Puuilo Oyj

PUUILO OYJ

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 31.1.2025

Sisällys

Hallituksen toimintakertomus ............................................................................................................................................................................ 5

Konsernin keskeiset tunnusluvut ..................................................................................................................................................................... 18

Kestävyysraportti ................................................................................................................................................................................................ 22

Puuilo lyhyesti ................................................................................................................................ 22

Yleiset tiedot ................................................................................................................................... 22

Laatimisperusteet ....................................................................................................................... 22

Hallintotapa ................................................................................................................................. 23

Strategia ..................................................................................................................................... 27

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ......................................................................... 36

Ympäristövastuu ............................................................................................................................. 45

Taksonomiaraportointi ................................................................................................................ 45

ESRS E1 Ilmastonmuutos ........................................................................................................... 51

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ................................................................................. 59

Sosiaalinen vastuu ......................................................................................................................... 62

ESRS S1 Oma työvoima ............................................................................................................. 62

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät .................................................................................................. 70

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät .......................................................................................... 72

Hyvä hallinto ................................................................................................................................... 76

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ..................................................................................... 76

Tilinpäätös ............................................................................................................................................................................................................. 80

Konsernin laaja tuloslaskelma ......................................................................................................................................................................... 80

Konsernitase .......................................................................................................................................................................................................... 81

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ...................................................................................................................................... 82

Konsernin rahavirtalaskelma ........................................................................................................................................................................... 83

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ................................................................................................................................................................... 84

1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET ..................................................................................................................................................................... 85

Liite 1.1 Yrityksen perustiedot ......................................................................................................... 85

Liite 1.2 Laatimisperusta ................................................................................................................. 85

Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta ............................................................................ 86

2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS ............................................................................................................................................................................... 87

Liite 2.1 Tuotot................................................................................................................................ 87

Liite 2.2 Segmenttitiedot ................................................................................................................. 88

Liite 2.3 Kulut ................................................................................................................................. 88

Liite 2.4 Tuloverot ........................................................................................................................... 92

3 KÄYTTÖPÄÄOMA ................................................................................................................................................................................................ 95

Liite 3.1 Vaihto-omaisuus ............................................................................................................... 95

Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset ...................................................................................... 95

Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat ...................................................................................................... 96

4 SIDOTTU PÄÄOMA .............................................................................................................................................................................................. 98

Liite 4.1 Liikearvo ........................................................................................................................... 98

Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet .................................................................................................... 99

Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet ..................................................................................................... 100

Liite 4.4 Vuokrasopimukset........................................................................................................... 102

Liite 4.5 Varaukset ........................................................................................................................ 104

5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS................................................................................................................................................................... 106

Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka ....................................................................................... 106

Liite 5.2 Oma pääoma .................................................................................................................. 107

Liite 5.3 Osakekohtainen tulos ...................................................................................................... 108

Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta ................................................................................................... 108

Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat ...................................................................................................... 111

Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut ................................................................................................... 113

Liite 5.7 Ehdolliset velat ................................................................................................................ 114

6 MUUT LIITETIEDOT ........................................................................................................................................................................................... 115

Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat .......................................................................................................... 115

Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi .................................................................................. 116

Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat .......................................... 116

Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit............................................................................................... 118

Emoyhtiön tilinpäätös ........................................................................................................................................................................................ 119

Emoyhtiön tuloslaskelma ................................................................................................................................................................................. 119

Emoyhtiön tase ....................................................................................................................................................................................................120

Emoyhtiön rahavirtalaskelma .......................................................................................................................................................................... 121

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .............................................................................................................................................................. 122

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet................................................................................................. 122

Olennaiset tapahtumat tilikaudella ................................................................................................ 122

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat ........................................................ 123

Tuloslaskelman liitetiedot ............................................................................................................. 125

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ........................................................................................... 126

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ......................................................................................... 126

Omistukset muissa yrityksissä ...................................................................................................... 127

Allekirjoitukset .................................................................................................................................................................................................... 128

Tilintarkastuskertomus …………………………………………………………………………………………………………………………………………… 75

ESEF-tilinpäätöstä koskeva riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti ……………………………………………………………. 81

Hallituksen toimintakertomus

Puuilon liiketoiminta

Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla ketjulla

oli 31.1.2025 päättyneen tilikauden lopussa 49 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita

palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja

sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara,

puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista

halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä

rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta

tuotevalikoimasta. Tilikauden aikana avattiin kolme Hurrikaanilta hankittua myymälää: Ylöjärvi, Nokia ja

Forssa. Tilat muutettiin Puuilo-myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi avattiin neljä muuta myymälää:

Tampere Lahdesjärvi, Oulu Karjasilta, Äänekoski ja Kirkkonummi.

Yhtiörakenne

Puuilo-konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka liiketoimintana on myydä hallintopalveluja

tytäryhtiölleen. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluu Puuilo Oyj:n 100 % omistama, vähittäiskauppaa

harjoittava liiketoimintayhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Konsernin rakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia

tilikauden 2024 aikana.

Näkymät tilikaudelle 2025

Puuilo ennustaa tilikauden 2025 liikevaihdon olevan 425–455 milj. euroa ja oikaistun liikevoiton (oikaistu

EBITA) olevan 70–80 milj. euroa.

Tilikauden näkymät sisältävät epävarmuustekijöitä liittyen kuluttajien ostovoiman ja käyttäytymisen

muutoksiin. Lisäksi geopoliittisilla kriiseillä ja kansainvälisillä jännitteillä voi olla vaikutusta tavaroiden

saatavuuteen ja hintoihin.

Puuilon pitkän aikavälin tavoitteet

Pitkän aikavälin tavoitteet tilikausille 2024–2028:

• Kasvu: Liikevaihto ylittää 600 milj. euroa tilikauden 2028 loppuun mennessä (päättyy

tammikuussa 2029)

• Kannattavuus: Oikaistu EBITA-% ylittää 17 % liikevaihdosta

• Voitonjako: Yhtiö pyrkii jakamaan osakkeenomistajille vähintään 80 % kunkin tilikauden

nettotuloksesta

• Velkaantuneisuus: Yhtiön nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alittaa 2.0x

Tärkeitä tapahtumia

Avainhenkilöiden suoriteperusteinen lisäosakejärjestelmä

Puuilon hallitus päätti uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille

2024–2026. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön

arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmässä on mahdollista ansaita ajan kulumiseen

perustuvia lisäosakkeita ja suoriteperusteisia lisäosakkeita. Sen ansaintakriteereinä ovat Puuilon

osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto (EBITA). Järjestelmän

perusteella maksettavat palkkiot (brutto ennen veroja) vastasivat arviolta yhteensä enintään 738 000

Puuilo Oyj:n osaketta. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden

määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Mahdolliset palkkiot tullaan

maksamaan osittain osakkeina ja osittain rahana ansaintakauden päättymisen jälkeen. Rahana

maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja sosiaaliturvamaksut. (pörssitiedote

16.4.2024)

Palkkiona maksettavien osakkeiden maksimimäärä oli tilinpäätöshetkellä 196 251 osaketta.

Puuilo Oyj:n uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028

Puuilo julkaisi uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2024–2028. (pörssitiedote

22.4.2024)

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2024 päivätyn osakasluettelon

perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä

Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Aho. Kolme suurinta osakkeenomistajaa nimesivät

nimitystoimikuntaan edustajat seuraavasti: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore,

Markku Tuomaala, edustajanaan Janne Koikkalainen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen,

edustajanaan Esko Torsti. (pörssitiedote 18.12.2024)

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat

Oikaistu liikevoitto (EBITA) ylitti tilikauden 2024 ohjeistuksen, ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta

Puuilo julkaisi ennakkotietoja tilikauden 2024 tuloksesta. Puuilon tilikauden 2024 (helmikuu 2024–

tammikuu 2025) liikevaihto oli 383,4 milj. euroa ja oikaistu liikevoitto oli 67,0 milj. euroa eli 17,5 %

liikevaihdosta. Aikaisemmin Puuilo oli ohjeistanut tilikauden 2024 liikevaihdon olevan 380–400 milj.

euroa ja euromääräisen, oikaistun liikevoiton olevan 60–66 milj. euroa. (pörssitiedote 10.3.2025)

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen

jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin kuusi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi

valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi

nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja

Markku Tuomaala. Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat

ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat

riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on

riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Mammu Kaario.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot

seuraavasti:

-Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 65 000 euroa (aiemmin 60 000 euroa)

-Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 33 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa)

-Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 6 000 euroa (aiemmin 5 000 euroa) ja

tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 3 000 euroa (aiemmin 2 500 euroa)

Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 19.3.2025)

Uudelleenrahoitus

Puuilo on allekirjoittanut OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen

rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi

12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi

sopimus.

Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30

miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun,

käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin. Lainajärjestelyn ehtoihin

kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku.

Samassa järjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta

lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus edellyttää

kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025)

Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa

Puuilo on luovuttanut yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta

osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta on

tiedotettu pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustuu varsinaisen yhtiökokouksen

15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon

hallussa on 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)

Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille

Puuilo Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen

tytäryhtiöiden avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden

vuosille 2025–2027.

LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita.

LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä

edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus

koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä

seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden

käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan

osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen.

Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkaa 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen

säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta.

Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjotaan noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös

johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai

säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027

sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025,

joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.

Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi

sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden.

Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto)

jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut

suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit ovat sidottu osakkeen kokonaistuottoon

(TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun

pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen

säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027

tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson

päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta

aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä

sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon

osakkeita.

Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja)

on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu

avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten

täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025)

Kasvustrategia

Puuilon tavoitteena on jatkaa asemansa vahvistamista yhtenä Suomen johtavista halpakaupoista

hyödyntäen keskeisiä vahvuuksiaan: houkuttelevaa ja laajaa tuotevalikoimaa, edullisia hintoja ja

helppoa asiointikokemusta.

Päivitetyn kasvustrategiansa mukaisesti yhtiö pyrkii avaamaan vähintään 5–6 uutta myymälää

vuodessa sekä jatkamaan vertailukelpoisen liikevaihdon kasvattamista nostamalla entisestään

tunnettuuttaan. Yhtiöllä on tehokas ja standardoitu myymälänavaamisprosessi, mikä mahdollistaa

usean myymälän avaamisen vuosittain ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muuhun operatiiviseen

toimintaan. Uudet myymälät ovat keskimäärin kannattavia jo ensimmäisen kokonaisen kuukauden

jälkeen avauksesta.

Puuilo pyrkii jatkamaan arvolupauksensa kehittämistä tarjoamalla myös jatkossa asiakaskunnan

tarpeisiin vastaavan laajan tuotevalikoiman aina edullisin hinnoin. Puuilo pyrkii myös jatkamaan

panostuksia verkkokauppansa kehittämiseen ja kasvattamiseen, tarjoten asiakkailleen mahdollisuuden

asioida niin myymälöissä kuin verkkokaupassa.

Myymäläverkoston kehittäminen

Tilikauden 2024 aikana Puuilo avasi yhteensä seitsemän uutta myymälää. Alkuvuoden aikana yhtiö

avasi Hurrikaanilta hankitut myymälät Nokialle, Ylöjärvelle ja Forssaan. Myymälät muutettiin Puuilo-

myymälöiksi ennen avausta. Lisäksi Puuilo avasi myymälät Tampereen Lahdesjärvelle ja Oulun

Karjasillalle. Viimeisellä kvartaalilla yhtiö avasi myymälät Äänekoskelle ja Kirkkonummelle. Tilikauden

2025 aikana myymälät avataan Varkauteen, Savonlinnaan, Lohjalle, Mäntsälään, Jyväskylän Keljoon,

Iisalmeen ja Heinolaan. Tilikauden 2026 avauksista on tähän mennessä tiedotettu Espoonlahden

myymälän avauksesta, muista avauksista tiedotetaan niiden vahvistuessa.. Puuilon määritelmän

mukaan myymälää pidetään uutena avaamisvuonna ja sitä seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut

myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.

Puuilolla oli 31.1.2025 yhteensä 49 myymälää (42 myymälää) eri puolilla Suomea. Nykyinen

myymäläverkosto on nuori ja yli puolet myymälöistä on avattu viimeisen viiden vuoden aikana.

Taloudellinen kehitys

Kausivaihtelu

Puuilon liiketoiminta on osittain kausiluonteista. Näin ollen Puuilon liikevaihdossa, liiketoiminnan

tuloksessa ja rahavirroissa esiintyy kausittaisia huippuja, vaikka sesonkiriippuvuus on suhteellisen

vähäistä verrattuna kaupanalaan yleisesti. Historiallisesti Puuilon tärkeimpiä kausia liikevaihdollisesti

ovat olleet tilikauden toinen ja kolmas neljännes. Lisäksi Puuilon liikevaihtoon vaikuttaa osittain

poikkeukselliset, ankarat tai vuodenajalle epätyypilliset sääolot.

Liikevaihto, tulos ja kannattavuus

Tilikaudella 2024 Puuilon liikevaihto kasvoi 13,3 % (+14,2 %) ja oli 383,4 milj. euroa (338,4). Puuilon

myymälöiden liikevaihto oli 374,4 milj. euroa (329,5) ja verkkokaupan liikevaihto oli 9,1 milj. euroa (8,9),

mikä vastasi 2,4 % (2,6 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto kasvoi 1,5 %

(+5,2 %). Verkkokaupan liikevaihto kasvoi 1,7 % (-11,2 %).

Liikevaihtoa kasvattivat sekä uudet että vertailukelpoiset myymälät. Asiakasmäärä jatkoi kasvuaan

myös vertailukelpoisissa myymälöissä. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kasvua hidasti

keskiostoksen lasku.

Puuilon myyntikate oli 144,6 milj. euroa (123,9) ja myyntikatemarginaali oli 37,7 % (36,6 %).

Myyntikatteen nousuun vaikuttivat myyntimixin muutos sekä omien tuotemerkkien osuuden kasvu.

Omien tuotemerkkien tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi merkittävästi ja oli 21,7 prosenttia (20,6 %).

Lisäksi myymäläketjun laajentumisen myötä ostojen volyymi on kasvanut, millä on ollut positiivinen

vaikutus ostoehtoihin.

Liiketoiminnan kulut olivat 61,0 milj. euroa (56,3), eli 15,9 % liikevaihdosta (16,6 %). Liiketoiminnan

kuluissa merkittävin erä oli henkilöstökulut. Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4), eli 10,0 %

(10,4 %) liikevaihdosta. Pääosa henkilöstökulujen kasvusta johtui uusista myymälöistä.

Oikaistu EBITA ja EBITA olivat 67,0 milj. euroa (54,1), mikä vastasi 17,5 % (16,0 %) liikevaihdosta.

Oikaistu EBITA kasvoi 23,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ei

ollut.

Liikevoitto oli 65,1 milj. euroa (52,8), mikä vastasi 17,0 %:n (15,6 %) liikevoittomarginaalia.

Nettorahoituskulut olivat -5,2 milj. euroa (-4,4). Nettorahoituskulut ilman IFRS 16 vaikutusta olivat

-2,3 milj. euroa (-2,4).

Tulos ennen veroja oli 59,9 milj. euroa (48,4). Verot olivat 12,0 milj. euroa (9,7). Tulos oli 47,9 milj. euroa

(38,7). Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,46).

Tase, rahoitus ja rahavirta

Puuilon vaihto-omaisuus oli tilikauden päättyessä 115,5 milj. euroa (93,1). Vaihto-omaisuuden kasvu

johtui seitsemän uuden myymälän avauksesta sekä keväällä 2025 avattavien viiden uuden myymälän

omien tuotemerkkien varastosta. Lisäksi omien tuotemerkkien maahantuonnin määrä suunnitellusti

kasvoi ja yhtiö varmisti myös tuotteiden riittävyyden mahdollisten toimitusketjun haasteiden varalta.

Kaikki nämä vaikuttivat varaston arvon nousuun.

Tavoitteena on edelleen varaston kiertonopeuden

parantaminen.

Konsernin operatiivinen vapaa kassavirta oli 44,0 milj. euroa (54,8). Operatiivista vapaata kassavirtaa

tuki hyvä liikevoitto. Edellä mainitut tekijät kuitenkin kasvattavat varaston arvoa ja lisäksi kassavirtaan

vaikuttivat Hurrikaani-järjestelyyn liittyvät erät. Vertailukauden operatiiviseen vapaaseen kassavirtaan

vaikutti parantavasti ylivarastojen purkaminen.

Rahavarat olivat tilikauden lopussa 18,3 milj. euroa (21,5) ja rahoitusasema on vakaa.

Puuilon korolliset velat tilikauden päättyessä olivat yhteensä 133,1 milj. euroa (122,8), josta pitkäaikaisia

rahoituslaitoslainoja oli 50,0 milj. euroa (50,0). Tilikauden päättyessä konsernilla ei ollut lyhytaikaisia

rahoituslaitoslainoja (-). Muut korolliset velat olivat IFRS 16 -standardin perusteella raportoitavia

vuokravelkoja. Tilikauden päättyessä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli 1,4 (1,5), mikä

on linjassa pitkän aikavälin tavoitteen kanssa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS

16 vaikutusta oli 0,5 (0,5). Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta oli noin 31,7 milj. euroa (28,5).

Investoinnit

Puuilon investoinnit olivat 7,1 milj. euroa (4,7). Investoinnit kohdistuivat pääosin Hurrikaani-

myymäläketjun hankintaan sekä uusien myymälöiden kalustamiseen. Vertailukauden investoinnit

kohdistuivat pääosin uusien myymälöiden kalustamiseen ja IT-järjestelmien kehitystyöhön

Henkilöstö

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 849 (791). Henkilöstön määrä keskimäärin oli 1 005

(938). Henkilöstökulut olivat 38,5 milj. euroa (35,4).

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla

Puuilo Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa. Osakkeilla

ei ole nimellisarvoa. Puuilo Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja yhtiöllä oli

tilikauden päättyessä 84 776 953 osaketta.

Tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 31.1.2025 osakkeen päätöskurssi oli 10,23 euroa.

Osakevaihto katsauskaudella oli 244 milj. euroa ja 25 139 636 kappaletta. Osakkeen päivänsisäinen

(intraday) ylin hinta tilikaudella oli 10,90 euroa ja alin 8,50 euroa. Tilikauden päättyessä osakkeiden

markkina-arvo oli 862 milj. euroa.

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 555 000 omaa osaketta.

Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa

https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat ja johdon omistuksista

osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/johdon_omistukset.

Osakkeenomistajat

Tilikauden päättyessä Puuilolla oli 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa.

Puuilo on elokuussa 2022 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon, että The Capital Group

Companies, Inc:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,03 % omistusosuutta.

Puuilo on syyskuussa 2023 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon että Ampfield

Management LP:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,11 % omistusosuutta.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2025

Osakemäärä

% Osakkeista

1. Tuomaala Markku

4 112 069

4,85 %

2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

1 814 000

2,14 %

3. Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö

1 704 000

2,01 %

4. Evli Finnish Small Cap Fund

1 484 000

1,75 %

5. Danske Invest Finnish Equity Fund

1 437 005

1,70 %

6. Evli Finland Select Fund

1 365 000

1,61 %

7. Säästöpankki Kotimaa-Sijoitusrahasto

888 114

1,05 %

8. Op-Suomi -Sijoitusrahasto

695 446

0,82 %

9. Tuomaala Henri Aleksi

648 653

0,77 %

10. Op-Henkivakuutus Oy

600 869

0,71 %

10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä

14 749 156

17,40 %

100 suurinta osakkeenomistaa yhteensä

24 012 915

28,32 %

Hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia yhteensä

49 372 480

58,24 %

Yhteensä

84 776 953

100,00 %

Omistusjakauma sektoreittain 31.1.2025

Osakemäärä

% Osakkeista

Kotitaloudet yhteensä

17 335 946

20,45 %

Eläke- ja vakuutusyhtiöt yhteensä

5 109 202

6,03 %

Yritykset yhteensä

4 924 907

5,81 %

Rahastoyhtiöt yhteensä

3 795 202

4,48 %

Muut yhteensä

3 690 803

4,35 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä

548 413

0,65 %

Yhteensä

35 404 473

41,76 %

Hallintarekisteröidyt

49 372 480

58,24 %

Jakauma osakekannan mukaan 31.1.2025

Osakemäärä

Omistajien määrä

% osakkeenomistajista

Osakemäärä

% Osakkeista

0-100

15 584

47,30 %

753 542

0,89 %

101-500

12 225

37,10 %

2 984 170

3,52 %

501-1 000

2 944

8,94 %

2 207 281

2,60 %

1 001-5 000

1 887

5,73 %

3 754 061

4,43 %

5 001-10 000

147

0,45 %

1 026 961

1,21 %

10 001-50 000

107

0,32 %

2 299 113

2,71 %

50 001-100 000

0,02 %

498 312

0,59 %

100 001-

0,11 %

21 881 033

25,81 %

Hallintarekisteröidyt

0,03 %

49 372 480

58,24 %

Yhteensä

32 948

100,00 %

84 776 953

100,00 %

Johdon osakeomistus

Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.1.2025 yhteensä 234 111 Puuilo Oyj:n

osaketta, mikä vastasi 0,28 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.

Toimitusjohtajalla oli 31.1.2025 201 220 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,24 % yhtiön kaikista

osakkeista ja äänimäärästä. Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja oli 31.1.2025 632 694 Puuilo

Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,75 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.

Liputusilmoitukset

Tilikauden aikana Puuilo sai seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset osakkeenomistajien

liputusilmoitukset:

• Puuilo vastaanotti 9.2.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen

liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Evli Rahastoyhtiöt Oy:n suora omistusosuus Puuilon

osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,94 %.

• Puuilo vastaanotti 2.1.2025 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 pykälän mukaisen

liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Markku Tuomaalan suora omistusosuus Puuilon

osakkeista alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,85 %.

Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa

https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat ja johdon omistuksista

osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/johdon_omistukset.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja

vastuut Puuilossa.

Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa,

liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan

liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa

yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä

päätöksentekoa.

Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat

kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.

Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon

operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien riskien

kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa

riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden

takaamisesta.

Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä

merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti.

Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja

niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa.

Puuilon merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille

Suomen vähittäiskauppamarkkinat ovat kilpaillut, joten kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo

markkinoille voivat vaikuttaa Puuilon asemaan.

Kilpailijoiden eri toimiin pystytään reagoimaan markkinoinnin, hinnoittelun ja valikoimanhallinnan avulla

sekä myymäläverkoston nopean laajentamisen kautta. Lisäksi riskiä hallitaan seuraamalla kilpailijoita ja

arvioimalla heidän toimenpiteitänsä aktiivisesti.

Muutokset ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä

Ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä voi tapahtua muutoksia muun muassa yleisestä

taloudellisesta tilanteesta, luottamuksesta yleiseen talouteen, työllisyysasteesta, inflaatiosta,

energiahinnoista ja korkotasosta johtuen.

Puuilo pyrkii vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen mainonnan keinoin, sekä ylläpitämään edullista

hintamielikuvaa ja tekemällä harkittuja hinnoittelupäätöksiä.

Myyntihinnoittelu

Puuilo on halpakauppa ja hintataso on tärkeä Puuilon asiakkaille. Liian korkea hintataso voi johtaa

hintamielikuvan heikkenemiseen ja myynnin laskuun.

Puuilo tekee aktiivisesti hintaseurantaa ja myyntihinnoittelua johdetaan selkeän hinnoittelustrategian

avulla.

Työtaistelutoimet

Mahdollisilla työtaistelutoimilla voi olla vaikutusta Puuilon toimintaan ja ne voivat aiheuttaa häiriöitä

muun muassa toimitusketjuissa ja myymälöissä.

Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla tilannetta sekä varautumalla mahdollisiin poikkeustilanteisiin.

Relex käyttöönotto

Yhtiö on ottanut käyttöön täydennystilausjärjestelmän. Epäonnistuminen järjestelmän parametroinnissa

voisi johtaa saldopuutteisiin tai liian suuriin varastosaldoihin.

Riskiä hallitaan seuraamalla varastosaldoja ja järjestelmän parametrejä tiiviisti.

Valikoimakehityksen hidastuminen

Yhtiön valikoiman kehitys voi jäädä kilpailijoista jälkeen ja nousevat kysyntätrendit voivat jäädä

tunnistamatta. Lisäksi valikoiman houkuttelevuus voi laskea asiakkaiden keskuudessa.

Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla aktiivisesti toimintaympäristöä ja sen muutoksia, sekä kokeilemalla

rohkeasti uusia trendejä.

Kiinan riskit

Merkittävä osa Puuilon tai sen tavarantoimittajien hankkimista tuotteista on peräisin Kiinasta. Merkittävät

muutokset kiinalaisten toimittajien toimintaympäristössä tai hankintaketjuissa voisivat aiheuttaa riskin

Puuilolle.

Kiinaan liittyvää riskiä voidaan hallita seuraamalla tilannetta ja lisäämällä hankintamaiden lukumäärää.

Geopoliittiset riskit

Ukrainan sota ja muut geopoliittiset jännitteet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta Euroopassa

sekä kasvattaneet turvallisuuspoliittisia jännitteitä. Konfliktien mahdollinen laajeneminen voisi johtaa

merkittäviin muutoksiin toimittajaympäristössä sekä vaikuttaa Puuilon toimitusketjuihin ja nostaa

hankinnan kustannuksia. Geopoliittinen tilanne ja sen välilliset markkinavaikutukset voivat lisätä

asiakkaiden hintatietoisuutta.

Puuilo pyrkii hallitsemaan riskiä seuraamalla tilannetta ja reagoimaan muutoksiin proaktiivisesti. Lisäksi

pyritään hajauttamaan toimittajaketjua maantieteellisesti.

Tuoteturvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla

taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa

tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Yhtiö hallitsee riskiä ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, johon kuuluu muun muassa

toimittajien tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation sekä asiakasreferenssien läpikäynti. Lisäksi yhtiö

hallitsee tuoteriskiä vaatimalla korkeamman riskin tuotteille riippumattoman testilaboratorion

suorittaman varmennuksen tuotteen turvallisuudesta.

Avainhenkilöriskit

Epäonnistuminen johdon ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinnissa tai palveluksessa pitämisessä voisi

vaikuttaa haitallisesti Puuiloon.

Yhtiö hallitsee riskiä pyrkimällä parantamaan työnantajamielikuvaa, panostamalla esihenkilötyön

laatuun, sitouttamis- ja kannustinohjelmilla sekä pitämällä henkilökunnan toimenkuvat mielekkäinä.

Lisäksi rekrytoinnit tehdään huolellisesti ja niissä käytetään soveltuvuusarviointeja.

Puuilon maahantuomien tuotteiden epäonnistuminen ja laatuongelmat

Puuilon itse maahantuomissa tuotteissa voi ilmaantua laatuongelmia, mikä voi heikentää omien

tuotteiden mainetta asiakkaiden keskuudessa. Lisäksi omien tuotteiden valikoiman laajentaminen ja

kehittäminen voivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön muihin toimittajasuhteisiin.

Yhtiö vastaa riskeihin kehittämällä omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä sekä aktiivisella

valikoimanhallinnalla.

Tietoturva

Puuilon IT-järjestelmiin voidaan hyökätä teknisistä ja hallinnollisista suojaustoimenpiteistä huolimatta.

Mikäli tunkeutumista ei havaita, seurauksena on tietomurto tai palvelunesto. Lisäksi henkilökunnan

puutteelliset tiedot ja osaaminen tietojen suojauksessa ja käsittelyssä voivat johtaa siihen, että tiedot

joutuvat vääriin käsiin.

Tietoturvaan liittyviä käytäntöjä, dokumentaatiota ja ohjeistusta kehitetään jatkuvasti. Riskiä hallitaan

myös kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti.

Häiriöt toimitusketjuissa

Häiriöillä yhtiön tavarantoimittajien tai omien myymälöiden varastointi- ja logistiikkaketjussa sekä

mahdollisilla logistiikka-alan lakoilla voi olla haitallinen vaikutus Puuilon liiketoimintaan, taloudelliseen

asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja rahavirtoihin.

Puuilo hallitsee riskiä hajauttamalla toimitusketjua sekä pitämällä myymälöiden ja keskusvarastojen

varastotasot riittävällä tasolla.

Verkkokaupan kasvun pysähtyminen

Puuilon verkkokaupan kasvu voi pysähtyä.

Verkkokaupan asiointikokemusta parannetaan kehittämällä muun muassa toimitusaikoja, maksutapoja,

ja toimitustapoja, jotta verkkokaupan kasvu ei pysähdy. Myös markkinoinnin keinoja käytetään myynnin

kasvattamiseen.

Puuilon riskienhallinnan yleisiä periaatteita on kuvattu myös yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa

https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/hallinnointi/riskienhallinta.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytymiskokous

Puuilo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.5.2024 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti yhtiön

tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024, myönsi vastuuvapauden

yhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille tilikaudelta 1.2.2023 – 31.1.2024 sekä

hyväksyi kaikki hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan yhtiökokoukselle tekemät

ehdotukset.

Osinko

Yhtiökokous päätti, että 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan

osinkoa yhteensä 0,38 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä 0,19 euroa osakkeelta.

Ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 22.5.2024 ja maksupäivä 29.5.2024. Toisen erän täsmäytyspäivä

oli 17.10.2024 ja maksupäivä 24.10.2024. Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon toiselle

maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-

osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät. Muu osa

voitonjakokelpoisista varoista jätettiin omaan pääomaan.

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä

jäsenistä Lasse Aho, Bent Holm, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola sekä uusina jäseninä Jens Joller ja

Anne-Mari Paapio seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Lasse Ahon.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen

puheenjohtajalle 60 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 30 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti,

että hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti:

tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 2 500 euroa.

Tilintarkastaja

Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.2.2024 – 31.1.2025 valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö

PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Mikko Nieminen.

Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 477 695 yhtiön oman

osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta kuitenkin siten, että yhtiön hallussa kulloinkin olevien

osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia vain

yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä

muodostuvaan hintaan tai muuhun markkinaehtoiseen hintaan. Hallitus päättää muista omien

osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Omien osakkeiden hankinnassa

voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin

osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta). Valtuutus kumoaa

16.5.2023 annetun valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa

seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien uusien osakkeiden lukumäärä voi

olla yhteensä enintään 8 477 695 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus päättää muista osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen

liittyvistä ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua

osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus kumoaa 16.5.2023

annetun valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin

enintään 31.7.2025 saakka.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 euron suuruisista

lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Hallitus päätettiin valtuuttaa

päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on

voimassa vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18

kuukautta yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.

Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Antti Ihamuotila.

Yhtiökokouspöytäkirja on saatavilla Puuilo Oyj:n sijoittajasivuilla

osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/yhtiokokous.

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset

Tarkastusvaliokuntaan valittiin seuraavat jäsenet: Mammu Kaario (puheenjohtaja), Tuomas Piirtola ja

Jens Joller.

Voitonjakoehdotus

Puuilo Oyj:n hallitus ehdottaa 15.5.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta

1.2.2024−31.1.2025 vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön

ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille yhteensä 0,70 euroa osaketta kohden. Osingosta 0,46

euroa maksetaan tilikauden 2024 tuloksen perusteella ja 0,24 euroa lisäosinkona. Muu osa

voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon maksamista

kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon

ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 26.5.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään

osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon ensimmäisen erän maksupäiväksi 2.6.2025.

Osingon toinen erä, 0,35 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen

maksuerän täsmäytyspäivänä 16.10.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 23.10.2025. Hallitus ehdottaa,

että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun

täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt

muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 26.3.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 84 221 953

osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 58 955 367,10 euroa.

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 134 624 715,28 euroa, josta tilikauden voitto on 50

176 011,13 euroa. Ehdotettu tilikauden 2024 tuloksen perusteella maksettava osinko vastaa noin 81 %

Puuilo-konsernin tilikauden tuloksesta.

Varsinainen yhtiökokous

Puuilon varsinainen yhtiökokous pidetään 15.5.2025.

Konsernin keskeiset tunnusluvut

milj. euroa

1.2.2024-

31.1.2025

1.2.2023-

31.1.2024

1.2.2022-

31.1.2023

Liikevaihto

383,4

338,4

296,4

Liikevaihdon kehitys (%)

13,3 %

14,2 %

9,7 %

Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%)

1,5 %

5,2 %

5,5 %

Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)

1,7 %

-11,2 %

3,9 %

Myyntikate

144,6

123,9

107,2

Myyntikate-%

37,7 %

36,6 %

36,2 %

Oikaistu EBITA*

67,0

54,1

48,8

Oikaistu EBITA-%*

17,5 %

16,0 %

16,5 %

Oikaistun EBITA:n* kehitys (%)

23,8 %

10,9 %

0,7 %

EBITA*

67,0

54,1

48,2

EBITA-%*

17,5 %

16,0 %

16,2 %

Liikevoitto

65,1

52,8

47,0

Liikevoitto (%)

17,0 %

15,6 %

15,9 %

Tilikauden tulos

47,9

38,7

35,1

Osakekohtainen tulos (euroa)

0,57

0,46

0,41

Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja (euroa)

0,57

0,46

0,42

Osinko (euroa per osake)

0,70**

0,38

0,34

Operatiivinen vapaa kassavirta

44,0

54,8

52,7

Nettovelka / oikaistu käyttökate

1,4

1,5

Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

0,5

0,8

Myymälöiden lukumäärä tilikauden päättyessä

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna

849

791

693

* Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia

** Hallituksen ehdotus

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Puuilo käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisten

tunnuslukujen kanssa.

Vertailukelpoisen liikevaihdon kehitystä käytetään kuvaamaan Puuilon liiketoiminnan kehittymistä eri

kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman uusia myymälöitä. Vertailukelpoisiksi

myymälöiksi sisällytetään ne myymälät, jotka ovat olleet olemassa sekä raportointikaudella että

vertailukaudella.

Oikaistua tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan kausien välistä

vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi

luokitellaan olennaiset, tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erät, normaalista liiketoiminnasta

poikkeaviin transaktioihin, kuten listautumiseen tai yritysjärjestelyihin.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään taloudellisten

tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa ennen IFRS 16 -

standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta.

Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut.

Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä taloudellisen aseman

seurantaan ja analysointiin.

Tunnusluku Määritelmä

Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon

kehitys (%)

Liikevaihdon kehitys vertailukelpoisissa myymälöissä

lasketaan ottamalla huomioon niiden myymälöiden

liikevaihdon kehitys, joita ei katsota uusiksi tai lopetetuiksi

myymälöiksi.

Myymälää pidetään uutena avaamisvuotenaan ja sitä

seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät

katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.

Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)

Verkkokaupan liikevaihdon kauden muutos jaettuna

edeltävän kauden verkkokaupan liikevaihdolla

Myyntikate

Liikevaihto - materiaalit ja palvelut

Myyntikate-%

Myyntikate prosentteina liikevaihdosta

EBITA

Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja

alaskirjauksia

EBITA-%

EBITA prosentteina liikevaihdosta

Oikaistu EBITA

EBITA oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

Oikaistun EBITA:n kehitys (%)

Oikaistun EBITA:n muutos jaettuna edeltävän kauden

oikaistulla EBITA:lla

Oikaistu EBITA-%

Oikaistu EBITA prosentteina liikevaihdosta

Liikevoitto

Voitto ennen tuloveroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja

Liikevoitto-%

Liikevoitto prosentteina liikevaihdosta

Osakekohtainen tulos (laimentamaton)

(euroa)

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin

tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen

laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla.

Osakekohtainen tulos (laimennettu) (euroa)

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin

tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen

laskettujen osakkeiden painotetulla, laimennusvaikutuksella

oikaistulla keskiarvolla

Osakekohtainen tulos ilman

listautumiskuluja (euroa)

Osakekohtainen tulos ilman listautumiskuluja on laskettu

jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen kauden tulos

vähennettynä tulosvaikutteisilla listautumiskuluilla liikkeeseen

laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla.

Käyttökate

Liikevoitto ilman poistoja ja arvonalentumisia

Oikaistu käyttökate

Käyttökate ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

Operatiivinen vapaa kassavirta

Oikaistu käyttökate – poistot käyttöoikeusomaisuuseristä –

rahavirtalaskelman nettokäyttöpääoman muutos -

investoinnit

Nettovelka / oikaistu käyttökate

Korolliset velat (rahoituslaitoslainat + vuokrasopimusvelat) -

rahavarat / oikaistu käyttökate (12 kk rullaava)

Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS

16 vaikutusta

Korolliset velat ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja -

rahavarat / oikaistu käyttökate – vuokrakulut (12 kk rullaava)

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin

milj. euroa

1.2.2024-

31.1.2025

1.2.2023-

31.1.2024

1.2.2022-

31.1.2023

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Strategiset hankkeet

0,1

Listautumiskulut

0,5

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä

0,6

Myyntikate

Liikevaihto

383,4

338,4

296,4

Materiaalit ja palvelut

238,8

214,5

189,3

Myyntikate

144,6

123,9

107,2

Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (EBITA) ja oikaistu EBITA

Liikevoitto

65,1

52,8

47,0

Aineettomien oikeuksien poistot ja alaskirjaukset

1,9

1,3

1,1

EBITA

67,0

54,1

48,2

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

0,6

Oikaistu EBITA

67,0

54,1

48,8

Käyttökate ja oikaistu käyttökate

Liikevoitto

65,1

52,8

47,0

Poistot ja arvonalentumiset

19,0

15,2

13,5

Käyttökate

84,1

68,0

60,6

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

0,6

Oikaistu käyttökate

84,1

68,0

61,2

Operatiivinen vapaa kassavirta

Oikaistu käyttökate

84,1

68,0

61,2

Nettoinvestoinnit

-7,1

-4,7

-2,6

Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä

-14,8

-11,9

-9,8

Käyttöpääoman muutos

-18,2

3,4

3,9

Operatiivinen vapaa kassavirta

44,0

54,8

52,7

Nettovelka / oikaistu käyttökate

Nettovelka

114,8

101,3

94,4

Oikaistu käyttökate

84,1

68,0

61,2

Nettovelka / oikaistu käyttökate

1,4

1,5

Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

Nettovelka

114,8

101,3

94,4

IFRS 16 vuokravelat

-83,1

-72,8

-53,4

Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta

31,7

28,5

41,1

Oikaistu käyttökate, 12kk rullaava

84,1

68,0

61,2

Käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat, 12 kk rullaava

-16,0

-12,3

-10,0

Oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

68,1

55,7

51,2

Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta

0,5

0,8

Kestävyysraportti

Puuilo lyhyesti

Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla ketjulla

oli 31.1.2025 päättyneen tilikauden lopussa 49 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita

palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja

sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara,

puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista

halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä

rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta

tuotevalikoimasta.

Konsernin emoyhtiö Puuilo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö.

Yhtiön kotipaikka on Helsinki, Suomi. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin pörssissä.

Yleiset tiedot

Laatimisperusteet

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Puuilon kestävyysraportti on laadittu tilikaudelta 1.2.2024-31.1.2025. Se kattaa koko Puuilo-konsernin

eli emoyhtiö Puuilo Oyj:n ja sen 100-prosenttisesti omistaman Puuilo Tavaratalot Oy:n.

Kestävyysraportin konsolidoinnin laajuus on siten sama kuin tilinpäätöksessä. Arvoketjun alku- ja

loppupää on sisällytetty vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin ja toimintaperiaatteisiin sekä

pyritty ottamaan huomioon mittareissa, sillä tarkkuudella mihin tuoteryhmiä koskevien tietojen

saatavuus on antanut edellytyksiä.

Puuilon raportoidut kestävyysaiheet perustuvat vuonna 2024 toteutettuun kaksoisolennaisuuden

analyysiin. Kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 luvun ja eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Puuilo käyttää ESRS 1 Yleiset vaatimukset -

standardin mahdollistamaa siirtymäsäännöstä, jossa yrityksen ei tarvitse antaa vertailutietoja ESRS-

standardien mukaisen kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna.

Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai

innovoinnin tuloksiin.

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Raportoinnissa noudatetaan ESRS:n mukaisia aikahorisontteja.

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvien tietojen saatavuus ja laatu voivat aiheuttaa epävarmuutta

raportoiduissa tiedoissa. Hiilijalanjälkilaskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät

epävarmuudet ja rajoitukset on eritelty kohdassa E1-6. Resurssien sisäänvirtauksia koskevat arvoketjun

tiedot kohdassa E5-4 on arvioitu yrityksen sisäisillä tiedoilla, sillä Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta

tuotteita itse eikä sillä ole käytettävissään yksityiskohtaisia tietoja arvoketjusta.

Raportoidut mittarit on varmennettu vain varmennuspalvelujen tarjoajan toimesta.

Puuilo käyttää vuoden 2024 raportoinnissaan seuraavia ESRS 1:n lisäyksen C mukaisia

siirtymäsäännöksiä:

• SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju: 40 kohdan b ja c alakohdat

• SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa: 48 kohdan e alakohta

• E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien

mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

• E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

ennakoidut taloudelliset vaikutukset

• S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen

• S1-14 Terveys ja turvallisuus: työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien,

kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää koskevat

tietopisteet

• S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 (uudistettu) -

standardin mukaisen riippumattoman kestävyysraportointitarkastajan rajoitetun varmuuden antavan

varmennuskertomuksen tästä raportista. Puuilon hallitus on hyväksynyt tämän kestävyysraportin

julkistettavaksi.

Hallintotapa

GOV-1, G1.GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät

Puuilon hallituksessa oli raportointikaudella kuusi jäsentä. Siihen kuuluivat Lasse Aho (puheenjohtaja),

Tuomas Piirtola, Bent Holm, Mammu Kaario, Rasmus Molander (15.5.2024 saakka), Markku Tuomaala

(15.5.2024 saakka), Jens Joller (15.5.2024 alkaen) ja Anne-Mari Paapio (15.5.2024 alkaen). Hallituksen

jäsenistä oli 15.5.2024 saakka 83 % miehiä ja 17 % naisia, ja 15.5.2024 alkaen 67 % miehiä ja 33 %

naisia. Riippumattomuusarvioinnin perusteella kaikki hallitusjäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja

merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria (15.5.2024 alkaen) ja Rasmus

Molanderia (15.5.2024 asti), jotka olivat riippumattomia yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä

osakkeenomistajasta. Hallituksen sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 15.5.2024

asti 1:5 ja 15.5.2024 alkaen 2:4. Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus oli koko tilikauden ajan

83 %.

Puuilon johtoryhmään kuului raportointikaudella seitsemän jäsentä, jotka kaikki osallistuvat

liikkeenjohtoon: toimitusjohtaja Juha Saarela, talousjohtaja Ville Ranta, markkinointijohtaja Perttu

Partanen, osto- ja logistiikkajohtaja Markku Lampela, henkilöstöjohtaja Sirkkaliisa Kulmala,

myyntijohtaja Markus Kaatranen sekä tietohallintojohtaja Juha Parviainen. Johtoryhmän

sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 1:6 koko raportointikauden ajan.

Johtoryhmässä tai hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia.

Hallituksen tehtävät

Puuilon hallitus valvoo yhtiön toimintoja ja hallintoa sekä päättää merkittävistä yhtiön strategiaa,

investointeja, järjestäytymistä ja rahoitusta koskevista asioista. Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa

niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden toimielinten

päätettäväksi tai tehtäväksi. Hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen ja hallituksen

toimintakertomuksen, mukaan lukien kestävyysraportti, sekä puolivuotis- ja liiketoimintakatsausten

hyväksyminen, strategisesti merkittävistä liiketoiminnallisista asioista päättäminen, Puuilo-konsernissa

noudatettavien politiikkojen vahvistaminen sekä riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen

asianmukaisesta järjestämisestä vastaaminen. Lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan ja muut

johtoryhmän jäsenet sekä päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista. Hallitus on laatinut

toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät ja

toimintaperiaatteet.

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Mammu Kaario (puheenjohtaja), Jens Joller

(15.5.2024 alkaen), Tuomas Piirtola (15.5.2024 alkaen), Rasmus Molander (15.5.2024 asti) ja Markku

Tuomaala (15.5.2024 asti). Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat taloudellisen raportoinnin ja

kestävyysraportoinnin valvonta, riskien hallinta, tilintarkastuksen sekä kestävyysraportoinnin

varmennuksen järjestäminen ja sisäisen tarkastuksen järjestäminen sekä määräystenmukaisuuteen ja

hallintotapaan liittyvät asiat. Sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se valmistelee asiat hallituksen tai

yhtiökokouksen päätettäväksi.

Hallituksen jäsenillä tulee olla vaadittava pätevyys ja asiantuntemus tehtävien hoitamiseksi. Hallituksella

on kokonaisuutena riittävä osaaminen ja kokemus Puuilon liiketoimintaympäristöstä, toimialasta ja

tuotevalikoimasta.

Johtoryhmän tehtävät

Johtoryhmä toimii konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä. Johtoryhmä osallistuu

keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ja vastaa resurssien kohdistamisesta ja

tuloksellisuuden arvioimisesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä

raportoi strategisesti merkittävistä asioista hallitukselle ja valmistelee hallituksen päätösvaltaan kuuluvat

asiat.

Johtoryhmän jäsenet vastaavat muiden tehtävien ohessa myös Puuilon vastuullisuustyöstä.

Vastuullisuuden kokonaisuudesta sekä talous-, ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta vastaa

toimitusjohtaja, toimitusketjusta (tuotevastuu, logistiikka ja arvoketjun työntekijät) osto- ja

logistiikkajohtaja ja sosiaalisesta vastuusta oman työvoiman osalta henkilöstöjohtaja. Hallinnosta ja

raportoinnista vastaa talousjohtaja.

Johtoryhmällä on käytettävissään Puuilon henkilöstön asiantuntemus vastuullisuustyössä. Tarvittaessa

käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan käytetään samoja valvontatoimia ja

menettelyjä kuin yhtiössä muutenkin ja ne sisältyvät sisäisen valvonnan prosesseihin. Johtoryhmän

vastuulla on varmistaa, että riskienhallinta ja sisäinen valvonta on organisoitu asianmukaisesti.

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Omaan työvoimaan liittyviä vastuullisuusaiheita käsitellään johtoryhmässä säännöllisesti. Lisäksi johto

seuraa vastuullisuusmittareiden kehittymistä. Raportointikaudella johtoryhmä ja hallitus ovat seuranneet

tiiviisti kestävyysraportointivelvoitteeseen valmistautumista.

Johtoryhmä on osallistunut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn ja

kaksoisolennaisuuden arviointiin. Olennaisten vaikutusten arviointi on sisältänyt myös yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisille yrityksille

suunnattujen toimintaperiaatteiden mukaisen due diligence -prosessin täytäntöönpanon ihmisille ja

ympäristölle kielteisten vaikutusten tunnistamisessa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset on raportoitu tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Hallitus on

hyväksynyt analyysin.

Puuilon strategialle on luotu mittarit ja tavoitteet, jotka on liitetty osaksi yhtiön muuta säännöllistä

taloudellista raportointia. Kestävyyteen liittyvät strategisesti merkittävät tunnusluvut raportoidaan

johtoryhmälle ja hallitukselle puolivuosittain tai kerran vuodessa mittarista riippuen.

Puuilon hallitus käsittelee säännöllisesti henkilöstöä ja tietoturvaa koskevat asiat. Kuljetusten päästöt

raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Hallituksen tarkastusvaliokunta käsittelee keskeiset

vastuullisuusasiat kaksi kertaa vuodessa.

Puuilon kestävyysraportti esitellään hallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitus hyväksyy

kestävyysraportin osana hallituksen toimintakertomusta.

GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvää suorituskykyä ei ole sisällytetty kannustinjärjestelmiin.

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

DUE DILIGENCE -

PROSESSIN KESKEISET

OSATEKIJÄT

KESTÄVYYSRAPORTIN

KAPPALEET

a) Due diligence -

prosessin sisällyttäminen

hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin

ESRS 2 GOV-2

ESRS 2 SBM-1, ESRS SBM-3

ESRS 2 IRO-1

b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien

sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -

prosessin keskeisissä vaiheissa

ESRS 2 SBM-2

S1-2

S4-2

G1-2

c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi

ESRS 2 SBM-3

d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten

vaikutusten torjumiseksi

E1-3, E5-2, S1-3, S1-4, S2-4, S4-

3, S4-4

e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja

viestintä

S1-5, S2-5, S4-5

GOV-5 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Puuilon kestävyysraportoinnin riskienhallinnassa noudatetaan yhtiön yleistä riskienhallinnan

johtamistapaa. Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi ja

vastuut Puuilossa.

Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa,

liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön toimintaan

liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta painottaa

yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä

päätöksentekoa.

Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat

kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.

Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon

operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien riskien

kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa

riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden

takaamisesta.

Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä

merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti.

Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa ja

niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa.

Puuilo on määritellyt kestävyysraportoinnin roolit ja tehtävät. Raportoinnin laadullisista tiedoista vastaa

talousosasto. Laadulliset tiedot perustuvat vastuuhenkilöiden haastatteluihin tai soveltuvin osin

edellisen vuoden raportointiin. Kunkin osa-alueen vastuuhenkilö on mukana tekstin validoinnissa.

Puuilon talousosasto kerää määrälliset tiedot vastuuhenkilöiltä ja tarvittaessa yhdistelee tiedot.

Kestävyystietojen keräämisestä ja raportoinnista sekä tietojen julkaisusta osana hallituksen

toimintakertomusta vastaa talousjohtaja.

Raportoinnin sisäinen valvonta perustuu seurantaan ja kontrolleihin itsearviointina ja tulosten

raportointiin hallitukselle. Puuilolla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäisen valvonnan

monitorointi on talousosaston vastuulla. Hallitus voi tarvittaessa käyttää sisäisiä tai ulkoisia resursseja

toteuttamaan erillisiä sisäisiä tarkastuksia.

Tarkastusvaliokunta seuraa raportoinnin valmistelua ja etenemistä. Suurimmat tunnistetut riskit liittyvät

päästö- ja muiden lähtötietojen estimointiin. Riskiä pyritään pienentämään tiedonhankinnan prosesseja

kehittämällä.

Strategia

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Puuilo on vuonna 1982 perustettu suomalainen myymäläketju, joka on keskittynyt erityisesti tee-se-itse-,

kodintarvike- ja lemmikkituotteisiin. Tilikauden 2024 päättyessä Puuilolla oli eri puolilla Suomea

yhteensä 49 myymälää ja verkkokauppa, joka on tärkeä osa Puuilon monikanavaista liiketoimintamallia.

Puuilo palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan tai rakentamiseen keskittyviä

yrityksiä. Puuilo toimii vain kotimaassa.

Jokaisen myymälän tuotevalikoima on sama. Se koostuu kymmenestä päätuoteryhmästä, joita ovat

rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet,

eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut. Sesonkiluonteisten

tuotteiden osuus on pieni. Tuotevalikoimassa on noin 30 000 nimikettä.

Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi muutettuna oli raportointikauden päättyessä 849. Koko

henkilöstö työskentelee Suomessa. Konsernin liikevaihto oli 383,4 miljoonaa euroa.

Puuilon strategian kestävyysteemana on Vastuullinen kauppias. Yhtiön kasvustrategiassa keskitytään

Puuilon kaupallisiin vahvuuksiin: edullisiin hintoihin, laajaan tuotevalikoimaan ja helppoon

asiointikokemukseen. Helppo asiointikokemus sekä edulliset hinnat kytkeytyvät suoraan kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin. Laaja ja edullinen tuotevalikoima kytkeytyy olennaisiin ympäristöön liittyviin

kestävyysseikkoihin (kiertotalous, ilmastonmuutos) sekä arvoketjun työntekijöiden työoloihin.

Tuotteiden globaali toimitusketju vaatii mittavaa logistiikkaa, valikoimassa on useita kertakäyttöisiä

tuotteita ja toisaalta tuotteita, jotka erottautuvat laadulla ja kestävyydellä. Asiointikokemuksessa

henkilöstön osaaminen on ratkaisevaa, sillä asiakkaat tarvitsevat usein apua ongelmiensa ratkomisessa.

Puuilon vastuullisuusstrategia jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Vastuullinen toimitusketju, Hyvä

työpaikka ja Ympäristö ja yhteiskuntavastuu. Keskeiset tavoitteet ovat sertifioitujen toimittajien osuuden

kasvattaminen, henkilöstön sitoutuminen ja työtyytyväisyys sekä hiilijalanjäljen pienentäminen. Ne

liittyvät suoraan Puuilon nykyisiin palveluihin, markkinoihin ja asiakasryhmiin. Asiakkaita ja sijoittajia

koskevat keskeiset tavoitteet ovat asiakastyytyväisyys ja liiketoiminnan kannattava kasvu.

Puuilon merkittävimmät tuotantopanokset ovat osaava henkilöstö, myytävät tuotteet, kauppapaikat sekä

tarvittavat logistiikkapalvelut. Puuilo ei itse valmista myytäviä tuotteita, vaan toimii arvoketjussa

valmistajien ja yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden välissä. Tuotteiden valmistus ja kuljetus ovat osa

arvoketjua, muut tuotantopanokset Puuilon omaa toimintaa. Puuilo turvaa tuotantopanosten saatavuutta

laajalla, hajautetulla toimittajaverkostolla. Henkilöstön osaamisen jatkuva parantaminen on tärkeä osa

tuotantopanosten varmistamista ja kehittämistä.

Arvoketjun alkupäässä on myytävien tuotteiden valmistus ja siihen tarvittavien raaka-aineiden hankinta.

Tavarantoimittajien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä globaalin toimitusketjun vaikutukset

ulottuvat laajalle. Puuilolla on yhteensä noin 700 tavarantoimittajaa. Noin 80 prosenttia ostoista tehdään

kotimaisilta toimittajilta, loput 20 prosenttia joko Aasiasta tai muista EU-maista. Puuilo käyttää amfori

BSCI-järjestelmää toimitusketjun vastuullisuuden todentamisessa, ja toimittajan sitoutuminen siihen on

osa toimittajavalinnan kriteerejä. Kaikkien uusien tavarantoimittajien kanssa tehtäviin

yhteistyösopimuksiin sisällytetään Puuilon hankinnan eettiset ohjeet, ja ohjeita lisätään myös nykyisiin

yhteistyösopimuksiin, kun sopimuksia uusitaan. Toimitusketjujen häiriöihin liittyviä riskejä hallitaan

hajauttamalla toimitusketjuja eri maihin ja maanosiin.

Puuilon periaatteena on toimia vuokratiloissa myymälätilojen omistamisen sijaan. Myymäläkiinteistöjen

omistajat ovat yksi tärkeimmistä liiketoimintakumppaneista. Uusien myymälöiden avaamisen

edellytyksenä on sopivien vuokratilojen löytyminen yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa.

Puuilo kuljettaa tuotteitaan myymälöihin ympäri Suomea ja tuo maahan tuotteita Aasiasta ja Euroopasta.

Logistiikalla on merkittävät vaikutukset sekä toiminnan laatuun että ympäristöön. Maa-, meri- ja

lentokuljetusten päästöjä pyritään vähentämään yhteistyössä logistiikkakumppanin kanssa.

Vahva ja kestävä kasvu on mahdollista vain osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Puuilo haluaa

olla hyvä työpaikka, johon henkilöstö haluaa sitoutua. Henkilöstön saatavuutta edistetään tarjoamalla

vakaita ja pysyviä työsuhteita, panostamalla esihenkilötyön laatuun sekä sitouttamis- ja

kannustinohjelmilla.

Toimittajille Puuilo tarjoaa kasvavan jakelukanavan heidän valmistamilleen tuotteille ja pitkäaikaisen

liikekumppanuuden.

Puuilolla oli raportointikauden päättyessä 32 948 rekisteröityä osakkeenomistajaa. He odottavat

houkuttelevaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Rahoittajat odottavat Puuilon toimivan velallisena

täsmällisesti ja luotettavasti.

Arvoketjun loppupäässä ovat Puuilon kuluttaja- ja yritysasiakkaat, tuotteiden käyttö ja käytön päätyttyä

kierrätys tai loppusijoitus.

Asiakkailleen Puuilo tarjoaa edullisia hintoja, laajaa tuotevalikoimaa ja helppoa asiointikokemusta.

Yritysasiakkaiden kautta Puuilon arvoketjuun liittyvät näiden asiakkaat ja tuotteiden hyödyntäminen

yritysten liiketoiminnassa. Verkkokaupan kasvu lisää myös tuotetoimituksia asiakkaille ja siihen liittyvää

logistiikkaa ympäristövaikutuksineen.

Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä. Tuotereklamaatioiden vähentäminen pienentää

niistä aiheutuvia kuljetuspäästöjä ja jätemäärää. Välilliset hyödyt kohdistuvat sekä ympäristöön että

yhteiskuntaan.

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

Puuilon keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, analyytikot ja sijoittajat, tavarantoimittajat sekä oma

henkilöstö. Näitä on kuultu laajasti kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä toteuttamalla

sidosryhmäkysely. Sen tuloksia hyödynnettiin olennaisuusarviossa.

Tämän lisäksi yhtiö tekee säännöllisiä asiakaskyselyitä ja vuosittaisen henkilöstötyytyväisyyskyselyn.

Sijoittajien ja analyytikoiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua muun muassa tulosjulkistusten

sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten yhteydessä. Toimittajien merkitys Puuilon liiketoiminnalle on

erittäin suuri, ja yhteydenpito on jatkuvaa. Toimittajayhteistyön tapoja on kuvattu tarkemmin

tiedonantovaatimuksessa G1-2. Johdon ja henkilöstön vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistetään

yhteistoimintaneuvottelukunnan avulla sekä jatkuvalla epämuodollisella keskustelulla johdon ja

henkilökunnan välillä.

Lisäksi arvoketjun työntekijät on tunnistettu olennaiseksi sidosryhmäksi, johon Puuilon toiminnalla on

merkittävä vaikutus. Toimitusketjun luonteesta ja toimittajien maantieteellisestä sijainnista johtuen

arvoketjun työntekijöiden kanssa ei käytännössä ole vuorovaikutusta. Puuilo tiedostaa

kasvustrategiansa vaikuttavan arvoketjun työtekijöihin. Heihin kohdistuvia kielteisiä mahdollisia

vaikutuksia pyritään ehkäisemään kehittämällä toimittajasuhteita, maariskiarvioinnilla ja sertifioitujen

toimittajien osuutta kasvattamalla.

Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus on ymmärtää sidosryhmien toiveita ja odotuksia Puuiloa kohtaan.

Sidosryhmien, etenkin kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa.

Sidosryhmiä on kuultu olennaisuusanalyysin yhteydessä tehdyn kyselyn yhteydessä. Tärkeimmiksi

vastuullisuusaiheiksi sidosryhmät nostivat työhyvinvoinnin, -terveyden ja -turvallisuuden, asiakkaiden

yksityisyydensuojan ja tietoturvan sekä tuotteiden laadun, pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja

päivitettävyyden. Sidosryhmien näkemykset, mukaan lukien heidän ihmisoikeutensa kunnioittaminen,

on huomioitu analysoimalla sidosryhmäkyselyn tuloksia ja Puuilon nykyistä strategiaa. Tulosten

analysoinnissa ei noussut esiin tarpeita muuttaa yhtiön strategiaa. Puuilon strategia vastaa yhtiön

ymmärrystä sidosryhmien näkemyksistä. Sidosryhmien näkemykset pyritään ottamaan huomioon

Puuilon toimintatavoissa, jotta yrityksen kasvustrategia toteutuu.

Asiakaskyselyiden ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset käydään säännöllisesti läpi

johtoryhmässä. Hallitus käsittelee vuosikellon mukaisesti HR:n ja markkinoinnin katsaukset, ja

olennaiset havainnot raportoidaan niiden yhteydessä hallitukselle.

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

Puuilon toimintoihin ja liikesuhteisiin kytkeytyvät olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat

vähittäiskaupan alalle tyypillisiä. Puuilon laajentaa kasvustrategiansa mukaisesti sekä

myymäläverkostoaan, verkkokauppaansa että tuotevalikoimaansa, ja nämä tekijät heijastuvat myös

kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Puuilon

strategian ja liiketoimintamallin kyky käsitellä olennaisia vaikutuksia ja riskejä tai hyödyntää olennaisia

mahdollisuuksia perustuu laajaan tuotevalikoimaan, laajaan toimittajaverkostoon ja laajaan kotimaiseen

myymäläverkostoon. Erillistä resilienssianalyysiä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin

ilmastokestävyydestä ei ole tehty.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Puuilon strategiassa ja

liiketoimintamallissa, eikä merkittäviä muutoksia niihin ole tehty. Strategiana on liiketoiminnan kasvu ja

kannattavuus, jotka henkilöstö mahdollistaa. Kasvustrategian kannalta tuotteiden laadun ja tietoturvan

on vastattava asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotuksia.

Olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen, yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen

tulokseen tai kassavirtoihin ei tällä hetkellä ole tunnistettu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on kytketty Puuilo-konsernin riskienhallintaprosessiin, ja

niitä pyritään hallitsemaan tarvittavilla toimenpiteillä. Näiden toimien myötä yritys ei ole tunnistanut

mitään olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin olennaisten

oikaisujen tekemiseen näihin liittyviin tilinpäätöseriin.

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristövaikutuksista olennaisimmat liittyvät tuotevalikoiman valmistuksen ja logistiikan

kasvihuonekaasupäästöihin, tuotteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa tarvittaviin materiaaleihin

sekä oman toiminnan energiankulutukseen, päästöihin ja jätteisiin. Myönteisiä vaikutuksia ympäristöön

pyritään saavuttamaan tiukentamalla hankintakriteerejä, hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa, siirtymällä

ympäristöystävällisempiin pakkausmateriaaleihin sekä parantamalla tuotevalikoiman laatua,

korjattavuutta ja pitkäikäisyyttä.

Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät Puuiloon kohdistuvat riskit ovat siirtymäriskejä.

Tuotantokustannukset voivat nousta ilmasto- ja muiden ympäristösäädösten tai -verotuksen

kiristymisen myötä. Kustannusten nousua ei välttämättä ole mahdollista siirtää kokonaisuudessaan

asiakashintoihin.

Kiristyvät päästö- ja muut ympäristösäädökset voivat epäsuorasti tai suorasti kasvattaa Puuilon omia

tai arvoketjun kustannuksia. Riippuvaisuus neitseellisisistä raaka-aineista saattaa pitkällä aikavälillä

johtaa toimitusketjun häiriöihin ja tuotevalikoiman supistumiseen, jos näiden raaka-aineiden saatavuus

heikkenee.

Puuilo voi saada kilpailuetua vastaamalla mahdolliseen kestävämpien, kierrätettävämpien ja

vähäpäästöisempien tuotteiden asiakaskysyntään. Siirtyminen puhtaampiin energiamuotoihin nähdään

mahdollisuutena, joka pienentää saastuttavamman fossiilisen energian hintaan ja saatavuuteen liittyviä

epävarmuuksia. Energiatehokkuus ja jätteiden minimointi pienentävät kustannuksia.

Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu Puuiloon kohdistuvia olennaisia fyysisiä ilmastoriskejä.

Puuilon myymälät ja toimipisteet sijaitsevat Suomessa, ja niihin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen

riskit arvioitiin suhteellisen pieniksi. Ulkomailla sijaitseviin toimittajien tuotantolaitoksiin ja logistiikkaan

kohdistuvilla häiriöillä voi olla vaikutuksia Puuiloon, mutta tietopohja tarkempaa ilmastoriskiarviota tai

resilienssianalyysiä varten on toistaiseksi puutteellinen.

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Asiakkaisiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset liittyvät tuoteturvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan, ja

ne koskevat kaikkia Puuilon yritys- ja kuluttaja-asiakkaita ja tuotteiden loppukäyttäjiä. Mahdolliset

erityisvaatimukset lasten tuotteille on otettu huomioon. Mahdolliset yksittäiset tuoteviat tai tuotteiden

käyttäminen väärällä tavalla voivat joissain tapauksissa aiheuttaa tapaturmia. Verkkokaupan

maksutapahtumiin ja asiakkaiden muiden tietojen käsittelyyn liittyy tietoturvariskejä.

Olennaisiksi riskeiksi on tunnistettu tuotteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja tuotteiden takaisinvedosta

aiheutuvat mahdolliset kustannukset. Myönteiset vaikutukset liittyvät tuotteiden turvallisuuteen ja

laatuun, turvallisuusstandardeihin sekä turvallisiin maksutapoihin ja muuhun tietoturvaan. Keskeiset

keinot myönteisten vaikutusten edistämiseksi ovat huolellinen toimittaja- ja tuotevalinta sekä

tietoturvariskien hallinta. Panostaminen tuotteiden ja palveluiden turvallisuuteen voi vahvistaa yrityksen

brändiä ja mainetta luotettavana toimijana, ja siten lisätä asiakasuskollisuutta ja markkinaosuutta.

Vastaavasti puutteet tuoteturvallisuudessa tai tietoturvassa voivat aiheuttaa mainehaittaa ja myynnin

laskua.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat Puuilon liiketoimintamallista, jossa tarjotaan

laajaa tuotevalikoimaa ja asiakkaat maksavat ostoksensa sähköisillä maksutavoilla.

Vakinaiset ja turvalliset työsuhteet tuovat henkilöstölle taloudellisia ja henkisiä hyötyjä. Yhdenvertainen

ja reilu työpaikka edistää työtyytyväisyyttä. Yrityskulttuuri heijastuu myös asiakaskokemukseen.

Negatiivisia vaikutuksia omaan henkilöstöön voivat olla ajoittainen tyytymättömyys työoloihin tai -

ehtoihin tai henkinen kuormittuminen. Henkilöstöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ovat yhteydessä Puuilon kasvustrategiaan, sillä voimakas kasvu voi esimerkiksi

heijastua työntekijöiden henkiseen kuormittumiseen. Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden

mahdollistaa osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten olennaiset riskit ja mahdollisuudet ovat riippuvaisia

omasta työvoimasta.

Puuilon työntekijät jakautuvat vakinaisiin, määräaikaisiin ja vaihtelevalla työajalla työskenteleviin, sekä

toisaalta koko- ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien todettiin kaksoisolennaisuuden arvioinnissa kohdistuvan yhtäläisesti koko

henkilöstöön eikä tunnistettu henkilöstöryhmiä, joihin kohdistuisi muita suurempia riskejä.

Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa toimitusketjut ovat globaaleja ja niiden alkupäät saattavat

sijoittua ihmisoikeuksien ja reilujen työolojen toteutumisen kannalta riskimaihin. Toiminta voi olla

kytköksissä pakkotyöhön, lapsityövoiman käyttöön, heikkoon työturvallisuuteen tai muuten puutteellisiin

työoloihin. Tämä aiheuttaa maineriskin Puuilolle.

Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia arvoketjun työntekijäryhmiä. Työntekijät, joihin

olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit kohdistuvat Puuilon arvoketjussa, ovat EU:n ulkopuolella

työskenteleviä Puuilon toimittajien työntekijöitä. He työskentelevät arvoketjun alkupäässä

tavarantoimittajien tai heidän alihankkijoidensa tuotantolaitoksissa tai logistiikan tehtävissä sekä

osallistuvat hyödykkeiden hankintaan, jalostukseen, valmistukseen, kuljetukseen ja muuhun käsittelyyn.

Olennaiset vaikutukset ja riskit liittyvät heidän työoloihinsa ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen.

Puuilon myymistä tuotteista iso osa valmistetaan Aasiassa. Valmistusmaista osa arvioidaan amfori

BSCI:n luokituksessa työolojen ja ihmisoikeuksien kannalta riskimaiksi, joissa riski mahdollisten

kielteisten vaikutusten toteutumiseen on korkeampi. Riskimaita, joista raportointikaudella tehtiin ostoja,

olivat Kiina, Intia, Pakistan, Turkki ja Vietnam. Työntekijöihin kohdistuvat kielteiset mahdolliset

vaikutukset ovat systeemisiä.

Epäonnistuminen tuoteturvallisuuden valvonnassa tai toimitusketjun laadunvarmistuksessa voi johtaa

taloudellisiin tappioihin ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemiseen. Puuilon työnantajamaine on

kytköksissä työvoiman saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyviin riskeihin. Työterveys- ja

työturvallisuuskäytäntöjen puutteet voisivat johtaa lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja lisätä

kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Arvoketjun työntekijöiden kohteluun liittyvät tuotteiden alkuperäriskit

voivat vaikuttaa Puuilon maineeseen ja sitä kautta pidemmän aikavälin tuloksentekokykyyn.

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Turvallisen ja luotettavan tuotevalikoiman ylläpitäminen sekä arvopohjainen yrityskulttuuri vahvistavat

Puuilon brändiarvoa asiakkaille. Yrityskulttuuri ja henkilöstötyytyväisyys vahvistavat työnantajakuvaa ja

helpottavat rekrytointeja. Hyvät toimittajasuhteet vahvistavat mahdollisuuksia huolehtia liiketoiminnan

taloudellisesta kannattavuudesta.

Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka ESRS-

standardi

Vaikutuksen, riskin tai

mahdollisuuden kuvaus

Tyyppi Sijainti

arvoketjussa

Aika-

horisontti

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Oman toiminnan

kasvihuonekaasupäästöt

Kielteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Oma toiminta Lyhyt

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Tuotteiden kuljetusten ja muun

logistiikan

kasvihuonekaasupäästöt

Kielteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Alkupää Lyhyt

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Tuotteiden valmistuksen

kasvihuonekaasupäästöt

Kielteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Alkupää Keskipitkä

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Kestävien tuotteiden

lisääntyminen tarjooman

laajentamisella

Myönteinen

mahdollinen

vaikutus

Alkupää Keskipitkä

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Logistiikan ja pakkausten

tehostaminen

ympäristöystävällisemmillä

pakkausratkaisuilla

Myönteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Keskipitkä

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Tuotantokustannusten nousu

kestävämpiin

tuotantoprosesseihin siirtymisen

myötä

Riski Alkupää Keskipitkä

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Säädösmuutosten ja verotuksen

kiristymisestä aiheutuvat

lisäkustannukset

Riski Oma toiminta Keskipitkä

Ilmastonmuutoksen

hillintä

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Uudet markkinat ja innovaatiot

(tuotteet, palvelut,

liiketoimintamallit)

ilmastonmuutoksen haasteisiin

liittyen kasvattavat

markkinaosuutta

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Energia

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Energian käyttö omassa

toiminnassa (ml. kiinteistöjen

energiankulutus)

Kielteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Oma toiminta Lyhyt

Energia

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Vähäpäästöisen energian käyttö

omassa toiminnassa

Myönteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Oma toiminta Lyhyt

Energia

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Energiatehokkuus ja

energiansäästötoimien tuomat

säästöt

Mahdollisuus Oma toiminta Pitkä

Energia

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Uusiutuvan energian käytön

myötä riippuvuus perinteisistä

energianlähteistä vähenee,

mahdolliset kustannussäästöt

Mahdollisuus Oma toiminta Pitkä

Resurssien

sisäänvirtaukset,

mukaan lukien

resurssien käyttö

ESRS E5

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Massakulutuksesta ja

materiaalivalinnoista aiheutuva

luonnonvarojen liikakäyttö

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Alkupää Keskipitkä

Jäte

ESRS E5

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Jätteiden sekä jätteenkäsittelyn

-kuljetuksen negatiiviset

ympäristövaikutukset

Kielteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Oma toiminta ja

loppupää

Lyhyt

Tuotteisiin ja

palveluihin liittyvät

resurssien

ulosvirtaukset

ESRS E5

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Laadukkaiden, kestävien ja

korjattavien tuotteiden sekä

varaosien tarjoaminen

asiakkaille

Myönteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Keskipitkä

Resurssien

sisäänvirtaukset,

mukaan lukien

resurssien käyttö

ESRS E5

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Raaka-aineiden saatavuuden

heikentyminen pitkällä aikavälillä

nostaa kustannuksia

Riski Alkupää Pitkä

Tuotteisiin ja

palveluihin liittyvät

resurssien

ulosvirtaukset

ESRS E5

Resurssien käyttö

ja kiertotalous

Kiertotalouteen liittyvät uudet

innovaatiot ja tuotekategoriat

kasvattavat liikevaihtoa

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Jäte

ESRS E5

Kiertotalous

Jätehuollon kustannusten

minimointi

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Jäte

ESRS E5

Kiertotalous

Pakkausmateriaalien haitalliset

ympäristövaikutukset

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Keskipitkä

Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka ESRS-

standardi

Vaikutuksen, riskin tai

mahdollisuuden

kuvaus

Tyyppi Sijainti

arvoketjussa

Aika-

horisontti

Työllisyysturva, Työaika,

Riittävä palkka,

Työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu,

Yhdistymisvapaus,

Työehtosopimusneuvottelut,

Työ- ja yksityiselämän

tasapaino

ESRS S1

Oma työvoima

Työoloihin liittyvä

tyytymättömyys, kuormitus

ja taloudelliset haasteet

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Keskipitkä

Työllisyysturva

ESRS S1

Oma työvoima

Pysyvien työsuhteiden

tarjoaminen henkilöstölle

Myönteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Oma toiminta Lyhyt

Työaika, Riittävä palkka

ESRS S1

Oma työvoima

Korkea työtyytyväisyys

johtuen hyvistä työoloista

Myönteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Keskipitkä

Työaika, Riittävä palkka

ESRS S1

Oma työvoima

Heikon työtyytyväisyyden

myötä laskenut

työmotivaatio, -tehokkuus ja

sitoutuminen heikentävät

tuottavuutta

Riski Oma toiminta Keskipitkä

Työllisyysturva, Työaika,

Riittävä palkka,

Työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu,

Yhdistymisvapaus,

Työehtosopimusneuvottelut,

Työ- ja yksityiselämän

tasapaino

ESRS S1

Oma työvoima

Huonon

työnantajamielikuvan

aiheuttamat

rekrytointihaasteet

heikentävät tuottavuutta

Riski Oma toiminta Keskipitkä

Työllisyysturva, Koulutus ja

taitojen kehittäminen

ESRS S1

Oma työvoima

Korkea asiakaspalvelun

taso ja työtyytyväisyys

henkilöstön pysyvyyden

johdosta kasvattaa

markkinaosuutta ja

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

tuottavuutta

Työllisyysturva, Työaika,

Riittävä palkka, Työ- ja

yksityiselämän tasapaino

ESRS S1

Oma työvoima

Parempi tuottavuus ja hyvä

työvoiman saatavuus

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Terveys ja turvallisuus

ESRS S1

Oma työvoima

Sairauspoissaolot johtuen

työtapaturmista,

terveysongelmista tai

henkilöstön jaksamisesta

aiheuttavat ylimääräisiä

kustannuksia

Riski Oma toiminta Lyhyt

Sukupuolten tasa-arvo ja

sama palkka

samanarvoisesta työstä,

Toimenpiteet työpaikalla

esiintyvän väkivallan ja

häirinnän torjumiseksi,

Moninaisuus

ESRS S1

Oma työvoima Yhdenvertaisuuden

myönteiset vaikutukset

työntekijöiden osaamiseen,

urakehitykseen ja

hyvinvointiin

Myönteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Lyhyt

Työllisyysturva, Työaika,

Riittävä palkka,

Työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu,

Yhdistymisvapaus,

Työehtosopimusneuvottelut,

Työ- ja yksityiselämän

tasapaino, Terveys ja

turvallisuus

ESRS S2

Arvoketjun

työntekijät

Huonot työolot arvoketjussa

ja niiden vaikutus ihmisten

hyvinvointiin ja

toimeentuloon

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Alkupää Lyhyt

Työllisyysturva, Työaika,

Riittävä palkka,

Työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelu,

Yhdistymisvapaus,

Työehtosopimusneuvottelut,

Työ- ja yksityiselämän

tasapaino, Terveys ja

turvallisuus

ESRS S2

Arvoketjun

työntekijät

Maineriski toimitusketjun

huonojen työolojen

johdosta, voi johtaa

rahallisiin korvauksiin

Riski Alkupää Keskipitkä

Terveys ja turvallisuus

ESRS S2

Arvoketjun

työntekijät

Arvoketjun työntekijöiden

terveysongelmat ja

työtapaturmat

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Alkupää Lyhyt

Lapsityövoima, Pakkotyö,

Asianmukaiset asuinolot,

Puhdas vesi ja sanitaatio,

Yksityisyys

ESRS S2

Arvoketjun

työntekijät

Vakavat

ihmisoikeusloukkaukset ja

epäinhimilliset elinolot

toimitusketjussa

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Alkupää Lyhyt

Lapsityövoima, Pakkotyö,

Asianmukaiset asuinolot,

Puhdas vesi ja sanitaatio,

Yksityisyys

ESRS S2

Arvoketjun

työntekijät

Maineriski toimitusketjun

vakavien

ihmisoikeusloukkausten

takia, negatiivinen vaikutus

markkinaosuuteen

Riski Alkupää Keskipitkä

Yksityisyys

ESRS S4

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Turvalliset maksutavat ja

verkkokauppa

Myönteinen

tosiasiallinen

vaikutus

Loppupää Lyhyt

Yksityisyys

ESRS S4

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Turvalliset maksutavat ja

verkkokauppa

Riski Loppupää Lyhyt

Terveys ja turvallisuus

ESRS S4

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Tuotteiden turvallisuusriskit

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Loppupää Lyhyt

Terveys ja turvallisuus, ESRS S4 Tuotteiden Myönteinen

Loppupää Lyhyt

Lasten suojeleminen

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

turvallisuusstandardit ja

kuluttajien riskien

väheneminen, ml. lasten

suojeleminen

tosiasiallinen

vaikutus

Terveys ja turvallisuus

ESRS S4

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Tuotteiden takaisinvedon

aiheuttamat kustannukset

Riski Loppupää Lyhyt

Terveys ja turvallisuus

ESRS S4

Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

Brändin vahvistaminen

tuoteturvallisuuden avulla,

markkinaosuuden

lisääminen

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka ESRS-standardi

Vaikutuksen, riskin tai

mahdollisuuden kuvaus

Tyyppi

Sijainti

arvoketjussa

Aika-

horisontti

Yrityskulttuuri

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Huono asiakaspalvelu heikon

yrityskulttuurin takia

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Lyhyt

Yrityskulttuuri

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Työntekijöiden tyytyväisyys,

hyvinvointi ja sitoutuminen

Myönteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Keskipitkä

Yrityskulttuuri

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Positiivinen brändi-imago

yrityskulttuurin ansiosta,

markkinaosuuden lisääminen

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Yrityskulttuuri

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Työntekijöiden sitoutuminen

hyvän työnantajamielikuvan

ansiosta, lisää tuottavuutta

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Suhteet tavaran- ja

palveluntoimittajiin

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Kielteiset vaikutukset ihmisiin ja

ympäristöön arvoketjussa

seurannan puutteen takia

Kielteinen

mahdollinen

vaikutus

Oma toiminta Keskipitkä

Suhteet tavaran- ja

palveluntoimittajiin

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Maineriski liittyen toimitusketjun

negatiivisiin sosiaalisiin ja

ympäristövaikutuksiin,

heikentää markkinaosuutta

Riski Oma toiminta Keskipitkä

Suhteet tavaran- ja

palveluntoimittajiin

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Pitkäaikaiset kumppanuudet ja

niiden tuoma tehokkuus

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Suhteet tavaran- ja

palveluntoimittajiin

ESRS G1

Liiketoiminnan

harjoittaminen

Innovaatio- ja

kasvumahdollisuudet

toimittajien kanssa tehdyn

yhteistyön seurauksena

Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista

Puuilon olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin syksyn 2023

ja alkuvuoden 2024 aikana. Prosessi koostui kolmesta työvaiheesta:

1. Kontekstin ymmärtäminen: tausta-analyysi ja sidosryhmäymmärryksen muodostaminen

2. Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja alustava

arviointi

3. Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi, analysointi ja

olennaisuusmäärittely sekä validointi

Prosessissa käytettiin julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmäkyselyn,

henkilökohtaisten teknisten olennaisuusarviointien sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää. Puuilon

johtoryhmä osallistui arviointiin validoivassa roolissa.

Tausta-analyysissä määritettiin Puuilon koko arvoketjun potentiaaliset vaikutus-, riski- ja

mahdollisuustyypit. Aineistona käytettiin Puuilon aiempaa vastuullisuusraporttia ja sen tausta-aineistoa,

asiakas- ja henkilöstökyselyjä, verrokkiyritysten raportteja, toimialakohtaisten standardien

aihesuosituksia sekä sidosryhmäkyselyä. Näiden pohjalta muodostettiin käsitys potentiaalisesti

olennaisista vastuullisuusaiheista. Teemat, joiden olennaisuutta taustamateriaali tai sidosryhmien

näkemykset eivät tukeneet, rajattiin jo tässä vaiheessa epäolennaisiksi.

Jokaiselle potentiaalisesti olennaiselle aiheelle tunnistettiin relevantit todelliset tai potentiaaliset

kielteiset ja myönteiset vastuullisuusvaikutukset sekä liiketoimintariskit- ja mahdollisuudet. Ne

tunnistettiin Puuilon koko arvoketjussa yleisellä tasolla, eikä yksittäisiä toimintoja, liikesuhteita tai

maantieteellisiä alueita analysoitu yksityiskohtaisesti.

Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet analysoitiin tarkemmin ja ne ryhmiteltiin ESRS-

standardien aiheiden mukaisesti. Samassa yhteydessä kuultiin myös keskeisten sidosryhmien

edustajien näkemyksiä. Puuilon johdon ja asiantuntijoiden työpajassa vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia täsmennettiin ja priorisoitiin.

Priorisoinnissa kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaavaa, laaja-alaisuutta ja

kielteisissä vaikutuksissa myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta), riskien ja mahdollisuuksien

taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin

asteikolla 1–5. Arviointi suoritettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Vaikutusten alustavat olennaisuusarvot laskettiin vakavuus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella

kullekin vaikutukselle. Riskien ja mahdollisuuksien alustavat olennaisuusarvot laskettiin niihin liittyvien

taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella.

Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

keskinäinen tärkeysjärjestys, olennaisuusarvojen mediaanin toimiessa alustavana kynnysarvona

olennaisuudelle. Arvioidut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet täsmäytettiin vastaaviin ESRS-

kestävyysseikkoihin Puuilon johtoryhmän validointia varten. Raportoinnin kannalta olennaiset

kestävyysseikat määräytyivät olennaisiksi todettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

perusteella. Kaksoisolennaisuuden arvioinnin tulokset on käsitelty Puuilon johtoryhmässä. Puuilon

tarkastusvaliokunta on yhtiön sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti käsitellyt

kaksoisolennaisuusanalyysin ja hallitus on hyväksynyt sen.

Tunnistettujen mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten seuraaminen on kunkin liiketoimintayksikön

johdon vastuulla.

Riskienhallinnan tavoitteena on saavuttaa liiketoiminnan kilpailuetua vähentämällä uhkia ja

kasvattamalla mahdollisuuksia. Riskienhallinnan roolit on määritelty ja se on integroitu osaksi

liiketoiminnan operaatioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Tunnistetut olennaiset kestävyysriskit on

sisällytetty johtoryhmän vuosikellon mukaiseen riskikartan päivitykseen osana muita yhtiön riskejä. Koko

yhtiön riskikartta hyväksytään vuosittain hallituksessa.

Kestävyysseikkoihin liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on osa

liiketoimintajohtamista. Eri tuoteryhmien kysyntämuutoksiin liittyvä tiedonkeruu ja arviointi koskee myös

kestävyysseikkoja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia, kuten kiertotaloutta tai energiatehokkuutta.

E1.IRO-1

Puuilon ilmastovaikutukset on tunnistettu osana kaksoisolennaisuusarviota. Kasvihuonekaasupäästöjä

syntyy myytävien tuotteiden arvoketjussa valmistuksesta, logistiikasta ja monessa tapauksessa myös

käytöstä sekä Puuilon omassa toiminnassa ja ostetun energian tuotannossa.

Arviossa mitään fyysisiä ilmastoriskejä tai siirtymäriskejä ei todettu olennaiseksi. Pitkälläkin aikavälillä

Suomessa sijaitseviin myymälöihin ja niiden lähialueisiin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit ovat

suhteellisen pieniä. Fyysiset riskit kohdistuvat enemmän ulkomailla sijaitseviin toimittajien

tuotantolaitoksiin ja logistiikkakeskuksiin ja kuljetusreitteihin. Näihin kohdistuvat häiriöt voivat vaikuttaa

tuotteiden saatavuuteen ja hintaan Puuilolle.

Erillistä ilmastoriskiarviota tai skenaarioanalyysiä ei ole tehty.

E2.IRO-1, E3.IRO-1 ja E4.IRO-1

Pilaantumista (E2), vesivaroja ja merten luonnonvaroja (E3) ja biologista monimuotoisuutta ja

ekosysteemejä (E4) koskevia teemastandardeja ei arvioitu Puuilon kestävyysraportoinnin kannalta

olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa.

Pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu parhaan käytettävissä olevan

tiedon pohjalta ilman seulonta-analyysejä. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana

kaksoisolennaisuuden arviointia, joka käsitti kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet. Biologiseen

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- tai järjestelmäriskejä ei arvioitu

erikseen. Puuilon myymälät sijaitsevat vuokrakiinteistöissä taajamissa ja niiden vaikutukset

lähiympäristöön on otettu huomioon kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseissa. Luonnon

monimuotoisuuteen liittyville toimenpiteille ei ole todettu tarvetta.

E5.IRO-1

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon

toimitusketjun, tuotevalikoiman ja jätehuollon pääpiirteet. Kaksoisolennaisuusarvion yhteydessä

toteutettiin laaja kotimaisten sidosryhmien osallistaminen. Tuotevalikoiman toimitusketjujen

vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen näkemyksiä ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuus kuulla.

Olennaisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin neitseellisten materiaalien käytöstä,

massatuotannosta ja mahdollisesta tuotteiden heikosta laadusta johtuvat vaikutukset luonnonvarojen

riittävyyteen ja muut ympäristövaikutukset. Pakkausmateriaalien tuotantoon ja matalaan

kierrätysasteeseen liittyy useita kielteisiä ympäristövaikutuksia. Ylimääräinen pakkaaminen ja vaikeasti

kierrätettävät pakkausmateriaalit lisäävät materiaalien kulutusta ja jätemääriä.

Myytäviin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin kohdistuvat lainsäädännön mahdolliset muutokset on

tunnistettu olennaiseksi riskiksi. Riskiä pienentää yleensä sovellettavat siirtymäajat, joiden puitteissa jo

varastossa olevat tuotteet ehditään myydä pois ennen siirtymäajan päättymistä. Kuluttajien preferenssit

voivat muuttua, ja toisaalta kysynnän muutoksiin on mahdollista reagoida joustavasti, kun omaa

valmistusta ei ole.

Uusiutuvien ja kierrätettävien raaka-aineiden hyödyntäminen sekä kestävämmät ja kierrätettävämmät

tuotteet ovat mahdollisuuksia, jos kysyntä alkaa painottua tällaisiin tuotteisiin. Jätteiden minimointi tuo

kustannussäästöjä.

Laajempi siirtyminen kiertotalouteen ei muodosta olennaista riskiä, sillä sen vaikutusten arvioidaan

kohdistuvan yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin, eikä Puuilo itse ole tuotteiden valmistaja.

G1.IRO-1

Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana

Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimintaympäristö

Suomessa, globaalit toimitusketjut ja vähittäiskaupan alalle tyypilliset rakenteet.

IRO-2 Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Puuilo raportoi kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet

standardien ESRS E1, E5, S1, S2, S4 ja G1 mukaisesti, ja lisäksi yhtiötä koskevat yleiset tiedot

standardin ESRS 2 mukaisesti. Arviointiprosessi on kuvattu raportin osiossa IRO-1.

Kunkin standardin osalta on raportoitu olennaiset tiedonantovaatimukset oheisen taulukon mukaisesti.

Standardi

Tiedonantovaatimus

Sivu

ESRS 2

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden

käsittelemät kestävyysseikat

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

(huolellisuusvelvoitteesta)

GOV-5 - Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosessista

IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien

tiedonantovaatimukset

ESRS E1

ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät

toimintaperiaatteet

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja

kokonaispäästöt

ESRS E5

E5. IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset

E5-5- Resurssien ulosvirtaukset

ESRS S1

ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden

ja heidän edustajiensa kanssa

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden

kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten

vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien

vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

S1-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

S1-10 – Riittävä palkka

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

ESRS S2

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa arvoketun työntekijöiden kanssa

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden

kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

ESRS S4

SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien

kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin

ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet

ESRS G1

ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta

G1-6 Maksukäytännöt

Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen

liittyvä tietopiste

Viittaus

tiedonanto-

velvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n

ilmastolakiin

Sijainti

raportissa

ESRS 2 GOV-1

Hallituksen sukupuolijakauma

21 kohdan d alakohta

Yleiset tiedot

ESRS 2 GOV-1

Riippumattomien hallituksen jäsenten

prosenttiosuus

21 kohdan e alakohta

Yleiset tiedot

ESRS 2 GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due

diligence -prosessista

30 kohta

Yleiset tiedot

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin

liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan i alakohta

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon

liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan ii alakohta

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin

liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iii alakohta

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja

tuotantoon liittyvään toimintaan

40 kohdan d alakohdan iv alakohta

Epäolennainen

ESRS E1-1

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden

saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

14 kohta

Ympäristövastuu

ESRS E1-1

Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut

yritykset

16 kohdan g alakohta

Epäolennainen

ESRS E1-4

Kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteet

34 kohta

Ympäristövastuu

ESRS E1-5

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus eriteltynä lähteiden

mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat)

Ympäristövastuu

38 kohta

ESRS E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden

yhdistelmä

37 kohta

Ympäristövastuu

ESRS E1-5

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

40–43 kohta

Ympäristövastuu

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja

scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

44 kohta

Ympäristövastuu

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen

intensiteetti

53–55 kohta

Ympäristövastuu

ESRS E1-7

Kasvihuonekaasujen poistot ja

päästöhyvitykset

56 kohta

Ympäristövastuu

ESRS E1-9

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon

liittyville fyysisille riskeille

66 kohta

Epäolennainen

ESRS E1-9

Rahallisten määrien erittely akuutin ja

kroonisen fyysisen riskin mukaan 66

kohdan a alakohta

ESRS E1-9

Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen

fyysinen riski

66 kohdan c alakohta

Epäolennainen

ESRS E1-9

Yrityksen kiinteistöomaisuuden

kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

67 kohdan c alakohta

Epäolennainen

ESRS E1-9

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien

huomioiminen salkussa

69 kohta

Epäolennainen

ESRS E2-4

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja

maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen

(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja

koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II

luettelossa

28 kohta

Epäolennainen

ESRS E3-1

Vesivarat ja merten luonnonvarat

9 kohta

Epäolennainen

ESRS E3-1

Kohdennetut toimintaperiaatteet

Epäolennainen

13 kohta

ESRS E3-1

Merien ja valtamerten kestävyys

14 kohta

Epäolennainen

ESRS E3-4

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden

kokonaismäärä

28 kohdan c alakohta

Epäolennainen

ESRS E3-4

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä

oman toiminnan liikevoittoa kohti

laskettuna

29 kohta

Epäolennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a

alakohdan i alakohta

Epäolennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b

alakohta

Epäolennainen

ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c

alakohta

Epäolennainen

ESRS E4-2

Kestävät maata tai maataloutta koskevat

käytännöt tai toimintaperiaatteet

24 kohdan b alakohta

Epäolennainen

ESRS E4-2

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai

toimintaperiaatteet

24 kohdan c alakohta

Epäolennainen

ESRS E4-2

Metsäkatoon puuttumista koskevat

toimintaperiaatteet

24 kohdan d alakohta

Epäolennainen

ESRS E5-5

Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta

Ympäristövastuu

ESRS E5-5

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte

kohta 39

Ympäristövastuu

ESRS 2 – SBM-3 – S1

Pakkotyötapausten riski

14 kohdan f alakohta

Epäolennainen

ESRS 2 – SBM-3 – S1

Lapsityövoimatapausten riski

14 kohdan g alakohta

Epäolennainen

ESRS S1-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

20 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt

21 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-1

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat

prosessit ja toimenpiteet

22 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-1

työtapaturmien ehkäisemistä koskevat

toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä

23 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-3

Epäkohtien tai valitusten

käsittelyjärjestelmät

32 kohdan c alakohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-14

Kuolemantapausten lukumäärä ja

työtapaturmien lukumäärä ja osuus

88 kohdan b ja c alakohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-14

Loukkaantumisten, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi

menetettyjen päivien määrä

88 kohdan e alakohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-16

Sukupuolten välinen tasoittamaton

palkkaero

97 kohdan a alakohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-16

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri

palkka

97 kohdan b alakohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-17

Syrjintätapaukset

103 kohdan a alakohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n periaatteiden

noudattamatta jättäminen

104 kohdan a alakohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS 2 – SBM-3 – S2

Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön

käytön riski arvoketjussa

11 kohdan b alakohta

Yleiset tiedot

ESRS S2-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

17 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin

liittyvät toimintaperiaatteet

18 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen 19 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S2-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita

koskevat due diligence -käytännöt

19 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S2-4

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

Sosiaalinen

vastuu

36 kohta

ESRS S3-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

16 kohta

Epäolennainen

ESRS S3-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,

ILO:n periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

17 kohta

Epäolennainen

ESRS S3-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

36 kohta

Epäolennainen

ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvät toimintaperiaatteet

kohta 16

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S4-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen

17 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS S4-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien

loukkaukset

35 kohta

Sosiaalinen

vastuu

ESRS G1-1

Korruption vastainen Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus

10 kohdan b alakohta

Hyvä hallinto

ESRS G1-1

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

10 kohdan d alakohta

Hyvä hallinto

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien lakien rikkomisesta määrätyt

sakot

24 kohdan a alakohta

Epäolennainen

ESRS G1-4

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat

normit

24 kohdan b alakohta

Epäolennainen

Ympäristövastuu

Taksonomiaraportointi

Puuilo raportoi EU-asetuksen 2020/852 sekä Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti EU:n

kestävän rahoituksen taksonomiaa koskevat tiedot. EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka

tarkoituksena on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin ja edesauttaa ilmastoneutraalin Euroopan

unionin saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Tässä vaiheessa luokitusjärjestelmän piirissä ovat vain

ne taloudelliset toiminnot, jotka voivat potentiaalisesti vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen

hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kaupan alalle tyypillisiä toimintoja ei tällä hetkellä ole erikseen

mainittu luokitusjärjestelmässä. Yhtiön liiketoiminta muodostuu vähittäiskaupasta. Yhtiö on käynyt läpi

toimintansa tunnistaakseen liiketoiminnassaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja luokitusjärjestelmän

mukaisia toimintoja.

Suurin osa Puuilon liiketoiminnasta ei ole luokitusjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole tunnistanut

luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa, pääomamenoja eikä toimintamenoja. Yhtiöllä on

luokitusjärjestelmänkelpoisia pääomamenoja, jotka liittyvät myymälöiden remontointiin ja LED-valoihin

siirtymiseen. Nämä pääomamenot on eritelty oheisessa taulukossa. Taksonomia-asetuksessa vaaditut

tulosindikaattorit liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) osalta raportoidaan

omissa taulukoissaan, kuten asetuksessa on määritelty. Laskennassa on käytetty samoja IFRS-

standardien mukaisia laadintaperiaatteita, joita on sovellettu Puuilon konsernitilinpäätöksessä.

Vertailutiedot tilikaudelta 2023 on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon,

pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Tilikauden 2023 vertailutiedot eivät ole

olleet kestävyysraportointitarkastajan varmennuksen piirissä.

EU-taksonomian tunnusluvut

Puuilo esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut

taksonomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti.

Tunnuslukutaulukoissa esitetään mikä osuus konsernin liikevaihdosta, pääomamenosta ja

toimintamenoista kertyy luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista.

Vertailutiedot tilikauden 2023 osalta on annettu osana taksonomia-asetuksen mukaisia liikevaihdon,

pääomamenojen ja toimintamenojen tunnuslukujen taulukoita. Vuoden 2023 vertailutiedot eivät ole

olleet kestävyysraportoinnin varmennuksen piirissä.

Laadintaperiaatteet

Liikevaihto

Puuilo soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia

laadintaperiaatteita, joita se soveltaa konsernitilinpäätöksessään. Tilinpäätöksen liikevaihdon

tuloutusperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun laskennassa käytetty

kokonaisliikevaihto on konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto. Yhtiö ei ole tunnistanut

taksonomian mukaista tai taksonomiakelpoista liikevaihtoa.

Pääomamenot (CapEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot pitävät sisällään aineellisten ja aineettomien

hyödykkeiden lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia.

Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja. Yhtiöllä on

luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja liittyen olemassa olevien rakennusten korjaukseen ja

energiatehokkuuslaitteiden asennukseen. Puuilo sisällyttää pääomamenojen laskentaan taksonomia-

asetuksen mukaisesti investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten

perusteella taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten yhteissumman. Lisäykset

aineettomiin hyödykkeisiin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 4.2, lisäykset aineellisiin

hyödykkeisiin liitteessä 4.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä

4.4.

Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista eroaa Puuilon raportoimasta investoinnit-

tunnusluvun määritelmästä. Puuilon määritelmän mukaan investoinnit-tunnusluku pitää sisällään

investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä

vuokrasopimuksista taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Puuilon investoinnit tilikaudella

2024 olivat 7,1 milj. euroa (4,7 milj. euroa). Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat 20,9 milj. euroa

(20,6 milj. euroa).

Toimintamenot (OpEx)

Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat kustannukset,

jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, kunnossapitoon ja

korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle

osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen

näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia tai luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja.

Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät

liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyviin kiinteistön ylläpitokuluihin, jotka tilikaudella 2024 olivat 4,9 milj.

euroa (4,5). Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.3. Luku sisältää

kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi muun muassa lämmityksen,

sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka eivät sisälly

taksonomia-asetuksen määritelmään toimintamenoista.

Tilikausi 2024

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)

tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)

osuus liikevaihdosta, vuosi 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

milj. € % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

0,0

0,0 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0,0 0,0 % 0,0 %

Josta siirtymätoiminnat

0,0 0,0 % 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön

kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset)

toiminnat

KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista

kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1+A.2)

0,0

0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

383,4 100,0 %

YHTEENSÄ

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -

kriteerit

(DNSH: Does Not

Significantly Harm)

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

Tilikausi 2024

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

pääomamenoista, vuosi 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

milj. € % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

0,0 0,0 % 0,0 %

Josta mahdollistavat toiminnat 0,0 0,0 % 0,0 %

Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön

kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CCM 7.2 0,4 1,5 % KEL KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,2 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 0,2 0,6 % KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

pääomamenot (A.2)

0,6 2,1 % 2,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,3 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

pääomamenot (A.1+A.2)

0,6 2,1 %

2,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,3 %

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 27,4 97,9 %

28,0 100,0 %

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

YHTEENSÄ

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

Tilikausi 2024

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus

toimintamenoista, vuosi 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

milj. € % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A.1 Ympäristön kannalta kestävät

(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

0,0 0,0 % 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön

kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta

kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.2)

0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

toimintamenot (A.1+A.2)

0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

0,0 %

4,9 100,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

YHTEENSÄ

Josta mahdollistavat toiminnat

Josta siirtymätoiminnat

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.1)

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja

käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja

turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden

parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Hallintotapa

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Puuilolla ei toistaiseksi ole numeerisia ilmastotavoitteita eikä siirtymäsuunnitelmaa. Alustavan

suunnitelman mukaan siirtymäsuunnitelma laaditaan tilikauden 2026 aikana.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Puuilo pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kiinnittämällä huomiota energiatehokkuuteen

sekä kuljetusten ja jätehuollon ilmastovaikutuksiin. Puuilo ei ole laatinut kirjallista ilmastopolitiikkaa tai -

sitoumuksia eikä energiatehokkuuteen tai uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä

toimintaperiaatteita.

Puuilo on selvittänyt kasvihuonekaasupäästöjensä nykytason ensimmäistä kertaa vuonna 2024.

Ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ja tavoitteet laaditaan nykytilan

selvittämisen jälkeen. Alustavan suunnitelman mukaan ilmastopolitiikka laaditaan tilikauden 2025

aikana.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Keskeiset ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet koskevat energiatehokkuutta ja energiavalintoja.

Logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä hillitään kuljetuksia optimoimalla. Päästöjä seurataan

merkittävimmän logistiikkakumppanin tuottaman päästödatan avulla.

Puuilo hankki raportointivuonna uusiutuvista lähteistä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Oma

sähkönhankinta kattaa pääosan myymälöistä, eräissä kohteissa sähkön hankkii myymäläkiinteistön

omistaja.

Energiatehokkuuden parantamisessa on tunnistettu mahdollisuuksia sekä logistiikan optimoinnissa että

myymälöiden lämmityksen optimoinnissa.

Puuilon jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hyvitetään hankkimalla pysyviä hiilinieluja

metsitysprojekteista. Päästöhyvitysten määrään lasketaan sekä jätteiden kuljetuksen että käsittelyn

päästöt. Vuonna 2024 päästöhyvitysten määrä oli 31 CO2-ekvivalenttitonnia.

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Puuilolla ei ole numeerisia päästövähennystavoitteita lähtötason puuttumisen vuoksi. Vuotta 2024

koskeva hiilijalanjälkilaskenta on ensimmäinen, joka kattaa konsernin scope 1, 2 ja 3-päästöt. Tavoitteet

tullaan asettamaan vuoden 2024 päästötietojen pohjalta.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus

(MWh)

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen

kulutus (MWh)

281,8

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen

kulutus (MWh)

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan

sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

3 149,2

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 3 431,0

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan

energian kulutus (MWh)

253,0

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä

biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte,

biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen

kulutus (MWh)

11,3

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan

sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

13 136,9

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan

uusiutuvan energian kulutus (MWh)

Uusituvan energian kokonaiskulutus (MWh) 13 148,1

Energian kokonaiskulutus (MWh) 16 832,2

Markkinaperusteisen ostetun sähkön jakauma on laskettu vuoden 2023 tiedoilla.

Energiaintensiteetti

Energiaintensiteetti 2024

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan

kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan

merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon

(MWh/milj. euroa)

43,90

Puuilon liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (NACE-pääluokka G: Tukku- ja

vähittäiskauppa), joten energiaintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan.

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Takautuva

Vuosi

2024

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen Scope 1 - bruttopäästöt (tCO2eq) 68,4

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1- 0

kasvihuonekaasupäästöjen osuus (%)

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2-bruttopäästöt

(tCO2-ekv.)

1 963,0

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2-bruttopäästöt

(tCO2-ekv.)

1 428,1

Merkittävät scope 3-kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt

(tCO2ekv)

150 834,5

1 Ostetut tavarat ja palvelut 144 271,4

2 Tuotantohyödykkeet 1 137,0

3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta 609,3

4 Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä 3 394,6

5 Toiminnassa syntyvät jätteet 567,4

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 87,8

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 766,9

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO2-

ekv)

152 865,9

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset) (t

CO2-ekv)

152 331,0

Scope Tonnia biogeenistä CO

Scope 1 3,0

Scope 2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi tietoja biogeenisestä CO2:sta.

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasuintensiteetti

2024

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa

liikevaihtoon (tCO2

-ekv. /milj. euroa)

398,7

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa

liikevaihtoon (tCO2

-ekv. /milj. euroa)

397,3

Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät epävarmuudet

ja rajoitukset on avattu alla olevissa taulukoissa.

Scope 1 ja 2

Primääridata

Menetelmät,

allokointimenetelmät tai

oletukset

Tietojen laadun epävarmuudet

ja rajoitukset

Päästö-

kertoimien

lähteet

Scope

• Työkoneiden ja

autojen

polttoaineiden

kulutus

• Kerätty primääridata kerrottiin

vastaavalla päästökertoimella.

• Keskimääräisiä polttoaineiden

sekoiteosuuksia käytettiin

bensiinin ja dieselin osalta.

• Todellinen biopolttoaineen

sekoiteosuus ei ole tiedossa.

Sillä ei ole olennaista

vaikutusta tuloksiin.

Scope

• Mitattu sähkön- ja

lämmönkulutus

• Mitatun lämmön ja

sähkön kulutuksen

perusteella johdetut

keskiarvot

• Toimistorakennukse

n pinta-ala (m

)

• Kerätty primääridata kerrottiin

vastaavalla päästökertoimella.

• Pääkonttorin energiankulutus

arvioitiin pinta-

alaperusteisesti.

Ominaisenergiakulutustietona

käytettiin Motivan tilastoa.

Huoneiston korkeudeksi

oletettiin 3.5 metriä.

• Yrityksen kahdelle kolmesta

sähköautosta arvioitiin

vuoden aikana keskimäärin

ajettava matka, joka kerrottiin

WLTP kulutuksella.

Markkinaperusteinen:

• Sopimusperusteisia

päästökertoimia käytettiin

sähkön osalta kaikille

toimipisteille, joissa Puuilolla

on oma sähkösopimus.

Lämmön osalta käytettiin

paikallisten lämpöyhtiöiden

ilmoittamia kertoimia. Jos

yhtiötä ei ollut tiedossa, tehtiin

oletus käytetystä paikallisesta

kaukolämpöyhtiöstä.

• Jäännösjakaumaa käytettiin

silloin, kun sähkösopimuksen

tyyppiä ei ollut tiedossa.

Sijaintiperusteinen:

• Maakohtaisia päästökertoimia

käytettiin ostetulle sähkölle ja

lämmölle.

• Yrityksen sähköautojen

todellinen kulutus ei ole

tiedossa. Tällä ei arvioida

olevan merkittävää vaikutusta

laskennan tuloksiin.

• Ostetun sähkön osalta

jäännösjakaumalla laskettujen

päästöjen osuus on 100 %

yhteenlasketuista

markkinaperusteisista scope

2 päästöistä. Puuilon

hankkiman sopimusvälineiden

piirissä olevan sähkön

ominaispäästökerroin on 0

kgCO2e.

• Ostetun lämmön osalta

markkinaperusteinen

päästökerroin oletettiin 82 %

yhteenlasketuista scope 2

päästöistä. Tällä ei ole

merkittävää vaikutusta

osuudesta riippumatta.

• Pääkonttorin arvioitu

energiankulutus edustaa 2,9

% markkinaperusteisista ja

0,9 % sijaintiperusteisista

yhteenlasketuista scope 2

päästöistä.

• Sopimusvälineiden osuus

ostetusta sähköstä 86 %.

• Sopimusvälineiden osuus

ostetusta lämmöstä 2 %.

Markkina-

perusteinen:

1,9,10,11,14

Sijainti-

perusteinen:

2,6,7,13

Scope 3

Primääridata

Menetelmät,

allokointimenetelmät tai

oletukset

Tietojen laadun

epävarmuudet ja rajoitukset

Päästö-

kertoimien

lähteet

1. Ostetut

tuotteet ja

palvelut

• Ostettujen

tuotteiden massa

• Ostetun veden

määrä (m3)

• Ostetun veden

määrästä johdetut

keskiarvot.

• Ostettuihin

tuotteisiin tai

palveluihin

käytetty summa

(€)

• Tiedot on kerätty hybridi

menetelmällä pyrkien

etenemään tarkimmasta

sovellettavasta

epätarkimpaan.

• Osa ostetuista

pakkausmateriaaleista ja

ostettu vesi on kerätty

volyymiperusteisesti.

• Niiden toimipisteiden

osalta, joista ei ole tiedossa

mitattua vedenkulutusta,

käytettiin muiden

myymälöiden kulutuksen

aritmeettista keskiarvoa.

Laskennassa käytetty

kalenterivuoden 2024

lukuja, jotka vastaavat

olennaisesti tilikauden

aikaista kulutusta.

• Kulutusperusteista [€]

menetelmää on käytetty

muiden ostettujen

tuotteiden määrittämisessä.

Muut kuin jälleenmyytävät

ostetut tuotteet (ja palvelut)

kategorisoitiin perustuen

kirjanpitotileihin, joita

tarkennettiin tarvittaessa

laskudatan perusteella.

Jälleenmyytävien

tuotteiden data kerättiin

ostovastaanottoarvojen

perusteella ja

kategorisoitiin saatavilla

olevien

päästökerroinluokkien

mukaisesti.

• Veden ja

pakkausmateriaalien osalta

käytetyt volyymiperusteiset

päästökertoimet ovat

keskiarvoja

• Europerusteisten

päästökertoimien

epävarmuustaso on yleensä

korkeampi. Kertoimet ovat

vuodelta 2021, ja ne on

inflaatiokorjattu vuodelle

2024.

• Osa tileistä on jouduttu

rajaamaan laskennan

ulkopuolelle, sillä ne

sisältävät toisistaan eroavia

tuotteita ja/tai palveluita, eikä

päästökerrointa ole kyetty

määrittämään. Näiden osuus

ei olennaisesti vaikuta

laskennan tuloksiin.

3, 8, 15

2. Pääoma-

hyödykkeet

• Ostettujen

pääomahyödykkei

den määrä (€)

• Kerätyt tiedot on kerrottu

europerusteisella

päästökertoimella.

Lähtötiedot on

kategorisoitu ostolaskujen

perusteella laskennassa

käytettyihin ryhmiin.

• Europerusteisten

päästökertoimien

epävarmuustaso on yleensä

korkeampi. Kertoimet ovat

vuodelta 2021, ja ne on

inflaatiokorjattu vuodelle

2024.

3, 8

3. Poltto-

aineiden

tuotanto ja

energiansiirto

• Käytetyn

polttoaineen

määrä ja tyyppi.

• Yrityksen omilla ja

vuokratuilla

• Ajoneuvojen polttoaineiden

WTT päästöt on laskettu

perustuen Scope 1

tietoihin. Kerätyt tiedot on

• Ostetussa lämmössä

käytettävien polttoaineiden

ylävirran päästöissä ei

huomioida sähkön ja

lämmön

2,4,6

ajoneuvoilla ajetut

kilometrit

yhteensä.

• Ostetun sähkön ja

lämmön määrä

yhteensä.

kerrottu niitä edustavilla

päästökertoimilla.

• Ostetun lämmön ja sähkön

osalta WTT ja T&D päästöt

on laskettu sekä markkina,

että sijaintiperusteisesti.

Päästöt raportoidaan

sijaintiperusteisesti.

• Ostetun lämmön

tuotannossa käytettyjen

polttoaineiden päästöille on

määritetty päästökerroin

käyttäen polttoaineiden ja

WTT päästöjen painotettua

keskiarvoa.

• Pois lukien

lämmöntuotanto, tämän

kategorian päästökertoimet

ovat valmiina saatavilla

tietokannoista.

yhteistuotantolaitosten

(CHP) käyttöä

kaukolämpöverkoissa eikä

energian tuotannon ja

jakelun häviöitä.

4. Ylävirta,

kuljetus ja

jakelu

• Logistiikkayhtiöide

n tarjoamat

päästötiedot

• Logistiikkapalvelui

den hankinnan

määrä (€)

• Logistiikkayritysten

raportoimat päästöt

sisältävät sekä ylä- että

loppupään kuljetukset,

jotka raportoija on

maksanut.

• Vaikka verkkokaupasta

ostettuihin tuotteisiin

sisältyy kuljetusmaksu,

tämän maksaa

ensisijaisesti Puuilo eikä

asiakas. Siten ne sisältyvät

ylävirtaan.

• Tiedot on kerätty

ensisijaisesti kumppaneilta

ja toissijaisesti on käytetty

kirjanpidon tietoja

hankintojen suuruudesta.

• Noin 80 % yhtiölle

saapuvista tuotteista

saapuvat suoraan

myymälöihin tason 1

toimittajilta. Rahti sisältyy

tuotteen hintaan, eikä näitä

kustannuksia ole

eriteltävissä. Siten ne

sisältyvät scope 3

kategoriaan 1.

• Logistiikkayhtiöiltä saadut

tiedot on määritetty mitatuiksi

datapisteiksi. Tiedon laatu ei

ole kuitenkaan tiedossa.

• Laskentaan käytettyjen

europerusteisten

päästökertoimien

epävarmuustaso on yleensä

korkeampi. Kertoimet ovat

vuodelta 2021, ja ne on

inflaatiokorjattu vuodelle

2024.

3,8,16,17,

Toiminnassa

syntyvät

jätteet

• Jätejakeen määrä

ja käsittelytapa

• Henkilömäärä,

toimiala ja jätejae

• Vedenkulutus

(m3)

• Tavaratalojen toiminnassa

syntyvien jätteiden määrät

jätejakeittain on kerätty

jätehuoltokumppanin

portaalista. Jakeet on

kohdistettu käytössä oleviin

päästöluokkiin perustuen

• Jätejakeen käsittelytavan ja

päästökertoimen

yhteensopivuuteen liittyy

epävarmuutta. Tällä ei

kuitenkaan ole merkittävää

vaikutusta laskennan

lopputulokseen.

5, 19

ilmoitettuihin

käsittelytapoihin.

• Toiminnassa syntyvä

jätevesi on määritetty

mitatun vedenkulutuksen

perusteella. On oletettu,

että hanavesi, jonka

kulutusta seurataan

vesimittareilla, on yhtä

suuri kuin jäteveden

määrä.

• Niiden toimipisteiden

osalta, joista ei ole tiedossa

mitattua vedenkulutusta,

käytettiin muiden

myymälöiden kulutuksen

aritmeettista keskiarvoa.

Pääkonttorilla syntyvä jäte

on arvioitu HSY:n tilastojen

mukaan henkilömäärän ja

toimialan mukaan.

• Pääkonttorin jätemäärä

perustuu arvioon, joten

siihen liittyy epävarmuutta.

Jätemäärä on kuitenkin

vähäinen suhteessa

tavarataloliiketoimintaan.

6. Liike-

matkustus

• Kilometrikorvauk-

set

• Laskennassa on huomioitu

maksetut

kilometrikorvaukset.

Vuoden 2024 verottajan

ilmoittaman

kilometrikorvauksen

perusteella on määritetty

ajetut kilometrit yhteensä.

• Lennot, junat ja taksit on

rajattu laskennan

ulkopuolelle, sillä tietoja ei

niiden osalta ole saatavilla.

Rajauksella arvioidaan

olevan kohtalainen vaikutus

yksittäisen kategorian

tuloksiin, mutta ei koko

laskentaan.

7. Työmatka-

liikenne

• Työmatkaliikenne

kysely, jossa on

huomioitu

kulkumuoto,

matkat ja niiden

tiheys

• Työntekijöiden

määrä

• Lähtötiedot kerättiin

kyselyllä, johon vastasi

305/847. Tulokset

ekstrapoloitiin koskemaan

kaikkia työntekijöitä.

• Työpäiviksi oletettiin 252.

• Mitattua tietoa työntekijöiden

työmatkaliikenteestä ei ole.

4,12

Inventaarion ulkopuolelle jätetyt scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokat

Rajattu inventaarion ulkopuolelle

Perustelut

Scope 3: Kategoria 8: Vuokrattu omaisuus

Käytön aikaiset päästöt konsolidoidaan valitun menetelmän

mukaan raportoivan yrityksen scope 1 ja 2 päästöihin.

Scope 3: Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu

N/A

Scope 3: Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden prosessointi

N/A

Scope 3: Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö

Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden

lukuisista erilaisista käytön aikaisista skenaarioista.

Scope 3: Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto

Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden

lukuisista erilaisista loppukäyttöskenaarioista.

Scope 3: Kategoria 13: Ulospäin vuokrattu omaisuus

N/A

Scope 3: Kategoria 14: Franchising

N/A

Scope 3: Kategoria 15: Sijoitukset

N/A

*N/A = ei sovellettavissa, esim. kyseisestä kategoriasta ei aiheudu päästöjä.

Scope 3 kategoria

tCO2e –

toimittajakohtainen data

%-osuus khk päästöistä laskettuna

toimittajakohtaisella datalla

1. Ostetut tuotteet ja palvelut 0,0 0 %

2. Pääomahyödykkeet 0,0 0 %

3. Polttoaineiden tuotanto ja

energiansiirto

0,0 0 %

4. Kuljetus ja jakelu 3 386,2 99,75 %

5. Toiminnassa syntyvät jätteet 0,0 0 %

6. Liikematkustus 0,0 0 %

7. Työmatkaliikenne 0,0 0 %

Päästökertoimien lähteet:

1 AIB (2023). European Residual Mixes. https://www.aib-

net.org/sites/default/files/assets/facts/residual-

mix/2023/AIB_2023_Residual_Mix_FINALResults09072024.pdf

2 Carbon Footprint Ltd (2024). International Electricity Factors.

https://www.carbonfootprint.com/international_electricity_factors.html

3 DEFRA (2021). Conversion factors KgCO2 per £ spent, by SIC code 2021.

https://www.gov.uk/government/statistics/uks-carbon-footprint#full-publication-update-history

4 DESNZ & DEFRA (2024). Greenhouse gas reporting: Conversion Factors 2024.

https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-

2024

5 Ecoinvent v3.11. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/

6 Ember (2024). Energy Institute - Statistical Review of World Energy (2024) – with major

processing by Our World In Data. https://ourworldindata.org/electricity-mix

7 Energiateollisuus (2023). Energiavuosi 2023 Kaukolämpö. https://energia.fi/wp-

content/uploads/2024/01/Kaukolampovuosi-2023_ennakkograafit.pdf

8 Eurostat (2025). HICP - monthly data (annual rate of change): Euro area.

https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/952bcf60-22e8-433b-ab93-

fe85e2ab2367?lang=en

9 Paikallisvoima ry (2022). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä).

https://www.klpaastolaskuri.fi/

10 Paikallisvoima ry (2023). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä).

https://www.klpaastolaskuri.fi/

11 Paikallisvoima ry (2024). Kaukolämmön päästölaskuri (Energiamenetelmä).

https://www.klpaastolaskuri.fi/

12 Stott S. (2020). How green is cycling? Riding, walking, ebikes and driving ranked.

https://www.bikeradar.com/features/long-reads/cycling-environmental-impact

13 Tilastokeskus (2023). Energia ja päästöt.

https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2023/html/suom0011.htm

14 Alkuperätakuutodistus, VENI Energia (2025).

15 Ecoinvent 3.8. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/

16 Puuilo Tavaratalot Oy - Posti päästöraportti 02.2024–01.2025

17 Puuilo Tavaratalot Oy – Matkahuolto päästöraportti (2025)

18 Puuilo Tavaratalot Oy – Schenker päästöraportti (2025)

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Vähittäiskaupassa resurssien käyttö ja kiertotalous vaikuttavat arvoketjun jokaisessa vaiheessa: raaka-

aineiden hankinnassa ja luonnonvarojen käytössä, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa,

logistiikassa ja pakkaamisessa, huolto- ja korjaustoiminnassa sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä.

Puuilolla ei toistaiseksi ole hallituksen vahvistamia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä

toimintaperiaatteita, sillä toimintaa on kehitetty käytännön ohjeistusten avulla.

Omassa toiminnassaan yhtiö pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän kaatopaikalle loppusijoitettavaa

jätettä. Jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle. Kierrätysastetta seurataan sekä myymälä- että

yhtiötasolla. Jätteiden käsittelyä ja lajittelua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ovat osa myymälätyötä

koskevaa ohjeistusta.

Puuilo kompensoi jätehuollosta syntyvän hiilijalanjäljen hankkimalla pysyviä hiilinieluja metsittämällä

jätehuollon kumppanin kanssa.

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Keskeiset toimet kohdistuvat tuotteiden laadun varmistamiseen, eettisen ohjeistuksen kouluttamiseen

henkilöstölle ja toimittajille sekä jätemäärän pienentämiseen ja kierrätysasteen kasvattamiseen.

Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä ja pienentää ympäristönkuormitusta vähentämällä

logistiikan päästöjä ja jätemääriä. Tuotteiden laatu varmistetaan ensisijaisesti huolellisella

toimittajavalinnalla. Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät

erityispiirteet huomioiden.

Osto-organisaatio vastaa hankinnan eettisestä ohjeistuksesta ja toimittajien ja oman henkilöstön

perehdyttämisestä siihen. Puuilon edustajat tekevät tehdasvierailuja myös laadunvarmistuksen takia.

Muutos jätemäärässä oli 13,4 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Samaan aikaan myymälöiden

lukumäärä kasvoi seitsemällä myymälällä, mikä vastasi 16,7 % kasvua. Myymäläpäälliköt seuraavat

myymäläkohtaista ja koko ketjun jätetuottoa. Tilikauden 2024 aikana jatkettiin henkilöstön jätehuolto- ja

kierrätyskoulutusta, jotta kierrätystavoite saavutettaisiin.

Kierrätysasteen parantamiseen tähtäävä Easy Waste -pilotti toteutettiin yhdeksässä myymälässä. Se

piti sisällään myymäläkohtaisen jätealueiden kartoituksen, jätelaskutuksen analyysin ja ohjeistuksen

luomisen.

Jätemäärien seurannan, henkilöstön kouluttamisen ja EasyWaste-projektin ansiosta jätteiden lajittelun

ja kierrättämisen odotetaan tehostuvan myymälöissä.

Mittarit ja tavoitteet

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Puuilon tavoitteena on edelleen kehittää jätteiden käsittelyä ja lajittelua. Tavoitteet ovat Puuilon

vapaaehtoisesti asettamia, ja ne liittyvät jätehierarkiassa kierrätykseen. Pakkausmateriaalien

haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja jätehuoltokulujen minimoimiseksi tavoitteena on

nostaa Puuilon oman toiminnan jätteiden kierrätysaste 73 prosenttiin tilikauden 2025 päättyessä.

Jätelajikohtaisia tavoitteita ei ole asetettu. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet kierrätysastetavoitteen

asettamiseen.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä muita tavoitteita ei ole asetettu.

Jätehuollon päästöhyvityksiä on kuvattu osiossa E1-3.

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset

Puuilon tuotevalikoimaan kuuluu noin 30 000 nimikettä. Päätuoteryhmät ovat rakennustarvikkeet, LVI-

ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavarat, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut,

vapaa-ajan välineet sekä elintarvikkeet. Tuotteet sisältävät pääasiassa muoveja, kumia, puuta ja

metalleja, osa myös kriittisiä raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja. Myytävät tuotteet hankitaan

toimitusketjulta valmiina: Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse, eikä sillä ole yksityiskohtaisia

tietoja tuotteiden raaka-aineista.

Puuilon omassa toiminnassa vedenkulutus on hyvin pientä. Käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat

pääosin myymäläkalusteista ja -laitteista.

Puuilo käyttää tavanomaisia pakkausmateriaaleja kuten pakkausmuoveja, pahveja ja kartonkia

saapuvan tavaran ja verkkokaupassa myytävien tuotteiden kuljetusta varten.

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset

Puuilo myy kuluttaja- ja yritysasiakkaille tuotteita, jotka jakaantuvat kymmeneen tuoteryhmään:

rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet, puutarhatarvikkeet,

eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä palvelut.

Yhtiön pääasiallinen liiketoiminta on vähittäiskauppaa, eikä yhtiöllä ole omaa valmistustoimintaa, joten

yhtiö ei käsittele myytäviä tuotteita resurssien ulosvirtauksina, eikä näin ollen raportoi markkinoille

saattamiensa tuotteiden odotettua kestävyyttä suhteessa alan keskiarvoon, tuotteiden korjattavuutta

eikä kierrätettävien ainesten osuutta tuotteissa.

Puuilon toiminnassa syntyvien jätteiden suurimmat jäteryhmät ovat pahveja, energiajätettä, sekajätettä,

muoveja. Näiden lisäksi toiminnassa syntyy muun muassa rakennus-, metalli- ja puujätettä.

Vaaralliseksi luokiteltuja jätteiden, kuten akkujen tai aerosolien, osuus on alle 1 % kokonaisjätemäärästä.

Verkkokaupassa tuotteiden pakkaamisessa asiakastoimituksia varten käytettävä materiaalit, kuten

pahvit kartongit ja muovit, ovat 100 % kierrätettäviä. Tilaukset pyritään pakkaamaan mahdollisimman

tiiviisti, jotta niiden pakkauskoko pysyy pienenä ja ne vievät vähemmän tilaa kuljetusautoissa. Varastolle

saapuvia pahveja hyödynnetään verkkokaupan tilausten pakkaamiseen. Jakelua toteutetaan

mahdollisuuksien mukaan sähköautoilla.

Jätehuollon operatiivisena mittarina seurataan jätteiden kierrätysastetta, joka oli 67 % vuonna 2024.

Tiedot Puuilon jätteistä

Jätetiedot perustuvat jätehuoltokumppanin dataan ja raportointiin.

Tavanomainen jäte yhteensä

Tavanomainen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten

Tavanomainen jäte, kierrätys

Tavanomainen jäte, muu hyödyntäminen

Tavanomainen jäte, loppukäsittely yhteensä

Tavanomainen jäte, poltto

Tavanomainen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle

Tavanomainen jäte, muu loppukäsittely

Vaarallinen jäte yhteensä

Vaarallinen jäte, valmistelu uudelleenkäyttöä varten

Vaarallinen jäte, kierrätys

Vaarallinen jäte muu hyödyntäminen

Vaarallinen jäte, loppukäsittely yhteensä

Vaarallinen jäte, poltto

Vaarallinen jäte, sijoittaminen kaatopaikalle

Vaarallinen jäte, muu loppukäsittely

Kokonaisjätemäärä 1 742 tonnia

Kierrättämätön jäte 555 tonnia

Kierrättämättömän jätteen osuus 31,9 %

Yhteenveto raportointikaudella syntyneistä jätteistä tonneina (t)

Jätteen kokonaismäärä tonneina

1 742

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina

Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina

555

Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus

Muualle kuin loppukäsittelyyn ohjatut jätteet hyödyntämistyypeittäin tonneina (t)

Vaaralliset jätteet

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

Kierrätys

Muut hyödyntämistoimet

Yhteensä

Tavanomaiset jätteet

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

Kierrätys

1 158

Muut hyödyntämistoimet

548

Yhteensä

1 709

Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyypeittäin tonneina (t)

Vaaralliset jätteet

Poltto (ilman energian talteenottoa)

Kaatopaikalle sijoittaminen

Muu loppukäsittely

Yhteensä

Tavanomaiset jätteet

Poltto (ilman energian talteenottoa)

Kaatopaikalle sijoittaminen

Muu loppukäsittely

Yhteensä

Muu loppukäsittely sisältää muilla menetelmillä loppukäsiteltyjä ja siirtokuormattuja loppukäsiteltyjä

jätteitä.

Sosiaalinen vastuu

ESRS S1 Oma työvoima

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Koko Puuilon oma työvoima työskentelee Suomessa. Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet on kuvattu

Puuilon Talonkirjassa, eettisissä ohjeissa työntekijöille (Code of conduct) ja tasa-arvo-,

yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa. Ne koskevat kaikkia Puuilon työntekijöitä.

Henkilöstössä ei ole tunnistettu ryhmiä, jotka tarvitsisivat tai joihin kohdistettaisiin erityisiä periaatteita

tai toimenpiteitä.

Talonkirjaan on koottu laajasti Puuilossa työskentelyä koskevia periaatteita, toimintatapoja sekä

käytännön ohjeita. Talonkirjaan tutustuminen sisältyy jokaisen työntekijän perehdytykseen työpaikalla.

Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa työyhteisön hyvinvointia ja hyvän asiakaskokemuksen syntymistä.

Toimitusjohtaja vastaa talonkirjan toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista

oman vastuualueensa osalta.

Eettiset ohjeet työntekijöille (Code of Conduct) ovat pohjana kaikelle toiminnallemme ja jokaisen Puuilon

työntekijän tulee noudattaa siinä annettuja ohjeita. Eettiset ohjeet noudattavat YK:n Ihmisoikeuksien

yleismaailmallista julistusta sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ihmiskauppaa, lapsityövoiman tai minkään pakkotyövoiman muodon

käyttöä ei hyväksytä.

Eettisten ohjeiden tarkoituksena on auttaa Puuilon työntekijöitä toimimaan vastuullisesti työssään.

Toiminnan periaatteita ovat:

• Noudatamme lakeja ja sitoumuksia

• Emme hyväksy korruptiota tai lahjontaa

• Vältämme eturistiriitoja ja kilpailemme reilusti

• Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja välitämme työyhteisöstämme

• Edistämme kestävämpää kuluttamista

• Olemme vastuullinen kauppias

• Viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti

• Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti

• Noudatamme sisäpiirisäännöksiä ja Puuilon sisäpiiriohjetta

• Huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittaminen

Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa esitetyt periaatteet ovat:

• kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja kehittyä työssään

• tavoitteena on luoda työyhteisö, jossa työntekijät kohtelevat toisiaan tasavertaisesti ja

tasapuolisesti

• kaikkien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu niin päivittäisessä toiminnassa kuin

päätöksenteossa

• ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,

vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,

terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn

perusteella.

Henkilöstöyksikkö vastaa Talonkirjan, eettisten ohjeiden sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus ja

henkilöstön kehittämissuunnitelman sisällöstä ja johtoryhmä hyväksyy ne.

Työntekijöillä on täysi järjestäytymisvapaus, ja kaikille henkilöstöryhmille on valittu heitä edustavat

luottamushenkilöt.

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet on vahvistettu osana kolmivuotista

työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä

toiminta. Työntekijöille tarjotaan lakisääteisiä työterveyspalveluja laajempi työterveyshuolto. Työn

haitta- ja vaaratekijät on arvioitu yksikkökohtaisesti. Esihenkilön tehtävänä on opastaa työntekijälle

turvalliset työtavat. Kaikki Puuilon myymälätyöntekijät suorittavat vuosittain työturvallisuuskoulutuksen.

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Vuorovaikutus henkilöstön kanssa perustuu avoimuuteen. Toimitusjohtaja järjestää

henkilöstötapaamisia neljä kertaa vuodessa. Tiimien sisäistä yhteistyötä pidetään yllä säännöllisillä

viikko- ja kuukausipalavereilla koko organisaatiossa.

Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontuu neljästi vuodessa. Yhteistoimintaneuvottelukunnassa

käsitellään yhteistoimintalain mukaisia asioita sekä sellaisia yhteisiä, koko henkilökuntaa koskevia

asioita, jotka ovat henkilökunnan tiedonsaannin ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta

merkityksellisiä.

Puuilo noudattaa yhteistoimintalakia ja sen säädöksiä yhteistoiminnasta ja vuoropuhelusta henkilöstön

ja sen edustajien kanssa. Työsuojelutoimikunta seuraa työturvallisuuden toteutumista, tunnistaa

työhyvinvointiin ja työyhteisöön liittyviä kehittämistarpeita ja ehdottaa ratkaisuja niihin. Henkilöstö

valitsee neljä alueellista työsuojeluvaltuutettua ja heille varavaltuutetut. Sekä työsuojeluvaltuutetut että

heidän varahenkilönsä kuuluvat työsuojelutoimikuntaan.

Työterveyshuollon ohjausryhmä kokoontuu neljästi vuodessa. Henkilöstöjohtajalla on

luottamushenkilöiden kanssa kuukausitapaamiset.

Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan henkilöstötutkimuksen viestintää ja johtamiskulttuuria

koskevilla kysymyksillä.

Henkilöstöjohtaja vastaa yhteydenpidosta henkilöstön edustajien kanssa. Tarvittaessa asioita

käsitellään johtoryhmässä tai johtoryhmän jäsenten kesken.

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kielteisiä henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia pyritään korjaamaan puuttumalla

työskentelyolosuhteisiin ja työstä aiheutuvaan kuormitukseen. Niitä koskeva havainto tai ilmoitus johtaa

työskentelyolosuhteiden tarkempaan tutkimiseen, asianomaisten kuulemiseen ja tarvittaessa

työvälineiden tai -tapojen parantamiseen ja ohjeistuksen päivittämiseen.

Jokaisella työntekijällä on vastuu ja velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, kuten epäasialliseen

käyttäytymiseen tai puutteisiin työturvallisuudessa tai työoloissa. Havainnoista ilmoitetaan työnantajalle.

Työturvallisuushavaintoja varten on oma PRO24-järjestelmänsä. Työnantajalla on velvollisuus puuttua

ilmoitettuihin epäkohtiin saatuaan niistä tiedon.

Puuilossa noudatetaan yhdenmukaista mallia puuttua tilanteisiin, joissa työntekijän toiminta ei jostain

syystä ole hyväksyttävää. Havaittuun huolestuttavaan tai huonoon toimintaan puututaan esihenkilön

toimesta aina, kun siihen on syytä. Malli on kuvattu ja ohjeistettu Talonkirjassa.

Vuosittainen henkilöstötutkimus sisältää myös avoimia kysymyksiä, joissa voi tuoda esiin huolenaiheita.

Tutkimuksen tulosten pohjalta laaditaan kehitystoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan.

Myymäläpäälliköt saavat myymäläkohtaiset raportit.

Talonkirjassa on kuvattu työsuojelu- ja luottamushenkilöorganisaatiot yhteystietoineen. Tiedot ovat

sähköisesti koko henkilöstön saatavilla.

Puuilossa on käytössä ulkoisen palveluntarjoajan ylläpitämä ilmoituskanava (Whistleblowing) eettisten

toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia, niiden epäilyjä tai muita huolenaiheita varten. Ilmoituskanava

on yleisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sisäisesti koko henkilöstölle Teams-kanavassa.

Ilmoituskanavasta ja sen toimintaperiaatteista kerrotaan perehdytyksessä, Talonkirjassa ja Teams-

kanavalla ja eettisissä ohjeissa työntekijöille.

Ilmoitus on mahdollista tehdä nimettömänä. Halutessaan ilmoittaja saa tiedon käsittelystä ja

toimenpiteistä ilmoituksen pohjalta. Ilmoitusten käsittelyyn ja toimenpiteisiin on määritelty kirjalliset

toimintaperiaatteet. Järjestelmä luokittelee ilmoitetut tapaukset, ja ne raportoidaan säännöllisesti

johtoryhmälle ja hallitukselle.

Ilmoituskanava on suunniteltu suojelemaan ilmoittajan henkilöllisyyttä kaikissa ilmoituksen tekemiseen

liittyvissä tilanteissa. Halutessaan ilmoituksen tekijä voi pysyä tunnistamattomana koko ilmoituksen

hallinta- ja selvitysprosessin ajan. Puuilo ei myöskään yritä millään tavoin selvittää ilmoittajan

henkilöllisyyttä. Ilmoitukset tutkitaan viipymättä, ja sisäisestä tutkinnasta jäävätään mahdollisesti

esteelliset henkilöt.

Henkilöstötutkimuksessa 95 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”tiedän,

miten voin ilmoittaa kokemastani tai havaitsemastani väärinkäytöksestä”.

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien vaikuttavuus

Puuilo pyrkii olemaan työpaikka, johon halutaan sitoutua. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista

edistetään panostamalla esihenkilötyöhön, työturvallisuuteen, henkilöstön osaamiseen sekä arkisen

työn sujuvuuteen ja kohtuulliseen työkuormaan.

Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tärkeyttä korostetaan koko henkilöstölle perehdytyksessä ja eettisissä

ohjeissa. Vuoden 2024 aikana ei ole havaittu ihmisoikeusvaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet erityisiä

korjaavia toimenpiteitä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan

yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja käsitellään yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Puuilon

tavoitteet tasa-arvoisesta ja syrjimättömästä työpaikasta otetaan huomioon muun muassa työvoiman

rekrytoinnissa, työtehtävien jakamisessa, uralla etenemisessä, palkitsemisessa ja työtehtävien

monipuolistamisessa sekä koulutukseen osallistumisen tukemisessa. Työntekijöiden eettisten ohjeiden

kouluttamista jatketaan järjestelmällisesti.

Henkilöstön pysyvyys nähdään Puuilolla menestystekijänä, joka vaikuttaa asiakaspalvelun tasoon ja

henkilöstön tyytyväisyyteen. Tästä syystä työntekijöille tarjotaan pääsääntöisesti kokoaikaisia

työsopimuksia.

Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan tarjoamalla koko henkilöstölle työsuhde-etuja. Niihin kuuluvat

henkilökunta-alennukset, henkilöstöetuohjelma sekä työhyvinvointietu, jolla voi ostaa haluamiaan

liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Henkilöstöä palkitaan pitkästä työurasta ja merkkipäivinä.

Henkilöstölle järjestetään myös virkistystoimintaa.

Myymälöissä ja muissa toimipisteissä tehdään vuosittain sekä tapaturmariskien että työergonomian

arvioinnit. Laajempi työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden työpaikkaselvitys tehdään viiden

vuoden välein. Pakollisia työturvallisuuskoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Lisäksi huolehditaan,

että työntekijöillä on asianmukaiset työvälineet, jotka tukevat työhyvinvointia ja työturvallisuutta.

Puuilon kasvu ja uusien toimintamallien ja järjestelmien käyttöönotto edellyttävät henkilöstön osaamisen

jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2024 painopisteet olivat:

• Relex – täydennystilausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä koulutus

• Perehdyttämisen valmennukset sekä perehdytysprosessin jatkokehittäminen

• Johtamisvalmennuksien laajennus koskemaan kaikkia esihenkilöitä Puuilossa

• Ammattitutkintomahdollisuuksien laajentaminen JYET – tutkinnon ottaminen uutena tutkintona

mukaan (myymäläpäälliköt ja ketjun tuen asiantuntijat)

• Varastotyöntekijöiden logistiikka-alan osatutkinto yhteistyössä Taitotalon kanssa

Puuilossa tuetaan henkilöstön henkilökohtaista kehitystä ja kannustetaan henkilöstöä kouluttautumaan

itsenäisesti. Opiskelu työn ohella mahdollistetaan erilaisilla työjärjestelyillä kuten opintovapaalla tai

määräaikaisella osa-aikaisuudella. Taitotalon kanssa yhteistyössä toteutettu PuuiloOpisto tarjoaa

vakituisissa ja yli vuoden määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville myyntiin, asiakaspalveluun ja

esihenkilötehtäviin liittyvää jatko- ja täydennyskoulutusta.

Varhaisen välittämisen mallilla tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista. Mahdolliset toimenpiteet

arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan järjestelmään. Tapaukset tutkitaan ja selvitetään,

miten ne voidaan ehkäistä jatkossa.

Eettisissä ohjeissa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvatuilla periaatteilla ja

käytänteillä pyritään varmistamaan, että henkilöstöön kohdistuvat potentiaaliset kielteiset vaikutukset

ovat hallinnassa. Liiketoiminnan suhdanteiden mukaan kielteisiä vaikutuksia, kuten työvoiman tarpeen

sopeuttamista myymälöissä, ei voida kokonaan sulkea pois.

Henkilöstöasioita hoitaa Puuilon HR-tiimi henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Tiimin koko on kuusi

henkilötyövuotta. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja luottamustoimiset

työsuojeluvaltuutetut. Yhteistoimintaneuvottelukuntaan kuuluu yhteensä 17 jäsentä.

Pääluottamushenkilö on kokopäivätoiminen.

Mittarit ja tavoitteet

S1-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Puuilon olennaiset, mahdolliset kielteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat työoloihin

liittyvät tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet. Nämä vaikutukset eivät ole systeemisiä

vaan liittyvät yksittäisiin tapauksiin.

Puuilon olennaiset, mahdolliset myönteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat pysyvien

työsuhteiden tarjoaminen sekä korkea työtyytyväisyys hyvistä työolosuhteista johtuen. Lisäksi

mahdolliseksi myönteiseksi vaikutukseksi tunnistettiin yhdenvertaisuuden myönteiset vaikutukset

työntekijöiden osaamiseen, urakehitykseen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin

työntekijöihin, erityisesti vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin.

Puuilolla ei ole aikasidonnaisia tavoitteita. Henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia seurataan

kokoaikaisten työsopimusten osuudella ja henkilöstötutkimuksella. Tavoitteet ovat:

• Kokoaikaisten työsopimusten osuus 80 %

• Henkilöstötutkimuksen suorittaminen ja tulosten parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna

Kokoaikaisten työsopimusten osuus oli 74 % prosenttia.

Henkilöstön hyvinvointia mitataan vuosittaisella henkilöstötutkimuksella. Tutkimuksen PeoplePower-

indeksi laski 70,1 pisteeseen edellisvuoden 71,9 pisteestä, ja oli 0,5 pistettä kaupan alan normin

yläpuolella.

PeoplePower-indeksi kuvaa henkilöstötutkimuksen kokonaistulosta. Se lasketaan 22

indeksikysymyksen perusteella. Tulos on 0, jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen kriittisiä ja 100 jos

kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen myönteisiä vastatessaan kaikkiin indeksikysymyksiin.

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Kaikki Puuilon työntekijät kuuluvat tämän tiedonantovaatimuksen piiriin.

Vuonna 2024 henkilöstön määrä oli kokoaikaisiksi muutettuna 849 (edellisellä kaudella 791).

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä oli tilikauden päättyessä 1 093 (edellisellä kaudella 1 037).

Henkilöstöstä naisia oli 51 prosenttia, miehiä 41 prosenttia ja 8 prosenttia ei ilmoittanut sukupuoltaan.

Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma

Sukupuoli

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

Naiset 558

Miehet 446

Muut 1

Ei ilmoitettu 88

Työsuhteiset työntekijät yhteensä 1 093

Työsuhteisten työntekijöiden työskentelymaa

Työskentelymaa Työsuhteisten työntekijöiden määrä

Suomi 1 093

Muut maat 0

Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot

2024

NAISET MIEHET MUUT* EI

ILMOITETTU

YHTEENSÄ

Työsuhteisten työntekijöiden

lukumäärä (FTE)

433 346 1 68 849

Vakinaisten työsuhteisten

työntekijöiden lukumäärä

(FTE)

341 259 1 31

632

Määräaikaisten

työntekijöiden lukumäärä

(FTE)

71 66 0 28

166

Vaihtelevalla työajalla

työskentelevien

työsuhteisten työntekijöiden

määrä (FTE)

22 21 0 9

Kokoaikaisten työsuhteisten

työntekijöiden lukumäärä

(FTE)

345 259 1 27

631

Osa-aikaisten työsuhteisten

työntekijöiden lukumäärä

(FTE)

89 88 0 41

218

Tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana (FTE) tilikauden päättyessä, joka lasketaan jakamalla

työntekijöiden tekemät työtunnit täysipäiväisen työntekijän standardityötunneilla. Raportoinnissa

käytetään samoja lukuja kuin tilinpäätöksessä. Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten

työntekijöiden määrä on otettu huomioon omana ryhmänään, eivätkä ne sisälly vakinaisten tai

määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumääriin. Vaihtelevalla työajalla työskentelevät ovat

tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä ja heidät on sisällytetty osa-aikaisten työsuhteisten

työntekijöiden lukumäärään.

Työsopimuksen luonne on kirjattu henkilöstötietojärjestelmään kunkin työsuhteen osalta.

Raportointikauden aikana päättyi 476 työsuhdetta. Vaihtuvuus oli 44 prosenttia. Vaihtuvuus lasketaan

jakamalla raportointikauden aikana päättyneiden työsuhteiden lukumäärä työsuhteisten työntekijöiden

lukumäärällä tilikauden päättyessä. Vaihtuvuusluvut sisältävät kesätyöntekijät ja vaihtelevalla työajalla

työskennelleet.

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

Miehiä

Naisia

Muu sukupuoli

Ei ilmoitettu

Lukumäärä

Hallitus

Johtoryhmä

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma

Lukumäärä

Prosenttiosuus

Alle 30-vuotiaat

411

48 %

30–50-vuotiaat

328 39 %

Yli 50-vuotiaat

110 13 %

Tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana (FTE), joka lasketaan jakamalla työntekijöiden tekemät työtunnit

täysipäiväisen työntekijän standardityötunneilla. Raportoinnissa käytetään samoja lukuja kuin

tilinpäätöksessä

S1-10 Riittävä palkka

Työntekijälle maksettava palkka perustuu työtehtävän vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaiseen

ammattitaitoon, pätevyyteen ja suoritukseen. Puuilo maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään kaupan

alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Poikkeuksena ovat ylemmät toimihenkilöt, joiden

työehtoihin ei sovelleta työehtosopimusta.

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Puuilon henkilöstölle sattuvat työtapaturmat ovat tyypillisesti lieviä, kuten kaatumisia, nyrjähdyksiä tai

viiltohaavoja, ja ne johtavat korkeintaan lyhytaikaisiin poissaoloihin.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus,

jotka kuuluvat yrityksen sellaisen työterveyden ja

työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu

oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin

tai ohjeisiin

100 %

Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista

johtuvat kuolemantapaukset

Kirjattujen työtapaturmien lukumäärä 20

Tapaturmataajuus 13,99

Kirjattujen työtapaturmien määrä on arvioitu perustuen työtapaturmien kokonaismäärään ja

aiheutuneen poissaolon pituuteen. Kirjatun työtapaturman määritelmänä on käytetty yli neljän päivän

poissaoloa, sillä tällöin poissaolo edellyttää yleensä lääkärikäynnin. Tapaturmataajuus on laskettu

jakamalla kirjattujen työtapaturmien lukumäärä työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla

työtunnilla.

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Tilikauden 2024 sukupuolten välinen palkkaero Puuilo-konsernin kokoaikaisille työntekijöille oli 10,6 %.

Palkkaerojen laskennassa on käytetty bruttomääräisiä kuukausipalkkoja sisältäen kokemuslisät.

Laskennassa ei ole huomioitu bonuksia. Laskennassa ei ole huomioitu työaikalisiä, koska ne perustuvat

työehtosopimukseen ja maksetaan kaikille samansuuruisina.

Yhtiö arvioi, että Puuilon korkeimmin palkatun henkilön kokonaisansion suhde muiden kokoaikaisten

työsuhteisten työntekijöiden kokonaisansion mediaaniin oli 6,5.

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Puuilon esihenkilöiden tai ilmoituskanavan kautta on raportointikaudella kirjattu neljä syrjintä- tai

häirintätapausta. Tapauksista yksi ilmoitettiin ilmoituskanavan ja kolme esihenkilöiden kautta. Lisäksi

ilmoituskanavan kautta tuli kaksi muuta valitusta. Mittarin tiedot ovat ilmoituskanavan ylläpitäjän ja

henkilöstöyksikön toimittamia.

Vakavia ihmisoikeustapauksia ei ilmennyt raportointikaudella.

Yhtään tapausta ei ole käsitelty oikeudessa. Sakkoja, seuraamusmaksuja tai vahingonkorvauksia ei ole

maksettu.

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Arvoketjun työntekijöitä koskevat periaatteet on kirjattu Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin, jotka

pohjautuvat YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen ja OECD:n monikansallisten yritysten

toimintaohjeisiin. Hankinnan eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin ja ne koskevat kaikkia Puuilon

hankintoja ja kaikkia maita toimitusketjussa.

Puuilo kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja sitoutuu edistämään

yleismaailmallisia työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta,

työterveyttä ja -turvallisuutta, pakko- tai lapsityön ja ihmisten salakuljetuksen kieltoa, syrjintäkieltoa sekä

kohtuullisia työaikoja ja oikeudenmukaista korvausta tehdystä työstä.

Puuilo pyrkii vähentämään mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia arvoketjussaan ja tarvittaessa

korjaamaan toteutuneita haitallisia vaikutuksia. Puuilon toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on

samalla tavalla tunnistettava ja edistettävä ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutumista.

Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos

toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Yhteistyö voidaan

päättää, jos tilanne ei korjaannu.

Hankinnoista ja niitä koskevien periaatteiden noudattamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja.

Puuilo ei ole saanut tietoonsa arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi noudatettu YK:n,

ILO:n tai OECD:n ihmisoikeuksia koskevia periaatteita.

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Puuilo pitää tiiviisti yhteyttä toimittajiinsa, mutta säännöllistä yhteydenpitoa suoraan arvoketjun

työntekijöiden kanssa ei ole. Arvoketjun työntekijöiden suuresta määrästä johtuen tällaista

yhteydenpitoa ei tällä hetkellä nähdä realistisena. Yhteydenpito toteutetaan välillisesti kolmannen

osapuolen toteuttamien sosiaalisen vastuun auditointien kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa amfori

BSCI Code of Conduct -periaatteisiin perustuvia tai vastaavia auditointeja. Auditoinneista saadaan

tietoa työntekijöiden työoloista, muun muassa tuotannon työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden

palkkauksesta ja työajoista sekä järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta.

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Puuilo edellyttää amfori BSCI-sertifikaattia tai vastaavaa niiltä toimittajilta, joiden toimintamaa on

luokiteltu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta korkean riskitason maiksi. Luokittelu perustuu amforin

riskimaaluokitukseen. Sertifikaatti on edellytys uuden sopimuksen solmimisella tai voimassa olevan

sopimuksen uusimiselle. Toimittajien auditoinneista vastaa sertifikaatin myöntänyt taho.

Jos toimittajan työntekijöiden työoloihin tai ihmisoikeuksien toteutumiseen kohdistuu epäilyjä, tapaus

selvitetään yhdessä toimittajan kanssa. Toimittajalle annetaan mahdollisuus tehdä korjaavia

toimenpiteitä kohtuullisen ajan kuluessa. Yhtiö arvioi korjaavien toimenpiteiden tulokset yhdessä

toimittajan kanssa. Tapauskohtaisesti yhteistyö toimittajan kanssa voidaan päättää, jos

tavarantoimittaja ei sitoudu korjaaviin toimenpiteisiin.

Arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus yhteydenpitoon Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-

ilmoituskanavan kautta. Käytännössä Puuilolla ei ole mahdollisuuksia tiedottaa sen olemassaolosta

arvoketjun työntekijöille, eikä varmistaa heidän olevan tietoisia siitä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta

on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3.

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

sekä näiden toimien tehokkuus

Kotimaisilta toimittajilta ja toimittajilta, jotka tulevat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta pienen riskin

maiksi luokitelluista maista, edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin. Ohjeissa

otetaan huomioon myös arvoketjun työntekijöiden työolot ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Korkean

riskin maista tulevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI- tai vastaava kansainvälisesti tunnustettu

vastuullisuussertifikaatti. Päivitettyjä hankintakäytäntöjä sovelletaan sekä uusien toimittajien että

nykyisten toimittajien uusittaviin sopimuksiin.

Sitoumuksilla ja sertifikaateilla pyritään varmistumaan siitä, että kyseisen toimittajan kohdalla arvoketjun

työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan.

Sopimusehtojen käyttäminen tarjoaa toimitusketjulle kannustimen huolehtia vastuullisuudesta.

Yhteistyötä toimittajien kanssa on kuvattu tarkemmin raportin osiossa G1-2.

Vuonna 2024 ei toteutettu erityisiä toimenpiteitä, sillä Puuilolle ei tullut yhtään ilmoitusta vakavasta

ihmisoikeus- tai työoikeudellisesta rikkomuksesta.

Toimittajavalinnoista ja niihin liittyvistä prosesseista vastaa Puuilon osto-osasto osto- ja

logistiikkajohtajan johdolla osana päivittäisiä työtehtäviä. Vuonna 2024 ei käytetty erillisiä määrärahoja

eikä toteutettu investointeja, jotka olisivat liittyneet toimittajavalintoihin tai arvoketjun työntekijöihin.

Mittarit ja tavoitteet

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoitteena on laajentaa amfori BSCI- tai vastaavan sertifikaatin kattavuutta riskimaiden

toimittajasopimuksissa. Sertifikaatit osoittavat toimittajien sitoutuvan työntekijöidensä työoloista ja

ihmisoikeuksista huolehtimiseen. Tavoite on Puuilon johtoryhmän asettama ilman yhteydenpitoa

arvoketjun työntekijöihin.

Mittarina käytetään suhdelukua, jossa verrataan ostoja euroissa sertifioiduilta toimittajilta riskimaista

kaikkiin riskimaista tehtäviin ostoihin. Mittaria tarkistettiin vuonna 2024, joka toimii perusvuotena.

Mittarin perusarvo eli toteutuma vuonna 2024 oli 85,5 prosenttia. Tavoitteena on nostaa osuus 90

prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Raportointikaudella tehtiin ostoja riskimaista Kiina, Intia, Pakistan,

Turkki ja Vietnam.

Arvoketjun työntekijöitä koskevien mittarien laatimisperusteet

Jako riskimaihin ja muihin maihin toimitusketjussa perustuu amfori BSCI:n riskimaaluokitteluun. Tiedot

toimittajan sertifikaatista saadaan amfori BSCI:n portaalista.

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjien kannalta olennaiset kestävyysaiheet liittyvät tuoteturvallisuuteen.

Tuoteturvallisuutta ohjaavat periaatteet on kuvattu Puuilon eettisissä ohjeissa ja amfori BCSI-

periaatteissa.

Amfori BSCI-periaatteet on Amforin jäsenten ja heidän liikekumppaneittensa sitoumus, jonka

tarkoituksena on kunnioittaa ihmisoikeuksia ja suojella ympäristöä globaalissa toimitusketjussa

kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden avulla tunnistetaan, ehkäistään,

vähennetään, raportoidaan ja korjataan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia, ja

tämä koskee myös kuluttajia ja loppukäyttäjiä.

Puuilon eettisissä ohjeissa kuluttajat ja loppukäyttäjät huomioidaan erityisesti osiossa ”viestimme

avoimesti ja totuudenmukaisesti”. Tuote-, palvelu-, hinta- ja muut tekijät esitettään

markkinointiviestinnässä selkeästi ja totuudenmukaisesti, eikä harhaanjohtavia ilmaisuja käytetä.

Lisäksi osiossa ”käsittelemme tietoa luottamuksellisesti” kuvataan asiakastietoja ja muita henkilötietoja

koskeva ehdoton salassapito. Eettiset periaatteet on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1.

Puuilon tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan mukaisella tietoturvallisuuden hallinnalla pyritään

varmistamaan suojausta vaativien tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Kaikessa

henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

• Henkilötiedon käsittely on aina lainmukaista ja kohtuullista

• Henkilölle, jonka tietoja käsitellään, on toimitettu riittävät tiedot käsittelystä helposti saatavassa

ja ymmärrettävässä muodossa

• Henkilötietoja käsitellään vain ennalta määritellyn nimenomaisen ja laillisen käyttötarkoituksen

mukaisesti

• Rekisteröityjen oikeudet toteutetaan viivytyksettä

• Kerätään ja käsitellään vain käsittelyn tarkoituksen kannalta välttämättömiä ja asianmukaisia

henkilötietoja

• Tietojen oikeellisuudesta ja päivittämisestä huolehditaan asianmukaisesti

• Henkilötietojen käsittelytoimet dokumentoidaan

• Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niiden käyttötarkoituksen edellyttämä aika

• Henkilötiedot suojataan vahingossa tapahtuvalta tai lainvastaiselta tuhoamiselta, häviämiseltä,

muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta taikka pääsyltä tietoihin

• Käsittelyssä noudatetaan annettuja tietosuoja- ja tietoturvaohjeistuksia

Tuoteturvallisuutta koskevien periaatteiden toteuttamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja ja

tietosuojaa ja -turvaa koskevien periaatteiden toteuttamisesta tietohallintojohtaja.

Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Sen keskeiset linjaukset on

sisällytetty Puuilon eettisiin ohjeisiin ja Talonkirjaan, jotka ovat koko henkilöstön saatavilla. Vuotuiset

tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset ovat pakollisia koko henkilöstölle.

Puuilolla ei ole erillistä ihmisoikeussitoumusta asiakkaita ja loppukäyttäjiä varten. Ihmisoikeuksien

kunnioittaminen on linjattu eettisissä ohjeissa ja hankinnan eettisissä ohjeissa. Ne on kuvattu tarkemmin

osiossa G1-1.

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Niitä tulkitaan tuotteiden

menekin ja asiakastyytyväisyyden avulla. Tuotevalikoimaa muokataan kuluttajien näkemysten ja

palautteen mukaan. Kaikki sidosryhmät, myös kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat korostaneet

yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa kaksoisolennaisuuden arviointiin liittyneessä sidosryhmäkyselyssä.

Puuilolla on useita kanavia yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Asiakkaat voivat olla suoraan

yhteydessä Puuilon keskitettyyn asiakaspalveluun tai myymälähenkilökuntaan. Puuilon verkkosivujen

kautta voi antaa kirjallista palautetta, ja sivuilta löytyvät asiakaspalvelun, myymälöiden ja Puuilon

johtoryhmän yhteystiedot. Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-ilmoituskanava on myös

yritysasiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien käytössä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu

tiedonantovaatimuksessa S1-3. Kohtaamiset, asiakaspuhelut ja -palautteet ovat päivittäisiä.

Asiakastyytyväisyystutkimus toteutetaan vuosittain. Lisäksi kaksoisolennaisuuden arvioinnin

yhteydessä tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jolla selvitettiin myös asiakkaiden näkemyksiä Puuilon

vastuullisuudesta.

Yhteydenpidosta asiakkaisiin, yhteydenpitokanavista ja asiakasnäkemysten huomioon ottamisesta

vastaa toimitusjohtaja, jolla on ylin operatiivinen vastuu.

Asiakaspalautteisiin reagoidaan tapauskohtaisen arvion perusteella. Tuotepalautusten ja -

reklamaatioiden määriä seurataan jatkuvasti.

Puuilo myy myös lapsille suunnattuja tuotteita. Asiakkaina on pääasiassa huoltajat ja edellä mainitut

asiakaskanavat ovat myös lasten käytössä, eikä erilliseen alaikäisten asiakkaiden kuulemiseen ole ollut

tarvetta.

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

Asiakkailla on oikeus vaihtaa tai palauttaa ostamansa tuote 30 päivän kuluessa. Palautusoikeus ei

koske tarkasti rajattuja tuoteryhmiä, kuten hygieniatuotteita, elintarvikkeita tai lemmikkieläinten ruokaa.

Tuoteturvallisuus on tarkasti säänneltyä. Tuoteturvallisuuden valvonnasta vastaavat viranomaiset kuten

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Tulli ja Ruokavirasto. Kukin ostaja seuraa sääntelyn muutoksia

oman tuotealueensa osalta.

Laatu- ja tuoteturvallisuuspoikkeamiin puututaan tarvittaessa tuotteiden myyntikielloilla ja

takaisinvedoilla, jotka ovat tehokkaita keinoja heikkolaatuisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta.

Viallisista tuotteista aiheutuvat mahdolliset vahingot korvataan asiakkaalle.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä olevia kanavia, joilla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja

tarpeitaan suoraan Puuilolle, on kuvattu tiedonantovaatimuksissa S1-3 ja S4-2. Puuilo arvioi kanavien

olevan riittäviä ja kuluttajien olevan tietoisia niistä.

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimet

Puuilo pyrkii lisäämään tuoteturvallisuutta ja sitä kautta hallitsemaan tuotteiden takaisinvedosta johtuvia

kustannuksia sekä vahvistamaan brändimielikuvaa ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Tuotteiden laatu

ja turvallisuus varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, joka sisältää sekä

tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation että tavarantoimittajien asiakasreferenssien tarkistamiset.

Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet

huomioiden.

Tuotteiden pakkausmerkintöjen ja käyttöohjeiden tulee olla asianmukaisia. Tarvittaessa varmistetaan,

että tuotteiden kuten kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla.

Tuoteturvallisuus on yksi keskeinen teema ostajien perehdytyksessä. Myymälöissä ja

asiakaspalvelussa asiakkaita opastetaan tuotteiden turvalliseen käyttöön.

Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen on yhtiön jatkuvaa toimintaa. Reklamaatioiden osuutta ja

verkkokaupan tuotearvosteluja seurataan kahden viikon välein. Reklamaatioiden lisääntyessä

toimittajaan ollaan viipymättä yhteydessä laatupoikkeaman selvittämiseksi. Tuoteturvallisuutta

käsitellään myös hankintakriteerien kuvauksessa tiedonantovaatimuksessa S4-1.

Vakavissa laatupoikkeamissa tehdään tarvittaessa päätös myyntikiellosta tai takaisinvedosta. Näissä

tapauksissa toimitaan yhteistyössä tuoteturvallisuutta valvovien viranomaisten kanssa ja noudatetaan

heidän ohjeistuksiaan. Laatupuutteet voivat johtaa toimittajavaihdokseen. Tuotevalikoimaa

täydennetään tarvittaessa korvaavalla toisen valmistajan tuotteella.

Puuilolle ei ole ilmoitettu kuluttajiin tai loppukäyttäjien ihmisoikeuksiin tai niiden loukkaamiseen liittyviä

tapauksia.

Yhtiön osto-organisaatiossa työskentelee ostajien tukena tuotekehitys- ja laatuvastaava.

Tietosuojaan liittyvät toimet

Tarjoamalla turvallisia maksutapoja asiakkaille vähennetään identiteettivarkauksien ja petosten riskiä.

Tietoturvallisuus on osa jokapäiväistä toimintaa ja sitä toteutetaan hallinnollisilla ja teknisillä

toimenpiteillä.

Tietohallintojohtaja käsittelee tietoturvapoikkeamat ja raportoi ne tarvittaessa eteenpäin Puuilon sisällä.

Vakaviksi arvioidut tapaukset käsitellään yhtiön johtoryhmässä. Tunnistetuille tietoturvariskeille

laaditaan hallintasuunnitelma. Tarvittavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niille nimetään vastuuhenkilöt.

Vuosittain toteutetaan tietoturvariskien arviointi ja tietoturvan ulkoinen arviointi. Näiden perusteella

laaditaan vuositason toimenpidesuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain

johtoryhmässä ja vuosittain hallituksessa.

Vuonna 2024 arvioinnissa keskityttiin tietosuojan arviointiin. Arvioinnin havaintojen pohjalta on

täsmennetty tietosuojaan liittyvää dokumentaatiota ja käytäntöjä. Puuilossa ei todettu yhtään vakavaa

tietoturvapoikkeamaa vuonna 2024.

Vuoden 2024 toimintasuunnitelman mukaisesti on edellä mainitun tietosuojatyön lisäksi pilotoitu

dokumenttien luokittelua, testattu jatkuvuussuunnitelman toimivuutta kyberhyökkäyksen hallinnassa,

otettu käyttöön uusi hyökkäyssimulaatio- ja koulutustyökalu sekä tiukennettu teknisiä suojauksia

identiteettien ja laitteiden turvaamiseksi.

Toimien odotetut tulokset ovat, että tietoturva toteutuu jatkossakin eikä vakavia tietoturvapoikkeamia

ole.

Puuilo noudattaa korttimaksujen turvallisuuteen liittyen kansainvälistä PCI DSS -standardia (payment

card industry data security standards). Yhtiö auditoidaan PCI DSS -vaatimusten osalta vuosittain. Koko

henkilöstö suorittaa vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen, lisäksi kaikki maksukorttien kanssa

työskentelevät suorittavat vuosittain PCI-passikoulutuksen. Henkilöstöosasto seuraa koulutusten

suorittamista.

Mittarit ja tavoitteet

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tuoteturvallisuuteen ei ole asetettu aikasidonnaisia tavoitteita.

Tietoturvallisuustavoitteina on lain ja määräysten vaatimusten täyttämisen lisäksi se, ettei vakavia

turvallisuustapauksia tai -loukkauksia tapahdu. Tilikaudella 2024 vakavia tietoturvallisuustapauksia ei

ollut.

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevien mittarien laatimisperusteet

Puuilon IT-osasto arvioi kaikkien tietoturvallisuustapausten ja -loukkausten vakavuuden. Arvioinnissa

huomioidaan, miten ne vaikuttavat henkilöön tai yhtiöön sekä mitä vuotaneilla tiedoilla voidaan tehdä.

Hyvä hallinto

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Puuilon yrityskulttuuri toteuttaa yhtiön arvoja, jotka on muotoiltu yhdessä henkilöstön kanssa. Arvoja

viestitään aktiivisesti, jotta ne olisivat osa yhtiön päivittäistä toimintaa.

Puuilo pyrkii ylläpitämään avoimuuden ilmapiiriä ja korkeaa etiikkaa yhtiön liiketoiminnoissa.

Liiketoiminnan harjoittamista ohjaavat Talonkirja eli työntekijöiden sisäiset ohjeet, eettiset ohjeet

työntekijöille sekä hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct). Talonkirjaa ja eettisiä ohjeita

työntekijöille on kuvattu kohdassa S1-1 ja hankinnan eettisiä ohjeita kohdissa S2-1 ja G1-2.

Toimitusjohtaja vastaa eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen

vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta.

Hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) linjaavat Puuilon vaatimukset toimittajia kohtaan.

Hankinnan eettistä ohjeistusta on avattu tarkemmin luvussa G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta.

Talonkirjan ja eettisten ohjeiden päivittämisestä vastaa HR ja toimittajayhteistyön osalta osto-

organisaatio. Talonkirja ja eettiset ohjeet ovat kaikkien Puuilon työntekijöiden saatavilla sähköisesti ja

niiden läpikäynti on osa perehdytysprosessia. Hankinnan eettiset ohjeet sisällytetään

toimittajavalintaprosessiin ja yhteistyösopimuksiin.

Yrityskulttuuri näkyy matalana hierarkiana. Johto on säännöllisesti vuorovaikutuksessa henkilöstön

kanssa muun muassa epämuodollisissa keskustelutilaisuuksissa, yhteistoimintaneuvottelukunnassa

työn ja organisaation sisäisessä yhteistyössä. Yrityskulttuuria arvioidaan vuosittaisen

henkilöstötutkimuksen avulla.

Puuilossa on käytössä kaikille avoin ilmoituskanava toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia tai niiden

epäilyjä varten. Ilmoituskanava (Whistleblowing) on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3.

Liiketoiminnan mahdollisissa häiriötilanteissa noudatetaan sisäisen valvonnan menettelyjä.

Perehdytyksen lisäksi henkilöstöä koulutetaan vuosittain eettiseen toimintatapaan. Henkilöstöosasto

valvoo koulutuksen suorittamista.

Korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä avainasemassa ovat taloudellista päätäntävaltaa käyttävät

henkilöt eli johtoryhmän jäsenet sekä ostoista ja epäsuorista hankinnoista vastaavat henkilöt.

Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpiteet koskien olennaisia aiheita:

• Koulutus eettisestä toimintatavasta

• Henkilöstötyytyväisyyskysely

Nämä toimenpiteet kattavat koko Puuilon henkilöstön ja ne toteutetaan vuosittain.

Olennaisia aiheita koskien Puuilo on asettanut tavoitteen henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksille.

Tavoite asetetaan vuodeksi kerrallaan ja tavoitetasona on parantaa jatkuvasti niin, että tavoitetasona

on parannus edelliseen vuoteen.

G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta

Puuilo haluaa kehittää toimintaansa tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa pitkäjänteisesti. Vakaat

kumppanuudet voivat luoda tehokkaampia liikesuhteita ja edistää molempien osapuolten

kannattavuutta.

Puuilon käytäntönä on maksaa kaikki laskut ajoissa ja noudattaa alalla yleisesti käytössä olevia,

kohtuullisia maksuehtoja. Vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia erityisiä maksukäytäntöjä ei ole,

vaan samat periaatteet koskevat kaikkia toimittajia. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita koskevat

laskut, jotka maksetaan tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30

päivän kuluessa laivauksesta. Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta

päivittäin. Tavoitteena on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu

toimittajaa tai niissä on muuta selvitettävää. Tällöin toimittajaan ollaan aina yhteydessä.

Maksuviivästysten vuoksi ei ole vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia.

Puuilolle on tärkeää ehkäistä toimitusketjussa mahdollisia ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia ja

niistä aiheutuvia mainehaittoja ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemistä. Toimittajasuhteiden ylläpito

tapahtuu yhtiön eettisten sääntöjen ja hankinnan eettisten ohjeiden mukaisesti. Jatkuva yhteydenpito

tavarantoimittajien kanssa sisältää säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä

yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määräajoin.

Perusperiaatteet ja odotukset toimittajille on kirjattu hankinnan eettiseen ohjeistukseen (Supplier Code

of Conduct), joka pohjautuu OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Puuilo jakaa toimittajat

kahteen luokkaan maariskien perusteella. Kotimaasta tai muusta pienen riskin maasta tulevilta

toimittajilta edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettiseen ohjeistukseen. Riskimaissa

sijaitsevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI tai vastaava sertifikaatti. Hankinnan eettinen ohjeistus

koskee kaikkia Puuilon toimittajia. Toimitusjohtaja vastaa hankinnan eettisten ohjeistuksen

toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta.

Hankinnan eettinen ohjeistus edellyttää toimittajaa kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeuksia ja edistämään työelämän perusoikeuksia. Lisäksi toimittajien ja yhteistyökumppaneiden

on pyrittävä tunnistamaan ympäristövaikutuksia ennakoivasti ja välttämään haitallisia

ympäristövaikutuksia kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, puhtaan veden

saatavuusongelmia, päästöjä ilmaan, maahan tai veteen sekä neitseellisten harvinaisten raaka-

aineiden käyttöä.

Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos

toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Puuilo ei ole

merkittävällä tavalla riippuvainen yksittäisistä tavarantoimittajista, vaan yhteistyö voidaan tarvittaessa

päättää, jos toimittaja ei sitoudu epäkohtien korjaamiseen.

Vuoden 2024 aikana toteutetut tärkeimmät toimenpiteet koskien toimittajasuhteiden hallintaa:

• Toimittajasuhteiden ylläpito: jatkuva yhteydenpito tavarantoimittajien kanssa sisältäen

säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä yhteistyösopimuksen ehdoista

neuvotteluja määräajoin

Puuilo on asettanut seuraavan tavoitteen koskien toimittajasuhteiden hallintaa:

• Lisätä amfori BSCI:n tai vastaavan sitoumuksen tehneiden toimittajien osuutta riskimaista

tehtävistä ostoista, tavoite 90 prosenttia vuoteen 2028 mennessä. Toteutuma vuonna 2024 oli

85,5 prosenttia.

Mittarit ja tavoitteet

G1-6 – Maksukäytännöt

Puuilon ostolaskut maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti, riippumatta

toimittajayrityksen koosta. Poikkeuksena on maahantuotavia tuotteita koskevat laskut, jotka maksetaan

tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30 päivän kuluessa

laivauksesta. Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta päivittäin. Tavoitteena

on maksaa laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai niissä on

muuta selvitettävää. Tällöin toimittajaan ollaan aina yhteydessä. Yhtiö arvioi, että keskimääräinen aika,

joka kuluu laskun maksamiseen siitä päivästä, kun lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa, on 46

päivää. Keskiarvo on arvioitu ostolaskujen kiertonopeuden perusteella. Maksuviivästysten vuoksi ei ole

vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia.

Tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa

Liite

1.2.2024-

31.1.2025

1.2.2023-

31.1.2024

Liikevaihto

2.1

383,4

338,4

Liiketoiminnan muut tuotot

2.1

0,5

Materiaalit ja palvelut

2.3

-238,8

-214,5

Henkilöstökulut

2.3

-38,5

-35,4

Liiketoiminnan muut kulut

2.3

-22,6

-21,0

Poistot ja arvonalentumiset

4.1-4.4

-19,0

-15,2

Liikevoitto

65,1

52,8

Rahoitustuotot

5.6

0,6

0,9

Rahoituskulut

5.6

-5,8

-5,4

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

-5,2

-4,4

Voitto ennen veroja

59,9

48,4

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot

2.4

-12,6

-10,2

Laskennalliset verot

2.4

0,6

0,5

Tuloverot yhteensä

-12,0

-9,7

Tilikauden tulos

47,9

38,7

Tilikauden laaja tulos

47,9

38,7

Tilikauden tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

47,9

38,7

Tilikauden tulos

47,9

38,7

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos

Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos

(euroa)

5.3

0,57

0,46

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

Konsernitase

milj. euroa

Liite

31.1.2025

31.1.2024

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Liikearvo

4.1

33,5

Aineettomat hyödykkeet

4.2

16,0

16,4

Aineelliset hyödykkeet

4.3

5,9

3,9

Käyttöoikeusomaisuuserät

4.4

82,1

72,0

Laskennalliset verosaamiset

2.4

1,3

1,0

Pitkäaikaiset varat yhteensä

138,8

126,8

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus

3.1

115,5

93,1

Myyntisaamiset

3.2, 5.5

5,9

5,3

Muut saamiset

3.2

2,3

1,9

Rahavarat

18,3

21,5

Lyhytaikaiset varat yhteensä

142,0

121,7

Varat yhteensä

280,8

248,5

milj. euroa

31.1.2025

31.1.2024

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma

Osakepääoma

5.2

0,1

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

5.2

29,0

Kertyneet voittovarat

24,8

17,2

Tilikauden tulos

47,9

38,7

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä

101,8

85,0

Oma pääoma yhteensä

101,8

85,0

Velat

Pitkäaikaiset velat

Rahoituslaitoslainat

5.4, 5.5

50,0

Vuokrasopimusvelat

4.4

68,1

58,2

Varaukset

4.5

1,0

0,9

Laskennalliset verovelat

2.4

2,5

2,7

Pitkäaikaiset velat yhteensä

121,6

111,8

Lyhytaikaiset velat

Vuokrasopimusvelat

4.4

15,0

14,6

Ostovelat

3.3, 5.5

24,0

21,2

Saadut ennakot

2.1

0,4

0,3

Tuloverovelat

2.4

2,8

2,7

Muut lyhytaikaiset velat

3.3, 5.5

15,2

12,9

Lyhytaikaiset velat yhteensä

57,4

51,7

Velat yhteensä

179,0

163,5

Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä

280,8

248,5

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma

pääoma

milj. euroa

Liite

Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan

oman

pääoman

rahasto

Omat

osakkeet

Kertyneet

voittovarat

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.2.2024

0,1

29,0

-3,2

59,2

85,0

Tilikauden voitto

47,9

Tilikauden laaja tulos

’

47,9

Osingonjako

5.2

-32,0

Omien osakkeiden hankinta

5.2

Osakeperusteinen palkitseminen

2.3

0,8

Liiketoimet omistajien kanssa

-31,2

Oma pääoma 31.1.2025

0,1

29,0

-3,2

76,0

101,8

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma

pääoma

milj. euroa

Liite

Osakepääoma

Sijoitetun

vapaan

oman

pääoman

rahasto

Omat

osakkeet

Kertyneet

voittovarat

Oma

pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.2.2023

0,1

29,0

-1,5

48,6

76,1

Tilikauden voitto

38,7

Tilikauden laaja tulos

38,7

Osingonjako

5.2

-28,7

Omien osakkeiden hankinta

5.2

-1,7

Osakeperusteinen palkitseminen

2.3

0,5

Liiketoimet omistajien kanssa

-1,7

-28,2

-29,9

Oma pääoma 31.1.2024

0,1

29,0

-3,2

59,2

85,0

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa

Liite

1.2.2024-

31.1.2025

1.2.2023-

31.1.2024

Liiketoiminnan rahavirrat

Tilikauden tulos

47,9

38,7

Oikaisut:

Poistot ja arvonalentumiset

4.1-4.4

19,0

15,2

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot

0,0

Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa

0,8

0,5

Rahoitustuotot ja -kulut

5.6

5,2

4,4

Tuloverot

2.4

12,0

9,7

Käyttöpääoman muutokset

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos

3.2

-1,0

-1,7

Vaihto-omaisuuden muutos

3.1

-22,4

-3,2

Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos

3.3

5,2

8,3

Maksetut korot

-2,6

-3,0

Vuokrasopimusvelkojen korot

-2,9

-2,0

Saadut korot

0,6

0,9

Rahoituslaitoslainan järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut

-0,3

Maksetut tuloverot

-12,4

-9,5

Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat

49,1

58,0

Investointien rahavirrat

Aineettomien hyödykkeiden hankinta

4.2

-2,3

-1,2

Aineellisten hyödykkeiden hankinta

4.3

-4,8

-3,5

Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot

4.3

0,0

0,1

Investointeihin käytetyt nettorahavirrat

-7,1

-4,7

Rahoituksen rahavirrat

Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut

5.1

-20,0

Vuokrasopimusvelan lyhennys

5.1

-13,1

-10,3

Osingonjako

5.2

-32,0

-28,7

Omien osakkeiden hankinnat

-1,7

Rahoitukseen käytetyt nettorahavirrat

-45,1

-60,7

Rahavarojen nettolisäys (+)/(-) vähennys

-3,1

-7,3

Rahavarat tilikauden alussa

21,5

28,8

Rahavarat tilikauden lopussa

18,3

21,5

Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 Yleiset laadintaperiaatteet

2 Liiketoiminnan kehitys

3 Käyttöpääoma

4 Sidottu pääoma

5 Pääomarakenne ja rahoitus

6 Muut liitetiedot

1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

Liite 1.1 Yrityksen perustiedot

Puuilo-konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomessa. Voimakkaasti kasvavalla konsernilla oli

tilinpäätöshetkellä 31.1.2025 yhteensä 49 (42) myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita

palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja

sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara,

puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista

halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä

rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yhtiö tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta.

Konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on

Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa ja sen Y-tunnus on 2726573-8. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX

Helsingin pörssissä. Konsernitilinpäätös on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla www.investors.puuilo.fi

ja yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Pakkalankuja 6, 01510.

Tämä konsernitilinpäätös sisältää Puuilo Oyj:n (”yhtiö”) ja sen tytäryhtiön yhdistellyt tilinpäätökset

(“konserni” tai “Puuilo”). Tämä konsernitilinpäätöskokonaisuus sisältää konsernin laajan tuloslaskelman,

konsernitaseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman sekä

liitetiedot 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta sekä vertailutiedot 31.1.2024 päättyneeltä tilikaudelta.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 23.4.2025.

Puuilo julkaisee sijoittajasivuillaan tilinpäätöksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona.

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu)

mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Puuilon ESEF-

tilinpäätöksestä.

Yhtiön tilikausi alkaa 1. helmikuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tilikausi 2024 käsittää ajanjakson

1.2.2024–31.1.2025 ja vertailukausi ajanjakson 1.2.2023–31.1.2024.

Liite 1.2 Laatimisperusta

Puuilon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-

tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös

Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädännön mukaisia vaatimuksia.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi.

Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen yleisiä laadintaperiaatteita, kun

taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana

kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation,

laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.

Tilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita. Luvut on pyöristetty

lähimpään miljoonaan, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä kokonaismäärästä.

Tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on yhtiön ja konsernin toimintavaluutta.

Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen sekä kirjattujen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen

määriin. Seuraaviin osa-alueisiin liittyy johdon arvioita ja oletuksia:

• Osakepalkitseminen (Liite 2.3)

• Vaihto-omaisuuden arvostaminen (Liite 3.1)

• Liikearvon arvonalennustestaus (Liite 4.1)

• Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika (Liite 4.2)

• Vuokravelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostaminen (Liite 4.4)

• Ennallistamisvaraus (Liite 4.5)

• Odotettavissa olevat luottotappiot (Liite 5.5)

Näihin osa-alueisiin liittyvät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta on selostettu tarkemmin kunkin

liitetiedon yhteydessä.

Tehtyjen arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tehdyt arviot ja oletukset

perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotukset tulevista

tapahtumista. Näillä tekijöillä voi olla taloudellisia vaikutuksia yhteisöön ja niiden oletetaan olevan

kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa.

2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Liite 2.1 Tuotot

Laadintaperiaatteet

Puuilon vähittäismyymäläketju ja verkkokauppa myyvät rakennustarvikkeita, työkaluja, LVI- ja

sähkötarvikkeita, eläinruokaa ja -tarvikkeita, autotarvikkeita, elintarvikkeita, taloustavaroita,

puutarhatarvikkeita, vapaa-ajan ja muita välineitä sekä palveluita. Liikevaihto kertyy pääosin tuotteiden

myynnistä ja se kirjataan tuotteen määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli tuotteen luovutushetkellä.

Konsernin myymillä tuotteilla on palautusoikeus. Kokemukseen perustuen palautettujen tuotteiden

määrän katsotaan olevan merkityksetön verrattuna yhtiön liikevaihtoon.

Puuilo myy lahjakortteja asiakkaille. Yhtiö kirjaa velan näiden ennakkomaksujen määrästä. Velka on

esitetty taseessa omana eränään saadut ennakot. Liikevaihto tuloutetaan ja velka kirjataan pois

taseesta, kun asiakas ostaa tuotteita lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen Puuilon katsotaan

täyttäneen suoritevelvoitteensa.

Myynti on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä. Yksityisasiakkaille tarjottu rahoitus on järjestetty

ulkopuolisen kumppanin kautta, eikä siitä synny suoritevelvoitetta Puuilolle. Tästä johtuen järjestely ei

vaikuta liikevaihdon tuloutukseen. Yritysasiakkaille tarjottavassa laskutusmyynnissä maksuaika on

tyypillisesti 14–30 päivää. Koska maksuaika on alle 12 kuukautta, transaktiohintoja ei oikaista rahan

aika-arvon huomioon ottamiseksi.

Puuilon asiakassopimukset eivät sisällä eriaikaisesti tuloutettavia, erillisiä suoritevelvoitteita. Yhtiön

myöntämät tuotetakuut käsitellään varmennustyyppisinä takuina, koska ne eivät sisällä asiakkaalle

tarjottavaa lisäpalvelua. Useimmissa tapauksissa yhtiö laskuttaa takuukustannukset tavarantoimittajalta.

Puuilo esittää liiketoiminnan muissa tuotoissa vuokratuottoja, aineellisten hyödykkeiden myyntivoittoja

ja muita tuottoja, jotka eivät suoraan liity yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Vuokratuotot koostuvat

myyntipaikoista saaduista tuotoista.

Liikevaihto

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Myymälät 374,4 329,5 Verkkokauppa 9,1 8,9 Liikevaihto yhteensä 383,4 338,4

Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 0,4 0,3 Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Vuokratuotot 0,3 0,3 Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,0 Muut 0,2 0,2 Yhteensä 0,5 0,5

Liite 2.2 Segmenttitiedot

Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on yksi raportoitava toimintasegmentti. Yksittäiset

myymälät sekä verkkokauppa katsotaan Puuilon tuotteiden jakelukanaviksi ja ne kaikki toimivat Puuilo-

tavaramerkin alla. Konsernilla on toimintaa vain Suomessa. Toiminnot, kuten taloushallinto, tietohallinto,

markkinointi sekä ostot ja logistiikka hoidetaan keskitetysti konsernitasolla.

Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii hallitus, koska se vastaa konsernin resurssien

allokoinnista ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Puuilon hallitus seuraa säännöllisesti konsernin

taloudellista informaatiota. Sisäisessä seurannassa ja arvioinnissa käytetään konsernin oikaistua

liikevoittoa ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (oikaistu EBITA), joka vastaa

tulosta ennen korkoja, veroja sekä aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia oikaistuna

vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.

Asiakkaiden suuren lukumäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti yhdellekään yksittäiselle

asiakkaalle ei ole ylittänyt 10 prosenttia 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella tai vertailukaudella.

Liite 2.3 Kulut

Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut

Laadintaperiaatteet

Materiaalit ja palvelut sisältävät tilikauden aikana myytyjen suoritteiden hankintamenon sekä palvelut,

jotka suoraan liittyvät myytyihin tuotteisiin. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen

suoritteiden hankintamenot kuten hallintokulut, kiinteistöjen ylläpitokulut, markkinointi- ja IT-kulut sekä

myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös mahdolliset

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot.

Ostoista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan liiketoimen luonnetta vastaavaan erään liiketuloksen

yläpuolelle.

Materiaalit ja palvelut

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Ostot tilikaudella 260,8 216,7 Varastojen muutokset -22,3 -2,4 Ulkopuoliset palvelut 0,3 0,2 Yhteensä 238,8 214,5

Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Hallintokulut 1,8 1,9 Kiinteistöjen ylläpitokulut 4,9 4,5 Markkinointikulut 6,8 6,1 IT kulut 3,6 3,2 Myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot 2,1 2,0 Muut 3,3 3,4 Yhteensä 22,6 21,0

Tilintarkastajien palkkiot

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Lakisääteinen tilintarkastus 0,1 0,1 Tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot Kestävyysraportoinnin varmennus 0,1 - ESEF raportointi 0,0 0,0 Muut palvelut - 0,0 Yhteensä 0,2 0,2

Työsuhde

-etuudet

Laadintaperiaatteet

Lyhytaikaiset etuudet

Palkat ja palkkiot koostuvat pääosin työntekijöille maksetuista kiinteistä kuukausipalkoista ja

tuntipalkoista. Henkilösivukulut koostuvat eläkekuluista ja muista sosiaalikuluista. Työsuhde-etuudet

kirjataan tilinpäätöspäivään mennessä suoritetun työn osalta muihin velkoihin ja arvostetaan määrään,

joka odotetaan maksettavan, kun velat suoritetaan.

Työsuhteen jälkeiset etuudet

Puuilon eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden maksut suoritetaan

eläkevakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisista

eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jolle ne

kohdistuvat.

Henkilöstökulut

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Palkat ja palkkiot 32,2 29,4 Eläkekulut 5,5 4,9 Sosiaalikulut 0,8 1,1 Yhteensä 38,5 35,4

enkilökunta keskimäärin ja tilikauden päättyessä:

1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä kokoaikaisiksi muutettuna 849 791 Henkilöstön määrä keskimäärin 1 005 938

Johdon palkitseminen

Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja muusta johtoryhmästä. Hallitus päättää

toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkio koostuu

kiinteästä kuukausipalkasta ja tavanomaisista luontaiseduista sekä avainhenkilöiden osakepohjaisesta

kannustinjärjestelmästä. Toimitusjohtajalla tai muulla johtory

hmällä ei ole lyhytaikaista

palkitsemisjärjestelmää (bonusohjelma).

Yhtiön toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja lakisääteiseen eläke-etuun. Yhtiöllä

ei ole voimassa olevia lisäeläkkeitä tai vakuusjärjestelyjä toimitusjohtajalle tai muille johtoryhmän

jäsenille.

Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy voimassa olevan

lainsäädännön mukaisesti. Toimitusjohtajan työsopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja

hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Muiden johtoryhmän jäsenten toimisuhteiden

irtisanomisaika on kolme kuukautta. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuukausipalkkaan

irtisanomisajalta.

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista päättävät

osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee

esityksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta yhtiökokoukselle. Hallituksen palkkiot maksetaan rahana.

Hallituksen palkkio perustuu vuosipalkkioon, eikä jäsenille makseta tämän lisäksi erillisiä

kokouspalkkioita. Hallituksen kokouksista aiheutuvat matkakulut korvataan yhtiön matkakulujen

korvaussääntöjen mukaisesti. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja.

Johdon palkitseminen

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Toimitusjohtaja Kiinteät palkat ja luontoisedut 0,2 0,2 Osakeperusteiset maksut 0,0 0,0 Eläkekulut 0,0 0,0 Yhteensä 0,3 0,2

Muut johtoryhmän jäsenet Kiinteät palkat ja luontoisedut 0,9 0,8 Osakeperusteiset maksut 0,3 0,2 Eläkekulut 0,2 0,1 Yhteensä 1,4 1,2

Hallitus Lasse Aho, hall. pj., 16.5.2023 alkaen 0,1 0,0 Timo Mänty, hall. pj., 16.5.2023 asti - 0,0 Jens Joller, 15.5.2024 alkaen 0,0 - Anne-Mari Paapio, 15.5.2024 alkaen 0,0 - Tomas Franzén, 16.5.2023 asti - 0,0 Bent Holm 0,0 0,0 Mammu Kaario 0,0 0,0 Rasmus Molander, 15.5.2024 asti 0,0 0,0 Markku Tuomaala, 15.5.2024 asti 0,0 0,0 Tuomas Piirtola 0,0 0,0 Yhteensä 0,2 0,2

Johtoryhmä ja hallitus yhteensä 1,8 1,7

Tilikaudella 2024 tai vertailukaudella ei ole maksettu osakepohjaisia palkkioita. Suoriteperusteisesti

esitetyt osakeperusteiset maksut sisältävät tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen.

Osakepalkitseminen

Laatimisperiaate

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja

kohderyhmän kesken. Osakeperusteisten maksujen käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana.

Maksut sisältävät ehtojen täyttyessä osakkeina ja käteisenä selvitettävän osuuden. Osakkeina

selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana selvitettävä osuus vieraaseen pääomaan.

Sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on työntekijän puolesta

vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja

veron luonteiset maksut, on luokiteltava kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi

osakeperusteisiksi maksuiksi ja siten kirjattava kokonaisuudessaan omaan pääomaan.

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Myönnettävien osakkeiden lukumäärä arvioidaan aina raportointihetkellä. Arvioinnissa otetaan

huomioon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuus ja muut myönnettävien

osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Lisäksi järjestelmän käyvän arvon määrittäminen ja siinä

käytettävät parametrit edellyttävät johdolta harkintaa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Puuilon hallitus päättää avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosittain.

Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon

nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan

henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin, ohjata heitä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen,

sitouttaa heitä yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen Puuilon osakkeiden hankkimiseen, ansaintaan ja

kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Kussakin lisäosakejärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa noin 3 tilikautta.

Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto

(EBITA). Osallistujalle maksettava osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen

tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelmään osallistumisen ja palkkion saamisen

edellytyksenä on, että osallistuja on hankkinut Puuilon osakkeita hallituksen ilmoittaman määrän. Lisäksi

palkkion maksaminen perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion

maksuhetkellä.

Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana

ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Rahaosuudella katetaan

palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti

makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkionmaksua. Toimitusjohtajan ja muiden

johtoryhmän jäsenten on pidettävä palkkiona maksetut osakkeet omistuksessaan 12 kuukauden ajan

palkkionmaksun jälkeen.

Järjestelmien kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä

muita yhtiön avainhenkilöitä. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden

määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Ohjelmista aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on noin 34 kuukautta.

Tilikaudella 2024 tulokseen on kirjattu kuluja 0,8 milj. euroa (0,5). Osakepalkkioista aiheutuva kulu

kirjataan henkilöstökuluihin. Tilikausilla 2025−2027 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan

raportointikauden päättyessä olevan yhteensä 1,2 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Todellinen määrä voi

poiketa arvioidusta.

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset

Osakepalkkion myöntämishetki ja käypä arvo 2022-2024 2023-2025 2024-2026 Myöntämispäivä 3.6.2022 12.5.2023 10.5.2024 Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 4,43 4,83 7,58 Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 5,34 7,29 10,70 Ansaintajakson alkamispäivä 3.6.2022 12.5.2023 10.5.2024 Ansaintajakson päättymispäivä 28.2.2025 31.3.2026 31.3.2027 Sitouttamisjakson päättymispäivä 31.5.2025 31.5.2026 31.5.2027 Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset 2022-2024 2023-2025 2024-2026 Myönnettävien osakepalkkioiden enimmäismäärä (kpl)* 315 000 678 000 738 000 Kaudella myönnetyt osakkeet - - 197 709 Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään - -1 683 -1 458 Kaudella toteutetut - - - Raportointikauden päättyessä ulkona olevat 278 520 252 336 196 251 Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lkm kauden lopussa raportointikauden päättyessä 29 29 33 Osakekurssi raportointikauden päättyessä 10,23 10,23 10,23 Ansaintakriteerien toteumaolettama 73 % 75 % 68 % Poistumaoletus 1 % 4 % 7 % * Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään ennakonpidätys. Nettomäärä suoritetaan osakkeina.

Liite 2.4 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan.

Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa

pääomaa.

Tilikauden verot koostuvat tilikauden verotettavasta tulosta maksettavasta verosta, joka perustuu

tilinpäätöspäivään mennessä voimaan tulleisiin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin sekä

mahdollisesta edellisen tilikauden verosta.

Laskennallinen vero lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotettavan

arvon välillä sekä vahvistetuista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää

tulevia verotettavia tuloja vastaan. Laskennallinen vero määritetään käyttäen verokantoja (ja lakeja),

jotka on vahvistettu tai käytännössä hyväksytty tilikauden loppuun mennessä ja joita oletetaan

sovellettavan, kun siihen liittyvä laskennallinen verosaaminen toteutuu tai laskennallinen verovelka on

suoritettu. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvistä väliaikaisista

eroista.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu siltä osin kuin yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa

oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan ja kun laskennalliset verot liittyvät samaan

veronsaajaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat on netotettu, jos

yhteisöllä on netottamiseen oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus ja se aikoo joko tehdä

suorituksen nettomääräisesti tai luovuttaa omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero: 12,6 10,2 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä 12,6 10,2 Laskennalliset verot: Laskennallisten verosaamisten muutos -0,3 -0,3 Laskennallisten verovelkojen muutos -0,2 -0,2 Laskennalliset verot yhteensä -0,6 -0,5 Tulovero tuloslaskelmassa 12,0 9,7

Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla)

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Tulos ennen veroja 59,9 48,4 Vero laskettuna kotimaan verokannalla 20 % 12,0 9,7 Verovapaat tuotot 0,0 0,0 Vähennyskelvottomat kulut 0,0 0,0 Verot tuloslaskelmassa 12,0 9,7

Laskennallisten verojen muutokset

Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2024 Laskennalliset verosaamiset Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Vuokrasopimukset 0,8 0,2 1,0 Osakeperusteinen palkitseminen 0,1 0,2 0,3 Yhteensä 1,0 0,3 1,3 Tilikausi 2024 Laskennalliset verovelat Aineettomat hyödykkeet 2,7 -0,2 2,5 Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 2,7 -0,2 2,5

Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2023 Laskennalliset verosaamiset Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Vuokrasopimukset 0,7 0,2 0,8 Osakeperusteinen palkitseminen 0,0 0,1 0,1 Yhteensä 0,7 0,3 1,0 Tilikausi 2023 Laskennalliset verovelat Aineettomat hyödykkeet 2,9 -0,2 2,7 Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 3,0 -0,2 2,7

3 KÄYTTÖPÄÄOMA

Liite 3.1 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuuden eli jälleenmyyntiin tarkoitettujen tuotteiden hankintameno vastaa tuotteen

ostohintaa määritettynä painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden

hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Vaihto-

omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on

vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden hankintameno ei

sisällä vieraan pääoman menoja.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vaihto-omaisuuden arvostaminen

Konserni seuraa säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä

nettorealisointiarvon mahdollista alentumisesta alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa

arvonalentumisen. Tällainen tarkastelu edellyttää arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset

muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina

kausina.

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Valmiit tuotteet 105,7 86,6 Matkalla olevat tavarat 8,2 5,0 Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 1,5 1,4 Yhteensä 115,5 93,1

Tilinpäätöshetken vaihto-omaisuuden tasearvostuksessa on huomioitu epäkuranteista ja hitaasti

liikkuvista tuotteista arvonalennus 31.1.2025 1,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa).

Myytyjen tavaroiden hankintameno on esitetty liitetiedossa 2.3.

Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka muodostuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa

myydyistä tuotteista. Ne erääntyvät maksettaviksi 14–30 päivän kuluessa ja sen vuoksi ne kaikki

luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin asiakkaalle annettavan laskun määrään.

Myyntisaamiset eivät sisällä rahoituskomponentteja.

Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa

saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten erittely

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Myyntisaamiset 5,9 5,3 Muut saamiset 0,0 0,0 Siirtosaamiset 2,2 1,9 Yhteensä 8,2 7,2

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Erääntymättömät 5,7 5,0 Erääntyneet Alle 14 päivää 0,1 0,2 14-30 päivää 0,1 0,0 31-60 päivää 0,0 0,0 Yli 60 päivää 0,0 0,1 Yhteensä 5,9 5,3

Myyntisaamisista on kirjattu tulosvaikutteinen luottotappio 0,1 milj. euroa tilikaudella 2024 (0,0 milj.

euroa). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä ja luottoriskin enimmäismäärä vastaa

saamisten kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisiin kohdistuu arvonalentumista 0,0 milj.

euroa (0,0 milj. euroa). Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen liiketoiminnan

laskutusmyynnin vähäisestä määrästä. Luottoriskiä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 5.4.

Siirtosaamisten olennaiset erät milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Ostojen vuosialennukset 0,7 0,7 Laskuttamattomat tuotereklamaatiot 0,2 - Henkilösivukulut 0,2 0,2 Menoennakot 1,0 1,0 Muut 0,2 0,1 Yhteensä 2,2 1,9

Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat

Laadintaperiaatteet

Ostovelat ja muut velat koskevat tavaroita ja palveluja, joita Puuilo on hankkinut ennen tilikauden

päättymistä, ja joita ei ole maksettu tilikauden päättymiseen mennessä. Summat ovat vakuudettomia ja

ne maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti. Ostovelat ja muut velat esitetään

lyhytaikaisina velkoina, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot katsotaan olevan samat kuin niiden käypä arvo niiden

lyhyen maturiteetin vuoksi.

Ostovelkojen ja muiden velkojen erittely

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Lyhytaikaiset Ostovelat 24,0 21,2 Saadut ennakot 0,4 0,3 Tuloverovelat 2,8 2,7 Muut lyhytaikaiset velat 7,4 5,4 Siirtovelat 7,8 7,5 Yhteensä 42,4 37,1

Muut lyhytaikaiset velat sisältävät pääosin arvonlisäverovelkoja ja ennakonpidätysvelkoja.

Siirtovelkojen olennaiset erät:

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Palkkakulut 2,0 1,9 Sosiaalivakuutusmaksut 1,5 1,6 Korkokulut 0,2 0,2 Lomapalkkavelka 4,2 3,8 Yhteensä 7,8 7,5

4 SIDOTTU PÄÄOMA

Liite 4.1 Liikearvo

Laadintaperiaatteet

Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvo

kohdistetaan hankintahetkellä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden katsotaan hyötyvän

hankinnasta. Liikearvosta ei kirjata vuotuisia poistoja, koska sillä katsotaan olevan määrittelemätön

taloudellinen vaikutusaika.

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo

saattaisi olla alentunut. Arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin liikearvon kirjanpitoarvo ylittää

kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo

vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa

rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Liikearvon osalta kerrytettävissä oleva

rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Liikearvosta

kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Liikearvon arvonalentumistestaus

Puuilon liikearvo on syntynyt Puuilo-liiketoiminnan oston yhteydessä, kun nykyinen Puuilo-konserni

syntyi vuonna 2015. Siten koko liikearvo syntyi yhdestä hankinnasta, joka kattoi koko Puuilon

liiketoiminnan. Liikearvon määrä oli tilikauden päättyessä 33,5 milj. euroa (33,5 milj. euroa).

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo

olisi alentunut. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon

perusteella, mikä edellyttää oletusten käyttöä. Arvioita ja harkintaa tarvitaan määritettäessä

kerrytettävissä olevan rahamäärän komponentteja. Näitä komponentteja ovat diskonttokorko,

terminaalikauden kasvukerroin sekä liikevaihto ja oikaistu liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien

poistoja ja alaskirjauksia (Oikaistu EBITA). Diskonttokorko heijastaa rahan aika-arvoa ja

markkinariskipreemioita. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden osalta tulevia

kassavirtaennusteita ei ole oikaistu. Laskelmissa käytetään kassavirtaennusteita, jotka perustuvat

johdon hyväksymiin talousarvioihin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden jakson jälkeiset rahavirrat

ekstrapoloidaan käyttäen arvioitua kasvuvauhtia.

Liikearvon arvonalennustestaus

Puuilon johto on seurannut liikearvoa konsernitasolla siitä lähtien, kun liikearvo syntyi. Tämän vuoksi

johdolla on käytettävissä erillistä ja luotettavaa taloudellista informaatiota konsernitasolla vuosittaista

liikearvon arvonalennustestausta varten. Puuilon johto arvioi, että konserni koostuu yhdestä

kassavirtoja kerryttävästä yksiköstä ja siten liikearvo testataan konsernitasolla.

Arvonalentumislaskelmien keskeiset oletukset ovat arvioitu liikevaihdon kasvu ja arvioitu EBITA neljän

vuoden ajalta. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu 2,0 % (2,0 %) ennustetun kasvun

perusteella. Käytetty diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääoman tuottovaatimus (WACC)

verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti,

markkinariskipreemio, toimialakohtainen beetakerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman

kustannus. Ennen veroja määritetty WACC oli 11,3 % (12,2 %). Liikearvoon ei ole kohdistunut

arvonalentumista. Lisäksi johto on arvioinut, ettei mikään kohtuudella mahdollinen muutos

arvonalentumistestauksen keskeisessä oletuksessa olisi johtanut liikearvon arvonalentumiseen.

Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät Puuilo-tavaramerkin, muut aineettomat oikeudet,

toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) sekä muiden IT-järjestelmien aktivoidut kulut. Niiden kirjanpitoarvo

vastaa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa.

Toiminnanohjausjärjestelmän aktivoidut kustannukset koostuvat ulkoisten palveluntarjoajien laskuista

ja lisenssimaksuista sekä toiminnanohjausjärjestelmään liittyvästä Puuilon sisäisestä projektityöstä.

Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa

seuraavasti:

Puuilo-tavaramerkki 20 vuotta

Ohjelmistot ja lisenssit 5 vuotta

Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta

IT-järjestelmien ja ohjelmistojen ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana,

jolloin ne syntyvät.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Puuilo-tavaramerkin taloudellinen

vaikutusaika

Puuilo-tavaramerkin taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan 20 vuotta, ja se edustaa konsernin

arviota siitä ajanjaksosta, jona tavaramerkin odotetaan tuottavan rahavirtoja konsernille. Todellinen

taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi liiketoimintaympäristön muutoksista

riippuen. Kaikki tunnistetut muutokset Puuilo-tavaramerkin käyttöiässä heijastuvat poistoaikaan ja

tarvittaessa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että Puuilo-tavaramerkin arvo olisi alentunut.

Puuilon tavaramerkin osalta viite arvon alentumisesta voisi olla esimerkiksi muutokset vähittäiskaupan

liiketoimintaympäristössä. Tavaramerkin osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida

omaisuuseräkohtaisesti. Koska rahavirtaa tuottavia yksiköitä Puuilossa on arvioitu olevan yksi, Puuilon

tavaramerkki, kuten liikearvokin, testataan konsernitasolla.

Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen

peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän

arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut

ennen arvonalentumisen kirjaamista.

Muut Aineettomat aineettomatmilj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.2.2024 33,5 25,0 8,1 66,6 Lisäykset - 1,9 0,4 2,3 Hankintameno 31.1.2025 33,5 26,8 8,5 68,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024 - -10,8 -5,9 -16,7 Poistot ja arvonalentumiset - -1,9 -0,9 -2,7 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025 - -12,6 -6,8 -19,4 Kirjanpitoarvo 1.2.2024 33,5 14,2 2,2 49,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2025 33,5 14,2 1,7 49,5

100

Muut Aineettomat aineettomat milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.2.2023 33,5 24,0 7,8 65,4 Lisäykset - 0,9 0,3 1,2 Hankintameno 31.1.2024 33,5 25,0 8,1 66,6 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2023 - -9,5 -5,0 -14,5 Poistot ja arvonalentumiset - -1,3 -0,9 -2,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2024 - -10,8 -5,9 -16,7 Kirjanpitoarvo 1.2.2023 33,5 14,6 2,8 50,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2024 33,5 14,2 2,2 49,9

Aineettomista hyödykkeistä on kirjattu 0,3 milj. euron arvonalentuminen (0,1 milj. euroa).

Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet

Laadintaperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat myymälärakennuksista ja niihin liittyvistä

perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Ne arvostetaan hankintamenoon vähennettynä

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vuokrattujen kiinteistöjen arvostus käsitellään

kappaleessa 4.4 Vuokrasopimukset. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno sisältää menot, jotka

johtuvat suoraan omaisuuserien hankinnasta tai sisäisesti kehitetyistä omaisuuseristä sekä

myöhemmistä kustannuksista, jotka aiheutuvat aktivointikelpoisten osien korvaamisesta. Poistot

lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai vuokrakohteiden

perusparannusmenojen ja vuokrattujen omaisuuserien osalta hyödykkeen vuokra-ajan tai taloudellisen

vaikutusajan perusteella, riippuen siitä, kumpi on lyhyempi.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Perusparannusmenot 5 vuotta

Koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Vuokratut omaisuuserät vuokra-ajan kuluessa

Jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan

kunkin raportointikauden lopussa. Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta, kun se

luovutetaan tai kun sen käytöstä ei odoteta tulevaa taloudellista hyötyä. Myyntivoitto tai -tappio

määritetään vertaamalla luovutuksesta saatuja tuottoja luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon.

Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman eriin liiketoiminnan muut tuotot tai liiketoiminnan muut

kulut sillä kaudella, jolloin luovutus tapahtuu. Myynneistä syntyneet voitot on esitetty liitetiedossa 2.1.

Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että aineellisten hyödykkeiden arvo olisi

alentunut. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä,

joka on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi

käyttöarvo. Monissa tapauksissa kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida

omaisuuseräkohtaisesti. Tällöin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle

101

yksikölle, johon omaisuuserä kuuluu. Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on vain yksi

rahavirtaa tuottava yksikkö.

Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen

peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän

arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut

ennen arvonalentumisen kirjaamista.

Puuilon aineelliset hyödykkeet jaetaan omistettuihin ja vuokrattuihin omaisuuseriin seuraavasti.

Vuokratut omaisuuserät on käsitelty liitetiedossa 4.4. Vuokrasopimukset.

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Vuokratut 82,1 72,0 Omistetut 5,9 3,9 Yhteensä 88,0 75,9

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

Luvut eivät sisällä muutoksia vuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset on esitetty liitetiedossa 4.4.

Rakennukset ja Koneet ja Lisäykset rakennelmat kalusto Yhteensä Hankintameno 1.2.2024 0,8 8,9 9,6 Lisäykset - 3,5 3,5 Vähennykset - 0,0 0,0 Hankintameno 31.1.2025 0,8 12,3 13,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024 -0,8 -5,0 -5,7 Poistot ja arvonalentumiset - -1,5 -1,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025 -0,8 -6,4 -7,2 Kirjanpitoarvo 1.2.2024 0,0 3,9 3,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2025 0,0 5,9 5,9 Rakennukset ja Koneet ja milj. euroa rakennelmat kalusto Yhteensä Hankintameno 1.2.2023 0,8 6,4 7,2 Lisäykset - 2,5 2,5 Vähennykset - -0,1 -0,1 Hankintameno 31.1.2024 0,8 8,9 9,6 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2023 -0,7 -3,9 -4,6 Poistot ja arvonalentumiset 0,0 -1,1 -1,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2024 -0,8 -5,0 -5,7 Kirjanpitoarvo 1.2.2023 0,0 2,5 2,6 Kirjanpitoarvo 31.1.2024 0,0 3,9 3,9

Aineellisista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai vertailukaudella.

102

Poistot ja arvonalentumiset

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin Aineettomat oikeudet 1,9 1,3 Aineettomat hyödykkeet 0,9 0,9 Rakennukset ja rakennelmat - 0,0 Koneet ja kalusto 1,5 1,1 Yhteensä 4,3 3,3 Käyttöoikeusomaisuuserät 14,8 11,9 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 19,0 15,2

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot on esitetty tarkemmin liitetiedossa 4.4.

Liite 4.4 Vuokrasopimukset

Laadintaperiaatteet

Puuilon vuokrasopimukset koostuvat pääosin myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen

vuokrasopimuksista sekä liiketoiminnan käytössä olevista koneista, kalustosta ja IT-laitteista. Konserni

tekee sopimuksen syntymisajankohtana arvion siitä, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen

vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn

omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.

Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä sekä vuokrasopimusvelka.

Puuilo ei ole käyttänyt IFRS 16 standardin sallimia poikkeuksia lyhytaikaisille (vuokra-aika alle 12 kk)

tai vähäarvoisille vuokrasopimuksille.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokramaksujen nykyarvoon, joita ei ole sopimuksen

alkamisajankohtana maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen

korko on saatavissa. Jos kyseinen korko ei ole määritettävissä, käytetään yhtiön lisäluoton korkoa.

Puuilo on käyttänyt diskonttokorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa koneisiin ja kalustoon liittyvissä

vuokrasopimuksissa ja lisäluoton korkoa myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimusten

arvostamisessa. Diskonttokorot vaihtelevat välillä 2,5–5,0 %.

Vuokravelan arvostamisessa käytettävä vuokra-aika on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole

peruutettavissa. Vuokra-aikaan sisällytetään jatko- tai päättämisoption mukainen ajanjakso, jos on

kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi

voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra-

ajasta.

Kukin vuokramaksu jaetaan velan lyhennykseksi ja rahoituskuluksi. Rahoituskulut kirjataan

tulosvaikutteisesti vuokrasopimuksen aikana, jolloin jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella

samansuuruinen korkoprosentti.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon.

Hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisesta määrästä, ennen

vuokrakauden alkamista maksetuista vuokrista sekä mahdollisista ennallistamismenoista. Puuilon

myymälöiden ja toimistojen vuokrasopimukset on pääosin sidottu elinkustannusindeksiin.

Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan, kun indeksi muuttuu. Käyttöoikeusomaisuuseriä oikaistaan

vuokrasopimusvelan uudelleenmäärittämisestä johtuvilla erillä.

103

Vuokrasopimuksiin perustuvat käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina hyödykkeen vuokra-

aikana tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Poistot tehdään

omaisuuserän käyttöönottohetkestä alkaen. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Myymälät 5–10 vuotta

Toimitilat 1–5 vuotta

Puuilolla on velvollisuus palauttaa vuokraamansa kiinteistöt vuokra-ajan jälkeen alkuperäiseen tilaansa.

Yhtiö on kirjannut arvoiduista kuluista ennallistamisvarauksen. Lisätietoja ennallistamisvarauksesta

esitetään liitetiedossa 4.5.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vuokrasopimukset

Vuokra-aikaa määritettäessä johdon on otettava huomioon kaikki tosiasiat ja olosuhteet, jotka luovat

taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen. Harkintaa käytetään myös

toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-ajan määrittämisessä. Jatko-optiot sisällytetään

vuokra-aikaan vain siinä tapauksessa, että niiden käyttö on kohtuullisen varmaa. Toistaiseksi voimassa

olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra-ajasta.

Konserni vuokraa käyttöönsä useita kiinteistöjä sekä koneita ja kalustoa. Myymäläkiinteistöjen

vuokrasopimukset tehdään tyypillisesti 5–10 vuoden määräajaksi, mutta niihin voi sisältyä myös jatko-

optioita. Johto on arvioinut kunkin jatko-option käyttöä, ja jos option käyttö on katsottu kohtuullisen

varmaksi, se on huomioitu vuokrakauden pituutta määritettäessä. Jatko-optioiden käytön arviointiin

vaikuttavat muun muassa alkuperäisen vuokrasopimuksen pituus, kiinteistön sijainti ja kunto sekä

vuokran määrä. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan yksilöllisesti ja niihin voi sisältyä myös muita ehtoja.

Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään kiinteistöjen vuokravelan laskennassa käytettävää

asianmukaista lisäluoton korkoa.

Käyttöoikeusomaisuuserät

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Rakennukset ja rakennelmat 80,6 70,4 Koneet ja kalusto 1,6 1,6 Yhteensä 82,1 72,0 Vuokrasopimusvelat milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Pitkäaikainen 68,1 58,2 Lyhytaikainen 15,0 14,6 Yhteensä 83,1 72,8

Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset päättyneellä tilikaudella olivat 20,9 milj. euroa (20,6 milj. euroa).

104

Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskontatut kassavirrat

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Alle vuoden 14,8 11,9 1-5 vuotta 47,3 41,5 Yli 5 vuotta 21,1 19,4 Yhteensä 83,1 72,8 Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskonttaamattomat kassavirrat milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Alle vuoden 17,7 14,3 1-5 vuotta 54,1 47,0 Yli 5 vuotta 22,5 20,9 Yhteensä 94,3 82,2

Tuloslaskelmaan merkityt määrät

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Rakennukset ja rakennelmat 13,9 11,2 Koneet ja kalusto 0,9 0,7 Yhteensä 14,8 11,9 Rahoituskuluihin sisältyvät korkokulut 2,9 2,0 Kassavirta Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä kassavirta 16,0 12,3

Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu on esitetty liitteessä 5.7

Liite 4.5 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta

ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Arvioiduista tulevista liiketappioista ei kirjata varausta.

Varausten nykyarvoon diskonttaamisesta syntyvä korkokulu kirjataan rahoituskuluihin. Varaukset

jaetaan tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden aikana realisoituviin (lyhytaikaiset) ja sitä pidempiin

varauksiin (pitkäaikaiset).

105

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut - Ennallistamisvaraukset

Puuilon varaukset koostuvat vuokrattujen myymälätilojen ennallistamisvarauksista. Varaukset sisältävät

arvioidut kustannukset myymälän palauttamiseksi alkuperäiseen tilaansa. Varausta vastaava

omaisuuserä kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin ja poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.

Varaus sekä sitä vastaava omaisuuserä kirjataan taseeseen vuokrakauden alkaessa eli samaan aikaan

kuin vuokrasopimus kirjataan taseeseen.

Myymälöihin liittyvät ennallistamisvelvoitteet määritetään arvioitujen väistämättömien

purkamiskustannusten nykyarvon perusteella. Arviot perustuvat tulevaan arvioituun kustannustasoon

ottaen huomioon inflaation, kustannusten kehityksen sekä diskonttauksen vaikutukset. Oletuksia

käytetään myös arvioitaessa ajanjaksoja, joille korjauskustannuksia syntyy. Koska todelliset

kustannukset voivat poiketa arvioista teknologian, hintojen ja ehtojen muutoksien vuoksi ja ne voivat

tapahtua vasta usean vuoden kuluttua, varausten kirjanpitoarvot käydään läpi ja tarkistetaan

säännöllisesti muutosten huomioon ottamiseksi.

Johto arvioi, että ennallistamisvaraukset toteutuvat 2–10 vuoden kuluessa.

Ennallistamisvarausten muutokset tilikauden aikana:

Varaukset

milj. euroa 1.2.2024 0,9 Varausten lisäykset 0,2 Käytetyt varaukset 0,0 31.1.2025 1,0 josta lyhytaikaista - pitkäaikaista 1,0 Yhteensä 1,0 milj. euroa 1.2.2023 0,8 Varausten lisäykset 0,1 Käytetyt varaukset 0,0 31.1.2024 0,9 josta lyhytaikaista - pitkäaikaista 0,9 Yhteensä 0,9

106

5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS

Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka

Konsernin tavoitteena pääoman hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus, jotta se voi edelleen tarjota

tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta

pääoman kustannusten alentamiseksi. Hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön pääomarakennetta muun

muassa seuratessaan omaa pääomaa ja nettovelan tasoa.

Nettovelka lasketaan konsernitilinpäätöksen taseen perusteella seuraavasti:

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoituslaitoslainat 50,0 50,0 Vuokrasopimusvelat 68,1 58,2 Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 118,1 108,2 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat 15,0 14,6 Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 15,0 14,6 Rahoitusvelat yhteensä 133,1 122,8 Rahavarat 18,3 21,5 Nettovelka 114,8 101,3

Nettovelan muutokset

Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa Nettovelka Rahoituksen Uudet Muut Nettovelka milj. euroa 1.2.2024 rahavirrat vuokrasopimukset muutokset 31.1.2025 Rahavarat 21,5 -3,1 18,3 Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut - Rahoituslaitoslainat yhteensä 50,0 0,0 50,0 Vuokravelat 72,8 -13,1 20,9 2,5 83,1 Rahavarojen ja velkojen netto 101,3 -16,2 20,9 2,6 114,8 Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa Nettovelka Rahoituksen Uudet Muut Nettovelka milj. euroa 1.2.2023 rahavirrat vuokrasopimukset muutokset 31.1.2024 Rahavarat 28,8 -7,3 21,5 Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut -20,0 -20,0 Rahoituslaitoslainat yhteensä 69,9 -20,0 0,1 50,0 Vuokravelat 53,4 -10,3 20,6 9,1 72,8 Rahavarojen ja velkojen netto 94,4 -37,6 20,6 9,2 101,3

107

Muita muutoksia ovat ei-kassavirtaperusteiset muutokset sekä korkojen maksut, jotka esitetään

kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan kassavirtana.

Puuilolla oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 90,0 milj. euron konsernirahoitussopimus.

Rahoitussopimuksen alaiset lainat koostuivat alun perin yhteensä 70,0 milj. euron määräaikaislainoista

ja 20,0 milj. euron luottolimiitistä. Yhtiö teki tilikauden 2023 aikana 20 milj. euron ylimääräisen

lainalyhennyksen. Määräaikaislainoja oli tilinpäätöshetkellä 50,0 milj. euroa.

Konserni on tilikauden päättymisen jälkeen solminut 100 milj. euron rahoitussopimuksen. Laina erääntyy

vuonna 2028 ja sisältää lisäksi kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella

korvataan vuonna 2021 solmittu aiempi sopimus, joka olisi erääntynyt vuonna 2026.

Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30

miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti:

nettovelat/käyttökate -suhdeluku.

Rahoitussopimus sisältää tavanomaisia kovenantteja ja eräännyttämistilanteita koskevia ehtoja.

Sopimuksen rahoituskovenantteja koskevat ehdot mittaavat yhtiön velkaantumista nettovelan suhteella

käyttökatteeseen. Lisäksi rahoitussopimuksen korkomarginaali on sidottu nettovelan ja käyttökatteen

väliseen suhteeseen. Rahoitussopimuksen alaiset lainat ovat vakuudettomia. Tilikauden päättymisen

jälkeen solmitun rahoitussopimuksen ehdot vastaavat olennaisilta osin edellisen lainan ehtoja.

Kovenanttien ja lainaehtojen noudattamista seurataan osana konsernin taloudellista raportointia ja ne

raportoidaan hallitukselle kuukausittain ja lainanantajille kvartaaleittain. Kovenantit eivät ole

rikkoutuneet tilikauden aikana tai vertailukaudella, eikä konsernilla ole vaikeuksia täyttää niitä.

Liite 5.2 Oma pääoma

Puuilon oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ja

kertyneistä voittovaroista. Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii omia

osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.

Puuilo Oyj:n osakepääoma on 80 000 euroa (80 000 euroa). Yhtiöllä on yksi osakelaji. Tilikauden

päättyessä osakkeiden määrä oli 84 776 953 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen

yhtiökokouksessa ja yhtä suureen osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 29,0 milj. euroa (29,0 milj. euroa), sisältää

osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä

osakepääomaan.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 555 000 omaa osaketta (555 000). Osakkeiden

hankintameno, noin 3,2 milj. euroa, on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista.

Tilikaudella osinkoja jaettiin 32,0 milj. euroa (0,38 euroa osakkeelta). Vertailukaudella 2023 osinkoja

jaettiin 28,7 milj. euroa (0,34 euroa osakkeelta). Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole

vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

108

Liite 5.3 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen voitto

liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu

osakekohtainen tulos lasketaan muuten samalla tavalla, mutta painotetussa keskiarvossa otetaan

huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva

laimentava vaikutus.

Osakekohtainen tulos ja laimennettu osakekohtainen tulos on esitetty seuraavassa taulukossa:

1.2.2024-1.2.2023-milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Laimentamaton osakekohtainen tulos Yhtiön omistajille kuuluva voitto 47,9 38,7 Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto 47,9 38,7 Tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettu keskiarvo 84 221 953 84 313 660 Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 0,57 0,46 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto 47,9 38,7 Tilikauden aikana ulkona olleen osakemäärän painotettu keskiarvo 84 221 953 84 313 660 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) 0,57 0,46

Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta

Konsernin toiminta altistaa sen erilaisille rahoitusriskeille: valuuttariskille, kassavirran korkoriskille,

luottoriskille sekä likviditeettiriskille. Konsernin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan likviditeetin

ja minimoimaan mahdolliset markkinavaihtelujen ja ennakoimattomuuden vaikutukset konsernin

tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

Hallitus on vastuussa yleisistä riskienhallinnan periaatteista. Rahoitusriskien hallinnan käytännön

toteutuksesta vastaa johtoryhmä. Tämä käsittää riskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä riskien

suojaamiseksi tarvittavat välineet.

Valuuttariski

Puuilo altistuu valuuttakurssiriskeille tavaraostojensa kautta. Valuuttakurssien epäsuotuisat muutokset

voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, eikä Puuilo

välttämättä pysty siirtämään kaikkia tällaisia kustannuksia myyntihintoihin. Puuilon tärkein ulkomainen

valuutta on Yhdysvaltain dollari. 31.1.2025 päättyneellä tilikaudella noin 84 % Puuilon hankinnoista

tehtiin euroissa ja noin 16 % Yhdysvaltain dollarissa (90 % ja 10 % tilikaudella 2023). Puuilo ei suojaa

dollareissa tekemiään ostojaan. Oheisessa taulukossa on esitetty Puuilon transaktiopositio

tilinpäätöshetkellä sekä herkkyysanalyysi. Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä

olisi konsernin tilauskannan vaikutus tulokseen ennen veroja, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.

Transaktioposition lasku johtuu tuontiostojen tasaantumisesta.

109

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Transaktiopositio 9,3 12,5 Avoin positio 9,3 12,5 Muutos + 10 % -0,8 -1,1 Muutos - 10 % 1,0 1,4

Korkoriski

Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin kassavirran korkoriskille.

Näiden lainojen kirjanpitoarvo 31.1.2025 oli 50,0 milj. euroa (50,0 milj. euroa). Konserni ei ole käyttänyt

korkosuojauksia, vaan korkoriskiä on tarvittaessa hallittu käyttämällä kassavaroja lainapääoman

lyhentämiseksi.

Konsernin altistuminen korkoriskille on esitetty alla olevassa taulukossa.

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Kiinteä korko Vuokrasopimusvelat 83,1 72,8 Vaihtuva korko Rahoituslaitoslainat 50,0 50,0 Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä 50,0 50,0

Jos korot olisivat olleet 1,0 prosenttiyksikön korkeammat ja muut tekijät pysyisivät muuttumattomina,

tilikauden tulos (verot huomioituna) olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen

seurauksena 0,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa) euroa alempi. Jos korkotaso olisi ollut 1,0 prosenttiyksikön

matalampi, tilikauden tulos (verot huomioituna), olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen

korkokulujen seurauksena 0,4 milj. euroa korkeampi (0,4 milj. euroa). Herkkyysanalyysi perustuu kunkin

tilikauden lopun riskipositioon.

Luottoriski

Konsernin luottoriski muodostuu liiketoiminnan riskeihin liittyvästä luottoriskistä ja muiden

rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskistä. Suurin osa konsernin myynnistä on käteiskauppaa,

ainoastaan yritysasiakkaille myydään luotolla. Yritysasiakkaiden myyntisaamiset eivät sisällä

luottoriskikeskittymiä, koska konsernin asiakaskunta on laajalti levinnyt, eikä yksikään asiakas tai

asiakasryhmä ole määräävässä asemassa konsernin näkökulmasta. Tilinpäätöksessä esitettävien

tilikausien tulokseen vaikuttavat luottotappiot olivat merkityksettömiä. Rahavaroihin liittyvää

vastapuoliriskiä hallitaan tallettamalla rahavarat suurten pohjoismaisten pankkien tileille, joilla on hyvä

luokitus. Konsernin rahavarat ovat täysin konsernin käytettävissä.

Konsernin luottotappioiden enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.

Tiedot on esitetty liitetiedossa 5.5.

110

Likviditeettiriski

Yhtiön talousjohtaja seuraa konsernin likviditeettitilannetta ja raportoi siitä säännöllisesti hallitukselle ja

toimitusjohtajalle sen varmistamiseksi, että konsernilla on riittävästi käteisvaroja liiketoiminnan tarpeisiin

sekä lainanhoitoon. Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla

liiketoiminnan rahavirtaennusteita ja vaihto-omaisuuden kiertoa, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä

varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.

Konsernin rahavarat olivat tilikauden päättyessä yhteensä 18,3 milj. euroa (21,5 milj. euroa).

Myyntisaamiset olivat tilikauden päättyessä yhteensä 5,9 milj. euroa (5,3 milj. euroa) sisältäen pankki-

ja luottokorttisaamiset. Konsernilla oli tilikauden päättyessä 20 milj. euron luottolimiitti, joka muodostuu

15,0 milj. euron valmiusluotosta ja 5 milj. euron vuokratakauslimiitistä. Konserni ei ole käyttänyt

valmiusluottoa tilikauden aikana tai vertailukaudella. Vuokratakauslimiittiä oli tilinpäätöshetkellä

käytössä 4,0 milj. euroa (3,6 milj. euroa). Puuilon maksuvalmius perustuu rahoitusvarojen ja -velkojen

lisäksi liiketoiminnan rahavirtaan ja nettokäyttöpääoman muutoksen hallintaan. Nettokäyttöpääomaan

vaikuttavat erityisesti vaihto-omaisuuden ja ostovelkojen kierto. Puuilon liiketoiminnan rahavirta

tilikaudella 2024 oli 49,1 milj. euroa (58,0 milj. euroa). Puuilon liikevaihdosta merkittävä osa perustuu

pääasiassa käteis- ja luottokorteilla tapahtuvaan kauppaan. Tämän lisäksi yhtiöllä on jonkin verran

lähinnä yritysmyyntiin liittyviä myyntisaamisia, joita on kuvattu yllä. Puuilolla on vahva liiketoiminnan

kassavirta, jolla se suunnittelee rahoittavansa alla taulukossa kuvatut maksut. Tarvittaessa Puuilo voi

myös hyödyntää käyttämätöntä valmiusluottoaan likviditeetin hallinnassa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelat maturiteettiryhmittäin jaettuna

tilinpäätöspäivän jäljellä olevan maturiteetin perusteella. Taulukossa esitetyt määrät ovat sopimukseen

perustuvia, diskonttaamattomia kassavirtoja.

Sopimuksiin alle 1 1–2 3–5 Yli 5 perustuvat Kirjanpito-vuotta vuotta vuotta vuotta diskonttaamattomat arvo rahavirrat milj. euroa 31.1.2025 Muut kuin johdannaiset Rahoituslaitoslainat 1,9 50,9 - 52,8 50,0 Vuokrasopimusvelat 17,7 16,7 37,4 22,5 94,3 83,1 Ostovelat 24,0 24,0 24,0 Muut velat 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 43,8 67,7 37,4 22,5 171,3 157,3 Sopimuksiin alle 1 1–2 3–5 Yli 5 perustuvat Kirjanpito-vuotta vuotta vuotta vuotta diskonttaamattomat arvo rahavirrat milj. euroa 31.1.2024 Muut kuin johdannaiset Rahoituslaitoslainat 2,5 2,5 51,2 56,2 50,0 Vuokrasopimusvelat 14,3 14,1 32,9 20,9 82,2 72,8 Ostovelat 21,2 21,2 21,2 Muut velat 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 38,3 16,6 84,1 20,9 159,9 144,3

111

Muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, tuloverovelkoja, arvonlisäverovelkoja, eikä palkkoihin ja

sosiaalikuluihin liittyviä velkoja, koska niitä ei luokitella rahoitusveloiksi. Taulukon muut velat sisältävät

rahoituslaitoslainoihin liittyvät jaksotetut korot. Muita jaksotettuja kuluja ei ole luokiteltu rahoitusveloiksi,

eivätkä ne sisälly taulukkoon. Muut velat on eritelty liitetiedossa 3.3.

Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista sekä rahavaroista.

Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista koko saamisen elinajan huomioivaa yksinkertaistettua

lähestymistapaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen kaikille myyntisaamisille ja

sopimukseen perustuville saamisille. Konsernin johto arvioi, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei

katsota olennaiseksi. IFRS 9 arvonalentumisvaatimusta sovelletaan myös käteisvaroihin, mutta

arvonalentumistappioriski on merkityksetön.

Myyntisaaminen kirjataan alas, jos konsernilla ei ole kohtuullista odotusta sen takaisinmaksusta.

Indikaattoreita, joiden mukaan takaisinperinnässä ei ole kohtuullista odotusta, ovat muun muassa se,

ettei velallinen ole sitoutunut takaisinmaksusuunnitelmaan.

Myyntisaamisten arvonalentumistappiot on esitetty nettona liikevoitossa. Aikaisemmin kirjatuista

luottotappioista myöhemmin saadut suoritukset kirjataan samaan tuloslaskelman erään.

Rahavarat sisältävät käteisen rahan sekä pankkitalletukset. Rahoitusvaroja pidetään sopimukseen

perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja

pääomalle maksettavasta korosta. Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin

jaksotettuun hankintamenoon. Luottotappiot esitetään tuloslaskelman liiketoiminnan muissa kuluissa.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa

olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirtynyt pois konsernista, ja kun omistamiseen

liittyvät riskit ovat siirtyneet pois konsernista.

Rahavarat

milj. euroa Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Odotetut luottotappiot 31.1.2025 31.1.2024 Käteinen raha ja pankkitilit 18,3 21,5 Yhteensä 18,3 21,5

Myyntisaamiset eivät sisältäneet olennaisia erääntyneitä saamisia tilikaudella tai vertailukaudella.

Myyntisaamisten sekä niistä kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut vähäinen. Lisäksi

yhtiön myyntisaamisten määrä suhteessa liiketoiminnan volyymiin on ollut alhainen, koska merkittävä

osa yhtiön myynnistä maksetaan yhtiön myymälöissä ostohetkellä. Edellä mainituista johtuen konsernin

johto on käyttänyt harkintaa ja arvioinut, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi

eikä ole kirjannut odotettuja luottotappioita tilinpäätöksiin.

112

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat sisältävät rahoituslaitoslainat ja korot, vuokrasopimusvelat ja ostovelat.

Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon syntyneillä transaktiomenoilla vähennettynä.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen

efektiivisen koron menetelmää.

Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun se tullaan suorittamaan 12 kuukauden kuluessa

tilinpäätöspäivästä tai jos konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksua yli 12 kuukauden

päähän tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelat, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä,

luokitellaan lyhytaikaisiksi, vaikka pitkäaikainen jälleenrahoitussopimus saadaan päätökseen

tilinpäätöspäivän jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi myös

silloin, jos velka on vaadittaessa maksettava tilanteissa, joissa kovenantti on rikkoutunut

tilinpäätöshetkellä tai sitä ennen. Jos lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi kovenanttirikkomuksen takia, ne

esitetään takaisinlunastettavaan määrään.

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun se on suoritettu, peruutettu tai sen voimassaolo päättyy.

Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2025 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 5,9 5,9 Muut rahoitusvarat 0,9 0,9 Rahavarat 18,3 18,3 Yhteensä 25,2 25,2 Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2025 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoituslaitoslainat 50,0 50,0 Vuokrasopimusvelat 68,1 68,1 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat 15,0 15,0 Ostovelat 24,0 24,0 Korkojaksotukset 0,2 0,2 Yhteensä 157,3 157,3 Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2024 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 5,3 5,3 Muut rahoitusvarat 0,7 0,7 Rahavarat 21,5 21,5 Yhteensä 27,5 27,5

113

Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2024 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset rahoitusvelat 50,0 50,0 Rahoituslaitoslainat 58,2 58,2 Vuokrasopimusvelat Lyhytaikaiset rahoitusvelat 14,6 14,6 Vuokrasopimusvelat 21,2 21,2 Ostovelat 0,2 0,2 Korkojaksotukset 144,3 144,3 Yhteensä

Muut rahoitusvarat sisältävät ostojen vuosialennuksiin ja toimittajilta laskutettaviin tuotereklamaatioihin

liittyviä saamisia. Muita siirtosaamisia ei ole luokiteltu rahoitusvaroiksi, eikä niitä siitä syystä ole esitetty

taulukossa. Siirtosaamiset on eritelty yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.2. Siirtoveloista on huomioitu

ainoastaan jaksotetut korot, koska muita siirtovelkoja ei luokitella rahoitusveloiksi. Muut velat on esitetty

tarkemmin liitetiedossa 3.3.

Lyhytaikaisten erien tasearvojen arvioidaan olennaisilta osin vastaavan niiden käypiä arvoja.

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

milj. euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo 31.1.2025 50,0 50,0 31.1.2024 50,0 50,0

Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat raportointihetken lainakorolla diskontattuihin rahavirtoihin.

Rahoituslaitoslainat luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 3, koska niiden määrittämiseen

käytetään muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kuten omaa luottoriskiä.

Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut

Laadintaperiaatteet

Rahoituskulut koostuvat rahoituslaitoslainojen korkokuluista, vuokrasopimusvelkojen korkokuluista

sekä muista rahoituskuluista.

Lainoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä.

Efektiivinen korko on korko, jolla lainan odotettavissa olevan elinkaaren aikaiset rahoitusvelan maksut

on diskontattu nykyarvoon. Laskelmassa on mukana kaikki sopimusosapuolten maksamat maksut ja

transaktiokustannukset.

Rahoitustuotot

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Korkotuotot 0,6 0,9 Rahoitustuotot yhteensä 0,6 0,9

114

Rahoituskulut

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Korkokulut rahoituslaitoslainoista 2,5 3,0 Korkokulut vuokraveloista 2,9 2,0 Muut rahoituskulut 0,4 0,3 Rahoituskulut yhteensä 5,8 5,4

Liite 5.7 Ehdolliset velat

Laadintaperiaatteet

Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja

jonka olemassaolo varmistuu tulevaisuudessa tai olemassa oleva velvoite, jota ei merkitä taseeseen,

koska sen toteutuminen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän

luotettavasti.

Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen. Ne esitetään liitetietona paitsi silloin, kun velan toteutuminen on

erittäin epätodennäköistä.

Puuilon ehdolliset velat koostuvat vuokrasopimusveloista niiden vuokrasopimusten osalta, joiden

vuokra-aika alkaa raportointikauden päättymisen jälkeen, eikä niitä siten ole merkitty taseeseen. Puuilo-

konsernin rahoituslaitoslaina on vakuudeton.

Puuilo on sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika alkaa tulevaisuudessa, eikä niitä siten ole

huomioitu taseen käyttöoikeusomaisuuserissä tai vuokrasopimusveloissa. Näiden sopimusten mukaiset

vähimmäisvuokrat on esitetty oheisessa taulukossa: milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu 27,9 12,1

115

6 MUUT LIITETIEDOT

Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat

Puuilon lähipiiriin kuuluvat konsernin avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän

määräysvallassansa olevat yhtiöt. Avainhenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä

muut johtoryhmän jäsenet.

Puuilo-konserni ostaa vähittäiskaupassa myymiään tuotteita lähipiirin omistamilta yhtiöiltä. Nämä yhtiöt

valmistavat tuotteita, jotka kuuluvat Puuilon tuotevalikoimaan. Lisäksi yhtiö vuokraa liiketiloja lähipiiriltä.

Konsernin vuokravelat lähipiirille sisältävät edellä mainittujen vuokrattujen toimipisteiden tulevien

vuokrakulujen nykyarvon. Liiketoimet lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja

tavanomaisin ehdoin. Puuilon koko henkilöstö on oikeutettu tavanomaiseen henkilökunta-alennukseen

Puuilon myymälöissä. Puuiloon työsuhteessa oleva lähipiiri on oikeutettu tähän alennukseen. Näitä

tietoja ei ole esitetty lähipiiritapahtumina.

Lähipiiriin kuuluvien kanssa toteutettiin seuraavat liiketoimet:

Tuloslaskelma

milj. euroa 1.2.2024-31.1.2025 1.2.2023-31.1.2024 Myynti 0,0 0,0 Ostot 1,0 3,5 Vuokrat ja muut kulut 0,1 0,5

Tase

milj. euroa 31.1.2025 31.1.2024 Myyntisaamiset - 0,0 Ostovelat - 0,2 Vuokravelat (IFRS 16) - 1,2

Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän osakkeiden omistusosuudet Puuilo Oyj:n

osakkeista olivat seuraavat:

Osakeomistus 31.1.2025 31.1.2024 Hallitus 32 891 4 892 679 Toimitusjohtaja 201 220 200 247 Muu johtoryhmä 431 474 503 186

Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 2.3.

116

Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi

Puuilon konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Puuilo Oyj (emoyhtiö) ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö

Puuilo Tavaratalot Oy. Molempien yhtiöiden kotipaikka on Helsinki.

Laadintaperiaatteet

Tytäryhtiöt

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta eli siitä ajankohdasta

lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Puuilolla

on määräysvalta yhtiössä, jos se altistuu tai sillä on oikeus yhtiön muuttuviin tuottoihin ja sillä on kyky

vaikuttaa näihin tuottoihin määräämällä yhteisön toiminnan periaatteista.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konserniyhtiöiden väliset

liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Realisoitumattomat

tappiot eliminoidaan myös, ellei liiketoimi viittaa siirretyn omaisuuserän arvonalentumiseen.

Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat