VUOSIRAPORTTI
2
sisällysluettelo
Toimitusjohtajan katsaus ..................................... 3
Hallituksen toimintakertomus ............................ 5
Hallituksen toimintakertomus ............................................. 5
Kestävyyselvitys ................................................................. 11 Yleiset tiedot ................................................................. 12 Ympäristötiedot ............................................................. 30 Yhteiskunnalliset tiedot ................................................ 56 KestävyysseIityksen liitteet .......................................... 66
3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Toimitusjohtaja Cyrille Viellard: ”Rapala VMC vahvistaa pitkän aikavälin kehityssuuntansa ja käänteensä vertailukelpoisen liikevoiton kasvaessa 35 %:lla 8,4 miljoonaan euroon (6,2). Saavutimme samalla paremmat ra- hoitusehdot voimakkaasti häiriintyneen kansainvälisen kaupan keskellä. Suuret kiitokset kaikille kansainvälisille Rapala-konsernin jäsenille heidän omistautumisestaan ja sitoutumisestaan. Yhdessä olemme vahvista- neet perustaamme ja vieneet brändivetoista strategiaamme eteenpäin kohti pitkän aikavälin kestävää menestystä. Liiketoiminnan rahavirta oli 5,5 miljoonaa euroa (23,4). Rahavirtaa heikensi toisella vuosipuoliskolla tullien aiheuttama varaston arvon nousu sekä Pohjois-Amerikan vahvan talvikalastuskauden kausiluonteisesti kasvattama käyttöpääoma. Kas- savirta säilyy edelleen yhtiön ensisijaisena painopisteenä.
Indonesian- ja Venäjän-valmistusyksikköjen sulkemisiin liittyvät lopulliset kertaluonteiset, ei-kassavaikutteiset muuntoerojen uudelleenluokitte- lut heikensivät merkittävästi vuoden 2025 raportoitua liikevoittoa. Ero vuoden 2024 raportoituun liikevoittoon kasvoi edelleen edellisvuoden Kanadan-kiinteistön rahoitusluonteisen myynti- ja takaisinvuokrausjärjes- telyn kertaluonteisen myyntivoiton seurauksena. Rapala VMC on tänään entistä fokusoituneempi, virtaviivaisempi ja vahvempi.
Rapala VMC:n strategia perustuu pitkäjänteiseen brändinrakentamiseen omistajuuden, innovaatioiden ja markkinoinnin erinomaisuuden kautta, maailmanluokan operatiiviseen toimintaan ja asiakaspalveluun sekä vahvoihin toimittajakumppanuuksiin. Yhtiö jatkaa toimintojensa virta- viivaistamista, kustannustehokkuuden parantamista sekä investointeja innovaatioihin. Brändivetoisen strategian implementointi etenee suun- nitelmien mukaisesti. Ydinbrändien johtoryhmät koostuvat intohimoisis- ta ja asiantuntevista ammattilaisista, jotka keskittyvät omiin markkina- segmentteihinsä. Strategiat on määritelty ja toimenpidesuunnitelmat ovat käytössä.
Vapaa-ajan markkinoihin kohdistuvasta yleisestä epävarmuudesta huo- limatta – jatkuvan kauppasodan sekä Euroopan ja Lähi-idän konfliktien varjossa – olemme operatiivisesti ja strategisesti linjassa vahvemman liiketoiminnan rakentamiseksi ja vuonna 2026 tekemämme työ perus- tekijöidemme vahvistamiseksi antaa meille luottamusta tulevaan. Vuosi 2026 on konsernille virstanpylväs, sillä yhtiö juhlistaa lippulaivabrändinsä Rapalan 90-vuotisjuhlavuotta.”
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ............................ 5
RISKIENHALLINTA ........................................................ 76
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT ........................ 78
HALLITUS JA JOHTO ..................................................... 81
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT .......................................... 85
5
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Markkinaympäristö
Vuonna 2025 toimintaympäristö säilyi epävarmana ja vaihteli mer- kittävästi alueittain. Pohjois-Amerikan markkina osoitti sietokykynsä tullitoimiin liittyvistä häiriöistä huolimatta, ja kuluttajakysyntä sekä vähittäiskaupan aktiviteetti pysyivät vahvoina koko vuoden ajan hin- nankorotuksista huolimatta. Sen sijaan Euroopassa ja Aasiassa glo- baalit kauppakiistat heikensivät kuluttajien luottamusta, ja kulutus pysyi vaimeana.
TUNNUSLUKUJA
EUR million
2025
2024
2023
Liikevaihto
227,5
220,9
221,6
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentu- misia (EBITDA)
15,9
21,1
15,6
Liikevoitto
4,2
8,6
4,0
suhteessa liikevaihtoon, %
1,9
3,9
1,8
Vertailukelpoinen liikevoitto
8,4
6,2
5.6
suhteessa liikevaihtoon, %
3,7
2,8
2.5
Voitto ennen veroja
-4,4
0,5
-6,7
Tilikauden tulos
-4,9
0,4
-7,3
Osakekohtainen tulos
-0,23
-0,07
-0,20
Palkat ja palkkiot
49,1
49,8
48,3
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin, henkilöä
1 408
1 353
1 436
Tutkimus- ja kehityskulut
1,1
1,0
0,8
suhteessa liikevaihtoon, %
0,5
0,4
0,4
Liiketoiminnan nettorahavirta
5,5
23,4
20,6
Investointien nettorahavirta
-2,7
4,6
-9,5
Korollinen nettovelka kauden lopussa
72,9
61,8
80,9
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %
49,3
53,0
52,1
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, %
53,5
39,8
51,8
Oman pääoman tuotto, %
-3,4
0,3
-5,0
Liiketoimintakatsaus tammi–joulukuu 2025
Konsernin koko vuoden liikevaihto oli 3 % edellisvuotta korkeampi rapor- toiduin valuuttakurssein mitattuna. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi orgaanisesti 6 % vertailukaudesta.
Pohjois-Amerikka
Myynti Pohjois-Amerikassa kasvoi 10 % vertailukauteen nähden rapor- toiduilla valuuttakursseilla ja 14 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla.
Kaksi peräkkäistä vahvaa talvikalastuskautta tukivat talvikalastus- tuotteiden täydennysmyyntiä vuoden alussa sekä ennakkotilausten toimituksia vuoden loppupuolella. Myynnin kasvua tukivat lisäksi uuden 13 Fishing -tuotevalikoiman onnistunut lanseeraus, CrushCity-pehmyt- muoviuistinten vahvana jatkunut kysyntä yhdessä VMC-koukkujen ja -rigien kanssa sekä muiden keskeisten brändien hyvä kehitys.
Pohjoismaat
Myynti Pohjoismaissa laski 9 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoi- silla valuuttakursseilla myynti laski 9 %.
Talviurheiluvälineiden poikkeuksellisen alhainen myynti heikensi merkittävästi alueen kehitystä. Tämä johtui pääasiassa Suomen hei- koista lumiolosuhteista kaudella 2024/2025, mikä johti poikkeukselli- sen heikkoon täydennysmyyntiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Yhdessä vaimean kuluttajaluottamuksen kanssa tämä johti pienempiin toimituksiin vuoden jälkipuoliskolla kaudelle 2025/2026.
Aiemmin toteutetut organisaatiomuutokset kesäkalastusliiketoimin- nassa toivat myönteisenä tuloksia. Tuotteiden saatavuus pysyi hyvä- nä ja useimpien keskeisten brändien myynti kasvoi. Vaikka kesäkausi käynnistyi tavanomaista myöhemmin, täydennysmyynti pysyi vahvana lähes raportointikauden loppuun saakka.
6
ULKOINEN LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN
EUR million
2025
2024
Muutos %
Vertailukel- poinen muutos %
Pohjois-Amerikka
122,8
111,9
+10 %
+14 %
Pohjoismaat
23,4
25,8
-9 %
-9 %
Muu Eurooppa
56,2
58,4
-4 %
-4 %
Muut maat
25,0
24,8
+1 %
+6 %
Total
227,5
220,9
+3 %
+6 %
Muu Eurooppa
Muun Euroopan myynti laski 4 % vertailukauteen nähden. Vertailukel- poisilla valuuttakursseilla myynti laski 4 % edellisvuodesta.
Vuoden alussa myyntiä heikensivät jälleenmyyjille edelliseltä kaudelta jääneet varastot. Kuluttaja-aktiviteetti pysyi vaimeana, ja jälleenmyyjät suhtautuivat edelleen erittäin varovaisesti täydennystilauksiin. Paino- piste oli keskeisissä brändeissä, joista erityisesti Okuma-brändi jatkoi vahvaa kasvuaan.
Muu maailma
Raportoiduilla valuuttakursseilla mitattuna myynti muualla maailmassa kas- voi 1 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla myynti kasvoi 6 % edellisvuodesta.
Myynti Aasian markkinoilla laski jatkuvien globaalien kauppakiisto- jen heikentäessä kuluttajien luottamusta ja lisätessä valuuttakurssien vaihtelua. Samaan aikaan tullijännitteet muuttivat kilpailutilannetta aasialaisten kalastusvälinevalmistajien lisätessä investointejaan ko- timarkkinoilleen ja vahvistaessa asemaansa paikallisina kilpailijoina.
Latinalaisen Amerikan keskeisen markkinat kehittyivät sen sijaan myönteisesti talouden elpyessä ja valuuttojen vakauden tukemana. Kasvua tuki osaltaan myös uusi Okuma-jakelusopimus Chilessä.
Taloudellinen tulos ja kannattavuus
Vertailukelpoinen (ilman realisoitumattomia operatiivisia eriä suojaa- vien valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailu- kelpoisuuteen vaikuttavia eriä) liikevoitto nousi 2,2 MEUR edellisestä vuodesta. Raportoitu liikevoitto laski 4,5 MEUR edellisvuodesta ja ver- tailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli negatiivinen 4,2 MEUR (2,4) vaikutus raportoituun liikevoittoon.
Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 3,7% (2,8) koko vuonna. Parantuneen kannattavuuden taustalla oli korkeampi liikevaihto talvi- ja avovesikalastusmarkkinoilla, mitkä yhdessä kompensoivat sääherkän
talviurheiluliiketoiminnan heikkoa myyntiä. Tulleilla oli negatiivinen vai- kutus kustannuspohjaan, mutta huolellisesti toteutetuilla hinnankoro- tuksilla ja yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa tullien negatiivista vaikutusta myyntikatteeseen pystyttiin lieventämään.
Raportoitu liikevoittomarginaali oli 1,9% (3,9) koko vuonna. Raportoi- tuun liikevoittoon sisältyi operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdan- naisten realisoitumattomia markkina-arvostuksia, joiden vaikutus oli 0,6 MEUR (-0,7). Muut raportoituun liikevoittoon sisältyvät vertailukel- poisuuteen vaikuttavat nettokuluerät olivat -4,8 MEUR (3,1). Suurin osa tästä liittyy Batamin- ja Venäjän-valmistustoiminnan sulkemisesta aiheu- tuneeseen ei-kassavaikutteiseen muuntoerojen uudelleenluokitteluun. Kyseiset muuntoerot oli aiemmin kirjattu suoraan omaan pääomaan, minkä vuoksi niiden tuloslaskelman kautta tapahtuvalla uudelleenluo- kittelulla ei ole vaikutusta pääomarakenteen tunnuslukuihin. Erä sisältää lisäksi Suomessa sijaitsevan kiinteistön myynnistä johtuvan tuoton. Vertailukauden tuotto liittyy Kanadan jakelukeskuksen myynti- ja takai- sinvuokrausjärjestelyyn.
Kokonaisrahoituskulut (netto) olivat 8,6 MEUR (8,1) koko vuonna. Korko- ja muut rahoituskulut (netto) olivat 6,9 MEUR (8,8) ja rahoituserien valuuttakurssitappiot (netto) 1,7 MEUR (0,7).
Koko vuoden nettotulos laski 5,4 MEUR ollen -4,9 MEUR (0,4) ja osa- kekohtainen tulos oli -0,23 EUR (-0,07).
Pohjois-Amerikka 54 %
Pohjoismaat 10 %
Muu Eurooppa 25 %
Muut maat 11 %
7
VERTAILUKELPOISEN LIIKEVOITON SILTALASKELMA
Milj. EUR
2025
2024
Muutos %
Liikevoitto
4,2
8,6
-51%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivisten valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset
-0,6
0,7
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kiinteistön myynti Suomessa
-0,5
-
USA uudelleenjärjestelyt
0,1
0,7
Kanadan kiinteistön myynti ja takaisin vuokraus
-6,2
Muuntoerotappio valmistustoiminnan lopettamiseen liittyvän tytäryhtiön sulkemiseen Venäjällä
0,5
Muuntoerotappio valmistustoiminnan lopettamiseen liittyvän tytäryhtiön sulkemiseen Indonesiassa
4,3
Organisaation uudelleenjärjestelyt
0,3
2,2
Muut uudelleenjärjestelyt
0,0
0,1
Vertailukelpoinen liikevoitto
8,4
6,2
+35%
Taloudellinen asema
Liiketoiminnan nettorahavirta laski 17,9 MEUR edellisestä vuodesta ja oli 5,5 MEUR (23,4 MEUR). Merkittävä osa negatiivisesta kehityksestä kohdistui vaihto-omaisuuteen kasvaneiden tullien nostaessa varaston arvoa. Käyttöpääoman muutosten vaikutus oikaistuna liiketoiminnan rahavirta parani edellisvuodesta ja oli 11,9 MEUR (3,7). Kassavirran vahvistaminen on edelleen konsernin keskeinen painopiste.
Vuoden lopun varastoarvo oli 84,4 MEUR (84,2). Varastovarauksen muutos laski varastoarvoa 0,1 MEUR ja valuuttakurssien muutokset niin ikään 4,2 MEUR. Varastojen orgaaninen kasvu oli 4,3 MEUR. Merkittävä osa kasvusta johtui Yhdysvaltojen tulleista, jotka siirtyivät varastoarvoihin.
Investointien negatiivinen nettorahavirta oli 2,7 MEUR (positiivinen 4,6). Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 4,3 MEUR (4,2) ja käyttöomai- suusmyynnit 1,6 MEUR (9,2). Investoinnit kohdistuivat pääasiassa tuo- tantokapasiteetin ylläpitoon ja uusien tuotteiden kehitykseen. Myyntei- hin sisältyy Suomessa sijaitsevan kiinteistön myynnistä saadut tuotot sekä kairavalmistukseen liittyvien koneiden myyntejä. Vertailukauden myynteihin sisältyy Kanadan-jakelukeskuksen myynti- ja takaisinvuok- rausjärjestely.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Käyttämättömät sitovat pitkä- aikaiset luottolimiitit olivat 23,8 MEUR vuoden lopussa ja konsernin yritystodistusohjelman liikkeeseen lasketut yritystodistukset olivat 15,0 MEUR (14,0) vuoden lopussa. Nettovelkaantumisaste nousi ja omavaraisuusaste laski edellisvuodesta.
Konsernin rahoitussopimus 91,5 miljoonan euron vakuudellisten term ja revolving credit -lainojen jälleenrahoituksesta sisältää taloudellisia kovenanttiehtoja, jotka perustuvat korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen, nettovelan ja oman pääoman suhteeseen sekä vähim- mäislikviditeettiin.
Korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhdetta koskeva kovenantti- taso testausajankohtina Q4/2025-Q2/2026 oli 3,80, testausajankohtina Q3/2026-Q4/2027 3,50 ja testausajankohdasta Q1/2028 eteenpäin 3,20. Kovenantit testataan säännöllisesti joko neljännesvuosittain tai jo- kaisen kuukauden viimeisenä päivänä. Mikäli kovenanttiehtoja rikotaan, konsernin ja lainanantajien on neuvoteltava kovenanttirikkomuksen ratkaisemiseksi ja sovittava toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa kovenanttirikkomus jää sopimatta, lainanantajilla on oikeus vaatia lainan ja kertyneiden korkojen kokonaista tai osittaista takaisinmaksua.
Testausajankohtina Q3/2025, Q4/2025, korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,93 ja 3,61. Kovenanttien laskentaan sisältyy
tavanomaisia oikaisuja, jotka liittyvät pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin tai omaisuuserien myyntiin, mistä syystä laskenta voi poiketa raportoiduista luvuista muualla tässä tilinpäätöksessä. Konser- ni täyttää tällä hetkellä kaikki taloudellisten kovenanttien vaatimukset ja odottaa täyttävänsä rahoittajiensa vaatimukset myös tulevaisuudessa. Konsernin kassatilanne on hyvä ja kassavarat olivat 18,2 MEUR joulu- kuun 2025 lopussa.
Konsernin omaan pääomaan sisältyy marraskuussa 2025 liikkeeseen laskettu 25,0 MEUR:n hybridilaina. Kertyneet, mutta kirjaamattomat korot hybridilainasta olivat 31. joulukuuta 2025 yhteensä 0,2 MEUR. Hallituksen päätöksen mukaisesti marraskuussa 2025 maksettiin 3,8 MEUR:n kertynyt korko 30,0 MEUR hybridilainasta, joka kirjattiin vähen- nyksenä konsernin omasta pääomasta.
Lisätietoa uudelleenrahoituksesta ja hybridilainasta, katso kohdat ’Jälleenrahoitus’, ’Hybridilainan liikkeellelasku’ ja ’Hybridilainan takai- sinosto ja ennenaikainen lunastus’.
Emoyhtiöllä ei ole sen lähipiiriin kuuluville henkilöille annettuja raha- lainoja tai muita vastuusitoumuksia. Emoyhtiön tytäryhtiöilleen antamia lainoja sekä emoyhtiön tytäryhtiöltä olevia velkoja koskevia tietoja on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa 15 ja 17.
TUNNUSLUKUJA
Milj. EUR
2025
2024
Change %
Liiketoiminnan nettorahavirta
5,5
23,4
-77 %
Korollinen nettovelka kauden lopussa
72,9
61,8
18 %
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, %
53,5
39,8
34 %
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %
49,3
53,0
-7 %
8
Jälleenrahoitus
Joulukuussa 2025, konserni sopi 91.5 MEUR vakuudellisen seniorieh- toisen määräaikaisluoton ja rahoitusluottolimiitin lopullisista ehdoista järjestäjien Nordea Bank Oyj:n, OP Yrityspankki Oyj:n ja Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ):n kanssa. Varat käytettiin olemassa olevien lainojen jälleenrahoittamiseen sekä yhtiön yleisiin tarpeisiin ja käyttö- pääomatarkoituksiin. Lainojen laina-aika on kaksikymmentäneljä (24) kuukautta lainasopimuksen allekirjoittamisesta ja laina-aikaa voidaan pidentää kerran kahdeksalla (8) kuukaudella.
Lainanantajien kanssa sovittujen ehtojen mukaan jälleenrahoituksen edellytyksenä oli uuden 25 MEUR hybridilainan liikkeeseenlasku ja ole- massa olevan 30 MEUR hybridilainan takaisinostotarjouksen toteutumi- nen. Jälleenrahoituksen lainasopimus allekirjoitettiin edellä mainittujen pääomamarkkinatransaktioiden toteutumisen jälkeen.
Jälleenrahoituksen ehdot sisältävät taloudellisia kovenanttiehtoja, jotka perustuvat nettovelkaantuneisuusasteeseen, nettovelan ja konso- lidoidun oman pääoman suhteeseen ja vähimmäislikviditeettiin. Kove- nanttitasot tarkistetaan säännöllisesti kvartaaleittain tai kuukausittain.
Hybridilainan liikkeellelasku
Konserni tiedotti 19.11.2025 laskevansa liikkeelle 25 MEUR suuruisen hybridilainan. Hybridilainan vuotuinen kuponkikorko on kiinteä 9,0 % vuodessa 27.11.2028 saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vai- htuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin nimellisarvostaan tarkistuspäivänä sekä tätä seuraavina koronmak- supäivinä. Hybridilainan liikkeeseenlaskupäivä oli 27.11.2025.
Konsernin suurin osakkeenomistaja Viellard Migeon Et Compagnie Sa sitoutui osallistumaan liikkeeseenlaskuun siirtämällä silloisen 7,2 MEUR suuruisen omistusosuutensa 30 MEUR hybridilainasta uuteen 25 MEUR hybridilainaan. Nykyisten ja uusien sijoittajien suuren kiinnostuksen ja suuren ylimerkinnän vuoksi Viellard Migeon Et Compagnie Sa osallistui lopulta 3,1 MEUR suuruisella määrällä.
Hybridilaina on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille ja sitä kä- sitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybri- dilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.
Hybridilainan liikkeeseenlaskusta saadut varat käytettiin 29.11.2023 liikkeeseen lasketun, alun perin 30,0 MEUR hybridilainan jälleenrahoit- tamiseen sekä yhtiön yleisiin tarpeisiin.
Hybridilainan takaisinosto ja ennenaikainen lunastus
Konserni julkisti 24.11.2025 lopulliset tulokset 30,0 MEUR hybridilainan takaisinostotarjouksesta. Takaisinostotarjouksen mukaisesti ostet- tavaksi tarjottu määrä oli 28,5 MEUR.
Konserni vahvisti, että uuden 25,0 MEUR hybridilainan hinnoitteluehto oli toteutunut ja, hyväksyi ostettavaksi kaikki tarjotut määrät.
Takaisinostohinta oli 20 700 euroa kutakin 20 000 euron nimellisarvoista hybridilainaa kohti. Takaisinostettavaksi hyväksytyille hybridilainoille mak- settiin kertyneet ja maksamattomat korot. Takaisinostotarjouksen selvitys- päivän oli 27.11.2025. Kaikki konsernin ostamat hybridilainat mitätöitiin.
Konsernin suurin osakkeenomistaja, Viellard Migeon Et Compagnie Sa, osallistui takaisinostotarjoukseen tarjoamalla ostettavaksi 7,2 MEUR suu- ruisen omistusosuutensa.
Konserni tiedotti 27.11.2025 aikovansa käyttää oikeuttaan lunastaa ennenaikaisesti kaikki jäljellä olevat hybridilainat 101 % nominaaliarvosta lisättynä kertyneillä mutta maksamattomilla koroilla. Lunastus tapahtui 12.12.2025.
Strategian toteuttaminen
Konsernin strateginen visio on nousta valikoiduissa kategorioissa maailmanlaajuisesti johtavaksi brändi- ja innovaatiokeskeiseksi urhei- lukalastusmarkkinoiden toimijaksi, luoden samalla poikkeuksellisia kokemuksia kalastajille ympäri maailmaa. Strategista suunnitelmaa
tarkasteltiin osana strategiapäivitysprosessia syksyllä 2025, ja sitä mukautettiin vastaamaan markkinaympäristön muutoksia. Samalla suunnitelma päivitettiin kattamaan kauden 2026–2028.
Painopisteenä säilyy taseen vahvistaminen sekä omien brändien, erityises- ti lippulaivabrändi Rapalan, jatkuva myynnin kasvu. Muutos kohti bränditaloa jatkuu rakentamalla ja kehittämällä brändi- ja markkinakeskeistä organisaa- tiota. Huippuluokan toimitusvarmuudella varustettu bränditalo varmistaa asemamme jälleenmyyjien ja verkkokauppakumppaneiden ensisijaisena valintana. Valmistuksen ja hankinnan huippuosaaminen pysyy toimintamme perustana ja vahvistaa yhteistyötämme avaintoimittajien kanssa. Kestävä kehitys säilyy keskeisenä kulmakivenä kaikessa toiminnassamme.
Tavoitteen saavuttamiseksi vuosien 2026–2028 strategiajaksolle määriteltiin seuraavat keskeiset pilarit:
Rapala VMC excellence -liiketoimintamalli – Sitoudumme yhdenmukaistamaan maailmanlaajuisia toimintojamme tavalla, joka paran- taa läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa maailmanlaajuisesti tehokkaat operaati- ot. Tärkeimpien johtamisprosessien yhdistäminen on avain markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskeistä on yrittäjähenkisyyden säi- lyttäminen samalla kun keskitytään brändiarvoon ja vahvaan liiketoimin- tavastuuseen. Tavoiteorientoitunut organisaatio ja vakiintuneet prosessit mahdollistavat 1373 tiimin jäsenen tehokkaan innovoinnin, valmistuksen, hankinnan ja markkinoinnin.
Kasvu ja kassavirta – Maksimoimme ainutlaatuisten vahvuuksiem- me, kuten brändien, myyntiverkoston, jälleenmyyjäkumppanuuksien, tuote- kehityksen ja valmistuksen, hyödyntämisen. Laajennamme Rapala-brändiä uusiin kategorioihin ja hyödynnämme jakelusynergioita uusimmilla brän- deillämme (Okuma ja 13 Fishing). Olemme entistä vahvempia siellä, missä olemme jo vahvoja.
Valmistuksen kilpailuedun turvaaminen – Jatkamme Pärnun tuotantolaitoksen tehostamista ja tuottavuuden parantamista viime vuosien tuotannonsiirtojen jälkeen. Tavoitteenamme on varmistaa globaali kilpai- lukyky jatkuvilla tuottavuusparannuksilla ja kapasiteetin maksimaalisella hyödyntämisellä.
9
Keskittyminen toimitusketjun erinomaisuuteen – Yli kol- mannes liikevaihdostamme tulee yhteistyökumppaneidemme valmistukses- ta, mikä on keskeinen strateginen vahvuus. Nämä pitkäaikaiset kumppanit tarjoavat luotettavan ulkoistetun valmistusalustan, joka mahdollistaa tehok- kaan skaalaamisen, joustavuuden lisäämisen ja kestävän kasvun. Heidän asiantuntemuksensa on keskeinen tekijä menestyksessämme. Jatkamme toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistämistä ja hankintasuunnittelutyö- kalun (Anaplan) laajentamista sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Tämä mahdollistaa nopeamman käyttöpääoman kierron ja ajantasaiset toimitukset, mikä maksimoi myyntimahdollisuudet.
Globaalin myyntiverkoston ylläpitäminen – Laajennettu myyntiverkostomme erottaa meidät kilpailijoista. Lyhyellä aikavälillä keski- tymme operatiiviseen tehokkuuteen ja yrittäjähenkisyyden palauttamiseen.
Portfoliohallinta – Jatkamme brändisalkun aktiivista yhtenäistä- mistä. Keskitymme Rapala-lippulaivabrändiin ja arvioimme liiketoiminnan suorituskykyä brändimyynnin perusteella.
Tuotekehitys
Konsernin tuotekehitys sai merkittävää kansainvälistä tunnustusta alan keskeisillä messuilla. CountDown Magnum Elite 145 voitti Best New Saltwater Hardbait -kategorian ja Claptail 110 Best New Freshwater Hardbait -kategorian Yhdysvalloissa järjestetyssä maailman suurim- massa kalastusalan messutapahtumassa ICAST:ssa.
Palkinnot merkitsivät tärkeää paluuta paalupaikalle useamman vuo- den tauon jälkeen ja tukivat Claptail-vieheen kaupallista menestystä. Claptail on pintauistin, joka on saavuttanut vahvan aseman Rapalan tuotevalikoimassa.
Muita merkittäviä uutuuksia olivat Gold Miner 30 -uistin, joka on kuhan ja valkosilmäkuhan uisteluun kehitetty tekninen viehe. Tuote sai hyvän vastaanoton myös Pohjois-Amerikan ulkopuolella ja saavutti suosiota erityisesti Pohjois-Euroopan kuhankalastajien keskuudessa.
Konserni voitti myös Best New Soft Lure -kategorian Australian AF-
TA-messuilla Trickster-nimisellä TPE-ravulla. Yhdysvalloissa vuoden 2024 turnausvoitot Jacob Wheelerin ja Dustin Connellin toimesta tukivat CrushCity Mooch Minnow -vieheen myyntiä myös vuonna 2025. Viehe soveltuu erityisesti eteenpäin suuntautuvan live-kaikuluotainkalastuk- seen.
Yksi konsernin keskeisistä vahvuuksista on pintakäsittelyosaaminen, jonka avulla markkinoille tuodaan vuosittain uusia värivaihtoehtoja. Vuonna 2025 uusia värimalleja esiteltiin muun muassa Super Shadow Rap Glide -vieheisiin, joissa käytettiin myös maalattuja VMC-koukkuja. Rapala- ja VMC-brändien välinen yhteistyö vahvistui entisestään uusien valmiiksi rigattujen haukivieheiden myötä, joissa yhdistyvät pehmyt- muovivieheet, VMC-rigit ja Mustache-action -päät.
Rapala-tarvikkeiden tuotevalikoimaa uudistettiin uusilla pakkauk- silla, jotka vähentävät muovin käyttöä. Lisäksi uusien CountDown- ja Hydro-laukkujen lanseeraus jatkoi Rapala-tarvikkeiden valikoiman uu- distamista ja tuki myyntiä Euroopassa erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä.
ICAST 2024 -messujen Best in Category -palkinnon voittanut Sufix Revolve -kuitusiima lanseerattiin laajasti Yhdysvalloissa vuonna 2025. Tuotetta tukivat sekä erikoisliikkeet että valtakunnalliset vähittäiskaup- paketjut. Siima on suunniteltu erityisesti finesse-kalastukseen, jossa ohuet siimahalkaisijat mahdollistavat pitkät heitot ja siiman rakenne vähentää tuulisolmujen muodostumista. Tuotekehityksessä tehtiin yhteistyötä ammattikalastaja Jacob Wheelerin kanssa.
Konsernin tuotekehitysputki on vahva ja tukee strategiaa seuraavi- en kolmen vuoden aikana. Keskeisiltä vähittäiskauppakumppaneilta saadun palautteen perusteella konsernin uutuustuotteet ovat alan kilpailukykyisimpiä, ja brändien kehitys jatkuu vahvana. Uutuuslansee- raukset ovat saavuttaneet hyvän läpimyynnin markkinoilla, mikä tukee tuotteiden kysyntää myös jatkossa.
Henkilöstö ja organisaatio
Konsernin henkilöstömäärä oli keskimäärin 1 408 (1 353) koko vuoden aikana ja 1 404 (1 355) toisella vuosipuoliskolla. Henkilöstömäärä jou- lukuun lopussa oli 1 373 (1 375).
Hallitus nimitti 17.12.2024 Cyrille Viellardin Rapala VMC Oyj:n uudek- si toimitusjohtajaksi 7.3.2025 alkaen. Edellinen toimitusjohtaja Lars Ollberg jatkoi tehtävässään 6.3.2025 saakka, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle palveltuaan yhtiötä yli 45 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä.
15.10.2025 Travis Tuma nimitettiin globaalin johtoryhmän jäseneksi. Tuma aloitti Rapala VMC USA:n palveluksessa myyntipäällikkönä 2006 omaten jo tuolloin vahvan toimialakokemuksen. Vuonna 2022 hänestä tuli Rapala VMC USA:n johtoryhmän (Senior Leadership Team) jäsen ja myyntijohtaja (Vice President of Sales). Hän aloittaa Rapala VMC USA:n maajohtajana 1. tammikuuta 2026. Nykyinen maajohtaja Mar- cus Twidale palaa Eurooppaan uuteen tehtäväänsä, jossa hän vastaa Rapala-brändistä sekä konsernin strategisesta brändijohtamisesta. Maajohtajuuden ohella Tuma jatkaa Yhdysvaltain myyntijohtajana osa- na Rapala VMC USA:n johtoryhmää.
YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen osingonjakoehdotuksen, jonka mu- kaan tilikaudelta 2024 vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Halli- tuksen jäseniksi valittiin uudelleen Emmanuel Viellard, Julia Aubertin, Vesa Luhtanen, Alexander Rosenlew, Pascal Lebard ja Johan Berg. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkioiksi 25 000 euroa ja puheenjohtajalle 70 000 euroa vuodessa. Hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta maksetaan palkkiona 1 000 euroa kokoukselta.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjoh- tajaksi Alexander Rosenlewin.
10
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Deloitte Oy toimii osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymä- säännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2025 ja tästä tehtävästä maksetaan sille palkkio yhtiön hyväk- symän laskun mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen eh- dotuksen mukaisesti enintään 3.900.000 osakkeen antamisesta osakeannil- la tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan käyttää myös kannustinjärjestelyi- hin yhtiön johdolle sekä avainhenkilöstölle, mihin tarkoitukseen osakkeita voidaan kuitenkin antaa yhteensä enintään 900.000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton. Hallitus voi antaa valtuutuksen nojalla osakkeita tai optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia myös muussa kuin osakkeenomis- tajien omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa (suunnattu osakeanti). Yhtiön hallitus on oikeutettu päättämään kaikista osakkeiden ja optio-oikeuk- sien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 5,13 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyi- den rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön palkitsemisjärjestelmien tai kannustinohjelmien toteuttamiseen, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa eli suunnattuna hankkimisena hankin- tahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä niissä markkinapai- koissa, joissa yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi tai muuten markkinoilla hankintahetkellä muodostuvaan hintaan. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.
HALLINTO JA OSAKETIEDOT
Hallitus päivitti ja vahvisti selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjest- elmästä, joka on saatavilla konsernin internetsivuilla. Tietoa osak- keista, osakkeenomistajista, osakepalkkiojärjestelmistä ja hallituksen valtuutuksista on esitetty osiossa ‘Osakkeet ja osakkeenomistajat’. Lähipiiritapahtumat ja ylimmän johdon palkkiot on esitetty konsernit- ilinpäätöksen liitetiedossa 27 sekä erillisessä palkitsemisraportissa.
Lähiajan näkymät ja riskit
Uskomme, että päivitetty strategiamme tuo lisäarvoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmille. Jatkamme investointeja kasvuun ja tehokkuuteen vahvistaaksemme asemaamme yhtenä kalastusvälinemarkkinoiden johtavista yrityksistä.
Pohjois-Amerikan kuluttajakysyntä on säilynyt vahvana globaalin kauppaympäristön epävarmuuksista huolimatta. Konsernin toimen- piteet tullien vaikutusten lieventämiseksi myyntiin ja kannattavuuteen ovat toistaiseksi olleet onnistuneita. Hinnankorotusten vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen on kuitenkin vaikea ennakoida, mikä lisää epävarmuutta. Jatkuva tullitilanne heikentää edelleen markkinanä- kymien ennustettavuutta ja vaikeuttaa myynnin kasvattamista sekä
kannattavuuden ylläpitämistä.
Euroopan markkinoilla kulutus on hidastunut viimeaikaisten talo- udellisten ja poliittisten kehityskulkujen seurauksena, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2026. Konserni jatkaa operatiivisen tehokkuuden parantamista ja kustannusrakenteensa tarkastelua kan- nattavuuden breakeven-pisteen alentamiseksi.
Ennakkotilaukset talvikalastuskaudelle 2026/2027 ovat edenneet Pohjois-Amerikan markkinoilla odotusten mukaisesti. Pohjoismaissa talvikalastusmarkkinan arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.
Konsernin ohjeistus perustuu nykyiseen markkinatilanteeseen, mutta siihen liittyy epävarmuutta mahdollisten kauppapoliittisten häiriöiden, kuten tullien ja sääntelymuutosten, vaikutuksista kysyntään ja kustan- nusrakenteeseen.
Tämän takia konserni odottaa vuoden 2026 koko vuoden vertailu- kelpoisen liikevoiton (pois lukien operatiivisten valuuttajohdannaisten markkina-arvoon perustuvat arvostukset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät) kasvavan vuodesta 2025. Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät sekä liiketoiminnan kausiluonteisuus on kuvattu tarkemmin tämän raportin lopussa.
Esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2025
ja että jakokelpoiset varat siirretään voittovarojen tilille. 31.12.2025 konsernin emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat yhteensä 14,1 MEUR.
TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Tilikauden jäkeiset tapahtumat on eritelty konsernin tilinpäätöksessä liitetiedossa 30.
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
Henkilöstö kauden lopussa, henkilöä
1 757
1 375
1373
1 543
21 22 23 24 25
1 374
11
KESTÄVYYSSELVITYS
12
Yleiset tiedot
LAATIMISPERUSTEET ................................................... 13
HALLINTO ...................................................................... 14
STRATEGIA .................................................................... 17
VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA .................................. 24
KESTÄVYYSSELVITYS
RAPALA VMC Vuosiraportti 2025
13
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)
Kestävyysselvitys on laadittu Euroopan unionin kestävyysraportointidi- rektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportoin- tistandardien (ESRS) mukaisesti.
Konsernin kestävyysselvitys kattaa koko konsernin, mukaan lukien emoyhtiö Rapala VMC Oyj:n ja kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla on suoraan tai välillisesti yli 50 % äänimäärästä. Vuosittain julkaistava kes- tävyysselvitys on yhdenmukainen konsernin taloudellisen raportointi- kauden 1.1.2025–31.12.2025 kanssa. Kestävyysselvityksen laajuus on yhdenmukainen tilinpäätöksen laajuuden kanssa.
Raportointi koskee pääasiassa Rapalan VMC:tä konsernitasolla ja alue- tai maakohtaisia tietoja esitetään tarvittaessa asiaankuuluvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kestävyysselvityksen vertailukauden tiedot on varmennettu ulkoisesti kestävyysselvityksen varmentajan toimesta. Ellei toisin ole erikseen ilmoi- tettu, tämän kestävyysselvityksen tiedot eivät ole muiden ulkopuolisten tahojen, kuin kestävyysselvityksen varmentajan, varmentamia.
Rapala VMC:n kestävyysselvitys kattaa sekä arvoketjun alkupään että loppupään suhteessa konsernin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Arvoketjun alkupään raportoinnissa käsitellään myös keskeisiä alueita, kuten materiaalien käyttöä, kestäviä hankintakäytäntöjä ja toimittajien konsernin toimitusketjun eettisen ohjeiston mukaisuutta. Arvoketjun loppupään osalta kestävyysselvitys sisältää tuotteiden kulje- tukseen ja jakeluun liittyvät päästöt sekä tuotepakkausten käsittelyn käyt- töiän lopussa. Kasvihuonekaasupäästöraportointi on yhdenmukainen GHG Protocol -normin kanssa, ja se sisältää kaikki arvioidut ja tunnistetut olennaiset päästölähteet konsernin arvoketjun kartoituksen perusteella.
Kartoitusprosessissa tunnistettiin merkittävimmät päästölähteet, ja las- kelma kattaa tällä hetkellä yli 95 % konsernin toiminnasta.
Kestävyysselvityksestä ei ole jätetty pois aineetonta omaisuutta, tai- totietoa tai innovaatioiden tuloksia vastaavia tietoja. Jäsenvaltion salli- maa mahdollisuutta käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevien tietojen jättämisestä pois ei ole käytetty. Kestävyys- selvitystä ei ole merkitty digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 momentin 2 kohdan noudattaminen ei ole ollut mahdollista ESEF-asetuksen tai muun asiaankuuluvan Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
Kaksinkertainen olennaisuusarviointi (”DMA”) on laadittu ESRS vaati- musten mukaisesti, varmistaen aikahorisonttien linjauksen standardien kanssa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa eteenpäin suuntautuvan näkemyksen, joka huomioi sekä välittömät että pitkäaikaiset vaikutuk- set, riskit ja mahdollisuudet. Kuluvalle raportointikaudelle konserni on yhdenmukaistanut strategisissa ja kestävyyteen liittyvissä riskikartoi- tusprosesseissaan käytetyt aikajänteet ESRS-standardeissa määritel- tyjen aikajänteiden kanssa: lyhyen aikavälin (nykyinen raportointikausi), keskipitkän aikavälin (1–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 5 vuotta). Tämä poikkeaa aiemmasta raportointikaudesta, jolloin aikajänteet määriteltiin seuraavasti: lyhyen aikavälin (1–3 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–10 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 10 vuotta).
Rapala VMC:n kestävyysselvityksen kvantitatiivisiin mittareihin liittyy merkittävää mittausepävarmuutta, jonka pääasiallinen lähde on meno- perusteisten laskentamenetelmien käyttö Scope 3.1 (ostetut tavarat ja
palvelut) ja Scope 3.2 (tuotantohyödykkeet) -luokissa, sekä keskimääräis- ten arvioiden käyttö luokassa Scope 3.12 (Tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa). Menoperusteiset laskelmat perustuvat yleisiin päästökertoimiin ja ERP-menotietoihin eivätkä täysin kuvaa konsernin toimitusketjun yksi- tyiskohtia, mikä lisää epätarkkuutta ja voi aiheuttaa päällekkäislasken- taa (esim. kuljetusten osalta). Scope 3.12 -luokan laskelmat perustuvat keskimääräisiin arvioihin, koska pakkausmateriaaleille ja painoille ei ole keskitettyä tietokantaa, mikä rajoittaa tarkkuutta. Vain Scope 3.1 on olen- naisessa mittakaavassa merkittävä, kun taas Scope 3.2 ja Scope 3.12 muodostavat kumpikin alle 1 % konsernin kokonaispäästöistä. Lisäksi tulevaisuutta koskeviin vaikutus-, riski- ja mahdollisuusarvioihin sisältyy epävarmuutta menetelmien, tiedon laadun ja ulkoisten tekijöiden kehit- tyessä. Yksityiskohtaiset kuvaukset laskentamenetelmistä ja käytöstä on esitetty luvussa ”Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisessa käytetyt menetelmät ja oletukset”.
Raportointikaudella useisiin kestävyysmittareihin vaikuttivat muutok- set verrattuna edelliseen vuoteen. Merkittävimmät muutokset liittyvät energialähteiden muutoksiin, operatiivisiin tekijöihin sekä logistiikan muutoksiin. Uusiutuvan energian käytön lisääminen tietyissä toimipis- teissä, kuten kaukolämmössä ja sähkön hankinnassa, vähensi fossiilisen energian käyttöä ja siihen liittyviä päästöjä. Lisäksi tuotantomäärien lasku ja tilapäiset tuotantokatkokset yksittäisissä yksiköissä vähensivät ener- gian ja materiaalien kulutusta. Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä väheneminen johtui erityisesti lentorahdin käytön vähenemisestä, mutta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat osittain myös logistiikassa käytettyjen päästökertoimien päivitykset. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta kos- keviin tunnuslukuihin vaikuttavat lisäksi tiedon laadun ja kattavuuden parannukset.
LAATIMISPERUSTEET
14
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus
Konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimiin kuuluvat hallitus sekä glo- baali johtoryhmä. Hallitus koostui tilikauden 2025 lopussa kuudesta ulkoisesta asiantuntijasta ja globaaliin johtoryhmään kuului kahdeksan jäsentä. Hallituksessa sekä johtoryhmässä ei ollut liikkeenjohtoon osallis- tumattomia jäseniä. Työsuhteiset työntekijät tai muut kuin työsuhteiset työntekijät eivät ole nimenomaisesti edustettuna hallinto-, johto- ja val- vontaelimissä, esim. hallituksessa tai globaalissa johtoryhmässä ei ole henkilöstön edustajia. Tällä hetkellä näiden toimielinten jäsenistä 7,1 % edustaa vähemmistösukupuolta. Hallituksen sukupuolijakauma on 20% ja 83 % hallituksen jäsenistä luokitellaan riippumattomiksi.
Hallituksella on laaja kokemus valmistavasta teollisuudesta, yritysten välisestä liiketoiminnasta sekä brändilähtöisestä kuluttajaliiketoiminnas- ta. Jäsenillä on vahva kansainvälinen tausta sekä opintojen että työko- kemuksen kautta, mukaan lukien johtotehtäviä pörssiyhtiöissä. Hallituk- sella on myös syvällinen ymmärrys Rapala VMC -konsernin keskeisistä markkina-alueista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kaikilla globaalin johtoryhmän jäsenillä on laaja tausta Rapala VMC Groupin palveluksessa, joten heillä on merkittävää kokemusta toimialasta. Jäsenten työhistoriat vaihtelevat valmistavasta liiketoiminnasta kuluttajabrändiliiketoimintaan. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten lyhyet CV:t löytyvät Rapala VMC:n sijoittajasuhdesivuilta.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät ja vastuut
Hallituksen tehtävät ja vastuut perustuvat Suomen osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja hallituksen työjärjestykseen. Hallitus vastaa kon- sernin strategisesta suunnasta, valvonnasta ja keskeisistä päätöksistä,
mukaan lukien vastuullisuusstrategian hyväksyminen ja siihen liittyvien tunnuslukujen seuranta. Toimitusjohtaja, joka toimii myös konsernijoh- tajana ja globaalin johtoryhmän puheenjohtajana, vastaa operatiivisesta johtamisesta ja hallituksen hyväksymien strategioiden toteuttamisesta.
Toimitusjohtajan johtama globaali johtoryhmä tukee konsernin stra- tegian suunnittelua, koordinointia ja toteutusta, mukaan lukien vastuul- lisuustavoitteet. Johto varmistaa sääntelyn ja sisäisten käytäntöjen noudattamisen konsernin sisäisen valvontakehyksen avulla, jota ohjaa- vat Työntekijöiden toimintaohjeet, Sisäisen valvonnan käsikirja ja Val- tuutusrajat. Nämä määrittävät eettisen toiminnan, riskienhallinnan ja päätöksenteon periaatteet koko konsernissa.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) seuranta ja hallinta on delegoitu konsernin vastuullisuusjohdolle, jota globaali johtoryhmä ja toimitusjohtaja valvovat. Toimintoa johtaa vastuullisuusjohtaja, joka raportoi suoraan konsernin toimitusjohtajalle, ja häntä tukee konsernin vastuullisuuspäällikkö. Vastuullisuusjohto vastaa strategisesta suunnit- telusta, tavoitteiden asettamisesta, suorituskyvyn seurannasta ja säänte- lyn noudattamisesta. Erillistä vastuullisuustoimikuntaa ei ole perustettu.
Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle strategisiin, operatiivisiin ja vas- tuullisuuteen liittyviin asioihin liittyen. Konsernin liiketoimintayksiköt on jaoteltu kolmeen eri alueeseen: Aasian ja Tyynenmeren alue, Eurooppa ja Lähi-itä & Latinalainen Amerikka ja Pohjois-Amerikka. Aluejohtajilla on paikka globaalissa johtoryhmässä. Globaali johtoryhmä raportoi toimi- tusjohtajalle. Liiketoimintayksiköiden johtajat raportoivat aluejohtajille, ja muut toiminnot raportoivat johtoryhmän jäsenille tai suoraan toimi- tusjohtajalle.
Vastuullisuuteen liittyvät valvontamenettelyt on integroitu konsernin laajempaan hallinto- ja sisäisen valvonnan järjestelmään. Työntekijöiden toimintaohjeet, Sisäisen valvonnan käsikirja ja Valtuutusrajat ohjaavat eettistä toimintaa, riskienhallintaa ja päätöksentekoa. Konsernin talous- osasto vastaa sisäisen valvonnan säännöllisistä arvioinneista, ja ulkoiset
tilintarkastukset tarjoavat lisävarmennusta. Vastuullisuusprosessit on sisällytetty osaksi päivittäistä toimintaa olennaisilta osin.
Konsernin hallitus hyväksyy strategiset linjaukset, mukaan lukien vastuullisuustavoitteet, ja seuraa edistymistä keskeisten tunnuslukujen avulla. Tunnuslukuja voidaan liittää myös johdon palkitsemiseen osana lyhyen aikavälin tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä. Globaali joh- toryhmä seuraa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti, ja alueelliset tulokset käsitellään kuukausittaisissa liiketoimintakatsauksissa sekä tarvittaessa raportoidaan hallitukselle
Asianmukaisen osaamisen ja asiantuntemuksen määrittely
Hallitus arvioi kestävyysasioiden valvonnassa tarvittavan osaamisen ja asiantuntemuksen riittävyyttä raportoinnin ja johdon esitysten perusteel- la. Vaikka muodollista arviointiprosessia ei ole vielä luotu, arviointi on osa hallituksen vastuuta valvonta- ja raportointiympäristön kehittämisestä.
Vastuullisuuteen liittyvä asiantuntemus on integroitu konsernin hallin- torakenteisiin. Hallitus varmistaa, että ESG-näkökohdat ovat osa päätök- sentekoa, ja globaali johtoryhmä hyödyntää kokemustaan muun muassa rahoituksesta, toiminnasta ja vaatimustenmukaisuudesta. Vastuullisuu- den johtoryhmä tarjoaa kohdennettua asiantuntemusta, tukee sääntelyn noudattamista, ESG-suorituskyvyn seurantaa ja tavoitteiden integrointia osaksi päivittäistä toimintaa.
Johto ei ole arvioinut käytettävissä olevaa osaamista erikseen ver- taamalla sitä tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Konsernilla on kuitenkin laaja henkilöstöpohja, jolla on vahva tausta esimerkiksi materiaaliosaamisessa ja valmistuksen tehokkuudessa. Konserni on käynnistänyt aloitteen vuosittaisen osaamiskartoituspro- sessin virallistamiseksi. Prosessin tavoitteena on tunnistaa mahdollisia osaamispuutteita, määrittää urapolkuja sekä huomioida tarvittavat kou- lutus- ja kehittämistoimenpiteet.
HALLINTO
15
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)
Vastuullisuusjohtaja tiedottaa konsernin johtoryhmälle olennaisista vaikutuk- sista, riskeistä ja mahdollisuuksista, due diligence -prosessin toteuttamises- ta sekä niitä varten hyväksyttyjen käytäntöjen, toimenpiteiden, mittareiden ja tavoitteiden tuloksista ja tehokkuudesta. Raportointia on toistaiseksi tehty tarpeen mukaan, eikä vuonna 2025 ole toteutettu järjestelmällistä raportoin- tia. Globaalille johtoryhmälle tehtävän raportoinnin perusteella hallitukselle toimitettaisiin johdon raportit. Rapala VMC:n kestävyyteen liittyvien tehtävien jaon mukaisesti hallitus käy läpi kestävyystyön etenemisen.
Hallitus on vahvistanut tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol- lisuudet osana kestävyysraportoinnin (CSRD) hyväksyntää keväällä 2025. Vuoden 2025 loppupuolella asetettiin uusia kestävyyteen liittyviä tavoitteita ja niihin liitettyjä mittareita tuleville vuosille, painottaen erityisesti teemoja kuten työntekijöiden terveys ja turvallisuus sekä yleinen työhyvinvointi (Lost Time Injury Frequency ”LTIF” ja Employee Net Promoter Score ”eNPS”). Ta- voitteet ovat linjassa kesällä 2025 toteutetun sidosryhmäkyselyn todettujen olennaisten tulosten kanssa.
Rapala VMC käyttää ylätason riskienhallintakehystä, joka tarjoaa yleisku- van konsernin toiminnan kannalta keskeisistä riskeistä. Kehys on suunniteltu strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi. Hallitus valvoo riskienhal- lintaa ja tarkastelee konsernin kokonaisriskiprofiilia kahdesti vuodessa. Glo- baali johtoryhmä arvioi yritysriskit ennen kuin hallitus vahvistaa ne. Vuonna 2025 hallitus vahvisti olennaiset riskit kahdessa erillisessä kokouksessa. Kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on toimitettu taustatiedoksi tätä työtä varten.
Rapala VMC tunnisti ensimmäistä kertaa kestävyyteen liittyvät vaikutuk- set, riskit ja mahdollisuudet (”IROt”) osana ensimmäistä kaksoisolennai- suusarviointia vuonna 2024. Vuonna 2025 nämä riskit arvioitiin uudelleen ja todettiin edelleen ajantasaisiksi ilman olennaisia muutoksia. Konsernin vastuullisuustoiminto on tehnyt määrätietoista työtä sen varmistamisek- si, että IROjen huomioon ottaminen voidaan sisällyttää osaksi konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia. Rapala VMC ei ole arvottanut
IROja suhteessa toisiinsa eikä siten ole tunnistanut niiden välisiä ristiriitaisia tavoitteita. Tämän vuoksi IROjen välisiä kompromisseja ei ole tehty osana riskienhallintaprosessia.
Globaali johtoryhmä vahvisti ensimmäisen kaksoisolennaisuusarvioinnin, joka sisältää tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, ko- kouksessaan 29.2.2024. Vuonna 2025 globaali johtoryhmä tarkasteli kesällä 2025 toteutetun sidosryhmätutkimuksen tuloksia ja totesi, että olennaiset teemat olivat linjassa aikaisemman DMA:n ja sidosryhmäkyselyiden kanssa. Tulokset esiteltiin myös hallitukselle kokouksessa 8.10.2025. Ladittu DMA katsottiin edelleen ajantasaiseksi. Tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien yhteenveto esitetään luvussa ”Olennaiset vai- kutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)” ja tarkemmat kuvaukset kunkin olen- naisen teeman luvun alussa.
Globaali johtoryhmä tai hallitus eivät tämän lisäksi ole käsitelleet olennai- sia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia erikseen. Konserni toteutti kuiten- kin maailmanlaajuisen henkilöstökyselyn osittain vastatakseen olennaiseen teemaan ”Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet”, josta konserni raportoi raportointistandardin S1 – Oma työvoima mukai- sesti. Henkilöstökyselyn tulokset on käyty läpi paikallisen johdon, globaalin johtoryhmän ja hallituksen toimesta.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
Rapala VMC:llä on suoritusperusteiset palkitsemisjärjestelmät toimitus- johtajalle ja johtoryhmälle. Nykyinen palkitsemispolitiikka, jonka hallitus on hyväksynyt ja joka esiteltiin yhtiökokoukselle vuonna 2024, ei sisällä kestävyyteen sidottuja palkitsemistavoitteita tai -komponentteja. Vuo- den 2025 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään (STI) ei sisällytetty kestävyyteen liittyviä erityistavoitteita johdon palkitsemisessa, eikä myöskään vuoden 2025 aikana käynnistetty pitkän aikavälin kannusti- nohjelma (LTI) sisällä niitä.
Muuttuva palkitseminen perustuu hallituksen asettamiin tavoitteisiin, jotka tukevat yhtiön kilpailukykyä, omistaja-arvon kasvattamista ja pitkän aikavälin menestystä. STI-tavoitteet asetetaan ja arvioidaan vuosittain, ja LTI-ohjelmat kattavat useamman vuoden jaksoja. Järjestelmiin voi sisältyä sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita, kuten vastuul- lisuuteen liittyviä tavoitteita.
Vuonna 2025 kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin sidotun muuttuvan palkitsemisen osuus on 0 %. Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei sisälly palkitsemiseen. Hallituksen tehtävänä on hyväksyä yhtiön palkitsemispo- litiikka. Palkitsemispolitiikka esitetään yhtiökokouksen neuvoa-antavaan äänestykseen vähintään kerran neljässä vuodessa. Palkitsemispolitiikka esiteltiin yhtiökokoukselle viimeksi vuonna 2024. Palkitsemispolitiikan määrittelemän viitekehyksen perusteella hallitus hyväksyy vuosittain toi- mitusjohtajan ja globaalin johtoryhmän STI-tavoitteet. Hallitus hyväksyy myös kunkin LTI-kauden tavoitteet. Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee palkitsemispolitiikan sekä tavoitteita koskevat ehdotukset hallituksen päätettäväksi. Palkitsemisvaliokunta laatii arvioinnin ja tekee palkkioehdotukset hallitukselle lopullista hyväksyntää varten. Arviointi toteutetaan konsernitasolla, mikä varmistaa yhdenmukaisen sovelta- misen ilman henkilökohtaisia suorituskohtaisia tarkistuksia. Lisätietoa STI-mittareista on konsernin palkitsemisraportissa.
16
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
Rapala VMC vahvistaa ja kehittää kestävyyteen liittyviä huolellisuusme- nettelyjään tunnistaakseen, arvioidakseen ja hallitakseen järjestelmälli- sesti vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussaan. Pro- sessi perustuu sidosryhmäyhteistyöhön, kaksoisolennaisuusanalyysiin ja vertailuanalyyseihin strategisten ja sääntelyvaatimusten mukaisuuden parantamiseksi. Tunnistetut asiat integroidaan hallinta- ja seurantapro- sesseihin, ja kestävyystoiminto sekä konsernin johtoryhmä valvovat menettelyjen jatkuvaa kehittämistä, toimeenpanoa ja olennaisten vai- kutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) läpinäkyvää raportointia.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)
Konsernin kestävyysraportointiprosessia ohjaa riskiperusteinen lähesty- mistapa, jossa painotetaan kestävyysraportointiin liittyvien olennaisim- pien riskien tunnistamista ja hallintaa. Konsernin kestävyysraportointia koordinoi keskitetysti konsernin kestävyystoiminto, joka vastaa kestä- vyysselvityksen laatimisesta. Prosessia on vahvistettu ottamalla mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita sen suunnittelun ja toteutuksen tehostami- seksi. Lisäksi konserni on ottanut käyttöön kestävyysraportointityökaluja, joilla kerätään, tallennetaan ja analysoidaan vastuullisuustietoja, mikä varmistaa tietojen eheyden ja selkeän aukottoman kirjausketjun.
Kestävyysraportoinnin riskienarvioinnin lähestymistapa keskittyy arvi- oimaan tietojen oikeellisuuteen ja saatavuuteen, keskeisten osapuolten osaamiseen sekä raportointiohjelmistoihin liittyviä riskejä. Riskit priorisoi- daan niiden mahdollisen vaikutuksen perusteella raportoinnin luotetta- vuuteen, sääntelyn noudattamiseen ja sidosryhmien odotuksiin. Vaikka näitä näkökohtia arvioidaan, nykyinen lähestymistapa toimii itsenäisesti ja edellyttää jatkokehitystä erityisesti dokumentoinnin ja standardoinnin osalta.
Konsernin kestävyysraportoinnin riskit liittyvät tiedonkeruun, ajoituk- sen, erikoisosaamisen ja arvoketjun kumppaneiden yhteistyön haastei- siin. Lieventämisstrategioihin kuuluvat keskitetyt raportointityökalut, selkeät aikataulut, koulutus sekä tietojenjakosopimukset, joiden tavoit- teena on parantaa tiedon laatua, varmistaa oikea-aikainen raportointi ja vahvistaa asiantuntemusta.
Konserni integroi kestävyysraportoinnin riskiarviointien ja niihin liitty- vien sisäisten valvontatoimien tuloksia osaksi hallinto- ja toimintakehyk- siään. Vaikka vakiintunutta prosessia ei ole vielä täysin luotu, keskitetyt raportointityökalut, vakioidut mallipohjat ja validointiprotokollat tukevat tiedonhallinnan johdonmukaisuutta ja luotettavuutta. Jatkuvat toimet keskittyvät sisäisen valvonnan, tietojen laadun sekä osaamisen vahvis- tamiseen konsernin keskeisissä toiminnoissa ja kumppaniverkostossa.
Kestävyysraportointiin liittyvät riskit sisältyvät konsernin kestävyyteen liittyvään riskikartoitukseen, joka on yhdenmukaistettu entistä tiiviimmin konsernin yleisen riskienhallintaprosessin kanssa. Kestävyysriskien ja niihin liittyvien valvontatoimien tuloksia käsitellään osana konsernin säännöllistä riskienhallintaraportointia johdolle ja hallitukselle.
Due diligence prosessin keskeiset osatekijät
Kestävyysselvityksen kohdat
a) Due diligence prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
GOV-1, GOV-2, GOV-3, SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence prosessin keskeisissä vaiheissa
GOV-2, SBM-2, IRO-1, MDR-P, MDR-T
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
IRO-1, SBM-3, MDR-A
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi
MDR-A
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
MDR-T
17
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Rapala VMC konserni on kalastusvälineyritys joka keskittyy vapaa-ajan kalastukseen ja toimii yli 40 maassa. Konsernin liiketoimintamalli perus- tuu sen brändivalikoimaan, johon kuuluvat muun muassa Rapala, VMC, Sufix, Storm, Blue Fox ja Dynamite Baits. Konsernin kyvykkyyksiä ovat omat tuotantolaitokset, oma suorahankintayksikkö alihankintatuotteille Taiwanissa sekä tutkimus- ja kehitystoiminto. Suurin osa liikevaihdosta tulee Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.
Konsernin arvoketjussa yhdistyvät alkupään ja loppupään toiminnot kalastus- ja ulkoilutuotteiden toimittamiseksi. Rapala VMC:n itse valmis- tamien tuotteiden osuus liikevaihdosta on noin 42 %. Konsernin omat tuotantolaitokset Suomessa, Ranskassa, Virossa, Isossa-Britanniassa ja Indonesiassa tuottavat laajan valikoiman tuotteita, kuten uistimia, koukkuja, veitsiä ja syöttejä. Taiwanin hankintayksikkö täydentää tätä hallitsemalla alihankintatuotteita, kuten siimoja, keloja, vapoja ja tarvik- keita. Tuotteiden jakelu tapahtuu maailmanlaajuisen verkoston kautta, jossa on lähes 50 000 vähittäismyyntipistettä 120 maassa.
Taulukko: Työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan
Rapala VMC palvelee monimuotoisia globaaleja markkinoita, ja sen vah- vana painopistealueena ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Nämä alueet ovat konsernin merkittävimmät markkinat. Pohjois-Amerikka on suurin ja tärkein markkina-alue, minkä taustalla on konsernin johtava asema uistin- segmentissä ja se, että liikevaihto tulee lähes kokonaan konsernin brän- dätyistä tuotteista. Vuonna 2025 konsernin ulkoinen liikevaihto alueittain jakautui seuraavasti: Pohjois-Amerikka 122,8 Milj.EUR, Pohjoismaat 23,4 Milj.EUR, Muu Eurooppa 56,2 Milj.EUR, Muut maat 25,0 Milj.EUR.
Konsernin asiakaskuntaan sisältyy pieniä riippumattomia kalastustar- vikeliikkeitä, suuria monikansallisia vähittäismyyntiketjuja ja alueellisia jakelijoita, jotka varmistavat laajan saatavuuden eri markkinasegmen- teissä. Raportointikaudella konserni pyrki vahvistamaan asemaansa keskeisillä markkinoillaan, laajentamalla tavoittavuuttaan ja ylläpitämällä vahvoja suhteita eri asiakasryhmiin.
Rapala VMC:n arvoketju kattaa sekä alku- että loppupään toiminnot.
STRATEGIA
(Henkilömäärä 31.12.2025)
Maantieteellinen alue
2024
2025
Eurooppa
985
974
Pohjois-Amerikka
130
142
Muu maailma
258
262
Yhteensä
1 373
1 378
50 000
120
42%
vähittäismyyntipistettä
maassa
Rapala VMC:n itse valmistamien tuotteiden osuus liikevaihdosta on noin
18
Strategia ja sen kehittäminen
Vuonna 2025 painopiste siirtyi valmiuksien kehittämisestä toimeen- panoon ja mitattaviin tuloksiin. Konserni on asettanut määrälliset kes- tävyyttä koskevat tavoitteet uudelle strategiakaudelle, käynnistänyt konsernitasoisen ihmisoikeuksien huolellisuusprosessin ja integroinut kestävyyteen liittyvät riskit osaksi konsernin riskienhallintakehystä. Li- säksi konserni on ottanut käyttöön eNPS-mittauksen osana vuosittaista henkilöstön hyvinvointikyselyä, jatkanut tuotekehitystyötä kestävien materiaalien ja pakkausratkaisujen lisäämiseksi sekä materiaalinkulu- tuksen vähentämiseksi, ja saavuttanut ensimmäistä kertaa kokonaisval- taisen näkymän hiilijalanjälkeensä ja sen pääasiallisiin päästölähteisiin, mikä tukee hankkeiden parempaa priorisointia merkittävien päästövä- hennysten saavuttamiseksi.
Konsernin strategia päivitettiin viimeksi syksyllä 2025, ja se kattaa vuodet 2026–2028. Päivityksen on hyväksynyt hallitus. Kestävyyden strategiapäivitys rakentuu aiemman, vuosille 2024–2026 laaditun stra- tegian pohjalle, jossa painopisteinä olivat kestävyyden organisoimisen vahvistaminen, materiaalitehokkuuden ja päästöjen hallinnan paranta- minen sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Samalla tunnistettiin tarve selkeämmälle tavoiteasettelulle ja paremmalle linjaukselle liike- toimintayksiköiden välillä, erityisesti huomioiden haaste saada koko organisaatio työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen rajallisilla resursseilla sekä muuttuvan lainsäädännön aiheuttama epävarmuus. Vuoden 2025 aikana konserni siirtyi rullaavaan strategiaprosessiin, jos- sa aiempi strategia korvattiin päivitetyllä strategialla. Aiempi strategia ei sisältänyt välitavoitteita. Koska päivitetty strategia hyväksyttiin vasta syksyllä 2025, hyväksynnän ajankohta ei mahdollistanut merkityksellis- ten tavoitteiden asettamista vuodelle 2025. Päivitetty strategia kattaa vuodet 2026–2028 ja sisältää vuosittaiset välitavoitteet.
Keskeiset tulevat hankkeet, jotka ovat välttämättömiä kestävyyden edistämisessä ovat konsernitasoinen siirtymäsuunnitelma, ekosuun- nitteluohjeet pääasiallisille tuotekategorioille elinkaarianalyysien tuke- mina, henkilöstön työterveyden ja -turvallisuuden kehittäminen sekä toimitusketjun ympäristö- ja sosiaalisten riskien yksityiskohtainen kar-
toitus ja niiden mitigointisuunnitelma. Strategia keskittyy nyt viiteen yllä esitettyyn painopistealueeseen. Aiempaan suunnitelmaan verrattuna vuoden 2025 päivitys tuo mukanaan määrälliset tavoitteet ja selkeäm- män priorisoinnin, vahvistaen konsernin resilienssiä ja pitkän aikavälin arvonluontia kestävyyteen perustuvan suorituskyvyn kautta.
Kestävät materiaalit
Kestävät materiaalit vähentävät luonnon- varojen kulutusta ja vaikutuksia monimuo- toisuuteen
CO 2 päästövähennys
Päästöjen vähen- täminen parantaa tehokkuutta, kestävyyt- tä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Vastuullinen toimitusketju
Vastuullinen hankinta varmistaa toiminnan jatkuvuuden, vaatimus- tenmukaisuuden ja sidosryhmien luotta- muksen.
Rapala Do Good
Vesiekosysteemien monimuotoisuuden suo- jeleminen turvaa liiketoi- mintamme ja sitouttaa sidosryhmiämme.
Terveys ja turvallisuus
Turvallinen ja terveelli- nen työympäristö tukee henkilöstöämme ja operatiivista luotetta- vuutta
19
Tuotteet
Konserni arvioi jatkuvasti merkittäviä tuotteitaan, palveluitaan, markki- noitaan ja asiakasryhmiään varmistaakseen yhdenmukaisuuden vas- tuullisuustavoitteidensa kanssa ja integroidakseen ympäristöön ja yh- teiskuntaan liittyvät näkökohdat toimintaan ja tuotekehitysstrategioihin.
Konsernin urheilu- ja virkistyskalastukseen suunniteltuja kalastustuotteita:
Uistimet, koukut ja syötit: Siirtymä kohti pehmeitä muovivieheitä tarjoaa konsernille sekä kasvumahdollisuuksia että kestävyyshaas- teita. Koska näiden tuotteiden elinkaari on lyhyempi kuin perinteisten kovien vieheiden, konsernin toimet keskittyvät jätteen vähentämi- seen, haitallisten aineiden poistamiseen, kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien käytön lisäämiseen sekä ympäristöystävällisten vaihto- ehtojen kehittämiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Kelat, vavat ja siimat: Konsernin tavoitteena on lisätä yhteistyötä valmistajien kanssa parantaakseen näkyvyyttä tuotantopäästöihin, asettaakseen vähennystavoitteita ja lisätäkseen näiden tuotteiden ja niiden pakkausten kierrätysmateriaalipitoisuutta.
Työkalut ja tarvikkeet: Toimien painopiste on pakkausmateriaalien vähentämisessä, kierrätysmateriaalipitoisuuden lisäämisessä ja tuoteturvallisuuden varmistamisessa.
Tärkeimpiä tuotemerkkejä näissä kategorioissa ovat Rapala, VMC, Okuma, Sufix, 13 Fishing, Williamson, Storm, StrikeMaster ja Dynamite Baits.
Edellä mainittujen avainbrändien lisäksi Rapala VMC:llä on paikallisia ja alueellisia brändejä, ja konserni jakelee myös valikoituja ulkopuolisia brändejä tuotevalikoimansa laajentamiseksi ja erilaisiin asiakastarpeisiin vastaamiseksi. Raportointikaudella ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tarjotuissa tuotteissa tai palveluissa.
Rapala VMC:n tuotteet ovat yleisesti ottaen laajalti hyväksyttyjä, eikä mihinkään tuotteisiin tai tuoteryhmiin, joita konserni valmistaa, markkinoi tai jakelee millään markkina-alueella, liity merkittäviä kieltoja. Olemassa olevat kiellot tai rajoitukset liittyvät tyypillisesti paikallisiin kalastus- tai ym- päristömääräyksiin ja ovat luonteeltaan paikallisia. Esimerkiksi Tanskassa
lyijyä sisältävien uistinten myynti on kielletty. Tämän seurauksena konserni ei myy valikoimansa lyijyä sisältäviä tuotteita Tanskan markkinoilla.
Laajemmassa mittakaavassa tuotemateriaaleihin liittyvät rajoitukset ovat yhdenmukaisia kaikkien kuluttajatuotteiden kanssa. Konserni seu- raa aktiivisesti materiaalilainsäädännön kehitystä ja pyrkii ennakoivasti korvaamaan komponentteja, joihin voi tulla rajoituksia merkittävillä mark- kinoilla. Konserni on esimerkiksi jo vähentänyt lyijyn käyttöä merkittävästi Rapala-brändin uistimissa valmistautuessaan Euroopan kemikaaliviras- ton tukemaan Euroopan komission aloitteeseen kieltää lyijy kalastuk- sessa (sekä myydyissä tuotteissa että käytetyissä kalastusvälineissä).
20
Markkinat ja asiakkaat
Konsernin vastuullisuusstrategia on tiiviisti sidoksissa sen ydinmarkki- noihin: Pohjois-Amerikka ja Eurooppa tarjoavat suurimmat mahdollisuu- det kasvattaa ympäristöystävällisten kalastusvälineiden ja lyijyttömien uistinten kaltaisten vastuullisten tuotteiden myyntiä, koska sääntely ja kuluttajat edellyttävät entistä enemmän ympäristöystävällisiltä tuotteilta.
Konserni vastaa erilaisiin asiakastarpeisiin
räätälöimällä vastuullisuuslähestymistapaansa:
Ympäristötietoiset kuluttajat: Vastuullisten tuotteiden kasvava ky- syntä vauhdittaa ympäristövaikutuksia pienentävien innovatiivisten materiaalien ja tuotteiden kehittämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi lyijyttömät uistimet, muovittomat pakkaukset ja uusiutuvien, serti- fioitujen ja kierrätettyjen materiaalien käyttö.
Jälleenmyyjät: Yhteistyö suurten jälleenmyyjien kanssa lisää tarvetta toimitusketjun läpinäkyvyydelle ja vastuullisille pakkausrat- kaisuille, sillä nämä yritykset asettavat tiukat vastuullisuuskriteerit toimittajilleen varmistaakseen sääntelyvaatimusten ja kuluttajaodo- tusten mukaisuuden.
Yhteenveto kestävyyteen liittyvistä tavoitteista
Rapala VMC on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa kaudelle 2026– 2028, jatkaen pitkäjänteistä sitoutumistaan vastuulliseen ja kestä- vään liiketoimintaan. Alla esitetyt vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet perustuvat viimeisimpään strategiapäivitykseen, joka hyväksyttiin vuoden 2025 aikana, ja ne on linjattu Euroopan kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) vaatimusten mukaisesti. Alla esitetty- jen tavoitteiden lisäksi konsernilla on muita vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Koska niitä ei ole määritelty ESRS-ohjeistuksen mukaisesti, niitä ei ole sisällytetty tähän kestävyysselvitykseen.
Päästöt
Biodiversiteetti & Kiertotalous
Oma työvoima
80 % sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestä puhtaista lähteistä vuoteen 2028 mennessä
Scope 1- ja 2 -päästöt yhteensä (tCO 2 e markkinaperusteisesti) 2 177 tCO 2 e vuoteen 2028 mennessä
Ei ESRS-ohjeistuksen mukaisia tavoitteita
9,1 tapaturmataajuus, poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTIFR) vuoteen 2028 mennessä
20 Henkilöstön tyytyväisyysindeksi (eNPS) vuoteen 2028 mennessä
100% sisäisestä henkilöstöstä, joka on koulutettu päivitettyyn eettiseen ohjeistoon, mukaanlukien 100% uusista työntekijöistä (Code of Conduct) vuoteen 2028 mennessä
21
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
Rapala VMC tekee sidosryhmäyhteistyötä yhdenmukaistaakseen vas- tuullisuustavoitteensa sidosryhmien odotusten kanssa, käsitelläkseen olennaisia vaikutuksia ja tukeakseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Yhteistyö edistää läpinäkyvyyttä, keskinäistä ymmärrystä ja jatkuvaa parantamista konsernin toiminnassa.
Taulukko: Keskeiset sidosryhmät
Sidosryhmäyhteistyö perustuu jäsenneltyyn viitekehykseen, jota koordinoi- vat useat tiimit konsernin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti. Konsernin vastuullisuustiimi vastaa sidosryhmäkyselyistä ja toimittaja-auditoinneista, analysoi tulokset ja seuraa korjaavia toimenpiteitä. HR hallinnoi henkilös- töyhteistyötä, ja alueelliset yksiköt sekä projektitiimit vastaavat asiakas-, yhteisö- ja viranomaisyhteistyöstä.
Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että konsernin vastuullisuusstrategia vastaa sidosryhmien odotuksia, hallita olennaisia vaikutuksia ja ohjata strategisia painopisteitä. Jatkuva vuoropuhelu työn- tekijöiden, toimittajien, kuluttajien ja viranomaisten kanssa mahdollistaa nousevien teemojen tunnistamisen ja niihin reagoinnin.
Sidosryhmien palaute ohjaa keskeisiä painopisteitä, kuten vastuullista tuotekehitystä, ilmastotoimia ja henkilöstön hyvinvointia. Palautteen pe- rusteella on käynnistetty hankkeita, kuten puhtaan energian ja lyijyttömien
tuotteiden kehittäminen, toimitusketjun vastuullisuuden vahvistaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen. Vuorovaikutuksen tulokset sisällytetään strategisiin prosesseihin, etupäässä DMA:han, päätöksenteon tueksi.
Vuonna 2025 Rapala VMC tarkisti kaksinkertaisen olennaisuuden ar- vioinnin (DMA) hyödyntäen uusimman sidosryhmä- ja henkilöstökyselyn tuloksia. Sidosryhmät painottivat henkilöstön hyvinvointia, luonnonvarojen tehokasta käyttöä, luonnon suojelua, reiluja toimitusketjun työoloja sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Teemat tarkistettiin suhteessa kon- sernin strategiaan, ja niiden todettiin olevan edelleen linjassa konsernin vastuullisuusprioriteettien kanssa.
Globaali johtoryhmä validoi DMA:n, ja sen tulokset esiteltiin sekä johdolle että hallitukselle. Nämä elimet käsittelevät sidosryhmätuloksia, mukaan lukien henkilöstökyselyn havainnot ja toimenpidesuunnitelmat, varmis- taakseen vastuullisuustavoitteiden toteutumisen.
Keskeisten sidosryhmien kuvaus
Osallistuneet sidosryhmä- vuorovaikutukseen
Asiakkaat
Rapala VMC palvelee monipuolista asiakaskuntaa yksittäisistä kalastajista suuriin jälleenmyyjiin. Asiakastyytyväisyys ja vastuullisuuteen liittyvät mieltymykset, kuten ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä, ovat olennainen osa tuotekehitystä ja liiketoimintastrategiaa.
Kyllä
Kuluttajat
Konserni ylläpitää tiivistä suhdetta loppukäyttäjiinsä sponsoroinnin, tapahtumien ja palautekanavien kautta ja varmistaa, että sen tuotteet täyttävät virkistyskalastus- ja ulkoiluharrastajien odotukset maailmanlaajuisesti.
Kyllä
Työntekijät
Maailmanlaajuinen työvoimamme toimii yli 40 maassa, ja henkilöstö on yrityksen toiminnan kulmakivi. Keskeisiä painopistealueita ovat työntekijöiden hyvinvointi, terveys ja turvallisuus, ammatilli- nen kehitys ja osallistavan työkulttuurin edistäminen.
Kyllä
Toimittajat ja liikekumppanit
Rapala VMC tekee yhteistyötä toimittajien ja alihankkijoiden kanssa maailmanlaajuisesti. Näitä kumppanuuksia ohjaa toimitusketjun eettinen ohjeisto, jossa korostetaan eettisiä käytäntöjä, vastuullisuutta sekä ympäristö- ja ihmisoikeusstandardien noudattamista.
Kyllä
Sijoittajat ja osakkeenomistajat
Pörssiyhtiönä Rapala VMC viestii avoimesti sijoittajiensa ja osakkeenomistajiensa kanssa. Painopiste on taloudellisessa suorituskyvyssä, pitkän aikavälin arvonluonnissa ja vastuullisuusnä- kökohtien integroinnissa liiketoimintastrategioihin.
Kyllä
Paikallisyhteisöt
Rapala VMC osallistuu aktiivisesti paikallisiin yhteisöihin, joissa se toimii, edistäen ympäristönsuojelua ja sosiaalisia aloitteita.
Kyllä
Viranomaiset ja toimialajärjestöt
Kansainvälisten ja alueellisten säädösten noudattaminen on etusijalla. Yritys tekee myös yhteistyötä toimialajärjestön, kuten European Fishing Tackle Trade Associationin (EFTTA), American Sportfishing Associationin (ASA) ja Canadian Sportfishing Industry Associationin (CSIA) kanssa vastuullisten käytäntöjen edistämiseksi.
Kyllä
Ympäristö- ja suojelujärjestöt
Kumppanuudet esimerkiksi Virtavesien hoitoyhdistyksen Virho ry:n kanssa heijastavat Rapala VMC:n sitoutumista vesiekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen.
Kyllä
22
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)
Rapala VMC:n kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistet- tiin olennaisia vaikutuksia, jotka liittyvät kolmeen ESRS-standardiin ja niiden alakohtiin: E1 Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertota- lous sekä S1 Oma työvoima. Kaikki tunnistetut olennaiset vaikutukset olivat toteutuneita vaikutuksia, ja niiden aikahorisontti ulottuu lyhyestä pitkään aikaväliin. Riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin yhteensä neljän standardin osalta: E1 Ilmastonmuutos, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous sekä S1 Oma työ- voima. Tunnistetut riskit ovat joko lyhyen tai keskipitkän aikavälin riske- jä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin perusteella viiden standardin osalta: E2 Saastuminen, E3 Vesi- ja merivarat, S2 Arvoketjun työntekijät, S3 Vaikutuksille alttiit yhteisöt, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 Liiketoimintatavat, ei tunnistettu olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia.
Uusia olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu edelliseen raportointikauteen verrattuna. Aiemmin tunnistetut aiheet pysyivät yhdenmukaisina edellisen arvioinnin kanssa. Tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tarkemmat kuvauk- set esitetään kunkin olennaisen teeman luvun alussa
Taloudellinen olennaisuus
Ei olennainen
Vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus
Vaikutuksen olennaisuus
E4
E3
E2
S3
G1
S4
E5
E1
S1
S2
ESRS-standardit
Olennaiset kestävyysaiheet
Ympäristöaiheet
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Energia
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät Vaikutukset lajien tilaan Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset Jäte
Yhteiskunnalliset aiheet
Oma työvoima
Työolot Yhdenmukainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
E1
E4
E5
S1
Ei olennaiset ESRS-standardit
Ympäristöaiheet
Pilaantuminen
Vesivarat ja merten luonnonvarat
Yhteiskunnalliset aiheet
Arvoketjun työntekijät
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Hallintotapa aiheet
Liiketoiminnan harjoittaminen
S2
S3
S4
E2
E3
G1
23
Tunnistetut olennaiset vaikutukset ovat luonteeltaan tiiviisti sidoksissa Ra- pala VMC:n strategiaan ja liiketoimintamalliin, jotka perustuvat globaaleihin toimitusketjuihin, tuotantotoimintoihin ja vapaa-ajankalastusmarkkinoihin. Ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät logistiikas- ta, tuotannosta ja työvoimakäytännöistä, kun taas mahdollisuudet liittyvät strategisiin painopisteisiin, kuten vastuulliseen tuotesuunnitteluun, toiminnan tehokkuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. ESG-näkökulmien integroiminen liiketoimintamalliin tukee konsernin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja resi- lienssiä.
Tunnistetut olennaiset vaikutukset kohdistuvat sekä ihmisiin että ympä- ristöön yrityksen toiminnan, toimitusketjujen ja tuotteiden elinkaaren kautta. Kielteiset vaikutukset liittyvät muun muassa kasvihuonekaasupäästöihin, resurssien käyttöön ja työturvallisuusriskeihin, kun taas myönteisiä vaiku- tuksia syntyy hankkeista, jotka parantavat resurssitehokkuutta, edistävät vastuullista tuotesuunnittelua ja vahvistavat henkilöstön hyvinvointia.
Konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet muokkaavat sen liiketoimintamallia, arvoketjua, strategiaa ja päätöksentekoa. Yritys on jo aloittanut toimenpiteitä näihin tekijöihin vastaamiseksi ja sopeuttaa käytän- töjään ennakoitujen muutosten mukaisesti. Näiden nykyisiä ja ennakoituja vaikutuksia sekä niihin liittyviä hallinta- ja reagointitoimenpiteitä kuvataan tarkemmin raportin aihekohtaisissa osioissa.
Rapala VMC on suoraan mukana olennaisissa vaikutuksissaan valmis- tuksen, logistiikan ja työvoimanhallinnan kautta. Epäsuoria vaikutuksia syntyy raaka-aineiden, kuten puun ja metallien, hankinnasta toimitusketjun
alkupään toimittajilta sekä jakelijoiden ja jälleenmyyjien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka vaikuttaa tuotteiden käyttöön ja pakkauksiin. Yritys tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa koko arvoketjussa kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten tulosten vahvistamiseksi.
Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset taloudelliseen tulokseen on arvioitu niiden ennakoidun tulo- ja kustannusvaikutuksen perusteella. Riskeillä ja mahdollisuuksilla ei katsota olevan olennaista vaikutusta yhtiön raportointikauden taloudelliseen ase- maan, eikä yhtiön näkemyksen mukaan ole olemassa merkittäviä riskejä siitä, että omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehtäisiin seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu.
Rapala VMC:n strategiapäivitys vuosille 2026–2028 vahvistaa konsernin kykyä vastata olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin viiden painopistea- lueen kautta: Työterveys ja -turvallisuus, Rapala Do Good -ohjelma, Kestävät materiaalit, Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä Luotettava toimitus vastuullisin toimintatavoin. Vaikka muodollista resilienssianalyysiä ei ole vielä tehty, siirtymäsuunnitelma ja siihen liittyvät arvioinnit on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2026–2027 strategisen resilienssin arvioimiseksi ja vahvistamiseksi.
Kaikki tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisältyvät ESRS:n tiedonantovaatimuksiin. Raportointikaudella ei ollut tarpeen esittää yhteisökohtaisia lisätietoja. Olennaiset vaikutukset ja riskit on kuvattu tar- kemmin kunkin aihekohtaisen standardin yhteydessä.
24
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)
Rapala VMC tunnistaa kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli- suudet kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin avulla käyttäen jäsenneltyä menetelmää, joka sisältää sisäisiä työpajoja, sidosryhmien näkemyksiä, sääntelyanalyysin sekä konsernin arvoketjun tarkastelun. Vaikutuksia ar- vioidaan niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, ja riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan ESRS-kriteerien mukaisesti, mukaan lukien odotettu aikahorisontti sekä mahdolliset vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja liiketoimintaan.
Konserni työskentelee muodollisen due diligence -viitekehyksen luomi- seksi vahvistaakseen vaikutusten hallintakäytäntöjään. Toteutuneiden ja potentiaalisten ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten tunnistamis-, arviointi-, priorisointi- ja seurantaprosessi etenee seuraavasti:
Tunnistaminen: Vaikutukset tunnistetaan liiketoimintayksikön ja kon- sernin tasolla huomioiden paikalliset olosuhteet, sääntelyvaatimukset ja arvoketjun dynamiikka. Sidosryhmien näkemyksiä kerätään kyselyiden, työpajojen, auditointien ja toimittajayhteistyön kautta, mikä tukee kes- keisten ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien kysymysten tunnistamis- ta, kuten resurssien käyttöä, päästöjä ja työvoiman hyvinvointia.
Arviointi: Vaikutuksia arvioidaan yhdenmukaistetuilla kriteereillä, kuten todennäköisyydellä, vakavuudella ja odotetulla aikahorisontilla. Konsernissa käytetään yhtenäistä pisteytysjärjestelmää ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kokonaisvaltaiseen arviointiin, mukaan lukien päästöt, resurssitehokkuus, työolot ja työturvallisuus.
Priorisointi: Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoidaan niiden arvioidun vakavuuden ja strategisen merkityksen perusteella. Korkean prioriteetin aiheet käsittelee globaali johtoryhmä varmistaakseen yhdenmukaisuuden sääntelyvaatimusten ja liiketoiminnallisten tavoit- teiden kanssa.
Seuranta ja lieventäminen: Priorisoiduille vaikutuksille ja riskeille määritellään lieventämistoimet ja vastuut osoitetaan organisaation sisällä. Edistymistä seurataan säännöllisten auditointien, riskirekisterin päivitysten sekä liiketoimintayksikkö- ja konsernitason suoritusarvioin- tien kautta.
Sidosryhmien näkemykset ohjaavat vaikutusten tunnistamis- ja arvioin- tiprosessia. Konsultoinnit sisältävät kyselyitä ja haastatteluja sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa, ja ulkopuoliset asiantuntijat tukivat edellistä kaksinkertaista olennaisuusarviointia. Tämä vuoropuhelu aut- taa tunnistamaan, miten sidosryhmiin vaikutetaan konsernin toiminnan kautta, ja tukee olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kokoamista ja validointia.
Arvioinnin tuloksia käytetään olennaisten kestävyyteen liittyvien asioiden määrittämiseen raportointia varten hyödyntäen konsernin pisteytyskynnyk- siä ja ESRS:n vaikutusolennaisuuden kriteereitä. Kielteiset vaikutukset prio- risoidaan niiden suhteellisen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, kun taas myönteisiä vaikutuksia arvioidaan niiden mahdollisen laajuuden, kattavuuden ja todennäköisyyden perusteella.
Lisäksi konserni arvioi kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia niiden mahdollisten taloudellisten vaikutusten perusteella. Tämä arviointi tarkastelee, miten konsernin vaikutukset ja riippuvuudet arvoketjussa voivat synnyttää taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia, ja se toteutetaan samoilla yhdenmukaistetuilla pisteytysasteikoilla, joita käytetään yritysriskien hal- lintaprosessissa. Todennäköisyyttä, vaikutuksen suuruutta ja odotettuja aikahorisontteja käytetään taloudellisten vaikutusten luokittelussa ESRS:n taloudellisen olennaisuuden kriteerien mukaisesti.
Kestävyyteen liittyviä riskejä tarkastellaan yhdessä muiden yritysriskien kanssa käyttäen vakiintuneita riskinarviointityökaluja ja hallinnointikäytän- töjä. Globaali johtoryhmä tarkastelee korkean prioriteetin riskejä ja mahdol- lisuuksia, ja arviointien tulokset integroidaan päätöksentekoon ja sisäisiin valvontamenettelyihin, mukaan lukien riskirekisterin päivitykset ja johdon katselmukset.
Mahdollisuudet, jotka liittyvät esimerkiksi vastuulliseen tuotesuunnit- teluun, resurssitehokkuuteen ja työvoiman hyvinvointia edistäviin toimiin, otetaan huomioon strategisessa suunnittelussa ja integroidaan konsernin laajempiin johtamisprosesseihin tarpeen mukaan.
Taloudellisen olennaisuuden arviointi perustuu samoihin lähtötietoihin kuin vaikutusten arviointi, mukaan lukien operatiivinen data, sidosryhmäpa- lautteet, auditointien tulokset, sääntelyanalyysi ja vertailuarvioinnit. Arviointi kattaa konsernin hankintaketjun, oman toiminnan ja jakeluketjun.
Edelliseen raportointikauteen verrattuna prosessia on päivitetty siten, että kestävyyteen liittyvät riskit on sisällytetty yritysriskien hallintakehykseen ja ar- viointimenetelmiä on yhdenmukaistettu. Jatkossa prosessia kehitetään edel- leen, kun konserni etenee due diligence -viitekehyksen formalisoimisessa.
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Rapala VMC:n DMA on keskeinen prosessi ilmastonmuutokseen liittyvien IRO:iden tunnistamiseen ja arviointiin, ja sitä tukevat nykyiset päästö- ja riskienhallintaprosessit. Konserni ei ole vielä tehnyt muodollisia ilmastos- kenaarioanalyysejä siirtymäriskeistä ja -mahdollisuuksista eri aikajänteillä. Arvioinnit perustuvat laadullisiin menetelmiin. Konserni aikoo ottaa käyt- töön ilmastoskenaarioita, kuten 1,5°C-polun, tulevien arviointien tueksi. DMA-prosessissa ei tunnistettu omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisi- vat ristiriidassa ilmastoneutraalin talouden kanssa. Ponnisteluja tarvitaan erityisesti hankituissa tavaroissa, materiaaleissa ja logistiikassa, joihin vaikutus on rajallinen. Vuonna 2026 on suunniteltu laadittavaksi virallinen ilmastosiirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliusvaatimusten mukaisuuden selkeyttämiseksi. Koska suurin osa toiminnoista ei kuulu EU-taksonomi- aan, merkittäviä yhteensopimattomuuksia ei ole tunnistettu.
VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA
25
Taulukko: Ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit
Koska ilmastoskenaarioanalyysejä ei ole vielä käytössä, ei myöskään ole suoraa yhdenmukaisuutta näiden skenaarioiden ja konsernin taloudel- listen raporttien oletusten välillä. Tulevaisuudessa skenaariopohjaiset analyysit integroidaan taloudelliseen suunnitteluun, jotta varmistetaan johdonmukaisuus globaalien ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä parantaa konsernin valmiuksia arvioida järjestelmällisesti siirtymä- ja fyysisten riskien taloudellisia vaikutuksia.
Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien tunnistaminen ja niihin liittyvien altistumisten arviointi
Rapala VMC on tunnistanut keskeiset ilmastoon liittyvät vaarat, kuten myrskyt, tulvat, kuivuudet sekä kriittisten materiaalien ja logistiikan häi- riöt, laadullisten arvioiden perusteella. Näitä vaaroja tarkastellaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä osana konsernin ESG-riskien arviointia. Altistumista arvioidaan DMA:n ja vastuullisuusriskien kartoituksen avul- la, jotka huomioivat tuotantolaitosten sijainnin, kriittisten materiaalien saatavuuden sekä logistiikkaverkostojen haavoittuvuuden äärisäätiloille. Vaikka arviot ovat laadullisia, ne tarjoavat perustason näkymän omai- suuserien ja arvoketjun altistumisesta. Rapala VMC määrittää lyhyen aikavälin kuluvaksi raportointijaksoksi, keskipitkän aikavälin 1–5 vuodek- si ja pitkän aikavälin yli 5 vuodeksi. Aikahorisontit ovat yhdenmukaisia konsernin riskienhallintaprosessin, ESRS-standardin sekä strategisen suunnittelun ja pääoman kohdentamisen kanssa.
Konserni arvioi lisäksi omaisuuserien ja liiketoiminnan herkkyyttä ilmas- toon liittyville vaaroille DMA:n ja vastuullisuusriskien kartoituksen avul- la. Arvioinneissa huomioidaan vaarojen todennäköisyys ja vaikutusten suuruus sekä keskeisten toimipaikkojen ja materiaalivirtojen kriittisyys. Vaikka geospatiaalista analyysiä ei ole vielä täysin kehitetty, alueellisia ilmasto-olosuhteita ja toimittajien ja tuotantolaitosten sijainteja hyödyn- netään laadullisesti. Rapala VMC ei ole vielä käyttänyt suurten päästöjen ilmastoskenaarioita vaarojen tunnistamiseen tai altistumisen ja herkkyy- den arviointiin. Nykyarvioinnit perustuvat asiantuntija-arvioihin ja olemassa oleviin raportteihin. Konserni aikoo integroida suurten päästöjen skenaariot tuleviin arviointeihin fyysisten riskien tarkemman analyysin tueksi.
Prosessi
Prosessin kuvaus
DMA
DMA arvioi konsernin vaikutuksia ilmastonmuutokseen (ulkoiset vaikutukset) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia konsernin toimintaan ja arvoketjuun (sisäiset vaikutukset). Tässä prosessissa otetaan huomioon sidosryhmien odotukset, sääntelyn vaatimukset ja toimialakohtaiset riskit, jotta voidaan tunnistaa olennaiset ilmastovaikutukset, kuten ostettujen tuotteiden, energiankulutuksen ja kuljetusten päästöt.
Päästöjen tunnistamisen lisäksi tässä arvioinnissa korostetaan keskeisiä ilmastoon liittyviä riskejä, kuten altistumista tiukemmille hiilipäästöjä ja energiatehokkuutta koskeville määräyksille, sekä mahdollisuuksia, kuten vastuullisten tuotteiden asiakaskysyntä. Nämä havainnot ohjaavat suoraan konsernin strategiaa ja painopisteitä ilmastoon liittyvien haasteiden ratkai- semiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Muut olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja arviointia tukevat prosessit
Olennaisten scope 3 päästölähteiden arviointi: Tässä prosessissa keskitytään analysoimaan olennaisimmat scope 3 päästökategoriat ja varmistamaan, että arvoketjun merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet tunnistetaan ja priorisoidaan. Rapala VMC:n kokonaispäästöihin ovat vaikuttaneet merkittävästi muun muassa ostetut tavarat ja palvelut, tuotantoketjun alkupään kuljetukset, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja toiminnassa muodostuva jäte. Arviointi luo pohjan kohdennetuille toimenpiteille arvoketjun päästöjen vähentämiseksi.
Kasvihuonekaasuinventaarioprosessi: Kasvihuonekaasuinventaarioprosessissa lasketaan konsernin kasvihuonekaasu- päästöt yhteensä, mukaan lukien Scope 1 (suorat päästöt), Scope 2 (epäsuorat päästöt ostetusta energiasta) ja Scope 3 (arvoketjun päästöt). Inventaario noudattaa GHG Protocol -viitekehystä ja käyttää esimerkiksi toiminta-, meno- ja etäi- syysperusteisia menetelmiä päästöjen tarkkaan arvioimiseen. Päästöraportoinnin tarkkuuden varmistamiseen käytettäviä työkaluja ovat esimerkiksi DEFRA-muuntokertoimet, Ecoinvent-tietokannat ja Suomen ympäristökeskuksen (“SYKE”) tiedot.
ESG-riskienhallintaprosessi: ESG-riskienhallintaprosessissa tunnistetaan ja arvioidaan ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia koko konsernin toiminnassa ja arvoketjussa. Arvioinnin kohteena ovat fyysiset riskit, kuten toimitusket- juihin vaikuttavat äärimmäiset sääilmiöt, sekä siirtymäriskit, mukaan lukien sääntelymuutokset ja materiaalien hankinnan haasteet. Prosessissa korostuvat myös mahdollisuudet, kuten tuoteinnovaatiot vastuullisissa materiaaleissa ja toiminnan tehokkuuden parannukset energiansäästöjen ja kiertotalouskäytäntöjen kautta. ESG-riskinhallintaprosessi tukee ilmastoris- kien järjestelmällistä arviointia operatiivisella ja strategisella tasolla.
26
Rapala VMC ei ole vielä hyödyntänyt ilmastoskenaarioanalyysejä fyy- sisten riskien arvioinnissa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nykyarvioinnit ovat laadullisia ja perustuvat asiantuntija-arvioihin ja ole- massa oleviin raportteihin. Konserni aikoo ottaa käyttöön rakenteiset ilmastoskenaarioanalyysit, jotka kattavat erilaisia lämpenemispolkuja, vahvistaakseen fyysisten ja siirtymäriskien sekä -mahdollisuuksien ar- viointia kaikilla aikahorisonteilla.
Ilmastoon liittyvien siirtymäriskien tunnistaminen ja niihin liittyvien altistumisten arviointi
Rapala VMC tunnistaa siirtymätapahtumat DMA-prosessin ja vastuulli- suusriskien kartoituksen avulla. Arvioinneissa huomioidaan sääntelymuu- tokset, markkinakehitys, teknologinen murros ja materiaalirajoitukset, jotka voivat vaikuttaa konsernin toimintaan ja arvoketjuun. Lyhyellä, kes- kipitkällä ja pitkällä aikavälillä merkittäviä siirtymätapahtumia ovat muun muassa tiukentuvat ympäristövaatimukset raaka-aineille, kuten lyijylle ja muoveille, ekomerkintä- ja tuoteselostevaatimusten laajentuminen sekä asiakkaiden kasvavat odotukset vastuullisille ja vähähiilisille tuotteille. Näiden tapahtumien tunnistaminen tukee konsernin kykyä arvioida siir- tymän vaikutuksia eri aikahorisonteilla.
Konserni seuloo omaisuuseriensä ja liiketoimintojensa altistumista siir- tymätapahtumille arvioimalla tuotantolaitoksia, hankittuja materiaaleja ja logistiikkaverkostoja. Seulonta tarkastelee, miten sääntelymuutokset, vastuullisuuskriteerit ja markkinaodotukset voivat vaikuttaa tuotantopro- sesseihin, hankintakäytäntöihin ja toimitusketjun kestävyyteen. Arviointi nostaa esiin mahdollisia altistumisalueita, kuten vaatimustenmukaisuu- den kiristymisen, materiaalien korvaamistarpeet ja muutokset tuote- suunnittelussa. Näiden havaintojen avulla muodostetaan perustason ymmärrys siitä, missä siirtymäpaineet voivat vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen ja pitkän aikavälin kilpailukykyyn.
Rapala VMC arvioi myös omaisuuseriensä ja liiketoimintojensa herk- kyyttä siirtymätapahtumille. Arviointi huomioi sääntely-, markkina- ja teknologiamuutosten todennäköisyyden ja vaikutukset sekä materiaali-
riippuvuudet ja toimittajasuhteiden rakenteen. Herkkyyttä tarkastellaan laadullisesti, ja sen avulla tunnistetaan toiminnot, materiaalivirrat ja pro- sessit, jotka voivat edellyttää mukauttamista siirtymän edetessä. Nämä arviot tukevat riskienhallinnan ja sopeutumistoimien suunnittelua.
Konserni ei ole vielä hyödyntänyt ilmastoskenaarioanalyysejä siirty- mätapahtumien tunnistamisessa tai altistumisen arvioinnissa. Nykyiset arviot perustuvat asiantuntija-arvioihin ja olemassa oleviin raportteihin. Rapala VMC aikoo integroida kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin, kuten 1,5 °C:n skenaarioon, linjattuja skenaarioanalyysejä tuleviin arviointei- hin vahvistaakseen sääntelyyn, teknologiaan ja markkinoihin liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointia kaikilla aikahorisonteilla.
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Rapala VMC on osana DMA:taan arvioinut seulontaprosessilla saastu- miseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toimin- nassaan, toimitusketjun alkupäässä ja arvoketjun loppupäässä. Prosessi sisälsi toimipaikkojen ja liiketoiminnan seulonnan kaikkien olennaisten pilaantumiseen liittyvien vaikutuksien arvioinnin varmistamiseksi. Pilaan- tumista ei kuitenkaan pidetty lopulta olennaisena, sillä arvioidut aiheet eivät ylittäneet olennaisuuden arviointikynnystä.
Seulontaprosessia johti johdon edustajista koostuva monialainen tiimi, johon kuului jäseniä hallituksesta, liiketoiminnan kehityksestä ja strategi- asta, valmistuksesta, hankinnasta, lakiasioista ja vastuullisuudesta sekä henkilöstöhallinnosta. Tiimi arvioi pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia järjestelmällisellä viitekehyksellä, joka perustui merkittävyyteen, sidos- ryhmien odotuksiin sekä mahdollisiin taloudellisiin ja operatiivisiin vaiku- tuksiin. Arviointiprosessi sisälsi sidosryhmäyhteistyötä, vaikka suoraan vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ei erityisesti kuultu.
Keskeisiä pilaantumiseen liittyviä aiheita arvioitiin Rapala VMC:n toiminnassa, toimitusketjussa ja loppupään toiminnoissa. Tarkastelu sisälsi VOC-päästöt, liuottimien ja maalien päästöt, syntyneen jätteen, poisjohdetut vedet sekä jäteveden vaikutukset paikallisiin vesistöihin. Toi-
mitusketjussa huomioitiin päästöt ja poisjohdetut vedet raaka-aineiden louhinnasta ja käsittelystä sekä jätteisiin, vedenkäyttöön ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät vaikutukset. Loppupään toiminnoissa arvioi- tiin kalastukseen liittyvä jäte ja mahdollinen lyijyn aiheuttama saastumi- nen. Seulonta perustui laadullisiin analyyseihin, sisäiseen asiantuntemuk- seen ja sidosryhmien panokseen, ja oletukset pohjautuivat historiallisiin tietoihin, toimialan vertailuarvoihin ja maantieteellisiin tekijöihin.
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Rapala VMC on osana DMA:taan arvioinut seulontaprosessilla vesiva- roihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdolli- suuksia omassa toiminnassaan, toimitusketjun alkupäässä ja arvoketjun loppupäässä. Tässä prosessissa arvioitiin tiettyjä aiheita, jotta kaikki olennaiset vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset saatiin läpikäytyä järjestelmällisesti.
Seulontaprosessia johti johdon edustajista koostuva monialainen tiimi, johon kuului jäseniä hallituksesta, liiketoiminnan kehityksestä ja strategi- asta, valmistuksesta, hankinnasta, lakiasioista ja vastuullisuudesta sekä henkilöstöhallinnosta. Tiimi arvioi vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutusten merkitystä, sidosryhmien odotuksia sekä mahdollisia taloudellisia ja operatiivisia vaikutuksia järjestelmällisellä viitekehyksellä. Arviointiprosessi sisälsi sidosryhmäyhteistyötä, vaikka suoraan vaikutuk- sen kohteena olevia yhteisöjä ei erityisesti kuultu.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia arvioitiin Rapala VMC:n toiminnassa, toimitusketjussa ja loppupään toiminnoissa. Keskeisiä huomioita olivat vedenkäyttö ja jäteveden synty tuotannossa, poisjohdettujen vesien paikalliset vaikutukset sekä maankäytön ja kul- jetusten vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen. Toimitusketjussa tarkasteltiin vedenkäyttöä ja jätevesiä raaka-aineiden hankinnassa, met- sätalouden maankäytön muutoksia sekä kaivostoiminnan vaikutuksia. Loppupään toiminnoissa arvioitiin kalastuksen vaikutuksia vesistöihin
27
ja kalakantoihin. Seulonta perustui laadullisiin analyyseihin, sisäiseen asiantuntemukseen ja sidosryhmien panokseen, ja oletukset pohjautuivat historiallisiin tietoihin sekä maantieteellisiin tekijöihin.
Vaikka nämä aiheet ovat konsernille tärkeitä, ne katsottiin lopulta epä- olennaisiksi erillisiksi asioiksi. Sen sijaan niiden merkitys on integroitu konsernin laajempaan lähestymistapaan biologiseen monimuotoisuu- teen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyssä. Hal- litsemalla näitä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä aiheissa Rapala VMC varmistaa kattavamman ja yhtenäisemmän stra- tegian ympäristöriskien lieventämiseksi koko arvoketjussaan. Tämän lähestymistavan avulla konserni voi järjestelmällisesti seurata muut- tuviin sääntelyvaatimuksiin, sidosryhmien odotuksiin ja operatiivisiin haasteisiin ja sopeutua niihin samalla, kun se kunnioittaa sitoumustaan ympäristönsuojeluun.
Rapala VMC:n toiminta ei ole erittäin vesi-intensiivistä eikä tuota mer- kittäviä määriä jätevettä. Kuitenkin toiminnoissa, joissa vedenkulutus ja jäteveden tuotanto ovat suurempia, kuten koukkujen valmistuksessa, kulutusta ja jätevesiä seurataan tarkasti ja vaikutuksia on vähennetty.
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Rapala VMC arvioi DMA:n kautta toimipaikkojensa ja koko arvoketjunsa todelliset ja mahdolliset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Arvioinnissa tehtiin yhteenveto olennaisista vaikutuksis- ta, riskeistä, riippuvuuksista ja mahdollisuuksista, ja se kattoi arvoketjun alkupään hankinnan, tuotannon ja arvoketjun loppupään tuotteiden käy- tön. Keskeisiä huomioita olivat elinympäristöjen häiriöt ja vedenkäytön vaikutukset tuotannossa, metsäkadon riskit puun ja balsapuun hankin- nassa sekä biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit teräksen, tinan ja volframin kaltaisten metallien louhinnassa. Loppupään vaikutuksissa tarkasteltiin kalastusvälineiden ja pakkausjätteen aiheuttamaa saastumis- ta sekä vapaa-ajankalastuksen riippuvuutta terveistä vesiekosysteemeistä.
Seulonta perustui laadullisiin analyyseihin, sisäiseen asiantuntemukseen, sidosryhmäpalautteeseen sekä kriteereihin, kuten vaikutusten laajuus, todennäköisyys ja merkittävyys. DMA:ssa arvioitiin myös Rapala VMC:n riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluis- ta arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä. Näihin riippuvuuksiin kuuluvat kestävästi hankittu puu ja balsapuu, valmistuksessa käytettävien metallien louhinta sekä terveet vesiekosysteemit, jotka mahdollistavat vapaa-ajanka- lastuksen. Arvioinnissa huomioitiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymät sekä laajemmat systeemiset ekologiset muutostrendit.
DMA ei tunnistanut Rapala VMC:n toimipaikkoja, raaka-aineiden tuo-
tantoa tai hankintatoimia, joilla olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin tai biologisesti herkkiin alueisiin. Yhtään toimintaa ei todettu sijaitsevan suojelluilla tai biologisesti herkiksi määritellyillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä toimintoihin liittyen tunnistettu riskejä, kuten maan heikkenemistä, aavikoitumista, maaperän sulkemista tai vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin. Rapala VMC tunnistaa kuitenkin tarpeen yksityiskohtaisemmille toimipaikka- ja materiaalikoh- taisille arvioinneille tulevissa arviointikierroksissa, jotta mahdollisiin biodiversiteettiin liittyviin riskeihin voidaan varautua entistä paremmin.
28
Taulukko: Kuvaus siitä, miten erityyppiset riskit tunnistettiin ja arvioitiin
Riskin kuvaus
Tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä riskejä ovat elinympäristöjen heikkeneminen, veden niukkuus ja ilmastonmuutoksesta johtuvat kalakantojen muutokset. Nämä aiheuttavat paikallisia riskejä toiminnalle ja markkinakysynnälle.
Akuutit riskit: Ympäristön heikkenemisen tai pilaantumisen kaltaiset tapahtumat, jotka vaikuttavat virkistyskalastusta tukeviin ekosysteemeihin.
Krooniset riskit: Ekosysteemien pitkäaikainen heikkeneminen, kuten veden laadun heikkeneminen tai metsäkato, joka vaikuttaa materiaalien hankintaan.
Fyysisiä mahdollisuuksia ovat muun muassa kalakantojen paranemismahdollisuudet ja ekosysteemien ennallistaminen uusien markkinamahdollisuuksien luomiseksi.
Siirtymäriskit johtuvat sääntelyn muutoksista, markkinoiden siirtymisestä kohti kestäviä materiaaleja ja sidosryhmien odotuksista kestäviä käytäntöjä kohtaan.
Politiikka- ja lainsäädäntöriskit: Mahdollinen sääntelyn kehitys, kuten biologista mo- nimuotoisuutta koskevat raportointivaatimukset ja tiukemmat tuotesäädökset EU:n puutavara-asetuksen kaltaisissa puitteissa.*
Markkinariskit: Raaka-aineiden saatavuuden ja kustannusten epävakaus, etenkin bio- logiseen monimuotoisuuteen intensiivisesti perustuvat tuotantopanokset, kuten puu.*
Maineriskit: Yhteiskunnan odotusten muuttuminen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tapahtumien mahdolliset vaikutukset maineeseen.
Siirtymämahdollisuuksia tunnistettiin toimintojen yhdenmukaistaminen biodiversitee- tin suojeluun liittyvien trendien, kestävien kalastuskäytäntöjen ja suojelutoimien kans- sa, jotka vahvistavat asiakastyytyväisyyttä ja varmistavat markkinoiden kestävyyden.*
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät järjestelmäriskit, kuten laaja-alainen ekosysteemin luhistuminen tai kalojen elinympäristöjen häviäminen, voivat vaikuttaa merkittävästi virkistyskalastukseen.
Riskit ekosysteemien luhistumisesta: Ekosysteemin kriittisten pisteiden riski, kuten kalakantojen merkittävä väheneminen tai elinympäristöjen tilan heikkeneminen, jotka voivat häiritä virkistyskalastusta ja siihen liittyvien tuotteiden kysyntää. Tätä arvioitiin suhteessa riippuvuuteen terveistä vesiekosysteemeistä tuotteiden käytön ja asiakkaiden sitouttamisen kannalta.*
Aggregoidut riskit: Analyysissä otettiin huomioon biologisen monimuotoisuuden heik- kenemisen yhdistetyt vaikutukset materiaalien hankintaan, erityisesti puun ja volframin kaltaisten kriittisten raaka-aineiden osalta. Tämä sisältää ekosysteemin heikkenemisestä johtuvan lisääntyneen sääntelypaineen tai toimitusketjun häiriöiden mahdollisuuden.
Leviämisriskit: Vaikka arvioinnissa keskityttiin pääasiassa suoriin vaikutuksiin Rapala VMC:n toimintaan ja arvoketjuun, ekosysteemin luhistumisen aiheuttama taloudellisten riskien tai maineriskien potentiaali laajemmassa talousjärjestelmässä tunnistettiin pitkä- aikaiseksi huolenaiheeksi. Tähän sisältyvät markkinamuutoksiin liittyvät riskit tai sidosryh- mien lisääntynyt huoli biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvista vaikutuksista.
*) Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Koska DMA ei tunnistanut merkittäviä vaikutuksia vaikutuksen kohtee- na oleviin yhteisöihin, yhteisiin biologisiin resursseihin tai yhteisöille olennaisiin ekosysteemipalveluihin, Rapala VMC ei toteuttanut suoria kuulemisia vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanssa, eikä yh- teisöjä osallistettu olennaisuusarviointiin. Arviointi perustui sisäiseen asiantuntemukseen, sääntelykehyksiin ja ulkoisiin vertailuarvoihin. Koska etusijalla oleviin ekosysteemipalveluihin ei tunnistettu kielteisiä vaikutuk- sia, välttämis- tai lieventämistoimia ei tarvittu. Rapala VMC on kuitenkin sitoutunut edistämään kestäviä käytäntöjä, kuten FSC-sertifioidun puun käyttöä aina kun se on mahdollista, ja tunnistaa, että tulevat arvioinnit voivat edellyttää yhteisöjen osallistamista, jos uusia tai kehittyviä riskejä ilmenee.
Rapala VMC:llä ei ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisesti her- kissä alueissa tai niiden läheisyydessä, eikä DMA tunnistanut toimintoja, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia luonnon elinympäristöihin tai suojeltuihin lajeihin. Koska tällaisia vaikutuksia ei havaittu, arvioinnissa todettiin, ettei biodiversiteettiin liittyviä lieventämistoimia tarvita tässä vaihees- sa, eikä arviointi osoittanut velvoitteita EU:n luonnonsuojeludirektiivien, ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön tai vastaavien kansainvälisten vaatimusten mukaisiin toimenpiteisiin.
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Rapala VMC on suorittanut omistuksiensa ja toimintansa seulonnan tunnistaakseen todelliset ja mahdolliset resurssien käyttöön ja kiertota- louteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko toiminnassaan ja arvoketjussaan. Tämä seulonta tehtiin osana DMA:ta, jossa otetaan huomioon sekä vaikutus että taloudellinen olennaisuus. Arvioinnissa otettiin huomioon sisäisten sidosryhmien ja ulkoisten kumppaneiden, kuten toimittajien ja sääntelyviranomaisten, palaute keskeisten riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Arvioinnissa otettiin huomioon EU:n puutavara-asetuksen kaltaisten määräysten noudattaminen ja markkinoiden odotukset kestävämmästä ja kiertotalouteen perustuvasta resurssien käytöstä.
29
Rapala VMC ei ole kuullut suoraan vaikutusten kohteena olevia yhteisö- jä erityisesti resurssien sisäänvirtauksen, ulosvirtauksen ja jätteen osalta. DMA:ssa otettiin huomioon sisäisten sidosryhmien ja laajempien sidos- ryhmien palaute, mutta vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei kuultu erityisesti näiden aiheiden osalta. Konserni ymmärtää sidosryhmäyh- teistyön laajentamisen tärkeyden tulevissa arvioinneissa, mukaan lukien yhteisöjen kuulemiset, joissa voidaan tunnistaa olennaisia vaikutuksia.
Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyviä aiheita arvioitiin Ra- pala VMC:n toiminnassa, toimitusketjussa ja loppupään toiminnoissa. Tarkastelu keskittyi resurssien kulutukseen tuotannossa, kuten puun ja volframin käyttöön, sekä jätteen syntymiseen tuotantolaitoksissa. Toimitusketjussa arvioitiin kriittisten resurssien sisäänvirtauksia ja hankintakäytäntöjen kestävyyttä, huomioiden louhintaan, kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvät riskit. Loppupään toiminnoissa tarkasteltiin pakka- usten hävittämiseen liittyviä jätehuollon vaikutuksia. Seulonta perustui laadullisiin analyyseihin, sisäiseen asiantuntemukseen ja sidosryhmien panokseen, ja oletukset pohjautuivat historiallisiin tietoihin, toimialan vertailuarvoihin ja maantieteellisiin tekijöihin.
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Rapala VMC:n DMA-prosessissa tunnistettiin ja arvioitiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Liiketoimin- nan harjoittamiseen liittyvien aiheiden osalta (ESRS G1) arviointi kattoi kaikki osa-aiheet: yrityskulttuuri, väärinkäytösten paljastajien suojelu, eläinten hyvinvointi, poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta, suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt sekä korruptio ja lahjonta. Arvioinnin perusteella aihepiiri ei ylittänyt olennai- suuskynnystä, eikä sitä näin ollen pidetty olennaisena.
Arviointiprosessissa käytetyt kriteerit:
Toiminta: Konserni toimii pääasiassa yksityisellä business-to-busi- ness -valmistuksen ja jakelun sektorilla ilman olennaista osallis- tumista julkisiin hankintoihin tai valtiolliseen liiketoimintaan, mikä vähentää altistumista korruptiolle ja epäasialliselle vaikuttamiselle.
Toimiala: Vapaa-ajan kulutustavaroiden sektorilla toimiva Rapala VMC ei altistu järjestelmällisille liiketoimintakäytäntöihin liittyville riskeille, jotka ovat tyypillisiä korkean riskin toimialoilla tai toimi- aloilla, joilla on voimakkaampi sääntelyvalvonta
Toiminta-alueet: Rapala VMC toimii yli 40 maassa, ja omat tuotan- tolaitokset sijaitsevat pääosin Euroopassa. Vaikka konsernilla on toimintaa ja toimittajia alueilla, joita yleisesti pidetään liiketoimin- takäytäntöjen kannalta riskialttiimpina, näiden toimien laajuus ja luonne arvioitiin rajoitetuiksi. Tämän vuoksi niiden kokonaismerki- tys konsernin kannalta ei ylitä olennaisuuskynnystä.
Hankintarakenne: Konsernin toimittajaverkosto on hajautettu ja hankinnat ovat tyypillisesti arvoltaan rajallisia. Sisäiset hyväksy- misprosessit ja riskienhallintamenettelyt varmistavat hankintapro- sessin eheyden.
Raportointikauden aikana ei ole havaittu yhtään korruptio- tai lahjontata- pausta. Yhtiö jatkaa näihin liittyvien riskien ja vaatimustenmukaisuuden seurantaa kaikessa toiminnassaan ja arvoketjussaan.
Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)
Ilmoitetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu Rapala VMC konsernin kaksinkertaisessa olennaisuusarvi- oinnissa, joka käsitti kaikki aihekohtaisen ESRS-standardin (ESRS 1 AR 16) kattamat kestävyysseikat. Yhteisökohtaisia aiheita ei tunnistettu. Käytetyt kynnysarvot noudattavat EFRAGin toimintaohjeita.
Luettelo olennaisuuden arviointiin perustuvassa kestävyysselvityk- sessä huomioon otetuista ESRS-standardien tiedonantovaatimuksista sekä luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä ja tiedot siitä, mistä kestävyysselvityksen kohdasta ne löytyvät, löytyvät kestävyysselvityksen liitteet osiosta.
30
Ympäristötiedot
KESTÄVYYSSELVITYS
RAPALA VMC Vuosiraportti 2025
31
Yleistä
EU-taksonomia on EU:n oikeudellinen luokitusjärjestelmä, jonka tarkoitus on edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman päämäärän saavuttamista. Liiketoiminnan takso- nomiakelpoisuus perustuu arvioon siitä, kuuluuko se taksonomialainsää- dännössä kuvattuun taloudelliseen toimintaan. Valitut toiminnot ovat kes- keisiä kansainvälisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Taksonomiakelpoisen toiminnan on täytettävä taksonomian luokittelujärjestelmään sisältyvän taloudellisen toiminnan määritelmä. Jotta toiminta olisi taksonomian mukaista, sen on edistettävä merkit- tävästi vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta aiheuttamatta merkittävää haittaa millekään muulle tavoitteelle. Lisäksi taloudellisen toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimet, jotta se voidaan katsoa taksonomian mukaiseksi
Taksonomia-asetus sisältää kuusi ympäristötavoitetta, joista kaksi (il- mastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen) saatiin valmiiksi ensin:
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Siirtyminen kiertotalouteen
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
Raportointiperiaatteet
Valtaosa konsernin liiketoiminnasta eli kalastusvälineiden sekä ulkoilu- ja talviurheiluvälineiden valmistuksesta ja jakelusta kuluttajille ei tällä hetkellä kuulu taksonomian piiriin.
Rapala VMC:n sähkökäyttöinen jääkaira sekä eräät muut konsernin ali- hankkijoiden valmistamat sähkötyökalut, joita myydään rajoitettuina mää- rinä, kuuluvat taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan kohdan 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus kiertotaloustavoitteen mu- kaisesti. Yhtiön tuotevalikoimassa tai liiketoiminnassa ei ole tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat taksonomiakelpoisten toimintojen määrittelyyn. Vuonna 2025 toteutettiin vähäisiä toimitilojen peruskorjaukseen liittyviä investointeja, jotka täyttävät taksonomiakel- poisuuden kriteerit. Näiden investointien arvo oli kuitenkin vähäinen, ja ne pyöristyvät raportoinnissa nollaan.
Taksonomiakelpoisten KPI-indikaattorien arviointi 2025
Rapala VMC:n liikevaihtoa, investointeja ja liiketoiminnan kuluja kos- kevat indikaattorit ovat kansainvälisten tilinpäätösstandardien (”IFRS”) mukaisia. Taksonomiakelpoista liikevaihtoa verrataan konsernin ko- konaisliikevaihtoon, taksonomiakelpoisia investointeja kokonaisinves- tointeihin ja taksonomiakelpoisia liiketoiminnan kuluja liiketoiminnan kokonaiskuluihin. 4,65 % konsernin liikevaihdosta, 0 % investoinneista ja 0 % liiketoiminnan kuluista on taksonomiakelpoista. Rapala VMC:n taksonomiakelpoinen liikevaihto on pääosin peräisin elektroniikkalait- teiden valmistuksesta.
Yhteensä, milj. euroa
Taksonomiakelpoista, milj. euroa
Ei-taksonomiakelpoista, milj. euroa
Liikevaihto
227,5
10,1
217,4
Investoinnit
4,3
0,0
4,3
Liiketoiminnan kulut
105,9
0,0
105,9
EU:N TAKSONOMIARAPORTOINTI
Taulukko: Ydinenergiaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuotta- vat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
32
Taulukko 1: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2025 (Milj.€)
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa - kriteerit (DNSH: ‘Does Not Significantly Harm’)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2024
Luokka (mahdollistava toiminta)
Luokka (siirtymätoiminta)
Milj.€
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
josta mahdollistavat toiminnat
josta siirtymätoiminnat
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
1.2
10,1
4,65 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
3,42 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
10,1
4,65 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
0,0 %
3,42 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1. + A.2.)
10,1
4,65 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
0,0 %
3,42 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)
217,4
95,35 %
Yhteensä (A + B)
227,5
100,0 %
33
Taulukko 2: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus pääomamenoista 2025 (Milj.€)
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa - kriteerit (DNSH: ‘Does Not Significantly Harm’)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2024
Luokka (mahdollistava toiminta)
Luokka (siirtymätoiminta)
Milj.€
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
josta mahdollistavat toiminnat
josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
0,0
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1. + A.2.)
0,0
0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)
4,3
100,0 %
Yhteensä (A + B)
4,3
100,0 %
34
Taulukko 3: Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus toimintamenoista 2025 (Milj.€)
Tilikausi 2025
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa - kriteerit (DNSH: ‘Does Not Significantly Harm’)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2024
Luokka (mahdollistava toiminta)
Luokka (siirtymätoiminta)
Milj.€
%
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K;E;E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
josta mahdollistavat toiminnat
josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
0,0
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1. + A.2.)
0,0
0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)
105,9
100,0 %
Yhteensä (A + B)
105,9
100,0 %
35
E1 – ILMASTONMUUTOS
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
Rapala VMC ei ole vielä laatinut muodollista ilmastosiirtymäsuunni- telmaa. Vuonna 2025 konserni sisällytti ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimisen ja hyväksymisen hallituksen hyväksymiin vastuullisuustavoit- teisiin. Päivitetyn aikataulun mukaan suunnitelma laaditaan vuoden 2026 aikana ja viedään hallituksen hyväksyttäväksi viimeistään vuonna 2027. Konsernia ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle, jotka asettavat tiukkoja vastuullisuutta ja päästövähennyk- siä koskevia vaatimuksia hiilestä irtautumisen tueksi.
36
Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset
Arvoketju
Aikahorisontti
Vaikutuksen luonne
Kuvaus
Hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Alkupää
Lyhyt-pitkä (Päästöillä on välitön vaikutus ilmaston lämpenemi- seen ja niiden vaikutus on pitkäkestoinen. Kielteiset vaikutukset voivat vähentyä ajan myötä, jos Rapala VMC onnistuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
Kielteinen
Rapala VMC:n arvoketju tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. Pääasialliset päästökategoriat ovat scope 3.1 Ostetut tavarat ja palvelut, scope 3.4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu. Päästöt keskittyvät yhtiön arvoketjun alkupäähän, ja logistiikkatoiminnot tuottavat päästöjä myös loppupäässä.
Rapala VMC on kehittänyt kasvihuonekaasupäästöjen raportointia ja työkaluja ymmärtääkseen paremmin pääasiallisia päästölähteitä.
Konserni on asettanut tavoitteen kehittää siirtymäsuunnitelma ja päästövähennystavoitteet myös pääasiallisille scope 3 kategorioille.
Oma toiminta
Lyhyt-pitkä
Kielteinen
Rapala VMC:n oma toiminta tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2). Merkittävin päästöjen lähde on oman tuotannon energiankulutus.
Rapala VMC on asettanut Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähennystavoitteet.
Konserni on asettanut tavoitteen kehittää siirtymäsuunnitelma
Taulukko: Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju
Aikahorisontti
Riskin luonne
Kuvaus
Hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Koko arvoketju
Lyhyt-pitkä (Odotetaan vahvistuvan seuraavien 1–5 vuoden aikana)
Siirtymäriski
Kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvan sääntelyn lisääntyminen EU:ssa ja muilla lainkäyttöalueilla. Kehittyvien kasvihuonekaasupäästönormien noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin sak- koihin, oikeudellisiin vastuisiin ja mainehaittoihin. Sääntelyn vaatimusten täyttämiseksi tarvittavien muutosten toteuttaminen voi johtaa toimintakustannusten kasvuun, mahdollisiin toimitusketjun häiriöihin ja edellyttää investointeja uusiin teknologioihin tai prosesseihin.
Rapala VMC on investoinut työkaluihin ja resursseihin vastatakseen kasvaviin vaatimuksiin.
Konserni on asettanut päästövähennystavoitteet ja aikoo ottaa käyttöön virallisen siirtymä- suunnitelman.
Konserni suunnittelee toteuttavansa yksityiskohtaisen arvoketjun riskikartoituksen tunnis- taakseen tarkemmin sijainti- ja toimintakohtaiset riskit ja vaikutukset, jotta näitä voidaan paremmin ehkäistä ja hallita.
Koko arvoketju
Lyhyt-pitkä (Odotetaan vahvistuvan seuraavien 1–5 vuoden aikana)
Siirtymäriski
Tehokas ja nopea logistiikkaverkosto on tärkeä maailmanlaajuisen toimitusketjun ja tuotteiden jakelun vuoksi. Vihreään liikenteeseen siirtyminen saattaa lisätä kustannuksia ja vähentää kuljetuskapasiteettia.
Konserni vahvistaa suunnittelua ja varastonhallintaa optimoidakseen kuljetusvirtoja ja mini- moidakseen lentorahdin tarpeen.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Oma toiminta ja loppupää
Keskipitkä-pitkä
Siirtymäriski
Mahdolliset virkistyskalastuksen rajoitukset ja riskit kalakannalle. Asenteet virkistyskalastusta kohtaan voivat muuttua, millä voi olla kielteinen vaikutus konsernin liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Tämä riski liittyy myös biologiseen monimuotoisuuteen.
Konserni hallitsee riskiä osallistumalla aktiivisesti suojeluhankkeisiin, tekemällä yhteistyötä sääntelyviranomaisten kanssa ja edistämällä kestäviä kalastuskäytäntöjä, jotka vahvistavat kalakantoja ja lisäävät lajin yleistä luottamusta.
Koko arvoketju
Lyhyt-pitkä
Fyysinen riski
Äärimmäiset sääolot ja lämpötilat sekä merenpinnan nousu voivat aiheuttaa häiriöitä raaka-aineiden saatavuudessa, kuljetuksissa sekä omissa ja alihankkijoiden tuotantotoiminnassa ja vaikuttaa kieltei- sesti konsernin toimintaan ja kannattavuuteen.
Konserni suunnittelee toteuttavansa yksityiskohtaisen arvoketjun riskikartoituksen tunnis- taakseen tarkemmin sijainti- ja toimintakohtaiset riskit ja vaikutukset, jotta näitä voidaan paremmin ehkäistä ja hallita.
Oma toiminta ja loppupää
Lyhyt-pitkä
Fyysinen riski
Fyysiset ilmastovaikutukset, kuten kuivuus, myrskyt ja leudot talvet, vaikuttavat tuotteiden kysyntään ja häiritsevät arvoketjun loppupään markkinoiden vakautta. Tämä riski on erityisen olennainen talvituot- teiden kohdalla.
Konserni hallitsee tätä riskiä seuraamalla sääolosuhteiden kehitystä, mukauttamalla tuotantoa ja varastotasoja niiden mukaan sekä monipuolistamalla tuotevalikoimaa vähentääkseen riippuvuutta yksittäisistä kausikategorioista.
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju
Aikahorisontti
Kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Koko arvoketju
Keskipitkä-pitkä
Puhtaiden energialähteiden käyttöönotto ja energiatehokkuuden parantaminen logistiikassa, omassa tuotannossa ja hankinnassa, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, voi parantaa konsernin mainet- ta ja vastata kuluttajien kasvavaan vastuullisten tuotteiden kysyntään. Tämä voi johtaa myös pitkäaikaisiin kustannussäästöihin ja operatiivisen kestokyvyn lisääntymiseen.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Oma toiminta ja loppupää
Keskipitkä-pitkä
Vuodenaikojen kierron muutokset voivat pidentää joidenkin tuotekategorioiden sesonkia ja markkinoita. Erityisesti keskikauden tuotteiden kysyntä voi kasvaa.
37
Rapala VMC ei ole vielä toteuttanut ilmastonmuutokseen liittyvää liike- toimintamallinsa muodollista resilienssianalyysiä. Konserni suunnitte- lee resilienssianalyysin tekemistä, jossa järjestelmällisesti arvioidaan fyysisten ja siirtymäriskien vaikutuksia sen toimintoihin ja arvoketjuun. Analyysin yhteydessä kehitetään siirtymäsuunnitelma tunnistettujen riskien hallitsemiseksi, ja ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat integroidaan strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimi- sen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuoro- vaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)” ja ”Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)”.
lmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)
Rapala VMC:llä ei ole tällä hetkellä varsinaista ilmastonmuutosta kos- kevaa toimintaperiaatetta, mutta yhtiö hallitsee ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, ris- kejä ja mahdollisuuksia hankintaohjeen (Procurement Guideline) sekä toimitusketjun eettisen ohjeiston (Supplier Code of Conduct) kautta. Nämä toimintaperiaatteet muodostavat konsernin olemassa olevan vii- tekehyksen energiatehokkuuden, ympäristövastuun ja puhtaan energian käytön edistämiselle omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä.
Molemmissa ohjeissa määritellään periaatteet, jotka ohjaavat vas- tuullisia hankinta- ja toimittajakäytäntöjä ja sisältävät odotukset ym- päristövaikutusten, mukaan lukien ilmastoon liittyvien vaikutusten, hallintaan. Hankintaohjeessa määritellään tavoitteet ympäristö-, yhteis- kunta- ja eettisten näkökohtien huomioimiseksi hankintapäätöksissä sekä energiatehokkaiden hankintojen ja päästöjen vähentämisen edis- tämiseksi. Toimitusketjun eettinen ohjeisto edellyttää, että toimittajat tunnistavat ja minimoivat ympäristöriskinsä, noudattavat soveltuvia ympäristölakeja ja ylläpitävät liiketoimintaansa soveltuvaa ympäristö- järjestelmää. Toimittajia kannustetaan seuraamaan ympäristösuoriutu-
mistaan, laskemaan hiilijalanjälkensä ja asettamaan kunnianhimoinen, tieteeseen perustuva päästövähennystavoite.
Ohjeet käsittelevät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutu- miseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ko- rostamalla päästövähennyksiä, elinkaarinäkökulmaa, ympäristöriskien hallintaa ja toimitusketjun alkupään resilienssiä tukevia toimenpiteitä. Ne sisältävät myös energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koske- via periaatteita, kuten energiatehokkaiden tuotteiden suosimisen ja toimittajien kannustamisen lisäämään uusiutuvan energian käyttöä mahdollisuuksien mukaan.
Hankintaohje koskee kaikkia Rapala VMC:n hankintatoimintoja maa- ilmanlaajuisesti ja keskittyy toimittajien valintaan ja ostokäytäntöihin. Toimitusketjun eettinen ohjeisto koskee kaikkia toimittajia, alihankkijoi- ta ja kumppaneita, jotka valmistavat Rapala VMC:n immateriaalioikeuk- sia hyödyntäviä tuotteita, ja edellyttää, että toimittajat varmistavat oh- jeiston vaatimusten noudattamisen myös omissa toimitusketjuissaan. Sidosryhmien, kuten toimittajien, asiakkaiden ja sääntelyviranomaisten, näkökohdat on huomioitu ohjeita laadittaessa.
Molempien ohjeiden täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jota johtaa toimitusjohtaja. Seurantaan sisältyvät toimit- taja-arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden seuranta ja toimitusketjun eettisen ohjeiston osalta myös kolmannen osapuolen auditoinnit ja korjaavien toimenpiteiden edistäminen. Hankintaohje ja toimitusket- jun eettinen ohjeisto ovat konsernin henkilöstön saatavilla intranetis- sä. Toimitusketjun eettinen ohjeisto on lisäksi toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien saatavilla, ja sen täytäntöönpanosta vastaavat sisäiset toimijat ovat saaneet koulutusta ohjeiston tehokkaa- seen soveltamiseen ja toimittajakysymyksiin vastaamiseen.
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)
Konserni jatkoi puhtaan energian hankintaa keskeisenä toimenpiteenä markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2025 puhdasta sähköä hankittiin samoista toimipaikoista kuin aiemmin, ja puh- das kaukolämpö otettiin käyttöön suurimmalla Suomen toimipaikalla, mikä vähensi markkinaperusteisia kaukolämpöpäästöjä 77 %. Konserni paransi myös lämmitysenergiatehokkuutta asentamalla ilmalämpöpumppuja kysei- seen toimipaikkaan. Viron tuotantolaitoksessa puhdas sähkö kattoi 100 % sähkönkulutuksesta vuonna 2025. Nämä toimet edustavat uusiutuvan ja puhtaan energian käyttöä sekä energiatehokkuuden parantamista hiilestä irtautumisen keinoina.
Toimenpiteet tukevat konsernin tavoitetta lisätä puhtaan energian osuut- ta toiminnassa. Vuoden 2024 lähtötasosta (55,5 %) konserni on asettanut tavoitteet saavuttaa 62 % vuonna 2026, 70 % vuonna 2027 ja 80 % vuonna 2028, ja aiempi tavoite nollata markkinaperusteiset scope 2 -päästöt vuoteen 2026 mennessä on korvattu.
Ilmastovaikutusten ymmärtämisen parantamiseksi ja vähennystoimen- piteiden kohdentamiseksi tehokkaimmin konserni laatii vuoteen 2028 mennessä elinkaariarviointeja (LCA) keskeisille tuotekategorioilleen. Myyn- tivolyymiltaan merkittävimpien kategorioiden priorisointi mahdollistaa pääs- töintensiivisten vaiheiden tunnistamisen ja tukee vähähiilisten suunnittelurat- kaisujen tekemistä siellä, missä niillä on suurin vaikutus. Elinkaariarviointien tuloksia hyödynnetään tuotekehityksessä ja päätöksenteossa vähähiilisten ratkaisujen edistämiseksi.
Konserni on lisäksi asettanut tavoitteen laatia ja ottaa käyttöön konserni- tasoinen siirtymäsuunnitelma seuraavan kolmen vuoden strategiajaksolla, ja sen valmisteluun on kohdennettu resursseja. Suunnitelman odotetaan ohjaa- van tulevien päästövähennystoimien ja tavoitteiden määrittelyä. Konsernin siirtymäsuunnitelmassa arvioidaan myös tulevien päästövähennystoimien edellyttämät taloudelliset ja tekniset resurssit. Toimenpiteiden toteutus voi riippua riittävien resurssien saatavuudesta, sillä osa toimista voi vaatia lisäin- vestointeja tai teknisiä valmiuksia, joita ei vielä ole. Kustannukset ja teknisen osaamisen puutteet voivat rajoittaa toteutusta joissakin toimipaikoissa.
38
Vuoden 2025 toimet koskevat konsernin suurinta tuotantolaitosta Vi- rossa sekä suomalaisia yksiköitä, joissa konserni hallinnoi energian hankintaa suoraan. Konsernin markkinaperusteisten scope 2 -päästö- jen vähentämistavoite kattaa kaikki konsernin omat toiminnot, mutta tarkemmat toimipaikkakohtaiset toimenpideohjelmat laaditaan osana tulevaa siirtymäsuunnitelmaa. Puhdas energia- ja energiatehokkuus- toimet jatkuvat, ja päivitetyt tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuosina 2026, 2027 ja 2028. Ilmalämpöpumppujen odotetaan tuottavan päästö- vähennyksiä keskipitkällä aikavälillä, ja siirtymäsuunnitelma laaditaan strategiajaksolla.
Raportointivuonna ei ollut tarpeen toteuttaa toimenpiteitä ympäris- tövaikutuksista kärsineiden tahojen auttamiseksi. Edelliseen rapor- tointijaksoon verrattuna konserni lisäsi puhtaan energian hankintaa puhtaan kaukolämmön käyttöönoton ja puhtaan sähkön kattavuuden paranemisen kautta; Viron yksikössä puhtaan sähkön osuus nousi 85 prosentista 100 prosenttiin. Energiasertifikaatteja hankitaan edelleen tarpeen mukaan. Konsernilla ei vielä ole virallista siirtymäsuunnitelmaa taloudellisten resurssien kohdentamisesta vastuullisuusstrategiaan, mutta sen valmisteluun on nyt kohdennettu resursseja. Merkittäviä Capex- tai Opex-kustannuksia ei ole kohdennettu toimenpidesuunni- telmaan, ja käytetyt taloudelliset resurssit eivät liity EU-taksonomian mukaisiin toimintoihin.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
Rapala VMC -konserni on asettanut tavoitteen varmistaa, että kaikki scope 2 -energian hankinnat perustuvat puhtaisiin energialähteisiin, mukaan lukien ydinvoima mutta pois lukien vesivoima. Vesivoima on rajattu tavoitteen ulkopuolelle, koska siihen liittyy negatiivisia vaikutuk- sia ekosysteemien toimintaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Vuoden 2024 lähtötasona toimii 55,5 % puhdasta energiaa, ja tämän pohjalta konserni on asettanut tavoitteet nostaa puhtaan energian osuus 62 prosenttiin vuonna 2026, 70 prosenttiin vuonna 2027 ja 80 prosenttiin vuonna 2028. Tavoite korvaa aiemman päämäärän saavuttaa nollataso
markkinaperusteisissa scope 2 -päästöissä vuoteen 2026 mennessä. Tavoite kattaa kaiken konsernin omissa toimipaikoissa ja tuotantolai- toksissa kulutetun epäsuoran energian, varmistaen ostosähkön aiheut- tamien päästöjen kattavan huomioinnin. Konserni on asettanut myös tavoitteen scope 1- ja 2 -kokonaispäästöille, linjassa puhtaan sähkön tavoitteen kanssa. Tämä tavoite koskee kaikkia konsernin scope 1- ja 2 -päästöjä ja kattaa kaiken ostosähkön ja polttoaineen käytön maail- manlaajuisesti kaikissa Rapala VMC:n toiminnoissa. Tavoitteet vastaa- vat olennaisiin ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin keskittymällä konsernin sähkönkulutukseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja puhtaan energian siirty- män tukemiseen.
Olennainen aihe
Tavoitteeseen liittyvä IRO:n tyyppi
Tavoite
Perusvuosi 2024
Tulos 2025
Tavoite 2026
Tavoite 2027
Tavoite 2028
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sopeutuminen ja energia
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski ja mahdollisuus
% sähköstä, lämmös- tä ja jäähdytyksestä puhtaista lähteistä
55,5%
86,3 %
62 %
70 %
80 %
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sopeutuminen ja energia
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski ja mahdollisuus
Scope 1- ja 2 -päästöt yhteensä (tCO 2 e markki- naperusteisesti)
3 592
3 080
2 949
2 599
2 177
39
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2025
2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
2 399
2 466
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
5 149
4 238
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
2
0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
1 818
6 146
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)
9 368
12 850
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
44,8
62,4
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
2 756
2 380
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
13,2
11,6
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.) peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
98
83
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
8 566
5 098
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
132
180
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)
8 796
5 361
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
42,0
26,0
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)
20 920
20 592
Uusiutuvan energian tuotanto (MWh)
168
202
Eergiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025
2024
Muutos, %
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus (MWh)
14 091
14 342
-1,7%
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/MEUR)
149,1
142,9
4,3%
Sidosryhmiä ei osallistettu tavoitteiden määrittelyyn. Vuoden 2024 lähtötaso on määritetty, koska se on ensimmäinen vuosi, jolloin kas- vihuonekaasupäästöt raportoidaan kattavasti kaikista konsernin yk- siköistä. Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, eikä ulkoisilla tekijöillä, kuten äärimmäisil- lä sääolosuhteilla, ollut olennaista vaikutusta energiankulutukseen. Näin ollen vuoden 2024 tiedot katsotaan edustaviksi ja ne tarjoavat luotettavan perustan edistymisen seuraamiselle asetettuja tavoitteita kohti. Rapala VMCn strategiasykli on kolme vuotta, eikä konserni ole toistaiseksi asettanut kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita vuotta 2028 pidemmälle. Konsernin tavoitteena on laatia siirtymäsuun- nitelma ja hyväksyttää siihen sisältyvät tavoitteet vuosien 2026–2027 aikana, minkä yhteydessä on oletettavaa, että päästövähennystavoitteet tullaan asettamaan myös vuosille 2030 ja 2050. Rapala VMC ei ole vahvistanut näitä tavoitteita Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa, eikä siksi voi väittää niiden olevan yhdenmukaisia 1,5 asteen ilmastoskenaarion kanssa. Tavoitteet ovat linjassa uusiutuvan/hiili- neutraalin energian käytön hillintäkeinon kanssa, joka kattaa 100 % tavoitteiden saavuttamisesta.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
Fossiilisen energian kulutus väheni edelliseen raportointikauteen ver- rattuna. Vähennys johtui pääasiassa energialähteiden muutoksista, kuten siirtymisestä uusiutuvaan kaukolämpöön ja sähköön tietyissä toi- mipisteissä sekä muutoksista energiantuotannon rakenteessa. Nämä muutokset vähensivät fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa.
Operatiiviset tekijät, kuten tuotantomäärien vaihtelut, tilapäiset tuotantokatkokset sekä sähkönkulutuksen muutokset yksittäisissä yksiköissä, vaikuttivat energiankulutukseen raportointikaudella. Näis- tä tekijöistä huolimatta kokonaisenergiankulutus kasvoi, mikä johtui pääasiassa liiketoiminnan kehityksestä sekä sääolosuhteiden vaih- telusta, joka lisäsi lämmitysenergian tarvetta erityisesti kylmempinä ajanjaksoina.
Liikevaihto toimialoittain
2025
2024
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty liikevaihto ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnoista (milj. EUR)
94,525
100,338
Liikevaihto (muut) (milj. EUR)
132,930
120,566
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) (milj. EUR)
227,456
220,904
Energiaintensiteetin määrittelyyn käytettävä, ilmastovaikutuksiltaan merkittävä ala on tuotanto. Ilmastovaikutuksiltaan merkittävän alan
kokonaisenergiankulutus perustuu raportoituun energiankäyttöön kaikissa Rapala VMC:n omissa tuotantolaitoksissa. Nettoliikevaihto
lasketaan konsernin omissa tuotantolaitoksissa valmistettujen tuotteiden tuottaman liikevaihdon perusteella.
40
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi (2024)
2025
2024
Muutos, %
2026
2027
2028
Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 518
1 687
1 518
11,2%
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
0
0
0
0%
Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
4 023
3 471
4 023
-13,7%
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
2 074
1 392
2 074
-32,9%
1 615
1 265
844
Merkittävät scope 3 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-)kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
44 372
40 161
44 372
-9,5%
1 Ostetut tavarat ja palvelut
27 098
27 017
27 098
-0,3%
2 Tuotantohyödykkeet
420
466
420
10,9%
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 päästöihin)
1 273
1 238
1 273
-2,7%
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
13 292
8 853
13 292
-33,4%
5 Toiminnassa muodostuva jäte
531
737
531
38,7%
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
447
396
447
-11,4%
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
1 288
1 243
1 288
-3,5%
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
23
211
23
804,1%
Kokonaiskasvihuonekaasupäästö
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
49 913
45 320
49 913
-9,2%
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
47 964
43 241
47 964
-9,8%
Scope 3 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus laskettuna ensisijaisten tietojen perusteella
57,5
48,4
57,5
-15,8%
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2025
2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. EUR)
199,2
225,9
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. EUR)
190,1
217,1
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (milj. EUR)
227,5
220,9
41
Markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät yhteensä 4 723 tCO 2 e verrattuna edelliseen raportointikauteen. Muutokset pääs- töissä johtuivat useista tekijöistä eri päästöluokissa. Scope 2 -pääs- töt vähenivät erityisesti energialähteiden muutosten seurauksena, kun sähkön ja lämmön hankinnassa siirryttiin aiempaa enemmän uusiutu- viin energialähteisiin sekä ydinvoimaan. Tämä vähensi merkittävästi ostoenergian päästöintensiteettiä. Scope 3.4 -luokassa (kuljetukset ja jakelu) päästöt laskivat selvästi lentorahdin määrän merkittävän vä- henemisen seurauksena. Tämä oli keskeisin yksittäinen tekijä koko- naispäästöjen vähenemisessä. Scope 3.5 -luokassa (jätteet) jätemäärät vähenivät raportointikaudella, mutta samanaikaisesti käyttöön otetut tarkemmat maa- ja aluekohtaiset päästökertoimet nostivat raportoituja päästöjä. Scope 3.12 -luokassa (tuotteiden elinkaaren loppuvaihe) pääs- töt kasvoivat pääasiassa tarkempien ja päivitettyjen päästökertoimien käyttöönoton seurauksena, mikä paransi laskennan tarkkuutta mutta heikentää vertailukelpoisuutta edelliseen raportointikauteen. Kokonai- suutena päästöjen kehitykseen vaikuttivat sekä operatiiviset muutokset että raportointimenetelmien tarkentuminen.
Alla oleva kasvihuonekaasupäästöjen muutosanalyysi kuvaaja esittää kokonaispäästöjen muutoksen raportointikausien välillä erottaen toi- sistaan päivitettyjen päästökertoimien vaikutukset sekä operatiivisista muutoksista johtuvat vaikutukset eri päästöluokissa. Alla esitetty kasvi- huonekaasupäästöjen muutosanalyysi kuvaaja erittelee kokonaispääs- töjen muutoksen raportointikausien välillä erottaen toisistaan päivitet- tyjen päästökertoimien vaikutukset sekä operatiivisista muutoksista johtuvat vaikutukset eri päästöluokissa.
Kasvihuonekaasupäästöjen muutosanalyysi 2024–2025
60 000
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
47 964
-732
2
43 241
-46
111
-126
-3 548
59
-78
568
-1 100
167
Kasvihuonekaasupäästöt
2024
Päästökertoimien päivitykset
Scope 1 – Polttoaineet
Scope 2 – Ostettu sähkö, lämpö ja jäähdytys
Scope 3.1 – Hankitut tavarat ja palvelut
Scope 3.2 – Investoinnit
Scope 3.3 – Polttoaine ja energiapäästöt
Scope 3.4 – Kuljetukset ja jakelu
Scope 3.5 – Jätteet
Scope 3.6 – Liikematkustus
Scope 3.7 – Työmatkaliikenne
Scope 3.12 – Tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen käsittely
Kasvihuonekaasupäästöt
2025
42
Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisessa käytetyt menetelmät ja oletukset
Rapala VMC:n kasvihuonekaasuinventaario noudattaa GHG-protokollaa ja sisällyttää konsolidoituihin määriin vain sellaisista laitoksista peräisin olevat päästöt, joihin yhtiöllä on operatiivinen määräysvalta. Inventaario kattaa koko konsernin, mukaan lukien scope 1- ja scope 2 kasvihuone- kaasupäästöt sekä olennaiset scope 3 kasvihuonekaasuluokat. Rapor- tointikausi vastaa tilikautta (1.1.–31.12.). Scope 2 päästöt lasketaan sekä markkinaperusteisesti että sijaintiperusteisesti. Inventaario sisäl- tää kaikki konsernin liiketoiminnan ja arvoketjun kannalta olennaiset toiminnot raportointivuoden aikana. Vuoden 2025 aikana datankeruun ja laskennan prosesseja on tarkennettu. Tämän seurauksena myös vertailuvuoden 2024 scope 1 -päästöihin ja energiankulutustietoihin, sekä scope 3.1 ja scope 3.3 -päästöihin on tehty täsmennyksiä.
Scope 1 -päästöt kiinteästä ja liikkuvasta poltosta lasketaan toimin- toperusteisilla menetelmillä, jotka perustuvat polttoaineen kulutustie- toihin tilavuuden tai massan mukaan, ja uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkosähköä ja vesivoimaa, käytettäessä päästökertoimiksi asetetaan nolla. Scope 2 -päästöt ostetusta tai hankitusta sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestä lasketaan energiankulutuksen (kWh) perus- teella soveltaen sekä sijainti- että markkinaperusteista laskentatapaa, ja markkinaperusteisesti lasketuissa päästöissä käytetään jäännös- jakaumapäästökertoimia, jos niitä on saatavilla. Scope 3 -päästöjen laskennassa käytetään luokasta riippuen erilaisia menetelmiä. Säteily- pakote sisältyy liikematkoista aiheutuviin lentopäästöihin, ja työmatka- liikenteen päästöjä arvioidaan osittain työntekijäkyselyiden perusteella.
Kun toimittajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, käytetään oletuspääs- tökertoimia, erityisesti lämmöstä ja jäähdytyksestä aiheutuvien Scope 2 -päästöjen laskentaan. Työntekijöiden työmatkaliikenteen arvioinnit perustuvat osittain kyselyvastauksiin, ja säteilypakote sisältyy liikemat- kustamisen lentopäästöjen laskentaan.
Päästöt lasketaan käyttämällä Tofuture Oy:n raportointijärjestelmiin integroituja standardoituja päästökerrointietokantoja, kuten DEFRA, EPA IEA ja Ecoinvent. Scope 1 -päästöjen laskennassa käytetään DEFRA-muuntokertoimia (versio 2025) polttoaineille, kuten dieselille, maakaasulle ja nestekaasulle. Scope 2 -päästöissä sijaintiperusteisia kertoimia ovat muun muassa IEA Emission Factors (2024) sekä kan- salliset tietolähteet, kuten Fingrid Suomessa ja AIB Residual Mixes muissa Euroopan maissa. Kunkin kategorian Scope 3 -päästökertoimet on esitetty tämän luvun lopussa olevassa taulukossa ”Inventaariin si- sällytetyt Scope 3-luokat”.
Rapala VMC laskee scope 2 kasvihuonekaasupäästöt sekä markki- naperusteisilla että sijaintiperusteisilla menetelmillä kansainvälisten standardien mukaisesti. Konserni käyttää alkuperätakuun sertifikaatteja (Energy Attribute Certificate, ”EAC”) ja jäännösjakaumapäästökertoi- mia (Residual Mix Factor, ”RMF”) sopimusvälineinä scope 2 päästöjen markkinaperusteisessa laskennassa. Sekä sopimuksia, joilla sähköä ostetaan yhdessä välineiden kanssa, sekä erikseen ostettavia alkuperä- takuun sertifikaatteja käytetään sopimusvälineinä konsernin puhdasta energiaa koskevien tavoitteiden tukena ja varmistamaan läpinäkyvyys scope 2 kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa markkinaperus- teisella menetelmällä.
Alkuperätakuun sertifikaatit (EAC): Alkuperätakuun sertifikaatteja ostetaan toimipaikkakohtaisen sähkönkulutuksen kattamiseksi. Ne ovat todistuksia käytetyn sähkön uusiutuvasta alkuperästä, ja niiden avulla konserni voi raportoida scope 2 päästövähennyksis- tä markkinaperusteisen menetelmän mukaisesti.
Erikseen ostettavat alkuperätakuun sertifikaatit: Alkuperätakuun sertifikaatteja ostetaan erikseen toimipaikkakohtaisen sähkön- kulutuksen kattamiseksi. Ne ovat todistuksia käytetyn sähkön uusiutuvasta alkuperästä, ja niiden avulla konserni voi raportoida scope 2 päästövähennyksistä markkinaperusteisen menetelmän mukaisesti.
Sopimukset, joiden perusteella sähköä ostetaan yhdessä välinei- den kanssa: Yksiköissä, joissa alkuperätakuun sertifikaatteja ei käytetä, ilmoitettu energialähteiden yhdistelmä perustuu energian- toimittajan tuotantolähteiden yhdistelmään silloin kun lähteet ovat käytettävissä, ja tähän sisältyy yhdessä energiaominaisuusväit- teiden kanssa ostettu energia. Näitä tietoja käytetään markkina- perusteisten päästöjen laskennassa, ja ne kuvaavat toimittajan energiaportfolion päästöintensiteettiä.
Jäännösjakaumapäästökertoimet (RMF): Toimipaikoissa, joissa alkuperätakuun sertifikaatteja ei käytetä, käytetään sen sijaan jäännösjakaumapäästökertoimia. Jäännösjakaumapäästökertoi- met kuvaavat sähköverkon keskimääräistä päästöintensiteettiä ilman alkuperätakuun sertifikaattien kattamia uusiutuvaa energiaa koskevia väitteitä.
Sopimusväline
MWh
Osuus % MWh
tCO2-ekv.
Osuus % tCO2-ekv.
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Erikseen hankittavat alkuperätakuun sertifikaatit (EAC)
4 719
3 348
35,9
24,6
0
0
0,0
0,0
Sopimukset, joiden perusteella sähköä ostetaan yhdessä välineiden kanssa
6 076
3 913
46,2
28,7
268
303
19,3
14,6
Scope 2 yhteensä
13 139
13 625
1 392
2 074
Sopimusvälineet yhteensä
10 795
7 261
82,2
53,3
268
303
19,3
14,6
43
Inventaariin sisällytetyt Scope 3-luokat
Scope 3 luokka
Perustelu
Laskentamenetelmät
Pääasialliset päästökertoimet
3.1 Ostetut tavarat ja palvelut
Suurin päästölähde. Olennainen koon, vaikutuksen, riskin ja sidosryhmien odotusten kannalta.
Toimintoperusteinen keskiarvo (Activi- ty-based average-data) ja kulutusperustei- nen (spend-based) menetelmä
Tuotannon materiaalit ja laitteet: Ecoinvent 3.11.
Vähittäismyyntiin ostetut valmiit tuotteet sekä ostetut välilliset tavarat ja palvelut: EPA Supply Chain GHG Emission Factors, USD 2022, inflaatiokorjattu vuodelle 2024 ja muunnettu euroiksi.
3.2 Tuotantohyödykkeet
Tuotantohyödykeinvestointi ei ole koon kannalta merkittävä, mutta vuotuisten vaihteluiden vuoksi se on sisällytetty laskelmaan, jotta kasvihuonekaasuinventaario olisi kattava.
Keskimääräiseen kulutukseen perustuva menetelmä
EPA Supply Chain GHG Emission Factors, USD 2022, inflaatiokorjattu vuodelle 2024 ja muunnettu euroiksi.
3.3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
Päästölähde liittyy suoraan konsernin omaan energiankulutukseen.
Toimintaperusteinen keskimääräiseen dataan perustuva menetelmä
Primääriset energiapolttoaineet: DEFRA conversion factors 2025; Global Logistics Emissions Council Framework v3.1 (2025).
Ostettu sähkö: IEA Life Cycle Upstream Emission Factors 2024 annual edition.
Ostettu lämmitys/jäähdytys: DEFRA- ja IEA-päästökertoimien yhdistelmä.
3.4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
Toiseksi suurin päästölähde. Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta. Sisältää myös konsernin maksamat kolmannen osapuolen kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä.
Etäisyyspohjainen menetelmä
DEFRA conversion factors 2025
3.5 Toiminnassa muodostuva jäte
Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta. Päästölähde liittyy suoraan konsernin tuotan- toon ja muihin toimintoihin.
Jätelaji- ja käsittelykohtainen menetelmä
Ecoinvent 3.11
ADEME Base Carbone V23.7 (Rapala VMC:n Ranskan toimipaikoille)
EPA Emission factors hub 2025 (Rapala VMC:n Yhdysvaltain toimipaikoille).
3.6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
Olennainen vaikutuksen kannalta.
Etäisyyspohjainen menetelmä
DEFRA conversion factors 2025
3.7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta.
Etäisyyspohjainen menetelmä
DEFRA conversion factors 2025
3.12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa – pakkaukset
Konsernin tuotteet ovat kestäviä ja päätyvät harvoin jätevirtoihin, minkä vuoksi tämä luokka on vähemmän olennainen. Pakkausjätettä koskevat tiedot kuitenkin ilmoitetaan sidosryhmien odotusten täyttämiseksi.
Jätelaji- ja käsittelykohtainen menetelmä
Ecoinvent 3.11
Rapala VMC arvioi scope 3 kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussaan ja sisällyttää merkittävimmät luokat kasvihuonekaasuinventaarioonsa. Tässä prosessissa keskitytään analysoimaan olennaisimmat scope 3 päästökate- goriat ja varmistamaan, että arvoketjun merkittävät kasvihuonekaasupäästö- jen lähteet tunnistetaan ja priorisoidaan. Rapala VMC:n kokonaispäästöihin
ovat vaikuttaneet merkittävästi muun muassa ostetut tavarat ja palvelut, tuotantoketjun alkupään kuljetukset, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja toiminnassa muodostuva jäte. Alla on esitetty inventaariin sisällytetyt ja sen ulkopuolelle jätetyt scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokat, laskenta menetelmät ja pääasialliset päästökertoimet:
Inventaariin sisällytetyt Scope 3-luokat
Scope 3 luokka
Perustelu
3.8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
Konsernilla ei ole olennaisia tuotantoketjun alkupään vuokrattuja omaisuuseriä.
3.9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
Rapala VMC:n ostamien tuotantoketjun loppupään kuljetusten päästöt sisältyvät luokkaan 3.4. Jälleenmyyjien tai muiden kolmansien osapuolten järjestämä tuotteiden varastointi ja kuljetus loppukäyttäjille on kuitenkin jätetty ulkopuolelle, koska luotettavia tietoja ei ole, asianmukaisia tietoja on rajallisesti saatavilla ja konsernilla ei ole määräysvaltaa näihin toimintoihin.
3.10 Myytyjen tuotteiden jalostus
Ei sovelleta, sillä Rapala VMC myy pääasiassa valmiita ja käyttövalmiita tuotteita, jotka eivät vaadi lisäjalostusta.
3.11 Myytyjen tuotteiden käyttö
Jätetty ulkopuolelle, koska suurin osa konsernin tuotteista ei kuluta energiaa käyttövaiheessa. Pienellä osalla tuotteista, joiden käyttö kuluttaa energiaa, aiheutuvat päästöt ovat minimaalisia eikä niitä pidetä olennaisina.
3.13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
Rapala VMC:llä ei ole tähän luokkaan sisällytettäviä tuotantoketjun loppupään vuokrattuja omaisuuseriä.
3.14 Franchising
Rapala VMC ei harjoita franchising-toimintaa.
3.15 Investoinnit
Rapala VMC:llä ei ole strategisia investointeja, jotka olisivat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta.
44
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa (E4-1)
Rapala VMC ei ole vielä tehnyt kattavaa resilienssianalyysiä, ja biologi- seen monimuotoisuuteen liittyvä vaikutustenarviointi on edelleen kehit- teillä. Osana DMA-prosessia Rapala VMC kuitenkin arvioi strategiansa ja liiketoimintamallinsa kestävyyttä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyville fyysisille, siirtymä- ja järjestelmäriskeille omassa toiminnassaan sekä keskeisissä arvoketjun alku- ja loppupään toiminnoissa. Arvioinnissa huomioitiin riskien merkittävyyden vaihtelu maantieteellisen sijainnin, toiminnan tyypin ja arvoketjuriippuvuuksien mukaan, ja sen perusteella strategian ja liiketoimintamallin todettiin kestävän tunnistetut riskit. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu tarkemmin kestä- vyysselvityksen osiossa ”YLEISET TIEDOT - VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA”
Arviointi perustuu useisiin keskeisiin oletuksiin, jotka ohjaavat riskien tunnistamista, lieventämisstrategioiden kehittämistä ja luonnon moni- muotoisuuden huomioimista konsernin strategisessa suunnittelussa.
Vaikutusalue ja olennaisuus: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien merkittävyyden oletetaan vaihte- levan maantieteellisen sijainnin, toiminnan tyypin ja toimitusketjun riippuvuuden mukaan. Vaikka nämä riskit ovat konsernin kannalta olennaisia, niiden taloudellisten ja operatiivisten vaikutusten katsotaan olevan hallittavissa ennakoivien lievennys- ja sopeutu- misstrategioiden avulla.
Globaali markkinoiden hajauttaminen: Konsernin monipuoli- sen tuoteportfolion ja maailmanlaajuisen toiminnan oletetaan vähentävän riippuvuutta tietyistä ekosysteemeistä tai alueista ja lieventävän vaikutuksia paikallisen biologisen monimuotoisuuden häviämiseen.
Luonnonvarojen saanti ja sääntely: Biologiseen monimuotoisuu- teen liittyvien sääntelymuutosten, kuten maankäyttöä tai raa- ka-aineiden louhintaa koskevien rajoitusten, oletetaan kehittyvän vähitellen, joten konsernille jää aikaa sopeuttaa toimintaansa ja toimitusketjuun liittyviä käytäntöjään.
Ekosysteemien resilienssi: Ekosysteemien resilienssin olete- taan vaihtelevan – jotkin ekosysteemit todennäköisesti toipuvat vähäisistä häiriöistä, kun taas toiset saattavat tarvita merkittäviä- kin suojelutoimia pitkällä aikavälillä tapahtuvan rappeutumisen lieventämiseksi.
Sidosryhmien odotukset: Sidosryhmien kasvavat vaatimukset vastuullisista käytännöistä vaikuttavat oletettavasti markkina- kysyntään ja sääntelyn prioriteetteihin, ja niiden vuoksi tarvitaan lisää kestäviä materiaaleja, kiertotaloushankkeita ja läpinäkyvyyttä biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä vaikutuksissa.
Teknologia- ja tuoteinnovaatiot: Konserni olettaa, että tuotesuun- nittelun ja materiaaliteknologian edistyminen tukee jatkossakin siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin ja käytäntöihin, mikä vähentää biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä riskejä.
Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden keskinäinen yhteys: Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden keskinäisen yhteyden oletetaan pahentavan fyysisiä riskejä, kuten elinympäristöjen rappeutumista ja kalakantojen muutoksia. Sen vuoksi tarvitaan ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoi- suuden resilienssiin liittyviä integroituja strategioita.
E4 – BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT
45
Konsernin monipuolinen tuotevalikoima ja maailmanlaajuinen toiminta auttavat lieventämään biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee- meihin liittyviä fyysisiä riskejä mukaanlukien elinympäristöjen rappeu- tuminen, veden niukkuus ja ilmastonmuutoksesta johtuvat kalakantojen muutokset. Nämä aiheuttavat paikallisia riskejä toiminnalle ja markki- nakysynnälle, mutta niitä ei tunnistettu olennaisiksi riskeiksi. Rapala VMC seuraa ja vähentää toimintansa vaikutuksia, kuten maankäyttöä ja tuotannon vedenkulutusta, rajoittaakseen ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta. Konserni tukee myös tutkimusta ja kumppaniyhteistyötä, jotka parantavat ymmärrystä kalastusmenetelmiin vaikuttavista ekosystee- min muutoksista ja auttavat niihin reagoimisessa.
Olennaisiksi riskeiksi tunnistettiin siirtymäriskit, jotka johtuvat sään- telyn muutoksista, kuten EU:n metsäkatoasetuksesta, markkinoiden siirtymisestä kestävämpiin materiaaleihin sekä vastuullisia käytäntöjä koskevista sidosryhmien odotuksista. Jatkuvat panostukset tuoteinno- vaatioihin ja kiertotalouden mukaisiin käytäntöihin tukevat konsernin resilienssiä. Näihin toimiin kuuluu kestävien materiaalien integroiminen tuotesuunnitteluun ja riippuvuuden vähentäminen raaka-aineista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten lyijystä, joka on haitallinen aine vesiekosysteemeille. Rapala VMC yhdenmukaistaa myös toimitus- ketjun käytäntöjä tiukentuvan biologista monimuotoisuutta koskevan sääntelyn kanssa muun muassa metsänhoidon ja maankäytön osalta. Lisäksi konserni kehittää kiertotaloushankkeita materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja jätteen minimoimiseksi, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja pienentää metsätalouden ja kaivostoimin- nan vaikutuksia ekosysteemeihin.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät järjes- telmäriskit, kuten laaja-alainen ekosysteemien luhistuminen tai kalojen elinympäristöjen häviäminen, voivat vaikuttaa merkittävästi virkistyska- lastusalaan. Rapala VMC:n maailmanlaajuinen toiminta ja monipuolinen tuotetarjonta vähentävät konsernin riippuvuutta yksittäisestä aluees- ta tai ekosysteemistä ja vahvistavat sen kykyä kestää laajamittaisia häiriöitä. Konserni lisää ymmärrystään järjestelmäriskeistä tekemällä yhteistyötä tutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen kaltaisten sidosryhmien kanssa, mikä tukee sen valmiuksia reagoida näihin riskeihin.
Konsernin lähestymistapa biologiseen monimuotoisuuteen ja eko- systeemeihin liittyviin riskeihin sisältää sidosryhmien osallistamisen kaksoisolennaisuusanalyysin kautta. Tärkeimmät sidosryhmät, kuten toimittajat, alan asiantuntijat ja ympäristöjärjestöt, tuottavat tietoa bio- logiseen monimuotoisuuteen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista koko arvoketjussa. Vaikka konserni ei ole vielä arvioinut tarvetta pitää yhteyttä suoraan alkuperäiskansoihin tai paikallisyhteisöihin, se tiedos- taa perusteellisemman arvioinnin tärkeyden ja suunnittelee laajempien sidosryhmien näkökulmien sisällyttämistä tuleviin biologista monimuo- toisuutta koskeviin analyyseihin ja strategioihin. Tällainen lähestymista- pa tukee maailmanlaajuisten suojelutoimien ja sidosryhmien odotusten kanssa yhteensopivan kestävän liiketoimintamallin kehittämistä.
46
Taulukko: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennaiset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset
Rapala VMC:n DMA:ssa ei tunnistettu sen toiminnassa olennaisia toimipaikkoja, mukaan luettuna sen operatiivisessa määräysvallassa olevat. Toiminnalla ei todettu olevan kielteisiä vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, eikä maan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia tunnistettu. Konserni ei myöskään tunnistanut toimintaa, joka vaikuttaisi suoraan uhanalaisiin lajeihin. Rapala VMC kuitenkin tunnistaa tarpeen yksityiskohtaisem- malle arvioinnille, jotta sen ymmärrys mahdollisista biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä vaikutuksista paranee. Tulevissa arvioinneissa otetaan huomioon kohde- ja materiaalikohtaiset analyysit, joilla varmistetaan, että kestävyystyö pysyy yhdenmukaisena ympäristönäkökohtien ja viranomaisten odotusten kanssa.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju
Aikahorisontti
Riskin luonne
Kuvaus
Hallinta
Oma toiminta ja alkupää
Pitkä
Siirtymäriski
Tuotteissa käytettävien luonnonvarojen, kuten puun, ehtyminen. Keskeisten materiaalien saa- tavuus voi heikentyä biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemien terveyteen vaikuttavien toimintojen ja kasvavien toimintakustannusten vuoksi.
Konserni on asettanut tavoitteeksi sertifioitujen, uusiutuvien materiaalien käytön lisäämisen tuotteissaan ja pakkauksissaan.
Kierrätysmateriaalien lisääminen tuotteissa ja pakkausmateriaalien käytön vähentäminen
Oma toiminta ja alkupää
Lyhyt-keskipitkä
Siirtymäriski
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tiukempien määräysten käyttöönotto voi vaikuttaa toimintaan ja nostaa toimintakustannuksia. Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus ja SUP-direktii- vi lisäävät raportointivaatimuksia ja toiminnan kustannuksia.
Sääntelyn seuranta ja vaikuttamistyö sekä prosessien, järjestelmien ja vastuiden mukauttaminen muuttuvaan toimintaympäristöön.
Oma toiminta ja loppupää
Lyhyt-keskipitkä
Siirtymäriski
Vähentynyt kysyntä, joka johtuu kalakantoihin vaikuttavasta biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä ja ekosysteemin terveydestä. Nämä riskit ulottuvat myös asiakastyytyväi- syyteen ja kalastusekosysteemien pitkän aikavälin kestävyyteen, jotka ovat keskeisiä yhtiön tuotetarjonnan kannalta.
Suojelu- ja ennallistamishankkeiden sekä vastuulliseen kalastukseen liittyvän koulutuksen tukeminen
Oma toiminta ja loppupää
Keskipitkä-pitkä
Siirtymäriski
Mahdolliset virkistyskalastuksen rajoitukset ja riskit kalakannalle. Asenteet virkistyskalastusta kohtaan voivat muuttua, millä voi olla kielteinen vaikutus konsernin liikevaihtoon ja kannatta- vuuteen. Tämä riski liittyy myös ilmastonmuutokseen
Konserni hallitsee riskiä osallistumalla aktiivisesti suojeluhankkeisiin, tekemällä yhteistyötä sääntelyviranomaisten kanssa ja edistämällä kestäviä kalastuskäytän- töjä, jotka vahvistavat kalakantoja ja lisäävät lajin yleistä luottamusta.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju
Aikahorisontti
Kuvaus
Oma toiminta ja loppupää
Keskipitkä-pitkä
Toiminnan yhdenmukaistaminen biologisen monimuotoisuuden suojelun trendien, vastuullisten kalastuskäytäntöjen ja suojelutoimien kanssa, mikä vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja varmistaa markkinoiden resilienssin.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3 )
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)” ja ”Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)”.
47
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet (E4-2)
Rapala VMC:llä ei ole tällä hetkellä erillistä biologista monimuotoisuutta tai ekosysteemejä koskevaa toimintaperiaatetta, mutta se hallinnoi biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä, riippuvuuksia ja mahdollisuuksia Toimitusketjun eettisen ohjeiston ja Hankintaohjeen avulla. Nämä toimintaperiaatteet muodostavat konsernin nykyisen kehyksen ympäristövastuullisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön ja ekosysteemivaikutuksiin liittyvien riskien hallintaan omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä.
Molemmissa toimintaperiaatteissa määritellään vastuullista hankin- taa ja toimittajatoimintaa ohjaavat periaatteet sekä odotukset ympäris- tövaikutusten hallinnasta, mukaan lukien biologiseen monimuotoisuu- teen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset. Toimitusketjun eettinen ohjeisto edellyttää ympäristöhaittojen minimointia, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja sovellettavan ympäristölainsäädännön noudatta- mista. Hankintaohje tukee vastuullista hankintaa edistämällä kestävien materiaalien ja toimintatapojen käyttöä, joilla voidaan vähentää metsä- katoa, elinympäristöjen tuhoutumista ja muita ekosysteemivaikutuksia. Hankintaohje käsittelee myös epäsuorasti sosiaalisia seurauksia edis- tämällä eettisiä hankintakäytäntöjä, jotka vähentävät ekosysteemien rappeutumista ja tukevat kestäviä elinkeinoja hankinta-alueilla.
Toimintaperiaatteet liittyvät olennaisiin biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin vaikutuksiin edellyttämällä toimittajilta ympäris- tövaikutusten hallintaa ja edistämällä hankintakäytäntöjä, jotka vähentävät pilaantumista, elinympäristöjen tuhoutumista ja ekosysteemien rappeutu- mista. Ne liittyvät olennaisiin riippuvuuksiin tunnistamalla luonnonvarojen merkityksen tuotannolle ja edellyttämällä toimittajilta kestävää resurssien käyttöä. Toimintaperiaatteet liittyvät myös fyysisiin ja siirtymäriskeihin tu- kemalla toimia, joilla lievennetään biodiversiteetin heikkenemiseen liittyviä fyysisiä riskejä, ja varmistamalla hankintakäytäntöjen mukauttamisen muut- tuviin ympäristöodotuksiin, sääntelyyn ja asiakasvaatimuksiin.
Toimintaperiaatteet eivät tue tuotteiden, komponenttien tai raaka-ai- neiden jäljitettävyyttä biologisesti merkittävien vaikutusten osalta. Ne eivät käsittele tuotantoa, hankintaa tai kulutusta ekosysteemeissä, joita hallinnoidaan biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, eivätkä ne käsittele suoraa hyödyntämistä. Toimin- taperiaatteissa ei myöskään käsitellä lajeihin kohdistuvia vaikutuksia tai ekosysteemien tilan yksityiskohtaista arviointia lukuun ottamatta yleisiä vaatimuksia ympäristölainsäädännön noudattamisesta ja ym- päristövaikutusten vähentämisestä.
Yhdenmukaisuus E4 AR4:ssä määriteltyjen seikkojen kanssa
Rapala VMC:n Toimitusketjun eettinen ohjeisto ja Hankintaohje ovat osittain yhdenmukaisia ESRS E4 AR4:ssä määriteltyjen seikkojen (ilmas- tonmuutos, maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset, suora hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit, pilaantuminen ja muut tekijät) kanssa. Toimitusketjun eettinen ohjeisto käsittelee ilmastonmuutosta biologisen monimuotoisuuden vähenemisen kes- keisenä vaikutustekijänä edellyttämällä ympäristöhaittojen minimoin- tia, resurssitehokkuuden parantamista ja sovellettavan ympäristölain- säädännön noudattamista. Molemmat ohjeistot liittyvät maankäytön muutoksiin, mukaan lukien metsäkato, elinympäristöjen heikentyminen sekä makean veden ja merten käytön muutokset, edistämällä vastuul- lisia hankintakäytäntöjä, kestävien materiaalien käyttöä ja ympäristön rappeutumisen vähentämistä toimitusketjussa. Pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia käsitellään vaatimuksilla vähentää jätteiden määrää, rajoit- taa vaarallisten aineiden käyttöä ja toteuttaa ympäristöjohtamiseen liittyviä toimia.
Toimintaperiaatteet eivät käsittele suoraa hyödyntämistä tai hai- tallisia vieraslajeja, vaikka konserni tunnistaa vieraslajeihin liittyvien riskien merkityksen ja aikoo arvioida niiden huomioimista tulevissa toimintaperiaatteissa.
Toimintaperiaatteet eivät suoraan käsittele vaikutuksia lajien tilaan, kuten populaatioiden kokoon tai lajien uhanalaisuusriskiin. Ne tukevat kuitenkin ekosysteemien rappeutumisen ehkäisyä edistämällä vastuul- lisia hankintoja ja käytäntöjä, jotka voivat vähentää luonnon elinympä- ristöihin kohdistuvaa painetta. Vaikka ohjeistoissa ei käsitellä erityisiä toimia maaperän rappeutumisen tai maaperän peittymisen estämiseksi, ne ohjaavat toimittajia kohti ympäristövaatimusten noudattamista ja parannussuunnitelmien toteuttamista, mikä voi epäsuorasti tukea eko- systeemien tilan säilymistä.
Toimintaperiaatteet liittyvät ekosysteemipalveluihin edistämällä ympäristöjalanjäljen pienentämistä, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja toimintatapoja, jotka tukevat ekosysteemipalvelujen säilymistä toi- mitusketjussa. Niissä ei kuitenkaan ole erityisiä puitteita ekosysteemi- palvelujen tunnistamiseen tai arviointiin. Lisäksi toimintaperiaatteet eivät sisällä jäljitettävyysvaatimuksia tuotteille tai raaka-aineille, joilla on olennaisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.
Hallinnointi, soveltamisala ja saatavuus
Hankintaohje koskee kaikkia Rapala VMC:n maailmanlaajuisia han- kintatoimintoja ja keskittyy ostokäytäntöihin ja toimittajien valintaan. Toimitusketjun eettinen ohjeisto koskee kaikkia toimittajia, alihankki- joita ja kumppaneita, jotka osallistuvat konsernin immateriaalioikeuk- sia hyödyntävien tuotteiden valmistukseen, ja edellyttää periaatteiden jalkauttamista koko toimitusketjuun. Sidosryhmien, kuten toimittajien, asiakkaiden ja sääntelyelinten, näkökohdat huomioitiin vastuullisten hankintakäytäntöjen määrittelyssä.
Täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka pu- heenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Seurantaan sisältyvät toimittajien itsearvioinnit, vaatimustenmukaisuusraportointi, toimittajakäytäntöjen arviointi sekä Toimitusketjun eettisen ohjeiston osalta kolmannen osa- puolen auditoinnit ja korjaavien toimenpiteiden seuranta.
48
Hankintaohje on henkilöstön saatavilla konsernin intranetissä. Toi- mitusketjun eettinen ohjeisto on saatavilla intranetissä ja jaetaan myös toimittajille, ja sen soveltamisesta vastaaville sisäisille sidosryhmille tarjotaan koulutusta.
Rapala VMC ei ole ottanut käyttöön biologisen monimuotoisuuden tai ekosysteemien suojelua koskevia toimintaperiaatteita, jotka kat- tavat toimipaikat suojelualueilla tai niiden läheisyydessä, eikä se ole ottanut käyttöön maankäyttöön, maatalouteen, meriympäristöihin tai metsäkatoon liittyviä kestävyysperiaatteita. Konserni ei ole tunnistanut tuotteita, komponentteja tai raaka-aineita, joilla olisi olennaisia biologi- seen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia arvoketjussa.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit (E4-3)
Vuonna 2025 Rapala VMC edisti useita toimia, joilla pyrittiin vähentä- mään biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia. Konserni valmistautui tulevan EU:n metsäkatoasetuksen vaatimuksiin kartoittamalla kaikki asiaankuuluvat materiaalivirrat ja aloittamalla tarvittavan huolellisuusprosessin kehittämisen sen var- mistamiseksi, etteivät nämä virrat edistä metsäkatoa. Lisäksi konserni jatkoi tuotekehitystoimia haitallisten aineiden vähentämiseksi laajenta- malla lyijyttömien materiaalien käyttöä Rapala-merkkisissä vieheissä ja eteni pakkaussuunnittelussa vähentämällä muovin käyttöä, lisää- mällä kierrätysmateriaalien osuutta ja laajentamalla FSC-sertifioidun kartongin käyttöä.
Lisäksi tulevien tavoitteiden asettamisen tueksi ja vaikuttavampien kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta tukevien päätösten mahdol- listamiseksi konserni parantaa materiaalitason datan näkyvyyttä läpi koko toiminnan. Tähän sisältyy yhtenäisen menetelmän kehittäminen FSC-sertifioitujen materiaalien seurannalle kaikissa pakkaustyypeissä sekä konsernitason tavoitteen määrittäminen FSC-sertifioitujen pak-
kausmateriaalien käytön lisäämiseksi. Konserni on myös asettanut tavoitteen laatia ekosuunnitteluohjeistukset kaikille keskeisille tuo- temerkeille ja tuotekategorioille, ja vuoden 2026 aikana määritellään mitattava tavoite siitä, kuinka suuri osuus uusista tuotteista kehitetään näiden ohjeiden mukaisesti. Näiden toimien tavoitteena on ehkäistä ja lieventää olennaisia biodiversiteettiin liittyviä vaikutuksia, vähentää pilaantumista ja tukea siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin sekä parantaa tuotannon resurssitehokkuutta ja pienentää tuoteportfolion ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksia jo suunnitteluvaiheessa, jossa suurin osa ympäristövaikutuksista määräytyy.
Raportointivuonna toteutetut toimet olivat jatkoa edellisellä kaudella käynnistettyjen toimenpiteiden toimeenpanolle, eikä käytettyihin me- netelmiin tehty muutoksia. Samanaikaisesti konserni päivitti vastuul- lisuusstrategiansa kaudelle 2026–2028. Osana päivitettyä strategiaa konserni asetti kaikille tytäryhtiöille tavoitteet osallistua vesiekosys- teemien suojeluun joko osoittamalla työaikaa tai taloudellista tukea. Ennallistamiseen ja kunnostamiseen liittyvät tavoitteet kattavat liiketoi- mintayksiköiden vuosittaiset biodiversiteettipanostukset, taloudellisen ja ajallisen tuen ekosysteemien palauttamiseen keskittyville järjestöille sekä osallistumisen vähintään 30 vesistöjen ennallistamishankkeeseen vuosittain vuoteen 2028 mennessä. Nämä toimet edistävät elinympä- ristöjen laadun paranemista, kalakantojen vahvistumista, vedenlaadun kohentumista sekä paikallisten vesiekosysteemien pitkän aikavälin palautumiskykyä niillä alueilla, joilla konserni toimii ja vaikuttaa.
Konserni tukee luonnonsuojelutyötä myös lainsäädännöllisten me- kanismien kautta, joista merkittävin on Yhdysvaltojen liittovaltion ka- lastusvälineisiin kohdistuva valmistevero. Dingell–Johnson Sport Fish Restoration Act -lain mukaisesti kalastusvälineisiin ja tiettyihin niihin liit- tyviin tuotteisiin sovelletaan 10 %:n valmisteveroa. Verovarat ohjataan Sport Fish Restoration -ohjelmaan, joka rahoittaa vesistöjen ennallista- mista, kalanistutuksia, vene- ja kalastuspaikkojen infrastruktuuria, vie-
raslajien hallintaa ja kalastajakoulutusta. Rapala VMC osallistuu tähän järjestelmään Yhdysvalloissa myymiensä tuotteiden kautta. Verovarat ohjataan Sport Fish Restoration -ohjelmaan, joka rahoittaa osavaltiota- soisia ohjelmia koko Yhdysvalloissa, kuten vesistöjen ennallistamista, kalanistutuksia, vene- ja kalastuspaikkojen infrastruktuuria, vieraslajien hallintaa ja kalastajakoulutusta. Toimenpiteet muodostavat epäsuoran myönteisen vaikutuksen biologiseen monimuotoisuuteen. Vuonna 2025 konsernin maksaman valmisteveron määrä oli 5,2 Milj.USD.
Euroopassa konserni on ollut aktiivisesti mukana muovipitoisia kalas- tusvälineitä koskevien laajennetun tuottajavastuun (EPR) järjestelmien kehittämisessä ja toimeenpanossa EU:n kertakäyttömuovidirektiivin mukaisesti. Rapala VMC osallistuu useiden maiden työryhmiin ja toi- mialajärjestöihin edistääkseen yhdenmukaista, vaikuttavaa ja tarkoituk- senmukaista EPR-toteutusta. Näissä järjestelmissä tuottajat vastaavat kalastusvälinejätteen, mukaan lukien hylätyt, kadonneet tai muutoin poistuneet välineet (ALDFG), keräyksen, jätehuollon, raportoinnin ja tiedotustoimien kustannuksista. Hyvin suunniteltu EPR-järjestelmä vä- hentää meriroskaa, lisää kierrätystä ja talteenottoa, parantaa tuotteiden elinkaaren aikaista jätehuoltoa ja vähentää ekosysteemien heikentymis- tä Euroopan vesistöissä. Konsernin aktiivisen osallistumisen tavoittee- na on tukea ratkaisuja, jotka tuottavat merkittävimpiä ympäristöhyötyjä ja ovat samalla toimialalle toteuttamiskelpoisia.
Vuonna 2025 toteutetut toimet kattoivat konsernin toiminnan ja arvo- ketjun. Lyijyn vähentämiseen liittyvät toimet koskevat Rapala-merkkisiä vieheitä, joissa lyijyä on perinteisesti käytetty, kun taas pakkauksiin liittyvät toimet koskevat kaikkia tuotelinjoja, joissa käytetään muovia tai kartonkia. Vuoden aikana käynnistetyt uudet toimet koskevat kaikkia metsäkatoasetuksen kannalta olennaisia materiaalivirtoja sekä tuoteta- son materiaalitietojen kehittämistä kaikille aktiivisille tuotteille. Toimet ovat osa konsernin jatkuvaa vastuullisuusstrategiaa, ja ne ovat luonteel- taan jatkuvaa kehitystyötä, eivät kertaluonteisia hankkeita.
49
Raportointivuonna ei tarvittu toimia yksilöille tai yhteisöille aiheu- tuneiden olennaisten biodiversiteettihaittojen korjaamiseksi. Toimin- tasuunnitelmissa ei käytetty biodiversiteettihyvityksiä, eikä konserni ole sisällyttänyt paikallista tai alkuperäiskansojen tietämystä tai luontopohjaisia ratkaisuja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin toimiinsa. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin toimiin käytetyt taloudelliset resurssit sisältyvät edelleen konserniyhtiöiden operatiivi- siin ja T&K-budjetteihin, eikä kustannuksia voida vielä seurata erillisinä. Viime vuosien aikana lyijyn korvaamiseen vaihtoehtoisilla materiaa- leilla on käytetty merkittäviä työtunteja ja taloudellisia panostuksia. Sertifioitujen materiaalien käyttöönotto ja lyijyn korvaaminen volfra- milla ovat lisänneet tuotantomateriaalikustannuksia, ja pakkausten uudistaminen on vaatinut lisätyötunteja ja ulkopuolisia konsultteja. Osa kustannuksista kompensoituu materiaalinkulutuksen vähenemisellä. Tulevia taloudellisia resursseja ei voida vielä arvioida, ja ne pysyvät osana jatkuvaa kehitystyötä.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet (E4-4)
Rapala VMC -konserni on asettanut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä tavoitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kaikilta osin ESRS-vaatimusten mukaisia, minkä vuoksi niitä ei esitetä tässä kestävyysselvityksessä. Tämän seurauksena raportointikaudella ei ra- portoida ESRS-vaatimusten mukaisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä tavoitteita. Tämä lähestymistapa heijastaa nykyisiä rajoitteita datan saatavuudessa, menetelmien kypsyydessä sekä konsernin biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja riippuvuuksien luonteessa.
Konserni on merkittävästi riippuvainen terveistä kalakannoista ja vesiekosysteemeistä, kun taas sen suora operatiivinen vaikutus biologi- seen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien tilaan on rajallinen. Tämän vuoksi merkittävimmät vaikutusmahdollisuudet liittyvät luonnonsuo- jelu- ja ennallistamistoimiin pikemminkin kuin biologisen monimuo- toisuuden tilan suoraan hallintaan. Konserni on asettanut tavoitteita biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen liittyen; nämä eivät kuitenkaan täytä ESRS:n asettamia vaatimuksia tulosperus- teisten tavoitteiden raportoinnille. Lisäksi ESRS:n mukaisten biologisen monimuotoisuuden suojelu- ja ennallistamistavoitteiden asettaminen on haastavaa erityisesti silloin, kun ne eivät ole suoraan sidoksissa kon- sernin omaan toimintaan, sillä biodiversiteettivaikutusten mittaamiseen liittyvät menetelmät ovat edelleen kehittymässä eikä mittaustapoja ole vielä harmonisoitu.
Vaikka tulosperusteisia tavoitteita ei ole asetettu, konserni seuraa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien toiminta- periaatteidensa ja toimenpiteidensä vaikuttavuutta olennaisten kestä- vyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien näkökulmasta. Seuranta keskittyy tuote- ja pakkausmateriaaleihin, haitallisten aineiden vähentä- miseen sekä sääntelyyn varautumiseen liittyvien toimien toteutukseen ja etenemiseen, kuten kohdassa Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit (E4-3) on kuvattu.
Toimien vaikuttavuutta seurataan konsernin operatiivisiin toimin- toihin, tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä vastuullisuuden johtamis- käytäntöihin sisältyvien sisäisten prosessien kautta. Näihin kuuluvat haitallisten aineiden käytön poistumisen seuranta tuotekehityksessä, pakkausmateriaalien valintojen ja sertifiointiasteen seuranta sekä met- säkatoriskiin liittyvien materiaalivirtojen kartoittaminen ja arviointi. Li- säksi konserni kehittää tuotekohtaista materiaalidatan näkyvyyttä mah-
dollistaakseen järjestelmällisemmän seurannan ja tulevan tavoitteiden asettamisen. Nämä prosessit kattavat koko konsernin toiminnan ja ar- voketjun ja ovat osa jatkuvaa kehitystyötä eivätkä yksittäisiä hankkeita.
Konsernin tavoitteena on ehkäistä ja lieventää olennaisia biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, vähentää pilaantumista ja tu- kea siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin sekä vahvistaa myönteisiä vaikutuksia vesiekosysteemeihin. Edistymistä arvioidaan tällä hetkellä laadullisten ja määrällisten indikaattorien avulla, jotka liittyvät toimen- piteiden toteutumisasteeseen, materiaalikorvausten etenemiseen, ser- tifioitujen materiaalien käyttöön sekä nousevien sääntelyvaatimusten noudattamiseen. Siltä osin kuin määrällisiä indikaattoreita käytetään, vuoden 2024 raportointivuotta pidetään edustavana lähtötasona, koska konsernin toiminnassa ei tapahtunut sellaisia rakenteellisia tai opera- tiivisia muutoksia, jotka olisivat olennaisesti vaikuttaneet biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin suorituskykytietoihin.
Konserni seuraa myös epäsuoria panoksiaan biologisen monimuo- toisuuden suojeluun lakisääteisten mekanismien ja yhteisten toimiala- toimien kautta, mukaan lukien Yhdysvaltojen kalastusvälineisiin koh- distuva liittovaltion valmistevero sekä osallistuminen muovia sisältäviä kalastusvälineitä koskeviin laajennetun tuottajavastuun järjestelmiin Euroopassa. Näitä mekanismeja tarkastellaan osana laajempaa arviota konsernin vaikuttavuudesta biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tulosten edistämisessä, vaikka niitä ei ole kytketty yksittäisiin tulospe- rusteisiin tavoitteisiin.
50
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset
Arvoketju
Aikahorisontti
Vaikutuksen luonne
Kuvaus
Hallinta
Oma toiminta ja alkupää
Lyhyt-pitkä
Kielteinen
Neitseellisten materiaalien, kuten puun, metallien ja muovien käyttö sekä kierrätetyn sisällön rajallinen käyttö tuotannossa ja pakkauksissa vaikuttavat kielteisesti kiertotalouteen ja resurssien saatavuuteen. Nämä vaikutukset keskittyvät erityisesti alkupään hankintoihin ja sisäisiin valmistusprosesseihin, joissa materiaalien käsittelyn ja hävittämisen tehottomuus aiheuttaa ympäristö- ja operatiivisia haasteita.
Rapala VMC uudistaa pakkauksia ja tuotteita painottaen kestäviä, kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä materiaaliratkaisuja, jotka tukevat resurssien kiertoa, sekä vähentää kokonaismateriaalinkulutusta. Konserni tekee yhteistyötä toimittajien kanssa vahvistaakseen vastuullisia hankintakäytäntöjä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju
Aikahorisontti
Kuvaus
Hallinta
Oma toiminta ja alkupää
Lyhyt-pitkä
Materiaalien tehottomuudella tuotannossa ja prosessien tehottomuudella resurssien hallinnassa on merkittävä vaikutus toimintakustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.
Rapala VMC vastaa resurssitehottomuuteen sisällyttämällä kierrätettyjä materiaaleja pakkauksiinsa ja tuotekomponentteihinsa ja hankkimalla sertifioituja materiaaleja. Tämä on yhdenmukaista kiertotalouden käytäntöjä koskevien muuttuvien sääntelyvaatimusten kanssa ja vähentää materiaalikustannuksia parantaen samalla ympäristötehokkuutta.
Oma toiminta ja loppupää
Lyhyt-pitkä
Kehittyvä ja progressiivinen kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta koskeva sääntely aiheuttaa vaatimustenmukaisuuteen ja toimintaan liittyviä riskejä. Kiertotalouslainsäädäntö vaihtelee alueittain, voi olla ristiriitaista ja kehitys on nopeaa. Esimerkkejä tällaisesta lainsäädännöstä ovat ehdotettu kalastusvälineiden lyijykielto, EU:n pakkausasetus ja muovipitoisuuteen perustuvat verot. Tämä aiheuttaa vaatimustenvastaisuusriskin, vaikuttaa toimintaan ja kasvattaa toimintakustannuksia. Vaatimustenvastaisuus voi johtaa sakkoihin ja mainevahinkoon ja ei-toivottuihin tuotteisiin. Runsas muovin tai kierrättämättömän materiaalin käyttö voi johtaa liiallisiin tullimaksuihin tai veroihin.
Sääntelyn seuranta ja vaikuttamistyö sekä prosessien, tuotteiden, järjestelmien ja vastuiden mukauttaminen muuttuvaan toimintaympäristöön.
Taulukko: Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju
Aikahorisontti
Kuvaus
Oma toiminta ja loppupää
Lyhyt-pitkä
Kierrätetyn sisällön integrointi pakkauksiin ja tuotteisiin, mikä parantaa lainsäädännön mukaisuutta ja vähentää materiaalikustannuksia sekä edistää vastuullisuustavoitteita. Joissakin tapauksissa markkina-alueisiin liittyviä kustannuksia, kuten tuontitulleja tai veroja, voidaan pienentää muuttamalla sisältöä resurssitehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Odotusten täyttäminen voi avata mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Monimutkaisessa markkinaympäristössä mahdollisuus voittaa markkinaosuutta vaatimustenmukaisella tuotetarjonnalla.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)” ja ”Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)”.
E5 –RESURSSIEN KÄYTTÖ JA Kiertotalous
51
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)
Rapala VMC hallitsee resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olen- naisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hankintaohjeen sekä toimitus- ketjun eettisen ohjeiston kautta. Nämä toimintaperiaatteet muodostavat konsernin nykyisen viitekehyksen resurssitehokkuuden edistämiselle, kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien materiaalien käytön lisäämiselle, jätteen vähentämiselle sekä kiertotalouden mukaisten toimintatapojen vah- vistamiselle sen omassa toiminnassa ja erityisesti arvoketjun alkupäässä.
Hankintaohje määrittelee periaatteet ja ohjeet, joiden avulla hankinnat to- teutetaan tehokkaasti, vastuullisesti ja eettisesti. Sen tavoitteena on tukea kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa integroimalla ympäristönäkökohdat hankintapäätöksiin ja varmistamalla konsernin arvojen ja tavoitteiden nou- dattaminen. Ohje edistää kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien tuotteiden ja materiaalien käyttöä sekä kannustaa elinkaariarviointeihin, joiden avulla riippuvuutta primaariresursseista voidaan vähentää. Vastuullisten hankin- takäytäntöjen määrittelyssä on huomioitu sidosryhmien, kuten toimittajien, sääntelyelinten ja asiakkaiden, edut.
Toimitusketjun eettinen ohjeisto edistää eettisiä ja ympäristöystävällisiä hankinta- ja tuotantoprosesseja. Se kannustaa kierrätysmateriaalien käy- tön lisäämiseen, jätteen määrän minimointiin ja kiertotalouden mukaisten käytäntöjen omaksumiseen, mukaan lukien korjaaminen, uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus ja kierrätys. Toimittajia rohkaistaan omaksumaan elin- kaariajattelu ja sisällyttämään vastuullisuusnäkökohtia tuotesuunnitteluun. Ohjeisto koskee kaikkia toimittajia, alihankkijoita ja liikekumppaneita, jotka osallistuvat konsernin immateriaaliomaisuutta hyödyntävien tuotteiden valmistukseen, ja toimittajien edellytetään edelleen varmistavan ohjeiston noudattaminen myös omassa toimitusketjussaan.
Hankintaohje kattaa kaikki konsernin hankintatoiminnot maailmanlaajui- sesti ja keskittyy erityisesti toimittajien valintaan, materiaalien hankintaan ja hankintojen suunnitteluun. Toimitusketjun eettinen ohjeisto asetetaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien saataville, ja se jaetaan ulkoisesti toimittajille, joiden on sitä noudatettava. Molemmat ohjeistot ovat konser-
nin henkilöstön saatavilla intranetissä. Toimeenpanosta vastaavat sisäiset sidosryhmät saavat koulutusta varmistaakseen ohjeiston tehokkaan so- veltamisen ja pystyäkseen vastaamaan toimittajien kysymyksiin.
Molempien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Han- kintaohjeen seuranta sisältää hankintaosaamisen ylläpitämistä, toimit- tajien vaatimustenmukaisuuden arviointeja sekä sen varmistamista, että hankintapäätökset täyttävät konsernin vastuullisuutta, turvallisuutta ja eettistä toimintaa koskevat tavoitteet. Toimitusketjun eettisen ohjeiston seuranta sisältää toimittajien itsearviointeja ja raportointia sekä tarvittaes- sa auditointeja tai arviointeja. Kolmannen osapuolen auditoijat arvioivat valittuja toimittajia vuosittain, analysoivat havainnot ja seuraavat korjaa- vien toimenpiteiden toteutumista. Ohjeiston noudattamatta jättäminen voi johtaa korjaaviin toimiin tai lopulta liikesuhteen päättämiseen, mikäli puutteita ei korjata.
Toimintaperiaatteet käsittelevät resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia edistämällä siirty- mää pois neitseellisten resurssien käytöstä kierrätettyjen ja uudelleenkäy- tettävien materiaalien käytön lisäämisen sekä elinkaariarviointien kautta. Ne myös kannustavat toimittajia omaksumaan kiertotalouden mukaisia toimintatapoja ja sisällyttämään niitä tuotesuunnitteluun ja tuotantopro- sesseihin.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit (E5-2)
Raportointikaudella Rapala VMC jatkoi toimia, joilla parannetaan resurs- sitehokkuutta ja edistetään kiertotalouden periaatteita tuotekehityksessä ja pakkauksissa. Nämä toimet tukevat konsernin vastuullisuusstrategian tavoitteita ja linkittyvät resurssien käyttöön liittyvien olennaisten vaiku- tusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan. Vuonna 2025 hyväksytty vastuullisuusstrategian päivitys vahvistaa tätä työtä tuomalla selkeästi määriteltyjä, määrällisiä odotuksia kestävien materiaalien käytölle, tuo- tesuunnitteluprosesseille ja tuotekategorioiden ympäristöarvioinneille.
Raportointivuoden toimet keskittyivät haitallisten aineiden vähentämi- seen ja tuotesuunnittelun parantamiseen. Konserni jatkoi lyijyttömien ma- teriaalien käytön laajentamista Rapala-merkkisissä vaapuissa myrkyllisten aineiden poistamiseksi ja ympäristöriskien vähentämiseksi. Ympäristöys- tävällisten materiaaliratkaisujen kehittäminen jatkui tavoitteena mahdollis- taa ei-kestävien muovien korvaaminen kalastusvälineissä tulevaisuudessa. Toimien odotetaan vähentävän jätettä ja pilaantumista sekä pienentävän riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista. Toimet kohdistuvat eri- tyisesti lyijyä tai muoveja sisältäviin tuotteisiin ja koskevat pääasiassa Rapala-brändin viehetuotekategoriaa.
Pakkausmateriaaleihin liittyvät toimet etenivät muovin käytön vähentä- misellä ja ekologisempien vaihtoehtojen käyttöönotolla. Konserni jatkoi perinteisten muovipakkausten korvaamista kierrätetyillä tai biohajoavilla vaihtoehdoilla ja lisäsi FSC-sertifioidun kartongin käyttöä. Tulevan tavoit- teiden asettamisen vahvistamiseksi ja vaikuttavampien kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta tukevien päätösten mahdollistamiseksi konserni parantaa materiaalitason datan näkyvyyttä läpi koko toiminnan. Tähän sisältyy yhtenäisen menetelmän kehittäminen FSC-sertifioitujen materi- aalien seurannalle kaikissa pakkaustyypeissä sekä tuotetiedonhallinnan prosessien ja järjestelmien kehittäminen, jotta konsernilla on jatkossa näkyvyys pakkausmateriaalien nykytilaan ja tulevaan kehitykseen koko tuotevalikoiman osalta, tulevaa tavoitteiden asettamista tukien. Aiempi fokus koski vain omassa tuotannossa valmistettuja tuotteita, mutta tämä työ kattaa sekä oman tuotannon että hankitut tuotteet.
Vastuullisuusstrategian päivitys määrittelee myös tulevia toimia kaudelle 2026–2028. Näihin kuuluu ekosuunnitteluohjeistusten laatiminen keskei- sille brändeille ja tuotekategorioille sekä elinkaariarviointien (LCA) laajen- taminen keskeisiin tuotekategorioihin. Näiden toimien tarkoituksena on vahvistaa kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua ja parantaa tuotteiden ympäristösuorituskykyä, mukaan lukien resurssien käytön vähentäminen sekä tuoteportfolion ilmasto- ja biodiversiteettivaikutusten pienentämisen tukeminen jo suunnitteluvaiheessa, jossa suurin osa ympäristövaikutuksis- ta määräytyy. Toimien odotetaan vahvistavan kiertotalouden periaatteiden järjestelmällistä soveltamista suunnittelussa ja tuotekehityksessä sekä
52
parantavan ympäristösuorituskykyä koko arvoketjussa. Nämä toimet ovat jatkuvia ja kehittyviä käytäntöjä eivätkä kertaluontoisia hankkeita.
Raportointikaudella ei ollut tarpeen toteuttaa toimia yksilöihin tai yhtei- söihin kohdistuneiden olennaisten haittojen korjaamiseksi. Tämä on toinen raportointivuosi, ja kehitystä arvioitiin edellisvuonna luotua lähtötasoa vas- ten. Toimien taloudelliset resurssit sisältyvät operatiivisiin ja tutkimus- ja tuotekehityksen budjetteihin useissa konserniyhtiöissä, eikä toimenpiteisiin liittyviä kustannuksia seurata erikseen. Lyijyn korvaaminen vaihtoehtoi- silla materiaaleilla ja kestävien pakkausmateriaalien käyttöönotto ovat lisänneet tuotantomateriaalikustannuksia, ja pakkausten uudistaminen on vaatinut lisätyötä sekä ulkopuolista konsultointia. Osa kustannuksista kompensoituu materiaalitehokkuuden paranemisella.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet (E5-3)
Rapala VMC -konserni on asettanut resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kaikilta osin ESRS-vaatimus- ten mukaisia, minkä vuoksi niitä ei esitetä tässä kestävyysselvityksessä. Tämän seurauksena raportointikaudella ei raportoida ESRS-vaatimusten mukaisia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tulosperusteisia tavoitteita. Tämä lähestymistapa heijastaa nykyisiä rajoitteita materiaali- tason datan näkyvyydessä sekä sellaisten menetelmien kehitysvaihetta, joita tarvitaan tavoitteiden johdonmukaiseen asettamiseen koko konsernin tuoteportfolion tasolla. Konserni suunnittelee asettavansa ESRS-vaati- musten mukaisia tulosperusteisia tavoitteita vuoden 2026 aikana, ja tätä tukee käynnissä oleva datarakenteen kehittäminen sekä materiaalitason näkyvyyden parantaminen.
Vaikka tulosperusteisia tavoitteita ei ole asetettu, konserni seuraa resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteidensa ja toimenpiteidensä vaikuttavuutta olennaisten kestävyysvaikutusten,
-riskien ja -mahdollisuuksien näkökulmasta. Seuranta keskittyy tuote- ja pakkausmateriaaleihin, haitallisten aineiden vähentämiseen, ekosuunnit- telukäytäntöihin sekä tuotekategorioiden ympäristöarviointeihin liittyvien toimien toteutukseen ja etenemiseen, kuten kohdassa Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit (E5-2) on kuvattu.
Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4)
Tärkeimpiä tuotannossa käytettäviä materiaaleja ovat volframi (kriittinen konfliktimineraaliksi luokiteltu raaka-aine), balsa, koivu, teräs, muovit ja eri- laiset kemikaalit, kuten maalit, lakat, liuottimet ja liimat. Pakkausmateriaalit muodostavat merkittävän osan konsernin resurssien sisäänvirtauksista. Pakkausmateriaaleista eniten käytetään kartonkia.
Raportointikauden aikana tiedot Rapala VMC:n tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa käytetyistä materiaaleista kerättiin konsernin omilta tuo- tantolaitoksilta. Tiedot perustuvat raportointikauden aikana hankittujen ja käytettyjen materiaalien suoraan mittaukseen tonneina tai kilogrammoina. Hankittujen valmiiden tuotteiden osalta tiedot ovat arvio, joka on johdettu suorista mittauksista konsernin omissa tuotantolaitoksissa. Arviointipro- sessissa huomioidaan määrien suhteellinen jakautuminen sisäisesti val- mistettujen ja ulkoisesti hankittujen tuotteiden välillä. Konserni kehittää aktiivisesti yksityiskohtaisempia tiedonkeruumenetelmiä, jotta hankittuja tuotteita koskevien tietojen tarkkuutta voidaan parantaa. Näillä parannuk- silla pyritään saamaan tarkempi käsitys ulkoisesti hankittujen tuotteiden painoista ja materiaalikoostumuksesta tulevilla raportointikausilla. Tämä lähestymistapa yhdistää suorat mittaukset ja arviot keskeisiin oletuksiin, jotka koskevat esimerkiksi materiaalien käyttötapojen yhdenmukaisuutta ja materiaalien kulutuksen suhteellista osuutta omien ja hankittujen tuot- teiden tuotantomäärissä. Vuoden 2025 aikana datankeruun ja laskennan prosesseja on tarkennettu. Tämän seurauksena myös vertailuvuoden 2024 resurssien sisäänvirtaus lukuihin on tehty täsmennyksiä.
Resurssien sisäänvirtaukset
2025
2024
Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino (t)
3 701
4 183
Kestävästi hankittujen biologisten mate- riaalien (ja muihin kuin energiaan liittyviin tarkoituksiin käytetyn biopolttoaineen) prosenttiosuus (%) (FSC sertifiointi)
8,2
4,0
Yrityksen tuotteiden ja palveluiden (mu- kaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kier- rätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino absoluutti- sena arvona (t)
703
300
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino prosenttiosuutena (%)
19,0
7,2
53
Materiaalien kokonaiskulutus väheni edelliseen raportointikauteen ver- rattuna. Vähennys johtui pääasiassa operatiivisista muutoksista, kuten tiettyjen toimintojen lopettamisesta sekä tuotantomäärien laskusta vali- tuissa tuotantoyksiköissä. Lisäksi tilapäiset tuotantokatkokset tietyissä toimipisteissä vähensivät materiaalien käyttöä. Yksittäisten materiaali- luokkien kulutuksen väheneminen heijastaa sekä operatiivisia muutoksia että tuotantomäärien kehitystä ja on linjassa raportointikauden kokonai- saktiviteetin kanssa.
Sertifioitujen ja kierrätettyjen materiaalien osuuksissa tapahtuneet muutokset johtuvat pääasiassa tiedon laadun ja raportoinnin kattavuuden parantumisesta. Raportointikaudella tiedonkeruuprosesseja kehitettiin ja toimittajakohtaisen tiedon saatavuutta parannettiin. Vaikka nämä pa- rannukset lisäävät raportoinnin tarkkuutta, tiedot eivät vielä kata kaikkia arvoketjun materiaalivirtoja. Tämän vuoksi vertailukelpoisuus edelliseen raportointikauteen on osittain rajallinen, ja tiedon kattavuuden odotetaan paranevan tulevina vuosina.
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
Rapala VMC valmistaa kestäväksi sunniteltuja kalastus- ja ulkoiluvarus- teita. Konserni on integroinut kiertotalouden periaatteita tuotantoproses- seihinsa keskittymällä kestävyyteen, uudelleenkäytettävyyteen, korjatta- vuuteen, kierrätettävyyteen ja resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen. Tuotteet on suunniteltu pitkäikäisiksi, ja monet Rapala VMC:n tuotteista, kuten vieheet, vavat ja kelat, mahdollistavat korjaukset pidentäen niiden käyttöikää varaosien ja korjauspalveluiden avulla. Esimerkiksi Pärnun Ra- pala VMC -toimipisteessä toimii vapa- ja kelakorjauskeskus. Pakkauksissa käytetään kierrätettäviä materiaaleja, kuten FSC-sertifioitua kartonkia.
Kalastusvälineiden tarkkaa kestävyyttä vuosina on haastavaa määrittää, sillä alalla ei ole vakiintuneita standardeja. Näiden tuotteiden käyttöikä vaihtelee merkittävästi käyttäjän toimintatapojen, ympäristöolosuhteiden ja käyttöintensiteetin mukaan. ESRS-tietopisteen E5-5, 36a, ” Tiedot mark- kinoille saatettujen tuotteiden odotetusta kestävyydestä suhteessa alan keskiarvoon kussakin tuoteryhmässä” -vaatimuksen mukaisesti konserni arvioi tuotteidensa kestävyyttä suhteessa alan keskiarvoon. Sisäiset tuote- ryhmäasiantuntijat, joilla on laaja kokemus tuotteista ja alasta, antoivat ar- vioita perustuen asiantuntemukseensa ja analyysiin. Asiantuntijat arvioivat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotteiden käyttöikään, tunnistivat en- nenaikaisen kulumisen yleisimmät syyt ja vertasivat konsernin tuotteiden kestävyysominaisuuksia alan yleisiin käytäntöihin. ”Tuotteiden odotettu kestävyys” -taulukossa esitetyt tiedot eivät ole muuttuneet edellisvuodesta, ja taulukko kuvastaa myös vuoden 2024 lukuja.
Tuotteiden odotettu kestävyys
Tuote
Odotettu kestävyysindeksi
Toimialan keskiarvoindeksi
Vieheet – Rapala kovavieheet
150
100
Vieheet – Rapala pehmytvieheet
120
100
Vieheet – Muut
120–150
100
VMC-koukut
110–150
100
VMC-jigipäät
120
100
Vieherasiat
110–120
100
Okuma-vavat
120
100
Okuma-kelat
120
100
Rapala-työkalut ja tarvikkeet
120
100
54
Resurssien ulosvirtaukset
2025
2024
Kierrätettävien aineiden osuus tuotteissa (%)
2,5
0,3
Kierrätettävien aineiden osuus pakkauksissa (%)
59,7
27,9
Syntyneen jätteen kokonaismäärä (t)
1 571
1 938
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
33
80
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen ja uudelleenkäyttöä varten valmisteltujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
13
43
Kierrätystä varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
18
15
Muita hyödyntämistoimia varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
1
23
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
1 048
1 159
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen ja uudelleenkäyttöä varten valmisteltujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
90
33
Kierrätystä varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
345
581
Muita hyödyntämistoimia varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
612
546
Loppukäsittelyyn ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
232
267
Loppukäsittelyyn polttamalla ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
119
47
Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
8
2
Muuhun loppukäsittelyyn ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)
105
218
Loppukäsittelyyn ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
258
432
Loppukäsittelyyn polttamalla ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
129
86
Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
105
106
Muuhun loppukäsittelyyn ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)
24
240
Kierrättämättömän jätteen määrä (t)
490
699
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus (%)
31
36
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t)
265
347
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä (t)
0,00
0,00
55
Jätteen määrä väheni edelliseen raportointikauteen verrattuna. Muutos liittyy pääasiassa tuotantomäärien laskuun tietyissä tuotantoyksiköissä, erityisesti Isossa-Britanniassa ja Virossa. Vähennys heijastaa ensisijaisesti operatiivi- sen toiminnan tasoa eikä merkittäviä muutoksia jätehuollon käytännöissä.
Konsernin tuotanto- ja jakelutoiminnoissa syntyy useita keskeisiä jäte- virtoja, jotka liittyvät pääasiassa materiaalien käsittelyyn, pakkaamiseen ja operatiiviseen toimintaan. Näitä ovat seuraavat:
Tuotantojäte: metallilastut, puu- ja muovijäte sekä pinnoitteet/ sivutuotteet uistinten, koukkujen ja muiden välineiden valmistuk- sesta.
Pakkausjäte: kartonki, puiset kuormalavat, muovikääreet ja seka- lainen pakkausjäte tuotejakelusta.
Kemiallinen ja vaarallinen jäte: maalijäämät, liima- ja pinnoitejäte, puhdistusliuottimet ja kontaminoituneet imeytysaineet tuotanto- prosesseista.
Sekajäte ja toiminnasta aiheutuva jäte: Tuotantoprosessien jäte- vesi, biojäte, energiajäte ja sekalainen yhdyskuntajäte toimipai- koista.
Jätettä muodostui kaikkiaan 1 571 tonnia, joka koostuu sekä vaaralli- sista että tavanomaisista jätemateriaaleista.
Tavanomainen jäte (1 307 t):
Tuotannosta ja operatiivisista toiminnasta syntyvä prosessijäte- vesi (593 t).
Biomassa: kartonki, paperi, puulastut, puupakkaukset ja biojäte (363 t).
Ei-metalliset mineraalit: yleinen sekajäte, energiajäte ja kierrätettä- vät materiaalit (217 t).
Metallit: metalliromu ja koneistusjätteet valmistuksesta (85 t).
Muovit: pakkausmateriaalit, ABS-muovijäte ja kutistemuovi (48 t).
Vaarallinen jäte (n. 265 tonnia)
Vaaralliset aineet: jätekemikaalit, kemikaalijäämät, liuottimet, kon- taminoituneet suodatuskakut, peittaushapot, teollisuusprosessien lietteet ja elohopeaa sisältävät loisteputket (264 t).
Metallit: Metallipinnoituksen ja pintakäsittelyjen jäämät, myös nikkeli ja kulta (1 t).
Konserni kehittää aktiivisesti menetelmiään, joilla tietoja kerätään tuot- teiden ulosvirtauksista ja kierrätysmateriaalin osuudesta, raportoinnin täsmällisyyden ja yhdenmukaisuuden parantamiseksi. Rapala VMC:llä on tiedot omissa toimipaikoissaan valmistetuista tuotteista. Laskelmat perustuvat tuotannossa käytettyihin materiaaleihin, ja näin voidaan antaa tarkat tiedot materiaalin koostumuksesta ja kierrätysmateriaalien osuudesta. Raportoitu kierrätysmateriaalin osuus lasketaan suhteessa kaikkien raportointikauden aikana tuotannossa käytettyjen materiaa- lien kokonaispainoon. Nämä tiedot muodostavat perustan konsernin laskentamenetelmälle. Tarkkaa kappaletason materiaaliraportointia kehitetään parhaillaan, ja tämä tulee parantamaan materiaalien kier- rätyspitoisuuden raportoinnin tarkkuutta merkittävästi.
Jokainen paikallinen yksikkö vastaa jätetyyppien ja loppukäsittelyta- pojen raportoinnista konsernin kestävyysraportointijärjestelmän kautta. Markkinoille saatettujen tuotteiden tuottamien jätevirtojen osalta laskel- mat rajoittuvat pakkausjätteeseen, koska konsernilla ei ole näkyvyyttä siihen, miten kuluttajat käyttävät ja hävittävät sen tuotteita. Jätteiden laskentamenetelmässä suorat raportit jätetyypeistä ja loppukäsittelyta- voista tulevat suoraan toimintayksiköiltä. Tämä varmistaa yhdenmukai- suuden ja läpinäkyvyyden koko organisaatiossa. Pakkausjäte lasketaan omien tuotantolaitosten markkinoille saattamien pakkausmateriaalien perusteella, ja tämä määrä skaalataan kattamaan konsernin koko tuo- tevalikoima ja vuotuinen myynti.
Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti suunniteltujen tuotteiden luokittelu perustuu selkeisiin kriteereihin. Tuotteita pidetään kierto- talouteen perustuvina, jos ne on suunniteltu kestäviksi, uudelleen- käytettäviksi tai niissä käytetään materiaaleja, jotka ovat esimerkiksi
kierrätettävyyttä tai uusiutuvien luonnonvarojen osuutta koskevien kiertotaloustavoitteiden mukaisia. Tässä luokituksessa oletetaan, että tuotteiden materiaalit on tarkoitettu pysymään käytössä pidempään. Konsernin tuotteet on suunniteltu kestäviksi, ja monissa on vaihdetta- via osia, mikä pidentää niiden käyttöikää. Konsernilla ei ole näkyvyyttä tuotteiden keskimääräiseen käyttöikään, sillä niiden kestävyys vaih- telee merkittävästi käyttäjän toimintatapojen, ympäristöolosuhteiden ja käyttöintensiteetin mukaan. Pakkausjäte on laskelmissa etusijalla, koska se on olennaisempaa kuin itse tuotteissa käytetyt materiaalit.
Näiden luokitusten tiedot ovat peräisin sekä suorista mittauksista että arvioista. Toiminnasta aiheutuvan jätteen tiedot mitataan suoraan ja niistä raportoidaan paikallisissa yksiköissä, kun taas pakkausjättee- seen sovelletaan arvioita, jotka perustuvat jätteiden määrää koskeviin standardoituihin oletuksiin.
56
Yhteiskunnalliset tiedot
KESTÄVYYSSELVITYS
RAPALA VMC Vuosiraportti 2025
57
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)
Taulukko: Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset
Arvoketju
Aikahorisontti
Vaikutuksen luonne
Kuvaus
Hallinta
Oma toiminta
Lyhyt-pitkä
Kielteinen
Työntekijöiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Fyysiset riskit ovat suurempia tuotanto- ja varastotyöntekijöillä koneiden käytön, raskaiden nostojen ja kemikaalialtistuksen vuoksi, kun taas toimistotyöntekijät tai esihenkilö voivat altistua suuremmalle psykososiaaliselle kuormitukselle.
Rapala VMC työllistää ja tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Tämä edistää työntekijöiden vakautta, turvallisuutta ja työn jatkuvuutta sekä vahvistaa sitoutumista yritykseen.
Oma toiminta
Lyhyt-pitkä
Myönteinen
Rapala VMC työllistää ja tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Tämä edistää työntekijöiden vakautta, turvallisuutta ja työn jatkuvuutta sekä vahvistaa sitoutumista yritykseen.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju
Aikahorisontti
Kuvaus
Hallinta
Oma toiminta
Lyhyt-pitkä
Turvattomat työympäristöt aiheuttavat toiminnan häiriöitä, mainehaasteita, heikentävät tuottavuutta ja haittaavat osaajien pitämistä. Vaikuttaa omaan toimintaan.
Tapaturmien ja sairauspoissaolojen raportointi ja seuranta
Omien tuotantolaitosten ja varastojen KPI-mittarit, joille on asetettu parannustavoitteet
Henkilöstöä kannustetaan ennakoivaan turvallisuustyöhön. Esimerkiksi tehtaissa keskitytään vaarojen ja riskien ennaltaehkäisevään tunnistamiseen
Oma toiminta
Lyhyt-pitkä
Epätasa-arvoinen kohtelu ja vähäinen moninaisuus aiheuttavat mainehaasteita, haittaavat organisaation resilienssiä ja osaajien pitämistä.
Nimetyt häirintäyhdyshenkilöt jokaisessa yhtiössä
Henkilöstön ja johdon koulutus
Tavoitteena päivittää konsernin Code of Conduct -ohjeistus sekä luoda säännöllinen koulutus- ja arviointiprosessi kaikille työntekijöille
Konsernitason raportointikäytännön käyttöönotto vuoden 2025 aikana valitusten ja syrjintätapausten määrän seuraamiseksi
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju
Aikahorisontti
Kuvaus
Oma toiminta
Lyhyt-pitkä
Työntekijöiden hyvinvointiin ja osallisuuteen panostaminen tarjoaa mahdollisuuksia houkutella ja pitää osaavia osaajia, parantaa tuottavuutta ja rakentaa organisaation resilienssiä.
S1 – OMA TYÖVOIMA
58
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa ”Olen- naiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)” ja ”Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointipro- sesseista (IRO-1)”.
Rapala VMC:n kaksoisolennaisuusarviointi kattaa kaikki konsernin omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt, joihin konsernin toiminta voi olennaisesti vaikuttaa. Tämä kattaa sekä työsuhteiset että muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka työskentelevät konsernin omassa toimin- nassa kaikilla konsernin toiminta-alueilla. Arviointi keskittyy konsernin strategiasta, liiketoimintamallista ja operatiivisista käytännöistä johtu- viin vaikutuksiin, erityisesti työturvallisuuteen ja -terveyteen, yhdenver- taiseen kohteluun, työ- ja yksityiselämän tasapainoon sekä työntekijöi- den oikeuksiin. Kaikki henkilöt, joihin kohdistuu olennaisia vaikutuksia, sisältyvät ESRS 2 -standardin mukaiseen raportointiin.
Rapala VMC:n omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt, joihin kohdis- tuu olennaisia vaikutuksia, ovat koko- ja osa-aikaiset työntekijät sekä muut kuin työsuhteiset työntekijät, kuten itsenäiset ammatinharjoittajat ja kolmansien osapuolten tarjoama työvoima, joka on pääasiallisesti työllistämistoiminnassa mukana. Rapala VMC tunnistaa, että tietyt hen- kilöstöryhmät voivat olla suuremmassa riskissä haitallisille vaikutuksil- le työtehtäviensä luonteen tai työolosuhteidensa vuoksi. Tuotanto- ja varastoympäristöissä työskentelevät työntekijät altistuvat suuremmille fyysisille riskeille, jotka liittyvät koneiden käyttöön, raskaiden taakkojen nostamiseen ja kemikaaleille altistumiseen. Toimistoympäristöissä asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä työskentelevät työntekijät voi- vat puolestaan kohdata lisääntynyttä psykososiaalista kuormitusta työmäärän ja työtehtävien vaatimusten vuoksi. Konsernin ymmärrys näistä eriytyneistä riskeistä perustuu säännöllisiin työturvallisuusriskien arviointeihin, auditointeihin, henkilöstöpalautekanaviin, kyselyihin sekä vuoropuheluun työntekijöiden edustajien kanssa.
Omaan työvoimaan kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset liit- tyvät ensisijaisesti työtapaturmiin, vaarallisiin työolosuhteisiin, epäta- sa-arvoiseen kohteluun sekä psykososiaaliseen kuormitukseen. Nämä vaikutukset liittyvät pääosin yksittäisiin tapauksiin tai paikallisiin olo- suhteisiin, eivätkä ne ole luonteeltaan laaja-alaisia tai järjestelmällisiä tietyillä alueilla. Tunnistetut vaikutukset arvioidaan niiden vakavuuden, laajuuden ja todennäköisyyden perusteella, ja arviointiin osallistuvat asiaankuuluvat sisäiset sidosryhmät sekä tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat.
Omaan työvoimaan kohdistuu myös olennaisia myönteisiä vaikutuksia, kuten vakaata työllisyyttä ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymi- seen. Koulutus, työssäoppiminen ja joustavat työjärjestelyt tukevat työn- tekijöiden hyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nämä myönteiset vaikutukset kohdistuvat laajasti konsernin omaan toimintaan ja tukevat työvoiman pysyvyyttä ja sitoutumista.
Omaan työvoimaan kohdistuvat vaikutukset ovat tiiviisti yhteydessä Rapala VMC:n strategiaan ja liiketoimintamalliin. Konsernin toiminta on riippuvaista osaavasta, hyvinvoivasta ja sitoutuneesta työvoimasta erityisesti tuotannossa, logistiikassa ja asiantuntijatehtävissä. Vuonna 2025 henkilöstön hyvinvointia vahvistettiin entisestään strategisena painopisteenä, mikä heijastaa konsernin riippuvuutta työvoimastaan operatiivisen jatkuvuuden, tuottavuuden ja pitkän aikavälin arvonluon- nin kannalta. Omaan työvoimaan kohdistuvista vaikutuksista ja riippu- vuuksista aiheutuvat olennaiset riskit liittyvät muun muassa toiminnan häiriöihin, tuottavuuden heikkenemiseen, maineriskeihin sekä haasteisiin osaavan työvoiman houkuttelemisessa ja sitouttamisessa. Nämä riskit koskevat erityisesti tehtäviä, joihin liittyy suurempi turvallisuusaltistus tai erityisosaamisvaatimuksia, eivätkä ne kohdistu työvoimaan tasaisesti.
Olennaiset mahdollisuudet liittyvät jatkuviin panostuksiin henkilöstön hyvinvointiin, turvallisuuteen ja sitoutumiseen. Vuonna 2025 konserni otti käyttöön yhtenäisen henkilöstötyytyväisyysmittarin, jonka avulla seurataan kehitystä vuosittain henkilöstötyytyväisyyskyselyn kautta. Lisäksi Rapala VMC on asettanut konsernitason vuosittaiset tavoit-
teet tapaturmien vähentämiselle ja työntekijöiden suositteluindeksille (eNPS) vuosille 2026–2028. Nämä toimenpiteet tukevat parempaa henkilöstön pysyvyyttä, tuottavuutta ja organisatorista kestävyyttä.
Omaan työvoimaan kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuk- sia seurataan määrällisten mittareiden, henkilöstökyselyjen, auditointi- en sekä HR:n ja johdon paikallisen seurannan avulla. Keskeiset omaa työvoimaa koskevat mittarit, kuten sairauspoissaolot ja työtapaturmat, raportoidaan konsernitasolla puolivuosittain. Vuodesta 2026 alkaen konsernin tavoitteena on ottaa käyttöön kuukausittainen konsernitason seuranta työtapaturmaraportoinnissa sekä kehittää konsernitason työ- terveys- ja työturvallisuuspolitiikka. Eettisen toiminnan ja yhtenäisten käytäntöjen vahvistamiseksi konserni suunnittelee päivittävänsä toimin- taohjeensa (Code of Conduct), jota tukevat pakollinen koulutus kaikille työntekijöille, jatkuva arviointisykli sekä koulutuksen sisällyttäminen uusien työntekijöiden perehdytykseen.
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
Rapala VMC on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään kansainvä- lisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Tämä sitoumus näkyy konsernin ihmisoikeuspolitiikassa, työntekijöiden toimintaohjeissa, nollatoleranssipolitiikassa ja ilmiantopolitiikassa, jotka yhdessä vastaavat omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.
Ihmisoikeuspolitiikka on linjassa kansainvälisen ihmisoikeuslain, yri- tystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevan julistuksen sekä YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Politiikassa määri- tellään konsernin sitoumus kunnioittaa työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan, mu- kaan lukien lapsityövoiman, pakkotyön, ihmiskaupan ja muun modernin orjuuden kielto. Rapala VMC soveltaa lapsityövoimaan nollatoleranssia eikä palkkaa alle 15-vuotiaita tai paikallista lakisääteistä alaikärajaa
59
nuorempia henkilöitä sen mukaan, kumpi on korkeampi. Vaarallisen työn alaikäraja on aina 18 vuotta.
Ihmisoikeuspolitiikan lisäksi Rapala VMC soveltaa toimittajia kos- kevaa toimitusketjun eettistä ohjeistoa (Supplier Code of Conduct), joka määrittelee konsernin odotukset vastuullisista toimintatavoista toimitusketjussa. Toimittajien käytännesäännöt sisältävät määräyksiä muun muassa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta, lapsityö- voiman ja pakkotyön kiellosta, työn vapaaehtoisuudesta, kohtuullisis- ta työajoista, oikeudenmukaisesta palkkauksesta sekä työntekijöiden yhdistymisvapaudesta ja työehtosopimusneuvotteluista. Ohjeisto pe- rustuu kansainvälisesti tunnustettuihin työelämän ja ihmisoikeuksien periaatteisiin, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskei- set työelämän perusperiaatteet ja oikeudet.
Työntekijöiden toimintaohjeet määrittävät konsernin eettiset peri- aatteet ja vastuulliset työelämäkäytännöt. Ne edistävät turvallista ja osallistavaa työympäristöä, kieltävät syrjinnän, häirinnän ja seksuaa- lisen häirinnän sekä turvaavat työntekijöiden yhdistymisvapauden ja oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin. Syrjinnän vastainen nollato- leranssi koskee muun muassa etnistä alkuperää, sukupuolta, suku- puolista suuntautumista, ikää, uskontoa, poliittisia mielipiteitä sekä kansallista alkuperää, ja toimintaperiaatteet kieltävät syrjinnän myös muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Rekrytointi, työsuhteet ja uralla eteneminen perustuvat pätevyyteen ja kykyihin.
Nollatoleranssipolitiikassa täsmennetään häirintään ja syrjintään liittyvä kielto sekä työntekijöiden oikeus turvalliseen, terveelliseen ja kunnioittavaan työympäristöön. Rapala VMC:llä ei ole erillisiä toimin- taperiaatteisiin perustuvia sitoumuksia, jotka koskisivat positiivista erityiskohtelua haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, mutta syrjinnän vastaisen nollatoleranssin tavoitteena on suojella kaikkia työntekijöitä yhdenvertaisesti. Kaikilla Rapala VMC:n työntekijöillä on oltava kirjallinen työsopimus, ja konserni noudattaa sovellettavaa
paikallista työlainsäädäntöä sekä sitovia työehtosopimuksia käyttäen tiukinta sovellettavaa vaatimustasoa. Työntekijöiden oikeutta perustaa ammattiliittoja sekä liittyä tai olla liittymättä niihin kunnioitetaan, eikä ammattiliitossa toimimisesta aiheudu seuraamuksia.
Rapala VMC:llä ei tällä hetkellä ole konsernitasoista tapaturmien ehkäisytoimintaohjetta tai hallintajärjestelmää. Sen sijaan paikalliset yksiköt noudattavat erillisiä, maan lainsäädäntövaatimuksiin perustuvia toimintaohjeita ja soveltavat tarvittavia hallintajärjestelmiä.
Rapala VMC käyttää maailmanlaajuista sisäistä viestintäalustaa koko organisaatiota koskevien tärkeiden tietojen jakamiseen. Työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet ovat henkilöstön saatavilla konsernin int- ranetissä. Ilmiantopolitiikka ja siihen liittyvä ilmoituskanava ovat lisäksi ulkoisten sidosryhmien saatavilla konsernin verkkosivuston kautta, jotta asianosaisilla ja täytäntöönpanosta vastaavilla tahoilla on pääsy olennaisiin tietoihin.Säännöllisissä maailmanlaajuisissa ja paikallisissa henkilöstötapaamisissa kerrotaan uusimpia tietoja esimerkiksi yhtiön strategiasta ja taloudellisesta tuloksesta. Vuosittain toteutetaan maa- ilmanlaajuinen henkilöstötyytyväisyyskysely, jolla kerätään palautetta ja näkemyksiä henkilöstöltä. Tietyissä tilanteissa konserni voi tiedottaa myös luottamusmiesten kautta, jotka välittävät tiedot edustamilleen työntekijöille.
Rapala VMC tarjoaa myös kolmannen osapuolen eli WhistleB:n yl- läpitämän ilmiantokanavan, jossa työntekijät voivat ilmoittaa väärin- käytösepäilyistään nimettömästi ja vilpittömässä mielessä. Huolen- aiheista voi ilmoittaa verkkopohjaisen ilmoituskanavan kautta, jossa on mahdollisuus anonyymiin viestintään ja vuoropuheluun. Ilmianto- kanavan kautta vastaanotettuja viestejä voivat tarkastella ja käsitellä vain nimetyt, valtuutetut henkilöt. Heidän toimensa kirjataan lokiin, ja käsittely tapahtuu luottamuksellisesti. Tarvittaessa tutkintaprosessiin voidaan ottaa mukaan muitakin asiantuntevia henkilöitä. Vastaanotet- tuaan ilmoituksen ilmiantotiimi päättää ilmoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilmiantokanavan ohjeiden ja sovellettavan lainsää-
dännön perusteella. Jos ilmoitus hyväksytään, tiimi ryhtyy asianmu- kaisiin tutkintatoimenpiteisiin. Ilmoittaja saa kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta seitsemän päivän kuluessa. Ilmiantotiimi lähettää asianmukaisen palautteen kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja ilmiantokanavaa koskevien ohjeiden mukaisesti.
Lisäksi jokaisessa konsernin yhtiössä on nimetty häirintäyhdyshen- kilö, joka toimii työntekijöille suorana yhteyshenkilönä häirintään tai epäasialliseen käytökseen liittyvissä asioissa. Nämä toimintaohjeet ja prosessit tukevat olennaisten vaikutusten tunnistamista, hallintaa ja korjaamista.
Omaan työvoimaan liittyvien toimintaperiaatteiden täytäntöönpa- nosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Seuranta on osa konsernin laajempia hallinto- tapakäytäntöjä. Politiikkoja sovelletaan kaikkiin työntekijöihin kaikissa konsernin toimipaikoissa ja tarvittaessa myös toimitusketjuun.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa (S1-2)
Rapala VMC ottaa aktiivisesti oman henkilöstönsä näkökannat huo- mioon päätöksentekoprosesseissaan, joilla pyritään hallitsemaan heihin kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia. Yhteydenpito tapahtuu sekä maailmanlaajuisten että paikallisten kanavien kautta. Näin voidaan varmistaa, että henkilöstön näkökannat muokkaavat toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Yhteydenpito tapahtuu suoraan oman työvoiman tai työntekijöi- den edustajien kanssa paikallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mu- kaisesti. Yhteydenpidon tiheys vaihtelee toimipaikoittain, mutta sitä tapahtuu yleensä vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteydenpidon vaiheet riippu- vat kyseessä olevasta olennaisesta, tosiasiallisesta ja mahdollisesta, myön- teisestä ja/tai kielteisestä vaikutuksesta. Tavoitteena on saada työntekijät jo ennakolta mukaan ehkäisemään ongelmia, seuraamaan ja parantamaan käytäntöjä jatkuvasti sekä reagoimaan erityisiin huolenaiheisiin. Alueellisella
60
tasolla yhteydenpidosta vastaa pääasiassa paikallinen johto, maailmanlaa- juisella tasolla prosessia valvoo puolestaan globaali johtoryhmä. Konsernilla ei ole tällä hetkellä yleistä puitesopimusta. Tällä hetkellä konserni ei harjoita erillistä yhteydenpitoa oman työvoiman tai työntekijöiden edustajien kanssa erityisesti hiilipäästöjen vähentämiseen tai siirtymään kohti vähähiilisempiä tai ilmastoneutraaleja toimintoja liittyvistä vaikutuksista.
Rapala VMC toteutti vuonna 2025 maailmanlaajuisen henkilöstötyytyväi- syyskyselyn, joka painottui yhdenvertaisuuteen, johtajuuteen, hyvinvointiin ja työpaikkakulttuuriin. Kyselyyn vastasi noin 70 % maailmanlaajuisesta työvoimasta. Ylin johto kävi tulokset läpi, ja niiden pohjalta on laadittu toi- mintasuunnitelmat. Vuosittain toteutettavaan kyselyyn osallistuvat kaikki yksiköt maailmanlaajuisesti. Lisäksi vuoden 2025 sidosryhmäkyselyssä, johon osallistui työntekijöitä yhtenä keskeisenä vastaajaryhmänä, kartoitet- tiin tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, sekä myönteisiä että kielteisiä. Henkilöstötyytyväisyyskyselyyn kytketty globaali mittari, Employee Net Pro- moter Score (eNPS), otettiin käyttöön uusimmassa kyselyssä, ja seuraavalle kolmen vuoden strategiselle kaudelle asetettiin parannustavoitteet.
Paikallisia yhteydenpitomekanismeja ovat henkilöstötoimikunnat, kuten työsuojelutoimikunnat ja työntekijäfoorumit, joiden kautta työntekijät voivat tuoda asioita paikallisjohdon tietoon. Henkilöstöpalavereissa johtajat voivat kerätä suoraa palautetta työntekijöiltä. Tietyissä toimipaikoissa järjestetään paikallisen johdon ja luottamusmiesten kaltaisten työntekijöiden edustajien säännöllisiä palavereja, joissa käsitellään erityisiä huolenaiheita. Myös kehi- tyskeskustelut ja tuloksellisuuden arvioinnit tarjoavat työntekijöille mahdol- lisuuden saada palautetta esihenkilöiltään ja antaa sitä heille.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
Rapala VMC:n yleinen prosessi olennaisten kielteisten vaikutusten kor- jaamiseksi koostuu seuraavista vaiheista ja toimenpiteistä. Paikallisia eroja voi esiintyä:
Ilmoittamiseen kannustaminen: konserni kannustaa aktiivisesti työntekijöitä ilmoittamaan kaikista tapaturmista ja vaaratilanteis- ta, myös häirintätapauksista tai läheltä piti tilanteista, paikallisten raportointiohjeiden mukaisesti.
Ohjeet esihenkilöille: esihenkilöille annetaan ohjeet siitä, miten ilmoitetut huolenaiheet eskaloidaan tarvittaessa, ja näin varmiste- taan asianmukaisiin toimiin ryhtyminen.
Vaaratilanteiden tutkinta: kaikki ilmoitetut tapaukset tutkitaan perusteellisesti, jotta olosuhteet voidaan ymmärtää ja osapuoliin kohdistuva vaikutus arvioida.
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: tutkinnan tulosten perusteella konserni tunnistaa ja toteuttaa toimenpiteitä vastaavien vaarati- lanteiden ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.
Jos olennaisia kielteisiä vaikutuksia aiheutuu, mahdolliset korjaustoi- met vaihtelevat tilanteen ja sen vakavuuden mukaan. Työtapaturman tai häirintätapauksen yhteydessä työnantaja voi tarjota sairaanhoitoa esimerkiksi korvaamalla hoitokulut tai tarjota mahdollisuuksia terapi- aan. Konserni voi myös toteuttaa esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen, monimuotoisuuteen, osallistamiseen tai turvallisuuskäytäntöihin liitty- vää koulutusta tietoisuuden lisäämiseksi ja tulevien vaaratilanteiden vähentämiseksi. Jos työolot tai menetelmät osoittautuvat vaarallisiksi, konserni voi muun muassa uudistaa laitteita, tarjota henkilönsuojaimia tai suunnitella työprosesseja uudelleen. Korjaavien toimenpiteiden te- hokkuutta arvioidaan tapauskohtaisesti asian käsittelystä vastaavassa yksikössä. Arviointi voi perustua esimerkiksi tapauksen jälkiseurantaan, työturvallisuus- tai HR-tutkinnan tuloksiin sekä sovellettavan paikallisen lainsäädännön mukaisiin menettelyihin.
Työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan henkilöstön edustajien, kuten työsuojeluvaltuutettujen tai luottamusmiesten, kautta. Lisäksi jokaisessa konsernin yhtiössä on nimetty häirintäyhdyshenkilö, joka toimii työntekijöille suorana yhteyshenkilönä häirintään tai epäasialli-
seen käytökseen liittyvissä asioissa.Edustajat voivat tiedottaa huolenai- heista edelleen paikalliselle johdolle. Joissakin toimipaikoissa on myös HR-yhteyshenkilö tai tiimi, jonka kanssa huolenaiheista tai tarpeista voi keskustella. Rapala VMC on ottanut käyttöön vuotuiset maailman- laajuiset henkilöstökyselyt, jotka tarjoavat työntekijöille ylimääräisen anonyymin palautemekanismin. Joissakin toimipaikoissa on palaute- tai ehdotuslaatikoita, joihin voi jättää viestinsä nimettömästi. Näiden mekanismien lisäksi huolenaiheita voidaan nostaa esille paikallisissa henkilöstöpalavereissa, tiimipalavereissa, kehityskeskusteluissa tai kahdenvälisissä tapaamisissa esihenkilön kanssa. Vakavammissa tapauksissa tai väärinkäytösepäilyissä Rapala VMC:n oma henkilöstö tai ulkopuoliset tahot voivat ilmoittaa huolenaiheista konsernin ilmian- tokanavan kautta.
Konserni tukee huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitettujen kana- vien saatavuutta antamalla esihenkilöille ohjeet ilmoitettujen huolen- aiheiden eskaloimisesta, tarjoamalla useita virallisia ja epävirallisia ilmoituskanavia paikallisella tasolla sekä mahdollistamalla anonyymit ilmoitusmekanismit henkilöstökyselyiden, palautevälineiden ja ilmian- tokanavan kautta. Rapala VMC tiedostaa tarpeen vahvistaa näiden kanavien saatavuutta ja työntekijöiden tietoisuutta niistä lähettämällä työntekijöille muistutuksia eri tavoista ilmoittaa huolenaiheista ja epä- kohdista.
Vuosittain toteutettavilla henkilöstötyytyväisyyskyselyillä seurataan henkilöstön mahdollisesti esille nostamia epäkohtia vertaamalla tulok- sia edelliseen vuoteen. Myös HR-osasto tai työsuojeluhenkilöstö seuraa heille ilmoitettuja asioita varmistaakseen, että tilanteet ratkaistaan ja korjaaviin toimiin ryhdytään. Ilmiantotiimi seuraa ilmiantokanavan kaut- ta esiin tuotuja aiheita tunnistaakseen järjestelmään liittyviä ongelmia ja mahdollisia alueita, joilla käytäntöjä tai prosesseja voidaan paran- taa. Keskeisiä mittareita, kuten vastaanotettujen ilmoitusten määrää ja tutkintaan johtaneiden ilmoitusten osuutta, seurataan ja lukujen pe- rusteella arvioidaan ilmiantojärjestelmän toimivuutta.
61
Varmistaakseen, että ilmoitusten tekijöitä suojataan vastatoimilta, kaikki viestit salataan. Viestin lähettäjän nimettömyyden varmistami- seksi WhistleB poistaa viestistä kaikki metatiedot, myös IP-osoitteet. Viestin lähettäjän ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään myöhemmäs- sä yhteydenpidossa ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden kanssa.
Rapala VMC:n henkilöstötyytyväisyyskyselyt ovat anonyymejä ja si- sältävät mahdollisimman vähän taustatietoa, jotta yksittäisiä henkilöitä ei voida yhdistää heidän vastauksiinsa. Kyselystä vastaava HR-osasto käsittelee myös avoimet kommentit ja tekee niistä yhteenvedon, eikä niitä näytetä alkuperäisessä muodossaan laajemmalle kohderyhmälle, kuten johdolle.
Useissa maissa, joissa Rapala VMC toimii, kuten Euroopan maissa, laki suojelee työntekijöiden edustajia, jotta he voivat hoitaa edustus- tehtäviään tehokkaasti pelkäämättä irtisanomista tai muita kielteisiä seurauksia. Työntekijöiden edustajan irtisanomista koskevat usein tiukemmat vaatimukset. Konserni on kuitenkin tietoinen siitä, että joissakin maissa suojatoimet voivat olla vähemmän virallisia, jolloin työntekijöiden edustajien voi olla vaikeampi ilmoittaa huolenaiheista seurauksia pelkäämättä.
Rapala VMC ei ole toistaiseksi virallisesti arvioinut, missä määrin työntekijät luottavat näihin mekanismeihin ja rakenteisiin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan. Tämä alue on tunnistettu mahdolliseksi tulevaksi arviointi- ja parantamiskohteeksi. Työntekijöiden tietoisuutta konsernin ilmiantokanavasta arvioitiin analysoimalla vastaanotettujen ilmoitusten määrää ja konsultoimalla paikallista HR-henkilöstöä asiassa. Näistä arvioinneista saatu palaute osoittaa, että tietoisuudesta kanavasta on edelleen parantamisen varaa. Harkinnan alla on myös toinen kanava vähemmän vakaville valituksille.
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)
Rapala VMC hallitsee omaan työvoimaan liittyviä olennaisia vaikutuk- sia, riskejä ja mahdollisuuksia konsernitason strategisten tavoitteiden ja paikallisten toimenpidesuunnitelmien kautta. Vuonna 2025 globaali henkilöstötyytyväisyyskysely yhdenmukaistettiin kaikissa yksiköissä ja käyttöön otettiin yhtenäinen Employee Net Promoter Score (eNPS) -mit- tari kehityksen systemaattiseksi seuraamiseksi. Yksiköt laativat tulosten perusteella omat kehitystoimenpiteensä. Strategiakaudelle 2026–2028 hallitus hyväksyi LTIFR- ja eNPS-mittarit keskeisiksi henkilöstöön liittyviksi strategisiksi mittareiksi, joille on asetettu vuosittaiset parannustavoitteet.
Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi konserni on toteuttanut erityisesti tuotantoympäristöissä konkreettisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat työturvallisuusohjeiden mo- dernisointi ja digitalisointi sekä ohjeiden tarjoaminen työntekijöiden ym- märtämällä kielellä, kriisi- ja vaaratilannekoulutukset kaikille työntekijöille, henkilönsuojainten modernisointi ja parempi saatavuus sekä koneiden turvallisuuspäivitykset. Konserni suunnittelee kuukausittaisen tapatur- maseurannan käyttöönottoa vuodesta 2026 alkaen sekä konsernitason työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan laatimista käytäntöjen yhdenmu- kaistamiseksi.
Todellisiin kielteisiin vaikutuksiin vastataan tapauskohtaisesti. Toi- menpiteisiin voi sisältyä välitön tuki vaikutuksen kohteena oleville työntekijöille, kuten lääkinnällinen hoito tai neuvonta, työolosuhteiden mukauttaminen, toimintaohjeiden tai menettelytapojen tarkistaminen tai lisäkoulutuksen tarjoaminen. Toimenpiteet hallinnoidaan pääosin paikallisella tasolla.
Toimenpiteiden ja aloitteiden vaikuttavuutta seurataan muun muassa mittareiden ja raporttien, työtapaturma- ja sairauspoissaolotietojen, henkilöstötyytyväisyyskyselyjen, henkilöstöpalautteen sekä HR:n ja joh- don havaintojen avulla. Keskeiset omaa työvoimaa koskevat mittarit ra- portoidaan konsernin kestävyysraportointiohjelmistoon puolivuosittain. Employee Net Promoter Score -mittari (eNPS) otettiin käyttöön vuonna 2025 toteutetussa globaalissa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä, ja sitä tullaan seuraamaan vuosittain toimenpiteiden tulosten arvioimiseksi.
Omaan työvoimaan kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tunnistetaan useiden kanavien kautta, kuten kaksoisolen- naisuusanalyysin, ilmiantokanavan, maailmanlaajuisen henkilöstöky- selyn, työntekijöiden edustajilta saadun palautteen, paikallisen työ- turvallisuushenkilöstön sekä auditointien ja riskinarviointien avulla. Tarvittavat toimenpiteet määritetään tapauskohtaisissa arvioinneissa, joihin osallistuvat paikallinen johto, HR ja työturvallisuushenkilöstö sekä tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat.
Epätasa-arvoiseen kohteluun ja epäasialliseen toimintaan liittyvien riskien lieventämiseksi konsernin Code of Conduct päivitetään ja kaikki työntekijät koulutetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Koulutus sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytykseen ja sitä toistetaan säännöllisin väliajoin. Valitus- ja syrjintätapausten raportointi on kes- kitetty konsernitasolle seurannan vahvistamiseksi.
Omaan työvoimaan liittyviä olennaisia mahdollisuuksia hyödynne- tään panostamalla turvallisuuteen, sitoutumiseen ja osaamisen kehit- tämiseen. eNPS-mittarin kytkeminen strategisiin tavoitteisiin vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja organisatorista resilienssiä. Suunnitteilla oleva konserninlaajuinen koulutusalusta tukee sisäisen osaamisen ke- hittämistä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Toimenpiteiden odotetaan tukevan henkilöstön pysyvyyttä, parantavan tuottavuutta ja vahvistavan työnantajamielikuvaa.
62
Henkilöstöön liittyviä vaikutuksia hallitaan kohdentamalla resursseja työturvallisuusinvestointeihin, koneiden turvallisuusparannuksiin, henki- lönsuojaimiin, koulutukseen, HR-toimintoihin ja raportointijärjestelmiin. Investoinnit sisältyvät normaaliin budjetointiin. Toimien vaikuttavuutta seurataan puolivuosittaisella raportoinnilla, vuosittaisella henkilöstöky- selyllä, tapaturmatietojen seurannalla sekä LTIFR- ja eNPS-tavoitteiden toteutumisen kautta.
Rapala VMC varmistaa, että sen toiminta ei aiheuta tai edistä omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia, noudattamalla kansainvälisiä standardeja, kuten kansainvälistä ihmisoikeuslakia, YK:n ohjaavia periaatteita ja ILO:n yleissopimuksia. Työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet noudattavat paikallisia työlakeja ja työehtosopimuk- sia, ja ne kieltävät pakkotyön, lapsityövoiman käytön ja hyväksikäytön. Tuotanto- ja varastointiyksiköt noudattavat tiukkoja työturvallisuuskäy- täntöjä, suorittavat auditointeja ja järjestävät säännöllistä koulutusta riskien minimoimiseksi. Syrjinnän vastaista nollatoleranssia noudate- taan, ja sitä tukevat keskeisissä toimipaikoissa järjestettävä monimuo- toisuuskoulutus sekä useissa maissa nimetyt häirintäyhteyshenkilöt. Kolmannen osapuolen ylläpitämä ilmiantokanava tarjoaa työsuhteisille ja muille kuin työsuhteisille työntekijöille luottamuksellisen järjestelmän huolenaiheista ilmoittamiseen.
Resursseja kohdennetaan taloudellisiin, inhimillisiin ja teknologisiin osa-alueisiin, jotta työvoimaan liittyviä vaikutuksia voidaan hallita. Investoinnit tukevat työterveydenhuoltoa, kestävyysraportointia, tur- vallisuuden parantamista ja koulutusta. Paikalliset HR-ammattilaiset, turvallisuusasiantuntijat ja konsernitason vaatimustenmukaisuus- ja vastuullisuustiimit huolehtivat toiminnan valvonnasta. Teknologiset työ- kalut, kuten maailmanlaajuinen kestävyysraportointialusta, helpottavat muun muassa henkilöstön sairauspoissaoloja, tapaturmia ja palkkaero- ja koskevien tietojen keräämistä ja analysointia sekä varmistavat siten tietoon perustuvan päätöksenteon ja jatkuvan parantamisen.
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
Vuonna 2025 konserni arvioi uudelleen omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteensa varmistaakseen niiden paremman yhdenmukaisuuden olennaisten kielteisten ja myönteisten vaikutusten sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnan kanssa. Uuden strategiakauden myötä tavoitekehikkoa päivitettiin vahvistamaan olennaisten vaikutus- ten hallintaa ja pitkän aikavälin arvonluontia.
Päivitetyt tavoitteet on asetettu tulevalle kolmivuotiselle strategia- kaudelle aiemman vuosittaisten kiinteiden tavoitteiden lähestymista- van sijaan. Keskeisiin muutoksiin kuuluu henkilöstön kokonaisvaltaista
työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia seuraavan työntekijöiden Net Promoter Score -mittarin (eNPS) käyttöönotto vuosittaisena mittarina sekä pois- saoloon johtaneiden tapaturmien taajuusluvun (LTIFR) säilyttäminen keskeisenä työterveys- ja -turvallisuusmittarina, jonka tavoitetasot on määritelty vertaamalla suoriutumista verrokkiryhmiin. Lisäksi käyttöön on otettu uusi Code of Conduct -koulutustavoite, jonka tarkoituksena on vahvistaa konsernin toimintakulttuuria, työoloja ja yhdenvertaista kohtelua koko konsernissa. Aiemmin sovellettu henkilöstökoulutukseen liittyvä tavoite on poistettu tiedon luotettavuuteen liittyvien haasteiden ja yhtenäisten koulutusmääritelmien puuttumisen vuoksi, ja sen tilalle on otettu mittareita, joiden katsotaan tarjoavan merkityksellisemmän ja kokonaisvaltaisemman kuvan henkilöstöön liittyvästä suoriutumisesta.
Olennainen aihe
Tavoitteeseen liittyvä IRO:n tyyppi
Tavoite
Perusvuosi 2024
Tulos 2025
Tavoite 2026
Tavoite 2027
Tavoite 2028
Työolot
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski ja mahdollisuus
Tapaturmataajuus, poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTIFR)
26,1
18,2
20,9
15,7
9,1
Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdol- lisuudet kaikille
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski ja mahdollisuus
Henkilöstön tyytyväisyysindeksi (eNPS)
NA
4
10
15
20
Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdol- lisuudet kaikille, muut työhön liittyvät oikeudet
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski ja mahdollisuus
% sisäisestä henkilöstöstä, joka on koulutettu päivitettyyn eettiseen ohjeistoon (Code of Conduct)
0%
0%
40%
100%
100% Uudet työntekijät
63
Sidosryhmät eivät olleet suoraan mukana tavoitteiden asettamisessa. Yhtiön omilla tuotantolaitoksilla henkilöstö osallistuu työterveyteen ja -tur- vallisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen seurantaan, ja heillä on mahdollisuus seurata paikallisella tasolla mittareita, kuten työtapaturmien määrää. Muiden henkilöstöön liittyvien tavoitteiden, kuten sairauspoissa- oloprosentin ja henkilöstökoulutukseen tehtyjen investointien, osalta tieto ei ole ollut säännöllisesti henkilöstön saatavilla. Henkilöstön osallistumista pyritään jatkossa vahvistamaan parantamalla uusien, hyväksyttyjen hen- kilöstötavoitteiden seurantatiedon näkyvyyttä ja säännöllistä viestintää.
Henkilöstö osallistuu suoraan toiminnan tuloksiin liittyvien kokemus- ten ja parannusten yksilöintiin, erityisesti työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa konsernin tuotantoyksiköissä. Työntekijät osallistuvat turvallisuuteen liittyviin tarkasteluihin ja keskusteluihin, joiden tavoitteena on tunnistaa paikallisia kehitystarpeita. Lisäksi globaalin henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään sekä konsernitasolla että paikallisesti, ja on muodostet- tu työryhmiä, joissa on edustettuna sekä henkilöstö että johto kokemusten tunnistamiseksi ja parannustoimenpiteiden määrittelemiseksi.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
Henkilöstöön liittyvien tunnuslukujen muutokset edelliseen raportointikau- teen verrattuna johtuvat pääasiassa henkilöstömäärän normaalista vaihte- lusta. Lisäksi joidenkin raportointikaudella käyttöönotettujen tai kehitettyjen mittareiden, kuten henkilöstön sitoutumista kuvaavien tunnuslukujen, osalta suora vertailu edelliseen vuoteen on rajallinen.
Sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 2025
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 2024
Naiset
699
673
Miehet
679
700
Muut
0
0
Ei ilmoitettu
0
0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
1 378
1 373
Maa
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 2025
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 2024
Viro
515
488
Ranska
165
171
Suomi
121
144
Indonesia
109
107
Yhdysvallat
109
101
Iso-Britannia
54
57
Muut
305
305
Yhteensä
1 378
1 373
2025
Naiset
Miehet
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
699
679
0
0
1 378
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
654
642
0
0
1 296
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
39
33
0
0
72
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
6
4
0
0
10
2024
Naiset
Miehet
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
673
700
0
0
1 373
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
640
663
0
0
1 303
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
31
35
0
0
66
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2
2
0
0
4
Nämä arvot ovat yhdenmukaisia tilinpäätöksen taulukossa ilmoitet- tujen edustavimpien henkilömäärälukujen (1 373) kanssa. Ero johtuu laskentamenetelmien eroista joissakin juridisissa yksiköissä.
Työntekijöiden vaihtuvuus
2025
2024
Raportointikauden aikana lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä
319
404
Työntekijöiden vaihtuvuus
23,2 %
29,4 %
Henkilöstömäärät ilmoitetaan vuoden lopun, tarkemmin sanoen jou- lukuun lopun lukujen perusteella. Raportoidut luvut edustavat henkilö- määrää, eivät kokoaikavastaavia (FTE). Henkilömäärällä tarkoitetaan sellaisten henkilöiden kokonaismäärää, joilla on voimassa oleva työso- pimus konsernin kanssa, heidän aktiivisesta työtilanteestaan riippumat- ta. Tähän sisältyvät myös työntekijät, jotka ovat väliaikaisesti poissa, kuten vanhempainvapaalla, sairauslomalla tai muutoin pitkään poissa. Koska luvut ilmoitetaan henkilömääränä eikä FTE:nä, osa- tai kokoaikai- siin työjärjestelyihin liittyviä oikaisuja ei tehdä. Jokainen organisaation oikeushenkilö toimittaa tietonsa konsernin kestävyysraportointijärjes- telmän kautta. Tiedot kootaan yhteen konsernitasolla
64
Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
HC
%
2024
2024 %-osuus
Miehet
8
100 %
8
100%
Naiset
0
0
0
0
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
Alle 30 vuotiaat
30–50 vuotiaat
Yli 50 vuotiaat
2025 Ikäjakauma
Työntekijöiden ikäjakauma (henkilömäärä)
222
652
504
Työntekijöiden ikäjakauma (%)
16,2 %
47,1 %
36,7 %
2024 Ikäjakauma
Työntekijöiden ikäjakauma (henkilömäärä)
211
715
447
Työntekijöiden ikäjakauma (%)
15,4 %
52,2 %
32,5 %
Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
2025
2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluva työvoima (%)
96,0 %
98,3 %
Oman työvoiman työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä
0
0
Yhtiön toimipaikoissa työskentelevien muiden työntekijöiden työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä
0
0
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
43
65
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien lukumäärä (miljoonaa työtuntia kohden)
18,2
26,1
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit raportoidaan konsernitasolla. Raportointiin sisältyvät kaikki konsernin yksiköt eikä raportointiscopea ole rajattu maantieteellisesti tai toimipisteittäin. Tiedot kerätään yksiköiltä ja konsolidoidaan konsernitasolla. Työtapaturmien lukumäärä perustuu yksi- köiden raportoimiin työtapaturmiin oman työvoiman osalta. Tapaturmien määrittelyä ei ole vielä täysin harmonisoitu konsernissa, minkä vuoksi osa yksiköistä raportoi kaikki työtapaturmat joissa menetetty työaikaa ja osa raportoi tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet vähintään kahdeksan tunnin poissaolon. Kirjattavien työtapaturmien suhdeluku (tapaturmat mil- joonaa työtuntia kohden) on laskettu jakamalla raportointikauden aikana kirjattujen työtapaturmien lukumäärä kaikkien yksiköiden raportoimilla kokonaistyötunneilla ja kertomalla tulos miljoonalla. Työtunnit perustuvat yksiköiden raportoimiin toteutuneisiin työtunteihin.
Konserni aikoo harmonisoida työtapaturmien määrittelyä sekä tarkentaa tapaturmien seurantaa ja mittaristoa vuoden 2026 aikana raportoinnin yhdenmukaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.
Ansiotuloa koskevat mittarit
2025
2024
Sukupuolten palkkaero (%)
20,8
29,0
Kokonaispalkkasuhde
15,7
17,6
Sukupuolten palkkaero ja vuotuinen kokonaispalkkasuhde raportoidaan konsernin jokaiselta oikeushenkilöltä kerättyjen tietojen perusteella. HR- ja palkanlaskentajärjestelmien hajautetun luonteen vuoksi tiedot kootaan paikallisesti, ja arkaluonteisia palkkatietoja voivat käsitellä ainoastaan valtuutetut henkilöt.
Sukupuolten palkkaero: Kukin oikeushenkilö laskee miesten ja naisten keskimääräisen bruttotuntipalkan erikseen. Arvot toimitetaan konsernille sellaisessa muodossa, ettei niistä voida tunnistaa yksittäisiä työntekijöitä. Konsernitasolla sukupuolten palkkaero lasketaan sen jälkeen painottamalla yksikkökoh- taiset arvot kunkin yksikön henkilömäärän perusteella, jolloin saadaan painotettu keskiarvo.
Vuotuinen kokonaispalkkasuhde: Oikeushenkilöt raportoivat omien palkkaryhmiensä keskimääräisen vuotuisen kokonais- ansion. Konsernitason suhdelukua laskettaessa vertailulu- kuna käytetään korkeinta vuotuista kokonaisansiota, joka on toimitusjohtajan vuotuinen kokonaisansio. Yksikkökohtaiset mediaanit painotetaan myös henkilömäärän mukaan, ja näin saadaan yhteenlaskettu konsernitason arvo.
Raportointikaudella ei ole tehty merkittäviä muutoksia pohjana käytet- tyihin tietoihin tai menetelmiin.
65
Työhön liittyviä, sosiaalisia ja ihmisoikeuskysymyksiä koskevia epäkoh- tia, tapauksia ja valituksia koskevat tiedot kootaan konsernitasoisesti keskitetyn raportointiprosessin avulla. Vuodesta 2025 alkaen kaikki tytäryhtiöt raportoivat vuosittain valitusten ja tapausten määrän konser- nin määrittelemän yhteisen raportointikehyksen mukaisesti. Keskitetyn raportointiprosessin tavoitteena on parantaa tietojen kattavuutta, vertai- lukelpoisuutta ja yhdenmukaisuutta koko konsernissa. Raportoinnissa sovelletaan yhdenmukaistettuja määritelmiä ja raportointiohjeita sen varmistamiseksi, että tiedot kootaan johdonmukaisella tavalla eri yksi- köissä. Raportoidut luvut sisältävät kaikki työhön liittyvät, sosiaali- ja ih- misoikeuskysymyksiä koskevat epäkohdat, valitukset ja tapaukset, jotka on ilmoitettu hyväksyttyjen raportointikanavien kautta. Näihin kanaviin kuuluvat konsernin ilmiantokanavat, OECD:n kansallisille yhteyspisteille tehdyt valitukset sekä tytäryhtiöiden paikalliset raportointikanavat, jotka määräytyvät yksikkökohtaisesti paikallisten prosessien ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi jokaisessa yksikössä on nimetty häirintäyhdyshenkilö, joka toimii yhtenä virallisena ilmoituskanavana.
Konserni tiedostaa, että paikallisten raportointikäytäntöjen kehitty- neisyydessä voi olla eroja erityisesti raportointimallin käyttöönoton alkuvaiheessa, millä voi olla vaikutusta tietojen vertailukelpoisuuteen. Raportointikehystä kehitetään edelleen raportointiprosessien ja tietojen laadun parantamiseksi sekä eriasteisten epäkohtien kattavan huomi- oimisen varmistamiseksi. Vuoden 2024 ja 2025 aikana ei ilmennyt vakavia ihmisoikeusongelmia tai omaan työvoimaan liittyviä tapauksia.
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
2025
2024
Syrjintätapausten lukumäärä
1
0
Omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta tehtyjen valitusten lukumäärä
1
0
OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille tehtyjen valitusten lukumäärä
0
0
Syrjintätapausten, mukaan lukien häirintätapausten, ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä (EUR)
0
0
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
66
Kestävyysselvityksen liitteet
KESTÄVYYSSELVITYS
RAPALA VMC Vuosikatsaus 2025
67
ESRS 2 – Yleiset tiedot
Sivuviittaus
BP-1 BP-2 GOV-1 GOV-2 GOV-3 GOV-4 GOV-5 SBM-1 SBM-2 SBM-3 IRO-1 IRO-2
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence prosessista Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Sidosryhmien edut ja näkemykset Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
ESRS E1 – Ilmastonmuutos
E1.GOV-3 E1.IRO-1 E1.SBM-3 E1-1 E1-2 E1-3 E1-4 E1-5 E1-6
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
ESRS E2 – Pilaantuminen
E2.IRO-1
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET
[TAULUKKO – Luettelo olennaisuuden arviointiin perustuvassa kestävyysselvityksessä huomioon otetuista ESRS-standardien tiedonantovaatimuksista]
1
68
ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3.IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4.IRO-1 E4.SBM-3 E4-1 E4-2 E4-3 E4-4
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5.IRO-1 E5-1 E5-2 E5-3 E5-4 E5-5
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Resurssien sisäänvirtaukset Resurssien ulosvirtaukset
ESRS S1 – Oma työvoima
S1.SBM-3 S1-1 S1-2 S1-3 S1-4 S1-5 S1-6 S1-9 S1-14 S1-16 S1-17
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Monimuotoisuuden mittarit Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
ESRS G1 - Business conduct
ESRS 2:IRO-1 G1.GOV-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
69
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Kestävyysselvityksen kohta
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13
Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 (27), liite II
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytän- töönpanoase-tuksen (EU) 2022/2453 ( 6) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskun- taan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpa- noase-tuksen (EU) 2022/2453 ( 6 ) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotan- toon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin asei- siin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818(7) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuk- sen (EU) 2020/1816 liite II
Ei olennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraa- liuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta
lmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytän- töönpanoasetus (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta
lmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)
MUUHUN EU:N LAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVAT TIETOPISTEET (ESRS 2, IRO-2, 56 kohta
[TAULUKKO – Luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä ja tiedot siitä, mistä kestävyysselvityksen kohdasta ne löytyvät]
2
70
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Kestävyysselvityksen kohta
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys- tavoitteet kohta 34
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön- panoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5
energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5
nergiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimin- taan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön- panoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto- päästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön- panoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästö- hyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytän- töönpanoase-tus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaras-ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
71
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Kestävyysselvityksen kohta
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjan- pitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase-tus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaras-ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelli-set lainat – Vakuuden energiatehokkuus
Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II
Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekis- teri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3
Ei olennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7
Ei olennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8
Ei olennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2
Ei olennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1
Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7
Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10
Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12
Ei olennainen
72
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Kestävyysselvityksen kohta
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15
Ei olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte 39 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9
Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13
Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5
vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3
Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
73
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Kestävyysselvityksen kohta
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13
Ei olennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4
Ei olennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jät- täminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koske- vat due diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei olennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudat- tamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuks- ien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
74
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Kestävyysselvityksen kohta
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15
Ei olennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6
Ei olennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ei olennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16
Ei olennainen
75
Taloudellinen katsaus
76
Riskienhallinta
Rapala VMC -konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea strate- gian toteuttamista ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinta perustuu konsernin toimintaan liittyvien riskien ja epä- varmuuksien systemaattiseen tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan sekä mahdollisuuksien aktiiviseen hyödyntämiseen.
Riskienhallinnan lähestymistapa
Hallitus seuraa ja arvioi säännöllisesti konsernin taloudellista, toiminnal- lista ja strategista riskiasemaa sekä määrittää riskienhallinnan periaat- teet ja ohjeistukset konsernijohdon toimeenpantaviksi. Konsernijohto vastaa riskienhallinnan koordinoinnista, ja päivittäinen riskienhallinta on delegoitu liiketoimintayksiköiden johdolle.
Vuonna 2025 konsernitason riskienhallinnan keskeiset painopisteet olivat valuuttakurssi-, likviditeetti-, korko- ja vahinkoriskien hallinta. Li- säksi erityistä huomiota kiinnitettiin myyntisaamisten hallintaan, kon- serninlaajuisiin vakuutusohjelmiin sekä strategisen toimitusketjun kehittämiseen.
Seuraavassa esitetään yhteenveto konsernin keskeisistä strategi- sista, toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä sekä niihin liittyvistä riskienhallintatoimenpiteistä. Konsernin liiketoimintaan liittyvät kestä- vyys- ja sääntelyriskit käsitellään konsernin kestävyysraportoinnissa Corporate Sustainability Reporting Directive:n (CSRD) vaatimusten mukaisesti.
Strategiset riskit ja toimintaympäristö
Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat yleiset taloudelliset, poliittiset ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät olosuhteet sen toimintamaissa. Ta- louskasvun hidastuminen, korkea inflaatio ja korkotaso, geopoliittiset
jännitteet, kauppapoliittiset muutokset, kuten tullit, sekä rahoitusmark- kinoiden epävarmuus voivat heikentää kuluttajakysyntää, kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta.
Viime vuosina markkinoihin ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän konfliktit, kauppajännitteet sekä inflaatio. Konserni seuraa aktiivisesti markkina- ja maariskien kehitystä sekä arvioi jatkuvasti keinoja tuotanto- ja jakelukustannusten hallintaan ja toimitusketjun joustavuuden parantamiseen.
Konsernin kysyntä on riippuvainen kuluttajien ostovoimasta ja luot- tamuksesta. Heikentynyt kuluttajakysyntä voi johtaa kysynnän laskuun tai ostojen siirtymiseen, mikä voi vaikuttaa myyntiin myös viiveellä toi- mitusketjun läpimenoaikojen vuoksi. Tätä riskiä pyritään hallitsemaan laajalla maantieteellisellä läsnäololla, hajautetulla asiakaskunnalla sekä tuotannonsuunnittelun jatkuvalla kehittämisellä.
Yhdysvaltojen merkittävä osuus konsernin liikevaihdosta altistaa konsernin muutoksille Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa ja tullijärjes- telmissä. Uusien tullien käyttöönotto tai nykyisten korottaminen voi lisätä kustannuksia, heikentää kysyntää ja painaa katteita, sillä kus- tannusnousuja ei voida aina täysimääräisesti siirtää myyntihintoihin. Konserni seuraa aktiivisesti tulli- ja kauppapoliittista kehitystä ja pyrkii sopeuttamaan hankintaa, tuotantoa, logistiikkaa ja hinnoittelua tilan- teen niin edellyttäessä.
Kilpailu voi kiristyä uusien toimijoiden, teknologioiden ja hinnoitte- lumallien myötä. Alhaiset markkinoille tulon esteet erityisesti kulutus- tuotteissa voivat lisätä kilpailua ja johtaa markkinaosuuden menetyksiin tai hintapaineeseen. Kilpailukykyä tuetaan vahvalla tuotekehityksellä, laajalla brändiportfoliolla, maailmanlaajuisella jakeluverkostolla sekä kyvyllä palvella paikallisia markkinoita markkinakohtaisilla tuotevali- koimilla.
Konsernin brändit ja yritysmaine ovat keskeisiä aineettomia omai- suuseriä. Mahdolliset mainehaitat, laadulliset ongelmat tai epäonnis-
tumiset brändinhallinnassa voivat vaikuttaa negatiivisesti kysyntään ja liiketoiminnan tulokseen. Näitä riskejä hallitaan aktiivisella brändien kehittämisellä, laadunhallinnalla, markkinointiviestinnällä sekä suo- jaamalla tuotemerkit ja muut aineettomat oikeudet juridisin keinoin.
Urheilukalastus kilpailee kuluttajien vapaa-ajasta useiden muiden harrastusmuotojen kanssa. Konserni pyrkii vahvistamaan urheilukalas- tuksen houkuttelevuutta aktiivisella myynnillä ja markkinoinnilla sekä jatkuvalla uusien tuotteiden kehittämisellä. Tutkimus- ja tuotekehitys- toiminnan avulla konserni vastaa kysyntään ja pyrkii myös luomaan uutta kulutuskysyntää.
Toiminnalliset riskit
Konsernin tuotteiden kysyntä on kausiluonteista ja altista ennakoimat- tomille tekijöille, kuten sääolosuhteille ja ympäristötekijöille. Kysynnän kausivaihtelua tasoittavat talvikalastustuotteet sekä myynti eteläisellä pallonpuoliskolla. Tuotannonsuunnittelua kehitetään jatkuvasti, jotta markkinakysynnän muutoksiin voidaan reagoida oikea-aikaisesti.
Toimitushuiput keskittyvät vuosittain lyhyelle ajanjaksolle, mikä lisää toimitusketjun häiriöiden vaikutusta myyntiin. Vastaavasti ennakoitua alhaisempi kysyntä voi johtaa ylimääräisiin varastoihin, koska tilausten muuttaminen lyhyellä aikavälillä on rajallista. Näitä riskejä hallitaan kysynnän ennustamisen, tuotannonsuunnittelun, toimitusketjun tiiviin seurannan sekä varastonhallinnan avulla.
Konsernin tuotanto ja hankinta ovat hajautuneet useisiin maihin, mukaan lukien kehittyvät markkinat, joissa poliittiset, taloudelliset ja sääntelyyn liittyvät riskit voivat olla korostuneita. Näitä riskejä pienenne- tään hajauttamalla tuotantoa ja hankintaa useisiin maihin, ylläpitämällä useita toimittajasuhteita sekä seuraamalla aktiivisesti toimintaympä- ristön ja sääntelyn muutoksia.
77
Toimitusketjun eri osien keskinäinen riippuvuus altistaa konsernin häiriöille, jotka voivat levitä tuotannosta jakeluun. Riskiä hallitaan val- mistus- ja jakeluyhtiöiden tiiviillä yhteistyöllä, varmuusvarastoilla, toimi- tusketjun kehittämisellä sekä jatkuvalla ennustamisen ja suunnittelun parantamisella.
Raaka-aineiden hintavaihtelut, erityisesti metallien, muovien ja puu- raaka-aineiden osalta, voivat vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin ja katteisiin. Konserni pyrkii siirtämään kustannusmuutoksia myyntihin- toihin joko välittömästi tai pidemmällä aikavälillä sekä seuraa markki- nariskejä osana taloudellista riskienhallintaa.
Konsernin toiminta on riippuvaista tuotantolaitoksista, jakelukeskuk- sista ja tietojärjestelmistä. Häiriöt, kuten tulipalot, luonnonkatastrofit, kyberhyökkäykset tai järjestelmäviat, voivat keskeyttää toiminnan ja aiheuttaa taloudellisia tappioita. Vahinkoriskejä hallitaan kattavilla va- kuutusratkaisuilla, vuosittaisilla riskikartoituksilla sekä riskitietoisuuden jatkuvalla ylläpitämisellä. Vakuutusohjelmat huomioivat konserniyhti- öiden väliset riippuvuudet ja kattavat omaisuus- ja keskeytysvahingot, kuljetusvahingot sekä vastuuvahingot. Lisäksi konserni seuraa aiempaa tarkemmin myös petosriskien hallintaa.
Konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yksittäisestä tuotantotekijästä, tuotantolokaatiosta tai toimittajasta. Osaavan henkilöstön saatavuus on kuitenkin tärkeää, ja tätä tuetaan ylläpitämällä hyvää työnantajamai- netta ja toimivia henkilöstösuhteita.
Asiakas- ja markkinariskit
Konsernin asiakaskunta on maantieteellisesti ja määrällisesti hajautu- nut, eikä yksittäisellä asiakkaalla ole merkittävää osuutta liikevaihdosta.
Vaikka konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä asiakkaasta, suurten asiakkaiden menettäminen voisi vaikuttaa kan- nattavuuteen. Tätä riskiä hallitaan laajalla asiakaspohjalla, vahvoilla asiakassuhteilla ja markkinoiden hajautuksella.
Konserni ei harjoita merkittävässä määrin suoraa kuluttajamyyntiä. Tätä ei pidetä sellaisenaan merkittävänä riskinä, koska kuluttajakysyntä on pitkälti sidoksissa brändiuskollisuuteen ja vaihtoehtoisten myynti- kanavien avaaminen on tarvittaessa mahdollista.
Vähittäiskaupan rakenteelliset muutokset, erityisesti verkkokaupan kasvu, voivat muuttaa jakelukanavia, hinnoittelua ja näkyvyyttä mark- kinoilla. Mikäli konserni ei pysty sopeutumaan näihin muutoksiin, sillä voi olla negatiivinen vaikutus myyntiin ja brändin asemaan. Tätä riskiä hallitaan kehittämällä markkina- ja asiakasymmärrystä, seuraamalla ja- kelukanavien muutosta ja vahvistamalla konsernin asemaa eri kanavissa.
Konserniin liittyy myös myyntisaamisiin kohdistuvia luotto- ja mak- sukyvyttömyysriskejä. Näitä riskejä hallitaan seuraamalla asiakkaiden maksukäyttäytymistä aktiivisesti sekä hajauttamalla asiakasriskiä niin, ettei yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä muodosta olennaista koko- naisriskiä.
Taloudelliset riskit
Konsernin taloudelliset riskit koostuvat markkina-, luotto-, korko-, valuutta- ja likviditeettiriskeistä. Hallitus arvioi taloudellisia riskejä useita kertoja vuoden aikana, ja konsernijohto vastaa niiden jatkuvasta seurannasta ja hallinnasta.
Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja rahoituksen saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa konsernin rahoituskus-
tannuksiin ja likviditeettiin. Konserni hallinnoi pääomarakennettaan, velkamääriään ja rahoituslähteitään keskitetysti sekä pyrkii varmista- maan riittävän likviditeetin, tasapainoisen lainamaturiteettirakenteen ja riittävät käytettävissä olevat luottolimiitit.
Konsernin rahoitussopimuksiin liittyy kovenanttiehtoja, joiden täyt- tymistä seurataan säännöllisesti. Konsernijohto ja hallitus seuraavat kovenanttien kehitystä aktiivisesti ja arvioivat tarvittavia toimenpiteitä hyvissä ajoin mahdollisten riskien hallitsemiseksi.
Likviditeettiriskin hallinnasta vastaa konsernin treasury-toiminto, joka seuraa kassatilannetta cash pooling -järjestelmän, kassavirtaennustei- den ja säännöllisen raportoinnin avulla. Konserni pyrkii vähentämään maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä pitämällä käytettävissään riit- tävästi kassavaroja ja muita likviditeettireservejä sekä hajauttamalla rahoituslähteitään.
Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin treasuryssa. Riskiasemaa arvioidaan säännöllisesti, ja hallintakeinoina käytetään rahoituksen maturiteetin hallintaa, rahoituslähteiden valintaa sekä tarvittaessa joh- dannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia.
Valuuttakurssiriskiä syntyy sekä liiketoiminnasta, rahoituksesta että ulkomaisten tytäryhtiöiden nettosijoituksista. Valuuttariskiä hallitaan hallituksen hyväksymän politiikan mukaisesti ensisijaisesti operatiivisin keinoin sekä käyttämällä tarvittaessa valuuttajohdannaisia ja vieraan valuutan määräisiä lainoja.
Luotto- ja vastapuoliriskiä hallitaan keskitetysti rajoittamalla treasu- ry-transaktioita hyväksyttyihin vastapuoliin. Tytäryhtiöiden ylimääräi- set kassavarat pyritään keskittämään cash pool -tileille luottoriskin vähentämiseksi.
Taloudellisia riskejä käsitellään tarkemmin IFRS 7:n mukaisesti kon- sernitilinpäätöksen liitetiedossa 21.
78
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Rapalan VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998.
Osakkeet ja äänioikeudet
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2025 oli 3 552 160,41 euroa ja osakemäärä 39 000 000. Keskimääräinen osakemäärä vuoden aikana oli 39 000 000. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.
Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2025.
Hallituksen valtuutukset
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti enintään 3.900.000 osakkeen antamisesta osa- keannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yh- dessä tai useammassa erässä. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan
käyttää myös kannustinjärjestelyihin yhtiön johdolle sekä avainhenkilös- tölle, mihin tarkoitukseen osakkeita voidaan kuitenkin antaa yhteensä enintään 900.000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamis- ta, ja osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton. Hallitus voi antaa valtuutuksen nojalla osakkeita tai optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia myös muussa kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa (suunnattu osakeanti). Yhtiön hallitus on oikeutettu päättämään kaikista osakkeiden ja op- tio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti enintään 2.000.000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 5,13 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyi- den rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön palkitsemisjärjestelmien tai kannustinohjelmien toteuttamiseen, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa eli suunnattuna hankkimisena hankin-
tahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä niissä markkinapai- koissa, joissa yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi tai muuten markkinoilla hankintahetkellä muodostuvaan hintaan. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.
Omat osakkeet
Joulukuun 2025 lopussa yhtiön hallussa oli 870 159 omaa osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä oli 2,2 %. Kaikkien takaisinostettujen ja yhtiön hallussa olevien osakkeiden keskihinta oli 2,2 euroa.
Yhtiöllä on sopimus ulkoisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöi- den osakepalkkiojärjestelmien hallinnoinnista ja osakkeiden hankinnasta. 31.12.2025 ulkoisen palveluntuottajan omistamia osakkeita oli taseessa 746 268 kappaletta. Nämä osakkeet ovat Allshares Hedging 6 Oy :n omai- suutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmien puitteissa luovutetaan osallistujille. Allshares Hedging 6 Oy:n juridinen omistus on ulkoisella palveluntuottajalla, mutta sopimuksen perusteella Rapala VMC Oyj:n to- siasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä, jonka vuoksi holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä.
79
Osakerekisteri
Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa omalle arvo-osuusrekisterilleen osoitteen tai pankkitilin muutoksista osinkojen maksamiseksi ja mahdollisten muiden osakeo- mistukseen liittyvien asioiden hoitamiseksi.
Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät
Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti 25.3.2021 kahdesta uudesta osake- pohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmien osallistujien tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymi- seen perustuvat kannustinjärjestelmät.
Lisätietoja Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on esitetty lii- tetiedossa 28.
Johdon osakkeenomistus
Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa oli 31.12.2025 suorassa omistuksessa 194 451 yhtiön osaketta, mikä vastaa yhteensä 0,5 % kai- kista osakkeista ja äänimäärästä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta
on esitetty ’Selvitys hallinto- ja ohajausjärjestelmästä 2025’ osiossa.
Osakkeen noteeraus ja kaupankäynti
Yhtiön osake (RAP1V) on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Vuoden 2025 viimeinen noteeraus oli 1,28 euroa. Ylin kurssinoteeraus vuonna 2025 oli 1,99 euroa ja alin 1,17 euroa, keskikurssin ollessa 1,32 euroa. Kaikkiaan 15 571 299 yhtiön osaketta vaihdettiin vuonna 2025, mikä edustaa 39,9 % osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2025.
Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2025 ilman omia osakkeita oli 48,8 milj. euroa. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli -0,23 euroa (-0,07 euroa vuonna 2024). Lisää osakekohtaisia tunnuslukuja on esitetty osassa ’Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut’.
Osinko
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 ei makseta osinkoa.
80
SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025
Osakkeenomistajat
Osakkeita, kpl
%
Viellard Migeon & Cie *
17 126 655
43,9
Nordea rahastot
5 166 427
13,2
Valtion eläkerahasto
1 290 000
3,3
Shimano Singapore Private Limited
889 680
2,3
Jocer Oy Ab
500 000
1,3
Sijoitusrahasto Aktia Capital
420 000
1,1
Kelhu Markku Juhani
400 000
1,0
Kero Tamu-Petri Olavi
368 999
0,9
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
292 007
0,7
Sijoitusrahasto UB Suomi
280 000
0,7
Muut osakkeenomistajat yhteensä
12 266 232
31,5
Yhteensä
39 000 000
100,0
* Viellard Migeon & Cie’n omistaa tytäryhtiönsä De Pruines Industriesin kanssa yhteensä 17 231 965 osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä on 44,2 %.
Osakemäärät sisältävät konsernin hallussa olevat 870 159 omaa osaketta.
OSAKKEENOMISTAJAT OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2025
Omistajaryhmä
Osakkeita, kpl
%
Yritykset
3 425 045
8,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
6 210 223
15,9
Julkisyhteisöt
1 737 307
4,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
53 047
0,1
Kotitaloudet
7 243 274
18,6
Ulkomaat
18 196 161
46,7
Hallintarekisteröidyt
2 134 943
5,5
Yhteensä
39 000 000
100
OMISTUSJAKAUMA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2025
Osakkeiden lukumäärä
Osakkeen- omistajia kpl
%
Osakemäärä, kpl
%
1 - 100
2996
45,1
123 683
0,3
101 - 500
1899
28,6
508 563
1,3
501 - 1 000
667
10,0
536 849
1,4
1 001 - 10 000
903
13,6
2 811 547
7,2
10 001 - 1 000 000
179
2,7
10 115 762
25,9
1 000 001 -
4
0,1
24 903 596
63,9
Yhteensä
6 648
100,0
39 000 000
100
Osakkeen hinta vuonna 2025, %
Rapala VMC Corp
OMX Nordic Small Cap
Rapala VMC Corp
130
120
110
100
90
80
70
60
50
12/24 03/25 06/25 09/25 12/25
Osakkeen hinnan kehitys 2021-2025, EUR
11,0
10,0
9,0
8,0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
12/20 12/21 12/22 12/23 12/24 12/25
81
HALLITUS JA JOHTO
HALLITUKSEN JÄSENET
Alexander Rosenlew
Hallituksen puheenjohtaja 8.5.2025 lähtien
Hallituksen jäsen vuodesta 2023 lähtien
Toimitusjohtaja Orthex Oy
Kansainvälisen johtamisen tutkinto, Insead
Liiketoimintajohtamisen maisteritutkinto (MBA)
Taloustieteiden maisteritutkinto
Syntymävuosi: 1971
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 66 095
Emmanuel Viellard
Hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien
Hallituksen puheenjohtaja 2005–2016, 2024–2025
Viellard Migeon & Cie, toimitusjohtaja
LISI, toimitusjohtaja
MBA ja CPA
Syntymävuosi: 1963
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 2 000
Julia Aubertin
Hallituksen jäsen vuodesta 2014 lähtien
Sijoittaja ja neuvonantaja
KTM (EDHEC)
Syntymävuosi: 1979
Sukupuoli: nainen
Osakeomistus *: -
Vesa Luhtanen
Hallituksen jäsen vuodesta 2020 lähtien
Hallitusammattilainen
Ekonomi
Syntymävuosi: 1961
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: -
Johan Berg
Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien
Hallitusammattilainen
Hanken Kauppakorkeakoulu, Helsinki, 1983–1987: MBA
Syntymävuosi: 1961
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 16 000
Pascal Lebard
Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien
Vanhempi osakas ja perustajajäsen, Montyon Capital
EDHEC Business School - MBA, 1986
Syntymävuosi: 1962
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: -
* Jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet.
Alexander Rosenlew nimettiin hallituksen puheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa 8.5.2025.
Nykyiset hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:
82
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
Toimitusjohtajan apuna konsernin toiminnan suunnittelussa, johta- misessa, strategisten kysymysten valmistelemisessa ja hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamisessa on johtoryhmä (globaali johtoryhmä). Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla käsiteltävästä asiasta riippuen eri kokoonpanoissa.
Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:
Cyrille Viellard
Toimitusjohtaja 7.3.2025 lähtien
Johtoryhmän jäsen 2015 lähtien
MBA, ESSEC
Syntymävuosi: 1977
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 32 435
Arto Nygren
Executive Vice President, uistinvalmistus
Johtoryhmän jäsen 2017 lähtien
Kone- ja Metallitekniikan Insinööri
Syntymävuosi: 1965
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 40 408
Jean-Philippe Nicolle
Operatiivinen johtaja (Chief Operating Officer),
liiketoiminnan suorituskyky, taloudellinen kontrolli ja sisäinen tarkastus, Eurooppa fokus
Johtoryhmän jäsen 2020 lähtien
Executive MBA, Business School ICS, Paris and CPA
Syntymävuosi: 1968
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 7 147
Marcus Twidale
Executive Vice President, Pohjois-Amerikan-jakelutoiminta
Johtoryhmän jäsen 2021 lähtien
Maataloustieteet, Brooksby College
Syntymävuosi: 1965
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 3 868
Miikka Tarna
Talous- ja rahoitusjohtaja
Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien
KTM, Oulun yliopisto, 2008
Syntymävuosi: 1983
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 13 314
Tuomas Akkanen
Executive Vice President, Head of Group Supply Chain and Winter Sports
Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien
Diplomi-insinööri, Teknillinen Korkeakoulu 2004
Syntymävuosi: 1979
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 3 868
Tuomo Leino
Executive Vice President, lakiasian- ja
kestävän kehityksen johtaja, hallituksen sihteeri
Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien
Oikeustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, 2013
Syntymävuosi: 1985
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 5 468
Travis Tuma
Executive Vice President, Rapala VMC USA:n maajohtaja
Johtoryhmän jäsen 15.10.2025 lähtien
University of Wisconsin-Madison (valmistunut 1994)
Syntymävuosi: 1971
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 3 848
Hallitus nimitti 17.12.2024 Cyrille Viellardin Rapala VMC Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi 7.3.2025 alkaen. Edellinen toimitusjohtaja Lars Ollberg jatkoi tehtävässään 6.3.2025 saakka, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle palveltuaan yhtiötä yli 45 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä. 15.10.2025 yhtiö tiedotti nimittävänsä Travis Tuman johtoryhmän uudeksi jäseneksi.
* Jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet.
83
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)
=
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
=
Realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset +/- muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
=
Uudelleenjärjestelykustannukset + arvonalentumiset +/- liiketoimintahankinnoista ja -luovutuksista syntyvät tuotot ja kulut - vakuutuskorvaukset +/- muut ei-operatiiviset erät
Vertailukelpoinen liikevoitto
=
Liikevoitto +/- realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset +/- muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Korollinen nettovelka
=
Korolliset velat - korolliset saamiset - rahavarat
Sijoitettu pääoma (keskimäärin kauden aikana)
=
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana) + korollinen nettovelka (keskimäärin kauden aikana)
Käyttöpääoma
=
Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset - korottomat velat
Korottomat saamiset
=
Varat yhteensä - korolliset saamiset - aineettomat ja aineelliset hyödykkeet - myytävänä olevat omaisuuserät
Korottomat velat
=
Velat yhteensä - korolliset velat
Korollinen nettovelka/EBITDA -suhde
=
Korollinen nettovelka
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
=
Liikevoitto x 100
Sijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Oman pääoman tuotto (ROE), %
=
Tilikauden voitto x 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Velkaantumisaste (netto), %
=
Korollinen nettovelka x 100
Oma pääoma yhteensä
84
Omavaraisuusaste, %
=
Oma pääoma yhteensä x 100
Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, EUR
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto - hybridipääoman jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen
Osakkeiden painotettu keskimääräinen oikaistu lukumäärä
Osakekohtainen osinko, EUR
=
Tilikaudella jaettu osinko
Osakkeiden oikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko/tulos, %
=
Tilikaudella jaettu osinko x 100
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Oma pääoma/osake, EUR
=
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden oikaistu lukumäärä kauden lopussa
Efektiivinen osinkotuotto, %
=
Osakekohtainen osinko x 100
Osakkeen oikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Hinta/voittosuhde (P/E)
=
Osakkeen oikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi, EUR
=
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden oikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR
=
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (ilman omia osakkeita) x viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
=
Keskiarvo laskettu kuukausien loppujen keskiarvona
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
85
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
2025
2024
2023
2022
2021
Toiminnan laajuus ja kannattavuus
Liikevaihto
Milj. EUR
227,5
220,9
221,6
274,4
294,3
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
Milj. EUR
15,9
21,1
15,6
23,6
42,0
suhteessa liikevaihtoon
%
7,0
9,6
7,0
8,6
14,3
Liikevoitto
Milj. EUR
4,2
8,6
4,0
12,3
32,1
suhteessa liikevaihtoon
%
1,9
3,9
1,8
4,5
10,9
Voitto/tappio ennen veroja
Milj. EUR
-4,4
0,5
-6,7
8,8
28,0
suhteessa liikevaihtoon
%
-1,9
0,2
-3,0
3,2
9,5
Tilikauden tulos
Milj. EUR
-4,9
0,4
-7,3
3,7
19,8
suhteessa liikevaihtoon
%
-2,2
0,2
-3,3
1,4
6,7
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Milj. EUR
-4,9
0,4
-7,3
3,7
18,2
Määräysvallattomille omistajille
Milj. EUR
-
-
-
0,0
1,5
Investoinnit
Milj. EUR
4,3
4,2
11,4
11,5
14,0
suhteessa liikevaihtoon
%
1,9
1,9
5,2
4,2
4,8
Tutkimus- ja kehityskulut
Milj. EUR
1,1
1,0
0,8
1,3
1,2
suhteessa liikevaihtoon
%
0,5
0,5
0,4
0,5
0,4
Korollinen nettovelka kauden lopussa
Milj. EUR
72,9
61,8
80,9
107,1
70,6
Sijoitettu pääoma kauden lopussa
Milj. EUR
209,3
217,1
237,2
246,1
209,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
%
2,0
3,8
1,6
5,4
16,1
Oman pääoman tuotto (ROE)
%
-3,4
0,3
-5,0
2,7
14,0
Omavaraisuusaste kauden lopussa
%
49,3
53,0
52,1
41,2
44,2
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa
%
53,5
39,8
51,8
77,0
50,7
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöä
1 408
1 353
1 436
1 704
1 792
Henkilöstö kauden lopussa
Henkilöä
1 373
1 375
1 374
1 543
1 757
86
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
300
250
200
150
100
50
0
LIIKEVAIHTO, Milj. EUR
294,3
227,5
21 22 23 24 25
274,4
221,6
220,9
15
10
5
0
-5
-10
TILIKAUDEN TULOS , MILJ. EUR
19,8
-4,9
21 22 23 24 25
3,7
0,4
-7,3
50
40
30
20
10
0
OMAVARAISUUSASTE, %
44,2
53,0
49,3
41,2
52,1
21 22 23 24 25
25
20
15
10
5
0
32,1
12,3
LIIKEVOITTO (Milj. EUR), suhteessa liikevaihtoon (%)
Liikevoitto Liikevoitto suhteessa liikevaihtoon
4,2
4,5
21 22 23 24 25
4,0
8,6
1,8
3,9
1,9
10,9
87
2025
2024
2023
2022
2021
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos
EUR
-0,23
-0,07
-0,20
0,10
0,45
Osakekohtainen tulos, laimennettu
EUR
-0,23
-0,07
-0,20
0,10
0,44
Oma pääoma/osake
EUR
2,92
3,22
3,25
3,58
3,58
Osakekohtainen osinko 1)
EUR
-
-
-
0,04
0,15
Osinko/tulos 1)
%
-
-
-
41,8
33,5
Efektiivinen osinkotuotto 1)
%
-
-
-
0,80
1,72
Hinta/voittosuhde
-5,5
-29,1
-15,2
52,2
19,5
Osakkeen viimeinen kurssi kauden lopussa
EUR
1,28
1,92
3,00
5,00
8,72
Osakkeen alin kurssi
EUR
1,17
1,89
2,53
4,08
4,36
Osakkeen ylin kurssi
EUR
1,99
3,44
5,14
9,16
10,95
Tilikauden keskikurssi
EUR
1,32
2,45
3,18
6,46
7,82
Osakkeiden vaihto
Shares
15 571 299
2 649 340
2 998 795
2 792 052
5 217 447
Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä
%
40,39
6,81
7,71
7,18
13,47
Osakepääoma
Milj. EUR
3,6
3,6
3,6
3,6
3,6
Osinko tilikaudelta 1)
Milj. EUR
-
-
-
1,6
5,8
Osakekannan markkina-arvo 2)
Milj. EUR
48,8
74,6
116,6
194,4
339,6
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 2)
1 000 kpl
38 130
38 876
38 876
38 876
38 950
Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
1 000 kpl
870
124
124
124
50
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 2)
1 000 kpl
38 550
38 876
38 876
38 890
38 732
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimennettu
1 000 kpl
39 000
39 000
39 000
39 000
39 000
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, laimennettu
1 000 kpl
39 000
39 000
39 000
39 000
39 000
1) Vuoden 2025 osalta hallituksen esitys.
2) Ei sisällä omia osakkeita.
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
88
0,25
0,20
0,15
0,10
0,05
0
OSAKEKOHTAINEN OSINKO, EUR
*Hallituksen esitys
0,15
0,00
0,00*
0,04
21 22 23 24 25
0,00
80
60
40
20
0
50,7
53,5
21 22 23 24 25
VELKAANTUMISASTE (netto) KAUDEN LOPUSSA, %
77,0
51,8
39,8
0,4
0,3
0,2
0,1
0
-0,1
-0,2
-0,3
OSAKEKOHTAINEN TULOS, EUR
0,45
-0,23
0,10
-0,20
-0,07
21 22 23 24 25
100
80
60
40
20
0
OSINKO/TULOS, %
*Hallituksen esitys
0,00
0,00*
21 22 23 24 25
33,5
41,8
0,00
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
89
TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS ................................... 90
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................. 94
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS ............................... 135
EMOYHTIÖN LIITETIEDOT .......................................... 138
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET .......... 148
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ .......................................... 148
TILINTARKASTUSKERTOMUS ................................... 149
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI RAPALA VMC OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ ...... 153
KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS ........................................... 155
90
KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
|
Milj. EUR |
Liitetieto |
2025 |
2024 |
|
Liikevaihto |
2 |
|
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot |
4 |
|
|
|
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos |
|
- |
|
|
Valmistus omaan käyttöön |
|
|
|
|
Materiaalit ja palvelut |
6 |
- |
- |
|
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut |
7 |
- |
- |
|
Liiketoiminnan muut kulut |
5 |
- |
- |
|
Muuntoerojen siirto tulosvaikuteisiksi |
- |
|
|
|
Käyttöomaisuuden myyntivoitto |
|
|
|
|
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta |
13 |
|
|
|
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia |
|
|
|
|
Poistot ja arvonalentumiset |
11, 12, 26 |
- |
- |
|
Liikevoitto |
|
|
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut |
9 |
- |
- |
|
Voitto ennen veroja |
- |
|
|
|
Tuloverot |
10 |
- |
|
|
Tilikauden voitto/tappio |
- |
|
|
|
Jakautuminen |
|||
|
Emoyhtiön omistajille |
- |
|
|
|
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu osakekohtainen tulos |
29 |
||
|
Osakekohtainen tulos, EUR |
- |
- |
|
|
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR |
- |
- |
|
|
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl |
|
|
|
|
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl |
|
|
KONSERNIN TULOSLASKELMA
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
|
Milj. EUR |
2025 |
2024 |
|
Tilikauden voitto/tappio |
- |
|
|
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioitu 1) |
||
|
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi: |
||
|
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät |
|
- |
|
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä |
|
- |
|
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: |
||
|
Muuntoerot |
- |
|
|
Lopetetuista toiminnoista aiheutuva muuntoerotappio |
|
|
|
Nettosijoitusten suojaukset |
- |
- |
|
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä |
- |
|
|
Muut laajan tuloksen erät yhteensä |
- |
|
|
Tilikauden laaja tulos |
- |
|
|
Jakautuminen |
||
|
Emoyhtiön omistajille |
- |
|
1) Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä verovaikutus on esitetty liitetiedossa 10.
91
KONSERNIN TASE
|
Milj. EUR |
Liitetieto |
2025 |
2024 |
|
VARAT |
|||
|
Pitkäaikaiset varat |
|||
|
Liikearvo |
11 |
|
|
|
Muut aineettomat hyödykkeet |
11 |
|
|
|
Aineelliset hyödykkeet |
12 |
|
|
|
Vuokrasopimuserät |
26 |
|
|
|
Osuudet osakkuusyrityksissä |
13 |
|
|
|
Muut osakkeet |
14 |
|
|
|
Korolliset saamiset |
15 |
|
|
|
Korottomat saamiset |
15 |
|
|
|
Laskennalliset verosaamiset |
10 |
|
|
|
Pitkäaikaiset varat yhteensä |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset varat |
|||
|
Vaihto-omaisuus |
16 |
|
|
|
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset |
15 |
|
|
|
Tuloverosaamiset |
|
|
|
|
Rahavarat |
17 |
|
|
|
Lyhytaikaiset varat yhteensä |
|
|
|
|
Varat yhteensä |
|
|
OMA PÄÄOMA JA VELAT
|
Milj. EUR Liitetieto 2025 2024 |
|||
|
OMA PÄÄOMA JA VELAT |
|||
|
Oma pääoma |
|||
|
Osakepääoma |
|
|
|
|
Ylikurssirahasto |
|
|
|
|
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
|
|
|
|
Omat osakkeet |
- |
- |
|
|
Muuntoerot |
- |
- |
|
|
Kertyneet voittovarat |
|
|
|
|
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
18 |
|
|
|
Hybridilaina |
18 |
|
|
|
Oma pääoma yhteensä |
|
|
|
|
Pitkäaikaiset velat |
|||
|
Korolliset velat |
23 |
|
|
|
Korottomat velat |
24 |
|
|
|
Vuokrasopimusvelat |
23 |
|
|
|
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet |
19 |
|
|
|
Laskennalliset verovelat |
10 |
|
|
|
Pitkäaikaiset velat yhteensä |
|
|
|
|
Lyhytaikaiset velat |
|||
|
Korolliset velat |
23 |
|
|
|
Ostovelat ja muut korottomat velat |
24 |
|
|
|
Vuokrasopimusvelat |
23 |
|
|
|
Tuloverovelat |
|
|
|
|
Varaukset |
20 |
|
|
|
Lyhytaikaiset velat yhteensä |
|
|
|
|
Oma pääoma ja velat yhteensä |
|
|
92
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
|
Milj. EUR |
Liitetieto |
2025 |
2024 |
|
Tilikauden voitto |
- |
|
|
|
Oikaisuerät |
|||
|
Tuloverot |
10 |
|
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut |
9 |
|
|
|
Ei-rahamääräisten erien oikaisu |
|||
|
Poistot ja arvonalentumiset |
11, 12, 26 |
|
|
|
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät |
7, 28 |
|
|
|
Kurssierot |
9 |
- |
|
|
Osuus osakuusyritysten tuloksesta |
13 |
|
|
|
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot |
|||
|
- |
- |
||
|
Muut oikaisut |
|
- |
|
|
Oikaisuerät yhteensä |
|
|
|
|
Rahoituserät |
|||
|
Maksetut korot |
- |
- |
|
|
Saadut korot |
|
|
|
|
Maksetut verot |
- |
- |
|
|
Muut rahoituserät, netto |
- |
- |
|
|
Rahoituserät yhteensä |
- |
- |
|
|
Käyttöpääoman muutos |
|||
|
Saamisten muutos |
|
|
|
|
Vaihto-omaisuuden muutos |
- |
|
|
|
Velkojen muutos |
- |
|
|
|
Käyttöpääoman muutos yhteensä |
- |
|
|
|
Liiketoiminnan nettorahavirta |
|
|
|
Milj. EUR |
Liitetieto |
2025 |
2024 |
|
Investointien rahavirta |
|||
|
Aineettomien hyödykkeiden myynnit |
11 |
|
|
|
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin |
11 |
- |
- |
|
Aineellisten hyödykkeiden myynnit |
12 |
|
|
|
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin |
12 |
- |
- |
|
DQC International Corp hankinta |
3 |
- |
|
|
Investointien nettorahavirta yhteensä |
- |
|
|
|
Rahoituksen rahavirta |
|||
|
Omien osakkeiden hankinta |
- |
||
|
Pitkäaikaisten lainojen nostot |
|
||
|
Lyhytaikaisten lainojen nostot |
|
|
|
|
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut |
- |
- |
|
|
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut |
- |
- |
|
|
Leasevelkojen maksut |
- |
- |
|
|
Hybridilaina |
- |
- |
|
|
Rahoituksen nettorahavirta yhteensä |
- |
- |
|
|
Rahavarojen muutos |
- |
|
|
|
Rahavarat tilikauden alussa |
|
|
|
|
Valuuttakurssien muutosten vaikutus |
|
- |
|
|
Rahavarat tilikauden lopussa |
17 |
|
|
93
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
|
|
Emoyhtiön omistajille kuuluva pääoma |
||||||||
|
Milj. EUR |
Osake- pääoma |
Ylikurssi- rahasto |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Omat osakkeet |
Muuntoerot |
Kertyneet- voittovarat |
|||
|
Määräys- vallattomien omistajien osuus |
Hybridi- laina |
Oma pääoma yhteensä |
|||||||
|
Oma pääoma 1.1.2024 |
|
|
|
- |
- |
|
|
|
|
|
Tilikauden voitto |
|
|
|||||||
|
Muut laajan tuloksen erät * |
|||||||||
|
Muuntoerot |
|
|
|||||||
|
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet |
- |
- |
|||||||
|
Nettosijoitusten suojaukset |
- |
- |
|||||||
|
Tilikauden laaja tulos |
|
|
|
||||||
|
Osakeperusteiset maksut |
|
|
|||||||
|
Hybridilainan kulut |
- |
- |
|||||||
|
Muut muutokset |
|
|
|||||||
|
Oma pääoma 31.12.2024 |
|
|
|
- |
- |
|
|
|
|
|
Tilikauden voitto |
- |
- |
|||||||
|
Muut laajan tuloksen erät * |
|||||||||
|
Muuntoerot |
- |
- |
|||||||
|
Lopetetuista toiminnoista aiheutuva muuntoerotappio |
|
|
|||||||
|
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet |
|
|
|||||||
|
Nettosijoitusten suojaukset |
- |
- |
|||||||
|
Tilikauden laaja tulos |
- |
- |
- |
||||||
|
Omien osakkeiden hankinta |
- |
- |
|||||||
|
Hybridilainan takaisinmaksu |
- |
- |
|||||||
|
Osakeperusteiset maksut |
|
|
|||||||
|
Hybridilainan kulut |
- |
- |
|||||||
|
Muut muutokset |
- |
- |
|||||||
|
Oma pääoma 31.12.2025 |
|
|
|
- |
- |
|
|
|
|
* Verovaikutus huomioitu
94
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET
Perustiedot
Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin internet-sivuilta www.rapalavmc.com tai osoitteesta
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (In-ternational Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2025 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tul-kintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kir-janpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY 1606/2002) säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi
hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni ei ole, ennen niiden pakollista voimaantuloa, soveltanut uusia, uudistettuja tai muutettuja standardeja tai tulkintoja, jotka eivät ole vielä voimassa.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.
European Single Electronic Format (ESEF) raportointivaatimusten mukainen tilinpäätös julkistetaan suomeksi ja englanniksi. ESEFin vaa-timusten mukaisesti konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot on merkitty XBRL-merkeillä. ESEF raportti on tilintarkastettu.
Uusien standardien, standardimuutosten tai tulkintojen soveltaminen
Konserni on soveltanut 1.1.2025 alkaen seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin:
- IAS 21 stanardiin tehdyt muutokset
Yllä listattujen standardien muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Hyväksytyillä uusilla standardeilla ja tulkin-noilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin konsernitilinpäätökseen.
1.1.2027 voimaantuleva IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja ti-linpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi sisältää uudet vaatimukset tilinpäätöksen esittämiselle ja liitetiedoille ja se korvaa IAS 1 Tilinpää-töksen esittäminen -standardin. Konserni arvioi IFRS 18 standardin käyt-töönotolla olevan jonkin verran vaikutusta tilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämistapaan. Konserni soveltaa uutta standardia sen voimaantulopäivästä alkaen. Takautuva soveltaminen on pakollista ja siten vertailutiedot tilikaudelta, joka päättyy 31.12.2026, oikaistaan IFRS 18:n mukaisesti.
Konserni esittää tilinpäätöksessään vain olennaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, eikä siten ole toistanut kaikkia edellisen vuoden tilinpäätöksessä esitettyjä periaatteita.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää yhtiön ja sen tytäryritykset, joissa sillä on määräysvalta. Määräysvalta perustuu joko välittömästi tai välillisesti yli 50 prosentin äänioikeuksien omistuksen kautta syntyvään päätös-valtaan ja/tai muulla tavoin syntyvään määräysvaltaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on laadittu samalle tilikaudelle samojen laatimisperi-aatteiden mukaisesti. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin kaikki sisäiset liiketapahtumat ku-ten saamiset, velat ja sisäinen osingonjako sekä realisoitumattomat varaston ja aineellisten hyödykkeiden sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 %:n osuus äänivallasta ja/tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei mää-räysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuusyritysten tu-loksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan ennen liikevoittoa.
Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat
Kukin tytäryhtiö määrittelee oman toiminnallisen valuuttansa ja kaikki sen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siinä valuutassa (“toiminnal-linen valuutta”). Ulkomaanrahanmääräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminnalliseen valuuttaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Ulkomaanrahanmääräiset monetaariset saamiset ja velat muunnetaan
95
toiminnalliseksi valuutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulko-maanrahanmääräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toiminnallisen valuutan määräisiksi käyttäen ar-vostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on muun-nettu toiminnalliseen valuuttaan käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminnallinen ja raportointivaluutta. Tytäryhtiöiden, joiden toiminnalli-nen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssiin. Näiden tytäryh-tiöiden taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssilla. Muuntoerot kirja-taan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoerois-sa omassa pääomassa. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja näitä tehokkaasti suojaavien lainojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö, jonka toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, myydään, mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskel-maan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.
Segmenttiraportointi
Konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena eikä sitä ole organisoitu tai johdettu itsenäisinä divisioonina. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Suurin osa yksiköistä on toiminnassaan riippuvaisia toisistaan, eikä osalla yksiköistä ole omaa tuotanto- tai myyntitoimintoa, eivätkä ne ole siten kykeneviä toimimaan
itsenäisesti. Rapala VMC:n toimintasegmentti ja rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernitaso. Tästä johtuen liikearvo ja taloudelliselta vai-kutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan konsernitasolla.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta voivat olla esi-merkiksi merkittävät muutokset markkinatilanteessa ja myyntihinnois-sa, päätökset huomattavista uudelleenjärjestelyistä sekä muutokset kannattavuudessa.
Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan joka tapauksessa vuosittain. Arvonalennustestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alim-malle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.
Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan omaisuuserän kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pää-sääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Diskonttokorkona käy-tetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden
näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mi-käli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhtaisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yh-teydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaiku-tusaika arvioidaan uudelleen. Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevassa rahamäärässä on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvoon tehtyä arvonalentumista ei peruuteta.
Liikevoitto
IAS 1 (Tilinpäätöksen esittäminen) ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto saadaan lisäämällä liikevaihtoon muut liiketoiminnan tuotot sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, vähentämällä myynnin suorat kulut oikais-tuna varaston muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta synty-neillä kustannuksilla, vähentämällä työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä muut liiketoiminnan ku-lut. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon mikäli ne liittyvät liiketapahtumiin, muuten ne kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
96
Rahavirtalaskelma
Rahavirtalaskelmassa kuvatut rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhy-taikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvi-deistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Liiketoiminnan rahavirta on esitetty epäsuoraa esittämistapaa noudat-taen. Kaikki tilikauden aikana maksetut verot on esitetty liiketoiminnan rahavirrassa, ellei niitä voida erityisesti kohdistaa investointien tai ra-hoituksen rahavirtoihin. Realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset ulkomaanrahan määräisinä pidettävistä rahavaroista on esitetty erilli-sellä rivillä ennen rahavaroja tilikauden lopussa, erillään liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroista.
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
Konserni toimii sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jakelijana, josta on annettu Euroopan unionin direktiivi. Odotetut kustannukset kirjataan muihin liiketoiminnan kuluihin ja lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin.
Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Jotta voitaisiin heijastaa liiketoiminnan perustason suorituskykyä ja parantaa vertailukelpoisuutta tilikausien välillä, Konserni esittää vaih-toehtoisia suorituskykymittareita. Vertailukelpoinen liikevoitto on liike-
voitto ilman operatiivisten valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailukelpoisuutta vaikuttavia eriä, joihin sisältyvät merkit-tävät rakennejärjestelykulut, arvonalennukset, liiketoimintakaupoista ja myynneistä saadut voitot ja tappiot, vakuutuskorvaukset sekä muut ei-operatiiviset erät. Vaihtoehtoisia suorituskykymittareita ei tule pitää erillisinä IFRS:n mukaisia suorituskykymittareita korvaavana mittarina.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laadinta kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaan edellyttää johdon tekevän arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat konsernitilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa raportoituihin eriin. To-teutumat voivat poiketa näistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa sovellettaessa tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Johdon arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja tulevai-suuden ennusteisiin, joita arvioidaan jatkuvasti. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Konsernissa keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:
Arvonalentumistestaus
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Lii-kearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudel-linen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain. Arvonalentumistestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pää-sääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Näiden laskelmien laa-timinen edellyttää arvioiden käyttämistä.
Lukujen esittäminen ja pyöristys
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Kaikki tilinpäätöstaulu-koiden luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlas-kettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.
Tilinpäätöksessä 0,0 milj. euroa tarkoittaa, että luku on itseisarvol-taan alle 50 000 euroa. Jos nimikkeen määrä on 0 euroa, se esitetään tyhjänä soluna.
97
2
MAANTIETEELLISET JA KOKO YHTEISÖÄ KOSKEVAT TIEDOT
Kirjanpitoperiaatteet
Liikevaihto sisältää myynnistä saadut tuotot vähennettynä välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisten myyn-tien kurssieroilla. Myyntituotot kirjataan, kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan. Pääsääntöisesti kon-sernin myymien tuotteiden, suoritevelvoitteiden täyttäminen tapahtuu, kun tuotteet luovutetaan sopimusehtojen mukaisesti asiakkaalle ja asiakaskohtaiset toimitusehdot ostotilauksis-sa ja/tai puitesopimuksissa ilmaisevat tämän määräysvallan siirtymishetken. Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheu-tuneet kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuok-ra-ajan kuluessa. Rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuk-sen sisällön mukaisesti. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osin-koon on syntynyt.
Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella, jotka ovat Poh-jois-Amerikka, Pohjoismaat, muu Eurooppa ja muut maat. Ulkoinen liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty eriteltynä maittain, joiden osuus kokonaisuudesta on merkittävä.
Pitkäaikaiset varat sisältävät konsernin pitkäaikaiset varat poislukien rahoitusvarat ja laskennalliset verosaamiset.
Konsernin asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta yksinään merkittävää osaa konsernin liikevaihdosta.
Ulkoinen liikevaihto myyjäyhtiön sijaintimaan mukaan
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Suomi | 20,3 | 22,8 |
Muut Pohjoismaat | 3,1 | 3,0 |
Pohjoismaat yhteensä | 23,4 | 25,8 |
Venäjä | 3,8 | 4,8 |
Ranska | 34,9 | 35,8 |
Muut Euroopan maat | 17,5 | 17,8 |
Muu Eurooppa yhteensä | 56,2 | 58,4 |
USA | 105,5 | 98,3 |
Muu Pohjois-Amerikka | 17,3 | 13,6 |
Pohjois-Amerikka yhteensä | 122,8 | 111,9 |
Muut maat yhteensä | 25,0 | 24,8 |
Yhteensä | 227,5 | 220,9 |
Pitkäaikaiset varat sijaintimaan mukaan
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Suomi | 21,2 | 23,6 |
Muut Pohjoismaat | 1,4 | 1,4 |
Pohjoismaat yhteensä | 22,6 | 24,9 |
Venäjä | 0,3 | 0,2 |
Muut maat | 24,5 | 25,8 |
Muu Eurooppa yhteensä | 24,8 | 26,1 |
USA | 36,5 | 41,7 |
Muu Pohjois-Amerikka | 12,8 | 14,2 |
Pohjois-Amerikka yhteensä | 49,3 | 55,9 |
Kiina (ml. Hongkong) | 26,6 | 28,7 |
Muut maat | 2,7 | 3,1 |
Muut maat yhteensä | 29,3 | 31,9 |
Yhteensä | 126,0 | 138,8 |
98
3
YRITYSHANKINNAT JA -MYYNNIT
Yrityshankinnat vuonna 2025
Vuonna 2024 tai 2025 ei tapahtunut yritysostoja tai -myyntejä.
4
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Vuokratuotot | 0,1 | 0,1 |
Muut tuotot | 0,2 | 0,2 |
Yhteensä | 0,3 | 0,3 |
5
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Myynti- ja markkinointikulut | -9,5 | -9,3 |
Maksetut vuokrat (ei IFRS 16) | -1,3 | -1,4 |
Myyntirahdit | -7,7 | -7,9 |
Kunnossapito- ja yleiskustannukset | -5,3 | -5,7 |
Matkakulut | -2,6 | -2,4 |
Myyntikomissiot | -4,0 | -3,7 |
Konsultointikulut | -1,7 | -1,9 |
IT ja tietoliikenne | -3,5 | -3,7 |
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut | -0,8 | -0,8 |
Ulkoistettu logistiikka | -0,7 | -0,8 |
Valuuttajohdannaiset | 0,7 | -0,7 |
Muut kulut | -6,8 | -6,7 |
Yhteensä | -43,2 | -45,1 |
TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Tilintarkastuspalkkiot * | -0,8 | -0,8 |
Muut palkkiot | -0,0 | -0,0 |
Yhteensä | -0,8 | -0,8 |
* Tilintarkastuspalkkiot yhtiön tilintarkastajalle Deloitte Oy:lle olivat -0,6 (2024: -0,5). Tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunnon kestävyysraportista.
99
6
MATERIAALIT JA PALVELUT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||
Ostot tilikauden aikana | -104,7 | -90,6 |
Varastojen muutos | 0,0 | -2,1 |
Ulkopuoliset palvelut | -1,8 | -2,7 |
Yhteensä | -106,5 | -95,4 |
7
TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Palkat | -49,1 | -49,8 |
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt | -2,6 | -2,5 |
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt | -0,2 | -0,2 |
Muut henkilösivukulut | -10,8 | -11,1 |
Osakepalkkio-ohjelma | 0,0 | -0,1 |
Yhteensä | -62,7 | -63,6 |
Vuonna 2025 työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisälsivät uudel-leenjärjestelyistä johtuvia henkilöstökuluja 0,2 milj. euroa (2024: 1,6 milj. euroa). Tarkemmat tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista ja osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on esitetty liitetiedoissa 27 ja 28.
HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN
Henkilöä | 2025 | 2024 |
Pohjois-Amerikka | 140 | 133 |
Pohjoismaat | 146 | 139 |
Muu Eurooppa | 867 | 817 |
Muut maat | 255 | 264 |
Yhteensä | 1 408 | 1 353 |
8
TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT
Tilikauden tulokseen sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysku-luja 1,1 milj. euroa vuonna 2025 (2024: 1,0 milj. euroa). Konserni ei ole aktivoinut kehityskuluja.
9
RAHOITUSTUOTOT JA- KULUT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Kurssivoitot ja -tappiot | ||
Rahoitussaamisista | -4,7 | 1,9 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista | 3,0 | -1,2 |
Vuokrasopimusveloista | 0,0 | 0,0 |
Korko- ja muut rahoitustuotot | ||
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjatta-vista rahoitusvaroista | 1,6 | 1,6 |
Muut rahoitustuotot | 0,0 | 0,0 |
Korko- ja muut rahoituskulut | ||
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista | -5,6 | -7,4 |
Korkojohdannaiset | 0,0 | -0,4 |
Valuuttajohdannaiset | -0,2 | -0,1 |
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut (IFRS 16) | -0,5 | -0,6 |
Muut rahoituskulut | -2,3 | -2,1 |
Yhteensä | -8,6 | -8,1 |
KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERIIN
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista, verovaikutus huomioituna | -0,2 | -0,1 |
Yhteensä | -0,2 | -0,1 |
LIIKEVOITTOON KIRJATUT VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Liikevaihtoon sisältyvät | 0,3 | 1,1 |
Ostoihin sisältyvät | 0,2 | -0,3 |
Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät | ||
Valuuttajohdannaiset | 0,7 | -0,7 |
Yhteensä | 1,1 | 0,0 |
100
10
TULOVEROT
Kirjanpitoperiaatteet
Konsernin tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaa-vasti muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikais-taan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa las-kettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.
Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmän mukai-sesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyt-täen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettova-rallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä va-rastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varaston net-torealisointi- ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen siihen mää-rään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
TULOVEROT TULOSLASKELMASSA
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Verotettavaan tuloon perustuvat verot | -1,9 | -2,3 |
Laskennalliset verot | 1,3 | 2,3 |
Tuloverot yhteensä | -0,5 | 0,0 |
TULOVEROJEN TÄSMÄYTYS
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Voitto / tappio ennen veroja | -4,4 | 0,5 |
Verot laskettuna Suomen yhtiöverokannalla (20 %) | 0,9 | -0,1 |
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus | -0,5 | -0,4 |
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | 0,0 | 1,0 |
Kuluksi kirjatut ulkomaiset lähdeverot | -0,1 | -0,2 |
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus | -0,4 | -0,4 |
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista | ||
0,5 | 1,8 | |
Tuloverot jakamattomista voittovaroista | 0,1 | -1,0 |
Verokantamuutosten vaikutus | 0,1 | |
Muut erät | -1,0 | -0,8 |
Tuloverot tuloslaskelmassa | -0,5 | 0,0 |
MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT
2025
Milj. EUR | Ennen-Veroja | Vero-vaikutus | Verojenjälkeen |
Muuntoerot | -8,4 | -8,4 | |
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Lopetetuista toiminnoistaaiheutuva muuntoero | 4,7 | 0,0 | 4,7 |
Nettosijoitusten suojaukset | -0,2 | 0,0 | -0,2 |
Yhteensä | -3,9 | 0,0 | -3,9 |
2024
Milj. EUR | Ennen-Veroja | Vero-vaikutus | Verojenjälkeen |
Muuntoerot | 1,1 | 1,1 | |
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet | -0,1 | -0,1 | |
Nettosijoitusten suojaukset | -0,1 | 0,0 | -0,1 |
Yhteensä | 0,9 | 0,0 | 0,9 |
101
Kirjanpitoperiaatteet
Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmän mukaises-ti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyt-täen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettova-rallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä va-rastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varaston net-torealisointi- ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen siihen mää-rään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
LASKENNALLISET VEROT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Vuokrasopimusvelat | 0,5 | 0,8 |
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset | 12,6 | 11,2 |
Varaukset | 1,8 | 1,3 |
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet | 0,4 | 0,4 |
Poistoerot | 2,5 | 2,5 |
Vaihto-omaisuus | 3,7 | 3,7 |
Yhteensä | 21,5 | 19,9 |
Netotettu laskennallisesta verovelasta | -4,3 | -4,9 |
Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 17,2 | 14,9 |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 0,4 | 0,7 |
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset | 2,7 | 2,9 |
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon kohdistukset | 5,6 | 5,8 |
Jakamattomat voittovarat | 4,2 | 4,2 |
Muut tilapäiset erot | 0,2 | 0,2 |
Yhteensä | 13,1 | 13,8 |
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta | -4,3 | -4,9 |
Laskennalliset verovelat yhteensä | 8,9 | 8,9 |
Laskennallinen verosaaminen (+) / verovelka (-), netto | 8,3 | 6,0 |
MUUTOS LASKENNALLISEN VEROSAAMISEN JA -VELAN NETTOMÄÄRÄSSÄ
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto 1.1. | 6,0 | 3,1 |
Kirjattu tuloslaskelmaan | 1,3 | 2,3 |
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin | ||
Kirjattu omaan pääomaan | 1,0 | 0,7 |
Muuntoerot | -0,1 | -0,1 |
Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto 31.12. | 8,3 | 6,0 |
Taseessa esitetty erikseen laskennallinen verosaatava ja -velka. Tässä esitetty nettona IAS 12 mukaan. Konsernilla oli 31.12.2025 vahvistettuja tappioita 32,4 milj. euroa (2024: 37,3 milj. euroa), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyn-tämään. Näistä tappioista 2,9 milj. euroa vanhenee seuraavan viiden vuoden kuluessa (2024: 1,6 milj. euroa).
Laskennallinen verovelka on kirjattu tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista sikäli kuin verovaikutuksen toteutumiseen johtava voi-tonjako on todennäköinen lähitulevaisuudessa.
Taseeseen sisältyy 12,1 milj. euroa (2024: 8,5 milj. euroa) laskennal-lisia verosaamisia sellaisissa konserniyhtiöissä, joiden tilikauden 2025 tai 2024 tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamis-ten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.
102
11
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Kirjanpitoperiaatteet
Aineettomiin hyödykkeisiin lasketaan asiakassuhteet, tavara-merkit, aktivoidut tuotekehitysmenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit ja ohjelmistojen käyttöoikeudet. Aineeton hyödyke mer-kitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luo-tettavasti. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla ja pois-tetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee kolmesta viiteentoista vuoteen.
Tavaramerkkien ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joiden taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, on ar-vioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättö-män ajan. Useimmista tavaramerkeistä ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Tavaramerkit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintame-noon vähennettynä arvonalentumistappiolla. Aineettomat hyö-dykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja määrittelemätön talou-dellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poisto-aikoja muutetaan vastaavasti.
2025
Milj. EUR | Liikearvo | Tavaramerkit | Asiakas-suhteet | Muut aineettomathyödykkeet | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 66,3 | 36,1 | 2,7 | 9,0 | 114,1 |
Lisäykset | 0,5 | 0,5 | |||
Vähennykset | -0,3 | -1,6 | -1,9 | ||
Kurssierot | -4,7 | -2,1 | -0,1 | -0,5 | -7,5 |
Hankintameno 31.12. | 61,5 | 33,7 | 2,6 | 7,4 | 105,2 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -0,9 | -2,6 | -6,3 | -9,8 | |
Vähennykset | 0,3 | 1,6 | 1,9 | ||
Tilikauden poistot | -0,1 | -0,1 | -0,5 | -0,7 | |
Arvonalentumiset | -0,5 | -0,5 | |||
Kurssierot | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,2 | |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -0,7 | -2,6 | -5,6 | -8,9 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 66,3 | 35,1 | 0,1 | 2,7 | 104,2 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 61,5 | 33,0 | 0,0 | 1,8 | 96,4 |
103
2024
Milj. EUR | Liikearvo | Tavaramerkit | Asiakas-suhteet | Muut aineettomathyödykkeet | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 64,3 | 35,4 | 3,9 | 10,2 | 113,8 |
Lisäykset | 0,0 | 0,3 | 0,3 | ||
Vähennykset | -0,1 | -1,3 | -2,2 | -3,6 | |
Uudellenryhmittelyt 1) | -0,3 | 0,6 | 0,3 | ||
Kurssierot | 2,0 | 1,2 | 0,1 | 0,1 | 3,4 |
Hankintameno 31.12. | 66,3 | 36,1 | 2,7 | 9,0 | 114,1 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -0,9 | -3,8 | -7,4 | -12,0 | |
Vähennykset | 0,1 | 1,3 | 1,8 | 3,2 | |
Tilikauden poistot | -0,1 | -0,7 | -0,9 | ||
Kurssierot | -0,2 | -0,2 | 0,0 | -0,3 | |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -0,9 | -2,6 | -6,3 | -9,8 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 64,3 | 34,5 | 0,2 | 2,8 | 101,7 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 66,3 | 35,1 | 0,1 | 2,7 | 104,2 |
1)Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.
104
LIIKEARVO JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMAT TAVARAMERKIT
Milj. EUR | Yhteensä |
2025 | |
Liikearvo | 61,5 |
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit | 33,0 |
Diskonttokorko, % | 10,0 |
2024 | |
Liikearvo | 66,3 |
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit | 35,1 |
Diskonttokorko, % | 9,9 |
Liikearvon ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien arvonalentumistestaus
Konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena eikä sitä ole organisoitu tai johdettu itsenäisinä divisioonina. Suurin osa yksiköistä on toiminnas-saan riippuvaisia toisistaan, eikä osalla yksiköistä ole omaa tuotanto- tai myyntitoimintoa, eivätkä ne ole siten kykeneviä toimimaan itsenäisesti. Tästä johtuen liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamatto-mat tavaramerkit testataan konsernitasolla. IFRS:n mukaan pienin ero-tettavissa oleva rahavirtaa tuottava yksikkö saa olla kuitenkin enintään niin laaja kuin yhteisön segmenttiraportointiin perustuva toiminnallinen segmentti. Konserni ilmoitti 12.12.2024 päivittävänsä johtamismallin muutoksista johtuen segmenttiraportontiaan ja 2024 joulukuusta al-kaen “konsernin tuotteet” ja “kolmansien osapuolien tuotteet” poistui-vat. Päivityksen myötä Rapala VMC:n toimintasegmentti ja rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernitaso.
Liikearvojen ja tavaramerkkien tasearvojen mahdollinen arvonalentu-minen testataan käyttöarvon mukaisesti diskontattujen tulevaisuuden rahavirtojen avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon tekemiin ja hallituksen hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajan-jakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät on johdettu olemassa ole-vien tuotannontekijöiden käytöstä. Tärkeimmät arviot ja oletukset, joihin johto perustaa rahavirtaennusteet, liittyvät myynnin kasvuun ja kannatta-vuuteen. Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja. WACC:n laskentakomponentit ovat riskitön tuot-toprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vie-raan pääoman kustannus ja tavoitepääomarakenne. Sekä vuonna 2025 että 2024 toteutetuissa laskelmissa viiden vuoden ennustejakson jälkei-set rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 0 %:n kasvutekijää. Suoritet-tujen liikearvojen ja tavaramerkkien arvonalentumistestien perusteella vuosina 2025 ja 2024 ei ole ollut tarvetta liikearvon arvonalennuksiin. keiset muuttujat
Myynti – Konsernin ennustettu myynti perustuu nykyisiin ja tuleviin tuotesortimentteihin sekä jakelu- ja tuotantokapasiteetin hyödyntämi-seen. Myyntiennusteen pohjana ovat lisäksi toimialan pitkän aikavälin kasvu ja konsernin strategian edelleentoteuttaminen.
Liikevoittoennen poistoja ja arvonalentumisia suhteessa liikevaihtoon – Konsernin ennustettu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) suhteessa liikevaihtoon perustuu edellisten vuosien aikana toteutuneisiin katteisiin sekä johdon arvioihin myynnin ja myyntikatteen kehittymisestä. Käyttökatteen kehittymisessä on lisäksi huomioitu ylei-nen kustannustason nousu.
Diskonttokorko – Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja. Painotettu pääoman kustannus kuvaa konsernin oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.
Kasvutekijä – Käytetty kasvutekijä on johdon harkinnan mukaan kon-servatiivinen verrattuna konsernin pidemmän aikavälin toteutuneeseen liikevaihtotasoon.
Herkkyysanalyysi
Konserni on herkin liikearvon alaskirjaukselle erityisesti diskonttoko-ron kasvun suhteen. Testaushetkellä Konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää 19,5 MEUR kirjanpitoarvoistaan ja diskonttokorko saa kasvaa enintään 0,7 %-yksikköä jonka jälkeen alaskirjaustarve syntyy.
105
12
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kirjanpitoperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintame-noon, vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasa-poistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Yrityskau-poissa hankittuihin aineellisiin hyödykkeisiin sovelletaan käypää arvoa hankintahetkellä. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen pitoaika.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat 10–25 vuotta
Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena ti-linpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tavanomaiset korja-us- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- tai perusparannushank-keiden menot kirjataan taseeseen ja poistetaan tasapoistoin niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaika-na. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistami-sesta johtuvat voitot tai tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja kirjanpitoarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineel-linen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standar-din mukaisesti.
2025
Milj. EUR | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineellisethyödykkeet | Ennakkomaksutja keskeneräisethankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 1,3 | 21,4 | 56,1 | 15,3 | 1,5 | 95,7 |
Lisäykset | 0,1 | 1,8 | 0,6 | 1,5 | 4,0 | |
Vähennykset | 0,0 | -0,8 | -3,5 | -0,8 | -0,4 | -5,5 |
Uudelleenryhmittelyt1) | 0,1 | 1,0 | 0,2 | -1,2 | 0,0 | |
Kurssierot | -0,1 | -0,5 | -0,9 | -0,6 | -0,1 | -2,2 |
Hankintameno 31.12. | 1,3 | 20,3 | 54,4 | 14,7 | 1,3 | 92,0 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -16,0 | -44,1 | -12,8 | -72,8 | ||
Vähennykset | 0,7 | 2,8 | 0,8 | 4,3 | ||
Uudelleenryhmittelyt 1) | 0,1 | 0,1 | ||||
Tilikauden poistot | -0,9 | -3,0 | -0,9 | -4,8 | ||
Arvonalentumiset | 0,0 | -0,1 | -0,1 | |||
Kurssierot | 0,4 | 0,6 | 0,6 | 1,6 | ||
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -15,8 | -43,5 | -12,4 | -0,1 | -71,7 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 1,3 | 5,5 | 12,0 | 2,6 | 1,5 | 22,9 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1,3 | 4,6 | 10,9 | 2,3 | 1,2 | 20,3 |
106
2024
Milj. EUR | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineellisethyödykkeet | Ennakkomaksutja keskeneräisethankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 1,3 | 23,0 | 61,4 | 15,9 | 2,2 | 103,6 |
Lisäykset | 0,0 | 1,4 | 0,5 | 1,8 | 3,7 | |
Vähennykset | -2,0 | -7,2 | -1,5 | -0,6 | -11,4 | |
Uudelleenryhmittelyt1) | 0,2 | 0,1 | 0,2 | -1,8 | -1,3 | |
Kurssierot | 0,0 | 0,2 | 0,4 | 0,2 | 0,0 | 0,9 |
Hankintameno 31.12. | 1,3 | 21,4 | 56,1 | 15,3 | 1,5 | 95,7 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -17,0 | -48,0 | -13,0 | -78,0 | ||
Vähennykset | 2,0 | 6,8 | 1,4 | 10,2 | ||
Uudelleenryhmittelyt 1) | 1,2 | 1,2 | ||||
Tilikauden poistot | -0,9 | -4,2 | -1,0 | -6,1 | ||
Arvonalentumiset | 0,3 | 0,3 | ||||
Kurssierot | -0,2 | -0,2 | -0,2 | -0,5 | ||
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -16,0 | -44,1 | -12,8 | -72,8 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 1,3 | 6,0 | 13,4 | 2,9 | 2,2 | 25,6 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1,3 | 5,5 | 12,0 | 2,6 | 1,5 | 22,9 |
1)Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden ja vaihto-omaisuuden välillä.
107
13
OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ
Konsernilla on 33,3 %:n omistusosuus osakkuusyhtiössään, listaamat-tomassa Lanimo Oü:ssä, jonka kotipaikka on Viro. Sen pääasiallinen toiminta on nahkatarvikkeiden valmistus. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa tai arvonalentumisia. Lanimo Oü:n tuloslaskelma- ja tase-tiedot perustuvat 30.9. päättyneen raportointikauden tietoihin rapor-tointiaikatauluerojen vuoksi.
Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernin lukuihin käyttämällä pää-omaosuusmenetelmää.
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,0 | 0,0 |
Osuus tuloksesta | 0,0 | 0,0 |
Kurssierot | 0,0 | 0,0 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,0 | 0,0 |
TIEDOT OSAKKUUSYRITYKSISTÄ
Lanimo Oü | ||
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Liikevaihto | 0,2 | 0,2 |
Ostot ja muut kulut | -0,2 | -0,2 |
Poistot | 0,0 | 0,0 |
Korkotuotot ja -kulut | 0,0 | 0,0 |
Tilikauden tulos | 0,0 | 0,0 |
Pitkäaikaiset varat | 0,0 | 0,0 |
Lyhytaikaiset varat | 0,1 | 0,1 |
Joista rahavaroja | 0,0 | 0,0 |
Pitkäaikaiset velat | 0,0 | 0,0 |
Joista rahoitusvelkoja | 0,0 | 0,0 |
Lyhytaikaiset velat | 0,0 | 0,0 |
Osakkuusyrityksen nettovarat | 0,0 | 0,0 |
Konsernin osuus nettovaroista | 0,0 | 0,0 |
14
MUUT OSAKKEET
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,1 | 0,2 |
Vähennykset | -0,1 | |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,1 | 0,1 |
Muut osakkeet koostuvat listaamattomista osakkeista.
Merkittävin, As Oy Tahkon Eagle, myytiin vuonna 2024.
108
15
SAAMISET
Kirjanpitoperiaatteet
Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiar-voon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä luot-totappiovarauksilla. Konsernin luottotappiovarauksen arvi-oiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 – standardin mukaisesti. Konserni on arvioinut erikseen saamiset, joihin liittyy oikeudellinen menettely, eikä näihin saamisiin liittyviä arvonalentumisia ole sisällytetty odotettavissa olevien luot-totappioiden laskentamalliin. Konsernin luottotappiovaraus muodostuu yksittäisien tapauksien luottotappiovarauksista ja laskennallisesta odotetusta luottotappiosta. Luottotappioto-dennäköisyys lasketaan kunkin ikäryhmän osalta määritellyillä prosenttiosuuksilla, jotka perustuvat historiallisesti toteutu-neiden maksujen maksuaikaan ja kirjattuihin historiallisiin luottotappioihin. Luottotappion arviointiin sovelletaan yksin-kertaistettua varausmatriisia.
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Pitkäaikaiset saamiset | ||
Korolliset | ||
Lainasaamiset | 0,7 | 0,7 |
Muut korolliset saamiset | 0,0 | 0,0 |
Korottomat | ||
Muut saamiset | 0,3 | 0,3 |
Myyntisaamiset | 0,0 | 0,0 |
Lyhytaikaiset saamiset | ||
Korottomat | ||
Myyntisaamiset | 23,1 | 24,4 |
Johdannaiset | 0,1 | 0,1 |
Arvonlisäverosaamiset | 1,4 | 1,1 |
Muut siirtosaamiset | 3,1 | 3,3 |
Muut saamiset | 1,3 | 2,4 |
Yhteensä | 30,0 | 32,2 |
Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 22.
Pitkäaikaisten lainasaamisten keskikorko oli 3,50 % (2024: 3,50 %).
KIRJATUT ARVONALENTUMISVARAUKSET MYYNTISAAMISISTA
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Arvonalentumiset myyntisaamisista 1.1. | 1,1 | 1,6 |
Lisäykset | 0,5 | 0,3 |
Vähennykset | -0,3 | -0,5 |
Saadut suoritukset | -0,2 | -0,4 |
Kurssierot | 0,0 | 0,0 |
Arvonalentumiset myyntisaamisista 31.12. | 1,1 | 1,1 |
Useimmissa tapauksissa arvonalentuminen tehdään yksilöidysti, kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä vii-västyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys mak-sukyvyttömyydelle), ettei kaikkia saamisia saada alkuperäisin ehdoin.
109
16
VAIHTO-OMAISUUS
Kirjanpitoperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alem-paan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FI-FO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raa-ka-aineiden hankintakulut, välittömät valmistuspalkat, pois-tot, muut välittömät valmistuskulut sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista, mutta ei vieraan pääoman kuluja. Netto-realisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi vält-tämättömillä menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkurant-tiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla nettorealisointivarauksella vähennettynä.
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Aineet ja tarvikkeet | 9,4 | 10,0 |
Keskeneräiset tuotteet | 8,4 | 8,4 |
Valmiit tuotteet | 74,7 | 72,9 |
Nettorealisointivaraus | -8,1 | -7,0 |
Yhteensä | 84,4 | 84,2 |
17
RAHAVARAT
Kirjanpidonperiaatteet
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuk-sista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin lainoihin.
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Käteinen raha ja pankkitilit | 16,6 | 19,8 |
Pankkitalletukset | 1,7 | 1,9 |
Yhteensä | 18,2 | 21,7 |
Venäjän lyhytaikaisiin varoihin sisältyy 3,8 miljoonaa euroa rahavaroja,
joihin saattaa liittyä siirtämisrajoituksia.
110
18
OSAKEPÄÄOMA JA OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA
Shares | 2025 | 2024 |
Osakkeiden lukumäärä 1.1. | 39 000 000 | 39 000 000 |
Osakkeiden lukumäärä 31.12. | 39 000 000 | 39 000 000 |
Omat osakkeet 1.1. | 123 891 | 123 891 |
Omien osakkeiden hankinta | 746 268 | |
Omat osakkeet 31.12. | 870 159 | 123 891 |
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2025 oli 3,6 milj. euroa.Lisätietoa osakkeista ja osakepääomasta on esitetty osiossa ’Osakkeet ja osakkeenomistajat’.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
Ylikurssirahasto sisältää vanhan osakeyhtiölain aikana tehtyjen osake-merkintöjen yhteydessä syntyneen preemion. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset.
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muun-tamisesta syntyneet kurssierot ja kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön.
OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN LAINA (HYBRIDILAINA)
Konserni tiedotti 19.11.2025 laskevansa liikkeelle 25 MEUR suuruisen hybridilainan. Hybridilainan vuotuinen kuponkikorko on kiinteä 9,0 % vuodessa 27.11.2028 saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaih-tuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin nimellisarvostaan tarkistuspäivänä sekä tätä seuraavina koronmaksu-päivinä. Hybridilainan liikkeeseenlaskupäivä oli 27.11.2025.
Konsernin suurin osakkeenomistaja Viellard Migeon Et Compagnie Sa sitoutui osallistumaan liikkeeseenlaskuun siirtämällä silloisen 7,2 MEUR suuruisen omistusosuutensa 30 MEUR hybridilainasta uuteen 25 MEUR hybridilainaan.
Hybridilaina on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille ja sitä kä-sitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä.
Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.
Hybridilainan liikkeeseenlaskusta saadut varat käytettiin 29.11.2023 liikkeeseen lasketun, alun perin 30,0 MEUR hybridilainan
jälleenrahoittamiseen sekä yhtiön yleisiin tarpeisiin.
OSINGOT
Tiilikaudelta 2024 ei jaettu osinkoa. Tulevassa yhtiökokouksessa hal-litus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 ei jaeta osinkoa.
HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
Tietoja hallituksen valtuutuksista ja omista osakkeista on esitetty osiossa ’Osakkeet ja osakkeenomistajat’.
111
19
TYÖSUHDE-ETUUKSISTA JOHTUVAT VELVOITTEET
Konsernilla on pääosin maksupohjaisia eläkejärjestelyitä. Konsernissa on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Ranskassa sekä eräissä Muiden maiden maissa. Muiden maiden järjestelyt eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä määritetään palkan ja työssäolovuosien perusteella. Kaikki vastuut ovat rahastoimattomia. Konsernilla ei ole vastuita muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TYEL-vakuutuksella eläkevakuu-tusyhtiössä. Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet sisältävät myös Ranskan maksettavan pitkäaikaisen voitto-osuuden.
KULUT TULOSLASKELMASSA
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | -0,1 | -0,1 |
Korkomenot | -0,0 | -0,0 |
Yhteensä | -0,2 | -0,2 |
VELVOITTEET TASEESSA
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Muu Eurooppa | 1,5 | 1,4 |
Muut maat | 0,1 | 0,0 |
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 1,5 | 1,5 |
TASEEN TÄSMÄYTYS
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Velvoitteet 1.1. | 1,5 | 1,5 |
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,2 | 0,1 |
Korkomenot | 0,0 | |
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot | ||
Väestötilastollisten oletusten muutoksista | 0,0 | 0,0 |
Taloudellisten oletusten muutoksista | -0,1 | 0,1 |
Kokemusperusteisten oletusten muutoksista | 0,0 | 0,0 |
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0,0 | -0,2 |
Maksetut kannatusmaksut | 0,0 | 0,0 |
Velvoitteet 31.12. | 1,5 | 1,5 |
Seuraava taulukko sisältää eläkevelvoitteesta tulevina vuosina suoritettavien maksujen odotetun ikäjakauman.
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Vuoden sisällä | - | - |
1-5 vuotta | 0,2 | 0,3 |
5-10 vuotta | 0,9 | 0,9 |
Yli 10 vuotta | 0,3 | - |
Yhteensä | 1,4 | 1,2 |
OLETTAMUKSET
Muu Eurooppa | ||
% | 2025 | 2024 |
Diskonttokorko | 3,8 | 3,1 |
Palkkatason nousu | 2,8 | 3,0 |
Vuotuinen inflaatio | 2,0 | 2,0 |
Muut maat | ||
% | 2025 | 2024 |
Diskonttokorko | 1,5 | 2,3 |
Vuotuinen inflaatio | 3,0 | 3,0 |
112
20
VARAUKSET
Kirjanpitoperiaatteet
Varauksen kirjaamisajankohta perustuu johdon arvioon siitä, milloin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on syntynyt ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää ta-loudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Muut varaukset | ||
Varaukset 1.1. | 0,3 | 0,3 |
Lisäykset | 0,0 | - |
Kurssierot | 0,0 | - |
Varaukset 31.12. | 0,3 | 0,3 |
113
21
RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA JOHDANNAISSOPIMUKSET
Kirjanpitoperiaatteet
Rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaupantekopäivän käypään arvoon. Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettavaksi jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon kun yrityksen liiketoimintamalli on rahoitusvarojen hallinnointi so-pimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääoman koron maksua. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitus-varat ovat johdannaisiin kuulumattomia rahoitusvaroja kuten rahat- ja pankkisaamiset, myyntisaamiset ja lainasaamiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojaus-laskentaa.
Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja, joi-den osalta yhtiö on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä teh-nyt peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisesta instrumentista, esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Rahoitusvarojen arvonalentumista arvioidaan säännöllises-ti, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin tasearvo ylittää odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon.
Myyntisaamisten arvostamiseen Rapala soveltaa IFRS 9:n mukaista koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luot-totappioiden mallia.
Konsernin rahoitusriskien hallinnan ensisijainen tavoite on vähentää ra-hoitusmarkkinoiden hintavaihteluiden ja muiden epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taseeseen sekä yllä-pitää riittävää maksuvalmiutta. Konsernin hallitus on hyväksynyt kon-sernin riskienhallinnan periaatteet ja konsernin toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa rahoitusriskien hallinnan kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa rahoitusriskejä säännöl-lisesti ja tekee tarvittavat päätökset rahoitusriskien hallinnoimiseksi. Konsernin riskienhallintaorganisaatio jatkoi valuuttakurssi-, korko-, likviditeetti- ja vastapuolen maksukyvyttömyysriskien säännöllistä seurantaa ja hallinnoimista.
Rahoitusriskit koostuvat markkinariskeistä, luotto- ja maksukyvyttö-myysriskeistä sekä likviditeettiriskeistä. Tämä liitetieto esittelee myös konsernin pääomanhallinnan.
114
MARKKINARISKIT
Konsernin markkinariskit aiheutuvat pääsääntöisesti valuuttakursseis-sa ja markkinakorkotasossa tapahtuvista muutoksista. Näillä muutok-silla voi olla huomattava vaikutus konsernin tuottoihin, kassavirtoihin ja taseeseen. Konserni altistuu myös tiettyjen hyödykemarkkinoilla hinnoiteltujen raaka-aineiden, lähinnä metallien ja muovien, markki-nahintojen vaihtelulle.
1. Valuuttariski
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttamääräisen erän käyvän arvon, tai siitä johtuvien tulevien kassavirtojen vaihtelua, joka aiheutuu valuutta-kursseissa tapahtuvista muutoksista. Konserni altistuu valuuttariskille lähinnä operatiivisen toimintansa kautta, kun tuotto tai kulu määräytyy ulkomaan rahan määräisenä, rahoituksen kautta, kun velka on ulko-maan rahan määräistä, sekä konsernin ulkomaisiin yksikköihin teke-mien nettosijoitusten kautta.
Konsernin valuuttariskin hallinnoimisesta vastaa liiketoimintayksi-köt sekä konsernin riskienhallintaorganisaatio konsernin hallituksen hyväksymän valuuttariskin hallintapolitiikan mukaisesti.
Transaktioriski
Transaktioriski syntyy, kun liiketoimintayksiköllä on muissa kuin sen toimintavaluutassa tapahtuvia joko kaupallisia tai rahoitukseen liittyviä transaktioita ja kun niistä aiheutuvat tulevat ja lähtevät kassavirrat eivät tapahdu samanaikaisesti tai saman määräisinä.
Johtuen ulkomaanrahan määräisistä myynneistä ja ostoista sekä lii-ketoiminnasta useilla eri lainsäädäntöalueilla, konsernilla on ulkomaan-rahan määräisiä saatavia ja velkoja, jotka altistuvat valuuttakurssien muutoksille. Eri valuutoissa syntyvät tuotot ja kulut netottavat osittain toisensa muodostaen tällä tavoin tehokkaan, luonnollisen suojauksen. Jäljelle jäävä arvioitu tulevien 12-15 kuukauden kaupallisten transakti-oiden nettopositio suojataan systemaattisesti käyttämällä johdannai-
sinstrumentteja. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskel-maan joko liikevoiton ylä- tai alapuolelle riippuen siitä, aiheutuvatko ne ostoista ja myynneistä vai rahoituseristä.
Konsernilla on myös sellaisia ulkomaanrahan määräisiä sisäisiä lai-noja, jotka altistavat konsernin valuuttariskille, joka ei täysin eliminoidu konsolidoitaessa. Riippuen siitä, onko lainat luokiteltu ulkomaisiin yksik-köihin tehdyiksi nettosijoituksiksi vai lainasaataviksi, niistä aiheutuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan joko laajaan tulokseen tai tu-loslaskelmaan. Mahdollisia valuuttojen välisiä kytköksiä ei ole huomioitu, vaan esimerkiksi Yhdysvaltojen dollari ja Hongkongin dollari katsotaan tässä analyysissä erillisiksi valuutoiksi.
Konsernin riskienhallintaorganisaatio vastaa konsernin konsolidoidun valuuttariskiposition hallinnasta ja tekee tarvittaessa johdannaistransk-tioita ulkopuolisten vastapuolten kanssa.
Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten juoksuaika on pääsääntöisesti lyhyt ja voivat käsittää termiinisopimuksia, optioita ja strukturoituja instrumentteja. Koska konserni ei sovella valuuttajoh-dannaisiin suojauslaskentaa, johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuva tulosvaikutus kohdistuu joko osittain tai kokonaan eri tilikaudelle, kuin suojatuista kassavirroista aiheutuvat voitot ja tappiot.
Tilikaudella 2025 operatiivisesti suojaavista valuuttajohdannaisista aiheutui 0,7 milj. euron tulosvaikutus (2024: -0,7 milj. euroa). Valuutta-johdannaisten käyvät arvot ja nimellisarvot on esitetty osiossa 4. Joh-dannaissopimukset.
Alla on esitetty tilikausien 2025 ja 2024 lopussa valuuttapositio kes-keisten valuuttojen osalta:
2025
Milj. EUR | USD | CAD | IDR | CLP | PLN |
Transaktioriski ja valuuttasuojat | |||||
Transaktiopositio* | 3,0 | 4,6 | 5,2 | 3,7 | 4,9 |
Valuuttajohdannaiset | -0,5 | 2,3 | -0,8 |
2024
Milj. EUR | USD | CAD | IDR | CLP | RUB |
Transaktioriski ja valuuttasuojat | |||||
Transaktiopositio* | 22,9 | 11,3 | 6,5 | 3,3 | 2,7 |
Valuuttajohdannaiset | -10,7 | -3,4 | -0,9 | -0,8 |
*Jos Yhdysvaltain ja Hong Kongin dollarit käsiteltäisiin yhdessä, ylläolevassa
analyysissä yhteenlaskettu USD ja HKD -transaktiopositio olisi ollut 2,2 milj.
EUR (2024: 21,9 milj. EUR).
Translaatioriski
Konserni altistuu translaatioriskille sellaisten ulkomaisiin yksikköihin tekemiensä sijoitusten ja osakkuusyhtiösijoitusten kautta, joissa oma pääoma on ulkomaanrahan määräinen. Merkittävimmät ulkomaanra-han määräiset nettosijoitukset ovat USD, HKD, IDR, CAD, ja RUB -määräi-siä ja ne muodostavat noin 81,1 % translaatioriskistä. Valuuttakurssien muutoksista aiheutuva vaikutus esitetään konsernitilinpäätöksessä omassa pääomassa muuntoerona.
Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti ul-komaanrahan määräisten nettosijoitusten määriä ja tekee tar-vittessa suojaavia transaktioita konsernin omaan pääomaan kohdistuvan volatiliteetin pienentämiseksi. Tilikaudella 2025 kon-serni ei suojannut omaan pääomaan kohdistuvaa translaatioriskiä.
115
Konsernin tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden ulkomaanrahan mää-räinen oma pääoma ilman tilinkauden tulosta oli 126,3 milj. euroa 31.12.2025 (2024: 108,2 milj. euroa). Alla olevassa taulukossa on esi-tetty yhteenveto merkittävimmistä translaatiopositiosta:
Konsernin translaatiopositio
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
USD | 69,0 | 70,1 |
HKD | 6,7 | 6,1 |
IDR | 8,2 | 6,6 |
CAD | 12,6 | 8,3 |
RUB | 5,9 | 4,1 |
Yhteensä | 102,4 | 95,2 |
Herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:
Herkkyysanalyysi perustuu yksittäisen analysoitavan valuutan arvonmuutoksen vaikutukseen olettaen muiden tekijöiden (ml. muiden valuuttojen arvot) pysyvän muuttumattomina. Valuuttojen välillä mahdollisesti vallitsevia kytköksiä ei ole huomioitu.
Muutos lasketaan suhteessa tilinpäätöspäivänä vallinneisiin tuloslaskelma- ja tasekursseihin.
Analyysi sisältää analysoitavassa valuutassa 1.1.-31.12. tehtyjen tuloslaskelmatransaktioiden vaikutuksen yhtiöissä, joiden toiminnal-linen valuutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta (ns. transaktiovai-kutus), sekä yhtiöissä joiden toiminnallinen valuutta vastaa analysoi-tavaa valuuttaa (ns. translaatiovaikutus). Analyysissä on huomioitu 31.12. voimassa olleet valuuttasuojaukset. Tuloslaskelmatransaktioi-den analyysissä konsernin sisäiset transaktiot netottuvat pois.
Herkkyysanalyysi pitää sisällään analysoitavassa valuutassa raportoivien tytäryhtiöiden 31.12. oman pääoman translaation vaikutuksen.
Konsernin transaktioriskin herkkyysanalyysi
Merkittävimpien vierasvaluuttojen 10 % heikentymisen
(suhteessa euroon) vaikutus euroissa:
2025
Milj. EUR | USD | CAD | IDR | CLP | PLN |
Liikevoitto | -0,4 | -0,8 | 0,2 | -0,4 | -0,2 |
Oma pääoma 2) | -6,9 | -1,3 | -0,8 | -0,4 | -0,3 |
2024
Milj. EUR | USD | CAD | IDR | CLP | RUB |
Liikevoitto | 0,1 | -1,3 | 0,1 | -0,2 | -0,2 |
Oma pääoma2) | -7,0 | -0,8 | -0,7 | -0,3 | -0,4 |
2) Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.
2. Korkoriski
Korkoriskillä tarkoitetaan tulevien kassavirtojen ja käypien arvojen vaihtelua, joka aiheutuu markkinakorkotasossa tapahtuvista muutok-sista. Konserni altistuu markkinakorkotason muutoksista aiheutuvalle riskille lähinnä pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten velkasitoumustensa kautta. Konsernin korollisten rahoitusvelkojen korkokauden pituus on pääsääntöisesti alle vuosi.
Konsernin rahoitus, ja tämän seurauksena myös korkoriskin hallinta, on järjestetty keskitetysti konsernin emoyhtiön toimesta. Konsernin riskienhallintaorganisaatio analysoi keskitetysti korkoriskiä, kattaen sekä rahavirran että käyvän arvon riskin, ja vastaa myös tarvittavista
toimenpiteistä konsernin riskiposition muuttamiseksi. Tällaisia toi-menpiteitä ovat ulkoisen lainasalkun valuuttajakauman muuttaminen, valinta eri rahoituslähteiden välillä, korkojen duraation muuttaminen sekä johdannaistransaktioiden tekeminen.
Suojaamistarkoituksessa käytettävät johdannaissopimukset käsittä-vät koronvaihtosopimukset, joissa konserni maksaa kiinteää korkoa ja saa vaihtuvaa korkoa. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot ja nimellis-pääomat on esitetty osiossa 4. johdannaiset
Korkoriskin herkkyysanalyysi
Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtuvakorkoisten velkojen ja ko-ronvaihtosopimuksien vaikutus tilikauden voittoon ja omaan pääomaan jos korko nousee yhden prosenttiyksikön. Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:
Muiden muuttujien, erityisesti valuuttakurssien, oletetaan pysyvän muuttumattomina.
Herkkyysanalyysi tehdään suhteessa 31.12. sovellettuihin korkoihin.
Herkkyysanalyysi pitää sisällään 31.12. voimassa olleet vaihtuva-korkoiset velat sekä koronvaihtosopimukset.
2025 | 2024 | |
Milj. EUR | Tilikauden voitto | Tilikauden voitto |
Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta | -0,3 | 0,2 |
116
3. Muut markkinariskit
Konserni ostaa tiettyjä raaka-aineita, joiden hinta määräytyy globaa-leilla rahoitusmarkkinoilla. Koska ostojen arvo on vähäinen, hintariskin hallintaa koskevasta päätöksenteosta ja toimenpiteistä vastaa kukin tuotantoyksikkö paikallisesti. Konserni ei tällä hetkellä suojaa hyödyk-keiden hintariskiä.
Konsernilla on vähäinen määrä sijoituksia myytävissä oleviin rahoitusva-roihin ja ne muodostuvat sijoituksista kiinteistöosakkeisiin ja muihin notee-raamattomiin osakkeisiin, joille ei ole saatavilla luotettavaa markkina-arvoa.
4. Johdannaiset
Konserni käyttää johdannaissopimuksia, kuten termiinisopimuksia, optioita, koronvaihtosopimuksia ja strukturoituja instrumentteja, halli-noidakseen korko- ja valuuttariskiä konsernin riskienhallintapolitiikan edellyttämällä tavalla.
Valuuttajohdannaisia käytetään vähentämään tuleviin kassavirtoihin liittyvää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta. Sellais-ten johdannaissopimusten käyvät arvot, jotka eivät täytä IFRS 9:n mu-kaisia suojausinstrumentin kriteereitä, kirjataan sopimuksen luonteesta riippuen joko liiketoiminnan muihin kuluihin, jos suojauskohteena on operatiivinen liiketapahtuma, tai rahoitustuottohin ja kuluihin, jos suo-jauskohteena on monetaarinen liiketapahtuma. Koska suojauslasken-taa ei sovelleta, johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuva tulosvaikutus kohdistuu joko osittain tai kokonaan eri tilikau-delle, kuin suojatuista kassavirroista aiheutuvat voitot ja tappiot.
Korkojohdannaisia, käsittäen koronvaihtosopimukset, käytetään vähentämään tuloslaskelmaan kirjattavien korkokulujen vaihtelua ja muokkaamaan velkasalkun duraatiota.
Kirjanpitoperiaatteet
Konsernilla on rahoitusmarkkinariskejä erityisesti valuuttakurssiriskiin ja korkoriskiin liittyen. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät joh-dannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kurssei-hin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Instrumenttien käyvät arvot saadaan vastapuolena olevalta pankilta tai lasketaan vastaamaan sen hetkistä markkinahintaa.
Tuloslaskelmassa käyvän arvon muutokset kohdennetaan tuloslas-kelmaan instrumentin luonteen mukaan joko liiketoiminnan kuluihin, jos ne suojaavat liiketoimintaan liittyviä eriä, tai rahoitustuottojen tai -kulujen ryhmään, jos ne suojaavat korollisia rahoituseriä. Taseessa johdannais-ten käyvät arvot esitetään pääsääntöisesti sopimuksen maturiteetin pe-rusteella lyhyt- tai pitkäaikaisissa korottomissa saamisissa tai veloissa.
Ulkomaisille tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen, jotka ovat osa net-tosijoitusta ulkomaiseen yhtiöön, kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sisältyviin muuntoeroihin. Laajan tuloksen eriin kirjatut erät uudelleenluokitellaan tuloslaskelmaan silloin, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.
117
Rahavirran suojaukset
Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot per 31.12.2025.
2025 | 2024 | |||
Milj. EUR | Nimellis-arvo | Käypä arvo | Nimelli-sarvo | Käypä arvo |
Ilman suojauslaskentaa olevatjohdannaissopimukset | ||||
Koronvaihtosopimukset, 1-5 vuotta | 35,0 | -0,5 | 35,0 | -0,8 |
Valuuttajohdannaiset, alle 12kk | 38,4 | 0,0 | 26,4 | -0,5 |
Yhteensä | 73,4 | -0,5 | 61,4 | -1,3 |
LIKVIDITEETTIRISKI
Likviditeettiriski on määritetty riskiksi siitä, että tilanteessa, jossa olemassa oleva velka joudutaan uudelleen rahoittamaan tai liiketoiminnan kannat-tavuuden heiketessä odottamattomasti liiketoimintaa joudutaan rahoitta-maan, konserni ajautuu likvidien varojen puutteessa rahoitusvaikeuksiin tai joutuu maksamaan rahoituksestaan poikkeuksellisen korkean kustan-nuksen. Transaktioperusteisella likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa konserni joutuu toteuttamaan rahoitusta koskevan transaktion alle käyvän markkina-arvon tai tilannetta, jossa haluttua transaktiota ei pystytä toteuttamaan lainkaan tietyllä ajanjaksolla.
Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävä likvidien varojen määrä ja saatavuus riittävällä nopeudella arvoa vaarantamatta ja että rahoitusvaikeudet pystytään välttämään kaikissa tilanteissa.
Konsernin kassavirran kausiluonteisuus on yleensä melko ennustet-tavissa ja konsernin rahoitusorganisaatio seuraa konsernin maksuval-miutta konsernitilijärjestelmän ja säännöllisen rahavirta- ja likviditeet-tiraportoinnin avulla.
Konsernin korollinen rahoitus on järjestetty pääsääntöisesti keskitetysti konsernin rahoitusorganisaation toimesta. Konserni pyrkii vähentämään likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskiä tasapainottamalla lainojen maturiteet-tijakaumaa sekä ylläpitämällä riittävän määrän luottolimiittejä. Konsernilla on käytössä 80 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jota käytetään yhdessä konsernin luottolimiittien kanssa tasapainottamaan konsernin kassavirran kausiluonteisuutta. Liikkeeseenlaskettavien yritystodistusten määrästä ja juoksuajasta päättää konsernin rahoitusorganisaatio perus-tuen ennustettuihin kassavirtoihin, yritystodistusmarkkinan tilanteeseen ja vallitsevaan korkotasoon. Yritystodistusten uusiminen niiden eräänty-essä muodostaa likviditeettiriskin, jota hallitaan ylläpitämällä eräpäivinä riittävä määrä muita likviditeettireservejä. Tilikaudella 2025 konserni käytti yritystodistusohjelmaa osana konsernin rahoitusta ja sai tältä markkinalta kilpailukykyisesti hinnoiteltua velkarahoitusta.
Konsernin rahoitussopimus 91,5 miljoonan euron vakuudellisten term ja revolving credit -lainojen jälleenrahoituksesta sisältää taloudellisia ko-
venanttiehtoja, jotka perustuvat korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen, nettovelan ja oman pääoman suhteeseen sekä vähimmäis-likviditeettiin. Korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhdetta koskeva kovenanttitaso testausajankohtina Q4/2025-Q2/2026 oli 3,80, testaus-ajankohtina Q3/2026-Q4/2027 3,50 ja testausajankohdasta Q1/2028 eteenpäin 3,20. Kovenantit testataan säännöllisesti joko neljännesvuosit-tain tai jokaisen kuukauden viimeisenä päivänä. Mikäli kovenanttiehtoja rikotaan, konsernin ja lainanantajien on neuvoteltava kovenanttirikkomuk-sen ratkaisemiseksi ja sovittava toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa kovenanttirikkomus jää sopimatta, lainanantajilla on oikeus vaatia lainan ja kertyneiden korkojen kokonaista tai osittaista takaisinmaksua. Testausajankohtina Q3/2025, Q4/2025, korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,93 ja 3,61. Kove-nanttien laskentaan sisältyy tavanomaisia oikaisuja, jotka liittyvät pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin tai omaisuuserien myyntiin, mistä syystä laskenta voi poiketa raportoiduista luvuista muualla tässä tilinpää-töksessä. Konserni täyttää tällä hetkellä kaikki taloudellisten kovenanttien vaatimukset ja odottaa täyttävänsä rahoittajiensa vaatimukset myös tu-levaisuudessa. Konsernin kassatilanne on hyvä ja kassavarat olivat 18,2 MEUR joulukuun 2025 lopussa. Alla on esitetty konsernin käyttämättömät luottolimiitit. Lisäksi kotimaisen yritystodistusohjelman käyttämätön osa 31.12.2025 oli 65,0 milj. euroa (2024: 66,0 milj. euroa).
Käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Tililuottolimiitit, erääntyvät vuoden sisällä | 14,6 | 11,2 |
Valmiusluottojärjestelyt, erääntyvät yli vuoden päästä | 23,8 | 41,0 |
Yhteensä | 38,4 | 52,2 |
118
Konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajat
Alla on esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimukseen perustuvat rahavirrat, sisältäen mahdolliset korkomaksut.
2025
Milj. EUR | Kirjanpito-arvo | Rahoitus-velkoja 4) | Sopimukseenperustuvatrahavirrat | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 eteenpäin | Yhteensä |
Korolliset velat | ||||||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 67,0 | 67,0 | 70,6 | 6,5 | 64,1 | 70,6 | ||
Yritystodistusohjelma | 15,0 | 15,0 | 15,0 | 15,0 | 15,0 | |||
Vuokrasopimusvelat | 9,9 | 9,9 | 10,5 | 1,3 | 3,7 | 0,6 | 4,9 | 10,5 |
Korottomat velat | ||||||||
Ostovelat ja muut korottomat velat | 35,9 | 16,9 | 16,9 | 16,9 | 16,9 | |||
Johdannaisvelat ja -saamiset | ||||||||
Koronvaihtosopimukset - ei suojauslaskennassa | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,4 | 0,2 | 0,5 | ||
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||
Yhteensä | 128,3 | 109,2 | 113,5 | 40,1 | 68,0 | 0,6 | 4,9 | 113,6 |
4) Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusveloiksi.
2024
Milj. EUR | Kirjanpito-arvo | Rahoitus-velkoja 4) | Sopimukseenperustuvatrahavirrat | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 eteenpäin | Yhteensä |
Korolliset velat | ||||||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 57,6 | 57,6 | 61,5 | 11,5 | 50,0 | 61,5 | ||
Yritystodistusohjelma | 14,0 | 14,0 | 14,0 | 14,0 | 14,0 | |||
Vuokrasopimusvelat | 12,5 | 12,5 | 12,9 | 1,9 | 1,4 | 4,3 | 5,4 | 12,9 |
Korottomat velat | ||||||||
Ostovelat ja muut korottomat velat | 39,5 | 19,9 | 19,9 | 19,9 | 19,9 | |||
Johdannaisvelat ja -saamiset | ||||||||
Koronvaihtosopimukset - ei suojauslaskennassa | 0,8 | 0,8 | 0,8 | 0,3 | 0,4 | 0,2 | 0,8 | |
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | |||
Yhteensä | 124,9 | 105,3 | 109,6 | 48,0 | 51,8 | 4,5 | 5,4 | 109,6 |
119
LUOTTO- JA MAKSUKYVYTTÖMYYSRISKI
Luottoriski on riski siitä, että vastapuoli ei suoriudu rahoitusinstrumen-tista tai asiakassopimuksesta johtuvista velvoitteistaan ja aiheuttaa täl-lä tavoin rahoituseristä johtuvan tappion. Konserni altistuu luottoriskille sekä liiketoiminnasta johtuvien tapahtumien (pääsääntöisesti myynti-saamiset) että rahoitustoiminnoista johtuvien tapahtumien kautta. Ra-hoitustoiminnoista johtuvat tapahtumat sisältävät talletukset pankeissa ja muissa rahoituslaitoksissa, valuuttamääräiset liiketapahtumat ja muut rahoitusinstrumentteja koskevat sopimukset. Luottoriskin enim-mäismäärä rajoittuu konsernitaseessa esitettyyn rahoitusvarojen kirjan-pitoarvoon. Rahoitusvarojen kirjanpitoarvon on esitetty liitetiedossa 22.
Konserni seuraa aktiivisesti asiakkaista ja muista vastapuolista ai-heutuvaa luotto- ja maksukyvyttömyysriskiä. Konsernin luotto- ja mak-sukyvyttömyysriskissä ei tapahtunut olennaisia muutoksia kuluneella tilikaudella. Konsernin erääntyneiden myyntisaamisten osuus kasvoi tilikaudesta 2024. Myyntisaamisista kirjatun luottotappiovarauksen määrä säilyi samalla tasolla kuin tilkaudella 2024.
Liiketoiminnasta aiheutuva luottoriski
Konsernin myyntisaamiset koostuvat saatavista suurelta määrältä asiak-kaita maailmanlaajuisesti, eivätkä ne sisällä olennaisia asiakaskohtaisia tai maantieteellisiä riskikeskittymiä.
Luottoriskin hallinta on kunkin operatiivisen liiketoimintayksikön vastuulla. Ennen luotonantoa uudelle asiakkaalle asiakkaan tausta tarkistetaan. Käteiskauppaa, ennakkomaksuja ja rembursseja käyte-tään sekä uusien että olemassa olevien asiakkaiden kanssa. Kukin liiketoimintayksikkö vastaa luottorajojen määrittämisestä ja luotollis-ten asiakkaiden taloudellisen tilanteen seuraamisesta. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan säännöllisesti ja maksuviiveistä voi seurata maksumuistutuksia, toimitusten keskeyttäminen, vaatimus en-nakkomaksusta koskien tulevia toimituksia ja lopulta saamisten perintä oikeusteitse. Merkittävissä tapauksissa liiketoimintayksiköt neuvotte-
levat konsernin talousjohdon kanssa ennen lopullista päätöksentekoa. Poikkeustilanteissa maksuehtoihin voidaan neuvotella muutoksia.
Konserni kirjaa myyntisaamisten arvonalentumisen soveltaen IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menetelmää odotettavissa olevien luottotappioiden käsittelystä, jonka mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Konserni on arvioinut aikaisempien toteutumien, myyntisaamisten ikäja-kauman sekä saamisten luonteen ja tulevaisuuden näkymien perusteel-la odotettavissa olevien luottotappioiden varauksen. Asiakassaamisia seurataan liiketoiminnoittain ja maittain.
Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaa-seen arvioon tulevista luottotappioista.
Myyntisaamisiin kohdistuvasta luottotappiovarauksesta on esitetty lisätietoja liitetiedossa 15.
Alla olevassa taulukossa on esitetty ikäanalyysi erääntyneistä myyn-tisaamisista, joiden arvo ei ole alentunut.
IKÄANALYYSI ERÄÄNTYNEISTÄ MYYNTISAAMISISTA, JOIDEN ARVO EI OLE ALENTUNUT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut | 18,0 | 19,8 |
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut | ||
Alle 1 kuukautta | 3,2 | 2,9 |
1-3 kuukautta | 1,1 | 0,8 |
3-6 kuukautta | 0,5 | 0,4 |
Yli 6 kuukautta | 0,3 | 0,5 |
Yhteensä | 23,1 | 24,4 |
Odotettavissa olevan luottotappion perusteella tehdyt luottotappiovaraukset, %
% | 2025 |
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut | 0,2 |
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut | |
Alle 1 kuukautta | 0,9 |
1-3 kuukautta | 6,0 |
3-6 kuukautta | 11,0 |
Yli 6 kuukautta | 20-100 |
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva luottoriski
Rahoitusinstrumentit sisältävät riskielementin, joka syntyy vastapuolten luottokelpoisuuden muutoksesta johtuvasta vaikutuksesta instrumen-tin käypään arvoon tai luottotappiosta, joka syntyy kun vastapuoli ei suoriudu sopimusperusteisista velvoitteistaan. Tätä riskiä mitataan ja seurataan keskitetysti konsernin riskienhallintaorganisaation toimesta.
Rahoitustoiminnoista johtuvaa luottoriskiä hallinnoidaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolten määrä riittävään määrään merkittäviä pank-keja ja rahoituslaitoksia, tarkkailemalla luottokelpoisuutta ja position suuruutta säännönmukaisesti sekä solmimalla tiettyjen vastapuolten kanssa vakuussopimuksia. Konserni pienentää luottoriskiä tekemällä rahoitusinstrumentteja koskevia transaktioita vain hyväksyttyjen vas-tapuolten kanssa. Kaikilla merkittävillä vastapuolilla on luottoluokitus, jonka minimitaso on BBB (S&P). Ulkomaisilla tytäryrityksillä saattaa olla pankkitilejä myös rahoituslaitoksissa, joilla ei ole luottoluokitusta. Paikallisin rahoituslaitoksiin liittyvän luottoriskin pienentämiseksi ulko-maisten tytäryritysten on säännönmukaisesti talletettava ylimääräiset rahavaransa konsernitileille.
Konsernin likviditeetin hallintaan liittyvät sijoitukset on tehty likvidei-hin instrumentteihin joiden luottoriski on pieni. Konsernilla ei esimer-kiksi ole yritystodistussijoituksia.
120
PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA
Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa te-hokas pääomarakenne, joka tukee konsernin liiketoimintaa ja maksimoi osakkeenomistajien sijoituksen arvoa.
Konserni hallinnoi pääomarakennetta ja muokkaa sitä ottaen huo-mioon taloudelliset olosuhteet ja strategian toteuttamisen asettamat vaatimukset. Ylläpitääkseen tai kehittääkseen pääomarakennettaan konserni voi muuttaa osingonjakokäytäntöä, palauttaa pääomaa osak-keenomistajille ostamalla takaisin osakkeitaan, laskea liikkeelle uusia osakkeita sekä/tai lisätä/lyhentää lainojaan. Konsernin rahoitusso-pimus 91,5 miljoonan euron vakuudellisten term ja revolving credit -lainojen jälleenrahoituksesta sisältää taloudellisia kovenanttiehtoja, jotka perustuvat korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen, nettovelan ja oman pääoman suhteeseen sekä vähimmäislikviditeettiin.
Pääomarakenteen hallintaa varten konsernin tavoitteena on pitää:
1. Velkaantumisaste (netto) alle 100 %:ssa ja
2. Korollisen nettovelan suhde EBITDA:an
(rullaava 12 kuukautta) alle 3,8:ssa, ja 30.6.2026 alkaen alle 3,5:ssä.
Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet ja niiden saavuttami-nen on esitetty alla olevassa taulukossa.
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 83.
Tavoitetaso | 2025 | 2024 | |
Velkaantumisaste (netto) % | alle 100 % | 54,0 | 39,8 |
Korollisen nettovelan suhde rullaava 12 kk EBITDA:an | alle 3,8 | 3,6 | 2,9 |
Kovenanttien laskentaan sisältyy tavanomaisia oikaisuja, jotka liittyvät pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin tai omaisuuserien myyn-tiin, mistä syystä laskenta voi poiketa raportoiduista luvuista muualla tässä tilinpäätöksessä. Konserni täyttää tällä hetkellä kaikki taloudel-listen kovenanttien vaatimukset ja odottaa täyttävänsä rahoittajiensa vaatimukset myös tulevaisuudessa.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät on esitetty sivulla 83.
121
22
RAHOITUSVARAT JA -VELAT LUOKITTAIN SEKÄ KÄYVÄT ARVOT
2025 | 2024 | ||||||
Milj. EUR | Kirjanpitoarvo | Rahoitusvaroja ja -velkoja 1) | Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo2) | Kirjanpito-arvo | Rahoitusvaroja ja -velkoja 1) | Rahoitusvarojen ja-velkojen käypä arvo2) | Liite |
RAHOITUSVARAT | |||||||
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat2) | |||||||
Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
Lainasaamiset | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 15 |
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset | 0,3 | 0,0 | 0,0 | 0,3 | 0,0 | 0,0 | 15 |
Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
Rahavarat | 18,2 | 18,2 | 18,2 | 21,7 | 21,7 | 21,7 | 17 |
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset | 28,9 | 23,1 | 23,1 | 31,1 | 24,4 | 24,4 | 15 |
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | |||||||
Muut osakkeet | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 14 |
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||||||
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 15, 21 |
1) Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.
2)Käyvän arvon hierarkian taso 2.
122
2025 | 2024 | ||||||
Milj. EUR | Kirjanpitoarvo | Rahoitusvaroja ja -velkoja 1) | Rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo2) | Kirjanpito-arvo | Rahoitusvaroja ja -velkoja 1) | Rahoitusvarojen ja-velkojen käypä arvo2) | Liite |
RAHOITUSVELAT | |||||||
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||||||
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 21, 24 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat2) | |||||||
Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 63,5 | 63,5 | 63,6 | 49,4 | 49,4 | 49,6 | 23 |
Korottomat velat | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 23 |
Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
Lainat rahoituslaitoksilta | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 8,3 | 8,3 | 8,3 | 23 |
Yritystodistusohjelma | 15,0 | 15,0 | 15,0 | 14,0 | 14,0 | 14,0 | 23 |
Ostovelat ja muut korottomat velat | 35,9 | 16,9 | 16,9 | 39,5 | 19,9 | 19,9 | 24 |
1) Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.
2)Käyvän arvon hierarkian taso 2.
123
KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA
2025 | 2024 | |||||||
Milj. EUR | Yhteensä | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VARAT | ||||||||
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | ||||||||
Muut osakkeet | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | ||||||||
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||||
Yhteensä | 0,2 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VELAT | ||||||||
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | ||||||||
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa | 0,6 | 0,6 | 1,4 | 1,4 | ||||
Yhteensä | 0,6 | 0,6 | 1,4 | 1,4 |
124
KÄYVÄT ARVOT
Käyvän arvon hierarkian tasot
Hierarkian tason 1 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat samanlaisten instrumenttien noteerattuihin hintoihin toimivilla markki-noilla. Tällä hetkellä tason 1 rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole.
Tason 2 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat merkit-täviltä osin muihin kuin noteerattuihin hintatietoihin. Nämä arvostuk-sessa käytetyt syöttötiedot pohjautuvat merkittäviltä osin joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna) todennettaviin markkinatietoihin.
Tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat kyseis-tä omaisuus- tai velkaerää koskeviin muihin kuin todettavissa oleviin markkinaperusteisiin tietoihin, esimerkiksi johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvos-tettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen erän kannalta merkittävän, alimmalla tasolla olevan arvostustiedon perusteella. Tiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.
Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käy-pien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Muut osakkeet
Muut osakkeet koostuvat listaamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka on kirjattu käypään arvoon. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on kirjattu hankintame-noon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Johdannaiset
Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivä-nä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmää-ritysmalleihin.
Lyhytaikaiset rahoitusvarat ja -velat
Lyhyestä maturiteetista johtuen lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -vel-kojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa.
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaisten rahoitusvarojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.
Pitkäaikaiset korolliset velat
31.12.2025 pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista 21,9 % (2024: 0,0 %) oli sidottu yhden kuukauden euriboriin tai vastaavaan ja loput maksimissaan kuuden kuukauden euriboriin tai vastaavaan. Näin ollen pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vas-taavan niiden kirjanpitoarvoa. Osa pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista on suojattu erillisillä korkojohdannaissopimuksilla, joista on kerrottu liitetiedossa 21. Kiinteäkorkoisten lainojen käyvät arvot pe-rustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.
Pitkäaikaiset korottomat velat
Yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.
125
23
KOROLLISET VELAT
Kirjanpitoperiaatteet
Rahoitusvelat kirjataan alun perin saadun vastikkeen käypään arvoon, mukaan lukien välittömästi niihin liittyvät transaktiome-not. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankinta-menoon. Voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, kun rahoi-tusvelka kirjataan pois taseesta, siihen liittyy arvonalentuminen sekä jaksotuksen kautta.
Rahoitusvelat sisältävät lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Milj. EUR | Keskikorko, 31.12. 2025, %1) | 2025 | 2024 |
Pitkäaikaiset korolliset velat | |||
Lainat rahoituslaitoksilta | 4,62 | 63,5 | 49,4 |
Vuokrasopimusvelat | 3,88 | 5,6 | 7,6 |
Lyhytaikaiset korolliset velat | |||
Lainat rahoituslaitoksilta | 4,71 | 0,4 | 4,2 |
Pikäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet | 4,57 | 3,1 | 4,1 |
Yritystodistusohjelma | 3,63 | 15,0 | 14,0 |
Vuokrasopimusvelat | 4,7 | 4,3 | 4,8 |
Yhteensä | 91,8 | 84,1 |
1)Keskikorot on laskettu ilman koronvaihtosopimusten vaikutusta. Lisätietoa liitetiedossa 21.
Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 22.
KOROLLISET VELAT VALUUTOITTAIN
2025 | 2024 | |||
Milj. EUR | Pitkä-aikaiset | Lyhyt-aikaiset | Pitkä-aikaiset | Lyhyt-aikaiset |
Lainat rahoituslaitoksilta | ||||
EUR | 63,5 | 0,4 | 49,4 | 4,2 |
Yritystodistusohjelma | ||||
EUR | 15,0 | 14,0 | ||
Yhteensä | 63,5 | 15,4 | 49,4 | 18,2 |
126
24
KOROTTOMAT VELAT
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Pitkäaikaiset korottomat velat | ||
Johdannaiset | 0,5 | 0,8 |
Muut pitkäaikaiset velat | 0,0 | 0,0 |
Lyhytaikaiset korottomat velat | ||
Ostovelat | 16,9 | 19,9 |
Palkka- ja henkilöstösivukulujaksotukset | 8,6 | 8,3 |
Muut siirtovelat | 6,7 | 7,3 |
Johdannaiset | 0,2 | 0,6 |
Saadut ennakot | 0,5 | 0,4 |
Arvonlisäverovelka | 0,6 | 0,6 |
Muut lyhytaikaiset velat | 2,7 | 2,9 |
Yhteensä | 36,6 | 40,9 |
Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 22.
25
VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT
Konsernin rahoittussopimukset ovat vakuudellisia ja niistä on myönnet-ty yrityskiinnitysvelkakirjat, joiden nimellisarvo on 137,8 MEUR. Lisäksi, konserni on pantannut tytäryhtiöosakkeita Marttiini Oy:stä, KL-Teho Oy:stä ja Rapala VMC Online Oy:stä sekä emoyhtiön konsernin sisäiset lainasaamiset jotka liittyvät näihin konserniyhtiöihin.
Konsernilla ei ole ehdollisia velvoitteita tilinpäätöshetkellä.
Konsernin vuokravastuut on esitetty liitetiedossa 26.
Riita-asiat ja oikeusprosessit
Yhtiön johdolla ei ole tiedossa avoimia riita-asioita tai oikeusprosesseja, joilla olisi merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan.
26
VUOKRASOPIMUKSET
Kirjanpitoperiaatteet
Konsernin vuokrasopimukset koskevat lähinnä rakennuksia kuten tuotanto- ja toimistotiloja, varastoja sekä ajoneuvovuokrasopimuksia. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkaessa. IFRS 16 – standardin mukaisesti mää-ritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen alkamisajankohtana. Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa poikkeusta. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset, vuokrakausi on korkein-taan 12 kuukautta, ja vähäarvoiset omaisuuserät kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin.
Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakaute-na suoritettavien maksujen nykyarvo. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen konsernin kulloinkin määrittelemällä lisäluoton korolla. Lisäluoton korkoina käytetään asiaankuuluvien pankkien-välisiä viitekorkoja ja konsernin rahoituksen sisäisiä marginaaleja. Lisäluoton korot ovat valuuttakohtaisia.
Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muut-tuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Vuokrakausi on vuokra-sopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatko- tai irti-sanomisoptio, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti
käyttämään jatko-option. Vuokrasopimusten vuokrakaudet määritel-lään etenkin irtisanomis- ja osto-option sisältävien sekä toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kohdalla johdon tekemien rea-listisien arvioiden perusteella.
Alkuperäisen arvostuksen jälkeen, käyttöoikeusomaisuuserät ar-vostetaan alkuperäiseen arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kir-jataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan rahoituskuluihin kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimus-velat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä vuokranmak-sujen pääoman osuudella.
Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liitty-vinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liitty-vät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa. Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen oikai-suun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liike-toiminnan muihin kuluihin.
127
KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT
2025
Milj. EUR | Maa-alueetja rakennukset | Muuthyödykeet | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 33,0 | 3,5 | 36,5 |
Lisäykset | 3,1 | 0,7 | 3,8 |
Vähennykset | -1,6 | -0,4 | -2,0 |
Kurssierot | -0,6 | -0,1 | -0,7 |
Hankintameno 31.12. | 33,9 | 3,7 | 37,5 |
Kertyneet poistot 1.1. | -22,5 | -2,3 | -24,8 |
Vähennykset | 1,6 | 0,4 | 2,0 |
Tilikauden poistot | -5,0 | -0,7 | -5,6 |
Kurssierot | 0,3 | 0,1 | 0,4 |
Kertyneet poistot 31.12. | -25,5 | -2,6 | -28,2 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 10,5 | 1,2 | 11,7 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 8,3 | 1,1 | 9,4 |
2024
Milj. EUR | Maa-alueetja rakennukset | Muuthyödykeet | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 33,9 | 4,0 | 38,0 |
Lisäykset | 3,7 | 0,8 | 4,5 |
Vähennykset | -4,7 | -1,3 | -6,1 |
Kurssierot | 0,1 | 0,0 | 0,1 |
Hankintameno 31.12. | 33,0 | 3,5 | 36,5 |
Kertyneet poistot 1.1. | -21,7 | -2,8 | -24,5 |
Lisäykset | 0,2 | 0,0 | 0,2 |
Vähennykset | 3,8 | 1,1 | 4,9 |
Tilikauden poistot | -4,8 | -0,7 | -5,5 |
Kurssierot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Kertyneet poistot 31.12. | -22,5 | -2,3 | -24,8 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 12,2 | 1,3 | 13,5 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 10,5 | 1,2 | 11,7 |
Konsernin olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat pääasiallisesti rakennuksista kuten tuotanto- ja toimistotiloista sekä varastoista. Käyttöoikeusomaisuuserän Muut hyödykkeet -osio koostuu lähinnä autoista.
VUOKRIIN LIITTYVÄT TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUTKONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Ei-purettavissa olevat vuokravastuut | 0,2 | 0,3 |
Ei-purettavissa olevat vuokrasopimukset sisältävät lyhytaikaisia ja muita vuokrasopimuksia, joita ei tunnisteta taseella vuokravelkana. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden, kuten kannettavien tietokoneiden vuokria, jotka eivät ole olennaisia.
Konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajat löytyvät liitteestä 21. Lisä
tietoja vuokrasopimusveloista löytyy liitteestä 23.
128
27
LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johto-ryhmän jäsenet, em. perheenjäsenet, yhteisöt jotka ovat edellä määritel-tyjen henkilöiden määräysvallassa, Rapala VMC Oyj:n tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset sekä huomattavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt. Emoyhtiön suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt, osak-kuusyhtiöt sekä ulkomaiset sivuliikkeet on lueteltu liitetiedossa 31. Lähipiiritapahtumat konserniyhtiöiden välillä on eliminoitu. Huomat-tavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt on eritelty osiossa ’Osakkeet ja osakkeenomistajat’.
LIIKETOIMET JA AVOIMET SALDOT LÄHIPIIRIN KANSSA
Milj. EUR | Myynnit ja muut tuotot | Ostot | Maksetut vuokrat | Muut kulut | Saamiset |
2025 | |||||
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü | 0,0 | 0,0 | |||
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1) | -0,3 | 0,0 | |||
Johto | 0,0 | ||||
2024 | |||||
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1) | 0,0 | 0,0 | |||
Johto | 0,0 | -0,1 | 0,0 | 0,7 |
1)Ranskassa sijaitsevan jakelukeskuskiinteistön vuokrasopimus sekä palvelumaksu. Määräysvaltaa käyttävä taho on Viellard Migeon & Cie, jonka omistus- ja ääniosuus yksin ja yhdessä tytäryhtiön kanssa on esitetty osiossa ’Osakkeet ja osakkeenomistajat’.
129
YLIMMÄN JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Palkat ja muut työsuhde-etuudet | -2,7 | -3,1 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | -0,5 | -0,7 |
Työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet | -0,7 | |
Käteisvaroina maksettavien osakepalkkiojärjestelyjen kuluvaikutus | -0,2 | |
Osakepalkkio-ohjelma | 0,0 | |
Yhteensä | -3,2 | -4,7 |
Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä muusta joh-toryhmästä.
Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa (jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet) oli 31.12.2025 yhteensä 194 451 yhtiön osaketta (31.12.2024: 85 795). Ylin johto omisti 31.12.2025 0,5 % (0,2 %) yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden tuottamista äänistä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty osiossa ’Hallitus ja johto’.
Tiedot osakepalkkio-ohjelmista esitetään liitetiedossa ’Osake-perusteiset maksut’
TOIMITUSJOHTAJAN TYÖSUHDE-ETUUDET
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Lars Ollberg, toimitusjohtaja 1.5.2023 - 6.3.2025 | ||
Palkat ja muut työsuhde-etuudet | -0,2 | -0,5 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 0,0 | -0,1 |
Cyrille Viellard, toimitusjohtaja 7.3.2025 alkaen | ||
Palkat ja muut työsuhde-etuudet | -0,4 | |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | -0,1 | |
Osakepalkkio-ohjelma | 0,0 | |
Yhteensä | -0,7 | -0,5 |
Toimitusjohtaja Cyrille Viellardin peruspalkka luontoisetuineen 7.3.-31.12.2025 oli 259 tuhatta euroa. Viellard on oikeutettu tulospalkkioon konsernin ylimmän johdon bonusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Suoriteperusteisesti vuodelta 2025 kertynyt bonus oli 127 tuhatta eu-roa. Toimitusjohtajan eläketurva on järjestetty Suomen lakisääteisen maksuperusteisen työeläkejärjestelmän kautta. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu 10 tuhannen euron vuosittaiseen kontribuutioon Ranskan eläkerahastoon.
Toimitusjohtaja Lars Ollberg toimi konsernin toimitusjohtajana 1.1.-6.3.2025 ja jatkoi konsernin palveluksessa 30.6.2025 asti. Perus-palkka luontoisetuineen oli 200 tuhatta euroa (334 tuhatta euroa 1.1.-31.12.2024). Ollberg on oikeutettu tulospalkkioon konsernin ylimmän johdon bonusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Suoriteperustei-sesti vuodelta 2025 kertynyt bonus oli 32 tuhatta euroa. Toimitusjoh-tajan eläke on järjestetty lakisääteisen maksuun perustuvan työnteki-jäeläkejärjestelmän mukaan.
MUUN JOHTORYHMÄN TYÖSUHDE-ETUUDET
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Palkat ja muut työsuhde-etuudet | -1,9 | -2,7 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | -0,4 | -0,6 |
Työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet | -0,7 | |
Käteisvaroina maksettavien osakepalkkiojärjestelyjen kuluvaikutus | -0,2 | |
Osakepalkkio-ohjelma | 0,0 | |
Yhteensä | -2,2 | -4,2 |
Kuukausipalkan lisäksi johtoryhmän jäsenet kuuluvat konsernin johdon bonusjärjestelmään. Allokoitavan bonuksen määrä perustuu hallituksen kyseisen vuoden taloudellisiin ja strategisiin tavoitteisiin. Jos tavoite-tasoa ei saavuteta, bonuksen maksaminen perustuu täysin hallituksen harkintaan.
130
HALLITUKSEN TYÖSUHDE-ETUUDET
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Palkat ja muut työsuhde-etuudet | ||
Hallituksen puheenjohtaja | -0,1 | -0,1 |
Muut hallituksen jäsenet | -0,2 | -0,2 |
Yhteensä | -0,2 | -0,3 |
Vuonna 2025 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio oli 70 tuhatta euroa ja muiden jäsenten 25 tuhatta euroa. Lisäksi hallituksen ja sen valiokunnan kokouksista maksettiin palkkiona 1000 euroa kokoukselta. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussäännön mukai-seen kulukorvaukseen matkustuskuluista.
28
OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti 23.7.2025 uuden osakepohjaisen kan-nustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjest-elmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avain-henkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän aikavälin etuja sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.
Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson alkamisesta ja yksityiskohdista. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Rapala VMC:n osakkeita suoriutumisen perusteella. Osallistu-jat voivat kasvattaa henkilökohtaista ansaintamahdollisuuttaan sijoit-tamalla Rapala VMC:n osakkeisiin. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Rapala VMC:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosu-udella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 prosenttia saamistaan osakkeista, kunnes johtoryhmän jäsenen kokonaisosakeomistuksen arvo Rapala VMC:ssä vastaa 50:tä prosenttia hänen palkkion maksua edeltävän kalenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Vastaavasti toimitusjohtajan on omistettava 50 prosenttia saamistaan osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa arvo Rapala VMC:ssä vastaa 100:aa prosenttia hänen edellisen kalenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Tämä määrä Rapala VMC:n osakkeita on omistet-tava niin kauan kuin johtoryhmän jäsenyys tai asema toimitusjohtajana jatkuu.
Hallitus päätti 11.3.2026 uudesta ansaintajaksosta 2026–2028. Ansaintajakson 2026–2028 kohderyhmään kuuluu noin 65 avainhen-kilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Toisen ansaintajakson 2026–2028 ansaintakriteerit on sidottu velkaantumi-sasteeseen, vertailukelpoisen liikevoiton tasoon ja osakkeen tuottoon. Ansaintajakson 2026–2028 perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 552 000 Rapala VMC:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Kirjanpitoperiaatteet
Osakeperusteiset palkitsemisohjelmat arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ansaintajakson ai-kana, vastaavasti oikaisten omaa pääomaa tai velkaa.
Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon osakemäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Myöntämispäi-vä on ajankohta, jolloin yhtiö ja vastapuoli sopivat osakeperustei-sesta järjestelystä eli jolloin osapuolet jakavat yhteisen käsityksen järjestelyn ehdoista.
Konserni tarkastelee tekemiään oletuksia säännöllisesti ja päi-vittää arviotaan osakeperusteisista maksuista, joiden odotetaan toteutuvan. Arvioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti ja vastaavasti oikaistaan omaa pääomaa tai velkaa.
131
PITKÄN AIKAVÄLIN SUORITEPERUSTEISET OSAKEPALKKIO-OHJELMAT 31.12.2025
Ohjelma | LTI 2025–2027 |
Myöntämispäivä | 28.7.2025 |
Ansaintajakso | 1.1.2025–31.12.2027 |
Osakkeiden enimmäislukumäärä1) | 544 000 |
Luovutettavissa olevien osakkeiden enimmäislukumäärä1) | 544 000 |
Myöntämispäivän osakekurssi | 1,345 € |
Osakkeiden luovutusvuosi | 2028 |
Ansaintakriteerit | Velkaantumisaste 40%, Vertailukelpoinen liikevoitto 40%, osakkeen tuotto 20% |
Jatkuva työsuhde | |
Kohderyhmä | n. 60 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. |
1) Bruttomäärä, sisältäen rahana maksettavan osuuden.
132
29
OSAKEKOHTAINEN TULOS
Kirjanpitoperiaatteet
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, oikaistuna hybridilainojen liikkeeseen-laskukuluilla, koroilla ja takaisinostopreemioilla, tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta lasket-taessa otetaan huomioon vaikutukset, joita aiheutuisi mahdollisis-ta osakkeiden liikkeellelaskua koskevista velvoitteista.
Milj. EUR | 2025 | 2024 |
Osakekohtainen tulos | ||
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa | -4,9 | 0,4 |
Hybridilainan kertynyt korko ja takaisinostopreemio | -5,1 | -3,8 |
Verovaikutus | 1,0 | 0,8 |
Nettovaikutus | -4,1 | -3,0 |
Yhteensä | -9,0 | -2,7 |
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl | 38 550 | 38 876 |
Osakekohtainen tulos, EUR | -0,23 | -0,07 |
Osakekohtainen tulos, laimennettu | ||
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennuksen jälkeen, 1000 kpl | 38 550 | 38 876 |
Osakekohtainen tulos, EUR | -0,23 | -0,07 |
*Osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän kautta annettavien osakkeiden maksimimäärä on 544 000 osaketta (2024: 0), mutta laimennusvaikutus rajoittuu yhtiön hallussa olevien omien osakkeideen keskimääräiseen lukumäärään vuoden aikana.
30
TILIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Konsernilla ei ole tiedossa sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapah-tumia, jotka olisivat vaikuttaneet olennaisesti vuoden 2025 tilinpää-tökseen.
133
31
KONSERNIYRITYKSET
Tytäryhtiöt alueittain | Maa | Konsernin omistus-osuus (%) | Toiminnan luonne | |
Pohjoismaat | ||||
Rapala VMC Norway AS | * | Norja | 100 | Jakelu |
Remen Slukfabrikk AS | Norja | 100 | Hallinto | |
Vangen AS | Norja | 100 | Hallinto | |
Rapala VMC Sweden Ab | * | Ruotsi | 100 | Jakelu |
KL-Teho Oy | * | Suomi | 100 | Tuotanto |
Marttiini Oy | * | Suomi | 100 | Tuotanto |
Rapala VMC Online Oy | * | Suomi | 100 | Jakelu |
Rapala VMC North Europe Oy | Suomi | 100 | Jakelu | |
Peltonen Ski Oy | Suomi | 100 | Tuotanto | |
Rapala VMC East Europe Oy | Suomi | 100 | Hallinto | |
Rapala VMC Denmark A/S | * | Tanska | 100 | Jakelu |
Tytäryhtiöt alueittain | Maa | Konsernin omistus-osuus (%) | Toiminnan luonne | |
Muu Eurooppa | ||||
Rapala VMC Spain SAU | * | Espanja | 100 | Jakelu |
Rapala B.V. | * | Hollanti | 100 | Hallinto |
Normark UK Sport Ltd. | Iso-Britannia | 100 | Hallinto | |
Rapala VMC UK Ltd. | * | Iso-Britannia | 100 | Jakelu/Tuotanto |
Dynamite Baits Ltd. | Iso-Britannia | 100 | Hallinto | |
Normark Fishing Ltd. | Iso-Britannia | 100 | Hallinto | |
Rapala VMC Italy Srl | Italia | 100 | Jakelu | |
Normark Kazakhstan LLP | Kazakstan | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Adriatic D.o.o. | Kroatia | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC DOO | Serbia | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Baltics UAB | Liettua | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Portugal, Unipessoal, LDA | Portugali | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Poland Sp.z.o.o. | * | Puola | 100 | Jakelu |
Rapala VMC France SAS | * | Ranska | 100 | Jakelu |
VMC Péche SA | * | Ranska | 100 | Tuotanto |
Rapala VMC Romania S.R.L. | Romania | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Germany Gmbh | Saksa | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Switzerland AG | * | Sveitsi | 100 | Jakelu |
Rapala VMC Czech S.r.o. | Tsekin tasavalta | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Hungary Zrt | * | Unkari | 100 | Jakelu |
FLLC Normark | Valko-Venäjä | 100 | Jakelu | |
JSC Normark | Venäjä | 100 | Jakelu | |
Normark LLC | Venäjä | 100 | Hallinto | |
Normark Eesti Oü | Viro | 100 | Jakelu | |
Rapala Eesti AS | * | Viro | 100 | Tuotanto |
Tytäryhtiöt alueittain | Maa | Konsernin omistus-osuus (%) | Toiminnan luonne | |
Pohjois-Amerikka | ||||
Rapala VMC Canada Inc. | Kanada | 100 | Jakelu | |
NC Holdings Inc. | * | USA | 100 | Hallinto |
Normark Corporation | USA | 100 | Jakelu | |
Normark Innovations, Inc. | USA | 100 | Hankinta | |
VMC Inc. | USA | 100 | Jakelu |
134
KONSERNIYRITYKSET
Tytäryhtiöt alueittain | Maa | Konsernin omistus-osuus (%) | Toiminnan luonne | |
Muut maat | ||||
Rapala VMC Australia Pty Ltd | * | Australia | 100 | Jakelu |
Rapala V.M.C. Do Brazil | * | Brasilia | 100 | Jakelu |
Rapala VMC Chile Ltd | Chile | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Africa (Pty) Ltd. | Etelä-Afrikka | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC Holdings (Pty) Ltd. | * | Etelä-Afrikka | 100 | Hallinto |
Rapala VMC Korea Co., Ltd | * | Etelä-Korea | 100 | Jakelu |
Willtech (PRC) Ltd. | Hongkong | 100 | Hankinta | |
PT Rapala Indonesia | * | Indonesia | 100 | Jakelu |
PT Rapala VMC Batam | Indonesia | 100 | Hallinto | |
PT VMC Fishing Tackle Indonesia | Indonesia | 100 | Tuotanto | |
Rapala Japan Ltd. | * | Japani | 100 | Jakelu |
Rapala VMC (ShenZhen) Ltd | Kiina | 100 | Hankinta | |
Rapala VMC China Co. | * | Kiina | 100 | Jakelu |
Rapala VMC (Asia Pacific) Sdn Bhd. | * | Malesia | 100 | Jakelu |
Rapala VMC Mexico S. de R.L. de C.V | Meksiko | 100 | Jakelu | |
Rapala VMC (Thailand) Co., Ltd. | * | Thaimaa | 100 | Jakelu |
Osakkuus- ja yhteisyritykset | Maa | Konsernin omistus-osuus (%) | Toiminnan luonne |
Lanimo Oü | Viro | 33,3 | Tuotanto |
Ulkomaiset sivuliikkeet | |||
Rapala VMC (Hong Kong) Ltd, sivuliike Taiwanilla | |||
Normark S.r.o., sivuliike Slovakian tasavallassa |
* Emoyhtiön omistamat osakkeet
135
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
EUR
Liitetieto
2025
2024
Liikevaihto
2
35 398 298
38 532 206
Liiketoiminnan muut tuotot
3
1 718 553
1 516 220
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
393 492
-1 177 133
Valmistus omaan käyttöön
139 302
102 169
Materiaalit ja palvelut
5
-9 332 028
-9 001 216
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
6
-5 915 434
-5 711 650
Liiketoiminnan muut kulut
4
-19 996 620
-24 440 222
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
2 405 562
-179 626
Poistot ja arvonalentumiset
7
-2 268 602
-1 837 357
Liikevoitto/-tappio
136 960
-2 016 983
Rahoitustuotot ja -kulut
8
-10 568 175
-5 725 484
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-10 431 214
-7 742 467
Tilinpäätössiirrot
9
118 528
-3 161
Tuloverot
10
-43 387
-70 640
Tilikauden voitto/tappio
-10 356 073
-7 816 269
136
EMOYHTIÖN TASE
VARAT
EUR
Liitetieto
2025
2024
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
11
5 166 687
6 607 374
Aineelliset hyödykkeet
12
3 994 098
4 502 612
Sijoitukset
13
113 736 838
112 185 737
Korolliset saamiset
15
24 180 863
26 285 114
Korottomat saamiset
15
2 190 872
566 232
Pitkäaikaiset varat yhteensä
149 269 359
150 147 068
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
14
9 458 613
8 496 302
Sijoitukset ja saamiset
Korolliset
15
45 511 590
53 163 695
Korottomat
15
19 906 735
18 218 207
Rahat ja pankkisaamiset
1 611 736
3 632 999
Lyhytaikaiset varat yhteensä
76 488 675
83 511 203
Varat yhteensä
225 758 033
233 658 271
OMA PÄÄOMA JA VELAT
EUR
Liitetieto
2025
2024
Oma pääoma
Osakepääoma
3 552 160
3 552 160
Ylikurssirahasto
16 680 961
16 680 961
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
4 914 371
4 914 371
Omat osakkeet
-3 957 221
-2 957 222
Edellisten tilikausien voitto
23 476 083
31 292 351
Tilikauden voitto/tappio
-10 356 073
-7 816 269
Oma pääoma yhteensä
16
34 310 281
45 666 353
Tilinpäätössiirtojen kertymä
159 758
183 286
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
88 592 896
79 500 000
Korottomat
500 526
813 243
Pitkäaikaiset velat yhteensä
17
89 093 422
80 313 243
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
94 124 047
96 861 117
Korottomat
8 070 526
10 634 272
Lyhytaikaiset velat yhteensä
17
102 194 572
107 495 389
Oma pääoma ja velat yhteensä
225 758 033
233 658 271
137
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA
Tuhat EUR
Liitetieto
2 025
2024
Tilikauden voitto/tappio
-10 356
-7 816
Oikaisuerät
Tuloverot
10
43
71
Rahoitustuotot ja -kulut
8
10 568
5 725
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset
7
2 268
1 837
Muut oikaisut
-1 249
10 845
Oikaisuerät yhteensä
11 630
18 478
Rahoituserät
Maksetut korot
-8 495
-9 495
Saadut korot
4 230
4 867
Maksetut verot
-42
-72
Muut rahoituserät, netto
-648
-445
Rahoituserät yhteensä
-4 955
-5 145
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos
-1 358
-2 839
Vaihto-omaisuuden muutos
-373
1 100
Velkojen muutos
-2 893
3 039
Käyttöpääoman muutos yhteensä
-4 624
1 300
Liiketoiminnan nettorahavirta
-8 304
6 817
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden myynnit
11
436
Aineettomien hyödykkeiden ostot
11
-45
-203
Aineellisten hyödykkeiden myynnit
12
567
218
Aineellisten hyödykkeiden ostot
12
-395
-777
Investoinnit tytäryhtiöihin
-123
-1 719
Muiden osakkeiden myynti
142
Pääomanpalautukset
90
DQC Internationalin hankinta
-319
Korollisten saamisten muutos
220
7 455
Saadut osingot
8
770
700
Investointien rahavirta yhteensä
1 084
5 933
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta
-1 000
Hybridilainan takaisinmaksu
-34 622
-3 752
Hybridilainan nosto
24 454
Lainojen nostot
96 106
100 489
Lainojen takaisinmaksut
-81 498
-96 788
Muut muutokset
-4
-12 884
Rahoituksen rahavirta yhteensä
3 436
-12 935
Rahavarojen muutos
-3 784
-185
Rahavarat tilikauden alussa
3 633
4 911
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
1 763
-1 094
Rahavarat tilikauden lopussa
1 612
3 633
138
LAADINTAPERIAATTEET
Rapala VMC Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan
Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat
Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätös- päivän kurssilla ja muuntamisessa syntyvät kurssierot kirjataan tuloslas- kelmaan.
Tuottojen kirjaaminen
Tuotteiden ja palvelujen myynti kirjataan suoriteperiaatteen mukaisesti, kun myytäviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät olennaiset riskit siirty- vät ostajalle eikä ole todennäköistä, että asiakas palauttaisi tavaran. Liikevaihto koostuu laskutuksesta vähennettynä kassa-alennuksilla ja arvonlisäverolla.
Tutkimus- ja tuotekehityskulut
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan vuosi- kuluiksi, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi uusien liike- toiminta-alueiden kehittämiseen. Tällaiset kehittämiskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos yhtiö hyväksyy kehitetyt tuotteet teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi, olettaen että tuotot kattavat jaksotetut ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut, myynti- ja hallintokulut sekä mahdolliset muut projektiin liittyvät kulut.
Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan ta- sapoistoina.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen hankintame- noon tai alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Valmiiden ja kesken- eräisten tuotteiden hankintamenoon on laskettu välittömät aineet, palkat sosiaalikuluineen sekä muut välittömät kustannukset. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiuskirjauksilla vähennettynä.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on esitetty alkuperäisen hankin- tamenon mukaisina vähennettynä suunnitelman mukaisilla kertyneillä poistoilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot perustuvat hankintame- noon ja arvioituun taloudelliseen käyttöikään.
Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat:
Aineettomat oikeudet 3–15 vuotta
Rakennukset 10–20 vuotta
Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta
Eläkejärjestelyt
Kaikki yhtiön eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan sellaisia, joissa vain työn- antajan maksama osuus on määrätty. Näistä suurin osa on lakisääteistä eläketurvaa ja viranomaisten määräyksiin perustuvia maksuja. Eläkeme-
not kirjataan kuluksi työntekijöiden työssäoloaikana suoriteperusteisesti.
Rahoitusjohdannaisten arvostaminen
Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilin- päätöspäivänä. Käyvän arvon muutos merkitään tuloslaskelmaan rahoituseriin tai muuhun luonteensa mukaiseen erään. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Tavallisten valuuttatermiinien käyvät arvot määritellään diskonttaa- malla tulevaisuuden nimellismääräiset kassavirrat vastaavilla koroilla ja muuntamalla näin saadut diskontatut kassavirrat spot-kursseilla. Instrumenttien käyvät arvot saadaan vastapuolena olevalta pankilta tai lasketaan vastaamaan sen hetkistä markkinahintaa.
Omat osakkeet
Yhtiön hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.
Rahavirtalaskelma
Muutokset rahavirrassa on esitetty liiketoiminnan, investointien ja rahoi- tuksen rahavirtoina.
EMOYHTIÖN LIITETIEDOT
1
139
LIIKEVAIHTO
Tuhat EUR
2025
2024
Kohdemaan mukaan
Pohjois-Amerikka
22 815
24 067
Pohjoismaat
3 300
4 023
Muu Eurooppa
6 047
6 767
Muut maat
3 236
3 675
Yhteensä
35 398
38 532
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOT
Tuhat EUR
2025
2024
Vuokratuotot
61
23
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot
449
Korvaukset aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä
1 193
1 446
Muut tuotot
15
47
Yhteensä
1 719
1 516
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Tuhat EUR
2025
2024
Kunnossapito
-667
-643
Myynti-ja markkinointikulut
-716
-654
Matkakulut
-209
-285
IT ja tietoliikenne
-939
-1 283
Maksetut vuokrat
-762
-954
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut
-290
-219
Rahdit
-43
-134
Myyntikomissiot
-69
-58
Aineelisten hyödykkeiden myyntitappiot
0
-119
Valuuttajohdannaiset
688
-737
Muut kulut
-16 990
-19 355
Yhteensä
-19 997
-24 440
TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
Tuhat EUR
2025
2024
Tilintarkastuspalkkiot
-290
-219
Yhteensä
-290
-219
MATERIAALIT JA PALVELUT
Tuhat EUR
2025
2024
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
-9 901
-9 327
Varaston muutos
569
365
Ulkopuoliset palvelut
-39
Yhteensä
-9 332
-9 001
TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Tuhat EUR
2025
2024
Palkat ja palkkiot
-4 971
-4 693
Eläkekulut
-673
-717
Muut henkilöstösivukulut
-271
-302
Yhteensä
-5 915
-5 712
Henkilöstö keskimäärin
62
68
Hallituksen palkat ja palkkiot olivat yhteensä 242 tuhatta euroa
(2024: 259 tuhatta euroa).
2
4
3
5
6
140
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Tuhat EUR
2025
2024
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Tavaramerkit
-878
-873
Muut aineettomat hyödykkeet
-107
-111
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat
-93
-92
Koneet ja kalusto
-579
-631
Muut aineelliset hyödykkeet
-110
-130
Arvonalentumiset
-501
Yhteensä
-2 269
-1 837
RAHOITUSTUOTOT JA- KULUT
Tuhat EUR
2025
2024
Osinkotuotot
748
700
Kurssivoitot
5 159
3 839
Kurssitappiot
-7 280
-2 386
Arvonalentumiset
Tytäryhtiöosakkeet
-296
-500
Lyhytaikaiset lainasaatavat
-1 189
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot
6 101
7 078
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut
-12 386
-12 541
Muut rahoituskulut
-1 426
-1 916
Yhteensä
-10 568
-5 725
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TYTÄRYHTIÖILLE/TYTÄRYHTIÖILTÄ
Tuhat EUR
2025
2024
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä
748
700
Arvonalentumiset
Tytäryhtiöosakkeet
-296
-500
Lyhytaikaiset lainasaatavat
-1 189
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot
5 354
6 069
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut
-1 854
-1 954
Yhteensä
2 764
4 316
Kurssierot tuloslaskelmalla
Tuhat EUR
2025
2024
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot
16
814
Ostoihin ja muihin kuluihin sisältyvät kurssierot
21
21
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa
-3 801
1 454
Yhteensä
-3 765
2 289
TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Tuhat EUR
2025
2024
Poistoeron muutos
24
-3
Konserniavustus
95
Yhteensä
119
-3
POISTOERON MUUTOs
Tuhat EUR
2025
2024
Aineettomat hyödykkeet
-3
-2
Rakennukset ja rakennelmat
26
-5
Koneet ja kalusto
0
4
Yhteensä
24
-3
TULOVEROT
TULOVEROT TULOSLASKELMASSA
Tuhat EUR
2025
2024
Tuloverot
-43
-71
Yhteensä
-43
-71
Emoyhtiön laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty ta- seeseen.
7
8
9
10
141
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
11
2024
Tavara- merkit
Muut aineettomat hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Tuhat EUR
Hankintameno 1.1.
9 202
3 168
12 370
Korjaus alkusaldoon 1.1.
0
-1 349
-1 349
Lisäykset
193
193
Vähennykset
-4
-323
-328
Uudelleenryhmittelyt
265
631
896
Hankintameno 31.12.
9 202
2 080
501
11 782
Kertyneet poistot 1.1.
-3 007
-2 532
-5 540
Korjaus alkusaldoon 1.1.
-2
1 351
1 349
Tilikauden poistot
-828
-157
-985
Kertyneet poistot 31.12.
-3 837
-1 338
-5 175
Kirjanpitoarvo 1.1.
6 195
635
6 830
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 365
741
501
6 607
2025
Tavara- merkit
Muut aineettomat hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Tuhat EUR
Hankintameno 1.1.
9 202
2 080
501
11 782
Korjaus alkusaldoon 1.1.
Lisäykset
31
15
45
Vähennykset
-170
-501
-670
Hankintameno 31.12.
9 202
1 941
15
11 157
Kertyneet poistot 1.1.
-3 837
-1 338
-5 175
Vähennykset
170
170
Tilikauden poistot
-828
-157
-985
Kertyneet poistot 31.12.
-4 665
-1 326
-5 991
Kirjanpitoarvo 1.1.
5 365
741
501
6 607
Kirjanpitoarvo 31.12.
4 537
615
15
5 167
142
AINEELLISET HYÖDYKKEET
2025
Maa- alueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Tuhat EUR
Hankintameno 1.1.
103
3 282
16 621
2 048
463
22 516
Lisäykset
3
164
167
Vähennykset
-15
-566
-3
-132
-715
Uudelleenryhmittelyt
6
463
-113
356
Hankintameno 31.12.
88
2 722
17 085
2 048
382
22 324
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-2 584
-13 847
-1 583
-18 013
Vähennykset
463
3
466
Tilikauden poistot
-93
-579
-110
-783
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-2 214
-14 423
-1 693
-18 330
Kirjanpitoarvo 1.1.
103
698
2 775
465
463
4 503
Kirjanpitoarvo 31.12.
88
508
2 662
355
382
3 994
12
2024
Maa- alueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Tuhat EUR
Hankintameno 1.1.
106
5 169
22 449
2 331
1 489
31 544
Korjaus alkusaldoon 1.1.
-2 033
-5 778
-186
0
-7 997
Lisäykset
23
3
716
742
Vähennykset
-3
-359
-159
-355
-877
Uudelleenryhmittelyt
146
286
59
-1 387
-896
Hankintameno 31.12.
103
3 282
16 621
2 048
463
22 516
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-4 526
-19 282
-1 719
-25 527
Korjaus alkusaldoon 1.1.
2 034
5 778
185
7 997
Vähennykset
289
81
369
Tilikauden poistot
-92
-631
-130
-853
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-2 584
-13 847
-1 583
-18 013
Kirjanpitoarvo 1.1.
106
643
3 167
612
1 489
6 017
Kirjanpitoarvo 31.12.
103
698
2 775
465
463
4 503
143
SIJOITUKSET
2025
Tuhat EUR
Tytäryhtiö- osakkeet
Muut osakkeet
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
112 147
39
112 186
Lisäykset
1 937
1 937
Pääoman palautukset
-90
-90
Arvonalentumiset
-296
-296
Kirjanpitoarvo 31.12.
113 698
39
113 737
2024
Tuhat EUR
Tytäryhtiö- osakkeet
Muut osakkeet
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
111 247
181
111 428
Lisäykset
1 400
1 400
Vähennykset
-142
-142
Arvonalentumiset
-500
-500
Kirjanpitoarvo 31.12.
112 147
39
112 186
13
144
VAIHTO-OMAISUUS
Tuhat EUR
2025
2024
Aineet ja tarvikkeet
4 328
3 759
Keskeneräiset tuotteet
2 772
2 327
Valmiit tuotteet
2 358
2 410
Yhteensä
9 459
8 496
SAA MIS ET
SAAMISET MUILTA
Tuhat EUR
2025
2024
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset
647
731
Korottomat
Muut saamiset
204
204
Lyhytaikaiset saamiset
Korottomat
Myyntisaamiset
25
82
Siirtosaamiset
690
548
Johdannaiset
145
53
Muut saamiset
2
2
Yhteensä
1 713
1 621
SAAMISET TYTÄRYHTIÖILTÄ
Tuhat EUR
2025
2024
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset
23 534
25 554
Korottomat
Lainasaamiset
1 987
362
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset
45 512
53 164
Korottomat
Siirtosaamiset
2 295
2 471
Myyntisaamiset
4 571
5 964
Muut saamiset
12 178
9 097
Yhteensä
90 077
96 612
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
Korolliset
24 181
26 285
Korottomat
2 191
566
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
Korolliset
45 512
53 164
Korottomat
19 907
18 218
Konserniyhtiöiden väliset lainasopimukset on tehty tavanomaisia kaupallisia ehtoja noudattaen, ja lainat ovat vakuudettomia. Lainojen keskikorko oli 2025 7,15% (2024: 7,47%) ja keskimaturiteetti 2025 1,33 vuotta (2024: 1,24 vuotta). Emoyhtiö on myöntänyt konserniyhtiöille osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n mukaisia pääomalainoja 7,8 MEUR. Pääo- malainat ovat saajayhtiöissä muita velkoja huonommalla etuoikeudel- la olevia vakuudettomia lainoja. Lainojen pääoma ja korko voidaan maksaa takaisin osakeyhtiölain mukaisin edellytyksin.
14
15
145
OMA PÄÄOMA
Tuhat EUR
2025
2024
Osakepääoma 1.1.
3 552
3 552
Osakepääoma 31.12.
3 552
3 552
Ylikurssirahasto 1.1.
16 681
16 681
Ylikurssirahasto 31.12.
16 681
16 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
4 914
4 914
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
4 914
4 914
Omat osakkeet 1.1.
-2 957
-2 957
Omien osakkeiden hankinta
-1 000
Omat osakkeet 31.12.
-3 957
-2 957
Edellisten tilikausien voitto 1.1.
23 476
31 292
Edellisten tilikausien voitto 31.12
23 476
31 292
Tilikauden tappio
-10 356
-7 816
Oma pääoma yhteensä
34 310
45 666
JAKOKELPOISET VARAT
EUR
2025
2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
4 914 371
4 914 371
Edellisten tilikausien voitto
23 476 083
31 292 351
Omat osakkeet
-3 957 221
-2 957 222
Tilikauden tappio
-10 356 073
-7 816 269
Jakokelpoiset varat yhteensä
14 077 160
25 433 232
EMOYHTIÖN OSAKEPÄÄOMA
2025
2024
Osaketta
39 000 000
39 000 000
EUR
3 552 160
3 552 160
Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Tarkempaa tietoa hallituksen valtuutuksista ja omien osakkeiden ostoista on esitetty osiossa
’Osakkeet ja osakkeenomistajat’.
16
146
v elat
Velat muille
Tuhat EUR
2025
2024
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta
63 593
49 500
Hybridilaina
25 000
30 000
Korottomat
Johdannaiset
501
813
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta
3 477
8 080
Yritystodistusohjelma
15 000
14 000
Korottomat
Saadut ennakot
1
5
Johdannaiset
149
571
Ostovelat
1 872
1 688
Siirtovelat
1 511
1 824
Yhteensä
110 603
106 481
VELAT TYTÄRYHTIÖILLE
Tuhat EUR
2025
2024
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Lainat
75 647
74 781
Korottomat
Saadut ennakot
29
2 016
Ostovelat
4 465
4 467
Siirtovelat
44
63
Yhteensä
80 185
81 328
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Korolliset
88 593
79 500
Korottomat
501
813
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Korolliset
94 124
96 861
Korottomat
8 071
10 634
Kaikki pitkäaikaisen vieraan pääoman velat erääntyvät alle viiden vuoden kuluessa. Konserniyhtiöiden väliset lainasopimukset on tehty tavanomaisia kaupallisia ehtoja noudattaen, ja lainat ovat vakuudetto- mia. Lainojen keskikorko oli 2025 7,15% (2024: 7,47%) ja keskimatu- riteetti 2025 1,33 vuotta (2024: 1,24 vuotta). Emoyhtiö on myöntänyt konserniyhtiöille osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n mukaisia pääomalainoja 7,8MEUR. Pääomalainat ovat saajayhtiöissä muita velkoja huonom- malla etuoikeudella olevia vakuudettomia lainoja. Lainojen pääoma ja korko voidaan maksaa takaisin osakeyhtiölain mukaisin edellytyksin.
17
147
VUOKRASOPIMUKSET
EMOYHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA
EI-PURETTAVISSA OLEVIEN VUOKRAVASTUIDEN ERÄÄNTYMISAIKATAULU
Ei-purettavissa olevien vuokravastuiden erääntymisaikataulu
Tuhat EUR
2025
2024
Vuoden sisällä
452
818
1-3 vuotta
209
770
3-5 vuotta
9
Yhteensä
670
1 588
VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT
ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
Tuhat EUR
2025
2024
Omasta ja tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset
478
473
Yhteensä
478
473
Takaukset koostuvat tytäryhtiöiden vuokrasopimusten nimitakauksista sekä muista tytäryhtiöiden puolesta annetuista takauksista. Yhtiön lainasopimukset ovat vakuudellisia ja niistä on myönnetty yrityskiin- nitysvelkakirjat, joiden nimellisarvo on 137,8 MEUR. Lisäksi, konserni on pantannut tytäryhtiöosakkeita Marttiini Oy:stä, KL-Teho Oy:stä ja
Rapala VMC Online Oy:stä sekä emoyhtiön konsernin sisäiset lainasaa- miset, jotka liittyvät näihin konserniyhtiöihin.
JOHDANNAISET
Tuhat EUR
2025
2024
Valuuttajohdannaiset pankin kanssa
Käypä arvo
-3
-518
Nimellisarvo
44 305
26 361
Joista valuuttatermiinejä
38 374
26 361
Joista valuuttaswappeja
5 931
Korkojohdannaiset
Käypä arvo
-501
-813
Nimellisarvo
35 000
25 000
Vuonna 2025 valuuttajohdannaisten arvonmuutoksesta on kirjattu 515 tuhatta euroa tuloslaskelmaan (2024: -755 tuhatta euroa) ja korko- johdannaisista 313 tuhatta euroa (2024: -954 tuhatta euroa).
18
19
20
148
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 8.4. 2026
Alexander Rosenlew,
Hallituksen puheenjohtaja
Julia Aubertin
Johan Berg
Emmanuel Viellard
Pascal Lebard
Cyrille Viellard,
Toimitusjohtaja
Vesa Luhtanen
Tiinpäätösmerkintä
Jenny Lindvall
KHT
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus
Helsingissä 8.4. 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
149
Rapala VMC Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Rapala VMC Oyj:n (y-tunnus 1016238-8) tilin- päätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pää- oman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja raha- virroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää- tösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa ole- vien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvolli- suuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo- messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaati- musten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastus- palvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettu- ja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka amma- tillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkas- tuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viittei- tä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
TILINTARKASTUSKERTOMUS
150
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvostus
Tilintarkastuksessa olemme arvioineet johdon laatimaa ja hallituksen hyväksymää arvonalentumistestausmallia, sekä arvioineet arvonalen- tumistestaukseen liittyviä kontrolleja.
Olemme keskustelleet johdon kanssa ennusteissa käytetyistä perusteista ja arvioineet merkittäviä johdon käyttämiä olettamia:
Olemme verranneet kasvu- ja kannattavuusolettamia historialli- seen kehitykseen.
Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä syöttötietoja ja arvioita hallituksen hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin.
Arvioidessamme diskonttokorkojen asianmukaisuutta olemme verranneet diskonttokoron määrittämisessä käytettyjä syöttötieto- ja ulkoisiin lähteisiin sekä peilanneet korkojen muutosta edelli- seen vuoteen arvioiden sen asianmukaisuutta.
Olemme testanneet arvonalentumistestauslaskelman laskentatek- nistä asianmukaisuutta.
Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettujen liitetie- tojen asianmukaisuutta.
Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 ja 11.
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden määrä konsernin taseessa 31.12.2025 on yhteensä EUR 96,4 miljoonaa (2024: EUR 104,2 miljoonaa)
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, arvonalentumistarvetta testataan vuosittain. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Tärkeimmät arviot ja oletukset, joihin johto perustaa rahavirtaennusteet, liittyvät liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuteen sekä diskonttokorkoon.
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet on käsitelty konsernitilinpää- töksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska arvon- alentumistestaukseen liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liike- toiminnan kehitykseen, kannattavuuteen ja diskonttokorkoon liittyen.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
151
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaises- ti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mu- kaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäy- töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja sovel- tuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatku- vuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpää- töksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olen- naista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin koh-
tuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skepti- syyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnit- telemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastus- toimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytök- seen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuh- teisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausun- non emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioi- den ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohta- jan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastus- evidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista ta- pahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävar- muutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntom- me. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tie- dot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslau- sunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaa- tiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuk- sen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilin- tarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaati- muksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuu- teemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
152
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuk- sessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaam- me kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viesti- tä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin täl- laisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 18.4.2024 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu in- formaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisäl- tyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio ti- linpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme ar- vioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimin- takertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista sää- detään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpää- töksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyt- töömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä, 8. huhtikuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jenny Lindvall
KHT
153
Rapala VMC Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksian- non, jonka kohteena on Rapala VMC Oyj:n (y-tunnus 1016238-8) ko- mission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (7437009TB42O2AB3JW91-2025-12-31-1-fi.zip) tilikaudelta
1.1. – 31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin 3 artiklan mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val- vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilin- päätöksen ESEF komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka kos-kevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvol-lisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovel- lettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudat- tamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Rapala VMC Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
154
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukai- sesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätök- seen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuu- dessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimek- siantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komis- sion teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Rapala VMC Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (7437009TB42O2AB3JW91- 2025-12-31-1-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission tekni-sen sääntelystandardin vaa- timusten mukaisesti.
Lausuntomme Rapala VMC Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuk- sesta tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuk- sellamme 8.4.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä, 8. huhtikuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jenny Lindvall
KHT
155
Rapala VMC Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jon- ka kohteena on Rapala VMC Oyj:n (1016238-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perus- teella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysrapor- tointistandardeja (ESRS), sekä
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Rapala VMC Oyj on yksi- löinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 koh- dan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitse- mistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoi- meksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimek- siannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo- messa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaa- timusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastan- dardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mu- kaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellet- tavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Rapala VMC Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittä- misestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS
156
siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kes- tävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeellisek- si voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysselvityksen laatimisessa
Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuus- arviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liit- tyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilai- nen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvit- tavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epä- täydellistä.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä vää- rinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisäl- tää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudis- tettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtu- vat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhtei- siin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia var- mennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytök- seen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toi- menpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen var- muuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppe- ampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytök- sestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tä- män vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
157
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla.
Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
Perehdyimme konsernikestävyysselvityksessä esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä, 8. huhtikuuta 2026
Deloitte Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Jenny Lindvall
KRT
158
Hallinto
159
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2025
Rapala VMC Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suo- men osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä, Rapala VMC Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Rapala VMC Oyj noudattaa Arvopaperimark- kinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkko- sivuilta (www.cgfinland.fi). Tämä Rapala VMC Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelle 2025 on laadittu hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Rapala VMC Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteita kokonaisuudessaan kuvaavat tiedot sekä tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat saatavilla konsernin verkkosivuilta www.rapalavmc.com. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on hyväksytty hallituksen kokouksessa 8.4.2026.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillään hallituk- sen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Toimintakertomus ja tilinpäätös ovat saatavilla konsernin verkkosivuilta.
YHTIÖKOKOUS
Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin päätöksentekoelin, jossa osakkeen- omistajat osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvontaan. Varsinainen yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja Rapala VMC Oyj:n yhtiö-
järjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvis- tamisesta, voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja va- linnasta sekä palkitsemisesta, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta sekä yhtiön palkitsemispolitiikan vahvistamisesta ja palkitsemisraportin hyväksymisestä.
Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja kaikkien hallituksen jäsenten on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi en- simmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen. Tilintarkastajan on oltava läsnä varsinai- sessa yhtiökokouksessa.
Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous tulee pitää ennen kesäkuun loppua. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjalli- sesti tietyn asian käsittelemistä varten. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksissa puhe- ja äänioikeuttaan. Yhtiökokouksessa jokaisella osakkeella on yksi ääni.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön osakkeenomistajat kutsutaan yh- tiökokoukseen julkaisemalla yhtiökokouskutsu Rapala VMC -konser- nin verkkosivuilla. Yhtiökokouskutsu julkaistaan aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta, sekä viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen osakeyhtiölain mukaista yh- tiökokouksen täsmäytyspäivää. Osallistuakseen yhtiökokoukseen osakkeenomistajan tulee ilmoittaa siitä yhtiölle viimeistään hallituksen
päättämänä ja yhtiökokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa ilmoitetaan yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat, joiden lisäksi ilmoi- tetaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämät tiedot.
Yhtiö ilmoittaa yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle yhtiökokouksen käsiteltäväksi haluaman- sa asia. Päivämäärä ei voi olla aikaisempi kuin neljä viikkoa ennen ko- kouskutsun toimittamista. Rapala VMC Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous järjestetään 29.4.2026. Osakkeenomistajan mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia varsinaisen yhtiökokouksen 2026 käsi- teltäväksi on tullut toimittaa viimeistään 11.3.2026. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkistetaan konsernin verkkosivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Tarkempaa tietoa yhtiökokouksesta löytyy Rapala VMC Oyj:n verkkosivuilta.
Yhtiökokous järjestetään yhtiön kotipaikassa tai Helsingissä. Hallitus voi myös päättää yhtiökokouksen järjestämisestä ilman fyysistä ko- kouspaikkaa siten, että osakkeenomistajat käyttävät täysimääräisesti päätöksentekovaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja muiden teknisten apuvälineiden avulla kokouksen aikana (etäkokous).
Hallinnointi
160
HALLITUS
Hallituksen tehtävät, nimittäminen ja toimikausi
Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten pohjalta. Kaikki kon- sernin toiminnan kannalta merkittävät asiat käsitellään yhtiön halli- tuksessa. Tällaisia asioita ovat muun muassa yhtiön toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen, strategisten linjausten vahvistaminen, tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten hyväksyminen ja liiketoiminta- suunnitelmista, vuosibudjetista ja pörssitiedotteista sekä merkittävistä investoinneista ja omaisuuden myynneistä päättäminen.
Hallitus kokoontuu ennalta sovitun aikataulun mukaisesti käsittele- mään määriteltyjä asioita. Hallituksen puheenjohtaja laatii hallituksen kokouksen asialistan toimitusjohtajan tekemän ehdotuksen pohjalta. Hallituksen jäsenillä on oikeus ehdottaa ja sisällyttää nimenomaisia asioita asialistalle. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla kokouk- sessa on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Hallitus toimii hyväksy- mänsä kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti, jonka keskeinen sisältö on selostettu tässä selvityksessä, mukaan lukien hallituksen tehtävät. Hallituksen työjärjestys on saatavilla Rapala VMC -konsernin verkkosi- vuilla. Toimitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja, joka toimii hallituksen sihtee- rinä, osallistuvat säännöllisesti hallituksen kokouksiin. Muut konsernin johtoryhmän (globaalin johtoryhmän) jäsenet ja johtajat osallistuvat kokouksiin tarvittaessa.
Yhtiössä noudatetaan hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuk- sen valmistelussa käytäntöä, jossa merkittävät osakkeenomistajat
valmistelevat hallitusta koskevat ehdotukset, sisältäen ehdotuksen hallituksen jäsenten lukumääräksi, palkkioksi ja tarvittaessa hallituksen jäseniksi yhtiökokoukselle. Hallitus ei ole perustanut nimitysvaliokuntaa eikä yhtiökokous ole asettanut osakkeenomistajien nimitystoimikun- taa. Yllä tarkoitetut merkittävien osakkeenomistajien edustajat ovat myös yhtiön hallituksen jäseniä ja ehdotus saatetaan myös hallituksen tiedoksi ja keskusteltavaksi. Ehdotus julkistetaan pörssitiedotteena ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun, edellyttäen että ehdotus on toimitettu yhtiölle riittävän ajoissa kutsuun sisällyttämiseksi.
Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Halli- tuksen jäsenen toimikausi jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouk- sen päättymiseen saakka. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan kaudeksi, joka päättyy seuraa- vassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Mahdolliset uudet hallituksen jäsenet perehdytetään yhtiön toimintaan.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan itsearvi- ointina. Arviointi keskittyy esimerkiksi hallitustyöskentelyn valmistelun, kokousprosessin, päätöksenteon, yhteistyön ja viestinnän, strategisen johtamisen sekä hallituksen kokoonpanon ja osaamisen arvioimiseen. Tarvittaessa on mahdollista käyttää myös ulkopuolista arvioijaa.
Hallituksen monimuotoisuus
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti hallituksen jä- senten lukumäärää ja hallituskokoonpanoa arvioitaessa huomioidaan hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Lisäksi lukumäärässä ja ko- koonpanossa otetaan huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimuk- set ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen koon tulee edistää rakentavaa ja
tehokasta vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Monimuotoisuuden avul- la varmistetaan, että hallitus pystyy tukemaan yhtiön pitkän aikavälin strategiaa, päätöksentekoa ja osakkeenomistajien etujen toteutumista. Monimuotoisuutta koskevat periaatteet on kirjattu Rapala VMC Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikkaan, joka on saatavilla konsernin verkkosivuilla.
Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pä- tevyys ja mahdollisuus käyttää aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen monimuotoisuuden turvaamiseksi hallituksen jäseniä ehdotettaessa otetaan huomioon jäsenten osaaminen, kokemus, toimialan tuntemus, osaaminen kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehit- tämisestä sekä jatkuvuus. Tavoitteena on, että hallituksen kokoonpano muodostaa monipuolisen ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka tukee yhtiön strategisia tarpeita ja parantaa päätöksenteon laatua.
Eri sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on eri sukupuolia tasapuolisesti. Yhtiön tavoitteena on, että hallitukses- sa on molempia sukupuolia ja että kumpikin sukupuoli on riittävästi edustettuna hallituksen kokoonpanossa. Yhtiö pyrkii yhtiön hallituksen 8.10.2025 hyväksymän Rapala VMC Oyj:n hallituksen monimuotoisuus- politiikan mukaisesti aina noudattamaan osakeyhtiölain mukaista tavoi- tetta siitä, että vähintään 40 prosenttia (huomioiden soveltuvat pyöris- tyssäännöt) hallituksen jäsenistä on vähemmän edustettua sukupuolta.
Tilikauden 2025 päättyessä hallitus koostui kuudesta jäsenestä, joka on ollut riittävä määrä hallituksen tehtävien tehokkaaksi hoitamiseksi, yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe huomi- oiden. Lisäksi hallituksella on kokonaisuutena ollut yhtiön toiminnan ja tarpeiden edellyttämä monipuolinen osaaminen ja asiantuntemus. 17 % jäsenistä oli naisia ja 83 % miehiä. Hallitukseen ei valittu uusia jäse- niä 8.5.2025 pidetyssä vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa.
161
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta. Kaikki kuusi jäsentä ovat yhtiön ulkopuolisia yhtiöstä riippumattomia asiantuntijajäseniä. Halli- tuksen kaikki jäsenet, paitsi Emmanuel Viellard, ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenet ja osallistuminen kokouksiin
Hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa:
Hallituksen jäsen
Hallituksen kokoukset
Palkitsemis- valiokunnan* kokoukset
Alexander Rosenlew
7/7
2/2
Emmanuel Viellard
7/7
1/1
Julia Aubertin
7/7
Vesa Luhtanen
7/7
1/1
Johan Berg
7/7
1/1
Pascal Lebard
6/7
1/1
*Palkitsemisvaliokunta 8.5.2025 saakka Emmanuel Viellard, Alexander Rosenlew ja Vesa Luhtanen; 8.5.2025-8.10.2025 Alexander Rosenlew, Vesa Luhtanen ja Pascal Lebard; 8.10.2025 alkaen Alexander Rosenlew, Pascal Lebard ja Johan Berg.
162
* Jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet.
Nykyiset hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:
Alexander Rosenlew
Hallituksen puheenjohtaja 8.5.2025 lähtien
Hallituksen jäsen vuodesta 2023 lähtien
Toimitusjohtaja Orthex Oyj
Kansainvälisen johtamisen tutkinto, Insead
Liiketoimintajohtamisen maisteritutkinto (MBA)
Taloustieteiden maisteritutkinto
Syntymävuosi: 1971
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 66 095
Emmanuel Viellard
Hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien
Hallituksen puheenjohtaja 2005-2016, 2024-2025
Viellard Migeon & Cie, toimitusjohtaja
LISI, toimitusjohtaja
MBA ja CPA
Syntymävuosi: 1963
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 2 000
Julia Aubertin
Hallituksen jäsen vuodesta 2014 lähtien
Sijoittaja ja neuvonantaja
KTM (EDHEC)
Syntymävuosi: 1979
Sukupuoli: nainen
Osakeomistus *: 0
Vesa Luhtanen
Hallituksen jäsen vuodesta 2020 lähtien
Hallitusammattilainen
Ekonomi
Syntymävuosi: 1961
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 0
Johan Berg
Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien
Hallitusammattilainen
Hanken Kauppakorkeakoulu, Helsinki, 1983-1987: MBA
Syntymävuosi: 1961
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 16 000
Pascal Lebard
Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien
Senior Partner and Co-Founder Montyon Capital
EDHEC Business School - MBA, 1986
Syntymävuosi: 1962
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 0
163
HALLITUKSEN VALIOKUNNAT
Hallitus päättää valiokuntien perustamisesta. Se myös vahvistaa kunkin valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjalli- sessa työjärjestyksessä. Valiokunnan on säännöllisesti raportoitava työstään hallitukselle.
Vuonna 2025 yhtiöllä oli yksi valiokunta, palkitsemisvaliokunta. Pal- kitsemisvaliokunta toimii työjärjestyksensä mukaisesti ja valiokunnan pääasiallisena tehtävänä on valmistella yhtiön palkitsemispolitiikka sekä päätösesitykset hallitukselle koskien konsernin avainhenkilöiden palkkioita. Palkitsemisvaliokunta seuraa palkitsemispolitiikan toteutu- mista. Valiokunnan muihin tehtäviin kuuluu toimitusjohtajan työsuhteen ehtojen sekä konsernin johtoryhmän ja muutamien muiden ylimpien johtajien palkitsemisjärjestelmien tarkastaminen. Palkitsemisvaliokun- taa johtaa hallituksen jäsen Pascal Lebard. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu konsernin ulkopuolisia ja riippumattomia asiantuntijajäseniä.
Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat 8.5.2025 saakka Emmanuel Vie- llard, Alexander Rosenlew ja Vesa Luhtanen. Valiokuntaan kuuluivat 8.5.2025-8.10.2025 Alexander Rosenlew, Vesa Luhtanen ja Pascal Le- bard. Valiokuntaan kuuluivat 8.10.2025 alkaen Alexander Rosenlew, Pascal Lebard ja Johan Berg. Vuonna 2025 valiokunta kokoontui kaksi kertaa, 5.3.2025 ja 10.12.2025. Osallistumisprosentti oli 100. Palkitse- misvaliokunnan työjärjestys on saatavilla konsernin verkkosivuilla (ht- tps://investors.rapalavmc.com/files/documents/Rapala%20VMC%20 Palkitsemisvaliokunnan%20ty%C3%83%C2%B6j%C3%83%C2%A4rjes- tys%2020260311%20FIN.pdf). Valiokunnan jäsenten toimikausi on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.
Yhtiön liiketoiminnan laajuus ei edellytä taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Siten hallitus ei ole perustanut tarkastusvaliokuntaa, vaan hallitus vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä valvoen yhtiön taloudellista raportointia, ulkoista tilintarkastusta, sisäisiä kontrolleja ja riskienhallintaa koskevia asioita ja toimintoja yhtiössä. Hallituksen kuudesta jäsenestä vähintään kolmella on tähän tehtävään riittävä ta- loudellinen asiantuntemus. Hallitus pitää säännöllisesti yhteyttä yhtiön tilintarkastajaan.
Hallitus ei ole nimennyt nimitysvaliokuntaa konsernin koon ja halli- tuksen nykyisten jäsenten edustaman merkittävän osakeomistuksen vuoksi. Hallitus hoitaa nimityksiin liittyvät asiat. Yhtiökokous ei ole perustanut hallituksen valinnan ja palkitsemisen valmistelua varten osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa.
TOIMITUSJOHTAJA
Toimitusjohtajan nimittää hallitus. Rapala VMC Oyj:n toimitusjohtajana on 7.3.2025 alkaen toiminut Cyrille Viellard.
Toimitusjohtaja toimii myös konsernijohtajana ja johtoryhmän pu- heenjohtajana. Toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut on määrätty osa- keyhtiölaissa. Tämän lain toimitusjohtajaa koskevat säännökset koske- vat myös varatoimitusjohtajaa. Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta ja juoksevasta hallinnosta hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toi- mintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin,
jotka konsernin toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja että yhtiön taloushallinto on luotettavasti järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä sellaisessa asiassa, joka kuuluu hänen tehtäviinsä. Toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt.
164
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
Toimitusjohtajan apuna konsernin toiminnan suunnittelussa, johta- misessa, strategisten kysymysten valmistelemisessa ja hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamisessa on johtoryhmä (globaali johtoryhmä). Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla käsiteltävästä asiasta riippuen eri kokoonpanoissa. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana.
Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:
Cyrille Viellard
Toimitusjohtaja 7.3.2025 lähtien
Johtoryhmän jäsen 2015 lähtien
MBA, ESSEC
Syntymävuosi: 1977
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 32 435
Arto Nygren
Executive Vice President, uistinvalmistus
Johtoryhmän jäsen 2017 lähtien
Kone- ja Metallitekniikan Insinööri
Syntymävuosi: 1965
Sukupuoli: mies
Osakeomistus *: 40 408
Jean-Philippe Nicolle
Operatiivinen johtaja (Chief Operating Officer), liiketoiminnan
suorituskyky, taloudellinen kontrolli ja sisäinen tarkastus, Eurooppa fokus
Johtoryhmän jäsen 2020 lähtien
Executive MBA, Business School ICS, Paris and CPA
Syntymävuosi: 1968
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 7 147
Marcus Twidale
Executive Vice President, Pohjois-Amerikan-jakelutoiminta
Johtoryhmän jäsen 2021 lähtien
Maataloustieteet, Brooksby College
Syntymävuosi: 1965
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 3 868
Miikka Tarna
Talous- ja rahoitusjohtaja
Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien
KTM, Oulun yliopisto, 2008
Syntymävuosi: 1983
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 13 314
Tuomas Akkanen
Executive Vice President, Head of Group Supply Chain and Winter Sports
Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien
Diplomi-insinööri, Teknillinen Korkeakoulu 2004
Syntymävuosi: 1979
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 3 868
Tuomo Leino
Executive Vice President, lakiasian- ja kestävän kehityksen johtaja, hallituksen sihteeri
Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien
Oikeustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, 2013
Syntymävuosi: 1985
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 5 468
Travis Tuma
Executive Vice President, Rapala VMC USA maajohtaja
Johtoryhmän jäsen 15.10.2025 lähtien
University of Wisconsin-Madison (valmistunut 1994)
Syntymävuosi: 1971
Sukupuoli: mies
Osakeomistus*: 3 848
Rapala VMC Oyj tiedotti Travis Tuman nimityksestä johtoryhmään 15.10.2025.
* Jäsenen ja niiden yhtiöiden, joissa hän käyttää määräysvaltaa, osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä ja sen konserniyhtiöissä.
165
LIIKETOIMINTAORGANISAATIO
Konserni koostuu emoyhtiöstä sekä valmistus- ja jakelutoimintaa har- joittavista tytäryhtiöistä. Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Rapala VMC Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq OMX Helsingin päälistalla.
Tuotteiden jakelusta ja jälleenmyynnistä vastaavat myyntiyhtiöt, joita konsernilla on noin 40 maassa. Muissa maissa itsenäiset maahantuojat ja jälleenmyyjät vastaavat jälleenmyynnistä.
PALKITSEMISTA KOSKEVA RAPORTOINTI
Rapala VMC Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2024 vahvisti yhtiölle palkitsemispolitiikan, jossa esitetään palkitsemiseen liittyvän pää- töksentekoprosessi, annetaan kuvaus hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta sekä selostetaan periaatteet palkitsemispolitiikasta poikkeamiseksi ja palkitsemispolitiikan muuttamiseksi. Hallitus esit- tää palkitsemispolitiikan yhtiökokoukselle vähintään neljän (4) vuoden välein ja aina, kun siihen on tehty olennaisia muutoksia. Uudistettu palkitsemispolitiikka esitetään yhtiökokoukselle vuoden 2028 yhtiö- kokouksessa.
Vuoden 2021 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen Rapala VMC Oyj:n hallitus on esittänyt vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitsemisraportin, jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitsemispolitiikan toteuttamista ja toteutumista yhtiössä.
Hallituksen, toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkioista on kerrottu tarkemmin löytyvät konsernitilinpäätöksen lii- tetiedossa 27. Viimeisin palkitsemispolitiikka ja -raportti sekä muut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämät palkitsemista koskevat tiedot ovat saatavilla Rapala VMC -konsernin verkkosivuilta.
VASTUU JA SISÄINEN VALVONTA
Konsernissa on vahva yrittäjähenkeä ja paikallista päätöksentekoa tukeva liiketoimintaorientoitunut yrityskulttuuri, joka vaikuttaa myös konsernin hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämiseen. Konsernin johtamismalli pohjautuu vahvasti henkilöjohtamiseen, vastuun hajaut- tamiseen sekä paikallisten liiketoimintaympäristöjen erilaisuuden tun- nistamiseen, mikä mahdollistaa nopean ja joustavan päätöksenteon. Voimakkaasti formalisoitujen ja strukturoitujen prosessien sijaan kon- sernin sisäinen valvonta pohjautuu siihen, että konsernin organisaatio on hyvin matala ja läpinäkyvä ja konsernin johto on säännöllisessä henkilökohtaisessa kanssakäymisessä konsernin yksiköiden kanssa. Konsernin johto on henkilömäärältään verraten pieni mahdollistaen tiedon keskitetyn hallinnan sekä suorat ja tiiviit yhteydet yksiköiden lii- ketoiminta- ja talousjohtoon. Konserniyksiköitä seurataan tarkasti sekä taloudellisten mittareiden että operatiivisen toiminnan tarkkailun kautta.
Konserni koostuu emoyhtiöstä sekä valmistus- ja jakelutoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä. Sisäinen valvonta ja johtaminen perustuvat tähän juridiseen rakenteeseen. Tytäryhtiöiden johtamis- ja ohjausvas- tuu on kunkin yhtiön hallituksella, joka yleensä koostuu konsernin toi- mitusjohtajasta, lakiasiainjohtajasta ja tytäryhtiön toimitusjohtajasta. Jokaisella tytäryhtiöllä on lisäksi oma johtoryhmänsä, joka yhdessä tytäryhtiön toimitusjohtajan kanssa vastaa liiketoiminnan operatiivi- sesta päätöksenteosta.
Hallitus valvoo yhtiön liiketoimintaa, vahvistaa riskienhallintaperi- aatteet ja on vastuussa siitä, että kirjanpito, raportointi ja varojen hoito ovat tarkoituksenmukaisesti järjestetty.
Toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja jokaisen konserniyhtiön toi- mitusjohtaja ovat vastuussa sen varmistamisesta, että kirjanpito ja kunkin vastuulle kuuluva hallinto noudattavat paikallisia lakeja, kon-
sernin toimintaperiaatteita ja Rapala VMC Oyj:n hallituksen antamia ohjeita ja sääntöjä.
Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toi- minta on tarkoituksenmukaista ja tehokasta, taloudellinen ja toiminnalli- nen raportointi on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.
Konsernissa on käytössä yhtenäinen tilikartta, laskentaperiaatteet (IFRS) ja siihen liittyvä raportointiprosessi. Konserni kehittää konser- ninlaajuista tietojärjestelmäänsä, joka parantaa toimitusketjun ja va- rastojen läpinäkyvyyttä. Konsernin taloushallinto seuraa taloudellisen raportointiprosessin toimivuutta ja luotettavuutta. Keskeisimmät talou- dellista raportointia ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja määräykset ovat kaikkien tytäryhtiöiden toimitusjohtajan ja taloushallinnon saatavil- la konsernin intranetistä tai vastaavasta sisäisestä viestintäkanavasta.
Hallitus valvoo konsernin liiketoimintariskejä jatkuvasti. Jokainen tytäryhtiö raportoi tuloskehityksestään ja taloudellisesta asemastaan vähintään kuukausittain konsernin johdolle, joka laatii hallitukselle kuu- kausittain yhteenvedon, joka selvittää konsernin ja yksittäisten konser- niyhtiöiden liiketoiminnan viimeaikaiset pääkehitysvaiheet.
Konsernijohdon ja tytäryhtiöiden välinen kommunikointi sekä henki- lökohtainen kanssakäyminen on säännöllistä ja tiivistä. Konsernijohto sekä kaikkien konserniyhtiöiden toimitus- ja talousjohtajat kokoontuvat yhteen useamman kerran vuodessa ja näissä kokouksissa käsitellään myös liiketoiminnan kehittymistä ja sisäistä valvontaa koskevia asioi- ta. Näiden lisäksi konsernijohdon edustajat vierailevat säännöllisesti tytäryhtiöissä eri kokoonpanoissa. Näissä tapaamissa jaetaan tietoa molemmin puolin. Tapaamiset mahdollistavat konsernijohdolle tytä- ryhtiöiden toiminnan valvonnan ja ohjaamisen.
166
RISKIENHALLINTA
Rapala VMC -konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hal- lita konsernin strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä riskejä. Riskienhallintaa toteutetaan seuraamalla ja hallitsemalla liiketoimintaan liittyviä uhkia ja riskejä sekä samanaikaisesti tunnista- malla ja hyödyntämällä liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Hallitus arvioi konsernin taloudellisia, toiminnallisia ja strategisia riskejä säännöllisesti ja vahvistaa näihin liittyviä periaatteita ja ohjei- ta konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi. Hallitus arvioi konsernin strategisia riskejä vuosittain osana strategiaprosessia, toi- minnallisia riskejä vähintään kerran vuodessa osana liiketoimintasuun- nitelmien ja budjettien käsittelyä sekä taloudellisia riskejä useamman kerran vuodessa. Toimitusjohtaja ja konsernin talousjohtaja seuraavat jatkuvasti liiketoimintaympäristön kehittymistä ja koordinoivat kon- sernin strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallintaa. Jokapäiväinen riskienhallintatyö on lähtökohtaisesti delegoitu kunkin liiketoimintayksikön johdolle, joka vastaa paikallisten strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallinnasta. Toistaiseksi vas- tuullisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan erikseen monialaisessa riski- enarviointiryhmässä.
SISÄINEN TARKASTUS
Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota konser- nin liiketoiminnan koon vuoksi. Konsernin taloushallinto vastaa konser- niyhtiöiden taloudellisen tilanteen ja sisäistä valvontaa koskevien me- nettelytapojen säännöllisestä tarkastelusta raportoiden merkittävistä havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Konsernin johto tekee
tai teettää ajoittain kohdennettuja sisäisiä erikoistarkastuksia käyttäen tarvittaessa apunaan ulkopuolisia palveluita.
Jokaisen tilintarkastettavan tytäryhtiön toimitusjohtaja ja talousjoh- taja tapaavat paikallisen tilintarkastajan vähintään kerran vuodessa keskustellakseen sisäisestä tarkastuksesta ja lakisääteisten vaatimus- ten noudattamisesta.
Vuosittaisen tilintarkastuksen yhteydessä saatetaan laatia yhtiön johdolle raportti, jossa esitetään tilintarkastushavainnot tarkemmin ja suositellaan mahdollisia parannuksia sisäiseen valvontaan. Konsernin tilintarkastajat tapaavat konsernin talousjohdon kanssa säännöllisesti keskustellakseen ja arvioidakseen liiketoimintaan, sen taloudelliseen tulokseen ja asemaan, taloushallintoon, sisäiseen valvontaan ja riski- enhallintaan liittyviä asioita.
LÄHIPIIRILIIKETOIMET
Hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin pe- riaatteet ja seuraa näiden periaatteiden toteutumista säännöllisesti.
Rapala VMC Oyj:n Code of Conduct -ohjeen mukaisesti kaikkien liike- toimien tulee tapahtua markkinaehtoisesti. Kunkin liiketoimintayksikön johto on vastuussa paikallisista menettelytavoista, joilla varmistetaan liiketoimien markkinaehtoisuus.
Liiketoimintayksiköiden tulee konsernin raportointiohjeiden mukai- sesti raportoida mahdolliset lähipiiriliiketoimet emoyhtiölle muun talou- dellisen raportoinnin yhteydessä. Tarvittaessa yhtiön sisäinen valvonta arvioi heikentääkö lähipiiriliiketoimi johdon riippumattomuutta yhtiöstä tai aiheuttaako se intressikonfliktin lähipiiriin kuuluvalle. Sisäinen val- vonta raportoi lähipiiriliiketoimet tilintarkastajille.
Konsernilla on käytössään valtuutusrajat, joissa määritellyt epätaval- liset liiketoimet on hyväksytettävä konsernijohdolla. Toimivan johdon perheenjäsenten palkkaaminen pysyvään työtehtävään konsernissa tarvitaan Rapala VMC Oyj:n toimitusjohtajan lupa.
Rapala VMC Oyj pitää kirjaa lähipiiriinsä kuuluvista ihmisistä ja oi- keushenkilöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi. Rapala VMC Oyj:n lähipiiriin kuuluivat 2025:
hallituksen jäsenet
toimitusjohtaja
johtoryhmän jäsenet
em. perheenjäsenet (henkilön lapset ja aviopuoliso tai elämän- kumppani; aviopuolison tai elämänkumppanin lapset; henkilön taikka hänen aviopuolisonsa tai elämänkumppaninsa huollettavat)
yhteisöt, jotka ovat edellä määriteltyjen henkilöiden määräysvallassa
Rapala VMC Oyj:n tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset
yhteisöt, jotka omaavat huomattavan vaikutusvallan Rapala VMC Oyj:stä
Rapala VMC Oyj ilmoittaa yhtiön kannalta olennaiset lähipiiritapahtumat tilinpäätöksessään.
167
SISÄPIIRIHALLINTO
Konsernin sisäpiiriohje noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n kulloinkin voimassa olevaa sisäpiiriohjetta. Rapala VMC Oyj ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja tarvittaessa pysyvää sisäpii- rirekisteriosaa Rapala VMC Oyj:n sisäpiirivastaavan päätöksen mu- kaisesti Insiderlog Ab / Euronext Corporate Services:n toimittamassa InsiderLog-palvelussa. Tällä hetkellä yhtiö ei ylläpidä pysyvää sisäpii- rirekisteriosaa.
Lisäksi Rapala VMC Oyj:n määrittelemät henkilöt, joilla on säännölli- nen pääsy julkistamattomaan taloustietoon, lisätään Rapala VMC Oyj:n ylläpitämään ja kulloinkin päivittämään erilliseen luetteloon (“Taloudel- linen Raportointiryhmä”) InsiderLog-palvelussa.
Johtotehtävissä toimivat henkilöt ovat Rapala VMC Oyj:n arvopaperei- ta koskevien kaupankäyntirajoitusten piirissä. Johtotehtävissä Rapala VMC Oyj:n palveluksessa toimiva ei saa toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, liiketoimia, jotka liittyvät Rapala VMC Oyj:n osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin, 30 kalenteripäivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen sen osa- vuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista, jonka Rapala VMC Oyj on velvollinen julkistamaan. Kaupankäyntirajoitus sekä vel- vollisuudet liittyen salassapitoon ja kieltoon ilmaista tietoa tai neuvoa toista henkilöä kaupankäyntiin liittyen soveltuvat myös Taloudelliseen Raportointiryhmään. Rapala VMC Oyj laajentaa kaupankäyntirajoituksen
koskemaan myös pysyvää sisäpiiriä, jos sellainen perustetaan. Hanke- kohtainen sisäpiiriläinen ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla niin kauan kuin hän on hankkeeseen liittyen sisäpiiriläinen.
Konserni järjestää sisäpiiriasioista sisäistä tiedottamista ja koulutus- ta sekä huolehtii sisäpiiriasioiden valvonnasta. Yhtiön sisäpiirivastaava- na toimii Rapala VMC Oyj:n lakiasiainjohtaja. Tuomo Leino on nimetty Rapala VMC Oyj:n lakiasiainjohtajaksi 1.1.2023 lähtien.
TILINTARKASTUS
Tilintarkastus suoritetaan vuosittain relevanteissa konserniyhtiössä ja myös konsernitasolla. Tilintarkastajaksi valittiin 8.5.2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa Deloitte Oy tilintarkastusyhteisö. Emo- yhtiön tilintarkastaja, Deloitte Oy, vastaa olennaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ohjeistamisesta ja koordinoinnista. Päävastuullisena tarkastajana toimii KHT Jenny Lindvall. Varsinaisessa yhtiökokoukses- sa päätettiin, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksy- män laskun mukaisesti. Tilikaudella 2025 konsernin tilintarkastajille maksettiin yhteensä 0,8 miljoonaa euroa (2024: 0,8 miljoonaa euroa) tilintarkastuspalkkiota ja 0,0 miljoonaa euroa (2024: 0,0 miljoonaa eu- roa) tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista.
Varsinainen yhtiökokous päätti, että Deloitte Oy toimii myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2025, ja tästä tehtä- västä maksetaan sille palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.
168
PALKITSEMISRAPORTOINTI YLEISESTI
Tämä palkitsemisraportti (”Palkitsemisraportti”) kuvaa sitä, kuinka Ra- pala VMC Oyj (”Rapala VMC” tai ”Yhtiö”) on vuonna 2025 soveltanut palkitsemispolitiikkaansa (”Palkitsemispolitiikka”), joka hyväksyttiin Rapala VMC:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.4.2024.
Palkitsemisraportti kertoo, kuinka hallitusta, toimitusjohtajaa ja va- ratoimitusjohtajaa (toimitusjohtajan sijainen) palkittiin tilikauden 2025 aikana, sekä vastaavan historiallisen kehityksen viimeisen viiden vuo- den aikana.
Rapala VMC:n hallituksen palkitsemisvaliokunta on tarkistanut ja hallitus on hyväksynyt tämän Palkitsemisraportin 11.3.2026.
Vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätök- sen siitä, hyväksyykö se Palkitsemisraportin. Edellisessä, vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa 58,9 % kaikista Yhtiön osakkeista ja äänistä osallistui neuvoa-antavaan äänestykseen ja äänestäneistä 6,7 % vastusti Palkitsemisraportin hyväksymistä.
Tämä raportti ja Rapala VMC:n palkitsemista koskevat lisätiedot ovat saatavilla Yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.rapalavmc.com.
YHTEENVETO PALKITSEMISESTA VUONNA 2025
Palkitsemispolitiikan mukaisesti vuonna 2025 palkitsemisella on pyritty edistämään osakkeenomistajien arvon myönteistä kehitystä, paranta- maan kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä toteuttamaan Yhtiön strategiaa. Palkitsemisella on olennainen mer- kitys Rapala VMC Oyj:n pitkän aikavälin taloudelliselle menestykselle, kannustaen huippuosaajia ja yhdistäen heidän tavoitteensa yrityksen visioon. Vuoden 2025 palkitsemisessa korostettiin suorituskykyyn ja ar- vonluontiin perustuvia oikeudenmukaisia palkitsemiskäytäntöjä. Tämä lähestymistapa edistää innovaatioita, operatiivista erinomaisuutta ja vastuullisuutta koko organisaatiossa, mikä varmistaa kestävän kasvun ja kilpailuedun Rapala VMC:lle markkinoilla.
Hallituksen jäsenille maksettiin kiinteää vuosipalkkiota ja kokouspalk- kioita. Maksetut palkkiot on esitetty jäljempänä kohdassa ”Hallituksen jäsenten palkitseminen”.
Lars Ollberg toimi yhtiön toimitusjohtajana 6.3.2025 asti ja oli työsuh- teessa yhtiöön 30.6.2025 asti. Cyrille Viellard toimi yhtiön varatoimitus- johtajana ennen nimitystään toimitusjohtajaksi 7.3.2025 lähtien. Toimi- tusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen ja muuttuvista palkitsemisen osista. Palkitsemisesta ja muuttuvien palkitsemisen osien määräytymisperus- teista on kerrottu tarkemmin jäljempänä kohdassa ”Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkitseminen”.
Yhtiön Palkitsemispolitiikan mukaisesti Palkitsemispolitiikasta voi- daan poiketa, mikäli poikkeama katsotaan välttämättömäksi Yhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi. Yhtiö ei ole poikennut Palkit- semispolitiikasta vuoden 2025 aikana.
PALKITSEMISRAPORTTI
169
300
250
200
150
100
50
0
35
30
25
20
15
10
5
0
Liikevaihto, milj. EUR
294,3
32,7
227,5
8,4
21 22 23 24 25
21 22 23 24 25
274,4
15,3
221,6
5,6
220,9
6,2
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Sijoitetun pääoman tuotto, %
16,1%
2,0 %
21 22 23 24 25
5,5%
1,6%
3,8%
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. EUR
Taloudellisen suoriutumisen ja palkitsemisen kehitys 2021-2025
Osakekurssin kehitys 2021-2025, €
11,0
10,0
9,0
8,0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
12/20 12/21 12/22 12/23 12/24 12/25
170
€
2021
2022
2023
2024
2025
Hallitus
Puheenjohtajan vuosipalkkio
80 000
80 000
80 000
70 000
70 000
Kehitys, %
0%
0%
0%
-12.5%
0%
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio
30 000
30 000
30 000
25 000
25 000
Kehitys, %
0%
0%
0%
-16.7%
0%
Toimitusjohtaja
Peruspalkka ja luontoisedut*
359 378
403 140 1
314 727 2
333 892
458 991 3
Lyhytaikainen kannustin (STI)
230 000
240 000
40 333
98 229
176 840
Kokonaiskompensaatio
589 378
643 140
355 060
432 121
635 831
Kehitys
Peruspalkka ja luontoisedut*, %
23%
12%
-22%
6%
37%
Kokonaiskompensaatio, %
101%
9%
- 45%
22%
47%
Varatoimitusjohtaja
Peruspalkka ja luontoisedut*
45 573 ††
175 488 †
231 136
45 573 ††
Lyhytaikainen kannustin (STI)
N/A
N/A
15 750 †
67 445
107 500
Pitkäaikainen kannustin (LTI)
N/A
N/A
-
11 369
-
Kokonaiskompensaatio
N/A
N/A
191 238 †
309 950
153 073
Kehitys
Peruspalkka ja luontoisedut, %
N/A
N/A
N/A
32%
-80%
Kokonaiskompensaatio, %
N/A
N/A
N/A
62%
-51%
Työntekijä keskimäärin
Kokonaispalkkakulu, tEUR
71 466
71 420
61 587
62 501
62 700
Työntekijämäärän keskiarvo, hlö
1 763
1 703
1 436
1 351
1 408
Palkkakulun keskiarvo
41 000
42 000
43 000
46 000
45 000
Kehitys, %
-1%
3%
2%
7%
-2%
Palkitsemiskehitys 2021-2025
* Sisältäen mahdollisen lisäeläkkeen
1 Vuonna 2022 Nicolas Cederström Warchalowskille maksettiin 370 900 € ja Louis d’Alanconille 32 240 €.
2 Vuonna 2023 Louis d’Alanconille maksettiin 86 300 € aikavälillä 1.1.-30.4. ja Lars Ollbergille 228 427 € aikavälillä 1.5.-31.12.
3 Vuonna 2025 Lars Ollbergille maksettiin 200 082 € aikavälillä
1.1.-30.6. ja Cyrille Viellardille 258 910 € aikavälillä 7.3.-31.12.
† Koko tilikauden aikana maksettu korvaus.
†† 6.3.2025 asti.
171
PALKITSEMINEN VUONNA 2025 Hallituksen jäsenten palkitseminen
Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättivät hallituksen jäsenten palkitsemisesta seuraavasti:
Vuosipalkkiot:
70 000 euroa puheenjohtajalle
25 000 euroa hallituksen jäsenelle
Hallituksen palkkiot maksettiin kokonaan rahana. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja tai kulukorvauksia.
Hallituksen jäsenet eivät ole mukana Rapala VMC:n lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä.
Hallitukselle maksetut palkkiot vuonna 2025
€
Vuosipalkkio, EUR
Hallituksen kokouspalkkiot, EUR
Valiokuntien kokouspalkkiot, EUR
Kokonaispalkkio
Alexander Rosenlew (chair)
70 000
8 000
1 000
79 000
Julia Aubertin
25 000
8 000
-
33 000
Vesa Luhtanen
25 000
8 000
1 000
34 000
Emmanuel Viellard
25 000
8 000
1 000
34 000
Johan Berg
25 000
8 000
-
33 000
Pascal Lebard
25 000
6 000
-
31 000
Total
244 000
Kokouspalkkiot:
Hallituksen ja valiokunnan kokoukset: 1 000 euroa kokoukselta
Johdanto
Palkitsemispolitiikan mukaisesti toimitusjohtajan ja varatoimitusjohta- jan palkitseminen voi muodostua kiinteästä kuukausipalkasta luontoi- setuineen ja muuttuvista palkitsemisen osista, kuten lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä.
Lars Ollberg toimi yhtiön toimitusjohtajana 6.3.2025 asti ja oli työ- suhteessa yhtiöön 30.6.2025 asti. Ollbergille maksettiin 376 922 euron kokonaispalkkio, joka käsitti kiinteän kuukausipalkan, luontoisedut ja lyhytaikaisen kannustinohjelman perusteella määräytyneen tulospalk- kion tilikaudelta 2024.
Cyrille Viellardille maksettiin 153 073 euron kokonaispalkkio vara- toimitusjohtajana toimimisesta 6.3.2025 asti. Kokonaispalkkio käsitti kiinteän kuukausipalkan, luontoisedut ja lyhytaikaisen kannustinohjel- man perusteella määräytyneen tulospalkkion tilikaudelta 2024. Toimi- tusjohtajana toimimisesta 7.3.2025 lukien Cyrille Viellardille maksettiin 258 910 euron kokonaispalkkio käsittäen kiinteän kuukausipalkan ja luontoisedut.
Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkitseminen
172
Lyhyen aikavälin kannustinohjelma 2025, maksetaan 2026
Kriteerit
Painotus
Ansainta
Kokonaistulos
Enimmäis- palkkio
Ansaittu palkkio
Lars Ollberg
Liikevaihto
20%
70%
73%
43 750 €
31 719 €
Vertailukelpoinen liikevoitto
35%
60%
Keskimääräinen varasto
25%
70%
Arvostus
20%
100%
Cyrille Viellard*
Liikevaihto
20%
70%
73%
175 000 €
126 875 €
Vertailukelpoinen liikevoitto
35%
60%
Keskimääräinen varasto
25%
70%
Arvostus
20%
100%
Lyhyen aikavälin kannustinohjelma
Rapala VMC:n Palkitsemispolitiikan mukaisesti toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkio voi perustua konsernin tulokseen tai muihin hallituksen päättämiin kriteereihin.
Vuonna 2025 Lars Ollberg ja Cyrille Viellard kuuluivat Yhtiön tulos- perusteiseen lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan (STI 2025). Palkit- seminen perustui taloudellisten kriteerien täyttymiseen ja harkinnan- varaiseen osuuteen. Lyhyen aikavälin kannustinohjelman perusteella Lars Ollbergille maksettava enimmäispalkkio oli 43 750 euroa ja Cyrille Viellardille 175 000 euroa.
Lars Ollberg saavutti ansaintakriteerien mukaisesti 73% % tavoitteis- taan, minkä perusteella ansaittiin 31 719 euron palkkio. Cyrille Viellard saavutti ansaintakriteerien mukaisesti 73 % tavoitteistaan, minkä pe- rusteella ansaittiin 126 875 euron palkkio. Lyhyen aikavälin kannus- tinohjelman perusteella maksettavat palkkiot maksetaan tilikauden 2026 aikana.
Vuoden 2025 aikana Lars Ollbergille maksettiin 176 840 euron ja Cyrille Viellardille 107 500 euron tulospalkkio vuoden 2024 lyhyen ai- kavälin kannustinohjelman perusteella.
* Enimmäispalkkio varatoimitusjohtajan tehtävästä 1.1.-6.3. oli 43 750 EUR ja ansaittu palkkio 31 719 EUR.
Enimmäispalkkio toimitusjohtajana toimimisesta oli 131 250 EUR ja ansaittu palkkio 95 156 EUR.
173
Pitkän aikavälin kannustinohjelma
Palkitsemispolitiikan mukaisesti Yhtiön pitkän aikavälin kannustinjär- jestelmän tarkoituksena on, että Yhtiön asettamat tavoitteet ja strategia toteutuvat edistäen Yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja Yhtiön kilpailukykyä.
Toimitusjohtaja Cyrille Viellard on mukana osakepalkkiojärjestel- män 2025-2029 ensimmäisellä ansaintajaksolla joka kattaa vuodet 2025-2027. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aika- välillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoit- teita ja pitkän aikavälin etuja sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Yhtiön osak- keita suoriutumisen perusteella. Osallistujat voivat kasvattaa henkilö- kohtaista ansaintamahdollisuuttaan sijoittamalla Yhtiön osakkeisiin.
Jos toimitusjohtajan johtajasopimus päättyy ennen palkkion mak- samista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Toimitusjohtajan on omistettava 50% saamistaan osakkeista, kunnes hänen kokonaisosake- omistuksensa arvo Yhtiön osakkeissa vastaa 100% hänen edellisen ka- lenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Tämä määrä Yhtiön osak- keita on omistettava niin kauan kuin asema toimitusjohtajana jatkuu.
Peruspalkka + luontoisedut
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Maksettu kompensaatio yhteensä
Lars Ollberg
Toimitusjohtaja 6.3.2025 asti Työsuhteessa 30.6.2025 asti
200 082 €
176 840 €
-
376 922 €
Suhteellinen osa
53%
47%
0%
Cyrille Viellard
Varatoimitusjohtaja 6.3.2025 asti
45 573 €
107 500 €
-
153 073 €
Suhteellinen osa
30%
70%
0%
Toimitusjohtaja 7.3.2025 alkaen
258 910 €
-
-
258 910 €
Suhteellinen osa
100%
0%
0%
Maksetut palkkiot yhteensä vuonna 2025
Ansaintajakso
Myönnetty osakemäärä
Myöntämispäivän osakekurssi, EUR
Ansaintakriteerit
Painotus
Toteuma ja maksu
Maksutapa
Cyrille Viellard
2025–2027
24 000
1.345
Velkaantuneisuus
40%
Arviointi ja maksu 2028
Käteinen ja osake
Vertailukelpoinen liikevoitto
40%
Kokonaisosaketuotto (TSR)
20%