Untitled

2021

VUOSIKERTOMUS 2021

NETTOVELKA/OIKAISTU

KÄYTTÖKATE

3,0

(2020: 3,6)

tavoite alle 3

OIKAISTU KÄYTTÖKATE

(EBITDA)

65,3

milj. euroa

(2020: 54,8

LIIKEVAIHTO

577,8

milj. euroa

(2020: 508,7 M€)

+13,6%

OIKAISTU

LIIKEVOITTO (EBIT)

30,3

milj. euroa / 5,3%

2020: 20,9M€ / 4,1 %)

tavoite yli 7 %

Avainluvut

• Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen

• Pääkonttori Tampereella Kehräsaaressa

• Laaja lähi-, etä- ja digipalveluiden valikoima yksityisen

ja julkisen sektorin asiakkaille

• Vahva maantieteellinen asema Pirkanmaalla, Etelä- ja

Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Sa-

vossa ja pääkaupunkiseudulla

• Arvot: energisyys, eettisyys, ennakkoluulottomuus

• Listautui Helsingin pörssin päälistalle vuonna 2015

OSAKEKOHTAINEN

TULOS

0,89

euroa

(2020: 0,38)

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

6297

(2020: 5550)

Pihlajalinna

Pihlajalinna on yksi Suomen

johtavista sosiaali-, terveys- ja

hyvinvointipalvelujen tuottajista.

Konsernin asiakkaita ovat

yksityishenkilöt, yritykset,

vakuutusyhtiöt ja julkisyhteisöt,

kuten kunnat ja kuntayhtymät.

Tämä on vapaaehtoisesti julkaistu pdf-raportti, joten se ei täytä

Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n mukaista julkistamisvelvollisuutta.

Vuosikertomus 2021

SISÄLLYSLUETTELO

Pihlajalinna 2021 ......................................2

Toimitusjohtajalta ...................................4

Liiketoiminta ja strategia ....................5

Katsaus toimintaympäristöön ............ 6

Trendit ja megatrendit ..........................8

Monipuoliset etäpalvelut ......................10

Mielen huoli -linja .....................................12

Liikuntalähete ........................................... 13

Asiakasryhmät .........................................14

Vakuutusyhtiöasiakkuudet ..................15

Kehityksen vuosi 2021 ...........................16

Vastuullisuus .............................................18

Henkilöstö, tärkein voimavara ............20

Tietosuoja ja tietoturva .........................21

Verojalanjälki .............................................22

Kuntien luotettu kumppani .................23

Vaikuttamiskartat ....................................24

Hallitus ........................................................28

Johtoryhmä ............................................... 29

Hallituksen toimintakertomus ........... 30

Tilintarkastettu tilinpäätös .................53

Tilintarkastuskertomus .........................95

Tietoa osakkeenomistajille ..................99

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Keskeisiä tapahtumia 2021

1.1.

Bottenhavets Hälsa − Selkämeren Terveys

aloittaa toimintansa

25.1.

Pihlajalinna ja koulutuskuntayhtymä Sasky

laajentavat koulutusyhteistyötään

17.3.

Pihlajalinna yhteistyöhön NONNA Groupin

kanssa

Pihlajalinnan, Kristiinankaupungin ja Vaasan

sairaanhoitopiirin yhteisyritys Selkämeren

Terveys tuottaa terveyspalveluita Kristiinan

kaupungin noin 6600 asukkaalle. Yhteisyritys

vastaa lääkärin ja hoitajan vastaanotoista,

hammashuollosta, kuntoutusosastosta,

neuvolasta ja fysioterapiasta. Ulkoistussopi

muksen kesto on vähintään 15 ja enintään 20

vuotta.

"Kumppanuus 2022 Jääkiekon MM-kisojen kanssa on

meille nappivalinta. Meillä on vankka kokemus urheilun

tukemisesta, ja yhteiset tavoitteet ja arvot kisojen kans

sa löytyivät luontevasti ja helposti. Leijonat pelaavat

kaikki ottelunsa Tampereelle juuri valmistuneella uudel

la areenalla, joten odotan itsekin kotikisoja malttamat-

tomana", kertoo toimitusjohtaja Joni Aaltonen.

Väestön ikääntyessä Pihlajalinna teki sijoituk

sen moderneja asumisratkaisuja kehittävään

ja tarjoavaan NONNA Groupiin. Yhteistyön

myötä pääsemme mukaan kehittämään tur

vallisen kotona asumisen palveluita ja uuden-

laista kotiin vietävien palveluiden konseptia.

Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kas-

vustrategiaa, ja se vahvistaa konsernin palveluvalikoi-

maa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla. Yhdistymi-

nen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen

laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muis-

sa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia lisää kaupan

yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi

viisivuotinen palvelusopimus.

”Haluamme palvella lapsiperheitä mahdolli-

simman hyvin. Pihlajalinna Terveyssovelluksen

kautta saa nopeasti avun lapsen vaivaan, ja

asiointi onnistuu mistä tahansa, vaikkapa

kesämökiltä tai lomamatkalta käsin”, sanoo

Pihlajalinnan Etäklinikan liiketoimintajohtaja

Nina-Maria Tigerstedt.

29.3.

Pihlajalinna avaa uuden etäpalvelun

diabetespotilaille

30.3.

Pihlajalinna järjestää pääomamarkkinapäivän

1.4.

Työterveys Virta Oy osaksi Pihlajalinna-kon-

sernia

19.5.

Pihlajalinnasta 2022 Jääkiekon MM-kisojen

virallinen yhteistyökumppani

20.5.

Pihlajalinnan asiakaspalvelu alkaa palvella ympäri

vuorokauden

21.5.

Pihlajalinna avaa Mielen huoli -linjan

1.6.

Pihlajalinna Hailuodon kunnan terveyspalveluiden

tuottajaksi

11.6.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi ratkaisun Pihlaja-

linnan ja Hattulan riita-asiassa

21.6.

Pihlajalinna Digital Health Solutions Oy:n omistajaksi

1.7.

Pihlajalinna jatkaa UPM:n työterveyspalveluiden

tuottajana

2.7.

Pihlajalinna julkistaa ostavansa Pohjola Sairaalan

9.7.

Pihlajalinna Terveyssovelluksen etävastaanotto

alkaa palvella ympäri vuorokauden

17.8.

Pihlajalinna jatkaa Stora Enson työterveyspal-

veluiden tuottajana

19.8.

Pihlajalinna julkistaa avaavansa

lääkärikeskuksen Lahteen

23.8.

Pihlajalinna avaa lastenlääkärin chat-palvelun

3.9.

Pihlajalinnasta Suomen Hiihtoliiton virallinen

pääyhteistyökumppani

8.9.

Erityisasumispalveluyksikkö Uniikki avautuu

Lohjalla

8.10.

Pihlajalinna voittaa Espoon Piispanportin

terveysaseman kilpailutuksen

1.11.

Finlan Mäntän työterveysasema osaksi Pihlaja-

linna-konsernia

9.11.

Pihlajalinnan painonhallintaklinikka aloittaa

toimintansa

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Miten

kuvailisit

vuotta 2021?

Vuotta 2021 vä-

ritti pitkittyneen

koronaepidemian

mukanaan tuomat

terveydenhuollon

haasteet. Ne heijastuivat

myös Pihlajalinnaan. Muokka-

simme palveluitamme epidemian

tuomien uusien tarpeiden mukaises-

ti – teimme muun muassa koronatestejä

läpi vuoden sekä olimme apuna korona-

rokottamisessa – ja seurasimme tarkasti

tilanteen kehittymistä. Henkilöstömme

pystyi hienosti vastaamaan muuttuviin ti-

lanteisiin. Olemme osoittaneet epidemian

aikana olevamme merkittävä ja joustava

osa suomalaista terveydenhuoltoa.

Julkistimme päivitetyn strategiamme

maaliskuussa pääomamarkkinapäivillä.

Keskitymme kuluttajille suunnattujen

palvelujen uudistamiseen, vahvistamme

sote-yhteistyötä ja suhteitamme tuleviin

hyvinvointialueisiin sekä edistämme digi-

taalisten palvelujen kehittämistä.

Strategiset valintamme ja tehostamisoh-

jelmamme ovat näkyneet liiketoiminnas-

samme. Liikevaihtomme kasvoi vuonna

2021 vahvasti, ja kannattavuutemme

parani selkeästi.

Mitkä olivat vuoden 2021

kohokohdat?

Kerroimme heinäkuun alussa, että ostam-

Toimitusjohtajalta

me Pohjola Sairaala Oy:n koko osake-

kannan. Vuoden 2022 alussa saimme

järjestelylle Kilpailu- ja kuluttajaviraston

hyväksynnän, ja kauppa toteutui 1.2.2022.

Kaupan yhteydessä allekirjoitimme uuden

viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola

Vakuutuksen kanssa. Tavoitteenamme on

toimipisteverkoston ja erikoissairaanhoi-

don palveluvalikoiman laajentaminen alu-

eellisesti ja erityisesti pääkaupunkiseudulla

sekä muissa kasvukeskuksissa.

Vuonna 2021 Pihlajalinnaan yhdisty-

neen Työterveys Virran integraatio eteni

suunnitelmien mukaisesti. Kaupan ansiosta

vahvistimme asemaamme Pohjois-Pohjan-

maalla ja Oulun seudulla. Olemme hyvin

tyytyväisiä myös työterveyshuollon palve-

lujemme kehittymiseen. Asiakaskuntamme

on laajentunut, ja vuoden aikana saimme

jatkosopimkset mm. Stora Enson ja UPM:n

kanssa. Tällä hetkellä Pihlajalinnalla on noin

250 000 työterveyspalveluiden henkilöasi-

akasta.

Vuoden 2021 aikana panostimme digi-

talisaatioon, mikä parantaa merkittävästi

kilpailukykyämme. Kehitys näkyy myös

päivittäisessä toiminnassamme: noin 40

prosenttia muista kuin asiakkaistamme

kuntaulkoistuksissa asioi kanssamme

digitaalisesti. Olemme kehittäneet täysin

uudenlaisia palveluja, joissa etäasiointi on

oleellinen osa hoitopolkua. Konkreettinen

esimerkki niistä on diabeteksen etäpalve-

lumalli, josta kerromme tarkemmin tämän

vuosikertomuksen sivulla 10.

Viime vuosina mielenterveyden on-

gelmat ja niihin liittyvä työkyvyttömyys

on lisääntynyt huolestuttavasti. Kehitys

on voimistunut koronaepidemian aikana.

Arvioimme ongelman laajuutta mielenter-

veyshäiriöiden osalta Suomessa Pihlajalin-

nan työterveyspalveluasiakkaista kerätyn

anonyymin datan perusteella. Mielenter-

veyssyistä alkaneet sairauspoissaolopäivät

tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet

24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattu-

na. Muutos koronaa edeltäneeseen aikaan

vuoteen 2019 osoittaa jopa 36 prosentin

kasvua. Olemme vuoden 2021 aikana

kehittäneet matalan kynnyksen mielenter-

veyspalveluita, esimerkkinä Mielen huoli

-linja, josta kerromme tarkemmin tämän

vuosikertomuksen sivulla 12. Tavoittee-

namme on tehokas ennaltaehkäisy ja

ongelmiin puuttuminen jo varhaisessa vai-

heessa, jolloin pitkältä työkyvyttömyydeltä

ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin.

Koronaepidemia on kuormittanut ter-

veydenhuoltoa monella tapaa, ja monen

sairauden osalta hoitovelka on kasvanut.

Uusien palvelukonseptiemme myötä

terveyspalveluita on mahdollista tuottaa

tehokkaammin ja tuoda niitä yhä useam-

pien henkilöasiakkaiden saataville myös

etäkanavissa.

Miltä Pihlajalinnan tule-

vaisuus näyttää?

Strategiset valintamme, Pohjola Sairaa-

lan yrityskauppa ja viisivuotinen sopi-

muksemme Pohjola Vakuutuksen kanssa,

osuvat oikeaan hetkeen. Koronan luoman

hoitovelan ohella koko suomalainen sosi-

aali- ja terveydenhuolto on historiallisten

uudistusten keskellä. Kesäkuussa 2021

eduskunta hyväksyi uuden sote-järjes-

tämislain, jonka puitteissa vuoden 2023

alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveyden-

huollon ja pelastustoimen järjestämisestä

siirtyy 21 hyvinvointialueelle.

Lääketieteellinen laatu on aina ollut

Pihlajalinnan toiminnan ytimenä. Vuonna

2022 uudistamme laadun ja vaikuttavuu-

den strategiaamme ja määritämme sekä

julkistamme uudet mittarit toiminnallem-

me.

Tavoittelemme 250 miljoonan euron

liikevaihdon kasvua vuoden 2021 tasosta

vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvus-

ta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan

julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa

yritys- ja yksityisasiakkailta. Vuodesta

2022 odotamme edelleen vahvistuvan kas-

vun vuotta.

Palveluidemme kysyntää lisää tämän

ohella väestön ikääntymisen tuomat tar-

peet ja kuluttajien keskuudessa edelleen

vahvistuva terveystrendi. Datan käyttö

terveyden seurannassa luo uudenlaisia

odotuksia terveydenhuollon toimijoita

kohtaan, ja digitalisaatio tulee olemaan

yhä vahvemmin palvelukehityksen ajurina.

Tavoitteenamme on olla tulevaisuudessa-

kin merkittävä osa suomalaista terveyden-

huoltoa ja olla eturintamassa kehittämässä

ja tuottamassa uusia vaikuttavuusperustei-

sia palveluita.

JONI AALTONEN

Toimitusjohtaja

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan strategia 2021−2025

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Strategiset

painopistealueet

1. Henkilöasiakkaan palveluiden

uudistaminen

Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palvelui-

taan ja kuluttajaliiketoimintaansa uusilla palve-

lukonsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla.

2. Sote-yhteistyö

Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien

hyvinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan

markkinaposition julkiseen terveydenhuoltoon.

3. Digitalisaation vahvistaminen

Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisointiin

henkilöstön, asiakaskokemuksen ja operatiivisen

toiminnan kehittämisessä.

Tehtävä

Autamme suomalaista

elämään parempaa elämää

Visio

Tuomme hyvinvoinnin

jokaisen lähelle

Arvot

Eettisyys, energisyys ja

ennakkoluulottomuus

Strategiakauden tavoitteet

• Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin

palveluvalikoima.

• Pihlajalinna on kuluttajan ja ammattilaisen

ykkösvalinta.

• Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan sujuvim-

mat, ja ne ovat saatavilla viiveettä.

• 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuo-

den 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun men-

nessä. Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan

tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmasosaa

yritys- ja yksityisasiakkailta.

• Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA) yli 9 prosenttia liikevaihdosta pitkällä

aikavälillä.

• Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

(EBITDA) alle 3 pitkällä aikavälillä. Pohjola Sai-

raalan hankinnan vuoksi kerroin tulee strate-

giakauden alussa heikkenemään lähelle viittä.

• Osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan

osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa

tilikauden tuloksesta.

Mittarit

Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm.

taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla

olevien vastaanottoaikojen ja toimenpitei-

den määrän kasvulla sekä asiakas- ja työnte-

kijäkokemusta mittaavilla Net Promotion

Score (NPS) -luvuilla.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

uomalaisessa sosiaali- ja tervey-

denhuollossa on meneillään histo-

riallinen muutosvaihe. Eduskunta

hyväksyi kesäkuussa 2021 uuden sote-la-

kikokonaisuuden. Uusi sote-järjestelmä

muokkaa terveydenhuollon rakenteita

ja tarpeita merkittävästi, kun sosiaali- ja

terveydenhuollon sekä pelastustoimen jär-

jestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta

kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointi-

alueelle sekä Helsingin kaupungille ja osin

HUS-yhtymälle.

Koronaepidemia jatkui koko vuoden

2021 ja aiheutti tartuntapiikkejä alkuvuo-

desta, kesän jälkeen ja loppuvuodesta. Uu-

det tartuntatapaukset ja sairaalahoitoon

joutuneiden määrä saavuttivat Suomessa

huippunsa tammikuussa 2022 seitsemän

päivän keskiarvolla mitattuna. Epidemiaan

liittyviä rajoituksia oli voimassa koko

vuoden 2021, ja laajoihin rajoitustoimiin

siirryttiin vuoden vaihteessa omikron-vi-

rusmuunnoksen vuoksi. Koko maan tasolla

tartuntamäärät ovat edelleen korkeita,

mutta tehohoitoa vaativien tapausten

lukumäärä on laskenut selvästi. Hallitus

totesi neuvottelussaan 2.2.2022, että

laajoja rajoituksia voidaan alkaa asteittain

purkaa tautitilanne huomioiden. Laajoihin

Katsaus

toimintaympäristöön

rajoituksiin on sisältynyt muun muassa

yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien

sisätilojen täyssulku aikuisilta harrasta-

jilta. Rokotuskattavuus Suomessa toisen

annoksen osalta on helmikuun 2022 alussa

74,5 prosenttia koko väestöstä.

Koronarajoituksista ja epidemiaan liit-

tyvästä terveydenhuollon kuormituksesta

johtuen hoitovelka muiden sairauksien

osalta jatkaa kasvuaan. THL:n tilastoin-

nin mukaan koronaviruksen myötä

hoitojonot julkisessa terveydenhuollos-

sa ovat yleisesti kasvaneet. Marras-

kuun lopussa 150 392 potilasta odotti

hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien

sairaaloihin. Vuoden aikana näiden

potilaiden määrä oli kasvanut lähes

9 000:lla. Hoitoa odottaneista 9

499 (6,3 prosenttia) oli odottanut

yli puoli vuotta pääsyä kiireettö-

mään erikoissairaanhoitoon, mikä

on lähes

1 900 potilasta enemmän kuin

vuoden 2021 alussa. Hoitojonot

ovat kasvaneet etenkin kirurgias-

sa ja psykiatriassa.

Perusterveydenhuollossa loka-

kuussa 2021 60 prosenttia poti-

laista pääsi kiireettömälle lääkä-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan

toimipisteet 2021

Lääkärikeskus sairaala

hammasklinikka

Sote-ulkoistus

Asumispalvelu

Liikuntakeskus

Vastuulääkäripalvelu

rin avosairaanhoidon vastaanottokäynnille

viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista

kaikkien aluehallintovirastojen (AVI) alueil-

la. Etäasioinnin lisääntyminen terveyskes-

kuksissa on nopeuttanut hoitoonpääsyä.

Lokakuussa 2021 suun terveydenhuollon

kiireettömien käyntien määrä oli edelleen

pienempi kuin vuonna 2019.

Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten

määrä on kasvanut merkittävästi vuosina

2009–2020. Yksityinen sairauskuluvakuu-

tus oli kesäkuun 2021 lopussa Finanssia-

lan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla

suomalaisella. Kasvua on ollut nähtävissä

aikuisten yksityishenkilöiden ottamissa

vakuutuksissa ja lasten vakuutuksissa

sekä yritysten työntekijöilleen ottamissa

sairauskuluvakuutuksissa.

Uusi sote-järjestelmä

muokkaa terveyden-

huollon rakenteita ja

tarpeita merkittävästi,

kun vastuu palveluiden

järjestämisestä siirtyy

kunnilta laajemmille

hyvinvointialueille.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

hteiskuntamme trendit, megatren-

dit ja muutosvoimat heijastuvat

sosiaali- ja terveydenhuollon toi-

mintaan ja kehitystarpeisiin. Seuraamme

tarkasti niiden kehittymistä ja vaikutuksia

sekä ennakoimme tulevaisuutta. Vain siten

pystymme vastaamaan sote-alan haastei-

siin myös tulevaisuudessa ja auttamaan

suomalaisia elämään parempaa elämää.

Trendien ja megatrendien vaikutus Pihla-

jalinnan kehitykseen on hyvin konkreettis-

ta. Ne näkyvät liiketoiminnassamme muun

muassa kattavana ja koko ajan kehittyvänä

etäpalvelujen valikoimana, kokonais-

valtaisina työterveyspalveluina, julkisen

sektorin kanssa yhteistyössä kehitetyissä

vaikuttavissa sosiaali- ja terveydenhuol-

lon ratkaisuissa sekä muiden hyvinvointia

tukevien hoitopolkujen suunnittelussa.

Näistä kerromme tarkemmin mm. tässä

vuosikertomuksessa.

Koronaepidemian aiheuttamat nopeat

ja ennakoimattomat muutokset yhteiskun-

nassa haastavat vallalla olevia trendejä.

Koronakriisin on esimerkiksi arvioitu vai-

kuttaneen ainakin hetkellisesti kaupungis-

tumisen megatrendiin, kun muuttoliike on

Suomessa suuntautunut aiempaa enem-

Toimialaamme vaikuttavat

trendit ja megatrendit

Koronaepidemian

aiheuttamat nopeat

ja ennakoimattomat

muutokset

yhteiskunnassa

haastavat vallalla

olevia trendejä.

män maaseutumaisiin kuntiin ja kasvukes-

kusten kehyskuntiin. Epidemian aiheut-

tamien muutosten todellista vaikutusta

megatrendeihin voidaan kuitenkin arvioida

vasta pidemmän ajan kuluttua. Lyhyellä

aikavälillä koronaepidemian aiheuttama

merkittävä hoitovelka luo haasteen suo-

malaiselle terveydenhoitojärjestelmälle.

Vastuullisuus (sosiaalinen ja

ekologinen kestävyys)

Ekologisen kestävyyden lisäksi meidän on

vastattava kysymyksiin sosiaalisen kestä-

vyyden tulevaisuudesta. Osallisuuden, yh-

teisöllisyyden ja saavutettavuuden lisäksi

sosiaalisessa kestävyydessä on kyse muun

muassa hyötyjen ja haittojen oikeuden-

mukaisesta jakautumisesta. Sosiaalinen

kestävyys näkyy esimerkiksi yritysten hen-

kilöstön hyvinvointina sekä eri alueiden

elinvoimaisuuden ylläpitämisenä.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Varallisuus kasvaa ja keskittyy

Kokonaisvarallisuuden kasvu vaikuttaa

osaltaan kulutuksen kasvuun. Varallisuu-

dessa on kuitenkin havaittavissa selvä kes-

kittyminen vanhempiin ikäluokkiin, joilla

on myös kasvanut tarve terveydenhuollon

palveluille. Varallisuus näkyykin investoin-

teina omaan terveyteen. Yhä useammalla

on mahdollisuus hankkia esimerkiksi va-

paaehtoinen sairauskuluvakuutus. Yksityi-

nen sairauskuluvakuutus oli kesäkuun 2021

lopussa Finanssialan tilastojen mukaan yli

1,26 miljoonalla suomalaisella.

Elintapasairaudet lisääntyvät

Työikäisten suomalaisten yleisimpiä kuolin-

syitä ovat kasvaimet, verenkiertoelinten

sairaudet, dementia sekä alkoholinkäyt-

töön liittyvät syyt. Väestön ikärakentee-

seen ja määrään suhteutettu ikävakioitu

kuolleisuus työikäisillä kuitenkin piene-

nee. Vaikka hyvinvointia edistävä liikunta

vapaa-ajalla on lisääntynyt, erityisesti

nuorten ikäluokkien kunto on alentunut

ja ylipaino yleistynyt. Epidemia-aika on

myös osaltaan heikentänyt suomalaisten

yleiskuntoa.

Eriarvoisuus voimistuu

Suomalaisten terveys on kokonaisuudes-

saan parantunut, vaikka erot eri sosiaali-

ryhmien välillä ovat länsimaiden suurimpia.

Esimerkiksi korkeakoulutetun suomalaisen

miehen eliniän ennuste on noin kuusi vuot-

ta pidempi kuin pelkästään peruskoulun

käyneen miehen. Erot eri sosiaaliryhmien

välillä liittyvät mm. terveyspalvelujen käyt-

töön sekä terveyden kannalta merkityksel-

lisiin elintapoihin.

Terveystrendi jatkaa vahvana

Kiinnostus omaan terveyteen ja hyvin-

vointiin kasvaa erityisesti nuoremmissa

ikäluokissa. Terveyden omaehtoinen

monitorointi on yleistynyt teknologisen

kehityksen myötä. Trendi näkyy myös tilas-

toissa: suomalaiset tupakoivat vähemmän,

syövät terveellisemmin, liikkuvat enem-

män ja käyttävät aktiivisemmin terveys- ja

hyvinvointipalveluja.

Väestö ikääntyy

Väestön ikääntyminen jatkuu ja suurim-

mat ikärakenteen muutokset ovat vielä

edessä. Niillä tulee olemaan merkittävä

vaikutus Suomen huoltosuhteeseen ja

ikään liittyvien sairauksien yleistymiseen.

Väestöennusteen mukaan Suomessa on

vuonna 2050 kymmentä työikäistä kohden

seitsemän ei-työikäistä henkilöä. Suurten

ikäluokkien ikääntyminen haastaa yhteis-

kuntamme taloutta ennennäkemättömällä

tavalla.

Kaupungistuminen jatkuu

Väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Ennus-

teiden mukaan työpaikat tulevat keskitty-

mään pääasiassa kaupunkeihin, joissa on

tarjolla myös parhaat opintomahdollisuu-

det. Muuttotappiopaikkakunnilla väestö

ikääntyy ja terveydenhuollon palveluiden

saatavuuden haasteet syvenevät.

Terveydenhuolto uudistuu

Suomalainen sosiaali- ja terveyden-

huolto on historiallisten uudistusten

keskellä. Uusi sote-järjestelmä muokkaa

terveydenhuollon rakenteita ja tarpeita

merkittävästi, kun vastuu palveluiden

järjestämisestä siirtyy kunnilta laajem-

mille hyvinvointialueille. Uudistuksilla on

huomattavia vaikutuksia kuntien resurs-

seihin ja etenkin talouteen, koska suurin

osa kuntien menoista on kohdentunut

sosiaali- ja terveystoimintaan.

Digitalisaatio etenee

Teknologisten ratkaisujen nopea kehitys

jatkuu, ja koronaepidemia on vain voimis-

tanut virtuaalisten toimintaympäristöjen

ja palvelujen kysyntää. Terveysteknologia

arkipäiväistyy, etävastaanotot yleistyvät,

ja omaa terveydentilaa mitataan eri tavoin.

Tekoälyn käyttö sairauksien ennakoinnissa

ja diagnosoinnissa on yhä useammin osa

hoitoketjua.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

aikka suomalaisten yleinen hyvin-

vointi on parantunut, tilastojen mu-

kaan puoli miljoonaa suomalaista

sairastaa diabetesta, yli puolet väestöstä

on ylipainoisia ja mielenterveysongel-

mat ovat nousseet yleisimmäksi syyksi

työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkemää-

rien kasvu on ollut jopa 10−20 prosenttia.

Väestön ikääntyessä lisääntyvät myös

muut terveyshaasteet, kuten kasvaimet,

Alzheimerin tauti sekä sydän- ja verisuoni-

sairaudet. Terveydenhuollon painopistettä

olisi siirrettävä entistä enemmän ennalta-

ehkäisevään toimintaan. Kun kohdennam-

me resurssejamme hoidon vaikuttavuuden

perusteella, tehostamme hoitoketjuja

sekä hyvinvoinnin että kustannusten

kannalta.

Pihlajalinna on tehnyt pitkäjän-

teistä kehitystyötä muun muas-

sa etäpalvelujen, digitaalisten

ratkaisujen ja kokonaisval-

taisten työterveyspalvelujen

parissa. Korona-aika on

vauhdittanut digitalisaa-

tiota ja kasvattanut muun

muassa etävastaanotto-

käyntien määrää entises-

tään. Lisäksi Pihlajalinna on

lanseerannut uusia dataan

pohjautuvia, etävastaanottoihin

perustuvia palveluita, kuten Pihlajalinna

Diabetesklinikan ja Pihlajalinna Painonhal-

lintaklinikan. Ne auttavat potilaita parem-

paan tasapainoon hoitopolkuihin kiinteästi

liittyvän seurannan ja tulosten mittaamisen

avulla. Pihlajalinna vahvisti asemaansa

myös lasten terveyspalveluiden tuottajana

ja avasi elokuussa uuden lastenlääkärin

chat-palvelun Pihlajalinna Terveyssovel-

lukseen. Lastenlääkärin chat-palvelussa

pääsee keskustelemaan lastenlääkärin

kanssa chatissa ilman ajanvarausta. Etä-

vastaanotolla voidaan hoitaa monenlaisia

akuutteja vaivoja, jotka eivät vaadi fyysistä

tutkimista. Lääkäri voi myös määrätä lääk-

keitä, uusia reseptin tai tehdä lähetteen

jatkotutkimuksiin.

Pihlajalinna kehittää edelleen myös

toimipisteverkostoaan ja erikoissairaanhoi-

don palveluvalikoimaansa sekä jatkaa pal-

veluverkon maantieteellistä laajentamista

erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa

kasvukeskuksissa.

Tärkeä osa palvelujen kehittämistä on

niiden vaikuttavuuden seuranta. Pihlajalin-

nassa on käynnistetty strategiatyö, jossa

kartoitetaan palveluiden laadun ja vaikut-

tavuuden mittareita. Terveyspalvelujen

tarve kasvaa, ja on tärkeää löytää vaikutta-

vimmat keinot niin ennaltaehkäisyyn kuin

sairauksien hoitoonkin.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Monipuoliset etäpalvelut

Lastenlääkärin

chat-palvelussa

pääsee keskustele-

maan lastenlääkä-

rin kanssa chatissa

ilman ajanvarausta.

39 %

Etävastaanottojen

osuus prosentteina

vuonna 2021.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Monipuoliset etäpalvelut

Etäpalveluita ja uusia hoitomalleja

Pihlajalinna parantaa palveluidensa saata-

vuutta ja saavutettavuutta tuomalla uusia

palveluinnovaatioita ja kehittämällä erityi-

sesti digitaalisia palveluita. Pihlajalin na on

viime vuosina laajentanut merkit tävästi

lääkärikeskusten, työterveyden ja kun-

tayhteistyön etäpalvelutarjontaa. Etäpal-

velut tasa-arvoistavat palveluntarjonnan

alueellisia eroja ja ovat mahdollistaneet

joustavan ja turvallisen asioinnin myös

koronaepidemian aikana.

163

ASIANTUNTIJAA

Pihlajalinna Terveys-

sovelluksen kautta

vastaanottoa pitäneiden

asiantuntijoiden määrä

vuonna 2021.

SEKUNTIA

Asiakkaan odotusajan

mediaani Pihlajalinna-

terveyssovelluksessa

vuonna 2020.

15 500

VASTUULÄÄKÄRIPALVELUN

ASIAKASTA

Pihlajalinnan vastuulääkäripalvelun kautta

hoidettujen asiakkaiden määrä vuonna

2021. Pihlajalinnan vastuulääkärimallissa

potilaan kokonaistilanteen tunteva lääkäri

vastaa potilaan päivittäisestä hoidosta

yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Malli

on osa kunta-asiakkaidemme palveluvali-

koimaa.

KUNTAA

Pihlajalinnan vastuulääkäri palvelu on

käytössä 72 kunnassa eri puolilla Suomea.

Asiakkaiden joukossa on sekä kuntia että

kuntayhtymiä.

55 %

Pihlajalinnan etäpalvelui-

den asiointimäärän kasvu

prosentteina vuoden 2021

aikana.

98 %

Pihlajalinna Terveyssovel-

luksen asiointimäärän kasvu

prosentteina vuoden 2021

aikana.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Mielenterveyspalveluiden

kasvava kysyntä ja hoitoon

pääsyn haasteet ovat otsikois-

sa miltei päivittäin. Pihlajalinna

vastasi haasteeseen kehittä-

mällä Mielen huoli -linjan, joka

tarjoaa helpon ja nopean väylän

avunsaantiin.

Mielenterveyden palvelujen tarve on

Suomessa kasvussa. Tilastojen valossa

esimerkiksi mielenterveysperusteisesti

maksettua sairauspäivärahaa saaneiden

suomalaisten määrä on kasvanut koko

2010-luvun (THL), ja mielenterveyden ja

käyttäytymisen ongelmat ovat nousseet

tärkeimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen pe-

rusteeksi (Mieli ry, ETK). OECD:n mukaan

mielenterveyden hoidon kustannukset

ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia

euroa, kun mukaan lasketaan työmarkki-

noiden ja terveyspalveluiden kustannukset

sekä sosiaaliturva (Mieli ry).

− Mielenterveyden palvelut ovat usein

ruuhkautuneita ja hoitoon pääsy voi olla

hidasta. Pitkittynyt koronaepidemia ja

eristäytyminen muista ihmisistä on vain

pahentanut mielenterveytensä kanssa

Matalan kynnyksen apua

mielenterveyden huoliin −

jonottamatta

kamppailevien ihmisten tilannetta. Tou-

kokuussa 2021 lanseeratulle Mielen huoli

-linjalle on siten paljon kysyntää, kertoo

Pihlajalinnan Mielen huoli -linjan tiimijohta-

ja Marika Pöyri-Pirkola.

Apua pieniin ja suuriin huoliin

Mielen huoli -linjaan voi olla yhteydessä

kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asiois-

sa, kuten ahdistus, masennus, uupumus,

unettomuus, työssä jaksamisen ongelmat

tai yhtäkkiset kuormittavat elämänmuu-

tokset. Asiakkaan ottaa vastaan lyhyttera-

piakoulutuksen saanut sairaanhoitaja, joka

suunnittelee yhdessä asiakkaan kanssa

hänelle sopivan hoitopolun. Asiakas voi

saada akuuttia keskusteluapua Mielen

huoli -hoitajalta, jatkaa lyhytterapiaan tai

edetä pidempikestoisiin hoitoihin. Tar-

vittaessa asiakasta konsultoi psykiatrian

erikoislääkäri.

 Asiakas hyötyy hoitajan ja psykiat-

rian erikoislääkärin tiiviistä yhteistyöstä.

Hoidon kustannukset pysyvät kuitenkin

maltillisina, kun erikoislääkärin työpanosta

käytetään vain tarpeen mukaan. Mielen

huoli -linja onkin otettu hyvin vastaan.

Asiakasmäärät ovat kasvussa ja palaute

asiakkailtamme on ollut erittäin positiivis-

ta. Jatkamme myös palvelun kehittämistä

edelleen, Pöyri-Pirkola jatkaa.

Tietoturvallista terveyspalvelua

etänä – vaikka suoraan kotisohvalle

Mielen huoli -linjan palvelu toteutetaan ko-

konaan etävastaanottojen kautta. Asiakas

saa siis apua suoraan kotisohvalle, kaikkial-

la Suomessa. Myös mielenterveyden am-

mattilaisten työpanos on etäpalveluiden

myötä tehokkaassa käytössä.

− Mielen huoli -linja, kuten kaikki muut-

kin Pihlajalinnan digitaaliset palvelut, on

järjestetty ehdottoman tietoturvallisesti.

Käyttämämme Visiba Care -vastaanotto-

alusta on kehitetty nimenomaan potilas-

käyttöön. Se käyttää viestintätapoja, jotka

varmistavat, että asiakkaan ja Pihlajalinnan

palvelimien välillä lähetetty tieto säilyy yk-

sityisenä ja salattuna. Salaus perustuu TLS

(Transport Layer Security)-protokollaan.

Ruotsin lääkevirasto on myöntänyt Visiba

Carelle CE-merkin, eli se on lääketeknisel-

tä turvallisuudeltaan ykkösluokan tuote.

Kaikkia potilastietoja käsitellään yleisen

tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja potilastie-

tolain mukaisesti, Pöyri-Pirkola muistuttaa.

Mielenterveyden

palvelujen tarve on

Suomessa kasvussa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan tehtävänä on auttaa asiak-

kaitaan elämään parempaa elämää. Konk-

reettisena esimerkkinä tästä Pihlajalinna

toi kesällä 2021 markkinoille liikuntalä-

hetteen. Kyseessä on Suomessa täysin

uudenlainen toimintamalli, jonka avulla

asiakasta voidaan hoitaa hyvin kokonais-

valtaisesti.

Palvelu perustuu kattavaan tieteelliseen

tutkimusnäyttöön liikunnan hyödyistä

sairauksien hoidossa. Liikunnalla voi olla

hoidon onnistumisessa ratkaiseva merki-

tys, ja sitä voidaan hyödyntää joko yksin

tai lääkehoidon tukena. Pihlajalinnassa

liikuntalähete nähdään erityisen hyödylli-

senä niillä terveydenhoidon aloilla, joissa

liikunta on tähän asti ollut vähemmän

käytetty hoitomuoto.

− Liikuntaa voidaan suositella hyvin

erilaisissa tilanteissa hoidon osana. Siitä on

tutkitusti hyötyä mm. korkean verenpai-

neen, diabeteksen, masennuksen, tuki- ja

liikuntaelinten ongelmien sekä monien

muiden vaivojen hoidossa. Kun asia-

kas onnistuu ottamaan liikunnan osaksi

elämäntapaansa, voivat vaikutukset olla

jopa käänteentekeviä. Esimerkiksi kakkos-

tyypin diabetes voidaan sopivalla liikun-

nalla ja ruokavaliolla ennaltaehkäistä tai

saada hallintaan niin, että potilaan lääkitys

voidaan jättää jopa kokonaan pois, kertoo

geriatrian erikoislääkäri, aluejohtaja Arvo

Haapanen Pihlajalinnasta.

Pihlajalinnan liikuntalähetteessä palvelun

saumattoman toimivuuden takaa lääkä-

rikeskusten yhteistyö samaan konserniin

kuuluvien Forever-liikuntakeskusten

kanssa. Käytännössä liikuntalähete toimi-

tetaan asiakkaan luvalla Foreveriin, josta

otetaan yhteyttä asiakkaaseen fysiote-

rapeutin tapaamisen varaamista varten.

Ensimmäisessä tapaamisessa selvitetään

asiakkaan lähtötaso ja tavoitteet, mutta

myös mahdolliset fyysiset tai psyykkiset

esteet liikkumiseen. Näin fysioterapeutti

voi suositella asiakkaalle räätälöidyn, juuri

hänelle sopivimman ja turvallisimman

tavan liikkua.

− Kokoamme asiakkaan tueksi moniam-

matillisen tiimin, johon voi kuulua hoitavan

lääkärin ja fysioterapeutin lisäksi personal

trainer, motivaatiovalmentaja, fustra-oh-

jaaja, ravintoneuvoja ja hieroja. Fysio-

terapeutti on tiiviisti asiakkaan tukena

liikuntaohjelman toteuttamisessa ja ohjaa

hänet sopivin

väliajoin lääkärin

seurantakäyn-

nille. Tavoitteena

on, että asiakas

onnistuu – että hän

saisi apua terveydellisiin

ongelmiinsa ja omaksuisi

liikunnallisen elämäntavan,

Forever-liikuntakeskusten toimi-

tusjohtaja Mikko Mustala korostaa.

Liikkumattomuuden vuosikustan-

nukset useita miljardeja euroja

Jopa 80 % suomalaisista liikkuu tervey-

tensä kannalta liian vähän, mistä koituu

yhteiskunnalle vähintään kolmen miljardin

euron vuotuiset kustannukset (UKK-ins-

tituutti). Kustannusten ennakoidaan vain

kasvavan väestön ikääntymisen ja sairasta-

vuuden kasvun takia. Joka toisella työikäi-

sellä Suomessa on jokin elintapasairaus tai

kohonnut riski sille. Esimerkiksi ylipainoisia

on Suomessa jo kaksi miljoonaa, ja kakkos-

tyypin diabetes on diagnosoitu puolella

miljoonalla suomalaisella.

− Liikkumattomuuteen on vain yksi lää-

ke: lähdetään liikkeelle! Liikuntalähetteem-

Liikkeelle lähetteellä –

yksilöllisesti ja turvallisesti

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Jopa 80 %

suomalaisista liikkuu

terveytensä kannalta

liian vähän

me on huippuunsa hiottu, yksilöllinen,

turvallinen ja helppo tapa ottaa liikunta

osaksi elämää, Arvo Haapanen kiteyttää.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Asiakasryhmät

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

(sis. yritysasiakkaisiin) (sis. julkiseen sektoriin)

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

13 %

(14 %)

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

5 %

(5 %)

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

46 %

(50 %)

LIIKEVAIHTO M€

85,3

(81,1M€)

+ 5,1 %

LIIKEVAIHTO M€

34,8

(31,4 M€)

+10,9 %

LIIKEVAIHTO M€

300,8

(287,9 M€)

+4,5 %

LIIKEVAIHTO M€

137,8

(120,7 M€)

+14,1 %

Yksityisasiakkaat

Vakuutusyhtiöasiakkaat Kokonais- ja osaulkoistukset

Yritysasiakkaat

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityis-

asiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan

työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista

yrityssopimusasiakkaista.

Konsernilla on tällä hetkellä n. 250 000 työterveyspalvelui-

den henkilöasiakasta.

Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityis-

henkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta

vakuutusyhtiöltä.

Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat

julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat,

kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto

hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkois-

tuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja

työvoimapalveluita.

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

21 %

(21 %)

LIIKEVAIHTO M€

427,7

(372,4 M€)

+14,8%

Julkinen sektori

OSUUS

KONSERNIN

LIIKEVAIHDOSTA

66 %

(65 %)

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinna toimii kaikkien vakuutusyh-

tiöiden yhteistyökumppanina ja hoitaa

merkittävää osaa vahinkovakuutusyhtiöi-

den asiakkaiden sairauksista ja tapatur-

mista.

Pihlajalinnan yhteistyö vakuutusyhtiöiden

kanssa on syventynyt vuosittain. Pihlaja-

linna on kehittänyt ainutlaatuisen hoito-

ketjumallin, joka varmistaa asiakkaiden

hoidon korkean laadun ja kustannuste-

hokkuuden. Malli pohjautuu Pihlajalinnan

pitkään kokemukseen julkisen sektorin

kumppanuuksista.

Hoitoketjumallia on kehitetty vakuutus-

yhtiöiden kanssa edelleen. Mallin tarkoi-

tuksena on varmistaa työntekijän tai hen-

kilöasiakkaan nopea hoito. Asiakas pääsee

erikoislääkärin vastaanotolle samana

päivänä, kun tapaturma on sattunut, ja

hänet ohjataan tarvittaviin jatkotutkimuk-

siin. Tyypillisimpiä jatkotutkimuksia ovat

röntgen- tai magneettikuvaukset. Mikäli

tapaturma on vakava ja vaatii leikkaushoi-

Yhteistyö vakuutus-

yhtiöiden kanssa syvenee

entisestään

toa, toimenpiteeseen pääsee viivytyksettä

ensimmäisestä vastaanottokäynnistä lu-

kien. Tavoitteena on saada asiakas takaisin

normaaliin elämään ja töihin mahdollisim-

man pian − siitä hyötyvät sekä asiakas että

hänen työnantajansa ja koko yhteiskunta.

Pihlajalinna mittaa hoidon vaikutta-

vuutta järjestelmällä, jonka avulla voidaan

raportoida vakuutusyhtiöille palvelu-

lupausaikoja ja hoidon toteuttamiseen

kuluvaa aikaa. Systemaattisella toiminnalla

ja seurannalla pyritään siihen, että hoidon

aloittaminen ja sen toteuttaminen on

viivetöntä sekä kustannustehokasta myös

työnantajan näkökulmasta. Hoitoketjun

vaikuttavuden mittaamista on tarkoitus

kehittää edelleen.

Pihlajalinna korostaa yhteistyössä palve-

luiden käyttäjän hyvää asiakaskokemusta.

Prosessin ytimessä on korkealaatuinen

hoito ja hoitoketjun toiminta sovittujen

vaiheiden mukaisesti alusta loppuun.

Työntekijöille on myös tärkeää, että

sairauslomatodistukset saadaan kirjattua

ja toimitettua asiakkaan

vakuutusyhtiöön ajoissa, jotta

ansionmenetyksen korvaukset

eivät viivästy.

Pihlajalinna on ottanut yhteistyössä

merkittäviä askeleita, joista viimeisin liittyy

tammikuussa 2022 sinettinsä saaneeseen

Pohjola Sairaalan ostoon osaksi Pihlaja-

linnaa. Yrityskauppa vahvistaa palvelujen

saatavuutta ja tarjontaa sekä laajentaa

erityisesti ortopedian palveluja. Pohjola

Sairaala on tunnettu erityisesti korkea-

laatuisesta ortopedian ja käsikirurgian

osaamisestaan.

Pihlajalinna odottaa, että vakuutusyhti-

öiden kautta tuleva asiakasvirta kasvattaa

sen liiketoimintaa merkittävästi. Myös

valtakunnallinen sote-uudistus ja sairaus-

vakuuttamisen yleistyminen vauhdittavat

kasvua.

Asiakas pääsee

erikoislääkärin

vastaanotolle samana

päivänä, kun tapaturma

on sattunut, ja hänet

ohjataan tarvittaviin

jatkotutkimuksiin.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Kehityksen vuosi 2021

Uudistuksen myötä Pihlajalinnan yksityisasiak-

kaat pääsevät etävastaanotolle aina tarvittaessa.

Etävastaanotto palvelee Pihlajalinna Terveyssovel-

luksessa.

Yöaikaan (klo 23-7) hoitaja kartoittaa hoidon tar-

peen ja kiireellisyyden etävastaanotolla. Näin asia-

kas voidaan ohjata heti oikealle hoitopolulle. Hoitaja

voi konsultoida lääkäriä, ja tarvittaessa lääkäri on

asiakkaaseen yhteydessä. Päivällä etävastaanotolla

voidaan hoitaa myös monenlaisia akuutteja vaivoja,

jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista, sekä määrä-

tä lääkkeitä, tehdä lähetteitä jatkotutkimuksiin tai

kirjoittaa lyhyitä sairauslomia.

Ympärivuoro-

kautinen etä-

vastaanotto

Pihlajalinnan ja Suomen Hiihtoliiton kolmivuotinen

yhteistyösopimus kattaa naisten ja miesten sekä

tyttöjen ja poikien maajoukkueet liiton kaikissa

lajeissa eli maastohiihdossa, mäkihypyssä sekä

yhdistetyssä.

Lääketieteen ja terveyden huippuasiantuntija-

na Pihlajalinna haluaa yhdessä Hiihtoliiton kanssa

turvata huippu-urheilun onnistumista ja pohjoismais-

ten lajien liikkumisvoimaa. Sopimus sisältää laajan

terveysyhteistyön, jossa Pihlajalinna mm. huolehtii,

että maajoukkueilla on lääkäri- ja fysioterapeuttipal-

velut harjoitusleireillä ja kilpailumatkoilla. Pihlajalinna

toteuttaa myös Hiihtoliiton tarvitsemat koronatesta-

uspalvelut.

Koronaepidemian pitkittyessä Pihlajalinna jatkoi

epidemian hallintaan liittyvien palveluiden, kuten

koronatestauksen, aktiivista kehittämistä ja kon-

septointia. Pihlajalinna oli osaltaan varmistamassa,

että marraskuinen Ruka Nordic -hiihtotapahtuma

saatiin järjestettyä terveysturvallisesti systemaattisen

testauksen avulla.

Rukalle saapui 385 urheilijaa ja yhteensä 821 jouk-

kueiden jäsentä. Pihlajalinnan tehokkaaksi hioutunut

testausprosessi ja kokenut testaustiimi varmistivat

sujuvan ja nopean palvelun urheilijoille ja heidän

tukijoukoilleen.

Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jolla on merkittäviä

fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vai-

kutuksia. Pihlajalinnan Painonhallintaklinikka tarjoaa

asiakkailleen kokonaisvaltaista, erikoislääkärivetoista

hoitoa painonhallintaan. Se toimii valtakunnallisesti

etäpalveluna, mutta asiakas voi halutessaan asioida

myös Helsingin Munkkivuoren toimipisteessä.

Hoitopolku alkaa painonhallintahoitajan kartoitus-

tapaamisella. Mahdollisen lääke- tai leikkaushoidon

tarpeen arvioi kokenut erikoislääkäri. Ravitsemustera-

peutit, Forever-liikuntakeskusten fysioterapeutit sekä

terapia- ja univalmennuspalvelut tukevat asiakkaan

onnistumista.

Monipuolisesti

epidemia-

palveluita

Hiihtoliiton

yhteis-

työkump-

paniksi

Kokonaisval-

taista hoitoa

painon-

hallintaan

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA

Kehityksen vuosi 2021

Pihlajalinna osti osuuden Digital Health Solutions

Oy:stä ja sopi samalla koko osakekannan hankin-

nasta nykyisiltä omistajilta. Yhtiön päätuote on

Digiterveys-palvelukonsepti, joka sisältää digitaalisen

palvelualustan.

Palvelukonsepti on kehitetty organisaatioiden hen-

kilöstön hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen, ja

se auttaa huolehtimaan yksilöistä muutosten keskellä.

Konsepti on poikkeuksellinen, sillä se ei keskity vain

fysiologiseen terveyteen ja ravintoon, vaan keskiössä

ovat työstä suoriutuminen, stressinsietokyky ja palau-

tuminen.

Lohjalla avautui syyskuussa 14-paikkainen erityisasu-

mispalveluyksikkö Uniikki. Pihlajalinnan Uniikki on

tehostetun palveluasumisen konsepti kehitysvammai-

sille ja autisminkirjon henkilöille.

Uniikissa tavoitteena on kehittää uudenlaisia asia-

kaslähtöisiä palvelumalleja, ja toiminnan keskiössä

on asiakkaiden tasavertainen kohtaaminen. – Uniikin

toiminnassa keskitymme yksilölliseen toiminnalliseen

arkeen sekä asukkaiden itsemääräämisoikeuden

tukemiseen. Uniikissa tehostettu palveluasuminen

perustuu asukkaiden osallisuuteen ja siihen, että

jokaisella olisi oikeus elää itsensä näköistä ja ihmisar-

voista elämää, Pihlajalinna Erityisasumispalveluiden

toimitusjohtaja Miina Laru kertoo.

Pihlajalinna Diabetesklinikan tavoitteena on tarjota laatua

diabeteksen hoitoon ja seurantaan asiakkaan asuinpaikasta

riippumatta. Nyt avattu etäpalvelu on suunnattu erityisesti

tyypin 2 diabeetikoille.

Palvelua käytetään Pihlajalinna Terveyssovelluksessa. Asia-

kas ohjataan ensin diabeteshoitajan ja sitten sisätautilääkärin

etävastaanotolle. Asiakasta palvelevat aina diabetekseen

erikoistuneet asiantuntijat, ja hoitosuunnitelmat tehdään tuo-

reimpiin kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuen, kansal-

lisen Käypä hoito -suosituksen lisäksi. Tyypin 2 diabeteksen

hoitoa mullistavat tällä hetkellä uudet ja tehokkaat lääkkeet,

joiden avulla voidaan merkittävästi vähentää diabeteksen lii-

tännäissairauksien riskiä ja helpottaa potilaan painonhallintaa.

Digiterveys

Erityisasumis-

palvelut

laajenevat

Etäpalvelu

diabetespotilaille

Pihlajalinna Terveys Oy sopi heinäkuussa 2021 ostavansa

Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan. Kauppa toteutui

1.2.2022 Kuluttaja- ja kilpailuviranomaisen hyväksyttyä

järjestelyn.

Yhdistyminen vahvistaa Pihlajalinnan palveluvalikoimaa ja

mahdollistaa palveluverkon maantieteellisen laajentamisen

erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

Yrityskaupan myötä Pihlajalinnan mahdollisuudet palvelujen

kehittämiseen, digitalisointiin ja konseptointiin paranevat en-

tisestään. Yrityskauppa vahvistaa palvelujemme saatavuutta

ja laajentaa tarjontaa erityisesti ortopedian palvelujen osalta.

Pohjola Sairaala on tunnettu korkealaatuisesta ortopedian ja

käsikirurgian osaamisestaan.

Kasvupotentiaalia lisää kaupan yhteydessä Pohjola Vakuu-

tuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopimus.

Huipputason

sairaalat

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan

ensimmäinen

GRI-vastuul-

lisuusraportti

julkaistu

Pihlajalinna aloitti

syksyllä 2021

vastuullisuusstrate-

giansa kehitystyön.

Työn osana Pihlajalinna

määritti mm. yhteiskun-

nallisten vaikutustensa

olennaisuusarvion, keskeiset

vastuullisuutensa teemat sekä

sidosryhmät. Nämä kaikki on esi-

telty maaliskuussa 2022 julkaistussa

vastuullisuusraportissa, joka perustuu

ensimmäistä kertaa kansainväliseen GRI

Standards (Global Reporting Initiative)

-raportointimalliin.

Pihlajalinna jatkaa vastuullisuusrapor-

tointinsa kehittämistä edelleen ja valmis-

tautuu mm. EU:n komission asetuksella

määräämiin uudistettuihin raportointivel-

voitteisiin.

Vastuullisuuden kolme pääteemaa ki-

teytettiin olennaisuusarvion pohjalta

Osana GRI Standards -raportointimalliin

Vastuullisuus

Pihlajalinnassa

siirtymistä Pihlajalinnan johdon edustajis-

ta koottu työryhmä toteutti joulukuussa

2021 Pihlajalinnan ensimmäisen GRI-stan-

dardien mukaisen olennaisuusarvion.

Arvio pohjautuu syksyllä 2021 tehtyihin

haastatteluihin, joiden avulla tunnistettiin

keskeiset vastuullisuuteen liittyvät vaiku-

tukset Pihlajalinnan toiminnassa. Lisäksi

arviossa hyödynnettiin sidosryhmäpalaut-

teita ja vuoden 2019 lopussa toteutettua

sidosryhmätutkimusta. Olennaisuusarvio

muodostaa pohjan Pihlajalinnan tulevalle

vastuullisuustyölle, kuten vastuullisuusstra-

tegian määrittelylle.

Olennaisuusarvion kautta löydettiin

kaikkiaan 15 aihetta, jotka ovat yhtiön

vaikutusten ja sidosryhmien arvioiden

kannalta merkittäviä. Aiheet kiteytettiin

kolmeen pääteemaan: vastuu terveydestä

ja hyvinvoinnista, vastuullinen liiketoiminta

ja vastuu henkilöstöstä.

Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista

Potilasturvallisuus ja sairauksien ennalta-

ehkäisy ovat Pihlajalinnan vastuullisuuden

ytimessä. Lisäksi keskeisiksi vastuulli-

suuden aiheiksi tunnistettiin palveluiden

vaikuttavuus ja laatu ja toisaalta niiden

saatavuus ja saavutettavuus. Pihlajalinna

korostaa myös potilas- ja henkilötietojen

turvallista käsittelyä sekä tietojärjestel-

miensä keskeytymätöntä toimintaa.

Vastuullinen liiketoiminta

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa

Pihlajalinnalle pyrkimystä hyvään yritys-

kansalaisuuteen. Konsernin strategisten

tavoitteiden saavuttamisen perustana on

eettinen ja kestävä toiminta. Lisäksi yhtiö

tuo taloudellista arvoa yhteiskunnalle tuot-

tamalla tehokkaita sosiaali- ja terveyspal-

veluita, hankkimalla palveluita ja tuotteita

paikallisilta toimijoilta ja maksamalla kaikki

veronsa Suomeen.

Vastuu henkilöstöstä

Pihlajalinna haluaa olla omalla toimialal-

laan ammattilaisen ykkösvalinta. Yhtiö

tavoittelee erinomaista henkilöstökoke-

musta, jossa vastuullisuuden näkökulmasta

keskeisiä elementtejä ovat työturvallisuus,

henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen

sekä osaamisen kehittäminen.

VASTUULLISUUS

Potilasturvallisuus ja

sairauksien ennaltaehkäisy

ovat Pihlajalinnan

vastuullisuuden ytimessä.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

VASTUULLISUUS

Pihlajalinnan tarkoituksena on varmistaa säädösten

mukainen, laadukas, turvallinen ja vaikuttava hoito joka

päivä. Potilasturvallisuus ja potilas- ja henkilötietojen

turvallinen käsittely ovat toiminnan perusedellytys.

Henkilökunnan ammattitaito on laadun ja potilastur-

vallisuuden perusta. Työntekijöiden ammattipätevyys

varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä ja uudet työnte-

kijät perehdytetään tehtäviinsä perehdyttämisohjelman

mukaisesti. Pihlajalinna kehittää henkilöstönsä osaamis-

ta aktiivisesti.

Pihlajalinnan palveluverkko on vuosien mittaan kasva-

nut valtakunnalliseksi ja kattaa koko Suomen. Yli 150

toimipisteen myötä myös konsernin ympäristövastuun

merkitys on noussut.

Pihlajalinnan toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia

käytetyn energian, CO2-päästöjen ja jätteiden muodos-

sa. Vuonna 2022 Pihlajalinna aloittaa ympäristöjärjestel-

miensä kehittämisen ja tavoittelee ISO 14001 -sertifioin-

nin hakemista valituille liiketoiminnoilleen.

Ympäristö-

järjestelmien

kehittämistyö

käyntiin vuonna

2022

Henkilöstön

osaaminen on

laadun ja potilas-

turvallisuuden

perusta

Lääketieteelliset tunnusluvut 2021

16,34

MUISTUTUKSET*

0,08 %

TEHDYT

POTILASVAHINKO-

ILMOITUKSET *

0,39

KANTELUT*

POTILASVAHINGOT**

1 267 010

KOKONAISKÄYNTIMÄÄRÄ

+75

LÄÄKÄRI-

KESKUKSET

+91

SAIRAALAT

+85

HAMMAS-

KLINIKAT

+67

PUHELIN-

PALVELUT

Käyntimäärät, muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset sisältävät Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut

(lääkärikeskukset, yksityiset sairaalat, työterveysasemat ja hammaslääkärikeskukset) ja niissä sattuneet konsernin tietoon

tulleet tapaukset. Pihlajalinnan toimipisteissä työskentelevien ammatinharjoittajien toiminnasta tehdyt muistutukset,

kantelut tai potilasvahinkoilmoitukset eivät välttämättä tule konsernin tietoon.

*Muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoitusten määrä ilmoitettu suhteessa 100 000 käyntiin. Tammikuusta 2021

lähtien muistutuksen jättäminen on ollut mahdollista myös Pihlajalinnan verkkosivun kautta.

**Potilasvahingot kuvaa Potilasvahinkokeskuksen vuoden 2021 aikana ratkaisemista ilmoituksista korvattavaksi todettu-

jen vahinkojen määrää.

Palautteiden yhteismäärä vuonna 2021 oli 121 818 (81 582).

NPS-asiakastyytyväisyysindeksin (Net Promoter Score) vaihtelu-

väli on [-100,–100].

NPS-INDEKSI

+70

KUNTAYHTIÖT

+73

PIHLAJALINNA

TERVEYS-

SOVELLUS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Henkilöstö, tärkein

voimavara

VASTUULLISUUS

Tärkeimmät

painopisteet vuonna 2021

• Selkeät työn tavoitteet

• Tiimikehityskeskustelujen käyttöönotto

• Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen

• Yhteistyön tiivistäminen yhteistoiminnassa ja

työhyvinvoinnin johtamisessa eri tasoilla

• Työsuojelu erityisesti koronaepidemiaan

liittyen sekä väkivallan uhan osalta

Vuorovaikutuskanavat

• Henkilökohtainen vuorovaikutus

• Henkilöstöinfot

• Kehityskeskustelut

• Koulutukset ja valmennukset

• Intranet

• Pihliksen Pulss -henkilöstökysely

• Yhteistoiminta ja työsuojelukokoukset

• Pihlajalinna Akatemia

Pihlajalinna haluaa olla toimialallaan ammattilaisen ykkösvalinta. Vuonna 2021 Pihlajalinnassa työskenteli

6 297 (5 550) työntekijää ja 1 070 (1 056) ammatinharjoittajaa.

Pihlajalinna käyttää henkilöstökokemuksen mit-

taamisessa kansainvälistä eNPS (Employee Net

Promoter Score) -suositteluindeksiä. ENPS-luvun

vaihteluväli on [+100, -100].

KOKONAIS- JA

OSAULKOISTUKSET

eNPS

2021

-14

(-7)

KONSERNI ILMAN

KOKONAIS- JA

OSAULKOISTUKSIA

eNPS

2021

+15

(-1)

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Koulutus

Henkilökuntaa koulutetaan tietosuoja- ja tietoturva-

asioissa säännöllisesti. Jokaisen pihlajalinnalaisen on

suoritettava yleinen tietosuojakoulutus ja siihen sisäl-

tyvä tentti. Potilastietoja käsittelevien on suoritettava

lisäksi potilastietoa koskeva tentti. Ajantasaiset ohjeis-

tukset ovat henkilökunnan saatavilla.

Riskien arviointi

Tietosuoja- ja tietoturvariskejä arvioidaan ja analy-

soidaan säännöllisesti ja aina uusien järjestelmien

määrittelyvaiheessa sekä merkittävien muutosten

yhteydessä.

Käyttöoikeuksien hallinta

Kaikkien järjestelmien käyttöoikeus- ja pääsynhallinta

tehdään keskitetysti. Järjestelmien pääkäyttäjät

määrittelevät käyttöoikeuksien myöntämisperiaat-

teet. Ulkopuolisten käyttäjien oikeudet hallinnoidaan

keskitetysti.

Valvonta ja seuranta

Tietosuojan ja tietoturvan tilanteesta raportoidaan

sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä. Tek-

nistä tietoturvaa arvioidaan jatkuvasti, ja tärkeimpiin

ympäristöihin tehdään erillisiä tietoturvatarkastuksia.

Tietosuojatyötä ohjaa ohjausryhmä, ja operatiivisesta

toiminnasta vastaa tietosuoja- ja tietoturvaryhmä.

Palveluntuottajien seuranta

Toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitou-

duttava noudattamaan konsernin määrittämiä tieto-

turvavaatimuksia, ja toimittajille tehdään säännöllisiä

auditointeja. Ulkopuolisten palveluiden muutosten

yhteydessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan.

Tietoturvapoikkeamien käsittely

Pihlajalinna-konsernissa on määritetty menettelytavat

ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitsemiseksi.

Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille

poikkeus tilanteissa. Jokainen tietoturvapoikkeama

kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpiteitä varten.

Kytkeytyminen tietoverkkoon

Pihlajalinna-konsernin tietoverkkoon ja siihen liitettyi-

hin palveluihin voidaan kytkeytyä vain tietohallinnon

hallinnoimilla tai hyväksymillä laitteistoilla ja ohjelmis-

toilla. Tietoturvan varmistamiseksi valvotaan ja tar-

vittaessa rajoitetaan ohjelmistoja ja tiedostomuotoja,

joita järjestelmissä käytetään. Tärkeimpiin järjestelmiin

voi kirjautua vain sisäverkosta. Ulkoverkosta kirjautues-

sa käytössä on kaksivaiheinen tunnistautuminen.

Pihlajalinnan tietoturvakäytännöt

Tietosuoja ja tietoturva

VASTUULLISUUS

Tietoturvan mittarit Tavoite  

Onnistuneiden tunkeu -

tumis yritysten määrä

  

Havaittujen

virus- ja haitta-

ohjelmien määrä

Koneet puhtaat

viruksista ja

haitta-ohjelmista

 automaattisesti

poistettua virusta

 automaattisesti

poistettua

haittaohjelmaa

 automaattisesti

poistettua virusta

 automaattisesti

poistettua

haittaohjelmaa

Roskapostimäärä Alle   roska postista

pääsee käyttäjille

Tavoite

saavutettu

Tavoite

saavutettu

Tietoturva päivitysten

ajantasaisuus

Kaikki tieto-

turvapäivitykset asen-

netaan  h sisällä

niiden

julkaisemisesta

  päivityksistä

tehty ensimmäisen

viikon aikana

päivityksen

julkaisusta

  päivityksistä

tehty ensimmäisen

viikon aikana

päivityksen

julkaisusta

ihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan

johtamisen tarkoituksena on varmis-

taa potilas- ja henkilötietojen turval-

linen käsittely sekä potilaiden, asiakkaiden

ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Lisäksi

tietoturvajohtamisella pyritään siihen, ettei

toiminnalle kriittisten tietojärjestelmien

toiminnassa ilmenisi häiriöitä, jotka voisivat

vaarantaa palveluiden toiminnan tai saata-

vuuden.

Pihlajalinna huomioi toiminnassaan jat-

kuvasti kasvavat vaatimukset tietoturvan

osalta samalla, kun digitaalisten palveluiden

tarjonta lisääntyy. Konsernissa kehitetään

ja parannetaan tietoturvaa ajantasaisilla ja

turvallisilla menetelmillä, kuten vahvan tun-

nistautumisen käytänteillä sekä ulkopuolisen

valvonnan ja jatkuvan testaamisen avulla.

Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa

Pihlajalinnan ISO 9001 -sertifioitua laatujär-

jestelmää.

Jokaisen pihlajalinnalaisen on suoritettava

yleinen tietosuojakoulutus ja siihen liittyvä

testi. Potilastietoja käsittelevien työntekijöi-

den on suoritettava lisäksi potilastietoa ja sen

käsittelyä koskeva testi.

Konsernihallinto huolehtii tietosuojaa ja

tietoturvaa koskevien ohjeiden ajantasai-

suudesta ja kouluttaa ja tukee esihenkilöitä

tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvissä asioissa

ja niiden jalkauttamisessa yksiköihin. Tieto-

suojaa ja tietoturvaa koskevien toimintaoh-

jeiden noudattamista valvotaan sisäisissä

auditoinneissa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

erojalanjäljen raportointi on Pihlajalinnassa vakiin-

tunut käytäntö, ja konserni on raportoinut veroja-

lanjäljestään vuosiraportoinnin yhteydessä vuodes-

ta 2016 lähtien. Konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen,

minkä lisäksi toiminnalla on merkittäviä alueellisia vaiku-

tuksia varsinkin niissä kunnissa, joissa Pihlajalinna vastaa

julkisten sote-palveluiden kokonaisulkoistuksista.

Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta

yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja.

Pihlajalinnan verojalanjäljestä suuri osa muodostuu palk-

kaveroista eli ennakonpidätyksistä ja työnantajamaksuista.

Lisäksi Pihlajalinna tilitti ammatinharjoittajille yhteensä

73,0 (71,9) miljoonaa euroa palkkioita, joista ammatinhar-

joittajat tilittävät verot itse. Yhteisöveron osuus Pihlajalin-

nan verojalanjäljestä oli 5,3 (4,2) miljoonaa euroa.

Verovastuullisuus

ja verojalanjälki

VASTUULLISUUS

Vuonna 2021

Pihlajalinnan toiminta

tuotti yhteiskunnalle

yhteensä 131,9 (110,4)

miljoonaa euroa.

onsernin julkisen sektorin asiakas-

ryhmään kuuluvat julkisen sektorin

organisaatiot Suomessa, kuten

kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat,

sairaanhoitopiirit ja julkishallinto hankkies-

saan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja

ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työ-

terveyden palveluita ja työvoimapalveluita.

Pihlajalinna pystyy tarjoamaan vaikutta-

van hoitoketjun paitsi yksittäisille ihmisille,

myös palveluiden järjestäjänä toimiville hy-

vinvointialueille. Yhtiö on tehnyt jo pitkään

kuntien kanssa laajaa ja uraauurtavaa yh-

teistyötä, jonka toimivuudesta on vahvaa

näyttöä. Vuonna 2021 Pihlajalinnalla oli

erilaajuisia yhteistyösopimuksia kaikkiaan

lähes sadan suomalaisen kunnan kanssa.

Ostopalveluina järjestetyt sote-palvelut

ovat auttaneet kuntia ja kuntayhtymiä

parantamaan palveluiden laatua ja saata-

vuutta, hillitsemään kustannusten kasvua

sekä nopeuttamaan hoitoon pääsyä.

Yhteistyön kokonaistaloudelliset vaiku-

tukset näkyvät myös kumppanikuntien

vuosikatteiden positiivisena kehityksenä.

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka

juoksevien menojen maksamisen jälkeen

VASTUULLISUUS

Kuntien luotettu

kumppani

jää jäljelle käytettäväksi esimerkiksi kun-

nan investointeihin, sijoituksiin ja lainojen

lyhennyksiin.

Kustannustehokkuuden ja palvelujen

saatavuuden ohella Pihlajalinna panostaa

asiakastyytyväisyyden jatkuvaan kehi-

tykseen, mikä näkyy kumppanikuntien

asiakkaiden tyytyväisyysmittauksissa.

Asiakastyytyväisyys on säilynyt kiitettäväl-

lä tasolla kaikissa yhteisyrityksissä.

Pihlajalinna

on onnistunut

vahvistamaan

kumppanikuntiensa

lähipalveluita ja tuonut

asukkaiden käyttöön

myös nykyaikaisia

etävastaanotto-

palveluita.

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021

Jämsän Terveys (JT) on Pihlajalinnan ja

Jämsän kaupungin yhteisyritys, joka on tuottanut

Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelut 1.9.2015 lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta.

Yhtiö vastaa Jämsässä noin 20 000 asukkaan

perus terveydenhuollosta ja erikoissairaan-

hoidosta.

Jokilaakson sairaala on Pihlajalinna-

konserniin kuuluva julkista erikoissairaan hoitoa

tarjoava sairaala. Palvelut sairaalassa

tuottaa Pihlaja linnan ja Keski-Suomen

sairaanhoito piirin yhteisyritys

Jokilaakson Terveys (JLT), joka on

perustettu vuonna 2010.

HENKILÖSTÖ

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

OMISTUS

ERIKOISSAIRAANHOITO

JA ALAT

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

JÄMSÄN TERVEYS

Pihlajalinna 51 %

Jämsän kaupunki 49 %

JÄMSÄN TERVEYDEN HALLITUS

Pihlajalinnan edustajat 50 % (3)

Jämsän kaupungin edustajat 50 % (3)

JOKILAAKSON TERVEYS

Pihlajalinna 90 %

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 10 %

TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT

11 KPL

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

YHTEENSÄ

63 939

ENSIAPU 9 743

ERIKOISSAIRAAN-

HOITO 18 178

SUUN TERVEYDEN-

HUOLTO 14 935

AIKUISPSYKIATRIA 1 958

NUORISOPSYKIATRIA 311

LASTEN PSYKIATRIA 176

A-KLINIKKA 141

PERHEPALVELU-

KESKUS 2 444

PERUSTERVEYDENHUOLTO

(Jämsä, Koskenpää

Länkipohja, Kuorevesi) 16 053

Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys

ALIHANKKIJAT

109 51

YHTEISTYÖN ARVO

758 392 € 113 278 €

Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

0 € 805 920 €

ENNAKON-

PIDÄTYKSET

KUNTIIN

3 278 732 € 1 709 400 €

OSINGOT KUNNALLE

OSINGOT

SAIRAANHOITOPIIRILLE

0 €

200 000 €

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN: KESKI-SUOMI

OSINGOT, SVOP-PALAUTUKSET JA OSAKEKAUPPAHINNAT

KUMPPANIKUNNILLE JA SAIRAANHOITOPIIRILLE

YHTEENSÄ VUOSINA 2014- 2021

6 076 945 €

6 814 000 €

Jämsän Terveys • Jokilaakson Terveys

HENKILÖSTÖN

MÄÄRÄ

489 270

MÄÄRÄAIKAISET

17 % 15 %

VAKITUISET

83 % 85 %

HENKILÖSTÖN

KESKI-IKÄ

45,9 44,4

SUURIN IKÄRYHMÄ

56–60 56–60

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

7,8 7,8

ERIKOISALAA

LÄHES

2 000 LEIKKAUSTA

VUOSITTAIN

SUURIMMAT ERIKOISALAT:

• ORTOPEDIA JA KIRURGIA

• SISÄTAUDIT

• NEUROLOGIA

• KARDIOLOGIA

HOITO-

PÄIVÄT

78 568

Jämsän Terveys ja

Jokilaakson sairaala

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021

Mäntänvuoren Terveys Oy on

Pihlajalinnan ja Mänttä-Vilppulan

kaupungin yhteisyritys, joka on

perustettu vuonna 2013. Kaupungin

ja Pihlajalinnan sopimus on voimassa

vuoteen 2026, jonka jälkeen käynnistyy

viiden vuoden optiokausi. Mäntän-

vuoren Terveys vastaa 11 500 asukkaan

sosiaali- ja terveydenhuollosta

Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella.

HENKILÖSTÖ

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

OMISTUS

ERIKOISSAIRAANHOITO

JA ALAT

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT 13 KPL

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

YHTEENSÄ

27 158

HAMMASLÄÄKÄRI-

KÄYNNIT 7 517

LÄÄKÄRIKÄYNNIT 19 641

PAIKALLISET ALIHANKKIJAT

YHTEISTYÖN ARVO

2 392 946 €

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

716 838 €

ENNAKON-

PIDÄTYKSET

KUNTIIN

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN: PIRKANMAA

OSINGOT, SVOP-PALAUTUKSET

JA KAUPPAHINNAT KUMPPANIKUNNALLE

YHTEENSÄ VUOSINA 2016 - 2020

2 729 413€

OSINGOT KUNNALLE

0 €

14 814 584 €

10 892 810 €

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

366

MÄÄRÄAIKAISET

11 %

VAKITUISET

89 %

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

44,5

SUURIN IKÄRYHMÄ

56–60

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

7,4

SUURIMMAT ERIKOISALAT:

• GERIATRIA

• KIRURGIA,

• PLASTIIKKAKIRURGIA

• PSYKIATRIA

• SISÄTAUDIT JA KARDIOLOGIA

• KEUHKOTAUDIT

• DIALYYSIYKSIKKÖ

Mäntänvuoren Terveys

MÄNTÄNVUOREN TERVEYS

Pihlajalinna 91 %

Mänttä-Vilppulan kaupunki 9 %

YHTIÖN HALLITUS

Pihlajalinnan edustajat 60 % (3)

Mänttä-Vilppulan kaupungin

edustajat 40 % (2)

HOITO-

PÄIVÄT

76 908

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021

Kuusiolinna Terveys Oy on Pihlajalinnan

ja Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen ja

Soinin omistama yhteisyritys. Sopimus-

kausi on 10 vuotta ja sopimukseen

sisältyy lisäksi viiden vuoden optio.

Palvelutuotanto alkoi Alavudella,

Kuortaneella ja Ähtärissä 1.1.2016 ja

Soinissa 1.1.2017. Yhtiö vastaa yhteensä

22 400 asukkaan sosiaali- ja terveys-

palveluista.

HENKILÖSTÖ

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

OMISTUS

ERIKOISSAIRAANHOITO

JA ALAT

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

ERIKOISALAA

TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT

12 KPL

PAIKALLISET ALIHANKKIJAT

251

YHTEISTYÖN ARVO

2 394 284 €

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

924 €

ENNAKON-

PIDÄTYKSET

KUNTIIN

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN: ETELÄ-POHJANMAA

OSINGOT JA KAUPPAHINNAT

KUMPPANIKUNNILLE

YHTEENSÄ VUOSINA 2017 - 2021

7 463 285 €

OSINGOT KUNNILLE

539 000 €

8 217 661 €

26 697 874 €

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

1 106

MÄÄRÄAIKAISET

11 %

VAKITUISET

89 %

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

44,0

SUURIN IKÄRYHMÄ

56–60

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

8,0

SUURIMMAT ERIKOISALAT:

• SISÄTAUDIT

• GERIATRIA

• KARDIOLOGIA

• ORTOPEDIA JA KIRURGIA

• UROLOGIA

• KORVA-, NENÄ- JA

KURKKUTAUDIT

HOITO-

PÄIVÄT

180 525

Kuusiolinna Terveys

KUUSIOLINNA TERVEYS

Pihlajalinna 97 %

Alavus, Kuortane, Ähtäri ja Soini

yhteensä 3 %

YHTIÖN HALLITUS

Pihlajalinnan edustajat 50 % (4)

Kuntien edustajat 50 % (4)

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

YHTEENSÄ

sisältäen lääkärin vastaanotot

ja kiirevastaanottokäynnit

34 131

ERIKOISSAIRAAN-

HOITO 4 716

SUUN TERVEYDEN-

HUOLTO 17 829

PSYKIATRIAN

POLIKLINIKKA 1 660

PERHEPALVELUT 3 637

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tiedot ajalta 1.1.–31.12.2021

Kolmostien Terveys on Pihlajalinnan

ja Parkanon kaupungin perustama

yhteisyritys, joka on tuottanut

Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja

terveyden huollon palvelut 1.9.2015

lähtien. Sopimuskausi on 10 vuotta,

ja siihen sisältyy lisäksi viiden vuoden

optio. Yhtiö vastaa Parkanossa ja

Kihniössä 8 200 asukkaan sosiaali-

ja terveydenhuollosta.

HENKILÖSTÖ

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

OMISTUS

ERIKOISSAIRAANHOITO

JA ALAT

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

YHTEENSÄ

23 113

TEHDYT MUISTUTUKSET JA KANTELUT 11 KPL

PAIKALLISET ALIHANKKIJAT

YHTEISTYÖN ARVO

461 864 €

YHTEISÖVEROKERTYMÄ

PAIKKAKUNNILLE

0 €

ENNAKON-

PIDÄTYKSET

KUNTIIN

PIHLAJALINNA-KONSERNIN

ENNAKONPIDÄTYKSET

MAAKUNTAAN: PIRKANMAA

OSINGOT JA KAUPPAHINNAT

KUMPPANIKUNNALLE

YHTEENSÄ VUOSINA 2016 - 2020

2 688 074 €

OSINGOT KUNNALLE

0 €

14 814 584 €

5 090 000 €

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

455

MÄÄRÄAIKAISET

13 %

VAKITUISET

87 %

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

43,3

SUURIN IKÄRYHMÄ

56–60

TYÖKYKYINDEKSI

kokonaiskeskiarvo

7,9

SUURIMMAT ERIKOISALAT:

• GERIATRIA

• GYNEKOLOGIA

• PSYKIATRIA

• NUORISOPSYKIATRIA,

• NEUROLOGIA

• SISÄTAUDIT

• RADIOLOGIA

• YLEISLÄÄKETIEDE

HOITO-

PÄIVÄT

66 462

Kolmostien Terveys

KOLMOSTIEN TERVEYS

Pihlajalinna 96 %

Parkanon kaupunki 4 %

YHTIÖN HALLITUS

Pihlajalinnan edustajat 50 % (3)

Parkanon kaupungin edustajat 50 % (3)

LÄÄKÄRIKÄYNNIT

HAMMASLÄÄKÄRI-

KÄYNNIT

17 176

5 936

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Hallitus

Mikko Wirén

hallituksen puheenjohtaja

s. 1972, lääketieteen lisensiaatti,

hallituksessa vuodesta 2016

Mika Manninen

s. 1975, KTM, hallituksessa vuodesta 2019

Fennia-konsernin talousjohtaja

Riippumaton yhtiöstä

Kati Sulin

s. 1974, filosofian maisteri,

hallituksessa vuodesta 2018

Ifolor Oy:n toimitusjohtaja

Riippumaton yhtiöstä

Seija Turunen

s. 1953, kauppatieteiden maisteri,

hallituksessa vuodesta 2016

Hallitusammattilainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

Leena Niemistö

hallituksen varapuheenjohtaja

s. 1963, lääketieteen tohtori ja fysiatrian

erikoislääkäri, hallituksessa vuodesta 2014

Hallitusammattilainen

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

Hannu Juvonen

s. 1955, LL, erik. lääk, MBA,

hallituksessa vuodesta 2019

Ammatinharjoittaja,

liikkeenjohdon konsultti

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

Tarkemmat

tiedot Pihlajalinna

Oyj:n hallituksen ja joh-

toryhmän jäsenistä löydät

sijoittaja-

sivuilta kohdasta

Hallinto ja johtaminen:

http://investors.

pihlajalinna.fi/corporate-

governance

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Sanna Määttänen toimi Pihla-

jalinnan johtoryhmässä palvelu-

kehitys- ja tietohallintojohtajana

maaliskuuhun 2021.

Sari Nevanlinna valittiin Pihla-

jalinnan kaupalliseksi johtajaksi

joulukuussa 2021. Nevanlinna on

aloittanut tehtävässään ja johto-

ryhmän jäsenenä maaliskuussa

2022.

Johtoryhmä

Joni Aaltonen

toimitusjohtaja

s. 1970, tradenomi

Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2008

Antti-Jussi Aro

tietohallintojohtaja

s. 1983, diplomi-insinööri

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2021

(3.5.2021 alkaen)

Marko Savolainen

lakiasiainjohtaja

s. 1967, oikeustieteen kandidaatti,

varatuomari

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2017

Juha-Pekka Halttunen

myyntijohtaja

s. 1969, merkonomi

Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2005

Teija Kulmala

operatiivinen johtaja, toimitusjohtaja,

Jämsän Terveys Oy ja

Jokilaakson Terveys Oy

s. 1969, lääketieteen tohtori, naistentautien

ja synnytysten erikoislääkäri, eMBA

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2016

Tarja Rantala

talous- ja rahoitusjohtaja

s. 1972, kauppatieteiden maisteri

Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2014

Sari Riihijärvi

lääketieteellinen johtaja

s. 1977, lääketieteen tohtori,

syöpätautien erikoislääkäri

Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2021 (2.7.2021 alkaen)

Elina Heliö

henkilöstöjohtaja

s. 1972, oikeustieteen kandidaatti,

varatuomari

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2019

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

2021

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2021

Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2021

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen ........................................................................ 32

Pihlajalinna strategia 2021 - 2025 ............................................................................................ 33

Liikevaihto asiakasryhmittäin .................................................................................................... 34

Kausivaihtelu ................................................................................................................................... 35

Konsernin liikevaihto ja tulos ..................................................................................................... 35

Katsaus toimintaympäristöön ................................................................................................... 36

Konsernin tase ja rahavirta ......................................................................................................... 36

Rahoitusjärjestelyt ......................................................................................................................... 37

Yritysostot ja investoinnit ........................................................................................................... 37

Kokonais- ja osaulkoistukset ..................................................................................................... 38

Tutkimus ja kehitys ........................................................................................................................ 38

Henkilöstö ......................................................................................................................................... 38

Muutokset konsernirakenteessa ............................................................................................... 39

Johtoryhmä ...................................................................................................................................... 39

Yhtiön hallitus ................................................................................................................................. 39

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta .......................... 39

Hallituksen nimittämät valiokunnat ........................................................................................ 39

Hallituksen jäsenten palkitseminen ......................................................................................... 39

Hallituksen valtuutukset .............................................................................................................. 39

Tilintarkastus ................................................................................................................................... 39

Osakkeet ja osakkeenomistajat ................................................................................................. 39

Riskienhallinta ................................................................................................................................. 40

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät ............................................................................ 41

Liputusilmoitukset ......................................................................................................................... 42

Verovastuullisuus ja verojalanjälki ............................................................................................. 42

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ................................................................................... 42

Omien osakkeiden hankinta kannustinjärjestelmää varten ........................................... 43

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2022 ............................... 43

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022 .................................................................................... 43

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä .............................................................................. 43

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista ...................................................................... 43

Tilikauden jälkeiset tapahtumat ............................................................................................... 43

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ..................................................................... 44

Osakekohtaiset tunnusluvut, taulukot ................................................................................... 45

Kvartaalitiedot ................................................................................................................................. 46

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja

vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat .................................................................. 47

Täsmäyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin ............................................................. 48

Osakkeet ja osakkeenomistajat ................................................................................................. 51

Johdon osakkeenomistus ........................................................................................................... 52

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset .................................................. 94

SISÄLLYSLUETTELO

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinnan toimitusjohtaja

Joni Aaltonen:

Vuoden viimeisen neljänneksen kasvu oli vahvaa. Pih-

lajalinnan liikevaihto kasvoi 12,8 prosenttia 154,7 (137,2)

miljoonaan euroon. Kannattavuutta vuoden viimeisellä

neljänneksellä rasittivat kokonaisulkoistusten kohonneet

kustannukset, mistä syystä oikaistu EBITA laski 12,5 pro-

senttia 7,8 (9,0) miljoonaan euroon.

Kuntatilaajien kanssa ei tilikauden loppuun mennes-

sä päästy toivottuihin neuvottelutuloksiin kohonneiden

kustannusten korvauksista. Neuvottelut jatkuvat edelleen

Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Jämsän

kaupungin kanssa palvelusopimuksen hinnantarkistuseh-

toa, viranomaisvaatimusten aiheuttamaa kustannusten

nousua sekä sairaanhoitopiirien investointien rahoitusta

koskeva käräjäoikeuskäsittely on alkanut tammikuussa

2022. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän kanssa Pihla-

jalinna saavutti neuvottelutuloksen vuosihinnan tarkistuk-

sista kesäkuussa 2021.

Valtakunnallinen koronatestaaminen nousi loppuvuo-

desta uudelleen huippuunsa, ja koronapalveluiden osuus

liikevaihdosta oli vuosineljänneksellä merkittävä. Pihlaja-

linnan lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat

17 prosenttia vertailukaudesta ja 9 prosenttia vuoden

2019 tasosta. Kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien

kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina

39 prosenttia. Leikkausmäärät kasvoivat 34 prosenttia

vertailukaudesta.

Työterveyspalveluiden myynnin kasvu jatkui vahvana, ja

lisäksi Pihlajalinna on onnistunut asiakaspidossa. Keskeisiä

kasvun ajureita ovat digitaaliset palvelut, kilpailukykyinen

hinnoittelu sekä onnistuneet yritysostot. Pihlajalinnan työ-

terveyspalveluiden piirissä oli tilikauden lopussa yhteensä

noin 240 000 henkilöasiakasta ja uusien 2022 alkavien

sopimusten johdosta henkilöasiakasmäärä kasvaa 250

000:een. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyspal-

veluissa kasvoi tavoitteiden mukaisesti yli 6 prosenttia

edellisvuodesta.

Työkyvyttömyys on merkittävä yhteiskunnallinen

ongelma. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden

suurimmat ryhmät ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja

liikuntaelinten sairaudet. Arvioimme ongelman laajuutta

mielenterveyshäiriöiden osalta Suomessa Pihlajalinnan

työterveyspalveluasiakkaista kerätyn anonyymin datan

perusteella. Mielenterveyssyistä alkaneet sairauspoissa-

olopäivät tuhatta työntekijää kohden ovat kasvaneet 24

prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos koronaa

edeltäneeseen aikaan vuoteen 2019 osoittaa jopa 36

prosentin kasvua. Avasimme Pihlajalinnan etäkanavissa

alkuvuodesta 2021 Mielen huoli -palvelun, jonka tarkoituk-

sena on tarjota apua ja hoitoa mielenterveysongelmiin jo

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenamme

on tehokas ennaltaehkäisy ja ongelmiin puuttuminen jo

varhaisessa vaiheessa, jotta pitkältä työkyvyttömyydeltä

ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältyttäisiin.

Alkukesästä julkaisimme myös Liikuntalähetteen osana

uutta palveluvalikoimaamme. Liikuntalähete on yhdessä

liikuntakeskustemme kanssa tuotettava kokonaisvaltai-

nen ja asiakkaan elämänlaatua parantava palvelu, jonka

taustalla on tieteellinen näyttö liikunnan hyödyistä hyvin-

voinnille ja terveydelle. Sairauspoissaolot ja kustannukset

vähenevät puuttumalla ajoissa myös tuki- ja liikuntaelin-

sairauksiin ja niihin liittyviin ongelmiin työfysioterapian,

fysioterapian ja tarvittaessa leikkaushoidon turvin.

THL:n tilastoinnin mukaan marraskuun 2021 lopussa

150 392 (141 469 tilanteessa 31.12.2020) henkilöä odotti

hoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Hoitoa

odottaneista 9 539 (7 617) henkilöä eli 6,3 (5,4) prosent-

tia oli odottanut jo yli puoli vuotta pääsyä kiireettömään

erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon tilanne on

kuormittunein kirurgian ja psykiatrian osalta. Meidän teh-

tävämme Pihlajalinnassa on tarjota kanava, josta ihminen

saa varmasti tarvitsemansa palvelun viiveettä. Tehokkain

keino hoitojonojen purkuun on ostojen lisääminen yksityi-

siltä palveluntuottajilta.

Suomalainen terveydenhoito on tulevina vuosina mer-

kittävien uudistusten edessä. Valtakunnallinen sote-uu-

distus etenee konkreettisesti, kun hyvinvointialueiden

valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Yksityinen sektori

on kehittänyt uusia palvelumalleja sekä hoitopolkuja

laadukkaan hoidon ja nopean hoitoon pääsyn takaami-

seksi kaikissa tilanteissa riippumatta asuinpaikasta. Meillä

Pihlajalinnassa on vahvat näytöt siitä, että olemme tässä

murroksessa edelläkävijä. Odotamme, että digitaalisten

palveluiden kehitys parantaa edelleen merkittävästi Pih-

lajalinnan kilpailukykyä, ja meillä on valmiudet mukautua

tarvittaessa nopeisiinkin muutostilanteisiin. Pihlajalinna

tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hyvinvointialueiden

kanssa.

Kerroimme heinäkuun alussa, että ostamme Pohjola

Sairaala Oy:n koko osakekannan. Vuoden 2022 alussa

saimme järjestelylle Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväk-

synnän, ja kauppa toteutui 1.2.2022. Kaupan yhteydessä

Hallituksen toimintakertomus

tilikaudelta 1.1.2021–31.12.2021

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

allekirjoitimme uuden viisivuotisen palvelusopimuksen

Pohjola Vakuutuksen kanssa. Yrityskauppa vahvistaa pal-

velujemme saatavuutta ja laajentaa tarjontaa erityisesti

ortopedian palvelujen osalta. Pohjola Sairaala on tunnettu

korkealaatuisesta ortopedian ja käsikirurgian osaamises-

taan.

Olemme Pohjola Sairaala -kaupan myötä täsmentäneet

strategiaamme ja pitkän tähtäimen tavoitteitamme. Odo-

tamme, että vakuutusyhtiöiden kautta tuleva asiakasvirta

kasvattaa Pihlajalinnan liiketoimintaa merkittävästi. Myös

valtakunnallinen sote-uudistus ja sairausvakuuttamisen

yleistyminen vauhdittavat kasvua.

Tavoitteenamme on toimipisteverkoston ja erikoissai-

raanhoidon palveluvalikoiman laajentaminen erityisesti

pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa.

Pihlajalinna vahvistaa lääkärikeskusverkostoaan avaamalla

uudet lääkärikeskukset Lahteen, Espooseen ja Vantaalle

alkuvuodesta 2022.

Tavoittelemme 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvua

vuoden 2021 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kasvusta noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta

sektorilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta.

Oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) pitkän aikavälin

tavoitetaso on yli 9 prosenttia liikevaihdosta. Nettovelan

tavoitellaan olevan alle 3 kertaa oikaistu käyttökate pitkäl-

lä aikavälillä. Pohjola Sairaalan hankinnan vuoksi kerroin

tulee strategiakauden alussa heikkenemään lähelle viittä.

Pihlajalinnan tavoite on jakaa osinkoina tai pääoman pa-

lautuksina osakkeenomistajille vähintään yksi kolmasosa

tilikauden tuloksesta.

Pihlajalinna julkistaa ensimmäisen GRI-standardin (Glo-

bal Reporting Initiative) mukaisen vastuullisuusraporttin-

sa, jossa käsittelemme muun muassa yhtiön taloudellista

arvoa yhteiskunnalle. Avoin viestintä on keskeistä myös

Pihlajalinnan verovastuullisuudessa. Verojalanjäljen rapor-

tointi on Pihlajalinnassa vakiintunut käytäntö, ja konserni

on raportoinut verojalanjäljestään vuosiraportoinnin

yhteydessä vuodesta 2016 lähtien. Konserni maksaa kaikki

veronsa Suomeen, minkä lisäksi toiminnalla on merkittä-

viä alueellisia vaikutuksia varsinkin niissä kunnissa, joissa

Pihlajalinna vastaa julkisten sote-palveluiden kokonaisul-

koistuksista.

Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta

yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja.

Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnalle

yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan strategia 2021 - 2025

Strategiset painopistealueet

1. Henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen-

Pihlajalinna vahvistaa monikanavaisia palvelui-

taan ja kuluttajaliiketoimintaansa uusilla palvelu-

konsepteilla sekä digitaalisilla innovaatioilla.

2. Sote-yhteistyö

Pihlajalinna tekee tiivistä yhteistyötä tulevien hy-

vinvointialueiden kanssa ja rakentaa vahvan mark-

kinaposition julkiseen terveydenhuoltoon.

3. Digitalisaation vahvistaminen

Pihlajalinna panostaa voimakkaasti digitalisoin-

tiin henkilöstön, asiakaskokemuksen ja ope-

ratiivisen toiminnan kehittämisessä.

Strategiakauden tavoitteet

• Pihlajalinnalla on houkuttelevin ja monipuolisin palve-

luvalikoima.

• Pihlajalinna on kuluttajan ja ammattilaisen ykkösvalin-

ta.

• Pihlajalinnan palvelut ovat toimialan sujuvimmat ja ne

ovat saatavilla viiveettä.

• 250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuoden 2021

tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta

noin kolmanneksen arvioidaan tulevan julkiselta sekto-

rilta ja kaksi kolmasosaa yritys- ja yksityisasiakkailta.

• Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) yli 9 prosenttia

liikevaihdosta pitkällä aikavälillä.

• Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

(EBITDA) alle 3 pitkällä aikavälillä. Pohjola Sairaalan

hankinnan vuoksi kerroin tulee strategiakauden alussa

heikkenemään lähelle viittä.

• Osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan osak-

keenomistajille vähintään yksi kolmasosa tilikauden

tuloksesta.

Mittarit

Tavoitteiden saavuttamista mitataan mm. taloudellisilla

mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vastaanottoaikojen

ja toimenpiteiden määrän kasvulla sekä asiakas- ja työn-

tekijäkokemusta mittaavalla Net Promotion Score (NPS)

-luvuilla.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityis-

asiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalin-

nan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja

muista yrityssopimusasiakkaista.

• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityis-

henkilöitä, jotka saattavat

hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.

• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuulu-

vat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten

kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit

ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveyden-

huollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita,

työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.

Tehtävä

Autamme suomalaista

elämään parempaa elämää

Visio

Tuomme hyvinvoinnin

jokaisen lähelle

Arvot

Eettisyys, energisyys ja

ennakkoluulottomuus

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Loka–joulukuu 2021

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 38,8 (35,7) miljoonaa euroa, kasvua 3,1 miljoonaa euroa

eli 8,6 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 0,7 miljoonaa euroa

eli 8,2 prosenttia. Työterveyspalveluiden ja etäpalveluiden liikevaihto nousi. Yritysasiakas-

ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 2,3 (3,5) miljoonaa euroa, laskua 1,2 miljoonaa

euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 9 prosenttia vertailukaudesta

ja olivat 3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 23,3 (22,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,9 miljoonaa

euroa eli 3,9 prosenttia. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden liikevaihto

oli 0,8 (0,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,4 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden

käyntimäärät nousivat 5 prosenttia vertailukaudesta ja jäivät 13 prosenttia vuoden 2019

tasosta.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 111,3 (97,5) miljoonaa euroa, kasvua 13,8 miljoonaa euroa

eli 14,2 prosenttia. Koronapalveluiden liikevaihto oli 7,0 (3,4) miljoonaa euroa, kasvua

3,5 miljoonaa euroa. Kristiinankaupungin osaulkoistus, kokonaisulkoistussopimusten

indeksikorotukset sekä lisälaskutus nostivat liikevaihtoa yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

Työterveys Virran hankinta nosti julkisen sektorin liikevaihtoa 3,2 miljoonaa euroa. Lää-

kärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 64 prosenttia vertailukaudesta ja olivat

63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 Työterveys Virran hankinnan johdosta. Ilman

Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat nousseet 4 prosenttia vertailukaudesta

ja 4 prosenttia vuodesta 2019.

Tammi–joulukuu 2021

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 137,8 (120,7) miljoonaa euroa, kasvua 17,1 miljoonaa euroa

eli 14,1 prosenttia. Vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi 3,4 miljoonaa euroa

eli 10,9 prosenttia. Työterveyspalveluiden myynti kasvoi 6,0 miljoonaa euroa. Yritysasi-

akasryhmässä koronapalveluiden liikevaihto oli 9,4 (5,9) miljoonaa euroa, kasvua 3,5

miljoonaa euroa. Kirurgisten palveluiden ja etäpalveluiden liikevaihto kasvoi. Lääkäri-

keskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 5 prosenttia vertailukaudesta, mutta jäivät

prosentin vuoden 2019 tasosta.

Loka–joulukuu 2021

milj. euroa 10-12/2021 10-12/2020 muutos muutos-%

Yritysasiakkaat 38,8 35,7 3,1 8,6 %

joista vakuutusyhtiöasiakkaat 9,8 9,0 0,7 8,2 %

Yksityisasiakkaat 23,3 22,4 0,9 3,9 %

Julkinen sektori 111,3 97,5 13,8 14,2 %

josta kokonaisulkoistukset 76,8 73,6 3,2 4,3 %

josta työvoimapalvelut 6,4 5,9 0,5 7,7 %

josta työterveys- ja muut palvelut 28,1 17,9 10,2 56,8 %

Konsernin sisäinen myynti -18,7 -18,4 -0,3 1,4 %

Konsernin liikevaihto 154,7 137,2 17,5 12,8 %

Tammi–joulukuu 2021

milj. euroa 2021 2020 muutos muutos-%

Yritysasiakkaat 137,8 120,7 17,1 14,1 %

joista vakuutusyhtiöasiakkaat 34,8 31,4 3,4 10,9 %

Yksityisasiakkaat 85,3 81,1 4,2 5,1 %

Julkinen sektori 427,7 372,4 55,2 14,8 %

josta kokonaisulkoistukset 300,8 287,9 12,9 4,5 %

josta työvoimapalvelut 26,1 23,0 3,0 13,2 %

josta työterveys- ja muut palvelut 100,8 61,5 39,3 63,8 %

Konsernin sisäinen myynti -73,0 -65,6 -7,4 11,2 %

Konsernin liikevaihto 577,8 508,7 69,1 13,6 %

Q4 2021 Q4 2021

Liikevaihto asiakasryhmittäin

2021, %

2020 2021

+50 %

+13,6 %

509 578

+4 %

+5 %

+14 %

127

301

288

138

121

Q4/2020 Q4/2021

+45 %

+12,8 %

155137

+4 %

+9 %

Yritysasiakkaat

Yksityisasiakkaat

Kokonais- ja osaulkoistukset

Muut palvelut julkiselle sektorille

Liikevaihto asiakasryhmittäin

2021, M€

44 %

20 %

14 %

22 %

46 %

20 %

13 %

21 %

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 85,3 (81,1) miljoonaa eu-

roa, kasvua 4,2 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia. Liikun-

takeskuspalvelujen, lapsettomuushoitojen ja kirurgisten

palveluiden liikevaihto nousi yhteensä 2,0 miljoonaa eu-

roa. Yksityisasiakkaiden ryhmässä koronapalveluiden lii-

kevaihto oli 2,2 (1,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,2 miljoonaa

euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät jäivät 2

prosenttia vertailukaudesta ja 22 prosenttia vuoden 2019

tasosta edelleen koronaepidemian vaikutuksesta.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 427,7 (372,4) miljoonaa

euroa, kasvua 55,2 miljoonaa euroa eli 14,8 prosenttia. Ko-

ronapalveluiden liikevaihto oli 27,3 (4,6) miljoonaa euroa,

kasvua 22,7 miljoonaa euroa. Kristiinankaupungin osaul-

koistus, kokonaisulkoistussopimusten indeksikorotukset ja

lisälaskutus nostivat liikevaihtoa yhteensä 12,6 miljoonaa

euroa. Työterveys Virran hankinta nosti julkisen sektorin

liikevaihtoa 9,9 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipis-

teiden käyntimäärät nousivat 54 prosenttia vertailukau-

desta ja olivat 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Ilman Työterveys Virran hankintaa, käyntimäärät olisivat

nousseet 7 prosenttia vertailukaudesta ja 8 prosenttia

vuodesta 2019

Kausivaihtelu

Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluontei-

suus. Pihlajalinnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun

kiinteähintaiseen laskutukseen liittyy tasainen liikevaih-

don tuloutus ajan kuluessa. Kesälomakausina, erityisesti

heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstökus-

tannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin

palkkojen jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan

yksityis- ja yritysasiakkaiden palvelukysyntä on alhai-

sempi ja kannattavuus heikompi lomakausina, erityisesti

heinä-elokuussa ja joulukuussa. Vuosineljännesten tasolla

kausiluonteisuus on historiallisesti vaikuttanut vuoden

kolmannen neljänneksen kannattavuutta parantavasti.

Konsernin liikevaihto ja tulos

Loka–joulukuu 2021

Pihlajalinnan liikevaihto oli 154,7 (137,2) miljoonaa euroa,

kasvua 17,5 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia. Yritysjär-

jestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 3,6 miljoonaa

euroa eli 2,6 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 13,9 miljoo-

naa euroa eli 10,1 prosenttia.

Kokonais- ja osaulkoistussopimusten liikevaihto kasvoi

3,2 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto oli 10,1

(7,4) miljoonaa euroa, kasvua 2,7 miljoonaa euroa. Muu

orgaaninen kasvu koostui lähinnä lääkärikeskuspalvelui-

den kasvusta 2,2 miljoonaa euroa, työterveyspalveluiden

kasvusta 1,5 miljoonaa euroa ja etäpalveluiden kasvusta

1,2 miljoonaa euroa.

Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 17

prosenttia vertailukaudesta ja 9 prosenttia vuoden 2019

tasosta. Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät

olisivat nousseet 6 prosenttia vertailukaudesta ja olisivat

jääneet 2 prosenttia vuoden 2019 tasosta yksityisasiakkai-

den laskeneiden käyntimäärien vuoksi. Vuosineljänneksen

kaikista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkois-

tukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 (30)

prosenttia.

Käyttökate oli 14,5 (15,1) miljoonaa euroa, laskua -0,5

miljoonaa euroa eli -3,5 prosenttia. Oikaistu käyttökate

oli 14,9 (15,8) miljoonaa euroa. Käyttökatteen oikaisut

olivat yhteensä 0,3 (0,7) miljoonaa euroa. Lääkärikes-

kuspalveluiden kannattavuus parani koronapalveluiden

johdosta. Liikuntakeskuspalveluiden kannattavuus parani

toimintaedellytysten normalisoiduttua. Lisäksi liikuntakes-

kukset saivat Valtioneuvoston takautuvaa kustannustukea

marraskuussa 0,5 miljoonaa euroa.

Työterveyspalveluiden kannattavuus säilyi hyvänä,

mutta jäi merkittävästi vertailukaudesta koronapalvelui-

den laskun johdosta. Kannattavuutta heikensivät koko-

naisulkoistussopimusten erikoissairaanhoidon kohonneet

kustannukset ja konsernin yleiskustannusten nousu.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 9,0 (8,3) miljoonaa

euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat

0,1 (-0,1) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden

poistot olivat 1,7 (1,6) miljoonaa euroa, josta hankintame-

nojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot) olivat

0,7 (0,7) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden

poistot olivat 2,4 (2,1) miljoonaa euroa, ja poistot sekä

arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 4,8

(4,6) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 5,6 (6,8) miljoonaa euroa, las-

kua -1,2 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta

(liikevoittomarginaali) oli 3,6 (4,9) prosenttia. Oikaistu

liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA) oli 7,8 (9,0) miljoonaa euroa.

Oikaistu EBITA-marginaali oli 4,9 (6,5) prosenttia. Liike-

voiton oikaisut olivat yhteensä 0,4 (0,6) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -1,0 (-1,0) miljoonaa

euroa. Tulos ennen veroja oli 4,6 (5,7) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman verot olivat -1,2 (-2,8) miljoonaa euroa.

Tulos oli 3,3 (2,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos

(EPS) oli 0,19 (0,15) euroa.

Tammi−joulukuu 2021

Pihlajalinnan liikevaihto oli 577,8 (508,7) miljoonaa euroa,

kasvua 69,1 miljoonaa euroa eli 13,6 prosenttia. Yritysjär-

jestelyjen osuus liikevaihdon kasvusta oli 11,0 miljoonaa

euroa eli 2,2 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 58,1 miljoo-

naa euroa eli 11,4 prosenttia.

Kokonais- ja osaulkoistussopimusten liikevaihto kasvoi

12,6 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto oli

38,9 (11,4) miljoonaa euroa, kasvua 27,5 miljoonaa euroa.

Muu orgaaninen kasvu koostui lähinnä lääkärikeskuspalve-

luiden kasvusta 5,9 miljoonaa euroa, työterveyspalvelui-

den kasvusta 5,5 miljoonaa euroa, kirurgisten palveluiden

kasvusta 3,2 miljoonaa euroa ja etäpalveluiden kasvusta

2,7 miljoonaa euroa.

Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nousivat 11

prosenttia vertailukaudesta ja olivat vuoden 2019 tasolla.

Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat

kasvaneet 3 prosenttia vertailukaudesta ja olisivat jääneet

7 prosenttia vuoden 2019 tasosta lähinnä yksityisasiak-

kaiden laskeneiden käyntimäärien vuoksi. Luvuissa ei ole

huomioitu kuntaulkoistusten käyntimääriä. Tilikauden kai-

kista vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset

ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina 39 (28) prosent-

tia. Leikkaustoiminnan käyttöaste parani. Ennaltaehkäise-

vän työn osuus työterveyspalveluista kasvoi. Jokilaakson

sairaalan leikkausmäärät kasvoivat 9 prosenttia. Julkisen

terveydenhuollon valinnanvapauspotilaiden määrä Joki-

laakson sairaalassa kasvoi 13 prosenttia. Liikuntakeskusten

ja suunterveyden palveluiden kysyntä virkistyi, mutta

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

liikevaihto jäi edelleen merkittävästi vuoden 2019 tasosta.

Käyttökate oli 62,6 (52,2) miljoonaa euroa, kasvua 10,5

miljoonaa euroa eli 20,1 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli

65,3 (54,8) miljoonaa euroa, kasvua 10,6 miljoonaa euroa

eli 19,3 prosenttia. Käyttökatteen oikaisut olivat yhteensä

2,7 (2,6) miljoonaa euroa. Lääkärikeskuspalveluiden kan-

nattavuus parani koronapalveluiden johdosta. Työterveys-

palveluiden kannattavuus pysyi hyvänä ja kasvoi volyy-

mien kasvun johdosta. Liikuntakeskusten kannattavuus

parani. Leikkaustoiminnan käyttöaste ja kannattavuus

parani.

Kannattavuutta heikensivät merkittävästi kokonaisul-

koistussopimusten erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelui-

den, suunterveyden palveluiden ja ikäihmisten palveluiden

kohonneet kustannukset.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 34,7 (34,0) miljoonaa

euroa. Poistojen ja arvonalentumisten oikaisuerät olivat

-0,3 (0,1) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden

poistot olivat 6,7 (6,3) miljoonaa euroa, josta hankin-

tamenojen allokointeihin liittyvät poistot (PPA-poistot)

olivat 3,0 (3,1) miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden

poistot olivat 9,2 (8,8) miljoonaa euroa, ja poistot sekä

arvonalentumiset käyttöoikeusomaisuuseristä olivat 18,8

(18,9) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 27,9 (18,1) miljoonaa euroa,

kasvua 9,8 miljoonaa euroa eli 54,0 prosenttia. Liikevoiton

osuus liikevaihdosta (liikevoittomarginaali) oli 4,8 (3,6)

prosenttia. Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyö-

dykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 37,3

(27,4) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 6,5

(5,4) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 2,4

(2,8) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -3,7 (-4,4) miljoo-

naa euroa. Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus nosti

kertaluonteisesti nettorahoituskuluja vertailukaudella. Tu-

los ennen veroja oli 24,2 (13,7) miljoonaa euroa. Tuloslas-

kelman verot olivat -5,1 (-4,8) miljoonaa euroa. Tulos oli

19,1 (8,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli

0,89 (0,38) euroa.

Katsaus toimintaympäristöön

Koronapandemia jatkui koko vuoden 2021 ja aiheutti

tartuntapiikkejä alkuvuodesta, kesän jälkeen ja loppu-

vuodesta. Uudet tartuntatapaukset ja sairaalahoitoon

joutuneiden määrä saavuttivat Suomessa huippunsa

tammikuussa 2022 seitsemän päivän keskiarvolla mitat-

tuna. Pandemiaan liittyviä rajoituksia oli voimassa koko

vuoden 2021, ja laajoihin rajoitustoimiin siirryttiin vuoden

vaihteessa omikron-virusmuunnoksen vuoksi. Koko maan

tasolla tartuntamäärät ovat edelleen korkeita, mutta

tehohoitoa vaativien tapausten lukumäärä on laskenut

selvästi. Hallitus totesi neuvottelussaan 2.2.2022, että laa-

joja rajoituksia voidaan alkaa asteittain purkaa tautitilanne

huomioiden. Laajoihin rajoituksiin on sisältynyt muun

muassa yksilöurheiluun ja liikuntaan käytettävien sisäti-

lojen täyssulku aikuisilta harrastajilta. Rokotuskattavuus

Suomessa toisen annoksen osalta on helmikuun 2022

alussa 74,5 prosenttia koko väestöstä.

Koronarajoituksista ja pandemiaan liittyvästä tervey-

denhuollon kuormituksesta johtuen hoitovelka muiden

sairauksien osalta jatkaa kasvuaan. THL:n tilastoinnin

mukaan koronaviruksen myötä hoitojonot julkisessa

terveydenhuollossa ovat yleisesti kasvaneet. Marraskuun

lopussa 150 392 potilasta odotti hoitoon pääsyä sairaan-

hoitopiirien sairaaloihin. Vuoden aikana näiden potilaiden

määrä oli kasvanut lähes 9 000:lla. Hoitoa odottaneista 9

499 (6,3 prosenttia) oli odottanut yli puoli vuotta pääsyä

kiireettömään erikoissairaanhoitoon, mikä on lähes 1 900

potilasta enemmän kuin vuoden 2021 alussa. Hoitojonot

ovat kasvaneet etenkin kirurgiassa ja psykiatriassa.

Perusterveydenhuollossa lokakuussa 2021 60 prosenttia

potilaista pääsi kiireettömälle lääkärin avosairaanhoi-

don vastaanottokäynnille viikon sisällä hoidon tarpeen

arvioinnista kaikkien aluehallintovirastojen (AVI) alueilla.

Etäasioinnin lisääntyminen terveyskeskuksissa on no-

peuttanut hoitoonpääsyä. Lokakuussa 2021 suun tervey-

denhuollon kiireettömien käyntien määrä oli edelleen

pienempi kuin vuonna 2019.

Vapaaehtoisten sairauskuluvakuutusten määrä on

kasvanut merkittävästi vuosina 2009-2020. Yksityinen

sairauskuluvakuutus oli kesäkuun 2021 lopussa Finans-

sialan tilastojen mukaan yli 1,26 miljoonalla suomalaisella.

Kasvua on ollut nähtävissä aikuisten yksityishenkilöiden

ottamissa vakuutuksissa ja lasten vakuutuksissa sekä

yritysten työntekijöilleen ottamissa sairauskuluvakuutuk-

sissa.

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon

ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnil-

ta 21 hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille ja

osin HUS-yhtymälle. Aluevaalien tulokset vahvistettiin

26.1.2022 ja valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Uusi

sote-järjestelmä muokkaa terveydenhuollon rakenteita ja

tarpeita merkittävästi, kun vastuu palveluiden järjestämi-

sestä siirtyy kunnilta laajemmille hyvinvointialueille.

Väestön ikääntyminen jatkuu, ja suurimmat ikäraken-

teen muutokset ovat vielä edessä. Niillä tulee olemaan

merkittävä vaikutus Suomen huoltosuhteeseen ja ikään

liittyvien sairauksien yleistymiseen. Väestöennusteen

mukaan Suomessa on vuonna 2050 kymmentä työikäistä

kohden seitsemän ei-työikäistä henkilöä. Suurten ikä-

luokkien ikääntyminen haastaa yhteiskuntamme taloutta

ennennäkemättömällä tavalla.

Valtiovarainministeriön viimeisimmän taloudellisen kat-

sauksen mukaan Suomen BKT:n odotetaan kasvaneen 3,4

prosenttia vuonna 2021. Koronapandemian pahentuminen

vuoden 2021 lopulla lisäsi taloudenpitäjien epävarmuut-

ta ja hidasti talouskasvua tilapäisesti vuodenvaihteen

ympärillä. Vuonna 2022 BKT:n kasvun odotetaan pysyvän

3,0 prosentissa ja kuluttajakysynnän odotetaan jatkuvan

hyvällä tasolla. Talouden kasvun odotetaan hidastuvan

ja BKT:n arvioidaan kasvavan enää 1,5 prosenttia vuonna

2023 ja 1,4 prosenttia vuonna 2024.

Konsernin tase ja rahavirta

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 457,1

(441,3) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yh-

teensä 4,3 (13,3) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta vuosineljännekseltä oli

24,8 (18,5) miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat 0,6

(-0,6) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli

9,6 (4,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli 56,9 (46,9)

miljoonaa euroa. Maksetut verot olivat -2,6 (-3,6) miljoo-

naa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli -3,3 (-1,8)

miljoonaa euroa. Ostoveloista ja muista veloista vapautui

käyttöpääomaa 14,7 (27,8) miljoonaa euroa. Myyntisaami-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

siin ja muihin saamisiin sitoutui 16,8 (27,5) ja vaihto-omai-

suuteen sitoutui 0,3 (1,1) miljoonaa euroa käyttöpääomaa.

Varausten muutos sitoi käyttöpääomaa 0,9 (1,0) miljoo-

naa euroa.

Investointien nettorahavirta vuosineljännekseltä oli -5,8

(-1,9) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineet-

tomiin hyödykkeisiin olivat -5,8 (-2,0) miljoonaa euroa,

ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat 0,2 (0,1)

miljoonaa euroa. Pihlajalinna hankki Finla Työterveys Oy:n

Mänttä-Vilppulan yksikön liiketoiminnan marraskuussa

2021.

Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli -32,1 (-4,1)

miljoonaa euroa. Tytäryritysten hankinnat (lähinnä Työter-

veys Virta Oy 1.4.2021) vaikuttivat investointien nettoraha-

virtaan -16,4 (-1,4) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin

ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -14,8 (-9,6) miljoonaa

euroa, ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot olivat

0,5 (6,8) miljoonaa euroa. Pihlajalinna myi ja takaisin-

vuokrasi kaksi hoivakiinteistöään Laihialla toukokuussa

2020. Sijoitukset NONNA Group Oy:öön ja Digital Health

Solutions Oy:öön olivat -1,3 miljoonaa euroa.

Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassa-

virta) oli 19,0 (16,7) miljoonaa euroa vuosineljännekseltä ja

24,9 (42,8) miljoonaa euroa tilikaudelta.

Rahoituksen nettorahavirta vuosineljännekseltä oli

-21,5 (-9,5) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos,

sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -15,4 (-3,2)

miljoonaa euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat

-5,1 (-5,4) miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut

rahoituskulut olivat -1,1 (-0,9) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli -33,9 (-56,5)

miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen

tililimiittien muutokset, oli yhteensä -1,6 (-12,2) miljoonaa

euroa. Vuokrasopimusvelkojen maksut olivat -19,8 (-20,6)

miljoonaa euroa, ja maksetut korot sekä muut rahoitus-

kulut olivat -4,0 (-4,5) miljoonaa euroa. Määräysvallat-

tomien omistajien osuuksien muutoksen nettovaikutus

rahavirtaan oli -3,0 (-18,3) miljoonaa euroa. Pihlajalinna

hankki 7,2 prosenttia Kuusiolinna Terveyden osakkeista

Kuortaneen kunnalta elokuussa 2021. Rahana maksettu

kauppahinta oli 3,0 miljoonaa euroa. Pihlajalinna maksoi

tammikuussa 2020 Kuusiolinna Terveyden osakkeista

yhteensä 16,3 miljoonaa euroa Alavuden ja Ähtärin kau-

pungeille ja Soinin kunnalle sekä Mäntänvuoren Terveyden

osakkeista 2,0 miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kaupun-

gille. Määräysvallattomille omistajille maksettiin osinkoa

0,4 (0,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna Oyj maksoi osinkoa

yhtiökokouksen päätöksen mukaan 4,5 (0,0) miljoonaa

euroa tilikaudelta 2020. Yhtiö on hankkinut omia osakkei-

ta kannustinohjelmaansa ja hallituspalkkioita varten 0,6

(0,7) miljoonalla eurolla.

Konsernin nettovelkaantumisaste oli 158,8 (170,6) pro-

senttia. Korolliset nettovelat olivat 194,7 (194,8) miljoonaa

euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,8 (5,7) prosenttia, ja

oman pääoman tuotto oli 16,1 (8,1) prosenttia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan

euron rahoitusjärjestely Danske Bankin ja Nordean kans-

sa. Sopimus on voimassa 9.3.2023 asti. Pihlajalinna on

aloittanut rahoituksensa uudelleenjärjestelyneuvottelut,

jotka on tarkoitus saattaa päätökseen ennen maaliskuun

2022 loppua. Nykyinen rahoitus koostuu 50 miljoonan

euron valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkä-

aikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn

sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituk-

sen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60

miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset levera-

ge- (nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja

gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste).

Lainapankkien kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa

alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettujen lasken-

taperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS

16-vaikutusta ja IFRS-tulkintakomitean pilvipalveluita kos-

kevaa käyttöönottomenojen agendapäätöstä). Konserni

täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021.

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön

muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja lainapankit sopivat

maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn

kovenanttitasojen nostosta kyseisen vuoden ensimmäi-

sen ja toisen neljänneksen osalta. Rahoitusjärjestelyn

alkuperäiset kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing

115 prosenttia – astuivat takaisin voimaan vuoden 2020

kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysy-

västi uusi korkein marginaalitaso. Korkein marginaalitaso

tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa

31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 ja

gearing 91 prosenttia.

Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja

lainapankit sopivat ennen vuoden vaihdetta tilapäisestä

gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden

2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä

10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopi-

musten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla

oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoitusli-

miittejä yhteensä 45,0 miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen

lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpää-

töstilanteessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat Pohjola Sairaala Oy:n

hankinnasta ja sen rahoittamisesta hyvissä ajoin ennen

vuoden vaihdetta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa

2022 lisäluottolimiitistä.

Yritysostot ja investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 44,8

(25,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjeste-

lyihin olivat 20,0 (0,0) miljoonaa euroa. Konsernin brut-

toinvestoinnit käyttöomaisuuteen, jotka muodostuivat

kasvun vaatimista kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneis-

ta, olivat 13,8 (10,4) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit

uusien yksiköiden avaamiseen olivat 1,1 (0,4) miljoonaa

euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat

9,8 (14,6) miljoonaa euroa sisältäen uusien yksiköiden

avaamisen Lohjalle (Uniikki-erityisasumispalvelut) ja ver-

tailukaudella Helsinkiin (Pihlajalinna Tavastia -lääkärikes-

kus) sekä Riihimäelle (Uniikki-erityisasumispalvelut).

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liitty-

vät investointisitoumukset olivat noin 2,0 (2,5) miljoonaa

euroa. Investointisitoumukset liittyvät kliinisten laitteiden

lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähank-

keisiin.

Pihlajalinna osti tilikauden päättymisen jälkeen 1.2.2022

Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus

Oy:ltä. Nettovelaton käteisenä maksettava kauppahinta

oli 31,8 miljoonaa euroa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tutkimus ja kehitys

Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat

4,0 (3,6) miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2021 henkilöasiakkaiden sähköisen ajanva-

rauksen kehitystyö eteni hoidon tarpeen arvion parannus-

ten myötä. Etävastaanoton palvelujen kirjoa laajennettiin

esimerkiksi ennaltaehkäisevien palvelujen lisäyksillä.

Työterveysportaalissa tarjottavaa palveluvalikoimaa

laajennettiin entisestään ja analytiikkaa kehitettiin edel-

leen palvelemaan paremmin työterveysasiakkaitamme.

Vakuutusasiakkaiden hoitoketjupalvelua kehitettiin. Uu-

den ammattilaisille suunnatun mobiilisovelluksen kehitys

omille työntekijöille ja ammatinharjoittajille käynnistettiin.

Uudistuksia tehtiin myös liikuntakeskusten toiminnanoh-

jausjärjestelmän, konsernin laskujen kierrätysjärjestelmän

sekä kuvantamisen arkistointi- ja viestintäjärjestelmän

(PACS) vaihdoilla sekä suun terveydenhoidon uuden poti-

lastietojärjestelmän käyttöönotolla.

Tilikaudella 2022 Pihlajalinnan verkkosivusto ja Pihlaja-

linna Terveyssovellus ovat keskiössä henkilöasiakkaiden

palvelujen kehityksessä, kun mm. ajanvarausta uudiste-

taan palvelun parantamiseksi. Etäasiointia yhdenmukais-

tetaan ja palvelua tullaan laajentamaan entisestään.

Työterveysasiakkaille lisätään uusia ominaisuuksia por-

taaliin. Näitä ovat esimerkiksi analytiikan ja raportointi-

mahdollisuuksien laajennusmahdollisuudet. Uusi ammat-

tilaisten mobiilisovellus julkaistaan omille työntekijöille ja

ammatinharjoittajille. Uudistuksia ja kehityskohteita löytyy

myös konsernin HR-järjestelmissä ja dokumenttien hal-

linnan ratkaisussa. Leikkaustoiminnassa tullaan ottamaan

käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä.

Henkilöstö

Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 6 297 (5 550),

lisäystä 747 henkilöä eli 13 prosenttia. Konsernin henki-

löstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli

keskimäärin 4 746 (4 308), lisäystä 438 henkilöä eli 10

prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet

kulut olivat 255,2 (214,2) miljoonaa euroa, kasvua 40,9

miljoonaa euroa eli 19,1 prosenttia. Koronapalvelut, Työ-

terveys Virran hankinta ja Kristiinankaupungin osaulkois-

tuksen alkaminen nostivat henkilöstön määrää. Henkilös-

tökulujen nousu johtuu lisäksi yleiskorotuksista, tilapäisen

TyEL-alennuksen poistumisesta ja vertailukauden eli

koronakevään 2020 aikaisista henkilöstön joustoista.

Maaliskuussa Pihlajalinnan liikuntakeskuksissa käytiin

koronaepidemian vaikutusten vuoksi yhteistoimintaneu-

vottelut, joiden tuloksena oli tarvittaessa mahdollista

lomauttaa kaikki työntekijät määräaikaisesti enintään 90

päivän ajaksi. Osan työntekijöistä osa- tai kokoaikaiset

lomautukset alkoivat maaliskuun jälkimmäisellä puoliskol-

la ja kestivät huhtikuun koronasulun ajan.

Yhtiö

Pihlajalinnan omistus

31.12.2020

Pihlajalinnan omistus

31.12.2021

Nykyisen sopimuksen palvelu-

tuotannon

Sopimuksen k

esto,

vuotta

Jokilaakson Terveys Oy

90% 90% sisäinen palvelutuotanto

sisäinen

palvelutuotanto

Jämsän Terveys Oy

51% 51% 2015 10

Kuusiolinna Terveys Oy

90% 97% 2016 15

Mäntänvuoren Terveys Oy

91% 91% 2016 15

Kolmostien Terveys Oy

96% 96% 2015 15

Bottenhavets Hälsa Ab -

Selkämeren Terveys Oy

83% 75% 2021 15–20 vuotta

Yhteenveto kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihdosta ja kannattavuudesta (sisäinen myynti eliminoitu)

Lisätietoa kokonaisulkoistusten kannattavuudesta on esitetty toimintakertomuksen kohdassa Eriä, jotka

johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.

Kokonais- ja osaulkoistukset

10-12/2021

3kk

10-12/2020

3kk

2021 2020 2019

Tuloslaskelma

Liikevaihto, milj. euroa 71,2 66,9 277,0 264,2 262,4

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 0,2 1,4 6,6 11,0 15,3

Käyttökate (EBITDA), % 0,3 2,0 2,4 4,2 5,8

Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 0,2 1,4 6,7 11,0 17,5

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %* 0,3 2,0 2,4 4,2 6,7

Liikevoitto (EBIT), milj. euroa -0,5 0,7 3,6 8,2 13,0

Liikevoitto (EBIT), % -0,8 1,0 1,3 3,1 4,9

Oikaistu liikevoitto (EBIT), milj. euroa* -0,5 0,7 3,7 8,2 15,1

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %* -0,8 1,0 1,3 3,1 5,8

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa*

-0,5 0,7 4,1 8,5 15,4

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %*

-0,6 1,1 1,5 3,2 5,9

Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa -0,6 0,6 3,6 8,1 12,8

Kokonais- ja osaulkoistukset

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen toimii johtoryhmän pu-

heenjohtajana. Johtoryhmään kuuluvat operatiivinen

johtaja Teija Kulmala, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja

Rantala, lakiasiainjohtaja Marko Savolainen, henkilöstö-

johtaja Elina Heliö ja myyntijohtaja Juha-Pekka Halttunen.

Tietohallinnosta ja digitaalisesta kehityksestä vastaavana

johtajana (CIO) ja konsernin johtoryhmän jäsenenä aloitti

diplomi-insinööri Antti-Jussi Aro 3.5.2021. Lääketieteel-

lisenä johtajana (CMO) ja johtoryhmän jäsenenä aloitti

lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Sari Riihijärvi 2.7.2021.

Pihlajalinnan kaupalliseksi johtajaksi (CCO) valittiin KTM,

YTM Sari Nevanlinna. Hän aloittaa johtoryhmän jäsenenä

1.3.2022.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen

jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kuusi entisen seit-

semän sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinai-

seen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Hannu

Juvonen, Mika Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija

Turunen ja Mikko Wirén.

Yhtiökokous valitsi Mikko Wirénin hallituksen puheen-

johtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjoh-

tajaksi.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeen-

omistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat seuraa-

vat edustajat:

• Juha Koponen, yhtiöryhmän pääjohtaja ja hallitusten

puheenjohtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

• Mikko Wirén, toimitusjohtaja, MWW Yhtiö Oy

• Antti Kuljukka, toimitusjohtaja, Keskinäinen Vakuutus-

yhtiö Fennia

• Hanna Hiidenpalo, varatoimitusjohtaja, Keskinäinen

Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus valitsi järjestäytymiskokoukses-

saan 15.4.2021 valiokuntiin seuraavat jäsenet:

• Tarkastusvaliokunta: Seija Turunen (pj), Mika Manninen

ja Hannu Juvonen

• Henkilöstövaliokunta: Mikko Wirén (pj), Leena Niemistö

ja Kati Sulin

Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua

kaikkien valiokuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen

palkkiot pysyvät tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan

palkitsemista lukuun ottamatta euromääräisesti ennallaan

ja että yhtiökokouksessa valituille hallituksen jäsenille

maksetaan vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen

päättyvältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosi-

palkkiot: kokopäivätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle

250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkas-

tusvaliokunnan puheenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa

ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja

rahana siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä

hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön

osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin

maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen

jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 hallussaan yli

1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi

osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varain-

siirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin

luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia

omia osakkeita yhteensä 9 848 kappaletta heti osavuosi-

katsauksen 1.1.–31.3.2021 julkistamisen jälkeen eli 11.5.2021.

Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan aikaan kerralla

rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen

vuoden 2022 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on

oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinpe-

rinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen

puheenjohtajalle luovutettiin yhteensä 5 000 osaketta,

varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjoh-

tajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille

kullekin 808 osaketta.

Yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenel-

le maksetaan jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien

kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korva-

taan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön

matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 15.4.2021 päätti valtuuttaa

hallituksen päättämään enintään 2 061 314 yhtiön oman

osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 9 prosenttia

yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan val-

tuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.

Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus

on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päät-

tymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2022 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa halli-

tuksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiö-

lain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enin-

tään 3 091 971 osaketta, mikä vastaa noin 14 prosenttia

yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien

osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovut-

tamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suun-

nattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään

30.6.2022 asti.

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 15.4.2021 yhtiön tilin-

tarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab

tilikaudelle 1.1.–31.12.2021. Päävastuullisena tilintarkastaja-

na toimii Lotta Nurminen, KHT.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinna Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepää-

oma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja osakkeiden

lukumäärä oli yhteensä 22 620 135, joista ulkona oli 22

Fuusioitu yhtiö

Kohdeyhtiö Ajankohta

Pihlajalinna Seinäjoki Oy

Pihlajalinna

Lääkärikeskukset Oy

9.4.2021

Terveyspalvelu Verso Oy

Pihlajalinna

Lääkärikeskukset Oy

1.5.2021

Työterveys Virta Oy

Pihlajalinna Oulu Oy 1.9.2021

Muutokset konsernirakenteessa

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

594 235 ja yhtiön omassa hallussa 25 900. Yhtiöllä on

yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen

yhtiökokouksessa. Kaikki ulkona olevat osakkeet tuottavat

yhtäläisen oikeuden osinkoon ja yhtiön muuhun varo-

jen jakoon. Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 15 126 (14 141)

osakkeenomistajaa. Luettelo suurimmista omistajista on

nähtävissä yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälis-

talla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-ar-

voltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuol-

to.

Riskienhallinta

Pihlajalinna Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mah-

dollisimman järjestelmälliseen toimintaan osana normaa-

leja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa lisäksi

laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työterveysriskien

hallintaan. Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa mää-

ritellään ja luokitellaan konsernin riskit sekä kuvataan

riskienhallinnan tavoitteet. Lisäksi määritellään riskienhal-

linnassa noudatettavat periaatteet ja toimintatavat sekä

vastuut.

Koronaepidemian johdosta Pihlajalinna terävöitti

johtamisjärjestelmäänsä. Konsernin johtoryhmä seuraa

aktiivisesti epidemiatilannetta ja toiminnallisia mittareita

sekä arvioi tarvittavia toimenpiteitä. Lääketieteellinen

johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja ohjeistaa konsernin

liiketoimintoja viranomaisten ja alueellisten linjausten mu-

kaisesti. Koronavirusepidemian jatkuessa henkilöstön ja

asiakkaiden turvallisuus ja terveys ovat edelleen etusijalla

Pihlajalinnan johtamisjärjestelmässä. Tilannekuvan ajanta-

saisuus aluejohdolle, henkilöstölle ja ammatinharjoittajille

varmistetaan jatkuvan intratiedottamisen kautta, vaikka

päivittäisestä kriisijohtamisesta on luovuttu.

Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoi-

minnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja

päätöksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja

niiden hallinnasta raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaes-

sa tapauskohtaisesti.

Vuonna 2021 Pihlajalinna on noudattanut aiemmin

kehitettyä ja käyttöönotettua riskienhallinnan kokonais-

valtaista (Enterprise Risk Management) prosessia, jossa

riskit luokitellaan strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin

ja vahinkoriskeihin. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan

prosesseja tullaan kehittämään edelleen tilikauden 2022

aikana.

Strategisilla riskeillä tarkoitetaan epävarmuutta, joka

liittyy konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin strategian

toteuttamiseen. Esimerkki tästä ovat yhteiskunnalliset

rakenteelliset muutokset. Yksityisen sektorin rooli sosiaa-

li- ja terveyspalvelujen tuottajana sekä julkisen sektorin

rakennemuutokset vaikuttavat olennaisesti yhtiön liiketoi-

mintaan.

Operatiiviset riskit ovat riskejä, jotka aiheutuvat ulkoi-

sista tekijöistä, teknologiasta tai henkilöstön, organisaa-

tion tai prosessien toiminnasta. Näitä riskejä käsitellään

esimerkiksi seuraamalla järjestelmällisesti kilpailutilannet-

ta ja reagoimalla sen muutoksiin.

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät

konsernin taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuu-

teen, rahoitusriskien (korkoriski, likviditeettiriski, jälleenra-

hoitus sekä vastapuoli- ja saatavariski) hallintaan ja mm.

verotukseen. Esimerkiksi verolainsäädännön muutokset

voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.

Vahinkoriskit koskevat onnettomuuksia tai muita vahin-

koja, jotka voivat kohdistua konsernin omaisuuteen, hen-

kilökuntaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin tai ympäristöön.

Yhtiöllä on vastuu- ja potilasvakuutus yhtiön oman henki-

lökunnan aiheuttamia mahdollisia hoitovirheitä varten.

Riskiluokkia yhdistää maineriski, joka voi vaikuttaa kon-

sernin brändien tai koko konsernin maineeseen. Tietotur-

van tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa menetyksiä,

vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää

konsernin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden

saavuttamista, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan

tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutu-

mista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että

yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä

arvioidaan ja seurataan. Tämän jälkeen suunnitellaan ja

toteutetaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni- ja liiketoiminta-

johdolla raportointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskien-

hallinnan asiantuntijat ohjaavat ja kehittävät konsernin

riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä käsittelee konser-

nin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä sään-

nöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän

pitää tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen

tarkastuksen toiminto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoi-

tuksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta osana vuotuista

tarkastussuunnitelmaansa.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet 10-12/2021 10-12/2020 2021 2020

Määrä kauden lopussa, kpl 22 594 235 22 617 841 22 594 235 22 617 841

Määrä kaudella keskimäärin, kpl 22 594 235 22 574 207 22 589 383 22 586 212

Osakkeen ylin kurssi, euroa 12,92 10,45 12,98 15,66

Osakkeen alin kurssi, euroa 11,54 8,72 9,26 8,72

Osakkeen keskikurssi, euroa* 12,23 9,31 11,18 12,09

Osakkeen päätöskurssi, euroa 12,64 9,38 12,64 9,38

Osakevaihto, 1 000 kpl 1 061 2 628 6 929 6 620

Osakevaihto, % 4,7 11,6 30,7 29,3

Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 285,6 212,2 285,6 212,2

* kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Riskit ja liiketoiminnan

epävarmuustekijät

Koronaepidemian vaikutus Pihlajalinnan liiketoimintaan

on kahtiajakoinen: toisaalta koronapalveluiden kysyntä

on kasvattanut Pihlajalinnan liiketoimintaa, ja toisaalta

koronarajoitukset ovat ajoittain heikentäneet palveluiden

kysyntää. Lääkärikeskustoimipisteiden sekä suuntervey-

denhoidon yksiköiden tarjonta ja käyntimäärät eivät ole

vielä palautuneet vuoden 2019 tasolle eli aikaan ennen

koronaa. Liikuntakeskustoiminta on erityisesti kärsinyt

laajoista rajoituksista, joihin on sisältynyt yksilöurheiluun

ja liikuntaan käytettävien sisätilojen täyssulku aikuisilta

harrastajilta.

Koronaepidemian vaikutusten lisäksi liiketoiminnan

merkittävät epävarmuustekijät liittyvät sosiaali- ja ter-

veyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksiin, lainsää-

dännön olennaisiin muutoksiin, uusien toimipisteiden

avaamiseen ja yritysostojen, digitaalisen palvelukehityk-

sen sekä tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen sekä

riskeihin, jotka liittyvät verotukseen sekä pätevän johdon

sitouttamiseen ja rekrytointeihin.

Konsernin pääyhtiöissä alkoi keväällä 2017 verotarkas-

tus, joka on suoritettu kaikilta osin loppuun helmikuussa

2021. Tuloverotuksen (EVL) ja ennakonperinnän (EPL)

osalta verotarkastuksesta ei realisoitunut maksuunpanoa.

Arvonlisäverotuksen (AVL) osalta verotarkastuksesta ei

koitunut mainittavia seuraamuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen jär-

jestämistä koskeva uudistus saattaa tuoda toteutuessaan

muutoksia Pihlajalinnan sosiaali- ja terveydenhuollon pal-

velujen ulkoistussopimuksiin. Hyvinvointialueiden kanssa

tullaan käymään sote-uudistusta koskevan lainsäädännön

vaatimat prosessit, joilla varmistetaan palvelusopimus-

ten soveltaminen osana hyvinvointialueiden palveluiden

järjestämistä ja tuotantoa. Tämä saattaa vaikuttaa Pihla-

jalinnan palvelusopimusten voimassaoloaikaan ja tuotet-

tavien palveluiden laajuuteen. Pihlajalinna odottaa, että

sen määräaikaiset palvelusopimukset jatkuvat sovitusti

hyvinvointialueiden kanssa aina sopimusten määräaikojen

loppuun saakka.

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden

kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi

tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten

toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aika-

na, ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita.

Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen

liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoi-

topiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat

tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä

vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannus-

vastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset

palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan

hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut

sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannus-

korvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien

tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtu-

vien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia

vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa

palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien

vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tar-

kentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista.

Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa

sisällyttämien investointi- ja koronakustannusten arviointi

kyetään lopullisesti suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien

tilinpäätösten julkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan

näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopi-

musosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on

ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda

maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä

saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikai-

sissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat

vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten

kannattavuuteen viiveellä:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n

palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa

asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä

vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuk-

sen vuoksi, on tilikauden lopussa yhteensä noin 3,7 (2,6)

miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen

Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm.

palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muu-

tosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta

siltä osin kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen

jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus

kustannusnousuja vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopi-

musosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän

Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta

yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on

tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakan-

teen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8)

miljoonaa euroa.

Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on

saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti

perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kau-

pungilta yhteensä 4,1 (3,5) miljoonaa euroa. Sopimuksen

mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy

arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvaukses-

ta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan

sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset

muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutok-

sista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen

todellisia kustannuksia vastaavasti.

Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on

saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti

perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta

yhteensä 1,7 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan

tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio

erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palve-

luntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoi-

topiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista

vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin

kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia

kustannuksia vastaavasti. Ikäihmisten palvelumuutoksista

johtuvia kustannusnousuja tilaaja on hyväksynyt osaksi

palvelusopimuksen vuosihintaa.

Kuusiolinna Terveys Oy:n osalta erimielisyydet vuosi-

hinnasta ja muista erillisveloituksista on tilikauden aikana

sovittu kaikkien tilaajien kanssa. Alavuden ja Ähtärin kau-

punginhallitusten sekä Soinin ja Kuortaneen kunnanhal-

litusten päätökset sovituista asioista olivat lainvoimaisia

elokuussa 2021.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit:

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n

palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa

asiassa käräjäoikeuteen, kuten edellä on mainittu kohdas-

sa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.

Käräjäoikeuden istunnot pidettiin tammikuussa 2022.

Käräjäoikeus on ilmoittanut antavansa asiassa päätöksen

maaliskuun alussa.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi 11.6.2021 ratkaisun

Pihlajalinnan ja Hattulan kunnan välisessä riita-asiassa.

Käräjäoikeus katsoi, että Hattulalla ei ole ollut oikeutta

purkaa sopimusta. Pihlajalinnan tuli kuitenkin korvata

Hattulalle sopimussakkoina ja vahingonkorvauksena so-

pimuksen aikaisista rikkomuksista yhteensä 123 175 euroa

korkoineen. Pihlajalinnan vastakanne hyväksyttiin perus-

teeltaan, mutta hylättiin määrältään. Kumpikin osapuoli

vastasi omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Välimiesoikeus on 31.8.2021 todennut konserniin kuu-

luvaa tytäryhtiötä vastaan nostetussa välimiesmenette-

lyssä sopimusrikkomukseen perustuvassa asiassa, että

sopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta aiheutunut

vahinko kantajalle on määrältään 295 800 euroa. Väli-

miesoikeus on velvoittanut Pihlajalinnan suorittamaan

vahingonkorvauksen ja kantajan oikeudenkäyntikulut 82

943 euroa sekä yhteisvastuullisesti korvaamaan välimies-

menettelyn kulut yhteensä 98 694 euroa.

Pihlajalinnalla on joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeu-

denkäyntejä vireillä. Näistä ei odoteta merkittäviä talou-

dellisia vaikutuksia konsernille.

Liikearvon arvonalentumistestaus:

Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 188,9 (173,6)

miljoonaa euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja

tarvittaessa kvartaaleittain, että liikearvon kirjanpitoarvo

ei ylitä käypää arvoa. Vuosittainen arvonalentumistestaus

suoritettiin tilanteesta 30.11.2021. Pihlajalinna ei havainnut

viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä olisi

kerrytettävissä. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvuke-

hityksessä tapahtuu muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa

liikearvon arvonalentumiseen. Se voi vaikuttaa epäedul-

lisesti Pihlajalinnan liiketoiminnan tulokseen ja omaan

pääomaan.

Liputusilmoitukset

Yhtiö ei ole vastaanottanut tilikaudella arvopaperimarkki-

nalain 9 luvun 5 pykälän mukaisia ilmoituksia.

Verovastuullisuus ja verojalanjälki

Pihlajalinnan verojalanjälki kuvaa konsernin toiminnasta

yhteiskunnalle kertyviä veroja ja veroluonteisia maksuja.

Vuonna 2021 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskunnal-

le yhteensä 131,9 (110,4) miljoonaa euroa. Pihlajalinnan

verojalanjäljestä suuri osa muodostuu palkkaveroista eli

ennakonpidätyksistä ja työnantajamaksuista. Lisäksi Pihla-

jalinna tilitti ammatinharjoittajille yhteensä 73,0 (71,9)

miljoonaa euroa palkkioita, joista ammatinharjoittajat

tilittävät verot itse. Yhteisöveron osuus Pihlajalinnan vero-

jalanjäljestä oli 5,3 (4,2) miljoonaa euroa.

Verojalanjälki

milj. euroa

31.12.2021 31.12.2020

Kaudelta maksettavat välittömät verot

Tuloverot 5,3 4,2

Työnantajan eläkemaksut 35,3 27,0

Sosiaaliturvamaksut 3,2 2,5

Työnantajan työttömyysvakuutus-

maksut

3,5 2,5

Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus-

maksut

1,6 1,3

Työnantajamaksut yhteensä 43,7 33,3

Kiinteistöverot 0,1 0,1

Varainsiirtoverot 0,4 0,4

Kaudelta maksettavat välittömät verot

yhteensä

49,5 37,9

Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen

arvonlisävero

Arvonlisäverot, Arvio 14,3 11,3

Kaudelta tilitettävät verot

Ennakonpidätykset 48,0 43,3

Työntekijän eläkemaksut 15,8 13,7

Työntekijän työttömyysvakuutus-

maksut

2,9 2,2

Palkkaverot yhteensä 66,7 59,2

Arvonlisäverot, netto 1,4 1,9

Tilikaudelta tilitettävät verot yhteensä 68,1 61,1

Verojalanjälki 131,9 110,4

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalin-

na-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisen pitkän

aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannus-

tinohjelma on voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu

toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen ohjelmaan

valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa

kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman. Sen nojalla

saatuja osakepalkkioita ei saa miltään osin luovuttaa

ennen vuotta 2022, ja osakepalkkioihin sisältyy kunkin

suoritusjakson mukainen kahden vuoden mittainen luo-

vutusrajoitus. Työsuhteen päättyessä luovutusrajoituksen

aikana on jo saadut osakkeet palautettava. Avainhenkilön

on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen

ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin kuului 27

avainhenkilöä.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamis-

osakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuoden 2019 alusta

vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen

osakepalkkion maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi

kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä kertoimella

suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosak-

keita annettiin yhteensä 97 000 kappaletta. Kyseinen

osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennet-

tiin soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä net-

to-osakemäärä 45 105 osaketta luovutettiin osallistujille

28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta,

mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtu-

maan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisäl-

tää kolme yksivuotista suoritusjaksoa (kalenterivuodet

2019–2021), joiden aikana osallistujilla oli mahdollisuus

ansaita suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että

yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat suoritustavoitteet.

Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistu-

ja voi ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta

kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti (bruttomäärä ennen

verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet

annetaan ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson

päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022.

Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut

lisäosakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoit-

teet eivät täyttyneet.

Toiselta suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio oli

bruttomäärältään 56 583 osaketta. Netto-osakemäärä 26

546 osaketta luovutettiin osallistujille 25.2.2021. Näihin

osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta,

mutta niihin ei sovelleta mahdollista päättymistapahtu-

maan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.

Suoritusjakson 2021 suoritustavoitteet liittyivät konser-

nin oikaistun liikevoittotavoitteen 2021 saavuttamiseen,

asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) ja henkilöstön netto-

suositteluindeksin (eNPS) kehittymiseen, erikoissairaan-

hoidon oman tuotannon osuuden kasvuun, kuntayhti-

öiden tehostamisohjelman toteutumiseen ja eriin, jotka

johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkois-

tussopimusten kannattavuuteen viiveellä. Johdon palkkio

suoritusjaksolta 2021 on bruttomäärältään 18 816 osaket-

ta. Osakkeet luovutetaan osallistujille arviolta helmikuussa

2022. Osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoi-

tusta.

Omien osakkeiden hankinta kannustin-

järjestelmää varten

Pihlajalinna hankki 15.1.2021–21.1.2021 yhteensä 60 000

omaa osaketta keskihintaan 9,70 euroa osakkeelta.

Hankinnan jälkeen Pihlajalinna Oyj:llä oli yhteensä 62

294 omaa osaketta, joka oli noin 0,28 prosenttia yhtiön

kaikista osakkeista. Pihlajalinna luovutti 25.2.2021 kan-

nustinohjelman mukaisesti 26 546 yhtiön hallussa olevaa

osaketta avainhenkilöille. Pihlajalinna luovutti 11.5.2021 yh-

tiökokouksen päätöksen mukaisesti 9 848 yhtiön hallussa

olevaa osaketta osana hallituksen palkkiota. Tapahtunei-

den osakeluovutusten jälkeen Pihlajalinna Oyj:n hallussa

oli tilikauden lopussa 25 900 omaa osaketta.

Omia osakkeita voidaan käyttää voimassa olevan kan-

nustinohjelman mukaisiin maksuihin.

Hallituksen voitonjakoehdotus ja

varsinainen yhtiökokous 2022

Hallitus esittää, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta

jaetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta.

Osinkoon oikeuttavia osakkeita on tilinpäätöshetkel-

lä 22 594 235, joten osingon kokonaismäärä olisi 6 778

270,50 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole

tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia

muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu

voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhti-

ön maksukykyä.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,89 euroa. Ehdo-

tettu osinko 0,30 euroa on 33,7 prosenttia osakekohtai-

sesta tuloksesta.

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään

13.4.2022 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskut-

susta ja sen sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Vuosikertomus 2021, johon sisältyvät hallituksen toimin-

takertomus ja tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasi-

vuilla investors.pihlajalinna.fi viikolla 12.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista varoista:

Euroa 31.12.2021

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

183 190 483,50

Voitto edellisiltä tilikausilta 26 152 278,97

Tilikauden voitto 13 893 203,86

Aktivoidut kehittämismenot -488 602,20

Yhteensä 222 747 364,13

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2022

Pihlajalinnan koko vuoden liikevaihdon odotetaan kasva-

van selvästi ja koko vuoden oikaistun liikevoiton ennen

aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA) odotetaan pysyvän vuoden 2021 tasolla. Pohjola

Sairaalan integraation ja kuntayhtiöissä mahdollisesti har-

kittavien tehostamisten vuoksi vuoden ensimmäinen puo-

lisko tulee kuitenkin jäämään edellisen vuoden tasosta.

Pohjola Sairaalan hankinta nostaa konsernin liikevaihtoa

tilikaudella 2022 vähintään 50 miljoonaa euroa. Korona-

palveluiden liikevaihdon odotetaan jäävän vuoden 2021

tasosta. Pihlajalinna keskittyy vuonna 2022 yhdistä-

mään Pohjola Sairaalan toiminnan kiinteäksi osaksi Koko

Suomen Lääkärikeskus -konseptiaan. Kannattavuuden

pitäminen vuoden 2021 tasolla edellyttää onnistumista

tarjonnan kasvattamisessa, yritysjärjestelyn suunniteltujen

synergiahyötyjen toteutumista sekä kuntayhtiöissä mah-

dollisesti harkittavien tehostamisten onnistumista.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto- ja ohjausjärjes-

telmästään erillisessä kertomuksessa, joka asetetaan

saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi

samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 12.

Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattamisesta tai

siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla inves-

tors.pihlajalinna.fi.

Selvitys muista kuin taloudellisista

tiedoista

Pihlajalinnan ensimmäiseen GRI-standardin mukaiseen

vastuullisuusraporttiin sisältyy selvitys muista kuin

taloudellisista tiedoista. Vastuullisuusraportti asetetaan

saataville yhtiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi

samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa viikolla 12.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyvät

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi ilman ehtoja

Pihlajalinnan ja Pohjola Sairaalan yhdistymisen. Yritys-

kauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa,

ja se vahvistaa yhdistyvän uuden kokonaisuuden pal-

veluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoisaloilla.

Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maan-

tieteellisen laajentamisen erityisesti pääkaupunkiseudulla

ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia vahvistaa

kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu

uusi viisivuotinen palvelusopimus. Yrityskaupan täytän-

töönpanopäivä oli 1.2.2022.

Kaupan nettovelaton käteishinta oli aiemmin tiedote-

tun mukaisesti 31,8 miljoonaa euroa. Pohjola Sairaalan

liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 59,4

miljoonaa euroa vuonna 2020. Pohjola Sairaala on orto-

pediaan eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmien

hoitoon erikoistunut sairaalaketju, joka on perustettu

2013. Pohjola Sairaala toimii viidellä yliopistosairaalapaik-

kakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja

Kuopiossa.

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2021 keskimäärin 295

henkilöä ja vuoden aikana yhtiössä toimi yli 300 amma-

tinharjoittajaa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano

Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 13.4.2022 pidettäväl-

le varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi

vahvistettaisiin seitsemän nykyisen kuuden sijaan. Nimitystoimikunta

ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika

Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén va-

litaan uudelle toimikaudelle. Nimitystoimikunta ehdottaa, että uudeksi

hallituksen jäseneksi valitaan Heli Iisakka. Heli Iisakka (s. 1968, KTM)

toimii Colliers Finland Oy:n talousjohtajana. Iisakka on riippumaton

yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien

nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiöko-

kouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimi-

kunta ehdottaa, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen

puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että käynnissä

olevien merkittävien sosiaali- ja terveysalaa koskevien muutosten

sekä yhtiössä meneillään olevan voimakkaan strategisen kehityksen

vuoksi hallituksen puheenjohtajan tehtävä on vielä tulevan toimikau-

den kokopäivätoiminen. Nimitystoimikunnan yhteisenä tahtotilana on,

että hallituksen puheenjohtajan kokopäivätoimisuudesta sen jälkeen

luovuttaisiin.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen

puheenjohtajan palkkio pysyy samana, ja että varapuheenjohtajan,

tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkioita

korotetaan ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille

maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä

toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle

250 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheen-

johtajalle 39 000 euroa ja muille jäsenille 26 000 euroa.

Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana

siten, että noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen

jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana.

Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen

jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 hallussaan yli 1 000 000

euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnas-

ta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava

palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön

Toiminnan laajuus

2021

2020

vertailu-

kelpoinen **

2019 2018

2017

ilman

IFRS 16

Liikevaihto, milj. euroa 577,8 508,7 518,6 487,8 424,0

Muutos, % 13,6 -1,9 6,3 15,0 6,2

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa* 58,1 -11,3 13,4 -2,0 10,1

Muutos, % 11,4 -2,2 2,8 -0,5 2,5

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa* 44,8 25,4 44,1 160,0 30,4

% liikevaihdosta 7,8 5,0 8,5 32,8 7,2

Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa* 0,0 0,4 0,5 1,3 1,2

% liikevaihdosta 0,0 0,1 0,1 0,3 0,3

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut,

milj. euroa

255,2 214,2 222,0 208,4 175,4

Henkilöstö kauden lopussa 6 297 5 550 5 815 5 850 4 753

Henkilöstö keskimäärin (FTE) 4 746 4 308 4 515 4 618 3 879

Kannattavuus

2021

2020

vertailu-

kelpoinen**

2019 2018

2017

ilman

IFRS16

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa* 62,6 52,2 47,8 44,8 33,3

Käyttökate, % 10,8 10,3 9,2 9,2 7,9

Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa* 65,3 54,8 55,7 45,9 34,4

Oikaistu käyttökate, % 11,3 10,8 10,7 9,4 8,1

Liikevoitto (EBIT), milj. euroa 27,9 18,1 10,2 13,2 19,1

Liikevoitto, % 4,8 3,6 2,0 2,7 4,5

Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa* 30,3 20,9 21,4 14,4 16,9

Oikaistu liikevoitto, % 5,3 4,1 4,1 3,0 4,0

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA), milj. euroa*

37,3 27,4 28,9 19,6 23,8

Oikaistu EBITA, % 6,5 5,4 5,6 4,0 5,6

Nettorahoituskulut, milj. euroa -3,7 -4,4 -3,9 -3,8 -1,7

% liikevaihdosta -0,6 -0,9 -0,8 -0,8 -0,4

Tulos ennen veroja, milj. euroa 24,2 13,7 6,3 9,5 17,4

% liikevaihdosta 4,2 2,7 1,2 1,9 4,1

Tuloverot, milj. euroa -5,1 -4,8 -1,8 -2,7 -3,4

Tilikauden voitto 19,1 8,9 4,5 6,8 14,1

Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa 24,9 42,8 17,4 -18,8 -25,1

Oman pääoman tuotto ROE, %* 16,1 8,1 3,8 5,7 13,6

Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % * 8,8 5,7 3,1 4,7 11,8

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

2021

2020

vertailu-

kelpoinen**

2019 2018

2017

ilman IFRS16

Osakekohtainen tulos (EPS) 0,89 0,38 0,15 0,16 0,46

Osakekohtainen oma pääoma, euroa* 5,27 4,82 4,47 5,36 4,87

Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys) 0,30 0,20 0,10 0,16

Osinko/tulos, %* 33,72 51,80 64,0 34,7

Efektiivinen osinkotuotto, %* 2,37 2,13 1,2 1,2

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 22 594 235 22 617 841 22 620 135 22 620 135 20 613 146

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 22 589 383 22 586 212 22 620 135 22 224 236 20 613 146

Markkina-arvo, milj. euroa 285,6 212,2 345,6 195,0 274,0

Osingonjako, milj. euroa 6,8 4,5 2,3 3,3

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)* 14,21 24,39 102,71 55,1 28,9

Osakkeen ylin kurssi, euroa 12,98 15,66 15,88 15,28 18,42

Osakkeen alin kurssi, euroa 9,26 8,72 8,70 8,56 12,60

Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa 11,18 12,09 12,77 12,18 16,30

Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa 12,64 9,38 15,28 8,62 13,34

Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl* 6 929 6 620 4 062 6 182 5 189

Osakkeiden vaihto, %* 30,7 29,3 18,0 27,8 25,2

Osakekohtaiset tunnusluvut

* Vaihtoehtoinen tunnusluku

** Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen noudattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapää-

töksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaatteiden kohdassa ”päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat".

Rahoitus ja taloudellinen asema

2021

2020

vertailu-

kelpoinen**

2019 2018

2017

ilman IFRS16

Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa 194,7 194,8 192,7 178,0 34,2

% liikevaihdosta 33,7 38,3 37,2 36,5 8,1

Omavaraisuusaste, %* 26,9 25,9 24,3 29,9 41,8

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %* 158,8 170,6 181,7 136,6 32,3

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen* 3,0 3,6 3,5 3,9 1,0

hallussa olevia omia osakkeita tai osakkeet hanki-

taan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kolmen

viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta

1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole

mahdollista oikeudellisista tai muista säädöspe-

rusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisään-

nökset, luovutetaan tai hankitaan osakkeet ensim-

mäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen

tai vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan rahana. Jos

hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuo-

den 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella

on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta

takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin halli-

tuksen jäsenelle maksetaan rahana jokaiselta hal-

lituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokous-

palkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen

jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkus-

tussäännön mukaisesti.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1 000 € Q4/21 Q3/21* Q2/21* Q1/21* Q4/20* Q3/20* Q2/20* Q1/20*

Tuloslaskelma

Liikevaihto 154 721 140 622 142 545 139 887 137 194 123 855 114 659 132 974

Liiketoiminnan muut tuotot 1 644 698 241 1 121 472 634 937 336

Materiaalit ja palvelut -56 325 -49 273 -50 719 -53 201 -53 539 -47 496 -44 202 -52 740

Työsuhde-etuuksista

aiheutuvat kulut

-69 278 -60 536 -64 100 -61 250 -55 478 -50 093 -52 296 -56 368

Liiketoiminnan muut kulut -16 221 -13 303 -12 941 -11 695 -13 580 -10 408 -10 605 -12 092

Käyttökate (EBITDA) 14 542 18 208 15 025 14 862 15 068 16 491 8 493 12 111

Oikaistu käyttökate (EBITDA) 14 889 19 339 15 884 15 223 15 780 17 240 9 060 12 693

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 9,6 13,8 11,1 10,9 11,5 13,9 7,9 9,5

Poistot -8 961 -8 797 -8 478 -8 465 -8 314 -8 623 -8 336 -8 750

Liikevoitto (EBIT) 5 581 9 411 6 547 6 397 6 754 7 869 157 3 361

Oikaistu liikevoitto (EBIT) 6 030 10 470 7 155 6 691 7 331 8 656 668 4 243

Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 3,9 7,4 5,0 4,8 5,3 7,0 0,6 3,2

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei-

den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

7 837 12 252 8 929 8 317 8 956 10 289 2 272 5 908

Oikaistu EBITA, % 5,1 8,7 6,3 5,9 6,5 8,3 2,0 4,4

Rahoitustuotot 58 64 62 58 50 73 64 46

Rahoituskulut -1 063 -935 -1 006 -952 -1 066 -1 100 -1 075 -1 396

Tulos ennen veroja 4 576 8 539 5 603 5 502 5 738 6 842 -854 2 011

Tuloverot -1 234 -1 702 -1 107 -1 088 -2 789 -1 511 53 -589

Tilikauden tulos 3 342 6 838 4 496 4 415 2 949 5 331 -801 1 422

Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta 4 257 6 978 4 335 4 524 3 400 4 531 -531 1 287

Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden

tuloksesta

-915 -140 161 -110 -452 800 -269 136

EPS 0,19 0,31 0,19 0,20 0,15 0,20 -0,02 0,06

Henkilöstö periodin lopussa 6 297 5 750 6 000 5 783 5 550 5 882 5 640 5 535

Henkilöstön muutos kvartaalilla 547 -250 217 233 -332 243 105 21

* Vertailukelpoinen. Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen noudattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapäätöksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaat-

eiden kohdassa ”päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat".

Kvartaalitiedot

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tunnusluvut

Osakekohtainen tulos (EPS)

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osakekohtainen oma pääoma

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osakekohtainen osinko

Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko tuloksesta, %

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos (EPS)

Efektiivinen osinkotuotto, %

Osakekohtainen osinko

x 100

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakevaihto, %

Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana

x 100

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Tilikauden tulos (rullaava 12 kk)

x 100

Oma pääoma (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto, %

(ROCE)

Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +

rahoituskulut (rullaava 12 kk)

x 100

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma

x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

x 100

Oma pääoma

Käyttökate (EBITDA)

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Käyttökate (EBITDA), %

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

x 100

Liikevaihto

Oikaistu käyttökate (EBITDA)*

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +

oikaisuerät

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %*

Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +

oikaisuerät

x 100

Liikevaihto

Oikaistu liikevoitto ennen aineetto-

mien hyödykkeiden poistoja ja arvon-

alentumisia (EBITA)*

Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkei-

den poistot ja arvonalentumiset

Oikaistu EBITA, %*

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei-

den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

x 100

Liikevaihto

Nettovelan suhde oikaistuun

käyttökatteeseen*, rullaava 12 kk

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)

Rahavirta investointien jälkeen

Liiketoiminnan nettorahavirta + investointien

nettorahavirta

Oikaistu liikevoitto (EBIT)*

Liikevoitto + oikaisuerät

Oikaistu liikevoitto, %* Oikaistu liikevoitto (EBIT)

x 100

Liikevaihto

Tulos ennen veroja

Tilikauden voitto + tuloverot

Bruttoinvestoinnit

Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

sekä käyttöoikeusomaisuuseriin

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %

Kauden liikevaihto - yritysjärjestelyjen liikevaihto

kaudella - edellisen kauden liikevaihto

x 100

Edellisen kauden liikevaihto

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia

arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumi-

set ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjär-

jestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS-tulkinta-

komitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1 000 euroa, ellei toisin mainita

2021 2020*

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) / 19 091 8 901

Oma pääoma alussa 114 190 105 323

Oma pääoma lopussa 122 611 114 190

Oma pääoma (keskiarvo) x 100 118 400 109 756

Oman pääoman tuotto, % (ROE) 16,1 8,1

Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen

kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien

yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa

tilikauden aikana.

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)

2021 2020*

Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + 24 222 13 737

Rahoituskulut (rullaava 12 kk) 3 956 4 637

/ 28 178 18 373

Taseen loppusumma alussa - 441 337 437 685

Korottomat velat alussa 119 031 112 655

322 306 325 030

Taseen loppusumma lopussa - 457 066 441 337

Korottomat velat lopussa 135 479 119 031

321 587 322 306

Keskiarvo x 100 321 947 323 668

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE) 8,8 5,7

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnuslu-

vuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoi-

tetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

Omavaraisuusaste, %

2021 2020*

Oma pääoma / 122 611 114 190

Taseen loppusumma - 457 066 441 337

Saadut ennakot x 100 938 1 158

Omavaraisuusaste, % 26,9 25,9

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä

sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuu-

desta on rahoitettu omalla pääomalla.

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

2021 2020*

Korolliset rahoitusvelat - 198 977 208 117

Rahavarat / 4 257 13 306

Oma pääoma x 100 122 611 114 190

Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 158,8 170,6

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä on omistajien yri-

tykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Konser-

nin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti on gearing-tunnusluku eli nettovelkaantumisaste.

Tunnusluvun maksimiarvo on 115 % ilman IFRS 16 vaikutusta (frozen GAAP). Rahoitussopimuksen

mukaan laskettu Gearing oli tilinpäätöstilanteessa 91 %.

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

(EBITDA), rullaava 12 kk

2021 2020*

Korolliset rahoitusvelat - 198 977 208 117

Rahavarat 4 257 13 306

Nettovelka / 194 720 194 810

Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk) 65 336 54 773

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

(EBITDA), rullaava 12 kk

3,0 3,6

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos

käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi

investoi tai jaa osinkoa. Konsernin rahoitusjärjestelyn toinen finanssikovenantti perustuu konsernin

nettovelan ja pro forma -käyttökatteen suhteeseen (Leverage). Rahoitusjärjestelyn mukaisen kove-

nanttiehdon maksimiarvo on 3,75. Lainamarginaali nousee, mitä lähempänä kovenantti maksimiar-

voa on. Konsernin johto ja hallitus seuraavat kovenanttiehdon täyttymistä kuukausittain ja rahoitta-

jille kovenantti raportoidaan kvartaaleittain. Kovenanttilaskelmat päivitetään myös ennusteilla aina,

kun konserni on toteuttamassa materiaalista yrityshankintaa. Rahoitussopimuksen mukaan laskettu

Leverage oli tilinpäätöstilanteessa 2,31.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia

tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön

hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia

tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa

määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tun-

nuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla

- vähennetään seuraava luku/luvut

+ lisätään seuraava luku/luvut

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA) 2021 2020*

Kauden tulos 19 091 8 901

Tuloverot -5 130 -4 835

Rahoituskulut -3 956 -4 637

Rahoitustuotot 242 232

Poistot ja arvonalentumiset -34 701 -34 023

Käyttökate (EBITDA) 62 638 52 164

IFRS 3-kulut 1 428 124

Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset 563 282

Muut käyttökatteen oikaisut 707 2 204

Käyttökatteen oikaisut yhteensä 2 698 2 609

Oikaistu käyttökate (EBITDA) 65 336 54 773

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen

toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulu-

jen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisä-

tietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatii-

visen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kau-

sien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

Käyttökate (EBITDA), % 2021 2020*

Käyttökate / 62 638 52 164

Liikevaihto x 100 577 774 508 682

Käyttökate (EBITDA), % 10,8 10,3

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 2021 2020*

Oikaistu käyttökate / 65 336 54 773

Liikevaihto x 100 577 774 508 682

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % 11,3 10,8

Liikevoitto EBIT, oikaistu liikevoitto EBIT ja oikaistu EBITA 2021 2020*

Kauden tulos 19 091 8 901

Tuloverot -5 130 -4 835

Rahoituskulut -3 956 -4 637

Rahoitustuotot 242 232

Liikevoitto EBIT 27 936 18 141

Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset -290 -232

Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä** 1 381

Käyttökatteen oikaisut yhteensä* 2 698 2 609

Liikevoiton oikaisut yhteensä 2 410 2 758

Oikaistu liikevoitto EBIT 30 346 20 899

PPA-poistot 2 985 3 097

Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset 3 714 3 197

Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset 290 232

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja

ja arvonalentumisia (EBITA)

37 335 27 424

Liikevoitto (EBIT), % 2021 2020*

Liikevoitto / 27 936 18 141

Liikevaihto x 100 577 774 508 682

Liikevoitto (EBIT), % 4,8 3,6

Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 2021 2020*

Oikaistu liikevoitto / 30 346 20 899

Liikevaihto x 100 577 774 508 682

Oikaistu liikevoitto (EBIT), % 5,3 4,1

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA), %

2021 2020*

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA) /

37 335 27 424

Liikevaihto x 100 577 774 508 682

Oikaistu EBITA, % 6,5 5,4

Rahavirta investointien jälkeen 2021 2020*

Liiketoiminnan nettorahavirta 56 936 46 904

Investointien nettorahavirta -32 064 -4 124

Rahavirta investointien jälkeen 24 873 42 780

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle,

kun juoksevan liiketoiminnan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo paljonko

yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla

yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

Tulos ennen veroja 2021 2020*

Kauden tulos 19 091 8 901

Tuloverot -5 130 -4 835

Tulos ennen veroja 24 222 13 737

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituse-

riä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako, Oikaistu liike-

voitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttä-

mättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa ver-

tailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.

Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoit

toa (EBIT) sekä oikaistua liikevoittoa ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA).

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % 2021 2020*

Kauden liikevaihto - 577 774 508 682

Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella 11 008 1 424

Edellisen kauden liikevaihto 508 682 518 596

Liikevaihdon orgaaninen kasvu / 58 084 -11 338

Edellisen kauden liikevaihto x 100 508 682 518 596

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, % 11,4 -2,2

Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, % 2,2 0,3

Liikevaihdon kasvu 69 092 -9 914

Liikevaihdon kasvu, % 13,6 -1,9

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritys-

järjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä,

uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja

digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimi-

pisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi.

Oikaisuerät** on esitetty tuloslaskelman riveillä seuraavasti:

2021 2020*

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 414 1 457

Liiketoiminnan muut kulut 2 285 1 152

Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä 2 698 2 609

Poistot ja arvonalentumiset -288 149

Liikevoiton oikaisuerät yhteensä 2 410 2 758

* Oikaistu takautuvasti johtuen pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevan IFRIC agendapäätöksen nou-

dattamisesta. Lisätietoja IFRIC agendapäätöksen vaikutuksista on esitetty Laatimisperiaatteiden koh-

dassa ”päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat".

** Oikaisuerien määritelmä on muuttunut: oikaisueriä ovat entisen määrittelyn lisäksi liiketoimintojen

hankintojen kulut ja IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalvelu-ja koskevan agendapäätöksen

mukaiset kulukirjaukset sekä poistojen peruutukset.

2021 2020*

Käyttökate (EBITDA) 62 638 52 164

Oikaisut käyttökatteeseen

Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut 414 -60

Osakekannustinjärjestelmän korvaukset liittyen rauenneeseen ostotar-

joukseen

1 517

Tappiolliset myyntisopimukset -225

IFRS 3-kulut 1 428 124

Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset 563 282

Muut 518 747

Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä 2 698 2 609

Oikaistu käyttökate (EBITDA) 65 335 54 772

Poistot ja arvonalentumiset -34 701 -34 023

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin

Kassavirtaan vaikuttamaton tuplapoisto fuusion johdosta

354

Pilvipalveluita koskevan agendapäätöksen kirjaukset -290 -232

Toimipisteiden sulkeminen 1 26

Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä -288 149

PPA-poistot 2 985 3 097

Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset ilman pil-

vipalveluita

4 004 3 428

Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset yhteensä 6 988 6 525

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA)

37 335 27 424

Liikevoitto (EBIT) 27 936 18 141

Rahoitustuotot 242 232

Rahoituskulut -3 956 -4 637

Tuloverot -5 130 -4 835

Tilikauden voitto 19 091 8 901

Bruttoinvestoinnit 2021 2020*

Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa 44 989 43 996

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa 95 586 102 832

Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa 14 866 15 336

Liikearvo kauden lopussa 188 909 173 607

Lisätään kauden poistot ja arvonalentumiset 34 701 34 023

Aineelliset hyödykkeet kauden alussa 43 996 53 237

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa 102 832 108 109

Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa 15 336 18 133

Liikearvo kauden alussa 173 607 173 607

Aineellisten hyödykkeiden myynnit kaudella -1 503 -8 700

Bruttoinvestoinnit 44 784 25 409

Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien

yritysjärjestelyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoimin-

noista luopumisia. Investoinnit on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2021

Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

1 LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ 3 481 641 15,4 %

2 MWW YHTIÖ OY 2 309 010 10,2 %

3 KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA 1 998 965 8,8 %

4 LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ 1 893 985 8,4 %

5 KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO 1 267 161 5,6 %

6 NIEMISTÖ LEENA KATRIINA 704 687 3,1 %

7 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 628 431 2,8 %

8 SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN AB (PUBL) HELSINGIN SIVUKONTTORI 497 093 2,2 %

9 FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO 470 000 2,1 %

10 OP-SUOMI PIENYHTIÖT 383 175 1,7 %

10 suurinta yhteensä 13 634 148 60,3 %

Muut osakkeenomistajat 8 985 987 39,7 %

22 620 135 100,0 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2021

Osakkeita/osakas Omistajien lkm Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, %

1 - 100 8 307 54,9 % 370 257 1,6 %

101 - 1 000 5 938 39,3 % 2 057 759 9,1 %

1 001 - 10 000 771 5,1 % 2 133 191 9,4 %

10 001 - 100 000 90 0,6 % 2 617 582 11,6 %

100 001 - 500 000 13 0,1 % 3 157 466 14,0 %

500 001 - 7 0,0 % 12 283 880 54,3 %

Yhteensä 15 126 100,0 % 22 620 135 100,0 %

joista hallintarekisteröityjä 10 867 727 3,8 %

Liikkeeseen laskettu määrä 22 620 135 100,0 %

1–100 osaketta/osakas 1,6%

101–1000 9,1%

1001–10000 9,4%

10001–100000 11,6 %

100001–500000 14,0%

500001– 54,3%

Osakkeen omistuksen

jakautuminen 31.12.2021

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Omistajaryhmät 31.12.2021

Omistajien lkm Osuus omistajista, % Osakkeita, kpl Osuus osakkeista, %

Yritykset 534 3,5 % 4 360 877 20,0 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 46 0,3 % 9 391 463 43,2 %

Julkisyhteisöt 6 0,0 % 2 047 965 9,4 %

Kotitaloudet 14 469 95,7 % 5 792 445 26,6 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 39 0,3 % 133 408 0,6 %

Ulkomaat 32 0,2 % 26 250 0,1 %

Yhteensä 15 126 100,0 % 21 752 408 96,2 %

Hallintarekisteröityjä 867 727 3,8 %

Liikkeeseen laskettu määrä 22 620 135 100,0 %

Johdon osakkeenomistus 31.12.2021

Suora omistusosuus Epäsuorat omistukset

Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, % Osakkeita kpl Osuus osakkeista ja äänistä, %

Hallitus

Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy) 2 309 010 10,2 %

Mikko Wirén 5 000 0,0%

Leena Niemistö 704 687 3,1 %

Hannu Juvonen 808 0,0 %

Mika Manninen 808 0,0 %

Kati Sulin 808 0,0 %

Seija Turunen 1 212 0,0 %

Johtoryhmä

Joni Aaltonen 37 524 0,2 %

Teija Kulmala 14 819 0,1 %

Tarja Rantala 16 270 0,1 %

Elina Heliö 1 743 0,0 %

Marko Savolainen 9 815 0,0 %

Juha-Pekka Halttunen 6 094 0,0 %

Antti-Jussi Aro 500 0,0 %

Riihijärvi Sari 0 0,0 %

Yritykset 20,0%

Rahoitus- ja

vakuutuslaitokset 43,2%

Julkisyhteisöt 9,4%

Kotitaloudet 26,6%

Voittoa tavoittele-

mattomat yhteisöt 0,6%

Ulkomaat 0,1%

Osakkeen omistuksen

jakautuminen 31.12.2021

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätös 1.1.–31.12.2021

SISÄLLYSLUETTELO

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 54

Konsernin tase, IFRS 54

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 55

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 56

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

Kategoria Nro Selite

Laatimisperiaatteet 57

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja

muutetut standardit ja tulkinnat

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja

muutetut standardit

Tuloslaskelma 1 Myyntituotot asiakassopimuksista ja segmenttitiedot 61

Tuloslaskelma 2 Liiketoiminnan muut tuotot 64

Tuloslaskelma 3 Materiaalit ja palvelut 64

Tuloslaskelma 4

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja

henkilöstön lukumäärä

Tuloslaskelma 5 Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä 65

Tuloslaskelma 6 Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot 65

Tuloslaskelma 7 Poistot ja arvonalentumiset 66

Tuloslaskelma 8 Rahoitustuotot 66

Tuloslaskelma 9 Rahoituskulut 66

Tuloslaskelma, verot 10 Tuloverot 67

EPS 11 Osakekohtainen tulos 67

Tase 12 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 67

Tase 13 Aineettomat hyödykkeet 69

Tase 14 Käyttöoikeusomaisuuserät 72

Tase 15 Muut pitkäaikaiset saamiset 73

Tase 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) 73

Tase 17 Varaukset 74

Tase 18 Ostovelat ja muut velat 75

Tase, verot 19 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 75

Pääoma 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin 77

Pääoma 21 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot 79

Pääoma 22 Rahoitusvelat 79

Pääoma 23 Rahoitusvelkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset 80

Pääoma 24 Pääoman hallinta 80

Riskienhallinta 25 Rahoitusriskien hallinta 80

Konsernirakenne 26 Hankitut liiketoiminnot 82

Konsernirakenne 27

Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien

osuudet

Konsernirakenne 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä 84

Muut 29 Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset 84

Muut 30

Lähipiiritapahtumat 85

Muut 31 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat 86

Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma FAS 87

Emoyhtiön taselaskelma FAS 88

Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS 88

Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS 89

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 94

Tilintarkastuskertomus 95

Tietoja osakkeenomistajille 99

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

1 000 euroa Liite 1.1.-31.12.2021

1.1.-31.12.2020

Vertailukelpoi-

nen*

Liikevaihto

1 577 774 508 682

Liiketoiminnan muut tuotot 2 3 704 2 379

Materiaalit ja palvelut 3 -209 516 -197 977

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4 -255 164 -214 235

Liiketoiminnan muut kulut 6 -54 151 -46 678

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 28 -9 -7

Käyttökate

62 638 52 164

Poistot ja arvonalentumiset 7 -34 701 -34 023

Liikevoitto

27 936 18 141

Rahoitustuotot 8 242 232

Rahoituskulut 9 -3 956 -4 637

Rahoitustuotot ja -kulut

-3 715 -4 404

Tulos ennen veroja

24 222 13 737

Tuloverot 10 -5 130 -4 835

Tilikauden voitto

19 091 8 901

Tilikauden laaja tulos yhteensä

19 091 8 901

Emoyhtiön omistajille 20 095 8 687

Määräysvallattomille omistajille

Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta

laskettu osakekohtainen tulos, euroa

-1 004 214

Laimentamaton 11 0,89 0,38

Laimennettu 0,89 0,38

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuus-

sa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomeno-

jen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

Konsernin tase, IFRS

1 000 euroa Liite 31.12.2021

31.12.2020

Vertailukelpoi-

nen*

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 44 989 43 996

Liikearvo 13 188 909 173 607

Muut aineettomat hyödykkeet 13 14 866 15 336

Käyttöoikeusomaisuuserät 14 95 586 102 832

Osuudet osakkuusyrityksissä 28 308 17

Muut sijoitukset 1 176 126

Muut saamiset 15 5 211 5 503

Laskennalliset verosaamiset 19 5 484 5 555

356 529 346 973

Liite 31.12.2021 31.12.2020

Vaihto-omaisuus 3 705 3 400

Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 92 143 75 771

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 433 1 886

Rahavarat 4 257 13 306

100 537 94 364

Varat yhteensä

457 066 441 337

Osakepääoma 80 80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 116 520 116 520

Kertyneet voittovarat 2 501 -7 633

119 101 108 967

Määräysvallattomien omistajien osuus 3 510 5 223

Oma pääoma yhteensä 122 611 114 190

Laskennalliset verovelat 19 5 884 5 761

Varaukset 17 134 114

Vuokrasopimusvelat 22 87 857 95 475

Rahoitusvelat 20 91 445 92 523

Muut pitkäaikaiset velat 1 002 1 152

186 321 195 024

Ostovelat ja muut velat 18 125 107 109 352

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 3 282 2 004

Varaukset 17 71 648

Vuokrasopimusvelat 22 18 392 18 705

Rahoitusvelat 20 1 283 1 415

148 135 132 124

Velat yhteensä

334 455

327 147

Oma pääoma ja velat yhteensä

457 066 441 337

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhti-

kuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönot-

tomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

1 000 euroa Liite 1.1.-31.12.2021

1.1.-31.12.2020

Vertailukelpoinen*

Tilikauden voitto 19 091 8 901

Verot 5 130 4 835

Poistot ja arvonalentumiset 34 701 34 023

Rahoitustuotot ja -kulut 3 724 4 411

Muut -45 -66

Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta 62 601 52 105

Käyttöpääoman muutos -3 336 -1 830

Saadut korot 235 223

Maksetut verot -2 564 -3 594

Liiketoiminnan nettorahavirta 56 936 46 904

Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -14 833 -9 597

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 526 6 843

Muiden sijoitusten muutos -1 350 20

Saadut osingot 7 10

Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 26 -16 414 -1 400

Investointien nettorahavirta -32 064 -4 124

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat -3 017 -18 282

Omien osakkeiden hankinta -582 -692

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 23 0 -501

Pitkäaikaisten lainojen nostot 23 20 000 0

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 23 -21 584 -11 675

Vuokrasopimusvelkojen maksut 23 -19 822 -20 604

Maksetut korot ja maksut -3 986 -4 512

Maksetut osingot ja muu voitonjako -4 932 -212

Rahoituksen nettorahavirta -33 923 -56 477

Rahavarojen muutos -9 050 -13 697

Rahavarat tilikauden alussa 13 306 27 004

Rahavarat tilikauden lopussa 4 257 13 306

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pil-

vipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet

voittovarat

Määräysvallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2020 80 116 520 -15 481 4 965 106 083

IFRIC agendapäätös koskien pilvipalvelujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu-

rointikustannuksia*

-761 -761

Vertailukelpoinen oma pääoma 1.1.2020 80 116 520 -16 242 4 965 105 323

Tilikauden tulos, vertailukelpoinen 8 687 214 8 901

Tilikauden laaja tulos yhteensä 8 687 214 8 901

Osingonjako -312 -312

Omien osakkeiden hankinta -692 -692

Osakeperusteiset etuudet 1 312 1 312

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 620 -312 308

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet

muutokseen määräysvallassa

-698 356 -342

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä -698 356 -342

Oma pääoma 31.12.2020 80 116 520 -7 633 5 223 114 190

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

Kertyneet

voittovarat

Määräysvallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2021 80 116 520 -7 633 5 223 114 190

Tilikauden tulos 20 095 -1 004 19 091

Tilikauden laaja tulos yhteensä 20 095 -1 004 19 091

Osingonjako -4 517 -315 -4 832

Omien osakkeiden hankinta -582 -582

Osakeperusteiset etuudet 14 14

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -5 085 -315 -5 400

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet

muutokseen määräysvallassa

-4 875 -395 -5 270

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä -4 875 -395 -5 270

Oma pääoma 31.12.2021 80 116 520 2 501 3 510 122 611

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen

kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja

terveydenhuoltopalveluiden tuottajia. Konserni palvelee

yksityishenkilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja

julkisyhteisöjä, kuten kuntia ja sairaanhoitopiirejä.

Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti sosiaali- ja

terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja.

Palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja

erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto, sosiaali- ja

terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspalvelut,

vastuulääkäri- ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja

työvoimapalvelut.

Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkäri-

keskuksia, sairaaloita, hammasklinikoita, liikuntakeskuksia,

tehostetun palveluasumisen yksiköitä noin 140. Lisäksi

Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveydenhuollon

kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 60

toimipistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehoste-

tun palveluasumisen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).

Konsernin emoyhtiö Pihlajalinna Oyj on suomalainen

Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö,

jonka y-tunnus on 2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tam-

pere ja sen rekisteröity osoite on Kehräsaari B, 33200

Tampere, Suomi. Pihlajalinna Oyj:n osakkeet on listattu

NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös kon-

sernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta

in-vestors.pihlajalinna.fi tai konsernin emoyrityksen

pääkont-torista osoitteesta Kehräsaari B, 33200 Tampere.

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan

17.2.2022 tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on

mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkista-

misen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiöko-

kouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätök-

sen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpää-

tösstandardien (International Financial Reporting Stan-

dards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu

31.12.2021 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä

SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstan-

dardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen

nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY)

N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa

sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja

tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös

suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja

yhteisölainsäädännön mukaiset.

Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty

kyseisen liitetiedon kohdalla otsikolla Laatimisperiaatteet.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja

kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhatlukuun, ellei

muuta ole esitetty.

Uudet laatimisperiaatteet, joita on sovel-

lettu 31.12.2021 Päättyneellä tilikaudella

Pilvipalvelujärjestelyn konfigurointi- tai räätälöintimenot

– IAS 38 Aineettomat hyödykkeet (voimassa heti)

IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistama

agendapäätös selventää, kuinka palveluna ostettavan

(Software as a Service, SaaS) toimittajan ohjelmiston

konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan. Agendapää-

tös käsittelee sitä, voiko palvelun ostanut yritys kirjata

taseeseensa aineettoman hyödykkeen ja jos ei, kuinka

käyttöönottomenot käsitellään kirjanpidossa. Agenda-

päätöksiä odotetaan sovellettavan mahdollisimman pian

niiden julkistamisen jälkeen. Pihlajalinna on muuttanut

laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa tätä agendapää-

töstä pilvipalveluiden käyttöönottomenojen kirjaamisesta

takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

IFRIC agendapäätöksen takautuvat

vaikutukset vuoden 2020 tilinpäätökseen

2020

Rapor-

toidut

luvut

Ifric -

agenda-

päätök-

sen vaiku-

tus

2020

Vertailu-

kelpoiset

luvut

Varat

Muut aineettomat hyödykkeet 16,3 -1,0 15,3

Laskennalliset verosaamiset 5,4 0,2 5,6

Pitkäaikaiset varat yhteensä 347,8 -0,8 347,0

Varat yhteensä 442,1 -0,8 441,3

Oma pääoma

Kertyneet voittovarat -15,6 -0,8 -16,3

Katsauskauden tulos 8,7 0,0 8,7

Yhteensä 109,8 -0,8 109,0

Määräysvallattomien omista-

jien osuus

5,2 0,0 5,2

Oma pääoma yhteensä 115,0 -0,8 114,2

Oma pääoma ja velat yhteensä 442,1 -0,8 441,3

Tuloslaskelma

Liiketoiminnan muut kulut -46,4 -0,3 -46,7

Käyttökate (EBITDA) 52,4 -0,3 52,2

Poistot ja arvonalentumiset -34,3 0,2 -34,0

Liikevoitto (EBIT) 18,2 0,0 18,1

Tulos ennen veroja 13,8 0,0 13,7

Tuloverot -4,8 0,0 -4,8

Tilikauden laaja tulos yhteensä 8,9 0,0 8,9

Tilikauden laajan tuloksen

jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille 8,7 0,0 8,7

Määräysvallattomille

omistajille

0,2 0,0 0,2

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Liiketoiminnan rahavirrat pienentyivät ja investointien ra-

havirrat kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa agendapäätöksen

soveltamisen johdosta.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet

ja muutetut standardit

Konserni otti vuonna 2021 käyttöön seuraavat IASB:n jul-

kaisemat muutetut standardit. Niillä ei kuitenkaan odoteta

olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan tilinpäätöksiin.

Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021

jälkeen — Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (so-

vellettava 1.4.2021 alkaen tilikausiin, jotka alkavat viimeis-

tään 1.1.2021 tai sen jälkeen)

Muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta

vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli

helpotukset ovat Covid-19 -pandemian suora seuraus

ja ne täyttävät tietyt ehdot. Helpotusta ei ole sovellettu

tilinpäätökseen 2021.

Viitekorkouudistus – Vaihe 2 – Muutokset IFRS 9:ään

Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit:

Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään Rahoitusinstru-

mentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 4:ään

Vakuutussopimukset ja IFRS 16:een Vuokrasopimukset

(sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen

jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä

suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun

muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuar-

voasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat

muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä esittämään

hyödyllistä tietoa uudistuksen voimaantulon aiheuttamis-

ta vaikutuksista tilinpäätöksiin

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräys-

valta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallise-

na yhteisössä altistuu yhteisön muuttuville tuotoille tai on

oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikut-

tamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa

valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu

hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun

yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut

velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä.

Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen

ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon

hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan

kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointi-

kauden loppuun mennessä, jonka aikana yhdistäminen

tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alustavat määrät

niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkas-

telujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajan-

kohtana kirjattuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa

hankintahetken tilanteesta ilmenee. Tarkastelujakso ei saa

olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-ajankohdasta lukien.

Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään

arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja

tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson

päätyttyä tulosvaikutteisesti.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan koh-

teessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon

tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien

suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuu-

desta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien

omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omis-

tetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät

hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, merkitään

taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen, määräysvallatto-

mien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuu-

den yhteismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun

nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan laajaan

tuloslaskelmaan.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpää-

tökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut

määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka,

jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liike-

tapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot

sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätös-

tä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida

siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen

omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään

konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja tulos kohdis-

tetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille

omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallat-

tomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräys-

vallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta

esitetään omana eränään taseessa osana omaa pääomaa.

Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden

muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämi-

seen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi

omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä synty-

vä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin

menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan

jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän

käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvai-

kutteisesti.

Osakkuus- ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on

huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta

syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin

huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useam-

malla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen

määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pi-

tämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee

vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat pää-

tökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yk-

simielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen

toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa

konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun

taas yhteisessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liitty-

viä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konserniti-

linpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos

konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappios-

ta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään

taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä

tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osak-

kuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus- tai

yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen

liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osak-

kuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu konsernin

omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden

mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden

tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta,

joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona suhteel-

lisella yhdistelymenetelmällä rivi riviltä omistusosuuden

mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin

emoyrityksen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritys-

ten toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniyhtiöt muunta-

vat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset

liiketapahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toi-

mintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot

sisältyvät vastaaviin kulueriin.

Segmenttiraportointi

Pihlajalinnan toimitusjohtaja tekee merkittävät operatii-

viset päätökset konsernin tasolla. Konserni toimii ainoas-

taan kotimaassa ja sen johtamisjärjestelmä perustuu

aluepohjaiseen organisaatioon. Pihlajalinnan toimintara-

kenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa opera-

tiivisen johtajan (COO) ja muun johtoryhmän avustuksella

konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin

yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Operatiivinen johtaja

laatii konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien

avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimin-

tojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta.

Rahavirtaa tuottava yksikkö vastaa Pihlajalinnassa rapor-

toitavaa segmenttiä eli konsernitasoa. Ylin operatiivinen

päätöksentekijä, Pihlajalinnan toimitusjohtaja, seuraa

konsernin tulosta. Segmenttitietoina raportoidaan konser-

nitason luvut.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimis-

periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset

epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevai-

suutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat

voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konser-

nissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä

näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännölli-

sesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä

useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset

arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon

sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korja-

taan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Lisäksi joudu-

taan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperi-

aatteiden soveltamisessa. Merkitykseltään oleellisimmat

arviot ja oletukset on esitetty kyseisen liitetiedon kohdalla

otsikolla Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkin-

taan perustuvat ratkaisut.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja

muutetut standardit

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi

EU:ssa 31.12.2021 mennessä.

Costs of Fulfilling a Contract – Muutokset IAS 37:ään

Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat (sovelletta-

va 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopi-

musta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien

menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välit-

tömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista

välittömistä menoista.

Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosit-

taiset parannukset 2018–2020 (sovellettava 1.1.2022 tai

sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Impro-

vements) kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähem-

män kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonai-

suudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on

selvennetty seuraavia standardeja:

• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto –

Subsidiary as a first-time adopter: Muutos yksinkertais-

taa IFRS 1:n soveltamista tytäryrityksessä, josta tulee

ensisiirtyjä myöhemmin kuin emoyrityksestä. Tytäryri-

tys voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan

määrään kuin konsernitilinpäätöksessä.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Fees in the ’10 per cent’

test for derecognition of financial liabilities: Muutoksel-

la selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä

palkkioiden osalta siten, että määritettäessä maksettu-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

ja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainan-

ottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset

maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saa-

jan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.

• IFRS 16 Vuokrasopimukset – Lease incentives – esi-

merkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle

antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liitty-

vät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi

kyseiset maksut eivät ole kannustin.

• IAS 41 Maatalous –Taxation in fair value measure-

ments: Muutoksella poistetaan IAS 41:n vaatimus, jonka

mukaan yritys ei ota huomioon verotuksesta johtu-

via rahavirtoja, kun käypää arvoa määritetään, siten

yhtenäistäen käyvän arvon määrittämiseen liittyvät

vaatimukset IAS 41:ssä IFRS 13:n Käyvän arvon mää-

rittäminen kanssa. Rahavirtoja ja diskonttauskorkoja

koskevien oletusten tulisi olla keskenään yhdenmu-

kaisia, kun käyvän arvon määrittämiseen käytetään

nykyarvomenetelmää, eli molemmissa käytetään joko

ennen veroja tai verojen jälkeen määritettyä diskont-

tauskorkoa ja määritettyjä rahavirtoja.

Property, Plant and Equipment — Proceeds before In-

tended Use – Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttö-

omaisuushyödykkeet (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen

alkavilla tilikausilla)

Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödyk-

keen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja

niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikuttei-

sesti.

Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutok-

set IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellet-

tava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).

Muutokset päivittää IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja

sisältää viittauksen päivittämiseen liittyviä täsmennyksiä.

IFRS 17 Vakuutussopimukset (voimaan 1.1.2023 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla, aiempi käyttöönotto sallittua

yhteisöille, jotka soveltavat myös IFRS 9 Rahoitusinstru-

mentit - ja IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

-standardeja)

Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa

sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin va-

kuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta

ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4

-standardin.

Classification of Liabilities as Current or Non-cur-

rent – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen

* (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla,

aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamis-

käytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittele-

miseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.

Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS

1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice State-

ment 2 Making Materiality Judgements * (Sovellettava

1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi

soveltaminen on sallittua)

Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen so-

veltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin.

Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS

8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidol-

listen arvioiden muutokset ja virheet * (Sovellettava

1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi

soveltaminen on sallittua)

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1. Myyntituotot asiakassopimuksista

Laatimisperiaatteet

Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja

sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden myyntiin

liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikais-

tuina mahdollisilla alennuksilla sekä muilla oikaisuerillä.

Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat

työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema- ja sairaalatoi-

minnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut,

kuntoutuspalvelut ja suunterveydenhoidon palvelut.

Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten,

vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien palvelut.

Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta muodostuu sosi-

aali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista, jotka si-

sältävät myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusvas-

tuun. Konserni tuottaa terveydenhuollon ammattilaisten

rekrytointipalveluita. Konsernin Forever-liikuntakeskukset

tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita kuntoileville

aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää Pihlajalinnan

ennaltaehkäisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asi-

akkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpi-

teiden jälkeen. Pihlajalinna palvelut ovat saatavilla laajasti

myös digitaalisina.

Konserni kirjaa työsuhteisten terveydenhuollon ammat-

tilaisten sekä sopimusperusteisten ammatinharjoittajien

palkkiot liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonais-

asiakaslaskutuksen perusteella. Pihlajalinnalla on joh-

don harkinnan mukaan ensisijainen vastuu palveluiden

tuottamisesta asiakkaalle, jolloin se katsoo, että se toimii

sopimussuhteessa päämiehenä altistuessaan palveluiden

myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille. Sopi-

musperusteisten ammatinharjoittajien palkkiot esitetään

tuloslaskelman erässä Ulkopuoliset palvelut, ammatinhar-

joittajapalkkiot.

IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen

ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta: mihin mää-

rään ja milloin myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaami-

nen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana,

ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

Pihlajalinna on tunnistanut seuraavat pääasialliset suorite-

velvoitteet:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset

• asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan asukkai-

den lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen

mahdollisen julkisen erikoissairaanhoidon

• ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelu-

käynnit

Lääkärikeskukset ja suunterveydenhoito

• terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit

toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen

Leikkaustoiminta

• yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishen-

kilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai kunnan

maksusitoumuksella)

Työterveyshuolto

• työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim.

työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laboratori-

okokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti

• ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut pal-

velut (esim. työterveystarkastukset, työpaikkakohtaiset

työterveysselvitykset)

• muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut (esim. en-

siapukurssit)

Liikuntakeskuspalvelut

• liikuntakeskuspalvelujen kuukausi- ja vuosimaksusi-

toumukset

• yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut

Rekrytointipalvelut

• rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut

• yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut

Vastuulääkäripalvelut

• asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuoro-

kausiveloitukset

Työvoimavuokraus

• terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti

tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti

• päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut

Asumispalvelut

• tehostetun palveluasumisen palvelut kunakin sopimuk-

sen kattamana vuorokautena

• yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai terve-

yskeskuskäynnit

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot, IFRS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Digitaaliset palvelut

• Etälääkäripalvelut

• Etähoitajapalvelut

• Muut ajanvaraus-, hoidontarpeenarvio- tai muut asiak-

kaan tilaamat digitaaliset palvelut

Transaktiohinta muodostuu pääasiassa hinnaston mu-

kaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopimuksiin

perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihin-

noista. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suo-

ritevelvoitteeseen. Joissakin tapauksissa hinta sisältää

muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus,

lisähinta tai -palvelu) elementin, joka kohdistetaan joko

yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle. Suoritevel-

voitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset,

asumispalvelut, liikuntakeskuspalvelut, rekrytointipalvelut,

vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvlut)

tai tiettynä hetkenä (esim. suoriteperusteiset työterveys-

palvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut).

Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoi-

te on asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan

asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimin-

ta. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöisesti kiinteään

vuosihintaan ja tuloutetaan perustuen kuluneeseen

aikaan. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelui-

den kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus

voi tarkentua viiveellä ja saattaa sisältää myös muuttuvia

vastikkeita. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat,

jotka saattavat vaikuttaa myös tuloutukseen, eivät aina

ole konsernin tiedossa raportointihetkellä.

Tuotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynti- tai

palvelukohtaisesti palvelun käytön mukaan.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon

harkintaan perustuvat ratkaisut

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden

kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi

tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten

toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aika-

na ja sopimuksiin voi sisältyä myös muuttuvia vastikkeita.

Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen

liittyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoi-

topiirien kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin kuuluvat

tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä

vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannus-

vastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset

palvelusopimukset ovat periaatteiltaan ja perusteiltaan

hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut

sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannus-

korvauksia samoin perustein ja samalla tavalla kaikkien

tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtu-

vien kustannusnousujen korvaamisesta kustannuksia

vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeistä toimintaa

palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien

vastuulle muodostavat suurimman osan viiveellä tarken-

tuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista. Vuoden

2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttä-

mien investointi- ja koronakustannusten arviointi kyetään

suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätösten

julkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan

näistä oikeudellisesti perustelluista vaateistaan. Sopi-

musosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on

ensisijainen menettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda

maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse, mikä

saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikai-

sissa saamisissa esitettyjen erien kotiuttamista.

Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikut-

taa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen

viiveellä

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n

palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa

asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiin-

teä vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnan-

tarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yhteensä

noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti

lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävasta-

kanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien

palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palve-

luntuottajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit

palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimin-

taa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja

vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on

neuvottelu- ja sopimisvelvoite. Jämsän Terveys vaatii

lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin

16 miljoonaa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja

sillä on edelleen saamisissaan lisävastakanteen mukaisia

muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa.

Mäntänvuoren Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on

saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti

perusteltuja muuttuvia vastikkeita Mänttä-Vilppulan kau-

pungilta yhteensä 4,1 (3,5) miljoonaa euroa. Sopimuksen

mukaan tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy

arvio erikoissairaanhoidon kustannusten korvaukses-

ta palveluntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan

sairaanhoitopiirin investointikustannuksista. Saamiset

muuttuvista vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutok-

sista johtuviin kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen

todellisia kustannuksia vastaavasti.

Kolmostien Terveys Oy on tulouttanut ja sillä on

saamisissaan sopimukseen perustuvia ja oikeudellisesti

perusteltuja muuttuvia vastikkeita Parkanon kaupungilta

yhteensä 1,7 (0,6) miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaan

tuloutettuihin muuttuviin vastikkeisiin sisältyy arvio

erikoissairaanhoidon kustannusten korvauksesta palve-

luntuottajalle tilaajalle kuuluvista Pirkanmaan sairaanhoi-

topiirin investointikustannuksista. Saamiset muuttuvista

vastikkeista liittyvät lisäksi palvelumuutoksista johtuviin

kustannusnousuihin ja niiden korvaamiseen todellisia

kustannuksia vastaavasti. Ikäihmisten palvelumuutoksista

johtuvia kustannusnousuja tilaaja on hyväksynyt osaksi

palvelusopimuksen vuosihintaa.

Kuusiolinna Terveys Oy:n osalta erimielisyydet vuosi-

hinnasta ja muista erillisveloituksista on tilikauden aikana

sovittu kaikkien tilaajien kanssa. Alavuden ja Ähtärin kau-

punginhallitusten sekä Soinin ja Kuortaneen kunnanhal-

litusten päätökset sovituista asioista olivat lainvoimaisia

elokuussa 2021.

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraa-

viin maantieteellisiin alueisiin:

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uu-

denmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymen-

laakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hä-

meen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.

• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja

Lapin maakunnissa.

1000 € 2021 % 2020 %

148 291 23 114 749 20

330 820 51 316 810 56

128 335 20 116 808 20

29 934 5 16 176 3

13 374 2 9 755 1

-72 980 -65 617

Etelä-Suomi

Väli-Suomi

Pohjanmaa

Pohjois-Suomi

Muut toiminnot

Konsernin sisäinen myynti

Konsernin liikevaihto

577 774 100 508 682 100

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin

asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuu-

tusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista.

• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat ha-

kea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.

• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot

Suomessa, kuten kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, sairaanhoitopiirit ja julkishallinto

hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalvelui-

ta, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita.

1000 € 2021 % 2020 %

Yritysasiakkaat 137 773 21 120 719 21

joista vakuutusyhtiöasiakkaat 34 798 5 31 378 5

Yksityisasiakkaat 85 320 13 81 150 14

Julkinen sektori 427 661 66 372 430 65

josta kokonaisulkoistukset 300 813 46 287 897 50

josta työvoimapalvelut 26 073 4 23 027 4

josta työterveys- ja muut palvelut 100 775 15 61 507 11

Konsernin sisäinen myynti -72 980 -65 617

Konsernin liikevaihto 577 774 100 508 682 100

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta kunta/kuntayhtymäasiakkaalta olivat

yhteensä 277,9 (272,5) miljoonaa euroa, mikä vastaa 48 (54) % konsernin eliminoidusta

liikevaihdosta.

Arvio konsernin täyttämättömistä sosiaali- ja terveyspal-

veluiden tuottamista koskevien määräaikaisten palvelus-

opimusten velvoitteista, miljoonaa euroa

1000 € 31.12.2021 31.12.2020 1000 € 31.12.2021 31.12.2021

2021 259 2030 167 158

2022 263 260 2031 37 36

2023 266 262 2032 6 6

2024 269 263 2033 6 6

2025 247 240 2034 6 6

2026 199 192 2035 6 6

2027 201 193

2028 204 194

2029 206 195 2 085 2 276

Yhteenveto konsernin kokonais- ja osittaisulkoistussopimuksista

ja niiden sopimuskausista

Palveluntuottaja - tilaaja

Nykyisen sopimuksen palvelu-

tuotannon alkamisvuosi

Sopimuksen kesto,

vuotta

Jämsän Terveys Oy - Jämsän kaupunki 2015 10

Kuusiolinna Terveys Oy - KuusSote 2016 15

Mäntänvuoren Terveys Oy -

Mänttä-Vilppulan kaupunki

2016 15

Kolmostien Terveys Oy -

Parkanon kaupunki

2015 15

Bottenhavets Hälsa Ab- Selkämeren

Terveys Oy - Kristiinankaupunki

2021 15 – 20 vuotta

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Laatimisperiaatteet

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulos-

vaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset

avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu

aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen

varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.

Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän taloudellisena

vaikutusaikana.

Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan

käytössä. Kyseiset vuokratuotot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten

osalta konserni jatkaa IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista

kuten aiemmin.

Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus,

kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuok-

ra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja

myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä Muut velat.

1000 € 2021 2020

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 209 235

Vuokratuotot 528 550

Julkiset avustukset 1 160 1 379

Muut tuottoerät 1 807 215

Yhteensä 3 704 2 379

Covid-19 vaikutukset

Valtioneuvosto teki kesäkuussa 2020 linjauksen kustannustuesta yrityksille, joiden

liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronaepidemian vuoksi ja joilla on ollut vaikeasti

sopeutettavia kustannuksia. Vuonna 2021 Valtioneuvosto toteutti jo neljännen yritys-

ten kustannustukikierroksen. Pihlajalinna kirjasi tilikaudella 2021 liiketoiminnan muihin

tuottoihin julkisiin avustuksiin liikuntakeskustensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi

tarkoitetun tuen yhteensä 628 tuhatta euroa. Pihlajalinna sai kustannustukea vuonna

2020 sen konsernikohtaisen maksimimäärän eli 800 tuhatta euroa.

Konsernin kokonaisulkoistussopimuksien epidemiatyön kustannuskorvaukset on

esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa erässä muut tuottoerät. Korvausperiaatteista

saatiin sovittua tilaajakuntien kanssa vasta vuonna 2021. Välittömästi koronavirustilantee-

seen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksilla.

3. Materiaalit ja palvelut

Laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen netto-

realisointiarvoon.

2021 2020

Materiaalit ja tarveaineet -20 452 -19 967

Varaston muutos 153 1 092

Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot -73 042 -71 931

Ulkopuoliset palvelut, muut -116 176 -107 171

Yhteensä -209 516 -197 977

Covid-19 vaikutukset

Koronaepidemian johdosta konsernin suojainhankinnat ja muu hygieniavarautuminen

nostivat varastojen arvoa vuonna 2021.

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Laatimisperiaatteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa

on käytössä ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä

konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista

eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei

pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin eläkejärjes-

telyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi kertymisai-

kanaan. Kannustinjärjestelmän bruttomäärä sisältää sekä osakkeina että rahana mak-

settavan osuuden. Noin puolet bruttopalkkiosta, ennakonpidätyksen osuus, maksetaan

rahana.

2021 2020

Palkat ja palkkiot -211 095 -179 381

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

- osakkeina toteutettavat -357 -1 517

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -35 344 -27 009

Muut henkilösivukulut -8 368 -6 327

Yhteensä -255 164 -214 235

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Työnantajan TyEL-maksua alennettiin 1.5. - 31.12.2020 väliseksi ajaksi 2,6 prosenttiyksik-

köä. Alennuksen ajalta työeläkeyhtiö ei maksa asiakashyvityksiä. Työnantajan TyEL-mak-

sun tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan täysimääräisenä vuosien 2022 - 2025

aikana korottamalla työnantajan TyEL-maksua.

2021 2020

Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna 4 746 4 308

Henkilöstö kauden lopussa 6 297 5 550

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa

30 Lähipiiritapahtumat.

5. Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä

Hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.2.2019 Pihlajalinna-konsernin ylimmän johdon osa-

kepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman (LTIP 2019) ehdot. Kannustinohjelma on

voimassa 1.1.2019 lukien ja se on suunnattu toimitusjohtajalle, johtoryhmälle sekä erikseen

ohjelmaan valituille muille avainhenkilöille. LTIP 2019 muodostaa kokonaisuudessaan

viisivuotisen ohjelman. Sen nojalla saatuja osakepalkkioita ei saa miltään osin luovuttaa

ennen vuotta 2022, ja osakepalkkioihin sisältyy kunkin suoritusjakson mukainen kahden

vuoden mittainen luovutusrajoitus. Työsuhteen päättyessä luovutusrajoituksen aikana on

jo saadut osakkeet palautettava. Avainhenkilön on tullut sijoittaa Pihlajalinnan osakkeisiin

osallistuakseen ohjelmaan. Tilikauden lopussa ohjelman piiriin kuului 27 avainhenkilöä.

Kiinteämääräinen lisäosakeohjelma (sitouttamisosakkeet) sisälsi sitouttamisjakson vuo-

den 2019 alusta vuoden 2020 lopussa tapahtuneeseen kiinteämääräisen osakepalkkion

maksuun. Tässä ohjelmassa yhtiö antoi kullekin avainhenkilölle lisäosakkeita kiinteällä ker-

toimella suhteessa henkilön omaan osakesijoitukseen. Lisäosakkeita annettiin yhteensä

97 000 kappaletta. Kyseinen osakemäärä merkitsee bruttopalkkiota, josta vähennettiin

soveltuvat verot, minkä jälkeen jäljelle jäävä netto-osakemäärä 45 105 osaketta luovu-

tettiin osallistujille 28.12.2020. Osakkeisiin sovelletaan luovutusrajoitusta, mutta niihin ei

sovelleta mahdollista päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.

Suoritus- ja laatuperusteinen lisäosakeohjelma sisältää kolme yksivuotista suoritusjak-

soa (kalenterivuodet 2019–2021), joiden aikana osallistujilla oli mahdollisuus ansaita

suoritusperusteisia lisäosakkeita edellyttäen, että yhtiö saavuttaa hallituksen asetta-

mat suoritustavoitteet. Kunkin yksittäisen suoritusjakson perusteella osallistuja voi

ansaita vastikkeetta enintään kaksi lisäosaketta kutakin kolmea sijoitusosaketta kohti

(bruttomäärä ennen verojen vähentämistä). Suoritusperusteiset lisäosakkeet annetaan

ohjelman mukaan asianomaisen suoritusjakson päätyttyä keväällä 2020, 2021 ja 2022.

Ensimmäiseltä suoritusjaksolta 2019 ei realisoitunut lisäosakeohjelman mukaista suoritus-

ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät

täyttyneet.

Toiselta suoritusjaksolta 2020 yhtiön johdon palkkio oli bruttomäärältään 56 583

osaketta. Netto-osakemäärä 26 546 osaketta luovutettiin osallistujille 25.2.2021. Näihin

osakkeisiin sovelletaan normaalisti luovutusrajoitusta, mutta niihin ei sovelleta mahdollis-

ta päättymistapahtumaan liittyvää osakkeiden palauttamisvelvoitetta.

Suoritusjakson 2021 suoritustavoitteet liittyivät konsernin oikaistun liikevoittotavoit-

teen 2021 saavuttamiseen, asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) ja henkilöstön nettosuo-

sitteluindeksin (eNPS) kehittymiseen, erikoissairaanhoidon oman tuotannon osuuden

kasvuun, kuntayhtiöiden tehostamisohjelman toteutumiseen ja eriin, jotka johdon arvion

mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen viiveellä.

Johdon palkkio suoritusjaksolta 2021 on bruttomäärältään 18 816 osaketta. Osakkeet

luovutetaan osallistujille arviolta helmikuussa 2022. Osakkeisiin sovelletaan normaalisti

luovutusrajoitusta.

6. Liiketoiminnan muut kulut

1000 € 2021 2020 vertailukelpoinen*

Toimitilakulut -9 907 -9 600

Kalusto ja tietohallintokulut -23 235 -20 707

Myynti- ja markkinointikulut -7 832 -6 065

Muut kuluerät -13 177 -10 307

Yhteensä -54 151 -46 678

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus, BDO -122

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab -288 -225

Lausunnot, KPMG Oy Ab -10 -7

Muut työt, KPMG Oy Ab -16

Yhteensä -298 -370

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhti-

kuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönotto-

menojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

7. Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaatteet

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioi-

dut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset 10 - 25 vuotta

Huoneistojen perusparannusmenot 5 - 10 vuotta

Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 3 - 5 vuotta

Uusien lääkärikeskusten magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön

1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method),

jossa poistojen määrä perustuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden

konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvanta-

miskapasiteetin käyttöaste on uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina matala, jolloin

suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslait-

teiden tosiasiallista taloudellista kulumista.

Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat

ovat seuraavat:

Tavaramerkit 10 vuotta

Kehittämismenot 3-10 vuotta

Muut aineettomat hyödykkeet

Asiakassopimukset 4 vuotta

Potilastietokanta 4 vuotta

Kilpailukieltosopimukset 2 – 5 vuotta

Aineettomat oikeudet 3 – 7 vuotta

Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vai-

kutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.

Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:

Käyttöoikeustontit 25 vuotta

Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat 1-15 vuotta

Käyttöoikeuskalusto 3-10 vuotta

Tappiollisista käyttöoikeusrakennuksista ja -toimitiloista kirjataan IAS 36 mukainen arvon-

alentuminen.

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin 2021 2020

vertailukelpoi-

nen*

Aineettomat hyödykkeet

Tavaramerkit -776 -776

Aktivoidut kehittämismenot -961 -924

Asiakassuhdearvo -1 622 -1 479

Kilpailukieltosopimus -355 -536

Potilastietokanta -232 -306

Muut aineettomat hyödykkeet -2 752 -2 272

-6 699 -6 293

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset -96 -170

Huoneistojen perusparannusmenot -2 463 -2 620

Koneet ja kalusto -6 604 -6 012

Muut aineelliset hyödykkeet -1 -1

-9 163 -8 803

Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeustontit -91 -120

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset -17 885 -17 578

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset, arvonalentuminen -26

Käyttöoikeuskalusto -863 -1 202

-18 840 -18 927

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -34 701 -34 023

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhti-

kuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS) käyttöönotto-

menojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

8. Rahoitustuotot

1000 € 2021 2020

Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvoste-

tuista rahoitusvaroista

7 10

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 118 94

Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista 83 94

Muut rahoitustuotot 35 34

Yhteensä 242 232

9. Rahoituskulut

1000 € 2021 2020

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoi-

tusveloista

-1 726 -2 128

Korkokulut vuokrasopimusveloista -1 706 -1 900

Muut rahoituskulut -524 -609

Yhteensä -3 956 -4 637

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja

lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenant-

titasojen nostosta. Sopimuksessa lisättiin rahoitusjärjestelyyn pysyvästi uusi korkein

marginaalitaso. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50.

Rahoitusjärjestelyn waiver-kustannus ja marginaalien nousu nostivat vuoden 2020 rahoi-

tuskuluja.

10. Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustu-

vasta verosta, aikaisempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot

kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattui-

hin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden

verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan ve-

rokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten

tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten vero-

vaikutuksen.

1000 € 2021 2020

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -5 291 -4 159

Edellisten tilikausien verot 2 -2

Laskennalliset verot:

Syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset verot 159 -675

Yhteensä -5 130 -4 835

Efektiivisen veroasteen täsmäyslaskelma

1000 € 2021 2020

Tulos ennen veroja 24 222 13 737

Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) -4 844 -2 747

Verovapaat tuotot 2 2

Vähennyskelvottomat menot -284 67

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista -635 -318

Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö 495 81

Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta -2 -1

Osakeperusteiset palkkiot 24 -59

Velan maksu B-sarjan osakkeenomistajille (järjestelyn päättyminen) -1 938

Muut erät 112 80

Verot aikaisemmilta tilikausilta 2 -2

Verot tuloslaskelmassa -5 130 -4 835

Efektiivinen veroaste -21,2 % -35,2 %

11. Osakekohtainen tulos

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden

voitto tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla luku-

määrällä.

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan

jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana

ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden

keskimääräistä lukumäärää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksel-

la.

2021 2020

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos, euroa 20 094 607,63 8 686 658,43

Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo 22 589 383 22 586 212

Osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake 0,89 0,38

Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa per osake 0,89 0,38

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä ker-

tyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka

välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syn-

tyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain,

mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu

konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut

korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan

vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen

hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on

sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla

tavalla.

Konserni avasi lääkärikeskukset Turkuun, Ouluun ja Seinäjoelle vuonna 2018. Oulun

ja Turun toimipisteisiin hankittiin 3:n Teslan ja Seinäjoen toimipisteeseen 1,5:a Teslan

korkeakenttämagneettikuvauslaitteet. Kyseisten green field -lääkärikeskusten magneet-

tikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön 1.1.2018 suoriteyksiköihin perustuvan

poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu mag-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

1000 € Maa-alueet Rakennukset

Huoneistojen perus-

parannusmenot

Huoneisto-

osakkeet

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 36 2 937 29 370 5 572 55 584 172 539 94 209

Lisäykset 0 792 8 337 0 1 793 10 921

Liiketoimintojen yhdistäminen 4 39 43

Siirrot erien välillä 89 384 101 -785 -212

Vähennykset -564 -202 -766

Hankintameno 31.12.2021 36 3 026 30 549 5 572 63 496 172 1 344 104 195

Kertyneet poistot 1.1.2021 -410 -16 665 -33 130 -7 -50 212

Poistot -96 -2 463 -6 604 -1 -9 163

Siirrot erien välillä -3 -112 -116

Vähennykset 0 0 286 286

Kertyneet poistot 31.12.2021 -506 -19 131 -39 560 -8 -59 206

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 36 2 527 12 703 5 572 22 454 165 539 43 996

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 36 2 521 11 417 5 572 23 936 164 1 344 44 989

1000 € Maa-alueet Rakennukset

Huoneiston perus-

parannusmenot

Huoneisto-

osakkeet

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 36 9 512 26 604 5 579 53 237 179 2 223 97 370

Lisäykset 136 458 5 455 0 1 171 7 220

Siirrot erien välillä -27 2 625 -7 391 -7 -1 835 1 139

Vähennykset -6 683 -317 -3 499 0 -1 020 -11 519

Hankintameno 31.12.2020 36 2 937 29 370 5 572 55 584 172 539 94 209

Kertyneet poistot 1.1.2020 -404 -13 678 -30 039 -12 -44 133

Poistot -170 -2 620 -6 012 -1 -8 803

Siirrot erien välillä 22 -684 -364 5 -1 020

Vähennykset 141 317 3 284 3 742

Kertyneet poistot 31.12.2020 -410 -16 665 -33 130 -7 -50 212

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 36 9 108 12 925 5 579 23 199 167 2 223 53 237

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 36 2 527 12 704 5 572 22 454 165 539 43 996

neettikuvauslaitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Muiden konsernin koneiden ja kaluston

osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja. Kuvantamiskapasiteetin käyttöaste on

uuden toimipisteen ensimmäisinä vuosina hyvin matala, jolloin suoriteyksiköihin perustuva

menetelmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellis-

ta kulumista kuin tasapoistomenetelmä.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

13. Aineettomat hyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu

vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu

osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käy-

vän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaa-

misen sekä synergioiden arvoa.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta

vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo

kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Pilvipalvelujärjestelyt

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjai-

nen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt,

joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpi-

dossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalvelun-

tarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat

käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot

kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan muihin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaan-

otetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöin-

nistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.

Aktivoidut kehittämismenot

Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke,

joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Ak-

tivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen

taloudellinen vaikutusaika on 3 – 10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittämismenot

kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät seuraaviin hankkeisiin:

• Työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten uusi toimintamalli ja siihen liittyvä

työterveysportaali

• Perusterveydenhuollon palvelumallien uudistus, joihin liittyvät olennaisesti kuntalais-

ten etäpalvelumallit ja mobiiliratkaisut (sote-keskuskonsepti)

• Urheiluklinikkakonsepti

• Pihlajalinna -mobiilisovellus ja omien verkkosivujen kehitys tavoitteena tekoälyavus-

teisten digipalveluiden tarjoaminen kaikkien asiakkaiden saataville.

• Parkanon sote-yhteistoiminta-alueelle kehitetty erikoissairaanhoidon läheteohjauksen

ja –koordinaation toimintamalli

• Mänttä-Vilppulan sote-toiminnan haltuunotto ja toimintamallien kehittäminen

• Tekesin tuella rahoitettu kolmivuotinen SYKKI-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda

vaikuttava ja kustannustehokas julkisten sote-palveluiden malli

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Aineettomat hyödykkeet

1000 € Liikearvo Tavaramerkit

Kehittämis-

menot

Asiakas-

suhdearvo

Kilpailukielto-

sopimus

Potilas-

tietokanta

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkävaikut-

teiset menot

Ennakko-

maksut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 173 607 7 762 6 348 8 397 7 507 5 677 6 605 10 404 47 226 355

Lisäykset 21 232 2 775 985 4 011

Liiketoimintojen yhdistäminen 15 301 2 175 9 8 17 493

Siirrot erien välillä 48 358 -316 89

Hankintameno 31.12.2021 188 909 7 762 6 369 10 572 7 507 5 677 6 894 13 543 715 247 949

Kertyneet poistot 1.1.2021 -5 479 -3 057 -6 893 -7 142 -5 411 -5 511 -3 919 -37 410

Poistot -776 -961 -1 622 -355 -232 -538 -2 215 -6 699

Siirrot erien välillä -48 -16 -64

Kertyneet poistot 31.12.2021 -6 255 -4 019 -8 515 -7 497 -5 642 -6 096 -6 149 -44 173

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 173 607 2 284 3 289 1 505 365 267 1 095 6 483 47 188 944

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 188 909 1 508 2 349 2 057 10 35 798 7 394 715 203 775

1000 € Liikearvo Tavaramerkit

Kehittämis-

menot

Asiakas-

suhdearvo

Kilpailukielto-

sopimus

Potilas-

tietokanta

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkävaikut-

teiset menot

Ennakko-

maksut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 173 607 7 762 5 968 8 397 7 507 5 677 7 650 7 751 443 224 763

Ifric agendapäätös koskien pilvipalve-

lujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu-

rointikustannuksia*

-755 -648 -1 403

Vertailukelpoinen hankintameno

1.1.2020

173 607 7 762 5 968 8 397 7 507 5 677 6 895 7 103 443 223 360

Lisäykset 380 114 2 796 331 3 603

Siirrot erien välillä 10 507 -708 -191

Vähennykset -414 -2 -417

Hankintameno 31.12.2020 173 607 7 762 6 348 8 397 7 507 5 677 6 605 10 404 47 226 355

Kertyneet poistot 1.1.2020 -4 702 -2 133 -5 414 -6 606 -5 105 -5 601 -2 511 -32 071

Ifric agendapäätös koskien pilvipalve-

lujärjestelyiden räätälöinti- ja konfigu-

rointikustannuksia*

350 102 452

Vertailukelpoiset kertyneet poistot

1.1.2020

-4 702 -2 133 -5 414 -6 606 -5 105 -5 251 -2408 -31 618

Poistot -776 -924 -1 479 -536 -306 -688 -1 584 -6 293

Siirrot erien välillä 14 71 85

Vähennykset 414 2 417

Kertyneet poistot 31.12.2020 -5 479 -3 057 -6 893 -7 142 -5 411 -5 511 -3 919 -37 410

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 173 607 3 060 3 835 2 984 901 572 1 644 4 694 443 191 740

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 173 607 2 284 3 289 1 505 365 267 1 095 6 483 47 188 944

Aineettomat oikeudet sisältävät lisenssejä ja atk-ohjelmistoja.

kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Liikearvon arvonalentumistestaus

Laatimisperiaatteet

Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU).

Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa operatiivisen

johtajan (COO) ja muun johtoryhmän avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelu-

tarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Operatiivinen johtaja laatii konsernin

liiketoimintojen budjetin aluejohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa

liiketoimintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavirtaa tuottava

yksikkö vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli konsernitasoa.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien avulla. Rahavirta-

perusteinen käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu

nykyarvo. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on määritetty painotetun pääoman-

kustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta

ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit.

Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoron määrittämisessä käyte-

tyt riskittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit perustuvat

markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä Pihlaja-

linnan markkina-arvoon.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

2021 2020

Diskonttauskorko (pre tax WACC) 7,68 % 7,59 %

Diskonttauskorko (after tax WACC) 6,36 % 6,39 %

Ennustejakson (5 vuotta) jälkeinen terminaalikasvu 1,30 % 2,00 %

Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä 73 % 75 %

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2021

(31.11.2020). Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin raha-

virtaa tuottavalle yksikölle eli konsernitasolla 31.12.2021 päättyneellä tilikaudella. Konser-

nin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.

2021 2020

Testattu liikearvo yhteensä, koko konserni 188 909 173 607

Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa 188 909 173 607

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Raha-

virtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävis-

sä oleva rahamäärä alittaisi kirjanpitoarvon.

2021 2020

Liikevoittomarginaalin heikentyminen yli 2 prosenttiyksikköä yli 2 prosenttiyksikköä

Volyymin lasku yli 21 prosenttiyksikköä yli 19 prosenttiyksikköä

Diskonttokoron nouseminen yli 4 prosenttiyksikköä yli 4 prosenttiyksikköä

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjau-

tuvat hallituksen hyväksymään tilikauden 2022 budjettiin. Budjetin 2022 liikevaihdon ja

rahavirtojen kasvu pohjaa kotimaan talousennusteisiin perustuvaan markkinakasvuo-

letukseen 4 % ja johdon liiketoimintatavoitteisiin huomioon ottaen koronapalveluiden

odotettavissa olevan laskevan kehityksen. Vuosien 2023 - 2026 ennustejakson rahavirrat

on arvioitu arvonalentumistestauksen yhteydessä maltillisella 2 %:n markkinakasvuolet-

tamalla. Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu on 1,3 %:a, joka vastaa Suomen pitkän

aikavälin inﬂaatioennustetta. Pohjola Sairaala Oy:n hankintaa ei ole tilinpäätöstilanteessa

huomioitu arvonalentumistestausta tehdessä. Kaupan toteutuspäivä 1.2.2022 varmistui

vasta tilikauden päättymisen jälkeen.

Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat joh-

don arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähtei-

siin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoittei-

siin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut kehitys.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

14. Käyttöoikeusomaisuuserät

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä

suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut standardin

mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä ko-

neisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset laitteet, autot

ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoa-

maa helpotusta olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuse-

rää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuu-

seristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän,

tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä

ovat mm. IT-laitteet ja toimistokalusteet. Lisäksi vuokraso-

pimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna

ei erota palvelukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan

käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään

vuokrasopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuok-

rajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna

arvioi todennäköisen vuokra-ajan.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon,

joka sisältää seuraavat erät:

• vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä

• alkuvaiheen välittömät menot ja

• menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta

Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödyk-

keissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvelkana.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin han-

kintamenoon ja poistetaan omaisuuserän taloudellisen

vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään

sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien arvon-alentuminen

-standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin

tulevaisuudessa maksettavia vuokria vastaavaan nykyar-

voon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvosta-

miseen sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, jonka

mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon ja korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle.

Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös muut

kuin vuokrasopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat

(tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.

1000 € Käyttöoikeustontit Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat Käyttöoikeuskalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 756 176 820 5 350 182 926

Lisäykset 84 8 917 805 9 807

Liiketoimintojen yhdistäminen 2 802 2 802

Siirrot erien välillä -670 -77 -747

Vähennykset -1 972 -491 -2 463

Hankintameno 31.12.2021 840 185 897 5 587 192 325

Kertyneet poistot 1.1.2021 -393 -75 838 -3 863 -80 094

Poistot -91 -17 885 -863 -18 840

Siirrot erien välillä 670 77 747

Vähennykset 1 112 336 1 448

Kertyneet poistot 31.12.2021 -484 -91 941 -4 314 -96 738

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 363 100 981 1 487 102 832

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 357 93 956 1 273 95 586

1000 € Käyttöoikeustontit Käyttöoikeusrakennukset- ja toimitilat Käyttöoikeuskalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 561 166 200 5 903 172 664

Lisäykset 239 13 558 792 14 589

Vähennykset -44 -2 938 -1 345 -4 328

Hankintameno 31.12.2020 756 176 820 5 350 182 926

Kertyneet poistot 1.1.2020 -287 -60 562 -3 706 -64 555

Poistot -120 -17 604 -1 202 -18 927

Vähennykset 15 2 328 1 045 3 388

Kertyneet poistot 31.12.2020 -393 -75 838 -3 863 -80 094

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 274 105 638 2 197 108 109

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 363 100 981 1 487 102 832

Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 115 (91) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yhteensä 734

(723) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpotuksia.

Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

15. Muut pitkäaikaiset saamiset

Laatimisperiaatteet

Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuk-

sella, ja jotka on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuu-

desta ja esitetään taseessa nettosijoituksena edelleenvuokraussopimukseen.

1000 € 2021 2020

Maksetut vuokravakuudet 535 545

Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset 4 586 4 868

Muut saamiset 90 90

Yhteensä 5 211 5 503

Pihlajalinna edelleenvuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraa-

maansa hoivakotia.

Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyy-

siä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että nettosijoituksen

takaisinmaksut.

Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma

alle 1

vuosi

1-2

vuotta

2-3

vuotta

3-4

vuotta

yli 4

vuotta

Tasearvo 31.12.2021 5 187 601 502 431 341 3 313

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaatteet

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektii-

vista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen

ja muiden saamisten arvonalentumisesta olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen

merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai olennainen viivästyminen.

Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden saamisten

arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen

on todettu.

Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamatto-

mien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon

harkintaan perustuvat ratkaisut

Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten

raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä. Sopimusten todelliset kustannusten

toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi sisältyä

myös muuttuvia vastikkeita. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannusten kertymiseen liit-

tyy satunnaisvaihtelua. Lisäksi yksittäiset, sairaanhoitopiirien kalliin hoidon tasausjärjes-

telmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa

merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä.

Kaikki konsernin kokonaisulkoistusten määräaikaiset palvelusopimukset ovat peri-

aatteiltaan ja perusteiltaan hyvin samanlaiset. Pihlajalinna on laskenut ja tulouttanut

sopimusten mukaisia muuttuvia vastikkeita ja kustannuskorvauksia samoin perustein ja

samalla tavalla kaikkien tilaajien osalta. Vaatimukset palvelumuutoksista johtuvien kus-

tannusnousujen korvaamisesta kustannuksia vastaavasti ja palvelusopimuskauden jälkeis-

tä toimintaa palvelevien investointikustannusten kuuluminen tilaajien vastuulle muodos-

tavat suurimman osan viiveellä tarkentuvista kustannuksista ja muuttuvista vastikkeista.

Vuoden 2021 osalta sairaanhoitopiirien laskutukseensa sisällyttämien investointi- ja

koronakustannusten arviointi kyetään suorittamaan vasta sairaanhoitopiirien tilinpäätös-

ten julkaisemisen jälkeen.

Pihlajalinna on kirjannut tuloslaskelmaan vain osan näistä oikeudellisesti perustelluista

vaateistaan. Sopimusosapuolia sitoo neuvotteluvelvoite, ja sopiminen on ensisijainen me-

nettely. Mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään oikeusteitse,

mikä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisissa esitettyjen

erien kotiuttamista.

1000 € 2021 2020

Myyntisaamiset 79 701 59 071

Siirtosaamiset 11 362 15 734

Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukseet 601 518

Muut saamiset 479 448

Yhteensä 92 143 75 771

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liityvän luottoriskin

enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä.

Pihlajalinna on koronaepidemian johdosta tarkastanut saataviensa luottoriskin ja me-

nettelytavat luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havait-

tu merkittäviä muutoksia. Myyntisaatavien perintää on tehostettu. Yli 90 päivää vanhoja

erääntyneitä saamisia kasvattaa merkittävästi Jämsän Terveyden ja Jämsän kaupungin

sekä Mäntänvuoren Terveyden ja Mänttä-Vilppulan kaupungin väliset myyntisaamisten ja

ostovelkojen maksusta pidättäytymiset.

Kuten Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut -koh-

dassa on kuvattu, mikäli sopimisvelvoite ei johda maksusuorituksiin, saatavia peritään

oikeusteitse. Tämä saattaa viivästyttää edelleen tilinpäätöksessä lyhytaikaisissa saamisis-

sa esitettyjen erien kotiuttamista.

Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 547 (316)

tuhatta euroa.

Myyntisaamisten ikäjakauma

1000 € 2021

Arvonalentumis-

tappiot

Osuus odotettavissa olevista

arvonalentumistappioista Netto 2021

Erääntyneet 25 897 -8 0,0 % 25 889

Alle 30 päivää 4 152 -12 0,3 % 4 140

30-60 päivää 2 333 -67 2,9 % 2 266

61-90 päivää 1 965 -133 6,8 % 1 832

Yli 90 päivää 46 053 -479 1,0 % 45 574

Yhteensä 80 399 -698 79 701

2020

Arvonalentumis-

tappiot

Osuus odotettavissa olevista

arvonalentumistappioista Netto 2020

Erääntyneet 23 646 -8 0,0 % 23 638

Alle 30 päivää 3 783 -12 0,3 % 3 771

30-60 päivää 1 853 -66 3,6 % 1 787

61-90 päivää 2 216 -131 5,9 % 2 085

Yli 90 päivää 28 263 -473 1,7 % 27 790

Yhteensä 59 760 -689 59 071

Liitetiedossa 1 Myyntituotot asiakassopimuksista kerrotaan keskeisistä kirjanpidollisista

arvioista sekä johdon keskeisistä harkintaan perustuvista ratkaisuista. Myyntisaamisiin

liittyvistä luottoriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 25 Rahoitusriskien

hallinta.

1000 € 2021 2020

Luottotappiovaraus 1.1. 689 674

Kirjatut luottotappiot -547 -316

Luottotappiovarauksen muutos 556 330

Luottotappiovaraus 31.12. 698 689

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

1000 € 2021 2020

Myynti- ja tulojaksotukset 4 361 4 006

Henkilöstökulut 1 876 1 575

Kuluennakot 4 115 6 782

Muut 1 009 3 371

11 362 15 734

Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.

17. Varaukset

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen

tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen

suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta ar-

viota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskoh-

tainen suunnitelma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista

on tiedotettu niille, joita järjestely koskee.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat

välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

1000 € 2021 2020

Lyhytaikaiset varaukset 71 648

Pikäaikaiset varaukset 134 114

Yhteensä 205 762

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1000 €

Tappiolliset

sopimukset

Uudelleen-

järjestelyvaraus

Yhteensä

1.1.2020 1 359 448 1 807

Varausten lisäykset 100 0 100

Varausten käyttö -597 -448 -1 045

Käyttämättömien varausten peruutukset -100 -100

31.12.2020 762 0 762

Varausten lisäykset 20 300 320

Varausten käyttö -645 -232 -877

Käyttämättömien varausten peruutukset 0

31.12.2021 137 68 205

18. Ostovelat ja muut velat

1000 € 2021 2020

Ostovelat 52 571 45 262

Siirtovelat 65 915 57 572

Ennakkomaksut 938 1 158

Muut velat 5 683 5 359

Yhteensä 125 107 109 352

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät:

Palkat ja sosiaalimaksut 42 425 32 675

Lääkäripalkkiovelka 8 261 7 269

Myynnin jaksotus 18 82

Ostolaskujen jaksotus 11 057 15 943

Rahoituserät 65 191

Muut siirtovelat 4 087 1 412

65 915 57 572

Liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset kuvattu Jämsän Terveyden ja Jämsän

kaupungin sekä Mäntänvuoren Terveyden ja Mänttä-Vilppulan kaupungin väliset myynti-

saamisten ja ostovelkojen maksusta pidättäytymiset kasvattavat ostovelkojen määrää.

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen

arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä

kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun

kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaiku-

ta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyö-

dykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhtey-

dessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä verotuk-

sellisista tappioista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään men-

nessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä

hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että

tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyö-

dyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai

velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä

liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotetta-

vaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina

jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa,

että ne liittyvät samaan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana:

Laskennalliset verosaamiset (1000 €) 1.1.2021

Kirjattu

tuloslaskelmaan

Ostetut

tytäryritykset 31.12.2021

Vahvistetut tappiot 2 438 108 2 546

Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus 253 -30 223

Varaukset 590 -297 293

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 122 -62 60

IAS 37 ehdollinen vara 527 223 749

IFRS 16 vaikutus 715 58 774

Pilvipalvelut 200 55 255

Muut erät 710 -209 83 584

Laskennalliset verosaamiset taseessa 5 555 -154 83 5 484

Laskennalliset verovelat

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 4 498 304 4 803

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 884 -597 435 722

IFRS 16 vaikutus 337 -1 336

Muut erät 42 -19 22

Laskennalliset verovelat taseessa 5 761 -312 435 5 884

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana:

Laskennalliset verosaamiset (1000 €)

Vertailukelpoinen

1.1.2020*

Kirjattu tulos-

laskelmaan

Ostetut

tytäryritykset

Vertailukelpoinen

31.12.2020*

Vahvistetut tappiot 2 017 421 2 438

Velka B-sarjan osakkeenomistajille 1 557 -1 557 0

Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus 283 -30 253

Varaukset 942 -352 590

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 53 69 122

IAS 37 ehdollinen vara 369 157 527

IFRS 16 vaikutus 452 263 715

Pilvipalvelut 200 0 200

Muut erät 333 376 710

Laskennalliset verosaamiset taseessa 6 206 -651 0 5 555

Laskennalliset verovelat

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 3 969 529 4 498

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvostus käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 1 503 -619 884

IFRS 16 vaikutus 192 145 337

Muut erät 61 -19 42

Laskennalliset verovelat taseessa 5 726 35 0 5 761

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, SaaS)

käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen on perusteltua, kun konsernille

kertyy todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota

vastaan tappiot pystytään hyödyntämään.

Konserni hakee pääsääntöisesti vähennysoikeuden kaikkiin ostamiensa tytäryritysten

vahvistettuihin tappioihin. Verohallinto on myöntänyt oikeuden vahvistettujen tappioiden

vähentämiseen omistajanvaihdoksista huolimatta.

20. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laatimisperiaatteet

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni

arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen

käypä arvo.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luoki-

teltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostettaviksi rahoitusvaroiksi. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luoki-

teltavia rahoitusinstrumentteja eikä käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

arvostettavia rahoitusvaroja. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin,

kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on

siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Konsernin myyntisaamiset, lainasaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luo-

kiteltu jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivi-

sen korkokannan menetelmää ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan notee-

ratut ja noteeraamattomat osakkeet. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteraattuja

osakesijoituksia.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalle-

tuksista. Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopi-

musvelat, ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi

efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen

kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät järjestelypalkkiot käsitellään transaktiome-

noina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi konserni luokitte-

lee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahinnat.

Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen

vastike eli lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luo-

kiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen

raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkas-

telujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Konsernilla ei ole johdannaisiksi luokiteltavia

rahoitusinstrumentteja.

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää

velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Käytettävissä olevat verotappiot Kirjatut veroarvot Kirjaamattomat veroarvot

Verotappiot 2021 2020 2021 2020 2021 2020

Viiden vuoden kuluessa erääntyvät 1 944 3 681 736

Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa erääntyvät 21 916 18 752 2 547 2 438 2 225 1 312

Yhteensä 23 860 22 432 2 547 2 438 2 225 2 048

Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %) 4 772 4 486

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Käyvän arvon arvioiminen

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvos-

tukseen perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:

Käyvän arvon hierarkiatasot

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin

hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja

rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla

ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä

noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmääri-

tyksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää

arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon

ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin.

Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat

vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoi-

tusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen

vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muut-

kaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai toden-

nettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsenissa sisältävät ainoastaa noteeraamattomien

yhtiöden osuuksia.

1000 €

31.12.2021 Liite

Käyvän

arvon

hierarkia

Käypä arvo

tulosvai-

kutteisesti

Jaksotet-

tu hankin-

tameno

Kirjan-

pitoarvot

yhteensä

Käyvät

arvot

yhteensä

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut osakkeet ja osuudet taso 3 1 476 1 476 1 476

Vuokravakuustalletukset 15 taso 2 535 535 535

Muut saamiset 15 taso 2 90 90 90

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 16 79 701 79 701 79 701

Muut saamiset 16 taso 2 479 479 479

Rahavarat 4 257 4 257 4 257

Yhteensä 1 476 85 062 86 538 86 538

Rahoitusvelkojen

kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 90 838 90 838 90 838

Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 87 857 87 857 87 857

Muut velat 22 taso 2 607 607 607

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 1 283 1 283 1283

Luotollinen shekkitili 22 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 18 392 18 392 18392

Ostovelat ja muut velat 18 52 571 52 571 52571

Yhteensä 251 548 251 548 251 548

1000 €

31.12.2020 Liite

Käyvän

arvon

hierarkia

Käypä arvo

tulosvaikut-

teisesti

Jaksotet-

tu hankin-

tameno

Kirjan-

pitoarvot

yhteensä

Käyvät

arvot

yhteensä

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut osakkeet ja osuudet taso 3 126 126 126

Vuokravakuustalletukset 15 taso 2 545 545 545

Muut saamiset 15 taso 2 90 90 90

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset 16 59 071 59 071 59 071

Muut saamiset 16 taso 2 448 448 448

Rahavarat 13 306 13 306 13 306

Yhteensä 126 73 460 73 586 73 586

Rahoitusvelkojen

kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 91 879 91 879 91 879

Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 95 475 95 475 95 475

Muut velat 22 taso 2 644 644 644

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta 22 taso 2 1 415 1 415 1 415

Luotollinen shekkitili 22 0 0 0

Vuokrasopimusvelat 22 taso 2 18 705 18 705 18 705

Ostovelat ja muut velat 18 45 262 45 262 45 262

Yhteensä 253 379 253 379 253 379

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko

omaksi pääomaksi tai rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä

tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen

vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrument-

tien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma

1 000 €

Osakkeiden

lukumäärä kpl

Osake-

pääoma

Sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto Yhteensä

1.1.2020 Osakkeet yhteensä 22 620 135 80 116 520 116 600

Emoyhtiön hallussa olevat omat

osakkeet 31.12.2020

2 294

31.12.2020 ulkona olevat osakkeet 22 617 841 80 116 520 116 600

1.1.2021 Osakkeet yhteensä 22 620 135 80 116 520 116 600

Emoyhtiön hallussa olevat omat

osakkeet 31.12.2021

25 900

31.12.2021 ulkona olevat osakkeet 22 594 235 80 116 520 116 600

Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden

osinkoon ja muuhun yhtiön varojenjakoon.

Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset

sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen

mukaan merkitä osakepääomaan.

Jakokelpoiset varat

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 222 747 364,13 euroa, josta tilikauden voitto on

13 893 203,86 euroa.

Osingot

Hallitus esittää, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,30 euroa osak-

keelta.

22. Rahoitusvelat

1000 € 2021 2020

Pitkäaikaiset korolliset velat

Pankkilainat 90 838 91 879

Muut velat 607 644

Vuokrasopimusvelat 87 857 95 475

179 302

187 997

Lyhytaikaiset korolliset velat

Pankkilainat 1 283 1 415

Luotolliset shekkitilit 0 0

Vuokrasopimusvelat 18 392 18 705

19 675 20 119

Korolliset rahoitusvelat yhteensä 198 977 208 117

Konsernilla on tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä sitovia lyhytaikaisia rahoituslimiittejä

yhteensä 45,0 (40,0) milj. euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottoli-

miittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 (60,0) miljoonaa euroa.

Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikai-

sia, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta

Vuokrasopimusvelat

1000 € 2021 2020

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat

Käyttöomaisuustontit 305 286

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset 86 963 94 605

Käyttöoikeuskalusto 588 583

87 857 95 475

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

Käyttöomaisuustontit 63 88

Käyttöoikeustoimitilat ja -rakennukset 17 715 17 723

Käyttöoikeuskalusto 614 894

18 392 18 705

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

23. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset

1000 € 2020 Rahavirrat

Hankitut

liike-

toiminnot

Uudet osamak-

sut ja vuokra-

sopimusvelat

Efektiivi-

nen korko 2021

Pitkäaikaiset

korolliset velat 92 523 -1 323 149 96 91 445

Lyhytaikaiset

korolliset velat 1 415 -261 130 1 283

Vuokrasopimusvelat 114 179 -19 822 2 801 9 090 106 248

Kokonaisvelat

rahoitustoiminnasta

208 117

-21 406 2 801 9 369 96 198 976

24. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toiminta-

edellytykset, mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omis-

taja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon

ja osakeantien kautta.

Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste, netto-

velan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste.

1000 € Liite 2021 2020 Vertailukel-

poinen*

Oma pääoma 122 611 114 190

Taseen loppusumma - saadut ennakot 456 127 440 179

Omavaraisuusaste 1) 26,9 % 25,9 %

Korolliset rahoitusvelat 22 198 977 208 117

Rahavarat -4 257 -13 306

Korolllinen nettovelka 194 720 194 810

Nettovelkaantumisaste 2) 158,8 % 170,6 %

Käyttökate 62 638 52 164

Oikaisuerät** 2 698 2 609

Oikaistu käyttökate 65 336 54 773

Nettovelan suhde oikaistuun

käyttökatteeseen 3,0 3,6

*Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkista-

maa agendapäätöstä pilvipalveluiden (Software as a Service, Saas) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti

1.1.2020 alkaen.

** Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoi-

minnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään

raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia

eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen

uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat

myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat

kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisue-

ränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman uuden pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset ja

poistojen peruutukset. Uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna esitetään Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödyk-

keiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).

Konserni on tilikaudelle ostanut 60 000 kpl omaa osakettaan varsinaisen yhtiökokouksen

15.4.2020 antaman valtuutuksen perusteella. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsinki Oy:n

järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet

käytettiin osana yhtiön kannustusjärjestelmää. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on hallussaan

25 900 kpl omia osakkeitaan.

1) Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppu-

summa - saadut ennakot)

2) Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka /

Oma pääoma

25. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko- ja maksu-

valmiusriskit. Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittä-

ville valuuttakurssiriskeille. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen

hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallinnasta vastaa

konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa. Konsernin riski-

enhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskus-

tannukset sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta

tilanteesta ja riskeistä.

Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kove-

nanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenant-

tien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan pe-

riaatteiden mukaisesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeel-

lisuudesta ja kattavuudesta. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole voimassaolevia korko-

suojauksia, mutta inﬂaatiotilanteen ja korkojen nousupaineen vuoksi hallitus harkitsee

korkoriskiltä suojautumista.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöspäivänä 54 (56) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista. Konsernin

korollisten velkojen keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 1,68 (1,87) prosenttia.

Rahoitussalkun duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,2 (3,6) vuotta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.

1000 € 2021 2020

Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat 107 567 115 790

Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat 91 521 92 535

Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä 91 521 92 535

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli

markkinakorot nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herk-

kyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän korkopositioon.

2021 2021 2020 2020

Muutos

0,5 % -yksikköä

korkeampi

0,5 % -yksikköä

matalampi

0,5 % -yksikköä

korkeampi

0,5 % -yksikköä

matalampi

Vaikutus voittoon ennen

veroja -458 0 -463 0

Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset

kassavirrat eivät olennaiseti altistu markkinakorkojen vaihtelulle.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavir-

taennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja

erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luotto-

limiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen

avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja.

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely

Danske Bankin ja Nordean kanssa. Sopimus on voimassa 9.3.2023 asti. Pihlajalinna on

aloittanut rahoituksensa uudelleenjärjestelyneuvottelut, jotka on tarkoitus saattaa pää-

tökseen ennen maaliskuun 2022 loppua. Nykyinen rahoitus koostuu 50 miljoonan euron

valmiusluottolimiitistä ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää

erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 4,3 (13,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi

konsernilla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 45,0 (40,0) miljoonaa euroa sitovia

käyttämättömiä rahoituslimiittejä. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluotto-

limiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa.

Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 26,9 (25,9) prosenttia. Konsernissa

ei vakavaraisuuteen ja kannattavaan liiketoimintaan pohjautuen ole tunnistettu merkittä-

vää riskiä lisärahoituksen saatavuuteen liittyen.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat

diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

1000 €

Tasearvo

31.12.2021

alle 1

vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta

3-4

vuotta

yli 4

vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta 92 121 -2 958 -90 984 -265 0 0

Vuokrasopimusvelat 106 248 -19 934 -16 175 -14 029 -11 942 -51 236

Muut korolliset velat 607 -20 -57 -57 -57 -738

Ostovelat 52 571 -52 571

Yhteensä 251 548 -75 483 -107 216 -14 351 -11 999 -51 974

1000 €

Tasearvo

31.12.2020

alle 1

vuosi 1-2 vuotta 2-3 vuotta

3-4

vuotta

yli 4

vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta 93 293 -3 526 -3 337 -90 960 -249 0

Vuokrasopimusvelat 114 179 -20 387 -17 314 -13 626 -12 181 -59 060

Muut korolliset velat 644 -20 -57 -57 -57 -794

Ostovelat 45 262 -45 262

Yhteensä 253 379 -69 196 -20 708 -104 642 -12 486 -59 854

Lainakovenantit

Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos

konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisin-

maksua. Johto tarkkailee ja raportoi hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä

säännöllisesti.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma

käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien

kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvistettu-

jen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16 -vaikutusta). Konser-

ni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021.

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja

lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenantti-

tasojen nostosta. Vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen tilapäiset kovenanttiehdot

olivat seuraavat: leverage ei saa ylittää tasoa 4,25 ja gearing ei saa ylittää tasoa 140

prosenttia. Rahoitusjärjestelyn kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia –

astuivat takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysyvästi uusi korkein marginaalita-

so. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa

31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 (2,78) ja gearing oli 91 (94) %.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta Pohjola Sairaala

Oy:n hankinnasta ja sen rahoittamisesta ja tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta

140 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Yritysjärjestely

rahoitettiin helmikuussa 2022 lisäluottolimiitistä.

Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2021, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 90,0

(90,0) milj. euroa.

Luottoriski

Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luot-

toriskistä. Konsernin suurimmat asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä tai suuria vakava-

raisia pörssinoteerattuja yrityksiä. Liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saamiset on

esitetty konsernin keskeiset luottoriskit.

Yritys- ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perin-

täprosessissaan konserni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksi-

tyisasiakkaille rahoitusta SveaRahoituksen kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan

luottokelpoisuuden tarkistuksen.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16 Myyntisaamiset ja muut saami-

set. Tilikauden tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konser-

nin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa

(ks. liitetieto 20 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin).

Valuuttariski

Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville

valuuttakurssiriskille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja

vuosittain.

26. Hankitut liiketoiminnot

Tilikauden 2021 hankinnat

1000 €

Hankinnan kohde Ajankohta Toimiala Kotipaikka

Työterveys Virta Oy 4/2021 Työterveyspalvelut Oulu

Finla Työterveys Oy:n Mänttä-Vilppulan

yksikön liiketoiminta

11/2021 Työterveyspalvelut Mänttä-Vilppula

Laatimisperiaatteet

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvon-

antajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten

hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja ar-

vioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheu-

tuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu

arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista.

Seuraavat tiedot yrityshankinnoista on esitetty yhdistettynä, koska hankinnat eivät ole

yksittäin tarkasteltuina olennaisia:

1 000 € 2021

Vastike

Käteinen raha, peruskauppahinta 17 941

Kokonaishankintameno 17 941

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat

seuraavat:

1 000 € Liite 2021

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 30

Aineettomat hyödykkeet 13 2 195

Käyttöoikeusomaisuuserät 14 2 801

Myytävissä olevat rahoitusvarat 1

Laskennallinen verosaaminen 83

Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 552

Rahavarat 1 527

Varat yhteensä 8 188

Laskennallinen verovelka 435

Uudelleenjärjestelyvaraus 300

Vuokrasopimusvelat 22 2 801

Muut velat 2 012

Velat yhteensä 5 549

Hankittu nettovarallisuus 2 640

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

1000 € Liite 2021

Luovutettu vastike 17 941

Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus -2 640

Liikearvo

13 15 301

Rahana maksettu kauppahinta 17 941

Hankinnan kohteiden rahavarat -1 527

Rahavirtavaikutus 16 414

Aineettomina hyödykkeinä erilleen liikearvosta hankinnassa kirjattiin asiakassopimuksia,

kilpailukieltosopimuksia ja potilastietokantaa. Aineettomien hyödykkeiden käypä arvo on

määritetty yrityskaupoissa vakiintuneen hintatason ja tulevien kassavirtojen diskontattu-

jen arvojen perusteella. Jäljelle jäävä liikearvo muodostuu tuotto-odotuksista, hankittujen

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

yritysten ammattitaitoisesta työvoimasta sekä

synergiaeduista.

Hankintoihin liittyvät kulut 366 tuhatta on

kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Mikäli hankitut liiketoimininnot olisi yhdis-

telty konsernitilinpäätökseen tilikauden alusta,

olisi konsernin tilikauden liikevaihto ollut 616,3

miljoonaa euroa ja liikevoitto 27,4 miljoonaa

euroa.

Määräysvallattomien omistajien osuuden han-

kinta tilikaudella 2021

Pihlajalinna lisäsi elokuussa 2021 omistustaan

Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen sekä Soinin

kuntien kanssa omistamastaan Kuusiolinna

Terveys Oy:stä.Osakekaupat tehtiin Kuortaneen

kunnan kanssa. Konsernin omistusosuus kau-

pan jälkeen on 97 %.

27. Tytäryhtiöt ja olennaiset

määräysvallattomien omistajien

osuudet

Konsernin rakenne

Konsernilla on 28 (30) tytäryritystä vuonna

2021. Tytäryrityksistä 14 (16) on 100 % omistet-

tuja ja 14 (14) tytäryritystä on osittain omistet-

tuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä

on esitetty liitetiedossa 30 Lähipiiritapahtumat.

Vuonna 2021 konsernilla on 2 (1) osakkuusyri-

tystä ja 1 (1) yhteinen toiminto.

Erittely olennaisista määräysvallattomien omistajien osuuksista konsernissa

1 000 €

Tytäryritys

Pääasiallinen

toimipaikka

Määräysvallattomien

omistajien osuus ääni-

vallasta

Määräysvallattomien

omistajien osuus voi-

tosta tai tappiosta

Määräysvallattomien omis-

tajien osuus omasta pää-

omasta

2021 2020 2021 2020* 2021 2020

Jämsän Terveys Oy Jämsä 49 % 49 % -1 653 -289 -1 422 231

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy Hämeenlinna 30 % 30 % -72 10 -209 -137

Dextra Lapsettomuusklinikka Oy Helsinki 49 % 49 % 414 436 851 653

Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni useita 30 % 30 % -245 -604 1 854 2 099

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit -konserni useita 37 % 45 % -3 -23 393 477

-1 559 -469 1 467 3 322

Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus

Jämsän Terveys Oy

Pihlajalinna

Erityisasumis -

palvelut Oy

Dextra

Lapsettomuus-

klinikka Oy

Pihlajalinna Liikunta-

keskukset -konserni

Suomen Yksityiset

Hammaslääkärit

-konserni

1 000 € 2021 2020 2021 2020 2021 2020 2021 2020* 2021 2020

Lyhytaikaiset varat 42 550 30 919 544 415 1 715 1 166 1 326 1 272 270 700

Pitkäaikaiset varat 1 808 1 810 4 524 2 582 1 369 1 712 37 694 40 725 2 087 2 070

Lyhytaikaiset velat 46 686 31 517 1 672 1 026 695 797 15 392 14 510 1 193 1 504

Pitkäaikaiset velat 481 647 4 062 2 421 18 168 18 239 21 246 20 84

Liikevaihto 75 022 73 997 4 302 3 650 5 980 5 425 12 579 11 797 4 392 4 478

Liikevoitto -3 576 -698 -214 82 1 149 1 149 -458 -1 921 12 -80

Voitto / tappio -3 374 -591 -238 35 897 889 -823 -2 028 -7 -51

Emoyrityksen omistajien osuus

voitosta/tappiosta -1 721 -301 -167 24 483 453 -578 -1 425 -4 -28

Määräysvallattomien omistajien

osuus voitosta/tappiosta -1 653 -289 -72 10 414 436 -245 -604 -3 -23

Liiketoiminnan nettorahavirta -3 911 -2 537 18 283 1 386 1 401 4 158 3 737 155 360

Investointien nettorahavirta -137 -125 -2 164 -126 -600 -772 -1 512 -286 118 -176

Rahoituksen nettorahavirta, -201 -209 2 146 -157 -793 -623 -2 620 -7 015 -255 -214

josta määräysvallattomille

omistajille maksetut osingot -215 -123 -89

* Pihlajalinna on muuttanut laatimisperiaatteitaan ja alkanut soveltaa IFRS-tulkintakomitean huhtikuussa 2021 julkistamaa agendapäätöstä pilvipalvelui-

den (Software as a Service, SaaS) käyttöönottomenojen kirjaamisesta takautuvasti 1.1.2020 alkaen.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

28. Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä

Laatimisperiaatteet

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta.

Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 %

yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei

määräysvaltaa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen

määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä

yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toi-

mintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä

hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on

järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhtei-

sessä toiminnoissa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja

koskevia velvoitteita.

Osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusme-

netelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää

sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon

ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoittei-

den täyttämiseen. Osakkuus- tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen

liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on

eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen

osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin

liikevoitossa.

1000 € 2021 2020

Osuudet osakkuusyrityksissä Ullanlinnan Silmälääkärit Oy 20 17

Digital Health Solutions Oy 288

Osuudet yhteisissä toiminnoissa Koy Levinpihlaja 40 40

Tasearvo yhteensä 348 57

Osuudet osakkuusyrityksissä

Omistusosuus %

Nimi Pääasiallinen

toimipaikka

Toimiala 2021 2020

Ullanlinnan Silmälääkärit Oy Helsinki Terveyspalvelut 37 % 37 %

Digital Health Solutions Oy Sotkamo Kaikki laillinen liiketoiminta 18 %

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tulok-

sesta -erässä, mutta vain siihen määrään asti, kuin konsernin osakesijoituksella oli tasearvoa.

Osuudet yhteisissä toiminnoissa

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin

yhteisenä toimintona omistusosuuden mukaan.

29. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet 2021 2020

Takaukset 4 407 4 401

Kiinteistöjen alv-palautusvastuu 59 85

Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista 849 794

Vuokravakuustalletukset 535 545

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkis-

tusehtoa koskevassa asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero siitä, voiko kiinteä vuosihinta

sote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuksen johdosta, on tilikauden lopussa yh-

teensä noin 3,7 (2,6) miljoonaa euroa. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän

kaupunkia vastaan. Lisävastakanne koskee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien

palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuta Pirkanmaan

sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palve-

lusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja

vastaaviin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite.

Jämsän Terveys vaatii lisävastakanteessaan Jämsän kaupungilta yhteensä noin 16 miljoo-

naa euroa. Jämsän Terveys on tulouttanut ja sillä on edelleen saamisissaan lisävastakan-

teen mukaisia muuttuvia vastikkeita yhteensä 3,9 (3,8) miljoonaa euroa. Käräjäoikeuden

istunnot pidettiin tammikuussa 2022. Käräjäoikeus on ilmoittanut antavansa päätöksen

maaliskuun alussa.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi 11.6.2021 ratkaisun Pihlajalinnan ja Hattulan kunnan

välisessä riita-asiassa. Käräjäoikeus katsoi, että Hattulalla ei ole ollut oikeutta purkaa

sopimusta. Pihlajalinnan tuli kuitenkin korvata Hattulalle sopimussakkoina ja vahingon-

korvauksena sopimuksen aikaisista rikkomuksista yhteensä 123 175 euroa korkoineen.

Pihlajalinnan vastakanne hyväksyttiin perusteeltaan, mutta hylättiin määrältään. Kumpikin

osapuoli vastasi omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Välimiesoikeus on 31.8.2021 todennut konserniin kuuluvaa tytäryhtiötä vastaan noste-

tussa välimiesmenettelyssä sopimusrikkomukseen perustuvassa asiassa, että sopimuksen

perusteettomasta irtisanomisesta aiheutunut vahinko kantajalle on määrältään 295 800

euroa. Välimiesoikeus on velvoittanut Pihlajalinnan suorittamaan vahingonkorvauksen

ja kantajan oikeudenkäyntikulut 82 943 euroa sekä yhteisvastuullisesti korvaamaan väli-

miesmenettelyn kulut yhteensä 98 694 euroa.

Pihlajalinnalla on joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä vireillä. Näistä ei odo-

teta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Yritys Kotipaikka Omistus-

osuus

Osuus

äänivallasta

Emoyritys Pihlajalinna Oyj Tampere

Pihlajalinna Terveys Oy Parkano 100 % 100 %

Ikipihlaja Johanna Oy Jämsä 100 % 100 %

Jokilaakson Terveys Oy Jämsä 90 % 90 %

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy Helsinki 100 % 100 %

Mäntänvuoren Terveys Oy Mänttä-Vilppula 91 % 91 %

Ikipihlaja Kuusama Oy Kokemäki 100 % 100 %

Ikipihlaja Sofianhovi Oy Mänttä-Vilppula 100 % 100 %

Wiisuri Oy Jyväskylä 100 % 100 %

Ikipihlaja Matinkartano Oy Lieto 100 % 100 %

Ikipihlaja Setälänpiha Oy Lieto 100 % 100 %

Ikipihlaja Oiva Oy Raisio 100 % 100 %

Kolmostien Terveys Oy Parkano 96 % 96 %

Jämsän Terveys Oy Jämsä 51 % 51 %

Kuusiolinna Terveys Oy Alavus 97 % 97 %

Lääkäriasema DokTori Oy Lappeenranta 100 % 100 %

Kompassi Lääkärikeskus Oy Seinäjoki 100 % 100 %

Mediapu Oy Oulu 100 % 100 %

Pihlajalinna Turku Oy Turku 92 % 92 %

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy Hämeenlinna 70 % 70 %

Pihlajalinna Oulu Oy Oulu 100 % 100 %

Dextra Lapsettomuusklinikka Oy Helsinki 51 % 51 %

Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy Kristiinankaupunki 75 % 75 %

Linnan Klinikka Oy Hämeenlinna 100 % 100 %

Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy Tampere 70 % 70 %

Forever Helsinki Oy Helsinki 70 % 70 %

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy Tampere 63 % 63 %

Pihlajalinna Hammasklinikat Oy Tampere 63 % 63 %

Laihian Hyvinvointi Oy Laihia 81 % 81 %

Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

Muutokset konsernirakenteessa

Tilikaudella on toteutettu seuraavat konsernirakenteen muutokset (fuusiot):

Fuusioitu yhtiö Kohdeyhtiö Ajankohta

Pihlajalinna Seinäjoki Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 9.4.2021

Terveyspalvelu Verso Oy Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy 1.5.2021

Työterveys Virta Oy Pihlajalinna Oulu Oy 1.9.2021

Johdon työsuhde-etuudet

1000 € 2021 2020

Rahapalkat, johtoryhmä 1 054 1 120

Osakepalkkio, johtoryhmä 226 381

Luontoisedut, johtoryhmä 16 25

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, johtoryhmä yhteensä 1 297 1 526

Palkat ja palkkiot

1000 € 2021 2020

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen

Rahapalkat 283 285

Osakepalkkio 100 136

Luontoisedut 21 13

Yhteensä 405 433

Halllitus

Hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö 58 45

Hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén 345 259

Tarkastusvaliokunnanpuheenjohtaja Seija Turunen 53 35

Hallituksen jäsen Kati Sulin 42 31

Hallituksen jäsen Matti Jaakola (15.4.2021 asti) 9 34

Hallituksen jäsen Hannu Juvonen 41 35

Hallituksen jäsen Mika Manninen 41 35

Yhteensä 588 473

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon

avainhenkilöinä lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien

toimitusjohtaja.

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet

Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n

A-sarjan osakkeet.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön

hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tar-

kastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille

kullekin 808 osaketta.

Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Yhtiö on velvol-

linen korvaamaan toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka

vastaa 6 kuukauden kokonaispalkkaa. Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset.

Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja -velat

2021 2020

Johdon avainhenkilöt

Maksetut vuokrat 834 892

Ostetut palvelut 958 945

Ostovelat 83 -3

Konserni on tilikaudella vuokrannut useita toimitilojaan johdon avainhenkilöltä: liiketilat

Nokialta, Karkusta, Tampereelta ja Kangasalta.

Konsernin yhtiöllä on johdon avainhenkilön kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terve-

ydenhuollon ammattilaisten palveluita.

31. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Pihlajalinna ja Pohjola Sairaala yhdistyvät

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi ilman ehtoja Pihlajalinnan ja Pohjola Sairaalan

yhdistymisen. Yrityskauppa on olennainen osa Pihlajalinnan kasvustrategiaa, ja se vahvis-

taa yhdistyvän uuden kokonaisuuden palveluvalikoimaa kaikilla terveydenhuollon erikoi-

saloilla. Yhdistyminen mahdollistaa myös palveluverkon maantieteellisen laajentamisen

erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Kasvupotentiaalia vahvistaa

kaupan yhteydessä Pohjola Vakuutuksen kanssa solmittu uusi viisivuotinen palvelusopi-

mus. Yrityskaupan täytäntöönpanopäivä oli 1.2.2022.

Kaupan nettovelaton käteishinta oli aiemmin tiedotetun mukaisesti 31,8 miljoonaa eu-

roa. Pohjola Sairaalan liikevaihto oli 62,5 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 59,4 miljoonaa

euroa vuonna 2020. Pohjola Sairaala on ortopediaan eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja

tapaturmien hoitoon erikoistunut sairaalaketju, joka on perustettu 2013. Pohjola Sairaala

toimii viidellä yliopistosairaalapaikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa

ja Kuopiossa.

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2021 keskimäärin 295 henkilöä ja vuoden aikana yhti-

össä toimi yli 300 ammatinharjoittajaa.

Pohjola Sairaala -hankinnan hankintamenolaskelmaa viimeistellään ja tullaan saattamaan

päätökseen yhden vuoden kuluessa hankintahetkestä eli 31.1.2023 mennessä. Pihlajalinna

esittää alustavan hankintamenolaskelman, minkä seurauksena Pohjola Sairaalan 31.1.2022

avaavaan taseeseen on tehty oikaisuja. Käyvän arvon oikaisut liittyvät pääasiallisesti

käyttöoikeusomaisuuseriin, muihin varauksiin ja laskennallisiin veroihin.

1000 €

Vastike

Käteinen raha, peruskauppahinta 31 800

Kokonaishankintameno 31 800

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen alustavat arvot hankintahetkellä olivat seu-

raavat:

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 358

Aineettomat hyödykkeet 6 037

Käyttöoikeusomaisuuserät 112 771

Muut saamiset 4 612

Laskennallinen verosaaminen 3 848

Myyntisaamiset ja muut saamiset 8 584

Rahavarat 1 809

Varat yhteensä 138 019

Laskennallinen verovelka 1 095

Muut varaukset 4 881

Vuokrasopimusvelat 131 744

Muut velat 8 458

Velat yhteensä 146 178

Alustava nettovarallisuus -8 159

Liikearvon syntyminen hankinnassa:

Luovutettu vastike 31 800

Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 8 159

Liikearvo 39 959

Rahana maksettu kauppahinta 31 800

Hankinnan kohteiden rahavarat -1 809

Rahavirtavaikutus 29 991

Edellä esitettyihin hankintoihin liittyvät kulut tilikaudella 2021 yhteensä 953 tuhatta euroa

on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut). Hankintamenolaskelman laatimi-

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS PÄÄLASKELMAT, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

1000 € Liite 1.1. - 31.12.2021 1.1. - 31.12.2020

Liikevaihto

1.1. 5 205 4 224

Liiketoiminnan muut tuotot 1.2. 459 464

Henkilöstökulut 1.3. -1 350 -1 625

Poistot ja arvonalentumiset 1.4. -2 004 -1 825

Liiketoiminnan muut kulut 1.5. -4 795 -4 303

Liikevoitto (-tappio)

-2 486 -3 065

Rahoitustuotot ja -kulut 1.6. -565 -1 216

Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiir-

toja ja veroja

-3 051 -4 281

Tilinpäätössiirrot 1.7.

Poistoeron muutos -32 -199

Konserniavustus 20 350 14 000

Tuloverot 1.8. -3 373 -1 821

Tilikauden voitto (-tappio)

13 893 7 698

nen vaatii johdon arvioita hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen käyvistä

arvoista. Alustavaa hankintamenolaskelmaa voidaan tulla tarkentamaan lisäanalyysien

ja lisätietojen perusteella. Oikaisut hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velko-

jen käypiin arvoihin tulevat vaikuttamaan alustavaan arvioon liikearvosta. Nämä oikaisut

voivat olla olennaisia.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiöko-

koukselle 2022

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja kokoonpano

Nimitystoimikunta ehdottaa Pihlajalinna Oyj:n 13.4.2022 pidettävälle varsinaiselle yh-

tiökokoukselle, että hallituksen jäsenten määräksi vahvistettaisiin seitsemän nykyisen

kuuden sijaan.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen nykyisistä jäsenistä Hannu Juvonen, Mika

Manninen, Leena Niemistö, Kati Sulin, Seija Turunen ja Mikko Wirén valitaan uudelle toi-

mikaudelle.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi valitaan Heli Iisakka.

Heli Iisakka (s. 1968, KTM) toimii Colliers Finland Oy:n talousjohtajana. Iisakka on riippu-

maton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta

suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä

kokonaisuutena. Tämä suositus perustuu siihen, että Pihlajalinnassa on hyvän pohjoismai-

sen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimi-

kunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäse-

nehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on

yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus ja että hallituksen kokoonpano

täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset

Nykyisten jäsenten henkilö- ja luottamustehtävät on esitetty yhtiön sijoittajasivuilla:

investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/board-of-directors.

Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että yhtiökokous valitsee Mikko Wirénin hallituksen

puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että käynnissä olevien merkittävien

sosiaali- ja terveysalaa koskevien muutosten sekä yhtiössä meneillään olevan voimakkaan

strategisen kehityksen vuoksi hallituksen puheenjohtajan tehtävä on vielä tulevan toimi-

kauden kokopäivätoiminen. Nimitystoimikunnan yhteisenä tahtotilana on, että hallituksen

puheenjohtajan kokopäivätoimisuudesta sen jälkeen luovuttaisiin.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajan palkkio

pysyy samana, ja että varapuheenjohtajan, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja hal-

lituksen jäsenten palkkioita korotetaan, ja että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen

jäsenille maksetaan vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudel-

ta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 250 000 euroa, varapuheenjoh-

tajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 39 000 euroa ja muille jäsenille 26 000

euroa.

Vuosipalkkio ehdotetaan maksettavaksi yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40

%:lla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita

ja loput maksetaan rahana. Palkkio voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli

hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 13.4.2022 ollut hallussaan yli 1 000 000 eu-

ron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista

ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla

hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita tai osakkeet hankitaan suo-

raan hallituksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta

1.1.–31.3.2022 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole oikeudellisista tai muista säädösperusteisis-

ta syistä, kuten esimerkiksi sisäpiirisäännökset huomioiden mahdollista, luovutetaan tai

hankitaan osakkeet ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen tai vaihto-

ehtoisesti palkkio maksetaan tällöin rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy

ennen vuoden 2023 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalk-

kioiden mahdollisesta takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokai-

selta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi kor-

vataan hallituksen jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Emoyhtiön tase, FAS

1000 € Liite 31.12.2021 31.12.2020

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 2.1. 4 048 4 739

Aineelliset hyödykkeet 2.2. 2 155 2 454

Sijoitukset 2.3. 284 835 284 485

291 038 291 677

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset 2.4. 37 39

Lyhytaikaiset saamiset 2.5. 82 787 58 056

Rahat ja pankkisaamiset 2 179 7 840

85 002 65 936

Vastaavaa yhteensä

376 040 357 613

Vastattavaa

Oma pääoma

2.6.

Osakepääoma 80 80

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 183 190

Edellisten tilikausien voitto/-tappio 26 152 23 553

Tilikauden voitto/-tappio 13 893 7 698

223 316 214 522

Tilinpäätössiirtojen kertymä 2.7 1 018 986

Pakolliset varaukset 2.8 21 48

Vieras pääoma

2.9

Pitkäaikainen vieras pääoma 90 368 91 066

Lyhytaikainen vieras pääoma 61 316 50 992

151 685 142 058

Vastattavaa yhteensä

376 040 357 613

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

1000 € 31.12.2021 31.12.2020

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 13 893 7 698

Poistot ja arvonalentumiset 2 004 1 825

Rahoitustuotot ja kulut 565 1 216

Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot) -16 944 -11 999

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -482 -1 259

Nettokäyttöpääoman muutos -2 699 641

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -3 181 -618

Saadut korot liiketoiminnasta 1 449 1 154

Maksetut välittömät verot -2 416 -70

Liiketoiminnan rahavirta -4 149 466

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -904 -769

Investoinnit muihin sijoituksiin -350

Investointien rahavirta -1 254 -769

Rahoituksen rahavirta

Konsernilainojen muutos 11 724 22 929

Konsernisaamisten muutos -17 973 -6 532

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -501

Pitkäaikaisten lainojen nosto 20 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -20 771 -10 734

Saadut konserniavustukset 14 000 6 000

Maksetut korot -2 139 -2 344

Maksetut osingot -4 517

Omien osakkeiden hankinta -582 -692

Rahoituksen rahavirta -258 8 127

Rahavarojen muutos

-5 661 7 824

Rahavarat tilikauden alussa 7 840 16

Rahavarat tilikauden lopussa 2 179 7 840

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2021

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna -konsernin emoyhtiö.

Yhtiö on perustettu 15.4.2014.

Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen

pitoajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Kehittämismenot 5 - 7 vuotta

Muut aineettomat oikeudet 5 - 7 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 5 - 7 vuotta

Koneet ja kalusto 3 - 10 vuotta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen ta-

loudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on

kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yhtiön sijoitukset ar-

vostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon,

mikäli arvonalentuminen katsotaan pysyväksi.

Laskennallisten verojen kirjaaminen

Laskennallinen verovelka- tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille

väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien vero-

kantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennalli-

nen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Tuottojen jaksottaminen

Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.

Aktivoidut kehittämismenot (KPA 2:4, 3-4)

Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen ke-

hitystä koskevat tuotekehitysmenot poistetaan vaikutusaikanaan. Aineetto-

miin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka rajoittaa voi-

tonjakoa, oli tilikauden lopussa 489 (753) tuhatta euroa.

Eläkkeiden kirjaaminen

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutus-

yhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

1.1. Liikevaihto

1000 € 2021 2020

Liikevaihto toimialoittain

Palveluiden myynti 5 205 4 224

5 205 4 224

1.2. Liiketoiminnan muut tuotot

1000 € 2021 2020

Vuokratuotot 116 116

Vuokratuotot laitteista 328 328

Saadut vakuutuskorvaukset 0 1

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 19

Saadut avustukset 14 0

459 464

1.3. Henkilöstökulut

1000 € 2021 2020

Palkat ja palkkiot -1 234 -1 514

Eläkekulut -100 -96

Muut henkilösivukulut -16 -16

Yhteensä -1 350 -1 625

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 3 3

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen

yhtiökokous 15.4.2021 päätti, että hallituksen kokopäivätoimiselle puheenjohtajalle

maksetaan 250 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan pu-

heenjohtajalle 36 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 24 000 euroa vuodessa. Lisäksi

yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen ja

sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosen-

tilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja

loput maksetaan rahana. Palkkio voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli halli-

tuksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 15.4.2021 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta

yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiir-

toverosta. Osakkeina maksettava palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jäsenille

yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 9 848 kappaletta heti osavuosikatsauksen

1.1.–31.3.2021 julkistamisen jälkeen eli 11.5.2021. Loput vuosipalkkiosta maksettiin samaan

aikaan kerralla rahana. Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2022

varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta

takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yh-

teensä 5 000 osaketta, varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1

212 osaketta kummallekin ja hallituksen jäsenille kullekin 808 osaketta.

Yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan jokaiselta hallituksen

ja sen valiokuntien kokoukselta kokouspalkkiona 500 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen

jäsenten kohtuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Yhteenveto hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta sisältyy Palkitsemisraport-

tiin.

1.4. Poistot ja arvonalentumiset

1000 € 2021 2020

Suunnitelman mukaiset poistot

Aineettomat hyödykkeet -1 593 -1 458

Aineelliset hyödykkeet -411 -367

-2 004 -1 825

1.5. Liiketoiminnan muut kulut

1000 € 2021 2020

Vapaaehtoiset henkilösivukulut -111 -49

Toimitilakulut -120 -105

Ajoneuvokulut -19 -24

ICT kulut -3 560 -2 757

Kone- ja kalustokulut -1 0

Myynti-, markkinointi- ja matkakulut -77 -36

Hallintokulut -848 -1 331

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -4 735 -4 303

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastuspalkkiot 113 92

Lausunnot 6 5

119 97

1.6. Rahoitustuotot ja -kulut

1000 € 2021 2020

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista

Saman konsernin yrityksiltä 1 449 1 154

Muilta 0 0

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 1 449 1 154

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille -2 013 -2 370

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä -2 013 -2 370

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -565 -1 216

1.7. Tilinpäätössiirrot

1000 € 2021 2020

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen

poistojen erotus

-32 -199

Saadut konserniavustukset 20 350 14 000

20 318 13 801

1.8. Tuloverot

1000 € 2021 2020

Laskennallisen verosaamisen muutos

Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta -3 373 -1 821

Tuloverot yhteensä -3 373 -1 821

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

TASEEN LIITETIEDOT

1000 € 31.12.2021 31.12.2020

2.1. Aineettomat hyödykkeet

Kehittämismenot

Hankintameno tilikauden alussa 1 607 1 607

Hankintameno lopussa 1 607 1 607

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -854 -590

Sumu-poistot tilikaudella -264 -264

Kirjanpitoarvo lopussa 489 753

Muut aineettomat oikeudet

Hankintameno tilikauden alussa 1 615 1 615

Lisäykset 43

Hankintameno lopussa 1 658 1 615

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 028 -789

Sumu-poistot tilikaudella -221 -240

Kirjanpitoarvo lopussa 409 587

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno tilikauden alussa 5 264 4 082

Lisäykset 787 645

Siirrot erien välillä 536

Hankintameno lopussa 6 051 5 264

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 871 -917

Sumu-poistot tilikaudella -1 108 -954

Kirjanpitoarvo lopussa 3 072 3 393

Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä

Hankintameno alussa 6 440

Lisäykset 73 103

Siirrot erien välillä -536

Kirjanpitoarvo lopussa 79 6

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Hankintameno tilikauden alussa 8 492 7 743

Lisäykset 903 749

Siirrot erien välillä

Hankintameno lopussa 9 394 8 492

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -3 753 -2 295

Sumu-poistot tilikaudella -1 593 -1 458

Kirjanpitoarvo lopussa 4 048 4 739

1000 € 31.12.2021 31.12.2020

2.2. Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto

Hankintameno tilikauden alussa 3 472 3 411

Lisäykset 112 172

Vähennykset -111

Hankintameno lopussa 3 584 3 472

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 018 -716

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 65

Sumu-poistot tilikaudella -411 -367

Kirjanpitoarvo lopussa 2 155 2 454

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Hankintameno tilikauden alussa 3 472 3 411

Lisäykset 112 172

Vähennykset 0 -111

Hankintameno lopussa 3 584 3 472

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa -1 018 -716

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 65

Sumu-poistot tilikaudella -411 -367

Kirjanpitoarvo lopussa 2 155 2 454

2.3. Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet

Lisäykset 350

Hankintameno lopussa 350

Tytäryhtiöosakkeet

Hankintameno tilikauden alussa 284 485 284 485

Hankintameno lopussa 284 485 284 485

Sijoitukset yhteensä 284 835 284 485

Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa 30

Lähipiiritapahtumat.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

1000 € 31.12.2021 31.12.2020

2.4. Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Annetut vuokravakuudet 37 39

37 39

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 37 39

2.5. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Muut saamiset 376 303

Siirtosaamiset 2 195 1 483

2 570 1 786

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset -43 30

Lainasaamiset 59 788 41 815

Siirtosaamiset 20 445 14 426

80 190 56 271

Siirtosaamisten olennaiset erät

Konserniavustus 20 350 14 000

Myynnin jaksotus 95 426

Jaksotetut henkilösivukulut 85

Muut 2 109 1 483

22 639 15 909

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 82 760 58 056

2.6. Oma pääoma

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma alussa 80 80

Osakepääoma lopussa 80 80

Sidottu oma pääoma yhteensä 80 80

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa 183 190 183 190

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa 183 190 183 190

Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa 31 251 24 244

Osingonjako -4 517

Omien osakkeiden hankinta -582 -692

Edellisten tilikausien voitto/-tappio 26 152 23 553

Tilikauden voitto 13 893 7 698

Vapaa oma pääoma yhteensä 223 236 214 442

Oma pääoma yhteensä 223 316 214 522

1000 € 31.12.2021 31.12.2020

Edellisten tilikausien voitto/tappio 26 152 23 553

Tilikauden voitto 13 893 7 698

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 183 190 183 190

Aktivoidut kehittämismenot -489 -753

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 222 747 213 689

Osakkeiden lukumäärä 22 620 135 22 620 135

joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita 25 900 2 294

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 22 594 235 22 617 841

2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä

Kertynyt poistoero 1 018 986

2.8. Pakolliset varaukset

Tappiolliset sopimukset 21 48

2.9. Vieras pääoma

2.9.1 Pitkäaikaiset velat

Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 90 000 90 000

Muut pitkäaikaiset velat 332 1 030

Saadut vuokravakuudet 36 36

90 368 91 066

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 90 368 91 066

2.9.2 Lyhytaikaiset velat

Velat muille

Ostovelat 297 2 056

Muut velat 811 1 256

Siirtovelat 3 062 2 297

4 170 5 609

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 1 72

Siirtovelat 111

Muut velat 57 035 45 311

57 147 45 383

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Henkilöstökulujaksotukset 149 134

Korkojaksotukset 65 191

Verot 2 769 1 812

Muut erät 189 160

3 172 2 297

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 61 316 50 992

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

MUUT LIITETIEDOT

1000 € 31.12.2021 31.12.2020

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet

Muut takaukset 121 121

Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnalla on vakuudeton viisivuotinen 120 miljoonan euron rahoitusjärjestely Danske

Bankin ja Nordean kanssa. Rahoitus koostuu 50 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä

ja 70 miljoonan euron pitkäaikaisesta kertalyhenteisestä lainasta. Rahoitusjärjestelyyn

sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää myöhemmin erillisillä

rahoittajien lisäluottopäätöksillä 60 miljoonalla 180 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestelyyn sisältyy tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma

käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Lainapankkien

kanssa jatketaan kovenanttien laskentaa alkuperäisessä rahoitusjärjestelyssä vahvis-

tettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti (frozen GAAP eli ilman IFRS 16-vaikutusta ja

IFRS-tulkintakomitean pilvipalveluita koskevaa käyttöönottomenojen agendapäätöstä).

Konserni täytti asetetut kovenanttiehdot 31.12.2021.

Koronaepidemian aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen vuoksi Pihlajalinna ja

lainapankit sopivat maaliskuun 2020 lopussa tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttita-

sojen nostosta kyseisen vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta. Rahoitusjär-

jestelyn alkuperäiset kovenanttitasot – leverage 3,75 ja gearing 115 prosenttia – astuivat

takaisin voimaan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tarkastelussa.

Samassa yhteydessä rahoitusjärjestelyyn lisättiin pysyvästi uusi korkein marginaalita-

so. Korkein marginaalitaso tulee voimaan, mikäli leverage nousee yli 3,50. Tilanteessa

31.12.2021 rahoitusjärjestelyn mukainen leverage oli 2,30 ja gearing 91 prosenttia.

Pohjola Sairaala Oy:n hankinnan johdosta Pihlajalinna ja lainapankit sopivat ennen

vuoden vaihdetta tilapäisestä gearing-kovenanttitason nostosta 140 prosenttiin vuoden

2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen osalta.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopi-

mukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikau-

den lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 45,0 (40,0) miljoonaa

euroa. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilan-

teessa käyttämättä 45,0 miljoonaa euroa.

Pihlajalinna ja lainapankit sopivat Pohjola Sairaala Oy:n hankinnasta ja sen rahoittami-

sesta hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta. Yritysjärjestely rahoitettiin helmikuussa 2022

lisäluottolimiitistä.

Nostettu lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2021, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on

90,0 (90,0) miljoonaa euroa.

1000 € 31.12.2021 31.12.2020

Vuokravastuut

Yhden vuoden kuluessa

Yli yhden enint. 5 vuoden kuluessa 569 451

Yli viiden vuoden kuluessa 71 214

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Tampereella sähköisen allekirjoituksen päivämäärällä

KPMG Oy Ab

Lotta Nurminen

KHT

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset

Tampereella 17. päivänä helmikuuta 2022

Mikko Wirén

hallituksen puheenjohtaja

Leena Niemistö

Hannu Juvonen

Kati Sulin Seija Turunen

Mika Manninen Joni Aaltonen

toimitusjohtaja

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilintarkastuskertomus

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikau-

delta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman

oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto

merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslas-

kelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta

sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansain-

välisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja talou-

dellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastusta-

van mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkem-

min kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatet-

tavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta

ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat

parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä pal-

veluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014

5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Emme ole suorittaneet emoyhtiöl-

le emmekä konserniyrityksille muita kuin tilintarkastuspalveluja.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen mää-

rän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on

määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden

luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien

vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso

perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi

kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin

päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten

seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintam-

me mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintar-

kastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistu-

neessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä

anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan

mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintar-

kastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi-

tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Kuntaulkoistussopimuksiin liittyvät arvionvaraiset erät (konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1, 16 ja 29) ja tietyn seikan painottaminen

Haluamme kiinnittää huomiota liitetiedossa 1 kohdissa Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut sekä Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistus-

sopimusten kannattavuuteen viiveellä esitettyihin saamisiin yhteensä 9,7 miljoonaa euroa, joista saataviin maksusuorituksiin liitetiedoissa kuvatuilla seikoilla voi olla vaikutusta. Lausuntoamme ei ole mukau-

tettu tämän seikan osalta.

• Huomattava osuus konsernin liikevaihdosta perustuu pitkäaikaisiin kuntaulkoistussopimuksiin. Sopimuksiin sisältyy sekä

sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimuksia että muita ulkoistussopimuksia.

• Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten raportoitu kannattavuus voi tarkentua viiveellä.

Sopimusten todelliset kustannusten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa tilikauden aikana ja sopimuksiin voi liit-

tyä muuttuvia vastikkeita.

• Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi

ulkoistussopimuksiin liittyy merkittävä määrä arvionvaraisuutta, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulok-

seen ja taseasemaan.

• Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 kohdassa Eriä, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa kokonaisulkoistus-

sopimusten kannattavuuteen viiveellä on selostettu kokonaisulkoistussopimuksiin liittyviä eriä:

• Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa

käräjäoikeuteen. Näkemysero kiinteän vuosihinnan määräytymisestä on tilinpäätöstilanteessa yhteensä noin 3,7 mil-

joonaa euroa. Jämsän Terveys on nostanut lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan ja yhtiöllä on saamisissaan

Jämsän kaupungilta yhteensä 3,9 miljoonaa euroa liittyen palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutos-

ten vaikutuksesta hintaan sekä palveluntuottajan vastuuseen sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin

kuin investoinnit palvelevat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa.

• Mäntänvuoren Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Saamiset liittyvät arvioon erikoissai-

raanhoidon investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin.

• Kolmostien Terveys Oy:llä on saamisia tilaajalta yhteensä 1,7 miljoonaa euroa liittyen arvioon erikoissairaanhoidon

investointikustannusvastuusta sekä palvelumuutoksista johtuviin kustannusnousuihin.

• Arvionvaraisten erien huomattava määrä suhteessa tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä saamisten eräänty-

neisyys muodostavat kuntaulkoistussopimusten perusteella kirjatuista arvionvaraisista eristä tilintarkastuksen kannalta

keskeisen seikan.

• Olemme perehtyneet konsernitilin-päätökseen kirjattuihin arvionvaraisiin

eriin keskusteluin johdon kanssa, analyyttisesti sekä aineistotarkastuksena.

Olemme saaneet käyttöömme eriin liittyviä sopimuksia ja laskelmia sekä hal-

lintomateriaalia.

• Olemme saaneet käyttöömme konsernin käyttämältä asianajotoimistolta

oikeudellisia arvioita palvelusopimuksista ja konsernin vaatimusten juridisista

perusteista sekä niiden suuruusluokasta. Olemme lisäksi haastatelleet asian-

ajotoimiston edustajaa tarkemmin näistä asioista.

• Olemme saaneet käyttöömme lakiasiain vahvistuskirjeet käräjäoikeudessa

käsiteltävään riita-asiaan liittyen.

• Olemme arvioineet arvionvaraisten tuotto- ja kuluerien kirjausperiaatteita

verrattuna IFRS-standardeihin sekä arvioineet arvionvaraisia eriä koskevien

liitetietojen asianmukaisuutta.

• Olemme arvioineet aiemmin kirjattujen johdon arvionvaraisten erien kerty-

mistä konserniin sekä saaneet johdolta kirjallisen vahvistuksen kirjattujen

saamisten kerrytettävyydestä.

• Olemme raportoineet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tarkemmin

näiden arvionvaraisten erien sisällöstä.

Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 13)

• Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen 31.12.2021 sisältyy

liikearvoa 188,9 miljoonaa euroa.

• Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentu

mistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaih-

don kasvua, diskonttauskorkoa, pitkän aikavälin kasvutekijää ja inﬂaatiota.

• Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvosta

minen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

• Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia kuten liike-

vaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko suhteessa emoyhtiön hal-

lituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin

näkemyksiimme.

• Olemme arvioineet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteutumista ver-

taamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin.

• Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita,

jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja verranneet käytet-

tyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

• Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvonalentu-

mistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilin-

pHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konserniti-

linpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittä-

vän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin-

päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyh-

tiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi

jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistis-

ta vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonai-

suutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme am-

matillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.

Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vas-

taavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäy-

töksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärin-

käytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä

jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnas-

ta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastus-

toimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon

emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuut-

ta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista

laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankki-

mamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkit-

tävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johto-

päätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpää-

töksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,

mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat

tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka-

maan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,

yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perus-

tana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä kon-

serniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta

pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin

tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkas-

tuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintar-

kastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riip-

pumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävim-

piä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuk-

sen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos

säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, kos-

ka siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suurem-

mat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perus-

tamisesta 15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:s-

sä 31.12.2010 päättyneestä tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun

kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen

ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimin-

takertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpää-

töstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintar-

kastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti

ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen

osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laati-

miseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme

muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikas-

ta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tampereella 21.helmikuuta 2022

KPMG OY AB

Lotta Nurminen

KHT

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Tietoja osakkeenomistajille

Osavuosikatsaus

tammikuu-syyskuu

perjantaina 4.11.2022

Tilinpäätöstiedote

tammikuu–joulukuu

helmikuussa 2023

Puolivuosikatsaus

tammikuu-kesäkuu

perjantaina 12.8.2022

Osavuosikatsaus

tammikuu-maaliskuu

torstaina 5.5.2022

Q4 Q3

2022

Pihlajalinnan taloudellinen raportointi vuonna 2022

Osavuosikatsaukset julkaistaan noin klo 8.00 suomeksi sekä englanniksi ja ne ovat

luettavissa Pihlajalinnan verkkosivuilta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi.

Pihlajalinnan johto järjestää säännöllisesti analyytikoille ja tiedotusvälineille tiedotus-

tilaisuuksia. Pihlajalinna noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ja suljettua ikkunaa ennen

tulosten julkistamista.

Yhtiökokous

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 13.4.2022 klo 14.00

alkaen. Kokous järjestetään poikkeusjärjestelyin ilman osakkeenomistajien tai näiden

asiamiesten läsnäoloa Pihlajalinnan pääkonttorissa, osoitteessa Kehräsaari B, 33200

Tampere.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täs-

mäytyspäivänä 1.4.2022 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakaslu-

etteloon.

Ilmoittautuminen

Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen

yhtiökokoukseen äänestämällä ennakkoon, tulee ilmoittautua ja äänestää ennakkoon

viimeistään 7.4.2022 klo 15.00, johon mennessä ilmoittautumisen ja äänten täytyy olla

vastaanotettu. Ilmoittautuminen voi tapahtua joko verkkosivuilla olevan ilmoittautu-

mislinkin kautta osoitteessa investors.pihlajalinna.fi tai osakkeenomistaja voi toimittaa

Pihlajalinnan yhtiökokouksen internet-sivuilla 25.3.2022 alkaen saatavilla olevan ennak-

koäänestyslomakkeen tai vastaavat tiedot Innovatics Oy:lle sähköpostitse osoitteeseen

agm@innovatics.fi tai postitse Innovatics Oy, Yhtiökokous / Pihlajalinna Oyj, Ratamesta-

rinkatu 13 A, 00520 Helsinki. Jos osakkeenomistaja osallistuu kokoukseen toimittamalla

ennakkoäänet Innovatics Oy:lle sähköpostitse tai postitse ennen ilmoittautumisen ja

ennakkoäänestyksen päättymistä, katsotaan tämä äänten toimitus ilmoittautumiseksi

varsinaiseen yhtiökokoukseen, kunhan se sisältää edellä mainitut ilmoittautumiseen ja

ennakkoäänestämiseen vaadittavat tiedot.

Ennakkoäänestystä koskevat ohjeet ovat myös saatavilla Pihlajalinnan yhtiökokouksen

internet-sivuilla. Lisätietoja ilmoittautumiseen ja ennakkoäänestämiseen saa ilmoittautu-

misaikana myös soittamalla numeroon +358 10 2818 909 arkisin kello 9.00–12.00 ja kello

13.00–16.00.

Mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa joko sähköisen ilmoittautumisen ja ennakkoää-

nestyksen yhteydessä taikka sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postit-

se osoitteeseen Pihlajalinna Oyj/Yhtiökokous, PL Kehräsaari B, 33200 Tampere ennen

ilmoittautumisajan ja äänestysajan päättymistä, mihin mennessä mainittujen valtakirjojen

on oltava perillä.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta

vahvistetun taseen perusteella jaettaisiin osinkona 0,30 euroa osakkeelta. Koska hallituk-

sen ehdottaman osingon määrä alittaa osakeyhtiölain 13 luvun 7 §:n mukaisen vähemmis-

töosingon määrän, osakkeenomistajilla on oikeus vaatia maksettavaksi edellä tarkoitettua

vähemmistöosinkoa. Vähemmistöosinko on jaettava, jos vaatimusta ennakkoäänestykses-

sä kannattavat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa yhtiön kaikista

osakkeista. Vähemmistöosingon määrä vastaa puolta emoyhtiön tilikauden voitosta eli

0,307 euroa osakkeelta. Vähemmistöosinkoa vaativa osakkeenomistaja voi ennakkoää-

nestyksessä äänestää vähemmistöosingon puolesta, eikä erillistä vaatimusta tai vastaeh-

dotusta tarvitse tehdä.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä

19.4.2022 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

ehdottaa, että osinko maksetaan 26.4.2022.

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

Sijoitustutkimus

Pihlajalinnan tietojen mukaan seuraavat investointipankit ja osakevälittäjät seuraavat Pih-

lajalinnaa ja julkaisevat yhtiöstä raportteja. Pihlajalinna ei vastaa analyyseissä esitetyistä

arvioista.

• Danske Bank

• Carnegie

• Inderes

• OP

• SEB

• Evli

• Nordea

Yhteystiedot:

Marko Savolainen, lakiasiainjohtaja, +358 400 195 213, marko.sav[email protected]

Tarja Rantala, talous- ja rahoitusjohtaja, +358 40 774 9290, tarja.r[email protected]

Lisätietoja saatavilla sijoittajaosiossa osoitteessa investors.pihlajalinna.fi

Pihlajalinnan kurssikehitys 2021

4.1.2021

4.2.2021

4.3.2021

4.4.2021

4.5.2021

4.6.2021

4.7.2021

4.8.2021

4.9.2021

4 .10 .2 02 1

4 .11 .2 02 1

4 .12 .2 02 1

4.1.2022

4.2.2022

PIHLIS Closing price OMX HKI 25 Indeksoituna

100

LIIKETOIMINTA JA STRATEGIA | VASTUULLISUUS | HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

pihlajalinna.fi

KPMG Oy Ab

Hämeenkatu 9, 4.krs

33100 TAMPERE

Puhelin 020 760 3000

www.kpmg.fi

KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of

independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by

guarantee.

Y-tunnus 1805485-9

Kotipaikka Helsinki

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Pihlajalinna

Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Pihlajalinna Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Pihlajalinna

Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen [74370058MTRLEDOCHV67-2021-12-31-fi.zip] tilikaudella 1.1.-31.12.2021

sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815

(ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)

laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti

— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4

mukaisesti sekä

— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka

koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa

laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten

vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä

konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme

suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-

antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein

ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän

sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF

RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Pihlajalinna Oyj

Riippumattoman tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä

18.3.2022

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen [74370058MTRLEDOCHV67-

2021-12-31-fi.zip] sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on olennaisilta osin merkitty ESEF

RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Pihlajalinna Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2021 on

annettu tilintarkastuskertomuksellamme 18.2.2022. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Tampereella 18.maaliskuuta 2022

KPMG OY AB

Lotta Nurminen

KHT