iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-315493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-315493009YRUJJDCFF0R802024-12-315493009YRUJJDCFF0R802023-12-315493009YRUJJDCFF0R802022-12-315493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31outokumpu:InvestedUnrestrictedEquityReserveMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31outokumpu:InvestedUnrestrictedEquityReserveMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31outokumpu:InvestedUnrestrictedEquityReserveMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31outokumpu:InvestedUnrestrictedEquityReserveMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31outokumpu:InvestedUnrestrictedEquityReserveMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember
Tilikausi
Haastavassa markkinatilanteessa
Outokummun onnistui pitää
taseensa terveenä ja säilyttää
vahvan markkina-asemansa.
2024
2
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös 2024
EU:n kestävyysraportointidirektiivin myötä Outokummun hallituksen toimintakertomus sisältää myös kestävyysraportin.
WDesk_RBB_Man_bicycle_bridge_2024_04_10_outokumpu_saksa_2391.jpg
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysraportti
Konsernin tunnusluvut
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus
Tämä osio sisältää myös tilinpäätöksen ja tilinpäätöksen liitetiedot.
3
WDesk_RBB_Tram_2024_04_09_outokumpu_saksa_2649.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Vuonna 2024 Outokummun oikaistu käyttökate oli 177 milj. euroa (517 milj. euroa), mikä
heijasti ruostumattoman teräksen globaalin syklin heikkoa vaihetta. Kannattavuus laski
pääasiassa siksi, että Euroopan että Pohjois-Amerikan markkinaympäristö oli haastava ja
markkinoihin kohdistui paljon paineita tuonnista, mutta myös siksi, että neljän viikon
pituisella, Suomen toimintojamme koskevalla poliittisella lakolla oli 60 milj. euron
negatiivinen vaikutus ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 
Jatkoimme onnistuneesti toimenpiteitä tuloskehityksen parantamiseksi läpi vuoden ja
kiihdytimme näitä toimenpiteitä entisestään, kun markkinatilanne alkoi muuttua vielä
aiempaa vaikeammaksi. Pidimme kiinni johtavasta asemasta molemmilla pääasiallisilla
markkina-alueillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Vuonna 2024 kysyntä oli heikkoa, ja ruostumattoman teräksen toimituksemme laskivat
merkittävästi ja olivat matalimmalla tasollaan historiassa. Toimitukset jäivät jopa
pandemia-ajan tasojen alle pääasiassa siksi, että Europe-liiketoiminta-alueen kehitys oli
epäsuotuisaa. Vaikka Americas-liiketoiminta-alueen toimitukset kasvoivat, ne pysyivät silti
matalalla tasolla. Läpi vuoden ruostumattoman teräksen hintojen lasku ja kiristyneet
kierrätysteräksen markkinat painoivat molempia ruostumattoman teräksen
liiketoimintojamme. Olemme hallinnoineet käyttöpääomaamme tehokkaasti ja haasteista
huolimatta pitäneet nettovelan pienenä. Vuoden lopussa Outokummun tase oli yhä
ruostumattoman teräksen teollisuuden vahvin. Vahva tase yhdistettynä hyvään
likviditeettiin antaa meille hyvän lähtökohdan uudelle vuodelle.
Europe-liiketoiminta-alueemme oikaistu käyttökate oli 58 milj. euroa (148 milj. euroa)
pääosin heikon markkinatilanteen ja poliittisen lakon vaikutusten vuoksi. Americas-
liiketoiminta-alueen tulos laski myös 59 milj. euroon (285 milj. euroa) tuonnin merkittävän
kasvun vaikuttaessa markkinoihin. Myönteistä oli se, että Ferrochrome-liiketoiminta-alueen
oikaistu käyttökate nousi 106 milj. euroon (96 milj. euroa), mikä kertoo siitä, että
vähäpäästöisen eurooppalaisen ferrokromin kysyntä on hyvää.
Sijoitetun pääoman tuotto oli -1,2 % vuonna 2024 (-2,1 %) pääasiassa heikon
kannattavuuden vuoksi. Tilikauden tulos oli -40 milj. euroa (-111 milj. euroa) ja
osakekohtainen tulos oli -0,09 euroa (-0,26 euroa).
Vuonna 2024 meillä oli muutoksia johdossa, kun sekä toimitusjohtaja Heikki Malinen että
talous- ja rahoitusjohtaja Pia Aaltonen-Forsell päättivät jatkaa uraansa Outokummun
ulkopuolella. Kesäkuussa Outokummun talous- ja rahoitusjohtajana aloitti Marc-Simon Schaar
ja lokakuussa toimitusjohtajana Kati ter Horst. Ylimmän johdon muutos on sujunut
4
vaivattomasti, koska molemmilla on jo pitkä historia Outokummussa. Kati ter Horst on ollut
Outokummun hallituksen jäsen kahdeksan vuoden ajan, ja Marc-Simon Schaar on työskennellyt
yhtiössä lukuisissa eri tehtävissä vuodesta 2011. Lisäksi kesäkuussa Juhani Ristaniemi
nimitettiin lakiasiainjohtajaksi ja Outokummun johtoryhmän jäseneksi, ja lokakuussa Rolf
Schenking aloitti Advanced Materials -liiketoimintalinjan johtajana ja johtoryhmän jäsenenä.
Strategian toinen vaihe eteni vuonna 2024 hyvin, ja olemme vahvistaneet yhtiön
ydinliiketoimintoja ottaen kaiken hyödyn irti yhtiön nykyisistä toiminnoista. Strategian
toisessa vaiheessa tavoitteenamme on parantaa vuotuista käyttökatetasoa 350 milj.
eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä. Nostimme tavoitetta vuoden aikana
tunnistettuamme lisätoimenpiteitä, ja vuoden 2024 lopussa kumulatiivinen
käyttökatetason parannus oli 287 milj. euroa haastavan markkinatilanteen torjumiseksi.
Olemme markkinajohtaja Euroopassa ja toiseksi suurin Pohjois-Amerikassa, ja haluamme
pitää kiinni näistä asemistamme. Strategisena tavoitteena on myös pitää nettovelan ja
oikaistun käyttökatteen suhde alle yhden tavanomaisessa markkinatilanteessa. Vuoden
2024 lopussa nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde oli 1,1, vaikka markkinatilanne
oli kaikkea muuta kuin tavanomainen. Lisäksi keskeistä on kasvanut painotus
osakkeenomistajien tuottoihin ja kunnianhimoinen tavoite päästöjen vähentämiseksi.
Olimme myös vuonna 2024 vastuullisuusjohtaja, ja turvallisuustuloksemme olivat maailman
huippuluokkaa. Vuoden lopussa olimme vähentäneet päästöjä 32 % vuoden 2016
lähtötasosta yli tieteeseen perustuvan, Science Based Targets -aloitteeseen hyväksytyn
ilmastotavoitteen. Tässä elintärkeänä tekijä on kierrätyssisältömme osuus, joka pysyi
suurena 95 %:ssa. Näin pystyimme auttamaan asiakkaitamme vähentämään päästöjään
10 milj. tonnilla vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen avulla. Etenimme myös
suunnitelmissamme vähentää suoria päästöjä ja korvata fossiilinen koksi biopohjaisella
materiaalilla, kun päätimme investoida biohiilitehtaaseen Saksaan. Vuonna 2024 Financial
Times tunnusti Outokummun ilmastojohtajaksi, ja EcoVadis antoi yhtiölle Platinum-
arvosanan.
Vuosi 2024 oli Outokummulle haastava: markkinatilanne oli heikko, ja geopoliittisessa
tilanteessa oli epävarmuutta. Meillä on kuitenkin vahva taloudellinen asema ja
ruostumattoman terästeollisuuden pitkän aikavälin näkymät ovat myönteiset, joten
suhtaudumme luottavaisesti tulevaisuuteen. Valmistaudumme jo markkinoiden seuraavaan
nousuun, ja Outokumpu on erinomaisessa asemassa ottaakseen siitä kaiken irti. 
Markkinakehitys
Vuonna 2024 ruostumattoman teräksen nauha- ja levytuotteiden maailmanlaajuisen
kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvaneen 5,8 % edellisvuodesta. EMEA-alueella kasvua
odotetaan olleen vain 1,1 %, kun taas Amerikoissa kokonaiskulutuksen arvioidaan
kasvaneen 11,3 % ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 6,1 %.
(Lähde: CRU:n ruostumattoman teräksen litteiden tuotteiden markkinanäkymät, marraskuu 2024.)
Oikaistu käyttökate, milj. €
148
Ruostumattoman teräksen toimitukset, 1 000 tonnia
199
Korollinen nettovelka, milj. €
236
* Mukaan lukien lopetetut toiminnot
5
Tulos
Outokummun liikevaihto laski 5 942 milj. euroon vuonna 2024 (6 961 milj. euroa).
Ruostumattoman teräksen toimitukset vähenivät2024 6 % edellisvuodesta. Toimitusmäärät
laskivat merkittävästi Europe-liiketoiminta-alueella heikommassa markkinatilanteessa ja
Suomen poliittisen lakon vuoksi. Americas-liiketoiminta-alueella toimitukset kasvoivat
mutta pysyivät silti matalalla tasolla.
Tulos
Milj. €
2024
2023
Liikevaihto
5 942
6 961
Oikaistu käyttökate
177
517
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tappiot konsernin tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myynnistä
-3
-26
Uudelleenjärjestelykulut
-7
-50
Vaihto-omaisuuden arvonmuutokset
2
-20
Varaus tappiollisesta sopimuksesta
—
-7
Varaukset riita-asioihin
-2
—
Ympäristö
-5
—
Käyttökate
162
416
Liiketulos
-51
-100
Tilikauden tulos
-40
-111
Osakekohtainen tulos, €
-0,09
-0,26
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, € 2)
-0,09
-0,26
Oikaistu käyttökateprosentti, %
3,0
7,4
Sijoitetun pääoman tuotto, 12 kk liukuva % 1)
-1,2
-2,1
1) Vuoden 2022 tasekomponentti sisältää lopetettujen toimintojen oman pääoman.
2) Vertailukauden tietoja on tarkennettu.
Oikaistu käyttökate oli 177 milj. euroa vuonna 2024 (517 milj. euroa). Kannattavuuteen
vaikuttivat ruostumattoman teräksen toteutuneiden hintojen huomattava lasku Euroopassa
ja Amerikoissa sekä kiristyneiden kierrätysteräksen markkinoiden epäsuotuisat vaikutukset.
Kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla, sillä vaikka energian ja tuotannon
tarveaineiden hinnat laskivat Europe-liiketoiminta-alueella, niiden vaikutuksen kumosi
kiinteiden kustannusten ja Americas-liiketoiminta-alueen kuumavalssauskustannusten
nousu. Kannattavuutta tuki kuitenkin Ferrochrome-liiketoiminta-alueen tulosparannus.
Poliittisen lakon vaikutus oikaistuun käyttökatteeseen oli noin -60 milj. euroa
ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Poliittisen lakon vuoksi suurin osa Outokummun
ruostumattoman teräksen ja ferrokromin toiminnoista Suomessa sekä Tornion satama
olivat kiinni neljän viikon ajan. Lakko vaikutti epäsuorasti myös yhtiön toimintoihin muissa
maissa sisäisten materiaalivirtojen kautta sekä Euroopassa että Amerikoissa.
Raaka-aineisiin liittyvät varasto- ja metallijohdannaisvoitot olivat 3 milj. euroa vuonna 2024
verrattuna edellisvuoden 44 milj. euron tappioihin.
Liiketulos oli -51 milj. euroa (-100 milj. euroa)vuonna 2024. Vertailukauden liiketulos
sisältää vertailukelpoisuuteen vaikuttavia liittyviä eriä, jotka liittyvät pääasiassa
arvonalentumisiin ja Saksan uudelleenjärjestelyihin. 12 kuukauden liukuva sijoitetun
pääoman tuotto oli -1,2 % (-2,1 %) pääasiassa kannattavuuden heikennyttyä.
Vertailukauden sijoitetun pääoman tuottoon vaikutti merkittävä alaskirjaus, joka liittyi
Americas-liiketoiminta-alueella vuoden 2023 lopussa uudelleen neuvoteltuun
kuumavalssaussopimukseen.
Tilikauden tulos oli -40 milj. euroa (-111 milj. euroa) vuonna 2024, ja osakekohtainen tulos
oli -0,09 euroa (-0,26 euroa). Nettorahoituskulut olivat 41 milj. euroa (37 milj. euroa) ja
korkokulut 64 milj. euroa (60 milj. euroa).
Kustannusrakenne, %
10995116277952
6
Oikaistu käyttökate segmenteittäin
Milj. €
2024
2023
Europe
58
148
Americas
59
285
Ferrochrome
106
96
Muu toiminta ja sisäiset erät
-46
-12
Oikaistu käyttökate yhteensä
177
517
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Milj. €
2024
2023
Europe
-3
-52
Americas
-8
-16
Ferrochrome
—
-3
Muu toiminta
-4
-31
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
-15
-102
Käyttökate yhteensä
162
416
Strategian toteutus
Outokummun strategia
Outokumpu julkisti marraskuussa 2020 kolmivaiheisen strategiansa, jonka ensimmäisessä
vaiheessa tavoite oli yhtiön riskisyyden pienentäminen. Toinen vaihe alkoi heinäkuussa
2022 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun.
Strategian kolmas vaihe käynnistyy vuonna 2026 ja edellyttää todennäköisesti uusia
investointeja. Kolmannessa strategiavaiheessa yhtiö keskittyy vahvistamaan markkina-
asemaansa ja monipuolistamaan toimintaansa maantieteellisesti. Painopistealueita ovat
laajentuminen Amerikoissa, Euroopan kilpailukyky, arvoketjujen integrointi ja
vastuullisuusjohtajuus mukaan lukien kohdennetut biokoksi-investoinnit.
Strategian toinen vaihe
Toisessa vaiheessa tavoitteena on vahvistaa Outokummun ydintoimintoja. Keskiössä on
kolme painopistealuetta, jotka ovat vastuullisuus, tuottavuuden tuoma kasvu ja
asiakaslähtöinen toimintamalli. Outokumpu on yhä sitoutunut pääoman hallintaan ja pitää
investoinnit 600 milj. eurossa vuosina 2023–2025. Lisäksi keskeistä on kasvanut painotus
osakkeenomistajien tuottoihin. Outokummun vuodelle 2025 suunnitellut investoinnit on
kuitenkin laskettu 160 milj. euroon, ja siksi vuosien 2023–2025 suunnitellut investoinnit
ovat noin 550 milj. euroa.
Toisen vaiheen taloudellisina tavoitteina on parantaa käyttökatetasoa 350 milj. eurolla
vuoden 2025 loppuun mennessä ja pitää korollisen nettovelan ja oikaistun käyttökatteen
suhde alle yhden tavanomaisessa markkinatilanteessa. Toukokuussa 2024 Outokumpu
nosti käyttökatetason parannustavoitettaan 200 milj. eurosta 350 milj. euroon
painottaakseen yhtiön vahvaa keskittymistä jatkuvaan parantamiseen. Yhtiö odottaa
saavuttavansa käyttökatetason lisäparannuksen kehittämällä entisestään toimintojensa
tuloksentekokykyä ja tehokkuutta sekä keskittymällä liiketoiminnan kaupallisen puolen
vahvistamiseen.
Toiseen vaiheeseen Outokumpu otti käyttöön kaksi erilaista asiakasstrategiaa Europe-
liiketoiminta-alueella. Tavoitteena on vahvistaa Outokummun kustannus-johtajuutta suurien
tuotantomäärien ruostumattoman teräksen tuotteissa ja globaalia markkinajohtajuutta
erikoistuotteissa. Americas-liiketoiminta-alueen alkuperäisenä tavoitteena on nostaa
kylmävalssauskapasiteettia 80 kilotonnia pienin investoinnein, kuten kerrottiin kesäkuussa
2022. Ferrochrome-liiketoiminta-alueen strategian ydin on Kemin kaivoksen hiilineutraalius.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi Outokummun strategian toisen vaiheen
tärkeimmistä painopistealueista. Yhtiön tavoitteena oli vähentää päästöintensiteettiä 14
%:lla vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2020 lähtötasosta. Vuoden 2023 lopussa
tavoite oli jo ylitetty ennätyksellisen suuren
95 %:n kierrätyssisällön, vähäpäästöisen sähkön ja operatiivisten parannusten avulla.
Outokumpu etenee hyvin kohti keskipitkän aikavälin tavoitettaan vähentää
päästöintensiteettiä 42 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta.
Strategian eteneminen vuonna 2024 
Vuonna 2024 Outokumpu paransi vuotuista käyttökatetasoa 101 milj. eurolla. Niinpä
kumulatiivinen käyttökatetason parannus strategian toisen vaiheen alusta on 287 milj.
euroa, joten yhtiö on aikataulussa saavuttaa 350 milj. euron tavoite vuoden 2025 loppuun
mennessä.
Vuonna 2024 Europe-liiketoiminta-alueen osuus käyttökatetason parannuksista oli 64 milj.
euroa, jotka tulivat uudelleenjärjestelyistä ja toimintojen tehokkuuden parantamisesta.
Americas-liiketoiminta-alueen osuus oli 21 milj. euroa, jota tuki rautatiekuljetusten
lisääminen, kun taas Ferrochrome-liiketoiminta-alueen osuus oli 16 milj. euroa, mikä
saavutettiin vastuullisuusinvestointien ja vastuullisista tuotteista saadun lisähinnan avulla.
Vuonna 2024 Outokumpu keskittyi Europe-liiketoiminta-alueella parantamaan kilpailukykyä
omin toimenpitein haastavassa markkinatilanteessa. Yhtiö eteni Saksan
uudelleenjärjestelyissä, joihin kuului Hockenheimin palvelukeskuksen sulkeminen
onnistuneesti ja yksikön toimitusten siirto muille toimipaikoille. Dahlerbrückin sulkeminen
ja tarkkuusnauhan tuotannon siirto Dillenburgiin on aikataulussa, ja arvio on, että
Dillenburg tuottaa täysiä tuotantomääriä vuoden 2025 alkupuoliskolla. Tuotannon
keskittämisen arvioidaan nostavan vajaakäytöllä olleen kapasiteetin käyttöastetta ja
lisäävän aikanaan Euroopan kustannuskilpailukykyä. Outokummun tavoitteena on
7
varmistaa Euroopan markkinajohtajuus ja parantaa entisestään kustannuskilpailukykyä,
joten yhtiö arvioi myös perusterästuotteiden tuotannon optimaalista jakoa  Tornion tehtaan
ja Saksan Krefeldin tehtaan välillä.
Vuoden 2024 aikana Avestan sulatto paransi entisestään raaka-ainetehokkuutta ja
kustannusten hallintaa, kun sulatossa otettiin käyttöön vaihtoehtoisia lähteitä esimerkiksi
molybdeenin kaltaisille tärkeimmille raaka-aineille. Nämä toimenpiteet perustuvat
vastaaville parannuksille, joita tehtiin Outokummun strategian toisen vaiheen aikana
Tornion ja Calvertin sulatoissa. Yhdessä nämä toimenpiteet paitsi vahvistavat Outokummun
kilpailuasemaa myös tukevat vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.
Vuoden aikana nikkeliseos 825:n kaupallistamisella on ollut tärkeä vaikutus: se on
vahvistanut yhtiön erikoistuotteiden valikoimaa ja edistänyt yhtiön tavoitetta tulla
erikoistuotteiden globaaliksi markkinajohtajaksi.
Americas-liiketoiminta-alueella Outokummun tavoitteena on strategiansa toisessa
vaiheessa lisätä kylmävalssauskapasiteettia 80 kilotonnilla. Yhtiö on tavoitteessa
aikataulussa lisättyään kylmävalssauksen kapasiteettia kaikkiaan 65 kilotonnilla vuoden
loppuun mennessä. Vuoden 2024 aikana kapasiteetti on kasvanut 10 kilotonnilla
pääasiassa parantamalla saantia San Luis Potosín tehtaalla Meksikossa. Toinen merkittävä
vaikutus on ollut siirtymisellä aiempaa kestävämpiin kuljetusmuotoihin. Muiden kuin
maantiekuljetusten osuus on kasvanut tasaisesti sekä San Luis Potosíssa Meksikossa että
Alabamassa Yhdysvalloissa. Toimenpiteet ovat vahvistaneet Outokummun kilpailuasemaa
entisestään ja tukeneet yhtiön sitoutumista vastuullisuuteen.
Outokumpu kertoi raportointikauden jälkeen 13.2.2025 päättäneensä laajan
esitutkimuksen jälkeen, että yhtiö ei investoi tällä hetkellä kylmävalssauskapasiteetin
lisäämiseen Yhdysvalloissa. Outokumpu kertoi 3.8.2023 pyrkivänsä lisäämään
kylmävalssauskapasiteettia osana strategian kolmannen vaiheen valmisteluja.
Ferrochrome-liiketoiminta-alueella Outokumpu etenee kohti tavoitettaan Kemin kaivoksen
hiilineutraaliudesta vuoteen 2025 mennessä. Yhtiö siirtyi vuonna 2023 uusiutuviin
polttoaineisiin, minkä jälkeen vuonna 2024 käynnistettiin useita innovatiivisia projekteja.
Esimerkiksi yhdessä Betolar Oyj:n kanssa on kehitetty vähäpäästöistä ruiskubetonia, mikä
pienentää päästöjä kaivoksen arvoketjussa. Yhtiö on parhaillaan siirtymässä
sorroslouhintamenetelmään, joka on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä ja parantanut
toiminnan tehokkuutta. Vastuullisista tuotteista on saatu enemmän lisähintaa, mikä lujittaa
Outokummun vahvaa asemaa vastuullisen eurooppalaisen ferrokromin tuottajana.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen järkevällä tavalla on Outokummun strategian
keskiössä, ja siinä olennaista on siirtyä fossiilisista raaka-aineista taloudellisesti
kannattaviin vaihtoehtoihin. Outokumpu kertoi 4.12.2024 päätöksestään investoida 40
milj. euroa rakentaakseen korkealaatuista biohiiltä valmistavan tehtaan Saksaan
vähentääkseen suoria päästöjään.
Liiketulos ja sijoitetun pääoman
tuotto
219
Outokumpu on määritellyt uudelleen sijoitetun
pääoman ja sijoitetun pääoman tuoton
laskentakaavat vuonna 2022. Vuoden 2021 tieto
on muutettu vertailukelpoiseksi.
Tilikauden tulos ja osakekohtainen
tulos
436
* Mukaan lukien lopetetut toiminnot. Vuosina
2023 ja 2024 Outokummulla ei ollut lopetettujen
toimintojen vaikutusta taseessa.
Omavaraisuusaste ja
velkaantumisaste*
579
Investoinnit ja poistot
629
8
Rahoitus ja rahavirta
Rahavirta ja nettokäyttöpääoma
Milj. €
2024
2023
Vapaa rahavirta 1)
-71
290
Käyttöpääoman muutos
27
54
Investoinnit
216
170
Vaihto-omaisuus
1 764
1 581
1) Vuoden 2023 vertailukaudet sisältävät lopetetut toiminnot.
Vapaa rahavirta oli vuoden 2024 aikana -71 milj. euroa (290 milj. euroa mukaan lukien
lopetetut toiminnot). Vapaa rahavirta pieneni vertailuajanjaksosta pääasiassa siksi, että
kannattavuus heikkeni ja investoinnit kasvoivat. Lisäksi vertailukauteen vaikutti
myönteisesti Long Products -liiketoiminnan myynnistä saatu 96 milj. euron vastike, jonka
kumosi osittain korkeammat maksetut verot. Nettokäyttöpääoma laski vuonna 2024 27
milj. eurolla (54 milj. euron lasku).
Investoinnit olivat 2024 216 milj. euroa (170 milj. euroa). Investoinnit sisältävät
CRONIMET North-East GmbH:n osakkeiden hankinnan, ja vertailukaudella niihin sisältyy
puolestaan sijoitus juniorikaivos- ja kehitysyhtiö FPX Nickeliin ja eurooppalaiseen biohiilen
tuottaja Envigasiin.
Taseen vaihto-omaisuus kasvoi vuoden 2024 aikana ja oli joulukuun lopussa 1 764 milj.
euroa (31.12.2023: 1 581 milj. euroa). Vuonna 2024 vaihto-omaisuus kasvoi 184 milj.
eurolla pääasiassa siksi, että varastomäärät kasvoivat mahdolliseen lakkoon
valmistautumisen takia, mutta niiden vaikutuksen kumosi osittain hintojen lasku.
Taloudellinen asema
Milj. €
2024
2023
Korollinen nettovelka
Pitkäaikaiset velat
246
359
Lyhytaikaiset velat
256
82
Rahavarat
313
502
Korollinen nettovelka
189
-60
Korollinen nettovelka/oikaistu käyttökate
1,1
-0,1
Korollinen velka
502
441
Velkaantumisaste, %
5,0
-1,6
Omavaraisuusaste, %
63,2
63,8
Maksuvalmiusreservit, mrd. EUR
1,1
1,3
Nettovelka oli 189 milj. euroa joulukuun lopussa (31.12.2023: -60 milj. euroa). Korollinen
velka oli 502 milj. euroa (31.12.2023: 441 milj. euroa). Nettovelka kasvoi tammi–
joulukuussa 2024 249 milj. eurolla, mihin vaikuttivat kannattavuuden heikkeneminen ja
investointien kasvu, 110 milj. euron osinkojen maksu ja uudet vuokrasopimusvelat liittyen
uusiin rahtilaivoihin.
Vuonna 2021 Outokumpu allekirjoitti sopimuksen Langh Shipin kanssa kolmesta uudesta
rahtilaivasta kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Yhtiö otti uudet laivat
käyttöön vuoden 2024 alkupuoliskolla, ja niiden nettovelkavaikutus oli joulukuun 2024
lopussa
34 milj. euroa. Joulukuun 2024 lopussa velkaantumisaste oli 5,0 % (31.12.2023: -1,6 %).
Rahavarat olivat joulukuun lopussa 313 milj. euroa (31.12.2023: 502 milj. euroa), ja
kaikkiaan rahavarat ja maksuvalmiusreservit olivat 1,1 mrd. euroa (31.12.2023: 1,3 mrd.
euroa). Maksuvalmiusreserveihin sisältyvät rahavarat ja 800 milj. euron valmiusluotot, jotka
olivat kokonaisuudessaan käyttämättömiä. Vuoden lopussa yritystodistusohjelmasta oli
käytössä 79 milj. euroa.
9
Liiketoiminta-alueet
Outokummulla on kolme liiketoiminta-aluetta, jotka ovat myös konsernin
toimintasegmenttejä. Lisätietoja liiketoiminta-alueista on saatavilla konsernitilinpäätöksen
liitetiedosta 2.1.
Ulkoinen liikevaihto liiketoiminta-alueittain, 5 942 milj. €
52226802323117
Investoinnit liiketoiminta-alueittain, 216 milj. €
52226802323186
Europe
Milj. €, ellei muuta mainittu
2024
2023
Ruostumattoman teräksen toimitukset, 1 000 tonnia
1 222
1 367
Liikevaihto
4 102
4 818
Oikaistu käyttökate
58
148
  Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-3
-52
Käyttökate
55
96
Sidottu pääoma
1 959
1 850
Sidotun pääoman tuotto, 12 kk liukuva, %
-3,0
1,5
Vuonna 2024 Europe-liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 4 102 milj. euroon verrattuna
4 818 milj. euroon vuonna 2023, ja oikaistu käyttökate oli 58 milj. euroa (148 milj. euroa).
Ruostumattoman teräksen toimitukset vähenivät 11 % edellisvuodesta, mihin vaikuttivat
heikko markkinatilanne ja Suomen poliittinen lakko. Kannattavuuteen vaikuttivat
negatiivisesti myös ruostumattoman teräksen toteutuneiden hintojen lasku ja
kierrätysteräksen markkinoiden kiristyminen.
Muuttuvat kustannukset laskivat vuonna 2024 lähinnä energian ja tuotannon tarveaineiden
hintojen laskiessa. Suomen poliittisen lakon vaikutus oli vuoden alkupuoliskolla noin -40
milj. euroa. Raaka-aineisiin liittyvät varasto- ja metallijohdannaisvoitot olivat vuonna 2024
3 milj. euroa (27 milj. euron tappiot). Sidotun pääoman tuotto oli -3,0 % (1,5 %) Europe-
liiketoiminta-alueella heikon kannattavuuden vuoksi.
Vuonna 2024 kokonaiskulutus nousi EMEA-alueella 5,3 % vuoteen 2023 verrattuna
(lähde: CRU, marraskuu 2024). Kylmävalssattujen tuotteiden tuonnin osuus EU-alueelle
kasvoi 21 %:iin edellisvuoden 19 %:sta. (Lähde: EUROFER, tammikuu 2025).
Americas
Milj. €, ellei muuta mainittu
2024
2023
Ruostumattoman teräksen toimitukset, 1 000 tonnia
596
552
Liikevaihto
1 707
1 892
Oikaistu käyttökate
59
285
  Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-8
-16
Käyttökate
51
270
Sidottu pääoma
574
594
Sidotun pääoman tuotto, 12 kk liukuva, %
4,2
25,8
Americas-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 1 707 milj. euroa (1 892 milj. euroa), ja
oikaistu käyttökate laski 59 milj. euroon (285 milj. euroa). Ruostumattoman teräksen
toimitukset kasvoivat 8 % edellisvuodesta. Kannattavuutta heikensivät ruostumattoman
10
teräksen toteutuneiden hintojen huomattava lasku sekä Yhdysvalloissa että Meksikossa ja
kierrätysteräksen kiristyneet markkinat.
Kiinteät kustannukset kasvoivat vuonna 2024, ja niihin vaikuttivat pääasiassa
kuumavalssauksen kustannusten nousu ja kunnossapitotyöt. Kuumavalssauksen
kustannusten nousuun vaikutti uudelleen neuvoteltu kuumavalssaussopimus AM/NS:n
kanssa, joka astui voimaan 1.1.2024. Lisäksi Suomen poliittisen lakon vaikutus vuoden
2024 alkupuoliskolla oli noin -10 milj. euroa. Raaka-aineisiin liittyvät varasto- ja
metallijohdannaistappiot olivat vuonna 2024 3 milj. euroa (1 milj. euron tappiot).
Sidotun pääoman tuotto oli 4,2 % (25,8 %) Americas-liiketoiminta-alueella.
Vuonna 2024 kokonaiskulutus nousi 11 % vuodesta 2023. Kylmävalssattujen tuotteiden
tuonnin osuus Yhdysvalloissa nousi 25 %:iin edellisvuoden 22 %:sta. Kylmävalssattujen
tuotteiden tuonnin osuus Pohjois-Amerikassa nousi 34 %:iin 31 %:n tasolta vuonna 2023.
(Lähde: American Iron and Steel Institute, AISI).
Ferrochrome
Milj. €, ellei muuta mainittu
2024
2023
Ferrokromin toimitukset, 1 000 tonnia
374
355
Liikevaihto
469
467
Oikaistu käyttökate
106
96
  Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
—
-3
Käyttökate
106
93
Sidottu pääoma
863
894
Sidotun pääoman tuotto, 12 kk liukuva, %
5,5
5,0
Vuonna 2024 Ferrochrome-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 469 milj. euroa (467 milj.
euroa), ja oikaistu käyttökate kasvoi 106 milj. euroon (96 milj. euroa). Ferrokromin
toimitukset kasvoivat 5 % verrattuna edellisvuoteen. Ferrokromin myyntihinnan laskulla ja
noin 7 milj. euron kaivosverolla oli negatiivinen vaikutus tulokseen, kun taas
kannattavuutta tuki muuttuvien kustannusten merkittävä lasku erityisesti sähkön ja
pelkistimien hintojen laskiessa.
Suomen poliittisen lakon vaikutus tulokseen oli noin -10 milj. euroa vuoden alkupuoliskolla.
Ferrochrome-liiketoiminta-alueen sidotun pääoman tuotto oli vuoden 2024 lopussa 5,5 %
(5,0 %).
Tutkimus ja kehitys
Tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) tarjoaa johtavaa teknistä osaamista ja auttaa sekä
ulkoisia että sisäisiä sidosryhmiä luomaan lisäarvoa kehittämällä innovatiivisia tuotteita,
teknologioita ja ratkaisuja kestävää tulevaisuutta varten. Lisäksi immateriaalioikeuksilla,
mukaan lukien patenteilla, on merkittävä rooli arvon luomisessa innovaatioiden kautta.
Jatkuva yhteistyö asiakkaiden kanssa auttaa ymmärtämään syvällisemmin heidän
tarpeitaan, jotta T&K-tiimi voi tarjota kaiken tarvittavan teknisen tiedon asiakkaiden
käyttöön heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan ruostumattoman teräslajin valintaan.
Outokummulla on kolme T&K-keskusta, jotka sijaitsevat Avestassa Ruotsissa, Krefeldissä
Saksassa ja Torniossa Suomessa. Vuonna 2024 T&K-menot olivat 15 milj. euroa, eli 0,2 %
liikevaihdosta (2023: 14 milj. euroa ja 0,2 %). Suorien T&K-menojen lisäksi Outokummulla
on useita strategisia hankkeita ja kehitysprojekteja.
Vuonna 2024 Outokummun tuotevalikoiman vahvistamiseksi kehitettiin innovatiivinen
menetelmä yhtiön kvarttolevytuotteiden kokovalikoiman laajentamiseksi erityisesti
korkeaseoksisissa ruostumattomissa teräksissä ja nikkeliseoksissa. Outokummun
johtoryhmä palkitsi tämän Leveä ja ohut -hankkeen innovaatiopalkinnolla vuosittain
järjestettävässä Outokumpu Awards -kilpailussa. Outokummussa arvostetaan jatkuvan
parantamisen kulttuuria, ja vuonna 2024 käynnistettiin Outokummun korroosioakatemia,
jossa jaetaan korroosioon liittyvää arvokasta tietoa ja käytännön vinkkejä eri teollisuuden
aloille. Lisäksi organisaation teknisen osaamisen kehittämiseksi käynnistettiin uusi
ruostumattoman teräksen tekninen koulutusohjelma.
Outokumpu laajensi liiketoimintansa metallijauheiden valmistukseen vuonna 2023, kun
Saksan uusi metallijauhetehdas toi markkinoille vastuullisia metallijauheita, jotka
valmistetaan kierrätetystä ruostumattomasta teräksestä. Vuonna 2024 yhtiö jatkoi
tuotevalikoimansa kehittämistä uusilla korkealaatuisissa metallijauheilla hyötyäkseen
lisäävässä valmistuksessa käytettävien metallijauheiden kasvavasta kysynnästä.
Outokumpu on sitoutunut hiilestä irtautumiseen sekä omissa toiminnoissaan että
toimitusketjussaan. Osana tätä työtä yhtiö jatkoi biokoksi-investointiin ja sen
toteuttamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi tutkitaan kuonan kaltaisten
sivutuotteiden käyttöä hiilen talteenotossa ja varastoinnissa yhdessä omien sivukaasujen
kanssa. Lisäksi Outokumpu osallistui muiden suomalaisten teollisuusyritysten ja
yliopistojen ohella yhteiseen Towards Carbon Neutral Metals 2 -tutkimushankkeeseen
(TOCANEM2). Hanke tukee Outokummun siirtymää kohti hiilineutraaliutta, ja sitä rahoittaa
innovaatiorahoituskeskus Business Finland.
Toinen keskeinen tutkimuksen ja kehityksen aihe oli kiertotalous. Outokumpu piti vuonna
2024 kiinni kilpailuedustaan eli Circle Green -tuotelinjasta, joissa käytetään eniten
kierrätettyjä materiaaleja koko teollisuuden alalla. Circle Greenin hiilijalanjälki on jopa 93 %
pienempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, ja innovaationa se oli globaalisti ensimmäinen
laatuaan: koskaan aiemmin hiilijalanjälkeä ei ole saatu niin alas, ja jokaiselle toimitukselle
on laskettu tuotekohtainen hiilijalanjälki. Tällä hetkellä yli 30 edelläkävijäyritystä Euroopan
ja Aasian eri teollisuudenaloilta on ottanut käyttöön ratkaisun pienentääkseen
hiilijalanjälkeään. Circle Green -tuotelinjassa on 10 eri teräslajia, ja Outokumpu jatkaa
tuotevalikoiman kasvattamista.
11
Riskit ja epävarmuustekijät
Outokumpu altistuu erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille, joilla voi olla haitallinen
vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja toimintoihin. Yhtiö on kuitenkin tehnyt määrätietoisia
toimenpiteitä hallitakseen ja kontrolloidakseen näitä riskejä.
Maailmantalouden kehitys, geopoliittiset jännitteet, kauppapolitiikka ja Ukrainassa jatkuva
sota altistavat Outokummun riskeille ja epävarmuustekijöille toimintaympäristössään.
Maailmantaloudessa tärkeimmät epävarmuustekijät liittyvät kaupan suojatoimenpiteiden
kehitykseen, maailmantalouden hitaaseen kasvuun, inflaatioon, korkeisiin korkoihin ja
Kiinan talouden jatkuvaan epävarmuuteen. Geopoliittisten jännitteiden ja konfliktien
mahdolliset eskalaatiot erityisesti Lähi-idän alueella voivat lisätä häiriöitä globaaleissa
toimitusketjuissa. Näiden häiriöiden seuraukset voivat vaikuttaa Outokummun
toimintaympäristöön, liiketoimintaan ja ruostumattoman teräksen kysyntään.
Outokumpu altistuu energian hintariskille, koska energian hintojen herkkyys haitalliselle
geopoliittiselle tilanteelle on yhä suuri. Vakavat häiriöt tai tapahtumat maakaasun
tarjonnassa voivat vaikuttaa kaasun hintoihin tai saatavuuteen Outokummun Euroopan
toiminnoissa.
Outokummun arvioidusta energiankulutuksesta vuonna 2025 kaksi kolmasosaa on
suojattu. Mahdolliset sähkön hinnan nousut vaikuttaisivat pääasiassa Ferrochrome-
liiketoiminta-alueeseen, koska ferrokromin tuotannossa tarvitaan paljon sähköä.
Toimenpiteet sähkön käytön optimoimiseksi auttavat välttämään sähkön hintapiikkejä spot-
markkinoilla.
Kyberturvallisuusuhat, raaka-ainekaupan häiriöt ja riippuvuudet kriittisistä toimittajista ja
laitteistosta altistavat Outokummun toimintojen häiriöihin ja lisäkustannuksiin liittyville
riskeille.
Outokumpu ei hanki lainkaan venäläistä alkuperää olevaa kierrätysterästä tai nikkeliä
tuotantoon. Vuonna 2024 Venäjältä tuli vielä epäsuorasti hyvin rajallinen määrä raaka-
aineita, mutta se loppui vuodenvaihteessa.
Yhtiö on edelleen altistunut metallien ja erityisesti nikkelin hinnan vaihteluille. Metallien
hintojen heilahtelu voi vaikuttaa Outokummun tulokseen muiden taloudellisten riskien
ohella.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos on lisännyt kaupan suojatoimenpiteiden
todennäköisyyttä, mikä voi vaikuttaa mahdollisesti maailmankauppaan. EU päätti
kesäkuussa 2024 jatkaa kaupan suojatoimenpiteitä kahdella vuodella kesäkuuhun 2026.
Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on pienentää tuonnin äkillistä kasvua. Toukokuussa
2024 EU asetti tullit joillekin Taiwanin, Vietnamin ja Turkin tuottajille tutkittuaan
Indonesiasta tuotavien kylmävalssattujen tuotteiden tasoitustoimenpiteiden kiertämistä.
Joulukuussa 2024 EU käynnisti suojatoimenpiteiden arvion parantaakseen niiden
toimivuutta tietyin muutoksin. Arvio saadaan päätökseen maaliskuun lopussa, ja
mahdolliset muutokset astuvat voimaan 1.4.2025.
Lisätietoja Outokummun riskeistä on vuoden 2024 vuosikertomuksessa ja tilinpäätöksen
2024 liitetiedoissa.
Merkittävät oikeudenkäynnit
Palkkoihin liittyvä riita-asia Yhdysvalloissa
278 entisistä ja nykyisistä Outokummun Calvertin tehtaan työntekijästä koostuva ryhmä
nosti 16.7.2018 kanteen Outokumpu Stainless USA, LLC:tä vastaan Yhdysvaltain
liittovaltion tuomioistuimessa. Kanteen mukaan Outokumpu ei olisi maksanut kaikkia
tehtyjen työtuntien ja ylitöiden mukaisia palkkoja. Tuomioistuin antoi Outokummulle vuonna
2021 ennakkotuomion koskien seuraamuksia väitetystä väärinkäytöksestä
oikeudenkäynnin selvitysvaiheessa ilman, että Outokummulla olisi ollut mahdollisuutta
kommentoida syytöksiä ja niiden perusteluja, ja katsoi myöhemmin Outokummun
velvolliseksi maksamaan kantajille vahingonkorvausta 13 milj. Yhdysvaltain dollaria ja
korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Outokumpu on valittanut molemmista
tuomioistuimen ratkaisuista aikoinaan. Valitustuomioistuin kannatti 11.10.2024 liitovaltion
tuomioistuimen päätöstä. Outokumpu jätti 1.11.2024 uudelleenkäsittelyhakemuksen
valitustuomioistuimelle, jonka valitustuomioistuin hylkäsi 6.12.2024 ja on palauttanut
asian alempaan tuomioistuimeen lopullisen vahingonkorvauksen suuruuden
määrittelemiseksi. Outokumpu on kirjannut 18,9 milj. Yhdysvaltojen dollarin varauksen
riidan osalta. 
Päättyneeseen vuokrasopimukseen liittyvä kanne Saksassa
Krefeldissä sijaitsevan varastorakennuksen omistaja haastoi 19.1.2018 Outokumpu
Nirosta GmbH:n oikeuteen Krefeldin tuomioistuimessa. Kanne liittyy vuonna 2016
päättyneeseen vuokrasopimukseen ja siihen liittyviin Outokummun huolto- ja
korjausvelvollisuuksia koskeviin erimielisyyksiin. Kantaja on myöhemmin täsmentänyt
vaadettaan ja hakee 19 milj. euron suuruista vahingonkorvausta. Tuomioistuin otti
4.5.2022 kantaa kanteen perusteisiin kantajalle myönteisellä tavalla, josta Outokumpu
valitti. Valitustuomioistuin kumosi kyseisen päätöksen 15.6.2023 ja palautti asian
alemman tuomioistuimen käsiteltäväksi, jossa asia on edelleen vireillä. Outokumpu katsoo
sitä vastaan esitettyjen kanteiden olevan perusteettomia ja jatkaa niiden vastustamista.
Outokumpu on kirjannut asianmukaiset varaukset riidan osalta.
Outokumpu irti Fennovoiman laitostoimitussopimuskiistaan liittyvästä
välimiesmenettelystä
Outokumpu Oyj liitettiin vuonna 2023 mukaan välimiesmenettelyyn, joka koskee
Fennovoima Oy:n ja Rosatom-yhtiöiden välistä kiistaa ydinvoimalaa koskevan
laitostoimitussopimuksen päättämisestä. Outokumpu vastaanotti 14.2.2025
12
välitystuomioistuimen vahvistuksen, että sillä ei ole toimivaltaa käsitellä RAOS Project Oy:n
ja JSC Rusatom Energy Internationalin (JSC REIN) Outokumpua vastaan esittämiä
vaatimuksia. Näin ollen välimiesmenettely Outokummun osalta päättyi.  Fennovoima Oy:n
ja Rosatom-yhtiöiden välillä jatkuu edelleen välimiesmenettely ydinvoimalaa koskevan
laitostoimitussopimuksen päättämisestä. Outokumpu Oyj ei ole osallisena kyseisessä
kiistassa.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Outokummun osakepääoma 31.12. 2024 oli 311 milj. euroa, ja osakkeiden kokonaismäärä
oli 456 874 448 . Outokummun hallussa oli joulukuun lopussa 33 188 820 omaa osaketta.
Keskimäärin ulkona olevien osakkeiden määrä oli 424 237 776 vuonna 2024
(435 090 240). Tilikauden päättyessä 31.12.2024 osakkeen päätöskurssi 30.12.2024 oli
2,91 euroa.
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 
Osakkeet
%
Solidium Oy
70 793 208
15.50
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
24 888 403
5.45
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
15 360 000
3.36
Kansaneläkelaitos
8 388 652
1.84
Valtion Eläkerahasto
8 000 000
1.75
Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
6 739 000
1.48
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
6 125 327
1.34
Op-Henkivakuutus Oy
5 856 308
1.28
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
3 586 799
0.79
Oy Etra Invest Ab
2 500 000
0.55
Etola Erkki Olavi
2 000 000
0.44
Sinituote Oy
1 588 560
0.35
Laakkonen Mikko Kalervo
1 406 000
0.31
Säästöpankki Kotimaa -Sijoitusrahasto
1 291 975
0.28
Ojala Alpo Armas
1 285 860
0.28
Helander Hannu-Jukka
1 261 500
0.28
Brotherus Ilkka Johannes
1 200 000
0.26
Danske Invest Finnish Equity Fund
1 078 667
0.24
Sijoitusrahasto Seligson & Co
1 065 896
0.23
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia
1 013 464
0.22
Yhteensä
165 429 619
36.23
Hallintarekisteröidyt
87 286 559
19.11
Outokumpu Oyj
33 188 820
7.26
Muut
170 969 450
37.42
Yhteensä
456 874 448
100.00
Osakkeiden takaisinosto-ohjelma
Outokumpu sai 29.2.2024 päätökseen viimeisimmän, enintään 50 milj. euron osakkeiden
takaisinosto-ohjelman. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä Outokumpu hankki
kaikkiaan 8 357 545 osaketta.
Osakkeiden takaisinosto-ohjelmassa Outokummun tavoitteena on pienentää ja hallita
yhtiön vaihtovelkakirjalainojen laimentavaa vaikutusta. Outokumpu pitää takaisin ostetut
osakkeet aluksi hallussaan omina osakkeina ja voi käyttää niitä heinäkuussa 2025
erääntyviin vaihtovelkakirjalainoihin liittyvien velvollisuuksiensa täyttämiseksi.
13
Vaihtoehtoisesti Outokumpu voi päättää mitätöidä osan tai kaikki takaisin ostamistaan
osakkeista ja vähentää pääomaansa vastaavasti. Osakkeiden takaisinostot rahoitettiin
käyttämällä vapaan oman pääoman varoja.
Johdon omistamat osakkeet ja
osakepalkkio-ohjelmat
Outokummun hallituksen ja johtoryhmän jäsenien hallussa oli 31.12.2024 yhteensä
1 112 180 Outokummun osaketta, mikä vastaa 0,2 % kaikista osakkeista.
Outokummussa on osakepohjaiset kannustinjärjestelmät johtoryhmän jäsenille, muulle
johdolle ja avainhenkilöille. Osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä ovat suoritepohjainen
osakeohjelma ja rajoitettuja osakkeita koskeva ohjelma.
Soveltuvien verojen vähentämisen jälkeen johtoryhmän jäsenille luovutettiin vuonna 2024
kaikkiaan 259 031 osaketta ohjelmien ehtojen mukaisesti. Outokumpu maksoi
osakepalkkiot yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla.
Suoritepohjaisessa osakeohjelmassa ja rajoitettuja osakkeita koskevassa ohjelmassa ovat
parhaillaan käynnissä kaudet 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Lisäksi hallitus
hyväksyi joulukuussa 2024 ohjelmien seuraavan ansaintakauden 2025–2027.
Osakeohjelmien ehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.4.
Outokumpu asetti vuonna 2022 vastuullisuuteen liittyviä suoritusmittareita yhtiön
suoritepohjaisiin osakepalkkio-ohjelmiin tukeakseen yhtiön vastuullisuustyötä. Kaikki
ohjelmien ansaintakaudet sisältävät tällä hetkellä Outokummun Science Based Targets
-aloitteen (SBT) mukaiseen hiilidioksidipäästövähennystavoitteeseen liittyvät
ansaintakriteerit. Kaikilla ansaintakausilla sijoitetun pääoman tuoton paino on 80 % ja
hiilidioksidipäästövähennysten 20 % palkitsemisesta.
Lisätietoja osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa
3.4.
Johtoryhmän ja hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksen Hallinto- ja
ohjausjärjestelmä -osassa ja Outokummun verkkosivuilla. Heidän osakeomistuksensa
esitellään myös selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja palkitseminen
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.2. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä
palkitsemisraportti sisältyvät myös vuosikertomukseen.
Muutokset yhtiön johdossa ja hallituksessa
Toimitusjohtaja Heikki Malinen päätti toukokuussa 2024 jättää tehtävänsä Outokummussa.
Kati ter Horst nimitettiin Outokummun toimitusjohtajaksi 1.10.2024 alkaen. Kati ter Horst
siirtyi Outokummulle Aliaxis S.A:sta, joka on belgialainen, maailman johtava
vedenhallintaratkaisujen tarjoaja. Kati ter Horst oli myös Outokummun hallituksen jäsen
vuosina 2016–2024.
Huhtikuussa 2024 talous- ja rahoitusjohtaja Pia Aaltonen-Forsell päätti siirtyä uusiin
haasteisiin yhtiön ulkopuolelle. Talous- ja rahoitusjohtajan tehtävät otti 1.6.2024 alkaen
Marc-Simon Schaar, joka työskenteli aiemmin hankintajohtajana ja on ollut Outokummun
johtoryhmän jäsen vuodesta 2023. Lakiasiainjohtajana vuodesta 2022 työskennellyt Juhani
Ristaniemi nimitettiin Outokummun johtoryhmän jäseneksi 1.7.2024 alkaen.
Advanced Materials -liiketoimintalinjasta vastaava johtaja Thomas Anstots jäi eläkkeelle
vuoden aikana. Rolf Schencking nimitettiin hänen tilalleen 1.10.2024 alkaen. Rolf
Schencking siirtyi Outokummulle VDM:stä, jossa hän oli työskennellyt teknologiajohtajana
vuodesta 2018. Stainless Europe -liiketoimintalinjasta vastaava johtaja Niklas Wass kertoi
marraskuussa päätöksestään jättää yhtiö.
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen samat jäsenet kuin vuonna
2023. Kati ter Horst erosi kuitenkin tehtävästään Outokummun hallituksessa syyskuussa
aloittaakseen yhtiön toimitusjohtajana 1.10.2024.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettävät tiedot
Lähipiiritapahtumat on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.4 ja emoyhtiön
tilinpäätöksen liitetiedoissa 8, 11, 14 ja 16.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Selvitys Outokummun hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja
Hallinto ja palkitseminen -osiossa vuosikertomuksessa.
Varsinainen yhtiökokous
Outokumpu Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2024 pidettiin 4.4.2024 Clarion H otel
Helsingissä. Yhtiökokous kannatti kaikkia hallituksen ja osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan tekemiä ehdotuksia sekä hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin
neuvoa-antavassa äänestyksessä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja
myönsi vastuuvapauden yhtiön johdolle.
Yhtiökokous päätti, että vuodelta 2023 maksetaan osinkoa 0,26 euroa osakkeelta. Lisäksi
yhtiökokous hyväksyi ehdotukset hallituksen valtuuttamisesta päättämään omien
osakkeiden hankinnasta, osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta. Yhtiökokous hyväksyi myös osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotukset hallituksen jäsenistä ja palkkioista.
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti
Outokummun hallituksen jäsenmääräksi yhteensä kahdeksan (8). Hallituksen jäseniksi
14
valittiin hallituksen nykyiset jäsenet Heinz Jörg Fuhrmann, Kati ter Horst, Kari Jordan, Päivi
Luostarinen, Jyrki Mäki-Kala, Petter Söderström, Pierre Vareille ja Julia Woodhouse.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Kari Jordan ja varapuheenjohtajaksi Kati ter
Horst. Kati ter Horst erosi tehtävästään Outokummun hallituksessa aloittaakseen yhtiön
toimitusjohtajana 1.10.2024. Kati ter Horstin tilalle yhtiön hallitukseen ei valittu korvaavaa
jäsentä tai varapuheenjohtajaa.
Nimitystoimikunta
Outokummun osakkeenomistajien nimitystoimikunnan muodostavat neljä suurinta yhtiön
osakasluetteloon rekisteröityä osakkeenomistajaa Nasdaq Helsingin elokuun ensimmäisen
pankkipäivän omistustilanteen mukaisesti.
Nimitystoimikunnan tehtävänä on vuosittain valmistella varsinaiselle yhtiökokoukselle
ehdotus hallituksen jäsenistä ja hallituspalkkioista.
Outokummun neljä suurinta osakkeenomistajaa 1.8.2024 olivat Solidium Oy, Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja
Kansaneläkelaitos. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa ovat toimineet Solidium Oy:n
toimitusjohtaja Reima Rytsölä, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman talousjohtaja
Pekka Pajamo, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Outi Antila sekä Outokummun hallituksen puheenjohtaja
Kari Jordan.
Nimitystoimikunta antoi ehdotuksensa Outokummun hallitukselle 18.12.2024 ja
muutoksista ehdotuksiin tiedotettiin raportointikauden jälkeen 7. tammikuuta 2025.
Hallituksen esitys voitonjaosta
Emoyhtiön tilinpäätöksen 31.12.2024 mukaan jakokelpoiset varat olivat yhteensä 2 555
milj. euroa, joista kertyneitä voittovaroja oli 369 milj. euroa.
Hallitus ehdottaa 3.4.2025 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta
2024 maksetaan osinkoa 0,26 euron osakkeelta kahdessa erässä. Osingon määrä
yhteensä on 110 milj. euroa.
Näkymät vuoden 2025 ensimmäiselle
neljännekselle
Ensimmäisellä neljänneksellä konsernin ruostumattoman teräksen toimitusten arvioidaan
kasvavan 10–20 % neljännestä neljänneksestä (ottaen huomioon yhden viikon lakon), ja
ruostumattoman teräksen toteutuneisiin hintoihin odotetaan yhä kohdistuvan paineita
ensimmäisellä neljänneksellä. .
Kunnossapitokustannusten arvioidaan laskevan ensimmäisellä neljänneksellä noin 10 milj.
euroa neljännestä neljänneksestä.
Tammikuun yhden viikon lakolla Suomessa arvioidaan olevan noin -15 milj. euron vaikutus
oikaistuun käyttökatteeseen ensimmäisellä neljänneksellä.
Lisälakkojen riski aiheuttaa epävarmuutta Outokummun ensimmäisen neljänneksen
tuloskehitykseen. Jokaisen lisälakkoviikolla arvioidaan olevan noin -15 milj. euron vaikutus
oikaistuun käyttökatteeseen.
Nykyisillä raaka-ainehinnoilla ensimmäisellä neljänneksellä ennustetaan toteutuvan jonkin
verran raaka-aineisiin liittyviä varasto- ja metallijohdannaistappioita.
Ohjeistus ensimmäiselle neljännekselle
Vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen oikaistun käyttökatteen arvioidaan kasvavan
neljännestä neljänneksestä. Ohjeistuksessa on otettu huomioon yhden lakkoviikon
vaikutus.
15
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Raportointikauden jälkeen 14.2.2025 Outokumpu kertoi välitysoikeuden vahvistaneen
14.2.2025, että sillä ei ole toimivaltaa käsitellä RAOS Project Oy:n ja JSC Rusatom Energy
Internationalin (JSC REIN:in) Outokumpua vastaan esittämiä vaatimuksia
välitysmenettelyssä, joka koskee Fennovoima Oy:n ja Rosatom-yhtiöiden välistä kiistaa
liittyen Fennovoima Oy:n ja RAOS Project Oy:n välisen laitostoimitussopimuksen
päättämiseen toukokuussa 2022 ja johon Outokumpu liitettiin vuonna 2023. Näin ollen
välimiesmenettely Outokummun osalta päättyi.
Outokumpu kertoi raportointikauden jälkeen 13.2.2025 päättäneensä pienydinvoimalaa
koskevan selvityksensä ja etsivänsä ulkopuolista kumppania viemään projektin päätökseen.
Outokumpu kertoi raportointikauden jälkeen 13.2.2025 päättäneensä laajan
esitutkimuksen jälkeen, että yhtiö ei investoi tällä hetkellä kylmävalssauskapasiteetin
lisäämiseen Yhdysvalloissa. Outokumpu kertoi 3.8.2023 tutkivansa
kylmävalssauskapasiteetin lisäämistä osana strategian kolmannen vaiheen valmisteluja.
Outokumpu nimitti raportointikauden jälkeen 12.2.2025 Matthieu Jehlin Stainless Europe -
liiketoimintalinjasta vastaavaksi johtajaksi ja Outokummun johtoryhmän jäseneksi
viimeistään 26.5.2025 alkaen.
Outokumpu päivitti raportointikauden jälkeen 22.1.2025 vuoden 2025
tulosjulkistusajankohtia. Outokumpu ilmoitti aiemmin julkaisevansa tammi–syyskuun 2025
osavuosikatsauksen 30.10.2025. Uusi julkaisuajankohta on 29.10.2025.
Outokumpu kertoi raportointikauden päätyttyä 9.1.2025 päivittäneensä Kemin kaivoksen
malmivarojen ja mineraalivarantojen arviot. Malmivarojen 95 prosentin kasvu perustuu
uusiin maanalaisiin kairauksiin, jotka osoittavat, että kaivosalueen maaperässä on
runsaasti kromimalmia, mikä pidentää kaivoksen käyttöikää merkittävästi.
Outokumpu ilmoitti raportointikauden päätyttyä 7.1.2025 muutoksesta osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksiin varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025. Aiemman ilmoituksen
jälkeen hallituksen nykyinen jäsen Pierre Vareille on ilmoittanut osakkeenomistajien
nimitystoimikunnalle, ettei ole enää käytettävissä uudelleen valittavaksi henkilökohtaisista
syistä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa siten varsinaiselle yhtiökokoukselle
2025 hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan (8) eikä yhdeksän (9) kuten aiemmin.
16
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Hallintotapatiedot
Outokumpu kiihdyttää vihreää siirtymää maailman johtavana vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen tuottajana. Yhtiön liiketoiminta
WDesk_Sus_cover_person_running_2024_04_09_outokumpu_saksa_2546.jpg
* Vuonna 2024 Outokummun ruostumattoman teräksen 
hiilijalanjälki oli keskimäärin 1,6 hiilidioksidiekvivalenttikiloa
ruostumattoman teräksen kiloa kohti elinkaarianalyysin perusteella.
Ruostumattoman teräksen globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7
hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti
vuonna 2024. (Outokummun laskelma perustuu CRU:n,
worldstainlessin ja Kobolde & Partners AB:n dataan)
perustuu kiertotalouteen: Outokummun tuotteet valmistetaan 95-prosenttisesti kierrätysmateriaalista, josta se valmistaa täysin kierrätettävää
ruostumatonta terästä. Outokummun hiilijalanjälki on jopa 75 % pienempi kuin teollisuuden keskiarvo*, jolla yhtiö auttaa asiakkaitaan
vähentämään päästöjä. Yhtiö on asettanut kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet, joilla se vähentää
hiilipäästöintensiteettiään 42 % vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhtiö on sitoutunut pyrkimään siihen, ettei sen toiminnassa tapahdu
turvallisuudelle vaarallisia tilanteita sekä edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta ja kestävän toimitusketjun
kehittämistä. Outokumpu on lisäksi sitoutunut toimimaan oikein ja harjoittamaan liiketoimintaa eettisesti kestävällä ja vastuullisella tavalla.
17
Sisältö
Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Hallintotapa
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
E1 – Ilmastonmuutos
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
E2 – Pilaantuminen
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
E3 – Vesivarat
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
E4 – Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 – Oma työvoima
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
S2 – Arvoketjun työntekijät
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
Hallintotapatiedot
G1–1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Mittarit ja tavoitteet
18
Yleiset tiedot
Outokummun kestävyysraportti on
laadittu ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintotapaan liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia käsittelevän
kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten
perusteella.
Laatimisperusteet
Hallintotapatiedot
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
19
Laatimisperusteet
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti. Vuodelta 2024 Outokumpu raportoi
kestävyystietonsa ensimmäistä kertaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien
(European Sustainability Reporting Standards, ESRS) ja Suomen kirjanpitolain
kestävyysraportointia koskevan luvun 7 vaatimusten mukaisesti.
Outokumpu käyttää raportointivuodelta 2024 ensimmäisen laatimisvuoden
siirtymäsäännöksiä ESRS 1 -standardin mukaisesti, eikä vertailutietoja vuodelta 2023
esitetä. Kun tiedot on julkaistu raportin muissa osissa, Outokumpu viittaa näihin tietoihin ja
on lisännyt ristiviittaukset tarvittaviin kohtiin. (ESRS 2-BP-1-5-(a))
Raportoinnin laajuus
Outokummun kestävyysraportin konsolidoinnin laajuus vastaa tilinpäätöstä.
Konsolidointiperiaatteet perustuvat ensisijaisesti operatiiviseen määräysvaltaan. Lisätietoja
konsernista ja tytäryrityksistä on myös tilinpäätöksen liitetiedossa 6.5. Osakkuusyhtiöitä,
yhteisyrityksiä tai alihankkijoita ei ole sisällytetty selvitykseen. (ESRS 2-BP-1-5-(b)-(i))
Tilinpäätöksen liitetiedossa 6.5 luetellut Outokummun tytäryritykset on vapautettu
yksittäisestä tai konsernin kestävyysraportoinnista direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 9
kohdan tai 29 a artiklan 8 kohdan nojalla. (ESRS 2-BP-1-5-(b)-(ii))
Arvoketjun kattavuus
Kestävyysraportti sisältää ESRS 1 -standardin vaatimat asiaankuuluvat arvoketjun alku- ja
loppupään tiedot. Kestävyysraportti kattaa Outokummun arvoketjun alku- ja loppupään
vaihtelevasti olennaisuuden, Outokummun toimintaperiaatteiden, toimien ja tavoitteiden
sekä mittareissa arvoketjun tietojen perusteella.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokumpu arvioi vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
koko arvoketjun osalta. Lisätietoja vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on
myöhemmin tässä luvussa kohdassa “Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”. Outokumpu jatkaa koko
arvoketjun kattavien toimintaperiaatteiden, toimien ja mittareiden kehittämistä.
(ESRS 2-BP-1-5-(c))
Tietojen jättäminen pois ja poikkeustapauksien käyttö
Outokumpu ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tiettyä immateriaalioikeuksia,
osaamista tai innovaatioiden tuloksia koskevaa tietoa. (ESRS 2-BP-1-5-(d))
Outokumpu ei ole myöskään käyttänyt oikeutta jättää pois käynnissä olevaa kehitystä tai
neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3
kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti. (ESRS 2-BP-1-5-(e))
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Aikahorisontit
Outokumpu käyttää pääsääntöisesti samoja keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmiä
kuin ESRS-standardit: keskipitkä aikaväli on enintään viisi vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi
vuotta. (ESRS 2-BP-2-9-(a)) Outokumpu ei ole käyttänyt raportoinnissa muita aikahorisontteja.
(ESRS 2-BP-2-9-(b))
Arvoketjun estimointi
Outokumpu käyttää sekä suoria että epäsuoria lähteitä laskeakseen arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuoria päästökertoimia käytetään erityisesti raaka-aineiden
ja muiden tarveaineiden osalta sekä liikenteen päästöjen laskemiseen. Toimittajakohtaiset
tiedot ovat aina etusijalla, mutta jos niitä ei ole saatavilla, on käytetty seuraavia arvioita.
(ESRS 2-BP-2-10-(a))
Metalliseosaineiden ja muiden raaka-aineiden kohdalla Outokumpu on käyttänyt
toimittajakohtaisten päästöjen painotettua keskiarvoa sekä päästökertoimia, jotka on
poimittu asiaankuuluvilta toimialayhdistyksiltä saaduista elinkaariarvioinneista.
Kuljetusten laskelmat on tehty etäisyyksien ja kuljetustyypin mukaan, ja niissä on otettu
huomioon Euroopan ympäristöviraston Euroopan kuljetuksia koskevan tutkimuksen (EAA
2/2022) koko tuotantoketjun päästöt aina raaka-aineista kuljetuksiin sekä US EPA:n
julkaisemat Yhdysvaltain kuljetusten päästökertoimet.
Liiketoimintaan liittyvän matkustamisen kohdalla yhtiö on käyttänyt palveluntarjoajan
toimittamia kasvihuonekaasupäästöraportteja.
Asiakkaiden vältetyt hiilidioksidipäästöt on laskettu käyttämällä eroa ruostumattoman
teräksen maailmanlaajuista keskimääräistä hiilijalanjälkeä 7 tonnia
hiilidioksidiekvivalenttia tonnia ruostumatonta terästä kohden ja Outokummun
ruostumattoman teräksen keskimääräistä hiilijalanjälkeä 1,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia
tonnia ruostumatonta terästä kohden. Globaali keskiarvo lasketaan Aasian, Euroopan,
Pohjois-Amerikan ja Intian alueellisten keskiarvojen painotettuna keskiarvona. Outokummun
tuotteiden hiilijalanjälki perustuu elinkaariarviointiin ja sisältää sekä Euroopan että Pohjois-
20
Amerikan tuotannon. Vältetyt päästöt perustuvat toimitettuihin teräsmääriin. Laskelmat on
varmentanut kolmas osapuoli.
Jos joitakin toimittajakohtaisia tietoja tai toimialayhdistysten elinkaariin pohjautuvia
päästötietoja ei ole saatavilla, Outokumpu on käyttänyt esimerkiksi EcoInvent-tietokannan 
tietoja tai standardeista saatuja tietoja (ISO 14404). (ESRS 2-BP-2-10-(b))
Outokumpu on keskittynyt vahvistamaan yhteistyötä arvoketjun sidosryhmien kanssa
saadakseen käyttöön tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot arvoketjun päästöistä. Tietoja
hakiessaan Outokumpu asettaa etusijalle tiedot, joiden vaikutus päästöihin on suurin. Myös
toimialayhdistyksiä pidetään luotettavina lähteinä, koska niiden elinkaariarvioinnit
perustuvat laajaan määrään tietoa suorista lähteistä. (ESRS 2-BP-2-10-(c))
Outokumpu tarkastelee jatkuvasti arvoketjuun liittyviä tietoja ja päivittää niitä uusilla
tiedoilla, kun niitä on saatavilla. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa suorien päästötietojen
osuutta ajan myötä ja tehdä siten arvioista aiempaa tarkempia. (ESRS 2-BP-2-10-(d))
Arvioissa käytetyt lähteet ja arvioiden epävarmuus
Pitkän aikavälin vuoksi yrityksen arvioihin hiilestä irtautumiseen edellyttämiin
investointeihin liittyy epävarmuutta. (ESRS 2-BP-2-11-(a)) Mittausepävarmuus johtuu
tulevaisuuden tekniikoiden toteuttamiskelpoisuudesta sekä biopohjaisten ratkaisujen ja
vähäpäästöisten raaka-aineiden ja polttoaineiden hintakehityksestä sekä saatavuudesta.
(ESRS 2-BP-2-11-(b)-(i)) Oletuksista kerrotaan tarkemmin ilmastonmuutosta (E1) käsittelevässä
luvussa. (ESRS 2-BP-2-11-(b)-(ii))
Muutokset kestävyystietojen valmisteluissa ja esittämisessä sekä
raportointi aiemmilla raportointikausilla tehdyistä virheistä
Koska kyseessä on ensimmäinen ESRS-standardeihin perustuva raportointivuosi,
Outokumpu ei raportoi muutoksia kestävyysraportin valmistelussa tai esittämisessä eikä
aiemmilla tilikausilla tehtyjä virheitä. (ESRS 2-BP-2-13-(a)) Edellisen raportin vertailutiedot
perustuivat toiseen standardiin. (ESRS 2-BP-2-13-(b)) Aiemmat tiedot perustuivat Global
Reporting Initiative -standardeihin (GRI). Raportoinnin laajuutta, raja-arvoja, määritelmiä ja
vastaavia tietoja koskevat oikaisut voivat aiheuttaa pieniä eroja raportoitavissa tiedoissa.
(ESRS 2-BP-2-13-(c)) Yhtiö ei ole tunnistanut olennaisia virheitä edellisellä raportointikaudella.
(ESRS 2-BP-2-14-(a), (b), (c))
Muuhun lainsäädäntöön tai yleisesti hyväksyttyihin
kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva
tietojen antaminen
Outokummun kestävyysraportti on laadittu yritysten kestävyysraportointia koskevan
direktiivin (EU) 2022/2464 ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772
määrittelemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability
Reporting Standards, ESRS) mukaisesti, Suomen kirjanpitolain kestävyysraportointia
koskevan luvun 7 vaatimusten sekä EU Taksonomian Lainsäädännön (2020/852)
mukaisesti. (ESRS 2-BP-2-15)
Vesianalyyseihin liittyen Outokumpu käyttää standardia EN ISO 11885:2009/EPA Method
1971, mod, EN 872:2005, jonka Swedac ISO 17025 on akkreditoinut. Tämän lisäksi
kiertotalouteen liittyen käytetään ISO 14021 -standardia, jonka on sertifioinut TÜV SÜD
2023. (ESRS 2-BP-2-AR 2)
Tietoihin viittaaminen
Outokumpu viittaa tilinpäätökseen seuraavien tietojen kohdalla:
• liikevaihto energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmässä Ilmastonmuutos-luvussa
(ESRS E1-5-43) sekä kasvihuonekaasupäästöissä - scopet 1, 2 ja 3 (ESRS 1-6-55 ja AR
55),
• luettelo tytäryrityksistä konsernin tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa tämän osion
kohdassa “Laatimisperusteet” (ESRS 2-BP-1-5) ja
• hiilidioksidipäästöoikeudet Ilmastonmuutos-luvun kohdassa “Sisäinen hiilen
hinnoittelu” (ESRS E-8 AR 65). (ESRS 2-BP-2-16)
Siirtymäsäännös
Outokumpu hyödyntää siirtymäsäännöstä ESRS1:n mukaisesti: 10.2 liittyen lukuun 5
Arvoketju (E1-6-AR-45-(e ) ja E1-6 AR 46-(i)), 10.3 liittyen vertailutietojen esittämiseen ja
10.4 liitteessä C kuvatun mukaisesti, eikä raportoi odotettavissa olevista taloudellisista
vaikutuksista standardeille E1-9, E2-6, E3-5, E4-6 ja E5-6 ja tietoja muista kuin
työsuhteisista työntekijöistä standardin S1-7 osalta.
Hallintotapa
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Näiden elinten kokoonpano ja monimuotoisuus
Vuoden 2024 lopussa hallitus koostui seitsemästä johtoon kuulumattomasta jäsenestä,
kun taas Outokummun johtoryhmä koostui yhdeksästä liikkeenjohtoon osallistuvasta
jäsenestä. (ESRS 2-GOV-1-21-(a)) Outokummun hallituksessa tai johtoryhmässä ei ole
työntekijöiden edustajia. (ESRS 2-GOV-1-21-(b))
Hallituksen ja johtoryhmän kokemus
Hallituksella on kokonaisuudessaan laajasti kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta,
johtamisesta ja hyvästä hallintotavasta eri toimialoilla, kuten teräs-, metalli-, kemian-,
21
metsä- ja autoteollisuudessa sekä teknologia- ja pankkialalla. Outokummun johtoryhmällä
on myös laajaa kansainvälistä osaamista ja kokemusta muun muassa teräs-, metalli-,
metsä-, konepaja- ja kemianteollisuudesta. Hallituksella on saatavilla myös sisäisiä ja
ulkoisia asiantuntijoiden näkemyksiä kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista. (ESRS 2-
GOV-1-21-(c))
Hallintoelinten jäsenten sukupuoli ja riippumattomuus
Raportointivuoden lopussa neljä hallinto-, johto- ja valvontaelinten 16 jäsenestä eli 25 % oli
naisia. Tarkemmin sanottuna seitsemästä hallituksen jäsenestä kaksi eli 29 % oli naisia,
kun taas Outokummun johtoryhmässä yhdeksästä jäsenestä kaksi eli 22 % oli naisia. (ESRS
2-GOV-1-21-(d))
Vuoden 2024 lopussa kaikki (100 %) hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja
sen merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta yhtä hallituksen jäsentä, Petter
Söderströmiä, joka oli riippumaton yhtiöstä mutta ei yhdestä sen merkittävistä
osakkeenomistajista. (ESRS 2-GOV-1-21-(e))
Elinten tehtävät ja vastuut
Hallitus ja toimitusjohtaja, jota tukee Outokummun johtoryhmä, ovat Outokummun hallinto-,
johto- ja valvontaelimet, jotka vastaavat Outokumpu-konsernin kestävyyteen liittyvästä
johtamisesta ja toiminnasta.
Hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet:
• Kari Jordan (puheenjohtaja),
• Heinz Jörg Fuhrmann,
• Kati ter Horst (30.9.2024 asti),
• Päivi Luostarinen,
• Jyrki Mäki-Kala,
• Petter Söderström,
• Pierre Vareille ja
• Julia Woodhouse.
Hallitus on perustanut kaksi pysyvää valiokuntaa, tarkastusvaliokunnan ja
palkitsemisvaliokunnan, jotka koostuvat hallituksen jäsenistä ja raportoivat hallitukselle.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Jyrki Mäki-Kala, ja muut valiokunnan jäsenet
olivat Päivi Luostarinen, Petter Söderström ja Julia Woodhouse. Palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajana toimi Kari Jordan, ja muut valiokunnan jäsenet olivat Heinz Jörg
Fuhrmann, Kati ter Horst (30.9.2024 asti) ja Pierre Vareille.
Outokummun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja, ja johtoryhmä raportoi ja
tekee päätöksiä, joilla ohjataan ja määritellään Outokummun suuntaviivat myös
vastuullisuusasioissa. Johtoryhmä toimii toimitusjohtajan toimeksiannosta.
Outokummun johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet:
• Kati ter Horst (toimitusjohtaja 1.10.2024 alkaen),
• Heikki Malinen (toimitusjohtaja 30.9.2024 asti),
• Pia Aaltonen-Forsell (31.5.2024 asti),
• Thomas Anstots (30.9.2024 asti),
• Stefan Erdmann,
• Juhani Ristaniemi (1.7.2024 alkaen),
• Martti Sassi,
• Marc-Simon Schaar,
• Rolf Schencking (1.10.2024 alkaen),
• Johann Steiner,
• Niklas Wass ja
• Tamara Weinert.
(ESRS 2-GOV-1-22-(a))
Hallitus vastaa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta
päättämällä konsernin strategiasta ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä valvomalla niiden
toteutumista kuten hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksessä todetaan. Lisäksi
hallitus päättää vuosittaisista liiketoimintasuunnitelmista ja valvoo niiden toteutumista.
Hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksessä todetaan, että hallituksen tehtävänä on
myös nimittää ja erottaa Outokummun johtoryhmän jäsenet sekä määritellä heidän
vastuualueensa hallituksen palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. 
Outokummun johtoryhmässä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on jaettu 
jäsenten kesken, jotta voidaan varmistaa, että ne sisällytetään olemassa oleviin
prosesseihin. Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän politiikassa todetaan, että Outokummun
johtoryhmän toimivalta noudattaa toimitusjohtajan toimivaltaa, ja sen vastuulla on sekä
johtaa että kehittää konsernin toimintoja hallituksen asettamien strategian ja tavoitteiden
mukaisesti. (ESRS 2-GOV-1-22-(b))
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta ja hallinta
Kuten edellä mainittiin, hallitus päättää Outokummun strategiasta ja Outokumpu-konsernin
pitkän aikavälin tavoitteista, kuten sen vastuullisuustavoitteista ja -strategiasta. Hallitus 
valvoo myös niiden toteutumista ja antaa toimitusjohtajalle tehtäväksi suunnitella ja
toteuttaa tarvittavat käytännöt ja menettelytavat. 
Outokummun ylin johto tarkastelee myös säännöllisesti olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien edistymistä eri foorumeilla, kuten myöhemmin on kuvattu.
(ESRS 2-GOV-1-22-(c))
Varmistaakseen jatkuvan kehityksen vastuullisuusasioissa ja arvioidakseen
vastuullisuusstrategiaansa, Outokumpu perusti vuonna 2024 sisäisen
22
vastuullisuusohjausryhmän. Vastuullisuusohjausryhmä seuraa, hallinnoi ja valvoo
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Vastuullisuusjohtaja raportoi asetettujen
vastuullisuustavoitteiden etenemisestä Outokummun johtoryhmälle ja hallitukselle.
Vastuullisuusohjausryhmään kuului vuonna 2024 seuraavat jäsenet:
• Johann Steiner, johtaja – vastuullisuus, strategia ja henkilöstö,
• Marc-Simon Schaar, talous- ja rahoitusjohtaja,
• Stefan Erdmann, teknologiajohtaja, ja
• Juhani Ristaniemi, lakiasiainjohtaja.
Johann Steiner toimii vastuullisuusohjausryhmän puheenjohtajana. Lisäksi tapaamisiin
osallistuu ja niitä fasilitoi vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen. (ESRS 2-GOV-1-22-(c)-(i))
Outokummun johtoryhmä raportoi ja tekee päätöksiä, joilla ohjataan ja määritellään
Outokummun suuntaviivat myös vastuullisuusasioissa ottaen huomioon vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet. Outokummun johtoryhmä hyväksyy myös vastuullisuuteen liittyvät
siirtymä- ja toimintasuunnitelmat.
Tämän ohella jokaista Outokummun liiketoiminta-aluetta johtaa liiketoiminta-alueen
ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Kunkin liiketoiminta-alueen
ohjausryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, kyseisen liiketoiminta-
alueen johtaja sekä muita valittuja ylimmän johdon jäseniä. Jokainen jäsen raportoi
asianmukaisesti omasta vastuualueestaan. 
Outokummun johtoryhmän ja liiketoiminta-alueiden ohjausryhmien toimivalta noudattavat
toimitusjohtajan toimivaltaa. Näiden elinten vastuulla on kehittää konsernin toimintoja
hallituksen asettaman strategian ja tavoitteiden mukaisesti.
(ESRS 2-GOV-1-22-(c)-(ii))
Outokumpu on ottanut huomioon yhtiön olemassa olevan riskienhallintaprosessin 
kaksoisolennaisuusarviointia laatiessaan, jossa arvioitiin olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Lisäksi Outokumpu kehittää parhaillaan valvontatoimia, joilla arvioidaan 
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien tavoitteiden etenemistä.
Outokumpu on tunnistanut kestävyysraportointiin liittyviä riskejä ja kontrolleja, ja lisätietoja
näistä vastuullisuusriskeistä ja -kontrolleista on kuvattu myöhemmin tämän luvun kohdassa
“Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta”.
(ESRS 2-GOV-1-22-(c)-(iii))
Tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta
Jokainen liiketoiminta-alue ja konsernitoiminto vastaa siitä, että sen oma toiminta on
vastuullisuustavoitteiden ja toimintasuunnitelmien mukaisia. Tämä tarkoittaa tarvittavien
toimenpiteiden toteuttamista sekä niiden seurannan, tiedonkeruun ja raportoinnin
järjestämistä.
Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja seuraa säännöllisesti
Outokummun johtoryhmän kanssa olennaisimpiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyviä tavoitteita.
Hallitus hyväksyy olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät
vastuullisuustavoitteet ja seuraa tilannepäivitysten ja toimintasuunnitelmien perusteella,
miten konserni etenee kohti asetettuja tavoitteita. (ESRS 2-GOV-1-22-(d))
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten käytössä oleva kestävyysseikkoihin
liittyvä asiantuntemus ja osaaminen
Sekä sisäiset että ulkoiset sidosryhmät ja asiantuntijat pitävät säännöllisesti esityksiä ja
antavat tilannepäivityksiä hallitukselle ja Outokummun johtoryhmälle. Tämän lisäksi hallitus
vierailee vuosittain joissain Outokummun toimipaikoissa. Vierailujen avulla he saavat
omakohtaista näkemystä ja asiantuntemusta vastuullisuuteen liittyvistä asioista.
Hallitus hyväksyi vuonna 2024 päivityksiä Outokummun hallinto- ja ohjausjärjestelmän
politiikkaan (Corporate Governance Policy) sekä hallituksen ja sen valiokuntien
työjärjestykseen. Päivityksissä täsmennettiin muun muassa hallituksen ja sen valiokuntien
rooleja vastuullisuusasioissa, kuten raportoinnissa ja varmennuksessa.
Hallitus ja toimitusjohtaja myös arvioivat toimintaansa ja työskentelytapojaan ulkoisen
palveluntarjoajan tuella vuonna 2024. Yksi arvioinnin tavoitteista oli tunnistaa vahvuuksia
ja mahdollisia kehityskohteita. Arviointi edistää ja tukee hallituksen ja toimitusjohtajan
yleistä ymmärrystä ja osaamista sekä varmistaa, että keskeiset asiat, kuten esimerkiksi
vastuullisuuteen liittyvät aiheet, ovat osa hallituksen asialistaa. (ESRS 2-GOV-1-23)
Saadakseen tietoa ulkoisten sidosryhmien näkemyksistä olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyen, Outokumpu on perustanut neuvoa-antavan
vastuullisuustoimikunnan, jonka jäseninä on eri sidosryhmien edustajia. Toimikunta tukee
Outokumpua sen vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden ja etenemissuunnitelman
asettamisessa. Toimikunta jakaa myös näkemyksiä uusista vastuullisuusaiheista, kuten
yritysten kestävyysraportointia koskevasta direktiivistä.
Toimikunnan toimintaan osallistuu Outokummun ylimmän johdon jäsenten lisäksi kolme
neuvonantajaa:
• Antoine Allanore, metallurgian professori, Massachusetts Institute of Technology (MIT)
• Sirpa Juutinen, riippumaton vastuullisuusneuvonantaja, aiemmin PwC:n osakas,
Sustainability and Climate Change,
• Julia Woodhouse, Outokummun hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen.
(ESRS 2-GOV-1-23-(a))
Kuten edellä mainittiin, sekä hallitukselle että Outokummun johtoryhmälle pidetään
säännöllisesti esityksiä ja tilannepäivityksiä vastuullisuusasioista, jotka liittyvät myös
23
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi Outokummun johtoryhmälle
järjestetään säännöllisesti strategiatyöpajoja, joissa käsitellään vastuullisuusaiheita.
Näiden tilannepäivitysten, esitysten ja työpajojen avulla varmistetaan, että hallituksen ja
Outokummun johtoryhmän osaaminen ja asiantuntemus ovat riittävällä tasolla relevanttien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. (ESRS 2-GOV-1-23-(b))
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät tehtävät ja asiantuntemus
Tehtävät
Hallitus ja toimitusjohtaja, jota tukee Outokummun johtoryhmä, ovat Outokummun hallinto-,
johto- ja valvontaelimet, jotka vastaavat Outokumpu-konsernin liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvästä johtamisesta ja toiminnasta.
Outokummussa on konserninlaajuinen eettisiä toimintatapoja ja lakien ja säännösten
noudattamista (Ethics & Compliance, E&C) koskeva ohjelma. Outokummun lakiasiat- ja
compliance-toiminto vastaa Outokummun E&C-ohjelman toteutuksesta ja jatkuvasta
kehittämisestä. Lakiasiat- ja compliance-toiminto raportoi toimitusjohtajalle sekä suoraan
hallituksen tarkastusvaliokunnalle eettisiin toimintatapoihin ja lakien ja säännösten
noudattamiseen liittyvissä asioissa. Hallituksen tarkastusvaliokunta pidetään säännöllisesti
ajan tasalla E&C-asioista. Hallitukselle annetaan E&C-tilannepäivitys kerran vuodessa.
E&C-aiheisiin liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös E&C-ohjausryhmässä, jonka
jäseniä ovat sisäisestä tarkastuksesta ja valvonnasta vastaava johtaja, eettisistä
toimintatavoista ja lakien ja säännösten noudattamisesta vastaava johtaja sekä tietyt
Outokummun johtoryhmän jäsenet. E&C-ohjausryhmä valvoo E&C-ohjelman toteutusta ja
jatkokehitystä, ja se pidetään säännöllisesti ajan tasalla erilaisista eettisiin
toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä asioista. Tällaisia
asioita ovat esimerkiksi yhtiön toimintaohje (Code of Conduct), korruptionvastainen
toiminta, kilpailulainsäädännön noudattaminen, tietosuoja, liikekumppanien tunteminen
sekä väärinkäytöksistä raportoiminen. E&C-ohjausryhmä saa myös säännöllisesti tietoa
sisäisistä tutkinnoista. Lisäksi lakiasiat- ja compliance-toiminto vastaa E&C-
yhteyshenkilöiden maailmanlaajuisesta verkostosta sekä tietosuojaa koskevista
hallintoelimistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja tukevat E&C-ohjelman toteuttamista
liiketoiminta-alueilla, liiketoimintalinjoissa ja konsernin toiminnoissa. (G1-ESRS 2 GOV-1-5-(a))
Asiantuntemus
Outokummun hallituksen jäsenet tekevät Outokummun toimintaohjetta koskevan
verkkokoulutuksen. Lisäksi hallitus pidetään säännöllisesti ajan tasalla eettisiin
toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä aiheista.
Outokummun johtoryhmän jäsenten tulee suorittaa toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus
vuosittain. Outokummun johtoryhmä suorittaa myös muita pakollisia E&C-verkkokoulutuksia
säännöllisesti. Koulutukset koskevat korruptionvastaisuutta, tietosuojaa,
kilpailulainsäädännön noudattamista ja liikekumppaneiden tuntemista. Lisäksi lakiasiat- ja
compliance-toiminto pitää Outokummun johtoryhmän jäsenet ajan tasalla erilaisista
eettisiin toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä asioista ja
kouluttaa johtoryhmän jäseniä säännöllisesti näihin aiheisiin liittyen.
Eettisiä toimintatapoja ja lakien ja säännösten noudattamista koskevien koulutusten lisäksi
Outokummun johtoryhmän tulee suorittaa muitakin pakollisia koulutuksia, kuten työterveys-
ja -turvallisuuskoulutus. (G1-ESRS 2 GOV-1-5-(b))
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemät
kestävyysseikat
Outokummun vastuullisuusohjausryhmä seuraa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien kehitystä vähintään kuusi kertaa vuodessa. Ohjausryhmä tarkastelee
myös asianmukaisen huolellisuuden prosessin eli due diligence -prosessin toimeenpanoa ja
politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden vaikuttavuutta vähintään kuusi kertaa
vuodessa.
Vuodesta 2025 alkaen sekä hallitus että Outokummun johtoryhmä saavat tietoa
politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden vaikuttavuudesta ja asianmukaisen
huolellisuuden prosessin toimeenpanosta vähintään kahdesti vuodessa. (ESRS 2-GOV-2-26-(a))
Hallitus harkitsee vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana yhtiön strategiaprosessia.
Lisäksi näitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan ja niistä keskustellaan
tapauskohtaisesti, kun arvioidaan ja tehdään päätöksiä suurista liiketoimista. Arvioinnissa
otetaan huomioon näihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät mahdolliset
kompromissit huomioiden, että vastuullisuus on Outokummulle ydinarvo.
Outokummun johtoryhmän tehtäviin kuuluu pohtia yhtiön toiminnan vaikutuksia
arvoketjussa sekä omien toimintojen riskejä ja mahdollisuuksia. Heidän johdollaan näitä
asioita pohditaan myös heidän vastuillaan olevissa liiketoiminta-alueissa, tehtävissä ja 
toiminnoissa. (ESRS 2-GOV-2-26-(b))
Hallitus on käsitellyt kahdesti vuodessa asetettuja tavoitteita, jotka liittyvät ilmastoon,
energiaan, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja monimuotoisuuteen kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Outokummun johtoryhmä puolestaan seuraa
säännöllisesti näiden tavoitteiden etenemistä. Vuonna 2024 eri asiantuntijat esittelivät
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä aiheita Outokummun
johtoryhmän kokouksissa. Näitä aiheita olivat esimerkiksi:
• konsernin politiikkojen päivitykset,
• hiilestä irtautuminen ja edistyminen Outokummun ilmastotavoitteessa,
• työterveys ja -turvallisuus,
• monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuusasioiden kehitys,
24
• tietoturva,
• eettiset toimintatavat sekä lakien ja säännösten noudattaminen, sekä
• kestävyysraportointi ja viimeaikaiset sääntelyvaatimukset. (ESRS 2-GOV-2-26-(c))
Kestävyyteen liittyvien suoritusten sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Outokummulla on kaksi johtoryhmän jäseniin sovellettavaa kannustinjärjestelmää. Lyhyen
aikavälin kannustinohjelma (Short-Term Incentive Plan, STI) tukee vuosittaisten
taloudellisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista, ja suoritepohjaisen
osakeohjelman (Performance Share Plan, PSP) tarkoituksena on edistää pitkän aikavälin
strategisten tavoitteiden saavuttamista ja yhdistää johdon ja osakkeenomistajien intressit.
(ESRS 2-GOV-3-29-(a))
Lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa on kaksi vastuullisuuteen liittyvää tavoitetta.
Turvallisuuden osuus sekä toimitusjohtajan että muiden johtoryhmän jäsenten lyhyen
aikavälin kannustimista on 10 %. Turvallisuudessa kaikkien työtapaturmien taajuuden
tavoite vuodelle 2024 oli alle 1,6. Monimuotoisuuteen liittyen tarkastellaan sitä, montako
eri taustoista tulevaa johtajaa yhtiöön on saatu lisää. Monimuotoisuuden osuus
johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin kannustimista on 10 %. Toimitusjohtajalla ei ole tätä
tavoitetta. Monimuotoisuustavoitteina on saada eri taustoista tulevia johtajia 100 lisää
vuoden 2025 loppuun mennessä. Osakepalkkio-ohjelmassa vastuullisuuteen liittyvä mittari
on hiilidioksidipäästöintensiteetin vähentäminen Outokummun Science-Based Targets
-aloitteen sitoutumuksen mukaisesti, ja sen osuus on 20 %. (ESRS 2-GOV-3-29-(b))
Outokummun palkitsemispolitiikka (Remuneration Policy) pitää vastuullisuuteen liittyviä
tavoitteita mahdollisina suoritusmittareina, mutta ei aseta niitä pakollisiksi. (ESRS 2-
GOV-3-29-(c)) Vastuullisuuteen liittyvän muuttujan osuus johdon muuttuvasta
kokonaispalkkiosta on 20 % paitsi toimitusjohtajalla, jolla sen osuus on 15 %. (ESRS 2-
GOV-3-29-(d))
Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan kannustinjärjestelmät, kun taas hallituksen
palkitsemisvaliokunta hyväksyy muiden johtoryhmän jäsenten kannustinjärjestelmät. (ESRS
2-GOV-3-29-(e))
Ilmastoon liittyvien näkökohtien huomiointi palkitsemisessa
Outokummun pitkän aikavälin kannustinohjelman eli suoritepohjaisen osakeohjelman
meneillään oleviin kausiin 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026 sisältyy
vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä. Suoritepohjaisessa osakeohjelmassa asetetaan
ansaintakriteerit jokaiselle kaudelle, ja se on osa avainhenkilöiden säännöllistä
palkitsemista.
Vuodesta 2022 alkaen 20 % suoritepohjaisen osakeohjelman kauden 2022–2024
ylimmälle johdolle myönnetyistä kannustimista liittyy Outokummun Science Based Targets-
eli SBTi-aloitteen mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeseen, jonka
mukaan ilmastonmuutos on pidettävä alle 1,5 asteessa. Outokummun
kasvihuonekaasupäästöt tuotettua terästonnia kohti on saatava vuosittain pienemmälle
tasolle. Tämä on määritelty myös tiedonantovaatimuksessa E1-4.
Suoritusten arviointi ilmastotavoitteiden perusteella
Vuonna 2024 Outokummun johtoelinten toimintaa on arvioitu kattavasti
kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden perusteella:
• Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 32 % % verrattuna vuoden 2016 lähtötasoon, mikä
tarkoittaa, että kaudelle asetettu 24 %:n vähennystavoite ylitettiin.
• SBTi-tavoitteeseen (1,52) verrattuna kasvihuonekaasupäästöjen päästöintensiteetti oli
1,42 suoritepohjaisen osakeohjelman kaudella 2022–2024. (E1-ESRS 2 GOV-3-13)
Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista
Outokumpu kehittää parhaillaan konserninlaajuista yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessiaan (due diligence -prosessi). Prosessi kattaa sekä yhtiön omiin
toimintoihin että arvoketjuun liittyvät ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat haitalliset
vaikutukset. Työ on jatkoa aiemmille toimenpiteille, joita Outokumpu on toteuttanut
ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvien haitallisten vaikutustensa vähentämiseksi.
Outokumpu sitoutui YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin
(UNGP) vuonna 2021. Sen jälkeen yritys on kehittänyt lähestymistapaansa ihmisoikeuksiin
ohjaavien periaatteiden sisältämän huolellisuusvelvoiteprosessin mukaisesti. Pääpaino on
ollut raaka-aineiden toimitusketjuissa, joilla on tunnistettu olevan keskeisimmät
vaikutukset ihmisoikeuksiin. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden kehyksen täytäntöönpanoa jatkettiin raaka-aineiden hankinnan osalta vuonna
2024 päivittämällä kriittisimpiin toimitusketjuihin liittyvät keskeiset vaikutukset. Myös
ympäristövaatimukset sisällytettiin raaka-ainehankinnan huolellisuusvelvoiteprosessiin
perustuen olemassa oleviin ja tuleviin lainsäädännön vaatimuksiin.
Outokummun omista toiminnoista tehtiin vuonna 2024 perusteellinen
ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja järjestettiin aiheeseen liittyvät koulutustilaisuudet
keskeisille yrityksen sisäisille sidosryhmille. Osana projektia tunnistettiin myös omiin
toimintoihin liittyviä ympäristövaikutuksia, joiden tarkastelu rajattiin Saksan yritysvastuuta
25
koskevan huolellisuusvelvoitelain mukaisiin näkökohtiin. Projekti kattoi Outokummun kaikki
paikalliset tuotantolaitokset ja keskeiset konsernin tukitoiminnot.
Vuonna 2024 tehdyn kehitystyön ja sen tulosten perusteella on määritelty aikataulutettu
toimintasuunnitelma Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin johtamisen
ja jatkotoimeenpanon tueksi. Prosessia kehitetään edelleen omien toimintojen ja
toimitusketjujen osalta tämän toimintasuunnitelman perusteella ja raportoidaan
vastaavasti vuoden 2025 kestävyysraportissa. (ESRS 2-GOV-4-30 , 32)
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnissa
Riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan prosessien laajuus, keskeiset
ominaisuudet ja osatekijät
Outokummun kestävyysraportti on laadittu yritysten kestävyysraportointia koskevan
direktiivin (EU) 2022/2464 ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772
määrittelemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Kestävyysraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on antaa kohtuullinen
varmuus siitä, että kestävyysraportit laaditaan ajallaan ja sovellettavien lakien, asetusten
ja sisäisten vaatimusten mukaisesti.
Yhtiön hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa (Risk Management Policy)
määritellään konsernin riskienhallintatoimien tavoitteet, toimintatavat ja vastuualueet.
Riskienhallinnan prosessissa on viisi keskeistä vaihetta: riskien tunnistaminen, riskien
arviointi, riskien lieventäminen, riskien valvonta ja riskiraportointi. Outokummun sisäinen
valvontajärjestelmä pohjautuu sisäisen valvonnan politiikkaan (Internal Control Policy) ja
siihen liittyviin ohjeisiin, yhteisiin tapoihin toimia, selkeästi määriteltyihin rooleihin ja
vastuualueisiin sekä digitaalisella alustalla toimiville prosesseille. Sisäisen valvonnan
järjestelmässä on viisi osatekijää: valvontaympäristö, riskinarviointi, valvontatoimet,
viestintä ja tiedotus sekä seuranta. Outokumpu soveltaa sisäisessä valvontajärjestelmässä
COSO:n sisäisen valvonnan viitekehystä (2013), ja se on käytössä koko konsernissa.
Hallitus vastaa, että yhtiön sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Toimitusjohtaja muiden ylimmän johdon jäsenten tukemana on vastuussa tehokkaan
sisäisen valvontajärjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta. Vastuullisuusohjausryhmällä on
merkittävä rooli Outokummun vastuullisuusasioiden hallinnassa. Vastuullisuusohjausryhmä
tarkastelee vastuullisuustietoja, arvioi raportointiin liittyviä riskejä ja seuraa riskien
lieventämis- ja valvontatoimia erityisesti kestävyysraportoinnin osalta. Konsernin sisäisen
valvonnan toiminto tukee ja kehittää tehokkaita sisäisen valvonnan prosesseja ja on
vastuussa kontrollien testaamisesta.
Valvontatoimien tavoitteena on estää, havaita ja korjata mahdolliset raportoinnin virheet ja
poikkeamat. Valvontatoimilla pyritään myös varmistamaan, että valtuutusrakenteet on
suunniteltu ja toteutettu niin, että yhteensopimattomat tehtäväyhdistelmät on erotettu
toisistaan. Valvontatoimia toteutetaan kaikilla organisaatiotasoilla raportointiprosessin eri
vaiheissa.
Vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia, kuten raportointiin liittyviä riskejä ja valvontaa,
yhdistetään edelleen olemassa oleviin menettelyihin ja käytäntöihin. Johto seuraa
aiheeseen liittyviä saavutuksia. Riskejä tai uhkia hallitaan säännöllisillä arvioinneilla,
raportoinnilla ja seurantakokouksilla. (ESRS 2-GOV-5-36-(a))
Riskinarviointien toimintatavat
Riskinarviointi on dynaaminen ja toistuva prosessi, jossa tunnistetaan ja arvioidaan riskejä
ennalta määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen perusteella määritetään, miten
riskejä hallitaan. Kestävyysraportointiin liittyviä riskejä hallitaan Outokummun
riskienhallintapolitiikan ja -käytäntöjen mukaisesti. Kestävyysraportointiin liittyvät riskit
tunnistetaan ja arvioidaan riskityöpajoissa tai vastaavissa keskusteluissa, joissa käsitellään
kestävyysraportointiprosessin merkittävimpiä riskejä. (ESRS 2-GOV-5-36-(b))
Tärkeimmät tunnistetut kestävyysraportoinnin riskit ja niiden
pienentäminen
Outokumpu on tunnistanut ja arvioinut kestävyysraportointiin liittyviä riskejä. Riskit liittyvät
raportoinnin tarkkuuteen ja ajoitukseen sekä raportointiprosessiin. Riskit arvioidaan ja
tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Riskinarvioinnissa riskien vaikutuksia arvioidaan 
taloudellisten ja muiden vaikutusten sekä riskin toteutumisen todennäköisyyden kautta.
Riskejä pienennetään suunnittelemalla ja toteuttamalla työtavat ja raportointiprosessi
tavalla, joka mahdollistaa kontrolloidun kestävyysraportoinnin sekä valitut sisäiset ja
säännöllisesti toteutetut valvontatoimet. Kestävyysraportointiin liittyvät valvontatoimet
koostuvat toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että tiedot raportoidaan tarkasti ja ajallaan.
Tärkeimmät valvontatoimet ovat kestävyystietojen tarkistaminen raportointiprosessin
aikana, jotta raportoitujen tietojen kattavuus ja oikeellisuus voidaan varmistaa. On myös
tärkeää seurata järjestelmään sisällytettyjä valvontatoimia ja niihin liittyvien tietoteknisten
yleisten valvontatoimien vaikuttavuutta sekä tarkistaa järjestelmien käyttöoikeuksia
säännöllisesti. Vuonna 2024 Outokumpu otti käyttöön yhden uuden ympäristöraportoinnin
tietojärjestelmän ja laajensi toisen tietojärjestelmän käyttöä, jotta kestävyysraportointia
hallitaan tehokkaasti. (ESRS 2-GOV-5-36-(c))
Riskienhallinnan ja sisäinen valvonnan osalta kestävyysraportointi on osa Outokummun
yleisiä prosesseja ja käytäntöjä. Henkilöille osoitetaan selkeät roolit ja vastuualueet
hallintomallien mukaisesti. Hallintomalleissa määritellään myös, keiden on reagoitava
riskinarviointien tuloksiin ja sisäisen valvonnan toteuttamiseen liittyviin havaintoihin.
26
Konserninlaajuiset politiikat, periaatteet ja ohjeet ovat kaikkien Outokummun
työntekijöiden saatavilla, ja ne ohjaavat työntekijöitä toimimaan oikealla tavalla.
Kestävyysraportointiin liittyvistä seikoista tiedotetaan niille osapuolille, joita asia koskee,
pääasiassa säännöllisten tapaamisten, Outokummun intranetin ja digitaalisten alustojen
kautta sekä sähköpostiviestein. Vastuullisuusasioiden ohjausryhmä kokoontuu
säännöllisesti käsittelemään vastuullisuuteen liittyviä aiheita ja ratkaisemaan kysymyksiä
myös kestävyysraportoinnin kannalta merkityksellisissä asioissa. (ESRS 2-GOV-5-36-(d))
Raportointi hallinto-, johto- ja valvontaelimille
Tarkastusvaliokunta käsitteli kestävän kehityksen raportointiin liittyvien riskien
yleiskatsauksen vuoden 2024 aikana. Vastuullisuusohjausryhmä jatkaa
vastuullisuusraportointiin liittyvien riskien seuraamista vähintään kerran vuodessa.
Vastaavasti myös sisäiset kontrollit, jotka vähentävät näitä vastuullisuusraportoinnin riskejä
ja niiden tehokkuutta, raportoidaan ohjausryhmälle tiedoksi ja tarvittaessa korjaavia
toimenpiteitä varten.
Organisaatio arvioi sisäisen valvonnan puutteita ja viestii niistä viipymättä korjaavista
toimista vastaaville osapuolille, kuten ylimmälle johdolle ja tarvittaessa hallitukselle.
Outokummun konserniyhtiöiden ja toimintojen johto vastaa sisäisen valvonnan
seurannasta.
Sisäinen tarkastus arvioi konsernin valvontaympäristön asianmukaisuutta. Valvonnan
arviointiin osallistuvat myös riskienhallintatoiminto, compliance-toiminto ja
kestävyysraportin varmentaja. Varmentamiseen liittyvistä havainnoista ja sisäisen
valvontajärjestelmän maturiteetista raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.
(ESRS 2-GOV-5-36-(e))
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Strategian kestävyysseikkoihin liittyvät keskeiset osatekijät
Outokumpu tarjoaa vähäpäästöistä ruostumatonta terästä. Ruostumaton teräs voidaan
jaotella perustuotteisiin, jotka ovat yleisimmin käytettyjä ruostumattoman teräksen
tuotteita, sekä erikoistuotteisiin, joita tarvitaan tiettyihin ruostumattoman teräksen
käyttökohteisiin tai vaativaan loppukäyttöön.
Suurin osa tuotteista toimitetaan asiakkaille kuuma- ja kylmävalssattuina nauha- tai
levytuotteina, mutta Outokummun tuotevalikoimassa on myös muita vaihtoehtoja
kvarttolevyistä ja kuumavalssatuista nauhoista erikoiskomponentteihin ja metallijauheisiin.
Outokummun innovaatio-osaaminen edistää uusien liiketoimintamallien luomista,
investointeja uusimpiin teknologioihin ja uusien tuotteiden kehittämistä. (ESRS 2-SBM-1-40-
(a)-(i))
Outokummun päämarkkinat ovat Eurooppa (68 % konsernin liikevaihdosta vuonna 2024) ja
Amerikat (29 %). Tärkeimmät asiakassegmentit ovat jakelijat (40 % liikevaihdosta), metallin
jatkojalostus ja putket (18 %), autoteollisuus (15 %), raskas teollisuus (8 %) ja
kodinkonevalmistajat (9 %). (ESRS 2-SBM-1-40-(a)-(ii)) Outokummun tuotteita ei ole kielletty
millään markkinoilla (ESRS 2-SBM-1-40-(a)-(iv), eikä yhtiö toimi fossiilisten polttoaineiden
alalla. (ESRS 2-SBM-1-40-(d)-(i)) Outokummun henkilömäärä eli työsuhteisten työntekijöiden
määrä 8 736 on eritelty maantieteellisesti omaa työvoimaa koskevassa luvussa S1
(S1-6-52). (ESRS 2-SBM-1-40-(a)-(iii))
Koska ESRS-sektoreita ei ole vielä määritetty tai hyväksytty, Outokumpu ei raportoi
merkittäviä tai muita ESRS-sektoreita. (ESRS 2-SBM-1-40-(c), ESRS 2-SBM-1-41)
Outokumpu on asettanut vastuullisuustavoitteensa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien perusteella ottaen huomioon sen koko liiketoiminnan laajuuden, eikä sillä
ole erikseen määriteltyjä tavoitteita tietyille tuotteille tai asiakasryhmille.
Yhtiön keskipitkän aikavälin ilmastotavoitteena on vähentää päästöintensiteettiä 42 %
vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 perustasosta. Tavoite on tieteeseen perustuvan
ilmastotavoitteen mukainen ja koskee sekä yrityksen toimintaa että sen toimitusketjua.
Outokummun pitkän aikavälin tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Yhtiön
päämäärän – kohti maailmaa, joka kestää ikuisesti – mukaisesti yhtiö pyrkii tukemaan
kaikkien asiakastoimialojensa päästöjen vähentämisessä kaikilla maantieteellisillä alueilla.
Kiertotalous on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastotavoitteen saavuttamisessa, ja
kiertotaloudessa yhtiö onkin asettanut tavoitteekseen, että sen tuotannossa käytetään yli
90-prosenttisesti kierrätettyjä raaka-aineita. (ESRS 2-SBM-1-40-(e))
Outokummun visio on olla asiakkaan ensimmäinen valinta vastuullisessa
ruostumattomassa teräksessä. Vision mukaisesti Outokumpu valmistaa ruostumatonta
terästä, jonka hiilijalanjälki on jopa 75 % maailmanlaajuista teollisuudenalan keskiarvoa
pienempi*. Vuonna 2024 yhtiö auttoi asiakastoimialojaan pienentämään hiilijalanjälkeään
10 milj. tonnilla, ja sen raaka-aineiden kierrätyssisältö oli 95 %**. Viedäkseen alaa
eteenpäin Outokumpu kehitti innovatiivisen Circle Green© -tuotelinjan, jonka hiilijalanjälki
on jopa 93 % pienempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo***. Tuoteryhmien
ympäristövaikutukset riippuvat käytetyistä raaka-aineista ja tuotantomenetelmistä. (ESRS 2-
SBM-1-40-(f))
Vastuullisuus on Outokummun kolmivaiheisen strategian ytimessä. Ensimmäisessä
vaiheessa tavoitteena oli yhtiön riskisyyden vähentäminen vuoden 2022 loppuun mennessä
sekä yhtiön aseman vahvistaminen teollisuudenalan vastuullisimpana toimijana. Toinen
vaihe aloitettiin vuonna 2022, ja sen keskiössä ovat kohdennetut investoinnit
tuottavuuteen, asiakaslähtöinen toimintamalli ja investoinnit vastuullisuuteen, kuten
biokoksi-investointi. Strategian kolmas vaihe käynnistyy vuonna 2026, ja se edellyttää
27
todennäköisesti uusia investointeja. Outokumpu alkoi valmistella kolmatta vaihetta jo
vuonna 2023. Yhtiö keskittyy vahvistamaan markkina-asemaansa entisestään ja
monipuolistamaan toimintaansa maantieteellisesti. Painopistealueita ovat laajentuminen
Amerikoissa, Euroopan kilpailukyky, arvoketjujen integrointi ja vastuullisuusjohtajuus.
Yhtiön tavoitteena on luoda kilpailuetua puhtailla investoinneilla osana ilmastostrategiaan
sekä innovoimalla vähäpäästöisiä ratkaisuja. (ESRS 2-SBM-1-40-(g))
* Vuonna 2024 Outokummun ruostumattoman teräksen keskimääräinen hiilijalanjälki oli 1,6
hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti elinkaarianalyysin perusteella.
Ruostumattoman teräksen globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7 hiilidioksidiekvivalenttikiloa
ruostumattoman teräksen kiloa kohti vuonna 2024. (Outokummun laskelma perustuu CRU:n,
worldstainlessin ja Kobolde & Partners AB:n dataan.)
**Kierrätyssisällössä mitataan kierrätettyjen ja talteen otettujen metallien määrää suhteessa raakateräksen
tuotantoon. Se on linjassa ISO 14021 -standardin kanssa, eikä siinä oteta huomioon samassa
teräksenvalmistusprosessissa syntyneitä talteen otettuja metalleja. Menetelmä on linjassa myös EU-
taksonomian kriteerien kanssa, jotka koskevat kierrätetyn teräksen käyttöä teräksen valmistuksessa.
*** Vuonna 2024 ruostumattoman teräksen globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7
hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti. (Outokummun laskelma perustuu CRU:n,
worldstainlessin ja Kobolde & Partners AB:n dataan.) Outokummun Circle Green -tuotelinjan päästöt
laskevat jopa 0,5 hiilidioksidiekvivalenttikiloon ruostumattoman teräksen kiloa kohti.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Outokummun liiketoiminta perustuu kiertotalouteen, ja suurin osa yhtiön raaka-aineista on
kierrätysterästä. Ruostumatonta terästä itsessään voi kierrättää loputtomasti.
Outokummun arvoketjuun kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminta, raaka-aineiden hankinta ja
louhinta, raaka-aineiden kuljetukset, tuotanto, myynti ja markkinointi, tuotteiden
kuljetukset, materiaalien käsittely ja käyttö sekä romutus ja kierrätys takaisin arvoketjuun.
Rakenteellisesti liiketoiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Europe,
Americas ja Ferrochrome. Liiketoiminta-alueet vastaavat myynnistä, kannattavuudesta,
tuotannosta ja toimitusketjun hallinnasta, ja ne ovat kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisia Outokummun
toimintasegmenttejä. Ferrochrome-liiketoiminta-alue toimii Outokummun arvoketjun
alkupäässä ja tuottaa ferrokromia raaka-aineeksi kahdelle muulle liiketoiminta-alueelle,
jotka keskittyvät ruostumattoman teräksen valmistukseen ja myyntiin. Konsernitoiminnot
tukevat liiketoiminta-alueita. (ESRS 2-SBM-1-42)
Outokumpu on osa maailmanlaajuista toimitusketjua, johon kuuluvat muun muassa raaka-
aineiden, palveluiden ja muiden materiaalien toimittajat. Vastuullinen hankinta, johon
kuuluu toimittajien valinta- ja hallintaprosessi, on kriittinen osa-alue kaikissa hankinnoissa
mutta erityisesti raaka-ainehankinnoissa. Outokumpu hankkii raaka-ainetoimittajiltaan
pääasiassa kierrätysterästä, ruostumattoman teräksen tuotannossa tarvittavia metalleja,
kuten nikkeliä ja molybdeeniä, sekä vähäpäästöistä energiaa energiaintensiivisten
tuotantotoimintojensa pyörittämiseen. Vastuulliset hankinnat ovat keskeinen osa
Outokummun vastuullisuusstrategiaa, ja yhtiö tekee aktiivisesti yhteistyötä arvoketjun
alkupään yhtiöiden kanssa vähäpäästöisten raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi.
Esimerkkejä viimeaikaisesta yhteistyöstä ovat kumppanuudet CRONIMET-yhtiön kanssa
korkealaatuisen ruostumattoman kierrätysteräksen saatavuuden varmistamiseksi sekä
kanadalaisen FPX Nickel -yhtiön kanssa turvatakseen vähäpäästöisten nikkelimetallien
tarjonnan pitkällä aikavälillä. Hankinnan lisäksi vähäpäästöisen ferrokromin saatavuuden
varmistaa Outokummun oman Kemi kaivos. Outokummun Kemin kaivoksen tavoite on
hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. (ESRS 2-SBM-1-42-(a))
Outokummun tärkein lopputuote on ruostumaton teräs, jonka hiilijalanjälki on jopa 75 %
toimialan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2024 Outokumpu toimitti noin 1,8 milj. tonnia
ruostumatonta terästä, mikä auttoi yhtiön asiakkaita vähentämään heidän toimitusketjunsa
päästöjä 10 milj. tonnilla*. Outokummun toisen tärkeän tuotteen, ferrokromin,
vuosituotanto oli noin 398 000 tonnia. Outokummun tuotteet tarjoavat asiakkaille
ratkaisun, jonka avulla he voivat vähentää scope 3:n päästöjään. Sijoittajille Outokumpu
pyrkii jakamaan vakaata ja kasvavaa osinkoa. Tämän lisäksi vuonna 2024 korot ja
rahoituskulut olivat 54 milj. euroa ja työsuhde-etuudet työntekijöille 714 milj. euroa.
Outokumpu myötävaikuttaa yhteiskuntaan maksamalla operatiivisia veroja ja arvonlisäarvoa
sekä työnantajamaksuja ym., vaikka tuloverojen osalta yhtiö sai viime vuonna
konsernitasolla kokonaisuudessaan 2 milj. euroa palautuksia. Outokumpu edistää YK:n
kestävän kehityksen tavoitteita sekä toimintatavoillaan että tuotteillaan. (ESRS 2-SBM-1-42-
(b))
Outokummun rooli ja läsnäolo arvoketjussa vaihtelevat sen mukaan, mistä arvoketjun
osasta on kyse. Outokummun ydintoiminnot kattavat erilaisia toimintoja tutkimus- ja
kehitystoiminnasta lopputuotteiden kuljetuksiin, kun taas jatkojalostus, käyttö ja kierrätys
eivät ole Outokummun ydintoimintoja. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskitytään uusin
tuotteisiin ja materiaaleihin, kuten korkeaseoksisiin teräksiin, muihin teräslajeihin ja
sivutuotteisiin. Raaka-aineiden hankinnassa ja louhinnassa Outokummulla on kaksoisrooli,
sillä yhtiöllä on omaa kaivostoimintaa Kemissä, jossa louhitaan ruostumattoman teräksen
raaka-aineena tarvittavaa kromimalmia, mutta Outokumpu myös hankkii raaka-aineita
ulkoisesti. Hankintojen painopiste on vähäpäästöisessä kierrätysteräksessä, nikkelissä ja
muissa tärkeissä raaka-aineissa. Tuotantovaihe kattaa ruostumattoman teräksen
jalostuksen, sulattamisen ja tuotannon, joka sisältää valu-, muotoilu-, lämpökäsittely- ja
viimeistelytoimia. Myynti ja markkinointivaihe sisältää myynnin, asiakassuhteiden hallinnan
sekä jakelun ja kanavat. Kuljetusten suhteen Outokummulla on sekä raaka-aineiden että
valmiiden tuotteiden varastoja, ja yhtiö käyttää molempien näiden kuljetuksiin
liikekumppaneita. (ESRS 2-SBM-1-42-(c))
*Vuonna 2024 Outokummun ruostumattoman teräksen keskimääräinen hiilijalanjälki oli 1,6
hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti elinkaarianalyysin perusteella.
Ruostumattoman teräksen globaali keskiarvo oli 7 hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen
kiloa kohti vuonna 2024. Outokummun laskelma perustuu CRU:n, worldstainlessin ja Kobolde & Partners
AB:n dataan. Laskelmat perustuvat seuraaviin neljään tutkimukseen (2024): 304 Stainless Steel Carbon
28
Footprint Comparison EU, Indonesia and China (2022), CRU Nickel Market Outlook Data (2022), “The
Global Life Cycle of Stainless Steels” (2019) ja ISSF Stainless Steel and CO2 (2022).
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmävuorovaikutus
Outokummulla on lukuisia toimipaikkoja ympäri maailmaa ja yritys tekee yhteistyötä
monien erilaisten niihin liittyvien sidosryhmien kanssa. Outokummun keskeisiä sidosryhmiä
ovat muun muassa sijoittajat, asiakkaat, oma työvoima, arvoketjun työntekijät ja yhtiön
omista toiminnoista aiheutuvien vaikutusten kohteena olevat yhteisöt. (ESRS2 SBM-2-45-(a)-(i))
Sidosryhmien kanssa tehdään yhteistyötä sekä paikallisesti toimipaikoilla että keskitetysti
konsernitasolla. Tällä hetkellä Outokummulla on paikallisesti käytössä tiettyjä
sidosryhmäyhteistyötä määrittäviä viitekehyksiä. Esimerkiksi Kemin kaivoksella on käytössä
Towards Sustainable Mining Finland -standardi. Euroopan toiminnoilleen yhtiö määrittelee
parhaillaan järjestelmällistä ResponsibleSteel-sertifikaattiin perustuvaa
sidosryhmävuorovaikutuksen toimintamallia. Oman työvoiman etujen, näkemysten ja
oikeuksien huomioimisesta osana yhtiön strategiaa ja liiketoimintamallia vaihdetaan tietoa
säännöllisesti ja jäsennellysti esimerkiksi Outokummun henkilöstöfoorumissa ja sen
työvaliokunnassa. Lisätietoa tästä yhteistyöstä on omaa työvoimaa koskevassa luvussa
kohdassa “Prosessit jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa”. Vastaavasti arvoketjun työntekijöiden ja vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen edut, näkemykset ja oikeudet otetaan huomioon
konsernitasolla ja paikallisesti toiminnossa eri käytäntöjen avulla. (ESRS2 SBM-2-45-(a)-ii))
Outokumpu kehittää maailmanlaajuisesti konsernitason sidosryhmävuorovaikutustaan
koordinoidakseen ja ymmärtääkseen paremmin sidosryhmien etuja ja näkemyksiä sekä
niiden kytkeytymistä yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin. Kehitysprojektissa
tavoitteena on määritellä tarkemmin sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus, tehtyjen
toimenpiteiden tuloksellisuuden arviointi sekä tarvittavien muutosten toteuttaminen ja
seuranta. (ESRS 2-SBM-2-45-(iii), (iv), (v), (b), (c), (c)-(i)
Projekti käynnistyi vuonna 2024, ja se valmistuu jatkotoimenpidesuosituksineen vuoden
2025 aikana. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös Outokummun yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin eli due diligence -prosessin jatkokehittämiseksi oman
työvoiman, arvoketjun työntekijöiden ja vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen osalta.
(ESRS 2-SBM-2-45-(c-ii)) Hankkeessa tunnistettaneen lisätoimia Outokummun
sidosryhmävuorovaikutuksen kehittämiseksi edelleen. (ESRS 2-SBM-2-45-(c-iii))
Tavoitteena on lisäksi määritellä prosessi, jonka avulla yhtiön hallinto-, johto- ja
valvontaelimiä pidetään ajan tasalla sidosryhmien näkemyksistä ja eduista.
Sidosryhmävuorovaikutukseen liittyviä kestävyysraportointivaatimuksia tarkastellaan tiiviisti
myös yritysvastuun huolellisuusvelvoitteen (due diligence -prosessi) kehittämistyössä. (ESRS
2-SBM-2-45-(d))
Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto Outokummun keskeisistä sidosryhmistä sekä
vuorovaikutuksen aiheista ja muodoista. Outokumpu julkaisee vuoden 2025
kestävyysraportissaan tarkempia tietoja siitä, miten vuorovaikutus sen keskeisten
sidosryhmien kanssa vaikuttaa yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin. Näitä sidosryhmiä
ovat muun muassa oma työvoima, arvoketjun työntekijät ja vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt. (ESRS 2-SBM-2-43)
29
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sidosryhmätyyppi
Esimerkkejä vuorovaikutusaiheista
Esimerkkejä vuorovaikutusmuodoista
Osakkeenomistajat, sijoittajat ja
muut pääomamarkkinoihin liittyvät
sidosryhmät
• Kannattavuus ja voitonjako
• Pitkän aikavälin arvonluonti
• Yhteiskunnallinen arvonluonti
• Yrityksen hallintotavat
• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset omassa
toiminnassa ja arvoketjussa
• Jatkuva keskustelu ja yhtiökokous
• Neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset julkaisut
• Tapahtumat ja vierailut
• Kaksoisolennaisuusarviointi
Oma työvoima
• Strategia ja organisaatio
• Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
• Oppiminen ja kehittyminen
• Uudet aloitteet ja hankkeet
• Työllisyys ja työoikeudet
• Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa
• Jatkuva keskustelu
• Henkilöstötutkimukset ja koulutukset
• Tiedotustilaisuudet ja muut kokoukset
• SpeakUp ja muut raportointikanavat
Asiakkaat ja loppukäyttäjät
• Laatu ja palvelu
• Tuotetiedot ja turvallisuus
• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset omassa
toiminnassa ja arvoketjussa
• Asiakaskyselyt ja auditoinnit
• Yritysvastuun huolellisuusvelvoite
• Kaksoisolennaisuusarviointi
Toimittajat, kumppanit ja
arvoketjun työntekijät
• Tuotantopanosten laatu ja saatavuus
• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset omassa
toiminnassa ja arvoketjussa
• Jatkuva keskustelu
• Seminaarit, yhteisprojektit ja koulutukset
• Toimipaikkavierailut
• Yritysvastuun huolellisuusvelvoite
• Kaksoisolennaisuusarviointi
Omaan toimintaan ja arvoketjuun
liittyvät vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt 
• Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus 
• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset omassa
toiminnassa ja arvoketjussa
• Vaikutukset yhteisöihin
• Alkuperäiskansojen oikeudet
• Jatkuva keskustelu
• Toimipaikkavierailut
• Taloudellinen tuki paikallishankkeille
• Yritysvastuun huolellisuusvelvoite
Poliittiset päättäjät
• Politiikka ja sääntely
• Jatkuva keskustelu
• Kuulemiset ja muut konsultointiprosessit
• Tapahtumat ja vierailut tuotantolaitoksille
Viranomaiset
• Sääntelyn noudattaminen
• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset omassa
toiminnassa ja arvoketjussa
• Jatkuva keskustelu
• Tarkastukset ja muut toimipaikkavierailut
Toimiala- ja muut
elinkeinoelämän järjestöt
• Yritysnäkökulma poliittiseen ja sääntelyn
kehitykseen
• Jatkuva keskustelu
• Edustus ja tapahtumat
Kansalaisjärjestöt ja muut
kansalais-yhteiskunnan edustajat
• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset omassa
toiminnassa ja arvoketjussa
• Jatkuva keskustelu
Tutkimus- ja oppilaitokset,
mukaan lukien opiskelijat
• Tuote- ja prosessikehitys
• Tulevaisuuden työllisyystarpeet
• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset omassa
toiminnassa ja arvoketjussa
• Yhteiset tutkimus- ja muut yhteistyöhankkeet
• Rekrytointitapahtumat ja opiskelijamessut
• Luennot, opintovierailut, opinnäytetyöt ja harjoittelut
30
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet
Outokumpu on tunnistanut 15 yritykselle olennaista aihealuetta
kaksoisolennaisuusarvioinnissaan. Ruostumattoman teräksen tuotannossa ja sen
toimitusketjussa käytetään merkittäviä määriä energiaa ja raaka-aineita, mikä aiheuttaa
kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttaa negatiivisesti ilmastonmuutokseen. Energian ja
raaka-aineiden hintojen heilahtelu ja uusiutuvien polttoaineiden suuret kustannukset
aiheuttavat yhtiön liiketoiminnalle taloudellisia riskejä. Lisähankkeet energiatehokkuuden
parantamiseksi luovat kuitenkin mahdollisuuksia vähentää energian käyttöä ja
kustannuksia. Vaikutusten pienentämiseksi Outokumpu käyttää kierrätettyjä raaka-aineita
ja vähäpäästöistä energiaa sekä parantaa energiatehokkuutta.
Kun ruostumatonta terästä valmistetaan yli 90-prosenttisesti kierrätetyistä raaka-aineista,
sillä on positiivisia vaikutuksia: riippuvuus primääriraaka-aineista pienenee,
hiilidioksidipäästöt vähenevät, ja kaivostoiminnan aiheuttamaa luontokatoa ehkäistään.
Taloudellisina riskeinä pidetään hiilen hintojen nousua, vähäpäästöisten raaka-aineiden
saatavuutta ja hiilestä irtautumisen teknologioiden epävarmuutta. Toisaalta Outokummun
ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on selvästi teollisuudenalan keskiarvoa pienempi ja
teräksen tuotantoon on integroitu yhtiön oma ferrokromituotanto, mikä voi tuoda yhtiölle
kilpailuetua ja taloudellisia mahdollisuuksia etenkin EU:n hiilitullimekanismin tullessa
voimaan.
Ruostumattoman teräksen tuotannolla ja Outokummun toimitusketjun kaivostoiminnalla voi
olla negatiivinen vaikutus ympäristöön. Näitä mahdollisia vaikutuksia aiheuttavat veden
käyttö, päästöt ilmaan ja veteen, toiminnasta syntyvät jätteet sekä vaaralliset aineet,
mikäli niiden vaikutuksia ei pyritä asianmukaisesti vähentämään. Lainsäädännön
kiristyminen ja kaatopaikkajätteen kustannusten nousu voivat lisätä yhtiön kustannuksia ja
aiheuttaa yhtiölle säännöstenmukaisuuteen liittyviä riskejä. Pitkäikäisen ruostumattoman
teräksen elinkaaren aikaiset hyödyt voivat kuitenkin vaikuttaa positiivisesti, sillä ne tukevat
vastuullisuutta, turvallisuutta ja hygieniaa toimitusketjun loppupään käyttökohteissa. Myös
raaka-aineiden kierrätys ja sivutuotteiden kehittäminen yhtiön jätevirroista voivat luoda
taloudellisia mahdollisuuksia.
Olennaisuusarviointi_v3.svg
Matriisissa esitetään kaikki olennaiset aihealueet vaikutusten olennaisuuden tai taloudellisen
olennaisuuden mukaan. Vaikutusten olennaisuuden osalta aihealueiden sijainti matriisissa määräytyy sen
mukaan, mikä on sen suurin negatiivinen tai positiivinen vaikutus. Vastaavasti taloudellisen olennaisuuden
osalta matriisissa on otettu huomioon suurin riski tai mahdollisuus.
31
Ruostumattoman teräksen tuotantoprosessin luonteesta johtuen työntekijät voivat joutua
riskialttiisiin työolosuhteisiin. Outokumpu on panostanut korkean tason
turvallisuusstandardeihin ja henkilöstön hyvinvointiin, mikä voi tarkoittaa taloudellisia
mahdollisuuksia työn tuottavuudessa ja henkilöstön houkuttelemisessa. Kun yhtiö edistää
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, se vaalii samalla innovaatioita ja
houkuttelee osaajia. Häirintä- ja syrjintätapaukset tai piilevät ennakkoasenteet voivat
johtaa taloudellisiin riskeihin, joten niiden estämiseksi yhtiö on panostanut työntekijöiden
koulutukseen varmistaakseen asiallisen käytöksen.
Ruostumattoman teräksen maailmanlaajuinen toimitusketju on monimutkainen, ja osa
toimittajista toimii korkean riskin maissa. Huonot työ- ja elinolosuhteet Outokummun
toimitusketjussa voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia, jotka muodostavat taloudellisen
riskin. Kun Outokumpu arvioi toimittajiaan riskiperusteisesti ja vahvistaa ihmisoikeuksia, se
voi vaikuttaa positiivisesti toimitusketjuun, ja läpinäkyvyyden lisääntyminen sidosryhmien
suuntaan ja liiketoiminnan resilienssin vahvistuminen voivat luoda taloudellisia
mahdollisuuksia. Ruostumattoman teräksen tuotanto voi vaikuttaa myös arvoketjun
yhteisöihin. Vaikutukset voivat olla positiivisia, kuten tukea lähiyhteisöille, yhteistyötä
paikallisten viranomaisten kanssa tai ihmisoikeuksien edistämistä toimitusketjussa.
Outokummussa on otettu käyttöön perusteellinen ihmisoikeuksiin liittyvä
huolellisuusvelvoiteprosessi eli due diligence -prosessi, mikä on vahvistanut Outokummun
toimitusketjun resilienssiä sekä parantanut yhtiön asemaa vastuullisuusjohtajana.
Lakien tai politiikkojen noudattamatta jättäminen tai epäeettinen toiminta voi johtaa
juridisiin tai taloudellisiin seuraamuksiin tai mainehaittoihin Outokummulle tai sen
yhteistyökumppaneille. Outokumpu vaalii läpinäkyvää ja eettistä yrityskulttuuria ja odottaa 
liiketoimintakumppaniensa koko arvoketjussa noudattavan samanlaisia standardeja. 
Lisätietoja kaksoisolennaisuusarvioinnissa nousseista olennaisista vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista (ESRS 2-SMB 3-48-(a)) on jokaisen aihealueen (E1–E5, S1–S3 ja G1)
yhteydessä heti luvun alussa. (ESRS 2-SMB 3-48-(a))
Lisätietoja olennaisiin vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista tässä yleisiä tietoja koskevassa luvussa sekä ympäristöaiheiden (E1–
E5) kohdalla kyseisten osioiden kohdissa “Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta”. Yrityksen kestävyysraportissa (IRO-2) huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset esitellään IRO-1:n jälkeen.
Ilmastonmuutos (E1), luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4), oma työvoima (S1),
arvoketjun työntekjät (S2) ja vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (S3) -aiheiden olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (ESRS2 SBM-3) esitetään kunkin aiheen strategiaosiossa.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset
liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon
Outokumpu on sisällyttänyt kestävyyden strategiaansa, visioonsa ja päämääräänsä. Yhtiön
visiona on olla asiakkaan ensisijainen valinta kestävässä ruostumattomassa teräksessä.
Visio on suoraan linjassa yhtiön strategian kanssa, jolla pyritään pienentämään ilmastoon
liittyviä riskejä ja hyödyntämään mahdollisuuksia, jotka liittyvät vähäpäästöiseen talouteen
siirtymiseen.
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet – erityisesti ne, jotka liittyvät
ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen – vaikuttavat
Outokummun liiketoimintamalliin. Ne vaikuttavat tuoteinnovaatioihin, toimintaprosesseihin
ja vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoon. Esimerkiksi sitoumukset vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kannustavat investoimaan
vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin ja uusiutuvaan energiaan, mikä vastaa tavoitteita
rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Arvoketjussa vastuullisuus on keskeisessä roolissa liiketoiminnan resilienssin lisäämisessä
ja toimitusketjun käytäntöjen parantamisessa. Pyrkimykset edistää kiertotalouden
periaatteita esimerkiksi lisäämällä ruostumattoman teräksen tuotannon kierrätyssisältöä
pienentävät riippuvuutta raaka-aineisiin ja vahvistavat suhteita vastuullisiin toimittajiin
kumppaneina. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tukee entisestään toiminnan
jatkuvuutta ja resurssien turvaamista pitkällä aikavälillä.
Outokummun pitkän aikavälin tavoitteena on, että sen toiminnassa ei tapahdu lainkaan
turvallisuudelle vaarallisia tilanteita. Tavoitteet ohjaavat myös monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamista sekä toimitusketjun kestävyyden
edistämistä.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta on osa päätöksentekoprosesseja. Näin
voidaan varmistaa, että lakeja ja säännöksiä noudatetaan. Pilaantumisen ehkäisemiseen ja
jätteiden vähentämiseen tähtäävät toimet täyttävät lakisääteiset vaatimukset sekä
vähentävät toimintakuluja ja parantavat Outokummun kilpailuetua. Toimitusketjun
vastuullisuuden edistäminen taas pienentää riskejä, jotka liittyvät epäeettisiin käytäntöihin
tai siihen, etteivät toimittajat noudata lakeja ja säännöksiä.
Outokumpu on sitoutunut korkeimpiin eettisiin toimintaperiaatteisiin ja noudattaa
toimintamaissaan sovellettavia lakeja ja säännöksiä sekä tekemiään sopimuksia ja
sitoumuksia. (ESRS 2-SMB 3-48-(b))
Olennaiset vaikutukset
Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön
Ruostumattoman teräksen valmistuksessa käytetään paljon energiaa ja materiaaleja, mikä
aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi ilmastonmuutoksen hillintä on olennaisin aihe
32
Outokummun kannalta. Tuotannosta syntyvät jätteet sekä vaaralliset aineet voivat
aiheuttaa ympäristö- ja terveysongelmia, ellei niitä hoideta asianmukaisesti. Outokumpu on
tunnistanut toimitusketjussa ja erityisesti seosaineiden tuotannossa henkilöitä, joihin
kohdistuu negatiivisten vaikutusten riski työolojen tai vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kautta. (ESRS 2-SBM-3-48-(c)-(i))
Vaikutukset liiketoimintamalliin
Suurimmat vaikutukset johtuvat Outokummun liiketoimintamallista, sillä ruostumattoman
teräksen valmistuksessa käytetään paljon energiaa ja metalliseoksia. Tämä aiheuttaa
suuria määriä kasvihuonekaasuja, jotka vapautuvat ilmakehään. Seoksia varten louhitaan
primaarimetallia, mikä on myös energiaintensiivistä ja vaikuttaa resurssien ehtymiseen.
Outokumpu aikoo sisällyttää lieventäviä toimia strategiaansa ja toimintatapoihinsa. Yhtiö
on myös laatinut siirtymäsuunnitelman, joka on sisällytetty osaksi strategiaa. Lisäksi
Outokumpu käyttää tuotannossaan runsaasti kierrätettyjä metalleja – niiden osuus oli
95,3 % vuonna 2024. (ESRS 2-SBM-3-48-(c)-(ii))
Vaikutusten aikavälit
Vaikutusten välin odotetaan yrityksen oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden osalta
olevan lyhyt, pilaantumisen, vesivarojen, kiertotalouden ja vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen osalta lyhyt tai keskipitkä sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon
monimuotoisuuden osalta pitkä. (ESRS 2-SBM-3-48-(c)-(iii))
Vaikutukset liikesuhteisiin
Olennaiset vaikutukset näkyvät pääasiassa Outokummun omassa liiketoiminnassa, kuten
edellä on kuvattu. Liikesuhteet laajentavat vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin ja
erityisesti Outokummun raaka-ainetoimittajiin, koska metallien louhiminen seosaineita
varten voi vaikuttaa kielteisesti paikalliseen ympäristöön ja lähiyhteisöihin. (ESRS 2-
SBM-3-48-(c)-(iv))
Nykyiset ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset
Riskejä ja mahdollisuuksia arvioivan kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella Outokumpu
ei ole tunnistanut nykyisiä taloudellisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan,
taloudelliseen tulokseen tai kassavirtaan eikä merkittävää riskiä siitä, että sen
omaisuuserojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehtäisiin olennainen oikaisu seuraavan
tilikauden aikana. (ESRS 2-SBM-3-48-(d))
Outokumpu jättää pois ESRS 2-SBM-3-48-(e) -kohdassa vaaditut tiedot ennakoiduista
taloudellisista vaikutuksista ESRS1-standardin vaiheittain käyttöön otettavien
tiedonantovaatimusten mukaisesti (lisäys C). (ESRS 2-SBM-3-48-(e))
Resilienssi
Yhtiö on arvioinut strategiansa ja liiketoimintansa resilienssiä eli kestävyyttä alun perin
kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteydessä vuonna 2023. Yhtiö jatkaa resilienssianalyysin
mukaan lukien kvantitatiivisen analyysin kehittämistä tulevina vuosina. Aiemman arvion
mukaan vähähiilisen teräksen ja kierrätysraaka-aineiden korkean käytön ansiosta yhtiö on
rakentanut resilienssiä ilmastoon liittyvien siirtymäriskien varalta. Outokumpu on lisäksi
sitoutunut tieteeseen perustuvaan ilmastotavoitteeseen rajata globaali ilmaston
lämpeneminen 1,5 asteeseen, ja pyrkii pienentämään siirtymäriskiään ottamalla käyttöön
vähähiilisiä teknologioita ja lisäämällä puhtaan energian käyttöä tuotevalikoimassaan.
Lisätietoja on ilmastonmuutosta koskevan luvun (E1) kohdassa “Olennaiset
ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”.
(ESRS 2-SBM-3-48-(f))
Muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna
Outokumpu teki ensimmäisen kaksoisolennaisuusarviointinsa vuonna 2023. Sen laajuus
poikkeaa hieman aiemmasta olennaisuusarvioinnista, ja sen arvoketjun vaikutuksiin liittyvä
olennaisten aiheiden määrä on suurempi. Merkittävimmät aiheet, kuten ilmastonmuutos,
energia ja jäte, on kuitenkin tunnistettu olennaisiksi myös edellisissä arvioinneissa. (ESRS 2-
SBM-3-48-(g))
Lisätiedot
Outokumpu ei raportoi yhteisökohtaisia tiedonantovaatimuksia, jotka eivät kuulu ESRS-
standardin piiriin. (ESRS 2-SBM-3-48-(h))
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit
Menetelmät ja oletukset
Prosessin aikana käytettyjä menetelmiä olivat julkisia raportteja hyödyntävä taustaselvitys,
toimialakohtaiset julkaisut, arvoketjun kartoittaminen, Outokummun olemassa olevat
tutkimukset, sidosryhmä- ja asiantuntijahaastattelut, joiden avulla haluttiin ymmärtää
kaksoisolennaisuusarvioinnin asiayhteyttä ja laajuutta, sekä laadullinen ja määrällinen
vaikutusten ja riskien arviointi.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen apuna käytettiin kahta tärkeää
kysymystä:
33
• Mitä vastuullisuuteen liittyviä vaikutuksia yhtiöllä on ihmisiin ja ympäristöön koko sen
arvoketjussa?
• Mitä vastuullisuuteen liittyviä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia yhtiöön voi
kohdistua? (ESRS 2-IRO-1-53-(a))
Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vastuullisuuteen liittyvien
vaikutusten tunnistamis-, arvioimis- ja seuraamisprosessi
Kaksoisolennaisuusarviointi noudatti yleisiä periaatteita (ESRS 1, luku 3) ja otti huomioon
olemassa olevat käytännöt, kuten Outokummun aiemman olennaisuusarvioinnin vuodelta
2021 sekä olemassa olevat riskienhallintakäytännöt. (ESRS 2-IRO-1-53-(b))
Ensimmäiseksi analyysissä kartoitettiin Outokummun toimintojen pääpiirteet, ja siinä
otettiin huomioon kaikki Outokummun paikalliset toiminnot ja keskitetty konsernitason
toiminta, liikesuhteet ja maantieteelliset alueet. Näin voitiin kartoittaa, missä kestävyyteen
liittyvät vaikutukset esiintyvät tai todennäköisimmin ilmenevät. Vaikutusten kartoituksessa
jokaisen vastuullisuusaiheen osalta tehtiin taustaselvitys, jossa käytettiin olemassa olevia
sisäisiä ja julkisia materiaaleja. Arviointi tehtiin osa-aihetasolla. Se, että kaikki osa-aiheet
otettiin huomioon, varmistettiin ristiintarkastuksella. Jäljelle jääneistä osaosa-aiheista
keskusteltiin Outokummun asiantuntijoiden kanssa, jotta niiden merkityksellisyys ja
olennaisuus voitiin määrittää arviointia varten. (ESRS 2-IRO-1-53-(b)-(i)), (G1-ESRS 2-IRO-1-6)
Vaikutuksia tarkasteltiin Outokummun arvoketjussa. Outokummun määritelmän mukaan
arvoketju on kaikkien niiden toimintojen, resurssien ja suhteiden kokonaisuus, joita yhtiö
käyttää tai joihin se tukeutuu, kun se luo tuotteitaan niiden suunnittelusta aina käyttöiän
loppuun. Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen osalta tiedot kerättiin aikaisemmista
keskusteluista, ja painopiste oli arvoketjun alkupäässä. (ESRS 2-IRO-1-53-(b)-ii))
Tunnistettuja vaikutuksia kehitettiin ja laajennettiin sisäisten ja ulkoisten
asiantuntijahaastattelujen perusteella. Yhtiö tunnisti merkittävät sidosryhmät, jotka valittiin
edustamaan arvoketjun eri osia. Nämä ryhmät olivat kansalaisjärjestöt, toimittajat,
asiakkaat, sijoittajat ja ulkoiset alan asiantuntijat. Sisäisten sidosryhmähaastattelujen
avulla pyrittiin ymmärtämään tiettyihin kestävyysteemoihin liittyviä vaikutuksia. Vaikutukset
validoitiin ja niitä täydennettiin sisäisten asiantuntijoiden haastattelujen avulla.
(ESRS 2-IRO-1-53-(b-iii)
Seuraava vaihe vaikutusten tunnistamisen jälkeen oli arvioida niitä ennalta määriteltyjen
arviointikriteerien avulla. Mittakaavat ja menetelmät määritettiin ESRS1-standardin
perusteella. Vaikutusten vakavuutta on arvioitu mittakaavan ja laajuuden summana ja
kielteisen vaikutuksen kohdalla sen korjausmahdollisuuksina. Jotta myönteisten ja
kielteisten vaikutusten vertailukelpoisuus voitiin varmistaa, myönteisten vaikutusten
vakavuus kerrottiin 1,5:llä. Myönteisten vaikutusten todennäköisyys on arvioitu asteikolla
1–4 siten, että tapahtuman todennäköisyydet ovat alle 25 %, yli 25 %, yli 50 % ja yli 75 %
kymmenen vuoden kuluessa, ja niihin on liitetty laskentaa varten todennäköisyyskerroin. 
Kertomalla vaikutuksen vakavuus sen todennäköisyyskertoimella saadaan tulokseksi sen
olennaisuustaso. Vaikutukset, jotka ylittävät kynnysarvon 50 % enimmäisarvosta, tulee
sisällyttää raportointiin, ja niihin liittyvä kestävyysaihe on olennainen raportoinnin kannalta.
Kynnysarvo vastaa Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European
Financial Reporting Advisory Group eli EFRAG) ohjeita, ja se määriteltiin arvioinnin
tarkoitukseen sopivaksi. (ESRS 2-IRO-1-53-(b)-iv))
Yleiskatsaus rahoitusvaikutuksiin liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja seurantaprosessiin
Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa
käytettiin samoja menetelmiä, oletuksia ja syöttöparametreja kuin siihen liittyvien
vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa. Koska prosessi toteutettiin osa-aiheittain,
osana vaikutusten tunnistamista tunnistettiin myös kunkin vaikutuksen aiheuttamia riskejä
ja mahdollisuuksia. (ESRS 2-IRO-1-53-(c))
Arvioinnin mukaan useimmat riskit ja mahdollisuudet johtuvat erilaisista
resurssiriippuvuuksista, jotka saattavat aiheuttaa tulevia taloudellisia vaikutuksia.
Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa otetaan nimenomaisesti huomioon säilyttämisen ja
taloudellisen vaikutusajan kustannukset. (ESRS 2-IRO-1-53-(c)-(i))
Riskien ja mahdollisuuksien taloudellisia vaikutuksia arvioitiin käyttämällä ennalta
määriteltyjä suuruuskriteerejä ja samaa todennäköisyysluokitusta kuin muiden vaikutusten
kohdalla. Mittakaavat määritettiin Outokummun riskienhallinnan mukaisesti ja ESRS1-
vaatimusten perusteella. Suuruutta arvioitiin asteikolla 0–5, mikä tarkoittaa joukkoa
erilaisia taloudellisia vaikutuksia, sekä myönteisiä että kielteisiä. Todennäköisyys
luokiteltiin 10 vuoden aikaväliä käyttäen. Luokittelussa huomioitiin mahdolliset
vastatoimet. Kun suuruus kerrotaan todennäköisyyskertoimella, tulokseksi saadaan
taloudellisen vaikutuksen olennaisuustaso asteikolla 0–5. Vaikutukset, jotka ylittävät
kynnysarvon 3, tulee sisällyttää raportointiin, ja niihin liittyvä kestävyysaihe on olennainen
raportoinnin kannalta. Kynnysarvot vastaavat EFRAG-ryhmän ohjeita, ja ne määriteltiin
arvioinnin tarkoitukseen sopiviksi. (ESRS 2-IRO-1-53-(c)-(ii))
Yritysriskien hallintaprosessissa kestävyyteen liittyviä riskejä arvioidaan samalla tavalla
kuin muitakin riskejä: käyttämällä suuruutta ja todennäköisyyttä.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytetty menetelmä sovitettiin yhteen digitaalisessa
alustassa olevan riskienhallintaprosessin kanssa. Outokumpu jatkaa tunnistettujen riskien,
vaikutusten ja mahdollisuuksien sisällyttämistä riskienhallintaprosessiinsa seuraavan
raportointivuoden aikana. (ESRS 2-IRO-1-53-(c)-(iii))
Päätöksentekoprosessi ja siihen liittyvät sisäiset valvontatoimet
Validointityöpajoissa tehtiin kokonaisarviointi eri aiheiden välillä, sekä Outokummun 
riskienhallintaprosessin aiheiden kanssa. Olennaisuuskynnyksen rajalle sijoittuvia aiheita
käsiteltiin erikseen työryhmässä, jossa pisteytyksiä arvioitiin uudelleen, ja lopullisen
34
olennaisuuden määrittämiseen käytettiin asiantuntija-arvioita EFRAG-ryhmän ohjeiden
mukaisesti. Valvontatoimenpiteenä johto validoi vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnin sekä olennaisuusmatriisin. (ESRS 2-IRO-1-53-(d))
Sisällyttäminen yleiseen riskienhallintaan ja hallintaprosesseihin
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien alustava tunnistaminen ja arviointi toteutettiin
Outokummun riskienhallintaprosessin mukaisesti. Arvioinnissa käytettiin yksinkertaistettua
toimintatapaa, jossa taloudelliset ja muut vaikutukset yhdistettiin yhteen luokitukseen.
Outokumpu on jo aloittanut niiden sisällyttämisen riskienhallintaprosessiin.
(ESRS 2-IRO-1-53-(e))
Kaksoisolennaisuusarviointiprosessi on osa nykyistä riskienhallintaprosessia, ja siinä
otetaan huomioon mahdollisuuksien aikaisempien arviointien asiantuntijatiedot.
Outokumpu ottaa myös mahdollisuuksien hallinnan huomioon, kun tietoja sisällytetään
yrityksen riskienhallintaprosessiin. (ESRS 2-IRO-1-53-(f))
Syöttöparametrit ja niiden muutokset
Outokummun kaksoisolennaisuusarvioinnin tärkeimmät syöttöparametrit olivat
taustaselvitys, jossa käytettiin Outokummun olemassa olevia materiaaleja, julkiset raportit,
toimialakohtaiset julkaisut ja sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien näkökulmat ja
osaaminen. Yleisellä tasolla prosessi kattoi Outokummun omat toiminnot, sen toiminnan
maantieteelliset alueet sekä arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot. (ESRS 2-IRO-1-53-(g))
Koska tämä oli Outokummun ensimmäinen ESRS-standardeihin perustuvan
kaksoisolennaisuusarviointi, Outokumpu ei raportoi muutoksia aiempiin raportointikausiin
verrattuna. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan kaksoisolennaisuusarviointia
tarkastellaan vuonna 2025. (ESRS 2-IRO-1-53-(h))
Olennaisten ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit
Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset
Outokummun toiminnot vaikuttavat ilmastonmuutokseen kasvihuonekaasupäästöjen
kautta. Kasvihuonekaasupäästöjen eri lähteet tunnistettiin huomioimalla syötteitä, kuten
eri lieventämistekniikoiden arviointeja, tulevia päästöjä ennustavia laskettuja
siirtymäskenaarioita sekä elinkaaritutkimusten ja asiantuntija-arvioiden perusteella
tunnistettuja ja arvioituja arvoketjun päästöjä. Suurin osa päästöistä on hankintaketjusta
syntyviä päästöjä, jotka liittyvät nikkelin kaltaisten raaka-aineiden hankintaan ja
energiankulutukseen. Ilmastonmuutoksen tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia arvioitiin
käyttämällä samoja menetelmiä ja saatavilla olevia tietoja kuin muiden tunnistettujen
vaikutusten kohdalla. (E1-ESRS 2 IRO-1-20-(a)), AR-9)
Oman toiminnan ja arvoketjun fyysiset riskit
Outokumpu on tunnistanut ilmastoon liittyviä riskejä osana tuotantolaitosten fyysisten
ilmastoriskien analyysiä. Analyysi vaaditaan EU-taksonomian ilmastonmuutokseen
sopeutumisen ei merkittävää haittaa -kriteerien (do no significant harm, DNSH) mukaan.
Arvioinnit ovat perustuneet EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun
säädöksen liitteen I lisäyksessä A esitettyihin menetelmiin. Niissä keskitytään vaikutuksiin,
joiden aikaväli ulottuu lyhyestä pitkään, ja otetaan huomioon ilmastoennusteet, jotka
ulottuvat vähintään 10–30 vuoden päähän tulevaisuuteen. Arvioinneissa on keskitytty vain
Outokummun omiin toimintoihin ja niihin kohdistuviin fyysisiin riskeihin.
(E1-ESRS 2 IRO-1-20-(b))
Oman toiminnan ja arvoketjun siirtymäriskit ja -mahdollisuudet
Outokumpu on tunnistanut ilmastoon liittyviä riskejä osana siirtymäsuunnitelmaansa.
Outokumpu on huomioinut skenaarioissaan riskienhallinnassa tunnistetut riskit:
ruostumattoman teräksen teollisuus käyttää paljon energiaa, ja tuotantoprosessien
kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret. Myös raaka-aineet ja kuljetukset vaikuttavat
päästöjen määrään. Merkittävin riski on, että hiilestä irtautumisen teknologiat ja
investoinnit eivät olisi toteuttavissa tai riittävän tehokkaita siirtymävaiheen vaatimusten
toteuttamiseksi. Lainsäädäntö ja siirtymävaiheen edellyttämät uudet teknologiat voivat
nostaa tuotantokustannuksia. Vähäpäästöisten raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen tai
muiden vähäpäästöisten raaka-aineiden, saatavuus on myös yksi tunnistetuista riskeistä.
(E1-ESRS 2 IRO 1-20-(c))
Skenaarioanalyysit liittyen fyysisiin ja siirtymäriskeihin sekä -mahdollisuuksiin
Outokumpu on tehnyt erilaisia analyysejä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan fyysisiä
ja siirtymäriskejä sekä -mahdollisuuksia. Fyysisten riskien suhteen Outokumpu teki omien
toimintojensa riskianalyysin EU-taksonomian DNSH-kriteerien mukaisesti. Taloudellisia
riskejä arvioitiin toimipaikkakohtaisesti. Toimitusketjua arvioitiin toiminnan
keskeytymisriskin kannalta.
Analyysin mukaan fyysiset ilmastoriskit eivät aiheuta Outokummulle olennaista taloudellista
riskiä. (E1-ESRS 2 IRO-1-21) Siirtymäriskeihin ja -mahdollisuuksiin liittyen Outokumpu on
toteuttanut tämän hetkisen tilanteen jatkuvuuteen perustuvan skenaarioanalyysin
Kansainvälisen energiajärjestön rauta- ja terästeknologioiden vuoden 2020 tiekartan
mukaisesti. (E1-ESRS 2 IRO-1-21)
Tunnistetut ilmastoon liittyvät riskit
Outokumpu on tunnistanut siirtymään liittyviä ilmastonmuutosriskejä
kaksoisolennaisuusarviointinsa perusteella. Ilmastoon liittyviä vaaroja on tunnistettu myös
osana tuotantolaitosten fyysisten ilmastoriskien analyysiä EU-taksonomian
ilmastonmuutokseen sopeutumisen DNSH-kriteerien mukaisesti. Arvioinneissa seurataan
EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen liitteen I lisäyksen A
menetelmiä. Niissä keskitytään vaikutuksiin, joiden aikaväli ulottuu lyhyestä pitkään, ja
otetaan huomioon ilmastoennusteet, jotka ulottuvat vähintään 10–30 vuoden päähän
35
tulevaisuuteen. Arvioinneissa keskitytään vain Outokummun omiin toimintoihin ja niihin
kohdistuviin fyysisiin riskeihin. (E1-ESRS 2 IRO-1, AR 11-(a))
Näissä arvioinneissa Outokumpu tunnisti ilmastoon liittyviä riskejä, joiden aikaväli ulottuu
lyhyestä pitkään. Vaaroja ei kuitenkaan liitetty omaisuuserien odotettuun elinkaareen,
strategiseen suunnitteluun tai pääoman kohdentamissuunnitelmiin.
(E1-ESRS 2 IRO-1, AR 11-(b))
Toimipaikkakohtaisessa arvioinnissa otettiin huomioon vaarojen todennäköisyys, suuruus ja
kesto kussakin sijainnissa aina, kun se katsottiin tarpeelliseksi tai todennäköiseksi.
Kutakin tekijää arvioitiin eri skenaarioiden mahdollisiin muutoksiin keskittyvän tieteellisen
tutkimuksen perusteella. Arvioinneissa huomioitiin se, miten todennäköisiä äärimmäiset
sääolot – kuten hirmumyrskyt, tulvat ja niin edelleen – ovat eri maantieteellisillä alueilla.
Kesto oli keskeinen tekijä, kun tarkasteltiin lämpöstressin vaikutuksia Alabamassa, jossa
kuumien päivien määrän odotetaan kasvavan vuoden 2022 seitsemästä päivästä 47
päivään vuonna 2050 korkean lämpötilan skenaarion mukaan. Riskien suuruutta konsernin
tasolla arvioitiin osana kaksoisolennaisuusarviointia ja liiketoiminnan yleisiä
riskiprosesseja. Arviointien perusteella fyysiset riskit määriteltiin epäolennaisiksi. (E1-ESRS 2
IRO-1, AR-11-(c))
Arvioinnit perustuivat suurelta osin kansainvälisiin sosioekonomisiin kehityspolkuihin
(shared socioeconomic pathways, SSP) ja YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) ilmastonmuutosskenaarioihin, mukaan
lukien SSP5-8.5, jossa on fyysiset riskit ovat yleisimpiä. Skenaarioita tarkasteltiin IPCC:n
ilmastonmuutosskenaarioihin perustuvien paikallisten tai alueellisten ilmastonmuutokseen
liittyviin vaaroihin kohdistuvien ennusteiden avulla. Arvioinnissa käytettiin esimerkiksi
Ruotsin ilma- ja vesitieteen laitoksen tekemiä ennusteita. Ennusteiden avulla saatiin
käsitys paikallisista riskeistä kussakin toimipaikassa eri skenaarioissa. Koska paikallisilta
tai alueellisilta toimittajilta saatiin vain rajallisesti skenaarioita koskevia tietoja, arviointien
tarkkuus vaihteli toimipaikoittain. Osassa arviointeja pystyttiin tunnistamaan
geospatiaalisiin koordinaatteihin perustuvia riskejä, kun taas toisissa tarkasteltiin
muutoksia kansallisella tasolla. Lisäksi osa ennusteista perustui IPCC:n kuudenteen
arviointiraporttiin, kun taas toiset perustuivat vanhemman viidennen arviointiraportin
tietoihin. (E1-ESRS 2 IRO-1, AR 11-(d))
Tunnistetut siirtymätapahtumat
Outokumpu on tunnistanut siirtymätapahtumia, jotka voivat aiheuttaa siirtymäriskejä
yhtiölle ja vaikuttaa haitallisesti sen toimintaympäristöön ja taloudelliseen asemaan
pitkällä, keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä. (E1-ESRS 2 IRO-1, AR 12-(a))
Outokumpu arvioi, missä määrin sen omaisuuserät ja liiketoimet voivat altistua
tunnistetuille siirtymätapahtumille. Prosessin aikana se tunnisti fyysisiä ilmastoriskejä ja
lievennystoimenpiteitä kaikkien toimipaikkojen osalta. Nämä on sisällytetty yleiseen
riskinarviointiin. Arvioinnin mukaan fyysinen riski ei vaikuta olennaisesti konsernin pääoma-
tai toimintamenoihin. Ilmastonmuutoksen siirtymäriskien taloudelliset vaikutukset ovat
kuitenkin merkittävät. Ne on arvioitu vuoteen 2030 saakka. Saavuttaakseen 1,5 asteen
ilmastotavoitteensa yhtiö on laatinut siirtymäsuunnitelman ja sitoutunut siihen. Useita
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeita on jo käynnistetty suunnitelman
mukaisesti. (E1-ESRS 2 IRO-1, AR 12-(a), (E1-ESRS 2 IRO-1, AR 12-(b))
Outokummun ilmastoskenaarioissa tunnistettuja siirtymätapahtumia ovat muun muassa:
• ilmastonmuutospolitiikan kehitys sekä lisääntynyt sääntely ja raportointivaatimukset,
• hiilidioksidipäästöjen ja niihin liittyvän sähkön hinnannousu,
• raaka-aineiden hinnannousu sekä epävarmuus energian ja vähäpäästöisten raaka-
aineiden saatavuudesta kohtuuhintaan,
• hiilestä irtautumisen teknologioiden toteuttamiskelpoisuus ja tehokkuus tulevina
vuosina, ja
• riski asiakkaiden ja markkinaosuuksien menettämisestä – toisaalta vähäpäästöiseen
teräkseen siirtyvillä asiakkailla voi olla myönteinen vaikutus. (E1-ESRS 2 IRO-1, AR-12-(c))
Outokumpu on myös arvioinut omaisuuseriä ja liiketoimintaa, jotka eivät ole yhteensopivia
ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa tai edellyttävät merkittäviä toimia ollakseen
yhteensopivia sen kanssa. Ferrokromin tuotantoprosessi vaatii koksin käyttämistä
pelkistimenä, ja koska koksia käytetään ferrokromin tuotantoprosessissa, tämän
aiheuttamia päästöjä voidaan pitää osittain päästöjen lukkiutumina. Ferrokromin tuotanto
ei kuulu EU-taksonomian piiriin. Ruostumattoman teräksen tuotannossa elektrodien käyttöä
pidetään päästöjen lukkiutumana, mutta ne eivät aiheuta olennaista riskiä
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteille. Outokumpu on myös arvioinut arvoketjun
alkupään päästöjen lukkiutumia ja tunnistanut kalkkiin liittyvät päästöt niiden
pääasialliseksi lähteeksi. Yhtiö on kuitenkin tunnistanut tapoja vähentää myös
haastavimpia kasvihuonekaasupäästöjä. (E1-ESRS 2 IRO-1, AR 12-(d))
Ilmastoskenaarioiden yhteensopivuus taloudellisten oletusten kanssa
Outokummun ilmastoskenaariot ovat linjassa Science-Based Targets -aloitteen 1,5 asteen
tavoitteen kanssa. (E1-ESRS 2 IRO-1, AR-15)
Olennaisten pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit
Kaikilla Outokummun tuotantolaitoksilla on voimassa olevat ympäristöluvat, ja tuotantoon
liittyvät omien toimintojen päästöt on arvioitu joko ympäristövaikutusten arvioinneissa tai
keskusteluissa paikallisten viranomaisten kanssa vaikutusten ja riskien tunnistamiseksi.
Tämä on jatkuva prosessi, koska toimipaikat keskustelevat alinomaa paikallisten
viranomaisten kanssa uusien tutkimusten tai lupien uusimisen vuoksi. Arvoketjun päästöjä
on seulottu pääasiassa ISO 14040 -menetelmän mukaisilla elinkaariarvioinneilla, jotka
osoittavat, missä arvoketjun osissa riskit ovat suurimmat. (E2-ESRS 2 IRO-1-11(a)
36
Kuulemisten järjestäminen
Paikallisyhteisöt voivat tuoda esiin aiheita joko lupaprosessien aikana tai säännöllisissä
kokouksissa, joissa toimipaikat kertovat toiminnastaan paikallisille asukkaille. Tämä on osa
tavallista liiketoimintaa, eikä kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteydessä ole otettu käyttöön
lisätoimenpiteitä. (E2-ESRS 2 IRO-1-11(b))
Olennaisuusarvioinnin tulokset
Ruostumattoman teräksen ja ferrokromin valmistus vaikuttaa kielteisesti ympäristöön
ilmaan ja veteen päätyvien päästöjen vuoksi. Tuotantoprosesseissa syntyy epäpuhtauksia,
kuten metalleja ja nitraatteja, jotka saattavat kulkeutua vesistöihin ja vaikuttaa kielteisesti
veden laatuun ja vesiekosysteemeihin, jos niitä ei hallita asianmukaisesti. Tämän vuoksi
yhtiön tuotantolaitoksille on myönnetty ympäristöluvat ja niissä käytetään pilaantumisen
vähentämistekniikoita. Tuotantolaitoksiin on esimerkiksi asennettu jätevedenpuhdistamoja.
Tämä koskee yhtiön toimintaa Kemissä ja Torniossa Suomessa, Avestassa, Nybyssä ja
Degerforsissa Ruotsissa, Krefeldissä ja Dillenburgissa Saksassa, Alabaman Calvertissa
Yhdysvalloissa ja San Luis Potosíssa Meksikossa. (E2-ESRS 2 IRO-1-AR-9)
Olennaisten vesivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit
Omien tuotantolaitosten ja arvoketjussa olevien vesivarojen arvioidut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet tunnistettiin kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessissa. Lisätietoa
prosessista on kohdassa ylempänä kohdassa “Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit”. Merten luonnonvarat analysoitiin
osana prosessia. Tulokset kuitenkin osoittivat, että ne ovat merkityksettömiä Outokummun
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kannalta. Veteen liittyvien riskien arvioimisessa
käytettiin Aqueduct WRI -vesiriskikartoitustyökalua. (E3-ESRS 2 IRO-1-8-(a))
Kuulemisten järjestäminen
Outokumpu toteutti osana arvoketjun alkupään ihmisoikeusvaikutusten arviointeja
vesivaroihin liittyviä arviointeja. Arvioinnit sisältävät kerätyn palautteen vaikutusten
kohteena olevilta yhteisöiltä. Kerättyjä tietoja hyödynnettiin kaksoisolennaisuusarvioinnin
taustatietoina. Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa kuultiin suoria toimittajia sekä
loppupään arvoketjua edustavia asiakkaita. (E3-ESRS 2 IRO-1-8-(b))
Olennaisten luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessit
Kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessin aikana arvioitiin luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia yhtiön omissa
toimipaikoissa ja arvoketjussa. Outokumpu toteutti myös luonnon monimuotoisuuden
kartoituksen, jossa keskityttiin pääasiassa omiin toimintoihin. Outokummun omat toiminnot
luokiteltiin Global Industry Classification Standardin mukaan, ja sen riskiprofiili arvioitiin
ENCORE- ja IBAT-luokitustietojen perusteella. Lopullinen riskitaso määritettiin
uudelleenarvioinnin jälkeen sijaintikohtaisten ympäristötekijöiden perusteella. Luonnon
monimuotoisuuden vaikutuksia käsitellään myös teollisuudenalan riskeihin pohjautuvalla
EcoVadis-työkalulla tehtävissä toimittaja-arvioinneissa. Luonnon monimuotoisuuteen
liittyvät kielteiset vaikutukset johtuvat erityisesti kaivostoiminnasta, joka on vain pieni osa
Outokummun toimintaa Suomessa. Mittakaava on kuitenkin suuri toimitusketju
huomioiden. (ESRS E4-ESRS 2 IRO-1-17-(a))
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä riippuvuuksia sekä niihin liittyviä
palveluita arvioitiin kaksoisolennaisuusarviointiprosessissa. Outokumpu toteutti myös
luonnon monimuotoisuuden kartoituksen, jossa keskityttiin omiin toimintoihin.
Kartoituksessa tunnistettiin myös useita luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyviä riippuvuuksia.
Outokumpu pyrkii parhaillaan laajentamaan ja syventämään luonnon monimuotoisuuden
arviointia niin, että se kattaa myös arvoketjun. Yhtiö tarkastelee myös alakohtaista
vaihtelua, alakohtaista ohjausta sekä työkalujen käytön laajentamista arvioinnissa.
Prosessi dokumentoidaan vuonna 2025. Dokumentointi kattaa myös riippuvuussuhteet.
(ESRS E4-ESRS 2 IRO-1-17-(b))
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymä- ja fyysisiä riskejä ja
-mahdollisuuksia on arvioitu kaksoisolennaisuusarviointiprosessin aikana. Outokumpu on
toteuttanut myös luonnon monimuotoisuuden kartoituksen, jossa keskityttiin omiin
toimintoihin. Kartoituksessa tunnistettiin myös useita siirtymä- ja fyysisiä riskejä.
Outokumpu pyrkii parhaillaan laajentamaan ja syventämään luonnon monimuotoisuuden
arviointia ja laajentamaan aiheeseen liittyvää soveltamisalaa niin, että se kattaa myös
arvoketjun. Yhtiö tarkastelee myös alakohtaista vaihtelua, alakohtaista ohjausta sekä
työkalujen käytön laajentamista arvioinnissa. Prosessi dokumentoidaan vuonna 2025.
Dokumentointi kattaa myös siirtymä- ja fyysiset riskit. (E4-ESRS 2 IRO-1-17-(c))
Kuulemisten järjestäminen
Outokumpu on kuullut paikallisyhteisöjä osana ympäristölupaprosessia. Toimittajien osalta
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä on kuultu osana ihmisoikeusvaikutusten arviointia.
Kuulemisissa on keskitytty vesivaroihin. Tulevaisuudessa Outokummussa kehitetään
kokonaisvaltaista lähestymistapaa vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemiseen.
Lisätietoja aiheesta on S3-luvussa. (E4-ESRS 2 IRO-1-17-(e)) Tällä hetkellä Outokummulla ei
ole yhtiön kattavaa toimintatapaa eikä dokumentoitua prosessia siitä, miten se voisi tehdä
suoraan yhteistyötä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa olennaisten kielteisten
vaikutusten hallinnointia, myönteisten vaikutusten edistämistä ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallinnointia koskevien tavoitteiden asettamiseen liittyen. Näin ollen
kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin ei sisällytetty suoraa vuorovaikutusta heidän
kanssaan tavoitteiden asettamiseen liittyen. Outokumpu kehittää kuitenkin parhaillaan
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessiaan (due diligence), joka kattaa sekä yhtiön oman
toiminnan että arvoketjun. Nykytilan analyysi ja siihen pohjautuva due diligence -prosessin
37
jatkokehittämistä koskeva toimintasuunnitelma valmistuivat 2024. Toimenpiteet
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen suoraksi osallistamiseksi tavoitteiden
asettamisessa määritellään osana tätä toimintasuunnitelmaa, jota toteutetaan vuodesta 
2025 eteenpäin. (E4-ESRS 2 IRO-1-17-(e)-(i),-(ii), (iii))
Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet
Outokummun toimipaikat eivät sijaitse herkillä alueilla. Outokumpu on kuitenkin
tunnistanut alueita, jotka ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta ja jotka ovat
yrityksen omistuksessa tai sijaitsevat yrityksen toimipaikan läheisyydessä. Näissä
toimipaikoissa muun muassa valmistetaan ruostumatonta terästä ja louhitaan kromia.
Suoria kielteisiä vaikutuksia, jotka aiheuttaisivat lajien heikentymistä tai johtaisivat lajien
häirintään, ei ole tunnistettu. Kaikki yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat 10 kilometrin
säteellä vähintään yhdestä suojelualueesta. (E4-ESRS 2 IRO-1-19-(a))
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien lieventävien toimenpiteiden
toteuttaminen
Tunnistetuista vaikutuksista luontoon omien toimintojen sekä toimitusketjun kautta,
Outokumpu suunnittelee luonnon monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.
Luonnon monimuotoisuuden hallinnan vaatimuksia määritetään myös ResponsibleSteel- ja
Towards Sustainable Mining -standardeissa. Lisäksi Outokumpu on laatinut luonnon
monimuotoisuuden hallintasuunnitelmat Stainless Europe- ja Advanced Materials -
liiketoimintalinjoille.  (E4-ESRS 2 IRO-1-19-(b))
Olennaisten resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessit
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen ja erityisesti resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin ja
jätteisiin liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia Outokummun toimipaikoissa ja arvoketjussa on arvioitu osana
kaksoisolennaisuusarviointia. Lisätietoa prosessista on kohdassa ylempänä kohdassa
“Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit”.
(E5-ESRS 2 IRO-1-11-(a))
Kuulemisten järjestäminen
Outokummun ihmisoikeusarviointiin kerätään palautetta arvoketjun alkupään
paikallisyhteisöiltä. Näitä tietoja käytetään kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Suoria
toimittajia sekä arvoketjun loppupäätä edustavia asiakkaita kuultiin
kaksoisolennaisuusarvioinnin laatimisen yhteydessä. (E5-ESRS 2 IRO-1-11-(b))
38
Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
ESRS-tiedonantovaatimusluettelo
Osa
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen nimi
Sijainti (sivunumero)
Yleiset tiedot
BP-1
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Yleiset tiedot
BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Yleiset tiedot
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Yleiset tiedot
GOV-2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Yleiset tiedot
GOV-3
Kestävyyteen liittyvien suoritusten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Yleiset tiedot
GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Yleiset tiedot
GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Yleiset tiedot
SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Yleiset tiedot
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Yleiset tiedot
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Yleiset tiedot
IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Yleiset tiedot
IRO-2
Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Ympäristötiedot
Ei sovelleta
Asetuksen (EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan mukaiset tiedot
Ympäristötiedot
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Ympäristötiedot
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Ympäristötiedot
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Ympäristötiedot
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Ympäristötiedot
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Ympäristötiedot
E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (scopet 1, 2 ja 3)
39
Osa
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen nimi
Sijainti (sivunumero)
Ympäristötiedot
E1-8
Sisäinen hiilen hinnoittelu
Ympäristötiedot
E2-1
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Ympäristötiedot
E2-2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
Ympäristötiedot
E2-3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Ympäristötiedot
E2-4
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Ympäristötiedot
E2-5
Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet
Ympäristötiedot
E3-1
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet
Ympäristötiedot
E3-2
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit
Ympäristötiedot
E3-3
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet
Ympäristötiedot
E3-4
Vedenkulutus
Ympäristötiedot
E4-1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa
Ympäristötiedot
E4-2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
Ympäristötiedot
E4-3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit
Ympäristötiedot
E4-4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
Ympäristötiedot
E4-5
Biologiseen monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
Ympäristötiedot
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
Ympäristötiedot
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
Ympäristötiedot
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Ympäristötiedot
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset
Ympäristötiedot
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset
40
Osa
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen nimi
Sijainti (sivunumero)
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-10
Riittävä palkka
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-11
Sosiaalinen suojelu
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-13
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-15
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Yhteiskunnalliset tiedot
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Yhteiskunnalliset tiedot
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Yhteiskunnalliset tiedot
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Yhteiskunnalliset tiedot
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Yhteiskunnalliset tiedot
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Yhteiskunnalliset tiedot
S2-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Yhteiskunnalliset tiedot
S3-1
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet
41
Osa
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen nimi
Sijainti (sivunumero)
Yhteiskunnalliset tiedot
S3-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa
Yhteiskunnalliset tiedot
S3-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Yhteiskunnalliset tiedot
S3-4
Olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien ja
lähestymistapojen tehokkuus
Yhteiskunnalliset tiedot
S3-5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Hallintotapatiedot
G1-1
Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri, sisältää toimet ja tavoitteet
(ESRS 2-IRO-2-56)
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä
Osa
Tiedonantovaatimus
Tietopisteen nimi
Sijainti (kappale/sivunro.)
Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta
Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta
Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Epäolennainen
Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Epäolennainen
Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Ympäristötiedot
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) 38 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (scopet 1, 2 ja 3) 44 kohta
42
Osa
Tiedonantovaatimus
Tietopisteen nimi
Sijainti (kappale/sivunro.)
Ympäristötiedot
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan  E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Ympäristötiedot
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Ympäristötiedot
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä omien toimintojen liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Yleiset tiedot
ESRS 2- IRO 1 - E4
16 kohdan a alakohdan i alakohta
Yleiset tiedot
ESRS 2- IRO 1 - E4
16 kohdan b alakohta
Yleiset tiedot
ESRS 2- IRO 1 - E4
16 kohdan c alakohta
Ympäristötiedot
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Epäolennainen
Ympäristötiedot
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Ympäristötiedot
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39
43
Osa
Tiedonantovaatimus
Tietopisteen nimi
Sijainti (kappale/sivunro.)
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS 2- SBM3 - S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS 2- SBM3 - S1
Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
21 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-1
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c  alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88
kohdan e alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1-17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS 2- SBM3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
19 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
44
Osa
Tiedonantovaatimus
Tietopisteen nimi
Sijainti (kappale/sivunro.)
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16
Epäolennainen
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17 kohta
Epäolennainen
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Epäolennainen
Hallintotapatiedot
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Epäolennainen
Hallintotapatiedot
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta
Epäolennainen
Hallintotapatiedot
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Epäolennainen
Hallintotapatiedot
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Epäolennainen
(ESRS 2-IRO-2-56)
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tulosten ja tunnistettujen vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien perusteella Outokumpu teki tietopistekartoituksen, jonka avulla
raportoitavat olennaiset tietopisteet saatiin määriteltyä. Olennaisten tietopisteiden
mukaiset tiedot perustuvat näin ollen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin,
jotka on tunnistettu osana kaksoisolennaisuusarviointia. Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia
näkökulmia: tietojen merkitys sen seikan kannalta, jota niiden on tarkoitus kuvata tai
selittää, sekä se, kuinka hyvin tiedot vastaavat käyttäjien päätöksentekotarpeita. (ESRS 2-
IRO-2-59)
45
Ympäristötiedot
Outokummun ympäristötyö keskittyy
ilmastonmuutoksen hillintään: päästöjen
vähentämiseen ja energiatehokkuuteen,
kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuden
ja ekosysteemien suojeluun, vesivaroihin ja
pilaantumisen torjuntaan.
EU-taksonomia
E1 – Ilmastonmuutos
E2 – Pilaantuminen
E3 – Vesivarat
E4 – luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
46
WDesk_TAX_Neuer_Zollhof_2024_04_10_outokumpu_saksa_6879.jpg
Outokummun liikevaihto on 93 -
prosenttisesti EU-taksonomiakelpoinen
ja EU-taksonomian mukainen. Frank
Gehryn suunnitteleman ja Saksan
Düsseldorfissa sijaitsevan Neuer
Zollhofin julkisivu on tehty Outokummun
ruostumattomasta teräksestä.
EU-taksonomia
EU-taksonomiaraportointi
Finanssialan ulkopuolisten yritysten on julkistettava osuudet liikevaihdosta,
pääomamenoista ja rajoitetuista toimintamenoista, jotka liittyvät EU:n taksonomia-
asetuksessa (2020/852) määriteltyyn ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen
toimintaan. Taksonomiakelpoisia ovat toiminnot, jotka kuuluvat asetuksen soveltamisalaan,
kun taas taksonomian mukainen toiminta määritellään taloudelliseksi toiminnaksi, joka
edistää merkittävästi ainakin yhden ilmasto- ja ympäristötavoitteen saavuttamista, mutta
joka ei myöskään aiheuta merkittävää haittaa muille tavoitteille ja täyttää ihmisoikeuksia ja
työoloja koskevat vähimmäisvaatimukset.
EU:n komissio julkaisi vuonna 2023 luokittelua varten teknisiä lisäkriteerejä, jotka liittyvät
veteen, kiertotalouteen, pilaantumisen ehkäisyyn ja luonnon monimuotoisuuteen (EU
2023/2486) sekä lisäyksiä aiemmin julkaistuun lakiin ilmastonmuutoksen hillitsemisestä
ja muutokseen sopeutumisesta (EU 2023/2485).
Outokummun edustajat talous- ja vastuullisuusfunktioista vertasivat konsernin toimintoja
EU:n taksonomiaan ja tunnistivat sen perusteella taksonomian mukaiset,
taksonomiakelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset toiminnot. Outokumpu on tunnistanut
teräksenvalmistustoimintansa kelpoiseksi taloudellisen toiminnan mukaisesti 3.9 “Raudan
ja teräksen valmistus”, kuten kuvattu komission delegoidussa asetuksessa (EU
2021/2139).  Tunnusluvut laskettiin konsernitilinpäätöksen tietojen perusteella.
Tarkemmista laskentaperiaatteista kerrotaan alla olevan tunnuslukutaulukon jälkeen.
Kokonaiset taulukot ovat saatavilla taksonomialuvun lopussa.
Taksonomian (luokitusjärjestelmän mukaiset) tunnusluvut
2024
Yhteensä
milj. €
Kelpoinen ja
mukainen, %
Kelpoinen, ei
mukainen, %
Ei-kelpoinen,
%
Liikevaihto
5 942
93
0
7
Pääomamenot
201
78
0
22
Rajoitetut toimintamenot
657
81
0
19
2023
Liikevaihto1)
6 961
93
0
7
Pääomamenot
146
75
0
25
Rajoitetut toimintamenot1)
652
81
0
19
1) Prosenttiosuudet on oikaistu.
47
Avainlukujen laatiminen edellyttää johdon harkintaa, arvioita ja oletuksia
taksonomiakelpoisista ja taksonomian mukaisista taloudellisista toiminnoista, näihin
toimintoihin kohdistetuista pääomamenoista sekä niihin liittyvistä toimintamenoista.
Taksonomian liikevaihto on esitetty IFRS:n mukaisena ja linjassa konsernitilinpäätöksessä
esitetyn liikevaihdon kanssa. Outokummun periaatteista taksonomian liikevaihdon
määrittelemiseksi on lisätietoa konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. Raudan ja
teräksen valmistus on lueteltu taksonomiakelpoiseksi taloudelliseksi toiminnaksi.
Yhtiö raportoi taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian mukaisuuden vain tuotannon
osalta. Myynti palvelukeskuksista on jätetty pois taksonomiakelpoisista toiminnoista.
Muutoksen vaikutus on kuitenkin vähäinen, sillä konsernin sisäinen myynti tehtailta
palvelukeskuksiin on edelleen taksonomiakelpoista. Koska palvelukeskukset on jätetty
taksonomiakelpoisten toimintojen ulkopuolelle, myös palvelukeskuksiin liittyvät rajoitetut
toimintamenot ja pääomamenot on jätetty taksonomiakelpoisuuden ulkopuolelle.
Tärkeimmät ei-taksonomiakelpoisiksi katsotut myynnin erät ovat ferrokromin, raaka-
aineiden, muiden palveluiden ja energian myynti. Vain taksonomiakelpoiset toiminnot on
arvioitu taksonomian mukaisuuden osalta.
Outokumpu on sijoittanut energiayhtiöihin ja omistaa osuuksia niissä varmistaakseen
vähäpäästöisen sähkön saatavuuden. Outokummulla ei kuitenkaan ole suoraa
ydinvoimaomistusta, omistustamme pidetään ei-materiaalisena, eikä se sisälly konsernin
taksonomian avainlukuihin.
Kaikki teräksen tuotantolaitokset on arvioitu, ja ne täyttävät tekniset seulontakriteerit
merkittävästä edistämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mikä edellyttää, että
teräsromun osuus suhteessa tuotteen tuotantoon on vähintään 70 % korkeaseosteisen
teräksen tuotannossa. Vuonna 2022 arvioitiin myös, täyttävätkö toiminnot kriteerit, joiden
mukaan niistä ei aiheudu merkittävää haittaa (Do No Significant Harm, DNSH) muille
tavoitteille, ja tätä arvioitiin uudelleen vuonna 2024, eikä arvioinnissa havaittu muutoksia,
jotka olisivat vaikuttaneet lopputulokseen.
• DNSH-kriteeri ilmastonmuutokseen sopeutumisesta: Outokummun tuotantoyksikköihin
liittyvät fyysiset riskit on seulottu ja arvioitu, ja ne ovat osa yhtiön yleistä
riskienhallintastrategiaa.
• DNSH-kriteeri vesien sekä meren luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja suojelusta sekä
DNSH-kriteeri luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelusta ja entisöinnistä:
arvioinnit, luvat ja suunnitelmat jokaiselle tuotanto- ja toimipaikalle täyttävät voimassa
olevan lainsäädännön.
Outokummun tuotantopaikoilla ei käytetä mitään kiellettyjä aineita. Muutamissa
toiminnoissa, joissa käytetään huolta aiheuttavia aineita, Outokumpu on pitänyt niitä joko
välttämättöminä, koska käyttö on määritelty parhaaksi käytettävissä olevaksi teknologiaksi
Bref-asiakirjoissa, tai ei-olennaisiksi, koska toiminta on merkityksetöntä
taksonomiakelpoiseen kokonaismyyntiin verrattuna. Siten ne täyttävät DNSH-kriteerin
ympäristön pilaantumisesta.
Outokummun ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi on tarkistettu, ja sen
katsotaan olevan riittävä EU:n taksonomian ihmisoikeuksia ja työoloja koskevien
vähimmäistason suojatoimien osalta.
Pääomamenot esitetään ja määritellään maksuperusteisina. Pääomamenot esitetään
IFRS:n ja Outokummun rahavirtalaskelman mukaisesti, ja ne koostuvat
käyttöomaisuusinvestoinneista, joihin luetaan investoinnit aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Taksonomian pääomamenot on
esitetty IFRS:n ja Outokummun konsernin rahavirtalaskelman mukaisesti. Osakesijoitukset
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin on
jätetty pois. Taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvät pääomamenot on
katsottu taksonomiakelpoisiksi, kun taas Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen,
palvelukeskuksiin ja suoraan konsernitoimintoihin liittyvät pääomamenot on katsottu ei-
taksonomiakelpoisiksi.
Kaikki teräksen tuotantoon liittyvät toiminnot määriteltiin taksonomian mukaisiksi, joten
myös niihin liittyvät pääomamenot määriteltiin taksonomian mukaisiksi, koska on tarpeen
tukea toimintojen merkittävää edistämistä. Tällä hetkellä laskelmissa ei ole huomioitu
erikseen suunnitelmia taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen laajentamiseksi,
suunnitelmia toimintojen muuttamiseksi taksonomian mukaisiksi tai yksittäisiä
toimenpiteitä, jotka mahdollistavat toimintojen muuttamisen vähähiilisiksi.
Rajoitetut toimintamenot koostuvat suoraan omaisuuserien ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä
kuluista sekä tutkimus- ja kehityskuluista. Rajoitetuista toimintamenoista
taksonomiakelpoiseksi on katsottu taksonomiakelpoista taloudellista toimintaa tukeva
osuus. Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen, palvelukeskuksiin ja konsernitoimintoihin
liittyvät kulut on katsottu ei-taksonomiakelpoisiksi. Tutkimus- ja kehityskulut on sisällytetty
kokonaisuudessaan ja katsottu taksonomiakelpoisiksi lukuun ottamatta ferrokromin
valmistukseen, palvelukeskuksiin tai konsernitoimintoihin liittyviä osia.
Laskelmissa on mukana vain yksi taksonomiakelpoinen taloudellinen toiminta ja yksi
ympäristötavoite. Metallien kierrätys on keskeistä Outokummun liiketoiminnalle, mutta
romun keräystä ja lajittelua kiertotalouskriteerin määritelmän mukaisesti ei pidetä
itsessään Outokummulle taloudellisena toimintana. Outokumpu jatkaa laskelmiensa ja
määritelmiensä kehittämistä sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee saataville.
48
Luokitusjärjestelmän mukaiset liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot
Luokitusjärjestelmän mukaiset tunnusluvut – liikevaihto 1)
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Do No Significant Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodit
Abso-
luut-
tinen
liike-
vaihto
Osuus
liikevaih
dosta,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksee
n sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
luonnon
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutoksee
n sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
luonnon
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär
jestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjärj
estelmäkel
poisten
(A.2)
osuus
liikevaihdo
sta, 2023
Luokka
(mahdol
listava
toimin-
ta) (E)
Luokka
(siirty-
mätoi-
minta)
(T)
milj. €
%
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Raudan ja teräksen valmistus
3.9
5 534
93 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
93 %
T
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
5 534
93 %
93 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
93 %
Josta mahdollistavat toiminnat
0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
5 534
93 %
93 %
K
K
K
K
K
K
93 %
T
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus
3.9
0
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei
ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)
5 534
93 %
93 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
93 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto
408
7 %
YHTEENSÄ
5 942
100 %
Taksonomian liikevaihto on esitetty IFRS:n mukaisena, linjassa konsernitilinpäätöksessä, konsernituloslaskelmassa esitetyn liikevaihdon kanssa. Outokummun liikevaihdon määritelmä on mainittu konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 2.2. Raudan ja teräksen valmistus on luokiteltu taksonomiakelpoiseksi toiminnaksi.
1) Vertailutiedot on oikaistu.
49
Luokitusjärjestelmän mukaiset tunnusluvut – pääomamenot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Do No Significant Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodit
Pääoma
meno
Osuus
pääoma
menoista,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
luonnon
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
luonnon
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär
jestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjärj
estelmäkel
poisten
(A.2.)
osuus
pääomam
enoista,
2023
Luokka
(mahdol
listava
toimin-
ta) (E)
Luokka
(siirty-
mätoi-
minta)
(T)
milj. €
%
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Raudan ja teräksen valmistus
3.9
157
78 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
75 %
T
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen
pääomamenot (A.1)
157
78 %
78 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
75 %
Josta mahdollistavat toiminnat
0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
157
78 %
78 %
K
K
K
K
K
K
75 %
T
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus
3.9
0
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)
0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
157
78 %
78 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
75 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot
44
22 %
YHTEENSÄ
201
100 %
Pääomamenot esitetään ja määritellään maksuperusteisina. Pääomamenot esitetään IFRS:n ja Outokummun rahavirtalaskelman mukaisesti ja koostuvat käyttöomaisuusinvestoinneista, joihin luetaan investoinnit aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja sijoitukset osakkuusyhtiöihin on jätetty pois. Taksonomiakelpoisiin taloudellisiin
toimintoihin liittyvät pääomamenot on katsottu taksonomiakelpoisiksi, kun taas Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen, palvelukeskuksiin ja suoraan konsernitoimintoihin liittyvät pääomamenot on katsottu ei-
taksonomiakelpoisiksi.
50
Luokitusjärjestelmän mukaiset tunnusluvut – rajoitetut toimintamenot1)
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Do No Significant Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodit
Toimint
amenot
Osuus
toiminta
menoista,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
luonnon
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
luonnon
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjär
jestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjärj
estelmäkel
poisten
(A.2.)
osuus
toimintam
enoista,
2023
Luokka
(mahdol
listava
toimin-
ta) (E)
Luokka
(siirty-
mätoi-
minta)
(T)
milj. €
%
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Raudan ja teräksen valmistus
3.9
531
81 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
81 %
T
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
531
81 %
81 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
81 %
Josta mahdollistavat toiminnat
0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
531
81 %
81 %
K
K
K
K
K
K
81 %
T
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus
3.9
0
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
0
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
531
81 %
81 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
81 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot
126
19 %
YHTEENSÄ
657
100 %
Rajoitetut toimintamenot koostuvat suoraan omaisuuserien ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä kuluista sekä tutkimus- ja kehityskuluista. Rajoitetuista toimintamenoista taksonomiakelpoiseksi on katsottu taksonomiakelpoista
taloudellista toimintaa tukeva osuus. Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen, palvelukeskuksiin ja konsernitoimintoihin liittyvät kulut on katsottu ei-taksonomiakelpoisiksi. Tutkimus- ja kehityskulut on sisällytetty
kokonaisuudessaan ja katsottu taksonomiakelpoisiksi lukuun ottamatta ferrokromin valmistukseen, palvelukeskuksiin tai konsernitoimintoihin liittyviä osia.
1) Vertailutiedot on oikaistu.
51
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
Ei
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön
tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja
turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa
teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai
prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Koska omistusosuudet ydinvoimaan ja fossiiliin liittyviin toimintoihin eivät ole merkittäviä, Outokumpu ei
raportoi tarkemmin asiaan liittyvistä toiminnoista.
52
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste.
Outokumpu on sitoutunut tieteeseen perustuvaan
ilmastotavoitteeseen rajoittaa ilmaston
lämpenemistä alle 1,5 asteeseen. Yhtiö
kiihdyttää vihreää siirtymää vähäpäästöisen
teräksen avulla ja auttaa asiakkaitaan
vähentämään päästöjä.
TAVOITTEET
Suorien, epäsuorien ja
toimitusketjun päästö-
intensiteetin vähennys
42 %
vuoteen 2030 mennessä
vuoden 2016 lähtötasosta
Energiatehokkuustavoite
600 GwH 
vuoden 2024 loppuun
mennessä vuoden 2022
tammi–syyskuun lähtötasosta
EDISTYMINEN
Päästöintensiteetti suorien,
epäsuorien ja
hankintaketjun osalta
väheni yhteensä
32 %
vuoden 2024 lopussa vuoden
2016 lähtötasosta
Energiatehokkuus parani
kumulatiivisesti
391 GwH
vuoden 2024 loppuun
mennessä vuoden 2022
tammi–syyskuun lähtötasosta
E1 – Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos, mukaan lukien energia ja ilmastonmuutoksen hillintä, tunnistettiin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokummun kannalta olennaiseksi aiheeksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
E 1.1 Energia
Vaikutukset
Kielteiset
Outokummun ruostumattoman teräksen tuotanto kuluttaa merkittäviä määriä
energiaa. Lisäksi raaka-aineiden louhinta arvoketjun alkupäässä ja kuljetukset
lisäävät energian tarvetta ja siihen liittyviä vaikutuksia. Nämä ovat tosiasiallisia
kielteisiä vaikutuksia, joka liittyvät suoriin toimintoihin ja toimitusketjuun.
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Outokummussa on käynnissä energiatehokkuusohjelma energiankulutuksen
vähentämiseksi. Myös hukkalämmön käytön lisääminen parantaa energia-
tehokkuutta ja vähentää kustannuksia. Mahdollisuus liittyy suoriin toimintoihin.
Riski
Ruostumattoman teräksen tuotantoprosessissa käytetään paljon energiaa, joten
energian hintavaihtelu aiheuttaa taloudellisen riskin. Yhtiö pitää myös uusiutuvien
polttoaineiden saatavuutta ja hintaa olennaisena siirtymäriskinä. Tämä riski liittyy
suoriin toimintoihin.
E 1.2 Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Vaikutukset
Myönteiset
Outokumpu on vähentänyt merkittävästi toimitusketjun päästöintensiteettiä
käyttämällä tuotannossa kierrätettyjä raaka-aineita ja vähäpäästöistä energiaa. Yhtiö
aikoo jatkaa päästöjen vähentämistä parantamalla energiatehokkuutta, siirtymällä
fossiilisesta koksista biokoksiin, lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja
selvittämällä hiilidioksidin talteenottoa. Tämä tosiasiallinen myönteinen vaikutus
liittyy suoriin toimintoihin.
Kielteiset
Outokummun ruostumattoman teräksen tuotanto ja toimitusketjun kaivostoiminta
käyttävät paljon energiaa, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä on
tosiasiallinen kielteinen vaikutus, joka liittyy suoriin toimintoihin ja toimitusketjuun.
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Outokumpu on vähäpäästöisen ruostumattoman terästuotannon edelläkävijä, ja
tuotteilla on selkeästi kysyntää markkinoilla. EU:n hiilirajamekanismiasetuksella
pyritään rajoittamaan hiilivuotoja Euroopassa, mikä voi olla kilpailuetu tuottajille, joilla
on pieni hiilijalanjälki. Tämä mahdollisuus liittyy suoriin toimintoihin.
Riski
Hiilen hinnan arvioitu nousu aiheuttaa yhtiölle suoriin päästöihin liittyviä 
kustannuksia eurooppalaisen päästökauppajärjestelmän ja hiilestä irtautumisen
teknologioiden toteuttamiskelpoisuuden takia. Riski liittyy suoriin toimintoihin.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
53
Strategia
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Outokumpu on sitoutunut rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin
ilmastosopimuksen mukaisesti ja yhtiön tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2050
mennessä. Outokumpu laati ensimmäisen tiekartan ilmastotavoitettaan varten vuonna
2021. Sen jälkeen yhtiö on jatkuvasti arvioinut hiilestä irtautumisen suunnitelmaansa ja
kehitti vuoden 2024 aikana päivitetyn tiekartan ja siirtymäsuunnitelman
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suunnitelma on keskeinen osa yhtiön strategiaa ja
liiketoimintasuunnitelmaa. (E1-1-14) Outokummun siirtymäsuunnitelman eri osat esitellään
tarkemmin alla.
Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet
Vastuullisuus ja sen osana myös hiilestä irtautuminen ovat Outokummun strategian
ytimessä. Aiemmin tässä selvityksessä strategiaosiossa kerrottiin, että strategian toisessa
vaiheessa Outokumpu tekee kohdennettuja investointeja hiilestä irtautumiseen ja
valmistautuu arvioimaan uusia innovaatioihin ja vastuullisiin liiketoimintamalleihin liittyviä
kestävän kasvun mahdollisuuksia tulevina vuosina.
Outokummun tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjen intensiteettiä, mukaan lukien
scopet 1, 2 ja 3, 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta. Tavoite on
asetettu Cross Sector -ohjeistuksen mukaan. Outokummun ruostumattoman teräksen
hiilijalanjälki on jopa 75 % pienempi ja yhtiön viimeisimmän innovaation Circle Greenin jopa
93 % pienempi kuin toimialan keskiarvo*, mikä auttaa asiakkaita vähentämään päästöjään.
Outokumpu on tekemisissä hiilen ja kaasun kanssa pääasiassa siksi, että se käyttää koksia
pelkistimenä ferrokromin tuotannossa ja maakaasua polttoaineena ruostumattoman
teräksen tuotannossa. Fossiilisen koksin ja kaasun käytön odotetaan vähenevän, koska
osana siirtymäsuunnitelmaa yhtiö siirtyy asteittain käyttämään biopohjaista koksia ja
biopolttoaineita. Öljyyn liittyvät toimet eivät ole olennaisia, ja niiden odotetaan vähentyvän
entisestään esimerkiksi, kun polttoaineita on siirrytty vaihtamaan kevyestä polttoöljystä
maakaasuun. (E1-1-16-(a))
Hiilestä irtautumisen keinot
Outokummun siirtymäsuunnitelman keskeiset keinot vähentää päästöintensiteettiä ovat:
• kierrätysteräksen käytön lisääminen,
• energiatehokkuuden ja saannin parantaminen,
• vähäpäästöisen sähkön käytön lisääminen,
• sähköistäminen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen,
• biokoksin käyttö,
• vähäpäästöisten primääriraaka-aineiden lisääminen ja
• hiilidioksidin talteenotto ja varastoinri/hyödyntäminen.
Näiden hiilestä irtautumisen keinojen mukaiset meneillään olevat ja suunnitellut toimet on
esitelty myöhemmin tässä kappaleessa kohdassa “Toimet ja resurssit”. (E1-1-16-(b))
* Vuonna 2024 ruostumattoman teräksen globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7 hiilidioksidiekvivalenttikiloa
ruostumattoman teräksen kiloa kohti (Outokummun laskelma perustuu CRU:n, worldstainlessin ja Kobolde &
Partners AB:n dataan). Outokummun Circle Green -tuotelinjan päästöt laskivat jopa 0,5
hiilidioksidiekvivalenttikiloon ruostumattoman teräksen kiloa kohti.
   
Investoinnit ja rahoitus
Voidakseen saavuttaa 1,5 asteen ilmastotavoitteen yhtiö on laatinut siirtymäsuunnitelman
ja sitoutunut siihen. Outokumpu on jo investoinut energiatehokkuuteen, vähähiiliseen
energiaan ja biokoksiin 48,5 milj. euroa asetettuaan ilmastotavoitteensa vuonna 2021.
Yhtiö on päättänyt 78 milj. euron investoinneista seuraavina vuosina operatiivisiin
päästöjenvähennyshankkeisiin, energiatehokkuuteen ja biokoksiin. Yhtiö jatkaa vuoteen
2030 mennessä vaadittavien siirtymäinvestointien arviointia ja operatiivisten kustannusten
arviointia. Lisätietoja vuoden 2024 tärkeimmistä toimista on tämän luvun Toimet ja
resurssit -osiossa kohdassa “Keskeiset toimet”.
Vuonna 2024 noin 5 milj. euroa EU:n taksonomiakelpoisista 78 milj. euron
pääomamenoista liittyi siirtymäsuunnitelman hankkeisiin. Biokoksi-investoinnit auttavat
vähentämään merkittävästi yhtiön suoria päästöjä mutta niiden pääomamenot eivät ole
mukana taksonomiakelpoisissa pääomamenoissa, koska ferrokromin valmistusprosessi ei
ole taksonomiakelpoinen. (E1-1-16-(c))
Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumien arviointi
Outokumpu on arvioinut laadullisesti keskeisten omaisuuseriensä ja tuotteidensa sekä
yhtiön arvoketjun mahdollisia fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia vuonna
2024. Tutkimustulokset osoittavat, että osaa koksi- ja kalkkipäästöistä pidetään
lukkiutumina. Näiden päästöjen ei odoteta muodostavan olennaista riskiä Outokummun
siirtymälle, koska ne eivät vaaranna yhtiön tieteeseen perustuvaa tavoitetta. (E1-1-16-(d))
Yhteensopivuus komission delegoidun asetuksen
2021/2139 kanssa
Outokummulla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia liittyen tavoitteisiin tai suunnitelmiin, jotka
koskevat taloudellisten toimien yhteen sovittamista komission delegoidussa asetuksessa
2021/2139 vahvistettujen kriteerien kanssa, koska Outokummun kaikkien kelpoisten
taloudellisten toimintojen odotetaan pysyvän asetuksen mukaisina. (E1-1-16-(e))
54
Hiileen, öljyyn ja kaasuun liittyvien taloudellisten
toimien pääomamenot
Vuonna 2024 Outokummun öljyyn liittyvien taloudellisten toimien pääomamenot olivat 0
milj. euroa, kaasuun liittyvien taloudellisten toimien pääomamenot 0 milj. euroa, ja hiileen
liittyvien taloudellisten toimien pääomamenot 0 milj. euroa. Kokonaispääomamenot
mukaan lukien hiilestä irtautumiseen ja EU:n taksonomiaan liittyvät investoinnit on esitetty
aiemmissa osioissa. (E1-1-16-(f))
EU:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset vertailuarvot
Outokumpu saa tulonsa pääasiassa teräksenvalmistuksesta, eikä sitä näin ollen suljeta
EU:n Pariisin ilmastosopimusten mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. (E1-1-16-(g))
Yhteensopivuus strategian ja taloussuunnittelun kanssa
Päästöjen vähentäminen on Outokummun strategian keskiössä, ja se on linjassa yhtiön
vision kanssa olla asiakkaan ensimmäinen valinta vastuullisessa ruostumattomassa
teräksessä. Vastuullisuus ja myös ilmastotavoite ovat Outokummun kolmivaiheisen
strategian ytimessä. Vuonna 2021 alkaneen ensimmäisen vaiheen aikana yhtiö sitoutui
alle 1,5 asteen mukaiseen ilmastotavoitteeseen ja laati suunnitelman päästöjen
vähentämiseen. Strategian toinen vaihe keskittyy ydintoimintojen vahvistamiseen, ja
painopistealueita ovat vastuullisuus, kohdennetut investoinnit tuottavuuteen ja
asiakaslähtöisen toimintamalli. Kolmannen vaiheen on suunniteltu alkavan vuonna 2026,
ja sen tavoitteena on luoda kilpailuetua puhtailla investoinneilla päästöjen vähentämiseen
ilmastostrategian mukaisesti ja vähäpäästöisillä ratkaisuilla. Lisätietoja on yleisiä tietoja
koskevan luvun Strategia-osuudesta.
Hiilen hinnoittelu on integroitu yrityksen investointipäätöksiin osana taloudellista
suunnittelu, ja Outokumpu on jatkanut kohdennettuja investointeja päästöjen
vähentämiseen arvoketjussaan. Yhtiö on sitoutunut ilmastostrategiaansa, investoinut jo
48,5 milj. euroa päästöjen vähentämiseen ja päättänyt 78 milj. euron investoinneista
tuleville vuosille. Osana strategiatyötä Outokumpu arvioi tulevaisuuden investointeja
päästöjen vähentämiseksi. (E1-1-16-(h))
Hallinto- ja johtoelinten hyväksyntä
Outokummun tieteeseen perustuva ilmastotavoite asetettiin vuonna 2021, ja sen on
hyväksynyt yhtiön hallitus toimitusjohtajan esityksestä. Vastuullisuusohjausryhmä hyväksyi
siirtymäsuunnitelman vuonna 2024. Siirtymäsuunnitelmaa ei ole erikseen hyväksytty yhtiön
hallinto- ja johtoelimissä, mutta toimitusjohtaja ja hallitus ovat hyväksyneet siihen liittyvät
toimintasuunnitelmat osana strategiaprosessia, ja siirtymäsuunnitelmaa arvioidaan
kestävyysraportointiprosessin yhteydessä. Hallinto- ja johtoelinten roolista kerrotaan
tarkemmin edellä yleisiä tietoja koskevassa luvussa. Outokummulla on myös ulkoinen
neuvoa-antava vastuullisuustoimikunta, joka tukee yhtiötä vastuullisuusasioissa ja arvioi
yhtiön ilmastostrategian etenemistä. (E1-1-16-(i))
Edistyminen siirtymäsuunnitelman toteutuksessa
Vuoden 2024 loppuun mennessä Outokummun kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti
laski 32 % vuoden 2016 lähtötasosta. Yhtiö on siis edellä siirtymäsuunnitelmansa
mukaista ja tieteeseen pohjautuvaa Science Based Targets -aloitteeseen hyväksyttyä
tavoitettaan. Siirtymäsuunnitelmassa asetettua pienempi päästöintensiteetti saavutettiin
käyttämällä runsaasti kierrätettyä terästä raaka-aineena ja vähäpäästöistä energiaa sekä
tekemällä asteittaisia parannuksia toiminnoissa. Lisätietoja edistymisestä on myöhemmin
tässä luvussa kohdassa “Mittarit ja tavoitteet”. (E1-1-16-(j))
Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Ilmastoon liittyvät riskit
Outokumpu arvioi kaksoisolennaisuusarvioinnissaan ilmaston tosiasiallisia tai mahdollisia
vaikutuksia yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin. Suurin osa mahdollisista vaikutuksista
johtuu yhtiön keskeisen toiminnon eli ruostumattoman teräksen tuotannon luonteesta, sillä
tuotannossa tarvitaan paljon energiaa. Yhtiö on kuitenkin vähentänyt tätä vaikutusta
merkittävästi vuosien varrella, ja vähäpäästöinen ruostumaton teräs antaa sille
kilpailuetua.
Outokumpu tunnisti seuraavat Outokummun liiketoimintamalliin ja strategiaan kohdistuvat
ja ilmastoon liittyvät siirtymäriskit:
• hiilestä irtautumisen teknologiat ja investoinnit eivät toteudu tarpeeksi nopeasti tai
tehokkaasti siirtymävaiheen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi,
• uusi lainsäädäntö ja siirtymävaiheen edellyttämät teknologiat voivat nostaa
tuotantokustannuksia,
• vähäpäästöisten raaka-aineiden ja energian saatavuus ja hinta sekä
• energiakustannusten merkittävä osuus teräksen valmistuksen kokonaiskustannuksista ja
energiaintensiivisten toimintojen alttius energian hinnanvaihteluille.
Outokumpu pitää tunnistettujen ilmastoon liittyvien riskien olevan ilmastoon liittyviä
siirtymäriskejä. Ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ei pidetty olennaisina Outokummulle. (E1-
ESRS 2 SBM-3-18)
55
Strategian ja liiketoimintamallin resilienssi
Koska hiilestä irtautuminen on osa Outokummun strategiaa, ilmastoresilienssi on
keskeinen osa toimintojamme ja toimitusketjuamme. Vaikka täysin CSRD:n mukaista
resilienssianalyysiä ei vielä tehty, Outokumpu arvioi strategian ja liiketoimintamallin
resilienssiä osana kaksoisolennaisuusarviointia vuonna 2023. Yhtiö jatkaa strategian ja
toimintojen ilmastoresilienssin arvioimista tulevaisuudessa. (E1-ESRS 2 SBM-3-19-(a)) Kun
Outokumpu sitoutui tieteeseen perustuvaan tavoitteeseensa vuonna 2021, se analysoi
siirtymäriskejään Task Force on Climate-related Financial Disclosures -raportointikehyksen
(TCFD) mukaisesti. (E1-ESRS 2 SBM-3-19-(b)), (E1-ESRS 2 SBM-3-AR 7-(a)
Lyhyellä aikavälillä Outokumpu tarjoaa päästöjen vähentämiseksi eri toimialoille ratkaisuja,
joiden hiilijalanjälki on pienempi. Keskipitkällä aikavälillä yhtiö voi parantaa resilienssiään
vähentämällä päästöjään sitoumustensa mukaisesti ja kehittämällä uusia tuotteita
ilmastonmuutoksen torjumiseksi, siirtymällä suorien päästöjen vähentämiseen ja
lujittamalla kumppanuuksia toimitusketjussa. Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on
saavuttaa vastuullisuusjohtajuus ja vahvistaa toimitusketjun kumppanuksia sekä omaa
markkina-asemaansa, mikä käsittää myös investoinnit vihreään siirtymään ja
liiketoimintamallin muutokset. (E1-ESRS 2 SBM-3-AR 8-(b))
Aiempien arvioiden perusteella yhtiö on pienen hiilijalanjäljen ja kierrätysmateriaalien
suuren osuuden vuoksi vahvistanut resilienssiään ilmastonmuutokseen liittyville
siirtymäriskeillä. Outokummulla on lisäksi tieteeseen perustuvaan ilmastotavoite vuodelle
2030, ja yhtiö lisää vähänpäästöisen energiankäyttöä tuotevalikoimassaan. Uusiin
teknologioihin, ilmastonmuutokseen liittyvään säätelyyn kuten hiilenhinnoitteluun sekä
vähäpäästöisten tuotteiden kysyntää liittyy epävarmuuksia. (E1-ESRS 2 SBM-3-19-(c)), (E1-ESRS
2 SBM-3-AR 7-(b), (E1-ESRS 2 SBM-3-AR 8-(a)))
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa (Sustainability Policy) määritellään yhtiön
kestävyyteen liittyvät periaatteet ja tavoitteet suhteessa vastuullisuuden talouteen,
ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviin näkökohtiin. Politiikan pääperiaatteiden mukaisesti
vastuullisuus on keskeinen osa Outokummun visiota, strategiaa ja suunnittelutyötä. Näitä
periaatteita ovat yhtiön työntekijöiden ja sidosryhmien turvallisuus, ihmisoikeuksien
kunnioittaminen sekä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisäämiseen
sitoutuminen. Yhtiö on sitoutunut pitämään ilmaston lämpenemisen alle 1,5 asteessa ja
tarjoamaan asiakkailleen vähäpäästöisiä ratkaisuja. Olennaisten vastuullisuusasioiden
hallinnassa tärkein keino on se, että kiertotalous on Outokummun liiketoiminnan ytimessä.
Yhtiö hyödyntää yli 90-prosenttisesti kierrätysterästä ja vähentää näin riippuvuutta
primääriraaka-aineista. Tämä vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsee luonnon
monimuotoisuuden vähenemistä. Outokumpu ottaa nämä näkökulmat huomioon
päätöksenteossaan. Riskiperusteisen ympäristöasioiden hallinnan avulla yhtiö minimoi
jätteitä, pilaantumista ja vedenkäyttöä. Tässä työssä hyödynnetään kierrätystä ja
kohdennettua suojelua korkean riskin alueilla. Outokumpu tukee myös tuotteiden turvallista
käyttöä, sillä yhtiö jakaa läpinäkyvästi tietoa niiden käsittelystä ja poistaa haitalliset aineet
käytöstä asteittain mahdollisuuksien mukaan. Yhtiö on sitoutunut toimimaan
liiketoiminnassaan rehellisesti ja tekemään vastuullisia, kestäviä ja eettisiä päätöksiä.
Yhtiön toiminta perustuu sen eettisiin periaatteisiin, toimintaohjeeseen (Code of Conduct)
ja muihin yhtiön poliitikoihin ja ohjeisiin sekä yhtiön tapoihin toimia, jotka ovat
Outokummun toimien, liiketoiminnan ja yrityskulttuurin perusta. ( E1-2-25, E1-MDR-P-62)
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Vastuullisuuspolitiikassa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen hillintää,
ilmastonmuutokseen sopeutumista, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä
sekä hahmotellaan toimia, joiden avulla hiilineutraalius voidaan saavuttaa.
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että Outokumpu auttaa asiakkaitaan
torjumaan ilmastonmuutosta vähäpäästöisillä ratkaisuilla. Tämä luo arvoa niin yhtiölle,
yhteiskunnalle kuin ympäristöllekin. Vastuullisuuspolitiikassa Outokumpu sitoutuu
suhtautumaan ilmastonmuutokseen vakavasti, tunnustaa tarpeen oikeudenmukaiseen
siirtymään ja toimii tieteeseen perustuvien pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden mukaisesti.
Outokummun siirtymäsuunnitelmassa esitellään ne tavoitteet ja toimet, joiden avulla pitkän
aikavälin hiilineutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. (E1-MDR-P-65-(a))
Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät ja saatavuus
Kaikkien Outokummun liiketoimintojen, yritysten, johtajien, toimihenkilöiden ja
työntekijöiden maailmanlaajuisesti tulee noudattaa vastuullisuuspolitiikkaa.
Outokumpu odottaa, että myös sen liikekumppanit kautta arvoketjun noudattavat vastaavia
standardeja kuin mitä sen vastuullisuuspolitiikassa on määritelty. (E1-MDR-P-65-(b))
Toimitusjohtaja sekä strategia-, vastuullisuus- ja henkilöstöjohtaja on vastuussa politiikan
toteuttamisesta. (E1-MDR-P-65-(c)) Outokumpu on sisällyttänyt sidosryhmien näkemykset
osaksi politiikanhallintaansa. Yhtiön sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, työntekijät,
asiakkaat, toimittajat, sijoittajat, viranomaiset sekä suuri yleisö ja kansalaisjärjestöt.
Julkiset politiikat ovat myös ulkoisten sidosryhmien saatavilla Outokummun verkkosivuilla.
(E1-MDR-P-65-(e)) Politiikan mukaan Outokummun tulee pyrkiä jatkuvaan, järjestelmälliseen ja
avoimeen vuoropuheluun tekemällä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. (E1-MDR-P-65-(f))
56
Kolmansien osapuolten standardit
Outokumpu on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on myös allekirjoittanut
YK:n Global Compact -aloitteen. Yhtiö on sitoutunut tavoitteeseen rajoittaa ilmaston
lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä ja on mukana Science-Based
Targets -aloitteessa. Outokumpu on mukana myös ResponsibleSteel-aloitteessa ja
sitoutunut tukemaan sen visiota ja missiota. Outokummun Euroopan tuotantolaitokset ovat
myös ResponsibleSteelin sertifioimia, ja kaikki sen tuotantolaitokset ovat ISO 14001 -
sertifioituja. Koska Outokummulla on kromikaivos, se kuuluu suomalaiseen Kestävän
kaivostoiminnan verkostoon. (E1-MDR-P-65-(d))
Olennaisten alueiden käsittely
Ilmastonmuutoksen hillintä
Vastuullisuuspolitiikka sisältää ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä aiheita, ja siinä
määritellään etenemistoimet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Politiikassa kuvailluilla
toimilla pyritään vähentämään sekä omien toimintojen että toimitusketjun
kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian
käyttöä. Politiikka ohjeistaa yhtiötä minimoimaan myös primääriraaka-aineiden käyttöä
korvaamalla ne kierrätetyillä aineilla. Tämä on yksi tärkeimmistä ilmastovaikutusten
lieventämistoimista.
Lisäksi Outokummun toimittajien toimintaperiaatteet käsittelevät ilmastonmuutosta
edellyttäen, että tavarantoimittajat vähentävät toimintansa kielteisiä vaikutuksia
ympäristöön ja erityisesti ilmastoon. Lisätietoja Outokummun toimittajien toimintaohjeista
ja sen laajuudesta, hyväksymisprosessista, kolmansien osapuolien standardien
julkistamisesta, keskeisten sidosryhmien huomioimisesta ja politiikan saatavuudesta löytyy
arvoketjun työntekijöistä käsittelevästä luvusta (S2) kohdassa “Toimintaperiaatteet”.
(E1-2-25-(a))
Energiatehokkuus
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että Outokummun tavoitteena on
minimoida resurssien käyttöä ja yhtiön toimintojen kielteisiä vaikutuksia ympäröivään
ympäristöön kehittämällä ennakoivasti tuotantoprosessejaan sekä parantamalla energia- ja
materiaalitehokkuuttaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Outokumpu optimoi jatkuvasti
energiankäyttöä ja kehittää ja parantaa ennakoivasti energiatehokkuutta vähentääkseen
ympäristövaikutuksiaan. (E1-2-25-(c))
Uusiutuvan energian käyttöönotto
Osana vastuullisuuspolitiikkaansa Outokumpu minimoi toimintansa kielteisiä vaikutuksia
ympäristöön lisäämällä vähäpäästöisen sähkön osuutta. Tämä on yksi Outokummun
siirtymäsuunnitelman keskeisistä elementeistä. Vähähiilistä sähköä ovat sekä uusiutuva
että ydinenergia. Outokumpu on ryhtynyt myös korvaamaan fossiilisia polttoaineitaan
vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, kuten biopolttoaineilla ja sähköistämisellä. (E1-2-25-(d))
Muut
Vastuullisuuspolitiikassa käsitellään myös luonnon monimuotoisuutta ja sen riippuvuutta
ilmastonmuutoksesta. Vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta
neitseellisistä raaka-aineista Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä
maailmanlaajuisesti. Politiikassa määritellään myös Outokummun tavoite vähentää
pilaantumista, jätteitä, päästöjä ilmaan sekä ympäristövaikutuksia riskiperusteisella
ympäristöasioiden hallinnalla. (E1-2-25-(e))
Toimet ja resurssit
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin
liittyvät toimet ja resurssit
Keskeiset toimet
Outokumpu on tunnistanut ja toteuttanut ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä keskeisiä
toimia, ja niille on varattu sekä operatiivisia että taloudellisia resursseja. Outokumpu jatkoi
päästövähennyssuunnitelmansa toteuttamista vuonna 2024 .
Hiilestä irtautumisen keinot, keskeiset toimet ja odotetut tulokset raportointivuoden aikana
olivat seuraavat:
• romun käytön lisääminen, mikä vähentää raaka-aineista syntyviä päästöjä sekä 
riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista.
• energiatehokkuushankkeiden toteuttaminen energiankäytön päästöjen ja kustannusten
vähentämiseksi,
• vähäpäästöisen sähkön turvaaminen sähköostosopimuksin ja sertifikaatein
energiankäytön päästöjen vähentämiseksi,
• siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttoaineisiin energiapäästöjen
vähentämiseksi ja
• investointipäätökset biohiililaitokseen Saksaan koksin päästöjen vähentämiseksi.
Hiilestä irtautumisen keinot, keskeiset toimet ja odotetut tulokset seuraavina
raportointivuosina ovat seuraavat:
• vähäpäästöisten raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen kumppanuuksien avulla
erityisesti primääriraaka-aineiden päästöjen vähentämiseksi,
• lisäinvestoinnit biokoksiin koksien päästöjen vähentämiseksi,
• operatiiviset muutokset sähköistämällä ja siirtymällä fossiilisista polttoaineista
uusiutuviin polttoaineisiin energiapäästöjen vähentämiseksi ja
• hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen tuotannosta syntyvien kaasujen päästöjen
vähentämiseksi sekä muiden toimialojen mahdollinen päästöjen vähentäminen näitä
sivuvirtoja hyödyntämällä.
57
Näiden toimien toteuttaminen on määritelty myös Outokummun siirtymäsuunnitelmassa, ja
ne ovat erittäin tärkeitä Outokummun tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen
saavuttamisen kannalta. Tämä todetaan myös yhtiön vastuullisuuspolitiikan tavoitteissa.
Outokumpu osallistui myös kolmivuotiseen TOCANEM2-ohjelmaan (Towards Carbon Neutral
Metals eli kohti hiilivapaita metalleja), joka tukee metalliteollisuuden siirtymää
hiilineutraaliuteen. (E1-MDR-A-68-(a)), (E1-3-29-(a))
Laajuus ja aikaväli
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimet kattavat koko Outokummun arvoketjun ja
keskiössä ovat erityisesti oma toiminta ja toimitusketju, jossa suurin osa yhtiön päästöistä
syntyy, ja kaikilla maantieteellisillä alueilla, joilla on joko yhtiön omaa toimintaa ja sen
alkupään toimitusketjun toimintoja. Jos toimi koskee nimenomaan jotain tiettyä paikkaa, se
mainitaan selkeästi: esimerkiksi Tornion biokoksin pelletöintitehtaan rakentaminen koskee
pelkästään Tornion toimipaikkaa. Lisäksi yhteistyökumppanuuksien kehittämistoimet
toimittajien kanssa ulottuvat myös Outokummun arvoketjun alkupäähän, mikä osoittaa,
että sen toiminta ulottuu yrityksen suorien toimintojen ulkopuolelle. (E1-MDR-A-68-(b))
Päästövähennysteknologioiden kehittyessä yhtiö arvioi jatkuvasti kunkin keskeisen toimen
odotettavissa olevia aikahorisontteja. Romun käytön lisääminen, vähäpäästöiset raaka-
aineet ja vähäpäästöinen energia ovat jatkuvaa panostusta erityisesti lyhyellä aikavälillä,
kun taas nykyiset raportoidut biokoksi-investoinnit ovat keskipitkän aikavälin toimia. Hiilen
talteenotto ja varastointi/käyttö ovat tutkimusvaiheessa, ja niitä on arvioitava edelleen.
Pääsääntöisesti Outokumpu soveltaa samaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin
määritelmää kuin Corporate Sustainability Reporting -direktiivissä (“CSRD”): lyhyt aikaväli
on yksi vuosi, keskipitkä enintään viisi vuotta ja pitkällä aikavälillä on yli viisi vuotta (E1-
MDR-A-68-(c)) Mikään toimista ei liittynyt korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseen, sillä
olennaisista vaikutuksista ei syntynyt vahinkoa yhteisöille. (E1-MDR-A-68-(d))
Aiempi edistyminen
Vuoden 2023 loppuun mennessä Outokumpu oli parantanut päästöintensiteettiään 27 %
vuoden 2016 lähtötasosta. (E1-MDR-A-68-(e))
Taloudelliset resurssit
Sen jälkeen, kun Outokumpu sitoutui nykyiseeni ilmastotavoitteeseensa vuonna 2021,
yhtiö on investoinut 48,5 milj. euroa hiilestä irtautumiseen, ja se on päättänyt 78 milj.
euron investoinneista tulevina vuosina. Yhtiö arvioi jatkuvasti, mitä investointeja sekä
mahdollisia tukia ja muita rahoitusvälineitä tarvitaan, jotta se voi saavuttaa
päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (E1-MDR-A-69-(a)) Outokummun
keskipitkän aikavälin tavoitteet perustuvat olemassa oleviin, kustannustehokkaisiin hiilestä
irtautumisen teknologioihin, ja yhtiö on ottanut resurssien kohdentamisen huomioon osana
strategiaprosessiaan. Pitkällä aikavälillä Outokumpu uskoo hiilestä irtautumisen tuottavan
arvoa sen liiketoiminnalle ja tekevän yhtiön siirtymäsuunnitelman toteuttamisesta
mahdollista. (E1-3 AR 29)
Outokummun nykyiset toimintamenot, joilla toimia on toteutettu, sisältyvät konsernin
tuloslaskelmassa ja liitetiedossa 2.3 ilmoitettuihin kuluihin. Kaikki tähän liittyvät nykyiset
pääomamenot on sisällytetty liitetiedon 4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet riviin Lisäykset. (E1-MDR-A-69-(b)) Yhtiö ei ole vielä tehnyt tulevia
taloudellisten resurssien kohdennuksia. (E1-MDR-A-69-(c))
Saavutetut ja odotetut kasvihuonekaasujen päästövähennykset
Vuoden 2024 loppuun mennessä Outokummun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 32 %
vuoden 2016 lähtötasosta. Odotettu päästövähennystavoite oli 24 %. Vuoteen 2030
mennessä odotettu päästövähennys on 42 %, mikä tarkoittaa vielä noin yhden miljoonan
tonnin absoluuttista vähennystä hiilidioksidipäästöissä. (E1-3-29-(b))
Toimien toimeenpanon resurssiriippuvuudet
Outokummun taloudellinen asema ja tase ovat sen aiemmin julkistaman strategian
mukaisesti vahvalla tasolla, joten yhtiö on valmistautunut tuleviin sijoituksiin. Hiilestä
irtautuminen on olennainen osa yhtiön arvonluontia. Tämän vuoksi investointeja
ilmastonmuutoksen hillintään pidetään myös merkittävänä mahdollisuutena yhtiön tulevan
menestyksen kannalta. Esimerkiksi biokoksi-investointinsa kohdalla Outokumpu arvioi myös
hankkeen taloudellista kannattavuutta sekä mahdollisuuksia uuteen arvonluontiin. Omien
pääomainvestointiensa lisäksi yhtiö harkitsee myös teollisuudenalan hiilestä irtautumiseen
tarkoitettuja kansallisia ja EU:n rahastoja. (E1-3-AR 21)
Pääomamenojen ja toimintamenojen väliset suhteet
Vuonna 2024 Outokumpu investoi siirtymäsuunnitelmaansa 21,5 milj. euroa investointeja,
jotka koostuvat energiatehokkuus- ja biokoksi-investoinneista. Lisäksi yhtiö teki
operatiivisia investointeja tuotantoonsa. Näitä ei esitetä erillisinä erinä tilinpäätöksessä.
Siirtymäsuunnitelmaan tehdyt ja suunnitellut investoinnit on esitetty kohdassa
“Taloudelliset resurssit”. (E1-3-29 (c-i))
Suurin osa Outokummun toteutettujen tai suunniteltujen toimien toteuttamiseen
tarvittavista pääoma- ja toimintamenoista on taksonomiakelpoisia (EU 2021/2178:n
mukaan). Lähinnä Ferrochrome-liiketoiminta-alueen menot on suljettu pois, koska
olennaista Outokummulle on raudan ja teräksen valmistus. (E1-3-29 (c-ii))
58
Mittarit ja tavoitteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Suhde toimintaperiaatteiden päämääriin
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että Outokumpu tunnustaa tarpeen
oikeudenmukaiseen siirtymään ja toimii tieteeseen perustuvien pitkän aikavälin
tavoitteiden mukaisesti. Siirtymäsuunnitelmassa esitetään hankkeita ja vaiheita, joilla
saavutetaan sekä vuoteen 2030 ulottuva keskipitkän aikavälin tavoite että vuoteen 2050
ulottuva hiilineutraaliustavoite. Tieteeseen perustuvat tavoitteet koskevat
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, mutta Outokumpu on asettanut tavoitteen myös
suorien toimintojen energiatehokkuudelle. (E1-MDR-T-80-(a))
Mitattavissa olevat tavoitteet
Outokumpu on asettanut mitattavissa olevat tavoitteet kasvihuonekaasujen
päästövähennyksille ja energiatehokkuuden parantamiselle. HIilidioksidipäästöjen
vähennystavoite on vuoden 2016 lähtötasoon perustuva suhteellinen tavoite, jonka
mukaan päästöjä tulee vähentää 42 % tuotettua terästonnia kohti (hiilidioksidi/tuotettu
terästonni) vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuustavoite on parantaa
energiatehokkuutta 8 %:lla energiankäytössä gigawattitunteina vuositasolla vuoden 2022
lähtötasosta. Outokummun ilmastotavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on
suhteellinen, koska siinä mitataan intensiteettiä eli päästöjä tuotettua terästonnia kohti.
Energiatehokkuustavoite lasketaan absoluuttisena vähennyksenä lähtötasosta. (E1-MDR-
T-80-(b))
Laajuus ja vertailuarvo
Päästöintensiteetin vähentämistavoite sisältää koko hiilijalanjäljen: suorat päästöt (scope
1) sekä epäsuorat ja arvoketjun päästöt (scope 2 ja 3). Energiatehokkuustavoite kattoi
Outokummun omat toiminnot. (E1-MDR-T-80-(c))
Päästöintensiteettivähennystavoitteen nykyinen lähtökohta on asetettu kolmen peräkkäisen
vuoden keskiarvoksi, jotka ovat 2014, 2015 ja 2016 mahdollisimman realistisen arvon
saamiseksi. Tämän perusteella päästöjen intensiteetin vertailuarvo on 2,1 tCO2/tuotettu
terästonni. Energiatehokkuustavoitteen lähtötaso on tammi–syyskuu 2022 ja vertailuarvo
on 5 404 GWh. (E1-4-MDR-T-80-(d))
Välitavoitteet
Outokummun ilmastotavoitteet ulottuvat vuoteen 2050. Outokummun keskipitkän aikavälin
kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettitavoite on asetettu vuodelle 2030. Se on jaettu
lyhyen aikavälin vuositavoitteisiin, jotka toteutetaan liiketoiminta-alueilla ja toiminnoissa.
Yhtiöllä on myös vuodelle 2025 asetetut lyhyen aikavälin energiatehokkuustavoitteet. Myös
Kemin kaivoksen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuodelle 2025. (E1-MDR-T-80-(e))
Menetelmät ja oletukset
Asettaessaan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteitaan Outokumpu toteutti
ilmastoskenaarioanalyysin Stated Policies Scenario -mallin ja kestävän kehityksen
skenaarioanalyysin Science-Based Targets -aloitteen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti.
Energiatehokkuustavoite mitataan kumulatiivisena parannuksena nykyiseen lähtötasoon
verrattuna, ja sen mittayksikkö on gigawattitunti (GWh). (E1-MDR-T-80-(f))
Tavoitteen tieteellinen näyttö ja tavoitteiden asettaminen
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin keskipitkän aikavälin vähennystavoite perustuu
tieteeseen. Energiatehokkuustavoitteen kohdalla tarkastellaan, onko taso parantunut
aiempiin tuloksiin verrattuna. (E1-MDR-T-80-g)) Päästötavoitteen ulkoisesta tarkastuksesta
vastasi Science-Based Targets -aloite, joka hyväksyi tavoitteen. Ulkoiset sidosryhmät eivät
ole arvioineet energiatehokkuustavoitetta. (E1-MDR-T-80-(h))
Tavoitteiden ja mittarien muutokset
Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu päästökertoimiin, jotka tarkistetaan
vuosittain. Raportointikaudella laskentaa laajennettiin kattamaan myös Outokummun
palvelukeskukset, varastot ja toimistot yhtiön tuotantoyksiköiden lisäksi. Yhtiön vuonna
2021 asettamaan tieteeseen perustuvaan ilmastotavoitteeseen ei tehty muutoksia
raportointivuoden aikana, sillä muiden kasvihuonekaasupäästöjen osuus ei ole merkittävä
teräksen tuotantoprosessissa. (E1-MDR-T-80-(i))
Tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin
Vuoden 2024 loppuun mennessä Outokumpu vähensi päästöintensiteettiään 32 % vuoden
2016 lähtötasosta. Tulokseen päästiin korkean kierrätyssisällön, vähäpäästöisen energian
ja operationaalisten parannuksien avulla. Energiatehokkuuden osalta yhtiö saavutti vuoden
aikana 391 GWh 600 GWh:n kokonaistavoitteesta. (E1-MDR-T-80-(j))
Olennaisten ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta tavoitteiden avulla
Outokummun ilmastotavoitteet ovat tieteeseen perustuvia, ja niiden tavoitteena on
rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi Outokummun
tarkoituksena on vähentää suorien ja epäsuorien päästöjen sekä toimitusketjun
päästöintensiteettiä 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta. Outokumpu
on tunnistanut mahdolliset energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet kaikissa yhtiön
toiminnoissa, ja yhtiön kunnianhimoinen energiatehokkuuden parantamistavoite pohjautuu
tähän työhön. (E1-4-33)
59
Kasvihuonekaasupäästöjen tavoite- ja inventaarion rajaukset
Arvioitu päästövähennys 2016–2030, tonnia tuotettua terästonnia kohti
1
(E1-4-34-(a)
Outokummun ilmastotavoite on yhdistetty intensiteettitavoite, joka kattaa scopet 1. 2 ja 3.
Yhtiö ei ole julkistanut scopeille omia tavoitteita. Tavoite ei koske
kasvihuonekaasupäästöjä vaan se on asetettu vain hiilidioksidipäästöille, koska muut
päästöjä ovat hyvin pieniä teräksen tuotantoprosessissa. Tavoite perustuu
markkinaperusteiseen scope 2:een. Tavoiteraja poikkeaa myös kasvihuonekaasujen
bruttopäästöistä, koska siinä otetaan huomioon teräksen valmistusprosessi, eli myyty
ferrokromi ei ole mukana. Tavoite ei sisällä jatkojalostusta ja jakelua. Vuonna 2016
päästöintensiteetti 0,45 tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti scope 1:n osalta,
0,45 tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti scope 2:n osalta ja 1,18 tonnia
hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti scope 3:n osalta.
Vuonna 2024 scope 1:n hiilidioksidipäästöt olivat 0,4, scope 2:n hiilidioksidipäästöt 0,1 ja
scope 3:n hiilidioksidipäästöt 0,9 hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti. Outokummun
tavoite on vähentää päästöintensiteettiä, eikä yhtiöllä tällä hetkellä ole absoluuttisia
tieteeseen perustuvia päästötavoitteita.
Edellä kerrotun mukaisesti hiilidioksidipäästöintensiteettitavoite eroaa hieman 
raportoiduista kasvihuonekaasujen bruttopäästöistä. Näihin bruttopäästöihin verrattuna
SBT-aloitteen mukainen tavoite kattaa 99,9 % scope 1:n, 78,7 % scope 2:n ja 84,5 %
scope 3:n kasvihuonekaasujen bruttopäästöistä. (E1-4-34-(b))
Outokummun hiilidioksidipäästöjen kehitys, tonnia tuotettua terästonnia kohti
3159
Yhtiön uudelleenjärjestelyt johtivat lähtötason uudelleenlaskentaan, mikä nosti päästöintensiteettiä 2 %.
* Mukaan lukien lopetetut toiminnot
Vertailuarvon edustavuuden varmistaminen
Päästöintensiteettivähennystavoitteen nykyinen lähtökohta on asetettu kolmen peräkkäisen
vuoden keskiarvoksi, jotka ovat 2014, 2015 ja 2016. Tämän perusteella päästöjen
intensiteetin vertailuarvo on 2,1 tCO2 tuotettu terästonnia kohti. (E1-4-AR-25-(a-b))
Yhteensopivuus ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen rajan kanssa
Ilmastotavoite on tieteeseen perustuva ja yhteensopiva sen kanssa, että ilmaston
lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. Science-Based Target -aloite hyväksyi ja julkaisi
tavoitteen vuonna 2021. (E1-4-34-(e)), (E1-4-16-(a))
Hiilestä irtautumisen keinot ja niiden vaikutus päästöjen
vähennystavoitteeseen
Aikaisemmin raportilla olevassa kaaviossa esitellään tämän hetkiset odotetut
päästövähennykset päästölähteittäin tavoitevuoteen 2030 asti perustasosta 2016 alkaen.
Huomioon otetaan kaikki kolme scopea. Polttoaineisiin ja koksiin liittyvät toimet vaikuttavat
scope 1:een, sähkö scope 2:een ja raaka-aineet scope 3:een. Vuonna 2016 yhtiön
päästöintensiteetti oli 2,1 tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti, ja vuoteen 2030
mennessä yhtiön tavoitteena on vähentää päästöintensiteetti tasolle 1,2. Tämän
aikataulun mukaisesti Outokumpu pyrkii vähentämään koksin päästöintensiteettiä 0,06
tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti siirtymällä biokoksiin ja 0,45 tonnia
hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti lisäämällä vähäpäästöisen energian käyttöä
maailmanlaajuisesti ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla.
60
Toimitusketjuyhteistyössä Outokummun tavoitteena on vähentää raaka-aineiden
päästöintensiteettiä entisestään 0,24 tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti.
Yhtiö uskoo lisäksi, että pitkällä aikavälillä, vuoden 2030 tavoitteen jälkeen, hiilidioksidin
talteenotto on avainasemassa sellaisten päästöjen vähentämisessä, joiden vähentäminen
on mahdotonta nykyteknologioilla. (E1-4-34-(f), E1-4-16-(b))
Skenaarioanalyysin käyttö mittareissa ja kohteissa
Outokumpu on toteuttanut tämän hetkisen tilanteen jatkuvuuteen perustuvan
skenaarioanalyysin Kansainvälisen energiajärjestön rauta- ja terästeknologioiden vuoden
2020 tiekartan mukaisesti. Yhtiön skenaarioanalyysissä noudatetaan selvästi alle kahden
asteen skenaariota ja Science Based Targets -aloitteen 1,5 asteen tavoitetta. Käytettävissä
olevissa skenaarioissa otetaan huomioon maiden energiaan ja ilmastoon liittyvät
sitoumukset. Näiden pohjalta on luotu perusskenaario, johon Outokumpu vertaa poliittisia
lisätoimenpiteitä kestävän kehityksen skenaarion toteuttamiseksi. Kansainvälisen
energiajärjestön kestävän kehityksen skenaariossa päästövähennyskehitys on linjattu siten,
että energiajärjestelmä saavuttaa kokonaisuudessaan globaalisti nollapäästöt noin vuoteen
2070 mennessä. (Lähde: Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n rauta- ja terästeknologioiden
tiekartta 2020.) Olemassa olevat skenaariot eivät ota huomioon ruostumattoman teräksen
tuotannon erityispiirteitä. Ruostumatonta terästä valmistetaan pääasiassa
kierrätysteräksestä, mutta oikean koostumuksen varmistamiseksi tarvitaan myös
ferroseoksia. Terästeollisuuden skenaarioiden soveltumiseksi ruostumattoman teräksen
tuotantoon yhtiön analyysissä käytetään oletusta, että terästeollisuuden päästöintensiteetti
on samalla tasolla kuin ruostumattoman teräksen, mukaan lukien scope 3:n päästöt.
Skenaarioissa tavoite on asetettu vuoteen 2050 eli samaan ajankohtaan kuin
Outokummun hiilineutraaliustavoite. (E1-4-AR-30-(c))
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Tulosten ja vaikuttavuuden seuranta
Outokumpu seuraa energiankulutusta sekä suhteessa kokonaisenergian käyttöön että
keskeisenä ruostumattoman teräksen prosessiin räätälöitynä tunnuslukuna. Jälkimmäinen
intensiteettitunnusluku kattaa kaikki Outokummun tuotantoprosessit ferrokromin
tuotannosta sulatukseen sekä kuuma- ja kylmävalssaukseen. Tunnusluku lasketaan
megawattitunteina tuotettua terästonnia kohti, ja sitä seurataan kuukausittain.
(E1-5-MDR-M-75))
Menetelmät ja oletukset
Energiatehokkuus on laskettu siten, että energiankulutusta eli kaikkien prosessien
yhteenlaskettua polttoaineiden ja sähkön käyttöä on verrattu prosessien lopputuotteisiin.
Käytetyt lämpöarvot ja energiankulutus perustuvat toimittajilta saatuihin asiakirjoihin.
(E1-5-MDR-M-77-(a))
Energiankäyttö on osa todentamisprosessia, jossa EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin
kuuluvat toimipaikat ilmoittavat päästöistään ja energiankäytöstään paikallisille
viranomaisille. Outokummun päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat tuotantoyksiköt ovat
Tornio Suomessa, Avesta, Nyby ja Degerfors Ruotsissa sekä Krefeld ja Dillenburg Saksassa.
(E1-5-MDR-M-77-(b))
Kokonaisenergiankulutus
MWh tai prosenttiosuus
2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
92 143
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
1 689 701
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
975 166
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,
höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
714 565
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)
3 471 574
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
50,7 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
2 714 398
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
39,6 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva
teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan
polttoaineen kulutus (MWh)
30 044
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön,
höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
632 120
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian
kulutus (MWh)
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)
662 164
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
9,7 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana)
6 848 136
(E1-5-37, 37-(a-b), (c)-(i-(ii)), (E1-5-38-(a-e), (E1-5-39), (E1-5-AR 34)
Vuonna 2024 vähäpäästöisen sähkön osuus Outokummun toiminnoista oli 90 % sähkön
ostosopimusten ja sertifikaattien avulla. Energiaintensiteetti oli 10,9 GJ/tuotettu tonni
ruostumatonta terästä.
Energiaintensiteetti
MWh/rahayksikkö
2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus
suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan
liikevaihtoon (MWh/rahayksikkö)
0,0012
(E1-5-40)
61
Liikevaihtoon suhteutettu energiaintensiteetti oli 0,12 % megawattituntia milj. euroa kohti
vuonna 2024.
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat
Koska Outokumpu valmistaa ruostumatonta terästä ja ferrokromia, joiden valmistamisessa
käytetään paljon energiaa, yhtiön koko toiminta määritellään EU-asetuksen mukaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittäväksi. Yhtiön toimintaan sovelletaan NACE-luokitusta 24.1,
joka vastaa EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen liitteen I
taloudellista toimintoa 3.9: raudan ja teräksen valmistus. (E1-5-42)
Rahoitusta koskeva täsmäytys
Outokummun liikevaihto tilinpäätöksen liitetiedossa 2.2 on 5 942 milj. euroa. EU:n
asetuksen mukaan Outokummun koko toiminta määritellään ilmastovaikutuksiltaan
merkittäväksi. (E1-5-43)
Liikevaihto
Milj. euroa
2024
Energiaintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto, joka on saatu
ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta
5 942
Liikevaihto (muut)
—
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä)
5 942
(E1-5-AR-38-(b))
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt (scopet 1, 2 ja 3)
Tulosten ja vaikuttavuuden seuranta
Outokummun päästöjen seuraamiseen käytetty keskeinen tunnusluku on intensiteettiin
perustuvat kasvihuonekaasupäästöt tuotettua terästonnia kohti. Mittari kattaa kaikki kolme
scopea ja on myös Outokummun Science-Based Target -aloitteen mukainen tavoite. (E1-6-
MDR-M-75-(a))
Menetelmät ja oletukset
Kasvihuonekaasut on mitattu ja raportoitu GHG Protocol Corporate Standard -standardin ja
terästeollisuuden standardien mukaisesti. Sähkönkäytön päästöt lasketaan ja niitä
seurataan Outokummun sähköjakauman päästökertoimen avulla, joka oli 73 kiloa
hiilidioksidia megawattitunnilta. Päästökerroin on saatu käytetyn sähkön toimittajalta ja
laskettu painotettuna keskiarvona. Yhtiön ulkopuoliset, scope 3:n
hiilidioksidiekvivalenttipäästöt on sisällytetty laskelmaan. Suurin vaikutus tulee
hankinnoista, pääasiassa seosaineista. Myös liikematkustuksen päästöt ja syntyvä jäte
raportoidaan ainakin osittain, samoin kuin tuotteiden jatkokuljetukset. (E1-6 MDR-M-77-(a))
Ulkoinen varmentaminen
EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien Outokummun toimipaikkojen on
todennettava hiilidioksidipäästönsä vuosittain. Energiankäyttö on osa tätä
todentamisprosessia. Nämä toimipaikat ovat Tornio Suomessa, Avesta, Nyby ja Degerfors
Ruotsissa sekä Krefeld ja Dillenburg Saksassa. EU:n päästökauppajärjestelmän
akkreditoidut todentamiselimet todentavat päästöt. Todentaja riippuu siitä, missä maassa
toimipaikka sijaitsee. (E1-6 MDR-M 77-(b))
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Vuonna 2024 scope 1:n päästöt ovat 990 643 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia
(27 %), scope 2:n päästöt 364 704 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (10 %) ja scope 3:n
päästöt 2 347 109 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (63 %) Outokummun
kokonaispäästöistä. Outokummun kokonaiskasvihuonepäästöt olivat yhteensä 3 702 456
tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. (E1-6-44-(a-d)
Outokummulla ei ole osakkuus- tai yhteisyrityksiä, joihin Outokummulla olisi määräysvaltaa
ja joista sen pitäisi raportoida. Jos osakkuusyritys on osa arvoketjua, sen päästöt on
raportoitu arvoketjun päästöissä. Niinpä yhtiön raportoimat bruttopäästöt vastaavat
konsernin päästöjä. (E1-6 50)
Kasvihuonekaasupäästöjen erittely
ResponsibleSteel-sertifikaatin vuoksi Outokumpu raportoi myös Europe-liiketoiminta-alueen
liiketoimintalinjojen kasvihuonekaasupäästöt, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa.
Liiketoimintalinja
Scope 1, tCO2-ekv.1)
Scope 2, tCO2 -ekv.
Scope 3, tCO2 -ekv.
Advanced Materials
187 521
11 510
688 997
Stainless Europe
448 272
64 662
1 061 874
1) Tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. (E1-6-AR-41)
62
Kasvihuonekaasupäästöt ja tavoitteet
Takautuva
Perusvuosi
Vertailutiedot
N
%N/N-1
20162)
2023
2024
Muutos, %
20303)
Vuosittainen
prosenttiosuus-
tavoite /
perusvuosi
Scope 1:n kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1:n bruttopäästöt (tCO2-ekv.)1)
1 213 634
n/a
990 643
n/a
689 400
3 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1:n
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
84 %
Scope 2:n kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2:n bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
n/a
n/a
540 274
n/a
n/a
n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2:n bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 210 872
n/a
364 704
n/a
28 200
7 %
Merkittävät scope 3:n kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3:n) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
3 163 556
n/a
2 347 109
n/a
2 211 400
2 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut
n/a
n/a
1 843 340
n/a
n/a
n/a
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1:n tai scope 2:n
päästöihin)
n/a
n/a
111 493
n/a
n/a
n/a
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
5 Toiminnassa muodostuva jäte
n/a
n/a
21 957
n/a
n/a
n/a
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
n/a
n/a
4 469
n/a
n/a
n/a
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
n/a
n/a
218 934
n/a
n/a
n/a
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
n/a
n/a
146 917
n/a
n/a
n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
n/a
n/a
3 878 026
n/a
n/a
n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
5 588 062
n/a
3 702 456
n/a
2 929 000
3 %
(E1-6 AR-48, E1-6-44 (a-d); 52-(b), E1-6-AR-46-(d), E1-6-48 (a-b), E1-6-49, 52 (a,a), E1-6-49, 52 (b,b), E1-6-51)
1) Tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
2) Perusvuoden päästöt raportoidaan pelkästään hiilidioksidipäästöinä.
3) Yhtiö on asettanut tieteeseen perustuvan tavoitteensa vain päästöintensiteetille, mutta se on raportoitu taulukossa havainnollistavana absoluuttisena päästötavoitteena vuodelle 2030.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät ja -oletukset
Outokummun kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja raportointi noudattaa GHG
Protocol Corporate Standard -standardia ja hyödyntää myös terästeollisuuden standardeja,
kuten ISO 14404 -standardia. Outokummun tuotantolaitokset, jotka ovat mukana EU:n
päästökauppajärjestelmässä (EU ETS), ovat raportoineet päästöt päästökauppajärjestelmän
vaatimusten mukaisesti.
Scope 1:n päästöt laskettiin polttoaineen ja materiaalien kulutuksen perusteella, mukaan
lukien hiilidioksidi-, dityppioksidi- ja metaanikasvihuonekaasut. Loput kasvihuonekaasuista
eivät olleet merkityksellisiä käytettyjen polttoaineiden kannalta. Polttoaineiden kohdalla
käytettiin viranomaisilta saatuja kansallisia päästökertoimia, joita käytetään myös
päästökauppajärjestelmän raportoinnissa. Materiaalien päästöt laskettiin hiilisisällön
perusteella päästökauppajärjestelmän menetelmän mukaisesti.
Scope 2:n sähkönkäytön kasvihuonekaasupäästöt lasketaan ja niitä seurataan
Outokummun markkinaperusteisen sähköjakauman päästökertoimen avulla, joka oli 73 kg
hiilidioksidiekvivalenttia megawattituntia kohti. Päästökerroin on saatu käytetyn sähkön
toimittajalta ja laskettu painotettuna keskiarvona. EU-alueella 100 %:lla sähkönkäytöstä on
alkuperätakuut sähkötuotannon omistajilta. Lisäksi julkaistaan toimipaikkakohtaiset
63
sähkönkäytön päästöt. Näissä laskelmissa on käytetty avuksi kunkin maan tilastoituja
sähkön päästökertoimia vuodelta 2023. Toimintojen sähkönkulutus lasketaan mitatun
kulutuksen perusteella, ja toimistojen sähkönkulutus perustuu kokoaikaisiin työsuhteisiin
työntekijöihin kerrottuna sähkönkäytön kertoimella.
Ostetun lämmön scope 2:n päästöt lasketaan toimittajakohtaisten tietojen perusteella.
(E1-6 AR 39-(b))
Merkittävien tapahtumien ja olosuhteiden muutosten vaikutukset
Outokumpu ei ole tunnistanut (kasvihuonekaasupäästöjen kannalta merkityksellisten)
merkittävien tapahtumien ja olosuhteiden muutosten vaikutuksia, jotka tapahtuvat sen
arvoketjuun kuuluvien yhteisöjen raportointipäivien ja yrityksen yleiseen käyttöön
tarkoitetun tilinpäätöksen päiväyksen välisenä aikana. (E1-6 AR-42-(c))
Scope 1
Biogeeniset päästöt
Outokumpu käyttää tuotannossa myös biomateriaalia. Biopolttoaineiden ja biokoksin
biogeeniset päästöt olivat 8 256 tCO2 vuonna 2024. (E1-6-AR 43-(c))
Scope 2
Sopimusvälineet
Outokumpu raportoi kasvihuonekaasupäästöt sekä sijainti- että markkinaperusteisesti.
Tieteeseen perustuva tavoite lasketaan ja raportoidaan markkinaperusteisten scope 2:n
päästöjen avulla. Outokumpu osti raportointivuonna energiantuottajilta alkuperätakuut,
jotka kattoivat 85 % sen sähköntarpeesta. Outokummulla on pääsy sertifioituun energiaan
omistusten, pitkäaikaisten sähkösopimusten ja sähköntuottajien kautta.
Markkinaperusteiset päästöt eivät sisällä hiilidioksidipäästöjen lisäksi muita
kasvihuonekaasupäästöjä. (E1-6 AR 45-(d))
Biogeeniset päästöt
Outokumpu käyttää toimittajilta saatuja sähkön päästökertoimia tai maakohtaisia
päästökertoimia, jotka eivät erottele biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin
prosenttiosuutta. Siirtymäsäännösten nojalla Outokumpu ei raportoi scope 2:n biogeenisiä
päästöjä tässä raportissa. Outokumpu tutkii tietojen keräämistä raportointia varten
jatkossa esimerkiksi selvittämällä asiaa suoraan toimittajiltaan. (E1-6-AR 45-(e))
Scope 3
Ensisijaiset tiedot
66 % scope 3:n kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu käyttäen ensisijaisia tietoja.
(E1-6-AR-46-(g))
Luokka
Scope 3:n päästöt raportoidaan seuraavista luokista: ostetut tavarat ja palvelut (3.1),
polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toimenpiteet (ei koskien scopeja 1 ja 2, 3.3.),
toiminnassa muodostuva jäte (3.5), liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (3.6),
kuljetukset ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä (3.9) sekä myytyjen tuotteiden käyttö
(3.11). Sellaisia luokkia, joita ei raportoida, ovat esimerkiksi vuokratut omaisuuserät (3.8 ja
3.13) ja franchising (3.14), koska ne eivät sovellu yhtiöön toimintaa. Myydyn teräksen
jalostusta ja käyttöä (3.10 ja 3.11) ei raportoida, koska materiaalin käyttö on laajaa ja
jakautuu eri toimialoille. Tuotteiden käsittelyä käyttöiän lopussa (3.12) ei ilmoiteta
taulukossa, mutta se on sisällytetty ostettuihin tavaroihin, sillä sekundaariteräksen
keräämisen, lajittelun ja käsittelyn päästöt arvoketjun alkupäässä on otettu huomioon.
Tuotantohyödykkeiden ja investointien (3,2 ja 3,15), työntekijöiden työmatkojen (3,7) ja
arvoketjun alkupään kuljetusten (3,4) osalta Outokumpu ei raportoi näistä päästöistä,
koska Outokumpu on tehnyt arvioinnin ja todennut että ne eivät ole olennaisia. (E1-6 AR 46-
(i))
Biogeeniset päästöt
Outokumpu käyttää arvoketjun päästöjen laskemiseen sekä tarkkaa dataa että dataan
perustuvia päästökertoimia. Biogeenisiä päästöjä ei raportoida arvoketjun osalta.
(E1-6-AR-46-(j))
Raportoinnin rajaukset ja menetelmät
Scope 3:n tiedot kattavat kaikki Outokummun tuotantoprosessit kaivostoiminnasta
kylmävalssattuihin tuotteisiin. Suurin scope 3:een liittyvä vaikutus tulee ostetuista
tavaroista, pääasiassa seosaineista. Myös liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöt
ja syntyvä jäte raportoidaan, samoin myydyt tuotteet siinä määrin kuin mahdollista sekä
tuotteiden kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä. Outokumpu noudattaa monivaiheista
lähestymistapaa scope 3:n päästökertoimissa sekä hiilijalanjälkilaskelmien että
kasvihuonekaasuraportoinnin suhteen. Outokumpu käyttää tarkkoja päästötekijöitä, kun
niitä on saatavilla. Toissijaisesti käytetään toimialan keskimääräisiä kerättyjä tietoja ja
kolmantena tietoja, jotka on saatu tietokannoista tai standardeista, kuten ISO 14404 -
standardin tai EcoInvent-tietokannoista.
• Luokka 1 (ostetut tavarat ja palvelut): Outokumpu laskee painotetun keskiarvon raaka-
aineidensa päästökertoimille. Outokumpu pyytää jokaiselta raaka-aineen toimittajalta
tarkkoja ensikäden tietoja. Jos päästökertoimia puuttuu, Outokumpu käyttää sopivien
toimialayhdistysten, kuten Nickel Instituten ja International Molybdenum Associationin,
elinkaariarviointien päästökertoimia, jos sellaisia on saatavilla. Mikäli toimittajakohtaisia
tarkkoja tietoja tai toimialakohtaisia keskiarvoja ei ole saatavilla, yhtiö käyttää ISO
14404 -standardin tai Ecoinvent-tietokannan tietoja. Yhtiön ulkopuolelle myydyn
ferrokromin päästöjä ei ole laskettu mukaan yhtiön ruostumattoman teräksen
tuotantoon liittyviin tieteeseen perustuvien tavoitteisiin, mutta ne ovat mukana
kasvihuonekaasujen bruttopäästöissä. Muihin ostettuihin tavaroihin liittyvät päästöt
64
lasketaan toimittajakohtaisten tarkkojen päästökertoimien perusteella silloin, kun niitä
on saatavilla, kuten kalkin ja dolomiitin tapauksessa.
• Tuotannossa käytettävien tarvikkeiden, kuten elektrodien ja koksin, osalta käytetään ISO
14404 -standardin päästökertoimia.
• Luokka 3 (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka eivät sisälly scope 1:n
tai 2:n päästöihin): Polttoaineiden toimitusketjun päästöt lasketaan  kirjallisuudessa,
kuten JRC:n Well-to-Tank -raportissa, julkaistuja asianmukaisia päästökertoimia.
Joissakin tapauksissa käytetään terästeollisuuden toimialayhdistyksen päästökertoimia.
• Luokka 5 (toiminnassa muodostuva jäte): Outokumpu käyttää jätteenkäsittelylaitoksista
saatavia tietoja.
• Luokka 6 (liiketoimintaan liittyvä matkustaminen): Outokumpu käyttää auto-, juna- ja
lentoliikenteen päästöraportteja palveluntarjoajilta. Raportit sisältävät tietoa matkojen
etäisyyksistä ja niihin liittyvistä hiilidioksidipäästöistä, jotka on laskettu asianmukaisten
tietokantojen päästökertoimien perusteella.
• Luokka 9 (kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä): Outokumpu laskee yhtiön sisäisten
kuljetusten ja tuotekuljetusten päästöt etäisyyksien ja kuljetustyypin mukaan. Käytetyt
päästökertoimet ovat Euroopan ympäristöviraston Euroopan kuljetuksia koskevan
tutkimuksen (EAA 2/2022) sekä US EPA:n julkaisemien Yhdysvaltain kuljetusten 
mukaisia.
• Luokka 11 (myytyjen tuotteiden käyttö): Outokumpu ei raportoi teräksestä, koska sillä on
paljon käyttötarkoituksia eikä teräksen käytön päästöjä ole järkevää laskea. Lisäksi
Outokumpu myy ferrokromin tuotannosta syntyvää poistokaasua, ja sen käyttö on
sisällytetty laskelmiin. Päästölaskelmat perustuvat poistokaasun hiilipitoisuuteen. (E1-6
AR 46-(h)
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti
Outokumpu raportoi varsinaiset kasvihuonekaasupäästöt alla olevassa taulukossa. Koska
vuoden 2030 tavoite perustuu intensiteettiin, emme voi julkistaa tavoitevuoden
absoluuttisia lukuja.
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024
Kasvihuonekaasupäästöjen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tonnia hiilidioksidiekvivalenttia/rahayksikkö)
0,0007
Kasvihuonekaasupäästöjen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tonnia hiilidioksidiekvivalenttia/rahayksikkö)
0,0006
(E1-6-53, AR-54)
Määrällinen täsmäytys ja kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa
liikevaihtoon
Outokummun tilikauden liikevaihto oli 5 942 milj. euroa, ja tätä summaa käytettiin
kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen. Lisätietoja on tilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.
(E1-6-55, AR 55)
Liikevaihto
Liikevaihto, milj. euroa
2024
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty
liikevaihto
5 942
Liikevaihto (muut)
—
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä)
5 942
(E1-6-AR-55)
Sisäinen hiilen hinnoittelu
Sisäistä hiilen hinnoittelua käytetään hankkeiden arvioinnissa investointipäätösten
perustana ja sitä sovelletaan kaikkien scopejen kasvihuonekaasupäästöihin. (E1-8-MDR-M-75)
Outokumpu käyttää sisäisen hiilen hinnoittelun perustana BloombergNEF-yhdistyksen
tapaustutkimuksen tietoja. Luku on 100 euroa hiilidioksiditonnilta. (E1-8-MDR-M-77-(a))
Ulkoinen taho ei ole vahvistanut sisäistä hiilen hintaa. (E1-8-MDR-M-77-(b))
Outokumpu on jo aiemmin sisällyttänyt hiilidioksidin hiilen hinnan kannattavuuslaskelmiin,
jotka koskevat sekä investointipäätöksiä että tutkimus- ja kehitystyötä. (E1-8-63-(a)) Hiilen
hinta on osa Outokummun investointiohjetta. Sitä käytetään erityisesti
konserninlaajuisessa energiatehokkuusohjelmassa, kun vuosittaiset määrärahat
kohdennetaan tuotantolaitosten ilmoittamiin hankkeisiin. Tutkimus- ja kehityshankkeissa
käytetään myös varjohintaa todellisiin, pahimpiin ja parhaimpiin skenaarioihin. (E1-8-63-(b))
Hiilen hinta tarkistetaan vuosittain, ja se perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän
BloombergNEF:iä koskeviin hintakehitysoletuksiin sekä johdon arvioon. Outokumpu käyttää
pitkällä aikavälillä hiilen kiinteää hintaa vähentääkseen epävarmoista hintavaihteluista
aiheutuvia heilahteluja. (E1-8-63-(c)) Raportointivuoden osalta hinnoittelujärjestelmää
käytetään sijoituspäätöksissä, eikä se siten kata Outokummun kaikkia
kasvihuonekaasupäästöjä. Varjohinta ei voi liittyä suoraan tosiasiallisiin päästöihin, koska
sitä käytetään investointeihin. (E1-8-63-(d))
Outokummun sisäistä hiilen hinnoittelua ei käytetä käyttöomaisuuden arviointiin.
Tilinpäätös sisältää EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeudet, joita arvioidaan yhtiön
tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti ja jotka poikkeavat sisäisestä varjohinnasta. Sisäinen
hiilen hinnoittelu ei näy tilinpäätöksessä. (E1-8-AR-65)
65
Yhteiskunta kohtaa erilaisia
ympäristöongelmia, jotka liittyvät ilmastoon,
luontoon – ja pilaantumiseen. Koska
ruostumattoman teräksen tuotanto voi
vaikuttaa luontoon, Outokumpu ehkäisee,
seuraa ja vähentää pilaantumista
suojellakseen ihmisiä ja luontoa.
KESKEISET TOIMET
VUONNA 2024
Jätevedenkäsittelyn
parantamiskeinojen
tutkiminen Torniossa.
Työntekijöiden
kouluttaminen tietoisuuden
lisäämiseksi ja
pilaantumisen torjuntaan
liittyen Kemissä ja San Luis
Potosíssa Meksikossa.
SUUNNITELMA
2025
Päästöjä veteen ja ilmaan
tarkkaillaan jatkuvasti.
Parhaiden käytettävissä
olevien tekniikoiden
käyttöönotto kaikissa
toiminnoissa
epäpuhtauksien
aiheuttamien päästöjen
vähentämiseksi.
Huolta aiheuttavien aineiden
käytön minimointi aina, kun
se on mahdollista.
Tapausten ehkäiseminen
ennaltaehkäisevän
riskiperusteisen
ympäristöasioiden
hallinnan avulla.
E2 – Pilaantuminen
Pilaantuminen, mukaan lukien ilman, veden ja maaperän pilaantuminen, tunnistettiin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokummun kannalta olennaiseksi aiheeksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
E 2.1 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Vaikutukset
Kielteiset
Outokummun omat tuotantoprosessit tuottavat päästöjä ilmaan ja veteen sekä
jätettä. Vaikutus voi olla kielteinen, jos näitä ei hoideta asianmukaisesti. Myös
arvoketjun alkupäähän voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia liittyen sellaisilla alueilla
louhittaviin seosmetalleihin, joissa ympäristölainsäädäntö ei ole yhtä tiukka kuin
EU:ssa. Nämä ovat tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia, joka liittyy suoriin
toimintoihin ja arvoketjun alkupäähän.
E 2.2 Vaaralliset aineet
Vaikutukset
Myönteiset
Ruostumaton teräs on luonnostaan reagoimatonta, eikä sillä ole myrkyllisiä
ominaisuuksia. Outokummun ruostumaton teräs edistää hyvää hygieniaa, ja sitä
käytetään laajalti arvoketjun loppupään käyttökohteissa, esimerkiksi
ruoanvalmistuksessa ja terveydenhuollon tuotteissa. Tämä on tosiasiallinen
myönteinen vaikutus, joka koskee arvoketjun loppupäätä.
Kielteiset
Outokummun tuotantoprosesseissa syntyy vaarallisia aineita sisältävää jätettä, joka
voi vaikuttaa kielteisesti Outokummun toimintaan, jollei sitä hoideta
asianmukaisesti. Tämä on mahdollinen kielteinen vaikutus, joka liittyy suoriin
toimintoihin.
Riskit ja
mahdollisuudet
Riski
Jätteiden epäasianmukainen käsittely voi johtaa korjaaviin toimiin. Vaikka
ruostumattomalla teräksellä ei ole myrkyllisiä ominaisuuksia, se sisältää aineita,
jotka voivat yksinään olla vaarallisia. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti siihen, mitä
ruostumattomasta teräksestä ja sen käyttötavoista ajatellaan ja aiheuttaa siten
taloudellisen riskin. Tämä riski koskee suoria toimintoja.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
66
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Pilaantumisen hallinta on osa Outokummun vastuullisuuspolitiikkaa (Sustainability Policy).
Outokumpu on todennut politiikassaan sitoutuneensa minimoimaan toimintansa kielteiset
vaikutukset ympäristöön ja yhteisöihin kehittämällä ennakoivasti tuotantoprosessejaan
sekä energia- ja materiaalitehokkuuttaan. Vedenkulutusta, päästöjä veteen, raaka-aineita,
kierrätystä, jätteitä ja ympäristöpoikkeamia tarkkaillaan jatkuvasti ja toimiin ryhdytään
tarvittaessa välittömästi.
Outokumpu lieventää ympäristövaikutuksiaan toteuttamalla ennaltaehkäisevää, 
riskiperusteista ympäristöasioiden hallintaa ehkäistäkseen poikkeamia, vähentääkseen
päästöjä ilmaan ja veteen sekä minimoidakseen huolta aiheuttavien aineiden käyttöä.
(E2-MDR-P-65-(a))
Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät, saatavuus ja kolmansien
osapuolten standardit
Lisätietoja Outokummun vastuullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta, politiikan
hyväksymisprosessista ja kolmansien osapuolten standardien julkistamisesta, sidosryhmien
huomiomisesta politiikassa sekä politiikan saatavuudesta on ilmastonmuutosta (E1)
käsittelevän luvun kohdassa “Toimintaperiaatteet” (E1-2). (E2-MDR-P-65-(b-f))
Toimintaperiaatteiden olennaisten alueiden käsittely
Kielteisten vaikutusten lieventäminen
Vastuullisuuspolitiikkansa mukaisesti Outokumpu vähentää ympäristövaikutuksiaan
vähentämällä pilaantumista sekä päästöjä ilmaan ja veteen. Outokumpu pyrkii myös
minimoimaan huolta aiheuttavien aineiden käyttöä ja poistamaan erityistä huolta
aiheuttavat aineet käytöstä asteittain aina, kun se on mahdollista. Outokumpu pyrkii
minimoimaan kaikki nykyisten ja lopetettujen toimintojensa kielteiset vaikutukset
ympäristöön ja paikallisyhteisöihin, mukaan lukien niihin liittyvät terveysvaikutukset, sekä
pyrkii korjaamaan kaikki olennaiset kielteiset vaikutukset, jos se on mahdollista. Tämä
saavutetaan tarkkailemalla jatkuvasti energiaan, kasvihuonekaasupäästöihin ja vesivaroihin
liittyviä tuloksia ja päästöjä. Toimenpiteet koskevat sekä säänneltyjä epäpuhtauksia että
epäpuhtauksia, jotka on tunnistettu Outokummun toiminnan kannalta merkityksellisiksi
vaikutusarvioinneissa. Lisätietoja näistä epäpuhtauksista on myöhemmin tässä luvussa
Päästöt ilmaan ja veteen -taulukossa. (E2-1-15-(a)), (E2-1, AR 11)
Huolta aiheuttavien aineiden käytön korvaaminen ja minimoiminen
Outokumpu pyrkii minimoimaan huolta aiheuttavien aineiden käyttöä ja poistamaan
erityistä huolta aiheuttavat aineet käytöstä asteittain aina, kun se on mahdollista. Omien
toimintojen kohdalla tämä toteutetaan arvioimalla käytössä olevia kemikaaleja.
Tuotantoketjun alkupäässä taas toimittajia vaaditaan noudattamaan vaarallisia aineita
koskevia REACH-rajoitteita niiden materiaalien suhteen, joita he toimittavat. (E2-1-15-(b)),
(E2-1, AR-11)
Poikkeamien ja hätätilanteiden välttäminen
Politiikan mukaan Outokumpu pyrkii ehkäisemään poikkeamia toteuttamalla
ennaltaehkäisevää riskiperusteista ympäristöasioiden hallintaa. Mahdollisten
ympäristöpoikkeamien jälkeen ympäristövaikutuksia vähennetään ryhtymällä toimiin
tarvittaessa välittömästi. Jos vesi tai maaperä saastuu yllättäen, Outokumpu pyrkii
mahdollisuuksien mukaan korjaamaan kielteiset vaikutukset ja ennallistamaan ympäristön
mahdollisimman lähelle tapahtumaa edeltävää tilaa. (E2-1-15-(c))
Toimet ja resurssit
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
Keskeiset toimet
Vuonna 2024 toteutettiin muun muassa seuraavat keskeiset toimet:
• Outokumpu jatkoi Kemissä kustannustehokkaiden päästövähennysmenetelmien
kartoittamista sekä vesitaseen hallintaan tähtääviä parannustoimia.
• Työntekijöitä koulutettiin ilmaan päätyviin päästöihin ja pölypäästöihin liittyen: miten
havaita ne, reagoida niihin ja estää niitä. Meksikossa työntekijöitä koulutettiin päästöjä
aiheuttaviin laitteisiin liittyen. Oikeanlainen koulutus ja tietämys laitteista vähentää
tapausten ja epäpuhtauksien leviämisen riskiä.
• Torniossa jatkettiin investointihankkeita, uusien ympäristölupien aiheuttamiin
rajoituksiin varautumista ja tehokkaampien ilmanpuhdistusjärjestelmien käyttöönoton
suunnittelua, jotta epäpuhtauksia voidaan vähentää pitkällä aikavälillä.
• Torniossa kuumavalssaamossa työstettiin öljynkulutuksen vähentämiseen liittyvää
hanketta ja kylmävalssaamossa hankkeita, joilla pyritään vähentämään metallien
määrää tuotannon jätevesissä ja parantamaan materiaalien käyttöä
neutralisointiprosessissa.
67
Outokummun jatkuvat ja tulevat toimet ovat:
• tarkkaillaan jatkuvasti päästöjä veteen ja ilmaan,
• parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (best available techniques, BAT) tai
vastaavien standardien käyttöönotto kaikissa toiminnoissa epäpuhtauksien
aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi,
• vaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen toteuttamalla ennaltaehkäisevää
riskiperusteista ympäristöasioiden hallintaa, jolla ehkäistään tapauksia ja vähennetään
ilmaan päätyviä päästöjä ja jätevesipäästöjä,
• ympäristöön liittyviin tapauksiin reagoiminen kielteisiä ympäristövaikutuksia estävillä
toimilla tarvittaessa välittömästi,
• sidosryhmäyhteistyö, jossa kukin toimipaikka on tarvittaessa yhteydessä paikallisiin
sidosryhmiin, kuten muihin yrityksiin, valtion yksiköihin ja paikallisyhteisöihin, ja
• huolta aiheuttavien aineiden käytön minimointiin ja erityistä huolta aiheuttavien
aineiden asteittaiseen käytöstä poistamiseen pyrkiminen aina, kun se on mahdollista.
Pilaantumiseen liittyvä toimintasuunnitelma tukee vastuullisuuspolitiikan tavoitteita ja
edistää yhtiön vastuullisuustavoitteita. Lisäksi toimintasuunnitelmilla edistetään
sidosryhmiin liittyvien politiikkojen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisia tavoitteita ovat
esimerkiksi jatkuvaan vuorovaikutukseen sitoutuminen, vastuullisuustyön tuloksia koskevan
avoimen viestinnän varmistaminen sekä osakkeenomistajien, työntekijöiden, asiakkaiden,
tavarantoimittajien, sijoittajien ja viranomaisten sekä julkisten ja kansalaisjärjestöjen
odotusten ja vaatimusten täyttäminen. (E2-MDR-A-68-(a))
Outokumpu mittaa jatkuvasti olennaisia epäpuhtauksia ja ryhtyy tarvittaessa toimiin
esimerkiksi silloin, kun päästöt ylittävät tavoitearvot. Tällaisissa tapauksissa yhtiö ryhtyy
välittömiin toimiin ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Kaikille Outokummun
tuotantolaitoksille on asetettu päästöjä koskevat raja-arvot päästöille. Arvot on määritetty
yhdessä viranomaisten kanssa lainsäädännön ja ympäristövaikutusten arvioinnin
perusteella.
Huolta aiheuttaviin aineisiin liittyviä toimia hallinnoidaan jokaisessa tuotantolaitoksessa.
Uudet kemikaalit arvioidaan ennen niiden käyttöönottoa. Aineiden korvaamisia koskevat
päätökset tehdään arvioinnin jälkeen. (E2-2-18)
Suljetut kaivokset
Ennen keskittymistä ruostumattoman teräksen tuotantoon Outokummulla oli useita
kaivoksia ympäri Suomea ja myös muualla. Nykyisin Outokummulla on yksi toiminnassa
oleva kaivos Kemissä, joka on Euroopan unionin alueen ainoa kromikaivos. Suljettuja
kaivoksia ei arvioitu osaksi Outokummun nykyistä arvoketjua, eikä niitä analysoitu
varsinaisesti osana kaksoisolennaisuusarviointia. Yritys panostaa kuitenkin merkittävästi
vanhojen kaivosten arviointiin ja jälkihoitotoimenpiteisiin vuosittain.
Joissakin suljetuissa kaivoksissa Outokummulla on edelleen ympäristölupa tai muita
ympäristö- ja turvallisuusvastuita ja -velvoitteita, ja yritys jatkaa toimintaansa näiden
mukaisesti. Outokumpu tekee esimerkiksi säännöllisesti tutkimuksia ja analyysejä, käy
paikan päällä, tekee ympäristöseurantaa ja kunnossapitoa sekä toimii yhteistyössä
toimivaltaisten viranomaisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Toimintaa arvioidaan
näiden paikan päällä tehtyjen käyntien, tutkimusten ja analyysien sekä kunkin suljetun
kaivoksen riskinarvioinnin perusteella.
Vuonna 2024 yritys jatkoi suljettujen kaivosten turvallisuuden ja ympäristötilanteen
seurantaa sekä ylläpitotöitä. Laajoja ympäristötutkimuksia tehtiin Enonkoskella ja
Vihannissa Suomessa ja pienempiä tutkimuksia useilla muilla paikoilla. Työ jatkuu, ja
alueilla varmistetaan turvallisuutta, seurataan ympäristövaikutuksia, tehdään täydentäviä
kunnossapitotoimenpiteitä ja edistetään yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa.
Laajuus ja aikaväli
Outokummun pilaantumiseen liittyvät toimet keskittyvät sen omiin toimintoihin kaikilla
liiketoiminta-alueilla. (E2-MDR-A-68-(b))
Toimia toteutetaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin toimia ovat
päästöjen seuranta, työntekijöiden kouluttaminen Meksikossa ja toimiin ryhtyminen
tapausten sattuessa. Keskipitkän aikavälin toimia ovat riskiperusteinen ympäristöasioiden
hallinta, jolla ehkäistään tapauksia ja vähennetään päästöjä, Tornion uuteen
ympäristölupaan keskittyvät suunnitelmat ja huolta aiheuttavien aineiden minimointi. (E2-
MDR-A-68-(c))
Korjaavat toimenpiteet ja varaukset
Outokummussa ei ole tapahtunut ympäristöpoikkeamia, jotka olisivat aiheuttaneet
aineellisia vahinkoja. Raportointivuonna 2024 tuotantolaitoksissa tapahtui 8
ympäristöluparikkomusta, joista 2 liittyi veteen päätyviin päästöihin. Ympäristöpoikkeamien
kokonaismäärä oli 15. Outokumpu raportoi jokaisen poikkeaman ympäristöviranomaisille ja
toteutti korjaavat toimenpiteet välittömästi tai ratkaisi tapaukset yhdessä
ympäristöviranomaisten kanssa. Ympäristövahinkoja ei havaittu, eikä varauksia tai
korjaavia toimenpiteitä ole tarvittu. (E2-MDR-A-68-(d))
Lieventämishierarkia
Pilaantumisen välttämiseksi ja vähentämiseksi Outokumpu noudattaa paikallisia lupatasoja
ja vähentää näin vaikutuksia, koska monet Outokummun toimipaikat kuuluvat teollisuuden
päästödirektiivin (Industrial Emission Directive) ja parhaat käytettävissä olevat tekniikat
-standardin kriteerien piiriin. (E2-2-19)
68
Pilaantumiseen liittyvät toimet ulottuvat arvoketjun alku- ja
loppupään osallistamiseen
Outokumpu on tunnistanut arvoketjun loppupään pilaantumiseen kohdistuvia omien
tuotteidensa myönteisiä vaikutuksia. Outokummun tekniset asiantuntijat tekevät
yhteistyötä tiettyjen asiakkaiden kanssa ja suunnittelevat lopputuotteita, jotka edistävät
näitä myönteisiä vaikutuksia. (E2-2-AR-13)
Mittarit ja tavoitteet
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Outokumpu ei ole vielä määrittänyt erityisiä pilaantumiseen liittyviä tavoitteita, sillä yhtiö
on varmistanut pilaantumisen vähenemisen toimien ja politiikkojen avulla. (E2-MDR-T-81-(a))
Outokummun tuotantolaitokset valvovat ja seuraavat kuitenkin olennaisten epäpuhtauksien
päästöjä. Tuotantolaitokset ovat myös ottaneet käyttöön tekniikoita, joilla voidaan käsitellä
sekä veteen että ilmaan päätyviä päästöjä ennen kuin ne päätyvät ympäristöön. (ES E2-MDR-
T-81-(b)) Seurattavat epäpuhtaudet riippuvat tuotantolaitosten koosta ja niissä tehtävistä
toimista. Kaikki tuotantolaitokset kuitenkin tarkkailevat pölypäästöjä ja typpioksidipäästöjä
ilmaan. Veteen päätyvien päästöjen kohdalla seurataan pääasiassa nitraatteja ja
kiintoaineksia sekä nikkelin ja kromin kaltaisia metalleja. Tuloksia analysoidaan ja
seurataan pidemmällä aikavälillä. Tarkoituksena on varmistaa, että päästöt eivät ylitä
ympäristöluvissa määriteltyjä tai tavoitteeksi asetettuja rajoja, sekä tunnistaa
kehityssuuntia. (E2-MDR-T-81-(b)-(i)) Yhtiö on sitoutunut vähentämään ympäristövaikutuksia ja
pitämään päästötasot ympäristöluvissa määriteltyjen rajojen sisällä. Ympäristöön
kohdistuvien vaikutusten ei myöskään anneta lisääntyä. (E2-MDR-T-81-(b)-(ii))
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Outokumpu seuraa päästöjä veteen ja ilmaan. Tarkkailtavat ja raportoivat epäpuhtaudet
riippuvat tuotantolaitosten toimista, koosta ja lupaehdoista.
Outokummun merkittävimpiä ilmaan päätyviä materiaalipäästöjä ovat hiukkaspäästöt,
typpioksidit ja rikkioksidit. Vaikka teräksen tuotannosta syntyy yleensä paljon hiukkasia,
Outokummun suodatusjärjestelmä poistaa tehokkaasti 99 % pölyhiukkasista. Sulattojen
hiukkaspäästöt ovat ympäristölupien määräämissä rajoissa ja parhaiden käytettävissä
olevien tekniikoiden tasolla.
Päästöt veteen ovat pääasiassa metalleja ja nitraatteja, joita seurataan jatkuvasti.
Outokumpu seuraa tilanteita, joissa päästöjen tavoitearvot ylittyvät, vaikka kyseessä ei olisi
luparikkomus. Kaikki jätevedet käsitellään joko Outokummun omissa puhdistamoissa tai
kunnallisissa vedenpuhdistamoissa ennen kuin ne päästetään veteen.
Päästöjä maaperään ei seurata niin säännöllisesti, koska ne liittyvät lähinnä
ympäristöpoikkeamiin, kuten esimerkiksi öljyvuotoihin. Vuonna 2024 ei raportoitu
olennaisia maaperään liittyviä tapauksia. (E2-4-MDR-M-75)
Tapahtuneet muutokset
Raportoinnin laajuudessa tapahtuneen muutoksen takia raportoinnin piirissä on enemmän
epäpuhtauksia, minkä vuoksi on vaikea verrata metallipäästöjen muutoksia edellisiin
vuosien tietoihin. Ilmaan päätyvien päästöjen määrät ovat vaihdelleet vuodesta toiseen
osittain tuotantomäärien perusteella, ja vuonna 2024 hiukkaspäästöt olivat 125 860 kiloa,
typpioksidit olivat 1 626 233 kiloa ja rikkioksidit olivat 214 632 kiloa. Niinpä
typpioksidipäästöt ovat kasvaneet hieman vuonna 2024, kun taas rikkioksidipäästöt ja
hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Lisätietoja on päästötaulukossa seuraavalla sivulla.
(E2-4-30-(a))
Tiedonkeruu, menetelmät ja oletukset
Outokumpu mittaa ja analysoi päästöjä kussakin ympäristöluvassa määritellyn
seurantaohjelman mukaisesti. Yleensä mittaukset tekee ulkopuolinen toimija paitsi silloin,
kun Outokummun oma laboratorio on akkreditoitu tietyn analyysin tekoon. Outokummun
mittaukset ovat pääasiassa suoria mittauksia. Mittaukset voivat olla jatkuvia, kuten pölyn
ja typpioksidien mittaukset, tai määräajoin tehtäviä, kuten ilmaan päätyvien metallien
mittaukset. Mittaukset tehdään eri standardien mukaisesti, ja esimerkiksi
typpioksidipäästöjä mitataan EN 14792 -standardin ja hiukkaspäästöjä EN 13284 -
standardin mukaisesti. Metalli- ja mineraalipäästöjä veteen mitataan ISO 11885- tai ISO
15587 -standardien ja nitraattipäästöjä veteen ISO 13395 -standardin mukaan. (E2-4-30-(b))
Vaikka päästöjen kohdalla käytetään pääasiassa suoria mittauksia, joissakin tapauksissa
käytetään myös laskelmia. Esimerkiksi typpioksidit lasketaan typpidioksidimittausten
perusteella. (E2-4-MDR-M-77-(a))
Outokummun tuotantoprosesseihin sovelletaan ympäristölupia, jotka sisältävät määräykset
päästöjen mittaamisesta ja raportoinnista. Päästöjä seurataan joko itse, kuten joidenkin
vesipäästöjen sekä ilmaan päätyvien pölypäästöjen ja typpioksidien kohdalla, tai päästöjä
voivat seurata myös Outokummulle raportoivat ulkoiset yritykset, kuten ilmaan päätyvien
metallien kohdalla. Jokainen tuotantolaitos vastaa omien päästöjensä seurannasta ja
raportoinnista. Päästötiedot raportoidaan sekä asianomaisille viranomaisille että
Outokumpu-konsernille. Tiedot päästöistä, jotka on listattu säännöksen (EC) nro 166/2006
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri, E-PRTR-asetus)
liitteessä II, mainittuja epäpuhtauksia seurataan ja ne raportoidaan kunkin
tuotantolaitoksen osalta direktiivin mukaisesti, olennaisten rajojen perusteella. Nämä
tiedot sitten yhdistetään ja raportoidaan päästötaulukkoon. (E2-4-30-((c)) Mittareita ei ole
validoinut mikään muu ulkopuolinen taho. (E2-4-MDR-M-77-(b))
69
Päästöt ilmaan ja veteen 2024
Epäpuhtaustyyppi
Päästöt ilmaan
(kg)
Päästöt veteen
(kg)
Päästöt
maaperään (kg)
Ammoniakki (NH3)
61 168
5 369
—
Antraseeni
—
—
—
Arseeni ja arseeniyhdisteet (arseenina)
35
9
—
Asbesti
—
—
—
Bentseeni
—
—
—
Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina)
—
116
—
Kloridit (kokonaiskloorina)
—
—
—
Kromi ja kromiyhdisteet (kromina)
2 665
1 369
—
Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina)
162
67
—
Syanidit (kokonais-CN:nä)
—
149
—
Fluoridit (kokonaisfluorina)
—
23 555
—
Fluori ja epäorgaaniset yhdisteet (HF:nä)
—
—
—
Heksaklooribentseeni (HCB)
—
—
—
Syaanivety (HCN)
426
—
—
Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä)
206
71
—
Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana)
54
33
—
Naftaleeni
—
—
—
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä)
763
1 096
—
Typen oksidit (NOx/NO2)
1 626 233
—
—
Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin
metaani (NMVOC-yhdisteet)
—
—
—
Hiukkaset (PM10)
125 860
—
—
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit) (TEQ)
—
—
—
Pentaklooribentseeni
—
—
—
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-
yhdisteet)
—
—
—
Rikin oksidit (SOx/SO2)
214 632
—
—
Kokonaistyppi
—
1 303 394
—
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)
(kokonaishiilenä tai COD/3)
36 480
—
—
Kokonaisfosfori
—
—
—
Triklooribentseenit (TCB-yhdisteet) (kaikki
isomeerit)
—
—
—
Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä)
1 983
1 940
—
(E2-4-28-(a))
Yhtiöllä ei ole raportointivuodelta maaperään liittyen mitään raportoitavaa arvoketjussaan.
(E2-4-28-(a))
Perustelut menetelmävalinnoille
Menetelmä valitaan keskusteluissa paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa. (E2-4-31)
Huolta ja erityistä huolta aiheuttavat aineet
Ruostumaton teräs on laajasti käytetty seos, joka sisältää tyypillisesti nikkeliä. Nikkeli
luokitellaan huolta aiheuttavaksi aineeksi mutta ruostumatonta terästä itsessään pidetään
yleisesti turvallisena. Tämä on todettu esimerkiksi Työterveyslaitoksen Review on toxicity of
stainless steel -tutkimuksessa (päivitetty vuonna 2020).
REACH-asetuksen mukaan ruostumaton teräs on seos eikä kemiallinen aine. REACH-
asetusta sovelletaan tyypillisesti ruostumattomassa teräksessä käytettäviin tai siitä
vapautuviin aineisiin. Tämän vuoksi esimerkiksi nikkeliin kohdistuu sääntelyä, mutta
ruostumatonta terästä ei yleensä luokitella vaaralliseksi. Ruostumaton teräs on turvallinen,
vakaa ja monipuolinen seos, jonka ominaisuudet tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia eri
teollisuudenaloilla. Sen reagoimattomuus ja korroosionkestävyys yhdistettynä kestävien ja
pitkäkestoisten materiaalien kasvavaan kysyntään tekevät ruostumattomasta teräksestä
korvaamattoman valinnan monilla aloilla. (E2-5-MDR-M-75)
Huolta aiheuttaviksi aineiksi lasketut kemikaalit luokitellaan REACH- ja CLP-asetusten
(luokitus, merkinnät ja pakkaaminen, EU:n asetus 1272/2008) mukaisesti erityisiin
vaaraluokkiin. Asetusten kuvausten mukaan ne ovat yleensä kemikaaleja, jotka voivat
aiheuttaa riskejä ja jotka usein sisällytetään tuleviin säännöksiin niiden myrkyllisyyden,
ympäristössä pysymisen tai muiden huolta aiheuttavien ominaisuuksien perusteella.
Outokummun määritelmän mukaan syntyneeseen/käytettyyn määrään lasketaan mukaan
raaka-aineet ja muut tuotannossa käytettävät tarvikkeet, myös huolta ja erityistä huolta
aiheuttavat aineet. Mitä tulee luokkaan tuotteiden ja palvelujen osana, ruostumaton teräs
on turvallinen tuote, mutta tuote (seos) sisältää nikkeliä, joka on huolta aiheuttava aine, ja
sitä lähtee Outokummun tiloista osana ruostumattomia terästuotteita. Kun yhtiö raportoi
huolta aiheuttavista aineista, se soveltaa REACH-asetuksen raportointikynnystä. Erityistä
huolta aiheuttaviin aineisiin on taas sovellettu alhaisempaa pitoisuusrajaa. Outokumpu
seuraa varastoja kemikaalien hallintojärjestelmien avulla. Tällä raportointikaudella
kerättyihin tietoihin liittyy epävarmuustekijöitä, erityisesti käytettyjen määrien osalta.
Parannukset raportointiin tehdään seuraaville raportointikausille. Näitä aineita säännellään
REACH-asetuksen liitteessä XVII olevassa aineluettelossa mainittujen rajoitusten
perusteella. (E2-5-MDR-M-77-(a)) Tietoja ei ole validoinut mikään muu ulkopuolinen taho kuin
varmentaja. (E2-5-MDR-M-77-(b))
Alla olevassa taulukossa esitetään prosessissa käytetyt huolta tai erityistä huolta
aiheuttavat aineet. Koska aineilla voi olla useita vaaraluokituksia, samat määrät voivat olla
useiden luokitusten alla. Suurin määrä johtuu nikkelin käytöstä ruostumattomassa
teräksessä. On syytä panna merkille, että ruostumattomassa teräksessä on nikkeliä, se on
upotettu metalliseen perusmassaan, joten teräksen ominaisuudet eivät ole samat kuin
70
ainesosana käytetyn nikkelin ominaisuudet. Esimerkiksi yleisin ruostumaton teräslaji
sisältää 7 % nikkeliä, ja vaikka nikkeli luokitellaan kategorian 1 ihoa herkistäväksi aineeksi,
tätä teräslajia ei luokitella sellaiseksi. Vastaavasti ruostumattomassa teräksessä ei ilmene
muita nikkelin aiheuttamia vaaroja, kun sitä testataan luokituskriteerien mukaisesti.
Erityistä huolta aiheuttavista aineista käytöltään merkittävin on disodiumtetraboraatti, jota
käytetään vakauttamaan ruostumattoman teräksen tuotannossa syntyvää kuonaa niin, ettei
se aiheuta erilaisia pöly- tai hiukkaspäästöjä ympäristöön. Aine reagoi kuonan kanssa
mutta ei sisälly kuonasivutuotteisiin.
Huolta aiheuttavat aineet 2024
Huolta aiheuttavat aineet, kg
Syntynyt/
käytetty määrä
Päästöinä
Tuotteina
Tuotteiden ja
palvelujen osana
Syöpää aiheuttavat, kategoriat
1 ja 2
132 328 753
2 712
—
125 510 000
Sukusolujen perimää
vaurioittavat, kategoriat 1 ja 2
2 000
—
—
—
Lisääntymiselle vaaralliset,
kategoriat 1 ja 2
4 101
—
—
—
Hormonitoimintaa häiritsevät
ihmisten terveyden kannalta
—
—
—
—
Hormonitoimintaa häiritsevät
ympäristön kannalta
—
—
—
—
Hitaasti hajoavat, liikkuvat ja
myrkylliset tai erittäin hitaasti
hajoavat, erittäin voimakkaasti
liikkuvat ominaisuudet
—
—
—
—
Hitaasti hajoavat, biokertyvät ja
myrkylliset tai erittäin hitaasti
hajoavat, erittäin voimakkaasti
biokertyvät ominaisuudet
—
—
—
—
Hengitysteiden herkistyminen,
kategoria 1
2 000
—
—
—
Ihon herkistyminen, kategoria 1
127 222 546
2 689
—
125 510 000
Vesiympäristölle kroonisen
vaaran aiheuttavat aineet,
kategoriat 1–4
5 185 867
1 045
—
—
Otsonikerrokselle vaaralliset
—
—
—
—
Elinkohtaisesti myrkylliset,
toistuva altistuminen, kategoriat
1 ja 2
132 314 236
2 689
—
125 510 000
Elinkohtaisesti myrkylliset,
kerta-altistuminen, kategoriat 1
ja 2
23 073
—
—
—
Yhteensä
397 082 576
9 136
—
376 530 000
(E2-5-34)
Erityistä huolta aiheuttavat aineet 2024
Erityistä huolta aiheuttavat aineet,
kg
Syntynyt/
käytetty määrä
Päästöinä
Tuotteina
Tuotteiden ja
palvelujen osana
Syöpää aiheuttavat, kategoriat 1
ja 2
206 768
683
—
—
Sukusolujen perimää
vaurioittavat, kategoriat 1 ja 2
216
610
—
—
Lisääntymiselle vaaralliset,
kategoriat 1 ja 2
374 475
610
—
—
Hormonitoimintaa häiritsevät
ihmisten terveyden kannalta
—
—
—
—
Hormonitoimintaa häiritsevät
ympäristön kannalta
—
—
—
—
Hitaasti hajoavat, liikkuvat ja
myrkylliset tai erittäin hitaasti
hajoavat, erittäin voimakkaasti
liikkuvat ominaisuudet
—
—
—
—
Hitaasti hajoavat, biokertyvät ja
myrkylliset tai erittäin hitaasti
hajoavat, erittäin voimakkaasti
biokertyvät ominaisuudet
—
—
—
—
Hengitysteiden herkistyminen,
kategoria 1
7
—
—
—
Ihon herkistyminen, kategoria 1
56
—
—
—
Vesiympäristölle kroonisen
vaaran aiheuttavat aineet,
kategoriat 1–4
1 366
73
—
—
Otsonikerrokselle vaaralliset
—
—
—
—
Elinkohtaisesti myrkylliset,
toistuva altistuminen, kategoriat
1 ja 2
231
—
—
—
Elinkohtaisesti myrkylliset, kerta-
altistuminen, kategoriat 1 ja 2
—
—
—
—
Yhteensä
583 118
1 976
—
—
(E2-5-35)
71
Vettä tarvitsevat niin ihmiset, luonto kuin
kansantalouskin. Outokumpu käyttää
pääasiassa jokien ja merien pintavettä sekä
sadevettä. Yhtiö mittaa vedenottoa, kierrättää
vettä mahdollisimman paljon ja käsittelee
kaiken veden ennen sen poisjohtamista.
KESKEISET TOIMET
vuonna 2024
Vedenkäytön tehokkuuden,
veden kierrättämisen ja
jätevesien käsittelyn
priorisointi.
Vedenkäytön johdonmukainen
ja kattava valvonta.
Yhteistyö eri sidosryhmien
kanssa, jotta voidaan lisätä
vesivarojen hallintaa
koskevaa tietämystä.
SUUNNITELMA
2025–2027
Vedenkäytön
ympäristövaikutusten arviointi
ja vesivarojen
järjestelmällisempi analysointi.
Parannussuunnitelman
laatiminen kaikille
toimipaikoille.
E3 – Vesivarat
Vesivarat tunnistettiin kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokummun kannalta
olennaiseksi aiheeksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
E 3.1 Vesivarat
Vaikutukset
Kielteiset
Jäähdytyksen ja muiden tuotannon toimintojen korkea vedenkulutus voi vaikuttaa
kielteisesti paikallisiin alueisiin ja niitä ympäröivän luonnon monimuotoisuuteen
erityisesti vesistressistä kärsivillä alueilla. Tämä on tosiasiallinen kielteinen
vaikutus, joka koskee suoria toimintoja.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Vesivaroihin liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Outokummun vastuullisuuspolitiikka (Sustainability Policy) korostaa veden kestävään
hankintaa, vedenkäytön optimointia, ympäristövaikutusten vähentämistä sekä säännöksien
noudattamista.
Mitä tulee kielteisiin vaikutuksiin, Outokumpu tunnistaa, että suurella vedenkulutuksella voi
olla haitallisia vaikutuksia paikallisiin alueisiin ja niitä ympäröivän luonnon
monimuotoisuuteen erityisesti vesistressistä kärsivillä alueilla. Vastuullisuuspolitiikan
mukaan Outokumpu pyrkii lieventämään tätä optimoimalla tuotantolaitosten vedenkäyttöä
(lisätietoja on myöhemmin tässä osiossa kohdassa Tuotteiden ja palvelujen suunnittelu).
Yhtiön vastuullisuuspolitiikassa painotetaan sitoutumista vedenkulutuksen vähentämiseen
niillä alueilla, joissa vesiriski on korkealla tasolla (lisätietoja myöhemmin tässä osiossa
72
kohdassa Huomattavasta vesistressistä kärsivät alueet). Lisäksi vastuullisuuspolitiikassa
käsitellään runsaan vedenkulutuksen kielteisiä vaikutuksia veden uudelleenkäyttöön
(lisätietoja on myöhemmin tässä osiossa kohdassa Vesivarojen hallinta).
Osana Outokummun vedenkäytön ja vesien poisjohtamisen valvontaprosessia tuloksia
seurataan jatkuvasti. Outokummun vastuullisuuspolitiikassa korostetaan vedenkulutuksen
ja vesien poisjohtamisen jatkuvaa tarkkailua, jotta toimiin ryhdytään tarvittaessa
välittömästi. Outokumpu varmistaa tuotantolaitoksilta säännöllisesti kerättyjen tietojen ja
niiden analysoinnin avulla, että vesivarojen hallintaa parannetaan jatkuvasti ja että se on
tehokasta. (E3-MDR-P-65-(a))
Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät, saatavuus ja kolmansien
osapuolten standardit
Lisätietoja Outokummun vastuullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta, politiikan
hyväksymisprosessista ja kolmansien osapuolten standardien julkistamisesta, keskeisten
sidosryhmien huomioon ottamisesta sekä politiikan saatavuudesta on ilmastonmuutosta
(E1) käsittelevässä luvussa kohdassa “Toimintaperiaatteet” (E1-2). (E3-MDR-P-65-(b-f))
Toimintaperiaatteiden olennaisten alueiden käsittely
Vesivarojen hallinta
Outokummun vastuullisuuspolitiikka kattaa omissa toiminnoissa tarvittavien vesivarojen
käyton ja hankinnan, vedenkäsittelyn, veden pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen
eli yksityiskohtaisesti: (E3-1-12-(a))
• Outokumpu harkitsee veden kestävää hankintaa toiminnoissaan aina, kun se on
taloudellisesti kannattavaa. Koska merten luonnonvarat eivät ole Outokummun kannalta
olennainen aihe, Outokumpu ei käsittele sitä vastuullisuuspolitiikassaan. (E3-1-12-(a)-(i))
• Outokumpu pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia veden uudelleenkäytön ja
jätevedenkäsittelyn avulla. Yhtiö arvioi vaikutuksiaan vesivaroihin usein. (E3-1-12-(a)-(ii))
• Outokumpu ehkäisee ja vähentää vaikutuksiaan toteuttamalla riskien
ennaltaehkäisemiseen perustuvaa ympäristöasioiden hallintaa, jolla ehkäistään
tapauksia ja vähennetään jätettä, pilaantumista sekä päästöjä ilmaan ja veteen. Jätteet
ja tuotantojätteet käsitellään asiaankuuluvalla tavalla eikä niihin liittyviä päästöjä
vesistöihin sallita. Jos vesi tai maaperä saastuu yllättäen, Outokumpu pyrkii
mahdollisuuksien mukaan korjaamaan kielteiset vaikutukset ja ennallistamaan
ympäristön mahdollisimman lähelle tapahtumaa edeltävää tilaa. (E3-1-12-a-(iii))
Tuotteiden ja palvelujen suunnittelu
Outokummun vastuullisuuspolitiikan mukaan yhtiö
• optimoi materiaalien, energian ja vedenkäyttöä jatkuvasti vaikuttavuuden
parantamiseksi ja
• kehittää ennakoivasti tuotteitaan ja prosessejaan vähentääkseen ympäristövaikutuksia.
Merten luonnonvarojen säilyttämistä ei huomioida Outokummun vastuullisuuspolitiikassa,
koska merten luonnonvarat eivät ole Outokummun kannalta olennainen aihe. (E3-1-12-(b))
Huomattavasta vesistressistä kärsivät alueet
Outokumpu on vastuullisuuspolitiikkansa mukaan sitoutunut vähentämään ja valvomaan
olennaista vedenkulutusta tuotantolaitoksissa, jotka sijaitsevat sellaisilla maantieteellisillä
alueilla, joissa vesiriski on korkealla tasolla. Yhtiöllä on kylmävalssaamo San Luis Potosíssa
Meksikossa kuivalla alueella, joka kärsii Aqueduct-arvioinnin mukaan erityisen
huomattavasta vesistressistä. Tämä politiikka kattaa vain yhtiön omat toiminnot.
(E3-1-12-(c)), (E3-1-13)
Toimet ja resurssit
Vesivaroihin liittyvät toimet ja resurssit
Keskeiset toimet
Ruostumattoman teräksen tuotantopaikat
Vuonna 2024 kaikissa tuotantolaitoksissa toteutetut keskeiset toimet olivat seuraavat:
• Outokumpu kierrätti ja käytti vettä uudelleen, käsitteli jätevesiä ennen niiden
päästämistä ympäristöön ja valvoi vesivaroja. Yhtiö jatkaa näitä toimia vastuullisen
vesivarojen hallinnan varmistamiseksi.
• Yhtiö toteutti sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia, joiden avulla pyrittiin parantamaan yhtiön
käytäntöjä. Raportointivuonna toimipaikoissa toteutettiin vuosittaiset ISO 14001
-valvontatarkastukset, ja niissä käsiteltiin vesivaroihin liittyviä asioita. Lisäksi
raportointivuoden aikana tehtiin sisäisiä ympäristötarkastuksia, joissa käsiteltiin
vesivaroihin liittyviä aiheita.
• Yhtiö teki tiivistä yhteistyötä eri yhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten kanssa
parantaakseen kestävää vedenkäyttöään ja jakoi samalla tietoja ja resursseja
sidosryhmien kanssa yhteisten vesivarojen hallintatoimien tehostamiseksi. Tämä toimi
on linjassa yhden Outokummun vastuullisuuspolitiikan periaatteen kanssa, jonka
mukaan yhtiö pyrkii jatkuvaan, järjestelmälliseen ja avoimeen vuoropuheluun yhtiön
sidosryhmien kanssa. Näitä sidosryhmiä ovat esimerkiksi osakkeenomistajat, työntekijät,
asiakkaat, toimittajat, sijoittajat ja viranomaiset sekä julkiset järjestöt ja
kansalaisjärjestöt.
Suunnitellut keskeiset toimet perustuvat Outokummun laatimaan vesistöjen
vastuullisuussuunnitelmaan, joka keskittyy kestävään vesivarojen hallintaan. Tähän liittyviä
toimia ovat vesivaroihin kohdistuvien vaikutusten minimointi, vesitehokkuuden priorisointi,
säännölliset arvioinnit, sidosryhmävuorovaikutus ja jatkuva parantaminen, jotta vesivaroja
voidaan hallita ja suojella vastuullisesti ympäristövaikutukset minimoiden. Suunnitellut
keskeiset toimet ovat:
73
• Kunkin lähteen vedenkäytön analysointi kaikissa toimipisteissä. Odotettu tulos on eri
lähteistä peräisin olevan vedenkäytön ymmärtäminen paremmin, mikä paljastaisi
mahdollisuuksia vähentää vedenkäyttöä ja parantaa vesivarojen hallintakäytäntöjä.
• Vedenkäytön ympäristövaikutusten arviointi kaikissa toimipaikoissa, jotta saadaan
käsitys toimipaikkojen aiheuttamista vaikutuksista. Odotettu tulos on ennakoivien
toimien käyttöönotto ympäristövahinkojen minimoimiseksi tulevaisuudessa.
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että yhtiö arvioi usein vaikutuksiaan
vesivaroihin, ja tällä toimella edistetään vastuullisuuspolitiikan ja erityisesti tämän
kohdan toteutumista.
• Vesivaroihin liittyvien parannussuunnitelmien jatkuva kehittäminen kaikissa
toimipaikoissa. Odotettu tulos on vesivarojen hallinnan ja resurssitehokkuuden
paraneminen. Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että yhtiö kehittää
prosessejaan ennakoiden, jotta se voi vähentää ympäristövaikutuksia, ja tällä toimella
edistetään vastuullisuuspolitiikan toteutumista.
Kaivostoiminnot
Vuonna 2024 kaivostoiminnoissa toteutettiin seuraavat keskeiset toimet:
• jatkuvia mittauksia tekevät laitteet asennettiin sekä pohjaveden pinnan tason
valvontapisteisiin että kiinteisiin tutkimuspisteisiin pinnan vajoamisen seuraamiseksi,
• säännöllinen viikoittainen näytteenotto poisjohdetuista vesistä aloitettiin ja
• patojen turvallisuuden valvonnan ja vesitaselaskelmien parantamiseksi kaatopaikan
suotovesien mittauspisteisiin asennettiin jatkuvia mittauksia tekeviä laitteita.
Suunnitellut keskeiset toimet perustuvat Kemin kaivoksen vesivarojen
hallintasuunnitelmaan. Kemin kaivoksella on kattava vesivarojen hallintasuunnitelma, joka
perustuu vesitaselaskelmiin ja pitkäaikaiseen valvontaan. Suunnitelma on toteutettu
järjestelmällisesti ja sitä päivitetään säännöllisesti. Siinä huomioidaan kaivosalueelle
tulevat vesivarat, niiden käsittely ja mahdolliset riskit, kuten veden saastuminen.
Suunnitelluissa toimissa keskitytään keskitytään estämään pintakerrosten kuivuminen ja
pienentämään pohjavesien liikaoton riskiä. Suunnitelmana on kehittää pohjavesien tasojen
ja maanpinnan liikkeiden valvontajärjestelmä, johon kuuluu jatkuvia mittausprosesseja.
Odotettu tulos on tehokas pohjavesi- ja pintaolosuhteiden valvontajärjestelmä. Toimella
edistetään Outokummun vastuullisuuspolitiikan ja erityisesti valvonnan toteutumista.
Vesistöjen vastuullisuussuunnitelma noudattaa Alliance for Water Stewardship -standardin
ohjeistuksia. Kemin kaivoksen vesivarojen hallintasuunnitelma kehitettiin vastaamaan
Towards Sustainable Mining -standardin vaatimuksia. Vesistöjen vastuullisuussuunnitelma
ja vesivarojen hallintasuunnitelma tukevat vesivarojen hallintapolitiikan (Water
Management Policy) tavoitteita. (E3-MDR-A-68-(a)) 
Laajuus ja aikaväli
Vesistöjen vastuullisuussuunnitelma ja keskeiset toimet kattavat vain yhtiön omat
toiminnot. Edellä mainitun vesistöjen vastuullisuussuunnitelman suunnitteilla olevat
keskeiset toimet koskevat vain Stainless Europe -liiketoimintalinjan toimipaikkoja (Krefeld
ja Tornio) ja Advanced Materials -liiketoimintalinjan toimipaikkoja (Avesta, Nyby, Degerfors
ja Dillenburg). Americas -liketoiminta-alueella, jolla on tuotantolaitokset Yhdysvalloissa ja
Meksikossa, ei tällä hetkellä ole erityisiä vesivaroja koskevia toimintasuunnitelmia, mutta
laitokset seuraavat vedenkäyttöä ja arvioivat toimenpiteitä. Outokumpu suunnittelee
kehittävänsä lähitulevaisuudessa konserninlaajuisia suunnitelmia. (E3-MDR-A-68-(b))
Keskeisiä toimia ovat vedenkäytön analysointi, vedenkäytön ympäristövaikutusten arviointi
sekä vesihuoltoa koskevien parannussuunnitelmien ja pohjaveden pinnan
valvontajärjestelmän kehittäminen. Näiden toimien on määrä valmistua keskipitkällä
aikavälillä. Vedenkäytön ympäristövaikutusten arvioinnin ja vesivarojen hallinnan keskeisiä
toimia koskevien parannussuunnitelmien laatimisen on suunniteltu valmistuvan vuoden
2027 loppuun mennessä. (E3-MDR-A-68-(c))
Korjaavat toimenpiteet
Vuonna 2024 Outokummussa ei tapahtunut tosiasiallisten olennaisten vaikutusten
aiheuttamia vahinkotapauksia, jotka vaatisivat korjaavia toimenpiteitä. (E3-MDR-A-68-(d))
Aiempi edistyminen
Outokummun vuoden 2023 vuosikertomuksessa ja vastuullisuusraportissa todettiin, että
yhtiö käynnisti työn vesistöjen vastuullisuusohjelman määrittelemiseksi. Vesistöjen
vastuullisuussuunnitelma saatiin valmiiksi maaliskuussa 2024. Suunnitelmassa
vahvistettiin vesivarojen hallinnan periaatteet ja hahmoteltiin Euroopan toimipaikkojen
tulevia toimia, jotka on kuvattu edellä kohdassa “Keskeiset toimet”. (E3-MDR-A-68-(e))
Toimet ja resurssit vesiriskialueilla
Tällä hetkellä ei ole tehty erityisiä toimia tai kohdennettu resursseja vedenkulutuksen
vähentämiseksi, mutta Outokumpu arvioi toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Seurannan
osalta Outokummulla on seurantatoimia käyttämällä paikallisia vedenkäytön
avainindikaattoreita (KPI): kaivoveden käyttö pakattua tonnia kohden, käsitellyn veden
käyttö peitattua tonnia kohti ja veden kokonaiskulutus pakattua tonnia kohti. Vedenkäyttöä
seurataan päivittäin. (E3-2-19)
74
Mittarit ja tavoitteet
Vesivaroihin liittyvät tavoitteet
Outokumpu ei ole vielä määrittänyt erityisiä vesivaroihin liittyviä tavoitteita. Outokumpu on
varmistanut toimien, politiikkojen, seurannan ja keskeisten tunnuslukujen avulla, että
vesistöihin liittyviä vaikutuksia pyritään minimoimaan. Yhtiö aikoo kuitenkin arvioida
mahdollisia vesivaroihin liittyviä tavoitteita vuoden 2025 loppuun mennessä. (E3-MDR-T-81-(a))
Outokummussa on erilaisia prosesseja, joiden avulla seurataan vesivaroihin kohdistuviin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien politiikkojen ja toimien vaikuttavuutta.
(E3-MDR-T-81-(b)) Outokummun vastuullisuuspolitiikassa korostaa vesivarojen tuloksellisuuden
jatkuvan tarkkailun tärkeyttä, joten Outokumpu seuraa vesivarojen hallinnan tehokkuutta
valvontaprosessien kautta. Seurattavat mittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa Tulosten ja
vaikuttavuuden seuranta. Mittareiden ja keskeisten tunnuslukujen lisäksi Outokumpu seuraa
politiikkojensa ja toimiensa vaikuttavuutta myös esimerkiksi säännöllisillä tarkastuksilla ja
sidosryhmävuorovaikutuksen keinoin. (E3-MDR-T-81-(b)-(i)) Outokummun
vastuullisuuspolitiikassa määritellään tavoitetaso ja odotukset vesivaroihin liittyville aiheille.
San Luis Potosín paikalliset keskeiset tunnusluvut tarkistetaan vuosittain, ja tulevan vuoden
tavoitetasot on jo asetettu. Määritellyt keskeiset tunnusluvut perustuvat aiempiin tietoihin,
ja niitä tarkastellaan vuosittain. Tarkasteluprosessiin osallistuu esimerkiksi tuotannon,
kunnossapidon ja ylemmän johdon edustajia. Valvottavan vesimäärät perustuvat suoriin
mittauksiin.
Kaivoveden käyttö pakattua tonnia kohden vuonna 2024 oli 1,04 m³, mikä on selvästi alle
San Luis Potosín asettaman 1,45 m³:n vertailutason. Vuonna 2024 käsitellyn veden käyttö
peitattua tonnia kohden ylitti San Luis Potosín toimipisteen asettaman 250 litran viitearvon
tonnilta käyttämällä 330 litraa tonnia kohti. Veden kokonaiskulutus oli 1.75 m³ per
pakattu tonni, mikä on alle San Luis Potosín alueen asettaman 1,85 m³:n vertailutason.
(E3-MDR-T-81-(b)-(ii))
Vesiriskialueisiin ja vedenkulutuksen vähentämiseen
liittyvät tavoitteet
Outokumpu ei ole vielä asettanut erityisiä vesivaroihin tai vesiriskialueisiin liittyviä
tavoitteita. Edellä mainittuja San Luis Potosín toimipaikan keskeiset tunnusluvut ei tällä
hetkellä ole liitetty pitkän aikavälin tavoitteisiin. Kuten edellä mainittiin, yhtiö aikoo
kuitenkin arvioida mahdollisia tavoitteita vuoden 2025 loppuun mennessä. (E3-3-23-(a),(c))
Vedenkulutus
Tulosten ja vaikuttavuuden seuranta
Outokumpu seuraa olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä tuloksia ja
vaikuttavuutta useilla keskeisillä mittareilla, joita ovat vedenotto, poisjohdetut vedet,
vedenkulutus, kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi ja varastoidun veden kokonaismäärä.
Vedenotto ja poisjohdetut vedet lähdettä kohti ovat tärkeitä mittareita. Näiden mittareiden
seuraaminen osoittaa, että yhtiön toiminnot ovat linjassa politiikan tavoitteiden kanssa.
Lisäksi mittarit ovat erittäin tärkeitä  vedenkulutuksen arvioimiseksi, sillä vedenkulutus on
tunnistettu kielteiseksi vaikutukseksi.
Vedenkulutus on erittäin tärkeä vesivarojen hallinnan arvioinnin mittari. Toimipaikoilla
vedenkulutus johtuu pääasiassa haihtumisen kaltaisissa prosesseissa esimerkiksi
jäähdytysjärjestelmissä mutta myös muissa prosesseissa. Vettä kuluu myös märkien
jätemateriaalien, kuten neutralisointilietteen, kautta, jolloin vesi haihtuu jätteen kuivuessa
ilmaan eikä palaudu vesistöihin. Koska vedenkulutus on tunnistettu kielteiseksi
ympäristövaikutukseksi, tätä mittaria on erittäin tärkeää seurata, jotta voidaan tunnistaa
mahdollisuuksia lieventää sen vaikutuksia. (E3-4-MDR-M-75)
Omien toimintojen vedenkulutustiedot
Määrä (m³)
2024
(a) Kokonaisvedenkulutus
6 289 440
(b) Kulutus vesiriskialueilla
88 894
(c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
13 070 955
(d) Varastoidun veden kokonaismäärä
7 900
(d) Varastoidun veden kokonaismäärässä tapahtuneet muutokset
—
(E3-4-28(a), (b), (c), (d))
75
Vedenotto ja poisjohdetut vedet
Määrä (m³)
2024
Pintavesi
24 294 029
Merivesi
13 735 214
Vesijohtovesi
923 235
Pohjavesi
2 713 863
Sadevesi
2 315 454
Vedenotto lähteittäin
43 981 794
Poisjohdetut vedet
37 692 355
Jätevesi kunnalliseen käsittelyyn
1 086 228
Päästöt pintaveteen
30 173 613
Päästöt meriveteen
6 412 481
Discharge to groundwater
20 033
Vesivaroja koskevat taustatiedot
Kokonaisvedenkulutus
Vedenottoon ja vesien poisjohtamiseen liittyvät tiedot on kerätty tunnustettujen
ympäristöasioiden hallintaan ja kestävyyteen liittyvien standardien mukaisesti. Kaikki
Outokummun toimipaikat ovat ISO 14001 -sertifioituja. Sertifikaatissa määritetään ohjeet
ympäristötoimien tason seurantaan ja mittaamiseen. Ohjeissa määritetään myös kestävät
veden kulutuksen käytännöt. Lisäksi Outokumpu noudattaa GRI 303: Water and Effluents
2018 -standardia, joka sisältää kehyksen vedenkäytön hallintaan.
Vedenoton kokonaismäärää varten lasketaan yhteen kaikki otetut ja mitatut vesimäärät eli
pumppujen lukemiin perustuvat lasketut vesimäärät. Vedenoton lähteitä ovat pinta-, meri-,
vesijohto-, pohja- ja sadevedet. Sadeveden määrä arvioidaan kertomalla vuotuinen
sademäärä sen alueen pinta-alalla, jolta sadevettä kerätään. Jos haihtumistietoja on
saatavilla, kuten Kemin kaivoksessa, jossa ne lasketaan simulaatio-ohjelmalla, nämä tiedot
yhdistetään muihin tietoihin arvioinnin parantamiseksi. Näin saadaan tarkempia tuloksia.
Haihtumisen lisäksi hyödynnetään myös valumakertoimia, jotka voivat vaihdella pintojen
mukaan. Pintoja ovat esimerkiksi katot, asfaltti tai maaperä.
Poisjohdettujen vesien kokonaismäärää varten lasketaan yhteen kaikki mitatut
poisjohdettujen vesien määrät tai lasketut vesimäärät. Lasketut vesimäärät voivat perustua
pumppujen lukemiin tai järjestelmän tietoihin. Joissakin tapauksissa arviot voivat olla
tarpeen, jos täydellisiä tietoja laskelmille ei ole saatavilla. Silloin arviot tehdään perustuen
aikaisempiin käytäntöihin ja historiallisiin tietoihin. Poisjohdetut vedet voidaan johtaa
kunnallisiin vedenpuhdistamoihin, pintavesimuodostumiin, pohja- tai meriveteen.
Outokummun veden kokonaiskulutus lasketaan vedenoton kokonaismäärän ja
poisjohdettujen vesien kokonaismäärän erotuksena. Toimistojen ja palvelukeskusten
kokonaisvedenkulutus perustuu henkilöstömäärään kokoaikaiseksi muutettuna.
Vuonna 2024 vedenoton kokonaismääristä 93,7 % perustui mittauksiin, 0,06 % näytteisiin
ja ekstrapolointiin ja 6,24 % arvioihin. Poisjohdettujen vesien kokonaismäärän osalta 87,16
% perustui mittauksiin ja 0,06 % näytteisiin ja ekstrapolointiin ja 12,8 % perustui
arviointeihin. Näin ollen raportointikauden veden kokonaiskulutus jaoteltiin seuraavasti:
89,53 % vesimääristä perustui mittauksiin, 0,06 % näytteisiin ja ekstrapolointiin ja 10,4 %
arvioihin.
Kulutus vesiriskialueilla
San Luis Potosín toimipaikassa veden kokonaiskulutus lasketaan vedenoton
kokonaismäärän ja poisjohdettujen vesien kokonaismäärän erotuksena. Poistomäärät
mitataan suoraan, kun taas poisjohdetut määrät mitataan osittain ja arvioidaan osittain.
Otettu vesi sisältää kunnallista vettä, ja pohjavettä ja se johdetaan takaisin samoihin
lähteisiin. Toisin kuin muilla toimipaikoilla, San Luis Potosíssa ei kerätä sadevettä eikä sitä
sisällytetä vesitaselaskelmiin, koska sadeveden määrä on joko vähäinen tai sitä ei ole
lainkaan. Tehostaakseen vedenkäyttöä toimipaikka käyttää käsiteltyä vettä ja ostaa
käsiteltyä vettä myös laitoksen ulkopuolelta.
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
Outokummussa kierrätetyn veden määrä otetaan huomioon vain kerran riippumatta siitä,
kuinka monta kertaa vesi kierrätetään järjestelmässä. Jos esimerkiksi 10 m³ vettä
kierrätetään 10 kertaa, se on laskelmissa 10 m³ kierrätettyä vettä. Jos 10 m³ vettä
kierrätetään 10 kertaa ja sen ajatellaan olevan 100 m³, luku vastaisi teoreettista määrää,
joka olisi voitu käyttää, mutta sitä ei tehty. ESRS-standardin määritelmän mukaan
kierrätetyllä vedellä tarkoitetaan vettä tai jätevettä, jota käytetään useammin kuin kerran
ennen sen pois johtamista. Teoreettisesti säästetyn veden määrittely kierrätettäväksi
vedeksi ei olisi ESRS-määritelmän mukaista, koska näitä määriä ei koskaan johdettu pois ja
niitä ei ollut järjestelmässä. Lisäksi nämä määrät ylittäisivät huomattavasti käytetyn veden
määrät. Tarkan kuvauksen saamiseksi käytetään menetelmää, jossa kierrätetyn veden
määrä lasketaan vain kerran.
Tuotannon aikana veden kierrätys tapahtuu jäähdytysjärjestelmissä ja kierrättämällä
käsitelty vesi takaisin prosesseihin. Jäähdytysjärjestelmissä lisävesimäärät ovat kierrätetyn
veden määrien laskemisen perusta. Toimipaikoissa kierrätetään myös käsiteltyä vettä, mikä
vähentää tarvetta ottaa vettä luonnonlähteistä. Vettä kierrätetään myös kaivoksessa
76
ruostumattoman teräksen tuotantolaitosten lisäksi. Kemin kaivoksessa noin 99 %
käytetystä vedestä oli kierrätettyä vuonna 2024.
Kierrätetyn veden lisäksi Outokummussa käytetään myös uudelleenkäytettyä vettä, jolla
tarkoitetaan ESRS-standardin määritelmän mukaan yhdessä prosessissa käytettyä vettä,
joka käytetään sen jälkeen uudelleen toisessa prosessissa. Vettä voidaan käyttää
uudelleen eri tavoin, riippuen toimipaikasta ja sen erityisistä prosesseista. Uudelleen
käytetyn veden määrä on raportoitu yhdessä kierrätetyn määrän kanssa taulukossa Omien
toimintojen vedenkulutustiedot.
Kierrätetyn ja uudelleenkäytettyjen vesien määrät voidaan mitata suoraan, mikäli
prosessiin palautetun täydentävän tai käsitellyn veden määrät mitataan, laskettu, jos
tietoja lisäveden virtauksesta ja tuotantoajasta on saatavilla, tai arvioitu, mikäli tieto
perustuu historiallisiin tietoihin ja erityisiin oletuksiin.
Varastoidun veden kokonaismäärä
Outokumpu käyttää varastoidun veden kokonaismäärään Global Reporting Initiative
-standardin vesivarastoihin tai säiliöihin varastoidun veden määritelmää. Vesialtaita ei
lasketa mukaan varastoituun veteen. Vesivarastojen tilavuus mitataan. Raportointikauden
aikana varastoidun veden kokonaismäärässä ei tapahtunut muutoksia, koska vettä
kerätään ja toimitetaan varastoon jatkuvasti.
Vesistöalueiden veden laatu ja määrä
Viranomaiset tai paikalliset vesiyhdistykset mittaavat vesistöalueiden veden laatua.
Vesistöalueiden veden määrää mitataan yleensä virtaamana. (E3-4-28-(e)), (E3-4-MDR-M-77-(a))
Ulkoinen varmentaminen
Tietoja ei ole validoinut mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmentaja. (E3-4-MDR-M-77-(b))
Vesi-intensiteetti
Mittarit
Määrä (m³)
Liikevaihto
(milj. euroa)
Vesi-intensiteetti
(m³ / milj. euroa)
Vedenkulutus ja vesi-intensiteetti
6 289 440
5 942
1 058,52
(E3-4-29)
77
Luontokato on yksi kolmesta ihmiskunnan
kohtaamasta kriisistä planeetallamme
ilmastonmuutoksen ja pilaantumisen ohella.
Yrityksetkin ovat riippuvaisia luonnonvaroista, joten
yritysten on myös suojeltava niitä. Outokumpu
lieventää osaltaan luonnon monimuotoisuuden
heikkenemistä vähentämällä
kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta
primääriresursseista käyttämällä tuotannossaan yli
90-prosenttisesti kierrätettyjä raaka-aineita.
KESKEISET TOIMET
VUONNA 2024
Luonnon monimuotoisuuden
heikkenemisen lieventäminen
sisällytettiin osaksi
vastuullisuuspolitiikkaa.
Liiketoimintalinjoille kehitettiin
luonnon monimuotoisuuden
hallintasuunnitelmia.
Laadittiin tuotantolaitoksille
luonnon monimuotoisuutta
koskevat suunnitelmat.
Osallistuttiin UN Global
Compact Suomen tieteeseen
perustuvien luontotavoitteiden
koulutusohjelmaan.
SUUNNITELMA
VUODELLE 2025
Arvioida luonnon
monimuotoisuuden
vaikutuksia,
toimintasuunnitelmaa ja
strategiaa globaalisti ja
vuoteen 2030 saakka
ulottuvalla aikajänteellä.
E4 – Luonnon
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit tunnistettiin kaksoisolennaisuusarvioinnissa
Outokummun kannalta olennaisiksi aiheiksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
E 4.1 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Vaikutukset
Kielteiset
Tuotantolaitosten toiminta voi mahdollisesti vaikuttaa paikallisesti luonnon
monimuotoisuuteen. Arvoketjun alkupäässä erityisesti kaivostoiminta voi
mahdollisesti vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin.
Riskit ja
mahdollisuudet
Riski
Sääntelyn kasvu voi johtaa toiminnan kulujen ja raportoinnin määrän kasvuun sekä
aiheuttaa Outokumpuun ja sen toimintaan liittyviä riskejä, jotka johtuvat siitä, ettei
sääntelyä noudateta. Jos luonnon monimuotoisuuteen liittyviin huolenaiheisiin ei
puututa, Outokumpuun ja sen toimintaan voi kohdistua paineita rahoitusalan,
liiketoimintaympäristön ja yhteiskunnan taholta.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
Strategia
Siirtymäsuunnitelma sekä luonnon
monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen
strategiassa ja liiketoimintamallissa
Outokumpu on tarkastellut nykyisten liiketoimintamalliensa ja strategiansa resilienssiä
luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien fyysisten sekä siirtymä- ja
järjestelmäriskien ja -mahdollisuuksien suhteen kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessissa.
Lisäksi resilienssiä arvioitiin luonnon monimuotoisuuden kartoituksessa. (E4-1-13-(a), (c))
78
Outokummun kaksoisolennaisuusarvioinnissa käsiteltiin yhtiön omia sekä arvoketjun
loppupään toimintoja, kun taas vuonna 2023 tehty luonnon monimuotoisuuden kartoitus
keskittyi Outokummun omiin toimintoihin. (E4-1-13-(b)) Yhtiö arvioi kartoituksessa luonnon
monimuotoisuuteen liittyvää herkkyyttä paikkakuntakohtaisesti, käyttäen rajana kymmenen
kilometrin etäisyyttä sen toimipaikoista. (E4-1-13-(c)) Analyysissä tarkasteltiin kymmenen
vuoden aikahorisonttia. (E4-1-13-(d))
Suoran toiminnan luonnon monimuotoisuuden kartoituksen johtopäätös oli, että
Outokumpuun ei liity systeemisiä riskejä. Tällä hetkellä luonnon monimuotoisuuteen
liittyvät paikalliset fyysiset riskit ovat  Outokummun kannalta merkittävimpiä, mutta
siirtymäriskien määrä kasvaa vuosien mittaan. (E4-1-13-(c), (e))
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokumpu arvioi sidosryhmien näkemyksiä
haastattelemalla asiakkaita, toimittajia, sijoittajia, kansalaisjärjestöjä ja ulkopuolisia alan
asiantuntijoita. (E4-1-13-(f))
Olennaiset luonnon monimuotoisuuteen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Luettelo olennaisista toimipaikoista
Outokumpu on kartoittanut suoria luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejään ja
vaikutuksiaan. Outokummun tuotantoprosessit luokiteltiin Global Industry Classification
Standardin mukaan, ja sen riskiprofiili arvioitiin ENCORE- ja IBAT-luokitustietojen
perusteella. Kartoituksen tulosten perusteella viisi tuotantolaitosta luokiteltiin olennaisiksi
paikallisten ympäristötekijöiden perusteella.
Palvelukeskusten ja toimistojen liiketoiminnan luontoon kohdistuvat vaikutukset ja
riippuvuudet ovat todennäköisesti hyvin vähäisiä, sillä Outokummun toimipaikat sijaitsevat
pääosin kaupallisilla kaupunki- tai teollisuusalueilla, eivätkä ne ole juurikaan yhteydessä
niitä ympäröivään luontoon. (E4-ESRS 2 SBM-3-16-(a))
Alueet, joilla on merkittäviä luonnon
monimuotoisuuteen liittyviä arvoja
Outokummun toimipaikat eivät sijaitse herkillä alueilla, mutta yhtiö on kuitenkin yksilöinyt
alueita, joilla on merkittäviä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja ja jotka ovat
yrityksen omistuksessa tai sijaitsevat yrityksen toimipaikan läheisyydessä. Näissä
toimipaikoissa muun muassa valmistetaan ruostumatonta terästä ja louhitaan kromia. (E4-
ESRS 2 SBM-3-16-(a)-(i)) Alabaman Calvertissa Yhdysvalloissa, Dahlerbrückissä ja
Dillenburgissa Saksassa sekä Kemissä ja Torniossa Suomessa sijaitsevilla toimipaikoilla
arvioitiin olevan merkittäviä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä arvoja, ja ne luokiteltiin
olennaisiksi. (E4-ESRS 2 SBM-3-16-(a)-(ii))
Dahlerbrück on ainoa Outokummun toimipaikka, jossa yhtiön kiinteistön alueella sijaitsee
osittain EU:n Natura-lainsäädäntöön perustuva suojelualue. Alueen pinta-ala on 0,042 km².
Toimipaikassa ei ole tunnistettu vaikutuksia suojelualueeseen.
Kemin kaivoksen kiinteistön rajan vieressä luoteessa ja idässä sijaitsee Natura 2000 -alue.
Ei ole kuitenkaan viitteitä siitä, että kaivostoiminta olisi vaikuttanut luonnon
monimuotoisuuteen kielteisesti.
Tornion integroitu tehdas, jossa tuotetaan ferrokromia ja ruostumatonta terästä, sijaitsee
Tornionjoen lähellä Pohjanlahden pohjoisrannikolla. Joki on suojeltu EU:n Natura-
lainsäädännön mukaisesti. Tehtaan vaikutuksia Pohjanlahteen on analysoitu vuodesta
1975. Tulosten mukaan vaikutukset eivät ole merkittäviä. Joki sijaitsee Tornion
toimipaikasta ylävirtaan, joten sillä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia jokeen.
Noin 80 hehtaaria Outokummun tehtaan kiinteistöstä Alabaman Calvertissa Yhdysvalloissa
on määritelty kosteikkoalueeksi. Tähän liittyy joitain maankäyttöä koskevia rajoituksia.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyen toimipaikan johdossa on tunnistettu, että osalla
kosteikkoaluetta asuu monenlaisia villieläimiä, kuten villikalkkunoita, karhuja ja gopherus-
suvun maakilpikonnia. Yhtiö ei ole tunnistanut kielteisiä vaikutuksia luonnonvaraiseen
eläimistöön. (E4-ESRS 2 SBM-3-16-(a)-(iii))
Maaympäristön tilan heikkeneminen, aavikoituminen tai
maaperän sulkeminen ja uhanalaiset lajit
Outokumpu ei ole tunnistanut kielteisiä vaikutuksia maaympäristön tilan heikkenemiseen,
aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen liittyen. (E4-ESRS 2 SBM-3-16-(b)) Yleisesti ottaen
Outokumpu ei ole tunnistanut uhanalaisia lajeja, joihin sen toiminta vaikuttaa.
(E4-ESRS 2 SBM-3-16-(c))
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Toimintaperiaatteiden eli Outokummun vastuullisuuspolitiikan, toimittajien toimintaohjeen
(Supplier Code of Conduct) sekä raaka-ainetoimittajavaatimusten (Raw Material Supplier
79
Requirements) mukaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat, kuten
maankäytön muutokset, suora hyödyntäminen, pilaantuminen ja lajien tila, otetaan
huomioon päätöksenteossa ja muutoksen hallinnassa sekä ympäristövaikutusten
arvioinneissa ja toiminnan lupaprosesseissa.
Outokumpu tukee luonnon monimuotoisuutta myös suojelemalla ekosysteemejä, jotta
luonnon monimuotoisuuden edellytykset säilyvät. Yhtiö hallitsee ja korjaa tarvittaessa 
luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia lieventämishierarkian
mukaisesti.
Outokumpu tukee luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä arvoketjussaan että
tuotantolaitoksissaan, jotka sijaitsevat lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta
riskialttiita alueita, ja tekee paikallisyhteisöjen kanssa yhteistyötä luontoon liittyvissä
asioissa myös sosiaalisten vaikutusten osalta aina silloin, kun niitä pidetään olennaisina.
(E4-MDR-P-65-(a))
Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät, saatavuus ja kolmansien
osapuolten standardit
Lisätietoja Outokummun vastullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta, politiikan
hyväksymisprosessista ja kolmansien osapuolten standardien julkistamisesta, keskeisten
sidosryhmien huomioon ottamisesta politiikassa sekä politiikan saatavuudesta on luvussa
Ilmastonmuutos (E1) kohdassa “Toimintaperiaatteet”.
Lisätietoja Outokummun toimittajien toimintaohjeesta ja raaka-ainetoimittajavaatimuksista
sekä niiden laajuudesta, politiikkojen hyväksymisprosessista, kolmansien osapuolten
standardien julkistamisesta, keskeisten sidosryhmien huomioimisesta sekä politiikkojen
saatavuudesta on luvussa Arvoketjun työntekijät (S2) kohdassa “Toimintaperiaatteet”.
(E4-MDR-P-65-(b-f))
Toimintaperiaatteiden olennaisten asioiden käsittely
Outokummun vastuullisuuspolitiikka, toimittajien toimintaohjeet sekä raaka-
ainetoimittajavaatimukset kattavat sen, miten yhtiö edistää sekä luonnon
monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttavia vaikutustekijöitä että vaikutuksia
ekosysteemeihin. (E4-2-23-(a))
Vaikka Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä maailmanlaajuisesti
erityisesti vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta primääriresursseista,
edellä mainittujen politiikkojen avulla Outokumpu myös estää ja vähentää vaikutuksiaan
luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Outokummulla on käytössä
riskiperusteinen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jolla pyritään ehkäisemään
vahinkoja ja vähentämään jätettä, pilaantumista, päästöjä ilmaan, jätevesipäästöjä sekä
meluun ja tärinään liittyviä haitallisia vaikutuksia. Jos vesi tai maaperä saastuu yllättäen,
Outokumpu pyrkii mahdollisuuksien mukaan korjaamaan haitalliset vaikutukset ja
ennallistamaan ympäristön mahdollisimman lähelle tapahtumaa edeltävää tilaa.
Lisäksi Outokumpu odottaa raaka-ainetoimittajiensa varmistavan, että raaka-aineet ja
palvelut tuotetaan kestävällä ja energiatehokkaalla tavalla, joka minimoi haitalliset
ympäristövaikutukset. Tällä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen minimointia,
uusiutuvien raaka-aineiden kestävää hankintaa, luonnonvarojen säilyttämistä ja luonnon
monimuotoisuuden suojelua. (E4-2-23-(b))
Olennaiset riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet
Outokummun vastuullisuuspolitiikka kattaa olennaiset riippuvuudet sekä olennaiset
luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät fyysiset sekä siirtymäriskit ja
-mahdollisuudet. Kuten edellä mainittiin, yksi merkittävimmistä toimista, joilla Outokumpu
lieventää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, on primääriresurssien käytön
minimointi. Yhtiö hyödyntää tunnistettuja resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin, jätehuoltoon,
sivutuotteisiin ja jätteiden hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia.
Lisäksi Outokumpu on sitoutunut minimoimaan tuotantolaitosten olennaista
vedenkulutusta niillä maantieteellisillä alueilla, joilla vesiriski on korkealla tasolla.
Outokumpu ottaa toiminnassaan huomioon myös veden kestävän hankinnan aina, kun se
on mahdollista, ja pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia veden uudelleenkäytön ja
jäteveden käsittelyn avulla. Yhtiö arvioi veteen liittyviä vaikutuksiaan säännöllisesti.
(E4-2-23-(c))
Jäljitettävyys
Outokummun toimittajien toimintaohjeet ja raaka-ainetoimittajavaatimukset sisältävät
vaatimuksia toimittajien läpinäkyvyydestä luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Näiden
politiikkojen mukaan toimittajien ja alihankkijoiden on varmistettava, että kaikki
ympäristöriskit on tunnistettu ja arvioitu, niitä vähennetään asettamalla ympäristön liittyviä
tavoitteita, niitä seurataan ja arvioidaan sekä niistä raportoidaan.
Toimittajien odotetaan tekevän läpinäkyvää yhteistyötä Outokummun kanssa: heidän on
dokumentoitava vaatimustenmukaisuuteen liittyvät asiat, toimitettava pyydettäessä tietoja
Outokummulle ja – jos Outokumpu katsoo sen tarpeelliseksi – annettava Outokummulle tai
Outokummun valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle mahdollisuus tehdä tarkastuksia
laitoksissaan. Toimittajan on myös arvioitava ja seurattava omaa toimitusketjuaan ja
esitettävä Outokummun pyynnöstä todisteita niiden käytännöistä.
Raaka-aineiden toimittajilla on oltava käytössään järjestelmä, jolla tunnistetaan tuotteet
tyypin, erän tai sarjanumeron mukaan sekä niiden tila jokaisen tuotanto- ja testausvaiheen
aikana. Toimittajien on ylläpidettävä jäljitettävyysmenetelmää sen varmistamiseksi, että
toimitusketju voidaan jäljittää ja kaikkien toimitettaviin tuotteisiin sisällytettävien osien
valmistajat voidaan selvittää. (E4-2-23-(d))
80
Hankinta ja sosiaaliset seuraukset
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että Outokumpu tukee luonnon
monimuotoisuuden suojelua sekä arvoketjussaan että tuotantolaitoksissaan, jotka
sijaitsevat lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta riskialttiita alueita. Politiikassa
otetaan myös huomioon kulutus ekosysteemeistä, esimerkiksi vesi. Raaka-
ainetoimittajavaatimuksissa todetaan, että toimittajien on pystyttävä esittämään
ympäristöön kohdistuvien riskien ja vaikutusten hallintasuunnitelma, kattaen luonnon
monimuotoisuuden, ja myös mahdollisten haitallisten vaikutusten korjaamissuunnitelma.
(E4-2-23-(e))
Outokumpu tekee yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa luontoon liittyvissä asioissa
myös sosiaalisissa vaikutuksissa aina silloin, kun niitä pidetään olennaisina. Yhtiö tekee
yhteistyötä ympäristöasioissa myös omien toimintojensa läheisyydessä ja toimitusketjussa
sijaitsevien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen edustajien kanssa. (E4-2-23-(f))
Vastuullisuuspolitiikan kattavuus
Outokummun vastuullisuuspolitiikka kattaa yhtiön omistamat, vuokraamat tai hallinnoimat
toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden
kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. (E4-2-24-(a))
Toimet ja resurssit
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit
Keskeiset toimet
Outokummun luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät keskeiset toimet
vuonna 2024 olivat seuraavat:
• luonnon monimuotoisuuden tunnistaminen vastuullisuusstrategian olennaiseksi aiheeksi
ja sen sisällyttäminen yhtiön vastuullisuuspolitiikkaan,
• uusien luonnon monimuotoisuuden hallintasuunnitelmien laatiminen Europe-
liiketoiminta-alueella perustuen suoriin luonnon monimuotoisuuteen liittyviin
vaikutuksiin,
• paikallisten luonnon monimuotoisuutta koskevien suunnitelmien laatiminen sekä
• arvoketjun mahdollisiin luonnon monimuotoisuuteen liittyviin vaikutuksiin puuttumisen
aloittaminen
Lisäksi Outokumpu osallistuu 14 muun yhtiön kanssa UN Global Compact Suomen
koulutusohjelmaan, joka keskittyy tieteeseen perustuviin luontotavoitteisiin.
Tulevaisuudessa Outokumpu arvioi luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia,
toimintasuunnitelmaa ja strategiaa ja jatkaa työskentelyä arvioinnin perusteella. Yhtiö
jatkaa myös arvoketjuvaikutusten käsittelemistä ja toimipaikkakohtaisten luonnon
monimuotoisuutta koskevien toimintasuunnitelmien kehittämistä. (E4-MDR-A-68-(a))
Laajuus ja aikaväli
Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, toimintasuunnitelmaa ja strategiaa
arvioidaan maailmanlaajuisesti aikavälillä, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. (E4-MDR-A-68-(b))
Arviointi valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. (E4-MDR-A-68-(c)) Outokumpu ei ole
tehnyt luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin vaikutuksiin kohdistuvia
korjaavia toimenpiteitä vuonna 2024. (E4-MDR-A-68-(d))
Aiempi edistyminen
Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä maailmanlaajuisesti
erityisesti vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta primääriresursseista.
Näihin aiheisiin liittyvää edistymistä käsitellään ilmastonmuutosta (E1) sekä resurssien
käyttöä ja kiertotaloutta (E5) koskevissa. Lisäksi kerroimme edellisessä
vuosikertomuksessa aloittavamme paikallisten luonnon monimuotoisuutta koskevien
toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon. Tämä työ on käynnissä ja jatkuu tulevaisuudessa.
(E4-MDR-A-68-(e))
Luonnon monimuotoisuutta koskevat hyvitykset
Outokummun luonnon monimuotoisuuteen liittyvässä työssä ei ole käytetty kompensaatiota
raportointivuoden aikana. Outokumpu on kuitenkin esimerkiksi istuttanut kaloja Kemissä ja
Torniossa sijaitsevien toimipaikkojensa läheisyydessä. Kemissä Outokumpu istuttaa
vuosittain 10 000 kuhaa. Yhtiön ympäristölupa edellyttää, että se istuttaa vuosittain 6 000
kuhaa vesipäästöjen kompensoimiseksi. Torniossa Outokumpu maksaa
ympäristöviranomaiselle vuosittain maksun, jonka avulla kahdesti vuodessa järjestetään
vaeltavien siikojen ja meritaimenien istutuksia. Outokummun Tornion toimipaikka maksaa
myös Suomalais-ruotsalaiselle rajajokikomissiolle vuosittaisen vesiensuojelumaksun, jonka
avulla komissio voi tukea vesivarojen hallintaan liittyviä tutkimuksia ja hankkeita. Yhtiö
arvioi kompensaatioiden roolia kehittäessään luonnon monimuotoisuutta koskevaa
toimintasuunnitelmaansa vuoden 2025 aikana. (E4-3-28-(b), (b)-(i), (b)-(ii))
Paikallisen ja alkuperäiskansojen tietämyksen yhdistäminen
Outokumpu kehittää konserninlaajuista toimintatapaa siihen, miten se tekee yhteistyötä
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa toimintasuunnitelmiensa avulla. Tämän
takia kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin ei sisällytetty suoraa vuorovaikutusta
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa luonnon monimuotoisuuteen liittyen.
Outokumpu kehittää parhaillaan yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessiaan (due
diligence), joka kattaa sekä sen omat toiminnot että arvoketjun. Nykytilan analyysi ja siihen
pohjautuva toimintasuunnitelma prosessin jatkokehittämiseksi valmistuivat vuonna 2024.
81
Outokumpu työstää vuonna 2025 suunnitelmaa yhteistyön tekemiseksi suoraan
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.
Paikallisesti Outokumpu on järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa luontoon liittyvistä ratkaisuista esimerkiksi ympäristölupaprosessin ja
ympäristövaikutusten arviointien aikana. Kemissä yhtiö käy myös jatkuvaa vuoropuhelua
paikallisen lintuyhdistyksen kanssa esimerkiksi sen varmistamiseksi, että Outokumpu ottaa
linnuston huomioon toiminnassaan. (ESRS E4-3-28-(c))
Mittarit ja tavoitteet
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät tavoitteet
Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä maailmanlaajuisesti
erityisesti vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta primääriresursseista.
Yhtiö on myös asettanut tavoitteita näihin aiheisiin liittyen. Yhtiö ei ole asettanut erityisiä,
koko konsernin kattavia luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita. Kasvihuone-
kaasupäästöjen vähentämiseen ja kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöön liittyvää
edistymistä käsitellään ilmastonmuutosta (E1) ja resurssien käyttöä ja kiertotaloutta (E5)
käsittelevissä luvuissa. (E4-MDR-T-81-(b); E4-4-32-(a), (a)-(i), (ii), (iii)); E4-4-32-(b-c))
Outokumpu seuraa omien toimintojensa luonnon monimuotoisuutta edistävien tekijöiden
kehitystä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi päästöt, vedenkulutus, jätteet ja pilaantuminen.
Yhtiö tarkastelee myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviä suunnitelmia ja toimia omien
toimipaikkojensa kanssa. Luonnon monimuotoisuus on myös osa riskikategorioiden, kuten
kaivostoiminnan, toimittajien arviointiprosesseja. (E4-MDR-T-81-(b)-(i))
Outokummun vastullisuuspolitiikassa, toimittajien toimintaohjeessa sekä raaka-
ainetoimittajavaatimuksissa määritellään tavoitetaso ja odotukset yhtiön toiminnalle.
Lisäksi Stainless Europe- ja Advanced Materials -liiketoimintalinjojen luonnon
monimuotoisuuden hallintasuunnitelmat määrittelevät odotukset niiden omille toiminnoille.
ResponsibleSteel- ja Toward Sustainable Mining -standardien vaatimukset ohjaavat myös
yhtiön toimintaa. (E4-MDR-T-81-(b)-(ii))
Outokummun kasvihuonekaasupäästöihin ja kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöön liittyvät
tavoitteet ovat maailmanlaajuisia (E4-4-32-(d)), ja lieventämishierarkiassa näillä tavoitteilla
pyritään välttämään ja vähentämään vaikutuksia. (E4-4-32-(f)) Outokumpu ei käytä hyvityksiä
tavoitteiden asettamisessa. (E4-4-32-(e))
Luonnon monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä
tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit
Koska Outokummulla ei ole erillistä maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuuteen
liittyvää mittaria, niiden vaikuttavuutta ei myöskään voida arvioida. Outokumpu seuraa
panostaan vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä sekä riippuvuutta primääriresursseista.
Lisätietoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja kierrätettyjen raaka-aineiden käytön
vaikutuksista on ilmastonmuutosta (E1) sekä resurssien käyttöä ja kiertotaloutta (E5)
koskevissa luvuissa. (E4-5-MDR-M-75, E4-5-MDR-M-77-(a-b))
Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden lähellä sijaitsevat
toimipaikat vuonna 2024
Kuvaus
Toimipaikkojen lukumäärä
Pinta-ala (hehtaaria)
Omistettu
5
2 121
Vuokrattu
1
238
Hallinnoitu
—
—
(ESRS E4-5-35)
Maa-alueiden, makean veden ja merialueiden käytön muutokset
Outokumpu ei tällä hetkellä mittaa maa-alueiden, makean veden ja merialueiden käytön
muutoksia. (E4-5-38)
82
Kiertotaloudella on elintärkeä rooli
ilmastonmuutoksen torjumisessa. Outokummun
liiketoiminta perustuu kiertotalouteen: sen
ruostumattomat terästuotteet on valmistettu yli
95-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, mikä
vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja
edelleen kasvihuonekaasupäästöjä sekä hillitsee
luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.
KESKEISET TOIMET
vuonna 2024
Kierrätysteräksen hankinnan
optimointi (kierrätysteräksen
osuus terästuotannosta yli
90 %).
Arvokkaiden metallien
talteenotto kuonasta ja
pölystä.
Toiminnoista syntyvän jätteen
käsittely tavalla, joka minimoi
riskin epäasianmukaisesta
loppukäsittelystä.
Turvallisen ja vastuullisen
jätehuollon varmistaminen.
Säännölliset tarkastukset ja
seuranta kaikissa
toimipaikoissa.
SUUNNITELMA
2025–2027
Strategioiden kehittäminen
jätteiden muodostumisen
minimoimiseksi.
Toimipaikkakohtaisten
jätetehokkuuden
parantamissuunnitelmien
laatiminen.
Jätteiden aiheuttamaa
saastumista koskevan
valmiuden sisällyttäminen
toimipaikkakohtaisiin
pelastussuunnitelmiin.
 
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
Resurssien käyttö ja kiertotalous sekä jätehuolto tunnistettiin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokummun kannalta olennaisiksi aiheiksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
E 5.1 Resurssien sisäänvirtaukset / resurssien käyttö
Vaikutukset
Myönteiset
Outokummun ruostumaton teräs valmistetaan yli 90-prosenttisesti kierrätetyistä
raaka-aineista, mikä vähentää riippuvuutta primääriraaka-aineista. Kun
primääriraaka-aineita tarvitaan vähemmän, myös kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt vähenevät. Tämä hillitsee myös luonnon monimuotoisuuden
vähenemistä arvoketjun alkupäässä. Tämä on tosiasiallinen myönteinen vaikutus,
joka liittyy arvoketjun alkupäähän.
Kielteiset
Mineraalien louhinnalla on usein huomattavia haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja
yhteiskuntaan, kuten vaikutusten kohteena olevin yhteisöihin, työntekijöihin ja
ekosysteemeihin. Suurin osa primääriferroseoksista (ferrokromia lukuun ottamatta)
tulee maista, joissa riskit ovat suuremmat kuin Euroopassa. Tämä on tosiasiallinen
kielteinen vaikutus, joka koskee arvoketjun alkupäätä.
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen kasvava kysyntä tarjoaa mahdollisuuden
hyödyntää kierrätysterästä tuotannossa. Tämä mahdollisuus liittyy suoriin
toimintoihin. Outokumpu saa kilpailuetua oman Kemin kaivoksensa malmista
valmistetusta ferrokromista, jonka hiilijalanjälki on pieni. Tämä mahdollisuus pätee
suoriin toimintoihin. Yhtiö on tunnistanut lisää mahdollisuuksia toimintansa
tehostamiseen kehittämällä metallinkierrätystä, optimoimalla resursseja ja
käyttämällä merkittäviä määriä kierrätysterästä primääriraaka-aineiden sijaan. Tämä
mahdollisuus koskee suoria toimintoja.
Riski
Outokumpu on tunnistanut, että vähäpäästöisten raaka-aineiden saatavuudella ja
erityisesti nikkelin ja kromin kaltaisten metalliseosten hinnanmuutoksilla voi olla
merkittävä taloudellinen vaikutus. Tämä riski liittyy suoriin toimintoihin. Riippuvuus
ferroseoksista, jotka tulevat maista, joissa on geopoliittisista jännitteitä, aiheuttaa
toimitusketjuun ja sääntelyyn liittyviä riskejä. Tämäkin riski koskee suoria toimintoja.
83
E 5.2 Resurssien ulosvirtaukset / kiertotalous
Vaikutukset
Myönteiset
Outokumpu kierrättää, käyttää uudelleen ja hyödyntää esimerkiksi pölystä ja hilseestä
saatuja metalleja, talteen otettua kalkkia, tiiliä ja kierrätettyä lietettä, mikä vähentää
primääriraaka-aineiden tarvetta ja siten ympäristövaikutuksia. Kehittämällä
sivutuotteita kuonasta Outokumpu vähentää jätettä ja minimoi primääriraaka-aineiden
käyttöä. Tämä on tosiasiallinen myönteinen vaikutus, joka liittyy suoriin toimintoihin
sekä arvoketjujen alku- ja loppupäihin.
Kielteiset
Teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden, kuten kuonan, käyttö voi johtaa mahdollisiin
ympäristöongelmiin, ellei niitä käsitellä kunnolla. Tämä on mahdollinen kielteinen
vaikutus, joka koskee suoria toimintoja ja arvoketjun loppupäätä.
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Sivutuotteiden hyödyntäminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ruostumaton teräs on myös luja materiaali, joka on suunniteltu kestämään pitkään
ja jota voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen sekä muuttaa uudeksi tuotteeksi.
Nämä mahdollisuudet liittyvät suoriin toimintoihin.
E 5.3 Jätehuolto
Vaikutukset
Myönteiset
Outokumpu vähentää kaatopaikalle vietävän jätteen määrää kierrättämällä metalleja
ja happoja, hyödyntämällä talteen otettuja materiaaleja tuotannossa ja kehittämällä
kuonan sivutuotteita jätteiden vähentämiseksi. Tämä on tosiasiallinen myönteinen
vaikutus, joka liittyy suoriin toimintoihin sekä arvoketjujen alku- ja loppupäihin.
Kielteiset
Tuotantoprosesseissa syntyvät kaatopaikkajätteet ovat ympäristöriski. Tällaisia jätteitä
ovat kuona, rikastushiekka, liete sekä pöly ja hilseet. Tämä on tosiasiallinen kielteinen
vaikutus, joka koskee suoria toimintoja. Teräksen kierrätyksessä syntyvät vaaralliset
jätteet, kuten valokaariuunien pöly, voivat saastuttaa ympäristöä ja aiheuttaa
terveysriskejä, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. Tämä aiheuttaa sääntelyyn ja
kuluihin liittyviä haasteita. Tämä on mahdollinen kielteinen vaikutus, joka koskee
suoria toimintoja ja arvoketjun loppupäätä.
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Outokumpu kehittää kuonapohjaisia sivutuotteita, joita voidaan käyttää muun
muassa eristeenä tai betoninvalmistuksessa. Tämä luo mahdollisuuksia uusille
tulovirroille. Tämä mahdollisuus liittyy suoriin toimintoihin. Jätevirtojen
pienentäminen erityisesti silloin, kun ne ovat vaarallisia, kierrättäminen tai
vaarattomien sivutuotteiden myyminen voi pienentää sääntelyyn liittyviä riskejä ja
kuluja ja kasvattaa samalla tuloja. Tämäkin mahdollisuus koskee suoria toimintoja.
Riski
Kasvaneet kaatopaikka- ja jätteenkäsittelykustannukset ovat taloudellinen riski
Outokummun kannalta, koska ne kasvattavat toimintakuluja. Jätehuollon pitkän
aikavälin vaikutukset voivat aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia, kuten saastuneiden
toimipaikkojen korjaamisen kustannuksia. Nämä riskit liittyvät suoriin toimintoihin.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Outokumpu on sitoutunut vastuulliseen tuotantoon ja pyrkii minimoimaan resurssien
käyttöä kiertotalouden avulla, mikä todetaan myös yhtiön vastuullisuuspolitiikassa
(Sustainability Policy). Yhtiö on sitoutunut minimoimaan primääriresurssien käyttöä
käyttämällä kierrätettyjä tai uusiutuvia materiaaleja sekä hyödyntämällä tunnistettuja
resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin sekä jätehuoltoon liittyviä mahdollisuuksia.
Outokummun toimittajien toimintaohjeen (Supplier Code of Conduct) mukaan kaikkien
toimittajien tulee sitoutua vastuulliseen tuotantoon, pyrkiä minimoimaan resurssien käyttöä
ja käyttää mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä materiaaleja. (E5-MDR-P-65-(a))
Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät,
saatavuus ja kolmansien osapuolten standardit
Lisätietoja Outokummun vastuullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta, politiikan
hyväksymisprosessista, kolmansien osapuolten standardeista, keskeisten sidosryhmien
huomioimisesta sekä politiikan saatavuudesta on ilmastonmuutosta (E1) koskevan luvun
kohdassa “Toimintaperiaatteet”.
Lisätietoja Outokummun toimittajien toimintaohjeesta ja raaka-ainetoimittajavaatimuksista
(Raw Material Supplier Requirements) sekä niiden laajuudesta, poliitikoiden
hyväksymisprosessista, kolmansien osapuolten standardeista, keskeisten sidosryhmien
huomioon ottamisesta sekä politiikkojen saatavuudesta on arvoketjun työntekijöitä (S2)
koskevan luvun kohdassa “Toimintaperiaatteet”. (E5-MDR-P-65-(b-f))
Toimintaperiaatteiden olennaisten alueiden käsittely
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa käsitellään siirtymistä pois primääriresurssien
käytöstä, ja politiikan mukaan yhtiö sitoutuu primääriresurssien käytön minimoimiseen
käyttämällä kierrätettyjä tai uusiutuvia materiaaleja ja suosimalla uusiutuvia raaka-
ainelähteitä uusiutumattomien vaihtoehtojen sijaan aina, kun se on mahdollista. (E5-1-15-
(a)) Vastuullisuuspolitiikassa käsitellään myös kestävien ja uusiutuvien resurssien
hankintaa. Siinä todetaan, että Outokumpu varmistaa kierrätettyjen materiaalien vakaan ja
84
turvallisen toimitusketjun. Aihetta tarkennetaan Outokummun toimittajien
toimintaohjeessa, jossa todetaan, että kaikkien toimittajien tulee sitoutua vastuulliseen
tuotantoon, pyrkiä minimoimaan resurssien käyttöä ja käyttää kierrätettyjä materiaaleja
mahdollisuuksien mukaan. (E5-1-15-(b))
Toimet ja resurssit
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimet ja resurssit
Keskeiset toimet
Ruostumattoman teräksen tuotantopaikat
Keskeiset vuonna 2024 toteutetut toimet olivat
• kierrätysteräksen tarpeen tunnistaminen ja sovittaminen yhteen suunnitellun
tuotevalikoiman kanssa tavoitteena yli 90 %:n n kierrätysteräksen osuus teräksen
tuotannossa,
• kaikkien toimipaikkoihin saapuvien raaka-aineiden tutkiminen radioaktiivisuuden varalta
sen välttämiseksi, että radioaktiivinen materiaali saastuttaa terästä,
• arvokkaiden metallien talteen ottaminen kuonasta ja pölystä, jotta ne voidaan kierrättää
ne raaka-aineiksi ja vähentää tarvetta käyttää primäärimetalleja,
• yhtiön toiminnoista syntyvän jätteen tunnistaminen ja luokitteleminen sen riskin
minimoimiseksi, että jäte ohjataan loppukäsittelyyn sopimattomalla tavalla, joka voi
aiheuttaa saastumista,
• turvallisen ja vastuullisen jätehuollon toteuttaminen yhteistyössä luvan saaneiden
jätehuollon palveluntarjoajien kanssa ja
• säännöllisten tarkastusten järjestäminen kaikissa toimipaikoissa ja toimipaikkojen
valvominen, jotta varmistetaan, että standardeja noudatetaan (toimipaikoissa
toteutettiin vuosittaiset ISO 14001 -valvontatarkastukset, joiden aikana käsiteltiin
resurssien käyttöä ja jätteisiin liittyviä asioita, ja lisäksi raportointivuoden aikana tehtiin
sisäisiä ympäristötarkastuksia, joissa käsiteltiin resurssien käyttöä ja jätteisiin liittyviä
aiheita),
• jätehuoltokoulutus työntekijöille ja
• sovellettavan paikallisen ja kansallisen sääntelyn säännöllinen tarkastelu, jotta lakeja ja
sääntöjä noudatetaan.
Suunnitellut keskeiset toimet perustuvat Outokummun laatimaan jätehuoltosuunnitelmaan.
Jätehuoltosuunnitelmassa hahmotellaan, miten Outokumpu sitoutuu ympäristövaikutusten
minimointiin tehokkaalla jätehuollolla. Suunnitellut keskeiset toimia on kuvattu alla:
• Jätelajit tarkistetaan aina, kun yhtiön prosesseja muutetaan merkittävällä tavalla, tai
vähintään viiden vuoden välein, jotta yrityksen jätteitä ymmärrettäisiin paremmin.
Odotettu tulos on se, että yhtiön jätevirtoja ymmärretään paremmin, mikä mahdollistaa
paremman jätehuollon.
• Kehitetään strategioita, joilla minimoidaan yhtiön toiminnoista syntyvien jätteiden
määrää. Odotetut tulokset ovat jätteiden syntymisen väheneminen, resurssitehokkuuden
parantuminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen. Toimen toteuttaminen edistää
Outokummun vastuullisuuspolitiikan toteutumista, ja se vastaa Outokummun sitoumusta
vähentää ympäristövaikutuksia.
• Laaditaan jokaiselle toimipaikalle jatkuva kehityssuunnitelma, jossa määritellään
toimipaikan oma strategia jätehuollon ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Odotetut
tulokset ovat parempien seurantajärjestelmien ja -prosessien luominen sekä
tiedonkeruu- ja raportointimenetelmien kehittäminen. Toimen toteuttaminen tukee
Outokummun vastuullisuuspolitiikkaa ja tuotantopanosten ja jätteisiin liittyvien asioiden
ennakoivaa tarkkailua.
• Jokainen toimipaikka sisällyttää vuotoihin ja muiden jätteiden aiheuttamiin saastumisiin
varautumisen hätäsuunnitelmiinsa. Odotetut tulokset ovat reagointivalmiuksien
parantaminen, jotta vuotoihin ja jätteiden aiheuttamiin saastumisiin voidaan reagoida
tehokkaammin, ja ympäristövaikutusten minimointi. Toimen totettaminen tukee
Outokummun vastuullisuuspolitiikkaa vahvistamalla yhtiön sitoutumista
ympäristövaikutusten minimointiin ja toteuttamalla ennakoivasti varotoimenpiteitä
vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja jätteiden vähentämiseksi.
Kaivostoiminnot
Kemin kaivoksessa vuonna toteutettu 2024 keskeinen toimi perustuu
jätehuoltosuunnitelmaan. Kaivoksella on kattava jätehuoltosuunnitelma, joka sisältää
yksityiskohtaisia tietoja kaivannaisjätteistä, niiden hyödyntämisestä, nimetyistä
jätealueista, ympäristövaikutuksista, pilaantumisen estämistoimista ja toiminnan
seurannasta.
Toteutettuja keskeisiä toimia oli sivukivestä otettujen kairausnäytteiden tarkemman
analysoinnin aloittaminen karakterisointitietojen parantamiseksi – sivukiveä hyödynnetään
kaivoksen toiminnassa. Tällä hetkellä Kemiin ei ole suunnitteilla jätehuoltoon liittyviä
keskeisiä toimia, mutta Outokumpu kehittää niitä aktiivisesti.
Kemi kaivoksen jätehuoltosuunnitelma kehitettiin vastaamaan Towards Sustainable Mining
-standardin vaatimuksia. Jätehuoltosuunnitelmat tukevat jätehuoltopolitiikan tavoitteita.
(E5-MDR-A-68-(a))
Laajuus ja aikaväli
Jätehuoltosuunnitelma ja tulevat avaintoimenpiteet sisältävät yhtiön oman toiminnan ja
kattavat jossain määrin myös loppupään jätteiden hyödyntämistoiminnot. Aiemmin
mainitun jätehuoltosuunnitelman tulevaisuuden avaintoimenpiteitä ovat Stainless Europen
85
toimipaikat (Krefeld ja Tornio) sekä Advanced Materials -liiketoimintalinjan toimipaikat
(Avesta, Nyby, Degerfors ja Dillenburg). Tuotantolaitokset Calvertissa Yhdysvalloissa ja San
Luis Potosíssa Meksikossa kehittävät jätehuoltoon liittyviä toimenpiteitä. Outokumpu aikoo
tulevaisuudessa kehittää toimintasuunnitelmia kaikille tuotantolaitoksilleen.
(E5-MDR-A-68-(b))
Keskeisiä toimia ovat jätelajitarkastuksen toteuttaminen, strategioiden kehittäminen
jätteiden minimoimiseksi, jätehuollon kehityssuunnitelman laatiminen ja jätteiden
aiheuttamaan saastumiseen varautumisen sisällyttäminen hätävalmiussuunnitelmiin. Nämä
toimet on tarkoitus saada päätökseen keskipitkällä aikavälillä. Strategioiden ja
kehityssuunnitelman kehitystyön sekä valmiussuunnitelman keskeisten toimien
sisällyttämistyön on suunniteltu valmistuvan vuoden 2027 loppuun mennessä. (E5-MDR-A-68-
(c)) Vuonna 2024 Outokummussa ei ole tapahtunut tosiasiallisten olennaisten vaikutusten
aiheuttamia vahinkotapauksia, jotka vaatisivat toimia. (E5-MDR-A-68-(d))
Aiempi edistyminen
Outokumpu on ilmoittanut aiemmin, että sen teräksen kierrätyssisältötavoite on vähintään
90 %. Tämä tavoite on jo saavutettu monena vuonna peräkkäin, ja yhtiö jatkaa työskentelyä
kohti tätä tavoitetta tulevina vuosina. (E5-MDR-A-68-(e))
Mittarit ja tavoitteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet
Outokumpu ei ole vielä määrittänyt erityisiä jätteisiin tai resursseihin liittyviä tavoitteita.
Outokumpu on varmistanut resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien asioiden
edistymisen toimien, politiikkojen, seurannan ja keskeisten tunnuslukujen avulla. Yhtiö
aikoo kuitenkin arvioida mahdollisia jätetavoitteita vuoden 2025 loppuun mennessä.
(E5-MDR-T-81-(a))
Outokumpu seuraa politiikkojensa ja toimiensa vaikuttavuutta liittyen resurssien käyttöön,
kiertotalouteen ja jätteisiin sekä jätteisiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
(E5-3-24-(e), E5-MDR-T-81-(b)) Vaikuttavuutta seurataan valvontaprosessien avulla. Seurattavat
mittarit on kuvattu tarkemmin myöhemmin kohdassa “Suorituksen ja vaikuttavuuden
seuranta”. Mittareiden ja keskeisten tunnuslukujen lisäksi Outokumpu seuraa
politiikkojensa ja toimiensa vaikuttavuutta myös muilla keinoin, kuten säännöllisillä
tarkastuksilla ja sidosryhmävuorovaikutuksen avulla. (E5-MDR-T-81-(b)-(i))
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa sekä toimittajien toimintaohjeessa määritellään
tavoitetaso ja odotukset resurssien käyttöön, kiertotalouteen ja jätteisiin liittyville aiheille.
Vastuullisuuspolitiikan mukaan Outokumpu on sitoutunut minimoimaan primääriresurssien
käyttöä käyttämällä teräksen raaka-aineena mahdollisimman paljon kierrätettyjä ja talteen
otettuja metalleja. Outokumpu on pystynyt varmistamaan kierrätysteräksen suuren osuuden
teräksen valmistuksessa asettamalla sille keskeisen tunnusluvun eli kierrätyssisällön. 
Kierrätyssisältö käsittää talteen otetut ja kierrätetyt metallit. Outokummun sisäinen
konserninlaajuinen tavoitetaso kierrätyssisällölle on vuosittain ylittää yli 90 %:n
kierrätyssisältö. Vuonna 2024 kierrätyssisältö oli 95,3 %. (E5-MDR-T-81-(b)-(ii))
Näissä tavoitteissa ei oteta huomioon muita resursseihin tai kiertotalouteen liittyviä
asioita. (E5-3-24-(f))
Resurssien sisäänvirtaukset
Tulosten ja vaikuttavuuden seuranta
Mitä tulee olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, tunnuslukujen ja
vaikutusmittareiden kannalta olennainen mahdollisuus on käyttää teräksen tuotannossa
mahdollisimman paljon kierrätettyjä metalleja. Ferrokromiprosessin suhteen Outokumpu on
määritellyt, että biomassan käyttö on paras keino lieventää kaksoisolennaisuusarvioinnissa
tunnistettuja riskejä. (E5-4-MDR-M-75)
Tiedonkeruu, menetelmät ja oletukset
Kierrätysmateriaalisisällön tunnusluku kertoo terästuotteiden valmistukseen käytettyjen
kierrätettyjen ja talteenotettujen metallien osuuden suhteessa tuotetun teräksen
kokonaismäärään. Laskelmat ovat yhdenmukaisia ISO 14021 -standardin kanssa, eivätkä
ne sisällä talteenotettuja metalleja, jotka ovat syntyneet samassa
teräksenvalmistusprosessissa. Menetelmä on myös linjassa EU:n taksonomian kriteereiden
kanssa kierrätetyn teräksen käytölle teräksen valmistuksessa. Pakkaukset ja tarvikkeet,
kuten peittaushapot, jotka eivät ole osa tuotetta, eivät sisälly tähän KPI-laskelmaan.
Materiaalien kokonaiskäytön laskennassa otetaan huomioon kaikkien tuotteiden
valmistukseen tarvittavat raaka-aineet ja hyödyt, pakkaus mukaan lukien. Lisätietoja löytyy
alla olevasta taulukosta "Prosessissa käytetyt materiaalit".
Laskelma perustuu mitattuun kulutukseen, mikäli tieto on saatavilla. Muuten käytetään
ostettuja määriä. (E5-4-MDR-M-77-(a)) Outokummun terästuotteiden kierrätyssisällön
tunnusluku on ISO 14021 -standardin mukaisesti varmennettu TÜV SÜD:n toimesta.
(E5-4-MDR-M-77-(b))
Outokummun tärkein raaka-aine on kierrätysteräs, joka sisältää sekä ruostumatonta että
hiiliterästä. Kaikkia ruostumattoman teräksen tehtaita voidaan pitää merkittävinä
kierrätyslaitoksina, ja yritys kierrättää vuosittain yli kaksi milj. tonnia metalleja.
Kierrätysteräksen lisäksi Outokumpu käyttää primääriaineiden seoksia teräkseen oikean
koostumuksen saavuttamiseksi. Tärkeimpiä seoksia ovat nikkeli ja kromi, joita käytetään
tuotannossa pääasiassa ferrokromina ja ferronikkelinä. Outokumpu käyttää myös pieniä
86
määriä muita metalliseoksia, mukaan lukien harvinaisia maametalleja. Prosessissa
käytetään myös kuonanmuodostajia, kuten kalkkia ja ferropiitä. Tämän takia prosessissa
syntyy kuonasta koostuvia sivutuotteita.
Yhtiö valmistaa itse ferrokromia. Tämän prosessin tärkeimmät raaka-aineet ovat yhtiön
Kemin kaivoksesta saatu kromiitti ja koksi.
Edellä mainittujen teknisten materiaalien lisäksi myös prosessissa käytettävät
peittaushapot ovat olennaisia, ja ne on sisällytetty myöhemmin tässä luvussa esitetyn
taulukon materiaaleihin.
Outokummun tuotantoprosesseissa käytetään huomattava määrä vettä esimerkiksi
jäähdytykseen. Yhtiö käyttää näihin tarkoituksiin pääasiassa pintavettä. Vesivaroja ei ole
sisällytetty tämän luvun resurssien käytön taulukkoon. Lisätietoja on vesivarojen hallintaa
(E3) koskevassa luvussa. 
Metalliseokset ovat olennaisimpia arvoketjun alkupään resursseja, ja näiden tuotannossa
pääasialliset sisäänvirtaukset ovat metallimalmi, energia ja vesi. (E5-4-30)
Prosessissa käytetyt materiaalit
Tuote- ja materiaaliluokka, paino (tonnia) tai %
2024
Tuotteiden ja materiaalien kokonaispaino
4 564 152
Biologisten materiaalien paino
19 542
Biologisten materiaalien prosenttiosuus kokonaispainosta
0,4
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien paino
2 275 966
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuus
kokonaispainosta
49,9
(E5-4-31-(a-c))
Outokumpu punnitsee kaikki sen prosesseja varten toimitetut raaka-aineet siinä vaiheessa,
kun ne saapuvat yhtiön toimipaikkoihin. Raportoidut vuositiedot perustuvat suoriin
mittauksiin. (E5-4-32) Kaksinkertainen laskenta ei ole mahdollista, koska Outokumpu ei
raportoi uudelleen käytettyjä sisäänvirtauksia. (E5-4-AR-25)
Resurssien ulosvirtaukset
Tulosten ja vaikuttavuuden seuranta
Outokummussa on käytössä useita keskeisiä mittareita, joilla seurataan resurssien
ulosvirtauksen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä tuloksia ja
vaikuttavuutta. Näitä ovat syntyvän jätteen kokonaismäärä, loppukäsittelystä muualle
ohjattujen jätteiden kokonaismäärä (valmistelu uudelleenkäyttöä varten, kierrätys ja muut
hyödyntämistoimet) ongelmajätteisiin ja muihin jätteisiin eriteltyinä sekä loppukäyttöön
ohjattujen jätteiden kokonaismäärä (poltto, kaatopaikalle sijoittaminen ja muu
loppukäsittely) ongelmajätteisiin ja muihin jätteisiin eriteltyinä. Mittarit sisältävät myös
kierrättämättömät jätteet, kierrättämättömien jätteiden prosenttiosuuden sekä syntyneiden
vaarallisten ja radioaktiivisten jätteiden kokonaismäärän. Kaikki mittarit on sisällytetty
Jätteet-osion taulukoihin. (E5-5-MDR-M-75)
Lisätietoja edellä mainittujen mittareiden kohdalla käytetyistä menetelmistä on kohdassa
Tiedonkeruun menetelmät. (E5-5-MDR-M-77-(a)) Mittareita ei ole validoinut varmentajan
lisäksi muu ulkopuolinen taho. (E5-5-MDR-M-77-(b))
Tuotteet ja raaka-aineet
Outokummun päätuotteet ovat ruostumattomasta teräksestä valmistetut puolivalmisteet
Europe- ja Americas-liiketoiminta-alueilla. Tämän lisäksi Ferrochrome-liiketoiminta-alue
tuottaa ferrokromia, jota käytetään teräksen valmistuksen raaka-aineena. Ferrokromia
käytetään Outokummun omassa tuotannossa ja myydään muille teräksen tuottajille.
Outokummun asiakkaat käyttävät ruostumattomasta teräksestä valmistettuja
puolivalmisteita (pääasiassa nauhoja ja levyjä) arvoketjun loppupäässä. Niistä valmistetaan
ruostumattoman teräksen lopputuotteita, joita käytetään kodinkoneteollisuudessa,
autoteollisuudessa, arkkitehtuurissa, rakentamisessa, metallien jatkojalostuksessa ja
putkissa, kemian- ja petrokemianteollisuudessa sekä raskaassa teollisuudessa. (E5-5-35)
Odotettu kestävyys ja kierrätyssisältö
Outokummun päätuotteen eli ruostumattoman teräksen kierrätyssisältö on ISO 14021 -
standardin mukaan laskettuna 95 % vuonna 2024. Outokummun ferrokromi- ja
kuonatuotteet eivät sisällä kierrätettyjä materiaaleja, joten uudelleenkäytettyjen ja
kierrätettyjen materiaalien painon osuus kokonaispainosta laskee, kun otetaan huomioon
kaikki tuotetut materiaalit. Kierrätysmateriaalin osuus kaikkien tuotteiden ja materiaalien
kokonaispainosta on 49,9 % (ks. viereinen taulukko “Prosessissa käytetyt materiaalit”).
Ruostumatonta terästä käytetään usein sen korroosionkestävyyden takia.
Korroosionkestävyys on pintaan itsestään muodostuvan passiivisen kalvon ansiota. Kalvo
syntyy, kun se on kosketuksissa ilman kanssa, ja se suojaa materiaalia korroosiolta.
Käyttökohteen käyttöikä riippuu ennemminkin kohteesta itsestään kuin ruostumattoman
teräksen ominaisuuksista. Se voi vaihdella esimerkiksi matkapuhelinten noin kuudesta
kuukaudesta rakennuksien 60 vuoteen tai siltojen kaltaisten rakennelmien 120 vuoteen.
Teräksentuottajana Outokummun materiaalin kestävyyttä ei ole mahdollista verrata
teollisuudenalan keskiarvoon, sillä Outokumun tuotteet ovat puolivalmisteita, joista
valmistetaan edelleen lopputuotteita vain viikkojen kuluessa toimituksesta. Outokumpu
auttaa kuitenkin asiakkaitaan tekemään tuotteistaan kestävämpiä antamalla tietoa ja
neuvoja siitä, mikä teräslaji sopii käyttökohteeseen parhaiten ja pidentää siten asiakkaiden
tuotteiden käyttöikää. Ruostumaton teräs on 100-prosenttisesti kierrätettävää. Pakkaukset
koostuvat erilaisista muoveista, jotka ovat lajiteltuina kierrätettäviä, sekä
uudelleenkäytettävistä puisista kuormalavoista. Pakkausten osuus on 0,3–0,4 %
tuotteesta, eikä se vaikuta yleiseen kierrätettävyyteen.
87
Ferrokromia käytetään pääasiassa teräksen valmistuksen raaka-aineena, minkä vuoksi
kestävyyttä on mahdotonta arvioida. Kuonatuotteet ovat mineraaleja, joita käytetään
pääasiassa korvaamaan primäärihiekkaa ja -soraa esimerkiksi tienrakennuksen
pohjakerroksessa, ja sen odotetaan kestävän yhtä pitkään kuin tien. Ferrokromi ja kuona
eivät sellaisenaan ole kierrätettäviä, koska niitä on tarkoitus käyttää muissa tuotteissa.
Ferrokromin metalliosat eli, rauta ja kromi kierrätetään kuitenkin osana terästä, kun
lopputuote poistetaan käytöstä.
Ruostumattomasta teräksestä tehtyjen puolivalmisteiden pakkaamiseen käytetään
pääasiassa muovisuojuksia ja puisia kuormalavoja. Muovien kierrätyssisältö on keskimäärin
70 %. Kuormalavoja käytetään usein uudelleen kertoja, ja uudet lavat ovat primääripuuta.
(E5-5-36-(a), (c))
Jätteet
Syntyneiden jätteiden kokonaismäärä
Syntyneitä jätteitä koskevat tiedot, määrä (tonnia)
Tyyppi
2024
Syntyneiden jätteiden kokonaismäärä
2 787 009
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen jätteiden
kokonaismäärä
1 292 626
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten
jätteiden kokonaismäärä
57 896
Loppukäsittelystä muualle ohjatut vaaralliset jätteet
Valmistelu
uudelleenkäyttöä varten
0
Loppukäsittelystä muualle ohjatut vaaralliset jätteet
Kierrätys
57 541
Loppukäsittelystä muualle ohjatut vaaralliset jätteet
Muut hyödyntämistoimet
355
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten
jätteiden kokonaismäärä
1 234 730
Loppukäsittelystä muualle ohjatut tavanomaiset jätteet
Valmistelu
uudelleenkäyttöä varten
15 846
Loppukäsittelystä muualle ohjatut tavanomaiset jätteet
Kierrätetty/varastoitu1)
1 214 603
Loppukäsittelystä muualle ohjatut tavanomaiset jätteet
Muut hyödyntämistoimet
4 281
Loppukäsittelyyn ohjattujen jätteiden kokonaismäärä
1 494 384
Loppukäsittelyyn ohjattujen vaarallisten jätteiden
kokonaismäärä
59 371
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet
Poltto
0
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet
Kaatopaikalle sijoitaminen
59 299
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet
Muu loppukäsittely
72
Loppukäsittelyyn ohjattujen tavanomaisten jätteiden
kokonaismäärä
1 435 013
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet
Poltto
0
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet
Kaatopaikalle sijoittaminen
1 435 013
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet
Muu loppukäsittely
0
Kierrättämätön jäte
1 514 865
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus
54,35
(E5-5-37-(a-d) )
1) Calvertin tehtaalla varastoitu kuona sisältyy tällä rivillä kierrätetyiksi ja varastoiduiksi merkittyihin
jätteisiin. Vuonna 2024 varastoidun kuonan määrä oli 962 000 tonnia.
Jätteiden ja jätevirtojen koostumus
Outokummun merkittävimmät jätevirrat ovat peräisin ferrokromiliiketoiminnasta ja
ruostumattoman teräksen tuotannosta. Ferrokromiliiketoiminnan jätteet käsittävät sekä
kaivosjätteen että ferrokromin tuotannosta syntyvät jätteet. (E5-5-38)
88
Outokummun merkittävimmät jätevirrat ovat:
• kromin louhinnan rikastushiekka,
• ruostumattoman teräksen tuotannon pöly,
• kuona, josta vain osa luokitellaan jätteeksi, koska osa luokitellaan sivutuotteeksi,
• regeneroinnissa tai neutralisoinnissa syntyvät lietteet,
• öljypitoiset jätteet ja
• pöly ja hilse. (E5-5-38-(a))
Outokummun merkittävimmät jätevirrat muodostuvat metalleista ja mineraaleista joko
sellaisenaan tai lietteessä olevina yhdisteinä. Osa lietteistä on myös öljyn saastuttamia.
Painoltaan merkittävimmät jäte-erät ovat kaivostoiminnan rikastushiekka ja terästuotannon
kuona. Vuonna 2024 pelkästään rikastushiekan paino oli 1 250 608 tonnia. Teräskuona
luokitellaan osittain jätteeksi ja osittain sivutuotteeksi. Myös jätteeksi luokiteltua kuonaa
voidaan hyödyntää. Vuonna 2024 kuonan käyttöaste oli 88,6 %. Luku sisältää jätteeksi
luokitellun ja sivutuotteeksi luokitellun kuonan, mutta se ei sisällä varastoitua kuonaa.
(E5-5-38-(b))
Vaaralliset ja radioaktiiviset jätteet
Jätetyyppi, tonnia
2024
Vaaralliset jätteet
117 266
Radioaktiiviset jätteet
179
(E5-5-39)
Tiedonkeruun menetelmät
Outokummun tuotteet ovat puolivalmisteita ja niitä jatkojalostetaan, joten tiedot
odotetusta käyttöiästä ja kestävyydestä perustuvat teollisuudenalan arviointeihin, joihin
yhdistetään faktatietoja olennaisista ominaisuuksista.
Outokummun pääasiallisten jätevirtojen käsittely ja loppukäsittely ovat pitkälti riippuvaisia
paikallisista määräyksistä. Esimerkiksi kuonan luokittelu ja käyttö vaihtelevat yhtiön
maantieteellisten alueiden välillä. Jätevirtojen kierrätysmahdollisuudet riippuvat niin ikään
siitä, onko jatkokäsittely mahdollista. Esimerkiksi ruostumattoman teräksen pölyä
käsitellään uudelleen ja siitä otetaan talteen metallia vain muutamassa Euroopan
toimipaikassa.
Jäteluokkiin liittyvät tiedot on kerätty tunnistettujen ympäristöasioiden hallintaan ja
vastuullisuuteen liittyvien standardien mukaisesti. Kaikki Outokummun toimipaikat ovat ISO
14001 -sertifioituja. Sertifikaatissa määritetään ohjeet ympäristötoimien tason seurantaan
ja mittaamiseen. Ohjeissa määritetään myös kestävät jätehuoltokäytännöt. Lisäksi
Outokumpu noudattaa GRI 306: Waste 2020 -standardia, joka sisältää jäsennellyn
kehyksen tehokkaaseen jätehuoltoon.
Outokumpu noudattaa jätehierarkiaa jätteiden luokittelussa ja käyttää jätehierarkian
määritelmiä termeille “valmistelu uudelleenkäyttöön”, “kierrätys”, “muut
hyödyntämistoimet”ja “loppukäsittely”.Yllä olevan taulukon kierrättämättömän jätteen
kohdalla arvo lasketaan vähentämällä kierrätetty jäte syntyneen jätteen kokonaismäärästä.
Lisäksi jätehierarkian ensimmäinen vaihe, “ennaltaehkäisy”, on erityisen tärkeä
painopistealue Outokummulle. Yhtiö painottaa vastuullisuuspolitiikassaan jätteiden
vähentämisen merkitystä.
Jätteet punnitaan, ja märät jätteet, kuten lietteet, raportoidaan niiden kuivapainon
perusteella. Niissä tapauksissa, joissa jätettä ei ole punnittu, arviot tehdään käyttämällä
kohtuullisia olettamuksia ja historiallisia tietoja. Esimerkiksi rikastushiekka, pöly ja hilse
sekä kuona ovat tavanomaisia jätteitä. Rikastushiekka sijoitetaan kaatopaikalle, kun taas
pöly ja hilse ohjataan muualle kuin kaatopaikalle. Ne esimerkiksi kierrätetään ja niistä
otetaan metallit talteen. Kuona voidaan joko kierrättää, jolloin metallit otetaan talteen, tai
ohjata osittain kaatopaikalle. Vaikka Calvertin toimipaikassa osa kuonasta kierrätetään,
osa siitä varastoidaan. Koska varastoidulle jätteelle ei ole omaa luokkaa, Calvertin
toimipaikassa varastoitu kuona on yllä taulukossa rivillä “kierrätetty/varastoitu” ja
luokiteltu tavanomaisten jätteiden kierrätys -luokan alle, koska se kierrätetään loppujen
lopuksi. Tornion toimipaikassa kuona luokitellaan sivutuotteeksi.
Muun muassa terästuotannon pöly, öljyliete, regenerointiliete ja neutralisointiliete ovat
vaarallisia jätteitä. Terästuotannon pöly ohjataan pääasiassa muualle kuin kaatopaikalle,
eli se kierrätetään, mutta osa terästuotannon pölystä sijoitetaan myös kaatopaikalle.
Öljyliete ohjataan osittain muualle kuin kaatopaikalle ja sitä hyödynnetään
energiatarkoituksiin, mutta osittain se menee kaatopaikalle. Regenerointiliete ohjataan
kaatopaikalle. Neutralisointiliete ohjataan pääasiassa kaatopaikalle, ja pieni osa ohjataan
muualle kuin kaatopaikalle eli kierrätetään. Toimistojen ja palvelukeskusten jätteen määrä
perustuu kokoaikaiseksi muutettuun henkilömäärään. (E5-5-40)
89
Yhteiskunnalliset tiedot
Outokummun yhteiskuntavastuuseen liittyvä työ
keskittyy yhtiön omaan työvoimaan, arvoketjun
työntekijöihin ja vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin. Outokumpu edistää taloudellista ja
sosiaalista hyvinvointia työllistämällä suoraan yli
8 000 ihmistä, työllistämällä ihmisiä välillisesti
arvoketjunsa kautta eri puolilla maailmaa sekä
myötävaikuttamalla taloudelliseen ja sosiaaliseen
hyvinvointiin paikallisyhteisöissä.
S1 – Oma työvoima
S2 – Arvoketjun työntekijät
S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
90
TAVOITTEET
Turvallisuus: kaikkien
työtapaturmien taajuus
alle 1,6
vuonna 2024
Monimuotoisuustavoite
+100
eritaustaista johtajaa johtoryhmiin
vuoden 2025 loppuun mennessä
vuoden 2022 lähtötasosta
Naisten ja miesten välinen
palkka-
tasa-arvo
Outokumpu työllistää noin 8 500 ihmistä lähes
30 maassa. Vuonna 2024 omaan työvoimaan
liittyvät painopistealueet olivat työterveys ja -
turvallisuus sekä monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus.
EDISTYMINEN
Turvallisuustulos: kaikkien
työtapaturmien taajuus
1,5
vuonna 2024 pysyi yhtä
ennätyksellisen alhaalla kuin viime
vuonna, joten Outokumpu on alansa
turvallisuusjohtaja
Monimuotoisuustulokset
+55
eri taustoista tulevaa johtajaa
lisää johtoryhmissä 2024
Naisten euro
0,996
miesten eurosta
S1 – Oma työvoima
Työolot ja omaan työvoimaan liittyvä tasa-arvo ja syrjimättömyys tunnistettiin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokummun kannalta olennaisiksi aiheiksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
S 1.1 Työolot
Vaikutukset
Myönteiset
Turvallisuuskäytännöt ovat erittäin korkeatasoisia. Outokumpu rohkaisee
työntekijöitään huolehtimaan terveydestään ja tukee heitä työhyvinvointieduilla ja 
-hankkeilla. Joustavat työolot tarjotaan aina, kun se on mahdollista. Suurin osa
Outokummun työsuhteisista työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin.
Työntekijöillä on monia tapoja saada äänensä kuuluviin ja tuoda esiin mahdollisia
huolenaiheita. Nämä ovat tosiasiallisia suoriin toimintoihin liittyviä vaikutuksia.
Kielteiset
Suuri osa Outokummun työntekijöistä altistuu erilaisille riskeille, kuten
kuumuudelle, melulle, kemikaaleille ja raskaalle kalustolle. Monet Outokummun
työntekijät tekevät vuorotyötä. Jotkut työntekijät saattavat myös altistua suurelle
työmäärälle. Nämä ovat tosiasiallisia, suoriin toimintoihin liittyviä vaikutuksia.
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Outokummun kattavat työterveys- ja turvallisuustoimet, vakaa työllistävyys, vahvat
työntekijöiden kanssa käytävään vuoropuheluun liittyvät käytännöt sekä
panostukset koulutukseen ja kehitykseen parantavat todennäköisesti
työntekijöiden tyytyväisyyttä ja suorituksia, lisäävät sitoutumista ja auttavat
houkuttelemaan osaajia. Nämä mahdollisuudet liittyvät suoriin toimintoihin.
Riski
Työntekijöiden oikeuksien suojelemiseen liittyvät mahdolliset kiistat voivat johtaa
seuraamuksiin, korjaaviin toimenpiteisiin liittyviin kustannuksiin, työtaisteluihin,
mainehaittoihin ja tulojen menetyksiin. Vaaralliset tai muilla tavoin huonot työolot
voivat myös heikentää tuottavuutta, vähentää sitoutumista, lisätä työntekijöiden
vaihtuvuutta ja heikentää Outokummun kykyä houkutella osaajia. Nämä riskit
liittyvät suoriin toimintoihin.
91
S 1.2 Tasa-arvo ja syrjimättömyys
Vaikutukset
Myönteiset
Outokumpu on laatinut selkeät tavoitteet ja toimintasuunnitelmat
monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Yhtiöllä on
Fair Pay Workplace -järjestön sertifikaatti, ja sen rekrytointiprosessi on suunniteltu
lieventämään mahdollisia ennakkoasenteita. Nämä mahdolliset vaikutukset liittyvät 
suoriin toimintoihin.
Kielteiset
Outokummun työvoima on miesvaltaista, mikä on tyypillistä raskaalle teollisuudelle.
Kun työvoimassa on enemmän yhden sukupuolen edustajia, monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kaltaisiin aiheisiin on aina kiinnitettävä erityistä
huomiota. Yhtiön tehtaiden ja toimistojen työolot eroavat huomattavasti toisistaan.
Siksi voi olla, että kaikki työkalut tai viestintä eivät ole tasavertaisesti kaikkien
saatavilla. Nämä mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät suoriin toimintoihin.
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Outokummun sitoutuminen monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen
voi parantaa sen mainetta asiakkaiden, sijoittajien ja tulevien työntekijöiden
keskuudessa. Kun Outokumpu luo tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille, se voi
huomioida laajemman joukon osaajia rekrytoinneissaan ja luoda entistä
monimuotoisemman ja osallistavamman työympäristön. Tämä taas voi lisätä
tuottavuutta ja innovointikykyä. Nämä mahdollisuudet liittyvät suoriin toimintoihin.
Riski
On oltava jatkuvasti valppaana sen varmistamiseksi, että työympäristössä ei
tapahdu häirintää tai syrjintää. Outokummussa voi myös olla samanlaisia piileviä
ennakkoasenteita ja eriarvoisuutta kuin yleisesti yhteiskunnassa. Mahdolliset
syrjintä- tai häirintätapaukset voivat johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen,
sakkoihin, mainehaittoihin ja haasteisiin osaajien houkuttelussa. Nämä riskit liittyvät
suoriin toimintoihin.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
Strategia
Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Suurin osa omaan työvoimaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista johtuu
Outokummun keskeisen toiminnan eli ruostumattoman teräksen tuotannon luonteesta.
Outokumpu harjoittaa teollisuustoimintaa, jossa merkittävä osa sen työntekijöistä altistuu
erilaisille riskeille, kuten kuumuudelle, melulle, kemikaaleille ja raskaalle koneistolle.
Tämäntyyppisellä teollisuudenalalla työvoima on perinteisesti miesvaltaista, mikä voi olla
haaste monimuotoisuudelle, yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle. (S1-ESRS 2 SBM-3-13-(a)-(i))
Nämä tunnistetut vaikutukset muovaavat puolestaan osaltaan Outokummun strategiaa ja
liiketoimintamallia. Esimerkiksi työturvallisuus on ensisijainen strateginen painopistealue ja 
yhtiön keskeinen toimintaedellytys, joten se varmistetaan selkein tavoittein ja toimenpitein.
(S1-ESRS 2 SBM-3-13-(a)-(ii)))
Omaan työvoimaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat kiinteästi yhteydessä vaikutuksiin
sekä Outokummun liiketoimintamalliin. Mahdollisten ja tosiasiallisten omaan työvoimaan
kohdistuvien haitallisten vaikutusten pienentäminen voi raskaassa teollisuudessa myös
auttaa yhtiötä välttämään riskeistä tai tuotannon menetyksistä aiheutuvat taloudelliset
riskit ja löytämään taloudelliset mahdollisuudet, jotka voivat luoda kilpailuetua ja parantaa
henkilöstön sitoutuneisuutta ja innovatiivisuutta. (S1-ESRS 2 SBM-3-13-(b))
Työsuhteisten ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tyypit
Oma työvoima tarkoittaa tässä raportissa Outokummun omia työsuhteessa olevia
työntekijöitä että muita kuin työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka työskentelevät suoraan
Outokummun toiminnoissa ja joita ovat esimerkiksi turvallisuus-, huolto- tai
kiinteistöpalvelujen alihankkijat, tuotannon henkilöstöä tilapäisesti korvaavat
vuokratyöntekijät sekä itsenäiset ammatinharjoittajat. (S1-ESRS 2 SBM-3-14-(a))
Olennaiset kielteiset vaikutukset
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia
esimerkiksi työterveyteen ja -turvallisuuteen, suureen työmäärään, häirintään tai syrjintään
liittyen. Vaikutuksilla voi olla merkittäviä seurauksia, jotka ovat monissa tapauksissa hyvin
vakavia tai pitkäaikaisia. Tosiasialliset kielteiset vaikutukset keskittyvät pääasiassa
muutamiin ihmisiin eivätkä ole järjestelmällisiä. Kielteiset vaikutukset ovat keskisuuria, ja
ne voidaan useimmiten korjata esimerkiksi taloudellisin resurssein. (S1-ESRS 2 SBM-3-14-(b))
Olennaiset myönteiset vaikutukset
Outokumpu on myös tunnistanut mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät
hyvinvoinnin edistämiseen, vahvoihin työehtosopimusneuvottelukäytäntöihin ja
työntekijöiden kuuntelemisen käytäntöihin, yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen
sekä koulutuksiin ja taitojen kehittämiseen. Monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja
osallisuustavoitteiden toteutuminen vuoteen 2025 mennessä vaikuttaa myönteisesti
tiettyyn kohderyhmään. Yhtiön myönteinen vaikutus omaan työvoimaansa yli lakien ja
määräysten noudattamisen tason on laajuudeltaan rajallista. (S1-ESRS 2 SBM-3-14-(c))
Riskit ja mahdollisuudet
Tunnistettuja riskejä ovat muun muassa mainehaitat, oikeudenkäyntikulut, huono
työnantajakuva ja tuottavuuden heikentyminen. Nämä voivat johtua esimerkiksi huonoista
92
työoloista, työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä ongelmista, syrjinnästä ja häirinnästä,
tietoturvaloukkauksista tai siitä, ettei työntekijöitä tarjota mahdollisuutta koulutukseen ja
osaamisensa kehittämiseen. Vaikka riskit ovat suuria, niiden arvioidaan olevan myös melko
epätodennäköisiä.
Mahdollisuudet liittyvät tuottavuuden kasvuun, hyvään työnantajakuvaan sekä henkilöstön
sitoutumiseen ja uskollisuuteen. Hyvät työolot, työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien
ongelmien ennaltaehkäisy, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden
aktiivinen edistäminen sekä panostukset koulutukseen ja taitojen kehittämiseen auttavat
siinä, että näitä mahdollisuuksia voidaan myös hyödyntää. (S1-ESRS 2 SBM-3-14-(d))
Siirtymäsuunnitelmaan liittyvät olennaiset vaikutukset
Outokummussa on siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Outokummulle
ilmastonmuutos on sekä mahdollisuus että siirtymäriski. Outokummun mukaan
siirtymäsuunnitelmalla ei ole olennaisia vaikutuksia yhtiön työntekijöihin, kunhan yhtiö
saavuttaa ilmastotavoitteensa. (S1-ESRS 2 SBM-3-14-(e))
Pakkotyöhön ja lapsityövoimaan liittyvät riskit
Pakkotyöhön liittyviä riskejä ei tunnistettu olennaisiksi kaksoisolennaisuusarvioinnissa.
Outokummun omia toimintoja ei pidetä sellaisina, että niihin liittyisi huomattava
pakkotyötapausten riski. Outokumpu ei myöskään toimi sellaisissa maissa tai sellaisilla
maantieteellisillä alueilla, joihin liittyisi tällainen huomattava riski. (S1-ESRS 2 SBM-3-14-(f))
Myöskään lapsityövoimaan liittyviä riskejä ei pidetty analyysissä olennaisina. Outokumpu
toimii pääasiassa Euroopassa ja Amerikoissa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei käytetä
lapsityövoimaa. Lapsityövoimatapausten riski on suurempi Meksikossa, missä Outokumpu
noudattaa tiukkoja toimintatapoja rekrytoidessaan työsuhteisia ja muita kuin työsuhteisia
työntekijöitä. Näin Outokumpu voi varmistaa, ettei sen toiminnoissa käytetä
lapsityövoimaa. (S1-ESRS 2 SBM-3-14-(g))
Mahdollisten suurempien riskien ymmärtäminen
Outokumpu toteutti vuonna 2022 perusteellisen monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja
osallisuuskyselyn, ja kysely auttoi muiden toimenpiteiden ohella ymmärtämään, kuinka
tietyt työntekijät voivat altistua muita suuremmille riskeille. Kyselyn tuloksista yhtiö sai
tietoa vammaisten tai vähemmistöön kuuluvien työntekijöiden näkemyksistä. Outokummun
Euroopan toimintojen ResponsibleSteel-auditoinnit vuonna 2023 auttoivat myös
muodostamaan hyvän käsityksen riskeistä, joita kohdistuu työntekijöihin, joilla on tiettyjä
ominaisuuksia tai jotka työskentelevät erityisissä olosuhteissa. Outokummun omien
toimintojen ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arviointi tehtiin ensimmäisen kerran vuonna
2021, ja perusteellisempi arviointi toistettiin vuonna 2024. Päivitetyn arvioinnin tulokset
tukevat muita mahdollisten suurempien riskien kartoituksia ja auttavat määrittelemään
lisätoimenpiteitä tunnistettujen riskien ehkäisemiseksi ja pienentämiseksi. (S1-ESRS 2
SBM-3-15)
Tiettyihin ryhmiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet
Näiden kyselyiden, tarkastusten ja arviointien perusteella Outokumpu ei tunnistanut
tiettyihin ihmisryhmiin liittyviä merkittäviä riskejä tai mahdollisuuksia. Omassa työvoimassa
keskeisin ero on työympäristössä, eli toimistoympäristössä työskentelevien ja
tuotantotiloissa työskentelevien henkilöiden välillä. Tuotannon työntekijät altistuvat muita
enemmän turvallisuuteen liittyville riskeille. Outokummussa turvallisuuskäytännöt ja -
kulttuuri ovat kuitenkin vahvoja, joten nämä riskit on saatu vähennettyä mahdollisimman
pieniksi. (S1-ESRS 2 SBM-3-16)
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Outokummun omaan työvoimaan liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet ovat vastuullisuus-
politiikka (Sustainability Policy), toimintaohje (Code of Conduct), ihmisoikeuspolitiikka
(Human Rights Policy), työterveys- ja -turvallisuuspolitiikka (Health and Safety Policy) sekä
rekrytointipolitiikka (Recruitment Policy). Nämä politiikat koskevat koko Outokummun
henkilöstöä. Lisäksi Outokummussa on monia paikallisia politiikkoja ja sääntöjä, jotka
liittyvät muun muassa työaikaan, etätöihin, poissaoloihin, työympäristöön ja turvallisuuteen,
yhdenvertaiseen kohteluun sekä koulutuksiin ja kehitykseen. (S1-1-19, S1-MDR-P-65-(b))
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Outokummun vastuullisuuspolitiikassa kuvaillaan yhtiön sitoutumista monimuotoisuuteen,
yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen, työympäristöön, jossa kaikki työntekijät voivat
osallistua ja kehittyä, ihmisoikeuksiin ja arvokkuuteen, turvalliseen ja terveelliseen
työympäristöön sekä työntekijöiden koulutukseen ja kehittymiseen.
Outokummun toimintaohjeeseen on koottu ne periaatteet ja ohjeet, joita kaikkien
Outokummun työntekijöiden tulee noudattaa työssään joka päivä, ja se varmistaa, että
kaikki työntekijät noudattavat Outokummun eettisiä periaatteita ja tapoja toimia sekä
toimivat rehellisesti. Toimintaohjeessa annetaan konkreettisia esimerkkejä ja neuvoja. 
Ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan ne keskeiset periaatteet ja säännöt, joita Outokumpu-
konsernissa noudatetaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja suojelemiseen liittyen.
Työterveys- ja -turvallisuuspolitiikassa kuvaillaan Outokummun noudattamat työterveyden ja
-turvallisuuden johtamisen pääperiaatteet ja -säännöt. Työterveys ja -turvallisuus ovat
93
olennainen osa Outokummun toimintaa ja päätöksentekoa, ja ne ovat keskeisessä roolissa
Outokummun visiossa, strategiassa ja suunnittelutyössä.
Rekrytointipolitiikassa linjataan Outokummun rekrytointiin sovellettavat keskeiset
periaatteet, joita ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, tasapuolisuus ja esihenkilön esihenkilön
hyväksyntä. Politiikassa velvoitetaan käyttämään haastattelulautakuntia, jotka vastaavat
organisaation henkilöstörakennetta. Tavoitteena on, että esivalinnan läpäisseet hakijat
ovat 50-prosenttisesti eri taustoista. (S1-MDR-P-65-(a))
Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät, saatavuus ja
kolmansien osapuolten standardit
Lisätietoja hyväksyntäprosessista, sidosryhmistä ja saatavuudesta, politiikkojen
kattavuudesta sekä kolmansien osapuolten standardeista on tämän raportin seuraavissa
osioissa: lisätietoja vastuullisuuspolitiikasta on ilmastonmuutosta (E1) käsittelevässä
luvussa, toimintaohjeesta hallintotapaa (G1) koskevassa luvussa ja ihmisoikeuspolitiikasta
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä (S3) käsittelevässä luvussa.
Rekrytointipolitiikka koskee koko Outokummun työvoimaa. Strategiasta, vastuullisuudesta
ja henkilöstöstä vastaava johtaja vastaa politiikan toteuttamisesta. Vaikka politiikka ei
suoranaisesti perustuu mihinkään erityiseen kolmannen osapuolen standardiin, sen
tarkoituksena on turvata Outokummun työntekijöiden edut erityisesti tasa-arvoon ja
syrjimättömyyteen liittyen. Politiikka on kaikkien työntekijöiden saatavilla yhtiön
intranetissä. (S1-MDR-P-65-(b)-(f))
Oman työvoiman kannalta olennaiset
ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset
Outokummun ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan ne keskeiset ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen ja suojelemiseen liittyvät periaatteet ja säännöt, joita Outokumpu-
konsernissa noudatetaan. Kaikkien Outokummun yritysten, yritysten, johtajien,
toimihenkilöiden ja työntekijöiden maailmanlaajuisesti tulee noudattaa tätä politiikkaa.
Yhtiö on myös ResponsibleSteel-aloitteen jäsen.
Lisätietoja ihmisoikeuspolitiikan sitoumuksista, jotka kattavat myös oman työvoiman, on
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä (S3) koskevan luvun Toimintaperiaatteet-osiossa
kohdassa “Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö”. (S1-1-20)
Omaan työvoimaan liittyvät ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset
Ihmisoikeuspolitiikassa todetaan, että yhtiö
• kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia,
• edellyttää kaikkien liikekumppaneidensa kunnioittavan ja edistävän ihmisoikeuksia,
• noudattaa tiettyjä ihmisoikeusperiaatteita, jotka puuttuvat sen keskeisimpiin
ihmisoikeusongelmiin,
• käyttää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoiteprosessia (due diligence) osana
päätöksentekoprosessiaan tunnistaen ja ottaen huomioon mahdolliset ja tosiasialliset
ihmisoikeuksiin liittyvät haittavaikutukset niitä ehkäisten ja vähentäen,
• ylläpitää ilmoitusmekanismia työntekijöille ja ulkoisille sidosryhmille sekä
• on sitoutunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, ja sen
ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi ja ilmoitusmekanismi ovat näissä
ohjaavissa periaatteissa asetettujen odotusten mukaisia. (S1-1-20-(a))
Outokumpu tekee myös yhteistyötä ja vaihtaa tietoa työntekijöiden ja heidän edustajiensa
kanssa. Outokummun henkilöstöfoorumi on tärkeä tiedonjaon kanava Euroopassa sekä
henkilöstölle että johdolle, ja sen toiminta perustuu eurooppalaiseen Works Council -
direktiiviin. Lisätietoja on tämän luvun prosesseja käsittelevässä osiossa (S1-2). (S1-1-20-(b))
Toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi
Toimenpiteitä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi tai korjaamisen mahdollistamiseksi
kehitetään osana yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessia osana vuoden 2025
toimintasuunnitelmaa. Prosessi kattaa sekä Outokummun omat toiminnot että arvoketjun
eli oman työvoiman, arvoketjun työntekijät ja vaikutusten kohteena olevat yhteisöt, jotka
voivat olla korjaavien toimenpiteiden tarpeessa. (S1-1-20-(c))
Yhdenmukaisuus kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti Outokumpu
on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa
huolellisuusvelvoiteprosessia (due diligence) osana yhtiön päätöksentekoprosessia.
Outokummun ihmisoikeuspolitiikan mukaan yhtiö noudattaa kaikkia kansallisia lakeja ja
kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita, kuten YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa
kansainvälistä yleissopimusta, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Kansainvälisen
työjärjestön julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden lisäksi Outokumpu on sitoutunut OECD:n
toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja allekirjoittanut YK:n Global Compact -
aloitteen. Alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyen yhtiö on lisäksi sitoutunut itsenäisten
maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevaan yleissopimukseen 1989 (nro 169) ja YK:n
julistukseen alkuperäiskansojen oikeuksista.
Ihmisoikeuspolitiikan lisäksi ihmisoikeuksiin liittyviä aiheita käsitellään Outokummun
toimintaohjeessa, vastuullisuuspolitiikassa, toimittajien toimintaohjeessa ja raaka-
ainetoimittajavaatimuksissa. (S1-1-21) Ihmisoikeuspolitiikkansa mukaisesti Outokumpu ei
hyväksy pakkotyön tai velalla sidotun työvoiman käyttöä, orjuutta tai minkäänlaista
nykyajan orjuutta yhtiössä tai sen toimitusketjussa. Outokumpu ei myöskään hyväksy
minkäänlaista ihmiskauppaa. (S1-1-22)
94
Työtapaturmien ehkäisemistä koskeva politiikka
Yhtiön työterveys- ja -turvallisuuspolitiikassa kuvataan konsernin noudattamat työterveyden
ja -turvallisuuden johtamisen pääperiaatteet ja -säännöt. Outokumpu pyrkii huippuluokan
työterveyteen ja -turvallisuuteen noudattamalla standardoituja ja tarkkoja työterveyden ja -
turvallisuuden johtamiskäytäntöjä sekä asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita.
Outokummun tavoitteena on ehkäistä kaikki työtapaturmat ja työperäiset sairaudet
poistamalla ja minimoimalla terveys- ja turvallisuusriskejä, lisäämällä tietoisuutta ja
kehittämällä myönteistä turvallisuuskulttuuria. (S1-1-23)
Syrjinnän poistamiseen pyrkivät toimintaperiaatteet
Outokummun toimintaohje, ihmisoikeuspolitiikka ja rekrytointipolitiikka pyrkivät kaikki
osaltaan ehkäisemään syrjintää sekä edistämään monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja
osallisuutta. (S1-1-24-(a)) Outokummun toimintaohjeessa mainitaan erityisesti erilaiset
syrjintäperusteet, joita ovat esimerkiksi rotu ja etninen alkuperä, ihonväri, sukupuoli,
seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, vammaisuus, ikä, uskonto ja
poliittiset mielipiteet. Politiikka noudattaa sekä EU:n säädöksiä että kansallisia lakeja.
(S1-1-24-(b)) Outokumpu ei hyväksy syrjintää, pelottelua tai sanallista, henkistä, fyysistä tai
seksuaalista häirintää eikä työpaikalla tapahtuvia väärinkäytöksiä, kuten nöyryyttäviä tai
fyysisiä rangaistuksia. (S1-1-24-(c))
Outokumpu toteuttaa syrjinnän vastaisia sekä monimuotoisuutta ja osallisuutta edistäviä
politiikkojaan yhdistelemällä tietoja henkilöstön näkemyksistä sekä kohdennettuja
toimenpiteitä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden varmistamiseksi.
Henkilöstön näkemysten keräämisen keinoja ovat esimerkiksi viralliset ja epäviralliset
keskustelukäytännöt, henkilöstön pulssikyselyt ja SpeakUp-raportointikanava, joista
annetaan lisätietoja myöhemmin tämän luvun prosesseja koskevassa osiossa (S1-2).
Kohdennettuja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskevat toimet ovat
esimerkiksi säännöllinen palkkatasa-arvon seuranta ja tiimidialogikoulutukset, joista on
lisätietoja tämän luvun toimia koskevassa (S1-4). (S1-1-24-(d))
Prosessit
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden
edustajien kanssa
Outokumpu pitää yhteyttä oman työvoimaansa sekä suoraan että työntekijöiden edustajien
kautta, jotta yhtiö kuulee työntekijöiden näkemyksiä ja voi myös itse kertoa päätöksistään
ja toiminnastaan. Näin Outokumpu pyrkii hallitsemaan tosiasiallisia ja mahdollisia
vaikutuksia. Outokummun oma työvoima on mukana määrittelemässä tavoitteita ja toimia
sekä arvioimassa tavoitteiden edistymistä ja toimenpiteiden tuloksellisuutta. (S1-2-27)
Työntekijöiden edustus riippuu pitkälti toimipaikan sijainnista. Outokummun keskeisissä
toimintamaissa käytössä olevat edustuksen muodot on esitelty seuraavassa taulukossa.
Edustuksen muodot tärkeimmissä toimintamaissa
Maa
Kattavuus
Työntekijöiden edustus ja työehtosopimusneuvottelut
Suomi
L
Kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat työntekijöiden edustajien ja
työehtosopimusten piiriin. Tuotannon työntekijöitä edustaa Teollisuusliitto,
toimihenkilöitä Pro ja ylempiä toimihenkilöitä YTN.
Ruotsi
L
Kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat työntekijöiden edustajien ja
työehtosopimusten piiriin. Toimihenkilöiden työehtosopimus on
“tjänstemannaavtalet” ja tuotannon työntekijöiden “Röda Avtalet”.
Saksa
L
Yritysneuvosto edustaa tariffisopimuksen kuuluvia ja kuulumattomia
työsuhteisia työntekijöitä, ja kaikki kuuluvat työehtosopimusten piiriin.
Puhemiesten komitea edustaa johtajia, joilla on yrityskohtainen sopimus.
Iso-Britannia
T
Employee Forum edustaa työsuhteisia työntekijöitä.
Alankomaat
L
Yritysneuvosto edustaa kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, ja he kuuluvat
seuraavien työehtosopimusten piiriin: CAO Metalelektro ja CAO Metalelektro
hoger personeel.
Liettua
T
Työsuhteisia työntekijöitä edustaa yritysneuvosto, joka toimii neuvoa-
antavana toimielimenä.
Italia
L
Kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat seuraavien työehtosopimusten piiriin:
metalliteollisuus eli “CCNL Aziende Industria metalmeccanica e della
installazione di impianti” ja “Dirigenti Industry”, ja heitä edustavat
työntekijöiden edustajat.
Puola
T
Työsuhteisia työntekijöitä edustaa yritysneuvosto, jota on kuultava tiettyihin
aiheisiin liittyen ja jolle on tiedotettava työnantajan taloudellisesta
tilanteesta.
Yhdysvallat
E
Maassa ei ole ammattiliittoja tai virallista työntekijöiden edustusta, mutta
työsuhteiset työntekijät voivat liittyä alueellisiin Team Member Networking
Groups -ryhmiin (TNG) ja ottaa suoraan yhteyttä johtajiin intranetin kautta, jos
heillä on kysymyksiä tai ehdotuksia. Kaikki työsuhdeasiat hoidetaan johdon ja
työntekijöiden välisen suoran viestinnän ja yhteistyön avulla.
Meksiko
L/E
Kaikki tuotannon työntekijät kuuluvat ammattiliittoon. Jokaisella tehtaan
yksiköllä on liiton edustaja, joka tukee työsuhteisia työntekijöitä.
Toimihenkilöt eivät kuulu ammattiliittoon tai työehtosopimuksen piiriin.
Työsuhteiset työntekijät voivat ottaa suoraan yhteyttä johtajiin Yhdysvaltojen
tapaan. Naiset voivat liittyä myös naisille tarkoitettuun TNG-ryhmään. Kaikki
toimihenkilöiden työsuhdeasiat hoidetaan johdon ja työntekijöiden välisen
suoran viestinnän ja yhteistyön avulla.
  L = maassa käytetään työehtosopimuksia, ja työntekijät saattavat kuulua ammattiliittoihin.
  T = maassa on käytössä järjestäytynyt työntekijöiden edustus.
  E = maassa ei ole ammattiliittoja eikä järjestäytynyttä työntekijöiden edustusta.
95
Paikallisen edustuksen lisäksi Outokummussa toimii Euroopan-laajuinen yritysneuvosto,
jota pidetään ajan tasalla ja kuullaan koko konsernia koskeviin ja valtioiden rajat ylittäviin
aiheisiin liittyen. (S1-2-27-(a))
Säännöllinen, jäsennelty viestintä työntekijöiden kanssa organisaation kaikilla tasoilla on
osa suoraa yhteydenpitoa. Työntekijöitä kannustetaan esimerkiksi kertomaan
näkemyksistään suoraan esihenkilöilleen keskustelujen aikana, mutta myös ottamaan
tarvittaessa yhteyttä henkilöstöhallintoon tai johtoon. Säännölliset henkilöstön pulssikyselyt
antavat mahdollisuuden kerätä palautetta, samoin kuin yhteiset tapaamiset organisaation
useilla eri tasoilla. Tällaisia tapaamisia ovat esimerkiksi toimitusjohtajan
vuosineljänneksittäin järjestettävät tuloskatsaukset sekä kaikkien työntekijöiden
tapaamiset eri toimipaikoissa.
Työntekijöiden edustajien kanssa pidetään myös virallisemmin yhteyttä paikallisesti
viikoittain tai vuosineljänneksittäin toimipaikasta ja työntekijäryhmästä riippuen.
Työntekijöiden edustajia tiedotetaan, heitä kuullaan ja heidän kanssaan tehdään yhdessä
päätöksiä tietyistä aiheista. Aiheet, jotka vaativat muodollista yhteydenpitoa, riippuvat
paikallisista sopimuksista ja sääntelystä. Tyypillisesti aiheet liittyvät työpaikan
organisaatioon, turvallisuuteen, työoloihin, palkkaukseen, työsuojeluun ja
sosiaalisuunnitelmiin. Joissain maissa työterveys- ja -turvallisuusasioille on erilliset
edustajat.
Euroopan tasolla työvaliokunta kokoontuu vuosineljänneksittäin ja Outokummun
henkilöstöfoorumi kerran vuodessa. (S1-2-27-(b))
Henkilöstöstä vastaavalla henkilöllä on yleensä operatiivinen vastuu yhteydenpidon
tukemisesta yhteydenpitotilanteissa. Esimerkiksi Saksassa yhteydenpidosta vastaa ko.
maan työvoimasta vastaava johtaja, Ruotsissa taas henkilöstöjohtaja. Konsernin
vastuullisuudesta, strategiasta ja henkilöstöstä vastaava johtaja johtaa eurooppalaista
yritysneuvostoa. Joissain toimipaikoissa yksikön toimitusjohtaja varmistaa yhteydenpidon
toteutumisen yleensä yhdessä henkilöstöhallinnon edustajan kanssa. (S1-2-27-(c))
Vaikka työntekijöiden oikeudet otetaan huomioon eri työehtosopimuksissa ja ne nostetaan
esiin Outokummun toimintaohjeessa ja politiikoissa, työntekijöiden edustajien kanssa ei ole
olemassa yleistä sopimusta, joka koskisi erityisesti työntekijöiden ihmisoikeuksien
kunnioittamista. (S1-2-27-(d))
Yhteydenpidon tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti osana yrityksen ja työntekijöiden
edustajien välisiä keskusteluja eri paikallisissa sopimuksissa kuvattujen menettelyjen
mukaisesti. (S1-2-27-(e))
Jotta Outokumpu voi saada käsityksen sellaisten henkilöiden näkökannoista, jotka voivat
olla erityisen haavoittuvaisessa asemassa tai syrjäytyneitä, yhtiö kysyy säännöllisesti
osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista konserninlaajuisissa
pulssikyselyissä. Kyselyjen tuloksia analysoidaan ja niistä keskustellaan monella tasolla
konsernitasosta yksikkö- ja tiimitasoihin silloin, kun se on mahdollista niin, että luottamus
säilyy, ja tulosten pohjalta ryhdytään kehitystoimiin.
Työntekijöitä rohkaistaan ottamaan yhteyttä esimieheensä, esimieheensä, yrityksen
johtoon, HR-, vaatimustenmukaisuus-, sisäinen tarkastus tai fyysisten postilaatikoiden tai
SpeakUp-kanavan kautta. Henkilöstöhallinto seuraa myös tarkasti poissaoloja ja muita
merkkejä mahdollisesta huonosta olosta ja tarjoaa tarvittaessa tukea nopeasti. Lisätietoja
näistä prosesseista on tämän luvun seuraavassa osiossa.
Americas-liiketoiminta-alueella Team Member Networking -ryhmät tarjoavat turvallisen
paikan ja edustusmahdollisuuden tietyille vähemmistöryhmille. (S1-2-28)
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Korjaavat toimenpiteet
Outokumpu kehittää parhaillaan yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessiaan (due
diligence), joka kattaa sen omat toiminnot ja arvoketjun, mukaan lukien oman työvoiman,
arvoketjun työntekijät ja vaikutusten kohteena olevat yhteisöt. Nykytilan arvio ja siihen
pohjautuva toimintasuunnitelma prosessin jatkokehittämiseksi valmistuivat vuonna 2024.
Outokummulla ei ole tällä hetkellä määriteltynä huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaa
konsernitasoista yleistä toimintatapaa korjaaville toimenpiteille epäkohtien korjaamiseksi
tai niihin myötävaikuttamiseksi. Yleisen toimintamallin kehittäminen, mukaan lukien
prosessit epäkohtien korjaamiseksi, korjaavien toimenpiteiden edistämiseksi ja niiden
tehokkuuden arvioimiseksi, ovat osa toimintasuunnitelmaa vuodelle 2025. Tällä hetkellä
tällaisia tilanteita hallinnoidaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden perusteella. Tarvittaessa konsultoidaan myös
ulkopuolisia asiantuntijoita. (S1-3-32-(a))
Ilmoitusmekanismit
Väärinkäytöksistä ilmoittamiseen Outokummussa on käytössä kolmannen osapuolen
isännöimä SpeakUp-kanava, jonka kautta huolenaiheita voidaan tuoda esiin
luottamuksellisesti. Kanavan avulla oma työvoima, arvoketjun työntekijät, vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt ja muut ulkoiset sidosryhmät voivat raportoida huolistaan
luottamuksellisesti ja halutessaan nimettömästi, jos paikallinen lainsäädäntö ja
määräykset sen sallivat. SpeakUp-kanava on saatavilla useilla eri kielillä ja linkki kanavaan
löytyy yhtiön intranetistä ja se on saatavilla myös Outokummun ulkoisilla verkkosivuilla.
Lisätietoja väärinkäytösten ilmoittamisesta on Hallintotapa-osiossa (G1). (S1-3-32-(b))
Outokumpu on tunnistanut yhtiön Euroopan toimintojen ResponsibleSteel-auditointien sekä
omien toimintojen ja arvoketjun yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin perusteella,
96
että sen tulee kehittää toimintatapoja erilaisten ilmoitusmekanismien tarjoamiseen omalle
työvoimalleen, arvoketjun työntekijöille ja vaikutusten kohteena oleville yhteisöille. Näitä
kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti osana yhtiön yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin jatkokehittämistä vuonna 2025. ( S1-3-32-(c))
Outokumpu tiedottaa aktiivisesti omalle työvoimalleen SpeakUp-kanavasta säännöllisen
sisäisen viestinnän, koulutusten ja uusien työntekijöiden perehdytysohjelmien kautta.
(S1-3-32-(d))
Väärinkäytösten ilmoittamiseen tarkoitetun yhtiön SpeakUp-kanavan kautta esiin tuotuja
huolenaiheita käsitellään Outokummun sisäisten prosessien mukaisesti asianmukaisen ja
riippumattoman tutkinnan varmistamiseksi. Tähän menettelyyn sisältyy mahdollisten
korjaavien toimenpiteiden seuranta. SpeakUp-kanavan tehokkuutta ei tällä hetkellä arvioida
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden ilmoitusmekanismeille asettamien kriteerien perusteella. Myös tätä
valmiutta työstetään edelleen osana yhtiön yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin
jatkokehitystä.
(S1-3-32-(e))
Outokummussa hyvässä uskossa tehdyistä ilmoituksista ei seuraa vastatoimenpiteitä.
Tämä tarkoittaa sitä, että ilmoittajalle ei aiheudu kielteisiä seurauksia, jos hän on
ilmoittanut huolenaiheistaan vilpittömästi. Jos väärinkäytösilmoitus kuuluu EU:n
väärinkäytösten paljastajia koskevan direktiivin (EU) 2019/1937 ja siihen liittyvien
kansallisten lakien ja säännösten soveltamisalaan, häntä myös suojellaan näiden lakien ja
säännösten mukaisesti. Outokummun politiikkoja ja käytäntöjä tarkastellaan ja päivitetään
säännöllisesti, jotta niissä otetaan huomioon myös lakien ja säännösten viimeaikaiset
muutokset. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä aiheita ja sitä, mitä työntekijät
ajattelevat yrityksen toimien, liiketoiminnan ja yrityskulttuurin eri osa-alueista, arvioidaan ja
mitataan säännöllisesti eri keinoin, kuten kaikille työntekijöille suunnatuilla pulssikyselyillä.
Vuonna 2024 tehtiin kaksi (2) henkilöstön pulssikyselyä. Kyselyt sisälsivät myös
kysymyksiä liittyen yrityskulttuurin keskeisiin teemoihin: eettiseen käyttäytymiseen,
työterveyteen ja -turvallisuuteen, monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen
sekä huolenaiheista ilmoittamiseen. Jälkimmäisessä kyselyssä kysyttiin, ovatko
Outokummun omat työntekijät tietoisia siitä, miten he voivat ilmoittaa mahdollisista
huolenaiheista Outokummussa, mitä kanavia siihen on käytössä ja pelkäävätkö he siitä
mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä seurauksia. (S1-3-33)
Osana vuoden 2025 ja tulevien vuosien toimintasuunnitelmaa Outokummun yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin jatkokehittämiseksi tarkastellaan myös tarvetta määritellä
käytäntöjä sen arvioimiseksi, onko yhtiön oma työvoima tietoinen huolenaiheidensa ja
tarpeidensa esiin tuomisen rakenteista ja prosesseista ja luottaako se niihin. (S1-3-34)
Toimet ja resurssit
Omaan työvoimaan liittyviä olennaisia
vaikutuksia koskevat toimet
Keskeiset toimet
Outokummun omaan työvoimaan liittyvä työ keskittyy seuraaviin aiheisiin: turvallisuus,
terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja kehitys sekä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja
osallisuus. Keskeisissä toimissa kuvataan vuoden 2024 toimia sekä muita käynnissä olevia
ja tulevia toimia.
Turvallisuus
Turvallisuuden johtamisjärjestelmien avulla Outokumpu voi toteuttaa ennakoivia toimia,
kuten vaaratilanteiden tunnistaminen, turvallisuushavainnot sekä mahdollisten riskien ja ei-
turvallisten tekojen ja käyttäytymisen tunnistaminen ennen kuin ne johtavat tapaturmiin.
Outokumpu kouluttaa myös työntekijöitään jatkuvasti käyttäytymään turvallisesti, ja
käytössä ovat esimerkiksi räätälöidyt koulutukset.
Vuonna 2024 Outokumpu jatkoi viimeisimmän turvallisuusteknologian testaamista.
Suomessa automatisoitiin tiettyjä tarkastustehtäviä ja vähennettiin työntekijöiden
altistumisaikaa vaarallisille alueille tekoälyllä toimivien robottien avulla. Tekoälyn
hyödyntämistä jatketaan vuonna 2025.
Terveys ja hyvinvointi
Outokumpu kehitti mielenterveysstrategiaansa vuonna 2024. Odotus on, että
työntekijöiden hyvinvoinnin asettaminen etusijalle luo yhtiölle kilpailuetua työvoiman
kestävyyden, terveyden ja tuottavuuden parantuessa. Työ jatkuu vuonna 2025. Outokumpu
rohkaisee kaikkia työntekijöitään huolehtimaan omasta fyysisestä terveydestään
tarjoamalla erilaisia liikuntaetuja sekä työhyvinvointipalveluita. Toimipaikoilla on myös
työterveyttä tukevia ohjelmia.
Oppiminen ja kehitys
Johtajuuden muodostaessa tehokkaasti toimivan organisaation perustan, raportointivuoden
aikana painopiste oli johtajissa. Outokummun johtajien 360°-arvioinnit aloitettiin vuoden
2024 aikana, jotta arviointiin osallistujat tuntisivat itsensä paremmin ja voivat kehittyä
roolissaan. Lisäksi järjestettiin myös Leadership Pipeline -koulutuksia, joiden avulla kaikki
johtajat voivat kehittää johtajuustaitojaan. Vuonna 2024 koulutusta annettiin yhtiössä
3 400 tuntia. Lisäksi tarjottiin henkilöstöosaston fasilitoimia Team Excellence -koulutuksia
niille johtajille tiimeineen, jotka haluavat toimia paremmin kokonaisuutena. Vuonna 2024
järjestettiin 52 koulutustilaisuutta. Johtamiskoulutuksia ja osaamisen kehittämistä
jatketaan vuonna 2025.
97
Outokumpu tukee ammatillista kehittymistä ja kasvua kehittämällä osaamista koko
yhtiössä, minkä odotetaan vastaavan liiketoiminnan tarpeisiin ja tulevaisuuden
vaatimuksiin. Vuonna 2024 kaikissa Outokummun toimipaikoissa suoritettiin yhteensä
70 913 koulutustuntia. Keskimäärin työntekijät käyttivät vuoden aikana koulutuksiin 8,1
tuntia. Koulutukset liittyivät erityisesti johtamiseen, turvallisuuteen, compliance-asioihin ja
osallisuuteen. Tätä työtä jatketaan edelleen.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Outokumpu edistää jatkuvasti monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta käyttämällä
standardoituja rekrytointi- ja ylennyskäytäntöjä. Käytäntöjen avulla voidaan lieventää
mahdollisia ennakkoluuloja. Vahvistaakseen osallistavaa työkulttuuria Outokumpu loi
tiimidialogikoulutuksen, joka käynnistettiin vuonna 2023 ja lanseerattiin kaikille tuotannon
työntekijöille vuonna 2024. Vuoden loppuun mennessä 86 % tuotannon työntekijöistä oli
suorittanut tiimidialogikoulutuksen – kyseessä on pienryhmittäin tehtävä keskusteluun
pohjautuva peli, jota fasilitoi joko tiimin esihenkilö ja/tai henkilöstöosaston edustaja.
Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden palkkauksen läpinäkyvyyttä parannettiin vuonna
2024. Tieto omasta palkkaluokasta ja vertailusuhde jaettiin yhtiön työntekijöiden kanssa.
Vertailusuhteen avulla työntekijä näkee, mihin hänen palkkansa sijoittuu suhteessa
työtehtävän ja paikkakunnan palkka-asteikkoon. Avoimuuden lisääminen tukee
Outokummun palkkatasa-arvotavoitteita. Vuoden 2024 alussa Outokumpu sai Fair Pay
Workplace -sertifikaatin. Ulkopuolinen kumppani seuraa sertifiointia ja
toimintasuunnitelmaa säännöllisesti. Näiden keskeisten toimien avulla Outokumpu pyrkii
välttämään perinteisellä miesvaltaisella toimialalla toimimisesta johtuvat mahdolliset
kielteiset vaikutukset, pienentämään niihin liittyviä riskejä sekä edistämään myönteisiä
vaikutuksia ja hyödyntämään mahdollisuuksia, jotka liittyvät monimuotoisen,
oikeudenmukaisen ja osallistavan toimintaympäristön tarjoamiseen omalle työvoimalle.
(S1-MDR-A-68-(a))
Laajuus
Turvallisuus
Turvallisuustoimia toteutetaan maailmanlaajuisesti kaikkialla Outokummussa, erityisesti
tuotantolaitoksissa ja palvelukeskuksissa. Niiden kohteena ovat sekä työsuhteiset että
muut kuin työsuhteiset työntekijät.
Terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja kehitys, monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus
Vaikka edellä kuvattuja toimia toteutetaan kaikkialla Outokummussa, osa niistä kohdistuu
tiettyyn osaan työvoimasta. Esimerkiksi johtamiskoulutusten kohteena ovat johtajat ja
tiimidialogikoulutusten kohteena tuotannon työntekijät. Muut kuin työsuhteiset työntekijät
eivät yleensä ole näiden toimien kohteena. (S1-MDR-A-68-(b))
Aikaväli
Turvallisuus
Toimet ovat osa kattavaa turvallisuuden johtamisjärjestelmää, jota ei ole rajoitettu
ajallisesti, vaan jota käytetään jatkuvasti ja kehitetään vuosi vuodelta. 
Terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja kehitys, monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus
Toimet ovat osa kattavaa henkilöstöhallinnon kehystä, jota ei ole rajoitettu ajallisesti, vaan
jota käytetään jatkuvasti ja kehitetään vuosi vuodelta. (S1-MDR-A-68-(c))
Aikaisempi edistyminen
Turvallisuus
Vuodesta 2022 vuoteen 2023 kaikkien työtapaturmien taajuus laski 17 %. Turvallisuutta
paransivat vahva turvallisuusjohtaminen, turvallisuuskulttuurin vahvistaminen sekä
edistyksellisen teknologian, kuten esimerkiksi robottien, käyttö.
Terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja kehitys, monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus
Vuonna 2023 Outokummun sitoutumisaste oli 77. Luku on 3 pistettä suurempi kuin
kyselyn tuottajan tarjoama ulkoinen vertailuarvo. Johtajien koulutusohjelmiin osallistui yli
300 johtajaa. Yhtiöön saatiin 57 uutta eri taustoista tulevaa johtajaa. Tavoitteena oli
saada yli 40 uutta eri taustoista tulevaa johtajaa. 60 %:n osallisuuskokemus saavutettiin
kaikissa osallisuuteen liittyvissä asioissa. Tasoitettuna naiset ansaitsivat 0,986 euroa
jokaista miesten ansaitsemaa 1 euroa kohden. (S1-MDR-A-68-(e))
Olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäiseminen,
lieventäminen tai korjaaminen
Outokumpu on ryhtynyt toimiin estääkseen kielteiset seuraukset, jotka liittyvät niihin
turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin, joille sen työntekijät altistuvat. Vuonna 2024
Outokumpu esimerkiksi analysoi jokaisen tapauksen perussyyn ja jakoi tarvittaessa
analyysitulokset konserninlaajuisesti sen varmistamiseksi, että vastaaviin
ennaltaehkäiseviin toimiin ryhdyttiin koko yhtiössä. Outokumpu teki myös konsernitason
arvioinnin, joka sisällytettiin yhtiön vuotuiseen työsuunnitelmaan esimerkiksi käsien
suojaamista koskevaan teemaan liittyen. Jo ennen vuotta 2024 varmistettiin, että kaikilla
toimipaikoilla on ensiaputaitoisia henkilöitä. Nyt Outokumpu on tehostanut käytäntöjään
sen varmistamiseksi, että työntekijät ja alihankkijat pääsevät mahdollisimman nopeasti
ambulanssilla sairaalaan, jos heidän turvallisuutensa vaarantuu. Näitä ennaltaehkäiseviä
toimia jatketaan myös vuodesta 2025 eteenpäin. Vuonna 2025 yhtiö aikoo keskittyä myös
läheltä piti -tilanteista oppimiseen. (S1-4-38-(a))
Vuonna 2024 tapahtui 181 tapausta, jotka johtivat loukkaantumiseen. Näistä 181
tapauksesta 31 kirjattua tapausta kuuluivat luokkiin kuolemaan johtanut työtapaturma,
98
poissaoloon johtanut työtapaturma, korvaavaan työhön johtanut työtapaturma tai
lääketieteellistä hoitoa vaatinut työtapaturma. Jokaisen tapauksen kohdalla Outokumpu on
tarjonnut korjaavia toimenpiteitä: ensiapua, lääketieteellistä hoitoa, kuntoutusta ja vapaata
töistä. (S1-4-38-(b), (S1-MDR-A-68-(d))
Outokummussa tehdään vuosittain tuhansia turvallisuushavaintoja. Kaikista
vaaratilanteista tehdään huolellinen raportti ja jokainen turvallisuudelle vaarallinen tilanne
tutkitaan tarkasti. Näiden havaintojen, raporttien ja tutkimusten perusteella ryhdytään
toimiin, joita toteutetaan paikallisella tasolla (esimerkiksi muuttamalla tietyn tuotantolinjan
yksi tietty toimenpide) ja koko konsernin tasolla (esimerkiksi teemakeskustelut ja
viestintäkampanjat tietyntyyppisistä vaaratilanteista). (S1-4-39)
Vuonna 2024 Outokumpu ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin lieventääkseen työntekijöihin
kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheutuvat vihreään talouteen siirtymisestä, koska siirtymä
vaikuttaa yhtiön työvoimaan myönteisesti. Outokumpu jatkaa ilmastostrategiansa
edistämistä samalla kouluttaen ja jatkuvasti kehittäen työvoimaansa ympäristöä säästäviin
teknologisiin ratkaisuihin liittyen. (S1-4-AR-43)
Myönteisten vaikutusten aikaansaaminen
Outokumpu toteuttaa toimia, joiden avulla se pyrkii saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia
oman työvoimansa terveyteen ja hyvinvointiin, oppimiseen ja kehitykseen sekä
monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyen, kuten Keskeiset toimet -
kappaleessa kuvattiin edellä. (S1-4-38-(c))
Toimien vaikuttavuuden seuranta
Toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti erilaisilla
mittareilla. Näitä ovat esimerkiksi henkilöstön pulssikyselyt sekä työterveys- ja
-turvallisuustilastot. Outokumpu järjestää myös säännöllisiä arviointikokouksia, pyytää
palautetta työntekijöiltään ja keskustelee työntekijöiden edustajien kanssa. Näin
varmistetaan, että yhtiön toimet tuottavat toivottuja tuloksia.
Säännölliset henkilöstön pulssikyselyt ovat yksi hyvä esimerkki siitä, miten yhtiö toteuttaa
tätä seurantaa ja kerää palautetta työntekijöiltään. Ulkoinen kumppani Viva Glint toteuttaa
kyselyt luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2024 Outokummun
sitoutumisindeksi oli erinomaisella tasolla verrokkiyrityksiin verrattuna: 76 asteikolla 1–
100. Vastausprosentit olivat hyviä, joten yhtiö sai edustavia ja luotettavia tuloksia.
Sitoutumisindeksissä on kaksi kysymystä, jotka liittyvät sitoutumisen kannalta tärkeimpiin
asioihin: ”Kuinka tyytyväinen olet Outokummussa työskentelemiseen?” ja ”Suosittelisitko
Outokumpua erinomaisena työpaikkana?”
Vuonna 2024 pulssikyselyissä kysyttiin muun muassa turvallisuuskäyttäytymisestä,
mielenterveydestä, palkkioista, oikeudenmukaisesta ja kunnioittavasta kohtelusta, ura- ja
kehitysmahdollisuuksista, vaikutusvallan lisäämisestä sekä tyytyväisyydestä johtoon.
Pulssikyselyiden valmistuttua kaikki esihenkilöt ovat vastuussa siitä, että tulokset käydään
avoimesti läpi työntekijöiden kanssa ja että tarpeelliset kehityshankkeet toteutetaan.
Lisätietoja on myöhemmin tämän luvun kohdassa “Mittarit ja tavoitteet” (S1-4). (S1-4-38-(d))
Riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet
Omaan työvoimaan liittyviä olennaisia riskejä lieventävät toimet ovat samoja kuin toimet,
joilla pyritään ehkäisemään, lieventämään tai korjaamaan tässä osiossa aiemmin kuvattuja
olennaisia kielteisiä vaikutuksia. (S1-4-40-(a))
Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen tähtäävät
toimet ovat samoja kuin tässä osiossa aiemmin kuvatut toimet, joilla pyritään saamaan
aikaan myönteisiä vaikutuksia. (S1-4-40-(b))
Kielteisten vaikutusten välttäminen
Toimintaperiaatteillaan ja tavoitteillaan Outokumpu varmistaa, että yhtiön omat käytännöt
eivät aiheuta tai edistä omaan työvoimaan liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia.
Outokumpu asettaa aina turvallisuuden etusijalle kaikissa toimissaan. Yhtiö uskoo, että
vahva turvallisuuskehitys tarkoittaa myös parempaa laatua ja toimintojen tehokkuutta.
Henkilökunnan hyvä terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä aiheita. Terve ja hyvinvoiva
henkilöstö on yhtiön menestyksen voimavara, ja kaikkien työntekijöiden on voitava palata
kotiin joka päivä turvallisesti ja terveinä. Outokumpu pyrkii tietoisesti luomaan
yrityskulttuuria, jossa kaikki päätökset ja toimet perustuvat seuraaviin
turvallisuusperiaatteisiin:
• Turvallisuus ennen tuotantomääriä: turvallisuus on etusijalla kaikkeen muuhun
toimintaan, myös tuotantovolyymiin nähden.
• Turvallisuus alkaa minusta: jokainen on vastuussa omasta turvallisuudestaan sekä
työtovereidensa turvallisuudesta huolehtimisesta.
• Ei oikoteitä: prosesseja noudatetaan ja riskejä arvioidaan ennen toimintaa.
• Ei toistoja: kaikki tapaukset tutkitaan ja niiden toistuminen estetään ryhtymällä
tarvittaviin toimiin. (S1-4-41)
Lisäksi Outokummun turvallisuuspolitiikka sekä tieto- ja kyberturvallisuusperiaatteet
ohjaavat yhtiön sitoutumista tietoturvaan alan standardeihin ja viitekehyksiin perustuen.
Jotta Outokumpu voi suojata sen omaa työvoimaa koskevia tietoja, se edellyttää
toimittajiltaan yhtiön tietoturvaohjeiden noudattamista. Toimittajien henkilöstön on
suoritettava pakollinen GDPR-koulutus, ja toimittajilla on oltava käytössä turvalliset
tietojenkäsittelykäytännöt ja vahvat varmuuskopiointi- ja palautusmenettelyt. Tiedot on
myös suojattava salauksella sekä tietojen siirron aikana että muissa tilanteissa.
Toimittajilla tulee olla käytössään myös tiukat pääsynvalvontatoimet, ja heidän on
suojattava tietoverkkonsa palomuurien ja tunkeutumisenestojärjestelmien kaltaisilla
99
toimenpiteillä. Toimittajien on myös laadittava valmiussuunnitelma, jonka avulla
tietoturvaloukkauksia voidaan hallita tehokkaasti. Näiden vaatimusten avulla varmistetaan,
että Outokummun omaa työvoimaa koskevia tietoja käsitellään ja säilytetään turvallisesti.
(S1-4-41)
Resurssien kohdentaminen olennaisten vaikutusten hallintaan
Outokumpu kohdentaa merkittäviä taloudellisia ja muita kuin taloudellisia resursseja
omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaan. Taloudellisia resursseja
ovat investoinnit turvalaitteisiin, työterveys- ja -turvallisuusaloitteisiin, koulutusohjelmiin
sekä teknologiaan ja näistä teemoista vastaavaan henkilöstöön. Muita kuin taloudellisia
resursseja ovat esimerkiksi ajan ja asiantuntemuksen käyttäminen yhtiön
toimintaperiaatteiden ja prosessien, työntekijöiden sitoutumisen ja johtamisen
kehittämiseen. (S1-4-43), (S1-MDR-A-69-(a))
Vuonna 2024 noin 100 asiantuntijaa työskenteli työterveys- ja -turvallisuustiimeissä ja
henkilöstöhallinnossa työskenteli yli 130 asiantuntijaa. Lisäksi yli 20 henkilöä työskenteli
lakiasioiden, sisäisen tarkastuksen ja työntekijöiden edustustoiminnan parissa. Outokumpu
investoi myös 14 miljoonaa euroa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviin toiminta- ja
pääomamenoihin. Projektien lisäksi Outokumpu käytti myös 0,5 miljoonaa euroa
työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja
osallisuuteen liittyviin työkaluihin ja palveluihin. (S1-MDR-A-69-(b))
Outokumpu arvioi resurssejaan säännöllisesti ja sopeuttaa niitä tarvittaessa vastatakseen 
liiketoiminnan tarpeisiin ja työntekijöiden odotuksiin varmistaakseen olennaisten
vaikutustensa tehokkaan hallinnan. Vuonna 2025 omaan työvoimaan liittyvien olennaisten
vaikutusten hallintaan osoitettujen taloudellisten resurssien odotetaan pysyvän vuoden
2024 tasolla. (S1-MDR-A-69-(c))
Mittarit ja tavoitteet
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet
Outokumpu käyttää tulossuuntautuneita tavoitteita kahdella painopistealueella
edistääkseen ja mitatakseen omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien hallintaa. Nämä painopistealueet ovat turvallisuus sekä
monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus. Jokainen alla tarkemmin kuvattu mittari tai
tavoite vaikuttaa monin erin tavoin: niiden avulla vähennetään kielteisiä vaikutuksia
(S1-5-44-(a)), edistetään positiivisia vaikutuksia (S1-5-44-(b)) ja hallitaan olennaisia riskejä ja
mahdollisuuksia (S1-5-44-(c)).
Suhde toimintaperiaatteiden päämääriin
Turvallisuus
Outokummun perimmäinen tavoite on nolla tapaturmaa. Tavoitteen taustalla on
johtamisfilosofia, jonka perusteella turvallisuuskäytäntöjä parannetaan jatkuvasti. Tämä
tavoite pyritään saavuttamaan kaikkien työtapaturmien taajuutta mittaavan vuositavoitteen
avulla.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Outokummun hallitus määritteli vuonna 2022 monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja
osallisuustavoitteet vuodelle 2025. Nämä tavoitteet tukevat yhtiön vastuullisuuspolitiikan,
toimintaohjeen, ihmisoikeuspolitiikan ja rekrytointipolitiikan toimeenpanoa. Tavoitteilla
pyritään luomaan sellainen työympäristö, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti
heidän erityispiirteistään ja erilaisuudestaan huolimatta ja jossa kaikilla on mahdollisuus
osallistua ja kehittyä. (S1-MDR-T-80-(a))
Mitattavissa olevat tavoitteet
Turvallisuus
Vuonna 2024 tavoitteena oli pitää kaikkien työtapaturmien taajuus kansainvälisellä
huipputasolla 1,6:ssa ja vakauttaa samalla yhtiön kaikkien toimintojen suorituskykyä.
Tavoite sisältyy johdon lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan, johon myös toimitusjohtaja
osallistuu, ja sen painoarvo on 10 %.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Outokummun ensimmäinen monimuotoisuustavoite on lisätä johdon monimuotoisuutta niin,
että yhtiössä on 100 eri taustoista tulevaa johtajaa lisää vuoden 2022 heinäkuun
perustasoon verrattuna. Toinen tavoite on varmistaa, että kaikissa kansainvälisissä
johtoryhmissä vähintään 30 % johtajista tulee eri taustoista vuoden 2025 loppuun
mennessä.
Yhdenvertaisuustavoitteena oli saada ulkoinen sertifikaatti oikeudenmukaisiin ansiotuloihin
liittyen. Osallisuustavoitteena oli 60 %:n osallisuuskokemus henkilöstön pulssikyselyssä 
osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja kaikissa henkilöstöryhmissä. (S1-MDR-T-80-(b))
Laajuus
Turvallisuus
Tämä tavoite asetetaan yhtiössä konsernitasolla, mutta se muutetaan
toimipaikkakohtaisiksi tavoitteiksi, jotka on sisällytetty paikallisiin kannustinohjelmiin.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Nämä tavoitteet määritellään konsernitasolla. (S1-MDR-T-80-(c))
100
Vertailuvuosi
Turvallisuus
Outokummun tavoitteena on olla alansa paras turvallisuudessa – pitkän aikavälin tavoite
on, että yhtiössä ei satu yhtään tapaturmaa. Vuodesta 2016 yhtiö on vähentänyt kaikkien
työtapaturmien taajuutta miljoonaa työtuntia kohti 83 %, kun työtapaturmien taajuus laski
8,7:stä 1,5:een vuonna 2024.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Monimuotoisuustavoitteen (100 eri taustoista tulevaa johtajaa lisää) perustaso on
heinäkuu 2022. Tavoitteelle, jonka mukaan kansainvälisissä johtoryhmissä 30 % tulisi olla
henkilöitä eri taustoista, ei ole asetettu perustasoa.
Yhdenvertaisuuteen liittyvä palkkatasa-arvotavoite asetettiin vuonna 2022. Osallisuuteen
liittyen tavoitteena on säilyttää vuonna 2022 tehdyssä monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus-
ja osallisuuskyselyssä asetettu perustaso. (S1-MDR-T-80-(d))
Välitavoitteet
Turvallisuus
Nämä tavoitteet asetetaan vuosittain, mutta niitä seurataan tarkasti kuukausittain.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Tavoitteen mukaan Outokummussa on vuoden 2025 lopussa 100 eri taustoista tulevaa
johtajaa lisää. Jotta tämä voitaisiin saavuttaa, kunkin kalenterivuoden loppuun on
määritelty välitavoitteet, jotka sisältyvät johtajien lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan
10 %:n painoarvolla. Muut tavoitteet asetetaan vuosittain. (S1-MDR-T-80-(e))
Menetelmät ja oletukset
Turvallisuus
Asianmukaisten tavoitetasojen määrittämiseksi työterveys- ja -turvallisuusyksikkö analysoi
eri toimipaikkojen turvallisuustietojen kehitystä verrattuna alan vertailuarvoihin ja tekee
johdolle ehdotuksen. Konserni- ja liiketoiminta-aluetasoilla tavoitteet hyväksyy hallitus.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Outokummussa monimuotoiseksi johtajaksi on määritelty henkilö, jolla on vähintään yksi
suora alainen ja joka on esimerkiksi nainen, ja/tai kuuluu johonkin etniseen vähemmistöön
ja/tai on jonkin muun maan kansalainen kuin sen missä hän on töissä. (S1-MDR-T-80-(f))
Tavoitteiden asettamisen prosessi
Turvallisuus
Outokummun työsuhteiset työntekijät osallistuvat tavoitteiden asettamisen prosessiin
työterveys- ja -turvallisuusedustajiensa sekä työntekijöiden edustajien kautta.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Vaikka näiden tavoitteiden asettamisessa ei ollut suoraan mukana työntekijöiden edustajia,
vuonna 2022 tehdyssä monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuuskyselyssä kerätyt
työntekijöiden näkökulmat olivat tärkeä osa tavoitteiden asettamista. (S1-MDR-T-80-(h),
(S1-5-47-(a))
Mittareiden ja tavoitteiden muutokset
Vuonna 2024 tavoitteiden periaatteet, mittarit ja taustalla olevat menetelmät eivät
muuttuneet tavoilla, jotka vaikuttaisivat vertailtavuuteen. (S1-MDR-T-80-(i))
Tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin
Turvallisuus
Vuonna 2024 Outokummun kaikkien työtapaturmien taajuus oli 1,5. Tulokset vahvistavat
Outokummun edellisvuoden ennätyksellisen alhaisen tuloksen, ja vahvistavat Outokummun
toimialan johtajaksi.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Vuoden 2024 loppuun mennessä konsernissa oli 55 eri taustoista tulevaa johtajaa lisää.
Kymmenessä johtoryhmässä kahdestatoista oli vähintään 30 % eri taustoista tulevia
johtajia. Fair Pay Workplace -sertifikaatti saavutettiin maaliskuussa 2024, ja Outokumpu
alkoi julkaista sekä yhtiön tasoittamattoman että tasoitetun palkkaeron. Vuoden 2024
lopussa naiset ansaitsivat 0,996 euroa jokaista miesten ansaitsemaa euroa kohti, jolloin
palkkaero oli 0,4 % ja osuus nousi 0,986 eurosta (vuosi 2023). Näissä luvuissa on otettu
huomioon korvaus samanlaisista työtehtävistä, pätevyydestä ja kokemuksesta. Kun näitä
selittäviä tekijöitä ei otettu huomioon, naiset ansaitsivat keskimäärin 1,09 euroa miesten
euroon verrattuna. Tämä johtuu eroista eri sukupuolten työtehtävissä: tuotantolaitoksilla
suurempi osa työntekijöistä on miehiä ja toimistotöissä puolestaan työskentelee enemmän
naisia.
Konserninlaajuisissa henkilöstön pulssikyselyissä saatiin osallisuusarvosanaksi 78 kaikissa
kahdeksassa osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä vuonna 2024. Arvosana nousi yhdellä
edellisestä vuodesta. Eniten osallisuuden kokemus kasvoi esihenkilöihin liittyvissä
kysymyksissä esimerkiksi siitä, miten esihenkilö välittää tiiminsä jäsenistä ihmisinä ja
arvostaa heidän mielipiteitään. Se näkyi erityisesti väittämässä “tunnen kuuluvani omaan
tiimiini”, jossa arvosana nousi kahdella edellisestä kyselystä ollen nyt 82. Tämä on kolme
yksikköä suurempi kuin kaikkien Viva Glint -työkalua käyttävien yritysten keskiarvo. (S1-MDR-
T-80-(j))
Tuloksellisuuden seurantaprosessi
Turvallisuus
Intranetissä on kaikkien työntekijöiden saatavilla kooste turvallisuusluvuista ja aiheeseen
liittyvä esitys, jossa on enemmän taustatietoja. Toimitusjohtaja pitää myös kuukausittaisen
turvallisuuspuhelun, jossa hän tarkastelee tilannetta ja käy läpi oppeja mahdollisesti
101
tapahtuneista tapauksista. Edistystä seurataan tarkkaan ja siitä keskustellaan
tuotantolaitoksilla kaikkien työntekijöiden kanssa.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Outokummulla on useita työkaluja ja käytäntöjä, joilla seurataan monimuotoisuus-,
yhdenvertaisuus- ja osallisuustavoitteissa suoriutumista ja tunnistetaan kehityskohteita.
Johdon monimuotoisuutta seurataan PowerBI-koontinäytön avulla. Se päivitetään
neljännesvuosittain ja siitä keskustellaan johtoryhmän kokouksissa. Henkilöstöhallinto
tarkastaa palkkatasa-arvotilanteen aiheeseen erikoistuneen Syndio-palkkatasa-arvoalustan
avulla. Tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä ehdotetaan osana vuosittaista palkkojen
arviointikierrosta. Osallisuutta seurataan Viva Glint -ohjelmalla tehdyillä säännöllisillä
pulssikyselyillä. Mahdollisista toimista keskustellaan tiimi-, osasto- ja yhtiötasoilla. Kaikkien
näiden järjestelmien kohdalla on käytössä tiukka lupa- ja hallinnointiprosessi tietojen
luotettavuuden ja tietosuojaperiaatteiden noudattamisen varmistamiseksi. (S1-5-47-(b))
Parannusten yksilöintiprosessi
Turvallisuus
Jokainen tapaus tai läheltä piti -tilanne analysoidaan, ja jokaisesta vaaratilanteesta
tehdään ilmoitus. Outokummulla on käytössä kaksi turvallisuuden raportointijärjestelmää,
MIA Euroopassa ja Intellix Yhdysvalloissa. Nämä järjestelmät laativat työnkulkujen avulla
toimenpiteitä raportoitujen tapahtumien vähentämiseksi. Monimutkaisempia tapauksia
analysoidaan tapahtumien perussyitä analysoivilla menetelmillä. Myös vähentämistoimia
seurataan raportointijärjestelmässä. Opeista ja jatkotoimenpiteistä keskustellaan
säännöllisesti työntekijöiden edustajien kanssa esimerkiksi konsernin työvaliokunnassa.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Yleisestä edistymisestä tavoitteiden suhteen, opeista ja lisätoimista keskustellaan
säännöllisesti työntekijöiden edustajien kanssa esimerkiksi konsernin työvaliokunnassa.
(S1-5-47-(c))
Työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä
Yhtiössä oli 8 736 työsuhteista työntekijää 31.12.2024. Neljä suurinta maata
muodostavat 81 % koko Outokumpu-konsernista. Vuoden 2024 lopussa neljä maata, joissa
oli eniten työsuhteisia työntekijöitä, olivat suuruusjärjestyksessä Suomi, Saksa, Ruotsi ja
Yhdysvallat.
Alla olevissa taulukoissa esitetään jaottelu Outokummun kaikista työsuhteisista
työntekijöistä sukupuolen, alueen ja työsopimustyypin mukaan.        
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä sukupuolittain
Sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Naiset
1 648
Miehet
7 088
Muut
0
Ei ilmoitettu
0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
8 736
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa on yli 50
työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä
Maa
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Suomi
2 589
Ruotsi
1 566
Saksa
1 926
Yhdysvallat
978
(S1-6-50-(a))
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin sukupuolittain (henkilömäärä)
2024
NAISET
MIEHET
MUUT
EI ILMOITETTU
YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 648
7 088
8 736
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 526
6 801
8 327
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
122
287
409
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 534
6 137
7 671
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä
114
951
1 065
* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli. (S1-6-50-(b))
102
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin alueittain (henkilömäärä)
2024
Eurooppa
Amerikka
Aasia
Australia
Afrikka
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
6 899
1 786
45
3
3
8 736
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
6 509
1 769
43
3
3
8 327
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
390
17
2
409
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä
ilmaistuna)
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
5 835
1 785
45
3
3
7 671
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (henkilömääränä ilmaistuna)
1 064
1
1 065
(S1-6-52)
Sukupuolitiedot perustuvat itse ilmoitettuihin tietoihin. Nykyinen sukupuolijakauma on
miesten ja naisten välillä, ja naisten osuus on 19 %. Kolmen viime vuoden aikana naisten
määrä suhteessa miehiin on kasvanut 3 %.
Outokummussa työskentelee 1 065 osa-aikaista ja 7 671 kokoaikaista työsuhteista
työntekijää. Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden osuus on siis 12,2 %. Tätä selittää
työajan lyhentäminen Saksan toiminta-alueilla sopimusperusteisesti 35 tunnista viikossa
33 tuntiin viikossa vaikeiden markkinaolosuhteiden vuoksi.
Outokummussa oli 8 327 vakinaista työsuhteista työntekijää (95,3 %) ja 409
määräaikaista työsuhteista työntekijää (4,7 %). Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden ansiosta yhtiö pystyy reagoimaan epävakaisiin markkinaolosuhteisiin. He
ovat myös arvokas osaajajoukko, josta yhtiö voi tarvittaessa palkata kokoaikaisia
työsuhteisia työntekijöitä. (S1-6-50-(e))
Vuonna 2024 Outokummusta lähti yhteensä 537 työsuhteista työntekijää. Vaihtuvuus on
6,4 %, kun vakinaisia työsuhteisia työntekijöitä oli 8 327. (S1-6-50-(c))
Outokummun kokonaishenkilömäärä ilmoitetaan tilinpäätöksen kohdassa Konsernin
tunnusluvut. (S1-6-50-(f))
Outokumpu seuraa työvoimaansa myös muilla mittareilla, kuten poissaolojen ja
sairauspoissaolojen määrillä. (S1-6-MDR-M-75)
Menetelmät ja oletukset
Työsuhteisten työntekijöiden määrään liittyvät luvut poimitaan Outokummun käyttämästä
maailmanlaajuisesta henkilöstötietojärjestelmästä. Järjestelmään on tallennettu kaikki
olennaiset tiedot jokaisesta henkilöstä, ja nämä tiedot voidaan raportoida eri tavoin,
esimerkiksi kokoaikaiseksi muutettuna, työntekijäryhmien mukaan, työsuhdetilanteen
mukaan, poissaolotilanteen mukaan, kaikkien organisaation yksikkötasojen mukaan,
juridisten yhtiöiden mukaan, sijainnin mukaan ja kustannuspaikkojen mukaan.
Outokumpu erottaa henkilömäärän ja kokoaikavastaavuuden toisistaan seuraavien
määritelmien avulla:
• Henkilömäärä on yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärä. Jokainen
henkilö lasketaan yhdeksi, vaikka hän työskentelisi osa-aikaisesti.
• Henkilömäärä kokoaikaiseksi muutettuna on mittayksikkö, jota käytetään selvittämään
kaikkien yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokoaikaisten työtuntien määrä. Jos yhtiön
kokopäiväinen työviikko on 40 tuntia, silloin 40 tuntia viikossa työskentelevän
työntekijän kokoaikavastaavuusluku olisi 1,0. Sitä vastoin vain 20 tuntia viikossa
työskentelevän osa-aikaisen työntekijän kokoaikavastaavuusluku on 0,5. Sen mukaan
heidän tekemänsä työtunnit vastaavat puolta kokoaikaisen työntekijän työtunneista. Kun
työsuhteiset työntekijät ovat sairauslomalla tai vanhempainvapaalla yli kuusi kuukautta
tai he ovat irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta, heidän kokoaikavastaavuuslukunsa on
0. (S1-6-50-(d), S1-6-MDR-M-77-(a))
Tässä raportissa Outokumpu ilmoittaa työsuhteisten työntekijöidensä määrän
henkilömääränä ja tilanteen 31.12.2024. (S1-6-50-(d)-(i), S1-6-50-(d)-(ii))
Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkista mikään muu ulkopuolinen elin kuin
varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-6-MDR-M-77-(b))
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Outokummussa on yhdistymisvapaus. Kaikki outokumpulaiset voivat vapaasti liittyä
työntekijäjärjestöihin paikallisten lakien ja säännösten mukaisesti. Vuonna 2024 konsernin
työntekijöistä 78,8 % oli työehtosopimusten piirissä (2023: 78.5%). (S1-8-60-(a))
103
Työehtosopimusneuvotteluiden ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelun kattavuus
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät –
ETA-alue (maat, joissa on
yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus
on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät –
muu kuin ETA-alue
(arvio alueista, joissa on yli
50 työsuhteista työntekijää,
joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla
(vain ETA-alue)
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
0–19%
Amerikat
20–39%
40–59%
60–79%
80–100%
Suomi, Ruotsi, Saksa
Suomi, Ruotsi, Saksa
(S1-8-60-(b-c), S1-8-63-(a), (S1-8-AR 70)
Outokummun henkilöstöfoorumi on tärkeä tiedonjaon kanava yhtiön Euroopan toiminnoissa
sekä henkilöstölle että johdolle. Sen toiminta perustuu eurooppalaiseen
työneuvostodirektiiviin. Henkilöstöfoorumi valitsee työvaliokunnan, joka vastaa johdon ja
henkilöstön välisestä yhteistyöstä. Valiokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa.
(S1-8-63-(b))
Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa työehtosopimus-
neuvottelujen kattavuuteen vain edellä mainituilla mittareilla. (S1-8-MDR-M-75)
Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden määrään liittyvien lukujen tapaan työehtosopimuksen
tai yksilöllisen sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tiedot poimitaan Outokummun
maailmanlaajuisesta henkilöstötietojärjestelmästä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua
koskevat luvut ovat lähes samat. Jos eroavuuksia ilmenee, tiedot kerätään erikseen
asianomaisista maista. (S1-8-MDR-M-77-(a))
Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin kuin
varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-8-MDR-M-77-(b))
Monimuotoisuuden mittarit
Outokumpu on määrittänyt tavoitteita ja kattavan etenemissuunnitelman
monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi koko yhtiössä.
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
2024
Sukupuoli
Miehet
Naiset
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Ylimmän johdon työntekijöiden lukumäärä
54
33
0
0
87
Ylimmän johdon työntekijöiden
prosenttiosuus
62,1 %
37,9 %
— %
— %
100,0 %
(S1-9-66-(a))
Outokummun monimuotoisuustavoitteen määritelmän mukaan ylimpään johtoon kuuluvat
kaikkiin keskeisiin johtoryhmiin kuuluvat johtajat liiketoiminta-alueilla, liiketoimintalinjoilla
ja konsernitoiminnoissa. Outokummun johtoryhmän ja toimitusjohtajan lisäksi Outokummun
ylimpään johtoon kuuluvat Americas- ja Ferrochrome-liiketoiminta-alueiden, Stainless
Europe- ja Advanced Materials -liiketoimintalinjojen sekä konsernin taloushallinto-,
henkilöstöhallinto-, hankinta-, lakiasiat-, teknologia- ja IT-toimintojen johtoryhmät. Suurin
osa näiden johtoryhmien johtajista raportoi toimitusjohtajalle. (S1-9-66-(a), (S1-9-MDR-M-77-(a)),
(S1-9-AR-71)
Outokumpu seuraa johdon monimuotoisuuden kehittymistä neljännesvuosittain myös
kahden muun mittarin kautta: jokaisen keskeisen johtoryhmän monimuotoisuuden osuus
(suhteessa 30 %:n tavoitteeseen) ja erilaisista taustoista tulevien johtajien määrä koko
organisaatiossa (suhteessa 100 lisää -tavoitteeseen). Lisätietoja on tässä luvussa
kohdassa Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet (S1-5). (S1-9-MDR-M-75)
Oman työvoiman ikäjakauma
Ikäryhmät
Alle 30 vuotta
30–50 vuotta
Yli 50 vuotta
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 310
4 400
3 026
8 736
Työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus
15,0 %
50,4 %
34,6 %
100,0 %
(S1-9-66-(b))
Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin kuin
varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-9-MDR-M-77-(b))
Riittävä palkka
Outokumpu on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen kattavan kokonaispalkkiopaketin,
joka sisältää peruspalkan, lyhyen aikavälin kannustimet, etuudet, jotka ovat linjassa
markkinakäytäntöjen ja paikallisten palkkarakenteiden kanssa, sekä pääomapohjaiset
pitkän aikavälin kannustimet niihin oikeutetuille henkilöille.
Outokummun perusteellisen analyysin mukaan kaikille yhtiön työsuhteisille työntekijöille
maksetaan palkkaa, joka täyttää tai ylittää heidän kotimaissaan riittävällä palkalle
määritellyt vertailuarvot. (S1-10-69), (S1-10-70)
104
Outokumpu tarkisti työntekijöiden riittävän palkkatason vertaamalla vuonna 2024
maksettua alinta palkkaa kussakin maassa kyseisen maan vähimmäispalkkanormeihin.
Maista, joissa vähimmäispalkkatietoja ei ole saatavilla, tiedot riittävistä palkoista saatiin
tutkimalla alakohtaisia palkkasopimuksia ja/tai työehtosopimuksia. (S1-10-MDR-M-77-(a))
Riittävään palkkaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin
kuin varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-10-MDR-M-77-(b))
Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa riittävään palkkaan vain
edellä mainituilla mittareilla. (S1-10-MDR-M-75)
Sosiaalinen suojelu
Kaikki Outokummun työsuhteiset työntekijät ovat sosiaalisen suojelun piirissä haastavista
elämäntapahtumista johtuvien tulonmenetysten varalta. Monissa Outokummun
toimintamaissa tämä suojelu on säädetty laissa tai työehtosopimuksissa. Joissakin
tapauksissa Outokumpu tarjoaa etuuksia, jotka ylittävät julkisten ja
työehtosopimusohjelmien mukaiset etuudet. Nämä lisäetuudet tuodaan esiin alla olevassa
taulukossa.
Sosiaalinen suojelu maittain
Maa
Sairaus
Työttömyys
Vamma ja
työkyvyttömyys
Vanhempainvapaa
Eläkkeelle
siirtyminen
Suomi
X
X
X
X
X
Ruotsi
X Outokumpu
X Outokumpu
X
X Outokumpu
X
Saksa
X
X
X Outokumpu
X
X
Iso-Britannia
X Outokumpu
X
X
X Outokumpu
X Outokumpu
Alankomaat
X Outokumpu
X
X Outokumpu
X
X Outokumpu
Liettua
X
X
X
X
X
Italia
X
X
X
X
X
Puola
X
X
X
X
X
Yhdysvallat
X Outokumpu
X
X Outokumpu
X Outokumpu
X Outokumpu
Meksiko
X
X
X
X
X Outokumpu
X = kuuluu julkisen ohjelman tai työehtosopimuksen piiriin.
X Outokumpu = kuuluu Outokummun oman suojelun piiriin julkisen ohjelman sijaan tai sen lisäksi.
Taulukossa on lueteltu vain maat, joissa Outokummulla on vähintään 50 työntekijää. Myös
maissa, joissa Outokummulla on alle 50 työntekijää, kaikki työsuhteiset työntekijät ovat
sosiaalisen suojelun piirissä sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta tai
työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta ja eläkkeelle siirtymisestä johtuvien
tulonmenetysten varalta. (S1-11-74-(a-e), (S1-11-75)
Vammaiset henkilöt
Useimmissa Outokummun keskeisissä toimintamaissa vammoihin liittyvää tiedonkeruuta
rajoitetaan lakien avulla. Tämänkaltaisten henkilötietojen pyytämistä työntekijöiltä pidetään
yleensä laittomana yksityisyyden loukkauksena.
Ainoa merkittävä poikkeus on Saksa, jossa Outokumpu raportoi vaikeavammaisten
henkilöiden täyttämien paikkojen määrän Saksan sosiaaliturvalain mukaan. 9,6 %
Outokummun työvoimasta Saksassa oli vammaisia henkilöitä vuonna 2024. (S1-12-79)
Saksassa vammaisia henkilöitä koskevat tiedot kerätään ja raportoidaan Saksan
palkkausjärjestelmää käyttäen. (S1-12-MDR-M-77-(a)) Saksassa Outokummun vammaisten
henkilöiden osuutta arvioivat sekä varmennuspalveluiden tarjoaja että Saksan
viranomaiset. (S1-12-MDR-M-77-(b))
Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa vammaisiin henkilöihin
vain edellä mainituilla mittareilla. (S1-10-MDR-M-75)
Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevat mittarit
Outokumpu panostaa työvoiman kasvuun ja kehittämiseen. Yhtiö toteuttaa erilaisia
henkilöstöohjelmia ja tukee niiden avulla työntekijöiden ammatillista kehitystä,
johtamistaitoja ja henkilövaihdoksiin liittyvää suunnittelua.
Yleisesti ottaen koulutuksia järjestettiin jälleen aiempaa enemmän vuonna 2024.
Painopiste oli edelleen johtamistaitojen kehittämisessä. Yhtiö jatkoi Leadership Pipeline
-koulutusohjelmaa sekä erityisesti tuotannon esihenkilöille suunnattuja License to Lead
-koulutuksia. Tuotannossa turvallisuus on yleensä koulutusten tärkein aihe, minkä ohella
aloitettiin tiimidialogikoulutukset, jotta tietoisuus monimuotoisuudesta,
yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta paranisi keskustelemalla. Yhtiö painotti myös
toimintokohtaisia erityispätevyyksiä muun muassa HR Academy-, Sales Academy- ja
Finance Academy -ohjelmien avulla.
Suurin osa koulutuksista järjestetään verkkokoulutuksina. Kasvokkain järjestettyjen
tapahtumien määrä on lisääntynyt merkittävästi koronavuosien jälkeen. Verkkokoulutukset
keskittyivät turvallisuuteen, eettisten toimintatapojen ja lakien ja säännösten
noudattamiseen sekä kyber- ja tietoturvaan, kun taas johtajuusaiheita käsiteltiin lähinnä
kasvokkain järjestetyissä tilaisuuksissa.
Työntekijöitä kannustetaan ja tuetaan asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita ja
varmistamaan, että he hyödyntävät Outokummun tarjoamia mahdollisuuksia kehittääkseen
itseään sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.
105
Koulutustunnit sukupuolittain
2024
Sukupuoli
Miehet
Naiset
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Koulutustunnit
55 479
15 434
0
0
70 913
Koulutustuntien keskimääräinen
lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti
7,8
9,4
0
0
8,1
(S1-13-83-(b))
Arviointikeskustelut sukupuolittain
2024
                                                                                                                                                         
Sukupuoli
Miehet
Naiset
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Sovittujen tuloskeskustelujen
prosenttiosuus
92,0 %
88,8 %
— %
— %
91,4 %
(S1-13-83-(a))
Outokummussa suorituksen johtaminen on vuosittainen ja jatkuva prosessi, jolla
varmistetaan, että esihenkilöt ja työntekijät ymmärtävät tärkeimmät tehtävänsä sekä sen,
miten he voivat vaikuttaa Outokummun strategian toteuttamiseen ja liiketoiminnan
tavoitteisiin. Esihenkilöiden on seurattava ja tuettava suoria alaisiaan tavoitteidensa
saavuttamisessa. Tämä on erinomainen mahdollisuus antaa säännöllistä palautetta ja
hyödyntää onnistumisia. Kaikki Outokummun työsuhteiset työntekijät ovat mukana
suorituksen johtamisen prosessissa.
Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa oppimiseen ja
kehitykseen myös muilla mittareilla, kuten koulutuspalautteiden pistemäärillä tai eri
alueiden keskimääräisillä suoritusarviointien pistemäärillä. (S1-13-MDR-M-75)
Outokummun maailmanlaajuisessa henkilöstötietojärjestelmässä on oppimiseen, kuten
koulutustunteihin ja suoritusten johtamiseen, liittyvää tietoa. Järjestelmässä säilytetään
tietoja myös ulkoisten tahojen järjestämistä koulutuksista. (S1-13-MDR-M-77-(a))
Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin kuin
varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-13-MDR-M-77-(b))
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Outokumpu seuraa, mittaa, analysoi ja arvioi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä
tuloksia säännöllisesti. Yhtiö käyttää sekä ennakoivia tai ennaltaehkäiseviä että viiveellisiä
tai reagoivia indikaattoreita työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen. Yhtiöllä on
vuosittainen työterveyden ja -turvallisuuden kehittämissuunnitelma. Yhtiössä myös tehdään
sisäisiä tarkastuksia ja säännöllisiä arviointeja, jotka perustuvat pitkän aikavälin
tavoitteisiin ja visioon. (S1-14-MDR-M-75)
Outokummussa on käytössä yritysohje, jossa jokainen indikaattori kuvataan ja
määritellään. Myös indikaattorien tapahtumataajuuksien laskentamenetelmät kuvataan
ohjeessa. (S1-14-MDR-M-77-(a))
Outokumpu tarkastaa säännöllisesti seuraavat ruostumattoman teräksen tuotantolaitokset:
Tornion tuotantolaitoksen Suomessa, Dahlerbrückin, Dillenburgin ja Krefeldin
tuotantolaitokset Saksassa sekä Avestan, Degerforsin ja Nybyn tuotantolaitokset Ruotsissa.
Näillä toimipaikoilla on myös ResponsibleSteel-sertifikaatti. Lisäksi yhtiön toiminta
Avestassa ja Nybyssä Ruotsissa, Alabaman Calvertissa Yhdysvalloissa ja Castelleonessa
Italiassa on sertifioitu ISO 45001 -standardin mukaisesti. Haluttu sertifikaatti ja sen
myöntäjä riippuu siitä, missä maassa tuotantolaitos sijaitsee. (S1-14-MDR-M-77-(b))
Työtapaturmat
2024
Oma
työvoima
Työsuhteiset
työntekijät
Muut kuin
työsuhteiset
työntekijät
Arvoketjun työntekijät
työnantajan
toimipaikoissa
Työterveyden ja työturvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin kuuluvan
työvoiman prosenttiosuus
100 %
100 %
100 %
N/A
Työperäisistä vammoista ja terveysongelmista
johtuvien kuolemantapausten lukumäärä
1
—
1
—
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien
(TRIFR) prosenttiosuus
1,5
1,4
2,0
N/A
Kirjattavien työtapaturmien
lukumäärä
31
21
10
N/A
Kirjattavien työperäisten terveysongelmien
lukumäärä
N/A
3
N/A
N/A
Työperäisten vammojen ja
kuolemantapausten vuoksi menetettyjen
päivien lukumäärä
636
598
38
N/A
(ESRS S1-14-88-(a-e))
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
Outokumpu on sitoutunut edistämään työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa.
Yhtiön tarjoamia etuuksia ovat muun muassa palkalliset vapaapäivät, työterveyshuolto ja
tukiohjelmat, jotka vaihtelevat toimipaikkojen sijainnin mukaan. Yritys pyrkii tarjoamaan
joustavia järjestelyjä työn luonteen tämän salliessa. Yhtiö tukee myös osa-aikatyön
tekemistä ja kannustaa kaikkia työntekijöitään pitämään ne perhevapaat, joihin he ovat
oikeutettuja.
100 % yhtiön 8 736 työsuhteisesta työntekijästä on oikeutettu perhevapaaseen. (S1-15-93-
(a), S1-15-94) Vuoden aikana perhevapaita on pitänyt 38 (2,3 %) yhtiön 1 648 naisesta ja 91
(1,3 %) yhtiön 7 088 miehestä.
106
Työ- ja yksityiselämän tasapaino – perhevapaat sukupuolen mukaan
Miehet
Naiset
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Perhevapaita käyttäneet henkilöstön
edustajat sukupuolen mukaan
1,3 %
2,3 %
— %
— %
1,5 %
(S1-15-93-(b))
Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa työ- ja yksityiselämän
tasapainoon vain edellä mainitulla mittarilla. Työntekijöiden näkemyksiä aiheesta
tarkistetaan tosin säännöllisesti henkilöstön pulssikyselyjen avulla. (S1-15-MDR-M-75)
Henkilöstön poissaolotiedot esimerkiksi äitiys- ja isyysvapaisiin liittyen poimitaan
maailmanlaajuisesta henkilöstötietojärjestelmästä. Järjestelmän avulla seurataan sekä
pitkä- että lyhytaikaisia poissaoloja (6 kuukautta tai enemmän). (S1-15-MDR-M-77-(a))
Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin kuin
varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-15-MDR-M-77-(b))
Ansiotuloa koskevat mittarit
Oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseksi Outokumpu laatii
säännöllisesti ansiotuloihin liittyviä tilastollisia analyysejä, joissa otetaan huomioon sisäiset
työhön liittyvät tekijät, yksilölliset tekijät ja ulkoiset markkinaolosuhteet. Näin yhtiö voi
tunnistaa palkkaerot ja puuttua niihin järjestelmällisesti osana sen vuosittaista palkkojen
arviointiprosessia. Yhtiö tekee myös tiivistä yhteistyötä työehtosopimusosapuolten ja
työntekijöiden edustajien kanssa varmistaakseen sen, että sekä eettisiä että oikeudellisia
periaatteita noudatetaan.
Sukupuolten palkkaero
Yhtiön sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero on tällä hetkellä 8,76 %. Tämä
tarkoittaa sitä, että naistyöntekijät ansaitsevat keskimäärin 4 804 euroa enemmän
vuodessa miestyöntekijöihin verrattuna. Tämä tasoittamaton palkkaero johtuu suurelta osin
siitä, miten työroolit ovat jakautuneet yhtiössä. Naisia on enemmän ylemmissä
toimihenkilö- ja johtotehtävissä, joissa palkka on korkeampi, kun taas miehiä on enemmän
tuotannon tehtävissä, joista maksetaan yleensä pienempää palkkaa. Nämä rakenteelliset
erot vaikuttavat merkittävästi kokonaispalkkaeroon. (S1-16-97-(a))
Palkkasuhde
Yrityksessä korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja mediaaniansiotuloa saavan
työsuhteisen työntekijän välinen palkkasuhde on 32,59:1, mikä tarkoittaa, että korkein
palkka on 32,59 kertaa mediaania suurempi. Tähän suhdelukuun vaikuttaa suurelta osin
yhtiön tuotantotoiminnassa olevien roolien määrä, joissa palkka on tyypillisesti pienempi.
Yhtiön palkat ovat myös linjassa paikallisten markkinakäytäntöjen kanssa, sillä monet
työtehtävät sijaitsevat alueilla, joissa inflaatio on korkealla tasolla, elinkustannukset ovat
alhaisemmat ja valuuttakurssit vaihtelevat. Vaikka palkat ovat pienemmät, ne ovat
kilpailukykyisiä paikallisilla markkinoilla. (S1-16-97-(b))
Ansiotuloa koskevien mittareiden laskentamenetelmät
Sukupuolten palkkaeron laskemiseksi Outokumpu vertaa naisten keskimääräistä palkkaa
miesten keskimääräiseen palkkaan riippumatta mahdollisista selittävistä tekijöistä, kuten
työn tasosta, pätevyydestä ja kokemuksesta. Tällä hetkellä laskelmassa on mukana vain
peruspalkka ja lyhyen aikavälin kannustimet, mutta yhtiö aikoo jatkossa ottaa laskelmaan
mukaan muitakin ansiotulon elementtejä.
Outokumpu käyttää palkkasuhteen laskemiseen talousjärjestelmistä saatuja tietoja. Näin
käyttöön saadaan kaikki peruspalkkaan, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimiin ja
työntekijöiden saamiin etuuksiin liittyvät tiedot. Tämän toimintatavan avulla Outokumpu voi
verrata organisaation korkeinta ansiota saavan henkilön ansioita kaikkien muiden
työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisiin ansioihin. (S1-16-97-(c), (S1-16-MDR-M-77-(a))
Palkkasuhdetta ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen
tarjoaja. Sukupuolten palkkaeron tarkistaa kuitenkin myös riippumaton Fair Pay Workplace -
järjestö, jonka kanssa Outokumpu tekee yhteistyötä palkkatasa-arvon varmistamiseksi.
(S1-16-MDR-M-77-(b))
Outokumpu laskee myös sukupuolten tasoitetun palkkaeron ja Yhdysvalloissa etnisiin
taustoihin liittyvät palkkaerot. Näin yhtiö arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta
suhteessa ansiotuloihin. (S1-16-MDR-M-75)
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Outokumpu kehittää parhaillaan koko konsernin kattavaa prosessia, jolla seurataan ja
raportoidaan S1-17-tiedonantovaatimuksen mukaisia omaan työvoimaan liittyviä tietoja
työperäisistä tapauksista, valituksista ja vakavista ihmisoikeusvaikutuksista sekä niihin
liittyvistä olennaisista sakoista, seuraamuksista tai korvauksista. Lisätietoja Outokummun
korjaavia toimenpiteitä koskevista prosesseista on tämän luvun Prosessit-osion
kappaleessa Korjaavat toimenpiteet. (S1-17-MDR-M-75)
Osana tätä kehitystyötä Outokumpu päättää myös niistä menetelmistä ja taustaoletuksista,
joihin seurantaan käytetyt mittarit perustuvat (S1-17-MDR-M-77-(a)) sekä arvioi, onko joidenkin
muiden ulkopuolisten tahojen kuin varmentajan tehtävä tähän liittyvää arviointia tai
osallistuttava siihen. (S1-17-MDR-M-77-(b))
Syrjintä- ja häirintätapaukset ja -valitukset
Outokumpu kehittää parhaillaan lähestymistapaansa syrjintä- ja häirintätapausten ja
valitusten järjestelmälliseksi tunnistamiseksi ja raportoimiseksi, kattaen sekä paikalliset
107
toimipaikat että konsernitoiminnot. Käytännöt määritellään osana Outokummun
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä vuoden 2025 aikana. (S1-17-103-(c))
Kehitystyötä koordinoi konsernin vastuullisuustiimi ja sitä tehdään yhteistyössä keskeisten
toimintojen kanssa. Näitä ovat muun muassa Outokummun paikallisten toimipaikkojen
henkilöstöhallinto- ja työturvallisuustiimit, jotka käsittelevät epäiltyjä paikallisia tapauksia
sekä konsernitoiminnoista laki- ja compliance-asioista vastaava tiimi ja sisäinen tarkastus,
jotka ylläpitävät Outokummun SpeakUp-ilmoituskanavaa. SpeakUp on yhtiön käytössä oleva
pääasiallinen ilmoitusmekanismi sisältäen myös sosiaaliseen vastuuseen ja
ihmisoikeusasioihin liittyvät raportoidut tapaukset. (S1-17-103-(d))
Työperäiset onnettomuudet ja syrjintää koskevat valitukset tutkitaan tällä hetkellä
tapauskohtaisesti paikallisissa toiminnoissa ja keskitetysti konsernin sisäisessä
tarkastuksessa. Outokumpu jatkaa näitä tapauksia koskevan tiedonkeruuprosessin
kehittämistä varmistaakseen luotettavan ja yhdenmukaisen tiedon tuottamisen ja
raportoinnin sekä paikallisesti toimipaikoillaan että konsernitoiminnoissaan. Outokumpu
julkaisee täten yksityiskohtaisempia tietoja työperäisistä onnettomuuksista ja valituksista
vuoden 2025 kestävyysraportissaan. (S1-17-103-(a)), (S1-17-103-(b))
Vakavat ihmisoikeusloukkaukset
Outokumpu kehittää konsernitasoista lähestymistapaa niiden vakavien
ihmisoikeusloukkausten ja -tapausten järjestelmälliseksi tunnistamiseksi, jotka koskevat
sen omaa työvoimaa, arvoketjun työntekijöitä sekä vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Prosessi tämän tiedon kokoamiseksi valmistuu vuoden 2025 aikana osana Outokummun
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä. Tähän asti ilmenneet tapaukset
on arvioitu tapauskohtaisesti. (S1-17-104-(a)) 
Vuonna 2024 raportoitiin yksi vakava ihmisoikeustapaus Outokummun omiin toimintoihin
liittyen. Alihankkijan kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui Outokummun toimipaikalla
San Luis Potosíssa, Mexicossa, alihankkijan työskennellessä korkealla. Tapaus tutkittiin
yhdessä viranomaisten kanssa, ja yhtiön eri toimipaikoilla tehtiin havaintojen mukaisesti
parannuksia käytäntöihin. Outokumpu ei ole raportoinut muita kuolemantapauksia
toukokuun 2017 jälkeen. (S1-17-104-(a))
Vuonna 2024 ei todettu sakkoja, rangaistuksia tai korvauksia (EUR 0) työperäisiin
onnettomuuksiin, valituksiin tai vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin liittyen. Outokummulla ei
tällä hetkellä ole käytössään järjestelmällistä konserninlaajuista prosessia tapausten,
valitusten sekä sovittelun perusteella maksettujen olennaisten sakkojen, seuraamusten ja
vahingonkorvausten määrään seuraamiseksi. Tämä sekä paikalliset toimipaikat että
konsernitoiminnot kattava prosessi valmistuu vuoden 2025 aikana. (S1-17-103-(c)),
(S1-17-104-(b))
108
KESKEISET TOIMET
vuonna 2024
Toimittajien toimintaohje
uudistettiin ja otettiin käyttöön
uusissa arvoketjun alkupään
kategorioissa.
Arvoketjut kartoitettiin 
vaikutuksiltaan ja riskeiltään
merkittävien arvoketjujen
tunnistamiseksi.
Ihmisoikeus- ja
ympäristövaikutusten
arviointiperusteita
tarkennettiin.
Outokumpu tuottaa ruostumatonta terästä ja
on osa maailmanlaajuista arvoketjua. Yhtiö
tunnistaa työntekijöiden merkityksen
arvoketjussa niin raaka-aineiden tuotannon ja
toimittamisen kuin toimintaa tukevien
palveluiden suhteen ja on sitoutunut
kunnioittamaan heidän ihmisoikeuksiaan.
SUUNNITELMA
vuodelle 2025
Analysoidaan arvoketjun
alkupäätä tietyissä
lisäkategorioissa suorien
toimittajien lisäksi.
Tavoitteena on saada
lisätietoja vaikutuksista näissä
arvoketjuissa.
Kiinnitetään entistä enemmän
huomiota siihen, miten
tunnistettuihin vaikutuksiin
puututaan sekä miten
ilmoitus- ja korjausprosesseja
kehitetään.
S2 – Arvoketjun
työntekijät
Arvoketjun työntekijät sekä heidän työolonsa ja muut työhön liittyvät oikeutensa
tunnistettiin kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokummun kannalta olennaisiksi aiheiksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
S 2.1 Työolot
Vaikutukset
Myönteiset
Outokumpu pyrkii käyttämään vaikutusvaltaansa tehokkaasti sekä yksin että
yhteistyössä muiden kanssa parantaakseen arvoketjun alkupään työoloja ja
saadakseen aikaan tosiasiallisia myönteisiä vaikutuksia. Outokumpu voi vaikuttaa
myönteisesti arvoketjun alkupään työntekijöihin vahvistamalla aktiivisesti
ihmisoikeuksia toimitusketjussa. Sosiaalisen vastuun auditoinnit ja
ihmisoikeusarvioinnit auttavat tunnistamaan puutteita ja kehittämään toimittajia.
Kielteiset
Huonot työolot – kuten riittämätön palkka, liialliset ylityöt, työterveyteen ja -
turvallisuuteen liittyvät ongelmat sekä yhdistymisvapauden rajoittaminen –
vaikuttavat kielteisesti arvoketjun alkupään työntekijöihin erityisesti korkean riskin
maissa, joissa työlainsäädäntö on riittämätöntä tai sen noudattamisen valvomisessa
on puutteita. Väärinkäytösten paljastamiseen tarkoitettujen kanavien huonon
saavutettavuuden vuoksi rikkomuksia saattaa jäädä ilmoittamatta, millä on myös
tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia.
Riskit ja
mahdollisuudet
Riski
Ihmisoikeusrikkomukset arvoketjun alkupään työntekijöitä kohtaan ja avoimuuden
puute ihmisoikeusongelmissa voivat vahingoittaa Outokummun mainetta, mikä voi
heikentää myyntiä ja lisätä julkista valvontaa. Yhtiötä tai sen kumppaneita vastaan
käynnistetyt oikeustoimet voivat johtaa sakkoihin, rangaistuksiin ja
liiketoimintalupien menetyksiin, mikä voi vaikuttaa kielteisesti taloudelliseen
tulokseen. Lisäksi työoloihin liittyvä yhteiskunnallinen levottomuus voi häiritä
toimitusketjuja ja lisätä kustannuksia, mikä voi vaikuttaa kielteisesti taloudelliseen
tulokseen.
109
S 2.3 Muut työhön liittyvät oikeudet (arvoketju)
Vaikutukset
Myönteiset
Outokumpu voi vaikuttaa myönteisesti arvoketjun alkupään työntekijöihin
vahvistamalla aktiivisesti ihmisoikeuksia toimitusketjussa. Sosiaalisen vastuun
auditoinnit ja ihmisoikeusarvioinnit auttavat tunnistamaan puutteita ja kehittämään
toimittajia. Tarjoamalla toimittajille koulutusta ja tukea ihmisoikeuksiin liittyen
Outokumpu voi lisätä ihmisoikeus- ja vastuullisuuskäytäntöihin liittyviä myönteisiä
vaikutuksia koko arvoketjussaan.
Kielteiset
Jos työoloja ei tarkastella säännöllisesti, Outokummun arvoketjun alkupäässä voi
ilmetä vakavia ihmisoikeusongelmia, kuten nykyajan orjuutta ja pakkotyötä. Huonot
asuinolot, rajoitettu veden saatavuus ja sanitaatio-ongelmat arvoketjun työntekijöiden
keskuudessa voivat johtaa terveys- ja turvallisuusrikkomuksiin. Kaivosteollisuudessa
lapsityövoimaa voi esiintyä erityisesti vähemmän kehittyneissä maissa, mikä
aiheuttaa merkittävää haittaa lasten oikeuksille ja hyvinvoinnille. Nämä mahdolliset
kielteiset vaikutukset koskevat arvoketjun alkupään työntekijöitä.
Riskit ja
mahdol-
lisuudet
Mahdollisuus
Toimitusketjun resilienssi ja ihmisoikeuksien tukeminen voivat ehkäistä toiminnan
häiriöitä, vähentää kustannuksia ja luoda uusia ansaintamahdollisuuksia. Tehokas
due diligence -prosessi ja strateginen arvoketjun hallinta voivat vähentää kuluja
entisestään ja erottaa Outokummun kilpailijoista, mikä parantaa markkinoille pääsyä. 
Vahva suorituskyky vastuullisuusasioissa voi myös parantaa pääoman saatavuutta ja
houkutella sijoittajia, mikä luo suotuisat rahoitusolosuhteet ja parantaa
liiketoimintamahdollisuuksia.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät riskit jäivät kynnysarvojen alapuolelle.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
Strategia
Olennaiset arvoketjun työntekijöihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 IRO-1:ssä tunnistetut todelliset ja mahdolliset vaikutukset arvoketjun työntekijöihin
liittyvät Outokummun strategiaan ja liiketoimintamalleihin, koska raaka-aineiden saatavuus
on sidottu maantieteelliseen esiintymiseen ja hankintaa on tehtävä myös maista, joissa on
tunnistettuja ihmisoikeusriskejä. Negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi Outokumpu on
mukauttanut strategiaansa ja liiketoimintamalliaan esimerkiksi rakentamalla
kumppanuuksia toimittajien kanssa, osoittamalla sitoutumista kestävään kehitykseen ja
ihmisoikeuksiin sekä keskittymällä vahvasti toimittajien due diligence -prosessiin
negatiivisten vaikutusten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.
Arvoketjun työntekijöiden tyypit
Outokummun kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaan olennaisten vaikutusten kohteena
olevia arvoketjun työntekijöitä ovat: (S2-ESRS 2 SBM-3-11-(a), S2-ESRS 2 SBM-3-11)
• Outokummun arvoketjun alkupäässä työskentelevät työntekijät, jotka osallistuvat
metallien tai mineraalien louhintaan, niiden jalostukseen ja käsittelyyn sekä
logistiikkatoimiin, ja
• edellä mainittuihin kategorioihin kuuluvat työntekijät, jotka ovat erityisen alttiita
kielteisille vaikutuksille, kuten nuoret työntekijät ja siirtotyöläiset.
S2-ESRS 2 SBM-3-11-(a-v)
Maantieteelliset alueet, joilla on riski lapsityövoiman tai pakkotyön käytöstä
Osana toimitusketjun valvontaa Outokumpu on tunnistanut riskin ihmisoikeusrikkomuksiin
maissa, joista se saattaa hankkia metalleja ja mineraaleja. Tämä perustuu TDi
Sustainability -konsulttiyrityksen AIRS-ihmisoikeusriskipisteytykseen.
Ihmisoikeusrikkomusten riski on suuri Zimbabwessa, Swazimaassa, Turkissa, Saudi-
Arabiassa, Vietnamissa, Kiinassa, Gabonissa ja Madagaskarissa. Brasiliassa, Kolumbiassa,
Meksikossa, Intiassa, Indonesiassa, Perussa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Etelä-
Afrikassa ja Mongoliassa ihmisoikeusrikkomusten riski on kohtalainen.
Verisk Maplecroft -yhtiön lapsityöindeksin (Child Labour Index) mukaan Outokummun
metallien ja mineraalien toimitusketjussa lapsityövoiman käytön riski on äärimmäisen
korkea Zimbabwessa, Eswatinissa, Vietnamissa, Kiinassa, Madagaskarissa, Brasiliassa,
Kolumbiassa, Meksikossa ja Intiassa. Walk Free -järjestön maailmanlaajuisen
orjuusindeksin (Global Slavery Index) mukaan pakkotyön käytön riski on äärimmäisen
korkea Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja korkea Intiassa,
Kolumbiassa, Gabonissa, Perussa, Indonesiassa ja Meksikossa. (S2-ESRS 2 SBM-3-11-(b))
Olennaiset kielteiset vaikutukset
Korkean riskin maissa metalli- ja kaivosteollisuuden huonot työolot voivat vaikuttaa
kielteisesti ja järjestelmällisesti arvoketjun työntekijöihin. Lapsityövoiman ja pakkotyön
käyttö metallien ja mineraalien louhinnassa ja käsittelyssä korkean riskin maissa
arvoketjun alkupäässä on myös mahdollinen alalle ominainen kielteinen vaikutus.
Kierrätysteräksen sisältämillä vaarallisilla aineilla on kielteisiä vaikutuksia sen
kierrätyksessä ja käsittelyssä. (S2-ESRS 2 SBM-3-11-(c))
Olennaiset myönteiset vaikutukset
Outokumpu vaikuttaa myönteisesti arvoketjun työntekijöihin tukemalla
ihmisoikeushankkeita, kouluttamalla toimittajia ja varmistamalla, että toimittajien
toimintaohjetta (Supplier Code of Conduct) ja raaka-ainetoimittajavaatimuksia (Raw
Materials Supplier Requirements) noudatetaan. Tavoitteena on lisätä sitoutumista
ihmisoikeuksien suojeluun ja kunnioittamiseen arvoketjun alkupäässä, mikä voi parantaa
arvoketjun työntekijöiden työoloja ja muita työhön liittyviä oikeuksia. (S2-ESRS 2 SBM-3-11-(d))
110
Riskit ja mahdollisuudet
Arvoketjun alkupään huonoihin työoloihin liittyy taloudellisia riskejä. Outokumpua sekä sen
kumppaneita ja kolmansia osapuolina toimivia välittäjiä vastaan käytävät oikeustoimet
voivat johtaa sakkoihin, rangaistuksiin ja seuraamuksiin. Jos Outokumpu on
myötävaikuttanut kielteisiin vaikutuksiin, näiden vaikutusten korjaavat toimenpiteet voivat
aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia Outokummulle. Jos liikekumppaneita ei vaadita
noudattamaan eettisiä toimintaperiaatteita ja tämä johtaa ihmisoikeus- ja
työoikeusrikkomuksiin, voi tästä aiheutua taloudellisia tappioita ja vahinkoa Outokummun
maineelle. Myös avoimuuden puute yrityksen arvoketjun ihmisoikeusongelmia koskien voi
vaikuttaa kielteisesti  maineeseen ja myyntilukuihin. Lisäksi työ- tai
ihmisoikeusrikkomuksista johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet, kuten lakot ja
mielenosoitukset, voivat johtaa viivästyksiin tai keskeytyksiin toimitusketjussa.
Tehokas Outokummun yhteistyökumppaneihin ja kolmansien osapuolten välittäjiin
sovellettava due diligence -prosessi voi parantaa toimitusketjun resilienssiä ja vähentää
kustannuksia. Outokumpu voi erottautua kilpailijoista ja saada pääsyn säännellyille
eettisille markkinoille, ja tämä voi tuoda uusia tuloja. (S2-ESRS 2 SBM-3-11-(e))
Mahdollisten suurempien riskien ymmärtäminen
Kyselyiden ja riskinarviointien avulla on saatu käsitys siitä, miten työntekijät, joilla on
tiettyjä ominaisuuksia, jotka työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat
tiettyä toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa. Kyselyjä sekä riskin-
ja vaikutustenarviointeja tehdään tietyissä korkean riskin maissa ja tietyillä toimialoilla.
Tässä työssä hyödynnetään kaikkia niitä tietoja, jotka on kerätty toimittajien due diligence
-prosessin aikana hyväksymisvaiheessa, itsearvioinneissa ja paikan päällä tehdyissä
arvioinneissa. (S2-ESRS 2 SBM-3-12)
Tiettyihin ryhmiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet
Mahdollisuus vahvistaa liiketoimintaa sitoutumalla korkeisiin eettisiin standardeihin ja
kunnioittamalla ihmisoikeuksia syntyy vaikuttamalla arvoverkoston työntekijöihin metallien
ja kaivosteollisuuden korkean riskin maissa. Tämä sisältää haavoittuvassa asemassa olevia
ryhmiä, kuten lapsityövoiman uhan alla olevien nuoret työntekijät sekä pakotetun
työvoiman riskeille alttiit vähemmistöt ja siirtotyöläiset. (S2-ESRS 2 SBM-3-13)
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet ovat Outokummun
toimittajien toimintaohje ja raaka-ainetoimittajavaatimukset (Raw Materials Supplier
Requirements). Muita aihetta tukevia toimintaperiaatteita ovat ihmisoikeuspolitiikka
(Human Rights Policy), vastuullisuuspolitiikka (Sustainability Policy) ja yhtiön toimintaohje
(Code of Conduct). Nämä toimintaperiaatteet koskevat kaikkia ympäristöön, yhteiskuntaan
ja hallintotapaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, joilla on yhteys arvoketjun
alkupään työntekijöihin. (S2-1-16)
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Toimittajien toimintaohje käsittää ne periaatteet ja odotukset, joita Outokummulla on
toimittajilleen. Sen avulla varmistetaan eettiset, kestävät ja vastuulliset käytännöt koko
arvoketjussa. Toimittajien toimintaohjeessa käsitellään Outokummun toimintaohjeen neljän
eettisen periaatteen mukaisesti turvallista ja tervettä työpaikkaa, kestävää tulevaisuutta,
ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa sekä hyvää yrityskansalaisuutta. Toimintaohjeen mukaan
toimittajien tulee
• tehdä kaikkensa, jotta toimittajien oma työvoima ja ympäröivät yhteisöt ovat turvassa ja
terveitä,
• vähentää ympäristöön ja erityisesti ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen
kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, vähentää energian käyttöä ja minimoida jätteitä sekä
ilmaan, veteen ja maaperään päätyviä päästöjä,
• kunnioittaa ja suojella kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja käyttää
asianmukaisia ilmoitus- ja korjausprosesseja, sekä
• noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä sekä vastaavia eettisiä
toimintaperiaatteita kuin Outokumpu.
Toimintaohjeessa todetaan, että jos toimittaja aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia tai
myötävaikuttaa niihin, sen odotetaan lopettavan rikkomukset välittömästi, tarjoavan
korjaavia toimenpiteitä niiden kohteena olleille henkilöille ja toteuttavan 
toimenpidesuunnitelman asian korjaamiseksi. Outokummun saattaa myös ryhtyä muihin
toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
111
Raaka-ainetoimittajavaatimuksissa kuvataan raaka-ainetoimittajille asetetut
vähimmäisvaatimukset. Odotukset koskevat vastuullisia ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä,
ihmisoikeuksia, työterveyttä ja -turvallisuutta, ympäristöä, laadunhallintaa, toimitusten ja
tuotannon hallintaa, tuotevastuuta, immateriaalioikeuksia, luottamuksellisuutta ja
turvallisuutta, hallinto- ja ohjausjärjestelmää, taloudellista tilannetta, itsearviointeja ja
auditointeja sekä liiketoiminnan kontakteja. Outokumpu odottaa, että toimittajien
käytännöt ovat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisia.
Toimittajien odotetaan tekevän läpinäkyvää yhteistyötä Outokummun kanssa. Toimittajien
on muun muassa annettava Outokummulle tai Outokummun valtuuttamalle kolmannelle
osapuolelle mahdollisuus tehdä auditointeja laitoksissaan.
Outokumpu valvoo itsearviointien, tarkastusten ja auditointeja avulla sitä, noudattavatko
toimittajat toimittajien toimintaohjetta ja raaka-ainetoimittajavaatimuksia.
Outokummun ihmisoikeuspolitiikan ja vastuullisuuspolitiikan mukaisesti Outokumpu
odottaa, että sen työntekijät, liikekumppanit ja muut osapuolet, joiden omat vaikutukset
voivat liittyä suoraan yrityksen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin, kunnioittavat
ihmisoikeuksia eivätkä loukkaa niitä. Lisätietoja ihmisoikeuspolitiikasta on vaikutusten
kohteena olevia yhteisöjä (S3) koskevassa luvussa Toimintaperiaatteet-osiossa ja
vastuullisuuspolitiikasta ilmastonmuutosta (E1) käsittelevässä luvussa Toimintaperiaatteet-
osiossa.
Vastuullinen hankinta ja liikekumppanien tunteminen ovat myös osa Outokummun
toimintaohjetta. Toimintaohjeessa toimittajien edellytetään toimivan Outokummun kanssa
läpinäkyvällä tavalla. Toimittajien on arvioitava ja valvottava edelleen myös omia
toimitusketjujaan. Outokumpu haluaa tuntea liikekumppaninsa varmistaakseen, että
Outokumpu ei sekaannu epäeettiseen, lainvastaiseen tai rikolliseen toimintaan.
Outokummun työntekijöiden on noudatettava Outokummun riskeihin perustuvaa due
diligence -toimintatapaa, jossa tarkistetaan ja varmistetaan liikekumppaneiden perustiedot.
Outokummun työntekijät valvovat liikekumppaniensa toimia säännöllisesti varmistaakseen,
että Outokumpu voi jatkaa yhteistyötä heidän kanssaan. Lisätietoja toimintaohjeesta on
hallintotapaa (G1-1) koskevan luvun Toimintaperiaatteet-osion kohdassa Liiketoiminnan
harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet. Lisätietoja erityisesti
sitoumuksista puuttua ihmiskauppaan, pakkotyöhön ja lapsityöhön on kohdassa
Ihmiskauppaan, pakkotyöhön ja lapsityövoimaan puuttuminen. (S2-MDR-P-65-(a))
Toimittajien toimintaohjeen ja raaka-ainetoimittajavaatimusten noudattaminen
sisällytetään virallisesti toimittajien kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yleisiin ehtoihin.
Toimittajien toimintaohjeen ja raaka-ainetoimittajavaatimusten julkaisemisen jälkeen
kohdennetuilta toimittajilta on kerätty allekirjoitetut vahvistukset sen varmistamiseksi, että
ne sitoutuvat Outokummun käytäntöjen mukaisiin periaatteisiin ja toteuttavat niitä
toiminnassaan. Avoimuuden ja tietoisuuden lisäämiseksi kaikki yhtiön politiikat ovat
julkisesti saatavilla Outokummun verkkosivuilla, ja niistä myös viestitään yhtiön ulkoisille
sidosryhmille eri yhteyksissä. (S2-MDR-P-65-(f))
Laajuus
Outokummun toimittajien toimintaohjetta sovelletaan kaikkiin toimittajiin ja heidän
työntekijöihinsä, jotka toimittavat materiaaleja, tuotteita ja/tai palveluja Outokummun
juridisille yhtiöille riippumatta toimittajan asemasta toimitusketjussa eli siitä, ovatko he
suoria toimittajia vai osa arvoketjun alkupäätä. Outokumpu odottaa suorien toimittajiensa
varmistavan, että myös heidän toimittajansa noudattavat Outokummun toimittajien
toimintaohjetta.
Raaka-ainetoimittajavaatimukset koskevat raaka-ainekategoriaa. Niissä painotetaan
erityisesti metalli- ja kaivosteollisuuteen liittyvää vastuullisuutta. (S2-MDR-P-65-(b))
Vastuuvelvollisuus ja sidosryhmät
Koska monet tunnistetuista keskeisistä ihmisoikeusriskeistä ja -vaikutuksista liittyvät
Outokummun hankintoihin, vastuu toimintaperiaatteiden toteutumisesta ja yhteistyöstä
arvoketjun alkupäässä jakautuu toimitusjohtajalta talousjohtajalle ja hänen kauttaan raaka-
ainehankinnoista vastaavalle johtajalle ja edelleen toimitusketjun kestävyydestä
vastaavalle johtajalle, jolla on operatiivinen vastuu. Vastuuvelvollisuutta on kuvattu
tarkemmin vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä (S3) koskevan luvun toimintaperiaatteita
käsittelevässä osassa. (S2-MDR-P-65-(c))
Outokumpu kerää eri kanavien kautta sidosryhmiensä näkemyksiä, jotka vaikuttavat
edelleen sen toimintaperiaatteisiin. Outokumpu kehittää parhaillaan sidosryhmäyhteistyötä
koskevaa koko konsernin kattavaa toimintatapaa, joka tukee yhtiön yritysvastuuta 
koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin (sustainability due diligence) toimeenpanoa.
Arvoketjun työntekijät ovat tässä suhteessa yksi keskeinen sidosryhmä. Lisätietoja
sidosryhmävuorovaikutuksen kehittämisestä Outokummussa on Yleiset tiedot -luvussa
(ESRS 2 SBM-2). (S2-MDR-P-65-(e))
Kolmansien osapuolten standardit ja yhdenmukaisuus
kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa
Ihmisoikeuspolitiikkansa kautta Outokumpu on sitoutunut toimimaan liiketoiminnassaan
rehellisesti, noudattamaan kaikkia kansallisia lakeja ja kunnioittamaan kansainvälisiä
ihmisoikeusperiaatteita, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta,
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta,
taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä
yleissopimusta, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Kansainvälisen työjärjestön julistusta
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien
ohjaavien periaatteiden lisäksi Outokumpu on sitoutunut konflikti- ja riskialueilta peräisin
olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskeviin OECD:n due diligence -
ohjeisiin, OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille sekä YK:n kestävän
kehityksen tavoitteisiin. Outokumpu on myös allekirjoittanut YK:n Global Compact -
aloitteen.
112
Outokumpu on lisäksi mukana ResponsibleSteel-aloitteessa ja sitoutunut tukemaan sen
visiota ja missiota. Yhtiön Euroopan tuotantolaitokset ovat ResponsibleSteelin sertifioimia.
Outokummulla on myös kromikaivos, johon liittyen yhtiö on suomalaiseen Kestävän
kaivostoiminnan verkoston jäsen. (S2-MDR-P-65-(d)), (S2-1-19)
Arvoketjun työntekijöiden kannalta merkitykselliset
ihmisoikeussitoumukset
Outokummun ihmisoikeuspolitiikassa on listattu arvoketjun työntekijöiden kannalta
merkitykselliset ihmisoikeussitoumukset. Outokumpu odottaa kaikkien toimittajiensa
noudattavan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeusnormeja, kuten ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta, ja yhtiö pyrkii aktiivisesti varmistamaan, että sen
toimitusketjun työntekijöitä kohdellaan ihmisarvoisesti ja ettei sen toimitusketjussa käytetä
pakkotyötä tai lapsityövoimaa tai siinä ilmene minkäänlaista hyväksikäyttöä. Sitoumusten
noudattamisen varmistamiseksi tehdään säännöllisiä arviointeja ja auditointeja.
Lisätietoja ihmisoikeuspolitiikan kattavuudesta on vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä
(S3) koskevan luvun Toimintaperiaatteet-osiossa kohdassa Toimintaperiaatteiden
keskeinen sisältö. (S2-1-17)
Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien
kunnioittamisen yleinen toimintatapa
Outokumpu on sitoutunut tekemään yhteistyötä kumppaneiden, toimittajien,
alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa puuttuakseen ennalta mahdollisiin ja tosiasiallisiin
ihmisoikeuksiin, mukaan lukien ympäristö ja yhteisöoikeudet, liittyviin haittavaikutuksiin ja
pienentääkseen niitä. Outokumpu seuraa politiikoissa esitettyjen arvoketjun työntekijöitä
koskevien sitoumusten sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan julistuksen ja
OECD:n monikansallisille yrityksille antamien toimintaohjeiden noudattamista raaka-
ainetoimittajien itsearviointien, tarkastusten ja auditointien avulla. Useimmat toimittajat
käyvät läpi kuukausittain compliance-tarkastuksen pakotteiden varalta. Hankinnoissa
käytetään itsearviointityökaluna EcoVadis-alustaa, joka keskittyy ympäristöön, työntekijöihin
ja ihmisoikeuksiin, eettisiin toimintatapoihin ja vastuulliseen hankintaan. Itsearviointien
tuloksena saatetaan tunnistaa kehitysmahdollisuuksia ja poikkeamia sekä sopia niihin
liittyvistä korjaavista toimenpiteistä toimittajien kanssa. Maat, joissa toimittajat toimivat,
on kartoitettu Dodd Frank -lain 1502 §:ssä lueteltujen maiden, EU:n julkaisemien
konfliktialueiden ja korkean riskin alueiden (CAHRA-alueet) sekä TDi Sustainability -
konsulttiyrityksen vastuullisen hankinnan varoitusindeksin (Alert Index for Responsible
Sourcing eli AIRS) perusteella.
EcoVadis- ja maariskiarviointien lisäksi toimittajia arvioidaan myös esimerkiksi saatavilla
olevien sertifikaattien, ostojen määrän sekä edellisten auditointien ja muiden niiden
suorituskykyä kuvaavien mittareiden perusteella. Näiden perusteella päätetään vuosittain
toimittajavierailuista. Tunnistetusta riskitasosta riippuen vaihtoehtoina ovat vierailu
toimipaikassa, auditointi tai ihmisoikeusvaikutusten arviointi.
Tämä jäsennelty, vaikutuksiin ja riskeihin keskittyvä toimittajien due diligence -prosessi
tunnistaa ja priorisoi suurimmat potentiaalit vakaville ihmisoikeusvaikutuksille. Se myös
noudattaa Outokummun sitoumusta edistää vastuullisia ja eettisiä käytäntöjä koko
arvoketjussaan. (S2-1-17-(a))
Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin
Arvoketjun alkupään työntekijöitä haastatellaan ennen sosiaalisen vastuun auditointeja ja
ihmisoikeusarviointeja sekä niiden aikana. Tyypillisesti halutaan haastatella
seuraavanlaisia henkilöitä:
• suoraan työllistetty miespuolinen työntekijä,
• suoraan työllistetty naispuolinen työntekijä,
• työntekijöiden edustajana toimiva tai ammattiliitossa mukana oleva tuotannon
työntekijä,
• nuori työntekijä tai harjoittelija,
• alihankkijan tuotannon työntekijä,
• määräaikainen työntekijä,
• vähemmistöön kuuluva työntekijä,
• turvallisuusalan työntekijä,
• kuljettaja,
• siivousalan työntekijä,
• ruokalan työntekijä ja
• ammattiliiton edustaja.
Ihmisoikeusvaikutusten arvioinneissa haastatellaan myös paikallisyhteisöjen ja
kansalaisjärjestöjen edustajia. (S2-1-17-(b))
Korjaavat toimenpiteet
Lisätietoja korjaavista toimenpiteistä on omaa työvoimaa (S1) koskevan luvun
Toimintaperiaatteen-osion kohdassa Toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi.
(S2-1-17-(c))
Ihmiskauppaan, pakkotyöhön ja lapsityövoimaan puuttuminen
Ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoimaa käsitellään seuraavissa Outokummun
politiikoissa: toimittajan toimintaohje, raaka-ainetoimittajavaatimukset,
ihmisoikeuspolitiikka ja vastuullisuuspolitiikka.
Outokummun toimittajien toimintaohjeessa sanotaan, että Outokumpu odottaa toimittajien,
riippumatta siitä ovatko he suoria toimittajia, alihankkijoita tai alihankkijan toimittajia
yhtiön toimitusketjussa, kunnioittavan ja suojelevan kansainvälisesti tunnustettuja
113
ihmisoikeuksia, kunnioittavan ja suojelevan lasten oikeuksia, noudattavan kansainvälisiä
työsopimuksia ja tuomitsevan kaikki nykyajan orjuuden, pakkotyön ja lapsityövoiman
muodot. Toimittajan toimintaohjeeseen sisältyy määräyksiä, jotka koskevat työntekijöiden
turvallisuutta, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja palkkausta, yhdistymisvapautta,
ihmiskauppaa sekä pakkotyön tai lapsityövoiman käyttöä. Nämä säännökset ovat
sovellettavien ILO:n normien mukaisia.
Raaka-ainetoimittajavaatimuksissa todetaan, että Outokumpu odottaa toimittajien
kunnioittavan ja suojelevan kaikkia ihmisoikeuksia ja tuomitsevan erityisesti esimerkiksi
lapsityövoiman, pakkotyön tai velalla sidotun työvoiman käytön sekä orjuuden tai
kaikenlaisen nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan. Vaatimuksissa todetaan myös, että
Outokumpu ei hyväksy liikkumisrajoituksia, työntekijöiden kohtuuttomia
työnvälityspalkkioita, henkilöllisyystodistusten ja/tai passien takavarikoimista tai palkkojen
pidättämistä.
Outokummun ihmisoikeuspolitiikassa todetaan, että Outokumpu ei hyväksy pakkotyön tai
velalla sidotun työvoiman käyttöä, orjuutta tai minkäänlaista nykyajan orjuutta
Outokummussa tai sen toimitusketjussa. Yhtiö ei hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa,
liikkumisrajoituksia, työntekijöiden kohtuuttomia työnvälityspalkkioita,
henkilöllisyystodistusten ja/tai passien takavarikoimista tai palkkojen pidättämistä, eikä se
hyväksy missään tapauksissa lapsityövoiman käyttöä.
Vastuullisuuspolitiikan mukaan Outokummun sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon
tarkoittaa sitä, että Outokumpu tuomitsee lapsityövoiman, pakkotyön tai velkaan sidotun
työvoiman käytön sekä kaikenlaisen orjuuden. Outokumpu on sitoutunut toimimaan
rehellisesti varmistaen näin, että sen liiketoiminnassa tai toimitusketjussa ei ole nykyajan
orjuutta tai ihmiskauppaa. (S2-1-18)
Säännösten noudattamatta jättäminen ja yhdenmukaisuus
kansainvälisten asiakirjojen kanssa
Outokummulla ei ole tällä hetkellä käytössä yhtiötason prosessia sellaisten tapausten
seuraamiseen ja valvomiseen, joissa on jätetty noudattamatta yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön julistusta
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n arvoketjun työntekijöitä koskevia
toimintaohjeita. Tätä koskeva Outokummun omat toiminnot ja arvoketjun kattava prosessi,
toimintaperiaatteet sekä sen edellyttämät työkalut määritellään osana yritysvastuun 
huolellisuusvelvoiteprosessin jatkokehittämistä vuonna 2025. Raportointikauden aikana ei
ilmoitettu tapauksista, joissa näitä ohjeita olisi jätetty noudattamatta Outokummun
toiminnoissa tai arvoketjussa. Lisätietoja aiheesta on Oma työvoima (S1) -luvun Tapaukset,
valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset -kappaleessa. (S3-1-17)
Outokummun hankintaosastolla on käytössään erillinen prosessi toimitusketjun ESG-
poikkeamen tunnistamista ja hallintaa varten. ESG-poikkeamat ovat toimitusketjun
ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyviä tapauksia, joihin liittyy
säännösten noudattamatta jättäminen. Tapauksia kirjataan hankintaosaston tunnistamana
tai sen saamien ilmoitusten perusteella. Hankintaosasto koordinoi tutkintaa ja dokumentoi
sen. Poikkeamien hallinnalla täytetään YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden mukaiset velvoitteet. Prosessiin kuuluvat taustaselvitykset, mahdolliset
hankinnan keskeytykset, päätökset paikan päällä tehtävistä arvioinneista,
ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien arvioinnit, Outokummun vastuu tunnistettuihin
vaikutuksiin ja riskeihin liittyen, kehitystoimien määrittäminen ja niistä sopiminen, sisäinen
ja ulkoinen sidosryhmäviestintä sekä tapausten dokumentointi. (S2-1-19)
Prosessit
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Arvoketjun alkupään työntekijöiden näkemyksiä kartoitetaan toimittaja-auditointien aikana 
haastatteluissa. Outokummun sosiaalisen vastuun auditoinneissa keskitytään
työntekijöiden haastatteluihin. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinneissa haastatellaan
arvoketjun työntekijöitä sekä yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Nykyisten
arvoketjun alkupäähän keskittyvien hallintaprosessien lisäksi Outokumpu kehittää vuoden
2025 aikana edelleen sidosryhmävuorovaikutukseen liittyvää yleistä prosessia, jolla
huomioidaan erilaiset yhtiön vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät. (S2-2-22)
Yhteydenpitostrategia
Toimittajat valitaan paikan päällä tehtäviin arviointeihin, joita on kolmea eri tyyppiä:
vastuullisuuskäynnit, paikan päällä tehtävät auditoinnit ja ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnit. Kunkin arvioinnin tyyppi määritetään usean ihmisoikeuksiin ja ympäristöriskeihin
liittyvän kriteerin perusteella. Näitä ovat toimiala- ja maakohtaiset riskit, EcoVadis-tulokset,
ympäristö- ja turvallisuussertifikaatit sekä mahdolliset aiempien paikan päällä tehtyjen
arviointien tulokset. Paikan päällä tehtävän vierailun tyyppi määritellään tunnistetun
riskitason perusteella, ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia sovelletaan toimittajiin, joilla on
korkein riskitaso.
Paikan päällä tehtävien arviointien tarkoituksena on:
• määrittää toimittajan ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessien kypsyystaso,
• arvioida, miten toimittaja käsittelee tiettyjä valittuja kysymyksiä,
• tunnistaa ja arvioida toimittajan omassa toiminnassa tai sen arvoketjussa mahdollisia ja
toteutuneita ihmisoikeusriskejä (esimerkiksi työolot),
• määritellä suosituksia toimittajan ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessien
parantamiseksi ja ehdottaa lieventäviä toimia mahdollisten ja todellisten
ihmisoikeusvaikutusten osalta.
114
Tyypillisiä ihmisoikeusriskejä, joita arvioidaan vierailujen aikana, ovat työolot (palkka,
ylityöt, terveys ja turvallisuus, yhdistymisvapaus), pääsy ilmiantokanaviin, pakkotyö ja
lapsityövoima sekä asuminen ja hygienia.
Outokummun vastuullisuusvierailu sisältää johdon haastatteluja ja työmaakierroksen, mutta
ei sisällä suoraa vuorovaikutusta toimittajan työntekijöiden kanssa.
Outokummun sosiaalisen vastuun auditoinnin suorittaa koulutettu Outokummun työntekijä.
Prosessi koostuu auditoinnin valmistelusta, toimipaikassa vierailusta, jossa keskitytään
työntekijöiden haastatteluihin sekä loppuraportista. Lopputuloksena on kirjallinen
auditointiraportti, jossa käsitellään toimittajan ihmisoikeuksia koskevan
huolellisuusvelvoiteprosessin tasoa, arvioidaan ihmisoikeusriskejä ja annetaan
kehityssuosituksia.
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi on kolmannen osapuolen tekemä korkean riskin
toimittajan arviointi, johon Outokumpu osallistuu. Siinä yksi tai useampi toimittaja sekä
heidän toimipaikkansa ja toimintaympäristönsä arvioidaan tehostetusti. Arviointiin kuuluu
myös arvoketjun työntekijöiden sekä ammattiliittojen, paikallisyhteisön ja
kansalaisjärjestöjen edustajien haastatteluita. Arvioinnin lopputulos on kattava
arviointiraportti, jossa käsitellään esimerkiksi toimittajan ihmisoikeuksia koskevan
huolellisuusvelvoiteprosessin tasoa ja annetaan kehityssuosituksia.
Loppuraporttia ja kehityssuosituksia valmisteltaessa otetaan huomioon haastateltujen
arvoketjun työntekijöiden ja heidän edustajiensa antamat tiedot ja näkemykset. Tulokset
käydään läpi toimittajan kanssa ja tarvittavista kehitystoimista sovitaan yhdessä. Tuloksia
arvioidaan myös sisäisesti ja hyödynnetään toimittajan yritysvastuuseen liittyvien
vaikutusten ja riskien arvioinnissa. (S2-2-22-(a))
Yhteydenpidon vaiheet ja tiheys
Outokummun sosiaalisen vastuun auditoinneissa keskitytään työntekijöiden
haastatteluihin, mutta ihmisoikeusvaikutusten arvioinneissa haastatellaan arvoketjun
työntekijöitä sekä paikallisyhteisön ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Vuosittain laaditaan
tarkastussuunnitelma, joka perustuu toimittajan yritysvastuuseen liittyvien vaikutusten ja -
riskien arviointiin. Vuonna 2024 Outokumpu teki 3 sosiaalisen vastuun auditointia ja yhden
ihmisoikeusvaikutusarvioinnin. (S2-2-22-(b))
Vastuu ja valvonta
Tietoja Outokummun ihmisoikeuksiin liittyvistä vastuista ja vastuuvelvollisuuksista on
aiemmin tässä luvussa kohdassa Vastuuvelvollisuus ja sidosryhmät. Vierailujen aikana
havaittuja merkittäviä poikkeamia tai löydöksiä tarkastellaan raaka-ainehankinnoista
vastaavan johtajan kanssa, ja tarvittaessa ne viedään talousjohtajan, konsernin
vastuullisuustiimin ja toimitusjohtajan arvioitaviksi päätöksentekoa varten. (S2-2-22-(c))
Yleiset puitesopimukset
Outokumpu ei ole tehnyt yleisiä puitesopimuksia yhdenkään ammattiliittojen keskusliiton
kanssa. (S2-2-22-(d))
Yhteydenpidon vaikuttavuuden arviointi
Arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuvan yhteydenpidon vaikuttavuuden arviointi
perustuu paikan päällä tehdyissä auditoinneissa ja arvioinneissa tehtyihin havaintoihin, ja
kehitystoimista sovitaan yhdessä toimittajan kanssa. Outokumpu seuraa toimien
etenemistä pitämällä säännöllisesti yhteyttä toimittajaan. Vakavissa tapauksissa toimet
voidaan validoida uudella tarkastuksella. Vuonna 2024 sovittiin 26 kehitystoimenpiteestä.
(S2-2-22-(e))
Auditoinneissa ja arvioinneissa haastateltavat henkilöt valitaan sen perusteella, kuinka
mahdollisia tunnistetut haitalliset vaikutukset ovat sekä sen varmistamiseksi, että
tällaisille vaikutuksille erityisen alttiiden tai syrjäytyneiden yksilöiden tai ryhmien, kuten
naiset, tiettyjä avustavia tehtäviä tekevät työntekijät ja maahanmuuttajat, näkökulmat
otetaan huomioon. (S2-2-23)
Nykyisten arvoketjun alkupäähän keskittyvien hallintaprosessien lisäksi Outokumpu
kehittää vuoden 2025 aikana sidosryhmävuorovaikutukseen liittyvää yleistä prosessia, jolla
varmistetaan yhteydenpito erilaisten yhtiön vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien
kanssa. (S2-2-24)
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin kielteisiin
vaikutuksiin liittyvät korjausprosessit
Prosessien ja kanavien kuvaus
Korjaavien toimenpiteiden osalta jokainen tilanne käsitellään tapauskohtaisesti, eikä tähän
liittyvää konsernitason prosessia ole vielä olemassa. Lisätietoja Outokummun korjaavia
toimenpiteitä koskevan prosessin kehittämisestä on omaa työvoimaa (S1) koskevan luvun
Prosessit-osion kohdassa Korjaavat toimenpiteet. (S2-3-27-(a)), (S2-4-33-(c) Kanavia, joiden
kautta arvoketjun työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan, on käsitelty omaa
työvoimaa (S1) koskevan luvun Prosessit-osiossa. Lisäksi arvoketjun työntekijät voivat
löytää tärkeimpien Outokummun yritysvastuusta ja toimittajien vastuullisuudesta
vastaavien henkilöiden yhteystiedot yhtiön verkkosivuilta. Yhtiön edustajat antavat myös
arvoketjun alkupään työntekijöille omat yhteystietonsa paikan päällä tehtävissä
115
tarkastuksissa ja arvioinneissa, jos haastateltavilla on lisäkysymyksiä tai jos he haluavat
ilmoittaa huolenaiheistaan. (S2-3-27-(b))
Arvoketjun työntekijöihin liittyen Outokummun toimittajien toimintaohjeen mukaan
toimittajan on varmistettava, että sen työntekijöillä ja sidosryhmillä on mahdollisuus tuoda
esiin huolenaiheitaan sopivien kanavien kautta. Raaka-ainetoimittajavaatimuksien mukaan
Outokumpu odottaa, että toimittajilla on käytössä ilmoitusmekanismi tai että he edistävät
sellaisen käyttöön ottamista. Lisätietoja prosesseista, joiden avulla Outokumpu tukee sen
omiin toimintoihin tai arvoketjuun liittyvien huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitettujen
kanavien saatavuutta, on omaa työvoimaa (S1) koskevan luvun Prosessit-osiossa. (S2-3-27-
(c))
Outokumpu seuraa omia kanaviaan, kuten SpeakUp-kanavaa ja ESG-poikkeamien
hallintajärjestelmää, mutta ei toistaiseksi kerää tietoja arvoketjun alkupään toimijoilta.
Outokumpu ei ole vielä kattavasti keskustellut kanavien tehokkuudesta sidosryhmiensä
kanssa. (S2-3-27-(d))
Tietoisuuden ja suojelun varmistaminen
Outokummulla ei ole tällä hetkellä toimintatapaa sen varmistamiseksi, että arvoketjun
työntekijät ovat tietoisia huolenaiheiden ja tarpeiden esiin tuomisen rakenteista ja
prosesseista ja luottavat niihin. Sekä toimittajien toimintaohjeessa että raaka-
ainetoimittajavaatimuksissa sanotaan, että Outokumpu ei hyväksy vastatoimenpiteitä niitä
henkilöitä vastaan, jotka ilmoittavat huolenaiheista hyvässä uskossa. Yhtiö korostaa myös
auditointien aikana toimittajille, että se ei hyväksy vastatoimenpiteitä haastateltuja
työntekijöitä tai yhteisöjen edustajia vastaan. Outokummulla on myös väärinkäytösten
raportointia koskeva ohje, jossa on vastatoimenpiteiltä suojaamista koskeva osio. (S2-3-28)
Soveltamistiedot
Outokumpu on tunnistanut tarpeen kehittää lähestymistapaansa erilaisten
ilmoitusmekanismien varmistamiseksi, koska sidosryhmien olosuhteet ja mahdollisuudet
käyttää Outokummun tämänhetkistä väärinkäytösten paljastamiseen tarkoitettua SpeakUp-
kanavaa saattavat olla rajalliset. (S2-3-29) Outokumpu aloittaa kehittämään ilmoituskanavia
koskevaa prosessiaan vuoden 2025 aikana. (S2-3-29)
Toimet ja resurssit
Arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia
vaikutuksia koskevat toimet
Keskeiset toimet, laajuus ja aikaväli
Raportointivuonna toteutetut keskeiset toimet
Päivitetty toimittajien toimintaohje: Outokumpu uudisti toimittajien toimintaohjeensa
sisällyttääkseen niihin selkeämmät sosiaaliset ja kestävän kehityksen standardit, joissa
painotetaan työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia. Päivityksen tarkoituksena on
kannustaa toimittajia kaikissa Outokummun hankintakategorioissa sisällyttämään
vastuullisuus ydintoimintoihinsa. Uudistettujen toimintaohjeiden odotetaan
myötävaikuttavan parempiin työoloihin ja eettisiin käytäntöihin koko arvoketjussa. Pitkän
aikavälin tavoitteena on, että 100 % valikoiduista toimittajista sitoutuu noudattamaan
Outokummun toimittajien eettisiä toimintaohjeita.
Toimitusketjun kartoitus ja riskinarviointi: Outokumpu teki toimitusketjuaan koskevan
kartoituksen sekä vaikutus- ja riskiarvioinnit tunnistaakseen riskialttiit hankintakategoriat ja
merkittävimmät mahdolliset haitalliset vaikutukset arvoketjun työntekijöihin. Näitä
arviointituloksia hyödyntämällä Outokumpu pyrkii tehostamaan ennaltaehkäiseviä ja
lieventäviä toimia tunnistettujen riskien ja vaikutusten paremmaksi hallitsemiseksi.
Tarkennetut vaikutustenarviointikriteerit: Outokumpu tarkensi ihmisoikeus- ja
ympäristövaikutusten arvioinneissa käytettäviä kriteerejä tukeakseen arvoketjun vaikutus-
ja riskiarviointeja sekä paikan päällä tehtäviä toimittaja-arviointeja. Päivitetyillä kriteereillä
pyritään mahdollistamaan työntekijöihin liittyvien vaikutusten laajempi, tarkempi ja
yksityiskohtaisempi arviointi koko arvoketjussa.
Paikan päällä tehtävät arvioinnit: Paikan päällä tehtävät arvioinnit olivat edelleen
keskeinen toimenpide materiaalisten ihmisoikeus- ja muiden vastuullisuusvaikutusten
hallinnassa. Vuonna 2024 Outokumpu toteutti kolme sosiaalista auditointia ja yhden
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Näiden arviointien tarkoituksena on käsitellä
ihmisoikeusvaikutuksia tuotantolaitoksella, toimittajan toiminnoissa sekä toimitusketjuissa,
johtaen sovittuihin toimiin tunnistettujen riskien lieventämiseksi.
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi: Toimitusketjun huolellisuusvelvoiteprosessiin perustuen
Outokumpu käynnisti meksikolaiselle toimittajalle ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin.
Tarkoituksena oli tutkia toimittajan ihmisoikeusriskien hallintaprosessien tasoa, tunnistaa
sen toiminnan ihmisoikeusvaikutukset ja ymmärtää paremmin toimintaympäristöä sekä
teollisuudenalalla että Meksikossa. Yhdessä ulkoisen asiantuntijan kanssa Outokumpu
keskusteli matkan aikana esimerkiksi paikallisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien
järjestöjen edustajien, entisten ja nykyisten työntekijöiden, johdon, työntekijöiden
edustajien sekä alihankkijoiden kanssa. Keskustelujen ja havaintojen perusteella ulkoinen
asiantuntija laati loppuraportin ja Outokumpu antoi suosituksia toimittajalle sen
ihmisoikeuksia koskevien due diligence -käytäntöjen parantamiseksi.
Sosiaalisen vastuun auditoinnit Brasiliassa: Kolmelle Brasiliassa sijaitsevalle
Outokummun toimittajien tuotantolaitokselle tehtiin sosiaalisen vastuun auditointi. Yksi
näistä oli uudelleenauditointi, jossa arvioitiin aiemmin sovittujen toimien edistymistä.
Arvioitavia aiheita olivat mm. kaivostoiminnan työolot ja palkat.
116
Tulevina vuosina suunnitellut keskeiset toimet
Arvoketjuanalyysin laajentaminen suorien toimittajien ulkopuolelle: Outokumpu aikoo
analysoida arvoketjun alkupäätä valituissa muissa hankintakategorioissa syventääkseen
ymmärrystään vaikutuksista suorien toimittajien ulkopuolella. Tämä toiminta perustuu
aiempaan arvoketjun kartoitukseen, ja sen tavoitteena on tunnistaa ihmisoikeuksiin liittyviä
riskejä ja vaikutuksia nykyistä kattavammin arvoketjun eri osissa. Analyysin perusteella
voidaan tarkastella, ennaltaehkäistä sekä lieventää tehokkaasti näitä vaikutuksia. Tämän
odotetaan johtavan mm. parantuneisiin työoloihin sekä parempiin eettisiin käytäntöihin. 
Tehostettu keskittyminen ilmoitusmekanismeihin ja korjaaviin toimenpiteisiin:
Outokumpu kehittää ilmoitusmekanismejaan sekä korjaavia toimenpiteitä koskevia
prosessejaan vuoden 2025 aikana kattaen oman työvoiman, arvoketjun työntekijät sekä
vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Kehitystyön odotetaan lisäävän näkyvyyttä
mahdollisiin ja tosiasiallisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja parantamaan yhtiön kykyä puuttua,
ehkäistä ja lieventää Outokummun omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin sekä
vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. (S2-MDR-A-68-(c))
Vuonna 2024 Outokumpu ei ole havainnut toimitusketjussa yhtään tapausta, jossa se olisi
aiheuttanut tosiasiallisia vaikutuksia tai myötävaikuttanut niihin.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa yleisellä tasolla tunnistettujen vaikutusten korjaamiseksi ei
ole toteutettu toimia. (S2-MDR-A-68-(d),(e)), (S2-4-32-(b))
Olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäiseminen, lieventäminen tai
korjaaminen
Outokummulla on käytössään kattava due diligence -prosessi estääkseen ja lievittääkseen
sekä korjatakseen merkittäviä kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Se sisältää 
sekä todellisten että mahdollisten negatiivisten vaikutusten analysoinnin toimitusketjun
hallinnan kaikissa vaiheissa uuden toimittajan perehdyttämisestä säännöllisiin arviointeihin
ja tarkastuksiin koko kumppanuuden ajan.
Maariskien arviointi on yksi tärkeä keino toimittajan sekä toimitusketjun vaikutusten ja
riskien kartoituksessa. Arviointi tehdään toimittajan toimintamaan ja kyseistä maata
koskevien kauppapakotteiden, konfliktien, lainsäädännön sekä ihmisoikeus- ja
ympäristöindeksien perusteella. Lisäksi toimittajia arvioidaan myös niille myönnettyjen 
sertifikaattien, edellisten auditointien, EcoVadis-itsearviointien sekä muiden niiden
suorituskykyä kuvaavien tulosten perusteella. Tämän arvioinnin perusteella päätetään
toimittajavierailuista; tunnistetuista vaikutuksista ja riskeistä riippuen vaihtoehdot ovat
vastuullisuusteemoja painottava vierailu toimipaikassa, sosiaalisen vastuun auditointi tai
ihmisoikeusvaikutusarviointi. Jos toimittaja ei jossain vaiheessa noudata Outokummun
vaatimuksia, Outokumpu voi irtisanoa sopimuksen ja/tai jättää toimittajan tulevien
liiketoimintamahdollisuuksien ulkopuolelle. (S2-4-32-(a)
Vuonna 2024 Outokumpu kehitti edelleen osaamistaan arvoketjun työntekijöitä koskevissa
ihmisoikeusasioissa. Toimitusketjun vastuullisuudesta vastaava tiimi on osallistunut
useisiin jatkokoulutuksiin. Tiimi on lisäksi tukenut arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksia 
järjestämällä kestävyyteen liittyviä tapaamisia sekä puhumalla aiheesta messuilla ja
seminaareissa. Sisäisiä koulutuksia kategoriavastaaville ja ostajille on järjestetty useista
eri aiheista, kuten pakotteista, vaikutusten- ja riskiarvioinneista, toimittajan suorituskyvyn
arvioinnista ja auditointiprosessista. (S2-4-32-(c))
Outokummun sovittua toimittajien kanssa auditointeihin tai arviointeihin tuloksiin
perustuen seuraavista vaiheista, yhtiö pitää heihin tiiviisti yhteyttä ja seuraa kehitystoimien
tilaa. (S2-4-32-(d))
Tunnistusprosessi
Outokummun toimitusketjun hallinta perustuu tunnistettuihin vaikutuksiin ja riskeihin
kaikissa toimitusketjun elinkaaren vaiheissa. Maariskien arviointi on yksi tärkeä keino
toimittajan ja toimitusketjun riskien kartoituksessa ja tätä prosessia kuvataan tarkemmin
aiemmin tässä luvussa kohdassa Olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäiseminen,
lieventäminen tai korjaaminen. Riskejä ja mahdollisia vaikutuksia tunnistetaan ja
arvioidaan myös esimerkiksi olemassa olevien sertifikaattien, edellisten auditointien ja
EcoVadis-itsearviointien ja muiden toimittajien suorituskykyä kuvaavien tulosten sekä
edellisten toimittajavierailujen, sosiaalisen vastuun auditointien ja
ihmisoikeusvaikutusarviointien perusteella. Tunnistetut puutteet ja kehityskohteet käydään
läpi toimittajien kanssa. Tarvittavista toimenpiteistä sovitaan ja niitä seurataan.
Tarvittavia toimenpiteitä tunnistetaan myös ESG-poikkeamien hallintaprosessin kautta.
Hankintaorganisaatiossa määritellään, tunnistetaan, hallitaan ja dokumentoidaan
mahdollisia toimitusketjun tapauksia, joissa epäillään rikkomuksia. Prosessi koostuu 
taustaselvityksestä, mahdollisista hankinnan keskeytyksistä sekä päätöksistä paikan päällä
tehtävistä arvioinneista tai ihmisoikeusriskien arvioinnista. Lisäksi osana prosessia
määritellään Outokummun vastuut tunnistettuihin vaikutuksiin liittyen ja kehitystoimet,
sisäinen ja ulkoinen sidosryhmäviestintä sekä poikkeamien dokumentointi. Lisätietoja
auditoinneista ja arvioinneista sekä tapauksista on aiemmin tässä luvussa kohdassa
Keskeiset toimet. (S2-4-33-(a))
Toimien toteuttamisen toimintatapa
Puuttuakseen erityisesti arvoketjunsa työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin kielteisiin
vaikutuksiin Outokumpu edellyttää, että sen toimittajat noudattavat kansainvälisiä työ- ja
ihmisoikeusstandardeja tavarantoimittajien käytännesääntöjen ja raaka-ainetoimittajien
vaatimusten mukaisesti.
Vaikutusten arvioimiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi näitä aiheita käsitellään myös
osana sosiaalisia auditointeja ja ihmisoikeusvaikutusten arviointeja, joita Outokumpu tekee
117
toimitusketjussaan. Jos puutteita havaitaan, toimittajalta vaaditaan parannustoimia näiden
epäkohtien korjaamiseksi.
Itsearviointien, toimipaikkakäyntien ja auditointien perusteella toimittajien kanssa käydään
läpi havaitut poikkeamat ja parannuskohteet sekä sovitaan tarvittavista toimenpiteistä ja
seurataan niiden toteutumista.(S2-4-33-(b))
Korjaavien toimenpiteiden osalta jokainen epäilty tilanne käsitellään tapauskohtaisesti.
Konsernitason prosessia korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi kehitetään parhaillaan.
Lisätietoja tämän prosessin kehittämisestä on omaa työvoimaa (S1) koskevan luvun
Prosessit-osion kohdassa Korjaavat toimenpiteet. (S2-4-33-(c))
Olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin puuttuminen
Olennaisten riskien lieventäminen
Lieventääkseen olennaisia riskejä Outokumpu jatkaa korjaavia toimenpiteitä koskevan
prosessinsa kehittämistä sekä toimittajien hallinnan ja hyväksymisprosessien
yhtenäistämistä. Lisäksi kaikkien toimittajakategorioiden liiketoiminnan riskien ja
yritysvastuun vaikutusten hallinnan sekä suorituskyvyn arviointien kehittämistä jatketaan.
Koko hankintahenkilöstölle järjestetään koulutusta prosesseista sekä muista uusista 
toimintatavoista yhdenmukaisen toimittajien hallinnan varmistamiseksi. Toimitusketjun
vastuullisuuden ja arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten seurantaa jatketaan
muun muassa säännöllisten taustaselvitysten ja vastuullisuusauditointien kautta.
Outokumpu julkaisee ja alkaa soveltaa uudistettuja toimittajavaatimuksia valituilla
toimitusketjun aloilla. Pitkän aikavälin tavoite on, että 100 % tärkeimmistä toimittajista on
sitoutunut Outokummun toimittajien toimintaohjeeseen ja toimittajavaatimuksiin.
Tunnistettujen olennaisten riskien lisäksi Outokumpu ennakoi toimitusketjun
läpinäkyvyyteen, vastuulliseen hankintaan ja ympäristövaikutuksiin liittyvien säännösten
kehittyvän edelleen. Outokumpu on varautunut pysymään ajan tasalla näistä muutoksista ja
mukauttamaan ennakoivasti käytäntöjään uuteen lainsäädäntöön vastaamiseksi.
(S2-4-34-(a))
Olennaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen
Outokumpu jatkaa arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten mahdollisuuksien
vaalimista edistämällä korkeatasoisia sosiaalisen vastuun normeja koko
toimitusketjussaan. Outokumpu uskoo, että tämä toimintatapa vahvistaa yhtiön mainetta ja
vastuullisuustyön tuloksellisuutta sekä lisää sen houkuttelevuutta työnantajana ja
liikekumppanina.
Vuonna 2024 Outokumpu päivitti toimittajien toimintaohjetta. Uudistettu ohje sisältää
selkeämmät sosiaaliset ja vastuullisuusperiaatteet, joissa painotetaan erityisesti työ- ja
ihmisoikeuksia. Outokumpu kannustaa toimittajiaan noudattamaan näitä periaatteita ja
pyrkii näin parantamaan työoloja ja eettisiä käytäntöjä koko arvoketjussa. Tämä luo 
toimittajille myönteistä painetta sisällyttää vastuullisuus ydintoimintoihinsa, mikä voi tuoda
uusia Outokummulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tulovirtoja.
Toimitusketjun resilienssi vahvistuu Outokummun vaatiessa toimittajilta tällaisten
periaatteiden noudattamista, mikä mahdollistaa paremman vakauden ja pitkän aikavälin
menestyksen. Näiden käytäntöjen edellyttäminen toimittajilta voi parantaa edelleen
Outokummun mainetta vastuullisena toimijana ja lisätä sen houkuttelevuutta
yhteistyökumppanina markkinoilla. Tämä tukee samalla Outokumpua tulevaisuuden
kasvumahdollisuuksien tavoittelussa. (S2-4-34-(b))
Kielteisten vaikutusten välttäminen
Vastuullisuus on yksi Outokummun tärkeimmistä arvoista. Siksi ihmisoikeuksia ei 
vaaranneta, ja yhtiö pyrkii välttämään kaikki kielteiset vaikutukset omissa toiminnoissaan
ja arvoketjussaan. Raaka-ainetoimittajan on täytettävä tietyt vaatimukset ennen kuin se
voidaan hyväksyä Outokummun toimittajaksi. Osana tätä prosessia tunnistetaan ja
arvioidaan toimittajaan liittyviä mahdollisia vaikutuksia, riskejä ja/tai mahdollisuuksia.
Vaikutuksien ja riskien tunnistaminen perustuu Outokummun Tunne
liiketoimintakumppanisi -ohjeistukseen sekä maakohtaisiin vastuullisuus- ja compliance-
riski-indekseihin. Korkean riskiprofiilin toimittajien hyväksymisvaiheessa varmistetaan, että
ne noudattavat Outokummun toimittajien toimintaohjetta, täyttävät raaka-
ainetoimittajavaatimukset ja voivat turvata raaka-aineiden, tuotteiden tai palvelujen
toimitukset kuten niistä on sovittu. Kaikki uudet toimittajat käyvät läpi myös compliance-
tarkastuksen kauppapakotteiden näkökulmasta ennen liiketoimintasuhteen aloittamista.
(S2-4-35)
Ihmisoikeusongelmista raportoiminen
Vuonna 2024 ei raportoitu vakavia tapauksia arvoketjun työntekijöihin liittyen. (S2-4-36)
Resurssien kohdentaminen olennaisten vaikutusten hallintaan
Vuonna 2024 Outokummun toimitusketjun vastuullisuudesta vastaavassa tiimissä oli neljä
kokoaikaista työsuhteista työntekijää. Heidän tehtävänään on tunnistaa toimitusketjun
vastuullisuuteen liittyviä vaikutuksia ja riskejä ja hallita niitä. Lisäksi yhtiö käytti
ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka tukevat arvoketjun työntekijöiden kanssa käytävässä
vuorovaikutuksessa, toimittajille tehtävissä tarkastuksissa ja toimenpiteiden seurannassa.
Outokumpu on sisällyttänyt toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvän taloudellisen
suunnitelman osaksi yhtiön hankinnan taloudellista suunnitelmaa. (S2-4-38)
118
Mittarit ja tavoitteet
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet
Outokummulla ei tällä hetkellä ole arvoketjun työntekijöihin liittyvää määrällistä tavoitetta.
(S2-MDR-T-81-(a)), Outokumpu on kuitenkin määrittänyt operatiiviset tavoitteet toimittajiensa
vastuullisuuden mittaamiselle ja parantamiselle. Tavoitteena on vastuullisuusluokiteltujen
toimittajien määrän lisääminen sekä suunniteltujen toimipaikkakohtaisten arviointien
toteuttaminen. Myös toimittajien korjaavia toimenpiteitä koskevien suunnitelmien
edistymistä seurataan. (S2-MDR-T-81-(b)) Operatiivisena tavoitteena on lisäksi lisätä niiden
toimittajien osuutta, jotka sitoutuvat kunnioittamaan ja suojelemaan arvoketjun
työntekijöiden oikeuksia allekirjoittamalla Outokummun toimittajaohjeen. Myös raaka-
ainetoimittajavaatimukset allekirjoittaneiden toimittajien osuutta seurataan. (S2-MDR-T-81-
((b)-(i))
Vuonna 2023 tehdyssä kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin toimitusketjuun
liittyviin olennaisiin vaikutuksiin ja riskeihin puututtiin monin eri toimenpitein vuonna 2024.
Toimintaperiaatteiden ja toimien tehokkuutta kielteisten vaikutusten ja riskien
lieventämisessä arvioidaan osana kaksoisolennaisuusarvion päivitystä vuonna 2025. (S2-
MDR-T-81-(b)) Lisäksi Outokumpu arvioi määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden avulla
arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kehitystä
voidaan seurata tulevaisuudessa. (S2-MDR-T-81-((b)-(ii)))
119
§
Outokummun arvoketju on maailmanlaajuinen, ja
yhtiö vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti ihmisiin niin
paikallisesti, kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti.
Yhtiö on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien niiden
yhteisöjen ihmisoikeuksia, joihin sen omat toiminnot
tai liikesuhteet voivat vaikuttaa.
SUUNNITELMA
vuodelle 2025
Vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen sekä niihin liittyvien
vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tarkempi
tunnistaminen huomioiden
erityisesti alkuperäiskansat.
Politiikkojen päivitys vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin
liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien
hallinnoimiseksi.
Vuorovaikutusmenetelmien,
ilmoituskanavien ja korjaavia
toimenpiteitä koskevan
prosessin kehittäminen.
Due diligence -prosessin
jatkokehittäminen toimien ja
tavoitteiden määrittämiseksi.
KESKEISET TOIMET
vuonna 2024
Outokummun yritysvastuun due
diligence -prosessin määrittely
yhtiön omille toiminnoille ja
arvoketjulle, huomioiden
vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt.
Nykytila-analyysin sekä due
diligence -prosessin
jatkokehittämistä koskevan
toimintasuunnitelman laadinta.
Jatkuva toimeenpano ja
sitoutuminen vaikutuksen
kohteena olevat yhteisöt
huomioiviin kansainvälisiin
viitekehyksiin, kuten UNGP,
ResponsibleSteel ja Towards
Sustainable Mining Finland.
S3 – Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt tunnistettiin kaksoisolennaisuusarvioinnissa
Outokummun kannalta olennaiseksi aiheeksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
S 3.1 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Vaikutukset
Myönteiset
Outokummun myönteiset vaikutukset perustuvat myötävaikuttamisena paikallisten
yhteisöjen taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin esimerkiksi erilaisin taloudellisin
panostuksin (mm. verojen maksaminen, sponsorointi ja lahjoitukset) sekä tekemällä
erilaista yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten oppilaitosten ja
kansalaisjärjestöjen, kanssa. Nämä ovat tosiasiallisia vaikutuksia, jotka pätevät omiin
toimintoihin.
Lisäksi Outokummulla on myönteisiä vaikutuksia yhteisöihin liittyen ihmisoikeuksien ja
ympäristön kunnioittamisen edistämiseen ja varmistamiseen. Tällaisia toimia ovat
elin- ja työolojen parantaminen, paikallisten yhteisöjen kansalaisoikeuksien ja
poliittisten oikeuksien tukeminen sekä myötävaikuttaminen heidän oikeuteensa
puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Nämä ovat tosiasiallisia vaikutuksia, jotka
pätevät arvoketjun alkupäähän.
Kielteiset
Outokummun kielteiset vaikutukset kohdistuvat paikalliseen luontoon ja
elinympäristöön esimerkiksi tuotantoon liittyvien päästöjen ja logistiikan kautta.
Liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä tai lakkauttamisesta voi aiheutua paikalliseen
taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.
Nämä ovat mahdollisia vaikutuksia, jotka pätevät omiin toimintoihin.
Outokummun kielteiset vaikutukset koskien vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä
liittyvät erityisesti alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kunnioittamatta jättämiseen.
Esimerkkejä tästä ovat perinteisten elämäntapojen häviäminen tai rappeutuminen
sekä yhteisöjen uudelleensijoittaminen. Kielteiset vaikutukset voivat liittyä myös
ympäristöön, kuten luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja muihin
kaivostoiminnan aiheuttamiin vahinkoihin. Nämä ovat tosiasiallisia vaikutuksia, jotka
pätevät arvoketjun alkupäähän.
120
S 3.1 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Riskit ja
mahdollisuudet
Mahdollisuus
Tärkeimmät mahdollisuudet liittyvät tehokkaan ihmisoikeuksia koskevan
huolellisuusvelvoiteprosessin (due diligence) kehittämiseen. Tämä voi tehdä
toimitusketjuista joustavampia, laskea kustannuksia ja parantaa Outokummun
mainetta. Se voi myös parantaa yhtiön sijoitusta erilaisissa ESG-luokituksissa, mikä
voi kiinnostaa sijoittajia ja johtaa parempiin rahoituksellisiin ehtoihin. Nämä
mahdollisuudet pätevät sekä omiin toimintoihin että arvoketjun alkupäähän.
Riski
Tärkeimmät riskit koskevat yhtiön omien, sen toimittajien tai muiden
liikekumppaneiden hankkeiden viivästyksiä tai keskeytyksiä, sakkoja tai muita
lieventämis- tai korjaaviin toimenpiteisiin liittyviä kustannuksia, jos kyse on
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvistä ympäristö- tai
ihmisoikeusloukkauksista. Nämä voivat aiheuttaa myös maineriskejä, jotka
saattavat vaikuttaa Outokummun taloudelliseen tulokseen. Nämä riskit pätevät sekä
omiin toimintoihin että arvoketjun alkupäähän.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
Strategia
Olennaiset vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Useimmat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvat Outokummun toiminnasta
aiheutuvat vaikutukset perustuvat yhtiön pääasiallisten liiketoimintojen, ruostumattoman
teräksen tuotannon ja kaivostoiminnan, ominaispiirteisiin. Nämä toiminnot vaativat
osaavaa työvoimaa, ovat säädeltyjä sekä luvanalaisia ja tarvitsevat tuotantopanoksia
globaaleista toimitusketjuista. (ESRS 2-S3-SBM-3-8-(a)-(i)) 
Outokummun omien toimintojen edellyttävät tuotantolaitokset ovat sijainneet
paikallisyhteisöissään jo pidemmän aikaa. Yhtiö vaikuttaa myönteisesti näihin yhteisöihin
edistämällä paikallista taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia (työpaikkojen tarjoaminen,
verojen maksaminen, sponsorointi ja lahjoitukset). Outokummun toimintaan liittyvät
kielteiset vaikutukset ilmenevät niiden kohteena olevien yhteisöjen luonnon tilassa ja
elinympäristössä fyysisten lopputuotteiden valmistukseen liittyvien prosessien, esimerkiksi
paikallisten päästöjen tai logistiikan, välityksellä. Myös liiketoiminnan uudelleenjärjestelyillä
voi olla negatiivisia vaikutuksia paikalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
(ESRS 2-S3-SBM-3-8-(a)-(i))
Outokummun raaka-aineiden saatavuus on sidoksissa niiden maantieteelliseen
esiintymiseen. Tämän seurauksena osa niiden hankinnasta tapahtuu maista ja alueilta,
joilla on tunnistettuja ihmisoikeusriskejä liittyen arvoketjun työntekijöiden ohella myös
paikallisiin yhteisöihin. Outokumpu vaikuttaa myönteisesti näihin yhteisöihin edistämällä ja
varmistamalla ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista. Yhteisöihin kohdistuvat
kielteiset vaikutukset ilmenevät ihmisoikeuksien kunnioittamatta jättämisenä ja
ympäristövahinkoina, erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyen. (ESRS 2-S3-SBM-3-8-(a)-
(i)) 
Outokummun vaikutusten kohteena olevat yhteisöt liittyen sen omiin toimintoihin ja
arvoketjun alkupäässä ovat kytköksissä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Oman
liiketoiminnan kehittäminen paikallisesti yhteistyössä vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa on tärkeää sääntelynmukaisuuden ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden
varmistamiseksi sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Ihmisoikeuksia ja
ympäristön tilaa koskevat muutokset vaikutuksen kohteena olevissa yhteisöissä arvoketjun
alkupäässä heijastuvat toimitusketjujen vakauteen ja luotettavuuteen raaka-aineiden
saatavuudessa. Toimitusketjun resilienssin varmistaminen erityisesti avainraaka-aineiden
osalta korkean riskin yhteiskunnissa ja maissa huomioidaan osana yhtiön strategisia ja
liiketoimintamalliin vaikuttavia valintoja. (ESRS 2-S3-SBM-3-8-(a)-(ii)
Paikalliset vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt ja niiden toimintaolosuhteet vaikuttavat
täten omalta osaltaan Outokummun strategian ja liiketoimintamallin kehittämiseen niihin
liittyviä riskejä vähentäen ja mahdollisuuksia tunnistaen. Näiden yhteyksien jäsentämiseksi
ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä yhtenäistä konserninlaajuista toimintamallia.
Kytkös Outokummun vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen sekä yhtiön strategian ja
liiketoimintamallin välillä on yksi tunnistetuista aiheista, joita arvioidaan tarkemmin osana
globaalia sidosryhmien osallistamisprosessin kehittämistä vuonna 2025. Lisätietoja
sidosryhmien näkökulmista ja mielipiteistä (ESRS 2 SBM-2) on strategiaosiossa. (ESRS 2-S3-
SBM-3-8-(b).
Outokummun toiminnalla on erilaisia vaikutuksia erilaisiin paikallisyhteisöihin. Yhtiöllä ei
kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössään yleistä toimintatapaa kaikkien mahdollisesti
olennaisten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen järjestelmälliseen tunnistamiseen sen
omissa toiminnoissa ja arvoketjussa. Outokumpu kehittää parhaillaan yritysvastuuun 
huolellisuusvelvoiteprosessia (due diligence -prosessi) näiden näkökohtien huomioimiseksi.
Osana tätä kehitystyötä yhtiö teki vuonna 2024 nykytilakartoituksen ja siihen liittyvän
jatkotoimet määrittävän toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna
2025 kehitetään yleinen prosessi sen varmistamiseksi, että kaikki vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt, joihin yhtiön toimet saattavat vaikuttaa olennaisesti, pystytään
tunnistamaan. Prosessi liittyy myös ESRS 2 SBM-2:n vaatimuksiin perustuvaan 
Outokummun sidosryhmävuorovaikutusta koskevaan yleiseen kehitystyöhön. (S3-ESRS 2
SBM-3-9)
121
Yhteisötyypit
Kuten edellä todettiin, Outokumpu kehittää parhaillaan yleistä toimintatapaa ja siihen
liittyvää prosessia, joilla varmistetaan, että kaikki vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
tunnistetaan ja kuvataan.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Outokummun toiminnasta aiheutuvien vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt ovat: (S3-ESRS 2 SBM-3-9-(a))
• Outokummun omien tuotantolaitosten lähistöllä asuvat tai työskentelevät yhteisöt tai
kauempana sijaitsevat yhteisöt, joihin yhtiön tuotantolaitosten toimet vaikuttavat,
• yhteisöt Outokummun arvoketjun alkupäässä, jossa on metallien ja mineraalien louhinta-
ja jalostustoimintaa,
• Outokummun arvoketjun alku- ja/tai loppupään yhteisöt, jotka sijaitsevat esimerkiksi
metallien tai mineraalien louhinta-alueilla,
• alkuperäiskansojen yhteisöt lähellä Outokummun arvoketjun alkupäätä, jossa on
metallien ja mineraalien louhinta- ja jalostustoimintaa. (S3-ESRS 2 SBM-3-9-(a)-(i-iv))
Olennaiset kielteiset vaikutukset
Outokummun ympäristöön tai ihmisoikeuksiin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset
saattavat vaikuttaa yhteisöihin, jotka sijaitsevat lähellä yhtiön omia toimintoja tai sen
arvoketjua. Outokumpu kehittää parhaillaan yritysvastuun huolellisuusprosessiaan (due
diligence) vuonna 2024 tehtyyn nykytilan kartoitukseen ja toimenpidesuunnitelmaan
perustuen. Näiden vaikutusten järjestelmällinen kartoittaminen sen perusteella, kuinka
laajoja tai systemaattisia ne ovat tai liittyvätkö ne yksittäisiin tapauksiin, on osa tätä
kehitystyötä.
Outokumpu arvioi osana omat toimintonsa ja arvoketjun kattavan yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä olennaisia kielteisiä vaikutuksia erilaisiin
yhteisöihin sekä keinoja priorisoida näitä vaikutuksia merkittävimpien vaikutusten
tunnistamiseksi ja luokittelemiseksi. (S3-ESRS 2 SBM-3-9-(b))
Olennaiset myönteiset vaikutukset
Outokummun omissa toiminnoissa myönteiset vaikutukset perustuvat paikallisyhteisöjen
taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen esimerkiksi
maksamalla veroja tai sponsoroimalla tiettyjä paikallishankkeita. Outokumpu tukee
paikallisyhteisöjä myös tekemällä yhteistyötä muun muassa oppilaitosten kanssa. Yhtiön
arvoketjussa myönteiset vaikutukset kohdistuvat ihmisoikeushankkeiden tukemiseen ja
hyvien ihmisoikeuskäytäntöjen edistämiseen, koulutuksen tarjoamiseen, tietoisuuden
lisäämiseen ja osallisuuden parantamiseen. Outokummulla ei ole toistaiseksi käytössään
järjestelmällistä toimintatapaa käynnistää ja arvioida niitä toimenpiteitä, joiden tavoitteena
on vaikuttaa myönteisesti  kaikkiin tai tiettyihin vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin.
Outokummun vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä on kahdenlaisia:
1. Outokummun omien toimintojen (tuotantolaitokset) läheisyydessä sijaitsevat vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt, joihin yhtiön toiminnot vaikuttavat suoraan ja jotka sijaitsevat
yhteiskunnissa ja maissa, joissa on voimassa vakiintunutta ympäristöä ja ihmisoikeuksia
koskevaa lainsäädäntöä
2. vaikutusten kohteena olevat yhteisöt arvoketjussa, joihin Outokummun toiminta
vaikuttaa välillisesti, pääasiassa raaka-aineiden hankintaan liittyvät toimitusketjut
(etenkin korkean riskin maissa, joissa ei ole voimassa yhtä kattavasti ympäristöä ja
ihmisoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä)
Nämä kaksi yhteisöryhmää eroavat myös vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
näkökulmasta etenkin erilaisista yhteiskunnallisista olosuhteista johtuen. Näin ollen myös
Outokummun mahdollisuudet ja keinot hallita vaikutuksiaan vaihtelevat. Ne ovat
suuremmat niissä paikallisyhteisöissä, joissa Outokumpu toimii, verrattuna
monimutkaisempiin ja maantieteellisesti laajempiin toimitusketjuihin.
(S3-ESRS 2 SBM-3-9-(c))
Riskit ja mahdollisuudet
Outokumpu kehittää järjestelmällisempää toimintatapaa niiden olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arvioimiseen, jotka perustuvat yhtiön vaikutuksiin sekä
riippuvuuksiin liittyen sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Outokummun
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin jatkokehittäminen tuottaa lisäksi
jäsennellymmän näkemyksen siitä, miten näitä vaikutuksia ja riippuvuussuhteita voidaan
hallita. Tämä helpottaa myös aiheeseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista.
Tämän tukemiseksi Outokumpu arvioi osana huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä
tarvetta määritellä ja ylläpitää keinoja käydä vuoropuhelua vaikutusten kohteena olevien
paikallisyhteisöjen kanssa. (S3-ESRS 2 SBM-3-9-(d))
Mahdollisten suurempien riskien ymmärtäminen
Outokumpu työstää osana yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessinsa jatkokehittämistä
vuodesta 2025 eteenpäin toimintatapoja, joilla määritellään ja tunnistetaan niitä
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka elävät tietyissä
olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä toimintaa ja voivat olla muita suuremmassa
vahingon vaarassa. Outokummulla ei ole vielä käytössään sellaista yhtiön omat toiminnot ja
arvoketjun kattavaa toimintatapaa, joka antaisi yhtiölle mahdollisuuden tarkastella tätä
näkökulmaa järjestelmällisesti. (S3-ESRS 2 SBM-3-10)
Tiettyihin ryhmiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet
Outokumpu kehittää jäsenneltyä toimintatapaa tiettyjen ryhmien järjestelmälliseksi
kartoittamiseksi vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen joukosta sekä näiden ryhmien
näkökohtien paremmaksi ymmärtämiseksi. Tämä työ toteutetaan osana yhtiön
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin edelleen kehittämistä toimenpidesuunnitelman
mukaisesti vuodesta 2025 eteenpäin. (S3-ESRS 2 SBM-3-11)
122
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Outokummun ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoitetyö (due diligence), mukaan
lukien yhteistyö vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, perustuu yhtiön
ihmisoikeuspolitiikkaan (Human Rights Policy). Muita aihetta tukevia politiikkoja ovat
Ilmastonmuutosta koskevassa osiossa (E1) kuvattu vastuullisuuspolitiikka (Sustainability
Policy), Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (G1) kuvattu yhtiön toimintaohje (Code of
Conduct) sekä Arvoketjun työntekijöitä koskevassa osiossa (S2) kuvatut toimittajien
toimintaohje (Supplier Code of Conduct) ja siihen liittyvät raaka-ainetoimittajavaatimukset
(Raw Materials Supplier Requirements). (S3-1-14)
Outokumpu aloitti koko konsernin kattavan ihmisoikeudet ja ympäristönäkökohdat
sisältävän yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämisen vuonna 2024.
Prosessikehitys sisältää sekä yhtiön omat toiminnot että sen arvoketjun ja perustuu 
Outokummun aikaisempaan UNGP:n viitekehyksen mukaiseen työhön koskien
ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitetta. Vuonna 2024 tehtiin omia toimintoja koskeva
ihmisoikeuksien vaikutustenarviointi ja laadittiin nykytilan arvio sekä
toimenpidesuunnitelma yritysvastuun huolellisuusvelvoitteen jatkokehittämiseksi. Osana
vuoden 2025 toimenpiteitä tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään politiikat, jotta niiden
avulla voidaan hallita paremmin vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, mukaan lukien tietyt vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt. (S3-1-14)
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Outokummun ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan ne keskeiset periaatteet ja säännöt, joita
yhtiössä noudatetaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi ja suojelemiseksi. Politiikka kattaa
Outokummun tärkeimmät ihmisoikeusperiaatteet, ja siinä kuvataan yhtiön yleistä
sitoutumisen tasoa sekä sen kannalta tärkeimpiä ihmisoikeuksia ja niihin liittyviä
periaatteita. Näihin sisältyvät YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus,
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus,
taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus,
Euroopan ihmisoikeussopimus, kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja sekä YK:n Global
Compact -aloite, jonka yhtiö on allekirjoittanut.
Ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan myös Outokummun sitoutumista YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin sekä sitä, miten Outokumpu toteuttaa
näihin periaatteisiin pohjautuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoiteprosessia.
(S3-MDR-P-65-(a))
Laajuus ja vastuuvelvollisuus
Kaikkien Outokummun liiketoimintojen, yritysten, johtajien, toimihenkilöiden ja
työntekijöiden tulee noudattaa yhtiön ihmisoikeuspolitiikkaa maailmanlaajuisesti. (S3-MDR-
P-65-(b)) Toimitusjohtajalla on Outokummun ylin ihmisoikeuksia koskeva valvonta- ja
vastuuvelvollisuus. Johtoryhmässä vastuullisuutta edustaa strategia-, vastuullisuus- ja
henkilöstöjohtaja, jonka kautta vastuu jalkautuu Outokummun vastuullisuustyöstä
vastaavalle johtajalle ja edelleen hänen tiimissään työskentelevälle ihmisoikeusjohtajalle.
Ihmisoikeuspolitiikan on hyväksynyt ja allekirjoittanut strategia-, vastuullisuus- ja
henkilöstöjohtaja. (S3-MDR-P-65-(c))
Kolmansien osapuolten standardit
Ihmisoikeuspolitiikkansa kautta Outokumpu kunnioittaa ja ottaa huomioon seuraavat
kolmansien osapuolten standardit ja aloitteet, joilla arvioidaan ja hallitaan ihmisoikeuksiin
liittyviä riskejä ja vaikutuksia: Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat
periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön julistus työelämän perusperiaatteista ja -
oikeuksista, Lapsen oikeuksien sopimus ja Julistus alkuperäiskansojen oikeuksista.
Outokummun Euroopan tuotantotoiminnot on sertifioitu ResponsibleSteel-standardin ja
Kemin kaivos Towards Sustainable Mining Finland -standardin mukaisesti. Molempiin
standardeihin sisältyy sidosryhmä- ja paikallisyhteisövuorovaikutukseen liittyviä
vaatimuksia. ResponsibleSteel-standardin vaatimukset ihmisoikeuksia  koskevasta
huolellisuusvelvoitteesta kattavat myös arvoketjun työntekijät. (S3-MDR-P-65-(d))
Sidosryhmät ja saatavuus
Outokumpu kerää eri kanavien kautta sidosryhmiensä näkemyksiä, joilla on vaikutusta
yhtiön politiikkoihin. Yhtiö työstää parhaillaan koko konsernin kattavaa toimintatapaa
sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi, mikä tukee myös Outokummun yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanoa. Yhtiön vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
ovat tässä työssä yksi keskeinen sidosryhmä. Lisätietoja Outokummun
sidosryhmävuorovaikutuksen kehittämisestä on Yleiset tiedot -luvussa (ESRS 2 SBM-2).
(S3-MDR-P-65-(e))
Outokummun ihmisoikeuspolitiikka ja sitä tukevat dokumentit – toimintaohje,
vastuullisuuspolitiikka ja toimittajien toimintaohje – ovat julkisesti saatavilla yhtiön
123
verkkosivuilla, ja niistä myös viestitään yhtiön ulkoisille sidosryhmille eri tilanteissa. Ne
ovat myös sisäisesti kaikkien Outokummun työntekijöiden saatavilla. (S3-MDR-P-65-(f))
Toimintaperiaatteiden erityismääräykset ja alkuperäiskansat
Alkuperäiskansoihin kohdistuvien vaikutusten estäminen ja hallinta perustuvat
Outokummun ihmisoikeuspolitiikkaan, vastuullisuuspolitiikkaan, toimintaohjeeseen ja
toimittajien toimintaohjeeseen sekä siihen liittyviin raaka-ainetoimittajavaatimuksiin.
Outokumpu on sitoutunut ihmisoikeuspolitiikkansa mukaisesti suojelemaan
alkuperäiskansojen oikeuksia itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan
yleissopimuksen 1989 (nro 169) sekä YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista
mukaisesti. Yhtiö odottaa kaikkien liikekumppaneidensa, toimittajiensa, alihankkijoidensa
ja asiakkaidensa toimivan samoin. Näitä oikeuksia ovat muun muassa alkuperäiskansojen
oikeus maahansa sekä vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen silloin,
kun heidän maillaan olevien luonnonvarojen tutkiminen tai hyödyntäminen on sallittua tai
käynnistetty. Tämä mainitaan myös Outokummun vastuullisuuspolitiikassa.
Alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen ovat lisäksi osa yhtiön
toimittajien toimintaohjetta. (S3-1-15)
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Outokummun ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset, jotka liittyvät vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin, on lueteltu aiemmin tässä luvussa esitellyssä ihmisoikeuspolitiikassa kohdassa
“Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö”. (S3-1-16)
Yleinen toimintatapa yhteisöjen ja erityisesti alkuperäiskansojen
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
Outokummun yleinen toimintatapa yhteisöjen ja erityisesti alkuperäiskansojen
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuu Outokummun ihmisoikeuspolitiikan
sitoumuksiin, jotka koskevat vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä, sekä edellä lueteltuihin
kansainvälisiin ihmisoikeussitoumuksiin. Outokumpu on lisäksi sitoutunut suojelemaan
alkuperäiskansojen oikeuksia edellä lueteltuihin politiikkoihin sisältyvien määräysten
mukaisesti. Yhtiö myös odottaa kaikkien liikekumppaneidensa, toimittajiensa,
alihankkijoidensa ja asiakkaidensa toimivan samoin. (S3-1-16-(a))
Yleinen toimintatapa yhteistyöhön vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kanssa
Outokummun yleinen toimintatapa yhteistyöhön vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa perustuu sen ihmisoikeuspolitiikkaan, vastuullisuuspolitiikkaan, toimintaohjeeseen
ja toimittajien toimintaohjeeseen sekä siihen liittyviin raaka-ainetoimittajavaatimuksiin.
Outokummulla ei ole tällä hetkellä dokumentoitua toimintatapaa, joka määrittää yhtiön
vuorovaikutusta erityisesti sen vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa. (S3-1-16-(b))
Lisätietoja yleisestä toimintatavasta korjaavien toimien tarjoamiseksi ja/tai
mahdollistamiseksi yhtiön ihmisoikeusvaikutuksiin liittyen on Oma työvoima (S1) -luvun
Toimintaperiaatteet-osion kohdassa “Toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi”.
(S3-1-16-(c))
Noudattamatta jättämistä koskevien tapausten seuranta ja valvonta
Outokummulla ei ole tällä hetkellä käytössä yhtiötason seuranta- ja valvontaprosessia
tapauksille, joissa on jätetty noudattamatta sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
liittyen YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita,
Kansainvälisen työjärjestön julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai
OECD:n toimintaohjeita. Outokumpu määrittelee vuoden 2025 aikana tällaisen prosessin,
mukaan lukien toimintaperiaatteet ja -tavat, osana omat toiminnot ja arvoketjun kattavan 
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin jatkokehittämistä. Raportointikauden aikana on
todettu yksi tapaus Outokummun omiin toimintoihin liittyen, joissa ei ole noudatettu em.
ohjeistuksia. Outokumpu tulkitsee noudattamatta jättämisen “a case of non-respect”
tilanteeksi, jossa on tapahtunut kuolemantapaus tai muu vakava ihmisoikeusrikkomus siitä
huolimatta, että käytössä on ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi tai muu
em. viitekehyksiin perustuva menettely. Lisätietoja aiheesta on Oma työvoima (S1) -luvun
kohdassa “Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset”. (S3-1-17)
Toimintaperiaatteiden dokumentointi, ristiviittaukset ja päivitykset
Politiikkoihin, jotka koskevat Outokummun vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
liittyvien olennaisten vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien hallintaa, ei tehty
merkittäviä muutoksia raportointivuoden aikana. Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
olennaisesti liittyvät politiikat – ihmisoikeuspolitiikka, vastuullisuuspolitiikka, toimintaohje
ja toimittajien toimintaohje – tarkistettiin vuonna 2024. Politiikkoihin tehtiin vain vähäisiä
muutoksia, ja osaa poliitikoista ei muutettu lainkaan.
Outokumpu jatkaa sen omat toiminnot ja arvoketjun kattavaa yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä. Politiikat päivitetään tarvittaessa osana tätä
työtä osana vuodelle 2025 määriteltyjä toimenpiteitä. (S3-1-AR-9)
Prosessit
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
niiden kohteena olevien yhteisöjen kanssa
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa
Outokumpu kehittää parhaillaan omat toiminnot ja arvoketjun kattavaa yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessiaan. Tässä työssä otetaan myös huomioon järjestelmällinen
vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa. Konserninlaajuisen
124
toimintatavan kehittäminen vuorovaikutukseen vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa määritetään toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna 2025. Outokumpu on
kuitenkin jo nyt paikallisesti vuorovaikutuksessa sen tuotantolaitosten lähellä sijaitsevien
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa. Lisätietoja sidosryhmävuorovaikutuksen
kehittämisestä Outokummussa on Yleiset tiedot -luvussa (ESRS 2 SBM-2). (S3-2-24)
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Korjaavat toimenpiteet ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseen
Lisätietoja Outokummun yleisestä toimintatavasta ja prosesseista, joilla toteutetaan tai
mahdollistetaan korjaavat toimenpiteet silloin, kun yhtiö on tunnistanut yhteyden sen
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvaan olennaiseen kielteiseen
vaikutukseen, on Omat työntekijät (S1) -luvun Prosessit-osion Korjaavat toimenpiteet -
kappaleessa. (S3-3-27-(a)) Lisätietoja huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitetuista tietyistä
kanavista on Oma työvoima (S1) -luvun Prosessit-osion Ilmoitusmekanismit-kappaleessa.
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvissä asioissa voidaan myös ottaa yhteyttä
Outokummun paikallisiin toimintoihin ja konsernin toimintoihin sähköpostitse tai
puhelimitse. (S3-3-27-(b))
Lisätietoja prosesseista, joilla Outokumpu tukee sen omiin toimintoihin tai arvoketjuun 
liittyvien huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitettujen kanavien saatavuutta, on Oma
työvoima (S1) -luvun Prosessit-osiossa. Lisäksi Outokumpu arvioi osana yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessinsa kehittämistä tarvetta määritellä käytäntöjä, joilla tällaisten
kanavien saatavuutta tuetaan yhtiön liikesuhteissa. (S3-3-AR-19), (S3-3-27-(c))
Huolenaiheiden seuranta ja valvonta
Lisätietoja siitä, miten esiin tuotuja ja käsiteltyjä epäkohtia seurataan ja valvotaan sekä
miten erilaisten ilmoituskanavien tehokkuus varmistetaan, on Oma työvoima (S1) -luvun
Prosessit-osion kohdassa “Ilmoitusmekanismit”. (S3-3-27-(d), S3-3-29)
Tietoisuus ja luottamus korjaaviin toimenpiteisiin liittyviin rakenteisiin
Outokummulla on politiikka niiden henkilöiden suojaamiseen vastatoimenpiteiltä, jotka
tuovat esiin huolenaiheita raportointikanavien kautta. Lisätietoja on Hallintotapa-osion
Väärinkäytösten paljastajien suojelu -kappaleessa. Outokumpu kehittää käytäntöjä sen
varmistamiseksi, että vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ovat tietoisia huolenaiheiden ja
tarpeiden esiin tuomiseen tarkoitetuista rakenteista ja prosesseista ja että he luottavat
niihin.
Outokumpu arvioi vuonna 2023 sen väärinkäytösten paljastamiseen tarkoitetun SpeakUp-
kanavan tunnettuutta osana Euroopan toimintojen ResponsibleSteel-auditoinneissa 
paikallisyhteisöjen edustajille tehtyjä haastatteluja. Arvioinnin johtopäätös oli, että nämä
sidosryhmät eivät vielä tunne tätä kanavaa riittävän hyvin. Outokumpu määrittää
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin jatkokehittämisen yhteydessä käytäntöjä, joiden
avulla yhtiö voi lisätä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tietoisuutta huolenaiheiden
ja tarpeiden esiin tuomiseen tarkoitetuista rakenteista ja prosesseista sekä heidän
luottamustaan niihin. (S3-3-28)
Kolmansien osapuolten mekanismit
Outokumpu arvioi lisäksi tarvetta ottaa käyttöön kolmansien osapuolten ylläpitämiä
ilmoitusmekanismeja sen varmistamiseksi, että yhtiön omiin toimintoihin ja arvoketjuun
liittyvien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen käytettävissä on maailmanlaajuisesti
riittävät ilmoitusmekanismit. Arviointityö tehdään osana Outokummun yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä vuonna 2025. (S3-3-AR-20)
Toimet ja resurssit
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä
olennaisia vaikutuksia koskevat toimet
Outokumpu kehittää parhaillaan koko konsernin kattavaa toimintatapaa niiden toimien
määrittämiseksi, joilla puututaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi korjaavien toimien tarjoaminen tai
mahdollistaminen. Työ tehdään osana Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoitteen
kehittämistä kattaen yhtiön omat toiminnot ja arvoketjun. S3-MDR-A-(62))
Tapaukset ja ongelmat
Vuonna 2024 ei todettu vakavia ihmisoikeusongelmia tai -loukkauksia koskien
Outokummun omia toimintoja tai arvoketjua, jotka olisivat liittyneet yhtiön vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin. Outokumpu kehittää vuonna 2025 konsernitason
toimintatapaa, jolla vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat vakavat
ihmisoikeusongelmat ja -loukkaukset voidaan tunnistaa järjestelmällisesti. Jos tällaisia
tapauksia tulisi ilmi nykytilanteessa, ne tutkittaisiin tapauskohtaisesti. Outokummun
määritelmän mukaan vakavalla ihmisoikeusongelmalla tai -loukkauksella tarkoitetaan
esimerkiksi kuolemantapausta, pidätystä, haitallisia terveysvaikutuksia, aliravitsemusta,
toimeentulon menetystä, ihmiskauppaa, pakkotyötä ja/tai lapsityövoiman käyttöä. (S3-4-36)
125
Resurssien kohdentaminen
Outokumpu nimitti vuonna 2023 konsernin vastuullisuustoimintoon ihmisoikeuksista
vastaavan johtajan, jonka tehtävänä on luoda puitteet konsernitason ihmisoikeustyölle.
Vuonna 2024 konsernin ihmisoikeuksista vastaava johtaja ja toimitusketjun
vastuullisuudesta ja laadusta vastaava tiimi jatkoivat Outokummun ihmisoikeustyön
toimeenpanoa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden
mukaisesti. Lisäksi käynnistettiin Outokummun omat toiminnot ja arvoketjun kattavan
yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittäminen. Omien resurssien lisäksi yhtiö
käyttää prosessin arvioinnin ja kehittämisen tukena ulkopuolisia asiantuntijoita.
Olennaisten vaikutusten pienentämiseen ei ole osoitettu erityisiä taloudellisia resursseja,
mutta ne on sisällytetty konsernin taloussuunnitteluun osana yhtiön yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanoa ja kehitystä. Outokummun aineellisten
vaikutusten hallintaan liittyvien resurssien kohdentamista määritellään tarkemmin vuonna
2025. (S3-4-38)
Mittarit ja tavoitteet
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
liittyvät tavoitteet
Outokumpu kehittää parhaillaan yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessiaan, joka kattaa
yhtiön omat toiminnot ja arvoketjun. Yksi kehitystyön painopistealueista ovat Outokummun
vaikutusten kohteina olevat yhteisöt sekä toimet niihin kohdistuvien vaikutusten
estämiseksi, lieventämiseksi ja lopettamiseksi. Konserninlaajuisia tavoitteita ei täten ole
vielä määritelty tätä tarkoitusta varten, mutta tavoitteiden asettamista arvioidaan osana
huolellisuusvelvoiteprosessiaan jatkokehitystä vuonna 2025. (S3-ESRS-2-72) (S3-MDR-T-81-
(a))
Osana kehitystyötä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin myös niitä käytäntöjä ja prosesseja,
joilla seurataan politiikkojen ja toimien tehokkuutta suhteessa tunnistettuihin vaikutuksiin.
Samalla määritellään vastaava lähestymistapa riskien ja mahdollisuuksien arvioimista
koskeville toimenpiteille ja politiikoille, vaikka nämä näkökohdat eivät ole osa yritysvastuun
huolellisuusvelvoiteprosessia. Vuoden 2025 aikana Outokumpu arvioi myös tarpeen
määritellä valittuja laadullisia ja/tai määrällisiä indikaattoreita
huolellisuusvelvoiteprosessin edelleen kehittämiseksi. (S3-MDR-T-81-(b), (b)-(i), (b)-(ii))
Outokummulla on kuitenkin jo nyt käytössään tiettyjä käytäntöjä, joilla seurataan sen
politiikkojen ja toimien tehokkuutta niihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka
liittyvät sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Outokumpu on esimerkiksi sitoutunut
globaaleihin aloitteisiin, kuten YK:n Global Compactiin ja YK:n liiketoiminnan ja
ihmisoikeuksien ohjaaviin periaatteisiin. Yhdessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
kanssa nämä tarjoavat yleisen viitekehyksen tavoitteiden asettamiseksi ja yhtiön toimien
määrittelemiseksi liittyen sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Outokummun
Euroopan toiminnot ovat ResponsibleSteel-sertifioituja, ja sen kaivostoiminta Suomessa
noudattaa Towards Sustainable Mining Finland -standardia. Lisäksi vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin liittyviä ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia huomioidaan yhtiön
sisäisissä tarkastus- ja arviointikäytännöissä sekä toimitusketjun
huolellisuusvelvoiteprosessissa. Tarvetta näiden näkökohtien tarkempaan käsittelyyn osana
olemassa olevia sisäisiä järjestelmiä ja työkaluja arvioidaan vuonna 2025. (S3-MDR-T-81-
(b)-(i))
126
Hallintotapatiedot
Outokummun hallintotapa edistää
liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria.
Outokumpu on sitoutunut toimimaan
liiketoiminnassaan rehellisesti. Tämä tarkoittaa
liiketoiminnan harjoittamista eettisesti
kestävällä ja vastuullisella tavalla. Outokumpu
uskoo, että jokaisella työntekijällä on rooli
sellaisten eettisten valintojen tekemisessä,
jotka auttavat rakentamaan maailmaa, joka
kestää ikuisesti.
G1-1– Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri
127
Outokumpu on sitoutunut toimimaan
liiketoiminnassaan rehellisesti. Kaikkien
työntekijöiden on noudatettava yhtiön
toimintaohjeen (Code of Conduct) periaatteita ja
sääntöjä ja sitouduttava niihin päivittäisessä
työssään. Toimintaohje tarjoaa työntekijöille
esimerkkejä ja käytännön neuvoja, jotta kaikki
voivat tehdä oikeita valintoja ja harjoittaa
eettisesti kestävää ja vastuullista liiketoimintaa.
TAVOITTEET
Tavoite oli, että
100 %
yhtiön kaikista työntekijöistä,
niin toimihenkilöistä kuin
tuotannon työntekijöistä,
suorittaa yhtiön
toimintaohjetta koskevan
uuden verkkokoulutuksen
EDISTYMINEN
97 %
kaikista työntekijöistä suoritti
yhtiön toimintaohjetta
koskevan uuden
verkkokoulutuksen
G1–1 Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri tunnistettiin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa Outokummun kannalta olennaisiksi aiheiksi.
Olennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Vaikutukset
Myönteiset
Avoimuuteen sekä eettisiin, vastuullisiin ja kestäviin liiketoimintatapoihin perustuvan
yrityskulttuurin edistäminen tekee työpaikasta vastaanottavaisen ja turvallisen
työntekijöille ja antaa heille myös mahdollisuuden tuoda esiin huolenaiheitaan.
Outokummun sitoutuminen eettiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan vaikuttaa
myönteisesti myös yhtiön muihin sidosryhmiin. Lisäksi Outokumpu edellyttää, että sen
liikekumppanit noudattavat vastaavia eettisiä toimintaperiaatteita kuin Outokumpu.
Nämä tosiasialliset myönteiset vaikutukset koskevat koko arvoketjua.
Kielteiset
Jos Outokumpu ei harjoita eettistä ja vastuullista liiketoimintaa ja ylläpidä
yrityskulttuuria, jossa jokaisen työntekijän tulee toimia oikein, se voi johtaa lakien ja
säännösten noudattamatta jättämiseen ja epäeettiseen liiketoimintaan. Mikäli
Outokummun liikekumppanit eivät noudata lakeja ja sääntöjä ja toimivat
epäeettisesti, sillä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia Outokumpuun ja sen
sidosryhmiin. Nämä mahdolliset kielteiset vaikutukset koskevat koko arvoketjua.
Riskit ja
mahdolli-
suudet
Riski
Lakien ja säännösten noudattamatta jättäminen ja yhtiön sisäisten ohjeiden
vastainen toiminta sekä muu epäeettinen toiminta voi heikentää yhtiön operatiivista
toimintakykyä ja johtaa Outokumpuun ja sen sidosryhmiin kohdistuviin haitallisiin
oikeudellisiin ja taloudellisiin seuraamuksiin tai mainehaittoihin vaikuttaen koko
arvoketjuun.
(ESRS 2-SMB 3-48-(a))
128
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Outokumpu on laatinut politiikkoja, jotka käsittelevät yhtiön liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja hallintaa.
Outokummun tärkein liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä politiikka on konserninlaajuinen
toimintaohje (Code of Conduct), joka on keskeinen osa Outokummun konserninlaajuista
eettisten toimintatapojen ja lakien ja säännösten noudattamista koskevaa ohjelmaa (Ethics
and Compliance (E&C) program). Toimintaohjeen tavoitteena on varmistaa, että kaikki
outokumpulaiset noudattavat työssään Outokummun eettisiä periaatteita ja tapoja toimia
sekä toimivat rehellisesti.
Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö
Outokummun eettiset periaatteet ovat osa yhtiön toimintaohjetta, ja ne on antanut
Outokummun hallitus. Periaatteiden mukaisesti Outokumpu kunnioittaa ja edistää
ihmisoikeuksia ja harjoittaa liiketoimintaa turvallisesti, kestävästi, eettisesti ja lakien ja
säännösten mukaisesti. Nämä keskeiset eettiset periaatteet ohjaavat sitä, miten
Outokummussa suhtaudutaan työntekijöihin, asiakkaisiin, muihin liikekumppaneihin ja
yhteiskuntaan. 
Outokummun toimintaohje rakentuu yhtiön tavoille toimia, jotka ovat päivittäisen työn
perusta Outokummussa. Outokummun tavat toimia ovat: me työskentelemme turvallisesti,
aina; me hyödynnämme yhden yhtenäisen Outokummun voiman; me toimitamme; me
annamme mahdollisuuden kehittyä ja arvostamme monimuotoisuutta; me toimimme
vastuullisesti ja me olemme luotettu kumppani. Nämä tavat toimia yhdistävät yhtiötä ja
muodostavat yhteisen käsityksen siitä, kuinka Outokumpu harjoittaa liiketoimintaa,
kohtelee ihmisiä ja rakentaa maailmaa, joka kestää ikuisesti.
Kaikkien työntekijöiden on noudatettava toimintaohjeen periaatteita ja sääntöjä ja
sitouduttava niihin päivittäisessä työssään. Toimintaohje tarjoaa työntekijöille esimerkkejä
ja käytännön neuvoja, jotta kaikki voivat tehdä oikeita valintoja jokapäiväisessä työssään.
Toimintaohje sisältää tietoa seuraavista keskeisistä aiheista: turvallinen ja terve työpaikka,
yhteistyön tekeminen yhtenä yhtenäisenä Outokumpuna, vastuullinen hankinta,
omaisuuden, tietojen ja henkilötietojen suojaaminen, sisäpiiritietojen suojeleminen,
ulkoinen viestintä, hallinto- ja ohjausjärjestelmä, eturistiriitojen välttäminen, taloustietojen
luotettavuus, rahanpesun torjunta, oikeudenmukaiset työkäytännöt, työolot ja
työntekijöiden oikeudet, vastuullinen liiketoiminta ja yhteistyö yhteisöjen kanssa,
korruptionvastainen toiminta sisältäen asiamiesten, konsulttien ja jakelijoiden käytön,
kohtuulliset lahjat, vieraanvaraisuuden sekä matkakulut, liikekumppaneiden tunteminen,
kilpailulainsäädännön noudattaminen ja huolenaiheiden esiin tuominen mukaan lukien
Outokummun SpeakUp-ilmoituskanava. 
Toimintaohjeen lisäksi Outokummun toimintaperiaatteisiin kuuluu myös muita
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä politiikkoja ja ohjeistuksia, mukaan lukien
työterveyteen ja turvallisuuteen, korruptionvastaiseen toimintaan, liikekumppaneiden
tuntemiseen, tietosuojaan ja kilpailulainsäädännön noudattamiseen liittyen. Lisäksi
Outokummun toimittajilla on käytössään toimittajien toimintaohje (Supplier Code of
Conduct) ja toimittajavaatimukset. Politiikat ja ohjeet, mukaan lukien toimintaohje,
implementoidaan koulutusten, viestinnän sekä sisäisen valvonnan toimenpiteiden avulla.
(G1-MDR-P-65-(a))
Laajuus ja hyväksymisprosessi
Outokummun toimintaohje koskee kaikkia Outokummun työntekijöitä maailmanlaajuisesti.
Outokumpu myös odottaa, että sen liikekumppanit noudattavat vastaavia eettisiä
toimintaperiaatteita kuin Outokumpu.
Outokummun toimittajien maailmanlaajuisesti odotetaan noudattavan Outokummun
toimittajien toimintaohjetta ja toimittajavaatimuksia. Lisätietoja toimittajien hallinnasta on
arvoketjun työntekijöitä (S2) koskevassa luvussa. (G1-MDR-P-65-(b))
Outokummun hallitus määrittelee Outokummun eettiset periaatteet, jotka ovat osa
Outokummun toimintaohjetta. Toimitusjohtaja ja Outokummun johtoryhmä määrittelevät
Outokummun yhteiset tavat toimia, ja Outokummun henkilöstöhallinto tukee niiden
implementointia. Outokummun toimitusjohtaja hyväksyy ja seuraa toimintaohjeen
toteutusta. (G1-MDR-P-65-(c))
Kolmansien osapuolten standardit
Kuten toimintaohjeessa todetaan, Outokumpu kunnioittaa ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta, YK:n Global Compact -yritysvastuualoitetta, YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita sekä Kansainvälisen työjärjestön julistusta
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista ja on sitoutunut niihin. (G1-MDR-P-65-(d))
Saatavuus ja toimeenpano
Outokummun laki- ja compliance-asioista vastaava tiimi on vastuussa konserninlaajuisen
E&C-ohjelman toteutuksesta ja kehittämisestä. Konsernin E&C-tiimi tukee Outokummun
toimintaohjeen toimeenpanoa. Toimintaohje ja siihen liittyvä verkkokoulutus on laadittu
yhteistyössä sisäisten sidosryhmien kanssa. (G1-MDR-P-65-(e)) 
129
Toimintaohje on saatavilla sisäisesti yhdellätoista (11) kielellä. Yhtiön intranetissä on sivu,
josta toimintaohje ja sen kieliversiot löytyvät. Toimintaohjeeseen liittyen on saatavilla myös
viestintämateriaaleja, kuten julisteita, joita voidaan laittaa näkyville Outokummun
toimipaikkoihin ympäri maailmaa. Toimintaohjeen englanninkielinen versio on nähtävillä
myös Outokummun ulkoisilla verkkosivuilla.
Outokumpu edellyttää, että sen liikekumppanit noudattavat vastaavia eettisiä
toimintaperiaatteita kuin Outokumpu. Lisäksi Outokumpu edellyttää, että sen toimittajat
maailmanlaajuisesti noudattavat toimittajien toimintaohjetta ja toimittajavaatimuksia.
Liikekumppaneille voidaan myös järjestää tarvittaessa koulutusta keskeisistä eettisiin
toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä aiheista. (G1-MDR-P-65-(f)) 
Yrityskulttuurin luominen, kehittäminen, edistäminen ja arviointi
Outokumpu on sitoutunut vaalimaan kulttuuria, joka perustuu avoimuuteen, rehellisyyteen
sekä eettisiin, vastuullisiin ja kestäviin liiketoimintatapoihin. Outokumpu haluaa olla
luotettava kumppani kaikille sidosryhmilleen, mukaan lukien asiakkailleen, työntekijöilleen,
sijoittajilleen sekä yhteisöille, joissa Outokumpu toimii. Outokummun yrityskulttuuria
luodaan ja kehitetään Outokummun vision, toimintaohjeen ja muiden politiikkojen ja
sitoumusten pohjalta, ja näitä toteutetaan koulutusten, viestinnän sekä sisäisen valvonnan
toimenpiteiden avulla. Outokummun yrityskulttuuria arvioidaan säännöllisesti. Näin
varmistetaan, että kulttuuri vastaa yrityksen sitoumusta harjoittaa eettistä ja vastuullista
liiketoimintaa ja edistää vastaanottavaista ja turvallista työkulttuuria.
Outokummun visiona on olla asiakkaan ensisijainen valinta vastuullisessa
ruostumattomassa teräksessä. Vastuullisuus on olennainen osa Outokummun strategiaa ja
näin ollen myös tärkeä osa Outokummun yrityskulttuuria. Outokummussa eettiset
toimintatavat ja lakien ja säännösten noudattaminen ovat vastuullisen ja kestävän
liiketoimintamme ytimessä, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa tekemällä eettisiä ja
vastuullisia valintoja päivittäisessä työssään.
Outokumpu on ottanut käyttöön kattavat liiketoiminnan harjoittamisen politiikat, jotka
ohjaavat yhtiötä käyttäytymään ja toimimaan eettisesti ja vastuullisesti. Nämä politiikat
ovat osa Outokummun yrityskulttuuria, ja ne edistävät vastuullista käyttäytymistä
organisaation kaikilla tasoilla.
Outokumpu on sitoutunut noudattamaan sovellettavia lakeja ja säännöksiä, eettisiä
periaatteita, Outokummun toimintaohjetta ja muita yhtiön politiikkoja ja ohjeita sekä yhtiön
tapoja toimia, jotka luovat perustan Outokummun toimille, liiketoiminnalle ja
yrityskulttuurille. Outokummun tavat toimia yhdistävät yhtiötä sekä muodostavat sen
yrityskulttuurin ja yhteisen käsityksen siitä, kuinka yritys harjoittaa liiketoimintaa ja
kohtelee työntekijöitään.
Outokummussa turvallisuus on aina etusijalla. Tämä vaikuttaa Outokummun
yrityskulttuuriin ja korostaa työterveyden ja -turvallisuuden merkitystä. Päivittäinen työ
perustuu Outokummun turvallisuusperiaatteisiin. Outokummun turvallisuuden perussäännöt
ovat ohjeiden ja toimintamenettelyjen perusta, ja niillä varmistetaan se, että
turvallisuusperiaatteita noudatetaan tarkasti. Outokummun tavoitteena on, että työntekijät
tuntevat olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi taustastaan riippumatta. Lisäksi yhtiö vaalii
yhteistyöhön perustuvaa työkulttuuria, jossa huomioidaan monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus.
Outokummun sisäiset ohjeet ja politiikat liiketoiminnan harjoittamista koskevista
toimintaperiaatteista toimenpannaan koulutusten, viestinnän sekä sisäisen valvonnan
toimenpiteiden avulla. Toimintaohjeeseen, eettisiin periaatteisiin ja lakien ja säännösten
noudattamiseen liittyvien asioiden osalta konsernin E&C-tiimi järjestää verkkokoulutuksia ja
muita koulutuksia sekä viestii aiheesta auttaakseen työntekijöitä toimimaan oikein.
Outokummun ylemmällä johdolla on myös tärkeä rooli: he toimivat esimerkkinä muille ja
viestivät eettisten toimintatapojen ja lakien ja säännösten noudattamisen tärkeydestä.
Esimerkiksi toimitusjohtaja pitää kuukausittain työturvallisuuspuhelun. Näillä säännöllisillä
puheluilla edistetään työterveyttä ja -turvallisuutta, jotka ovat keskeinen osa Outokummun
yrityskulttuuria. 
Outokummun politiikkoja ja käytäntöjä tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti sen
varmistamiseksi, että niissä otetaan huomioon myös liiketoimintaympäristön kehitys.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä aiheita ja sitä, mitä työntekijät ajattelevat yrityksen
toimien, liiketoiminnan ja yrityskulttuurin eri osa-alueista, arvioidaan ja mitataan
säännöllisesti eri keinoin, kuten kaikille työntekijöille suunnatuilla henkilöstökyselyillä.
Vuonna 2024 tehtiin kaksi henkilöstökyselyä. Kyselyt sisälsivät kysymyksiä, jotka liittyivät
yrityskulttuurin keskeisiin teemoihin: eettiseen käyttäytymiseen, työterveyteen ja -
turvallisuuteen, monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen sekä
huolenaiheista ilmoittamiseen.
Outokummun vuosittaisessa suorituksen johtamisen prosessissa "Toimin rehellisesti" on
osa keskeisten käyttäytymisten arviointia. Arvioinnissa korostuu se, miten tärkeää on
noudattaa Outokummun toimintaohjetta ja muita politiikkoja, kuten Outokummun
työterveys- ja turvallisuusstandardeja. Toimihenkilöiden kohdalla yhtiössä on käytössä
koulutusten muistutus- ja seurantaprosessi, joka koskee pakollisia eettisiin
toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyviä verkkokoulutuksia.
Prosessin avulla korostetaan sitä, miten tärkeää on suorittaa koulutukset ajallaan –
jokaisen on tehtävä oma osuutensa, tunnettava säännöt ja toimittava oikein.
Outokumpu on sitoutunut vaalimaan yrityskulttuuria, jossa huolenaiheista ilmoitetaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että Outokumpu kannustaa kaikkia työntekijöitään,
liikekumppaneitaan ja muita sidosryhmiään tuomaan esille, jos he epäilevät, että on
tapahtunut yhtiön toimintaohjeen vastaisia toimia tai muita rikkomuksia. (G1-1-9)
130
Mekanismi väärinkäytösten raportointiin
Outokumpu pyrkii vaalimaan läpinäkyvää ja avointa kulttuuria. Yhtiö kannustaa kaikkia
työntekijöitään, liikekumppaneitaan ja muita sidosryhmiään tuomaan esille, jos he
epäilevät, että on tapahtunut yhtiön toimintaohjeen vastaisia toimia tai muita rikkomuksia.
Väärinkäytökseksi luokitellaan kaikki toiminta, joka on sovellettavien lakien, säännösten tai
Outokummun politiikkojen vastaista tai joka voi aiheuttaa Outokummulle, sen henkilöstölle
tai muille sidosryhmille suoria tai välillisiä taloudellisia tappioita tai muita menetyksiä.
Outokummun työntekijöiden odotetaan suojelevan Outokummun mainetta, ryhtyvän toimiin
ongelmien estämiseksi ja ilmoittavan, jos he epäilevät väärinkäytöksiä. Lisäksi mahdolliset
epäasianmukaiset toimintatavat pyritään tunnistamaan sisäisillä tarkastuksilla sekä
ulkopuolisten riippumattomien tahojen tekemillä arvioinneilla.
Kaikki käytettävissä olevat raportointikanavat on kuvattu Outokummun toimintaohjeessa.
Työntekijät voivat raportoida epäilemistään väärinkäytöksistä lähimmälle esihenkilölleen,
esihenkilönsä esihenkilölle tai yrityksen muulle johdolle. Mikäli raportointi ei ole
mahdollista näille tahoille asian luottamuksellisuuden tai muun luonteen takia,
väärinkäytösepäilykset voi ilmoittaa Outokummun sisäiselle tarkastukselle, Compliance-
yksikköön tai henkilöstöosastolle. Jos muut tavat tuntuvat epämukavilta, väärinkäytöksistä
voi ilmoittaa SpeakUp-järjestelmän kautta. SpeakUp on kolmannen osapuolen ylläpitämä
luottamuksellinen yhteydenotto- ja keskustelukanava, jonka kautta työntekijät ja ulkoiset
sidosryhmät voivat ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti ja halutessaan
nimettömästi, jos paikallinen lainsäädäntö ja määräykset sen sallivat. SpeakUp-kanavaa voi
käyttää useilla eri kielillä. 
Raportoidut huolenaiheet käsitellään luottamuksellisesti, ja ne arvioidaan ja käydään läpi
sisäistä tutkintaa koskevan prosessin mukaisesti. Konsernin sisäinen tarkastus johtaa
tyypillisesti tätä prosessia. (G1-1-10-(a))
Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu
Outokumpu pyrkii vaalimaan yrityskulttuuria, jossa toimitaan eettisesti, kannustetaan
ilmoittamaan huolenaiheista ja suojellaan väärinkäytösten ilmoittajia.
Outokummulla on käytössä sisäinen konsernitason SpeakUp-raportointikanava, jossa
huolenaiheita voi tuoda esiin luottamuksellisesti ja nimettömästi, jos paikallinen
lainsäädäntö ja määräykset sen sallivat. SpeakUp on kolmannen osapuolen ylläpitämä
järjestelmä. Kanavaa voidaan käyttää sisäisesti, ja se on myös ulkoisten toimijoiden
käytettävissä. Tietyissä EU-maissa Outokumpu on luonut mahdollisuuden käyttää
paikallista SpeakUp-kanavaa EU:n väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin
(EU) 2019/1937 ja sen perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten
vaatimusten mukaisesti.
Outokumpu noudattaa tiukkaa politiikkaa, jonka mukaan hyvässä uskossa tehdyistä
ilmoituksista ei seuraa ilmoittajaan kohdistuvia vastatoimenpiteitä. Tämä tarkoittaa sitä,
että ilmoittajalle ei aiheudu kielteisiä seurauksia, jos hän on ilmoittanut
väärinkäytösepäilystä vilpittömästi. Lisäksi, jos väärinkäytösilmoitus kuuluu EU:n
väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin (EU) 2019/1937 ja sen
perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten soveltamisalaan, ilmoittajaa
suojellaan näiden lakien ja säännösten mukaisesti.
Outokummun toimintaohjeessa on lisätietoja siitä, miten Outokummussa voi tuoda esiin
huolenaiheita. Myös sisäisessä väärinkäytösten raportointia koskevassa ohjeessa on
lisätietoja väärinkäytösten raportoinnista ja Outokummun sisäisiä tutkintoja koskevasta
prosessista. Ohjeesta esimerkiksi selviää se, mille toiminnoille ilmoitukset lähetetään ja
mitkä toiminnot tarpeen mukaan tutkivat väärinkäytösepäilyksiä. Lisäksi EU:n
väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin (EU) 2019/1937 ja sen
perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten vuoksi tietyissä EU-maissa
toimivissa Outokummun yhtiöissä väärinkäytösten raportointia koskevaa ohjetta voidaan
täydentää maakohtaisilla ohjeilla.
Työntekijöille viestitään väärinkäytösten raportoinnista verkkokoulutusten ja muiden
koulutusten avulla. Yksi näistä koulutuksista on kaikille työntekijöille pakollinen
toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus. Väärinkäytösilmoituksia vastaanottaville ja
käsitteleville henkilöille järjestetään myös kohdennettua koulutusta. Näin varmistetaan,
että raportoidut huolenaiheet käsitellään ammattimaisesti.
Koulutusten lisäksi työntekijöille viestitään väärinkäytösten raportoinnista esimerkiksi
SpeakUp-posterien avulla. Outokummun intranetissä on myös oma väärinkäytösten
raportointia koskeva sivu. Linkki SpeakUp-kanavaan löytyy intranetistä sekä Outokummun
ulkoisilta verkkosivuilta. Myös Outokummun toimittajien toimintaohjeessa on linkki
SpeakUp-kanavaan kannustaen toimittajia raportoimaan väärinkäytösepäilyksistä tai
epäeettisestä käytöksestä, joka liittyy heidän liiketoimintasuhteeseensa Outokummun
kanssa. (G1-1-10-(c))
Tapausten tutkiminen
Outokummulla on käytössä sisäisiä tutkintoja koskeva prosessi, jota sovelletaan
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien ilmoitettujen väärinkäytösten, mukaan lukien
mahdollisten korruptio- ja lahjontatapausten, tutkinnassa. Yhtiö on sitoutunut
käsittelemään väärinkäytösilmoitukset itsenäisesti, puolueettomasti ja niin nopeasti kuin
se on kohtuullisesti mahdollista.
Ilmoituksia arvioidaan ja käydään läpi Outokummun sisäisiä tutkintoja koskevan prosessin
mukaisesti. Konsernin sisäinen tarkastus johtaa yleensä tätä prosessia. Niissä maissa,
joissa on otettu käyttöön EU:n väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin
(EU) 2019/1937 ja sen perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten myötä
paikallisesti hallinnoituja väärinkäytösten ilmoittamiseen liittyviä menettelyjä, on nimetty
paikallisia työntekijöitä hoitamaan raportoitujen huolenaiheiden arviointia ja tarkastelua
paikallisesti yhteistyössä konsernin sisäisen tarkastuksen kanssa, jos paikalliset lait ja
131
säännökset sen sallivat. Sisäisen tutkinnan seurauksena johtoa voidaan suositella
tekemään korjaavia, ehkäiseviä ja kurinpidollisia toimia. Outokummun E&C-ohjausryhmälle
ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti raportoiduista
huolenaiheista. (G1-1-10-(e))
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät koulutukset
Outokummun konsernin E&C-tiimi järjestää koulutuksia ja jakaa säännöllisesti tietoa
erilaisista eettisiin toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä
aiheista, kuten yhtiön toimintaohjeesta. Näin pyritään varmistamaan se, että Outokummun
työntekijät ympäri maailmaa tietävät, kuinka liiketoimintaan liittyviä poliitikkoja ja
periaatteita sovelletaan päivittäisessä päätöksenteossa. Nämä koulutukset voivat olla
pakollisia verkkokoulutuksia, kasvokkain järjestettäviä koulutuksia, webinaareja tai
keskusteluja. Pakollisten eettisiin toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen
liittyvien verkkokoulutuksien osalta sovelletaan koulutusten muistutus- ja
seurantaprosessia, jolla varmistetaan, että työntekijät suorittavat koulutukset ajallaan. 
E&C-koulutusten lisäksi työntekijät voivat suorittaa myös muita verkkokoulutuksia ja
kursseja esimerkiksi työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä vastaanottavaiseen ja
turvalliseen kulttuuriin liittyen. (G1-1-10-(g))
Toiminnot, jotka ovat alttiita korruptiolle ja lahjonnalle
Outokummulla on nollatoleranssi kaikenlaista korruptiota kohtaan. Tämä todetaan
Outokummun toimintaohjeessa. Tätä tavoitetta tukeakseen Outokummulla on
korruptionvastainen ohjelma osana konserninlaajuista eettisten toimintatapojen ja lakien ja
säännösten noudattamista koskevaa ohjelmaa. Korruptionvastaisen ohjelman
tarkoituksena on pyrkiä tunnistamaan, arvioimaan ja vähentämään korruptioon ja
lahjontaan liittyviä riskejä siinä globaalissa toimintaympäristössä, jossa Outokumpu toimii.
Ohjelma sisältää korruption ja lahjontariskien pienentämiseen tähtääviä osioita, kuten
yksityiskohtaisen sisäisen korruptionvastaisen toiminnan ohjeen, joka täydentää
Outokummun toimintaohjeessa esitettyjä korruptionvastaiseen toimintaan liittyviä
vaatimuksia. Korruptioon ja lahjontaan liittyvien riskien vähentämiseksi on olemassa myös
muita sisäisiä ohjeistuksia. Lisäksi Outokummun toimittajien toimintaohjeessa vaaditaan
toimittajia noudattamaan sovellettavia korruptionvastaisia sääntöjä.
Outokummun työntekijöille tarjotaan erilaisia korruptionvastaiseen toimintaan liittyviä
koulutuksia, esimerkiksi Outokummun toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus, joka koskee
kaikkia Outokummun työntekijöitä. Lisäksi yhtiöllä on toimihenkilöille suunnattu
korruptionvastaisen toiminnan verkkokoulutus sekä muita työntekijöille suunnattuja
korruptionvastaiseen toimintaan liittyviä koulutuksia. Aiheesta myös viestitään
työntekijöille. 
Tietyt Outokummun toiminnot ovat tehtäviensä ja vastuualueidensa vuoksi alttiimpia
korruptio- ja lahjontariskeille. Taloudellisista liiketoimista ja vuorovaikutuksesta ulkoisten
sidosryhmien kanssa johtuen yhtiö on tunnistanut tällaisiksi toiminnoiksi myynnin ja
hankinnan. Outokumpu jatkaa korruptionvastaisten toimenpiteiden toteuttamista ja
tarvittaessa kehittää niitä mahdollisten korruptioon ja lahjontaan liittyvien riskien
vähentämiseksi. (G1-1-10-(h))
Toimet ja resurssit
Liiketoiminnan harjoittamista koskeviin
toimintaperiaatteisiin ja yrityskulttuuriin liittyvät
toimet ja resurssit
Keskeiset toimet
Outokummun konserninlaajuisen E&C-ohjelman tehokas toteuttaminen ja kehittäminen
jatkui vuonna 2024.
Outokummun toimintaohje koskee kaikkia Outokummun työntekijöitä maailmanlaajuisesti.
Tästä syystä kaikki Outokummun työntekijät suorittavat toimintaohjetta koskevan
verkkokoulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on antaa tietoa toimintaohjeen keskeisestä
sisällöstä ja auttaa työntekijöitä tekemään eettisiä ja vastuullisia päätöksiä osana
työtehtäviään. Keskeisenä toimenpiteenä vuonna 2024 toimintaohjetta koskeva
verkkokoulutus uudistettiin täysin ja lanseerattiin kaikille Outokummun työntekijöille, niin
toimihenkilöille kuin tuotannon työntekijöille. Koulutus sitoutti työntekijöitä
toimintaohjeeseen ja teki aiheesta ajankohtaisen kaikkien kannalta.
Toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen lisäksi myös muut eettisiin toimintatapoihin ja
lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvät verkkokoulutukset uudistettiin ja
lanseerattiin vuonna 2024. Uudistetut koulutukset koskivat korruptionvastaista toimintaa,
kilpailulainsäädännön noudattamista, tietosuojaa ja liikekumppaneiden tuntemista.
Konsernin E&C-tiimi toteutti aktiivisesti myös kasvokkain järjestettäviä koulutuksia ja
webinaareja näistä aiheista sekä huolenaiheista ilmoittamisen tärkeydestä, jotta
Outokummun työntekijät osaisivat toimia oikein. Myös näihin aiheisiin liittyviä riskien
vähentämiseen tähtääviä toimia jatkettiin esimerkiksi prosesseja ja dokumentteja
parantamalla. (G1-MDR-A-68-(a))
Laajuus ja aikaväli
Uusi toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus
Kaikkien toimihenkilöiden ja tuotannon työntekijöiden esihenkilöiden tulee suorittaa
toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus vuosittain. Vuonna 2024 päätettiin tavoitteesta,
jonka mukaan tuotannon työntekijät suorittavat koulutuksen joka toinen vuosi tai useammin,
132
jos toimintaohjeeseen tai verkkokoulutukseen tehdään olennaisia muutoksia. Koulutus on
saatavilla useilla eri kielillä, jotta jokainen voi tehdä koulutuksen omalla kielellään.
Toukokuussa 2024 lanseerattu toimintaohjetta koskeva uusi verkkokoulutus on pakollinen
kaikille Outokummun työntekijöille maailmanlaajuisesti ja se suoritetaan
koulutusaikataulun mukaisesti. Myös Outokummun hallitus suorittaa koulutuksen. (G1-MDR-
A-68-(b)). Vuoden 2024 tavoite oli, että 100 % Outokummun työntekijöistä suorittaa
koulutuksen. (G1-MDR-A-68-(c))
Muut E&C-koulutukset
Toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen lisäksi Outokummussa on muita pakollisia
eettisiin toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyviä
verkkokoulutuksia. Nämä koulutukset keskittyvät korruptionvastaisuuteen,
kilpailulainsäädännön noudattamiseen, tietosuojaan ja liikekumppaneiden tuntemiseen, ja
ne on suunnattu toimihenkilöille ympäri maailmaa. Tuotannon työntekijöiden esihenkilöt
ympäri maailmaa suorittavat myös tietosuojakoulutuksen. Koulutukset ovat saatavilla
useilla eri kielillä. (G1-MDR-A-68-(b)). Kaikki nämä koulutukset uusittiin ja lanseerattiin vuonna
2024. Tarkoituksena on, että edellä mainitut työntekijät suorittavat ne vuoden 2025
aikana. (G1-MDR-A-68-(c))
Verkkokoulutusten lisäksi konsernin E&C-tiimi toteutti aktiivisesti vuonna 2024 myös
kasvokkain järjestettäviä koulutuksia ja webinaareja näistä aiheista. Koulutukset oli
suunnattu lähinnä toimihenkilöille ja ajoittain myös ulkoisille kumppaneille, kuten
myyntiedustajille. (G1-MDR-A-68-(b), (G1-MDR-A-68-(c)).
Muut toimet
Konsernin E&C-tiimi jatkoi toimenpiteitä korruptionvastaiseen toimintaan,
kilpailulainsäädännön noudattamiseen, tietosuojaan, liikekumppaneiden tuntemiseen ja
huolenaiheista ilmoittamiseen liittyen esimerkiksi parantamalla sisäisiä prosesseja ja
dokumentaatiota. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena oli entisestään vähentää riskejä ja
kehittää Outokummun konserninlaajuisen E&C-ohjelman eri osa-alueita. (G1-MDR-A-68-(b-c))
Aiempi edistyminen
Toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus on ollut pakollinen Outokummun työntekijöille
myös aikaisemmin. 98 % toimihenkilöistä ja tuotannon työntekijöiden esihenkilöistä suoritti
koulutuksen vuonna 2023.
Korruptionvastaista toimintaa, kilpailulainsäädännön noudattamista, tietosuojaa ja
liikekumppaneiden tuntemista koskevia verkkokoulutuksia on järjestetty toimihenkilöille ja
tuotannon työntekijöiden esihenkilöille pakollisina koulutuksina myös aiempina vuosina
koulutusohjelman mukaisesti. Konsernin E&C-tiimi on myös johdonmukaisesti toteuttanut
muita eettisiin toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyviä
koulutuksia sekä ottanut käyttöön erilaisia toimenpiteitä riskien vähentämiseksi ja
kehittänyt Outokummun konserninlaajuista E&C-ohjelmaa. (G1-MDR-A-68-(e))
Mittarit ja tavoitteet
Liiketoiminnan harjoittamista koskeviin
toimintaperiaatteisiin ja yrityskulttuuriin liittyvät
mittarit ja tavoitteet
Suorituksen ja tehokkuuden seuranta
Outokumpu käyttää koulutuksen suorittamisprosenttia mittarina arvioidessaan
toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen toteutuksen tehokkuutta. (G1-MDR-M-75)
Menetelmät ja oletukset
Oletuksena on, että kaikki Outokummun työntekijät suorittavat toimintaohjetta koskevan
verkkokoulutuksen määritellyn koulutusaikataulun mukaisesti.
Työntekijät voivat suorittaa koulutuksen henkilöstöhallinnon keskitetyn järjestelmän kautta.
Jokaisen työntekijän on oltava kirjautuneena koulutuksen suorittamista varten.
Henkilöstöhallinnon koulutuspalvelut tukevat koulutuksen teknistä toteutusta ja seuraavat
koulutuksen suorittamisprosenttia säännöllisesti yhdessä muiden sisäisten sidosryhmien
kanssa. (G1-MDR-M-77-(a))
Ulkoinen varmentaminen
Mittaustuloksen (eli toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen suoritusprosentin)
vahvistaa varmentaja, ei muu ulkopuolinen taho. (G1-MDR-M-77-(b))
Suhde toimintaperiaatteiden päämääriin
Outokummun toimintaohje on keskeinen osa Outokummun konserninlaajuista E&C-
ohjelmaa, ja se määrittelee Outokummun maailmanlaajuisen toiminnan eettiset
toimintaperiaatteet. Toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus tukee tavoitetta, jonka
mukaan kaikkien työntekijöiden tulee tuntea ja ymmärtää toimintaohjeen keskeinen sisältö
ja pystyä harjoittamaan liiketoimintaa eettisesti ja vastuullisesti. Jokaisella työntekijällä on
rooli Outokummussa sellaisten eettisten päätösten tekemisessä, jotka auttavat
rakentamaan maailmaa, joka kestää ikuisesti. (G1-MDR-T-80-(a))
Mitattavissa olevat tavoitteet
Tavoitteena oli, että kaikki Outokummun työntekijät suorittavat toimintaohjetta koskevan
uuden verkkokoulutuksen vuonna 2024. Tavoitetta mitattiin toimintaohjetta koskevan
verkkokoulutuksen suoritusprosentilla. (G1-MDR-T-80-(b))
133
Laajuus
Koska toimet kohdistuivat Outokummun sisäisiin sidosryhmiin, tavoite oli linjassa
määritellyn laajuuden kanssa. (G1-MDR-T-80-(c))
Välitavoitteet
Uudistettu toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus lanseerattiin toukokuussa 2024.
Toimihenkilöiden ja tuotannon työntekijöiden esihenkilöiden määräaika koulutuksen
suorittamiselle oli kesäkuussa 2024. Tuotannon työntekijöiden tuli tehdä koulutus kunkin
Outokummun toimipaikan koulutusaikataulusuunnitelman mukaisesti. (G1-MDR-T-80-(e))
Menetelmät ja oletukset
Outokumpu on sitoutunut harjoittamaan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa ja haluaa
varmistaa, että kaikki työntekijät ympäri maailmaa tuntevat yhtiön keskeiset säännöt oikein
toimimiseksi. Yhtiön omien odotusten lisäksi myös ulkoiset tahot asettavat odotuksia
työntekijöille järjestettävien eettisiä toimintatapoja sekä lain ja säännösten noudattamista
koskevien koulutusten suhteen.
Vuonna 2024 keskeinen tavoite oli se, että kaikki työntekijät suorittavat toimintaohjetta
koskevan uuden verkkokoulutuksen. Tavoitteen avulla konserninlaajuisen toimintaohjeen
keskeinen sisältö pyrittiin jalkauttamaan kaikkiin Outokummun toimipaikkoihin. (G1-MDR-
T-80-(f))
Tavoitteiden asettaminen
Outokummun konsernin E&C-tiimi tukee Outokummun toimintaohjeen ja siihen liittyvän
verkkokoulutuksen implementointia. Toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen sisältöä
uudistettiin yhteistyössä muiden toimintojen kanssa. Vastuullisuus-, henkilöstöhallinto-,
työterveys ja -turvallisuus- ja kyberturvallisuustoiminnot sekä liiketoiminta-alueet ja
liiketoimintalinjat olivat mukana uudistustyössä. E&C-ohjausryhmä tuki tavoitetta, jonka
mukaan kaikkien työntekijöiden tuli suorittaa koulutus vuonna 2024. (G1-MDR-T-80-(h))
Tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin
97 % Outokummun työntekijöistä suoritti toimintaohjetta koskevan uuden
verkkokoulutuksen vuonna 2024. Toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen
suorittaminen vaati ponnistuksia ja kurinalaisuutta koko organisaatiolta, erityisesti
tuotannon työntekijöiltä. Sitä, että kaikki työntekijät suorittavat koulutuksen, pidettiin
tärkeänä yhtiön kannalta, joten tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin tarvittavat toimet. 
Henkilöstöhallinnon koulutuspalvelut ja konsernin E&C-tiimi seurasivat koulutuksen
suorittamisprosenttia uuden koulutuksen lanseerauksesta lähtien. Koulutustilastoja jaettiin
säännöllisesti myös henkilöstöhallinnon kollegoille, jotka auttoivat järjestämään
koulutuksen tuotannon työntekijöille tuotantolaitosten koulutusaikataulusuunnitelmien
mukaisesti.
Outokummussa on käytössä koulutusten muistutus- ja seurantaprosessi, joka koskee
pakollisia eettisiin toimintatapoihin ja lakien ja säännösten noudattamiseen liittyviä
verkkokoulutuksia, mukaan lukien toimintaohjetta koskevaa verkkokoulutusta. Tämä
prosessi soveltuu Outokummun toimihenkilöihin maailmanlaajuisesti. Prosessin mukaan
toimihenkilöiden odotetaan suorittavan koulutukset asetetussa aikataulussa. Jos
koulutusta ei ole suoritettu, käytetään muistutus- ja seurantaprosessia. Prosessin
viimeisenä vaiheena Outokummun käyttäjätunnus kytketään tilapäisesti pois käytöstä sen
toimihenkilön osalta, joka ei ole suorittanut koulutusta ajoissa (tämä prosessivaihe koskee
toimihenkilöitä kaikkialla maailmassa Saksaa lukuun ottamatta). Toimintaohjetta koskevan
uuden verkkokoulutuksen suorittamista seurattiin tämän prosessin mukaisesti vuonna
2024. (G1-MDR-T-80-(j))
134
Konsernin tunnusluvut
Tunnusluvut
Milj.€, ellei muuta mainittu
2024
2023
2022
2021
20201)
Toiminnan laajuus
Liikevaihto
5 942
6 961
9 494
7 243
5 639
liikevaihdon muutos, %
-14,6
-26,7
31,1
28,4
-11,9
viennin ja ulkomaan toimintojen osuus
liikevaihdosta, % *
96,3
96,5
95,9
96,4
96,3
Sijoitettu pääoma 31.12. 2) 3) *
4 250
4 204
4 751
3 828
3 543
Investoinnit *
216
170
158
171
180
suhteessa liikevaihtoon, %
3,6
2,4
1,7
2,4
3,2
Poistot
220
242
245
249
243
Arvonalentumiset
-7
274
11
45
3
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
15
14
15
14
21
suhteessa liikevaihtoon, %
0,2
0,2
0,2
0,2
0,4
Henkilöstömäärä 31.12., FTE4)
8 424
8 453
8 357
8 439
9 602
keskimäärin vuoden aikana, FTE4)
8 443
8 412
8 683
8 714
10 000
Henkilöstömäärä 31.12.
8 736
8 750
8 591
8 727
9 915
Vaihtoehtoiset tunnusluvut on merkitty tähdellä *. Lisätietoja on esitetty osiossa “Vaihtoehtoisten
tunnuslukujen täsmäytys”.
Outokumpu ilmoitti vuonna 2022 myyvänsä valtaosan Long Products -liiketoiminnasta. Nämä liiketoiminnot
luokiteltiin myytävinä oleviksi varoiksi ja raportoitiin lopetettuina toimintoina. Kauppa saatiin päätökseen
3.1.2023.
1) Sisältäen lopetetut toiminnot.
2) Vuosi 2022 sisältää lopetettujen toimintojen oman pääoman. Vuosi 2021 sisältää lopetetut toiminnot.
3) Outokumpu on määritellyt uudelleen sijoitetun pääoman ja sijoitetun pääoman tuoton laskentatavat
vuonna 2022. Vuoden 2020 lukuja ei ole oikaistu.
4) Vuonna 2024 Outokumpu on määritellyt uudelleen kokoaikaiseksi muutetun henkilöstömäärän (FTE)
tunnusluvun, FTE ei sisällä väliaikaista työvoimaa. Vertailuvuoden 2023 luvut on oikaistu vastaavasti.
5) Vuoteen 2022 saakka tasekomponentti sisältää lopetetut toiminnot lukuun ottamatta kausia 30.9. ja
31.12.2022, jotka sisältävät ainoastaan lopetettujen toimintojen oman pääoman.
6) Lopetetut liiketoiminnot vaikuttavat esitettyihin vertailuvuosien 2020–2022 lukuihin.
Milj.€, ellei muuta mainittu
2024
2023
2022
2021
20201)
Kannattavuus
Käyttökate *
162
416
1 248
968
191
Oikaistu käyttökate *
177
517
1 256
980
250
suhteessa liikevaihtoon, %
3,0
7,4
13,2
13,5
4,4
Oikaistu käyttökate, sisältäen lopetetut toiminnot *
177
517
1 387
1 021
250
Liiketulos *
-51
-100
992
674
-55
suhteessa liikevaihtoon, %
-0,9
-1,4
10,5
9,3
-1,0
Oikaistu liiketulos *
-43
274
1 010
728
4
Tulos ennen veroja
-89
-133
933
610
-151
suhteessa liikevaihtoon, %
-1,5
-1,9
9,8
8,4
-2,7
Tilikauden tulos
-40
-111
1 086
526
-116
suhteessa liikevaihtoon, %
-0,7
-1,6
11,4
7,3
-2,1
Tilikauden tulos, sisältäen lopetetut toiminnot
-40
-106
1 140
553
-116
Oman pääoman tuotto (ROE), % * 6)
-1,1
-2,6
30,6
20,1
-4,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %  3) 5) *
-1,2
-2,1
22,6
17,6
-1,4
135
Milj.€, ellei muuta mainittu
2024
2023
2022
2021
20201)
Rahoitus ja taloudellinen asema
Nettorahoituskulut *
41
37
71
79
98
suhteessa liikevaihtoon, %
0,7
0,5
0,7
1,1
1,7
Korkokulut *
64
60
44
64
78
suhteessa liikevaihtoon, %
1,1
0,9
0,5
0,9
1,4
Korollinen velka * 2)
502
441
633
709
1 404
Korollinen nettovelka * 2)
189
-60
-10
408
1 028
Korollinen nettovelka / oikaistu käyttökate *2)
1,1
-0,1
0,0
0,4
4,1
Osakepääoma
311
311
311
311
311
Oma pääoma yhteensä
3 748
3 762
4 119
3 120
2 360
Omavaraisuusaste, % * 2)
63,2
63,8
59,2
48,3
40,8
Velkaantumisaste (gearing), % * 2)
5,0
-1,6
-0,3
13,1
43,6
Liiketoiminnan nettorahavirta 2)
147
325
778
597
322
Vapaa rahavirta * 2)
-71
290
619
448
147
Vaihtoehtoiset tunnusluvut on merkitty tähdellä *. Lisätietoja on esitetty osiossa “Vaihtoehtoisten
tunnuslukujen täsmäytys”.
Outokumpu ilmoitti vuonna 2022 myyvänsä valtaosan Long Products -liiketoiminnasta. Nämä liiketoiminnot
luokiteltiin myytävinä oleviksi varoiksi ja raportoitiin lopetettuina toimintoina. Kauppa saatiin päätökseen
3.1.2023.
1) Sisältäen lopetetut toiminnot.
2) Lopetetut liiketoiminnot vaikuttavat esitettyihin vertailuvuosien 2020–2022 lukuihin. Vapaa rahavirta
tilikaudelta 2023 sisältää lopetettujen toimintojen, Long Products -liiketoimintojen myynnistä saadut
luovutustuotot.
136
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Tietyt Outokummun vuosikertomuksessa esitetyt taloudelliset tunnus- ja suhdeluvut eivät ole IFRS:n mukaisia taloudellisen tuloksen, taloudellisen aseman tai kassavirtojen mittareita, ja siksi niitä
tarkastellaan vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Näitä tunnuslukuja ei ole määritelty IFRS-standardeissa, ja siksi ne eivät välttämättä ole suoraan verrattavissa muiden, myös saman toimialan yritysten,
käyttämiin taloudellisiin tunnus- ja suhdelukuihin. Syy näiden tunnuslukujen esittämiselle on, että ne ovat joko konsernin tilinpäätökseen sovellettavia lakisääteisiä vaatimuksia tai konsernin johto
uskoo näiden tunnuslukujen tarjoavan merkityksellistä lisätietoa konsernin liiketoiminnan tuloksesta tai taloudellisesta tilanteesta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS-standardien mukaisia
taloudellisia tietoja, eikä niitä pidä tarkastella IFRS-standardien mukaisista tiedoista erillään. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on merkitty tähdellä (*) Tunnusluvut-taulukossa.
Tunnusluku
Milj.€, ellei muuta mainittu
Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde
konsernintilinpäätöksessä
2024
2023
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta kuvastaa konsernin liiketoiminnan kansainvälistä
luonnetta.
Liikevaihto
Konsernin tuloslaskelma
5 942
6 961
Liikevaihto kohdemaan
mukaan Suomeen
Liitetieto 2.2
222
243
Vienti ja ulkomaan toiminnot
Liikevaihto - Liikevaihto kohdemaan mukaan
Suomeen
5 719
6 717
viennin ja ulkomaan
toimintojen osuus
liikevaihdosta, %
Verrattuna liikevaihtoon
96,3
96,5
Investoinnit
Investoinnit  kertovat tulevia kassavirtoja tuottaviin omaisuuseriin tehtyjen sijoitusten määrän.
Investoinnit
Investoinnit aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin, pois lukien päästöoikeudet;
sijoitukset osakkeisiin käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta ja
osakkuusyhtiöihin sekä liiketoimintojen
hankinnat
216
170
suhteessa liikevaihtoon, %
Verrattuna liikevaihtoon
3,6
2,4
Tunnusluku
Milj.€, ellei muuta mainittu
Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde
konsernintilinpäätöksessä
2024
2023
Sidottu pääoma (segmenttiraportointi)
Sidottu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman määrälle. Sitä käytetään
liiketoiminta-alueiden nettovarojen mittarina.
Sijoitettu pääoma 31.12.
Määritelty myöhemmin tässä osiossa
4 250
4 204
Rahavarat
Konsernitase
313
502
Vuokrasaamiset
Liitetieto 4.2
7
—
Osuudet osakkuusyhtiössä
Konsernitase
77
62
Käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta
kirjattavat osakesijoitukset
Konsernitase
28
12
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat
sijoitukset
Liitetieto 5.5
28
27
Laskennalliset verosaamiset,
netto
Liitetieto 2.6
498
423
Velvoitteet työsuhde-
etuuksista, netto
Liitetieto 3.3
196
212
Sidottu pääoma, 31.12.
Sijoitettu pääoma – rahavarat –
vuokrasaamiset– osuudet osakkuusyhtiöissä –
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavat osakesijoitukset – käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset
– laskennalliset verosaamiset, netto –
myytävinä olevat varat, netto + velvoitteet
työsuhde-etuuksista, netto
3 495
3 390
137
Tunnusluku
Milj.€, ellei muuta mainittu
Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde
konsernintilinpäätökseen
2024
2023
Liiketulos ja oikaistu liiketulos
Liiketulos ja oikaistu liiketulos ovat konsernin taloudellisen tuloksen mittareita. Liiketuloksen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät epätavallisiin, merkittäviin tuotto- ja kulueriin, ja niiden
oikaisun tarkoitus on parantaa taloudellisen tuloksen vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.
Tilikauden tulos
Konsernin tuloslaskelma
-40
-111
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelma
49
22
Rahoitustuotot ja -kulut
yhteensä
Konsernin tuloslaskelma
-41
-37
Osuus osakkuusyhtiöiden
tuloksista
Konsernin tuloslaskelma
3
4
Liiketulos
Konsernin tuloslaskelma
-51
-100
suhteessa liikevaihtoon, %
Verrattuna liikevaihtoon
-0,9
-1,4
Liiketuloksen 
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Liitetieto 2.1
-8
-374
Oikaistu liiketulos
Liiketulos – Liiketuloksen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
-43
274
Käyttökate ja oikaistu käyttökate
Käyttökate ja oikaistu käyttökate ovat konsernin taloudellisen tuloksen mittareita. Oikaistu
käyttökate on Outokummun tärkein taloudellisen raportoinnin tulosmittari. Käyttökatteen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät epätavallisiin, merkittäviin tuotto- ja kulueriin, ja niiden
oikaisun tarkoitus on parantaa taloudellisen tuloksen vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.
Liiketulos
Konsernin tuloslaskelma
-51
-100
Poistot
Liitetieto 2.3
220
242
Arvonalentumiset
Liitetieto 2.4
-7
274
Käyttökate
Liiketulos ennen poistoja ja
arvonalentumisia
162
416
Käyttökatteen
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Liitetieto 2.1
-15
-102
Oikaistu käyttökate
Käyttökate – Käyttökatteen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
177
517
suhteessa liikevaihtoon, %
Verrattuna liikevaihtoon
3,0
7,4
Tunnusluku
Milj.€, ellei muuta mainittu
Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde
konsernintilinpäätökseen
2024
2023
Nettorahoituskulut ja korkokulut
Nettorahoituskulut sekä korkokulut ovat mittareita konsernin rahoituskustannuksille.
Nettorahoituskulut
Konsernin tuloslaskelman
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
41
37
suhteessa liikevaihtoon, %
Verrattuna liikevaihtoon
0,7
0,5
Korkokulut
Konsernin tuloslaskelma
64
60
suhteessa liikevaihtoon, %
verrattuna liikevaihtoon
1,1
0,9
Sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman määrälle.
Sijoitettu pääoma on seuraavien erien summa:
Oma pääoma yhteensä
Konsernitase
3 748
3 762
Korolliset velat
Määritelty myöhemmin tässä osiossa
502
441
Sijoitettu pääoma 31.12.
Oma pääoma + korolliset velat
4 250
4 204
Liiketulos, käyttökate ja oikaistu käyttökate sisältäen lopetetut toiminnot
Tilikauden tulos, sisältäen
lopetetut toiminnot
Konsernin tuloslaskelma
-40
-106
Tuloverot
Konsernin tuloslaskelma
49
22
Rahoitustuotot ja - kulut
yhteensä
Konsernin tuloslaskelma
-41
-37
Osuus osakkuusyhtiöiden
tuloksista
Konsernin tuloslaskelma
3
4
Liiketulos
Konsernin tuloslaskelma + Liitetieto 6.1
-51
-95
Poistot
Liitetieto 2.3
220
242
Arvonalentumiset
Liitetieto 2.4
-7
274
Käyttökate
Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia
162
421
Käyttökatteen
vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät
Liitetieto 2.1 + lopetetut toiminnot
-15
-97
Oikaistu käyttökate
Käyttökate – Käyttökatteen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
177
517
138
Tunnusluku
Milj.€, ellei muuta mainittu
Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde
konsernintilinpäätökseen
2024
2023
Oman pääoman tuotto (ROE)
Oman pääoman tuotto kertoo lisäarvosta, jonka konserni tuottaa osakkeenomistajien konserniin
sijoittamalle pääomalle.
Oma pääoma yhteensä
31.12. edellisenä vuonna
Konsernitase
3 762
4 119
Oma pääoma yhteensä 31.3.
3 761
4 064
Oma pääoma yhteensä 30.6.
3 697
4 141
Oma pääoma yhteensä 30.9.
3 626
4 135
Oma pääoma yhteensä 31.12.
Konsernitase
3 748
3 762
Oma pääoma yhteensä (neljän
vuosineljänneksen keskiarvo)
Avaavan ja neljän vuosineljänneksen päättävien
arvojen keskiarvo
3 719
4 044
Tilikauden tulos, sisältäen
lopetetut toiminnot
Konsernin tuloslaskelma
-40
-106
Oman pääoman tuotto (ROE),
%
Tilikauden tulos / Oma pääoma yhteensä (neljän
vuosineljänneksen keskiarvo)
-1,1
-2,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Sijoitetun pääoman tuotto on mittari lisäarvosta, jonka konserni tuottaa toimintaansa sijoitetulle
pääomalle.
Sijoitettu pääoma 31.12.
edellisenä vuonna 1)
Määritelty aiemmin tässä osiossa
4 204
4 751
Sijoitettu pääoma 31.3.
4 175
4 612
Sijoitettu pääoma 30.6.
4 134
4 541
Sijoitettu pääoma 30.9.
4 079
4 531
Sijoitettu pääoma 31.12.
Määritelty aiemmin tässä osiossa
4 250
4 204
Sijoitettu pääoma (neljän
vuosineljänneksen keskiarvo)
Avaavan ja neljän vuosineljänneksen päättävien
arvojen keskiarvo
4 168
4 528
Liiketulos
Konsernin tuloslaskelma
-51
-100
Osuus osakkuusyhtiöiden
tuloksista
Konsernin tuloslaskelma
3
4
Sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE), %
(Liiketulos + Osuus osakkuusyhtiöiden
tuloksista) / Sijoitettu pääoma (neljän
vuosineljänneksen keskiarvo)
-1,2
-2,1
1) 31.12.2022 sijoitettu pääoma sisältää lopetettujen toimintojen oman pääoman.
Tunnusluku
Milj.€, ellei muuta mainittu
Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde
konsernintilinpäätökseen
2024
2023
Korollinen velka
Korollinen velka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.
Pitkäaikaiset korolliset velat
Konsernitase
246
359
Lyhytaikaiset korolliset velat
Konsernitase
256
82
Korollinen velka
Pitkäaikaiset + lyhytaikaiset korolliset velat
502
441
Korollinen nettovelka
Korollinen nettovelka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.
Korollinen velka
Määritelty aiemmin tässä osiossa
502
441
Rahavarat
Konsernitase
313
502
Korollinen nettovelka
Korollinen velka – rahavarat
189
-60
suhteessa liikevaihtoon, %
Verrattuna liikevaihtoon
3,2
-0,9
Korollinen nettovelka / oikaistu käyttökate
Korollinen nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella kertoo konsernin velkaantumisasteesta.
Korollinen nettovelka
Määritelty aiemmin tässä osiossa
189
-60
Oikaistu käyttökate
Määritelty aiemmin tässä osiossa
177
517
Korollinen nettovelka /
Oikaistu käyttökate
Korollinen nettovelka / Oikaistu käyttökate
1,1
-0,1
Omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste kertoo konsernin varojen oman pääoman ehtoisen rahoituksen osuuden ja on
mittari konsernin rahoitusriskitasosta
Oma pääoma yhteensä
Konsernitase
3 748
3 762
Varat yhteensä
Konsernitase
5 965
5 927
Saadut ennakot
Liitetieto 4.5
32
31
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä –
saadut ennakot)
63,2
63,8
Velkaantumisaste (gearing)
Velkaantumisaste eli gearing kertoo konsernin rahoitusriskitasosta ja velan määrästä suhteessa
omaan pääomaan
Korollinen nettovelka
Määritelty aiemmin tässä osiossa
189
-60
Oma pääoma yhteensä
Konsernitase
3 748
3 762
Velkaantumisaste (gearing), %
Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä
5,0
-1,6
Vapaa rahavirta
Rahavirtaan liittyvä mittari, joka kuvaa liiketoiminnan rahavirtaa investointien jälkeen käytettäväksi
esim. osinkoihin ja velkoihin.
Vapaa rahavirta
Konsernin rahavirtalaskelma, rahavirta ennen
rahoitusta
-71
290
139
Taloudellisten tunnuslukujen laskentaperusteet
Tunnusluku
Käyttötarkoitus
Laskentaperuste
Liiketulos
Liiketulos on konsernin taloudellisen tuloksen mittari.
Tilikauden tulos ilman tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja ja osuuksia
osakkuusyhtiöiden tuloksista
Käyttökate
Käyttökate on konsernin taloudellisen tuloksen mittari.
Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia
Käyttökatteen tai liiketuloksen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Käyttökatteen tai liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien
oikaisun tarkoitus on parantaa taloudellisen tuloksen vertailukelpoisuutta
raportointikausien välillä.
Olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka vaikuttavat vertailukelpoisuuteen
kausien välillä, koska ne ovat luonteeltaan, kooltaan tai
esiintymistiheydeltään poikkeuksellisia, liittyen esimerkiksi
konserninlaajuisiin uudelleenjärjestelyihin, tai omaisuuden tai
liiketoimintojen myynteihin.
Oikaistu käyttökate tai liiketulos
Oikaistu käyttökate on Outokummun tärkein taloudellisen raportoinnin
tulosmittari.
Käyttökate tai liiketulos  +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman
määrälle.
Oma pääoma + korollinen velka
Sidottu pääoma (segmenttiraportointi)
Sidottu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman määrälle.
Sitä käytetään liiketoiminta-alueiden nettovarojen mittarina.
Sijoitettu pääoma – rahavarat – vuokrasaamiset – osuudet osakkuusyhtiöissä
– osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta –
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset – laskennalliset
verosaamiset (netto) – myytävissä olevat varat (netto)  + velvoitteet
työsuhde-etuuksista (netto)
Investoinnit
Investoinnit kertovat tulevia kassavirtoja tuottaviin omaisuuseriin tehtyjen
sijoitusten määrän.
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin pl. päästöoikeudet; sijoitukset käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta kirjattaviin osakkeisiin ja osakkuusyhtiöihin sekä
liiketoimintojen hankinnat
Vapaa rahavirta
Rahavirtaan liittyvä mittari, joka kuvaa liiketoiminnan rahavirtaa investointien
jälkeen käytettäväksi esim. osinkoihin ja velkoihin.
Rahavirta ennen rahoitusta
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Sijoitetun pääoman tuotto on mittari lisäarvosta, jonka konserni tuottaa
toimintaansa sijoitetulle pääomalle.
Liiketulos + osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
× 100
Sijoitettu pääoma (neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo)
Sidotun pääoman tuotto (ROOC)
(segmenttiraportointi)
Sidotun pääoman tuotto on sisäinen mittari lisäarvosta, jonka liiketoiminta-
alue tuottaa toimintaan sijoitetulle pääomalle.
Oikaistu liiketulos
× 100
Sidottu pääoma (neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (ROE)
Oman pääoman tuotto kertoo lisäarvosta, jonka konserni tuottaa
osakkeenomistajien konserniin sijoittamalle pääomalle.
Tilikauden tulos
× 100
Oma pääoma (neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo)
Korollinen velka
Korollinen velka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat
140
Tunnusluku
Käyttötarkoitus
Laskentaperuste
Korollinen nettovelka
Korollinen nettovelka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.
Korolliset velat – rahavarat
Omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste kertoo konsernin varojen oman pääoman ehtoisen
rahoituksen osuuden ja on mittari konsernin rahoitusriskitasosta.
Oma pääoma
× 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste (gearing)
Velkaantumisaste eli gearing kertoo konsernin rahoitusriskitasosta ja velan
määrästä suhteessa omaan pääomaan.
Korollinen nettovelka
× 100
Oma pääoma
Korollinen nettovelka/oikaistu käyttökate
Korollinen nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella kertoo konsernin
velkaantumisasteesta.
Korollinen nettovelka
Oikaistu käyttökate
Henkilöstömäärä kokoaikaiseksi muutettuna
Henkilöstömäärä muutettuna kokoaikaista työaikaa vastaavaksi; luku ei
sisällä 6 kuukautta ylittävällä sairauslomalla tai vanhempainvapaalla olevia
henkilöitä, henkilöitä, joiden työsuhde on päätetty ja jotka ovat
irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta eikä väliaikaista työvoimaa
141
Osakekohtaiset tunnusluvut1)
2024
2023
2022
2021
2020
Osakekohtainen tulos
€
-0,09
-0,24
2,52
1,26
-0,28
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot
€
-0,09
-0,26
2,40
1,21
—
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 2)
€
-0,09
-0,24
2,33
1,17
-0,28
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot 2)
€
-0,09
-0,26
2,22
1,13
—
Rahavirta/osake
€
0,35
0,75
1,72
1,36
0,78
Oma pääoma/osake
€
8,85
8,73
9,27
6,89
5,70
Osakekohtainen osinko
€
0,26
3)
0,26
0,35
0,15
—
Osinko/tulos
%
-278,43
-105,97
13,64
12,30
—
Efektiivinen osinkotuotto
%
8,95
5,80
7,40
2,70
—
Hinta/voitto-suhde (P/E)
neg.
neg.
1,88
4,37
neg.
Osakkeen kurssikehitys
Keskikurssi
€
3,59
4,77
4,69
4,96
2,66
Alin kurssi
€
2,77
3,60
3,51
3,36
2,08
Ylin kurssi
€
4,48
5,90
6,48
6,01
4,44
Kurssi kauden lopussa
€
2,91
4,48
4,73
5,50
3,22
Muutos kauden aikana
%
-35,2
-5,2
-14,0
70,8
14,8
OMX Helsinki -indeksin muutos kauden aikana
%
-6,2
-6,6
-13,4
18,3
10,1
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa 4)
Milj. €
1 231
1 933
2 101
2 489
1 327
Osakkeiden vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto 5)
1 000 kpl
385 456
386 008
720 801
880 092
1 100 628
Osuus osakkeiden osakeantioikaistusta painotetusta keskiarvosta
%
90,9
88,7
159,5
200,5
265,9
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä 4)
424 237 776
435 090 240
451 932 876
438 871 175
413 907 618
Osakkeiden osakeanti- ja laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä 4) 6)
470 977 109
475 843 726
493 535 712
479 163 509
437 336 296
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 4)
423 685 628
431 190 703
444 134 611
452 571 977
412 002 212
1) Sisältäen lopetetut toiminnot, ellei muuta mainita. Vuonna 2023 vaikutus lopetetuista liiketoiminnoista liittyy Long Products -liiketoimintojen myyntiin.
2) Vertailuvuoden tietoa on tarkennettu.
3) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
4) Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.
5) Sisältää vain Nasdaq Helsingin kaupankäynnin.
6) Heinäkuussa 2025 erääntyvät vaihtovelkakirjalainat on oikeus vaihtaa enintään 45 261 669 Outokummun osakkeeseen.
142
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet
Tunnusluku
Laskentaperuste
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos + vaihtovelkakirjalainojen korkokulut verojen jälkeen
Osakkeiden osakeanti- ja laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Rahavirta/osake
Liiketoiminnan nettorahavirta
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Oma pääoma/osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osakekohtainen osinko
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko/tulos
Tilikaudelta jaettu osinko
× 100
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Efektiivinen osinkotuotto
Osinko/osake
× 100
Osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Hinta/tulos-suhde (P/E)
Osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa × viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeiden vaihdon kehitys
Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen suhteellinen osuus osakkeiden osakeantioikaistusta
painotetusta keskimääräisestä lukumäärästä kauden aikana
143
Tilinpäätös
WDesk_FS_People_in_escalator_2024_04_11_outokumpu_saksa_0271.jpg
”Jatkoimme onnistuneesti toimenpiteitä
tuloskehityksen parantamiseksi läpi
vuoden ja haasteista huolimatta
olemme pitäneet nettovelan pienenä.”
– Marc-Simon Schaar,
talous- ja rahoitusjohtaja
Vuosi 2024 oli Outokummulle haastava: markkinatilanne oli heikko, ja geopoliittisessa tilanteessa
oli epävarmuutta. Outokummun taloudellinen asema pysyi kuitenkin vahvana.
Outokummun vuosikertomus 2024
144
Tilinpäätöksen sisältö
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1
Raportointiperiaatteet
1.1
Tietoja yhtiöstä
1.2
Laadintaperiaatteet
2
Liiketoiminnan tulos
2.1
Toimintasegmentit
2.2
Myyntituotot
2.3
Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja hallinnon kulut
2.4
Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut
2.5
Rahoitustuotot ja -kulut
2.6
Tuloverot
2.7
Osakekohtainen tulos
3
Työsuhde-etuudet
3.1
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
3.2
Ylimmän johdon työsuhde-etuudet
3.3
Velvoitteet työsuhde-etuuksista
3.4
Osakeperusteiset maksut
4
Liiketoiminnan varat ja velat
4.1
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
4.2
Vuokrasopimukset
4.3
Liikearvon arvonalentumistestaus
4.4
Vaihto-omaisuus
4.5
Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat
4.6
Varaukset
5
Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta
5.1
Korollinen nettovelka ja pääoman hallinta
5.2
Oma pääoma
5.3
Rahoitusriskienhallinta ja vakuutukset
5.4
Johdannaissopimukset
5.5
Rahoitusvarat ja -velat
5.6
Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
5.7
Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
6
Konsernirakenne ja muut liitetiedot
6.1
Lopetetut toiminnot
6.2
Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset
6.3
Riita-asiat
6.4
Lähipiiri
6.5
Tytäryhtiöt
6.6
Osakkuusyhtiöt
6.7
Uudet IFRS-standardit
6.8
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
145
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Milj. €
Liitetieto
2024
2023
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto
2.2
5 942
6 961
Hankinnan ja valmistuksen kulut
2.3
-5 710
-6 474
Bruttokate
232
486
Muut liiketoiminnan tuotot
2.4
57
62
Myynnin ja markkinoinnin kulut
2.3
-71
-73
Hallinnon kulut
2.3
-240
-260
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut
2.3
-15
-14
Muut liiketoiminnan kulut
2.4
-15
-302
Liiketulos
-51
-100
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
6.6
3
4
Rahoitustuotot ja -kulut
2.5
Korko- ja muut rahoitustuotot
13
21
Korkokulut
-64
-60
Markkinahintoihin liittyvät voitot ja tappiot
20
11
Muut rahoituskulut
-10
-9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-41
-37
Tulos ennen veroja
-89
-133
Tuloverot
2.6
49
22
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista
-40
-111
Milj. €
Liitetieto
2024
2023
Lopetetut toiminnot
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista
6.1
—
5
Tilikauden tulos
-40
-106
Emoyhtiön omistajille kuuluva jatkuvien toimintojen
osakekohtainen tulos
2.7
Osakekohtainen tulos, €
-0,09
-0,26
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos, €
-0,09
-0,26
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos
2.7
Osakekohtainen tulos, €
-0,09
-0,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos, €
-0,09
-0,24
Tilikauden tulos kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Liitetiedot ovat olennainen osa
tilinpäätöstä.
Vertailukauden laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta on tarkennettu, lisätietoa
liitetiedossa 2.7.
146
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. €
Liitetieto
2024
2023
Tilikauden tulos
-40
-106
Muut laajan tuloksen erät, jatkuvat toiminnot
Erät, jotka saatetaan siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot
Muuntoerojen muutos
108
-58
Rahavirran suojaukset
5.4
Käyvän arvon muutokset tilikauden aikana
12
71
Siirto tulosvaikutteiseksi eräksi
-13
-15
Tuloverot
2.6
0
-6
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus
3.3
Muutokset tilikauden aikana
12
-15
Tuloverot
2.6
-4
5
Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta
5.6
Käyvän arvon muutokset tilikauden aikana
13
-23
Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä
6.6
0
1
Muut laajan tuloksen erät, jatkuvat toiminnot,
verojen jälkeen
127
-41
Muut laajan tuloksen erät, lopetetut toiminnot,
verojen jälkeen
—
-12
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen
127
-53
Tilikauden laaja tulos
88
-159
Tilikauden laaja tulos kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Liitetiedot ovat olennainen osa
tilinpäätöstä.
147
Konsernitase
Milj. €
Liitetieto
2024
2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
4.1, 4.3
580
556
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
4.1
1 935
1 905
Käyttöoikeusomaisuuserät
4.2
179
147
Osuudet osakkuusyhtiöissä
6.6
77
62
Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta
5.6
28
12
Laskennalliset verosaamiset
2.6
504
454
Myyntisaamiset ja muut saamiset
4.5
10
12
3 313
3 148
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
4.4
1 764
1 581
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
sijoitukset
5.5
28
27
Johdannaisinstrumentit
5.4
39
34
Verosaamiset
2.6
16
27
Myyntisaamiset ja muut saamiset
4,5
492
609
Rahavarat
5.1
313
502
2 652
2 779
VARAT YHTEENSÄ
5 965
5 927
Milj. €
Liitetieto
2024
2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
311
311
Ylikurssirahasto ja muut sidotun oman pääoman
rahastot
714
714
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
2 307
2 307
Omat osakkeet
-159
-169
Käyvän arvon rahastot
21
6
Kertyneet voittovarat
553
593
Oma pääoma yhteensä
5.2
3 748
3 762
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
5.1
246
359
Johdannaisinstrumentit
5.4
0
8
Laskennalliset verovelat
2.6
6
31
Velvoitteet työsuhde-etuuksista
3.3
196
212
Varaukset
4.6
52
73
Ostovelat ja muut velat
4.5
13
16
513
700
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat
5.1
256
82
Johdannaisinstrumentit
5.4
17
40
Varaukset
4.6
33
37
Verovelat
2.6
8
8
Ostovelat ja muut velat
4.5
1 390
1 299
1 704
1 465
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
5 965
5 927
Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.
148
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. €
Liitetieto
2024
2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
-40
-106
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset
2.3, 2.4, 4.1,
4.2
213
516
Pitkäaikaisten varojen, konserniyhtiöiden ja
liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot
2.4
-1
-6
Rahoitustuotot ja -kulut
2.5
41
37
Verot
2.6
-49
-22
Muut oikaisut
2
-28
205
497
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
139
101
Vaihto-omaisuuden muutos
-165
165
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos
53
-212
27
54
Saadut korot ja osingot
13
19
Maksetut korot
-52
-47
Muut rahoituserät
-8
-9
Maksetut verot
2
-84
Liiketoiminnan nettorahavirta
147
325
Milj. €
Liitetieto
2024
2023
Investointien rahavirta
Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta
5.6
-2
-14
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
4.1
-173
-129
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
4.1
-38
-17
Investoinnit osakkuusyhtiöihin
6.6
-13
-10
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden
myynnit
4.1
4
37
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myynnit vähennettyinä
luovutushetken rahavaroilla
6.2
5
97
Muu investointien rahavirta
-1
1
Investointien nettorahavirta
-218
-35
Rahavirta ennen rahoitusta
-71
290
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot
5.2
-110
-152
Omien osakkeiden takaisinosto
5.2
-34
-70
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
5.1
-15
-169
Lyhytaikaisten lainojen muutos
5.1
79
0
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
4.2
-38
-39
Rahoituksen nettorahavirta
-118
-430
Rahavarojen muutos
-189
-140
Rahavarat tilikauden alussa 1)
502
644
Rahavarojen muutos
-189
-140
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
1
-2
Rahavarat tilikauden lopussa
5.1
313
502
Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.
1) Vuoden 2023 rahavarat tilikauden alussa sisältää lopetettujen toimintojen rahavaroja 117 milj. euroa.
149
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. €
Liitetieto
Osakepää-
oma
Ylikurssi-
rahasto
Muut
sidotun
oman
pääoman
rahastot
Sijoitetun
vapaan
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Osake-
sijoitusten
käyvän
arvon
rahasto
Johdan-
naisten
käyvän
arvon
rahasto
Kumula-
tiiviset
muuntoerot
Etuus-
pohjaisten
järjestelyiden
uudelleen-
arvostus
Muut
kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
311
714
3
2 308
-129
-93
-48
3
-128
1 179
4 119
Tilikauden tulos
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-106
-106
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
—
—
-23
49
-68
-11
1
-53
Tilikauden laaja tulos
—
—
—
—
—
-23
49
-68
-11
-105
-159
Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osingot
5.2
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-152
-152
Vaihtovelkakirjalainat
—
—
—
0
1
—
—
—
—
—
0
Osakeperusteiset maksut
3.4
—
—
—
—
9
—
—
—
—
-10
-2
Omien osakkeiden takaisinosto 1)
5.2
—
—
—
—
-50
—
—
—
—
—
-50
Käyvän arvon siirto varaston arvoon
5.4
—
—
—
—
—
—
5
—
—
—
5
Muu muutos 2)
—
—
-3
—
—
117
—
28
—
-142
—
Oma pääoma 31.12.2023
311
714
0
2 307
-169
1
5
-38
-139
770
3 762
Tilikauden tulos
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-40
-40
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
—
—
13
-1
108
8
0
127
Tilikauden laaja tulos
—
—
—
—
—
13
-1
108
8
-40
88
Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osingot
5.2
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-110
-110
Osakeperusteiset maksut
3.4
—
—
—
—
6
—
—
—
—
-6
0
Omien osakkeiden takaisinosto 3)
5.2
—
—
—
—
4
—
—
—
—
—
4
Käyvän arvon siirto varaston arvoon
5.4
—
—
—
—
—
—
4
—
—
—
4
Muu muutos
—
—
—
—
—
—
—
—
0
0
—
Oma pääoma 31.12.2024
311
714
0
2 307
-159
14
8
70
-131
615
3 748
Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.
Oma pääoma kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Lisätietoja omasta pääomasta on esitetty liitetiedossa 5.2.
1) Omia osakkeita hankittiin osana 29.11.2023 julkaistua omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa. Ulkopuolisen välittäjän kanssa tehdyn sopimuksen luoteesta johtuen Outokumpu on kirjannut 38 milj. euron velan
takaisinosto-ohjelmaan liittyen, ja 50 milj. euron enimmäismäärä vaikuttaa konsernin omaan pääomaan jo vuoden 2023 lopussa.
2) Muu muutos liittyy kumulatiivisten muuntoerojen uudelleenluokitteluun (28 milj. euroa), ja sijoituksen uudelleen luokitteluun (117 milj. euroa). Sijoitus Voimaosakeyhtiö SF:lle luokiteltiin käypään arvoon laajan tuloksen
kautta kirjatuista sijoituksista osakkuusyhtiöksi. Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta omaan pääomaan yhteensä.
3) Outokumpu sai 29.2.2024 päätökseen enintään 50 milj. euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman, josta tiedotettiin 29.11.2023. Ulkopuolisen välittäjän kanssa tehdyn sopimuksen luonteesta johtuen
Outokumpu kirjasi 38 milj. euron velan osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyen ja 50 milj. euron enimmäismäärä vaikutti konsernin omaan pääomaan jo vuonna 2023. Ohjelman aikana Outokumpu osti takaisin
11 000 000 omaa osaketta ja käytti ostoihin yhteensä 46 milj. euroa. Koska kirjattu sitoumus oli korkeampi, Outokumpu kirjasi 4 milj. euron vaikutuksen omaan pääomaan tähän ohjelmaan liittyen.
150
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Outokumpu esittää tilinpäätöksen liitetiedot ryhmiteltyinä seuraaviin kuuteen
asiakokonaisuuteen:
1. Raportointiperiaatteet
2. Liiketoiminnan tulos
3. Työsuhde-etuudet
4. Liiketoiminnan varat ja velat
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta
6. Konsernirakenne ja muut liitetiedot
Liitetieto
Laadinta-
periaatteet
Johdon
harkinta
Riskit
1. Raportointiperiaatteet
1.1 Tietoja yhtiöstä
1.2 Laadintaperiaatteet
2. Liiketoiminnan tulos
2.1 Toimintasegmentit
2.2 Myyntituotot
2.3 Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja
hallinnon kulut
2.4 Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
2.6 Tuloverot
2.7 Osakekohtainen tulos
3. Työsuhde-etuudet
3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
3.2 Ylimmän johdon työsuhde-etuudet
3.3 Velvoitteet työsuhde-etuuksista
3.4 Osakeperusteiset maksut
4. Liiketoiminnan varat ja velat
4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
4.2 Vuokrasopimukset
4.3 Liikearvon arvonalentumistestaus
4.4 Vaihto-omaisuus
4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat
ja muut velat
4.6 Varaukset
Koko tilinpäätöstä koskevat laadintaperiaatteet ja johdon harkinta esitetään
Raportointiperiaatteet-osiossa, ja jokaiseen raportoitavaan erään tai asiaan liittyvät
laadintaperiaatteet, johdon harkinta ja riskit esitetään kyseisessä liitetiedossa. Alla esitetty
taulukko kertoo liitetietojen rakenteen ja sen, mihin liitetietoihin sisältyy laadintaperiaatteita,
johdon harkintaa ja riskitietoja. Liitetiedoissa nämä osiot on korostettu oheisilla merkeillä.
Liitetiedot
Laadinta-
periaatteet
Johdon
harkinta
Riskit
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta
5.1 Korollinen nettovelka ja pääoman hallinta
5.2 Oma pääoma
5.3 Rahoitusriskienhallinta ja vakuutukset
5.4 Johdannaissopimukset
5.5 Rahoitusvarat ja -velat
5.6 Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta
5.7 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
6. Konsernirakenne ja muut liitetiedot
6.1 Lopetetut toiminnot
6.2 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset
6.3 Riita-asiat
6.4 Lähipiiri
6.5 Tytäryhtiöt
6.6 Osakkuusyhtiöt
6.7 Uudet IFRS-standardit
6.8 Tilikauden jälkeiset tapahtumat
151
1. Raportointiperiaatteet
Tämä liitetieto-osio sisältää tietoja yhtiöstä sekä koko konsernitilinpäätökseen
liittyvät yleiset esittämistä ja laadintaa koskevat periaatteet.
1.1 Tietoja yhtiöstä
Outokumpu Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka
kotipaikka on Helsinki. Yhtiö on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988. Outokumpu Oyj
on Outokumpu-konsernin (“konserni”, “Outokumpu”, “yhtiö”) emoyhtiö (“emoyhtiö”,
“Outokumpu Oyj”").
Outokumpu on ruostumattoman teräksen ykkönen maailmassa. Yhtiön asema perustuu sen
kykyyn räätälöidä ruostumatonta terästä lähes mihin tahansa muotoon ja käyttötarkoitukseen.
Ruostumaton teräs on ympäristöä säästävä, kierrätettävä ja luja materiaali, joka on suunniteltu
kestämään ikuisesti. Yhteiskunnan perusrakenteiden ja kuuluisien maamerkkien lisäksi yhtiön
asiakkaat valmistavat ruostumattomasta teräksestä tuotteita kotitalouksien ja monenlaisen
teollisuuden käyttöön. Outokummun palveluksessa on noin 8 700 ammattilaista lähes 30
maassa.
Outokummun ESEF-säännösten mukainen konsernitilinpäätös julkaistaan XHTML-muotoisena
osoitteessa www.outokumpu.com/raportit. Muissa raporteissa, kuten PDF-muotoisessa tai
painetussa vuosikertomuksessa esitetyt tilinpäätöstiedot eivät ole ESEF-säännösten mukaisia
raportteja.
Outokumpu Oyj:n hallitus on hyväksynyt 17.2.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.
1.2 Laadintaperiaatteet
Tämä Outokummun konsernitilinpäätös on laadittu jatkuvuuden periaatetta noudattaen
tilikaudelta 2024 käsittäen 1.1.–31.12.2024 välisen ajanjakson.
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu
31.12.2024 voimassa olleita standardeja ja tulkintoja (SIC ja IFRIC). Konsernitilinpäätös
täyttää myös  suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
säännösten ja määräysten vaatimukset.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin,
ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten
yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
Outokumpu sai päätökseen kaupan Long Products -liiketoiminnasta 3.1.2023 ja luokitteli
liiketoiminnot myytävinä oleviksi varoiksi ja raportoi ne lopetettuina toimintoina vuonna 2022.
Lisätietoa on liitetiedossa 6.1.
Tietoja yhtiöstä
Yhtiön nimi
Outokumpu Oyj
Juridinen muoto
Julkinen osakeyhtiö
Perustamismaa
Suomi
Kotipaikka ja päätoimipaikka
Helsinki
Yhtiön osoite
PL 245, 00181 Helsinki
Konsernin emoyhtiö
Outokumpu Oyj
152
Riskit
image.png
Maailmantalouden kehitys ja geopoliittiset jännitteet
Maailmantalouden kehitys, geopoliittiset jännitteet, kauppapolitiikka ja Ukrainassa jatkuva sota
altistavat Outokummun riskeille ja epävarmuustekijöille toimintaympäristössään.
Maailmantaloudessa tärkeimmät epävarmuustekijät liittyvät kaupan suojatoimenpiteiden
kehitykseen, maailmantalouden hitaaseen kasvuun, inflaatioon, korkeisiin korkoihin ja Kiinan
talouden jatkuvaan epävarmuuteen. Geopoliittisten jännitteiden ja konfliktien mahdolliset
eskalaatiot erityisesti Lähi-idän alueella voivat lisätä häiriöitä globaaleissa toimitusketjuissa.
Näiden häiriöiden seuraukset voivat vaikuttaa Outokummun toimintaympäristöön,
liiketoimintaan ja ruostumattoman teräksen kysyntään.
Yhtiö on kuitenkin tehnyt määrätietoisia toimenpiteitä hallitakseen ja kontrolloidakseen
näitä riskejä, eikä niiden kehityksellä ole ollut olennaista vaikutusta vuoden 2024 konsernin
tase-erien arvostukseen.
Lisätietoja riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy hallituksen toimintakertomuksesta ja
tilinpäätöksen liitetiedoista.
Ilmastoasiat
Outokummun tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään 42 % vuoden 2016 tasoon
verrattuna vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoite on linjassa Science Based Targets
-aloitteen (SBTi) 1,5 asteen ilmastotavoitteen kanssa.
Outokumpu on arvioinut fyysiset ilmastoriskit ja lievennystoimenpiteet kaikkien
toimipaikkojen osalta ja sisällyttänyt ne yleiseen riskinarviointiin. Arviointi osoittaa, että fyysiset
riskit eivät vaikuta olennaisesti konsernin käyttöomaisuusinvestointeihin tai operatiivisiin
kuluihin. Ilmastoon liittyvien siirtymäriskien taloudellisten vaikutusten arvioidaan kuitenkin
olevan merkittäviä vuoteen 2030 ulottuvalla tavoitejaksolla.
Yhtiö on luonut vähähiilisyystiekartan ja sitoutunut siihen 1,5 asteen ilmastotavoitteen
saavuttamiseksi, ja monia projekteja hiilidioksidipäästövähennysten saavuttamiseksi on jo
käynnistetty. Outokummun Euroopan toimipaikkojen vältetyt suorat päästöt vastaavat tällä
ajanjaksolla noin 591) milj. euron eurooppalaisia hiilidioksidipäästöoikeuksia.
Lisätietoja ilmastoon liittyvistä riskeistä ja siirtymäsuunnitelmasta on hallituksen
toimintakertomuksen  kestävyysraportissa.
1) Taloudellinen vaikutus on arvioitu yhtiön hiilen hinnalla 100 euroa hiilidioksiditonnilta.
Johdon harkinta
image.png
Tilinpäätöksen laadinta IFRS:n mukaan edellyttää johdon tekevän harkintaan perustuvia
ratkaisuja sekä sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadinta-
hetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja
kulujen määriin raportointikaudella.
Johdon arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja tarkastellaan jatkuvasti, ja ne perustuvat
aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin
odotuksiin, joiden uskotaan olevan kohtuullisia olosuhteet huomioon ottaen. Arviot perustuvat
johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymisajankohtana vallitsevista
olosuhteista, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä
arvioista ja oletuksista.
Konsernitilinpäätöksen liitetietojen alussa esitetystä taulukosta näkyy, mihin liitetietoihin
liittyy olennaista johdon harkintaa.
153
Laadintaperiaatteet
image.png
Yhdistelyperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Outokumpu Oyj:n sekä kaikki ne tytäryhtiöt, joissa
emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta, kun se on
osallisena yhtiössä ja altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan
tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä valtaansa yhtiössä.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni
on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Muutokset emoyhtiön omistusosuudessa tytäryhtiöön kirjataan omaan pääomaan emoyhtiön
säilyttäessä määräysvallan tytäryhtiöön.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä
sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Valuuttamääräiset tapahtumat
Kunkin tytäryhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten
kuvastaa kyseisen tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita (toimintavaluutta).
Toimintavaluuttana käytetään pääosin tytäryhtiöiden paikallista valuuttaa, lukuun ottamatta
Meksikon tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konserniyhtiöiden valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan paikallisten
toimintavaluuttojen määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Valuuttamääräiset
saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluuttojen määräisiksi käyttäen raportointikauden
päättymispäivän kursseja.
Korollisten rahoitusvelkojen ja -saamisten sekä niihin liittyvien johdannaisten kurssierot on
esitetty konsernin tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Muiden
rahoitusinstrumenttien kurssierot on esitetty liiketuloksen yläpuolella myynnin ja ostojen
kurssieroissa tai muissa liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen
nettosijoitusten suojauksiksi määritettyjen instrumenttien kertyneiden arvonmuutosten
(kurssierojen) tehokas osuus on kirjattu omaan pääomaan.
Niiden konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelman,
laajan tuloslaskelman sekä rahavirtalaskelman erät muunnetaan euroiksi kuukauden
keskikursseilla ja tase-erät raportointikauden päättymispäivän kursseilla. Nämä eri
valuuttakurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan muiden
laajan tuloksen erien kautta.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten
yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen
oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan
euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kun ulkomainen yksikkö
myydään tai siitä muutoin kokonaan tai osittain luovutaan, omaan pääomaan kertyneet
muuntoerot siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi osana myynnistä syntyvää voittoa tai tappiota.
Uusien ja muutettujen IFRS-standardien soveltaminen
Outokumpu on noudattanut vuoden 2024 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja
muutettuja standardeja, tulkintoja ja päätöksiä
• Muutokset IAS 7:ään ja IFRS 7:ään Toimittajan rahoitusjärjestelyt. Muutoksilla pyritään
parantamaan toimittajien rahoitusjärjestelyjen (tunnetaan myös nimellä käänteinen factoring
tai toimitusketjurahoitus) julkistamista. Yhteisöjen on julkistettava näihin järjestelyihin
liittyvien rahavirtojen määrä, jotka eivät sisältyneet rahavirtalaskelmaan, mahdolliset
muutokset toimittajarahoitusjärjestelyihin liittyvissä saldoissa raportointikauden alun ja
lopun välisenä aikana sekä järjestelyn luonne ja laajuus, mukaan lukien ehdot.
Outokummulla ei ole IFRS 7 mukaisia toimittajan rahoitusjärjestelyjä.
• Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen. Velkojen luokittelu lyhytaikaisiin tai
pitkäaikaisiin velkoihin sekä pitkäaikaiset velat joihin sisältyy kovenantteja. Muutoksilla
pyritään selkeyttämään ohjeistusta ja vähentämään riskiä vastuiden virheellisyydestä
teknisten kovenanttirikkomusten vuoksi. Yhteisöjen on julkistettava tiedot kovenanttien
luonteesta ja mahdollisista rikkomuksista, mukaan lukien tiedot kaikista rikkomuksista
raportointikauden jälkeen, mutta ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi.
• Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset: Vuokrasopimusvelka myynti- ja
takaisinvuokraussopimuksissa. Muutoksessa täsmennetään vuokrasopimusvelan
arvostamista myynti- ja takaisinvuokrauksessa. Myyjä–vuokralle ottajan on määritettävä
“vuokrat” ja “oikaistut vuokrat” siten, ettei myyjä–vuokralle ottaja kirjaa mitään voiton tai
tappion määrää, joka liittyy sen itsellä pitämäänsä käyttöoikeuteen.
Uusilla ja muutetuilla standardeilla, tulkinnoilla tai päätöksillä ei ollut merkittävää vaikutusta
Outokummun konsernitilinpäätökseen.
154
2. Liiketoiminnan tulos
Vuonna 2024 Outokummun liikevaihto ja oikaistu käyttökate laski merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna heijastaen
Liikevaihto
5,9
mrd. euroa
ruostumattoman teräksen globaalin syklin heikkoa vaihetta. Ruostumattoman teräksen toimitusten ja toteutuneiden hintojen lasku
vaikutti negatiivisesti kannattavuuteen. Haastavasta tilanteesta huolimatta Outokummun taloudellinen asema säilyi vahvana.
2.1 Toimintasegmentit
Outokummun liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Europe,
Americas ja Ferrochrome. Liiketoiminta-alueet vastaavat myynnistä, toimitusketjun hallinnasta
ja tuotannosta, ja ne ovat Outokummun IFRS:n mukaisia toimintasegmenttejä.
Liiketoiminta-aluerakenteen lisäksi konsernifunktiot kattavat laki- ja compliance-asiat,
turvallisuus- ja työterveystoiminnot, hankinnan, talous- ja rahoitustoiminnot ja sijoittajasuhteet,
strategiaorganisaation, henkilöstöhallinnon, konserniviestinnän, tutkimuksen ja kehityksen,
teknologia- ja vastuullisuustoiminnot ja konsernin tietohallinnon.
Europe sisältää nauha- ja levytoiminnot Euroopassa. Korkean volyymin ja räätälöityjen
standarditeräslajien ensisijaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi arkkitehtuuri, rakentaminen,
kuljetusala, elintarvikkeiden käsittely, kemian- ja petrokemianteollisuus ja energiantuotanto
sekä muut prosessiteollisuuden alat. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Saksassa ja
Ruotsissa, ja liiketoiminta-alueella on laaja palvelukeskusten ja myynnin verkosto Euroopassa,
Lähi-idässä, Afrikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella.
Americas tuottaa austeniittisia ja ferriittisiä standarditeräslajeja sekä räätälöityjä tuotteita.
Sen suurimmat asiakassegmentit ovat autoteollisuus ja kuljetus, kodinkoneet, öljy- ja
kaasuteollisuus, kemian- ja petrokemianteollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus sekä
rakentaminen. Liiketoiminta-alueella on tuotantolaitokset Yhdysvalloissa ja Meksikossa.
Ferrochrome tuottaa ferrokromia. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Kemin kaivos ja Tornion
ferrokromisulatot.
Muu toiminta käsittää kolmeen toimintasegmenttiin kuulumattomat toiminnot sekä teolliset
omistukset, ydinliiketoimintaan kuulumattomat liiketoiminnot ja konsernin strategiset
investoinnit. Muussa toiminnassa raportoidaan myös ne liiketoiminnan kehittämisen ja
konsernijohdon kulut sekä muut erityislaatuiset kulut, jotka eivät ole mukana segmentin
suoriutumisen arvioinnissa ja joita ei kohdisteta liiketoiminnoille. Muun toiminnan tuotot
koostuvat sähkön myynnistä konsernin tuotantolaitoksille Suomessa ja Ruotsissa,
ydinliiketoimintaan kuulumattomien yhtiöiden myynnistä sekä konsernin sisäisistä palveluista.
Liikevaihto, milj. €
2419
Oikaistu käyttökate
177
milj. euroa
Oikaistu käyttökate, milj. €
2450
Tilikauden tulos
-40
milj. euroa
Osakekohtainen tulos, €
2476
Osakekohtainen tulos
-0,09
euroa
* Mukaan lukien lopetetut toiminnot.
155
Täsmäytyslaskelma
2024
Milj. €
Europe
Americas
Ferrochrome
Toimintasegmentit
yhteensä
Muu toiminta
Eliminoinnit
Konserni
Konsernin ulkoinen myynti
4 044
1 707
180
5 930
11
—
5 942
Konsernin sisäinen myynti
58
—
289
347
175
-522
—
Liikevaihto
4 102
1 707
469
6 277
186
-522
5 942
Oikaistu käyttökate
58
59
106
223
-46
-1
177
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tappio konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen luovutuksista
—
—
—
—
-3
—
-3
Varaukset riita-asioista
—
-2
—
-2
—
—
-2
Uudelleenjärjestelykulut
-5
—
—
-5
-2
—
-7
Vaihto-omaisuuden arvonmuutokset
2
—
—
2
—
—
2
Ympäristö
—
-5
—
-5
—
—
-5
Käyttökate
55
51
106
212
-50
-1
162
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot
-115
-33
-58
-206
-14
—
-220
Arvonalentumiset
7
0
—
7
—
—
7
Liiketulos
-52
18
48
14
-64
-1
-51
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat
2 948
944
986
4 879
297
-168
5 008
Muut varat
453
Laskennalliset verosaamiset
504
Varat yhteensä
5 965
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat
989
370
123
1 482
182
-152
1 513
Muut velat
698
Laskennalliset verovelat
6
Velat yhteensä
2 217
Sidottu pääoma
1 959
574
863
3 396
115
-16
3 495
Sidotun pääoman tuotto (ROOC), %
-3,0
4,2
5,5
156
Täsmäytyslaskelma
2023
Milj. €
Europe
Americas
Ferrochrome
Toimintasegmentit
yhteensä
Muu toiminta
Eliminoinnit
Konserni
Konsernin ulkoinen myynti
4 749
1 883
207
6 840
121
—
6 961
Konsernin sisäinen myynti
69
8
260
337
287
-624
—
Liikevaihto
4 818
1 892
467
7 177
408
-624
6 961
Oikaistu käyttökate
148
285
96
529
-18
6
517
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tappio konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen luovutuksista
—
—
—
—
-26
—
-26
Varaus tappiollisesta sopimuksesta
-7
—
—
-7
—
—
-7
Uudelleenjärjestelykulut
-26
-16
-3
-45
-5
—
-50
Vaihto-omaisuuden arvonmuutokset
-20
—
—
-20
—
—
-20
Käyttökate
96
270
93
458
-49
6
416
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot
-119
-60
-50
-228
-14
—
-242
Arvonalentumiset
-8
-264
-2
-274
—
—
-274
Liiketulos
-31
-54
41
-44
-107
51
-100
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat 1)
2 843
940
1 018
4 801
293
-222
4 871
Muut varat
602
Laskennalliset verosaamiset
454
Varat yhteensä
5 927
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat 1)
993
346
125
1 463
226
-208
1 480
Muut velat
653
Laskennalliset verovelat
31
Velat yhteensä
2 165
Sidottu pääoma 1)
1 850
594
894
3 338
67
-15
3 390
Sidotun pääoman tuotto (ROOC), %
1,5
25,8
5,0
1) Muun toiminnan ja eliminointien tietoja on tarkennettu.
157
Käyttökatteen ja liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Milj. €
2024
2023
Uudelleenjärjestelykulut
-7
-50
Ympäristö
-5
—
Tappio konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen luovutuksista
-3
-26
Vaihto-omaisuuden arvonmuutokset
2
-20
Varaus tappiollisesta sopimuksesta
—
-7
Varaukset riita-asioista
-2
—
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-15
-102
Pitkäaikaisten varojen arvonalentumiset
7
-272
Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-8
-374
Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät vuonna 2023 kirjattujen Saksan
uudelleenjärjestelyihin liittyvien varausten tarkistukset, jotka johtivat 5 milj. euron lisäyksiin.
Samalla peruttiin vuonna 2023 kirjattu 5 milj. euron arvonalentuminen. Ympäristöön liittyvä 5
milj. euroa liittyy rankkasateiden aiheuttamaan tulvaan San Luis Potosíssa Meksikossa.
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen luovutuksista syntynyt 3 milj. euron tappio liittyy
lopulliseen sopimukseen sulkutilin päättämisestä osana Long Products -liiketoimintojen myyntiä
vuonna 2023.
Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät loppujen Long Products -
liiketoimintojen myynnin Degerforsissa ja Storforsissa Ruotsissa, josta kirjattiin 26 milj. euron
tappio; 7 milj. euron varauksen tappiollisesta sopimuksesta liittyen metallijauhetehtaaseen
Saksassa; ja 20 milj. euron alaskirjauksen liittyen propaanivarastoon. Outokumpu kirjasi myös
50 milj. euron uudelleenjärjestelykulut, josta 26 milj. euroa liittyy Saksan
uudelleenjärjestelyihin ja 16 milj. euroa uudelleen neuvoteltuun kuumavalssaussopimukseen
Americas-liiketoiminta-alueella. Näihin kahteen erään liittyen on kirjattu 5 milj. euron ja 264
milj. euron arvonalentumiset vastaavasti.
Laadintaperiaatteet
image.png
Outokummun toimitusjohtaja johtoryhmän tukemana on konsernin ylin operatiivinen
päätöksentekijä. Segmenttejä tarkastellaan säännöllisesti suoriutumisen arvioimiseksi ja
resurssien allokoimiseksi segmenteille sisäisen IFRS-pohjaisen taloudellisen raportoinnin
perusteella.
Oikaistu käyttökate
Oikaistu käyttökate on Outokummun pääasiallinen suoritusmittari taloudellisessa
raportoinnissa, ja sitä käytetään myös segmenttien toiminnan tuloksellisuuden arviointiin.
Oikaistun käyttökatteen määritelmä on liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumistappioita
sekä ilman sellaisia olennaisia tuotto- ja kulueriä, jotka vaikuttavat vertailukelpoisuuteen
kausien välillä, koska ne ovat luonteeltaan, kooltaan tai esiintymistiheydeltään poikkeuksellisia,
kuten konsernin laajuiset uudelleenjärjestelyt, tai omaisuuden tai liiketoimintojen myynnit.
Oikaistu käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, eli se ei ole IFRS:n mukainen tunnusluku.
Tunnusluvun määritelmä ja täsmäytys konsernin tuloslaskelmaan on esitetty hallituksen
toimintakertomuksessa osiossa “Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys”. Vaihtoehtoiset
tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.
Sidottu pääoma ja sidotun pääoman tuotto (ROOC)
Segmenttien varat ja velat, jotka muodostavat sidotun pääoman, allokoidaan segmenteille
perustuen toimintoihin ja varojen sijaintiin, ja arvostetaan samoilla periaatteilla kuin
tilinpäätöksessä.
Sidotun pääoman tuotto (ROOC) on segmenttiraportoinnin tunnusluku. Se on sisäinen mittari
lisäarvosta, jonka liiketoiminta-alue tuottaa toimintaan sijoitetulle pääomalle. Sidotun pääoman
tuoton laskentakaava on esitetty hallituksen toimintakertomuksen osiossa “Taloudellisten
tunnuslukujen laskentaperusteet”.
158
2.2 Myyntituotot
Liikevaihto konsernin ulkopuolelle kohdemaan mukaan
Milj. €
Suomi
Saksa
Italia
Iso-
Britannia
Puola
Muu
Eurooppa
Pohjois-
Amerik-
ka
Aasia ja
Australia
Muut
maat
Konserni
2024
Toimintasegmentti
Europe
199
1 124
704
235
195
1 156
92
291
48
4 044
Americas
—
—
—
0
—
—
1 691
6
10
1 707
Ferrochrome
14
22
14
7
0
89
21
11
1
180
Muu toiminta
9
3
—
0
—
0
—
—
—
11
222
1 148
718
243
195
1 244
1 805
307
59
5 942
2023
Toimintasegmentti
Europe
222
1 360
977
252
202
1 243
105
318
70
4 749
Americas
—
—
—
0
—
—
1 856
5
22
1 883
Ferrochrome
13
26
13
3
0
87
21
44
0
207
Muu toiminta
8
45
17
5
—
31
13
2
—
121
243
1 431
1 007
261
202
1 361
1 995
368
91
6 961
Liikevaihto konsernin ulkopuolelle kohdemaan mukaan -taulukon esittämistapaa on muutettu vuoteen 2023
verrattuna.
Laadintaperiaatteet
image.png
Outokumpu saa myyntituottoja pääasiassa ruostumattoman teräksen ja ferrokromin myynnistä.
Outokumpu toimittaa tuotteita asiakkaille erilaisilla toimituslausekkeilla ja katsoo tuotteiden
fyysisen hallinnan, omistukseen liittyvien riskien ja hyötyjen sekä määräysvallan tuotteisiin
siirtyvän niiden mukaisesti.
Outokummun ruostumattoman teräksen ja ferrokromin myyntiä koskevat suoritevelvoitteet
täytetään ja myyntituotot tuloutetaan yhtenä ajankohtana. Vain kuljetuspalvelua koskevaan
suoritevelvoitteeseen liittyvät myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa, ja kuljetukseen kuluva
aika on suhteellisen lyhyt. Lisäksi tuotteiden ja kuljetuspalvelun myynti laskutetaan asiakkaalta
samalla laskulla, minkä vuoksi tuloutuksen ajankohdalla ei ole merkitystä arvioitaessa tuleviin
rahavirtoihin liittyvää epävarmuutta. Outokumpu toimii päämiehenä tuotteiden kuljetuksessa.
Jäljellä olevien kuljetuspalveluun liittyvien suoritevelvoitteiden määrä oli vuoden 2024 lopussa
epäolennainen.
Outokumpu on sopinut tiettyjen eurooppalaisten asiakkaidensa kanssa järjestelystä, jossa
Outokumpu laskuttaa asiakasta mutta ei samassa yhteydessä toimita materiaalia (engl. “bill
and hold”). Näissä asiakkaan pyyntöön perustuvissa järjestelyissä Outokumpu varastoi valmiina
toimitettavaksi olevan materiaalin omassa varastossaan enintään kolmen kuukauden ajan
ennen varsinaista toimitusta. Outokumpu on kuitenkin siirtänyt määräysvallan tuotteisiin
asiakkaalle, koska Outokumpu ei voi siirtää materiaaleja toiseen asiakastilaukseen, ja siten
kirjannut materiaalimyynnin tuotot liikevaihtoonsa. Tuotot liittyen Outokummun
suoritevelvoitteeseen toimittaa materiaali kirjataan toimituksen yhteydessä. Vuoden 2024
lopussa liikevaihtoon ei sisältynyt olennaisia järjestelyn perusteella kirjattuja eriä
tilinpäätöshetkellä toimittamattomista materiaaleista.
Ruostumattoman teräksen ja ferrokromin myyntihinnat sovitaan pääsääntöisesti ennen
toimitusta, jolloin liikevaihtoon jaksotetut arvioidut volyymialennukset ovat ainoa muuttuva
komponentti hinnoittelussa. Yksittäisissä tapauksissa ferrokromin myyntihinta määräytyy
ajanjaksolta, jolloin asiakas käyttää hankkimansa ferrokromin. Käytetyt maksuehdot vaihtelevat
ennakkomaksun ja 90 päivän maksuajan välillä, eikä maksuehtoihin sisälly merkittävää
rahoituskomponenttia.
Lisäksi Outokumpu voi myydä konsernin hankintasopimuksen puitteissa hankittua nikkeliä,
joka tuloutetaan omistusoikeuden siirtyessä ostajalle.
Asiakassopimuksiin liittyvät velat on esitetty liitetiedossa 4.5.
Outokummulla ei ole IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.
159
2.3 Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja hallinnon kulut
Milj. €
2024
2023
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-5 710
-6 474
Myynnin ja markkinoinnin kulut
-71
-73
Hallinnon kulut
-240
-260
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut
-15
-14
Yhteensä
-6 035
-6 821
Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja hallinnon kulut kululajeittain
Milj. €
2024
2023
Materiaalit
-3 094
-3 671
Tarveaineet
-619
-737
Energia
-360
-461
Kunnossapito
-239
-226
Rahdit
-250
-248
Työsuhde-etuudet
-714
-712
Poistot
-220
-242
Muut
-539
-524
Yhteensä
-6 035
-6 821
Poistot toiminnoittain
Milj. €
2024
2023
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-211
-233
Myynnin ja markkinoinnin kulut
0
0
Hallinnon kulut
-8
-7
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut
-1
-1
Yhteensä
-220
-242
Tilintarkastajan palkkiot
Milj. €
2024
2023
Tilintarkastus
-2,9
-2,9
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut
—
—
Veroneuvonta
-0,1
-0,1
Muut palvelut
-0,2
-0,2
Yhteensä
-3,2
-3,2
PricewaterhouseCoopersin Outokummulle suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut vuonna 2024 olivat
yhteensä 0,3 milj. euroa (2023: 0,3 milj. euroa). Palvelut koostuivat kestävyysraportin tarkastuksesta ja
muista sovituista palveluista.
Laadintaperiaatteet
image.png
Hankinnan ja valmistuksen kulut
Hankinnan ja valmistuksen kulut sisältävät materiaaleihin ja tarveaineisiin, energiaan,
kunnossapitoon ja rahteihin liittyviä kuluja. Työsuhde-etuudet, poistot ja muut kulut on
sisällytetty siltä osin kuin ne liittyvät operatiiviseen toimintaan.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan pääosin kuluiksi sille tilikaudelle, jolloin ne syntyvät. Jos on
todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille tulevaa taloudellista hyötyä,
kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä. Aktivoidut kehittämismenot
kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan.
Korjaus- ja kunnossapitokulut
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot syntyvät toimintojen ylläpidosta ja kirjataan
kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos
toimenpiteiden arvioidaan tuottavan vastaista taloudellista hyötyä konsernin hyväksi esi-
merkiksi käyttöiän pidentyessä, tuotevalikoiman laajentuessa, tuottavuuden parantuessa tai
laadun parantuessa verrattuna alkuperäiseen tuotantotasoon.
Poistomenetelmät ja pitkäaikaisten varojen taloudelliset pitoajat
Poistomenetelmät sekä arviot aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisista pitoajoista esitetään liitetiedossa 4.1.
160
2.4 Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut
Muut liiketoiminnan tuotot
Milj. €
2024
2023
Johdannaisten valuuttakurssierot
12
-2
Hyödykejohdannaisten markkinahintaerot
11
10
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot
23
8
Palveluiden myynti ja vuokratuotot
9
7
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot
5
33
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myyntivoitot
3
—
Vakuutuskorvaukset
1
6
Muut tuottoerät
16
8
Yhteensä
57
62
Muut liiketoiminnan kulut
Milj. €
2024
2023
Johdannaisten valuuttakurssierot
-6
—
Hyödykejohdannaisten markkinahintaerot
-1
—
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot
-7
—
Pitkäaikaisten varojen arvonalentumiset ja niiden peruutukset
7
-274
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myyntitappiot
-3
-26
Pitkäaikaisten varojen myyntitappiot
-4
0
Muut kuluerät
-9
-2
Yhteensä
-15
-302
Vuoden 2024 muut liiketoiminnan tuotot sisältävät konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen
myyntivoitot 3 milj. euroa, jotka liittyvät Meksikon jakeluliiketoimintojen myyntiin Mexico
Cityssä, Guadalajarassa ja Monterreyssä. Lisätietoa on kerrottu liitetiedossa 6.2.
Vuoden 2024 muut liiketoiminnan kulut sisältävät pitkäaikaisten varojen arvonalentumiset ja
niiden peruutukset 7 milj. euroa, jotka liittyvät käyttöoikeushyödykkeiden arvonalentumisten
peruutuksiin Saksassa.
Vuonna 2023 pitkäaikaisten varojen myyntivoitot liittyvät pääosin päästöoikeuksien myyntiin,
yhteensä 29 milj. euroa. Pitkäaikaisten varojen arvonalentumiset liittyvät pääosin Americas-
liiketoiminta-alueen arvonalentumiseen (264 milj. euroa) sekä Saksan arvonalentumisiin (8 milj.
euroa) liittyen uudelleenjärjestelyihin ja metallijauhetehtaaseen. Konserniyhtiöiden ja
liiketoimintojen myyntitappiot liittyvät lopun Long Products -liiketoiminnan myyntiin
Degerforsissa.
Laadintaperiaatteet
image.png
Muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyvät esimerkiksi pitkäaikaisten varojen tai
liiketoimintojen myynneistä saadut voitot tai tappiot sekä voitot tai tappiot johdannaisista, jotka
eivät ole suojauslaskennan alaisia tai jotka eivät liity konsernin rahoitustoimintaan. Muut
liiketoiminnan tuotot sisältävät myös vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja valtioiden tai muiden
tahojen myöntämät julkiset avustukset ja tuet.
Julkiset avustukset ja muut tuet kirjataan tuotoiksi saman ajanjakson kuluessa kuin kulut,
joita kattamaan ne on tarkoitettu. Pitkäaikaisten varojen hankintaan liittyvät
investointiavustukset vähennetään kyseessä olevan omaisuuserän tasearvosta ja tuloutetaan
omaisuuserän taloudellisena pitoaikana pienentyneen poiston muodossa.
Muut liiketoiminnan kulut sisältävät päästöoikeuksiin liittyvät kulut ja pitkäaikaisten varojen
arvonalentumistappiot.
161
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. €
2024
2023
Korkotuotot
11
16
Muut rahoitustuotot
2
5
Korko- ja muut rahoitustuotot
13
21
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoituslainat
-17
-19
Factoring
-22
-19
Vuokrasopimusvelat
-13
-10
Velvoitteet työsuhde-etuuksista
-7
-7
Muut korkokulut
-6
-5
Korkokulut
-64
-60
Aktivoidut korot
—
2
Komittoitujen luottolimiittien palkkiot
-7
-6
Muut kulut
-3
-4
Muut rahoituskulut
-10
-9
Valuuttakurssierot
Johdannaiset
64
-5
Rahavarat, lainat ja saatavat
-50
16
Muut markkinahintaerot
Johdannaiset
5
5
Muut
1
-4
Markkinahintoihin liittyvät voitot ja tappiot
20
11
Yhteensä
-41
-37
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot
Milj. €
2024
2023
Liikevaihtoon sisältyvät
-5
7
Ostoihin sisältyvät
-17
9
Muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyvät
6
-2
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät
14
11
Yhteensä
-2
24
Valuuttakurssieroihin sisältyy johdannaisinstrumenttien nettokurssivoittoa 71 milj. euroa ( 2023:
nettokurssitappiota 7 milj. euroa), josta 6 milj. euron voitto (2023: kurssitappio 2 milj. euroa)
on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin ja 64 milj. euron voitto (2023:
kurssitappio 5 milj. euroa) rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Laadintaperiaatteet
image.png
Rahoitustuottoihin sisältyvät pääasiassa rahavarojen ja etuuspohjaisten järjestelyjen
korkotuotot.
Rahoituskuluihin sisältyvät pääasiassa lainojen, vuokrasopimusvelkojen, factoring-
järjestelyiden ja etuuspohjaisten järjestelyjen korkokulut.
Muihin tuottoihin ja -kuluihin sisältyvät luottolimiittien palkkiot, muut rahoituskulut ja
aktivoidut korkokulut.
Valuuttakurssieroihin sisältyvät konsernin rahoitustoimintaan liittyvät rahavarojen, velkojen
ja lainasaamisten ja johdannaisten valuuttakurssivoitot ja -tappiot ja muut markkinahintavoitot
ja -tappiot.
Liiketoimintaan liittyvien erien ja johdannaisten valuuttakurssierot ja muut markkina-
hintaerot sisältyvät liiketulokseen. Rahoitustoimintaan liittyvien erien ja johdannaisten
valuuttakurssierot ja muut markkinahintaerot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
162
2.6 Tuloverot
Tuloverot tuloslaskelmassa
Milj. €
2024
2023
Tilikauden verot
-10
-23
Laskennalliset verot
59
45
Yhteensä
49
22
Tuloslaskelman tuloverojen täsmäytys
Milj. €
2024
2023
Tulos ennen veroja
-89
-133
Suomen 20 %:n verokannan mukainen tulovero
18
27
Suomen ja ulkomaisten verokantojen ero
-1
-1
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot
-5
0
Tilikauden tulos josta ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista
0
—
Muutokset laskennallisten verojen kirjauksissa
37
10
Konserniyhtiöiden luovutukset
-1
-5
Verot aikaisemmilta tilikausilta
1
-6
Verokantojen muutokset ja muut verolakimuutokset
0
-3
Osakkuusyhtiöt
1
1
Yhteensä
49
22
Omaan pääomaan kirjatut kertyneet laskennalliset verot
Milj. €
2024
2023
Laskennallinen vero vaihtovelkakirjalainojen oman pääoman
osuudesta
0
-1
Nettosijoitusten suojaukset
-4
-4
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus
65
69
Johdannaiset
-2
-2
Yhteensä
58
63
163
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
1.1.2024
Muutokset
31.12.2024
Milj. €
Laskennalliset
verosaamiset (+) ja -velat
(-), netto
Uudelleenryhmittelyt
Tulokseen kirjatut erät
Muihin laajan tuloksen
eriin tai suoraan omaan
pääomaan kirjatut erät
Muuntoerot
Laskennalliset
verosaamiset (+) ja -velat
(-), netto
Aineettomat hyödykkeet
8
—
-1
—
0
7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
-97
-1
8
—
-1
-90
Käyttöoikeusomaisuuserät
-25
1
-10
—
0
-34
Vaihto-omaisuus
-11
—
12
—
0
2
Johdannaisvarat ja -velat
-3
—
2
0
0
-1
Muut rahoitusvarat
6
—
3
—
0
9
Velvoitteet työsuhde-etuuksista
26
—
-1
-4
0
21
Muut rahoitusvelat
5
1
1
—
0
6
Vuokrasopimusvelat
38
-1
7
—
0
44
Varaukset
14
0
-1
—
0
13
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset
461
0
39
—
21
520
Laskennalliset verosaamiset, netto
423
0
59
-5
21
498
Laskennalliset verosaamiset
454
504
Laskennalliset verovelat
-31
-6
1.1.2023
Muutokset
31.12.2023
Milj. €
Laskennalliset
verosaamiset (+) ja -velat
(-), netto
Uudelleenryhmittelyt
Tulokseen kirjatut erät
Muihin laajan tuloksen
eriin tai suoraan omaan
pääomaan kirjatut erät
Muuntoerot
Laskennalliset
verosaamiset (+) ja -velat
(-), netto
Aineettomat hyödykkeet
8
0
0
—
0
8
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
-189
9
83
—
0
-97
Käyttöoikeusomaisuuserät
-26
—
2
—
0
-25
Vaihto-omaisuus
3
1
-14
—
0
-11
Johdannaisvarat ja -velat
2
0
3
-8
0
-3
Muut rahoitusvarat
31
-2
-24
—
0
6
Velvoitteet työsuhde-etuuksista
16
-16
21
5
0
26
Muut rahoitusvelat
5
0
0
—
0
5
Vuokrasopimusvelat
39
—
0
—
0
38
Varaukset
1
16
-3
—
0
14
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset
500
-9
-23
—
-8
461
Laskennalliset verosaamiset, netto
390
0
45
-2
-9
423
Laskennalliset verosaamiset
390
454
Laskennalliset verovelat
0
-31
Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat on esitetty omalla rivillään verrattuna vuoden 2023 tilinpäätökseen.
164
Verotukselliset tappiot ja niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset
Käyttämättömät
tappiot
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Kirjaamaton
laskennallinen
verosaaminen
Milj. €
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Vanhenee yli 5 vuodessa
1 093
1 090
253
238
12
25
Ei vanhene
1 056
967
267
222
—
—
Yhteensä
2 150
2 056
520
461
12
25
Verotukselliset tappiot maittain
Milj. €
2024
2023
Suomi
79
94
Saksa
234
169
Ruotsi
197
198
Yhdysvallat
1 400
1 358
Iso-Britannia
186
179
Muut maat
54
58
Yhteensä
2 150
2 056
31.12.2024 Outokumpu on kirjannut laskennallisen verosaamisen kaikista olennaisista
verotappioista. Verotappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, liittyvät osaan
Yhdysvaltain osavaltioverotuksessa vahvistetuista tappioista, joiden odotetaan vanhenevan
ennen kuin ne ehditään käyttää.
Vuonna 2024 Outokumpu on purkanut epävarmoja veropositioita 19 milj. euroa.
Laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu ulkomaisissa tytäryhtiöissä olevista jakamattomista
voittovaroista, sillä niiden jakamista ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa.
Johdon harkinta
image.png
Outokumpu toimii ja sille kertyy tuloa globaalisti, minkä vuoksi verolainsäädännön muutokset
useissa maissa vaikuttavat siihen. Johto käyttää merkittävää harkintaa ja arvioi veroihin liittyviä
epävarmuustekijöitä määrittäessään verovelkoja.
Laskennallisten verosaamisten osalta johto arvioi, onko tulevaisuudessa odotettavan
verohyödyn realisoituminen riittävän todennäköistä laskennallisen verosaamisen kirjaamiseksi.
Arviointi edellyttää harkintaa mm. tulevaisuuden verotettavan tulon, käytettävissä olevien
verosuunnittelustrategioiden sekä muiden positiivisten ja negatiivisten tekijöiden osalta. Taseen
laskennallisen verosaamisen määrä voisi olla alhaisempi, mikäli näissä arvioissa tapahtuisi
muutoksia tai mikäli muuttuva lainsäädäntö rajoittaisi mahdollisuutta hyödyntää arvioitua
verohyötyä tulevaisuudessa.
Laadintaperiaatteet
image.png
Verotettavaan tuloon perustuvat ja laskennalliset verot kirjataan kunkin konserniyrityksen
tuloverotuksen mukaiseen määrään. Konsernin verokulu muodostuu konserniyritysten kauden
verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, mukaan lukien oikaisut aiempien kausien veroihin,
sekä laskennallisesta verosta. Konserniyritykset muodostavat useissa maissa (Suomi, Saksa,
Alankomaat, Ruotsi ja Yhdysvallat) yhdessä verotettavia ns. verokonserneja. Osuus
osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta sisältäen
siten verovaikutuksen.
Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaisesti omaisuus- ja
velkaerien tilinpäätöspäivän kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista
eroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hyvityksistä.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista
siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota
vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjanpitoarvoon
tehdään vähennys, mikäli siihen liittyvää verohyötyä ei pidetä enää todennäköisenä.
Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä.
Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen yleensä täysimääräisenä. Laskennallista
verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä
kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma
toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.
Laskennalliset verot lasketaan perustuen verokantoihin, jotka on säädetty tai käytännössä
hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun
kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan. Pääsääntöisesti laskennalliset verot
kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan
omaan pääomaan kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan kyseisiin
eriin.
Outokumpu-konserni kuuluu OECD:n pilari 2 -minimiverosäännösten piiriin. Outokumpu Oyj:n
kotivaltiossa Suomessa 1.1.2024 lukien sovellettavat pilari 2 -minimiverosäännökset
perustuvat EU-direktiiviin. Vuonna 2024 Outokumpu ei ole kirjannut olennaista verokulua
täydennysveroon liittyen. Outokumpu on soveltanut väliaikaista, pakollista helpotusta
täydennysverosta mahdollisesti aiheutuvien laskennallisten verojen kirjaamiseen ja kirjaisi
mahdollisesti syntyvän verokulun tilikauden veroihin. Outokumpu-konsernin johto arvioi
täydennysverosta mahdollisesti aiheutuvan verokulun riskin olevan rajallinen.
165
2.7 Osakekohtainen tulos
2024
2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. €
-40
-106
Vaihtovelkakirjalainojen korkokulut verojen jälkeen, milj. €
8
8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oikaistu tilikauden tulos, milj. €
-31
-98
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, jatkuvat
toiminnot, milj. €
-40
-111
Vaihtovelkakirjalainojen korkokulut verojen jälkeen, jatkuvat
toiminnot, milj. €
8
8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oikaistu tilikauden tulos,
jatkuvat toiminnot, milj. €
-31
-103
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen
lukumäärä, 1 000 kpl
424 238
435 090
Osakkeiden osakeanti- ja laimennusvaikutuksella oikaistu
painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl
470 977
475 844
Osakekohtainen tulos, €
-0,09
-0,24
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, €
-0,09
-0,24
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, €
-0,09
-0,26
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos,
jatkuvat toiminnot, €
-0,09
-0,26
Vertailukauden laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta on tarkennettu.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos vastaa osakekohtaista tulosta, sillä
potentiaalisilla kantaosakkeilla on vahventava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen.
Vuonna 2024 Outokumpu hankki 8 357 545 omaa osakettaan osana osakkeiden takaisinosto-
ohjelmaa, joka alkoi vuonna 2023. Lisätietoa ohjelmista on kerrottu liitetiedossa 5.2.
Vuonna 2023 Outokumpu hankki 13 903 534 omaa osakettaan kahden osakkeiden
takaisinosto-ohjelman puitteissa. Toinen ohjelmista alkoi vuonna 2022 ja toinen vuonna 2023.
Lisätietoa ohjelmista on kerrottu liitetiedossa 5.2.
Laadintaperiaatteet
image.png
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos kunkin
kauden osakeantioikaistulla painotetulla keskimääräisellä osakemäärällä. Takaisin ostettujen
omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden
keskimääräisestä lukumäärästä.
Kun osakkeita tarjotaan osakeannissa alle markkinahinnan, ilmaiskomponentin osuus
huomioidaan takautuvasti osakkeiden painotetussa keskimääräisessä lukumäärässä.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu oikaisemalla ulkona
olevien osakkeiden osakeantioikaistua painotettua keskimääräistä lukumäärää olettaen, että
vaihdettavissa olevat instrumentit vaihdetaan. Laskelman tulosta oikaistaan instrumenttiin
liittyvällä, kaudella kirjatulla korkokululla, josta on vähennetty verovaikutus. Lisäksi
huomioidaan osakepalkkio-ohjelmien perusteella luovutettaviksi arvioidut osakkeet.
Potentiaaliset kantaosakkeet ovat kuitenkin laimentavia ainoastaan silloin, kun oikaisuista
aiheutuu osakekohtaisen tuloksen heikkeneminen.
166
3. Työsuhde-etuudet
Outokummun henkilömäärä laski hieman vuonna 2024 , ja joulukuun lopussa henkilömäärä kokoaikaiseksi muutettuna oli 8 424.
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut pysyivät samalla tasolla vuonna 2024, mutta palkat ja palkkiot aiheuttavat kuluihin
enemmän paineita tiukassa työmarkkinatilanteessa ja viime vuosien inflaatiosta johtuen.
3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
Milj. €
2024
2023
Palkat ja palkkiot
-547
-531
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet
-4
-18
Sosiaalikulut
-97
-98
Työsuhteen jälkeiset järjestelyt ja muut pitkäaikaiset työsuhde-
etuudet
Etuuspohjaiset järjestelyt
-3
-3
Maksupohjaiset järjestelyt
-50
-50
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
-7
-7
Osakeperusteiset maksut
-2
-1
Muut henkilösivukulut
-4
-4
Yhteensä
-714
-712
Työsuhde-etuuksista
aiheutuneet kulut
-714 milj. euroa
Henkilöstö kauden lopu ssa
kokoaikaiseksi muutettuna
8 424
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, milj. €
182
Henkilöstö 31.12. kokoaikaiseksi muutettuna
202
*Mukaan lukien lopetetut toiminnot.
Vuonna 2024 Outokumpu on määritellyt uudelleen kokoaikaiseksi muutetun henkilöstömäärän (FTE)
tunnusluvun siten, että FTE ei sisällä väliaikaista työvoimaa. Vertailuvuoden 2023 luvut on oikaistu
vastaavasti.
167
3.2 Ylimmän johdon työsuhde-etuudet
Tuhatta €
2024
2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
4 677
6 438
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 1)
614
240
Osakeperusteiset maksut
506
447
Palkkiot hallituksen jäsenille
948
918
6 745
8 043
1) Sisältää vain lisäeläkkeet.
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet laskivat johtuen lyhyen aikavälin palkitsemisen
pienenemisestä. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia nosti toimitusjohtajalle vuonna
2024 lisätty lisäeläkejärjestely sekä Saksan eläkkeiden uudelleenjärjestelyt.
Ylimpään johtoon kuuluu yhdeksän (yhdeksän) Outokummun johtoryhmän jäsentä ja seitsemän
(kahdeksan) emoyhtiö Outokumpu Oyj:n hallituksen jäsentä. 31.12.2024 johtoryhmän jäsenet
olivat toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, ydinliiketoiminta-alueista ja
-liiketoimintalinjoista vastaavat johtajat, teknologiajohtaja, vastuullisuus-, strategia- ja
henkilöstöjohtaja ja lakiasianjohtaja. Lakiasianjohtaja nimitettiin johtoryhmään heinäkuussa.
Johtoryhmän jäsenmäärä pysyi kuitenkin ennallaan, sillä Marc-Simon Schaarin tilalle konsernin
hankintajohtajaksi ei nimitetty ketään, kun hän siirtyi talous- ja rahoitusjohtajaksi Pia Aaltonen-
Forsellin tilalle kesäkuussa 2024. Rolf Schencking aloitti lokakuussa 2024 Advanced Materials
-liiketoimintalinjasta vastaavana johtajana, kun hänen edeltäjänsä Thomas Anstots päätti jäädä
eläkkeelle. Kati ter Horst aloitti Outokummun toimitusjohtajana 1.10.2024. Hän jäi pois
hallituksesta 30.9.2024, eikä hänen tilalleen hallitukseen nimetty ketään.
Lisätietoja ylimmän johdon jäsenten osakeomistuksista on selvityksessä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet
Kirjattu tuloslaskelmaan
Maksettu
Tuhatta €
2024
2023
2024
2023
Palkat ja palkkiot luontoisetuineen
964
1 003
964
1 003
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot
106
516
622
871
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
330
259
330
259
Osakeperusteiset maksut
35
111
507
729
1 435
1 888
2 423
2 863
Toimitusjohtajalla on TyEL-järjestelmän mukainen eläke-etuus, ja työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
ovat lakisääteisen eläkkeen ja lisäeläkejärjestelyn summa. Lakisääteinen eläke on laskettu työnantajan
eläkekustannusprosentin mukaisesti, ja lisäeläkejärjestely lisättiin toimitusjohtajan palkitsemiseen vuonna
2024.
Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
Tuhatta €
2024
2023
Puheenjohtaja Kari Jordan
203
193
Varapuheenjohtaja Kati ter Horst, 30.9.2024 asti
121
120
Jäsen Heinz Jörg Fuhrmann
104
94
Jäsen Päivi Luostarinen
92
93
Jäsen Jyrki Mäki-Kala, 30.3.2023 alkaen
113
106
Jäsen Karl-Petter Söderström
92
92
Jäsen Vesa-Pekka Takala, 30.3.2023 asti
—
8
Jäsen Pierre Vareille
107
98
Jäsen Julia Woodhouse
117
113
Yhteensä
948
918
Toimitusjohtajan palkitseminen
Toimitusjohtaja Heikki Malinen päätti toukokuussa 2024 jättää tehtävänsä Outokummussa.
Kati ter Horst nimitettiin Outokummun toimitusjohtajaksi 1.10.2024 alkaen. Kati ter Horst
siirtyi Outokummulle Aliaxis S.A:sta, joka on belgialainen, maailman johtava
vedenhallintaratkaisujen tarjoaja. Kati ter Horst oli myös Outokummun hallituksen jäsen
vuosina 2016–2024.
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu peruspalkasta, luontoiseduista ja vuosittain
päätettävästä lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta. Lisäksi toimitusjohtaja osallistuu pitkän
aikavälin kannustinohjelmaan, joka koostuu vuosittain alkavista suoriteperusteisista
osakeohjelmista.
Vuonna 2024 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemismahdollisuudet pysyivät ennallaan:
niiden tavoitetaso on 50 % ja enimmäistaso 100 % vuotuisesta bruttoperuspalkasta. Heikki
Maliselle maksettiin kuitenkin lyhyen aikavälin kannustimet vuoden 2023 tuloksista, ja Kati
ter Horst sai allekirjoitusbonuksen. Vuoden 2024 tuloksista toimitusjohtajalle ei makseta
palkkiota.
Vuonna 2024 pitkän aikavälin tavoitetaso pysyi ennallaan 50 %:ssa ja enimmäistaso
75 %:ssa vuotuisesta bruttoperuspalkasta palkkion myöntämispäivänä. Heikki Maliselle
maksettiin osakepalkkiota kauden 2021–2023 suorituksen perusteella. Kauden 2022–2024
suorituksen perusteella toimitusjohtajalle ei makseta pitkän aikavälin palkkioita, koska Heikki
Malinen irtisanoutui, ja Kati ter Horst ei ollut mukana tässä ohjelmassa.
Outokummun johtoryhmän jäsenten, mukaan lukien toimitusjohtajan, tulee pitää hallussaan
yhtiön osakepalkkio-ohjelmista vastaanottamiaan osakkeita vähintään bruttomääräisen kiinteän
vuosipalkkansa määrän verran. Puolet osakepalkkio-ohjelmista saaduista netto-osakkeista tulee
käyttää tämän osakeomistussuosituksen täyttämiseen.
Toimitusjohtajan johtajasopimus on voimassa toistaiseksi. Irtisanomisaika oli Heikki Malisella
kuusi kuukautta, mutta Kati ter Horstilla se on pidennetty yhdeksään kuukauteen. Yhtiön
168
puolelta irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja siinä tapauksessa toimitusjohtajalla on yhä
oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen. Kati ter Horstin eläkeikä on
65 vuotta, ja lisäeläkejärjestelyn lisäksi hän kuuluu TyEL-eläkejärjestelmän piiriin samoin kuin
Malinenkin.
Hallituksen palkkiot
Outokummun varsinainen yhtiökokous päätti Outokummun hallitukselle maksettavat
vuosipalkkiot, joista 40 % vuosipalkkiosta maksetaan yhtiön omina osakkeina käyttäen yhtiön
hallussa olevia osakkeita. Jos hallituksen jäsen omistaa yhtiön osakkeita määrän, joka ylittää
hänelle maksettavan vuosipalkkion, hän voi halutessaan nostaa vuosipalkkionsa kokonaan
rahana. Vuosipalkkio maksetaan kerran vuodessa, ja sen lisäksi kaikille hallituksen jäsenille
maksetaan kokouspalkkio kokouksista, joihin he osallistuvat. Hallituksen jäsenet eivät ole
oikeutettuja osakepalkkio-ohjelmiin eivätkä eläkejärjestelyihin.
Laadintaperiaatteet
image.png
Ylimmän johdon työsuhde-etuuksiin sisältyvät etuudet kullekin johtoryhmän tai hallituksen
jäsenelle ajalta, jolloin he ovat toimineet näissä tehtävissä.
Työsuhde-etuudet esitetään suoriteperusteisesti vuoden aikana jaksotettujen kulujen
mukaisesti. Toimitusjohtajan osalta palkkiot esitetään myös maksuperusteisesti. Myös
hallituksen palkkiot esitetään maksuperusteisesti.
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, johon ne
liittyvät, kun taas niiden maksu tapahtuu tyypillisesti seuraavan tilikauden aikana.
Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan etuuden myöntämispäivän
osakehintaan ansaitsemiskauden  aikana. Osakeperusteiset etuudet kirjataan maksetuiksi, kun
ne on toimitettu. Kirjaus tehdään toimituspäivän osakehintaan.
3.3 Velvoitteet työsuhde-etuuksista
Outokummulla on useita etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä eri maissa. Merkittävimmät 
etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa ja Isossa-Britanniassa muodostaen 44 % ja 53 %
etuuspohjaisista velvoitteista.
Etuuspohjaisten eläkkeiden pääomitusvaatimukset perustuvat yleisesti eläkesäätiöiden
vakuutusmatemaattisiin laskenta- periaatteisiin, jotka määritellään rahoituspolitiikoissa, sekä
paikalliseen sääntelyyn.
Saksa
Outokummulla on Saksassa useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Suurimpiin sisältyvät
johdolle suunnattu järjestely, avoin järjestely muulle henkilökunnalle ja muut eläkevelvoitteet,
jotka on lähes kaikki suljettu uusilta osallistujilta. Perustana kaikille eläkevelvoitteille Saksassa
ovat työehtosopimukset ja/tai henkilökohtaiset sopimukset (johdon järjestelyt). Johdon
järjestelyt ja muut eläkevelvoitteet perustuvat vuosittaisiin maksuihin, kun taas muulle
henkilökunnalle suunnatut järjestelyt perustuvat kertakorvaukseen eläkkeelle siirtymisen
jälkeen.
Edellä mainitun lisäksi kaikki eläkejärjestelyt Saksassa ovat BetrAVG-lain piirissä. Laki
käsittelee sellaisten oikeuksien syntymistä, joiden ehtona ei ole työsuhteen jatkuminen
tulevaisuudessa, eläkkeiden suojausjärjestelyä sekä eläkkeiden oikaisuja. Saksassa ei ole
rahoitusvaatimuksia, ja järjestelyt on rahoitettu vain pieneltä osin CTA-mallilla (sopimus-
perusteinen rahastointijärjestely, joka otettiin käyttöön vuonna 2019.
Iso-Britannia
AvestaPolarit-eläkejärjestely toimii Ison-Britannian lain puitteissa, ja se on eriytetty valtion
Second Pension -järjestelystä. Järjestelyn rahastointi perustuu paikallisen lain vaatimuksiin.
Järjestelyn säätiön edunvalvojat ovat vastuussa eläkejärjestelyn toiminnasta ja hallinnoinnista
sisältäen järjestelyn rahastointiin liittyvät päätökset ja investointistrategian.
Joulukuussa 2021 järjestelyyn tehtiin 390 milj. punnan vakuutusratkaisu. Vakuutusratkaisu
päätti vuonna 2020 toteutetulla 110 milj. punnan vakuutusratkaisulla alkaneen hankkeen
pienentää järjestelyn riskejä.
Vakuutusratkaisu poistaa järjestelyn sijoituksiin, eliniän odotteeseen, koron muutoksiin ja
inflaatioon liittyviä riskejä, ja se käsitellään järjestelyn varoina. Ennen velvoitteiden juridista
siirtoa vakuutusyhtiölle lopullinen vastuu järjestelystä säilyy Outokumpu Stainless Ltd:llä.
Vakuutusratkaisun seurauksena järjestelyn velvoitteisiin liittyvät riskit ovat kuitenkin
merkittävästi pienentyneet ja suurimmaksi osaksi vakuutuksen kattamat. Outokumpu on
sopinut säätiön edunvalvojien kanssa talletuksesta sulkutilille huolehtiakseen pienistä
epäsuhdista vakuutuskattavuudessa ja lisätäkseen järjestelyn maksuvalmiutta.
Vuoden 2024 lopussa takuutilillä oli 12 milj. puntaa (2023: 13 milj. puntaa).
Vakuutusmatemaattiset voitot vuonna 2024 olivat 2,1 milj. euroa (2023:
vakuutusmatemaattiset tappiot olivat 0,5 milj. euroa).
169
Vakuutusratkaisujen seurauksena ylimääräisille maksuille ei enää tulevissa
kolmivuotisarvioinneissa odoteta olevan tarvetta. Viimeisin arviointi saatiin päätökseen vuonna
2024.
Etuuspohjaisten järjestelyjen kulu tuloksessa ja laajassa tuloksessa
Milj. €
2024
2023
Työsuhde-etuuksista aiheutuneissa kuluissa liiketuloksessa
-3
-3
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa
-7
-7
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista järjestelyistä
-9
-11
Muissa laajan tuloksen erissä
12
-15
Etuuspohjaisten järjestelyjen kulu yhteensä
3
-25
Bruttomääräiset etuuspohjaiset velvoitteet ja järjestelyjen varat
Milj. €
2024
2023
Rahastoitujen etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo
506
522
Rahastoimattomien etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo
1
1
Varojen käypä arvo
-333
-330
Etuuspohjainen nettovelka
174
193
Taseeseen merkityt erät
Milj. €
2024
2023
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä
174
193
Velat muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista
22
19
Velvoitteet työsuhde-etuuksista taseessa
196
212
Bruttomääräiset etuuspohjaiset velvoitteet ja järjestelyjen varat esitetään taseessa järjestelykohtaisesti
netotettuina joko veloissa tai varoissa nettomääräisen erän luonteen mukaisesti.
Muutokset etuuspohjaisessa nettovelassa
2024
2023
Milj. €
Velvoit-
teen
nykyarvo
Järjeste-
lyyn
kuuluvat
varat
Etuus-
pohjainen
netto-
velka
Velvoit-
teen
nykyarvo
Järjeste-
lyyn
kuuluvat
varat
Etuus-
pohjainen
netto-
velka
1.1. yhteensä
524
-330
193
504
-301
202
Kauden työsuoritukseen perustuva
meno
3
—
3
3
—
3
Edellisten kausien työsuoritukseen
perustuva meno
0
—
0
—
—
—
Korkokulu/(-tuotto)
21
-15
7
21
-14
7
Erät uudelleenmäärityksestä
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto
—
10
10
—
-9
-9
Väestötilastollisten oletusten
muutokset
-3
—
-3
-5
—
-5
Taloudellisten oletusten muutokset
-39
—
-39
20
—
20
Kokemusperäiset muutokset
20
—
20
9
—
9
Muuntoerot
13
-13
0
6
-5
1
Työnantajan suorittamat maksut
0
-17
-17
0
-34
-34
Maksetut etuudet
-31
31
—
-33
33
—
Velvoitteen täyttäminen
0
—
0
0
—
0
Muutokset liiketoiminnoissa
—
—
—
-1
—
-1
31.12. yhteensä
507
-333
174
524
-330
193
Saksa 31.12.
224
-67
157
233
-58
175
Iso-Britannia 31.12.
266
-262
4
273
-267
6
Liitetiedossa etuuspohjaisten nettovelka 1.1.2023 sisälsi 1 milj. euroa lopetettujen toimintojen
etuuspohjaista nettovelkaa.
Etuuspohjaisen kokonaisvelvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 12,4
vuotta (2023: 13,2 vuotta). Saksassa velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio
on 10,8 vuotta (2023: 11,2 vuotta) ja Isossa-Britanniassa 14,0 vuotta (2023: 15,0 vuotta).
Diskonttokorot, kasvava inflaatio ja nouseva eläkeikä vaikuttavat olennaisesti taloudellisiin
oletuksiin ja uudelleenmäärittelyjen suuruuteen.
Arvioidut maksusuoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2025 ovat 16 milj. euroa, ja ne
liittyvät pääosin Saksan järjestelyihin.
170
Järjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen
Milj. €
2024
2023
Rahavarat
2
1
Vakuutussopimukset
264
271
Muut varat
67
59
Järjestelyihin kuuluvat varat yhteensä
333
330
Noteerattuihin instrumentteihin oli 31.12.2024 sijoitettu 0,7 % järjestelyihin kuuluvista varoista
(31.12.2023: 0,2 %).
Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset
Saksa
Iso-Britannia
Muut maat
Diskonttokorko, %
2024
3,36
5,50
8,09
2023
3,18
4,50
8,15
Tuleva palkan
korotus, %
2024
—
—
4,50
2023
—
—
5,28
Inflaatioaste, %
2024
2,30
3,15
3,46
2023
2,30
3,10
3,48
Etuuksien korotus,
%
2024
2,30
2,65
2,05
2023
2,30
2,95
2,06
Terveydenhoito-
menojen
kasvuvauhti, %
2024
—
—
9,20
2023
—
—
4,70
Kuolevuus
2024
RT 2018 G -
kuolevuus-
taulukko
96 % SAPS All
Pensioner Amounts -
kuolevuustaulukot ja
CMI Core Projection
Model –2023 -malli
Standardoidut
kuolevuustaulukot
2023
RT 2018 G -
kuolevuus-
taulukko
96 % SAPS All 
Pensioner Amounts  -
kuolevuustaulukot ja
CMI Core Projection
Model –2022 -malli
Standardoidut
kuolevuustaulukot
Merkittävien vakuutusmatemaattisten olettamien herkkyysanalyysi
Muutos
olettamassa
Saksa, %
Iso-Britannia, %
Muut maat, %
2024
Diskonttokorko
+/-0,5 %
-5
/
+5
-6
/
+7
-3
/
+3
Etuuksien korotus
+/-0,5 %
+2
/
-2
+5
/
-5
+2
/
-2
Terveydenhoitomenojen kasvuvauhti
+/-0,5 %
—
/
—
—
/
—
+9
/
-8
Tuleva palkankorotus
+/-0,5 %
—
/
—
—
/
—
+3
/
-3
Kuolevuus
+ 1 vuosi
—
/
+3
—
+3
—
+7
2023
Diskonttokorko
+/-0,5 %
-5
/
+6
-7
/
+7
-7
/
+7
Etuuksien korotus
+/-0,5 %
+3
/
-2
+6
/
-5
+2
/
-2
Terveydenhoitomenojen kasvuvauhti
+/-0,5 %
—
/
—
—
/
—
+8
/
-7
Tuleva palkankorotus
+/-0,5 %
—
/
—
—
/
—
+6
/
-3
Kuolevuus
+ 1 vuosi
—
/
+3
—
/
+3
—
/
+7
Herkkyys on esitetty jokseenkin mahdollisille muutoksille tietyssä merkityksellisessä
vakuutusmatemaattisessa oletuksessa raportointipäivänä muiden muuttujien pysyessä ennallaan.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuvat pääasiassa varhaiseläkkeeseen liittyvistä
järjestelyistä Saksassa sekä pitkäaikaisiin työsuhteisiin liittyvistä järjestelyistä Suomessa.
Saksan varhaiseläkesäännösten mukaan työntekijät voivat jäädä eläkkeelle jo ennen
varhaisimman eläkeiän saavuttamista (passiivinen vaihe). Passiivista vaihetta vastaavan ajan
työntekijät työskentelevät kokopäiväisesti ja heidän nettopalkkaansa leikataan 50 prosenttiin
normaaliajan palkasta (aktiivinen vaihe). Molempien vaiheiden aikana työnantaja täydentää
nettopalkkaa siten, että se vastaa tiettyä prosenttiosuutta työntekijän aiemmasta
säännöllisestä nettopalkasta. Suomen pitkäaikaisiin työsuhteisiin liittyvissä järjestelyissä
työntekijällä on oikeus ylimääräiseen korvaukseen joka viides vuosi 20 palvelusvuoden jälkeen.
Usean työnantajan järjestelyt
Alectassa vakuutetut ITP-eläkejärjestelyt Ruotsissa ja Stichting Bedrijfspensioenfonds voor de
metaalindustrien kautta vakuutetut eläkejärjestelyt Alankomaissa ovat luonteeltaan
etuuspohjaisia usean työnantajan järjestelyjä. Näistä ei ole ollut mahdollista saada riittäviä
tietoja vastuiden ja varojen jakamiseksi työnantajittain, ja tämän vuoksi järjestelyt on
tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisina.
171
Riskit
image.png
Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat Outokummun useille riskeille, joista merkittävimmät on
lueteltu alla.
Varojen volatiliteetti: Oman pääoman ehtoisten instrumenttien tuotto on olennainen tekijä
investoinnin kokonaistuotossa. Jos merkittävä osa järjestelyn varoista on sijoitettu oman
pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joiden odotetaan menestyvän yritysten joukko-
velkakirjalainoja paremmin pitkällä aikavälillä, se saattaa johtaa korkeampaan volatiliteettiin ja
riskiin lyhyellä aikavälillä. Investointiportfolio saattaa olla myös altistunut muille sijoitus-
omaisuudelle ominaisille riskeille, esimerkiksi joukkovelkakirjalainojen luottotappioriskille ja
kiinteistömarkkinoiden muutoksille.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen korkotuotoissa: Lasku yritysten liikkeelle laskemien
joukkovelkakirjalainojen korkotuotoissa johtaa järjestelyjen velvoitteiden kasvuun, jota osittain
pienentää järjestelyjen mahdollisten joukkovelkakirjasijoitusten arvon kasvu. Jos
etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on heikompi kuin joukkovelkakirjalainojen tuotto, se
voi johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen ja edelleen kasvaneisiin maksuihin.
Inflaatioriski: Inflaatioaste linkittyy sekä etuuksien että tulevien palkkojen korotuksiin, ja
korkeampi inflaatioaste johtaa korkeampaan eläkevelvoitteeseen.
Eliniän odotteen kasvu: Suurin osa Outokummun etuuspohjaisista järjestelyistä tarjoaa
jäsenilleen elinikäisiä etuuksia, joten lisäykset eliniänodotteessa johtavat korkeampaan
velvoitteeseen.
Vuosina 2021 ja 2020 Isossa-Britanniassa toteutetut vakuutusratkaisut vähentävät
merkittävästi edellä mainittuja riskejä järjestelyn osalta, koska järjestely on pääosin
vakuutuksen kattama.
Johdon harkinta
image.png
Eläkevastuiden nykyarvo riippuu vakuutusmatemaattisista olettamista, joita vakuutus-
matemaatikot käyttävät laskelmissaan. Olettamat liittyvät muun muassa diskonttokorkoon,
tulevien palkkojen vuosikorotuksiin, inflaatioasteeseen ja henkilökunnan vaihtuvuuteen.
Ulkopuoliset riippumattomat vakuutusmatemaatikot ehdottavat olettamia erikseen jokaiselle
etuuspohjaiselle järjestelylle tai jokaiselle maalle, jossa Outokummulla on etuuspohjaisia
järjestelyitä, ja johto hyväksyy ne.
Laadintaperiaatteet
image.png
Konserniyhtiöillä on eri maissa useita työsuhteen jälkeisiä järjestelyjä, jotka perustuvat
paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai
etuuspohjaisiksi.
Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut kirjataan kuluiksi sillä
tilikaudella, johon ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta
lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten
etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat
etuuspohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaiset järjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai -vakuutusyhtiöille.
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvalla menetelmällä kustakin järjestelystä erikseen. Taseeseen kirjattavan velvoitteen
nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän
käypään arvoon arvostettuina. Mikäli järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ylittää
velvoitteiden arvon, niiden nettoarvo kirjataan varoina etuuspohjaisista järjestelyistä.
Raportointikauden työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat
menot sekä velvoitteen täyttämisestä johtuva voitto tai tappio kirjataan toimintokohtaisiin
kuluihin liiketulokseen. Korkokulu tai -tuotto kirjataan rahoituseriin korkokuluihin tai
korkotuottoihin. Etuuspohjaisen nettovelan tai -varan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Vakuutusratkaisu Isossa-Britanniassa ei johda velvoitteen täyttämiseen, koska Outokumpu
on edelleen vastuussa velvoitteesta. Vakuutusratkaisu on tosiasiallisesti sijoitus, josta järjestely
voi saada vakuuttajalta jäsenten etuuksia vastaavia maksuja, mutta lopullista velvollisuutta
etuuksien maksamiseen ei ole siirretty.
Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien osalta kaikki työsuoritukseen perustuvat menot ja
etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kirjataan välittömästi
tulosvaikutteisesti. Korkokulut kirjataan rahoituseriin korkokuluihin.
Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset esitetään erikseen merkittävimmille maille, ja
muista maista esitetään olettamien painotettu keskiarvo.
172
3.4 Osakeperusteiset maksut
Osakepalkkiojärjestelyt ovat osa konsernin avainhenkilöille suunnattuja kannustin- ja
sitouttamisohjelmia. Tavoitteena on yhdistää johdon ja osakkeenomistajien intressit ja
sitouttaa pitkän aikavälin palkitsemisella sekä vahvistaa arvonluontia osakkeenomistajille ja
strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Outokummulla on kaksi osakeperusteista järjestelyä. Suoritepohjainen osakeohjelma (PSP)
sisältää ansaintakriteerin ja kussakin ohjelmassa voi olla enintään 200 osallistujaa. Se on osa
avainhenkilöiden säännöllistä palkitsemista. Rajoitettuja osakkeita koskevassa osakepalkkio-
ohjelmassa (RSP) ei ole erityistä ansaintakriteeriä ja ohjelma on suunnattu rajoitetulle
henkilömäärälle tilanteisiin kuten avainrekrytointeihin, poikkeukselliseen suoriutumiseen,
suuren potentiaalin palkitsemiseen, sitouttamiseen tai muihin erityisiin yksilöllisiin tilanteisiin.
Tilikauden 2024 työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin sisältyi 2 milj. euroa kuluja
osakeperusteisista maksuista (2023: 1 milj. euroa). Osakepalkkiojärjestelyiden arvioitu
kokonaisarvo 31.12.2024 oli 7 milj. euroa (2023: 13 milj. euroa), joka kirjataan kuluksi
tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.
Meneillään olevat ohjelmat
Vuonna 2024 Outokummun osakepalkkiojärjestelmät ovat suoritepohjainen osakeohjelma
(ansaintajaksot 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026) ja rajoitettuja osakkeita koskeva
ohjelma (ansaintajaksot 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026).
Outokummun hallitus vahvisti joulukuussa 2024 suoritepohjaisen osakepalkkio-ohjelman ja
rajoitettuja osakkeita koskevan osakepalkkio-ohjelman uuden ansaintakauden 2025–2027
aloittamisen vuoden 2025 alusta.
Päättyneet ohjelmat
Vuonna 2024 suoritepohjaisen osakepalkkio-ohjelman ansaintajakso 2021–2023 päättyi, ja
tavoitteet saavutettiin 73,3-prosenttisesti. 93 osallistujalle luovutettiin osakkeita soveltuvien
verojen vähentämisen jälkeen yhteensä 740 681. Rajoitettuja osakkeita koskevan ohjelman
ansaintajakson 2021–2023 viimeiseen erään liittyen 52 osallistujalle luovutettiin ohjelman
ehtojen perusteella soveltuvien verojen vähentämisen jälkeen yhteensä 38 458 osaketta.
Rajoitettuja osakkeita koskevan ohjelman ansaintajakson 2022–2024 toiseen erään kolmesta
liittyen 57 osallistujalle luovutettiin ohjelman ehtojen perusteella soveltuvien verojen
vähentämisen jälkeen yhteensä 35 103 osaketta. Rajoitettuja osakkeita koskevan ohjelman
ansaintajakson 2023–2025 ensimmäiseen erään kolmesta liittyen 57 osallistujalle luovutettiin
ohjelman ehtojen perusteella soveltuvien verojen vähentämisen jälkeen yhteensä 38 228
osaketta. Osakkeet luovutettiin helmikuussa 2024, ja Outokumpu käytti palkkioiden maksuun
hallussaan olevia omia osakkeita.
Osakeperusteisten järjestelyjen ansaintamahdollisuus
Osakkeiden enimmäismäärä 31.12.2024
2025
2026
2027
Yhteensä
PSP 2022-2024
1 066 853
—
—
1 066 853
RSP 2022-2024
195 532
—
—
195 532
1 262 385
—
—
1 262 385
PSP 2023-2025
—
2 176 950
—
2 176 950
RSP 2023-2025
56 931
56 938
—
113 869
56 931
2 233 888
—
2 290 819
PSP 2024-2026
—
—
2 665 050
2 665 050
RSP 2024-2026
122 083
122 083
122 084
366 250
122 083
122 083
2 787 134
3 031 300
Yhteensä
1 441 399
2 355 971
2 787 134
6 584 504
173
Meneillään olevien osakepalkkiojärjestelyiden keskeiset ehdot
Suoritepohjainen osakeohjelma
PSP 2022-2024
PSP 2023-2025
PSP 2024-2026
Myöntämispäivä
15.3.2022
10.3.2023
11.3.2024
Oikeuden syntymisjakso
1.1.2022–31.3.2025
1.1.2023–31.3.2026
1.1.2024–31.3.2027
Osallistujamäärä
91
173
191
Osakehinta myöntämispäivänä, €
4,50
5,68
3,83
Toteutus
Osakkeina ja rahana vuonna 2025
Osakkeina ja rahana vuonna 2026
Osakkeina ja rahana vuonna 2027
Sopimuksen syntymisehdot
Ei-markkinaperusteiset ehdot
Sidotun pääoman tuotto (80 %), hiilidioksidipäästöt
tuotettua terästonnia kohti (20 %)
Sidotun pääoman tuotto (80 %), hiilidioksidipäästöt
tuotettua terästonnia kohti (20 %)
Sidotun pääoman tuotto (80 %), hiilidioksidipäästöt
tuotettua terästonnia kohti (20 %)
Muut keskeiset ehdot
Työsuhteen kesto keskeytyksettä osakkeiden maksamiseen saakka, palkkaan perustuva etuuden enimmäismäärä
Rajoitettuja osakkeita koskeva ohjelma
RSP 2022-2024
RSP 2023-2025
RSP 2024-2026
Myöntämispäivä
15.3.2022
10.3.2023
11.3.2024
Oikeuden syntymisjakso
1.1.2022–31.3.2025
1.1.2023–31.3.2026
1.1.2024–31.3.2027
Osallistujamäärä
57
54
57
Osakehinta myöntämispäivänä
4,50
5,68
3,83
Toteutus
Osakkeina ja rahana vuonna 2025 tai 3 erässä
vuosina 2023, 2024 ja 2025
Osakkeina ja rahana 3 erässä vuosina 2024, 2025 ja
2026
Osakkeina ja rahana 3 erässä vuosina 2025, 2026 ja
2027
Sopimuksen syntymisehdot
Työsuhteen kesto keskeytyksettä osakkeiden maksamiseen saakka, palkkaan perustuva etuuden enimmäismäärä
Tarkempia tietoja Outokummun osakepalkkiojärjestelyistä on Outokummun verkkosivuilta www.outokumpu.com.
Johdon harkinta
image.png
Arvostaessaan osakeperusteisia järjestelyjä johto arvioi ei-markkinaperusteisten ehtojen
toteutumisen todennäköisyyttä ja järjestelyjen osallistujamääriä oikeuden syntymisjakson
päättyessä.
Ei-markkinaperusteisten ehtojen toteutumisen todennäköisyyden arviointiin käytetään
pääosin konsernin ulkopuolella tuotettuja taloudellisia ennusteita, mutta myös sisäisesti
tuotettuja ennusteita. Järjestelyjen osallistujamääriä oikeuden syntymisjakson päättyessä
arvioidaan vastaavien aiempien järjestelyjen osallistujien vaihtuvuuden perusteella huomioiden
konsernissa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen mahdollinen vaikutus.
Laadintaperiaatteet
image.png
Osakeperusteiset maksut maksetaan verojen osuudet vähennettyinä, ja ne käsitellään
kokonaan osakkeina suoritettavina. Järjestelyjen kustannukset
oikeuden syntymisjakson aikana määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella ja
esitetään tuloslaskelmassa henkilöstöetuuksista aiheutuneissa kuluissa osana hallinnon kuluja.
Arvostuksiin käytetään soveltuvia tilastomatematiikan menetelmiä. Arviot ei-markkina-
perusteisten ehtojen toteutumisesta ja osallistujien vaihtuvuudesta sekä niiden vaikutus
järjestelyn arvoon huomioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.
Palkkaan perustuva maksettavien palkkioiden rajoite on huomioitu järjestelyn etuuksien
arvon määrityksessä.
174
4. Liiketoiminnan varat ja velat
Vuonna 2024 Outokummun investoinnit olivat 216 milj. euroa,
ja nettokäyttöpääoma laski hieman. Vaihto-omaisuuden kasvu
johtui varastomäärien kasvusta, mutta niiden vaikutuksen
kumosi osittain metallien hintojen lasku. Sijoitetun pääoman
tuottoon vaikutti kannattavuuden lasku.
4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet
2024
Milj. €
Liikearvo
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
472
332
804
Muuntoerot
1
0
1
Lisäykset
—
39
39
Vähennykset
—
-3
-3
Uudelleenryhmittely
—
2
2
Hankintameno 31.12.2024
473
370
843
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-15
-234
-249
Muuntoerot
-1
0
-1
Tilikauden poistot
—
-14
-14
Vähennykset
—
1
1
Uudelleenryhmittelyt
—
-1
-1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-16
-247
-263
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
457
123
580
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
457
98
556
Vuonna 2024 lisäykset muihin aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät pääosin
toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektiin ja päästöoikeuksien ostoihin.
Investoinnit, milj. €
241
Vaihto-omaisuus, milj. €
269
Sijoitetun pääoman tuotto, %
300
* Mukaan lukien lopetetut toiminnot.
175
Päästöoikeudet
Outokummun seuraavat aktiiviset yksiköt toimivat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän
piirissä: Tornion tehtaat Suomessa, Avestan ja Degerforsin tehtaat ja Nybyn yksikkö Ruotsissa
sekä Krefeldin ja Dillenburgin tehtaat Saksassa. Vuonna 2024 kaikki Outokummun yksiköt
täyttivät ajoissa EU:n päästökauppajärjestelmän säännösten vaatimukset.
Outokummun yksiköiden EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluneet vahvistamattomat
hiilidioksidipäästöt olivat noin 0,8 milj. tonnia vuonna 2024 (2023: 0,9 milj. tonnia). Vuoden
2024 päästöoikeuksien toimitukseen Outokumpu käyttää ilmaiseksi saatujen oikeuksien lisäksi
markkinoilta aiempina vuosina hankittuja oikeuksia, joiden käyttöön liittyvä kulu on kirjattu
muihin liiketoiminnan kuluihin. Vuoden 2024 aikana Outokumpu Oyj osti ulkoisesti
päästöoikeuksia 173 861 tonnia 10 milj. euron arvosta.
Konsernin päästöoikeuspositio koostuu toteutuneista ja ennustetuista hiilidioksidipäästöistä
sekä niitä vastaan kohdistetuista vahvistetuista ja ennustetuista viranomaisten myöntämistä
päästöoikeuksista. Kaikki Outokummun keskeiset tuotantolaitokset hakivat ilmaisia
päästöoikeuksia neljännelle kaupankäyntikaudelle tehokkuuteen perustuvaan vertailuun ja
aiempaan tuotantoon perustuen, ja oikeudet kauden ensimmäiselle puoliskolle on vahvistettu.
Näiden oikeuksien sekä yhtiön hallussa olevien aiempien kausien oikeuksien arvioidaan
kattavan kauden ensimmäisen puoliskon (2021–2025) EU:n päästöoikeustarpeen.
Päästöoikeuksien hintariskistä on kerrottu liitetiedon 5.3 energiahintariskistä kertovassa
kappaleessa.
2023
Milj. €
Liikearvo
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
471
352
823
Muuntoerot
—
-3
-3
Lisäykset
—
24
24
Vähennykset
—
-7
-7
Uudelleenryhmittely
1
-35
-33
Muut
—
0
0
Hankintameno 31.12.2023
472
332
804
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-15
-262
-276
Muuntoerot
—
3
3
Tilikauden poistot
—
-13
-13
Uudelleenryhmittelyt
0
38
37
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-15
-234
-249
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
457
98
556
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
456
91
547
Uudelleenryhmittelyt sisältävät siirrot hankintamenon ja kertyneiden poistojen ja arvonalentumisten välillä.
176
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2024
Milj. €
Maa-alueet
Kaivoksen yleiset
valmistavat työt
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet  ja kalusto
Muut aineelliset 
hyödykkeet
Ennakkomaksut  ja
keskeneräiset 
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
70
307
1 228
4 240
131
174
6 150
Muuntoerot
1
—
10
37
0
3
51
Lisäykset
—
0
1
9
1
172
184
Vähennykset
-1
—
-2
-39
-1
0
-43
Uudelleenryhmittelyt
-1
19
23
48
7
-93
3
Muut
—
—
0
0
0
0
0
Hankintameno 31.12.2024
70
326
1 261
4 296
137
256
6 345
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-7
-56
-847
-3 246
-88
—
-4 244
Muuntoerot
0
—
-6
-25
0
—
-30
Vähennykset
—
—
1
35
1
—
37
Tilikauden poistot
—
-17
-40
-105
-6
—
-168
Arvonalentumiset
—
—
0
0
—
—
0
Uudelleenryhmittelyt
1
—
-16
17
-6
—
-4
Muut
—
—
0
0
0
—
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-6
-73
-908
-3 325
-98
—
-4 410
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
63
253
353
971
39
256
1 935
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
63
251
381
994
43
174
1 905
Uudelleenryhmittelyt sisältävät siirrot maksetuista ennakkomaksuista ja keskeneräisistä hankinnoista muihin omaisuusluokkiin sekä siirtoja hankintamenon, kertyneiden poistojen ja arvonalentumisten välillä.
177
2023
Milj. €
Maa-alueet
Kaivoksen yleiset
valmistavat työt
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet  ja kalusto
Muut aineelliset 
hyödykkeet
Ennakkomaksut  ja
keskeneräiset 
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
76
131
1 174
4 161
132
443
6 116
Muuntoerot
0
—
-7
-31
0
-1
-40
Lisäykset
—
1
3
9
1
129
143
Vähennykset
0
—
-1
-17
-1
-1
-19
Uudelleenryhmittelyt
-6
175
59
119
-2
-396
-50
Muut
—
—
-1
0
0
0
-1
Hankintameno 31.12.2023
70
307
1 228
4 240
131
174
6 150
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-13
-81
-768
-2 916
-89
—
-3 866
Muuntoerot
0
—
3
19
0
—
22
Vähennykset
—
—
0
12
1
—
13
Tilikauden poistot
—
-15
-37
-135
-5
—
-192
Arvonalentumiset
—
—
-58
-210
—
—
-269
Uudelleenryhmittelyt
6
40
11
-15
6
—
48
Muut
—
—
1
0
0
—
1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-7
-56
-847
-3 246
-88
—
-4 244
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
63
251
381
994
43
174
1 905
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
63
50
406
1 244
43
443
2 250
Uudelleenryhmittelyt sisältävät siirrot maksetuista ennakkomaksuista ja keskeneräisistä hankinnoista muihin omaisuusluokkiin sekä siirtoja hankintamenon, kertyneiden poistojen ja arvonalentumisten välillä.
Outokumpu kirjasi vuoden 2023 lopussa Americas-liiketoiminta-alueen käyttöomaisuushyödykkeisiin 264 milj. euron arvonalentumistappion.
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset  käyttöomaisuushyödykkeet 
maantieteellisesti jaoteltuina
Milj. €
2024
2023
Suomi
1 563
1 552
Muu Eurooppa
518
495
Pohjois-Amerikka
426
406
Aasia ja Australia
8
8
Muut maat
0
0
2 515
2 461
Aktivoidut korkomenot
Aineettomaan omaisuuteen ja aineelliseen käyttöomaisuuteen ei aktivoitu korkomenoja vuonna
2024 (2023: 2 milj. euroa). Korkoja oli 31.12.2024 aktivoituina yhteensä 22 milj. euroa
(31.12.2023: 25 milj. euroa). Keskimääräinen aktivoitu korko vuonna 2023 oli 1,0 %.
Johdon harkinta
image.png
Johdon arviot omaisuuserien taloudellisista vaikutusajoista ja kerrytettävissä olevista
rahamääristä vaikuttavat merkittävästi aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoihin, ja erilaisilla oletuksilla voi olla olennainen vaikutus
raportoituihin määriin.
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumista
arvioidaan säännöllisesti. Mikäli arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserän avulla
kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan, mikä edellyttää oletuksia tulevista rahavirroista
sekä muista arvostusparametreistä.
Viitteitä muutoksista taloudellisissa vaikutusajoissa tarkastellaan vuosittain, ja aikoja
päivitetään, mikäli niissä todetaan muutoksia. Mikäli omaisuuserään kohdistuu
arvonalentuminen, sen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan myös.
178
Laadintaperiaatteet
image.png
Muut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista,
patenteista, lisensseistä sekä ohjelmistoista. Nämä hyödykkeet on pääosin hankittu konsernin
ulkopuolelta ja niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika. Aineeton hyödyke merkitään
taseeseen, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä tullaan saamaan taloudellista hyötyä
konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno voidaan määrittää luotettavasti.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin ruostumattoman teräksen ja
ferrokromin tuotantolaitoksista ja tuotannossa käytetyistä koneista ja laitteista.
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alun perin
hankintamenoon. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka
välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.
Investointiin saadut julkiset avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksiksi.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet ja aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Vieraan pääoman menot (lähinnä korot), jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen
hankkimisesta, aktivoidaan taseeseen osana hankintamenoa silloin, kun hyödykkeen valmiiksi
saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta varten vaatii huomattavan pitkän ajan.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuus-
hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla
vähennettyinä. Aineettomat hyödykkeet ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet paitsi
maa-alueet ja kaivoksen valmistavat työt poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena
vaikutusaikanaan. Tietyn sopimuskauden käytössä olevat hyödykkeet poistetaan
sopimuskauden aikana.
Aineettomat hyödykkeet poistetaan seuraavina arvioituina taloudellisina vaikutusaikoina:
Ohjelmistot                                              enintään 10 vuotta
Aktivoidut kehittämismenot enintään 10 vuotta
Aineettomat oikeudet                                                              enintään 20 vuotta
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan seuraavina arvioituina taloudellisina
vaikutusaikoina:
Rakennukset                                                25–40 vuotta
Raskaat koneet                            15–30 vuotta
Kevyet koneet ja laitteet  3–15 vuotta
Omistetuista maa-alueista ei kirjata poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajaton
taloudellinen vaikutusaika. Kaivoksen yleiset valmistavat työt sisältävät malmin tai sen osan
hyödyntämiseen tähtääviä työvaiheita, kuten nostokuilut, vinoajotiet ja yleistuuletuksen, ja
niistä aiheutuvat menot poistetaan substanssipoistoin arvioituna taloudellisena
vaikutusaikanaan. Muut aineelliset hyödykkeet koostuvat esimerkiksi maan parannuksesta,
kaatopaikkojen ennallistamiseen liittyvistä hyödykkeistä ja tehdasalueiden infrastruktuurista
kuten teistä ja rautateistä.
Poistojen kirjaaminen aineellisesta hyödykkeestä lopetetaan silloin, kun se luokitellaan
myytävänä olevaksi.
Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, omaisuuserän avulla kerrytettävissä oleva
rahamäärä arvioidaan. Rahamäärä on joko omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Mikäli
omaisuuserän tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan näiden välinen
erotus arvonalentumistappioksi. Aiemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, mikäli arvio
kerrytettävissä olevasta rahamäärästä muuttuu. Arvonalentumisen peruuttamisen jälkeinen arvo
ei saa kuitenkaan johtaa korkeampaan tasearvoon kuin tilanteessa, jossa aiempaa
arvonalentumista ei olisi kirjattu. Arvonalentumistappiot esitetään tuloslaskelmassa muissa
liiketoiminnan kuluissa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tai aineettomien hyödykkeiden luovutuksista ja
käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon
erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot esitetään muissa liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa.
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo kirjataan hankinta-ajankohtana määrään,
jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin
osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvoista ei tehdä poistoja, vaan ne
testataan arvonalentumisten varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei voi myöhemmin
peruuttaa.
Lisätietoja liikearvon arvonalentumistestauksesta esitetään liitetiedossa 4.3.
Päästöoikeudet
Päästöoikeudet ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon ja kirjataan
taseeseen, kun ne siirtyvät Outokummun hallintaan. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet
arvostetaan nimellisarvoonsa, eli niiden tasearvo on nolla. Päästöoikeudet kirjataan pois
taseesta toteutuneiden päästöjen mukaisesti tai kun päästöoikeuksia myydään.
Päästöoikeuksien käyttöön liittyvä kulu kirjataan oikeuksien hankintamenon määräisenä siltä
osin kuin vastikkeetta saadut oikeudet eivät riitä kattamaan tilikauden päästöjä. Mikäli
konsernilla ei ole hallussaan päästöt kattamaan tarvittavia oikeuksia, kirjataan
päästöoikeuksien palautusvelvoitteesta varaus tasepäivän käypään arvoon. Kulut esitetään
muissa liiketoiminnan kuluissa. Päästöoikeuksien myynnistä saadut voitot esitetään muissa
liiketoiminnan tuotoissa.
179
4.2 Vuokrasopimukset
Outokumpu käyttää toiminnoissaan vuokraamiaan maa-alueita, rakennuksia ja koneita ja
kalustoa. Outokummulla on myös palvelusopimuksia, joihin sisältyy vuokrasopimuksia. Noin 75
prosenttia Outokummun käyttöoikeusomaisuuseristä on sidottu indekseihin tai hintatasoon,
jolloin niihin liittyvien vuokrien maksut ovat muuttuvia. Uusien ajoneuvojen vuokra-aika on
tyypillisesti kolmesta viiteen vuoteen ja muiden koneiden ja kaluston pisimmillään 15 vuotta.
Maa-alueiden ja rakennusten vuokra-ajat voivat olla huomattavasti pidempiä, ja yksittäisten
maa-alueisiin liittyvien sopimusten jäljellä olevat vuokra-ajat ovat noin 45–95 vuotta. Koneita ja
kalustoa vuokrataan myös sopimuksilla, joiden vuokra on muuttuva ja perustuu koneen
käyttöön. Koneita vuokrataan myös päivävuokralla tilapäisiin tarpeisiin, jolloin ne käsitellään
lyhytaikaisina vuokrasopimuksina. Suurin osa käyttöoikeusomaisuuseristä on Suomessa,
yhteensä 131 milj. euroa.
Käyttöoikeusomaisuuserät
2024
Milj. €
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja
muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
36
41
179
1
257
Lisäykset
—
5
51
0
56
Uudelleenryhmittelyt
1
1
0
0
1
Muut muutokset
0
-9
-7
-1
-16
Hankintameno 31.12.2024
36
39
223
1
299
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-5
-30
-75
-1
-110
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset
-1
3
-33
0
-31
Uudelleenryhmittelyt
-1
-1
0
0
-1
Muut muutokset
—
4
19
1
23
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-6
-24
-89
0
-119
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
30
15
134
1
179
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
30
11
104
1
147
Vuonna 2024 Outokumpu otti käyttöön kolme Langh Shipiltä vuokrattua rahtialusta. Lisäykset sisältävät 39 milj. euroa liittyen näihin sopimuksiin.
180
2023
Milj. €
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja
muut aineelliset
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
36
41
175
2
254
Lisäykset
—
2
19
1
22
Uudelleenryhmittelyt
—
1
0
0
1
Muut muutokset
—
-3
-15
-1
-19
Hankintameno 31.12.2023
36
41
179
1
257
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-5
-22
-71
-1
-97
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset
-1
-10
-32
0
-42
Uudelleenryhmittelyt
—
-1
0
0
-1
Muut muutokset
—
3
27
1
30
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-5
-30
-75
-1
-110
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
30
11
104
1
147
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
31
20
104
1
156
Vuokrasaamiset
Milj. €
2024
2023
Pitkäaikaiset
6
—
Lyhytaikaiset
1
—
Yhteensä
7
—
Vuokrasopimusvelat
Milj. €
2024
2023
Pitkäaikaiset
167
146
Lyhytaikaiset
38
29
Yhteensä
206
175
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma esitetään liitetiedossa 5.1.
Vuokriin liittyvät kulut
Milj. €
2024
2023
Poistot
-38
-37
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset
7
-5
Korkokulut
-13
-10
Kulut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisten hyödykkeiden
vuokrista
-25
-20
Yhteensä
-68
-72
Vuonna 2024 kirjattu 7 milj. euron arvonalentumisen peruutus liittyy vuokrasopimukseen Saksassa.
Vuokriin liittyvät rahavirrat
Milj. €
2024
2023
Velkojen lyhennykset
-38
-39
Maksetut korot
-13
-10
Yhteensä
-50
-49
181
Johdon harkinta
image.png
Johdon harkinta ja arviot liittyvät pääasiassa konserniyhtiöiden lisäluoton korkoon, vuokra-
sopimusten jatko-optioiden käytön todennäköisyyteen ja sopimuskauteen, jota sovelletaan
toistaiseksi voimassaoleviin vuokrasopimuksiin. Nämä vaikuttavat vuokrasopimusvelkojen ja
käyttöoikeusomaisuuserien suuruuteen.
Lisäluoton korko määritetään osana konsernin sisäisen rahoituksen koronmääritysprosessia,
missä kullekin tytäryhtiölle määritetään synteettinen luottoluokitus. Lisäluoton korossa
huomioidaan valuutta, vuokrasopimusvelan maturiteetti, synteettiseen luottoluokitukseen
perustuva luottoriski ja maariski.
Jatko-optioita sisältäviä sopimuksia seurataan säännöllisesti ja option käytön
todennäköisyyttä arvioidaan saatavilla olevan tiedon perusteella. 
Toistaiseksi voimassaolevien sopimusten osuus konsernin vuokrasopimuksista on vähäinen,
sillä suurin osa sopimuksista on määräaikaisia. Toistaiseksi voimassa olevien
vuokrasopimusten sopimuskaudet perustuvat konsernin kolmen vuoden keskipitkään
suunnittelukauteen tai käsitellään lyhytaikaisina riippuen käyttöoikeuskohteen luonteesta.
Konserni soveltaa materiaalisuusrajaa määrittäessään arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia.
Laadintaperiaatteet
image.png
Konserni vuokralle ottajana
Vuokrasopimusvelat kirjataan taseeseen tulevien vuokramaksujen nykyarvona, joka määritetään
diskonttaamalla kiinteät, indeksiin tai hintatasoon sidotut vuokramaksut käyttäen
vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on saatavilla, tai vuokralle ottajan lisäluoton korkoa.
Vuokramaksut jaetaan korkokuluun ja vuokrasopimusvelan lyhennykseen. Vuokrasopimuksiin
saattaa liittyä optio pidentää sopimuskautta tai ostaa sopimuksen kohteena oleva omaisuuserä
sopimuskauden päättyessä. Määritetty vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole
purettavissa. Jatkamis- ja päättämisoptioiden vaikutus vuokrasopimusvelkaan huomioidaan, kun
on erittäin todennäköistä, että konserni aikoo käyttää jatkamisoption tai jättää käyttämättä
päättämisoption.
Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty taseessa omana eränään. Taseeseen kirjattava
käyttöoikeusomaisuuserä on vuokrasopimusvelkojen ja ennakkoon maksettujen
vuokramaksujen suuruinen vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina sopimuskauden aikana tai hyödykkeen
taloudellisena vaikutusaikana silloin, kun omaisuuserä siirtyy sopimuksen päätyttyä
Outokummun omistukseen tai osto-option käyttö on erittäin todennäköistä.
Vuokrasopimusvelat esitetään taseessa pitkä- ja lyhytaikaisessa korollisessa velassa.
Vuokrasopimusvelat ovat osa korollista nettovelkalaskelmaa.
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, arvoltaan vähäisten hyödykkeiden vuokrasopimuksiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin ei sovelleta laskentakäytäntöä, jossa vuokrasopimusvelat ja
käyttöoikeusomaisuuserät merkitään taseeseen, vaan näihin sopimuksiin liittyvät maksut
esitetään kuluina tilikauden tuloksessa.
Myynti ja takaisinvuokraus
Vuonna 2019 tai sitä myöhemmin toteutetut (IFRS 16:n mukaiset) myynti- ja
takaisinvuokraussopimukset eivät yleensä täytä IFRS 15:n myyntiä koskevia vaatimuksia, sillä
Outokummulla säilyy usein määräysvalta sopimuksen kohteena olevaan omaisuuserään. Tämän
seurauksena myyntiä ja takaisinvuokrausta koskevat vaatimukset eivät myöskään täyty.
Omaisuuserä säilyy Outokummun taseessa arvostettuna alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla, ja saadut tuotot esitetään muina pitkä-
tai lyhytaikaisina  korollisina velkoina.
Ennen vuotta 2019 toteutetut myynti- ja takaisinvuokraussopimukset on kirjattu silloisten
laskentaperiaatteiden mukaisesti.
Konserni vuokralle antajana
Vuokrasopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan, onko kyseessä rahoitusleasingsopimus vai
operatiivinen vuokrasopimus. Jos vuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän omistamiselle
ominaiset riskit ja edut olennaisilta osin, se katsotaan rahoitusleasingiksi. Muussa tapauksessa
sopimus katsotaan operatiiviseksi vuokrasopimukseksi. Outokummulla ei ole merkittäviä
rahoitusleasingsopimuksia.
Operatiivisten vuokrasopimusten puitteissa vuokralle annetuista aineellisista hyödykkeistä
saatu vuokratulo merkitään tuloslaskelmaan tuotoksi, tasasuuruisina erinä vuokra-ajan
kuluessa. Vuokratuotot esitetään muissa liiketoiminnan tuotoissa. Outokummulla ei ole
merkittäviä tuloja operatiivisista vuokrasopimuksista.
182
4.3 Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvo ja sidottu pääoma toimintasegmenteittäin
Liikearvo
Sidottu pääoma
Milj. €
2024
2023
2024
2023
Europe
343
343
1 959
1 850
Americas
—
—
574
594
Ferrochrome
114
114
863
894
Muu toiminta ja sisäiset erät
—
—
99
52
Yhteensä
457
457
3 495
3 390
Oletukset toimintasegmenteittäin
Europe
Ferrochrome
2024
Pääoman keskimääräinen tuottovaatimus (WACC)
ennen veroja, %
9,1
9,1
Pääoman keskimääräinen tuottovaatimus (WACC),
verojen jälkeen, %
7,1
7,4
Terminaaliarvon kasvuvauhti, %
0,5
0,5
2023
Pääoman keskimääräinen tuottovaatimus (WACC)
ennen veroja, %
11,6
11,7
Pääoman keskimääräinen tuottovaatimus (WACC),
verojen jälkeen, %
9,0
9,3
Terminaaliarvon kasvuvauhti, %
0,5
0,5
Tulokset ja herkkyydet toimintasegmenteittäin
2024
Europe
Ferrochrome
Ylijäämä, milj. €
1 452
282
Arvonalentumiseen johtava verojen jälkeisen WACC:n nousu,
%-yksikköä
5,5
2,5
Arvonalentumiseen johtava käyttökatteen lasku, %
39
21
Terminaaliarvon kasvuprosentti nolla johtaisi
arvonalentumiseen
Ei
Ei
Ylijäämä on määrä, jolla käyttöarvolaskelman mukainen kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää segmentin
sidotun pääoman määrän arvonalentumisen testauspäivänä.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille tehdyn arvonalentumistestauksen perusteella ei
kirjattu liikearvon arvonalentumisia vuosina 2024 eikä 2023. Liikearvon arvonalentumista
testataan toimintasegmenteittäin, sillä ne ovat konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä (CGU),
ja liikearvo on allokoitu niiden tasolle.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvo-
laskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskontattuja rahavirtaennusteita. Rahavirtaennusteet
perustuvat ylimmän johdon hyväksymään konsernin strategiaan ja kattavat vuodet 2024–2029,
minkä jälkeen on laskettu terminaaliarvo.
Tasearvo, johon kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan, on segmentin sidottu pääoma.
Johdon harkinta
image.png
Keskeisiä käyttöarvolaskelmissa käytettyjä oletuksia ovat diskonttokorko, terminaaliarvon
kasvuvauhti, ruostumattoman teräksen maailmanlaajuisen loppukysynnän kasvu ja hinnan
kehitys. Lisäksi laskelmat sisältävät arvioita toimitusten ja käyttöomaisuusinvestointien
määrästä, sekä strategian toimeenpanon myötä saavutettavista kustannussäästöistä.
Rahavirtaennusteet diskontataan Outokummun pääoman keskimääräisellä painotetulla
tuottovaatimuksella ennen veroja (WACC). Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat
riskitön korko, Outokummun luottomarginaali, osakemarkkinoiden riskipreemio, beta-kerroin
(equity beta) sekä toimialan mediaanipääomarakenne.
Yhtiön johto arvioi, että käyttöarvolaskelmien oletukset ovat yleisesti varovaisia nykyiseen
taloudelliseen tilanteeseen nähden. Ruostumattoman teräksen toimitusten arvioitu kasvuvauhti
on yleisesti alhaisempi kuin riippumattomien analyytikkojen näkemykset pitkän aikavälin
markkinakehityksestä.
Laadintaperiaatteet
image.png
Liikearvo on kohdistettu ja testataan toimintasegmenttien tasolla, jotka vastaavat konsernin
rahavirtaa tuottavia yksiköitä (CGU) ja alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan. Arvonalentumista
testataan vuosittain, tai tarvittaessa tiheämmin, mikäli mahdollisesta arvonalentumisesta on
viitteitä
Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon, eli
rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuuden arvioituihin diskontattuihin nettorahavirtoihin.
Diskonttokorkona käytetään pääoman keskimääräistä painotettua tuottovaatimusta ennen
veroja, mikä kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta sekä rahavirtaa tuottavaan
yksikköön liittyvistä yksilöllisistä riskeistä.
Arvonalentuminen on määrä, jolla segmentin varojen tasearvo ylittää vastaavan
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvoon ja sen
jälkeen muuhun aineettomaan ja aineelliseen omaisuuteen niiden suhteessa, ja esitetään
tuloslaskelmassa muissa liiketoiminnan kuluissa. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei
voida peruuttaa.
183
4.4 Vaihto-omaisuus
Milj. €
2024
2023
Aineet ja tarvikkeet
684
690
Keskeneräiset tuotteet
723
553
Valmiit tuotteet ja tavarat
333
321
Ennakkomaksut
25
16
Yhteensä
1 764
1 581
Vuonna 2024 aikana kirjattiin tulosvaikutteisesti 11 milj. euroa nettorealisointiarvoon liittyviä
alaskirjausten peruutuksia (2023: 19 milj. euroa alaskirjauksia).
Vuonna 2024 Outokumpu soveltaa rahavirran suojauslaskentaa kolmelle valitulle
nikkelisuojauskohteelle, joista yhdellä on vaikutusta myös vaihto-omaisuuden arvoihin.
Lisätietoja hyödykehintariskeistä ja suojauslaskennasta on esitetty liitetiedoissa 5.3 ja 5.4.
Johdon harkinta
image.png
Johdon harkintaa ja arvioita käytetään nettorealisointiarvolaskelmissa (NRV) ja varaston
epäkuranttiuden arvioinnissa.
NRV-laskenta vaatii arvioita tulevaisuudessa myytävien tuotteiden myyntihinnoista siltä osin
kun ne eivät ole tiedossa, ja arviot voivat muodostaa merkittävän osan tulevista hinnoista.
Nikkelin ja muiden seosaineiden hintojen vaihtelun seurauksena toteutuvat myyntihinnat voivat
poiketa merkittävästi nettorealisointiarvon määrittämisessä käytetyistä arvioista. Kyseisten
hintojen vaihtelut muodostavat Outokummun tärkeimmät hyödykehintariskit.
Hinnoittelussa käytetty seosainelisämekanismi sekä päivittäinen kiinteä hinnoittelu
pienentävät raaka-aineen oston ja tuotteen toimitushetken eriaikaisuudesta aiheutuvaa riskiä.
Riski on kuitenkin huomattava, koska tuotannon läpimenoaika on pidempi kuin mitä
seosainelisämekanismi olettaa ja päivittäinen kiinteä hinnoittelu voi myös toimituksen
ajoittumisesta riippuen poiketa tästä läpimenoajasta.
Varaston epäkuranttius ruostumattomille terästuotteille arvioidaan hitaasti kiertävää
varastoa koskevan sisäisen ohjeistuksen perusteella.
Laadintaperiaatteet
image.png
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi
näistä on alempi. Arvostus tehdään kullekin varastotyypille erikseen määritellyllä tavalla.
Raaka-aineiden hankintameno määritetään toteutuneiden kustannusten mukaisesti
kuukausikohtaisena painotettuna keskihintana. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistus-
palkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus hankinnan ja valmistuksen
yleiskustannuksista. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot
mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot sekä muut menot.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä
tuotteen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi
välttämättömillä menoilla.
Epäkurantit ruostumattomat terästuotteet arvostetaan romuteräksen arvolla. Varaosat
sisällytetään vaihto-omaisuuteen ja niiden hankintameno kirjataan tulosvaikutteisesti sitä
mukaa, kun niitä käytetään.
Suuremmat varaosat käsitellään aineellisina käyttöomaisuushyödykkeinä silloin, kun niitä
suunnitellaan käytettävän useammalla kuin yhdellä tilikaudella.
184
4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Milj. €
2024
2023
Pitkäaikaiset
Muut saamiset ja siirtyvät erät
10
12
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
389
508
Arvonlisäverosaamiset
53
51
Sulkutilillä olevat saamiset
14
18
Etukäteen maksetut vakuutusmaksut
3
7
Muut siirtyvät erät
21
21
Muut saamiset
12
4
Yhteensä
492
609
Myyntisaamisten luottotappiovaraus
1.1.
5
5
Lisäykset
2
—
Uudelleenryhmittelyt
—
0
Vähennykset
0
0
31.12.
6
5
Myyntisaamisten ikäjakauma
Erääntymättömät myyntisaamiset
349
474
1–30 päivää erääntyneet
25
28
31–60 päivää erääntyneet
6
2
Yli 60 päivää erääntyneet
9
4
Yhteensä
389
508
Myydyt myyntisaamiset
Outokumpu käyttää factoring-rahoitusta käyttöpääomansa hallintaan. Näillä järjestelyillä
Outokumpu on kirjannut 31.12.2024 pois taseesta myyntisaatavia yhteensä 426 milj. euroa
(31.12.2023: 376 milj. euroa), joka kuvastaa varojen käypää arvoa. Saadut nettomaksut ovat
yhteensä 426 milj. euroa (2023: 376 milj. euroa). Omaisuuserät erääntyvät alle vuoden sisällä.
Taseesta pois kirjattuihin varoihin liittyvän enimmäistappion arvioidaan olevan 17 milj. euroa
(2023: 14 milj. euroa). Arvio perustuu luottovakuutuksiin ja sopimuksiin factoring-yhtiöiden ja
Outokummun välillä. Arvio ei sisällä Outokummun sopimusperusteisiin vastuisiin liittyvien
operatiivisten riskien vaikutusta.
Ostovelat ja muut velat
Milj. €
2024
2023
Pitkäaikaiset
Siirtyvät erät
13
16
Lyhytaikaiset
Ostovelat
1 129
1 067
Henkilöstökulujaksotukset
74
72
Korkovelka
7
7
Arvonlisäverovelka
50
23
Ennakonpidätys- ja sosiaalikuluvelka
20
18
Saadut ennakkomaksut
32
31
Asiakassopimuksiin liittyvät jaksotetut alennukset
32
42
Factoring-rahoitussopimuksiin liittyvät velat
4
6
Kaivosmineraalivero
7
—
Muut siirtyvät erät
31
30
Muut velat
4
2
Yhteensä
1 390
1 299
Asiakassopimuksiin liittyvät velat ja saadut ennakkomaksut
Asiakassopimuksiin liittyvät jaksotetut volyymialennukset olivat 31.12.2024 32 milj. euroa
(31.12.2023: 42 milj. euroa),
Kuljetuspalveluun liittyvät suorittamattomat velvoitteet eivät olleet olennaisia 31.12.2024 ja
näiden odotetaan tuloutuvan seuraavan kolmen kuukauden aikana .
Saadut ennakkomaksut liittyvät pääosin saatuihin tukiin ja tuet kirjataan käyttöomaisuuteen
kun investoinnit toteutetaan. Osa saaduista ennakkomaksuista liittyy asiakassopimuksiin ja
näiden saatuja ennakkomaksuja vastaavien myyntituottojen odotetaan tuloutuvan liikevaihtoon
seuraavan kolmen kuukauden aikana.
185
Riskit
image.png
Luottoriski
Outokummun myynnit tehdään hyväksyttyjen luottolimiittien puitteissa tai käyttäen turvattuja
maksuehtoja. Merkittävä osa asiakassaamisista on katettu luottovakuutuksilla, joiden
perusteella voidaan saada pääsääntöisesti noin 95 %:n korvaus vakuutetuista määristä. Osa
kaupallisiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä on katettu rembursseilla, ennakkomaksuilla ja
pankkitakauksilla.
Tilinpäätöspäivänä myyntisaamisiin liittyvä enimmäisriski oli 389 milj. euroa (31.12.2023:
508 milj. euroa).Vuoden 2024 aikana Outokummun omalla riskillä olevien myyntisaamisten
määrä on ollut noin 6–12 % kaikista myyntisaamisista. Luottolimiittien saatavuus vakuuttajilta
on säilynyt vuoden 2024 aikana eikä vakuutusten kattavuudessa ole tapahtunut merkittävää
muutosta. Outokumpu on seurannut tiiviisti asiakkaiden luottoriskiä ja erääntyneiden saamisten
tilannetta ja jatkanut läheistä yhteistyötä luottovakuuttajien kanssa.
Outokumpu käyttää factoring-ohjelmia, joissa riskit ja tuotot siirretään olennaisilta osin
saamisten ostajalle. Vuoden 2024 lopussa myyntisaamiset hajaantuivat laajan asiakaskunnan
kesken, ja myyntisaamisissa oli vain harvoja riskikeskittymiä.
Maariski
Maariskejä seurataan ja hallitaan luottovakuutuksella, jotka antaa turvaa ulkoisille saataville
poliittista riskiä vastaan. Outokummulla on rajoitetusti luottoriskiä tietyissä maissa, joissa
luottovakuutusta ei ole saatavilla.
Laadintaperiaatteet
image.png
Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat sisältävät jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ne
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan vähennettyinä kertyneillä arvonalentumisilla.
Myydyt myyntisaamiset
Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta, kun näiden rahoitusvarojen omistamiseen
liittyvät riskit ja tuotot ovat olennaisilta osin siirtyneet saamisten ostajalle.
Odotettavissa olevat luottotappiot
Outokumpu soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa analysoida ja kirjata myyntisaamisiin
liittyvää varausta odotettavissa olevista luottotappioista. Laskentamalli perustuu tietoihin
erääntyneistä saamisista ja vastapuolikohtaiseen luottoluokitukseen liittyvästä tappioiden
todennäköisyydestä. Luottotappiovaraus kirjataan myynnin ja markkinoinnin kuluihin konsernin
tuloslaskelmassa.
Asiakassopimuksiin liittyvät velat
Asiakassopimuksiin liittyvät velat sisältävät jaksotetut volyymialennukset, saadut ennakko-
maksut ja suorittamattomaan kuljetuspalveluun liittyvät velvoitteet. Jaksotetut
volyymialennukset on kirjattu tilikauden aikana liikevaihdon vähennyksenä.
4.6 Varaukset
2024
Milj. €
Ympäristö-
varaukset
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2024
48
24
38
110
Muuntoerot
0
0
1
1
Varausten lisäykset
2
8
3
13
Käytetyt varaukset
0
-27
-1
-28
Käyttämättömien varausten peruutukset
-2
-6
-6
-14
Uudelleenryhmittelyt
—
2
0
2
Varaukset 31.12.2024
48
1
35
84
2023
Milj. €
Ympäristö-
varaukset
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2023
45
8
28
81
Muuntoerot
0
0
-1
-1
Varausten lisäykset
4
30
11
46
Käytetyt varaukset
0
0
-1
-2
Käyttämättömien varausten peruutukset
-1
-1
-1
-2
Uudelleenryhmittelyt
—
-13
1
-12
Varaukset 31.12.2023
48
24
38
110
Milj. €
2024
2023
Pitkäaikaiset varaukset
52
73
Lyhytaikaiset varaukset
33
37
Yhteensä
84
110
Ympäristövaraukset
Ympäristökuluvaraukset liittyvät pääosin tuotantolaitosten ja kaatopaikkojen
sulkemiskustannuksiin, ongelmajätteiden hävittämiskustannuksiin ja maisemointi-
kustannuksiin tuotantolaitoksilla Suomessa ja Saksassa sekä suljettujen kaivosten jälkihoitoon
Suomessa. Ympäristökuluista johtuvien velvoitteiden arvioidaan johtavan taloudellisen hyödyn
menetyksiin pääosin yli 10 vuoden kuluessa. Luonteestaan johtuen näihin varauksiin liittyy
epävarmuustekijöitä niin taloudellisen hyödyn menetyksiin kuin niiden toteutumisajankohtiin
liittyen.
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Vuoden 2024 käytetyt uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät pääosin Saksan vuoden 2023
lopulla suunniteltuihin uudelleenjärjestelyihin. Outokumpu siirtää ohuen tarkkuusnauhan
tuotannon Dahlerbrückistä Dillenburgiin. Outokumpu sulki lisäksi myös Hockenheimin
nauhapalvelukeskuksen. Uudelleenjärjestelyt koskivat noin 200 työpaikkaa Saksassa.
186
Vuoden 2023 varausten lisäykset johtuvat lähinnä uudelleenjärjestelyistä Saksassa.
Uudelleenryhmittelyt ovat pääosin siirtoja varausten ja velvoitteiden työsuhde-etuuksista välillä
Saksassa.
Muut varaukset
Muut varaukset koostuvat esimerkiksi riita-asioihin, tuotteisiin tai muihin vaateisiin liittyvistä
varauksista, ja ne ovat luonteeltaan enimmäkseen lyhytaikaisia.
Johdon harkinta
image.png
Varaukset perustuvat johdon parhaisiin arvioihin tilinpäätöshetkellä.
Ympäristövarauksissa johdon harkinta ja arviot liittyvät lähinnä tehtävien toimenpiteiden
ajoitukseen ja laajuuteen sekä toimenpiteiden kustannuksiin tulevaisuudessa. Arviot ympäristön
kunnostustoimenpiteiden kustannuksista liittyen kokonaisen tuotantolaitoksen purkamiseen ja
alueen ennallistamiseen tehdään yleensä silloin, kun päätös laitoksen sulkemisesta on tehty.
Koska todelliset maksut voivat poiketa arvioiduista johtuen muutoksista esimerkiksi laeissa,
säännöksissä, yhteiskunnan odotuksissa, teknologiassa, hinnoissa ja ehdoissa, ja koska
maksut voivat tapahtua vasta usean vuoden kuluttua, varaukset uudelleen arvioidaan
säännöllisesti tällaisten muutosten huomioon ottamiseksi.
Uudelleenjärjestelyvarauksissa johdon harkinta ja arviot liittyvät lähinnä työsuhteen
päättämiseen liittyvien etuuksien määriin.
Laadintaperiaatteet
image.png
Varaus merkitään taseeseen, kun Outokummulla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja
velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset liittyvät lähinnä
ympäristövelvoitteisiin, toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja
oikeudenkäynteihin. Pitkäaikaiset varaukset diskontataan nykyarvoonsa raportointikauden
päättymispäivänä käyttäen riskitöntä diskonttauskorkoa.
Outokumpu pyrkii minimoimaan nykyisten ja lopetettujen toimintojensa kielteiset
vaikutukset ympäristöön ja korjaamaan mahdollisesti syntyneet olennaiset, haitalliset
vaikutukset mahdollisuuksien mukaan. Ympäristökustannukset, jotka syntyvät aikaisempien
toimintojen aiheuttamien olemassa olevien olosuhteiden korjaamisesta, kirjataan kuluiksi sillä
kaudella, kun kyseiset kustannukset syntyvät. Ympäristövaraus kirjataan, kun konsernilla on
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite poistaa käytöstä tai siirtää tuotantolaitos tai laitteistoa,
korjata ympäristövahinko tai maisemoida ja ennallistaa alue. Ympäristövaraukset perustuvat
vallitsevaan konsernia koskevien ympäristölakien ja -säännösten tulkintaan sekä Outokummun
toimintaohjeisiin.
Kun ympäristökustannukset syntyvät tulevista hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä
velvoitteista, merkitään taseeseen ennallistamisvarausta vastaava aineellinen
käyttöomaisuushyödyke, joka kirjataan tasapoistoina kuluiksi hyödykkeen taloudellisena
vaikutusaikana. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuvat varauksen muutokset käsitellään
samalla tavalla eli vähennetään omaisuuserän kirjanpitoarvosta tai lisätään siihen.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on
laadittu ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu
niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat pääasiassa työsuhteen
päättämiseen liittyvistä etuuksista.
Mahdollisia korvauksia kolmannelta osapuolelta ei sisällytetä tehdyn varauksen määrään,
vaan ne kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. 
187
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta
Outokummun tase säilyi vahvana vuonna 2024. Nettovelka nousi vain maltillisesti huolimatta alemmasta kannattavuudesta ja
osingonmaksusta. Vuonna 2024 luottoluokituslaitos Moody’s vahvisti Outokummun Ba2-luottoluokituksen ja vakaat näkymät.
Johto seuraa pääomarakennetta säännöllisesti yhtiön velka-käyttökatesuhteen (korollinen
nettovelka/oikaistu käyttökate) ja likviditeetin avulla. Normaaleissa markkinaolosuhteissa
tavoitteena on pitää velka-käyttökatesuhde alle yhden.
Pääoman hallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja luoda arvoa osakkeen-
omistajille optimoimalla pääoman kustannus. Outokumpu pyrkii ylläpitämään jatkuvan pääsyn
laina- ja pääomamarkkinoille ja säilyttämään riittävän maksuvalmiuden. Hallitus arvioi
konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Pääomarakenne ja velkakapasiteetti otetaan
huomioon muun muassa investointi-, osinko- ja lainapäätösten yhteydessä. 
Oman pääoman hallintaan voidaan käyttää osingonjakopolitiikkaa, osakkeiden takaisinostoja,
laskemalla liikkeelle osakkeita tai osakesidonnaisia arvopapereita. Helmikuussa 2024 päättyi
Outokummun enimmäismäärältään 50 milj. euron osakkeiden takaisinosto-ohjelma.
Velkaa hallitaan uusien lainojen nostoilla, uusilla rahoitusjärjestelyillä, lainojen,
joukkovelkakirjalainojen ja muiden rahoitusjärjestelyjen ennenaikaisilla takaisinmaksuilla ja
peruutuksilla velkojen optimaalisen maturiteettirakenteen ja mahdollisimman pienten
rahoituskustannusten varmistamiseksi. 
Pääomarakenne
Milj. €
2024
2023
Oma pääoma
3 748
3 762
Korollinen velka
502
441
Oma pääoma ja korollinen velka yhteensä
4 250
4 204
Korollinen nettovelka
189
-60
Korollinen nettovelka, milj. €*
1823
Korollinen nettovelka/oikaistu käyttökate*
1870
Velkaantumisaste, %*
1892
* Mukaan lukien lopetetut toiminnot vuoteen 2022 asti. Vuosina
2023 ja 2024 taseessa ei ole lopetettujen toimintojen vaikutusta.
188
5.1 Korollinen nettovelka ja pääoman hallinta
Velanhallinnan päätavoitteena oli vuonna 2024 varmistaa riittävä maksuvalmius ja samalla
seurata rahoituskustannuksia. Nettovelka nousi 189 milj. euroon vuoden 2024 lopussa. Vuonna
2024 ei tehty uusia lainajärjestelyitä. Vuoden 2024 aikana nettovelan kasvuun vaikuttivat
kolmen uuden rahtilaivan vuokrasopimusvelat.
Pienentääkseen ja hallitakseen yhtiön vuonna 2025 erääntyvän 125 milj. euron
vaihtovelkakirjalainojen laimentavaa vaikutusta Outokumpu päätti helmikuussa 2024 omien
osakkeiden 50 milj. euron takaisinosto-ohjelman. Lisätietoja omien osakkeiden takaisinosto-
ohjelmasta esitetään liitetiedossa 5.2.
Korollinen nettovelka
Milj. €
2024
2023
Pitkäaikaiset
Vaihtovelkakirjalainat
—
119
Lainat rahoituslaitoksilta
71
85
Vuokrasopimusvelat
167
146
Muut velat
8
9
246
359
Lyhytaikaiset
Vaihtovelkakirjalainat
123
—
Lainat rahoituslaitoksilta
14
14
Vuokrasopimusvelat
38
29
Yritystodistukset
79
—
Muut velat 1)
1
40
256
82
Rahavarat
Käteisvarat
308
497
Pankkitalletukset ja muut rahavarat
5
5
313
502
Korollinen nettovelka
189
-60
1) Vuoden 2023 muut velat sisältävät omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyvän sitoumuksen 38
milj. euroa.
Korollisen nettovelan kehitys
Milj. €
2024
2023
Liiketoiminnan nettorahavirta
147
325
Investointien nettorahavirta
-218
-35
Rahavirta ennen rahoitusta
-71
290
Maksetut osingot
-110
-152
Omien osakkeiden takaisinosto
-34
-70
Rahavirtavaikutus korolliseen nettovelkaan
-216
68
Korollinen nettovelka tilikauden alussa
-60
-10
Rahavirtavaikutus korolliseen nettovelkaan
216
-68
Omien osakkeiden takaisinostositoumus
-38
38
Ei-rahavirtavaikutteinen muutos korollisessa nettovelassa
72
-20
Korollinen nettovelka tilikauden lopussa
189
-60
Rahavarojen keskimääräinen efektiivinen korko vuoden 2024 lopussa oli 3,0 % (31.12.2023: 3,8 %).
189
Muutokset pitkä- ja lyhytaikaisessa korollisessa velassa
2024
Milj. €
Pitkäaikainen
korollinen velka
Pitkäaikaisen velan
lyhytaikainen osuus
Pitkäaikaiset vuokra-
sopimusvelat
Vuokrasopimusvelan
lyhytaikainen osuus
Lyhytaikainen
korollinen velka
Yhteensä
1.1.
213
15
146
29
38
441
Rahoituksen rahavirta
—
-15
—
-38
45
-8
Siirto lyhytaikaiseksi velaksi
-136
136
-47
47
—
—
Muu ei-rahavirtavaikutteinen muutos
2
2
68
—
-4
68
31.12.
79
138
167
38
79
502
2023
Milj. €
Pitkäaikainen
korollinen velka
Pitkäaikaisen velan
lyhytaikainen osuus
Pitkäaikaiset vuokra-
sopimusvelat
Vuokrasopimusvelan
lyhytaikainen osuus
Lyhytaikainen
korollinen velka 1)
Yhteensä
1.1.
348
46
143
37
58
632
Rahoituksen rahavirta
-123
-46
—
-39
-58
-266
Siirto lyhytaikaiseksi velaksi
-15
15
-31
31
—
—
Muu ei-rahavirtavaikutteinen muutos
4
—
34
—
38
76
31.12.
213
15
146
29
38
441
1) Sisältää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyvän sitoumuksen 38 milj. euroa.
Korollisen velan muu ei-rahavirtavaikutteinen muutos koostuu pääosin omien osakkeiden osto-ohjelman vaikutuksesta omaan pääomaan, koska alkuperäinen sitoumus oli suurempi kuin toteutunut sekä efektiivisestä korosta
sisältäen jaksotetut järjestelypalkkiot. Vuokrasopimusvelkojen osalta rivi sisältää uudet vuokrasopimukset ja muutokset olemassa olleissa sopimuksissa.
Vaihtovelkakirjalainat
Ulkonaoleva määrä
Milj. €
Korko, %
2024
2023
2020 kiinteäkorkoiset vvk-lainat, erääntyvät 9.7.2025
5,0
125
125
Heinäkuussa 2025 erääntyvät vaihtovelkakirjalainat on oikeus vaihtaa enintään 45 261 669
Outokummun osakkeeseen, mikä edustaa 10,7 % Outokummun liikkeeseen lasketuista
osakkeista vuoden lopussa. Vaihtoaika alkoi 19.8.2020 ja päättyy 25.6.2025. Vaihtohinta on
asetettu 2,7573 euroon osakkeelta. Vaihtohintaa tarkastetaan käteisosinkoa tai
luontaisosinkoa maksettaessa sekä muilla tavanomaisilla omistuksen laimentumiselta
suojaavilla tarkastuksilla lainaehtojen mukaisesti. 31.12.2024 vaihtovelkakirjalainojen omaan
pääomaan kirjattu jaksottamaton osuus oli 2 milj. euroa. (31.12.2023: 6 milj. euroa).
Outokumpu on varautunut vaihtovelkakirjalainojen mahdolliseen vaihtoon Outokummun
osakkeiksi ja/tai takaisinmaksuun.
190
Sopimuksiin perustuvat rahavirrat
2024
2023
Milj. €
2025
2026
2027
2028
2029
2030
—
2024
2025
2026
2027
2028
2029
—
Vaihtovelkakirjalainat
125
—
—
—
—
—
—
125
—
—
—
—
Lainat rahoituslaitoksilta
14
14
14
14
14
14
14
14
14
14
14
28
Muut lainat 1)
1
1
1
0
0
5
40
1
1
1
0
5
Yritystodistukset
79
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Koronmaksut lainoista ja  limiittipalkkioista
17
9
4
2
1
2
17
13
9
4
2
3
Vuokrasopimusvelat2)
38
31
30
29
22
56
29
25
18
17
16
70
Koronmaksut vuokrasopimusveloista2)
12
10
8
6
4
124
10
9
7
6
5
127
Ostovelat ja muut velat 3)
1 144
—
—
—
—
—
1 086
—
—
—
—
—
1 430
64
57
51
42
200
1 196
187
49
43
38
234
Johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat esitetään liitetiedossa 5.4.
1)  Vuoden 2023 ajankohtaan 31.12.2024 sisältyy omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyvä 38 milj. euron sitoumus.
2) Sopimuksiin perustuviin rahavirtoihin vaikuttavat vuokrasopimuksiin liittyvien indeksien tai hintatasojen muutokset.
3) Vertailukauden tietoja on tarkennettu.
Valmiusluotot
2024
2023
Milj. €
Erääntyy
Yhteensä
Nostettu
Nostamatta
Yhteensä
Nostettu
Nostamatta
Syndikoitu valmiusluotto
02/ 2027
700
—
700
700
—
700
Syndikoitu Finnvera valmiusluotto
12/ 2025
100
—
100
100
—
100
Valmiusluotot yhteensä
800
—
800
800
—
800
Komittoimaton suomalainen yritystodistusohjelma
N/A
800
79
721
800
—
800
Maksuvalmiusreservit 31.12.2024 olivat yhteensä 1,1 mrd. euroa (31.12.2023: 1,3 mrd. euroa). Maksuvalmiusreserveihin sisältyvät rahavarat ja 800 milj. euron valmiusluotot, jotka olivat
kokonaisuudessaan käyttämättömiä.
191
Riskit
image.png
Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Outokummun rahoitustoiminto hankkii rahoituksen pääosin keskitetysti. Maksuvalmius- ja
jälleenrahoitusriskejä pyritään vähentämään riittävän kassan, käytettävissä olevien
luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja rahoituslähteiden
hajauttamisen avulla. Maksuvalmiusriskiä vähentävät myös tehokas kassan- ja maksuvalmiuden
hallinta sekä erilaisten rahoitusvälineiden käyttö, kuten yritystodistusten liikkeeseenlasku ja
valuutanvaihtosopimukset.
Rahoitus- ja maksuvalmiussuunnitelmat valmistellaan ja niitä arvioidaan säännöllisesti
ennustettujen kassavirtojen, tulevien rahoitustarpeiden, suunniteltujen rahoitustransaktioiden
ja rahoituskovenanttien liikkumavaran perusteella. Suunnittelun painopisteenä on
maksuvalmiusreservien riittävyys, pitkäaikaisen velan suunnitellut vuotuiset takaisinmaksut
suhteutettuina käyttökatteeseen sekä velkaantumisasteen ja velan ja käyttökatteen suhteen
ennakointi.
Outokumpu altistuu luottomarginaalien muutoksille, sillä velan ja käyttökatteen suhteen
kehitys vaikuttaa korkomarginaalin tasoon joissakin konsernin lainajärjestelyissä ja siten korko-
ja muihin rahoituskuluihin. Lisäksi osa konsernin lainasopimuksista sisältää rahoituskovenantin,
mutta kovenantin rikkominen on epätodennäköistä, koska kovenantissa on runsaasti
liikkumavaraa.
Laadintaperiaatteet
image.png
Joukko- ja vaihtovelkakirjalainat, lainat rahoituslaitoksilta sekä eläkelainat ja muut lainat
kirjataan alun perin selvityspäivänä käypään arvoon transaktiokuluilla vähennettyinä. Tämän
jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Transaktiokulut jaksotetaan laina-ajalle efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelka tai
sen osa kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity
velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
Pitkä- ja lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä arvo on laskettu listattujen instrumenttien
osalta noteeratuista hinnoista. Muiden lainojen käypä arvo on laskettu diskontatuista
kassavirroista käyttäen raportointipäivän tuottoa. Pitkä- ja lyhytaikaisten korollisten velkojen
käyvät arvot esitetään liitetiedossa 5.5.
Valmiusluottoihin liittyvät kulut jaksotetaan lainajärjestelyjen odotetulle voimassaoloajalle.
Vaihtovelkakirjalainat
Vaihtovelkakirjalainat luokitellaan yhdistelmäinstrumenteiksi, joiden sisältämät komponentit 
määritetään järjestelyn sisällön perusteella vieraaksi ja omaksi pääomaksi.
Vieraan pääoman osuus kirjataan alun perin vastaavanlaisen vaihto-oikeudettoman velan
käypään arvoon. Oman pääoman osuus kirjataan alun perin koko instrumentin ja vieraan
pääoman osuuden käypien arvojen erotuksena. Transaktiomenot kohdistetaan vieraan ja oman
pääoman osuuksille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa. Vaihto-oikeuden arvo
sisältyy käypään arvoon.
Tämän jälkeen vieraan pääoman osuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä. Oman pääoman osuus luokitellaan uudelleen oman pääoman
erien välillä, kun velkakirjoja vaihdetaan osakkeisiin, tai niiden voimassaolo lakkaa.
Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimusvelkojen laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 4.2.
Rahavarat
Rahavaroihin luetaan käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset ja muut erittäin likvidit
sijoitukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Nämä ovat helposti
vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja, ja niiden arvonmuutosten
riski on vähäinen. Pankkitililuotot esitetään lyhytaikaisena korollisena velkana.
192
5.2 Oma pääoma
Osakkeet ja niihin liittyvät muutokset omassa pääomassa
Milj. €
Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
Omat osakkeet
Yhteensä
1.1.2023
444 135
311
714
2 308
-129
3 204
Osakepalkkio-ohjelmista luovutetut osakkeet
892
—
—
—
9
9
Omien osakkeiden ostot
-13 904
—
—
—
-50
-50
Osakkeiden luovutus vaihtovelkakirjalainoihin liittyen
68
—
—
0
1
0
Ulkona olevat osakkeet 31.12.2023
431 191
311
714
2 307
-169
3 163
Osakepalkkio-ohjelmista luovutetut osakkeet
852
—
—
—
6
6
Omien osakkeiden ostot
-8 358
—
—
—
4
4
Ulkona olevat osakkeet 31.12.2024
423 686
311
714
2 307
-159
3 173
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet
33 189
Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024
456 874
Osakkeiden takaisinosto-ohjelma
Osakkeiden takaisinosto-ohjelmassa Outokummun tavoitteena on pienentää ja hallita yhtiön
vaihtovelkakirjalainojen laimentavaa vaikutusta. Outokumpu pitää takaisin ostetut osakkeet
aluksi hallussaan omina osakkeina, ja se voi käyttää niitä vaihtovelkakirjalainoihin liittyvien
velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Vaihtoehtoisesti Outokumpu voi päättää mitätöidä osan tai
kaikki takaisin ostamistaan osakkeista ja vähentää pääomaansa vastaavasti.
2024
Outokumpu sai 29.2.2024 päätökseen enintään 50 milj. euron suuruisen omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman, josta tiedotettiin 29.11.2023 ja joka alkoi 1.12.2023. Vuoden 2023
ohjelman aikana Outokumpu osti takaisin 11 000 000 omaa osakettaan ja käytti ostoihin
yhteensä 46 milj. euroa. Osakkeiden keskihinta oli noin 4,15 euroa.
Tilikauden 2024 aikana Outokumpu hankki kaikkiaan 8 357 545 omaa osaketta. Koska vuonna
2023 kirjattu sitoumus oli korkeampi, Outokumpu kirjasi 4 milj. euron vaikutuksen omaan
pääomaan tähän ohjelmaan liittyen vuonna 2024. Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman
päättymisen jälkeen  ja edelleen joulukuun 2024 lopussa Outokummulla oli hallussaan 33 188
820 omaa osaketta, joka vastaa noin 7,3 % yhtiön kaikista osakkeista.
2023
Tilikauden 2023 aikana Outokumpu hankki kaikkiaan 13 903 534 omaa osaketta, joista
2 642 455 hankittiin vuoden 2023 ohjelman puitteissa ja 11 261 079 osaketta hankittiin
vuonna 2022 hyväksytyn ohjelman puitteissa.
Joulukuun 2023 lopussa Outokummulla oli hallussaan 25 683 745 omaa osaketta, mikä edusti
5,6 % yhtiön kaikista osakkeista.
29.11.2023 Outokumpu kertoi enintään 50 miljoonan euron suuruisesta osakkeiden
takaisinosto-ohjelmasta varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella. Ohjelmassa
takaisinostettavien osakkeiden enimmäismäärä oli 11 miljoonaa, joka vastaa noin 2,4 % yhtiön
kaikista osakkeista. Ohjelma alkoi 1.12.2023 ja päättyi 29.2.2024. Joulukuun loppuun
mennessä Outokumpu oli hankkinut 2 642 455 osaketta ja käyttänyt 12 milj. euroa.
Outokumpu oli palkannut ulkopuolisen välittäjän toteuttamaan osakkeiden takaisinosto-
ohjelman. Välittäjä päätti täysin itsenäisesti osakkeiden hankkimisesta, mukaan lukien
hankintojen ajoituksesta, peruuttamattomien ohjeiden perusteella ja soveltuvien hinta- ja
määrärajoitusten sekä soveltuvien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden takaisinosto-ohjelman
arvioitiin toteutettavan kokonaisuudessaan ja vaikuttavan nettovelkaan ohjelman aikana
enintään 50 milj. euroa. Yhtiöllä oli kuitenkin mahdollisuus päättää ohjelma takaisinostoajan
aikana. Ulkopuolisen välittäjän kanssa tehdyn sopimuksen luonteesta johtuen Outokumpu
kirjasi 38 milj. euron sitoumuksen osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyen, ja 50 milj. euron
enimmäismäärä vaikutti omaan pääomaan sekä nettovelkaan jo vuoden 2023 lopussa.
193
Osingonjakopolitiikka ja jakokelpoiset varat
Osinkopolitiikan mukaisesti Outokumpu pyrkii maksamaan tasaista, kasvavaa osinkoa
vuosittain. Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 2 555 milj. euroa. Niistä
kertyneiden voittovarojen osuus oli 369 milj. euroa.
Outokummun hallitus ehdottaa 3.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
vuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,26 euroa osakkeelta, joka vastaa 110 milj. euroa
perustuen 31.12.2024 ulkona olevien osakkeiden määrään. Osingot tullaan maksamaan
kahdessa erässä.
Vuonna 2024 jaettiin osinkoa vuodelta 2023 0,26 euroa osakkeelta, eli yhteensä 110 milj.
euroa.
Laadintaperiaatteet
image.png
Osakkeet ja osakepääoma
Yhtiöjärjestyksen mukaan Outokummulla on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtiö-
kokouksissa yhtäläinen äänioikeus. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto sisältää vanhan osakeyhtiölain aikana toteutettujen osakemerkintöjen tai
muiden vastikkeiden rahasuoritukset siltä osin, kun suoritukset ylittävät osakepääomaan
kohdistetun kirjanpidollisen vasta-arvon.
Muut sidotut rahastot
Muut sidotut rahastot sisältävät yhtiöjärjestyksen mukaiset tai yhtiökokouksen päätöksellä
vapaasta omasta pääomasta siirretyt erät sekä muita konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin
perustuvia eriä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeannit vuosilta 2012 ja 2014 sekä
suunnatun osakeannin vuodelta 2021.
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahastot sisältävät oman pääomanehtoisten sijoitusten ja suojauslaskennan
alaisten johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset.
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat sisältävät muutokset etuuspohjaisissa järjestelyissä, kumulatiiviset
muuntoerot sekä muut kertyneet voittovarat ja kertyneet tappiot.
Omat osakkeet
Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, emoyhtiön omaa
pääomaa vähennetään määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä
transaktiomenoilla verojen jälkeen, kunnes omat osakkeet mitätöidään. Jos ostetut omat
osakkeet myydään edelleen tai ne lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike merkitään
suoraan omaan pääomaan.
Osingot
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta
pääomasta ennen yhtiökokouksen päätöstä. Päätöksen ja maksun välisenä aikana
maksettavaksi tuleva osinko esitetään lyhytaikaisissa ostoveloissa ja muissa veloissa.
194
5.3 Rahoitusriskienhallinta  ja vakuutukset
Rahoitusriskienhallinnan päätavoitteena on vähentää tuloksen vaihtelua sekä varmistaa riittävä
maksuvalmius talousvaikeuksien välttämiseksi. Muihin tavoitteisiin sisältyy rahavirtavaihtelun
vähentäminen sekä velkaantumisasteen ja velka-käyttökatesuhteen pitäminen tavoitteiden
mukaisella tasolla. Vakuutustoiminnan päätavoitteet ovat katastrofiriskeihin varautuminen ja
tulosvaihteluiden pienentäminen. 
Hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, jossa määritellään vastuut, prosessi ja muut
riskienhallinnan pääperiaatteet. Hallitus seuraa riskienhallinnan toteutumista säännöllisesti, ja
talous- ja rahoitusjohtaja on vastuussa rahoitusriskienhallinnan toteuttamisesta ja
kehittämisestä. Talous- ja rahoitusjohtaja johtaa useita riskienhallintaan liittyviä ohjausryhmiä,
kuten koko konsernin riskienhallinnasta vastaavaa riskienhallinnan ohjausryhmää ja
rahoitusriskien hallinnasta vastaavaa rahoitusriskien ohjausryhmää. Energiariskien hallinnasta
vastaavaa energiariskien ohjausryhmää johtaa hankintajohtaja.
Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin, maa- ja luottoriskiin sekä maksuvalmius- ja
jälleenrahoitusriskiin. Tytäryhtiöt suojaavat valuutta- ja hyödykehintariskinsä vastapuolenaan
Outokumpu Oyj, joka tekee pääosan konsernin valuutta- ja  hyödykejohdannaissopimuksista
pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Rahoitustoiminto vastaa valuuttakurssi-, metalli-
ja korkoriskistä, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskin hallinnasta sekä päästöoikeuksien
hintariskistä. Luottoriskin hallinta on suurelta osin keskitetty talouden palvelukeskukseen, ja
rahoitustoiminto ohjaa luottoriskin hallintaa maailmanlaajuisesti. Luottoriskiä käsitellään
tarkemmin liitetiedossa 4.5. Hankintaosasto vastaa sähkön ja polttoaineiden hintariskin
hallinnasta. 
Rahoitustoiminto hankkii kaikki maailmanlaajuiset vakuutukset. Päävakuutukset liittyvät
omaisuuteen, liiketoiminnan keskeytykseen, vastuisiin ja luottoriskiin. Visenta
Försäkringsaktiebolag
-vakuutusyhtiötä käytetään osana maailmanlaajuisia vakuutuksia, ja se osallistuu pääasiassa
omaisuus- ja keskeytysvakuutuksiin. 
Rahoitusriskeille altistuminen tunnistetaan konsernin riskienhallintaprosessin yhteydessä. Tällä
lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että uudet riskit tunnistetaan ajoissa ja että jokainen
merkittävä riski kuvataan, arvioidaan, hallitaan ja niistä viestitään asian mukaisesti.
Rahoitusinstrumenttien herkkyys markkinariskeille
31.12.2024
31.12.2023
Milj. €
Tuloslaskelma
Muut laajan tuloksen erät
Tuloslaskelma
Muut laajan tuloksen erät
+/-10 %:n muutos EUR/USD-valuuttakurssissa
+7/-9
—
+2/-3
—
+/-10 % n muutos EUR/SEK-valuuttakurssissa
-3/+4
—
-5/+6
—
+/-10 %:n muutos nikkelin USD-hinnassa
-1/+1
-4/+4
-2/+2
-6/+6
+/-1 %:n yhtenäinen muutos koroissa
-1/+1
—
-1/+1
—
Herkkyysanalyysit koskevat ainoastaan rahoitussaamisia ja -velkoja. Muut varat ja velat, sisältäen nettoeläkevastuut ja taseen ulkopuoliset erät kuten myynnin ja oston tilauskannat, eivät sisälly näihin analyyseihin.
Laskelmissa on huomioitu verot. Vuoden aikana nikkelin hintavolatiliteetti on vaihdellut välillä 20–29 %. +30/–30 %:n muutos nikkelin USD-hinnassa merkitsee tuloslaskelmassa noin 2 milj. euron tappiota tai 2 milj. euron
voittoa ja muissa laajan tuloksen erissä noin 11 milj. euron tappiota tai 11 milj. euron voittoa nikkelijohdannaisista.
195
Riskit
image.png
Markkinariski
Outokummun merkittävimmät markkinariskit ovat valuuttariski, korkoriski, arvopaperihintariski 
ja hyödykkeiden kuten metallien, polttoaineiden, energian ja päästöoikeuksien hintariski. Näillä
hintariskeillä saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulokseen, rahavirtaan ja
taserakenteeseen. Ruostumattoman teräksen toimialan suhdanneherkkyydestä johtuen
Outokummun altistuminen markkinariskeille voi vaihdella merkittävästi eri ajanjaksoina. Siksi
myös markkinariskin vähentämiseksi tehdyt johdannaispositiot muuttuvat syklisessä
liiketoimintaympäristössä.
Johdannaissopimusten käyvät arvot ja nimellismäärät esitetään liitetiedossa 5.4.
Rahoitusinstrumenttien herkkyys markkinariskeille esitetään edellisen sivun taulukossa.
Markkinariskien hallinnan strategia perustuu taloudellisten sitoumusten, tase-erien ja
valittujen ennustettujen erien tunnistamiseen, arviointiin ja varautumiseen jokaisessa
markkinariskikategoriassa. Johdannaisten käyttö markkinariskien vaikutusten vähentämiseksi
voi aiheuttaa ajoituseroja johdannaisista aiheutuvan tuloksen ja suojattavaan positioon liittyvän
tuloksen välillä. Tuloksen ajoituserojen vähentämiseksi sovelletaan suojauslaskentaa
valikoivasti osaan hyödyke- ja valuuttakurssisuojauksista. Suurin osa johdannaisista on
lyhytaikaisia, paitsi korkojohdannaisten maturiteetti on tyypillisesti pidempi kuin yksi vuosi. 
Valuuttariski
Outokumpu altistuu valuuttakurssiriskille, koska yhtiön liiketoiminta ja toiminnot ovat 
maailmanlaajuisia. Riski aiheutuu valuuttakurssien muutoksista ja se voi vaikuttaa tulokseen,
rahavirtaan ja taseeseen. Valuuttakurssiriski koostuu valuuttamääräisiin rahavirtoihin liittyvistä
rahavirtariskeistä (transaktioriski), muuntoeroriskistä (translaatioriski) ja taloudellisesta riskistä,
kuten valuuttakurssien muutoksista johtuvasta kilpailukyvyn muutoksesta.
Transaktioriski aiheutuu sekä sovituista, että ennustetuista transaktioista muissa
valuutoissa kuin toimintavaluutassa tehdyistä maksuista ja käyvän arvon muutoksista taseen
valuuttamääräisissä erissä. Tällaisia eriä ovat valuuttamääräiset myyntisaamiset, ostovelat,
korolliset velat, rahavarat, lainasaamiset sekä hyödykejohdannaisten valuuttapositiot. Käyvän
arvon riskit suojataan pääsääntöisesti kokonaan tärkeimpien valuuttojen osalta. Ennustettuja
kassavirtoja ei tyypillisesti suojata, mutta voidaan suojata valikoivasti.
Suojauslaskentaa ei sovellettu valuuttasuojauksiin vuonna 2024.
Käyvän arvon valuuttapositio EUR-yhtiöissä
31.12.2024
31.12.2023
Milj. €
SEK
USD
GBP
Muut
SEK
USD
GBP
Muut
Myyntisaamiset ja ostovelat
-8
-257
9
11
-25
-157
6
9
Lainat ja pankkitilit1)
156
-829
-59
7
90
-772
-43
4
Johdannaiset
-145
996
38
-30
-64
908
32
-22
Nettopositio
3
-90
-13
-12
0
-21
-5
-8
1) Sisältää rahavarat, lainasaamiset ja korolliset velat.
Käyvän arvon valuuttapositio SEK-yhtiöissä
31.12.2024
31.12.2023
Milj. €
EUR
USD
GBP
Muut
EUR
USD
GBP
Muut
Myyntisaamiset ja ostovelat
11
15
5
2
-6
7
2
3
Lainat ja pankkitilit1)
10
2
1
1
14
2
1
1
Johdannaiset
-58
-25
-19
-7
-81
-20
-19
-7
Nettopositio
-36
-8
-13
-4
-72
-11
-17
-4
1) Sisältää rahavarat, lainasaamiset ja korolliset velat.
Korollisen nettovelan valuuttajakauma ja uudelleenhinnoittelu
31.12.2024
Milj. €
Valuutta
Korollinen
nenttovelka 1)
Johdannaiset
2)
Korko-
herkkyys 3)
Korollinen
velka
Keskikorko, %
4)
Duraatio,
vuotta 5)
EUR
399
760
9,8
-502
6,2
2,0
SEK
-32
151
1,2
—
—
—
USD
-115
-865
-9,8
—
—
—
Muut
-63
-58
-1,2
—
—
—
189
-12
0,0
31.12.2023
Milj. €
Valuutta
Korollinen
nenttovelka 1)
Johdannaiset
2)
Korko-
herkkyys 3)
Korollinen
velka
Keskikorko, %
4)
Duraatio,
vuotta 5)
EUR
117
771
7,4
-441
6,3
2,8
SEK
-61
84
0,2
—
—
—
USD
-75
-791
-8,7
—
—
—
Muut
-41
-47
-0,9
—
—
—
-60
17
-1,9
1) Sisältää rahavarat ja korolliset velat sekä omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyvän velan
31.12.2023.
2) Sisältää koronvaihtosopimusten sekä korolliseen nettovelkaan kohdistettujen valuuttajohdannaisten
nimellismäärät.
3) Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousun arvioitu vaikutus rahoituskuluihin seuraavan vuoden
aikana korollisesta nettovelasta ja johdannaisista.
4) Sisältää korolliset velat ja 31.12.2023 omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyvän velan. Omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyvän velan korko on nolla 31.12.2023. Valuuttatermiinejä ei ole
huomioitu keskikoron laskennassa.
5) Duraatio on laskettu sisältäen sekä korollisen velan että korkojohdannaiset.
196
Outokummun suurimmat valuuttakurssien transaktioriskit ovat Yhdysvaltain dollareissa ja
Ruotsin kruunuissa. Pääosa konsernin myynnistä on euro- ja dollarimääräistä, ja siksi
tuotantokustannukset Ruotsin paikallisessa valuutassa aiheuttavat valuuttakurssiriskiä. Riski
Yhdysvaltain dollarista aiheutuu pääosin ferrokromin myynnistä, sillä kromi hinnoitellaan
Yhdysvaltain dollareina, ja Yhdysvallan dollarissa hinnoitelluista raaka-aineostoista Euroopan
ruostumattoman teräksen markkinoilla. Sisäisestä Ruotsin kruunu- ja Yhdysvaltain dollari -
määräisestä rahoituksesta aiheutuu merkittävä käyvän arvon valuuttakurssiriski, jota suojataan
termiinisopimuksilla ja mahdollisuuksien mukaan vastaavalla ulkoisella velalla tai sijoituksella.
Konsernin käyvän arvon valuuttapositio on esitetty tarkemmin edellisen sivun taulukossa.
Muuntoeroriski koostuu olemassa olevista nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin sekä
tulevista voitoista ja tappioista paikallisessa valuutassa. Ne vaikuttavat viime kädessä
konsernin tulokseen ja omaan pääomaan konsernitilinpäätöksen kautta. Outokummun tuloksen
ja nettosijoitusten muuntoeroriski liittyy lähinnä Yhdysvaltain dollareihin ja Ruotsin kruunuihin.
Oman pääoman muuntoeroriskiä ei yleensä suojata, vaikka rahoituspolitiikan mukaan sitä
voidaan suojata valikoivasti. Vuonna 2024 ei tehty tuloksen tai nettosijoitusten muuntoeroihin
liittyviä suojauksia. Aiempien vuosien nettosijoitusten suojausvoittojen tehokas osa (17 milj.
euroa verovaikutus huomioiden) on kirjattu omaan pääomaan.
Taloudellinen riski aiheutuu valuuttakursseista, hyödykkeiden ja energian hinnoista ja muista
markkinahintariskeistä, joilla on vaikutusta pitkäaikaiseen kilpailuasemaan. Taloudellisen riskin
suojaaminen konsernissa on strateginen päätös, jonka hyväksyy talous- ja rahoitusjohtaja.
Vuonna 2024 ei tehty taloudellisiin riskeihin liittyviä suojauksia.
Korkoriski
Korkojen muutokset altistavat Outokummun korkoriskille. Korkojen muutokset vaikuttavat
konsernin nettokorkokuluihin (rahavirtariski) ja tase-erien arvoon (käyvän arvon riski). Konsernin
korkoriskihallinnan tavoitteena on, että merkittävä osa korollisesta nettovelasta on sidottu
lyhytaikaisiin viitekorkoihin. Lähestymistapa voi auttaa alentamaan velan keskikorkoa. Noin
65 %:ssa (2023: 38 %) konsernin velasta koronmääräytymisjakso oli alle vuoden, ja
31.12.2024 pitkäaikaisten velkojen keskikorko oli 5,8 % (31.12.2023: 7,0 %) .
Korkoriskille altistavat konsernin nettovelka mukaan lukien kaikki korolliset omaisuus- ja
velkaerät sekä johdannaiset, joita käytetään näiden erien suojauksessa. Korkojohdannaisia
kuten koronvaihtosopimuksia käytetään oikaisemaan korollisen nettovelan hinnoittumista
uudelleen eri maturiteeteissa konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti.
Korkoriskin hallinnassa merkittävimmät valuutat ovat euro, Ruotsin kruunu ja Yhdysvaltain
dollari. Korkoriskiin liittyvä altistuminen Ruotsin kruunulle ja Yhdysvaltain dollarille aiheutuu
käteisvaroista ja valuuttajohdannaisista. Konsernin korkopositio on esitetty tarkemmin edellisen
sivun taulukossa.
Metallihintariski
Metallin hintariski johtuu metallin markkinahintojen muutoksista, ja sillä voi olla vaikutusta
Outokummun tulokseen, rahavirtaan ja taseeseen.
Konsernin merkittävimmät metallihintariskit aiheutuvat kromin ja nikkelin hinnoista. Muita
metallihintariskiä aiheuttavia seosmetalleja ovat esimerkiksi rauta ja molybdeeni. Outokumpu
altistuu metallihintariskille esimerkiksi ostaessaan raaka-aineita sekä myydessään
ruostumattoman teräksen lopputuotteita, joissa seosmetallien hinta määräytyy
markkinahintojen perusteella. Ostojen ja myyntien eriaikaisuus, varastotasot sekä konsernin
kyky siirtää raaka-aineiden hintojen muutoksia lopputuotteiden hintoihin altistavat konsernin
metallihintariskille.
Outokummun metallipositio (mukaan lukien nikkeli, rauta ja molybdeeni) sisältää
kiinteähintaiset ostotilaukset, varastoihin sitoutuneet metallit sekä kiinteähintaiset myynti-
tilaukset. Metallien nettopositioita (tonneissa) seurataan aktiivisesti metallihintariskin
hallinnoimiseksi.
Metallien markkinahinnat määräytyvät säädellyillä markkinoilla esimerkiksi Lontoon
metallipörssissä (London Metal Exchange, LME). Metallihintariskiä vähennetään
johdannaissopimuksin, jotka perustuvat myös esimerkiksi LME:n hintoihin. Kromin osalta ei ole
toimivia johdannaismarkkinoita, mistä syystä se ei ole osa rahoituspolitiikkaa. Johdannaisia
käytetään erityisesti nikkelin osalta pienentämään hinnanmuutosten tulosvaikutusta, kun taas
tehokas käyttöpääoman hallinta auttaa pienentämään metallien hinnoista johtuvia
rahavirtavaikutuksia. Outokumpu on jatkanut nikkelijohdannaisten suojauslaskentaa
vähentääkseen johdannaisvoittojen tai -tappioiden ajoituseroja ja nikkeliriskin tulosvaikutusta.
Suojauslaskenta kattaa merkittävän osan konsernin nikkelijohdannaisten suojauksesta.
Konsernin johdannaisten käyvät arvot ja nimellismäärät on esitetty liitetiedossa 5.4
Johdannaissopimukset.
Johdannaisten lisäksi metallihintariskiä pienennetään muillakin tavoilla, esimerkiksi
hinnoittelupäätöksillä. Osa ruostumattoman teräksen myyntisopimuksista sisältää
seosainelisäehdon, jolla pienennetään raaka-aineen oston ja tuotteen toimitushetken
eriaikaisuudesta aiheutuvaa hintariskiä. Tällaisten myyntisopimusten osuus pysyi samana
vuonna 2024 verrattuna edelliseen vuoteen. 
Energian ja päästöoikeuksien hintariski
Outokumpu hallinnoi ja vähentää energian hintariskiä keskitetysti energian
hankintapolitiikkansa mukaisesti. Energian hintariskiä suojataan pitkäaikaisilla sopimuksilla,
kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla, omistusosuuksilla energian tuotantolaitoksissa ja
johdannaisilla. Lisätietoja on liitetiedossa 5.4 Johdannaissopimukset. Energiariskin
ohjausryhmä seuraa ja päättää ehdotetuista suojausten tasoista jokaiselle Euroopan
liiketoimintayksikölle.
Outokummun energian käyttökustannukset laskivat arviolta 20–25 % verrattuna edelliseen
vuoteen. Vuodelle 2025 Outokummun arvioidusta energian kulutuksesta on suojattu noin 65–
70 %.
Outokumpu on aloittanut ja toteuttanut useita toimenpiteitä estääkseen riskien
toteutumisen. Outokumpu on lisännyt huomiotaan päivittäiseen optimointiin alentaakseen
energiakustannuksia, koska volatiliteetti energiamarkkinoilla jatkuu. Outokumpu on aloittanut
useita toimenpiteitä nopeuttaakseen energiatehokkuuden parantamista. Lisätietoja energiasta
on hallituksen toimintakertomuksen kestävyysraportin ilmastonmuutosta koskevassa luvussa
erityisesti kohdassa “Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä”.
Outokumpu altistuu päästöoikeuksien hintojen muutoksille, sillä konsernin merkittävimmät
tuotantolaitokset Euroopassa kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Vuonna 2024
kaikki Outokummun yksiköt täyttivät EU:n päästökauppajärjestelmän vaatimuksen päästö-
oikeuksien palauttamisesta ajoissa paikallisille viranomaisille. Konsernin päästöoikeuspositio
perustuu toteutuneisiin ja ennustettuihin päästöihin, jotka on netotettu viranomaisten
197
myöntämiin toteutuneisiin ja ennustettuihin päästöoikeuksiin. Yleisillä talousnäkymillä,
polttoaineiden ja energian hinnoilla sekä EU:n päästökauppajärjestelmässä tehdyillä päätöksillä
on merkittävä vaikutus päästöoikeuksien hintaan. EU:n päästökauppajärjestelmässä on tällä
hetkellä käynnissä jakso 2021–2030. Outokummun ennusteen mukaisesti sillä on riittävä
määrä EU:n päästöoikeuksia kattamaan ennustetut tarpeet vuosikymmenen loppuun asti.
Esimerkiksi EU:n päästökauppajärjestelmästä tehdyillä päätöksillä voi olla kuitenkin merkittävä
vaikutus tähän ennusteeseen.
Arvopaperihintariski
Outokummulla on sijoituksia osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin. 31.12.2024 merkittävimmät
sijoitukset olivat OSTP Holding Oy:ssä (osakkuusyhtiöosuuden arvo oli 33 milj. euroa) ja
Voimaosakeyhtiö SF:ssä (osakkuusyhtiöosuuden arvo oli 0 milj. euroa). Sijoituksista on kerrottu
tarkemmin liitetiedoissa 5.6 ja 6.6.
Konsernin vakuutusyhtiö Visenta Försäkringsaktiebolag on sijoittanut varojaan yhteensä
28 milj. euroa korko- ja osakerahastoihin optimoidakseen oman pääoman tuottoa ja
hallinnoidakseen riskiä.
Maa- ja vastapuoliriski
Rahoitustoiminto seuraa rahoituslaitoksiin liittyvää luottoriskiä. Outokumpu pyrkii
pienentämään näitä riskejä rajoittamalla vastapuolet hyvän luottokelpoisuuden omaaviin
pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin. Johdannaiskaupankäynti pyritään tekemään ISDA-
sopimusten puitteissa.
Maariskejä seurataan ja hallitaan luottovakuutuksella, joka antaa turvaa ulkoisille saataville
poliittista riskiä vastaan. Outokummulla on rajoitetusti luottoriskiä tietyissä maissa, joissa
luottovakuutusta ei ole saatavilla.
Vakuutukset
Osana riskienhallintaa Outokumpu pyrkii pienentämään mahdollisia taloudellisia tappioita
vakuuttamalla omaisuuttaan ja liiketoimintaansa odottamattomien riskitapahtumien varalta.
Omaisuuteen, liiketoiminnan keskeytymiseen, vastuisiin ja luottoriskiin liittyviä riskejä katetaan
vakuutuksilla vakuutusehtojen mukaisesti. Outokumpu jatkoi suunnitelman mukaisia omaisuus-
ja kuljetusvahingontorjuntaohjelmiaan keskittyen ennaltaehkäiseviin ja riskejä pienentäviin
toimenpiteisiin.
Outokummulla on Captive-vakuutusyhtiö Visenta Försäkringsaktiebolag (Visenta), jolla
optimoidaan vakuutusjärjestelyjä osana konsernin riskienhallintaa. Vakuutusyhtiö on rekisteröity
Ruotsiin, ja se voi toimia ensi- ja jälleenvakuuttajana kattamaan vain Outokumpu konsernin
tytäryhtiöiden riskiä. Visenta noudattaa Ruotsin finanssivalvonnan ja Euroopan vakuutus- ja
lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) asettamia vakavaraisuusvaatimuksia. Raportointikauden aikana
Visenta oli riittävästi pääomitettu vastaamaan myös esimerkiksi Solvency II -kehykseen
pohjautuviin vakavaraisuusvaatimuksiin. Visentan varallisuudessa ei tapahtunut merkittäviä
muutoksia vuoden aikana.
198
5.4 Johdannaissopimukset
2024
2023
2024
2023
Milj. €
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käyvät
nettoarvot
Käyvät
nettoarvot
Nimellis-
määrät
Nimellis-
määrät
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit
18
-4
14
-17
2 013
1 972
Koronvaihtosopimukset
—
-2
-2
-7
125
125
Tonnia
Tonnia
Metallijohdannaiset
Suojauslaskennan alaiset
nikkelitermiinit
11
-7
5
7
16 984
22 823
Nikkelitermiinit
5
-4
1
3
8 592
10 720
MWh
MWh
Kaasujohdannaiset
Suojauslaskennan alaiset
kaasutermiinit
4
0
4
—
917 408
—
Johdannaiset yhteensä
39
-17
22
-14
Vähennetään pitkäaikaiset
johdannaiset
Suojauslaskennan alaiset
nikkelitermiinit
0
0
0
-1
Suojauslaskennan alaiset
kaasutermiinit
1
0
1
—
Koronvaihtosopimukset
—
—
—
-7
Lyhytaikainen osuus
39
-17
22
-6
Sopimuksiin perustuvat rahavirrat
2024
Milj. €
2025
2026
Valuuttajohdannaiset
Rahavirta ulos
2 021
—
Rahavirta sisään
-2 006
—
Korkojohdannaiset
-5
—
10
—
2023
Milj. €
2024
2025
Valuuttajohdannaiset
Rahavirta ulos
1 964
—
Rahavirta sisään
-1 980
—
Korkojohdannaiset
-6
-6
-21
-6
Rahavirran suojaukset (hyödykejohdannaiset)
2024
2023
Nikkelijohdannaisten käypä arvo, milj. €
5
7
Nikkelijohdannaisten nimellisarvo, tonnia
16 984
22 823
Kaasujohdannaisten käypä arvo milj. €
4
—
Kaasujohdannaisten nimellisarvo, MWh
917 408
—
Suojaussuhde
1:1
1:1
Johdannaisten käyvän arvon rahasto, milj. €
10
7
Siirretty liikevaihtoon tuloslaskelmassa, milj. €
13
16
Siirretty hankinnan ja valmistuksen kuluihin tuloslaskelmassa,
milj. €
-6
2
Siirretty varastoon, milj. €
2
4
Nikkelin suojauslaskentaohjelmat Americas- ja Europe-liiketoiminta-alueilla kattavat merkittävän
osan konsernin myynti- ja ostosopimuksista. Suojaukseen käytetty johdannaisinstrumentti on
termiini, joka vastaa allaolevaa hinnoittelumallia. Nikkelijohdannaisista vain spot-komponentti
on suojauslaskennassa, ja termiinipisteet kirjataan tuloslaskelmaan. Tehottomuutta testataan
säännöllisesti. Johdon arvion mukaan mahdollinen tehottomuus liittyy luottoriskiin tai
transaktioiden ajoituseroihin, mutta näiden arvioidaan olevan vähäisiä.
Outokumpu Stainless Oy:lle aloitettiin elokuussa 2024 uusi nesteytetyn maakaasun sopimusten
suojauslaskentaohjelma. Suojauslaskentaohjelma kattaa merkittävän osan nesteytetyn
maakaasun ostosopimuksista. Suojaukseen käytetty johdannaisinstrumentti on termiini, joka
vastaa alla olevaa hinnoittelumallia. Tehottomuutta testataan säännöllisesti. Johdon arvion
199
mukaan mahdollinen tehottomuus liittyy luottoriskiin tai transaktioiden ajoituseroihin, mutta
näiden arvioidaan olevan vähäisiä.
Netotussopimukset ja vastaavat järjestelyt
Milj. €
2024
2023
Johdannaisvarat
Bruttomäärinä taseessa esitetyt varat
39
34
Erät, joita ei ole netotettu
16
21
23
12
Johdannaisvelat
Bruttomäärinä taseessa esitetyt velat
17
47
Erät, joita ei ole netotettu
16
21
1
26
Outokumpu tekee johdannaiskauppoja useimpien vastapuolten kanssa ISDA-sopimusten
puitteissa. Yleensä keskinäiset velat ja saamiset kunkin vastapuolen kanssa samassa
valuutassa yhden päivän osalta yhdistetään yhdeksi maksuksi. Tietyissä luottoriski-
tapahtumissa, kuten irtisanomistilanteessa, kaikki sopimusten puitteissa olevat avoimet kaupat
päätetään ja osapuolten kesken maksetaan vain yksi summa. ISDA-sopimus ei täytä
kuittaamisen edellytyksiä taseessa. Kuittausoikeus on voimassa vain tulevaisuudessa
tapahtuvan luottoriskin realisoitumisen toteutuessa. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi niiden
rahoitusinstrumenttien käyvät arvot, joihin sovelletaan edellä kuvattuja sopimuksia.
Laadintaperiaatteet
image.png
Johdannaiset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon kaupantekopäivänä, jona konsernista
tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon.
Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot esitetään johdannaissopimuksen
käyttötarkoituksen mukaisesti. Suojauslaskennan piirissä olevien tehokkaiden johdannais-
sopimusten arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset
kirjataan liiketulokseen muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Jos johdannainen on
kohdistettu rahoitustoimintaan, sen tulosvaikutus kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Johdannaisten käyvän arvon määrittely perustuu raportointikauden päättymispäivän
noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin sekä diskontattuihin rahavirtoihin.
Johdannaisten käyvät arvot voivat tietyissä tapauksissa perustua ulkoisten vastapuolten
arvostuksiin.
Suojauslaskenta
Outokumpu soveltaa rahavirran suojauslaskentaa tiettyihin hyödykejohdannaisiin. Konserni
dokumentoi kunkin suojausjärjestelyn osalta suojausinstrumentin ja suojatun erän välisen
suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojausstrategian.
Suojaussuhteen tehokkuus dokumentoidaan ja arvioidaan suojauksen alkaessa ja vähintään
jokaisen raportointikauden päättyessä. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä
kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä
arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojauslaskenta lopetetaan, kun
suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty.
Rahavirran suojaukseksi kohdistettujen johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa siltä osin,
kun suojaus on tehokas. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään
tulosvaikutteisiksi ja esitetään liikevaihdossa tai hankinnan ja valmistuksen kuluissa samoilla
kausilla, joilla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tulokseen. Tietyssä suojauslaskennan
ohjelmassa nikkelijohdannaisten realisoitunut tulos kirjataan ensin oman pääoman käyvän
arvon rahastosta varastoon ja siirretään lopuksi tuloslaskelmaan. Suojauksen tehottomaan
osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
200
5.5 Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin
Arvostettu
2024
Milj. €
Jaksotettuun hankinta-
menoon
Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien
kautta
Käypään arvoon 
tulosvaikutteisesti
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Käyvän arvon
hierarkiataso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakesijoitukset
—
28
—
28
28
1,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
10
—
0
10
0
3
Suojauslaskettavat johdannaiset
—
—
1
1
1
2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset
—
—
28
28
28
1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
390
—
—
390
Suojauslaskettavat johdannaiset
—
—
15
15
15
2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset
—
—
23
23
23
2
Rahavarat
313
—
—
313
714
28
67
809
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
246
—
—
246
247
2
Suojauslaskettavat johdannaiset
—
—
0
0
0
2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
256
—
—
256
273
2
Ostovelat ja muut velat
1 144
—
—
1 144
Suojauslaskettavat johdannaiset
—
—
7
7
7
2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset
—
—
10
10
10
2
1 646
—
17
1 663
Tasojen 1, 2 ja 3 välillä ei ollut siirtoja vuosien aikana. Suurin osa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista osake sijoituksista hierarkia tasolla 3 liittyy sijoituksiin pörssinoteeraamattomissa
energiantuotantoyhtiöissä.
201
Arvostettu
2023
Milj. €
Jaksotettuun hankinta-
menoon
Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien
kautta
Käypään arvoon 
tulosvaikutteisesti
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Käyvän arvon
hierarkiataso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakesijoitukset
—
12
—
12
12
1,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
12
—
0
12
0
3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset
—
—
27
27
27
1
Myyntisaamiset ja muut saamiset1)
508
—
—
508
Suojauslaskettavat johdannaiset
—
—
15
15
15
2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset
—
—
19
19
19
2
Rahavarat
502
—
—
502
1 022
12
60
1 094
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
359
—
—
359
443
2
Suojauslaskettavat johdannaiset
—
—
1
1
1
2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset
—
—
7
7
7
2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
82
—
—
82
82
2
Ostovelat ja muut velat1)
1 086
—
—
1 086
Suojauslaskettavat johdannaiset
—
—
7
7
7
2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset
—
—
32
32
32
2
1 528
—
47
1 575
Lyhytaikainen korollinen velka sisältää 38 milj. euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyvän sitoumuksen.
1) Tietoja on tarkennettu.
202
Käyvän arvon hierarkiatason 3 muutokset
Milj. €
Käypään arvoon
tuloksen kautta
kirjattavat sijoitukset
Käypään arvoon
muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
osakesijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
0
7
Lisäykset
3
1
Myynnit
—
—
Käyvän arvon muutokset
-3
15
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
0
23
Milj. €
Käypään arvoon
tuloksen kautta
kirjattavat sijoitukset
Käypään arvoon
muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
osakesijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
—
25
Lisäykset
5
3
Myynnit
—
0
Käyvän arvon muutokset
-5
-20
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
0
7
Vuonna 2023 Outokumpu Oyj sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SFn osakkeenomistajille
tarjottuun vaihtovelkakirjalainaan. Outokummun osuus vaihtovelkakirjalainasta on 14 milj.
euroa. Lainan ensimmäinen maksupyyntö oli elokuussa 2023, ja se oli määrältään 5 milj.
euroa. Lainan toinen maksupyyntö oli lokakuussa 2024, ja se oli määrältään 3 milj. euroa.
Vaihtovelkakirjalainan arvo on nolla euroa raportointikauden lopussa. Arvon muutos on esitetty
tuloslaskelman muissa markkinahintaeroissa, ja lisätietoja on liitetiedossa 2.5. Lisätietoja
Voimaosakeyhtiö SF:stä on liitetiedoissa 5.7 ja 6.6.
Laadintaperiaatteet
image.png
Konsernin rahoitusvarat ja -velat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
eriin, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin eriin sekä jaksotettuun
hankintamenoon kirjattaviin eriin. Luokittelu perustuu konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen
hallinnoinnin liiketoimintamalliin sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin
rahavirtaominaisuuksiin.
Mikäli rahoitusvaraa ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, siihen liittyvät
merkittävät transaktiomenot sisällytetään varan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvarat
kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden
rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt varaan liittyvät riskit ja tuotot olennaisilta osin konsernin
ulkopuolelle. Korollisten velkojen transaktiokuluihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyvät
periaatteet on esitetty liitetiedossa 5.1.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamiset ja muita
saamisia sekä rahavarat. Varat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmää käyttäen ja vähennettyinä kertyneillä arvonalentumisilla. Factoring-järjestelyjen
piirissä olevia saamisia ja odotettavissa olevia luottotappioita koskevat laadintaperiaatteet on
esitetty liitetiedossa 4.5.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät korolliset velat sekä
ostovelat ja muita velkoja. Korollisia velkoja koskevat laadintaperiaatteet ja käyvän arvon
arvostusta koskevat periaatteet on esitetty liitetiedossa 5.1 ja ostovelkoja ja muita velkoja
koskevat laadintaperiaatteet liitetiedossa 4.5.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan
noteeratut ja noteeraamattomat osakesijoitukset. Näihin liittyvät laadintaperiaatteet on esitetty
liitetiedossa 5.6.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmään kuuluvat
johdannaissopimukset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat
myös velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastot, jotka on hankittu pääasiallisena
tarkoituksena myydä ne lyhyen aikavälin kuluessa. Joissakin tapauksissa myös osake-
sijoitukset voidaan luokitella tähän ryhmään.
Nämä rahoitusvarat ja -velat kirjataan kaupantekopäivänä käypään arvoon ja arvostetaan
myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Käypä arvo
määritetään käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä soveltuvia
arvonmääritysmenetelmiä ja -malleja.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen, jotka eivät ole johdannaisia,
käypien arvojen muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot
kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät, ja ne esitetään rahoitus
tuotoissa ja -kuluissa osana markkinahintoihin liittyviä voittoja ja tappioita.
Johdannaissopimuksiin liittyvät laadintaperiaatteet on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 5.4.
Käypien arvojen määrittäminen
Useat laadintaperiaatteet ja liitetiedot edellyttävät käypien arvojen määrittämistä. Käypään
arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasoille perustuen
arvostamisessa käytettyjen tietojen lähteeseen. Tasolla yksi käyvät arvot perustuvat identtisten
instrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla kaksi käyvät arvot perustuvat noteerattuihin
markkinakursseihin ja -hintoihin sekä diskontattuihin rahavirtoihin. Tasolle kolme luokitelluille
varoille ja veloille luotettavaa markkinalähdettä ei ole saatavilla, ja näin ollen käyvät arvot eivät
perustu markkinatietoihin. Kyseisten erien arvostusmenetelmät on valittu arvostuksessa
käytettävissä olevat tiedot ja arvioitavan kohteen ominaisuudet huomioiden.
203
5.6 Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Milj. €
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
12
25
Lisäykset
2
11
Myynnit
—
0
Käyvän arvon muutokset
13
-23
Kirjanpitoarvo 31.12.
28
12
Oman pääoman käyvän arvon rahasto
Milj. €
2024
2023
Käypä arvo 31.12.
28
12
Uudelleenryhmittelyt
—
-117
Käypä arvo hankintahetkellä
14
129
Käyvän arvon rahasto
14
1
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset koostuvat
pääosin strategisista sijoituksista listaamattomiin energiantuotantoyhtiöihin, joissa
Outokummulla ei ole määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa.
Nämä energiayhtiöt tuottavat energiaa omistajilleen omakustannushintaan (Mankala-periaate),
mikä on suomalaisten energiayhtiöiden yleisesti käyttämä liiketoimintamalli. Mankala-
periaatteen mukaisesti omistajat ovat oikeutettuja omistusosuuttaan vastaavaan osuuteen
tuotetusta energiasta, ja kukin osakas vastaa osuutensa mukaisesti energiayhtiön
kustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty.
Vuoden 2024 lisäykset 2 milj. euroa liittyvät lisäinvestointeihin FPX Nickel Corp -yhtiöön ja EPV
Energia Oy:hyn.
Outokumpu on osakkeenomistajana ydinvoimalaitoksessa Pohjolan Voima Oy:ssä (PVO) 0,1
prosentin omistusosuudella. PVO on osakkeenomistajana Teollisuuden Voima Oy:ssä (TVO).
TVO, jossa Outokummulla ei ole suoraa omistusta, operoi Olkiluoto 3 (OL3) ydinvoimalaitosta
Eurajoella. Outokummulla on epäsuora omistusoikeus Tornion Voima Oy:ssä, yhdistetyssä
lämpö- ja voimalaitoksessa Torniossa. Tämä epäsuora 0,3 prosentin omistusoikeus on EPV
Energia Oy:n kautta. Lisäksi Outokummulla on suora 19,9 prosentin omistusoikeus Rajakiiri
Oy:ssä, joka on tuulivoimayhtiö Torniossa. Näiden kolmen edellä mainittujen energiayhtiöiden
arvioitu käypä arvo 31.12.2024 oli 22 milj. euroa (31.12.2023: 6 milj. euroa). Loput 6 milj.
euroa (31.12.2023: 6 milj. euroa) ovat muita osakeomistuksia.
Vuoden 2023 aikana Outokummun sijoitus Fennovoiman enemmistöomistajaan
Voimaosakeyhtiö SF:ään luokiteltiin uudelleen käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavista sijoituksista osakkuusyhtiöksi, minkä seurauksena 117 milj. euroa siirrettiin
osakesijoitusten käyvän arvon rahastosta muihin kertyneisiin voittovaroihin omassa pääomassa.
Johdon harkinta
image.png
Listaamattomat strategiset energiayhtiöt
Listaamattomien muiden energiantuotantoyhtiöiden omistusten arvostusmalli sisältää muun
muassa diskonttokorkotekijän riskivapaasta Saksan 10-vuotisen valtionvelkakirjan tuotosta,
kasvutekijän riippuen energiayhtiön luonteesta tai tuulivoimapuiston kulumisesta ja
tuotantosopimuksellisista tekijöistä, joilla saattaa olla vaikutusta arvostukseen. Diskontatut
rahavirtamallit sisältävät myös tarkistuseriä, jotka perustuvat viimeisimpään tietoon
energiayhtiöistä sekä mahdollisesta energiantuotannosta.
Laadintaperiaatteet
image.png
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset koostuvat
sijoituksista, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja jotka on alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä peruuttamattomasti valittu kuuluvan tähän ryhmään. Nämä sijoitukset ovat
pääasiassa strategisia, ja luokittelu on katsottu asianmukaiseksi.
Osakesijoitukset ja sijoitusten myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Kyseiset sijoitukset
sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konsernilla ole aikomusta luopua sijoituksesta 12
kuukauden kuluessa raportointipäivästä.
Osakesijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja käypien arvojen muutokset kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään veroilla vähennettyinä oman pääoman käyvän arvon
rahastossa. Käypä arvo määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän noteerattuja
markkinahintoja ja -kursseja sekä soveltuvia arvonmääritysmenetelmiä kuten rahavirtojen
diskonttausta. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään todennettavissa olevaa markkinatietoa,
kun sitä on saatavilla, mutta myös johdon omia yrityskohtaisia arvioita.
Osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun osakesijoitus myydään, siirretään käyvän arvon
rahastoon kertynyt käyvän arvon muutos kertyneisiin voittovaroihin.
FPX Nickel Corp.:n osakkeen hankintahetken markkinahinnasta maksettu preemio on
käsitelty osana vaihto-omaisuutta ja puretaan nikkelin oston yhteydessä.
204
5.7 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
Milj. €
2024
2023
Kiinnitykset ja pantit 31.12.
Kiinnitykset
156
156
Muut pantit
13
13
Takaukset 31.12.
Tytäryhtiöiden puolesta kaupallisten ja muiden sitoumusten
vakuudeksi
34
51
Muut vastuut rahoituksen vakuudeksi 31.12.
4
2
Outokumpu on antanut yrityskiinnityksiä omistamalleen irtaimelle omaisuudelle Kemissä
nostetun projektilainan vakuudeksi. Tämä laina erääntyy syyskuussa 2030.
Outokumpu vastaa osakkuusyhtiönsä Manga LNG Oy:n tietyistä vastuista yhteensä 9 milj. euron
arvosta raportointikauden lopussa (31.12.2023: 12 milj. euroa). Yllä olevassa taulukossa tämä
vastuu on esitetty muissa panteissa (Outokummun osakkeet Manga LNG Oy:ssä).
Outokumpu Oyj vastaa osakesarjaomistuksensa suhteessa EPV Energy Oy:ssä niistä
kustannuksista, vastuista ja veloista, jotka edelleen kohdistuvat Tornion Voima Oy:n
välittämään sähköön. Nämä vastuut on esitetty muissa vastuissa rahoituksen vakuudeksi.
Outokummulla ollut pitkäaikainen energian hankintasopimus, jossa sitouduttiin tiettyyn
vähimmäishankintamäärään, on päätetty vuoden 2024 lopussa. Tästä ei aiheutunut lisäkuluja
yhtiölle.
Konsernin muut taseen ulkopuoliset investointisitoumukset 31.12.2024 olivat 42 milj. euroa
(31.12.2023: 46 milj. euroa).
Ehdolliset velat
Outokumpu on vähemmistöomistaja sen osakkuusyhtiö Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka
puolestaan on Fennovoima Oy:n enemmistöomistaja. Fennovoima Oy:n ja Rosatom-yhtiöiden
välillä on meneillään välimiesmenettely ydinvoimalaa koskevan laitostoimitussopimuksen
päättämisestä. Outokumpu Oyj ei ole osallisena kyseisessä kiistassa.
Outokummun alkuperäinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF:lle osallistumisesta suunniteltuun
ydinvoimalaitoshankkeeseen oli noin 250 milj. euroa, josta 117 milj. euroa on maksettu.
Outokumpu ei odota lisämaksuja perustuen alkuperäiseen sitoumukseen.
Laadintaperiaatteet
image.png
Taseen ulkopuoliset sitoumukset esitetään, jos konsernilla on sopimus tai panttiin perustuva
sitoumus rahoitusvelvoitteen hoitamisesta tulevaisuudessa.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite,
jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman
tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva
velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei
voida määrittää luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen, vaan ne esitetään
liitetiedoissa taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina.
205
6. Konsernirakenne ja muut liitetiedot
Tämä osio sisältää konsernirakenteeseen liittyvät liitetiedot sekä muut liitetiedot,
jotka eivät liity aikaisemmissa osioissa käsiteltyihin aihealueisiin.
6.1 Lopetetut toiminnot
Long Productsin lopetetut toiminnot 2022
Vuoden 2022 aikana Outokumpu kertoi allekirjoittaneensa sopimuksen myydäkseen valtaosan
pitkien tuotteiden toiminnastaan Marcegaglia Steel -konsernille, ja yhtiö luokitteli Long Products
-liiketoiminnan myytävät yksiköt myytävinä oleviksi varoiksi ja raportoi ne lopetettuina
toimintoina. Yrityskauppa saatiin päätökseen 3.1.2023. Yrityskaupan alustava myyntivoitto 5
milj. euroa raportoitiin vuoden 2023 tilikauden tuloksena lopetetuista toiminnoista. Vuoden
2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana sopimus sulkutilillä olleista saamisista saatiin
päätökseen, eikä sillä ollut merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen..
Myyntivoitto
Milj. €
Lopputulos
Myyty nettovarallisuus 3.1.2023
-215
Kauppahinta
211
Muut erät
-4
Myyntivoitto lopetetuista toiminnoista ennen kumulatiivisten muuntoerojen
uudelleenluokittelua
-8
Kumulatiivisten muuntoerojen uudelleenluokittelu
10
Myyntivoitto1)
2
1) Vuoden 2023 tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 5 milj. euroa liittyy myyntivoittoon, joka esitettiin
lopetettujen toimintojen tuloslaskelmalla, rivillä muut liiketoiminnan tuotot. Vuonna 2024 sulkutilillä olevien
saamisten vaikutus kirjattiin tilikauden tulokseen jatkuvista toiminnoista
Milj. €
Lopputulos
Rahavirta
Kauppahinta
211
Rahavarat
-117
Sulkutilillä olevat saamiset
—
Kauppahinnasta saatu vastike
94
Laadintaperiaatteet
image.png
Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on luokiteltava myytävänä olevaksi,
jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän
myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän
jatkuvasta käytöstä, se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla
vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot aineettomista ja
aineellisista käyttöomaisuuseristä lopetetaan luokittelun tekohetkellä. 
Tulos lopetettujen toimintojen osalta raportoidaan erillisenä jatkuvien toimintojen tuloksesta
ja kuluista konsernin tuloslaskelmassa, ja aikaisemmat tilikaudet oikaistaan vastaavasti.
Lopetettujen toimintojen varat ja velat esitetään erillisinä riveinä taseessa. Aikaisempien
tilikausien tasetta ei oikaista. Rahavirtalaskelma sisältää konsernin kokonaisluvut mukaan
lukien lopetetut toiminnot.
Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu
jatkuvista toiminnoista, jos niiden ei katsota jatkuvan lopetettujen toimintojen myymisen
jälkeen.
206
6.2 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset
2024
Luovutukset
Vuonna 2024 Outokumpu myi Meksikon jakeluliiketoimintonsa Mexico Cityssä, Guadalajarassa
ja Monterreyssä. Aikaisemmin toiminnot on tunnettu nimellä Outokumpu Mexinox Distribution.
Prominox, Meksikon suurin ruostumattoman teräksen jakelija, hankki Outokummulta käynnissä
olevat liiketoiminnot ja asiakaskunnan. Toiminnot raportoitiin osana Americas-liiketoiminta-
aluetta. Kaupassa luovutetun omaisuuden nettoarvo oli 1 milj. euroa ja myyntivoitto oli 3 milj.
euroa. Kaupalla oli Outokummulle 4 milj. euron positiivinen rahavirtavaikutus.
Lisätietoa liittyen Long Products -liiketoiminnan myyntiin löytyy liitetiedosta 6.1.
2023
Luovutukset
Vuoden 2023 aikana Outokumpu myi loput Long Products -liiketoimintonsa Degerforsissa ja
Storforsissa Ruotsissa Cogne Acciai Specialille, joka on Italiassa toimiva maailman johtava
ruostumattoman teräksen pitkien tuotteiden ja nikkeliseosten valmistaja. Kaupan yritysarvo oli
12 milj. euroa, ja kaupalla oli Outokummulle positiivinen 2 milj. euron rahavirtavaikutus.
Outokumpu kirjasi luovutuksesta 26 milj. euron tappion.
Milj. €
2023
Myyty nettovarallisuus yhteensä
-32
Kauppahinta
5
Myyntitappio
-26
Laadintaperiaatteet
image.png
Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräys-
valta menetetään. Myytyihin yrityksiin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot yhdessä kertyneiden
muuntoerojen kanssa kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sinä ajankohtana, kun määräysvalta
menetetään.
207
6.3 Riita-asiat
Palkkoihin liittyvä riita-asia Yhdysvalloissa
278 entisistä ja nykyisistä Outokummun Calvertin tehtaan työntekijästä koostuva ryhmä nosti
16.7.2018 kanteen Outokumpu Stainless USA, LLC:tä vastaan Yhdysvaltain liittovaltion
tuomioistuimessa. Kanteen mukaan Outokumpu ei olisi maksanut kaikkia tehtyjen työtuntien ja
ylitöiden mukaisia palkkoja. Tuomioistuin antoi Outokummulle vuonna 2021 ennakkotuomion
koskien seuraamuksia väitetystä väärinkäytöksestä oikeudenkäynnin selvitysvaiheessa ilman,
että Outokummulla olisi ollut mahdollisuutta kommentoida syytöksiä ja niiden perusteluja, ja
katsoi myöhemmin Outokummun velvolliseksi maksamaan kantajille vahingonkorvausta 13 milj.
Yhdysvaltain dollaria ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Outokumpu on valittanut
molemmista tuomioistuimen ratkaisuista aikoinaan. Valitustuomioistuin kannatti 11.10.2024
liitovaltion tuomioistuimen päätöstä. Outokumpu jätti 1.11.2024
uudelleenkäsittelyhakemuksen valitustuomioistuimelle, jonka valitustuomioistuin hylkäsi
6.12.2024 ja on palauttanut asian alempaan tuomioistuimeen lopullisen vahingonkorvauksen
suuruuden määrittelemiseksi. Outokumpu on kirjannut 18,9 milj. Yhdysvaltojen dollarin
varauksen riidan osalta. 
Päättyneeseen vuokrasopimukseen liittyvä kanne Saksassa
Krefeldissä sijaitsevan varastorakennuksen omistaja haastoi 19.1.2018 Outokumpu Nirosta
GmbH:n oikeuteen Krefeldin tuomioistuimessa. Kanne liittyy vuonna 2016 päättyneeseen
vuokrasopimukseen ja siihen liittyviin Outokummun huolto- ja korjausvelvollisuuksia koskeviin
erimielisyyksiin. Kantaja on myöhemmin täsmentänyt vaadettaan ja hakee 19 milj. euron
suuruista vahingonkorvausta. Tuomioistuin otti 4.5.2022 kantaa kanteen perusteisiin kantajalle
myönteisellä tavalla, josta Outokumpu valitti. Valitustuomioistuin kumosi kyseisen päätöksen
15.6.2023 ja palautti asian alemman tuomioistuimen käsiteltäväksi, jossa asia on edelleen
vireillä. Outokumpu katsoo sitä vastaan esitettyjen kanteiden olevan perusteettomia ja jatkaa
niiden vastustamista. Outokumpu on kirjannut asianmukaiset varaukset riidan osalta.
6.4 Lähipiiri
Outokummun ja sen tytäryhtiöiden väliset saldot ja liiketapahtumat on eliminoitu
konsernitilinpäätöksessä eikä niitä raportoida tässä liitetiedossa. Tässä liitetiedossa
raportoidut lähipiiritapahtumat sisältävät tapahtumat osakkuusyhtiöiden, Solidium Oy:n ja
yhtiön ylimmän johdon sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden ja yhtiöiden, joissa heillä
on määräysvalta tai jaettu määräysvalta, kanssa. Ylimpään johtoon kuuluvat emoyhtiön
johtoryhmän ja hallituksen jäsenet, ja heidän palkitsemisensa on esitetty liitetiedossa 3.2 ja
osakkuusyhtiöitä koskevat sitoumukset liitetiedossa 5.7. Merkittävimmät tytär- ja
osakkuusyhtiöt on lueteltu liitetiedossa 6.5 ja 6.6.
Solidium Oy, joka on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, omisti 31.12.2024 Outo-
kummusta 15,5 %. Sen tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti
tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa.
Tapahtumat lähipiirin kanssa toteutetaan vastaavilla ehdoilla kuin kolmansien osapuolien
kanssa.
Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiiriyhteisöjen kanssa
Milj. €
2024
2023
Myynnit ja muut liiketoiminnan tuotot
87
99
Ostot
-93
-51
Osinkotuotot
1
3
Myyntisaamiset ja muut saamiset
25
35
Ostovelat ja muut velat
11
5
Kaikki liiketoimet ja avoimet saldot lähipiiriyhteisöjen kanssa liittyvät osakkuusyhtiöihin.
Lisäys ostoissa sekä ostoveloissa ja muissa veloissa johtuu pääasiallisesti saksalaisen
CRONIMET North-East GmbH yhtiön hankinnasta, josta on lisätietoja liitetiedossa 6.6.
Vuonna 2023 Outokumpu Oyj sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SFn osakkeenomistajille
tarjottuun vaihtovelkakirjalainaan. Outokummun osuus vaihtovelkakirjalainasta on 14 milj.
euroa. Lainan ensimmäinen maksupyyntö oli elokuussa 2023, ja se oli määrältään 5 milj.
euroa. Lainan toinen maksupyyntö oli lokakuussa 2024, ja se oli määrältään 3 milj. euroa.
Vaihtovelkakirjalainan arvo on nolla euroa raportointikauden lopussa.
208
6.5 Tytäryhtiöt
31.12.2024
Maa
Konsernin
omistus, %
Europe
Outokumpu AS
Norja
100
Outokumpu Distribution France S.A.S.
Ranska
100
Outokumpu Distribution Hungary Kft.
Unkari
100
Outokumpu Distribution Polska Sp. z o.o.
Puola
100
Outokumpu Europe Oy 1)
Suomi
100
Outokumpu India Private Limited
Intia
100
Outokumpu Management (Shanghai) Co., Ltd 1)
Kiina
100
Outokumpu Middle East FZCO
Yhdistyneet
Arabiemiirikunnat
100
Outokumpu Nirosta GmbH
Saksa
100
Outokumpu N.V.
Belgia
100
Outokumpu Prefab AB
Ruotsi
100
Outokumpu Press Plate AB
Ruotsi
100
Outokumpu PSC Finland Oy
Suomi
100
Outokumpu (Pty) Ltd
Etelä-Afrikka
100
Outokumpu S.A.
Espanja
100
Outokumpu (S.E.A.) Pte. Ltd
Singapore
100
Outokumpu Shipping Oy
Suomi
100
Outokumpu S.r.l.
Italia
100
Outokumpu Stainless AB
Ruotsi
100
Outokumpu Stainless B.V.
Alankomaat
100
Outokumpu Stainless Ltd
Iso-Britannia
100
Outokumpu Stainless Oy
Suomi
100
Outokumpu Stainless Pty Ltd
Australia
100
Outokumpu Stainless Steel (China) Co., Ltd
Kiina
100
Outokumpu Tornio Infrastructure Oy
Suomi
100
31.12.2024
Maa
Konsernin
omistus, %
Americas
Outokumpu Brasil Comércio de Metais Ltda
Brasilia
100
Outokumpu Mexinox S.A. de C.V.
Meksiko
100
Outokumpu Stainless USA, LLC
Yhdysvallat
100
ThyssenKrupp Mexinox CreateIT, S.A. de C.V.
Meksiko
100
Ferrochrome
Outokumpu Chrome Oy 1)
Suomi
100
Muu toiminta
Outokumpu Americas, Inc.
Yhdysvallat
100
Outokumpu Distribution Benelux B.V.
Alankomaat
100
Outokumpu Holding Germany GmbH 1)
Saksa
100
Outokumpu Holding Nederland B.V. 1)
Alankomaat
100
Outokumpu Mining Oy
Suomi
100
Outokumpu Stainless Holding GmbH
Saksa
100
Outokumpu Stainless UAB
Liettua
100
Viscaria AB 1)
Ruotsi
100
Visenta Försäkrings AB
Ruotsi
100
Tytäryhtiöluettelo ei sisällä kaikkia ns. lepääviä yhtiöitä. Outokummulla on lisäksi sivuliikkeitä Portugalissa,
Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Isossa-Britanniassa, Turkissa ja Vietnamissa.
1) Emoyhtiö Outokumpu Oyj:n kokonaan omistamat osakkeet.
209
6.6 Osakkuusyhtiöt
Toimiala
Kotipaikka
Omistusosuus, %
CRONIMET North-East GmbH
Romumetallin
myynti
Saksa
10
Envigas AB
Energia
Ruotsi
21
Manga LNG Oy
Energia
Suomi
45
OSTP Holding Oy
Metallin jalostus
Suomi
49
Voimaosakeyhtiö SF
Energia
Suomi
23
Yhdistetyt taloudelliset tiedot osakkuusyhtiöistä
Milj. €
2024
2023
Osakkuusyhtiösijoitukset  yhteensä
77
62
Konsernin osuus laajasta tuloksesta
3
5
Yksittäisten osakkuusyhtiösijoituksen vaikutuksen konsernitilinpäätökseen ei katsota olevan
olennainen.
Outokumpu on vähemmistöomistajana osakkuusyhtiö Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka puolestaan
on Fennovoima Oy:n enemmistöomistaja. Sijoituksen arvo Voimaosakeyhtiö SF:ään on 0
miljoonaa euroa 31.12.2024 (31.12.2023: 0 miljoonaa euroa).
Marraskuussa 2023 Outokumpu allekirjoitti sopimuksen, jonka myötä konsernista tuli
saksalaisen CRONIMET North-East GmbH -yhtiön vähemmistöosakas 10 %:n osuudella. Kauppa
toteutui 24.1.2024, ja se toteutettiin osakekauppana. CRONIMET raportoidaan
osakkuusyhtiönä käyttäen pääomaosuusmenetelmää.
Tietoja osakkuusyhtiöitä koskevista sitoumuksista on liitetiedossa 5.7.
Laadintaperiaatteet
image.png
Osakkuusyhtiöinä konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne yritykset, joissa Outokummun
osuus äänimäärästä on yleensä 20–50 % tai joissa Outokummulla on muuten huomattava
vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
Konsernin osuudet osakkuusyhtiöissä yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä
huomattavan vaikutusvallan saamisesta lähtien sen päättymiseen saakka. Konsernin osuus
osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa omana
eränään liiketuloksen alapuolella. Outokummun osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan
tuloksen eristä kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.
Jos Outokummun osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää kyseisen sijoituksen
hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä
tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Osuus
osakkuusyhtiössä sisältää osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän
mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka
tosiasiallisesti ovat osa nettosijoitusta osakkuusyhtiöön.
6.7 Uudet IFRS-standardit
Uusien ja muutettujen standardien soveltaminen
Muutamat uudet jo julkistetut standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta
1.1.2024 alkaneen tilikauden jälkeen. Näitä muutoksia ja tulkintoja ei ole otettu käyttöön
ennenaikaisesti eikä niillä odoteta olevan merkittävää vaikutusta Outokummun tilikauteen,
myöhempiin tilikausiin eikä myöskään ennakoitavissa oleviin tulevaisuudessa toteutuviin
liiketoimiin lukuun ottamatta IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot, joka tulee voimaan 1.1.2027. Outokumpu tulee arvioimaan
yksityiskohtaisemmin IFRS 18:n mahdollisia vaikutuksia, mutta odottaa sillä olevan vaikutuksia
konsernitilinpäätöksen esittämistapaan ja liitetietoihin.
210
6.8 Tilikauden  jälkeiset tapahtumat
Raportointikauden jälkeen 14.2.2025 Outokumpu kertoi välitysoikeuden vahvistaneen
14.2.2025, että sillä ei ole toimivaltaa käsitellä RAOS Project Oy:n ja JSC Rusatom Energy
Internationalin (JSC REIN:in) Outokumpua vastaan esittämiä vaatimuksia välitysmenettelyssä,
joka koskee Fennovoima Oy:n ja Rosatom-yhtiöiden välistä kiistaa liittyen Fennovoima Oy:n ja
RAOS Project Oy:n välisen laitostoimitussopimuksen päättämiseen toukokuussa 2022 ja johon
Outokumpu liitettiin vuonna 2023. Näin ollen välimiesmenettely Outokummun osalta päättyi.
Outokumpu kertoi raportointikauden jälkeen 13.2.2025 päättäneensä pienydinvoimalaa
koskevan selvityksensä ja etsivänsä ulkopuolista kumppania viemään projektin päätökseen.
Outokumpu kertoi raportointikauden jälkeen 13.2.2025 päättäneensä laajan esitutkimuksen
jälkeen, että yhtiö ei investoi tällä hetkellä kylmävalssauskapasiteetin lisäämiseen
Yhdysvalloissa. Outokumpu kertoi 3.8.2023 tutkivansa kylmävalssauskapasiteetin lisäämistä
osana strategian kolmannen vaiheen valmisteluja.
Outokumpu nimitti raportointikauden jälkeen 12.2.2025 Matthieu Jehlin Stainless Europe -
liiketoimintalinjasta vastaavaksi johtajaksi ja Outokummun johtoryhmän jäseneksi viimeistään
26.5.2025 alkaen.
Outokumpu päivitti raportointikauden jälkeen 22.1.2025 vuoden 2025 tulosjulkistusajankohtia.
Outokumpu ilmoitti aiemmin julkaisevansa tammi–syyskuun 2025 osavuosikatsauksen
30.10.2025. Uusi julkaisuajankohta on 29.10.2025.
Outokumpu kertoi raportointikauden päätyttyä 9.1.2025 päivittäneensä Kemin kaivoksen
malmivarojen ja mineraalivarantojen arviot. Malmivarojen 95 prosentin kasvu perustuu uusiin
maanalaisiin kairauksiin, jotka osoittavat, että kaivosalueen maaperässä on runsaasti
kromimalmia, mikä pidentää kaivoksen käyttöikää merkittävästi.
Outokumpu ilmoitti raportointikauden päätyttyä 7.1.2025 muutoksesta osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksiin varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025. Aiemman ilmoituksen
jälkeen hallituksen nykyinen jäsen Pierre Vareille on ilmoittanut osakkeenomistajien
nimitystoimikunnalle, ettei ole enää käytettävissä uudelleen valittavaksi henkilökohtaisista
syistä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa siten varsinaiselle yhtiökokoukselle
2025 hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan (8) eikä yhdeksän (9) kuten aiemmin.
211
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
Milj. €
2024
2023
Liikevaihto
303
423
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-209
-313
Bruttokate
93
111
Liiketoiminnan muut tuotot
10
30
Hallinnon kulut
-146
-156
Liiketoiminnan muut kulut
-5
-20
Liiketulos
-48
-36
Rahoitustuotot ja -kulut
112
96
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
64
60
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustus
46
17
Poistoeron muutos
0
1
Tuloverot
0
-3
Tilikauden tulos
110
75
Tuloslaskelman esittämistapaa on muutettu vuonna 2024 siirtämällä tytäryhtiöosakkeiden alaskirjaukset ja
alaskirjausten peruutukset liiketoiminnan muista kuluista rahoitustuotot ja -kulut -ryhmään. Vertailutiedot on
oikaistu vastaavasti.
212
Emoyhtiön tase
Milj. €
2024
2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
115
91
Aineelliset hyödykkeet
2
3
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
4 033
3 952
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
507
532
Osuudet osakkuusyrityksissä
13
13
Muut osakkeet ja osuudet
2
1
Muut sijoitukset
1
3
4 556
4 500
Pysyvät vastaavat yhteensä
4 673
4 594
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset
Lainasaamiset
230
80
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
22
—
Myyntisaamiset
60
80
Siirtosaamiset
15
25
Muut saamiset
102
75
428
260
Rahat ja pankkisaamiset
267
470
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
695
730
VASTAAVAA YHTEENSÄ
5 368
5 324
Milj. €
2024
2023
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
311
311
Ylikurssirahasto
720
720
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
2 186
2 220
Edellisten tilikausien tulos
259
294
Tilikauden tulos
110
75
3 587
3 621
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
0
0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Vaihtovelkakirjalainat
—
125
Muut pitkäaikaiset lainat
1
8
1
133
Lyhytaikainen
Konsernipankkitilivelat
861
978
Muut lyhytaikaiset lainat
565
398
Yritystodistukset
79
—
Vaihtovelkakirjalainat
125
—
Ostovelat
86
88
Siirtovelat
13
17
Muut lyhytaikaiset velat
51
89
1 780
1 570
Vieras pääoma yhteensä
1 781
1 703
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
5 368
5 324
213
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Milj. €
2024
2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
110
75
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot
13
11
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -
tappiot
-6
-30
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot
-3
-2
Rahoitustuotot ja - kulut
-112
-96
Konserniavustukset
-46
-17
Poistoeron muutos
0
-1
Verot
0
3
Muut oikaisut
—
24
-155
-108
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+)
31
-6
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
-24
-77
7
-83
Saadut osingot
0
—
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
54
66
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-89
-73
Maksetut välittömät verot
0
-5
-36
-13
Liiketoiminnan nettorahavirta
-74
-128
Rahavirtalaskelman esittämistapaa on muutettu vuonna 2024. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.
Milj. €
2024
2023
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryrityksiin sekä muihin osakkeisiin ja osuuksiin
-1
—
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-27
-17
Investoinnit aineettomiin oikeuksiin
-10
—
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit ja vähennykset
49
28
Muiden osakkeiden ja osuuksien myynnit ja vähennykset
—
0
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin
0
-1
Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
8
37
Konsernilainasaamisten lisäys  (-)
—
-193
Konsernilainasaamisten vähennys (+)
—
421
Investointien nettorahavirta
19
276
Rahavirta ennen rahoitusta
-55
148
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot
-110
-152
Omien osakkeiden hankinta
-34
-70
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut (-)
—
-154
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+)/takaisinmaksut (-)
247
86
Konserniavustukset saadut (+)/maksetut (-)
17
117
Konsernitilin muutos
-267
-7
Rahoituksen nettorahavirta
-148
-179
Rahavarojen muutos
-203
-31
Taseen mukainen rahavarojen muutos
-203
-31
214
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Outokumpu Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa 31.12.2024 tilinpäätöksen laatimista
koskevien voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan.
Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin.
Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi
tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot ovat
taseessa maksupäivän kurssiin.
Valuutta-, korko- ja metallijohdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoon
kaupantekopäivänä, ja ne arvostetaan taseessa markkinakursseilla ja -hinnoilla,
kassavirtoja diskonttaamalla ja tarvittaessa optioarvostusmalleja käyttämällä käypään
arvoon.
Johdannaisten realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin, ellei johdannaisinstrumentti liity rahoitustoimintaan, jolloin
edellä mainitut voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Liikevaihto
Liikevaihto koostuu sähkönmyynnistä pohjoismaisille tuotantolaitoksille sekä tytäryhtiöille
myydyistä konsultti- ja muista palveluista. Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä
ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa laskettaessa
myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla.
Hankinnan ja valmistuksen kulut
Hankinnan ja valmistuksen kulut sisältävät energian hankintaan, IT-palveluihin ja
tarveaineisiin liittyviä kuluja. Poistot ja muut kulut on sisällytetty siltä osin kuin ne liittyvät
operatiiviseen toimintaan.
Hallinnon kulut
Hallinnon kulut sisältävät pääosin kustannuksia, jotka liittyvät palkkoihin, sosiaalikuluihin,
IT-palveluihin sekä muihin ulkopuolisiin palveluihin, vuokriin ja poistoihin.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät varsinaiseen suoritetuotantoon
kuulumattomat liiketapahtumat, kuten maa-alueiden vuokratuotot, myytyjen
liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot, aineettoman ja aineellisen omaisuuden
myyntivoitot ja -tappiot, romutukset sekä johdannaisinstrumenttien voitot ja tappiot, ellei
johdannaisinstrumentti liity rahoitustoimintaan.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätössiirrot sisältävät konserniavustukset ja poistoerot.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen
oikaisut.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa arvostettuina alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Leasing-
sopimuksilla vuokrattujen hyödykkeiden vuokramaksut kirjataan vuokrakuluksi eikä
hyödykkeitä esitetä taseessa. Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot
perustuvat omaisuuden alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen
pitoaikaan. Poistot lasketaan tasapoistoina tai jäännösarvopoistoina.
Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
• aineettomat oikeudet5–10 vuotta
• muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
• rakennukset ja rakennelmat          20–40 vuotta
• koneet ja kalusto5–20 vuotta
• muut aineelliset hyödykkeet4–40 vuotta
Aineellisten ja tiettyjen aineettomien hyödykkeiden mahdollista arvonalentumista
tarkastellaan aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että
tulevaisuuden rahavirrat eivät riittäisi kattamaan aineellisten tai aineettomien
hyödykkeiden tasearvoa. Arvonalentumistilanteessa aineellisten tai aineettomien
hyödykkeiden tasearvoa alennetaan vastaamaan diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa.
Sijoituksissa esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden
mittainen. Sijoitukset on arvostettu joko alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä
alhaisempaan todennäköiseen arvoon.
Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta,
jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat
rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat
allokoidaan edelleen erillisten alakonsernien ja tytäryhtiöiden kerrytettäviksi oleviksi
rahamääriksi. Arvonalentuminen kirjataan, jos tytäryhtiöosakkeiden, tytäryhtiöltä tai
215
alakonsernilta olevien nettolainasaamisten ja tytäryhtiön tai alakonsernin konsernin ulko-
puolisen nettovelan summa ylittää pysyvästi vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Aiemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, mikäli arvio kerrytettävissä
olevasta rahamäärästä kasvaa pysyvästi siten, että arvonalentuminen ei enää ole tarpeen.
Päästöoikeudet
Päästöoikeudet ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon.
Päästöoikeuksien myynnistä saadut voitot ja tappiot esitetään tuloslaskelmassa muissa
liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa.
Osakeanti
Osakeannista saadut tuotot kirjataan bruttomääräisesti kokonaisuudessaan omaan
pääomaan. Osakeantikulut esitetään rahoitus- ja hallinnon kuluissa.
Omien osakkeiden hankinta
Omien osakkeiden ostot kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastosta.
Rahoituslainat
Rahoituslainat ml. vaihtovelka- ja joukkovelkakirjalainat kirjataan taseeseen nimellisarvoon.
Järjestelykulut kirjataan siirtosaamisiin, joista ne jaksotetaan tulokseen lainajärjestelyn
keston aikana.
Rahavarat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat, pankkitilit, alle kolmen kuukauden
talletukset sekä muut käteiseen rahaan rinnastettavat varat.
2. Henkilöstökulut
Milj. €
2024
2023
Palkat ja palkkiot
-22
-21
Eläkemaksut
-4
-3
Muut henkilösivukulut
1
0
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa
-24
-24
Toimitusjohtajan työsuhde-etuuksiin ja hallituksen palkkioihin liittyvät tiedot on raportoitu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.2.
2024
2023
Henkilöstömäärä
185
154
3. Poistot
Milj. €
2024
2023
Poistot tase-erittäin
Patentit, lisenssit ja muut oikeudet
-1
-1
Tietojärjestelmät ja muut pitkävaikutteiset menot
-11
-10
Rakennuksista ja rakennelmista
0
0
Koneista ja kalustosta
0
0
-13
-11
Poistot toimintokohtaisesti
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-9
-8
Hallinnon kulut
-4
-3
-13
-11
4. Hankinnan ja valmistuksen kulut
Milj. €
2024
2023
Sähkön hankinta
-174
-280
Poistot
-9
-8
IT palvelut ja tarvikkeet
-26
-23
Muut erät
0
-2
-209
-313
216
5. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. €
2024
2023
Liiketoiminnan muut tuotot 
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot 
3
—
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja osakkeiden myyntivoitot 
6
30
Muut tuottoerät
0
0
10
30
6. Liiketoiminnan muut kulut
Milj. €
2024
2023
Liiketoiminnan muut kulut 
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot 
-1
-20
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset
0
0
Muut kuluerät
-4
0
-5
-20
7. Tilintarkastuspalkkiot
Milj. €
2024
2023
Tilintarkastus
-1,2
-1,1
Muut palvelut
-0,2
-0,1
Muut palvelut sisältävät kestävyysraportin tilintarkastuspalkkiot.
8. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. €
2024
2023
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista   
34
41
Muut korkotuotot
21
22
Muut rahoitustuotot
2
2
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalennukset ja arvonalennusten
peruutukset
130
103
Korkokulut
-79
-76
Arvonalentumiset
-3
-5
Muut rahoituskulut 
-8
-8
Kurssivoitot ja -tappiot
15
16
112
96
Rahoitustuotot ja -kulut tytäryhtiöiltä/tytäryhtiöille 
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista
34
41
Muut korkotuotot
10
8
Muut rahoitustuotot
2
2
Korkokulut
-67
-62
-21
-12
Vuonna 2023 Outokumpu Oyj sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SFn osakkeenomistajille
tarjottuun vaihtovelkakirjalainaan. Outokummun osuus vaihtovelkakirjalainasta on 14 milj.
euroa. Lainan ensimmäinen maksupyyntö oli elokuussa 2023, ja se oli määrältään 5 milj.
euroa. Lainan toinen maksupyyntö oli lokakuussa 2024, ja se oli määrältään 3 milj. euroa.
Vaihtovelkakirjalainan arvo on nolla euroa raportointikauden lopussa. Vuoden 2024 ja
2023 arvonalentumiset liittyvät Fennovoiman lainan alaskirjaukseen.
217
9. Aineettomat hyödykkeet
Milj. €
Patentit, lisenssit ja
muut oikeudet 
Tietojärjestelmät
ja muut pitkävaikutteiset menot 
Keskeneräiset hankinnat
Päästöoikeudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
41
185
31
3
260
Lisäykset
0
1
27
10
39
Vähennykset
0
0
—
-2
-2
Uudelleenryhmittelyt
1
10
-11
—
0
Hankintameno 31.12.2024
43
196
47
11
297
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-37
-132
—
—
-169
Vähennykset
0
0
—
—
0
Tilikauden poistot
-1
-11
—
—
-12
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2024
-38
-143
—
—
-181
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
5
53
47
11
115
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
4
52
31
3
91
Hankintameno 1.1.2023
41
185
8
10
244
Lisäykset
0
0
24
—
24
Vähennykset
0
-1
0
-7
-8
Uudelleenryhmittelyt
—
—
0
—
0
Hankintameno 31.12.2023
41
185
31
3
260
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-36
-123
—
—
-159
Vähennykset
0
1
—
—
1
Tilikauden poistot
-1
-10
—
—
-11
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2023
-37
-132
—
—
-169
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
4
52
31
3
91
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
5
62
8
10
85
218
10. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Milj. €
Maa-alueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
0
4
2
0
6
Lisäykset
—
—
0
—
0
Vähennykset
—
—
0
—
0
Uudelleenryhmittelyt
—
0
—
—
0
Hankintameno 31.12.2024
0
4
1
0
6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
—
-2
-1
0
-3
Vähennykset
—
—
0
—
0
Tilikauden poistot
—
0
0
—
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
—
-2
-1
0
-3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
0
1
1
0
2
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
0
1
1
0
3
Hankintameno 1.1.2023
0
3
1
0
6
Lisäykset
—
0
0
—
1
Vähennykset
0
0
0
—
0
Uudelleenryhmittelyt
—
0
0
—
0
Hankintameno 31.12.2023
0
4
2
0
6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
—
-2
-1
0
-3
Vähennykset
—
0
0
—
0
Tilikauden poistot
—
0
0
—
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
—
-2
-1
0
-3
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
0
1
1
0
3
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
0
1
1
0
2
219
11. Sijoitukset
Milj. €
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Lainasaamiset saman
konsernin yrityksiltä
Osuudet
osakkuusyrityksissä
Muut osakkeet ja
osuudet
Muut sijoitukset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
3 952
532
13
1
3
4 500
Lisäykset
—
—
—
1
0
1
Vähennykset
-49
-25
—
—
-2
-76
Arvonalentumiset (-)  ja arvonalennusten peruutukset (+)
130
—
—
—
—
130
Hankintameno 31.12.2024
4 033
507
13
2
1
4 556
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
4 033
507
13
2
1
4 556
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
3 952
532
13
1
3
4 500
Hankintameno 1.1.2023
3 877
127
13
1
3
4 021
Lisäykset
—
405
—
0
1
406
Vähennykset
-28
—
0
—
-1
-29
Arvonalentumiset (-)  ja arvonalennusten peruutukset (+)
103
—
—
—
—
103
Hankintameno 31.12.2023
3 952
532
13
1
3
4 500
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
3 952
532
13
1
3
4 500
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
3 877
127
13
1
3
4 021
Vuonna 2024 tytäryhtiöosakkeissa esitetty arvonalennuksen peruutus 130 milj. euroa
(2023: 130 milj. euroa) liittyy Outokumpu Holding Nederland B.V.:hen.
Vuonna 2024 tytäryhtiöosakkeiden vähennyksissä esitetty 49 milj. euroa liittyy
pääomanpalautuksiin, joista 46 milj.euroa Outokumpu Holding Nederland B.V:sta ja 3 milj.
euroa Outokumpu Stainless Holding GmbH:sta (2023: 28 milj. euron pääomanpalautus
Outokumpu Stainless Holding GmbH:sta).
Osuudet saman konsernin yrityksissä 31.12.2024
Merkittävimmät emoyhtiön tytäryhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.5.
220
12. Rahoitusriskienhallinta
Outokumpu-konsernin rahoitusriskienhallinta on keskitetty Outokumpu Oyj:n rahoitus- ja
riskienhallintatoimintoon. Konsernin rahoitusriskienhallintaa on kuvattu
konsernitilinpäätöksen liitetieto-osiossa 5. 
Outokumpu Oyj hankkii pääosan konsernin rahoitusveloista ja vastaa suurelta osin
konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä. Myös korkoriskin hallinta on keskitetty
Outokumpu Oyj:lle. Rahoitustoiminto vastaa konsernin pankkitilirakenteen suunnittelusta ja
ylläpidosta. Tilijärjestelyillä mahdollistetaan tehokkaat maksuliikenneprosessit ja konsernin
likviditeetin hallinta.
Tytäryhtiöt suojaavat valuutta- ja metallihintariskinsä vastapuolenaan rahoitustoiminto, joka
tekee johdannaissopimukset pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa
rahoituspolitiikan mukaisesti. Outokumpu Oyj seuraa konsernin päästöoikeuksien
hintariskiä ja tekee tarvittaessa päästöoikeuskauppoja tytäryhtiöiden ja ulkopuolisten
vastapuolien kanssa. Konsernissa seurataan energian hintariskiä keskitetysti energian
hintapolitiikan mukaisesti ja konsernin energian hintariskiä voidaan suojata
johdannaissopimuksilla rahoituspolitiikan mukaisesti.
Rahoitusinstrumenttien herkkyys markkinahintariskeille
2024
2023
Milj. €
Tuloslaskelma
Tuloslaskelma
+/-10 %:n muutos EUR/USD-valuuttakurssissa
+0/-0
+0/-0
+/-10 %:n muutos EUR/SEK-valuuttakurssissa
-0/+0
-0/+0
+/-1 %-yksikön yhtenäinen muutos koroissa
-0/+0
-1/+1
Valuuttapositio
2024
2023
Milj. €
SEK
USD
GBP
Muut
SEK
USD
GBP
Muut
Myyntisaamiset ja ostovelat
-5
3
-1
0
-5
5
0
0
Lainat ja pankkitilit
151
-865
-61
4
87
-794
-47
1
Johdannaiset
-145
862
61
-3
-81
787
47
-1
Nettopositio
2
-1
-1
0
1
-2
0
0
Herkkyysanalyysit koskevat ainoastaan rahoitusinstrumentteja. Muut varat, velat ja taseen ulkopuoliset erät, kuten nettoeläkevastuut ja myynnin ja oston tilauskanta, eivät sisälly näihin analyyseihin. Laskelmissa on
huomioitu verot.
221
13. Johdannaissopimukset
2024
2023
2024
2023
Milj. €
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiivi-
set
käyvät
arvot
Käyvät
nettoarvot
Käyvät
nettoarvot
Nimellis-
määrät
Nimellis-
määrät
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit rahalaitosten
kanssa
18
-4
14
-17
2 013
1 972
Valuuttatermiinit tytäryhtiöiden
kanssa
4
-6
-2
-4
883
1 070
Koronvaihtosopimukset
rahalaitosten kanssa
—
-2
-2
-7
125
125
Tonnia
Tonnia
Metallijohdannaiset
Nikkelitermiinit rahalaitosten
kanssa
17
-11
6
9
25 576
33 543
Nikkelitermiinit tytäryhtiöiden
kanssa
12
-18
-6
-9
27 284
37 401
MWh
MWh
Kaasujohdannaiset
Kaasutermiinit rahalaitosten
kanssa
4
0
4
—
917 408
—
Kaasutermiinit tytäryhtiöiden
kanssa
0
-4
-4
—
917 408
—
Johdannaiset yhteensä
55
-46
10
-28
Vähennetään pitkäaikaiset johdannaiset
Valuuttatermiinit tytäryhtiöiden
kanssa
—
—
—
0
Koronvaihtosopimukset
rahalaitosten kanssa
—
—
—
-7
Nikkelitermiinit rahalaitosten
kanssa
0
0
0
-1
Nikkelitermiinit tytäryhtiöden
kanssa
0
0
0
1
Kaasutermiinit rahalaitoisten
kanssa
1
0
1
—
Kaasutermiinit tytäryhtiöiden
kanssa
0
-1
-1
—
Lyhytaikainen osuus
54
-44
10
-21
Kaikki johdannaiset on luokiteltu hierarkiatasolle 2.
14. Saamiset
Milj. €
Tytäryhtiöiltä
Muilta
Yhteensä
Lyhytaikaiset saamiset 
2024
Lainasaamiset
230
—
230
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
22
—
22
Myyntisaamiset
60
0
60
Siirtosaamiset
3
12
15
Muut saamiset
63
39
102
378
50
428
2023
Lainasaamiset
80
—
80
Myyntisaamiset
74
6
80
Siirtosaamiset
4
22
25
Muut saamiset
41
34
75
199
61
260
Milj. €
2024
2023
Siirtosaamiset
Järjestelykulut ja saatujen luottolimiittien palkkiot
2
2
Ennakkoon maksetut korkokulut ja jaksotetut korkotuotot
3
4
Muut erät
10
19
15
25
222
15. Oma pääoma
Milj. €
2024
2023
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.
311
311
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.
720
720
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
2 220
2 290
Omien osakkeiden hankinta
-34
-70
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
2 186
2 220
Edellisten tilikausien tulos 1.1.
294
160
Edellisen tilikauden tulos
75
286
Osingonjako
-110
-152
Edellisten tilikausien tulos 31.12.
259
294
Tilikauden tulos
110
75
Oma pääoma yhteensä 31.12.
3 587
3 621
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Edellisten tilikausien tulos
259
294
Tilikauden tulos
110
75
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
2 186
2 220
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.
2 555
2 589
16. Vieras pääoma
Milj. €
Korko, %
2024
2023
Ulkona oleva määrä
Vaihtovelkakirjalainat
2020 kiinteäkorkoiset vvk-lainat,
erääntyvät 9.7.2025
5,0
125
125
Milj. €
Tytäryhtiöille
Muille
Yhteensä
Lyhytaikaiset velat
2024
Konsernipankkitilivelat
861
—
861
Muut lyhytaikaiset lainat 
565
—
565
Vaihtovelkakirjalainat
—
125
125
Yritystodistukset
—
79
79
Ostovelat
6
80
86
Siirtovelat
2
10
13
Muut lyhytaikaiset velat
28
23
51
1 462
318
1 780
2023
Konsernipankkitilivelat
978
—
978
Muut lyhytaikaiset lainat 
398
—
398
Ostovelat
7
81
88
Siirtovelat
4
13
17
Muut lyhytaikaiset velat
43
46
89
1 430
140
1 570
Milj. €
2024
2023
Siirtovelat
Jaksotetut korkokulut ja ennakkoon saadut korkotuotot
8
8
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset 
4
6
Muut erät
1
3
13
17
223
17. Vastuusitoumukset
Milj. €
2024
2023
Muut pantit 31.12.
13
13
Takaukset 31.12.
Tytäryhtiöiden puolesta
Rahoituksen vakuudeksi
188
256
Kaupallisten sitoumusten vakuudeksi
0
0
Muiden sitoumusten vakuudeksi
33
50
Muut vastuut rahoituksen vakuudeksi 31.12.
4
2
238
321
Outokumpu vastaa osakkuusyhtiönsä Manga LNG Oy:n tietyistä vastuista yhteensä 9 milj.
euron arvosta raportointikauden lopussa (31.12.2023: 12 milj. euroa). Yllä olevassa
taulukossa tämä vastuu on esitetty muissa panteissa (Outokummun osakkeet Manga LNG
Oy:ssä).
Outokumpu Oyj vastaa osakesarjaomistuksensa suhteessa EPV Energy Oy:ssä niistä
kustannuksista, vastuista ja veloista, jotka edelleen kohdistuvat Tornion Voima Oy:n
välittämään sähköön. Nämä vastuut on esitetty muissa vastuissa rahoituksen vakuudeksi.
Ehdolliset velat
Outokumpu on vähemmistöomistaja sen osakkuusyhtiö Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka
puolestaan on Fennovoima Oy:n enemmistöomistaja. Fennovoima Oy:n ja Rosatom-yhtiöiden
välillä on meneillään välimiesmenettely ydinvoimalaa koskevan laitostoimitussopimuksen
päättämisestä. Outokumpu Oyj ei ole osallisena kyseisessä kiistassa.
Outokummun alkuperäinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF:lle osallistumisesta suunniteltuun
ydinvoimalaitoshankkeeseen oli noin 250 milj. euroa, josta 117 milj. euroa on maksettu.
Outokumpu ei odota lisämaksuja perustuen alkuperäiseen sitoumukseen.
Voimassa olevien vuokra- ja käyttöleasingsopimusten mukaiset
vähimmäisvuokramaksut 31.12.
Milj. €
2024
2023
Enintään 1 vuosi
1
1
Yli 1 vuotta
2
3
3
4
18. Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Emoyhtiön tilikauden jälkeiset tapahtumat ovat konserniliitetiedossa 6.8 mainitut 
Fennovoima, uusi Outokummun johtoryhmän jäsen, tulosjulkistusajankohdat ja  muutos
osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksiin.
224
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Täten lausumme, että
1) sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;
2) toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
3) toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 17.02.2025
Kari Jordan
hallituksen puheenjohtaja
Heinz Jörg FuhrmannPäivi Luostarinen
hallituksen jäsenhallituksen jäsen
Jyrki Mäki-KalaKarl-Petter Söderström
hallituksen jäsenhallituksen jäsen
Pierre VareilleJulia Woodhouse
hallituksen jäsenhallituksen jäsen
Kati ter Horst
toimitusjohtaja
Tilintarkastajien tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 03.03.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
225
WDesk_Audit_Woman walking on a bridge_2024_04_10_outokumpu_saksa_2171-Edit.jpg
Tilintarkastus-
kertomus ja
varmennusraportti
226
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Outokumpu Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta
sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Outokumpu Oyj:n (y-tunnus 0215254-2) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernitaseen, konsernin
rahavirtalaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista ja
konsernitilinpäätöksen liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön tuloslaskelman, emoyhtiön taseen, emoyhtiön rahavirtalaskelman ja
emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. 
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat
parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä
palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
Olennaisuus
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 35 miljoonaa
euroa
Tilintarkastuksen laajuus
• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuteen sisältyi
emoyhtiö sekä merkittävimmät muut konserniyhtiöt kattaen
valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.
Keskeiset seikat
• Liikearvon arvostus
• Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostus
• Vaihto-omaisuuden arvostus
• Järjestelmäympäristö ja sisäiset kontrollit
• Tytäryhtiöosakkeiden arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä
PWC pic audit FIN.png
227
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet
riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet
alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi
merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä
kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten seuraavalla sivulla olevassa taulukossa kuvatun
konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten
tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja
yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan
virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
35 miljoonaa euroa
Olennaisuuden
määrittämisessä käytetty
vertailukohde
Vuoden 2024 liikevaihdon perusteella
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Käsityksemme mukaan liikevaihto on konsernin nykyisessä
tilanteessa tilinpäätöksen käyttäjien kannalta vakaa ja
merkityksellinen suure mitattaessa konsernin suorituskykyä
ja liiketoiminnan laajuutta.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Outokumpu-
konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja
kontrollit. Tilintarkastuksen laajuuteen on sisältynyt emoyhtiön lisäksi konserniyhtiöitä
Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Iso-Britanniassa ja Italiassa.
Olemme edellä mainituissa yhtiöissä suoritettujen tilintarkastustoimenpiteiden sekä
konsernin tasolla suorittamiemme lisätarkastustoimenpiteiden kautta hankkineet riittävän
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konsernitilinpäätöksestä
annettavan lausuntomme perustaksi.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme
mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
228
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.1 ja 4.3
Konsernin liikearvo 31.12.2024 oli 457
miljoonaa euroa.
Liikearvo testataan vähintään vuosittain
riippumatta siitä, onko
arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvon
testauksessa kerrytettävissä oleva
rahamäärä perustuu käyttöarvoon eli
rahavirtaa tuottavan yksikön
tulevaisuuden arvioituihin diskontattuihin
nettorahavirtoihin.
Keskeisiä käyttöarvolaskelmissa
käytettyjä oletuksia ovat diskonttokorko,
terminaaliarvon kasvuvauhti,
ruostumattoman teräksen
maailmanlaajuisen loppukysynnän kasvu
ja hinnan kehitys, toimitusten ja
käyttöomaisuusinvestointien määrä sekä
strategian toimeenpanon myötä
saavutettavat kustannussäästöt.
Liikearvon määrä konsernin taseessa on
olennainen ja sen arvostukseen liittyy
johdon harkintaa. Näistä seikoista
johtuen olemme määrittäneet liikearvon
arvostuksen tilintarkastuksen kannalta
keskeiseksi seikaksi.
Liikearvon arvostuksen tarkastuksessa
keskityimme johdon harkintaa edellyttäviin
arvioihin. Arvioimme näiden asianmukaisuutta
seuraavien toimenpiteiden avulla:
• Testasimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjä
menetelmiä vertaamalla niitä IAS 36
(Omaisuuserien arvon alentuminen)
mukaisiin vaatimuksiin ja tarkastimme
laskelmien matemaattisen oikeellisuuden.
• Arvioimme rahavirtaennusteiden laatimisessa
käytettyä prosessia esimerkiksi vertaamalla
ennusteita hallituksen hyväksymiin
keskipitkän aikavälin strategisiin
suunnitelmiin ja ennusteisiin sekä
testaamalla niiden perustana olevia
keskeisiä oletuksia.
• Arvioimme oliko johdon tekemä
herkkyysanalyysi rahavirtaennusteeseen
vaikuttavista keskeisistä tekijöistä
asianmukainen tarkastelemalla näissä
keskeisissä oletuksissa tapahtuvien
muutosten todennäköisyyttä.
• Vertasimme edellisen vuoden
arvonalentumismallissa käytettyjä
tilikauden arvioituja tuloslukuja
toteutuneisiin tuloslukuihin saadaksemme
vahvistusta johdon arvioiden
luotettavuudelle.
• PwC:n arvonmääritysasiantuntija on arvioinut
käytetyt diskonttokorot sekä soveltuvilta
osin tehnyt vertailuja markkina- ja
toimialakohtaisiin ennusteisiin.
Lisäksi arvioimme, onko
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.1 ja 4.3
esitetty asianmukaiset tiedot.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden 
arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.
Konsernin aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvo
31.12.2024 oli 1 935 miljoonaa euroa.
Viitteitä aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
arvonalentumisista arvioidaan säännöllisesti
ja tarvittaessa kirjanpitoarvo testataan
arvonalentumisen varalta. Testaus
edellyttää oletuksia tulevista rahavirroista
sekä muista arvostusparametreistä.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
arvo konsernin taseessa on olennainen ja
niiden arvostukseen liittyy johdon harkintaa.
Näistä seikoista johtuen olemme
määrittäneet aineellisten käyttöomaisuus-
hyödykkeiden arvostuksen tilintarkastuksen
kannalta keskeiseksi seikaksi.
Arvioimme aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
testauslaskelmissa käytetyn menetelmän
sekä näihin liittyvän johdon harkinnan ja
arvioiden asianmukaisuutta.
Suoritimme aineistotarkastustoimenpiteitä,
joihin kuului esimerkiksi vuoden aikana
hankittujen hyödykkeiden, vähennysten ja
romutusten tarkastusta sekä
käyttöomaisuuden poistojen tarkastamista
pääasiassa analyyttisten
tarkastustoimenpiteiden avulla.
Tarkastustyömme sisälsi myös aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden arvostuksen
oikeellisuutta varmistavien kontrollien
testausta.
229
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.4.
Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo
31.12.2024 oli 1 764 miljoonaa euroa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan
hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo
on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa
liiketoiminnassa vähennettynä tuotteen
valmiiksi saattamisesta ja myynnin
toteuttamisesta aiheutuvilla arvioiduilla
menoilla.
Nettorealisointiarvon laskenta vaatii arvioita
tulevaisuudessa myytävien tuotteiden
myyntihinnoista. Nikkelin ja muiden
seosaineiden hinnan vaihtelun seurauksena
toteutuvat myyntihinnat voivat poiketa
merkittävästi nettorealisointiarvon
määrittämisessä käytetyistä arvioista.
Vaihto-omaisuuden arvo konsernin taseessa
on olennainen ja sen arvostukseen liittyy
johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen
olemme määrittäneet vaihto-omaisuuden
arvostuksen tilintarkastuksen kannalta
keskeiseksi seikaksi.
Tarkastustyöhömme kuului vaihto-
omaisuuden arvostuksen oikeellisuutta
varmistavien kontrollien testausta.
Lisäksi tarkastustyöhömme sisältyi muun
muassa seuraavia toimenpiteitä:
• Tarkastimme raaka-aineiden hintoja ja
keskeneräisiin tuotteisiin sisältyvien
erien tuotekustannusten määrittämistä.
• Tarkastimme otokseen perustuen vaihto-
omaisuuden netto-realisointilaskelmia ja
niissä käytettyjä keskeisiä oletuksia.
• Arvioimme vaihto-omaisuuden
epäkuranttiusvarauksen riittävyyttä ja
siihen liittyvää johdon harkintaa.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Järjestelmäympäristö ja sisäiset kontrollit
Konsernilla on hajautettu
järjestelmäympäristö, jota jatkuvasti
kehitetään esim. alustamuutoksilla,
järjestelmien päivityksillä ja uusien
järjestelmien implementoinneilla.
Hajautettu järjestelmäympäristö tuo
kuitenkin mukanaan järjestelmien
käyttäjäoikeus- ja muutoshallintaan liittyviä
riskejä, minkä vuoksi olemme määrittäneet
tämän tilintarkastuksen kannalta
keskeiseksi seikaksi.
Testasimme keskeisiin IT-järjestelmiin
liittyviä kontrolleja, jotka koskevat
järjestelmiin pääsyä ja muutosten hallintaa.
Suoritimme yksittäisten tapahtumien
tarkastusta alentaaksemme niistä johtuvia
olennaisen virheellisyyden riskejä
hyväksyttävän alhaiselle tasolle.
Testasimme alustamuutokseen ja uusien
järjestelmien implementointiin ja
päivityksiin liittyviä kontrolleja. Testasimme
myös taloudellisen raportoinnin kannalta
olennaisten datamigraatioiden täydellisyyttä
ja oikeellisuutta.
230
Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Tytäryhtiöosakkeiden arvostus emoyhtiön
tilinpäätöksessä
Outokumpu Oyj:n tytäryhtiöosakkeiden
kirjanpitoarvo 31.12.2024 emoyhtiön
tilinpäätöksessä oli 4 033 miljoonaa euroa.
Tytäryhtiöosakkeiden arvostusta
tarkastetaan osana konsernin
arvonalentumistestausta käyttämällä
diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa
mallia.
Tytäryhtiöosakkeiden arvo emoyhtiön
taseessa on olennainen, ja niiden
arvostukseen liittyy johdon harkintaa.
Näistä seikoista johtuen olemme
määrittäneet tytäryhtiöosakkeiden
arvostuksen tilintarkastuksen kannalta
keskeiseksi seikaksi.
Arvioimme testauslaskelmissa käytetyn
menetelmän sekä näihin liittyvän johdon
harkinnan ja arvioiden asianmukaisuutta
seuraavien toimenpiteiden avulla:
• Arvioimme rahavirtaennusteiden
laatimisessa käytettyä prosessia
esimerkiksi vertaamalla ennusteita
hallituksen hyväksymiin keskipitkän
aikavälin strategisiin suunnitelmiin ja
ennusteisiin sekä testaamalla niiden
perustana olevia keskeisiä oletuksia.
• Arvioimme, oliko johdon tekemä
herkkyysanalyysi rahavirtaennusteeseen
vaikuttavista keskeisistä tekijöistä
asianmukainen, tarkastelemalla näissä
keskeisissä oletuksissa tapahtuvien
muutosten todennäköisyyttä.
• Vertasimme edellisen vuoden
arvonalentumismallissa käytettyjä
tilikauden arvioituja tuloslukuja
toteutuneisiin tuloslukuihin
saadaksemme vahvistusta johdon
arvioiden luotettavuudelle.
• PwC:n arvonmääritysasiantuntija on
arvioinut käytetyt diskonttokorot sekä
soveltuvilta osin tehnyt vertailuja
markkina- ja toimialakohtaisiin
ennusteisiin.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen
537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden
riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus
ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista
vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen
ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
231
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,
yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin
kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta.
Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön
ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos
säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,
koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 21.3.2017 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet
toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus
laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme
muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausumat
Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 03.03.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
232
Outokumpu Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava
riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti
Outokumpu Oyj:n johdolle
Olemme Outokumpu Oyj:n (y-tunnus 0215254-2) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon
pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 European Single
Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”), versio
5493009YRUJJDCFF0R80-2024-12-31-fi.zip.
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Outokumpu Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää
17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-
vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja
ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen
kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-
vaatimusten noudattamatta jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants)
Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset
riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia
riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat
perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus,
salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot
kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme
ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-
tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon
kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-
vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan,
johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten
noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme
tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen
kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Outokumpu Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024
päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja
vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme
ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme
lausunnosta vain Outokumpu Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsingissä 03.03.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
233
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Outokumpu Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
Outokumpu Oyj:n (y-tunnus (0215254-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7
luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole
tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole
kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja
(ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852
artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Outokumpu Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla
tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden
antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon
kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,
jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Outokumpu Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7
luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on
velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten
perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista
konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat
ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden
siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden
katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
234
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden
koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen
toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta
emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä
hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat
luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne,
ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi
rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden
antava toimeksianto. 
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä
hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin,
ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön toimipaikoilla Kemissä and Torniossa Suomessa sekä
haastattelimme tytäryhtiön raportointiprosessista vastaavia henkilöitä Krefeldissä
Saksassa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia
suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut
tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-
standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt
konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä
arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 03.03.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Tiina Puukkoniemi
KRT