpolitiikan vuoden 2025 aikana. Konserni
aikoo ottaa huomioon keskeisten sidosryhmiensä edut politiikan
tarkistusprosessissa.
Vähentääkseen ympäristövaikutuksia koko arvoketjussaan
Oriola edellyttää yhteistyökumppaneitaan, toimittajiaan
ja alihankkijoitaan noudattamaan samoja tiukkoja
ympäristöperiaatteita, joita se itse noudattaa. Oriolan eettisissä
ohjeissa esitetyt periaatteet sisältävät muun muassa lakien
noudattamisen, ilmastotoimet ja ympäristönsuojelun. Oriola
odottaa, että näitä periaatteita sovelletaan myös kunkin toimittajan
omassa toimitusketjussa.
Toimet päästöjen vähentämiseksi (E1-3)
Ilmastonmuutos on suurin yksittäinen ihmiskuntaan kohdistuva
terveysuhka, joka vaikuttaa sekä yksilöiden terveyteen että
terveydenhuoltojärjestelmiin. Oriola keskittyy ensisijaisesti
ympäristövaikutusten vähentämiseen käyttämällä resursseja
tehokkaasti sekä minimoimalla päästöt ja jätteet.
Oriolan liiketoiminnan ja toimintojen merkittävimmät
ympäristövaikutukset johtuvat arvoketjun päästöistä (Scope 3),
erityisesti ostetuista tavaroista ja palveluista sekä tuotantoketjun
alkupään kuljetuksista ja jakelusta. Vuonna 2024 Oriola laajensi
Scope 3 -laskentaa kattamaan useampia kategorioita, minkä
myötä ostetuista tavaroista ja palveluista tuli konsernin suurin
Scope 3 -päästöluokka. Laajennettu laskenta antaa kattavamman
päästöprofiilin ja toimii vertailukohtana tulevalle päästölaskennalle,
erityisesti Scope 3 -päästöjen osalta. Raportointivuoden 2024
osalta laskennan laajuus pysyy edellisvuosien mukaisena ja
vertailukelpoisena perusvuoden 2019 kanssa. Laajennetun Scope 3
-laskennan vaikutuksia käsitellään tulevina vuosina.
Oriolan keskeisiä toimia päästöjen ja energiankulutuksen
vähentämiseksi konsernin ympäristöpolitiikan mukaisesti ovat
kuljetuspäästöjen vähentäminen, aloitteet jakelukeskuksissa
ja energiatehokkuustoimenpiteet. Keskeiset toimet ulottuvat
arvoketjun alkupäähän ja loppupäähän (esim. yhteistyö
kuljetusyhtiöiden kanssa ja kuljetuspäästöjä koskevien tietojen
toimittaminen asiakkaille) sekä Oriolan omiin toimintoihin
(esim. energiatehokkuuden parantaminen toimipaikoissa).
Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat kuljetuskumppanit, asiakkaat ja
jakelukeskustoimintaan osallistuvat työntekijät. Kuljetusten
optimointi on jatkuva toimenpide, ja muut keskeiset toimet, kuten
toimitilaparannukset ja jakelukeskusten tehostaminen, saatiin
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 73Oriolan vuosikertomus 2024 |
päätökseen vuonna 2024, ja tulevia parannuksia on suunnitteilla
lisää.
Oriola tekee jatkuvasti yhteistyötä kuljetuskumppaniensa
kanssa päästöjen vähentämiseksi muun muassa optimoimalla
reittejä, käyttämällä kapasiteettia tehokkaasti sekä laajentamalla
vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi Oriola vaatii
kuljetuskumppaneitaan raportoimaan lyhyen aikavälin (1–3 vuotta)
ja pitkän aikavälin (5+ vuotta) CO
2
-strategiansa ja -tavoitteensa.
Oriola pitää päästöraportointia tärkeänä näkökohtana valittaessa
kuljetuspalveluita. Oriola myös tukee asiakkaitaan kuljetuspäästöjä
koskevilla tiedoilla ja auttaa heitä saamaan paremman näkyvyyden
hiilijalanjäljestään.
Oriola voi vaikuttaa myös jakelukeskusten kuljetuspäästöihin
esimerkiksi parantamalla kuljetuslaatikoiden täyttöastetta,
kuten Mankkaan toimipisteessä on toimittu. Täyttöasteen
nostaminen on vähentänyt asiakkaille toimitettavien laatikoiden
määrää ja kuljetettavan ilman määrää, mikä on johtanut
kuljetuspäästöjen vähentymiseen. Lisäksi Oriola on havainnut
päästövähennyspotentiaalia sähköautojen käytössä useilla
kuljetusreiteillä.
Mankkaan toimipaikassa tilausaikojen muutos on johtanut
kuljetuspäästöjen vähentymiseen ja energiatehokkuuden
paranemiseen vuoden 2024 aikana. Tämä aloite on
optimoinut kuljetusprosesseja merkittävästi, sillä toimitettuja
uudelleenkäytettäviä kuljetuslaatikoita on toimitettu noin 350 000
kappaletta vähemmän. Tämä vastaa noin 240 puoliperävaunullisen
kuorma-auton vähennystä Mankkaan toimipaikasta lähtevissä
toimituksissa. Lisäksi kuljetustoimittaja on edelleen optimoinut
toimituksia todellisen kysynnän perusteella, mikä on vähentänyt
tarpeettomia matkoja ja parantanut kokonaistehokkuutta. Nämä
muutokset eivät ainoastaan tue Oriolan vastuullisuustavoitteita,
vaan myös edistävät jakeluprosessin tehokkuutta ja
ympäristövaikutusten hallintaa. Aloitteen vaikutuksia
pakkausmateriaalien käyttöön käsitellään tarkemmin kohdassa E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Vähentääkseen yhtiön suoria päästöjä Oriola on ottanut
käyttöön matalapäästöistä jäähdytysteknologiaa kasvattaessaan
kylmätuotteiden varastointikapasiteettia.
Oriola ei ole kompensoinut hiilidioksidipäästöjä vuonna 2024.
Oriolan ilmastonmuutospolitiikkaan liittyvät toimet ovat pääosin
operatiivisia, eikä niiden toteuttaminen tällä hetkellä edellytä
merkittäviä taloudellisia resursseja. Oriola ei sovella kestävän
kehityksen rahoitusvälineitä tai rahoitustukea.
Energiatehokkuus
Oriolan energiankäyttö kattaa varasto- ja toimistotilojen
ylläpidon, sisältäen tilojen ilmanvaihdon ja valaistuksen sekä
lääkevarastojen lämmityksen ja jäähdytyksen. 94 % Oriolan
kokonaisenergiankulutuksesta tulee uusiutuvista lähteistä.
Oriola priorisoi energiatehokkuutta konsernin omaan toimintaan
liittyvässä ympäristötyössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi Oriola
investoi energiatehokkuustoimiin, kuten lämmön talteenottoon
ja LED-valaistukseen. Viime vuosina Oriola on toteuttanut erilaisia
toimenpiteitä eri toimipaikoissa. Enköpingin jakelukeskuksessa
tehtiin muutoksia valaisimiin, mikä osaltaan tehosti
energiankäyttöä. Mölnlycken keskusvarastossa kunnostettiin kolme
jäähdytyskonetta, minkä ansiosta koneet käyttävät vähemmän
energiaa ja pitävät silti lämpötilat oikeina. Mölnlyckessä on myös
käytössä maalämpö ja aurinkopaneelit.
Oriola aikoo raportoida tulevista kasvihuonepäästöjen
vähennyksistä kuvatessaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
tähtäävien toimiensa tuloksia seuraavina vuosina
siirtymäsuunnitelman valmistumisen myötä.
Ilmastotavoitteet (E1-4)
Oriola on sitoutunut käyttämään luonnonvaroja vastuullisesti
ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Oriola tavoittelee
hiilineutraaliutta omissa toiminnoissaan (Scope 1 ja 2) vuoteen
2025 mennessä ja koko toimitusketjussa (Scope 1, 2 ja 3) vuoteen
2030 mennessä. Konserni on sitoutunut asettamaan tieteeseen
perustuvat ilmastotavoitteet ja tähtää pitkällä aikavälillä
ilmastovaikutustensa nettonollatasoon.
Oriola seuraa päästövähennyksiä Scope 1-, 2- ja 3 -luokissa sekä
kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää. Konsernin ilmastotavoitteita
seurataan vuositasolla, ja keskeisiä indikaattoreita tarkastellaan
puolivuosittain. Päästölaskelmat tehdään kerran vuodessa.
Päästölaskennan perusvuosi on 2019. Vuonna 2023 Oriola
oikaisi päästötietoja sisäisen tietojen validoinnin ja edellisenä
vuonna tapahtuneen Kronans Apotekin divestoinnin vuoksi.
Oriola vähensi oikaisuissa Kronans Apotekin päästöt vuosilta
2019–2021 ja uudelleenallokoi leasing-autojen päästöt Scope 3
-luokan kategoriasta 6 Scope 1 -luokkaan. Kronans Apotek jätettiin
ympäristötietojen keruun ja raportoinnin ulkopuolelle vuonna
2022. Oriola on parantanut päästötietojen vertailukelpoisuutta
aiempien tietojen oikaisun myötä. Oriolan toiminnallisissa
rajoissa, toimitiloissa tai ydintoiminnoissa ei ole tapahtunut
muita merkittäviä muutoksia perusvuoden jälkeen, joten
perusvuoden ja raportointikauden tiedot ovat vertailukelpoisia.
Kasvihuonekaasupäästöt ja päästövähennykset on esitetty
yksityiskohtaisesti taulukossa sivulla 75.
Oriolan oman toiminnan hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 90 %
perusvuodesta 2019 pääasiassa energiatehokkuustoimenpiteillä
ja uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä. Vuonna 2024
Oriolan Scope 3 -päästöt laskivat 26 % perusvuodesta 2019
(laskenta sisältää Scope 3 -kategoriat 1, 4, 5 ja 6, kuten määritelty
perusvuonna 2019).
Oriola siirtyi kattavampaan päästöraportointiin vuonna 2024
ja aikoo laatia siirtymäsuunnitelman sen jälkeen, kun SBTi-
tavoitteet on validoitu. Samalla yhtiö täsmentää olennaisten
ilmastovaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa. Oriola
aikoo toteuttaa seuraavina vuosina resilienssianalyysin, johon
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 74Oriolan vuosikertomus 2024 |
sisältyy ilmastoskenaarioanalyysi, tunnistaakseen ympäristöön,
yhteiskuntaan, teknologiaan, markkinoihin ja toimintaperiaatteisiin
liittyvät olennaiset kehityssuuntaukset ja määrittääkseen
odotettavissa olevat hiilestä irtautumisen keinot.
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä (E1-5)
Energian toimitusriskin hallinta on Oriolalle ratkaisevan tärkeää,
koska se voi vaikuttaa Oriolan kykyyn varmistaa, että terveydelle
ja hyvinvoinnille välttämättömillä lääkkeillä on oikeat olosuhteet
varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Oriolan yleinen liiketoiminnan
jatkuvuussuunnitelma kattaa varautumisen mahdollisiin
sähkökatkoksiin päivittäisissä toiminnoissa. Jatkuvuussuunnitelma
sisältää ja määrittelee kriittiset toiminnot, jotka on pidettävä yllä
tai ajettava alas hallitusti riskitilanteiden, kuten sähkökatkoksen,
aikana. Konsernilla on varavoimatuotantoa Mankkaan,
Juvanmalmen, Enköpingin ja Mölnlycken toimipaikoissa.
Oriolan energiankäyttö kattaa varasto- ja toimistotilojen ylläpidon,
mihin sisältyvät tilojen ilmanvaihto ja valaistus sekä lääkevarastojen
lämmitys ja jäähdytys. Organisaation kokonaisenergiankulutus
oli 16 763 MWh vuonna 2024. Fossiilisista energialähteistä
peräisin olevan energian kokonaiskulutus oli 954 MWh ja
ydinenergialähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus oli
46 MWh, mikä on alle 1 % energian kokonaiskulutuksesta.
94 % Oriolan kokonaisenergiankulutuksesta tulee uusiutuvista
lähteistä. Uusiutuvista lähteistä ostetun tai hankitun sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus oli 15 553 MWh (93 %
energian kokonaiskulutuksesta), kun taas itse tuotetun, muusta
kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian osuus oli
210 MWh (1,3 % energian kokonaiskulutuksesta).
Energiankulutusluvut on koottu energiantoimittajan
laskujen perusteella. Raportoinnissa ei ole tehty oletuksia
energiankulutuksen määrästä. Itse tuotetun energian määrä
(Mölnlyckessä tuotettu aurinkosähkö) luetaan mittarista.
Uusiutuvan energian osuus on laskettu toimittajien antamien
alkuperätakuiden perusteella. Energiankulutusta koskevia lukuja ei
validoi muu ulkopuolinen taho kuin kestävyysraportin varmentaja.
E1-5 Organisaation oma energiankulutus, MWh
2024 2023
Sähköenergia 12 275 10 962
Lämpöenergia 4 060 5 605
Itse tuotettu energia (aurinkopaneelit) 210 223
Polttoaineen kulutus (kiinteät
polttoaineet ja yhtiön ajoneuvot)
218 229
Energian kokonaiskulutus 16 763 17 018
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Yksikkö 2024
Fossiilisen energian kokonaiskulutus MWh 954
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta
% 6
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin
olevan energian kulutus
MWh 46
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus
energian kokonaiskulutuksesta
% 0
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa
(sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja
yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.)
peräisin olevan polttoaineen kulutus
MWh 0
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja
jäähdytyksen kulutus
MWh 15 553
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin
olevan uusiutuvan energian kulutus
MWh 210
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus MWh 15 763
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta
% 94
Energian kokonaiskulutus MWh 16 763
Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)
Alla esitetyt kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Oriolan vuonna
2024 käyttöön ottaman uuden, laajemman päästöraportoinnin
mukaisesti, ja vertailut alla on tehty vuoteen 2023. Vuosi 2023
toimii SBTi -tavoitteen perusvuotena. Tämä laskentamuutos
on kasvattanut merkittävästi Scope 3 -päästöjä, sillä laskentaan
on sisällytetty uusia päästöluokkia ja ostettujen tavaroiden
ja palveluiden kattavuus on laajennettu koskemaan kaikkia
ostettuja tavaroita ja palveluita, kun aiemmassa laskennassa
mukana olivat vain ostetut pakkausmateriaalit. Taulukossa (E1-6
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt
ja -kokonaispäästöt) esitetään päästölaskennan tulokset
perusvuodelta 2019 sekä laajennetun päästölaskennan tulokset
vuosilta 2023 ja 2024.
Oriolan omasta toiminnasta syntyvät (Scope 1 ja 2)
päästöt, joihin kuuluvat sähkönkulutus ja lämmitys sekä
kylmäaineiden hajapäästöt, muodostavat noin 0,03 % konsernin
kokonaispäästöistä. Suorat päästöt (Scope 1), jotka syntyvät
pääasiassa kylmäaineista, vähenivät 81 % ja olivat 66 tCO2-ekv.
vuonna 2024 (2023: 339 tCO2-ekv.), mikä pyöristettynä vastaa
0,01 % konsernin kokonaispäästöistä. Ostetusta energiasta (Scope
2), mukaan lukien sähkö ja lämmitys, aiheutuvat epäsuorat
sijaintiperusteiset päästöt vähenivät 28 % ja olivat 614 tCO2-
ekv. (2023: 852 tCO2-ekv.), kun taas markkinaperusteiset Scope
2 -sähköpäästöt vähenivät 26 % ja olivat 171 tCO2-ekv. (2023:
230 tCO2-ekv). Scope 2 -päästöt kattavat noin 0,02 % Oriolan
kokonaispäästöistä.
Noin 99 % kokonaispäästöistä on epäsuoria päästöjä (Scope
3), jotka ovat peräisin esimerkiksi ostetuista tavaroista,
pakkausmateriaaleista, kuljetuksista, jätteistä, liikematkoista ja
työntekijöiden työmatkoista. Arvoketjun toimintojen epäsuorat
kokonaispäästöt (Scope 3) ovat 745 668 tCO2-ekv. (2023: 524 426
tCO2-ekv.). Merkittäviä Scope 3 -päästöluokkia ovat ostetut tavarat
ja palvelut sekä tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu,
joiden osuus on 742 115 tCO2-ekv. (99,5 % Scope 3 -päästöjen
kokonaismäärästä). Ostetut tavarat ja palvelut kattavat 99,2 %
XX%
66 %
1 %
0 %
32%
50%50%
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 75Oriolan vuosikertomus 2024 |
Scope 1 -päästöjen jakauma päästölähteittäin , %
Scope 2 -päästöjen jakauma päästölähteittäin, %
Ostettu sähkö Ostettu lämpö
Scope 3 -päästöjen jakauma kategorioittain, %
1: Ostetut tavarat ja palvelut 99,22
2:
Tuotantohyödykkeet 0,10
3:
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat 0,02
4:
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 0,31
5:
Toiminnassa muodostuva jäte 0,04
6:
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 0,04
7:
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 0,06
8:
Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 0,00
12:
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 0,21
Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä, kun taas tuotantoketjun
alkupään kuljetusten ja jakelun osuus Scope 3 -päästöjen
kokonaismäärästä on 0,3 %.
Vuonna 2024 Oriolan kokonaiskasvihuonepäästöt (Scope 1–3)
olivat 745 905 tCO2-ekv (2023: 542 996 tCO2-ekv.).
2 % Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu käyttämällä
ensisijaisia tietoja. Raportoivan yrityksen ja sen arvoketjun
määritelmät on tarkistettava vuosittain kasvihuonepäästöjen
raportoinnin yhteydessä. Biomassan poltosta tai biohajoamisesta
aiheutuvia biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä ei esiinny Oriolan
Scope 3 -arviointikriteerin mukaisessa arvoketjussa.
E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja -kokonaispäästöt
2024 2023 2019 perusvuosi
% muutos
perusvuodesta
Scope 1, tCO
2-
-ekv. 66 339 750 -91
Scope 2 (sijaintiperusteinen), tCO
2-
-ekv. 614 852 1 527 -60
Scope 2 (markkinaperusteinen), tCO
2-
-ekv. 171 230 1 635 -90
Scope 1- ja 2 -päästöt yhteensä (sijaintiperusteinen), tCO
2-
-ekv. 680 1 192 2 277 -70
Scope 1- ja 2 -päästöt yhteensä (markkinaperusteinen), tCO
2-
-ekv. 237 570 2 385 -90
Scope 3 -päästöt kategorioittain, tCO
2-
-ekv. 2024 2023 2019 perusvuosi*
% muutos
perusvuodesta
1: Ostetut tavarat ja palvelut 739 825 536 492 846 86
2: Tuotantohyödykkeet 737 393
3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat 163 205
4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 2 290 2 857 2 498 -25
5: Toiminnassa muodostuva jäte 273 88 1 846 -85
6: Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 292 293 196 49
7: Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 459 457
8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 16 18
12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 1 542 1 577
13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 70 46
Scope 3 -päästöt yhteensä,
tCO
2-
-ekv. 745 668 542 426 5 386 -26
2024 2023
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteinen),
tCO
2-
-ekv. 746 348 543 618
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteinen),
tCO
2-
-ekv. 745 905 542 996
*Perusvuoden 2019 laskentaan sisältyvät kategoriat
Vuonna 2024 laajennetun päästölaskennan seurauksena taulukon vuoden 2024 Scope 3 -kategorioiden 1 ja 4 arvot eivät ole vertailukelpoisia perusvuoden 2019 kanssa.
Vertailukelpoiset luvut ovat seuraavat: Scope 3 -kategoria 1: 1 574,5 ja kategoria 4: 1 868,2 tCO
2-
-ekv.
E1-6 Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti
Mittari 2024 2023
Scope 1 -kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO
2
-ekv./MEUR) 0,04 0,11
Scope 2 -kokonaispäästöt (sijaintiperusteinen)
suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./MEUR) 0,37 0,29
Scope 2 -kokonaispäästöt (markkinaperusteinen)
suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./MEUR) 0,10 0,08
Scope 3 -kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO
2
-ekv./MEUR) 312,79 181,38
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(sijaintiperusteinen) suhteessa liikevaihtoon
(tCO
2
-ekv./MEUR) 313,19 181,78
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteinen) suhteessa liikevaihtoon
(tCO
2
-ekv./MEUR) 312,93 181,57
*Intensiteettilaskennassa käytetty liikevaihto (liite 4.2.) on 1 679,7 miljoonaa euroa.
Kiinteät polttoaineet
Yhtiön ajoneuvot
Tuotettu sähkö
Hajapäästöt
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 76Oriolan vuosikertomus 2024 |
Laskentaperiaatteet
Oriola on soveltanut konsernin kasvihuonekaasupäästöjen
laskennassa taloudellisen määräysvallan lähestymistapaa.
Yhtiö varmistaa, että kaikki sen raportoinnissa käytettävät
kasvihuonekaasupäästötiedot vastaavat Oriolan raportointikautta.
Yhteisyritys Kronans Apotek on jätetty raportoinnin ulkopuolelle,
koska Oriolalla ei ole operatiivista määräysvaltaa kyseisessä
yrityksessä. Organisaatiorakenteessa tai arvoketjussa ei ole
tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Oriolan Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -päästöt mitataan
GHG-protokollan vähimmäisrajojen mukaisesti.
Kasvihuonekaasupäästöinä otetaan huomioon CO2, CH4, N2O, HFC,
PCF, SF6 ja NF3. Position Green -laskentatyökalua käytetään kaikille
päästöluokille ja niiden kategorioille, lukuun ottamatta Scope 3
-luokan osalta Oriolan omista kuljetuksista ja liikematkoista syntyviä
päästöjä, jotka ovat toimittajan valmiiksi laskemia arvoja.
Laskentaan sisällytetyt luokat ja kategoriat:
Scope 1:
• Kiinteät polttolähteet
• Tuotettu sähkö
• Yrityksen ajoneuvot
• Hajapäästöt
Scope 2:
• Ostettu sähkö
• Ostettu lämmitys
Scope 3:
• Kat. 1. Ostetut tavarat ja palvelut
• Kat. 2. Tuotantohyödykkeet
• Kat. 3. Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, jotka eivät
sisälly Scope 1- ja 2 -päästöihin
• Kat. 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
• Kat. 5. Toiminnassa muodostuva jäte
• Kat. 6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
• Kat. 7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
• Kat. 8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
• Kat. 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
• Kat. 13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ulkopuolelle jätetyt luokat (ja
niiden poissulkemisen syy):
Scope 1:
• Prosessipäästöt (Oriolalla ei ole päästöjä aiheuttavia prosesseja)
Scope 2:
• Ostettu höyry (Oriola ei ostanut höyryä vuonna 2024)
• Ostettu jäähdytys (Oriola ei ostanut jäähdytystä vuonna 2024)
Scope 3:
• Kat. 9. Kuljetukset ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä
(kaikki saapuvien ja lähtevien kuljetusten päästöt on jo otettu
huomioon kategoriassa 4)
• Kat. 10. Myytyjen tuotteiden jalostus (Oriola ei myynyt vuonna
2024 jalostusta vaativia välituotteita)
• Kat. 11. Myytyjen tuotteiden käyttö (Vuonna 2024 myydyt
tuotteet olivat pääosin sellaisia, että niiden käyttö ei kuluta
energiaa eikä siten aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Vain
pieni osa myydyistä tuotteista kuluttaa sähköä käytön aikana,
joten syntyvien päästöjen voidaan olettaa olevan vähäisiä
kokonaispäästöihin verrattuna)
• Kat. 14. Franchising (Oriolalla ei ole franchising-sopimuksia)
• Kat. 15. Investoinnit (ei olennainen)
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:
Markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (tCO2-ekv.)
= brutto Scope 1 + brutto Scope 2 -markkinaperusteiset päästöt +
brutto Scope 3.
Scope 1 -päästöihin sisältyvät hajapäästöt, leasing-autot ja kiinteät
polttolähdepäästöt. Hajapäästökertoimien lähde on Opteon (2023).
Laskenta suoritetaan huoltoyhtiöiden jäähdytysainetäydennyksiä
koskevien laskutustietojen perusteella. Leasing-autojen
päästöjen laskennassa on käytetty DEFRA:n (2023), AIB:n (2023),
Energimyndighetenin (ER 2023) ja IEA:n (2023) päästökertoimia.
Päästötiedot saadaan matkatoimistoilta, leasing-yhtiöiltä ja
Oriolan palkkaosastolta. Kiinteiden polttolähteiden päästökerroin
on peräisin DEFRA:n (2023) tiedoista. Laskelmat perustuvat
tankkauslitroihin.
Scope 2 -luokan ostetun sähkön markkinaperusteiset
päästökertoimet ovat peräisin AIB:ltä (2022 ja 2023),
sijaintiperusteiset päästökertoimet Fingridiltä (2023) ja AIB:ltä
(2023) sekä energiantoimittajilta. Sähkön Scope 3 -laskennassa
on käytetty IEA:n (2023) päästökertoimia. Ostetun lämmityksen
Scope 2 -päästökertoimen lähteet ovat Energiateollisuus (2024)
ja Energiföretagen (2022). Scope 3 -päästökertoimet ovat
DEFRA:n (2023) ja Energiföretagenin (2022) julkaisemia. Sähkön ja
lämmön kulutusluvut lasketaan energiantoimittajien laskutuksen
perusteella.
Scope 3 -päästöjen laskentaa vuodelle 2023 laajennettiin
kattavamman päästöprofiilin aikaansaamiseksi, ja vuosi 2023 toimii
vertailukohtana tuleville päästölaskennoille erityisesti Scope 3
-päästöjen osalta. Scope 3:n 15 kategorian tarkastelu suoritettiin
SBTi-tavoiteprosessin käynnistämisen yhteydessä. SBTi-tavoitteiden
perusvuodeksi valittiin vuosi 2023. SBTi-tavoitteiden osalta
vähintään 67 prosenttia Scope 3 -päästöistä on otettava huomioon,
ja sen vuoksi kaikki kategoriat, joiden toiminta liittyy Oriolan
arvoketjuun, on sisällytetty laskelmaan. Ostetut tavarat ja palvelut
sisältävät kaikki ostot, kun aiemmin laskennassa niihin sisältyivät
vain pakkausmateriaalit.
Scope 3 -päästöjen laskennassa käytettiin joko kuluperusteisia,
massaperusteisia tai keskimääräisiin tietotoihin perustuvia
päästökertoimia sen mukaan, minkä tyyppisiä lähtötietoja Scope
3 -päästöjä laskettaessa käytettiin. Ostettujen tavaroiden ja
palveluiden kategoriaan kuuluviin pakkausmateriaaleihin liittyvät
päästöt laskettiin massaperusteisilla päästökertoimilla (DEFRA
2023) ja muihin ostettuihin tavaroihin ja palveluihin liittyvät
päästöt kuluperusteisilla päästökertoimilla (Exiobase 3.9, 2019).
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 77Oriolan vuosikertomus 2024 |
Myös tuotantohyödykkeiden päästöt laskettiin kuluperusteisella
menetelmällä Exiobase 3.9 -päästökertoimilla (2019). Ostettujen
pakkausmateriaalien määrä on laskettu toimittajien laskujen
perusteella. Päästölaskennan lähtötietoina käytetään ostettujen
tavaroiden ja palvelujen sekä tuotantohyödykkeiden arvoa
Oriolan taloushallinnon järjestelmässä. Saapuviin kuljetuksiin
liittyvät päästökertoimet ovat peräisin NTM:ltä (2022), ja
kuljetusmatkat ja -määrät arvioitiin toimittajien sijainnin ja Oriolan
toimituspainotietojen perusteella. Lähtevien kuljetusten päästöt
laskettiin kuljetusten toimittajien toimesta.
Oriolan omassa toiminnassa syntyvään jätteeseen liittyvät
päästöt laskettiin EU & DK Input Output Database -tietokannan
(2022) ja DEFRA:n (2023) massaperusteisilla päästökertoimilla.
Jätteen määrä laskettiin jätteenkäsittely-yritysten laskutuksen
ja Oriolan henkilökunnan tekemien jätemittausten perusteella.
Työntekijöiden työmatkapäästöt laskettiin työmatkan pituudesta
ja keskimääräisistä etätyöpäivistä tehdyn työntekijäkyselyn
perusteella sekä keskiarvomenetelmällä käyttäen seuraavien
toimijoiden matkapäästökertoimia: DEFRA (2023), AIB (2020
ja 2022), Severengiz, Semih & Finke, Sebastian & Schelte, Nora
& Wendt, Norman. (2020), Bosch eBike (2023), NTM (2018)
ja NTMCalc.advanced 4.0. Tuotantoketjun ylä- ja alapään
vuokrattujen omaisuuserien päästöt laskettiin Energiföretagenin
(2022), AIB:n (2023), Energiateollisuuden (2024) ja Fingridin
(2023) keskimääräisen päästökertoimen perusteella. Svensk
Dosin toimipiste on ainoa arvoketjun alkupäässä oleva
vuokrattu omaisuuserä ja sen energiankulutustiedot saatiin
energiantoimittajien laskutuksesta samalla tavalla kuin muiden
laitosten Scope 2 -laskelmat. Tuotantoketjun loppupäässä olevat
vuokratut omaisuuserät sijaitsevat Mankkaan toimipisteessä, ja
energian (sekä sähkön että lämmön) kulutus arvioitiin toimipisteen
kokonaiskulutuksesta sen pinta-alan osuuden perusteella.
Päästöt liittyen myytyjen tuotteiden käsittelyyn käyttöiän lopussa
on laskettu EU & DK Input Output Database -tietokannan (2022)
ja DEFRA:n (2023) massaperusteisilla päästökertoimilla. Myytyjen
tuotteiden määrä tuotetyypeittäin saatiin Oriolan taloushallinnon
järjestelmästä ja yhdistettiin vastaaviin päästökertoimiin. Vuoden
2021 jälkeiset päästökertoimet noudattavat IPCC:n julkaisemia
viimeisimpiä lämmitysvaikutuksen arvoja (Global Warming
Potential, GWP), jotka perustuvat 100 vuoden ajanjaksoon muiden
kuin hiilidioksidikaasujen CO2-ekvivalenttipäästöjen laskemiseksi.
Käytetyt päästökertoimet on valittu siten, että ne vastaavat
mahdollisimman hyvin laskennassa käytettäviä kategorioita ja
toimia.
Hiilidioksidipäästöjen kompensointi on Oriolalle toissijainen keino,
jota käytetään silloin, kun yrityksen päästöjä ei ole mahdollista
vähentää enempää. Oriola ei ole käyttänyt päästöhyvityksiä vuonna
2024, eikä näin ollen raportoi osiota E1-7.
Oriolalla ei ole sisäisiä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelumenetelmiä
(E1-8), eikä se odota, että sitä säänneltäisiin seuraavien kolmen
vuoden aikana. Oriola jättää pois ESRS E1-9:ssä määrätyt tiedot
kestävyysraportin ensimmäiseltä laatimisvuodelta ESRS 1:n
lisäyksen C mukaisesti.
ESRS E2 Pilaantuminen
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (IRO-1)
Kaksoisolennaisuusarvioinnissaan Oriola on tunnistanut olennaisia
pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia arvoketjussaan. Arviointi
perustuu Oriolan käsitykseen sen arvoketjun vaikutuksista
ja toimialan tyypillisiin arvoketjun vaikutuksiin. Oriola ei ole
analysoinut tarkemmin vaikutusten laajuutta. Konserni ei ole
tunnistanut vaikutuksista aiheutuvia olennaisia riskejä tai
mahdollisuuksia.
Oriola ei ole seulonut toimipaikkojensa sijainteja ja
liiketoimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset
pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
omissa toiminnoissaan tai arvoketjun alku- ja loppupäässä. Se ei ole
myöskään järjestänyt kuulemisia erityisesti vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen kanssa.
Oriola on tunnistanut mahdollisia vaikutuksia sekä arvoketjun
alkupäässä että loppupäässä. Arvoketjun alkupäässä
vaikutuksia aiheutuu lääkkeiden valmistuksesta. Lääkeyhtiöiden
energiankulutus lisää paikallista ilmansaastumista, ja valmistuksesta
voi myös vapautua ilmaan lääkeaineita, jotka voivat aiheuttaa
pitkäaikaisia terveysongelmia. Oriolan vaikutus näihin tekijöihin
on rajallinen, koska konsernilla ei ole omaa tuotevalmistusta ja se
toimii yhtenä alueellisena jakelijana lukuisten muiden joukossa.
Aihe nousi olennaiseksi sidosryhmien ja erityisesti työntekijöiden
toimesta.
Lääkkeiden virheellinen käsittely voi aiheuttaa
ympäristövaikutuksia arvoketjun loppupäässä. Lääkeaineet voivat
joutua ympäristöön eri reittejä pitkin, kuten potilaiden nauttimien
ja myöhemmin erittyvien lääkkeiden tai käyttämättömien ja
vanhentuneiden lääkkeiden virheellisen hävittämisen kautta.
Kaikki terveydenhuollosta ja kotitalouksista peräisin olevat
lääkkeet luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, ja käyttämättömät tai
vanhentuneet lääkkeet on palautettava apteekkiin. Oriolalla on
rajalliset vaikutusmahdollisuudet lääkkeiden käsittelyyn, koska
konsernilla ei ole lupaa käsitellä esimerkiksi lääkkeistä tai (erityistä)
huolta aiheuttavista aineista syntyvää jätettä. Sidosryhmät ja
erityisesti työntekijät pitivät aihetta tärkeänä.
Pilaantumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet (E2-1)
Oriolan ympäristötoimia ohjaa Oriolan ympäristöpolitiikka,
jossa ilmaistaan konsernin sitoutuminen ympäristövaikutusten
minimoimiseen. Lisäksi arvoketjun ympäristövaikutuksia ja
-toimia säännellään yhtiön eettisillä ohjeilla. Oriola on sitoutunut
minimoimaan ympäristövahinkojen riskit ja ehkäisemään
ympäristön pilaantumista konsernin ympäristöpolitiikan
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 78Oriolan vuosikertomus 2024 |
mukaisesti. Tällä hetkellä politiikassa ei käsitellä huolta aiheuttavien
aineiden korvaamista tai käytön minimoimista eikä erityistä huolta
aiheuttavien aineiden asteittaista käytöstä poistamista, eikä siinä
anneta tietoja kyseisistä saasteista tai aineista. Lisätietoja on
kohdassa E1 Ilmastonmuutos sivulla 72.
Pilaantumiseen liittyvät toimet, resurssit
ja tavoitteet (E2-2, E2-3)
Lääkkeet voivat vaikuttaa ympäristöön monin tavoin koko
elinkaarensa ajan. Lääkejäämät päätyvät ympäristöön pääasiassa
viemäriverkoston kautta lääkkeiden käytön seurauksena.
Lääkeaineet voivat huuhtoutua iholta suihkussa tai erittyä
viemäriverkostoon. Vaikka jäteveden käsittely on tehokasta, kaikki
lääkejäämät eivät täysin poistu vedestä1.
Kaikki terveydenhuollosta ja kotitalouksista peräisin oleva
lääkejäte luokitellaan Suomessa ja Ruotsissa vaaralliseksi jätteeksi,
ja palauttamalla käyttämättömät tai vanhentuneet lääkkeet
apteekkiin estetään niiden päätyminen ympäristöön ja vesistöihin
sekajätteen tai jäteveden kautta.
Suomessa ja Ruotsissa vastuu lääkkeiden kierrätyksestä
on apteekeilla. Tuoreen tutkimuksen2 mukaan suurin osa
suomalaisista hävittää tarpeettomat ja vanhentuneet nestemäiset
(89 %) ja kiinteät (93 %) lääkkeet palauttamalla ne apteekkiin. Pieni
osa hävitti lääkkeet kotitalousjätteen mukana (7 % nestemäistä ja
5 % kiinteää) tai viemäriverkoston kautta (1 % nestemäistä ja 1 %
kiinteää). Lääkkeiden hävittämistapoihin vaikuttivat merkittävästi
vastaajan sukupuoli, ikä ja kotitalouden elämänvaihe. Lisäksi
reseptilääkkeiden käyttö, kotitalousjätteen kierrätyskäytännöt,
ympäristöasenteet ja tietoisuus vesistöissä olevista lääkejäämistä
vaikuttivat hävityskäyttäytymiseen. Ruotsissa arvioidaan, että noin
75 prosenttia ylijäämälääkkeistä palautetaan apteekkeihin3.
Oriola tekee yhteistyötä eri hyväntekeväisyysorganisaatioiden
kanssa ja lahjoittaa järjestöille ei-lääkkeellisiä terveys- ja
hyvinvointituotteita, jotka ovat edelleen käyttökelpoisia, mutta
joita ei voi enää myydä lähestyvän tai juuri umpeutuneen parasta
ennen -päivämäärän vuoksi. Oriola on toteuttanut tätä yhteistyötä
Suomessa ja Ruotsissa useiden vuosien ajan muiden tuotteiden
kuin lääkkeiden hävikin vähentämiseksi. Toimet eivät vaadi
merkittäviä taloudellisia resursseja.
Oriolalla on rajallinen vaikutus arvoketjun alkupään
valmistusprosessin mahdollisesti aiheuttamaan ilman saastumiseen
sekä arvoketjun loppupään lääkkeiden epäasianmukaiseen
hävittämiseen. Tällä hetkellä Oriolalla ei ole keinoja, joilla se voisi
seurata toimiensa tehokkuutta olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinnassa tai mitata edistymistä pilaantumiseen
liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien saavuttamisessa.
Oriolalla ei ole toimia tai tavoitteita, joilla pyritään nimenomaisesti
lieventämään pilaantumiseen liittyviä mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia arvoketjussa. Oriola aikoo kuitenkin arvioida tilannetta
uudelleen tulevina vuosina. Oriola aikoo ottaa mahdolliset
vaikutukset huomioon kehittäessään kestäviä hankintakäytäntöjä
edelleen.
1Lääketeollisuus ry. 2024. Lääkkeet ja ympäristö. Saatavilla: https://www.
laaketeollisuus.fi/vastuullisuus/laakkeet-ja-ymparisto.html [Viitattu 12.11.2024].
2Louhisalmi, M., Martikainen, J., Timonen, J. & Alajärvi, A. 2020. Suomalaiset
palauttavat lääkejätteen apteekkiin – kyselytutkimus käyttämättömien ja
vanhentuneiden lääkkeiden hävityskäytännöistä aikuisväestölle. Dosis, 3(2020),
pp. 384–391. Saatavilla: https://sudden.fi/julkaisut/ [Viitattu 12.11. 2024].
3Lif – Läkemedelsindustriförening – The Research-Based Pharmaceutical
Industry in Sweden. 2021. Miljöinformation [Environmental Information].
FASS.se, julkaistu 15.4. 2021. Saatavilla: https://www.fass.se/LIF/
menydokument?userType=0&menyrubrikId=2432 [Viitattu 12.11.2024].
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (IRO-1)
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena Oriola on tunnistanut
kiertotalouteen ja jätehuoltoon liittyviä olennaisia vaikutuksia
ja riskejä omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja
loppupäässä. Osana jätehuollon kehittämistoimia Oriola
on seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen
tärkeimmät jätevirrat arvoketjussaan, kuten sivulla 79 olevassa
jätevirtakaaviossa on esitetty. Kaksoisolennaisuusarviointi on
kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 Yleiset tiedot sivulla 60.
Seuraavat vaikutukset ja riskit todettiin prosessin aikana
olennaisiksi:
• Oriola on tunnistanut negatiivisen vaikutuksen, joka johtuu
konsernin koko arvoketjussa syntyvästä jätteestä. Syntyvä
jäte sisältää pakkauksia, joita voi olla vaikea kierrättää. Oriola
tuottaa pakkausjätettä pääasiassa omassa toiminnassaan, kuten
varastoinnissa, toimituksissa ja annosjakelussa. Syntyvään
lääkejätteeseen sisältyvät käyttämättömät ja vanhentuneet
lääkkeet.
• Positiivinen vaikutus tunnistettiin yhteistyökumppaneiden
lääkevarastojen ja -jätteiden käsittelyyn liittyen. Oriola valvoo
lääkejätteen asianmukaista hävittämistä ja varmistaa, että
se on säännösten mukaista. Oriolan varastoissa syntyvä
lääkejäte kerätään ja hävitetään jätehuoltoyhtiöiden toimesta.
Lääkejätettä syntyy varastoissa pääasiassa vahingoittuneiden
pakkausten tai tuotteiden sekä ylittyneiden eräpäivien
seurauksena. Suomessa ja Ruotsissa vastuu käyttämättä
jääneiden lääkkeiden keräämisestä on apteekeilla, ja
jätehuoltoyhtiöt keräävät apteekeissa kerätyt käyttämättä
jääneet lääkkeet.
• Kestäviä pakkauksia koskevista sääntelyvaatimuksista
aiheutuvien kustannusten nousu tunnistettiin riskiksi resurssien
ARVOKETJUN
ALKUPÄÄ
OMAT TOIMINNOT
TuotoksetOrganisaatioPanokset
Toimittajat
Asiakkaat,
sis. kuluttajat
Varastointi
Pakkaaminen
Toimitus
Muut toiminnot:
• Toimisto, keittiö
Lääkkeet ja
ei-lääkkeelliset
tuotteet
Pakkausmateriaalit:
• Muovi
• Kartonki
• Uudelleen
käytettävät
puiset lavat
Jäte
Tuotteet, pakkaukset
Jäte:
• Kartonki
• Muovi
• Paperijäte
• Biojäte
• Sekajäte
• Vaarallinen
jäte, sis.
lääkejäte
Jätteenkäsittely
Kierrätys
Energian
talteenotto
Uudelleenkäytettävät
jakelulaatikot
Jäte:
• Pakkausjäte
• Lääkejäte
ARVOKETJUN LOPPUPÄÄ
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 79Oriolan vuosikertomus 2024 |
käytön ja kiertotalouden kannalta. Pakkauksia koskevat
sääntelymuutokset voivat nostaa uusien pakkausratkaisujen
käyttöönoton alkuinvestointia. On todennäköistä, että
käytettävien pakkausmateriaalien on yhä useammin
oltava peräisin kierrätetystä materiaalista. Tämä voi johtaa
materiaalikustannusten nousuun ja mahdollisesti kestävyyden
heikkenemiseen.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)
Oriolan ympäristötoimia koko toiminnassa ja arvoketjussa
ohjaavat konsernin ympäristöpolitiikka ja Oriolan eettiset ohjeet.
Ympäristöpolitiikassa ei käsitellä jätehierarkiaa eikä jätteen
käsittelyyn liittyvää etusijajärjestystä, kuten jätteen syntymisen
Jätevirrat
ehkäisemistä tai minimointia verrattuna jätehuoltoon. Oriola
antaa toimipaikkakohtaiset ohjeet jätteiden käsittelystä, joita
vahvistetaan työntekijöiden perehdyttämisen yhteydessä
käytännönläheisillä jätehuollon toimintatapojen esittelyillä.
Lisätietoja on kohdassa E1 Ilmastonmuutos sivulla 72.
Jätteiden synnyn ehkäisy, minimointi ja
kierrätys (E5-2)
Jätteiden vähentäminen, kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat yksi
Oriolan ympäristötyön keskeisimmistä painopistealueista, sillä
tukku- ja jakelutoiminta tuottaa pääasiassa pakkausjätettä.
Tulevaisuudessa Oriola keskittyy myös lisäämään sisäistä
tietoisuutta pakkausten ympäristövaikutuksista.
Oriolan keskeisiin toimiin jätehuollon ja resurssitehokkuuden
parantamiseksi kuuluvat kehittyneiden lajitteluratkaisujen
käyttöönotto, uudelleenkäytettävät kuljetusratkaisut, mukaan
lukien veden uudelleenkäyttö ja energian talteenotto, sekä
työntekijöiden koulutusohjelmat.
Oriola on viime vuosina jatkuvasti parantanut jätteiden
lajitteluvalmiuksiaan ja saanut konsernin jätehuoltokumppaneilta
myönteistä palautetta kierrätystoimiensa laadusta. Oriolan
suurimmissa varastoissa Suomessa ja Ruotsissa on yli 10
lajitteluluokkaa, joista pahvi, muovi ja energiakäyttöön ohjattava
jäte ovat merkittävimmät. Näihin lajitteluluokkiin sisältyy myös eri
muovilajikkeiden erottelu. Kaikki vaaralliset jätteet, mukaan lukien
lääkejätteet, varastoidaan turvallisesti lukitussa tilassa ja hävitetään
jätteenkäsittelykeskuksessa. Näiden lajitteluluokkien tarkoituksena
on parantaa kierrätysastetta ja vähentää kaatopaikoille päätyvän
jätteen määrää. Toimipaikoissa jäteastiat tarkistetaan selkeiden
ja oikeiden merkintöjen varmistamiseksi, ja niitä mukautetaan
tarvittaessa eri varastosektoreiden lajittelutarpeisiin.
Jätteen vähentämiseksi Oriola käyttää toimituksissaan
pääsääntöisesti uudelleenkäytettäviä kuljetuslaatikoita ja
kylmäsuojia. Tämä vähentää kertakäyttöisten pakkausmateriaalien
käyttöä, mikä vastaa yrityksen kestävyystavoitteita. Lisäksi
Ruotsissa käytetään uudelleen vesi, jolla muoviset kuljetuslaatikot
pestään. Suomessa veden uudelleenkäytön mahdollisuuksia
tutkittiin perusteellisesti, mutta sen sijaan, että vesi käytettäisiin
uudelleen samaan tapaan kuin Ruotsissa, pesuprosessin
aikana syntyvä lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään. Tämä
parantaa resurssitehokkuutta ja tukee kestäviä toimintatapoja.
Oriolan tilausaikojen mukauttaminen on johtanut parempaan
täyttöasteeseen ja uudelleenkäytettävien kuljetuslaatikoiden
hitaampaan kiertoon. Lisäksi muutoksella vähennettiin käytettyjen
pakkausmateriaalien määrää ja pahvilaatikoihin pakattujen
toimitusten määrää. Jätteet käsitellään toimipaikkojen ulkopuolella,
ja jätehuoltoyritykset vastaavat käsittelystä paikallisesti pitkien
kuljetusmatkojen välttämiseksi.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 80Oriolan vuosikertomus 2024 |
Työntekijöiden koulutuksella on ratkaiseva merkitys Oriolan
päivittäisissä pyrkimyksissä vähentää jätettä ja parantaa
kierrätystä. Koulutus sisältää työntekijöiden perehdyttämisen
Oriolan kierrätysluokkiin ja jätteiden oikeaan käsittelyyn.
Vuonna 2024 Oriolan koulutustoiminta Suomessa ja Ruotsissa
koostui työpaikkakohtaisista perehdyttämistilaisuuksista
ja uusien työntekijöiden perehdytysprosessista, johon
sisältyi myös lajitteluohjeiden läpikäynti ja kuittaus.
Työntekijöiden perusteellisen koulutuksen odotetaan lisäävän
kierrätysmenettelyjen noudattamista, parantavan jätteiden
lajittelun laatua ja vähentävän kierrätettävien jätevirtojen
saastumista.
Kaikki keskeiset toimet ovat linjassa Oriolan ympäristöpolitiikan
tavoitteiden kanssa, jotka koskevat jätteiden minimointia ja
kierrätyksen lisäämistä yhtiön omissa toimipaikoissa. Toimenpiteet
kattavat Oriolan sisäiset toiminnot, mukaan lukien sen tärkeimmät
varastot ja jakelukeskukset Suomessa ja Ruotsissa. Toimipisteiden
lisäksi nämä toimet ulottuvat myös asiakasrajapintaan
erityisesti pakkausjätettä vähentävien uudelleenkäytettävin
kuljetusratkaisujen myötä. Näihin aloitteisiin osallistuvat keskeiset
sidosryhmät ovat Oriolan työntekijät, joita koulutetaan aktiivisesti
kierrätys- ja jätehuoltokäytäntöihin, sekä jätehuoltokumppanit
ja asiakkaat, jotka hyötyvät paremmista pakkausratkaisuista ja
kestävistä käytännöistä. Oriolan olennaiset toimet ovat jatkuvia
aloitteita, jotka on sisällytetty yhtiön päivittäiseen toimintaan.
Näitä toimia tarkastellaan vuosittain suorituskyvyn arvioimiseksi
ja kehitysmahdollisuuksien tunnistamiseksi, jotta varmistetaan
jatkuva yhdenmukaisuus kestävyystavoitteiden kanssa.
Lääkkeiden ja pakkausten ympäristövaikutus
Lääkeaineet voivat joutua ympäristöön eri tavoin, ja ne voivat
vaikuttaa ympäristöön koko elinkaarensa ajan.
Koska Oriolalla ei ole omaa tuotantoa, sen toiminnan suorat
ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja syntyvät pääasiassa
arvoketjun toimintojen kautta. Merkittävimmät vaikutukset
ilmenevät arvoketjun alkupäässä, Oriolan jakelemien tuotteiden
valmistuksessa. Näihin lasketaan tuotteissa käytetyt raaka-aineet ja
niistä syntyvä lääkejäte.
Oriolan ensisijainen tehtävä on varmistaa kaikkien lääkkeiden
turvallinen kuljetus. Yhtiö pakkaa ja suojaa lääketuotteet
asianmukaisesti, jotta niiden eheys säilyy kuljetuksen aikana.
Kaikki terveydenhuollosta ja kotitalouksista peräisin oleva
lääkejäte luokitellaan Suomessa ja Ruotsissa vaaralliseksi
jätteeksi, ja palauttamalla käyttämättömät tai vanhentuneet
lääkkeet apteekkiin estetään niiden päätyminen ympäristöön
ja vesistöihin sekajätteen tai jäteveden kautta. Suomessa
ja Ruotsissa vastuu lääkkeiden keräyksestä on apteekeilla.
Lisätietoja hävittämiskäytännöistä ja Oriolan yhteistyöstä
hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa muiden kuin lääkejätteiden
vähentämiseksi löytyy kohdasta E2 Pilaantuminen.
Oriola noudattaa paikallisia määräyksiä ja kehittää
jätehuoltokäytäntöjään ja paikallista raportointia niiden mukaisesti.
Tavoitteet (E5-3)
Oriola on päivittänyt vastuullisuusagendansa ja asettanut
kierrätysasteen nostamisen yhdeksi kuudesta keskeisestä
tavoitteestaan. Oriola on asettanut strategiseksi
suorituskykymittariksi konsernitason kierrätysasteen nostamisen
90 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on linjassa
konsernin ympäristöpolitiikan päämäärien sekä konsernin
ympäristöaloitteiden kanssa, jotka keskittyvät jätteiden
minimointiin ja kierrätyksen lisäämiseen.
Kierrätysaste mitataan kierrätetyn jätteen osuutena konsernin
toimipisteistä vuosittain kerätyn muun kuin lääkejätteen
kokonaismäärästä. Koska tavoite ei perustu tiettyyn perusvuoteen
tai -arvoon, perusvuotta tai -arvoa ei ole määritetty. Tavoitteen
edistymistä seurataan ja raportoidaan käyttämällä vertailukohtana
kyseisen raportointikauden muun kuin lääkejätteen
kokonaismäärää.
Tavoite liittyy jätteisiin ja jätehuoltoon, mukaan lukien valmistelu
asianmukaista käsittelyä varten. Tavoite liittyy jätehierarkian
kolmanteen tasoon eli kierrätykseen. Oriola seuraa suoritustaan
suhteessa tavoitteeseen puolen vuoden välein. Toimipaikoilla on
käynnissä aloitteita tavoitteen saavuttamiseksi. Näihin aloitteisiin
kuuluu muun muassa jäteastioiden lukumäärän mukauttaminen,
jotta ne olisivat helpommin saatavilla ja vastaisivat paremmin
Oriolan tarpeita, jäteastioiden merkintöjen tarkistaminen
lajittelun helpottamiseksi ja koulutuksen parantaminen osana
perehdytysprosessia.
Oriola on raportoinut kierrätysasteen kehityksestä vuodesta
2021 alkaen. Asetettu tavoite on vapaaehtoinen eikä sitä vaadita
lainsäädännössä. Tavoitteiden asettamiseen ei osallistunut muita
sidosryhmiä kuin Oriolan omat työntekijät. Vuonna 2024 muun kuin
lääkejätteen konsernitason kierrätysaste oli 85 % (2023: 81 %).
Jäte (E5-5)
Pakkausjäte on edelleen yleisin jätelaji, jota syntyy Oriolan
lääkkeiden ja muiden tuotteiden varastoinnissa ja jakelussa sekä
annosjakelussa.
Syntyvä jäte koostuu pahvista, paperista, biojätteestä, puusta,
lasista, muovikalvosta, metallista, sähkö- ja elektroniikkaromusta,
muovipakkauksista, energiakäyttöön ohjattavasta jätteestä,
rakennusjätteestä, sekajätteestä sekä vaarallisesta jätteestä ja
lääkejätteestä.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 81Oriolan vuosikertomus 2024 |
E5-5 Syntyvän jätteen määrä, loppukäsittelystä muualle ohjattu
jäte ja loppukäsittelyyn ohjattu jäte
Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte tonnia
Tavanomainen jäte 2 313,60
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten -
Kierrätys 2 313,60
Muut hyödyntämistoimet -
Vaarallinen jäte 267,00
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten -
Kierrätys 3,90
Muut hyödyntämistoimet -
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte tonnia
Tavanomainen jäte 285,70
Poltto 275,90
Kaatopaikalle sijoittaminen 9,80
Muu loppukäsittely -
Vaarallinen jäte 264,60
Poltto 264,60
Kaatopaikalle sijoittaminen -
Muu loppukäsittely -
Oriolan toiminnoissa syntyneen jätteen kokonaismäärä
2 867,80
Tavanomainen jätteen kokonaismäärä 2 599,30
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä 268,50
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä 550,30
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 19,19 %
Kierrätetyn jätteen kokonaismäärä 2 317,50
Kierrätetyn jätteen prosenttiosuus 80,81 %
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä -
Oriola laskee raportoidut tiedot keräyspalveluyrityksiltä saatujen
tietojen perusteella. Useimmat palveluntarjoajat toimittavat
kunkin jätelajin jätemäärät joko sähköpostitse tai Stena
Recyclingin asiakasportaalin kautta Ruotsissa, jossa on saatavilla
toimipaikkakohtaiset määrät. Tiedot toimitetaan Oriolalle
jätelajeittain jaoteltuna, raportoituna painoyksiköissä (tonneina tai
kilogrammoina) kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.
Nämä luvut yhdistetään vuotuisen jätteen kokonaismäärän
laskemiseksi tonneina. Ruotsissa sijaitsevista pienistä vuokratuista
ja jaetuista toimistotiloista, joita käytetään pääasiassa
asiantuntijapalveluihin, ei tällä hetkellä ole saatavilla tietoja
laskelmia varten. Mahdollisuuksia tietojen saamiseksi selvitetään.
Oriola jättää pois ESRS E5-6:n edellyttämät tiedot kestävyysraportin
ensimmäiseltä laatimisvuodelta ESRS 1 -standardin mukaisesti.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 82Oriolan vuosikertomus 2024 |
3. Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Vastuullisen työntekijäkokemuksen edistäminen on yksi Oriolan
vastuullisuusagendan painopistealueista. Se ohjaa konsernin
toimintaa johtamisen, työntekijöiden sitouttamisen, uusien
työntekijöiden houkuttelemisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Vuonna 2023 Oriolan työntekijät osallistuivat aktiivisesti
kaksoisolennaisuusarviointiin, jossa he korostivat työturvallisuuden
merkitystä. Työturvallisuus on jatkossakin yksi Oriolan
vastuullisuusagendan strategisista painopistealueista.
Vuonna 2023 Oriola toteutti myös ihmisoikeuksia koskevan
vaikutusten arvioinnin, jonka tulosten pohjalta yhtiö päivitti
vuonna 2024 eettiset ohjeensa ja sisällytti ihmisoikeuksiin liittyviä
aiheita uuteen henkilöstöpolitiikkaansa
Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Oriolan strategia ja liiketoimintamalli vaikuttavat henkilöstöön
turvallisuuteen, sääntelyn noudattamiseen ja toimintaan liittyvien
vaatimusten kautta. Mahdollisia riskejä ovat herkkien tuotteiden
käsittelystä aiheutuvat terveys- ja turvallisuushaasteet sekä
toimituspaineista johtuva stressi. Koulutuksen, turvallisuuden
parantamisen ja innovoinnin avulla yhtiö pyrkii hallitsemaan näitä
vaikutuksia ja mukauttamaan strategiaansa niin, että se tukee
henkilöstön hyvinvointia samalla, kun se saavuttaa toiminnalliset
tavoitteensa.
Oriolan työvoimaan liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet
liittyvät turvallisuuteen, sääntelyn noudattamiseen ja toiminnan
tehokkuuteen. Nämä riskit vaikuttavat strategiaan, sillä ne
edellyttävät tiukkoja turvallisuuskäytäntöjä ja henkilöstön
jatkuvaa koulutusta. Samalla kehitysmahdollisuudet, kuten
innovaatiot ja teknologian hyödyntäminen, voivat parantaa
tehokkuutta ja työntekijöiden hyvinvointia, mikä on linjassa yhtiön
liiketoimintamallin kanssa.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin useita olennaisia
mahdollisia negatiivisia ja olemassa olevia positiivisia vaikutuksia
yhtiön omaan henkilöstöön. Lisäksi havaittiin, että kaikki Oriolan
työntekijät voivat altistua haitallisille vaikutuksille, mutta tietyt
henkilöstöryhmät voivat olla muita suuremmassa riskissä.
Mahdolliset kielteiset vaikutukset
• Työntekijöiden työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät
riskit. Jakelukeskusten työntekijät voivat altistua lääkepölylle,
korkealle melutasolle, kuljetuksiin liittyville tapaturmille sekä
kylmäsäilytystiloissa työskentelystä tai huonosta ergonomiasta
johtuville terveysongelmille. Riski kasvaa, jos henkilöstön
vaihtuvuus on suurta, työntekijät eivät ole Oriolan omaa
henkilöstöä tai työturvallisuuskoulutus eri toimintojen välillä
on puutteellista. Lisäksi mielenterveysongelmien lisääntyminen
aiheuttaa kasvavia riskejä erityisesti toimihenkilöille.
• Organisaatiomuutoksista ja mahdollisesta
resurssipulasta johtuvat haasteet työn ja yksityiselämän
yhteensovittamisessa. Resurssien puute voi johtaa työtaakan
epätasaiseen jakautumiseen ja mahdolliseen ylikuormitukseen.
Muiden kuin omaan henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden
työolosuhteisiin saattaa liittyä epäselvyyksiä, ja tuotannon ja
toimitusten ruuhkahuiput saattavat aiheuttaa heille ylimääräisiä
työtunteja.
• Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös erityisesti
aliedustettuja ryhmiä, kuten maahanmuuttajataustaisia
tai vuokratyöntekijöitä kohtaan. Erityisesti
maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat alttiita erilaisille
syrjinnän muodoille, kuten rotuun ja etniseen alkuperään
perustuvalle syrjinnälle sekä epätasa-arvoiselle palkkaukselle ja
työoloille. Samoin vuokratyöntekijät saattavat kohdata syrjintää
esimerkiksi heikompien palkka- tai etuusehtojen muodossa.
Lisäksi tehokkaiden ilmiantokanavien puuttuminen voi johtaa
siihen, että mahdolliset syrjintä- ja häirintätapaukset jäävät
ilmoittamatta ja ratkaisematta.
Myönteiset vaikutukset
• Aktiivinen osallistuminen myönteisen ja osallistavan
työympäristön kehittämiseen. Oriolan oma henkilöstö
osallistuu aktiivisesti myönteisen ja osallistavan työympäristön
kehittämiseen. Esimerkiksi yrityksen arvojen uudistamisen
yhteydessä suurin osa työntekijöistä osallistui arvojen ja/tai
arvokuvausten kehittämiseen ja kommentointiin.
• Johtajuuden kehittäminen edistämällä yhtäläisiä
mahdollisuuksia, moninaisuutta ja tiimityöskentelyä. Koska
Oriolan liiketoimintaympäristö, organisaatiorakenne, kulttuuri
ja työskentelytavat muuttuvat jatkuvasti, on muutosjohtaminen
yksi johtamisen kehittämisen avainalueista. Oriola on sitoutunut
tarjoamaan reilun ja tasa-arvoisen työpaikan, jossa tuetaan
monimuotoisuutta ja osallisuutta.
• Suuri osa työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin.
Suomessa 78,5% ja Ruotsissa 100 % työntekijöistä kuuluu
työehtosopimusten piiriin.
Riskit
• Työpaikan vaaratekijät ja -tilanteet. Työpaikan vaaratekijät
ja -tilanteet voivat aiheuttaa kustannuksia, jotka liittyvät
terveydenhoitoon, oikeudellisiin vastuisiin ja tuottavuuden
menetykseen.
Mahdollisuudet
• Aktiivinen osallistuminen myönteisen ja osallistavan
työympäristön kehittämiseen ja roolimallina toimiminen
tulevaisuuden työelämälle. Osallistavana ja houkuttelevana
työnantajana Oriola voi houkutella ja sitouttaa parhaita osaajia,
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 83Oriolan vuosikertomus 2024 |
lisätä työntekijöiden sitoutumista ja tuottavuutta ja edistää
innovaatioita.
Työntekijät ja muut henkilöt, joihin kohdistuu
olennaisia vaikutuksia
• Aktiivinen osallistuminen myönteisen ja osallistavan
työympäristön kehittämiseen ja johtajuuden kehittämiseen
edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia, moninaisuutta ja
tiimityöskentelyä koskee koko henkilöstöä.
• Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös vaikuttaa erityisesti
aliedustettuihin ryhmiin, kuten maahanmuuttajataustaisiin ja
vuokratyöntekijöihin.
• Työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät
haasteet voivat koskea sekä Oriolan omia että ulkopuolisia
toimihenkilöitä ja työntekijöitä.
• Työturvallisuus- ja terveysriskit sekä työpaikan vaaratekijät
ja -tilanteet koskevat erityisesti Oriolan varastotoiminnasta
vastaavia työntekijöitä. Tähän ryhmään voi kuulua myös
muita henkilöitä, kuten alihankkijoita ja kolmannen osapuolen
logistiikka- tai henkilöstöpalveluyritysten kautta työskentelevää
henkilöstöä. Näihin henkilöstöryhmiin kohdistuu mahdollisia
turvallisuusriskejä sekä käsittelystandardien noudattamiseen
ja toimituspaineisiin liittyviä vaikutuksia, riippuen henkilöiden
roolista ja työsuhteen tyypistä.
• Kaikki työntekijät ja suurin osa toimihenkilöistä kuuluvat
työehtosopimusten piiriin. Suomessa kaupan alan
työehtosopimus ei koske ylempiä toimihenkilöitä
(henkilöstöryhmä). Oriolan henkilöstöpoliittisten ohjeiden
mukaan työehtosopimusehtoja sovelletaan kuitenkin osittain
myös ylempiin toimihenkilöihin.
Työterveyden ja -turvallisuuden, syrjinnän, häirinnän ja
epäasiallisen käyttäytymisen olennaiset kielteiset vaikutukset
sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät haasteet
voivat olla systemaattisia, kuten toistuvat turvallisuushaasteet
tai vaatimusten noudattamatta jättäminen, rajalliset resurssit
tai rakenteelliset epäkohdat. Ne voivat liittyä myös yksittäisiin
tapahtumiin, kuten yksittäisiin turvallisuusrikkomuksiin tai
toimitusvirheisiin, yksittäisiin syrjintä- tai häirintätapauksiin
tai stressaaviin työtilanteisiin. Vaikutusten luonne riippuu
toimintaympäristöstä ja kontekstista.
Positiivisia vaikutuksia aikaansaavia toimia ovat muun muassa
oman henkilöstön aktiivinen osallistaminen eri kanavien, kuten
verkkoalustojen, henkilökohtaisten tapaamisten ja henkilöstön
edustajien kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Johtajien
kouluttaminen muutosjohtamisesta ja tiimien rakentamisesta
vahvistaa johtajuutta, joka edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia.
Varmistaakseen sitoutumisen työehtosopimuksiin ja niiden
noudattamiseen, yhtiö on määritellyt vaatimusten mukaisuutta
koskevat käytännöt.
Ympäristöystävällisempään ja ilmastoneutraalimpaan toimintaan
siirtyminen voi vaikuttaa työvoimaan, koska se edellyttää uuden
teknologian käyttöönottoa, koulutusta ja muutoksia työn
tekemiseen. Se voi myös tarjota mahdollisuuksia osaamisen
kehittämiseen tai parempiin työoloihin kestävien käytäntöjen
kautta. Tämä voi johtaa sitoutuneempaan ja aktiivisempaan
henkilöstöön, joka pyrkii aktiivisesti osallistumaan toimintaan.
Koska Oriola toimii Suomessa ja Ruotsissa yhtiössä ei ole sellaisia
toimintoja, joihin liittyisi merkittävä pakkotyön riski.
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet (S1-1)
Oriolan eettiset ohjeet ja henkilöstöpolitiikka kattavat olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät johtamiseen,
kulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen sekä oikeudenmukaisiin
työoloihin, mukaan lukien ihmisoikeudet. Riskienhallintapolitiikka
kattaa työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvät riskit ja
vaikutukset. Politiikat koskevat koko omaa henkilöstöä.
Politiikat koskevat työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta,
monimuotoisuutta ja osallisuutta, työntekijöiden perehdytystä
ja osaamisen kehittämistä sekä sääntelyn noudattamista. Ne
varmistavat turvalliset työolot, yhtäläiset mahdollisuudet,
osaamisen kehittämisen ja työstandardit. Oriolan toimitusjohtaja
ja johtoryhmä ovat vastuussa politiikkojen täytäntöönpanosta.
Näiden politiikkojen toteuttamiseksi Oriolalla on useita
paikallisia tai konsernitason prosesseja, jotka liittyvät esimerkiksi
koulutukseen ja perehdytykseen.
Hallitus hyväksyi henkilöstöpolitiikan, ja se otettiin käyttöön
Oriolassa vuonna 2024. Eettiset ohjeet päivitettiin vuonna
2024. Molemmat politiikat on lähetetty kaikkien työntekijöiden
kuitattavaksi joulukuussa 2024.
Ihmisoikeuksiin liittyvät sitoumukset
Oriola keskittyy ihmisoikeusasioissa niihin due diligence -toimiin,
joihin konsernin toiminnalla voi olla suurimmat vaikutukset.
Oriola tarkastelee säännöllisesti ihmisoikeuksia koskevaa
toimintatapaansa ja käsittelee ihmisoikeussitoumuksiaan
politiikoissa ja menettelyissä tarpeen mukaan.
Oikeudenmukaiset työolot, mukaan lukien ihmisoikeudet,
sisältyvät Oriolan henkilöstöpolitiikkaan. Politiikan mukaan
Oriola tukee ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettujen
ihmisoikeuksien suojelua ja varmistaa, että yhtiö ei osallistu
ihmisoikeusloukkauksiin.
Ihmisoikeustyötä ohjaavat paikallinen lainsäädäntö ja
Oriolan arvot. Tähän sisältyy oikeudenmukaisten palkkojen,
turvallisten työolojen, yhdistymisvapauden ja syrjimättömyyden
edistäminen. Oriola noudattaa kansallisia lakeja ja kansainvälisiä
ihmisoikeusnormeja. Jos nämä ovat ristiriidassa keskenään, Oriola
noudattaa ensisijaisesti kansallista lainsäädäntöä ja pyrkii samalla
kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia.
Vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa pohjautuu säännöllisiin
henkilöstökyselyihin, kuulemisiin ja valitusmekanismeihin, joilla
varmistetaan työntekijöiden ihmisoikeuksien ja työoikeuksien
kunnioittaminen ja annetaan heille mahdollisuus ilmaista
huolenaiheitaan ja antaa palautetta työpaikan olosuhteista.
Näiden ihmisoikeussitoumusten noudattamista valvotaan
sisäisillä tarkastuksilla, kolmansien osapuolten arvioinneilla ja
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 84Oriolan vuosikertomus 2024 |
valitusmekanismeilla. YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden ja kansainvälisten työelämän
normien noudattamista seurataan, ja Oriola ryhtyy tarvittaessa
korjaaviin toimiin.
Ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten tapauksessa käytössä
on valituskanavia, sovittelua ja korvauksia, jotta varmistetaan,
että asianomaisia henkilöitä tuetaan kansainvälisten normien
mukaisesti.
Oriola toimii maissa, joissa oikeudenmukaiset työolot ja
ihmisoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö ovat korkealla tasolla,
eikä merkittäviä riskejä vakaville ihmisoikeusvaikutuksille ole
tunnistettu. Konserni on täysin sitoutunut noudattamaan paikallista
lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja sääntöjen noudattamista
edistäviä käytäntöjä sosiaalisen vastuullisuuden varmistamiseksi.
Oriolan henkilöstöpolitiikassa mainitaan yhdenmukaisuus
seuraavien kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen ja ohjeiden
kanssa. Noudattamista ylläpidetään säännöllisillä tarkistuksilla,
auditoinneilla ja raportoinnilla sen varmistamiseksi, että ohjeet
integroituvat Oriolan liiketoimintakäytäntöihin:
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.
• Yhdistyneiden kansakuntien liike-elämän ja ihmisoikeuksien
perusperiaatteet.
• YK:n perusperiaatteet: Korostetaan ihmisoikeuksien
kunnioittamista, oikeudenmukaista kohtelua ja kielteisten
vaikutusten ehkäisemistä.
• ILO:n julistus: Työelämän keskeisten oikeuksien, kuten
yhdistymisvapauden ja syrjimättömyyden puolustaminen sekä
pakkotyön ja lapsityövoiman käytön lopettaminen.
• OECD:n ohjeet: Vastuullisen liiketoimintatavan, avoimuuden ja
toimitusketjun yritystarkastuksen varmistaminen.
Oriolan henkilöstöpolitiikassa käsitellään nimenomaisesti
ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoimaa. Työturvallisuutta ja
-hyvinvointia käsitellään työtapaturmien ehkäisyn toimintaohjeissa.
Syrjinnän ja häirinnän torjunta, yhtäläisten
mahdollisuuksien edistäminen ja muut keinot
monimuotoisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi
Oriola varmistaa oikeudenmukaiset työolot ja ihmisoikeuksien
toteutumisen syrjintää ehkäisevien henkilöstöpolitiikan ja eettisten
ohjeiden avulla.
Kaikkien Oriolassa työskentelevien on noudatettava
syrjimättömyyttä edistäviä eettisiä ohjeita. Henkilöstöpolitiikka
otettiin käyttöön vuoden 2024 aikana, jotta syrjinnän ja häirinnän
torjuntaa, yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä
monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämistä voitaisiin tehostaa
entisestään.
Oriola kunnioittaa ja arvostaa henkilöstönsä monimuotoisuutta.
Oriolan henkilöstöpolitiikka kohtelee kaikkia työnhakijoita ja
työntekijöitä tasavertaisesti heidän rodustaan, etnisestä tai
kansallisesta alkuperästään, ihonväristään, vakaumuksestaan,
sukupuolestaan, sukupuoli-identiteetistään, siviilisäädystään,
seksuaalisesta suuntautumisestaan, iästään, terveydentilastaan
tai muusta paikallisen lain tai määräyksen suojaamasta asiasta
riippumatta. Tämä koskee kaikkia työsuhteen vaiheita: Oriola
rekrytoi, työllistää ja ylentää työntekijöitä heidän ansioidensa ja
työtehtäviensä edellyttämän osaamisen perusteella.
Oriolalla oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat osa
liiketoimintaprosesseja, kuten muun muassa rekrytointi-,
ylennys-, kehitys-, palkkaus- ja irtisanomismenettelyjä. Oriola
on sitoutunut aktiivisesti tarjoamaan syrjimättömän työpaikan,
jossa syrjintää ei suvaita lainkaan. Oriola haluaa tarjota työpaikan,
johon kaikki tuntevat kuuluvansa ja jossa kaikilla on yhtäläiset
kasvumahdollisuudet.
Oriolalla palkkaus on kansallisen lainsäädännön ja
työehtosopimusten mukainen. Oriola kunnioittaa työntekijöiden
oikeutta vapaa-aikaan työn ja yksityiselämän tasapainon
parantamiseksi. Tämä koskee myös työntekijöiden käytettävyyttä
työaikojen ulkopuolella. Yksilölliset palkkaerot perustuvat työn
vaativuuteen sekä työntekijän osaamiseen, työkokemukseen
ja työsuoritukseen. Oriola käyttää työn vaatimusten
analysoimiseksi vuonna 2021 päivitettyä tehtäväarkkitehtuuria
ja arviointijärjestelmää. Oriola on sitoutunut maksamaan tasa-
arvoista palkkaa. Palkkataso tarkistetaan vuosittain, ja samalla
korjataan mahdolliset poikkeamat, joita ei voida selittää esimerkiksi
työkokemuksen pituudella tai työsuorituksella.
Oriola on sitoutunut tarjoamaan työpaikan, jossa työntekijät voivat
tehdä työtään keskinäisen kunnioituksen ja oikeudenmukaisuuden
ilmapiirissä. Yritys ei hyväksy minkäänlaista työntekijöiden välistä
häirintää tai kiusaamista. Kaikkien työntekijöiden odotetaan
kohtelevan toisiaan, asiakkaita ja sidosryhmiä kunnioittavasti.
Etenkin seuraavat syrjintäperusteet on huomioitu Oriolan
toimintaperiaatteissa: rotuun ja etninen alkuperä, ihonväri,
sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti,
vammaisuus, ikä, uskonto, poliittiset mielipiteet, kansalliseen
alkuperä ja sosiaalinen alkuperä. Kaikki muut syrjinnän muodot,
jotka kuuluvat Euroopan unionin asetuksen ja kansallisen
lainsäädännön piiriin, kuuluvat myös henkilöstöpolitiikan piiriin.
Tällaisia ovat esimerkiksi siviilisäätyyn, terveydentilaan tai johonkin
muuhun paikallisen lain tai asetuksen suojaaman ominaisuuteen
perustuva syrjintä.
Oriola on sitoutunut edistämään heikommassa asemassa olevien
ryhmien osallisuutta ja myönteisiä toimia, mikä varmistetaan
palkkatasa-arvotarkastuksilla ja syrjimättömyyspolitiikoilla.
Oriolan henkilöstöpolitiikassa todetaan, että Oriola kunnioittaa
ja arvostaa henkilöstönsä monimuotoisuutta sekä uskoo
monimuotoisuuden ja osallisuuden edistävän yhtiön
menestystä. Oriola on sitoutunut tarjoamaan yhtäläiset
työllistymismahdollisuudet kaikille hakijoille ja työntekijöille. Oriola
kohtelee kaikkia työnhakijoita ja työntekijöitä tasavertaisesti heidän
ansioidensa perusteella riippumatta etnisestä tai kansallisesta
alkuperästä, ihonväristä, vakaumuksesta, sukupuolesta, sukupuoli-
identiteetistä, siviilisäädystä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä,
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 85Oriolan vuosikertomus 2024 |
terveydentilasta, poliittisesta mielipiteestä tai muusta paikallisen
lain tai määräyksen suojaamasta asiasta. Tämä koskee kaikkia
työsuhteen vaiheita.
Oriolan politiikat pannaan täytäntöön prosesseilla, joilla pyritään
ehkäisemään ja lieventämään syrjintää, puuttumaan siihen sekä
edistämään monimuotoisuutta ja osallisuutta. Näitä ovat:
Selkeät ilmoitusmekanismit: Luottamukselliset
valitusmekanismit, kuten digialustat, antavat työntekijöille
mahdollisuuden ilmoittaa syrjintätapauksista turvallisesti ja ilman
pelkoa kostotoimista.
Tutkinta ja reagointi: Ilmoituksen saatuaan Oriola käynnistää
selkeästi määritellyn tutkintaprosessin, jonka tarkoituksena on
käsitellä ja ratkaista viipymättä syrjintää koskevat ilmoitukset ja
tehdä tarvittavat toimenpiteet.
Säännölliset tarkastukset ja valvonta: Jatkuvia tarkastuksia ja
monimuotoisuusmittareita käytetään työympäristön arviointiin,
edistymisen seurantaan ja lisätoimien tarpeen tunnistamiseen.
Näillä menettelyillä varmistetaan, että syrjintään puututaan
tehokkaasti ja että monimuotoisuutta ja osallisuutta edistetään
jatkuvasti.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa (S1-2)
Oriola pyytää säännöllisesti palautetta henkilöstöltään erilaisten
kyselyiden ja säännöllisten tapaamisten avulla. Yhtiö kannustaa
avoimeen vuoropuheluun eri viestintäkanavien, kuten digialustojen
ja henkilökohtaisten tapaamisten, kautta.
Oriolalla keskustelu oman henkilöstön kanssa on säännöllistä
ja se on vakiintunut osaksi jokapäiväistä työtä. Esihenkilöt
keskustelevat omien alaistensa kanssa viikoittain ja/tai kahden
viikon välein. Työnantajan edustaja tapaa työntekijöiden edustajia
kuukausittain yhteistyötoimikunnan tapaamisissa ja vähintään
neljännesvuosittain turvallisuustoimikunnan tapaamisissa.
Työntekijöille tehdään vuosittain anonyymi henkilöstökysely.
Toimitusjohtajalla ja Oriolan johtoryhmällä on operatiivinen
vastuu siitä, että henkilöstön kanssa ollaan säännöllisessä
vuorovaikutuksessa ja että henkilöstön näkemykset huomioidaan
yhtiön toimintatavoissa.
Oriola noudattaa useita työntekijöiden ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen liittyviä sopimuksia. Näihin kuuluvat
kansainvälisesti julistetut ihmisoikeudet, paikallinen
työlainsäädäntö ja lakisääteiset vaatimukset, paikalliset
työehtosopimukset ja yhtiön sisäiset toimintaperiaatteet
(henkilöstöpolitiikka).
Henkilöstön palaute kirjataan ylös, ja palautteen tuloksesta
ilmoitetaan henkilöstölle seuraavien kanavien kautta päätöksen
tyypistä riippuen:
• Yhteistyö- ja turvallisuustoimikunnat
• Säännölliset kokoukset ja henkilöstötapahtumat
• Kehityskeskustelut
• Henkilöstökyselyt
• Väärinkäytösten raportointikanava
• Henkilöstöhallinnon asiakaspalvelujärjestelmä
• Sisäinen viestintä, mukaan lukien tiedotustilaisuudet kaikille
työntekijöille
• Esihenkilöviestintä
• Palauteryhmät
• Yhtiön sisäinen sosiaalinen verkosto (Engage)
• Yhtiön intranet tietojen jakamista varten
Vuorovaikutusta tapahtuu sekä organisaatiotasolla että projekti- tai
toimipaikkatasolla. Vuorovaikutuksesta saatua tietoa hyödynnetään
yksilötasolta aina konsernitasolle asti.
Oman henkilöstön tai henkilöstön edustajien kanssa käytävään
vuoropuheluun osoitetut resurssit koostuvat liiketoiminnan
kontrollereista, HR partnereista, nimetyistä työsuojelupäälliköistä,
työsuojelutoimikuntien jäsenistä, työntekijöille tarkoitettujen
palauteryhmien jäsenistä ja yhteistyötoimikunnan jäsenistä.
Oriola käy vuoropuhelua henkilöstönsä ja henkilöstön edustajien
kanssa päästöjen vähentämisen ja vihreämpään, ilmastoneutraaliin
toimintaan siirtymisen mahdollisista vaikutuksista edellä kuvattujen
prosessien avulla.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat yrityksen
omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi (S1-3)
Oriolan toimintatapaan, jolla se pyrkii korjaamaan
henkilöstöönsä kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia,
kuuluu yleensä ongelman tunnistaminen sisäisten arviointien
tai valitusmekanismien avulla, keskustelu asianomaisten
työntekijöiden kanssa ja korjaavien toimien toteuttaminen. Tämä
voi tarkoittaa korvauksen tarjoamista, työolojen parantamista
tai tukipalvelujen, kuten neuvonnan, tarjoamista. Prosessiin
kuuluu myös tulosten seuranta sen varmistamiseksi, että
korjaustoimenpiteet ovat tehokkaita, ja vaikutusten toistumisen
estäminen toimintatapoja muuttamalla tai valvontaa parantamalla.
Oriola tarjoaa työntekijöilleen useita kanavia huolenaiheiden
esille tuomiseksi nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Näitä ovat muun
muassa:
Valitusmekanismi: Virallinen prosessi, jonka kautta työntekijät
voivat esittää valituksia tai huolenaiheita luottamuksellisesti,
erityisen portaalin kautta. Väärinkäytöksistä tai rikkomuksista
voi ilmoittaa esihenkilölle, laki- tai HR-osastolle, tai ne voi
raportoida anonyymisti Oriolan Whistleblowing -kanavan kautta.
Anonymiteettisuojan varmistamiseksi Oriolan väärinkäytösten
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 86Oriolan vuosikertomus 2024 |
raportointikanavan tarjoaa ulkopuolinen kumppani,
Whistleblowing Centre. Viestintäkanava on salattu ja suojattu
salasanalla. Kaikki viestit käsitellään luottamuksellisesti.
Työntekijöiden edustajat tai ammattiliitot: Työntekijät
voivat ottaa asioita esille vaaleilla valittujen edustajien tai
työehtosopimusneuvottelurakenteiden kautta.
Valitusmekanismi on integroitu laajempaan henkilöstöhallinnon
kokonaisuuteen. Tähän kuuluu seuraavat prosessit ja toimintatavat:
Valitusmekanismin olemassaolo: Virallisten kanavien,
kuten valituskanavien, sähköpostiosoitteiden tai digialustojen
ylläpitäminen, jotta työntekijät voivat esittää huolenaiheita tai
valituksia. Ilmoitukset voivat koskea työolosuhteisiin, häirintään,
syrjintään tai muihin työpaikkaa koskeviin ongelmiin liittyviä
kysymyksiä.
Saatavuuden varmistaminen: Oriola edistää aktiivisesti
henkilöstön tietoisuutta näistä kanavista työntekijöiden
käsikirjojen, perehdyttämis- ja koulutustilaisuuksien, julisteiden tai
sisäisen viestinnän kautta. Se varmistaa, että nämä mekanismit ovat
helposti saatavilla ja luottamuksellisia ja että ne eivät mahdollista
kostotoimia. Näin työntekijöitä kannustetaan avoimeen
raportointiin.
Seuranta ja valvonta: Kun ilmoitus on tehty, se kirjataan
järjestelmään, joka seuraa sen käsittely ilmoituksen tekemisestä
ratkaisuun. Prosessiin sisältyy vastuuhenkilön nimittäminen,
aikataulujen asettaminen ja toteutettujen toimien kirjaaminen.
Tehokkuuden varmistaminen: Oriola arvioi näiden
valituskanavien tehokkuutta pyytämällä palautetta työntekijöiltä,
analysoimalla ratkaisuprosentteja ja seuraamalla ongelmien
toistumista. Oriola ottaa myös sidosryhmät, kuten työntekijöiden
edustajat tai ammattiliitot, mukaan arvioimaan valitusten
käsittelyprosessia ja tekemään tarvittaessa parannuksia. Lisäksi
vastausten laatua ja oikea-aikaisuutta arvioidaan säännöllisin
väliajoin suoritettavilla tarkastuksilla tai katsauksilla.
Oman henkilöstön tietoisuus ilmiantoprosesseista ja
luottamus niitä kohtaan
Oriola arvioi seuraavin menetelmin oman henkilöstön tietoisuutta
ja luottamusta käytössä oleviin rakenteisiin ja prosesseihin, joiden
avulla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan.
Henkilöstökyselyt: Säännöllisesti toteutettavat anonyymit kyselyt
tai palautelomakkeet, joilla mitataan työntekijöiden tietoisuutta
käytettävissä olevista kanavista sekä heidän luottamustaan käyttää
niitä ilman pelkoa vastatoimista.
Fokusryhmät ja haastattelut: Fokusryhmät tai yksilöhaastattelut
antavat laadullista tietoa henkilöstön näkemyksistä
valitusmekanismien toimivuudesta, luottamuksen tasosta ja
prosessien tehokkuudesta.
Käyttötiedot ja -trendit: Huolenaiheiden ja valitusten määrän
sekä käsittelyaikojen seuranta voi paljastaa tietoisuuden tai
luottamuksen puutteita, erityisesti jos kanavien käyttö on vähäistä
tai samat ongelmat toistuvat.
Sisäiset auditoinnit: Valitusprosessien säännölliset tarkastukset,
mukaan lukien henkilöstöhallinnon ja henkilöstön edustajien
haastattelut, auttavat varmistamaan, että kanavista tiedotetaan
riittävästi ja niitä käytetään tehokkaasti.
Koulutus ja viestintä: Koulutustilaisuudet ja työpajat, joiden
jälkeen kerättävä palaute auttaa arvioimaan henkilöstön
tietämyksen ja ymmärryksen tasoa liittyen valitusmekanismeihin ja
niiden käyttöön. Näillä menetelmillä mitataan sekä tietoisuutta että
luottamusta valitusmekanismien käyttöön huolenaiheiden esille
tuomisessa.
Toimintaperiaatteet, jotka koskevat ilmoituksen
tekijän suojelua kostotoimilta
Oriolan periaatteet ilmiantajien suojelemiseksi on kuvattu yhtiön
eettisissä ohjeissa. Ilmoituksia käsittelevä tiimi varmistaa, että
huolenaiheita esille tuonut työntekijä ei joudu epäedulliseen
asemaan. Kaikenlaiset vastatoimet, jotka kohdistuvat huolenaiheita
esille tuoneisiin työntekijöihin, katsotaan vakavaksi eettisten
ohjeiden rikkomiseksi.
Niin kauan kuin työntekijä toimii hyvässä uskossa, rehellisesti ja
vilpittömästi, hänelle ei aiheudu kielteisiä seurauksia mahdollisesti
mahdollisesti aiheettomista ilmoituksista. Lisätietoja tästä aiheesta
esitetään standardin G1 yhteydessä.
Toimien toteuttaminen omaan
työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat
omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)
Tarvittavat ja asianmukaiset toimet, joilla vastataan olennaisiin
vaikutuksiin, perustuvat henkilöstöstrategiaan ja vastuullisen
työntekijäkokemuksen painopisteeseen. Oriolan vastuullinen
työntekijäkokemus ohjaa konsernin työtä johtamisen,
työntekijöiden sitouttamisen, uusien työntekijöiden
houkuttelemisen ja työhyvinvoinnin saralla. Sen tavoitteena
on kehittää yhteistyöhön pohjaavaa kulttuuria, joka perustuu
yhteisille arvoille, edistää oikeudenmukaisuutta, kannustaa
osaamisen kehittämiseen sekä vahvistaa Oriolan johtamista.
Vastuullinen työntekijäkokemus käsittää muun muassa tasa-
arvoa, monimuotoisuutta ja hyvinvointia edistävät nykyaikaiset
henkilöstöpalvelut, hyvin toimivan organisaation, mahdollistavat
johtajat ja osaavat työntekijät.
Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä toimia
tunnistetaan jatkuvalla vaaratilanteiden ja vaarojen
raportoinnilla, säännöllisillä riskinarvioinneilla ja työpaikan
olosuhteiden arvioinneilla. Työntekijöiltä, työterveyshuollon
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 87Oriolan vuosikertomus 2024 |
tuottajilta ja turvallisuustoimikunnilta saatu palaute on osa
toimintasuunnitelmia, jotka tarkistetaan ja päivitetään vuosittain
tehokkuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.
Oikeudenmukaisten työolojen, mukaan lukien ihmisoikeudet,
määrittelyprosessi edellyttää työpaikkakäytäntöjen säännöllistä
arviointia kansallisten lakien, kansainvälisten standardien ja
yrityksen toimintatapojen perusteella. Työntekijöiltä saatu palaute,
auditoinnit ja sitoutumiskyselyt auttavat tunnistamaan puutteet
tai riskit. Ihmisoikeusnäkökohdat on sisällytetty liiketoimintaan,
ja niitä ohjaavat esimerkiksi YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevat ohjaavat periaatteet. Tulosten perusteella voidaan
toteuttaa kohdennettuja toimia eettisten, tasapuolisten ja
vaatimustenmukaisten työolojen varmistamiseksi.
Johtajuuteen, kulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen
liittyvien toimien määrittelyyn kuuluu sitoutumiskyselyistä ja
kehityskeskusteluista saadun työntekijäpalautteen analysointi.
Organisaation keskeisiä mittareita, kuten johtajuutta, arvioidaan
liiketoiminnan tavoitteiden ohella. Tietoja kerätään yhteistyössä
esihenkilöiden, henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden
kohderyhmien kanssa, jotta kehityskohteet saadaan
selville. Nämä havainnot ovat hyödynnettävissä esimerkiksi
johtajuuskoulutuksessa ja kulttuurin kehittämisohjelmissa, joilla
työvoiman valmiudet sovitetaan yhteen organisaation tavoitteiden
kanssa. Strategia ja strategiset osaamisalueet muodostavat
perustan osaamisen kehittämistoimille. Oriola arvioi iteratiivisesti
osaamisen kehittämisen tarvetta voidakseen vastata tulevaisuuden
vaatimuksiin sekä organisaatio- että yksilötasolla. Tämä
lähestymistapa liittyy Vastuullinen työntekijäkokemus -strategiaan
ja tavoitteeseen lisätä työntekijöiden osaamista ja pätevyyttä.
Keskeiset toteutetut, suunnitellut tai käynnissä
olevat toimet, joilla pyritään ehkäisemään tai
lieventämään henkilöstöön liittyviä olennaisia
kielteisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
Olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä ovat muun muassa
työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä oikeudenmukaiset työolot,
mukaan lukien ihmisoikeudet. Seuraavia toimia on toteutettu,
suunnitteilla tai käynnissä näiden kielteisten vaikutusten
ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Kunkin toimen aikahorisontit
selitetään niiden kuvauksen yhteydessä. Yleisesti ottaen toimet
toteutetaan vuoden 2024 aikana tai suunnitellaan toteutettavaksi
vuosina 2025–2026
Työturvallisuus ja -hyvinvointi
Oriola asettaa työturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin
etusijalle toteuttamalla laajoja toimenpiteitä kaikissa toiminnoissa
työterveysriskien, työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvien
haasteiden ja mahdollisten työpaikan vaarojen huomioimiseksi.
Nämä toimenpiteet edistävät suoraan Oriolan strategisia
tavoitteita, kuten turvallisuuskulttuurin edistämistä, työpaikan
riskien vähentämistä sekä työntekijöiden sitoutumisen ja
hyvinvoinnin parantamista. Pitämällä yllä koko konsernin kattavaa
lähestymistapaa työterveyteen ja -turvallisuuteen Oriola on
sitoutunut parantamaan toimintaansa jatkuvasti, noudattamaan
paikallista lainsäädäntöä ja saavuttamaan pitkän aikavälin
tavoitteensa, jonka mukaan työpaikalla ei tapahdu lainkaan
työtapaturmia.
Oriolan työterveys- ja työturvallisuusprosessit on suunniteltu
täyttämään paikalliset lainsäädännölliset vaatimukset ja
edistämään turvallista ja kannustavaa työympäristöä. Näihin
prosesseihin kuuluu esihenkilöiden, työsuojeluvaltuutettujen,
linjaorganisaatioiden ja työterveyshuollon ammattilaisten välinen
yhteistyö, ja niitä arvioidaan vähintään vuosittain tehokkuuden ja
jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.
Yhtiö on ottanut käyttöön jäsennellyn hierarkian vaaratilanteiden
ja korjaavien toimien hallintaa varten, ja työntekijät raportoivat
vaaroja ja ehdottavat ratkaisuja aktiivisesti. Esihenkilöt ja
työsuojeluvaltuutetut arvioivat ja hyväksyvät toimet, ja lopullisesta
valvonnasta vastaavat Suomen työsuojelupäälliköt ja Ruotsin
turvallisuustoimikunta. Kaikki prosessit dokumentoidaan ja
niitä seurataan asianmukaisella koulutuksella tai päivittämällä
politiikkoja ja toimintaohjeita. Työntekijöiden oikeuksia,
kuten mahdollisuutta poistua vaarallisista työtilanteista ilman
vastatoimia, suojellaan ja tuetaan raportointikanavien, kuten
ilmiantomekanismien, avulla.
Keskeiset toimenpiteet ja toimet
1. Työkyvyn hallinta: Sekä Suomessa että Ruotsissa työkyvyn
hallinta on tärkeä painopistealue, jolla pyritään lieventämään
työterveys- ja työturvallisuusriskien kielteisiä vaikutuksia
sekä työn ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä haasteita.
Esihenkilöille suunnatut koulutusohjelmat, kuten Suomessa
vuoden 2024 jälkipuoliskolla toteutetut ohjelmat, parantavat
heidän kykyään tukea työntekijöiden työkykyä. Molempien
maiden yhteistyössä toimivat ohjausryhmät, kuten Suomen
työkyvyn ohjausryhmä ja Ruotsin Samverkan Arbetsmiljö,
arvioivat ja parantavat jatkuvasti työturvallisuutta ja työkykyä
ennaltaehkäisevillä ja ennakoivilla toimenpiteillä.
2. Ennakoivat terveystoimet: Ennakoivien terveystoimien
tarkoituksena on lieventää työterveyteen ja -turvallisuuteen
liittyvien riskien kielteisiä vaikutuksia sekä työ- ja yksityiselämän
tasapainoon liittyviä haasteita. Ruotsissa terveyteen liittyvien
kysymysten sisällyttäminen työntekijöiden ja esihenkilöiden
välisiin seurantakeskusteluihin tukee varhaisen puuttumisen
kulttuuria. Toimet otetaan täysimääräisesti käyttöön vuoteen
2025 mennessä, minkä odotetaan parantavan työkykyä,
vähentävän poissaoloja ja vahvistavan kannustavaa
työympäristöä. Vastaavasti Suomi päivitti työkykyprosessejaan
työterveyshuollon toimintasuunnitelman 2023–2024 mukaisesti
ja keskittyi muun muassa varhaiseen puuttumiseen, korvaavan
työn järjestämiseen ja huumepolitiikkaan.
3. Rutiininomaiset terveystarkastukset: Vuonna 2024 Oriola
otti Ruotsissa käyttöön rutiiniterveystarkastukset 35 vuoden
iästä alkaen terveyteen ja työn ja yksityiselämän tasapainoon
liittyvien riskien vähentämiseksi. Niiden odotetaan toteutuvan
täysimääräisesti vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän
aloitteen tavoitteena on havaita terveysriskit varhaisessa
vaiheessa ja edistää työntekijöiden pitkäaikaista sitoutumista
ja tuottavuutta. Suomessa työntekijöillä on mahdollisuus
sairaudenhoidon lisäksi myös ennaltaehkäisevään
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 88Oriolan vuosikertomus 2024 |
terveydenhuoltoon. Tämä tarkoittaa, että kaikilla työntekijöillä
on oikeus käydä terveystarkastuksissa aina tarvittaessa.
Kohdennettuja terveystarkastuksia tehdään myös niille
työntekijöille, jotka kuuluvat lakisääteisten työpaikkaselvitysten
perusteella riskiryhmiin. Työterveyshuolto ottaa näihin
henkilöihin yhteyttä
4. Riskinarvioinnit ja turvallisuushavainnot: Työpaikan
vaaratekijöiden ja -tilanteiden riskien pienentämiseksi
sekä Suomessa että Ruotsissa tehdään säännöllisesti
työsuojeluriskien arviointeja, joita terveys- ja
turvallisuustoimikunnat tarkastelevat neljännesvuosittain.
Turvallisuushavaintojen raportointikanavat ja tapaturmien
hallintaprosessit ovat käytössä työturvallisuuden jatkuvan
parantamisen varmistamiseksi.
5. Koulutus ja tietoisuus: Terveyttä ja turvallisuutta koskevan
osaamisen ja tietoisuuden lisäämistä pidetään konsernissa
tärkeänä työturvallisuuteen ja työpaikan vaaroihin liittyvien
riskien vähentämiseksi. Eri tehtäviä ja vastuita varten on
tarjolla koulutusta, perehdytysprosessi sisältää terveys- ja
turvallisuusaiheita ja vakiotoimintaprosessit huomioivat terveys-
ja turvallisuusnäkökohdat. Kaikilla toimipaikoilla tarjotaan
räätälöityjä työturvallisuus- ja ergonomiakoulutuksia, joissa
keskitytään tehtäväkohtaisiin riskeihin, kuten kemikaalien
käsittelyyn ja laitteiden käyttöön. Toimipaikkojen johtoryhmät
osallistuvat aktiivisesti näiden riskien tunnistamiseen ja
hillitsemiseen.
6. Terveyttä ja turvallisuutta koskevat toimintasuunnitelmat:
Seuraavat toimintasuunnitelmat laaditaan maakohtaisesti
kielteisten terveys-, turvallisuus- ja hyvinvointivaikutusten ja
-riskien lieventämiseksi ja korjaamiseksi:
• Työterveyshuollon toimintasuunnitelmat vuosiksi
2023–2024
• Turvallisuutta ja terveyttä koskevat toimintasuunnitelmat
vuosiksi 2024–2025
Oikeudenmukaiset työolot, mukaan lukien
ihmisoikeudet
Keskeiset toimenpiteet ja toimet
Seuraavilla toimilla pyritään lieventämään syrjinnän, häirinnän ja
epäasiallisen käyttäytymisen kielteisiä vaikutuksia työntekijöihin
Suomessa ja Ruotsissa:
1. Henkilöstöpolitiikan käyttöönotto: Konserni otti vuonna 2024
käyttöön henkilöstöpolitiikan, joka asettaa puitteet tarkemmille
ihmisoikeusperiaatteille ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevalle
toimintatavalle konsernitasolla.
2. Eettiset ohjeet päivitettiin vuoden 2024 aikana. Nämä
eettiset periaatteet ohjaavat myös konsernin suhtautumista
oikeudenmukaisiin työoloihin ja ihmisoikeuksiin yhdessä
henkilöstöpolitiikan kanssa.
3. Palkantarkistus: Konserni tekee vuosittain palkantarkistuksen,
johon kuuluu keskeisesti myös palkkatasa-arvon tarkistaminen.
Paikallinen lainsäädäntö, sovellettavat työehtosopimukset
ja henkilöstöyritysten sopimukset määräävät riittävästä ja
oikeudenmukaisesta palkasta.
Toteutetut tai käynnissä olevat toimet, joilla pyritään
saavuttamaan myönteisiä olennaisia vaikutuksia
omaan työvoimaan
Työehtosopimusten piiriin kuuluminen
Keskeiset toimenpiteet ja toimet
Edistääkseen työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden
suuren osuuden myönteistä vaikutusta, konserni on jatkanut tiivistä
yhteistyötä työntekijöiden edustajien kanssa. Konserni kunnioittaa
henkilöstöpolitiikan mukaan yhdistymisvapautta ja oikeutta
työehtosopimusneuvotteluihin.
Johtaminen, kulttuuri ja osaamisen kehittäminen
Keskeiset toimenpiteet ja toimet
Seuraavilla toimilla pyritään mahdollistamaan työntekijöiden ja
johdon aktiivinen osallistuminen ja työntekijöiden yhtäläisten
mahdollisuuksien edistäminen Suomessa ja Ruotsissa.
1. Johtajuuden laatu: Johtajuuden laatua mitataan vuosittain
jatkuvan kehityksen varmistamiseksi. Vuonna 2024
johtajuusindeksi pysyi samalla tasolla (79) kuin edellisenä
vuonna (2023: 79).
2. Johtajuuskoulutus: Johtajuuskoulutusohjelma (Core
Leadership) käynnistettiin vuonna 2024, ja Oriola jatkaa sitä
vuonna 2025 autenttisen johtajuuden mahdollistamiseksi.
Osaavat johtajat ovat avainasemassa yhtäläisten
mahdollisuuksien edistämisessä Oriolalla. Puolet Oriolan
johtajista, mukaan lukien johtoryhmä, on osallistunut kevään
2024 johtajuuden kehittämisohjelmaan. Loput Oriolan johtajat
kutsutaan ohjelmaan vuoden 2025 alussa, ja suunnitelmissa on
tehdä ohjelmasta jatkuva prosessi.
3. Oriolan toimintakulttuuri: Ylin johto suoritti vuoden 2024
aikana organisaatiokulttuurin arvioinnin arvioidakseen
kulttuurin nykyistä ja tavoitetilaa. Konkreettisia kehittämistoimia
toteutettiin esimerkiksi asiakaskeskeisyyden lisäämiseksi
organisaatiossa.
4. Osaamisen kehittäminen strategisten osaamisalueiden
avulla: Oriolan strategiset osaamisalueet määriteltiin vuoden
2024 aikana. Ne ovat arvoa luovat suhteet (Value Adding
Relationships), analysointi ja tiedon ymmärrys (Analytics &
Insights) ja liiketoiminnan taidot (Business Acumen). Alustava
osaamistasojen analyysi toteutettiin osassa organisaatiota
vuonna 2024, ja sitä jatketaan vuoden 2025 aikana. Analyysin
tuloksena laaditaan henkilöstön osaamisen kehittämistä
ja osaajien hankintaa koskevat toimintasuunnitelmat.
Nykyinen osaamisen kehittäminen perustuu näihin osaamisen
painopistealueisiin. Tarkoituksena on varmistaa, että
työntekijät osallistuvat toimintaan aktiivisesti ja että heillä on
mahdollisuudet sopeutua muuttuvan toimintaympäristön
tuleviin vaatimuksiin.
5. Osaamisen ja suorituskyvyn kehittäminen: Vuosina 2025 ja
2026 otetaan käyttöön uudistettu suorituksen ja kehityksen
johtamismalli, tarkoituksena vahvistaa osaamisen ja johtajuuden
kehittämistä.
6. Osaamisen kehittäminen oppimisen hallintajärjestelmän
avulla: Uusi oppimisen hallintajärjestelmä on suunniteltu
otettavaksi käyttöön vuoden 2025 aikana, jotta osaamista
voidaan kehittää suunnitelmallisesti.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 89Oriolan vuosikertomus 2024 |
Keskeisten toimenpiteiden kattavuus
Johto tai nimetyt johtoryhmät kuuluvat johtamiseen ja kulttuuriin
liittyvien toimien piiriin. Erityisesti Suomea tai Ruotsia koskevat
toimet on esitetty erikseen kunkin toimenpiteen kuvauksen
yhteydessä. Koko oma työvoima kuuluu tai tullaan sisällyttämään
muiden listattujen toimien piiriin.
Olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin puuttuminen
Oriolan tapa hallita riskejä ja etsiä mahdollisuuksia henkilöstölleen
sisältää terveys- ja turvallisuusriskien järjestelmällisen seurannan ja
arvioinnin sekä toimintamenettelyjen ennakoivan mukauttamisen.
Investoimalla koulutukseen ja henkilöstön kehittämiseen yritys ei
ainoastaan vähennä riskejä vaan myös edistää turvallisuuskulttuuria
ja jatkuvaa kehittämistä. Nämä toimet yhdistettynä kattaviin
terveydenhuoltopalveluihin ja henkilöstöetuihin edistävät
henkilöstön tyytyväisyyttä ja sitoutumista. Oriolan suunnitelmalliset
ja ennakoivat toimet hallitsevat työvoimaan liittyviä vaikutuksia ja
mahdollisuuksia, ja antavat yhtiölle edellytykset jatkaa myönteisten
tulosten saavuttamista työntekijöidensä eduksi.
Oriola on osoittanut seuraavat resurssit tässä kappaleessa
mainittuihin toimintoihin: linjajohdon (paikallisten lainsäädäntöjen
ja säädösten mukaisesti), henkilöstö- ja kulttuuritiimin jäsenet,
terveydenhuoltopalvelut ja nimetyt terveydenhuollon
ammattilaiset, työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäälliköt Suomessa
sekä työturvallisuuskomitea Ruotsissa.
Oriolan toimintatapaan, jolla se pyrkii korjaamaan
henkilöstöönsä kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia,
kuuluu yleensä ongelman tunnistaminen sisäisten arviointien
tai valitusmekanismien avulla, keskustelu asianomaisten
työntekijöiden kanssa ja korjaavien toimien toteuttaminen. Tämä
voi tarkoittaa korvauksen tarjoamista, työolojen parantamista
tai tukipalvelujen, kuten neuvonnan, tarjoamista. Prosessiin
kuuluu myös tulosten seuranta sen varmistamiseksi, että
korjaustoimenpiteet ovat tehokkaita, ja vaikutusten toistumisen
estäminen toimintatapoja muuttamalla tai valvontaa parantamalla.
Raportointikauden aikana ei ilmennyt yhtään vakavaa tapausta,
joka olisi edellyttänyt merkittäviä toimenpiteitä.
Lueteltujen toimintasuunnitelmien odotetut tulokset
Oriolan työturvallisuutta ja -hyvinvointia koskevilta
toimintasuunnitelmilta odotetaan seuraavia tuloksia:
1. Työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin parantuminen:
Vähennetään terveysriskejä ja parannetaan yleistä hyvinvointia
ennakoivien terveystoimien, säännöllisten riskinarviointien ja
rutiiniterveystarkastusten avulla.
2. Turvallisempi työympäristö: Työpaikalla sattuvien tapaturmien
ja vaarojen väheneminen räätälöidyn perehdytyksen,
parempien turvallisuuskäytäntöjen ja jatkuvan riskien seurannan
ansiosta.
3. Lisääntynyt tuottavuus ja sitoutuminen: Parempi työ- ja
yksityiselämän tasapaino ja terveemmät työntekijät lisäävät
sitoutumista, motivaatiota ja yleistä tuottavuutta.
4. Poissaolojen ja vaihtuvuuden väheneminen: Varhainen
puuttuminen ja tuki minimoivat terveyteen liittyvät poissaolot ja
parantavat työntekijöiden pysyvyyttä.
5. Vahvempi turvallisuuskulttuuri: Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä
toimintatapa edistää turvallisuuden ja vastuullisuuden
kulttuuria työntekijöiden ja johdon keskuudessa.
6. Lainsäädännön noudattaminen ja jatkuva kehitys:
Lainsäädännön ja alan standardien noudattaminen ja toiminnan
tehokkuuden parantaminen jatkuvien arviointien ja päivitysten
avulla.
Nämä tulokset tukevat Oriolan pitkän aikavälin tavoitetta, jonka
mukaan työpaikalla ei tapahdu yhtään työtapaturmaa, sekä
yhtiön sitoutumista työntekijöiden kestävään hyvinvointiin ja
laadukkaaseen toimintaan.
Johtamista, kulttuuria ja osaamisen kehittämistä koskevien
toimintasuunnitelmien odotetut tulokset:
1. Motivoitunut ja ammattitaitoinen työvoima: Vuonna 2025
uudistettavan suoritus- ja kehittämisprosessin tavoitteena on
tukea paremmin henkilöstöä ja johtoa kehityssuunnittelussa ja
motivaation lisäämisessä. Uuden oppimisen hallintajärjestelmän
tarkoituksena on tarjota väline, jolla voidaan tarjota koulutusta
ja tukea sujuvaan prosessiin.
2. Jatkuva johtamiskulttuurin kehittäminen ja yhtäläisten
kehitysmahdollisuuksien varmistaminen: Uudistettavan
suorituksen ja kehityksen johtamismallin tarkoitus on
varmistaa yhtäläisten kehitysmahdollisuuksien toteutuminen
ja säännöllisen palautteen antaminen johtamiskulttuurin
parantamiseksi.
Toimien ja aloitteiden tehokkuuden seuraaminen ja
arviointi suhteessa omalle henkilöstölle koituneisiin
tuloksiin
Johtajuuteen, kulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen liittyvien
toimien tehokkuutta seurataan henkilöstön sitoutumiskyselyn ja
säännöllisten kehityskeskusteluiden avulla.
Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä toimia seurataan
työsuojelutoimikunnan neljännesvuosittaisissa kokouksissa. Oriolan
työterveys- ja työturvallisuusprosessit on suunniteltu täyttämään
paikalliset lainsäädännölliset vaatimukset ja edistämään turvallista
ja kannustavaa työympäristöä. Työhön liittyvät vaarat tunnistetaan
järjestelmällisesti jatkuvilla prosesseilla, kuten vaaratilanteiden
ja läheltä piti -tilanteiden raportoinnilla, vuosittaisilla tai
puolivuosittaisilla riskinarvioinneilla ja työpaikkaselvityksillä, jotka
on sovitettu yhteen työsuojelun toimintaohjelmien kanssa. Terveys-
ja turvallisuusriskien arviointeja tehdään säännöllisesti ympäri
vuoden. Molempien maiden työsuojelutoimikunnat tarkastelevat
näitä arviointeja neljännesvuosittain mahdollisten vaarojen
johdonmukaisen seurannan ja vähentämisen varmistamiseksi.
Oikeudenmukaisten työolojen ja ihmisoikeuksiin liittyvien toimien
vaikuttavuutta seurataan seuraavien kanavien kautta: palkka tasa-
arvoprosessi, henkilöstötyytyväisyyskyselyt, valituskanavat.
Johtajuuteen, kulttuuriin ja osaamiseen kehittämiseen liittyvien
toimien tehokkuutta seurataan henkilöstön sitoutumiskyselyn ja
säännöllisten kehityskeskusteluiden avulla.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 90Oriolan vuosikertomus 2024 |
Keinot sen varmistamiseksi, että yhtiön omat
käytännöt eivät aiheuta tai edistä olennaisia kielteisiä
vaikutuksia sen omaan työvoimaan
Työntekijöiden työterveys- ja työturvallisuusriskit:
Työnantaja noudattaa paikallisen lainsäädännön vaatimuksia
ehkäistäkseen ja hillitäkseen merkittäviä kielteisiä työterveys- ja
työturvallisuusvaikutuksia, jotka liittyvät suoraan sen toimintaan,
tuotteisiin tai palveluihin sen liikesuhteiden kautta. Lainsäädäntö
kattaa sekä omat työntekijät että muut henkilöt. Tähän liittyvät
vaarat ja riskit liittyvät normaaleihin fyysisiin, sosiaalisiin ja
psykologisiin aiheisiin.
Työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät haasteet: Jotta
yhtiön käytännöt eivät edistäisi työ- ja yksityiselämän tasapainoon
liittyvien haasteiden olennaisia kielteisiä vaikutuksia, esimerkiksi
projekteissa työskentelevää henkilöstöä täydennetään
tarvittaessa työtaakan helpottamiseksi. Vuokratyöntekijöitä on
mahdollisuuksien mukaan palkattu osaksi omaa henkilöstöä
työympäristön vakauttamiseksi. Käytössä on myös työkyvyn
johtamisen malli, johon sisältyy yksilöllisten tapausten
seuraaminen. Tällä valvotaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa.
Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös: Päivitetyt eettiset
ohjeet ja helppokäyttöinen ilmiantokanava ovat käytössä
syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen kielteisten
vaikutusten lieventämiseksi yhtiön omissa toiminnoissa.
Vuokratyöntekijäyritysten kanssa järjestetään säännöllisiä
kokouksia, joissa varmistetaan vuokratyöntekijöiden ja sisäisten
työntekijöiden yhtäläiset työehdot.
Lisätoimet tai -aloitteet, joiden ensisijaisena
tarkoituksena on saada aikaan myönteisiä
vaikutuksia omalle henkilöstölle
Oriola pyrkii saavuttamaan myönteisiä olennaisia vaikutuksia
henkilöstölleen tarjoamalla erilaisia terveys- ja hyvinvointietuja,
kuten urheilu- ja kulttuurietuja, fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin
edistämiseksi. Ruotsissa terveysedun määrää on korotettu vuoden
2024 aikana, jotta terveyteen liittyvää toimintaa tuettaisiin
rahallisesti paremmin. Korotuksen tarkoituksena on varmistaa, että
edun määrä vastaisi markkinastandardeja, ja tehdä työntekijöistä
tyytyväisempiä ja sitoutuneempia.
Polkupyöräetu otettiin käyttöön koko Ruotsin omalle henkilöstölle
vuoden 2024 aikana, ja se otetaan käyttöön koko Suomen omalle
henkilöstölle vuoden 2025 aikana. Polkupyöräetu kannustaa
kestävään työmatkaliikenteeseen ja aktiiviseen elämäntapaan.
Etu mahdollistaa henkilöstölle polkupyöriä, lisävarusteita
ja huoltopalveluja ja tukee siten työntekijöiden terveyttä,
ympäristövastuuta ja yleistä hyvinvointia. Etuuden odotetaan
edistävän kestävää työmatkaliikennettä ja terveellisempiä
elintapoja, vähentävän haitallisia ympäristövaikutuksia ja
parantavan työntekijöiden hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Aloite
edistää myönteistä työpaikkakulttuuria ja tukee samalla Oriolan
ympäristö- ja hyvinvointitavoitteita.
Vuonna 2024 Oriola otti Ruotsissa käyttöön tuetun lounasetuuden.
Sama etu on tarjolla myös Suomessa. Etuuden ansiosta
työntekijät voivat saada ravitsevia aterioita kätevästi, mikä edistää
terveellisempää elämäntapaa. Tämä aloite kuvastaa Oriolan
sitoutumista työntekijöiden hyvinvoinnin ja työ- ja yksityiselämän
tasapainon tukemiseen.
Ruotsissa otettiin käyttöön uusi työterveyshuoltopalvelujen tarjoaja
vuoden 2024 aikana. Vaihto uuteen palveluntarjoajaan kuvastaa
sitoutumista sekä työntekijöiden terveyden että tarjottujen
terveydenhuoltopalvelujen laadun parantamiseen.
Oriola-konserni toimii maissa, joissa työterveyteen ja
-turvallisuuteen sekä työympäristöön liittyvä lainsäädäntö on
korkeatasoista. Molemmissa maissa käyttöön otettu varhaisen
puuttumisen malli mahdollistaa terveyteen liittyvien ongelmien
ennakoivan tunnistamisen ja ratkaisemisen. Työntekijöille tarjotaan
ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluja. Suomessa lakisääteinen
työsuojeluorganisaatio edustaa kaikkia henkilöstöryhmiä, ja
Ruotsissa paikallisen lainsäädännön noudattamista tuetaan
kumppanuuksilla työterveyshuollon tarjoajien kanssa ja yhteistyöllä
sisäisten turvallisuusvastaavien edustajien kanssa. Työntekijöiden
tukemiseksi Oriola tarjoaa kattavat työterveyspalvelut ja
sairausvakuutuksen työntekijöille Suomessa ja Ruotsissa, mikä
takaa terveydenhoidon ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden
saatavuuden.
Oriola soveltaa vanhempainlomaoikeuksia, jotka kuuluvat liiton
sääntelyn ja kansallisen lainsäädännön piiriin sekä Suomessa että
Ruotsissa.
Toimintasuunnitelmien toteuttaminen ei edellytä Oriolalta
merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja.
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen
sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvät
tavoitteet
Pitkän aikavälin tavoitteena on nolla tapaturmaa
vuonna 2024: 0
Suoritus suhteessa ilmoitettuun tavoitteeseen:
Vuonna 2024 kirjattiin 28 työtapaturmaa. Tapaturmien
kirjaamisessa järjestelmään on tapahtunut parannusta.
Perusvuosi: 2023
Perusarvo: 7
Tapaturmataajuus (LTIF) 4,5 vuoteen 2026 mennessä
Suoritus suhteessa ilmoitettuun tavoitteeseen:
Vuonna 2024 LTIF-arvo oli 5,04. Tämä luku kuvaa tapaturmien
määrää, jotka johtavat vähintään yhden työpäivän poissaoloon
miljoonaa työtuntia kohden. Mukaan lasketaan työpaikalla
sattuneet tapaturmat, mutta ei työmatkatapaturmia.
Vuokratyöntekijät on jätetty laskelmien ulkopuolelle.
Perusvuosi: 2023
Perusarvo: 6,09
Työpaikan turvallisuus- ja hyvinvointitavoitteet johdetaan Oriolan
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 91Oriolan vuosikertomus 2024 |
riskienhallintapolitiikasta, jossa todetaan, että tavoitteena on
nolla tapaturmaa, ja korostetaan ennakoivia toimenpiteitä
tapaturmien, loukkaantumisten ja terveyteen liittyvien
vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia
yhtiön liiketoimintoja sekä Ruotsissa että Suomessa. Tavoitteiden
määrittelyssä käytetyt menetelmät ja oletukset perustuvat Oriolan
liiketoimintastrategiaan.
Prosessin seurantaan käytetään onnettomuuksien
raportointivälineitä. Työhön liittyvät vaarat tunnistetaan
järjestelmällisesti jatkuvilla prosesseilla, kuten vaaratilanteiden
ja läheltä piti -tilanteiden raportoinnilla, vuosittaisilla tai
puolivuosittaisilla riskinarvioinneilla ja työpaikkaselvityksillä, jotka
on sovitettu yhteen työsuojelun toimintaohjelmien kanssa.
Johtamiseen, kulttuuriin ja osaamisen kehittämiseen
liittyvät tavoitteet
Johtajuusindeksi 80 vuoteen 2026 mennessä
Suoritus suhteessa ilmoitettuun tavoitteeseen:
Johtajuusindeksi pysyi edellisvuoden tasolla 79 vuonna 2024.
Perusvuosi: 2023
Perusarvo: 79
Johtajuusindeksitavoite liittyy Oriolan henkilöstöpolitiikkaan,
jossa määritellään Oriolan johtajuuden periaatteet. Tämä tavoite
koskee kaikkia yhtiön liiketoimintoja sekä Ruotsissa että Suomessa.
Tavoitteen määrittelyssä käytetyt menetelmät ja oletukset
perustuvat Oriolan liiketoimintastrategiaan.
Tavoitteiden seuranta perustuu vuosittaiseen henkilöstön
sitoutumiskyselyyn, jonka kautta henkilöstö voi antaa yhtiölle
palautetta.
Oikeudenmukaisia työoloja, mukaan lukien
ihmisoikeuksia, koskeva tavoite
Kaikki (100 %) Oriolan oman henkilöstön vuotuiseen eettisiä
ohjeita koskevaan koulutukseen osallistuvat työntekijät
läpäisevät koulutuksen vuodesta 2025 alkaen (mukaan lukien
Oriola-konsernin oikeudellisten yksiköiden palveluksessa olevat
työntekijät, lukuun ottamatta ulkopuolista työvoimaa, uusia
perehdytettäviä työntekijöitä ja pitkällä virkavapaalla olevia
henkilöitä)
Suoritus suhteessa ilmoitettuun tavoitteeseen: Suoritus suhteessa
tavoitteeseen tullaan raportoimaan 2025 lähtien.
Perusvuosi: 2023
Perusarvo: Ei vertailuarvoa raportoitavissa.
Tämä tavoite koskee kaikkia yhtiön liiketoimintoja sekä Ruotsissa
että Suomessa. Tavoitteen määrittelyssä käytetyt menetelmät ja
oletukset perustuvat Oriolan liiketoimintastrategiaan.
Eettisiä ohjeita noudatetaan koko Oriola-konsernissa. Ne ohjaavat
ja tukevat yhtiötä päivittäisessä työssä ja päätöksenteossa, auttavat
edistämään yhteisymmärrystä sekä vahvistavat oikein toimimisen
kulttuuria. On tärkeää, että jokainen työntekijä ymmärtää ja tuntee
eettiset ohjeet oikeudenmukaisten työolojen ja ihmisoikeuksien
osalta. Siksi kaikki Oriolalla osallistuvat eettisiä ohjeita koskevaan
koulutukseen vuosittain. Kaikkien työntekijöiden on kuitattava
eettiset ohjeet henkilöstöhallinnon järjestelmässä osoituksena siitä,
että he ovat lukeneet ja ymmärtäneet ne.
Henkilöstöpolitiikan mukaan konserni kunnioittaa
yhdistymisvapautta ja oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin.
Oriola pyrkii jatkuvasti edistämään hyvää työympäristöä ja
oikeudenmukaisia työoloja alan standardien mukaisesti. Suuri osa
työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin, ja tästä syntyvän
myönteisen vaikutuksen edistämiseksi ei ole asetettu erillistä
tavoitetta.
Oman henkilöstön tai henkilöstön edustajien
kanssa tapahtuva suora vuorovaikutus tavoitteita
asetettaessa
Johtajuusindeksitavoite perustuu vuosittaiseen henkilöstön
sitoutumiskyselyyn, jonka kautta henkilöstö voi antaa yhtiölle
palautetta. Tapaturmataajuustavoite ja tapaturmattomuustavoite
perustuvat työsuojelutoimikunnan tietoihin. Eettisiä ohjeita
koskevan koulutuksen läpäisytavoite on asetettu yhdessä
organisaation eri osien edustajien muodostaneen kohderyhmän
kanssa.
Suora vuorovaikutus oman henkilöstön tai
henkilöstön edustajien kanssa seurattaessa
suoritusta suhteessa tavoitteisiin
Henkilöstön sitoutumiskyselyn tuloksia, mukaan lukien
johtajuusindeksiä, seurataan vuosittain koko henkilöstölle
suunnatuissa tiedotuskanavissa.
Työsuojelutoimikunnat osallistuvat työtapaturmien, vamman
tai sairauden vuoksi menetetyn työajan ja vaaratilanteiden
esiintymistiheyden seurantaan neljännesvuosittaisissa
kokouksissa. Tapaturmatilastot julkaistaan työturvallisuus- ja
työterveystoimikunnan kokousten jälkeen. Oriolan työterveys- ja
työturvallisuusprosessit on suunniteltu täyttämään paikalliset
lainsäädännölliset vaatimukset ja edistämään turvallista ja
kannustavaa työympäristöä. Työhön liittyvät vaarat tunnistetaan
järjestelmällisesti jatkuvilla prosesseilla, kuten vaaratilanteiden
ja läheltä piti -tilanteiden raportoinnilla, vuosittaisilla tai
puolivuosittaisilla riskinarvioinneilla ja työpaikkaselvityksillä, jotka
on sovitettu yhteen työsuojelun toimintaohjelmien kanssa.
Eettisiä ohjeita koskevan koulutuksen suorittamista ei ole vielä
seurattu yhdessä oman henkilöstön kanssa, koska tavoite on
asetettu vuodelle 2025.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 92Oriolan vuosikertomus 2024 |
Suora vuorovaikutus oman henkilöstön tai
henkilöstön edustajien kanssa tavoitteiden
suoritustasoon liittyvien oppien ja
parannusmahdollisuuksien tunnistamiseksi
Oma henkilöstö ja henkilöstön edustajat osallistuvat
suoraan johtajuusindeksin tavoitteiden oppien ja
parannusmahdollisuuksien tunnistamiseen henkilöstön
sitoutumiskyselyyn liittyvien tiimitason työpajojen ja
toimintasuunnitelmien kautta.
Työsuojeluprosesseihin kuuluu esihenkilöiden,
työsuojeluvaltuutettujen, linjaorganisaatioiden ja
työterveyshuollon ammattilaisten välinen yhteistyö, ja niitä
arvioidaan vähintään vuosittain tehokkuuden ja jatkuvan
parantamisen varmistamiseksi.
Yhtiö on ottanut käyttöön jäsennellyn hierarkian vaaratilanteiden
ja korjaavien toimien hallintaa varten, ja työntekijät raportoivat
vaaroja ja ehdottavat niihin ratkaisuja aktiivisesti. Esihenkilöt ja
työsuojeluvaltuutetut arvioivat ja hyväksyvät toimet, ja lopullisesta
valvonnasta vastaavat työsuojelupäälliköt. Kaikki prosessit
dokumentoidaan ja niitä seurataan asianmukaisella koulutuksella
tai päivittämällä politiikkoja ja toimintaohjeita.
Eettisiä ohjeita koskevan koulutuksen suorittamisesta saatuja
oppeja ja parannusmahdollisuuksia ei ole vielä seurattu yhdessä
oman henkilöstön kanssa, koska tavoite on asetettu vuodelle 2025.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet (S1-6)
S1-6: Työsuhteiset työntekijät maittain
Maa Henkilömäärä
Suomi 452
Ruotsi 482
S1-6: Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin, henkilömäärä
2024 Suomi Ruotsi Yhteensä
Henkilömäärä 452 482 934
Vakinaiset työntekijät 421 469 890
Määräaikaiset työntekijät 9 7 16
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät 22 6 28
Kokoaikaiset työntekijät 397 467 864
Osa-aikaiset työntekijät 55 15 70
S1-6: Henkilöstön vaihtuvuus
Henkilöstön vaihtuvuusaste [%] 10,6
Lähteneet työntekijät raportointijakson aikana 99
Yrityksen omaan työvoimaan
kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
Raportointijakson lopussa yrityksen oman työvoiman muiden
työntekijöiden kokonaismäärä oli 228 (FTE).
Muu henkilöstö koostui pääasiassa vuokratyövoimasta
varastoympäristössä. Tähän joukkoon kuuluivat myös esimerkiksi
talous- ja IT-alan konsultit. Tarve työllistää muita kuin työntekijöitä
varastossa riippuu vuoden aikana tapahtuvasta volyymin kasvusta.
Raportointikauden aikana ei ollut merkittävää vaihtelua.
Käytetty mittausmenetelmä ja merkittävät oletukset:
FTE laskettiin jakamalla muiden työntekijöiden työtuntien
kokonaismäärä (mukaan lukien ylityöt) vuoden 2024 aikana
maakohtaisilla oletusarvoisilla kokopäiväisillä kuukausityötunneilla
ja kertomalla työkuukausien määrällä (yksi lomakuukausi pois
lukien).
Suomi: Tiedot kerätään työntekijöiden työtuntien
hallintajärjestelmästä ja toimihenkilöiden arvioiduista työtunneista
HR-järjestelmässä (Pharma Service, perustuen esihenkilöiden
arvioihin).
Ruotsi: Tiedot kerätään tuntisuunnittelijoiden raporteista ja
henkilöstöyrityksiltä työntekijöiden osalta sekä ulkopuolisten
yritysten laskuttamista työtunneista toimihenkilöiden osalta.
Puutteellisuus: Tiedot muista työntekijöistä eivät ole saatavilla
luotettavassa muodossa. Oriola suunnittelee kehittävänsä tietojen
keruuta ja raportointia tulevina vuosina.
S1-6: Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin, jaettuna sukupuolen mukaan, henkilömäärä
Mittari Naiset Miehet Muut* Ei ilmoitettu Yhteensä
Henkilömäärä 498 434 0 2 934
Vakinaiset työntekijät 477 411 0 2 890
Määräaikaiset työntekijät 10 6 0 0 16
Vaihtelevalla työajalla työskentelevät 11 17 0 0 28
Kokoaikaiset työntekijät 453 410 0 1 864
Osa-aikaiset työntekijät 45 24 0 1 70
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 93Oriolan vuosikertomus 2024 |
Työehtosopimusneuvottelujen
kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu (S1-8)
S1-8: Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu , työsuhteiset työntekijät
Työehto-
sopimus-
neuvottelujen
kattavuus
Työehto-
sopimus-
neuvottelujen
kattavuus
Työnteikjät
– ETA-alue
Työntekijät
– Muu kuin ETA-alue
Edustus
työpaikalla
(Vain ETA-alue)
0-19 %
20-39 %
40-59 %
60-79 % Suomi
80-100 % Ruotsi Ruotsi, Suomi
S1-8: Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten
työntekijöiden prosenttiosuus
Vuosi Työehtosopimusneuvottelujen kattavuusaste (%)
2024 90 %
Mittaustapa ja merkittävät oletukset
Tiedot työehtosopimusten kattavuudesta perustuvat HR-
tietojärjestelmään. Järjestelmän tiedot perustuvat työntekijöiden ja
työnantajan allekirjoittamiin työsopimuksiin.
Ruotsissa työehtosopimusten ehdot koskevat koko sisäistä
työvoimaa. Suomessa kaupan alan työehtosopimus ei
koske ylempiä toimihenkilöitä (henkilöstöryhmä). Oriolan
henkilöstöpolitiikan ohjeiden mukaan työehtosopimuksen ehtoja
sovelletaan osittain ylempiin toimihenkilöihin.
Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus
lasketaan seuraavalla kaavalla: työehtosopimusten piiriin
kuuluvien työntekijöiden määrä / työntekijöiden määrä x 100.
Työntekijöiden edustajien kattavuus maailmanlaajuisesti lasketaan
seuraavalla kaavalla: työntekijöiden määrä toimipaikoissa, joissa on
työntekijöiden edustajia / työntekijöiden määrä x 100.
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
Ylin johto jaoteltuna sukupuolen mukaan
Naisten lukumäärä ylimmässä johdossa 1
Miesten lukumäärä ylimmässä johdossa 5
Muiden lukumäärä ylimmässä johdossa 0
Sukupuoli ei ilmoitettu ylimmässä johdossa 0
Naisten prosenttiosuus ylimmässä johdossa [%] 16,67
Miesten prosenttiosuus ylimmässä johdossa [%] 83,33
Muiden prosenttiosuus ylimmässä johdossa [%] 0
Sukupuoli ei ilmoitettu prosenttiosuus ylimmässä johdossa [%] 0
Ylin johto kattaa Oriolan johtoryhmän jäsenet 31.12.2024.
Henkilöstö jaoteltuna iän mukaan
Alle 30-vuotiaiden lukumäärä henkilöstössä 170
30-50-vuotiaiden lukumäärä henkilöstössä 500
Yli 50-vuotiaiden lukumäärä henkilöstössä 264
Alle 30-vuotiaiden prosenttiosuus henkilöstössä [%] 18,2
30-50-vuotiaiden prosenttiosuus henkilöstössä [%] 53,53
Yli 50-vuotiaiden prosenttiosuus henkilöstössä [%] 28,27
Ikätiedot perustuvat tarkistettuihin kansallisiin henkilötunnuksiin.
Riittävä palkka (S1-10)
Kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa, joka on linjassa
sovellettavien vertailuarvojen kanssa.
Sekä Suomessa että Ruotsissa sovelletuissa ja noudatetuissa
työehtosopimuksissa määritellään vähimmäispalkat, jotka vastaavat
työntekijän ja hänen perheensä tarpeita ottaen huomioon
työntekijöiden kansalliset taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet.
Oriolalla peruspalkkaluokat luodaan tehtäväarkkitehtuurin,
nykyisten palkkaluokkien, ulkoisten palkkamarkkinatietojen
ja työehtosopimusten perusteella. Näin varmistetaan
oikeudenmukainen ja riittävä palkkataso kullekin tehtävälle.
Riittävän palkkatason varmistamiseksi käytetään Elinkeinoelämän
keskusliiton, työnantajaliittojen ja Suomen ja Ruotsi
tilastokeskuksien tietoja.
Sosiaalinen suojelu (S1-11)
Kaikki työntekijät ovat suojattuja tulonmenetyksiltä suurten
elämänmuutosten vuoksi joko julkisten ohjelmien tai yrityksen
tarjoamien etujen kautta.
Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevat mittarit (S1-13)
Säännöllisesti kehityskeskusteluihin osallistuneet työntekijät
esitetään niiden toimihenkilöiden lukumääränä, joiden
kehityskeskusteluista löytyy tiedot henkilöstöhallinnon
pääjärjestelmästä. Luku sisältää ainoastaan toimihenkilöt. 57 %
toimihenkilöistä on osallistunut kehityskeskusteluun järjestelmässä
olevien tietojen mukaan.
Menetelmän rajoituksena on se, että työntekijöistä ja joistakin
toimihenkilöistä ei ole kirjattu tietoja henkilöstöjärjestelmässä,
vaikka he ovat voineet osallistua kehityskeskusteluihin
säännöllisesti.
S1-13: Säännöllisesti kehityskeskusteluihin osallistuneet työntekijät sukupuolittain, työsuhteiset työntekijät
Naiset Miehet Muut Ei ilmoitettu Yhteensä
Säännöllisesti kehityskeskusteluihin osallistuneiden työntekijöiden osuus (%) 83,53 44,24 0 100 32,76
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 94Oriolan vuosikertomus 2024 |
Koulutustietoja ei ole tällä hetkellä saatavilla tuntitasolla
raportoitavassa muodossa, joten Oriola ei pysty raportoimaan
tietoja koulutustunneista. Uusi oppimisen hallintajärjestelmä, joka
pystyy keräämään nämä tiedot, on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden
2025 aikana. Kun uusi järjestelmä on käytössä, tiedot voidaan
ilmoittaa.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat
mittarit (S1-14)
S1-14: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin
kuuluvien työsuhteisen työntekijöiden osuus 100
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin
kuuluvien muiden kuin työsuhteisen työntekijöiden osuus 0
Työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista johtuvien
kuolemantapausten lukumäärä 0
Ilmoitettujen työperäisten tapaturmien lukumäärä (pois lukien
kuolemantapaukset) 28
Ilmoitettujen työperäisten tapaturmien ilmaantuvuus 20,15
Ilmoitettujen työperäisten sairauksien tapausten lukumäärä 0
Työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista sekä niistä johtuvista
kuolemantapauksista aiheutuneiden menetettyjen työpäivien
lukumäärä 12,6
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa
koskevat mittarit (S1-15)
S1-15: Perhevapaiseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden
osuus (%)
2024
Perhevapaiseen oikeutettujen työntekijöiden osuus [%] 100
Perheeseen liittyvään vapaaseen oikeutettujen työntekijöiden
osuus [%] 100
Oikeutetuista työntekijöistä perheeseen liittyvää vapaata
käyttäneiden osuus [%] 20,02
Oikeutetuista naisista perheeseen liittyvää vapaata käyttäneiden
osuus [%] 20,68
Oikeutetuista miehistä perheeseen liittyvää vapaata käyttäneiden
osuus [%] 19,12
Oikeutetuista muunsukupuolisista työntekijöistä perheeseen
liittyvää vapaata käyttäneiden osuus [%] 0
Oikeutetuista sukupuolensa ilmoittamatta jättäneistä
työntekijöistä perheeseen liittyvää vapaata käyttäneiden osuus
[%] 50
Palkkajärjestelmään raportoidut perheeseen liittyvät vapaat,
sisältäen: vanhempainvapaan, sairaan lapsen hoitovapaan,
ensimmäiset 10 päivää lapsen syntymän jälkeen (koskee Ruotsia)
sekä raskausvapaan.
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero
ja kokonaisansiot) (S1-16)
Maa Sukupuolten välinen palkkaero [%]
Suomi 2.1
Ruotsi -6.73
Sukupuolien välinen palkkaero on laskettu seuraavalla kaavalla:
(keskimääräinen miesten bruttotuntipalkka - keskimääräinen
naisten bruttotuntipalkka) / keskimääräinen miesten
bruttotuntipalkka x 100.
Sukupuolten välinen palkkaero perustuu sisäisen työvoiman
peruspalkkoihin, mukaan lukien peruspalkka ja kuukausittaiset
kiinteät etuudet, pois lukien muuttuva palkka, kuten bonukset ja
kannustimet. Toimitusjohtaja on jätetty tietojen ulkopuolelle.
Sukupuolten välinen palkkaero esitetään maakohtaisena
oikaisemattomana erona. Se ei ota huomioon eri työtehtäviä,
palkkaluokkia, suoritusarviointeja, työssäoloaikaa tai koulutustasoa.
Ruotsissa 71 % alimmassa palkkaluokassa olevista työntekijöistä
on miehiä, kun taas Suomessa luku on 47 %. Koska luvut ovat
oikaisemattomia, tämä vaikuttaa negatiiviseen palkkaeroon
Ruotsissa. Oriola on sitoutunut palkkatasa-arvoon ja valmistautuu
raportoimaan sukupuolten väliset palkkaerot yksityiskohtaisella ja
oikaistulla tasolla EU:n palkkojen avoimuusdirektiivin vaatimusten
mukaisesti vuonna 2027.
Vuotuinen kokonaispalkkasuhde oli 12 %. Suhde on laskettu
seuraavalla kaavalla: toimitusjohtajan vuotuinen kokonaispalkka
/ kaikkien työntekijöiden mediaanivuosipalkka (pois lukien
toimitusjohtaja) x 100. Toimitusjohtajan vuotuinen kokonaispalkka
sisältää peruspalkan, autoedun, lomarahan, pitkän aikavälin
kannustinohjelman mukaiset osakeperusteiset palkkiot ja käyvän
arvon, lisäeläkkeen ja muut etuudet (sairausvakuutus).
Työntekijöiden vuotuisen kokonaispalkan mediaani sisältää
peruspalkan, kuukausittaiset kiinteät korvaukset, palkan
henkilöosat (tuotantopalkkio, lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinohjelman mukaiset palkkiot sekä käyvän arvon), etuudet,
lisät ja lomarahat. Työntekijöiden mediaanipalkat lasketaan
31.12.2024 voimassa olevina kokoaikaisina vuosipalkkoina sekä
vuoden 2024 aikana maksettuina etuuksina, lisinä ja lomarahoina,
kuten ne ovat ilmoitettu palkkahallinnoissa.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 95Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
Työhön liittyvät valitukset, tapaukset ja reklamaatiot
Syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, kokonaismäärä 0
Huolien ilmaisuun tarkoitettujen kanavien (mukaan lukien
valitusmekanismit) kautta jätettyjen valitusten määrä 6
Kanavien kautta jätettyjen valitusten määrä, joiden avulla
omat työntekijät voivat ilmaista huolensa (mukaan lukien
valitusmekanismit) OECD:n monikansallisten yritysten kansallisille
yhteyspisteille 0
Tapahtumien ja valitusten seurauksena määrättyjen sakkojen,
rangaistusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä [EUR] 0
Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusloukkausten
kokonaismäärä 0
Vaaratilanteiden, valitusten ja vakavien ihmisoikeusvaikutusten
mittausmenetelmiin sisältyy yleensä sekä laadullisia että määrällisiä
toimintatapoja, ja niiden keskeiset oletukset ja rajoitukset ovat
seuraavat:
Raportointi- ja seurantajärjestelmät: Vaaratilanteiden ja valitusten
kirjaamiseen ja seurantaan käytetään järjestelmiä, jotka perustuvat
työntekijöiden tai muiden sidosryhmien omiin ilmoituksiin.
Keskeisiä oletuksia ovat muun muassa raportoinnin kattavuus ja
se, että kaikki vaaratilanteet on kirjattu tarkasti. Rajoituksia voi
aiheutua siitä, että tietoja ilmoitetaan liian vähän, koska pelätään
vastatoimia tai ilmiantojärjestelmästä ei olla tietoisia.
Henkilöstökyselyt ja -palaute: Kyselyillä saadaan tietoa koetuista
ihmisoikeusvaikutuksista. Ne perustuvat oletukseen, että
työntekijät antavat rehellisiä ja edustavia vastauksia. Rajoituksia
ovat muun muassa kyselyn suunnitteluvirheet, alhainen
vastausprosentti tai pelko kielteisistä seurauksista.
Juurisyyanalyysi: Vakavien ihmisoikeusvaikutusten osalta tehdään
juurianalyysi taustalla olevien tekijöiden tunnistamiseksi. Tämä
edellyttää, että käytettävissä olevat tiedot kuvaavat tarkasti kaikkia
vaikuttavia tekijöitä. Rajoituksia voivat olla puutteelliset tiedot tai
vaikeudet tunnistaa erityisiä syitä.
Sidosryhmien kuuleminen: Yhteydenpito asianomaisten
henkilöiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa auttaa validoimaan
raportoidut vaikutukset. Keskeinen oletus on, että sidosryhmät
antavat rehellisen panoksensa. Rajoituksia ovat esimerkiksi vallan
epätasapaino, kielimuurit tai kulttuurierot, jotka voivat vaikuttaa
avoimuuteen.
Vertailuanalyysi ja alan standardit: Vaikutuksia mitataan joskus
alan vertailuarvojen tai ihmisoikeusnormien perusteella. Tämä
edellyttää, että nämä vertailuarvot ovat yleisesti sovellettavissa
ja vertailukelpoisia. Rajoituksia syntyy, jos paikalliset olosuhteet
poikkeavat toisistaan tai jos vertailuarvot eivät ota huomioon
erityistilanteita.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 96Oriolan vuosikertomus 2024 |
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Arvoketjun työntekijöillä, erityisesti Oriolan kuljetuskumppaneilla,
on tärkeä rooli lääkkeiden luotettavan toimituksen ja
tuoteturvallisuuden varmistamisessa hyvän jakelutavan (Good
Distribution Practice, GDP) mukaisesti. Koska Oriolalla ei ole omaa
kuljetuskalustoa, tiivis yhteistyö kuljetuspalvelujen tarjoajien
kanssa on varastointi- ja jakelutoiminnassa välttämätöntä.
Samoin yhteistyö tuotevalmistajien kanssa on tärkeää, sillä
Oriolalla ei ole omaa tuotevalmistusta. Lisäksi Oriola ostaa
muita ydinliiketoimintaansa tukevia palveluja, kuten siivous-,
kiinteistönhuolto- ja turvallisuuspalveluja. Kaikki nämä arvoketjun
työntekijäryhmät on sisällytetty tähän raportointiin.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (SBM-3)
Oriolan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia mahdollisia
vaikutuksia tarkasteltiin kattavasti ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnissa ja arvioitiin uudelleen kaksoisolennaisuusarvioinnin
yhteydessä ESRS-vaatimusten mukaisesti. Arviointiin sisältyi
myös taloudellisten riskien ja -mahdollisuuksien arviointi ESRS-
viitekehyksen mukaisesti.
Prosessin aikana tunnistettiin seuraavat mahdolliset olennaiset
haitalliset vaikutukset ja ne arvoketjun työntekijäryhmät, joilla
saattaa olla muita suurempi riski altistua haitallisille vaikutuksille:
Mahdolliset kielteiset vaikutukset
• Pakkotyövoiman riski palveluntarjoajien keskuudessa,
erityisesti silloin, kun ne palkkaavat maahanmuuttajataustaisia
henkilöitä. Oriolan arvoketjussa esimerkiksi siivoojat ovat
alttiimpia pakkotyölle, koska siivousala on usein riippuvainen
maahanmuuttajataustaisesta henkilöstöstä. Maahanmuuttajien
palkkaaminen – joko suoraan tai epäsuorasti – voi tahattomasti
edistää ihmiskauppaa ja pakkotyötä.
• Terveys- ja turvallisuusriskit lääkkeiden valmistuksessa,
T&K-toiminnassa, logistiikassa ja ostopalveluissa.
Lääkkeiden valmistus altistaa työntekijät monille
terveys- ja turvallisuusriskeille, logistiikassa on olemassa
liikenneonnettomuuksien riski ja ostopalveluissa erityisesti
maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat alttiimpia
työtapaturmille, jotka johtuvat epäselvistä ohjeista tai
kielimuurista.
• Riski liittyen riittämättömiin palkkoihin tai palkattomiin
työtunteihin erityisesti toimitusketjun alemmilla tasoilla
sekä kuljetus- ja logistiikka-alalla. Riski kohdistuu erityisesti
työntekijöihin lääkkeiden valmistusmaissa, joissa
työlainsäädäntö on puutteellista tai sen valvonta on heikkoa,
kuten Kiinassa ja Intiassa. Kuljetus- ja logistiikka-ala puolestaan
vaatii usein ympärivuorokautista toimintaa, mikä voi johtaa
pitkiin ja epäsäännöllisiin työaikoihin.
• Työntekijöiden yhdistymisvapauden ja työehtosopimus-
neuvottelujen loukkaamisen riski, koska Oriolan toimitusketju
ulottuu maihin, kuten Intiaan ja Kiinaan, joissa näitä oikeuksia ei
ole tunnustettu.
• Epäsäännölliset ja pitkät työajat arvoketjussa. Monet
Oriolan arvoketjun työntekijät, kuten siivoojat, vartijat ja
kuorma-autonkuljettajat tekevät epäsäännöllistä työaikaa.
Epäsäännöllinen työaika ja pitkät työpäivät voivat johtaa
riittämättömään lepoon ja palautumiseen, mikä vaikuttaa
fyysiseen ja henkiseen terveyteen.
Oriolan strategia perustuu vahvoihin kumppanuuksiin ja
luotettavaan toimittajaverkostoon, jota hallitaan vakiintuneilla
toimittajasuhteiden hallintakäytännöillä. Yhtiön arvion mukaan
mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät ole laajalle levinneitä tai
järjestelmällisiä, vaan ne liittyvät yksittäisiin tapauksiin tai tiettyihin
liikesuhteisiin. Tämän vuoksi Oriola ei ole katsonut tarpeelliseksi
muuttaa strategiaansa tai liiketoimintamalliaan näiden vaikutusten
huomioimiseksi.
Oriola tiedostaa, että yhtiö voi vaikuttaa myönteisesti arvoketjun
työntekijöihin eettisten hankintakäytäntöjen ja toimitusketjun
hallinnan avulla. Näistä vaikutuksista raportoidaan tämän raportin
kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ei tunnistettu olennaisia riskejä
tai mahdollisuuksia, jotka johtuisivat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet (S2-1)
Vähentääkseen ihmisoikeusriskejä ja vahvistaakseen eettisiä
käytäntöjä toimitusketjuissaan Oriola edistää eettisten
periaatteiden noudattamista liikekumppaneidensa, toimittajiensa
ja asiakkaidensa keskuudessa. Oriola odottaa toimittajiensa ja
muiden liikekumppaneidensa noudattavan sen liikekumppanien
eettisiä ohjeita tai soveltavan vastaavia periaatteita ihmisoikeuksien
kunnioittamiseksi. Lisäksi Oriola edellyttää, että sen toimittajat
ja alihankkijat varmistavat vastaavien vaatimusten toteutumisen
omissa toimitusketjuissaan.
Oriolan liikekumppanien eettiset ohjeet, jotka päivitettiin vuonna
2024 ja otettiin käyttöön 1.1.2025, kattavat periaatteet, jotka
liittyvät lahjonnan, korruption ja syrjinnän torjuntaan, työ- ja
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen (ml. yhdistymisvapaus, riittävä
palkka ja työ- ja yksityiselämän tasapaino) sekä työturvallisuuden
ja työterveyden edistämiseen. Ohjeissa todetaan selkeästi, että
Oriola ei hyväksy lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä, ihmiskauppaa
tai muita nykyaikaisen orjuuden muotoja eikä syrjintää omassa,
toimittajiensa tai liikekumppaneidensa toiminnassa.
Kuten liikekumppanien eettisissä ohjeissa mainitaan, Oriola
kunnioittaa ja tukee kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia
omassa toiminnassaan ja edistää niiden noudattamista koko
arvoketjussaan. Yhtiö pyrkii harjoittamaan liiketoimintaansa niin,
ettei siitä aiheudu haittaa omille tai alihankkijoiden työntekijöille,
arvoketjun työntekijöille tai lähiyhteisöille.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 97Oriolan vuosikertomus 2024 |
Oriola pyrkii tunnistamaan, ehkäisemään ja torjumaan toimintansa
ihmisoikeusvaikutuksia ja edellyttää toimittajiltaan samaa.
Yhtiö keskittyy erityisesti osa-alueisiin, joihin sen toiminnalla
on suurimpia vaikutuksia. Oriola ei hyväksy minkäänlaisia
ihmisoikeusrikkomuksia.
Ohjeiden mukaisesti Oriola noudattaa kansallisia lakeja, kunnioittaa
ihmisoikeuksia eikä osallistu minkäänlaiseen hyväksikäyttöön.
Yhtiö toimii YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen
julistuksen sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisten
yleissopimusten mukaisesti. Mikäli kansallinen lainsäädäntö
ja ihmisoikeusstandardit ovat ristiriidassa keskenään, Oriola
noudattaa kansallista lakia pyrkien kuitenkin noudattamaan
korkeimpia ihmisoikeusperiaatteita.
Oriolan hallitus on hyväksynyt liikekumppanien eettiset ohjeet.
Oriolan johtoryhmä käy läpi niiden sisällön säännöllisesti ja
tekee tarvittaessa muutosehdotuksia, jotka tarkastusvaliokunta
ja hallitus hyväksyvät. Oriolan johtoryhmä valvoo eettisten
ohjeiden toteutumista, ja niiden noudattaminen on toimittaja-
ja alihankkijasuhteista vastaavien organisaatioiden ja tiimien
vastuulla.
Toimittajien vastuullisuuden varmistaminen
Oriola arvioi toimittajien vastuullisuutta osana säännöllistä
toimittajien arviointiprosessiaan. Prosessi perustuu Oriolan
hankintapolitiikkaan, jonka Oriolan johtoryhmä on tarkistanut ja
hyväksynyt. Kaikkien uusien toimittajien, jotka aloittavat yhteistyön
Oriolan kanssa, on läpäistävä arviointiprosessi.
Hankintatoiminto vastaa toimittajien arvioinnista ja siitä,
että ne täyttävät kaikki kelpoisuuskriteerit. Näihin kuuluvat
vakavaraisuus, sovellettavien lakien ja asetusten noudattaminen,
asiakasvaatimusten täyttäminen, Oriolan teknisten, laatu- ja
turvallisuusstandardien noudattaminen sekä kyky vastata yhtiön
kysyntään.
Hyvän jakelutavan kannalta kriittisten epäsuorien hankintojen
on oltava säännösten mukaisia ja vastattava Oriolan laatutiimin
laatimia ja toimeenpanemia ohjeita. Lisäksi kriittisten toimittajien
on osoitettava, miten ne noudattavat kansainvälisesti hyväksyttyjä
normeja, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta,
YK:n korruption vastaista yleissopimusta ja ILO:n julistusta
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Oriola valvoo toimittajiensa vastuullisuutta jatkuvalla seurannalla
ja säännöllisillä uudelleenarvioinneilla varmistaakseen, että ne
noudattavat yhtiön liikekumppanien eettisiä ohjeita. Lisäksi
Oriolalla ja nimetyillä kolmansilla osapuolilla on oikeus auditoida
liikekumppaneita tai niiden alihankkijoita eettisten ohjeiden
noudattamisen varmistamiseksi.
Jos toimittaja kohtaa haasteita ohjeiden noudattamisessa tai
havaitsee toimintaansa liittyvän Oriolan eettisten ohjeiden
vastaista toimintaa, asiasta on aina keskusteltava heille nimetyn
yhteyshenkilön kanssa.
Oriola vahvistaa yhteistyötä toimittajiensa kanssa päivittäisellä
vuorovaikutuksella, jota hoitavat kullekin toimittajalle nimetyt
yhteyshenkilöt ja tuotevastuulliset. Tärkeimpien toimittajien kanssa
sovitaan yleensä säännöllisistä seurantakokouksista ja tarvittaessa
auditoinneista, joilla varmistetaan sopimusehtojen ja eettisten
normien noudattaminen.
Eettisten käytäntöjen tukemiseksi koko arvoketjussa Oriolalla
on käytössä virallinen valitusmekanismi, johon kuuluu myös
ilmiantokanava. Se on kaikkien arvoketjun työntekijöiden
käytettävissä Oriolan ulkoisen verkkosivuston kautta, ja sen avulla
voi raportoida huolenaiheista, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin tai
eettisiin kysymyksiin.
Toimittaja-arviointiensa, auditointiensa tai ilmiantokanavan kautta
saatujen ilmoitusten perusteella Oriola ei ole tietoinen tapauksista,
joissa arvoketjun työntekijät eivät olisi noudattaneet yhtiön eettisiä
ohjeita.
Vuorovaikutusprosessit arvoketjun
työntekijöiden kanssa (S2-2)
Edellä kuvattujen yleisten toimittajasuhteiden hallintaprosessien
lisäksi Oriolalla ei ole erillistä prosessia, jonka kautta se olisi
suorassa yhteydessä arvoketjun työntekijöihin mahdollisten
ihmisoikeusvaikutusten tiimoilta.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöille
suunnatut kanavat huolenaiheiden esille
tuomiseksi (S2-3)
Oriolan arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa nimettömästi ja
luottamuksellisesti Oriolan liikekumppanien eettisten ohjeiden
rikkomuksista yhtiön ilmiantokanavan (Whistleblowing-kanava)
kautta. Kanava on saatavilla Oriolan verkkosivuston kautta.
Ilmiantoprosessi on kuvattu tämän raportin kohdassa G1
Liiketoiminnan harjoittaminen.
Ilmiantokanavan olemassaolosta viestitään myös Oriolan
liikekumppanien eettisissä ohjeissa eli kaikkien toimittajien
tulisi olla siitä tietoisia. Oriola ei ole kuitenkaan arvioinut, ovatko
arvoketjun työntekijät tietoisia kanavasta tai luottavatko he
prosessiin.
Toimenpiteet arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
hallitsemiseksi (S2-4)
Oriola ei toteuttanut raportointikauden aikana erityisiä toimia,
jotka kohdistuisivat suoraan arvoketjun työntekijöihin. Sen sijaan
yhtiö keskittyi päivittämään liikekumppanien eettisiä ohjeita, jotta
toimittajille asetetut odotukset työoikeuksiin ja työoloihin liittyen
olisivat entistä selkeämmät.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 98Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tällä hetkellä Oriola arvioi, että liikekumppanien eettisten ohjeiden
tehokas täytäntöönpano ja toimittaja-arviointiprosessi riittävät
hallitsemaan mahdollisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia sen
arvoketjussa. Samalla yhtiö tunnistaa, että ihmisoikeuksia koskeva
due diligence -työ on jatkuva prosessi.
Oriola on sitoutunut toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet
hillitäkseen tai korjatakseen olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka
kohdistuvat sen arvoketjun työntekijöihin. Tulevat toimenpiteet
ja niiden aikataulu määritellään yritysvastuudirektiivin (Corporate
Sustainability Due Diligence Directive) kattavuuden ja vaatimusten
mukaisesti.
Tavoitteet olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan (S2-5)
Oriola ei ole asettanut erityisiä määrällisiä tavoitteita liittyen
arvoketjun työntekijöihin. Yhtiö keskittyy toimittajien
arviointiprosessin toteuttamiseen ja liikekumppanien eettisten
ohjeiden kattavuuden laajentamiseen vastuullisuusagendassa
määritellyn tavoitteen mukaisesti. Tästä aiheesta kerrotaan
tämän raportin osiossa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen. Näiden
toimenpiteiden tavoitteena on osaltaan varmistaa, että Oriolan
toimittajat noudattavat oikeudenmukaisia työelämän käytäntöjä ja
kunnioittavat ihmisoikeuksia.
ESRS S3 Vaikutuksen kohteena olevat
yhteisöt
Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Oriola toimii alueellisena lääkejakelijana ja tukkukauppana, joka
myy kuluttajatuotteita ja reseptivapaita valmisteita. Oriolalla
ei ole omaa tuotevalmistusta, vaan sen toiminta tukeutuu
maailmanlaajuiseen valmistajaverkostoon. Vaikka Oriola ei
ole suoraan vastuussa tuotteidensa valmistukseen liittyvistä
vaikutuksista, se tiedostaa välillisen vastuunsa ja on sitoutunut
minimoimaan kielteiset vaikutukset koko arvoketjussa.
Vuonna 2023 Oriola toteutti ihmisoikeusvaikutuksia koskevan
arvioinnin, jossa tunnistettiin mahdollisia kielteisiä vaikutuksia
niihin paikallisyhteisöihin, jotka sijaitsevat lähellä tuotantolaitoksia,
joissa valmistetaan yhtiön jakelemia tai myymiä lääkkeitä tai
niiden ainesosia. Näitä havaintoja tarkasteltiin tarkemmin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa, jossa korostuivat arvoketjun
alkupään ympäristövaikutukset ja niiden mahdolliset seuraukset
paikallisyhteisöille.
Samalla kuitenkin todettiin, että Oriolan osuus paikallisyhteisöihin
kohdistuvista mahdollisista vaikutuksista on vähäinen, koska se on
yksi alueellinen jakelija tai tukkukauppa monien muiden joukossa.
Tämän vuoksi myös yhtiön mahdollisuudet lieventää näitä
epäsuoria vaikutuksia ovat rajalliset, eikä Oriola ole mukauttanut
strategiaansa tai liiketoimintamalliaan näiden havaintojen pohjalta.
Arviointiprosessien aikana ei tunnistettu olennaisia riskejä tai
mahdollisuuksia, jotka johtuisivat Oriolan vaikutuksista tai
riippuvuuksista vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin.
Mahdolliset kielteiset vaikutukset
paikallisyhteisöihin arvoketjun alkupäässä
Oriolan arvoketjun alkupään toiminta voi epäsuorasti vaikuttaa
vedensaantiin, paikalliseen ilmanlaatuun tai ihmisten terveyteen
erityisesti alueilla, jotka sijaitsevat lähellä Oriolan jakelemien tai
myymien tuotteiden valmistuspaikkoja.
• Lääkkeiden valmistus edellyttää jatkuvaa korkealaatuisen
juomaveden saatavuutta. Vesipulasta kärsivillä alueilla tämä voi
vähentää paikallisyhteisöjen käytettävissä olevia vesivaroja.
• Lisäksi lääkejäämien päätyminen esimerkiksi vesistöihin voi
aiheuttaa haitallisia vaikutuksia esim. lajien monimuotoisuuteen
tai pitkän aikavälin terveysvaikutuksia.
• Tuotannon vaatima energiankulutus voi myös lisätä paikallista
ilmansaastumista ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi
valmistusprosessista voi vapautua ilmaan lääkeaineita.
Mahdollisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin on tunnistettu, mutta
Oriola ei ole analysoinut niiden laajuutta tarkemmin. Yhtiö ei
myöskään ole selvittänyt voivatko tietyt yhteisöt tai ihmisryhmät
olla erityisessä vaarassa altistua näille vaikutuksille.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja vaikutuksen
kohteena olevien yhteisöjen kanavat
huolenaiheiden esille ottamiseksi (S3-3)
Oriola arvioi, että ottaen huomioon sen aseman lääkealan
arvoketjussa, sen mahdollisuudet toimia suoraan
vuorovaikutuksessa vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen
kanssa ovat hyvin rajalliset. Tämän vuoksi Oriolalla ei ole erityisiä
prosesseja tai kanavia, joiden kautta yhteisöt voisivat tuoda esiin
huolenaiheitaan ja saada niitä huomioiduksi.
Oriolan yleinen ilmiantokanava on kuitenkin kaikkien ulkoisten
sidosryhmien käytettävissä yhtiön verkkosivuston kautta.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 99Oriolan vuosikertomus 2024 |
Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin
liittyvät politiikat, toimet ja tavoitteet
(S3-1, S3-2, S3-3, S3-4, S3-5)
Arvoketjunsa ympäristövaikutusten lieventämiseksi
Oriola edellyttää, että sen liikekumppanit, toimittajat ja
alihankkijat noudattavat liiketoiminnassaan samoja tiukkoja
ympäristövaatimuksia ja -periaatteita kuin Oriola itse.
Periaatteet on määritelty Oriolan eettisissä ohjeissa, ja ne
liittyvät muun muassa sovellettavien lakien, standardien ja
määräysten noudattamiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen
ja ympäristönsuojeluun. Lisäksi Oriola odottaa toimittajiensa
ja alihankkijoidensa edellyttävän samoja vaatimuksia omilta
toimitusketjuiltaan.
Oriola on arvioinut, että sen nykyiset periaatteet ja prosessit
ovat riittävät, eikä yhtiö ole ottanut käyttöön erityisiä
toimintaperiaatteita, toimia tai tavoitteita paikallisyhteisöihin
kohdistuvien mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.
Oriola on kuitenkin sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja
seuraa nykyisten toimitusketjuun kohdistuvien toimenpiteidensä
tehokkuutta, kuten tämän raportin G1-osiossa on kuvattu. Lisäksi
yhtiö aikoo jatkaa vuoropuhelua toimittajiensa kanssa edistääkseen
avoimuutta koko arvoketjussa.
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Lääketurvallisuuden ja oikea-aikaisten toimitusten varmistaminen
on Oriolan tärkein prioriteetti ja sen toiminnasta aiheutuva
merkittävin yhteiskunnallinen hyöty. Lääkejakelu on tarkasti
säänneltyä ja sitä ohjaavat hyvää jakelutapaa (Good Distribution
Practice, GDP) koskevat säädökset ja lait sekä viranomaisten
tarkka valvonta. Lakisääteisten vaatimusten lisäksi Oriolan
toimintaa ohjaavat kattava johtamisjärjestelmä ja yksityiskohtaiset
toimintaohjeet (Standard Operational Procedures, SOP) .
Oriola toimii B2B-markkinoilla, joten sen suora vuorovaikutus
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on vähäistä. Kuitenkin
Suomen ja Ruotsin johtavana lääkejakelijana yhtiö on keskeinen
osa lääkealan arvoketjua ja sen toiminta voi epäsuorasti vaikuttaa
potilaiden terveyteen näissä maissa.
Laajan jakeluverkostonsa ansiosta Oriola edistää lääkkeiden
saatavuutta ja toimitusvarmuutta koko toiminta-alueellaan ja sen
toiminnan myönteiset vaikutukset ulottuvat laajalle. Toisaalta
mahdolliset kielteiset vaikutukset, kuten toimituskatkokset
tai poikkeamat tuoteturvallisuudessa tai laadussa, voivat
myös vaikuttaa potilaiden terveyteen näillä alueilla. Tällaiset
tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia ja liittyvät yleensä tiettyihin
poikkeustilanteisiin.
Kaikkia Oriolan jakelemia lääkkeitä käyttävät kuluttajat voivat
altistua mahdollisille kielteisille vaikutuksille, mutta yhtiö ei ole
tunnistanut mitään erityistä ihmisryhmää, joka olisi erityisen
haavoittuvainen näille riskeille.
Olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Osana kaksoisolennaisuusarviointiprosessiaan Oriola
arvioi toimintansa ja arvoketjunsa vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin sekä liiketoimintariskejä ja -mahdollisuuksia,
jotka liittyivät näihin vaikutuksiin ja riippuvuuksiin sekä yhtiön
strategiaan ja liiketoimintamalliin. Prosessin aikana tunnistettiin
seuraavat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Myönteiset vaikutukset:
• Lääkkeiden turvalliset ja oikea-aikaiset toimitukset: Oriola
voi toiminnallaan vaikuttaa myönteisesti kuluttajien terveyteen
huolehtimalla lääkkeiden turvallisista ja oikea-aikaisista
toimituksista. Oriola on sitoutunut toimittamaan lääkkeet
24 tunnin sisällä tilauksesta kaikkiin apteekkeihin ja sairaala-
apteekkeihin sekä muihin terveydenhuollon yksiköihin.
• Parempi tuoteturvallisuus ja -laatu: Oriola tarjoaa terveyttä
edistäviä tuotteita kuluttajille ja lisäarvoa tuottavia palveluja
terveydenhuollon toimijoille ja B2B-asiakkaille. Näihin kuuluvat
muun muassa asiantuntijapalvelut, joilla tuetaan lääkeyrityksiä
lääkkeiden markkinoille saattamisessa aina kliinisistä
tutkimuksista myyntilupa- ja Market Access -palveluihin
Mahdolliset kielteiset vaikutukset
• Toimituskatkokset: Odottamattomat poikkeustilanteet
lääkejakeluketjussa voivat aiheuttaa riskejä potilaiden
terveydelle. Nämä häiriöt voivat johtua muun muassa raaka-
aineiden niukkuudesta tai geopoliittisesta epävakaudesta.
Vaikka lääkkeiden saatavuus on lääkeyritysten vastuulla,
sitä voidaan pitää myös mahdollisena välillisenä kielteisenä
vaikutuksena Oriolalle. Tarkat toimitustiedot ovat erittäin
tärkeitä lääkkeiden täsmällisten toimitusten varmistamisessa
etenkin saatavuushaasteiden aikana.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 100Oriolan vuosikertomus 2024 |
• Lääkkeiden korkea hinta ja rajallinen saatavuus voivat estää
joidenkin potilaiden pääsyn hoitoon. Vaikka Oriola ei suoraan
vastaa markkinahinnoittelusta tai jakelun optimoinnista,
sen rooli jakelijana on tärkeä lääkkeiden saatavuuden
varmistamisessa osana arvoketjua.
• Mahdolliset poikkeamat tuoteturvallisuudessa ja laadussa
sekä lääkeväärennökset: Koska lääkejakelu nojaa yhä enemmän
erityisolosuhteita vaativaan käsittelyyn, jakelupoikkeamat
voivat vaarantaa tuoteturvallisuuden ja siten aiheuttaa riskejä
potilaiden terveydelle (esim. kylmäketjun katkeaminen tai
lääkkeiden saastuminen). Tämä mahdollinen kielteinen vaikutus
on otettava huomioon koko arvoketjussa, myös Oriolan
toiminnassa. Lisäksi väärennetyt lääkkeet ovat terveysriski, sillä
ne eivät välttämättä sisällä oikeaa määrää vaikuttavaa ainetta tai
täytä turvallisuus- ja laatustandardeja.
Riskit ja mahdollisuudet
• Tietoturvariskit ja häiriöt Oriolan IT-järjestelmissä: Koska
Oriola käsittelee kuluttajien ja loppukäyttäjien arkaluonteisia
tietoja asiantuntijapalveluissaan, tietoturva on tunnistettu
mahdolliseksi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvaksi
kielteiseksi vaikutukseksi sekä taloudelliseksi riskiksi Oriolalle.
Lisäksi Oriolan IT-järjestelmiin kohdistuvat häiriöt, jotka
johtuvat esimerkiksi kyberhyökkäyksistä, infrastruktuurivioista,
tietomurroista tai EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR)
rikkomisesta, voivat johtaa liiketoiminnan keskeytyksiin,
mainehaittaan ja mahdollisiin sanktioihin.
• Tuotteiden toimitushäiriöt, jotka johtuvat esimerkiksi
geopoliittisesta epävakaudesta tai laatuvirheistä, jotka
vaarantavat tuotteiden saatavuuden ja vaikuttavat siten
yhteiskunnan yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Jos
tarvittavia lääkkeitä ei pystytä toimittamaan, Oriola maine
voi kärsiä merkittävästi ja aiheuttaa tulonmenetyksiä. Lisäksi
toimitusketjujen tehokkaalla hallinnalla voidaan välttää
tuotteiden takaisinvetoihin liittyviä kustannuksia ja niihin
liittyvää maineen vahingoittumista.
• Lääkkeiden ja terveyspalvelujen kasvava kysyntä: Väestön
ikääntyessä ja kiinnostuksen lisääntyessä terveellisiä
elämäntapoja kohtaan Oriolalla on hyvät mahdollisuudet
palvella tätä kasvavaa tarvetta varmistamalla hyvin toimiva
jakeluketju ja kuluttajien tarpeet täyttävä terveystuotevalikoima.
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat jo keskeinen
osa Oriolan liiketoimintamallia, strategiaa ja vastuullisuusagendaa.
Näin ollen näihin ei ole tarvinnut tehdä muutoksia
kaksoisolennaisuusarvioinnin tai tunnistettujen vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien perusteella.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet (S4-1)
Lääkkeiden turvallisen ja oikea-aikaisen toimituksen
varmistamiseksi, mahdollisten toimituskatkosten rajoittamiseksi
sekä tuoteturvallisuuden ja -laadun ylläpitämiseksi Oriolan
toiminnassa noudatetaan Euroopan lääkeviraston hyvän
jakelukäytännön (GDP) ohjeita, joilla varmistetaan, että kaikkia
lääkkeitä käsitellään tiukkojen turvallisuus- ja laatuvaatimusten
mukaisesti. Suomen lääkevirasto (Fimea) ja Ruotsin lääkevirasto
(MPA) valvovat hyvän jakelutavan noudattamista.
Oriolan laatupolitiikka vahvistaa yhtiön sitoutumista laatuun
määrittelemällä yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Se toimii yhtiön
laadunhallinnan perustana ja tukee jatkuvaa parantamista koko
konsernissa. Laatupolitiikan mukaisesti Oriola on sitoutunut
ylläpitämään ja jatkuvasti parantamaan johtamisjärjestelmäänsä
ja varmistamaan, että yhtiö täyttää asiakkaiden, sääntelyn ja omat
laatuvaatimuksensa. Toimitusjohtajan hyväksymä politiikka koskee
kaikkia työntekijöitä ja konserniyhtiöitä. Se on julkisesti saatavilla
Oriolan ulkoisella verkkosivustolla.
Laatujohtajan vastuulla olevaa yleistä politiikkaa toteutetaan
Oriolan ISO-sertifioidun laadunhallintajärjestelmän avulla.
Järjestelmällä varmistetaan Oriolan tuotteiden ja palveluiden
laatu sekä ihmisten terveyden turvallisuus koko jakeluketjussa.
Oriolan johtoryhmä valvoo laatupolitiikan toteuttamista johdon
arviointimenettelyn mukaisesti.
Tietoturvariskien ja tietotekniikkahäiriöihin liittyvien mahdollisten
kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi ja kuluttajien tietosuojasta
huolehtimiseksi Oriola on ottanut käyttöön kattavan tietoturvan
hallintajärjestelmän, joka sisältää myös tietosuojaan liittyviä
prosesseja. Tähän järjestelmään kuuluu toimintatapoja, menettelyjä
ja valvontatoimia, joiden tarkoituksena on suojella tietojen ja
tietojärjestelmien luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta.
Oriolalla on myös käytössä prosessit, joilla suojaudutaan
kyberhyökkäyksiltä ja tietojenkalastelulta.
Oriolan tietosuojakäytännöt pyrkivät varmistamaan EU:n yleisen
tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja GxP:n kaltaisten muiden säännösten
sekä alan parhaiden käytäntöjen noudattamiseen. Oriola noudattaa
tietoturvafoorumin tietoturvan hyvien käytäntöjen standardia (ISF
SOGP), joka sisältää tärkeimmät puitteet, kuten ISO 27001, COBIT ja
NIST CSF.
Tietoturvapolitiikka, josta vastaa digitalisaatiojohtaja, on
keskeinen osa Oriolan tietoturvan hallintajärjestelmää.
Tietoturvan päätavoitteena on suojata tietoja monenlaisilta
uhilta liiketoiminnan jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden
varmistamiseksi. Oriolalla on organisaatiorajat ylittävä
tietoturvan ohjausryhmä, joka ohjaa tietoturvaan liittyviä toimia
konserninlaajuisesti. Tietoturvatoiminnasta ja sen kehittämisestä
vastaa Oriolan tietoturvapäällikkö.
Oriolan tietosuojakäytäntö (Privacy Policy) määrittelee, miten
yhtiö kerää, käyttää, luovuttaa ja muutoin käsittelee henkilötietoja.
Lisäksi siinä kuvataan yksilöiden oikeudet, yhteydenottotavat
ja toimenpiteet joitta Oriola suojaa henkilötietoja.
Tietosuojakäytäntöä sovelletaan kaikkiin henkilötietoihin,
joita Oriola käsittelee. Oriolan johtoryhmän hyväksymä
tietosuojakäytäntö koskee kaikkia työntekijöitä ja konserniyhtiöitä.
Se on saatavilla Oriolan ulkoisella verkkosivustolla.
Arkaluonteisia potilastietoja koskevien mahdollisten
tietoturvaloukkausten tai tietosuoja-asetuksen rikkomusten
yhteydessä Oriola noudattaa tiukkoja menettelyjä asian
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 101Oriolan vuosikertomus 2024 |
käsittelemiseksi, mukaan lukien välitön ilmoittaminen
asianomaisille sidosryhmille ja viranomaisille sekä korjaavien
toimien toteuttaminen laajavaikutteisten häiriöiden
hallintamenettelyn (Major Incident Management) mukaisesti.
Laajavaikutteisten häiriöiden hallintamenettely on IT-organisaation
yhteinen toimintaohje laajavaikutteisen häiriön varalta tai kun on
olemassa välitön uhka toiminnan keskeytymisestä tai tietomurrosta
missä tahansa tietojärjestelmässä tai tietoluokassa.
Lähestymistapa liittyen kuluttajien ja loppukäyttäjien
ihmisoikeuksiin
Osana toimintansa ihmisoikeusvaikutusten arviointia, Oriola
tunnisti lääkkeiden saatavuuden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien
terveyden ja turvallisuuden keskeisiksi ihmisoikeuskysymyksiksi
koko arvoketjussa.
Johtuen Oriolan roolista osana lääkealan arvoketjua, näitä
vaikutuksia hallitaan aiemmin mainituilla yleisillä politiikoilla ja
toimintaperiaatteilla. Oriolalla ei ole erillisiä ihmisoikeuslinjauksia,
jotka koskisivat nimenomaan kuluttajia ja loppukäyttäjiä, vaan
yhtiön yleiset ihmisoikeussitoumukset, jotka sisältyvät Oriolan
eettisiin ohjeisiin (Code of Conduct), kattavat koko arvoketjun.
Mahdollisten eettisten ohjeiden rikkomusten ilmoittamiseen
myös kuluttajilla ja loppukäyttäjille on käytössään Oriolan
ilmiantokanava, joka on saatavilla yhtiön ulkoisella verkkosivustolla.
Oriola ei ole tietoinen YK:n Global Compact -periaatteisiin tai
OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin liittyvistä
rikkomuksista, jotka koskisivat kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä sen
arvoketjun loppupäässä.
Vuorovaikutus kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa (S4-2)
Oriola on säännöllisesti vuorovaikutuksessa arvoketjun loppupään
asiakkaisiinsa, joihin kuuluu apteekkeja, eläinlääkäreitä sekä
muita terveydenhuollon ja vähittäiskaupan toimijoita. Tämä
vuorovaikutus on erittäin tärkeää lääkkeiden ja terveystuotteiden
luotettavan saatavuuden varmistamisessa, liikekumppaneiden
tukemisessa ajantasaisella tiedolla sekä laadun ylläpitämisessä.
Oriolan suora vuorovaikutus kuluttajien kanssa on kuitenkin
hyvin rajallista johtuen sen asemasta lääkealan arvoketjussa. Tällä
hetkellä vuorovaikutus kuluttajien kanssa keskittyy pääasiassa
Oriolan omiin tuotemerkkeihin, joista se tarjoaa kuluttajille tietoa
ja tukea osana asiakaspalveluaan. Tämän toiminnan rajallisuuden
vuoksi Oriola ei ole ottanut käyttöön yleistä prosessia kuluttajien
ja loppukäyttäjien kanssa käytävää vuoropuhelua varten.
Tilannetta seurataan kuitenkin tulevina vuosina, kun Oriola jatkaa
tukkukauppatoimintojensa laajentamista strategiansa mukaisesti.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden
esille ottamiseksi (S4-3)
Oriola toimii säännellyillä markkinoilla, joilla on tarkasti määritellyt
prosessit ja kanavat tuotteisiin liittyvien valitusten ja palautteen
käsittelyyn. Jakelijana Oriola ei ole suoraan tekemisissä kuluttajien
ja loppukäyttäjien kanssa, mutta sillä on ratkaiseva rooli prosessissa
välittämällä tarvittavia tietoja tuotevalmistajien (”arvoketjun
alkupään asiakkaat”) ja kuluttajarajapinnassa toimivien tahojen,
kuten apteekkien ja terveydenhuollon yksiköiden (”loppupään
asiakkaat”) välillä.
Jos tuotetoimituksissa ilmenee häiriöitä tai poikkeamia tuotteiden
turvallisuudessa tai laadussa, Oriola noudattaa vakiintuneita
prosesseja ja tekee tiivistä yhteistyötä arvoketjun alkupään ja
loppupään asiakkaidensa kanssa vaikutusten hillitsemiseksi ja
tilanteen ratkaisemiseksi oikea-aikaisesti.
Toimituskatkosten käsittely
Jos toimitukset viivästyvät merkittävästi, Oriola on aktiivisesti
yhteydessä loppupään asiakkaisiinsa häiriöiden minimoimiseksi.
Lisäksi yhtiö pyrkii tunnistamaan ongelman juurisyyt ja toteuttaa
korjaavia toimia ongelman toistumisen estämiseksi.
Tuoteturvallisuuden ja laatupoikkeamien käsittely
Jos Oriolan jakelemassa tuotteessa havaitaan laatupoikkeama,
yhtiö välittää raportit vastuussa olevalle lääkeyritykselle nimettyjen
portaalien tai sovittujen viestintäkanavien kautta. Epäiltyjen
tuotevirheiden ja takaisinvetojen osalta Oriola noudattaa ennalta
määriteltyä menettelyä varmistaakseen tehokkaan ja koordinoidun
toiminnan arvoketjun alkupään ja loppupään asiakkaiden välillä.
Tuotevalmistajat ilmoittavat yleensä pakkauksissaan valituskanavat
ja yhteystiedot ongelmista ilmoittamista varten. Oriola ei hallinnoi
tai valvo näitä kanavia, joten se ei pysty arvioimaan niiden
tehokkuutta. Vastuu tuotevirheiden seurannasta ja korjaamisesta
on tuotteen valmistajalla.
Toimet kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen sekä lähestymistavat kuluttajiin
ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten
riskien hallintaan ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä
näiden toimien tehokkuus (S4-4)
Oikea-aikaisten ja täsmällisten toimitusten
varmistaminen ja toimitushäiriöiden rajoittaminen
Varmistaakseen, että kuluttajat/potilaat saavat tarvitsemansa
lääkkeet oikeaan aikaan oikeasta paikasta ja oikeissa olosuhteissa
toimitettuna, Oriolan tulee toimia huolellisesti ja suurta tarkkuutta
noudattaen. Toimitustarkkuuden parantaminen perustuu
yhtiön prosessien jatkuvaan kehittämiseen. Oriola on sitoutunut
toimittamaan lääkkeet 24 tunnin sisällä tilauksesta apteekkeihin
ja sairaala-apteekkeihin sekä muihin terveydenhuollon yksiköihin.
Tämän saavuttamiseksi yhtiö seuraa tiiviisti lääketoimitusten laatua
ja tarkkuutta sekä kehittää toimintaansa korkean keräilytarkkuuden
ylläpitämiseksi.
Vuonna 2024 Oriola paransi keräilytarkkuuttaan noudattamalla
jatkuvan parantamisen periaatetta. Toteutetut kehitystoimenpiteet
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 102Oriolan vuosikertomus 2024 |
perustuivat huolelliseen päivittäiseen laadunseurantaan
ja systemaattiseen poikkeamien seurantaan viikkotasolla.
Keskittymällä havaittuihin keräilypoikkeamiin ja niiden juurisyiden
huolelliseen analysointiin, yhtiö tunnisti muun muassa henkilöstön
koulutustarpeita ja panosti keräysautomaattien ennakoivaan
huoltoon. Lisäksi Oriola toteutti jatkuvia toimenpiteitä laadun
varmistamiseksi esimerkiksi tuotteiden varastopaikkoja
optimoimalla ja asiakaskysyntää ennakoimalla.
Yhteistyöllä on merkittävä rooli lääkkeiden saatavuuden
varmistamisessa. Oriola tekee aktiivista yhteistyötä viranomaisten,
toimittajien ja sidosryhmien kanssa toimitusketjujen
vahvistamiseksi ja markkinoiden toiminnan parantamiseksi. Lisäksi
yhtiö tukee lääkeyrityksiä tietoon perustuvien työkalujen avulla
tarjonnan ja kysynnän suunnittelussa mahdollisten häiriöiden
hillitsemiseksi.
Vuonna 2024 Oriola teki tiivistä yhteistyötä toimittajiensa ja
asiakkaidensa kanssa, jotta se olisi hyvin perillä koko arvoketjun
kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Tämä on tärkeää mahdollisten
häiriöiden ja puutteiden ennakoimiseksi ja niihin reagoimiseksi.
Tuoteturvallisuuden varmistaminen, mukaan lukien
lääkeväärennökset
Vaikka lääkeyritykset ovat itse vastuussa tuotteistaan, on Oriolalla
tärkeä tehtävä sen varmistamisessa, että kuluttajille/potilaille
toimitetut lääkkeet ovat turvallisia käyttää. Oriola varmistaa, että
lääkevalmistajilla on asianmukaiset luvat ja että tuotteet on tuotu
markkinoille määriteltyjen prosessien mukaisesti.
Oriola varmistaa myös osaltaan erityisolosuhteita edellyttävien
lääkkeiden turvallisen käsittelyn ja toimitukset. Koska lääkkeet
ovat lämpötilan suhteen herkkiä tuotteita, olosuhteiden
asianmukaisuutta seurataan jatkuvasti koko toimitusketjussa. Oriola
edistää lääketurvallisuutta myös estämällä lääkeväärennösten
pääsyn markkinoille toimimalla suoraan lääkeyritysten kanssa
ja noudattamalla EU:n lääkeväärennösdirektiiviä. Lisäksi Oriola
takaa omien terveys- ja hyvinvointibrändiensä korkean laadun ja
turvallisuuden jatkuvan laadunarviointiprosessin avulla.
Oriolan asiantuntijapalvelut tukevat lääkeyrityksiä lääkkeiden
markkinoille tuomisessa, alkaen kliinisistä tutkimuksista
myyntilupa- ja Market Access -palveluihin. Myyntiluvan saaneen
lääkevalmisteen elinkaareen liittyy monia velvoitteita ja
vaatimuksia, joiden täyttämisessä Oriola auttaa lääkeyrityksiä.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi myyntilupahakemuksia ja lupien
ylläpitoa, myynninedistämismateriaalien tieteellistä ja
lääketieteellistä arviointia sekä lääketurvaan liittyviä velvoitteita ja
lääkeinformaatiota.
Tietojen suojaaminen ja tietoturvariskien
vähentäminen
Turvatakseen kuluttajien/potilaiden luottamukselliset
tiedot Oriolalla on useita jatkuvia sisäisiä koulutusohjelmia,
joilla varmistetaan, että työntekijät ovat tietoisia yhtiön
tietosuojapolitiikasta ja -menettelyistä. Näiden koulutusohjelmien
tarkoituksena on antaa työntekijöille tiedot ja taidot,
joita he tarvitsevat Oriolan tietojen ja tietojärjestelmien
luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden turvaamiseksi.
Kaikille työntekijöille tarjotaan tietoturvaperehdytystä, johon
sisältyy video-opetusta ja tietojenkalastelusimulaatioita.
Oriola arvioi tietoturvariskejä jatkuvasti eri menetelmin, kuten
säännöllisillä riskiarvioinneilla, haavoittuvuusarvioinneilla ja
läpäisytesteillä. Näiden arviointien tarkoituksena on tunnistaa
Oriolan tietojen ja tietojärjestelmien mahdolliset haavoittuvuudet
ja niihin kohdistuvat uhat sekä kehittää asianmukaisia
valvontatoimia näiden riskien lieventämiseksi.
Oriola on toteuttanut useita auditointeja varmistaakseen, että
yhtiön tietosuojamenettely on tehokas ja sovellettavien lakien ja
asetusten mukainen. Auditointeja ovat tehneet sekä sisäiset että
ulkoiset tarkastajat, ja niiden tavoitteena oli tunnistaa mahdollisia
kehityskohteita.
Vuonna 2024 Oriolaan ei kohdistunut merkittäviä vaaratilanteita
tai tietoturvaloukkauksia. Yhtiö on kuitenkin ottanut käyttöön
kattavan tietoturvapoikkeamien torjuntasuunnitelman
varmistaakseen, että se voi reagoida nopeasti ja tehokkaasti
mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Laajavaikutteisten häiriöiden
hallintamenettelyä harjoitellaan jatkuvasti.
Lääkkeiden ja niihin liittyvien palvelujen kasvavaan
kysyntään vastaaminen
Vastatakseen kuluttajien kasvaviin tarpeisiin ja haluun panostaa
omaan terveyteensä Oriola keskittyy strategiansa mukaisesti
tukkukauppaliiketoiminnan kasvattamiseen kehittämällä nykyisiä
ja uusia tuotemerkkejä, tuoteryhmiä ja asiakassegmenttejä. Yhtiö
kehittää tuotevalikoimaansa markkinoiden ja kuluttajien tarpeiden
mukaisesti. Laaja tuotevalikoima kattaa arjen perustarpeet
premium-kuluttajabrändeistä ja omiin tuotemerkkeihin.
Tuotekategorioita ovat muun muassa ihonhoito, hiustenhoito,
vitamiinit, ravintolisät, itsehoitotuotteet ja eläinten terveyden
tuotteet
Oriolan toimet kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien
olennaisten vaikutusten osalta ovat jatkuvia, eikä niitä ole sidottu
tiettyyn vuoteen tai tavoiteajankohtaan. Toimet ovat osa yrityksen
päivittäistä toimintaa ja strategian toteuttamista, johon osallistuu
useita tiimejä ja toimintoja.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 103Oriolan vuosikertomus 2024 |
Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet (S4-5)
Tavoite liittyen oikea-aikaisiin ja täsmällisiin
toimituksiin sekä toimitushäiriöiden vähentämiseen:
Tilattujen lääkkeiden keräilytarkkuus: 99,0 % vuoteen 2026
mennessä konsernitasolla, sisältäen Enköpingin ja Mankkaan
toimipisteet
Saavutettu tulos suhteessa asetettuun tavoitteeseen: 99,8 %
Perusvuosi: 2023
Perusarvo: 99,8 %
Keräilytarkkuus, jota käytetään yleisesti varastointi- ja
logistiikkateollisuudessa, mittaa sitä, kuinka suuri osa
asiakastilauksista on keräilty ja pakattu oikein ilman virheitä.
Tavoitteen tarkoituksena on varmistaa lääkkeiden ja muiden
terveystuotteiden turvalliset ja täsmälliset toimitukset apteekkeihin,
sairaala-apteekkeihin, eläinlääkäreille ja muille terveydenhuollon
toimijoille.
Tavoite, joka korostaa Oriolan keskeistä asemaa lääkealan
arvoketjussa, on suunniteltu varmistamaan lääkkeiden turvallinen
ja oikea-aikainen toimitus sekä parantamaan potilasturvallisuutta
vähentämällä virheellisesti toimitettuihin lääkkeisiin liittyviä riskejä.
Parantamalla keräilytarkkuutta Oriola vähentää toimitusketjun
häiriöiden riskiä, vahvistaa lääkkeiden saatavuutta ja parantaa
valmiuksiaan vastata kasvavaan lääkkeiden kysyntään.
Tavoitteen toteutumisen tukemiseksi Oriola seuraa jatkuvasti
keräilytarkkuuden keskeistä suorituskykyindikaattoria (KPI) yhtiön
Enköpingin ja Mankkaan toimipaikoilla.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole osallistuneet tavoitteen
asettamiseen, tavoitteiden saavuttamisen seurantaan eikä
mahdollisten kehityskohteiden tunnistamiseen.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 104Oriolan vuosikertomus 2024 |
4. Hallintotapatiedot
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Kuvaus prosesseista, jolla tunnistetaan ja
arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia (ESRS 2 IRO-1)
Osana kaksoisolennaisuusarviointiaan Oriola arvioi huolellisesti
omaa toimintaansa ja koko arvoketjuaan tunnistaakseen
liiketoimintaansa liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia.
• Sijainti: Sellaisilla maantieteellisillä alueilla sijaitsevien omien
toimintojen ja toimittajien, joihin kohdistuu suurempia
työvoimaan, ympäristöön tai sääntelyyn liittyviä riskejä,
huolellinen arviointi.
• Toiminta ja toimiala: Ydintoimintojen arviointi keskittyen
lääkealan erityisiin riskeihin. Yhdenmukaistaminen
alan standardien kanssa ja riskien, kuten tuotannon
ympäristövaikutusten ja sääntelyn noudattamisen (esim. GxP),
arviointi.
• Liiketoimien rakenne: Suorien ja epäsuorien suhteiden
arviointi toimitusketjussa ja sen varmistaminen, että
toimittajasopimukset ovat Oriolan vastuullisuusperiaatteiden
mukaisia.
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
• Vastuulliset politiikat ja liiketoimintakäytännöt (mahdollinen
myönteinen vaikutus): Oriola on ottanut käyttöön vastuullisia
politiikkoja ja liiketoimintakäytäntöjä sekä työntekijöiden
ja liikekumppanien eettiset ohjeet eettisen toiminnan
edistämiseksi koko toimitusketjussa. Oriola päivitti vuonna
2024 eettiset ohjeensa ja liikekumppanien eettiset ohjeet
vastaamaan paremmin vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen ja
sääntelykehyksen vaatimuksia.
• Taloudelliset riskit, jotka liittyvät siihen, että sidosryhmien
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä
odotuksia ei pystytä täyttämään (menetetyistä
mahdollisuuksista johtuva taloudellinen riski): Vaatimukset
liiketoiminnan ja sen hallinnoinnin mukauttamisesta
kestävään kehitykseen ovat lisääntyneet. Epäonnistuminen
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien
odotusten täyttämisessä voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden
rekrytointiin ja sitouttamiseen, yhtiön toimintaan, taloudelliseen
tulokseen ja maineeseen ja/tai osakekurssiin.
• Hankinta- ja toimitusketjun eettinen hallinta (mahdollinen
myönteinen vaikutus): Vastuulliset toimitusketjun käytännöt
ja avoimet, eettiset suhteet toimittajiin luovat myönteisiä
vaikutuksia, sillä ne edistävät kestävyyttä ja sosiaalista
vastuuta ja hyödyttävät arvoketjun työntekijöitä ja yhteisöjä
noudattamalla oikeudenmukaisia työelämän käytäntöjä ja
minimoimalla ympäristöjalanjäljen.
• Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (mahdollinen
myönteinen vaikutus): Oriola vaikuttaa myönteisesti eläinten
terveyteen ja tukee eläinlääkäreitä eläinlääkejakelullaan
koko Suomessa, kattavalla eläintuotevalikoimallaan ja
erityislupapalveluillaan.
• Tietoturva- ja operatiiviset riskit, jotka liittyvät
kyberhyökkäyksiin (taloudellinen riski, joka johtuu
tulojen vähenemisestä ja menetetyistä mahdollisuuksista):
Kyberhyökkäykset ovat potentiaalinen liiketoimintariskien
lähde. Ne voivat aiheuttaa korjaaviin toimenpiteisiin liittyviä
operatiivisia kustannuksia ja häiriöitä liiketoiminnalle
sekä vahingoittaa yhtiön mainetta ja suhteita tärkeimpiin
liikekumppaneihin.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
(G1-1)
Oriola on sitoutunut edistämään eettisiä ja kestäviä
liiketoimintatapoja. Oriola odottaa kaikkien työntekijöiden
sitoutuvan eettisissä ohjeissa määriteltyihin periaatteisiin ja
käytäntöihin.
Eettiset ohjeet koskevat kaikkia Oriolan työntekijöitä ja sen nimissä
toimivia edustajia, kuten kaikkia konsernin yhtiöiden vakituisia
ja määräaikaisia työntekijöitä, vuokratyöntekijöitä, konsultteja,
alihankkijoita, ylintä johtoa sekä hallituksen jäseniä.
Eettiset ohjeet ohjaavat ja tukevat Oriolaa päivittäisessä työssä
ja päätöksenteossa, auttavat edistämään yhteisymmärrystä sekä
vahvistavat oikein toimimisen kulttuuria. Eettiset ohjeet perustuvat
Oriolan toimintaan sovellettaviin kansallisiin ja kansainvälisiin
lakeihin ja määräyksiin sekä hyvään hallintotapaan, avoimuuteen,
oikeudenmukaisuuteen ja luottamuksellisuuteen.
Eettisiin ohjeisiin sisältyy Oriolan sitoutuminen ihmisoikeuksiin,
monimuotoisuuteen, syrjimättömyyteen, terveyteen ja
turvallisuuteen sekä ympäristön kunnioittamiseen. Lisäksi
niissä esitetään Oriolan sitoutuminen rehelliseen kilpailuun ja
lahjonnan ja korruption torjuntaan sekä periaatteet, jotka koskevat
toimittajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietojen suojaamista.
Oriolan hallitus on hyväksynyt Oriolan eettiset ohjeet. Oriolan
johtoryhmä tarkistaa eettiset ohjeet säännöllisesti ja tekee
tarvittaessa muutosehdotuksia, jotka tarkastusvaliokunta ja
hallitus hyväksyvät. Oriolan johtoryhmä valvoo eettisten ohjeiden
täytäntöönpanoa.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 105Oriolan vuosikertomus 2024 |
Eläinten hyvinvointi
Oriolalla ei ole eläinten hyvinvointia koskevaa politiikkaa, mutta
aihe on olennainen, koska Oriolalla on myönteinen vaikutus
eläinten terveyteen ja hyvinvointiin eläinlääkkeiden jakelun
kautta. Oriolalla on kattava eläintuotevalikoima, johon kuuluu
myös erityislupavalmisteita, joita yhtiö jakelee eläinlääkäreille
ympäri Suomea. Lisäksi Oriola tekee yhteistyötä eläinlääkäreiden
ja eläinlääketieteen opiskelijoiden kanssa lisätäkseen tietoisuutta
eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä tuotteista.
Korruption ja lahjonnan torjunta
Oriola toimii alueilla, jotka ovat korruption ja lahjonnan kannalta
maailman vähiten riskialttiita, joten korruption ja lahjonnan
torjunta ei ole Oriolalle olennainen aihe. Oriolan korruption
vastaiset periaatteet sisältyvät yhtiön eettiseen ohjeeseen, joka on
saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Yrityskulttuuri
Oriolan toiminnan tarkoitus ”Health for life” ohjaa yrityksen
toimintaa. Oriolan jalostettu strategia sekä taloudelliset ja
vastuullisuustavoitteet antavat yhtiölle ja sen työntekijöille selkeän
suunnan eteenpäin. Strategian avulla saadaan yhteisymmärrys
yhteisistä prioriteeteista, ja se tuo selkeyttä, yhtenäisyyttä
ja sitoutumista. Oriola on ottanut käyttöön vastuullisia
politiikkoja ja liiketoimintakäytäntöjä sekä työntekijöiden ja
liikekumppanien eettiset ohjeet eettisen toiminnan edistämiseksi
koko toimitusketjussa. Oriolan yhteistyöhön perustuva kulttuuri
pohjautuu yhtiön arvoihin – avoimuuteen, vastuullisuuteen,
yhdessä ja aloitteellisuuteen. Yhteistyöhön perustuva kulttuuri
ja työntekijöiden sitoutuneisuus tukevat sekä työskentelyä yli
maarajojen että monimuotoisuutta ja osallisuutta. Yhdessä ne
luovat vahvan perustan tulevaisuudelle.
Vaatimukset liiketoiminnan ja sen hallinnoinnin mukauttamisesta
kestävään kehitykseen ovat lisääntyneet. Epäonnistuminen
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien odotusten
täyttämisessä voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden rekrytointiin
ja sitouttamiseen, yhtiön toimintaan, taloudelliseen tulokseen ja
maineeseen ja/tai osakekurssiin.
Väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelu
Oriolan periaatteet väärinkäytöksestä raportoivien suojelemiseksi
on kuvattu Oriolan eettisissä ohjeissa.
Oriolan työntekijät, alihankkijoiden ja arvoketjun työntekijät tai
muut sidosryhmät voivat ilmoittaa Oriolan eettisten ohjeiden
rikkomuksista nimettömästi ja luottamuksellisesti Oriolan
väärinkäytösten raportointikanavan (Whistleblowing-kanava)
kautta.
Riippumattoman palveluntarjoajan hallinnoima ulkoinen
väärinkäytösten raportointikanava turvaa ilmoitusten nimettömän
käsittelyn. Yhtiö tai palveluntarjoaja ei voi tunnistaa tai jäljittää
ilmoituksen lähdettä, ellei ilmoittaja jätä yhteystietojaan.
Väärinkäytösten raportointikanavan kautta tehtyihin ilmoituksiin
on pääsy vain kolmesta henkilöstä koostuvalla tiimillä
(lakiasiainjohtaja, henkilöstöjohtaja ja riski- ja turvallisuusjohtaja).
Kaikki Oriolan väärinkäytösten raportointikanavan kautta
tehdyt ilmoitukset käsitellään anonyymisti, luottamuksellisesti
ja huolellisesti. Tutkinnan aikana tiimi voi ottaa mukaan
muita henkilöitä ja pyytää lisätietoja. Kaikki ilmoitukset
käsitellään vakavasti ja tutkitaan määriteltyjen ohjeiden
mukaisesti. Väärinkäytösten käsittelytiimi määrittelee
asianmukaisen tutkintamenettelyn. Kaikki ilmoitukset käsitellään
luottamuksellisesti. Ilmoitusten käsittelyyn ei osallistu henkilöitä,
jotka saattavat jollain tavalla liittyä väärinkäytökseen.
Ilmoituksen käsittelevä tiimi varmistaa, että huolenaiheita esille
tuova työntekijä ei joudu epäedulliseen asemaan. Kaikenlaiset
vastatoimet, jotka kohdistuvat huolenaiheita esille tuoneisiin
työntekijöihin, katsotaan vakavaksi eettisten ohjeiden rikkomiseksi.
Niin kauan kuin huolensa esille tuonut työntekijä toimii hyvässä
uskossa, rehellisesti ja lahjomattomasti, hänelle ei aiheudu kielteisiä
seurauksia mahdollisesti aiheettomista ilmoituksista.
Raportointikanavan kautta tehdyn ilmoituksen sisältämät
henkilötiedot poistetaan, kun niitä ei enää tarvita tutkinta- ja
täytäntöönpanotarkoituksiin, ja kohtuullisen ajan kuluessa
tutkinnan päättymisestä. Tutkintaa koskevat arkistoidut asiakirjat
anonymisoidaan. Nimet ja osoitteet poistetaan samoin kuin kaikki
muut tiedot, joista henkilö voidaan suoraan tai yhdessä muiden
tietojen kanssa epäsuorasti tunnistaa.
Oriola raportoi väärinkäytösilmoituksista Oriolan johtoryhmälle.
Väärinkäytösilmoituksista raportoidaan myös hallitukselle
tarkastusvaliokunnan välityksellä. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin
toimiin.
Mekanismit huolenaiheiden tunnistamista,
ilmoittamista ja tutkintaa varten
Oriola kannustaa henkilökuntaansa ja kaikkia liikekumppaneita
ja sidosryhmiä nostamaan heti esille heitä huolestuttavat asiat,
raportoimaan rikkomuksista sekä puuttumaan eettisten ohjeiden
epäiltyihin väärinkäytöksiin.
Oriolan työntekijät, alihankkijoiden ja arvoketjun työntekijät tai
muut sidosryhmät voivat ilmoittaa rikkomuksista nimettömästi ja
luottamuksellisesti Oriolan väärinkäytösten raportointikanavan
kautta, joka on saatavilla sisäisesti ja ulkoisesti yhtiön
verkkosivuston kautta.
Vuonna 2024 kanavan kautta lähetettiin 6 raporttia, jotka
liittyivät muun muassa henkilöstöasioihin sekä terveyteen ja
turvallisuuteen. Syrjintään liittyviä tapauksia ei ilmoitettu. Kaikki
ilmoitukset tutkittiin Oriolan prosessien mukaisesti ja tarvittaessa
niiden pohjalta ryhdyttiin toimenpiteisiin. Yhtään vuonna
2024 ilmiantokanavan kautta ilmoitettua tapausta ei luokiteltu
kriittiseksi.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 106Oriolan vuosikertomus 2024 |
Liiketoiminnan eettisen koulutuksen politiikka
Oriolla on eettisten ohjeiden verkkokoulutus, ja se sisältyy
työntekijöiden perehdytysprosessiin. Oriola edellyttää myös
jokaisen työntekijän vuosittain suorittavan eettisiä ohjeita koskevan
koulutuksen. Oriolan strateginen vastuullisuustavoite on, että
vuodesta 2025 alkaen 100 % Oriolan omasta henkilöstöstä suorittaa
vuosittain yhtiön eettisiä ohjeita koskevan koulutuksen.
Koulutuksen piiriin kuuluvat Oriola-konsernin oikeudellisten
yksiköiden palveluksessa olevat työntekijät, lukuun ottamatta
ulkoista työvoimaa, uusia perehdytettäviä työntekijöitä ja pitkällä
virkavapaalla olevia henkilöitä.
Suhteet toimittajiin (G1-2)
Oriola arvostaa monipuolista toimittajakantaa ja valitsee
toimittajansa ja liikekumppaninsa huolellisesti sen perusteella,
miten ne pystyvät toteuttamaan Oriolan vastuullisuusagendaa
ja miten ne sitoutuvat toimimaan Oriolan eettisissä ohjeissa
määriteltyjen arvojen ja periaatteiden mukaisesti.
Oriola edellyttää, että sen liikekumppanit, toimittajat ja alihankkijat
noudattavat liiketoiminnassaan samoja tiukkoja lakisääteisiä,
eettisiä sekä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia vaatimuksia
ja periaatteita kuin Oriola. Periaatteet on määritelty Oriolan
eettisissä ohjeissa, ja ne liittyvät muun muassa sovellettavien lakien,
standardien ja määräysten noudattamiseen, ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen,
ympäristönsuojeluun ja eettiseen liiketoimintaan. Lisäksi Oriola
odottaa toimittajiensa ja alihankkijoidensa edellyttävän samoja
vaatimuksia omilta toimitusketjuiltaan.
Toimitusketjun eettinen hallinta
Oriolan suoriin toimittajiin kuuluu terveydenhuollon tuotteiden
(lääkkeet, muut kuin lääkkeet ja muut terveydenhuollon tuotteet)
valmistajia sekä näiden tuotteiden varastoinnissa käytettävien
pakkausmateriaalien toimittajia. Suurin osa Oriolan suorista
muiden kuin lääkkeiden ostoista tulee Euroopasta. Epäsuorassa
hankinnassa keskeisiä toimittajia ovat kuljetuspalvelujen
tarjoajat, energiantoimittajat ja kiinteistönhoitopalvelujen
tarjoajat. Koska Oriolalla ei ole omaa kuljetuskalustoa, tiivis
yhteistyö kuljetuspalvelujen tarjoajien kanssa on varastointi- ja
jakelutoiminnassa välttämätöntä.
Oriola korostaa standardoitujen hankintaperiaatteiden sekä
toimittajien valinta- ja hyväksymisprosessien merkitystä.
Näiden työkalujen avulla Oriola arvioi yhteistyökumppaneiden
toimintatapoja ja varmistaa, että ne täyttävät yhtiön asettamat
vaatimukset. Toimittajien arviointiprosessi ja auditoinnit ovat
keskeisiä välineitä tuoteturvallisuuden ja laadun varmistamisessa,
ja ne muodostavat Oriolan jatkuvan parantamisen periaatteen
perustan. Vuonna 2024 Oriolan suoriin hankintoihin keskittyvä tiimi
teki yhteensä 54 uuden toimittajan arviointia. Näistä 30 hyväksyttiin
Ruotsissa ja 10 Suomessa. Oriolan epäsuorassa hankinnassa
toimittaja-arvioinnit keskittyivät liiketoiminnan kannalta kriittisiin
toimittajiin, kuten kuljetus-, logistiikka-, kiinteistö-, ja IT-palveluiden
toimittajiin. Lisäksi Oriola panostaa ennakoivaan tiedonjakoon
tulevasta lainsäädännöstä ja sääntelystä. Yhtiön liikekumppanit
ovat arvostaneet tätä toimintatapaa.
Oriolan lääkkeiden sekä terveys- ja kuluttajatuotteiden varastointiin
ja jakeluun liittyvillä toiminnoilla sekä kliinisiin tutkimuksiin
liittyvillä palveluilla ja logistiikalla on ISO 9001 ja ISO 14001
-sertifiointi Suomessa ja Ruotsissa. Molemmat sertifioinnit uusittiin
vuonna 2024.
Oriola arvostaa pitkäaikaisia kumppanuuksia ja EU:ssa toimivia
toimittajia. Jokaiselta toimittajalta edellytetään lakien ja asetusten
noudattamista sekä ympäristön ja kansainvälisten ihmisoikeuksien
kunnioittamista. Oriolan kuljetuskumppaneiden on täytettävä
hyvän jakelutavan (GDP, Good Distribution Practice) vaatimukset.
Oriolan eettiset ohjeet ovat eettisen hankinnan perusta. Oriola
edellyttää suorilta ja epäsuorilta toimittajiltaan joko sitoutumista
Oriolan liikekumppanien eettisiin ohjeisiin tai omiin vastaaviin
toimintaperiaatteisiinsa, jotka kattavat lahjonnan, korruption
ja syrjinnän vastaiset periaatteet, työelämän ja ihmisoikeuksien
kunnioittamisen, työturvallisuuden ja työterveyden
edistämisen sekä ympäristön kunnioittamisen. Oriolan
vastuullisuustavoite on, että 100 % sen tärkeimmistä toimittajista
on sitoutunut liikekumppanien eettisiin ohjeisiin tai vastaaviin
toimintaperiaatteisiin. Vuoden 2024 lopussa 91 % Oriolan
avaintoimittajista oli allekirjoittanut liikekumppanien eettiset
ohjeet.
Oriola arvioi toimittajia sisäisen toimittajien arviointipolitiikan
mukaisesti. Toimittajat sekä niiden tuotteet ja palvelut hyväksyy
Oriolan laatu- ja hankintatiimi. Oriola seuraa toimittajiaan ja
suorittaa myös uudelleenarviointeja varmistaakseen vaatimusten
jatkuvan noudattamisen.
Oriolalla tai yhteisesti nimetyllä kolmannella osapuolella on oikeus
tarkastaa liikekumppanin tai alihankkijan tilat näiden eettisten
ohjeiden, ympäristön, tuotannon, laatujärjestelmän valvonnan ja
tuotteiden laadunvalvonnan osalta sekä ottaa näytteitä ja tehdä
muita tarvittavia tutkimuksia laatu- ja ympäristöhallinnosta ja
toimitusten käsittelystä.
Politiikat ja käytännöt maksuviivästysten ehkäisemiseksi
erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille
Oriolalla ei ole erillisiä toimintaperiaatteita pienille ja keskisuurille
yrityksille suoritettavia maksuja varten, vaan nämä laskut
käsitellään samalla tavalla kuin muutkin maksut.
Maksukäytännöt (G1-6)
Keskimääräinen aika, joka Oriolalla kuluu laskun maksamiseen
sopimuksen tai lakisääteisen maksuajan alkamispäivästä, on
Suomessa 37 päivää ja Ruotsissa 49 päivää. Keskimääräinen
aika on laskettu Suomen ja Ruotsin maksupäivien keskiarvona.
Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut laskelmaa.
Oriola ei sovella vakiomaksuehtoja, vaan maksuehdot neuvotellaan
tapauskohtaisesti.
Oriola ei ole osapuolena missään oikeudenkäynnissä
maksuviivästysten vuoksi.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 107Oriolan vuosikertomus 2024 |
ESRS-VAATIMUS KOHTA KESTÄVYYSRAPORTISSA LISÄTIEDOT
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1, BP-2)
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1, BP-2)
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta (GOV-5)
SBM-1 Markkina-asema, strategia, liiketoimintamalli(t) ja arvoketju Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamalli(e)n kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia (IRO-1)
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Ympäristötiedot
E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma"
Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-3)
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Ilmastonmuutoksen arviointi (IRO-1)
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Ilmastopolitiikka (E1-2)
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Toimet päästöjen vähentämiseksi (E1-3)
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Ilmastotavoitteet (E1-4)
E1-5– Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Kasvihuonekaasupäästöt (E1-6)
E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen
hillintähankkeet
Ei olennainen, ei raportoida 2024
E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu Ei olennainen, ei raportoida 2024
E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Siirtymäsäännös, ei raportoida 2024
Liite 1: Luettelo ESRS-vaatimuksista, joita noudatettu laadittaessa
kestävyysraporttia
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 108Oriolan vuosikertomus 2024 |
ESRS-VAATIMUS KOHTA KESTÄVYYSRAPORTISSA LISÄTIEDOT
E2 Pilaantuminen
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)
E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E2-1)
E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit Pilaantumiseen liittyvät toimet, resurssit ja tavoitteet (E2-2, E2-3)
E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet Pilaantumiseen liittyvät toimet, resurssit ja tavoitteet (E2-2, E2-3)
E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen Ei olennainen, ei raportoida 2024
E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet Ei olennainen, ei raportoida 2024
E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
Siirtymäsäännös, ei raportoida 2024
E5 Kiertotalous
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO-1)
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Jätteiden synnyn ehkäisy, minimointi ja kierrätys (E5-2)
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Tavoitteet (E5-3)
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset Ei olennainen, ei raportoida 2024
E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset Jäte (E5-5) Vain jätteet raportoitu olennaisena
E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Siirtymäsäännös, ei raportoida 2024
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden
edustajien kanssa
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden
edustajien kanssa (S1-2)
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle
huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen
ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat
omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 109Oriolan vuosikertomus 2024 |
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät politiikat, toimet ja tavoitteet (S3-1, S3-2, S3-3, S3-4, S3-5)
S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa
Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät politiikat, toimet ja tavoitteet (S3-1, S3-2, S3-3, S3-4, S3-5)
S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät politiikat, toimet ja tavoitteet (S3-1, S3-2, S3-3, S3-4, S3-5)
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanavat
huolenaiheiden esille ottamiseksi (S3-3)
S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät politiikat, toimet ja tavoitteet (S3-1, S3-2, S3-3, S3-4, S3-5)
S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät politiikat, toimet ja tavoitteet (S3-1, S3-2, S3-3, S3-4, S3-5)
ESRS-VAATIMUS KOHTA KESTÄVYYSRAPORTISSA LISÄTIEDOT
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
S1-10 – Riittävä palkka Riittävä palkka (S1-10)
S1-11 – Sosiaalinen suojelu Sosiaalinen suojelu (S1-11)
S1-12– Vammaiset henkilöt Ei raportoida tietosuojaan perustuen
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit (S1-13)
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit (S1-15)
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
S2 Arvoketjun työntekijät
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-3)
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Vuorovaikutusprosessit arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöille suunnatut kanavat
huolenaiheiden esille tuomiseksi (S2-3)
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen
ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Toimenpiteet arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi (S2-4)
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Tavoitteet olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S2-5)
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 110Oriolan vuosikertomus 2024 |
ESRS-VAATIMUS KOHTA KESTÄVYYSRAPORTISSA LISÄTIEDOT
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1)
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden
esille ottamiseksi (S4-3)
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
Toimet kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen sekä lähestymistavat
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten riskien hallintaan ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseen sekä näiden toimien tehokkuus (S4-4)
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvättavoitteet (S4-5)
Halliintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus –Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kuvaus prosesseista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia (ESRS 2 IRO-1)
G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1)
G1–2 – Suhteet toimittajiin Suhteet toimittajiin (G1-2)
G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Ei olennainen, ei raportoida 2024
G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset Ei olennainen, ei raportoida 2024
G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta Ei olennainen, ei raportoida 2024
G1–6 – Maksukäytännöt Maksukäytännöt (G1-6)
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma
21 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 13
Komission delegoitu
asetus (EU)
2020/181627, liite II
Olennainen ESRS 2 GOV-1
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus
(EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen ESRS 2 GOV-1
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon
3 indikaattori 10
Olennainen ESRS 2 GOV-4
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset
tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 9
Delegoitu asetus
(EU) 2020/1816,
liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
"Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/181829 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä
14 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta
Olennainen E1-1
Liite 2: Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten
standardien tietopisteistä
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 111Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan 2
kohta
Olennainen E1-1
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6 artikla
Olennainen E1-4
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon
2 indikaattori 5
Ei olennainen
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 5
Olennainen E1-5
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 6
Ei olennainen
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5 artiklan
1 kohta, 6 artikla ja 8
artiklan 1 kohta
Olennainen E1-6
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8 artiklan
1 kohta
Olennainen E1-6
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset
56 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta"
Ei olennainen
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2024
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 112Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen
riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin
kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski:
Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2024
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetus (EU) 2022/2453, 34
kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2024
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Siirtymäsäännös, ei
raportoida 2024
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8,
taulukon 2 indikaattorit
1, 2 ja 3
Ei olennainen
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Ei olennainen
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Ei olennainen
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Ei olennainen
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Olennainen IRO-1
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Olennainen IRO-1
ESRS 2 – SBM-3 – E4
16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Olennainen IRO-1
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 113Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteen
24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Ei olennainen
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Olennainen E5-5
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Olennainen E5-5
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Olennainen S1.SBM-3
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Olennainen S1-1
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen S1-1
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja
toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
Olennainen S1-1
ESRS S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
Olennainen S1-1, S1-4
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan
c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
Olennainen S1-1, S1-3
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen S1-14
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten
tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Olennainen S1-14
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan
a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen S1-16
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Olennainen S1-16
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
Olennainen S1-17
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 114Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS S1-17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen S1-17
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Olennainen S2.SBM-3, S2-1
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Olennainen S2-1
ESRS S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Olennainen S2-1
ESRS S2-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen S2-1
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen S2-1
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen S2-4
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Olennainen S3-1
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU)2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen S3-1
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen S3-4
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Olennainen S4-1
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
"Liitteen 1 taulukon
1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen S4-1
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 115Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoite-asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/Ei olennainen
Kappale-
viittaus
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen S4-1
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
Olennainen G1-1
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
Olennainen G1-1
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen G1-1
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
Olennainen G1-1
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti 116Oriolan vuosikertomus 2024 |
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 117Oriolan vuosikertomus 2024 |
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024 2023 2022 2021 2020
Osakekohtainen tulos EUR -0,11 -0,11 -0,01 0,06 0,06
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot EUR -0,11 -0,11 0,03 0,05 0,02
Osakekohtainen oma pääoma EUR 0,74 0,94 1,24 1,20 0,94
Osingonjako milj. EUR 12,7* 12,7 10,9 7,3 5,4
Osakekohtainen osinko EUR 0,07* 0,07 0,06 0,04 0,03
Osingonjakosuhde % -63,2* -61,4 -453,7 63,9 48,2
Efektiivinen osinkotuotto A % 7,80* 6,25 3,25 2,02 1,51
Efektiivinen osinkotuotto B % 7,87* 6,43 3,45 2,00 1,58
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot A -8,11 -9,82 70,34 41,67 112,61
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku), jatkuvat toiminnot B -8,04 -9,54 66,33 42,09 107,63
Osakkeen kurssi 31.12. A EUR 0,90 1,12 1,85 1,99 1,99
Osakkeen kurssi 31.12. B EUR 0,89 1,09 1,74 2,01 1,90
Keskikurssi A EUR 1,04 1,38 1,96 2,04 2,01
Keskikurssi B EUR 0,98 1,27 1,93 1,94 1,93
Alin kurssi A EUR 0,89 1,02 1,75 1,78 1,62
Alin kurssi B EUR 0,85 0,89 1,70 1,73 1,52
Ylin kurssi A EUR 1,23 1,93 2,30 2,37 2,25
Ylin kurssi B EUR 1,17 1,82 2,31 2,20 2,27
Markkina-arvo milj. EUR 162,0 199,2 321,4 362,8 349,9
Osakkeiden vaihto
Sarja A kpl 3 447 305 3 140 653 6 636 366 8 115 284 3 320 057
% sarja A:n keskimääräisestä osakemäärästä % 6,4 5,8 12,3 15,1 6,1
Sarja B kpl 33 120 201 57 073 164 29 890 534 50 733 906 48 554 934
% sarja B:n keskimääräisestä osakemäärästä % 25,9 44,7 23,4 39,7 38,2
% koko osakemäärästä % 20,1 33,2 20,1 32,4 28,6
Osakkeiden määrä 31.12. A kpl 53 748 313 53 748 313 53 748 313 53 748 313 53 748 313
Osakkeiden määrä 31.12. B kpl 127 737 900 127 737 900 127 737 900 127 737 900 127 737 900
Osakkeita yhteensä 31.12. kpl 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213
Sarja A:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 53 748 313 53 748 313 53 748 313 53 748 313 54 390 973
Sarja B:n osakkeita kaudella keskimäärin kpl 127 737 900 127 737 900 127 737 900 127 737 900 127 095 240
Osakkeita yhteensä kaudella keskimäärin kpl 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213 181 486 213
* Hallituksen ehdotus.
Tietoja osakkeista
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 118Oriolan vuosikertomus 2024 |
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet
Osakekohtainen tulos (EPS), EUR =
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana vähennettynä yhtiön
hallussa olevilla omilla osakkeilla
Osakekohtainen oma pääoma, EUR =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12. vähennettynä yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla
Osakekohtainen osinko, EUR =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä 31.12. vähennettynä yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla
Osingonjakosuhde, % =
Osakekohtainen osinko
x 100
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, % =
Osakekohtainen osinko
x 100
Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) =
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi, EUR =
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR = Tilikauden lopussa oleva osakemäärä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 119Oriolan vuosikertomus 2024 |
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2020–2024
Konsernin tuloslaskelma* 2024 2023 2022 2021 2020
Liikevaihto Milj. euroa 1 679,7 1 493,8 1 539,1 1 452,2 1 398,6
Oikaistu liikevoitto Milj. euroa 21,7 16,7 19,7 14,9 6,6
% liikevaihdosta % 1,3 1,1 1,3 1,0 0,5
Liikevoitto Milj. euroa 13,6 -5,3 9,5 10,7 5,1
% liikevaihdosta % 0,8 -0,4 0,6 0,7 0,4
Rahoitustuotot ja -kulut Milj. euroa -7,3 -7,6 -0,7 0,3 -0,5
% liikevaihdosta % -0,4 -0,5 0,0 0,0 0,0
Tulos ennen veroja Milj. euroa -18,6 -17,6 6,9 11,0 4,6
% liikevaihdosta % -1,1 -1,2 0,4 0,8 0,3
Tilikauden tulos Milj. euroa -20,1 -20,7 4,8 8,6 3,2
% liikevaihdosta % -1,2 -1,4 0,3 0,6 0,2
Konsernin tase Milj. euro 2024 2023 2022 2021 2020
Pitkäaikaiset varat 314,0 347,5 419,1 539,3 537,3
Liikearvo 35,1 35,2 61,1 273,5 278,7
Lyhytaikaiset varat 561,6 587,1 541,8 553,9 628,3
Vaihto-omaisuus 176,3 162,9 148,5 229,2 250,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 133,4 171,3 225,6 216,8 169,6
Velat yhteensä 742,2 763,4 735,4 876,4 996,0
Korolliset velat 76,1 117,7 136,9 209,9 295,3
Korottomat velat 666,2 645,7 598,4 666,5 700,8
Taseen loppusumma 875,6 934,7 960,9 1 093,2 1 165,6
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 120Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tunnusluvut 2024 2023 2022 2021 2020
Omavaraisuusaste* % 15,4 18,5 23,8 20,1 14,8
Oma pääoma / osake* EUR 0,74 0,94 1,24 1,20 0,94
Sijoitetun pääoman tuotto* % 5,4 -1,6 2,4 4,6 5,0
Oman pääoman tuotto* % -13,2 -10,4 2,2 5,9 6,9
Korolliset nettovelat* Milj. euroa -37,4 -20,6 -23,7 100,8 127,1
Nettovelkaantumisaste* % -28,0 -12,1 -10,5 46,5 75,0
Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista EUR -0,11 -0,11 0,03 0,05 0,02
Osakekohtainen tulos sis. lopetetut toiminnot EUR -0,11 -0,11 -0,01 0,06 0,06
Osakkeita keskimäärin** kpl 181 408 101 181 389 629 181 371 235 181 341 203 181 388 782
Henkilömäärä keskimäärin jatkuvista toiminnoista kokoaikaisiksi muutettuna hlö 812 800 914 1 077 1 091
Bruttoinvestoinnit sis. lopetetut toiminnot Milj. euroa 2,9 3,5 8,4 22,8 32,8
* Vertailutiedot 2020-2021 sisältävät lopetetut toiminnot.
** Ei sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.
Liikevaihto
Milj. euroa
Oikaistu liikevoitto
Milj. euroa
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.
1 399
1 452
1 539
1 494
1 680
0
2 00
4 00
6 00
8 00
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
2020 2021 2022 2023 2024
6,6
14,9
19,7
16,7
21,7
0
5
10
15
20
25
2020 2021 2022 2023 2024
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 121Oriolan vuosikertomus 2024 |
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja
parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä Oriola esittää
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities
and Markets Authority, ESMA) antaman ohjeen ”Vaihtoehtoiset
tunnusluvut” mukaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja toimintansa
kehityksestä, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä
tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna
IFRS-tilinpäätös- normistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut on esitetty seuraavissa taulukoissa:
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS - tilinpäätöslukuihin
Laskutus
Milj. euroa 2024 2023
Liikevaihto 1 679,7 1 493,8
+ Kaupintavaraston hankintameno 2 092,4 2 093,4
+ Annetut kassa-alennukset 0,0 0,0
+ Myynnin kurssierot -0,3 0,5
Laskutus 3 771,8 3 587,7
Oikaistu liikevoitto
Milj. euroa 2024 2023
Liikevoitto 13,6 -5,3
- Liikevoittoa oikaisevat erät 8,1 21,9
Oikaistu liikevoitto 21,7 16,7
Vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketut tunnusluvut
Milj. euroa 2024 2023
Laskutus 3 771,8 3 587,7
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -9,7 182,5
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu laskutus 3 762,1 3 770,3
Liikevaihto 1 679,7 1 493,8
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -4,5 75,6
Vertailukelpoisin valuuttakurssein
laskettu liikevaihto 1 675,2 1 569,5
Oikaistu liikevoitto 21,7 16,7
Valuuttakurssimuutoksen vaikutus -0,0 0,4
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu
oikaistu liikevoitto 21,6 17,1
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperusteet
Vaihtoehtoinen tunnusluku Määritelmä Miksi käytetään
Laskutus =
Liikevaihto + kaupintavaraston hankintameno + annetut kassa-alennukset
+ myynnin kurssierot
Laskutus kuvaa liiketoiminnan volyymiä.
Liikevoitto =
Liikevaihto - materiaaliostot, myynnin ja ostojen kurssierot, työsuhde-
etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja
arvonalentumiset + liiketoiminnan muut tuotot + osuus yhteisyrityksen
tuloksesta
Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyvän
tuloksen.
Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto ilman oikaisueriä
Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen
kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista
kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta
eri kausien välillä.
Oikaisuerät
Oikaisuerät sisältävät liiketoimintojen tai omaisuus- erien myynneistä tai
lopetuksista aiheutuneet voitot ja tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä
aiheutuneet kulut tai tuotot, liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen
arvonalentumistappiot ja muut harvoin tapahtuvan asian seurauksena
syntyneet kulut tai tuotot sekä arvionmuutokset liiketoimintahankintojen
ehdollisen vastikkeen toteutumisesta. Oikaisuerät on eritelty liitetiedossa
4.1. Segmenttiraportointi.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein
laskettu laskutus
Laskutus laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu
laskutus, liikevaihto ja oikaistu liikevoitto
kuvaavat liiketoiminnan kehitystä ilman
valuuttakursseista aiheutuvaa muutosta ja siten
parantavat vertailukelpoisuutta eri kausien
välillä.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein
laskettu liikevaihto
Liikevaihto laskettuna vertailuvuoden vastaavan ajankohdan keskikurssilla.
Vertailukelpoisin valuuttakurssein
laskettu oikaistu liikevoitto
Oikaistu liikevoitto laskettuna vertailuvuoden vastaavan
ajankohdan keskikurssilla.
Korolliset nettovelat = Korollinen vieras pääoma - rahavarat.
Korolliset nettovelat antavat tietoa konsernin
ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä.
Investoinnit =
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä
aineettomiin hyödykkeisiin ml. liiketoimintojen yhdistämisestä
syntynyt liikearvo sekä sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
Investointien määrä antaa lisätietoa
liiketoiminnan rahavirtatarpeista. Investoinnit
liiketoiminta- alueittain on esitetty liitetiedossa
4.1. Segmenttiraportointi.
Sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE), %
=
Liikevoitto
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto mittaa konsernin
tehokkuutta tuottaa voittoa sijoitetulle
pääomalle.
Taseen loppusumma – korottomat velat
(vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (ROE), % =
Tilikauden tulos
x 100
Oman pääoman tuotto mittaa konsernin
kannattavuutta osoittamalla kuinka paljon
voittoa konserni tuottaa osakkeenomistajien
konserniin sijoittamilla varoilla.
Oma pääoma yhteensä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Nettovelkaantumisaste, % =
Korolliset nettovelat
x 100
Nettovelkaantumisaste antaa tietoa konsernin
rahoitukseen liittyvän riskin tasosta sekä
velkaantumisesta.
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma yhteensä
x 100
Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin
rahoitukseen liittyvän riskin tasosta sekä
konsernin liiketoiminnassa käytettävän
pääoman tasosta.
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Tilinpäätös 2024
Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS)
Milj. euroa
Liitetieto
2024
2023
Liikevaihto
1 679,7
1 493,8
Liiketoiminnan muut tuotot
4.2.
4,5
2,9
Materiaalit ja tarvikkeet
4.3.
-1 519,3
-1 334,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
4.4.
-56,1
-52,8
Liiketoiminnan muut kulut
4.3.
-81,6
-79,8
Poistot ja arvonalentumiset
6.1./6.2.
-13,6
-35,4
Liikevoitto
13,6
-5,3
Rahoitustuotot ja -kulut
8.1.
-7,3
-7,6
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta
10.4.
-24,8
-4,8
Tulos ennen veroja
-18,6
-17,6
Tuloverot
9.1.
-1,5
-3,1
Tilikauden tulos
-20,1
-20,7
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Tilikauden aikana laajaan tulokseen kirjattu muuntoero
-1,7
0,1
Rahavirran suojaus
8.3.
-1,2
-1,8
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
0,2
0,4
-2,7
-1,4
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat
8.2.
-2,6
-20,6
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
4.4.
0,2
-1,4
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
-0,0
0,3
-2,5
-21,7
Tilikauden laaja tulos
-25,2
-43,8
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-20,1
-20,7
Milj. euroa
Liitetieto
2024
2023
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-25,2
-43,8
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, EUR:
Laimentamaton
8.5.
-0,11
-0,11
Laimennusvaikutuksella oikaistu
8.5.
-0,11
-0,11
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 123Oriolan vuosikertomus 2024 |
Konsernin tase (IFRS)
Milj. euroa
Liitetieto
31.12.2024
31.12. 2023
Milj. euroa
Liitetieto
31.12.2024
31.12. 2023
VARATOMA PÄÄOMA JA VELAT
Pitkäaikaiset varatOma pääoma
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
6.1.
45,2
45,0
Osakepääoma
8.4.
36,2
36,2
Liikearvo
6.2.
35,1
35,2
Käyvän arvon rahasto
8.4.
3,1
6,6
Muut aineettomat hyödykkeet
6.2.
10,5
16,0
Käyttörahasto
8.4.
19,4
19,4
Osuudet yhteisyrityksissä
10.4.
210,9
235,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
8.4.
74,8
74,8
Muut pitkäaikaiset varat
6.3.
11,7
15,5
Muut rahastot
8.4.
0,1
0,1
Laskennalliset verosaamiset
9.2.
0,6
0,4
Muuntoerot
8.4.
-18,4
-16,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä
314,0
347,5
Kertyneet voittovarat
18,2
50,8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
133,4
171,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
5.2.
176,3
162,9
Pitkäaikaiset velat
Myyntisaamiset
5.1.
247,1
259,5
Laskennalliset verovelat
9.2.
0,8
2,9
Tuloverosaamiset
5.1.
-
0,6
Eläkevelvoitteet
4.4.
13,3
13,4
Muut saamiset
5.1.
11,7
13,8
Korolliset velat
8.2.
39,7
7,1
Rahavarat
8.2.
113,5
138,4
Muut pitkäaikaiset velat
5.3.
1,0
0,8
Myytävänä olevat varat
10.3
13,1
12,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä
54,7
24,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä
561,6
587,1
Lyhytaikaiset velat
VARAT YHTEENSÄ
875,6
934,7
Ostovelat
5.3.
626,2
607,5
Korolliset velat
8.2.
36,4
110,7
Tuloverovelat
5.3.
0,3
0,1
Muut lyhytaikaiset velat
5.3.
22,9
19,1
Myytävänä oleviin varoihin liittyvät velat
10.3
1,8
1,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä
687,6
739,1
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
875,6
934,7
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 124Oriolan vuosikertomus 2024 |
Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS)
Milj. euroa
Liitetieto
2024
2023
Milj. euroa
Liitetieto
2024
2023
Liiketoiminnan nettorahavirta
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos *
8.2.
-17,0
-11,9
Tilikauden tulos
-20,1
-20,7
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
8.2.
-3,1
-3,5
Oikaisut
Omien osakkeiden hankinta
-0,1
-0,1
Poistot
6.1./6.2.
11,8
13,8
Maksetut osingot
-12,7
-10,9
Arvonalentumiset
6.1./6.2.
1,9
21,6
Rahoituksen nettorahavirta
-60,7
-28,3
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta
6.3.
24,8
4,8
Rahoitustuotot ja -kulut
8.1.
7,3
7,6
Rahavarojen muutos
-24,9
-22,3
Tuloverot
9.1.
1,5
3,1
Eläkesaamisen ja -velvoitteen muutos
0,4
0,2
Rahavarat tilikauden alussa
138,4
160,6
Muut oikaisut
0,0
1,7
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-0,0
0,0
27,7
32,0
Rahavarojen muutos
-24,9
-22,3
Rahavarat tilikauden lopussa
113,5
138,4
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäykset (-) / vähennykset (+)
9,8
-38 ,6
Vaihto-omaisuuden lisäykset (-) / vähennykset (+)
-16,6
-14,9
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset (+) / vähennykset (-)
28,2
40,4
21,4
-13,2
Saadut korot
4,0
5,9
Maksetut korot
-3,8
-4,2
Muut rahoitustuotot ja -kulut
-7,8
-6,5
Maksetut verot
-2,9
-4,4
Liiketoiminnan nettorahavirta
38,7
9,6
Investointien nettorahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
6.1./6.2.
-2,8
-3,6
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
6.1./6.2.
-
0,0
Investointien nettorahavirta
-2,8
-3,5
Rahoituksen nettorahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
8.2.
30,0
-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
8.2.
-1,0
-2,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
8.2.
-56,9
-
* Sisältää yritystodistuslainojen rahavirrat.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 125Oriolan vuosikertomus 2024 |
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS)
Kertyneet Oma pääoma
Milj. euroa
Liitetieto
Osakepääoma
Rahastot
Muuntoerot
voittovaratyhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
36,2
122,9
-16,7
83,2
225,6
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos
-
-
-
-20,7
-20,7
Muut laajan tuloksen erät:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat:
Arvonmuutos
8.2.
-
-20,6
-
-
-20,6
Rahavirran suojaus
8.3.
-
-1,8
-
-
-1,8
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
4.4.
-
-
-
-1,4
-1,4
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
-
0,4
-
0,3
0,7
Muuntoero
-
-
0,1
-
0,1
Kauden laaja tulos yhteensä
-
-22,1
0,1
-21,8
-43,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko
8.5.
-
-
-
-10,9
-10,9
Osakepalkitseminen
4.4.
-
-
-
0,5
0,5
Omien osakkeiden osto
-
-
-
-0,1
-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-
-10,5
-10,5
Oma pääoma 31.12.2023
36,2
100,9
-16,7
50,8
171,3
Kauden laaja tulos
Tilikauden tulos
-
-
-
-20,1
-20,1
Muut laajan tuloksen erät:
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat:
Arvonmuutos
8.2.
-
-2,6
-
-2,6
Rahavirran suojaus
8.3.
-
-1,2
-
-
-1,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
4.4.
-
-
-
0,2
0,2
Laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero
9.1.
-
0,2
-0,0
0,2
Muuntoero
-
-
-1,7
-
-1,7
Kauden laaja tulos yhteensä
-
-3,5
-1,7
-19,9
-25,2
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko
8.5.
-
-
-
-12,7
-12,7
Osakepalkitseminen
4.4.
-
-
-
0,1
0,1
Omien osakkeiden osto
-
-
-
-0,1
-0,1
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-
-
-
-12,7
-12,7
Oma pääoma 31.12.2024
36,2
97,3
-18,4
18,2
133,4
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 126Oriolan vuosikertomus 2024 |
1. Yrityksen perustiedot
Oriola Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka
on Espoo, Suomi. Oriola Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat
Oriola-konsernin. Oriola Oyj:n hallitus on hyväksynyt 3.3.2025
tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain
mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus vahvistaa tai olla
vahvistamatta tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä
yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus
tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Yhtiön Y-tunnus
on 1999215-0. Jäljennöksiä Oriola-konsernin tilinpäätöksestä on
saatavissa Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo
([email protected]).
Oriola Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC-
ja IFRIC- tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa
säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätös on laadittu kahdentoista kuukauden
pituiselta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätöstiedot
esitetään miljoonina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja,
käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavia
sijoituksia, johdannaisia sekä osakeperusteisia maksuja.
Konserni on soveltanut IASB:n julkistamia uusia ja
uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joita on sovellettava
1.1.2024 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vaikutusta
kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista
vaikutusta tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin
liiketapahtumiin.
Svensk dos AB:n myynti
Ruotsin kilpailuvirasto (Konkurrensverket) julkisti 30.4.2024
päätöksensä kieltää Oriolan Svensk dos AB:n myynnin
Apotekstjänst Sverige AB:lle. Ruotsin patentti- ja markkinaoikeus on
marraskuussa 2024 hylännyt Apotekstjänst Sverige AB:n valituksen
ja näin ollen Ruotsin kilpailuviranomaisen huhtikuussa 2024 tekemä
päätös pysyy voimassa. Apotekstjänst Sverige AB on valittanut
päätöksestä patentti- ja markkinaylioikeuteen. Lopullista päätöstä
odotetaan maaliskuussa 2025.
Svensk dos AB on luokiteltu myytävänä olevaksi lokakuusta 2023
lähtien ja Oriola on edelleen sitoutunut myymään yrityksen. Lisäti-
etoja löytyy liitetiedosta 10.3. Myytävänä olevat omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot.
Oriola investoi toiminnanohjausjärjestelmään ja
varastonhallintaan
Oriola tiedotti 10.1.2024, että se pyrkii jalostetun strategiansa
mukaisesti parantamaan toimintansa tehokkuutta ja laatua
investoimalla infrastruktuuriin.
Investoinnit kattavat toiminnanohjausjärjestelmän ja varastonhal-
linnan (ERP) uusimisen vuosina 2025–2027. Projektin tavoitteena
on ottaa käyttöön yksi yhteinen järjestelmä, joka mahdollistaa
liiketoimintaprosessien harmonisoinnin, vahvistaa tiedonhallintaa
ja parantaa asiakaskokemusta. Investoinnin kokonaisarvo on noin
35 miljoonaa euroa. Uusi toiminnanohjaus- ja varastonhallinta-
järjestelmä korvaa Suomessa ja Ruotsissa nykyään käytössä olevat
kaksi eri järjestelmää. Projekti käynnistyi vuoden 2024 alussa, ja uusi
järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana.
Järjestelmän käyttöönotto alkaa Ruotsista ja etenee sen jälkeen
Suomeen.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
2. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta
Oriolan ERP-investointi on pilvipalvelujärjestely, jossa ohjelmiston
konfigurointi- ja räätälöintimenot kirjataan kuluksi niiden syntymis-
hetkellä. Kustannukset, jotka syntyvät rajapintojen kehittämisestä
käyttöomaisuudessa olemassa oleviin järjestelmiin, aktivoidaan.
ERP-investointiin liittyvät kulut raportoidaan oikaisuerinä. Lisätietoa
on esitetty liitetiedossa 4. Liiketoiminnan tulos.
Arvonalentuminen osuudessa yhteisyrityksen tuloksesta
Vuonna 2024, Oriola kirjasi Swedish Pharmacy Holdingista laajaan
tuloslaskelmaan 24,8 (4,8) miljoonan euron tappion. Tappio sisälsi
Oriolan 16,3 miljoonan euron osuuden Kronans Apotekin liikearvon
arvonalentumisesta. Arvonalentuminen liittyy Kronans Apotekin
integraatioon ja siirtymiseen yhteen ERP-järjestelmään, näiden
vaatiessa enemmän aikaa kuin ennakoitiin. Lisätietoa on esitetty
liitteessä 10.4. Sijoitukset yhteisyrityksiin.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 127Oriolan vuosikertomus 2024 |
Harkintaan perustuvat ratkaisut
Konsernin johdon harkintaan perustuvat ratkaisut laatimis-
periaatteiden soveltamisessa, joilla on merkittävin vaikutus
tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin, esitetään seuraavissa
liitetiedoissa:
Johdon harkintaan perustuvan
Erä
ratkaisun luonne
Liitetieto
Päämies vs. agentti -arviointi
4.2.
Vaihto-omaisuus
Päämies vs. agentti -arviointi
5.2.
Sijoituksen käyvän arvon muutokset
Muut osakkeet
(Doktor.se)
6.3.
Vuokra-ajan määrittäminen
Vuokrasopimusvelat
sopimuksille
7.1.
Arviot ja oletukset
Tiedot tilinpäätöspäivän oletuksista ja arvioiden epävarmuus-
tekijöistä, joilla on merkittävä riski siitä, että varojen ja velkojen
kirjanpitoarvot muuttuvat olennaisesti seuraavan tilikauden aikana,
esitetään seuraavissa liitetiedoissa:
Erä
Epävarmuustekijä
Liitetieto
Keskeiset vakuutus-
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet
matemaattiset oletukset
4.4.
Ennusteparametrit ja keskeiset
oletukset, joita on käytetty
kerrytettävissä olevan
Arvonalentumistestaus
rahamäärän määrittämisessä
6.2.
Tapahtumat ja olosuhteiden
Arvonalentumistestaus
muutokset
10.4.
4. Liiketoiminnan tulos
4.1. Segmenttiraportointi
Oriolalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, Distribution
ja Wholesale. Oriolan toiminta- ja raportointisegmentit
koostuvat liiketoiminta-alueista, joita raportoidaan ja
seurataan konsernin sisäisessä raportoinnissa toimitus-
johtajalle. Toimitusjohtaja on Oriola-konsernin ylin
operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien
kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen
arvioimisesta.
Segmentin pitkäaikaiset varat eivät sisällä rahoitus-
instrumentteja ja laskennallisia veroja. Investoinnit eivät
sisällä käyttöoikeusomaisuuseriä. Segmenttien väliset
liiketoimet perustuvat markkinahintoihin.
Konsernierät sisältävät eliminoinnit ja erät, jotka liittyvät
konsernitoimintoihin.
Oriolan raportoitavat segmentit 1.1.2024 alkaen ovat Distribution
ja Wholesale. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti. Vuoden 2023
loppuun asti Oriolalla oli yksi raportoitava segmentti, joka sisälsi
kaksi liiketoiminta-aluetta, Oriola Finland ja Oriola Sweden.
Distribution-segmentti käsittää lääkkeiden jakelun ja
annosjakelupalvelut Suomessa ja Ruotsissa.
Wholesale-segmentti käsittää reseptivapaat kuluttajatuotteet,
rinnakkaistuonnin, erityislupavalmisteet sekä asiantuntijapalvelut
Suomessa ja Ruotsissa.
Oriola tarjoaa Suomen ja Ruotsin markkinoilla edistyksellisiä
jakelu-, asiantuntija- ja konsultointipalveluja lääkeyrityksille sekä
kattavan terveys- ja hyvinvointituotteiden valikoiman apteekeille,
eläinlääkäreille, muille terveydenhuollon toimijoille sekä vähit-
täiskaupan toimijoille. Lisäksi Oriola tarjoaa annosjalupalvelua
apteekeille ja terveydenhuollon toimijoille.
Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi (kotipaikka), Ruotsi
ja muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan.
Varat ja investoinnit esitetään niiden sijaintimaan mukaan.
Kuvatakseen liiketoimintansa taloudellista kehitystä
ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien
välillä Oriola julkaisee oikaistun liiketuloksen Euroopan
arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and
Markets Authority, ESMA) ohjeiden vaihtoehtoisista tunnusluvuista
mukaisesti. Näitä tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina
mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin
tunnuslukuihin. Oikaistu liikevoitto esitetään ilman oikaisueriä.
Lisäksi Oriola käyttää termiä ”Laskutus” kuvaamaan liiketoiminnan
volyymiä.
Oikaistu liikevoitto ei sisällä liiketoimintojen tai omaisuuserien
myynneistä tai lopetuksista aiheutuneita voittoja tai tappioita,
toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuneita voittoja
tai tappioita, liikearvon tai muiden pitkäaikaisten varojen
arvonalentumistappioita tai muita, harvoin tapahtuvan asian
seurauksena syntyneitä tuottoja tai kuluja. Lisäksi arviomuutokset
liiketoimintahankintojen ehdollisen vastikkeen toteutumisesta
esitetään oikaisuerinä.
Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia,
joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa ja toimii
päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön
tuotteita kaupintavarastosta ja toimii agenttina. Yhtiö raportoi
liiketoiminnan volyymiä mittaavana laskutuksena kummankin
tyyppisen myynnin.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS:n mukaisesti yhtiön
johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat
tilinpäätöksessä tilinpäätöspäivänä raportoituihin varoihin
ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen
liitetiedoissa sekä tilikaudelta raportoituihin tuottoihin ja
kuluihin. Nämä arviot perustuvat johdon parhaaseen tietoon
tapahtumista ja siten lopulliset toteumat voivat poiketa
tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Lisäksi harkintaa
käytetään tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.
3. Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat
ratkaisut
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 128Oriolan vuosikertomus 2024 |
Raportoitavat segmentit
Milj. euroa
2024
Liitetieto
Distribution
Wholesale
Konsernierät
Yhteensä
Ulkoinen laskutus
3 456,5
315,3
-
3 771,8
Sisäinen laskutus
-
0,6
-0,6
0,0
Laskutus
3 456,5
315,9
-0,6
3 771,8
Ulkoinen liikevaihto
1 364,7
315,0
-
1 679,7
Sisäinen liikevaihto
-
0,6
-0,6
0,0
Liikevaihto
4.2.
1 364,7
315,6
-0,6
1 679,7
Liikevoitto
20,4
8,5
-15,3
13,6
Oikaistu liikevoitto
19,0
9,5
-6,8
21,7
Varat
60,3
20,0
232,4
312,8
Investoinnit
6.1./6.2.
2,6
0,2
0,1
2,9
Poistot ja arvonalentumiset
6.1./6.2.
8,6
3,0
2,0
13,6
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksi
muutettuna
447
292
74
812
2023
Ulkoinen laskutus
3 282,5
305,3
-
3 587,7
Sisäinen laskutus
-
0,9
-0,9
0,0
Laskutus
3 282,5
306,2
-0,9
3 587,7
Ulkoinen liikevaihto
1 189,0
304,8
-
1 493,8
Sisäinen liikevaihto
-
0,9
-0,9
0,0
Liikevaihto
4.2.
1 189,0
305,7
-0,9
1 493,8
Liikevoitto
-6,9
8,6
-7,0
-5,3
Oikaistu liikevoitto
14,5
8,9
-6,8
16,7
Varat
71,5
8,9
264,9
345,3
Investoinnit
6.1./6.2.
1,6
0,2
1,7
3,5
Poistot ja arvonalentumiset
6.1./6.2.
31,7
3,6
0,1
35,4
Henkilömäärä keskimäärin kokoaikaisiksI
muutettuna
450
268
82
800
Oikaisuerät
Liikevoittoa oikaisevat erät
Milj. euroa
2024
2023
Uudelleenjärjestelykulut
-0,1
-0,2
Arvonalentumiset ja alaskirjaukset
-1,9
-21,6
ERP-investointiin liittyvät
käyttöönottokustannukset pilvipalvelujärjestelyssä
-5,9
-
Palvelutasosopimukseen liittyvä korvaus
-0,9
-
Saatu korvaus tuomioistuinvalituksesta
1,4
-
Muut erät
-0,8
-0,2
Yhteensä
-8,1
-21,9
Uudelleenjärjestelykulut vuonna 2024 liittyvät
asiantuntijapalveluihin. Arvonalentumiset ja alaskirjaukset
sisältävät aikaisemmin keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin
aktivoituja ERP-investointiin liittyviä kuluja. Muut erät sisältävät
Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan myyntiin liittyviä kuluja.
Oikaisuerät vuonna 2023 sisältävät 21,4 miljoonan euron liikearvon
arvonalentumistappion annosjakelun rahavirtaa tuottavassa
yksikössä sekä 0,2 miljoonan euron omaisuuden alaskirjauksen
liittyen Brunnan varastoon, joka suljettiin. Uudelleenjärjestelykulut
vuonna 2023 liittyvät asiantuntijapalveluihin ja muut erät liittyvät
Ruotsin annosjakeluliiketoiminnan myyntiin.
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Milj. euroa Muut
2024
Ruotsi
Suomi
maat
Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto
1 093,8
549,8
36,2
1 679,7
Pitkäaikaiset varat *
29,2
283,7
-
312,8
Investoinnit
1,0
1,8
-
2,9
Henkilömäärä keskimäärin
kokoaikaisiksi muutettuna
394
418
-
812
Milj. euroa Muut
2023
Ruotsi
Suomi
maat
Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto
836,7
536,5
120,7
1 493,8
Pitkäaikaiset varat *
55,1
290,2
-
345,3
Investoinnit
0,8
2,7
-
3,5
Henkilömäärä keskimäärin
kokoaikaisiksi muutettuna
389
411
-
800
* Pitkäaikaiset varat eivät sisällä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 129Oriolan vuosikertomus 2024 |
4.2. Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot
Konsernin liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden myynnistä,
jakelupalkkiot sekä tuotot palveluiden myynnistä oikaistuna
välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä
myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Liikevaihto perustuu
asiakassopimuksessa määriteltyyn vastikkeeseen eikä sisällä
kolmansilta osapuolilta saatuja summia. Konserni tulouttaa
myynnin, kun tavaraan tai palveluun liittyvä määräysvalta
siirtyy asiakkaalle. Maksuehdot ovat alalle tyypillisiä. Oriolalla
on toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia, joiden
mukaan yhtiöllä on oikeus myydä Ruotsin tukkukauppaan
liittyviä myyntisaamisia rahoituslaitoksille ilman
palautumisoikeutta.
Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyynti-
sopimuksia, joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa
ja toimii päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola
toimittaa lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta ja toimii
agenttina. Sopimuksissa, joissa Oriola toimii päämiehenä,
myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä liikevaihdoksi.
Kaupintavarastojärjestelyyn liittyvissä sopimuksissa
Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan
liikevaihdoksi. Yhtiö raportoi liiketoiminnan volyymiä
mittaavana laskutuksena kummankin tyyppisen myynnin.
Laskutuksen määritelmä on esitetty osiossa Vaihtoehtoiset
tunnusluvut.
Konsernin liikevaihto koostuu seuraavista tulovirroista:
palvelut ja tuotteet, annosjakelu ja muut palvelut.
Seuraavassa osiossa on kuvattu eri tulovirtojen päätoiminnot
ja suoritevelvoitteet.
Distribution-segmentin palvelut ja tuotteet koostuvat
pääasiassa apteekeille, eläinlääkäreille, sairaaloille ja muulle
vähittäiskaupalle myytävistä lääkkeistä sekä logistiikka- ja
kuljetuspalveluiden myynnistä lääkeyhtiöille.
Wholesale-segmentin palvelut ja tuotteet koostuvat
pääasiassa itsehoitotuotteista ja muista apteekeille,
vähittäiskaupalle ja eläinlääkäreille myytävistä tuotteista.
Tuotteissa suoritevelvoite on tuotteiden myynti, joka
perustuu myyntitilaukseen. Sopimushinta on tuotteiden
hinta. Myynti tuloutetaan, kun konserni siirtää tuotteiden
määräysvallan asiakkaalle. Myynniksi kirjataan se summa,
mihin konserni odottaa olevansa oikeutettu, eli myytyjen
tuotteiden hinta vähennettynä mahdollisilla alennuksilla.
Distribution-segmentissä, missä Oriola toimittaa tuotteita
kaupintavarastosta ja toimii agenttina, suoritevelvoite on lo-
gistiikka- ja kuljetuspalveluiden myynti lääkeyhtiöille. Myynti
tuloutetaan silloin kun palvelu on suoritettu nettoperusteis-
esti jakelupalkkiona tai myyntikomissiona.
Annosjakelupalveluita tarjotaan apteekeille Ruotsissa
ja Suomessa ja maakäräjille Ruotsissa. Suoritevelvoite on
annosjakelutuotteen myynti. Sopimushinta sisältää myydyn
tuotteen hinnan ja annosjakelun hinnan. Myynti tuloutetaan,
kun annosjakelutuotteen määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
Muut palveluiden myynti koostuu asiantuntijapalveluista,
jotka tarjoavat lääkeyhtiöille tukea myyntilupiin liittyen,
markkinoillepääsypalveluita ja potilastukipalveluita, kliinisiä
tutkimuspalveluita sekä erityislupavalmisteiden myyntiä.
Suoritevelvoite on palveluiden myynti, mikä perustuu
sopimukseen tuottaa palveluita asiakkaalle. Myynti
tuloutetaan sille kaudelle, jonka aikana palvelut tuotetaan.
Tuloutettava määrä koostuu palvelun hinnasta vähennettynä
mahdollisilla annetuilla alennuksilla.
Liikevaihto valuutoittain
2024
2023
Milj.
SEK
EUR
SEK
EUR
Ruotsi
12 782,9
1 118,1
10 864,3
946,5
Suomi
561,5
547,4
Yhteensä
1 679,7
1 493,8
Liikevaihdon jaottelu
Konsernin ulkoinen liikevaihto on jaoteltu alla olevassa taulukossa
konsernin pääasiallisiin tulovirtoihin.
Milj. euroa
2024
Distribution
Wholesale
Yhteensä
Palvelut ja tuotteet
1 302,3
244,0
1 546,4
Muut *
62,4
70,9
133,3
Yhteensä
1 364,7
315,0
1 679,7
Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut: Oriolan
lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia,
joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa ja toimii
päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa
lääkeyhtiön tuotteita kaupintavarastosta ja toimii
agenttina. Sopimuksissa, joissa Oriola toimii päämiehenä,
myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä liikevaihdoksi.
Kaupintavarastojärjestelyyn liittyvissä sopimuksissa
Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan
liikevaihdoksi. Oriola on päämies, jos sillä on määräysvalta
kyseisiin ja palveluihin ennen kuin ne luovutetaan
asiakkaalle. Myyntituottojen kirjaamiskäytäntöjen
soveltaminen erilaisten sopimusehtojen mukaisesti
edellyttää johdon harkintaa. Tällöin konserni arvioi esim.
sitä, onko Oriolalla päävastuu kyseisten tuotteiden tai
palveluiden toimittamisesta, vaihto-omaisuuteen liittyvä
riski ja harkintavalta tuotteiden ja palveluiden hinnan
määräämisessä.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 130Oriolan vuosikertomus 2024 |
Milj. euroa
2023
Distribution
Wholesale
Yhteensä
Palvelut ja tuotteet
1 121,4
234,2
1 355,6
Muut *
67,7
70,6
138,2
Yhteensä
1 189,0
304,8
1 493,8
*Muut pitää sisällään annosjakelun ja muun palvelun myynnin.
Myyntituotot yhdeltä asiakkaalta Distribution- ja Wholesale-
segmenteissä vuonna 2024 olivat 360 (2023:315) miljoonaa euroa
konsernin liikevaihdosta.
Sopimuksiin perustuvat velat
Konsernin tase sisältää seuraavat sopimuksiin perustuvat velat,
jotka liittyvät myyntituottoihin:
Milj. euroa
31.12.2024
31.12.2023
Saadut ennakot apteekeilta
7,9
10,4
Muihin palveluihin liittyvät saadut ennakot
0,1
0,2
Yhteensä
8,0
10,6
Saadut ennakot apteekeilta esitetään taseessa lyhytaikaisissa
korollisissa veloissa. Lisätietoja korollisista ennakkomaksuista löytyy
liitetiedosta 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa
2024
2023
Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista
hyödykkeistä
-
0,0
Vuokratuotot
0,1
0,2
Palveluveloitukset
1,4
1,3
Muut liiketoiminnan tuotot
2,9
1,4
Yhteensä
4,5
2,9
Liiketoiminnan muut tuotot vuonna 2024 sisältävät 1,4 miljoonan
euron saadun korvauksen tuomioistuinvalituksesta.
4.3. Liiketoiminnan kulut
Liiketoiminnan kulut koostuvat konsernin tuloslaskelmassa
esitetyistä materiaaliostoista, työsuhde-etuuksista aiheutuvista
kuluista ja muista liiketoiminnan kuluista. Työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut on eritelty liitetiedossa 4.4. Työsuhde-etuudet.
Materiaalit ja tarvikkeet
Materiaalit ja tarvikkeet sisältävät tuotteiden hankintaan
liittyvät materiaali, hankinta- ja muut kulut.
Milj. euroa
2024
2023
Ostot tilikauden aikana
1 535,5
1 348,1
Vaihto-omaisuuden muutos
-16,6
-13,8
Oma käyttö
-0,1
-0,1
Valuuttakurssierot
0,4
-0,1
Yhteensä
1 519,3
1 334,1
Materiaalit ja tarvikkeet valuutoittain 2024
Milj.
SEK
EUR
Ruotsi
11 782,7
1 030,6
Suomi
488,6
Yhteensä
1 519,3
2023
Milj.
SEK
EUR
Ruotsi
9 857,4
858,7
Suomi
475,3
Yhteensä
1 334,1
Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa
2024
2023
Rahdit ja muut muuttuvat kulut
30,2
32,4
Markkinointi
0,7
0,4
Tietohallinto
9,9
9,3
Toimitilat
5,7
5,9
Ulkopuoliset palvelut
25,7
21,8
Muut liiketoiminnan kulut
9,4
9,9
Yhteensä
81,6
79,8
Muut liiketoiminnan kulut sisältävät 4,7 miljoonaa euroa ERP-inves-
tointiin liittyviä kuluja.
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa
2024
2023
KPMG -ketjuun kuuluville yhtiöille
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta
0,3
0,2
Palkkiot muista tilintarkastuksen
toimeksiannoista
0,1
0,0
Palkkiot muista palveluista
0,0
0,0
Yhteensä
0,4
0,3
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 131Oriolan vuosikertomus 2024 |
4.4. Työsuhde-etuudet
Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
(eläkejärjestelyt), muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ja
osakeperusteiset maksut.
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet: Palkat ja palkkiot sekä
luontoisedut, vuosilomat ja bonukset kirjataan sille kaudelle,
jolla kyseinen työ on suoritettu.
Eläkejärjestelyt: Konsernin eläkejärjestelyt hoidetaan
kunkin maan paikallisten määräysten ja käytäntöjen
mukaisesti. Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyihin sisältyy sekä
maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Suoritukset
maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan
kuluksi kyseiseltä kaudelta suoritettavien maksujen
mukaisesti. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernin vastuu
ei rajoitu pelkästään järjestelyyn suoritettuihin maksuihin,
vaan konsernin vastuulla ovat myös eläkejärjestelyyn liittyvät
vakuutusmatemaattiset riskit ja sijoitusriskit.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkekulut on laskettu
käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot
kirjataan kuluksi jakamalla ne henkilöstön arvioidulle
palvelusajalle. Eläkevelvoitteen määrä on tulevaisuudessa
arvion mukaan maksettavaksi tulevien eläkkeiden nykyarvo.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat
palvelusvuosipalkkioita. Palvelusvuosipalkkiovelka on
tilinpäätöksessä esitetty erässä muut pitkäaikaiset velat.
Osakeperusteiset maksut: Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon
myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden
syntymisjakson kuluessa. Osakkeen käypä arvo on osakkeen
kurssi sinä päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt ehdot.
Osakeperusteiset maksut maksetaan käteisvaroina ja omana
pääomana.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Milj. euroa
2024
2023
Palkat ja palkkiot
42,5
39,8
Osakeperusteisen palkitsemisen kulut
0,1
0,5
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt
5,6
5,2
Etuuspohjaiset järjestelyt
0,5
0,3
Muut henkilösivukulut
7,3
7,0
Yhteensä
56,1
52,8
Henkilöstömäärä
Tilikauden lopussa henkilöstömäärä oli 934 (932).
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli 816
(801), josta 409 (412) työskenteli Suomessa ja 407 (389) Ruotsissa.
Tilikaudella henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutet-
tuna oli keskimäärin 812 (800).
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet
Oriola-konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa ja
Ruotsissa.
Suomen etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat vapaaehtoisesta
lisäeläkejärjestelystä, jonka etuudet on vakuutettu OP-
Henkivakuutuksessa.
Ruotsissa osalle toimihenkilöistä on järjestetty etuuspohjainen ITP
2 -eläkejärjestely ja osalle maksupohjainen ITP 1 -eläkejärjestely.
Työntekijöillä on paikallisten määräysten mukainen
maksupohjainen työeläkejärjestely. ITP 2 -eläkejärjestelyssä yhtiöllä
on mahdollisuus kirjata vanhuuseläkevastuut taseeseensa tai
vaihtoehtoisesti suorittaa eläkemaksut eläkejärjestelyn mukaisesti
eläkevakuutusyhtiö Alectalle. Oriola Sweden AB on kirjannut ITP 2
-vanhuuseläkevastuut täysimääräisesti taseeseen. Oriola Sweden
AB:n muut kuin ITP 2 -vanhuuseläke-etuudet ovat vakuutettuina
Alectassa.
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin
työnantajan suoritettavien maksujen tilikaudella 2025 odotetaan
olevan 0,5 miljoonaa euroa. Etuuspohjaisen velvoitteen painotettu
keskimääräinen voimassaoloaika on 18,5 vuotta.
Kaikki konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat
liittyvät Suomen vapaaehtoisiin eläkejärjestelyihin. Ne ovat osa
vakuutusyhtiön varallisuutta ja ovat noteeraamattomia.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 132Oriolan vuosikertomus 2024 |
Taseen etuuspohjainen nettovelka määräytyy seuraavasti:
Milj. euroa
2024
2023
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
14,7
14,8
Varojen käypä arvo
-1,4
-1,4
Ali-/ylijäämä
13,3
13,4
Nettovelka (+)/ -saaminen (-) taseessa
13,3
13,4
Etuuspohjainen velvoite sekä järjestelyyn kuuluvat varat ovat
muuttuneet seuraavasti: Järjestelyyn
kuuluvien
Velvoitteen varojen
Milj. euroa nykyarvo
käypä arvo
Yhteensä
1.1.2023
13,2
-1,4
11,8
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
0,4
-
0,4
Korkokulu tai -tuotto
0,5
-0,1
0,4
14,1
-1,5
12,6
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Väestörakenteen oletusten
muutoksista johtuvat
vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja
tappiot (+)
0,2
-
0,2
Taloudellisten oletusten muutoksista
johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot (-) ja tappiot (+)
0,7
0,1
0,8
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)
0,5
-
0,5
15,4
-1,4
14,0
Valuuttakurssierot
0,1
-
0,1
Maksusuoritukset
Järjestelyyn osallistuvilta
-
-0,1
-0,1
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet
-0,7
0,2
-0,5
31.12.2023
14,8
-1,4
13,4
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
0,6
-
0,6
Korkokulu tai -tuotto
0,5
-0,1
0,4
15,9
-1,4
14,5
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista
johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot (-) ja tappiot (+)
-0,1
0,0
-0,1
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot (+)
-0,1
-
-0,1
15,7
-1,4
14,3
Valuuttakurssierot
-0,4
-
-0,4
Maksusuoritukset
Järjestelyyn
kuuluvien
Velvoitteen varojen
Milj. euroa nykyarvo
käypä arvo
Yhteensä
Järjestelyyn osallistuvilta
-
-0,1
-0,1
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet
-0,6
0,1
-0,5
31.12.2024
14,7
-1,4
13,3
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset
31.12.
2024
2023
Diskonttauskorko %
3,30
3,10-4,00
Palkkojen nousu %
2,30-3,45
2,80-3,40
Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen
ohjeistuksen pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkaistuihin
tilastoihin ja kokemukseen.
Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys keskeisissä oletuksissa
tapahtuville muutoksille:
Oletuksen muutos, Oletuksen muutoksen
Oletus %-yksikköä vaikutus velvoitteeseen, %
Diskonttauskoron lasku
-0,5
kasvaa 10,1
Diskonttauskoron nousu
+0,5
pienenee 9,0
Palkkojen nousu
+0,5
kasvaa 2,2
Etuuksien korotus
+0,5
kasvaa 10,0
Taulukossa on esitetty merkittävimmistä vakuutusmatemaattisista
oletuksista herkkyysanalyysi, joka osoittaa mahdollisen
vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutuksen
etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen.
Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin,
että muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden
oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole
todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset
saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen
herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty
taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa (etuuspohjaisen
velvoitteen nykyarvo raportointikauden lopussa ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen).
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen merkittävimmät riskit:
Odotettavissa oleva elinikä: Suurin osa järjestelyn velvoitteista
liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen työntekijöille,
joten odotettavissa olevan eliniän nousu kasvattaa järjestelyn
velvoitteita.
Inflaatioriski: Osa järjestelyjen etuusvelvoitteista on sidottu
inflaatioon, ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotoissa:
Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelyistä
aiheutuvia velkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien
joukkovelkakirjalainojen arvon nousu kompensoi tätä osittain.
Arvioiden käyttö: Eläkevelvoitteen nykyarvo riippuu
useista vakuutusmatemaattisesti määritellyistä oletuksista.
Oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen
kirjanpitoarvoon. Eläkevelvoitteen diskonttauskorko
on yksi käytettävistä oletuksista. Korkona käytetään
maturiteetiltaan eläkevelvoitetta mahdollisimman hyvin
vastaavien vakavaraisten yritysten joukkovelkakirjalainojen
korkoa laskentahetkellä. Muut eläkevelvoitteita koskevat
keskeiset oletukset perustuvat osaltaan sen hetkisiin
olosuhteisiin.
Lyhyen aikavälin tulospalkkiot
Tulospalkkio perustuu Oriolan taloudellisten ja henkilökohtaisten
tavoitteiden saavuttamiseen. Tulospalkkion ansaintakriteereistä ja
määräytymisestä päättää hallitus vuosittain hallituksen palkitsemis-
ja henkilöstövaliokunnan esitykseen perustuen.
Osakeperusteiset maksut
Oriolalla on osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
yhtiön avainhenkilöille, mukaan lukien toimitusjohtaja ja johto-
ryhmä.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 133Oriolan vuosikertomus 2024 |
Kannustinjärjestelmä koostuu suoritusperusteisesta
osakepalkkiojärjestelmästä (Performance Share Plan, ”PSP”) sekä
siirtymävaiheen uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään
kattavasta Bridge Plan -osakepalkkio-ohjelmasta. Järjestelmään
kuuluu lisäksi ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä (Restricted Share
Plan, ”RSP”), joka on tarkoitettu täydentäväksi osakepohjaiseksi
pitkän aikavälin sitouttamisjärjestelmäksi.
SUORITEPERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ PSP
(OSAKEPERUSTEINEN)
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä (PSP) vuosille
2022–2025 koostuu vuosittain alkavista hallituksen erikseen
vahvistamista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista. Jokainen
ohjelma käsittää suoritusjakson sekä mahdollisen osakepalkkion
maksamisen Oriolan listattuina B-osakkeina.
Ensimmäisen ohjelman, PSP 2022:en, suoritusjakson pituus on
neljä kalenterivuotta. Tilikauden lopussa PSP 2022 -ohjelmassa
oli 10 osallistujaa. Ohjelman suoritusmittarit ovat osakekohtainen
tulos (EPS) sekä ympäristövastuuseen kytketty mittari (CO2).
Ensimmäinen ohjelma, PSP 2022, alkoi vuoden 2022 alusta ja
sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan
vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana. Edellytyksenä
palkkioiden maksamiselle ovat hallituksen ohjelmalle asettamien
suoritustavoitteiden saavuttaminen sekä yksittäisen osallistujan
työ- tai palvelussuhteen jatkuminen Oriolassa. Mikäli PSP 2022
-ohjelman tavoitteet täyttyvät kokonaisuudessaan, maksettavien
osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään noin 2 254
000 B-osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta vähennetään
soveltuva ennakonpidätys).
Toisen ohjelman, PSP 2024, pituus on kolme kalenterivuotta
2024-2026. Tilikauden lopussa PSP 2024 -ohjelmassa oli 16
osallistujaa. Suoritusmittarit tälle ohjelmalle ovat kumulatiivinen
osakekohtainen tulos (EPS) ja vastuullisuuteen (ESG) liittyvä
tavoite (lääkkeiden toimitustarkkuus). Mahdolliset suoritettavat
osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisen puoliskon
aikana. Maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on
yhteensä enintään noin 2 283 305 B-osaketta (tarkoittaen
bruttoansaintaa, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Vuonna 2024 suoriteperusteisten osakepalkkiojärjestelmien
perusteella kirjattu kulu oli 0,1 (0,4) miljoonaa euroa.
SIIRTYMÄVAIHEEN OSAKEPALKKIO-OHJELMA BRIDGE PLAN
(OSAKEPERUSTEINEN)
Vuonna 2024 siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelmaan Bridge Plan
2022-2023 osallistuneille avainhenkilöille luovutettiin yhteensä
11 714 kappaletta yhtiön omistamaa B-sarjan osaketta ohjelman
ehtojen mukaisesti.
EHDOLLINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ (OSAKEPERUSTEINEN)
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2022–2025 koostuu
vuosittain alkavista hallituksen erikseen päättämistä ehdollisista
osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma sisältää kokonaisuudessaan
kolmen vuoden pituisen rajoitusjakson ja jatkuu ohjelman
neljännen vuoden ensimmäiseen puoliskoon. Yhtiö voi kunkin
yksittäisen ohjelman aikana luvata kiinteämääräisiä osakepalkkioita
erikseen valituille avainhenkilöille. Luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille yhdessä tai useammassa erässä viimeistään
rajoitusjakson päättymiseen mennessä. Osakepalkkiot maksetaan
listattuina B-osakkeina. Ensimmäinen ohjelma ehdollisessa
osakepalkkiojärjestelmässä, RSP 2022, alkoi vuoden 2022 alusta.
Ohjelman osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään
noin 225 400 B-osaketta (tarkoittaen bruttoansaintaa, josta
vähennetään soveltuva ennakonpidätys).
Kaikkien ohjelmien osalta, mikäli osallistujan työsuhde Oriolassa
päättyy ennen palkkion maksamista, hän ei ole pääsääntöisesti
oikeutettu palkkioon. Osallistujalle suoritettavan palkkion määrää
on rajoitettu osallistujan vuosipalkan kertoimeen kytketyllä
enimmäismäärällä. Toimitusjohtajalta ja muilta johtoryhmän
jäseniltä edellytetään jatkuvaa osakeomistusta. Heidän tulee
säilyttää 50 prosenttia ohjelman perusteella saamistaan osakkeista,
kunnes toimitusjohtajan osakeomistus vastaa vähintään hänen
bruttomääräisen vuosipalkkansa arvoa ja muilla johtoryhmän
jäsenillä vähintään puolta bruttomääräisen vuosipalkan arvoa.
OSAKESÄÄSTÖOHJELMA
Oriola Oyj:llä vuodesta 2013 alkaen ollut avainhenkilöiden
osakesäästöohjelma lakkautettiin vuonna 2022 ja yhteensä 22 138
kappaletta yhtiön omistamaa B-osaketta luovutettiin vuonna 2023
ohjelmaan osallistuneille avainhenkilöille.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 134Oriolan vuosikertomus 2024 |
5. Käyttöpääoma
5.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaamiset ovat tavanomaisessa liiketoiminnassa
myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista syntyneitä
saatavia asiakkailta. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen
niiden syntymähetkellä ja arvostetaan myöhemmin
jaksotettuun hankintamenoon. Konserni soveltaa
yksinkertaistettua mallia, joka sallii arvonalentumiskirjauksen
perusteeksi arvioidut odotettavissa olevat luottotappiot
koko voimassaoloajalta kaikista myyntisaamisista.
Arvonalentumiset kirjataan konsernin laajaan
tuloslaskelmaan kuluksi. Myyntisaamisten myytävänä oleva
osa arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Ei-
palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä
luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät
myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut
kirjataan rahoituskuluihin. Lisätietoja myyntisaamisten
myyntijärjestelystä löytyy liitetiedosta 8.3 Rahoitusriskien
hallinta.
Milj. euroa
2024
2023
Myyntisaamiset
247,1
259,5
Tuloverosaamiset
-
0,6
Siirtosaamiset
2,3
2,0
Arvonlisäverosaamiset
8,2
10,4
Vuokraennakot
0,1
-0,1
Muut saamiset
0,9
1,5
Yhteensä
258,8
273,9
Osana likviditeetinhallintaa Oriola on solminut Ruotsissa
toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia Ruotsin tukkukaupan
myyntisaatavien ei-palautumisoikeudellisesta myynnistä
rahoituslaitoksille. Myydyt ja taseesta pois kirjatut myyntisaatavat
31.12.2024 olivat 94,1 (97,1) miljoonaa euroa. Myyntisaatavien
myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä
muutoksia vuonna 2025.
Saatavien luottoriskiä pienentää Suomessa korolliset
ennakkomaksut apteekeilta. Ennakot esitetään lyhytaikaisissa
korollisissa veloissa. Ennakoita oli 31.12.2024 yhteensä 7,9 (10,4)
miljoonaa euroa. Lisätietoja korollisista ennakkomaksuista löytyy
liitetiedosta 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Tietoja konsernin liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja
markkinariskeistä sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy
liitetietoon 8.3. Rahoitusriskien hallinta.
Myyntisaamisten ikäjakauma ja taseeseen kirjatut
arvonalentumiset tilinpäätöspäivänä
2024
2023
Arvon- Arvon-
Milj. euroa
Brutto
alentumiset
Brutto
alentumiset
Erääntymättömät
233,7
-0,0
239,3
-0,0
Erääntynyt 1–30 päivää
11,4
-0,0
7,7
-0,0
Erääntynyt 31–180 päivää
2,1
-0,0
12,9
-0,2
Erääntynyt yli 180 päivää
0,1
-0,1
-0,0
-0,1
Yhteensä
247,3
-0,2
259,8
-0,3
Myyntisaamisten tasearvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin
enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.
Myyntisaamisten arvonalentumiset 31.12. on täsmäytetty alkusal-
doon seuraavasti:
Milj. euroa
2024
2023
Arvonalentumisen alkusaldo 1.1.
0,3
0,0
Arvonalentumisen nettomuutos
0,1
0,3
Kirjattu tilikauden aikana luottotappioksi
-0,1
-
Peruutettu käyttämättä
-0,2
-
Kurssierot
-0,0
-
Arvonalentumisen loppusaldo 31.12.
0,2
0,3
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 135Oriolan vuosikertomus 2024 |
5.3. Ostovelat ja muut velat
Milj. euroa
2024
2023
Ostovelat
626,2
607,5
Tuloverovelka
0,3
0,1
Siirtovelat
12,0
10,8
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
0,0
0,6
Arvonlisäverovelat
5,3
5,6
Muut velat
5,5
2,1
Yhteensä
649,4
626,7
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Milj. euroa
2024
2023
Maksamattomat palkat henkilösivumenoineen
9,2
7,9
Muut siirtovelat
2,8
2,9
Yhteensä
12,0
10,8
Muut pitkäaikaiset velat
Milj. euroa
2024
2023
Johdannaissopimukset
0,5
0,4
Muut velat*
0,5
0,4
Yhteensä
1,0
0,8
* Muut velat sisältävät palvelusvuosipalkkiovelan.
5.4. Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman
tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä
ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut
yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman, aloittanut
sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se
koskee. Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista
ei kirjata varausta.
Vuoden 2024 ja 2023 lopussa konsernilla ei ollut varauksia taseessa.
5.2. Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus esitetään konsernitaseessa hankinnasta ja
valmistuksesta aiheutuvien menojen tai niitä alhaisemman
nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo
on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta
johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi
välttämättömät menot. Hankintameno määritetään
noudattaen FIFO -periaatetta. Jos vaihto-omaisuuden
tasearvo ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-
omaisuuden arvonalentuminen.
Milj. euroa
2024
2023
Aineet ja tarvikkeet
0,0
0,1
Keskeneräiset tuotteet
0,0
0,0
Valmiit tuotteet ja tavarat
176,2
162,8
Yhteensä
176,3
162,9
Vaihto-omaisuus 31.12.2024 koostui valmiista lääke- ja terveyteen
liittyvien tuotteiden varastosta. Vaihto-omaisuuteen ei ole kirjattu
merkittäviä arvonalentumisia.
Oriolan lääkeyhtiösopimukset ovat joko tukkumyyntisopimuksia,
joissa Oriola ostaa tuotteet omaan varastoonsa ja toimii
päämiehenä, tai sopimuksia, joissa Oriola toimittaa lääkeyhtiön
tuotteita kaupintavarastosta ja toimii agenttina. Kaupintavarasto ei
ole Oriolan vaihto-omaisuutta.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 136Oriolan vuosikertomus 2024 |
6. Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuus hyödykkeet sekä muut
pitkäaikaiset varat
6.1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset hyödykkeet
arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä kirjataan
tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan
vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan
tarvittaessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat
seuraavat:
- Rakennukset 20–50 vuotta
- Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
- Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Maa-alueista ei kirjata poistoja. Korjaus- ja ylläpitomenot
kirjataan tilikauden kuluksi. Perusparannusinvestoinnit
aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista
hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta
syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumisia koskeva
liitetieto on esitetty liitetiedossa 6.2.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Ennakkomaksut
Milj. euroa Maa- ja Rakennukset Koneet ja Käyttöoikeus- Muut aineelliset ja keskeneräiset
2024 vesialueet ja rakennelmat kalusto omaisuuserät* hyödykkeet
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
60,1
52,4
24,7
143,2
Lisäykset
-
Vähennykset
-
-0,1
-0,5
-1,5
-0,1
-0,0
-2,1
Siirrot tase-erien välillä
-
-
-
-0,9
-
Kurssierot
-0,0
-0,6
-1,1
-0,7
-0,1
-2,5
Hankintameno 31.12.2024
1,8
59,6
53,0
29,6
0,6
3,6
148,2
Kertyneet poistot 1.1.2024
-
-44,1
-34,4
-16,1
-0,3
-3,3
-98,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
Tilikauden poistot
-
-1,4
-3,6
-3,0
-0,0
-
-8,0
Kurssierot
-
-0,0
Kertyneet poistot 31.12.2024
-
-45,1
-36,9
-17,6
-0,3
-3,1
-103,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
16,0
18,0
45,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1,8
14,5
16,1
12,0
0,3
0,5
45,2
2023
Hankintameno 1.1.2023
59,7
60,0
31,6
157,2
Lisäykset
-
Vähennykset
-
-0,2
-2,9
-6,5
-0,0
-0,0
-9,6
Siirrot tase-erien välillä
-
-
-
-0,3
Siirrot myytävinä oleviin omaisuuseriin
-
-
-5,4
-3,6
-0,2
-
-9,3
Kurssierot
Hankintameno 31.12.2023
1,8
60,1
52,4
24,7
0,5
3,5
143,2
Kertyneet poistot 1.1.2023
-
-42,6
-35,5
-17,8
-0,3
-3,2
-99,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
Tilikauden poistot
-
-1,7
-4,3
-3,1
-0,1
-
-9,1
Arvonalentumiset
-
-
-0,2
-
-
-
-0,2
Siirrot myytävinä oleviin omaisuuseriin
-
-
-
Kurssierot
-
-0,0
-0,2
-0,1
-0,0
-0,0
-0,3
Kertyneet poistot 31.12.2023
-
-44,1
-34,4
-16,1
-0,3
-3,3
-98,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
17,1
24,5
13,8
57,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
1,8
16,0
18,0
8,6
0,3
0,3
45,0
* Vähennykset vuonna 2023 liittyvät pääasiassa Brunnan varaston sulkemiseen. Tarkempia tietoja käyttöoikeusomaisuuseristä löytyy osiosta 7. Vuokrasopimukset .
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 137Oriolan vuosikertomus 2024 |
6.2. Liikearvo ja muu aineeton omaisuus
Liikearvo: Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo on
kirjattu määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus
yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän
arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja vaan liikearvolle suoritetaan
arvonalentumistestaus vähintään vuosittain testiajankohdan
liiketoimintarakenteen mukaisesti. Arvonalentumistestausta
varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
arvonalentumisilla. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Muu aineeton omaisuus: Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet
merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja arvostetaan
poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis
käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Muuta aineetonta omaisuutta ovat mm. myyntiluvat, tavaramerkit,
patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet.
Niistä aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajallinen taloudellinen
vaikutusaika, kirjataan tasapoistot taloudellisena vaikutusaikanaan.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella,
ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin.
Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin
palveluihin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia.
Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä,
ja ne kirjataan kuluksi syntymiskaudella. Pilvipalveluihin liittyvät
konfigurointi- ja räätälöintimenot, jotka eivät täytä aineettoman
käyttöomaisuushyödykkeen määritelmää, ja jotka ovat erotettavissa
varsinaisesta pilvipalvelusta, kirjataan kuluksi silloin kun palvelu
saadaan. Räätälöintimenot, jotka eivät ole erotettavissa varsinaisesta
pilvipalvelusta, kirjataan ennakkomaksuksi taseeseen ja jaksotetaan
kuluksi pilvipalvelun todennäköisen keston aikana. Muun aineettoman
omaisuuden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet:
- Patentit ja tavaramerkit 10 vuotta
- Ohjelmistot 5–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Liikearvo ja muu aineeton omaisuus
Muut Keskeneräiset
Milj. euroa Aineettomat aineettomat aineettomat
2024
Liikearvo
oikeudet hyödykkeet*
hyödykkeet**
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
35,2
15,5
30,8
83,9
Lisäykset
-
-
Vähennykset
-
-
-0,1
-0,0
-0,1
Arvonalentumiset
-
-
-
-1,9
-1,9
Siirrot tase-erien välillä
-
-
-0,0
-
Kurssierot
-0,0
-0,3
-
-0,0
-0,3
Hankintameno 31.12.2024
35,1
15,3
30,6
0,7
81,8
Kertyneet poistot 1.1.2024
-
-15,1
-17,2
-0,5
-32,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
-
-
Tilikauden poistot
-
-0,2
-3,6
-
-3,8
Kurssierot
-
-
Kertyneet poistot 31.12.2024
-
-15,0
-20,7
-0,5
-36,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
35,2
13,6
51,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
35,1
0,3
10,0
0,2
45,7
2023
Hankintameno 1.1.2023
61,1
20,1
32,4
120,6
Lisäykset
-
Vähennykset
-
-0,6
-1,9
-5,9
-8,4
Arvonalentumiset
-21,4
-
-
-
-21,4
Siirrot tase-erien välillä
-
-0,6
-0,0
Siirrot myytävinä oleviin omaisuuseriin (liite 10.3.)
-4,5
-4,5
-
-
-9,0
Kurssierot
-
Hankintameno 31.12.2023
35,2
15,5
30,8
2,4
83,9
Kertyneet poistot 1.1.2023
-
-17,6
-14,9
-6,4
-38,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
-
Tilikauden poistot
-
-0,6
-4,2
-
-4,7
Siirrot myytävinä oleviin omaisuuseriin (liite 10.3.)
-
-
-
Kurssierot
-
-0,0
-
-0,0
-0,0
Kertyneet poistot 31.12.2023
-
-15,1
-17,2
-0,5
-32,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
61,1
17,5
81,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
35,2
0,5
13,6
1,9
51,2
* Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät muun muassa merkittäviä IT-ohjelmien käyttöönottoon liittyviä implementointi- ja asiantuntijatyöstä suoritettuja menoja.
** Keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy pääasiassa ohjelmistoihin liittyviä kuluja.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 138Oriolan vuosikertomus 2024 |
Arvonalentumiset
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
arvonalentumiset: Konserni arvioi jokaisena
tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä muun kuin rahoitusvaroihin
kuuluvan omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä
ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on
nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo, joka saadaan
diskonttaamalla hyödykkeestä odotettavissa olevien
vastaisten rahavirtojen nykyarvo.
Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, jos
omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio peruutetaan, jos
olosuhteissa tapahtuu muutos ja kerrytettävissä oleva
rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon. Arvonalentumistappiota ei
peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi
ilman arvonalentumistappiota.
Liikearvon kohdistaminen ja arvonalentumistestaus:
Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään
vuosittain tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä sen
arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään
testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti.
Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman kohtaan
Poistot ja arvonalentumiset. Liikearvosta kirjattua
arvonalentumistappiota ei peruuteta.
AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN
KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMINEN
Vuonna 2024 kirjattiin 1,9 miljoonan euron arvonalentuminen
aikaisemmin keskeneräisiin aineettomiin hyödykkeisiin aktivoituihin
ERP-investointikuluihin. Vuonna 2023 kirjattiin 0,2 miljoonan euron
arvonalentumisen koneisiin ja kalustoon liittyen Ruotsissa Brunnan
varastoon, joka suljettiin.
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS
Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on
määritelty testauksessa käyttöarvolaskelman avulla. Käyttöarvo
on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-
malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat nykyisen
liiketoimintarakenteen mukaisiin, johdon hyväksymiin strategisiin
suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson.
Strategisten suunnitelmien tärkeimpiä oletuksia ovat arviot
markkinoiden pitkän aikavälin kokonaiskasvusta ja konsernin
liiketoimintojen markkina-asemasta ja kannattavuudesta.
Laskelmat on muunnettu euroiksi testausajankohdan kursseilla.
Keskeiset muuttujat arvonalennustestauksessa ovat liikevaihdon
kasvuprosentti, liikevoittoprosentti, ennustekauden jälkeinen
kasvutekijä ja diskonttauskorko.
Kolmen vuoden liikevaihtoennusteet pohjautuvat johdon arvioon
liikevaihdon kasvusta, ulkoisista tietolähteistä saatuihin arvioihin
markkinoiden kehityksestä, ja yhtiön toimenpiteisiin perustuvaan
myynnin kasvuun.
Laskelmissa käytetty ennustekauden jälkeinen kasvutekijä perustuu
johdon arvioihin kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää
on arvioitu ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla
olevat maa- ja liiketoimintakohtaiset kasvuennusteet sekä
kunkin liiketoiminta-alueen ja kassavirtaa tuottavan yksikön
ominaispiirteet. Pitkän aikavälin kasvutekijänä on käytetty 2,0
% vuoden 2027 jälkeen. Laskennassa käytetty diskonttauskorko
perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen
pääomakustannukseen, kuhunkin toimintamaahan ja
liiketoimintaan liittyvät riskit kussakin liiketoimintasegmentissä
huomioiden. Oriola on diskonttauskorkoja määrittäessään
hankkinut määrittämiseen liittyvän tiedon ulkoisesta tietolähteestä.
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSEN TULOS
Vuoden viimeisellä neljänneksellä tehty liikearvon
arvonalentumistestauksen tulos osoittaa, että konsernin testattujen
rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo on suurempi
kuin testattujen varojen kirjanpitoarvo ja siten liikearvosta ei
kirjattu arvonalentumisia vuonna 2024. Vuonna 2023 kirjattiin
annosjakelun rahavirtaa tuottavassa yksikössä liikearvoon 21,4
miljoonan euron arvonalentumistappio, josta 3,3 miljoonaa
euroa liittyi annosjakeluliiketoimintaan Ruotsissa. Ruotsin
annosjakeluliiketoiminnan jäljelle jäänyt liikearvo 4,5 miljoonaa
euroa sisältyy myytävänä oleviin varoihin. Lisätietoa on esitetty
liitetiedossa 10.3. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot.
LIIKEARVO JA KÄYTETYT ENNUSTEPARAMETRIT
Annos- Jakelu- Asiantuntija-
2024 jakelu palvelut
palvelut
Yhteensä
Liikearvo
25,9
35,1
Diskonttauskorko
ennen veroja %
Ennustekauden
jälkeinen kasvutekijä %
Annos- Jakelu- Asiantuntija-
2023 jakelu palvelut
palvelut
Yhteensä
Liikearvo
25,9
35,1
Diskonttauskorko
ennen veroja %
10,7
Ennustekauden
jälkeinen kasvutekijä %
Herkkyysanalyysi on tehty seuraaville ennusteparametreille:
diskonttauskorko, liikevoittoprosentti, ennustekauden jälkeinen
kasvutekijä ja liikevaihdon kasvu. Annosjakelu -rahavirtaa
tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä
suuri kuin kirjanpitoarvo mikäli diskonttauskorko ennen veroja
nousisi 0,4 prosenttiyksikköä, tai liikevoittoprosentti laskisi 0,1
prosenttiyksikköä, tai ennustekauden jälkeinen kasvutekijäprosentti
laskisi 0,5 prosenttiyksikköä , tai jos liikevaihdon kasvuprosentti
laskisi 0,6 prosenttiyksikköä. Muiden rahavirtaa tuottavien
yksiköiden osalta johdon käsityksen mukaan kohtuulliset
muutokset käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johda siihen,
että omaisuuserien kirjanpitoarvo ylittäisi niistä kerrytettävissä
olevan rahamäärän.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 139Oriolan vuosikertomus 2024 |
Arvioiden käyttö: Konsernissa testataan vuosittain
mahdollisen arvonalentumisen varalta ne omaisuuserät, joilla
on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan
viitteitä arvonalentumisesta käyttäen hyväksi sekä ulkoisista
lähteistä saatuja tietoja markkinoiden kehityksestä että
sisäisistä lähteistä saatuja tietoja liiketoiminnan kehityksestä
ja ennusteista. Näiden lähteiden ja tietojen analysoinnissa
ja johtopäätösten tekemisessä joudutaan käyttämään
arvioita. Arvioina käyttöarvosta testauksissa käytetään tulevia
diskontattuja rahavirtoja, jotka voidaan saada omaisuuserän
käytöllä ja sen mahdollisella myymisellä. Mikäli omaisuuserän
kirjanpitoarvo ylittää omaisuuden kerrytettävissä olevan
rahavirran tai käyvän arvon, kirjataan erotuksesta
arvonalennuskulu. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää
arvioiden käyttämistä.
6.3. Muut pitkäaikaiset varat
Muut
Muut pitkä-
Milj. euroa osakkeet aikaiset
2024 ja osuudet
varat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
13,6
15,5
Vähennykset
-
-1,3
-1,3
Käyvän arvon muutokset
-2,6
-
-2,6
Kurssierot
-
-0,0
-0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
11,0
0,7
11,7
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
34,2
38,3
Vähennykset
-
-2,1
-2,1
Käyvän arvon muutokset
-20,6
-
-20,6
Kurssierot
-
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
13,6
1,9
15,5
Muut osakkeet ja osuudet
Muita osakkeita ja omistusosuuksia ovat Oriolan omistus
ruotsalaisessa Doktor.se -online lääkäriasemasta. Doktor.se tarjoaa
asiakkailleen henkilökohtaista sähköisen terveydenhuollon
palvelua. Doktor.se-palvelun organisaatioon kuuluu
erikoissairaanhoitajia, lääkäreitä ja psykologeja.
Doktor.se:n arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin
kauppoihin. Vuonna 2024 Doktor.se:n osakkeiden käypään
arvoon kirjattiin -2,6 (-20,6) miljoonan euron vähennys, joka johtui
alhaisempaan hintaan toteutuneista kaupoista.
Oriolan omistusosuus tilikauden lopussa oli noin 5 %. Oriolan
omistusosuus Doktor.se:n osakkeista ei ole muuttunut vuosien
2023 ja 2024 aikana.
Sijoitus Doktor.se:hen käsitellään rahoitusvaroihin kuuluvana
eränä. Lisätietoja löytyy kohdassa 8.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Oriola arvostaa sijoituksensa Doktor.se:ssä käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta, koska investointi
Doktor.se:hen on strateginen investointi, joka tukee Oriolan
liiketoimintoja. Osakkeet esitetään konsernitaseessa muissa
pitkäaikaisissa varoissa. Sijoituksen mahdolliset vastaiset
käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen
erissä, eikä niitä siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi.
Mahdolliset osingot kirjataan osinkotuloiksi tuloslaskelmaan.
Harkintaan perustuvat ratkaisut: Johdon tulee jokaisena
tilinpäätöspäivänä arvioida, onko käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta arvostettujen osakkeiden
käyvässä arvossa tapahtunut muutoksia. Doktor.se:n
osakkeiden arvostusmenetelmä perustuu toteutuneisiin
kauppoihin.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 140Oriolan vuosikertomus 2024 |
7. Vuokrasopimukset
käyttöaikana saatava hyöty kaikilta olennaisilta osin
- Oriolalla on oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa ja
käyttötarkoitusta.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin arvoon,
joka koostuu:
- Vuokrasopimusvelan alkuperäisestä arvosta
- Alkamisajankohtaan mennessä maksetuista vuokrista
- Oriolan maksamista alkuvaiheen välittömistä menoista
- Arvioiduista ennallistamismenoista, jotka Oriola
joutuu maksamaan käyttöoikeusomaisuushyödykkeen
purkamisesta ja siirtämisestä tai
käyttöoikeusomaisuuserän sijaintipaikan saattamisesta
alkuperäiseen tilaan.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevien
vuokrien nykyarvoon. Vuokrat, jotka sisältyvät
vuokrasopimusvelan laskentaan, sisältävät seuraavat erät:
- Kiinteät maksut, sisältäen tosiasiallisesti kiinteät maksut.
- Muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai
hintatasosta. Määritetään alkamisajankohdan indeksin tai
hintatason perusteella.
- Odotettavissa olevat maksut jäännösarvotakuun
perusteella.
- Osto-option toteutus hinta, mikäli on kohtuullisen
varmaa, että Oriola käyttää option.
- Sanktiot sopimuksen päättämisestä, mikäli sopimuksen
päättäminen on otettu huomioon vuokra-ajassa.
Vuokrasopimusvelan laskentaan sisältyviin vuokriin eivät
sisälly myynnistä tai käytöstä riippuvia muuttuvia osia.
Muuttuvat vuokrat, joita ei oteta huomioon vuokra-
sopimusvelan laskennassa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana.
Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen
sisäistä korkoa, tai mikäli sisäinen korko ei ole helposti
määriteltävissä, lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko
kuvastaa korkoa, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan
vuokrasopimuksen syntymisajankohtana omaisuuserän
hankkimiseen tarvittavat varat samaksi ajaksi vastaavanlaisin
vakuuksin vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.
Oriolalla lisäluoton korko määritellään yhden, kolmen,
viiden ja kymmenen vuoden vuokra-ajoille. Lisäluoton koron
komponentit ovat:
- Riskitön korko, joka kuvastaa eri valtioita ja valuuttoja:
SEK ja EUR vaihtokurssit yhdelle ja kolmelle vuodelle ja
Suomen ja Ruotsin valtion joukkovelkakirjalainojen korko
viidelle ja kymmenelle vuodelle.
- Oriolan sisäinen luottoluokitus emoyhtiölle
yhtiökohtaisena marginaalina. Koska konsernin
rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhtiöön ja konsernin
rahoitus hoidetaan keskitetysti emoyhtiön kautta,
jolloin emoyhtiö takaa kaikki vuokrat vuokralleantajille,
vuokrasopimusten hinnoittelussa emoyhtiön
luottokelpoisuus painaa huomattavasti enemmän kuin
tytäryhtiöiden.
- Lisäluoton korko päivitetään kuukausittain.
Vuokra-aika koostuu:
- Ajanjaksosta, jona sopimus ei ole purettavissa.
- Jatko-option kattamista ajanjaksoista, mikäli on
kohtuullisen varmaa, että Oriola käyttää option.
- Päättämisoption kattamista ajanjaksoista, mikäli on
kohtuullisen varmaa, että Oriola ei käytä optiota.
Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta
sovelletaan kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimuksiin ja
arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa helpotusta
sovelletaan ICT-laitteiden ja muiden koneiden ja
Vuokrasopimukset: Konsernilla on vuokrasopimuksia,
jotka liittyvät kiinteistöihin ja toimitiloihin, ICT-laitteisiin,
ajoneuvoihin ja muihin koneisiin ja kalustoon.
Konsernin kiinteistö- ja toimitilavuokrasopimukset
koostuvat toimistojen ja varastotilojen vuokrasopimuksista.
Näiden vuokrasopimusten yleisin vuokra-aika on kolme
vuotta, ja sopimukset uusitaan säännöllisesti seuraavalle
vuokrakaudelle. Sopimusten vuokra perustuu suurimmassa
osassa sopimuksia kuluttajahintaindeksiin, ja se tarkistetaan
yleensä vuosittain.
Konsernin ajoneuvovuokrasopimukset koostuvat pääasiassa
työsuhdeautoista sekä trukeista, joita käytetään varastoissa.
Työsuhdeautojen vuokra-aika on yleensä kolme vuotta ja
trukkien viisi tai kuusi vuotta.
Konserni vuokraa ICT laitteita, kuten palvelimia, tulostimia
ja kannettavia tietokoneita. ICT-laitteiden vuokra-aika on
yleensä kolmesta viiteen vuotta.
Muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimukset koostuvat
jätepuristimista ja annosjakelulaitteista, säiliöistä,
toimistokalusteista ja muista koneista ja kalustosta, kuten
esimerkiksi frankeerauskoneista ja kahviautomaateista.
Sopimuksen alussa arvioidaan sisältääkö järjestely
vuokrasopimuksen. Sopimus sisältää vuokrasopimuksen,
mikäli se antaa oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää
tietyn ajan vastiketta vastaan. Jotta pystytään arvioimaan,
antaako sopimus oikeuden käyttää yksilöityä omaisuuserää,
on arvioitava, toteutuvatko seuraavat ehdot:
- Sopimus sisältää yksilöidyn omaisuuserän
- Oriolalla on oikeus saada omaisuuserän käytöstä sen
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 141Oriolan vuosikertomus 2024 |
kaluston vuokrasopimuksiin. Lyhytaikaisten kiinteistö- ja
toimitilavuokrasopimusten ja arvoltaan vähäisten ICT-laiteiden
ja muiden koneiden ja kaluston vuokrasopimusten osalta
käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa ei kirjata.
Näihin sopimuksiin liittyvät vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-
ajalle. Hyödyke katsotaan arvoltaan vähäiseksi, mikäli sen arvo
uutena on alle 5 000 euroa tai alle 50 000 Ruotsin kruunua.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä
kausilla poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon, ja sitä oikaistaan
mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla.
Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-
ajan loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli
se on vuokra-ajan loppua aikaisemmin. Arvioitu taloudellinen
vaikutusaika määritetään samoin perustein kuin aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Se arvostetaan uudelleen, kun tulevat vuokrat muuttuvat
johtuen indeksin tai hintatason muutoksesta, jos tapahtuu
muutos Oriolan arviossa jäännösarvotakuiden perusteella
odotettavissa olevissa maksuissa tai jos Oriola muuttaa
arviotaan siitä, tullaanko osto-, jatko- tai terminointioptiota
käyttämään. Kun vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen,
vastaava oikaisu tehdään käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoon, tai se kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli
käyttöoikeusomaisuuserän arvo on laskenut nollaan.
Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään taseessa aineellisissa
käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat
korollisissa veloissa. Vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät
yli 12 kuukauden kuluttua, esitetään pitkäaikaisissa
korollisissa veloissa ja vuokrasopimusvelat, jotka erääntyvät
tilinpäätöspäivästä seuraavan 12 kuukauden kuluessa,
esitetään lyhytaikaisissa korollisissa veloissa.
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman
rivillä Poistot ja arvonalentumiset. Vuokrasopimusvelkoihin
liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville
Rahoitustuotot ja – kulut. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja
lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään
tuloslaskelman rivillä Liiketoiminnan muut kulut.
Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelan
lyhennykset esitetään rahoituksen nettorahavirrassa.
Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät koronmaksut, vähäarvoisiin
omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät
vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat, joita ei ole otettu
huomioon vuokrasopimusvelan laskennassa, esitetään
liiketoiminnan nettorahavirrassa.
Arvioiden käyttö: Konsernin merkittävimmät
vuokrasopimukset liittyvät toimisto- ja varastotiloihin, joiden
vuokra-ajan pituutta määritettäessä johto on huomioinut
tilojen sijaintipaikan, tärkeyden konsernin toimintojen
kannalta sekä vaihtoehtoisten tilojen saatavuuden.
Toistaiseksi voimassa oleville vuokrasopimuksille
arvioidaan todennäköinen vuokra-aika perustuen
liiketoimintasuunnitelmiin, ottaen huomioon sopimuksen
päättämisestä aiheutuvat kustannukset. Jatko-optiot (tai
päättämisoption jälkeiset ajanjaksot) otetaan mukaan
vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokra-aikaa
jatketaan (tai vuokra-aikaa ei päätetä).
7.1. Vuokrasopimukset taseessa
Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät
taseeseen:
Käyttöoikeusomaisuuserät
Milj. euroa
2024
2023
Kiinteistöt ja toimitilat
10,8
ICT-laitteet
Ajoneuvot
Muut koneet ja kalusto
Yhteensä
12,0
8,6
Vuokrasopimusvelat
Milj. euroa
2024
2023
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Yhteensä
12,3
8,9
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin vuonna 2024 olivat yhteensä
7,0 (3,2) miljoonaa euroa sisältäen varastotilojen vuokrasopimuksen
uusimisen Mölnlyckessä Ruotsissa ja annosjakeluliiketoiminnan
uuden liiketilan vuokrasopimuksen Helsingissä Suomessa.
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa
Konserni on kirjannut seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät erät
tuloslaskelmaan:
Milj. euroa
2024
2023
Poistot käyttöoikeusomaisuuserät
Kiinteistöt ja toimitilat
-2,3
-2,6
ICT-laitteet
-0,0
-0,0
Ajoneuvot
-0,6
-0,4
Muut koneet ja kalusto
-0,0
-0,0
Poistot yhteensä
-3,0
-3,1
Korkokulut (sisältyvät rahoituskuluihin)
-0,3
-0,3
Kulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista
(sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin)
-0,1
-0,1
Kulut arvoltaan vähäisten omaisuuserien
vuokrasopimuksista (sisältyvät muihin
liiketoiminnan kuluihin)
-0,2
-0,3
Tuotot vuokrasopimusten muutoksista
(sisältyvät muihin liiketoiminnan tuottoihin)
Vuokrasopimuksiin liittyvä maksut rahavirrassa vuonna 2024 olivat
yhteensä 3,7 (4,3) miljoonaa euroa.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 142Oriolan vuosikertomus 2024 |
8. Rahoitusrakenne
8.1. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut:
Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella
käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Vuoden 2024 keskimääräinen rahoituskorko ilman
vuokrasopimusvelkoja oli 3,01 % (3,76 %).
Muut rahoituskulut liittyvät pääasiassa myyntisaamisten myyntiin
Ruotsissa.
8.2. Rahoitusvarat ja -velat
Luokittelu ja kirjaaminen: Rahoitusvarat ja -velat
kirjataan käypään arvoon selvityspäivänä lukuun ottamatta
johdannaisia, jotka kirjataan kaupantekopäivänä taseeseen.
Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista,
lainasaamisista ja muista rahoitusvaroista, myyntisaamisista,
ostoveloista sekä lainoista ja johdannaisista.
Rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin
arvostusryhmiin:
- Käypä arvo tulosvaikutteisesti
- Käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta
- Jaksotettu hankintameno
Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu
siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja hallinnoidaan
sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen.
Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu
siihen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin
hankittu. Luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan
erän tai -rahoitusvelan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin,
kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden
rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt olennaisilta osin riskit ja
tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois
taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai
kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan
rahamarkkinasijoitukset, myytävänä olevat myyntisaamiset
sekä johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa. Ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia,
joiden maturiteetti on alle vuoden, ja ne arvostetaan
käypään arvoon tilinpäätöspäivän markkinahinnalla. Käyvän
arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan konsernin laajaan
tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat
syntyneet .
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat:
Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja pankkitileillä olevista
varoista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään
kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta
lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin
korollisiin velkoihin.
Lainat ja muut saamiset kirjataan jaksotettuun
hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin
rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12
kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Tähän ryhmään
kuuluvat myynti- ja muut saamiset lukuun ottamatta
myytävänä olevia myyntisaamisia, jotka arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Myyntisaamiset
kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Myyntisaamisista
tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa
perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia
saataviaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät
taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys,
maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen
olennainen viivästyminen ovat perusteltuja syitä
myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukselle. Konserni
soveltaa myyntisaamisten arvonalentumisten
määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin
luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset
kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan kuluksi.
Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin
liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin
siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 143Oriolan vuosikertomus 2024 |
liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Tietoja konsernin
liiketoimintaan liittyvistä luottoriskeistä ja markkinariskeistä
sekä myyntisaamisten luottotappioista sisältyy liitetietoon
8.3. Rahoitusriskien hallinta.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
kirjattavat rahoitusvarat: Oriola Oyj on investoinut
vuosina 2018 ja 2020 yhteensä 14,2 miljoonaa euroa
ruotsalaiseen Doktor.se online-lääkäriasemaan. Sijoitus
käsitellään rahoitusvaroihin kuuluvana eränä. Oriola arvostaa
omistuksensa Doktor.se:ssä käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta. Sijoitus Doktor.se on strateginen
investointi, joka tukee Oriolan liiketoimintaa. Osakkeiden
hankintahinta on kirjattu konsernitaseen muihin pitkäaikaisiin
varoihin. Mahdolliset muutokset osakkeiden käyvässä arvossa
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja niitä ei milloinkaan
siirretä tulosvaikutteisiksi. Osakkeiden arvostusmenetelmä
perustuu toteutuneisiin osakekauppoihin. Mahdolliset
osingot kirjataan tulosvaikutteisesti osinkotuottoihin.
Kesäkuussa 2021 Oriola myi noin 50 % omistamistaan Doktor.
se:n osakkeista yhteensä 33,9 miljoonalla eurolla. Lisätietoa
sijoituksesta Doktor.se:hen on esitetty liitetiedossa 6.3. Muut
pitkäaikaiset varat.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvelat: Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvelat kirjataan konsernitaseeseen hankintahetkellä
saatujen nettovarojen arvoon. Transaktiomenot sisällytetään
rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.
Myöhemmin nämä rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron
menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12
kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen
käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina
korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät
pitkäaikaisina korollisina velkoina.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat: Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat koostuvat johdannaissopimuksista,
Rahoitusvarat ja -velat luokittain
2024
2023
Milj. euroa
Liitetieto
Käypä arvo
Tasearvo
Hierarkia
Käypä arvo
Tasearvo
Hierarkia
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa
8.3
0,8
0,8
Level 2
1,8
1,8
Level 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
8.3.
0,5
0,5
Level 2
0,9
0,9
Level 2
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavat muut sijoitukset
6.3.
11,0
11,0
Level 3
13,6
13,6
Level 3
Myytävänä olevat myyntisaamiset
5.1.
13,1
13,1
Level 2
8,0
8,0
Level 2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvarat
Rahavarat
113,5
113,5
Level 2
138,4
138,4
Level 2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
5.1.
236,7
236,7
Level 2
254,0
254,0
Level 2
Rahoitusvarat yhteensä
375,6
375,6
416,8
416,8
Johdannaissopimukset - suojauslaskennassa
8.3.
0,5
0,5
Level 2
0,4
0,4
Level 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
8.3.
0,0
0,0
Level 2
0,6
0,6
Level 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
39,7
39,7
Level 2
7,1
7,1
Level 2
Lyhytaikaiset korolliset velat
36,4
36,4
Level 2
110,7
110,7
Level 2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
5.3.
643,6
643,6
Level 2
620,2
620,2
Level 2
Rahoitusvelat yhteensä
720,2
720,2
738,9
738,9
Taso 1: Identtiset omaisuuserien tai velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa
joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna).
Taso 3: Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
j oihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Lisätietoja
johdannaissopimusten käsittelystä löytyy liitetiedosta 8.3.
Rahoitusriskien hallinta.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 144Oriolan vuosikertomus 2024 |
Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista
Milj. euroa
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
13,6
34,2
Käyvän arvon muutos
-2,6
-20,6
Kirjanpitoarvo 31.12.
11,0
13,6
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat (taso 3) koostuvat sijoituksesta ruotsalaiseen Doktor.
se-online-lääkäriasemaan. Vuonna 2024 kirjattiin sijoitukseen -2,6
(-20,6) miljoonan euron käyvän arvon muutos. Lisätietoja sijoituk-
sesta Doktor.se:hen ja sen arvostuksesta löytyy liitetiedosta 6.3.
Muut pitkäaikaiset varat.
Korolliset nettovelat
Milj. euroa
2024
2023
Lainat rahoituslaitoksilta
30,0
1,0
Vuokrasopimusvelat
9,7
6,1
Pitkäaikaiset korolliset velat
39,7
7,1
Lainat rahoituslaitoksilta
1,0
58,1
Yritystodistuslainat
24,8
39,3
Saadut ennakot apteekeilta
7,9
10,4
Vuokrasopimusvelat
2,7
2,8
Lyhytaikaiset korolliset velat
36,4
110,7
Korolliset velat yhteensä
76,1
117,7
Rahavarat
113,5
138,4
Korolliset nettovelat
-37,4
-20,6
Korolliset velat
Pitkäaikaiset
Milj. euroa
2024
2023
Lainat rahoituslaitoksilta
30,0
1,0
Vuokrasopimusvelat
9,7
6,1
Yhteensä
39,7
7,1
Lyhytaikaiset
Milj. euroa
2024
2023
Lainat rahoituslaitoksilta
1,0
58,1
Yritystodistuslainat
24,8
39,3
Saadut ennakot apteekeilta
7,9
10,4
Vuokrasopimusvelat
2,7
2,8
Yhteensä
36,4
110,7
Korolliset velat valuutoittain
Milj. euroa
2024
2023
EUR
66,8
84,0
SEK
9,3
33,8
Yhteensä
76,1
117,7
Konsernin korolliset velat laskivat 41,7 miljoonaa euroa tilikauden
2024 aikana. Tilikauden aikana lainoja rahoituslaitoksilta
maksettiin takaisin 57,9 miljoonaa euroa ja uusi 30 miljoonan
euron laina nostettiin. Liikkeelle laskettuihin yritystodistuksiin
liittyviä velkoja vähennettiin 14,5 miljoonalla eurolla. Joulukuussa
2024 nostetun uuden 30 miljoonan euron lainasopimuksen
maturiteetti on kolme vuotta yhden (1) + yhden (1) vuoden jatko-
optioilla. Lainasopimukseen liittyy rahoituskovenantteja, joiden
mukaan kunkin vuosineljänneksen lopussa nettovelan suhde
käyttökatteeseen tulee olla alle 3,50 ja nettovelan suhde konsernin
omaan pääomaan tulee olla alle 100 %. Lainan korkoriski on
suojattu koronvaihtosopimuksella.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 145Oriolan vuosikertomus 2024 |
Korollisten nettovelkojen muutos
Milj. euroa Lainat rahoitus- Yritys- Saadut ennakot Vuokra-
2024 laitoksilta todistukset apteekeilta
sopimusvelat
Rahavarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
-59,1
-39,3
-10,4
-8,9
138,4
20,6
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy
maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot
-30,0
-
-
-
-
-30,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
1,0
-
-
-
-
1,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
56,9
-
-
-
-
56,9
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-
-
-
3,1
-
3,1
Muiden lyhytaikaisten velkojen muutos
-
14,5
2,4
-
-
17,0
Rahavarojen muutos
-
-
-
-
-24,9
-24,9
Rahavirrat yhteensä
27,9
14,5
2,4
3,1
-24,9
23,1
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity
maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset
-
-
-
-6,8
-
-6,8
Muuntoerot
0,3
-
-
0,2
-0,0
0,5
Muutokset yhteensä
0,3
-
-
-6,6
-0,0
-6,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
-31,0
-24,8
-7,9
-12,3
113,5
37,4
Milj. euroa Lainat rahoitus- Yritys- Saadut ennakot Vuokra-
2023 laitoksilta todistukset apteekeilta
sopimusvelat
Rahavarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
-61,1
-49,8
-11,8
-14,3
160,6
23,7
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy
maksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
2,0
-
-
-
-
2,0
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset
-
-
-
3,5
-
3,5
Muiden lyhytaikaisten velkojen muutos
-
10,5
1,4
-
-
11,9
Rahavarojen muutos
-
-
-
-
-22,3
-22,3
Rahavirrat yhteensä
2,0
10,5
1,4
3,5
-22,3
-4,9
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity
maksutapahtumaa:
Vuokrasopimusvelkojen muutokset
-
-
-
1,6
-
1,6
Siirretty myytävänä olevaksi luokiteltuihin varoihin
liittyviin velkoihin
-
-
-
0,2
0,2
Muuntoerot
-0,1
-
-
0,1
-0,0
0,1
Muutokset yhteensä
-0,1
-
-
1,9
-0,0
1,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
-59,1
-39,3
-10,4
-8,9
138,4
20,6
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 146Oriolan vuosikertomus 2024 |
8.3. Rahoitusriskien hallinta
Oriola-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä
hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan
mukaisesti. Oriola-konsernin keskitetty rahoitustoiminto vastaa
rahoituspolitiikan toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista.
Oriola-konsernin rahoitustoiminnon päätehtäviä ovat rahoituksen
riittävyyden ja likviditeetin turvaaminen sekä valuutta- ja
korkoriskin tehokas hallinta.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojautua
rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta
sekä minimoida valuutta-, korko-, jälleenrahoitus- ja
likviditeettiriskin vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja
omaan pääomaan. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät
instrumentit on määritelty rahoituspolitiikassa.
Valuuttariski: Oriola-konsernin merkittävimmät maakohtaiset
toimintavaluutat ovat euro (EUR) ja Ruotsin kruunu (SEK).
Merkittävä osa ostoista ja myynneistä tehdään tytäryhtiöiden
raportointivaluutoissa, mikä oleellisesti vähentää valuuttariskiä.
Oriola-konsernin sisäiset lainat ja talletukset ovat konsernin
rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöiden paikallisessa
valuutassa.
Transaktioriski: Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksiköiden
kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja
maksuista, jotka ovat muussa valuutassa kuin yksikön
raportointivaluutassa. Oriolan liiketoiminnoissa transaktioriski
on vähäinen johtuen liiketoimintojen luonteesta. Oriolan
sisäiset lainat ja talletukset ovat rahoituspolitiikan mukaisesti
toteutettu tytäryhtiöiden paikallisessa valuutassa, pääosin
Ruotsin kruunuissa. Rahoituspolitiikan mukaan tase-eristä
muodostuva tulosvaikutteinen valuuttariski pyritään suojaamaan
täysimääräisesti johdannaissopimuksilla. Tilinpäätöshetkellä
Ruotsin kruunumääräinen avoin transaktiopositio oli 0,1 (0,0)
miljoonaa euroa.
Translaatioriski: Oriolan merkittävin translaatioriski on Ruotsin
kruunussa. Oriolalle syntyy translaatioriskiä Ruotsin tytäryhtiöihin
tehdyistä pääomasijoituksista ja tytäryhtiöiden taseessa olevasta
valuuttamääräisestä liikearvosta. Oriola ei ole suojannut
omiin pääomiin liittyviä translaatioriskejä tilinpäätöshetkellä.
Tilinpäätöshetkellä Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio
oli 57,3 (66,2) miljoonaa euroa. Translaatioriskin herkkyys:
Ruotsin kruunun kurssin kymmenen prosentin heikentymisen/
vahvistumisen vaikutus konsernin omaan pääomaan olisi -/+5,2
(-/+6,0) miljoonaa euroa.
Maksuvalmiusriski: Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena
on riittävien likvidien varojen ja limiittien ylläpitäminen siten, että
Oriola suoriutuu kaikista taloudellisista velvoitteistaan. Konsernin
maksuvalmiuden hallinta perustuu rullaavaan 12 kuukauden
kassavirtaennusteeseen sekä viikoittain laadittavaan rullaavaan
neljän viikon kassavirtaennusteeseen. Oriola on hajauttanut
jälleenrahoitusriskinsä useille eri vastapuolille ja useaan
rahoituslähteeseen.
Oriola allekirjoitti kesäkuussa 2021 vakuudettoman 140
miljoonan euron sitovan valmiusluottolimiittisopimuksen.
Toukokuussa 2024 valmiusluottolimiittiä pienennettiin 140
miljoonasta eurosta 70 miljoonaan euroon. Valmiusluottolimiitti
erääntyy kesäkuussa 2026. Valmiusluoton marginaali on sidottu
Oriolan taloudellisiin tunnuslukukovenantteihin ja yhtiön
vastuullisuustavoitteisiin. Oriolan sitovat 70,0 miljoonan euron
pitkäaikainen luottolimiitti sekä lyhytaikaiset ei-sitovat 40,0
(34,5) miljoonan euron pankkitililimiitit eivät olleet käytössä
tilinpäätöshetkellä. Lisäksi Oriolalla on 200 (200) miljoonan
euron suuruinen yritystodistusohjelma. Yritystodistuksia oli
tilinpäätöshetkellä emittoituna 24,8 (39,3) miljoonaa euroa.
Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma on esitetty
seuraavalla sivulla. Oriolan rahavarat 31.12.2024 olivat 113,5
(138,4) miljoonaa euroa.
Oriolan rahoitussopimukset sisältävät taloudellisia kovenantteja,
joista nettovelan ja käyttökatteen suhde on enintään 3,5
ja nettovelkaantumisaste enintään 100 %. Taloudellisten
kovenanttien lisäksi yhtiön pitkäaikaisen valmiusluoton marginaali
on sidottu yhtiön vastuullisuustavoitteisiin. Koskien standardia IFRS
16 Vuokrasopimukset konserni on sopinut rahoituslaitosten kanssa,
että sen nykyisiin pitkäaikaisiin rahoitussopimuksiin sovelletaan
vuoden 2018 lopussa voimassa ollutta tilinpäätösnormistoa.
Tilikauden lopussa kovenanttiehdot täyttyivät.
Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä -202,8 (-185,0)
miljoonaa euroa. Oriolan nettokäyttöpääoma oli tilinpäätöshetkellä
negatiivinen johtuen päämies- ja asiakassopimuksissa määritetyistä
maksuajoista sekä käytössä olevista ei-palautumisoikeudellisten
myyntisaamisten myyntiohjelmista Ruotsin tukkukaupassa.
Konsernin päämies- ja asiakassopimukset pohjautuvat pitkäaikaisiin
ja vakiintuneisiin sopimuksiin eikä niiden ehdoissa odoteta
tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2025.
Oriolalla on toistaiseksi voimassa olevia puitesopimuksia, joiden
mukaan yhtiöllä on oikeus myydä Ruotsin tukkukauppaan liittyviä
myyntisaamisia rahoituslaitoksille ilman palautumisoikeutta.
Myyntisaamisia oli myyty tilinpäätöshetkellä 94,1 (97,1) miljoonaa
euroa. Myyntisaatavien myyntisopimusten laajuudessa ei odoteta
tapahtuvan merkittäviä muutoksia vuonna 2025.
Korkoriski: Korkoriski muodostuu markkinakorkojen vaihtelusta
aiheutuvasta vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutoksista
sekä rahoitusinstrumenttien arvon muutoksista (hintariski).
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida markkinakorkojen
muutosten vaikutusta tuloslaskelmaan. Korkoriskiä arvioidaan
herkkyysanalyysin ja korkoduraation avulla.
Oriolan korkoriski tilinpäätöshetkellä muodostuu 113,5
(138,4) miljoonan euron rahavaroista, 76,1 (117,7) miljoonan
euron korollisista veloista ja 94,1 (97,1) miljoonan euron ei-
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 147Oriolan vuosikertomus 2024 |
palautumisoikeudellisten saamisten myynnistä Ruotsissa. Korolliset
velat vuoden 2024 lopussa sisältävät 12,3 (8,9) miljoonaa euroa
vuokrasopimusvelkoja. Korkoriskistä oli tilinpäätöshetkellä suojattu
82,4 (64,8) miljoonaa euroa, mikä kattaa 48,9 % (61,7 %) ei-
palautumisoikeudellisten saamisten kokonaismyynnistä. Keskikorko
ilman vuokrasopimusvelkoja sisältäen ei-palautumisoikeudellisen
saamisten myynnin ja korkojohdannaiset oli 3,01 % (3,76 %) ja
korkoduraatio oli 13,5 (11) kuukautta. Korkosuojat ovat pääasiassa
pitkäaikaisia sopimuksia. Oriola soveltaa suojauslaskentaa ei-
palautumisoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten rahavirran
suojauksiin sekä pitkäaikaisen lainan rahavirtojen suojaukseen.
Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousu tilinpäätöshetken
bruttovelkamäärällä ja oletuksella, että saamisten myyntiohjelmat
Ruotsissa jatkuvat normaalisti, vaikuttaisi konsernin tilikauden
tulokseen verojen jälkeen -1,9 (-2,5) miljoonaa euroa (sisältäen
johdannaiset) ja konsernin omaan pääomaan 1,9 (3,0) miljoonaa
euroa (sisältäen johdannaiset).
Luotto- ja vastapuoliriskit: Luottoriski syntyy siitä
mahdollisuudesta, että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset
maksuvelvoitteensa täyttämättä tai siitä, että rahoituslaitokset
jättävät talletuksiin ja johdannaiskauppoihin liittyvät velvoitteensa
suorittamatta. Oriolan rahoituspolitiikassa määritellään luotto-,
sijoitus- ja vastapuoliriskien hallinnan periaatteet.
Sijoituskohteille ja johdannaissopimusten vastapuolille on
luottokelpoisuuden ja vakavaraisuuden perusteella määritetty
luottorajat, joita seurataan ja päivitetään säännöllisesti.
Yhtiön liiketoiminta-alueet vastaavat kaupallisten saatavien
luottoriskien hallinnasta. Suomen ja Ruotsin tukkukauppa
perustuu vakiintuneisiin asiakassuhteisiin sekä alalla yleisesti
noudatettaviin sopimusehtoihin, mikä olennaisesti pienentää
myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä. Ruotsin vähittäiskauppaan
ei liity olennaisia luottoriskejä liiketoiminnan luonteesta johtuen.
Suomen tukkukaupassa liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä
pienentää apteekeilta saadut korolliset ennakkomaksut.
Korolliset ennakkomaksut esitetään tilinpäätöksessä taseen
lyhytaikaisissa rahoitusveloissa. Ruotsin tukkukaupassa luottoriskiä
pienentää rahoituslaitoksille ei-palautumisoikeudellisesti myydyt
myyntisaamiset ja käytössä olevat luottotappiovakuutukset.
Konserni soveltaa myyntisaamisten luottotappioiden
kirjaamiseen yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan kaikista
myyntisaamisista voidaan kirjata koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevat luottotappiot. Konserni käyttää varausmatriisia
luottotappiovarauksen määrittämiseksi. Matriisi perustuu
historiatietoihin toteutuneista luottotappioista ottaen kuitenkin
huomioon tarkasteluhetken taloudelliset olosuhteet ja odotukset.
Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten
arvonalennukset olivat -0,2 (-0,3) miljoonaa euroa. Myyntisaamisten
tarkempi ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 5.1. Myyntisaamiset ja
muut saamiset.
Pääoman hallinta: Oriolan tavoitteena on tehokas
pääomarakenne, joka mahdollistaa jatkuvien velvoitteiden
hoitamisen ja kustannustehokkaan toiminnan kaikissa olosuhteissa.
Pääomarakennetta seurataan sijoitetun pääoman tuoton ja
nettovelkaantumisasteen avulla.
Oriolan pitkän aikavälin tavoitteet perustuvat kasvuun,
kannattavuuteen ja taseeseen liittyviin tunnuslukuihin. Konsernin
pitkän aikavälin tavoitteena on myynnin vuosittainen kasvu
markkinakasvun mukaisesti, vähintään 4 %, oikaistun liikevoiton
marginaali yli 3 % ja oman pääoman tuotto yli 20 %. Lisäksi Oriolan
tavoitteena on kasvattaa jaettua osinkoa vuosittain ja jakaa
osinkona 2/3 nettotuloksesta.
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet löytyvät osiosta Vaihtoehtoiset
tunnusluvut.
Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma
31.12.2024
Milj. euroa
2025
2026
2027
2028>
Total
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja
yritystodistuslainat
25,8
-
30,0
-
55,8
Vuokrasopimusvelat
2,7
2,7
2,2
4,7
12,3
Saadut ennakkomaksut
7,9
-
-
-
7,9
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset
velat
643,6
-
-
-
643,6
Saamiset koronvaihto-
sopimuksista
-0,2
-0,3
-
-0,3
-0,8
Velat koronvaihtosopimuksista
-
-
0,5
-
0,5
Saamiset valuuttajohdannaisista
-104,8
-
-
-
-104,8
Velat valuuttajohdannaisista
104,4
-
-
-
104,4
Yhteensä
679,4
2,4
32,7
4,4
718,9
Korkomaksut
2,1
1,5
1,4
0,2
5,2
31.12.2023
Milj. euroa
2024
2025
2026
2027>
Total
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta ja
yritystodistuslainat
97,5
1,0
-
-
98,5
Vuokrasopimusvelat
2,8
2,4
2,1
1,6
8,9
Saadut ennakkomaksut
10,4
-
-
-
10,4
Korottomat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset
velat
620,2
-
-
-
620,2
Saamiset koronvaihto-
sopimuksista
-0,3
-0,8
-1,1
-
-2,2
Velat koronvaihtosopimuksista
-
-
-
0,4
0,4
Saamiset valuuttajohdannaisista
-76,0
-
-
-
-76,0
Velat valuuttajohdannaisista
76,1
-
-
-
76,1
Yhteensä
730,5
2,6
1,0
2,0
736,1
Korkomaksut
3,6
0,2
0,1
0,0
3,8
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 148Oriolan vuosikertomus 2024 |
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Kirjaaminen ja arvostaminen: Johdannaiset kirjataan
alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän
käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin
raportointikauden lopussa käypään arvoon. Käyvän
arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko
johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi. Johdannaiset
luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja
arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä ole
määritetty suojausinstrumentiksi. Ne esitetään lyhytaikaisena
omaisuuseränä tai velkana, jos ne erääntyvät 12 kuukauden
kuluessa raportointikauden päättymisestä.
Oriolalla on seuraavia johdannaisia:
- Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset:
Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset
- Rahavirran suojaukset: Koronvaihtosopimukset
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien
johdannaissopimusten käyvän arvon muutos kirjataan
joko muihin tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin ja
-kuluihin riippuen siitä, mitä erää operatiivisesti on suojattu.
Suojauslaskenta: Oriola soveltaa suojauslaskentaa
koronvaihtosopimuksiin, joita käytetään ei
palautumisoikeudellisesti myytyjen myyntisaamisten
rahavirran suojaamiseen sekä pitkäaikaisen lainan
rahavirtojen suojaamiseen. Koronvaihtosopimuksilla vaihtuva
korko on muutettu kiinteäksi. Suojauslaskentaa aloitettaessa
on dokumentoitu suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin
välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet.
Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien
johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja se kertyy oman
pääoman rahastoihin. Mahdolliseen tehottomaan
osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi
tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai kuluihin.
Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset
arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöshetken
markkinanoteerauksia.
Johdannaissopimukset
Milj. euroa Positiivinen Negatiivinen Sopimusten
2024 käypä arvo käypä arvo nimellisarvo
Rahavirtaa suojaavat
johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset,
suojauslaskennassa
0,8
0,5
82,4
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
Valuuttatermiini- ja
valuutanvaihtosopimukset
0,5
0,0
104,4
Yhteensä
1,3
0,5
186,7
2023
Rahavirtaa suojaavat
johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset,
suojauslaskennassa
1,8
0,4
54,1
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
0,3
-
10,8
Valuuttatermiini- ja
valuutanvaihtosopimukset
0,6
0,6
75,5
Yhteensä
2,8
1,0
140,4
Tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset erääntyvät
seuraavan 12 kuukauden kuluessa lukuun ottamatta osaa
rahavirtaa suojaavista koronvaihtosopimuksia.
Myyntisaamisten myynnistä sekä pitkäaikaisesta lainasta aiheutuva
rahavirran korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla.
Korkojohdannaisten käypä arvo perustuu sopimuksesta aiheutuviin
kassavirtoihin. Koronvaihtosopimukset on määritetty rahavirran
suojauksiksi, joiden käypien arvojen muutokset kirjataan
tehokkaalta osin muihin laajan tuloksen eriin ja mahdollinen
tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Johdannaisten käyvät arvot on kirjattu taseeseen bruttomääräisinä,
sillä konsernin johdannaissopimuksiin liittyvät eri
netottamissopimukset liittyvät credit event -tapahtumiin, eivätkä
mahdollista netottamista. Konserni ei ole antanut tai saanut
vakuuksia johdannaisvastapuolilta.
Oriolalla on johdannaispositioita usean pankin kanssa ja
transaktiot tehdään yleisjohdannaissopimusten mukaisesti,
jotka mahdollistavat kaikkien sopimukseen kuuluvien erien
netottamisen. Tilinpäätöshetkellä yleisjohdannaissopimusten
mahdollistaman netottamisen jälkeisen vastapuoliriskin määrä
Oriolalle oli 1,3 (2,8) ja vastapuolille 0,5 (1,0) miljoonaa euroa.
Valuuttajohdannaisten nimellisarvo on sopimusten
valuuttamääräisen nimellisarvon euro-vasta-arvo
tilinpäätöshetkellä.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 149Oriolan vuosikertomus 2024 |
8.4. Oma pääoma, osakkeet ja valtuutukset
Osakepääoma: Oriola Oyj:n osakepääoma 31.12.2024 oli 147 899
766,14 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu
täysimääräisesti. Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna
2024.
Käyvän arvon rahasto: Käyvän arvon rahasto sisältää käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien
rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksen sekä rahavirran
suojauksessa solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien
johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan.
Tilinpäätöshetkellä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta arvostettavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli -2,6
miljoonaa euroa. Rahastoon kirjattu johdannaissopimusten käyvän
arvon muutos verovaikutus huomioon otettuna oli yhteensä -0,9
miljoonaa euroa.
Käyttörahasto: Käyttörahasto sisältyy yhtiön vapaaseen omaan
pääomaan. Käyttörahasto on muodostunut vuonna 2006 Oriola
Oyj:n kaupparekisteriin merkinnän yhteydessä. Vuoden 2024 aikana
käyttörahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut varat olivat 19,4
miljoonaa euroa 31.12.2024.
MUUT RAHASTOT
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto: Oriola Oyj toteutti
suunnatun maksullisen osakeannin kesäkuussa 2009, jossa
laskettiin liikkeelle 9 350 000 kappaletta uutta B-sarjan osaketta.
Osakeannin nettotuotto oli 20,7 miljoonaa euroa. Osakeannista
saadut varat kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
19.4.2011 yhtiö jakoi 6.4.2011 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksen mukaisesti varoja osakkeenomistajille sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena 0,13 euroa
osaketta kohden, yhteensä 19,7 miljoonaa euroa.
Oriola Oyj järjesti vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
merkintäoikeusannin, jonka merkintäaika päättyi 3.3.2015.
Annissa merkittiin 9 429 742 uutta A-osaketta ja 20 798 643 uutta
B-osaketta, joilla kerättiin 75,6 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö
kirjasi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon osakeannista
kerätyt bruttovarat sekä antiin liittyvät kulut veroilla vähennettynä,
yhteensä 73,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 aikana sijoitetun
vapaan oman pääoman rahasto ei muuttunut, ja rahastoon kirjatut
varat olivat 74,8 miljoonaa euroa 31.12.2024.
Muuntoerot: Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen
yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta
syntyneet muuntoerot ja ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman
keskikurssilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän
kurssilla syntyvät kurssierot. Lisäksi muuntoeroihin sisältyy
kurssiero ulkomaisille tytäryhtiöille annetuista sisäisistä lainoista,
joiden suorittamista ei ole suunniteltu eikä suorittaminen ole
todennäköisesti ennakoitavissa tulevaisuudessa.
Osakkeet: Yhtiössä on A-osakkeita enintään 500 000 000
kappaletta ja B-osakkeita enintään 1 000 000 000 kappaletta.
Vuoden 2024 lopussa osakkeita oli yhteensä 181 486 213
kappaletta, joista A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 53 748 313 ja
B-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 127 737 900. Osakkeilla ei ole
nimellisarvoa.
Jokainen A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään
20 äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.
Osakkeenomistaja ei saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin
1/20 yhtiökokouksessa edustettujen eri osakelajeihin kuuluvien
osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Molemmat osakesarjat
antavat osakkeenomistajalle samat oikeudet yhtiön omaisuuteen
ja osingonjakoon. Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla osakkeenomistaja
voi vaatia A-osakkeiden muuntamista B-osakkeiksi.
Oriola Oyj:n A- ja B-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq OMX
Helsingin päälistalla. Yhtiön toimiala pörssissä 31.12.2024
oli Terveydenhuollon jakelupalvelut ja toimialaluokka
Terveydenhuolto. A-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDAV ja
B-osakkeiden kaupankäyntitunnus on OKDBV.
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet: Kun Oriola Oyj
ostaa omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike
sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa
pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu
vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset
sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.
Yhtiön hallussa on yhteensä 75 712 kappaletta yhtiön omia
osakkeita, joista 63 650 kappaletta on A-osakkeita ja 12 062
kappaletta on B-osakkeita. Yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden osuus yhtiön kaikista osakkeista on 0,04 % ja
äänimäärästä 0,11 %.
Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys: Vuonna 2024 Oriola
Oyj:n osakkeita vaihdettiin, pois lukien yhtiön hallussa olevat
omat osakkeet, 20,2 % koko osakemäärästä. Osakkeiden vaihto
A-sarjan keskimääräisestä osakemäärästä oli 6,4 % ja B-sarjan
keskimääräisestä osakemäärästä, pois lukien yhtiön hallussa olevat
omat osakkeet, 25,9 %.
Oriola Oyj:n A-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 1,04 euroa ja
B-sarjan osakkeiden keskikurssi oli 0,98 euroa. Kaikkien osakkeiden
markkina-arvo 31.12.2024 oli 162,0 (199,2) miljoonaa euroa, josta
A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 48,3 miljoonaa euroa ja
B-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 113,7 miljoonaa euroa.
Osakkeenomistajat: Oriola Oyj:llä oli 31.12.2024 yhteensä 34 502
rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröityjä osakkeita
oli 31.12.2024 yhteensä 10 192 553 kappaletta, mikä vastasi 5,6 %
kaikista osakkeista ja 2,0 % kaikista äänistä.
Osakkeiden muunnot: Yhtiöjärjestyksen 3 §:n nojalla
osakkeenomistaja voi vaatia A-sarjan osakkeiden muuntamista
B-sarjan osakkeiksi. Vuonna 2024 Oriola Oyj:n A-sarjan osakkeita ei
muunnettu B-sarjan osakkeiksi.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 150Oriolan vuosikertomus 2024 |
Johdon osakeomistus: Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja,
johtoryhmän jäsenet sekä näiden määräysvaltayhteisöt omistivat
31.12.2024 Oriola Oyj:n osakkeita yhteensä 540 542 osaketta, eli
0,30 % koko osakekannasta ja 0,04 % äänivallasta.
Johdon osakeomistus
2024 2023
B-osakkeet B-osakkeet
Hallitus
Heikki Westerlund, puheenjohtaja
46 593
31 759
Eläkevakuutuksessa, jossa Heikki Westerlund on
edunsaajana
15 000
15 000
Heiwes Oy (Heikki Westerlundin
määräysvaltayhteisö)
150 000
150 000
Harri Pärssinen, varapuheenjohtaja
51 695
34 647
JF Capital Oy (Harri Pärssisen määräysvaltayhteisö)
65 000
65 000
Petra Axdorff (alkaen 19.3.2024)
14 278
-
Ann Carlsson Meyer (alkaen 19.3.2024)
14 278
-
Nina Mähönen
30 489
16 211
Yrjö Närhinen
22 657
8 379
Ellinor Persdotter Nilsson
22 657
8 379
Eva Nilsson Bågenholm (19.3.2024 asti)
-
50 729
Toimitusjohtaja
Katarina Gabrielson
71 430
65 124
Oriola Management team
Mats Danielsson (alkaen 16.9.2024)
-
-
Hannes Hasselrot
11 414
11 414
Niklas Lindholm
-
-
Mikael Nurmi
10 000
10 000
Petter Sandström
30 051
27 864
Petri Boman (14.8.2024 asti)
-
-
Timo Leinonen (14.8.2024 asti)
-
16 000
Valtuutukset: Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
maksullisesta osakeannista yhdessä tai useammassa erässä,
sisältäen oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa
olevia omia osakkeita. Valtuutus käsittää yhteensä enintään
5 500 000 yhtiön A-osaketta ja 12 500 000 yhtiön B-osaketta
ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta
merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista
(18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin lisäksi päättämään B-osakkeiden maksullisesta
osakeannista yhdessä tai useammassa erässä, sisältäen oikeuden
antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita.
Valtuutus käsittää yhteensä enintään 18 000 000 yhtiön B-osaketta
ja sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajille kuuluvasta
merkintäetuoikeudesta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista
(18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallitus valtuutettiin edellä esitettyjen valtuutusten lisäksi
päättämään maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen sekä
suunnatusta B-osakkeiden osakeannista Oriola-konsernin johdon
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän sekä Oriola-konsernin
avainhenkilöiden osakesäästöohjelman toteuttamiseksi. Tämän
valtuutuksen nojalla annettavien uusien yhtiön B-osakkeiden
enimmäismäärä on 250 000 kappaletta, mikä edustaa 0,14 % yhtiön
kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista
(18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
18 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta myös muutoin
kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa.
Valtuutus on voimassa enintään kahdeksantoista (18) kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Kaikki varsinaisen yhtiökokouksen 2024 päätökset ovat nähtävillä
yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.oriola.com.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 151Oriolan vuosikertomus 2024 |
Osakepääoma
Osakepääoma
A-osakkeet
B-osakkeet
Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2024
kpl
53 748 313
127 737 900
181 486 213
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi
kpl
-
-
0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024
kpl
53 748 313
127 737 900
181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2024
kpl
63 650
12 062
75 712
Äänimäärä 31.12.2024
kpl
1 074 966 260
127 737 900
1 202 704 160
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2024
Milj. euroa
43,8
104,1
147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä
%
29,6
70,4
100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä
%
89,4
10,6
100,0
Osakkeiden lukumäärä 1.1.2023
kpl
53 748 313
127 737 900
181 486 213
A-osakkeita muunnettu B-osakkeiksi
kpl
-
-
0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2023
kpl
53 748 313
127 737 900
181 486 213
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2023
kpl
63 650
23 776
87 426
Äänimäärä 31.12.2023
kpl
1 074 966 260
127 737 900
1 202 704 160
Osakepääoma osakelajeittain 31.12.2023
Milj. euroa
43,8
104,1
147,9
Osuus osakkeiden lukumäärästä
%
29,6
70,4
100,0
Osuus osakkeiden äänimäärästä
%
89,4
10,6
100,0
Milj. euroa
2024
2023
Emoyhtiön osakepääoma 31.12.
147,9
147,9
Tytäryhtiöosakkeiden arvonkorotuksen eliminointi konsernissa
-111,7
-111,7
Konsernin osakepääoma 31.12.
36,2
36,2
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 152Oriolan vuosikertomus 2024 |
8.5. Osakekohtainen tulos, osinko ja muu voitonjako
Osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos lasketaan
jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota
laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin
olevat omat osakkeet. Laimennusvaikutuksella oikaistussa
osakekohtaisessa tuloksessa otetaan huomioon mahdollinen
osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus.
Osingonjako ja muu voitonjako: Osingonjako ja muu
voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät osingot
sekä pääomapalautukset. Hallituksen yhtiökokoukselle
ehdottamaa osingonjakoa ja muuta voitonjakoa ei ole
vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen
yhtiökokouksen hyväksyntää. Osingonjako ja muu
voitonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään velaksi
konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana voitonjako
hyväksytään yhtiökokouksessa.
Osinkopolitiikka ja varojenjakoehdotus: Oriola Oyj:n tavoitteena
on jakaa vuosittain osinkona 2/3 konsernin nettotuloksesta. Yhtiön
strategia ja taloudellinen asema otetaan huomioon vuosittaista
osinkoa määritettäessä. Vuodelta 2023 maksettiin osinkoa 12,7
miljoonaa euroa (0,07 euroa/osake) ja vuodelta 2022 10,9 miljoonaa
euroa (0,06 euroa/osake). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle,
että vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 12,7 miljoonaa euroa, eli 0,07
euroa/osake.
Osakekohtainen tulos
Tilikauden tulos
Milj. euroa
2024
2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
-20,1
-20,7
Osakkeita keskimäärin ilman yhtiön hallussa
olevia omia osakkeita, kpl
Laimentamaton
181 408 101
181 389 629
Laimennusvaikutuksella oikaistu
181 422 563
181 422 563
Tulos/osake, EUR
Laimentamaton
-0,11
-0,11
Laimennusvaikutuksella oikaistu
-0,11
-0,11
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 153Oriolan vuosikertomus 2024 |
9. Tuloverot
9.1. Tilikauden laajaan tulokseen kirjatut tuloverot
Konsernin laajan tuloslaskelman verokulu muodostuu
kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,
aikaisempiin tilikausiin kohdistuvista veronoikaisuista sekä
laskennallisen verosaamisen ja verovelan muutoksesta.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan
verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan
verokannan perusteella. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti,
paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös
vero kirjataan kyseisiin eriin.
Oriola-konserni kuuluu Pilari 2 -lainsäädännön piiriin, jonka mukaan
konserni on velvollinen maksamaan täydennysveroa GloBE-
sääntöjen mukaan lasketun toiminta-alueen efektiivisen veroasteen
ja 15 prosentin vähimmäisveroasteen välisestä erosta. Kaikkien
konsernin yksiköiden efektiivinen veroaste on yli 15 prosenttia,
joten konserni ei odota maksavansa täydennysveroa. Konserni on
soveltanut tilapäistä helpotusta laskennallisen veron kirjaamisesta
täydennysveron vaikutuksille ja kirjaa sen tilikauden verona
toteutumishetkellä.
Tuloverot
Milj. euroa
2024
2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
3,6
3,1
Aikaisempien tilikausien tuloverot
0,0
0,9
Laskennalliset verot
-2,1
-1,0
Yhteensä
1,5
3,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
Milj. euroa Verojen
2024
Ennen veroja Verovaikutus
jälkeen
Rahavirran suojaus
-1,2
-0,2
-0,9
Käypään arvoon muihin laajan
tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat
-2,6
-
-2,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
0,2
0,0
0,1
Muuntoerot
-1,7
-
-1,7
Yhteensä
-5,3
-0,2
-5,1
2023
Rahavirran suojaus
-1,8
-0,4
-1,5
Käypään arvoon muihin laajan
tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat
-20,6
-
-20,6
Vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot
-1,4
-0,3
-1,1
Muuntoerot
0,1
-
0,1
Yhteensä
-23,8
-0,7
-23,1
Verokannan täsmäytys
Milj. euroa
2024
2023
Tulos ennen veroja
-18,6
-17,6
Konsernin verot laskettuna kotimaan verokannalla
-3,7
-3,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen
vaikutus
-0,1
-0,0
Liikearvon arvonalentuminen - vähennyskelvoton
-
4,3
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot
0,2
0,4
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta
5,1
1,0
Oikaisut edellisten tilikausien veroihin
-
0,9
Muut erät
-0,0
-0,0
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot
1,5
3,1
Efektiivinen veroaste
-8,1 %
-17,4 %
Positiivisena esitetty vero on kulua ja negatiivisena esitetty vero on
tuottoa.
Verojen laskennassa käytettävä Suomen verokanta oli 20,0 % ja
Ruotsin verokanta 20,6 %.
9.2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja
verotuksellisen arvon väliaikaisista eroista sekä
käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin
kuin on todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään
tulevaisuudessa kertyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät vuokrasopimuksista,
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja
etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä. Laskennalliset verot
määritetään niiden verokantojen ja lakien perusteella, jotka
on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäätöspäivään
mennessä ja joiden odotetaan olevan voimassa, kun
laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen
verovelka suoritetaan. Konsernitaseessa laskennalliset
verosaamiset ja -velat esitetään nettomääräisinä, jos niiden
vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden
vastapuolena on sama veroviranomainen.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 154Oriolan vuosikertomus 2024 |
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Kirjattu Kirjattu muihin Luokiteltu
2024
1.1.
tulosvaikutteisesti laajan tuloksen eriin
myytävänä olevaksi
Kurssierot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
-
0,1
-
-0,1
-
-
Eläkevelka
0,7
-0,1
-0,0
-
0,0
0,6
Työsuhde-etuudet
0,3
0,0
-
-
-0,0
0,3
Vuokrasopimukset
1,9
0,7
-
0,1
-0,1
2,6
Muut väliaikaiset erot
0,0
1,3
-
-
-
1,4
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
3,0
2,1
-0,0
-0,1
-0,1
4,9
Netotettu
-2,6
-4,3
Laskennalliset verosaamiset yhteensä, netto
0,4
0,6
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset
3,8
-1,2
-
0,2
-0,1
2,7
Yrityshankinnat
-0,1
-
-
-
-
-0,1
Vuokrasopimukset
1,8
0,7
-
0,0
-0,0
2,5
Muut väliaikaiset erot
0,0
0,1
-
-
-
0,1
Laskennalliset verovelat yhteensä
5,5
-0,5
-
0,2
-0,2
5,1
Netotettu
-2,6
-4,3
Laskennalliset verovelat yhteensä, netto
2,9
0,8
Kirjattu Kirjattu muihin
2023
1.1.
tulosvaikutteisesti
laajan tuloksen eriin
Lopetetut toiminnot
Kurssierot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
-
0,8
-
-0,8
-
-
Eläkevelka
0,7
-0,2
0,3
-
0,0
0,7
Työsuhde-etuudet
0,2
0,0
-
-
-
0,3
Vuokrasopimukset
3,1
-1,1
-
-0,1
0,0
1,9
Muut väliaikaiset erot
0,0
-0,3
0,4
-0,0
0,0
0,0
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
4,0
-0,8
0,7
-0,9
0,0
3,0
Netotettu
-2,8
-2,6
Laskennalliset verosaamiset yhteensä, netto
1,2
0,4
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset
4,9
-0,9
-
-0,2
0,0
3,8
Yrityshankinnat
-0,1
-0,0
-
-
-
-0,1
Vuokrasopimukset
2,8
-1,0
-
-0,0
0,0
1,8
Muut väliaikaiset erot
0,1
0,0
-
-0,1
-
0,0
Laskennalliset verovelat yhteensä
7,7
-1,9
-
-0,4
0,0
5,5
Netotettu
-2,8
-2,6
Laskennalliset verovelat yhteensä, netto
4,9
2,9
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 155Oriolan vuosikertomus 2024 |
10. Konsernirakenne
Konsolidointiperiaatteet: Konsernitilinpäätös sisältää
Oriola Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat
tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta.
Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena
yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai
on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä
koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni
on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen
saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan
hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset
liiketapahtumat, saamiset ja velat, voitonjako ja
realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan. Konsernin
tilikauden voitto jaetaan emoyhtiön osakkeenomistajille
ja määräysvallattomille omistajille kuuluviin osuuksiin.
Hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi
otetut velat arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.
Mahdollinen ehdollinen vastike on arvostettu käypään
arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu muihin korollisiin
velkoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan
liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda
määräysvallan muutokseen käsitellään oman pääoman
liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä jäljellä
oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon ja erotus kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Yhteisyrityksiä koskevat konsolidointiperiaatteet on kerrottu
liitetiedossa 10.4.
Ulkomaan rahan määräiset erät: Konsernitilinpäätös on
esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökseen sisältyvät
erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten kuvaa
kunkin tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita
(“toimintavaluutta”).
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin.
Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan
määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan
määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja ja ei-
monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien
käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu
arvostuspäivän kurssein. Ulkomaanrahan määräisten
erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on
kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.
Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja
-tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden
tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden
keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen.
Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuttamisesta
keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta
tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään
muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten
hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen
kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta
syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain,
kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana
myyntivoittoa tai -tappiota.
10.1. Tytäryhtiöt
Konserni
Emoyhtiö
Omistus- Äänivalta- Omistus- Äänivalta-
31.12.2024
Kotimaa
osuus % osuus % osuus % osuus %
Emoyhtiö Oriola Oyj Suomi
Oriola Finland Oy
Suomi
100
100
100
100
Oriola Sweden AB
Ruotsi
100
100
100
100
Svensk dos AB
Ruotsi
100
100
100
100
Pharmaservice Oy
Suomi
100
100
100
100
ICTHS Health Support AB on sulautunut emoyhtiöön Oriola Sweden
AB:hen tammikuussa 2024.
Konserni
Emoyhtiö
Omistus- Äänivalta- Omistus- Äänivalta-
31.12.2023
Kotimaa
osuus % osuus % osuus % osuus %
Emoyhtiö Oriola Oyj Suomi
Oriola Finland Oy
Suomi
100
100
100
100
Oriola Sweden AB
Ruotsi
100
100
100
100
Svensk dos AB
Ruotsi
100
100
100
100
Pharmaservice Oy
Suomi
100
100
100
100
Oriola Sweden AB
Ruotsi
100
100
100
100
ICTHS Health
Support AB
Ruotsi
100
100
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 156Oriolan vuosikertomus 2024 |
10.2. Lähipiiritapahtumat
Lähipiiriin Oriola-konsernissa katsotaan kuuluvan Oriola Oyj:n
hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut Oriolan johtoryhmän
jäsenet (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), edellä mainittujen
henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhtiöt, joissa heillä on
määräysvalta tai yhteinen määräysvalta, konsernin tytäryhtiöt ja
yhteisyritykset.
Konsernilla on tavanomaisia liiketoimia konserniyhtiöiden ja
yhteisyrityksen välillä. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia
muun lähipiirin kanssa.
Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa on esitetty alla olevassa
taulukossa:
Milj. euroa
2024
2023
Liikevaihto*
360,0
314,7
Tavaroiden ja palveluiden ostot
0,8
0,4
Myynti- ja muut saamiset
70,0
70,5
Osto- ja muut velat
4,3
0,8
Vastuusitoumukset
-
0,1
* Myynnin esittäminen on muutettu liikevaihdoksi laskutuksen sijaan ja vertailutiedot
on oikaistu vastaavasti.
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet
Tuhat euroa
2024
2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
2 173,2
2 515,9
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet
408,0
159,0
Osakeperusteiset etuudet
132,5
97,4
Yhteensä
2 713,6
2 772,3
Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet
Tuhat euroa
2024
2023
Katarina Gabrielson
Kokonaispalkka
427,5
418,1
Tulos- ja lisäpalkkiot
-
204,9
Osakeperusteiset maksut
16,4
3,6
Eläkekulut, lakisääteiset
36,1
33,0
Eläkekulut, vapaaehtoiset
42,0
41,9
Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet yhteensä
522,1
701,4
Muun Oriolan johtoryhmän työsuhde-etuudet
Tuhat euroa
2024
2023
Kokonaispalkka
1 155,1
1 001,7
Tulos- ja lisäpalkkiot
-
337,1
Osakeperusteiset maksut
5,1
5,1
Työsuhteen päättämiseen liittyvät kulut*
408,0
159,0
Eläkekulut, lakisääteiset
243,2
238,1
Eläkekulut, vapaaehtoiset
23,6
23,5
Yhteensä
1 835,0
1 764,4
* Työsuhteen päättymiseen liittyvät kulut sisältävät 6 kuukauden palkkaa vastaavan
irtisanomiskorvauksen.
Konsernin toimitusjohtajalla ja muilla johtoryhmän jäsenillä
on sairauskuluvakuutus. Konsernin toimitusjohtaja ja muut
johtoryhmän jäsenet kuuluvat lakisääteisten eläkejärjestelyjen
piiriin. Kahdella johtoryhmän jäsenellä on vapaaehtoinen
maksuperusteinen lisäeläkejärjestely.
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot
Tuhat euroa
2024
2023
Heikki Westerlund, puheenjohtaja*
85,5
75,0
Harri Pärssinen, varapuheenjohtaja
52,5
50,0
Petra Axdorff**
43,0
-
Ann Carlsson Meyer**
41,0
-
Nina Mähönen
43,0
41,5
Yrjö Närhinen*
47,0
39,5
Ellinor Persdotter Nilsson*
42,5
38,0
Eva Nilsson Bågenholm***
2,0
50,0
Juho-Juko Hakala****
-
7,0
Lena Ridström****
-
2,5
Panu Routila****
-
4,5
Yhteensä
356,5
308,0
* 21.3.2023 alkaen
** 19.3.2024 alkaen
*** 19.3.2024 asti
****21.3.2023 asti
Vuoden 2024 yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan
toimikausipalkkioksi 70 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan
ja hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkioksi
40 000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 33 500 euroa.
Toimikausipalkkiot suoritetaan 60-prosenttisesti rahana ja
40-prosenttisesti yhtiön osakkeina. Hallituksen puheenjohtajalle
suoritetaan kokouspalkkiona 1 000 euroa hallituksen kokouksista,
jotka pidetään hallituksen puheenjohtajan kotimaassa, ja 2 000
euroa hallituksen kokouksista, jotka pidetään muualla, ja muille
hallituksen jäsenille 500 euroa kokouksista, jotka pidetään
hallituksen jäsenen kotimaassa, ja 1 000 euroa kokouksista, jotka
pidetään muualla. Kokouspalkkiot suoritetaan vastaavasti myös
yhtiön valiokuntien puheenjohtajille ja jäsenille. Matkakulut
korvataan yhtiön matkasäännön mukaisesti.
Osakkeina maksettavasta osuudesta kirjattiin tilikaudella 2024
kulua 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 157Oriolan vuosikertomus 2024 |
Myytävänä olevat omaisuuserät
Oriola tiedotti 13.10.2023, että se on allekirjoittanut sopimuksen
koko Svensk dos AB:n osakekannan myynnistä Apotekstjänst
AB:lle. Oriola luopuu samalla annosjakeluliiketoiminnasta
Ruotsissa, joka osana strategista päätöstä vahvistaa Oriolan
keskittymistä tukkukauppaliiketoimintaan. Oriola ei ole tunnistanut
mahdollisuuksia liiketoiminnan palautumiselle lähitulevaisuudessa
vallitsevan tarjouskilpailurakenteen ja -dynamiikan vuoksi.
Ruotsin kilpailuvirasto (Konkurrensverket) julkisti 30.4.2024
päätöksensä kieltää Oriolan Svensk dos AB:n myynnin
Apotekstjänst Sverige AB:lle. Kilpailuviranomaisen mukaan
kauppa olisi toteutuessaan vaikuttanut negatiivisesti kilpailuun
markkinoilla. Ruotsin patentti- ja markkinaoikeus on marraskuussa
2024 hylännyt Apotekstjänst Sverige AB:n valituksen ja näin ollen
Ruotsin kilpailuviranomaisen huhtikuussa 2024 tekemä päätös
pysyy voimassa. Apotekstjänst Sverige AB on valittanut päätöksestä
patentti- ja markkinaylioikeuteen. Lopullista päätöstä odotetaan
maaliskuussa 2025. Oriola on edelleen sitoutunut myymään Svensk
dos AB:n.
Annosjakeluliiketoiminnassa Svensk dos AB tarjoaa lääkkeitä ja
annosjakelupalveluita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon
toimijoille. Ruotsin annosjakelun liikevaihto oli 21,7 (25,3) miljoonaa
euroa vuonna 2024 ja liiketulos oli 1,5 (-6,1) miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 liiketulos sisältää -3.3 miljoonaa euroa liikearvon
arvonalentumistappiota.
Seuraavat varat ja velat on luokiteltu myytävänä oleviksi:
Milj. euroa
2024
2023
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2,3
2,4
Liikearvo
4,5
4,5
Muut aineettomat hyödykkeet
1,8
1,9
Laskennalliset verosaamiset
0,6
0,5
Vaihto-omaisuus
1,5
1,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2,4
1,5
10.3. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut
toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät
luokitellaan myytävänä oleviksi, jos sen kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän
myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta
käytöstä. Luokittelukriteerit täyttyvät, kun myynti on erittäin
todennäköinen, omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmän
on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten
omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin,
johto on sitoutunut omaisuuserän myyntiä koskevaan
suunnitelmaan ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden
kuluessa luokittelupäivästä.
Kun aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
on luokiteltu myytävänä oleviksi, niitä ei enää poisteta,
eikä osuuksiin yhteis- ja osakkuusyrityksissä enää sovelleta
pääomaosuusmenetelmää. Luokitteluajankohdasta
lähtien myytävänä olevat omaisuuserät tai luovutettavien
erien ryhmä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä
aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen
mukaan, kumpi näistä on alempi.
Toiminnot luokitellaan lopetetuiksi toiminnoiksi, jos
yhteisön osasta on luovuttu tai se on luokiteltu myytävänä
olevaksi, ja se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai
maantieteellinen toiminta-alue, se on osa yhtä koordinoitua
suunnitelmaa luopua erillisestä keskeisestä liiketoiminta-
alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta tai se on
tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena
myydä se edelleen.
Lopetettujen toimintojen kauden tulos esitetään omana
eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
Milj. euroa
2024
2023
Rahavarat
0,0
0,0
Varat yhteensä
13,1
12,0
Milj. euroa
Laskennalliset verovelat
0,1
0,1
Lyhytaikaiset korolliset velat
-
0,2
Lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat
1,7
1,5
Velat yhteensä
1,8
1,8
Lopetetut toiminnot
Konsernissa ei ollut lopetettuja toimintoja vuonna 2023 tai 2024.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 158Oriolan vuosikertomus 2024 |
10.4 Sijoitukset yhteisyrityksiin
Yhteisyritykset ovat yhteisjärjestelyjä, jossa konsernilla
on yhteinen määräysvalta muiden osapuolten kanssa, ja
osapuolilla on järjestelyyn liittyviä nettovaroja koskevia
oikeuksia.
Sijoitukset yhteisyrityksiin yhdistellään
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää
käyttäen. Sijoitukset yhteisyrityksiin merkitään taseeseen
hankintahetkellä hankintamenoonsa, jonka jälkeen
konsernin osuus hankinnan jälkeen syntyneistä voitoista ja
tappioista lisätään konsernin taseen yhteisyrityssijoituksiin.
Pääomaosuusmenetelmän mukaisesti konsernin
omistusosuutta vastaava osuus yhteisyritysten tuloksesta
esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa
liikevoiton jälkeen.
Yhteisyritysten kirjanpitoarvo testataan arvonalentumisen
varalta aina kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viit-
taavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei ehkä ole kerrytettävissä.
Oriola omistaa 50 prosenttia Swedish Pharmacy Holding
AB:stä, joka omistaa Kronans Apotek -apteekkiketjun
Ruotsissa.
Arvioiden käyttö: Johdon harkintaa vaaditaan testattaessa
yhteisyrityksen kirjanpitoarvoa arvonalentumisen varalta.
Milj. euroa
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
235,4
240,4
Osuus tilikauden tuloksesta
-24,8
-4,8
Kurssierot
0,3
-0,2
Kirjanpitoarvo 31.12
210,9
235,4
Osuus tilikauden tuloksesta vuonna 2024 sisältää Oriolan
16,3 miljoonan euron osuuden Kronans Apotekin liikearvon
arvonalentumisesta. Arvonalentuminen liittyy Kronans Apotekin
ja Apoteksgruppenin integraatioon ja siirtymiseen yhteen ERP-
järjestelmään, näiden vaatiessa enemmän aikaa kuin ennakoitiin.
Yhteenveto yhteisyrityksen taloudellisista tiedoista
Alla esitetty yhteenveto perustuu yhteisyrityksen IFRS-standardien
mukaisesti laadittuihin tilinpäätöstietoihin.
Täsmäytys kirjanpitoarvoon, milj. euroa
31.12.2024
31.12.2023
Swedish Pharmacy Holding AB
Tase, milj. euroa
31.12.2024
31.12.2023
Lyhytaikaiset varat
Rahavarat
3,8
13,5
Muut lyhytaikaiset velat
156,5
157,2
Lyhytaikaiset varat yhteensä
160,3
170,6
Pitkäaikaiset varat
507,8
587,9
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat
114,2
114,1
Muut lyhytaikaiset velat
48,7
59,9
Lyhytaikaiset velat yhteensä
162,8
174,0
Pitkäaikaiset velat
104,8
116,5
Nettovarat yhteensä
400,4
468,1
Nettovarat 1.1.
468,1
474,1
Muutos rahastoissa
-5,0
-
Oikaisu avaavaan taseeseen
1,7
2,7
Muuntoerot
-14,7
0,8
Tilikauden tappio
-49,7
-9,5
Nettovarat 31.12.
400,4
468,1
Konsernin omistusosuus yhteisyrityksestä, %
50 %
50 %
Konsernin omistusosuus nettovaroista
200,2
234,0
Muuntoerot
7,4
-0,4
Muut
3,3
1,8
Kirjanpitoarvo 31.12
210,9
235,4
Swedish Pharmacy Holding AB
Tuloslaskelma, milj. euroa
2024
2023
Liikevaihto
1 151,1
1 126,9
Poistot ja arvonalentumiset
-84,7
-45,6
Korkokulut
-5,0
-3,9
Tuloverot
2,6
2,3
Tilikauden tulos
-49,7
-9,5
Vuonna 2024 yhtiö kirjasi 32,6 miljoonaa euroa liikearvon
arvonalentumistappiota. Arvonalentuminen liittyy Kronans
Apotekin ja Apoteksgruppenin integraatioon ja siirtymiseen
yhteen ERP-järjestelmään, näiden vaatiessa enemmän aikaa kuin
ennakoitiin.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 159Oriolan vuosikertomus 2024 |
11. Taseen ulkopuoliset erät
11.1. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Milj. euroa
2024
2023
Annetut vakuudet
Annetut takaukset tytäryhtiöiden puolesta
7,1
6,6
Annetut takaukset muiden puolesta
-
0,1
Annetut yrityskiinnitykset
2,0
1,9
Muut takaukset ja vastuut
1,7
3,8
Yhteensä
10,9
12,4
Merkittävimmät tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset liittyvät
Ruotsin tukkukauppayhtiön ostovelkojen vakuudeksi annettuun
pankkitakaukseen.
11.2. Vuokravastuut
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat:
Milj. euroa
2024
2023
Alle vuoden kuluttua
0,7
0,5
Yhden ja viiden vuoden välisenä aikana
0,3
0,4
Yhteensä
0,9
0,9
Ei-purettavissa olevat vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisten
vuokrasopimusten sekä lyhytaikaisten vuokrasopimusten
vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni on päättänyt
soveltaa IFRS 16 -standardin sallimia poikkeuksia. Lisätietoja
vuokrasopimuksista löytyy tilinpäätöksen osiosta 7.
Vuokrasopimukset. Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan
vähäisiin omaisuuseriin liittyvät vuokrakulut on esitetty liitetiedossa
7.2. Vuokrasopimukset tuloslaskelmassa.
11.3. Riita-asiat
Oriola on ajoittain osapuolena erilaisissa juridisissa prosesseissa,
valituksissa ja oikeudenkäynneissä. Mikäli on todennäköistä, että
Oriola katsottaisiin korvausvelvolliseksi toiselle osapuolelle ja
korvauksen määrä on riittävällä varmuudella arvioitavissa, yhtiö
varautuu velvoitteen täyttämiseen. Tämänhetkisen tiedon nojalla
vireillä olevilla prosesseilla ei ole materiaalista vaikutusta konsernin
taloudelliseen asemaan.
11.4. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Oriola ilmoitti 27.1.2025, että se ostaa 100 prosenttia tanskalaisen
MedInfo ApS:n osakkeista vahvistaakseen pohjoismaista asemaansa
lääkeinformaation ja potilastukiohjelmien palveluntarjoajana.
MedInfo toimii tällä hetkellä Oriolan alihankkijana ja tarjoaa edellä
mainittuja palveluita Tanskan ja Norjan markkinoille.
MedInfon liikevaihto vuonna 2024 oli 0,9 miljoonaa euroa, joka
tuli pääasiassa liiketoimista Oriolan kanssa ja joka eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä. Yhtiöllä on viisi työntekijää kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna ja väliaikainen johtaja, joka jatkaa
ensimmäisten kuukausien ajan varmistaakseen sujuvan siirtymän.
MedInfo integroidaan Oriolan asiantuntijapalveluihin, joka on osa
Wholesale-segmenttiä. Kauppa saatettiin päätökseen 3.2.2025.
Kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta Oriolan taloudelliseen
asemaan.
Oriolan johtoryhmä
Oriola ilmoitti 3.3.2025, että Stig Tornell (KTK) on nimitetty Oriolan
myyntijohtajaksi ja Oriolan johtoryhmän jäseneksi 1.4.2025 alkaen.
Osakkeenomistajan ehdotus koskien osakelajien yhdistämistä
ja suunnattua maksutonta osakeantia
Kuten tiedotettiin 7.2.2025, Oriola Oyj:n hallitus on 7.2.2025
vastaanottanut osakkeenomistajan osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:n
mukaisen vaatimuksen ottaa 2.4.2025 pidettävän Oriolan var-
12. Muut liitetiedot
12.1. Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen
sekä IFRIC-tulkinnat
IASB on julkistanut tiettyjä uusia tai uudistettuja standardeja ja
tulkintoja, joita ei ole sovellettava vielä 31.12.2024 päättyneeltä
tilikaudelta ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Näillä
standardeilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta nykyiseen
tai tuleviin raportointikausiin eikä odotettavissa oleviin
liiketapahtumiin. Konserni arvioi uuden 1.1.2027 voimaan tulevan
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot -standardin vaikutuksia.
Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin
standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli
voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä,
voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
sinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi osakelajien yhdistämisen ja
suunnatun maksuttoman osakeannin.
Kuten tiedotettiin 3.3.2025, Oriola Oyj:n hallitus suosittaa, että
osakkeenomistajan ehdotus koskien osakelajien yhdistämistä ja
suunnattua maksutonta osakeantia hyväksytään varsinaisessa
yhtiökokouksessa.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 160Oriolan vuosikertomus 2024 |
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 161Oriolan vuosikertomus 2024 |
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
Tuhat euroa Liitetieto 2024 2023
Liiketoiminnan muut tuotot 2 17 580,9 17 148,6
Henkilöstökulut 3 -8 038,3 -7 777,8
Poistot ja arvonalentumiset 4 -3 634,8 -4 185,0
Liiketoiminnan muut kulut 5 -13 032,5 -11 164,2
Liiketulos -7 124,7 -5 978,5
Rahoitustuotot ja -kulut 6 -35 425,4 -18 405,9
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja -42 550,1 -24 384,4
Tilinpäätössiirrot 7 19 278,5 19 663,5
Tuloverot 8 -1 335,8 -2 214,3
Tilikauden tulos -24 607,3 -6 935,1
Emoyhtiön tase (FAS)
Tuhat euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 9
Aineettomat oikeudet 151,3 222,9
Muut aineettomat hyödykkeet 9 832,2 13 368,1
Ennakkomaksut 6 394,9 1 865,6
16 378,4 15 456,5
Aineelliset hyödykkeet 10
Maa- ja vesialueet 77,4 77,4
Koneet ja kalusto 1,1 2,6
Muut aineelliset hyödykkeet 7,5 7,5
86,0 87,5
Sijoitukset 11
Osuudet saman konsernin yrityksissä 273 720,6 284 765,1
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 215 212,0 242 250,0
Muut osakkeet ja osuudet 8 203,2 8 203,2
497 135,7 535 218,3
Pysyvät vastaavat yhteensä 513 600,1 550 762,4
Vaihtuvat vastaavat 12
Saamiset
Pitkäaikaiset
Siirtosaamiset 600,3 1 847,4
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset - 233,6
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 19 662,5 19 903,1
Muut saamiset 511,6 662,0
Siirtosaamiset 1 381,1 1 167,9
22 155,4 23 814,1
Rahat ja pankkisaamiset 113 463,9 137 532,8
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 135 619,3 161 346,8
Vastaavaa yhteensä 649 219,5 712 109,2
Tuhat euroa Liitetieto 31.12.2024 31.12.2023
VASTATTAVAA
Oma pääoma 13
Osakepääoma 147 899,8 147 899,8
Muut rahastot 19 418,7 19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 76 957,5 76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 81 503,8 101 248,6
Tilikauden tulos -24 607,3 -6 935,1
301 172,4 338 589,5
Tilinpäätössiirtojen kertymä 14 1 488,8 1 597,4
Vieras pääoma 15
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 30 000,0 1 000,0
Velat saman konsernin yrityksille 18 326,2 37 851,5
Siirtovelat 499,0 391,5
48 825,2 39 243,0
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 1 000,0 58 135,5
Ostovelat 2 778,6 1 936,4
Velat saman konsernin yrityksille 264 829,6 228 665,5
Muut velat 27 384,6 41 999,0
Siirtovelat 1 740,2 1 942,9
297 733,1 332 679,4
Vieras pääoma yhteensä 346 558,3 371 922,3
Vastattavaa yhteensä 649 219,5 712 109,2
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 162Oriolan vuosikertomus 2024 |
Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS)
Tuhat euroa 2024 2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -42 550,1 -24 384,4
Oikaisuerät
Suunnitelman mukaiset poistot ja
arvonalentumiset 3 634,8 4 185,0
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot 1 054,3 1 989,7
Muut oikaisut -1,2 -6,9
Rahoitustuotot- ja kulut 33 180,5 16 416,2
-4 681,6 -1 800,4
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten
muutos -802,6 -941,1
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos -537,3 487,2
-6 021,5 -2 254,2
Maksut ja tulot muista rahoituseristä -497,3 -667,3
Saadut korot 3 748,4 4 024,5
Maksetut korot -7 924,4 -9 401,0
Maksetut välittömät verot -1 250,0 -1 433,6
Liiketoiminnan rahavirta -11 944,7 -9 731,6
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -3 294,9 -1 601,0
Saadut osingot investoinneista 8 799,7 38 171,4
Investointien rahavirta 5 504,8 36 570,4
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta -111,0 -88,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -18 502,2 -40 171,4
Pitkäaikaisten lainojen nostot 30 000,0 -
Lyhytaikaistenlainojen taikaisinmaksut -57 860,5 -
Tuhat euroa 2024 2023
Muun lyhytaikaisen rahoituksen muutos 22 147,9 -16 282,9
Saadut konserniavustukset 19 392,5 18 181,9
Maksetut osingot -12 695,6 -10 869,2
Rahoituksen rahavirta -17 628,9 -49 230,5
Rahavarojen muutos -24 068,9 -22 391,7
Rahavarat tilikauden alussa 137 532,8 159 924,5
Rahavarojen muutos -24 068,9 -22 391,7
Rahavarat tilikauden lopussa 113 463,9 137 532,8
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 163Oriolan vuosikertomus 2024 |
Emoyhtiön liitetiedot (FAS)
1. Laatimisperiaatteet
Oriola Oyj on Oriola-konsernin emoyhtiö ja sen kotipaikka
onEspoo. Oriola Oyj tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja,
jotka on keskitetty luonteensa puolesta emoyhtiön tuotettaviksi.
Jäljennös Oriola-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saatavana
Oriola Oyj:n pääkonttorista, Orionintie 5, 02200 Espoo (investor.
[email protected]).
Oriola Oyj:n tilinpäätös on laadittu euroina ja noudattaen suo-
malaista liikekirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntöä. Tilinpäätös
esitetään tuhansina euroina.
Oriola Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään konsernin IFRS-nor-
mistoon perustuvia laskentaperiaatteita soveltuvin osin. Alla
esitetään ne laatimisperiaatteet, joissa Oriola Oyj poikkeaa kon-
sernitilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusinstrumenteista muut lainat ja
saamiset sekä muut rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankin-
tamenoon.
Rahavirtaa suojaavat suojauslaskennan alaiset korkojohdannaisso-
pimukset kirjataan käypään arvoon oman pääoman käyvän arvon
rahastoon siltä osin kuin niitä ei ole vielä tuloutettu ja ne ovat
tehokkaita. Valuuttamääräisten tase-erien, kuten pankkitilien, lai-
nojen ja saamisten suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset sekä
rahavirtaa suojaavat johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan
piirissä, arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän
markkinahintoja ja niiden voitot ja tappiot kirjataan rahoituserien
kurssieroihin.
Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt: Oriola Oyj:n osakepe-
rusteisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Oriola Oyj:n osakepe-
rusteiset palkitsemisjärjestelyt koostuvat osakkeina maksettavasta
osuudesta ja rahana maksettavasta osuudesta. Myönnettyjen
etuuksien osakkeina maksettava osuuden arvo on Oriola Oyj:n
osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajakson
aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Rahana maksettava osuus
arvostetaan käypään arvoon, joka on osakkeen kurssi raportointi-
jakson lopussa. Järjestelmistä syntyvät kulut kirjataan tuloslaskel-
maan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Emoyhtiön tilinpää-
töksessä sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettava
osuus kirjataan taseeseen siirtovelaksi. Maksuhetkellä osakkeina
maksettava osuus kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan.
Eläkejärjestelyt: Oriola Oyj:n lakisääteinen eläketurva on järjes-
tetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäeläketurva
on järjestetty OP-Henkivakuutus Oy:ssä. Eläkejärjestelyihin liittyvät
maksut merkitään eläkekuluiksi suoriteperusteisesti, eikä taseeseen
kirjata eläkejärjestelyistä muita eläke- tai saamiseriä kuin näihin
liittyvät jaksotukset.
Vuokrasopimukset: Vuokrasopimukset ovat pääasiassa ICT-lait-
teiden vuokrasopimuksia. Suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi
vuokra-ajan kuluessa ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin
kuluihin. Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata
emoyhtiön taseeseen.
Tytäryhtiöosakkeet: Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastel-
laan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin
rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin
perustuvat rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalen-
tumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edelleen tytäryhtiöiden
kerrytettävissä oleviksi rahamääriksi. Arvonalentuminen kirjataan,
jos tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöltä olevien nettolainasaamis-
ten summa ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan
rahamäärän.
Pysyvien vastaavien muut sijoitukset: Jos pysyviin vastaaviin
kuuluvan muun sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryt-
tämän tulon arvioidaan olevan pysyvästi vielä poistamatonta han-
kintamenoa pienempi, erotus kirjataan arvonalennuksena kuluksi.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Tuhat euroa
2024 2023
Vuokratuotot 12,9 12,9
Muut palveluveloitukset 16 910,0 17 124,3
Muut liiketoiminnan tuotot 658,0 11,4
Yhteensä 17 580,9 17 148,6
3. Henkilöstö
Tuhat euroa 2024 2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 6 529,3 6 262,9
Eläkekulut 1 111,2 1 018,2
Muut henkilösivukulut 397,8 496,7
Yhteensä 8 038,3 7 777,8
Henkilömäärä keskimäärin 67 62
Yhtiön toimielinten palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhteensä 878,6 1 052,4
Toimitusjohtajan ja hallitusten jäsenten eläkekulut sekä palkat ja
palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksessä kohdassa 10.2. Lähipii-
ritapahtumat.
4. Poistot ja arvonalentumiset
Tuhat euroa 2024 2023
Suunnitelman mukaiset poistot 3 634,8 4 185,0
Yhteensä 3 634,8 4 185,0
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 6.1. ja 6.2. Tilikauden poistot
tase-erittäin on esitetty liitetiedoissa 9-10.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 164Oriolan vuosikertomus 2024 |
5. Liiketoiminnan muut kulut
Tuhat euroa 2024 2023
Posti-, puhelin- ja pankkikulut 137,3 144,4
IT-kulut 7 650,0 7 096,3
Matka- ja autokulut 366,9 240,1
Hallinnolliset asiantuntijapalvelut 3 082,9 2 069,6
Liiketoiminnan muut kulut 1 795,3 1 613,7
Yhteensä 13 032,5 11 164,2
Liiketoiminnan muut kulut ovat pääosin omistajuuteen liittyviä
kuluja.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjatut
tilintarkastajan palkkiot 2024 2023
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta 82,0 72,8
Palkkiot muista tilintarkastuksen toimeksiannoista 104,7 20,5
Palkkiot muista palveluista 39,5 33,1
Yhteensä 226,2 126,4
6. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhat euroa 2024 2023
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Osinkotuotot 8 799,7 -
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 33,4 140,4
Korkotuotot muilta yrityksiltä 3 715,0 3 884,1
Muut rahoitustuotot 16 184,5 14 647,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille -3 240,6 -4 447,1
Korkokulut muille -4 448,8 -5 143,9
Muut rahoituskulut -18 386,0 -17 661,2
Sijoitusten arvonalentumiset
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien
sijoituksista -38 082,6 -9 826,1
Yhteensä -35 425,4 -18 405,9
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy:
Korkotuotot 3 748,4 4 024,5
Korkokulut -7 689,4 -9 591,1
Kurssierot (netto) -36,3 -28,9
Pysyviin vastaaviin tehtyjen sijoitusten arvonalentumiset sisältävät
tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisen (11,0 miljoonaa euroa) ja
arvonalentumiskirjauksen yhteisyrityksen osakkeista (27,0 miljoo-
naa euroa).
7. Tilinpäätössiirrot
Tuhat euroa 2024 2023
Poistoeron muutos 108,6 271,1
Saadut konserniavustukset 19 170,0 19 392,5
Yhteensä 19 278,5 19 663,5
8. Tuloverot
Tuhat euroa 2024 2023
Tilikauden tuloverot 1 335,8 1 323,4
Edellisten tilikausien tuloverot - 890,9
Yhteensä 1 335,8 2 214,3
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 165Oriolan vuosikertomus 2024 |
9. Aineettomat hyödykkeet
Tuhat euroa
2024
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1. 812,7 29 819,9 1 865,6 32 498,1
Lisäykset - 13,6 4 541,6 4 555,2
Siirrot tase-erien välillä - 12,3 -12,3 -
Hankintameno 31.12. 812,7 29 845,8 6 394,9 37 053,3
Kertyneet poistot 1.1. 589,8 16 451,8 - 17 041,6
Tilikauden poistot 71,6 3 561,7 - 3 633,3
Kertyneet poistot 31.12. 661,4 20 013,6 - 20 674,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 151,3 9 832,2 6 394,9 16 378,4
2023
Hankintameno 1.1. 940,1 31 404,0 6 312,5 38 656,6
Lisäykset - 117,1 1 568,0 1 685,1
Vähennykset -127,4 -1 819,4 -5 896,8 -7 843,6
Siirrot tase-erien välillä - 118,1 -118,1 -
Hankintameno 31.12. 812,7 29 819,9 1 865,6 32 498,1
Kertyneet poistot 1.1. 611,7 14 193,5 5 896,8 20 702,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -127,4 -1 819,4 -5 896,8 -7 843,60
Tilikauden poistot 105,6 4 077,7 - 4 183,3
Kertyneet poistot 31.12. 589,8 16 451,8 - 17 041,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 222,9 13 368,1 1 865,6 15 456,5
10. Aineelliset hyödykkeet
Tuhat euroa
2024
Maa- ja
vesialueet
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 77,4 17,7 7,5 102,6
Hankintameno 31.12. 77,4 17,7 7,5 102,6
Kertyneet poistot 1.1. - 15,1 - 15,1
Tilikauden poistot - 1,5 - 1,5
Kertyneet poistot 31.12. - 16,6 - 16,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 77,4 1,1 7,5 86,0
2023
Hankintameno 1.1. 77,4 17,7 7,5 102,6
Hankintameno 31.12. 77,4 17,7 7,5 102,6
Kertyneet poistot 1.1. - 13,3 - 13,3
Tilikauden poistot - 1,8 - 1,8
Kertyneet poistot 31.12. - 15,1 - 15,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 77,4 2,6 7,5 87,5
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 166Oriolan vuosikertomus 2024 |
11. Sijoitukset
Tuhat euroa
2024
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Osuudet
omistusyhteys-
yrityksissä
Muut osakkeet ja
osuudet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 308 750,9 242 250,0 8 203,2 559 204,1
Hankintameno 31.12. 308 750,9 242 250,0 8 203,2 559 204,1
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -23 985,8 - - -23 985,8
Arvonalentumiset -11 044,6 -27 038,0 - -38 082,6
Arvonalentumiset 31.12. -35 030,4 -27 038,0 - -62 068,4
Kirjanpitoarvo 31.12. 273 720,6 215 212,0 8 203,2 497 135,7
2023
Hankintameno 1.1. 308 750,9 242 250,0 8 203,2 559 204,1
Hankintameno 31.12. 308 750,9 242 250,0 8 203,2 559 204,1
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -14 159,7 - - -14 159,7
Arvonalentumiset -9 826,1 - - -9 826,1
Arvonalentumiset 31.12. -23 985,8 - - -23 985,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 284 765,1 242 250,0 8 203,2 535 218,3
Osuudet omistusyhteysyrityksissä sisältää Oriola Oyj:n 50 prosentin omistusosuuden Swedish Pharmacy Holding AB:stä, joka omistaa Kro-
nans Apotek ja Apoteksgruppen -apteekkiketjut Ruotsissa. Vuonna 2024 yhtiössä tehtiin 11,0 miljoonan euron arvonalentuminen tytäryhtiö-
osakkeisiin ja 27,0 miljoonan euron arvonalentuminen Swedish Pharmacy Holding AB:n osakkeisiin. Vuonna 2023 yhtiössä tehtiin yhteensä
9,8 miljoonan euron arvonalentuminen tytäryhtiöosakkeisiin.
12. Saamiset
Tuhat euroa 2024 2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 466,1 35,5
Muut saamiset 26,5 475,1
Siirtosaamiset 19 170,0 19 392,5
Yhteensä 19 662,5 19 903,1
Siirtosaamisten olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtosaamiset
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon
muutos 600,3 -
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Lainojen järjestelypalkkiot 146,8 236,7
Suojausten kurssivoitot 450,1 481,5
Saamatta olevat korvaukset 15,1 8,0
Konserniavustukset 19 170,0 19 392,5
Muut siirtosaamiset 573,1 441,8
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon
muutos 195,9 -
Yhteensä 21 151,4 20 560,4
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 167Oriolan vuosikertomus 2024 |
13. Oma pääoma
Tuhat euroa 2024 2023
Osakepääoma 1.1. 147 899,8 147 899,8
Osakepääoma 31.12. 147 899,8 147 899,8
Sidottu oma pääoma 147 899,8 147 899,8
Käyttörahasto 1.1. 19 418,7 19 418,7
Käyttörahasto 31.12. 19 418,7 19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 76 957,5 76 957,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
31.12. 76 957,5 76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 1.1. 94 313,5 112 220,0
Osingonjako -12 698,7 -10 882,6
Osakepalkitseminen -124,0 -121,1
Omien osakkeiden hankinta* -111,0 -88,8
Omien osakkeiden luovutus 124,0 121,1
Edellisten tilikausien tulos 31.12. 81 503,8 101 248,6
Tilikauden tulos -24 607,3 -6 935,1
Vapaa oma pääoma 153 272,7 190 689,8
Yhteensä 301 172,4 338 589,5
* Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet.
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12. 2024 2023
Käyttörahasto 19 418,7 19 418,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 76 957,5 76 957,5
Edellisten tilikausien tulos 81 503,8 101 248,6
Tilikauden tulos -24 607,3 -6 935,1
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12. 153 272,7 190 689,8
14. Tilinpäätössiirtojen kertymä
Tuhat euroa 2024 2023
Kertynyt poistoero 1 488,8 1 597,4
Yhteensä 1 488,8 1 597,4
15. Vieras pääoma
Tuhat euroa 2024 2023
Velat saman konsernin yrityksille
Pitkäaikaiset velat
Muut velat 18 326,2 37 851,5
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat 54,7 94,6
Muut velat 264 775,0 228 555,9
Siirtovelat - 14,9
Yhteensä 283 155,8 266 516,9
Siirtovelkojen olennaiset erät
Pitkäaikaiset siirtovelat
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon
muutos 499,0 391,5
Lyhytaikaiset siirtovelat
Henkilöstökuluihin liittyvät erät 1 544,4 1 113,8
Korot 107,0 342,0
Muut siirtovelat 88,8 76,4
Koronvaihtosopimuksen markkina-arvon
muutos - 410,8
Yhteensä 2 239,2 2 334,4
16. Vakuudet, vastuusitoumukset ja muut taseen
ulkopuoliset järjestelyt
Tuhat euroa 2024 2023
Takaukset ja muut vastuut
Takaukset konserniyhtiöiden puolesta - 86,7
Muut vastuut ja järjestelyt 1 000,0 3 000,0
Yhteensä 1 000,0 3 086,7
Vuokravastuut
Vuoden sisällä erääntyvät 33,0 33,0
Yhteensä 33,0 33,0
Vuokravastuut koneista ja kalustosta
Vuoden sisällä erääntyvät 288,2 299,6
1-5 vuoden sisällä erääntyvät 248,7 282,2
Yhteensä 536,9 581,9
17. Johdannaiset ja rahoitusriskien hallinta
Tuhat euroa 2024 2023
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Koronvaihtosopimukset 82 360,6 64 888,2
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset 94 249,1 57 678,4
Yhteensä 176 609,7 122 566,7
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Koronvaihtosopimukset 595,6 1 800,3
Termiini- ja valuutanvaihtosopimukset 450,1 360,5
Yhteensä 1 045,8 2 160,9
Oriola Oyj:llä on Oriola-konsernin rahavirtaa suojaavia, suojauslas-
kennan alaisia koronvaihtosopimuksia sekä termiini- että valuutan-
vaihtosopimuksia eri osapuolten kanssa. Näitä johdannaissopimuk-
sia hallitaan Oriola Oyj:n hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan
mukaisesti. Vaikka Oriola-konsernin korkoriski Oriola Sweden AB:n
saamisten myynnistä aiheutuvista rahavirroista on johdannaisso-
pimuksin suojattu konsernitasolla, muodostaa suojaus korkoriskin
Oriola Oyj:lle erillisyhtiönä.
Lisää Oriola-konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja johdannais-
sopimuksista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3.
Rahoitusriskien hallinta.
18. Omistukset muissa yrityksissä
Emoyhtiön omistukset muissa yrityksissä on esitetty konsernin
tilinpäätöksen liitetiedossa 10.1. Tytäryhtiöt.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 168Oriolan vuosikertomus 2024 |
Varojenjakoehdotus
Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 taseen mukaisesti ovat:
Muut rahastot, euroa 19 418 729,58
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, euroa 76 957 531,72
Edellisten tilikausien tulos, euroa 81 503 757,57
Tilikauden tulos, euroa -24 607 349,51
Jakokelpoiset varat yhteensä, euroa 153 272 669,36
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osaketta kohden 181 410 501 osakkeelle
12 698 735,07 euroa ja jätetään omaan pääomaan 140 573 934,29 euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Hallituksen varojenjakoehdotus ja
tilinpäätösmerkintä
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Espoossa, 3. päivänä maaliskuuta 2025
Heikki Westerlund Harri Pärssinen Petra Axdorff Ann Carlsson Meyer
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Nina Mähönen Yrjö Närhinen Ellinor Persdotter Nilsson Katarina Gabrielson
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 3. päivänä maaliskuuta 2025
KPMG Oy Ab
Kirsi Jantunen
KHT
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 169Oriolan vuosikertomus 2024 |
Oriola Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-0)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien
olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaa-
tio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa ole-
vien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan
mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Tilintarkastuskertomus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 4.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen amma-
tilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden
luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä
todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa
tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perus-
tuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta
tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet,
jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia
tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä
seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdis-
tuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annet-
tavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkit-
tävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin
tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä,
että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,
onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautu-
misesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 170Oriolan vuosikertomus 2024 |
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 4.2.)
Myyntituotot kertyvät lähinnä tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Myyntituotot kirjataan liikevaihdoksi, kun määräysvalta
tuotteeseen tai palveluun siirtyy asiakkaalle joko toimitusehtojen tai asiakassopimuksen mukaisesti.
Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksia, joissa se toimii joko päämiehenä tai agenttina. Oriolan toimiessa päämiehenä
tuotteen omistusoikeus, määräysvalta ja maksuvelvoite ovat siirtyneet Oriolalle, jolloin myyntituotot kirjataan bruttomääräisinä
liikevaihdoksi. Kaupintavarastojärjestelyyn perustuvissa sopimuksissa Oriola toimii agenttina, jolloin vain jakelupalkkio kirjataan
liikevaihdoksi. Myyntituottojen kirjaamiskäytäntöjen soveltaminen erilaisten sopimusehtojen mukaisesti edellyttää johdon
harkintaa.
Tietojärjestelmissä käsiteltävien myynti- tapahtumien suuresta lukumäärästä ja tulouttamismenetelmän valintaan liittyvästä
johdon harkinnasta johtuen myyntituottojen tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Muodostimme käsityksen myyntituottojen kirjaamisprosessista ja arvioimme tulouttamiseen liittyviä kontrolleja sekä
testasimme niiden toiminnan tehokkuutta. Aineistotarkastustoimenpiteissä painotimme erityisesti epätavallisten
myyntitapahtumien tunnistamista. Testasimme valikoituja myyntisopimuksia ja vuodenvaihteen myyntitapahtumia
varmistuaksemme myyntituottojen kirjaamiskriteerien asianmukaisesta soveltamisesta.
Testasimme otannalla lääkeyhtiöiden myyntisopimuksia varmistuaksemme, että myyntituotot on kirjattu sopimusehtojen ja
konsernin noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Toteutimme tuloutukseen liittyviä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla ja kussakin konsernitarkastukseen sisältyneessä
yhtiössä.
Olemme myös arvioineet myyntituottojen esittämiseen liittyvien laatimisperiaatteiden ja liitetietojen asianmukaisuutta.
Vaihto-omaisuuden arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 5.2.)
Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa 176 milj. euroa.
Tavaravirtojen hallinta, inventointikäytännöt ja vaihto-omaisuuden hinnoittelu ovat keskeisiä tekijöitä vaihto-omaisuuden
arvostuksessa. Oriolalla on lääkeyhtiöiden kanssa erilaisia toimitussopimuksia, joiden ehdoista riippuen varastossa olevat
tuotteet käsitellään joko yhtiön omana vaihto-omaisuutena tai kaupintavarastona.
Lisäksi vaihto-omaisuuden arvostukseen sisältyy johdon harkintaa mahdollisen arvoltaan alentuneen vaihto-omaisuuden
määrittämiseen liittyen.
Tasearvon merkittävyydestä ja siihen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksessa
keskeinen seikka.
Olemme arvioineet laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa IFRS-säännöstöön sekä vaihto-omaisuuden hallinnan
kannalta keskeisten tietojärjestelmien toimivuutta.
Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hallintaan ja valvontaan sekä varastomäärien oikeellisuuteen ja arvostukseen liittyviä
kontrolleja sekä suorittaneet aineistotarkastus-toimenpiteitä vaihto-omaisuuden hinnoittelun ja epäkuranttiusvarauksen
oikeellisuuden arvioimiseksi.
Olemme käyneet läpi valittuja sopimuksia varmistuaksemme vaihto-omaisuuden käsittelystä sopimusehtojen ja konsernin
noudattamien laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Lisäksi olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden inventointeihin valituilla toimipaikoilla inventointirutiinien toimivuuden
arvioimiseksi.
Emoyhtiön sijoitusten arvostus (emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 1 ja 11)
Tilikaudella kirjattujen 38 milj. euron arvonalentumisten jälkeen sijoitusten arvo on 497 milj. euroa emoyhtiön tilinpäätöksessä
31.12.2024.
Sijoitusten arvostaminen edellyttää johdolta arvioita omaisuuserän tulevaisuudessa kerryttämän tulon todennäköisestä
määrästä ja mahdollisen arvonalentumisen pysyvyydestä. Sijoitusten arvostusta arvioidaan vuosittain ja testataan tarvittaessa
arvonalentumisen varalta perustuen tulevaisuuden tulonodotuksiin.
Tulevaisuuden tulonodotuksiin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen sijoitusten arvostus on
emoyhtiön tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Sijoitusten tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet testauslaskelmissa
käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme haastaneet testauslaskelmissa
käytettyjä keskeisiä oletuksia ennustetun liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja käytetyn diskonttokoron osalta sekä
verranneet niitä markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
Olemme verranneet testauslaskelmissa käytettyjä rahavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia emoyhtiön hallituksen
hyväksymiin budjetteihin, ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 171Oriolan vuosikertomus 2024 |
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus
ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia
arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja
soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toimin-
nan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatku-
vuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa
tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskerto-
mus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys
aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä
tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilin-
tarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-
denssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevan-
tista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet,
mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehok-
kuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioi-
den ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohta-
jan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen
toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkas-
tusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sel-
laista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävar-
muutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävar-
muutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos
epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastusker-
tomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastuse-
videnssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin
johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tie-
dot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä
ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja
tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastus-
lausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-
seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja
läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkas-
tuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintar-
kastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista
ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riip-
pumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta kes-
keisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi
jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 172Oriolan vuosikertomus 2024 |
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä
seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutu-
vien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
19.3.2018 alkaen yhtäjaksoisesti 7 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toiminta-
kertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyt-
töömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausun-
tomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme
arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätök-
sen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen
kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvi-
oida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovelletta-
via säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia
tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysrapor-
tointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpää-
töksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on
laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme
eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyt-
töömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme
työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaa-
tiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 3. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 173Oriolan vuosikertomus 2024 |
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Oriola Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksian-
non, jonka kohteena on Oriola Oyj:n (y-tunnus 1999215-0) toiminta-
kertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin
kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn
uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Oriola Oyj on yksilöinyt
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista
varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen
merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan
mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla
XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei
ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen
tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen
rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen
Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Oriola Oyj:n kirjanpito-
lain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja
varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä ver-
tailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadun-
hallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyys-
tarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettis-
ten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Oriola Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittä-
misestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi,
jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpi-
tolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestä-
vää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelli-
seksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheelli-
syyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarvi-
ointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän
sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysrapor-
toinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen
raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen
suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden
tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista
tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputu-
los saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina
toteudu odotetulla tavalla.
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 174Oriolan vuosikertomus 2024 |
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin
kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava
varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin
kestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden
riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin
sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat
toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan
sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla
kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme Oriola Oyj:n johtoa sekä kestävyystietojen
laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
• Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen
liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
• Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta
olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon
ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne
kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
• Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan
prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä
ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista
laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja
tausta-aineistoon.
• EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa
ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa
olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset
toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa
evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot
taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
• Arvioimme ESRS-kestävyysraportointistandardien raportointia
koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen
esittämisessä.
Helsingissä 3. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Kirsi Jantunen
KRT
Liiketoimintakatsaus Hallinnointi
Taloudellinen katsaus Kestävyysraportti 175Oriolan vuosikertomus 2024 |
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Oriola Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Oriola Oyj:n (y-tunnus
1999215-0) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös 549300UWB1AIR85BM957-2024-12-31-0-fi.zip
tilikaudella 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne
täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3
mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-
merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia
ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti
varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksi-antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
• ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään
yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena
lausuntona esitämme, että Oriola Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
549300UWB1AIR85BM957-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Oriola Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 3.3.2025. Tällä raportilla
emme anna konserni tilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai
muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 10. maaliskuuta 2025
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Oriola-konserni
Pääkonttori
Orionintie 5, 02200 Espoo
PL 8, 02101 Espoo
Puh. 010 429 99
etunimi.sukunimi@oriola.com
investor.relations@oriola.com
www.oriola.com/fi