Rapala VMC Group

VUOSIRAPORTTI

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | 3

TOIMITUSJOHTAJAN

KATSAUS

Toimitusjohtaja Lars Ollberg: ”Saavutimme viime vuonna useita strate-

gisia tavoitteitamme. Liiketoimintamme vakiintui, joka luo hyvän pohjan

tulevaisuuden kasvulle. Keskityimme strategiamme mukaisesti brändi

emme arvon, asiakassuhteidemme sekä markkina-asemamme vahvis-

tamiseen erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Vaikka vuoden

alussa kohtasimme haastavia kaupallisia olosuhteita, onnistuimme pa

rantamaan liiketoimintamme tulosta.

Myyntimme pysyi vakaana 220,9 miljoonassa eurossa (221,6 MEUR), ja

vertailukelpoinen liiketulos parani 6,2 miljoonaan euroon (5,6 MEUR). Kan

nattavuutemme parani vuoden molemmilla puoliskoilla, vaikkakin toisen

vuosipuoliskon raportoitu liiketulos laski -2,6 MEUR:oon (-0,4 MEUR) kerta

luonteisten erien vuoksi. Nämä kertaluonteiset erät liittyivät toimenpiteisiin

jotka mahdollistavat jatkossa matalamman kulutason. Varastotasomme

laski 84,2 miljoonaan euroon (87,5 MEUR), mikä osoittaa onnistunutta

varastonhallintaa ja myynnin optimointia. Operatiivinen kassavirtamme

oli 23,4 miljoonaa euroa (20,6 MEUR), mikä kuvastaa parantunutta net

tokäyttöpääomaa sekä resurssien ja toimintojen tehokasta hallintaa.

Toimitusvarmuutemme on alan korkeimpia, ja asiakastyytyväisyys on

huomattavasti parantunut.

Työntekijöidemme työtyytyväisyys on parantunut ja henkilöstökyselyjen

palautteet ovat olleet pääosin erittäin positiivisia. Työntekijämme ovat tär

kein voimavaramme ja tulemme kiinnittämään entistä enemmän huomio-

ta hyvän yhteishengen kehittämiseen. Tiivistimme kauden aikana myös

johtoryhmämme työskentelyä. Strategiamme heijastaa sitoumustamme

edistää vastuullisuutta tuotteissamme, asiakassuhteissamme, maailman

laajuisessa toiminnassamme ja sidosryhmäsuhteissamme. Tavoittee-

namme on integroida kestävyys kaikkiin liiketoimintamme osa-alueisiin.

Pohjois-Amerikka pysyy suurimpana markkina-alueenamme, jossa ase

mamme säilyi vahvana. Uuden Rapala CrushCity -tuotteen lanseeraus on

ylittänyt odotuksemme ja se on ollut eräs viime vuosien onnistuneimpia

aluevaltauksia. Tämä uusi tuoteryhmä on avannut meille uusia kuluttaja

ryhmiä erityisesti nuorempien harrastajien joukossa, ja he muodostavat

kasvavan ja merkittävän asiakasryhmän. CrushCity on edelleen vahvista

nut suhteitamme Pohjois-Amerikan suurimpiin jälleenmyyjiin.

Toinen merkittävä saavutus on ollut 13 Fishingin onnistunut integraatio

Rapala USA:n kanssa. Tämän toimenpiteen seurauksena 13 Fishingin

toiminta on nyt kannattavaa, ja tuotevalikoima on uudistunut sekä kesä-

että talvikalastustuotteiden osalta. Asiakkaamme ovat laajalti ottaneet

uuden malliston valikoimiinsa.

Vaikka Euroopan markkinoilla on ollut haasteita kuluttajien varovaisuu

den vuoksi, olemme onnistuneet parantamaan ja tehostamaan toimin-

taamme. Kannattavuutemme alueella on parantunut vuoden 2024 aikana.

Operatiivisen tehokkuuden parantuminen näkyy lyhentyneinä toimitusai

koina ja asiakastyytyväisyyden lisääntymisenä. Euroopan myyntimme

keskittyy erityisesti Rapala-tuotteiden sekä Okuma-vapojen ja -kelojen

myyntiin ja markkinointiin.

Aasian markkinoilla on myös tapahtunut myynnin ja kannattavuuden

kasvua. Aloitimme Okuma-tuotteiden myynnin Thaimaassa ja Koreassa.

Talviurheilu- liiketoiminta on ollut haastavaa, mutta olemme toteuttaneet

useita toimenpiteitä myynnin tukemiseksi.

Uistin- ja veitsituotannon keskittäminen Viroon on tuottanut tuloksia:

varastot ja läpimenoajat ovat lyhentyneet merkittävästi, ja olemme saavut

taneet merkittäviä säästöjä operatiivisissa kustannuksissa. Anaplan-logis-

tiikkatyökalun käyttöönotto on parantanut varaston laatua ja täyttöasteita,

Uusien tuotteiden kehitys etenee aikataulussa, ja tuotekehitysorga

nisaatiomme yhteistyö Pohjois-Amerikan, Euroopan ja APACin alueilla

noudattaa ”Think Global – Act Local” -strategiaa. Esimerkkinä tästä on

Rapala CrushCity -tuoteperheen maailmanlaajuinen menestys pehmytuis

tinmarkkinoilla, jossa se on nopeasti noussut kategoriassaan myydyim-

pien tuotteiden joukkoon kaikilla mantereilla. Lähes kaikki uistimemme

suunnitellaan Suomen modernissa tuotekehityskeskuksessa Vääksyssä.

Vuosi 2024 on ollut meille vakautuksen vuosi. Uskomme, että uusittu

strategiamme tuo lisäarvoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmillem

me. Jatkamme investointeja kasvuun ja tehokkuuteen vahvistaaksemme

asemaamme yhtenä johtavista yhtiöistä kalastusvälinemarkkinoilla. Odo

tamme liikevaihtomme ja liikevoittomme kasvavan vuoden 2025 aikana.”

SISÄLLYSLUETTELO

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ....................................3

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ............................4

RISKIENHALLINTA ........................................................64

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT ........................65

HALLITUS JA JOHTO ....................................................67

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ

KUVAAVAT TUNNUSLUVUT ..........................................70

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS .....................................72

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LIITETIEDOT ..................................................................76

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS ................................103

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT ...........................................106

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN

SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET ...........112

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ ............................................112

TILINTARKASTUSKERTOMUS ....................................113

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN

RAPORTTI RAPALA VMC OYJ:N

ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ .........................................116

KESTÄVYYSSELVITYKSEN

VARMENNUSKERTOMUS ............................................117

HALLINNOINTI .............................................................119

PALKITSEMISRAPORTTI .............................................125

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | 5

4 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

MARKKINAYMPÄRISTÖ

Vuonna 2024 toimintaympäristö säilyi kohtuullisena. Laskenut inflaatio

paransi kuluttajien luottamusta, mikä johti vilkkaampaan aktiivisuuteen

vähittäiskaupassa. Kuluttajien kiinnostus kulutustuotteisiin kasvoi, ja

arvokkaampien kestokulutushyödykkeiden myynti jatkoi elpymistään.

Lisäksi suotuisat avovesikalastusolosuhteet jatkuivat pitkälle syksyyn,

mikä toimi vastapainona poliittisille epävarmuustekijöille, jotka olisivat

muutoin voineet vaikuttaa kulutukseen.

TUNNUSLUKUJA

Milj. EUR 2024 2023 2022

Liikevaihto 220,9 221,6 274,4

Liikevoitto ennen poistoja

ja arvonalentumisia (EBITDA) 21,1 15,6 23,6

Liikevoitto 8,6 4,0 12,3

suhteessa liikevaihtoon, % 3,9 1,8 4,5

Vertailukelpoinen liikevoitto 6,2 5,6 15,3

suhteessa liikevaihtoon, % 2,8 2,5 5,6

Voitto/tappio ennen veroja 0,5 -6,7 8,8

Tilikauden tulos 0,4 -7,3 3,7

Osakekohtainen tulos -0,07 -0,20 0,10

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 63,6 61,7 71,5

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin, henkilöä 1 353 1 436 1 704

Tutkimus- ja kehityskulut 1,0 0,8 1,3

suhteessa liikevaihtoon, % 0,4 0,4 0,5

Liiketoiminnan nettorahavirta 23,4 20,6 -12,9

Investointien nettorahavirta 4,6 -9,5 10,7

Korollinen nettovelka kauden lopussa 61,8 80,9 107,1

Omavaraisuusaste kauden lopussa, % 53,0 52,1 41,2

Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, % 39,8 51,8 77,0

Oman pääoman tuotto, % 0,3 -5,0 2,7

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Konsernin liikevaihto oli vuoden aikana viime vuoden tasolla raportoiduilla

valuuttakursseilla. Valuuttakurssien muutoksilla oli lievästi negatiivinen

vaikutus myyntiin, ja vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto kas

voi 1 % vertailukaudesta.

Pohjois-Amerikka

Myynti Pohjois-Amerikassa kasvoi 1 % vertailukauteen nähden rapor-

toiduilla valuuttakursseilla ja 1 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla.

Vastikään lanseeratut Rapala CrushCity -pehmytmuovivieheet edistivät

merkittävästi myynnin kasvua. CrushCity vauhditti myös VMC-jigikoukku

jen myyntiä. Myynti kasvoi lähes kaikissa tuoteryhmissä lukuun ottamatta

vaappuja, joiden myyntiin vaikutti kalastustekniikan muutos, jossa suo

sitaan pehmytmuovivieheitä vaappujen sijaan. Suotuisat sääolosuhteet

syksyllä pidensivät täydennysmyyntikautta, ja markkinoita hallitsivat

suuret vähittäiskauppaketjut. Talvikalastuskategorioissa jälleenmyyjien

korkeat varastoarvot johtivat vähäisempiin ennakkotilausten toimituksiin

vuoden jälkipuoliskolla.

Pohjoismaat

Myynti Pohjoismaissa laski 7 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoi-

silla valuuttakursseilla myynti laski 7 %.

Jälleenmyyjien varastotasot palautuivat terveelle tasolle, mutta yleinen

taloustilanne vaikutti myyntiin negatiivisesti. Kulutustuotteiden kysyntä

kasvoi, ja CrushCity-pehmytmuovivieheet vaikuttivat myönteisesti myyn

tiin. Operatiiviseen erinomaisuuteen panostaminen jatkui koko vuoden

ajan, ja tämän ansiosta avovesikalastuksen tuoteryhmien myynti pysyi

edellisvuoden tasolla. Vahva keskittyminen päätuotemerkkeihin, kuten

Rapala, Sufix ja Okuma, jatkui. Parantunut tuotteiden saatavuus tuki

myyntiä vuoden jälkipuoliskolla.

Talvikalastusmyynti pysyi edellisvuoden tasolla, mutta suksikauppa

laski jälleenmyyjien edelliseltä kaudelta jääneiden varastojen vuoksi. Sää

herkkänä toimialana hiihtoliiketoimintaan vaikutti lisäksi epäedulliset

sääolosuhteet, mikä osaltaan heikensi koko alueen myyntiä.

ULKOINEN LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN

Milj. EUR 2024 2023 Muutos %

Vertailu-

kelpoinen

muutos %

Pohjois-Amerikka 111,9 110,6 1 % 1 %

Pohjoismaat 25,8 27,8 -7 % -7 %

Muu Eurooppa 58,4 57,1 2 % 3 %

Muut maat 24,8 26,1 -5 % 1 %

Yhteensä 220,9 221,6 0 % 1 %

Pohjois-Amerikka 50 %

Pohjoismaat 13 %

Muu Eurooppa 26 %

Muut maat 12 %

Muu Eurooppa

Muun Euroopan myynti kasvoi 2 % vertailukauteen nähden. Vertailukel-

poisilla valuuttakursseilla myynti kasvoi 3 % edellisvuodesta.

Markkinatilanne säilyi haastavana, mutta myynti ylitti edellisvuoden

tason. Kasvua tukivat onnistuneet tuotelanseeraukset (mm. CrushCi

ty), vahva panostus Dynamite Baitsiin sekä positiivinen vire Okuma- ja

VMC-brändeissä. Ranskassa myyntiä tukivat uutuustuotteet ja aikaiset

kausitoimitukset, jotka kompensoivat heikkoja sääolosuhteita, minkä

ansiosta myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Alueen kasvu tuli vahvasta

positiivisesta vireestä ja keskittymisestä operatiiviseen erinomaisuuteen

Isossa-Britanniassa ja Saksassa.

Kolmannen osapuolen jakelusopimusten päättymisellä oli pieni negatii

vinen vaikutus alueen myyntiin.

Muu maailma

Raportoiduilla valuuttakursseilla mitattuna myynti muualla maailmassa

laski 5 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla

myynti laski 1 % edellisvuodesta.

Myynti laski useimmilla markkinoilla makrotaloudellisten vastatuulien

ja varovaisen kuluttajakysynnän seurauksena. Aasian markkinoilla heikot

valuuttakurssit suosivat paikallisesti valmistettuja tuotteita tuontitava

ran sijaan, mikä vaikutti erityisesti Sufix-kalastussiimojen myyntiin. Ete-

lä-Koreassa onnistunut Okuman lanseeraus toi kasvua, ja Australiassa

CrushCity vauhditti myyntiä merkittävästi. Latinalaisessa Amerikassa

myynti pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, kiitos hyvän vireen ja keskit

tymisen Okumaan.

TALOUDELLINEN TULOS JA KANNATTAVUUS

Vertailukelpoinen (ilman realisoitumattomia operatiivisia eriä suojaavien

valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailukelpoisuu

teen vaikuttavia eriä) liikevoitto nousi 0,6 MEUR edellisestä vuodesta.

Raportoitu liikevoitto nousi 4,6 MEUR edellisvuodesta ja vertailukelpoi

suuteen vaikuttavilla erillä oli positiivinen 2,4 MEUR (-1,6) vaikutus ra-

portoituun liikevoittoon.

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 2,8 % (2,5) koko vuonna. Kan

nattavuutta painoi alhaisempi myynti ja myyntikate. Tämä kannattavuuden

heikennys kuitenkin kompensoitiin täysin liiketoiminnan kulujen säästöillä.

Myyntikatteen lasku johtui vahvoista toimenpiteistä hitaasti liikkuvien tuot

teiden varaston purkamiseksi ja varastorakenteen parantamiseksi. Vuo-

den aikana saatiin päätökseen 6 MEUR:n säästöohjelma. Toimenpiteisiin

kuului päätöksenteon tuominen lähemmäs paikallisia markkinoita sekä

selkeiden vastuualueiden määrittäminen. Tämän seurauksena konsernin

johtoryhmän kokoa pienennettiin kahdeksaan jäseneen.

Raportoitu liikevoittomarginaali oli 3,9 % (1,8) koko vuonna. Raportoi

tuun liikevoittoon sisältyi operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannais-

ten realisoitumattomia markkina-arvostuksia, joiden vaikutus oli 0,7 MEUR

(-0,2). Muut raportoituun liikevoittoon sisältyvät vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat nettotuotot olivat 3,1 MEUR (-1,9), joihin sisältyy voitto Kanadan

jakelukeskuksen sale and leaseback -järjestelystä. Suurin osa kustannuk

sista liittyi globaalin johtoryhmän uudelleenjärjestelyyn ja muihin 6 miljoo-

nan euron säästöohjelmasta johtuviin uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin.

Kokonaisrahoituskulut (netto) olivat 8,1 MEUR (10,7) koko vuonna. Kor

ko- ja muut rahoituskulut (netto) olivat 8,8 MEUR (9,9) ja rahoituserien

valuuttakurssitappiot (netto) 0,7 MEUR (0,8).

Koko vuoden nettotulos nousi 7,6 MEUR ollen 0,4 MEUR (-7,3) ja osa

kekohtainen tulos oli -0,07 EUR (-0,20).

VERTAILUKELPOISEN LIIKEVOITON SILTALASKELMA

Milj. EUR 2024 2023 Muutos %

Liikevoitto 8,6 4,0 115 %

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Operatiivisten valuuttajohdannaisten

markkina-arvostukset 0,7 -0,2

Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Suomen uudelleenjärjestelyt - 0,8

Yhdysvaltojen uudelleenjärjestelyt 0,7 0,8

Kanadan kiinteistön myynti ja

takaisinvuokraus -6,2 0,0

Organisaation uudelleenjärjestelyt 2,2 0,3

Muut uudelleenjärjestelyt 0,1 0,0

Vertailukelpoinen liikevoitto 6,2 5,6 11 %

TALOUDELLINEN ASEMA

Liiketoiminnan nettorahavirta kasvoi 2,8 MEUR edellisestä vuodesta

ja oli 23,4 MEUR (20,6 MEUR). Toinen peräkkäinen vahva operatiivisen

kassavirran vuosi on tulos vahvasta keskittymisestä kassanhallintaan

ja käyttöpääoman hallintaan. Varastot, korottomat varat ja korottomat

velat kehittyivät suotuisasti, ja vuoden aikana käyttöpääomasta vapautui

19,7 MEUR (9,9).

Vuoden lopun varastoarvo oli 84,2 MEUR (87,5). Varastovarauksen

muutos nosti varastoarvoa 0,3 MEUR ja valuuttakurssien muutokset

niin ikään 1,3 MEUR. Varastojen orgaaninen vähennys oli 4,6 MEUR, ja

samalla varastorakenne parani edellisvuoteen verrattuna. Alkuvuoden

2025 toimitusvarmuuden varmistamiseksi, saapuvia tavarantoimittajien

lähetyksiä vastaanotettiin edellisvuotta aikaisemmin. Lisäksi oma tuo

tantokapasiteetti pidettiin korkeammalla tasolla vuoden loppupuolella.

Nämä kaksi tekijää kasvattivat vuoden lopun varastoarvoa.

Investointien positiivinen nettorahavirta oli 4,6 MEUR (-9,5). Käyttö

omaisuusinvestoinnit olivat 4,2 MEUR (9,5) ja käyttöomaisuusmyynnit

9,2 MEUR (1,4). Investoinnit pidettiin matalalla tasolla, ja ne koostuivat

pääasiassa tuotantokapasiteetin ylläpidosta sekä panostuksista uusiin

tuotteisiin. Edellisvuoden menoihin sisältyi kustannuksia, jotka liittyivät

tuotannon siirtoihin Venäjältä ja Suomesta Rapala VMC:n kampukselle

Pärnuun, Viroon. Luovutuksiin sisältyi Kanadan kiinteistön myynti ja ta

kaisinvuokraus.

Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Käyttämättömät sitovat pitkäaikaiset

luottolimiitit olivat 41,0 MEUR vuoden lopussa. Nettovelkaantumisaste

laski ja omavaraisuusaste nousi edellisvuodesta. Tämä on seurausta vah

vasta operatiivisesta kassavirrasta ja parantuneesta käyttöpääomasta.

Konsernin rahoitussopimus 106 miljoonan euron vakuudellisten term

ja revolving credit -lainojen jälleenrahoituksesta sisältää taloudellisia

kovenanttiehtoja, jotka koskevat saatavilla olevaa likviditeettiä (vähintään

22,5 MEUR), 12 kuukauden rullaavaa EBITDA:a (vähintään 10 MEUR),

nettovelan suhdetta konsolidoituun omaan pääomaan (enintään 100

%), nettovelan määrää ja nettovelan suhdetta EBITDA:an (nettovelkaan

tumisaste). Nettovelan määrää koskeva kovenantti oli 90 MEUR testa-

usajankohtana Q1/2024, 80 MEUR testausajankohtana Q2/2024 ja se oli

80 MEUR testausajankohtana Q3/2024. Korollisen nettovelan ja EBITDAn

suhdetta koskeva kovenanttitaso oli 5,50 testausajankohtana Q1/2024,

4,25 testausajankohtana Q2/2024 ja se on 3,80 testausajankohtana

Q3/2024 ja siitä eteenpäin. Kovenantit testataan säännöllisesti joko

neljännesvuosittain tai jokaisen kuukauden viimeisenä päivänä. Mikäli

kovenanttiehtoja rikotaan, konsernin ja lainanantajien on neuvoteltava

kovenanttirikkomuksen ratkaisemiseksi ja sovittava toimenpiteistä tilan

teen korjaamiseksi. Sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa

kovenanttirikkomus jää sopimatta, lainanantajilla on oikeus vaatia lainan

ja kertyneiden korkojen kokonaista tai osittaista takaisinmaksua.

Testausajankohtina Q1/2024, Q2/2024, Q3/2024 ja Q4/2024 korollinen

nettovelka oli 81,0 MEUR, 59,5 MEUR, 55,8 MEUR ja 61,8 MEUR. Korollisen

nettovelan ja EBITDAn suhde puolestaan vastaavina testausajankohtina

oli 5,30, 3,33, 3,25 ja 3,72. Kovenanttien laskentaan sisältyy tavanomaisia

oikaisuja, jotka liittyvät pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin tai

omaisuuserien myyntiin, mistä syystä laskenta voi poiketa raportoiduista

luvuista muualla tässä tiedotteessa. Konserni täyttää tällä hetkellä kaikki

taloudellisten kovenanttien vaatimukset ja odottaa täyttävänsä rahoit

tajiensa vaatimukset myös tulevaisuudessa. Konsernin kassatilanne on

hyvä ja kassavarat olivat 21,7 MEUR joulukuun 2024 lopussa.

Raportointikauden aikana konserni sopi kahdesta jatkosta rahoittaja

pankkien kanssa 106 miljoonan euron rahoitusjärjestelyille. Molemmat

jatkosopimukset olivat kuuden kuukauden mittaisia, ja raportointipäivä

nä rahoitusjärjestelyt erääntyvät vuonna 2026, sisältäen 12 kuukauden

jatko-option.

Konsernin omaan pääomaan sisältyy marraskuussa 2023 liikkeeseen

laskettu 30,0 MEUR:n hybridilaina. Kertyneet, mutta kirjaamattomat korot

hybridilainasta olivat 31. joulukuuta 2024 yhteensä 0,3 MEUR. Hallituksen

päätöksen mukaisesti marraskuussa 2024 maksettiin 3,8 MEUR:n ker

tynyt korko, joka kirjattiin vähennyksenä konsernin omasta pääomasta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS | 7

6 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

TUOTEKEHITYS

Vuoden 2024 merkittävin tuotelanseeraus oli Rapalan CrushCity-tuo-

tesarja, jonka yli odotusten sujunut myynti vauhditti Rapalan kasvua

pehmytvieheiden markkinassa. Rapalan tuotekehitys teki kuumeisesti

töitä uusien CrushCity-mallien ja -kokojen parissa, jotta kasvu pehmytvie

hemarkkinassa jatkuisi tulevina vuosina yhtä vauhdikkaasti. Todisteena

tuotelinjan vahvasta kiinnostuksesta CrushCity Imposter -pehmytviehe

voitti parhaan tuotteen palkinnon pehmytviehesarjassa Australian Fishing

Trade Association (AFTA) Awards -tilaisuudessa vuonna 2024.

Kovavieheiden markkinassa Rapala lanseerasi premium-segmenttiin

pari uutuusviehettä: Precision Xtreme Mavrikin ja Sardan, joka on Rapalan

kaikkien aikojen suurin, painavin ja kallein viehe. Tämä raskaaseen me

riuisteluun kehitetty viehe sai toimialan suurimmilla messuilla runsaasti

huomiota ja saavutti välittömästi tinkimättömimpienkin meriuistelijoiden

luottamuksen erityisen kestävällä rakenteellaan.

Teknologian käyttö lisääntyy myös kalastuksessa. Live-kalastuksen

kasvu näkyy alan trendeissä globaalisti ja Rapala lanseerasi tähän ka

lastuksen muotoon erityisesti kehitetyn vieheen, Jigging Rap Magnumin.

Tämä viehe on suunniteltu näkymään livekaiun keilassa erityisen selkeäs

ti, jolloin kalastaja pystyy uittamaan sen tarkasti saaliskalojen ulottuville.

Trendien luominen ja seuraaminen on tuotekehityksen keskeisiä ta

voitteita. Rapala lanseerasi alan suurimmilla messuilla uutuuden myös

fileveitsien kategoriaan. Uusi FXF-veitsisarja on ennen näkemättömän

ergonominen ja erittäin terävä. Tämä lanseeraus tukee Rapalan mark

kina-asemaa fileveitsien kategoriassa erityisesti Pohjois-Amerikassa,

mutta myös Euroopan markkinoilla.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä uusista tuotelansee

rauksista olivat Rapalan vuotuiset Elite-vieheiden lanseeraukset: Japa-

nissa lanseerattu Floater Elite ja Skitter Pop Elite. Nämä vieheet ovat

keihäänkärkien kaikkien kovavieheiden kategoriassa, mutta erityisesti

ne korostavat Rapalan perinnettä ja osaamista puuvieheiden valmistuk

sessa. Vieheiden kauppiailta ja kalastajilta saama vastaanotto oli erittäin

lupaava ja tukee Elite-sarjan kasvua tulevina vuosina..

HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO

Konsernin henkilöstömäärä oli keskimäärin 1 351 (1 436) koko vuoden

aikana ja 1 355 (1 389) toisella vuosipuoliskolla. Henkilöstömäärä jou

lukuun lopussa oli 1 375 (1 374).

Hallitus nimitti 17.12.2024 Cyrille Viellardin Rapala VMC Oyj:n uudeksi

toimitusjohtajaksi 7.3.2025 alkaen. Nykyinen toimitusjohtaja Lars Ollberg

jatkoi tehtävässään 6.3.2025 saakka, jonka jälkeen hän jää eläkkeelle

palveltuaan yhtiötä yli 45 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä.

Vuoden 2024 aikana konserni asetti työntekijät etusijalle toteuttamalla

yhtenäisen maailmanlaajuisen kyselyn henkilöstön tarpeiden ja huolenai

heiden ymmärtämiseksi. Tulosten perusteella toteutettiin kohdennettuja

parannuksia ja laajennettiin oppimismahdollisuuksia. Tämä sitoutuminen

kasvuun ja osallistumiseen takaa tukea tarjoavan ja dynaamisen työpai

kan kaikille tiimin jäsenille.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen osingonjakoehdotuksen, jonka mukaan

tilikaudelta 2023 vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Hal

lituksen jäseniksi valittiin uudelleen Emmanuel Viellard, Julia Aubertin,

Vesa Luhtanen ja Alexander Rosenlew sekä uusina jäseninä Pascal Le

bard ja Johan Berg. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkioiksi

25 000 euroa ja puheenjohtajalle 70 000 euroa vuodessa. Hallituksen

ja sen valiokunnan kokouksesta maksetaan palkkiona 1 000 euroa ko

koukselta.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjohta

jaksi Emmanuel Viellardin.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Deloit

te Oy toimii osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023)

siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin var

mentajana tilikaudella 2024 ja tästä tehtävästä maksetaan sille palkkio

yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen

ehdotuksen mukaisesti enintään 3.900.000 osakkeen antamisesta osa

keannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja op-

tio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä

tai useammassa erässä. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa

10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan käyttää

myös kannustinjärjestelyihin yhtiön johdolle sekä avainhenkilöstölle, mi

hin tarkoitukseen osakkeita voidaan kuitenkin antaa yhteensä enintään

900.000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista

että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti

voi olla maksullinen tai maksuton. Hallitus voi antaa valtuutuksen nojalla

osakkeita tai optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä

oikeuksia myös muussa kuin osakkeenomistajien omistamien osakkei

den mukaisessa suhteessa (suunnattu osakeanti). Yhtiön hallitus on

oikeutettu päättämään kaikista osakkeiden ja optio-oikeuksien ja mui

den osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä

ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 asti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen

ehdotuksen mukaisesti enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimi

sesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen pääomaan

kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin

5,13 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia

esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen

tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön pal

kitsemisjärjestelmien tai kannustinohjelmien toteuttamiseen, muutoin

edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia

muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa eli

suunnattuna hankkimisena hankintahetken markkinahintaan julkisessa

kaupankäynnissä niissä markkinapaikoissa, joissa yhtiön osake on otettu

julkisen kaupankäynnin kohteeksi tai muuten markkinoilla hankintahetkel

lä muodostuvaan hintaan. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 asti.

TUNNUSLUKUJA

Milj. EUR 2024 2023 Muutos %

Liiketoiminnan nettorahavirta 23,4 20,6 14 %

Korollinen nettovelka kauden lopussa 61,8 80,9 -24 %

Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, % 39,8 51,8

Omavaraisuusaste kauden lopussa, % 53,0 52,1

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Konsernin strateginen visio on nousta valikoiduisaa kategorioissa maa-

ilmanlaajuisesti johtavaksi brändi- ja innovaatiokeskeiseksi urheilukalas-

tusmarkkinoiden toimijaksi, luoden samalla poikkeuksellisia kokemuk-

sia kalastajille ympäri maailmaa. Uudistettu “Together. One More Turn”

-strategia vuosille 2024–2026 otettiin käyttöön alun perin syksyllä 2023.

Strategiaa päivitettiin syksyllä 2024 ja laajennettiin kattamaan vuodet

2025–2027.

Painopisteenä on edelleen taseen vahvistaminen sekä omien brändi

en, erityisesti lippulaivabrändi Rapalan, jatkuva myynnin kasvu. Muutos

kohti bränditaloa jatkuu rakentamalla ja kehittämällä brändi- ja markkina

keskeistä organisaatiota. Huippuluokan toimitusvarmuudella varustettu

bränditalo varmistaa asemamme jälleenmyyjien ja verkkokauppakump

paneiden ensisijaisena valintana. Valmistuksen ja hankinnan huippu-

osaaminen pysyy toimintamme perustana ja vahvistaa yhteistyötämme

avaintoimittajien kanssa. Kestävä kehitys säilyy keskeisenä kulmakivenä

kaikessa toiminnassamme.

Tavoitteen saavuttamiseksi vuosien 2025–2027 strategiajaksolle mää

riteltiin seuraavat keskeiset pilarit:

RAPALA VMC EXCELLENCE -LIIKETOIMINTAMALLI – Sitoudumme

yhdenmukaistamaan maailmanlaajuisia toimintojamme tavalla, joka

parantaa läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa maailmanlaajuisesti tehokkaat

operaatiot. Tärkeimpien johtamisprosessien yhdistäminen on avain

markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskeistä on yrittä

jähenkisyyden säilyttäminen samalla kun keskitytään brändiarvoon ja

vahvaan liiketoimintavastuuseen. Tavoiteorientoitunut organisaatio ja

vakiintuneet prosessit mahdollistavat 1 375 tiimin jäsenen tehokkaan

innovoinnin, valmistuksen, hankinnan ja markkinoinnin.

KASVU JA KASSAVIRTA – Maksimoimme ainutlaatuisten vahvuuk

siemme, kuten brändien, myyntiverkoston, jälleenmyyjäkumppanuuk-

sien, tuotekehityksen ja valmistuksen, hyödyntämisen. Laajennamme

Rapala-brändiä uusiin kategorioihin ja hyödynnämme jakelusynergioita

uusimmilla brändeillämme (Okuma ja 13 Fishing). Olemme entistä vah

vempia siellä, missä olemme jo vahvoja.

VALMISTUKSEN KILPAILUEDUN TURVAAMINEN – Jatkamme Pär

nun-tuotantolaitoksen tehostamista ja tuottavuuden parantamista vii-

me vuosien tuotannonsiirtojen jälkeen. Tavoitteenamme on varmistaa

globaali kilpailukyky jatkuvilla tuottavuusparannuksilla ja kapasiteetin

maksimaalisella hyödyntämisellä.

KESKITTYMINEN TOIMITUSKETJUN ERINOMAISUUTEEN – Yli kol

mannes liikevaihdostamme tulee yhteistyökumppaneidemme valmis-

tuksesta, mikä on keskeinen strateginen vahvuus. Nämä pitkäaikaiset

kumppanit tarjoavat luotettavan ulkoistetun valmistusalustan, joka mah

dollistaa tehokkaan skaalaamisen, joustavuuden lisäämisen ja kestävän

kasvun. Heidän asiantuntemuksensa on keskeinen tekijä menestykses

sämme.

Jatkamme toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistämistä ja hankin

tasuunnittelutyökalun (Anaplan) laajentamista sekä vertikaalisesti että

horisontaalisesti. Tämä mahdollistaa nopeamman käyttöpääoman kier

ron ja ajantasaiset toimitukset, mikä maksimoi myyntimahdollisuudet.

GLOBAALIN MYYNTIVERKOSTON YLLÄPITÄMINEN – Laajennettu

myyntiverkostomme erottaa meidät kilpailijoista. Lyhyellä aikavälillä

keskitymme operatiiviseen tehokkuuteen ja yrittäjähenkisyyden palaut

tamiseen.

PORTFOLIOHALLINTA – Jatkamme brändisalkun aktiivista yhtenäistä

mistä. Keskitymme Rapala-lippulaivabrändiin ja arvioimme liiketoiminnan

suorituskykyä brändimyynnin perusteella.

3000

2500

2000

1500

1000

500

HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA, henkilöä

1 757

1 971

1 543

20 21 22 23 24

1 374

HALLINTO JA OSAKETIEDOT

Hallitus päivitti ja vahvisti selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä,

joka on saatavilla konsernin internetsivuilla.

Tietoa osakkeista, osakkeenomistajista, osakepalkkiojärjestelmistä ja

hallituksen valtuutuksista on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomis

tajat. Lähipiiritapahtumat ja ylimmän johdon palkkiot on esitetty konser-

nitilinpäätöksen liitetiedossa 28 sekä erillisessä palkitsemisraportissa.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT JA RISKIT

Vuosi 2024 on ollut meille vakautuksen vuosi. Uskomme, että päivitet-

ty strategiamme tuo lisäarvoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmille.

Jatkamme investointeja kasvuun ja tehokkuuteen vahvistaaksemme

asemaamme yhtenä kalastusvälinemarkkinoiden johtavista yrityksistä.

Yhdysvaltain kuluttajakysyntä on säilynyt vahvana globaalin kauppaym

päristön kasvavista epävarmuuksista huolimatta. Epävarma tullitilanne

aiheuttaa haasteita, mutta johto seuraa aktiivisesti kehitystä ja on ryhtynyt

tarvittaviin toimenpiteisiin vaikutusten minimoimiseksi. Euroopan mark

kinoilla kulutuskysyntä osoittaa vakautta viimeaikaisista taloudellisista

ja poliittisista kehityksistä huolimatta. Parantuneen operatiivisen tehok

kuutemme odotetaan tuottavan parempia tuloksia avovesikalastuksen

tuotekategorioissa. Pohjois-Amerikassa suotuisat talvikalastuksen sää

olosuhteet ennakoivat tilauskannan vahvistumista kaudelle 2025/2026.

Pohjoismaissa jää- ja lumiolosuhteet ovat olleet epäoptimaaliset, ja

markkinan odotetaan pysyvän haastavana kaudella 2025/2026.

Ohjeistuksemme heijastaa nykyisiä markkinaolosuhteita, ja siihen

voivat vaikuttaa mahdolliset kauppaan liittyvät häiriöt, kuten tullimaksut

ja sääntelymuutokset, jotka voivat vaikuttaa kysyntään ja kustannusra

kenteisiin.

Näin ollen konserni odottaa koko vuoden 2025 vertailukelpoisen liike

voiton (ilman realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuut-

tajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailukelpoisuuteen

vaikuttavia eriä) kasvavan vuodesta 2024.

Lyhyen ajan riskit ja epävarmuustekijät sekä liiketoiminnan kausiluon

teisuus on kuvattu tarkemmin tämän katsauksen lopussa.

ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2024

ja että jakokelpoiset varat siirretään voittovarojen tilille. 31.12.2024 kon

sernin emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat yhteensä 25,4 MEUR.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeiset tapahtumat on eritelty konsernin tilinpäätöksen lii-

tetiedossa 31.

1 375

KESTÄVYYSSELVITYS | 9

8 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

YLEISET TIEDOT

Raportointiperiaatteet

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet

Kestävyysselvitys on laadittu Euroopan unionin kestävyysraportointi-

direktiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportoin-

tistandardien (ESRS) mukaisesti.

Konsernin kestävyysselvitys kattaa koko konsernin, mukaan lukien

emoyhtiö Rapala VMC Oyj:n ja kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla on

suoraan tai välillisesti yli 50 % äänimäärästä. Vuosittain julkaistava kes

tävyysselvitys on yhdenmukainen konsernin taloudellisen raportointi-

kauden 1.1.2024–31.12.2024 kanssa. Kestävyysselvityksen laajuus on

yhdenmukainen tilinpäätöksen laajuuden kanssa.

Raportointi koskee pääasiassa Rapalan VMC:tä konsernitasolla ja

alue- tai maakohtaisia tietoja esitetään tarvittaessa asiaankuuluvien eu

rooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kestä-

vyysselvityksen vertailukauden tietoja ei ole varmennettu ulkoisesti. Ellei

toisin ole erikseen ilmoitettu, tämän kestävyysselvityksen tiedot eivät ole

muiden ulkopuolisten tahojen, kuin kestävyysselvityksen varmentajan,

varmentamia.

Rapala VMC:n kestävyysselvitys kattaa sekä arvoketjun alkupään

että loppupään suhteessa konsernin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin

ja mahdollisuuksiin. Arvoketjun alkupään raportoinnissa käsitellään myös

keskeisiä alueita, kuten materiaalien käyttöä, kestäviä hankintakäytäntöjä

ja toimittajien konsernin toimitusketjun eettisen ohjeiston mukaisuutta.

Arvoketjun loppupään osalta kestävyysselvitys sisältää tuotteiden kul

jetukseen ja jakeluun liittyvät päästöt sekä tuotepakkausten käsittelyn

käyttöiän lopussa. Kasvihuonekaasupäästöraportointi on yhdenmukainen

GHG Protocol -normin kanssa, ja se sisältää kaikki arvioidut ja tunnistetut

olennaiset päästölähteet konsernin arvoketjun kartoituksen perusteella.

Kartoitusprosessissa tunnistettiin merkittävimmät päästölähteet, ja las

kelma kattaa tällä hetkellä yli 95 % konsernin toiminnasta.

Kaksinkertainen olennaisuusarviointi (”DMA”) on laadittu ESRS vaati

musten mukaisesti, varmistaen aikahorisonttien linjauksen standardien

kanssa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa eteenpäin suuntautuvan nä

kemyksen, joka huomioi sekä välittömät että pitkäaikaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet. Arvioinnissa konserni on kuitenkin ottanut huo

mioon myös omissa strategisissa ja kestävyyteen liittyvissä riskikartoi-

tusprosesseissaan määritellyt aikajänteet: lyhyen aikavälin (1–3 vuotta),

keskipitkän aikavälin (3–10 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 10 vuotta).

Kestävyysselvityksestä ei ole jätetty pois henkistä omaisuutta, taito

tietoa tai innovaatioiden tuloksia vastaavia tietoja. Jäsenvaltion salli-

maa mahdollisuutta käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia

asioita koskevien tietojen jättämisestä pois ei ole käytetty. Kestävyys

selvitystä ei ole merkitty digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 momentin 2 kohdan noudattaminen ei ole

ollut mahdollista ESEF-asetuksen tai muun asiaankuuluvan Euroopan

unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Oletusten ja epävarmuustekijöiden raportointi

Tiettyihin kestävyysselvityksessä esitettyihin kvantitatiivisiin mittareihin

liittyy suuri mittausepävarmuus. Pääasiallinen mittausepävarmuuden

lähde Rapala VMC:n päästöraportoinnissa on menoperusteisten las

kentamenetelmien käyttö tietyissä Scope 3 luokissa. Menoperusteiset

menetelmät perustuvat yleisiin päästökertoimiin, jotka eivät täysin heijas

ta konsernin toimitusketjun yksityiskohtia, mikä johtaa jossakin määrin

epätarkkuuteen.

Oletukset, arviot ja harkinnat, joita käytetään kvantitatiivisten mittarei

den laskennassa on esitetty alla olevassa taulukossa. Näillä menetelmillä

pyritään antamaan luotettavia arvioita samalla, kun tunnistetaan tiedon

saatavuuden ja menetelmän rajoitukset. Tässä kestävyysselvityksessä

esitettyihin, tulevaisuutta koskeviin tietoihin, kuten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseen ja luokitteluun, sisältyy epävarmuutta,

sillä menetelmät, tiedon laatu ja ulkoiset tekijät kehittyvät jatkuvasti.

Päästöluokka Mittausepävarmuuden lähde Lähestymistapa ja oletukset

Scope 3.1:

Ostetut tavarat

ja palvelut

Perustuu osittain menoperusteisiin laskelmiin. Tuotantolaitoksissa ja

varastoissa käytetyt suorat materiaalit, jotka muodostavat noin 19% koko-

naispäästöistä, lasketaan toimintaperusteisilla menetelmillä paremman

tarkkuuden varmistamiseksi. Muiden ostettujen tavaroiden ja palveluiden

päästöt, joiden osuus kokonaispäästöistä on yli 37%, perustuvat menope-

rusteisiin lähestymistapoihin, joiden epävarmuus on suurempi.

Rajoitettu toimittaja- tai tuotekohtaisen päästötiedon saatavuus lisää

mittausepävarmuutta.

Valmiiden tuotteiden hankintaan liittyvät päästöt perustuvat menotietoi-

hin, jotka on kerätty paikallisista ERP-järjestelmistä ostolaskutapahtu-

mien perusteella ja koottu konsernin BI-ohjelmiston avulla. Tiedot eivät

ole suoraan vertailukelpoisia taloudellisen raportoinnin lukuihin, sillä

ne eivät sisällä kirjanpidollisia oikaisuja tai muita talousraportoinnin

käsittelyjä.

Päästökertoimet kohdistetaan tuotekategorioihin sisäisten luokit-

telujen perusteella. Luokat on jaettu edelleen alaluokkiin erilaisten

tuotteiden huomioon ottamiseksi, mikä parantaa tarkkuutta.

Menoperusteisia menetelmiä käytettiin kategorioissa, joista ei ollut

saatavilla yksityiskohtaisia toimittaja- tai tuotekohtaisia tietoja, mikä

lisää epävarmuutta.

Menoperusteiset päästökertoimet ostetuille valmiille tuotteille (esim.

EPA Supply Chain Emission Factors) sisältävät tyypillisesti kuljetus-

päästöt silloin, kun ne ovat osa tuotteen elinkaarta. Konserni kuitenkin

laskee erikseen näihin hankintoihin liittyvät kuljetuspäästöt Scope

3.4 -luokassa (Arvoketjun alkupään kuljetus ja jakelu) hyödyntäen en-

sisijaisia tietolähteitä. Tämän seurauksena kuljetuspäästöjen osalta

esiintyy jonkin verran päällekkäistä laskentaa, mutta sen laajuutta ei

ole analysoitu tarkemmin.

Scope 3.2:

Tuotantohyödykkeet

Muodostavat noin 1%:n kokonaispäästöistä, ja ne on laskettu käyttäen

käyttöomaisuuden luokkia ja yleisiä päästökertoimia, mikä lisää mittau-

sepävarmuutta.

Arvioitu käyttämällä taseeseen kirjattuihin käyttöomaisuuslajeihin liit-

tyviä päästökertoimia. Omaisuuseräkohtaisten tietojen sijaan käytetyt

yleiset kertoimet heikentävät tarkkuutta.

Scope 3.12:

Tuotteiden käsittely

käyttöiän lopussa

Osuus alle 1 % kokonaispäästöistä. Laskelmat perustuvat keskimääräi-

siin arvioihin, koska pakkausmateriaaleille ja painoille ei ole keskitettyä

tietokantaa, mikä rajoittaa tarkkuutta.

Laskettu pakkausmateriaalien ja painojen sisäisistä luokituksista saa-

tujen keskimääräisten arvioiden perusteella, Tämä rajoittaa tarkkuutta

keskiarvoihin luottamisen vuoksi.

Taulukko: Scope 3 raportointioletukset

Riskienhallinta ja kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta

Riskienhallintamenetelmät

Konsernin kestävyysraportointiprosessia ohjaa riskiperusteinen lähesty

mistapa, jossa painotetaan kestävyysraportointiin liittyvien olennaisim-

pien riskien tunnistamista ja hallintaa. Konsernin kestävyysraportointia

koordinoi keskitetysti konsernin vastuullisuustyöryhmä, joka vastaa

kestävyysselvityksen laatimisesta. Prosessia on vahvistettu ottamalla

mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita sen suunnittelun ja toteutuksen te

hostamiseksi. Lisäksi konserni on ottanut käyttöön kestävyysraportointi-

työkaluja, joilla kerätään, tallennetaan ja analysoidaan vastuullisuustieto-

ja, mikä varmistaa tietojen eheyden ja selkeän aukottoman kirjausketjun.

Kestävyysraportoinnin riskienarvioinnin lähestymistapa keskittyy ar

vioimaan tietojen oikeellisuuteen, saatavuuteen, keskeisten osapuolten

osaamiseen sekä raportointiohjelmistoihin liittyviä riskejä. Vaikka näitä

näkökohtia arvioidaan systemaattisesti, nykyinen lähestymistapa toimii

itsenäisesti ja vaatii jatkokehitystä erityisesti dokumentoinnin ja stan

dardoinnin osalta. Nämä parannukset ovat välttämättömiä, jotta kes-

tävyysraportoinnin riskienhallinnan viitekehys voidaan yhdenmukaistaa

kattavammin konsernin yleisten riskienhallintaprosessien kanssa. Kes

tävyysraportointiin liittyvien riskien sisällyttäminen laajempaan yrityksen

riskienhallintakehykseen on suunnitteilla, jotta varmistetaan yhtenäinen ja

tehokas lähestymistapa kestävyysraportointiin liittyvien riskien hallintaan.

Konsernin kestävyysraportoinnin riskit liittyvät tiedonkeruun, ajoituk

sen, erikoisosaamisen ja arvoketjun kumppaneiden yhteistyön haastei-

siin. Lieventämisstrategioihin kuuluvat keskitetyt raportointityökalut,

selkeät aikataulut, koulutus sekä tietojenjakosopimukset, joiden tavoit

teena on parantaa tiedon laatua, varmistaa oikea-aikainen raportointi ja

vahvistaa asiantuntemusta.

Konserni tunnistaa, että kestävyysraportoinnin riskiarviointien ja niihin

liittyvien sisäisten valvontatoimien integrointi osaksi laajempia hallinto- ja

toimintakehyksiä on tärkeää. Vaikka vakiintunutta prosessia tälle inte

graatiolle ei ole vielä luotu, konserni on ryhtynyt ensimmäisiin toimenpi-

teisiin riskiarviointiprosessien yhdenmukaistamisen parantamiseksija ja

jatkuvan kehityksen varmistamiseksi. Tähän mennessä vastuullisuuteen

liittyvät riskit on arvioitu itsenäisesti, ja niiden integrointi konsernin yri

tysriskien hallintakehykseen on tunnistettu keskeiseksi kehitysalueeksi.

Tunnistettujen riskien hallintaan liittyvät keskitettyjen raportointityö

kalujen ja vakioitujen mallipohjien käyttöönotto, joiden avulla edistetään

tietojen keruun, validoinnin ja raportointiprosessien johdonmukaisuut

ta. Vaikka tiedonhallintakäytäntöjä on jo vahvistettu automatisoiduilla

työkaluilla ja validointiprotokollilla, konserni kehittää edelleen virallista

sisäisen valvonnan viitekehystä jäljitettävyyden, vastuuvelvollisuuden ja

läpinäkyvyyden parantamiseksi. Lisäksi osaamisen kehittämiseen täh

tääviä aloitteita sekä arvoketjun kumppaneiden sitouttamista vahvistavia

suunnitelmia otetaan käyttöön, jotta osaamisvajeita voidaan korjata ja

tiedon luotettavuutta parantaa.

Strategia ja liiketoimintamalli

Liiketoiminta

Rapala VMC konserni on kalastusvälineyritys joka toimii yli 40 maassa.

Konsernin liiketoimintamalli perustuu sen brändivalikoimaan, johon kuulu

vat muun muassa Rapala, VMC, Sufix, Storm, Blue Fox ja Dynamite Baits.

Konsernin kyvykkyyksiä ovat omat tuotantolaitokset, oma suorahankin

tayksikkö alihankintatuotteille Taiwanissa sekä tutkimus- ja kehitystoi-

minto. Suurin osa liikevaihdosta tulee Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.

Konsernin arvoketjussa yhdistyvät alkupään ja loppupään toiminnot

kalastus- ja ulkoilutuotteiden toimittamiseksi. Rapala VMC:n itse valmis

tamien tuotteiden osuus liikevaihdosta on noin 45 %. Konsernin omat

tuotantolaitokset Suomessa, Ranskassa, Virossa ja Isossa-Britanniassa

tuottavat laajan valikoiman tuotteita, kuten uistimia, koukkuja, veitsiä

ja syöttejä. Taiwanin hankintayksikkö täydentää tätä hallitsemalla ali

hankintatuotteita, kuten siimoja, keloja, vapoja ja tarvikkeita. Tuotteiden

jakelu tapahtuu maailmanlaajuisen verkoston kautta, jossa on lähes 50

000 vähittäismyyntipistettä 120 maassa. Yksityiskohtaiset tiedot työn

tekijöiden kokonaismäärästä maittain löytyvät tämän raportin sivulta 53

kohdasta S1 – Mittarit ja tavoitteet.

Rapala VMC palvelee monimuotoisia globaaleja markkinoita, ja sen

vahvana painopistealueena ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Nämä

alueet ovat konsernin merkittävimmät markkinat. Pohjois-Amerikka on

edelleen suurin ja tärkein markkina-alue, minkä taustalla on konsernin

johtava asema uistinsegmentissä ja se, että liikevaihto tulee lähes koko

naan konsernin brändätyistä tuotteista. Vuonna 2024 konsernin ulkoinen

liikevaihto alueittain jakautui seuraavasti: Pohjois-Amerikka 111,9 Milj.

EUR, Pohjoismaat 25,8 Milj.EUR, Muu Eurooppa 58,4 Milj.EUR, Muut maat

24,8 Milj.EUR.

Konsernin asiakaskuntaan sisältyy pieniä riippumattomia kalastustar

vikeliikkeitä, suuria monikansallisia vähittäismyyntiketjuja ja alueellisia ja-

kelijoita, jotka varmistavat laajan saatavuuden eri markkinasegmenteissä.

Raportointikaudella konserni pyrki vahvistamaan asemaansa keskeisillä

markkinoillaan, laajentamalla tavoittavuuttaan ja ylläpitämällä vahvoja

suhteita eri asiakasryhmiin.

KESTÄVYYSSELVITYS

KESTÄVYYSSELVITYS | 1 1

10 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Alkupään toiminnot Omat toiminnot Loppupään toiminnot Keskeiset tuotokset

Arvoketjun alkupää sisältää alihankintatuot-

teiden, raaka-aineiden, että komponenttien

hankinnan:

■ Alihankintatuotteet: Konsernin hankintayksikkö

Taiwanissa hallitsee alihankintatuotteiden,

kuten kelojen, vapojen, siimojen ja tarvikkeiden,

hankintaa maailmanlaajuiselta toimittajaver-

kostolta. Tämä yksikkö varmistaa kustannuste-

hokkuuden ja sen, että toimittajat noudattavat

toimitusketjun eettistä ohjeistoa, jossa painote-

taan vastuullisuutta ja eettisiä käytäntöjä.

■ Raaka-aineet: Konserni hankkii materiaaleja,

kuten muoveja, metalleja, puuta ja maaleja

uistimiinsa, koukkuihinsa, syötteihinsä ja

muihin konsernin valmistamiin tuotteisiin.

Vastuullisuus on asetettu etusijalle käyttä-

mällä uusiutuvia ja kierrätettyjä materiaaleja,

kuten vastuullisesti hankittua puuta syötteihin

ja FSC-sertifioitua kartonkia pakkauksiin, aina

kun se on mahdollista. Konsernin toimitusket-

jun eettinen ohjeisto koskee myös raaka-ai-

neiden ja komponenttien toimittajia.

Omat toiminnot kattavat oman valmistuksen

ja varastoinnin sekä laajan, yli 40 maassa

toimivan jakeluverkoston, lisäksi konsernin

sisäisen tuotekehityksen, markkinoinnin ja

tukitoiminnot.

■ Oma valmistus: Noin 45 % konsernin

liikevaihdosta tulee sen omissa tuotanto-

laitoksissa Virossa, Ranskassa, Suomessa,

Isossa-Britanniassa ja Indonesiassa val-

mistetuista tuotteista. Nämä laitokset ovat

erikoistuneet uistimien, koukkujen, veitsien,

syöttien ja suksien valmistukseen.

■ Henkilöstö: Konsernilla on työntekijöitä yli

40 maassa, ja se varmistaa globaalin toi-

mintansa painottaen samalla työntekijöiden

kehitystä, terveyttä ja turvallisuutta.

■ Aineeton pääoma: Tutkimus- ja kehi-

tysosaaminen edistää innovaatioita

vastuullisessa tuotesuunnittelussa, kuten

lyijyttömissä vaapuissa ja ympäristöystäväl-

lisissä kalastusvälineissä.

Arvoketjun loppupäässä keskitytään

toimittamaan tuotteita asiakkaille ja

loppukäyttäjille kattavan maailmanlaa-

juisen jakeluverkoston kautta:

■ Jakelukanavat: Konsernin tuot-

teita on saatavilla lähes 50 000

myymälässä 120 maassa. Jakelua

hallitaan kumppanuuksilla pienten

riippumattomien kalastusväline-

kauppojen, suurten monikansal-

listen vähittäismyyntiketjujen ja

alueellisten jakelijoiden kanssa,

mikä varmistaa saatavuuden

monilla eri markkinoilla.

■ Asiakassuhteet: Rapala VMC pal-

velee laajaa asiakaskuntaa ympä-

ristötietoisista virkistyskalastajista

ammattimaisiin urheilukalastajiin

toimittamalla innovatiivisia ja

kestäviä tuotteita.

Konsernin tuotokset koostuvat

laadukkaista kalastus- ja ulkoilu-

tuotteista, jotka tukevat virkistys-

ja urheilukalastustoimintaa sekä

vastuullisuuden edistämistä.

■ Asiakkaat: Innovatiivisten ja

kestävien tuotteiden tarjoa-

minen.

■ Sijoittajat: Konsernin kes-

kittyminen vastuullisuuteen

parantaa pitkän aikavälin

arvonluontia vastaamalla

markkinatrendeihin ja säänte-

lyodotuksiin sekä vahvista-

malla brändin mainetta ja ope-

ratiivista huippuosaamista.

Keskeiset tuotantopanokset ■ Rapala VMC tukee liiketoimintamalliaan erilaisilla tuotantopanoksilla, kuten raaka-aineilla, alihankintatuotteilla, henkilös-

töresursseilla ja henkisellä pääomalla

Tärkeimmät liike-elämän toimijat ja suhteet ■ Toimittajat: Konserni tekee yhteistyötä raaka-aineiden ja alihankintatuotteiden toimittajien kanssa maailmanlaajuisesti ja

keskittyy toimitusketjun eettisen ohjeiston noudattamiseen.

■ Jälleenmyyjät ja jakelijat: Vahvat suhteet jälleenmyyntikumppaneihin ja jakelijoihin varmistavat, että konsernin tuotteita

on laajalti saatavilla sen ydinmarkkinoilla, mukaan lukien Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, jotka muodostavat suurim-

man osan sen liikevaihdosta.

■ Loppukäyttäjät: Virkistys- ja ammattikalastajat ovat keskeisiä konsernin menestyksen kannalta. Suora palaute loppukäyttäjiltä

ohjaa tuotekehitystä ja vastuullisuuden painopisteitä, mikä varmistaa asiakkaiden odotusten ja markkinatrendien mukaisuuden.

Taulukko: Rapala VMC:n arvoketju

Rapala VMC:n arvoketju kattaa sekä alku- että loppupään toiminnot. Arvoketju on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Strategia ja sen kehittäminen

Konsernin strategia päivitettiin viimeksi syksyllä 2024. Strategiaa laaditaan

juoksevasti, ja vuoden 2024 päivitys kattaa tarkastelujakson 2025–2027.

Päivitettyyn strategiaan sisältyy visio ”Significant journey in sustainability”.

Konsernin hallitus on arvioinut ja hyväksynyt tämän strategisen päivityksen.

Vuonna 2024 pääpainopisteenä oli vastuullisuusorganisaation rakentaminen

ja vastuullisuuteen liittyvän sisäisen osaamisen vahvistaminen. Rapala VMC

liittyi myös YK:n Global Compact -verkostoon.

Vuonna 2025 konserni aikoo viimeistellä ”perusvuoden” raporttinsa ja laatia

sen jälkeen koko konsernia koskevan siirtymäsuunnitelman, joka on Pariisin

ilmastosopimuksen 1,5 °C:n tavoitteen mukainen. Mikäli hallitus hyväksyy ja

käynnistää siirtymäsuunnitelman, konserni varmistaa tämän tukemiseksi, että

kaikki keskeiset suorituskykymittarit (KPI) ja tavoitteet ovat siirtymäsuunnitel

massa määriteltyjen tavoitteiden mukaisia. Yhteistyö työntekijöiden kanssa

Rapala VMC:n vastuullisuustyössä on edelleen etusijalla, ja kyselyiden avulla

arvioidaan edistymistä ja yhdenmukaisuutta vastuullisuustyön kanssa.

Konserni kehittää kestävyysarviointejaan tehostamalla kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin (”DMA”) prosessia ja toteuttamalla biologisen

monimuotoisuuden arvioinnin. Näistä jälkimmäinen toimii perustana katta

valle biologisen monimuotoisuuden strategialle. Tämä järjestelmällinen ja

tulevaisuuteen suuntautunut lähestymistapa auttaa konsernia saavuttamaan

kestävyyteen liittyvät tavoitteensa täyttäen samalla sääntelyn vaatimukset ja

vastaten sidosryhmien muuttuviin odotuksiin.

Lisäksi konserni laajentaa ”Rapala Do Good” -aloitettaan, keskittyen entistä

enemmän suojeluhankkeisiin ja osoittaen niille lisää rahoitusta. Näihin hankkei

siin voi sisältyä esimerkiksi vesistöjen kunnostusta, luonnonsuojelutoimia tai

hankkeita, jotka parantavat kalastuksen saavutettavuutta eri ryhmille. ”Rapala

Do Good” -aloitteen piiriin kuuluvat kaikki Rapala VMC:n toimintayksiköt, ja jo

kaisen yksikön edellytetään ottavan käyttöön ja toteuttavan oman hankkeensa.

Tuotteet

Konserni arvioi jatkuvasti merkittäviä tuotteitaan, palveluitaan, markki

noitaan ja asiakasryhmiään varmistaakseen yhdenmukaisuuden vas-

tuullisuustavoitteidensa kanssa ja integroidakseen ympäristöön ja yh-

teiskuntaan liittyvät näkökohdat toimintaan ja tuotekehitysstrategioihin.

Konsernin urheilu- ja virkistyskalastukseen

suunniteltuja kalastustuotteita:

■ Uistimet, koukut ja syötit: Vastuullisuustyössä keskitytään haitallis

ten aineiden poistamiseen, kierrätettyjen, sertifioitujen ja uusiutuvien

materiaalien käytön lisäämiseen sekä valmistuksen hiilijalanjäljen

minimoimiseen. Konserni kehittää ja testaa ympäristöystävällisiä ma

teriaaleja ja vastaa kalastusvälineisiin liittyviin ympäristöongelmiin.

■ Kelat, vavat ja siimat: Konsernin tavoitteena on lisätä yhteistyötä

valmistajien kanssa parantaakseen näkyvyyttä tuotantopäästöihin,

asettaakseen vähennystavoitteita ja lisätäkseen näiden tuotteiden ja

niiden pakkausten kierrätysmateriaalipitoisuutta.

■ Työkalut ja tarvikkeet: Toimien painopiste on pakkausmateriaalien

vähentämisessä, kierrätysmateriaalipitoisuuden lisäämisessä ja

tuoteturvallisuuden varmistamisessa.

■ Tärkeimpiä tuotemerkkejä näissä kategorioissa ovat Rapala, VMC,

Okuma, Sufix, 13 Fishing, Williamson, Storm, StrikeMaster ja Dynami

te Baits.

Edellä mainittujen avainbrändien lisäksi Rapala VMC:llä on paikallisia

ja alueellisia brändejä, ja konserni jakelee myös valikoituja ulkopuolisia

brändejä tuotevalikoimansa laajentamiseksi ja erilaisiin asiakastarpeisiin

vastaamiseksi.

Kalastustekniikoiden muutos suosii pehmeitä muovisia vieheitä ja

myynnin suurin kasvu tuli pehmeiden CrushCity-vieheiden lanseerauk

sesta. Pehmeiden muoviuistinten kasvava kysyntä tarjoaa merkittävän

markkinamahdollisuuden, mutta se korostaa myös konsernin vastuuta

vastuullisuushaasteisiin vastaamisesta. Pehmeiden muoviuistinten elin

kaari on lyhyempi kuin perinteisten kovien uistinten, mikä johtaa syntyvän

jätteen määrän kasvamiseen, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. Tämän

vuoksi konserni priorisoi kestävyyteen ja kierrätettävyyteen liittyviä inno

vaatioita ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä lainsäädännön ja

kuluttajien odotusten täyttämiseksi.

Rapala VMC:n tuotteet ovat yleisesti ottaen laajalti hyväksyttyjä, eikä

mihinkään tuotteisiin tai tuoteryhmiin, joita konserni valmistaa, markkinoi

tai jakelee millään markkina-alueella, liity merkittäviä kieltoja. Olemassa

olevat kiellot tai rajoitukset liittyvät tyypillisesti paikallisiin kalastus- tai

ympäristömääräyksiin ja ovat luonteeltaan paikallisia. Esimerkiksi Tans

kassa lyijyä sisältävien uistinten myynti on kielletty. Tämän seurauksena

konserni ei myy valikoimansa lyijyä sisältäviä tuotteita Tanskan mark

kinoilla.

Laajemmassa mittakaavassa tuotemateriaaleihin liittyvät rajoitukset

ovat yhdenmukaisia kaikkien kuluttajatuotteiden kanssa. Konserni seu

raa aktiivisesti materiaalilainsäädännön kehitystä ja pyrkii ennakoivasti

korvaamaan komponentteja, joihin voi tulla rajoituksia merkittävillä mark

kinoilla. Konserni on esimerkiksi jo vähentänyt lyijyn käyttöä merkittävästi

Rapala-brändin uistimissa valmistautuessaan Euroopan kemikaaliviras

ton tukemaan Euroopan komission aloitteeseen kieltää lyijy kalastuk-

sessa (sekä myydyissä tuotteissa että käytetyissä kalastusvälineissä).

Markkinat ja asiakkaat

Konsernin vastuullisuusstrategia on tiiviisti

sidoksissa sen ydinmarkkinoihin:

■ Pohjois-Amerikka ja Eurooppa tarjoavat suurimmat mahdollisuudet

kasvattaa ympäristöystävällisten kalastusvälineiden ja lyijyttömien

uistinten kaltaisten vastuullisten tuotteiden myyntiä, koska sääntely

ja kuluttajat edellyttävät entistä enemmän ympäristöystävällisiltä

tuotteita.

Konserni vastaa erilaisiin asiakastarpeisiin

räätälöimällä vastuullisuuslähestymistapaansa:

■ Ympäristötietoiset kuluttajat: Vastuullisten tuotteiden kasvava ky

syntä vauhdittaa ympäristövaikutuksia pienentävien innovatiivisten

materiaalien ja tuotteiden kehittämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi

lyijyttömät uistimet, muovittomat pakkaukset ja uusiutuvien, serti

fioitujen ja kierrätettyjen materiaalien käyttö.

■ Jälleenmyyjät: Yhteistyö suurten jälleenmyyjien kanssa lisää

tarvetta toimitusketjun läpinäkyvyydelle ja vastuullisille pakkausrat

kaisuille, sillä nämä yritykset asettavat tiukat vastuullisuuskriteerit

toimittajilleen varmistaakseen sääntelyvaatimusten ja kuluttajaodo

tusten mukaisuuden.

Yhteenveto kestävyyteen liittyvistä tavoitteista

Rapala VMC:n vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet vuosille 2024–2026

heijastavat sitoutumista vastuullisuuden edistämiseen koko tuotetar

jonnassa, asiakasyhteistyössä, globaalissa toiminnassa ja sidosryhmä-

suhteissa. Näitä tavoitteita ohjaa konsernin vastuullisuuden jatkuvan

parantamisen strategia, jonka tavoitteena on sisällyttää vastuullisuus

liiketoiminnan kaikkiin osa-alueisiin.

Luokka Kuvaus Tavoitteet

Merkittävät tuote- ja

palveluryhmät

Tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämi-

nen saavutetaan poistamalla haitallisia ainei-

ta, ottamalla käyttöön vastuullisia materiaaleja

ja parantamalla pakkauskäytäntöjä.

Siirtyminen Rapala-brändin täysin lyijyttömiin vaappuihin strategiakauden loppuun

mennessä vähentää haitallisten aineiden ympäristövaikutuksia.

Ympäristöystävällisten materiaalien pilotointi kalastusvälineissä kestämättömien

materiaalien korvaamiseksi.

Pakkausten uudistaminen muovin poistamiseksi mahdollisuuksien mukaan, kierrä-

tysmateriaalipitoisuuden lisäämiseksi ja materiaalien käytön vähentämiseksi sekä

FSC-sertifioidun pahvin käytön lisääminen pakkauksissa.

Laajennamme kotimaisen puun ja biopohjaisten materiaalien käyttöä uistimissa

parantaaksemme vastuullisuutta eri brändeissä.

Asiakaskategoriat Sitoutuminen vastaamaan ympäristöystä-

vällisten tuotteiden asiakaskysyntään ohjaa

vastuullisten ratkaisujen kehittämistä.

Kehitämme tuotteita, joiden ympäristöjalanjälki on pienempi ja jotka täyttävät ympä-

ristötietoisten kuluttajien kasvavat odotukset.

Kuluttajamarkkinatutkimusten tekeminen vastuullisuuden prioriteettien ymmärtämi-

seksi eri alueilla ja asiakassegmenteissä.

Maantieteelliset alueet Vastuullisuustavoitteet on yhdenmukais-

tettu globaalien toimintojen ja alueellisten

prioriteettien kanssa, ja niissä korostetaan

suojelua, kumppanuuksia ja hiilijalanjäljen

pienentämistä.

Vesistöjen suojelun ja kalastusmahdollisuuksien tukeminen ruohonjuuritason hank-

keilla kaikilla toiminta-alueilla Rapala Do Good -ohjelman mukaisesti.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen siirtymäsuunnitelman laatiminen, jonka tavoit-

teena on hiilijalanjäljen pienentäminen ja energianhankinnan parantaminen.

Sidosryhmäsuhteet Yhteistyön ja läpinäkyvyyden vahvistaminen

sidosryhmien kanssa on edelleen etusijalla yh-

teisten vastuullisuustavoitteiden tukemiseksi.

Toimittajayhteistyön parantaminen, jotta voidaan varmistaa toimitusketjun eettisen

ohjeiston noudattaminen. Tavoitteena on, että kaikki toimittajat sitoutuvat siihen

100-prosenttisesti.

Suojeluhankkeiden panostusten kasvattaminen Rapala Rahaston kautta. Tavoitteena

on tukea vesiekologiaa ja kalastusmahdollisuuksia koskevia hankkeita.

Työntekijöiden koulutuksen laajentaminen siten, että 1 % liikevaihdosta kohdennetaan

ammatilliseen kehitykseen, ja vakioitujen henkilöstötyytyväisyyskyselyjen toteuttami-

nen vuosittain kaikissa yksiköissä.

Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantaminen ja sairauspoissaolojen ja

tapaturmien vähentäminen

Taulukko: Rapala VMCn vastuullisuusstrategian tavoitteet 2024-2026

KESTÄVYYSSELVITYS | 1 3

12 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Sidosryhmävuorovaikutus liittyen strategiaan ja

liiketoimintamalliin

Rapala VMC:n sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on yhdenmukaistaa

konsernin vastuullisuusstrategia sidosryhmien odotusten kanssa, käsi

tellä olennaisia vaikutuksia ja tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Yhteistyö varmistaa läpinäkyvyyden ja edistää keskinäistä ymmärrystä ja

jatkuvaa parantamista, jotta yhtiö voi luoda yhteistä arvoa ja saavuttaa

kestävyyteen liittyvät tavoitteensa. Konserni on säännöllisesti yhteydessä

sidosryhmiin, mukaan lukien työntekijät, toimittajat, kuluttajat ja sääntelyvi

ranomaiset, ja tunnistaa kehittyviä ongelmia ja mukauttaa painopisteitään

niiden mukaisesti.

Sidosryhmävuorovaikutuksella on keskeinen rooli sekä toiminnan että

liikesuhteiden vaikutusten tunnistamisessa ja niiden hallinnassa. Nämä

Keskeisten sidosryhmien kuvaus

Osallistuneet

sidosryhmä-

vuorovaikutukseen

Asiakkaat Rapala VMC palvelee monipuolista asiakaskuntaa yksittäisistä kalastajista suuriin jälleenmyyjiin. Asiakas-

tyytyväisyys ja vastuullisuuteen liittyvät mieltymykset, kuten ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä, ovat

olennainen osa tuotekehitystä ja liiketoimintastrategiaa.

Kyllä

Kuluttajat Konserni ylläpitää tiivistä suhdetta loppukäyttäjiinsä sponsoroinnin, tapahtumien ja palautekanavien kautta ja

varmistaa, että sen tuotteet täyttävät virkistyskalastus- ja ulkoiluharrastajien odotukset maailmanlaajuisesti.

Kyllä

Työntekijät Maailmanlaajuinen työvoimamme toimii yli 40 maassa, ja henkilöstö on yrityksen toiminnan kulmakivi.

Keskeisiä painopistealueita ovat työntekijöiden hyvinvointi, terveys ja turvallisuus, ammatillinen kehitys ja

osallistavan työkulttuurin edistäminen.

Kyllä

Toimittajat ja liikekumppanit Rapala VMC tekee yhteistyötä toimittajien ja alihankkijoiden kanssa maailmanlaajuisesti. Näitä kumppanuuk-

sia ohjaa toimitusketjun eettinen ohjeisto, jossa korostetaan eettisiä käytäntöjä, vastuullisuutta sekä ympäris-

tö- ja ihmisoikeusstandardien noudattamista.

Kyllä

Sijoittajat ja osakkeenomistajat Pörssiyhtiönä Rapala VMC viestii avoimesti sijoittajiensa ja osakkeenomistajiensa kanssa. Painopiste on

taloudellisessa suorituskyvyssä, pitkän aikavälin arvonluonnissa ja vastuullisuusnäkökohtien integroinnissa

liiketoimintastrategioihin.

Kyllä

Paikallisyhteisöt Rapala VMC toimii aktiivisesti paikallisyhteisöjen kanssa ja edistää ympäristönsuojelua ja sosiaalisia hank-

keita. Rapala Do Goodin kaltaiset ohjelmat ja kumppanuudet paikallisten organisaatioiden kanssa tukevat

puhdasta vettä, nuorten koulutusta ja yhteisöjen hyvinvointia.

Kyllä

Viranomaiset ja toimialajärjestöt Kansainvälisten ja alueellisten säädösten noudattaminen on etusijalla. Yritys tekee myös yhteistyötä toimiala-

järjestön, kuten European Fishing Tackle Trade Associationin (EFTTA), American Sportfishing Associationin

(ASA) ja Canadian Sportfishing Industry Associationin (CSIA) kanssa vastuullisten käytäntöjen edistämiseksi.

Kyllä

Ympäristö- ja suojelujärjestöt Kumppanuudet esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Suomen vesistösäätiön kanssa heijastavat Rapala

VMC:n sitoutumista vesiekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen.

Kyllä

Taulukko: Keskeiset sidosryhmät

analyysit paljastivat keskeiset prioriteetit, kuten vastuullisen tuotekehi-

tyksen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja työntekijöiden hyvinvoinnin.

Esimerkiksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin aikana sidosryhmien

palautteessa korostettiin kasvihuonekaasupäästöjen kaltaisten ympäris

tövaikutusten vähentämisen merkitystä, mikä vaikutti suoraan konsernin

strategiseen keskittymiseen puhtaan energian hankkeisiin ja lyijyttömiin

tuoteinnovaatioihin. Toimittajien auditoinneissa korostuivat ympäristövas

tuullisuuteen liittyvät odotukset, jotka ovat muovanneet toimia toimitus-

ketjun ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi. Työntekijöiden antama

palaute on ollut pohjana hankkeille, joilla pyritään lisäämään osallisuutta

ja hyvinvointia työpaikalla.

Rapala VMC organisoi sidosryhmävuorovaikutusta viitekehyksellä, joka

sisältää useita tiimejä ja toimintoja ja varmistaa yhdenmukaisuuden kon

sernin kestävyyteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Yhteistyö räätälöidään

tietyille sidosryhmille, ja sitä valvotaan keskitetyn koordinoinnin ja asian

mukaisten tiimien hajautetun toteutuksen yhdistelmällä.

Konsernin vastuullisuustiimillä on keskeinen rooli jäsenneltyjen sidosryh

mäkyselyjen valvonnassa. Sen vastuualueisiin kuuluu prosessin hallinta,

datan analysointi ja näkemysten tehokkaan hyödyntämisen varmistami

nen. Sidosryhmäkyselyn kohteena ovat kaikki keskeiset sidosryhmät.

Toimittajien auditointeja, jotka ovat kriittinen osa toimitusketjuyhteis

työtä, tekevät kolmannen osapuolen auditointipalveluntarjoajat ja niitä

koordinoi Taiwanin suorahankintatoimisto konsernin vastuullisuustiimin

tukemana. Tähän prosessiin kuuluu myös korjaavien toimien suunnitel

mien seuranta jatkuvan parantamisen edistämiseksi.

Muita sidosryhmävuorovaikutuksia, kuten työntekijäyhteistyötä tyytyväi

syyskyselyiden avulla, hoitaa HR-toiminto, kun taas asiakas- ja yhteisövuo-

rovaikutukset hoidetaan tyypillisesti alueellisissa liiketoimintayksiköissä

tai erityisissä projektitiimeissä. Kumppanuuksia ulkoisten organisaatioiden

ja viranomaisten kanssa koordinoidaan sekä konserni- että paikallisella

tasolla, mikä varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja sidosryhmien odo

tusten mukaisuuden. Kaikkien vuorovaikutustoimien tulokset arvioidaan

järjestelmällisesti ja sisällytetään strategisiin prosesseihin, mukaan lukien

DMA:han. Konserni tunnistaa kuitenkin mahdollisuuksia parantaa näiden

toimintojen koordinointia, data-analyysiä ja strategista integrointia enti

sestään.

DMA:ssa konserni käytti ulkopuolisia asiantuntijoita sidosryhmien etu

jen ja näkemysten tunnistamisprosessissa. Tämä lähestymistapa alkoi

mahdollisten vaikutusten tunnistamisesta sidosryhmäkyselyn tulosten

perusteella. Tutkimuksessa tunnistetuista olennaisimmista vastuullisuus

aiheista koottiin kattava luettelo mahdollisista olennaisista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka kartoitettiin konsernin arvoketjuun

verraten. Kartoitus paljasti vaikutusten jakautumisen niin, että osa niistä

kattaa koko arvoketjun ja osa keskittyy tiettyihin arvoketjun osa-alueisiin.

Ulkoiset asiantuntijat toteuttivat sisäisille sidosryhmille, mukaan lukien

työntekijöille ja johdolle, haastatteluja näkemysten keräämiseksi. Nämä

kuulemiset täydensivät tutkimustuloksia, mikä mahdollisti syvemmän ym

märryksen siitä, miten sidosryhmiin kohdistuu vaikutuksia, ja varmisti, että

arviointi heijastaa konsernin operatiivisia todellisuuksia.

Sidosryhmien kuulemisista ja sisäisistä haastatteluista saatuja havain

toja hyödynnettiin DMA:ssa, ja nimetty johdon edustajien tiimi tarkasteli

ja arvioi tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia.

Konsernin globaali johtoryhmä on validoinut DMA:n. Näin ollen sidosryh

mätutkimusten keskeiset tulokset on esitelty johtoryhmälle osana DMA-ra-

porttia. Konserni ymmärtää, että sidosryhmien näkemysten huomiointi-

prosessia on kehitettävä edelleen. Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin

keskeiset havainnot on esitelty myös hallitukselle. Globaali johtoryhmä ja

hallitus ovat käyneet yksityiskohtaisesti läpi globaalin henkilöstökyselyn

tulokset ja suunnitelman korjaavista toimenpiteistä, jos ne ovat olleet tar

peen tulosten perusteella.

Hallinto

Päätöksenteko ja valvontatoimet

Rapala VMC:n päätöksentekokehys perustuu järjestelmälliseen ja läpinäky-

vään hallintomalliin, joka varmistaa roolien selkeyden, vastuuvelvollisuuden

ja yhdenmukaisuuden strategisten tavoitteiden kanssa. Eri hallintoelin

ten vastuut on määritelty selkeästi, mikä edistää tehokasta tasapainoa

valvonnan ja operatiivisen autonomian välillä. Hallitus on viime kädessä

vastuussa konsernin strategisesta suunnasta, valvonnasta ja merkittävästä

päätöksenteosta. Keskeisiin tehtäviin sisältyy strategioiden, tilinpäätösten,

budjettien, merkittävien investointien, myyntien ja muiden olennaisten asioi

den hyväksyminen. Hallitus toimii kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti,

jossa määritellään sen vastuut, ja se kokoontuu säännöllisesti ennalta

määrätyn aikataulun mukaisesti.

Toimitusjohtajan johtama globaali johtoryhmä vastaa konsernin toimin

nan suunnittelun ja valvonnan avustamisesta. Tähän sisältyy strategisten

asioiden valmistelu hallitukselle, hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttaminen

ja operatiivisten päätösten tekeminen hallituksen toimivallan puitteissa.

Strategisesti tai taloudellisesti merkittävät päätökset siirretään hallitukselle

lopullista hyväksyntää varten. Tytäryhtiötasolla operatiivisia päätöksiä

hallinnoivat paikalliset johtoryhmät, jotka toimivat konsernin toimitusjoh

tajan valvonnassa. Tämä hajautettu lähestymistapa varmistaa reagoinnin

paikalliseen markkinadynamiikkaan konsernin käytäntöjä ja strategisia

tavoitteita noudattaen.

Rapala VMC on luonut sisäisen valvontakehyksen, jonka tarkoituksena

on varmistaa sovellettavien lakien, määräysten ja sisäisten käytäntöjen

noudattaminen. Viitekehyksen tavoitteena on myös turvata taloudellisen

ja operatiivisen tiedon luotettavuus sekä tukea konsernin sitoutumista

vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Keskeinen osa tätä viitekehystä on

yhtenäinen organisaatiorakenne, jolle ominaista on avoin viestintä konser

nin johdon ja tytäryhtiöiden välillä. Matala hierarkia mahdollistaa nopean

päätöksenteon ja varmistaa yhdenmukaisuuden yrityksen tavoitteiden ja

käytäntöjen kanssa.

Sisäisen valvonnan viitekehyksen tehokkuutta vahvistaa Rapala VMC:n

sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen, jota ohjaavat auditoinneista ja

säännöllisistä arvioinneista saadut näkemykset. Edistämällä vastuulli

suuden, läpinäkyvyyden ja strategisen linjauksen kulttuuria Rapala VMC

varmistaa, että sen päätöksentekoprosessit ja sisäiset valvontamenettelyt

edistävät toiminnan tehokkuutta ja vastuullisuutta pitkällä aikavälillä.

Erityiset valvontatoimet ja menettelyt on integroitu sisäisiin toimintoihin

työntekijöiden toimintaohjeiden, sisäisen valvonnan käsikirjan ja valtuu

tusrajojen puitteissa. Nämä työkalut varmistavat toiminnan eettisyyden,

riskien minimoinnin ja päätöksenteon strategisten tavoitteiden mukai

sesti. Sisäisen valvonnan käsikirjassa määritellään valvontavaatimukset

taloushallinnolle, hankinnalle ja toiminnalle, kun taas valtuusrajat asettavat

selkeät rajat päätöksentekovallalle. Työntekijöiden toimintaohjeet tukevat

näitä prosesseja ja varmistavat, että eettiset periaatteet sisällytetään kaik

keen toimintaan. Säännöllinen raportointi, sisäiset tarkastukset ja ilmian-

tomekanismi vahvistavat vastuuvelvollisuutta, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa

parantamista, mikä edistää hallinnollisten valvontatoimien ja toiminnan

tehokkuuden yhdenmukaistamista.

Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota konsernin

toiminnan koon vuoksi. Konsernin talous- ja rahoitusosasto vastaa kaikkien

konserniyhtiöiden taloudellisen tuloksen ja sisäisen valvonnan säännölli

sestä arvioinnista sekä merkittävistä havainnoista raportoimisesta toimi-

tusjohtajalle ja hallitukselle. Johto suorittaa tai ostaa tarvittaessa ulkoisia

palveluita erityisten ja rajoitettujen sisäisten tarkastusten suorittamiseksi.

Sisäisen tarkastusorganisaation puuttuminen otetaan huomioon myös

ulkoisessa tarkastuksessa. Kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja ja controller

tapaavat vuosittain paikallisen tilintarkastajan kanssa ja keskustelevat

sisäisestä valvonnasta ja lakisääteisistä vaatimustenmukaisuuskysymyk

sistä. Kunkin tytäryhtiön tilintarkastaja antaa tilintarkastuslausunnon yhtiön

tilintarkastajille kunkin vuosittaisen tilintarkastuksen päätteeksi. Jokaises

ta vuosittaisesta tilintarkastuksesta voidaan laatia yhtiölle myös johdon

kirje, jossa esitetään tarkemmin tilintarkastuksen havainnot ja suositellaan

mahdollisia parannuksia sisäiseen valvontaan. Lisäksi yhtiön tilintarkasta

jat tapaavat säännöllisesti konsernin johdon edustajia keskustellakseen

liiketoiminnasta ja siihen liittyvistä taloudellisista, kirjanpitoa koskevista,

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asioista ja arvioidakseen niitä.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Konsernin hallitus hyväksyy strategiset linjaukset ja seuraa edistymistä

seuraamalla asiaankuuluvia tunnuslukuja. Hallitus voi sisällyttää keskeisiä

tunnuslukuja myös johdon palkitsemiseen, kuten vuosittaiseen lyhyen aika

välin kannustinjärjestelmään tai pidemmän aikavälin pitkän aikavälin kan-

nustinjärjestelmään. Tunnusluvusta riippuen globaalin johtoryhmän jäsenet

seuraavat edistymistä päivittäin tai viikoittain. Liiketoiminta-aluekohtaiset

keskeiset tekijät käydään läpi kuukausittaisissa liiketoimintakatsauksissa.

Tärkeimmistä ominaisuuksista tehdään tarvittaessa yhteenveto globaalin

johtoryhmän kuukausittaisissa kokouksissa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuranta ja hallinta on delegoitu

konsernin vastuullisuusjohdolle ja globaalilla johtoryhmällä on valvonta

vastuu. Rapalan VMC:n vastuullisuusjohto johtaa vastuullisuustehtävien

jakautumisen mukaisesti strategista suunnittelua, tavoitteiden asettamista

ja suorituskyvyn seurantaa sekä seuraa sääntelyn kehitystä ja trendejä,

hallinnoi ESG-tietoja ja auditointeja, päivittää vastuullisuuskäytäntöjä, tukee

sisäisiä sidosryhmiä ja tarjoaa sisäistä konsultointia kestävyysaiheissa.

Kestävyysjohtamista johtaa vastuullisuusjohtaja, joka raportoi konsernin

toimitusjohtajalle konsernin vastuullisuuspäällikön tukemana. Erityisiä

vastuullisuustoimikuntia ei ole perustettu.

Vastuullisuusjohtaja tiedottaa konsernin johtoryhmälle olennaisista

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, due diligence prosessin to

teuttamisesta sekä niitä varten hyväksyttyjen käytäntöjen, toimenpiteiden,

mittareiden ja tavoitteiden tuloksista ja tehokkuudesta. Raportointia on

toistaiseksi tehty tarpeen mukaan, eikä vuonna 2024 ole tehty järjestel

mällistä raportointia. Globaalille johtoryhmälle raportoinnin perusteella

hallitukselle toimitettaisiin johdon raportit. Rapala VMC:n kestävyyteen

liittyvien tehtävien jaon mukaisesti hallitus käy läpi kestävyyden etenemisen

neljännesvuosittaiset raportit ja vuosikertomukset. Hallitus on hyväksynyt

tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana kestä

vyysselvityksen hyväksyntää keväällä 2025. Konsernin vastuullisuusjohto

on ollut säännöllisesti yhteydessä hallituksen valtuuttamaan hallituksen

jäseneen seuratakseen kestävyysraportoinnin käynnistämisen ja kestä

vyystavoitteiden asettamisen etenemistä.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallitus koostui tilikauden 2024 lopussa kuudesta ulkoisesta asiantun-

tijasta, jotka edustivat kahta kansallisuutta: Ranska ja Suomi. Jäsenten

kokemus vaihtelee laajasta valmistus- ja yritysvälisen liiketoiminnan ym

märryksestä brändilähtöiseen kuluttajaliiketoimintaan. Hallituksen jäsenillä

on myös merkittävä kansainvälinen tausta sekä opintojen että työkoke

muksen osalta. Kaksi hallituksen jäsentä toimii tällä hetkellä pörssiyhtiön

toimitusjohtajina: Emmanuel Viellard (puheenjohtaja) toimii valmistavan

teollisuuden yhtiön toimitusjohtajana; yhtiö on erikoistunut kiinnitys- ja

kokoonpanokomponentteihin ja sillä on vahva läsnäolo sekä Euroopassa

että Pohjois-Amerikassa, jotka ovat myös Rapala VMC Groupin päämark

kina-alueita. Alexander Rosenlew toimii kotitalouksien muovituotteita

valmistavan yrityksen toimitusjohtajana; yrityksellä on vahva asema Poh

KESTÄVYYSSELVITYS | 1 5

14 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

joismaissa, joka on yksi Rapala VMC:n päämarkkina-alueista Euroopassa.

Hallituksen jäsenillä Julia Aubertinilla, Vesa Luhtasella ja Johan Bergillä on

merkittävä tausta kuluttajaliiketoiminnasta aina elintarvikkeista vaatteisiin

ja kosmetiikkaan. Pascal Lebardilla on vahva rahoitustausta. Hallituksen

jäsenten lyhyet CV:t löytyvät Rapala VMC:n sijoittajasuhdesivuilta. Halli

tuksen sukupuolijakauma on 20% ja 83 % hallituksen jäsenistä luokitellaan

riippumattomiksi.

Tilikauden 2024 lopussa globaaliin johtoryhmään kuului kahdeksan jä

sentä. Kaikilla jäsenillä on laaja tausta Rapala VMC Groupin palveluksessa,

joten heillä on merkittävää kokemusta toimialasta. Jäsenten työhistoriat

vaihtelevat valmistussuuntautuneesta liiketoiminnasta kuluttajabrändiliike

toimintaan. Kansallisuuksia ovat Suomi, Ranska ja Iso-Britannia. Työsuhtei-

set työntekijät tai muut kuin työsuhteiset työntekijät eivät ole nimenomai-

sesti edustettuna hallinto-, johto- ja valvontaelimissä, esim. hallituksessa

tai globaalissa johtoryhmässä ei ole henkilöstön edustajia. Tällä hetkellä

näiden toimielinten jäsenistä 7 % edustaa vähemmistösukupuolta.

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti Suomen osa

keyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten pohjalta. Kaikki konsernin toi-

minnan kannalta merkittävät asiat käsitellään yhtiön hallituksessa. Tällaisia

asioita ovat muun muassa yhtiön toimitusjohtajan nimittäminen ja erotta

minen, strategisten linjausten vahvistaminen, tilinpäätöksen ja osavuosi-

katsausten hyväksyminen ja liiketoimintasuunnitelmista, vuosibudjetista

ja pörssitiedotteista sekä merkittävistä investoinneista ja omaisuuden

myynneistä päättäminen.

Toimitusjohtaja toimii myös konsernijohtajana ja globaalin johtoryhmän

puheenjohtajana. Toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut on määrätty osa

keyhtiölaissa. Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan opera-

tiivisesta johtamisesta ja juoksevasta hallinnosta hallituksen hyväksymien

strategisten suunnitelmien, budjettien ja toimintasuunnitelmien mukaisesti.

Toimiin, jotka konsernin toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen

ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli

hallitus on hänet siihen valtuuttanut. Toimitusjohtajan on huolehdittava

siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja että yhtiön taloushallinto on

luotettavasti järjestetty.

Toimitusjohtajan apuna konsernin toiminnan suunnittelussa ja johtami

sessa, strategisten kysymysten valmistelussa ja hallituksen asettamien

strategisten tavoitteiden toteuttamisessa on globaali johtoryhmä. Kon

sernin liiketoimintayksiköt on jaoteltu kolmeen eri alueeseen: Aasian ja

Tyynenmeren alue, Eurooppa ja Lähi-itä & Latinalainen Amerikka ja Poh

jois-Amerikka. Aluejohtajilla on paikka globaalissa johtoryhmässä. Kaikki

liiketoimintayksiköiden johtajat raportoivat suoraan aluejohtajille. Kaikki

muut toiminnot, jotka eivät suoraan liity yksittäisten liiketoimintayksiköi

den johtamiseen, raportoivat globaalin johtoryhmän jäsenille tai suoraan

toimitusjohtajalle.

Kuten edellä on kuvattu, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuran

ta ja hallinnointi on delegoitu konsernin vastuullisuusjohdolle, ja globaali

johtoryhmä valvoo toimintaa. Globaalin johtoryhmän puheenjohtajana toi

miva toimitusjohtaja raportoi hallitukselle, kuten edellä on kuvattu, mukaan

lukien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurantaan, hallinnointiin

ja valvontaan liittyvät asiat.

Hallituksen tehtäviä ja velvollisuuksia ovat muun muassa yhtiön toimi

tusjohtajan nimittäminen ja erottaminen, strategisten linjausten vahvista-

minen, tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten hyväksyminen ja liiketoimin-

tasuunnitelmista, vuosibudjetista ja pörssitiedotteista sekä merkittävistä

investoinneista ja omaisuuden myynneistä päättäminen. Toimitusjohtajan

tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta ja juok

sevasta hallinnosta hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien,

budjettien ja toimintasuunnitelmien mukaisesti. Tämä koskee myös kes

tävyyden valvontaa.

Nykyinen vastuullisuusstrategia, jonka hallitus on hyväksynyt osana

kokonaisstrategiaa, keskittyy vahvasti riittävän valvonta- ja raportoin

tiympäristön rakentamiseen konsernin sisällä vastuullisuuteen liittyvissä

asioissa. Toimenpiteisiin kuuluu asianmukaisen CSRD:n mukaisen kestä

vyysraportoinnin implementointi, vastuullisuuspäällikön nimittäminen ja

raportointiyhteyshenkilöiden nimittäminen kussakin toimintayksikössä.

Hallitus arvioi viime kädessä kestävyyden valvonnassa tarvittavien taitojen

ja asiantuntemuksen saatavuutta tai kehittymistä kestävyysraportoinnin

ja tarvittaessa annettavien johdon esitysten perusteella. Arviointia varten

ei ole määritetty järjestelmällistä tai muodollista prosessia.

Rapala VMC integroi kestävään kehitykseen liittyvän asiantuntemuksen

hallintokehykseensä ESG-asioiden käsittelemiseksi tehokkaasti. Hallitus

valvoo yhtiön strategista suuntaa, mukaan lukien vastuullisuusaloitteet,

ja varmistaa, että ESG-näkökohdat ovat osa päätöksentekoa ja toimintaa.

Vaikka hallituksen jäsenten vastuullisuusosaamista ei ole yksilöity, hallitus

huomioi hallintotavassa sidosryhmien odotukset ja sääntelyvaatimukset.

Toimitusjohtajan johtamaan globaaliin johtoryhmään kuuluu jäseniä,

joilla on monipuolista asiantuntemusta rahoituksesta, toiminnasta ja vaati

mustenmukaisuudesta, mikä on kriittistä vastuullisuusstrategioiden toteut-

tamisessa. Globaali johtoryhmä varmistaa, että ESG-aloitteet jalkautetaan

ja että ne ovat yhdenmukaisia yhtiön strategisten tavoitteiden kanssa.

Vastuullisuuden johtoryhmä tarjoaa kohdennettua asiantuntemusta, tukee

lainsäädännön noudattamista, ESG-suorituskyvyn seurantaa ja kestävyys

tavoitteiden integrointia eri toiminnoissa.

Rapala VMC aikoo vahvistaa vastuullisuusosaamistaan nimittämällä lii

ketoimintayksiköihin vastuullisuus kestävyysraportoinnista vastaavia hen-

kilöitä. Nämä roolit edistävät paikallisia hankkeita, varmistavat raportoinnin

laadun ja tukevat jatkuvia ESG-parannuksia. Tämä suunniteltu edistysaskel

kuvastaa yhtiön sitoutumista vastuullisuuden sisällyttämiseen syvälle toi

mintaan ja hallintoon. Monitasoinen rakenne hyödyntää olemassa olevaa

osaamista ja kehittää aktiivisesti valmiuksia integroida ESG-näkökohdat

kaikille hallinnon tasoille.

Vuonna 2024 painopiste on ollut vahvasti kestävyysraportoinnin val

vontaympäristön luomisessa konsernin sisällä. Tämä kehitystyö jatkuu

myös tulevina vuosina. Johto ei ole arvioinut käytettävissä olevaa osaa

mista erikseen vertaamalla sitä tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin. Konsernilla on kuitenkin laaja henkilöstöpohja, jolla on

vahva tausta, esimerkiksi materiaaliosaaminen ja tehokkuus valmistajana.

Konserni pyrkii vakiinnuttamaan vuosittaisen osaajien kartoitusprosessin,

joka selvittäisi mahdollisia osaamispuutteita ja urapolkuja sekä pohtisi

tarvittavia koulutus- ja kehityspolkuja.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Rapala VMC:n palkitsemispolitiikka painottaa suoritusperusteista palkit-

semista ja pyrkii yhdenmukaistamaan hallituksen ja toimitusjohtajan pal-

kitsemisen yhtiön strategisten tavoitteiden kanssa. Näitä tavoitteita ovat

esimerkiksi omistaja-arvon lisääminen, kilpailukyvyn parantaminen, pitkän

aikavälin taloudellisen menestyksen saavuttaminen ja asetettujen strate

gisten tavoitteiden saavuttaminen. Se varmistaa myös, että palkitseminen

pysyy oikeudenmukaisena, kilpailukykyisenä ja markkinoiden mukaisena

osaavan ja motivoituneen henkilöstön houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi

organisaation kaikilla tasoilla. Nämä periaatteet koskevat hallituksen, toi

mitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmiä.

Politiikka määrittää palkitsemiseen liittyvien päätösten prosessin ja si

sältää kuvauksen hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta. Lisäksi

politiikassa selostetaan palkitsemispolitiikasta poikkeamisen ja sen muut

tamisen periaatteet. Hallitus esittelee palkitsemispolitiikan yhtiökokouksel-

le vähintään neljän vuoden välein ja aina olennaisten muutosten jälkeen.

Politiikka tarkistetaan ja esitellään seuraavan kerran yhtiökokoukselle

vaaditun aikavälin mukaisesti vuonna 2028.

Palkitsemispolitiikassa määritellään muuttuvien palkitsemisen osien

viitekehys. Nämä osat ovat sidoksissa hallituksen asettamiin tavoittei

siin, jotka on suunniteltu tukemaan sekä yhtiön strategiaa että lyhyen ja

pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Kannustinjärjestelmiin voidaan

sisällyttää taloudellisten kriteerien lisäksi myös muita kriteerejä, kuten

vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Yhtiön kannustinjärjestelmät jaetaan

perinteisesti lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin (”STI”) ja pitkän aika

välin kannustinjärjestelmiin (”LTI”). STI-tavoitteet asetetaan ja arvioidaan

tyypillisesti vuosittain, mikä varmistaa yhdenmukaisuuden välittömien stra

tegisten tavoitteiden kanssa. Hallitus valvoo palkitsemisvaliokuntansa

valmistelusta saatujen tietojen avulla kannustinjärjestelmien laatimista ja

arviointia ja varmistaa, että ne ovat markkinakäytäntöjen ja sidosryhmien

odotusten mukaisia. Järjestelmät on suunniteltu kannustamaan suori

tuskykyä, edistämään pitkäaikaista sitoutumista ja edistämään yhtiön

strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee politiikan ja mahdolliset

merkittävät muutokset siihen. Hallitus tarkastaa ja hyväksyy politiikan en

nen sen esittämistä yhtiökokoukselle neuvoa-antavaa äänestystä varten.

Palkitsemisvaliokunta seuraa politiikan toteutumista vuosittain ja antaa

tarvittaessa suosituksia hallitukselle.

Hallituksen jäsenten palkitsemisesta päättää vuosittain yhtiökokous.

Hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta palkitse

mispolitiikan mukaisesti palkitsemisvaliokunnan valmistelutyön jälkeen.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät, mukaan lukien osakkeiden, optioi

den tai muiden oikeuksien antaminen, edellyttävät joko yhtiökokouksen

päätöstä tai yhtiökokouksen valtuuttamaa hallituksen päätöstä.

Nykyinen palkitsemispolitiikka ei sisällä kestävyyteen liittyviä mittareita

tai tavoitteita, mutta Rapala VMC on integroinut kestävyysraportointiin

liittyvät tavoitteet johdon palkitsemiseen osana nykyistä STI-järjestelmää.

STI-järjestelmän ESG-osa jaetaan tasan kahden keskeisen tunnusluvun

kesken, joista kummankin vaikutus ESG-osan maksuun on 50 %:

■ Kestävyysraportointia varten jokaisen operatiivisen yksikön on nimet

tävä kestävyysraportoinnista vastaava yhteyshenkilö ja osallistuttava

sekä vuoden puolivälin (H1) käytännön raportointikierrokseen että

koko vuoden 2024 raportointiprosessiin. Tämän jälkeen laaditaan

ja viimeistellään konsernin kestävyysselvitys. Nämä tavoitteet ovat

kriittisen tärkeitä vahvojen, CSRD-vaatimusten mukaisten kestävyysra

portointikäytäntöjen luomisessa, sillä järjestelmällistä kestävyysrapor-

tointia ei ole aiemmin ollut olemassa konsernitasolla.

■ Maailmanlaajuista henkilöstötyytyväisyyskyselyä varten jokaisen

operatiivisen yksikön Venäjää lukuun ottamatta on suoritettava kysely,

tehtävä yhteenveto tuloksista ja laadittava yhteenveto. Henkilöstötyy

tyväisyyskyselyn tulokset ja havainnot on käytävä läpi työntekijöiden

kanssa asianmukaisessa foorumissa, ja yhteenveto on esitettävä

johtoryhmälle. Tarkastelun jälkeen on laadittava kriittisiin havaintoihin

liittyen toimintasuunnitelma, joka on käynnistettävä yksikkö- tai alueta

solla toteutettavuuden perusteella.

Kestävyysraportointiin liittyviin tavoitteisiin sidotun muuttuvan palkitse

misen osuus vuonna 2024 on 2,05 %. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten

jäsenten palkitsemisessa ei huomioida ilmastonäkökohtia.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta arvioi ensin tavoitteiden toteutumis

ta ja tekee palkkioehdotuksen tavoitteiden saavuttamisen perusteella.

Lopullisen vahvistuksen ja päätöksen maksuista tekee hallitus. Arviointi

toteutetaan konserninlaajuisesti, ja siinä varmistetaan kaikille STI:n osal

listujille yhtenäiset palkitsemistasot, jotka perustuvat yhteiseen tavoitteen

saavuttamiseen. Henkilökohtainen suoriutuminen ei vaikuta kestävyysra

portointiin liittyvien tavoitteiden palkkioon.

Viimeisin kolmivuotinen LTI-ohjelma päättyi tilikauden 2023 loppuun

mennessä. Hallitus ei käynnistänyt uutta LTI-ohjelmaa vuoden 2024 aikana.

Lisätietoa STI-mittareista on konsernin palkitsemisraportissa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Rapala VMC käyttää ylätason riskienhallintakehystä, joka antaa yleiskuvan

konsernin toiminnan kannalta olennaisista keskeisistä riskeistä. Tämä

viitekehys on suunniteltu päätöksenteon tueksi ja konsernin strategisten

painopisteiden mukaiseksi. Hallitus valvoo riskienhallintapolitiikkaa ja ar

vioi konsernin kokonaisriskiprofiilia vuosittain. Yritysriskien arviointi teh-

dään yleisellä tasolla, ja johto antaa säännöllisiä päivityksiä hallitukselle.

Pääsääntöisesti globaali johtoryhmä arvioi yritysriskit kerran vuodessa.

Tämän jälkeen hallitus vahvistaa riskit. Vuonna 2024 hallitus tarkasteli

riskejä joulukuun kokouksessaan. Kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on toimitettu taustatietona yritysriskien arviointiprosessia

varten.

Vuonna 2024 Rapala VMC tunnisti kestävyyteen liittyvät vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet osana ensimmäistä DMA:ta. Kestävyyteen liitty

vät riskit on tunnistettu laajasti vastuullisuuspainotteisissa monialaisissa

työryhmissä, mutta kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi käsitteli vain

tiettyjä yleisen tason kestävyysriskejä.

Konserni työskentelee järjestelmällistääkseen ja parantaakseen vaiku

tusten, riskien ja mahdollisuuksien huomioon ottamista sekä riskienhal-

lintaprosessia. Globaali johtoryhmä vahvisti tunnistetut olennaiset vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet sisältävän DMA kokouksessaan 29.2.2024.

Globaali johtoryhmä ei ole muutoin käsitellyt olennaisia vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia. Konserni toteutti kuitenkin maailmanlaajuisen hen

kilöstökyselyn, jossa keskityttiin olennaisiin teemoihin ”Työolot, yhden-

vertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille”. Konserni raportoi

näistä raportointistandardin S1 – Oma työvoima mukaisesti. Paikallinen

johto, globaali johtoryhmä ja hallitus ovat käyneet läpi globaalin henkilös

tökyselyn tulokset.

Konserni työskentelee aktiivisesti muodollisen due diligence -viitekehyk

sen laatimiseksi vahvistaakseen vaikutusten hallintakäytäntöjään.

KESTÄVYYSSELVITYS | 1 7

16 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Konserni käyttää kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen monivaiheista prosessia,

johon sisältyy sidosryhmävuorovaikutus, olennaisuusarvioinnit ja vertailu.

Taulukko: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamismenetelmät

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamismenetelmät Käytetyt oletukset

■ Sidosryhmävuorovaikutus: Ulkoisia ja sisäisiä sidosryhmiä, mukaan

luettuina asiakkaat, toimittajat, työntekijät ja sijoittajat, kuullaan kyselyillä,

haastatteluilla ja työpajoilla.

■ Riskien arviointi: Riskejä arvioidaan eri luokissa, joita ovat operatiiviset,

sääntelyyn liittyvät ja maineriskit.

■ Vertailuanalyysi: Konserni vertaa vastuullisuuskäytäntöjään alan johtajiin ja

kilpailijoihin tunnistaakseen mahdolliset riskit ja mahdollisuudet.

■ Perustason tiedot: Konsernin analyysi perustuu nykyiseen toimintatietoon ja

arvoketjun kartoitukseen

■ Aikahorisontit: Lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin vaikutukset otetaan

huomioon. Esimerkiksi lyhyen aikavälin arvioinnissa keskitytään välittömiin

sääntelyriskeihin, kun taas pitkän aikavälin arvioinneissa arvioidaan trendejä,

kuten kuluttajamieltymysten siirtymistä kohti vastuullisia tuotteita.

■ Todennäköisyysmallit: Todennäköisyysmallit auttavat arvioimaan eri riskien

ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä. Konserni käyttää esimerkiksi vesiriski-

malleja arvioidakseen vesistöihin liittyvien häiriöiden mahdollisen toistuvuu-

den ja vakavuuden toimitusketjussaan.

■ Ulkoiset tekijät: Konserni ottaa arvioinnissaan huomioon ulkoiset tekijät,

kuten sääntelyn muutokset, teknologian kehityksen, markkinatrendit ja eko-

systeemidynamiikan.

Tietolähteet Katettujen toimien laajuus

Konserni käyttää arvioinneissaan erilaisia sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä:

■ Sisäiset lähteet: Taustamateriaalit, kuten vuosi- ja vastuullisuusraportit,

talousraportit, strategia-asiakirjat, hankintaraportit, ESG-riskianalyysit ja

sidosryhmätutkimusten tulokset.

■ Ulkoiset lähteet: Toimialan vertailuarvot (esim. leluja ja urheiluvälineitä

koskevat SASB-normit), sääntelyohjeet (esim. CSRD ja ESRS-standardit) ja

ulkopuolisten kumppaneiden asiantuntija-arviot.

Arvioinnissa huomioidaan konsernin toiminnan koko arvoketju:

■ Alkupää: Materiaalien ja palveluiden hankintaan liittyvät vaikutukset ja

riippuvuudet, mukaan lukien vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja

ihmisoikeusnäkökohdat.

■ Oma toiminta: Suorat operatiiviset vaikutukset, kuten päästöt, resurssitehok-

kuus ja työvoiman hyvinvointi.

■ Loppupää: Asiakas- ja kuluttajavaikutukset, mukaan luettuina tuoteturvalli-

suus, pakkausjäte ja virkistyskalastusdynamiikka.

Mahdollisuuksien hallinta

Rapala VMC:llä ei ole vielä valmista prosessia mahdollisuuksien hal-

linnan integroimiseksi sen yleiseen johtamiskehykseen. Mahdollisuuk-

sia käsitellään kuitenkin osittain olemassa olevien rakenteiden kautta,

erityisesti vastuullisuusstrategian ja riskienhallintakehysten puitteissa.

Vastuullisuuden ”Jatkuvan parantamisen strategia” korostaa keskeisinä

mahdollisuuksina kestäviä tuoteinnovaatioita, toiminnan tehokkuutta

ja lainsäädännön noudattamista. DMA tukee tätä tunnistamalla ja prio

risoimalla mahdollisuuksia riskien ohella erityisesti ESG-asioihin liittyvillä

alueilla. Vaikka näissä käytännöissä näkyy mahdollisuuksien hallinnan

alustava integrointi, hallintorakenteiden jatkuva kehittäminen, kuten due

diligence prosessien parantaminen, heijastaa konsernin sitoutumista

mahdollisuuksien hallinnan sisällyttämiseen edelleen sen yleiseen stra

tegiseen viitekehykseen.

Kuvaus siitä, miten vastuullisuuteen liittyvät

riskit priorisoidaan suhteessa muihin riskeihin

Toimintojen väliset työryhmät ovat kokoontuneet kahtena erillisenä vuon-

na kartoittamaan kestävyyteen liittyviä riskejä osana kaksinkertaisen

olennaisuuden analyysin valmisteluprosessia ja luokittelemaan ne ym

päristöön (E), yhteiskuntaan (S) ja hallintoon (G) liittyviin luokkiin. Näitä

riskejä ei tällä hetkellä priorisoida muiden riskiluokkien edelle.

Rapala VMC:ssä ei ole tällä hetkellä käytössä kehittyneitä riskinarvi

ointityökaluja, ja tämä koskee myös kestävyyteen liittyviä riskejä. Riski-

enhallintakyvykkyyksien parantamiseksi konserni aikoo ottaa käyttöön

kehittyneen riskienhallintatyökalun tilikaudella 2025. Tämä työkalu tukee

riskien yhdistämistä yksikkökohtaisista arvioinneista kattavaksi kon

serninlaajuiseksi riskikartaksi, mikä parantaa taloudellisiin vaikutuksiin,

todennäköisyyteen ja aikahorisonttiin perustuvia arviointeja. Jatkossa

kestävyysriskejä arvioidaan muiden riskien rinnalla yhtenäisin kriteerein.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

Konserni on määrittänyt julkistettavat olennaiset tiedot toteuttamalla

kattavan DMA-prosessin, joka on yhdenmukainen ESRS 1 standardin

jakson 3.2 olennaisia asioita ja tietojen olennaisuutta koskevien kriteerien

kanssa. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi on tehty ensimmäistä

kertaa tällä raportointikaudella. Konserni otti käyttöön kaksinkertaisen

olennaisuuden viitekehyksen sekä taloudellisen olennaisuuden että vai

kutusten olennaisuuden arvioimiseksi. Kaksinkertaisen olennaisuuden

analyysi tehtiin marraskuun ja joulukuun 2023 välillä.

DMA-prosessi sisälsi arvoketjun kartoituksen, todennäköisyysmallin

nuksen, sidosryhmäkyselyjä ja ulkopuolisten asiantuntijoiden järjestämät

työpajat. Arviointi sisälsi alku-, toiminta- ja loppuvaiheen vaikutukset.

DMAn avulla konserni on tunnistanut keskeiset kestävyysasiat. Näitä

asioita analysoidaan koko arvoketjussa ottaen huomioon, että jotkin vai

kutukset, kuten toimitusketjun päästöt, ulottuvat useille maantieteellisille

alueille ja kumppaneille, kun taas toiset, kuten työntekijöiden hyvinvointi,

keskittyvät konsernin toimintaan.

Olennaisuuden arviointiprosessin seuraava arviointi ja tarkistus on

suunniteltu vuodelle 2025, ja siinä otetaan laajemmin huomioon sidos

ryhmien palaute, päivitetyt sääntelyvaatimukset ja muuttuvat markki-

naolosuhteet. Konserni aikoo sisällyttää olennaisuusarvioinnin osaksi

vuosittaista raportointisykliään.

Keskittyminen liikesuhteisiin ja maantieteellisiin alueisiin

Konsernin prosessia toimintaan ja liikesuhteisiin liittyvien vaikutusten, ris

kien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ohjaa lähestymistapa, joka sisältää

sidosryhmien osallistumisen, arvoketjun kartoituksen ja jatkuvan seuran

nan. Näillä menetelmillä varmistetaan sekä todellisten että mahdollisten

vaikutusten tunnistaminen, arviointi ja hallinta koko konsernin toimin

nassa ja sen laajemmissa liikesuhteissa. Arvoketjun kartoituksen avulla

konserni arvioi alkupään riskejä, kuten raaka-aineiden hankintaa, mukaan

lukien mahdolliset ihmisoikeusongelmat, ympäristön rappeutumista ja

vaatimustenmukaisuushaasteita suuren riskin maantieteellisillä alueilla.

Loppupäässä konserni arvioi jakelu- ja jälleenmyyjäkumppanuuksiensa

ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten logistiikan päästöjä ja

pakkausjätehuoltoa.

Koska konserni toimii maailmanlaajuisesti, se kiinnittää erityistä huo

miota alku- ja loppupään toimittajiin liittyviin riskeihin. Tämä sisältää

ihmisoikeus- ja ympäristöriskit raaka-aineiden hankinnassa sekä logistii

kan päästöt maailmanlaajuisissa kuljetuksissa. Konserni on käynnistänyt

toimittaja-auditointeja ja kehittää käytäntöjä hallinnon ja läpinäkyvyyden

parantamiseksi erityisesti alueilla, joilla on kohonneita geopoliittisia tai

sääntelyyn liittyviä riskejä.

Haitallisia vaikutuksia lisäävä toiminta

Konserni arvioi toimintansa vaikutuksia ottamalla huomioon muun muas

sa resurssien käytön, päästöt, jätteen syntymisen ja työvoiman hyvin-

voinnin. Arvioinnin perustana on DMA, jossa analysoidaan vaikutuksia

paitsi taloudellisen näkökulman lisäksi myös laajempien ympäristö- ja yh

teiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta. Tähän sisältyviä vaikutuksia

ovat muun muassa valmistuksen ja logistiikan kasvihuonekaasupäästöt,

resurssitehokkuus sekä työntekijöiden terveys, turvallisuus ja kehitys.

Tiettyihin liiketoiminta-alueisiin, kuten valmistukseen ja kuljetukseen,

liittyy suurempi haitallisten ympäristövaikutusten riski. Näitä ovat esimer

kiksi päästöt, resurssien kulutus ja jätteen syntyminen. Konserni lieventää

näitä riskejä keskittymällä vastuulliseen tuotekehitykseen, resurssite

hokkuuden parantamiseen ja jätteen minimoimiseen kiertotalouskäy-

täntöjen avulla. Sääntelyn noudattaminen ja innovaatiot ovat etusijalla

toimialakohtaisten riskien, kuten kalastussäädösten muutosten tai tiettyjä

raaka-aineita koskevien rajoitusten, ratkaisemiseksi.

Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksen hallinta

Kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on tarkasteltu eri yhteyksissä, mutta niitä ei ole vielä sisällytetty järjestelmäl-

lisesti konsernin laajempiin riskienhallintaprosesseihin. Ilmastonmuutokseen, lainsäädännön noudattamiseen ja toimitusketjun kestä-

vyyteen liittyviä riskejä on käsitelty monialaisissa työryhmissä ja strategisessa suunnittelussa. Kestävyyteen liittyvät riskit tunnistettiin ja

luokiteltiin osana konsernin ensimmäistä DMA:ta.

Tunnistaminen Riskit ja vaikutukset tunnistetaan liiketoimintayksikön ja konsernin tasolla ottaen huomioon paikalliset olosuhteet, sääntely-ympäristöt

ja toiminnan erityispiirteet. Konserni tekee yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa – mukaan lukien työntekijät, asiakkaat ja ulkoiset

kumppanit – kyselyiden, työpajojen ja auditointien avulla tunnistaakseen keskeiset ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät kysymykset.

Tämä sisältää vaikutukset, kuten resurssien käytön, päästöt ja työntekijöiden hyvinvoinnin.

Arviointi Tunnistetut riskit arvioidaan niiden todennäköisyyden ja konsernin taloudelliseen tulokseen, maineeseen ja toimintaan kohdistuvan

mahdollisen vaikutuksen perusteella. Jokaisen tunnistetun riskin ja mahdollisuuden mahdolliset taloudelliset vaikutukset arvioidaan

käyttämällä todennäköisyyden, vakavuuden ja aikajänteen kaltaisia kriteerejä. Arvioinnissa otetaan huomioon määrälliset kynnysarvot,

kuten vaikutusten pisteytys asteikolla 1–5 todennäköisyyden ja vakavuuden osalta.

Kestävyysriskejä arvioidaan kokonaisvaltaisesti niiden merkittävyyden määrittämiseksi. Esimerkiksi ympäristövaikutuksia, kuten päästö-

jä ja resurssien käyttöä, arvioidaan yhteiskunnallisten vaikutusten, kuten työolojen ja yhteisön hyvinvoinnin, rinnalla.

Priorisointi Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoidaan niiden vakavuuden, strategisen merkityksen ja arvioitujen taloudellisten vaikutusten

perusteella, mukaan lukien niiden suuruus ja todennäköisyys. Kriittiset kysymykset, kuten ympäristövaatimusten mukaisuus ja työvoi-

man hyvinvointi, sekä korkean prioriteetin asiat käy läpi johtoryhmä, johon kuuluu edustajia keskeisistä liiketoiminnoista, mukaan lukien

hankinnasta, valmistuksesta ja vastuullisuudesta, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus sääntelyn ja liiketoiminnallisten ja strategisten

tavoitteiden kanssa.

Lieventäminen ja seuranta Kaikille priorisoiduille riskeille laaditaan toimintasuunnitelmia ja lievennysstrategioita, ja vastuut määritetään organisaatiossa.

Edistymistä seurataan säännöllisesti vakiintuneiden mekanismien avulla, joita ovat säännölliset auditoinnit, riskirekisterin päivitykset

ja suorituskyvyn arvioinnit sekä liiketoimintayksikön että konsernin tasolla. Nämä prosessit varmistavat oikea-aikaiset mukautukset,

jatkuvan parantamisen ja tehokkaat vastaukset kehittyviin ympäristö- ja yhteiskunnallisiin riskeihin sekä ylläpitävät kattavaa valvontaa ja

yhdenmukaisuutta konsernin tavoitteiden kanssa.

Taulukko: Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksen hallintamalli

KESTÄVYYSSELVITYS | 1 9

18 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Menetelmien ja oletusten käyttö

Konserni arvioi todennäköisyysmallien avulla riskien, kuten ilmastoon

liittyvien toimitusketjujen häiriöiden, todennäköisyyttä ja vakavuutta.

Maantieteellisiä riskejä arvioidaan arvoketjun kartoituksella, jossa tun

nistetaan alueet, jotka ovat alttiimpia ympäristö- tai yhteiskunnallisille

vaikutuksille. Ulkoinen vertailu alan toimijoihin antaa lisätietoa riskien

priorisoinnista ja lieventämisstrategioista.

DMA-prosessi varmistaa, että vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

arvioidaan sekä toiminnan tasolla että koko arvoketjussa. Konserni on

esimerkiksi havainnut, että tietyt vaikutukset, kuten päästöt, ulottuvat

koko arvoketjuun, kun taas toiset, kuten työntekijöiden hyvinvointi, ovat

paikallisempia sen toiminnassa. Arvoketjua kartoittamalla konserni saa

näkemyksiä siitä, miten sen liikesuhteet vaikuttavat näihin vaikutuksiin tai

lieventävät niitä, mikä mahdollistaa kohdennetut toimenpiteet. Konserni

on käyttänyt sekä vaikutuksen olennaisuuden että taloudellisen olen

naisuuden kriteerejä ESRS 1:n jakson 3.2 Olennaisuusseikat ja tietojen

olennaisuus mukaisesti.

■ Vaikutusten olennaisuus: Aiheet arvioitiin niiden laajuuden ja korjaa

mattoman luonteen perusteella ottaen huomioon niiden vaikutukset

ympäristöön, yhteiskuntaan ja sidosryhmiin.

■ Taloudellinen olennaisuus: Riskit ja mahdollisuudet arvioidaan niiden

esiintymisen todennäköisyyden ja taloudellisten vaikutusten suuruu

den perusteella käyttämällä määrällisiä kynnysarvoja, kuten todennä-

köisyyden ja vaikutuksen pisteytystä 1–5. Taloudelliset vaikutukset

luokitellaan pieniksi, keskisuuriksi tai suuriksi niiden liikevaihtoon,

kustannuksiin ja toimintaan kohdistuvien mahdollisten vaikutusten pe

rusteella. Nämä arvioinnit dokumentoidaan riskiyhteenvetoihin, joissa

kuvataan mahdolliset vaikutukset, kuten kysynnän väheneminen

tai toimitusketjujen häiriöt, mikä mahdollistaa olennaisten aiheiden

priorisoinnin.

Konsernin prosessissa tunnistetaan sen vaikutusten, riippuvuuksien sekä

niiden tuottamien riskien ja mahdollisuuksien toisiinsa liittyvät luonteet.

■ Vaikutusriippuvainen analyysi: Arvoketjun kartoituksen ja olennaisuus

arviointien avulla konserni tunnistaa kriittiset alueet, joilla sen toiminta

on riippuvaista luonnonvaroista, ekosysteemeistä ja yhteiskunnallisista

tekijöistä.

■ Toisiinsa liittyvät riskit ja mahdollisuudet: Päästöjen, elinympäristöjen

häviämisen ja resurssien tehottomuuden kaltaiset vaikutukset lisäävät

sääntelymuutosten, kustannusten nousun ja kuluttajien käyttäytymisen

muutosten kaltaisia riskejä. Samalla nämä vaikutukset luovat mah

dollisuuksia tuoteinnovaatioihin, kuten vaihtoehtoisten materiaalien

käyttöön, vastuullisempien kalastusvälineiden kehittämiseen ja uusien

markkinoiden kohdistamiseen ilmastonmuutokseen sopeutuville

lajeille.

■ Olennaisuuden integrointi: DMA varmistaa, että vaikutuksista

aiheutuvat riskit (esim. ekosysteemien muutokset tai olennaiset

tehottomuudet) liittyvät riippuvuuksiin (esim. kalakantojen terveyteen

tai vastuullisten resurssien saatavuuteen). Tämä integroitu analyysi

kohdistaa lieventämisstrategiat ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviin

ulottuvuuksiin ja tunnistaa sekä riskit että kasvumahdollisuudet

esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden hallinnan ja kiertotalouden

käytäntöjen osalta.

Konsernin DMA-prosessissa priorisoidaan järjestelmällisesti kielteiset

ja myönteiset vaikutukset. Prosessiin on sisällytetty ESRS 1 -viiteke

hys, jossa on kymmenen toimialariippumatonta ESG-aihetta ja niiden

osa-aiheita ja osaosa-aiheita. Tunnistusvaiheessa konserni otti käyt

töön alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan, jossa arvioitiin

vaikutuksia yksityiskohtaisella toiminnan tasolla ja otettiin huomioon

yritys- ja toimialakohtaiset asiat ESRS-luokituksen ulkopuolella. Sidos

ryhmien osallistuminen, sisäiset keskustelut ja ulkoiset vertailuarvot

olivat keskeisiä tekijöitä mahdollisten olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien kattavan luettelon laatimisessa.

■ Kielteiset vaikutukset priorisoidaan niiden suhteellisen vakavuuden ja

todennäköisyyden perusteella:

■ Vakavuus: Vaikutukset arvioidaan niiden mittakaavan, laaja-alai

suuden ja korjaamattoman luonteen perusteella. Esimerkiksi ympä-

ristövaikutuksia, kuten päästöjä tai biologisen monimuotoisuuden

heikkenemistä, arvioidaan niiden mahdollisen suuruuden ja pitkän

aikavälin vaikutusten osalta.

■ Todennäköisyys: Esiintymisen todennäköisyyttä arvioidaan järjes

telmällisillä arvioinneilla, mukaan lukien verkkokysely, jossa johdon

edustajat arvioivat vaikutuksia asteikolla 1–5.

■ Myönteiset vaikutukset priorisoidaan niiden arvonluontipotentiaalin

perusteella koko arvoketjussa:

■ Mittakaava: Tämä kriteeri arvioi hyötyjen suuruutta, kuten markki

na-aseman parantumista kestävien tuoteinnovaatioiden avulla.

■ Laaja-alaisuus: Vaikutusten laaja-alaisuus otetaan huomioon,

mukaan lukien se, hyödyttääkö se useita sidosryhmiä tai arvoketjun

alueita.

■ Todennäköisyys: Todennäköisyyden arviointi perustuu nykyisiin

trendeihin, sidosryhmien palautteeseen ja konsernin kykyyn toteut

taa vaikutus tehokkaasti.

Arviointiprosessi sisältää sekä laadullisia kriteerejä, kuten merkitystä

sidosryhmille, että vaikutusten pisteytyksestä johdettuja määrällisiä kyn

nysarvoja. Johdon edustajat validoivat tulokset työpajoissa ja varmistivat,

että ne vastaavat liiketoiminnan prioriteetteja ja sidosryhmien odotuksia.

Taloudellisen olennaisuuden arviointi täydentää tätä prosessia tarkastele

malla kestävyysvaikutusten ja taloudellisten riskien tai mahdollisuuksien

välisiä yhteyksiä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon taloudellisten

vaikutusten todennäköisyys ja mahdollinen suuruus luokiteltuna laadul

lisiin vaihteluväleihin (suuri/keskisuuri/pieni).

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa

huomioitiin lisäksi seuraavat:

■ Kynnysarvot: Olennaisuuden kynnysarvot määriteltiin johdon työpa

jojen ja verkkokyselyiden pisteytystulosten perusteella. Esimerkiksi

aiheet, joilla oli korkeat pisteet sekä taloudellisessa että vaikutusten

olennaisuudessa, priorisoitiin tiedonannossa.

■ Aiheiden yhdistäminen: Lopullinen luettelo olennaisista aiheista on

jaettu laajempiin teemoihin, mikä varmistaa yhdenmukaisuuden ES

RS-standardien kanssa osa-aihe- ja osaosa-aihetasoilla.

■ Validointi: Johtoryhmä arvioi ja hyväksyi yhdistetyt tulokset var

mistaakseen, että ne ovat yhdenmukaisia konsernin strategisten ja

vastuullisuuteen liittyvien painopisteiden kanssa.

Sidosryhmävuorovaikutus

Konsernin vaikutustenarviointiprosessiin sisältyy keskeisten sidosryhmi

en kattava tarkastelu, jolla varmistetaan, että sekä sisäiset että ulkoiset

näkökulmat otetaan huomioon. Tämä sisältää vuorovaikutuksen konser

nin toiminnan vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien ja kestävyys-

selvityksen käyttäjien kanssa, jotta varmistetaan kaikkien olennaisten

näkökulmien ottaminen huomioon.

Konsernin vastuullisuustiimi ohjaa jäsenneltyjen sidosryhmäkyselyjen

toteutusta. Sen vastuualueisiin kuuluu prosessin hallinta, datan analy

sointi ja näkemysten tehokkaan hyödyntämisen varmistaminen. Kyselyn

kohteena ovat kaikki keskeiset sidosryhmät. Kaikkien vuorovaikutustoi

mien tulokset arvioidaan järjestelmällisesti ja sisällytetään strategisiin

prosesseihin, mukaan lukien DMA:han. Konserni tunnistaa kuitenkin

mahdollisuuksia parantaa sidosryhmävuorovaikutuksen koordinointia,

data-analyysiä ja strategista integrointia entisestään.

DMA:ssa konserni käytti ulkopuolisia asiantuntijoita sidosryhmien etu

jen ja näkemysten tunnistamisprosessissa. Tämä lähestymistapa alkoi

mahdollisten vaikutusten tunnistamisesta sidosryhmäkyselyn tulosten

perusteella. Tutkimuksessa tunnistetuista olennaisimmista vastuulli

suusaiheista koottiin luettelo mahdollisista olennaisista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka kartoitettiin konsernin arvoketjuun

verraten. Kartoitus paljasti vaikutusten jakautumisen niin, että osa niistä

kattaa koko arvoketjun ja osa keskittyy tiettyihin osa-alueisiin.

Ulkoiset asiantuntijat toteuttivat sisäisille sidosryhmille, mukaan lu

kien työntekijöille ja johdolle, haastatteluja näkemysten keräämiseksi.

Nämä kuulemiset täydensivät kyselytuloksia, mikä mahdollisti syvem

män ymmärryksen siitä, miten sidosryhmiin kohdistuu vaikutuksia, ja

varmisti, että kaksinkertainen olennaisuusarviointi heijastaa konsernin

operatiivista toimintaa.

Sidosryhmien kuulemisista ja sisäisistä haastatteluista saatuja havain

toja hyödynnettiin DMA:ssa, ja nimetty johdon edustajien tiimi tarkasteli

ja arvioi tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia.

Vaikutusten seuranta ja lieventäminen

Konserni käyttää seurantamekanismeja, kuten auditointeja, suoritusar

viointeja ja vertailuja vaikutusten arvioimiseksi ja käsittelemiseksi. Liike-

suhteissa toimittaja-auditointeihin ja sopimussopimuksiin sisältyy vas-

tuullisuuskäytäntöjä koskevia määräyksiä, kuten konsernin toimitusketjun

eettisen ohjeisto ja ympäristönormien noudattaminen. Sisäisesti konserni

on ottanut toiminnassaan käyttöön vastuullisuuspainotteisia käytäntöjä,

kuten resurssitehokkuuden parantamista ja päästövähennyksiä koskevia

ohjelmia.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Rapala VMC:n kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetaan

merkittäviä vaikutuksia liiketoimintamalliin, toimintaan ja arvoketjuun.

Nämä vaikutukset korostavat alueita, joilla yrityksen toiminta vaikuttaa

ESG-tekijöihin, mikä vaatii strategista huomiota ja yhdenmukaisuutta

vastuullisuustavoitteiden kanssa. Kaksinkertaisen olennaisuuden ar

vioinnissa tunnistetaan myös näistä vaikutuksista aiheutuvat riskit ja

mahdollisuudet, mikä tarjoaa näkemyksiä mahdollisista haasteista ja

strategisen kasvun alueista. Konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet muokkaavat sen liiketoimintamallia, arvoketjua, strategi

aa ja päätöksentekoa. Konserni on jo alkanut reagoida näihin tekijöihin ja

sopeuttaa toimintatapojaan vastaamaan odotettuihin muutoksiin.

KESTÄVYYSSELVITYS | 2 1

20 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

AIHE AIKAHORISONTTI VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET NYKYINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Ilmastonmuutoksen

hillintä (E1)*

Lyhyt-pitkä aikaväli

Päästöillä on välitön vai-

kutus ilmaston lämpene-

miseen ja niiden vaikutus

on pitkäkestoinen. Kiel-

teiset vaikutukset voivat

vähentyä ajan myötä, jos

Rapala VMC onnistuu

vähentämään kasvihuo-

nekaasupäästöjä.

Kielteinen vaikutus: Rapala VMC:n toiminta tuottaa kasvihuo-

nekaasupäästöjä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen.

Pääasiallisia päästölähteitä ovat hankitut materiaalit, oma val-

mistus ja logistiikka. Pääasialliset päästökategoriat ovat scope

3.1 Ostetut tavarat ja palvelut, joka muodostaa 56 % päästöistä,

scope 3.4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 29 %

ja scope 1+2 energiankulutus 7 %. Päästöt keskittyvät yhtiön

omaan toimintaan ja arvoketjun alkupäähän, ja logistiikkatoimin-

not tuottavat päästöjä myös loppupäässä.

Siirtymäriski: Tehokas ja nopea logistiikkaverkosto on tärkeä maailmanlaajuisen

toimitusketjun ja tuotteiden jakelun vuoksi. Vihreään liikenteeseen siirtyminen lisää

kustannuksia ja kuljetusaikaa. Lisäksi vihreiden kuljetusvaihtoehtojen saatavuus

vaihtelee suuresti. Vaikuttaa koko arvoketjuun. Lyhyen ja pitkän aikavälin aikahori-

sontti, jonka odotetaan vahvistuvan seuraavien 1–5 vuoden aikana

Siirtymäriski: Kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvan sääntelyn lisääntyminen

EU:ssa ja muilla lainkäyttöalueilla aiheuttaa merkittävän vaatimustenmukaisuut-

ta koskevan ja operatiivisen riskin. Kehittyvien kasvihuonekaasupäästönormien

noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin sakkoihin, oikeudellisiin vastuisiin

ja mainehaittoihin. Sääntelyn vaatimusten täyttämiseksi tarvittavien muutosten

toteuttaminen voi johtaa toimintakustannusten kasvuun, mahdollisiin toimitusketjun

häiriöihin ja edellyttää investointeja uusiin teknologioihin tai prosesseihin. Vaikuttaa

koko arvoketjuun. Lyhyen ja pitkän aikavälin horisontti, jonka odotetaan vahvistuvan

seuraavien 1–5 vuoden aikana

Siirtymämahdollisuus: Puhtaiden energialähteiden käyt-

töönotto ja energiatehokkuuden parantaminen logistiikassa,

omassa tuotannossa ja hankinnassa, mikä vähentää kasvi-

huonekaasupäästöjä, voi parantaa konsernin mainetta ja vas-

tata kuluttajien kasvavaan vastuullisten tuotteiden kysyntään.

Tämä voi johtaa myös pitkäaikaisiin kustannussäästöihin

ja operatiivisen kestokyvyn lisääntymiseen. Vaikuttaa koko

arvoketjuun. Keskipitkän ja pitkän aikavälin horisontti vaatii

jatkuvia ponnisteluja toiminnan sopeuttamiseksi.

Kasvihuonekaasupäästöt ja fyysiset ilmastoriskit ovat saaneet Rapala VMC:n

siirtymään puhtaaseen energiaan ja parantamaan energiatehokkuutta tuotanto- ja

logistiikkatoiminnassaan. Nämä toimenpiteet vähentävät päästöjä ja toimintakus-

tannuksia sekä varmistavat sääntelyvaatimusten, kuten esimerkiksi hiilirajameka-

nismin (CBAM) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED), noudattamisen.

Konserni on kehittänyt kasvihuonekaasupäästöjen raportointia ja työkaluja sekä

ymmärtää paremmin pääasiallisia päästölähteitä. Tavoitteena on kehittää siirtymä-

suunnitelma ja päästövähennystavoitteet myös pääasiallisille scope 3 kategori-

oille. Konserni tekee myös yhteistyötä toimittajien kanssa lisätäkseen tietoisuutta

kasvihuonekaasupäästöistä toimitusketjun eettisen ohjeiston kautta. Tärkeimpien

toimittajien päästöraportoinnin tueksi on tehty toimittajien auditointeja ja alustavia

suunnitelmia.

Konserni on myös tunnistanut tarpeen parantaa sijaintiin ja toimintaan perustuvia

riski- ja vaikutusanalyysejä, jotta sijainti- ja toimintakohtaiset riskit ja vaikutukset

voidaan tunnistaa tarkemmin niiden hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi paremmin.

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen (E1)*

Lyhyt-pitkä aikaväli

Riskien odotetaan kasva-

van pitkällä aikavälillä.

Ei tunnistettuja olennaisia vaikutuksia. Fyysinen riski: Äärimmäiset sääolot ja lämpötilat sekä merenpinnan nousu voivat

aiheuttaa häiriöitä raaka-aineiden saatavuudessa, kuljetuksissa sekä omissa ja

alihankkijoiden tuotantotoiminnassa ja vaikuttaa kielteisesti konsernin toimintaan ja

kannattavuuteen. Vaikuttaa koko arvoketjuun.

Fyysinen riski: Fyysiset ilmastovaikutukset, kuten kuivuus, myrskyt ja leudot talvet,

vaikuttavat tuotteiden kysyntään ja häiritsevät arvoketjun loppupään markkinoiden

vakautta. Tämä riski on erityisen olennainen talvituotteiden kohdalla. Vaikuttaa

omaan toimintaan ja arvoketjun loppupäähän. Aikahorisontti lyhyestä pitkään aikavä-

li, riskien odotetaan kasvavan pitkällä aikavälillä.

*Ilmastoon liittyvät riskit ja mah-

dollisuudet on eroteltu siirtymäajan

riskeihin ja fyysisiin riskeihin ESRS

E1:n mukaisesti.

Keskipitkä-pitkä aikaväli Ei tunnistettuja olennaisia vaikutuksia. Siirtymäriski: Mahdolliset virkistyskalastuksen rajoitukset ja riskit kalakannalle.

Asenteet virkistyskalastusta kohtaan voivat muuttua, millä voi olla kielteinen vaikutus

konsernin liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Tämä riski liittyy myös biologiseen moni-

muotoisuuteen Vaikuttaa omaan toimintaan ja arvoketjun loppupäähän.

Vuodenaikojen kierron muutokset voivat pidentää joiden-

kin tuotekategorioiden sesonkia ja markkinoita. Erityisesti

keskikauden tuotteiden kysyntä voi kasvaa. Vaikuttaa omaan

toimintaan ja arvoketjun loppupäähän.

Biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit (E4)*

Pitkä aikaväli Ei tunnistettuja olennaisia vaikutuksia. Siirtymäriski: Tuotteissa käytettävien luonnonvarojen, kuten puun, ehtyminen.

Keskeisten materiaalien saatavuus voi heikentyä biologisen monimuotoisuuden

vähenemisen ja ekosysteemien terveyteen vaikuttavien toimintojen ja kasvavien

toimintakustannusten vuoksi. Vaikuttaa omaan toimintaan ja arvoketjun alkupäähän.

Konserni on asettanut tavoitteeksi sertifioitujen, uusiutuvien materiaalien käytön

lisäämisen tuotteissaan ja pakkauksissaan.

Lyhyt-keskipitkä aikaväli Ei tunnistettuja olennaisia vaikutuksia. Siirtymäriski: Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tiukempien määräysten

käyttöönotto voi vaikuttaa toimintaan ja nostaa toimintakustannuksia. Esimerkiksi

EU:n metsäkatoasetus ja SUP-direktiivi lisäävät raportointivaatimuksia ja toiminnan

kustannuksia. Vaikuttaa omaan toimintaan ja arvoketjun alkupäähän.

Siirtymäriski: Vähentynyt kysyntä, joka johtuu kalakantoihin vaikuttavasta biologisen

monimuotoisuuden vähenemisestä ja ekosysteemin terveydestä. Nämä riskit

ulottuvat myös asiakastyytyväisyyteen ja kalastusekosysteemien pitkän aikavälin

kestävyyteen, jotka ovat keskeisiä yhtiön tuotetarjonnan kannalta. Vaikuttaa omaan

toimintaan ja arvoketjun loppupäähän.

*Biologiseen monimuotoisuuteen

liittyvät riskit ja mahdollisuudet erote-

taan siirtymäajan riskeihin ja fyysisiin

riskeihin ESRS E4:n mukaisesti

Keskipitkä-pitkä aikaväli Ei tunnistettuja olennaisia vaikutuksia. Toiminnan yhdenmukaistaminen biologisen monimuotoisuu-

den suojelun trendien, vastuullisten kalastuskäytäntöjen ja

suojelutoimien kanssa, mikä vahvistaa asiakkaiden luottamus-

ta ja varmistaa markkinoiden resilienssin. Vaikuttaa omaan

toimintaan ja arvoketjun loppupäähän.

Resurssien käyttö

ja kiertotalous (E5)

Lyhyt-pitkä aikaväli Kielteinen vaikutus: Neitseellisten materiaalien, kuten puun,

metallien ja muovien käyttö sekä kierrätetyn sisällön rajallinen

käyttö tuotannossa ja pakkauksissa vaikuttavat kielteisesti

kiertotalouteen ja resurssien saatavuuteen. Nämä vaikutukset

keskittyvät erityisesti alkupään hankintoihin ja sisäisiin valmis-

tusprosesseihin, joissa materiaalien käsittelyn ja hävittämisen

tehottomuus aiheuttaa ympäristö- ja operatiivisia haasteita.

Materiaalien tehottomuudella tuotannossa ja prosessien tehottomuudella resurssien

hallinnassa on merkittävä vaikutus toimintakustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.

Kehittyvä ja progressiivinen kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta koskeva sääntely

aiheuttaa vaatimustenmukaisuuteen ja toimintaan liittyviä riskejä. Kiertotalouslain-

säädäntö vaihtelee alueittain, voi olla ristiriitaista ja kehitys on nopeaa. Esimerkkejä

tällaisesta lainsäädännöstä ovat ehdotettu kalastusvälineiden lyijykielto, EU:n pakka-

usasetus ja muovipitoisuuteen perustuvat verot. Tämä aiheuttaa vaatimustenvastai-

suusriskin, vaikuttaa toimintaan ja kasvattaa toimintakustannuksia. Vaatimustenvas-

taisuus voi johtaa sakkoihin ja mainevahinkoon ja ei-toivottuihin tuotteisiin. Runsas

muovin tai kierrättämättömän materiaalin käyttö voi johtaa liiallisiin tullimaksuihin tai

veroihin. Vaikuttaa omaan toimintaan ja arvoketjun loppupäähän.

Kierrätetyn sisällön integrointi pakkauksiin ja tuotteisiin, mikä

parantaa lainsäädännön mukaisuutta ja vähentää materiaali-

kustannuksia sekä edistää vastuullisuustavoitteita. Joissakin

tapauksissa markkina-alueisiin liittyviä kustannuksia, kuten

tuontitulleja tai veroja, voidaan pienentää muuttamalla sisäl-

töä resurssitehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Odotusten täyttäminen voi avata mahdollisuuksia kehittyvillä

markkinoilla. Monimutkaisessa markkinaympäristössä mah-

dollisuus voittaa markkinaosuutta vaatimustenmukaisella

tuotetarjonnalla. Vaikuttaa omaan toimintaan ja arvoketjun

loppupäähän.

Yritys vastaa resurssitehottomuuteen sisällyttämällä kierrätettyjä materiaaleja

pakkauksiinsa ja tuotekomponentteihinsa. Tämä on yhdenmukaista kiertotalouden

käytäntöjä koskevien muuttuvien sääntelyvaatimusten kanssa ja vähentää materi-

aalikustannuksia parantaen samalla ympäristötehokkuutta.

Oma työvoima (S1) Lyhyt-pitkä aikaväli Kielteinen vaikutus: Työntekijöiden terveys, turvallisuus ja

hyvinvointi. Fyysiset riskit ovat suurempia tuotanto- ja varasto-

työntekijöillä koneiden käytön, raskaiden nostojen ja kemikaa-

lialtistuksen vuoksi, kun taas toimistotyöntekijät tai esimiehet

voivat altistua suuremmalle psykososiaaliselle kuormitukselle.

Vaikutus keskittyy konsernin omaan toimintaan.

Myönteinen vaikutus: Rapala VMC työllistää ja tarjoaa mahdolli-

suuksia ammatilliseen kehittymiseen. Tämä edistää työntekijöi-

den vakautta, turvallisuutta ja työn jatkuvuutta sekä vahvistaa

sitoutumista yritykseen. Vaikutus keskittyy konsernin omaan

toimintaan.

Turvattomat työympäristöt aiheuttavat toiminnan häiriöitä, mainehaasteita, heikentä-

vät tuottavuutta ja haittaavat osaajien pitämistä. Vaikuttaa omaan toimintaan.

Epätasa-arvoinen kohtelu ja vähäinen moninaisuus aiheuttavat mainehaasteita,

haittaavat organisaation resilienssiä ja osaajien pitämistä.

Työntekijöiden hyvinvointiin ja osallisuuteen panostaminen

tarjoaa mahdollisuuksia houkutella ja pitää osaavia osaajia,

parantaa tuottavuutta ja rakentaa organisaation resilienssiä.

Vaikuttaa omaan toimintaan

Työvoimaan liittyvät vaikutukset ja riskit ovat johtaneet panostuksiin työturvalli-

suuteen, osallisuuteen ja ammatillisen kehityksen ohjelmiin. Näillä toimilla pyritään

houkuttelemaan ja pitämään osaajia, vähentämään vaihtuvuutta ja parantamaan

toiminnan vakautta, mikä tukee organisaation pitkän aikavälin menestystä.

KESTÄVYYSSELVITYS | 2 3

22 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Olennaisten vaikutusten odotettavissa oleva aikahorisontti

Rapala VMC:n olennaisten vaikutusten aikahorisontit vaihtelevat niiden

luonteen mukaan. Välittömät vaikutukset, kuten logistiikan kasvihuone

kaasupäästöt, edellyttävät lyhyen aikavälin hillintätoimia. Lyhyen ja kes-

kipitkän aikavälin vaikutusten, kuten resurssitehokkuuteen ja tuotteiden

vastuullisuuteen liittyvien vaatimustenmukaisuushaasteiden, odotetaan

voimistuvan seuraavien 1–5 vuoden aikana. Pitkän aikavälin vaikutusten,

kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ilmastonmuutoksen

vaikutusten, odotetaan kehittyvän yli viiden vuoden aikana, mikä edellyttää

jatkuvia ponnisteluja toiminnan sopeuttamiseksi säädösten ja markkinoi

den odotusten mukaiseksi. Vastaavasti vastuullisen tuoteinnovaation ja

työvoiman osallisuuden hankkeiden hyödyt toteutuvat keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä, mikä edistää konsernin resilienssiä ja kilpailukykyä.

Olennaisiin vaikutuksiin liittyvä toiminta ja liikesuhteet

Rapala VMC on suoraan mukana monissa olennaisissa vaikutuksissaan

oman toimintansa ja liiketoimintansa kautta. Kasvihuonekaasupäästöjä

syntyy esimerkiksi konsernin valmistusprosesseista ja maailmanlaajui

sesta logistiikkaverkostosta, kun taas työvoimaan liittyvät vaikutukset

liittyvät työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen ja osallisuuteen. Raa

ka-aineiden, kuten puun ja metallien, hankinnalla on epäsuoria ympäris-

tö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia arvoketjun alkupään alihankkijoiden

liikesuhteiden kautta.

Konsernin suhteet jakelijoihin ja jälleenmyyjiin vaikuttavat myös arvo

ketjun loppupään vaikutuksiin, erityisesti asiakkaiden käsityksiin tuot-

teiden vastuullisuudesta ja niihin liittyvästä pakkausjätteestä. Rapala

VMC pyrkii lieventämään kielteisiä vaikutuksia ja lisäämään myönteisiä

tuloksia koko arvoketjussaan tekemällä yhteistyötä sidosryhmien, kuten

toimittajien ja asiakkaiden, kanssa.

Tilinpäätöksessä ei raportoida konsernin olennaisten riskien ja mah

dollisuuksien tämänhetkisiä taloudellisia vaikutuksia taloudelliseen ase-

maan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin eikä sellaisia olennaisia

riskejä ja mahdollisuuksia, joihin liittyy olennainen riski varojen ja velkojen

kirjanpitoarvojen olennaisesta oikaisusta seuraavan tilikauden aikana.

Olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa

tapahtuneet muutokset edelliseen kauteen verrattuna

Rapala VMC teki kaksikertaisen olennaisuusarvioinnin ensimmäistä kertaa

tilikauden 2024 kestävyysselvitystä varten. Näin ollen olennaisissa vaikutuk

sissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa ei voida raportoida muutoksia edelli-

seen raportointikauteen verrattuna, koska tätä arviointia ei ole tehty aiemmin.

E1 Ilmastonmuutos – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit

Rapala VMC ei ole vielä toteuttanut ilmastonmuutokseen liittyvää liiketoimin

tamallinsa muodollista resilienssianalyysiä. Konserni suunnittelee resiliens-

sianalyysin tekemistä, jossa järjestelmällisesti arvioidaan fyysisten ja siirty-

märiskien vaikutuksia sen toimintoihin ja arvoketjuun. Analyysin yhteydessä

kehitetään siirtymäsuunnitelma tunnistettujen riskien hallitsemiseksi, ja il

mastonmuutokseen liittyvät näkökohdat integroidaan strategiseen suunnit-

teluun ja päätöksentekoon. Rapala VMC:n DMA toimii ensisijaisena proses-

sina ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseen ja arviointiin. DMA:n tukemiseksi ja vahvistamiseksi konserni

hyödyntää tietoja Scope 3 -päästöjen arvioinnista, kasvihuonekaasuinven

taarista ja vastuullisuusriskien hallintaprosessista. Nämä prosessit yhdes-

sä varmistavat kattavan lähestymistavan ilmastonmuutokseen liittyvien

IRO:iden arviointiin konsernin toiminnoissa ja arvoketjussa. Muodollisia

ilmastoskenaarioanalyysejä ei ole vielä tehty siirtymäriskien ja -mahdolli

suuksien arvioimiseksi eri aikajänteillä. Nykyiset arviot perustuvat laadullisiin

menetelmiin, kuten DMA:han ja vastuullisuusriskien kartoitukseen, jotka

eivät sisällä perusteellista skenaariomallinnusta. Konserni tunnistaa ske

naarioanalyysin arvon ja aikoo ottaa käyttöön ilmastoskenaariot, jotka ovat

linjassa globaalien tavoitteiden kanssa, kuten lämpenemisen rajoittaminen

1,5°C:een, jotta se voi ennakoida paremmin sääntely- ja markkinamuutoksia,

jotka vaikuttavat sen toimintaan ja arvoketjuun.

Koska ilmastoskenaarioanalyysejä ei ole vielä käytössä, ei myöskään ole

suoraa yhdenmukaisuutta näiden skenaarioiden ja konsernin taloudellisten

raporttien oletusten välillä. Tulevaisuudessa skenaariopohjaiset analyysit

integroidaan taloudelliseen suunnitteluun, jotta varmistetaan johdonmu

kaisuus globaalien ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä parantaa konsernin

valmiuksia arvioida järjestelmällisesti siirtymä- ja fyysisten riskien taloudel

lisia vaikutuksia.

Taulukko: Ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit

Prosessi Prosessin kuvaus

DMA DMA arvioi konsernin vaikutuksia ilmastonmuutokseen (ulkoiset vaikutukset) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia konsernin

toimintaan ja arvoketjuun (sisäiset vaikutukset). Tässä prosessissa otetaan huomioon sidosryhmien odotukset, sääntelyn

vaatimukset ja toimialakohtaiset riskit, jotta voidaan tunnistaa olennaiset ilmastovaikutukset, kuten ostettujen tuotteiden,

energiankulutuksen ja kuljetusten päästöt.

Päästöjen tunnistamisen lisäksi tässä arvioinnissa korostetaan keskeisiä ilmastoon liittyviä riskejä, kuten altistumista

tiukemmille hiilipäästöjä ja energiatehokkuutta koskeville määräyksille, sekä mahdollisuuksia, kuten vastuullisten tuotteiden

asiakaskysyntä. Nämä havainnot ohjaavat suoraan konsernin strategiaa ja painopisteitä ilmastoon liittyvien haasteiden ratkai-

semiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Muut olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamista ja arviointia

tukevat prosessit

■ Olennaisten scope 3 päästölähteiden arviointi: Tässä prosessissa keskitytään analysoimaan olennaisimmat scope 3

päästökategoriat ja varmistamaan, että arvoketjun merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet tunnistetaan ja prio-

risoidaan. Rapala VMC:n kokonaispäästöihin ovat vaikuttaneet merkittävästi muun muassa ostetut tavarat ja palvelut,

tuotantoketjun alkupään kuljetukset, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja toiminnassa muodostuva jäte. Arviointi luo

pohjan kohdennetuille toimenpiteille arvoketjun päästöjen vähentämiseksi.

■ Kasvihuonekaasuinventaarioprosessi: Kasvihuonekaasuinventaarioprosessissa lasketaan konsernin kasvihuonekaasu-

päästöt yhteensä, mukaan lukien Scope 1 (suorat päästöt), Scope 2 (epäsuorat päästöt ostetusta energiasta) ja Scope

3 (arvoketjun päästöt). Inventaario noudattaa GHG Protocol -viitekehystä ja käyttää esimerkiksi toiminta-, meno- ja

etäisyysperusteisia menetelmiä päästöjen tarkkaan arvioimiseen. Päästöraportoinnin tarkkuuden varmistamiseen

käytettäviä työkaluja ovat esimerkiksi DEFRA-muuntokertoimet, Ecoinvent-tietokannat ja Suomen ympäristökeskuksen

(”SYKE”) tiedot.

■ ESG-riskienhallintaprosessi: ESG-riskienhallintaprosessissa tunnistetaan ja arvioidaan ilmastoon liittyviä riskejä ja

mahdollisuuksia koko konsernin toiminnassa ja arvoketjussa. Arvioinnin kohteena ovat fyysiset riskit, kuten toimi-

tusketjuihin vaikuttavat äärimmäiset sääilmiöt, sekä siirtymäriskit, mukaan lukien sääntelymuutokset ja materiaalien

hankinnan haasteet. Prosessissa korostuvat myös mahdollisuudet, kuten tuoteinnovaatiot vastuullisissa materiaaleissa

ja toiminnan tehokkuuden parannukset energiansäästöjen ja kiertotalouskäytäntöjen kautta. ESG-riskinhallintaprosessi

tukee ilmastoriskien järjestelmällistä arviointia operatiivisella ja strategisella tasolla.

Rapala VMC ei ole hyödyntänyt suurten päästöjen ilmastoskenaarioita

fyysisten ilmastoriskien tunnistamiseksi.Vaikka konsernilla ei vielä ole

vakaata ja järjestelmällistä prosessia fyysisten riskien kattavaan seu

lontaan, se on tunnistanut keskeiset ilmastoon liittyvät vaarat ja niiden

mahdolliset vaikutukset toimintaan ja arvoketjuun. Konserni tiedostaa,

että nykyiset arvioinnit ovat laadullisia ja perustuvat suurelta osin asian

tuntija-arvioon ja olemassa oleviin raportteihin. Rapala VMC pyrkii vah-

vistamaan lähestymistapaansa kehittämällä järjestelmällisemmän ja

määrätietoihin perustuvan menetelmän fyysisten riskien arviointiin koko

arvoketjussa.

Ilmastoon liittyvät vaarat, mukaan lukien myrskyt, hurrikaanit, tulvat ja

kuivuudet, on tunnistettu mahdollisiksi riskeiksi, jotka vaikuttavat Rapa

la VMC:n omaan toimintaan, toimitusketjuihin ja arvoketjun loppupään

toimintaan. Arvoketjun alkupään riskejä ovat äärimmäisten sääilmiöiden

ja ilmastovaihteluiden aiheuttamat häiriöt hankittujen tuotteiden, sekä

valmiiden tuotteiden että raaka-aineiden, saatavuudessa ja laadussa.

Kriittiset materiaalit, kuten balsapuu ja volframi, ovat erityisen alttiita näil

le muutoksille. Lisäksi logistiikkaverkostot, mukaan lukien kuljetusreitit

ja infrastruktuuri, voivat kärsiä vakavista sääilmiöistä, jotka vaikuttavat

komponenttien ja raaka-aineiden oikea-aikaiseen toimitukseen tuotan

tolaitoksiin. Nämä häiriöt voivat vaikuttaa myös arvoketjun loppupään

toimintoihin. Arvoketjun loppupään riskit liittyvät ilmastonmuutoksen

vaikutukseen asiakkaiden kysyntään, kuten kuivuudesta tai leudoista

talvista johtuviin vähentyneisiin virkistyskalastusmahdollisuuksiin.

Rapala VMC tunnistaa ja arvioi siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia

toiminnassaan ja koko arvoketjussaan käyttämällä DMA:n ja vastuulli

suusriskikartoituksen tietoja. Vaikka konserni ei vielä erikseen arvioi siir-

tymäriskejä 1,5 °C:n lämpenemisen rajan mukaisella skenaarioanalyysillä,

se tarkastelee siirtymätapahtumien elementtejä laadullisesti ja keskittyy

niiden mahdollisiin vaikutuksiin. Konserni tunnistaa tarpeen sisällyttää 1,5

°C:n ilmastoskenaarioon perustuva järjestelmällinen skenaarioanalyysi

prosessiinsa fyysisten- ja siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arvioimi

seksi paremmin. Tämä luo vankemman viitekehyksen sen toimintaan ja

arvoketjuun kohdistuvien sääntely-, teknologia- ja markkinamuutosten

mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi.

Omaisuuseriin ja liiketoimintaan

liittyvien riskien arviointi ja seulonta

Fyysisten vaarojen ja siirtymätapahtumien riskin ja herkkyyden arviointi

toteutetaan konsernin DMA:lla, jota tukee ESG-riskienhallintaprosessi,

ja jossa käytetään työkaluina esimerkiksi arvoketjun kartoitusta, sidos

ryhmien palautetta ja laadullisia arviointeja. Omaisuuserien ja toiminnan

herkkyyttä ilmastoon liittyvien vaarojen ja siirtymätapahtumien tunnista

misessa arvioidaan riippuvuuksien ja toiminnan kriittisyyden perusteella.

Nämä arvioinnit antavat tietoa siitä, miten sääntelymuutokset, markki

nadynamiikka ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyvät toiminnan

muutokset voivat vaikuttaa konsernin toimintaan ja arvoketjuun. Tär

keimpiä painopistealueita ovat seuraavat:

■ Tuotantolaitokset: Tulvalle tai myrskylle alttiit paikat tunnistetaan

toiminnan häiriöiden riskin alueiksi. Altistuminen siirtymätapahtumille

sisältää lisääntyneet vaatimustenmukaisuusvaatimukset energiatehok

kuus- ja päästöstandardeille, mikä voi edellyttää toiminnan parannuk-

sia muuttuvien määräysten täyttämiseksi ja vaatimustenmukaisuuteen

liittyvien kustannusten nousua näiden standardien täyttämiseksi.

■ Hankitut materiaalit ja tuotteet: Kuivuus ja maankäytön muutokset

vaarantavat kriittisten raaka-aineiden, kuten volframin ja balsapuun,

saatavuuden ja laadun. Myös näitä materiaaleja valvotaan entistä tar

kemmin, kun vastuullisia materiaaleja koskevat määräykset kiristyvät.

Toimittajayhteistyö ja jäljitettävyys ovat ratkaisevan tärkeitä näiden

riskien vähentämiseksi. Riippuvuus tietyistä toimittajista lisää haavoit

tuvuutta toimitusketjun häiriöille, jos näille materiaaleille asetetaan

tiukemmat vastuullisuusvaatimukset.

■ Logistiikkaverkostot: Kuljetusreiteillä voi aiheutua viiveitä ja infrastruk

tuurivaurioita äärimmäisten sääolojen vuoksi.

Vaikka kattavaa geospatiaalista analyysiä ei ole vielä tehty, konsernin

arvioinneissa otetaan huomioon alueelliset ilmastonäkökohdat ja kes

keisten resurssien maantieteelliset sijainnit altistuksen arvioimiseksi.

Arvioinnit antavat peruskäsityksen siitä, miten omaisuuserät ja liiketoi

minta altistuvat siirtymätapahtumille lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä. Nämä alustavat havainnot ohjaavat sopeutumistoimien ja

riskien lieventämistoimien priorisointia. Konserni tiedostaa, että nykyiset

arvioinnit ovat laadullisia ja perustuvat suurelta osin asiantuntija-arvioihin

ja olemassa oleviin raportteihin ja että ilmastoon liittyvien vaarojen arvi

ointiin eri aikahorisonteilla tarvitaan vankempaa ja järjestelmällisempää

lähestymistapaa. Rapala VMC pyrkii vahvistamaan lähestymistapaansa

kehittämällä järjestelmällisemmän ja määrälähtöisemmän menetelmän,

joka sisältää kvantitatiivisia työkaluja ja suuren päästötason ilmastoske

naarioiden analyysejä seulontaprosessin vahvistamiseksi ja altistumis-

riskien ymmärtämiseksi paremmin.

DMA-prosessin aikana konserni ei tunnistanut omaisuuseriä tai liike

toimintoja, jotka eivät tällä hetkellä ole yhteensopivia ilmastoneutraaliin

talouteen siirtymisen kanssa. Merkittäviä ponnisteluja tarvitaan kuitenkin

alueilla, joilla konserni tuottaa suurimman osan kasvihuonekaasupääs

töistään, erityisesti hankituista tavaroista, materiaaleista ja logistiikasta.

Konserni voi vaikuttaa näihin alueisiin vain rajallisesti, koska se on riip

puvainen ulkoisista kumppaneista ja toimitusketjuista.

Tällä hetkellä konserni ei ole laatinut virallista ilmastosiirtymäsuunnitel

maa. Tämä on kuitenkin tarkoitus laatia vuonna 2025. Tuleva suunnitelma

antaa tarkemman käsityksen konsernin liiketoiminnan ja omaisuuden yh

denmukaisuudesta ilmastoneutraalin talouden vaatimusten kanssa sekä

linjaa tähän siirtymään tarvittavat toimet ja resurssit. On myös tärkeää

huomata, että valtaosa konsernin liiketoiminnoista – jotka keskittyvät

virkistyskalastusvälineiden valmistukseen ja jakeluun – ei tällä hetkellä

kuulu EU-taksonomian piiriin, sillä nämä toiminnot eivät kuulu päästöil

tään suurimpiin toimialoihin. Näin ollen tähän mennessä ei ole havaittu

merkittäviä yhteensopimattomuuksia. Taksonomian soveltamisalan tu

levat laajennukset voivat kuitenkin muuttaa tätä arviointia.

KESTÄVYYSSELVITYS | 2 5

24 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Aikahorisonttien määrittely

Rapala VMC määrittää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisontit osana ESG-riskien tunnistamis- ja arviointiprosessiaan. Nämä aikahorisontit

liittyvät sen varojen odotettuun käyttöikään, strategisiin suunnitteluhorisontteihin ja pääoman kohdennussuunnitelmiin seuraavasti:

Riskin tyyppi Lyhyt aikaväli (1–3 vuotta) Keskipitkä aikaväli (3–10 vuotta) Pitkä aikaväli (10+ vuotta)

Fyysiset riskit Yhdenmukainen konsernin vuosittaisten

strategisten arviointien ja operatiivisten

suunnittelusyklien kanssa. Keskittyy

olemassa oleviin resursseihin, kuten tuo-

tantolaitoksiin ja logistiikkaverkostoihin,

kohdistuviin välittömiin riskeihin, jotka

voivat johtua äärimmäisistä sääolosuh-

teista, kuten myrskyistä ja tulvista. Pää-

oman kohdentamisessa painotetaan tänä

aikana ylläpitoa ja päivityksiä välittömien

haavoittuvuuksien lieventämiseksi.

Keskipitkän aikavälin horisontti heijastaa kon-

sernin strategista suunnittelukehystä ottaen

huomioon omaisuuserien ja toimitusketjun

operatiivisen resilienssin. Se ottaa huomioon

ilmastoon liittyvät riskit, kuten kuivuuden tai

myrskyjen lisääntymisen, ja niiden mahdollisen

vaikutuksen kriittisten materiaalien, kuten

balsapuun ja volframin, saatavuuteen. Kes-

kipitkän aikavälin pääoman kohdentamiseen

sisältyy investointeja toiminnan tehostamiseen

ja vastuullisen hankinnan hankkeisiin toimitus-

ketjun haavoittuvuuksien vähentämiseksi.

Pitkän aikavälin horisontti vastaa tärkeimpien

omaisuuserien, kuten tuotantoinfrastruktuurin ja

tärkeimpien toimitusketjusuhteiden, odotettua

käyttöikää. Se kohdistuu pitkäaikaisiin riskeihin,

kuten merenpinnan nousuun tai ilmastomallien

merkittäviin muutoksiin, jotka voivat vaikut-

taa sekä tuotantoon että asiakaskysyntään.

Pääoman kohdentaminen liittyy tässä vaiheessa

muutosinvestointeihin, kuten puhtaaseen energi-

aan siirtymiseen tai innovatiivisen, ilmastokestä-

vän tuotevalikoiman kehittämiseen.

Siirtymätapahtumat Välittömiä siirtymäriskejä ovat erityi-

sesti raaka-aineisiin, kuten volframiin

ja muoveihin, vaikuttavien tiukempien

ympäristömääräysten käyttöönotto ja

ympäristömerkintästandardien käyt-

töönotto. Nämä muutokset voivat lisätä

vaatimustenmukaisuuskustannuksia

ja edellyttää muutoksia hankintaan ja

tuotekehitykseen

Keskipitkän aikavälin horisontissa otetaan

huomioon asiakkaiden muuttuvat odotukset

vastuullisille tuotteille ja hiilineutraaliudelle

sekä resurssitehokkuuteen tähtäävien sään-

telykehysten laajentaminen. Tämän jakson

aikana tapahtuvat siirtymätapahtumat voivat

vaikuttaa konsernin toimitusketjuun edellyttä-

mällä parempaa jäljitettävyyttä ja yhteistyötä

toimittajien kanssa vastuullisuuskriteerien

täyttämiseksi.

Siirtymäriskejä ovat tällä aikavälillä laajem-

mat siirtymät globaaleilla markkinoilla kohti

vähähiilisiä talouksia ja mahdolliset rajoitukset

materiaaleille, joilla on suuri vaikutus. Nämä

tapahtumat voivat vaatia merkittäviä inves-

tointeja tuoteinnovaatioihin ja toimitusketjujen

uudelleenmäärittämiseen, jotta ne täyttäisivät

uudet vastuullisuuden vertailuarvot.

Taulukko: ESG riskien arvioinnissa käytetyt aikahorisontit

Taulukko: Seulontaan sisältyneet keskeiset pilaantumiseen liittyvät aiheet arvoketjussa

Muodollisia ilmastoskenaarioiden analyysejä ei ole vielä tehty siirtymä-

riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi eri aikaho-

risonteilla. Nykyiset arvioinnit perustuvat laadullisiin menetelmiin, kuten

DMA:han ja vastuullisuusriskien kartoitukseen, jotka eivät sisällä järjes

telmällistä skenaariomallinnusta. Konserni ymmärtää skenaarioanalyysin

arvon ja aikoo ottaa käyttöön ilmastoskenaarioita, jotka ovat yhdenmu

kaisia globaalien tavoitteiden kanssa, kuten lämpenemisen rajoittaminen

1,5 °C:seen. Näin voidaan ennakoida paremmin toimintaan ja arvoketjuun

vaikuttavia sääntely- ja markkinasiirtymiä.

Koska ilmastoskenaarioiden analysointi ei ole vielä käytössä, tällaisten

skenaarioiden ja konsernin tilinpäätöksessä esitettyjen oletusten välillä

ei ole suoraa yhdenmukaisuutta. Tulevaisuudessa kuitenkin integroidaan

skenaariopohjaisia analyysejä taloudelliseen suunnitteluun, jotta varmis

tetaan yhdenmukaisuus globaalien ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä

parantaa konsernin kykyä arvioida systemaattisesti siirtymän taloudellisia

vaikutuksia ja fyysisiä riskejä.

E2 Pilaantuminen – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Rapala VMC on osana DMA:taan arvioinut seulontaprosessilla saastu-

miseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toimin-

nassaan, toimitusketjun alkupäässä ja arvoketjun loppupäässä. Prosessi

sisälsi toimipaikkojen ja liiketoiminnan seulonnan kaikkien olennaisten

pilaantumiseen liittyvien vaikutuksien arvioinnin varmistamiseksi. Pilaan

tumista ei kuitenkaan pidetty lopulta olennaisena, sillä arvioidut aiheet

eivät ylittäneet olennaisuuden arviointikynnystä.

Seulontaprosessia johti johdon edustajista koostuva monialainen tiimi,

johon kuului jäseniä hallituksesta, liiketoiminnan kehityksestä ja strategi

asta, valmistuksesta, hankinnasta, lakiasioista ja vastuullisuudesta sekä

henkilöstöhallinnosta. Tiimi arvioi pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia

järjestelmällisellä viitekehyksellä, joka perustui merkittävyyteen, sidos

ryhmien odotuksiin sekä mahdollisiin taloudellisiin ja operatiivisiin vaiku-

tuksiin. Arviointiprosessi sisälsi sidosryhmäyhteistyötä, vaikka suoraan

vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ei erityisesti kuultu.

Oma toiminta Toimitusketju Loppupään toiminnot

Seulontaan sisältyneet keskeiset

pilaantumiseen liittyvät aiheet

VOC-päästöt sekä liuottimien ja maalien

päästöt.

Syntynyt jäte, jota seurataan osana

konsernin kestävyysraportointia.

Poisjohdetut vedet, jätevesi ja mah-

dolliset paikalliset vaikutukset pieniin

vesistöihin.

Päästöt ja poisjohdetut vedet lyijyn

ja volframin kaltaisten raaka-ainei-

den louhinnasta ja käsittelystä.

Hankintatoiminnan vaikutukset

jätteisiin, vedenkäyttöön ja biologi-

seen monimuotoisuuteen.

Vesistöön päätyvä jäte kalastuksesta ja mahdollinen

saastuminen lyijyn käytön kautta.

Työkalut ja oletukset Seulontaprosessissa hyödynnettiin laadullisia analyysejä, sisäistä asiantuntemusta ja sidosryhmien panosta mahdollisten vaikutusten

arvioimiseksi. Oletukset perustuvat historiallisiin tietoihin, toimialan vertailuarvoihin ja Rapala VMC:n toimintaan ja arvoketjuun liittyviin

maantieteellisiin seikkoihin.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat –

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Rapala VMC on osana DMA:taan arvioinut seulontaprosessilla vesiva-

roihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdolli-

suuksia omassa toiminnassaan, toimitusketjun alkupäässä ja arvoketjun

loppupäässä. Tässä prosessissa arvioitiin tiettyjä aiheita, jotta kaikki

olennaiset vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset

saatiin läpikäytyä järjestelmällisesti.

Seulontaprosessia johti johdon edustajista koostuva monialainen tiimi,

johon kuului jäseniä hallituksesta, liiketoiminnan kehityksestä ja strategi

asta, valmistuksesta, hankinnasta, lakiasioista ja vastuullisuudesta sekä

henkilöstöhallinnosta. Tiimi arvioi vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin

liittyviä vaikutusten merkitystä, sidosryhmien odotuksia sekä mahdollisia

taloudellisia ja operatiivisia vaikutuksia järjestelmällisellä viitekehyksellä.

Arviointiprosessi sisälsi sidosryhmäyhteistyötä, vaikka suoraan vaikutuk

sen kohteena olevia yhteisöjä ei erityisesti kuultu.

Taulukko: Keskeisiä seulottuja vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä aiheita arvoketjussa

Oma toiminta

Toimitusketju Loppupään toiminnot

Keskeisiä seulottuja vesivaroihin

ja merten luonnonvaroihin liittyviä

aiheita olivat muun muassa

Veden käyttö tuotantoprosesseissa.

Jäteveden syntyminen ja sen mahdolliset

vaikutukset paikallisiin vesistöihin.

Tuotannon poisjohdetut vedet ja niiden

paikalliset vaikutukset pieniin vesistöihin.

Maankäytön, kuten tuotantolaitosten,

energiankäytön ja kuljetustoiminnan,

vaikutukset biologiseen monimuotoi-

suuteen.

Vedenkäyttö ja jäteveden tuottami-

nen raaka-aineiden hankinnassa ja

jalostamisessa.

Biologiseen monimuotoisuuteen

kohdistuvat vaikutukset metsäta-

louden ja maankäytön muutosten

kautta (esim. balsapuun, puuvillan

hankinta).

Kaivostoiminnan vaikutukset biolo-

giseen monimuotoisuuteen (esim.

teräksen ja volframin louhinta).

Kalastustoiminnan paikalliset vaikutukset vesistöihin.

Kalakantojen muutokset laajamittaisen kalastuksen

vuoksi.

Työkalut ja oletukset Seulontaprosessissa hyödynnettiin laadullisia analyysejä, sisäistä asiantuntemusta ja sidosryhmien panosta mahdollisten vaikutusten

arvioimiseksi. Oletukset perustuvat historiallisiin tietoihin ja Rapala VMC:n toimintaan ja arvoketjuun liittyviin maantieteellisiin seikkoihin.

Vaikka nämä aiheet ovat konsernille tärkeitä, ne katsottiin lopulta epä-

olennaisiksi erillisiksi asioiksi. Sen sijaan niiden merkitys on integroitu

konsernin laajempaan lähestymistapaan biologiseen monimuotoisuu

teen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyssä. Hal-

litsemalla näitä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä

aiheissa Rapala VMC varmistaa kattavamman ja yhtenäisemmän stra

tegian ympäristöriskien lieventämiseksi koko arvoketjussaan. Tämän

lähestymistavan avulla konserni voi järjestelmällisesti seurata muuttuviin

sääntelyvaatimuksiin, sidosryhmien odotuksiin ja operatiivisiin haastei

siin ja sopeutua niihin samalla, kun se kunnioittaa sitoumustaan ympä-

ristönsuojeluun.

Rapala VMC:n toiminta ei ole erittäin vesi-intensiivistä eikä tuota mer

kittäviä määriä jätevettä. Kuitenkin toiminnoissa, joissa vedenkulutus ja

jäteveden tuotanto ovat suurempia, kuten koukkujen valmistuksessa,

kulutusta ja jätevesiä seurataan tarkasti ja vaikutuksia on vähennetty.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit –

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Rapala VMC on tunnistanut ja arvioinut todelliset ja mahdolliset vai-

kutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin omissa

toimipaikoissaan ja koko arvoketjussaan DMA:n kautta. Arvioinnissa

tehtiin yhteenveto biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä, riippuvuuksista ja mah

dollisuuksista. Siihen sisältyi mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten

ottaminen huomioon arvoketjussa, ketjun alkupään hankinnassa ja arvo

ketjun loppupään tuotteiden käytössä. Arvioinnissa ei tunnistettu erityisiä

toimipaikkoja, raaka-aineiden tuotantoa tai hankintatoimia, joilla olisi

merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöi

hin, eikä toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisesti herkissä alueissa tai

niiden läheisyydessä. Konserni on päätynyt siihen, ettei biodiversiteettiin

liittyviä lieventämistoimia ole tarpeen toteuttaa.

Vaikka konserni ei ole vielä tehnyt kattavaa resilienssianalyysiä tai

laatinut erityistä siirtymäsuunnitelmaa biologiseen monimuotoisuuteen

liittyville riskeille, sen DMA tarjoaa perustan keskeisten riskien tunnista

miselle ja priorisoinnille koko sen toiminnassa sekä arvoketjun alku- että

loppupäässä ja konsernin strategian ja liiketoimintamallin resilienssin

arvioimiselle suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee

meihin.

KESTÄVYYSSELVITYS | 2 7

26 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Taulukko: Arvioidut keskeiset biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät aiheet arvoketjussa

Omat toimipaikat Arvoketjun alkupää Arvoketjun loppupää

Arvioidut keskeiset biologiseen

monimuotoisuuteen liittyvät aiheet

Elinympäristöjen häiritseminen: Mahdol-

liset muutokset paikallisissa ekosystee-

meissä tuotantoprosessien vuoksi.

Vedenkulutus ja poisjohdetut vedet:

Tuotannon vedenkulutuksen ja jäteveden

vaikutukset ympäröiviin vesiekosystee-

meihin.

Metsäkadon riskit:

Puun ja balsapuun hankintaan.

Kaivostoiminnan riskit biologiselle mo-

nimuotoisuudelle: Teräksen, tinan ja volf-

ramin kaltaisten materiaalien kaivamisen

vaikutus ympäröiviin ekosysteemeihin.

Pilaantumisriskit: Liittyy kalastusvälineisiin ja

pakkausjätteeseen.

Ekosysteemin terveyden riippuvuudet:

Virkistyskalastuksen riippuvuus puhtaista ja

terveistä vesiympäristöistä.*

Työkalut ja oletukset

Seulontaprosessissa hyödynnettiin laadullisia analyysejä, sisäistä asiantuntemusta ja sidosryhmien panosta mahdollisten vaikutusten

arvioimiseksi. Oletukset perustuvat historiallisiin tietoihin, toimialan vertailuarvoihin ja Rapala VMC:n toimintaan ja arvoketjuun liittyviin

maantieteellisiin seikkoihin.

Arviointikriteerit ’Tunnistus- ja arviointiprosessia ohjasivat seuraavat kriteerit:

1. Vaikutusten mittakaava ja vakavuus: Tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten maantieteellisen ja ekologisen laajuuden arviointi.

2. Todennäköisyys ja korjaamattomuus: Vaikutusten priorisointi todennäköisyyden ja lieventämismahdollisuuden perusteella.

3. Merkityksellisyys sidosryhmille: Vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien ja sääntelyelinten näkökulmien ottaminen huomioon.

Aikahorisontit Rapala VMC on hyödyntänyt kolmea aikahorisonttia, jotka ovat yhdenmukaisia konsernin strategisten ja

kestävyyteen liittyvien riskikartoitusprosessien kanssa:

■ Lyhyt aikaväli (1–3 vuotta): Keskittyy välittömiin operatiivisiin riskeihin, kuten biologista monimuotoisuutta koskevien määräysten

noudattamiseen ja tuotantoprosessien paikallisten vaikutusten lieventämiseen.

■ Keskipitkä aikaväli (3–10 vuotta): Ottaa huomioon kehittyvät markkina- ja sääntelytrendit, mukaan lukien kiristyvät biologista moni-

muotoisuutta koskevat määräykset ja raaka-aineiden hankinnan vaikutukset toimitusketjuun.

■ Pitkä aikaväli (10+ vuotta): Käsittelee järjestelmäriskejä, kuten laajamittaista biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, ja on

yhdenmukainen globaalien suojelutavoitteiden kanssa markkinoiden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi.

*) Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Rapala VMC:n DMA:ssa ei tunnistettu sen toiminnassa olennaisia toimi-

paikkoja, mukaan luettuna sen operatiivisessa määräysvallassa olevat.

Toiminnalla ei todettu olevan kielteisiä vaikutuksia biologisen moni

muotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, eikä maan heikkenemiseen,

aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen liittyviä olennaisia kielteisiä

vaikutuksia tunnistettu. Konserni ei myöskään tunnistanut toimintaa, joka

vaikuttaisi suoraan uhanalaisiin lajeihin. Rapala VMC kuitenkin tunnistaa

tarpeen yksityiskohtaisemmalle arvioinnille, jotta sen ymmärrys mahdol

lisista biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä vaikutuksista paranee.

Tulevissa arvioinneissa otetaan huomioon kohde- ja materiaalikohtaiset

analyysit, joilla varmistetaan, että kestävyystyö pysyy yhdenmukaisena

ympäristönäkökohtien ja viranomaisten odotusten kanssa.

DMA:ssa ei myöskään tunnistettu merkittäviä toiminnan tai arvoket

jun vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Tämän seurauksena vai-

kutusten kohteena olevia yhteisöjä ei toistaiseksi ole suoraan kuultu.

Arviointi perustui sisäisten asiantuntijoiden sidosryhmäpalautteeseen,

sääntelykehyksiin ja ulkoisiin vertailuarvoihin. Rapala VMC ymmärtää

kuitenkin tarpeen lisätä sidosryhmäyhteistyötä osallistumista tulevissa

arvioinneissa, mukaan lukien mahdollisesti vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen suorat kuulemiset, erityisesti jos toimipaikka- tai materiaalikoh

taiset analyysit paljastavat mahdollisia vaikutuksia. Konserni tiedostaa

yhteisöjen kanssa toimimisen tärkeyden yhteisten biologisten resurssien

ja ekosysteemien arvioinnissa. Tulevat arvioinnit voivat edellyttää yksi

tyiskohtaisempia vaikutusanalyysejä ja konsultaatioita, jotta kestävyystyö

voidaan kohdistaa yhteisön tarpeisiin ja huolenaiheisiin.

Taulukko: Kuvaus siitä, miten erityyppiset riskit tunnistettiin ja arvioitiin

Riskin kuvaus Tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä riskejä ovat

elinympäristöjen heikkeneminen, veden niukkuus ja ilmastonmuutoksesta johtuvat

kalakantojen muutokset. Nämä aiheuttavat paikallisia riskejä toiminnalle ja markkina-

kysynnälle.

Akuutit riskit: Ympäristön heikkenemisen tai pilaantumisen kaltaiset tapahtumat,

jotka vaikuttavat virkistyskalastusta tukeviin ekosysteemeihin.

Krooniset riskit: Ekosysteemien pitkäaikainen heikkeneminen, kuten veden laadun

heikkeneminen tai metsäkato, joka vaikuttaa materiaalien hankintaan.

Fyysisiä mahdollisuuksia ovat muun muassa kalakantojen paranemismahdol-

lisuudet ja ekosysteemien ennallistaminen uusien markkinamahdollisuuksien

luomiseksi.

Siirtymäriskit johtuvat sääntelyn muutoksista, markkinoiden siirtymisestä kohti kestä-

viä materiaaleja ja sidosryhmien odotuksista kestäviä käytäntöjä kohtaan.

Politiikka- ja lainsäädäntöriskit: Mahdollinen sääntelyn kehitys, kuten biologista

monimuotoisuutta koskevat raportointivaatimukset ja tiukemmat tuotesäädökset

EU:n puutavara-asetuksen kaltaisissa puitteissa.*

Markkinariskit: Raaka-aineiden saatavuuden ja kustannusten epävakaus, etenkin bio-

logiseen monimuotoisuuteen intensiivisesti perustuvat tuotantopanokset, kuten puu.*

Maineriskit: Yhteiskunnan odotusten muuttuminen ja biologiseen monimuotoisuu-

teen liittyvien tapahtumien mahdolliset vaikutukset maineeseen.

Siirtymämahdollisuuksia tunnistettiin toimintojen yhdenmukaistaminen biodiver-

siteetin suojeluun liittyvien trendien, kestävien kalastuskäytäntöjen ja suojelutoi-

mien kanssa, jotka vahvistavat asiakastyytyväisyyttä ja varmistavat markkinoiden

kestävyyden.*

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät järjestelmäriskit, kuten

laaja-alainen ekosysteemin luhistuminen tai kalojen elinympäristöjen häviäminen,

voivat vaikuttaa merkittävästi virkistyskalastukseen

Riskit ekosysteemien luhistumisesta: Ekosysteemin kriittisten pisteiden riski, kuten

kalakantojen merkittävä väheneminen tai elinympäristöjen tilan heikkeneminen,

jotka voivat häiritä virkistyskalastusta ja siihen liittyvien tuotteiden kysyntää. Tätä

arvioitiin suhteessa riippuvuuteen terveistä vesiekosysteemeistä tuotteiden käytön

ja asiakkaiden sitouttamisen kannalta.*

Aggregoidut riskit: Analyysissä otettiin huomioon biologisen monimuotoisuuden

heikkenemisen yhdistetyt vaikutukset materiaalien hankintaan, erityisesti puun ja

volframin kaltaisten kriittisten raaka-aineiden osalta. Tämä sisältää ekosysteemin

heikkenemisestä johtuvan lisääntyneen sääntelypaineen tai toimitusketjun häiriöi-

den mahdollisuuden.

Leviämisriskit: Vaikka arvioinnissa keskityttiin pääasiassa suoriin vaikutuksiin

Rapala VMC:n toimintaan ja arvoketjuun, ekosysteemin luhistumisen aiheuttama

taloudellisten riskien tai maineriskien potentiaali laajemmassa talousjärjestelmässä

tunnistettiin pitkäaikaiseksi huolenaiheeksi. Tähän sisältyvät markkinamuutoksiin

liittyvät riskit tai sidosryhmien lisääntynyt huoli biologiseen monimuotoisuuteen

kohdistuvista vaikutuksista.

*) Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Osana DMA:ta Rapala VMC arvioi toimintansa ja arvoketjunsa mahdollisia

haitallisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemei

hin, mukaan lukien niiden vaikutukset yhteisöihin. Arvioinnissa ei tunnis-

tettu erityisiä toimipaikkoja, raaka-aineiden tuotantoa tai hankintatoimia,

joilla olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vaikutuksen kohteena oleviin

yhteisöihin. Konserni kuitenkin ymmärtää toimipaikka- ja materiaalikoh

taisten vaikutusten tarkemman analysoinnin tärkeyden. Tulevissa arvi-

oinneissa arvioidaan tarkemmin keskeisten materiaalien, kuten puun ja

volframin, hankintakäytäntöjä, jotta mahdolliset vaikutukset yhteisöihin

ja ekosysteemeihin tunnistetaan ja niitä hallitaan tehokkaasti.

Rapala VMC:n DMA ei tunnistanut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia etu

sijalla oleviin ekosysteemipalveluihin, jotka ovat olennaisia vaikutuksen

kohteena oleville yhteisöille. Tämän vuoksi erityisiä välttämistoimenpi

teitä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön. Konserni on kuitenkin sitoutunut

edistämään kestäviä käytäntöjä, kuten FSC-sertifioidun puun käyttöä aina,

kun se on mahdollista, minimoidakseen toimintaansa ja arvoketjuunsa

liittyvät mahdolliset vaikutukset ekosysteemeihin.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous –

Vaikutukset. riskit ja mahdollisuudet

Rapala VMC on suorittanut omistuksiensa ja toimintansa seulonnan

tunnistaakseen todelliset ja mahdolliset resurssien käyttöön ja kiertota

louteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko toiminnassaan

ja arvoketjussaan. Tämä seulonta tehtiin osana DMA:ta, jossa otetaan

huomioon sekä vaikutus että taloudellinen olennaisuus. Arvioinnissa

otettiin huomioon sisäisten sidosryhmien ja ulkoisten kumppaneiden,

kuten toimittajien ja sääntelyviranomaisten, palaute keskeisten riskien ja

mahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Arvioinnissa otettiin huomioon EU:n

puutavara-asetuksen kaltaisten määräysten noudattaminen ja markkinoi

den odotukset kestävämmästä ja kiertotalouteen perustuvasta resurssien

käytöstä.

Rapala VMC ei ole kuullut suoraan vaikutusten kohteena olevia yhteisö

jä erityisesti resurssien sisäänvirtauksen, ulosvirtauksen ja jätteen osalta.

DMA:ssa otettiin huomioon sisäisten sidosryhmien ja laajempien sidos

ryhmien palaute, mutta vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei kuultu

erityisesti näiden aiheiden osalta. Konserni ymmärtää sidosryhmäyh

teistyön laajentamisen tärkeyden tulevissa arvioinneissa, mukaan lukien

yhteisöjen kuulemiset, joissa voidaan tunnistaa olennaisia vaikutuksia.

KESTÄVYYSSELVITYS | 2 9

28 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Taulukko: Seulottuja kiertotalouden ja resurssien käytön keskeisiä aiheita arvoketjussa

Oma toiminta Toimitusketju Loppupään toiminnot

Seulottuja kiertotalouden ja

resurssien käytön keskeisiä aiheita

olivat muun muassa

Toiminta kriittisten resurssien käytön ja

ympäristövaikutusten tunnistamiseksi.

Tähän sisältyi resurssien kulutuksen

arviointi, kuten tuotantoprosesseissa

käytetyt materiaalit (esim. puu ja volf-

rami), sekä jätteen syntymisen arviointi

tuotantolaitoksissa.

Kriittisten resurssien sisäänvirtaukset,

kuten puu ja volframi, raaka-ainei-

den hankinnan ympäristöjalanjäljen

ymmärtämiseksi. Tässä arvioinnissa

otettiin huomioon hankintakäytäntöjen

kestävyys ja resurssien louhintaan,

kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvät

mahdolliset riskit.

Pakkausten hävittämiseen liittyvät jätehuollon

vaikutukset.

Työkalut ja oletukset Seulontaprosessissa hyödynnettiin laadullisia analyysejä, sisäistä asiantuntemusta ja sidosryhmien panosta mahdollisten vaikutusten

arvioimiseksi. Oletukset perustuvat historiallisiin tietoihin, toimialan vertailuarvoihin ja Rapala VMC:n toimintaan ja arvoketjuun liittyviin

maantieteellisiin seikkoihin.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen –

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Rapala VMC:n DMA-prosessissa tunnistettiin ja arvioitiin liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Liiketoimin

nan harjoittamiseen liittyvien aiheiden osalta (ESRS G1) arviointi kattoi

kaikki osa-aiheet: yrityskulttuuri, väärinkäytösten paljastajien suojelu,

eläinten hyvinvointi, poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta, suh

teet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt sekä

korruptio ja lahjonta. Arvioinnin perusteella aihepiiri ei ylittänyt olennai

suuskynnystä, eikä sitä näin ollen pidetty olennaisena.

Arviointiprosessissa käytetyt kriteerit:

■ Toiminta: Konserni toimii pääasiassa yksityisellä business-to-business

-valmistuksen ja jakelun sektorilla ilman olennaista osallistumista

julkisiin hankintoihin tai valtiolliseen liiketoimintaan, mikä vähentää

altistumista korruptiolle ja epäasialliselle vaikuttamiselle.

■ Toimiala: Vapaa-ajan kulutustavaroiden sektorilla toimiva Rapala VMC

ei altistu järjestelmällisille liiketoimintakäytäntöihin liittyville riskeille,

jotka ovat tyypillisiä korkean riskin toimialoilla tai toimialoilla, joilla on

voimakkaampi sääntelyvalvonta

■ Toiminta-alueet: Rapala VMC toimii yli 40 maassa, ja omat tuotantolai

tokset sijaitsevat pääosin Euroopassa. Vaikka konsernilla on toimintaa

ja toimittajia alueilla, joita yleisesti pidetään liiketoimintakäytäntöjen

kannalta riskialttiimpina, näiden toimien laajuus ja luonne arvioitiin

rajoitetuiksi. Tämän vuoksi niiden kokonaismerkitys konsernin kannalta

ei ylitä olennaisuuskynnystä.

■ Hankintarakenne: Konsernin toimittajaverkosto on hajautettu ja hankin

nat ovat tyypillisesti arvoltaan rajallisia. Sisäiset hyväksymisprosessit ja

riskienhallintamenettelyt varmistavat hankintaprosessin eheyden.

Raportointikauden aikana ei ole havaittu yhtään korruptio- tai lahjontata

pausta. Yhtiö jatkaa näihin liittyvien riskien ja vaatimustenmukaisuuden

seurantaa kaikessa toiminnassaan ja arvoketjussaan.

YMPÄRISTÖTIEDOT

EU:n taksonomiaraportointi

Yleistä

EU-taksonomia on EU:n oikeudellinen luokitusjärjestelmä, jonka tarkoitus

on edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Euroopan vihreän

kehityksen ohjelman päämäärän saavuttamista. Liiketoiminnan taksono

miakelpoisuus perustuu arvioon siitä, kuuluuko se taksonomialainsää-

dännössä kuvattuun taloudelliseen toimintaan. Valitut toiminnot ovat

keskeisiä kansainvälisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttami

sen kannalta. Taksonomiakelpoisen toiminnan on täytettävä taksonomian

luokittelujärjestelmään sisältyvän taloudellisen toiminnan määritelmä.

Jotta toiminta olisi taksonomian mukaista, sen on edistettävä merkit

tävästi vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta aiheuttamatta

merkittävää haittaa millekään muulle tavoitteelle. Lisäksi taloudellisen

toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimet, jotta se voidaan

katsoa taksonomian mukaiseksi.

Taksonomia-asetus sisältää kuusi ympäristötavoitetta, joista kaksi (il

mastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen) saatiin

valmiiksi ensin:

■ Ilmastonmuutoksen hillintä

■ Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

■ Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

suojelu ja ennallistaminen

■ Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

■ Siirtyminen kiertotalouteen

■ Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Raportointiperiaatteet

Valtaosa konsernin liiketoiminnasta eli kalastusvälineiden sekä ulkoilu-

ja talviurheiluvälineiden valmistuksesta ja jakelusta kuluttajille ei tällä

hetkellä kuulu taksonomian piiriin.

Vuonna 2023 tehdyn analyysin perusteella todettiin, että Rapala VMC:n

sähkökäyttöinen jääkaira sekä eräät muut konsernin alihankkijoiden val

mistamat sähkötyökalut, joita myydään rajoitettuina määrinä, kuuluvat

taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan kohdan 1.2 Sähkö- ja

elektroniikkalaitteiden valmistus kiertotaloustavoitteen mukaisesti.

Vuonna 2024 Rapala VMC jatkoi EU:n taksonomiakehyksen mukaista

arviointia arvioimalla neljään muuhun ympäristötavoitteeseen liittyviä tek

nisiä arviointikriteerejä sekä uusia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyviä toimintoja. Arvioinnissa keskityttiin tunnistamaan

konsernin liiketoimintaan sisältyviä mahdollisia taksonomiakelpoisia

toimintoja, erityisesti rakennusten peruskorjauksessa ja omistamisessa

sekä energiaan liittyvissä teknologioissa. Osana tätä prosessia konserni

analysoi pääomamenojaan ja investointejaan määrittääkseen mahdol

liset uudet taksonomian mukaiset toiminnot. Vaikka arvioinnissa ko-

rostettiin mahdollisia tulevaisuudessa taksonomiakelpoisia osa-alueita,

vuonna 2024 ei tehty tällaisiin toimintoihin liittyviä taksonomiakelpoisia

tai taksonomian mukaisia investointeja tai menoja. Konserni on sitoutu

nut seuraamaan jatkuvasti toimintaansa ja sijoitusstrategiaansa varmis-

taakseen, että ne ovat yhteensopivia kehittyvien vastuullisuuskehysten

ja sääntelyä koskevien odotusten kanssa.

Taksonomiakelpoisten KPI-indikaattorien arviointi 2024

Rapala VMC:n liikevaihtoa, investointeja ja liiketoiminnan kuluja kos-

kevat indikaattorit ovat kansainvälisten tilinpäätösstandardien (”IFRS”)

mukaisia. Taksonomiakelpoista liikevaihtoa verrataan konsernin ko

konaisliikevaihtoon, taksonomiakelpoisia investointeja kokonaisinves-

tointeihin ja taksonomiakelpoisia liiketoiminnan kuluja liiketoiminnan

kokonaiskuluihin. 3,42 % konsernin liikevaihdosta, 0 % investoinneista

ja 0 % liiketoiminnan kuluista on taksonomiakelpoista. Rapala VMC:n

taksonomiakelpoinen liikevaihto on pääosin peräisin elektroniikkalait

teiden valmistuksesta.

Yhteensä,

milj. euroa

Taksonomia-

kelpoista,

milj. euroa

Ei-taksonomia-

kelpoista,

milj. euroa

Liikevaihto 220,9 7,3 213,6

Investoinnit 4,2 0 4,2

Liiketoiminnan kulut 102,5 0 102,5

Taulukko: Ydinenergiaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia

ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista

käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen

parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on

tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,

kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

KESTÄVYYSSELVITYS | 3 1

30 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

TAULUKKO 2: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN

TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN OSUUS PÄÄOMAMENOISTA 2024 (MEUR)

TAULUKKO 1: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN

LIITTYVISTÄ TUOTTEISTA TAI PALVELUISTA SAATU OSUUS LIIKEVAIHDOSTA 2024 (MEUR)

Tilikausi 2024

2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa - kriteerit

(DNSH: ’Does Not Significantly Harm’)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitus-

järjestelmäkelpoisten osuus liikevaihdosta,

vuosi 2023

Luokka (mahdollistava toiminta)

Luokka (siirtymätoiminta)

Milj.€ %

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

Ympäristön kannalta

kestävistä (luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista

saatu liikevaihto (A.1)

josta mahdollistavat toiminnat

josta siirtymätoiminnat

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL; E/

KEL

KEL;

E/KEL

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden

valmistus

1.2 7,3 3,42 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 5,52 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista

muttei ympäristön kannalta kes-

tävistä (muista kuin luokitusjärjes-

telmän mukaisista) toiminnoista

saatu liikevaihto (A.2)

7,3 3,42 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 0,0 % 5,52 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto

(A.1. + A.2.)

7,3 3,42 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 0,0 % 5,52 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista

toiminnoista saatu liikevaihto (B)

213,6 96,58 %

Yhteensä (A + B) 220,9 100,0 %

Tilikausi 2024

2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa - kriteerit

(DNSH: ’Does Not Significantly Harm’)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitus-

järjestelmäkelpoisten osuus liikevaihdosta,

vuosi 2023

Luokka (mahdollistava toiminta)

Luokka (siirtymätoiminta)

Milj.€ %

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

josta mahdollistavat toiminnat

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL; E/

KEL

KEL;

E/KEL

KEL; E/

KEL

KEL; E/

KEL

KEL;

E/KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

muttei ympäristön kannalta kes-

tävien (muiden kuin luokitusjär-

jestelmän mukaisten) toimintojen

pääomamenot (A.2)

0,0

0,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot

(A.1. + A.2.)

0,0

0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen pääomamenot (B)

4,2 100,0 %

Yhteensä (A + B) 4,2 100,0 %

KESTÄVYYSSELVITYS | 3 3

32 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

TAULUKKO 3: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN

TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN OSUUS TOIMINTAMENOISTA 2024 (MEUR)

Hankintaohje (Procurement Guideline) Toimitusketjun eettinen ohjeisto (Supplier Code of Conduct)

Keskeinen sisältö Hankintaohjeessa määritellään periaatteet ja ohjeet, joita

Rapala VMC noudattaa varmistaakseen, että hankintaprosessit

toteutetaan tehokkaasti, vastuullisesti ja eettisesti. Hankinta-

ohjeen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kannattava ja

kestävä liiketoiminta huomioimalla ympäristöön, yhteiskun-

taan ja eettisyyteen liittyvät näkökohdat hankintapäätöksissä

ja varmistamalla samalla konsernin arvojen ja tavoitteiden

noudattaminen.

Ympäristövastuu: Hankintaohje edistää energiatehokkaita han-

kintoja, tuotteen hiilijalanjälkivaikutusten arviointia, päästöjen

vähentämistä hiilineutraaliuden edistämiseksi.

Vastuullisten hankintakäytäntöjen määrittelyssä on huomioitu

sidosryhmien, kuten toimittajien ja sääntelyelinten, edut.

Hankintaohjeessa käsitellään myös asiakkaiden odotuksia

eettisistä ja vastuullisista hankinnoista.

Toimitusketjun eettisessä ohjeistossa on määritelty periaatteet, joita

Rapala VMC odottaa toimittajiensa noudattavan eettisten, vastuullisten

ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen varmistamiseksi. Ohjeistossa

huomioidaan keskeisten sidosryhmien, erityisesti toimittajien ja

asiakkaiden, edut sovittamalla yhteen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin

liittyvät tavoitteet, kuten läpinäkyvyys, hiilidioksidipäästöjen vähentä-

minen ja kestävät energiakäytännöt. Toimitusketjun eettisen ohjeiston

tavoitteena on hallita toimitusketjun ympäristöön, yhteiskuntaan ja

hallintoon (ESG) liittyviä riskejä sekä edistää samalla yhteistyötä, jatku-

vaa parantamista ja Rapala VMC:n arvojen ja vastuullisuussitoumuksen

noudattamista.

Soveltamisala Hankintaohje koskee arvoketjun alkupään toimintoja ja kattaa

kaikki Rapala VMC:n hankintatoiminnot maailmanlaajuisesti.

Se keskittyy erityisesti ostokäytäntöihin ja toimittajien valintaan

ja varmistaa, että hankinnat ja toimittajat täyttävät energiate-

hokkuutta ja päästövähennyksiä koskevat ympäristöstandardit.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto koskee kaikkia Rapala VMC:n tava-

rantoimittajia ja alihankkijoita, jotka osallistuvat konsernin omistamaa

tai hallinnoimaa immateriaaliomaisuutta hyödyntävien tuotteiden

valmistukseen. Rapala VMC tiedostaa, että vastuullisiin ja kestäviin

toimitusketjuihin kuuluu muitakin kuin ensisijaisia toimittajia, ja odottaa

toimittajiensa varmistavan, että myös niiden omat toimittajat ja liike-

kumppanit noudattavat toimitusketjun eettisessä ohjeistossa kuvattuja

standardeja koko toimitusketjussa.

Täytäntöönpano ja seuranta Täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä,

jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Seurantaprosessiin sisältyy hankintaosaamisen ylläpitäminen,

toimittajien vaatimustenmukaisuuden selvittäminen arviointien

ja toimitusketjun eettisen ohjeiston noudattamisen kautta sekä

sen varmistaminen, että hankintapäätökset täyttävät vastuul-

lisuutta, turvallisuutta ja eettistä toimintaa koskevat konsernin

tavoitteet.

Täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka pu-

heenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Seurantaprosessi sisältää toimittajien itsearviointeja ja raportointia

keskeisten vaatimusten noudattamisesta, ja Rapala VMC:llä on oikeus

tehdä tarvittaessa auditointeja tai arviointeja, joilla varmistetaan toimi-

tusketjun eettisen ohjeiston noudattaminen. Konserni käyttää kolman-

nen osapuolen auditoijia, jotka arvioivat valittuja toimittajia vuosittain,

analysoivat havaintoja ja seuraavat korjaavien toimien toteutumista

yhdessä toimittajien kanssa. Ohjeiston noudattamatta jättäminen voi

johtaa korjaaviin toimiin tai viime kädessä liikesuhteen päättämiseen,

jos puutteita ei korjata.

Saatavuus Asiakirja on konsernin koko henkilöstön

saatavilla konsernin intranetissä.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto asetetaan kaikkien asiaankuuluvien

sidosryhmien saataville. Se jaetaan ulkoisesti toimittajille, joiden tulee

noudattaa ohjeistossa määriteltyjä periaatteita. Ohjeiston täytäntöönpa-

nosta vastaavat sisäiset sidosryhmät ovat saaneet sen tehokkaaseen

soveltamiseen liittyvää koulutusta ja ovat valmiina vastaamaan toimit-

tajien esittämiin kysymyksiin ja huolenaiheisiin. Asiakirja on sisäisesti

konsernin koko henkilöstön saatavilla konsernin intranetissä. Tämän

järjestelmällisen lähestymistavan ansiosta sekä sisäiset että ulkoiset

sidosryhmät ymmärtävät velvollisuutensa ja pystyvät tukemaan Rapala

VMC:n ympäristöön, yhteiskuntaan ja eettisyyteen liittyviä tavoitteita,

myös ilmastonmuutoksen hillinnän osalta.

E1 – Ilmastonmuutos

Hallinto ja strategia

Rapala VMC ei ole vielä laatinut muodollista ilmastosiitymäsuunnitelmaa.

Vuonna 2025 konserni laatii vuoden 2024 ”vertailuvuoden” raporttinsa ja

laatii siirtymäsuunnitelman, joka noudattaa Pariisin sopimuksen mukaista

periaatetta ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 celsiusasteeseen

ja jonka täytäntöönpano edellyttää yhtiön hallituksen hyväksyntää. Tämän

tueksi konserni aikoo varmistaa, että kaikki keskeiset KPI-indikaattorit

ja tavoitteet ovat siirtymäsuunnitelman ilmastotavoitteiden mukaisia.

Vastuullisuustavoitteet jalkautetaan keskeisille toiminta-alueille, kuten

tuotekehitykseen, tuotantoon ja hankintoihin, ja esihenkilötason työnte

kijöille määritetään yksilölliset ilmastoon liittyvät tavoitteet. Tavoitteena

on sisällyttää ilmastotoimet täysimääräisesti konsernin strategiaan ja

toimintaan. Konsernia ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten

vertailuarvojen ulkopuolelle, jotka asettavat tiukkoja vastuullisuutta ja

päästövähennyksiä koskevia vaatimuksia hiilestä irtautumisen tueksi.

Rapala VMC:llä ei ole tällä hetkellä käytössä varsinaisia ilmaston

muutosta koskevia toimintaperiaatteita, mutta yhtiö harkitsee sellais-

ten mahdollista tarvetta ilmastoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Sillä välin konserni hallinnoi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen so

peutumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

nykyisten toimintaperiaatteidensa kautta. Ilmastonmuutoksen hillintää ja

siihen sopeutumista, energiatehokkuutta ja siirtymistä puhtaan energian

käyttöön käsitellään ensisijaisesti toimitusketjun eettisessä ohjeistossa

ja hankintaohjeessa. Nämä viitekehykset luovat vankan perustan ilmas

tonäkökohtien huomioimiselle konsernin toiminnassa ja toimitusketjun

hallinnassa.

Taulukko: Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Tilikausi 2024

2024 Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa - kriteerit

(DNSH: ’Does Not Significantly Harm’)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitus-

järjestelmäkelpoisten osuus liikevaihdosta,

vuosi 2023

Luokka (mahdollistava toiminta)

Luokka (siirtymätoiminta)

Milj.€ %

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K;E;

E/S

K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien

(luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.1)

josta mahdollistavat toiminnat

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

EL;N/

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

mutta ei ympäristön kannalta kes-

tävien (muiden kuin luokitusjär-

jestelmän mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.2)

0,0

0,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot

(A.1. + A.2.)

0,0

0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen toimintamenot (B)

102,5 100,0 %

Yhteensä (A + B) 102,5 100,0 %

KESTÄVYYSSELVITYS | 3 5

34 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Molemmissa ohjeissa käsitellään useita kestävyyshaasteita, ja ne kuvas-

tavat sitä, kuinka Rapala VMC sitoutuu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

vähentämällä päästöjä, edistämällä energiatehokkuutta ja tukemalla

hiilestä irtautumiseen tähtäävää toimintaa koko toimitusketjussaan ja

hankintatoiminnoissaan. Toimitusketjun eettinen ohjeisto ja hankinta

ohje tukevat myös ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä ne auttavat

ehkäisemään ympäristöriskejä ja edistämään toimitusketjun resilienssiä.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto edellyttää, että toimittajat noudattavat

kaikkia soveltuvia ympäristölakeja ja -määräyksiä sekä ylläpitävät lii

ketoimintaympäristöönsä soveltuvaa ympäristöjohtamisjärjestelmää.

Toimittajien on tunnistettava, lievennettävä ja minimoitava ympäristö

riskejä ja kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi toimittajien odotetaan seuraavan

omaa ympäristösuoriutumistaan ja esittävän pyynnöstä asiaankuuluvat

tiedot ja dokumentaation. Toimittajia kannustetaan myös laskemaan

Taulukko: Ilmastonmuutokseen liittyvät kestävyyshaasteet, joita politiikka käsittelee

Hankintaohje (Procurement Guideline) Toimitusketjun eettinen ohjeisto (Supplier Code of Conduct)

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Hankintaohje edistää energiatehokkaiden tuotteiden ja pal-

veluiden hankintaa sekä tukee elinkaarivaikutusten arviointia

ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi. Etusijalla ovat tuotteet,

joilla on pienempi ympäristövaikutus, kuten energiatehokkuutta

ja kierrätettävyyttä tukevat tuotteet. Näin hankintaohje edistää

epäsuorasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä konser-

nin omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä.

Ohjeisto edellyttää, että toimittajat tunnistavat toimintaansa liittyvät

ympäristöriskit ja vaikutukset, ja minimoivat ne. Toimittajia kannus-

tetaan laskemaan hiilijalanjälkensä, asettaa tieteeseen perustuvat

kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet, toteuttamaan ener-

giatehokkuusstrategioita ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta

asteittain omassa toiminnassaan. Nämä toimet tukevat suoraan Rapala

VMC:n sitoutumista päästöjen vähentämiseen arvoketjun alkupäässä ja

ilmastotietoisten käytäntöjen edistämiseen.

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Hankintaohje tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista

edistämällä vastuullisia hankintakäytäntöjä, joissa painottuvat

resurssitehokkuus ja elinkaarianalyysi. Tähän sisältyy sellaisten

tuotteiden ja palveluiden valitseminen, jotka parantavat

operatiivista resilienssiä, vähentävät ympäristövaikutuksia ja

noudattavat vastuullisuustavoitteita, kuten hiilineutraaliuteen

siirtymistä.

Toimittajien tulee tunnistaa, käsitellä ja minimoida toimintaansa liittyvät

ympäristöriskit ja vaikutukset, myös ilmastoon liittyvät riskit. Eettinen

ohjeisto korostaa ympäristöjärjestelmien tärkeyttä ja kannustaa

toimittajia arvioimaan ympäristöriskejään säännöllisesti sekä laatimaan

parannussuunnitelmia. Nämä toimenpiteet auttavat toimittajia sopeu-

tumaan fyysisiin ilmastoriskeihin, kuten sään ääri-ilmiöihin, jotka voivat

aiheuttaa haittaa liiketoiminnalle ja toimitusketjuille.

Energiatehokkuus Hankintaohje edistää energiatehokkaiden tuotteiden ja palvelui-

den valintaa. Hankintapäätöksissä pyritään ottamaan mahdolli-

suuksien mukaan huomioon elinkaarivaikutukset, ja tavoitteena

on kannustaa käytäntöihin, joissa etusijalla ovat energiatehok-

kaat ratkaisut energian kokonaiskulutuksen vähentämiseksi

konsernin toiminnassa ja toimitusketjussa.

Eettinen ohjeisto kannustaa toimittajia toteuttamaan energiansääs-

töstrategioita osana ympäristöjärjestelmiään. Toimittajia kannustetaan

tunnistamaan mahdollisuuksia parantaa oman toimintansa energia-

tehokkuutta ja ryhtyvän konkreettisiin toimiin energiankulutuksen

vähentämiseksi. Tämä noudattaa Rapala VMC:n tavoitetta minimoida

ympäristövaikutukset arvoketjun alkupäässä.

Uusiutuva energia Hankintaohje edistää vastuullisia hankintapäätöksiä kannus-

tamalla uusiutuvan energian käyttöä tukevien tuotteiden ja

palveluiden valintaan. Vaikka hankintaohje ei ole velvoittava, se

korostaa ympäristövaikutusten vähentämisen ja vastuullisuus-

tavoitteisiin pyrkimisen tärkeyttä.

Toimittajia kannustetaan lisäämään asteittain uusiutuvan energian

osuutta toiminnassaan osana ympäristöjärjestelmiään. Toimitusketjun

eettinen ohjeisto korostaa sellaisten energiastrategioiden tärkeyttä, jois-

sa priorisoidaan uusiutuvat energialähteet ja vältetään ratkaisuja, kuten

tietynlaista vesivoimaa, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti ekosysteemei-

hin sekä muun muassa kalojen vaellusreitteihin.

hiilijalanjälkensä ja asettamaan kunnianhimoinen, tieteeseen perustuva

päästövähennystavoite. Hankintaohje korostaa energiatehokkuuden huo

mioimista tuotteissa ja palveluissa sekä kannustaa elinkaarianalyyseihin,

jotta niiden ympäristövaikutukset ja kustannukset voidaan ymmärtää

paremmin. Lisäksi ohjeisto edistää siirtymää kohti hiilineutraaliutta

suosimalla tuotteita, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä

elinkaarensa lopussa. Nämä vastuullisiin hankintakäytäntöihin ja ympä

ristöriskien lieventämiseen kannustavat toimintaperiaatteet parantavat

resilienssiä ilmastonmuutoksen fyysisille vaikutuksille tuotantoketjun

alkupäässä. Yhdessä ne alleviivaavat Rapala VMC:n sitoutumista ener

giatehokkuuden parantamiseen, puhtaan energian käyttöönottoon ja ym-

päristövaikutusten minimoimiseen olennaisina osina konsernin laajempia

vastuullisuus- ja ilmastotavoitteita.

Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet

Konserni on määritellyt puhtaan energian hankinnan keskeiseksi toimen-

piteeksi scope 2 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoite

noudattaa konsernin sitoumusta siirtyä uusiutuvien tai puhtaiden energia

lähteiden käyttöön ja minimoida hiilijalanjälkensä kaikissa toiminnoissa.

Vuonna 2024 konsernin suurin tuotantolaitos Virossa kattoi 85% sähkön

kulutuksestaan uusiutuvista lähteistä saatavalla sähköllä. Lisäksi kaikki

suomalaiset yksiköt, joissa konserni hallinnoi sähkön hankintaa suoraan

itse eikä se sisälly vuokrasopimuksiin, hankkivat sähkönsä yksinomaan

uusiutuvan energian toimittajilta. Osana konsernin puhtaan energian stra

tegiaa on hankittu energiasertifikaatteja, jotka kattavat kaiken sähkönku-

lutuksen konsernin kahdessa Suomen toimipaikassa ja osan (85%) Viron

tuotantoyksiköissä. Sertifikaatteihin liittyvät kustannukset on raportoitu

osana raportointijakson toimintamenoja.

Konsernilla ei ole tällä hetkellä virallista siirtymäsuunnitelmaa, joka kos

kisi taloudellisten resurssien kohdentamista konsernin vastuullisuusstra-

tegiaan. Vastuullisuustavoitteita ei ole vielä integroitu järjestelmällisesti

budjetointiprosessiin kaikissa yksiköissä. Tämän vuoksi konserni aikoo

jatkossa sisällyttää vastuullisuustavoitteet budjetin laatimisprosessiin.

Tähän sisältyy konsernin vastuullisuustavoitteiden porrastettu käyttöön

otto yksittäisissä yksiköissä osana kattavaa siirtymäsuunnitelmaa, kun

se on saatu laadittua. Tällä hetkellä toimintasuunnitelmaan ei ole koh

dennettu merkittäviä investointi- (Capex) tai käyttökustannuksia (Opex).

Nykyisessä energiamarkkinatilanteessa toteutetut toimenpiteet eivät

ole vaatineet merkittäviä taloudellisia resursseja. Scope 2 -päästöjen

nollaamiseen vuoteen 2026 mennessä tarvitaan todennäköisesti lisää

rahoitusta. Tarkkoja summia ei kuitenkaan ole vielä varattu tuleviin bud

jetteihin tai talousennusteisiin. Toimintasuunnitelman toteuttamiseen

kohdennetut taloudelliset resurssit eivät kuulu EU-taksonomian mukais

ten toimintojen piiriin.

Markkinaperusteiset scope 2 päästöt vuonna 2024 olivat 2 074 tCO2e,

ja tavoitteena on saavuttaa päästöjen nollataso vuoden 2026 loppuun

mennessä. Tavoite koskee konsernin kaikkia scope 2 päästöjä ja Rapala

VMC:n kaikkien toimintojen ostosähköä maailmanlaajuisesti. Tämä si

sältää kaiken epäsuoran energian kulutuksen konsernin omissa toimipai-

koissa ja tuotantolaitoksissa, ja näin kaikki epäsuoran energian ostoista

aiheutuvat päästöt tulevat varmasti huomioiduiksi. Sidosryhmiä ei osal

listettu tavoitteen asettamiseen. Vuoden 2024 lähtötaso on määritetty,

koska se on ensimmäinen vuosi, jolloin Scope 2 -päästöt raportoidaan

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Vertailukelpoinen Year 2024

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Ei sovelleta 0

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Ei sovelleta 2 466

Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Ei sovelleta 3 337

Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Ei sovelleta 0

Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

Ei sovelleta 6 146

Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)

Ei sovelleta 11 949

Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

60,7

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)

Ei sovelleta 2 380

Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

Ei sovelleta 12,1

Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu,

uusiutuva vety jne.) peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)

Ei sovelleta 83

Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)

Ei sovelleta 5 098

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)

Ei sovelleta 180

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)

EI SOVELLETA 5 361

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)

EI SOVELLETA 27,2

Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)

EI SOVELLETA 19 690

Uusiutuvan energian tuotanto (MWh)

EI SOVELLETA 202

Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon Vertailukelpoinen 2024 % N / N-1

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus

Ei sovelleta 14 342 NA

Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa

ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/MEUR)

Ei sovelleta 142,9 NA

Energiaintensiteetin määrittelyyn käytettävä, ilmastovaikutuksiltaan

merkittävä ala on tuotanto. Ilmastovaikutuksiltaan merkittävän alan ko

konaisenergiankulutus perustuu raportoituun energiankäyttöön kaikissa

Rapala VMC:n omissa tuotantolaitoksissa. Nettoliikevaihto lasketaan

konsernin omissa tuotantolaitoksissa valmistettujen tuotteiden tuotta

man liikevaihdon perusteella.

kattavasti kaikista konsernin yksiköistä. Vuoden aikana ei tapahtunut

merkittäviä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, eikä ulkoisilla te

kijöillä, kuten äärimmäisillä sääolosuhteilla, ollut olennaista vaikutusta

energiankulutukseen. Näin ollen vuoden 2024 tiedot katsotaan edus

taviksi ja ne tarjoavat luotettavan perustan edistymisen seuraamiselle

kohti tavoitetta nollata Scope 2 -päästöt vuoteen 2026 mennessä. Rapala

VMC ei ole vahvistanut tätä tavoitetta Science Based Targets -aloitteen

(SBTi) kanssa, eikä siksi voi väittää tavoitteen olevan yhdenmukainen

1,5 asteen ilmastoskenaarion kanssa. Tavoite on linjassa uusiutuvan/

hiilineutraalin energian käyttöön hillintätoimena, joka kattaa 100 % ta

voitteen saavuttamisesta.

Energiaintensiteetin määrittelyyn käytettävä,

ilmastovaikutuksiltaan merkittävä ala on tuotanto.

Energiaintensiteetin laskennassa käytetty liikevaihto

ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnoista (milj. EUR)

110,338

Liikevaihto (muut) (milj. EUR) 120,566

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) (milj. EUR) 220,904

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisessa

käytetyt menetelmät ja oletukset

Rapala VMC:n kasvihuonekaasuinventaario noudattaa GHG-protokollaa

ja sisällyttää konsolidoituihin määriin vain sellaisista laitoksista peräisin

olevat päästöt, joihin yhtiöllä on operatiivinen määräysvalta. Inventaario

kattaa koko konsernin, mukaan lukien scope 1- ja scope 2 kasvihuone

kaasupäästöt sekä olennaiset scope 3 kasvihuonekaasuluokat. Rapor-

tointikausi vastaa tilikautta (1.1.–31.12.). Scope 2 päästöt lasketaan

sekä markkinaperusteisesti että sijaintiperusteisesti. Inventaario sisältää

kaikki konsernin liiketoiminnan ja arvoketjun kannalta olennaiset toimin

not raportointivuoden aikana.

KESTÄVYYSSELVITYS | 3 7

36 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Menetelmät Oletukset Päästökertoimet ja laskentavälineet

Scope 1: Kiinteästä ja liikkuvasta poltosta aiheutuvat

kasvihuonekaasupäästöt lasketaan toimintoperusteisilla

menetelmillä, jotka perustuvat polttoaineen kulutustietoihin

tilavuuden tai massan mukaan. Uusiutuvia lähteitä (esim.

aurinkosähkö ja vesivoima) käyttävässä energiantuotan-

nossa päästökertoimiksi asetetaan nolla.

Scope 2: Ostetusta tai hankitusta sähköstä, lämmöstä ja

jäähdytyksestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt laske-

taan energiankulutuksen (kWh) perusteella. Tässä sovelle-

taan sekä sijainti- että markkinaperusteista laskentatapaa.

Markkinaperusteisesti lasketuissa päästöissä käytetään

jäännösjakaumapäästökertoimia, jos niitä on saatavilla.

Scope 3: Luokasta riippuen käytetään erilaisia menetelmiä:

■ Ostetut tavarat ja palvelut: toimintoperusteiset ja

kulutusperusteiset menetelmät.

■ Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja

tuotantoketjun alkupään kuljetukset: matkan

pituuteen perustuvat menetelmät.

■ Jäte ja myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa:

jätelajikohtaiset menetelmät.

Oletuspäästökertoimia käytetään, kun toimit-

tajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, erityisesti

lämmöstä ja jäähdytyksestä aiheutuvien scope 2

päästöjen laskentaan.

Säteilypakote sisältyy liikematkoista aiheutuviin

lentopäästöihin.

Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliiken-

teen päästöjä arvioidaan osittain kyselyiden

perusteella.

Päästöt lasketaan käyttämällä Tofuture Oy:n raportointijär-

jestelmiin integroituja standardoituja päästökerrointieto-

kantoja (esim. DEFRA, IEA).

Scope 1: DEFRA-muuntokertoimia (versio 2024) sovel-

letaan polttoaineisiin, kuten dieseliin, maakaasuun ja

nestekaasuun.

Scope 2: Sijaintiperusteisia kertoimia ovat IEA Emission

Factors (2022) ja kansalliset tietolähteet (esim. Fingrid

Suomessa ja AIB Residual Mixes muissa Euroopan

maissa).

Scope 3: Kertoimia ovat muun muassa DEFRA Conversion

Factors 2024 polttoaineille ja eri kuljetusmuodoille, Ecoin-

vent 3.9.1 materiaalipäästöille ja tuotantoprosesseille,

EPA Supply Chain GHG Emission Factors (inflaatiokorjattu

2023) tavaroille ja palveluille, IEA Life Cycle Upstream

Emission Factors energiaan liittyville toiminnoille ja Suo-

men ympäristökeskuksen (SYKE) kertoimet jätekohtaisille

tiedoille.

Taulukko: Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisessa käytetyt menetelmät ja oletukset

Taulukko: Scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokan osalta estimointiin käytetyt laskentamenetelmät

Menetelmä Kuvaus Käytetty menetelmä kategorioittain

Toimintoperusteinen

(activity-based) menetelmä

Päästöt on estimoitu käyttämällä keskimääräisiä päästökertoimia, jotka on yhdistetty

tiettyihin toimintoja koskeviin tietoihin, kuten polttoaineen tai materiaalin kulutukseen.

Menetelmää sovelletaan osaan hankituista materiaaleista sekä polttoaineeseen ja energiaan

liittyviin toimintoihin.

3.1 Ostetut tavarat ja palvelut

3.3 Polttoaineeseen ja energiaan

liittyvät toiminnat

3.12 Myytyjen tuotteiden käsittely

käyttöiän lopussa (pakkaus)

Kulutusperusteinen

(spend-based) menetelmä

Hankintatietojen perusteella lasketut päästöt yhdistettynä tiettyjen kategorioiden päästöker-

toimiin. Tätä käytetään osaan hankituista materiaaleista, kaikkiin palveluihin ja tuotantohyö-

dykkeisiin.

3.1 Ostetut tavarat ja palvelut

3.2 Tuotantohyödykkeet

Matkan pituuteen perustuva

(distance-based) menetelmä

Päästöt on estimoitu käyttämällä päästökertoimia ajettuun matkaan ja kuljetusmuotoon.

Menetelmää sovelletaan kuljetuksiin, liiketoimintaan liittyvään matkustamiseen sekä

työntekijöiden työmatkaliikenteeseen.

3.4 Tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu

3.6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

3.7 Työsuhteisten työntekijöiden

työmatkaliikenne

Jätelajikohtainen

(waste-type-specific)

menetelmä

Päästöt lasketaan muodostuvan jätteen lajin ja käsittelyn perusteella jätelajikohtaisia

päästökertoimia soveltaen. Menetelmää sovelletaan toiminnassa muodostuvaan jätteeseen

ja myytyjen tuotteiden käsittelyyn käyttöiän lopussa.

3.5 Toiminnassa muodostuva jäte

Rapala VMC laskee scope 2 kasvihuonekaasupäästöt sekä markkinape-

rusteisilla että sijaintiperusteisilla menetelmillä kansainvälisten standar-

dien mukaisesti. Konserni käyttää alkuperätakuun sertifikaatteja (Energy

Attribute Certificate, ”EAC”) ja jäännösjakaumapäästökertoimia (Residual

Mix Factor, ”RMF”) sopimusvälineinä scope 2 päästöjen markkinaperus

teisessa laskennassa. Sekä sopimuksia, joilla sähköä ostetaan yhdessä

välineiden kanssa, sekä erikseen ostettavia alkuperätakuun sertifikaatte

ja käytetään sopimusvälineinä konsernin puhdasta energiaa koskevien

tavoitteiden tukena ja varmistamaan läpinäkyvyys scope 2 kasvihuo

nekaasupäästöjen raportoinnissa markkinaperusteisella menetelmällä.

■ Alkuperätakuun sertifikaatit (EAC): Alkuperätakuun sertifikaatteja os

tetaan toimipaikkakohtaisen sähkönkulutuksen kattamiseksi. Ne ovat

todistuksia käytetyn sähkön uusiutuvasta alkuperästä, ja niiden avulla

konserni voi raportoida scope 2 päästövähennyksistä markkinaperus

teisen menetelmän mukaisesti.

■ Erikseen ostettavat alkuperätakuun sertifikaatit: Alkuperätakuun

sertifikaatteja ostetaan erikseen toimipaikkakohtaisen sähkönkulutuk

sen kattamiseksi. Ne ovat todistuksia käytetyn sähkön uusiutuvasta

alkuperästä, ja niiden avulla konserni voi raportoida scope 2 päästövä

hennyksistä markkinaperusteisen menetelmän mukaisesti.

■ Sopimukset, joiden perusteella sähköä ostetaan yhdessä välineiden

kanssa: Yksiköissä, joissa alkuperätakuun sertifikaatteja ei käytetä,

ilmoitettu energialähteiden yhdistelmä perustuu energiantoimittajan

tuotantolähteiden yhdistelmään silloin kun lähteet ovat käytettävissä,

ja tähän sisältyy yhdessä energiaominaisuusväitteiden kanssa ostettu

energia. Näitä tietoja käytetään markkinaperusteisten päästöjen lasken

nassa, ja ne kuvaavat toimittajan energiaportfolion päästöintensiteettiä.

■ Jäännösjakaumapäästökertoimet (RMF): Toimipaikoissa, joissa

alkuperätakuun sertifikaatteja ei käytetä, käytetään sen sijaan jäännös

jakaumapäästökertoimia. Jäännösjakaumapäästökertoimet kuvaavat

sähköverkon keskimääräistä päästöintensiteettiä ilman alkuperäta

kuun sertifikaattien kattamia uusiutuvaa energiaa koskevia väitteitä.

Sopimusväline MWh

Osuus %

MWh

tCO2-ekv.

Osuus %

tCO2-ekv.

Erikseen hankittavat alkuperä-

takuun sertifikaatit (EAC)

3 348 24,6 0 0,0

Sopimukset, joiden perusteella

sähköä ostetaan yhdessä

välineiden kanssa 3 913 28,7 303 14,6

Scope 2 yhteensä 13 625 2 074

Sopimusvälineet yhteensä 7 261 53,3 303 14,6

Rapala VMC arvioi scope 3 kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjus-

saan ja sisällyttää merkittävimmät luokat kasvihuonekaasuinventaarioon-

sa. Tässä prosessissa keskitytään analysoimaan olennaisimmat scope 3

päästökategoriat ja varmistamaan, että arvoketjun merkittävät kasvihuo

nekaasupäästöjen lähteet tunnistetaan ja priorisoidaan. Rapala VMC:n

kokonaispäästöihin ovat vaikuttaneet merkittävästi muun muassa ostetut

tavarat ja palvelut, tuotantoketjun alkupään kuljetukset, liiketoimintaan

liittyvä matkustaminen ja toiminnassa muodostuva jäte.

Taulukko: Luettelo inventaarioon sisällytetyistä ja sen ulkopuolelle jätetyistä scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokista

Scope 3 luokka Sisällytetty Perustelu

3.1 Ostetut tavarat ja palvelut Kyllä Suurin päästölähde. Olennainen koon, vaikutuksen, riskin ja sidosryhmien odotusten kannalta.

3.2 Tuotantohyödykkeet Kyllä

Tuotantohyödykeinvestointi ei ole koon kannalta merkittävä, mutta vuotuisten vaihteluiden vuoksi se on sisällytetty

laskelmaan, jotta kasvihuonekaasuinventaario olisi kattava.

3.3 Polttoaineeseen ja energiaan

liittyvät toiminnat

Kyllä Päästölähde liittyy suoraan konsernin omaan energiankulutukseen.

3.4 Tuotantoketjun alkupään kulje-

tukset ja jakelu

Kyllä

Toiseksi suurin päästölähde. Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta. Sisältää konsernin maksamat kolmannen

osapuolen kuljetukset tuotantoketjun alkupäässä.

3.5 Toiminnassa muodostuva jäte Kyllä Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta. Päästölähde liittyy suoraan konsernin tuotantoon ja muihin toimintoihin.

3.6 Liiketoimintaan liittyvä matkus-

taminen

Kyllä Olennainen vaikutuksen kannalta.

3.7 Työsuhteisten työntekijöiden

työmatkaliikenne

Kyllä Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta.

3.8 Tuotantoketjun alkupään vuokra-

tut omaisuuserät

Ei Konsernilla ei ole olennaisia tuotantoketjun alkupään vuokrattuja omaisuuseriä.

3.9 Kuljetukset tuotantoketjun

loppupäässä

Rapala VMC:n ostamien tuotantoketjun loppupään kuljetusten päästöt sisältyvät luokkaan 3.4. Jälleenmyyjien tai

muiden kolmansien osapuolten järjestämä tuotteiden varastointi ja kuljetus loppukäyttäjille on kuitenkin jätetty ulko-

puolelle, koska luotettavia tietoja ei ole, asianmukaisia tietoja on rajallisesti saatavilla ja konsernilla ei ole määräysval-

taa näihin toimintoihin.

3.10 Myytyjen tuotteiden jalostus Ei Ei sovelleta, sillä Rapala VMC myy pääasiassa valmiita ja käyttövalmiita tuotteita, jotka eivät vaadi lisäjalostusta.

3.11 Myytyjen tuotteiden käyttö Ei

Jätetty ulkopuolelle, koska suurin osa konsernin tuotteista ei kuluta energiaa käyttövaiheessa. Pienellä osalla tuotteis-

ta, joiden käyttö kuluttaa energiaa, aiheutuvat päästöt ovat minimaalisia eikä niitä pidetä olennaisina.

3.12 Myytyjen tuotteiden käsittely

käyttöiän lopussa – pakkaukset

Kyllä

Konsernin tuotteet ovat kestäviä ja päätyvät harvoin jätevirtoihin, minkä vuoksi tämä luokka on vähemmän olennainen.

Pakkausjätettä koskevat tiedot kuitenkin ilmoitetaan sidosryhmien odotusten täyttämiseksi.

3.13 Tuotantoketjun loppupään

vuokratut omaisuuserät

Ei Rapala VMC:llä ei ole tähän luokkaan sisällytettäviä tuotantoketjun loppupään vuokrattuja omaisuuseriä.

3.14 Franchising Ei Rapala VMC ei harjoita franchising-toimintaa.

3.15 Investoinnit Ei Rapala VMC:llä ei ole strategisia investointeja, jotka olisivat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta.

KESTÄVYYSSELVITYS | 3 9

38 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Perusvuosi

(2024)

Vertailu-

kelpoinen 2024 % N / N-1 2025 2030 (2050)

Vuotuinen

%-tavoite /

perusvuosi

Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen scope 1

bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

1 334 Ei sovelleta 1 334 0 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin

kuuluvien scope 1 kasvihuonekaasupäästöjen

prosenttiosuus (%)

0 Ei sovelleta 0 0 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2

bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

4 023 Ei sovelleta 4 023 0 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2

bruttopäästöt (tCO2-ekv.)

2 074 Ei sovelleta 2 074 0 Ei sovelleta 0 Ei sovelleta Ei sovelleta

Merkittävät scope 3 kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-)

kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)

43 056 Ei sovelleta 43 056 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

1 Ostetut tavarat ja palvelut

25 811 Ei sovelleta 25 811 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

2 Tuotantohyödykkeet

420 Ei sovelleta 420 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat

(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 päästöihin)

1 243 Ei sovelleta 1 243 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

13 292 Ei sovelleta 13 292 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

5 Toiminnassa muodostuva jäte

531 Ei sovelleta 531 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

447 Ei sovelleta 447 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne

1 288 Ei sovelleta 1 288 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

23 Ei sovelleta 23 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

Kokonaiskasvihuonekaasupäästö

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

(sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)

48 412 Ei sovelleta 48 412 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

(markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)

46 463 Ei sovelleta 46 463 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

Scope 3 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus

laskettuna ensisijaisten tietojen perusteella

56,2 Ei sovelleta 56,2 Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta Ei sovelleta

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon

Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)

kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. EUR)

219,2

Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)

kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. EUR) 210,3

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen

käytetty liikevaihto (milj. EUR)

220,9

E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Hallinto ja strategia

Rapala VMC ei ole vielä tehnyt kattavaa resilienssianalyysiä. Kattava

biologiseen monimuotoisuuteen liittyvä vaikutustenarviointi on kehitteillä.

Rapala VMC:n strategia ja liiketoimintamalli kestävät biologiseen mo

nimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- ja järjes-

telmäriskejä. Rapala VMC:n arvio strategiansa ja liiketoimintamallinsa

resilienssistä, joka toteutettiin osana DMA:a, suhteessa biologiseen moni

muotoisuuteen ja ekosysteemeihin perustuu useisiin keskeisiin oletuksiin.

Nämä oletukset ohjaavat riskien tunnistamista, lieventämisstrategioiden

laatimista sekä biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien näkökohtien

sisällyttämistä konsernin strategisiin suunnitteluprosesseihin.

■ Vaikutusalue ja olennaisuus: Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvien riskien merkittävyyden oletetaan vaihtelevan

maantieteellisen sijainnin, toiminnan tyypin ja toimitusketjun riippuvuu

den mukaan. Vaikka nämä riskit ovat konsernin kannalta olennaisia,

niiden taloudellisten ja operatiivisten vaikutusten katsotaan olevan

hallittavissa ennakoivien lievennys- ja sopeutumisstrategioiden avulla.

■ Globaali markkinoiden hajauttaminen: Konsernin monipuolisen

tuoteportfolion ja maailmanlaajuisen toiminnan oletetaan vähentävän

riippuvuutta tietyistä ekosysteemeistä tai alueista ja lieventävän vaiku

tuksia paikallisen biologisen monimuotoisuuden häviämiseen.

■ Luonnonvarojen saanti ja sääntely: Biologiseen monimuotoisuuteen

liittyvien sääntelymuutosten, kuten maankäyttöä tai raaka-aineiden

louhintaa koskevien rajoitusten, oletetaan kehittyvän vähitellen, joten

konsernille jää aikaa sopeuttaa toimintaansa ja toimitusketjuun liittyviä

käytäntöjään.

■ Ekosysteemien resilienssi: Ekosysteemien resilienssin oletetaan

vaihtelevan – jotkin ekosysteemit todennäköisesti toipuvat vähäisistä

häiriöistä, kun taas toiset saattavat tarvita merkittäviäkin suojelutoimia

pitkällä aikavälillä tapahtuvan rappeutumisen lieventämiseksi.

■ Sidosryhmien odotukset: Sidosryhmien kasvavat vaatimukset

vastuullisista käytännöistä vaikuttavat oletettavasti markkinakysyntään

ja sääntelyn prioriteetteihin, ja niiden vuoksi tarvitaan lisää kestäviä

materiaaleja, kiertotaloushankkeita ja läpinäkyvyyttä biologiseen moni

muotoisuuteen liittyvissä vaikutuksissa.

■ Teknologia- ja tuoteinnovaatiot: Konserni olettaa, että tuotesuun

nittelun ja materiaaliteknologian edistyminen tukee jatkossakin

siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin ja käytäntöihin, mikä vähentää

biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä riskejä.

■ Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden keskinäinen

yhteys: Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden keskinäi

sen yhteyden oletetaan pahentavan fyysisiä riskejä, kuten elinympäris-

töjen rappeutumista ja kalakantojen muutoksia. Sen vuoksi tarvitaan

ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden resilienssiin

liittyviä integroituja strategioita.

Osana vastuullisuusriskien kartoitusta ja strategiaprosesseja Rapala VMC

arvioi biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä riskejä

ja mahdollisuuksia kolmella aikahorisontilla:

■ Lyhyt aikaväli (1–3 vuotta): keskittyy välittömiin operatiivisiin riskei

hin, kuten biologista monimuotoisuutta koskevien säädösten noudatta-

miseen ja tuotantoprosessien paikallisten vaikutusten lieventämiseen.

■ Keskipitkä aikaväli (3–10 vuotta): Ottaa huomioon kehittyvät markki

na- ja sääntelytrendit, mukaan lukien kiristyvät biologista monimuotoi-

suutta koskevat määräykset ja raaka-aineiden hankinnan vaikutukset

toimitusketjuun.

■ Pitkä aikaväli (yli 10 vuotta): Käsittelee järjestelmäriskejä, kuten

laajamittaista biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, ja on

yhdenmukainen globaalien suojelutavoitteiden kanssa markkinoiden

pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi.

Konsernin lähestymistapa biologiseen monimuotoisuuteen ja eko

systeemeihin liittyviin riskeihin sisältää sidosryhmien osallistamisen

kaksoisolennaisuusanalyysin kautta. Tärkeimmät sidosryhmät, kuten

toimittajat, alan asiantuntijat ja ympäristöjärjestöt, tuottavat tietoa bio

logiseen monimuotoisuuteen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista

koko arvoketjussa. Vaikka konserni ei ole vielä arvioinut tarvetta pitää

yhteyttä suoraan alkuperäiskansoihin tai paikallisyhteisöihin, se tiedostaa

perusteellisemman arvioinnin tärkeyden ja suunnittelee laajempien sidos

ryhmien näkökulmien sisällyttämistä tuleviin biologista monimuotoisuut-

ta koskeviin analyyseihin ja strategioihin. Tällainen lähestymistapa tukee

maailmanlaajuisten suojelutoimien ja sidosryhmien odotusten kanssa

yhteensopivan kestävän liiketoimintamallin kehittämistä.

Taulukko: Nykyisen liiketoimintamallin ja strategian resilienssi suhteessa biologiseen

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin

Riskin kuvaus Liiketoimintamallin ja strategian resilienssi

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä riskejä ovat elinym-

päristöjen rappeutuminen, veden niukkuus ja ilmastonmuutoksesta johtuvat kalakanto-

jen muutokset. Nämä aiheuttavat paikallisia riskejä toiminnalle ja markkinakysynnälle.

Konsernin monipuolinen tuotevalikoima ja maailmanlaajuinen toiminta auttavat

lieventämään näitä vaikutuksia.

■ Monipuolinen tuotevalikoima, joka vastaa erilaisiin kalastusolosuhteisiin ja asiak-

kaiden tarpeisiin globaaleilla markkinoilla.

■ Toiminnan vaikutuksia, kuten maankäyttöä ja tuotannon vedenkulutusta, seura-

taan ja minimoidaan.

■ Tuetaan tutkimusta ja kumppaniyhteistyötä, jotka auttavat ymmärtämään kalas-

tusmenetelmiin vaikuttavia ekosysteemin muutoksia ja reagoimaan niihin.

Siirtymäriskit johtuvat sääntelyn muutoksista, kuten EU:n metsäkatoasetuksesta,

markkinoiden siirtymisestä kestävämpiin materiaaleihin sekä vastuullisia käytäntöjä

koskevista sidosryhmien odotuksista.*

Jatkuvat panostukset tuoteinnovaatioihin ja kiertotalouden mukaisiin käytäntöihin

tukevat konsernin resilienssiä.

■ Integroidaan kestävät materiaalit tuotesuunnitteluun ja vähennetään riippuvuutta

raaka-aineista, joiden vaikutukset ovat merkittäviä, kuten lyijystä. Lyijy on haitalli-

nen aine vesiekosysteemeille.

■ Yhdenmukaistetaan toimitusketjun käytäntöjä tiukemman biologista monimuotoisuut-

ta koskevan sääntelyn kanssa muun muassa metsänhoidon ja maankäytön osalta.

■ Kehitetään kiertotaloushankkeita materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja

jätteen minimoimiseksi. Tämä vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja

pienentää metsätalouden ja kaivostoiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät järjestelmäriskit, kuten laa-

ja-alainen ekosysteemien luhistuminen tai kalojen elinympäristöjen häviäminen, voivat

vaikuttaa merkittävästi virkistyskalastukseen.

Rapala VMC:n maailmanlaajuinen toiminta ja monipuolinen tuotetarjonta vähentävät

konsernin riippuvuutta yksittäisestä alueesta tai ekosysteemistä. Konserni lisää

ymmärrystään järjestelmäriskeistä tekemällä yhteistyötä tutkijoiden ja ympäristöjär-

jestöjen kaltaisten sidosryhmien kanssa.

*) Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

KESTÄVYYSSELVITYS | 4 1

40 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Rapala VMC suunnittelee tekevänsä aiempien arviointiensa pohjalta kattavan

resilienssianalyysin, jossa arvioidaan järjestelmällisesti konsernin altistumista

biologiseen monimuotoisuuteen liittyville riskeille omassa toiminnassaan ja

arvoketjussaan. Tähän sisältyvät siirtymäsuunnitelman laatiminen tunnistettu

jen riskien käsittelemiseksi sekä biologisen monimuotoisuuden huomioiminen

strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. .

Tulevaisuudessa panostetaan seuraaviin toimiin:

■ Sidosryhmäyhteistyön laajentaminen, jotta biologiseen monimuotoisuu

teen liittyviin haasteisiin voidaan vastata.

■ Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien mittareiden sisällyttäminen

strategiseen suunnitteluun ja riskienhallintakehyksiin.

■ Sellaisten skenaarioanalyysimenetelmien kehittäminen, joilla voidaan pa

remmin arvioida ja ymmärtää biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien

muutosten vaikutuksia liiketoimintamalliin pitkällä aikavälillä.

■ Tärkeimpien materiaalien, kuten puun ja volframin, hankintakäytäntöjen

yksityiskohtaisempi arviointi, jotta mahdolliset vaikutukset yhteisöihin ja

ekosysteemeihin voidaan tunnistaa ja niitä voidaan hallita tehokkaasti.

Konsernilla ei ole tällä hetkellä varsinaisia biologista monimuotoisuutta kos

kevia toimintaperiaatteita, mutta niiden mahdollista tarvetta harkitaan. Sillä

välin konserni hallinnoi biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia nykyisten toiminta

periaatteidensa kautta.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto (Supplier Code of Conduct) Hankintaohje (Procurement Guideline)

Keskeinen sisältö Toimitusketjun eettisessä ohjeistossa on määritelty periaatteet

ja vaatimukset, joita Rapala VMC odottaa toimittajiensa

noudattavan eettisten, vastuullisten ja kestävien liiketoimin-

takäytäntöjen varmistamiseksi. Ohjeistossa huomioidaan

keskeisten sidosryhmien, erityisesti toimittajien ja asiakkaiden,

edut. Toimitusketjun eettisen ohjeiston tavoitteena on hallita

toimitusketjun ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon (ESG)

liittyviä riskejä sekä edistää samalla yhteistyötä, jatkuvaa pa-

rantamista ja Rapala VMC:n arvojen ja vastuullisuussitoumuk-

sen noudattamista.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto edellyttää toimittajilta ympä-

ristövastuun noudattamista, myös biologiseen monimuotoi-

suuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten suhteen.

Tavoitteita ovat ympäristöhaittojen minimointi, luonnonvarojen

kestävän käytön edistäminen ja eettisten käytäntöjen varmis-

taminen.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto käsittelee olennaisia riippu-

vuuksia edellyttämällä toimittajia hallitsemaan ympäristövaiku-

tuksia ja edistämään kestävää resurssien käyttöä, tunnistaen

luonnonvarojen merkityksen tuotannolle. Se auttaa lieventä-

mään fyysisiä riskejä, kuten elinympäristöjen tuhoutumista ja

biodiversiteetin heikkenemistä, varmistamalla ympäristölain-

säädännön noudattamisen ja parannussuunnitelmien toteutta-

misen. Siirtymäriskejä, kuten tiukentuvaa sääntelyä ja kasvavia

vastuullisuusodotuksia, hallitaan toimittajien sitoutumisella

jatkuvaan kehitykseen ja kolmannen osapuolen auditointeihin.

Hankintaohjeessa määritellään periaatteet ja ohjeet, joita Rapala

VMC noudattaa varmistaakseen, että hankintaprosessit toteutetaan

tehokkaasti, vastuullisesti ja eettisesti. Hankintaohjeen keskeisenä

tavoitteena on mahdollistaa kannattava ja kestävä liiketoiminta huomi-

oimalla ympäristöön, yhteiskuntaan ja eettisyyteen liittyvät näkökohdat

hankintapäätöksissä ja varmistamalla samalla konsernin arvojen ja

tavoitteiden noudattaminen.

Hankintaohje liittyy vaikutuksiin, kuten metsäkatoon ja elinympäristöjen

tuhoutumiseen, edellyttämällä materiaalien vastuullista hankintaa. Se

edistää kestävien vaihtoehtojen käyttöä ekosysteemeihin kohdistuvien

haittojen minimoimiseksi.

Hankintaohje tunnistaa riippuvuudet luonnonvaroista ja pyrkii lieven-

tämään riskejä varmistamalla raaka-aineiden vastuullisen hankinnan.

Siirtymäriskejä, kuten sääntelyn muutoksia, hallitaan muokkaamalla

hankintakäytäntöjä uusien standardien mukaisiksi.

Hankintaohje käsittelee epäsuorasti yhteiskunnallisia seurauksia edis-

tämällä eettisiä hankintakäytäntöjä, jotka ehkäisevät ekosysteemien

rappeutumista ja tukevat kestäviä elinkeinoja hankinta-alueilla.

Vastuullisten hankintakäytäntöjen määrittelyssä on huomioitu sidos-

ryhmien, kuten toimittajien ja sääntelyelinten, edut. Hankintaohjeessa

käsitellään myös asiakkaiden odotuksia eettisistä ja vastuullisista

hankinnoista.

Scope of the policy Toimitusketjun eettinen ohjeisto koskee kaikkia Rapala VMC:n

tavarantoimittajia ja alihankkijoita, jotka osallistuvat konsernin

omistamaa tai hallinnoimaa immateriaaliomaisuutta hyödyntävien

tuotteiden valmistukseen. Rapala VMC tiedostaa, että vastuullisiin

ja kestäviin toimitusketjuihin kuuluu muitakin kuin ensisijaisia

toimittajia, ja odottaa toimittajiensa varmistavan, että myös niiden

omat toimittajat ja liikekumppanit noudattavat toimitusketjun eet-

tisessä ohjeistossa kuvattuja standardeja koko toimitusketjussa.

Hankintaohje koskee arvoketjun alkupään toimintoja ja kattaa kaikki

Rapala VMC:n hankintatoiminnot maailmanlaajuisesti. Se keskittyy

erityisesti ostokäytäntöihin ja toimittajien valintaan ja varmistaa, että

hankinnat ja toimittajat täyttävät energiatehokkuutta ja päästövähen-

nyksiä koskevat ympäristöstandardit.

Implementation and monitoring Täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä,

jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Seurantaprosessi sisältää toimittajien itsearviointeja ja rapor-

tointia keskeisten vaatimusten noudattamisesta, ja Rapala

VMC:llä on oikeus tehdä tarvittaessa auditointeja tai arviointeja,

joilla varmistetaan toimitusketjun eettisen ohjeiston noudatta-

minen. Konserni käyttää kolmannen osapuolen auditoijia, jotka

arvioivat valittuja toimittajia vuosittain, analysoivat havaintoja

ja seuraavat korjaavien toimien toteutumista yhdessä toimit-

tajien kanssa. Ohjeiston noudattamatta jättäminen voi johtaa

korjaaviin toimiin tai viime kädessä liikesuhteen päättämiseen,

jos puutteita ei korjata.

Täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka pu-

heenjohtajana toimii toimitusjohtaja.

Seurantaprosessiin sisältyy hankintaosaamisen ylläpitäminen, toimitta-

jien vaatimustenmukaisuuden selvittäminen arviointien ja toimitusket-

jun eettisen ohjeiston noudattamisen kautta sekä sen varmistaminen,

että hankintapäätökset täyttävät vastuullisuutta, turvallisuutta ja

eettistä toimintaa koskevat konsernin tavoitteet.

Saatavuus Toimitusketjun eettinen ohjeisto asetetaan kaikkien asiaan-

kuuluvien sidosryhmien saataville. Se jaetaan ulkoisesti

toimittajille, joiden tulee noudattaa ohjeistossa määriteltyjä

periaatteita. Ohjeiston täytäntöönpanosta vastaavat sisäiset

sidosryhmät ovat saaneet sen tehokkaaseen soveltamiseen

liittyvää koulutusta ja ovat valmiina vastaamaan toimittajien

esittämiin kysymyksiin ja huolenaiheisiin.

Asiakirja on sisäisesti konsernin koko henkilöstön saatavilla

konsernin intranetissä. Tämän järjestelmällisen lähestymista-

van ansiosta sekä sisäiset että ulkoiset sidosryhmät ymmär-

tävät velvollisuutensa ja pystyvät tukemaan Rapala VMC:n

ympäristöön, yhteiskuntaan ja eettisyyteen liittyviä tavoitteita,

myös ilmastonmuutoksen hillinnän osalta.

Asiakirja on konsernin koko henkilöstön saatavilla konsernin intrane-

tissä.

Konserni ei ole tunnistanut sellaisia tuotteita, komponentteja tai raa-

ka-aineita, joilla on arvoketjun eri vaiheissa todellisia tai mahdollisia olen-

naisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.

Käyttöön ei ole otettu biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemeiden

suojelua koskevia toimintaperiaatteita, jotka kattavat biologisen moni

muotoisuuden kannalta herkällä alueella tai tällaisen alueen läheisyy-

dessä sijaitsevat konsernin omistamat, vuokraamat tai hallinnoimat

toimipaikat. Käyttöön ei ole otettu maata tai maataloutta koskevia kes

tävyyskäytäntöjä tai toimintaperiaatteita. Käyttöön ei ole otettu meriin

liittyviä kestävyyskäytäntöjä tai toimintaperiaatteita.

Rapala VMC:n biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvät toimintaperiaatteet ovat yhdenmukaisia joidenkin E4 AR4:ssä

mainittujen seikkojen (ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, ma

kean veden ja merten käytön muutokset, suora hyödyntäminen, haitalliset

vieraslajit, pilaantuminen yms.) kanssa. Ne osoittavat konsernin sitoutu

misen biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien, riip-

puvuuksien ja mahdollisuuksien käsittelemiseen omassa toiminnassaan

ja arvoketjussaan. Konserni kuitenkin tiedostaa, että sen on kehitettävä

toimintaperiaatteitaan edelleen, jotta tiettyjä biologisen monimuotoisuu

den ja ekosysteemien hallintaan liittyviä näkökohtia voidaan käsitellä

kattavammin. Tähän sisältyy niiden soveltamisalan laajentaminen ja uu

sien haasteiden, kuten haitallisten vieraslajien, ekosysteemipalveluiden

riippuvuuksien ja laajempien biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien

riskien huomioiminen. Vahvistamalla toimintaperiaatteitaan konserni

voi paremmin täyttää maailmanlaajuiset biologista monimuotoisuutta

koskevat tavoitteet ja sidosryhmien kasvavat odotukset. Yhdenmukais

tamalla nykyisiä toimintaperiaatteitaan E4 AR4:ssä mainittujen seikkojen

kanssa ja sitoutumalla jatkuvaan parantamiseen Rapala VMC pyrkii en

tistä tehokkaammin tukemaan biologisen monimuotoisuuden suojelua

ja arvoketjunsa kannalta kriittisten ekosysteemien resilienssiä.

Taulukko: Toimintaperiaatteet olennaisten biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Taulukko: Selvitys miten biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet ovat

yhdenmukaisia E4 AR4:ssä mainittujen seikkojen kanssa

Biologisen monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttavien

suorien vaikutustekijöiden edistäminen:

Vaikutukset

lajien tilaan:

Vaikutukset ekosysteemien

laajuuteen ja tilaan:

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin

ja riippuvuudet niistä:

Ilmastonmuutos: Toimitusketjun eettisessä ohjeistossa ilmaston-

muutosta käsitellään keskeisenä biologisen monimuotoisuuden vä-

henemiseen vaikuttavana tekijänä. Tavoitteena on edistää kaikkien

toimintojen vastuullisia käytäntöjä, kuten kasvihuonekaasupäästö-

jen vähentämistä ja energiatehokkaiden prosessien käyttöönottoa.

Maankäytön muutokset (esim. maan ottaminen infrastruktuurin

käyttöön, makean veden ja merten käytön muutokset): Toimitusket-

jun eettisessä ohjeistossa korostetaan vastuullisia hankintakäytän-

töjä ja vesivarojen liikakäytön aiheuttamia maankäytön muutoksia.

Haitalliset vieraslajit: Vaikka haitallisia vieraslajeja ei ole erikseen

käsitelty nykyisissä toimintaperiaatteissa, konserni tiedostaa niihin

liittyvien riskien lieventämisen tärkeyden ja aikoo tutkia niiden

sisällyttämistä toimintaperiaatteiden tuleviin versioihin.

Pilaantuminen: Työntekijöiden toimintaohjeet ja hankintaohje

sisältävät pilaantumisen minimointiin tähtääviä toimenpiteitä,

kuten jätehuollon ja vaarallisten aineiden käytön vähentämisen,

jotka auttavat vähentämään pilaantumisen vaikutuksia biologiseen

monimuotoisuuteen.

Konsernin toimintaperiaatteet

eivät suoraan käsittele vaiku-

tuksia lajien tilaan.

Toimitusketjun eettinen

ohjeisto ja hankintaohje

ehkäisevät ekosysteemien

rappeutumista edistämällä

vastuullista materiaalien

hankintaa.

Työntekijöiden toimintaohjeissa

edistetään näiden palveluiden

turvaamiseen tähtääviä toimia, kuten

ympäristöjalanjäljen pienentämistä,

vastuullisia hankintoja ja suojelu-

hankkeisiin osallistumista.

KESTÄVYYSSELVITYS | 4 3

42 | RAPALA VMC VUOSIKATSAUS 2024

Toimenpiteet Innovaatiot ja tuotekehitys Vastuulliset pakkaukset

Kuvaus Rapala VMC on sitoutunut vähentämään ympäristövaikutuksia

ottamalla käyttöön vaihtoehtoja haitallisille aineille ja edistämällä

kestävää tuotesuunnittelua. Tämä sitoutuminen näkyy seuraavis-

sa keskeisissä toimissa:

Tuotteiden sisältämän lyijyn vähentäminen: laajennetaan lyijyt-

tömien materiaalien käyttöä kaikissa tuotelinjoissa vesiekosys-

teemeille aiheutuvien haittojen minimoimiseksi ja haitallisten

aineiden käytön vähentämiseksi.

Tärkeimmät toimenpiteet:

Muovin vähentäminen pakkauksissa: luovutaan muovien käy-

töstä pakkauksissa asteittain mahdollisuuksien mukaan ja kor-

vataan ne kestävämmillä vaihtoehdoilla, kuten kierrätetyillä tai

biohajoavilla materiaaleilla, ympäristöjätteen minimoimiseksi.

FSC-sertifioidun kartongin käyttö: lisätään FSC-sertifioidun

kartongin käyttöä pakkauksissa ja siten varmistetaan, että

raaka-aine on hankittu kestävästi hoidetuista metsistä, jotka

suojelevat biologista monimuotoisuutta ja ekologista eheyttä.

Soveltamisala Toimet tuotteiden sisältämän lyijyn vähentämiseksi koskevat en-

nen kaikkea Rapala-merkkisiä tuotteita. Tavoitteena on vähentää

lyijyn käyttöä vaapuissa tuotekehityksen ja materiaali-innovaati-

oiden avulla. Rapala on konsernin pääbrändi ja muodostaa mer-

kittävän osan viehetuotekategorian myyntivolyymista ja arvosta.

Lyijyä käytetään pääasiassa viehekategoriassa.

Ympäristöystävällisten materiaalien käyttöönotto koskee ennen

kaikkea muovia sisältäviä tuotteita. Tavoitteena on korvata perin-

teiset muovit kestävillä vaihtoehdoilla pilaantumisen minimoimi-

seksi ja vastuullisuuden parantamiseksi.

Tärkeimmät toimet koskevat kaikkia tuotelinjoja ja pak-

kausmateriaaleja ja keskittyvät ekologisten materiaalien

käyttöönottoon, muovien käytön vähentämiseen ja FSC-serti-

fioidun kartongin käytön lisäämiseen. Nämä toimet kattavat

suunnittelu-, valmistus- ja toimitusketjuprosessit ja kohdistuvat

sekä uusien tuotteiden kehittämiseen että nykyisten tuotteiden

muuttamiseen vastuullisuuden vahvistamiseksi ja biologisen

monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Tavoitteet Rapala-merkkisten vaappujen muuttaminen 100-prosenttisesti

lyijyttömiksi ehkäisee suoraan vesieliöille aiheutuvia riskejä, sillä

näin voidaan luopua haitallisten aineiden käytöstä, edistää eko-

systeemien terveyttä ja vastata kuluttajien odotuksiin ympäristö-

turvallisista tuotteista.

Tavoitteet eivät perustu luotettavaan tieteelliseen näyttöön.

Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.

Tämä raportointikausi on ensimmäinen kerta, kun nämä tiedot on

kerätty ja kyseiset indikaattorit laskettu, joten raportointikauden

aikana ei tehty merkittäviä muutoksia tavoitteisiin tai menetel-

miin.

FSC-sertifioidun kartongin käyttö pakkauksissa vähentää

riippuvuutta kestämättömistä metsänhoitokäytännöistä, auttaa

suojelemaan hoidettujen metsäekosysteemien biologista moni-

muotoisuutta ja lieventää metsäkatoon liittyviä riskejä.

Pakkausten uudistaminen muovien vähentämiseksi, kierrätysmate-

riaalipitoisuuden lisäämiseksi ja materiaalitehokkuuden parantami-

seksi pienentää ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, sillä näin

voidaan vähentää jätteen määrää, pilaantumista ja riippuvuutta

uusiutumattomista luonnonvaroista.

Tavoitteet eivät perustu luotettavaan tieteelliseen näyttöön.

Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.

Tämä raportointikausi on ensimmäinen kerta, kun nämä tiedot on

kerätty ja kyseiset indikaattorit laskettu, joten raportointikauden

aikana ei tehty merkittäviä muutoksia tavoitteisiin tai menetelmiin.

Nykyiset ja tulevat

taloudelliset resurssit

Rapala VMC:llä ei tällä hetkellä ole valmiuksia seurata toimintasuunnitelmaan suoraan kohdistuvia kustannuksia, sillä nämä menot jakautu-

vat useisiin konserniyhtiöihin ja sisältyvät laajempiin operatiivisiin ja T&K-budjetteihin. Vuosien varrella konserni on osoittanut huomattavia

resursseja, mukaan lukien merkittäviä työtunteja ja taloudellisia investointeja, lyijyn korvaamiseen vaihtoehtoisilla materiaaleilla vieheissä.

Siirtyminen sertifioituihin materiaaleihin ja lyijyn korvaaminen volframilla on lisännyt tuotantomateriaalikustannuksia. Tarkkojen kustan-

nusarvioiden laatiminen on kuitenkin haastavaa, sillä niihin vaikuttavat monet tekijät, kuten inflaatio, resurssitehokkuus ja markkinoiden

saatavuus. Lisäksi meneillään oleva pakkaussuunnittelun uudistus muovin käytön vähentämiseksi aiheuttaa kustannuksia, jotka liittyvät

työtunteihin ja ulkopuolisten konsulttien käyttöön. Nämä kustannukset kuitenkin kompensoituvat suurelta osin materiaalinkulutuksen

vähenemisellä ja siihen liittyvillä operatiivisilla tehokkuushyödyillä.

Taulukko: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

Toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet

Rapala VMC:n vastuullisuusstrategiassa määritellään useita biologiseen

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä toimia ja tavoitteita. Toi

miin sisältyvät resurssitehokkuuden parannus ja haitallisten aineiden

käytön vähentäminen. Vastuullisuustavoitteet ovat tiiviisti kytköksissä

siihen, miten konserni on sitoutunut käsittelemään biologiseen monimuo

toisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä vaikutuksia, riippuvuuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan. Näiden

toimien ja tavoitteiden aikataulu on konsernin nykyinen vastuullisuusstra-

tegiakausi 2024–2026. Toimintasuunnitelmissa ei ole käytetty biologista

monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä ja konserni ei ole yhdistänyt pai

kallista ja alkuperäiskansojen tietämystä ja luontopohjaisia ratkaisuja

biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin littyviin toimiinsa.

Taulukko: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

Tavoite Mittayksikkö Perusvuosi Perusvuoden

arvo

Tavoitevuosi 2024 Vuotuinen

%-tavoite/pe-

rusvuosi

100 % of Rapala tuotemerkin

vaapuista lyijyttömiä vuoteen 2026 mennessä

% aktiivisista nimikkeistä lyijyttömiä 2024 88,2% 2026 88,2% 0

Lisätään FSC-sertifioidun kartongin

käyttöä tuotannossa ja varastoissa

(80% käytetystä kartongista sertifioitua)

% kulutettu FSC kartonki /

kokonaiskartongin kulutus

tuotannossa ja varastoissa

2024 165t / 34% 2026 165t / 34% 0

Pakkausten uudistaminen muovin

vähentämäiseksi tuotannossa 20%:lla

% muutos (tonnia)

tuotannossa käytetty pakkausmuovi

2024 137t / 0% 2026 137t / 0% 0

(yhteiset tavoitteet resurssien käytön ja kiertotalouden kanssa).

Konsernin vastuullisuustavoitteet ovat yhdenmukaisia lieventämishierar-

kian tiettyjen tasojen kanssa. Haittojen välttämistä koskevia tavoitteita

ovat esimerkiksi pilottihanke kalastusvälineiden haitallisten materiaalien

korvaamiseksi ympäristöystävällisillä vaihtoehdoilla ja 100-prosenttisesti

lyijyttömät Rapala-merkkiset vaaput. Molemmat ehkäisevät ympäristö

haittoja ja vähentävät epäsuorasti jätteeseen ja pilaantumiseen liittyviä

riskejä. Minimointiin keskittyviä tavoitteita ovat muun muassa FSC-ser

tifioidun kartongin käyttö pakkauksissa sekä pakkausten uudistaminen

muovien käytöstä luopumiseksi, kierrätysmateriaalipitoisuuden lisäämi

seksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Nämä tavoitteet pienen-

tävät materiaalien ympäristövaikutuksia ja auttavat epäsuorasti välttä-

mään haittoja vähentämällä luonnonvarojen louhintaa ja metsäkatoa.

Asettaessaan biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyviä tavoitteita konserni ei ole soveltanut ekologisia kynnysarvoja

eikä vaikutusten yrityskohtaisten osuuksien määrittelyä. Tavoitteissa ei

ole myöskään käytetty pohjana Kunming-Montrealin maailmanlaajuista

luonnon monimuotoisuuskehystä (Kunming-Montreal Global Biodiversity

Framework), vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n biodiversiteettistrategiaa tai

muita biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä kan

sallisia toimintapolitiikkoja ja lainsäädäntöä, eivätkä ne ole linjassa niiden

kanssa. Tavoitteita asetettaessa ei ole myöskään käytetty biologista

monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä. Konserni on kuitenkin sitoutunut

hiomaan lähestymistapaansa perusteellisen resilienssianalyysin jälkeen

ja pyrkii sisällyttämään nämä välineet ja kehykset tuleviin tavoitteiden

asettamisprosesseihin.

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

Hallinto ja strategia

Konserni on määritellyt kaksi keskeistä politiikkaa, hankintaohjeen ja

toimitusketjun eettisen ohjeiston, joiden avulla hallitaan resurssien käyt

töön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mah-

dollisuuksia.

Taulukko: Toimintaperiaatteet olennaisten resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Hankintaohje (Procurement Guideline) Toimitusketjun eettinen ohjeisto (Supplier Code of Conduct)

Keskeinen sisältö Hankintaohjeessa määritellään periaatteet ja ohjeet, joita

Rapala VMC noudattaa varmistaakseen, että hankintaprosessit

toteutetaan tehokkaasti, vastuullisesti ja eettisesti. Hankin-

taohjeen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kannattava

ja kestävä liiketoiminta huomioimalla ympäristöön liittyvät

näkökohdat hankintapäätöksissä ja varmistamalla samalla

konsernin arvojen ja tavoitteiden noudattaminen.

Hankintaohjeen tarkoituksena on edistää erityisesti kierrätetty-

jen ja uudelleenkäytettävien tuotteiden ja materiaalien käyttöä.

Se kannustaa elinkaariarviointeihin, jotta riippuvuus primaarire-

sursseista voidaan minimoida.

Vastuullisten hankintakäytäntöjen määrittelyssä on huomioitu

sidosryhmien, kuten toimittajien ja sääntelyelinten, edut.

Hankintaohjeessa käsitellään myös asiakkaiden odotuksia

eettisistä ja vastuullisista hankinnoista.

Ohjeisto edistää eettisiä ja ympäristömyönteisiä hankinta- ja tuotanto-

prosesseja. Se edistää kierrätysmateriaalien käyttöä, jätteen määrän

minimointia ja siirtymistä kiertotalouden mukaisiin käytäntöihin, joihin

sisältyvät korjaamista, uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta ja

kierrätystä koskevat strategiat. Toimittajia kannustetaan omaksumaan

elinkaariajattelu ja integroimaan vastuullisuusasiat tuotesuunnitteluun.

Soveltamisala Hankintaohje koskee arvoketjun alkupään toimintoja ja kattaa

kaikki Rapala VMC:n hankintatoiminnot maailmanlaajuisesti.

Siihen sisältyvät toimittajien valinta, materiaalien hankinta ja

hankintojen suunnittelu.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto koskee kaikkia Rapala VMC:n tavaran-

toimittajia ja alihankkijoita, jotka osallistuvat konsernin omistamaa tai

hallinnoimaa immateriaaliomaisuutta hyödyntävien tuotteiden valmistuk-

seen. Rapala VMC tiedostaa, että vastuullisiin ja kestäviin toimitusketjuihin

kuuluu muitakin kuin ensisijaisia toimittajia, ja odottaa toimittajiensa

varmistavan, että myös niiden omat toimittajat ja liikekumppanit noudat-

tavat toimitusketjun eettisessä ohjeistossa kuvattuja standardeja koko

toimitusketjussa.