51
PUUILO OYJ
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 31.1.2026
2
Sisällys
Hallituksen toimintakertomus ..................................................................................................................................................................... 4
Konsernin keskeiset tunnusluvut .............................................................................................................................................................. 17
Kestävyysraportti ......................................................................................................................................................................................... 21
Puuilo lyhyesti ........................................................................................................................... 21
Yleiset tiedot .............................................................................................................................. 21
Laatimisperusteet .................................................................................................................. 21
Hallintotapa ............................................................................................................................ 22
Strategia ................................................................................................................................ 26
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta .................................................................... 35
Ympäristötiedot ......................................................................................................................... 38
Taksonomiaraportointi ........................................................................................................... 38
ESRS E1 Ilmastonmuutos ...................................................................................................... 41
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ............................................................................ 51
Yhteiskunnalliset tiedot .............................................................................................................. 54
ESRS S1 Oma työvoima ........................................................................................................ 54
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ............................................................................................. 63
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ..................................................................................... 66
Hallintotapatiedot ....................................................................................................................... 70
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ................................................................................ 70
Tilinpäätös ...................................................................................................................................................................................................... 81
Konsernin laaja tuloslaskelma .................................................................................................................................................................. 81
Konsernitase ................................................................................................................................................................................................. 82
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .............................................................................................................................. 83
Konsernin rahavirtalaskelma ................................................................................................................................................................... 84
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ........................................................................................................................................................... 85
1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET ............................................................................................................................................................. 86
Liite 1.1 Yrityksen perustiedot .................................................................................................... 86
Liite 1.2 Laatimisperusta ............................................................................................................ 86
Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta ....................................................................... 87
2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS ....................................................................................................................................................................... 88
Liite 2.1 Tuotot........................................................................................................................... 88
Liite 2.2 Segmenttitiedot ............................................................................................................ 89
Liite 2.3 Kulut ............................................................................................................................ 89
Liite 2.4 Tuloverot ...................................................................................................................... 93
3 KÄYTTÖPÄÄOMA ........................................................................................................................................................................................ 96
3
Liite 3.1 Vaihto-omaisuus .......................................................................................................... 96
Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset ................................................................................. 96
Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat ................................................................................................. 97
4 SIDOTTU PÄÄOMA ...................................................................................................................................................................................... 99
Liite 4.1 Liikearvo ...................................................................................................................... 99
Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet ............................................................................................. 100
Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet ................................................................................................ 101
Liite 4.4 Vuokrasopimukset...................................................................................................... 103
Liite 4.5 Varaukset ................................................................................................................... 106
5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS............................................................................................................................................................ 107
Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka .................................................................................. 107
Liite 5.2 Oma pääoma ............................................................................................................. 108
Liite 5.3 Osakekohtainen tulos ................................................................................................. 109
Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta .............................................................................................. 109
Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat ................................................................................................. 112
Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut .............................................................................................. 114
Liite 5.7 Ehdolliset velat ........................................................................................................... 115
6 MUUT LIITETIEDOT .................................................................................................................................................................................... 116
Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat ..................................................................................................... 116
Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi ............................................................................. 117
Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat ..................................... 117
Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit.......................................................................................... 118
Emoyhtiön tilinpäätös ................................................................................................................................................................................. 119
Emoyhtiön tuloslaskelma .......................................................................................................................................................................... 119
Emoyhtiön tase ............................................................................................................................................................................................ 120
Emoyhtiön rahoituslaskelma .................................................................................................................................................................... 121
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ...................................................................................................................................................... 122
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet............................................................................................ 122
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ........................................................................................... 122
Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat ................................................... 124
Tuloslaskelman liitetiedot ........................................................................................................ 126
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ...................................................................................... 127
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot .................................................................................... 127
Omistukset muissa yrityksissä ................................................................................................. 128
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset ................................................................................................................... 129
4
Hallituksen toimintakertomus
Puuilon liiketoiminta
Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla
ketjulla oli 31.1.2026 päättyneen tilikauden lopussa 56 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi
asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja
sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara,
puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista
halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä
rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta
tuotevalikoimasta. Tilikauden aikana avattiin seitsemän uutta myymälää: Varkaus, Savonlinna, Lohja,
Mäntsälä, Jyväskylän Keljo, Iisalmi ja Heinola.
Yhtiörakenne
Puuilo-konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka liiketoimintana on myydä hallintopalveluja
tytäryhtiölleen. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluu Puuilo Oyj:n 100 % omistama, vähittäiskauppaa
harjoittava liiketoimintayhtiö Puuilo Tavaratalot Oy. Tilikaudella perustettiin uusi ruotsalainen
tytäryhtiö Puuilo Varuhus AB. Yhtiöllä ei ole ollut liiketoimintaa tilikaudella 2025.
Näkymät tilikaudelle 2026
Puuilo ennustaa tilikauden 2026 liikevaihdon olevan 480–510 milj. euroa ja oikaistun EBITA:n olevan
80–90 milj. euroa.
Tilikauden näkymät sisältävät epävarmuustekijöitä liittyen ostovoiman ja kuluttajakäyttäytymisen
muutoksiin. Lisäksi geopoliittisilla kriiseillä ja kansainvälisillä jännitteillä voi olla vaikutusta tuotteiden
saatavuuteen ja hintoihin.
Puuilon pitkän aikavälin tavoitteet
Pitkän aikavälin tavoitteet tilikausille 2026–2030:
• Kasvu: Liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen kasvu yli 10 % ja liikevaihto yli 800 milj. euroa
tilikauden 2030 loppuun mennessä (päättyy tammikuussa 2031)
• Kannattavuus: Oikaistu EBITA-% ylittää 17 % liikevaihdosta
• Voitonjako: Yhtiö pyrkii jakamaan osakkeenomistajille vähintään 80 % kunkin tilikauden
nettotuloksesta
• Velkaantuneisuus: Yhtiön nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alittaa 2.5x
Kasvustrategia
Puuilon tavoitteena on jatkaa asemansa vahvistamista yhtenä Suomen johtavista halpakaupoista
hyödyntäen keskeisiä vahvuuksiaan: houkuttelevaa ja laajaa tuotevalikoimaa, edullisia hintoja ja
helppoa asiointikokemusta.
Päivitetyn kasvustrategiansa mukaisesti yhtiö pyrkii avaamaan Suomessa noin 7–10 uutta
myymälää vuodessa sekä jatkamaan vertailukelpoisen liikevaihdon kasvattamista nostamalla
entisestään tunnettuuttaan. Osana päivitettyä kasvustrategiaa Puuilo aloittaa myös kansainvälisen
laajentumisen avaamalla strategiakauden 2026–2030 aikana pilottimyymälöitä Ruotsiin. Yhtiöllä on
tehokas ja standardoitu myymälänavaamisprosessi, mikä mahdollistaa usean myymälän avaamisen
vuosittain ilman, että se vaikuttaa negatiivisesti muuhun operatiiviseen toimintaan. Uudet myymälät
ovat keskimäärin kannattavia jo ensimmäisen kokonaisen kuukauden jälkeen avauksesta.
5
Puuilo pyrkii jatkuvasti parantamaan arvolupaustansa tarjoamalla asiakkaiden tarpeisiin vastaavan
laajan tuotevalikoiman sekä kilpailukykyiset hinnat. Yhtiö pyrkii myös jatkamaan verkkokauppansa
kehittämistä tarjotakseen asiakkailleen mahdollisuuden monikanavaiseen ostokokemukseen.
Myymäläverkoston kehittäminen
Tilikauden 2025 aikana Puuilo avasi yhteensä seitsemän uutta myymälää. Ensimmäisen kvartaalin
aikana yhtiö avasi kolme myymälää: Varkauteen, Savonlinnaan ja Lohjalle. Toisella kvartaalilla
avattiin myymälät Mäntsälään ja Jyväskylän Keljoon. Viimeisellä kvartaalilla Puuilo avasi myymälät
Iisalmeen ja Heinolaan.
Tilikauden 2026 aikana myymälät avataan Hollolaan (myymälä avattu maaliskuussa 2026), Espoon
Espoonlahteen, Jyväskylän Vaajakoskelle, Lahti Holmaan, Kangasalle, Raaseporin Karjaalle ja
Kurikkaan. Tilikauden 2027 avauksista on tähän mennessä tiedotettu Ylivieskan myymälän
avauksesta. Muista tulevista avauksista tullaan tiedottamaan niiden varmistuessa.
Vantaan Virkamiehen myymälä muuttaa uusiin tiloihin Vantaan Tammistoon kesällä 2026 ja
Jyväskylän Seppälän ja Kajaanin myymälät muuttavat uusiin tiloihin vuoden 2027 aikana. Puuilon
määritelmän mukaan myymälää pidetään uutena avaamisvuonna ja sitä seuraavana tilikautena.
Uudelleensijoitetut myymälät katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.
Ruotsin ensimmäisten pilottimyymälöiden valmistelut etenevät suunnitellusti. Tavoitteena on avata
ensimmäinen myymälä viimeistään vuoden 2027 kolmannella kvartaalilla.
Puuilolla oli 31.1.2026 yhteensä 56 myymälää (49 myymälää) eri puolilla Suomea. Nykyinen
myymäläverkosto on nuori ja yli puolet myymälöistä on avattu viimeisen viiden vuoden aikana.
Taloudellinen kehitys
Kausivaihtelu
Puuilon liiketoiminta on osittain kausiluonteista. Näin ollen Puuilon liikevaihdossa, liiketoiminnan
tuloksessa ja rahavirroissa esiintyy kausittaisia huippuja, vaikka sesonkiriippuvuus on suhteellisen
vähäistä verrattuna kaupanalaan yleisesti. Historiallisesti Puuilon tärkeimpiä kausia liikevaihdollisesti
ovat olleet tilikauden toinen ja kolmas neljännes. Lisäksi Puuilon liikevaihtoon vaikuttaa osittain
poikkeukselliset, ankarat tai vuodenajalle epätyypilliset sääolot.
Liikevaihto, tulos ja kannattavuus
Puuilon liikevaihto kasvoi tilikaudella 15,4 % (+13,3 %) ja oli 442,3 milj. euroa (383,4). Puuilon
myymälöiden liikevaihto oli 432,7 milj. euroa (374,4) ja verkkokaupan liikevaihto oli 9,6 milj. euroa
(9,1), mikä vastasi 2,2 % (2,4 %) liikevaihdosta. Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihto kasvoi
3,7 % (+1,5 %). Verkkokaupan liikevaihto kasvoi 5,6 % (+1,7 %).
Liikevaihtoa kasvattivat sekä uudet että vertailukelpoiset myymälät. Asiakasmäärät jatkoivat
kasvuaan myös vertailukelpoisissa myymälöissä. Keskiostos laski viime vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna.
Puuilon myyntikate tilikaudella oli 169,0 milj. euroa (144,6) ja myyntikatemarginaali oli 38,2 %
(37,7 %). Katekehitystä tukivat pääasiassa omien tuotemerkkien myynnin suhteellisen osuuden
merkittävä nousu ja myyntimixin muutos.
Liiketoiminnan kulut ja henkilöstökulut olivat yhteensä 72,5 milj. euroa (61,0), eli 16,4 %
liikevaihdosta (15,9 %). Oikaistut liiketoiminnan kulut sisältäen henkilöstökulut olivat 71,9 milj. euroa
(61,0) eli 16,2 % (15,9 %) liikevaihdosta. Liiketoiminnan kuluissa merkittävin erä oli henkilöstökulut.
Henkilöstökulut olivat 44,5 milj. euroa (38,5), eli 10,1 % (10,0 %) liikevaihdosta. Pääosa
henkilöstökulujen kasvusta johtui uusien myymälöiden vaikutuksesta sekä kaupan
6
työehtosopimuksen mukaisesta yleiskorotuksesta. Liiketoiminnan kuluihin sisältyi 0,6 milj. euroa
strategisiin hankkeisiin liittyviä, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja. Vertailukaudella ei ollut
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Oikaistu EBITA oli 77,4 milj. euroa (67,0) mikä vastasi 17,5 % (17,5 %) liikevaihdosta ja se kasvoi
15,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. EBITA oli 76,8 milj. euroa (67,0), mikä vastasi 17,4 % (17,5 %)
liikevaihdosta.
Liikevoitto oli 75,1 milj. euroa (65,1), mikä vastasi 17,0 %:n (17,0 %) liikevoittomarginaalia.
Nettorahoituskulut olivat -5,3 milj. euroa (-5,2). Nettorahoituskulut ilman IFRS 16 vaikutusta olivat
- 2,0 milj. euroa (-2,3).
Tulos ennen veroja oli 69,8 milj. euroa (59,9). Verot olivat 13,8 milj. euroa (12,0). Tulos oli 56,0 milj.
euroa (47,9). Osakekohtainen tulos oli 0,66 euroa (0,57).
Tase, rahoitus ja rahavirta
Puuilon vaihto-omaisuus oli tilikauden päättyessä 123,2 milj. euroa (115,5). Absoluuttisen varaston
arvon kasvu johtui pääasiassa viimeisen kahdentoista kuukauden aikana avatuista seitsemästä
uudesta myymälästä sekä tuleville myymälöille jo hankituista oman tuonnin tuotteista. Lisäksi omien
tuotemerkkien maahantuonnin määrä suunnitellusti kasvoi. Tavoitteena on edelleen varaston
kiertonopeuden parantaminen.
Konsernin operatiivinen vapaa kassavirta oli 72,6 milj. euroa (44,0). Operatiivista vapaata
kassavirtaa tuki hyvä liikevoitto. Vertailukauden kumulatiiviseen kassavirtaan vaikutti lisäksi
Hurrikaani-järjestely.
Rahavarat olivat tilikauden lopussa 33,0 milj. euroa (18,3) ja rahoitusasema on vakaa. Puuilon
korolliset velat olivat yhteensä 163,4 milj. euroa (133,1), josta pitkäaikaisia rahoituslaitoslainoja oli
69,9 milj. euroa (50,0). Konsernilla ei ollut lyhytaikaisia rahoituslaitoslainoja (-). Muut korolliset velat
olivat IFRS 16 -standardin perusteella raportoitavia vuokrasopimusvelkoja. Tilikauden päättyessä
nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli 1,3 (1,4), mikä on linjassa pitkän aikavälin
tavoitteen kanssa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16 vaikutusta oli 0,5
(0,5). Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta oli 36,9 milj. euroa (31,7).
Investoinnit
Puuilon investoinnit olivat 5,8 milj. euroa (7,1). Investoinnit kohdistuivat pääosin uusien myymälöiden
kalustamiseen. Vertailukauden investoinnit kohdistuivat pääosin Hurrikaani-järjestelyyn sekä uusien
myymälöiden kalustamiseen
.
Henkilöstö
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 950 (849). Henkilöstön määrä keskimäärin oli 1 129
(1 005). Henkilöstökulut olivat 44,5 milj. euroa (38,5).
Tärkeitä tapahtumia
Uudelleenrahoitus
Puuilo allekirjoitti OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen
rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää
kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvattiin vuonna 2021 solmittu
aiempi sopimus.
7
Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30
miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun,
käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku.
Samassa järjestelyssä sovittiin myös yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta
lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus
edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025)
Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa
Puuilo luovutti yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta
osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta
tiedotettiin alun perin pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustui varsinaisen
yhtiökokouksen 15.5.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen
luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa oli 428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)
Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille
Puuilon hallitus päätti perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen
tytäryhtiöiden avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen
ohjelmakauden vuosille 2025–2027.
LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön
osakkeita. LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden
intressit sekä edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-
ohjelman on tarkoitus koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12
kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää
vuosittain ohjelmakauden käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja
avainhenkilöt kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen.
Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkoi 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen
säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta.
Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjottiin noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen
myös johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä
kertasijoitus ja/tai säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin.
Ohjelmakauden 2025–2027 sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa
arviolta syyskuussa 2025, joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.
Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi
sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden.
Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto)
jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut
suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit on sidottu osakkeen kokonaistuottoon
(TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun
pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen
säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027
tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson
päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta
aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä
sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat
Puuilon osakkeita.
Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen
veroja) on noin 519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden
määrä riippuu avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen
8
edellytysten täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote
17.4.2025)
Uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2026–2030
Puuilon hallitus päätti 10.9.2025 uusista pitkän aikavälin tavoitteista. Tavoitteet julkaistiin
11.9.2025.
CFO Ville Ranta jätti Puuilon vuoden 2025 lopussa
CFO Ville Ranta kertoi jättävänsä Puuilon siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen. Hän lopetti
nykyisessä tehtävässään 31.12.2025. Hänen seuraajansa haku on käynnissä. (pörssitiedote
1.10.2025)
Nimitystoimikunnan kokoonpano
Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2025 päivätyn osakasluettelon
perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä
Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Mammu Kaario. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella
Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valintaa ja palkitsemista sekä hallituksen
valiokuntien jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026, sekä
tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle.
Kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat nimesivät seuraavat jäsenet Puuilon osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaan: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore, Markku Tuomaala,
edustajanaan Janne Koikkalainen, Evli-Rahastoyhtiö Oy, edustajanaan Ville Tiainen. (pörssitiedote
14.10.2025)
Väliaikainen talousjohtaja
Annu von Weymarn on nimitetty Puuilon väliaikaiseksi talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi
1.1.2026 alkaen. Weymarn on työskennellyt Puuilossa vuodesta 2019 alkaen ja hän toimii yhtiön
Head of Financial Controlling roolissa. (pörssitiedote 10.12.2025)
Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat
Liputusilmoitus
Puuilo vastaanotti 17.3.2026 The Capital Group Companies, Inc:n arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5
§:n mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan The Capital Group Companies, Inc.:n epäsuora
omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä alitti 5 prosentin rajan 16.3.2026 ja on nyt 4,98 %.
(pörssitiedote 18.3.2026)
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
hallituksen jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin viisi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon
hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen kaikki hallituksen nykyiset jäsenet: Susanne Hounsgaard,
Jens Joller, Mammu Kaario, Tuomas Piirtola ja Markku Tuomaala. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat
riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on
riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan uudelleen Mammu Kaario.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot
seuraavasti:
-Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 70 000 euroa (aiemmin 65 000 euroa)
9
-Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 37 000 euroa (aiemmin 33 000 euroa)
-Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 7 000 euroa (aiemmin 6 000 euroa)
ja tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 4 000 euroa (aiemmin 3 000 euroa).
Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 20.3.2026)
Omien osakkeiden hankinta
Puuilo tiedotti 25.3.2026, että yhtiön hallitus on päättänyt käyttää 15.5.2025 pidetyn varsinaisen
yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita. Omien osakkeiden
hankinnat alkoivat 27.3.2026 ja päättyivät 9.4.2026. Tämän jakson aikana Puuilo hankki 385 000
omaa osaketta. Määrä vastaa noin 0,45 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 84 776 953
osaketta. Keskimääräinen ostohinta osaketta kohti oli 12,798540 euroa ja kokonaisarvo 4 927 438
euroa.
Hankitut osakkeet käytetään ensisijaisesti osana avainhenkilöiden osakeperusteisten
kannustinjärjestelmien (share-based incentive plan) palkkioiden maksamista. Osakkeet hankittiin
muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa hankintahetken
markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhtiön vapaalla omalla
pääomalla. Hankintojen jälkeen yhtiön hallussa on yhteensä 813 519 omaa osaketta. (pörssitiedote
9.4.2026)
Liputusilmoitus
Puuilo Oyj on 9.4.2026 vastaanottanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen.
Ilmoituksen mukaan JPMorgan Chase & Co.:n epäsuora omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä
ylitti 5 prosentin rajan 7.4.2026 ja on nyt 5,05 %. (pörssitiedote 10.4.2026)
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osaketiedot ja kaupankäynti osakkeilla
Puuilo Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake tuottaa yhden äänen yhtiön yhtiökokouksessa.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Puuilo Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 80 000 euroa ja
yhtiöllä oli tilikauden päättyessä 84 776 953 osaketta.
Tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 31.1.2026 osakkeen päätöskurssi oli 12,31 euroa.
Osakevaihto katsauskaudella oli 321 milj. euroa ja 25 330 419 kappaletta. Osakkeen päivänsisäinen
(intraday) ylin hinta tilikaudella oli 15,29 euroa ja alin 9,83 euroa. Tilikauden päättyessä osakkeiden
markkina-arvo oli 1 038 milj. euroa.
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 428 519 omaa osaketta.
Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat ja johdon omistuksista
osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/johdon_omistukset.
Osakkeenomistajat
Tilikauden päättyessä Puuilolla oli 35 089 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
Puuilo on syyskuussa 2023 tehdyn liputusilmoituksen perusteella saanut tiedon, että Ampfield
Management LP:n välillinen omistus Puuilon osakkeista vastaa 10,11 % omistusosuutta.
10
Suurimmat osakkeenomistajat 31.1.2026
Osakemäärä
% Osakkeista
1. Tuomaala Markku
3 789 578
4,47 %
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
1 991 000
2,35 %
3. Danske Invest Finnish Equity Fund
1 678 475
1,98 %
4. Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
1 666 000
1,97 %
5. Evli Finnish Small Cap Fund
1 300 000
1,53 %
6. Op-Suomi -Sijoitusrahasto
1 240 299
1,46 %
7. Evli Finland Select Fund
1 237 265
1,46 %
8. Op-Henkivakuutus Oy
604 874
0,71 %
9. Tuomaala Henri Aleksi
600 000
0,71 %
10. Säästöpankki Kotimaa -Sijoitusrahasto
553 949
0,65 %
10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä
14 661 440
17,29 %
100 suurinta osakkeenomistaa yhteensä
23 457 699
27,67 %
Hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia yhteensä
49 493 635
58,38 %
Yhteensä
84 776 953
100,00 %
Omistusjakauma sektoreittain 31.1.2026
Osakemäärä
% Osakkeista
Kotitaloudet yhteensä
17 128 378
20,20 %
Eläke- ja vakuutusyhtiöt yhteensä
5 397 279
6,37 %
Muut yhteensä
4 473 033
5,28 %
Rahastoyhtiöt yhteensä
3 906 442
4,61 %
Yritykset yhteensä
3 679 177
4,34 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä
699 009
0,82 %
Yhteensä
35 283 318
41,62 %
Hallintarekisteröidyt
49 493 635
58,38 %
Jakauma osakekannan mukaan 31.1.2026
Osakemäärä
Omistajien määrä
Osakemäärä
% Osakkeista
0-100
17 366
796 838
0,94 %
101-500
12 481
3 072 154
3,62 %
501-1000
2 993
2 257 113
2,66 %
1001-5000
1 925
3 865 139
4,56 %
5001-10000
163
1 167 036
1,38 %
10001-50000
102
2 205 112
2,60 %
50001-100000
14
1 061 953
1,25 %
100001-
34
20 857 973
24,60 %
Hallintarekisteröidyt
11
49 493 635
58,38 %
Yhteensä
35 089
84 776 953
100,00 %
Johdon osakeomistus
Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.1.2026 yhteensä 4 032 368 Puuilo
Oyj:n osaketta, mikä vastasi 4,76 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.
Toimitusjohtajalla oli 31.1.2026 213 499 Puuilo Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,25 % yhtiön kaikista
osakkeista ja äänimäärästä. Johtoryhmällä mukaan lukien toimitusjohtaja oli 392 752 Puuilo Oyj:n
osaketta 31.1.2026, mikä vastasi 0,46 % yhtiön kaikista osakkeista ja äänimäärästä.
11
Liputusilmoitukset
Tilikauden aikana Puuilo sai seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset osakkeenomistajien
liputusilmoitukset:
• Puuilo vastaanotti 11.8.2025 The Capital Group Companies, Inc:ltä arvopaperimarkkinalain
9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan The Capital Group Companies,
Inc:n epäsuora omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä alitti 10 prosentin rajan 8.8.2025
ja oli sen jälkeen 9,84 %.
• Puuilo vastaanotti 16.9.2025 JPMorgan Chase &C:ltä arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan JPMorgan Chase &C:n välillinen omistusosuus Yhtiön
osakkeista ja äänistä ylitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 5,02 %.
• Puuilo vastaanotti 15.12.2025 JPMorgan Chase &C:ltä arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5
§:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan JPMorgan Chase &C:n välillinen omistusosuus
Yhtiön osakkeista ja äänistä alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen 4,99 %.
• Puuilo vastaanotti 20.1.2026 The Income Fund of America:lta arvopaperimarkkinalain 9
luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan The Income Fund of America:n välillinen
omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä alitti 5 prosentin liputusrajan ja oli sen jälkeen
4,94 %.
Lisää tietoa Puuilon osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa
https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat ja johdon omistuksista
osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/johdon_omistukset.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.
Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan viitekehys, prosessit, hallinnointi
ja vastuut Puuilossa.
Riskienhallinnan pääasiallinen tavoite Puuilossa on tukea yrityksen strategian mukaista toimintaa,
liiketoiminnan jatkuvuutta ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista tunnistamalla yhtiön
toimintaan liittyviä riskejä ja hallitsemalla niitä proaktiivisesti. Kokonaisvaltainen riskienhallinta
painottaa yrityskulttuurin roolia ja se on integroitu osa Puuilon liiketoimintaa ja sen suunnittelua sekä
päätöksentekoa.
Hallituksella on vastuu valvoa ja varmistaa, että yhtiön riskienhallintaprosessin toiminnot ovat
kokonaisvaltaisia. Hallitus määrittää riskihalun ja -toleranssin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti.
Hallitus on myös vastuussa riskienhallintaan liittyvien yhtiön politiikkojen hyväksymisestä. Puuilon
operatiivinen johto on vastuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niitä uhkaavien
riskien kontrolloinnista, johtamisesta ja lieventämisestä. Operatiivinen johto on myös vastuussa
riskienhallintatyöstä sekä riskienhallinnan suorituskyvyn ja riittävien resurssien saatavuuden
takaamisesta.
Riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitaan kokonaisvaltaisesti. Konsernin riskikartta sekä
merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät raportoidaan Puuilon hallitukselle säännöllisesti.
Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä raportoidaan markkinoille toimintakertomuksessa
ja niissä tapahtuneissa olennaisista muutoksista liiketoiminta- ja puolivuotiskatsauksissa.
12
Puuilon merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden tulo markkinoille
Suomen vähittäiskauppamarkkinat ovat kilpaillut, joten kilpailijoiden toimet ja uusien kilpailijoiden
tulo markkinoille voivat vaikuttaa Puuilon asemaan.
Kilpailijoiden eri toimiin pystytään reagoimaan markkinoinnin, hinnoittelun ja valikoimanhallinnan
avulla sekä myymäläverkoston nopean laajentamisen kautta. Lisäksi riskiä hallitaan seuraamalla
kilpailijoita ja arvioimalla heidän toimenpiteitänsä aktiivisesti.
Tuoteturvallisuus
Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena
olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa
tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.
Yhtiö hallitsee riskiä ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, johon kuuluu muun muassa
toimittajien tuoteturvallisuus- ja laatudokumentaation sekä asiakasreferenssien läpikäynti. Lisäksi
yhtiö hallitsee tuoteriskiä vaatimalla korkeamman riskin tuotteille riippumattoman testilaboratorion
suorittaman varmennuksen tuotteen turvallisuudesta.
Muutokset ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä
Ostovoimassa ja kuluttajakäyttäytymisessä voi tapahtua muutoksia muun muassa yleisestä
taloudellisesta tilanteesta, luottamuksesta yleiseen talouteen, työllisyysasteesta, inflaatiosta,
energiahinnoista ja korkotasosta johtuen.
Puuilo pyrkii vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen mainonnan keinoin, sekä ylläpitämään edullista
hintamielikuvaa ja tekemällä harkittuja hinnoittelupäätöksiä.
Geopoliittiset riskit
Ukrainan sota ja muut geopoliittiset jännitteet ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta
Euroopassa sekä kasvattaneet turvallisuuspoliittisia jännitteitä. Konfliktien mahdollinen
laajeneminen voisi johtaa merkittäviin muutoksiin toimittajaympäristössä sekä vaikuttaa Puuilon
toimitusketjuihin ja nostaa hankinnan kustannuksia. Geopoliittinen tilanne ja sen välilliset
markkinavaikutukset voivat lisätä asiakkaiden hintatietoisuutta.
Puuilo pyrkii hallitsemaan riskiä seuraamalla tilannetta ja reagoimaan muutoksiin proaktiivisesti.
Lisäksi pyritään hajauttamaan toimittajaketjua maantieteellisesti.
Puuilon maahantuomien tuotteiden epäonnistuminen ja laatuongelmat
Puuilon itse maahantuomissa tuotteissa voi ilmaantua laatuongelmia, mikä voi heikentää omien
tuotteiden mainetta asiakkaiden keskuudessa. Lisäksi omien tuotteiden valikoiman laajentaminen ja
kehittäminen voivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön muihin toimittajasuhteisiin.
Yhtiö vastaa riskeihin kehittämällä omaa laadunvarmistusjärjestelmäänsä sekä aktiivisella
valikoimanhallinnalla.
Tietoturva
Puuilon IT-järjestelmiin voidaan hyökätä teknisistä ja hallinnollisista suojaustoimenpiteistä
huolimatta. Mikäli tunkeutumista ei havaita, seurauksena on tietomurto tai palvelunesto. Lisäksi
henkilökunnan puutteelliset tiedot ja osaaminen tietojen suojauksessa ja käsittelyssä voivat johtaa
siihen, että tiedot joutuvat vääriin käsiin.
13
Tietoturvaan liittyviä käytäntöjä, dokumentaatiota ja ohjeistusta kehitetään jatkuvasti. Uusien
tekoälypohjaisten valvontatyökalujen kyvykkyyksiä tutkitaan. Riskiä hallitaan myös kouluttamalla
henkilökuntaa säännöllisesti.
Tehoton varastonhallinta
Tehoton varastonhallinta aiheuttaa tappioita tai tulon menetyksiä. Puuilo hoitaa aktiivisesti
tuotevalikoimaa ja seuraa varastokiertoa.
Myyntihinnoittelu
Puuilo on halpakauppa ja hintataso on tärkeä Puuilon asiakkaille. Liian korkea hintataso voi johtaa
hintamielikuvan heikkenemiseen ja myynnin laskuun.
Puuilo tekee aktiivisesti hintaseurantaa ja myyntihinnoittelua johdetaan selkeän hinnoittelustrategian
avulla.
Häiriöt toimitusketjuissa
Häiriöillä yhtiön tavarantoimittajien tai omien myymälöiden varastointi- ja logistiikkaketjussa sekä
mahdollisilla logistiikka-alan lakoilla voi olla haitallinen vaikutus Puuilon liiketoimintaan,
taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja rahavirtoihin.
Puuilo hallitsee riskiä hajauttamalla toimitusketjua sekä pitämällä myymälöiden ja keskusvarastojen
varastotasot riittävällä tasolla.
Toimitusketjun ESG-riskit
Puuilon ostotoiminnassa tai sen toimitusketjun toiminnassa voi esiintyä puutteita liittyen ESG-
asioihin. Riskinä on, että yhtiö ei täytä Amfori BSCI vaatimuksia tai lakisääteisiä velvollisuuksiaan
(esim huolellisuusvaatimus toimittajienvalinnan yhteydessä) vanhojen ja/tai uusien toimittajien osalta.
Puuilo käy läpi nykyisiä toimittajia ja vaatii BSCI-sertifikaatin riskimaiden toimittajilta. Uusissa
toimittajavalinnoissa korostetaan vastuullisuutta ja omia tehdasauditointeja lisätään.
Markkinoinnin ja mainonnan epäonnistuminen tai riittämättömyys
Puuilon mainonta ja markkinointi ei välttämättä tuota riittävää tunnettuutta tai kasvata brändin
vetovoimaa asiakkaiden keskuudessa ja uusien asiakkaiden määrä hiipuu. Kansainvälisillä
markkinoilla mainonnan investoinnit kasvavat, mikä heikentää merkittävästi mainonnan tehokkuutta.
Puuilo mittaa mainontaa ja mainonnan ROI’ta. Yritys käyttää medioita, jotka tuovat parhaan efektin.
Valikoimakehityksen hidastuminen
Yhtiön valikoiman kehitys voi jäädä kilpailijoista jälkeen ja nousevat kysyntätrendit voivat jäädä
tunnistamatta. Lisäksi valikoiman houkuttelevuus voi laskea asiakkaiden keskuudessa.
Puuilo hallitsee riskiä seuraamalla aktiivisesti toimintaympäristöä ja sen muutoksia, sekä
kokeilemalla rohkeasti uusia trendejä.
Avainhenkilöriskit
Epäonnistuminen johdon ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinnissa tai palveluksessa pitämisessä
voisi vaikuttaa haitallisesti Puuiloon.
Yhtiö hallitsee riskiä pyrkimällä parantamaan työnantajamielikuvaa, panostamalla esihenkilötyön
laatuun, sitouttamis- ja kannustinohjelmilla sekä pitämällä henkilökunnan toimenkuvat mielekkäinä.
Lisäksi rekrytoinnit tehdään huolellisesti ja niissä käytetään soveltuvuusarviointeja.
14
Brändin vahvuus kuluttajien parissa
Puuilon kasvun edellytykset riippuvat merkittävältä osin sen brändin vahvuudesta, eikä Puuilo
välttämättä pysty ylläpitämään tai parantamaan brändiinsä liittyviä mielikuvia. Riskit nousevat
kansainvälistymisen yhteydessä, kun Puuilon brändi lähtee kohdemarkkinassa liikkeelle
olemattomalla tunnettuudella ja historialla. Epäonnistuminen uudella markkinalla voi vaikuttaa
negatiivisesti brändiin myös suomalaisten keskuudessa.
Puuilo seuraa aktiivisesti kuluttaja- ja asiakastutkimuksia ja kehittää jatkuvasti mainonnan
konsepteja ja valikoimaa sekä parantaa asiakaskokemusta.
Puuilon riskienhallinnan yleisiä periaatteita on kuvattu myös yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa
https://www.investors.puuilo.fi/fi/sijoittajat/hallinnointi/riskienhallinta.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytymiskokous
Puuilo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.5.2025 Vantaalla. Yhtiökokous vahvisti yhtiön
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2024 – 31.1.2025, myönsi vastuuvapauden
yhtiön hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille tilikaudelta 1.2.2024 – 31.1.2025 sekä
hyväksyi kaikki hallituksen ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan yhtiökokoukselle tekemät
ehdotukset.
Osinko
Yhtiökokous päätti, että 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan
osinkoa yhteensä 0,70 euroa osakkeelta. Osingosta 0,46 euroa maksettiin tilikauden 2024 tuloksen
perusteella ja 0,24 euroa lisäosinkona. Osinko maksettiin kahdessa erässä 0,35 euroa osakkeelta.
Ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 26.5.2025 ja maksupäivä 2.6.2025. Toisen erän
täsmäytyspäivä oli 16.10.2025 ja maksupäivä 23.10.2025. Hallitus valtuutettiin tarvittaessa
päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä,
mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätettiin omaan pääomaan.
Hallituksen kokoonpano
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi (5). Hallituksen jäseniksi valittiin nykyisistä
jäsenistä Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola sekä uusina jäseninä Susanne Hounsgaard
ja Markku Tuomaala seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Mammu Kaarion.
Hallituksen jäsenten palkkiot
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti: hallituksen
puheenjohtajalle 65 000 euroa ja hallituksen muille jäsenille 33 000 euroa. Lisäksi yhtiökokous päätti,
että hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkiot maksetaan seuraavasti:
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 6 000 euroa ja muille tarkastusvaliokunnan jäsenille 3 000
euroa.
Tilintarkastaja
Yhtiön tilintarkastajaksi tilikaudelle 1.2.2025 – 31.1.2026 valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab.
Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Henrik Holmbom. KPMG Oy Ab toimi myös yhtiön
kestävyysraportoinnin varmentajana ja KRT Henrik Holmbom päävastuullisena
kestävyysraportoinnin varmentajana.
Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.
15
Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 477 695 yhtiön oman
osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta kuitenkin siten, että yhtiön hallussa kulloinkin
olevien osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan
hankkia vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintapäivänä julkisessa
kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuhun markkinaehtoiseen hintaan. Hallitus päättää
muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Omien
osakkeiden hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan
hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankinta).
Valtuutus kumosi 15.5.2024 annetun valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti, kuitenkin enintään
31.7.2026 saakka.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien uusien osakkeiden lukumäärä
voi olla yhteensä enintään 8 477 695 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista. Hallitus päättää muista osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamiseen liittyvistä ehdoista. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen
voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus
kumoaa 15.5.2024 annetun valtuutuksen päättää osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen
alkuun asti, kuitenkin enintään 31.7.2026 saakka.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään lahjoituksista yleishyödyllisiin tarkoituksiin
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 euron suuruisista
lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Hallitus päätettiin valtuuttaa
päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on
voimassa vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18
kuukautta yhtiökokouksen päätöksen päivämäärästä lukien.
Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Antti Ihamuotila.
Yhtiökokouspöytäkirja on saatavilla Puuilo Oyj:n sijoittajasivuilla
osoitteessa https://www.investors.puuilo.fi/fi/hallinnointi/yhtiokokous.
Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Tarkastusvaliokuntaan valittiin uudelleen seuraavat jäsenet: Mammu Kaario (puheenjohtaja),
Tuomas Piirtola ja Jens Joller.
16
Voitonjakoehdotus
Puuilo Oyj:n hallitus ehdottaa 12.5.2026 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikauden 2025 tuloksen
perusteella jaetaan osinkoa 0,54 euroa osaketta kohden ja lisäksi maksetaan 0,12 euroa osaketta
kohden lisäosinkona. Osingon kokonaismäärä on siten 0,66 euroa osaketta kohden, ja se jaetaan
tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026 vahvistettavan taseen perusteella osingonjakohetkellä yhtiön
ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään
omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon maksamista kahdessa erässä.
Osingon ensimmäinen erä, 0,33 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon
ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 19.5.2026 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n
pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon ensimmäisen erän maksupäiväksi 26.5.2026.
Osingon toinen erä, 0,33 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen
maksuerän täsmäytyspäivänä 15.10.2026 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 22.10.2026. Hallitus ehdottaa,
että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun
täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt
muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.
Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 24.3.2026 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 84 348 434
osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 55 669 966,44 euroa.
Konsernin emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 133 155 191,36 euroa, josta tilikauden voitto on
57 574 379,88 euroa. Ehdotettu tilikauden 2025 tuloksen perusteella maksettava perusosinko
vastaa noin 81 % Puuilo-konsernin tilikauden tuloksesta. Ehdotettu kokonaisosinko vastaa noin 100 %
Puuilo-konsernin tilikauden 2025 tuloksesta.
Varsinainen yhtiökokous
Puuilon varsinainen yhtiökokous tullaan pitämään 12.5.2026.
17
Konsernin keskeiset tunnusluvut
milj. euroa
1.2.2025-
31.1.2026
1.2.2024-
31.1.2025
1.2.2023-
31.1.2024
Liikevaihto
442,3
383,4
338,4
Liikevaihdon kehitys (%)
15,4 %
13,3 %
14,2 %
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon kehitys (%)
3,7 %
1,5 %
5,2 %
Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)
5,6 %
1,7 %
-11,2 %
Myyntikate
169,0
144,6
123,9
Myyntikate-%
38,2 %
37,7 %
36,6 %
Oikaistu EBITA*
77,4
67,0
54,1
Oikaistu EBITA-%*
17,5 %
17,5 %
16,0 %
Oikaistun EBITA:n* kehitys (%)
15,5 %
23,8 %
10,9 %
EBITA*
76,8
67,0
54,1
EBITA-%*
17,4 %
17,5 %
16,0 %
Liikevoitto
75,1
65,1
52,8
Liikevoitto (%)
17,0 %
17,0 %
15,6 %
Tilikauden tulos
56,0
47,9
38,7
Osakekohtainen tulos (euroa)
0,66
0,57
0,46
Osinko (euroa per osake)
0,66**
0,70
0,38
Operatiivinen vapaa kassavirta
72,6
44,0
54,8
Efektiivinen osinkotuotto (%)
5,4 %**
6,8 %
4,3 %
Hinta/voittosuhde (P/E)
18,5
18,0
19,4
Nettovelka / oikaistu käyttökate
1,3x
1,4x
1,5x
Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
0,5x
0,5x
0,5x
Oma pääoma per osake
1,2
1,2
1,0
Myymälöiden lukumäärä tilikauden päättyessä
56
49
42
Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna
950
849
791
* Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia
** Hallituksen ehdotus
18
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Puuilo käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisten
tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoisen liikevaihdon kehitystä käytetään kuvaamaan Puuilon liiketoiminnan kehittymistä eri
kausien välillä. Tunnusluku kuvaa liikevaihdon muutosta ilman uusia myymälöitä. Vertailukelpoisiksi
myymälöiksi sisällytetään ne myymälät, jotka ovat olleet olemassa sekä raportointikaudella että
vertailukaudella.
Oikaistua tulosta ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja käytetään parantamaan kausien välistä
vertailukelpoisuutta liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi
luokitellaan olennaiset, tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavat erät, normaalista
liiketoiminnasta poikkeaviin transaktioihin, kuten listautumiseen tai yritysjärjestelyihin.
Vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joista on oikaistu IFRS 16 -standardin vaikutus, käytetään taloudellisten
tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta vastaa ennen IFRS 16
-standardin käyttöönoton mukaista käyttökatetta.
Lisäksi vaihtoehtoisina tunnuslukuina on esitetty konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut. Johto käyttää näitä tunnuslukuja liiketoiminnan kehityksen, kannattavuuden sekä
taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin.
Tunnusluku Määritelmä
Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
kehitys (%)
Liikevaihdon kehitys vertailukelpoisissa myymälöissä
lasketaan ottamalla huomioon niiden myymälöiden
liikevaihdon kehitys, joita ei katsota uusiksi tai lopetetuiksi
myymälöiksi.
Myymälää pidetään uutena avaamisvuotenaan ja sitä
seuraavana tilikautena. Uudelleensijoitetut myymälät
katsotaan vertailukelpoisiksi myymälöiksi.
Verkkokaupan liikevaihdon kehitys (%)
Verkkokaupan liikevaihdon kauden muutos jaettuna
edeltävän kauden verkkokaupan liikevaihdolla
Myyntikate
Liikevaihto - materiaalit ja palvelut
Myyntikate-%
Myyntikate prosentteina liikevaihdosta
EBITA
Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja
alaskirjauksia
EBITA-%
EBITA prosentteina liikevaihdosta
Oikaistu EBITA
EBITA oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Oikaistun EBITA:n kehitys (%)
Oikaistun EBITA:n muutos jaettuna edeltävän kauden
oikaistulla EBITA:lla
Oikaistu EBITA-%
Oikaistu EBITA prosentteina liikevaihdosta
19
Liikevoitto
Voitto ennen tuloveroja sekä rahoitustuottoja ja -kuluja
Liikevoitto-%
Liikevoitto prosentteina liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos (laimentamaton)
(euroa)
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin
tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen
laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla.
Osakekohtainen tulos (laimennettu) (euroa)
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin
tuloslaskelman mukainen kauden tulos liikkeeseen
laskettujen osakkeiden painotetulla, laimennusvaikutuksella
oikaistulla keskiarvolla
Käyttökate
Liikevoitto ilman poistoja ja arvonalentumisia
Oikaistu käyttökate
Käyttökate ennen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Operatiivinen vapaa kassavirta
Oikaistu käyttökate – poistot käyttöoikeusomaisuuseristä –
rahavirtalaskelman nettokäyttöpääoman muutos -
investoinnit
Efektiivinen osinkotuotto (%)
Osakekohtainen osinko / tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E)
Tilikauden päätöskurssi / osakekohtainen tulos
Nettovelka / oikaistu käyttökate
Korolliset velat (rahoituslaitoslainat + vuokrasopimusvelat) -
rahavarat / oikaistu käyttökate (12 kk rullaava)
Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS
16 vaikutusta
Korolliset velat ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja -
rahavarat / oikaistu käyttökate – vuokrakulut (12 kk rullaava)
Oma pääoma per osake
Oma pääoma / osakkeiden määrä
20
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin
milj. euroa
1.2.2025-
31.1.2026
1.2.2024-
31.1.2025
1.2.2023-
31.1.2024
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Strategiset hankkeet
0,6
-
-
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
0,6
-
-
Myyntikate
Liikevaihto
442,3
383,4
338,4
Materiaalit ja palvelut
273,3
238,8
214,5
Myyntikate
169,0
144,6
123,9
Liikevoitto ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (EBITA) ja oikaistu EBITA
Liikevoitto
75,1
65,1
52,8
Aineettomien oikeuksien poistot ja alaskirjaukset
1,6
1,9
1,3
EBITA
76,8
67,0
54,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
0,6
-
-
Oikaistu EBITA
77,4
67,0
54,1
Käyttökate ja oikaistu käyttökate
Liikevoitto
75,1
65,1
52,8
Poistot ja arvonalentumiset
22,1
19,0
15,2
Käyttökate
97,2
84,1
68,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
0,6
-
-
Oikaistu käyttökate
97,8
84,1
68,0
Operatiivinen vapaa kassavirta
Oikaistu käyttökate
97,8
84,1
68,0
Nettoinvestoinnit
-5,8
-7,1
-4,7
Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä
-17,3
-14,8
-11,9
Käyttöpääoman muutos
-2,1
-18,2
3,4
Operatiivinen vapaa kassavirta
72,6
44,0
54,8
Nettovelka / oikaistu käyttökate
Nettovelka
130,4
114,8
101,3
Oikaistu käyttökate
97,8
84,1
68,0
Nettovelka / oikaistu käyttökate
1,3
1,4
1,5
Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
Nettovelka
130,4
114,8
101,3
IFRS 16 vuokravelat
-93,5
-83,1
-72,8
Nettovelka ilman IFRS 16 vaikutusta
36,9
31,7
28,5
Oikaistu käyttökate, 12kk rullaava
97,8
84,1
68,0
Käyttöoikeusomaisuuserien vuokrat, 12 kk rullaava
-18,8
-16,0
-12,3
Oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
79,1
68,1
55,7
Nettovelka / oikaistu käyttökate ilman IFRS 16 vaikutusta
0,5
0,5
0,5
21
Kestävyysraportti
Puuilo lyhyesti
Puuilo on suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava halpakauppaketju. Voimakkaasti kasvavalla
ketjulla oli 31.1.2026 päättyneen tilikauden lopussa 56 myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi
asiakkaita palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja
sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara,
puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan tarvikkeet ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen
johtavista halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan
sekä rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yritys tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta
tuotevalikoimasta.
Konsernin emoyhtiö Puuilo Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen
osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, Suomi. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX Helsingin
pörssissä.
Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet (BP-1)
Puuilon kestävyysraportti on laadittu tilikaudelta 1.2.2025-31.1.2026. Se kattaa koko Puuilo-
konsernin eli emoyhtiö Puuilo Oyj:n, sen 100-prosenttisesti omistaman Puuilo Tavaratalot Oy:n ja
tämän 100-prosenttisesti omistaman Puuilo Varuhus Ab:n. Puuilo Varuhus Ab:lla ei ollut
liiketoimintaa raportointikaudella. Kestävyysraportin konsolidoinnin laajuus on sama kuin
tilinpäätöksessä. Arvoketjun alku- ja loppupää on sisällytetty vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arviointiin ja toimintaperiaatteisiin sekä pyritty ottamaan huomioon mittareissa
sillä tarkkuudella mihin tuoteryhmiä koskevien tietojen saatavuus on antanut edellytyksiä.
Puuilon raportoidut kestävyysaiheet perustuvat vuonna 2025 päivitettyyn kaksoisolennaisuuden
analyysiin. Kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 luvun ja eurooppalaisten
kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai
innovoinnin tuloksiin.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
Puuilon tilikausi alkaa 1. helmikuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Raportissa ja sen taulukoissa
vuosiluku viittaa tilikauteen, ei kalenterivuoteen.
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvien tietojen saatavuus ja laatu voivat aiheuttaa epävarmuutta
raportoiduissa tiedoissa. Raportoinnin arvioidaan tästä huolimatta antavan riittävät ja eri vuosilta
vertailukelpoiset tiedot. Hiilijalanjälkilaskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät
epävarmuudet ja rajoitukset on eritelty kohdassa E1-6. Resurssien sisäänvirtauksia koskevat
arvoketjun tiedot kohdassa E5-4 on arvioitu yrityksen sisäisillä tiedoilla, sillä Puuilo ei valmista eikä
jatkojalosta tuotteita itse eikä sillä ole käytettävissään yksityiskohtaisia tietoja arvoketjusta.
Raportoituja yksittäisiä mittareita ei ole erikseen validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.
Puuilo on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa raportointikauden aikana, ja sen yhteydessä on
päivitetty myös mittarit, joilla strategian toteutumista seurataan. Tästä syystä tähän
kestävyysraporttiin sisältyy uutena mittarina palautusprosentti (S4-5), jota ei ole edellisen tilikauden
2024 kestävyysraportissa.
Puuilo jättää ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti vuoden 2025 osalta raportoimatta seuraavat
olennaisiksi tunnistetut tiedonantovaatimukset tai tietopisteet:
22
• SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju: 40 kohdan b ja c alakohdat
• SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanssa: 48 kohdan e alakohta
• E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
• E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
ennakoidut taloudelliset vaikutukset
• S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen
• S1-14 Terveys ja turvallisuus: työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien,
kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää koskevat
tietopisteet
• S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Hallintotapa
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät (GOV-1, G1.GOV-1)
Hallituksen tehtävät
Puuilon hallitus valvoo yhtiön toimintoja ja hallintoa sekä päättää merkittävistä yhtiön strategiaa,
investointeja, järjestäytymistä ja rahoitusta koskevista asioista. Hallituksella on yleistoimivalta
kaikissa niissä asioissa, joita ei lain tai yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla ole määrätty muiden
toimielinten päätettäväksi tai tehtäväksi. Hallituksen tehtäviin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen
ja hallituksen toimintakertomuksen, mukaan lukien kestävyysraportin, sekä puolivuotis- ja
liiketoimintakatsausten hyväksyminen, strategisesti merkittävistä liiketoiminnallisista asioista
päättäminen, Puuilo-konsernissa noudatettavien politiikkojen vahvistaminen sekä riskienhallinnan ja
sisäisen tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä vastaaminen. Lisäksi hallitus nimittää
toimitusjohtajan ja muut johtoryhmän jäsenet sekä päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista.
Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen
keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.
Puuilon hallituksessa oli yhtiökokoukseen 15.5.2025 asti kuusi ja 15.5.2025 alkaen viisi jäsentä.
Hallituksen kokoonpano 15.5.2025 asti:
Puheenjohtaja Lasse Aho
Jäsenet: Bent Holm, Jens Joller, Mammu Kaario, Anne-Mari Paapio, Tuomas Piirtola
Hallituksen kokoonpano 15.5.2025 alkaen:
Puheenjohtaja Mammu Kaario
Jäsenet Susanne Hounsgaard, Jens Joller, Tuomas Piirtola, Markku Tuomaala
Hallituksen jäsenistä oli 15.5.2025 saakka 67 % miehiä ja 33 % naisia, ja 15.5.2025 alkaen 60 %
miehiä ja 40 % naisia. Riippumattomuusarvioinnin perusteella kaikki hallitusjäsenet olivat
riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka oli
riippumaton yhtiöstä, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Hallituksen nais- ja
miesjäsenten suhdeluku oli 15.5.2025 asti 2:4 ja 15.5.2025 alkaen 2:3. Riippumattomien hallituksen
jäsenten osuus oli 15.5.2025 asti 83 % ja 15.5.2025 alkaen 80 %.
Puuilon johtoryhmään kuului raportointikaudella seitsemän jäsentä, jotka kaikki osallistuivat
liikkeenjohtoon:
toimitusjohtaja Juha Saarela
talousjohtaja Ville Ranta (31.12.2025 asti), Annu von Weymarn (väliaikainen talousjohtaja 1.1.2026
23
alkaen)
markkinointijohtaja Perttu Partanen
osto- ja logistiikkajohtaja Markku Lampela
henkilöstöjohtaja Sirkkaliisa Kulmala
myyntijohtaja Markus Kaatranen
tietohallintojohtaja Juha Parviainen.
Johtoryhmän sukupuolijakauma eli nais- ja miesjäsenten suhdeluku oli 31.12.2025 asti 1:6 ja
1.1.2026 alkaen 2:5. Edellisellä tilikaudella se oli 1:6.
Johtoryhmässä tai hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia.
Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat:
Mammu Kaario (puheenjohtaja)
Jens Joller
Tuomas Piirtola
Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat taloudellisen raportoinnin ja kestävyysraportoinnin valvonta,
riskien hallinta, tilintarkastuksen sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen järjestäminen ja
sisäisen valvonnan järjestäminen sekä määräystenmukaisuuteen ja hallintotapaan liittyvät asiat.
Sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se valmistelee asiat hallituksen tai yhtiökokouksen
päätettäväksi.
Hallituksen jäsenillä tulee olla vaadittava pätevyys ja asiantuntemus tehtävien hoitamiseksi.
Hallituksella on kokonaisuutena riittävä osaaminen ja kokemus Puuilon liiketoimintaympäristöstä,
toimialasta ja tuotevalikoimasta.
Johtoryhmän tehtävät
Johtoryhmä toimii konsernin ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä. Johtoryhmä osallistuu
keskeiseen strategiseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ja vastaa resurssien kohdistamisesta ja
tuloksellisuuden arvioimisesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä
raportoi strategisesti merkittävistä asioista hallitukselle ja valmistelee hallituksen päätösvaltaan
kuuluvat asiat.
Johtoryhmän jäsenet vastaavat muiden tehtävien ohessa myös Puuilon vastuullisuustyöstä ja
asettavat sitä koskevat tavoitteet. Vastuullisuuden kokonaisuudesta sekä talous-, ympäristö- ja
yhteiskuntavastuusta vastaa toimitusjohtaja, toimitusketjusta (tuotevastuu, logistiikka ja arvoketjun
työntekijät) osto- ja logistiikkajohtaja ja sosiaalisesta vastuusta oman työvoiman osalta
henkilöstöjohtaja. Tietosuojasta ja -turvasta vastaa tietohallintojohtaja. Hallinnosta ja raportoinnista
vastaa talousjohtaja.
Johtoryhmän jäsenillä on monivuotinen kokemus toimialan ja oman vastuualueensa johtotehtävistä
ja niissä tarvittava osaaminen, mukaan lukien olennaiset kestävyysaiheet. Johtoryhmällä on
käytettävissään Puuilon henkilöstön asiantuntemus vastuullisuustyössä. Tarvittaessa käytetään
ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan käytetään samoja valvontatoimia ja
menettelyjä kuin yhtiössä muutenkin ja ne sisältyvät sisäisen valvonnan prosesseihin. Johtoryhmän
vastuulla on varmistaa, että riskienhallinta ja sisäinen valvonta on organisoitu asianmukaisesti.
24
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
Puuilon vastuullisuusstrategialle on luotu mittarit ja tavoitteet, jotka on liitetty osaksi yhtiön muuta
säännöllistä taloudellista raportointia. Kestävyyteen liittyvät strategisesti merkittävät tunnusluvut
raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. Johtoryhmäkäsittelyn taajuus on määritelty
vastuullisuusstrategiassa.
Puuilon hallitus käsittelee säännöllisesti henkilöstöä ja tietoturvaa koskevat asiat. Kuljetusten
päästöt raportoidaan hallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Puuilon kestävyysraportti esitellään
hallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Hallitus hyväksyy kestävyysraportin osana hallituksen
toimintakertomusta
Vastuullisuutta ja kestävyysseikkoja käsitellään johtoryhmässä liiketoiminnan tarpeiden mukaan.
Johtoryhmä osallistuu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn ja kaksoisolennaisuuden
arviointiin. Olennaisten vaikutusten arviointi sisältää myös yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisille yrityksille suunnattujen
toimintaperiaatteiden mukaisen due diligence -prosessin täytäntöönpanon ihmisille ja ympäristölle
kielteisten vaikutusten tunnistamisen osalta.
Johtoryhmä on päivittänyt kaksoisolennaisuuden arvioinnin tilikauden 2025 aikana, ja tulokset on
raportoitu tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Hallitus on hyväksynyt arvioinnin tulokset.
Puuilon vastuullisuusstrategia on päivitetty raportointikauden aikana ja hallitus on sen hyväksynyt.
Hallituksen tarkastusvaliokunta käsittelee keskeiset vastuullisuusasiat. Raportointikauden aikana
Puuilon hallitus ja sen tarkastusvaliokunta ovat käsitelleet muun muassa seuraavia kestävyysaiheita
• Edellisen tilikauden kestävyysraportti
• Kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitys
• Vastuullisuusstrategian päivitys
• Henkilöstötutkimuksen tulokset
• Strategisesti merkittävien vastuullisuusmittareiden toteutumat
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
Kestävyyteen liittyvää suorituskykyä ei ole sisällytetty kannustinjärjestelmiin.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV.4)
DUE DILIGENCE -
PROSESSIN KESKEISET
OSATEKIJÄT
KESTÄVYYSRAPORTIN
KAPPALEET
a) Due diligence -
prosessin sisällyttäminen
hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-2
ESRS 2 SBM-1, ESRS SBM-3
ESRS 2 IRO-1
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -
prosessin keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 SBM-2
S1-2
S4-2
G1-2
25
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
ESRS 2 SBM-3
ESRS 2 IRO-1
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
E1-3, E5-2, S1-3, S1-4, S2-4, S4-
3, S4-4
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja
viestintä
E1-5, E1-6, E5-3, S1-5, S2-5, S4-
5
Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta (GOV-5)
Puuilon kestävyysraportoinnin riskienhallinnassa noudatetaan yhtiön yleistä riskienhallinnan
johtamistapaa. Puuilo-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä
riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikan tarkoituksena on määrittää riskienhallinnan
viitekehys, prosessit, hallinnointi ja vastuut Puuilossa. Puuilon riskit jaetaan strategisiin, operatiivisiin,
taloudellisiin sekä compliance- ja kestävyysriskeihin. Riskit arvioidaan niiden vaikuttavuuden,
todennäköisyyden ja tämänhetkisen kontrollitason perusteella taloushallinnon ohjeistusten
mukaisesti.
Puuilo on määritellyt kestävyysraportoinnin roolit ja tehtävät. Raportoinnin laadullisista tiedoista
vastaa talousosasto. Laadulliset tiedot perustuvat vastuuhenkilöiden haastatteluihin tai soveltuvin
osin edellisen vuoden raportointiin. Kunkin osa-alueen vastuuhenkilö on mukana tekstin
validoinnissa.
Puuilon talousosasto kerää määrälliset tiedot vastuuhenkilöiltä ja tarvittaessa yhdistelee ja analysoi
tiedot. Kestävyystietojen keräämisestä ja raportoinnista sekä tietojen julkaisusta osana hallituksen
toimintakertomusta vastaa talousjohtaja.
Raportoinnin sisäinen valvonta perustuu seurantaan ja kontrolleihin itsearviointina ja tulosten
raportointiin hallitukselle. Puuilolla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Sisäisen valvonnan
monitorointi on talousosaston vastuulla. Hallitus voi tarvittaessa käyttää sisäisiä tai ulkoisia
resursseja toteuttamaan erillisiä sisäisiä tarkastuksia.
Tarkastusvaliokunta seuraa raportoinnin valmistelua ja etenemistä. Suurimmat tunnistetut
epävarmuudet liittyvät päästötietojen estimointiin. Käytettävissä olevan datan tarkkuutta pyritään
parantamaan tiedonhankinnan prosesseja kehittämällä.
26
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
Puuilo on vuonna 1982 perustettu suomalainen myymäläketju, joka on keskittynyt erityisesti tee-se-
itse-, kodintarvike- ja lemmikkituotteisiin. Tilikauden 2025 päättyessä Puuilolla oli eri puolilla Suomea
yhteensä 56 myymälää ja verkkokauppa, joka on tärkeä osa Puuilon monikanavaista
liiketoimintamallia. Puuilo palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan tai
rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Raportointikaudella Puuilo toimi vain kotimaassa.
Jokaisen myymälän tuotevalikoima on sama. Se koostuu kymmenestä päätuoteryhmästä, joita ovat
rakennustarvikkeet, LVI- ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavaratarvikkeet,
puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut, vapaa-ajan välineet, elintarvikkeet sekä
palvelut. Sesonkiluonteisten tuotteiden osuus on pieni. Tuotevalikoimassa on noin 30 000 nimikettä.
Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi muutettuna oli raportointikauden päättyessä 950 (849).
Koko henkilöstö työskentelee Suomessa. Konsernin liikevaihto oli 442,3 miljoonaa euroa (383,4).
Yhtiön kasvustrategiassa keskitytään Puuilon kaupallisiin vahvuuksiin: edullisiin hintoihin, laajaan
tuotevalikoimaan ja helppoon asiointikokemukseen. Helppo asiointikokemus sekä edulliset hinnat
kytkeytyvät suoraan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Laaja ja edullinen tuotevalikoima kytkeytyy
olennaisiin ympäristöön liittyviin kestävyysseikkoihin (kiertotalous, ilmastonmuutos) sekä arvoketjun
työntekijöiden työoloihin. Tuotteiden globaali toimitusketju vaatii mittavaa logistiikkaa, valikoimassa
on useita kertakäyttöisiä tuotteita ja toisaalta tuotteita, jotka erottautuvat laadulla ja kestävyydellä.
Asiointikokemuksessa henkilöstön osaaminen on ratkaisevaa, sillä asiakkaat tarvitsevat usein apua
ongelmiensa ratkomisessa.
Puuilon vastuullisuusstrategian teemana on Vastuullinen kauppias. Puuilon vastuullisuusstrategia
jakautuu kolmeen osa-alueeseen: Vastuullinen toimitusketju, Hyvä työpaikka ja Kestävä resurssien
käyttö. Puuilon tavoitteena on tarjota kestäviä ja turvallisia tuotteita, edistää henkilöstön sitoutumista
ja pienentää hiilijalanjälkeä. Keskeiset tavoitteet ovat vastuullisuuteen sitoutuneiden toimittajien
osuuden kasvattaminen, tuotepalautusten osuuden pienentäminen, henkilöstön pysyvyys ja
työtyytyväisyys sekä jätteiden kierrätysasteen nostaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen
pienentäminen.
Puuilon merkittävimmät tuotantopanokset ovat osaava henkilöstö, myytävät tuotteet, kauppapaikat
sekä tarvittavat logistiikkapalvelut. Puuilo ei itse valmista myytäviä tuotteita, vaan toimii arvoketjussa
valmistajien ja yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden välissä. Tuotteiden valmistus ja kuljetus ovat osa
arvoketjua, muut tuotantopanokset Puuilon omaa toimintaa. Puuilo turvaa tuotantopanosten
saatavuutta laajalla, hajautetulla toimittajaverkostolla. Henkilöstön osaamisen jatkuva parantaminen
on tärkeä osa tuotantopanosten varmistamista ja kehittämistä.
Arvoketjun alkupäässä on myytävien tuotteiden valmistus ja siihen tarvittavien raaka-aineiden
hankinta.
Toimittajille Puuilo tarjoaa kasvavan jakelukanavan heidän valmistamilleen tuotteille ja pitkäaikaisen
liikekumppanuuden. Tavarantoimittajien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota, sillä globaalin
toimitusketjun vaikutukset ulottuvat laajalle. Puuilolla on yhteensä noin 700 tavarantoimittajaa. Noin
80 prosenttia ostoista tehdään kotimaisilta toimittajilta, loput 20 prosenttia joko muista EU-maista tai
Aasiasta. Puuilo käyttää amfori BSCI-järjestelmää toimitusketjun vastuullisuuden todentamisessa,
ja toimittajan sitoutuminen siihen on osa toimittajavalinnan kriteerejä. Kaikkien uusien
tavarantoimittajien kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin sisällytetään Puuilon hankinnan eettiset
ohjeet, ja ohjeita lisätään myös nykyisiin yhteistyösopimuksiin, kun sopimuksia uusitaan.
27
Toimitusketjujen häiriöihin liittyviä riskejä hallitaan hajauttamalla toimitusketjuja eri maihin ja
maanosiin.
Puuilon periaatteena on toimia vuokratiloissa myymälätilojen omistamisen sijaan.
Myymäläkiinteistöjen omistajat ovat yksi tärkeimmistä liiketoimintakumppaneista. Uusien
myymälöiden avaamisen edellytyksenä on sopivien vuokratilojen löytyminen yhteistyössä
kiinteistönomistajien kanssa.
Puuilo kuljettaa tuotteitaan myymälöihin ympäri Suomea ja tuo maahan tuotteita Aasiasta ja
Euroopasta. Logistiikalla on merkittävät vaikutukset sekä toiminnan laatuun että ympäristöön. Maa-,
meri- ja lentokuljetusten päästöjä pyritään vähentämään yhteistyössä logistiikkakumppanin kanssa.
Vahva ja kestävä kasvu on mahdollista vain osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Puuilo
haluaa olla hyvä työpaikka, johon henkilöstö haluaa sitoutua. Henkilöstön saatavuutta edistetään
tarjoamalla vakaita ja pysyviä työsuhteita, panostamalla esihenkilötyön laatuun sekä sitouttamis- ja
kannustinohjelmilla.
Puuilolla oli raportointikauden päättyessä 35 089 rekisteröityä osakkeenomistajaa. He odottavat
houkuttelevaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Rahoittajat odottavat Puuilon toimivan velallisena
täsmällisesti ja luotettavasti.
Arvoketjun loppupäässä ovat Puuilon kuluttaja- ja yritysasiakkaat, tuotteiden käyttö ja käytön
päätyttyä kierrätys tai loppusijoitus.
Asiakkailleen Puuilo tarjoaa edullisia hintoja, laajaa tuotevalikoimaa ja helppoa asiointikokemusta.
Yritysasiakkaiden kautta Puuilon arvoketjuun liittyvät näiden asiakkaat ja tuotteiden hyödyntäminen
yritysten liiketoiminnassa. Verkkokaupan kasvu lisää myös tuotetoimituksia asiakkaille ja siihen
liittyvää logistiikkaa ympäristövaikutuksineen.
Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä. Tuotereklamaatioiden vähentäminen
pienentää niistä aiheutuvia kuljetuspäästöjä ja jätemäärää. Välilliset hyödyt kohdistuvat sekä
ympäristöön että yhteiskuntaan.
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
Puuilon keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, analyytikot ja sijoittajat, tavarantoimittajat sekä oma
henkilöstö. Näitä on kuultu laajasti Puuilon ensimmäisen kaksoisolennaisuuden arvioinnin
yhteydessä toteuttamalla sidosryhmäkysely, jonka tuloksia on hyödynnetty olennaisuusarvioinnissa
ja sen päivityksessä.
Asiakaskyselyitä tehdään säännöllisesti. Asiakkailta saadaan päivittäin palautetta Puuilon
toiminnasta ja myymistä tuotteista. Yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa on kuvattu tarkemmin
tiedonantovaatimuksessa S4-2. Sijoittajien ja analyytikoiden kanssa käydään aktiivista
vuoropuhelua muun muassa tulosjulkistusten sekä sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten yhteydessä.
Toimittajien merkitys Puuilon liiketoiminnalle on erittäin suuri, ja yhteydenpito on jatkuvaa.
Toimittajayhteistyön tapoja on kuvattu tarkemmin tiedonantovaatimuksessa G1-2.
Puuilon strategia ja liiketoimintamalli perustuvat henkilöstön osaamiseen ja motivaatioon.
Henkilöstötyytyväisyys on yksi keskeisiä strategisia tavoitteita, ja sitä mitataan vuosittaisella
tutkimuksella. Vähittäiskaupan alalle tyypilliset vuorotyö, määräaikaiset työsuhteet ja muut työoloihin
ja palkkaukseen liittyvät tekijät voivat heijastua henkilöstön hyvinvointiin. Johdon ja henkilöstön
vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistetään yhteistoimintaneuvottelukunnan avulla sekä jatkuvalla
28
epämuodollisella keskustelulla johdon ja henkilökunnan välillä. Vuorovaikutusta on kuvattu
tarkemmin osiossa S1-2.
Lisäksi arvoketjun työntekijät on tunnistettu olennaiseksi sidosryhmäksi, johon Puuilon toiminnalla
on merkittävä vaikutus. Toimitusketjun luonteesta ja toimittajien maantieteellisestä sijainnista
johtuen arvoketjun työntekijöiden kanssa ei käytännössä ole suoraa vuorovaikutusta. Puuilo
tiedostaa kasvustrategiansa vaikuttavan arvoketjun työtekijöihin. Heihin kohdistuvia kielteisiä
mahdollisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään kehittämällä toimittajasuhteita ja kasvattamalla
auditoitujen toimittajien osuutta.
Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus on ymmärtää sidosryhmien toiveita ja odotuksia Puuiloa
kohtaan. Sidosryhmien, etenkin kuluttajien, tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan
vähittäiskauppaa. Olennaisuusanalyysin yhteydessä tehdyssä kyselyssä sidosryhmät nostivat
Puuilon tärkeimmiksi vastuullisuusaiheiksi työhyvinvoinnin, -terveyden ja -turvallisuuden,
asiakkaiden yksityisyydensuojan ja tietoturvan sekä tuotteiden laadun, pitkäikäisyyden,
korjattavuuden ja päivitettävyyden. Sidosryhmien näkemykset on huomioitu sekä Puuilon
liiketoiminta- että vastuullisuusstrategioissa. Puuilon strategia vastaa yhtiön ymmärrystä
sidosryhmien näkemyksistä. Sidosryhmien näkemykset pyritään ottamaan huomioon Puuilon
toimintatavoissa, jotta yrityksen kasvustrategia toteutuu.
Asiakaskyselyiden ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulokset käydään säännöllisesti läpi
johtoryhmässä. Hallitus käsittelee vuosikellon mukaisesti HR:n ja markkinoinnin katsaukset, ja
olennaiset havainnot raportoidaan niiden yhteydessä hallitukselle.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa (SBM-3)
Puuilolle tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet ovat ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja
kiertotalous, oma henkilöstö, arvoketjun työntekijät, kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä liiketoiminnan
harjoittaminen.
Puuilon toimintoihin ja liikesuhteisiin kytkeytyvät olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön ovat
vähittäiskaupan alalle tyypillisiä. Puuilo laajentaa kasvustrategiansa mukaisesti sekä
myymäläverkostoaan, verkkokauppaansa että tuotevalikoimaansa, ja nämä tekijät heijastuvat myös
kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Puuilon
strategian ja liiketoimintamallin kyky käsitellä olennaisia vaikutuksia ja riskejä tai hyödyntää
olennaisia mahdollisuuksia perustuu laajaan tuotevalikoimaan, laajaan toimittajaverkostoon ja
laajaan kotimaiseen myymäläverkostoon. Erillistä resilienssianalyysiä yhtiön strategian ja
liiketoimintamallin ilmastokestävyydestä ei ole tehty.
Olennaisilla riskeillä tai mahdollisuuksilla ei ollut taloudellisia vaikutuksia Puuilon taloudelliseen
asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin raportointikaudella. Yhtiö ei ole tunnistanut
olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joilla olisi olennaisia vaikutuksia tilinpäätöseriin.
29
Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Ympäristövaikutuksista olennaisimmat liittyvät myytävien tuotteiden valmistuksen ja logistiikan
kasvihuonekaasupäästöihin, tuotteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa tarvittaviin materiaaleihin
sekä oman toiminnan energiankulutukseen, päästöihin ja jätteisiin. Myönteisiä vaikutuksia
ympäristöön pyritään saavuttamaan tarjoamalla laadukkaita, kestäviä ja korjattavia tuotteita sekä
varaosia.
Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät Puuiloon kohdistuvat riskit ovat siirtymäriskejä.
Tuotantokustannukset voivat nousta ilmasto- ja muiden ympäristösäädösten tai -verotuksen
kiristymisen myötä. Kustannusten nousua ei välttämättä ole mahdollista siirtää kokonaisuudessaan
asiakashintoihin.
Kiristyvät päästö- ja muut ympäristösäädökset voivat epäsuorasti tai suorasti kasvattaa Puuilon omia
tai arvoketjun kustannuksia. Riippuvaisuus neitseellisisistä raaka-aineista saattaa pitkällä aikavälillä
johtaa toimitusketjun häiriöihin ja tuotevalikoiman supistumiseen, jos näiden raaka-aineiden
saatavuus heikkenee.
Siirtyminen puhtaampiin energiamuotoihin nähdään mahdollisuutena, joka pienentää
saastuttavamman fossiilisen energian hintaan ja saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia.
Energiatehokkuus ja jätteiden minimointi pienentävät kustannuksia.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa ei ole tunnistettu Puuiloon kohdistuvia olennaisia fyysisiä
ilmastoriskejä. Puuilon myymälät ja toimipisteet sijaitsevat Suomessa, ja niihin kohdistuvat
äärimmäisten sääolojen riskit arvioitiin suhteellisen pieniksi. Ulkomailla sijaitseviin toimittajien
tuotantolaitoksiin ja logistiikkaan kohdistuvilla häiriöillä voi olla vaikutuksia Puuiloon, mutta tietopohja
tarkempaa ilmastoriskiarviota tai resilienssianalyysiä varten on toistaiseksi puutteellinen.
Toimitusketjun häiriöihin liittyviä riskejä hallitaan laajalla toimittajaverkostolla.
Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Asiakkaisiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset liittyvät tuoteturvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan,
ja ne koskevat kaikkia Puuilon yritys- ja kuluttaja-asiakkaita ja tuotteiden loppukäyttäjiä. Mahdolliset
yksittäiset tuoteviat tai tuotteiden käyttäminen väärällä tavalla voivat joissain tapauksissa aiheuttaa
tapaturmia. Tuoteturvallisuus korostuu erityisesti eräissä tuoteryhmissä kuten maaleissa ja muissa
kemikaaleissa.
Myönteiset vaikutukset liittyvät tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun sekä turvallisuusstandardeihin.
Keskeinen keino myönteisten vaikutusten edistämiseksi on huolellinen toimittaja- ja tuotevalinta.
Turvallisuusstandardien, tuotemerkintöjen ja käyttöohjeiden avulla vähennetään kuluttajiin
kohdistuvia vahinko- ja terveysriskejä.
Verkkokaupan maksutapahtumiin ja asiakkaiden muiden tietojen käsittelyyn liittyy tietoturvariskejä.
Puutteet tuoteturvallisuudessa tai tietoturvassa voivat aiheuttaa mainehaittaa ja myynnin laskua.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat Puuilon liiketoimintamallista, jossa tarjotaan
laajaa tuotevalikoimaa ja asiakkaat maksavat ostoksensa sähköisillä maksutavoilla.
Vakinaiset ja turvalliset työsuhteet tuovat henkilöstölle taloudellisia ja henkisiä hyötyjä.
Yhdenvertainen ja reilu työpaikka edistää työtyytyväisyyttä. Yrityskulttuuri heijastuu myös
asiakaskokemukseen. Negatiivisia vaikutuksia omaan henkilöstöön voivat olla tyytymättömyys
työoloihin tai -ehtoihin tai henkinen kuormittuminen. Henkilöstöön liittyvät olennaiset vaikutukset,
30
riskit ja mahdollisuudet ovat yhteydessä Puuilon kasvustrategiaan, sillä voimakas kasvu voi
esimerkiksi heijastua työntekijöiden henkiseen kuormittumiseen. Liiketoiminnan kasvun ja
kannattavuuden mahdollistaa osaava ja motivoitunut henkilöstö, joten olennaiset riskit ja
mahdollisuudet ovat riippuvaisia omasta työvoimasta.
Puuilon työntekijät jakautuvat vakinaisiin, määräaikaisiin ja vaihtelevalla työajalla työskenteleviin,
sekä toisaalta koko- ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien todettiin kaksoisolennaisuuden arvioinnissa kohdistuvan yhtäläisesti
koko henkilöstöön eikä tunnistettu henkilöstöryhmiä, joihin kohdistuisi muita suurempia riskejä.
Puuilon strategiassa ja liiketoimintamallissa toimitusketjut ovat globaaleja ja niiden alkupäät
saattavat sijoittua ihmisoikeuksien ja reilujen työolojen toteutumisen kannalta riskimaihin. Toiminta
voi olla kytköksissä pakkotyöhön, lapsityövoiman käyttöön, heikkoon työturvallisuuteen tai muuten
puutteellisiin työoloihin. Mahdolliset arvoketjussa esiintyvät väärinkäytökset ovat yksittäistapauksia,
ja ne aiheuttavat maineriskin Puuilolle.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia arvoketjun työntekijäryhmiä. Työntekijät,
joihin olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit kohdistuvat Puuilon arvoketjussa, ovat EU:n
ulkopuolella työskenteleviä Puuilon toimittajien työntekijöitä. He työskentelevät arvoketjun
alkupäässä tavarantoimittajien tai heidän alihankkijoidensa tuotantolaitoksissa tai logistiikan
tehtävissä sekä osallistuvat hyödykkeiden hankintaan, jalostukseen, valmistukseen, kuljetukseen ja
muuhun käsittelyyn. Olennaiset vaikutukset ja riskit liittyvät heidän työoloihinsa ja ihmisoikeuksiensa
toteutumiseen.
Puuilon myymistä tuotteista iso osa valmistetaan Aasiassa. Valmistusmaista osa arvioidaan amfori
BSCI:n luokituksessa työolojen ja ihmisoikeuksien kannalta riskimaiksi, joissa riski mahdollisten
kielteisten vaikutusten toteutumiseen on korkeampi. Riskimaita, joista raportointikaudella tehtiin
ostoja, olivat Kiina, Intia, Pakistan, Turkki, Vietnam ja Kambodža. Työntekijöihin kohdistuvat
kielteiset mahdolliset vaikutukset ovat systeemisiä.
Epäonnistuminen tuoteturvallisuuden valvonnassa tai toimitusketjun laadunvarmistuksessa voi
johtaa taloudellisiin tappioihin ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemiseen. Puuilon
työnantajamaine on kytköksissä työvoiman saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyviin riskeihin.
Työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjen puutteet voisivat johtaa lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja
lisätä kustannuksia ja toiminnan häiriöitä. Arvoketjun työntekijöiden kohteluun liittyvät tuotteiden
alkuperäriskit voivat vaikuttaa Puuilon maineeseen ja sitä kautta pidemmän aikavälin
tuloksentekokykyyn.
Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Turvallisen ja luotettavan tuotevalikoiman ylläpitäminen sekä arvopohjainen yrityskulttuuri
vahvistavat Puuilon brändiarvoa asiakkaille. Yrityskulttuuri ja henkilöstötyytyväisyys vahvistavat
työnantajakuvaa ja helpottavat rekrytointeja. Hyvät toimittajasuhteet vahvistavat mahdollisuuksia
huolehtia liiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta.
31
Ympäristöön liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kestävyysseikka ESRS-
standardi
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden kuvaus
Tyyppi Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
Ilmastonmuutoksen
hillintä
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Oman toiminnan
kasvihuonekaasupäästöt
Kielteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Ilmastonmuutoksen
hillintä
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Tuotteiden kuljetusten ja muun
logistiikan
kasvihuonekaasupäästöt
Kielteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Alkupää Lyhyt
Ilmastonmuutoksen
hillintä
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Myytävien tuotteiden
valmistuksen
kasvihuonekaasupäästöt
Kielteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Alkupää Lyhyt
Ilmastonmuutoksen
hillintä
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Hankintakustannusten nousu
kestävämpiin myytäviin
tuotteisiin siirtymisen myötä
Riski Alkupää Keskipitkä
Ilmastonmuutoksen
hillintä
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Säädösmuutosten ja
verotuksen kiristymisestä
aiheutuvat lisäkustannukset
Riski Oma toiminta Keskipitkä
Energia
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Energian käyttö omassa
toiminnassa (ml. myymälöiden
energiankulutus)
Kielteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Energia
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Energiatehokkuus ja
energiansäästötoimien tuomat
säästöt
Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä
Energia
ESRS E1
Ilmastonmuutos
Uusiutuvan energian käytön
myötä riippuvuus perinteisistä
energianlähteistä vähenee,
mahdolliset kustannussäästöt
Mahdollisuus Oma toiminta Pitkä
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
ESRS E5
Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
Ylikulutuksesta ja
materiaalivalinnoista aiheutuva
luonnonvarojen liikakäyttö
Kielteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Alkupää Lyhyt
Jäte
ESRS E5
Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
Jätteiden sekä
jätteenkäsittelyn ja
-kuljetuksen negatiiviset
ympäristövaikutukset
Kielteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Oma toiminta ja
loppupää
Lyhyt
Tuotteisiin ja
palveluihin liittyvät
resurssien
ulosvirtaukset
ESRS E5
Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
Laadukkaiden, kestävien ja
korjattavien tuotteiden sekä
varaosien tarjoaminen
asiakkaille
Myönteinen
mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta Keskipitkä
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
ESRS E5
Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
Raaka-aineiden saatavuuden
heikentyminen pitkällä
aikavälillä nostaa kustannuksia
Riski Alkupää Pitkä
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
ESRS E5
Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
Raaka-aineiden saatavuuden
heikentyminen pitkällä
aikavälillä nostaa kustannuksia
Riski Alkupää Pitkä
Jäte
ESRS E5
Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
Jätehuollon kustannusten
minimointi
Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä
Ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kestävyysseikka ESRS-
Vaikutuksen, riskin tai
Tyyppi Sijainti Aika-
32
standardi
mahdollisuuden
kuvaus
arvoketjussa
horisontti
Työllisyysturva, Työaika,
Riittävä palkka,
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu,
Yhdistymisvapaus,
Työehtosopimusneuvottelut,
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
ESRS S1
Oma työvoima
Työoloihin liittyvä
tyytymättömyys,
kuormitus ja taloudelliset
haasteet
Kielteinen
mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Työllisyysturva
ESRS S1
Oma työvoima
Pysyvien työsuhteiden
tarjoaminen henkilöstölle
Myönteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Työaika, Riittävä palkka
ESRS S1
Oma työvoima
Korkea työtyytyväisyys
hyvistä työoloista johtuen
Myönteinen
mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Työaika, Riittävä palkka
ESRS S1
Oma työvoima
Heikon työtyytyväisyyden
myötä laskenut
työmotivaatio, -tehokkuus
ja sitoutuminen
heikentävät tuottavuutta
Riski Oma toiminta Keskipitkä
Työllisyysturva, Työaika,
Riittävä palkka,
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu,
Yhdistymisvapaus,
Työehtosopimusneuvottelut,
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
ESRS S1
Oma työvoima
Huonon
työnantajamielikuvan
aiheuttamat
rekrytointihaasteet
heikentävät tuottavuutta
Riski Oma toiminta Keskipitkä
Työllisyysturva, Koulutus ja
taitojen kehittäminen
ESRS S1
Oma työvoima
Korkea asiakaspalvelun
taso ja työtyytyväisyys
henkilöstön pysyvyyden
johdosta kasvattaa
markkinaosuutta ja
tuottavuutta
Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä
Työllisyysturva, Työaika,
Riittävä palkka, Työ- ja
yksityiselämän tasapaino
ESRS S1
Oma työvoima
Parempi tuottavuus ja
hyvä työvoiman
saatavuus
Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä
Terveys ja turvallisuus
ESRS S1
Oma työvoima
Sairauspoissaolot johtuen
työtapaturmista,
terveysongelmista tai
henkilöstön jaksamisesta
aiheuttavat ylimääräisiä
kustannuksia
Riski Oma toiminta Lyhyt
Sukupuolten tasa-arvo ja
sama palkka
samanarvoisesta työstä,
Toimenpiteet työpaikalla
esiintyvän väkivallan ja
häirinnän torjumiseksi,
Moninaisuus
ESRS S1
Oma työvoima
Yhdenvertaisuuden
myönteiset vaikutukset
työntekijöiden
osaamiseen,
urakehitykseen ja
hyvinvointiin
Myönteinen
mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Työllisyysturva, Työaika,
Riittävä palkka,
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu,
Yhdistymisvapaus,
Työehtosopimusneuvottelut,
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino, Terveys ja
turvallisuus
ESRS S2
Arvoketjun
työntekijät
Huonot työolot
arvoketjussa ja niiden
vaikutus ihmisten
hyvinvointiin ja
toimeentuloon
Kielteinen
mahdollinen
vaikutus
Alkupää Lyhyt
Työllisyysturva, Työaika,
Riittävä palkka,
ESRS S2
Arvoketjun
Maineriski toimitusketjun
huonojen työolojen
Riski Alkupää Keskipitkä
33
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu,
Yhdistymisvapaus,
Työehtosopimusneuvottelut,
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino, Terveys ja
turvallisuus
työntekijät
johdosta, voi johtaa
rahallisiin korvauksiin
Terveys ja turvallisuus
ESRS S2
Arvoketjun
työntekijät
Arvoketjun työntekijöiden
terveysongelmat ja
työtapaturmat
Kielteinen
mahdollinen
vaikutus
Alkupää Lyhyt
Lapsityövoima, Pakkotyö,
Asianmukaiset asuinolot,
Puhdas vesi ja sanitaatio,
Yksityisyys
ESRS S2
Arvoketjun
työntekijät
Vakavat
ihmisoikeusloukkaukset ja
epäinhimilliset elinolot
toimitusketjussa
Kielteinen
mahdollinen
vaikutus
Alkupää Lyhyt
Lapsityövoima, Pakkotyö,
Asianmukaiset asuinolot,
Puhdas vesi ja sanitaatio,
Yksityisyys
ESRS S2
Arvoketjun
työntekijät
Maineriski toimitusketjun
vakavien
ihmisoikeusloukkausten
takia, negatiivinen
vaikutus
markkinaosuuteen
Riski Alkupää Keskipitkä
Yksityisyys
ESRS S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Turvalliset maksutavat ja
verkkokauppa
Riski Loppupää Lyhyt
Terveys ja turvallisuus
ESRS S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Tuotteiden
turvallisuusriskit
Kielteinen
mahdollinen
vaikutus
Loppupää Lyhyt
Terveys ja turvallisuus,
Lasten suojeleminen
ESRS S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Tuotteiden
turvallisuusstandardit ja
kuluttajien riskien
väheneminen, ml. lasten
suojeleminen
Myönteinen
tosiasiallinen
vaikutus
Loppupää Lyhyt
Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kestävyysseikka ESRS-
standardi
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden kuvaus
Tyyppi Sijainti
arvoketjussa
Aika-
horisontti
Yrityskulttuuri
ESRS G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Huono asiakaspalvelu heikon
yrityskulttuurin takia
Kielteinen
mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Yrityskulttuuri
ESRS G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Työntekijöiden tyytyväisyys,
hyvinvointi ja sitoutuminen
Myönteinen
mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta Lyhyt
Yrityskulttuuri
ESRS G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Positiivinen brändi-imago
yrityskulttuurin ansiosta,
markkinaosuuden lisääminen
Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä
Yrityskulttuuri
ESRS G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Työntekijöiden sitoutuminen
hyvän työnantajamielikuvan
ansiosta, lisää tuottavuutta
Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin
ESRS G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Kielteiset vaikutukset ihmisiin
ja ympäristöön arvoketjussa
seurannan puutteen takia
Kielteinen
mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta Keskipitkä
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin
ESRS G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Maineriski liittyen
toimitusketjun negatiivisiin
sosiaalisiin ja
ympäristövaikutuksiin,
heikentää markkinaosuutta
Riski Oma toiminta Keskipitkä
34
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin
ESRS G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Pitkäaikaiset kumppanuudet
ja niiden tuoma tehokkuus
Mahdollisuus Oma toiminta Keskipitkä
Edelliseen raportointikauteen verrattuna seuraavia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei arvioitu
olennaisiksi:
ESRS-standardi Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi
ESRS E1 Ilmastonmuutos Kestävien tuotteiden lisääntyminen tarjooman laajentamisella
Myönteinen
mahdollinen vaikutus
ESRS E1 Ilmastonmuutos Logistiikan ja pakkausten tehostaminen ympäristöystävällisemmillä
pakkausratkaisuilla
Myönteinen
mahdollinen vaikutus
ESRS E1 Ilmastonmuutos Uudet markkinat ja innovaatiot (tuotteet, palvelut, liiketoimintamallit)
ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyen kasvattavat markkinaosuutta
Mahdollisuus
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Vähäpäästöisen energian käyttö omassa toiminnassa
Myönteinen
tosiasiallinen
vaikutus
ESRS E5 Resurssien
käyttö ja kiertotalous
Kiertotalouteen liittyvät uudet innovaatiot ja tuotekategoriat Mahdollisuus
ESRS E5 Resurssien
käyttö ja kiertotalous
Pakkausmateriaalien haitalliset ympäristövaikutukset
Myönteinen
mahdollinen vaikutus
ESRS S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Turvalliset maksutavat ja verkkokauppa
Myönteinen
tosiasiallinen
vaikutus
ESRS S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Tuotteiden takaisinvedon aiheuttamat kustannukset Riski
ESRS S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Brändin vahvistaminen tuoteturvallisuuden avulla, markkinaosuuden
lisääminen
Mahdollisuus
ESRS G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
Innovaatio- ja kasvumahdollisuudet toimittajien kanssa tehdyn
yhteistyön seurauksena
Mahdollisuus
35
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista (IRO-1)
Puuilon olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin syksyn
2023 ja alkuvuoden 2024 aikana. Prosessi koostui kolmesta työvaiheesta:
1. Tausta-analyysi ja sidosryhmäymmärryksen muodostaminen
2. Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja alustava
arviointi
3. Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuusmäärittely sekä validointi
Prosessissa käytettiin julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvan selvitystyön, sidosryhmäkyselyn,
Puuilon asiantuntijoiden itsenäisen arvioinnin sekä työryhmätapaamisten yhdistelmää. Puuilon
johtoryhmä osallistui arviointiin validoivassa roolissa.
Tausta-analyysissä määritettiin Puuilon koko arvoketjun potentiaaliset vaikutus-, riski- ja
mahdollisuustyypit. Aineistona käytettiin Puuilon aiempaa vastuullisuusraporttia ja sen tausta-
aineistoa, asiakas- ja henkilöstökyselyjä, verrokkiyritysten raportteja, toimialakohtaisten standardien
aihesuosituksia sekä sidosryhmäkyselyä. Näiden pohjalta muodostettiin käsitys potentiaalisesti
olennaisista vastuullisuusaiheista. Teemat, joiden olennaisuutta taustamateriaali tai sidosryhmien
näkemykset eivät tukeneet, rajattiin jo tässä vaiheessa epäolennaisiksi.
Jokaiselle potentiaalisesti olennaiselle aiheelle tunnistettiin relevantit todelliset tai potentiaaliset
k
ielteiset ja myönteiset vastuullisuusvaikutukset sekä liiketoimintariskit- ja mahdollisuudet. Ne
tunnistettiin Puuilon koko arvoketjussa yleisellä tasolla, eikä yksittäisiä toimintoja, liikesuhteita tai
maantieteellisiä alueita analysoitu yksityiskohtaisesti.
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet analysoitiin tarkemmin ja ne ryhmiteltiin ESRS-
standardien aiheiden mukaisesti. Samassa yhteydessä kuultiin myös keskeisten sidosryhmien
edustajien näkemyksiä. Puuilon johdon ja asiantuntijoiden työpajassa vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia täsmennettiin ja priorisoitiin.
Priorisoinnissa kielteisten ja myönteisten vaikutusten vakavuutta (mittakaavaa, laaja-alaisuutta ja
kielteisissä vaikutuksissa myös vaikutuksen korjaamatonta luonnetta), riskien ja mahdollisuuksien
taloudellisten vaikutusten suuruutta, sekä näiden toteutumisen todennäköisyyttä arvioitiin kutakin
asteikolla 1–5. Arviointi suoritettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Vaikutusten alustavat olennaisuusarvot laskettiin vakavuus- ja todennäköisyyspisteytyksien
perusteella kullekin vaikutukselle. Riskien ja mahdollisuuksien alustavat olennaisuusarvot laskettiin
niihin liittyvien taloudellisten vaikutusten suuruus- ja todennäköisyyspisteytyksien perusteella.
Arviointien tuloksena määräytyi kaikkien tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
keskinäinen tärkeysjärjestys, olennaisuusarvojen mediaanin toimiessa kynnysarvona
olennaisuudelle. Puuilon johtoryhmä validoi arvioinnin, minkä jälkeen tarkastusvaliokunta on
käsitellyt ja hallitus hyväksynyt sen.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnin päivitys
Edellä kuvattu kaksoisolennaisuuden arviointi päivitettiin syksyllä 2025. Alkuperäisiä vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien kuvauksia ja perusteluja tarkennettiin. Arviot vaikutusten vakavuudesta
tai taloudellisen vaikutuksen suuruudesta päivitettiin, samoin kuin arviot niiden
36
todennäköisyyksistä. Olennaisuuden kynnysarvo ei muuttunut. Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien toteutumisen arvioidut aikahorisontit tarkistettiin ja päivitettiin tarvittaessa.
Puuilon johtoryhmä validoi päivityksen ja se hyväksyttiin Puuilon hallituksessa.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien jatkuva seuranta
Tunnistettujen mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten seuraaminen on kunkin liiketoimintayksikön
johdon vastuulla.
Riskienhallinnan tavoitteena on saavuttaa liiketoiminnan kilpailuetua vähentämällä uhkia ja
kasvattamalla mahdollisuuksia. Riskienhallinnan roolit on määritelty ja se on integroitu osaksi
liiketoiminnan operaatioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Tunnistetut olennaiset kestävyysriskit
on sisällytetty johtoryhmän vuosikellon mukaiseen riskikartan päivitykseen osana muita yhtiön
riskejä. Koko yhtiön riskikartta hyväksytään vuosittain hallituksessa.
Kestävyysseikkoihin liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on osa
liiketoimintajohtamista. Eri tuoteryhmien kysyntämuutoksiin liittyvä tiedonkeruu ja arviointi koskee
myös kestävyysseikkoja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia, kuten kiertotaloutta tai energiatehokkuutta.
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista (E1.IRO-1)
Puuilon ilmastovaikutukset ja -riskit on tunnistettu osana kaksoisolennaisuusarviota.
Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy myytävien tuotteiden arvoketjussa valmistuksesta, logistiikasta ja
monessa tapauksessa myös käytöstä sekä Puuilon omassa toiminnassa ja ostetun energian
tuotannossa. Erillistä ilmastoriskiarviota tai skenaarioanalyysiä ei ole tehty.
Arviossa mitään fyysisiä ilmastoriskejä ei todettu olennaiseksi. Pitkälläkin aikavälillä Suomessa
sijaitseviin myymälöihin ja niiden lähialueisiin kohdistuvat äärimmäisten sääolojen riskit ovat
suhteellisen pieniä. Fyysiset riskit kohdistuvat enemmän ulkomailla sijaitseviin toimittajien
tuotantolaitoksiin ja logistiikkakeskuksiin ja kuljetusreitteihin. Näihin kohdistuvat häiriöt voivat
vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja hintaan Puuilolle.
Kuvaus pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (E2.IRO-1, E3.IRO-1 ja E4.IRO-1)
Pilaantumista (E2), vesivaroja ja merten luonnonvaroja (E3) ja biologista monimuotoisuutta ja
ekosysteemejä (E4) koskevia teemastandardeja ei arvioitu Puuilon kestävyysraportoinnin kannalta
olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa.
Pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu parhaan käytettävissä
olevan tiedon pohjalta ilman seulonta-analyysejä. Sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana
kaksoisolennaisuuden arviointia, joka käsitti kaikki ESRS-standardien ympäristöaiheet. Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- tai järjestelmäriskejä ei arvioitu
erikseen. Puuilon myymälät sijaitsevat vuokrakiinteistöissä taajamissa ja niiden vaikutukset
lähiympäristöön on otettu huomioon kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseissa. Luonnon
monimuotoisuuteen liittyville toimenpiteille ei ole todettu tarvetta.
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (E5.IRO-1)
37
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on
tunnistettu ja arvioitu osana Puuilon kaksoisolennaisuuden arviointia. Arvioinnissa on otettu
huomioon Puuilon toimitusketju, tuotevalikoima ja tapa järjestää jätehuolto.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteydessä toteutettiin laaja kotimaisten sidosryhmien osallistaminen.
Tuotevalikoiman toimitusketjujen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen näkemyksiä ei toistaiseksi ole
ollut mahdollisuus kuulla.
Olennaisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin neitseellisten materiaalien käytöstä, ylikulutuksesta
ja mahdollisesta tuotteiden heikosta laadusta johtuvat vaikutukset luonnonvarojen riittävyyteen ja
muut ympäristövaikutukset. Matalaan kierrätysasteeseen liittyy useita kielteisiä
ympäristövaikutuksia.
Myytäviin tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin kohdistuvat lainsäädännön mahdolliset muutokset on
tunnistettu olennaiseksi riskiksi. Riskiä pienentää yleensä sovellettavat siirtymäajat, joiden puitteissa
jo varastossa olevat tuotteet ehditään myydä pois ennen siirtymäajan päättymistä. Kuluttajien
preferenssit voivat muuttua, ja toisaalta kysynnän muutoksiin on mahdollista reagoida joustavasti,
kun omaa valmistusta ei ole.
Jätteiden minimointi tuo kustannussäästöjä.
Laajempi siirtyminen kiertotalouteen ei muodosta olennaista riskiä, sillä sen vaikutusten arvioidaan
kohdistuvan yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin, eikä Puuilo itse ole tuotteiden valmistaja.
Hallintotapaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessi (G1.IRO-1)
Hallintotapaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana
Puuilon kaksoisolennaisuuden arviota. Arviossa on otettu huomioon Puuilon toimintaympäristö
Suomessa, globaalit toimitusketjut ja vähittäiskaupan alalle tyypilliset rakenteet.
Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Puuilo raportoi kaksinkertaisessa olennaisuusarviossa tunnistetut olennaiset kestävyysaiheet
standardien ESRS E1, E5, S1, S2, S4 ja G1 mukaisesti, ja lisäksi yhtiötä koskevat yleiset tiedot
standardin ESRS 2 mukaisesti. Arviointiprosessi on kuvattu raportin osiossa IRO-1. Kunkin
standardin osalta raportoidut olennaiset tiedonantovaatimukset, on esitetty tämän raportin liitteessä
1.
Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä on liitteenä 2.
38
Ympäristötiedot
Taksonomiaraportointi
Puuilo raportoi EU-asetuksen 2020/852 sekä Suomen kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti EU:n
kestävän rahoituksen taksonomiaa koskevat tiedot. Puuilo soveltaa vuoden 2025
taksonomiaraportoinnissa Euroopan komission delegoitua asetusta (EU) 2026/73, sen säädöksiä
raportoitavien tietojen olennaisuudesta ja uusia raportointitaulukoita. Vertailuvuoden tietoja ei ole
tämän johdosta muutettu.
EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata pääomavirtoja kestäviin
sijoituksiin ja edesauttaa ilmastoneutraalin Euroopan unionin saavuttamista vuoteen 2050
mennessä. Yhtiön liiketoiminta muodostuu vähittäiskaupasta. Yhtiö on käynyt läpi toimintansa
tunnistaakseen liiketoiminnassaan luokitusjärjestelmäkelpoisia ja luokitusjärjestelmän mukaisia
toimintoja.
Suurin osa Puuilon liiketoiminnasta ei ole luokitusjärjestelmän piirissä. Yhtiö ei ole tunnistanut
luokitusjärjestelmän mukaista liikevaihtoa, pääomamenoja eikä toimintamenoja. Yhtiöllä on
luokitusjärjestelmänkelpoisia pääomamenoja, jotka liittyvät myymälöiden remontointiin ja LED-
valoihin siirtymiseen, mutta niiden osuus ei ylitä taksonomia-asetuksen 10 prosentin
olennaisuusrajaa. Laskennassa on käytetty samoja IFRS-standardien mukaisia laadintaperiaatteita,
joita on sovellettu Puuilon konsernitilinpäätöksessä.
EU-taksonomian tunnusluvut
Puuilo esittää liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja toimintamenojen (OpEx) tunnusluvut
taksonomia-asetuksessa muille kuin rahoitusalan yrityksille määritellyn taulukon mukaisesti.
Laadintaperiaatteet
Liikevaihto
Puuilo soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia
laadintaperiaatteita, joita se soveltaa konsernitilinpäätöksessään. Tilinpäätöksen liikevaihdon
tuloutusperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.1. Tunnusluvun laskennassa
käytetty kokonaisliikevaihto on konsernin tuloslaskelman osoittama liikevaihto. Yhtiö ei ole
tunnistanut taksonomian mukaista tai taksonomiakelpoista liikevaihtoa.
Pääomamenot (CapEx)
Taksonomia-asetuksen määrittelemät pääomamenot pitävät sisällään aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden lisäykset tilikauden aikana ennen poistoja, arvonalentumisia ja uudelleenarvostuksia.
Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia pääomamenoja. Yhtiöllä on
luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja liittyen olemassa olevien rakennusten korjaukseen ja
energiatehokkuuslaitteiden asennukseen, mutta ne jäävät alle taksonomia-asetuksen 10 prosentin
olennaisuusrajan. Puuilo sisällyttää pääomamenojen laskentaan taksonomia-asetuksen mukaisesti
investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja vuokrasopimusten perusteella taseeseen
kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten yhteissumman. Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin
on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 4.2, lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin liitteessä 4.3 ja
vuokrasopimuksiin liittyvien käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset liitteessä 4.4.
Taksonomia-asetuksen määritelmä pääomamenoista eroaa Puuilon raportoimasta investoinnit-
tunnusluvun määritelmästä. Puuilon määritelmän mukaan investoinnit-tunnusluku pitää sisällään
investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Tunnuslukuun ei sisällytetä lisäyksiä
vuokrasopimuksista taseeseen kirjattaviin käyttöoikeusomaisuuseriin. Puuilon investoinnit
39
tilikaudella 2025 olivat 5,7 milj. euroa (7,1 milj. euroa). Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset olivat
15,8 milj. euroa (20,9 milj. euroa).
Toimintamenot (OpEx)
Taksonomia-asetuksen määrittelemät toimintamenot sisältävät suorat pääomittamattomat
kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen,
kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan
tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka
ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.
Yhtiö ei ole tunnistanut luokitusjärjestelmän mukaisia tai luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintamenoja.
Konsernin tuloslaskelmassa taksonomia-asetuksessa määritellyt toimintamenot sisältyvät
liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyviin kiinteistön ylläpitokuluihin, jotka tilikaudella 2025 olivat 5,6
milj. euroa (4,9). Liiketoiminnan muut kulut on eritelty konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.3. Luku
sisältää kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin liittyvien kustannusten lisäksi muun muassa
lämmityksen, sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn liittyviä kustannuksia, jotka
eivät sisälly taksonomia-asetuksen määritelmään toimintamenoista.
51
Lomake 1: Luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä
osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot (yhteenvetävät keskeiset tulosindikaattorit)
Tilikausi 2025
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesi Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoi-
suus
MEUR
% MEUR % % % % % % % % % % MEUR %
Liikevaihto 442,3 0,0 % 0,
0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 %
Pääomamenot 21,5 2,8 %
0,5
0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 %
Toimintamenot 5,6 0,0 %
0,0
0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 %
Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen erittely ympäristötavoitteiden mukaan
Keskeinen
tulosindi-
kaattori
Yhteensä
Luokitusjärjes-
telmäkelpoiste
n toimintojen
os
uus
Luokitusjärje
s-telmän
mukaiset
t
oiminnat
Luokitusjärje
s-telmän
mukaisten
t
oimintojen
osuus
Mahdollistavie
n toimintojen
osuus
Siirtymätoi-
mintojen
osuus
Arvioimatta
jäävät
toiminnat, joita
pi
detään ei-
olennaisina
Luokitusjärjes-
telmän mukaiset
toiminnat
edel
tävällä
tilikaudella 2024
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
t
oimintojen osuus
edeltävällä
tilikaudella 2024
51
ESRS E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallintotapa
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
Puuilolla ei toistaiseksi ole numeerisia ilmastotavoitteita eikä siirtymäsuunnitelmaa. Alustavan
suunnitelman mukaan siirtymäsuunnitelma laaditaan tilikauden 2026 aikana.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
Ympäristöön liittyvät Puuilon toimintaperiaatteet on kirjattu vastuullisuusstrategiaan ja kestävän
resurssien käytön periaatteisiin. Puuilo pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä sekä omassa
toiminnassaan että arvoketjussa. Myymälöiden energiatehokkuutta parannetaan, ja Puuilo hankkii itse
vain uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.
Yhteistyössä logistiikkakumppaneiden kanssa pyritään vähentämään kuljetuksista ja varastoinnista
syntyviä päästöjä. Jätehuollon ilmastovaikutuksia pienennetään vähentämällä jätemääriä ja
kompensoimalla jätehuollosta syntyvät päästöt yhdessä jätehuoltokumppanin kanssa.
Toimitusjohtaja vastaa Puuilon ilmastonmuutokseen liittyvien toimintaperiaatteiden noudattamisesta.
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti
arvoketjussa
Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen
tosiasiallinen vaikutus
Oma toiminta
Tuotteiden kuljetusten ja muun logistiikan kasvihuonekaasupäästöt Kielteinen
tosiasiallinen vaikutus
Alkupää
Myytävien tuotteiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt
Kielteinen
tosiasiallinen vaikutus
Alkupää
Hankintakustannusten nousu kestävämpiin myytäviin tuotteisin
siirtymisen myötä
Riski Alkupää
Säädösmuutosten ja verotuksen kiristymisestä aiheutuvat
lisäkustannukset
Riski Oma toiminta
Energian käyttö omassa toiminnassa (ml. myymälöiden
energiankulutus)
Kielteinen
tosiasiallinen vaikutus
Oma toiminta
Energiatehokkuus ja energiansäästötoimien tuomat säästöt Mahdollisuus Oma toiminta
Uusiutuvan energian käytön myötä riippuvuus perinteisistä
energianlähteistä vähenee, mahdolliset kustannussäästöt
Mahdollisuus Oma toiminta
42
Keskeiset ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet koskevat energiatehokkuutta ja energiavalintoja.
Logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä hillitään kuljetuksia optimoimalla. Päästöjä seurataan
merkittävimmän logistiikkakumppanin tuottaman päästödatan avulla.
Puuilo hankki raportointivuonna uusiutuvista lähteistä tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Oma
sähkönhankinta kattaa pääosan myymälöistä, eräissä kohteissa sähkön hankkii myymäläkiinteistön
omistaja. Myymäläkiinteistöihin on asennettu yhteensä 11 aurinkovoimalaa, joista kaksi toteutettiin
vuonna 2025.
Puuilon myymälät sijoittuvat pääsääntöisesti uusiin kiinteistöihin, mikä parantaa keskimääräistä
energiatehokkuutta. Muita keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi ovat myymälöiden lämmityksen
ja ilmanvaihdon optimointi sekä logistiikan optimointi.
Puuilon jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hyvitetään hankkimalla pysyviä hiilinieluja
kolmannen osapuolen sertifioimasta metsitysprojektista (Kikonda Forest Reserve Ugandassa).
Päästöhyvitysten määrään lasketaan sekä jätteiden kuljetuksen että käsittelyn päästöt. Vuonna 2025
päästöhyvitysten määrä oli 46,4 (31) CO
2
-ekvivalenttitonnia.
Mittarit ja tavoitteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
Puuilo ei ole toistaiseksi asettanut numeerisia päästövähennystavoitteita. Tavoitteet tullaan asettamaan
osana siirtymäsuunnitelman laatimista vuoden 2026 aikana.
43
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 2025
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
(MWh)
0
0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
182,1
1
194,6
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 99,7
1
285,5
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
0
0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
3 149,2
2 990,2
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 3 431,0
3 470,3
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
19,0
19,1
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus (MWh)
253,0
6 524,8
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
1,5
35,9
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä
biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte,
biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
11,3
12,8
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
13 136,9
8 189,9
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus (MWh)
0
0
Uusituvan energian kokonaiskulutus (MWh) 13 148,1
8 202,7
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
79,4
45,1
Energian kokonaiskulutus (MWh) 16 832,2
18 197,8
1
Kaasun kulutus sisältynyt 2024 raportoinnissa Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutukseen.
Korjattu takautuvasti.
2
Alkuperätakuun piirissä olevan sähkönkulutuksen osalta on käytetty arviota energiajakaumasta. Kuoletetut lukemat eivät
saatavilla raportointihetkellä.
Energiaintensiteetti
Energiaintensiteetti
2024
2025
% 2025 / 2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan
kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon
(MWh/milj. euroa)
43,90
41,14
-6,3 %
Puuilon liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (NACE-pääluokka G: Tukku- ja
vähittäiskauppa), joten energiaintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan.
44
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
Takautuva
Vuosi 2024 Vuosi 2025 % 2025 / 2024
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 - bruttopäästöt (tCO2eq) 68,4 109,4 +59,9 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien
scope 1-kasvihuonekaasupäästöjen osuus (%)
0 0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2-
bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 963,0 1 216,3 -38,0 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2-
bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 428,1 1 367,9 -4,2 %
Merkittävät scope 3-kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -)
kokonaisbruttopäästöt
(tCO2ekv)
150 834,5 182 709,9 +21,1 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut 144 271,4 177 195,1 +22,8 %
2 Tuotantohyödykkeet 1 137,0 1 994,5 +75,4 %
3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvä toiminta 609,3 516,7 -15,2 %
4 Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun alkupäässä 3 394,6 1 923,3 -43,3 %
5 Toiminnassa syntyvät jätteet 567,4 53,5 -90,4 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 87,8 101,5 +15,6 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 766,9 925,3 +20,7 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (sijaintiperusteiset) (t
CO2-ekv)
152 865,9 184 035,6 +20,4 %
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset)
(t CO2-ekv)
152 331,0 184 187,2 +20,9 %
Scope
Tonnia biogeenistä CO
2
e
2024
2025
Scope 1
3,0
3,2
Scope 2 ja 3 osalta ei ole saatavilla riittävästi tietoja biogeenisestä CO2:sta.
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti
Kasvihuonekaasuintensiteetti
2024
2025
% 2025/2024
45
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tCO2
-ekv. /milj. euroa)
398,7
416,1
+4,4 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tCO2
-ekv. /milj. euroa)
397,3
416,4
+4,8 %
Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu konsernin kokonaisliikevaihdon mukaan.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyt menetelmät ja tietojen laatuun liittyvät epävarmuudet
ja rajoitukset on avattu alla olevissa taulukoissa.
46
Scope 1 ja 2
Primääridata
Menetelmät,
allokointimenetelmät tai
oletukset
Tietojen laadun epävarmuudet
ja rajoitukset
Päästö-
kertoimien
lähteet
Scope
1
• Työkoneiden ja
autojen
polttoaineiden
kulutus
• Kerätty primääridata kerrottiin
vastaavalla päästökertoimella.
• Scope 1
Työkoneiden
ja autojen
polttoaineiden
kulutus
Scope
2
• Mitattu sähkön- ja
lämmönkulutus
• Mitatun lämmön ja
sähkön kulutuksen
perusteella johdetut
keskiarvot
• Toimistorakennukse
n pinta-ala (m
2
)
• Kerätty primääridata kerrottiin
vastaavalla päästökertoimella.
• Pääkonttorin energiankulutus
arvioitiin pinta-
alaperusteisesti.
Ominaisenergiakulutustietona
käytettiin seuraavaa lähdettä
Odyssee-MURE. (2025).
Heating consumption per m²
and per dwelling.
• Yrityksen kahdelle kolmesta
sähköautosta arvioitiin
vuoden aikana keskimäärin
ajettava matka, joka kerrottiin
WLTP kulutuksella.
Markkinaperusteinen:
• Sopimusperusteisia
päästökertoimia käytettiin
sähkön osalta kaikille
toimipisteille, joissa Puuilolla
on oma sähkösopimus.
Lämmön osalta käytettiin
paikallisten lämpöyhtiöiden
ilmoittamia kertoimia. Jos
yhtiötä ei ollut tiedossa, tehtiin
oletus käytetystä paikallisesta
kaukolämpöyhtiöstä.
• Jäännösjakaumaa käytettiin
silloin, kun sähkösopimuksen
tyyppiä ei ollut tiedossa.
Sijaintiperusteinen:
• Maakohtaisia päästökertoimia
käytettiin ostetulle sähkölle ja
lämmölle.
• Yrityksen sähköautojen
todellinen kulutus ei ole
tiedossa. Tällä ei arvioida
olevan merkittävää vaikutusta
laskennan tuloksiin.
• Ostetun sähkön osalta
jäännösjakaumalla laskettujen
päästöjen osuus on 21 %
yhteenlasketuista
markkinaperusteisista scope
2 päästöistä.
• Ostetun lämmön osalta
markkinaperusteinen
päästökerroin oletettiin 69 %
yhteenlasketuista scope 2
päästöistä. Tällä ei ole
merkittävää vaikutusta
osuudesta riippumatta.
• Pääkonttorin arvioitu
energiankulutus edustaa 3,2
% markkinaperusteisista ja
1,4 % sijaintiperusteisista
yhteenlasketuista scope 2
päästöistä.
Markkina-
perusteinen:
1,4, 11, 12, 13
Sijainti-
perusteinen:
2, 4, 6, 15
47
Scope 3
Primääridata
Menetelmät,
allokointimenetelmät tai
oletukset
Tietojen laadun
epävarmuudet ja rajoitukset
Päästö-
kertoimien
lähteet
1. Ostetut
tuotteet ja
palvelut
• Ostettujen
tuotteiden massa
• Ostetun veden
määrä (m3)
• Ostetun veden
määrästä johdetut
keskiarvot.
• Ostettuihin
tuotteisiin tai
palveluihin
käytetty summa
(€)
• Tiedot on kerätty hybridi
menetelmällä pyrkien
etenemään tarkimmasta
sovellettavasta
epätarkimpaan.
• Osa ostetuista
pakkausmateriaaleista ja
ostettu vesi on kerätty
volyymiperusteisesti.
• Niiden toimipisteiden
osalta, joista ei ole tiedossa
mitattua vedenkulutusta,
käytettiin muiden
myymälöiden kulutuksen
aritmeettista keskiarvoa.
• Kulutusperusteista [€]
menetelmää on käytetty
muiden ostettujen
tuotteiden määrittämisessä.
Muut kuin jälleenmyytävät
ostetut tuotteet (ja palvelut)
kategorisoitiin perustuen
kirjanpitotileihin, joita
tarkennettiin tarvittaessa
laskudatan perusteella.
Jälleenmyytävien
tuotteiden data kerättiin
ostovastaanottoarvojen
perusteella ja
kategorisoitiin saatavilla
olevien
päästökerroinluokkien
mukaisesti.
• Veden ja
pakkausmateriaalien osalta
käytetyt volyymiperusteiset
päästökertoimet ovat
keskiarvoja
• Europerusteisten
päästökertoimien
epävarmuustaso on yleensä
korkeampi. Kertoimet ovat
vuodelta 2022, ja ne on
inflaatiokorjattu vuodelle
2025.
• Osa tileistä on jouduttu
rajaamaan laskennan
ulkopuolelle, sillä ne
sisältävät toisistaan eroavia
tuotteita ja/tai palveluita, eikä
päästökerrointa ole kyetty
määrittämään. Näiden osuus
ei olennaisesti vaikuta
laskennan tuloksiin.
3, 5, 8, 9,
10
2. Pääoma-
hyödykkeet
• Ostettujen
pääomahyödykkei
den määrä (€)
• Kerätyt tiedot on kerrottu
europerusteisella
päästökertoimella.
Lähtötiedot on
kategorisoitu ostolaskujen
perusteella laskennassa
käytettyihin ryhmiin.
• Europerusteisten
päästökertoimien
epävarmuustaso on yleensä
korkeampi. Kertoimet ovat
vuodelta 2022, ja ne on
inflaatiokorjattu vuodelle
2025.
3, 8
3. Poltto-
aineiden
tuotanto ja
energiansiirto
• Käytetyn
polttoaineen
määrä ja tyyppi.
• Yrityksen omilla ja
vuokratuilla
ajoneuvoilla ajetut
kilometrit
yhteensä.
• Ajoneuvojen polttoaineiden
WTT päästöt on laskettu
perustuen Scope 1
tietoihin. Kerätyt tiedot on
kerrottu niitä edustavilla
päästökertoimilla.
• Ostetun lämmön ja sähkön
osalta WTT ja T&D päästöt
on laskettu sekä markkina,
että sijaintiperusteisesti.
• Ostetussa lämmössä
käytettävien polttoaineiden
ylävirran päästöissä ei
huomioida sähkön ja
lämmön
yhteistuotantolaitosten
(CHP) käyttöä
kaukolämpöverkoissa eikä
energian tuotannon ja
jakelun häviöitä.
2,4,7
48
• Ostetun sähkön ja
lämmön määrä
yhteensä.
Päästöt raportoidaan
sijaintiperusteisesti.
• Ostetun lämmön
tuotannossa käytettyjen
polttoaineiden päästöille on
määritetty päästökerroin
käyttäen polttoaineiden ja
WTT päästöjen painotettua
keskiarvoa.
• Pois lukien
lämmöntuotanto, tämän
kategorian päästökertoimet
ovat valmiina saatavilla
tietokannoista.
4. Ylävirta,
kuljetus ja
jakelu
• Logistiikkayhtiöide
n tarjoamat
päästötiedot
• Logistiikkapalvelui
den hankinnan
määrä (€)
• Logistiikkayritysten
raportoimat päästöt
sisältävät sekä ylä- että
loppupään kuljetukset,
jotka raportoija on
maksanut.
• Vaikka verkkokaupasta
ostettuihin tuotteisiin
sisältyy kuljetusmaksu,
tämän maksaa
ensisijaisesti Puuilo eikä
asiakas. Siten ne sisältyvät
ylävirtaan.
• Tiedot on kerätty
ensisijaisesti kumppaneilta
ja toissijaisesti on käytetty
kirjanpidon tietoja
hankintojen suuruudesta.
• Noin 80 % yhtiölle
saapuvista tuotteista
saapuvat suoraan
myymälöihin tason 1
toimittajilta. Rahti sisältyy
tuotteen hintaan, eikä näitä
kustannuksia ole
eriteltävissä. Siten ne
sisältyvät scope 3
kategoriaan 1.
• Logistiikkayhtiöiltä saadut
tiedot on määritetty mitatuiksi
datapisteiksi. Tiedon laatu ei
ole kuitenkaan tiedossa.
• Laskentaan käytettyjen
europerusteisten
päästökertoimien
epävarmuustaso on yleensä
korkeampi. Kertoimet ovat
vuodelta 2022, ja ne on
inflaatiokorjattu vuodelle
2025.
3,8
5.
Toiminnassa
syntyvät
jätteet
• Jätehuoltokumpp
anin ilmoittamat
päästöt (tCO2e)
• Henkilömäärä,
toimiala ja jätejae
• Vedenkulutus
(m3)
•
Myymälöiden jätehuollon
päästöt on raportoitu
jätehuoltokumppanin
ilmoittaman päästötiedon
mukaan.
• Toiminnassa syntyvä
jätevesi on määritetty
mitatun vedenkulutuksen
perusteella. On oletettu,
että hanavesi, jonka
kulutusta seurataan
vesimittareilla, on yhtä
• Pääkonttorin jätemäärä
perustuu arvioon, joten
siihen liittyy epävarmuutta.
Jätemäärä on kuitenkin
vähäinen suhteessa
tavarataloliiketoimintaan.
5, 16, 17
49
suuri kuin jäteveden
määrä.
• Niiden toimipisteiden
osalta, joista ei ole tiedossa
mitattua vedenkulutusta,
käytettiin muiden
myymälöiden kulutuksen
aritmeettista keskiarvoa.
Pääkonttorilla syntyvä jäte
on arvioitu HSY:n tilastojen
mukaan henkilömäärän ja
toimialan mukaan.
6. Liike-
matkustus
• Kilometrikorvauk-
set
• Laskennassa on huomioitu
maksetut
kilometrikorvaukset.
Vuoden 2025 verottajan
ilmoittaman
kilometrikorvauksen
perusteella on määritetty
ajetut kilometrit yhteensä.
• Lennot, junat ja taksit on
rajattu laskennan
ulkopuolelle, sillä tietoja ei
niiden osalta ole saatavilla.
Rajauksella arvioidaan
olevan kohtalainen vaikutus
yksittäisen kategorian
tuloksiin, mutta ei koko
laskentaan.
4
7. Työmatka-
liikenne
• Työmatkaliikenne
kysely, jossa on
huomioitu
kulkumuoto,
matkat ja niiden
tiheys
• Työntekijöiden
määrä
• Tilikaudella 2024 toteutetun
kyselyn tulokset
extrapoloitiin kaikkia
työntekijöitä vuonna 2025.
• Mitattua tietoa työntekijöiden
työmatkaliikenteestä ei ole.
4,14
Inventaarion ulkopuolelle jätetyt scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokat
Rajattu inventaarion ulkopuolelle
Perustelut
Scope 3: Kategoria 8: Vuokrattu omaisuus
Käytön aikaiset päästöt konsolidoidaan valitun menetelmän
mukaan raportoivan yrityksen scope 1 ja 2 päästöihin.
Scope 3: Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu
Puuilo vastaa vain verkkokaupan tuotekuljetuksista, ja
niiden päästöt on sisällytetty kategoriaan 4
Scope 3: Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden prosessointi
N/A
Scope 3: Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö
Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden
lukuisista erilaisista käytön aikaisista skenaarioista.
Scope 3: Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käytöstä poisto
Ei arvioitavissa johtuen tuotteiden määrästä ja niiden
lukuisista erilaisista loppukäyttöskenaarioista.
Scope 3: Kategoria 13: Ulospäin vuokrattu omaisuus
N/A
Scope 3: Kategoria 14: Franchising
N/A
Scope 3: Kategoria 15: Sijoitukset
N/A
*N/A = ei sovellettavissa, esim. kyseisestä kategoriasta ei aiheudu päästöjä.
Scope 3 kategoria
tCO2e –
toimittajakohtainen data
%-osuus khk päästöistä laskettuna
toimittajakohtaisella datalla
1. Ostetut tuotteet ja palvelut
0,0
0 %
2. Pääomahyödykkeet
0,0
0 %
3. Polttoaineiden tuotanto ja
energiansiirto
0,0 0 %
4. Kuljetus ja jakelu 1 913,2 99,5 %
5. Toiminnassa syntyvät jätteet 46,7 87,1 %
50
6. Liikematkustus 0,0 0 %
7. Työmatkaliikenne
0,0
0 %
Päästökertoimien lähteet:
1 AIB (2024). European Residual Mixes. https://www.aib-net.org/facts/european-residual-
mix/2024
2 Carbon Footprint Ltd (2025). International Electricity Factors.
https://www.carbonfootprint.com/international_electricity_factors.html
3 DEFRA (2022). Conversion factors KgCO2 per £ spent, by SIC code 2022.
https://www.gov.uk/government/statistics/uks-carbon-footprint
4 DESNZ & DEFRA (2024). Greenhouse gas reporting: conversion factors 2024.
https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-
2024
5 Ecoinvent v3.11. Allocation, cut-off by classification. https://ecoinvent.org/
6 Energiateollisuus (2023). Energiavuosi 2023 Kaukolämpö. https://energia.fi/wp-
content/uploads/2024/01/Kaukolampovuosi-2023_ennakkograafit.pdf
7 Eurostat (2022). Production of electricity and derived heat by type of fuel: Gross heat
production.
https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/nrg_bal_peh__custom_14334089/default/table
?lang=en
8 Eurostat (2025). HICP - monthly data (annual rate of change): Euro area.
https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/bookmark/952bcf60-22e8-433b-ab93-
fe85e2ab2367?lang=en
9 Idemat 2025 Rev A3. https://www.ecocostsvalue.com/data-tools-books/
10 Market Economics Limited (2023). Consumption Emissions Modelling.
https://www.knowledgeauckland.org.nz/media/2593/consumption-emissions-modelling-market-
economics-march-2023.pdf
11 Paikallisvoima ry (2023). District heat emissions calculator (Benefit-sharing method).
https://www.klpaastolaskuri.fi/
12 Paikallisvoima ry (2024). District heat emissions calculator (Benefit-sharing method).
https://www.klpaastolaskuri.fi/
13 Paikallisvoima ry (2025). District heat emissions calculator (Benefit-sharing method).
https://www.klpaastolaskuri.fi/
14 Stott S. (2020). How green is cycling? Riding, walking, ebikes and driving ranked.
https://www.bikeradar.com/features/long-reads/cycling-environmental-impact
15 Tilastokeskus (2024). Energy and the emissions -tables (Benefit allocation method).
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2024/html/engl0011.htm
16 U.S. Environmental Protection Agency (2025). Emission Factors for Greenhouse Gas
Inventories. https://www.epa.gov/system/files/documents/2025-01/ghg-emission-factors-hub-
2025.pdf
17 Yhdyskuntajätemäärät | Tableau Public
51
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti arvoketjussa
Ylikulutuksesta ja materiaalivalinnoista aiheutuva luonnonvarojen
liikakäyttö
Kielteinen tosiasiallinen
vaikutus
Alkupää
Jätteiden sekä jätteenkäsittelyn ja
-kuljetuksen negatiiviset ympäristövaikutukset
Kielteinen tosiasiallinen
vaikutus
Oma toiminta ja
loppupää
Laadukkaiden, kestävien ja korjattavien tuotteiden sekä varaosien
tarjoaminen asiakkaille
Myönteinen mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta ja
loppupää
Raaka-aineiden saatavuuden heikentyminen pitkällä aikavälillä nostaa
kustannuksia
Riski Alkupää
Jätehuollon kustannusten minimointi Mahdollisuus Oma toiminta
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)
Vähittäiskaupassa resurssien käyttö ja kiertotalous vaikuttavat arvoketjun jokaisessa vaiheessa: raaka-
aineiden hankinnassa ja luonnonvarojen käytössä, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa,
logistiikassa ja pakkaamisessa, huolto- ja korjaustoiminnassa sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä.
Kestävä resurssien käyttö on yksi Puuilon vastuullisuusstrategian painopistealueista. Se tarkoittaa
oman toiminnan ja toimitusketjun ympäristövaikutusten pienentämistä. Osa kestävää resurssien käyttöä
on se, että asiakkaille tarjotaan käyttöä kestäviä, turvallisia tuotteita.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet on kirjattu vastuullisuusstrategian
lisäksi hankinnan eettisiin ohjeisiin, Supplier Code of Conduct:in sekä jätteiden käsittelyn ja lajittelun
osalta Talon kirjaan. Omassa toiminnassaan Puuilon tavoitteena on pienentää jätemääriä ja nostaa
kierrätysastetta. Jätteet lajitellaan mahdollisimman pitkälle. Kierrätysastetta seurataan sekä myymälä-
että yhtiötasolla. Jätteiden käsittelyä ja lajittelua koskevat yksityiskohtaiset ohjeet ovat osa
myymälätyötä koskevaa ohjeistusta. Ohjeistuksissa ei käsitellä jätehierarkiaa.
Myynnin johto vastaa toimintaperiaatteiden noudattamisesta myymälöissä. Hankintojen osalta
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteiden noudattamisesta vastaa osto- ja
logistiikkajohtaja.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit (E5-2)
Keskeiset toimet kohdistuvat tuotteiden laadun varmistamiseen, eettisen ohjeistuksen kouluttamiseen
henkilöstölle ja toimittajille sekä jätemäärän pienentämiseen ja kierrätysasteen kasvattamiseen.
Tuotteiden kestävyys parantaa asiakastyytyväisyyttä ja pienentää ympäristönkuormitusta vähentämällä
logistiikan päästöjä ja jätemääriä. Tuotteiden laatu varmistetaan ensisijaisesti huolellisella
52
toimittajavalinnalla. Puuilon maahantuomat tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät
erityispiirteet huomioiden.
Osto-organisaatio vastaa hankinnan eettisestä ohjeistuksesta ja toimittajien ja oman henkilöstön
perehdyttämisestä siihen. Puuilon edustajat tekevät tehdasvierailuja myös laadunvarmistuksen takia.
Muutos jätemäärässä oli 14,3 % (13,4 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Samaan aikaan
myymälöiden lukumäärä kasvoi seitsemällä myymälällä eli 14,3 %. Myymäläpäälliköt seuraavat
myymäläkohtaista ja koko ketjun jätetuottoa. Tilikauden 2025 aikana jatkettiin henkilöstön jätehuolto- ja
kierrätyskoulutusta, jotta kierrätystavoite saavutettaisiin.
Jätemäärien seurannan ja henkilöstön kouluttamisen ansiosta jätteiden lajittelun ja kierrättämisen
odotetaan tehostuvan myymälöissä.
Mittarit ja tavoitteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet (E5-3)
Puuilon tavoitteena on edelleen kehittää jätteiden käsittelyä ja lajittelua. Tavoitteet ovat Puuilon
vapaaehtoisesti asettamia, ja ne liittyvät jätehierarkiassa kierrätykseen.
Jätteiden sekä jätteenkäsittelyn ja -kuljetuksen negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja
jätehuoltokulujen minimoimiseksi tavoitteena on 73 prosentin kierrätysaste oman toiminnan jätteiden
osalta tilikauden 2025 loppuun mennessä. Jätelajikohtaisia tavoitteita ei ole asetettu.
Kierrätysastetavoite on johtoryhmän asettama ja siinä on otettu huomioon keskeisten
sidosryhmäanalyysin tuloksia.
Kierrätysastetta mitataan jakamalla kierrättämättömän jätteen määrä tonneina kokonaisjätemäärällä
tonneina. Tiedot saadaan jätehuoltokumppanin järjestelmästä ja raportoinnista. Vuonna 2025
kierrätysaste oli 71 % (68 %).
Tuotteiden laadulle ja kestävyydelle asetettuja tavoitteita ja mittareita kuvataan osiossa S4-5.
Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4)
Puuilon tuotevalikoimaan kuuluu noin 30 000 nimikettä. Päätuoteryhmät ovat rakennustarvikkeet, LVI-
ja sähkötarvikkeet, autotarvikkeet, taloustavarat, puutarhatarvikkeet, eläinruoka ja tarvikkeet, työkalut,
vapaa-ajan välineet sekä elintarvikkeet. Tuotteet sisältävät pääasiassa muoveja, kumia, puuta ja
metalleja, osa myös kriittisiä raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja. Myytävät tuotteet hankitaan
toimitusketjulta valmiina: Puuilo ei valmista eikä jatkojalosta tuotteita itse, eikä sillä ole yksityiskohtaisia
tietoja tuotteiden raaka-aineista.
Puuilon omassa toiminnassa vedenkulutus on hyvin pientä. Käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat
pääosin myymäläkalusteista ja -laitteista.
Puuilo käyttää tavanomaisia pakkausmateriaaleja kuten pakkausmuoveja, pahveja ja kartonkia
saapuvan tavaran ja verkkokaupassa myytävien tuotteiden kuljetusta varten.
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
53
Yhtiön pääasiallinen liiketoiminta on vähittäiskauppaa, eikä yhtiöllä ole omaa valmistustoimintaa, joten
yhtiö ei käsittele myytäviä tuotteita resurssien ulosvirtauksina, eikä näin ollen raportoi markkinoille
saattamiensa tuotteiden odotettua kestävyyttä suhteessa alan keskiarvoon, tuotteiden korjattavuutta
eikä kierrätettävien ainesten osuutta tuotteissa.
Puuilon toiminnassa syntyvien jätteiden suurimmat jäteryhmät ovat pahveja, energiajätettä, sekajätettä,
muoveja. Näiden lisäksi toiminnassa syntyy muun muassa rakennus-, metalli- ja puujätettä.
Vaaralliseksi luokiteltuja jätteiden, kuten akkujen tai aerosolien, osuus on 0,7 % kokonaisjätemäärästä.
Verkkokaupassa tuotteiden pakkaamisessa asiakastoimituksia varten käytettävä materiaalit, kuten
pahvit kartongit ja muovit, ovat 100 % kierrätettäviä. Tilaukset pyritään pakkaamaan mahdollisimman
tiiviisti, jotta niiden pakkauskoko pysyy pienenä ja ne vievät vähemmän tilaa kuljetusautoissa. Varastolle
saapuvia pahveja hyödynnetään verkkokaupan tilausten pakkaamiseen.
Jätetiedot perustuvat jätehuoltokumppanin dataan ja raportointiin.
Yhteenveto Puuilon jätteistä (t)
2024
2025
Jätteen kokonaismäärä tonneina
1 742
1 992
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina
14
14
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä
tonneina
555
579
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus
32
29
Muualle kuin loppukäsittelyyn ohjatut jätteet (t)
2024
2025
Vaaralliset jätteet
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten
0
0
Kierrätys
7
8
Muut hyödyntämistoimet
5
0
Yhteensä
12
8
Tavanomaiset jätteet
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten
3
0
Kierrätys
1 158
1 405
Muut hyödyntämistoimet
548
573
Yhteensä
1 709
1978
Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet (t)
2024
2025
Vaaralliset jätteet
Poltto (ilman energian talteenottoa)
0
0
Kaatopaikalle sijoittaminen
0
0
Muu loppukäsittely
2
5
Yhteensä
2
5
Tavanomaiset jätteet
Poltto (ilman energian talteenottoa)
0
0
Kaatopaikalle sijoittaminen
0
0
Muu loppukäsittely
0
1
Yhteensä
0
1
Muu loppukäsittely sisältää muilla menetelmillä, kuten fysikaalis-kemiallisella käsittelyllä loppukäsiteltyjä
ja siirtokuormattuja loppukäsiteltyjä jätteitä.
54
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti
arvoketjussa
Työoloihin liittyvä tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet
Kielteinen mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta
Pysyvien työsuhteiden tarjoaminen henkilöstölle
Myönteinen
tosiasiallinen vaikutus
Oma toiminta
Korkea työtyytyväisyys hyvistä työoloista johtuen
Myönteinen
mahdollinen vaikutus
Oma toiminta
Heikon työtyytyväisyyden myötä laskenut työmotivaatio, -tehokkuus ja
sitoutuminen heikentävät tuottavuutta
Riski Oma toiminta
Huonon työnantajamielikuvan aiheuttamat rekrytointihaasteet heikentävät
tuottavuutta
Riski Oma toiminta
Korkea asiakaspalvelun taso ja työtyytyväisyys henkilöstön pysyvyyden
johdosta kasvattaa markkinaosuutta ja tuottavuutta
Mahdollisuus Oma toiminta
Parempi tuottavuus ja hyvä työvoiman saatavuus Mahdollisuus Oma toiminta
Sairauspoissaolot johtuen työtapaturmista, terveysongelmista tai henkilöstön
jaksamisesta aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia
Riski Oma toiminta
Yhdenvertaisuuden myönteiset vaikutukset työntekijöiden osaamiseen,
urakehitykseen ja hyvinvointiin
Myönteinen
mahdollinen vaikutus
Oma toiminta
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
Puuilon tavoitteena on hyvä työpaikka, johon työntekijät haluavat sitoutua. Puuilo panostaa henkilöstön
pysyvyyteen, osaamiseen ja motivaatioon.
Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet on kuvattu Puuilon Talonkirjassa, eettisissä ohjeissa
työntekijöille (Code of Conduct) ja tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön
kehittämissuunnitelmassa. Ne koskevat kaikkia Puuilon työntekijöitä. Henkilöstössä ei ole tunnistettu
ryhmiä, jotka tarvitsisivat tai joihin kohdistettaisiin erityisiä periaatteita tai toimenpiteitä.
Talonkirjaan on koottu Puuilossa työskentelyä koskevat periaatteet, toimintatavat sekä käytännön
ohjeita. Talonkirjaan tutustuminen sisältyy jokaisen työntekijän perehdytykseen. Sen yhtenä tavoitteena
on vahvistaa työyhteisön hyvinvointia ja hyvän asiakaskokemuksen syntymistä. Toimitusjohtaja vastaa
talonkirjan kokonaisuudesta ja kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa
osalta.
Eettiset ohjeet työntekijöille (Code of Conduct) ovat pohjana kaikelle toiminnalle ja jokaisen Puuilon
työntekijän tulee noudattaa siinä annettuja ohjeita. Eettiset ohjeet noudattavat YK:n Ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistusta työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista. Ihmiskauppaa, lapsityövoiman tai minkään pakkotyövoiman muodon
käyttöä ei hyväksytä.
55
Eettisten ohjeiden tarkoituksena on auttaa Puuilon työntekijöitä toimimaan vastuullisesti työssään.
Toiminnan periaatteita ovat:
• Lakien ja sitoumusten noudattaminen
• Korruption tai lahjonnan vastustaminen
• Eturistiriitojen välttäminen ja reilu kilpailu
• Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja työyhteisöstä välittäminen
• Kestävämmän kuluttamisen edistäminen
• Vastuullisuus kauppiaana
• Avoin ja totuudenmukainen viestintä
• Tietojen käsitteleminen luottamuksellisesti
• Sisäpiirisäännösten ja Puuilon sisäpiiriohjeen noudattaminen
• Huolenaiheista ja rikkomuksista ilmoittaminen
Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmassa esitetyt periaatteet ovat:
• kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja kehittyä työssään
• tavoitteena on luoda työyhteisö, jossa työntekijät kohtelevat toisiaan tasavertaisesti ja
tasapuolisesti
• kaikkien tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu niin päivittäisessä toiminnassa kuin
päätöksenteossa
• ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,
terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella.
Talonkirja, eettiset ohjeet sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön kehittämissuunnitelma ovat
Teamsissa koko henkilöstön saatavilla. Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja henkilöstön
kehittämissuunnitelma käsitellään henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja
työsuojelutoimikunnassa.
Työntekijöillä on täysi järjestäytymisvapaus, ja kaikille henkilöstöryhmille on valittu heitä edustavat
luottamushenkilöt.
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet on vahvistettu osana kolmivuotista
työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä
toiminta. Työntekijöille tarjotaan lakisääteisiä työterveyspalveluja laajempi työterveyshuolto. Työn
haitta- ja vaaratekijät on arvioitu yksikkökohtaisesti. Esihenkilön tehtävänä on opastaa työntekijälle
turvalliset työtavat. Kaikki Puuilon myymälätyöntekijät suorittavat vuosittain työturvallisuuskoulutuksen.
Henkilöstöyksikkö vastaa Talonkirjan, eettisten ohjeiden sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus ja
henkilöstön kehittämissuunnitelman sisällöstä ja johtoryhmä hyväksyy ne.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)
Vuorovaikutus henkilöstön kanssa perustuu avoimuuteen. Toimitusjohtaja järjestää
henkilöstötapaamisia neljä kertaa vuodessa. Tiimien sisäistä yhteistyötä pidetään yllä säännöllisillä
viikko- ja kuukausipalavereilla koko organisaatiossa.
56
Puuilossa jokainen työntekijä kuuluu yleiseen Teams-kanavaan, joka on tarkoitettu keskustelua,
kysymyksiä, ideoita ja aloitteita varten. Sen kautta jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus osallistua
reaaliaikaiseen yhteydenpitoon. Yleisen kanavan lisäksi Puuilolla on yksikkö- tai projektikohtaisia
kanavia.
Puuilo noudattaa yhteistoimintalakia ja sen säädöksiä yhteistoiminnasta ja vuoropuhelusta henkilöstön
ja sen edustajien kanssa. Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontuu neljästi vuodessa.
Yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia asioita sekä sellaisia yhteisiä,
koko henkilökuntaa koskevia asioita, jotka ovat henkilökunnan tiedonsaannin ja
vaikuttamismahdollisuuksien kannalta merkityksellisiä. Yhteistoimintaneuvottelukunnan
kokoustiivistelmä julkaistaan koko henkilöstölle.
Työsuojelutoimikunta seuraa työturvallisuuden toteutumista, tunnistaa työhyvinvointiin ja työyhteisöön
liittyviä kehittämistarpeita ja ehdottaa ratkaisuja niihin. Henkilöstö valitsee neljä alueellista
työsuojeluvaltuutettua ja heille varavaltuutetut. Sekä työsuojeluvaltuutetut että heidän varahenkilönsä
kuuluvat työsuojelutoimikuntaan.
Työterveyshuollon ohjausryhmä kokoontuu neljästi vuodessa. Henkilöstöjohtajalla on
luottamushenkilöiden kanssa kuukausitapaamiset.
Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan henkilöstötutkimuksen viestintää ja johtamiskulttuuria
koskevilla kysymyksillä.
Henkilöstöjohtaja vastaa yhteydenpidosta henkilöstön edustajien kanssa. Tarvittaessa asioita
käsitellään johtoryhmässä tai johtoryhmän jäsenten kesken.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
Kielteisiä henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia pyritään korjaamaan puuttumalla
työskentelyolosuhteisiin ja työstä aiheutuvaan kuormitukseen. Niitä koskeva havainto tai ilmoitus johtaa
työskentelyolosuhteiden tarkempaan tutkimiseen, asianomaisten kuulemiseen ja tarvittaessa
työvälineiden tai -tapojen parantamiseen ja ohjeistuksen päivittämiseen.
Jokaisella työntekijällä on vastuu ja velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, kuten epäasialliseen
käyttäytymiseen tai puutteisiin työturvallisuudessa tai työoloissa. Havainnoista ilmoitetaan työnantajalle.
Työturvallisuushavaintoja varten on oma PRO24-järjestelmänsä. Työnantajan velvollisuuden
mukaisesti Puuilo puuttuu ilmoitettuihin epäkohtiin saatuaan niistä tiedon. Jokainen työtapaturma
tutkitaan ja tutkinta dokumentoidaan työturvallisuuden kehittämiseksi.
Puuilossa noudatetaan yhdenmukaista mallia puuttua tilanteisiin, joissa työntekijän toiminta ei jostain
syystä ole hyväksyttävää. Havaittuun epäasialliseen toimintaan puututaan esihenkilön toimesta aina,
kun siihen on syytä. Malli on kuvattu ja ohjeistettu Talonkirjassa.
Vuosittainen henkilöstötutkimus sisältää myös avoimia kysymyksiä, joissa voi tuoda esiin huolenaiheita.
Tutkimuksen tulosten pohjalta laaditaan kehitystoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan.
Myymäläpäälliköt saavat myymäläkohtaiset raportit.
57
Talonkirjassa on kuvattu työsuojelu- ja luottamushenkilöorganisaatiot yhteystietoineen. Tiedot ovat
sähköisesti koko henkilöstön saatavilla.
Puuilossa on käytössä ulkoisen palveluntarjoajan ylläpitämä ilmoituskanava (Whistleblowing) eettisten
toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia, niiden epäilyjä tai muita huolenaiheita varten. Ilmoituskanava
on yleisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja sisäisesti koko henkilöstölle Teams-kanavassa.
Ilmoituskanavasta ja sen toimintaperiaatteista kerrotaan perehdytyksessä, Talonkirjassa ja Teams-
kanavalla ja eettisissä ohjeissa työntekijöille. Ilmoituskanava on myös Puuilon verkkosivuilla, jossa se
on myös ulkoisten sidosryhmien kuten kuluttajien, toimittajien tai arvoketjun työntekijöiden käytettävissä.
Ilmoitus on mahdollista tehdä nimettömänä. Halutessaan ilmoittaja saa tiedon käsittelystä ja
toimenpiteistä ilmoituksen pohjalta. Ilmoitusten käsittelyyn ja toimenpiteisiin on määritelty kirjalliset
toimintaperiaatteet. Ilmoituskanavan kautta lähetetyt ilmoitukset välittyvät henkilöstöjohtajalle tai
jääviystilanteissa HR-asiantuntijalle, jotka tarvittaessa nimeävät muitakin ilmoituksen selvittäjiä.
Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisina. Tapaukset arkistoidaan siltä varalta, että samankaltaisia tai
samaan tapahtumaan liittyviä ilmoituksia vastaanotetaan myöhemmin. Jos ilmoitus tai sen johdosta
tehty esiselvitys antaa aihetta väärinkäytösepäilyihin, HR tekee päätöksen jatkoselvityksen
käynnistämisestä ja informoi toimitusjohtajaa, johtoryhmää ja tarvittaessa hallitusta. Myös muiden kuin
oman henkilöstön tekemät ilmoitukset käsitellään saman prosessin mukaisesti.
Järjestelmä luokittelee ilmoitetut tapaukset, ja ne raportoidaan säännöllisesti johtoryhmälle ja
hallitukselle.
Ilmoituskanava on suunniteltu suojelemaan ilmoittajan henkilöllisyyttä kaikissa ilmoituksen tekemiseen
liittyvissä tilanteissa. Halutessaan ilmoituksen tekijä voi pysyä tunnistamattomana koko ilmoituksen
hallinta- ja selvitysprosessin ajan. Puuilo ei myöskään yritä millään tavoin selvittää ilmoittajan
henkilöllisyyttä. Ilmoitukset tutkitaan viipymättä, ja sisäisestä tutkinnasta jäävätään mahdollisesti
esteelliset henkilöt.
Vuoden 2025 henkilöstötutkimuksessa 96 % vastaajista (95 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä
väitteestä ”tiedän, miten voin ilmoittaa kokemastani tai havaitsemastani väärinkäytöksestä”.
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus (S1-4)
Puuilo pyrkii olemaan työpaikka, johon halutaan sitoutua. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista
edistetään panostamalla esihenkilötyöhön, työturvallisuuteen, henkilöstön osaamiseen sekä arkisen
työn sujuvuuteen ja kohtuulliseen työkuormaan.
Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tärkeyttä korostetaan koko henkilöstölle perehdytyksessä ja eettisissä
ohjeissa. Vuoden 2025 aikana ei ole havaittu ihmisoikeusvaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet erityisiä
korjaavia toimenpiteitä.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan
yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja käsitellään yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Puuilon
tavoitteet tasa-arvoisesta ja syrjimättömästä työpaikasta otetaan huomioon muun muassa työvoiman
rekrytoinnissa, työtehtävien jakamisessa, uralla etenemisessä, palkitsemisessa ja työtehtävien
58
monipuolistamisessa sekä koulutukseen osallistumisen tukemisessa. Työntekijöiden eettisten ohjeiden
kouluttamista jatketaan järjestelmällisesti.
Henkilöstön pysyvyys nähdään Puuilolla menestystekijänä, joka vaikuttaa asiakaspalvelun tasoon ja
henkilöstön tyytyväisyyteen. Tästä syystä työntekijöille tarjotaan pääsääntöisesti kokoaikaisia
työsopimuksia.
Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan tarjoamalla koko henkilöstölle työsuhde-etuja. Niihin kuuluvat
henkilökunta-alennukset, henkilöstöetuohjelma sekä työhyvinvointietu, jolla voi ostaa haluamiaan
liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Henkilöstöä palkitaan pitkästä työurasta ja merkkipäivinä.
Henkilöstölle järjestetään myös virkistystoimintaa.
Myymälöissä ja muissa toimipisteissä tehdään vuosittain sekä tapaturmariskien että työergonomian
arvioinnit. Laajempi työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden työpaikkaselvitys tehdään viiden
vuoden välein. Pakollisia työturvallisuuskoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Lisäksi huolehditaan,
että työntekijöillä on asianmukaiset työvälineet, jotka tukevat työhyvinvointia ja työturvallisuutta.
Puuilon kasvu ja uusien toimintamallien ja järjestelmien käyttöönotto edellyttävät henkilöstön osaamisen
jatkuvaa kehittämistä. Vuoden 2025 tavoitteina olivat esihenkilötyön ja asiakaspalvelun parantaminen
ja koulutusten painopisteinä
• esihenkilöiden tietotekniset valmiudet
• päihteistä johtuvien uhkaavien tilanteiden käsittely
• asiakaskonseptin valmennukset
Vuonna 2025 otettiin käyttöön uusi osaamisen kehittämisen järjestelmä, jolla luodaan verkkokoulutuksia
ja todennetaan vuosittaisten pakollisten koulutusten suorittamista. Vuosittain jokaiselta työntekijältä
edellytetään työturvallisuuden, tietoturvan ja eettisten pelisääntöjen kertauskoulutusta.
Puuilo tarjoaa työntekijöilleen erilaisia mahdollisuuksia kehittää itseään ja osaamistaan. Opiskelu työn
ohella mahdollistetaan erilaisilla työjärjestelyillä kuten opintovapaalla tai määräaikaisella osa-
aikaisuudella. Taitotalon kanssa yhteistyössä toteutettu PuuiloOpisto tarjoaa vakituisissa ja yli vuoden
määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleville myyntiin, asiakaspalveluun ja esihenkilötehtäviin liittyvää
jatko- ja täydennyskoulutusta.
Varhaisen välittämisen mallilla tuetaan työntekijöiden työssäjaksamista. Mahdolliset toimenpiteet
arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Eettisissä ohjeissa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvatuilla periaatteilla ja
käytänteillä pyritään varmistamaan, että henkilöstöön kohdistuvat potentiaaliset kielteiset vaikutukset
ovat hallinnassa. Liiketoiminnan suhdanteiden mukaan kielteisiä vaikutuksia, kuten työvoiman tarpeen
sopeuttamista myymälöissä, ei voida kokonaan sulkea pois.
Henkilöstöasioita hoitaa Puuilon HR-tiimi henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Tiimin koko on keskimäärin
seitsemän henkilötyövuotta. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja
luottamustoimiset työsuojeluvaltuutetut. Yhteistoimintaneuvottelukuntaan kuuluu yhteensä 16 jäsentä.
Pääluottamushenkilö on kokopäivätoiminen.
59
Mittarit ja tavoitteet
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S1-5)
Puuilon olennaiset, mahdolliset kielteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat työoloihin
liittyvät tyytymättömyys, kuormitus ja taloudelliset haasteet. Nämä vaikutukset eivät ole systeemisiä
vaan liittyvät yksittäisiin tapauksiin.
Puuilon olennaiset, mahdolliset myönteiset kestävyysvaikutukset sen omaan työvoimaan ovat pysyvien
työsuhteiden tarjoaminen sekä korkea työtyytyväisyys hyvistä työolosuhteista johtuen. Lisäksi
mahdolliseksi myönteiseksi vaikutukseksi tunnistettiin yhdenvertaisuuden myönteiset vaikutukset
työntekijöiden osaamiseen, urakehitykseen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin
työntekijöihin, erityisesti vakituisiin ja kokoaikaisiin työntekijöihin.
Puuilolla ei ole omaan työvoimaan liittyviä aikasidonnaisia tavoitteita. Henkilöstöön kohdistuvia
vaikutuksia seurataan kokoaikaisten työsopimusten osuudella, henkilöstön vaihtuvuudella ja
henkilöstötutkimuksella. Tavoitteet ovat:
• Kokoaikaisten työsopimusten osuus 75 %
• Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus alle 25 %
• Henkilöstötutkimuksen PeoplePower-indeksi yli 70
Kokoaikaisten työsopimusten osuuden tavoite oli aiemmin 80 %, mutta sitä alennettiin
vastuullisuusstrategian päivittämisen yhteydessä paremmin vastaamaan kaupan alan työn
kausivaihteluita. Kokoaikaisten työsopimusten osuus tilikaudella 2025 oli 75 % prosenttia.
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2025 oli 12 % (16 %). Luku ei sisällä kesätyöntekijöitä eikä
muita lyhyellä määräaikaisella työsopimuksella työskennelleitä.
Henkilöstön hyvinvointia mitataan vuosittaisella henkilöstötutkimuksella. Numeerinen tavoite
henkilöstötutkimuksen PeoplePower-indeksille on asetettu vastuullisuusstrategian päivittämisen
yhteydessä. Toteutuma vuonna 2025 oli 75,4 (70,1).
PeoplePower-indeksi kuvaa henkilöstötutkimuksen kokonaistulosta. Se lasketaan 22
indeksikysymyksen perusteella. Tulos on 0, jos kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen kriittisiä ja 100 jos
kaikki vastaajat olisivat äärimmäisen myönteisiä vastatessaan kaikkiin indeksikysymyksiin.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
Koko Puuilon oma työvoima työskentelee Suomessa.
Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma
Työsuhteisten työntekijöiden sukupuolijakauma
Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (NOE)
2024 2025
Naiset 558 607
Miehet 446 463
60
Muut 1 2
Ei ilmoitettu 88 227
Työsuhteiset työntekijät
yhteensä 1 093 1 299
Työsuhteisten työntekijöiden työskentelymaa
Työskentelymaa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (NOE)
2024 2025
Suomi
1 093 1 299
Muut maat
0 0
Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot
NAISET MIEHET
MUUT*
EI ILMOITETTU YHTEENSÄ
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
Työsuhteisia
työntekijöitä
(NOE)
558 607 446 463 1 2 88 227 1093 1299
Vakinaisia
työsuhteisia
työntekijöitä
(NOE)
439
465
334 346 1 0 40 130 814 941
Määräaikaisia
työntekijöitä
(NOE)
47 59 35 28 0 1 12 26 94 114
Vaihtelevalla
työajalla
työskenteleviä
työsuhteisia
työntekijöitä
(NOE)
72 83 77 89 0 1 36 71 185 244
Kokoaikaisia
työsuhteisia
työntekijöitä
(NOE)
369 399 277 284 1 1 29 66 676 750
Osa-aikaisia
työsuhteisia
työntekijöitä
(NOE)
117 107 93 74 0 0 23 67 233 248
Muiden
työsuhteisten
työntekijöiden
lukumäärä*
72 101 76 105 0 1 36 94 184 301
*Tarvittaessa töihin kutsuttava tai niihin rinnastettava työntekijä, jota ei huomioida kokoaikaisissa työsuhteisissa
työntekijöissä työsuhteen luonteesta johtuen.
Vertailuvuoden raportissa vastaava taulukko esitettiin kokoaikavastaavina (FTE). Vertailukelpoisuuden
vuoksi myös vuoden 2024 luvut esitetään henkilömäärinä (NOE).
Työsopimuksen luonne on kirjattu henkilöstötietojärjestelmään kunkin työsuhteen osalta.
61
Raportointikauden aikana päättyi 449 (476) työsuhdetta. Kokonaisvaihtuvuus oli 35 (44) prosenttia.
Kokonaisvaihtuvuus lasketaan jakamalla raportointikauden aikana päättyneiden työsuhteiden
lukumäärä työsuhteisten työntekijöiden lukumäärällä tilikauden päättyessä. Kokonaisvaihtuvuusluvut
sisältävät kaikki työsuhteet, mukaan luettuna määräaikaiset kuten kesätyöntekijät ja vaihtelevalla
työajalla työskennelleet.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)
Puuilo noudattaa kaupan alan työehtosopimusta. Sen piiriin kuuluvat ylimpiä toimihenkilöitä lukuun
ottamatta kaikki työntekijät, yhteensä 96 % (95 %) työntekijöistä.
Työehtosopimusneuvotteluiden kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät –
ETA-alue
Työsuhteiset työntekijät –
muu kuin ETA-alue
Edustus työpaikalla – (vain ETA-alue)
2024 2025 2024 2025 2024 2025
0–19 %
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 % Suomi Suomi Suomi Suomi
Puuilo ei ole tehnyt sopimuksia eurooppalaisen yritysneuvoston, eurooppayhtiön yritysneuvoston eikä
Eurooppaosuuskunnan yritysneuvoston kanssa.
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
FY2025
Miehiä
Naisia
Muu sukupuoli
Ei ilmoitettu
Lukumäärä
%
Lukumäärä
%
Lukumäärä
%
Lukumäärä
%
Hallitus
15.5.2025 asti
4
67
2
33
0
0
0
0
Hallitus
15.5.2025 alkaen
3
60
2
40
0
0
0
0
Johtoryhmä
31.12.2025 asti
6
86
1
14
0
0
0
0
Johtoryhmä 1.1.2026
alkaen
5
72
2
28
0
0
0
0
FY2024
Miehiä
Naisia
Muu sukupuoli
Ei ilmoitettu
Lukumäärä
%
Lukumäärä
%
Lukumäärä
%
Lukumäärä
%
Hallitus
4
67
2
33
0
0
0
0
Johtoryhmä
6
86
1
14
0
0
0
0
62
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
Lukumäärä Prosenttiosuus
2024 2025 2024 2025
Alle 30-vuotiaat 530 671 49 % 52 %
30–50-vuotiaat 421 483 39 % 37 %
Yli 50-vuotiaat 141 143 13 % 11 %
Ei ilmoitettu 1 2 0 % 0 %
Tiedot ilmoitetaan aktiivisten työsuhteiden lukumääränä tilikauden viimeisenä päivänä. Raportoinnissa
käytetään samoja lukuja kuin tilinpäätöksessä.
Riittävä palkka (S1-10)
Työntekijälle maksettava palkka perustuu työtehtävän vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaiseen
ammattitaitoon, pätevyyteen ja suoritukseen. Puuilo maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään kaupan
alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
Puuilon henkilöstölle sattuvat työtapaturmat ovat tyypillisesti lieviä, kuten kaatumisia, nyrjähdyksiä tai
viiltohaavoja, ja ne johtavat korkeintaan lyhytaikaisiin poissaoloihin.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
2024
2025
Omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus,
jotka kuuluvat yrityksen sellaisen työterveyden ja
työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu
oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin
tai ohjeisiin
100 %
100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista
johtuvat kuolemantapaukset
0
0
Kirjattujen työtapaturmien lukumäärä
20
8
Tapaturmataajuus
13,99
4,94
Kirjattujen työtapaturmien määrä on arvioitu perustuen työtapaturmien kokonaismäärään ja
aiheutuneen poissaolon pituuteen. Kirjatun työtapaturman määritelmänä on käytetty yli neljän päivän
poissaoloa, sillä tällöin poissaolo edellyttää yleensä lääkärikäynnin. Tapaturmataajuus on laskettu
jakamalla kirjattujen työtapaturmien lukumäärä työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla
työtunnilla.
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
Tilikauden 2025 sukupuolten välinen palkkaero Puuilo-konsernissa oli 1,4 % (4,0 %). Palkitsemista
koskevat tiedot perustuvat tilikauden aikana aktiivisessa työsuhteessa olevaan henkilöstöön. Naisten ja
miesten välinen palkkaero on laskettu bruttomääräisten tuntipalkkojen henkilöstömäärillä painotettuna
keskiarvona. Laskennassa on huomioitu kokemuslisät, mutta ei bonuksia. Laskennassa ei ole huomioitu
työaikalisiä, koska ne perustuvat työehtosopimukseen ja maksetaan kaikille samansuuruisina.
Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi myös tilikauden 2024 palkkaero on laskettu uudelleen
vastaavalla menetelmällä, minkä vuoksi esitetty vertailutieto poikkeaa aiemmin julkaistusta luvusta.
63
Puuilon korkeimmin palkatun henkilön kokonaisansion suhde muiden kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden kokonaisansion mediaaniin oli 13,8 (6,5).
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
Puuilon esihenkilöiden tai ilmoituskanavan kautta on raportointikaudella kirjattu 2 (4) syrjintä- tai
häirintätapausta. Tapauksista toinen ilmoitettiin ilmoituskanavan ja toinen esihenkilön kautta. Mittarin
tiedot ovat ilmoituskanavan ylläpitäjän ja henkilöstöyksikön toimittamia.
Vakavia ihmisoikeustapauksia ei ilmennyt raportointikaudella.
Yhtään tapausta ei ole käsitelty oikeudessa. Sakkoja, seuraamusmaksuja tai vahingonkorvauksia ei ole
maksettu.
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti
arvoketjussa
Huonot työolot arvoketjussa ja niiden vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja
toimeentuloon
Kielteinen mahdollinen
vaikutus
Alkupää
Maineriski toimitusketjun huonojen työolojen johdosta, voi johtaa rahallisiin
korvauksiin
Riski Alkupää
Arvoketjun työntekijöiden terveysongelmat ja työtapaturmat
Kielteinen mahdollinen
vaikutus
Alkupää
Vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja epäinhimilliset elinolot toimitusketjussa
Kielteinen mahdollinen
vaikutus
Alkupää
Maineriski toimitusketjun vakavien ihmisoikeusloukkausten takia,
negatiivinen vaikutus markkinaosuuteen
Riski Alkupää
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)
Arvoketjun työntekijöitä koskevat periaatteet on kirjattu Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin, jotka
pohjautuvat YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen ja OECD:n monikansallisten yritysten
toimintaohjeisiin. Hankinnan eettiset ohjeet liitetään hankintasopimuksiin ja ne koskevat kaikkia Puuilon
hankintoja ja kaikkia maita toimitusketjussa.
Puuilo kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja sitoutuu edistämään
yleismaailmallisia työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta,
työterveyttä ja -turvallisuutta, pakko- tai lapsityön ja ihmiskaupan kieltoa, syrjintäkieltoa sekä kohtuullisia
työaikoja ja oikeudenmukaista korvausta tehdystä työstä. Periaatteet on kirjattu amfori BSCI:n Code of
Conduct:in, johon Puuilo on sitoutunut.
64
Puuilo pyrkii vähentämään mahdollisia ihmisoikeusloukkauksia arvoketjussaan ja tarvittaessa
korjaamaan toteutuneita haitallisia vaikutuksia. Puuilon toimittajien ja yhteistyökumppaneiden on
samalla tavalla tunnistettava ja edistettävä ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutumista.
Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos
toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Yhteistyö voidaan
päättää, jos tilanne ei korjaannu.
Hankinnoista ja niitä koskevien periaatteiden noudattamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja.
Puuilo ei ole saanut tietoonsa arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi noudatettu YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista
tai OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille vastuulliseen liiketoimintaan.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)
Puuilo pitää tiiviisti yhteyttä toimittajiinsa, mutta säännöllistä yhteydenpitoa suoraan arvoketjun
työntekijöiden kanssa ei ole. Yhteydenpito toteutetaan välillisesti kolmannen osapuolen toteuttamien
sosiaalisen vastuun auditointien kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa amfori BSCI Code of Conduct -
periaatteisiin perustuvia tai vastaavia auditointeja. Auditoinneilla saadaan tietoa työntekijöiden
työoloista, muun muassa työolojen turvallisuudesta, työntekijöiden palkkauksesta ja työajoista sekä
järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuden toteutumisesta.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3)
Amfori BSCI-periaatteet on Amforin jäsenten ja heidän liikekumppaneittensa sitoumus, jonka
tarkoituksena on kunnioittaa ihmisoikeuksia ja suojella ympäristöä globaalissa toimitusketjussa
kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden avulla tunnistetaan, ehkäistään,
vähennetään, raportoidaan ja korjataan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia.
Puuilo edellyttää voimassa olevaa amfori BSCI-auditointia tai vastaavaa niiltä toimittajilta, joiden
toimintamaa on luokiteltu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta korkean riskitason maaksi. Luokittelu
perustuu amforin riskimaaluokitukseen. Puuilo ei itse suorita auditointeja, vaan ne tehdään
auktorisoitujen kolmansien osapuolten toimesta. Auditointiraportti on voimassa kaksi vuotta, ja se on
edellytys uuden sopimuksen solmimisella tai voimassa olevan sopimuksen uusimiselle. Tilausta
tehdessä Puuilon ostaja tarkistaa auditointiraportin voimassaolon.
Jos toimittajan työntekijöiden työoloihin tai ihmisoikeuksien toteutumiseen kohdistuu epäilyjä, tapaus
selvitetään yhdessä toimittajan kanssa. Toimittajalle annetaan mahdollisuus tehdä korjaavia
toimenpiteitä kohtuullisen ajan kuluessa. Yhtiö arvioi korjaavien toimenpiteiden tulokset yhdessä
toimittajan kanssa. Tapauskohtaisesti yhteistyö toimittajan kanssa voidaan päättää, jos
tavarantoimittaja ei sitoudu korjaaviin toimenpiteisiin.
Arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus yhteydenpitoon Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-
ilmoituskanavan kautta. Käytännössä Puuilolla ei ole mahdollisuuksia tiedottaa kanavan
olemassaolosta arvoketjun työntekijöille, eikä varmistaa heidän olevan tietoisia siitä. Kanavaa ja sen
toimintaperiaatetta on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3.
65
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
näiden toimien tehokkuus (S2-4)
Kotimaisilta toimittajilta ja toimittajilta, jotka tulevat ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta pienen riskin
maiksi luokitelluista maista, edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettisiin ohjeisiin. Ohjeissa
otetaan huomioon arvoketjun työntekijöiden työolot ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Korkean riskin
maista tulevilta toimittajilta vaaditaan sopimuksen tekohetkellä voimassa oleva amfori BSCI- tai
vastaava kansainvälisesti tunnustettu vastuullisuusauditointi.
Sitoumuksilla ja auditoinneilla pyritään varmistumaan siitä, että kyseisen toimittajan kohdalla arvoketjun
työntekijöiden työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan.
Sopimusehtojen käyttäminen tarjoaa toimitusketjulle kannustimen huolehtia vastuullisuudesta.
Yhteistyötä toimittajien kanssa on kuvattu tarkemmin raportin osiossa G1-2.
Vuonna 2025 ei toteutettu erityisiä toimenpiteitä, sillä Puuilolle ei tullut yhtään ilmoitusta vakavasta
ihmisoikeus- tai työoikeudellisesta rikkomuksesta.
Toimittajavalinnoista ja niihin liittyvistä prosesseista vastaa Puuilon osto-osasto osto- ja
logistiikkajohtajan johdolla osana päivittäisiä työtehtäviä. Vuonna 2025 ei käytetty erillisiä määrärahoja
eikä toteutettu investointeja, jotka olisivat liittyneet toimittajavalintoihin tai arvoketjun työntekijöihin.
Mittarit ja tavoitteet
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S2-5)
Tavoitteena on laajentaa amfori BSCI- tai vastaavan auditoinnin kattavuutta riskimaiden
toimittajasopimuksissa. Auditoinnin läpäiseminen osoittaa toimittajan sitoutuvan työntekijöidensä
työoloista ja ihmisoikeuksista huolehtimiseen. Tavoite on Puuilon johtoryhmän asettama ilman
yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöihin.
Mittarina käytetään suhdelukua, jossa verrataan auditoiduilta toimittajilta riskimaista tehtyjä ostoja
euroissa kaikkiin riskimaista tehtäviin ostoihin. Mittaria tarkistettiin vuonna 2024, joka toimii
perusvuotena. Tavoitteena on nostaa osuus 90 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.
Raportointikaudella auditoitujen toimittajien osuus riskimaista tehdyistä ostoista oli 87,9 % (85,5 %).
Ostoja tehtiin riskimaiksi luokitellusta maista Kiina, Intia, Pakistan, Turkki, Vietnam ja Kambodža,
yhteensä noin 200 toimittajalta.
Arvoketjun työntekijöitä koskevien mittarien laatimisperusteet
Jako riskimaihin ja muihin maihin toimitusketjussa perustuu amfori BSCI:n riskimaaluokitteluun. Tiedot
toimittajan auditoinnin ajankohdasta saadaan amfori BSCI:n portaalista. Auditointi saa olla tehty
korkeintaan kaksi vuotta ennen sopimuksen tekemistä.
66
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti arvoketjussa
Turvalliset maksutavat ja verkkokauppa Riski Loppupää
Tuotteiden turvallisuusriskit Kielteinen mahdollinen vaikutus
Loppupää
Tuotteiden turvallisuusstandardit ja kuluttajien riskien väheneminen
Myönteinen tosiasiallinen
vaikutus
Loppupää
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1)
Kuluttajiin ja loppukäyttäjien kannalta olennaiset kestävyysaiheet liittyvät tuote- ja tietoturvallisuuteen.
Vastuullisuusstrategiansa mukaisesti Puuilo pyrkii varmistamaan myytävien tuotteiden laadun ja
turvallisuuden sekä asiakkaiden tietoturvan. Kaikkia asiakkaita palvellaan yhtenäisten periaatteiden
mukaisesti.
Puuilolla ei ole erillistä tuoteturvapolitiikkaa. Puuilon eettisissä ohjeissa kuluttajat ja loppukäyttäjät
huomioidaan erityisesti osiossa ”viestimme avoimesti ja totuudenmukaisesti”. Tuote-, palvelu-, hinta- ja
muut tekijät esitettään markkinointiviestinnässä selkeästi ja totuudenmukaisesti, eikä harhaanjohtavia
ilmaisuja käytetä. Lisäksi osiossa ”käsittelemme tietoa luottamuksellisesti” kuvataan asiakas- ja muita
henkilötietoja koskeva ehdoton salassapito. Eettiset periaatteet on kuvattu tarkemmin osiossa G1-1.
Puuilon tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan mukaisella tietoturvallisuuden hallinnalla pyritään
varmistamaan suojausta vaativien tietojen luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Kaikessa
henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan lakia ja Puuilon henkilötietojen käsittelyn periaatteita.
Tuoteturvallisuutta koskevien periaatteiden toteuttamisesta vastaa osto- ja logistiikkajohtaja ja
tietosuojaa ja -turvaa koskevien periaatteiden toteuttamisesta tietohallintojohtaja.
Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Niiden keskeiset linjaukset on
sisällytetty Puuilon eettisiin ohjeisiin ja Talonkirjaan, jotka ovat koko henkilöstön saatavilla. Vuotuiset
tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset ovat pakollisia koko henkilöstölle.
Puuilolla ei ole erillistä ihmisoikeussitoumusta asiakkaita ja loppukäyttäjiä varten. Ihmisoikeuksien
kunnioittaminen on linjattu eettisissä ohjeissa ja hankinnan eettisissä ohjeissa. Kyseiset ohjeet on
kuvattu tarkemmin osioissa S1-1 ja S2-1.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)
Kuluttajien tarpeet ja mieltymykset ohjaavat suoraan vähittäiskauppaa. Niitä tulkitaan tuotteiden
menekin ja asiakastyytyväisyyden avulla. Tuotevalikoimaa muokataan kuluttajien näkemysten ja
palautteen mukaan. Kaksoisolennaisuuden arviointiin liittyneessä sidosryhmäkyselyssä kaikki
sidosryhmät, myös kuluttajat ja loppukäyttäjät, ovat korostaneet yksityisyydensuojan ja tietoturvan
merkitystä.
67
Puuilolla on useita kanavia yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Asiakkaat voivat olla suoraan
yhteydessä Puuilon keskitettyyn asiakaspalveluun tai myymälähenkilökuntaan. Puuilon verkkosivujen
kautta voi antaa kirjallista palautetta, ja sivuilta löytyvät asiakaspalvelun, myymälöiden ja Puuilon
johtoryhmän yhteystiedot. Puuilon verkkosivujen Whistleblowing-ilmoituskanava on myös
yritysasiakkaiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien käytössä. Kanavaa ja sen toimintaperiaatetta on kuvattu
tiedonantovaatimuksessa S1-3. Kohtaamiset, asiakaspuhelut ja -palautteet ovat päivittäisiä.
Asiakastyytyväisyystutkimus toteutetaan säännöllisesti. Viimeisin asiakastyytyväisyystutkimus on tehty
vuonna 2024. Lisäksi kaksoisolennaisuuden arvioinnin yhteydessä tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jolla
selvitettiin myös asiakkaiden näkemyksiä Puuilon vastuullisuudesta.
Yhteydenpidosta asiakkaisiin, yhteydenpitokanavista ja asiakasnäkemysten huomioon ottamisesta
vastaa toimitusjohtaja, jolla on ylin operatiivinen vastuu.
Asiakaspalautteisiin reagoidaan tapauskohtaisen arvion perusteella. Tuotepalautusten ja -
reklamaatioiden määriä seurataan jatkuvasti.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-
3)
Asiakkailla on oikeus vaihtaa tai palauttaa ostamansa tuote 30 päivän kuluessa. Palautusoikeus ei
koske tarkasti rajattuja tuoteryhmiä, kuten hygieniatuotteita, elintarvikkeita tai lemmikkieläinten ruokaa.
Tuoteturvallisuus on tarkasti säänneltyä. Tuoteturvallisuuden valvonnasta vastaavat viranomaiset kuten
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Tulli ja Ruokavirasto. Kukin ostaja seuraa sääntelyn muutoksia
oman tuotealueensa osalta.
Laatu- ja tuoteturvallisuuspoikkeamiin puututaan tarvittaessa tuotteiden myyntikielloilla ja
takaisinvedoilla, jotka ovat tehokkaita keinoja heikkolaatuisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta.
Kun kyse on muista kuin omista tuotemerkeistä, tavarantoimittaja tai tuotteen maahantuoja vastaa
tuoteturvallisuudesta ja päättää takaisinvedosta. Viallisista tuotteista aiheutuvat mahdolliset vahingot
korvataan asiakkaalle.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä olevia kanavia, joilla he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan ja
tarpeitaan suoraan Puuilolle, on kuvattu tiedonantovaatimuksissa S1-3 ja S4-2. Puuilo arvioi kanavien
olevan riittäviä ja kuluttajien olevan tietoisia niistä.
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin
ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus (S4-4)
Tuoteturvallisuuteen liittyvät toimet
Tuoteturvallisuudesta huolehtiminen on yhtiön jatkuvaa toimintaa. Tuotteiden laatu ja turvallisuus
varmistetaan ensisijaisesti huolellisella toimittajavalinnalla, joka sisältää sekä tuoteturvallisuus- ja
laatudokumentaation että tavarantoimittajien asiakasreferenssien tarkistamiset. Puuilon maahantuomat
tuotteet arvioidaan ja testataan kunkin tuotteen edellyttämät erityispiirteet huomioiden.
68
Tuoteturvallisuus on yksi keskeinen teema ostajien perehdytyksessä. Myymälöissä ja
asiakaspalvelussa asiakkaita opastetaan tuotteiden turvalliseen käyttöön. Tuotteiden
pakkausmerkintöjen ja käyttöohjeiden tulee olla asianmukaisia. Kemikaalien osalta varmistetaan, että
niiden käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla.
Reklamaatioiden osuutta ja verkkokaupan tuotearvosteluja seurataan kahden viikon välein.
Reklamaatioiden lisääntyessä toimittajaan ollaan viipymättä yhteydessä laatupoikkeaman
selvittämiseksi. Laatupuutteet voivat johtaa toimittajavaihdokseen. Tuotevalikoimaa täydennetään
tarvittaessa korvaavalla toisen valmistajan tuotteella.
Vakavissa laatupoikkeamissa tehdään tarvittaessa päätös myyntikiellosta tai takaisinvedosta. Näissä
tapauksissa toimitaan yhteistyössä tuoteturvallisuutta valvovien viranomaisten kanssa ja noudatetaan
heidän ohjeistuksiaan.
Puuilolle ei ole ilmoitettu kuluttajiin tai loppukäyttäjien ihmisoikeuksiin tai niiden loukkaamiseen liittyviä
tapauksia.
Tuoteturvallisuuden varmistaminen on Puuilon jatkuvaa toimintaa, eikä siihen ole käytetty erillisiä
määrärahoja tai toteutettu investointeja raportointikaudella. Yhtiön osto-organisaatiossa työskentelee
ostajien tukena tuotekehitys- ja laatuvastaava.
Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät toimet
Tarjoamalla turvallisia maksutapoja asiakkaille vähennetään identiteettivarkauksien ja petosten riskiä.
Tietoturvallisuus on osa jokapäiväistä toimintaa ja sitä toteutetaan hallinnollisilla ja teknisillä
toimenpiteillä.
Tietohallintojohtaja käsittelee tietoturvapoikkeamat ja raportoi ne tarvittaessa eteenpäin Puuilon sisällä.
Vakaviksi arvioidut tapaukset käsitellään yhtiön johtoryhmässä. Tunnistetuille tietoturvariskeille
laaditaan hallintasuunnitelma. Tarvittavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niille nimetään vastuuhenkilöt.
Vuosittain toteutetaan tietoturvariskien arviointi ja tietoturvan ulkoinen arviointi. Näiden perusteella
laaditaan vuositason toimenpidesuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain
johtoryhmässä ja vuosittain hallituksessa.
Vuonna 2025 jatkettiin suunnitelmallista tietoturvan ja tietosuojan kehittämistä. Kehittämistoimet ovat
liittyneet identiteettien ja laitteiden suojaamiseen, tietosuojaan liittyvien prosessien ja käytäntöjen
parantamiseen, 24/7 havainnointi- ja reaktiokyvyn parantamiseen sekä liiketoiminnan jatkuvuuden
turvaamiseen. Henkilökunnan koulutusaineistoja on päivitetty ja kaikille pakollisten tietoturva- ja
tietosuojakoulutusten sisältöjä on laajennettu.
Puuilossa ei todettu yhtään vakavaa tietoturvapoikkeamaa vuonna 2025.
Toimien odotetut tulokset ovat, että tietoturva toteutuu jatkossakin eikä vakavia tietoturvapoikkeamia
ole.
Puuilo noudattaa korttimaksujen turvallisuuteen liittyen kansainvälistä PCI DSS -standardia (Payment
Card Industry Data Security Standard). Yhtiö auditoidaan PCI DSS -vaatimusten osalta vuosittain. Koko
69
henkilöstö suorittaa vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen, lisäksi kaikki maksukorttien kanssa
työskentelevät suorittavat vuosittain PCI-passikoulutuksen. Henkilöstöosasto seuraa koulutusten
suorittamista.
Mittarit ja tavoitteet
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S4-5)
Tuoteturvallisuuteen ei ole asetettu aikasidonnaisia tavoitteita. Tuotteiden laatua seurataan
palautusprosentilla. Tavoitteena on, että palautusprosentti pienenee vuosittain. Vuonna 2025
palautusprosentti oli 0,1 %.
Palautusprosenttiin lasketaan palautukset, joiden syynä on tuote- tai laatupuutteet. Myymälähenkilöstö
kirjaa palautuksen syyn vastaanottaessaan asiakaspalautuksen. Prosentti lasketaan jakamalla
palautusten lukumäärä myytyjen kappaleiden lukumäärällä. Palautusprosentti ei sisällä verkkokaupan
palautuksia.
Tietoturvallisuustavoitteina on lain ja määräysten vaatimusten täyttämisen lisäksi se, ettei vakavia
turvallisuustapauksia tai -loukkauksia tapahdu. Tilikaudella 2025 vakavia tietoturvallisuustapauksia ei
ollut.
Puuilon IT-osasto arvioi kaikkien tietoturvallisuustapausten ja -loukkausten vakavuuden. Arvioinnissa
huomioidaan, miten ne vaikuttavat henkilöön tai yhtiöön sekä mitä vuotaneilla tiedoilla voidaan tehdä.
70
Hallintotapatiedot
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus Tyyppi Sijainti
arvoketjussa
Huono asiakaspalvelu heikon yrityskulttuurin takia
Kielteinen mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta
Työntekijöiden tyytyväisyys, hyvinvointi ja sitoutuminen
Myönteinen mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta
Positiivinen brändi-imago yrityskulttuurin ansiosta, markkinaosuuden
lisääminen
Mahdollisuus Oma toiminta
Työntekijöiden sitoutuminen hyvän työnantajamielikuvan ansiosta, lisää
tuottavuutta
Mahdollisuus Oma toiminta
Kielteiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön arvoketjussa seurannan
puutteen takia
Kielteinen mahdollinen
vaikutus
Oma toiminta
Maineriski liittyen toimitusketjun negatiivisiin sosiaalisiin ja
ympäristövaikutuksiin, heikentää markkinaosuutta
Riski Oma toiminta
Pitkäaikaiset kumppanuudet ja niiden tuoma tehokkuus Mahdollisuus Oma toiminta
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)
Puuilon yrityskulttuuri toteuttaa yhtiön arvoja, jotka on muotoiltu yhdessä henkilöstön kanssa. Arvoja
viestitään aktiivisesti, jotta ne olisivat osa yhtiön päivittäistä toimintaa.
71
Puuilo pyrkii ylläpitämään avoimuuden ilmapiiriä ja korkeaa etiikkaa yhtiön liiketoiminnoissa.
Liiketoiminnan harjoittamista ohjaavat Talonkirja eli työntekijöiden sisäiset ohjeet, eettiset ohjeet
työntekijöille sekä hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct). Puuilon yrityskulttuuria
koskevat eettisten ohjeiden periaatteet on kuvattu kohdassa S1-1 ja hankinnan eettiset ohjeet kohdassa
G1-2. Eettiset ohjeet kattavat myös lahjonnan ja korruption vastustamisen. Epäilty eettisten ohjeiden
vastainen toiminta tutkitaan Talonkirjassa määritellyn puuttumismallin tai ilmoituskanavan prosessin
mukaisesti.
Yrityskulttuuri näkyy matalana hierarkiana. Johto on säännöllisesti vuorovaikutuksessa henkilöstön
kanssa muun muassa koko henkilöstön yhteisellä Teams-kanavalla, epämuodollisissa
keskustelutilaisuuksissa, yhteistoimintaneuvottelukunnassa työn ja organisaation sisäisessä
yhteistyössä. Yrityskulttuuria arvioidaan vuosittaisen henkilöstötutkimuksen avulla.
Henkilöstötutkimuksen tavoitteet ja mittarit on kuvattu luvussa S1-5.
Toimitusjohtaja vastaa eettisten toimintaperiaatteiden toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen
vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta.
Hankinnan eettiset ohjeet (Supplier Code of Conduct) linjaavat Puuilon vaatimukset toimittajia kohtaan.
Hankinnan eettistä ohjeistusta on avattu tarkemmin luvussa G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta.
Talonkirjan ja eettisten ohjeiden päivittämisestä vastaa HR ja toimittajayhteistyön osalta osto-
organisaatio. Talonkirja ja eettiset ohjeet ovat kaikkien Puuilon työntekijöiden saatavilla sähköisesti ja
niiden läpikäynti on osa perehdytysprosessia. Hankinnan eettiset ohjeet sisällytetään
toimittajavalintaprosessiin ja yhteistyösopimuksiin.
72
Puuilossa on käytössä kaikille avoin ilmoituskanava toimintaperiaatteiden vastaisia tapauksia tai niiden
epäilyjä varten. Ilmoituskanava (Whistleblowing) on kuvattu tiedonantovaatimuksessa S1-3. Ilmoitusten
tekijöitä suojataan vastatoimilta Whistleblowing-politiikan mukaisesti pitämällä heidän henkilöllisyytensä
salassa ja kohdistamalla kurinpitomenettelyjä työntekijöihin, jotka osallistuvat vastatoimiin paljastunutta
ilmoittajaa kohtaan. Liiketoiminnan mahdollisissa häiriötilanteissa noudatetaan sisäisen valvonnan
menettelyjä.
Uudet työntekijät tutustuvat eettisiin ohjeisiin osana perehdytystä. Koko henkilöstö suorittaa vuosittain
pakollisen eettisen toimintatavan kertauskoulutuksen, jonka suorittamista henkilöstöosasto seuraa.
Korruption ja lahjonnan ehkäisemisessä avainasemassa ovat taloudellista päätäntävaltaa käyttävät
henkilöt eli johtoryhmän jäsenet sekä ostoista ja epäsuorista hankinnoista vastaavat henkilöt.
Toimittajasuhteiden hallinta (G1-2)
Puuilo haluaa kehittää toimintaansa tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa pitkäjänteisesti. Vakaat
kumppanuudet tuovat tehokkuushyötyjä ja edistävät molempien osapuolten liiketoiminnan
kannattavuutta.
Puuilolla on yhteensä noin 700 tavarantoimittajaa. Noin 80 prosenttia ostoista tehdään kotimaasta, loput
noin 20 prosenttia muista EU-maista tai Aasiasta. Puuilo hallitsee liiketoiminta- ja maineriskejä
ylläpitämällä laajaa toimittajaverkostoa. Toimittajavalintaan kuuluu toimittajien tuoteturvallisuus- ja
laatudokumentaation sekä asiakasreferenssien tarkistaminen. Tavarantoimittajien valintamenettelystä
vastaa osto- ja logistiikkajohtaja.
Puuilolle on tärkeää ehkäistä toimitusketjussa mahdollisia ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksia ja
niistä aiheutuvia mainehaittoja ja asiakkaiden luottamuksen heikkenemistä. Toimittajasuhteiden ylläpito
tapahtuu yhtiön eettisten sääntöjen ja hankinnan eettisten ohjeiden mukaisesti. Jatkuva yhteydenpito
tavarantoimittajien kanssa sisältää säännöllisiä tapaamisia, ostajien vierailuja toimittajien luona sekä
yhteistyösopimuksen ehdoista neuvotteluja määräajoin.
Perusperiaatteet ja odotukset toimittajille on kirjattu hankinnan eettiseen ohjeistukseen (Supplier Code
of Conduct), joka pohjautuu OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeisiin. Puuilo jakaa toimittajat
kahteen luokkaan maariskien perusteella. Kotimaasta tai muusta pienen riskin maasta tulevilta
toimittajilta edellytetään sitoutumista Puuilon hankinnan eettiseen ohjeistukseen. Riskimaissa
sijaitsevilta toimittajilta vaaditaan amfori BSCI tai vastaava auditointi. Hankinnan eettinen ohjeistus
koskee kaikkia Puuilon toimittajia. Osto- ja logistiikkajohtaja vastaa hankinnan eettisten ohjeistuksen
toteutumisesta sekä kukin johtoryhmän jäsen vastaa toimintaohjeista oman vastuualueensa osalta.
Hankinnan eettinen ohjeistus edellyttää toimittajaa kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia ja edistämään työelämän perusoikeuksia. Lisäksi toimittajien ja yhteistyökumppaneiden
on pyrittävä tunnistamaan ympäristövaikutuksia ennakoivasti ja välttämään haitallisia
ympäristövaikutuksia kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, puhtaan veden
saatavuusongelmia, päästöjä ilmaan, maahan tai veteen sekä neitseellisten harvinaisten raaka-
aineiden käyttöä.
Toimittajat ja yhteistyökumppanit raportoivat pyydettäessä vastuullisuuden edistämisestä. Jos
toiminnasta löytyy puutteita, korjaustoimenpiteitä etsitään ensisijaisesti yhteistyössä. Puuilo ei ole
73
merkittävällä tavalla riippuvainen yksittäisistä tavarantoimittajista, vaan yhteistyö voidaan tarvittaessa
päättää, jos toimittaja ei sitoudu epäkohtien korjaamiseen.
Puuilon käytäntönä on maksaa kaikki laskut ajoissa ja noudattaa alalla yleisesti käytössä olevia,
kohtuullisia maksuehtoja. Vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia erityisiä maksukäytäntöjä ei ole,
vaan samat periaatteet koskevat kaikkia toimittajia. Puuilon maksukäytäntöjä on kuvattu
yksityiskohtaisemmin kohdassa G1-6.
Mittarit ja tavoitteet
Maksukäytännöt (G1-6)
Puuilon ostolaskut maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti, riippumatta
toimittajayrityksen koosta. Järjestelmäteknisistä syistä ei ole saatavilla täsmällistä tietoa, kuinka suuri
osuus maksuista on vakiomaksuehtojen mukaisia. Maahantuotavia tuotteita koskevat laskut maksetaan
tyypillisesti jo ennen kuin tuotteet kirjataan Puuilon varastoon tai viimeistään 30 päivän kuluessa
laivauksesta.
Erääntyviä maksuja seurataan Puuilon laskunkäsittelyn toimesta päivittäin. Tavoitteena on maksaa
laskut eräpäivään mennessä pois lukien laskut, joista on reklamoitu toimittajaa tai joissa on muuta
selvitettävää. Tällöin toimittajaan ollaan aina yhteydessä. Keskimääräinen aika, joka kuluu laskun
maksamiseen siitä päivästä, kun lakisääteisen maksuehdon laskeminen alkaa, on 21 (23) päivää.
Keskiarvo on arvioitu Baswaren toimittajakohtaisen maksuaikaraportin perusteella.
Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi myös tilikauden 2024 laskun maksamisen keskimääräinen aika
on laskettu vastaavalla menetelmällä, minkä vuoksi esitetty vertailutieto poikkeaa aiemmin julkaistusta
luvusta.
Maksuviivästysten vuoksi ei ole vireillä oikeudenkäyntejä tai riitatapauksia.
74
LIITTEET
Liite 1 (IRO-2)
Kunkin standardin osalta on raportoitu seuraavat olennaiset tiedonantovaatimukset:
Standardi
Tiedonantovaatimus
Sivu
ESRS 2
BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
(huolellisuusvelvoitteesta)
GOV-5 - Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 - Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessista
IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporttiin sisältyvät ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
ESRS E1
ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E5
E5. IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset
E5-5- Resurssien ulosvirtaukset
ESRS S1
ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2 SBM-3 - Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja
heidän edustajiensa kanssa
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja omien työntekijöiden kanavat
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien
vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus
75
S1-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-8 - Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 – Riittävä palkka
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
ESRS S2
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa arvoketun työntekijöiden kanssa
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja arvoketjun työntekijöiden
kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
ESRS S4
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
ESRS G1
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
G1-2 Toimittajasuhteiden hallinta
G1-6 Maksukäytännöt
Liite 2 (IRO-2)
Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo
-
asetukseen
Viittaus
EU:n
ilmastolakii
n
Sijainti
raportissa
76
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma
21 kohdan d alakohta
X
X
Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus
21 kohdan e alakohta
X
Yleiset tiedot
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista
30 kohta
X
Yleiset tiedot
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan i alakohta
X
X
X
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan ii alakohta
X
X
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan iii alakohta
X
X
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan iv alakohta
X
Epäolennainen
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä
14 kohta
X
Ympäristötiedot
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset
16 kohdan g alakohta
X
X
Epäolennainen
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet
34 kohta
X
X
X
Ympäristötiedot
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden
mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat)
38 kohta
X
Ympäristötiedot
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
37 kohta
X
Ympäristötiedot
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
40–43 kohta
X
Ympäristötiedot
ESRS E1-6
X
X
X
Ympäristötiedot
77
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
44 kohta
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti
53–55 kohta
X
X
X
Ympäristötiedot
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset
56 kohta
X
Ympäristötiedot
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille
66 kohta
X
Ei raportoitu
siirtymäsäännö
ksen takia (BP-
2)
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan 66
kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen
fyysinen riski
66 kohdan c alakohta
X
Ei raportoitu
siirtymäsäännö
ksen takia (BP-
2)
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
X
Ei raportoitu
siirtymäsäännö
ksen takia (BP-
2)
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa
69 kohta
X
Ei raportoitu Ei
raportoitu
siirtymäsäännö
ksen takia (BP-
2)
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja
koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II
luettelossa
28 kohta
X
Epäolennainen
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat
9 kohta
X
Epäolennainen
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet
13 kohta
X
Epäolennainen
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys
14 kohta
X
Epäolennainen
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä
28 kohdan c alakohta
X
Epäolennainen
ESRS E3-4
X
Epäolennainen
78
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä
oman toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna
29 kohta
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a
alakohdan i alakohta
X
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b
alakohta
X
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c
alakohta
X
Epäolennainen
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat
käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 kohdan b alakohta
X
Epäolennainen
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet
24 kohdan c alakohta
X
Epäolennainen
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet
24 kohdan d alakohta
X
Epäolennainen
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
X
Ympäristötiedot
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
kohta 39
X
Ympäristötiedot
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski
14 kohdan f alakohta
X
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski
14 kohdan g alakohta
X
Epäolennainen
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -käytännöt
21 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet
22 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä
23 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät
32 kohdan c alakohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
79
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus
88 kohdan b ja c alakohta
X
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
X
Ei raportoitu
siirtymäsäännö
ksen takia (BP-
2)
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero
97 kohdan a alakohta
X
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka
97 kohdan b alakohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset
103 kohdan a alakohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen
104 kohdan a alakohta
X
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön
käytön riski arvoketjussa
11 kohdan b alakohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin
liittyvät toimintaperiaatteet
18 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
X
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -käytännöt
19 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
36 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16 kohta
X
Epäolennainen
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden,
X
X
Epäolennainen
80
ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17 kohta
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
36 kohta
X
Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät toimintaperiaatteet
kohta 16
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
17 kohta
X
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset
35 kohta
X
Yhteiskunnallis
et tiedot
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus
10 kohdan b alakohta
X
Hallintotapatied
ot
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
X
Hallintotapatied
ot
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt
sakot
24 kohdan a alakohta
X
X
Epäolennainen
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat
normit
24 kohdan b alakohta
X
Epäolennainen
81
Tilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma
milj. euroa
Liite
1.2.2025-
31.1.2026
1.2.2024-
31.1.2025
Liikevaihto
2.1
442,3
383,4
Liiketoiminnan muut tuotot
2.1
0,7
0,5
Materiaalit ja palvelut
2.3
-273,3
-238,8
Henkilöstökulut
2.3
-44,5
-38,5
Liiketoiminnan muut kulut
2.3
-27,9
-22,6
Poistot ja arvonalentumiset
4.1-4.4
-22,1
-19,0
Liikevoitto
75,1
65,1
Rahoitustuotot
5.6
0,5
0,6
Rahoituskulut
5.6
-5,9
-5,8
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-5,3
-5,2
Voitto ennen veroja
69,8
59,9
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
2.4
-14,3
-12,6
Laskennalliset verot
2.4
0,5
0,6
Tuloverot yhteensä
-13,8
-12,0
Tilikauden tulos
56,0
47,9
Tilikauden laaja tulos
56,0
47,9
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille
56,0
47,9
Tilikauden tulos
56,0
47,9
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
(euroa)
5.3
0,66
0,57
Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.
82
Konsernitase
milj. euroa
Liite
31.1.2026
31.1.2025
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
4.1
33,5
33,5
Aineettomat hyödykkeet
4.2
13,7
16,0
Aineelliset hyödykkeet
4.3
7,6
5,9
Käyttöoikeusomaisuuserät
4.4
92,3
82,1
Laskennalliset verosaamiset
2.4
1,6
1,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä
148,7
138,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
3.1
123,2
115,5
Myyntisaamiset
3.2, 5.5
9,4
5,9
Muut saamiset
3.2
2,4
2,3
Rahavarat
33,0
18,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä
168,0
142,0
Varat yhteensä
316,7
280,8
milj. euroa
31.1.2026
31.1.2025
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma
5.2
0,1
0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
5.2
29,0
29,0
Kertyneet voittovarat
13,8
24,8
Tilikauden tulos
56,0
47,9
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
98,9
101,8
Oma pääoma yhteensä
98,9
101,8
Velat
Pitkäaikaiset velat
Rahoituslaitoslainat
5.4, 5.5
69,9
50,0
Vuokrasopimusvelat
4.4
77,3
68,1
Varaukset
4.5
1,1
1,0
Laskennalliset verovelat
2.4
2,3
2,5
Pitkäaikaiset velat yhteensä
150,6
121,6
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
4.4
16,2
15,0
Ostovelat
3.3, 5.5
31,0
24,0
Saadut ennakot
2.1
0,5
0,4
Tuloverovelat
2.4
1,7
2,8
Muut lyhytaikaiset velat
3.3, 5.5
17,8
15,2
Lyhytaikaiset velat yhteensä
67,2
57,4
Velat yhteensä
217,9
179,0
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä
316,7
280,8
Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.
83
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
pääoma
milj. euroa
Liite
Osakepääoma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.2.2025
0,1
29,0
-3,2
76,0
101,8
Tilikauden voitto
56,0
56,0
Tilikauden laaja tulos
56,0
56,0
Osingonjako
5.2
-59,0
-59,0
Omien osakkeiden luovutus
5.2
0,6
-0,6
0,0
Osakeperusteinen palkitseminen
2.3
0,1
0,1
Liiketoimet omistajien kanssa
0,6
-59,5
-58,9
Oma pääoma 31.1.2026
0,1
29,0
-2,6
72,4
98,9
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
pääoma
milj. euroa
Liite
Osakepääoma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.2.2024
0,1
29,0
-3,2
59,2
85,0
Tilikauden voitto
47,9
47,9
Tilikauden laaja tulos
47,9
47,9
Osingonjako
5.2
-32,0
-32,0
Osakeperusteinen palkitseminen
2.3
0,8
0,8
Liiketoimet omistajien kanssa
-
-31,2
-31,2
Oma pääoma 31.1.2025
0,1
29,0
-3,2
76,0
101,8
Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.
84
Konsernin rahavirtalaskelma
milj. euroa
Liite
1.2.2025-
31.1.2026
1.2.2024-
31.1.2025
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos
56,0
47,9
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
4.1-4.4
22,1
19,0
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot
0,0
0,0
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
0,1
0,8
Rahoitustuotot ja -kulut
5.6
5,3
5,2
Tuloverot
2.4
13,8
12,0
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
3.2
-3,7
-1,0
Vaihto-omaisuuden muutos
3.1
-7,7
-22,4
Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos
3.3
9,3
5,2
Maksetut korot
-1,6
-2,6
Vuokrasopimusvelkojen korot
-3,4
-2,9
Saadut korot
0,5
0,6
Rahoituslaitoslainan järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut
-0,5
-0,3
Maksetut tuloverot
-15,4
-12,4
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat
74,9
49,1
Investointien rahavirrat
Aineettomien hyödykkeiden hankinta
4.2
-0,4
-2,3
Aineellisten hyödykkeiden hankinta
4.3
-5,4
-4,8
Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot
4.3
0,0
0,0
Investointeihin käytetyt nettorahavirrat
-5,8
-7,1
Rahoituksen rahavirrat
Rahoituslaitoslainojen nostot
5.1
70,0
-
Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut
5.1
-50,0
-
Vuokrasopimusvelan lyhennys
5.1
-15,4
-13,1
Osingonjako
5.2
-59,0
-32,0
Rahoitukseen käytetyt nettorahavirrat
-54,4
-45,1
Rahavarojen nettolisäys (+)/(-) vähennys
14,6
-3,1
Rahavarat tilikauden alussa
18,3
21,5
Rahavarat tilikauden lopussa
33,0
18,3
Liitetiedot ovat kiinteä osa tilinpäätösinformaatiota.
85
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Yleiset laadintaperiaatteet
2 Liiketoiminnan kehitys
3 Käyttöpääoma
4 Sidottu pääoma
5 Pääomarakenne ja rahoitus
6 Muut liitetiedot
86
1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET
Liite 1.1 Yrityksen perustiedot
Puuilo-konserni harjoittaa vähittäiskauppaa Suomessa. Voimakkaasti kasvavalla konsernilla oli
tilinpäätöshetkellä 31.1.2026 yhteensä 56 (49) myymälää eri puolilla Suomea. Lisäksi asiakkaita
palvelee verkkokauppa. Tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa rakennustarvikkeet, työkalut, LVI- ja
sähkötarvikkeet, eläinruoka ja -tarvikkeet, autotarvikkeet, elintarvikkeet, taloustavara,
puutarhatarvikkeet, vapaa-ajan ja muut välineet sekä palvelut. Puuilo on yksi Suomen johtavista
halpakaupoista ja se palvelee sekä yksityisasiakkaita että huolto- ja korjaustoimintaan sekä
rakentamiseen keskittyviä yrityksiä. Yhtiö tunnetaan edullisista hinnoistaan ja laajasta tuotevalikoimasta.
Konsernin emoyhtiö on Puuilo Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on
Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa ja sen Y-tunnus on 2726573-8. Puuilo Oyj on listattu Nasdaq OMX
Helsingin pörssissä. Konsernitilinpäätös on saatavilla Puuilon sijoittajasivuilla www.investors.puuilo.fi
ja yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Pakkalankuja 6, 01510 Vantaa.
Tilikaudella perustettiin uusi ruotsalainen tytäryhtiö Puuilo Varuhus AB. Yhtiöllä ei ole vielä ollut
liiketoimintaa.
Tämä konsernitilinpäätös sisältää Puuilo Oyj:n (”yhtiö”) ja sen suomalaisen tytäryhtiön Puuilo
Tavaratalot Oy:n yhdistellyt tilinpäätökset (“konserni” tai “Puuilo”). Tämä konsernitilinpäätöskokonaisuus
sisältää konsernin laajan tuloslaskelman, konsernitaseen, laskelman konsernin oman pääoman
muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman sekä liitetiedot 31.1.2026 päättyneeltä tilikaudelta sekä
vertailutiedot 31.1.2025 päättyneeltä tilikaudelta.
Yhtiön tilikausi alkaa 1. helmikuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tilikausi 2025 käsittää ajanjakson
1.2.2025–31.1.2026 ja vertailukausi ajanjakson 1.2.2024–31.1.2025.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 15.4.2026. Suomen osakeyhtiölain mukaan
osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen
pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta
Liite 1.2 Laatimisperusta
Puuilon konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-
tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös
Suomen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädännön mukaisia vaatimuksia.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi.
Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen yleisiä laadintaperiaatteita, kun
taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana
kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation,
laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.
Tilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin.
87
Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita. Luvut on pyöristetty
lähimpään miljoonaan, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä kokonaismäärästä.
Tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on yhtiön ja konsernin toimintavaluutta.
Liite 1.3 Kirjanpidolliset arviot ja johdon harkinta
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset
Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen sekä kirjattujen varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen
määriin. Seuraaviin osa-alueisiin liittyy johdon arvioita ja oletuksia:
• Osakepalkitseminen (Liite 2.3)
• Vaihto-omaisuuden arvostaminen (Liite 3.1)
• Liikearvon arvonalennustestaus (Liite 4.1)
• Puuilo-tavaramerkin taloudellinen vaikutusaika (Liite 4.2)
• Vuokravelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostaminen (Liite 4.4)
• Ennallistamisvaraus (Liite 4.5)
• Odotettavissa olevat luottotappiot (Liite 5.5)
Näihin osa-alueisiin liittyvät kirjanpidolliset arviot on selostettu tarkemmin kunkin liitetiedon yhteydessä.
Tehtyjen arvioiden ja oletusten toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tehdyt arviot ja oletukset
perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotukset tulevista
tapahtumista. Näillä tekijöillä voi olla taloudellisia vaikutuksia yhteisöön ja niiden oletetaan olevan
kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa.
Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa
Johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden
valintaa ja niiden soveltamista.
Konserni suorittaa vähintään vuosittain liikearvon arvonalentumistestauksen. Kerrytettävissä olevan
rahamäärän arvioiminen perustuu käyttöarvoon perustuviin laskelmiin. Näiden laskelmien laatiminen
vaatii arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia,
saattavat arvioidut kerrytettävissä olevat rahamäärät poiketa tulevaisuudessa toteutuvista rahamääristä.
(Liite 4.1)
Vuokrasopimukset sisältävät sekä päättämisoptioita että jatkamisoptioita. Johto tekee harkintaan
perustuvia ratkaisuja määrittäessään, käytetäänkö vuokrasopimuksien päättämis- tai jatkamisoptioita,
ja arvioidessaan vuokrasopimuksien päättymispäivän ja vuokra-ajan. Johto käyttää harkintaa myös
määritellessään toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aikoja. (Liite 4.4)
88
2 LIIKETOIMINNAN KEHITYS
Liite 2.1 Tuotot
Laadintaperiaatteet
Puuilon vähittäismyymäläketju ja verkkokauppa myyvät rakennustarvikkeita, työkaluja, LVI- ja
sähkötarvikkeita, eläinruokaa ja -tarvikkeita, autotarvikkeita, elintarvikkeita, taloustavaroita,
puutarhatarvikkeita, vapaa-ajan ja muita välineitä sekä palveluita. Liikevaihto kertyy pääosin tuotteiden
myynnistä ja se kirjataan tuotteen määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli tuotteen luovutushetkellä.
Konsernin myymillä tuotteilla on palautusoikeus. Kokemukseen perustuen palautettujen tuotteiden
määrän katsotaan olevan merkityksetön verrattuna yhtiön liikevaihtoon.
Puuilo myy lahjakortteja asiakkaille. Yhtiö kirjaa velan näiden ennakkomaksujen määrästä. Velka on
esitetty taseessa omana eränään saadut ennakot. Liikevaihto tuloutetaan ja velka kirjataan pois
taseesta, kun asiakas ostaa tuotteita lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen Puuilon katsotaan
täyttäneen suoritevelvoitteensa.
Myynti on pääosin käteis- tai luottokorttimyyntiä. Yksityisasiakkaille tarjottu rahoitus on järjestetty
ulkopuolisen kumppanin kautta, eikä siitä synny suoritevelvoitetta Puuilolle. Tästä johtuen järjestely ei
vaikuta liikevaihdon tuloutukseen. Yritysasiakkaille tarjottavassa laskutusmyynnissä maksuaika on
tyypillisesti 14–30 päivää. Koska maksuaika on alle 12 kuukautta, transaktiohintoja ei oikaista rahan
aika-arvon huomioon ottamiseksi.
Puuilon asiakassopimukset eivät sisällä eriaikaisesti tuloutettavia, erillisiä suoritevelvoitteita. Yhtiön
myöntämät tuotetakuut käsitellään varmennustyyppisinä takuina, koska ne eivät sisällä asiakkaalle
tarjottavaa lisäpalvelua. Useimmissa tapauksissa yhtiö laskuttaa takuukustannukset tavarantoimittajalta.
Puuilo esittää liiketoiminnan muissa tuotoissa vuokratuottoja, aineellisten hyödykkeiden myyntivoittoja
ja muita tuottoja, jotka eivät suoraan liity yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Vuokratuotot koostuvat
myyntipaikoista saaduista tuotoista.
Liikevaihto milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Myymälät 432,7 374,4 Verkkokauppa 9,6 9,1 Liikevaihto yhteensä 442,3 383,4
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot) milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 0,5 0,4
Liiketoiminnan muut tuotot milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Vuokratuotot 0,5 0,3 Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 0,0 0,0 Muut 0,2 0,2 Yhteensä 0,7 0,5
89
Liite 2.2 Segmenttitiedot
Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on yksi raportoitava toimintasegmentti. Yksittäiset
myymälät sekä verkkokauppa katsotaan Puuilon tuotteiden jakelukanaviksi ja ne kaikki toimivat Puuilo-
tavaramerkin alla. Konsernilla on ollut toimintaa vain Suomessa. Tilikaudella perustettiin uusi
ruotsalainen tytäryritys, mutta sillä ei ole ollut vielä toimintaa. Toiminnot, kuten taloushallinto,
tietohallinto, markkinointi sekä ostot ja logistiikka hoidetaan keskitetysti konsernitasolla.
Ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii hallitus, koska se vastaa konsernin resurssien
allokoinnista ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Puuilon hallitus seuraa säännöllisesti konsernin
taloudellista informaatiota. Sisäisessä seurannassa ja arvioinnissa käytetään konsernin oikaistua
liikevoittoa ennen aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia (oikaistu EBITA), joka vastaa
tulosta ennen rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja sekä aineettomien oikeuksien poistoja ja alaskirjauksia
oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Asiakkaiden suuren lukumäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi myynti yhdellekään yksittäiselle
asiakkaalle ei ole ylittänyt 10 prosenttia 31.1.2026 päättyneellä tilikaudella tai vertailukaudella.
Liite 2.3 Kulut
Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut
Laadintaperiaatteet
Materiaalit ja palvelut sisältävät tilikauden aikana myytyjen suoritteiden hankintamenon sekä palvelut,
jotka suoraan liittyvät myytyihin tuotteisiin. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen
suoritteiden hankintamenot kuten hallintokulut, kiinteistöjen ylläpitokulut, markkinointi- ja IT-kulut sekä
myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös mahdolliset
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot.
Ostoista johtuvat valuuttakurssierot kirjataan liiketoimen luonnetta vastaavaan erään liiketuloksen
yläpuolelle.
Materiaalit ja palvelut milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Ostot tilikaudella 280,5 260,8 Varastojen muutokset -7,4 -22,3 Ulkopuoliset palvelut 0,3 0,3 Yhteensä 273,3 238,8
Liiketoiminnan muut kulut milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Hallintokulut 2,6 1,8 Kiinteistöjen ylläpitokulut 5,6 4,9 Markkinointikulut 8,6 6,8 IT kulut 4,5 3,6 Myyntirahdit ja luottokorttiprovisiot 2,3 2,1 Muut 4,3 3,3 Yhteensä 27,9 22,6
90
Tilintarkastajien palkkiot 1.2.2025-1.2.2024-milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Lakisääteinen tilintarkastus 0,1 0,1 Tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot Kestävyysraportoinnin varmennus 0,1 0,1 ESEF raportointi 0,0 0,0 Muut palvelut 0,1 - Yhteensä 0,2 0,2
Työsuhde-etuudet
Laadintaperiaatteet
Lyhytaikaiset etuudet
Palkat ja palkkiot koostuvat pääosin työntekijöille maksetuista kiinteistä kuukausipalkoista ja
tuntipalkoista. Henkilösivukulut koostuvat eläkekuluista ja muista sosiaalikuluista. Työsuhde-etuudet
kirjataan tilinpäätöspäivään mennessä suoritetun työn osalta muihin velkoihin ja arvostetaan määrään,
joka odotetaan maksettavan, kun velat suoritetaan.
Työsuhteen jälkeiset etuudet
Puuilon eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden maksut suoritetaan
eläkevakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisista
eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jolle ne
kohdistuvat.
Henkilöstökulut milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Palkat ja palkkiot 37,2 32,2 Eläkekulut 6,3 5,5 Sosiaalikulut 1,1 0,8 Yhteensä 44,5 38,5
Henkilökunta keskimäärin ja tilikauden päättyessä: 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä kokoaikaisiksi muutettuna 950 849 1 005Henkilöstön määrä keskimäärin 1 129
Johdon palkitseminen
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja muusta johtoryhmästä. Hallitus päättää
toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkio koostuu
91
kiinteästä kuukausipalkasta ja tavanomaisista luontaiseduista sekä avainhenkilöiden osakepohjaisesta
kannustinjärjestelmästä (kts. lisätietoja osakepalkitsemisesta alla). Toimitusjohtajalla tai muulla
johtoryhmällä ei ole lyhytaikaista palkitsemisjärjestelmää (bonusohjelma).
Yhtiön toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja lakisääteiseen eläke-etuun. Yhtiöllä
ei ole voimassa olevia lisäeläkkeitä tai vakuusjärjestelyjä toimitusjohtajalle tai muille johtoryhmän
jäsenille.
Toimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy voimassa olevan
lainsäädännön mukaisesti. Toimitusjohtajan työsopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja
hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Muiden johtoryhmän jäsenten toimisuhteiden
irtisanomisaika on kolme kuukautta. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja kuukausipalkkaan
irtisanomisajalta.
Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista päättävät
osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee
esityksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta yhtiökokoukselle. Hallituksen palkkiot maksetaan rahana.
Hallituksen palkkio perustuu vuosipalkkioon, eikä jäsenille makseta tämän lisäksi erillisiä
kokouspalkkioita. Hallituksen kokouksista aiheutuvat matkakulut korvataan yhtiön matkakulujen
korvaussääntöjen mukaisesti. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja.
Johdon palkkiot milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Toimitusjohtaja Kiinteät palkat ja luontoisedut 0,2 0,2 Osakeperusteiset maksut 0,0 0,0 Eläkekulut 0,0 0,0 Yhteensä 0,3 0,3 Muut johtoryhmän jäsenet Kiinteät palkat ja luontoisedut 1,0 0,9 Osakeperusteiset maksut 0,4 0,3 Eläkekulut 0,2 0,2 Yhteensä 1,5 1,4 Hallitus Mammu Kaario, hall. pj. 15.5.2025 alkaen 0,1 0,0 Susanne Hounsgaard, 15.5.2025 alkaen 0,0 - Jens Joller 0,0 0,0 Tuomas Piirtola 0,0 0,0 Markku Tuomaala, 15.5.2025 alkaen 0,0 0,0 Yhteensä 0,2 0,1 Entiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, hall. pj. 15.5.2025 asti 0,0 0,1 Bent Holm, 15.5.2025 asti 0,0 0,0 Anne-Mari Paapio, 15.5.2025 asti 0,0 0,0 Rasmus Molander, 15.5.2024 asti - 0,0 Yhteensä 0,0 0,1 Johtoryhmä ja hallitus yhteensä 2,0 1,8
92
Suoriteperusteisesti esitetyt osakeperusteiset maksut sisältävät tilikaudelle kohdistuvan
kuluvaikutuksen.
Osakepalkitseminen
Laatimisperiaate
Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja
kohderyhmän kesken. Osakeperusteisten maksujen käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana.
Maksut sisältävät ehtojen täyttyessä osakkeina ja käteisenä selvitettävän osuuden. Osakkeina
selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja rahana selvitettävä osuus vieraaseen pääomaan.
Sellaiset rahana selvitettävät osakeperusteiset maksut, joissa työnantajan on työntekijän puolesta
vähennettävä osakepalkkiosta sellainen osakkeiden määrä, joka kattaa käteisenä maksettavat verot ja
veron luonteiset maksut, on luokiteltava kokonaisuudessaan osakkeina selvitettäviksi
osakeperusteisiksi maksuiksi ja siten kirjattava kokonaisuudessaan omaan pääomaan.
Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Myönnettävien osakkeiden lukumäärä arvioidaan aina raportointihetkellä. Arvioinnissa otetaan
huomioon palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden vaihtuvuus ja muut myönnettävien
osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Lisäksi järjestelmän käyvän arvon määrittäminen ja siinä
käytettävät parametrit edellyttävät johdolta harkintaa.
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Puuilon hallitus päättää avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosittain.
Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä sijoittamaan
henkilökohtaisesti yhtiön osakkeisiin, ohjata heitä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen,
sitouttaa heitä yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen Puuilon osakkeiden hankkimiseen, ansaintaan ja
kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Kussakin lisäosakejärjestelmässä on yksi ansaintajakso, joka kattaa noin kolme tilikautta.
Ansaintakriteereinä ovat Puuilon osakkeen kokonaistuotto (TSR) ja Puuilo-konsernin oikaistu liikevoitto
(EBITA), sekä PSP2025-2027 osalta konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROIC). Osallistujalle
maksettava osuus enimmäispalkkiosta määräytyy ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden
saavuttamisen perusteella. Järjestelmään osallistumisen ja palkkion saamisen edellytyksenä on, että
osallistuja on hankkinut Puuilon osakkeita hallituksen ilmoittaman määrän. Lisäksi palkkion
maksaminen perustuu osallistujan voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen palkkion maksuhetkellä.
Järjestelmän palkkiot maksetaan lähtökohtaisesti osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana
ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Rahaosuudella katetaan
palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei pääsääntöisesti
makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkionmaksua. Toimitusjohtajan ja muiden
johtoryhmän jäsenten on pidettävä palkkiona maksetut osakkeet omistuksessaan 12 kuukauden ajan
palkkionmaksun jälkeen.
Järjestelmien kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, myymäläpäälliköt sekä
muita yhtiön avainhenkilöitä. Osakkeiden lopullinen määrä riippuu osallistujien hankkimien osakkeiden
määrästä ja ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
93
Ohjelmista aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on noin 34 kuukautta.
Tilikaudella 2025 tulokseen on kirjattu kuluja 1,1 milj. euroa (0,8). Osakepalkkioista aiheutuva kulu
kirjataan henkilöstökuluihin. Tilikausilla 2026−2028 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan
raportointikauden päättyessä olevan yhteensä 1,3 milj. euroa (1,2). Todellinen määrä voi poiketa
arvioidusta.
Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset Osakepalkkion myöntämishetki ja käypä arvo 2022-2024 2023-2025 2024-2026 2025-2027 Myöntämispäivä 3.6.2022 12.5.2023 10.5.2024 9.5.2025 Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 4,43 4,83 7,58 12,81 Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa 5,34 7,29 10,70 12,85 Ansaintajakson alkamispäivä 3.6.2022 12.5.2023 10.5.2024 9.5.2025 Ansaintajakson päättymispäivä 28.2.2025 31.3.2026 31.3.2027 31.3.2028 Sitouttamisjakson päättymispäivä 31.5.2025 31.5.2026 31.5.2027 31.5.2028 Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset 2022-2024 2023-2025 2024-2026 2025-2027 Myönnettävien osakepalkkioiden enimmäismäärä (kpl)* 315 000 678 000 738 000 519 000 Kaudella myönnetyt osakkeet - - - 209 968 Muutokset myönnettyjen osakkeiden määrään -66 862 -8 448 -1 254 -14 752 Kaudella toteutetut 211 658 - - - Raportointikauden päättyessä ulkona olevat - 243 888 194 997 195 216 Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden lkm kauden lopussa raportointikauden päättyessä 25 27 31 63 Osakekurssi raportointikauden päättyessä - 12,31 12,31 12,31 Ansaintakriteerien toteumaolettama - 95 % 63 % 68 % Poistumaoletus - 1 % 3 % 6 % * Osakkeiden bruttomäärä, josta vähennetään ennakonpidätys. Nettomäärä suoritetaan osakkeina.
Liite 2.4 Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Tuloverot koostuvat tilikauden veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan.
Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa
pääomaa.
Tilikauden verot koostuvat tilikauden verotettavasta tulosta maksettavasta verosta, joka perustuu
tilinpäätöspäivään mennessä voimaan tulleisiin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin sekä
mahdollisesta edellisen tilikauden verosta.
Laskennallinen vero lasketaan väliaikaisista eroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotettavan
arvon välillä sekä vahvistetuista tappioista siltä osin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää
tulevia verotettavia tuloja vastaan. Laskennallinen vero määritetään käyttäen verokantoja (ja lakeja),
jotka on vahvistettu tai käytännössä hyväksytty tilikauden loppuun mennessä ja joita oletetaan
sovellettavan, kun siihen liittyvä laskennallinen verosaaminen toteutuu tai laskennallinen verovelka on
94
suoritettu. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvistä väliaikaisista
eroista.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu siltä osin kuin yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa
oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan ja kun laskennalliset verot liittyvät samaan
veronsaajaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat on netotettu, jos
yhteisöllä on netottamiseen oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen oikeus ja se aikoo joko tehdä
suorituksen nettomääräisesti tai luovuttaa omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.
milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero: 14,3 12,6 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä 14,3 12,6 Laskennalliset verot: Laskennallisten verosaamisten muutos -0,3 -0,3 Laskennallisten verovelkojen muutos -0,2 -0,2 Laskennalliset verot yhteensä -0,5 -0,6 Tulovero tuloslaskelmassa 13,8 12,0
Konsernin tuloslaskelmaan merkityn verokulun ja Suomen verokannalla (20 % kaikilla tilikausilla)
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Tulos ennen veroja 69,8 59,9 Vero laskettuna kotimaan verokannalla 20 % 14,0 12,0 Verovapaat tuotot -0,1 0,0 Vähennyskelvottomat kulut 0,0 0,0 Aikaisempia tilikausia koskevat oikaisut -0,1 - Verot tuloslaskelmassa 13,8 12,0
95
Laskennallisten verojen muutokset Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2025 Laskennalliset verosaamiset Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Vuokrasopimukset* 1,0 0,2 1,2 Osakeperusteinen palkitseminen 0,3 0,1 0,4 Yhteensä 1,3 0,3 1,6 Tilikausi 2025 Laskennalliset verovelat Aineettomat hyödykkeet 2,5 -0,2 2,3 Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 2,5 -0,2 2,3 Kirjattu 1.2. tulosvaikutteisesti 31.1. Tilikausi 2024 Laskennalliset verosaamiset Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Vuokrasopimukset* 0,8 0,2 1,0 Osakeperusteinen palkitseminen 0,1 0,2 0,3 Yhteensä 1,0 0,3 1,3 Tilikausi 2024 Laskennalliset verovelat Aineettomat hyödykkeet 2,7 -0,2 2,5 Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 Rahoituslaitoslainojen järjestelypalkkiot 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 2,7 -0,2 2,5
* Vuokrasopimusten laskennalliset verosaamiset ja verovelat on netotettu (vuokrasopimusvelat 18,9
(16,8) ja käyttöoikeusomaisuuserät 17,8 (15,9)).
96
3 KÄYTTÖPÄÄOMA
Liite 3.1 Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuuden eli jälleenmyyntiin tarkoitettujen tuotteiden hankintameno vastaa tuotteen
ostohintaa määritettynä painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden tuotteiden
hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot. Vaihto-
omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on
vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden hankintameno ei
sisällä vieraan pääoman menoja.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Konserni seuraa säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja kiertonopeutta sekä
nettorealisointiarvon mahdollista alentumisesta alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa
arvonalentumisen. Tällainen tarkastelu edellyttää arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset
muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa muutoksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina
kausina.
milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Valmiit tuotteet 113,1 105,7 Matkalla olevat tavarat 8,4 8,2 Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 1,7 1,5 Yhteensä 123,2 115,5
Tilinpäätöshetken vaihto-omaisuuden tasearvostuksessa on huomioitu epäkuranteista ja hitaasti
liikkuvista tuotteista arvonalennus 31.1.2026 1,5 milj. euroa (1,4).
Myytyjen tavaroiden hankintameno on esitetty liitetiedossa 2.3.
Liite 3.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka muodostuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa
myydyistä tuotteista. Ne erääntyvät maksettaviksi 14–30 päivän kuluessa ja sen vuoksi ne kaikki
luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin asiakkaalle annettavan laskun määrään.
Myyntisaamiset eivät sisällä rahoituskomponentteja.
Lyhytaikaisten myynti- ja muiden saamisten käyvän arvon oletetaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa
saamisten lyhyen maturiteetin johdosta.
97
Myyntisaamisten ja muiden saamisten erittely milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Myyntisaamiset 9,4 5,9 Muut saamiset 0,0 0,0 Siirtosaamiset 2,4 2,2 Yhteensä 11,8 8,2
Myyntisaamisten ikäjakauma milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Erääntymättömät 9,1 5,7 Erääntyneet Alle 14 päivää 0,2 0,1 14-30 päivää 0,1 0,1 31-60 päivää 0,0 0,0 Yli 60 päivää 0,1 0,0 Yhteensä 9,4 5,9
Myyntisaamisista on kirjattu tulosvaikutteinen luottotappio 0,1 milj. euroa tilikaudella 2025 (0,1).
Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä ja luottoriskin enimmäismäärä vastaa saamisten
kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisiin kohdistuu arvonalentumista 0,0 milj. euroa (0,0).
Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen liiketoiminnan laskutusmyynnin vähäisestä
määrästä. Luottoriskiä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 5.4.
Siirtosaamisten olennaiset erät milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Ostojen vuosialennukset 0,9 0,7 Laskuttamattomat tuotereklamaatiot - 0,2 Henkilösivukulut 0,3 0,2 Menoennakot 1,2 1,0 Muut 0,1 0,2 Yhteensä 2,4 2,2
Liite 3.3 Ostovelat ja muut velat
Laadintaperiaatteet
Ostovelat ja muut velat koskevat tavaroita ja palveluja, joita Puuilo on hankkinut ennen tilikauden
päättymistä, ja joita ei ole maksettu tilikauden päättymiseen mennessä. Summat ovat vakuudettomia ja
ne maksetaan pääosin 30–60 päivän maksuehdon mukaisesti. Ostovelat ja muut velat esitetään
lyhytaikaisina velkoina, jos ne erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot katsotaan olevan samat kuin niiden käypä arvo niiden
lyhyen maturiteetin vuoksi.
98
Ostovelkojen ja muiden velkojen erittely milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Lyhytaikaiset Ostovelat 31,0 24,0 Saadut ennakot 0,5 0,4 Tuloverovelat 1,7 2,8 Muut lyhytaikaiset velat 8,2 7,4 Siirtovelat 9,7 7,8 Yhteensä 51,1 42,4
Muut lyhytaikaiset velat sisältävät pääosin arvonlisäverovelkoja ja ennakonpidätysvelkoja.
Siirtovelkojen olennaiset erät: milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Palkkakulut 2,4 2,0 Sosiaalivakuutusmaksut 1,7 1,5 Korkokulut 0,7 0,2 Lomapalkkavelka 4,9 4,2 Yhteensä 9,7 7,8
99
4 SIDOTTU PÄÄOMA
Liite 4.1 Liikearvo
Laadintaperiaatteet
Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei
kirjata vuotuisia poistoja, koska sillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika.
Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo
saattaisi olla alentunut. Arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin liikearvon kirjanpitoarvo ylittää
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo
vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa
rahamäärää ei useinkaan voida arvioida omaisuuseräkohtaisesti. Liikearvon osalta kerrytettävissä oleva
rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Liikearvosta
kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta missään olosuhteissa.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Liikearvon arvonalentumistestaus
Puuilon liikearvo on syntynyt Puuilo-liiketoiminnan oston yhteydessä, kun nykyinen Puuilo-konserni
syntyi vuonna 2015. Siten koko liikearvo syntyi yhdestä hankinnasta, joka kattoi koko Puuilon
liiketoiminnan. Liikearvon määrä oli tilikauden päättyessä 33,5 milj. euroa (33,5).
Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai useammin, jos on viitteitä siitä, että sen arvo
olisi alentunut. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon
perusteella, mikä edellyttää oletusten käyttöä. Arvioita ja harkintaa tarvitaan määritettäessä
kerrytettävissä olevan rahamäärän komponentteja. Näitä komponentteja ovat diskonttokorko,
terminaalikauden kasvukerroin sekä liikevaihto ja liikevoitto. Diskonttokorko heijastaa rahan aika-arvoa
ja markkinariskipreemioita. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden osalta
tulevia kassavirtaennusteita ei ole oikaistu. Laskelmissa käytetään kassavirtaennusteita, jotka
perustuvat johdon hyväksymiin talousarvioihin viiden vuoden ajalta. Viiden vuoden jakson jälkeiset
rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen arvioitua kasvuvauhtia.
Liikearvon arvonalennustestaus
Puuilon johto on seurannut liikearvoa konsernitasolla siitä lähtien, kun liikearvo syntyi. Tämän vuoksi
johdolla on käytettävissä erillistä ja luotettavaa taloudellista informaatiota konsernitasolla vuosittaista
liikearvon arvonalennustestausta varten. Puuilon johto arvioi, että konserni koostuu yhdestä
kassavirtoja kerryttävästä yksiköstä ja siten liikearvo testataan konsernitasolla.
Arvonalentumislaskelmien keskeiset oletukset ovat arvioitu liikevaihdon kasvu ja arvioitu EBIT viiden
vuoden ajalta. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu 2,0 % (2,0 %) ennustetun kasvun
perusteella. Käytetty diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääoman tuottovaatimus (WACC)
verojen jälkeen. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti,
markkinariskipreemio, toimialakohtainen beetakerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman
kustannus. Ennen veroja määritetty WACC oli 11,3 % (11,3 %) ja verojen jälkeen 9,6 % (9,5 %).
Liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalentumista. Lisäksi johto on arvioinut, ettei mikään kohtuudella
mahdollinen muutos arvonalentumistestauksen keskeisessä oletuksessa olisi johtanut liikearvon
arvonalentumiseen.
100
Liite 4.2 Aineettomat hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineettomat hyödykkeet sisältävät Puuilo-tavaramerkin, muut aineettomat oikeudet,
toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) sekä muiden IT-järjestelmien aktivoidut kulut. Niiden kirjanpitoarvo
vastaa kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyä hankintamenoa.
Toiminnanohjausjärjestelmän aktivoidut kustannukset koostuvat ulkoisten palveluntarjoajien laskuista
ja lisenssimaksuista sekä toiminnanohjausjärjestelmään liittyvästä Puuilon sisäisestä projektityöstä.
Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa
seuraavasti:
Puuilo-tavaramerkki 20 vuotta
Ohjelmistot ja lisenssit 5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta
IT-järjestelmien ja ohjelmistojen ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sen tilikauden aikana,
jolloin ne syntyvät.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Puuilo-tavaramerkin taloudellinen
vaikutusaika
Puuilo-tavaramerkin taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan 20 vuotta, ja se edustaa konsernin
arviota siitä ajanjaksosta, jona tavaramerkin odotetaan tuottavan rahavirtoja konsernille. Todellinen
taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi liiketoimintaympäristön muutoksista
riippuen. Kaikki tunnistetut muutokset Puuilo-tavaramerkin käyttöiässä heijastuvat poistoaikaan ja
tarvittaessa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.
Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että Puuilo-tavaramerkin arvo olisi alentunut.
Puuilon tavaramerkin osalta viite arvon alentumisesta voisi olla esimerkiksi muutokset vähittäiskaupan
liiketoimintaympäristössä. Tavaramerkin osalta kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida
omaisuuseräkohtaisesti. Koska rahavirtaa tuottavia yksiköitä Puuilossa on arvioitu olevan yksi, Puuilon
tavaramerkki, kuten liikearvokin, testataan konsernitasolla.
Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen
peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän
arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut
ennen arvonalentumisen kirjaamista.
101
Muut Aineettomat aineettomat milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.2.2025 33,5 26,8 8,5 68,9 Lisäykset 0,0 - 0,4 0,4 Hankintameno 31.1.2026 33,5 26,8 8,9 69,3 - -12,6 -6,8 -19,4 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2025 Poistot ja arvonalentumiset - -1,6 -1,1 -2,7 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2026 - -14,2 -7,9 -22,1 Kirjanpitoarvo 1.2.2025 33,5 14,2 1,7 49,5 Kirjanpitoarvo 31.1.2026 33,5 12,6 1,1 47,2 Muut Aineettomat aineettomat milj. euroa Liikearvo oikeudet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.2.2024 33,5 25,0 8,1 66,6 Lisäykset - 1,9 0,4 2,3 Hankintameno 31.1.2025 33,5 26,8 8,5 68,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024 - -10,8 -5,9 -16,7 Poistot ja arvonalentumiset - -1,9 -0,9 -2,7 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025 - -12,6 -6,8 -19,4 Kirjanpitoarvo 1.2.2024 33,5 14,2 2,2 49,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2025 33,5 14,2 1,7 49,5
Aineettomista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella 2025 (0,3 milj. euroa).
Liite 4.3 Aineelliset hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat myymälärakennuksista ja niihin liittyvistä
perusparannusmenoista sekä koneista ja kalustosta. Ne arvostetaan hankintamenoon vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Vuokrattujen kiinteistöjen arvostus käsitellään
kappaleessa 4.4 Vuokrasopimukset. Aineellisten hyödykkeiden hankintameno sisältää menot, jotka
johtuvat suoraan omaisuuserien hankinnasta tai sisäisesti kehitetyistä omaisuuseristä sekä
myöhemmistä kustannuksista, jotka aiheutuvat aktivointikelpoisten osien korvaamisesta. Poistot
lasketaan tasapoistoina hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan tai vuokrakohteiden
perusparannusmenojen ja vuokrattujen omaisuuserien osalta hyödykkeen vuokra-ajan tai taloudellisen
vaikutusajan perusteella, riippuen siitä, kumpi on lyhyempi.
102
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Perusparannusmenot 5 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Vuokratut omaisuuserät vuokra-ajan kuluessa
Jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan ja tarvittaessa oikaistaan
kunkin raportointikauden lopussa. Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta, kun se
luovutetaan tai kun sen käytöstä ei odoteta tulevaa taloudellista hyötyä. Myyntivoitto tai -tappio
määritetään vertaamalla luovutuksesta saatuja tuottoja luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon.
Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelman eriin liiketoiminnan muut tuotot tai liiketoiminnan muut
kulut sillä kaudella, jolloin luovutus tapahtuu. Myynneistä syntyneet voitot on esitetty liitetiedossa 2.1.
Johto arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että aineellisten hyödykkeiden arvo olisi
alentunut. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä,
joka on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi
käyttöarvo. Monissa tapauksissa kerrytettävissä olevaa rahamäärää ei voida arvioida
omaisuuseräkohtaisesti. Tällöin kerrytettävissä oleva rahamäärä määritellään sille rahavirtaa tuottavalle
yksikölle, johon omaisuuserä kuuluu. Puuilon toiminnan luonteesta johtuen konsernilla on vain yksi
rahavirtaa tuottava yksikkö.
Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaisuuserästä aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen
peruutetaan, jos uudelleen arvioitaessa kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut. Omaisuuserän
arvonalentumista ei kuitenkaan peruuteta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut
ennen arvonalentumisen kirjaamista.
Puuilon aineelliset hyödykkeet jaetaan omistettuihin ja vuokrattuihin omaisuuseriin seuraavasti.
Vuokratut omaisuuserät on käsitelty liitetiedossa 4.4. Vuokrasopimukset.
milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Vuokratut 92,3 82,1 Omistetut 7,6 5,9 Yhteensä 100,0 88,0
Aineellisten hyödykkeiden muutokset
Luvut eivät sisällä muutoksia vuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset on esitetty liitetiedossa 4.4.
Rakennukset ja Koneet ja Lisäykset rakennelmat kalusto Yhteensä Hankintameno 1.2.2025 0,8 12,3 13,0 Lisäykset - 3,8 3,8 Vähennykset - 0,0 0,0 Hankintameno 31.1.2026 0,8 16,1 16,8 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2025 -0,8 -6,4 -7,2 Poistot ja arvonalentumiset - -2,0 -2,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2026 -0,8 -8,5 -9,2 Kirjanpitoarvo 1.2.2025 0,0 5,9 5,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2026 0,0 7,6 7,6
103
Rakennukset ja Koneet ja Lisäykset rakennelmat kalusto Yhteensä Hankintameno 1.2.2024 0,8 8,9 9,6 Lisäykset - 3,5 3,5 Vähennykset - 0,0 0,0 Hankintameno 31.1.2025 0,8 12,3 13,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2.2024 -0,8 -5,0 -5,7 Poistot ja arvonalentumiset - -1,5 -1,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.1.2025 -0,8 -6,4 -7,2 Kirjanpitoarvo 1.2.2024 0,0 3,9 3,9 Kirjanpitoarvo 31.1.2025 0,0 5,9 5,9
Aineellisista hyödykkeistä ei ole kirjattu arvonalentumisia tilikaudella tai vertailukaudella.
Poistot ja arvonalentumiset
milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin Aineettomat oikeudet 1,6 1,9 Aineettomat hyödykkeet 1,1 0,9 Koneet ja kalusto 2,0 1,5 Yhteensä 4,7 4,2 Käyttöoikeusomaisuuserät 17,3 14,8 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 22,1 19,0
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot on esitetty tarkemmin liitetiedossa 4.4.
Liite 4.4 Vuokrasopimukset
Laadintaperiaatteet
Puuilon vuokrasopimukset koostuvat pääosin myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen
vuokrasopimuksista sekä liiketoiminnan käytössä olevista koneista, kalustosta ja IT-laitteista. Konserni
tekee sopimuksen syntymisajankohtana arvion siitä, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen
vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn
omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.
Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä sekä vuokrasopimusvelka.
Puuilo ei ole käyttänyt IFRS 16 standardin sallimia poikkeuksia lyhytaikaisille (vuokra-aika alle 12 kk)
tai vähäarvoisille vuokrasopimuksille.
104
Vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokramaksujen nykyarvoon, joita ei ole sopimuksen
alkamisajankohtana maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen
korko on saatavissa. Jos kyseinen korko ei ole määritettävissä, käytetään yhtiön lisäluoton korkoa.
Puuilo on käyttänyt diskonttokorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa koneisiin ja kalustoon liittyvissä
vuokrasopimuksissa ja lisäluoton korkoa myymäläkiinteistöjen ja toimistotilojen vuokrasopimusten
arvostamisessa. Diskonttokorot vaihtelevat välillä 3,0–5,5 %.
Vuokravelan arvostamisessa käytettävä vuokra-aika on ajanjakso, jonka aikana vuokrasopimus ei ole
peruutettavissa. Vuokra-aikaan sisällytetään jatko- tai päättämisoption mukainen ajanjakso, jos on
kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Toistaiseksi
voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra-
ajasta.
Kukin vuokramaksu jaetaan velan lyhennykseksi ja rahoituskuluksi. Rahoituskulut kirjataan
tulosvaikutteisesti vuokrasopimuksen aikana, jolloin jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella
samansuuruinen korkoprosentti.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon.
Hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisesta määrästä, ennen
vuokrakauden alkamista maksetuista vuokrista sekä mahdollisista ennallistamismenoista. Puuilon
myymälöiden ja toimistojen vuokrasopimukset on pääosin sidottu elinkustannusindeksiin.
Vuokrasopimusvelka uudelleenarvostetaan, kun indeksi muuttuu. Käyttöoikeusomaisuuseriä oikaistaan
vuokrasopimusvelan uudelleenmäärittämisestä johtuvilla erillä.
Vuokrasopimuksiin perustuvat käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina hyödykkeen vuokra-
aikana tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Poistot tehdään
omaisuuserän käyttöönottohetkestä alkaen. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Myymälät 5–10 vuotta
Toimitilat 1–5 vuotta
Puuilolla on velvollisuus palauttaa vuokraamansa kiinteistöt vuokra-ajan jälkeen alkuperäiseen tilaansa.
Yhtiö on kirjannut arvoiduista kuluista ennallistamisvarauksen. Lisätietoja ennallistamisvarauksesta
esitetään liitetiedossa 4.5.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Vuokrasopimukset
Vuokra-aikaa määritettäessä johdon on otettava huomioon kaikki tosiasiat ja olosuhteet, jotka luovat
taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option käyttämiseen. Harkintaa käytetään myös
toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-ajan määrittämisessä. Jatko-optiot sisällytetään
vuokra-aikaan vain siinä tapauksessa, että niiden käyttö on kohtuullisen varmaa. Toistaiseksi voimassa
olevien vuokrasopimusten vuokra-aika perustuu johdon arvioon todennäköisestä vuokra-ajasta.
Konserni vuokraa käyttöönsä useita kiinteistöjä sekä koneita ja kalustoa. Myymäläkiinteistöjen
vuokrasopimukset tehdään tyypillisesti 5–10 vuoden määräajaksi, mutta niihin voi sisältyä myös jatko-
optioita. Johto on arvioinut kunkin jatko-option käyttöä, ja jos option käyttö on katsottu kohtuullisen
varmaksi, se on huomioitu vuokrakauden pituutta määritettäessä. Jatko-optioiden käytön arviointiin
vaikuttavat muun muassa alkuperäisen vuokrasopimuksen pituus, kiinteistön sijainti ja kunto sekä
vuokran määrä. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan yksilöllisesti ja niihin voi sisältyä myös muita ehtoja.
105
Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään kiinteistöjen vuokravelan laskennassa käytettävää
asianmukaista lisäluoton korkoa.
Käyttöoikeusomaisuuserät milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Rakennukset ja rakennelmat 90,4 80,6 Koneet ja kalusto 1,9 1,6 Yhteensä 92,3 82,1
Vuokrasopimusvelat milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Pitkäaikainen 77,3 68,1 Lyhytaikainen 16,2 15,0 Yhteensä 93,5 83,1
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset (uudet vuokrasopimukset) päättyneellä tilikaudella olivat 15,8
milj. euroa (20,9).
Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskontatut kassavirrat milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Alle vuoden 16,2 14,8 1-5 vuotta 53,4 47,3 Yli 5 vuotta 24,0 21,1 Yhteensä 93,5 83,1
Maturiteettianalyysi, sopimusperusteiset diskonttaamattomat kassavirrat milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Alle vuoden 19,8 17,7 1-5 vuotta 61,8 54,1 Yli 5 vuotta 25,9 22,5 Yhteensä 107,5 94,3
Tuloslaskelmaan merkityt määrät
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Rakennukset ja rakennelmat 16,4 13,9 Koneet ja kalusto 1,0 0,9 Yhteensä 17,3 14,8 Rahoituskuluihin sisältyvät korkokulut 3,4 2,9
Kassavirta Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä kassavirta 18,8 16,0
106
Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu on esitetty liitteessä 5.7
Liite 4.5 Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta
ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Arvioiduista tulevista liiketappioista ei kirjata varausta.
Varausten nykyarvoon diskonttaamisesta syntyvä korkokulu kirjataan rahoituskuluihin. Varaukset
jaetaan tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden aikana realisoituviin (lyhytaikaiset) ja sitä pidempiin
varauksiin (pitkäaikaiset).
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut - Ennallistamisvaraukset
Puuilon varaukset koostuvat vuokrattujen myymälätilojen ennallistamisvarauksista. Varaukset sisältävät
arvioidut kustannukset myymälän palauttamiseksi alkuperäiseen tilaansa. Varausta vastaava
omaisuuserä kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin ja poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.
Varaus sekä sitä vastaava omaisuuserä kirjataan taseeseen vuokrakauden alkaessa eli samaan aikaan
kuin vuokrasopimus kirjataan taseeseen.
Myymälöihin liittyvät ennallistamisvelvoitteet määritetään arvioitujen väistämättömien
purkamiskustannusten nykyarvon perusteella. Arviot perustuvat tulevaan arvioituun kustannustasoon
ottaen huomioon inflaation, kustannusten kehityksen sekä diskonttauksen vaikutukset. Oletuksia
käytetään myös arvioitaessa ajanjaksoja, joille korjauskustannuksia syntyy. Koska todelliset
kustannukset voivat poiketa arvioista teknologian, hintojen ja ehtojen muutoksien vuoksi ja ne voivat
tapahtua vasta usean vuoden kuluttua, varausten kirjanpitoarvot käydään läpi ja tarkistetaan
säännöllisesti muutosten huomioon ottamiseksi.
Johto arvioi, että ennallistamisvaraukset toteutuvat 2–10 vuoden kuluessa.
Ennallistamisvarausten muutokset tilikauden aikana:
Varaukset
milj. euroa 1.2.2025 1,0 Varausten lisäykset 0,1 Käytetyt varaukset - 31.1.2026 1,1 josta lyhytaikaista - pitkäaikaista 1,1 Yhteensä 1,1 milj. euroa 1.2.2024 0,9 Varausten lisäykset 0,2 Käytetyt varaukset 0,0 31.1.2025 1,0 josta lyhytaikaista - pitkäaikaista 1,0 Yhteensä 1,0
107
5 PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUS
Liite 5.1 Pääoman hallinta ja nettovelka
Konsernin tavoitteena pääoman hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus, jotta se voi edelleen tarjota
tuottoa osakkeenomistajille ja hyötyä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta
pääoman kustannusten alentamiseksi. Hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön pääomarakennetta muun
muassa seuratessaan omaa pääomaa ja nettovelan tasoa.
Nettovelka lasketaan konsernitilinpäätöksen taseen perusteella seuraavasti:
milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoituslaitoslainat 69,9 50,0 Vuokrasopimusvelat 77,3 68,1 Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä 147,2 118,1 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat 16,2 15,0 Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä 16,2 15,0 Rahoitusvelat yhteensä 163,4 133,1 Rahavarat 33,0 18,3 Nettovelka 130,4 114,8
Nettovelan muutokset
Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa Nettovelka Rahoituksen Uudet Muut Nettovelka milj. euroa 1.2.2025 rahavirrat vuokrasopimukset muutokset 31.1.2026 Rahavarat 18,3 14,6 33,0 Rahoituslaitoslainojen nostot 70,0 70,0 Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut -50,0 -50,0 Rahoituslaitoslainat yhteensä 50,0 20,0 -0,1 69,9 Vuokravelat 83,1 -15,4 15,8 10,0 93,5 Rahavarojen ja velkojen netto 114,8 19,2 15,8 9,9 130,4
108
Muutokset, joihin ei liity kassatapahtumaa Nettovelka Rahoituksen Uudet Muut Nettovelka milj. euroa 1.2.2024 rahavirrat vuokrasopimukset muutokset 31.1.2025 Rahavarat 21,5 -3,1 18,3 Rahoituslaitoslainojen takaisinmaksut - Rahoituslaitoslainat yhteensä 50,0 0,0 50,0 Vuokravelat 72,8 -13,1 20,9 2,5 83,1 Rahavarojen ja velkojen netto 101,3 -16,2 20,9 2,6 114,8
Muita muutoksia ovat ei-kassavirtaperusteiset muutokset sekä korkojen maksut, jotka esitetään
kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan kassavirtana.
Konserni solmi tilikauden aikana 100 milj. euron rahoitussopimuksen. Laina erääntyy vuonna 2028 ja
sisältää lisäksi kaksi 12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvataan vuonna 2021
solmittu aiempi sopimus, joka olisi erääntynyt vuonna 2026. Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70
miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30 miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF).
Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku.
Rahoitussopimus sisältää tavanomaisia kovenantteja ja eräännyttämistilanteita koskevia ehtoja.
Sopimuksen rahoituskovenantteja koskevat ehdot mittaavat yhtiön velkaantumista nettovelan suhteella
käyttökatteeseen. Lisäksi rahoitussopimuksen korkomarginaali on sidottu nettovelan ja käyttökatteen
väliseen suhteeseen. Rahoitussopimuksen alaiset lainat ovat vakuudettomia.
Kovenanttien ja lainaehtojen noudattamista seurataan osana konsernin taloudellista raportointia ja ne
raportoidaan hallitukselle kuukausittain ja lainanantajille kvartaaleittain. Kovenantit eivät ole
rikkoutuneet tilikauden aikana tai vertailukaudella, eikä konsernilla ole vaikeuksia täyttää niitä.
Samassa tilikauden aikana tehdyssä lainajärjestelyssä on myös sovittu yhteensä 30 miljoonan euron
sitomattomasta lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton
lisärahoitusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen.
Liite 5.2 Oma pääoma
Puuilon oma pääoma koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ja
kertyneistä voittovaroista. Osakepääomana esitetään yhtiön kaikki osakkeet. Jos yhtiö hankkii omia
osakkeitaan, näiden hankinta vähennetään omasta pääomasta.
Puuilo Oyj:n osakepääoma on 80 000 euroa (80 000 euroa). Yhtiöllä on yksi osakelaji. Tilikauden
päättyessä osakkeiden määrä oli 84 776 953 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen
yhtiökokouksessa ja yhtä suureen osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), 29,0 milj. euroa (29,0), sisältää osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä hallussaan 428 519 omaa osaketta (555 000). Osakkeiden
hankintameno, noin 2,6 milj. euroa (3,2), on vähennetty omaan pääomaan sisältyvistä voittovaroista.
109
Tilikaudella osinkoja jaettiin 59,0 milj. euroa ( 0,70euroa osakkeelta). Vertailukaudella 2024 osinkoja
jaettiin 32,0 milj. euroa (0,38 euroa osakkeelta). Hallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole
vähennetty omasta pääomasta, vaan osingot kirjataan yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Liite 5.3 Osakekohtainen tulos
Laadintaperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla konsernin tuloslaskelman mukainen voitto
liikkeeseen laskettujen osakkeiden painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos lasketaan muuten samalla tavalla, mutta painotetussa keskiarvossa otetaan
huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva
laimentava vaikutus.
Osakekohtainen tulos ja laimennettu osakekohtainen tulos on esitetty seuraavassa taulukossa:
1.2.2025-1.2.2024-milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Laimentamaton osakekohtainen tulos Yhtiön omistajille kuuluva voitto 56,0 47,9 Laimentamatonta osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto 56,0 47,9 Tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettu keskiarvo 84 323 484 84 221 953 Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 0,66 0,57 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa käytetty voitto 56,0 47,9 Tilikauden aikana ulkona olleen osakemäärän painotettu keskiarvo 84 638 964 84 573 601 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) 0,66 0,57
Liite 5.4 Rahoitusriskien hallinta
Konsernin toiminta altistaa sen erilaisille rahoitusriskeille: valuuttariskille, kassavirran korkoriskille,
luottoriskille sekä likviditeettiriskille. Konsernin rahoitusriskien hallinta pyrkii varmistamaan likviditeetin
ja minimoimaan mahdolliset markkinavaihtelujen ja ennakoimattomuuden vaikutukset konsernin
tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.
Hallitus on vastuussa yleisistä riskienhallinnan periaatteista. Rahoitusriskien hallinnan käytännön
toteutuksesta vastaa johtoryhmä. Tämä käsittää riskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä riskien
suojaamiseksi tarvittavat välineet.
Valuuttariski
Puuilo altistuu valuuttakurssiriskeille tavaraostojensa kautta. Valuuttakurssien epäsuotuisat muutokset
voivat nostaa muissa valuutoissa kuin euroissa ostettujen tuotteiden hankintakustannuksia, eikä Puuilo
välttämättä pysty siirtämään kaikkia tällaisia kustannuksia myyntihintoihin. Puuilon tärkein ulkomainen
valuutta on Yhdysvaltain dollari. 31.1.2026 päättyneellä tilikaudella noin 88 % Puuilon hankinnoista
tehtiin euroissa ja noin 12 % Yhdysvaltain dollarissa (84 % ja 16 % tilikaudella 2024). Puuilo ei suojaa
dollareissa tekemiään ostojaan. Oheisessa taulukossa on esitetty Puuilon transaktiopositio
110
tilinpäätöshetkellä sekä herkkyysanalyysi. Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä
olisi konsernin tilauskannan vaikutus tulokseen ennen veroja, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.
milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Transaktiopositio 11,8 9,3 Avoin positio 11,8 9,3 Muutos + 10 % -1,1 -0,8 Muutos - 10 % 1,3 1,0
Korkoriski
Konsernin rahoituslaitoslainat ovat vaihtuvakorkoisia, mikä altistaa konsernin kassavirran korkoriskille.
Näiden lainojen kirjanpitoarvo 31.1.2026 oli 69,9 milj. euroa (50,0). Konserni ei ole käyttänyt
korkosuojauksia, vaan korkoriskiä on tarvittaessa hallittu käyttämällä kassavaroja lainapääoman
lyhentämiseksi.
Konsernin altistuminen korkoriskille on esitetty alla olevassa taulukossa.
milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Kiinteä korko Vuokrasopimusvelat 93,5 83,1 Vaihtuva korko Rahoituslaitoslainat 69,9 50,0 Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä 69,9 50,0
Jos korot olisivat olleet 1,0 prosenttiyksikön korkeammat ja muut tekijät pysyisivät muuttumattomina,
tilikauden tulos (verot huomioituna) olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen
seurauksena 0,6 milj. euroa (0,4) euroa alempi. Jos korkotaso olisi ollut 1,0 prosenttiyksikön matalampi,
tilikauden tulos (verot huomioituna), olisi ollut vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen korkokulujen
seurauksena 0,6 milj. euroa korkeampi (0,4). Herkkyysanalyysi perustuu kunkin tilikauden lopun
riskipositioon.
Luottoriski
Konsernin luottoriski muodostuu liiketoiminnan riskeihin liittyvästä luottoriskistä ja muiden
rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskistä. Suurin osa konsernin myynnistä on käteiskauppaa,
ainoastaan yritysasiakkaille myydään luotolla. Yritysasiakkaiden myyntisaamiset eivät sisällä
luottoriskikeskittymiä, koska konsernin asiakaskunta on laajalti levinnyt, eikä yksikään asiakas tai
asiakasryhmä ole määräävässä asemassa konsernin näkökulmasta. Tilinpäätöksessä esitettävien
tilikausien tulokseen vaikuttavat luottotappiot olivat euromäärältään epäolennaisia. Rahavaroihin
liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan tallettamalla rahavarat suurten pohjoismaisten pankkien tileille, joilla
on hyvä luottoluokitus. Konsernin rahavarat ovat täysin konsernin käytettävissä.
Konsernin luottotappioiden enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.
Tiedot on esitetty liitetiedossa 5.5.
111
Likviditeettiriski
Yhtiön talousjohtaja seuraa konsernin likviditeettitilannetta ja raportoi siitä säännöllisesti hallitukselle ja
toimitusjohtajalle sen varmistamiseksi, että konsernilla on riittävästi käteisvaroja liiketoiminnan tarpeisiin
sekä lainanhoitoon. Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla
liiketoiminnan rahavirtaennusteita ja vaihto-omaisuuden kiertoa, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä
varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.
Konsernin rahavarat olivat tilikauden päättyessä yhteensä 33,0 milj. euroa (18,3). Myyntisaamiset olivat
tilikauden päättyessä yhteensä 9,4 milj. euroa (5,9) sisältäen pankki- ja luottokorttisaamiset. Konsernilla
oli tilikauden päättyessä 30 milj. euron luottolimiitti (RCF). Konserni ei ole käyttänyt valmiusluottoa
tilikauden aikana tai vertailukaudella.
Lisäksi Puuilo on sopinut tilikauden aikana rahoituslaitoksen kanssa yhteensä 30 miljoonan euron
sitomattomasta lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton
lisärahoitusmahdollisuus edellyttää kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen.
Puuilon maksuvalmius perustuu rahoitusvarojen ja -velkojen lisäksi liiketoiminnan rahavirtaan ja
nettokäyttöpääoman muutoksen hallintaan. Nettokäyttöpääomaan vaikuttavat erityisesti vaihto-
omaisuuden ja ostovelkojen kierto. Puuilon liiketoiminnan rahavirta tilikaudella 2025 oli 74,9 milj. euroa
(49,1). Puuilon liikevaihdosta merkittävä osa perustuu pääasiassa käteis- ja luottokorteilla tapahtuvaan
kauppaan. Tämän lisäksi yhtiöllä on jonkin verran lähinnä yritysmyyntiin liittyviä myyntisaamisia, joita on
kuvattu yllä. Puuilolla on vahva liiketoiminnan kassavirta, jolla se suunnittelee rahoittavansa alla
taulukossa kuvatut maksut. Tarvittaessa Puuilo voi myös hyödyntää käyttämätöntä valmiusluottoaan
likviditeetin hallinnassa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin rahoitusvelat maturiteettiryhmittäin jaettuna
tilinpäätöspäivän jäljellä olevan maturiteetin perusteella. Taulukossa esitetyt määrät ovat sopimukseen
perustuvia, diskonttaamattomia kassavirtoja.
Sopimuksiin alle 1 1–2 2–5 Yli 5 perustuvat Kirjanpito-vuotta vuotta vuotta vuotta diskonttaamattomat arvo rahavirrat milj. euroa 31.1.2026 Rahoituslaitoslainat 2,1 2,1 70,3 74,6 69,9 Vuokrasopimusvelat 19,8 18,8 43,0 25,9 107,5 93,5 Ostovelat 31,0 31,0 31,0 Muut velat 0,7 0,7 0,7 Yhteensä 53,6 20,9 113,4 25,9 213,8 195,1 Sopimuksiin alle 1 1–2 2–5 Yli 5 perustuvat Kirjanpito-vuotta vuotta vuotta vuotta diskonttaamattomat arvo rahavirrat milj. euroa 31.1.2025 Rahoituslaitoslainat 1,9 50,9 - 52,8 50,0 Vuokrasopimusvelat 17,7 16,7 37,4 22,5 94,3 83,1 Ostovelat 24,0 24,0 24,0 Muut velat 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 43,8 67,7 37,4 22,5 171,3 157,3
112
Muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, tuloverovelkoja, arvonlisäverovelkoja, eikä palkkoihin ja
sosiaalikuluihin liittyviä velkoja, koska niitä ei luokitella rahoitusveloiksi. Taulukon muut velat sisältävät
rahoituslaitoslainoihin liittyvät jaksotetut korot. Muita jaksotettuja kuluja ei ole luokiteltu rahoitusveloiksi,
eivätkä ne sisälly taulukkoon. Muut velat on eritelty liitetiedossa 3.3.
Liite 5.5 Rahoitusvarat ja velat
Laadintaperiaatteet
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, muista rahoitussaamisista sekä rahavaroista.
Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mukaista koko saamisen elinajan huomioivaa yksinkertaistettua
lähestymistapaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen kaikille myyntisaamisille ja
sopimukseen perustuville saamisille. Konsernin johto arvioi, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei
katsota olennaiseksi. IFRS 9 arvonalentumisvaatimusta sovelletaan myös käteisvaroihin, mutta
arvonalentumistappioriski on merkityksetön.
Myyntisaaminen kirjataan alas, jos konsernilla ei ole kohtuullista odotusta sen takaisinmaksusta.
Indikaattoreita, joiden mukaan takaisinperinnässä ei ole kohtuullista odotusta, ovat muun muassa se,
ettei velallinen ole sitoutunut takaisinmaksusuunnitelmaan.
Myyntisaamisten arvonalentumistappiot on esitetty nettona liikevoitossa. Aikaisemmin kirjatuista
luottotappioista myöhemmin saadut suoritukset kirjataan samaan tuloslaskelman erään.
Rahavarat sisältävät käteisen rahan sekä pankkitalletukset. Rahoitusvaroja pidetään sopimukseen
perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääomasta ja
pääomalle maksettavasta korosta. Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin
jaksotettuun hankintamenoon. Luottotappiot esitetään tuloslaskelman liiketoiminnan muissa kuluissa.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa
olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirtynyt pois konsernista, ja kun omistamiseen
liittyvät riskit ovat siirtyneet pois konsernista.
Rahavarat milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Käteinen raha ja pankkitilit 33,0 18,3 Yhteensä 33,0 18,3
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut – Odotetut luottotappiot
Myyntisaamiset eivät sisältäneet olennaisia erääntyneitä saamisia tilikaudella tai vertailukaudella.
Myyntisaamisten sekä niistä kirjattujen arvonalentumistappioiden määrä on ollut vähäinen. Lisäksi
yhtiön myyntisaamisten määrä suhteessa liiketoiminnan volyymiin on ollut alhainen, koska merkittävä
osa yhtiön myynnistä maksetaan yhtiön myymälöissä ostohetkellä. Edellä mainituista johtuen konsernin
johto on käyttänyt harkintaa ja arvioinut, että myyntisaamisten luottotappioriskiä ei katsota olennaiseksi
eikä ole kirjannut odotettuja luottotappioita tilinpäätöksiin.
113
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat sisältävät rahoituslaitoslainat ja korot, vuokrasopimusvelat ja ostovelat.
Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon syntyneillä transaktiomenoilla vähennettynä.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää.
Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun se tullaan suorittamaan 12 kuukauden kuluessa
tilinpäätöspäivästä tai jos konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksua yli 12 kuukauden
päähän tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelat, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä,
luokitellaan lyhytaikaisiksi, vaikka pitkäaikainen jälleenrahoitussopimus saadaan päätökseen
tilinpäätöspäivän jälkeen ja ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi myös
silloin, jos velka on vaadittaessa maksettava tilanteissa, joissa kovenantti on rikkoutunut
tilinpäätöshetkellä tai sitä ennen. Jos lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi kovenanttirikkomuksen takia, ne
esitetään takaisinlunastettavaan määrään.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun se on suoritettu, peruutettu tai sen voimassaolo päättyy.
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2026 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Lyhytaikaiset rahoitusvarat 9,4 9,4 Myyntisaamiset 1,0 1,0 Muut rahoitusvarat 33,0 33,0 Rahavarat 43,3 43,3 Rahoitusvarat yhteensä Pitkäaikaiset rahoitusvelat 69,9 69,9 Rahoituslaitoslainat Vuokrasopimusvelat 77,3 77,3 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat 16,2 16,2 Ostovelat 31,0 31,0 Korkojaksotukset 0,7 0,7 Rahoitusvelat yhteensä 195,1 195,1
114
Jaksotettuun Käypään arvoon milj. euroa, 31.1.2025 hankintamenoon tulosvaikutteisesti Kirjanpitoarvo Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset 5,9 5,9 Muut rahoitusvarat 0,9 0,9 Rahavarat 18,3 18,3 Rahoitusvarat yhteensä 25,2 25,2 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoituslaitoslainat 50,0 50,0 Vuokrasopimusvelat 68,1 68,1 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Vuokrasopimusvelat 15,0 15,0 Ostovelat 24,0 24,0 Korkojaksotukset 0,2 0,2 Rahoitusvelat yhteensä 157,3 157,3
Muut rahoitusvarat sisältävät ostojen vuosialennuksiin ja toimittajilta laskutettaviin tuotereklamaatioihin
liittyviä saamisia. Muita siirtosaamisia ei ole luokiteltu rahoitusvaroiksi, eikä niitä siitä syystä ole esitetty
taulukossa. Siirtosaamiset on eritelty yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.2. Siirtoveloista on huomioitu
ainoastaan jaksotetut korot, koska muita siirtovelkoja ei luokitella rahoitusveloiksi. Muut velat on esitetty
tarkemmin liitetiedossa 3.3.
Lyhytaikaisten erien tasearvojen arvioidaan olennaisilta osin vastaavan niiden käypiä arvoja.
Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:
milj. euroa Kirjanpitoarvo Käypä arvo 31.1.2026 69,9 69,9 31.1.2025 50,0 50,0
Rahoituslaitoslainojen käyvät arvot perustuvat raportointihetken lainakorolla diskontattuihin rahavirtoihin.
Rahoituslaitoslainat luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2.
Liite 5.6 Rahoitustuotot ja -kulut
Laadintaperiaatteet
Rahoituskulut koostuvat rahoituslaitoslainojen korkokuluista, vuokrasopimusvelkojen korkokuluista
sekä muista rahoituskuluista.
Lainoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä.
Efektiivinen korko on korko, jolla lainan odotettavissa olevan elinkaaren aikaiset rahoitusvelan maksut
on diskontattu nykyarvoon. Laskelmassa on mukana kaikki sopimusosapuolten maksamat maksut ja
transaktiokustannukset.
115
Rahoitustuotot milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Korkotuotot 0,5 0,6 Rahoitustuotot yhteensä 0,5 0,6
Rahoituskulut milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Korkokulut rahoituslaitoslainoista 1,8 2,5 Korkokulut vuokraveloista 3,4 2,9 Muut rahoituskulut 0,7 0,4 Rahoituskulut yhteensä 5,9 5,8
Liite 5.7 Ehdolliset velat
Laadintaperiaatteet
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja
jonka olemassaolo varmistuu tulevaisuudessa tai olemassa oleva velvoite, jota ei merkitä taseeseen,
koska sen toteutuminen ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän
luotettavasti.
Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen. Ne esitetään liitetietona paitsi silloin, kun velan toteutuminen on
erittäin epätodennäköistä.
Puuilon ehdolliset velat koostuvat vuokrasopimusveloista niiden vuokrasopimusten osalta, joiden
vuokra-aika alkaa raportointikauden päättymisen jälkeen, eikä niitä siten ole merkitty taseeseen. Puuilo-
konsernin rahoituslaitoslaina on vakuudeton.
Puuilo on sitoutunut vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika alkaa tulevaisuudessa, eikä niitä siten ole
huomioitu taseen käyttöoikeusomaisuuserissä tai vuokrasopimusveloissa. Näiden sopimusten mukaiset
vähimmäisvuokrat on esitetty oheisessa taulukossa:
milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Tulevaisuudessa voimaan astuvien sopimusten vuokravastuu 43,1 27,9
116
6 MUUT LIITETIEDOT
Liite 6.1 Lähipiiritapahtumat
Puuilon lähipiiriin kuuluvat konsernin avainhenkilöt, heidän läheiset perheenjäsenensä sekä heidän
määräysvallassansa olevat yhtiöt. Avainhenkilöiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä
muut johtoryhmän jäsenet.
Puuilo-konserni ostaa vähittäiskaupassa myymiään tuotteita lähipiirin omistamilta yhtiöiltä. Nämä yhtiöt
valmistavat tuotteita, jotka kuuluvat Puuilon tuotevalikoimaan. Lisäksi yhtiö vuokraa liiketiloja lähipiiriltä.
Konsernin vuokravelat lähipiirille sisältävät edellä mainittujen vuokrattujen toimipisteiden tulevien
vuokrakulujen nykyarvon. Liiketoimet lähipiirin kanssa ovat tapahtuneet markkinahintaan ja
tavanomaisin ehdoin. Puuilon koko henkilöstö on oikeutettu tavanomaiseen henkilökunta-alennukseen
Puuilon myymälöissä. Puuiloon työsuhteessa oleva lähipiiri on oikeutettu tähän alennukseen. Näitä
tietoja ei ole esitetty lähipiiritapahtumina.
Lähipiiriin kuuluvien kanssa toteutettiin seuraavat liiketoimet:
Tuloslaskelma milj. euroa 1.2.2025-31.1.2026 1.2.2024-31.1.2025 Myynti 0,0 0,0 Ostot 4,2 1,0 Vuokrat ja muut kulut 0,2 0,1
Tase milj. euroa 31.1.2026 31.1.2025 Myyntisaamiset 0,0 - Ostovelat 0,3 - Vuokravelat (IFRS 16) 0,7 -
Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän osakkeiden omistusosuudet Puuilo Oyj:n
osakkeista olivat seuraavat:
Osakeomistus 31.1.2026 31.1.2025 Hallitus 3 818 869 32 891 Toimitusjohtaja 213 499 201 220 Muu johtoryhmä 179 226 431 474
Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 2.3.
117
Liite 6.2 Konsernin rakenne ja konsolidointi
Puuilon konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Puuilo Oyj (emoyhtiö) ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö
Puuilo Tavaratalot Oy. Molempien yhtiöiden kotipaikka on Helsinki. Tilikaudella perustettiin uusi
ruotsalainen tytäryhtiö Puuilo Varuhus AB, jonka kotipaikka on Tukholma. Yhtiöllä ei ole ollut
liiketoimintaa tilikaudella 2025.
Laadintaperiaatteet
Tytäryhtiöt
Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankinta-ajankohdasta eli siitä ajankohdasta
lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan ja siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Puuilolla
on määräysvalta yhtiössä, jos se altistuu tai sillä on oikeus yhtiön muuttuviin tuottoihin ja sillä on kyky
vaikuttaa näihin tuottoihin määräämällä yhteisön toiminnan periaatteista.
Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää käyttäen. Konserniyhtiöiden väliset
liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Realisoitumattomat
tappiot eliminoidaan myös, ellei liiketoimi viittaa siirretyn omaisuuserän arvonalentumiseen.
Liite 6.3 Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat
Liputusilmoitus
Puuilo vastaanotti 17.3.2026 The Capital Group Companies, Inc:n arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan The Capital Group Companies, Inc.:n epäsuora
omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä alitti 5 prosentin rajan 16.3.2026 ja on nyt 4,98 %.
(pörssitiedote 18.3.2026)
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen
jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin viisi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi
valitaan uudelleen kaikki hallituksen nykyiset jäsenet: Susanne Hounsgaard, Jens Joller, Mammu
Kaario, Tuomas Piirtola ja Markku Tuomaala. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä
ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta
ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan uudelleen Mammu Kaario.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot
seuraavasti:
-Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 70 000 euroa (aiemmin 65 000 euroa)
-Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 37 000 euroa (aiemmin 33 000 euroa)
-Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 7 000 euroa (aiemmin 6 000 euroa) ja
tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 4 000 euroa (aiemmin 3 000 euroa).
Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 20.3.2026)
118
Omien osakkeiden hankinta
Puuilo tiedotti 25.3.2026, että yhtiön hallitus on päättänyt käyttää 15.5.2025 pidetyn varsinaisen
yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita. Omien osakkeiden hankinnat
alkoivat 27.3.2026 ja päättyivät 9.4.2026. Tämän jakson aikana Puuilo hankki 385 000 omaa osaketta.
Määrä vastaa noin 0,45 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 84 776 953 osaketta.
Keskimääräinen ostohinta osaketta kohti oli 12,798540 euroa ja kokonaisarvo 4 927 438 euroa.
Hankitut osakkeet käytetään ensisijaisesti osana avainhenkilöiden osakeperusteisten
kannustinjärjestelmien (share-based incentive plan) palkkioiden maksamista. Osakkeet hankittiin
muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa hankintahetken markkinahintaan
julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankintojen
jälkeen yhtiön hallussa on yhteensä 813 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 9.4.2026)
Liputusilmoitus
Puuilo Oyj on 9.4.2026 vastaanottanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen.
Ilmoituksen mukaan JPMorgan Chase & Co.:n epäsuora omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä ylitti
5 prosentin rajan 7.4.2026 ja on nyt 5,05 %. (pörssitiedote 10.4.2026)
Liite 6.4 Uudet ja tulevat standardit
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jota sovelletaan 1.
tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen.
Standardilla tulee olemaan vaikutus Puuilon konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen
esittämiseen.
119
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
euroa
1.2.2025-31.1.2026
1.2.2024-31.1.2025
Liikevaihto
1 468 258,91
1 468 258,80
Liiketoiminnan muut tuotot
-
2 401,63
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-1 837 850,13
-1 293 519,16
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-198 404,91
-205 597,83
Muut henkilösivukulut
-21 812,92
-23 458,61
Henkilöstökulut yhteensä
-2 058 067,96
-1 522 575,60
Liiketoiminnan muut kulut
-1 458 122,31
-725 922,20
Liikevoitto (-tappio)
-2 047 931,36
-777 837,37
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
88 364,80
43 838,80
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
-1 648 403,57
-1 702 875,87
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-1 560 038,77
-1 659 037,07
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-3 607 970,13
-2 436 874,44
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustus
Saadut konserniavustukset
75 448 822,33
65 184 329,05
Tilinpäätössiirrot yhteensä
75 448 822,33
65 184 329,05
Tuloverot
Tilikauden verot
-14 266 472,32
-12 571 443,48
Tuloverot yhteensä
-14 266 472,32
-12 571 443,48
Tilikauden voitto (tappio)
57 574 379,88
50 176 011,13
120
Emoyhtiön tase
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
73 156 725,91
73 156 725,91
Sijoitukset yhteensä
73 156 725,91
73 156 725,91
Pysyvät vastaavat yhteensä
73 156 725,91
73 156 725,91
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Lyhytaikaiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
102 028 456,90
93 772 875,73
Muut saamiset
14 080,21
0,00
Siirtosaamiset
92 382,66
94 991,59
Lyhytaikaiset yhteensä
102 134 919,77
93 867 867,32
Rahat ja pankkisaamiset
10 616 078,06
1 301 625,22
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
112 750 997,83
95 169 492,54
Vastaavaa yhteensä
185 907 723,74
168 326 218,45
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma
80 000,00
80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
30 000 004,98
30 000 004,98
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
45 580 806,50
54 448 699,17
Tilikauden voitto (tappio)
57 574 379,88
50 176 011,13
Oma pääoma yhteensä
133 235 191,36
134 704 715,28
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
50 000 000,00
30 000 000,00
Pitkäaikainen yhteensä
50 000 000,00
30 000 000,00
Lyhytaikainen
Ostovelat
108 142,01
70 478,70
Velat saman konsernin yrityksille
-
211 919,89
Muut velat
92 477,42
136 326,41
Siirtovelat
2 471 912,95
3 202 778,17
Lyhytaikainen yhteensä
2 672 532,38
3 621 503,17
Vieras pääoma yhteensä
52 672 532,38
33 621 503,17
Vastattavaa yhteensä
185 907 723,74
168 326 218,45
121
Emoyhtiön rahoituslaskelma
euroa
1.2.2025-31.1.2026
1.2.2024-31.1.2025
Liiketoiminnan rahavirta:
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-3 607 970,13
-2 436 874,44
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut
1 560 038,77
1 659 037,07
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-2 047 931,36
-777 837,37
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+)
19 729,22
12 234,02
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-)
153 000,35
76 040,68
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-1 875 201,79
-689 562,67
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
-1 648 403,57
-1 702 875,87
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta
88 364,80
43 838,80
Maksetut välittömät verot
-15 368 443,46
-12 436 489,84
Liiketoiminnan rahavirta (A)
-18 803 684,02
-14 785 089,58
Investointien rahavirta (B)
-
-
Rahoituksen rahavirta:
Pitkäaikaisten lainojen nostot
50 000 000,00
-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu
-30 000 000,00
-
Maksetut osingot
-59 043 903,80
-32 004 342,14
Konsernirahoituksen muutos
67 162 040,66
47 749 794,44
Rahoituksen rahavirta (C)
28 118 136,86
15 745 452,30
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys(+)/vähennys(-)
9 314 452,84
960 362,72
Rahavarat tilikauden alussa
1 301 625,22
341 262,50
Rahavarat tilikauden lopussa
10 616 078,06
1 301 625,22
122
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Puuilo Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja -asetusten sekä muiden tilinpäätöksen
laatimista koskevien säädösten mukaisesti.
Myyntisaamiset, siirtosaamiset sekä muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alempaan
todennäköiseen arvoonsa. Velat on arvostettu nimellisarvoonsa.
Tilinpäätös on laadittu noudattaen kirjanpitoasetuksen 2 luvun 2 a §:ssä säädettyjä arvostamisen ja
jaksottamisen olettamaperiaatteita ja -menetelmiä.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Uudelleenrahoitus
Puuilo allekirjoitti OP Yrityspankki Oyj:n kanssa uuden 100 miljoonan euron pitkäaikaisen
rahoitussopimuksen. Uudella rahoitussopimuksella on 36 kuukauden maturiteetti, ja se sisältää kaksi
12 kuukauden jatko-optiota. Uudella rahoitussopimuksella korvattiin vuonna 2021 solmittu aiempi
sopimus.
Rahoitussopimukseen sisältyy yhteensä 70 miljoonan euron määräaikainen lainajärjestely ja 30
miljoonan euron luottolimiittisopimus (RCF). Varoja käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun,
käyttöpääoman rahoitukseen, sekä konsernin muihin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Lainajärjestelyn ehtoihin kuuluu yksi kovenantti: nettovelat/käyttökate -suhdeluku.
Samassa järjestelyssä sovittiin myös yhteensä 30 miljoonan euron sitomattomasta
lisärahoitusmahdollisuudesta (accordion option). Tämä sitomaton lisärahoitusmahdollisuus edellyttää
kuitenkin pankilta erillisen rahoituspäätöksen. (pörssitiedote 27.3.2025)
Muutos Puuilo Oyj:n omien osakkeiden omistuksessa
Puuilo luovutti yhteensä 126 481 yhtiön hallussa olevaa Puuilon osaketta vastikkeetta osakepohjaiseen
kannustinjärjestelmään 2022–2024 kuuluvalle 28 avainhenkilölle. Ohjelmasta tiedotettiin alun perin
pörssitiedotteella 20.4.2022. Osakkeiden luovuttaminen perustui varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024
hallitukselle antamaan valtuutukseen. 14.4.2025 tapahtuneen luovutuksen jälkeen Puuilon hallussa oli
428 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 15.4.2025)
Puuilo Oyj:n hallitus perusti uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman yhtiön avainhenkilöille
Puuilon hallitus päätti perustaa uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden
avainhenkilöille (”LTI-ohjelma”) ja käynnistää LTI-ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden vuosille 2025–
2027.
LTI-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöitä hankkimaan ja omistamaan Yhtiön osakkeita.
LTI-ohjelman tavoitteena on lisäksi yhdistää osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden intressit sekä
edistää avainhenkilöiden motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista Yhtiöön. LTI-ohjelman on tarkoitus
koostua vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä
seuraava noin puolentoista vuoden omistusjakso. Hallitus päättää vuosittain ohjelmakauden
123
käynnistämisestä. LTI-ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja avainhenkilöt kutsutaan
osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen.
Ensimmäinen LTI:n ohjelmakausi 2025–2027 alkoi 1.6.2025 ja päättyy 31.5.2028. Ensimmäinen
säästöjakso päättyy 31.5.2026. Omistusjakso alkaa ensimmäisestä säästöosakkeiden hankinnasta.
Ohjelmakaudella 2025–2027 LTI-ohjelmaa tarjottiin noin 100 konsernin avainhenkilölle, sisältäen myös
johtoryhmän ja toimitusjohtajan. Osana LTI:tä, avainhenkilöllä on mahdollisuus tehdä kertasijoitus ja/tai
säästää osuus palkastaan ja sijoittaa nämä rahat Puuilon osakkeisiin. Ohjelmakauden 2025–2027
sijoituksilla ja säästöillä hankitaan Puuilon osakkeita neljässä osassa arviolta syyskuussa 2025,
joulukuussa 2025, maaliskuussa 2026 sekä kesäkuussa 2026.
Ohjelmakaudella 2025–2027 Yhtiö antaa LTI-ohjelmaan osallistuville avainhenkilöille palkkioksi
sitoutumisesta yhden ilmaisen lisäosakkeen (brutto) yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden.
Osallistujilla on lisäksi mahdollisuus ansaita yhdestä kolmeen suoriteperusteista lisäosaketta (brutto)
jokaista yhtä säästöillä hankittua säästöosaketta kohden, mikäli ohjelmakaudelle asetetut
suorituskriteerit saavutetaan. Ohjelmakauden suorituskriteerit on sidottu osakkeen kokonaistuottoon
(TSR), yhtiön oikaistuun tulokseen ennen korkoja, veroja ja arvonalentumisia (EBITA) sekä sijoitetun
pääoman tuottoon (ROIC). Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja hankittujen
säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa omistusjakson ajan, joka päättyy vuoden 2027
tilinpäätöstiedotteen julkaisua seuraavana päivänä. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson
päättymisen jälkeen osittain osakkeina ja rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta
aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä
sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Säästöosakkeet ja lisäosakkeet ovat Puuilon
osakkeita.
Ensimmäisen ohjelmakauden 2025–2027 lisäosakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen veroja)
on noin
519 000 osaketta, laskettuna 16.4.2025 osakekurssilla. Lopullinen lisäosakkeiden määrä riippuu
avainhenkilöiden osallistumis- ja säästöasteesta ohjelmaan, lisäosakkeiden saamisen edellytysten
täyttämisestä sekä osakemäärästä, joka ostetaan markkinoilta säästöillä. (pörssitiedote 17.4.2025)
Uudet pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2026–2030
Puuilon hallitus päätti 10.9.2025 uusista pitkän aikavälin tavoitteista. Tavoitteet julkaistiin 11.9.2025.
CFO Ville Ranta jätti Puuilon vuoden 2025 lopussa
CFO Ville Ranta kertoi jättävänsä Puuilon siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen. Hän lopetti
nykyisessä tehtävässään 31.12.2025. Hänen seuraajansa haku on käynnissä. (pörssitiedote 1.10.2025)
Nimitystoimikunnan kokoonpano
Puuilon osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 1.10.2025 päivätyn osakasluettelon
perusteella kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä
Puuilo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Mammu Kaario. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella
Puuilo Oyj:n hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valintaa ja palkitsemista sekä hallituksen
valiokuntien jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026, sekä
tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle.
Kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat nimesivät seuraavat jäsenet Puuilon osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaan: Ampfield Management, L.P., edustajanaan Emerson Moore, Markku Tuomaala,
edustajanaan Janne Koikkalainen, Evli-Rahastoyhtiö Oy, edustajanaan Ville Tiainen. (pörssitiedote
14.10.2025)
124
Väliaikainen talousjohtaja
Annu von Weymarn on nimitetty Puuilon väliaikaiseksi talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi
1.1.2026 alkaen. Weymarn on työskennellyt Puuilossa vuodesta 2019 alkaen ja hän toimii yhtiön Head
of Financial Controlling roolissa. (pörssitiedote 10.12.2025)
Tilikauden päättymispäivän jälkeiset merkittävät tapahtumat
Liputusilmoitus
Puuilo vastaanotti 17.3.2026 The Capital Group Companies, Inc:n arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan The Capital Group Companies, Inc.:n epäsuora
omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä alitti 5 prosentin rajan 16.3.2026 ja on nyt 4,98 %.
(pörssitiedote 18.3.2026)
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa Puuilon varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen
jäsenten määrä olisi viisi (aiemmin viisi). Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi
valitaan uudelleen kaikki hallituksen nykyiset jäsenet: Susanne Hounsgaard, Jens Joller, Mammu
Kaario, Tuomas Piirtola ja Markku Tuomaala. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä
ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Jens Jolleria, joka on riippumaton yhtiöstä, mutta
ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta. Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan uudelleen Mammu Kaario.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksetaan palkkiot
seuraavasti:
-Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 70 000 euroa (aiemmin 65 000 euroa)
-Hallituksen muille jäsenille vuosipalkkiona 37 000 euroa (aiemmin 33 000 euroa)
-Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle vuosipalkkiona 7 000 euroa (aiemmin 6 000 euroa) ja
tarkastusvaliokunnan jäsenelle vuosipalkkiona 4 000 euroa (aiemmin 3 000 euroa).
Kaikki palkkiot maksetaan rahana. (pörssitiedote 20.3.2026)
Omien osakkeiden hankinta
Puuilo tiedotti 25.3.2026, että yhtiön hallitus on päättänyt käyttää 15.5.2025 pidetyn varsinaisen
yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita. Omien osakkeiden hankinnat
alkoivat 27.3.2026 ja päättyivät 9.4.2026. Tämän jakson aikana Puuilo hankki 385 000 omaa osaketta.
Määrä vastaa noin 0,45 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 84 776 953 osaketta.
Keskimääräinen ostohinta osaketta kohti oli 12,798540 euroa ja kokonaisarvo 4 927 438 euroa.
Hankitut osakkeet käytetään ensisijaisesti osana avainhenkilöiden osakeperusteisten
kannustinjärjestelmien (share-based incentive plan) palkkioiden maksamista. Osakkeet hankittiin
muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa hankintahetken markkinahintaan
julkisessa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankintojen
jälkeen yhtiön hallussa on yhteensä 813 519 omaa osaketta. (pörssitiedote 9.4.2026)
125
Liputusilmoitus
Puuilo Oyj on 9.4.2026 vastaanottanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen.
Ilmoituksen mukaan JPMorgan Chase & Co.:n epäsuora omistusosuus Yhtiön osakkeista ja äänistä ylitti
5 prosentin rajan 7.4.2026 ja on nyt 5,05 %. (pörssitiedote 10.4.2026)
126
Tuloslaskelman liitetiedot
Liikevaihto
euroa
1.2.2025-31.1.2026
1.2.2024-31.1.2025
Konsernin hallintopalkkioveloitukset
1 468 258,91
1 468 258,80
Yhteensä
1 468 258,91
1 468 258,80
Liiketoiminnan muut tuotot
euroa
1.2.2025-31.1.2026
1.2.2024-31.1.2025
Muut
0,00
2 401,63
Yhteensä
0,00
2 401,63
Rahoitustuotot ja -kulut
euroa
1.2.2025-31.1.2026
1.2.2024-31.1.2025
Korkotuotot muilta
88 364,80
43 838,80
Korkokulut muille
-1 648 403,57
-1 702 875,87
Yhteensä
-1 560 038,77
-1 659 037,07
Tilintarkastajan palkkiot
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Tilintarkastus
141 600,00
105 586,70
Muut palvelut
66 181,31
-
Yhteensä
207 781,31
105 586,70
Henkilökunnan lukumäärä
31.1.2026
31.1.2025
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
7
7
Yhteensä
7
7
Henkilöstökulut
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Tilikauden palkat
1 837 850,13
1 293 519,16
Eläkekulut
198 404,91
205 597,83
Henkilösivukulut
21 812,92
23 458,61
Yhteensä
2 058 067,96
1 522 575,60
127
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Menoennakot
91 440,18
94 970,69
Muut siirtosaamiset
942,48
20,90
Yhteensä
92 382,66
94 991,59
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Myyntisaamiset
122 354,90
153 555,40
Konserniavustussaamiset
101 906 102,00
93 619 320,33
Yhteensä
102 028 456,90
93 772 875,73
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
Oma pääoma
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Osakepääoma tilikauden alussa
80 000,00
80 000,00
Osakepääoma tilikauden lopussa
80 000,00
80 000,00
Sidottu oma pääoma yhteensä tilikauden lopussa
80 000,00
80 000,00
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa
30 000 004,98
30 000 004,98
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden lopussa
30 000 004,98
30 000 004,98
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden alussa
54 448 699,17
42 356 677,65
Edellisen tilikauden voiton/tappion siirto
50 176 011,13
44 096 363,66
Osingonjako
-59 043 903,80
-32 004 342,14
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden lopussa
45 580 806,50
54 448 699,17
Tilikauden voitto/tappio
57 574 379,88
50 176 011,13
Vapaa oma pääoma tilikauden lopussa
133 155 191,36
134 624 715,28
Oma pääoma yhteensä
133 235 191,36
134 704 715,28
Laskelma jakokelpoisista varoista omassa pääomassa
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Edellisten tilikausien voitto/tappio
45 580 806,50
54 448 699,17
Tilikauden voitto/tappio
57 574 379,88
50 176 011,13
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
30 000 004,98
30 000 004,98
Jakokelpoiset varat yhteensä
133 155 191,36
134 624 715,28
128
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
euroa
31.1.2026
31.1.2025
Palkkavelat
49 886,96
54 046,03
Palkkojen sivukuluvelat
76 978,42
53 153,52
Lomapalkkavelka sivukuluineen
157 108,29
195 251,57
Korkovelat
496 466,94
106 883,57
Verovelat
1 691 472,34
2 793 443,48
Yhteensä
2 471 912,95
3 202 778,17
Omistukset muissa yrityksissä
Puuilo Oyj:llä (emoyhtiö) on suomalainen tytäryhtiö, Puuilo Tavaratalot Oy (omistus 100 %) sekä
ruotsalainen tytäryhtiö, Puuilo Varuhus AB (omistus 100 %).
129
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Tilinpäätös on laadittu noudattaen sovellettavia tilinpäätössäännöksiä ja antaa oikean ja riittävän kuvan
sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista,
taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan
antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on
laadittu noudattaen tilinpäätösdirektiivin mukaisia raportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen 8.
artiklaa.
Päiväys ja allekirjoitus
Helsingissä,
huhtikuun 15. päivänä 2026
Mammu Kaario
Susanne Hounsgaard
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen jäsen
Jens Joller
Tuomas Piirtola
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Markku Tuomaala
Hallituksen jäsen
Juha Saarela
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä,
huhtikuun 15. päivänä 2026
KPMG Oy Ab
tilintarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KHT
KPMG Oy Ab
Töölönlahdenkatu 3 A
PL 1037
00101 HELSINKI
Puhelin 020 760 3000
www.kpmg.fi
KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of independent member firms
affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee.
Y-tunnus 1805485-9
Kotipaikka Helsinki
Tilintarkastuskertomus
Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Puuilo Oyj:n (y-tunnus 2726573–8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva
informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti,
— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty
perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin
päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat
mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
Puuilo Oyj
Tilintarkastuskertomus
15.4.2026
2
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen
kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEINEN SEIKKA
KUINKA KYSEISTÄ SEIKKAA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Vaihto-omaisuuden olemassaolo ja arvostaminen (viittaus konsernitilinpäätöksen
liitetietoon 3.1 Vaihto-omaisuus)
— Tilikauden lopussa vaihto-omaisuuden
määrä oli 123 miljoonaa euroa ja se vastasi
39 prosenttia konsernitaseen
loppusummasta.
— Vaihto-omaisuuden hankintameno
määritetään painotetun keskihinnan
menetelmällä.
— Valmiiden tuotteiden hankintameno sisältää
hankintakustannukset, mukaan lukien
välittömät kuljetus- ja käsittelykustannukset
sekä toimittajien myöntämät hyvitykset.
— Vaihto-omaisuus arvostetaan
hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvon
ja mahdollisen arvonalentumisen
määrittämiseen liittyy johdon harkintaa
koskien tuotteiden tulevaa kysyntää.
— Tase-erän merkittävyyden sekä vaihto-
omaisuuden olemassaoloon ja
arvostukseen liittyvien riskien vuoksi vaihto-
omaisuus katsotaan keskeiseksi seikaksi
tilintarkastuksessa.
Tarkastustoimenpiteisiimme kuului muun
muassa seuraavia toimenpiteitä:
—
Olemme arvioineet vaihto-omaisuuden
hallintaan liittyvää sisäistä valvontaa ja
testanneet keskeisiä kontrolleja.
—
Olemme arvioineet vaihto-omaisuuden
kirjanpitoperiaatteita suhteessa
sovellettaviin tilinpäätösstandardeihin.
—
Olemme suorittaneet
riskienarviointitoimenpiteitä hyödyntäen
data-analytiikkaa.
—
Olemme arvioineet arvioituun hävikkiin ja
hitaasti liikkuviin tuotteisiin perustuvien
arvonalentumisien laskentaperiaatteita ja
niiden noudattamista.
—
Olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden
inventointeihin ja suorittaneet otantaan
perustuvia tarkastuslaskentoja.
—
Olemme verranneet valittujen vaihto-
omaisuuserien hankintamenoja
ostolaskuihin, testanneet painotetun
keskihinnan laskennan oikeellisuutta ja
verranneet valittujen vaihto-omaisuuserien
hankintamenoja myyntihintoihin.
—
Olemme arvioineet vaihto-omaisuuteen
liittyvien liitetietojen esittämistä
tilinpäätöksessä.
Puuilo Oyj
Tilintarkastuskertomus
15.4.2026
3
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat
myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja
siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä
ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Puuilo Oyj
Tilintarkastuskertomus
15.4.2026
4
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö
tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten,
että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
— Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä
koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin
liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme
kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen
tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 15.5.2025 alkaen yhtäjaksoisesti yhden
vuoden.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja
tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Puuilo Oyj
Tilintarkastuskertomus
15.4.2026
5
Helsingissä 15. huhtikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
H
enrik Holmbom
KHT
KPMG Oy Ab
Töölönlahdenkatu 3 A
PL 1037
00101 HELSINKI
Puhelin 020 760 3000
www.kpmg.fi
KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of independent member firms
affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee.
Y-tunnus 1805485-9
Kotipaikka Helsinki
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Puuilo Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Puuilo Oyj:n (y-tunnus
2726573–8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti
tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka
antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyj
ä
v
aatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Puuilo Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön
kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Vertailutietoihin liittyen konsernikestävyysraportin tilikaudelta 1.2.2024–31.1.2025 on varmentanut rajoitetun
varmuuden tasolla toinen kestävyysraportointitarkastaja, jonka 24.3.2025 päivätty varmennuskertomus
sisälsi vakiomuotoisen lausunnon konsernikestävyysraportista. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän
seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet
tai menettelytavat.
Puuilo OyjClient
Kestävyysraportin varmennuskertomus
tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026
2
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Puuilo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
— konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn
mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
— siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
— sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien
seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille
on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä
mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen
päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on
epätäydellistä.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista
näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella.
Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu
odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin
olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
— Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Puuilo OyjClient
Kestävyysraportin varmennuskertomus
tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026
3
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi
rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin
varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
— Haastattelimme yhtiön johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja
raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
— Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin
toteuttamista sekä prosessista annettuja tietoja suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
— Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyvistä
konsernin keskeisistä prosesseista, kontrolleista ja tietojärjestelmistä.
— Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin
ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
— Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme,
tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
— Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä
suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
— EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen
tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 15. huhtikuuta 2026
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Henrik Holmbom
KRT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Puuilo Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Puuilo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Puuilo Oyj:n
(y-tunnus 2726573-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
743700UJUT6FWHBXPR69-2026-01-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen
kuuluu
— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-
antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Puuilo Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen 743700UJUT6FWHBXPR69-2026-01-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Puuilo Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.2.2025–31.1.2026 on
annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 15.4.2026. Tällä raportilla emme anna
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 16. huhtikuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
H
enrik Holmbom
KHT
743700UJUT6FWHBXPR692025-02-012026-01-31743700UJUT6FWHBXPR692024-02-012025-01-31743700UJUT6FWHBXPR692026-01-31743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UJUT6FWHBXPR692026-01-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700UJUT6FWHBXPR692026-01-31PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692025-02-012026-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692026-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692025-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692025-02-012026-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692026-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31PUU:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692024-02-012025-01-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692024-02-012025-01-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UJUT6FWHBXPR692024-01-31iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares