iso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31743700UF3RL386WIDA222024-12-31743700UF3RL386WIDA222023-12-31743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMembersam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMemberifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:IssuedCapitalMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:StatutoryReserveMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMembersam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:RetainedEarningsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:NoncontrollingInterestsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IncreaseDecreaseDueToChangesInAccountingPolicyRequiredByIFRSsMemberifrs-full:IFRS17Member743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222022-12-31743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222023-01-012023-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31sam:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnRemeasuringAvailableforsaleFinancialAssetsMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222023-08-102023-08-10743700UF3RL386WIDA222023-09-012023-09-30
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2024
2
Sisältö
Hallituksen toimintakertomus .............................
Katsaus tilikauteen 2024 ........................................
Tulevaisuudennäkymät ............................................
Toimintaympäristö ja oletukset ......................
Näkymät vuodelle 2025 .....................................
Voitonjakoehdotus ....................................................
Toimintaympäristö ....................................................
Liiketoiminta-alueet ..................................................
If .................................................................................
Topdanmark ...........................................................
Hastings ...................................................................
Omistusyhteisö .....................................................
Taloudellinen tilanne ................................................
Konsernin vakavaraisuus ...................................
Velka-asema ..........................................................
Luottoluokitukset .................................................
Muut tapahtumat .......................................................
Ehdotukset vuoden 2025
yhtiökokoukselle ...................................................
Saxo Bank -omistuksen myynti .......................
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat ....................................................
Osakkeet ja osakepääoma ................................
Osakkeenomistajat ..............................................
Omien osakkeiden osto-ohjelma ....................
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä ...............................
Konsernirakenteen muutokset ........................
Yhtiökokous ...........................................................
Hallitus .....................................................................
Konsernijohtaja .....................................................
Sampo-konsernin johtoryhmä .........................
Palkitseminen ........................................................
Henkilöstö ...............................................................
Kestävyysselvitys .................................................
Yleiset tiedot ..........................................................
Ympäristötiedot ....................................................
Yhteiskunnalliset tiedot .....................................
Hallintotapatiedot ................................................
Liitteet ......................................................................
Tunnusluvut .................................................................
Tunnuslukujen laskentakaavat ..............................
Konsernin IFRS-tilinpäätös ...................................
Konsernin laaja tuloslaskelma ...............................
Konsernitase ................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma .................................
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista ...........................................
Segmentti-informaatio .......................................
Tase segmenteittäin 31.12.2024 ......................
Tase segmenteittäin 31.12.2023 .......................
Maantieteellinen informaatio ...........................
Muut liitetiedot ......................................................
Sampo Oyj:n tilinpäätös .........................................
Sampo Oyj:n tuloslaskelma ....................................
Sampo Oyj:n tase ......................................................
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma ............................
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista ............................................
Liitetiedot 1–5 ........................................................
Liitetiedot 6–8 .......................................................
Liitetieto 9 ..............................................................
Liitetiedot 10-17 .....................................................
Liitetiedot 18–19 ....................................................
Liitetieto 20 ............................................................
Tilintarkastusmerkintä .............................................
Tilintarkastuskertomus ...........................................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
3
Hallituksen toimintakertomus
Katsaus tilikauteen 2024 .......................................
Tulevaisuudennäkymät ..........................................
Toimintaympäristö ja oletukset ............................
Näkymät vuodelle 2025 ..........................................
Voitonjakoehdotus ..................................................
Toimintaympäristö ...................................................
Liiketoiminta-alueet ................................................
If .......................................................................................
Topdanmark ................................................................
Hastings ........................................................................
Omistusyhteisö ...........................................................
Taloudellinen tilanne ...............................................
Konsernin vakavaraisuus ........................................
Velka-asema ................................................................
Luottoluokitukset ......................................................
Muut tapahtumat ......................................................
Saxo Bank -omistuksen myynti ............................
Osittainen ryhmän sisäinen malli .........................
Osakkeet, osakepääoma ja
osakkeenomistajat ...................................................
Osakkeet ja osakepääoma .....................................
Osakkeenomistajat ...................................................
Omien osakkeiden osto-ohjelma .........................
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä .....................................
Konsernirakenteen muutokset ..............................
Yhtiökokous .................................................................
Hallitus ...........................................................................
Hallituksen asettamat valiokunnat ......................
Tarkastusvaliokunta ............................................
Konsernijohtaja ..........................................................
Sampo-konsernin johtoryhmä ..............................
Palkitseminen ..............................................................
Henkilöstö ....................................................................
Raportointi .............................................................
Riskienhallinta........................................................
Sisäinen tarkastus ................................................
Tilintarkastaja ........................................................
Kestävyysselvitys .....................................................
Yleiset tiedot ...............................................................
Ympäristötiedot .........................................................
EU-taksonomia ......................................................
Ilmastonmuutos ....................................................
Yhteiskunnalliset tiedot ...........................................
Oma työvoima .......................................................
Arvoketjun työntekijät .......................................
Kuluttajat ja loppukäyttäjät ..............................
Hallintotapatiedot .....................................................
Liiketoiminnan harjoittaminen .........................
Liitteet ...........................................................................
Tunnusluvut ................................................................
Tunnuslukujen laskentakaavat ............................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
4
Hallituksen toimintakertomus
Katsaus tilikauteen 2024
Sampo-konsernin kasvu oli vahvaa vuonna 2024, ja
sitä tuki vankka kehitys konsernin kasvualueilla,
kuten Isossa-Britanniassa, henkilövakuutuksissa ja
digitaalisessa myynnissä. Vahva kasvu yhdessä
positiivisten alla olevien trendien kanssa siivittivät
underwriting-tuloksen 13 prosentin nousuun.
Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot
kasvoivat 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja
raportoidusti 9 931 miljoonaan euroon (8 870). Ifin
bruttomaksutulo kasvoi kiintein valuuttakurssein 6,7
prosenttia, mitä tuki korkeana ja vakaana säilynyt
asiakaspysyvyys sekä korvausinflaation kattamiseksi
tehdyt hinnantarkistukset.
Henkilöasiakasliiketoiminnassa bruttomaksutulo kasvoi
6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja sitä tuki vahva
kehitys kasvualueilla, kuten henkilövakuutuksissa ja
kotivakuutuksissa, joka puolestaan kompensoi
hitaampaa kasvua moottoriajoneuvovakuuttamisessa,
joka kärsi edelleen uusien autojen heikosta myynnistä.
Yritysasiakasliiketoiminnassa kasvu oli hyvällä tasolla,
5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein, vaisuhkosta
talouskehityksestä huolimatta. Suuryritysasiakkaissa
kasvua kertyi 9,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein, ja
sitä tukivat hinnantarkistukset, vakuutusarvojen nousu ja
hyvin sujuneet sopimusten uusimiset. Topdanmarkin
bruttomaksutulo vahvistui 16 prosenttia Oona Health
-yritysoston, hinnantarkistusten ja 8 prosentin
orgaanisen kasvun siivittäminä.
Ison-Britannian liiketoiminnassa vuosi oli vahva, sillä
bruttomaksutulo nousi 23 prosenttia paikallisessa
valuutassa. Kasvua vauhdittivat voimassa olevien
vakuutussopimusten kasvu sekä keskimääräisten
vakuutusmaksujen nousu. Voimassa olevien vakuutus­
sopimusten määrä kasvoi 12 prosenttia ja oli vuoden
2024 lopussa 3,9 miljoonaa. Moottoriajoneuvo­
vakuutuksissa kasvua kertyi 8 prosenttia ja koti­
vakuutuksissa 34 prosenttia. Moottoriajoneuvopuolella
kasvua vauhditti vahva kehitys uusissa tuotteissa, kuten
telematiikkaa hyödyntävissä tuotteissa, moottoripyörä­
vakuutuksissa ja pakettiautovakuutuksissa, sekä
ydinportfolion kasvu valikoiduin osin.
Vahinkokehitys oli vuonna 2024 vaihtelevaa, sillä
Pohjoismaissa ensimmäisellä neljänneksellä koetun
ankaran talven jälkeen nähtiin tyypillisimpiä
sääolosuhteita, mutta myös enemmän suurvahinkoja,
joita tapahtui erityisesti toisella ja kolmannella
neljänneksellä. Vakavilla säävahingoilla ja suurvahingoilla
oli yhteensä 3,3 prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus
konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen. Tästä
huolimatta konsernin yhdistetty kulusuhde parani 84,3
prosenttiin (84,6), mikä yhdessä vahvan maksutulon
kasvun kanssa vahvisti underwriting-tulosta 13
prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 1 316
miljoonaan euroon (1 164).
Alla oleva marginaalikehitys säilyi positiivisena läpi
vuoden, sillä konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde
parani 1,5 prosenttiyksikköä. Tätä tuki vahva kehitys
erityisesti Isossa-Britanniassa, mutta myös Pohjois­
maissa trendi säilyi tasaisena. Ifin diskonttaamaton
oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä, mitä
tuki kurinalainen underwriting-toiminta ja hinnan­
tarkistukset, joita tehtiin Pohjoismaissa vuoden 2024
lopussa noin 4 prosenttiin hidastuneen korvausinflaation
kattamiseksi. Lisäksi If paransi edelleen toimintakulu­
suhdettaan 0,3 prosentti­yksikköä eli hieman yli 0,2
prosenttiyksikön tavoitteensa. Isossa-Britanniassa
moottoriajoneuvovakuutusten markkinahinnat olivat
vuoden loppua kohti laskutrendissä, mutta
vahinkofrekvenssien suotuisa kehitys vaikutti
korvauskulujen kehitykseen positiivisesti.
Nettorahoitustulos oli 636 miljoonaa euroa (560).
Sijoitustoiminnan nettotuotot laskivat 888 miljoonaan
euroon  (1 006) neljännen vuosineljänneksen
markkinakehityksen jäätyä heikommaksi kuin
vertailukaudella, jolloin markkinaympäristö oli
poikkeuksellisen suotuisa. Konsernin korkosijoitusten
efektiivinen korkotuotto oli 3,9 prosenttia ja korkotuotto
markkina-arvoin 4,2 prosenttia vuoden 2024 lopussa.
Vakuutuksen nettorahoituksen tuotot tai -kulut olivat
-252 miljoonaa euroa (-446), sisältäen diskonttauksen
purusta kertyneen -238 miljoonan euron (-248)
suuruisen negatiivisen vaikutuksen. Diskonttokorkojen
muutoksella oli -25 miljoonan euron suuruinen
negatiivinen vaikutus (-160).
Tulos ennen veroja oli 1 559 miljoonaa euroa (1 481)
Topdanmark-integraatioon liittyvät noin 150 miljoonan
euron kertakulut sisältäen. Nämä pois lukien tulos ennen
veroja olisi ollut 1 709 miljoonaa euroa. Osakekohtainen
operatiivinen tulos vahvistui 13 prosenttia 2,33 euroon
(2,07) korkeamman underwriting-tuloksen tukemana.
Sammon tavoitteena on kasvattaa osakekohtaista
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
5
operatiivista tulostaan keskimäärin yli 7 prosenttia
vuosina 2024–2026.
Konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden
2024 lopussa ehdotettu osinko huomioiden 177
prosenttia. Vakavaraisuussuhde laski vuoden 2023
lopun 182 prosentista. Velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia
vuoden 2024 lopussa. Velkaisuusaste nousi vuoden
2023 lopun 25,3 prosentista, jolloin se oli 26,8
prosenttia. Sampo tavoittelee 150–190 prosentin
vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin
velkaisuusastetta.
Sampo Oyj:n hallitus ehdottaa 23.4.2025 järjestettävälle
yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 jaetaan
perusosinkoa 1,70 euroa osakkeelta, jolloin kasvua on 6
prosenttia edellisvuoden 1,60 euron perusosingosta.
Hallitus päätti 5.2.2025 osakkeiden splittauksesta siten,
että yhtä vanhaa osaketta kohti jaetaan 4 uutta
osaketta. Osakesplitti huomioiden ehdotettu
perusosinko on 0,34 euroa osakkeelta.
Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa
Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka
mukaisesti Sampo tekisi suositellun, parhaan ja
lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien
Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi,
joita Sampo ei vielä omistanut. Tarjous toteutui
onnistuneesti lokakuussa 2024. Uudet Sammon
osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja
kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Vaihto­
tarjouksen yhteenveto on saatavilla Muut tapahtumat -
osiossa.
Vähentääkseen Topdanmark-vaihtotarjouksesta
aiheutuvaa laimennusvaikutusta Sampo allokoi 800
miljoonaa euroa omien osakkeiden takaisinostoihin ja
Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden lunastukseen. 
Omien osakkeiden takaisinostoihin käytettiin 475
miljoonaa euroa ja Topdanmarkin vähemmistö­
osakkeiden lunastukseen 325 miljoonaa euroa. Sampo
osti ja mitätöi vuonna 2024 yhteensä 11 747 690
A-osakettaan. 
Sampo odottaa vuoden 2025 näkymissään
saavuttavansa 8,7–9,0 miljardin euron
vakuutusmaksutuotot tarkoittaen 4–7 prosentin
vuosikasvua, ja 1 350–1 450 miljoonan euron suuruisen
underwriting-tuloksen tarkoittaen 3–10 prosentin
vuosikasvua. Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa
Sammon vuosille 2024–2026 asettamien tavoitteiden
kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty
kulusuhde ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen
keskimäärin yli 7 prosentin vuosittainen kasvu.
Avainluvut
Sampo-konserni, 2024
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Muutos, %
Tulos ennen veroja
1 559
1 481
5
  If
1 256
1 358
-8
  Topdanmark
137
162
-15
  Hastings
193
129
49
  Omistusyhteisö
-29
-160
—
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta
1 154
1 323
-13
Operatiivinen tulos
1 193
1 046
14
Underwriting-tulos
1 316
1 164
13
Muutos, %
Osakekohtainen tulos (EUR)
2,25
2,62
-14
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR)
2,33
2,07
13
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle
varallisuudelle, %
29,5
24,7
—
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta ja osakekohtainen tulos vuodelta 2023 sisältävät
henkivakuutustoiminnan tuloksen.
Keskeiset taloudelliset tavoitteet
Sampo-konserni, 2024–2026
Tavoite
2024
Osakekohtaisen operatiivisen tuloksen kasvu: yli 7 % (keskimäärin
ajanjaksolla)
13 %
Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 85 %
84,3 %
Vakavaraisuussuhde: 150–190 %
177 %
Velkaisuusaste: alle 30 %
26,9 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
6
Tulevaisuudennäkymät
Toimintaympäristö ja
oletukset
Vuonna 2024 toteutunut Topdanmark-kauppa saattoi
päätökseen Sammon muutosprosessin täysin
integroiduksi vahinkovakuutuskonserniksi. Sampo on
operatiivisesti houkuttelevassa asemassa, sillä se on
markkinajohtaja Pohjoismaiden konsolidoidulla
vahinkovakuutusmarkkinalla ja johtava toimija Ison-
Britannian kasvavalla, digitaalisella
vahinkovakuutusmarkkinalla, minkä ansiosta konsernilla
on mahdollisuudet sekä vakauteen että kasvuun.
Kilpailudynamiikan odotetaan säilyvän rationaalisena
konsernin toiminta-alueilla vuonna 2025
vahinkovakuutusten kysynnän pysyessä tasaisena
hitaasta talouskasvusta huolimatta. Sampo odottaa
korvauskulujen kasvun olevan edelleen pitkän aikavälin
trendiä voimakkaampaa. Tähän vaikuttavat useat tekijät,
kuten uusien autojen nousevat korjauskulut sekä
palkkojen ja palveluiden inflaatio. Konsernitasolla alla
olevien korvauskulujen odotetaan nousevan noin 4–6
prosenttia (mid-single digit) vuonna 2025, ja konserni
on edelleen erittäin sitoutunut varovaisuuteen
hinnoittelussaan.
Sammon viime vuosina tekemät strategiset ja
operatiiviset investoinnit ovat parantaneet sen
kilpailukykyä merkittävästi. Konsernin ainutlaatuiset
digitaaliset valmiudet jakelussa, hinnoittelussa, riskien
arvioinnissa ja korvauskäsittelyssä mahdollistavat
ensiluokkaisen asiakaspalvelun ja tehokkuuden. Lisäksi
Topdanmarkin integroinnista konserniin odotetaan
koituvan taloudellista hyötyä skaalaetuina ja
synergioina.
Näkymät vuodelle 2025
Näkymä Sampo-konsernin taloudelliseksi kehitykseksi
vuonna 2025 on:
• Konsernin vakuutusmaksutuotot: 8,7–9,0 miljardia
euroa tarkoittaen 4–7 prosentin vuosikasvua.
• Konsernin underwriting-tulos: 1 350–1 450 miljoonaa
euroa tarkoittaen 3–10 prosentin vuosikasvua.
Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille
2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin
lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde
vuositasolla ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen yli
7 prosentin keskimääräinen kasvu vuositasolla.
Näkymään sisältyy vahinkojen toteutumista ja
korvauskuluja koskeviin arvioihin, sijoitustoiminnan
kehitykseen, valuuttakursseihin sekä
kilpailudynamiikkaan liittyvää epävarmuutta. Erityisesti
vakuutusmaksutuottoja koskeva ennuste on
riippuvainen kilpailutilanteesta, joka voi tietyillä alueilla,
kuten Ison-Britannian
moottoriajoneuvovakuuttamisessa, muuttua nopeasti.
Näkymässä esitetyt vakuutusmaksutuotot ja
underwriting-tulos perustuvat 31.12.2024
valuuttakursseihin.
Tarkka selostus näkymissä esitetyistä avainluvuista
löytyy Tunnuslukujen laskentakaavat -osiosta.
Konsernin suurimmat riskit ja
epävarmuustekijät lyhyellä
aikavälillä
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä
liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja
epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten
liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon
konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin
vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit
sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet
ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät
ole suoraan yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat
vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen
välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on
helpompaa kuin epävarmuustekijöiden
todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten
taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi.
Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys
vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa
vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan
kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat
makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös
Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi
talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja
nostaessaan.
Inflaatio jatkoi hidastumistaan vuonna 2024, ja
euroalueen kuluttajahintainflaatio on jo lähellä
keskuspankin tavoitetta. Inflaation hidastuminen on
kuitenkin johtunut pitkälti tavaroiden hinnannousun
heikkenemisestä ja energian hintojen laskusta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
7
Tavaroiden hintainflaation hidastumista on tukenut
toimitusketjujen normalisoituminen, mutta se voi kiihtyä,
jos kansainvälisen kaupan esteet nostavat tuontihintoja.
Energian hinnat puolestaan ovat edelleen haavoittuvia
geopoliittisille tapahtumille. Lisäksi nopea palkkojen
kasvu on pitänyt palveluiden inflaation korkeana ja voi
edelleen pitää hintapaineita koholla, elleivät
työmarkkinat viilene kuten tällä hetkellä odotetaan.
Epävarmuutta liittyykin siihen, ovatko keskuspankit
valmiita leikkaamaan korkoja odotetun ripeästi. Tämä
voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään
hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja
valtioiden velanhoitokyvyssä nostaen riskiä
sijoituskohteiden äkillisestä uudelleenhinnoittelusta
rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi sotien mahdollinen
kärjistyminen Ukrainassa ja Lähi-idässä on merkittävä
taloudellinen riski. Yhdistettynä osakemarkkinoiden
historiallisesti korkeisiin arvostustasoihin erityisesti
Yhdysvalloissa, nämä tekijät tuovat talouden ja
pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä
merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti
kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja
yrityksille. On olemassa myös lukuisia yleisesti
tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä
sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat
vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti.
Sampo-konsernin vakuutusriskit Venäjällä tai Ukrainassa
ovat rajalliset ja koskevat lähinnä Suurasiakkaat-
liiketoiminnan tiettyjä pohjoismaisia asiakkaita, joiden
vakuutusehdoissa sotatilanteesta seuranneet vahingot
on rajattu vakuutusvastuun ulkopuolelle. Sammon
taseeseen ei myöskään sisälly merkittäviä suoria
sijoituksia Venäjälle tai Ukrainaan. Suorien
riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan
sodasta Sammolle aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin
toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja
makrotaloudessa.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön
ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo
tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja
mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä
ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-konsernin
liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.
Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset
muutokset, ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys
esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation saralla mukaan
lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
8
Voitonjakoehdotus
Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee
maksamaan vakaata ja kestävällä tasolla olevaa
perusosinkoa, joka kasvaa konsernin operatiivisen
tuloksen mukaisesti ajan myötä. Tämän lisäksi
ylimääräistä pääomaa palautetaan omien osakkeiden
takaisinostojen ja/tai lisäosingon muodossa siltä osin
kuin sitä ei käytetä liiketoiminnan kehittämiseen.
Vuoden 2024 voitonjakoon sovellettavan Sampo Oyj:n
osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen
kokonaismäärän tulee olla vähintään 70 prosenttia
Sampo-konsernin operatiivisesta tuloksesta. Konsernin
tilikauden 2024 operatiivinen tulos oli 1 193 miljoonaa
euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 7 851
miljoonaa euroa, josta tilikauden 2024 voitto on 1 863
miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa yllä esitettyjen linjausten mukaisesti
varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi
1,70 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo
Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Tästä poiketen, mikäli
Sampo Oyj:n 5.2.2025 tiedottama maksuton osakeanti
osakkeenomistajien omistuksien mukaisessa suhteessa
(ns. osakkeiden splittaus) tehdään ja se toteutuu tämän
ehdotuksen päiväyksen jälkeen, mutta ennen
osingonmaksun täsmäytyspäivää, varsinaiselle
yhtiökokoukselle ehdotettu osinko on sen sijaan 0,34
euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Sampo
Oyj:n hallussa olevia osakkeita.
Hallituksen varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdottama
kokonaisosinko vastaa EUR 915 miljoonaa euroa ja
voitonjakosuhde on 77 prosenttia konsernin tilikauden
2024 operatiivisesta tuloksesta.
Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.
Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen emoyhtiön
tilikauden 2024 jakokelpoiset varat ovat noin 6 936
miljoonaa euroa ja konsernin Solvenssi II -
vakavaraisuussuhde 177 prosenttia. Konsernin
velkaisuusaste oli vuoden 2024 lopussa 26,9 prosenttia. 
Osingonmaksu
Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajille,
jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025
rekisteröityinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osingot
maksetaan 6.5.2025.
Ruotsalaisten talletustodistusten liikkeeseenlaskija
huolehtii osinkojen maksusta Euroclear Sweden AB:ssa
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 25.4.2025
rekisteröidylle ruotsalaisten talletustodistusten haltijalle,
jolle osingot maksetaan Ruotsin kruunuina.
VP Securities A/S käsittelee osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 25.4.2025 Tanskassa VP Securities
A/S:ssä osakeoikeuksien (eng. share entitlements)
muodossa rekisteröityjen osakkeiden osalta
vastaanotettuaan osingon Euroclear Finlandilta.
Taloudellinen asema
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen
mukaan yhtiön maksukykyä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
9
Toimintaympäristö
Pohjoismaat
Pohjoismaiden vahinkovakuutusalan keskittyminen
jatkui vuonna 2024. Yhdessä suurten toimijoiden
asettamien kunnianhimoisten taloudellisten tavoitteiden
kanssa tämän odotetaan vahvistavan kulukuria
entisestään. Neljä suurinta toimijaa muodostavat nyt
noin 80–90 prosenttia Norjan, Suomen ja Ruotsin
markkinoista. Tanskassa neljä suurinta vakuuttajaa
hallitsee lähes 70 prosenttia markkinoista. Monet
vakuutusyhtiöt myös toimivat useammassa
Pohjoismaassa.
Korvausinflaatio tasaantui Pohjoismaissa vuonna 2024
edeltävien vuosien korkean inflaation jälkeen. Vaikka
yleinen inflaatio laski Pohjoismaissa, korvausinflaatiossa
esiintyi jonkin verran paikallista ja segmenttikohtaista
vaihtelua. Kiinteistövakuutussegmentissä
korvausinflaatio pysyi kohtalaisena, kun taas
moottoriajoneuvovakuutuksissa se asettui hieman
korkeammalle tasolle, osittain heikkojen valuuttojen
aiheuttaman paineen vaikutuksesta. If
Vahinkovakuutuksen korvausinflaatio hidastui noin 4
prosenttiin vuoden loppua kohti.
Korvausinflaation mukaiset hinnantarkistukset jatkuivat
läpi vuoden, ja jotkut toimijat ilmoittivat merkittävistäkin
korotuksista alueilla, joilla hinnat olivat aiemmin olleet
liian alhaisia.
Henkilöasiakasmarkkinoilla nähtiin voimakasta kilpailua,
mutta yleisellä tasolla asiakkaat hyväksyivät edelleen
hinnankorotukset. Yritysmarkkinoilla suuremmat toimijat
keskittyivät tiettyihin kasvualueisiin, ja useat niistä
keskittyivät pk-yrityssegmenttiin. Tiettyjen paikallisten
kilpailijoiden vetäytyminen markkinoilta vaikutti
suuryrityssegmentin kilpailuympäristöön ja rajoitti
hinnankorotuksen vaikutusta asiakaspysyvyyteen.
Hinnat ovat viime vuosina nousseet merkittävästi, mikä
on johtanut kannattavuuden merkittävään
paranemiseen tällä alueella. Sopimusten uusiminen
vuoden 2025 alussa vaikuttaa sujuneen hyvin sekä
yritys- että suuryrityssegmenteissä, kun
hinnankorotuksia on toteutettu laajalti koko
markkinoilla.
Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinoiden
asiakaspysyvyys on perinteisesti ollut Euroopan
markkinoita parempaa ja vakaampaa
asiakaspysyvyyden vaihdellessa 85–90 prosentin välillä.
Vakuutusten kysyntä pysyi yleisesti ottaen vakaana
vuoden aikana toteutetuista vakuutusmaksujen
korotuksista huolimatta, ja asiakaspysyvyys säilyi
vuonna 2024 vahvana.
Pohjoismaiden talvi oli vuoden 2024 ensimmäisellä
neljänneksellä tavallista ankarampi. Säähän liittyvien
vahinkojen kasvua edistivät pääasiassa pitkittynyt kylmä
sää, runsaat lumisateet, myrskyt sekä pakkasen ja
suojasään vuorottelu yhdessä runsaiden sateiden
kanssa. Nämä olosuhteet vaikuttivat sekä
moottoriajoneuvo- että
kiinteistövakuutussegmentteihin. Ensimmäisen
neljänneksen jälkeen Pohjoismaiden sääolosuhteet
pysyivät suhteellisen hyvinä, ja loppuvuoden aikana
esiintyi vain joitakin paikallisia myrskyjä ja rankkasateita.
Uusien autojen heikko myyntitrendi jatkui vuonna 2024,
kun myynti laski 5 prosenttia edellisvuodesta. Ruotsissa
uusien autojen rekisteröinnit olivat vuonna 2024
alimmalla tasolla kymmeneen vuoteen, mikä johtui
talouden laskusuhdanteesta, korkeista koroista ja
hallituksen politiikasta, joka ei kaikilta osin edistänyt
kysyntää. Uusien autojen myynti kasvoi vuoden aikana
kaikista neljästä Pohjoismaasta vain Norjassa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
10
Iso-Britannia
Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinoilla
nähtiin vuonna 2024 laajasti ottaen positiivinen
vahinkokehitys sekä vahinkofrekvenssin että inflaation
pienentyessä edellisvuodesta. Vahinkoinflaatio pysyi
edelleen koholla historialliseen keskiarvoon nähden,
mutta jatkoi alenemistaan vuoden 2023 alussa nähdyltä
huipputasoltaan. Vahinkofrekvenssi pieneni useimmilla
alueilla eli onnettomuuksien, kolmannen osapuolen
omaisuusvahinkojen ja ruumiinvammojen osalta. Tähän
kehitykseen vaikuttivat osittain ajokäyttäytyminen sekä
vuoden 2024 ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen
hyvät sääolosuhteet.
Tämän kehityksen seurauksena bruttomaksutulokehitys
on ollut kilpaillulla Ison-Britannian markkinalla
vaisumpaa vuonna 2024 vakuutusyhtiöiden siirtäessä
vahinkokehityksen hyötyjä asiakkailleen. Hastingsin
ensisijainen jakelukanava eli hintavertailusivustot ovat
edelleen Ison-Britannian auto- ja
kotivakuutusasiakkaiden ylivoimaisesti suurin kanava.
Hintavertailusivustomarkkinat ovat jatkaneet kasvuaan,
joskin kasvuvauhti alkoi hidastua vuoden toisella
puoliskolla Hastingsin hyötyessä
liiketoimintamallistamme.
Hallitus ja sääntelyviranomaiset ovat jatkaneet toimiaan
useilla eri alueilla. Hallitus on perustanut työryhmän
selvittämään aiempina vuosina nähtyjen
moottoriajoneuvovakuutusten hintojen nousun syitä.
Myös FCA, Ison-Britannian
finanssivalvontaviranomainen, toteuttaa edelleen
aktiivisesti erilaisia toimia. Hastings tukee korkeiden
vahinkokulujen syiden selvittämiseksi tehtyä työtä,
mukaan lukien vakuutuspetosten ehkäisyä, jotta
asiakkaat voisivat hyötyä matalammista hinnoista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
11
Liiketoiminta-alueet
If
If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutuskonserni. Se tarjoaa
vakuutusratkaisuja kaikissa keskeisissä vakuutuslajeissa neljällä liiketoiminta-
alueellaan, joita ovat Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat ja Baltia-
liiketoiminta. Ifin liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen,
alansa parhaaseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun sekä pohjoismaisen
toimintamallinsa mahdollistamaan skaalaeduista hyötymiseen. Ifin strategian
ytimessä ovat erinomaiset digitaaliset myyntikanavat ja muut digitaaliset
palvelut etenkin Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja Yritysasiakkaat-
liiketoiminnan pk-markkinasegmentissä.
Underwriting-kehitys
If raportoi 890 miljoonan euron (842) suuruisen vakuutuspalvelutuloksen vuodelta
2024. Yhdistetty kulusuhde oli samalla ajanjaksolla 83,1 prosenttia (83,1). Alla oleva
marginaalikehitys jatkui positiivisena, kun diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani
0,3 prosenttiyksikköä ja toimintakulusuhde laski 0,3 prosenttiyksikköä
vuodentakaisesta. Muutamat suurvahingot ja vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot
vaikuttivat viimeisen vuosineljänneksen tulokseen, mutta vaikutus oli pienempi kuin
edellisvuoden vastaavana ajanjaksona.
Maksutulon kehitys
Ifin vuodelta 2024 raportoima bruttomaksutulo oli 5 860 miljoonaa euroa (5 468).
Maksutulo kasvoi 6,7 prosenttia vuodentakaisesta kiintein valuuttakurssein.
Liiketoiminta-alueiden kasvu ja maakohtainen kasvu olivat kumpikin vahvoja,
pääasiassa uudelleenhinnoittelun, korkeampien vakuutusarvojen ja vakaan
asiakaspysyvyyden ansiosta.
Tulos
If, 2024
Milj. e
2024
2023
Muutos, %
Bruttomaksutulo
5 860
5 468
7
Vakuutusmaksutuotot, netto
5 258
4 996
5
Korvauskulut, netto
-3 267
-3 093
6
Liikekulut sisältäen korvausten käsittelykulut
-1 101
-1 061
4
Vakuutuspalvelutulos/Underwriting-tulos
890
842
6
Sijoitustoiminnan nettotuotot
652
871
-25
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-188
-331
-43
Nettorahoitustulos
464
539
-14
Muut erät
-98
-24
315
Tulos ennen veroja
1 256
1 358
-8
Avainluvut
2024
2023
Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %
83,1
83,1
-0,1
Toimintakulusuhde, %
20,9
21,2
-0,3
Riskisuhde, %
62,1
61,9
0,2
Suurvahingot
1,7
1,3
0,4
Vakavat säävahingot
2,6
3,4
-0,8
Riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, kuluva vuosi, %
1,3
1,2
0,1
Aiempien vuosien kehitys, %
-5,1
-5,3
0,2
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %
61,5
61,3
0,2
Diskonttovaikutus, kuluva vuosi, %
-2,8
-3,4
0,5
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %
64,4
64,7
-0,3
Vahinkosuhde, %
67,6
67,6
0,0
Liikekulusuhde, %
15,5
15,6
-0,1
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.
Suurvahingot esitetään arvioon verrattuna, mutta vakaviin sääilmiöihin liittyvät vahingot
raportoidaan kokonaisuudessaan; negatiivinen luku tarkoittaa positiivista tulosta.
Luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot lasketaan vakaviin sääilmiöihin liittyviksi vahingoiksi. 
Aiempien vuosien kehityksen ollessa negatiivinen luku vastuuvelka on kehittynyt myönteisesti.
Diskonttovaikutus kuvaa kuluvana vuonna toteutetun vastuuvelan diskonttauksen vaikutusta
oikaistuun riskisuhteeseen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
12
Koko vuoden Henkilöasiakasliiketoiminnan maksutulo
kasvoi 6,5 prosenttia kiintein valuuttakurssein,
pääasiassa korvausinflaation kattamiseksi tehtyjen
hinnantarkistusten johdosta. Bruttomaksutulon
positiivista kehitystä vuoden aikana tukivat
henkilövakuutusten 12 prosentin kasvu ja
kotivakuutusten 6 prosentin kasvu. Uusien autojen
heikot myyntiluvut hidastivat henkilöasiakkaiden
moottoriajoneuvovakuutusten kasvua, joka pysyi 5
prosentissa. Kasvua kertyi kaikissa toimintamaissa, ja
Norjassa kehitys oli erityisen vahvaa.
Uusien autojen myynti pysyi vuonna 2024 heikkona, ja
määrät laskivat 5 prosenttia vuodentakaisesta
Pohjoismaissa ja 7 prosenttia Ruotsissa, joka on Ifin
suurin markkina-alue. Ruotsin
moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien
Henkilöasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuonna
2024 kiintein valuuttakurssein 7,6 prosenttia ja koko Ifin
maksutulo 7,2 prosenttia.
Henkilöasiakasliiketoiminnan asiakaspysyvyys pysyi
vakaana 89 prosentissa (89) hinnantarkistuksista
huolimatta. Digitaalisten palvelujen ja niiden
käyttäjämäärien kehitys jatkui
Henkilöasiakasliiketoiminnassa hyvänä vuonna 2024
useiden vuosien johdonmukaisten investointien
ansiosta. Digitaalinen myynti kasvoi 10 prosenttia
vuoden aikana, ja myös verkossa tehtyjen
vahinkoilmoitusten osuus jatkoi kasvuaan ollen vuoden
lopussa 64 prosenttia (61).
Yritysasiakkaiden bruttomaksutulo kasvoi vuoden
aikana 5,6 prosenttia kiintein valuuttakurssein.
Positiivista kehitystä tukivat onnistuneet sopimusten
uusimiset, korvausinflaation mukaisina jatkuneet
hinnantarkistukset ja vahva asiakaspysyvyys. Pk-
yrityssegmentti kasvoi vuoden aikana yli 5 prosenttia, ja
kasvu kiihtyi vuoden loppua kohti.
Yritysasiakkaiden vuoden 2024 digitaalinen myynti
kasvoi 24 prosenttia vuodentakaisesta. Positiivista
kehitystä edesauttoivat verkkomyynnin vahva vire ja
digitaalisen tarjonnan laajentaminen sekä
itsepalveluratkaisujen lisääntynyt käyttö.
Suurasiakkaat-liiketoiminnan vuodelta 2024 raportoima
bruttomaksutulo kasvoi 9,5 prosenttia kiintein
valuuttakurssein, pääasiassa hinnantarkistusten,
arvonnousujen ja hyvin sujuneiden sopimusten
uusimisten vaikutuksesta. Suurasiakkaat-
liiketoiminnassa altistusta tietyille suurille
kiinteistöriskeille vähennettiin edelleen suurvahingoista
aiheutuvan volatiliteetin alentamiseksi.
Baltian-liiketoiminnan bruttomaksutulo kasvoi vuonna
2024 kaikkiaan 4,8 prosenttia kiintein valuuttakurssein.
Uudelleenhinnoittelu tuki tätä kehitystä, mutta kilpailun
koventuminen vuoden toisella puoliskolla hidasti kasvua.
Yhdistetyn kulusuhteen kehitys
Ifin yhdistetty kulusuhde oli 83,1 prosenttia (83,1)
vuonna 2024.
Ensimmäisen vuosineljänneksen myönteisen
suurvahinkokehityksen jälkeen suurvahingot lisääntyivät
sekä Suurasiakkaat- että Yritysasiakkaat-
liiketoiminnoissa. Suurvahinkojen negatiivinen vaikutus
yhdistettyyn kulusuhteeseen oli 1,7 prosenttiyksikköä,
pääasiassa suurten kiinteistövahinkojen vaikutuksesta.
Vakavilla sääilmiöillä oli vuoden aikana 2,6
prosenttiyksikön negatiivinen vaikutus yhdistettyyn
kulusuhteeseen. Vaikutus oli suurin ensimmäisellä
vuosineljänneksellä Pohjoismaiden epätavallisen
ankaran talven ja Ingunn-myrskyn takia. Viimeisellä
vuosineljänneksellä koettiin tavallisempaa talvisäätä, ja
vahinkoja aiheutui pääasiassa paikallisten ilmiöiden
johdosta. Ifissä suurvahingot raportoidaan poikkeamana
budjetista, kun taas vakaviin sääilmiöihin ja
luonnonkatastrofeihin liittyvät vahingot raportoidaan
koko suuruudessaan.
Aiempien vuosien korvausvastuun purun vaikutus oli
vuoden aikana 5,1 prosenttia (5,3). Riskioikaisuilla ja
muilla teknisillä vaikutuksilla oli 1,3 prosenttiyksikön (1,2)
vaikutus.
Diskonttovaikutus pieneni vuoden aikana 2,8 prosenttiin
(3,4) diskonttokorkojen laskun takia.
Riskisuhde heikkeni yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä
vuodentakaisesta ja oli 62,1 prosenttia (61,9) vuonna
2024. Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3
prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
Vuoden 2024 toimintakulusuhde parani 20,9 prosenttiin
(21,2), mikä on linjassa Ifin vuosille 2024–2026
asettaman noin 20 korkopisteen vuosittaisen
pienennystavoitteen kanssa. Toimintakulusuhde sisältää
koulutus- ja kehitysmenot.
.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
13
Yhdistetty kulusuhde, %
Riskisuhde, %
2024
2023
Muutos, %
2024
2023
Muutos, %
Henkilöasiakkaat
82,2
83,1
-0,9
61,5
62,1
-0,6
Yritysasiakkaat
83,6
81,9
1,7
61,9
60,0
1,9
Suurasiakkaat
88,7
87,3
1,5
69,2
68,3
0,9
Baltia
86,0
85,9
0,0
60,2
59,8
0,4
Ruotsi
81,2
83,2
-2,0
61,0
63,8
-2,8
Norja
79,9
87,2
-7,3
60,3
66,8
-6,5
Suomi
81,0
75,7
5,3
59,2
53,5
5,7
Tanska
108,3
88,4
19,9
83,2
62,9
20,3
Nettorahoitustulos
Ifin nettorahoitustulos laski 464 miljoonaan euroon (539) vuonna 2024. Laskua selitti
edellisvuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vallinneet erityisen suotuisat
markkinaolosuhteet. Sijoitusten tuotto markkina-arvoin säilyi kuitenkin hyvällä tasolla ja
oli 6,0 prosenttia (8,3).
Efektiivinen korkotuotto joulukuun lopussa oli 4,3 prosenttia (4,2). Korkosijoitusten
markkina-arvon nousun seurauksena korkotuotto markkina-arvoin laski kuitenkin 4,1
prosenttiin edellisvuoden lopun 4,9 prosentista.
Diskonttauksen purkamisen vaikutus oli -169 miljoonaa euroa (-180) vuonna 2024 ja
diskonttokorkojen muutoksilla oli -15 miljoonan euron (-136) vaikutus.
Tulos ennen veroja
Ifin raportoitu tulos ennen veroja laski 8 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1 256
miljoonaa euroa (1 358) vuonna 2024. Parempi underwriting-tulos ja vahva sijoitustulos
tukivat tulosta ennen veroja, mutta pienemmät sijoitustoiminnan nettotuotot ja
viimeiselle vuosineljännekselle kirjatut, Topdanmark-integraatioon liittyvät 76 miljoonan
euron kertaluonteiset kulut varjostivat kehitystä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
14
Topdanmark
Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Yhtiö keskittyy
henkilöasiakkaiden, maatalouden ja pk-yritysten vakuuttamiseen. Sampo hankki
vuonna 2024 omistukseensa Topdanmarkin vähemmistöosakkeet tullen siten
yhtiön ainoaksi omistajaksi.
Topdanmarkin bruttomaksutulo oli 1 553 miljoonaa euroa (1 339) vuonna 2024, mikä
vastaa 16 prosentin kasvua vuodentakaisesta. Kasvuun vaikuttivat Oona Healthin
hankinta ja 8 prosentin orgaaninen bruttomaksutulon kasvu. Orgaanista kasvua tukivat
muun muassa hinnankorotukset kaikilla tärkeimmillä tuotealueilla, asiakasmäärän kasvu
sekä erityiset lakisääteisten työtapaturmavakuutusten hinnantarkistukset, jotka tulivat
voimaan 1.7.2024 uuden, vakuutuskorvausten laskentaan vaikuttavan lainsäädännön
voimaantulon myötä. Bruttomaksutulon orgaaninen kasvu vauhdittui vuoden aikana
nousten 8 prosenttiin kolmannella vuosineljänneksellä ja 11 prosenttiin viimeisellä
vuosineljänneksellä. Useat alan toimijat nostivat hintojaan Tanskan
vahinkovakuutusmarkkinoilla korvauskulujen kasvun johdosta.
Yhdistetty kulusuhde parani 84,2 prosenttiin (85,0), paljolti koska säävahingot ja
suurvahingot palasivat odotuksien mukaisiksi edellisvuoden epäsuotuisan kehityksen
jälkeen. Vahinkotrendi heikkeni koko vuodelta, mutta kehitys kääntyi viimeisellä
vuosineljänneksellä hieman edellisvuotta myönteisemmäksi, kun hinnankorotuksilla
saatiin katettua kohonnut moottoriajoneuvovakuutusten korvausinflaatio ja
moottoriajoneuvovakuutusten vahinkotiheys tasaantui, vaikkakin korkealle tasolle.
Vakuutuspalvelutulos nousi 233 miljoonaan euroon (194) vahvan kasvun ja yhdistetyn
kulusuhteen paranemisen ansiosta. Topdanmarkin nettorahoitustulos kasvoi yli
kaksinkertaiseksi 60 miljoonaan euroon (27), pääasiassa velkojen markkina-arvojen
muutosten johdosta.
Vuoden 2024 tulokseen vaikuttivat useat kertaluonteiset erät, joihin sisältyi 73
miljoonan euron kustannus Topdanmarkin integraatiosta Ifin kanssa ja 15 miljoonaa
euroa muita transaktiokuluja, jotka liittyivät Sammon lokakuussa toteuttamaan
Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankintaan. Näistä on lisätietoja saatavilla
Muut tapahtumat -osiossa. Näin ollen tulos ennen veroja laski 137 miljoonaan euroon
(162) vakuutuspalvelu- ja nettorahoitustulosten vahvasta kehityksestä huolimatta.
Tulos
Topdanmark, 2024
Milj. e
2024
2023
Muutos, %
Bruttomaksutulo
1 553
1 339
16
Vakuutusmaksutuotot, netto
1 470
1 288
14
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto
-970
-862
13
Liikekulut
-267
-233
15
Vakuutuspalvelutulos / underwriting-tulos
233
194
20
Sijoitustoiminnan nettotuotot
93
107
-13
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-33
-79
-59
Nettorahoitustulos
60
27
120
Muut erät
-155
-59
163
Tulos ennen veroja
137
162
-15
Avainluvut
2024
2023
Muutos
Yhdistetty kulusuhde, %
84,2
85,0
-0,8
Vahinkosuhde, %
66,0
66,9
-0,9
Liikekulusuhde, %
18,1
18,1
0,1
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
15
Hastings
Hastings on yksi Isossa-Britanniassa johtavista digitaalisella alustalla toimivista
vahinkovakuuttajista, jolla on noin 4 miljoonaa asiakasta. Yhtiö tarjoaa
henkilöauto-, moottoripyörä, pakettiauto- ja kotivakuutuksia. Yhtiön
painopistealueita ovat jakelu hintavertailusivustoilla, kehittynyt hinnoittelu ja
petosten torjunta sekä digitaalinen asiakaspalvelu.
Tulos
Hastings, 2024
Milj. e
2024
2023
Muutos, %
Bruttomaksutulo
2 161
1 706
27
Tuotot broker-liiketoiminnasta
404
357
13
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)
1 659
1 251
33
Korvauskulut sisältäen korvausten käsittelykulut, netto
-938
-714
31
Liikekulut
-532
-409
30
Underwriting-tulos
190
128
49
Sijoitustoiminnan nettotuotot
72
79
-8
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-31
-35
-11
Nettorahoitustulos
41
44
-6
Muut erät
-39
-42
-7
Tulos ennen veroja
193
129
49
Avainluvut
2024
2023
Muutos
Operatiivinen kulusuhde, %
88,5
89,8
-1,2
Voimassa olevat vakuutussopimukset (milj. kpl)
3,9
3,5
0,4
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.
Hastingsin bruttomaksutulo kasvoi vuonna 2024 kiintein valuuttakurssein 23 prosenttia
vuodentakaisesta 2 161 miljoonaan euroon (1 706). Kasvu oli pääasiassa vuonna 2023
toteutettujen hinnankorotusten seurauksena kasvaneiden vakuutusmaksutuottojen ja
voimassa olevien vakuutussopimusten kasvun ansiota. Voimassa olevien
vakuutussopimusten määrä kasvoi 3,9 miljoonaan eli 12 prosenttia vuodentakaisesta,
mitä tuki parantunut kilpailukyky uusissa vakuutussopimuksissa. Moottoriajoneuvo­
vakuutuksissa voimassa olevien vakuutussopimusten määrä kasvoi 8 prosenttia
vuodentakaisesta, kun taas kotivakuutuksissa kasvu oli 34 prosenttia edellisvuodesta.
Hastings on vuoden aikana havainnut yleisen korvausinflaation hidastuneen maltillisesti
7–9 prosenttiin (high-single digit) vuoden 2023 noin 12 prosentista. Vahinkofrekvenssit
pysyivät vuonna 2024 tavanomaista alhaisempina kohdennettujen underwriting- ja
korvaustoimien sekä suotuisampien sääolosuhteiden ja muiden laajempien
markkinatrendien seurauksena.
Underwriting-tulos kasvoi 49 prosenttia 190 miljoonaan euroon (128) vuonna 2024,
mitä tuki vahinkosuhteen paraneminen 61,6 prosenttiin (63,3). Liikekulut kasvoivat
tuottojen kasvun mukaisesti, muun muassa uusien vakuutussopimuksien kasvuun
liittyvien hankintakulujen nousun seurauksena. Yhtiö myös jatkoi investointejaan
digitaalisuuteen sekä asiakaspalveluun liittyviin hankkeisiinsa. Näin ollen Hastingsin
kauden operatiivinen kulusuhde parani 88,5 prosenttiin (89,8).
Nettorahoitustulos laski hieman 41 miljoonaan euroon (44). Lasku johtui sekä
alemmista koroista että maltillisemmista korkojen muutoksista, jotka vähensivät sekä
sijoitustoiminnan nettotuottoja että vakuutuskorvausvelkojen diskonttauksen purun
kompensoivaa vaikutusta.
Kohonneen underwriting-tuloksen ansiosta Hastingsin tulos ennen veroja nousi 49
prosenttia 193 miljoonaan euroon (129). Muihin eriin sisältyy 47 miljoonaa euroa (41)
ei-operatiivisiin aineettomiin hyödykkeisiin liittyviä poistoja, jotka määriteltiin Sampo
Oyj:n ostaessa Hastings-konsernin vuonna 2020. Ilman näitä poistoja tulos ennen
veroja olisi ollut 239 miljoonaa euroa (171).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
16
Omistusyhteisö
Sampo Oyj on Sampo-konsernin emoyhtiö, joka vastaa konsernin strategian
täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista. Holding-yhtiössä on
vakuutustoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden lisäksi pieni joukko suoria
sijoituksia.
Tulos
Omistusyhteisö, 2024
Milj. e
2024
2023
Muutos, %
Sijoitustoiminnan nettotuotot
78
-37
—
Muut tuotot
2
1
124
Muut kulut
-43
-57
24
Rahoituskulut
-66
-66
1
Tulos ennen veroja
-29
-160
82
Holding-segmentin vuoden 2024 tulos ennen veroja oli -29 miljoonaa euroa (-160).
Sijoitustoiminnan nettotuotot kasvoivat 78 miljoonaan euroon (-37) pääosin vakaiden
korkotuottojen vuoksi.  Holding-yhtiön sijoitusomaisuuteen kuuluu lyhytaikaisia
korkoinstrumentteja ja lyhytaikaisia joukkovelkakirjoja sekä Sammon finanssisijoitukset
Nexi ja NOBA.
Vertailuvuoden lukuihin sisältyy holding-yhtiön finanssisijoitusten käyvän arvon
mukaisia tappioita.
Saxo Bank –omistus myytiin Mandatumille 302 miljoonalla eurolla transaktiossa, joka
saatiin päätökseen toukokuussa 2024. Lisätietoja on saatavilla Muut tapahtumat
-osiossa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
17
Taloudellinen tilanne
Konsernin vakavaraisuus
Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde,
jossa on huomioitu ehdotettu 1,70 euron
osakekohtainen osinko, oli vuoden 2024 lopussa 177
prosenttia (182) perustuen 5 368 miljoonan euron
(5 849) omaan varallisuuteen ja 3 040 miljoonan euron
(3 217) vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen. 
Oma varallisuus aleni, koska 800 miljoonaa euroa
käytettiin omien osakkeiden takaisinostoihin ja
Topdanmarkin vaihtotarjoukseen liittyneeseen
lunastusmenettelyyn. Lisäksi omaa varallisuutta pienensi
Topdanmarkin integraatioon liittyvä noin 150 miljoonan
euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Toisaalta
vakavaraisuusvaatimusta alensi konsernin osittaisen
sisäisen mallin käyttöönotto vakavaraisuuslaskennassa
30.6.2024 alkaen.
Sampo tavoittelee 150–190 prosentin vakavaraisuus­
suhdetta.
Velka-asema
Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla
konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman
pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo
tavoittelee alle 30 prosentin velkaisuusastetta.
Sampo-konsernin oma pääoma oli vuoden 2024 lopussa
7 059 miljoonaa euroa (7 687) ja rahoitusvelat 2 596
miljoonaa euroa (2 604), jolloin velkaisuusaste oli 26,9
prosenttia. Velkaisuusaste nousi vuoden 2023 lopun
25,3 prosentista. Velkaisuusasteen kasvua
vuodentakaisesta selitti pääasiassa Topdanmark-
ostotarjouksen yhteydessä omien osakkeiden
takaisinostoihin ja vähimmistöosakkeiden lunastukseen
allokoitu 800 miljoonan euron pääomankäyttö.
Rahoitusvelat pysyivät liki ennallaan koko vuoden.
Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista
lainoista on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/velkarahoitus.
Rahoitusvelat
Sampo-konserni, 31.12.2024
Milj. e
Omistusyhteisö
If
Topdanmark
Hastings
Eliminoinnit
Konserni
Sub-/hybridilainat
1 491
131
147
0
-127
1 642
Seniorilainat
954
0
0
0
0
954
Yhteensä
2 445
131
147
0
-127
2 596
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
18
Luottoluokitukset
Sammon konserniyhtiöiden keskeiset luottoluokitukset on esitetty 31.12.2024
mukaisesti alla olevassa taulukossa.
Yhtiö
Moody’s
Standard & Poor’s
Luokitus
Näkymä
Luokitus
Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating
A2
Vakaa
A
Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial
Strength Rating
Aa3
Vakaa
AA-
Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB
– Issuer Credit Rating
-
-
A
Vakaa
Moody’s päivitti 25.4.2024 Sampo Oyj:n Issuer Credit Rating -luokituksen A2:ksi ja If Skadeförsäkring AB:n
Insurance Financial Strength Rating -luokituksen Aa3:ksi. Molempien luokitusten näkymät se luokitteli vakaiksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
19
Muut tapahtumat
Julkinen vaihtotarjous
Topdanmarkista
Sampo ilmoitti 17.6.2024 allekirjoittaneensa
Topdanmarkin kanssa yhdistymissopimuksen, jonka
mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen
julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona
olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä
omistanut. Tarjouksen ehtojen mukaan Topdanmarkin
osakkeenomistajat saivat 1,25 uutta liikkeeseen laskettua
Sammon A-osaketta kutakin omistamaansa
Topdanmarkin osaketta kohden.
Sampo ilmoitti 8.7.2024 saaneensa kaikki
vaihtotarjoukseen tarvittavat viranomaisluvat. Sammon
9.7.2024 järjestetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti
hallituksen päättämään osakeannista hallituksen
ehdotuksen mukaisesti.
Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi 9.9.2024.
Tarjouksen lopullisen tuloksen perusteella Sammon
vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6
prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä,
lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia
osakkeita.
Lopullisen tuloksen perusteella hallitus päätti antaa
Topdanmarkin osakkeenomistajille 48 198 710 uutta
Sammon A-osaketta Sammon ylimääräiseltä
yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti.
Annettavien osakkeiden merkintähinta on 41,50 euroa
osakkeelta ja se on määritetty perustuen Sammon
A-osakkeiden päätöskurssiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä
13.9.2024, joka on viimeinen kokonainen kaupankäynti­
päivä ennen Sammon hallituksen päätöstä. Uudet
osakkeet listattiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssiin ja
kaupankäynti osakkeilla alkoi 18.9.2024. Topdanmarkin
osakkeet poistettiin Nasdaqin Kööpenhaminan pörssin
kaupankäynnistä 18.10.2024.
Sampo käynnisti jäljelle jääneiden 6 613 865
Topdanmarkin osakkeiden pakollisen lunastuksen
Topdanmarkin vähemmistöomistajilta 20.9.2024
Tanskan osakeyhtiölain ja VP-sääntökirjan mukaisesti.
Pakollinen lunastus saatiin päätökseen raportointi­
kauden jälkeen 25.10.2024. Vähemmistö­osakkeiden
kokonaishankintahinnaksi muodostui 325 miljoonaa
euroa.
Vaihtotarjouksessa ja pakollisessa lunastusmenettelyssä
Topdanmarkin osakkeesta tarjottava hinta oli 366,38
Tanskan kruunua osakkeelta, mikä vastasi 1,25-
kertaisesti Sammon osakkeen 39,29 euron
päätöskurssia Nasdaq Helsingissä 14.6.2024. Tarjottu
hinta heijasti siten Topdanmarkin osakkeiden 17.6.2024
julkaistussa tiedotteessa indikoitua arvostusta (sisältäen
27 prosentin preemion).
Vuotuisten synergioiden arvioidaan olevan ennen veroja
noin 95 miljoonaa euroa, ja niiden arvioidaan
kasvattavan osakekohtaista tulosta (EPS) noin 6
prosenttia vuoden 2025 konsensusennusteeseen
perustuen. Synergiat saavutetaan vaiheittain arviolta
vuoteen 2028 mennessä. Kertaluonteisten
integraatiokustannusten arvioidaan olevan noin 150
miljoonaa euroa, ja niiden odotetaan toteutuvan jo
aiemmin. Lisäksi Topdanmarkin nykyiseen digitaaliseen
transformaatioon liittyvistä alhaisemmista IT-
investoinneista (joita ei ole sisällytetty vuosittaisiin
synergioihin) voidaan saada mahdollisia kertaluonteisia
nettomääräisiä lisäsäästöjä. Sampo alkaa raportoida
synergioiden toteutumisesta vuoden 2025
ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.
Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n
osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle
1.11.2024. Myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin
34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin
kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring
Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä ja
osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella.
Vaihtotarjouksesta on lisätietoja saatavilla liitteessä 28
Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta
ja osoitteessa www.sampo.com/topdanmark-tarjous.
Ehdotukset vuoden 2025
yhtiökokoukselle
Sampo Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemis­
valiokunta teki 9.12.2024 ehdotukset hallituksen
jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja
hallituksen jäsenten palkkioista.
Valiokunta ehdottaa Sammon 23.4.2025 kokoontuvalle
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten
lukumäärä vähenee yhdellä ja että hallitukseen valitaan
kahdeksan jäsentä.
Samalla valiokunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan
nykyiset hallituksen jäsenet Christian Clausen, Steve
Langan, Risto Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo,
Astrid Stange ja Annica Witschard uudelleen
toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Nykyisistä
jäsenistä Georg Ehrnrooth ja Jannica Fagerholm eivät
ole käytettävissä uudelleenvalintaan.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
20
Valiokunta ehdottaa, että uudeksi hallituksen jäseneksi
valitaan Sara Mella. Mellalla on yli kolmen
vuosikymmenen kokemus pankkialalta, ja hän on
työskennellyt Head of Personal Banking -tehtävässä ja
Nordea-konsernin johtoryhmässä vuodesta 2019 lähtien.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa, että
hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan hallituksen
puheenjohtajaksi Antti Mäkisen ja varapuheenjohtajaksi
Risto Murron.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille maksetaan
vuotuista palkkiota seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:
– 243 000 euroa hallituksen puheenjohtajalle (aiemmin
235 000 euroa);
– 140 000 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle
(aiemmin 135 000 euroa);
– 108 000 euroa kullekin muulle hallituksen jäsenelle
(aiemmin 104 000 euroa);
– tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 30 000
euroa (aiemmin 29 000 euroa);
– kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 800
euroa (aiemmin 6 600 euroa).
Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan Sampo Oyj:n
A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa
kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla
hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle
verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali-
ja eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta
poiketen hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan
Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa
kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan
bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran.
Hallituksen jäsenen edellytetään säilyttävän tämän
ehdotuksen mukaisesti hankkimansa Sampo Oyj:n A-
sarjan osakkeet omistuksessaan hankintahetkestä lukien
kahden vuoden ajan. Luovutusrajoituksen voimassaolo
päättyy kuitenkin aikaisemmin, mikäli hallituksen
jäsenen toimikausi yhtiön hallituksessa päättyy. Tällöin
luovutusrajoitus päättyy samanaikaisesti
hallitusjäsenyyden päättymisen kanssa.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotukset ja Sara
Mellan CV ovat kokonaisuudessaan saatavilla
osoitteessa www.sampo.com/hallituksenehdotukset.
Saxo Bank -omistuksen
myynti
Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin
suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin
Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen
yhteydessä. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa
saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen
yhteydessä sovittiin. Mandatum päätti maksaa
kauppahinnan käteissuorituksena ja ei siten nostanut
Sammon tarjoamaa 280 miljoonan euron lainaa.
Osittainen ryhmän sisäinen
malli
Sampo-konserni sai 2.5.2024 Ruotsin
Finanssivalvonnalta (Finansinspektion) luvan osittaiselle
ryhmän sisäiselle mallilleen. Sampo otti osittaisen
ryhmän sisäisen mallin käyttöön vakavaraisuus­
laskennassaan 30.6.2024 alkaen. Osittainen sisäinen
malli ottaa huomioon Sammon
vahinkovakuutustoimintojen riskiprofiilin
standardikaavaa paremmin. Se on alentanut
konsernitason vakavaraisuuspääomavaatimusta 0,3
miljardilla eurolla.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
21
Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat
Osakkeet ja osakepääoma
Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli vuoden
2024 lopussa 538 247 772 osaketta, jotka jakaantuivat
538 047 772 A-osakkeeseen sekä 200 000 B-
osakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia on
539 047 772 kappaletta. Kullakin A-osakkeella on
yhtiökokouksessa yksi ääni ja B-osakkeella viisi ääntä.
Osakemäärä nousi vuoden aikana 36,5 miljoonalla
osakkeella pääosin Topdanmarkin vaihtotarjoukseen
liittyneiden uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun
ansiosta, mutta osakemäärää pienensi osaltaan omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelmassa ostettujen
osakkeiden mitätöinti.
Sampo laski syyskuussa liikkeelle 48 198 710 uutta
Sammon A-osaketta Topdanmarkin osakkeenomistajille.
Uudet osakkeet olivat noin 8,76 prosenttia Sammon
koko osakekannasta ja noin 8,75 prosenttia osakkeisiin
liittyvistä äänistä osakeannin toteutuksen jälkeen.
Joulukuussa 2024 Sampo mitätöi 11 747 690 omaa
A-osakettaan, jotka oli hankittu kesäkuussa 2024
käynnistetyn omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman
kautta.
Sampo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2024 lopussa 98
miljoonaa euroa (98) ja konsernin oma pääoma 7,059
miljoonaa euroa (7 687).
Sammon A-osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä
vuodesta 1988 alkaen ja Nasdaqin Kööpenhaminan
pörssissä syyskuusta 2024 alkaen. Keskinäinen
Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-osakkeet. B-
osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta
muuntaa A-osakkeiksi.
Sammon ruotsalaiset talletustodistukset (Swedish
Depositary Receipt, SDR) on noteerattu Nasdaq
Tukholmassa vuodesta 2022. Helsingissä listatut A-
osakkeet on mahdollista muuntaa talletustodistuksiksi ja
toisinpäin. Vuoden 2024 lopussa liikkeeseen oli laskettu
noin 2,7 miljoonaa talletustodistusta.
Omistusmääräjakauma
Sampo Oyj, 31.12.2024
Osakkeiden lukumäärä
Omistajien
lukumäärä, kpl
Omistajat, %
Arvo-
osuusmäärä,
kpl
Arvo-
osuusmäärä, %
Äänimäärä,
kpl
Äänimäärä, %
1–100
103 735
53,07
4 352 451
0,81
4 352 451
0,81
101–500
62 590
32,02
15 168 210
2,82
15 168 210
2,81
501–1 000
14 104
7,21
10 499 131
1,95
10 499 131
1,95
1 001–5 000
12 664
6,48
26 503 938
4,92
26 503 938
4,92
5 001–10 000
1 377
0,70
9 615 851
1,79
9 615 851
1,78
10 001–50 000
823
0,42
16 042 890
2,98
16 042 890
2,98
50 001–100 000
90
0,05
6 578 084
1,22
6 578 084
1,22
100 001–500 000
65
0,03
12 465 633
2,32
12 465 633
2,31
500 001–
34
0,02
437 021 584
81,19
437 821 584
81,22
Yhteensä
195 482
100
538 247 772
100
539 047 772
100
josta hallintarekisteröityjä
11
346 421 982
64,36
346 421 982
64,27
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
22
Osakkeen hinnan kehitys
Sampo Oyj, 2020–2024
Osakkeen_hinnan_kehitys_Sampo-Oyj_2020-2024.svg
Osakkeen hinnan kehityksessä huomioitu osittaisjakautuminen vuonna 2023.
Osakkeen vaihto kuukausittain
Sampo Oyj, 2020–2024
Osakkeen_vaihto_kuukausittain_Sampo-Oyj_2020-2024.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
23
Osakkeenomistajat
Sampo Oyj:n Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä aleni vuoden
2024 aikana 11 510 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2024 lopussa 195 482.
Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus kasvoi 64,5
prosenttiin (60,3) kaikista osakkeista. Sammon omistuksessa ei vuoden 2024 lopussa
ollut omia osakkeita.
Sampo vastaanotti vuonna 2024 yhden (1) Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n
mukaisen ilmoituksen. BlackRock, Inc.:n ilmoituksen syynä oli rakenteen
uudelleenjärjestely 1.10.2024 Global Infrastructure Management LLC (“GIP”)                 
-yrityskaupan seurauksena. BlackRock, Inc.:in ja ilmoituksessa mainittujen yhteisöjen
yhteenlaskettu omistusosuus, mukaan lukien AML 9:6a:n mukaiset rahoitusvälineet, oli
yli 5 prosenttia Sampo Oyj:n kaikista osakkeista. Viimeisimmät liputusilmoitukset ovat
saatavilla osoitteessa www.sampo.com/liputukset.
Osakeomistus sektoreittain
Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet) 31.12.2024
Sektori
Osakkeiden
lukumäärä
%
Yritykset
18 244 564
3,39
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
15 284 027
2,84
Julkisyhteisöt
71 919 043
13,36
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
12 612 212
2,34
Kotitaloudet
72 817 450
13,53
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt
347 370 476
64,54
Yhteensä
538 247 772
100
Osakkeenomistajat
Sampo Oyj, suurimmat Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2024
A- ja B-osakkeet
Osakkeiden
lukumäärä
Osakkeista,
%
Äänistä, %
Solidium Oy
33 278 580
6,18
6,17
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
22 248 420
4,13
4,13
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
6 941 083
1,29
1,29
Oy Lival AB
4 220 000
0,78
0,78
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
4 010 000
0,75
0,74
Valtion Eläkerahasto
2 900 000
0,54
0,54
OP-Henkivakuutus Oy
1 527 291
0,28
0,28
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.
1 454 150
0,27
0,27
Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat
1 270 000
0,24
0,24
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi
1 174 415
0,22
0,22
Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 -
indeksiosuusrahasto
1 114 925
0,21
0,21
Keva
1 009 300
0,19
0,19
Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf
864 065
0,16
0,16
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
830 243
0,15
0,15
OP-Suomi-sijoitusrahasto
812 251
0,15
0,15
Sijoitusrahasto Evli Suomi Select
750 000
0,14
0,14
OP-Suomi Indeksi -sijoitusrahasto
743 623
0,14
0,14
Nordea Suomi
719 984
0,13
0,13
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
670 430
0,12
0,12
Sigrid Juséliuksen Säätiö
664 150
0,12
0,12
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä
347 370 476
64,54
64,44
Muut yhteensä
103 674 386
19,26
19,23
Yhteensä
538 247 772
100
100
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
24
Hallituksen ja ylimmän
johdon omistukset
Hallituksen jäsenten Sammon A-osakeomistukset ja
johtoryhmän Sammon A-osakeomistukset on esitetty
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osuudessa.
Vuoden 2024 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja
heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti
200 039 Sammon A-osaketta  (197 429). Omistusten
yhteenlaskettu osuus osake- ja äänimäärästä oli 0,04
prosenttia (0,04).
Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä
omistuksessa oli suoraan tai välillisesti 235 053
(227 321) A-osaketta, mikä oli 0,04 prosenttia (0,04)
osakemäärästä ja äänistä.
Omien osakkeiden osto-
ohjelmat
Sampo hankki ja mitätöi vuonna 2024 omia A-
osakkeitaan yhteensä 11 747 690 kappaletta, mikä oli
noin 2,1 prosenttia koko osakemäärästä.
Sampo käytti 800 miljoonaa euroa omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelmaan ja Topdanmarkin
vähemmistöosakkeiden lunastamiseen 17.6.2024
tiedotetun mukaisesti vähentääkseen Sammon
osakemäärän kasvusta johtuvaa laimentumista 
kesäkuussa julkistetun Topdanmark-vaihtotarjouksen
seurauksena.
Pääomia käytettiin kahdessa vaiheessa: Ensiksi Sampo
käynnisti 18.6.2024 yhteensä 400 miljoonan euron
suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman.
Vaihtotarjouksen tuloksesta tiedottamisen jälkeen
16.9.2024 Sampo kasvatti ohjelmaa 475 miljoonaan
euroon ja pidensi ohjelman kestoa 30.11.2024 saakka
alun perin ilmoitetusta päättymisajankohdasta
31.10.2024. Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden
lunastamiseen käytettiin 325 miljoonaa euroa.
Omien osakkeiden osto-ohjelma päättyi 29.11.2024.
Takaisinostettujen osakkeiden keskihinta oli 40,43
euroa. Kaikki takaisinostetut osakkeet mitätöitiin
10.12.2024.
Lisätietoja yhtiön osakkeiden osto-ohjelmista on
saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
25
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
Osakkeiden splittaus
Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa
osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina
osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa.
Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin
täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon
rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia
osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että
kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta A-
osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4)
uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan
2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000
uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin
jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on
2 691 238 860 osaketta.
Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun
valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä
osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta.
Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/
osakesplittaus.
Sampo-konsernin
johtoryhmän kokoonpano
Topdanmarkin toimitusjohtaja ja Ifin varatoimitusjohtaja
Peter Hermann on ilmoittanut Sammolle aikovansa etsiä
uramahdollisuuksia konsernin ulkopuolella. Hän ei siten
ota vastaan paikkaa Sammon johtoryhmässä, kuten
aiemmin ilmoitettiin. Hermann jatkaa Topdanmarkin
toimitusjohtajana Topdanmarkin ja If Vahinkovakuutus
Oyj:n suunnitellun fuusion toteutumiseen kesällä 2025
saakka.
SAMPO OYJ
Hallitus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
26
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun
7 §:ssä tarkoitettu selvitys liikkeeseenlaskijan ohjaus- ja
hallintojärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkina­
yhdistys ry:n 19.12.2024 julkaiseman, 1.1.2025 voimaan
tulleen, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin
(”Hallinnointikoodi”) mukaisesti. Selvitys annetaan
osana hallituksen toimintakertomusta.
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä
Sampo Oyj noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä
sekä Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssin
sääntöjä osakkeiden liikkeeseenlaskijoille. Lisäksi Sampo
Oyj noudattaa Hallinnointikoodia kokonaisuudessaan. 1
Hallinnointikoodi on nähtävillä Arvopaperimarkkina­
yhdistyksen verkkosivustolla www.cgfinland.fi.
Sammon hallinnointi perustuu selkeään työnjakoon
yhtiökokouksen, hallituksen ja toimivan johdon välillä.
Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön keskeisten toimielinten
toimivaltuuksien ja keskinäisen vallanjaon
pääperiaatteet.
Sampo Oyj:n hallinnointirakenne
25_3_1_Sampo_Oyjn_hallintorakenne.svg
1 Sampo Oyj noudattaa kotipaikkansa perusteella Hallinnointikoodia ja siitä johtuen poikkeaa tietyiltä osin Ruotsin listayhtiöiden hallinnointikoodista (Svensk kod för bolagsstyrning, ”Ruotsin
hallinnointikoodi”) ja Tanskan listayhtiöiden hallinnointikoodista (Anbefalinger for god Selskabsledelse, “Tanskan hallinointikoodi”). Ruotsin tai Tanskan hallinnointikoodin soveltaminen voisi johtaa Suomen ja
Ruotsin tai Tanskan lainsäädännön, hallinnointikoodien sekä hallinnointikäytäntöjen eroavaisuuksista johtuen ristiriitaisuuksiin.
Merkittävimpänä poikkeuksena Ruotsin hallinnointikoodiin verrattuna on osakkeenomistajista muodostuvan nimityskomitean puuttuminen ja sille Ruotsin hallinnointikoodin mukaisesti kuuluvien tehtävien
järjestäminen Sampo Oyj:ssä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta (Kollegiet för svensk bolagsstyrning) ja se on nähtävillä osoitteessa www.corporategovernanceboard.se
Merkittävimmät poikkeukset Tanskan hallinnointikoodiin ovat yhtiökokouksen digitaalisen seuraamisen mahdollistaminen sekä ostotarjoustilanteisiin ja verokäytäntöihin liittyvät ohjeistukset. Sampo Oyj:n
hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajia ja hallituksen jäsenet valitaan yhtenä kokonaisuutena. If-konsernin hallituksessa kuitenkin on työntekijöiden edustajia. Lisäksi Sampo poikkeaa joiltain osin Tanskan
hallinnointikoodista toimivan johdon palkitsemisen osalta. Tanskan hallinnointikoodin on julkaissut Tanskan hallinnointilautakunta (Komitéen for god Selskabsledelse) ja se on nähtävillä osoitteessa
corporategovernance.dk/recommendations-corporate-governance.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
27
Konsernirakenteen
muutokset
Sampo ilmoitti 17.6.2024, että Sampo ja Topdanmark
A/S ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka
mukaisesti Sampo tulee tekemään suositellun parhaan ja
lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien
Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi,
joita Sampo ei omista. Topdanmarkin hallitus suositteli
yksimielisesti tarjouksen hyväksymistä kaikille
Topdanmarkin osakkeenomistajille. Tarjouksen
seurauksena Sampo sai haltuunsa noin 92,6 prosenttia
Topdanmarkin osakkeista (pois lukien omat osakkeet) ja
käynnisti vähemmistöosakkeenomistajien hallussa
olevien Topdanmarkin osakkeiden pakollisen
lunastamisen. Tarjouksen toteuttamisen jälkeen
loppuvuonna 2024 aloitettiin ennalta suunniteltu
Topdanmarkin vahinkovakuutustoimintojen integraatio
Ifin pohjoismaiseen liiketoimintaorganisaatioon.
Konsernin rakenne
31.12.2024
25_20_1_Sampo-konsernin_rakenne.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
28
Organisaatio
31.12.2024
25_3_1_Organisaatio.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
29
Yhtiökokous
Yhtiökokous on Sampo Oyj:n ylintä päätösvaltaa
käyttävä toimielin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat
osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja valvontaan
käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan.
Osakeyhtiölaissa ja Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksessä
säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä
yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta).
Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään
lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen
asioiden lisäksi hallituksen yhtiökokoukselle esittelemät
asiat. Myös osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain
säännösten mukaisesti oikeus saada yhtiökokouksen
toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä
koskevan kutsun Sampo Oyj:n verkkosivustolla. Kutsu
julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen
yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää
ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu
yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella.
Varsinainen yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous on järjestettävä hallituksen
määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa
tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa
yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä
määrätyt asiat sekä muut yhtiökokouskutsussa mainitut
asiat.
Kokouskutsun lisäksi muutkin yhtiökokousasiakirjat,
kuten hallituksen ja sen valiokuntien päätösehdotukset,
tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus, ovat
nähtävillä yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme
viikkoa ennen yhtiökokousta.
Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin
25.4.2024 Messukeskuksessa Helsingissä ja kokouksessa
oli edustettuna yhteensä 3 188 osakkeenomistajaa, jotka
edustivat 320 218 518 osaketta ja 321 018 518 ääntä.
Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2023
osinkoa 1,80 euroa osakkeelta. Osingonmaksun
täsmäytyspäivä oli 29.4.2024 ja osinko maksettiin
Sammon osakkeenomistajille 7.5.2024 ja ruotsalaisten
talletustodistusten omistajille 10.5.2024. Yhtiökokous
vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
vastuuvapauden. Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n
toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-
antava.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien
nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous
sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa
Fabianinkatu 27, Helsinki.
Varsinaisen yhtiökokouksen
keskeisimmät tehtävät
► Esitetään tilinpäätös ja hyväksytään
tilinpäätös.
► Esitetään tilintarkastuskertomus.
► Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun
tilinpäätöksen mukainen voitto antaa
aihetta.
► Päätetään vastuuvapaudesta hallituksen
    jäsenille ja toimitusjohtajalle.
► Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
ja palkkioista.
► Päätetään tilintarkastajan palkkioista.
► Valitaan hallituksen jäsenet sekä
tilintarkastaja.
► Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut
osakkeenomistajan tai hallituksen
ehdottamat asiat.
► Annetaan neuvoa-antavat päätökset
toimielinten palkitsemispolitiikasta sekä
palkitsemisraportin hyväksymisestä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
30
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti
hallituksen päättämään enintään 50 000 000 Sampo
Oyj:n oman A-sarjan osakkeen hankkimisesta sekä
maksuttomasta osakeannista osakkeenomistajien
omistuksen mukaisessa suhteessa (ns. osakkeiden
splittaus) siten, että kutakin A-sarjan osaketta kohti
annettaisiin enintään viisi uutta A-sarjan osaketta ja
kutakin B-sarjan osaketta kohti annettaisiin enintään viisi
uutta B-sarjan osaketta. Hallitus ei päättänyt
maksuttomasta osakeannista vuoden 2024 aikana.
Kaikki vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen
päätökset tehtiin ilman erillistä äänestystä.
Ylimääräinen yhtiökokous
Hallitus kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, kun
se katsoo siihen olevan aihetta. Myös tilintarkastajalla
sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat yhdessä
vähintään kymmentä prosenttia yhtiön osakkeista, on
oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle
kutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa.
Sampo Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin
9.7.2024 Helsingin Kulttuuritalolla. Ylimääräisessä
yhtiökokouksessa oli edustettuna 2 923
osakkeenomistajaa, jotka edustivat 319 844 802
osaketta ja 320 644 802 ääntä.
Yhtiön hallitus kutsui ylimääräisen yhtiökokouksen
koolle valtuuttaakseen hallituksen päättämään
osakeannista Sammon Topdanmark A/S:n
osakkeenomistajille tekemän suositellun, parhaan ja
lopullisen julkisen vaihtotarjouksen yhteydessä, joka
julkistettiin 17.6.2024.
Ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen
päättämään enintään 57 468 782 uuden Sammon A-
osakkeen antamisesta osakkeenomistajien
merkintäoikeudesta poiketen (suunnattu anti), mikä
vastaa noin 11,5 prosenttia yhtiön kaikista A-osakkeista
ylimääräisen yhtiökokouksen kokouskutsun
päivämääränä 17.6.2024.
Yhtiökokoukseen osallistuminen
Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat
käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön
asioita koskevaan päätöksentekoon joko
henkilökohtaisesti tai asiamiehensä välityksellä.
Yhtiökokouksessa jokainen Sampo Oyj:n A-sarjan osake
oikeuttaa yhteen ääneen ja jokainen B-sarjan osake
viiteen ääneen.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n osakkeiden
lukumäärä oli 538 247 772, jakautuen 538 047 772 A-
sarjan osakkeeseen ja 200 000 B-sarjan osakkeeseen.
Jokainen A-sarjan osake tuotti yhtiökokouksessa yhden
äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeisiin liittyvä
kokonaisäänimäärä oli 539 047 772.
Sampo Oyj:n yhtiöjärjestys määrittää, että yhtiön
osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin
siten, että jokainen A-sarjan osake tuottaa
yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi
ääntä. Kaikki Sampo Oyj:n B-sarjan osakkeet ovat
yhtiöstä riippumattoman osakkeenomistajan hallussa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti B-sarjan osake voidaan
muuntaa A-sarjan osakkeeksi B-sarjan osakkeen
omistajan vaatimuksesta.
Lisäksi osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi päättää
suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta, yhtiö­
järjestyksen muuttamisesta osakesarjojen
yhdistämiseksi tai muutoin osakesarjan oikeuksien
vähentämisestä vain, mikäli ehdotusta kannattaa kunkin
osakesarjan osalta vähintään kaksi kolmasosaa
yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä.
Näin ollen Sampo Oyj:n osakesarjojen yhdistäminen ei
ole yhtiön itsensä päätösvallassa.
31.12.2024 rekisteröityjä osakkeenomistajia oli 195 482
kappaletta ja heidän omistuksessaan oli 191 825 790
osaketta, eli noin 35,7 prosenttia kaikista osakkeista.
Tämän lisäksi kaikkiaan yhdentoista hallintarekisterin
pitäjän hallussa oli 346 421 982 osaketta, edustaen noin
64,3 prosenttia osakkeista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
31
Hallitus
Sampo Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema
hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä
päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sampo Oyj:n
hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien,
viranomaismääräysten, Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen ja
yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.
Hallituksen tehtävät
Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset
tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.
Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi
Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut sisäiset ohjeet,
jotka koskevat Sampo-konsernin yleisiä
toimintaperiaatteita, riskienhallintaa, palkitsemista,
compliancea, sisäistä valvontaa ja raportointia.
Hallituksen keskeisimmät tehtävät
► Vastaanottaa konsernitason raportointia.
► Valvoo
• liiketoimintojen asianmukaista järjestämistä
• taloudellisen rapo rtoinnin järjestelmiä, mukaan
lukien Kestävyysselvitys, sekä sisäisen
tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta
• lähipiiritoimia
• tilintarkastajan riippumattomuutta sekä
tilintarkastajan tarjoamia muita kuin
lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita
• konsernin sisäisen mallin hallinnon,
riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin
prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
► Päättää
• Sampo-konsernin strategiasta ja muista
merkittävistä strategisista tai laajakantoisista
asioista
• varsinaisen yhtiökokouksen koolle
kutsumisesta
• konsernitasoisista sekä Sampo Oyj:n
periaatteista ja politiikoista, mukaan lukien
Toimintaperiaatteet ja konsernin sisäisen
tarkastuksen ohjeet
• pääomitusta koskevista
vähimmäisvaatimuksista sekä ehdotuksesta
voitonjaoksi
• konsernitasoisista palkitsemisasioista
• konsernin sisäiseen malliin tehtävistä
merkittävistä muutoksista ja valvojan
► Valmistelee
• konsolidoidun tilinpäätöksen
• ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
► Valitsee ja vapauttaa tehtävistään
konsernijohtajan, konsernin johtoryhmän jäsenet
sekä konsernin sisäisen tarkastuksen johtajan.
Hallitus myös päättää heidän
palvelussuhteidensa ehdoista ja palkitsemisesta
kulloinkin voimassa olevan palkitsemispolitiikan
mukaisesti
► Keskustelee vuosittaisesta hallituksen toiminnan
arvioinnista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
32
Hallituksen jäsenten valinta ja
toimikausi
Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön
hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään
kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa
valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi
kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat
keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen
pidettävässä hallituksen kokouksessa.
Hallituksen monimuotoisuus
Sampo Oyj:n hallitusta koskevan marraskuussa 2024
päivitetyn monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitusta
valittaessa tavoitteena on varmistaa, että hallitus on
tasapainoinen sekä Sampo-konsernin arvojen ja
Toimintaperiaatteiden mukainen kokonaisuus tietoa,
taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta. Hallituksen
jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon
nähden riittävät ammatillinen kokemus sekä
koulutustaso muun muassa taloudellisen osaamisen,
Sammon toimialan, kansainvälisen kokemuksen,
riskienhallinnan, strategisen suunnittelun ja hallinnon
sekä johtamisen osalta. Monimuotoisuus on merkittävä
huomioon otettava tekijä ja ainakin ikä- ja
sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä
koulutuksellinen ja ammatillinen tausta on huomioitava.
Hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla on myös
tärkeää, että jäseneksi valittavalla on mahdollisuus
käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen ja että
hallituksen kokoonpano kokonaisuutena noudattaa
Hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia
suosituksia. Lisätietoa hallituksen jäsenten taidoista ja
kokemuksesta on saatavilla Sammon verkkosivustolla.
Sukupuolten välisen tasaväkisen jaon edistämiseksi
molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna
hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään
40 prosenttia olisi naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia
voidaan kuitenkin soveltaa, mikäli se katsotaan
hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi.
Hallituksen jäsenten
lukumäärä
Molempien sukupuolten
vähimmäismäärä
hallituksessa
3–4
1
5–6
2
7–8
3
Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen
kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien
tehokas hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden
aikana Sampo Oyj:n hallitus on keskimäärin saavuttanut
tavoitteensa sukupuolijakauman monimuotoisuudelle ja
hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia
on uudistetun tavoitteen mukaisesti vähintään 40
prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. Vuonna 2024
molempia sukupuolia tuli olla edustettuna hallituksessa
37,5 prosenttia. 31.12.2024 Sampo Oyj:n hallituksen
jäsenistä 33 prosenttia oli naisia ja 67 prosenttia oli
miehiä. Huolellisesti valmistellusta ja toteutetusta
kartoitusprosessista huolimatta ehdotettu hallituksen
kokoonpano ei täyttänyt sille asetettua tavoitetta, jonka
mukaan molempia sukupuolia on oltava edustettuna
vähintään 37,5 prosenttia. Tähän on vaikuttanut
käytettävissä olevien ja soveltuvien uusien ehdokkaiden
rajallinen määrä. Sammon hallitus on edelleen sitoutunut
molemmille sukupuolille asettamaansa tavoitteeseen ja
jatkaa pyrkimyksiä tavoitteen täyttämiseksi asetettaessa
henkilöitä ehdolle hallituksen jäsenen tehtävään
tulevaisuudessa.
Hallituksen jäsenet
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen
mukaisesti vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti
säilyttää hallituksen jäsenten lukumäärän yhdeksässä.
Hallitukseen valittiin uudelleen Christian Clausen , Georg
Ehrnrooth, Jannica Fagerholm, Steve Langan , Risto
Murto, Antti Mäkinen, Markus Rauramo ja Annica
Witschard. Lisäksi Astrid Stange valittiin uudeksi
hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäsenet valittiin
toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Kaikkien
hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia
yhtiöstä sekä sen merkittävistä osakkeenomistajista
Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman
Hallinnointikoodin mukaisesti.
Vuonna 2024 Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat
seuraavat henkilöt:
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
33
Antti_Makinen_Report-crop.png
Antti Mäkinen
Hallituksen puheenjohtaja
Mies, s. 1961, OTK
Suomen kansalainen
Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana
17.5.2023 alkaen. Toimi Sampo Oyj:n hallituksen
jäsenenä myös 2018–2021.
Jannica_Fagerholm_Report-crop.png
Jannica Fagerholm
Hallituksen varapuheenjohtaja
Toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
Nainen, s. 1961, KTM
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Mandatum Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja
Solidium Oy, hallituksen jäsen
Kesko Oyj, hallituksen jäsen
Svenska litteratursällskapet i Finland rf., hallituksen
jäsen
Kelonia (Private Equity -sijoitusyhtiö), hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 18.4.2013 alkaen ja sen
varapuheenjohtajana 9.4.2019 alkaen.
Christian_Clausen_Hires_Report-crop.png
Christian Clausen
Hallituksen jäsen
Pohjoismaiden puheenjohtaja, BlackRock
Mies, s. 1955, KTM, MBA
Tanskan kansalainen
Luottamustoimet
BW Group, hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 21.4.2016 alkaen.
Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
34
Georg_Ehrnrooth_Report-crop.png
Georg Ehrnrooth
Hallituksen jäsen
Mies, s. 1966, Maa- ja metsätalouden opintoja
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
eQ Oyj, hallituksen puheenjohtaja
Byggmästare Anders J Ahlström Holding AB (publ),
hallituksen jäsen
Fennogens Investments S.A., hallituksen jäsen
Topsin Investments S.A., hallituksen jäsen
Geveles Ab, hallituksen puheenjohtaja
Neptunia Invest AB, hallituksen jäsen
Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö, hallituksen
puheenjohtaja
Anders Walls Stiftelse, hallituksen jäsen
Paavo Nurmen Säätiö, hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 2.6.2020 alkaen.
Steve_Langan_Report-crop.png
Steve Langan
Hallituksen jäsen
Mies, s. 1960, Filosofian kandidaatti (keskiajan historia ja
taloushistoria)
Iso-Britannian kansalainen
Luottamustoimet
The Kenneth Armitage Foundation, puheenjohtaja
Hepworth Wakefield, hallituksen puheenjohtaja
Sampo Oyj:n hallituksessa 18.5.2022 alkaen.
Risto_Murto_Report-crop.png
Risto Murto
Hallituksen jäsen
Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varma
Mies, s. 1963, KTT
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Nordea Bank Oyj, hallituksen jäsen
Arvopaperimarkkinayhdistys ry, hallituksen
puheenjohtaja
e2 Tutkimus, hallituksen puheenjohtaja
Suomen Kulttuurirahasto, hallintoneuvoston jäsen
Työeläkevakuuttajat TELA ry, hallituksen
puheenjohtaja
Suomen Kansallisooppera ja -baletti,
hallintoneuvoston jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 16.4.2015 alkaen.
Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
35
Markus_Rauramo_Report-crop.png
Markus Rauramo
Hallituksen jäsen
Toimitusjohtaja, Fortum Oyj
Mies, s. 1968, VTM
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Eurelectric, varapuheenjohtaja
Sampo Oyj:n hallituksessa 19.5.2021 alkaen.
Fiona Clutterbuck
Hallituksen jäsen
s. 1958, LLB (Hons)
Iso-Britannian kansalainen
Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 9.4.2019–25.4.2024
Astrid_Stange_Report-crop.png
Astrid Stange
Hallituksen jäsen
Toimitusjohtaja, ELEMENT Insurance AG
Nainen, s. 1965, taloustieteiden tohtori
Saksan kansalainen
Luottamustoimet
Moody's Investors Service, EU:n ja Ison-Britannian
hallintoneuvostojen jäsen
Atos SE, hallituksen jäsen
Lufthansa Group, hallintoneuvoston jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 25.4.2024 alkaen.
Annica_Witschard_Report-crop.png
Annica Witschard
Hallituksen jäsen
Nainen, s. 1973, KTM
Ruotsin kansalainen
Luottamustoimet
Viaplay Group, hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 17.5.2023 alkaen.
Tiedot per 31.12.2024. Hallitusten jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
36
Hallitusta valittaessa kaikki valituiksi tulleet olivat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki
hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2024 aikana viisitoista kokousta. Tiedot nykyisten
hallituksen jäsenten osallistumisesta hallituksen kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on
esitetty alla olevassa taulukossa:
Läsnäolo (%)
Kokoukset
Antti Mäkinen (hallituksen puheenjohtaja)
100
14/14
Jannica Fagerholm
100
14/14
Christian Clausen
100
14/14
Fiona Clutterbuck (jäsen 25.4.2024 saakka)
100
4/4
Georg Ehrnrooth
100
14/14
Steve Langan
92,86
13/14
Risto Murto
100
14/14
Markus Rauramo
100
14/14
Astrid Stange (jäsen 25.4.2024 alkaen)
90
10/11
Annica Witschard
92,86
13/14
Hallituksen jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n
osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai
määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:
Hallituksen omistukset
Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Hallitus
31.12.2024
31.12.2023
Antti Mäkinen
8 550
7 010
Jannica Fagerholm
8 751
8 751
Christian Clausen
38 479
38 479
Fiona Clutterbuck1
3 678
Georg Ehrnrooth
130 345
129 532
Steve Langan
2 330
1 498
Risto Murto
5 869
5 169
Markus Rauramo
3 101
2 407
Astrid Stange2
889
0
Annica Witschard
1 725
905
Yhteensä
200 039
197 429
Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %
0,04
0,04
Hallituksen äänimäärä, %
0,04
0,04
1 Hallituksen jäsen 25.4.2024 asti
2 Hallituksen jäsen 25.4.2024 lähtien
Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan osakeperusteisia oikeuksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
37
Varsinainen yhtiökokous päätti maksaa hallituksen
jäsenille vuotuisia palkkioita seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:
• hallituksen puheenjohtajalle 235 000 euroa
• hallituksen varapuheenjohtajalle 135 000 euroa
• kullekin muulle hallituksen jäsenelle 104 000 euroa
• tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 29 000
euroa
• kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 000
euroa.
Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan
yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sampo Oyj:n A-
sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä
muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen
jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen,
maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali- ja
eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta
poiketen, hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan
Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa
kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan
bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran. Yhtiö
vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti
aiheutuvasta varainsiirtoverosta.
Hallituksen asettamat
valiokunnat
Hallitus voi perustaa osoittamiaan tehtäviä varten
valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai
määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sampo Oyj:n
valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden
perustamiensa toimielinten toimintaohjeet ja
toimintavaltuudet.
Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja
palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää
keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.
Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen
mukaisesti riskienhallintaan kuuluvat asiat käsitellään
Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnassa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
38
Tarkastusvaliokunta
Työjärjestyksensä mukaan tarkastusvaliokuntaan kuuluu
vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta
hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden
tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja joista ainakin yhden
tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista. Lisäksi valiokunnan kokouksiin
osallistuvat päävastuullinen tilintarkastaja,
konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, sisäisen
tarkastuksen johtaja ja riskienhallintajohtaja.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2024
toimi Jannica Fagerholm. Muut jäsenet olivat Fiona
Clutterbuck, Georg Ehrnrooth, Steve Langan ja Annica
Witschard 25.4.2024 saakka ja siitä alkaen  Steve
Langan, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica
Witschard. 31.12.2024 Sampo Oyj:n
tarkastusvaliokunnan jäsenistä 60 prosenttia oli naisia ja
40 prosenttia oli miehiä.
Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2024 aikana
neljä kertaa. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten
osallistumisesta tarkastusvaliokunnan kokouksiin ajalla
1.1.–31.12.2024 on esitetty viereisessä taulukossa:
Läsnäolo (%)
Kokoukset
Jannica Fagerholm
(valiokunnan
puheenjohtaja)
100
4/4
Fiona Clutterbuck (jäsen
25.4.2024 saakka)
100
1/1
Georg Ehrnrooth (jäsen
25.4.2024 saakka)
100
1/1
Steve Langan
100
4/4
Markus Rauramo (jäsen
25.4.2024 alkaen)
100
3/3
Astrid Stange (jäsen
25.4.2024 alkaen)
67
2/3
Annica Witschard
100
4/4
Tarkastusvaliokunnan keskeisimmät tehtävät
► Valvoo ja arvioi
• taloudellista ja valvontaraportointia
• konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta
• lakisääteistä ja ulkoista tilintarkastusta,
tilintarkastajan riippumattomuutta,
tilintarkastajan raportointia sekä muiden kuin
lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden
hankkimista
• konserniyhtiöiden sekä konsernin
pääomavaatimuksia, kannattavuutta sekä
rahoitusasemaa
• riskienhallintajärjestelmän tehokasta toimintaa
• riskienhallintapolitiikkojen ja muiden asiaan
liittyvien ohjeiden valmistelua ja noudattamista
• konsernin compliance-toimintojen toimia ja
prosesseja, merkittäviä oikeudenkäyntejä sekä
lakien ja määräysten noudattamista
• kanssakäymistä viranomaisten kanssa
• yhtiön verotuksellista asemaa sekä veroriskejä
• konsernin sisäisen mallin hallinnon,
riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien
asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
► Monitoroi ja arvioi
• muun kuin taloudellisen raportoinnin
(Kestävyysselvitys) valmistelua
• sisäisen tarkastuksen raportointia ja hyväksyy
sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman ja -
strategian
• Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen
toimintaa ja tehokkuutta
• sisäisen valvonnan ja muun hallintojärjestelmän
tehokkuutta
• lähipiiritoimia ja niihin liittyviä
raportointiprosesseja
• konsernin riskejä, riskienhallintaprosesseja ja
riskienhallinnan laatua ja kattavuutta
• IT-järjestelmien tietosuojaan ja turvallisuuteen
liittyviä riskejä ja prosesseja
• riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden
noudattamista.
► Laatii ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle
tilintarkastajan valitsemisesta ja tilintarkastajan
palkkioista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
39
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
Sampo Oyj:n hallitusta koskevan monimuotoisuus­
politiikan mukaisesti Sampo Oyj:n nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on etsiä, arvioida ja
suositella jäseniä hallitukseen. Valiokunnan on otettava
huomioon seuraavat tekijät sekä muut hallituksen
mahdollisesti määrittelemät tekijät:
(I) Sääntelyyn perustuvat vaatimukset
(II) Hallituksen yleinen kokoonpano ottaen huomioon
sopivan yhdistelmän ammatillista kokemusta,
osaamista, tietotaitoa sekä erilaisia näkemyksiä ja
taustoja
(III) Mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa
(IV) Muut kriteerit (esimerkiksi uusien jäsenten
kohdalla rehellisyyden, harkintakyvyn ja
ajankäyttömahdollisuuksien arviointi ja nykyisten
jäsenten kohdalla siihenastinen suoriutuminen).
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta antaa yhtiö­
kokouksessa selonteon työskentelytavoistaan ja
ehdotustensa perusteista.
Työjärjestyksensä mukaisesti nimitys- ja palkitsemis­
valiokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja
valiokunnan puheenjohtajana ja kahdesta kolmeen
hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana
vuonna 2024 toimi  Antti Mäkinen. Valiokunnan muut
jäsenet olivat Christian Clausen, Risto Murto ja Markus
Rauramo 25.4.2024 saakka sekä Christian Clausen,
Georg Ehrnrooth ja Risto Murto 25.4.2024 alkaen.
31.12.2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä
100 prosenttia oli miehiä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta piti vuoden 2024
aikana seitsemän kokousta. Tiedot nykyisten
valiokunnan jäsenten osallistumisesta nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024
on esitetty alla olevassa taulukossa:
Läsnäolo (%)
Kokoukset
Antti Mäkinen (Valiokunnan
puheenjohtaja)
100
6/6
Christian Clausen
83
5/6
Georg Ehrnrooth (jäsen
25.4.2024 alkaen)
100
4/4
Risto Murto
100
6/6
Markus Rauramo (jäsen
25.4.2024 saakka)
100
2/2
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan keskeisimmät tehtävät
► Valvoo yleisellä tasolla konsernin palkitsemisen
täytäntöönpanoa Sampo-konsernissa.
► Arvioi toimivan johdon palkitsemisen ja heidän
palkitsemisrakenteensa sopivuutta.
► Valmistelee ja esittelee ehdotukset varsinaiselle
yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanosta ja
hallituksen jäsenten palkitsemisesta sekä
toimielinten palkitsemispolitiikasta.
► Valmistelee ja esittelee ehdotukset hallitukselle
• hallituksen jäsenten riippumattomuuden
arvioinnista, hallituksen valiokuntien
kokoonpanosta ja valiokuntien puheenjohtajista
sekä hallituksen monimuotoisuuspolitiikasta
• hallituksen ja Sampo-konsernin ylimmän johdon
jatkuvuussuunnitelmista
• konsernijohtajan, konsernin tarkastusjohtajan ja
konsernin johtoryhmän jäsenten nimittämisestä
sekä heidän Fit & Proper -arvioinneistaan
• konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista ja
työsuhteen ehdoista sekä heille tosiasiallisesti
maksettavista palkkioista
• Sampo-konsernin Sampo Oyj:n
rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien käyttöönotosta ja pitkä
ja lyhytaikaisten kannustinohjelmien perusteella
maksettavista enimmäismääristä 
• Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteista ja
Sampo-konsernin palkitsemispolitiikasta
henkilöstölle.
► Valmistelee vuosittaisen hallituksen toiminnan
arvioinnin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
40
Konsernijohtaja
CEO_2024.jpg
Sampo Oyj:llä on toimitusjohtaja, joka on samalla
Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja
vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen
palvelussuhteensa ehdoista ja muusta palkitsemisesta.
Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sampo Oyj:n
juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä
Sampo Oyj:n toiminnan laajuus ja laatu huomioon
ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain
hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii
Sampo Oyj:n kirjanpidon lainmukaisuudesta ja
varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.
Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin
konsernijohtajana toimii tekniikan lisensiaatti Torbjörn
Magnusson. Hänen toimitusjohtajasopimuksensa on
voimassa toistaiseksi. Yhtiö voi irtisanoa Torbjörn
Magnussonin toimitusjohtajasopimuksen 12 kuukauden
irtisanomisajalla, jolta ajalta hänelle maksetaan
irtisanomisajan palkka. Tämän lisäksi, johtuen
Magnussonin aiemmassa tehtävässä If P&C Insurance
Holding Ltd:n toimitusjohtajana sovelletuista ehdoista,
hän on oikeutettu enintään 24 kuukauden palkkaa
vastaavaan erokorvaukseen, mikäli i) Sampo Oyj
irtisanoo sopimuksen tai ii) konsernijohtaja irtisanoo
sopimuksen yhtiön rikottua olennaisesti sopimusta tai
konsernijohtajan vastuiden olennaisesti muututtua
Sampo-konsernin yhtiörakenteessa tai omistajuudessa
tapahtuneiden merkittävien muutoksien seurauksena.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
41
Sampo-konsernin johtoryhmä
Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän
toimimaan konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin
liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa,
merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten
operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen
tiedonkulun varmistamisessa.
Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin
strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja,
Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä
hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon
linjakysymyksiä. Vuonna 2024 konsernin johtoryhmä
kokoontui konsernijohtajan kutsusta 13 kertaa.
31.12.2024 Sampo Oyj:n konsernin johtoryhmän jäsenistä
14 prosenttia oli naisia ja 86 prosenttia oli miehiä.
Vuonna 2024 Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluivat
seuraavat henkilöt:
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
42
Torbjorn_Magnusson_Report-crop.png
Torbjörn Magnusson
Konsernijohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1963, TkL
Ruotsin kansalainen
Luottamustoimet
Hastings Group, hallituksen jäsen
If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen
puheenjohtaja
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2004.
Knut_Arne_Alsaker_Report-crop.png
Knut Arne Alsaker
Talousjohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1973, KTM
Norjan kansalainen
Luottamustoimet
Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen jäsen
Hastings Group, hallituksen jäsen
If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen
jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2014.
Ingrid_Janbu_Holthe__Report-crop.png
Ingrid Janbu Holthe
Johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta,
If Skadeförsäkring Holding AB (publ)
Nainen, s. 1982, KTM, CEMS MIM
Norjan kansalainen
Luottamustoimet
Norjan finanssialan liitto (Finans Norge),
vahinkovakuutusvaliokunnan jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2019.
Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
43
Klas_Svensson_Report-crop.png
Klas Svensson
Johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring
Holding AB (publ)
Mies, s. 1985, MBA
Ruotsin kansalainen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024.
Ville_Talasmaki_Report-crop.png
Ville Talasmäki
Konsernin sijoitusjohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1975, KTM
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Topdanmark Forsikring A/S,hallituksen jäsen
Finanssiala ry, hallituksen jäsen
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma, hallituksen
varajäsen
If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen
If Skadeförsäkring AB (publ), hallituksen jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023.
Morten_Thorsrud_Report-crop.png
Morten Thorsrud
Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja,
If Skadeförsäkring Holding AB (publ)
Mies, s. 1971, KTM
Norjan kansalainen
Luottamustoimet
Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen
varapuheenjohtaja
Hastings Group, hallituksen jäsen
Euronext, hallintoneuvoston jäsen
Norjan finanssialan liitto (Finans Norge),
johtokunnan jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.
Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
44
Ricard_Wennerklint_Report-crop.png
Ricard Wennerklint
Strategiajohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1969, Yritysjohdon koulutus, syventävät
johtamisopinnot
Ruotsin kansalainen
Luottamustoimet
Topdanmark Forsikring A/S, hallituksen puheenjohtaja
Hastings Group, hallituksen puheenjohtaja
NOBA Bank Group AB (publ) (aiemmin Nordax Bank
AB (publ)), hallituksen puheenjohtaja
If Skadeförsäkring Holding AB (publ),
hallituksen jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.
Tiedot per 31.12.2024. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
45
Konsernijohtajan ja johtoryhmän jäsenten
omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet
Konsernijohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai
määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:
Johtoryhmän omistukset
Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Johtoryhmä
31.12.2024
31.12.2023
Torbjörn Magnusson
48 355
46 268
Knut Arne Alsaker
49 449
43 412
Ingrid Janbu Holthe
10 867
5 588
Klas Svensson
4 761
0
Ville Talasmäki
20 449
17 801
Morten Thorsrud
73 570
65 788
Ricard Wennerklint
27 602
48 464
Yhteensä
235 053
227 321
Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %
0,04
0,04
Johtoryhmän äänimäärä, %
0,04
0,04
Konsernijohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan Sampo Oyj:n
osakeperusteisia oikeuksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
46
Palkitseminen
Sampo Oyj:n hallitus on määritellyt Sampo-konsernin
palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin Sampo-
konsernin yhtiöihin. Palkitsemisperiaatteissa esitetään
Sampo-konsernin palkitsemisrakenne ja
palkitsemisjärjestelmien laatimisperiaatteet.
Palkitsemisperiaatteet voivat koskea konsernijohtajaa
siltä osin kun ne eivät ole ristiriidassa Sampo Oyj:n
toimielinten palkitsemispolitiikan kanssa.
Palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohtana on, että
Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa
vaarantaa Sampo-konsernin pitkän aikavälin
taloudellista vakautta tai arvon kehittämistä, ja niiden on
noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön
vaatimuksia. Ne on myös kytkettävä
riskienhallintakehikkoon ja näin ollen suunniteltava
rinnakkain riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen
kanssa.
Palkitsemismekanismien on kannustettava ja
innostettava työntekijöitä jatkuvasti tekemään
parhaansa ja ylittämään tavoitteensa.
Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne
palkitsevat oikeudenmukaisesti hyvin perustellun ja
menestyksekkään työsuorituksen. Samalla on kuitenkin
muiden sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava,
että palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja,
eivätkä houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liialliseen tai
epäsuotavaan riskinottoon.
Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot
ovat seuraavat:
(a) Kiinteä palkitseminen
(b) Muuttuva palkitseminen
(c) Eläke
(d) Muut edut
Kiinteä palkitseminen on työntekijän
palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee
luoda taloudellista vakautta muodostamalla riittävän
suuren osuuden kokonaispalkitsemisesta. Muuttuvalla
palkitsemisella varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien
kilpailukykyisyys. Muuttuva palkitseminen voi joko
perustua yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon ja
yksilölliseen suoritukseen (lyhytaikaiset
kannustinohjelmat) tai liittyä työntekijöiden 
sitouttamiseen Sampo-konserniin pitkällä aikavälillä ja
työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen
yhdenmukaistamiseen kytkemällä palkkiot keskeisiin
suorituskriteereihin ja soveltuvin osin Sammon osakkeen
positiiviseen hintakehitykseen (pitkäaikaiset
kannustinjärjestelmät). Hallituksen jäsenet eivät kuulu
lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin.
Muuttuvien palkkioiden maksamisen tulee perustua
riskinoton arviointiin ja
vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Tietty
osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille
maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään
määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin
kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän
mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään
jälkikäteinen riskiarviointi ja kunkin Sampo-
konserniyhtiön hallitus päättää voidaanko lykättyjä
muuttuvia palkkioita maksaa/vapauttaa kokonaan tai
osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/
vapauttamatta.
Vuonna 2024 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten
kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 11 miljoonaa euroa
(6,5).
Sammon hallitus päättää Sampo Oyj:n
rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista
kannustinjärjestelmistä. Maaliskuussa 2024 Sampo Oyj:n
hallitus päätti uuden, suoritusperusteisen pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin
johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä
Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja
avainhenkilöille. Sammon 2024 toimielinten
palkitsemisraportissa on lisätietoa konsernin uudesta
2024 pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.
Lisäksi toinen erä pitkäaikaisesta kannustin­
järjestelmästä 2020:1 ja ensimmäinen erä pitkäaikaisesta
kannustinjärjestelmästä 2020:1/2 maksettiin vuonna
2024. Kannustepalkkion arvo perustuu Sammon
osakkeen arvon kehitykseen sekä maksettuihin
osinkoihin kyseisen erän ansaintajaksolla, joka alkaa
kannustinjärjestelmän käyttöönotosta. Lisäksi arvoon
vaikuttavat kullekin erälle soveltuvat riskisopeutetun
pääoman tuottoon liittyvät ansaintakriteerit.
Molemmissa järjestelmissä on määritelty palkkion
maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat saatavilla
osoitteessa www.sampo.com/kannustinehdot.
Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille
maksettaviin kannustepalkkioihin sovelletaan
lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän
maksamisen yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita
tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien maksujen
vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat
luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan, jonka
jälkeen hallitus päättää mahdollisesta
luovutusrajoituksen poistosta.
Vuonna 2024 maksettiin lyhytaikaisia kannuste­
palkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 62 miljoonalla
eurolla (71). Pitkäaikaisten kannustin­järjestelmien
perusteella maksettiin palkkioita sosiaalikuluineen
samalla ajanjaksolla 43 miljoonalla eurolla (38).
Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tulosvaikutus
vuonna 2024 oli -14 miljoonaa euroa (-10).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
47
Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2023 esiteltiin vuoden 2024 varsinaiselle
yhtiökokoukselle, joka hyväksyi sen. Ottaen huomioon annetut ennakkoäänet sekä
Sammolle ennen varsinaista yhtiökokousta toimitetut hallintarekisteröityjen
osakkeenomistajien ja ruotsalaisten talletustodistusten haltijoiden äänestysohjeet,
ehdotusta kannatti 96 prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä.
Sampo Oyj julkaisee toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024 hallituksen
toimintakertomuksen yhteydessä osoitteessa www.sampo.com/vuosi2024.
Toimielinten palkitsemisraportissa käsitellään hallituksen jäsenten ja konsernijohtajan
palkitsemisesta, ja se on laadittu hallinnointikoodi 2025:n suositusten mukaisesti.
Hallinnointikoodi 2025 on nähtävillä kokonaisuudessaan
Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Palkitsemispolitiikassa määritetään, miten palkitseminen järjestetään Sammon
konsernijohtajan ja yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Palkitsemispolitiikka on laadittu
Suomen lainsäädäntöön sovelletun EU:n osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin
mukaisesti. Sammon palkitsemispolitiikka esitettiin varsinaiselle yhtiökokoukselle
vuonna 2024. Päivitetty palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/yhtiokokous.
Henkilöstö
Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli
vuonna 2024 keskimäärin 14 280 henkeä (13 272). Konsernin vahinkovakuutus-
liiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2024 yhteensä 14 779 henkeä (13 450).
Henkilöstömäärä
Sampo-konserni, 2024
Sampo-konsernin henkilöstömäärä
Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2024
%
Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2023
%
Yhtiöittäin
If
8 070
57
7 858
59
Hastings
3 736
26
3 200
24
Topdanmark
2 412
17
2 160
16
Sampo Oyj
61
—
54
—
Yhteensä
14 280
100
13 272
100
Maittain
Iso-Britannia
3 710
26
3 176
24
Tanska
2 971
20,8
2 756
21
Suomi
1 973
13,8
1 934
15
Ruotsi
2 486
17,4
2 446
18
Norja
1 680
11,8
1 613
12
Muut maat
1 460
11,2
1 346
10
Yhteensä
14 280
100
13 272
100
*Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 66 (58), joista 57 (49)
työskenteli pääkonttorilla Suomessa ja 9 (9) sivukonttorilla Ruotsissa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
48
Sisäinen valvonta Sampo-
konsernissa
Sampo-konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän
toimintavarmuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat
konsernin sisäisen valvonnan eri osa-alueet.
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa,
joka varmistaa, että Sampo-konsernin liiketoimintaa
toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan lakeja ja
viranomaismääräyksiä noudattaen. Näin ollen sisäistä
valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat
ylimmästä johdosta alkaen.
Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen toiminnan ja
toimivuuden turvaaminen ovat keskeinen osa Sampo
Oyj:n hallituksen toimintaa. Konsernin asianmukaisen
toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on
vahvistanut lakeja ja muuta viranomaissääntelyä
noudattavia ja niitä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka
koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, taloudellista
tavoiteasetantaa, palkitsemista, riskienhallintaa,
compliancea, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden
avulla Sampo Oyj:n hallitus ohjaa konsernin toimintaa
haluttuihin toimintatapoihin ja ohjeistukseen sisältyvin
kontrollikeinoin varmistaa sen, että mahdolliset
poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä.
Onnistunut sisäinen valvontajärjestelmä siis edellyttää
paitsi hallittua liiketoiminnan ohjausprosessia, myös
asianmukaisia kontrollijärjestelmiä. Sampo-konsernissa
sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu liiketoimintojen
riskienhallintamenettelyjen lisäksi sekä liiketoimintaa
tukevia, että siitä erillään olevia, riippumattomia
valvonta- ja ohjaustoimintoja. 
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen
valvonnan tehtävien sekä riskienhallinnan ohella
keskeisinä osina Sampo Oyj:n sisäistä valvontaa ovat
konsernin compliance-toiminto ja sitä täydentävä
sisäpiirihallinto sekä liiketoiminnoista kokonaan
riippumaton sisäinen tarkastus.
Raportointi
Taloudellinen raportointi
Taloudellisen raportointiprosessin tehtävänä on
varmistaa, että Sampo Oyj:n hallituksella sekä ylimmällä
johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään
luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset
intressitahot voivat luottaa saamaansa taloudelliseen
informaatioon.
Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi
raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään
kuukausittain ja prosessin tehokkuutta ja täsmällisyyttä
tukevat lisäksi useat järjestelmät ja analyyttiset työkalut.
Konsernin taloudellinen raportointi perustuu sekä
emoyhtiössä tuotettavaan että tytäryhtiöiden
toimittamaan informaatioon, jonka aikataulun ja sisällön
konsernin taloushallinnon yksiköt määrittelevät. Kukin
tytäryhtiö vastaa itse omasta taloudellisesta
raportoinnistaan ja sen sisäisestä valvonnasta, jonka
mukaisesti konsernin taloushallinnolle toimitetun
liiketoimintasegmenttejä koskevan informaation
oikeellisuus tulee varmistetuksi ennen raportointia
emoyhtiölle.
Sammon konsernitasoinen taloudellinen raportointi on
organisoitu konsernin talousjohtajan alaisuudessa
toimivan taloushallinnon Konsernilaskenta (Group
Control) ja Konsernin taloudellinen raportointi (Group
Financial Reporting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun
tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja
emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita, seurata
tytäryhtiöiden tulosten kehitystä ja ennusteita sekä
huolehtia kuukausittaisesta konsernin tulosseurannasta,
konsernitason sijoitusraportoinnista,
tulosennustamisesta ja vakavaraisuuden laskennasta.
Konsernilaskenta myös vastaa konsernitason
kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista sekä
tuottaa erilaisia valuaatioita sekä markkina-analyysejä ja
-katsauksia. Konsernilaskentayksikkö vastaa konsernin
vuosittaisesta ja neljännesvuosittaisesta
kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista
valvontaviranomaisille.
Konsernin taloudellinen raportointi -yksikön tehtävänä
on valmistella konsernin osavuosiraportit ja
tilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS)
mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös laaditaan suomalaisen
tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti.
Osavuosiraportit ja tilinpäätös käsitellään konsernin
hallintoelimissä niille määritellyn käsittelyjärjestyksen
mukaisesti. Lisäksi Konsernin taloudellinen
raportointiyksikkö laskee konsernin tuloksen
kuukausitasolla, minkä pohjalta Konsernilaskenta tekee
omat kuukausitason analyysinsä.
Johdon raportti (Management Report) jaetaan
konsernin johtoryhmän jäsenille kuukausittain ja
yhteenveto siitä toimitetaan Sampo Oyj:n hallitukselle
säännöllisin väliajoin.
Tulosennusteet raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja
hallitukselle sekä hallituksen asettamalle
tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain. Konsernin
vakavaraisuuslaskelma toimitetaan konsernin
johtoryhmälle, hallitukselle ja hallituksen asettamalle
tarkastusvaliokunnalle niin ikään neljännesvuosittain.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
49
Ei-taloudellinen raportointi (Kestävyys)
Sampo-konserni on sitoutunut kehittämään konsernin
vastuullisuustoimintaa sekä siihen liittyvää konsernin
raportointia konsernin eri sidosryhmien etujen ja
odotusten mukaisesti.
Sampo Oyj:n hallituksella on ylin päätösvalta
konsernitason vastuullisuusasioissa, jotka kattavat kaikki
ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja
hallintoon (ESG) liittyvät näkökohdat. Hallitus on
nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampo-
konsernin vastuullisuusraportointia ja -toimintaa.
Konsernin talousjohtaja, joka on konsernin johtoryhmän
jäsen, johtaa Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikköä.
Talousjohtaja myös varmistaa, että konsernijohtajalle
raportoidaan riittävästi vastuullisuusasioista.
Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikkö vastaa
vastuullisuusjohtajan johdolla vastuullisuustyön
kehittämisestä ja koordinoinnista konsernitasolla.
Yksikkö valmistelee konsernitason vastuullisuusraportit
ja vastuullisuusohjelman, joka määrittää
vastuullisuustyön suunnan. Lisäksi vastuullisuusyksikkö
asettaa aikatauluja ja toiveita, tarjoaa ohjeistusta
tytäryhtiöille, sekä järjestää säännöllisiä tapaamisia.
Tytäryhtiöissä eri liiketoiminta-alueet, osastot ja yksiköt
ovat aktiivisesti mukana konsernin vastuullisuustyössä ja
-raportoinnissa. Konsernitason vastuullisuusraportointi
perustuu suurelta osin tytäryhtiöiden Sampo Oyj:n
vastuullisuusyksikölle ennalta määritellyn aikataulun ja
formaatin mukaisesti toimittamiin tietoihin. Kukin
tytäryhtiö on vastuussa emoyhtiölle tapahtuvasta
raportoinnistaan ja sen oikeellisuudesta.
Sampo-konsernin Kestävyysselvitys julkaistaan
vuosittain osana toimintakertomusta.
Riskienhallinta
Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että
riskienhallinta ja riskienvalvonta on konsernissa
asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää
riskienhallinnan periaatteet ja niihin kiinteästi liittyvät
palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoiminta-
alueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen
valvontaan liittyen. Näiden periaatteiden ja ohjeiden
puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman
liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen. Hallitus
tekee päätökset strategiasta, tuottotavoitteista sekä
pääomanhallintaan liittyvistä yleisistä periaatteista.
Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Sampo-
konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin
liittyvien ohjeistuksien valmistelusta. Hallituksen nimitys-
ja palkitsemisvaliokunta puolestaan huolehtii
riskienhallintaperiaatteisiin kiinteästi liittyvien
palkitsemisperiaatteiden valmistelusta.
Sampo-konsernin riskienhallintatoiminnon (Risk
Management) tehtävänä on varmistaa riskienhallinnan
tehokas toimivuus tytäryhtiöissä ja valvoa, arvioida ja
raportoida konsernitason riskeistä ja riskien hallinnasta,
myös emoyhtiön osalta.
Riskienhallintajärjestelmä
Laadukas ja kattava riskienhallinta varmistaa, että
Sampo Oyj:n ylin johto ja hallitus ovat koko ajan tietoisia
kaikkien konserniyhtiöiden liiketoimintaan liittyvistä
riskeistä ja niiden kyvystä kantaa toimintoihin liittyvät
taloudelliset ja muut riskit.
Sampo-konsernin operatiivinen toiminta ja siten myös
niitä vastaavat riskienhallinnan toimenpiteet toteutetaan
pääosin konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa.
Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä perustuu
emoyhtiön laatimiin riskienhallintaperiaatteisiin.
Konsernin liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt
järjestävät oman riskienhallintansa perustuen
konsernitason periaatteisiin liiketoiminnan erityispiirteet
sekä kansalliset lait ja määräykset huomioiden.
Sammon riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden
saavuttamiseksi riskienhallintajärjestelmä sisältää
hallintorakenteen ja valtuutukset sekä selkeän
vastuunjaon liiketoimintalinjojen ja itsenäisten
toimintojen välillä. Konsernin vakuutusyhtiöillä tulee olla
varovaiset arvostus-, riskienmittaus- ja
raportointimenettelyt yhtiöiden tarkempien
riskipolitiikkojen ja riskienhallintaan liittyvien ohjeiden
mukaisesti.
Sampo-konsernin ohjausrakenne
Emoyhtiön ohjaus
Konsernin emoyhtiö Sampo ohjaa vakuutusyhtiöitään
asettamalla tavoitteita vakuutusliiketoiminnalle ja
operatiiviselle tehokkuudelle sekä määrittelemällä
yhtiöiden toiminnalle keskeiset reunaehdot
konsernitason toimintaperiaatteiden avulla. Emoyhtiö
arvioi pääomituksen riittävyyttä ja pääomarakenteen
tarkoituksenmukaisuutta sekä konsernin että
vakuutusyhtiöiden tasolla.
Emoyhtiön valvonta ja toiminta
Sammon riskinottohalukkuus määrittelee rajat sille,
millaisia riskejä konserni on valmis ottamaan
saavuttaakseen tavoitteensa. Emoyhtiö Sampo
tarkastelee liiketoiminta-alueiden toimintaa jatkuvasti
perustuen sekä konsernitason että liiketoiminta-alueiden
tietoihin. Sammon hallitus päättää kyseisten tietojen
perusteella konsernin taseelle asetettavista tavoitteista
ja emoyhtiön likviditeettivarannoista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
50
Liiketoiminta-alueiden toiminta ja riskienhallinta
Sammon liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt
järjestävät oman liiketoimintansa Sammon strategisten
päätösten toteuttamiseksi. Ne päättävät oman
liiketoimintansa erityispiirteet huomioiden erityisistä
riskinottopolitiikoista, pääomituksesta, riskirajoista sekä
valtuuksien delegoinnista, Sammon antamien
ohjeistusten tai muiden Sammon hallituksen tekemien
sitovien päätösten mukaisesti. Liiketoimintoja valvovat
eri toimielimet ja viime kädessä hallitukset, joiden
jäsenet ovat pääosin Sammon tai Sampo-konsernin
yhtiöiden johtotehtävissä. Tytäryhtiöiden
linjaorganisaatiot ovat vastuussa tuotteidensa ja
palveluidensa hinnoittelusta, sekä niiden myynnin
organisoinnista ja prosessien implementoinnista. Näin
taataan toimintojen kannattavuus, tehokkuus, laatu,
turvallisuus ja jatkuvuus, sekä myös vastuut asiakkaille.
Tytäryhtiöt vastaavat lisäksi varojen ja velkojen
hallinnoinnista sekä pääomituksesta
vakuutusyhtiötasolla.
Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa, joka on
liiketoimintojen vastuulla ja jota riippumattomat
riskienhallinnan asiantuntijat tukevat ja valvovat.
Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot tarjoavat
täydentävää asiantuntemusta sekä tukevat, valvovat ja
haastavat liiketoimintoja riskien hallintaan liittyvissä
asioissa. Tämä sisältää riskienhallintakäytäntöjen
kehittämistä, implementointia ja jatkuvaa parantamista
prosessi-, järjestelmä- ja yhtiötasolla. Vaikka
liiketoimintojen ja riippumattoman riskienhallinnan
vastuut on selkeästi eriytetty toisistaan Sampo-
konsernissa, on näiden toimintojen välillä jatkuva
keskusteluyhteys. Sampo-konserni on määritellyt
konserninlaajuisesti sovellettavassa sisäisen valvonnan
politiikassaan sisäisten sidosryhmien roolit ja vastuut.
Riskienhallintaprosessi
Riskienhallintaprosessiin sisältyvät tehtävät voidaan
luokitella seuraavasti:
Riskien, pääomituksen ja tuottojen mittaaminen ja
raportointi: Talous- ja riskienhallintatoimintojen
vastuulla on edellä mainittujen riskienhallinnan
edellytysten valmistelu sekä operatiivisella tasolla
riippumaton mittaus ja valvonta sisältäen sekä
toiminnan yleisen valvonnan että kannattavuus-, riski- ja
pääomituslaskennan.
Mahdollisuuksien ja riskien jatkuva analysointi:
Liiketoiminnot sekä talous- ja riskienhallintatoiminnot
analysoivat ja arvioivat aktiivisesti liiketoimintaa tukevia
mahdollisuuksia. Vakuutus- ja sijoitustoiminnot arvioivat
päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia ja erityisesti
niiden riski-tuottosuhteita. Talous- ja
riskienhallintatoiminnoissa käytetään puolestaan
merkittävästi aikaa riskianalyyseihin ja raportointiin sekä
pääomasuunnitteluun.
Toimenpiteet: Vakuutus- ja sijoitustoiminnan varsinaisia
liiketoimintatransaktioita toteutetaan annettujen
toimivaltuuksien, riskipolitiikkojen ja muiden
ohjeistuksien mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat
liiketoimintojen ja sijoitustoimintojen vastuulla.
Pääomitukseen ja likviditeettiasemaan liittyvät toimet
kuuluvat myös tähän prosessin vaiheeseen.
Sampo-konsernissa ennakoivan kannattavuuden, riskien
ja pääoman hallinnan toimenpiteet nähdään
tärkeimpänä riskienhallinta- ja pääomanhallinta­
prosessien vaiheena. Tästä johtuen riskipolitiikat, limiitit
ja päätöksentekovaltuudet asetetaan siten, että ne
yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjaavat liiketoiminta-
ja sijoitusyksiköitä tarkasti harkittuun riskinottoon.
Edellä mainittujen tehtävien laadukas toteuttaminen
edesauttaa riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden
saavuttamista:
1. Riskien, pääomien ja tuottojen tasapaino:
• Tulokseen vaikuttavat ja muut merkittävät riskit on
tunnistettu, arvioitu ja analysoitu.
• Vakuutusriskit on hinnoiteltu niiden luontaista
riskitasoa kuvastaen, sijoitustoiminnan odotetut
tuotot ja riskit ovat tasapainossa, ja seuraamusriskejä
hallitaan riittävällä tasolla.
• Pääomitusta hallitaan siten, että se on riittävä
suhteessa tämänhetkisiin liiketoimintaan luontaisesti
kuuluviin riskeihin ja liiketoimintariskeihin huomioiden
liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus.
•  Riskinkantokyky on kohdennettu liiketoiminta-alueille
strategian mukaisesti.
2. Kustannustehokkaat ja korkealaatuiset prosessit:
• asiakaspalvelu ja sisäiset operatiiviset prosessit ovat
tehokkaita, laadukkaita ja riittävästi turvattu
• toiminnan jatkuvuus varmistetaan ja
epäjatkuvuustilanteissa toipuminen on nopeaa ja
kattavaa
•  päätöksenteko perustuu tarkkaan, riittävään ja
ajantasaiseen tietoon.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
51
3. Strateginen ja operatiivinen joustavuus:
• Ulkoiset riskitekijät ja mahdolliset riskit on tunnistettu
ja arvioitu ja yhtiö on pääomarakenteen ja johtamisen
näkökulmasta hyvässä asemassa reagoimaan
liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
•  Yhtiörakenne, osaaminen ja prosessit yhtiöissä
mahdollistavat tarvittavien muutosten tehokkaan
toimeenpanon liiketoimintaympäristössä.
Kun edellä mainitut tavoitteet saavutetaan,
riskienhallinnalla on positiivinen vaikutus oman
pääoman tuottoon ja se lieventää vuosittaisia
kannattavuuden vaihteluja.
Riskienhallinnan raportointi ja
hallintokehikko
Sammon tuotoista, riskeistä ja pääomasta raportoidaan
Sampo Oyj:n hallitukselle vähintään neljännesvuosittain.
Säännöllisen riskiraportoinnin lisäksi konsernin CRO voi
pyytää ryhmän yhtiöitä valmistelemaan analyysin/
tarkastelun erityishuomioita vaativista aiheista, ja
vakavissa tapauksissa yhtiöiden tulee informoida Sampo
Oyj:ta määritellyn prosessin mukaisesti.
Sampo Oyj:n hallitus ja sen asettama tarkastusvalio­
kunta vastaavat yhdessä konsernin yhtiöiden hallitusten
kanssa konsernin riskienhallintajärjestelmästä
kokonaisuutena. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa
päivittäisistä riskienhallintapäätöksistä annettujen
periaatteiden, ohjeistuksien ja päätösvaltuuksien
(limiittien) puitteissa. Sampo-konsernin riskikomitea
varmistaa toimivan viestinnän ja yhteistyön
toteutumisen riskienhallinnan ja riskiraportoinnin osalta
Sampo-konsernissa. Konsernin sisäisen mallin komitea
on seuraavien toimijoiden neuvoa-antava ja
valmisteleva elin: Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja,
sekä niiden konsernin yhtiöiden hallitukset ja
toimitusjohtajat, jotka käyttävät ryhmän sisäistä mallia
vakavaraisuuspääoman laskentaan.
Näiden lisäksi Sampo on perustanut Sampo-konsernin
jälleenvakuutuskomitean, jossa tarkoituksena on
keskustella jälleenvakuutukseen liittyvistä aiheista eri
konserniyhtiöissä, ja yhtenäistää konsernitason 
jälleenvakuutusstrategiaa ja -ostoja.
Ifissä ja Hastingsissa riskejä valvoo myös niiden
riskikomiteat.
Sampo-konsernin riskienhallinnan hallintokehikko
25_3_1_Riskienhallinnan hallintokehikko.svg
Yksityiskohtaisempaa tietoa Sammon riskienhallinnasta
annetaan Sampo-konsernin Vakavaraisuutta ja
taloudellista tilaa koskevassa kertomuksessa 2024, joka
julkaistaan toukokuussa 2025 osoitteessa
www.sampo.com/vuosi2024.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
52
Compliance
Sampo-konsernissa ”compliance” on liiketoimintaa
tukevaa, kuitenkin siitä erillistä toimintaa, joka tähtää
siihen, että kaikki toiminta konsernissa on normien
mukaista.
Sampo-konsernin compliance-periaatteiden
lähtökohtana on, että sääntöjen noudattaminen on
keskeinen osa Sampo Oyj:n yrityskulttuuria. Periaatteet
varmistavat sen, että compliance-toiminta on
konserniyhtiöissä asianmukaisesti järjestetty ja että
toiminta pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön
muuttuviin vaatimuksiin. Ohjeistus sisältää onnistuneen
compliance-toiminnan yhteiset nimittäjät – joukon
periaatteita, jotka kuvaavat tehokkaan compliance-
toiminnan keskeiset osatekijät Sampo-konserniin
kuuluvien yhtiöiden liiketoimintaympäristössä.
Periaatteilla ei kuitenkaan rajoiteta kunkin tytäryhtiön
mahdollisuutta toimia joustavasti ratkoessaan omia
erityisiä compliance-toimintaan liittyviä tarpeitaan.
Sampo-konsernin compliance-periaatteita sovelletaan
kaikkiin Sampo-konsernin yhtiöihin. On kuitenkin
huomattava, että Sampo-konsernin yhtiöt toimivat
monissa eri valtioissa ja niiden on siten noudatettava
paikallisia lakeja sekä paikallisten viranomaisten
toiminnalle asettamia sääntöjä ja määräyksiä.
Periaatteet onkin määritetty siten, että ne
mahdollistavat kunkin tytäryhtiön ottavan käyttöönsä
itselleen ja paikalliseen toimintaympäristöön parhaiten
sopivat työkalut ja toimintatavat varmistaakseen
säännösten noudattamisen liiketoiminnan tehokkuutta
vaarantamatta. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että
tytäryhtiöiden on noudatettava paikallisesti sitovia
määräyksiä, ja kyseisen yrityksen compliance-toiminta
on aina sovitettava paikalliseen sääntelyyn.
Periaatteiden mukaisesti kaiken compliance-toiminnan
tarkoituksena on varmistaa, että konserniyhtiöiden
toiminnassa sekä toiminnan taloudellisen tuloksen ja
riskien raportoinnissa noudatetaan lakeja ja
viranomaismääräyksiä samoin kuin yhtiöiden toimintaa
ohjaavia sisäisiä ohjeita ja määräyksiä.
Compliance-toimintojen tehtävänä on muun muassa
varmistaa, että uudet toimintaa ohjaavat säädökset on
toimeenpantu asianmukaisesti yhtiöiden ohjeistoissa ja
käytännön toiminnassa.
Tytäryhtiöt voivat järjestää compliance-toimintansa
toiminnallisesti ja organisatorisesti itsensä kannalta
tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla
sovellettavan lainsäädännön puitteissa.
Compliance-toimintaan liittyvä raportointi on järjestetty
tytäryhtiöissä niiden tarkoituksenmukaiseksi ja
tehokkaaksi arvioimalla tavalla. Compliance-toiminnasta
raportoidaan säännöllisesti myös emoyhtiön hallituksen
tarkastusvaliokunnalle Sampo-konsernin compliance-
periaatteissa määrätyllä tavalla. Sampo Oyj:n
Compliance-toiminto vastaa raporttien laadinnan
valvomisesta tytäryhtiöiden toimittamien
alakonsernikohtaisten raporttien pohjalta.
Sampo-konsernin konsernijohtaja on vastuussa
konsernitasoisen compliance-toiminnon
asianmukaisesta järjestämisestä. Kunkin tytäryhtiön
hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit
tehokkaan sisäisen valvonnan ja compliance-toiminnon
järjestämiseksi ja kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja
vastaa compliance-toiminnon järjestämisestä
johtamassaan yhtiössä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
53
Sisäpiirihallinto
Sampo-konsernin toimiala, ja erityisesti tytäryhtiöiden
laaja sijoitustoiminta huomioiden, Sampo Oyj:n hallitus
on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan
sisäpiiriohjeen, joka velvoittaa kaikkia Sampo-konsernin
palveluksessa olevia henkilöitä sekä Sampo Oyj:n
hallituksen jäseniä. Sisäpiiriohjeessa on otettu huomioon
ajantasainen ylikansallinen sääntely, kuten markkinoiden
väärinkäyttöasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus (EU) N:o 596/2014 (MAR)), sekä soveltuva
kansallinen sääntely, mukaan lukien Nasdaq Helsingin
valmistelema sisäpiiriohje ja Finanssivalvonnan
määräykset sekä kannanotot ja tulkinnat.
Konsernin johtoryhmän jäsenet, kaikki Sampo Oyj:n
työntekijät ja ne konsernin työntekijät, jotka
työskentelevät osavuosiraporttien ja muiden
taloudellisten raporttien parissa tai joilla on pääsy
mainittuihin dokumentteihin ennen niiden julkistamista,
ovat seuraavien kaupankäyntirajoitusten alaisia:
• henkilöt eivät saa tehdä mitään Sampo-konsernin
rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia aikana, joka alkaa
30 kalenteripäivää ennen Sampo-konsernin
taloudellisen raportin julkaisemista (ns. laajennettu
suljettu ikkuna)
• henkilöiden kaupankäyntiä on rajoitettu niin sanotulla
lyhyen kaupan kiellolla, jonka perusteella Sammon A-
osakkeiden (mukaan lukien talletustodistukset ja
osakeoikeudet) hankinnan ja luovutuksen tai
vastaavasti luovutuksen ja hankinnan välisen ajan
tulee olla vähintään kuukausi
• Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenten ja heidän
lähipiirinsä tulee pyytää etukäteinen lupa
kaupankäynnille Sampo-konsernin rahoitusvälineillä
sekä muilla rahoitusvälineillä, jotka on erikseen
määritelty luvanvaraisiksi.
Sisäpiiriohjeen ja sen taustalla vaikuttavan sääntelyn
mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoo
viranomaisten lisäksi Sampo-konsernissa Sampo
Oyj:öön keskitetty sisäpiirihallinto, jota johtaa
sisäpiirivastaava.
Sampo-konsernin sisäpiiriohje on saatavilla konsernin
verkkosivustolla osoitteessa www.sampo.com/sisapiiri.
Whistleblowing
Sampo Oyj:llä on ilmoituskanava, jolla toteutetaan
markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset
velvollisuudet.
Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantulon
yhteydessä Sampo Oyj otti käyttöön kaikille
työntekijöille avoimen sisäisen järjestelmän havaittujen
sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta
ilmoittamiseksi (ns. whistleblowing). Kaikki tällaiset
ilmoitukset tutkitaan kiireellisesti ja luottamuksellisesti
ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä mahdollisimman
pitkälle suojaten. Vuoden 2024 aikana ei tehty yhtään
säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta.
Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat ottaneet
käyttöönsä omaa henkilöstöään ja sidosryhmiään
palvelevat järjestelmät havaittujen sisäisten ja ulkoisten
normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi.
Lähipiiritoimia koskevat
periaatteet
Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt eivät voi
pääsääntöisesti solmia lähipiiriin kuuluvien tahojen
kanssa sopimuksia ehdoilla, jotka poikkeavat Sampo
Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden normaalisti soveltamista
ehdoista tai eivät ole muutoin kaupallisesti perusteltuja
tai ovat tiettyjen tahojen eduksi. Kaikista lähipiiritoimista
tulee sopia kirjallisesti sovellettavan paikallisen
sääntelyn mukaan ja yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan
puitteissa, kuten toimet suoritettaisiin toisistaan
riippumattomien tahojen välillä.
Sampo-konsernin lähipiiritoimet ovat yleensä sisäisten
palvelujen ostoa tai liittyvät muihin palveluihin tai
tuotteisiin, jotka ovat osa konserniyhtiön tavanomaista
liiketoimintaa.
Sampo-konsernin lähipiiritoimia koskevaa ohjetta
sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Ohjeessa
vahvistetaan konsernitasoiset periaatteet
lähipiiritoimien seurannalle ja arvioinnille sekä niitä
koskevalle päätöksenteolle ja raportoinnille.
Yhtiötasoista lähipiiritoimien tunnistamista,
päätöksentekoa ja raportointia koskevat prosessit
määritellään yhtiökohtaisissa ohjeissa, jotka kunkin
konserniyhtiön hallitus hyväksyy.
Lähipiiritoimet, jotka eivät ole osa yhtiön tavanomaista
liiketoimintaa tai tehdään poiketen tavanomaisista
kaupallisista ehdoista, edellyttävät Sampo Oyj:n
hallituksen päätöstä ennen niiden toteuttamista.
Tällaiset toimet tulee myös raportoida konsernin
compliance-yksikölle etukäteen.
Jokaisen Sammon alakonsernin tulee ylläpitää rekisteriä
Sampo-konsernin lähipiiriin kuuluvista tahoista ja
raportoiduista lähipiiritoimista. Koottu lista Sampo Oyj:n
lähipiirisopimuksista lähetetään Sampo Oyj:n
hallitukselle tai sen asettamalle valiokunnalle vuosittain.
Hallitus tai sen valiokunta seuraa ja arvioi, ovatko
sopimukset ja toimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä
tavanomaisia ja tehty ehdoin, joita sovellettaisiin
riippumattomien osapuolten välillä tehtäviin toimiin.
Lisäksi Solvenssi II -sääntely edellyttää Sampo-
konsernin yhtiöiden raportoivan merkittävistä
lähipiiritoimista myös valvoville viranomaisille.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
54
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus toimii liiketoiminnoista
riippumattomana toimintona, tehtävänään arvioida
sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta
sekä sen kypsyyttä Sampo-konsernissa. Sillä on
systemaattinen lähestymistapa arvioida ja parantaa
riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosesseja ja näin
ollen auttaa liiketoimintaa saavuttamaan tavoitteensa.
Konsernitasoisena toimintona sisäinen tarkastus on
Sampo Oyj:n hallituksen alainen ja
raportoi hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle.
Toiminnosta vastaa konsernin sisäisen tarkastuksen
johtaja (Group Chief Audit Executive), jonka nimittää
Sampo Oyj:n hallitus. Sisäisen tarkastuksen toiminnot
järjestetään kuhunkin konserniyhtiöön säännösten
mukaisesti ja ne hyväksytetään kyseessä olevan yhtiön
hallituksella tai vastaavalla toimielimellä.
Tarkastustyössä noudatetaan konserniyhtiöiden
hallitusten vahvistamaa konsernin sisäisen tarkastuksen
ohjetta (Sampo Group Internal Audit Policy). Sisäinen
tarkastus noudattaa ohjeen mukaan soveltuvin osin IIA:n
(Institute of Internal Auditors) velvoittavia kansainvälisiä
ammattistandardeja.
Sisäinen tarkastus laatii säänneltyihin yhtiöihin
tarkastussuunnitelmat. Alakonsernit voivat päättää
sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman kattaman
ajanjakson. Suunnitelmat päivitetään vuosittain ja niille
haetaan kunkin kyseessä olevan konserniyhtiön
hallituksen hyväksyntä. Alakonsernien
tarkastussuunnitelmat annetaan tiedoksi Sampo Oyj:n
hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Lähestymistapa on
riskiperusteinen ja se huomioi liiketoiminnan
painopistealueet. Tarkastussuunnitelmat annetaan
tiedoksi myös tilintarkastajille.
Sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä tarkastuksista ja
seurantatoimista kunkin kohdeyhtiön hallitukselle sekä
Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle. Yksittäistä yhtiötä
koskevat tarkastushavainnot raportoidaan asianosaisen
yhtiön johdolle. Lisäksi toiminto tuottaa
yhteenvetoraportit asianosaisista yhtiöistä Sampo Oyj:n
tarkastusvaliokunnalle ja säänneltyjen yhtiöiden
hallituksille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä
raportit sisältävät tiedot havaituista vakavista puutteista
sekä riskeistä, jotka liittyvät tarkastussuunnitelman
toteutumatta jääneisiin toimenpiteisiin, joita ei ole
toteutettu sovittujen toimintasuunnitelmien mukaan,
sekä niihin liittyvistä riskeistä. Näiden lisäksi sisäinen
tarkastus tuottaa erilliset vuosiraportit Sampo-
konsernille.
Konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa siitä, että
sisäisen tarkastuksen toiminnoilla on kattava
laadunvarmistus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmien
tulokset raportoidaan Sampo Oyj:n
tarkastusvaliokunnalle.
Tilintarkastaja
• Deloitte Ltd
Tilintarkastusyhteisö
• Jukka Vattulainen, KHT KRT
Päävastuullinen tilintarkastaja ja
kestävyysraportoinnin varmentaja
Sampo Oyj:n sekä If-, Topdanmark- ja Hastings-
konsernien tilintarkastajana toimi vuonna 2024
tilintarkastusyhteisö Deloitte. Deloitte valittiin
Topdanmarkin tilintarkastajaksi vuonna 2024.
Sampo-konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö
Deloittelle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita
yhteensä noin 4 322 000 euroa. Lisäksi Sampo-
konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö
Deloittelle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä
palveluista yhteensä noin 712 000 euroa, joka on
enimmillään noin 16,5 prosenttia Sampo-konsernin
tilintarkastusyhteisö Deloittelle maksamista
tilintarkastuspalkkioista
Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle vuonna 2024
tilintarkastuspalkkioita laskun mukaan yhteensä noin
450 000 euroa sekä noin 137 000 euroa
kestävyysraportoinnin varmentamisen palkkiota. Lisäksi
Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle muista kuin
tilintarkastukseen liittyvistä palveluista palkkioita
yhteensä noin 204 000 euroa.
Sampo Oyj:n 25.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous
valitsi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte
Oy:n, jonka päävastuullisena tilintarkastajana ja
kestävyysraportoinnin varmentajana toimi KHT KRT
Jukka Vattulainen. KHT KRT Jukka Vattulainen on
toiminut Sampo Oyj:n päävastuullisena tilintarkastajana
vuoden 2021 toukokuusta lähtien.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
55
Kestävyysselvitys
Yleiset tiedot ..............................................................
Laatimisperusteet ......................................................
Hallinto ..........................................................................
Strategia .......................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta ..........................................................................
Ympäristötiedot ........................................................
EU-taksonomia ...........................................................
Vakuutustoiminta .................................................
Sijoitustoiminta .....................................................
Ilmastonmuutos .........................................................
Strategia ..................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta ......................................................................
Mittarit ja tavoitteet ............................................
Resurssien käyttö ja kiertotalous .........................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta ......................................................................
Mittarit ja tavoitteet ............................................
Yhteiskunnalliset tiedot .........................................
Oma työvoima ............................................................
Strategia ..................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta ......................................................................
Mittarit ja tavoitteet ............................................
Arvoketjun työntekijät .............................................
Strategia ..................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta ......................................................................
Mittarit ja tavoitteet ............................................
Kuluttajat ja loppukäyttäjät ...................................
Strategia ..................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta ......................................................................
Mittarit ja tavoitteet ............................................
Hallintotapatiedot ....................................................
Liiketoiminnan harjoittaminen ..............................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta ......................................................................
Mittarit ja tavoitteet ............................................
Liitteet ..........................................................................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
56
Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
Tämä Sampo-konsernin Kestävyysselvitys 2024 on
laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja
siihen liittyvien eurooppalaisten
kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.
Selvitys kattaa Sampo Oyj:n (Sampo) sekä sen
tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB:n (publ) (If),
mukaan lukien Topdanmark A/S (Topdanmark), ja
Hastings Group (Consolidated) Ltd:n (Hastings).
Kestävyysselvityksen laatimisperiaatteet noudattavat
Sampo-konsernin tilinpäätösraportoinnissa käytettyjä
periaatteita. Selvitys ottaa huomioon Sampo-konsernin
oman toiminnan sekä alku- ja loppupään arvoketjun,
jotka kuvataan tarkemmin Strategia, liiketoimintamalli ja
arvoketju -otsikon alla (s. 61).
Sampo-konserni ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää
pois tietoja immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai
innovaatioihin vedoten. Sampo-konserni ei ole
myöskään käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19a § 3
momentissa ja 29a § 3 momentissa säädettyä
poikkeusta.
ESRS 1 liitteen C mukaisesti Sampo-konserni on
käyttänyt mahdollisuutta jättää pois kaikkia yhtiöitä
koskevat vaiheittain käyttöön otettavat
tiedonantovaatimukset vuoden 2024
kestävyysraportoinnissa.
Sampo-konserni ei ole merkinnyt tätä
Kestävyysselvitystä kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2
kohdan mukaisilla digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla, koska yhtiön ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-
asetuksen tai muun Euroopan unionin (EU)
lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Tämän Kestävyysselvityksen varmentaja ei ole
varmentanut Kestävyysselvityksessä esitettyjä
vertailutietoja (vuoden 2023 luvut) EU-taksonomian ja
kasvihuonekaasupäästöjen osalta.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Sampo-konserni raportoi tiettyjä olosuhteita koskevat
tiedot (esim. arvioinnissa käytetyt lähteet, tulosten
epävarmuus) soveltuvin osin niiden tietojen yhteydessä,
joihin ne viittaavat (esim. kunkin mittarin yhteydessä
kuvatuissa laskentamenetelmissä).
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Kokoonpano ja monimuotoisuus
Sampo-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimet
koostuvat yhdeksästä yhtiön johtoon kuulumattomasta
hallituksen jäsenestä sekä Sampo-konsernin
konsernijohtajasta. Sammon hallituksessa ei ole yhtiön
työntekijöiden edustajia. Kaikkien hallituksen jäsenten
on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä sekä sen
merkittävistä osakkeenomistajista
Arvopaperimarkkinayhdistyksen antaman
Hallinnointikoodin 2025 mukaisesti.
Marraskuussa 2024 päivitetty Sammon hallitusta
koskeva monimuotoisuuspolitiikka pyrkii varmistamaan,
että hallituksella on sopiva yhdistelmä tietoa, taitoa,
monimuotoisuutta ja kokemusta Sampo-konsernin
arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen
jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon
nähden riittävä ammatillinen kokemus sekä koulutus
muun muassa taloudellisen osaamisen,
toimialaosaamisen, kansainvälisen kokemuksen,
riskienhallinnan, strategisen suunnittelun sekä hallinnon
ja johtamisen osalta. Monimuotoisuus on olennainen osa
hallituksen kokoonpanoa, jossa otetaan huomioon
ainakin ikä- ja sukupuolijakauma, maantieteellinen
jakauma sekä koulutuksellinen ja ammatillinen tausta.
Hallitusten jäsenten odotetaan myös käyttävän
riittävästi aikaa hallituksen tehtävien hoitamiseen ja
hallituksen tulee kokonaisuutena noudattaa
hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia
suosituksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
57
Sukupuolten välisen tasapainon edistämiseksi
molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna
hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään
40 prosenttia on naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia
voidaan kuitenkin tehdä, mikäli se katsotaan hallituksen
jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi. Hallituksen
jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on
mahdollistettava tehokas hallituksen tehtävien
hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana
Sammon hallitus on keskimäärin saavuttanut
sukupuolijakaumatavoitteensa. Hallitus tavoittelee, että
jatkossa molempia sukupuolia on vähintään 40
prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. 31.12.2024
Sammon hallituksen jäsenistä 33,3 prosenttia oli naisia ja
66,7 prosenttia miehiä.
Tehtävät ja vastuut
Sammon hallituksella on kokonaisvastuu ja ylin
päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioista, kattaen
kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja
hallinnointitapaan (ESG) liittyvät asiat. Hallitus on
nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampo-
konsernin kestävyysraportointia ja -toimia, kuten
CSRD:n mukaista raportointia,
kaksoisolennaisuusarviointia ja Sampo-konsernin
vastuullisuusohjelmaa. Sekä lakisääteinen
kestävyysraportointi että konsernin
vastuullisuusohjelma auttavat hallitusta ja ylintä johtoa
seuraamaan vastuullisuustyötä sekä siihen liittyviä
tavoitteita. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja hallitus
hyväksyy Sampo-konsernin vuosittain julkaistavan
kestävyysselvityksen, mukaan lukien
kaksoisolennaisuusarvioinnin, sekä vuosittain
päivitettävät toimintaperiaatteet.
Sammon hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan
sekä nimittää Sampo-konsernin johtoryhmän.
Konsernijohtajan tehtävänä on Sammon päivittäinen
johtaminen. Konsernin johtoryhmä tukee
konsernijohtajaa Sampo-konserniin liittyvien
strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai
luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden
käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.
Sampo-konsernin talousjohtaja on konsernin
johtoryhmän jäsen ja ohjaa Sammon
vastuullisuusyksikköä. Talousjohtaja varmistaa myös,
että vastuullisuusasioista raportoidaan riittävästi
konsernijohtajalle. Sammon vastuullisuusyksikkö vastaa
vastuullisuusnäkökohtien kehittämisestä ja
koordinoimisesta konsernitasolla. Konsernin
talousjohtaja ja vastuullisuusyksikkö raportoivat
tarvittaessa hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle
olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
sekä niihin liittyvistä tavoitteista.
Osaaminen ja asiantuntemus
Sampo on tunnistanut merkittävät osaamisalueet, joista
hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä osaaminen ja
kokemus. Näihin kuuluvat esimerkiksi liiketoiminnan
harjoittaminen, hallintojärjestelmä sekä olennaiset
vakuutusalaan liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Sammolla on käytössään hallituksen
asiantuntemusta kuvaava matriisi, joka listaa merkittävät
osaamisalueet sekä niiden hallituksen jäsenten määrän
ja osuuden, joilla on vahva kokemus kullakin
osaamisalueella (itsearviointi).
Hallituksen asiantuntemusta kuvaavassa matriisissa on
tunnistettu myös muu kuin taloudellinen kokemus
yhdeksi merkittäväksi osaamisalueeksi. Tämä
määritellään kyvyksi tulkita yrityksen muita kuin
taloudellisia tietoja (mukaan lukien ESG-asioihin liittyvät
tiedot), tunnistaa keskeiset kysymykset, asettaa
asianmukaiset valvontamekanismit ja toteuttaa
tarvittavat toimenpiteet näiden tietojen perusteella.
Aiemman kokemuksen lisäksi hallituksella on
mahdollisuus saada koulutusta keskeisiksi tunnistetuista
aihealueista tarpeen mukaan. Hallituksen jäsenet voivat
myös hyödyntää esimerkiksi muissa tehtävissä
kerryttämäänsä osaamista. Sammon hallituksen jäsenille
järjestettiin CSRD-koulutus helmikuussa 2024.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
58
Vastuullisuuden hallinnointi- ja raportointirakenne
Sampo-konserni
25_3_1_Vastuullisuusorganisaatio_ja_raportointirakenne.svg
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Sampo-konsernin talousjohtaja ja Sammon
vastuullisuusjohtaja raportoivat hallitukselle ja
tarkastusvaliokunnalle kestävyysasioista vähintään kaksi
kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Kestävyys oli
vuonna 2024 omana aiheenaan hallituksen ja/tai
tarkastusvaliokunnan kokousten asialistalla
kvartaaleittain. Sampo-konsernin kaksoisolennaisuus­
arvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle ja tarkastus­
valiokunnalle vuonna 2024 osana säännöllistä
hallitusraportointia. Jatkossa kaksoisolennaisuus­
arviointia tarkastellaan uudelleen vuosittain
lainsäädännön mukaisesti.
Sammon vastuullisuusyksikön lisäksi muut yksiköt,
kuten compliance, riskienhallinta, sijoitustoiminta ja
sijoitusten hallinta sekä henkilöstöhallinto (HR),
raportoivat säännöllisesti hallitukselle ja/tai sen
valiokunnille sekä konsernin johtoryhmälle. Raportointi
voi sisältää myös kestävyysteemoja, sillä vastuullisuus
on olennainen osa Sampo-konsernin toimintaa. Hallitus
ja sen valiokunnat saavat kokousaineiston ennen kutakin
hallituksen ja/tai valiokunnan kokousta, ja heille
annetaan aikaa antaa palautetta aineistosta. Jokainen
asialistalla oleva kysymys esitellään kokouksessa ennen
päätöksentekoa.
Sampo-konsernissa vastuullisuus nähdään
liiketoimintariskien ajurina ja kestävyysriskit ovat osa
Sampo-konsernin yleistä riskienhallintaa. Tämä
tarkoittaa, että kestävyysseikat on sisällytetty osaksi
liiketoimintaa ja liiketoimintakäytäntöjä (esim. vakuutus-
ja sijoitustoiminta). Sammon hallitus vastaa, että
konsernin riskejä hallitaan ja valvotaan asianmukaisesti.
Tarkastusvaliokunta puolestaan vastaa Sampo-
konsernin riskienhallintaperiaatteiden ja muiden
ohjeistusten laatimisesta. Lisäksi hallitus valvoo yhdessä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
59
operatiivisen johdon kanssa olennaisia yhtiön
strategiaan ja merkittäviin liiketoimiin liittyviä
vaikutuksia ja mahdollisuuksia.
Lista Sammon hallituksen käsittelemistä olennaisista
kestävyysaiheista on esitetty Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa -otsikon alla (s.
66). Lisäksi hallituksen kokouksissa käsiteltiin vuonna
2024 esimerkiksi vuosittaisia politiikkapäivityksiä (esim.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet), kestävyyteen
liittyvän sääntelyn kehittymistä (esim. CSRD),
kestävyysraportointia (esim. ilmastotyö, EU-taksonomia,
henkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväisyys), sisäistä
valvontaa sekä säännöllistä compliance-/hallinto-/
riskiraportointia.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Sammon hallitus päättää kaikista konsernitason
palkitsemisasioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
tukee hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöstä
varten ehdotukset konsernin johtoryhmän jäsenten
palkitsemisesta, Sampo-konsernin pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmistä, lyhytaikaisiin kannustinohjelmiin
perustuvista enimmäismaksuista sekä johtoryhmän
jäsenille maksettavista todellisista maksuista.
Sammon hallintoelinten palkitsemispolitiikassa todetaan,
että konsernijohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustimien suoritusmittareita voivat olla esimerkiksi
omistaja-arvon kasvattaminen, taloudelliset tai
operatiiviset tulosindikaattorit sekä kestävyyteen
liittyvät suorituskriteerit. Hallituksen jäsenet ovat
riippumattomia yhtiöistä eivätkä kuulu muuttuvien
palkkio-ohjelmien piiriin.
Sampo-konsernissa käytetään muuttuvaa palkitsemista
varmistamaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukyky.
Muuttuvaan palkitsemiseen kuuluvat lyhytaikaiset
kannustinohjelmat ja pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät.
Sammon hallitus päättää joka vuosi erikseen vuoden
mittaisista lyhytaikaisista kannustinohjelmista sekä niistä 
seuraavana vuonna rahana maksettavista palkkioista.
Konsernijohtaja osallistuu vuoden mittaiseen
lyhytaikaiseen kannustinohjelmaan, jossa palkkion
maksu perustuu Sampo-konserniin ja sen tytäryhtiöihin
liittyviin taloudellisiin ja ei-taloudellisiin
suoritusmittareihin. Konsernijohtajalle voidaan maksaa
vuoden 2024 ohjelmasta palkkiona enintään 12
kuukauden kiinteää palkkaa vastaava määrä. Osa
maksettavasta palkkiosta lykätään vähintään kolmeksi
vuodeksi Sampoon sovellettavan sääntelykehyksen
mukaisesti.
Konsernijohtaja osallistuu myös Sampo-konsernin
avainhenkilöiden pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään
2024. Konsernijohtajalle on allokoitu 37 909
suoriteperusteista kannustinyksikköä, jotka ovat
arvoltaan 150 prosenttia hänen käyttöönottohetkellä
voimassa olevasta kiinteästä vuosipalkastaan.
Kannustinjärjestelmästä erääntyvien yksiköiden määrä
on 0–37 909, perustuen osakkeen kokonaistuottoon,
liiketoiminnalliseen suoritukseen sekä
kestävyyskriteereihin. Lisäksi suoriteperusteisten
kannustinyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson
aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen
mukaisesti. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso on
kolme vuotta ja kannustinjärjestelmään 2024 liittyvän
palkkion maksamisen yhteydessä konsernijohtaja on
velvollinen ostamaan Sammon A-osakkeita 50
prosentilla palkkion määrästä tuloveron ja vastaavien
maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat
luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta, minkä jälkeen
hallitus päättää niiden mahdollisesta vapauttamisesta.
Kestävyyteen liittyvät suorituskriteerit
Lyhytaikaisen kannustinohjelman palkkiosta 10
prosenttia perustui vastuullisuustyöhön vuonna 2024.
Lyhytaikaisen kannustinohjelman kestävyyteen liittyvä
suorituskriteeri oli konsernin tieteeseen pohjautuvien
ilmastotavoitteiden lähettäminen Science Based Targets
Initiative -aloitteelle (SBTi) hyväksyttäväksi. Myös
vuoden 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän
palkkiosta 10 prosenttia riippuu Sampo-konsernin
vastuullisuustyöstä. Kestävyyteen perustuva
suorituskriteeri koostuu tieteeseen pohjautuvien
ilmastotavoitteiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja
toimeenpanoon liittyvistä konsernin ja tytäryhtiöiden
tasapainotetuista mittaristoista.
Edellä mainittujen suorituskriteerien lisäksi Sampo-
konserni ei huomioinut muita kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteita palkitsemisessa vuonna 2024.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista
Sampo-konsernin due diligence -prosessin keskeiset
näkökohdat ja vaiheet on kuvattu soveltuvien
tiedonantovaatimusten alla tässä
Kestävyysselvityksessä. Due diligence -prosessin
keskeiset näkökohdat ja vaiheet -taulukko listaa
raportoidut tiedot (s. 60).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
60
Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet
Sampo-konserni
Due diligence
-prosessin
keskeiset osatekijät
Kohdat Kestävyysselvityksessä
Yleiset tiedot ja hallintotapatiedot
Ympäristötiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Due diligence
-prosessin
sisällyttäminen
hallintoon,
strategiaan ja
liiketoimintamalliin
• Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo-
konsernin johdossa ( s. 58)
• Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja ESG-
kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59)
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden linkitys konsernin strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (s. 66)
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
hallintotapaan liittyen (s. 115)
• Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja
tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin liittyvien
kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 59)
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ilmastonmuutokseen (s. 77) sekä resurssien käyttöön
ja kiertotalouteen liittyen (s. 87)
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
omaan työvoimaan ( s. 90), arvoketjun työntekijöihin
(s. 102) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ( s. 107)
liittyen
Vuorovaikutus
vaikutusten
kohteena olevien
sidosryhmien
kanssa kaikissa due
diligence -prosessin
keskeisissä
vaiheissa
• Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo-
konsernin johdossa (s. 58)
• Miten sidosryhmien edut ja näkemykset on huomioitu
konsernin strategiassa ja liiketoimintamallissa (s. 64)
• Miten prosessissa, jolla tunnistetaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, on huomioitu
due diligence -prosessi, ja kuultu vaikutuksen
kohteena olevia sidosryhmiä (s. 68)
• Toimintaperiaatteet liittyen liiketoiminnan
harjoittamiseen sekä yrityskulttuuri (s. 116)
• Prosessit, joilla tunnistetaan ilmastonmuutokseen
sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sekä kuvaus
siitä, miten vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
on huomioitu (s. 68)
• Toimintaperiaatteet liittyen ilmastonmuutokseen
(s. 80) sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen (s. 88)
• Miten omien työntekijöiden, arvoketjun
työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien
edut ja näkemykset on huomioitu strategiassa ja
liiketoimintamallissa (s. 64)
• Toimintaperiaatteet liittyen omaan työvoimaan
(s. 91), arvoketjun työntekijöihin (s. 103) sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 108)
• Prosessit koskien yhteydenpitoa oman työvoiman
(p. 92), arvoketjun työntekijöiden (p. 104) sekä
kuluttajien ja loppukäyttäjien (p. 109) kanssa,
sisältäen valitusmekanismit ja kielteisten
vaikutusten korjaamisen
Haitallisten
vaikutusten
tunnistaminen ja
arviointi
• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan
lukien tarkemmat tiedot hallintotapaan liittyvien
kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessista (s. 68)
• Tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä kuvaus siitä, miten kielteiset
vaikutukset linkittyvät strategiaan ja
liiketoimintamalliin (s. 66)
• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan
lukien täydentävät kuvaukset ilmastonmuutokseen
sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessista (s. 68)
• Miten ilmastonmuutokseen liittyvät tunnistetut
kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja
liiketoimintamalliin sekä täydentävää tietoa
ilmastoriskeistä (s. 78)
• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista (s. 68)
• Miten omaan työvoimaan (s. 91), arvoketjun
työntekijöihin ( s. 103) sekä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin ( s. 108) liittyvät kielteiset vaikutukset
linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin
Toimien
toteuttaminen
kyseisten
haitallisten
vaikutusten
torjumiseksi
• Alihankkijasuhteiden hallinnointi sekä korruption ja
lahjonnan tunnistaminen ja ehkäisy (s. 116)
• Toimet ja resurssit liittyen ilmastonmuutokseen
(s. 80) sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen (s. 88)
• Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma (s. 79)
• Toimet ja resurssit liittyen omaan työvoimaan (s. 93),
arvoketjun työntekijöihin (s. 105) sekä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin (s. 111)
Kyseisten toimien
tuloksellisuuden
seuranta ja
viestintä
• Mittarit ja tavoitteet liittyen liiketoiminnan
harjoittamiseen ( s. 118)
• Mittarit ja tavoitteet liittyen ilmastonmuutokseen
(s. 82) sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen ( s. 89)
• Mittarit ja tavoitteet liittyen omaan työvoimaan
(s. 95), arvoketjun työntekijöihin (s. 106) sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ( s. 112)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
61
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Sampo-konsernin kestävyysraportointiin liittyvä
riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat osa konsernin
yleistä riskienhallintaa. Osana Sampo-konsernin sisäistä
valvontaa konserniyhtiöillä on käytössään kattavat
riskienhallintamenettelyt, joilla varmistetaan
raportointiprosessien, mukaan lukien kestävyys­
raportoinnin, toimivuus. Riskienhallintamenettelyihin
sisältyvät riskien tunnistaminen, arviointi, mittaaminen,
valvonta ja raportointi.
Sampo-konserni tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyviä
riskejä säännöllisesti. Riskienhallintaprosessissa
huomioidaan riskien syyt ja seuraukset sekä olemassa
olevat kontrollit. Riskin toteutumisen todennäköisyyden
ja vaikutuksen arvioinnin lisäksi Sampo-konserni arvioi
tarpeen mahdollisille lisätoimenpiteille. Arvion
perusteella riskit luokitellaan merkittävyyden mukaiseen
järjestykseen.
Kestävyysraportointiprosessin riskit liittyvät
ensisijaisesti tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden
varmistamiseen. Sampo-konserni hallitsee näitä riskejä
esimerkiksi sisäisten ohjeistusten, tarkkaan määriteltyjen
vastuiden, neljän silmän periaatteen ja muiden
kontrollien avulla.
Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa kaikille
tunnistetuille riskeille nimetään omistaja. Riskin omistaja
on vastuussa sisäisten toimien ja kehitystoimenpiteiden
toteuttamisesta.
Merkittävimpiä riskejä ja niihin liittyviä
hallintatoimenpiteitä käsitellään säännöllisesti
esimerkiksi konsernin riskikomiteoissa. Riskienhallinta­
johtajat raportoivat riskeistä ylimmälle johdolle ja
hallitukselle.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Sampo-konsernin strategia keskittyy
vahinkovakuuttamiseen; konserni sijoittaa
vahinkovakuutustoimintoihin ja kehittää niitä
Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Baltiassa. Strategia
perustuu kurinalaiseen vakuuttamiseen, vahvoihin
operatiivisiin valmiuksiin ja asiakaskeskeisyyteen.
Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa tämä
mahdollistaa Sampo-konsernille houkuttelevat tuotot ja
vahvan taloudellisen resilienssin, joita Sampo pitää
keskeisenä arvonluonnille.
Sampo-konsernin vakuutustoimintaa harjoitetaan Ifin,
Topdanmarkin (joka yhdistyy Ifin kanssa) ja Hastingsin
kautta. Tytäryhtiöt ovat vastuussa tuotteidensa ja
palvelujensa hinnoittelusta, myynti- ja toimeenpano­
prosesseistaan, toimintansa kannattavuuden,
tehokkuuden, laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden
varmistamisesta sekä asiakasvastuistaan. Tytäryhtiöt
vastaavat myös varojensa ja velkojensa hallinnasta,
riskeistään sekä pääomittamisesta liiketoiminta-alue- ja
yhtiötasolla.
Sampo-konserni tarjoaa turvallisuutta asiakkailleen
laadukkailla vahinkovakuutustuotteillaan. Tämä
mahdollistetaan ymmärtämällä tarkasti erilaisia riskejä,
joita Sampo-konserni vakuuttaa. Yhdistämällä riskejä
Sampo-konserni tasapainottaa asiakaskunnan erilaisia
riskejä ja tarjoaa vakuutusturvan tapahtumille, joiden
varalta asiakkaiden voi olla vaikea varautua ilman
vahinkovakuutustuotteita.
Sampo-konserni luo turvallisuutta ja arvoa
asiantuntijatiimiensä sekä alihankkija- ja muun
liikekumppaniyhteistyön avulla. Asiakkaille luotu arvo
virtaa kohtuullisina korvauksina Sampo-konsernin
työntekijöille, alihankkijoille ja osakkeenomistajille.
Turvallisuus hyödyttää myös koko yhteiskuntaa,
mahdollistaen sen, että muut toimialat voivat jatkaa
arvonluontia Sampo-konsernin vahinkovakuutus­
ratkaisuilla vakuutetuissa arvoketjuissaan.
Sampo-konsernin toiminta on jaettu omaan toimintaan
sekä alku- ja loppupään arvoketjuun. Konsernin oma
toiminta keskittyy vahinkovakuutustoimintaan
painottuen erityisesti vakuuttamiseen ja
riskienhallintaan, asiakaspalveluun ja sijoitustoimintaan.
Sampo-konsernin alkupään arvoketjuun kuuluvat
toimistotuotteiden ja -palvelujen alihankkijat (esim.
IT-palvelujen toimittajat ja ulkoiset datantarjoajat),
jotka tukevat liiketoimintaa. Arvoketjun loppupäässä
Sampo-konsernilla on laaja alihankkija- ja
kumppaniverkosto, josta merkittävän osan muodostavat
korvauskäsittelyn ja vahingontorjunnan parissa
työskentelevät alihankkijat (esim. ajoneuvo- ja
kiinteistökorjausurakoitsijat) sekä terveys- ja
matkapalvelukumppanit. Sampo-konsernin arvoketjun
pääpiirteet on kuvattu Arvoketju-kuvassa (s. 62).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
62
Arvoketju
Sampo-konserni
25_29_1_Arvoketju.svg
Merkittävät tuote-, palvelu- ja markkina-alueet
Sampo-konsernin suurimman asiakasryhmän
muodostavat henkilöasiakkaat. Henkilöasiakkaiden
suurimmat tuotesegmentit ovat moottoriajoneuvo- ja
kotivakuutukset, mutta Sampo-konsernin valikoimiin
kuuluu myös muita vakuutuksia, kuten matka­
vakuutuksia ja henkilövakuutuksia. Sampo-konsernin
toiseksi suurin liiketoiminta-alue on yritysasiakkaat.
Omaisuus- ja moottoriajoneuvo­vakuutukset ovat
yritysasiakkaiden liiketoiminta-alueella suosituimpia,
mutta myös tietyillä vastuuvakuutuksilla on merkittävä
asema. Lisäksi Sampo-konserni on Ifin kautta johtava
suurasiakkaiden vahinkovakuutusten tarjoaja
Pohjoismaissa. Ison-Britannian vahinkovakuutus­
markkinoilla Sampo-konserni toimii digitaalisella
alustalla toimivan vakuutusyhtiö Hastingsin kautta.
Hastings on Ison-Britannian suurimpia moottori­
ajoneuvovakuutusten tarjoajia, haastaen myös
kotivakuutusmarkkinaa vahvasti kasvavalla
asiakaskunnallaan.
Sampo-konsernin liiketoiminta on hajautettu
maantieteellisesti, vakuutuslajeittain ja asiakas­
ryhmittäin. Konsernin pääasialliset toimintamaat ovat
Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia ja Baltian
maat.
Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä
31.12.2024 oli 15 581. Työntekijämäärä maittain on
esitetty omaan työvoimaan liittyvien
tiedonantovaatimusten yhteydessä (s. 96).
Sampo-konsernin vakuutusmaksutuotot olivat vuonna
2024 yhteensä 9 450 miljoonaa euroa. Lisätietoja
vakuutusmaksutuoton jakautumisesta
liiketoimintasegmenteittäin löytyy tilinpäätöksen
kohdasta Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
63
Vastuullisuusohjelma
Sampo-konserni
25_20_2_Vastuullisuusohjelma.svg
Vastuullisuuden integrointi liiketoimintaan
Sampo-konserni on integroinut vastuullisuuden osaksi
ydinliiketoimintaansa. Vakuutustoiminnassa tämä
tarkoittaa, että Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat
huomioon vakuuttamisessa (esim. asettamalla
yritysasiakkaille velvollisuuksia noudattaa kansainvälisiä
normeja ja standardeja YK:n Global Compact
-periaatteiden mukaisesti, sisällyttämällä vastuullisuus­
näkökohtia vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin
olennaisiin politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjunta­
palveluja (esim. riskienhallintapalvelut), käsittelee
korvausvaatimukset vastuullisella tavalla sekä kehittää
tuotteita ja palveluja olennaisten lakisääteisten
vaatimusten mukaisesti (esim. EU-taksonomia). Sampo-
konsernin vastuullisuustavoitteet kattavat konsernin
kaiken toiminnan, ei pelkästään tiettyjä asiakasryhmiä
tai markkinoita.
Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa
vastuullisuustyötä konsernitasolla. Vastuullisuusohjelma
koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta:
Ilmasto ja ympäristö, Ihmiset ja yhteisöt ja Liikkeenjohto
ja liiketoimintakäytännöt, jotka on jaettu yksityis­
kohtaisempiin konsernin vastuullisuustyön kannalta
olennaisiin aiheisiin. Konsernin vastuullisuusohjelma
toteutetaan konserniyhtiöissä ja sen etenemistä
seurataan jatkuvasti.
Sampo-konserni on asettanut yleiset tavoitteet
jokaiselle vastuullisuusteemalle. Lisäksi konsernilla on
käytössään mittareita ja tavoitteita, joiden avulla
edistymistä seurataan tarkemmalla tasolla. Asetetuissa
tavoitteissa suoriutumista on kuvattu esimerkiksi tässä
Kestävyysselvityksessä. Tieteeseen pohjautuvia
ilmastotavoitteita käsitellään Ilmastonmuutos-
standardin alla, henkilöstön tyytyväisyyttä Oma
työvoima -standardin alla, asiakastyytyväisyyttä
Kuluttajat ja loppukäyttäjät -standardin alla ja
alihankkijoiden toimintaperiaatteisiin liittyviä mittareita
Arvoketjun työntekijät -standardin alla. Sisäisten
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
64
politiikkojen ja ohjeiden noudattamista käsitellään
useiden standardien alla, sillä monet niistä keskittyvät
olennaisten politiikkojen ja ohjeiden kuvaamiseen.
Sampo-konsernin vastuullisuusohjelmaa uudistettiin
vuonna 2024 vastaamaan paremmin lainsäädännön
vaatimuksiin, sisällyttäen siihen myös aiheita, jotka ovat
kriittisiä erityisesti vahinkovakuutussektorilla toimivalle
yhtiölle. Valitut aiheet liittyvät myös Sampo-konsernin
liiketoimintaan ja strategiaan, ja ovat tärkeitä konsernin
useille sidosryhmille.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sampo-konsernin keskeisimmät sidosryhmät ovat
asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö, alihankkijat ja muut
liikekumppanit, sijoituskohteena olevat yhtiöt sekä
paikalliset yhteisöt. Kullakin keskeisimmällä
sidosryhmällä on lisäksi useita alaryhmiä, jotka on
kuvattu Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu
-taulukossa (s. 65).
Sampo-konserni tekee yhteistyötä sidosryhmiensä
kanssa useiden kanavien kautta ja erilaisten aihepiirien
parissa. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä ja käydä
vuoropuhelua asioista, jotka tukevat Sampo-konsernin
ja sen sidosryhmien tarpeita parhaiten. Sampo-konserni
pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön sidosryhmiensä
kanssa esimerkiksi tunnistamalla olennaiset
sidosryhmät, huolehtimalla jatkuvasta ja säännöllisestä
viestinnästä sekä tarjoamalla sopivia keskustelukanavia.
Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa
luottamusta Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien
välillä ja etsiä yhteisiä hyötyjä. Sidosryhmäyhteistyö
auttaa Sampo-konsernia huomioimaan sen
sidosryhmien tarpeet ja toiveet ennakoivasti.
Panostamalla sidosryhmäyhteistyöhön Sampo-konserni
voi lieventää mahdollisia riskejä, kuten epävarmuuden
tai tyytymättömyyden aiheuttamista keskeisille
sidosryhmille. Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampo-
konsernia huolehtimaan maineestaan, rakentamaan
luottamusta ja varmistamaan hyväksynnän keskeisille
hankkeilleen. Sidosryhmäyhteistyö on myös arvokas
tietolähde Sampo-konsernille. Sidosryhmät ovat omien
alojensa asiantuntijoita ja voivat tarjota konsernille
olennaista tietoa ja asiantuntemusta. Sampo-konserni
voi puolestaan tarvittaessa tukea sidosryhmiään
tarjoamalla näille aikaa ja osaamista.
Sampo-konsernin keskeiset sidosryhmät tukevat
konsernin valitsemaa strategiaa ja liiketoimintamallia
jatkuvan vuoropuhelun kautta. Sidosryhmien
näkemykset ja edut huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan strategiaa kehittäessä, ja Sampo-konserni pyrkii
edistämään toimintaansa ja suhdettaan sidosryhmiinsä
yhteistyön kautta. Esimerkkejä toteutetuista toimista
ovat parempi ulkoinen viestintä, asiakaspalvelu ja
sisäinen raportointi. Sampo-konsernin hallitukselle
viestitään sidosryhmien näkemyksistä ja eduista osana
säännöllistä hallitusraportointia ja aina tarvittaessa.
Sidosryhmäyhteistyö oman työvoiman, arvoketjun
työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanssa
Sampo-konsernin oman työvoiman edut, näkemykset ja
oikeudet ohjaavat ja tukevat yhtiön strategisia
päätöksiä. Sampo-konserni pyrkii rakentavaan,
luotettavaan ja avoimeen vuoropuheluun työntekijöiden
sekä näiden edustajien kanssa yhtiön kehittämiseksi ja
työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun
turvaamiseksi. Sampo-konserni pitää tärkeänä muun
muassa henkilöstön tyytyväisyyttä, terveyttä,
turvallisuutta, hyvinvointia, työn ja vapaa-ajan
tasapainoa, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja
osallisuutta (Diversity, equity and inclusion, DEI) sekä
ammatillista kehitystä.
Sampo-konserni käy olennaisista aiheista välillisesti
vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden kanssa
alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja
yritysasiakkaiden kautta. Arvoketjun työntekijöiden
näkökulmat tarjoavat tärkeää tietoa konsernin
toiminnan ja liikesuhteiden vaikutuksista ihmisoikeuksiin
ja työkäytäntöihin, auttaen näiden tunnistamisessa ja
ymmärtämisessä. Yhteistyö arvoketjun työntekijöiden
kanssa on osa päivittäistä liiketoimintaa esimerkiksi due
diligence -prosessien kautta.
Sampo-konsernille kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeet,
mieltymykset ja hyvinvointi ovat keskeisiä strategiaa
ohjaavia tekijöitä, ja konsernin liiketoimintamalli
muotoutuu ensisijaisesti asiakkaiden etujen mukaisesti.
Sampo-konsernin vakuutustuotteita ja -palveluja
kehittävät ja toteuttavat työntekijät seuraavat jatkuvasti
asiakkaiden etuja ja ottavat ne huomioon. Sampo-
konsernin työntekijöiden, alihankkijoiden ja muiden
liikekumppaneiden näkemykset täydentävät asiakkaiden
etujen huomioimista konsernin liiketoimintamallin ja
strategian muotoilussa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
65
Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu
Sampo-konserni
Sidosryhmä
Keskustelupaikka ja arvioitu keskustelutiheys
Esimerkkejä keskustelunaiheista
Sijoittajat (nykyiset ja potentiaaliset
osakkeenomistajat ja velkasijoittajat)
• Yhtiökokous (vuosittainen)
• Pääomamarkkinapäivä (vuosittainen tai harvemmin)
• Roadshow’t (neljännesvuosittainen)
• Seminaarit (neljännesvuosittainen)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)
• Taloudellinen tulos ja tavoitteet
• Strategia ja konsernirakenne
• Lainsäädännön kehitys
• Ilmastotavoitteet
• Johdon palkitseminen
• Vastuullisuus yleisesti
Asiakkaat
• Yleiset asiakaskontaktipisteet, esim. verkkosivu, chat,
asiakaspalvelukeskus (24/7 tai päivittäinen)
• Asiakaspalautekanavat (24/7)
• Asiakastyytyväisyyskyselyt (24/7 tai päivittäinen)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)
• Asiakasvaltuutettu (päivittäinen)
• Tapahtumat (vaihteleva)
• Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
• Tuotteet ja palvelut
• Vahingontorjunta ja korvausten käsittely
• Vastuullisuus yleisesti
• Yleinen markkinatilanne
• Vastuulliset liiketoimintakäytännöt
Henkilöstö
• Henkilöstötyytyväisyyskyselyt (puolivuosittainen/vuosittainen)
• Kehityskeskustelut ja muu vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa
(vaihteleva)
• Työympäristötoimikunnat (vaihteleva)
• Tapaamiset ammattiliittojen ja henkilöstön edustajien kanssa
(vaihteleva)
• Työntekijöiden edustus- ja kuulemisfoorumit (vaihteleva)
• Työntekijöiden roadshow-tapahtumat (tarvittaessa)
• Sosiaaliset tapahtumat (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Syrjimättömyys
• Monimuotoisuus ja osallisuus
• Muutokset konsernirakenteessa
• Henkilöstötyytyväisyyskyselyt
• Suoriutuminen ja kehityssuunnitelmat
• Vastuullinen työympäristö
Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit (esim.
analyytikot, luokituslaitokset)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)
• Tapahtumat (vaihteleva)
• Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Toimitusketjun hallinta (esim. tavoitteet, tulos,
vastuullisuusnäkökohdat)
• Muutokset konsernirakenteessa
• Tulevaisuuden suunnitelmat
• Tuotteet ja palvelut
Sijoituskohteena olevat yhtiöt
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (vaihteleva)
• Sijoituskohteena olevien yhtiöiden yhtiökokoukset (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Yleinen markkinatilanne
• Lainsäädännön kehitys
• Vastuullisuus yleisesti
Paikalliset yhteisöt (esim. viranomaiset, valvojat,
toimialajärjestöt, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt,
suuri yleisö, media)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)
• Tapahtumat (vaihteleva)
• Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Lainsäädännön kehitys
• Vastuullisuus yleisesti
• Ilmastonmuutos
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
66
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konserni on tehnyt CSRD:n edellyttämän
kaksoisolennaisuusarvioinnin, jonka tulokset on esitetty
Kaksoisolennaisuusmatriisi-kuvassa.
Kestävyyskysymyksiin liittyvä resilienssi varmistetaan
Sampo-konsernissa mukauttamalla jatkuvasti
riskiarviointia ja hinnoittelustrategioita esiin nousevien
kestävyystekijöiden huomioon ottamiseksi. Näin
pyritään varmistamaan liiketoiminnan pitkän aikavälin
kannattavuus ja vakaus. Strategian ja liiketoimintamallin
mukauttaminen kestävyyskysymykset huomioiden on
Sampo-konsernille kriittistä asiakkaiden luottamuksen
ylläpitämisen ja taloudellisten riskien hillitsemisen
kannalta, ja konserni panostaa jatkuvasti henkilöstöönsä
sekä teknologiaan varmistaakseen kilpailuetunsa
säilymisen. Yhdessä huolellisen riskienhallinnan kanssa
tämä mahdollistaa Sampo-konsernille laadukkaan
asiakaskokemuksen tarjoamisen, houkuttelevat tuotot ja
vahvan taloudellisen resilienssin. Resilienssi olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kohtaan
arvioidaan osana Sampo-konsernin olemassa olevia
vastuullisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja strategian
kehittämisen prosesseja. Lisätietoja Sampo-konsernin
strategian ja liiketoimintamallin vuorovaikutuksesta
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
kanssa löytyy kunkin aihekohtaisen ESRS-standardin
Strategia-osiosta.
Kaksoisolennaisuusmatriisi
Sampo-konserni
25_7_2_Kaksoislennaisuusmatriisi.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
67
Vuosi 2024 on ensimmäinen raportointivuosi
kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisen jälkeen,
joten Sampo-konserni ei raportoi muutoksista
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki vuoden 2024
Kestävyysselvityksessä raportoidut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet on käsitelty ESRS-standardeissa, eikä
Sampo-konserni sisällytä yhteisökohtaisia tietoja tähän
selvitykseen. Sampo-konserni on kuitenkin ottanut
käyttöön yhteisökohtaisia mittareita täydentääkseen
ESRS-standardeihin E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun
työntekijät sekä S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät liittyviä
tiedonantovaatimuksia. Olennaisuusarvioinnissa
havaittujen riskien ja mahdollisuuksien perusteella
Sampo-konserni ei odota seuraavan raportointikauden
aikana tapahtuvan olennaisia oikaisuja varojen ja
velkojen kirjanpitoarvoihin tilinpäätöksessä.
Seuraavaksi on esitetty lyhyt tiivistelmä olennaisista
kestävyysaiheista. Yksityiskohtaisempi selvitys
olennaisista aiheista, niihin liittyvistä vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista sekä Sampo-konsernin
lähestymistavasta näiden hallintaan on esitetty tässä
Kestävyysselvityksessä kunkin aihekohtaisen ESRS-
standardin alussa.
Ilmastonmuutos
Sampo-konsernin oman toiminnan vaikutus ilmastoon
on pieni, koska konsernin suorat
kasvihuonekaasupäästöt ovat suhteellisen matalat. Kun
huomioidaan koko arvoketju, mukaan lukien sijoitukset
ja alihankkijat, kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamat
ilmastovaikutukset ovat suuremmat. Sampo-konserni on
tunnistanut sekä ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä että
siirtymäriskejä. Fyysisiä riskejä ovat yleistyvät ja yhä
vakavammat luonnonkatastrofit sekä muuttuvat
säätrendit, jotka voivat johtaa kasvaviin esimerkiksi
myrskyjen ja tulvien aiheuttamiin korvausvaatimuksiin.
Siirtymäriskit syntyvät puolestaan siirtymästä
vähähiiliseen talouteen. Näitä riskejä ajavat sääntely-
ympäristön muutokset, uudet teknologiat, muuttuva
asiakaskäyttäytyminen sekä kasvava kiinnostus ja huoli
ympäristöasioita kohtaan. Ilmastoon liittyy myös
mahdollisuuksia esimerkiksi vakuuttamisen kautta.
Sampo-konserni voi hyödyntää sellaisten
vakuutustuotteiden ja -palvelujen mahdollisesti
kasvavaa kysyntää, jotka suojaavat fyysisiltä riskeiltä ja
tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Sampo-konserni käyttää resursseja liiketoiminnassaan,
erityisesti korvauskäsittelyssä. Resurssien käyttö
aiheuttaa luontaisesti negatiivisia ympäristövaikutuksia,
joita Sampo-konserni voi hillitä ottamalla käyttöön ja
lisäämällä kiertotalouden mukaisia toimintoja
tuotekehityksessä ja korvauskäsittelyssä. Kiertotalouden
hyödyntäminen voi myös pitkällä aikavälillä johtaa
kustannussäästöihin, kun neitseellisten resurssien käyttö
vähenee.
Oma työvoima
Sampo-konserni pyrkii luomaan mahdollisuuksia
tarjoavan työympäristön, joka edistää luovuutta,
innovatiivisuutta ja hyvinvointia, tukee
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
sekä kannustaa työntekijöitä heidän urapoluillaan ja luo
näin myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kun työntekijät
kokevat kuuluvansa osaksi organisaatiota, he viihtyvät
todennäköisemmin pidempään. Työntekijöiden
odotusten laiminlyönti voi johtaa henkilöstön
vaihtuvuuden kasvuun ja vaikeuksiin saada osaavaa
työvoimaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa taloudellisia
riskejä.
Arvoketjun työntekijät
Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun
työntekijöihin erityisesti sen arvoketjun loppupäässä
olevien alihankkijoiden (esim.
korvauskäsittelytoimintojen alihankkijat),
liikekumppaneiden, yritysasiakkaiden ja sijoituskohteena
olevien yhtiöiden kautta. Työkäytäntöihin ja
ihmisoikeuksiin liittyvien kielteisten vaikutusten riskiä
voidaan pienentää tehokkailla politiikoilla ja
hallintorakenteilla, mutta niitä ei voida kokonaan
poistaa. Lisääntyvän sääntelyn ja mahdollisten
mainehaasteiden vuoksi kielteiset vaikutukset voivat
aiheuttaa myös taloudellisia riskejä.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Sampo-konserni voi vaikuttaa positiivisesti kuluttajien ja
loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen huolellisen
riskienhallinnan ja kurinalaisen vakuuttamisen kautta,
mikä luo konsernille liiketoimintamahdollisuuksia.
Asiakkaiden odotusten täyttämättä jättäminen
esimerkiksi tietosuojan tai myyntikäytäntöjen osalta voi
puolestaan aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia Sampo-
konsernin asiakkaille ja siten luoda konsernille
taloudellisia ja maineriskejä.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Vastuullista hallintotapaa ja vakaita
liiketoimintakäytäntöjä pidetään Sampo-konsernissa
lähtökohtana. Sampo-konserni voi tukea yhteiskunnan
yleistä turvallisuutta edistämällä esimerkiksi korruption
ja lahjonnan torjuntaan sekä riskienhallintaan liittyviä
korkeita vaatimuksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
68
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin
tarkoituksena oli tunnistaa kestävyysaiheet, jotka voivat
johtaa sellaisiin riskeihin tai mahdollisuuksiin, jotka
vaikuttavat Sampo-konsernin kykyyn luoda ja ylläpitää
arvoa (taloudellinen olennaisuus), sekä konsernin
liiketoimintaan liittyvät kestävyysaiheet, joilla voi olla
myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan,
ihmisiin tai ympäristöön (vaikutusten olennaisuus).
Kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistettiin
olennaiset aiheet, joista Sampo-konserni raportoi tässä
Kestävyysselvityksessä. Arviointi tehtiin yhteistyössä
ulkoisen kumppanin kanssa, ja työtä ja sen tuloksia
esiteltiin Sampo-konsernin tarkastusvaliokunnalle ja
hallitukselle projektin edetessä.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytetty metodologia
noudattaa lain vaatimuksia ja Euroopan
tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän
(EFRAG) ohjeistuksia.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin ensimmäisessä vaiheessa
tunnistettiin alustava lista Sampo-konsernille
mahdollisesti olennaisista kestävyysaiheista. Lista
perustui muun muassa ESRS-standardeihin, GRI-
viitekehykseen, vakuutusalan SASB-standardiin,
toimialakartoitukseen, media- ja megatrendianalyysiin,
Sampo-konsernin aikaisempaan olennaisuusarviointiin,
ESG-luokituksiin ja -raportteihin, tietoihin Sampo-
konsernin sijoituksista sekä sijoittajatapaamisiin ja
-palautteeseen.
Kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseen osallistui työpajojen
kautta henkilöitä vastuullisuus-, riskienhallinta-, HR-,
strategia- ja sijoittajasuhdeyksiköistä. Tunnistetut
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kartoitettiin niiden
arvioidun sijainnin perusteella Sampo-konsernin
arvoketjussa. Lisäksi määriteltiin, millä aikahorisonteilla
(lyhyt aikaväli: alle 1 vuosi, keskipitkä aikaväli: 1–5 vuotta
tai pitkä aikaväli: yli 5 vuotta) voidaan olettaa, että
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet realisoituvat.
Jokainen Sampo-konsernin yhtiö teki oman
kaksoisolennaisuusarvioinnin samanaikaisesti
konsernitason arvioinnin kanssa. Yhtiökohtaisten
arviointien tuloksia verrattiin konsernitason tuloksiin
konsernitasoisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, ja
jotta kaikki olennaiset aiheet tulivat varmasti
huomioiduiksi. Sampo-konsernin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa korostuu konsernitason
näkemys, minkä vuoksi yksittäisten konserniyhtiöiden
omien olennaisuusarviointien tarkat tulokset voivat
poiketa konsernitason arvioinnista.
Vaikutusten arvioinnissa Sampo-konserni hyödynsi
sidosryhmien kanssa säännöllisesti käytävää
vuoropuhelua sekä konsernin olemassa olevien kanavien
kautta jatkuvasti kerättävää tietoa vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien näkökulmista. Yhteiskunnallisten
vaikutusten osalta Sampo-konserni käytti konsernin
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tuloksia, jotta
vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmat
tulivat huomioiduksi. Sampo-konsernin tärkeimmät
sidosryhmät ja sidosryhmien kanssa käytävän
vuoropuhelun kanavat on kuvattu tässä
Kestävyysselvityksessä (s. 64).
Vaikutusten olennaisuutta arvioidessaan Sampo-
konserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan, ovatko
niiden vaikutukset yhteiskuntaan, ihmisiin tai
ympäristöön myönteisiä vai kielteisiä ja ovatko ne
tosiasiallisia vai mahdollisia. Kunkin aiheen vaikutusten
olennaisuuden määrittämisessä käytetyt kriteerit olivat
mittakaava ja laaja-alaisuus. Kielteisten vaikutusten
osalta arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen
korjaamaton luonne. Mahdollisten myönteisten ja
kielteisten vaikutusten osalta Sampo-konserni arvioi
vaikutuksen toteutumisen todennäköisyyden.
Taloudellista olennaisuutta arvioidessaan Sampo-
konserni luokitteli kestävyysaiheet sen mukaan,
aiheuttavatko ne mahdollisesti enemmän riskejä vai
mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja arvonluonnille.
Sampo-konsernin liiketoiminnassa tunnistetut
kestävyysaiheisiin liittyvät vaikutukset ja riippuvuudet
toimivat lähtökohtana riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisessa. Kunkin aiheen taloudellisen
olennaisuuden määrittelyssä käytetyt kriteerit olivat
taloudellisten vaikutusten mahdollinen suuruus ja
toteutumisen todennäköisyys.
Olennaisuudelle asetetut kynnysarvot perustuvat
vaikutusten vakavuuden/taloudellisen vaikutuksen ja
todennäköisyyden kvantitatiiviseen arviointiin, ja niiden
asettamisessa hyödynnettiin mukana olevien
sidosryhmien asiantuntemusta ja näkökulmia. Sampo-
konserni määritti kynnysarvot erikseen vaikutusten
olennaisuudelle ja taloudelliselle olennaisuudelle.
Taloudellisen olennaisuuden kynnysarvoa arvioitaessa
huomioitiin muun muassa vaikutuksen laajuus (koskeeko
vaikutus kaikkia konserniyhtiöitä) sekä mahdollinen
vaikutus Sampo-konsernin maineeseen ja osakekurssiin.
Kestävyysaiheet, joihin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arvioitu vakavuus/taloudellinen
vaikutus ja todennäköisyys ylittivät asetetut
kynnysarvot, todettiin olennaisiksi.
Sampo-konserni arvioi jokaisen soveltuvan kriteerin
tietylle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle samalla
asteikolla, ja täydensi kvantitatiivista arviointia
laadullisilla kuvauksilla. Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arvioinnista keskusteltiin työpajoissa
sisäisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien Sampo-
konsernin yhtiöiden edustajat. Sampo-konsernin hallitus
ja sen tarkastusvaliokunta vahvistivat
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
69
kaksoisolennaisuusarvioinnin lopulliset tulokset osana
Kestävyysselvityksestä raportointia.
Kestävyysaiheisiin liittyvät riskit ovat osa Sampo-
konsernin yleistä riskienhallintaa ja noudattavat samaa
riskienhallintaprosessia kuin konsernin muut riskit.
Osana kokonaisriskienhallintaa tunnistetut
kestävyysriskit otettiin huomioon
kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Tunnistetut vaikutukset
huomioidaan ja niihin puututaan epäsuorasti Sampo-
konsernin riskienhallintaprosessin kautta silloin, kun ne
liittyvät konsernin riskeihin.
Sampo-konserni oli jo integroinut
kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut
merkittävimmät riskit ja mahdollisuudet konsernin
yleisiin riskienhallintajärjestelmiin. Sampo-konsernin
kestävyyteen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamis-,
arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu konsernin
johtamiskäytäntöihin, millä varmistetaan strateginen
linjaus liiketoiminnan tavoitteiden ja operatiivisten
päätösten kanssa.
Tässä Kestävyysselvityksessä on kuvattu Sampo-
konsernin ensimmäinen kaksoisolennaisuusarviointi,
joten arvioinnin suorittamisessa ei ole tapahtunut
muutoksia aikaisempiin raportointikausiin verrattuna.
Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarviointi käydään
läpi vuosittain, ja prosessissa tai tuloksissa tapahtuneet
muutokset raportoidaan tulevissa
kestävyysselvityksissä.
Täydentävät kuvaukset prosesseista ympäristöön ja
hallintotapaan liittyvien aiheiden osalta
Ilmastonmuutos
Kaksoisolennaisuusarvioinnin lisäksi Sampo-konserni
hyödyntää ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa
kasvihuonekaasupäästölaskelmia, ilmastoon liittyviä
skenaarioanalyysejä ja erilaisia
riskienhallintamenetelmiä, kuten sisäistä mallia, hinta-
analyysejä, stressitestejä ja herkkyysanalyysejä.
Ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
tunnistaessaan Sampo-konserni on huomioinut sekä
oman toiminnan että yhtiön arvoketjun.
Sampo-konserni arvioi ilmastoon liittyviä fyysisiä ja
siirtymäriskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan
osana olemassa olevia riskienhallintakäytäntöjä. Näitä
ovat esimerkiksi konsernitasoiset sekä yhtiökohtaiset
stressitestit ja skenaarioanalyysit, joissa
luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan kasvavan.
Konsernitason skenaarioanalyysin laajuus, menetelmä ja
tulokset on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä (s. 78).
Riskit syntyvät lyhyellä aikavälillä muutoksista
korvaustiheydessä ja/tai muutoksista jo nyt
Pohjoismaissa esiintyvien fyysisten riskien, kuten
myrskyjen, tulvien, rankkasateiden, maanvyörymien,
eroosion tai helleaaltojen vakavuudessa. Lisääntyneet
säästä johtuvat vahingot kasvattavat todennäköisesti
vahinkovakuuttajien altistumista riskeille keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit liittyvät sääntely-
ympäristön muutoksiin, uuteen teknologiaan,
muuttuvaan asiakaskäyttäytymiseen ja sidosryhmien
huolenaiheisiin. Sampo-konsernin vakuuttamat yritykset
voivat altistua esimerkiksi oikeusprosesseille
ilmastonmuutokseen liittyvien uusien säädösten vuoksi,
mikä voi johtaa suurempiin korvauskustannuksiin
vastuuvakuutuksissa. Sidosryhmien, kuten sijoittajien,
asiakkaiden ja jälleenvakuuttajien, lisääntynyt huoli voi
johtaa due diligence -kustannusten kasvuun ja
liikesuhteiden lopettamiseen tiettyjen alihankkijoiden ja
asiakkaiden kanssa.
Sampo-konserni on myös tunnistanut
ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia
esimerkiksi vakuutustoiminnassa ja sijoitettaessa uusiin
vihreisiin teknologioihin. Lisääntyneet fyysiset
ilmastoriskit saattavat myös kasvattaa riskeihin
varautumiseen tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
suunnattujen vakuutustuotteiden ja -palvelujen
kysyntää. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen
on osa Sampo-konsernin normaalia liiketoiminnan
kehitys- ja innovaatiotyötä. Riskienhallintapalvelut ovat
jo osa Sampo-konsernin palveluja sekä yritys- että
henkilöasiakkaille.
Pilaantuminen ja Vesivarat ja merten luonnonvarat
Sampo-konserni on arvioinut, että pilaantuminen ja
vesivarat ja merten luonnonvarat eivät lukeudu
vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin
kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole
kokonaisvaltaisesti seulonut varojaan, liiketoimintaansa
ja toimipakkojensa sijaintia tai järjestänyt kuulemisia
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa näiden
aiheiden osalta.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Sampo-konserni on arvioinut, että luonnon
monimuotoisuus ja ekosysteemit ei lukeudu
vahinkovakuutusalalla toimivan yrityksen olennaisimpiin
kestävyysaiheisiin. Tämän takia konserni ei ole
kokonaisvaltaisesti seulonut toimipaikkojensa sijaintia ja
arvoketjuaan tai järjestänyt kuulemisia vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kanssa aiheen osalta.
Sampo-konsernin merkittävimmät biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät
vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
70
liittyvät sen arvoketjuun, pääasiassa vakuutus- ja
sijoitustoimintaan. Sampo-konserni on suorittanut
sijoitussalkulleen alustavan seulonnan arvioidakseen
altistumistaan biodiversiteettivaikutuksiin ja -riskeihin
liittyville toimialoille. Sampo-konserni pyrkii kehittämään
tiedonkeruutaan ja raportointiaan arvioinnin tulosten
perusteella.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisprosessissa on keskitytty Sampo-
konsernissa jo olemassa olevaan tietoon. Sampo-
konsernin toimialasta, liiketoimintamallista ja rajallisesta
resurssien käytöstä omassa toiminnassa johtuen,
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei ole erikseen
tunnistettu resurssien käytön ja kiertotalouden
näkökulmasta. Sampo-konsernilla on sidosryhmä­
vuoropuheluun useita kanavia, joissa erilaisia aiheita,
mukaan lukien kiertotalous ja resurssien käyttö, voidaan
nostaa esille (s. 65). Sampo-konserni on arvioinut, että
resurssien käytöllä on luonnostaan negatiivinen vaikutus
ympäristöön, mutta konserni voi omilla toimillaan
lieventää vaikutusten vakavuutta.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Tunnistaessaan ja arvioidessaan olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia Sampo-konserni on arvioinut
toimintansa maantieteellistä kontekstia ottaen
huomioon vaikutuksiin mahdollisesti vaikuttavan
sääntely-ympäristön. Sampo-konsernin vakuutus­
palvelujen luonnetta, mukaan lukien tuotetarjontaa ja
palvelujen toimitustapoja, on arvioitu todellisten ja
mahdollisten vaikutusten tunnistamiseksi. Sampo-
konserni on tunnistanut vahinkovakuutusalalle tyypilliset
riskit ja mahdollisuudet.
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon
otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Sampo-konserni raportoi kaksoisolennaisuusarvioinnin
tulosten perusteella olennaiset tiedonantovaatimukset
liittyen aihekohtaisiin ESRS-standardeihin E1
Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1
Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat
ja loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
osana tätä Kestävyysselvitystä. ESRS:n aihekohtaisten
standardien kattamien olennaisten kestävyysaiheiden
lisäksi Sampo-konserni on tunnistanut vastuullisen
vakuutus- ja sijoitustoiminnan olennaisiksi aiheiksi.
Sampo-konserni ei raportoi näihin aiheisiin liittyviä
yhteisökohtaisia tietoja, mutta niitä käsitellään
soveltuvin osin aihekohtaisten ESRS-standardien E1
Ilmastonmuutos, S2 Arvoketjun työntekijät ja S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät alla. Luettelo tässä
Kestävyysselvityksessä raportoiduista tiedonanto­
vaatimuksista on esitetty ESRS-sisältöindeksissä
liitteessä 1 (s. 119).
Kaksoisolennaisuusarviointiin perustuen Sampo-
konserni ei raportoi ESRS-standardin E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit tiedonanto­
vaatimuksia. Sampo-konsernin sisäisen arvion ja
ulkoisen sidosryhmäpalautteen perusteella aihe ei ole
tällä hetkellä olennaisimpien aiheiden joukossa. Lisäksi
ESRS-standardin asettamat tiedonanto­vaatimukset
eivät monissa tapauksissa sovellu vakuutusalan
yrityksille. Tästä huolimatta biologinen monimuotoisuus
ja ekosysteemit on aihe, jota Sampo-konserni seuraa ja
jonka parissa se työskentelee tiiviisti, ja aihe liittyy myös
konsernin ilmastotyöhön ja -raportointiin. Sampo-
konserni arvioi aiheen olennaisuuden ja
raportointivaatimukset uudelleen tulevina vuosina.
ESRS-standardin S3 Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt tiedonantovaatimukset on myös jätetty pois
tästä Kestävyysselvityksestä. Pääasiassa Pohjoismaissa
toimivana vahinkovakuutusyhtiönä Sampo-konsernin
suoria vaikutuksia esimerkiksi asianmukaisiin
asuinoloihin ja sananvapauteen pidettiin rajallisina.
Sampo-konserni kuitenkin raportoi sidosryhmä­
yhteistyöstään osana ESRS 2 -standardia ja huomioi
raportoinnissaan vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin liittyvät aiheet soveltuvin osin.
Sampo-konserni ei raportoi ESRS-standardien E2
Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
tiedonantovaatimuksia, koska näihin aiheisiin liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ei ole arvioitu
olevan konsernille olennaisia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
71
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka muuntaa
EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet tiettyjä taloudellisia
toimintoja koskeviksi kriteereiksi sijoitustarkoitukseen.
Taksonomian perusperiaate on, että jotta taloudellista
toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä
(taksonomian mukainen), sen on merkittävästi
edistettävä ainakin yhtä EU:n ilmasto- ja
ympäristötavoitteista. Tavoitteet ovat
ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen,
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Samaan
aikaan taloudellinen toiminta ei kuitenkaan saa
merkittävästi vahingoittaa mitään näistä tavoitteista, ja
sen on noudatettava tiettyjä vähimmäistason
suojatoimia. Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa
delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan kriteerit
(tekniset arviointikriteerit) toiminnalle, joka edistää
merkittävästi positiivisia ympäristövaikutuksia.
Yhtiöiden on raportoitava toimintansa
taksonomiakelpoisuus (eli kattaako taksonomian
ilmastoa koskeva delegoitu säädös kyseessä olevan
taloudellisen toiminnan) ja taksonomian mukaisuus (eli
täyttääkö taloudellinen toiminta tekniset kriteerit, jotka
koskevat i) tavoitteiden merkittävää edistämistä, ii)
merkittävän haitan aiheuttamista ja iii) vähimmäistason
suojatoimien noudattamista).
Vakuutusyhtiöiden on raportoitava tulosindikaattorit
vastuullisesta vakuutustoiminnasta ja vastuullisesta
sijoitustoiminnasta. Näistä ensimmäisellä tarkoitetaan
taksonomian mukaisesti ympäristön kannalta kestävien
vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksujen osuutta
kaikista vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista ja
jälkimmäisellä vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan
sijoituksia, joilla rahoitetaan ympäristön kannalta
kestävää taloudellista toimintaa tai jotka liittyvät
tällaiseen toimintaan, suhteessa vakuuttajan tai
jälleenvakuuttajan kaikkiin sijoituksiin.
Sampo-konsernin taksonomian mukaisten taloudellisten
toimintojen painotetut keskiarvot sekä vakuutus- että
sijoitustoiminta huomioiden olivat 1,3 prosenttia
(liikevaihtoon perustuen) ja 1,3 prosenttia
(pääomamenoihin perustuen) vuonna 2024.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
72
Vakuutustoiminta
Vahinkovakuuttaminen ja jälleenvakuuttaminen on
määritelty EU-taksonomiassa ilmastonmuutokseen
sopeutumista mahdollistaviksi toiminnoiksi. Tämän
selvityksen laadintahetkellä EU-taksonomiassa ei ole
määritelty muita ympäristötavoitteita
vakuutustoiminnalle.
Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa
säädöksissä tarkoitettuun vahinkovakuutustoimintaan
kuuluvat sairauskuluvakuutus, vakuutus ansiotulon
menetyksen varalta, työntekijäin tapaturmavakuutus,
moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, muu
moottoriajoneuvovakuutus, meri-, ilmailu- ja
kuljetusvakuutus, palo- ja muu
omaisuusvahinkovakuutus ja matka-apu.
Laskentatapa
Jotta vahinkovakuutustoiminta voidaan määritellä
taksonomiakelpoiseksi, sen tulee kattaa ilmastoon
liittyvät vaarat (esim. tulvat, maanvyörymät,
lämpörasitus). Sampo-konserni noudattaa
laskennassaan 21.12.2023 julkaistua Euroopan komission
tiedonantoa liittyen taksonomia-asetuksen 8 artiklan
nojalla annetun taksonomiaraportointia koskevan
delegoidun asetuksen tulkintaan. Tämä tarkoittaa, että
Sampo-konserni raportoi taksonomiakelpoisina
ainoastaan ne vakuutusmaksutulot, jotka liittyvät
suoraan ilmastovaarojen kattamiseen.
Vakuutusmaksutulot joiden osalta Sampo-konserni ei
ole saanut tarvittavia tietoja ilmastoon liittyvistä
vaaroista, raportoidaan ei-taksonomiakelpoisina.
Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella
ympäristön kannalta kestäväksi (taksonomian
mukaiseksi), sen tulee täyttää seuraavat tekniset
arviointikriteerit:
• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä
edistäminen:
– Johtajuus ilmastoriskien mallintamisessa ja
hinnoittelussa
– Tuotesuunnittelu
– Innovatiiviset vakuutusturvaratkaisut
– Tietojen yhteiskäyttö
– Korkea palvelutaso katastrofin jälkeisessä
tilanteessa
• Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä “Ei
merkittävää haittaa” -kriteeri: Toiminta ei sisällä
fossiilisten polttoaineiden hankintaa, varastointia,
kuljetusta tai valmistusta koskevia vakuutuksia eikä
tällaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen,
kiinteistöjen tai muun omaisuuden vakuuttamista.
Arvioidessaan taksonomian mukaisuutta Sampo-
konserni on keskittynyt ilmastonmuutokseen
sopeutumisen kannalta olennaisimpiin tuotteisiin, jotka
liittyvät pääasiassa palo- ja muihin omaisuusvahinko­
vakuutuksiin. Tuotteille, joiden havaittiin mahdollisesti
täyttävän tekniset arviointikriteerit, toteutettiin tarkempi
analyysi (esim. vakuutussopimuksen, maan tai
ominaisuuden perusteella), jotta tunnistettiin
taksonomian mukaisuuden määritelmät täyttävät
vakuutusmaksut. Taksonomian mukaisiksi laskettiin vain
näiden vakuutusmaksujen ilmastovaarojen kattamiseen
liittyvä osuus.
“Ei merkittävää haittaa” -kriteerin täyttymisen
arvioinnissa Sampo-konserni on käyttänyt NACE-
koodeja erotellakseen sopimukset, jotka voivat liittyä
fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin,
kuljetukseen tai valmistukseen, ja jotka jätetään
laskennassa taksonomian mukaisten vakuutusmaksujen
ulkopuolelle. Arviointi on suoritettu Sampo-konsernin
suur- ja yritysasiakkaille.
Jotta taloudellinen toiminta voidaan määritellä
taksonomian mukaiseksi, toimintaa harjoittavan
yrityksen tulee täyttää myös vähimmäistason
suojatoimet. Nämä ovat huolellisuusvelvoitteita ja
korjaustoimia, joiden toimeenpanolla yritys varmistaa
toimintansa olevan linjassa OECD:n monikansallisten
yritysten toimintaohjeiden sekä YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Sampo-
konserni on toimeenpannut tarvittavat politiikat ja
tehnyt toimia täyttääkseen suojatoimet. Sampo-
konserni on esimerkiksi toteuttanut
ihmisoikeusvaikutustenarvioinnin ja varmistaa jatkuvasti,
että asianmukaisia ihmisoikeuksiin liittyviä due diligence
-prosesseja ylläpidetään ja kehitetään. Osana
taksonomian mukaisuuden arviointia Sampo-konsernin
yhtiöt ovat myös erikseen arvioineet vähimmäistason
suojatoimien täyttymistä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
73
Vakuuttamisen tulosindikaattorit
Edellä mainittuihin tulkintoihin perustuva analyysi
osoittaa, että vuonna 2024 yhteensä 3,0 prosenttia
(2,2 vuonna 2023) Sampo-konsernin kaikista
vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista oli
taksonomiakelpoista ja 1,3 prosenttia (1,0 vuonna 2023)
taksonomian mukaista. Kaikki taksonomian mukaiset
vakuutusmaksut liittyvät palo- ja muuhun
omaisuusvahinkovakuutustoimintaan. Sampo-konserni
pystyi vuonna 2024 kasvattamaan taksonomian
mukaisten vakuutusmaksutulojen osuutta Ifin
omaisuusvakuutusten kasvaneen taksonomian
mukaisuuden ja Topdanmarkin kotivakuutuksiin tehtyjen
muutosten ansiosta.
Sampo-konserni jatkaa EU-taksonomian sisällyttämistä
liiketoimintastrategiaansa ja tuotekehitysprosesseihinsa,
sekä tarkastelee markkinaodotuksia ja asiakkaiden
tarpeita tähän liittyen. Tulevina vuosina Sampo-
konsernin tavoitteena on kasvattaa taksonomian
mukaisen toiminnan osuutta vakuutusportfoliossaan.
Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta
Sampo-konserni
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen
merkittävä edistäminen
Ei merkittävää haittaa
Taloudelliset toiminnat
Absoluuttiset
vakuutusmaksut,
2024
Osuus
vakuutus-
maksuista,
2024
Osuus
vakuutus-
maksuista,
2023
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Vesivarat ja
merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
ja ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
(milj. e)
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset
vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
(ympäristön kannalta kestävät)
127
1,3%
1,0%
K
K
K
K
K
K
A.1.1 joista jälleenvakuutettuja
—
—%
—%
K
K
K
K
K
K
A.1.2 joista
jälleenvakuutustoiminnasta johtuvia
—
—%
—%
K
K
K
K
K
K
A.1.2.1 joista jälleenvakuutettuja
(edelleenvakuutus)
—
—%
—%
K
K
K
K
K
K
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset
muttei ympäristön kannalta kestävät
(muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
161
1,7%
1,2%
B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset
vahinkovakuutus- ja
vahinkojälleenvakuutustoiminnat
9 216
97,0%
97,8%
Yhteensä (A.1+A.2+B)
9 504
100,0%
100,0%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
74
Sijoitustoiminta
EU-taksonomia edellyttää, että vakuutusyhtiöt
ilmoittavat taksonomiakelpoisten ja taksonomian
mukaisten sijoitusten osuuden sijoitusvaroistaan.
Tämäntyyppinen salkkutason raportointi edellyttää
kaikkien omistusten arviointia ja analysointia suhteessa
taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan.
Laskentatapa
Sampo-konserni analysoi kaiken sijoitusvarallisuuden,
lukuun ottamatta valtioihin (ml. keskushallinnot ja
-pankit sekä ylikansalliset liikkeeseenlaskijat) liittyviä
sijoituksia, jotka on raportointivaatimusten mukaisesti
jätettävä analyysin ulkopuolelle. Sampo-konsernin
analyysissä kuntiin liittyviä sijoituksia ei luokiteltu
valtiosijoituksiksi. Johdannaiset ja sijoitukset yrityksiin,
jotka eivät kuulu muiden kuin taloudellisten tietojen
raportointia koskevan direktiivin 2013/34/EU
soveltamisalaan (nk. ei-NFRD-yritykset), jätettiin
raportointivaatimusten mukaisesti pois osoittajasta.
Lisäksi raportointivaatimukset velvoittavat
vakuutusyhtiöitä erittelemään, mikä osuus kaikista
sijoituksista on sellaisia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksen­
ottajat kantavat sijoitusriskin, ja mikä osuus on muita
sijoituksia. Sampo-konsernilla ei ole sijoituksia, joita
pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin.
Sampo-konsernin sijoitusten taksonomiaa koskeva
analyysi tehtiin ulkopuolisen palveluntarjoajan, ISS
ESG:n (ISS), toimittamien tietojen perusteella. ISS
selvitti, mitkä yritykset harjoittavat taksonomian piiriin
kuuluvaa taloudellista toimintaa, ja kaikki ISS:n
tuottamat taksonomiatunnusluvut perustuivat suoraan
yritysten omaan, taksonomiakelpoisuutta ja
taksonomian mukaisuutta koskevaan raportointiin.
Luvut tuotettiin yritysten liikevaihtoon ja pääoma­
menoihin perustuen. Arvopaperikohtaisen (esim.
kiinnelainat) taksonomiadatan ollessa puutteellista
suurin osa sijoituskohteena olevien arvopapereiden
taksonomialuvuista saatiin arvopaperin
liikkeeseenlaskijan taksonomiaraportoinnista.
Palveluntarjoaja tai Sampo-konserni ei muuttanut
millään tavalla yritysten raportoimia taksonomia­
kelpoisuus- ja taksonomian mukaisuuslukuja. Tämän
vuoksi taksonomialuvuissa voi olla epäjohdon­
mukaisuuksia (esim. taksonomian mukaisuusluvut
ympäristötavoitteittain eivät summaudu taksonomian
mukaisuuden kokonaislukuun).
Asianmukaiset sijoitusvarat analysoitiin
taksonomiaraportoinnin vaatimusten mukaisesti
käyttäen sekä palveluntarjoajan tuottamaa että muuta
arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin liittyvää dataa. Ei-
NFRD-yrityksiin tehdyt sijoitukset tunnistettiin ISS:n
tuottaman datan avulla. ISS ei kattanut kaikkia NFRD-
yrityksiä, minkä vuoksi sijoituksissa, joita ISS ei kattanut,
oli mahdollisesti tunnistamattomia NFRD-yrityksiä. EU-
maiden ja sen ulkopuolelle kuuluvat yritykset
tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden
maakoodien mukaan. Samaan tapaan rahoitusalan
yhtiöt tunnistettiin arvopapereiden liikkeeseen­
laskijoiden sisäisten toimialatietojen perusteella, joiden
avulla tunnistettiin yritysten päätoimiala (esim. NACE-
koodit). Rahastosijoitukset analysoitiin rahaston
läpivalaisun avulla (fund look-through, FLT), mikäli
tiedot olivat saatavilla. FLT-datassa rahaston alla olevat
sijoitukset on avattu mahdollisimman pitkälle. Osa FLT-
datasta päivitetään pidemmin aikavälein, joten EU-
taksonomialaskelmissa käytettiin viimeisimpiä saatavilla
olevia FLT-tietoja.
Sampo-konsernin reaaliomaisuus (aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt),
käteiset varat, osakkuusyhtiösijoitukset sekä
aineettomat hyödykkeet analysoitiin myös osana
muiden sijoitusten analyysia, ja ne on otettu mukaan
taksonomialaskennan nimittäjään.
Sampo-konsernin reaaliomaisuuden kohdalla ei löydetty
taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia
taloudellisia toimia. Kaikki osakkuusyhtiösijoitukset
liittyivät ei-NFRD-yrityksiin, minkä vuoksi niissä ei ollut
taksonomiakelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta.
Käteisvarat analysoitiin niiden vastapuolien mukaan,
mutta käteisvarojen luonteen takia (esim. käteis- ja
rahamarkkinainstrumentit) niissä ei ollut taksonomia­
kelpoisuutta tai taksonomian mukaisuutta. Aineettomien
hyödykkeiden osalta ei myöskään havaittu EU-
taksonomiaan liittyviä toimia.
Sijoittamisen tulosindikaattorit
Analyysin mukaan Sampo-konsernin laskennassa
31.12.2024 mukana olleista sijoituksista taksonomia­
kelpoisia oli liikevaihtoon perustuen 3,1 prosenttia (3,5
vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 3,6
prosenttia (4,2 vuonna 2023). Taksonomian mukaisia
sijoituksista oli liikevaihtoon perustuen 0,7 prosenttia
(0,7 vuonna 2023) ja pääomamenoihin perustuen 1,0
prosenttia (0,9 vuonna 2023). Raportoidut luvut ovat
odotetusti matalia, sillä suurin osa sijoituskohteina
olevista yrityksistä ei ole raportointivelvollisuuden
piirissä. Lisäksi yritysten raportoimat taksonomia­
kelpoisuus- ja taksonomian mukaisuusluvut olivat
yleisesti matalia.
Sampo-konserni raportoi delegoidun asetuksen (EU)
2022/1214 asettamat tulosindikaattorit liittyen fossiilisen
kaasun ja ydinenergian aloihin sijoitustoimintansa osalta.
Indikaattorit on esitetty tässä Kestävyysselvityksessä
liitteessä 3 (s. 126). Johtuen hyvin vähäisestä
altistumisesta näille sektoreille, tiedon saatavuuteen
liittyvistä rajoitteista ja tämänhetkisistä markkina­
käytännöistä Sampo-konserni on katsonut, että
tulosindikaattorit eivät ole soveltuvia yhtiön
vakuutustoiminnan osalta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
75
Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen sijoitustoiminta
Sampo-konserni, 31.12.2024
Milj. e
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten
kaikkien sellaisten sijoitusten arvon
painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät
niihin, suhteessa kaikkien keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset
painotetaan seuraavasti:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten
kaikkien luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen rahoitukseen suunnattujen tai
niihin liittyvien sijoitusten painotettu
keskimääräinen arvo. Yrityksiin tehdyt
sijoitukset painotetaan seuraavasti:
Liikevaihtoon perustuva:
0,7 %
Liikevaihtoon perustuva:
131
Pääomamenoihin perustuva:
1,0 %
Pääomamenoihin perustuva:
201
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien
omaisuuserien prosenttiosuus vakuutus- tai
jälleenvakuutusyritysten kaikista sijoituksista
(kaikista hoidettavina olevista varoista).
Lukuun ottamatta sijoituksia
julkisyhteisöihin.
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien
omaisuuserien rahallinen arvo. Lukuun
ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.
Kattamisaste:
94,4 %
Katettu määrä:
19 903
Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely
Johdannaisten prosenttiosuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Johdannaisten arvo rahamäärinä:
0,0 %
1
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
21,9 %
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
4 363
Rahoitusalan yritykset:
28,1 %
Rahoitusalan yritykset:
5 591
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen
tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n
ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin
ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin
liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
12,0 %
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
2 390
Rahoitusalan yritykset:
14,1 %
Rahoitusalan yritykset:
2 809
Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin EU:n rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
10,1 %
Muut kuin rahoitusalan
yritykset:
2 020
Rahoitusalan yritykset:
20,1 %
Rahoitusalan yritykset:
4 008
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
vastuiden osuus kaikista keskeisen
tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
vastuiden arvo:
19,7 %
3 921
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sijoituksista, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin1:
100,0 %
19 903
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia
taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
kokonaisarvoon 2:
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan ei-luokitusjärjestelmäkelpoisia
taloudellisia toimintoja2:
96,3 %
19 158
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia
mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia
taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen
tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien
kokonaisarvoon3:
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla
rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia
mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia
taloudellisia toimintoja3:
3,1 %
614
1 Taulukossa ilmoitettu luku sisältää kaikki tulosindikaattorin kattamat Sampo-konsernin sijoitukset
pois lukien ne, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat
kantavat sijoitusriskin. Näiden sijoitusten liikevaihtoon perustuva taksonomian mukaisuus on 0,7
prosenttia ja pääomamenoihin perustuva taksonomian mukaisuus on 1,0 prosenttia.
2 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 95,4
prosenttia.
3 Taulukossa on ilmoitettu liikevaihtoon perustuva luku. Pääomamenoihin perustuva luku on 3,6
prosenttia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
76
Täydentävät lisätiedot: Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän
mukaisten vastuiden osuus kaikista
keskeisen tulosindikaattorin kattamista
omaisuuseristä:
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan
yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan
yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän
mukaisten vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva:
0,6 %
Liikevaihtoon perustuva:
121
Pääomamenoihin perustuva:
0,9 %
Pääomamenoihin perustuva:
185
Rahoitusalan yritykset:
Rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva:
0,1 %
Liikevaihtoon perustuva:
10
Pääomamenoihin perustuva:
0,1 %
Pääomamenoihin perustuva:
16
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sijoituksista, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen
sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu
luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen
rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät
ole sijoituksia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:
Liikevaihtoon perustuva:
0,7 %
Liikevaihtoon perustuva:
131
Pääomamenoihin perustuva:
1,0 %
Pääomamenoihin perustuva:
201
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden
osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin
kattamista omaisuuseristä:
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien
luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden
arvo suhteessa kaikkiin keskeisen
tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:
Liikevaihtoon perustuva:
— %
Liikevaihtoon perustuva:
—
Pääomamenoihin perustuva:
— %
Pääomamenoihin perustuva:
—
Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely ympäristötavoitteittain
Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat – edellyttäen, että ”ei merkittäviä
haittavaikutuksia” -periaatetta ja sosiaalisia suojatoimia koskeva arviointi on
myönteinen:
(1) Ilmastonmuutoksen
hillintä
Liikevaihto:
0,6 %
Siirtymä-
toiminnat:
Liikevaihto:
0,1 %
Pääomamenot:
0,4 %
Pääomamenot:
1,0 %
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto:
0,1 %
Pääomamenot:
0,5 %
(2) Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Liikevaihto:
— %
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto:
— %
Pääomamenot:
— %
Pääomamenot:
— %
(3) Vesivarojen ja
merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja
suojelu
Liikevaihto:
0,0 %
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto:
0,0 %
Pääomamenot:
0,0 %
Pääomamenot:
0,0 %
(4) Siirtyminen
kiertotalouteen
Liikevaihto:
— %
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto:
0,0 %
Pääomamenot:
— %
Pääomamenot:
0,0 %
(5) Ympäristön
pilaantumisen
ehkäiseminen ja
vähentäminen
Liikevaihto:
0,0 %
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto:
0,1 %
Pääomamenot:
0,0 %
Pääomamenot:
0,1 %
(6) Biologisen
monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu
ja ennallistaminen
Liikevaihto:
0,0 %
Mahdollistavat
toiminnat:
Liikevaihto:
0,0 %
Pääomamenot:
0,0 %
Pääomamenot:
0,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
77
Ilmastonmuutos
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Kasvihuonekaasupäästöt
ja ilmastoon liittyvät riskit
↓ Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat kielteisiä
ympäristövaikutuksia. Vakuutusyhtiönä Sampo-
konsernin omat suorat päästöt eivät ole
merkittäviä, mutta kun huomioidaan konsernin
koko arvoketju, mukaan lukien alihankkijat ja
sijoitukset, vaikutukset ovat olennaisempia.
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
↓ Fyysisten ilmastoriskien, kuten myrskyjen, tulvien,
rankkasateiden, maanvyörymien, eroosion ja
helleaaltojen, lisääntyvä laajuus ja tiheys voivat
kasvattaa Sampo-konsernin korvauskustannuksia
ja aiheuttaa konsernille taloudellisia riskejä.
Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ovat olennaisia jo
lyhyellä aikavälillä ja todennäköisesti kasvavat
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
↓ Sampo-konserni voi altistua mahdollisille
maineriskeille kasvihuonekaasupäästöihin liittyen
tai mikäli se ei saavuta asettamiaan
päästövähennystavoitteita.
↓ Sampo-konserni voi kohdata lisääntyvästä
ilmastolainsäädännöstä johtuvia taloudellisia ja
maineriskejä (esim. mahdolliset sakot).
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi (esim. SBTi)
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen
sijoittamisen politiikka, vakuutusperiaatteet,
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
riskienhallinta, seulonta, vaikuttaminen)
• Ilmastoon liittyvien riskien huomioiminen
tuotteiden ja palvelujen hinnoittelussa sekä
jälleenvakuutuksessa
• Sisäiset koulutukset, osaamisen kehittämisen
ohjelmat ja tietoisuuden lisääminen
• Mittarit ja tavoitteet (esim. omaan toimintaan,
sijoituksiin ja alihankkijoihin liittyvät tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteet)
Tuote- ja palveluvalikoima
↑ Sampo-konsernilla on mahdollisia positiivisia
vaikutuksia ilmastoystävällisten tuotteiden ja
palvelujen (esim. vahinkojentorjuntaan ja
riskienhallintaan liittyen) kautta. EU-taksonomia
tunnistaa vahinkovakuutus- ja
jälleenvakuutustoiminnan mahdollistavana
taloudellisena toimintana, joka voi merkittävästi
edistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvää ympäristötavoitetta.
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
↑ Vastuullisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen
voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Sampo-konsernille (esim. vahingontorjuntaan,
riskienhallintaan, EU-taksonomiaan liittyen).
↓ Sampo-konsernille voi aiheutua taloudellisia
riskejä, jos se ei tarjoa asiakkaille heidän
tarpeidensa mukaisia vastuullisia tuotteita ja
palveluja.
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Kestävien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen
asiakkaiden tarpeiden ja EU:n taksonomia-
asetuksen vaatimusten mukaisesti
• Ilmastoresilienssi tuotekehityksessä ja
hinnoittelussa
• Vahingontorjunta- ja riskienhallintapalvelut
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin
strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastoon liittyvät riskit liittyy ESRS-ala-aiheisiin Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja Tuote- ja palvelutarjonta liittyy ESRS-ala-aiheeseen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
78
Strategia
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konsernin vakuutustoiminta on altis sekä
fyysisille riskeille että siirtymäriskeille. Fyysiset riskit
ovat Sampo-konsernin taloudelliseen asemaan ja
tulokseen vaikuttavia riskitekijöitä. Fyysisiä ilmastoon
liittyviä riskejä ovat muun muassa myrskyt, tulvat,
rankkasateet, maanvyörymät, eroosio, raekuurot ja
helleaallot. Näiden luonnonkatastrofien laajuus tai
esiintymistiheys voi lisätä korvauskustannuksia.
Siirtymäriskit liittyvät puolestaan esimerkiksi sääntely-
ympäristön muutoksiin, uuden teknologian
käyttöönottoon, muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä ja
sidosryhmien lisääntyneisiin ilmasto- ja
ympäristöhuoliin. Euroopan vakuutus- ja
lisäeläkevalvontaviranomainen (EIOPA) on tunnistanut
sääntelyyn, oikeudellisiin kysymyksiin, teknologiaan,
markkinasentimenttiin ja vahinkovakuuttajien
maineeseen liittyviä siirtymäriskejä.
Sampo-konsernin sijoitukset voivat myös altistua
fyysisille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta
riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille
riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien
tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen
yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja
ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat
päästövaatimukset ja muutokset markkinoiden
mieltymyksissä saattavat vaikuttaa Sampo-konsernin
sijoitusten arvoon toimintamallien muuttuessa hiili-
intensiivisillä toimialoilla.
Sampo-konsernin pääoman suunnittelu, omien varojen
ja pääomavaatimusten kolmen vuoden ennuste sekä
ORSA-prosessit (own risk and solvency assessment) 
sisältävät skenaarioanalyysejä, stressitestejä,
herkkyysanalyysejä ja käänteisiä stressitestejä, mukaan
lukien luonnonkatastrofeihin liittyvät skenaariot.
Ilmastoskenaarioanalyysi
Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen
kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin
sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille
ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa
seuraavan 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia
vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon
mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin
sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin
korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset
vakuutussopimusten hinnoitteluun.
Neljä analysoitua skenaariota ovat:
• Hiilineutraali (Net-Zero, NZ): Tämä skenaario kuvaa
helppoa ja tasaista siirtymää, jossa poliittiset ja
yhteiskunnalliset organisaatiot toimivat nopeasti ja
ennustettavasti saavuttaakseen hiilineutraaliuden
vuoteen 2050 mennessä.
• Hiilineutraali finanssikriisi (Net-Zero Financial Crisis,
NZFC): Tässä skenaariossa siirtyminen vihreämpään
talouteen tapahtuu, muttei ennakoitavasti.
Sijoitussalkkujen sovittaminen Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteisiin äkillisillä myynneillä
vuonna 2026 aiheuttaa finanssimarkkinoille häiriöitä,
kuten äkillisiä uudelleenhinnoitteluja, arvonsa
kadottanutta varallisuutta (stranded assets) ja shokin
markkinoilla.
• Rajoitetut toimenpiteet (Limited Action, LA): Tässä
skenaariossa poliittiset päättäjät toteuttavat rajalliset
kansallisesti määritellyt toimet, mutta eivät saavuta
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Ilmaston
lämpeneminen saavuttaa 2,8 astetta, ja tällä on
merkittäviä fyysisiä vaikutuksia.
• Korkea lämpeneminen (High Warming, HW): Tässä
skenaariossa maailma epäonnistuu täyttämään
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, ja ilmasto
lämpenee 4,2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna
vuoteen 2100 mennessä. Fyysiset ilmastovaikutukset
aiheuttavat suuria heikennyksiä taloudelliseen
tuottavuuteen ja lisäävät äärimmäisten sääilmiöiden
vaikutuksia. Tämä skenaario keskittyy fyysisiin
riskeihin, sillä vihreää siirtymää ei tapahdu.
Sampo-konsernin sijoituksiin liittyvien systeemisten
ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin käytetty
metodologia yhdistää ilmastotieteen ekonometriseen ja
taloudelliseen mallinnukseen. Metodologia nojaa
seuraaviin keskeisiin oletuksiin:
• Käytetyt skenaariot perustuvat ilmastotieteeseen.
Jokainen skenaario eroaa oletuksiltaan koskien
politiikan ja teknologian muutoksia, fyysisiä riskejä ja
hinnoittelumekanismeja. Skenaariot valitaan siten, että
ne edustavat useita uskottavia lopputuloksia.
• Cambridge Econometricsin E3ME-malli mallintaa
maailman talous- ja energiajärjestelmiä sekä
ympäristöä. Kyseessä on kvantitatiivinen viitekehys
energia-, ympäristö- ja talouspolitiikan (E3)
vaikutusten analysointiin lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Viitekehystä käytetään paljon
maailmanlaajuisesti politiikan arvioinnissa sekä
ennusteiden laatimisessa ja tutkimuksessa. Tässä
yhteydessä sitä käytetään mallintamaan siirtymäriskin
vaikutusta makrotaloudellisten muuttujien
kehitykseen. E3ME-malli ei tällä hetkellä ota huomioon
fyysisiä riskitekijöitä, joten sitä täydennetään
menetelmillä, jotka ottavat huomioon asteittaisten
fyysisten riskien ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksen
makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen.
• Viimeisessä vaiheessa käytetään stokastista
taloudellista mallinnusta, joka muuntaa
makrotaloudellisiin muuttujiin kohdistuvat häiriöt riski-
tuottomittareiksi eri maantieteellisillä alueilla,
toimialoilla ja omaisuusluokissa, tarkoituksena
muuntaa ilmastoon liittyvät tulokset edellisistä
vaiheista koskemaan siirtymä- ja fyysisten riskien
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
79
vaikutuksia makrotaloudellisten muuttujien
kehitykseen eri skenaarioissa. Lisäksi tehdään
oletuksia rahoitusmarkkinoiden hinnoittelusta ja
shokeista sekä siitä, miten ne vaikuttavat
omaisuuserien tuottoihin ja riskiin useilla eri
taloudellisilla ja rahoitusmarkkinamuuttujilla.
Vaikutukset sijoitustulokseen
Ilmastoskenaarioanalyysi tehtiin alun perin vuonna
2023, ja sen tulokset painotettiin uudelleen 30.9.2024
sijoitusallokaation mukaisesti. Skenaarioanalyysin
tulokset muodostavat aineiston, jota voidaan analysoida
eri näkökulmista. Tulokset esitetään suhteessa
lähtötasoon, joka ei ota huomioon erityisiä oletuksia
ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan lähtötaso perustuu
historiallisiin suhteisiin ja pitkän aikavälin näkymiin, joita
nykyiset markkinaolosuhteet muovaavat.
Ilmastoskenaarioanalyysin tulosten mukaan Sampo-
konsernin nykyinen sijoitussalkku on suhteellisen kestävä
ilmastoriskille kussakin neljässä skenaariossa. Tämä
johtuu merkittävästä painotuksesta korko­
instrumentteihin, joihin ilmastoriski vaikuttaa yleisesti
ottaen vähemmän kuin osakkeisiin. Tämän lisäksi tuloksiin
vaikuttaa maantieteellinen allokaatio pääasiassa
Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin, joissa
ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan olevan
pienempiä kuin muualla maailmassa. Analyysin mukaan
lyhyellä aikavälillä pääasiallinen riski liittyy NZFC-
skenaarion hinnoittelushokkiin. Pitkällä aikavälillä
vaikutukset tuottoihin ovat negatiiviset lisääntyneistä
fyysisistä riskeistä johtuen. Lisäksi vaikutukset suuria
kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien sektoreiden
tuottoihin ovat merkittävät erityisesti molemmissa
hiilineutraaleissa skenaarioissa (NZ ja NZFC).
Vaikutukset vakuutustulokseen
Arvioitaessa ilmastoskenaarioiden vaikutusta
vakuutustuloksiin on käytetty ennusteita
makromuuttujista (BKT ja inflaatio) ja niiden suorista
vaikutuksista vakuutustuloksiin sekä oletuksia eri
ilmastoskenaarioissa tapahtuvista vaikutuksista 
luonnonkatastrofien aiheuttamiin korvauksiin ja
vakuutussopimusten uudelleenhinnoitteluun.
Skenaarionanalyysi tehtiin Ifin vakuutusportfoliolle
(mukaan lukien Topdanmark), mutta tulokset on esitetty
vakuutustuloksen kannalta suhteellisesti, joten niiden
voidaan katsoa yleisesti edustavan koko Sampo-
konsernia. Lisäksi analyysin ulkopuolelle jääneestä
Hastingsin liiketoiminnasta hyvin pieni osuus on
kotivakuutusliiketoimintaa, joten sillä katsotaan olevan
suhteellisen pieni alttius luonnonkatastrofeille.
Herkkyyttä lisääntyneelle fyysiselle riskille arvioitiin
sisällyttämällä HW-skenaarioon kasvaneet
luonnonkatastrofeihin liittyvät korvaukset, ja
huomioimalla erikseen lisääntyneiden
korvauskustannusten aiheuttama uudelleenhinnoittelu.
Skenaarioanalyysin perusteella BKT:n ja inflaation
muutosten yhteisvaikutus vakuutustulokseen HW-
skenaariossa verrattuna NZ-skenaarioon on suhteellisen
pieni. Tämä johtuu pääasiassa kompensoivista
vaikutuksista, jotka syntyvät kun eri taloudet
Pohjoismaissa reagoivat eri tavalla vaikutuksiin. Oletettu
vaikutus luonnonkatastrofikorvauksiin on kuitenkin
merkittävämpi erityisesti skenaariossa, jossa ei ole
huomioitu uudelleenhinnoittelua ja sen synnyttämiä
kompensoivia vaikutuksia. Skenaarioanalyysi
havainnollistaa, että vaikka makrotaloudellisten
vaikutusten suorat vaikutukset ovat suhteellisen pieniä,
kohonneet korvauskustannukset voivat vaikuttaa
olennaisesti vakuutustulokseen, ja vakuutussopimusten
asianmukainen uudelleenhinnoittelu on tällaisessa
skenaariossa erityisen tärkeää. Koska
vahinkovakuutussopimukset uusitaan Sampo-
konsernissa lähes aina vuosittain, resilienssi kohonneita
korvauskustannuksia kohtaan on tyypillisesti korkea,
kun otetaan huomioon konsernin taloudellinen seuranta,
selkeät taloudelliset tavoitteet ja yleinen keskittyminen
vakuutustoimintaan.
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Sampo-konserni kehittää ilmastonmuutoksen hillintää
koskevaa siirtymäsuunnitelmaa, joka perustuu konsernin
tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin. Tavoitteiden
saavuttamiseksi Sampo-konserni on tunnistanut
asianmukaiset hiilestä irtautumiskeinot ja toimenpiteet,
jotka se pyrkii toteuttamaan tulevina vuosina. Sampo-
konserni on sitoutunut kehittämään
siirtymäsuunnitelmaansa sovellettavien säädösten ja
viitekehysten mukaisesti. Yhtiö raportoi kehityksestä
vuosittain osana kestävyysraportointiaan.
Kun siirtymäsuunnitelma on valmis, Sampo-konserni
aikoo sisällyttää sen strategiaansa ja taloudelliseen
suunnitteluunsa esimerkiksi kohdentamalla tarvittavat
resurssit toimenpidesuunnitelmiensa kehittämiseen ja
toteuttamiseen tieteeseen pohjautuvien
ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sampo-konsernin
siirtymäsuunnitelman toteuttamisen ei odoteta tällä
hetkellä edellyttävän erityisten investointien tai
rahoituksen allokointia tavanomaisten liiketoiminnan
kehittämiseen liittyvien kustannusten lisäksi. Tätä
arvioidaan kuitenkin uudelleen suunnitelman
kehittyessä.
Sampo-konserni on arvioinut, että sen keskeiset
omaisuuserät ja tuotteet eivät tällä hetkellä sisällä
merkittäviä lukkiutuneita päästöjä, koska konserni ei
toimi kasvihuonekaasuintensiivisellä sektorilla. Sampo-
konsernia ei ole rajattu EU:n Pariisin sopimuksen
mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.
Sampo-konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminta kuuluu
EU-taksonomian piiriin. Konsernin taksonomiatiedot,
mukaan lukien kuvaus tulevaisuuden suunnitelmista, on
esitetty EU-taksonomia-osiossa (s. 71).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
80
Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet
Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet SBTi:n metodologian mukaisesti
rajoittaakseen ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen.
Sampo-konsernin johto ja hallitus ovat hyväksyneet
yhtiön SBTi-sitoumuksen.
Sampo-konserni liittyi SBTi-aloitteeseen lokakuussa
2023. Pakolliset konsernitason tavoitteet laadittiin
vuonna 2024 omalle toiminnalle ja sijoituksille. SBTi
hyväksyi tavoitteet ja ne julkaistiin marraskuussa 2024.
Sampo-konserni raportoi edistyksestään tavoitteisiin
nähden vuosittain osana yhtiön kestävyysraportointia
vuodesta 2025 alkaen. Omaan toimintaan ja sijoituksiin
liittyvien konsernitason tavoitteiden lisäksi Sampo-
konserni on asettanut tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia,
alihankkijoita koskevia tieteeseen pohjautuvia
ilmastotavoitteita.
Sampo-konserni työskentelee ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi vähentämällä omaan toimintaansa,
sijoituksiinsa ja alihankkijoihinsa liittyviä
kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernin omaan toimintaan
liittyviä toimia ovat esimerkiksi uusiutuvan sähkön osto,
siirtyminen biokaasuun ja kaukolämpöön, vaihtaminen
LED-valaistukseen, toimistotilojen käytön optimointi
sekä ajoneuvokannan vaihtaminen sähkö- ja
hybridiautoihin. Sijoituksiin liittyviä toimenpiteitä ovat
esimerkiksi säännöllinen seuranta seulonnan avulla,
vuorovaikutus sijoituskohteena olevien yhtiöiden kanssa
(esim. sijoittajatapahtumat, yhtiökokoukset), konsernin
kivihiilestä irtautumissuunnitelman kehittäminen ja
sijoitussalkun normaali vaihtuvuus. Lisäksi Sampo-
konserni tekee yhteistyötä ja kannustaa alihankkijoitaan
asettamaan tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.
Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on esitetty
Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet -taulukossa
(s. 83).
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja
siihen sopeutumista koskeva politiikka on esitetty osana
Sampo-konsernin toimintaperiaatteita, jotka käydään
läpi vuosittain ja jotka Sammon hallitus hyväksyy.
Toimintaperiaatteiden mukaan Sampo-konserni
noudattaa voimassaolevaa ilmastolainsäädäntöä, on
sitoutunut torjumaan ilmastonmuutosta ja tukee Pariisin
ilmastosopimusta. Politiikkaa tukevat myös Sampo-
konsernin SBTi-sitoumus ja osallistuminen erilaisiin
aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact).
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet kattavat kaiken
konsernin oman toiminnan. Sampo-konserni odottaa
myös alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa
noudattavan toimintaperiaatteiden ohjeistuksia omassa
toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Sampo-konsernin
toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä
on täydentäviä ja tarkempia politiikkoja, ohjeita sekä
prosesseja omiin tarkoituksiinsa ohjaamaan
ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen
sopeutumiseen liittyvää työtä. Näitä ovat esimerkiksi
vastuullisuuspolitiikat, alihankkijoiden
toimintaperiaatteet ja vastuullisen sijoittamisen
politiikat.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet ja
konserniyhtiökohtaiset politiikat käsittelevät
ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista,
energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian
hyödyntämistä. Sampo-konserni ottaa ESG-näkökohdat,
mukaan lukien ilmastonmuutoksen, huomioon tuote- ja
palvelukehityksessä, vakuutusten myöntämisessä,
sijoitustoiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa.
Konserni pyrkii resurssien (esim. energia, vesi)
kulutuksen vähentämiseen ja niiden tehokkaampaan
käyttöön, ja yhtiö on sitoutunut vähentämään
liiketoiminnan aiheuttamia päästöjä ja jätteitä
vähentämällä resurssien käyttöä, uudelleenkäyttämällä
ja kierrättämällä. Sampo-konserni myös hyödyntää
uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan.
Sampo-konserni sekä kannustaa asiakkaitaan,
sijoituskohteitaan, alihankkijoitaan ja muita
liikekumppaneitaan noudattamaan vastaavia ympäristö-
ja ilmastositoumuksia että keskustelee sidosryhmiensä
kanssa ja tekee niiden kanssa yhteistyötä ympäristö- ja
ilmastoasioissa.
Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
Sampo-konserni on arvioinut, että sillä on kielteinen
vaikutus ilmastonmuutokseen sen oman toiminnan ja
arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Sampo-
konsernilla on kuitenkin päästövähennystavoitteet ja
useita toimenpiteitä kielteisten vaikutusten
lieventämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi SBTi:n viitekehyksen mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteidensa kautta
Sampo-konserni on sitoutunut vähentämään Scope 1 ja
2 -päästöjään yhteensä 42 prosenttia vuoteen 2030
mennessä vuoden 2022 lähtötasoon verrattuna. Tämä
tarkoittaa päästöjen vähentämistä 2 514
hiilidioksidiekvivalenttitonnilla. Sampo-konserni on
tunnistanut uusiutuvaan energiaan siirtymisen ja
energian käytön vähentämisen toimistoissa sekä
autokannan sähköistämisen merkittävimmiksi hiilestä
irtautumisen keinoiksi. Sampo-konserni on arvioinut,
että suurin osa tarvittavista päästövähennyksistä
saavutetaan uusiutuvaan energiaan siirtymisellä ja
energian käytön vähentämisellä toimistoissa. Sampo-
konserni kehittää vuonna 2025 raportointiaan hiilestä
irtautumisen keinoista ja niiden määrällisistä panoksista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
81
Sampo-konserni on myös asettanut tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteet sijoituksilleen ja
vapaaehtoiset tavoitteet (If ja Topdanmark)
alihankkijoilleen. Näihin Scope 3 -päästöihin liittyviä
tunnistettuja hiilestä irtautumisen keinoja ja toimia ovat
vuoropuhelu alihankkijoiden kanssa, kestävä
korvauskäsittely ja vastuullinen sijoitustoiminta.
Oma toiminta
Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024
ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissaan sellaisiin
hiilestä irtautumisen keinoihin, joiden odotetaan
vähentävän yhtiön Scope 1 ja Scope 2 -kasvihuone­
kaasupäästöjä ja edistävän konsernin tieteeseen
pohjautuvien ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Sampo-konserni on pyrkinyt viime vuosina siirtymään
uusiutuviin energialähteisiin sähkön ja kaukolämmön
osalta eri toimipisteissään. Hastingsin Bexhillin ja
Leicesterin toimistot siirtyivät vuonna 2024 käyttämään
100-prosenttisesti uusiutuvia energialähteitä sekä
sähkön että biokaasun osalta, ja If asennutti
aurinkopaneelit Bergshamran toimistoonsa. Sampo-
konserni edisti energiatehokkuutta vuonna 2024 myös
esimerkiksi ottamalla energiatehokkuutta koskevia
ympäristöstandardeja käyttöön toimistoissaan.
Sampo-konserni odottaa päästövähennyksiä myös
sähköautoihin siirtymisestä. If ryhtyi vuonna 2024
korvaamaan sähköautojen latauspistokkeiden
asennuskustannuksia Tanskassa asuvien autoetuihin
oikeutettujen työntekijöiden kodeissa. Hastings
puolestaan asensi sähköautojen latauspisteitä yhtiön
pysäköintialueille Bexhillissä ja Leicesterissä.
Oman toiminnan Scope 1 ja 2 -päästövähennyksien
lisäksi Sampo-konserni pyrkii ymmärtämään paremmin
Scope 3 -päästöjensä laajuutta. Sampo-konserni
kartoitti vuonna 2024 yhtiön raportoimia Scope 3
-kasvihuonekaasupäästöjä ja arvioi, mitkä Scope 3
-kategoriat ovat olennaisia ja edellyttävät
jatkokehitystä. Arvioinnin tuloksena Sampo-konserni
paransi tiedon laatua ostetut tavarat ja palvelut,
tuotantohyödykkeet, tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu, liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen ja työsuhteisten työntekijöiden
työmatkaliikenne -kategorioiden osalta. Lisäksi Hastings
teetti kustannusperusteisen arvioinnin ostetuista
tavaroistaan ja palveluistaan, mikä johti raportoitujen
päästöjen suureen kasvuun tässä kategoriassa.
Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 päästövähennys­
toimiaan ja -aloitteitaan ja seuraa Scope 1 ja 2
-tavoitteidensa edistymistä. Näiden toimenpiteiden
odotetaan vähentävän konsernin kasvihuonekaasu­
päästöjä. Sampo-konserni jatkaa myös Scope 3
-kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kehittämistä,
erityisesti vuoden 2024 kartoituksessa havaittujen
puutteiden osalta, ja pyrkii yhtenäistämään raportointia
konsernitasolla. Yhtiö tiedostaa myös, että
vakuutustoimintaan kytkeytyvät päästöt ovat
merkittävä osa sen Scope 3 -päästöistä, ja siksi tätä
päästökategoriaa arvioidaan tulevina vuosina.
Sijoitukset
Saavuttaakseen konsernin sijoituksille asetetut
tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet, Sampo-
konserni on laatinut strategian, joka perustuu
strategiseen omaisuuserien allokointiin ja ennakoivaan
sijoituskohteiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä
tarkoittaa, että sijoitukset yrityksiin ja omaisuuseriin,
jotka tarjoavat vahvaa taloudellista tuottoa ja ovat
linjassa konsernin ilmastotavoitteiden kanssa, asetetaan
etusijalle. Sampo-konserni kehitti vuonna 2024
ilmastotavoitteisiin liittyvää sijoitusten seurantaa ja
raportointia sekä käytäntöjä sijoituskohteiden kanssa
tarvittaessa tehtävään päästövähennystavoitteita
koskevaan yhteistyöhön. Sampo-konserni jatkaa tätä
työtä vuonna 2025 ja valmistautuu raportointiin SBTi:n
metodologian mukaisesti.
Sampo-konserni teki vuonna 2024 vuosittaisen
sijoitussalkun hiilijalanjälkianalyysin parantaakseen
ilmastoriskeistä raportointia ja niiden läpinäkyvyyttä.
Sampo-konserni jatkoi myös suorien sijoitusten sektori-
ja normipohjaista seulontaa tunnistaakseen ja
tehdäkseen päätöksiä koskien tietyillä toimialoilla
toimivia yrityksiä sekä yritysten kansainvälisten
ympäristönsuojelunormien noudattamista. Näiden
käytäntöjen tukemiseksi ja laadukkaan sijoitusten
seurannan varmistamiseksi vastuullisuusnäkökulmasta
myös jatkossa Sampo-konserni kävi läpi yhtiön ESG-
datan tarjoajia vuoden aikana.
Alihankkijat
Sampo-konserni tekee yhteistyötä alihankkijoidensa
kanssa ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa.
Yhteistyö tarjoaa tavan vaikuttaa päästöjen
vähentämiseen toimitusketjussa, kun tarkkoja
päästötietoja on haastava seurata tai niitä ei ole
saatavilla. Sampo-konsernin alihankkijoille asettamat
lyhyen aikavälin tavoitteet keskittyvät sitouttamaan
tietyn alihankkijajoukon asettamaan omat tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteet kaikille soveltuville
päästöluokille ja -kategorioille.
If aloitti vuonna 2024 prosessin arvioidakseen, kuinka
moni sen alihankkijoista ajoneuvo- ja kiinteistö­
korvauskäsittelyssä on asettanut tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet tai vastaavat, tarkoituksena pystyä
tukemaan ja kannustamaan muita alihankkijoita
tavoitteiden asettamisessa tulevaisuudessa.
Topdanmark ottaa saman lähestymistavan käyttöön
kaikkia alihankkijoita koskien.
Vastuullinen korvauskäsittely
Sampo-konserni voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen
hillitsemiseen korostamalla energia- ja resurssi­
tehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä
korvauskäsittelytoiminnassa. If on esimerkiksi ottanut
käyttöön vastuullisen rakennusmoduulin osana sen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
82
kaikkein kattavinta vakuutusta kaupallisille rakennuksille
Norjassa vuonna 2023 ja Ruotsissa vuonna 2024. Tämän
BREEAM-sertifiointijärjestelmiin perustuvan moduulin
kautta If tarjoaa konkreettisia neuvoja, ohjeita ja
taloudellista tukea liittyen esimerkiksi aurinkopaneelien
käyttöön tai energiatehokkuustoimiin osana
jälleenrakennusta suurten vahinkojen jälkeen.
Topdanmark selvitti vuonna 2024 yhdessä rakennusalan
yhteistyökumppaneidensa kanssa mahdollisuutta valita
uudelleenkäytettyjä materiaaleja uusien materiaalien
sijaan rakennuksiin liittyvissä korvausvaatimuksissa
huomioiden samalla kuitenkin hinnan ja turvallisuuden.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vahingontorjunta pysyi tärkeänä teemana Sampo-
konsernissa vuonna 2024. If ja Topdanmark jatkoivat
vahingontorjuntapalvelujen tarjoamista asiakkailleen,
kuten paikan päällä tehtäviä riskiarviointeja ja kodin
kuntotarkastuksia. Näillä pyritään tunnistamaan tarkoin
määriteltyjä ja kustannustehokkaita ennaltaehkäiseviä
toimenpiteitä, joilla voidaan pienentää asiakkaiden
ilmastoon liittyviä riskejä. Myös Hastings opasti
asiakkaitaan vahingontorjunnassa. Tähän kuuluivat
esimerkiksi muistutukset autojen talvitarkastuksista ja
suositukset siitä, miten kotona esiintyviä ongelmia,
kuten putkistojen jäätymistä, voidaan torjua. Lisäksi
Hastings perusti vuonna 2024 Geo-Spatial Data
Scientist -tiimin, jonka tehtävänä on arvioida
ilmastodatan rikastamisen arvoa, tuottaa osoitetason
sääkorvausriskipisteytyksiä (esim. tulva, jäätyminen) ja
tukea vakuutustiimiä ilmastoon liittyvien riskien
valinnassa ja kasautumisen hallinnassa.
Sampo-konserni osallistuu erilaisiin tutkimushankkeisiin
yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden
kanssa. Tämän tavoitteena on ymmärtää paremmin
riskejä ja tukea asiakkaita riskienhallinnassa sekä edistää
kestävämpää yhteiskuntaa. If on esimerkiksi julkaissut
säännöllisesti äärimmäisiä sääilmiöitä koskevan raportin
Norjassa, viimeksi vuonna 2023 ja seuraava on
suunnitteilla vuodelle 2025. Raportti on laadittu yhdessä
CICERO Center for Climate Researchin ja Ruotsin
ympäristöinstituutin IVL:n kanssa. Raportissa
selvitetään, miten hyvin Norjan kunnat ovat varautuneet
sään ääri-ilmiöihin. Topdanmark, Tanskan vakuutus- ja
eläkevakuutusjärjestön alaisuudessa, tarjoaa tietoja,
joiden avulla Tanskan kunnat voivat tunnistaa
suurimmat riskialueet äärimmäisiin sääolosuhteisiin,
kuten runsaaseen sateeseen, liittyen.
Mittarit ja tavoitteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n
metodologian mukaisesti, joka tukee Pariisin
ilmastosopimusta. Lähestymistapa on linjassa Sampo-
konsernin toimintaperiaatteissa mainittujen tavoitteiden
kanssa.
Sampo-konsernin omaa toimintaa (Scope 1 ja 2
-päästöjä) koskeva tavoite noudattaa absoluuttisen
vähentämisen menetelmää. Sampo-konsernin
tavoitteisiin kuuluvat kaikki Sampo-konsernin yhtiöt.
Vain pienet toimistot on jätetty laskennan ulkopuolelle,
koska niistä aiheutuvat päästöt on katsottu
merkityksettömiksi. Tavoitteeseen sisältyvien Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöjen laskemisessa käytettiin
markkinaperusteista lähestymistapaa.
Listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien
joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, ETF:ien ja
yrityslainojen tavoitteet on asetettu
lämpötilaluokitusmenetelmällä ja liikekiinteistösalkun
tavoite toimialakohtaisella hiilestä irtautumisen
menetelmällä. Sampo-konsernin tavoitteet sijoituksille
kattoivat 57,9 prosenttia konsernin taseen sijoitus- ja
lainaomaisuudesta vuonna 2022. Pakollisten
omaisuusluokkien osuus sijoitus- ja lainaomaisuudesta
oli 57,9 prosenttia, vapaaehtoisten 5,6 prosenttia ja
SBTi:n metodologiaan kuulumattomien
omaisuusluokkien osuus 36,5 prosenttia.
Sampo-konserni on käynyt vuoropuhelua useiden
sidosryhmien kanssa sitoutuessaan SBTi:n mukaisiin
tavoitteisiin ja asettaessaan tavoitteet. Näitä ovat olleet
esimerkiksi sijoittajat, suuryritysasiakkaat sekä yhtiön
johto ja hallintoelimet. Sampo-konsernin edistymistä
tavoitteissa seurataan säännöllisesti sisäisesti ja siitä
raportoidaan ulkoisesti osana kestävyysselvitystä.
Tavoitteissa ei ole tapahtunut muutoksia
raportointivuoden aikana. Scope 1 ja 2 -päästöt
laskettiin uudelleen lähtötason 2022 ja vertailuvuoden
2023 osalta raportointirajan muutosten vuoksi (esim.
Mandatum ja Topdanmark Life jätettiin laskennan
ulkopuolelle). Lisäksi tiedonkeruuseen liittyviä virheitä
korjattiin. Sijoitusten päästöt (Scope 3, kategoria 15)
laskettiin myös uudelleen lähtötason 2022 ja
vertailuvuoden 2023 osalta, jotta ne ovat linjassa
muiden sääntelykehysten kanssa (esim. EU-
taksonomia).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
83
Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet
Sampo-konserni
Kattavuus
Tavoite
2024-tulokset
Oma toiminta
(Scope 1 ja 2)
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään 42 prosenttia
vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä.
• Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin
marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden
vuodesta 2025 eteenpäin.
Sijoitukset
(Scope 3, kategoria 15)
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten
liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen
rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1 ja 2
  -päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten,
että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,78 asteesta 2,09
asteeseen vuoteen 2029 mennessä.
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten
liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, pörssinoteerattujen
rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1, 2 ja 3
  -päästöjä lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten,
että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,91 asteesta 2,29 asteeseen
vuoteen 2029 mennessä.
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään suorien kiinteistösijoitusten sekä
yrityslainasalkun kiinteistösijoitusten päästöjä 57,7 prosenttia per neliömetri
vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2029 mennessä.
• Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet hyväksyttiin
marraskuussa 2024. Konserni raportoi edistymisestään tavoitteisiin nähden
vuodesta 2025 eteenpäin.
Alihankkijat*
(Scope 3, kategoria 1)
• If: Vuoteen 2028 mennessä 30 prosenttia yhtiön hankkimien tavaroiden ja
palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat asettaneet
tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.
• Topdanmark: Vuoteen 2028 mennessä 20 prosenttia yhtiön hankkimien
tavaroiden ja palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat
asettaneet tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.
• If: 15,8 prosenttia
• Topdanmark: 17,1 prosenttia
* Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat tavoitteet omalle toiminalleen (Scope 1 ja 2) ja sijoitustoiminnalleen (Scope 3, kategoria 15) SBTi:n finanssialaa koskevien sektorikohtaisten ohjeiden
mukaisesti. Lisäksi Sampo-konsernilla on tytäryhtiökohtaisia vapaaehtoisia ilmastotavoitteita alihankkijoilleen.
Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti
(kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon)
Sampo-konserni
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa
liikevaihtoon
2023
(Vertailu-
kelpoinen)
2024
% 2024 /
2023
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO2-ekv./euroa)
0,000044
0,000035
-21,5 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO2-ekv./euroa)
0,000045
0,000035
-21,6 %
Kasvihuonekaasupäästöintensiteetin nimittäjänä käytetään vakuutusmaksutuottoa
(Sampo-konsernin tilinpäätöstiedot, Konsernin laaja tuloslaskelma ja
Liitetieto 1 Vakuutuspalvelutulos).
Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt
Sampo-konserni
Mittari
2024
Scope 1 (tCO2-ekv.)
170
Scope 2, markkinaperusteiset (tCO2-ekv.)
2 768
Scope 3 (tCO2-ekv.)
97
Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä
3 035
Biogeeniset päästöt syntyvät biomassan suorasta polttamisesta tai biohajoamisesta. Sampo-
konsernin raportoinnissa nämä päästöt ovat mukana Scope 1, 2 ja 3 -päästöissä niissä tapauksissa,
joissa poltetussa polttoaineessa oletetaan olevan osa biomassaa. Biogeeniset päästöt eivät sisälly
sivulla 84 raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
84
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Sampo-konserni
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
2022
(Perusvuosi)
2023
(Vertailu-
kelpoinen)
2024
% 2024 /
2023
2025
2030
(2050)
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 197
1 115
883
-20,9 %
-42 %*
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
-
-
-
-
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
2 482
1 738
1 886
8,5 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
4 789
4 111
3 570
-13,2 %
-42 %*
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
353 054
370 412
326 376
-11,9 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut
2 017
1 652
14 493
777,3 %
[Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut]
-
-
-
-
2 Tuotantohyödykkeet
111
2 247
2 843
26,5 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1
tai Scope 2 -päästöihin)
1 555
1 432
1 244
-13,1 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
-
52
456
773,3 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte
273
232
260
12,2 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
5 592
6 306
6 318
0,2 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
5 141
6 712
6 860
2,2 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
-
-
-
-
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
-
-
-
-
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
-
-
-
-
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
-
-
-
-
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
-
-
-
-
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
-
139
41
-70,2 %
14 Franchising
-
-
-
-
15 Investoinnit
338 364
351 641
293 860
-16,4 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
356 733
373 266
329 145
-11,8 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
359 039
375 638
330 828
-11,9 %
Vuosien 2022 ja 2023 luvut laskettiin uudelleen raportointirajan muutosten vuoksi ja virheiden korjaamiseksi. Sijoitusten osalta laskentaa yhdenmukaistettiin muiden sääntelykehysten (esim. EU-taksonomia)
ja nykyisen konsernirakenteen kanssa. Sampo-konsernin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kasvu vuonna 2024 johtui pääosin Hastingsin laskennassa käytetyn datan ja metodologioiden tarkentumisesta
sekä päästökertoimien muutoksista.
15 Investoinnit -kategoria koskee Sampo-konsernin rahoittamia Scope 1 ja 2 -päästöjä. Laskelmat sisältävät suorat osake- ja korkosijoitukset sekä rahastosijoitukset. Kattavuus oli 74,2 prosenttia Sampo-
konsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konsernin rahoitetut Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 4 020 003 tCO2-ekv. vuonna 2024.
* Sampo-konserni on asettanut yhdistetyn lyhyen aikavälin tavoitteen Scope 1 ja Scope 2 -päästöille (markkinaperusteiset). Päästövähennystavoitteet ja -tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti sivulla 83.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
85
Päästökertoimet ja tietoa laskennasta
Sampo-konserni
Toiminta
Tietoa laskennasta
Päästökertoimen lähde
Kiinteät polttolähteet
Kiinteisiin polttolähteisiin sisältyy maakaasu (If, Topdanmark ja Hastings),
biokaasu (Hastings), kaasuöljy (Hastings) ja polttoöljy (If).
DESNZ 2024
Liikkuvat polttolähteet
Liikkuvien polttolähteiden päästöt lasketaan polttoainelitrojen tai ajettujen
kilometrien perusteella riippuen tiedon saatavuudesta. Jos tietoja ei ole saatavilla,
tiedot ekstrapoloidaan autojen lukumäärän ja mallin perusteella. Arvioitu
polttoaineenkulutus ajoneuvoa kohden perustuu kansallisiin tilastoihin.
DESNZ 2024; Drivmedel 2022 (diesel) ja Värmeforsk 2023 (bensiini) South
Polen menetelmiin perustuen
Kylmäaineet
Laskenta perustuu kylmäaineiden kulutukseen (Hastings).
DESNZ 2024
Sähkö
Laskenta perustuu ostettuun sähköön (MWh). Pienempien toimistojen kulutus
perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun
keskikulutukseen. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetyt
jäännösjakauman päästökertoimet ovat isommat kuin sijaintiperusteisessa
menetelmässä käytetyt kertoimet, mikä johtaa suurempiin päästöihin
markkinaperusteisen sähkön osalta.
AIB 2023; DESNZ 2024; Ecoinvent v3.10; EI 2023; IEA sähkön päästökertoimet
2023; IPCC, 2014
Kaukolämpö
Laskenta perustuu ostettuun kaukolämpöön (MWh) (If, Topdanmark ja Sampo).
Pienempien toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan
mukaan laskettuun keskikulutukseen.
Euroheat & Power, 2023; Suomen tilastokeskus 2023; Swedenergy 2023;
toimittajakohtaiset päästökertoimet
Kaukokylmä
Laskenta perustuu ostettuun kaukokylmään (MWh) (If ja Sampo). Pienempien
toimistojen kulutus perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan
laskettuun keskikulutukseen.
South Polen menetelmien mukainen toimittajien keskiarvoon perustuva
päästökerroin 2023; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Ostetut tavarat ja
palvelut
Ostetut tavarat ja palvelut sisältää veden (m³), paperin (tonnia) ja pilvipalvelut
(käyttäjämäärät) kaikissa konserniyhtiöissä. Lisäksi Topdanmark raportoi
toimistotarvikkeita (esim. muovituotteet) ja Sampo ruokapalvelut. Hastings
raportoi ostamiensa tuotteiden ja palvelujen kustannukset. Laskenta perustuu
toimittajakohtaisiin, hybridi-, keskiarvo- ja kuluihin perustuviin menetelmiin.
AIB 2023; CEDA 4.01 Global; Cloud Carbon Footprint, 2021; DESNZ 2023;
Ecoinvent v.3.3.8 2021; EI 2022, Ecoinvent v.3.9.1.; Google, 2012; Amazon, 2021;
IPCC, 2014; Microsoft, 2021; SCA Ortviken 2012; Mondi, 2022
Tuotantohyödykkeet
Tuotantohyödykkeet sisältää ostetut IT-laitteet (laitteiden lukumäärä ja malli) ja
isot remontit (kustannus).
CEDA 4.01 Global; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät
toiminnat
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot lasketaan toimittajakohtaisella
menetelmällä, keskiarvomenetelmällä ja hybridimenetelmällä.
Ecoinvent v3.10; kansalliset tilastot
Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu sisältää asiakkaille lähetetyt kirjeet.
Laskenta perustuu kirjeiden määrään ja määränpäähän.
DESNZ 2024 (lentorahti ja maakuljetukset); CEDA 4.01 Global
Toiminnassa
muodostuva jäte
Tietoja on saatavilla vain suurimmista toimistoista. Pienempien toimistojen
jätemäärien arvio perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan
laskettuun keskiarvoon.
ADEME 2023 BC V8.9; DESNZ 2023 ja 2024; Ecoinvent v3.9 ja 3.10;
Maailmanpankin jätetilasto 2024
Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää lennot, juna-, lautta- ja linja-
automatkat, kilometrikorvaukset, vuokra-autot, taksimatkat ja hotelliyöt.
Hotellimajoituksen päästöt lasketaan maa- tai kaupunkikohtaisilla
päästökertoimilla.
CEDA 4.01 Global; DESNZ 2024; Cornell Hotel Sustainability Benchmark Index
2023; RDC lentodata 2024
Työsuhteisten
työntekijöiden
työmatkaliikenne
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää myös etätyöpäivien tiedot
ja perustuu kyselyyn, johon vastasi työntekijöitä kaikista konserniyhtiöistä. Kysely
lähetettiin joko kaikille työntekijöille tai kohderyhmälle ja tulokset ekstrapoloitiin
kaikkien työntekijöiden päästöjen arvioimiseksi.
Anthesis 2021, DESNZ 2024 (etätyö); IEA sähkön päästökertoimet 2023;
kansalliset tilastot
Tuotantoketjun
loppupään vuokratut
omaisuuserät
Topdanmark raportoi Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
-kategorian. Laskenta perustuu maakaasun ja sähkön kulutukseen sekä
vuokrakohteen pinta-alaan vuokrausajalta tammikuu–kesäkuu 2024.
AIB 2023; Ecoinvent v3.10; DESNZ 2023
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
86
Laskentamenetelmät ja taustaoletukset
Sampo-konsernin kasvihuonekaasupäästölaskelmissa on
mukana If (Pohjoismaiden ja Baltian maiden toimistot),
Topdanmark (Tanskan toimistot), Hastings (Ison-
Britannian ja Gibraltarin toimistot) ja Sampo (Suomen
toimisto). Laskennan suorittaa ulkopuolinen
palveluntarjoaja, South Pole, Sampo-konsernin
toimittamien tietojen perusteella. Tiedonkeruu,
päästökertoimet ja oletukset perustuvat GHG Protocol
-ohjeistukseen. Laskennassa on huomioitu olennaiset
kasvihuonekaasut, CO2, CH4, N2O, SF6, HFC, PFC ja NF3,
muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi. Oletuksissa ja
päästökertoimissa käytetään konservatiivista
lähestymistapaa. Jos tiedot ovat puutteellista,
laskennassa käytetään yleistyksiä ja arvioita.
Sampo-konsernin Scope 3 -kategorioiden 1–14
päästöistä 49,0 prosenttia on laskettu ensisijaisilla
tiedoilla ja 51,0 prosenttia toissijaisilla tiedoilla.
Ensisijaisia tietoja ovat raportoidut käyttötiedot (esim.
polttoaineenkulutus), toimittajakohtaiset tiedot (esim.
IT-laitteet) ja työntekijöiden työmatkakysely. Toissijaisia
tietoja ovat kustannuksiin (esim. palvelut) tai
arviointeihin (esim. jätteet) perustuvat tiedot. Scope 3
-kategoria 15 (sijoitukset) osalta 66,4 prosenttia
palveluntarjoajan kattamien sijoitusten päästöistä
perustui sijoituskohteiden raportoimiin päästöihin ja
33,6 prosenttia perustui arvioihin.
Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkojen korjauksista
aiheutuvia päästöjä on arvioitu vuoden 2021 tietojen
perusteella. Ulkopuolinen tutkimuslaitos on Ifin
tilauksesta laatinut selvityksen Ifin päästöistä
käyttämällä elinkaariarviointimenetelmää (LCA).
Laskennassa käytettiin yhdistelmää ensisijaisia ja
toissijaisia tietoja edustavasta otannasta ajoneuvo- ja
kiinteistövahinko­korvauksia ja kokonaispäästöt
arvioitiin korvaus­palvelujen kulutietojen perusteella.
Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkokorjausten arvioidut
päästöt olivat 88 618 tCO2eq. Nämä päästöt eivät tällä
hetkellä sisälly Sampo-konsernin Scope 3 -päästö­
inventaarioon (kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö)
niihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi, mutta ne
voidaan sisällyttää laskentaan tulevaisuudessa
raportoinnin ja tiedon laadun kehittyessä.
Scope 3 -kategoriat 8 Tuotantoketjun alkupään
vuokratut omaisuuserät, 9 Kuljetukset tuotantoketjun
loppupäässä, 10 Myytyjen tuotteiden jalostus ja 12
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa eivät ole
Sampo-konsernin kannalta merkityksellisiä, koska
vuokrattujen omaisuuserien (autot ja IT-laitteet)
energiankulutus on huomioitu Scope 1 ja Scope 2
-laskennassa, liiketoimintaan ei kuulu maksutonta
kuljetusta ja jakelua, eikä konserni myy aineellisia
hyödykkeitä. Kategorian 14 Franchising olennaisuutta
arvioidaan vuonna 2025.
Sampo-konsernin sijoitusten kasvihuonekaasu­
päästölaskenta noudattaa GHG Protocol -ohjeistuksen
sijoituksia koskevaa menetelmää. Sijoitusten päästöt
kohdistetaan Sampo-konsernille suhteessa sen
osuuteen sijoituksista sijoituskohteisiin. Suhteellinen
osuus lasketaan yritysarvoa (Enterprise Value Including
Cash, EVIC) käyttäen, joka ottaa huomioon kunkin
sijoituskohteena olevan yhtiön kokonaisarvon.
Sijoituskohteena olevien yhtiöiden absoluuttiset
kasvihuonekaasupäästöt kerätään ulkopuolisen
palveluntarjoajan, Bloomberg L.P.:n, avulla, ja niiden
ensisijainen lähde on yrityksen raportoidut päästöt ja
tämän jälkeen arvioidut päästöt. Sijoitusten
kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattaa Sampo-
konsernin rahoitusvarat ja sijoitukset osakkuusyrityksiin.
Luotettavan tiedon puuttumisesta johtuen Sampo-
konserni ei ole kerännyt päästötietoja liittyen
johdannaisiin ja valtiosijoituksiin. Lisäksi ulkopuolisen
palveluntarjoajan päästötiedot eivät kata kaikkea
sijoitusomaisuutta (esim. listaamattomia yhtiöitä). 
Näiden tiedonpuutteiden vuoksi kattavuus oli 74,2
prosenttia Sampo-konsernin rahoitusvaroista (ml.
osakkuusyhtiöt). Sampo-konserni ei ole vielä käyttänyt
omia arvioita rahoitettujen päästöjen osalta, koska
ulkopuolisen palveluntarjoajan tietojen kattavuus on
ollut suhteellisen hyvä, ja arvioiden käyttäminen
vaikuttaisi päästötietojen laatuun. Näin ollen Sampo-
konserni hyödyntää siirtymäsäännöstä voidakseen
jättää arvoketjun tietoja raportoinnin ulkopuolelle.
Aukkojen täyttämiseksi Sampo-konserni tulee
selvittämään mahdollisuuksia käyttää estimointikeinoja
arvioidakseen puuttuvia päästötietoja tulevaisuudessa.
Vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöjä ei ole
varmentanut muu ulkopuolinen taho kuin tämän
Kestävyysselvityksen varmentaja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
87
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Resurssien käyttö ja
kiertotalous
↓ Sampo-konserni aiheuttaa kielteisiä
ympäristövaikutuksia, koska se käyttää resursseja
muun muassa korvauskäsittelytoiminnoissaan (esim.
rakennusmateriaalit, ajoneuvonosat). Kierrätyksellä
ja lisäämällä uudelleenkäytettyjen osien määrää
korvauskäsittelyssä Sampo-konserni voi rajoittaa
kielteisiä ympäristövaikutuksiaan.
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä.
↑ Kiertotalouden mukaisen resurssien käytön
lisääminen korvauskäsittelyssä voi saada aikaan
kustannussäästöjä Sampo-konsernille, kun
esimerkiksi uusien osien sijaan ostetaan käytettyjä
ja käytettyjä materiaaleja myydään hävittämisen
sijaan.
↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriski ja
kasvaneita kustannuksia, jos kiertotalouden
mahdollisuuksia ei pystystä hyödyntämään. Tämä
voi toteutua, jos esimerkiksi kierrätettyjä tai
uudelleenkäytettyjä materiaaleja on vaikea saada.
Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä.
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
kierrätys, uudelleenkäyttö ja korjaustoimet
korvauskäsittelyssä, vastuullinen toimitusketjun
hallinta)
• Mittarit ja tavoitteet (esim. uudelleenkäytetyt osat,
lasikorjaukset)
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys
Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Resurssien käyttö ja kiertotalous liittyy ESRS-ala-aiheeseen Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan
lukien resurssien käyttö.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
88
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta
ohjaava politiikka on Sampo-konsernin
toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja
hyväksytään Sammon hallituksessa.
Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konsernin
tulisi vähentää luonnonvarojen kulutusta (esim. energia,
vesi) ja käyttää niitä tehokkaammin sekä vähentää
liiketoiminnan aiheuttamia saasteita, päästöjä ja jätteitä
vähentämällä kulutusta, uudelleenkäyttämällä sekä
kierrättämällä. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet
koskevat kaikkea konsernin omaa toimintaa. Lisäksi
Sampo-konserni edellyttää alihankkijoidensa ja muiden
liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteita
omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella
konserniyhtiöllä on omia täydentäviä ja
yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja,
jotka ohjaavat resurssien käyttöä ja kiertotalouteen
liittyvää työtä sekä oman toiminnan että arvoketjun
osalta. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi
vastuullisuuspolitiikkoja, jotka ohjaavat toimistojen
vastuullisuuteen liittyvää työtä, ja alihankkijoiden
toimintaperiaatteet, joissa on kerrottu alihankkijoille
asetetut ympäristövaatimukset. Kunkin konserniyhtiön
hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy politiikat ja
toimeenpanosta vastaa ylin johto.
Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteet
ovat julkisesti saatavilla ja perustuvat YK:n Global
Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen.
Toimintaperiaatteet velvoittavat alihankkijoita
edistämään sellaisten matalapäästöisten teknologioiden
kehitystä ja levitystä, jotka suojelevat ympäristöä, ovat
vähemmän saastuttavia, käyttävät resursseja
kestävämmin, lisäävät jätteiden ja tuotteiden kierrätystä,
ja käsittelevät jäljelle jäänyttä jätettä kestävämmällä
tavalla kuin teknologiat, joita ne korvaavat.
Alihankkijoiden odotetaan parantavan jatkuvasti
ilmastoon ja ympäristöön liittyviä toimiaan,
vähentämään resurssien kulutusta ja tehostavan niiden
käyttöä, sekä vähentämään saastuttamista, päästöjä ja
jätteitä liiketoiminnassaan. Alihankkijoiden
toimintaperiaatteet koskevat alihankkijoita, joiden
kanssa Sampo-konserni harjoittaa liiketoimintaa,
mukaan lukien näiden tytäryhtiöt ja omat alihankkijat.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat myös
kaikkia niiden vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit
Sampo-konsernin merkittävimmät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet resurssien käyttöä ja kiertotaloutta
koskien liittyvät alihankkijoihin yhtiön arvoketjun
loppupäässä. Sampo-konserni ei valmista, myy tai
käsittele luonnonvaroja sisältäviä fyysisiä tuotteita,
mutta yhtiö voi vaikuttaa resurssien käyttöön
arvoketjussaan vakuutusten ja korvauskäsittely­
prosessien kautta. Vahinkovakuutustuotteet ja -palvelut
vaikuttavat resurssien käyttöön pääasiassa
vakuutuksenottajien ajoneuvoihin, rakennuksiin,
huonekaluihin, elektroniikkaan ja muuhun omaisuuteen
liittyvien korvausvaatimusten muodossa. Sampo-
konsernin alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat
keskeisiä toimijoita korvauskäsittelyprosessissa, ja
Sampo-konserni on sitoutunut huomioimaan ympäristö-
ja ilmastonäkökohdat esimerkiksi kannustamalla ja
tukemalla kiertotaloutta näissä prosesseissa.
Sampo-konserni teki vuonna 2024 yhteistyötä
korvauskäsittelyn alihankkijoidensa kanssa lisätäkseen
materiaalien uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja korjauksia
ajoneuvo- ja kiinteistökorvauksissa. Sampo-konserni
jatkoi myös keskittymistä erityisvaatimuksiin, joita se on
asettanut alihankkijoilleen kiertotalouden edistämiseksi.
Esimerkiksi Ifin ajoneuvo- ja kiinteistökorjaus­
kumppaneiden on noudatettava toimialakohtaisia
ympäristövaatimuksia (Additional Environmental
Requirements, AER), jotka on sisällytetty
hankintasopimuksiin. Näitä ovat muun muassa
vaatimukset korjata uusien osien käyttämisen sijaan,
käyttää varaosia uudelleen ja korjata enemmän,
vähentää materiaalien käyttöä, purkaa vähemmän, lisätä
etätyötä videon ja sensoreiden avulla, vähentää
kuljetusta, käyttää ympäristösertifioituja materiaaleja
(jos saatavilla) sekä lisätä sähkö- ja hybridiajoneuvojen
käyttöä. Lisäksi Sampo-konserni päivitti vuoden aikana
nykyisiä politiikkojaan (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteet, vastuullisuuspolitiikat). Tämä työ
jatkuu vuonna 2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
89
Mittarit ja tavoitteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
Sampo-konserni ei ole asettanut mitattavissa olevia,
tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyville
toimilleen konsernitasolla. Kiertotalousratkaisut
korvauskäsittelytoiminnassa kehittyvät jatkuvasti, mutta
niihin liittyy edelleen myös useita epävarmuustekijöitä.
Siksi Sampo-konserni on arvioinut, että
konsernitasoisten tavoitteiden asettaminen ei ole tässä
vaiheessa perusteltua ympäristö- ja taloudellisesta
näkökulmasta. Sampo-konserni kuitenkin arvioi
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallintaprosesseja säännöllisesti. Jos todetaan, että
konsernitasoisten, ulkoisesti raportoitujen tavoitteiden
asettaminen tuo lisäarvoa, tilannetta tarkastellaan
uudelleen.
Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat
mittarit
Sampo-konserni mittaa edistymistään
resurssitehokkuus- ja kiertotaloustoimissa muun muassa
Kiertotalous korvauskäsittelyssä (autokorjaukset)
-taulukossa esitetyillä mittareilla. Sampo-konserni on
valinnut autokorjauksissa uudelleenkäytettyjen osien
osuuden sekä lasikorjausten osuuden
avaintunnusluvuikseen, sillä ne kuvaavat yhtiön
pyrkimystä edistää kiertotaloutta ja vähentää resurssien
käyttöä. Sampo-konserni on päättänyt aluksi keskittyä
autokorjauksiin, sillä käytettyjen osien markkinat tässä
toiminnassa ovat kehittyneemmät verrattuna
esimerkiksi talokorjauksiin. Uudelleenkäytettyjen osien
ja lasikorjausten osuus lasketaan osiin käytetyn
rahamäärän ja korvausvaatimusten perusteella.
Sampo-konserni on mitannut edistymistään näissä
mittareissa konsernitasolla vuodesta 2024 alkaen.
Mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän
Kestävyysselvityksen varmentaja.
Kiertotalous korvauskäsittelyssä
(autokorjaukset)
Sampo-konserni
Mittari
2024
Uudelleenkäytettyjen osien osuus
4,5%
Lasikorjausten osuus
35,3%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
90
Yhteiskunnalliset tiedot
Oma työvoima
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Ihmisoikeudet ja
työkäytännöt
↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä ihmis- ja
työoikeudellisia vaikutuksia omaan työvoimaansa
esimerkiksi epäeettisten työtapojen tai Sampo-
konsernin toimintaperiaatteiden rikkomusten
seurauksena.
Aikahorisontti: lyhyt
↓ Sampo-konserni voi altistua taloudellisille riskeille
lisääntyvän ja kiristyvän ihmis- ja työoikeuksiin
liittyvän lainsäädännön vuoksi (esim. mahdolliset
sakot, mainehaitta).
Aikahorisontti: lyhyt
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, HR-politiikat)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
raportointikanavat, keskustelufoorumit,
työtyytyväisyyskyselyt, työehtosopimukset ja
yhdistymisvapaus)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet
Työntekijöiden terveys,
hyvinvointi ja
osaaminen
↑ Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen
kehittämiseen liittyvien toimien ja ohjelmien kautta
Sampo-konserni voi parantaa työntekijöiden
fyysistä ja henkistä terveyttä, mikä puolestaan voi
kasvattaa heidän motivaatiotaan ja edistää
ammatillista kehitystä ja oppimista. Työntekijöiden
hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen voi
johtaa motivoituneeseen ja sitoutuneeseen
henkilöstöön.
Aikahorisontti: lyhyt
↓ Osaavien työntekijöiden puute voi muodostaa
taloudellisen riskin Sampo-konsernille. Jos
työntekijät eivät ole sitoutuneita eivätkä koe, että
heillä on mahdollisuutta ammatilliseen kehitykseen,
osaavat ja tyytymättömät työntekijät voivat jättää
yhtiön, jolloin myös heidän osaamisensa
menetetään.
↓ Sairauslomien ja henkilöstön vaihtuvuuden
lisääntyminen esimerkiksi työn ja yksityiselämän
riittämättömän tasapainon vuoksi voi muodostaa
taloudellisen riskin Sampo-konsernille.
↑ Sitoutuneet ja osaavat työntekijät voivat luoda
mahdollisuuksia Sampo-konsernille, esimerkiksi
tarjoamalla asiakkaille ensiluokkaisia
asiakaskokemuksia päivittäin. Tästä syystä
henkilöstökäytäntöihin ja mahdollisuuksien
tarjoamiseen panostaminen on järkevää
liiketoiminnan kannalta.
Aikahorisontti: lyhyt
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, HR-politiikat)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
fyysistä ja henkistä terveyttä tukevat toimet,
työhyvinvointialoitteet, laadukkaat toimistot,
houkutteleva palkitseminen)
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. työntekijöiden
tyytyväisyyttä mittaava eNPS tai vastaava)
Monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja
osallisuus (Diversity,
Equity and Inclusion,
DEI)
↑ Sampo-konserni voi omilla toimillaan saavuttaa
henkilöstönsä keskuudessa positiivisia DEI-
teemoihin liittyviä vaikutuksia. Näiden teemojen
korostaminen voi lisätä yhteenkuuluvuuden
tunnetta työntekijöiden keskuudessa.
Aikahorisontti: lyhyt
↓ Jos Sampo-konsernin henkilöstö ei ole
monimuotoista, konserni ei välttämättä pysty
huomioimaan monipuolista asiakaskuntaansa, mikä
voi aiheuttaa taloudellisen riskin esimerkiksi
tuottavuuden tai innovoinnin heikkenemisen kautta.
↑ DEI voi luoda taloudellisia mahdollisuuksia Sampo-
konsernille, sillä tällä osa-alueella hyvin menestyvät
yritykset voivat olla innovatiivisempia ja
kannattavampia ja houkutella osaajia.
Aikahorisontti: lyhyt
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
monimuotoisuusmallit/-ohjelmat, työntekijöiden
aloitteet, raportointikanavat)
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. liittyen sukupuolten
monimuotoisuuteen)
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin
strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Ihmisoikeudet ja työkäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön liittyvät oikeudet, Työntekijöiden
terveys, hyvinvointi ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Työolot, Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet, ja Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja
osallisuus liittyy ESRS-ala-aiheisiin Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
91
Strategia
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sitoutuneet työntekijät ovat olennainen osa Sampo-
konsernin strategiaa ja liiketoimintamallia. Sampo-
konsernin liiketoiminta on riippuvainen yhtiön kyvystä
luoda mahdollisuuksia tarjoava työympäristö sekä
työntekijöiden motivaatiosta edistää yhtiön tavoitteita.
Työntekijöiden sitoutuneisuus ja asiantuntemus lisäävät
asiakastyytyväisyyttä ja ovat kilpailuedun perusta.
Sampo-konsernin työntekijöiden tarpeet, näkemykset ja
oikeudet vaikuttavat strategisiin päätöksiin ja
muovaavat yrityskulttuuria.
Arvioidessaan omaan työvoimaansa kohdistuvia
olennaisia vaikutuksia Sampo-konserni huomioi kaikki
työntekijät, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia
Sampo-konsernin omasta toiminnasta tai arvoketjusta.
Tämä tarkoittaa vakituisia, määrä-, koko- ja osa-aikaisia
työntekijöitä sekä muita kuin työsuhteisia työntekijöitä.
Esimerkiksi kaksoisolennaisuusarviointi, ihmisoikeus­
vaikutusten arviointi ja henkilöstökyselyt antavat tietoa,
minkälaiset työntekijät tai työntekijäryhmät voivat olla
erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille. Tällaisia voivat
olla esimerkiksi aliedustetut ryhmät (esim. perustuen
etniseen taustaan, sukupuoleen, seksuaaliseen
suuntautumiseen, vammaisuuteen) ja korkean paineen
alla työskentelevät työntekijät (esim. asiakaspalvelu­
keskuksissa). Sampo-konsernissa mahdolliset kielteiset
vaikutukset liittyvät systeemisten ihmisoikeus­
rikkomusten sijaan yksittäisiin tapauksiin.
Sampo-konserni on tunnistanut mahdollisia riskejä, jotka
aiheutuvat monimuotoisuuden puutteesta (esim.
vähemmistöryhmien edustuksen puute), syrjinnästä
sekä tiettyjen yksikköjen osalta korkeammista
sairauspoissaololuvuista ja henkilöstön vaihtuvuudesta
(esim. asiakaspalvelukeskukset). Nämä tekijät voivat
rajoittaa Sampo-konsernin kykyä palvella
monimuotoista asiakaskuntaa parhaalla mahdollisella
tavalla ja siten vaikuttaa konsernin taloudelliseen
tulokseen.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä
koskevat periaatteet on määritelty Sampo-konsernin
toimintaperiaatteissa, jotka käydään läpi vuosittain ja
hyväksytään Sammon hallituksessa.
Toimintaperiaatteissa käsitellään muun muassa
ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä, työntekijöiden
terveyttä, hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä
DEI-teemoja. Toimintaperiaatteet kieltävät
pakkotyövoiman, lapsityövoiman ja ihmiskaupan sekä
edellyttävät kaikkien konserniyhtiöiden ryhtyvän
tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten
ihmisoikeusrikkomuksien tunnistamiseksi, välttämiseksi
ja/tai torjumiseksi omassa toiminnassaan ja
arvoketjuissaan. Toimintaperiaatteiden kehittämisessä
otetaan huomioon sekä konsernin sisäisten
sidosryhmien (esim. työntekijät, johto) näkemys että
ulkopuolisten sidosryhmien (esim. sijoittajat, ESG-
luokituslaitokset, viranomaiset, ulkoiset konsultit)
asiantuntemus tarpeen mukaan.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia
konserniin kuuluvia yhtiöitä kaikissa konsernin
toimintamaissa. Jokaisen konserniyhtiön operatiivinen
johto vastaa toimintaperiaatteiden toimeenpanosta ja
jokainen työntekijä vastaa henkilökohtaisesti
toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Sampo-konserni
tarjoaa säännöllisesti koulutusta (esim. verkkokoulutus,
työpajat) toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista.
Toimintaperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien
saatavilla Sampo-konsernin verkkosivuilla. Lisäksi
jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan
liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita.
Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea
ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä.
Kansallisten lakien ja määräysten lisäksi Sampo-konserni
on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä
ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja
poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä
yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä
oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia.
Sampo-konserni on YK:n Global Compact -aloitteen
jäsen ja sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia ja
työoikeuksia koskevia periaatteita.
Sampo-konsernin politiikat ja niihin liittyvä koulutus
ovat osa sitoumusta ylläpitää avointa keskustelua
konsernin omien työntekijöiden kanssa, käsitellä
objektiivisesti omassa toiminnassa mahdollisesti
syntyviä ihmisoikeusvaikutuksia ja tarvittaessa tarjota
tilanteeseen sopivia korjaavia toimenpiteitä. Mahdollisia
korjaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi HR-yksikön,
henkilöstön edustajan ja työsuojeluvaltuutetun tuki,
kattava vakuutusturva sekä kuntoutus aiheutetun haitan
luonteesta ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen.
Sampo-konserni käy säännöllistä vuoropuhelua
henkilöstönsä kanssa eri kanavissa. Lisätietoa aiheesta
on Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa (s. 92) ja Sidosryhmien edut ja
näkemykset (s. 64) -otsikoiden alla.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
92
Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen
Sampo-konsernilla on työtapaturmia käsitteleviä
terveys- ja turvallisuuspolitiikkoja, ja yhtiö tarjoaa
paikallisen lainsäädännön vaatimaa työterveyshuoltoa
jokaisessa toimintamaassaan. Sampo-konserni selvittää
terveys- ja hyvinvointiriskejä säännöllisesti ja ryhtyy
tarvittaessa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin
mahdollisten riskien lieventämiseksi. Kaikki Sampo-
konsernin yhtiöt tekevät riskiarvioita ja mahdolliset
tapahtumat ja riskit käsitellään asianmukaisesti ja
raportoidaan asiaankuuluvien sisäisten
raportointikanavien kautta. Henkilöstökyselyiden ohella
riskiarviot ja tapahtumaraportit tarjoavat arvokasta
tietoa liiketoiminnan ja työympäristön kehittämiseksi.
Sampo-konsernilla on paikallisen lainsäädännön
mukaisia työympäristötoimikuntia (tai vastaavia).
Toimikuntien vastuihin kuuluvat työympäristön
seuranta, työterveys ja -turvallisuustoimintatapojen
kehittäminen sekä henkilöstön fyysisen ja
psykososiaalisen hyvinvoinnin varmistaminen.
Työympäristötoimikuntien tehtävät voivat vaihdella
konserniyhtiöittäin.
Sampo-konserni tarjoaa kaikille työntekijöille kattavasti
koulutusta perehdytysprosesseista alkaen. Sampo-
konserni tarjoaa pakollista koulutusta (esim.
vakuutusten tarjoamisesta annettuun direktiiviin
liittyen), vapaaehtoista koulutusta (esim. digitaitoihin ja
kieliin liittyen) ja yhdessä kumppaneiden kanssa
järjestettyä koulutusta. Työntekijälle avoin
koulutustarjonta riippuu siitä, missä osassa
organisaatiota tämä työskentelee. Osa koulutuksista
(esim. koulutus toimintaperiaatteista, compliance-
koulutus, tietoturva- ja tietosuojakoulutus) on pakollisia
kaikille työntekijöille ja muut ovat osa vuosittaisia
koulutusjaksoja.
Työntekijöille tarjotut osaamisen kehittämisen
mahdollisuudet ovat lisääntyneet Sampo-konsernissa
jatkuvasti. Työntekijöillä on mahdollisuus kehittää
asiantuntemustaan eri aiheista mielenkiintonsa ja työnsä
vaatimusten mukaisesti.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Sampo-konserni kunnioittaa jokaisen ihmisen
ihmisoikeuksia eikä minkäänlaista syrjintää, kiusaamista,
häirintää tai muuta loukkaavaa käytöstä suvaita.
Toimintaperiaatteissa mainitaan, että syrjintä on
ehdottomasti kielletty esimerkiksi ikään,
vammaisuuteen, kansalliseen alkuperään tai sosiaaliseen
taustaan, rotuun tai etniseen taustaan, ihonväriin,
perhesyihin, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin,
poliittiseen mielipiteeseen, luottamustoimintaan,
uskontoon, arkaluonteiseksi määriteltävään sairauteen,
seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin
henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuen. Syrjiviä
käytäntöjä ei suvaita rekrytoinnissa, työtehtävissä,
koulutuksissa ja työssä kehittymisessä, ylennyksissä,
palkitsemisessa ja muissa eduissa tai yleisessä
käyttäytymisessä työpaikalla. Raportoidut syrjintä- ja
häirintätapaukset tutkitaan ja pyritään korjaamaan.
Sampo-konsernille on tärkeää, että jokainen työntekijä
tuntee itsensä osalliseksi ja voi olla oma itsensä
työpaikalla. Kaikilla Sampo-konsernin yhtiöillä on DEI-
politiikat ja/tai -ohjelmat, ja ne ovat ryhtyneet toimiin
lisätäkseen tietoisuutta DEI:stä sekä haavoittuvista
ryhmistä omassa työvoimassaan. DEI-teemoja
edistetään esimerkiksi sisäisten henkilöstöverkostojen,
monimuotoisuustoimikuntien ja yhtiökohtaisten
monimuotoisuustavoitteiden avulla sekä painottamalla
DEI-teemoja rekrytointiprosesseissa ja johtotehtäviin
kouluttamisessa. 
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa
Sampo-konserni on säännöllisesti yhteydessä
työntekijöihinsä ja heidän edustajiinsa ymmärtääkseen
työntekijöiden näkökulmia, saadakseen palautetta ja
tunnistaakseen kehityskohteita. Päävastuu
yhteydenpidosta omiin työntekijöihin määräytyy
jokaisessa Sampo-konsernin yhtiössä
organisaatiorakenteen mukaisesti. Keskustelukanavia
ovat esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän väliset
keskustelut, työympäristötoimikunnat, tapaamiset
ammattiliittojen edustajien kanssa, lähtöhaastattelut ja
työtyytyväisyyskyselyt. Lisäksi työntekijät voivat tuoda
esiin huolenaiheita whistleblowing-kanavien ja sisäisten
raportointikanavien kautta.
Työtyytyväisyyskyselyt kattavat sekä fyysisen että
psykososiaalisen työympäristön. Kyselyissä käsitellään
muun muassa hyvinvointia ja DEI-teemoja, ja tuloksia
tarkastellaan myös väestöryhmittäin, mukaan lukien
vähemmistöryhmät. Kyselyjen yhdistettyjä tuloksia
hyödyntämällä johtoryhmät voivat tunnistaa
kehityskohteita, asettaa tavoitteita ja mitata
toteutettujen toimien tehokkuutta. Esihenkilöt
keskustelevat tuloksista tiimiensä kanssa, tarvittaessa
HR-yksikön tuella, ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin.
Henkilöstökyselyjen lisäksi Sampo-konserni pyrkii
hankkimaan tietoa haavoittuvien ryhmien näkökulmista
erilaisten yhtiö- ja työntekijälähtöisten aloitteiden
kautta, jotka liittyvät esimerkiksi vammaisuuteen,
naisten asemaan työelämässä, kieleen sekä eri
kulttuurien ja uskontojen osallisuuteen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
93
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Sampo-konserni pyrkii rakentavaan ja
luottamukselliseen vuoropuheluun työntekijöidensä ja
heidän valitsemiensa edustajien, kuten ammattiliittojen,
kanssa yhtiön kehittämiseksi ja kaikkien työntekijöiden
asianmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Sampo-
konserni kannustaa avoimeen keskustelukulttuuriin,
jossa epäkohtia voi ilmaista ja käsitellä ennakoivasti.
Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan epäeettisistä
toimintatavoista sekä lainsäädännön tai siihen liittyvien
säännösten tai sisäisten politiikkojen mahdollisista
rikkomuksista esimerkiksi esihenkilölle,
henkilöstöhallinnolle, ammattiliiton edustajalle,
compliance-yksiköille tai raportointikanavien kautta.
Sampo-konserni seuraa järjestelmällisesti työntekijöiden
antamaa palautetta esimerkiksi henkilöstökyselyjen ja
raportointikanavien kautta. Sampo-konserni varmistaa,
että asiat käsitellään virallisten HR-prosessien ja johdon
arvioinnin kautta. Sisäisten raportointikanavien lisäksi
Sampo-konsernilla on ulkoisesti hallinnoituja
whistleblowing-kanavia, joiden kautta työntekijät ja
muut sidosryhmät voivat ilmoittaa epäkohdista
nimettömästi. 
Kaikki toimintaperiaatteiden rikkomuksia koskevat
ilmoitukset tutkitaan ja korjaavien toimenpiteiden tarve
arvioidaan tapauskohtaisesti. Tietoa eri
raportointikanavista on saatavilla yhtiöiden intranetissä
ja niistä viestitään työntekijöille perehdytyksen aikana
sekä säännöllisesti sisäisten viestintäkampanjoiden
avulla.
Eri raportointikanavien tehokkuutta ja työntekijöiden
halukkuutta ilmaista avoimesti mielipiteensä arvioidaan
esimerkiksi henkilöstökyselyjen avulla. Whistleblowing-
ilmoitusten käsittelyprosessista kerrotaan
Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 116).
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
vaikuttavuus
Aiemmin kuvattujen toimintatapojen ja prosessien,
kuten Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden, avulla
Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen
työntekijöihin ei kohdistuisi olennaisia kielteisiä
vaikutuksia. Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee,
noudatetaan Sampo-konsernin korjaavia prosesseja.
Konserni tutkii kaikki epäillyt rikkomukset
tapauskohtaisesti, jotta tarvittavat korjaustoimet
voidaan asettaa. Sampo-konserni osallistaa
asiaankuuluvia sisäisiä sidosryhmiä (esim. HR-,
lakiasiain- ja compliance-yksiköt) mahdollisten
kielteisten vaikutusten vastaisen toimintasuunnitelman
laatimisessa sekä tapauksen perimmäisen syyn ja
jatkossa toteutettavien ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden arvioimisessa.
Sampo-konserni tarjosi vuonna 2024 koulutusta kaikille
uusille ja nykyisille työntekijöilleen toimintaperiaatteissa
oleviin aiheisiin sekä muihin yhtiökohtaisiin politiikkoihin
liittyen. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki Sampo-
konsernin työntekijät ovat tietoisia konsernin
ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevista politiikoista
ja toimivat niiden mukaisesti.
Sampo-konserni toteutti vuonna 2024
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, johon sisältyi analyysi
konsernin omiin työntekijöihin kohdistuvista
mahdollisista ihmisoikeusriskeistä. Arviointi kattoi
Sampo-konsernin omat toiminnot Pohjoismaissa,
Baltiassa ja Isossa-Britanniassa ja muut kuin
työsuhteiset työntekijät olennaisilta osin. Arvioinnin
pohjalta Sampo-konserni kartoitti due diligence
-toimiaan selvittääkseen, ovatko sen prosessit
tunnistettujen riskien ehkäisemiseksi asianmukaisia.
Arviointi käydään läpi säännöllisesti, ja sitä päivitetään
tarvittaessa.
Sampo-konserni haluaa olla houkutteleva ja vastuullinen
työnantaja, panostaen terveyttä ja hyvinvointia, työ- ja
yksityiselämän tasapainoa sekä urakehitystä edistävän
yrityskulttuurin luomiseen. Sampo-konserni tarjoaa
esimerkiksi joustavia työaikoja ja hybridityötä,
urheiluaktiviteetteja, vapaaehtoistyötä, työterveys­
palveluja sekä koulutusta ja urakehitystä.
Varmistaakseen, että edellä mainitut toimet ovat
tehokkaita, Sampo-konserni seuraa esimerkiksi
työntekijöiden tyytyväisyyttä, vaihtuvuutta ja muita
terveys- ja turvallisuusmittareita. Päävastuu olennaisten
vaikutusten hallinnasta on HR-yksiköillä, jotka
työskentelevät yhdessä liiketoimintayksikköjen kanssa
varmistaakseen, että työntekijöihin ei kohdistu kielteisiä
vaikutuksia, ja pyrkiäkseen säilyttämään tai
vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia.
Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen
Sampo-konserni toteutti vuonna 2024 säännölliset
työtyytyväisyyskyselyt, jotka tarjoavat työntekijöille
mahdollisuuden antaa palautetta eri aiheista. Kyselyjen
avulla Sampo-konserni pystyy tunnistamaan
työntekijöihinsä liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.
Palaute analysoidaan, ja Sampo-konserni pyrkii sen
perusteella tekemään parannuksia olennaisimpiin
asioihin. Sampo-konserni seuraa toteutettujen toimien
tehokkuutta analysoimalla tulevien kyselyjen vastauksia.
Saadun palautteen perusteella If esimerkiksi kiinnitti
vuonna 2024 erityistä huomiota toimiin, jotka edistävät
vahvaa palautekulttuuria organisaation, tiimin ja
henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseksi. Viestinnässä
keskityttiin muun muassa tietoisuuden lisäämiseen ja
hyvien palautekäytäntöjen ja -työkalujen jakamiseen.
Topdanmark toteutti vuoden aikana kaksi ylimääräistä
henkilöstökyselyä seuratakseen tarkasti työntekijöiden
henkistä hyvinvointia organisaatiomuutoksen aikana,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
94
joka on seurausta Topdanmarkin ostosta ja
integroimisesta osaksi Ifiä. Kyselyt auttoivat
tunnistamaan alueita, jotka vaativat huomiota ja lisää
viestintää (esim. pelko työpaikan ja läheisten kollegojen
menettämisestä ).
Henkilöstön terveys ja hyvinvointi pysyivät Sampo-
konsernissa tärkeänä painopistealueena vuonna 2024.
Sampo-konsernissa työntekijöiden henkistä ja fyysistä
hyvinvointia tuetaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä
(esim. hyvinvointiin liittyvät kampanjat ja webinaarit,
ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, hyvä toimistojen
suunnittelu, talousneuvonta), tukemalla työn ja vapaa-
ajan tasapainoa (esim. työpaikan joustavuus, työajan
lyhentäminen, huollettavien hoitaminen, erityisvapaat),
tarjoamalla työntekijöille mielekkäitä työtehtäviä ja
koulutusta sekä järjestämällä tiimiaktiviteetteja ja
urheilutoimintaa. Nämä toimenpiteet on kohdistettu
kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden työntekijöille.
Sampo-konserni jatkoi vuonna 2024 hybridityömallin ja
joustavien työvaihtoehtojen kehittämistä, jotta
työntekijöiden tarpeet ja mieltymykset voidaan
huomioida paremmin. Tämä tehtiin esimerkiksi
investoimalla IT-infrastruktuuriin ja -laitteisiin,
suunnittelemalla toimitiloja uudelleen ja kouluttamalla
esihenkilöjä etäjohtamiseen. Sampo-konserni testasi
vuoden aikana Microsoft 365 Copilotia oppiakseen
tuotteesta ja hyödyntääkseen mahdollisuuksia, joita se
voi tarjota työntekijöille. Topdanmarkissa toimitilojen
uudelleensuunnittelussa keskityttiin siihen, että
työntekijät, joilla on neurodiversiteettihaasteita, voidaan
ottaa paremmin huomioon. Tämä tarkoitti muun muassa
oikeanlaista valaistusta ja työtilojen suunnittelua niin,
että ne vähentävät melua ja visuaalisia häiriötekijöitä.
Fyysisten työtilojen mukauttaminen kaikille
työntekijöille sopivaksi tehtiin, jotta ammattitaitoisten
työntekijöiden menettämisen riskiä yhteenkuuluvuuden
puutteen vuoksi voitiin pienentää ja kaikkien
työntekijöiden osallisuus turvata. Tätä työtä jatketaan
vuonna 2025.
Sampo-konsernin keskeisiä toimia henkilöstön
osaamiseen kehittämisen mahdollistamiseksi vuonna
2024 olivat panostaminen digitalisaatioon ja
työntekijöiden työtä tukevien työkalujen kehittämiseen,
osaamisen kehittämiseen osoitettujen resurssien
kasvattaminen, koulutustapahtumien järjestäminen sekä
henkilöstön koulutusten ja osaamisen
kehittämisprosessien päivittäminen. Esimerkiksi If jatkoi
pakollisen One Responsible If -koulutusohjelman
kehittämistä. Ohjelma käsittelee keskeisiä eettisiä ja
käytännön ohjeita, jotka on kuvattu Ifin Ethics- ja
Sustainability -politiikoissa. Koulutusohjelmaan sisältyy
lisäksi poikkeuksellisista tapauksista ilmoittamista
käsittelevä verkkokurssi, jonka tavoitteena on varmistaa,
että kaikki työntekijät ovat tietoisia ilmoituskanavista ja
tapauksista, joista tulisi raportoida. Myös Hastingsin
oppisopimuskoulutusta, jatko-opintoja ja muita
oppimismahdollisuuksia tarjoava Early Careers -ohjelma
jatkui. Hastings toteutti myös Leadership Excellence
-ohjelmapilotin, joka tarjosi esihenkilöille ja työntekijöille
oppeja ja työkaluja nykyisiin tehtäviin, johdonmukaisen
johtajuuden luomiseen sekä uran edistämiseen. Sampo-
konsernin kehitysohjelmien tavoitteena on saada aikaan
positiivisia vaikutuksia koko omaa työvoimaa koskien.
Sampo-konserni jatkaa vuonna 2025 pyrkimyksiään
edistää työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää
osaamistaan ja rooliaan.
Esimerkiksi edellä mainittujen toimien avulla Sampo-
konserni hallinnoi taloudellisia riskejä liittyen
mahdolliseen työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja
osaamisen riittämättömään edistämiseen.
Omistautuneet työntekijät mahdollistavat myös
paremman vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ja ovat
siten konsernille mahdollisuus. Tavoitteena on jatkaa
tulevaisuudessa työntekijöiden henkisen ja fyysisen
hyvinvoinnin tukemista ja uusien ammatillisten
kehitysmahdollisuuksien tarjoamista.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Sampo-konserni keskittyi vuonna 2024 DEI-teemoihin
esimerkiksi varmistamalla yhdenvertaisen palkitsemisen
(equal pay) ja oikeudenmukaiset työolot kaikille
työntekijöille. Tämä näkyi konsernin toteuttamissa
erilaisissa aloitteissa.
Sampo-konserni käynnisti vuoden aikana useita
yhdenvertaiseen palkitsemiseen liittyviä hankkeita.
Näihin kuuluivat esimerkiksi työtehtävien rakenteen ja
palkkaluokkien tarkistaminen, olemassa olevien
järjestelmien parantaminen, sisäisten
raportointiprosessien kehittäminen ajantasaisten
palkkatietojen saamiseksi sekä politiikkojen ja
rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Hankkeita
jatketaan vuonna 2025, jotta voidaan esimerkiksi
varmistaa konsernin kyky noudattaa uutta EU:n asetusta
samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavasta
samasta palkasta miesten ja naisten välillä vuonna 2026. 
Sampo-konserni ja sen työntekijät järjestivät vuonna
2024 DEI-tapahtumia ja -foorumeita (esim. Hastingsin
Inclusion Council ja DEI-kampanjat) sekä koulutusta
(esim. If koulutti kaikki johtajat osaamispohjaisiin
haastattelutekniikoihin tiedostamattomien
ennakkoluulojen vähentämiseksi) ja osallistuivat
aloitteisiin (esim. Hastingsin 30% Club -koulutus­
ohjelma). Näiden tavoitteena on saada aikaan
myönteisiä vaikutuksia Sampo-konsernin työntekijöihin,
mutta ne edistävät myös konsernin tunnistamien DEI-
teemoihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaa.
Toimet on suunnattu kaikille Sampo-konsernin yhtiöiden
työntekijöille.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
95
Sampo-konsernin DEI-työstä viestitään myös
työpaikkailmoituksissa ja rekrytointiprosesseissa
pyritään käyttämään erityyppisiä arviointeja, kuten
persoonallisuustestejä, case-tehtäviä, ennalta
määriteltyjä haastatteluohjeita, referenssejä ja neljän
silmän periaatetta. Näillä halutaan välttää
tiedostamattomien ennakkoluulojen ja syrjivien
käytäntöjen vaikutus päätöksiin. Esimerkiksi If kehitti
vuonna 2024 nykyisiä työnantajakuvaansa liittyviä
aloitteita ottamalla niissä paremmin huomioon DEI-työn.
If jatkaa vuonna 2025 työnantajakuvansa tutkimista
vedotakseen monimuotoisempaan työvoimaan, johon
vaikuttavat yhteiskunnalliset suuntaukset, kuten
maahanmuutto ja sukupolvien arvot.
Sampo-konserni panostaa DEI-työhön myös jatkossa.
Suunnitelmissa on luoda menetelmiä osallistavan
johtamisen kehittämiseksi, mikä osaltaan parantaa
psykologista turvallisuutta. Sampo-konserni keskittyy
myös neurodiversiteetin ja vammaisuuden
huomioimiseen erilaisilla toimilla, esimerkiksi
muodostamalla parhaiden käytäntöjen mukaisia
yhteisöjä, joita voidaan kuulla osallistavan
päätöksenteon edistämiseksi. Näiden toimien
tavoitteena on edistää monimuotoista ja osallistavaa
kulttuuria sekä kerätä tietoa työntekijöiden
yhdenvertaisen kohtelun parantamiseksi. Toimet myös
auttavat Sampo-konsernia varmistamaan, että sen
toimintaperiaatteita ja nollatoleranssia syrjinnälle
noudatetaan.
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
Sampo-konserni on asettanut aika- ja tulossidonnaisia
tavoitteita työtyytyväisyyskyselyille hallitakseen muun
muassa työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin,
osaamiseen ja monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Nämä teemat ovat linjassa
Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa esitettyjen
tavoitteiden kanssa, joiden tarkoituksena on tarjota
kannustavat ja palkitsevat työolot sekä
oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu.
Työtyytyväisyyskyselyjen tulokset perustuvat
henkilöstökyselyihin, joissa työntekijät arvioivat
kokemustaan Sampo-konsernin yhtiöissä
työskentelystä. Työtyytyväisyyskyselyt tehdään
konsernitason sijaan tytäryhtiötasolla, jotta niissä
voidaan ottaa huomioon konserniyhtiöiden yksilölliset
tarpeet ja ominaisuudet. Työtyytyväisyyskysely
lähetetään kaikille työntekijöille, jotka ovat työsuhteessa
Sampo-konserniin kyselyn ajankohtana. Kyselyt tehdään
vähintään vuosittain, ja niistä raportoidaan kyseisen
konserniyhtiön johdolle.
Sampo-konserni on asettanut työtyytyväisyyskyselyjen
tavoitteet muun muassa sisäisen ja ulkoisen
vertailuanalyysin ja historiatietojen avulla. Tulostason
arvioimiseksi Sampo-konserni seuraa trendejä sisäisesti
ja pyrkii, mikäli mahdollista, vertaamaan tuloksia alan
keskiarvoon eri toimintamaissa. Asetettujen tavoitteiden
saavuttamista voidaan pitää erinomaisena suorituksena.
Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmän johdon lisäksi
työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteiden laadinnassa on
ollut mukana edustajia konsernin eri osista. Tavoitteista
keskustellaan myös ammattiliittojen edustajien kanssa,
ja ulkopuolisten sidosryhmien palaute huomioidaan
tarvittaessa. Sampo-konsernin yhtiöiden johtoryhmät
hyödyntävät työtyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja muita
omaan työvoimaan liittyviä tietoja organisaation
kehitysprosesseissa.
Henkilöstön tyytyväisyys
Sampo-konserni
Kysely
Asteikko
Tavoite
2024
H1
H2
If: HeartBeat
-100–100
2024: 50
52
54
Topdanmark:
Ennova
Enagagement
Survey
-100–100
2025: 79
80
80
Hastings: Your
Voice
0–100
2024: 72
77
78
Sampo Oyj:
Work Life
Survey
-100–100
-
-
42
Kyselyt ovat yhtiökohtaisia, eivätkä ne ole keskenään
vertailukelpoisia. Sammon henkilöstökysely tehdään kerran
vuodessa syksyllä. Ifin, Topdanmarkin ja Sammon osalta
asteikko on -100–100. Yleisesti ottaen tulosta, joka on nollan
yläpuolella, voidaan pitää hyvänä/positiivisena, kun taas tulosta,
joka on yli 50, voidaan pitää erinomaisena. Tulostasot voivat
kuitenkin vaihdella esimerkiksi toimialan ja organisaatiotyypin
mukaan. Hastingsin kyselyssä tulosta, joka on yli 70, voidaan
pitää korkeana.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
96
Laskentaperiaatteet
Omaan työvoimaan liittyvät mittarit raportoidaan ESRS-
standardin vaatimusten mukaisesti. Laskennassa
käytetään joko henkilömäärää tai henkilötyövuosia
(HTV) ja käytetty menetelmä raportoidaan kunkin
mittarin yhteydessä. Tuntipalkkaiset työntekijät,
kesätyöntekijät, muut kuin työsuhteiset työntekijät ja
harjoittelijat jätetään henkilömäärä- ja HTV-laskelmien
ulkopuolelle. HTV-laskelmissa työaikaa mukautetaan, jos
työntekijä on pidemmällä vapaalla, kuten
vanhempainvapaalla. Raportoinnissa käytetään vuoden
lopun lukuja, ellei toisin mainita. Sampo-konserni kerää
tietoa vain binäärisestä sukupuolesta lakisääteisten
rajoitusten ja järjestelmätuen puutteen vuoksi, minkä
vuoksi raportointi sisältää tiedot vain naisista ja
miehistä. Tarkemmat laskentaperiaatteet on kuvattu
mittareiden yhteydessä.
Omaa työvoimaa koskevia mittareita ei varmenna muu
ulkopuolinen taho kuin tämän Kestävyysselvityksen
varmentaja. Sampo-konsernin tilinpäätöksessä ei ole
omaan työvoimaan liittyviä lukuja.
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä
31.12.2024 oli 15 581. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana
hieman kaikissa konserniyhtiöissä. Muutos oli suurin
Hastingsissa Isossa-Britanniassa liiketoiminnan kasvun
vuoksi.
Suurin osa Sampo-konsernin työntekijöistä työskenteli
vuonna 2024 Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa,
Suomessa ja Norjassa. Naisten osuus oli hieman
suurempi kuin miesten, mutta yleisesti binäärinen
sukupuolijakauma oli varsin tasainen. Sampo-konsernin
työntekijät työskentelivät vuoden lopussa pääasiassa
kokoaikaisesti vakituisella työsopimuksella.
Henkilömäärää käytetään laskettaessa työntekijöiden
kokonaismäärää, nollatuntisopimuksella työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden määrää, koko- ja osa-
aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää, ja
vakinaisten sekä määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrää. Pieni määrä työntekijöitä
työskentelee “muissa maissa”, joka on raportoinnissa
käytetty termi. Nämä maat on laskettu raportoinnissa
yhteen niissä olevan toiminnan koon vuoksi. “Muita
maita” ovat Espanja, Gibraltar, Ranska, Saksa,
Alankomaat ja Yhdysvallat.
Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden
vaihtuvuus ja lähteneiden työntekijöiden määrä pysyivät
vuonna 2024 edellisten vuosien tasolla. Vaihtuvuus
lasketaan jakamalla raportointivuoden aikana
lähteneiden työntekijöiden lukumäärä henkilöstön
keskimääräisellä lukumäärällä henkilömäärää käyttäen.
Lukuihin sisältyy ulkoinen vapaaehtoinen ja tahaton
vaihtuvuus.
Työntekijöiden kokonaismäärä
sukupuolen mukaan
Sampo-konserni, 31.12.2024
Sukupuoli
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
Naiset
8 134
Miehet
7 447
Muut
-
Ei ilmoitettu
-
Työsuhteiset työntekijät
yhteensä
15 581
Työntekijöiden kokonaismäärä maan
mukaan
Sampo-konserni, 31.12.2024
Maa
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
Iso-Britannia
4 314
Tanska
2 977
Ruotsi
2 770
Suomi
2 130
Norja
1 827
Latvia
573
Viro
514
Espanja
230
Liettua
190
Gibraltar
32
Saksa
8
Alankomaat
8
Ranska
7
Yhdysvallat
1
Työsuhteiset työntekijät
yhteensä
15 581
Lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärä ja työsuhteisten
työntekijöiden vaihtuvuus
Sampo-konserni, 2024
Maa
Lähteneet
työntekijät
Vaihtuvuus
Iso-Britannia
776
19,9%
Tanska
416
13,7%
Ruotsi
312
11,4%
Suomi
130
6,1%
Norja
143
8,1%
Baltian maat
93
7,4%
Muut maat
102
36,8%
Sampo-konserni
yhteensä
1 972
13,1%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
97
Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot sukupuolen mukaan
Sampo-konserni, 31.12.2024
Naiset
Miehet
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
8 134
7 447
-
-
15 581
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
8 016
7 384
-
-
15 400
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
118
63
-
-
181
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
168
126
-
-
294
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
7 125
7 170
-
-
14 295
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 007
279
-
-
1 286
Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot maan mukaan
Sampo-konserni, 31.12.2024
Iso-Britannia
Tanska
Ruotsi
Suomi
Norja
Baltian maat
Muut maat
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
4 314
2 977
2 770
2 130
1 827
1 277
286
15 581
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
4 268
2 940
2 754
2 111
1 791
1 250
286
15 400
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
46
37
16
19
36
27
0
181
Nollatuntisopimuksella työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
0
142
93
0
59
0
0
294
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
3 741
2 766
2 576
1 955
1 736
1 245
276
14 295
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
573
211
194
175
91
32
10
1 286
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
98
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien
muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden määrä Sampo-konsernissa
31.12.2024 oli 3 283. Yhtiön omaan työvoimaan
kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
lukumäärä on laskettu henkilömäärän perusteella. Muut
kuin työsuhteiset työntekijät kuuluvat yhtiön
työvoimaan, mutta eivät ole yhtiön palkkaamia (esim.
itsenäiset ammatinharjoittajat tai
henkilöstövuokrauspalvelujen kautta työllistetyt
työntekijät). Sampo-konsernissa kyseiset työntekijät
työskentelevät esimerkiksi IT-tehtävissä tai
asiakaspalvelukeskuksissa.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Sampo-konsernin työntekijöistä 60,9 prosenttia kuului
työehtosopimusten piiriin 31.12.2024. Luvussa ovat
mukana vain työntekijät, jotka ovat tosiasiallisesti
työehtosopimusten piirissä niissä maissa, joissa
ammattiliittojen asema on virallisesti tunnustettu. 
Työehtosopimuksia sovelletaan kuitenkin useimpiin
työntekijöihin (ylin johto pois lukien) vaikka he eivät
kuuluisikaan sopimuksen piiriin. Sampo-konsernin
toiminnoissa Euroopan talousalueen maissa sovelletaan
useampia eri työehtosopimuksia maantieteellisestä
sijainnista ja paikallisista käytännöistä riippuen. Sampo-
konsernin toiminnoissa Isossa-Britanniassa ei neuvotella
ammattiliittojen kanssa, mutta työehtoja verrataan
säännöllisesti markkinakäytäntöihin.
Sampo-konsernilla ei ole maailmanlaajuisia
puitesopimuksia (Global Framework Agreements). Ifillä
on eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works
Council) määräykseen perustuva sopimus tiedonanto- ja
konsultaatioprosessista työntekijöiden edustajien
kanssa. Ylimmän tason vuoropuhelua työntekijöiden
edustajien kanssa käydään viestintäneuvostossa, jonka
puheenjohtajana toimii Ifin toimitusjohtaja. Viestintä­
neuvosto kokoontuu kvartaaleittain ja käsittelee aiheita,
jotka koskevat enemmän kuin yhtä Ifin toimintamaata
tai liiketoiminta-aluetta.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus lasketaan
jakamalla työehtosopimusten piiriin kuuluvien
työntekijöiden määrä kaikkien työntekijöiden
lukumäärällä käyttämällä henkilömäärää.
Työpaikkaedustuksen laskennassa on käytetty
arviointia.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Sampo-konserni, 31.12.2024
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät –
ETA-alue
Työsuhteiset työntekijät –
muu kuin ETA-alue
Edustus työpaikalla
(vain ETA-alue)
0–19 %
-
Iso-Britannia
-
20–39 %
-
-
-
40–59 %
-
-
-
60–79 %
-
-
Tanska, Ruotsi
80–100 %
Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja
-
Suomi, Norja
Taulukko sisältää maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
99
Monimuotoisuuden mittarit
Sampo-konsernissa ikäjakauma on perinteisesti ollut
tasainen ja oli sitä myös vuonna 2024. Ikäjakauma
lasketaan vuoden lopun tilanteesta henkilömäärän
mukaan.
Sampo-konsernin neljän ylimmän johtotason binäärisen
sukupuolijakauman tarkastelu 31.12.2024 osoittaa, että
aivan ylimmässä johdossa sukupuolten
monimuotoisuudessa on edelleen parannettavaa. Heti
ylimmän johdon alapuolella naisten ja miesten osuus on
kuitenkin tasapainoisempi. Sampo-konsernin
määritelmän mukaan ylin johto koostuu Sampo-
konsernin toimitusjohtajasta (taso 1), tytäryhtiöiden
toimitusjohtajista (taso 2), toimitusjohtajille
raportoivista johtajista (taso 3) ja näille johtajille
raportoivista henkilöistä (taso 4).
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
Sukupuoli
Taso 1 (konsernijohtaja)
Taso 2 (Sampo Oyj:n tytäryhtiöiden
toimitusjohtajat)
Taso 3 (toimitusjohtajille raportoivat
johtajat)
Taso 4 (tasolle 3 raportoivat johtajat)
31.12.2024
31.12.2024
31.12.2024
31.12.2024
Naiset
0
0,0%
0
0,0%
9
25,7%
77
40,8%
Miehet
1
100,0%
3
100,0%
26
74,3%
112
59,2%
Sampo-konserni
yhteensä
1
100,0%
3
100,0%
35
100,0%
189
100,0%
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
Ikäryhmä
31.12.2024
Alle 30-vuotiaat
3 264
20,9%
30–50-vuotiaat
8 730
56,0%
Yli 50-vuotiaat
3 587
23,0%
Sampo-konserni
yhteensä
15 581
100,0%
Riittävä palkka
Sampo-konsernissa palkitseminen riippuu objektiivisista
kriteereistä, kuten työkokemuksesta, osaamisesta,
asemasta ja vastuista. Kaikille työntekijöille maksetaan
riittävää palkkaa soveltuvien verrokkiryhmien
mukaisesti. Palkka ja muut etuudet eivät perustu
sukupuoleen tai mihinkään muuhun ei-ammatilliseen
ominaisuuteen. Konserniyhtiöillä on esimerkiksi
työnimike- ja työtehtävärakenteita, joilla varmistetaan,
että samassa tehtävässä työskentelevillä on samat
työehdot. Lisäksi palkkatasojen määrittämisessä
käytetään sisäisiä ja ulkoisia verrokkiryhmiä.
Sosiaalinen suojelu
Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluvat sosiaalisen
suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista, kuten
sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta
vammasta ja työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta
ja eläkkeelle siirtymisestä, johtuvien tulonmenetysten
varalta.
Vammaiset henkilöt
Sampo-konserni ei kerää tietoja henkilökohtaisista
ominaisuuksista, kuten vammaisuudesta, lakisääteisten
rajoitusten vuoksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
100
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat
mittarit
Kaikki Sampo-konsernin työsuhteiset työntekijät ovat
oikeutettuja säännöllisiin kehityskeskusteluihin eli tulos-
ja urakehitysarviointeihin. Sampo-konserni otti vuonna
2024 käyttöön uusia prosesseja urakehitysarviointien
raportointiin täyttääkseen ESRS:n mukaiset
raportointivaatimukset. Urakehitysarviointien
raportointia kehitetään edelleen vuonna 2025 tiedon
laadun varmistamiseksi. Osuus työsuhteisista
työntekijöistä jotka osallistuivat tulos- ja
urakehitysarviointeihin, lasketaan jakamalla
urakehitysarviointeihin osallistuneiden työntekijöiden
lukumäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna
sukupuolen mukaan.
Niiden työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus, jotka osallistuivat
säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin
Sukupuoli
2024
Naiset
66,2%
Miehet
64,0%
Sampo-konserni yhteensä
65,1%
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluivat 31.12.2024
työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän
piiriin. Järjestelmällä viitataan työnantajan työntekijöille
tarjoamiin työterveyshuollon palveluihin. Järjestelmä voi
olla lakisääteinen tai vapaaehtoisesti tarjottu.
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän
piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus on
laskettu henkilömäärän mukaan.
Sampo-konsernissa ei ollut vuonna 2024 työperäisten
vammojen aiheuttamia kuolemantapauksia, ja
työtapaturmien määrä pysyi vakaana. Sampo-konserni
raportoi kirjattavien työtapaturmien osuuden
ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Työperäisten
tapaturmien suhdeluku on laskettu jakamalla tapausten
lukumäärä työtuntien arvioidulla kokonaismäärällä
kerrottuna miljoonalla. Suhdeluku vastaa työperäisten
tapaturmien määrää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti.
Raportoidut mittarit koskevat Sampo-konsernin
työsuhteisia työntekijöitä.
Sampo-konserni ei kerää tietoa työperäisistä
terveysongelmista ja niistä johtuvista kuolemista tai
menetetyistä päivistä lakisääteisten rajoitusten vuoksi.
Työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien
työntekijöiden osuus
Sampo-konserni
Mittari
31.12.2024
Työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien
työntekijöiden osuus
100,0%
Työperäiset vammat ja
kuolemantapaukset
Sampo-konserni
Mittari
2024
Työperäisten vammojen aiheuttamien
kuolemantapausten lukumäärä
0
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
80
Kirjattavien työtapaturmien osuus
3,4
Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
mittarit
Kaikilla Sampo-konsernin työntekijöillä on oikeus
perhevapaaseen sosiaaliturvan tai työehtosopimusten
nojalla. Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten
työntekijöiden prosenttiosuus on laskettu jakamalla
perhevapaalla olleiden työntekijöiden henkilömäärä
vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen
mukaan.
Niiden työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus jotka käyttivät
perhevapaata
Sampo-konserni
Sukupuoli
2024
Naiset
10,2%
Miehet
6,3%
Sampo-konserni yhteensä
8,3%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
101
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot)
Sukupuolten välinen palkkaero kuvaa todellisen
maksetun palkkion eroa miesten ja naisten välillä.
Palkkaeroa voidaan selittää esimerkiksi asemalla
yhtiössä, työtehtävillä, vastuilla ja poissaoloilla.
Sukupuolten välisen palkkaeron laskentaperiaatteita on
muokattu vuonna 2024 vastaamaan ESRS:n
vaatimuksia.
Sampo-konserni laski korkeinta ansiotuloa saavan
henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden
mediaaniansion välisen suhteen ensimmäistä kertaa
vuonna 2024. Mediaaniansiodata kerätään paikallisista
palkkahallintojärjestelmistä ja siihen sisältyy kiinteä
nettopalkka, lomarahat, bonukset sekä kaikki muuttuvan
palkitsemisen ohjelmat. Ylityökorvaukset ja eläkkeet
eivät sisälly laskentaan. Mediaaniansioluku perustuu
Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden
lukumäärään vuoden 2024 lopussa riippumatta siitä,
olivatko he työsuhteessa koko vuotta.
Ansiotuloon liittyvät mittarit on laskettu käyttämällä
HTV-keskiarvoa. Valuuttakursseilla voi olla vaikutusta
tässä selvityksessä esitettyihin ansiotulolukuihin.
Sukupuolten palkkaero
Sampo-konserni
Mittari
2024
Kiinteä palkitseminen
19,8%
Kiinteä ja muuttuva palkitseminen
24,5%
Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja
muiden työsuhteisten työntekijöiden
mediaaniansion välinen suhde
Sampo-konserni
Mittari
2024
Palkkasuhde
89,6
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Sampo-konsernin omaa työvoimaa koskevista vakavista
ihmisoikeustapauksista, jotka on määritelty vakaviksi
ihmisoikeuksien ja työoikeuslainsäädännön
loukkauksiksi, ei raportoitu vuonna 2024. Kaksi syrjintä-
ja häirintätapausta raportoitiin. Tämä sisältää Sampo-
konsernin toimintaperiaatteiden määritelmän mukaiset
syrjintä- ja häirintätapaukset, jotka ovat johtaneet
seuraamuksiin (esim. varoitus tai irtisanominen). Sampo-
konsernin oman työvoiman käytössä olevien kanavien
kautta tehtyjä valituksia oli yhteensä 22. Nämä ovat
työntekijöiden valitusmekanismien ja whistleblowing-
kanavien kautta tekemiä valituksia, jotka koskevat
sosiaalisia teemoja, ihmisoikeuksia ja työoikeuksia. Luku
sisältää kaikki vuoden 2024 aikana tehdyt valitukset
riippumatta niiden tilasta raportointivuoden lopussa.
Mikään vuoden aikana raportoiduista tapauksista tai
valituksista ei johtanut sakkoihin, seuraamuksiin tai
vahingonkorvauksiin.
Syrjintä- ja häirintätapausten lukumäärä
Sampo-konserni
Mittari
2024
Lukumäärä
2
Vakavien ihmisoikeustapausten
lukumäärä
Sampo-konserni
Mittari
2024
Lukumäärä
0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
102
Arvoketjun työntekijät
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Alihankkijat ja
liikekumppanit
↓ Sampo-konserni ei ole tunnistanut alihankkijoihinsa
ja liikekumppaneihinsa liittyviä tosiasiallisia kielteisiä
vaikutuksia. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voi
kuitenkin esiintyä konsernin koko arvoketjussa
ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyen.
Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää,
mutta alihankkijoiden ja liikekumppaneiden suuren
määrän vuoksi arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien kielteisten vaikutusten (esim.
työoloihin ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyen) riskiä
ei voida täysin poistaa.
↑ Sampo-konserni voi omalla toiminnallaan vaikuttaa
positiivisesti alihankkijoidensa ja
yhteistyökumppaneidensa vastuullisuuteen. Tämä
voi myös parantaa alihankkijoiden työntekijöiden
työoloja (esim. työn vakautta ja terveyttä).
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Mikäli Sampo-konsernin alihankkijat tai
liikekumppanit riistävät työntekijöitään, tilanne voi
johtaa kyseisen alihankkijan tai kumppanin
oikeudellisiin, maineeseen liittyviin ja
liiketoiminnallisiin riskeihin. Näistä voi puolestaan
muodostua Sampo-konsernille operatiivinen riski
uuden kumppanin etsimiseen, viivästyksiin ja
huonolaatuisiin hankintoihin liittyen.
↓ Sampo-konsernille voi aiheutua taloudellisia riskejä
ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyvän
lainsäädännön lisääntymisestä ja kiristymisestä
(esim. mahdolliset sakot, mainehaitat).
↑ Vakaat liikesuhteet vastuullisten alihankkijoiden ja
liikekumppaneiden kanssa voivat olla kilpailuetu ja
luoda taloudellisia mahdollisuuksia Sampo-
konsernille.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
allihankkijoiden riskiarviot, auditoinnit, kyselyt,
vaikuttaminen)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. osuus alihankkijoista,
jotka ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden
toimintaperiaatteet)
Vakuutus- ja
sijoitustoiminta
↑ Sampo-konsernilla voi olla myönteisiä vaikutuksia
koko arvoketjuun, arvoketjun työntekijät mukaan
lukien, vastuullisen sijoitus- ja vakuutustoiminnan
kautta.
Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä
↓ Mikäli Sampo-konserni sijoittaisi tai vakuuttaisi
toimialoja, joiden toiminta aiheuttaa haittaa
arvoketjun työntekijöille, tämä voisi aiheuttaa
konsernille mainehaittoja ja taloudellisia riskejä.
↑ Sampo-konsernin taloudelliset mahdollisuudet
vastuullisesta sijoittamisesta ovat rajalliset, sillä
vastuullisuus nähdään oletusarvona. Pitkällä
aikavälillä mahdollisuudet voivat lisääntyä, kun
tiedon saatavuus kasvaa, ja vastuullisuus voi myös
tarjota mainearvoa.
Aikahorisontti: keskipitkä–pitkä
• Sitoumukset vastuulliseen sijoittamiseen ja
vakuuttamiseen (esim. PRI, SBTi)
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen
sijoittamisen politiikat, vakuutusperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
seulonta, vaikuttaminen)
• Mittarit ja tavoitteet (esim. tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet)
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin
strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Alihankkijat ja liikekumppanit sekä Vakuutus- ja sijoitustoiminta liittyvät ESRS-ala-aiheisiin Työolot ja Muut työhön
liittyvät oikeudet.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
103
Strategia
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun
työntekijöihin erityisesti alihankkijoidensa,
liikekumppaneidensa, yritysasiakkaidensa ja
sijoitustensa kautta. Sampo-konserni on havainnut
esimerkiksi kaksoisolennaisuusarvioinnin ja
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin perusteella, että sillä
voi olla kielteisiä vaikutuksia erityisesti arvoketjun
loppupään työntekijöihin (esim. korvauskäsittelyn
alihankkijat). Nämä työntekijät voivat kohdata heidän
rooliinsa ja toimintaympäristöihinsä liittyviä riskejä, joita
pyritään hallitsemaan muun muassa Sampo-konsernin
alihankkijoiden toimintaperiaatteiden edellyttämillä
terveys- ja turvallisuusstandardeilla.
Taloudellisten riskien vähentämiseksi ja
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Sampo-konserni
pyrkii varmistamaan, että sen alihankkijat kunnioittavat
ihmis- ja työoikeuksia. Näitä oikeuksia loukkaaville
alihankkijoille voi koitua oikeudellisia, maineeseen
kohdistuvia ja liiketoiminnallisia seuraamuksia, joista voi
puolestaan aiheutua operatiivinen riski Sampo-
konsernille. Vakaa liikesuhde vastuullisen alihankkijan
kanssa on kilpailuetu, ja siksi sitä voidaan pitää myös
liiketoiminnan kannalta mahdollisuutena.
Sampo-konserni lisää ymmärrystään erityisen
haavoittuvassa asemassa olevista arvoketjun
työntekijöistä muun muassa alihankkijoiden täyttämillä
itsearviointikyselylomakkeilla ja tekemällä yhteistyötä
sijoituskohteena olevien yhtiöiden, yritysasiakkaiden ja
alihankkijoiden kanssa. Esimerkkejä erityisen
haavoittuvista ryhmistä Sampo-konsernin arvoketjussa
ovat erilaiset vähemmistöt ja siirtotyöläiset.
Sampo-konserni huomioi raportoinnissaan kaikki
arvoketjun työntekijät, joihin sen toiminta, tuotteet,
palvelut ja liikesuhteet voivat olennaisesti vaikuttaa.
Pääpaino on kuitenkin suorissa alihankkijoissa (Tier 1),
joihin Sampo-konsernilla odotetaan olevan suurin
vaikutus. Lisäksi Sampo-konserni ottaa huomioon
vaikutukset, joita sillä voi olla sijoituskohteidensa ja
yritysasiakkaidensa kautta.
Sampo-konsernin arvoketjun alkupäähän kuuluvat
toimistotarvikkeiden ja -palvelujen toimittajat (esim.
ohjelmisto- ja laitteistoyritykset) sekä muut
liiketoimintaa tukevien palvelujen tarjoajat (esim.
konsultit, ulkoiset datan tarjoajat). Arvoketjun
loppupäähän kuuluvat puolestaan esimerkiksi ajoneuvo-
ja kiinteistökorjausurakoitsijat sekä terveyspalvelujen
tarjoajat. Sampo-konsernin alihankkijoiden tuottamat
keskeiset tuotteet ja palvelut liittyvät kiinteistö-,
ajoneuvo- ja irtaimistokorjauksiin, terveys- ja
sairaalapalveluihin sekä matkapalveluihin. Sampo-
konserni tiedostaa, että ihmisoikeusriskit voivat
vaihdella toimialasta ja maantieteellisestä alueesta
riippuen, korostuen esimerkiksi rakennus- ja
ajoneuvokorjauksissa.
Suurin osa Sampo-konsernin korvauspalveluja
tarjoavista alihankkijoista toimii Pohjoismaissa, joissa
ihmisoikeusloukkausten riski on yleisesti pienempi kuin
monilla muilla alueilla globaalisti. Arvoketjut voivat
kuitenkin olla pitkiä ja monimutkaisia, ja erityisesti
tiettyihin toimialoihin, kuten rakentamiseen,
kaivostoimintaan, kuljetukseen ja elektroniikkaan, liittyy
ihmis- ja työoikeusriskejä. Työntekijät voivat altistua
epäterveellisille tai vaarallisille työoloille, kuten pitkille
työajoille ja vaarallisille aineille. Riskejä ovat myös
pakkotyö, lapsityövoima, syrjintä ja yksityisyyden
loukkaukset. Näitä voidaan pitää systeemisinä riskeinä.
Sampo-konsernin arvoketjun loppupäähän kuuluu myös
sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja
yritysasiakkaiden työntekijät ja toimitusketjut, joiden
kautta Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia
työntekijöihin omien toimintamaidensa ulkopuolella.
Tähän voi kuulua esimerkiksi pakkotyön,
epäterveellisten työolojen tai syrjinnän ja häirinnän riski,
joita voi esiintyä toimialoilla tai alueilla, joilla
sijoituskohteena olevat yritykset tai yritysasiakkaat 
toimivat. Koska nämä riskit toteutuvat kauempana
arvoketjussa, Sampo-konsernin mahdollisuudet hillitä
vaikutuksia ovat rajalliset.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvä
politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, joka
käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon
hallituksessa. Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia
Sampo-konsernin yhtiöitä, ja jokaisen konsernin
työntekijän tulee noudattaa niitä.
Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konserni
noudattaa soveltuvin osin kaikkea ihmisoikeus-,
työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä. Lisäksi Sampo-
konserni on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä
ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja
poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä
yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä
oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia.
Sampo-konserni tukee myös YK:n Global Compact
-periaatteita ja kansainvälisiä yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevia standardeja, kuten YK:n yrityksiä ja ihmis­
oikeuksia koskevia periaatteita (UNGP) ja OECD:n
ohjeita monikansallisille yrityksille. Sampo-konserni on
siten sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksiin liittyviä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
104
velvollisuuksiaan ja kehittämään niihin liittyviä
käytäntöjä (esim. ihmisoikeuksien due diligence
-prosessit, mukaan lukien ihmisoikeusvaikutusten
arviointi) omassa toiminnassaan ja arvoketjuissaan.
Sampo-konsernilla on OECD:n monikansallisille
yrityksille tarkoitettujen ohjeiden mukaiset due diligence
-prosessit. Näiden avulla Sampo-konserni tunnistaa,
välttää ja puuttuu alihankkijoihin sekä vakuutus- ja
sijoitustoimintaan kohdistuviin mahdollisiin haitallisiin
vaikutuksiin, jotka koskevat ihmis- ja työoikeuksia,
ympäristöä ja korruption ehkäisyä.
Kuten toimintaperiaatteissa todetaan, Sampo-konserni
tuomitsee kaikenlaisen pakkotyön sekä lapsityövoiman
ja modernin orjuuden (esim. ihmiskauppa) omassa
toiminnassaan ja arvoketjussaan. Sampo-konsernin
toimintaperiaatteiden lisäksi kukin konserniyhtiö on
ottanut käyttöön omiin tarkoituksiinsa täydentäviä ja
yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita ja prosesseja.
Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana
raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa arvoketjun
työntekijöihin liittyviä globaaleja standardeja olisi rikottu
yhtiön arvoketjun alku- tai loppupäässä. Tämä koskee
suoria alihankkijoita (Tier 1), suoria sijoituksia ja
yritysasiakkaita.
Alihankkijat ja liikekumppanit
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet toimivat
konsernitason ohjeistuksena alihankkijoiden
toimintaperiaatteille. Konserniyhtiökohtaiset
alihankkijoiden toimintaperiaatteet asettavat
vähimmäisvaatimukset, jotka alihankkijoiden odotetaan
täyttävän esimerkiksi oikeudenmukaisen ja
yhdenvertaisen kohtelun, yksityisyyden suojan,
työehtojen, työajan, oikeudenmukaisen palkan,
terveyden ja turvallisuuden sekä
järjestäytymisvapauden ja työehtosopimusten osalta.
Toimintaperiaatteet perustuvat YK:n Global Compact
-aloitteeseen ja sen taustalla oleviin periaatteisiin, ja niitä
sovelletaan alihankkijoihin sekä alihankkijoiden
alihankkijoihin. Kunkin Sampo-konsernin yhtiön hallitus
tai muu hallintoelin hyväksyy alihankkijoiden
toimintaperiaatteet. Lopullinen vastuu
toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on kunkin yhtiön
johdolla. Politiikat ovat saatavilla konserniyhtiöiden
verkkosivuilla ja niistä viestitään alihankkijoille.
Sampo-konserni on yhteydessä alihankkijoihin
esimerkiksi vuoropuhelun, itsearviointikyselyjen,
toimipaikkavierailujen ja arviointien kautta. Jos
alihankkijoiden toimintaperiaatteita rikotaan, Sampo-
konserni on yhteydessä alihankkijaan parantaakseen sen
toimintaa. Sampo-konserni seuraa tilannetta ja
mahdolliset jatkotoimet riippuvat alihankkijan
toteuttamista korjaavista toimenpiteistä. Sampo-konserni
voi irtisanoa yhteistyösopimuksen, jos alihankkija ei ryhdy
korjaaviin toimiin kohtuullisessa ajassa.
Vakuutus- ja sijoitustoiminta
Sampo-konserni tarjoaa vakuutuksia yritysasiakkailleen
vakuutusperiaatteidensa mukaisesti ja hoitaa
sijoituksiaan vastuullisen sijoittamisen periaatteidensa
mukaisesti. Sampo-konserni päivittää vakuuttamiseen ja
sijoitustoimintaan liittyvät politiikkansa vuosittain ja ne
hyväksytään kunkin konserniyhtiön hallituksessa.
Politiikat sisältävät muun muassa kuvauksia siitä, miten
kestävyysriskit ja -tekijät otetaan huomioon vakuutus- ja
sijoitustoiminnassa.
Sampo-konserni seuloo yritysasiakkaansa ja suorat
sijoituksensa kansainvälisiä normeja ja standardeja
vasten (esim. YK:n Global Compact -periaatteet,
OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, ILO:n
kolmikantainen periaatejulistus koskien monikansallisia
yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa, yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevat ohjaavat periaatteet, Pariisin ilmastosopimus)
ulkopuolisten palveluntarjoajien avulla. Jos Sampo-
konserni havaitsee normi- tai standardirikkomuksen, se
voi ryhtyä rikkomuksen vakavuuden, luonteen ja
laajuuden mukaisiin toimiin, kuten suoraan vuoro­
puheluun tai muihin vaikuttamistoimiin. Viimeisenä
keinona sijoitus voidaan myydä tai vakuutussopimus
irtisanoa, jos sijoituskohteena oleva yhtiö tai
yritysasiakas ei ryhdy korjaaviin toimenpiteisiin.
Normipohjaisen seulonnan lisäksi Sampo-konserni
sulkee tietyt toimialat suorien sijoitustensa ulkopuolelle,
elleivät ennalta määritellyt kriteerit täyty. Esimerkkejä
tällaisista toimialoista ovat tupakka, hiili ja kiistanalaiset
aseet, johtuen mahdollisista ihmisoikeusriskeistä,
työoikeuksiin liittyvistä riskeistä, maineriskistä ja/tai
sääntelyriskeistä.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa
Sampo-konserni ei pidä suoraan yhteyttä arvoketjunsa
työntekijöihin tai heidän laillisiin edustajiin tai luotettaviin
valtuutettuihin. Yhteyttä pidetään kuitenkin välillisesti
alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja
yritysasiakkaiden kautta. Yhteydenpito voi olla osa
virallista due diligence -prosessia tai liikesuhteen
säännöllistä seurantaa (esim. tapaamiset,
itsearviointikysely­lomakkeet, yrityskatsaukset). Nämä
prosessit auttavat Sampo-konsernia ymmärtämään ja
hallitsemaan sen vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin.
Yhteydenpidon tiheys ja toteutustapa riippuvat
arvioidusta riskistä, johon vaikuttaa, millainen ja kuinka
suuri liikekumppani on kyseessä. Yhteydenpidon
tehokkuutta seurataan esimerkiksi tapaamalla
alihankkijoita ja yritysasiakkaita tai ulkoisten
palveluntarjoajien avulla, kun kyse on sijoituskohteena
olevasta yhtiöstä.
Sampo-konserni kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden
näkökulmista pääasiassa ihmisoikeuksia koskevien due
diligence -prosessien kautta. Näihin kuuluvat esimerkiksi
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
105
ihmisoikeusvaikutusten arviointi, alihankkijoiden arviointi
kestävyyskriteereitä vasten sekä sijoitusten ja
yritysasiakkaiden seulonta.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, alihankkijoiden
toimintaperiaatteet sekä vastuullisen sijoittamisen ja
vakuuttamisen käytännöt asettavat selkeät vaatimukset
arvoketjun työntekijöille. Jos vaatimuksia rikotaan,
Sampo-konserni ottaa yhteyttä alihankkijaan,
sijoituskohteena olevaan yhtiöön tai yritysasiakkaaseen
tilanteen korjaamiseksi ja toiminnan yhdenmukaista­
miseksi konsernin toimintaperiaatteiden kanssa, sekä
tekee suunnitelmat korjaustoimenpiteiden
tarkastamiseen ja seuraamiseen. Jos virhe tai
sopimusrikkomus on merkittävä tai alihankkija,
sijoituskohteena oleva yhtiö tai yritysasiakas on haluton
tekemään parannuksia määräajassa, Sampo-konserni voi
irtisanoa yhteistyösopimuksen tai myydä sijoituksen.
Suurin osa Sampo-konsernin whistleblowing-kanavista
on kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien arvoketjun
työntekijöiden, käytettävissä lainvastaista tai epäeettistä
toimintaa koskevien epäilyjen ilmoittamista varten.
Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai
ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen, ja ne mahdollistavat
anonyymin raportoinnin. Lisäksi useimmissa Sampo-
konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteissa tai
alihankkijasopimuksissa todetaan, että alihankkijoiden
on tarjottava kanavat epäkohdista ilmoittamiseen.
Alihankkijoiden on myös ilmoitettava toiminta­
periaatteiden rikkomuksista Sampo-konsernille. Sen
lisäksi, että Sampo-konsernin olennaiset politiikat ja
kanavat ovat arvoketjun työntekijöiden käytettävissä,
Sampo-konserni ei tarkkaan arvioi, miten hyvin sen
arvoketjun työntekijät ovat tietoisia prosesseista huolien
esille nostamiseksi.
Sampo-konsernin whistleblowing-kanavien kautta
ilmoitetut tapaukset tutkitaan viipymättä paikallisen
lainsäädännön mukaisesti. Sampo-konserni varmistaa
kanaviensa tehokkuuden sisäisen ja ulkoisen viestinnän
sekä koulutuksen avulla. Konserni on myös sitoutunut
kehittämään toimintatapojaan. Whistleblowing-kanavia
käsitellään tarkemmin Liiketoiminnan harjoittaminen
-osiossa (s. 116).
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Sampo-konserni teki vuonna 2024 konserninlaajuisen
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin, jossa arvioitiin
ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä koko konsernin
toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien
alihankkijoihin, sijoituksiin ja yritysasiakkaisiin liittyvät
riskit. Arviointi kattoi ihmisoikeusriskien tunnistamisen
Sampo-konsernin omassa toiminnassa Pohjoismaissa,
Baltiassa ja Isossa-Britanniassa sekä tärkeimmät
arvoketjun alku- ja loppupään toiminnot ja niiden
maantieteelliset alueet. Työ sisälsi myös suunnitelman
konsernin due diligence -prosessien kehittämisestä
tunnistettujen riskien käsittelemiseksi. Konserniyhtiöt
kehittivät vuonna 2024 konsernitason työn tueksi muun
muassa ihmisoikeuksiin liittyviä prosessikuvauksia,
politiikkoja ja käytäntöjä (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteet, ihmisoikeuspolitiikat,
whistleblowing-kanavat). Nämä myös tukevat Sampo-
konsernin EU-taksonomian mukaisten
vähimmäissuojatoimien noudattamista (s. 71).
Sampo-konserni kehittää prosessejaan arvioinnin
pohjalta parantaakseen kykyään havaita, ehkäistä ja
lieventää konsernin arvoketjun työntekijöihin
mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä ihmis- ja
työoikeusvaikutuksia. Lisäksi konserni jatkaa
säännöllistä ja jatkuvaa työtään kaikkien olennaisten
alihankkijoiden ja liikekumppaneiden, sijoituskohteena
olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kanssa
varmistaakseen, että yhtiön politiikkoja noudatetaan.
Sampo-konserni arvioi osana jatkuvia prosessejaan,
tarvitaanko vaikuttamis- tai muita lisätoimenpiteitä tietyn
alihankkijan, yritysasiakkaan tai sijoituskohteena olevan
yhtiön kanssa mahdollisten arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi.
Sampo-konsernin politiikat sekä seulonta- ja
vaikuttamiskäytännöt niin ikään mahdollistavat
konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvien riskien
hillitsemisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen.
Sampo-konserni ei ole havainnut tosiasiallisia olennaisia
kielteisiä vaikutuksia sen arvoketjun työntekijöihin, eikä
konsernin alku- tai loppupään arvoketjusta ole
raportoitu Sammolle vakavista ihmisoikeusongelmista
tai -tapauksista vuonna 2024. Mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin seurataan
esimerkiksi alihankkijoiden itsearviointikyselyjen,
toimipaikkavierailujen ja arviointien avulla sekä
mahdollisilla sopimusten irtisanomisilla, jos alihankkija
tai yhteistyökumppani ei ole noudattanut Sampo-
konsernin kestävyysvaatimuksia.
Mikäli arvoketjun työntekijöihin kohdistuu olennaisia
kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on prosessit
epäkohtien ilmoittamiseen ja käsittelemiseen sekä
korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vastuu
arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
vaikutusten hallinnasta on kunkin konserniyhtiön
soveltuvalla yksiköllä, kuten hankinta-,
sijoitustenhallinta-, vakuutustoiminta- (esim. Ifin
suurasiakkaiden liiketoiminta-alue) ja
vastuullisuusyksiköllä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
106
Alihankkijat ja liikekumppanit
Sampo-konserni edisti vuonna 2024 alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttämistä prosesseihin,
kehitti due diligence -käytäntöjään ja valvoi
alihankkijoiden kestävyyskriteereiden noudattamista.
Hastingsin otettua alihankkijoiden toimintaperiaatteet
käyttöön vuonna 2024, kaikilla Sampo-konsernin
yhtiöillä on nyt toimintaperiaatteet, joissa esitetään
alihankkijoihin kohdistuvat odotukset esimerkiksi ihmis-
ja työoikeuksiin liittyen. Muita toimia alihankkijoiden
kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseksi olivat ESG-
kyselylomakkeiden läpikäynti, koulutusmäärärahojen
allokointi sekä digitaalisten alustojen ja ulkoisen
konsultointituen tarjoaminen due diligence -käytäntöjen
toteuttamiseksi. Toimien tarkoituksena on tukea työtä,
jolla ehkäistään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia
kielteisiä vaikutuksia.
Sampo-konserni pyrkii myös edistämään positiivisia
vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Esimerkiksi
Topdanmark tekee yhteistyötä rakennusalan
alihankkijoiden kanssa ja kouluttaa näiden
avainhenkilöitä korvauskäsittelykäytännöissä. Lisäksi
Sampo-konserni työskenteli vuonna 2024
alihankkijoidensa kanssa varmistaakseen, että ne
toimivat konsernin työkäytäntöihin liittyvien
toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti.
Vakuutus- ja sijoitustoiminta
Sampo-konserni päivitti vuonna 2024 konsernin
vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Muutokset
liittyivät muun muassa tieteeseen pohjautuviin
ilmastotavoitteisiin. Konsernin vastuullisen sijoittamisen
käytäntöjen kehittäminen liittyy tulevina vuosina muun
muassa sisäisiin vastuullisuustavoitteisiin, ulkoisten
sidosryhmien palautteeseen ja yleiseen
markkinakehitykseen.
Sampo-konserni seuloi vuonna 2024 suorat
sijoituksensa ja yritysasiakkaansa YK:n Global Compact
-periaatteita vasten. Seulontojen perusteella Sampo-
konsernilla ei ollut suoria sijoituksia yrityksiin, joilla olisi
ollut vahvistettuja normirikkomuksia. Yritysasiakkaiden
joukosta ei myöskään löytynyt vakavia ja vahvistettuja
rikkomustapauksia. Sampo-konserni jatkoi myös suorien
sijoitustensa seulontaa arkaluonteisten alojen osalta
hallitakseen mahdollisia ihmis- ja työoikeusriskejä.
Raportointivuoden aikana Sampo-konsernin
rahastosijoituksia hallinnoivat varainhoitajat, jotka ovat
allekirjoittaneet YK:n PRI-aloitteen. Merkittävää osaa
näistä varoista hallinnoivat myös varainhoitajat, jotka
ovat sitoutuneet YK:n Global Compact -periaatteisiin.
Mittarit ja tavoitteet
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Sampo-konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on, että
kaikki alihankkijat ovat allekirjoittaneet alihankkijoiden
toimintaperiaatteet. Sampo-konserni ei ole kuitenkaan
toistaiseksi asettanut mitattavia aika- ja tulossidonnaisia
konsernitason tavoitteita arvoketjun työntekijöihin
liittyville mittareilleen. Sampo-konserni arvioi
säännöllisesti prosessejaan arvoketjun työntekijöihin
liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallitsemiseksi. Konsernitason ulkoisesti julkaistu tavoite
voidaan asettaa, mikäli tämä nähdään arvokkaana lisänä.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteita
koskevat mittarit
Sampo-konserni mittaa alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkija­
sopimuksiinsa arvioidakseen, miten tehokkaasti se
onnistuu vähentämään arvoketjun työntekijöihin ja
heidän ihmis- ja työoikeuksiinsa mahdollisesti
kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tämä myös tukee
Sampo-konsernia arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
kielteisiin vaikutuksiin liittyvien taloudellisten riskien
hallinnassa sekä yhteistyömahdollisuuksien
hyödyntämisessä vastuullisten kumppaneiden kanssa.
Sampo-konserni ryhtyi seuraamaan alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkija­
sopimuksiin konsernitasolla vuonna 2024. Tuloksia
seurataan säännöllisesti osana Sampo-konsernin
vuosittain julkaistavaa kestävyysselvitystä. Sampo-
konserni seuraa jatkossa tarvetta muille konsernitason
mittareille ja ottaa niitä käyttöön tarvittaessa.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden
alihankkijoiden osuutta mitataan jakamalla toiminta­
periaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden lukumäärä
(mukaan lukien alihankkijat joilla on omat, Sampo-
konsernin hyväksymät toimintaperiaatteet) kaikkien
alihankkijoiden lukumäärällä. Mittari koskee sekä Sampo-
konsernin arvoketjun alkupään (esim. toimisto­
tarvikkeiden toimittajat) että loppupään (esim.
korvaustenkäsittelyn palveluntarjoajat) alihankkijoita.
Joitain alihankkijoita, kuten suuret IT-yritykset ja konsultit,
on kuitenkin jätetty mittarin ulkopuolelle. Laskenta­
menetelmässä on konserniyhtiökohtaisia mukautuksia
toimitusketjujen rakenteellisten erojen vuoksi.
Vuoden 2024 tulokset on esitetty Alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin
-taulukossa. Alihankkijoiden toimintaperiaatteita
koskevaa mittaria ei varmenna muu ulkopuolinen taho
kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden
sisällyttäminen sopimuksiin
Sampo-konserni
Mittari
31.12.2024
Osuus alihankkijoista
75,6%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
107
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Asiakkaiden terveys ja
turvallisuus
↑ Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ovat
vakuutusliiketoiminnan ja näin ollen myös Sampo-
konsernin toiminnan ytimessä. Sampo-konsernin
strategia keskittyy kurinalaiseen vakuuttamiseen ja
huolelliseen riskienhallintaan, ja yhtiöllä on
tosiasiallinen positiivinen vaikutus kuluttajien ja
loppukäyttäjien terveyteen, sillä se tarjoaa
vakuutustuotteita ja auttaa siten asiakkaitaan
riskienhallinnassa.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↑ Sampo-konserni voi luoda taloudellisia
mahdollisuuksia tarjoamalla kuluttajille ja
loppukäyttäjille heidän tarvitsemiaan ja haluamiaan
tuotteita ja palveluja. Mahdollisuuksia voidaan
saavuttaa myös esimerkiksi pienentämällä
kustannuksia digitaalisten ratkaisujen avulla ja
kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, vakuutusperiaatteet,
riskienhallintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
palautekanavat, vahingontorjunta, riskienhallinta)
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. NPS, EPSI, Trustpilot)
Myynti- ja
markkinointikäytännöt
↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä
yhteiskunnallisia vaikutuksia mahdollisten
vastuuttomien myynti- ja markkinointikäytäntöjen
kautta (esim. esteettömyys, syrjintä, harhaan
johtaminen).
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Mahdolliset vastuuttomat myynti- ja
markkinointikäytännöt voivat aiheuttaa Sampo-
konsernille taloudellisen riskin lainsäädännöllisten
seuraamusten (esim. mahdolliset sakot) ja
mainehaitan kautta.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
palautekanavat, laadukas viestintä, vastuulliset
palkitsemiskäytännöt)
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
Tietosuoja, tietoturva
ja kyberturvallisuus
↓ Vakuutusyhtiönä Sampo-konserni käsittelee ja
säilyttää suuria määriä asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien henkilötietoja. Lisääntyvän
digitalisaation ja tekoälyn käytön myötä on
olemassa riski esimerkiksi tietoturvaloukkauksille,
kyberturvallisuushyökkäyksille ja
tietosuojatapauksille, mikä voi aiheuttaa kielteisiä
vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Sampo-konserniin kohdistuu tietosuoja-, tietoturva-
ja kyberturvallisuusriskejä yhtiön käsittelemien ja
prosessoimien arkaluonteisten tietojen suuren
määrän vuoksi. Yksityisyyteen ja tietoturvaan
liittyvissä tapauksissa negatiiviset taloudelliset riskit,
kuten sakot ja mainehaitta, voivat olla merkittäviä.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys,
tietoturvaperiaatteet, riskienhallintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
viitekehykset ja raportointirakenteet, seulonta,
vaikutustenarvioinnit, turvallisuuskäytännöt,
tiedonkäsittelysopimukset, riskiarviot,
jatkuvuussuunnitelmat, laatujärjestelmät ja
infrastruktuuri)
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-
konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Asiakkaiden terveys ja turvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien
henkilökohtainen turvallisuus, Myynti- ja markkinointikäytännöt liittyy ESRS-ala-aiheisiin Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio sekä Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin
kohdistuvat vaikutukset ja Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus liittyy ESRS-ala-aiheeseen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
108
Strategia
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konserni tarjoaa vakuutustuotteita ja -palveluja
kolmelle pääasiakasryhmälleen: yksityisasiakkaille,
yritysasiakkaille (mukaan lukien pk-yritykset) ja
suurasiakkaille. Näiden lisäksi Sampo-konsernilla voi olla
vaikutuksia potentiaalisiin asiakkaisiin ja vakuutusten
loppukäyttäjiin, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin
asiakkaita (esim. edunsaajat). Arvioidessaan olennaisia
vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin Sampo-konserni
pyrkii ottamaan huomioon kaikenlaiset asiakkaat, joille
saattaa aiheutua vaikutuksia yhtiön omasta toiminnasta
tai arvoketjusta.
Sampo-konserni ei tarjoa tuotteita tai palveluja, jotka
ovat luonnostaan haitallisia kuluttajien tai
loppukäyttäjien terveydelle, turvallisuudelle tai
sananvapaudelle. Sen sijaan Sampo-konsernilla on
tuotteidensa ja palvelujensa kautta myönteinen vaikutus
kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja
turvallisuuteen, sillä yhtiö auttaa asiakkaita esimerkiksi
vahingontorjunnassa, riskienhallinnassa ja
korvaustilanteissa.
Sampo-konsernin myynti- ja markkinointikäytännöillä
voi olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen
saavuttamattomuuden vuoksi tai jos heikommassa
asemassa olevien ryhmien tarpeet eivät täyty riittävällä
tavalla. Vakuutuksentarjoajana Sampo-konserni on
myös mahdollista yhdistää syrjintään riskiarviointien
takia, jotka voivat joissain tapauksissa (esim.
lakisääteisten rajoitusten vuoksi) estää tiettyjä
asiakkaita saamasta vakuutusta. Tietyt vakuutukset
eivät esimerkiksi välttämättä ole saatavilla asiakkaille,
joilla on erityinen riskiprofiili tai ne ovat saatavilla vain
korkeammilla vakuutusmaksuilla.
Vakuutusyhtiönä Sampo-konsernin on käsiteltävä suuria
määriä asiakkaiden henkilötietoja, ja Sampo-konsernilla
voi siten olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin myös tietosuojan, tietoturvan ja
kyberturvallisuuden kautta. Asiakkaiden yksityisyys voi
vaarantua, mikäli Sampo-konsernin tietosuoja- ja
tietoturvatoimia rikotaan (esim. kyberhyökkäyksen
seurauksena). Tietoturva- ja
kyberturvallisuushyökkäysten riski kasvaa esimerkiksi
digitalisaation ja lisääntyvän tekoälyn käytön myötä,
mikä voi johtaa mahdollisten kielteisten vaikutusten
lisääntymiseen.
Tarjotessaan vakuutuksia kuluttajille, jotka voivat olla
alttiimpia terveys-, yksityisyys- tai
esteettömyysvaikutuksille (esim. vanhukset, vammaiset,
puutteellisen talousosaamisen omaavat henkilöt) ja
edunsaajille, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin
asiakkaita (esim. lapset), on erityisen tärkeää, että
Sampo-konserni tarjoaa näille kuluttajille ja
loppukäyttäjille täsmällistä ja helposti saatavilla olevaa
tietoa heidän vakuutuksistaan ja vakuutusturvastaan.
Sampo-konserni on tehnyt ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnin ymmärtääkseen paremmin, mitkä
sidosryhmät, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät,
ovat erityisen alttiita kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille.
Lisäksi Sampo-konsernin sidosryhmävuoropuhelu ja
asiakaspalautekanavat ovat keino olla yhteydessä
vaikutusten kohteena oleviin kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin sekä ymmärtää mahdollisia
ihmisoikeusriskejä.
Riskit ja riskienhallinta ovat luontainen osa
vakuutusyhtiöiden liiketoimintaa ja toimintaympäristöä.
Sampo-konsernissa riskien, pääoman ja tuloksen
tasapaino edellyttää, että kannattavuuteen vaikuttavat
riskit sekä muut olennaiset riskit tunnistetaan,
arvioidaan ja analysoidaan. Tämä tarkoittaa, että
vakuutusriskit hinnoitellaan niiden luontaisten
riskitasojen mukaisesti kunkin yksittäisen asiakkaan
riskiprofiilin perusteella, mikä voi lisätä esimerkiksi
myynnin ja markkinoinnin kautta mahdollisesti
aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Sampo-konsernilla on useita politiikkoja kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Näitä ovat
esimerkiksi Sampo-konsernin toimintaperiaatteet,
tietosuojaselvitys ja tietoturvaperiaatteet. Politiikat
käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon
hallituksessa, ja ne ovat saatavilla Sammon
verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöllä on
täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja (esim.
vakuutusperiaatteet, jakelupolitiikat,
tietosuojaselvitykset), ohjeita ja prosesseja (esim. due
diligence) omiin tarkoituksiinsa. Päävastuu
konsernitason periaatteiden ja yhtiökohtaisten
politiikkojen toimeenpanosta on kunkin Sampo-
konsernin yhtiön johdolla. Lakien, säännösten ja
sisäisten politiikkojen noudattamisen varmistamiseksi
Sampo-konsernilla on koulutusohjelmia, jotka ohjaavat
työntekijöiden toimintaa ja kasvattavat heidän
osaamistaan.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että
konserni noudattaa kansainvälisiä
ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta ja kahta sen yleissopimusta,
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ydinsopimuksia ja
OECD:n ohjeistuksia monikansallisille yrityksille sekä
YK:n Global Compact -periaatteita.
Toimintaperiaatteissa kerrotaan myös, että Sampo-
konserni on sitoutunut ihmisoikeuksiin liittyviin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
109
velvoitteisiin ja niihin liittyvien käytäntöjen jatkuvaan
kehittämiseen (esim. ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit,
ihmisoikeuksien due diligence -prosessit). Sampo-
konsernin due diligence -prosessit kattavat sekä
konsernin oman toiminnan että arvoketjun, mukaan
lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät.
Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin
kuuluvia yhtiöitä. Jokainen Sampo-konsernin työntekijä
vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden
noudattamisesta. Toimintaperiaatteet velvoittavat
työntekijöitä varmistamaan, että ihmisoikeuksia
kunnioitetaan ja ylläpidetään kaikissa toiminnoissa,
myös arvoketjun loppupäässä.
Sampo-konserni viestii toimintaperiaatteissa käsitellyistä
aiheista kuluttajille ja loppukäyttäjille esimerkiksi yhtiön
verkkosivujen, kestävyysraportoinnin ja muun
asiakasviestinnän avulla. Yhteistyöstä sidosryhmien
kanssa on kerrottu tarkemmin Sidosryhmien edut ja
näkemykset -otsikon alla (s. 64).
Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana
raportoitu vakavista oikeustapauksista, joissa kuluttajiin
ja loppukäyttäjiin liittyviä globaaleja standardeja olisi
rikottu yhtiön arvoketjun loppupäässä.
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja
markkinointikäytännöt
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat
konsernitason vaatimukset tuotteille ja palveluille (ts.
asiakkaiden terveydelle ja turvallisuudelle) Sampo-
konsernissa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että
Sampo-konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun
mukaisesti tarjoamalla tuotteita ja palveluja, joita
asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Tuotteiden ja
palvelujen tulee olla oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja
suunniteltuja vastaamaan kaikkien asiakkaiden
muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi ESG-näkökohdat,
ilmastonmuutos mukaan lukien, on otettava huomioon
vakuuttamisessa.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa painotetaan,
että myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on oltava
ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja
puolueettomia, eivätkä tiedot saa olla harhaanjohtavia.
Sampo-konserni huolehtii, että asiakkaille annetaan
läpinäkyvää, helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää
tietoa tuotteiden ja palvelujen kustannuksista, riskeistä
ja ehdoista sekä soveltuvin osin vakuutuspäätökseen
johtavista syistä. Lisäksi Sampo-konsernissa kaikkia
asiakkaita on kohdeltava oikeudenmukaisesti eikä
yksittäistä asiakasta saa suosia muiden asiakkaiden
kustannuksella. Vakuutusmaksut perustuvat vain
asiaankuuluviin tietoihin eivätkä syrjiviin tekijöihin.
Sampo-konsernilla on seurantatoimia, joilla se varmistaa,
että asiakkaille annetut tiedot ovat saavutettavia,
olennaisia ja ajantasaisia ennen kuin asiakas sitoutuu
mihinkään ostoon, ja että konserni täyttää kaikki sille
asetetut sääntely- ja toimintavelvoitteet. Sampo-
konserni pyrkii kertomaan asiakkaille selkeästi heidän
valitusvaihtoehdoistaan sekä varmistamaan, että
valitusprosessi on oikeudenmukainen ja läpinäkyvä.
Mahdolliset toimenpiteet kuluttajien ja loppukäyttäjien
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi riippuvat
vaikutusten luonteesta. Sampo-konserni toimii
tapauskohtaisesti ja vakiintuneiden sisäisten prosessien
mukaisesti. Arvioidessaan korjaavien toimenpiteiden
tehokkuutta Sampo-konserni hyödyntää myös
sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun kautta
saatuja tietoja.
Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus
Sampo-konsernin tietosuoja-, tietoturva- ja
kyberturvallisuuspolitiikat määrittelevät, miten Sampo-
konserni on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja
laillisella, oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla,
kunnioittaen ihmisoikeuksia kaikilla tiedonhallinnan osa-
alueilla. Politiikoissa painotetaan, miten Sampo-konserni
suojaa tietoja ja ylläpitää kyberturvallisuutta. Niissä
myös todetaan, että korkeatasoinen tietosuoja,
tietoturva ja kyberturvallisuus ovat Sampo-konsernille
ensisijaisen tärkeitä.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Sampo-konsernilla on asiakaskokemusohjelmat (tai
vastaavia), jotka kulkevat läpi koko organisaation ja
ulottuvat eri asiakaskontaktipisteisiin. Ne mahdollistavat
konsernille asiakastiedon keräämisen ja siihen liittyvien
tulosten seurannan. Sampo-konserni on yhteydessä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin asiakaspolun eri vaiheissa,
kuten ennen asiakastapahtumaa, sen aikana ja sen
jälkeen. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuus
jättää palautetta asiakaspolusta tai tietyn tapahtuman
perusteella.
Asiakaspalautetta kerätään päivittäin, viikoittain tai
kuukausittain tilanteesta riippuen. Palaute käydään läpi
ja mahdollisia kysymyksiä tai kommentteja tutkitaan
tarkemmin tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa.
Asiakaspalautetta kerätään muun muassa puhelimitse,
sähköpostitse, tekstiviesteillä tai chatissa. Operatiivinen
vastuu yhteydenpidosta kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on
Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmällä johdolla.
Sampo-konserni saa tietoa yhteydenpidon
tehokkuudesta useista kanavista, kuten
asiakastyytyväisyyskyselyistä (esim. NPS, EPSI,
Trustpilot) ja asiakaskontaktipisteistä (esim. sähköposti,
puhelin, chat, tapaamiset). Palaute voi pienentää
asiakkaan menettämisen riskiä ja sitä käytetään myös
esimerkiksi palveluun, tuotteisiin, prosesseihin ja
järjestelmiin liittyvien kehityskohteiden tunnistamisessa.
Lisäksi asiakasvaltuutettu työskentelee valituksen
tehneiden asiakkaiden kanssa ja voi tämän pohjalta
ehdottaa muutoksia esimerkiksi asiakasprosesseihin,
korvausmenettelyihin tai tuotteiden ehtoihin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
110
Sampo-konserni on kerännyt tietoa vaikutusten
kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien
näkökulmista esimerkiksi konsernin
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kautta. Arvioinnissa
käytettiin konsernin olemassa olevaa aineistoa ja
työpöytätutkimuksella kerättyjä tietoja. Arvioinnissa
otettiin huomioon myös vaikutukset haavoittuviin
ryhmiin.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että
vakuutusmaksut perustuvat vain asiaankuuluviin
tietoihin eikä syrjiviin tekijöihin, kuten esimerkiksi
seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen
vakaumukseen tai etniseen taustaan. Sampo-konserni
edellyttää, että sen alihankkijat noudattavat samoja
käytäntöjä omassa toiminnassaan.
Kun asiakas tai vakuutettu ei pysty valvomaan omaa
etuaan esimerkiksi iän, sairauden, loukkaantumisen tai
vammaisuuden vuoksi, Sampo-konserni varmistaa
paikallisten lakivaatimusten mukaisesti, että asiakkaalla
on edunvalvoja tai huoltaja, joka huolehtii tämän edusta.
Sampo-konsernilla on myös ohjeita siihen, miten toimia
haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa
(esim. vakavien tilanteiden käsittely välittävällä
asenteella, yksityisyyden turvaaminen
kommunikoitaessa kuulorajoitteisten asiakkaiden
kanssa, korvausten järjestäminen holhouksen alla
olevalle vakuutetulle).
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Sampo-konserni tarjoaa asiakkaille useita kanavia
huolenaiheiden tai toiveiden esittämiseen. Asiakkaat
voivat olla suoraan yhteydessä yhtiöön muun muassa
asiakaspalvelun (esim. puhelin, verkkosivut, sovellus,
chat) ja asiakaskyselyjen kautta. Epäsuora yhteydenpito
on mahdollista asiakasvaltuutetun, whistleblowing-
kanavien ja ulkoisten vakuutuslautakuntien kautta.
Whistleblowing-kanavia hallinnoidaan joko sisäisesti tai
ulkoisesti konserniyhtiöstä riippuen. Sampo-konserni
kannustaa alihankkijoitaan tarjoamaan asiakkaille
vastaavia kanavia huolenaiheiden esiin nostamiseen
esimerkiksi alihankkijoiden toimintaperiaatteissa ja
osana sopimusneuvotteluja. Osa Sampo-konsernin
kanavista, kuten whistleblowing-kanavat, on myös
alihankkijoiden ja liikekumppaneiden asiakkaiden ja
loppukäyttäjien käytettävissä.
Sampo-konserni seuraa ja mittaa asiakastyytyväisyyttä
jatkuvasti. Sekä positiivista että negatiivista palautetta
analysoidaan huolellisesti ja käytetään tuotteiden ja
palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen
parantamiseen. Asiakaspalautteeseen perustuva
laadunvarmistus on myös tärkeää. Sampo-konserni
seuraa asiakaspolkua löytääkseen palautteen
perimmäiset syyt ja korjatakseen asiakassuhteen
tarvittaessa. Saatua tietoa hyödynnetään koulutuksissa
sekä prosessien ja asiakaspolun kehittämisessä.
Vuoropuheluun kannustamalla Sampo-konserni voi
tunnistaa ja käsitellä kuluttajien ja loppukäyttäjien
tyytymättömyyttä. Edistääkseen läpinäkyvyyttä ja
rakentaakseen luottamusta Sampo-konsernilla on
verkkosivuillaan luettelo yhtiön olennaisimmista
julkisesti saatavilla olevista periaatteista ja politiikoista.
Lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut politiikallaan
vastatoimien kieltoon suojellakseen henkilöitä, jotka
ilmaisevat huolensa. Näin varmistetaan, että he voivat
tehdä niin ilman vastatoimien pelkoa. Mekanismit, joilla
varmistetaan, että käyttäjät voivat luottaa
whistleblowing-kanaviin ja että nämä ovat suojattuja
vastatoimilta, on kuvattu Liiketoiminnan harjoittaminen
-osiossa (s. 116).
Sampo-konsernilla on useita prosesseja
korjaustoimenpiteiden tarjoamiseen tai niihin
osallistumiseen tilanteesta riippuen. Tuotteiden ja
palvelujen myyntiin ja markkinointiin liittyvässä
asiakasvalituksessa ensisijaisena tavoitteena on
keskustella asiakkaan kanssa molemmille osapuolille
tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Mikäli
yksimielisyyttä ei löydetä, asiakkaalla on oikeus viedä
asia ulkoisen vakuutuslautakunnan (tai vastaavan)
ratkaistavaksi kunkin Sampo-konsernin toimintamaan
paikallisten käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi tietyillä
Sampo-konsernin yhtiöillä on lain edellyttämä sisäinen
asiakasvaltuutettu, jolle asiakkaat voivat esittää
valituksensa. Tapausten lopputuloksesta riippumatta
Sampo-konserni analysoi aina, miten se voi parantaa
myynti- ja markkinointikäytäntöjään.
Sampo-konsernilla on toimintatavat rikkomustapausten
tutkimiseen ja prosessit korjaaville toimenpiteille
kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilötietojen
suojaamiseksi. Tietosuojatapauksia ja tietoturva­
poikkeamia analysoidaan ja käsitellään ennalta
määrättyjen prosessien mukaisesti, ja ne arvioidaan ja
raportoidaan soveltuvin osin paikallisille viranomaisille
oikea-aikaisesti. Jos riskiä pidetään suurena kuluttajille ja
loppukäyttäjille, heille ilmoitetaan tapauksesta.
Sampo-konserni arvioi tarjoamiensa
korjaustoimenpiteiden tehokkuutta varmistaakseen, että
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin
vaikutuksiin puututaan tarvittaessa. Tämä tehdään
järjestelmällisten seurantamenettelyjen kautta, joihin
kuuluvat asiakastyytyväisyyden seuranta päätöksen
jälkeen, valitusten ja ratkaisumallien analysointi sekä
korjausprosessien tarkistaminen kehityskohteiden
tunnistamiseksi. Sampo-konserni seuraa myös jokaista
tietosuojatapausta tai tietoturvapoikkeamaa
arvioidakseen, miten vastaavia tapauksia voidaan
tulevaisuudessa välttää rekisteröityjen oikeuksien ja
vapauksien turvaamiseksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
111
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Sampo-konserni on sitoutunut toimintaperiaatteissaan
ja täydentävissä politiikoissaan ehkäisemään
vastuuttomia myynti- ja markkinointikäytäntöjä ja
varmistamaan, että kaikki asiakasviestintä on selkeää,
olennaista ja oikea-aikaista. Sampo-konserni arvioi
säännöllisesti tuotteidensa sopivuutta ja lakisääteisten
velvoitteiden mukaisuutta, mitä tukevat säännölliset
asiakasrajapinnassa työskentelevien tiimien toimintaa ja
osaamista kehittävät koulutusohjelmat. Sampo-konserni
kerää asiakaspalautetta aktiivisesti ja sillä on käytössä
läpinäkyvät valitusprosessit, joihin kuuluu myös
mahdollisuus ulkoisten vakuutuslautakuntien arviointiin.
Sampo-konserni kohdistaa resursseja muun muassa
tuote- ja palvelukehitykseen, tietotekniikkaan ja
riskienhallintaan parantaakseen asiakkaidensa terveyttä,
turvallisuutta ja yksityisyydensuojaa sekä myynti- ja
markkinointikäytäntöjään. Sampo-konserni tekee myös
yhteistyötä viranomaisten ja valvojien kanssa ja
osallistuu erilaisten verkostojen (esim.
asiakaskokemukseen ja kyber- ja tietoturvaan liittyvät
verkostot), toimialajärjestöjen (esim. Finanssialan,
Svensk Försäkringin, Finans Norgen, Forsikring &
Pensionin ja Association of British Insurersin) sekä
tiedon jakamiseen keskittyvien foorumien työhön.
Yhteistyö antaa Sampo-konsernille mahdollisuuden
jakaa tietoa ja kokemuksia muun muassa
ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, vahingon­
torjunnasta, riskienhallinnasta, terveydestä ja
turvallisuudesta.
Sampo-konserni varmistaa, että sillä on tehokkaat
valitusten käsittelyprosessit ja korjaustoimet asiakkaisiin
kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten varalta
seuraamalla tarkasti asiakaspalautetta,
asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja ulkoisissa
vakuutuslautakunnissa käsiteltyjä tapauksia. Kun
konsernin toiminnasta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia,
asianmukaiset korjaustoimenpiteet riippuvat
rikkomuksen luonteesta. Tapauksissa, joissa asiakkaisiin
kohdistuu kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on
tapausten käsittelyyn vakiintuneet prosessit, joilla se
pystyy valvomaan ja varmistamaan, että korjaustoimet
ovat tilanteeseen sopivia ja mahdollisimman tehokkaita.
Hallintorakenteet, mukaan lukien tuotearviot ja
asiakasfoorumit, tukevat systeemisten riskien
ennakoivaa tunnistamista.
Raportointivuoden aikana Sampo-konsernille ei
raportoitu konsernin kuluttajiin tai loppukäyttäjiin
liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista tai
ihmisoikeuksien loukkauksista.
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti- ja
markkinointikäytännöt
Vuonna 2024 Sampo-konserni jatkoi
vahingontorjuntaan liittyvien palvelujen tarjoamista
kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vahingontorjunnan
ensisijaisena tarkoituksena on estää vahinkojen
syntyminen, mutta se lisää myös turvallisuutta ja
pienentää riskejä, taloudellisia kustannuksia sekä
ympäristövaikutuksia, sillä vahinkojen väheneminen
tarkoittaa, että korjaus- ja jälleenrakennustarve
pienenee. Sampo-konserni keskittyi vuoden aikana
esimerkiksi helposti ymmärrettävien vahingontorjuntaan
liittyvien neuvojen antamiseen asiakkaille
lehdistötiedotteilla, sisältömarkkinoinnilla, sosiaalisessa
mediassa ja verkkosivuilla. Lisäksi If tarjosi yhdessä
yhteistyökumppaneidensa kanssa kodin
kuntotarkastuksia yksityisasiakkaille ja
rakennustarkastuksia asuinrakennuksia omistaville pk-
yrityksille tietyillä markkinoilla. Asiakkaalle annetaan
kodin kuntotarkastuksesta raportti, joka auttaa sekä
suunnittelemaan kiinteistön ylläpitoa että minimoimaan
epämiellyttävien yllätysten riskin. Rakennustarkastukset
ja käytännön neuvonta pk-yrityssegmenttiin kuuluville
suurille asiakkaille, joita If tapaa usein kasvotusten,
auttavat näitä tunnistamaan missä huolto- ja
paloturvallisuustoimenpiteitä tarvitaan eniten. Ne myös
tiedottavat asiakkaita riskeistä ja antavat ehdotuksia
torjuntatoimista.
Palvelujen laadun jatkuva parantaminen sekä
digitaalisissa että analogisissa kanavissa on Sampo-
konsernille tärkeää. Konserni pyrki vuonna 2024
parantamaan erilaisten aloitteiden kautta tapaa, jolla
asiakkaat ovat yhteydessä yhtiöön. Näihin kuuluivat
muun muassa digitaalisten alustojen kehittäminen sekä
uusien viestintäkanavien testaaminen. Lisäksi
asiakaskokemusten ymmärtäminen eri kanavien kautta
pysyi yhtenä Sampo-konsernin painopistealueena, sillä
tämän avulla voidaan tunnistaa mahdollisuuksia
parantaa asiakaspolkuja ja -tyytyväisyyttä.
Sampo-konsernin vastuullisiin myynti- ja
markkinointikäytäntöihin kuuluvat laadukkaat politiikat
ja prosessit, minkä vuoksi konserni päivitti politiikkojaan
vuoden aikana. Esimerkiksi Topdanmark otti käyttöön
Tanskan kuluttaja-asiamiehen antamat vihreän
markkinoinnin ohjeistukset. Tämän seurauksena
liiketoimintaprosesseja ja politiikkoja
ympäristöhankkeiden, tuotteiden ja palvelujen
viestintään liittyen päivitettiin, jotta voitiin varmistaa
lainmukaisuus. Lisäksi Sampo-konserni jatkoi
asiakkaiden kontaktoimista ennakoivasti
varmistaakseen, että nämä ovat asianmukaisesti
vakuutettuja.
Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus
Vahvistaakseen tietosuojaa ja varmistaakseen alan
standardien- ja säännösten mukaisuuden Sampo-
konserni toteutti vuonna 2024 useita toimenpiteitä.
Näitä olivat esimerkiksi tietoisuuden lisääminen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
112
organisaation sisällä tietosuojan, tietoturvan ja
kyberturvallisuuden merkityksestä sekä työntekijöiden
kouluttaminen viimeisimpään kehitykseen, uusiin
lakeihin ja sääntelyyn liittyen (esim. Digital Operational
Resilience Act -asetus, DORA).
Sampo-konserni päivittää politiikkojaan, ohjeistuksiaan
ja koulutusmateriaalejaan säännöllisesti pysyäkseen ajan
tasalla tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden
kehityksestä. Tämä jatkui vuonna 2024 koko
konsernissa toteutettujen jokavuotisten
politiikkapäivitysten muodossa. Sampo-konserni
esimerkiksi päivitti tietosuojailmoituksia ja eettisiä
ohjeita (tai vastaavia) varmistaakseen, että tekoälyä
käytetään vastuullisesti, kiinnittäen erityistä huomiota
tietoturvaan automatisoiduissa ja
koneoppimisprosesseissa. Esimerkiksi kaikkia Ifin
työntekijöitä opastettiin tekoälytyökalujen käytössä
vuoden aikana.
Sampo-konserni valvoi vuonna 2024 henkilötietojen
käsittelyä varmistaakseen, että se tapahtuu
läpinäkyvästi ja yksilöiden yksityisyyttä kunnioittaen.
Keskeisiä toimia olivat tietosuojaa koskevien
vaikutusarviointien tekeminen sekä käsittelytoimien
kirjaaminen ennen uusien käsittelytoimien aloittamista
tai kun nykyisiin käsittelytoimiin suunniteltiin muutoksia.
Sääntelynmukaisuuden varmistamiseksi Sampo-
konserni arvioi kaikki uudet järjestelmät ja sovellukset
yksityisyydensuojan näkökulmasta.
If toteutti vuonna 2024 laajemman sisäisen seurannan
varmistaakseen, että se käsittelee rekisteröityjen
tietopyyntöjä yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR)
vaatimusten mukaisesti. Yhtiö jatkoi teknisten
toimenpiteiden toteuttamista henkilötietojen paremman
turvallisuuden varmistamiseksi asiakkaiden kanssa
käytävässä sähköisessä viestinnässä. Lisäksi If käynnisti
useita toimia, joilla asiakkaat voivat paremmin hallita
henkilötietojaan. If myös perusti vuonna 2024
tiedonhallintakomitean edistämään selkeitä vastuita ja
parempia ohjeita henkilötietojen käyttämiseen.
Sampo-konserni on suunnitellut vuodelle 2025 useita
tietosuojaan, tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen
liittyviä toimia, joista osa on jo aloitettu. Topdanmark-
kaupan myötä yksi keskeinen toimenpide on integroida
Topdanmarkin ja Ifin toiminnot tavalla, joka varmistaa
tietosuoja- ja tietoturvasääntelynmukaisuuden
jatkumisen ja vähentää niistä mahdollisia aiheutuvia
riskejä kuluttajille ja loppukäyttäjille. Vuodelle 2025 on
suunnitteilla myös muita toimia henkilötietosuojan
parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Nämä koskevat
esimerkiksi jäsentämättömiä tietoja, käyttöoikeuksien
kirjaamista, yksityisyyttä suunnittelun ja oletusarvon
mukaan sekä tietojen omistajuusrakennetta ja hallintoa.
Mittarit ja tavoitteet
Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ja Myynti ja
markkinointikäytännöt
Konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti, Sampo-
konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun
mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on
tarjota tuotteita ja palveluja, jotka ovat
oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja suunniteltu
vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Sampo-konserni mittaa asiakastyytyväisyyttä Net
Promoter Score (NPS) -mittarilla, joka auttaa Sampo-
konsernia edistämään myönteisiä vaikutuksia kuluttajiin
ja loppukäyttäjiin. NPS tukee myös mahdollisten
kielteisten vaikutusten ja riskien seurantaa ja auttaa
reagoimaan niihin. NPS on -100:sta 100:aan ulottuva
indeksi, joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella
yrityksen tuotteita tai palveluja muille. Sitä käytetään
yleisesti arvioitaessa asiakkaan tyytyväisyyttä yrityksen
tuotteeseen tai palveluun sekä uskollisuutta brändiä
kohtaan. Transactional Net Promoter Score (tNPS)
arvioi asiakkaan tyytyväisyyttä yksittäistä
palvelutapahtumaa kohtaan, ja se ottaa laaja-alaisesti
huomioon asiakaskokemukset liittyen esimerkiksi
hintaan, tuotteeseen, laskutukseen, brändiin ja
markkinointiin. tNPS-luku kertoo, haluavatko asiakkaat
suositella yritystä muille sen jälkeen, kun he ovat olleet
yhteydessä yritykseen. Luku lasketaan pyytämällä
asiakkaita vastaamaan kysymykseen, missä määrin
suosittelisit yhtiötä muille ja vähentämällä
arvostelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 0–6)
prosenttiosuus suosittelijoiden (asiakkaat, jotka
vastasivat 9–10) prosenttiosuudesta.
Sampo-konserni on asettanut asiakastyytyväisyydelle
aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet.
Tavoitteet ovat konserniyhtiökohtaisia ja niiden laajuus
vaihtelee konserniyhtiöittäin yhtiökohtaisten
erityispiirteiden vuoksi (esim. koko, rakenne,
toimintamaat). Ulkoiset sidosryhmät eivät ole suoraan
osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Kuluttajat ja
loppukäyttäjät ovat kuitenkin olleet välillisesti mukana,
sillä tavoitteiden asettamiseen on osallistunut
asiakasrajapinnassa toimivia yksiköitä. Tavoitteet on
esitetty Asiakastyytyväisyys (tNPS) -taulukossa (s. 114).
tNPS-tuloksia seurataan ja analysoidaan Sampo-
konsernissa aktiivisesti, ja ne raportoidaan säännöllisesti
ylimmälle johdolle ja sisäisille komiteoille
kokonaistulosten ymmärtämiseksi. Sampo-konserni
seuraa tNPS-tuloksia sisäisesti kuukausittain ja on
asettanut tavoitteita jatkuvan parantamisen
varmistamiseksi. Sampo-konserni julkaisee tulokset ja
tavoitteet myös ulkoisesti neljännesvuosittain.
Järjestelmällisellä asiakastyytyväisyyden mittaamisella
Sampo-konserni haluaa tunnistaa tekijät, joita asiakkaat
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
113
arvostavat sekä kohdat asiakaspolussa, joita pitäisi
parantaa. Tuloksia hyödynnetään yleisen
asiakaskokemuksen parantamisen lisäksi koulutuksissa
sekä tuotteiden, palvelujen ja asiakkaisiin liittyvien
prosessien kehittämisessä.
Lisäksi Sampo-konserni kerää palautetta eri kanavien,
kuten asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen
avulla. Palaute ei ainoastaan edistä tNPS:ää, vaan antaa
myös syvemmän käsityksen asiakaskokemuksesta, mikä
tarjoaa Sampo-konsernille mahdollisuuden vastata
mahdollisiin huolenaiheisiin ennakoivasti. Sampo-
konserni on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti
asiakaspalautteeseen. Matalat tNPS-tulokset johtavat
yhteydenpitoon asiakkaan kanssa ongelman
ratkaisemiseksi ja palvelun parantamiseksi. Esimerkkejä
asiakaspalautteen perusteella tehdyistä parannuksista
ovat sopimusehtojen selkeyttäminen ja asiakas­
viestinnän parantaminen. Nämä prosessit varmistavat
palvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden jatkuvan
kehityksen.
NPS-menetelmällä voi olla rajoitteita, kuten asiakkaiden
mielipiteiden liiallinen yksinkertaistaminen ja
yksityiskohtaisen palautteen puute parannettavista osa-
alueista. Yksittäisten asiakkaiden seuranta voi kuitenkin
antaa syvemmän käsityksen mahdollisista
kehitysalueista. Asiakastyytyväisyystuloksia ei
varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän
Kestävyysselvityksen varmentaja.
Ifin asiakastyytyväisyys pysyi korkeana vuonna 2024,
mutta henkilöasiakkaiden liiketoiminta-alueen tNPs-
tulos oli jonkin verran edellisvuotta alhaisempi.
Topdanmarkin asiakastyytyväisyys digitaalisissa
kanavissa parani vuonna 2024, mutta puhelinkanavaan
liittyvät tulokset heikkenivät hieman. Hastings ylitti
tNPS-tavoitteensa vuonna 2024. Taustalla olevat
Hastingsin korvauspalvelujen asiakaspolkua koskevat
tNPS-tulokset vakiintuivat ja myyntipuolen
asiakaspolkujen tNPS-tulokset paranivat edelleen.
Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus
Sampo-konsernin tietosuojatoiminnan tavoitteena on
suojata henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien
henkilötietoja. Lisäksi Sampo-konsernin tietoturva- ja
kyberturvallisuustoimet varmistavat, että kaikkea tietoa
suojataan sen arkaluonteisuuden ja tärkeyden
perusteella ja soveltuvia sääntöjä ja määräyksiä
noudattaen. Keskeisiä mittareita ovat rekisteröityjen ja
tietosuojavaltuutettujen valitukset, paikallisille
tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset
sekä viranomaisille raportoidut tietoturva- ja
kyberturvallisuuspoikkeamat raportointivuoden aikana.
Rekisteröityjen valitukset perustuvat Sampo-konsernin
sisäisiin järjestelmiin, joissa valituksia käsitellään.
Sampo-konsernin tietosuojavastaavat vastaanottavat
valituksia sekä suoraan asiakkailta että
tietosuojavaltuutettujen kautta. Valituksia voidaan
vastaanottaa eri kanavien kautta (esim. sähköposti,
puhelin, posti/kirje) konserniyhtiöstä ja paikallisesta
lainsäädännöstä riippuen. Jos rekisteröity on raportoinut
suoraan paikalliselle tietosuojavaltuutetulle, he välittävät
valituksen Sampo-konsernille.
Sampo-konsernin tietosuojavastaavat (tai muut
vastaavat henkilöt) arvioivat, edellyttääkö sisäisesti
raportoitu tietosuojatapaus ulkoista raportointia
paikallisille tietosuojavaltuutetuille. Raportoitavat
tapaukset perustuvat lainsäädäntöön (esim. GDPR).
GDPR:n mukaan henkilötietoja koskeva loukkaus on
tietosuojaloukkaus, jos se johtaa siirrettyjen,
tallennettujen tai muuten käsiteltyjen henkilötietojen
tahattomaan tai laittomaan tuhoamiseen, katoamiseen,
muuttamiseen, luvattomaan paljastamiseen tai niihin
pääsyyn. Tietosuojatapausten raportoinnissa paikallisille
tietosuojavaltuutetuille on kuitenkin alueellisia eroja
perustuen tietosuojavaltuutettujen ohjeistuksiin. Suurin
osa Sampo-konsernin tietosuojatapauksista vuonna
2024 raportointiin Isossa-Britanniassa.
Tietoturvaa ja kyberturvallisuushäiriöitä seurataan
Sampo-konsernissa sisäisesti tytäryhtiötasolla.
Vakavista tapauksista ilmoitetaan viranomaisille
paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoituksen
tekeminen on laki- tai tietoturvayksikköjen (tai
vastaavien) vastuulla.
Rekisteröityjen ja tietosuojavaltuutettujen kautta
tulleiden valitusten, paikallisille tietosuojavaltuutetuille
ilmoitettujen tietosuojatapausten ja viranomaisille
ilmoitettujen tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamien
määrän raportointia ei varmenna muu ulkopuolinen taho
kuin tämän Kestävyysselvityksen varmentaja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
114
Asiakastyytyväisyys (tNPS)
Sampo-konserni
Mittari
Tavoite
2024
If (henkilöasiakkaat)
2024: 60
57
Topdanmark
2025: 60
2027: 70
57
Hastings
2024: 50
56
Rekisteröityjen tekemät ja tietosuojavaltuutetun kautta tulleet
valitukset
Sampo-konserni
Mittari
2024
Rekisteröityjen tekemät valitukset
135
Tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset
3
Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut
tietosuojatapaukset
Sampo-konserni
Mittari
2024
Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut tietosuojatapaukset
414
Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja
kyberturvallisuuspoikkeamat
Sampo-konserni
Mittari
2024
Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat
0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
115
Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Korruptio ja lahjonta
↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä vaikutuksia
yhteiskuntaan, sillä finanssialan yrityksiä suositaan
yleensä talousrikosten, korruption ja lahjonnan
väylinä esimerkiksi asiakastukitoimintojen,
sijoitusten, alihankkijoiden tai liikekumppaneiden
kautta.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriskejä,
juridisia riskejä ja liiketoimintariskejä sekä
mahdollisia kustannuksia, jos se ei onnistu torjumaan
talousrikollisuutta, korruptiota ja lahjontaa näiden
kaikissa eri muodoissa.
Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen
politiikat)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
yleiset riskienhallintatoimet, suorien sijoitusten ja
yritysasiakkaiden seulonta kansainvälisten normien
ja standardien mukaisesti, vastuullisuuden
edistäminen toimitusketjuissa, raportointikanavat)
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. raportoidut tapaukset)
Vastuulliset
liiketoimintakäytännöt
↑ Sampo-konsernin liiketoiminnan ytimessä olevalla
laadukkaalla riskienhallinnalla voi olla todellisia
positiivisia vaikutuksia. Riskienhallinta varmistaa,
että Sampo-konserni voi tarjota turvallisuutta ja
taloudellista turvaa asiakkailleen, sijoittajilleen ja
yhteiskunnalle.
↑ Kestävän kehityksen ja vastuullisten
liiketoimintakäytäntöjen korostaminen strategiassa
ja liiketoiminnassa voi johtaa positiiviseen
vaikutukseen Sampo-konsernin arvoketjussa.
↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä vaikutuksia
alihankkijoihin ja liikekumppaneihin, jos se ei hallitse
alihankkijasuhteitaan sovittujen ehtojen mukaisesti
(esim. maksuviivästykset).
Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä
↓ Sampo-konsernin kaltaiselle vakuutusyhtiölle
vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja laadukas
riskienhallinta (esim. riittävät johtamis- ja
valvontajärjestelmät, sisäiset standardit ja prosessit)
ovat liiketoiminnan ytimessä. Yrityksen ja sen
arvoketjun koon vuoksi ei kuitenkaan ole
mahdollista poistaa kokonaan mahdollisten
kielteisten vaikutusten riskiä (esim. lisääntyvän
sääntelyn tai inhimillisen virheen aiheuttaman
vaatimustenvastaisuuden riski).
↓ Jos vastuullisuus ei ole kiinteä osa Sampo-konsernin
hallintoa ja liiketoiminnan johtamista, se voi
aiheuttaa yhtiölle taloudellisen riskin esimerkiksi
mahdollisten lainsäädännöllisten seurausten (esim.
sakkojen) ja mainehaittojen vuoksi.
↑ Sampo-konsernille voi syntyä taloudellisia
mahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä, sillä ESG-
integraatio auttaa valmistautumaan esimerkiksi
tulevaan sääntelyyn ja yhteiskunnan kestävään
kehitykseen (esim. vihreä siirtymä).
Aikahorisontti: lyhyt-keskipitkä
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
riskienhallintaperiaatteet, compliance-periaatteet,
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
Sampo-konsernin hallintokehikko, riskienhallinnan
hallintokehikko, säännellyt riskienhallintatoimet,
kestävyysraportointi ja vastuullisuuden
hallintorakenne)
• Koulutukset ja osaamisen kehittämisen ohjelmat
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaiseksi tunnistamat liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-
konsernin strategiaan ja toimiin. Aiheet linkittyvät ESRS-standardissa määriteltyihin ala-aiheisiin; Korruptio ja lahjonta liittyy samannimiseen ESRS-ala-aiheeseen ja Vastuulliset liiketoimintakäytännöt liittyy
ESRS-ala-aiheisiin Yrityskulttuuri, Väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä Suhteet toimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
116
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Sampo-konsernin liiketoimintatapoja ja yrityskulttuuria
ohjaava politiikka on Sampo-konsernin
toimintaperiaatteet, joka käydään läpi vuosittain ja
hyväksytään Sammon hallituksessa. Toiminta­
periaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa
kaikessa toiminnassaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä
toimivaltaisten viranomaisten sääntöjä ja määräyksiä.
Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella
Sampo-konsernin yhtiöllä on omat täydentävät
politiikat, ohjeet ja prosessit (esim. HR-politiikat,
vakuutusperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen politiikat,
alihankkijoiden toimintaperiaatteet). Sampo-konserni on
myös YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja tukee sen
periaatteita ihmisoikeuksiin, työkäytäntöihin,
ympäristöön ja korruption ehkäisemiseen liittyen.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia
Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Konserniyhtiöt
tarjoavat kaikille työntekijöille säännöllistä koulutusta
(esim. verkkokoulutusta, työpajoja)
toimintaperiaatteiden aiheista ja ovat sitoutuneet
viestimään aiheista työntekijöilleen (esim.
politiikkapäivitykset intranetissä). Koulutuksia
järjestetään konserniyhtiöstä ja koulutuksen aiheesta
riippuen vuosittain tai joka toinen vuosi.
Whistleblowing-kanavat
Sampo-konsernilla on whistleblowing-kanavia
(ilmoituskanavia), joiden kautta työntekijät ja
asiaankuuluvat sidosryhmät voivat nimettömästi
ilmoittaa tapauksista, joissa heillä on perusteltu syy
epäillä, että Sampo-konsernin palveluksessa oleva
henkilö on rikkonut Sampo-konsernin
toimintaperiaatteita, lakeja, määräyksiä tai muita
vakuutusalan kannalta merkityksellisiä sääntöjä.
Whistleblowing-kanavien kautta raportoidut olennaiset
tapaukset raportoidaan emoyhtiö Sammolle osana
säännöllistä compliance- ja vastuullisuusraportointia
konsernitasoisen seurannan varmistamiseksi.
Whistleblowing-kanavien lisäksi Sampo-konserni
kannustaa työntekijöitään ilmoittamaan epäeettisiin
käytäntöihin liittyvistä epäkohdista sekä mahdollisista
lakien, asetusten tai sisäisten politiikkojen rikkomuksista
muiden sisäisten raportointikanavien kautta.
Epäkohdista voi ilmoittaa suoraan myös esimerkiksi
esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle tai compliance-
yksiköille.
Sampo-konsernilla on määritellyt rakenteet
whistleblowing-kanavien kautta tulleiden ilmoitusten
käsittelyyn. Yhtiö varmistaa, että ilmoituskanaviin
liittyvät selvitykset ja korjaustoimet ovat kansainvälisesti
tunnustettujen ihmisoikeuksien mukaisia.
Whistleblowing-kanavista ja muista sisäisistä
raportointikanavista viestitään työntekijöille aktiivisesti
esimerkiksi intranetissä. Sampo-konserni tarjoaa myös
työntekijöilleen koulutusta ja tietoa ilmoituksia
käsittelevän henkilöstön nimeämisestä ja koulutuksesta.
Tehtävään nimetyt työntekijät saavat koulutusta, kun
heidät nimitetään tehtävään (esim. perehdytys, työn
ohessa oppiminen). Olennainen osa ilmoituksia
käsittelevien henkilöiden työnkuvaa on toimia
objektiivisesti. Sampo-konserni varmistaa, että
ilmoituksia käsittelevät henkilöt ovat erillään niistä, joita
ilmoitus koskee, ja ilmoitusten tutkijat tai
tutkintakomiteat ovat erillään asiaan liittyvästä
johtamisketjusta.
Kaikki ilmoitukset tutkitaan viipymättä,
luottamuksellisesti ja ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä
aina suojaten. Sampo-konserni kieltää kaikenlaiset
vastatoimet (esim. fyysiset, psyykkiset ja taloudelliset)
työntekijää kohtaan, joka on vilpittömässä mielessä
nostanut esille huolensa epäillystä tai todellisesta
väärinkäytöksestä minkä tahansa raportointikanavan
kautta tai joka tekee yhteistyötä väärinkäytöksen
tutkinnassa.
Suhteet toimittajiin
Sampo-konserni noudattaa maksukäytännöissä
soveltuvaa paikallista lainsäädäntöä ja sääntelyä.
Sampo-konsernilla on myös sisäisiä ohjeita (esim.
kirjanpito-ohjeet, korvausohjeet), joilla varmistetaan
maksaminen ajoissa. Automatisoidut järjestelmät ja
digitaalinen laskutus auttavat ehkäisemään
maksuviivästyksiä.
Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja
palveluja erityisesti korvauskäsittelyn yhteydessä, joten
yhtiöllä on toimitusketjujen kautta vaikutuksia talouteen,
ympäristöön ja ihmisiin. Lisäksi Sampo-konserni
painottaa vastuullisuustekijöitä työskennellessään
alihankkijoiden kanssa, sillä vastuullisuusnäkökohtiin voi
liittyä maine- ja operatiivisia riskejä, jos niitä ei hallita
oikein.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat
konsernitason vaatimukset vastuulliselle
toimitusketjujen hallinnalle. Toimintaperiaatteiden
mukaan Sampo-konserni edellyttää alihankkijoiden ja
muiden yhteistyökumppaneiden noudattavan konsernin
toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja
alihankintaketjuissaan.
Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat ovat olennainen
osa Sampo-konsernin alihankkijoiden valintaprosessia.
Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi jokaisella
Sampo-konsernin yhtiöllä on täydentäviä politiikkoja
(esim. alihankkijoiden toimintaperiaatteet), ohjeita ja
prosesseja (esim. riskiarviot) alihankkijoiden valintaan.
Näissä käsiteltyjä aiheita ovat esimerkiksi ihmisoikeudet,
työkäytännöt, ympäristötekijät ja korruption torjunta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
117
Sampo-konserni on sitoutunut kannustamaan ja
tukemaan alihankkijoitaan näiden pyrkimyksissä toimia
vastuullisesti. Sampo-konserni pyrkii minimoimaan
kielteiset vaikutuksensa ja edistämään kestävää
tuotantoa ja kulutusta vaatimalla aktiivisesti
alihankkijoiltaan innovatiivisia ratkaisuja,
resurssitehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
Selkeät vaatimukset ja läheinen yhteistyö
alihankkijoiden kanssa tarjoavat Sampo-konsernille
mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa ja samalla
edistää kestävää kehitystä.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Sampo-konserni voi altistua korruptiolle ja lahjonnalle
erityisesti asiakastukitoimintojensa (esim. myynti,
korvauskäsittely), sijoitustensa sekä alihankkijoidensa ja
liikekumppaneidensa (esim. hankinta, korvauskäsittely,
IT) kautta. Asiakastukitoiminnoissa korruptioriski voi
liittyä esimerkiksi maksutapahtumiin ja henkilötietojen
käsittelyyn. Sijoitustoiminta voi olla haavoittuvaa
esimerkiksi altistuessaan toimialoille ja markkinoille, joilla
on kohonnut korruptioriski. Alihankkijat ja
liikekumppanit voivat kohdata riskejä liittyen
riippuvuuteen kolmansien osapuolten kumppanuuksista
ja monimutkaisista hankintaketjuista.
Korruptiota ja lahjontaa koskevat syytökset ja tapaukset
havaitaan yleensä raportointikanavien (esim.
whistleblowing-kanavat), asiakkaiden ja suorien
sijoitusten seulonnan sekä alihankkijoiden valinta- ja
riskinarviointiprosessien kautta. Riskejä hallinnoidaan
sisäisillä valvontajärjestelmillä. Näihin kuuluvat
sitoumukset kansainvälisiin aloitteisiin (esim. YK:n
Global Compact), politiikat ja ohjeistukset (esim.
toimintaperiaatteet, sijoituspolitiikat), työntekijöiden
koulutus sekä muut manuaaliset ja automaattiset
valvontatoimet.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet määrittävät
korruption ja lahjonnan ehkäisemisen periaatteet
Sampo-konsernissa. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä
on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia
politiikkoja ja ohjeita. Nämä vuosittain päivitettävät
ohjeistukset sisältävät muun muassa ohjeita lahjoihin,
tilaisuuksiin osallistumiseen ja vieraanvaraisuuteen
liittyen. Niissä kerrotaan myös työntekijöitä koskevista
odotuksista sekä rooleista ja vastuista.
Jokaisen Sampo-konserniin kuuluvan yhtiön
toimitusjohtajalla on päävastuu siitä, että korruption ja
lahjonnan torjuntaan kohdistetaan riittävät resurssit.
Kukin konserniyhtiö järjestää toimintansa ja ryhtyy
tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin noudattaakseen
paikallisia sääntöjä sekä YK:n ja/tai EU:n asettamia
pakoteohjelmia.
Korruption ja lahjonnan vastaisesta toiminnasta sekä
mahdollisista tapauksista raportointi on järjestetty
konserniyhtiöissä siten, että asiaan liittyvien yhtiöiden
johto sekä hallitukset saavat kaiken oleellisen tiedon
käyttöönsä ilman aiheetonta viivästystä. Kaikista
olennaisista tapauksista ilmoitetaan myös Sammon
riskienhallintaorganisaatiolle.
Whistleblowing-kanavien kautta tehtyjen ilmoitusten
määrä raportoidaan konsernin emoyhtiö Sammolle
osana säännöllistä compliance-raportointia. Sammon
riskienhallintaorganisaatio valvoo olennaisten tapausten
raportointia Sammon tarkastusvaliokunnalle ja
hallitukselle.
Sampo-konserni tarjoaa koulutusta (esim.
verkkokoulutuksena, sopimusneuvottelujen yhteydessä)
liiketoimintatapaan liittyvistä asioista varmistaakseen,
että työntekijöillä, alihankkijoilla ja muilla
liikekumppaneilla on näistä riittävät tiedot. Aiheeseen
liittyvät olennaiset politiikat ovat saatavilla intranetissä
kaikille konsernin työntekijöille ja konserniyhtiöiden
verkkosivuilla muille sidosryhmille.
Kaikille Sampo-konsernin työntekijöille ja ylimmälle
johdolle (esim. toimitusjohtajat) tarjotaan vähintään joka
toinen vuosi koulutusta (esim. verkkokoulutus)
korruption ja lahjonnan torjunnasta. Näin myös kaikki
työntekijät, jotka työskentelevät toiminnoissa, joissa
kielteisten vaikutusten riski on suurin (esim.
asiakastukitoiminnot, sijoitustoiminta ja toimitusketjun
hallinta), saavat koulutusta aiheesta. Korruption ja
lahjonnan torjunta on osa liiketoimintaetiikkaa ja -tapaa
käsitteleviä koulutusohjelmia. Lisäksi työntekijöille
tiedotetaan näihin aiheisiin liittyvien politiikkojen
päivityksistä esimerkiksi intranetissä.
Sampo-konserni kävi vuonna 2024 läpi korruptioon ja
lahjontaan liittyviä politiikkojaan ja koulutusaineistojaan.
Vuosittaisten politiikkapäivitysten lisäksi Sampo-
konserni aloitti hankkeita ja nosti aiheeseen liittyvää
tietoisuutta usein eri tavoin. If esimerkiksi käynnisti
sisäisen koko yhtiötä koskevan hankkeen
järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Hastings
puolestaan täydensi pakollista korruptiota ja lahjontaa
koskevaa koulutustaan ottamalla käyttöön uuden
videosarjan petosten tunnistamiseksi sekä järjesti
työntekijöille teemaviikon petoksiin liittyvän
tietoisuuden kasvattamiseksi. Sampo-konserni jatkaa
tulevaisuudessa erilaisia toimenpiteitä ja
koulutusohjelmia, mukaan lukien rahanpesun,
korruption, lahjonnan ja petosten torjuntaan liittyviä
koulutuksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
118
Mittarit ja tavoitteet
Korruptio- tai lahjontatapaukset
Sampo-konsernia ei tuomittu vuonna 2024 korruptio-
tai lahjontatapauksista, joten se ei maksanut niihin
liittyviä sakkoja. Sampo-konsernin ei niin ikään tarvinnut
ryhtyä erityistoimiin korruption ja lahjonnan vastaisten
toimintatapojen tai standardien rikkomusten vuoksi.
Sampo-konsernia vastaan ei ollut vuonna 2024
myöskään korruptiota tai lahjontaa koskevia julkisia
oikeustapauksia.
Raportoinnissa mukana olevat korruptio- ja
lahjontatapaukset ovat vahvistettuja tapauksia, joista
konserniyhtiöt ilmoittavat Sammolle osana säännöllistä
vastuullisuus- ja compliance-raportointia ja/tai
riskienhallintaraportointia. Konserniyhtiöt saavat nämä
tiedot vakiintuneiden raportointikanaviensa, kuten
whistleblowing-kanavien, kautta. Korruptioon ja
lahjontaan liittyvien tapausten raportoitua määrää ei
varmenna muu ulkopuolinen taho kuin tämän
Kestävyysselvityksen varmentaja.
Korruptio- ja lahjontatapaukset
Sampo-konserni
Mittari
2024
Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset
0
Vahvistetut tapaukset, joissa omia
työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin
on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia
korruptioon tai lahjontaan liittyvien
tapausten vuoksi
0
Maksukäytännöt
Sampo-konsernin maksujärjestelmien
monimutkaisuuden, alihankkijakunnan moninaisuuden ja
luottamuksellisuusnäkökohtien vuoksi Sampo-konserni
ei pysty tällä hetkellä raportoimaan tarkkaa
keskimääräistä laskujen maksuaikaa tai tietoja yleisistä
maksuehdoista konsernitasolla. Sampo-konserni on
kuitenkin sitoutunut oikeudenmukaisiin ja vastuullisiin
maksukäytäntöihin ja työskentelee aktiivisesti
raportoinnin parantamiseksi.
Sampo-konsernin maksuehtoihin vaikuttavat monet
tekijät, kuten alihankkijasuhteen luonne, toimintamaa tai
maantieteellinen alue sekä markkinakäytännöt. Sampo-
konserni tiedostaa, että oikea-aikainen maksaminen on
tärkeää alihankkijoille ja pyrkii varmistamaan, että
maksukäytännöt ovat läpinäkyviä ja tasapuolisia yhtiön
toimitusketjussa. Vakuutusyhtiöillä on yleensä hyvä
likviditeettitilanne, sillä vakuutusmaksut tarjoavat
kassavirran, jota voidaan käyttää alihankkijoiden
maksuihin. Sampo-konserni ei ollut 31.12.2024
osapuolena missään oikeudenkäynnissä
maksuviivästysten vuoksi.
Sampo-konserni ryhtyi vuonna 2024 selvittämään
maksukäytäntöihin liittyvää raportointia. Tarkoituksena
on kehittää tätä ESRS:n ohjeistuksen mukaisesti tulevina
vuosina.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
119
Liitteet
Liite 1: ESRS-sisältöindeksi
Tiedonantovaatimus
Sijainti
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot
ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Tiedonantovaatimus
Sijainti
ESRS S1 Oma työvoima
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 – Riittävä palkka
S1-11 – Sosiaalinen suojelu
S1-12– Vammaiset henkilöt
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittari
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
120
Tiedonantovaatimus
Sijainti
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille
ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
G1–2 – Suhteet toimittajiin
G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset
G1–6 – Maksukäytännöt
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
121
Liite 2: Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä
koskevasta due diligence -prosessista 30
kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn
ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119
2 artiklan 1 kohta
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset
16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohdan d–g alakohdat ja 12
artiklan 2 kohta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
122
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori 5
Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä
aloilla 40–43 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Epäolennainen
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-,
Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan 1 kohta,
6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Vaiheittain
käyttöön
otettava
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
123
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin
ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan
a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat
– Vakuuden
energiatehokkuus
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä,
joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa
kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Epäolennainen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
124
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt
tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen
jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski
14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten
riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan
b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-14 Loukkaantumisten,
onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman
suuri palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
125
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava
lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot
24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
126
Liite 3: Delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 asettamat raportointivaatimukset
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää
tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän
jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita
KYLLÄ
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,
käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
KYLLÄ
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
KYLLÄ
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
KYLLÄ
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
KYLLÄ
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai
jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
KYLLÄ
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
127
Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)
Perustuen liikevaihtoon
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
—
—%
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
4
0,0%
4
0,0%
—
—%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
—
—%
—
—%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
0
0,0%
—
—%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
121
0,6%
121
0,6%
0
0,0%
8.
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
125
0,6%
125
0,6%
0
0,0%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
128
Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)
Perustuen pääomamenoihin
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
—
—%
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0%
1
0,0%
—
—%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
196
1,0%
195
1,0%
1
0,0%
8.
Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä
196
1,0%
195
1,0%
1
0,0%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
129
Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)
Perustuen liikevaihtoon
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
—
—%
—
—%
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,3%
0
0,3%
—
—%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
4
3,1%
4
3,1%
—
—%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
—
—%
—
—%
—
—%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
121
92,2%
121
92,0%
0
0,3%
8.
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
125
95,6%
125
95,3%
0
0,3%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
130
Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)
Perustuen pääomamenoihin
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
—
—%
—
—%
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
1
0,3%
1
0,3%
—
—%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten
taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
osoittajassa
196
97,2%
195
96,7%
1
0,5%
8.
Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa
196
97,6%
195
97,1%
1
0,5%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
131
Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
Perustuen liikevaihtoon
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
—
—%
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0%
1
0,0%
—
—%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0%
1
0,0%
—
—%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
480
2,4%
470
2,4%
10
0,0%
8.
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
483
2,4%
473
2,4%
10
0,0%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
132
Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
Perustuen pääomamenoihin
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä ja osuus
Ilmastonmuutoksen hillintä +
ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
llmastonmuutokseen
sopeutuminen
Määrä
%
Määrä
%
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
—
—%
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
—
—%
—
—%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0%
1
0,0%
0
0,0%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
1
0,0%
1
0,0%
—
—%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen
toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
0
0,0%
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus
sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
610
3,1%
577
2,9%
34
0,2%
8.
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
613
3,1%
579
2,9%
34
0,2%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
133
Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset
toiminnot
Perustuen liikevaihtoon
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
7
0,0%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31
jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,
lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
19 151
96,2%
8.
Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
19 158
96,3%
Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset
toiminnot
Perustuen pääomamenoihin
Milj. e
Rivi
Taloudelliset toiminnot
Määrä
%
1.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
2.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
3.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
4.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
—
—%
5.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan
4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään
kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun
taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
0
0,0%
6.
Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31
jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman,
lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan
määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
nimittäjässä
—
—%
7.
Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
tulosindikaattorin nimittäjässä
18 987
95,4%
8.
Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten
toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan
keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä
18 987
95,4%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
134
Tunnusluvut
Tunnusluvut
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta
Milj. e
9 931
8 870
8 375
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
8 249
7 412
7 168
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos, netto
Milj. e
1 394
1 193
1 062
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
1 316
1 164
1 031
1 314
1 282
967
Nettorahoitustulos
Milj. e
636
560
1 056
—
—
—
Tulos ennen veroja
Milj. e
1 559
1 481
1 924
1 863
3 171
380
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta
Milj. e
1 154
1 323
2 107
1 427
2 567
37
Operatiivinen tulos
Milj. e
1 193
1 046
—
—
—
—
Konsernin yhdistetty kulusuhde
%
84,3
84,6
85,8
82,1
81,4
83,4
Diskonttaamaton alla oleva yhdistetty kulusuhde, kuluva vuosi, %
%
85,5
87,1
—
—
—
—
Konsernin vakavaraisuussuhde1 3
%
177
182
210
210
185
176
Velkaisuusaste
%
26,9
25,3
24,4
25,6
23,8
28,6
Tuotto omalle varallisuudelle (RoOF)
%
21,3
18,1
—
—
—
—
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle (RoEOF)
%
29,5
24,7
—
—
—
—
Oman pääoman tuotto (RoE)
%
16,1
15,6
4,2
-1,3
26,8
3,1
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
14 280
13 935
13 550
13 550
13 274
13 227
If
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
Bruttomaksutulo
Milj. e
5 860
5 468
5 432
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
5 258
4 996
5 024
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos
Milj. e
890
842
673
985
891
801
Nettorahoitustulos
Milj. e
464
539
888
—
—
—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)
Milj. e
—
—
—
5 432
5 134
4 823
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)
Milj. e
—
—
—
5 002
4 772
4 484
Tulos ennen veroja
Milj. e
1 256
1 358
1 550
1 217
1 077
901
Yhdistetty kulusuhde
%
83,1
83,1
86,6
80,3
81,3
82,1
Toimintakulusuhde
%
20,9
21,2
21,6
21,1
21,4
21,5
Riskisuhde
%
62,1
61,9
65,0
59,2
59,9
60,7
Oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %5
%
61,5
61,3
62,3
—
—
—
Diskonttaamaton oikaistu riskisuhde, kuluva vuosi, %6
%
64,4
64,7
65,2
—
—
—
Vahinkosuhde
%
67,6
67,6
70,7
64,9
65,5
66,4
Liikekulusuhde
%
15,5
15,6
15,9
15,4
15,8
15,8
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
8 070
7 858
7 496
7 496
7 223
7 182
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
135
Topdanmark
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
Bruttomaksutulo
Milj. e
1 553
1 339
1 308
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
1 470
1 288
1 255
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos/underwriting-tulos
Milj. e
233
194
230
224
227
182
Nettorahoitustulos
Milj. e
60
27
-28
—
—
—
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien
osuutta (IFRS 4)
Milj. e
—
—
—
1 391
1 383
1 315
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)
Milj. e
—
—
—
1 326
1 285
1 227
Tulos ennen veroja
Milj. e
137
162
158
220
346
167
Yhdistetty kulusuhde
%
84,2
85,0
81,7
83,1
82,3
85,2
Vahinkosuhde
%
66,0
66,9
64,4
66,8
66,7
69,0
Liikekulusuhde
%
18,1
18,1
17,2
16,3
15,6
16,2
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
2 412
2 160
2 381
2 381
2 395
2 428
Hastings
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta
Milj. e
2 565
2 063
1 636
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
1 522
1 128
889
—
—
—
Vakuutuspalvelutulos, netto
Milj. e
268
157
159
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
190
128
128
104
164
—
Nettorahoitustulos
Milj. e
41
44
27
—
—
—
Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta (IFRS 4)
Milj. e
—
—
—
1 313
1 127
103
Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen (IFRS 4)
Milj. e
—
—
—
727
495
137
Vakuutusmaksutuotot (IFRS 4)
Milj. e
—
—
—
594
499
63
Tulos ennen veroja
Milj. e
193
129
107
73
127
-16
Operatiivinen kulusuhde
%
88,5
89,8
87,2
89,7
80,3
—
Vahinkosuhde
%
61,6
63,3
57,2
83,7
62,2
—
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
3 736
3 200
3 021
3 021
3 005
2 974
Omistusyhteisö
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
Tulos ennen veroja
Milj. e
-29
-160
146
146
1 331
-826
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
61
54
50
50
63
67
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
136
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
2020
Osakekohtainen tulos
euro
2,25
2,62
3,97
2,69
4,63
0,07
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot2
euro
2,25
2,12
2,88
—
—
—
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot
euro
—
0,50
1,09
—
—
—
Osakekohtainen operatiivinen tulos
euro
2,33
2,07
—
—
—
—
Osakekohtainen oma pääoma
euro
13,11
14,47
18,70
17,44
23,39
20,56
Osakekohtainen substanssi
euro
13,11
15,30
20,01
18,74
25,48
19,82
Osakekannan markkina-arvo4
Milj. e
21 196
19 876
25 112
25 112
24 093
19 199
Osakekohtainen osinko
euro
1,70
1,80
2,60
2,60
4,10
1,70
Osingonjakosuhde
%
75,5
68,8
65,4
96,7
88,6
78,7
Efektiivinen osinkotuotto
%
4,3
4,5
5,3
5,3
9,3
4,9
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
17,5
15,1
12,3
18,1
9,5
16,0
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
538 248
501 797
514 369
514 369
546 812
555 352
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
512 114
505 939
530 296
530 296
554 317
555 352
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
512 114
505 939
530 296
530 296
554 317
555 352
A-sarja
2024
2023
2022
2022
2021
2020
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
538 048
501 597
514 169
514 169
545 612
554 152
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
511 914
505 739
530 096
530 096
553 117
554 152
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
511 914
505 739
530 096
530 096
553 117
554 152
Painotettu keskimääräinen kaupantekokurssi
euro
40,11
39,36
44,25
44,25
40,50
32,35
Antioikaistu ylin kurssi4
euro
42,37
45,21
49,97
49,97
47,33
42,46
Antioikaistu alin kurssi4
euro
37,38
34,53
35,85
35,85
33,82
21,34
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
euro
39,38
39,61
48,82
48,82
44,06
34,57
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella
1 000 kpl
178 910
178 801
257 879
257 879
243 763
376 964
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
%
34,9
35,4
48,6
48,6
44,1
68,0
B-sarja
2024
2023
2022
2022
2021
2020
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
200
200
200
200
1 200
1 200
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
1 000 kpl
200
200
200
200
1 200
1 200
1 Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.
2 Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.
3 Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma -luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR).
4 Osakekurssit on oikaistu huomiomaan Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena.
5 Oikaistu riskisuhde kuvastaa underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä, sillä siitä on poistettu tiettyjä volatiileja eriä kuten suurvahinkojen ja vakavien säävahinkojen sekä edellisten vuosien
korvausvastuun purun vaikutus riskisuhteeseen.
6 Diskonttaamattomasta oikaistusta riskisuhteesta on poistettu kuluvan vuoden diskonttovaikutus oikaistuun riskisuhteeseen ja se kuvastaa kuluvan tilikauden underwriting-toiminnan alla olevaa kehitystä.
Raportointipäivän osakemääränä on käytetty 538 247 772 kappaletta, ja keskimääräisenä osakemääränä 512 114 448 kappaletta.
Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.
Osakekohtaista substanssia laskettaessa vertailukaudella on huomioon otettu konsernin arvostusero pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Tilikauden 2024 päättyessä Topdanmark ei ollut enää
pörssinoteerattu yhtiö.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
137
Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu
konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla.
Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com.
Oman pääoman tuotto, %
+
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden laajasta tuloksesta
x 100 %
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle
varallisuudelle, %
+
operatiivinen tulos (vuositasolla)
x 100 %
+
Rajoittamaton Tier 1 oma varallisuus
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Tuotto omalle varallisuudelle, %
+
operatiivinen tulos (vuositasolla)
x 100 %
+
SII oma varallisuus
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
x 100 %
+
taseen loppusumma
Velkaisuusaste1
rahoitusvelat
x 100 %
oma pääoma + rahoitusvelat
1 Konsernin velkaisuusaste sisältää ainoastaan pitkäaikaisen rahoituksen.
Vakuutusmaksutuotot, netto
+
vakuutusmaksutuotot, brutto
-
jälleenvakuuttajan osuus maksutuotosta
-
quota share -jälleenvakuutusmaksut (Hastings)
vakuutusmaksutuotot, netto
Underwriting-tulos
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot (Hastings)
-
korvauskulut
-
liikekulut
underwriting-tulos
Operatiivinen tulos
+
vahinkovakuutustoiminnan (ml. Sampo Oyj) tulos verojen jälkeen
-
vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
-
vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot
(pl. johdannaiset)
-
vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
-
vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden
poistot
-
kertaluonteiset erät
-
veroihin liittyvä oikaisu
operatiivinen tulos
Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde, %
+
korvauskulut
+
liikekulut
x 100 %
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot (Hastings)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
138
Vahinkovakuutuksen riskisuhde, %
+
korvauskulut
–
korvausten käsittelykulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Vahinkovakuutuksen toimintakulusuhde, %
+
liikekulut
+
korvausten käsittelykulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Vahinkovakuutuksen vahinkosuhde, %
+
korvauskulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Vahinkovakuutuksen liikekulusuhde, %
+
liikekulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Operatiivinen kulusuhde (Hastings), %
+
korvauskulut
+
vakuutusten hankintakulut
+
muut liikekulut
+
operatiiviset poistot
x 100 %
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen operatiivinen tulos
operatiivinen tulos
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen oma pääoma
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
Osakekohtainen substanssi
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
±
noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa
osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
Osakekannan markkina-arvo
osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden
viimeinen kaupantekokurssi
Osingonjakosuhde
Osakekohtainen osinko
x 100 %
Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto
Osakekohtainen osinko
x 100 %
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
Osakekohtainen tulos
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella
x 100 %
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, A-sarja
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2024
139
Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit
1–12/2024
1–9/2024
1–6/2024
1–3/2024
1–12/2023
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
11,4345
11,4143
11,3945
11,2814
11,4745
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
11,4590
11,3000
11,3595
11,5250
11,0960
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
1,5327
1,5300
1,5274
1,5127
1,5406
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
1,5365
1,5156
1,5232
1,5453
1,4888
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
0,9831
0,9850
0,9912
0,9880
1,0048
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,9715
0,9605
0,9968
0,9851
0,9871
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
7,4589
7,4589
7,4579
7,4562
7,4510
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
7,4578
7,4560
7,4575
7,4580
7,4529
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi)
0,8467
0,8514
0,8547
0,8563
0,8697
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,8292
0,8354
0,8464
0,8551
0,8691
TILINPÄÄTÖS 2024
140
Konsernin IFRS-tilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma .............................
Konsernitase ...............................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ................................
TILINPÄÄTÖS 2024
141
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. e
Liite
1-12/2024
1-12/2023
Vakuutusmaksutuotot
9 450 
8 417 
Vakuutuspalvelukulut
-7 684
-7 076
Jälleenvakuutustulos
-372
-148
Vakuutuspalvelutulos
1
1 394
1 193
Sijoitustoiminnan nettotuotot
2
888
1 006
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
3
-252
-446
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto
-309
-529
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut,
jälleenvakuuttajien osuus
57
83
Nettorahoitustulos
636
560
Muut tuotot
4
312
277
Muut kulut
5
-685
-457
Rahoituskulut
7
-103
-93
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
6
1
Tulos ennen veroja
1 559
1 481
Verot
15,16
-330
-339
Tulos jatkuvista toiminnoista
1 229
1 142
Lopetetut toiminnot, nettona verojen jälkeen
30
—
251
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen
-26
—
Tulos verojen jälkeen
1 203
1 393
Milj. e
Liite
1-12/2024
1-12/2023
Muut laajan tuloslaskelman erät
8
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-4
-1
Kassavirtasuojaukset
1
-1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
-3
-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
0
-6
Verot
0
1
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
0
-5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-3
-8
Laaja tulos yhteensä
1 200
1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 154
1 323
Määräysvallattomien omistajien osuus
50
70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 151
1 316
Määräysvallattomien omistajien osuus
50
70
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
2,25
2,62
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa
2,25
2,12
Vertailuvuonna Mandatum-konserni on esitetty taulukossa yhdellä rivillä lopetettuna toimintona.
Lisätietoja liitteessä 30.
TILINPÄÄTÖS 2024
142
Konsernitase
Milj. e
Liite
12/2024
12/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
10
284
318
Aineettomat hyödykkeet
11
3 637
3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset
4
12
Rahoitusvarat
12,13,14
16 090
15 757
Laskennalliset verosaamiset
15
2
3
Varat jälleenvakuutussopimuksista
19
2 618
2 282
Muut varat
17
880
800
Käteiset varat
962
1 415
Varat yhteensä
24 478
24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista
18,19,20,
21
12 286
11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
22
1 642
1 645
Muut rahoitusvelat
22
1 395
1 269
Laskennalliset verovelat
15
535
567
Muut velat
23
1 562
1 342
Velat yhteensä
17 419
16 538
Oma pääoma
25
Osakepääoma
98
98
Rahastot
3 531
1 530
Kertyneet voittovarat
4 176
6 378
Muut oman pääoman erät
-746
-743
Emoyhtiön omistajien osuus
7 059
7 263
Määräysvallattomien osuus
—
424
Oma pääoma yhteensä
7 059
7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä
24 478
24 225
TILINPÄÄTÖS 2024
143
Laskelma oman pääoman muutoksista
Milj. e
Osake-
pääoma
Vara-
rahasto
Sijoitetun
vapaan
pääoman
rahasto
Voitto-
varat1
Muunto-
erot
Myytävis-
sä olevat
rahoitus-
varat
Kassa-
virta-
suojauk-
set
Yht.
Määräys-
vallatto-
mien
osuudet
Yht.
Oma pääoma 31.12.2022 (IFRS 17)
98
4
1 527
8 482
-741
248
0
9 618
560
10 178
IFRS 9 -siirtymän vaikutus 1.1.2023
—
—
—
248
—
-248
—
—
—
—
Oma pääoma 1.1.2023
98
4
1 527
8 730
-741
—
0
9 618
560
10 178
Muutokset omassa pääomassa
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet
—
—
—
-11
—
—
—
-11
-3
-14
Osingonjako 3
—
—
—
-1 321
—
—
—
-1 321
-187
-1 508
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin
—
—
—
-1 835
—
—
—
-1 835
—
-1 835
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-555
—
—
—
-555
—
-555
Muut oman pääoman muutokset
—
—
—
51
—
—
—
51
-15
36
Kauden tulos
—
—
—
1 323
—
—
—
1 323
70
1 393
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
-5
-1
—
-1
-8
—
-8
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
1 318
-1
—
-1
1 316
70
1 386
Oma pääoma 31.12.2023
98
4
1 527
6 378
-742
—
-1
7 263
424
7 687
Muutokset omassa pääomassa
Suunnattu osakeanti 2
—
—
2 000
—
—
—
—
2 000
—
2 000
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet 2
—
—
—
-1 666
—
—
—
-1 666
-334
-2 000
Määräysvallattomien omistajien osuuksien lunastus 2
—
—
—
-265
—
—
—
-265
-59
-325
Määräysvallattomien osuuksien hankintaan liittyvät
transaktiokulut
—
—
—
-31
—
—
—
-31
—
-31
Osingonjako 3
—
—
—
-903
—
—
—
-903
-69
-972
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-475
—
—
—
-475
—
-475
Muut oman pääoman muutokset
—
—
—
-14
—
—
—
-14
-11
-25
Kauden tulos
—
—
—
1 154
—
—
—
1 154
50
1 203
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
0
-4
—
1
-3
—
-3
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
1 153
-4
—
1
1 151
50
1 200
Oma pääoma 31.12.2024
98
4
3 527
4 176
-746
—
—
7 059
—
7 059
1 IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli -0 milj euroa (-5).
2 Osakeanti suunnattiin Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien omistajille. Lisätietoja määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta annetaan liitteessä 28.
3 Osakekohtainen osinko 1,70 euroa (2,60).
Sampo Oyj mitätöi 10.12.2024 tilikauden 2024 aikana hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 11 747 690 kappaletta.
TILINPÄÄTÖS 2024
144
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja
1 533
1 765
Oikaisut
Poistot
180
158
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot
-227
-559
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot
-58
-280
Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos
383
1 146
Muut oikaisut
132
-537
Oikaisut yhteensä
410
-72
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset 1
-223
-86
Muut varat
-98
-208
Yhteensä
-321
-294
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat
122
176
Muut velat
5
-196
Maksetut tuloverot
-331
-277
Maksetut korot
-91
-132
Yhteensä
-296
-429
Liiketoiminnasta kertyneet (tai siihen käytetyt)
nettorahavarat
1 327
970
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin
—
-247
Myydyt tytäryhtiöosakkeet
—
20
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-142
0
Myynnit aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
17
5
Investoinneista kertyneet (tai niihin käytetyt)
nettorahavarat
-125
-223
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot
-903
-1 321
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille
-69
-187
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta
-325
-14
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan
liittyvät kulut
-31
—
Omien osakkeiden hankinta
-475
-555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen laskut 2
194
142
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset 2
-50
-473
Rahoitukseen käytetyt (tai siitä kertyneet) nettorahavarat
-1 660
-2 407
Rahavirrat yhteensä
-458
-1 660
Rahavarat tilikauden alussa
1 415
3 073
Muuntoerot
5
3
Rahavarat tilikauden lopussa
962
1 415
Rahavarojen nettomuutos
-458
-1 660
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan
1–12/2024
1–12/2023
Saadut korot
512
751
Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet)
42
92
Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä
-39
-37
1 Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt sekä rahoitusvarat.
2 Muutokset lyhytaikaisten liikkeeseen laskettujen velkakirjojen lisäyksissä ja lyhennyksissä on
esitetty nettona.
Sekä tilikauden että vertailuvuoden rahavirrat sisältävät rahavirrat sekä jatkuvista että lopetetuista/
luovutetuista toiminnoista. Tulos ennen veroja on siis konsernin tulos sekä lopetettujen/
luovutettujen toimintojen tulos ennen veroja yhteensä. Tilikaudella liiketoiminnan rahavirtaan
sisältyy näin ollen -26 miljonaa euroa luovutetuista toiminnoista. Vertailuvuonna lopetetuista
toiminnoista liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy 173 milj. euroa, investointien rahavirtaan 20 milj.
euroa ja rahoitustoiminnan rahavirtaan -280 milj. euroa. Rahoitustoiminnan rahavirta sisältää
Sampo Oyj:lle maksetun sisäisen osingon -150 miljoonaa euroa sekä konserniavustuksen -29
miljoonaa euroa. Lisäksi Mandatum maksoi Sampo Oyj:lle takaisin pääomalainan 100 miljoonaa
euroa syyskuussa 2023.
Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja
myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.
Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 682 milj. euroa (1 081) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n
talletukset 280 milj. euroa (334).
TILINPÄÄTÖS 2024
145
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista ..............................................
Segmentti-informaatio ...........................................
Tase segmenteittäin 31.12.2024 ..........................
Tase segmenteittäin 31.12.2023 ..........................
Maantieteellinen informaatio ...............................
Muut liitetiedot ..........................................................
1 Vakuutuspalvelutulos ............................................
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot ...........................
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot
tai -kulut ......................................................................
4 Muut tuotot ..............................................................
5 Muut kulut .................................................................
6 Tilintarkastajan palkkiot ......................................
7 Rahoituskulut ..........................................................
8 Laajan tuloksen muut erät ..................................
9 Osakekohtainen tulos ...........................................
11 Aineettomat hyödykkeet ....................................
12 Rahoitusvarat .........................................................
16 Verot .........................................................................
17 Muut varat ...............................................................
18 Vakuutussopimusvelat .......................................
19 Vakuutussopimusvelkojen
täsmäytyslaskelma ....................................................
21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen
kehitys ...........................................................................
22 Rahoitusvelat ........................................................
23 Muut velat ..............................................................
24 Työsuhde-etuudet ..............................................
25 Oma pääoma .........................................................
26 Kannustinjärjestelmät ........................................
27 Sijoitukset tytäryhtiöissä ..................................
28 Topdanmarkin määräysvallattomien
osuuksien hankinta ...................................................
29 Lähipiiritiedot .......................................................
30 Lopetetut toiminnot ...........................................
31 Liiketoimintojen yhdistäminen ........................
32 Ehdolliset velat ja sitoumukset sekä
oikeudenkäynnit ........................................................
33 Tilikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat ..................................................................
TILINPÄÄTÖS 2024
146
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä
tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä
listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on
lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja
Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on
Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa
Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki, Suomi.
Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän
tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä
31.12.2024. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja
rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa.
Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla
osoitteesta www.sampo.com.
Laatimisperusta
Sammon konsernitilinpäätös vuodelta 2024 on laadittu
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards, ”IFRSs”) mukaisesti.
Tilinpäätöstä laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia
liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2024 voimassa olleita ja
EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.
Vuoden 2024 alusta voimaantulleilla IFRS-standardien
vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei
ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on
otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja
yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset.
Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan
jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja
konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen
pohjalta.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä
lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.
Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen
julkaistavaksi 12. maaliskuuta 2025. Osakeyhtiölain
mukaisesti varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus
hyväksyä tai hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa
tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.
Konsernitilinpäätös
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja
sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä
käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta.
Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet
äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla
osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset
yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut
tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta
lakkaa.
Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään
hankintamenomenetelmällä. Hankintameno
kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville
varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan
hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan
liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen
määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien
suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön
nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla
käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan
määräysvallattomien omistajien osuuteen että liikearvon
määrään. Määrä, jolla maksettu vastike,
määräysvallattomien omistajien osuus sekä
mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen-
laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön
nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan
liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä
laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa
toteutuviin samanlaisin liiketoimiin ja muihin
tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen
emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien
omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan
tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille
kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi
negatiivinen.
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta
pääomasta esitetään taseessa omana eränään.
TILINPÄÄTÖS 2024
147
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai
suhteellisena osuutena hankinnan kohteen
nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen.
Tilikauden 2024 lopussa, Topdanmarkin
määräysvallattomien osuuksien hankinnan johdosta
konsernin omassa pääomassa ei esitetty erikseen
määräysvallattomien omistajien osuutta. 
Tilikauden lopussa, määräysvallattomien omistajien
suhteellisen omistusosuuden muututtua sekä emoyhtiön
että määräysvallattomien omistajien osuuksien
kirjanpitoarvot oikaistiin kuvastamaan muutoksia.
Määräysvallattomien osuuksien kirjanpitoarvon sekä
maksetun vastikkeen välinen ero kirjattiin omaan
pääomaan (kertyneet voittovarat) ja kohdistettu
emoyhtiön osakkeenomistajille.
Hankinnan jälkeen emoyhtiön omistajille kohdistetaan
koko Topdanmarkin tulos hankintaa seuraavalta
ajanjaksolta. Määräysvallattomien omistajien osuus
tuloksesta raportointikaudella on näin ollen laskettu
painotettuna keskiarvona ottaen huomioon
määräysvallattomien omistajien jäljellä oleva
omistusosuus.
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet
Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin
ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen
toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen
toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan
rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan
määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai
kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä
ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön
toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja
monetaaristen tase-erien muuttamisesta
toimintavaluutan määräisiksi aiheutuvat kurssierot
kirjataan valuuttakurssivoittoina tai -tappioina
tuloslaskelmaan.
Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei
ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden
keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan
muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai
osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan
osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja
käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin
ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja.
Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta
tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja
niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.
Valuuttakurssierot monetaarisista eristä, jotka ovat osa
Sammon ulkomaiseen yksikköön tekemää
nettosijoitusta (tytäryhtiö), kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin.
Monetaarinen erä, joka on osa nettosijoitusta
ulkomaiseen yksikköön, voidaan määrittää Sammon
(raportoiva yhteisö) toimintavaluutan määräisenä,
ulkomaisen yksikön toimintavaluutan määräisenä tai
muussa valuutassa, joka poikkeaa Sammon ja
ulkomaisen yksikön toimintavaluutoista. Mikäli
ulkomaisesta tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai
osittain, kumulatiiviset valuuttakurssierot siirretään
omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.
Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia
valuuttakursseja:
1 euro =
Tilinpäätöspäivän
kurssi
Tilikauden
keskikurssi
Ruotsin kruunua
11,4590
11,4345
Tanskan kruunua
7,4578
7,4589
Englannin puntaa
0,8292
0,8467
Segmenttiraportointi
Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin,
joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat
sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan.
Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi
johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien
mukaisesti. Konsernin liiketoimintasegmentit ovat If,
Topdanmark, Hastings sekä Omistusyhteisö.
Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty
tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat.
Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska,
Iso-Britannia sekä Baltia.
Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat
ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu
markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n
siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n
siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan
käytännesääntöön.
Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset
liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan
eräkohtaisesti.
Myytävänä olevat omaisuuserät ja
lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin
liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä
oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä
tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä
TILINPÄÄTÖS 2024
148
jatkuvan käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun
edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on
erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai omaisuuserien
ryhmä on välittömästi myytävissä nykyisessä
kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin. Lisäksi
johdon tulee olla sitoutunut myyntiin, ja myynnin
odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Edellä mainitut edellytykset uudelleenluokittelulle,
esittämiselle ja arvostukselle ovat samat myös silloin,
kun kyse on omistajille jaettavaksi määritetyistä
pitkäaikaisista omaisuuseristä.
Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan
luokitteluhetkestä lähtien kirjanpitoarvoon tai sitä
alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn
käypään arvoon. Arvostus välittömästi ennen
luokittelumuutosta tehdään sovellettavissa olevan
standardin mukaisesti. Mikäli käypä arvo myynnistä
vähennettävillä kuluilla on alempi, kirjataan tulokseen
uudelleenluokitteluhetkellä arvonalentumistappio.
Mahdolliset myöhemmät arvonnousut kirjataan
tulosvaikutteisesti. Mahdollisten poistojen tai
osakkuusyhtiöosuuksien kirjaaminen lopetetaan
luokitteluhetkellä.
Vakuutussopimuksiin liittyvien
tuottojen ja kulujen
kirjaamisperiaatteet
IFRS 17:n käyttöönotto muutti tuloslaskelman
rakennetta kuvastamaan tuottojen keskeisiä päälähteitä.
Vakuutuspalvelutulos, joka koostuu vakuutusmaksu­
tuotoista, vakuutuspalvelukuluista sekä jälleenvakuutus­
tuloksesta, kuvaa vakuutussopimusten myöntämisestä
ja hoitamisesta syntyvää tulosta. Nettorahoitustulos
kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituserien
vaikutuksia.
Vakuutusmaksutuotot
Vakuutusmaksutuotot kuvastavat Sammon
vakuutuksenottajilta saamaa, ansaintaperiaatteen
mukaisesti jaksotettua vastiketta vakuutusriskin
siirtämisestä (vakuutussopimuspalvelut).
Raportointikaudelle kirjatut vakuutusmaksutuotot
perustuvat sekä jo saatuihin vakuutusmaksuihin että
odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin, allokoituna
lineaarisesti perustuen esimerkiksi ajan kulumiseen. 
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään
vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.
Vakuutuspalvelukulut
Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että
liikekulut.
Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella
maksetut korvaukset sekä muutoksen toteutuneista
vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos
kyseisessä velassa sisältää muutokset
diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa,
diskontatussa riskioikaisussa sekä diskonttaus­
vaikutuksessa, joka aiheutuu muutoksista parhaassa
arviossa tai maksuolettamissa. Korvauskulut sisältävät
myös korvausten käsittelykulut ja muutokset
tappiokomponentissa.
Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin,
liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin
kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten
hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun
osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan
vakuutuskauden velasta purettua osuutta.
Jälleenvakuutustulos
Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista
korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista
aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen
vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat
maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutus­
maksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutus­
sopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot
pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja.
Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan
kuten ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut, jolloin ne
sisältävät myös jälleenvakuuttajaan liittyvän
vastapuoliriskin.
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot
tai -kulut
Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin
liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat rahoituseristä
johtuvia vaikutuksia. Erä sisältää diskonttauskorkojen
muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta
aiheutuvat muutokset toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä
syystä korkojen muutosten vaikutus sekä korkokulut
esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin
liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös
eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään
vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai       
-kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät
esitetään erillään. Konserni ei sovella optiota esittää
diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia
osana laajaa tulosta.
Vuonna 2024 Sampo muutti riskimarginaaliin liittyvän
diskonttausmuutoksen esittämistapaa.
Diskonttausvaikutuksen muutos kohdistetaan jatkossa
vakuutuspalvelukuluihin sekä vakuutuksen
rahoitustuottoihin tai -kuluihin,
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot ja osingot
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron
menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel-
TILINPÄÄTÖS 2024
149
mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitus­
instrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa
instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot
kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden
saamiseen on syntynyt.
Palkkiot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut
kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä.
Myyntituotot asiakassopimuksista
Muut tuotot sisältävät tuotot vakuutustoimintaan
liittyvistä palveluista, joihin ei liity merkittävän
vakuutusriskin siirtymistä, jolloin ne käsitellään IFRS 15
Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin
mukaisesti.  Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm.
vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon
ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan
muiden osapuolten puolesta.
Myös Ifin tytäryhtiön, Viking Assistance Group AS:n,
tarjoamien tiepalveluiden tuotot kirjataan muihin
tuottoihin palvelun tultua suoritetuksi.
Hastingsilla on lisäksi IFRS 15 Myyntituotot
asiakassopimuksista -standardin mukaisia
vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä myyntituottoja.
Nämä tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja
komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle
osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia,
sekä näihin liittyvistä lisätuotteista.
Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot
tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot
tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan.
Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan
nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota
oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista
aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota
asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia,
jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun
suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä
vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa
oikeutettu.
Konsernitilinpäätöksessä ulkoisesta
välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut
sekä komissiot sisältyvät Muihin tuottoihin ja Muihin
kuluihin.
Rahoitusvarat ja -velat
Alkuperäinen taseeseen ja taseesta pois
kirjaaminen
Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Jos hankittua
rahoitusvaraa tai -velkaa ei arvosteta käypään arvoon,
hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta suoraan johtuvat
kulut sisällytetään vai vähennetään hankintahinnasta.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan
taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan
tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin
kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen
lainaa nostettaessa.
Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa
nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on
laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen
ja velka suorittaa samanaikaisesti.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun
sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan
erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty
toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois
taseesta, kun niiden velvoitteet on täytett, peruutettu tai
niiden voimassaolo on lakannut.
Rahoitusvarojen luokittelu ja
arvostusperiaatteet
Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi
joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Merkittävä osa Sampo-konsernin
rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä
rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon. Mitään rahoitusvaroja ei arvosteta
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.
Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu
konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen
hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin
rahavirtaominaisuuksiin.
Liiketoimintamalli kuvastaa sitä, kuinka rahoitusvaroja
hallinnoidaan liiketoiminnallisen tavoitteen
saavuttamiseksi sekä rahavirtojen keräämiseksi.
Seuraavat tekijät vaikuttavat sijoitussalkun
liiketoimintamallin määrittämiseen: miten
rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja
raportoidaan johdolle; miten riskejä määritellään ja
hallitaan; aiemmat kokemukset siitä, miten rahavirrat
ovat kertyneet, ja miten saatu vastike liittyy
suoritukseen. 
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksista osakkeisiin
ja rahastoihin, saamistodistuksista sekä muista
lainasaamisista.
TILINPÄÄTÖS 2024
150
Sijoitukset osakkeisiin luokitellaan ja arvostetaan
käypään arvon tulosvaikutteisesti.
Velkainstrumentit, kuten velkakirjat ja muut
korkosijoitukset, luokitellaan arvostettavaksi käypään
arvoon tulosvaikutteisesti, kun liiketoimintamalli
kuvastaa varojen hallinnointia ja arviointia käyvän arvon
pohjalta. Instrumentit on alun perin ja myöhemmin
arvostettu käypään arvoon. Transaktiokustannukset,
jotka ovat suoraan kohdistettavissa liikkeeseen laskuun
tai hankintaan, kirjataan kuluina tulosvaikutteisesti.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat tai myytäessä
realisoituneet voitot ja tappiot, yhdessä korkotuottojen
ja osingon kanssa, kirjataan tulosvaikutteisesti erään
sijoitustoiminnan nettotuotot. 
Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty
suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja,
luokitellaan käypään arvoon arvostettaviksi
rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun
perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon.
Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen,
kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo
on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa
käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä
realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan
tuloslaskelmaan erään sijoitustoiminnan nettotuotot.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena
on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen
perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit (solely
payments of principal and interests). Toisin sanoen se
on johdonmukainen peruslainanantojärjestelyn kanssa.
SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin
sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan
pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron
maksuja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat sisältävät pääosin saamistodistuksia sekä
muita lainoja ja saamisia.
Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen
suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmää käyttäen.
Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron
menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin
kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli
odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL)
vaatimukset.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat eli huonomman etuoikeuden omaavat
velat, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusvelat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut sekä voitot
ja tappiot taseesta pois kirjaamisen yhteydessä kirjataan
tulokseen.
Rahoitusvelat johdannaisista arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää,
velat kirjataan pois taseesta, ja velan kirjanpitoarvon ja
lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan
tulokseen.
Käypä arvo
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään
ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen
hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan
ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli
hintalähteen pörssissä on käytössä
huutokauppamenettely. Poikkeuksena tähän ovat
syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan
alhaisemman likviditeetin takia. Myös
johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen
kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on
olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä,
arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä
vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille
kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta,
mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat,
käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen
perusteella.
Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko
julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka
perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.
Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo
määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen
arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien,
liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten
viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen
olennaisilta osin samanlaisen instrumentin
tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen
diskonttausmenetelmää sekä optionhinnoittelumalleja.
Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä
muita menetelmiä käyttäen.
Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien
kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään
arviona niiden käyvästä arvosta.
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on
liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon
perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla
instrumentilla käydään kauppaa, tai ovatko
arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot
objektiivisesti todennettavissa.
TILINPÄÄTÖS 2024
151
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla
markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin
samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen
arvostuksessa.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään
syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin
toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan
tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa
oleviin markkinahintoihin.
Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu
lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo
muodostuu tällä hetkellä yhtiöön sijoitetusta pääomasta
ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa ansaitsevansa
tulevaisuudessa, nykyarvosta.
Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten
arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät
tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi.
Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa
kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon
ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten
arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi
hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti
vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa,
tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin
perustuvaa arvostusta.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko
objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan
rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun
arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai
useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen
toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman
seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti
arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista
tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin,
kirjataan arvonalentumistappio.
Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään
esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä
taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat
maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei
todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan
konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että
jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä
rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota,
tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon
ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien
rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona
käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa.
Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi
tuloslaskelmaan. Konserni arvioi arvonalentumisen
sopimuskohtaisesti jokaisen rahoitusvaran osalta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
IFRS 9:n johdosta konsernissa on otettu käyttöön
tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota
sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske
oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot
heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin
toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä
ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.
IFRS 9:n säännökset sisältävät yleisen lähestymistavan,
jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan
määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa
olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista
mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden
määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa
1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota
koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa
12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.
Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi
alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva
vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko
voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.
Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden
arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden
yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle
määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.
Konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen
osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden
todennäköisyys (probability of default, PD),
maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss
given default, LGD) ja vastuun määrä
maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).
TILINPÄÄTÖS 2024
152
Johdannaissopimukset ja
suojausperiaatteet
Johdannaissopimukset luokitellaan
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja
suojaaviin sopimuksiin, ja ne sisältävät korko-,
luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset.
Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki
johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, jos
niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, jos käypä
arvo on negatiivinen.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi, 
käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä
johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään
arvoon, ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja
-tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa
kirjataan tuloslaskelmaan.
Suojaavat johdannaissopimukset ja
suojausperiaatteet
Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan
suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja
hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran
suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan
tulevien rahavirtojen vaihtelulta. Kuluneella tilikaudella
konsernissa on sovellettu rahavirran suojausta
Hastingsissa.
Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat
suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IFRS 9 
-standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde
suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä
sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet
dokumentoidaan suojauksen alkaessa.
Rahavirran suojaus
Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten
velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen
tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina
instrumentteina käytetään mm. valuuttatermiinejä.
Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran
suojaukseksi, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän
arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin
suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään,
suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä
suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen
loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon
muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan
tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen
kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti
vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella.
Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä
lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai
arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan
edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen
voimassaoloaikana.
Vuokrasopimuksista aiheutuvat
käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää
vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana
Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat
vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita
velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan
alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka
sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä
vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut
maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan
tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.
Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan
alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen
nykyarvoon.
Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä
tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokra-
velasta aiheutuvat korkokulut.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää
konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen
yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten
velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-
ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa
aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa,
jota on käytetty IFRS:n mukaisena
oletushankintamenona.
Liikearvo arvostetaan kertyneillä
arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja.
Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus
vähintään vuosittain.
TILINPÄÄTÖS 2024
153
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta
hankittuja ja sisäisesti aikaansaatuja IT-ohjelmistoja sekä
muita aineettomia hyödykkeitä, jos on todennäköistä,
että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja
hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti
määritettävissä. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman
hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle
välittömästi kohdistettavien menojen summana.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne
toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien
IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien
ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan
vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen
kirjaamisen edellytykset.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan
tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat
hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
• IT-ohjelmistot 3–10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton
taloudellinen vaikutusaika, kuten liiketoimintojen
yhdistymisten yhteydessä hankitut tuote- ja liikemerkit,
ei poisteta. Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran
tilikaudessa arvonalentumistestaus.
Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti
tuloslaskelman erään muut kulut.
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa
käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä
kalusto.
Kiinteistöt ja muut aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon.
Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpito-
arvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva
vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan
kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan
tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan
suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen
vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen
yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio
muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
• Rakennukset 20–50 vuotta
• Rakennusten ainesosat 15–20 vuotta
• Rakennusten ja vuokrahuoneistojen
perusparannusmenot 4–10 vuotta
• IT-laitteet ja autot 2–5 vuotta
• Muut toimistokalusteet 3–15 vuotta.
Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti
tuloslaskelman erään Muut kulut.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen
kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan
myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat
pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot           
-standardin mukaisesti.
TILINPÄÄTÖS 2024
154
Aineettomien ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
arvonalentuminen
Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä,
että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän
arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on
viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä
aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista
hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta
viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta
varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin
rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan
yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä
kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän
käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla
menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla
tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta
yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia
nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa
ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos
omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan
tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen
yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on
tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä
oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion
kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää kuin mikä
hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman
arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua
arvonalentumistappiota ei peruuteta missään
tilanteessa.
Vakuutussopimukset
Konserni on soveltanut IFRS 17 Vakuutussopimukset             
-standardia 1.1.2023 alkaen. Sampo-konsernin toiminnot
keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja Sampo
käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista
vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).
Vakuutussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.
Vahinkovakuutus
Soveltamisala
Konsernin vahinkovakuutussopimuksissa vakuutusriski
on merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel
underwriters) myöntämät vakuutussopimukset, jotka
eivät tuo vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17 
-standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä
vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot
asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.
Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai
useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri
tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka
käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi
vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit
sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää
sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka
eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.
Vakuutussopimusten yhdistelytaso
IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset
muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu
sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset
ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan edelleen
vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei
ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa salkut
on määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin
tai vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän
mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut
määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai
perustuen tuoteryhmään.
Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia
sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on
kaiken kaikkiaan vähäinen.
Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen
kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa
saamisissa vai veloissa.
Sopimusraja
Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen
sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat
rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat
sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon
sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja
velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä
tulevat vaateet.
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnoissa
suurimmalla osalla sopimuksista on yhden vuoden
sopimusraja tyypillisesti vakuutuskauden uusiutumiseen
asti, eli sopimuksella on yhden vuoden vakuutuskausi,
johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja velvoitteita.
Arvostaminen
IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general
measurement model, GMM), joka on sovellettavissa
kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen
arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan
vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin
rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-
TILINPÄÄTÖS 2024
155
arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen
sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin,
CSM).
Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat
voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen
yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen
perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu
vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään
yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös
niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen
kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi
arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä
lähestymistapaa. Sampo-konsernin vahinkovakuutus­
toiminnoissa PAA-lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin
vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa
vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi
vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille
soveltuvuuskriteerit täyttyvät.
Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan
vakuutuskauden velasta (liability for remaining
coverage, LRC) ja vakuutussopimusten hankinnasta
aiheutuvista varoista sekä toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for
incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo
raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että
vielä raportoimattomat korvaukset.
Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä vahinkovakuutuksen
vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan
vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin
vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten
hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista
sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.
Hankinnasta aiheutuvat ja jäljellä olevan
vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa vähentävät
rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä
henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä
myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät
hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin.
Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi
välittömästi. Sampo-konsernin vahinkovakuutus­
toimintojen henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueet ovat
valinneet kirjata hankinnasta aiheutuvat rahavirrat
kuluiksi silloin, kun ne syntyvät. Muilla liiketoiminta-
alueilla hankinnasta aiheutuvat kustannukset
jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä yhdelle vuodelle
tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten odotetaan
uusiutuvan.
Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu,
liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään
erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen
omaisuuseränä.
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy
velvoitteeseen tutkia ja maksaa vielä toteutumattomat 
vakuutuskorvaukset. Myöhemmillä raportointikausilla
jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo
kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja
vähenee määrällä, joka on kirjattu
vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista
palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan
kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut
vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken
jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana
tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös
seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla
vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen
lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan
kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin
vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen
liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on
yleensä enintään vuosi.
Tappiollisten sopimusten ryhmissä tappiokomponentti
on osa jäljellä olevan vakuutuskauden velan
tappiokomponenttia. Tappiokomponentti on laskettu
yleisen arvostusmallin (GMM) mukaisen velan ja
vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan
arvostusmallin (PAA) mukaisen velan välisenä
erotuksena.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan
(LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen
korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön, ja
kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni
arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun
liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien
rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin
korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä
aihetuvat rahavirrat koostuvat kolmesta komponentista,
jotka ovat odotettavissa olevat rahavirrat,
diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu. Arvioidut
tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on laskettu
perustuen tilastollisiin menetelmiin tai vahinkokohtaisiin
arvioihin yksittäisten korvausten määrästä.
Paras arvio sekä riskioikaisu on diskontattu nykyarvoon
käyttämällä vakiintuneita aktuaarimenetelmiä ja
soveltamalla markkinaperusteisia tuottokäyriä. Käyrät
on muodostettu jokaiselle päävaluutalle perustuen
riskittömään korkoon ja likviditeettipreemioon.
Diskonttaus
Sampo-konsernin vahinkovakuutustoiminnot ovat
määrittäneet diskonttauskorot perustuen ns. bottom-up     
-lähestymistapaan. Korkokäyrä sisältää riskittömän
koron (lukuun ottamatta luottoriskioikaisua) ja
epälikviditeettipreemion kullekin valuutalle.
Epälikviditeettipreemio johdetaan pääasiassa korkean
luottoluokitusten omaavien joukkovelkakirjojen salkun
perusteella korkokäyrän likvidille osalle. Tämän jälkeen
korkokäyrä konvertoituu kohti päätekorkoa, joka on
yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään
käyrään.
TILINPÄÄTÖS 2024
156
Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen
muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen.
Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut
rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään
tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä
rahoitustuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on
päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa
optiota kirjata näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen
eriin.
Riskioikaisu
IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin
rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana
vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa
epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja
ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja
välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin
rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa
riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut
riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski,
inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski. 
Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan
luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan
kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja
yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi
riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään
hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen
kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa
sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan
toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen
velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.
Jälleenvakuutus
Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin
jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten
arvostuksessa sovelletaan vastaavia laadintaperiaatteita
kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa.
Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen
vakuutussopimusten kohdalla,
jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan
vakuutuskauden varasta ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo
sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan
arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan
liittyvä vastapuoliriski.
Sijoituskomponentteja sisältyy vakuutuksenottajana
tehtyjen jälleenvakuutussopimuksien kassavirtoihin,
jotka maksetaan takaisin vakuutuksenottajalle kaikissa
olosuhteissa riippumatta siitä, toteutuuko
vakuutustapahtuma vai ei. Tunnistettuja
sijoituskomponentteja vastaavaa määrää ei sisällytetä
eriin, jotka kirjataan jälleenvakuutustulokseen konsernin
laajassa tuloksessa.
Henkivakuutus
Sampo-konsernin henkivakuutustoiminnot luokiteltiin
lopetetuiksi toiminnoiksi vertailukauden 2023
ensimmäisellä raportointikvartaalilla.
Työsuhde-etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet
ja henkivakuutukset.
Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa
ja Norjassa, muissa maissa eläkejärjestelyt ovat
maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely
on Suomen TyEL-perusvakuutus. 
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa
kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle, eikä sillä ole
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa
lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat
velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita
tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin, ja näiden
vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys.
Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen
käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen
määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia
oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden
palvelusajalle.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että
rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden
eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten
laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna
lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan
pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien
vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä
aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden
eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma
perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin,
hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta
sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna
eläkevelvoitteen duraatioon.
Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä
nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti
eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien
nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan
tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät.
Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn
kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin
saatu nettovelka tai -omaisuus kirjataan taseeseen
omaksi eräkseen.
TILINPÄÄTÖS 2024
157
Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia
eläkevakuutuksia, joiden määrä on epäolennainen.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat
etuudet
Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi
silloin, kun konserni on todistettavasti sitoutunut
lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen
ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai
myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia
etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi
tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu
työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten
ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12
kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät
velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen
yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen
liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.
Osakeperusteiset maksut
Sammolla oli tilikauden aikana neljä voimassa olevaa
käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista
kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden
pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020 I, 2020 II, 2020
III ja 2024).
Topdanmarkilla oli pääasiallisesti omina osakkeina
maksettava osakeoptiojärjestelmä, joka muunnettiin
tilikauden viimeisellä kvartaalilla
haamuosakejärjestelmäksi. Hastingsilla oli tilikaudella
käteisvaroina maksettava osakeperusteinen
kannustinjärjestelmä. Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden
kannustinjärjestelmistä on tilinpäätöksen liitetiedossa
26 Kannustinjärjestelmät.
Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä
tämän jälkeen.
Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus
kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan.
Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut
toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan.
Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black-
Scholes–hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen
kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu
hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona
maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Ei-
markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä
kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan
huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin
oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson
kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen
arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä
jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien
tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen
on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa
luotettavasti.
Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada
korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus
kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen
saaminen on käytännössä varmaa.
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan
tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron.
Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan
omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan
kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan
kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan
verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla
edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista
eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.
Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon
arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä
tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata
laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti
purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan
yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman
verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä
tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään
asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
hyödyntää.
Osakepääoma
Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan
kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden
liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen,
esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon
ottaen saadun tulon vähennyksenä.
Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena,
jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö
tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita,
maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja
esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes
osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin
myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu
vastike kirjataan omaan pääomaan.
TILINPÄÄTÖS 2024
158
Omat osakkeet
Omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien (omien
osakkeiden) takaisinoston hankintahinta vähennetään
suoraan omasta pääomasta. Omien osakkeiden ostosta,
myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata
voittoa tai tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen
liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun
vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon.
Rahavarat
Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan
kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).
Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen
epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen
veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien
vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla sekä
tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai
rahoituksen rahavirtoihin.
Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot
esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut
osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät
liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut
osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa.
Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan
rahavirroissa.
TILINPÄÄTÖS 2024
159
Johdon harkintaa
edellyttävät
laadintaperiaatteet ja
arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka
ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin
tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin
velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös
tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa.
Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen
käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä
aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin
tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin
oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä
arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä.
Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä
tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan, ja kaikilla
tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.
Vakuutussopimusvelat
Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa
diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.
Korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja
epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet
epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on
johdettu pääosin korkean luottoluokituksen
joukkovelkakirjojen salkusta.
Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo-
konsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla.
Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee
kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin
rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden
riskinottohalukkuutta. Konserniyhtiöissä sovelletaan
luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa
käytetty luottamustaso vaihtelee konserniyhtiöiden
välillä 75 prosentista 85 prosenttiin. If-konserni soveltaa
85 prosentin luottamustasoa ja Hastings 75 prosentin
luottamustasoa.
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta,
sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja
oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat
tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin
tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin
liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa
uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa
vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole
vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja.
Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa
otetaan huomioon mm. vahinkokehitys,
maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset,
oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.
Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen
vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja
liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin
sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat
sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta,
diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja
oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.
IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet
arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden
mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu
tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin
diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot
koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön
vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä
palkkakehityksestä.
Käypien arvojen määritys
Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla
noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään
markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen
arvostusmenetelmien avulla.
Arvonalentumistestaukset
Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan
vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat
rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon
perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon
tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista,
diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja
kasvukehityksestä.
Topdanmarkin
määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta
Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024
yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki
suositellun, parhaan ja lopullisen julkisen
vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien
osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä
omistanut. Pakollinen lunastusmenettely jäljellä olevien
Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden hankkimiseksi
päätti järjestelyn 25.10.2024. Vähemmistöosakkeiden
lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa
Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding
AB:lle. Lisätietoja hankinnasta löytyy liitteestä 28.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti
määräysvallan saavuttamisen jälkeen tytäryhtiössä
olevan omistusosuuden muutokset, joiden seurauksena
emoyritys ei menetä määräysvaltaa, ovat omaa
pääomaa koskevia liiketoimia määräysvallattomien
TILINPÄÄTÖS 2024
160
omistajien ja emoyhtiön omistajien välillä  (IFRS 10.23).
Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta käsiteltiin määräysvallattomien sekä
emoyhtiön omistajien välisenä liiketoimena.
Transaktiokulut, jotka liittyivät suoraan omaa pääomaan
koskevaan liiketoimeen, vähennettiin suoraan omasta
pääomasta.  Alkuperäinen hankintahinnan
allokointilaskelma (PPA), joka on laadittu alkuperäisen
hankinnan yhteydessä vuonna 2017 sisältäen liikearvon,
säilyi muuttumattomana.
Topdanmarkin osakkeiden hankintahinnan arvostus
Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n
osakkeiden hinnan kyseisistä osakkeista
hankintatransaktiossa annetun vastikkeen perusteella.
Antihinnan määritys perustui Sammon A-osakkeen
kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä kokonaisena
kaupankäyntipäivänä ennen Sammon hallituksen
tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista.
Pakollisessa lunastusmenettelyssä hankittujen
osakkeiden arvo on määritetty käteisenä maksetun
kompensaation mukaisesti.
Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If
Skadeförsäkring Holding AB:lle
Topdanmarkin osakkeiden myynti on konsernin sisäinen
liiketapahtuma, joten kaikki vaikutukset mukaan lukien
myyntivoitto osakkeista eliminoitiin Sampo-konsernissa.
Myyntivoitto johtui aikaisemmin omistettujen
osakkeiden arvostamisesta taseessa hankintahintaan.
Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Konsernin
sisäinen osakkeiden myynti vastasi common control
liiketapahtuman määritelmää, sillä molemmat sekä If
Skadeförsäkring Holding AB että Topdanmark A/S ovat
Sampo Oyj määräysvallassa ennen ja jälkeen liiketoimen.
Osana konsernin sisäistä myyntitransaktiota, Sampo
myönsi If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle lainat,
jotka on osittain sellaisissa valuutoissa, jotka eivät
vastaa joko Sampo Oyj:n tai If P&C Skadeförsäkring
Holding AB:n toimintavaluuttaa. IAS 21 Valuuttakurssien
muutosten vaikutukset mahdollistaa lainoista
(monetaarinen erä) johtuvien valuuttakurssierojen
kirjaamisen muihin laajan tuloksen eriin, mikäli laina on
osa yhteisön ulkomaiseen yksikköön tekemää
nettosijoitusta. Sampo on arvioinut, että
konsernitilinpäätöksessä pitkäaikainen lainasaaminen
sisältyy Sampo Oyj:n nettosijoitukseen ulkomaiseen
yksikköön eli sijoitukseen tytäryhtiöosakkeisiin  If P&C
Skadeförsäkring Holding AB:ssa.
Segmenttien esittäminen
Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin
liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja
Omistusyhteisö. Topdanmark on esitetty
liiketoimintasegmenttinä Topdanmark A/S:n osakkeiden
konsernin sisäisestä myynnistä huolimatta. Koska
Sampo esittää liiketoimintasegmentit muuttumattomina
tilikaudelta 2024 raportoinnissa, liikearvon allokaatiota
Topdanmark segmentille ei ole muutettu.
Uudelleenjärjestelyvaraus
Hankittuaan määräysvallattomien omistajien osuudet
Topdanmarkista, Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n
osakkeet If P&C Skadeförsäkring Holding AB:lle
Topdanmarkin integroimiseksi If-konserniin.
Topdanmarkin hankinnasta ja integraatiosta If-
konserniin aiheutui kertaluonteisia
uudelleenjärjestelykuluja yhteensä noin 150 miljoonaa
euroa. If ja Topdanmark ovat arvioineet että varauksen
kirjaamisen IAS 37 Varaukset, ehdolliset varat ja
ehdolliset velat mukaiset kriteerit täyttyvät tilikauden
lopussa. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu, sillä on
todennäköistä että uudelleenjärjestelykustannuksia
syntyy integraation toteutuksen yhteydessä.
Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin
resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja
alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen.
Sampo-konsernissa uudelleenjärjestelyvaraus on
yhteensä noin 150 miljoonaa euroa, josta If-segmenttiin
kirjattiin 77 miljoonaa euroa ja Topdanmark-segmenttiin
73 miljoonaa euroa. Sampo-konsernin taseessa
uudelleenjärjestelyvaraus on esitetty Muissa veloissa.  
Pillar II
Sampo-konserni kuuluu Pillar II -säännösten
vaikutuspiiriin (EU:n minimiverosäännöstö ja OECD:n
safe harbour -säännöstö, Laki suurten konsernien
vähimmäisverosta). Sammon konserniyhtiöt ovat
noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen
laskennallisten verojen vähimmäisverokannan
laskentaan ja kirjaavat mahdolliset täydennysverot
silloin, kun ne realisoituvat. Sampo-konsernin verotusta
säätelee verovuodesta 2024 alkaen
vähimmäisverokannan mukainen verokanta joko
ylimmän emoyhtiö Sampo Oyj:n tasolla tai
paikallisyhtiöiden lainkäyttöalueella niissä maissa, joissa
Sammolla on toimintaa ja joissa nämä säännökset ovat
voimassa. Raportointihetkellä Sampo-konserni on
tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla
sovelletaan vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä.
Lopetetut toiminnot
vertailuvuonna 2023
Mandatum-konsernin eriyttämiseksi Sampo Oyj:n
osittaisjakautumisessa luokiteltiin Mandatumin varat ja
velat omistajille jaettaviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi
ja niihin liittyviksi veloiksi 31.3.2023. Laajassa
tuloslaskelmassa Mandatumin tulos raportoitiin yhdellä
rivillä tuottoina lopetetuista toiminnoista.
Osittaisjakautuminen toteutui 1.10.2023, ja ensimmäinen
kaupantekopäivä Mandatumin osakkeella Helsingin
arvopaperipörssissä oli 2.10.2023. Kaikki osakkeet sekä
niihin liittyvät varat ja velat Sampo Oyj:n täysin
omistamassa suorassa tytäryhtiö Mandatum Holdingissa
TILINPÄÄTÖS 2024
161
siirrettiin selvitysmenettelyttä osittaisjakautumisen
toteutumispäivänä perustetulle Mandatum Oyj:lle.
Lisäksi 102 miljoonaa euroa Sammon yleisveloista, joita
ei voitu erikseen allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin
Mandatum Oyj:lle. Kyseisiä velkoja ei voitu niiden
luonteesta johtuen oikeudellisesti siirtää, joten Sampo ja
Mandatum sopivat vastaavan 102 miljoonan euron
velkasuhteen perustamisesta yhtiöiden välille 2.10.2023.
Uusien tai uudistettujen IFRS-
standardien ja tulkintojen
soveltaminen
Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan
liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja
tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli
voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä,
voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen. Uusilla
tilikaudella 2025 voimaantulevilla IFRS-standardeilla ei
ole merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen
raportointiin.
TILINPÄÄTÖS 2024
162
Segmentti-informaatio
Raportointikauden päättyessä Sampo-konsernin
liiketoimintasegmentit ovat If, Topdanmark, Hastings ja
Omistusyhteisö. Topdanmark säilyi raportoinnissa
erillisenä liiketoimintasegmenttinä siitä huolimatta, että
Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin konsernin sisällä If
P&C Holdingille.
Segmentti-informaatio on tuotettu konsernin
tilinpäätöstä laadittaessa ja esitettäessä noudatettujen
laatimisperiaatteiden mukaisesti. Segmenteille on
kohdistettu liiketoiminnasta aiheutuvat joko välittömästi
osoitettavissa tai järkevällä perusteella kohdistettavissa
olevat tuotot, kulut, varat ja velat. Segmenttien välinen
hinnoittelu perustuu käypiin markkinahintoihin.
Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset
liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
Segmenttien välillä ei ollut merkittäviä tuottoeriä
raportointikausilla. 
TILINPÄÄTÖS 2024
163
Tulos segmenteittäin 1.1. –31.12.2024
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot
broker-liiketoiminnasta
5 860
1 553
2 565
—
-47
9 931
Vakuutusmaksutuotot, netto
(sis. broker-tuotot)
5 258
1 470
1 659
—
—
8 386
Korvauskulut, netto
-3 554
-970
-938
—
4
-5 459
Liikekulut
-814
-267
-532
—
—
-1 612
Underwriting-tulos
890
233
190
—
3
1 316
Sijoitustoiminnan nettotuotot
652
93
72
78
-8
888
Vakuutuksen
nettorahoitustuotot tai -kulut
-188
-33
-31
—
—
-252
Nettorahoitustulos
464
60
41
78
-8
636
Muut erät
-98
-155
-39
-107
8
-392
Tulos ennen veroja
1 256
137
193
-29
3
1 559
Verot
-252
-48
-30
0
—
-330
Tulos verojen jälkeen
1 003
90
163
-30
3
1 229
Luovutetut toiminnot, nettona
verojen jälkeen
—
-26
—
—
—
-26
Tulos verojen jälkeen
1 203
Muut laajan tuloslaskelman
erät
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-104
-1
101
—
—
-4
Kassavirtasuojaukset
—
—
1
—
—
1
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-104
-1
102
—
—
-3
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot
0
—
—
—
—
0
Verot
0
—
—
—
—
0
Erät, joita ei voi siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
0
—
—
—
—
0
Muut laajan tuloslaskelman
erät yhteensä, nettona
verojen jälkeen
-105
-1
102
—
—
-3
Laaja tulos yhteensä
899
63
265
-30
3
1 200
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 154
Määräysvallattomien
omistajien osuus
50
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 151
Määräysvallattomien
omistajien osuus
50
Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring
Holding AB:lle liittyen on eliminoitu jo segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty
liitteessä 28.
TILINPÄÄTÖS 2024
164
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2023
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot
broker-liiketoiminnasta
5 468 
1 339 
2 063 
— 
— 
8 870 
Vakuutusmaksutuotot, netto
(sis. broker-tuotot)
4 996
1 288
1 251
—
—
7 535
Korvauskulut, netto
-3 377
-862
-714
—
—
-4 953
Liikekulut
-777
-233
-409
—
—
-1 419
Underwriting-tulos
842
194
128
—
—
1 164
Sijoitustoiminnan nettotuotot
871
107
79
-37
-13
1 006
Vakuutuksen
nettorahoitustuotot tai -kulut
-331
-79
-35
—
—
-446
Nettorahoitustulos
539
27
44
-37
-13
560
Muut erät
-24
-59
-42
-122
4
-243
Tulos ennen veroja
1 358
162
129
-160
-9
1 481
Verot
-285
-43
-11
0
—
-339
Tulos jatkuvista toiminnoista
1 073
119
118
-160
-9
1 142
Lopetetut toiminnot, nettona
verojen jälkeen 1
—
—
—
—
9
251
Tulos verojen jälkeen
1 393
Muut laajan tuloslaskelman
erät
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-23
-3
24
—
—
-1
Kassavirtasuojaukset
—
—
-1
—
—
-1
Erät, jotka voidaan siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-23
-3
23
—
—
-3
Milj. e
If
Topdan-
mark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Erät, joita ei siirretä
tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot
-6
—
—
—
—
-6
Verot
1
—
—
—
—
1
Erät, joita ei voi siirtää
tulosvaikutteisiksi yhteensä,
nettona verojen jälkeen
-5
—
—
—
—
-5
Muut laajan tuloslaskelman
erät yhteensä jatkuvista
toiminnoista, nettona verojen
jälkeen
-28
-3
23
—
—
-8
Laaja tulos yhteensä
1 045
117
141
-160
-9
1 386
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 323
Määräysvallattomien
omistajien osuus
70
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 316
Määräysvallattomien
omistajien osuus
70
Mandatum-konserni on vertailuvuonna esitetty yhdellä rivillä lopetettuina toimintoina, minkä
johdosta konserni yhteensä ei täsmää riveittäin segmenttitietoihin.
1 Eliminoinnit, yhteensä 9 miljoonaa euroa, liittyvät segmenttien välisiin liiketoimiin raportoitavien
segmenttien ja lopetetun toiminnon välillä.
TILINPÄÄTÖS 2024
165
Tase segmenteittäin 31.12.2024
Milj. e
If
Topdanmark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
151 
114 
15 
3 
— 
284 
Aineettomat hyödykkeet
560
1 521
1 554
1
—
3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset
4
—
—
—
—
4
Rahoitusvarat
10 454
2 418
2 287
7 645
-6 713
16 090
Laskennalliset verosaamiset
4
1
—
0
-4
2
Varat jälleenvakuutussopimuksista
679
73
1 896
—
-30
2 618
Muut varat
593
91
167
31
-1
880
Käteiset varat
273
108
333
248
—
962
Varat yhteensä
12 720
4 327
6 252
7 927
-6 748
24 478
Velat
Velat vakuutussopimuksista
7 049
1 875
3 396
—
-33
12 286
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
131
147
—
1 491
-127
1 642
Muut rahoitusvelat
19
43
353
979
—
1 395
Laskennalliset verovelat
358
113
64
—
—
535
Muut velat
1 113
290
110
51
-1
1 562
Velat yhteensä
8 670
2 469
3 923
2 520
-162
17 419
Oma pääoma
Osakepääoma
98
Rahastot
3 531
Kertyneet voittovarat
4 176
Muut oman pääoman erät
-746
Emoyhtiön omistajien osuus
7 059
Määräysvallattomien osuus
—
Oma pääoma yhteensä
7 059
Oma pääoma ja velat yhteensä
24 478
Kaikki konsernin sisäiset transaktiot Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyen on eliminoitu segmenttiluvuista. Lisätietoja transaktiosta on esitetty liitteessä 28.
TILINPÄÄTÖS 2024
166
Tase segmenteittäin 31.12.2023
Milj. e
If
Topdanmark
Hastings
Omistus-
yhteisö
Elim.
Konserni
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
177
117
19
4
—
318
Aineettomat hyödykkeet
579
1 545
1 512
1
—
3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset
4
8
—
—
—
12
Rahoitusvarat
10 838
2 060
1 407
7 564
-6 112
15 757
Laskennalliset verosaamiset
4
4
—
0
-4
3
Varat jälleenvakuutussopimuksista
563
79
1 640
—
—
2 282
Muut varat
553
89
136
23
—
800
Käteiset varat
197
24
448
747
—
1 415
Varat yhteensä
12 915
3 926
5 162
8 339
-6 117
24 225
Velat
Velat vakuutussopimuksista
7 134
1 855
2 726
—
—
11 716
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
135
148
—
1 490
-127
1 645
Muut rahoitusvelat
58
46
186
979
—
1 269
Laskennalliset verovelat
352
139
76
—
—
567
Muut velat
1 011
162
112
58
—
1 342
Velat yhteensä
8 689
2 350
3 100
2 527
-128
16 538
Oma pääoma
Osakepääoma
98
Rahastot
1 530
Kertyneet voittovarat
6 378
Muut oman pääoman erät
-743
Emoyhtiön omistajien osuus
7 263
Määräysvallattomien osuus
424
Oma pääoma yhteensä
7 687
Oma pääoma ja velat yhteensä
24 225
TILINPÄÄTÖS 2024
167
Maantieteellinen informaatio
Milj. e
2024
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Iso-Britannia
Baltia
Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 269 
1 954 
1 749 
2 126 
2 234 
245 
9 577 
Pitkäaikaiset varat
99 
433 
179 
1 639 
1 570 
6 
3 925 
Milj. e
2023
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Iso-Britannia
Baltia
Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 343 
1 801 
1 654 
1 897 
1 977 
223 
8 894 
Pitkäaikaiset varat
111 
454 
189 
1 675 
1 531 
7 
3 968 
Maantieteellinen informaatio raportoidaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta sekä
pitkäaikaisista varoista. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-
Britannia sekä Baltia.
Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vakuutusmaksutuotot vakuutuksen
myöntämismaan mukaan. Omistusyhteisön tuotot sisältävät sijoitustoiminnan
nettotuotot sekä muut tuotot. Hastingsin osalta mukaan on laskettu myös
vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
raportointikaudella 2023 sisältää Mandatumin tuotot jakautumiseen eli 1.10.2023 asti.
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin,
aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt. Mandatumin tase-erät
eivät olleet enää mukana konsernin vuoden 2023 pitkäaikaisissa varoissa.
TILINPÄÄTÖS 2024
168
Muut liitetiedot
1 Vakuutuspalvelutulos
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo
9 527
8 513
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa
-343
-329
Tuotot välitysliiketoiminnasta
266
233
Vakuutusmaksutuotot yhteensä PAA-mallin mukaisesti
arvostetuista vakuutussopimuksista
9 450
8 417
Vakuutusmaksutuotot yhteensä
9 450
8 417
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset
-5 827
-5 292
Korvausten käsittelykulut
-518
-468
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa
velassa
118
-29
Riskioikaisun muutos
-80
-9
Tappiokomponentin muutos
21
-12
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin
-6 287
-5 810
Liikekulut
-1 396
-1 266
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
-7 684
-7 076
Jälleenvakuutustulos
Maksut
-909
-1 005
Saadun korvaukset
537
857
Jälleenvakuutustulos yhteensä
-372
-148
Vakuutuspalvelutulos yhteensä
1 394
1 193
TILINPÄÄTÖS 2024
169
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot
Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut
konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja -veloista.
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Johdannaissopimukset
Korkotuotot
4 
6
Korkokulut
0 
-23 
Voitot tai tappiot, netto
13
5
Johdannaissopimukset yhteensä
17
-12
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot
493
447
Voitot tai tappiot, netto
147
364
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot
37
59
Voitot tai tappiot, netto
81
64
Rahastot
Tuotonmaksut
6
5
Korkotuotot
10
11
Voitot tai tappiot, netto
70
60
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
yhteensä
844
1 010
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
32
23
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä
892
1 021
Muut
Omaisuudenhoitokulut
-21
-19
Muut tuotot
57
34
Muut kulut
-38
-26
Palkkiokulut
0
-1
Kulut sijoituskiinteistöistä
-3
-4
Muut yhteensä
-4
-15
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä
888
1 006
Saamistodistusten nettovoitot tai -tappiot sisältävät valuuttakurssieroja 2 miljoonaa
euroa (-3).
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvät odotettavissa
olevat luottotappiot on esitetty liitteessä 12.
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot
tai -kulut
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Vakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus
-324 
-322 
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus
15 
-207 
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
-309
-529
Jälleenvakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus
86 
74
Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten
oletusten muutosten vaikutuksesta
-29
9
Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
57
83
Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista
-252
-446
TILINPÄÄTÖS 2024
170
4 Muut tuotot
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Muut tuotot
300 
265 
Tuotot välitysliiketoiminnasta
12 
12 
Muut tuotot yhteensä
312 
277 
Ifin liiketoiminnan muista tuotoista noin 144 miljoonaa euroa (144) on
vakuutustoimintaan liittyviä tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset
tuotot kertyvät pääosin mm. vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja
korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä
tuotot ovat  IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi
liiketoiminnan muissa tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n
tarjoamien tiepalveluiden tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.
Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 134 miljoonaa euroa (115) IFRS 15   
-standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkiosta ja komissioista
palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot
välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15   
-standardin alaisia tuottoja.
5 Muut kulut
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Muut kulut
-465 
-300 
Poistot ja arvonalentumiset
-119 
-99 
Palkat ja muut henkilöstökulut
-100 
-57 
Muut kulut yhteensä
-685 
-457 
Kululajikohtaiset kustannukset
Sampo esittää kulut toiminnoittain tuloslaskelmassa, joten seuraavassa taulukossa on
esitetty kululajikohtaista lisäinformaatiota sisältäen poistoista ja työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut.
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-967
-893
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut
-22
-4
Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut
-7
-2
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt
-101
-99
Etuuspohjaiset järjestelyt
-9
-15
Muut henkilösivukulut
-188
-168
Poistot
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
-17
-15
Poistot, IFRS 16
-34
-33
Arvonalentumiset
Poistot asiakassuhteista
-72
-64
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä
-57
-46
Vuokrat
-35
-34
Tietohallintokulut
-243
-244
Markkinointikulut
-75
-62
Muut
-824
-654
Kululajikohtaiset kustannukset yhteensä
-2 653 
-2 335 
Vertailukausi sisältää Mandatum-konsernin luvut.
Rivillä Muut suurimmat erät koostuvat komissioista 146 milj. euroa (138), muista
vakuutusteknisistä kuluista 228 milj. euroa (132), hankintakustannuksista 125 milj. euroa
(92) sekä veroluonteisista maksuista 47 milj. euroa (48).
TILINPÄÄTÖS 2024
171
6 Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1-12/2024
1-12/2023
Tilintarkastuspalkkiot
-4 322 
-4 666 
Deloitte
-4 322 
-4 032 
KPMG
— 
-634 
Muut palkkiot
-712 
-612 
Deloitte
-712 
-460 
KPMG
— 
-152 
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-5 034 
-5 278 
7 Rahoituskulut
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Korkokulut rahoitusveloista
-21 
-24 
Korkokulut pääomalainoista
-52 
-48 
Muut
-30 
-22 
Rahoituskulut yhteensä
-103 
-93 
8 Laajan tuloksen muut erät
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-25
-1
Muuntoerot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön
21
—
Rahavirran suojaus
1
-1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
-3
-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
0
-6
Verot
0
1
Erät, joita ei voi siirtää  tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona
verojen jälkeen
0
-5
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen
jälkeen
-3
-8
Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring
Holding AB:lle 1.11.2024. Osana järjestelyä Sampo Oyj myönsi If P&C Holding AB:lle       
1 724 milj. euron suuruisen lainan, joka koostui Tanskan kruunumääräisestä 6 432 erästä
sekä euromääräisestä 862 miljoonan erästä. Lainasaamisen katsotaan olevan osa
Sampo Oyj:n nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön (tytäryhtiö) ja siten lainasta
johtuvat mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Nettovaluuttakurssierot kirjataan osaksi oman pääoman kertyneitä muuntoeroja.
Lisätietoja transaktiosta löytyy liitteestä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien
osuuksien hankinta sekä liitteestä 29 Lähipiiritiedot.
TILINPÄÄTÖS 2024
172
9 Osakekohtainen tulos
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
1 154 
1 323 
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden
aikana*
512 
506 
Osakekohtainen tulos (EUR/osake)
2,25 
2,62 
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot
2,25 
2,12 
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot
— 
0,50 
* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana.
Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.
TILINPÄÄTÖS 2024
173
10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2024
Milj. e
Käyttöoikeus-
omaisuuserät1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
286
114
182
582
Kertyneet poistot
-126
-9
-130
-264
Kirjanpitoarvo 1.1.
160
106
52
318
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset
14
2
17
33
Vähennykset
-4
-7
-1
-12
Poistot
-34
0
-17
-51
Valuuttakurssierot
-4
0
0
-4
Muut muutokset
1
-1
—
—
Kirjanpitoarvo 31.12.
134
100
51
284
31.12.
Hankintameno
294
108
197
599
Kertyneet poistot
-160
-9
-147
-315
Kirjanpitoarvo 31.12.
134
100
51
284
2023
Milj. e
Käyttöoikeus-
omaisuuserät1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
289
119
162
570
Kertyneet poistot
-92
-8
-115
-216
Kirjanpitoarvo 1.1.
197
111
47
355
Kirjanpitoarvo 1.1.
Tytäryhtiöhankinnat
—
1
0
1
Lisäykset
19
1
25
45
Vähennykset
-20
-4
-5
-29
Poistot
-32
0
-14
-46
Valuuttakurssierot
-4
0
-1
-4
Muut muutokset
—
-3
—
-3
Kirjanpitoarvo 31.12.
160
106
52
318
31.12.
Hankintameno
286
114
182
582
Kertyneet poistot
-126
-9
-130
-264
Kirjanpitoarvo 31.12.
160
106
52
318
1 Konserni on vuokralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja
sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset.
Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden
välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa
sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat
yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin.
Liitteessä 23 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.
2 Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.
Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-
konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.
TILINPÄÄTÖS 2024
174
11 Aineettomat hyödykkeet
2024
Milj. e
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Trade-
mark
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
2 469
726
233
91
722
4 241
Kertyneet poistot
—
-282
0
-1
-321
-604
Kirjanpitoarvo 1.1.
2 469
443
233
90
401
3 637
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset
—
—
—
96
5
101
Vähennykset
-5
-13
-6
—
-1
-25
Poistot
—
-72
—
—
-57
-129
Arvonalentumistappiot
—
—
—
-2
—
-2
Siirrot keskeneräisistä
—
—
—
-36
36
0
Valuuttakurssierot
26
7
6
0
14
54
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 490
365
233
149
399
3 637
31.12.
Hankintameno
2 490
719
234
151
777
4 371
Kertyneet poistot
—
-354
0
-1
-378
-733
Kertyneet
arvonalentumistappiot
—
—
—
-2
—
-2
Kirjanpitoarvo 31.12
2 490
365
233
149
399
3 637
2023
Milj. e
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Trade-
mark
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
2 385
679
224
72
625
3 985
Kertyneet poistot
—
-216
—
—
-275
-492
Kirjanpitoarvo 1.1.
2 385
463
224
72
350
3 494
Kirjanpitoarvo 1.1.
Yrityshankinnat
238
72
7
—
8
325
Lisäykset
—
—
—
102
4
106
Vähennykset
-163
-31
—
-2
-4
-200
Poistot
—
-65
0
-1
-44
-109
Siirrot keskeneräisistä
—
—
—
-81
81
—
Valuuttakurssierot
10
3
3
0
5
21
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 469
443
233
90
401
3 637
31.12.
Hankintameno
2 469
726
233
91
722
4 241
Kertyneet poistot
—
-282
0
-1
-321
-604
Kirjanpitoarvo 31.12
2 469
443
233
90
401
3 637
Vertailukauden vähennykset sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-
konsernin aineettomat hyödykkeet.
TILINPÄÄTÖS 2024
175
Liikearvo jakautuu eri segmenteille seuraavasti:
2024
2023
If
537 
556 
Topdanmark
1 036 
1 038 
Hastings
918 
876 
Yhteensä
2 490 
2 469 
Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3-10 vuotta. Poistot tehdään
tasapoistoina. Tavaramerkin taloudellinen käyttöaika on katsottu rajoittamattomaksi
eikä sitä poisteta.
Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin IT-ohjelmistojen hankinnoista. Poistot
ja arvonalentumiset sisältyvät tuloslaskelman erään Muut kulut.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvojen osalta suoritetaan vuosittain  IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen -
standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Testauksien perusteella ei ole kirjattu
arvonalentumisia.
Arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan rahamäärän
käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on
kohdistettu. Sampo on määritellyt tällaisiksi yksiköiksi If-alakonsernin, Topdanmark-
alakonsernin sekä Hastings-alakonsernin.
Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät Ifille ja Hastingsille on määritetty
käyttäen diskontattua rahavirtamallia. Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden
johdon parhaisiin arvioihin taloudellisista olosuhteista, kuten maksutulosta,
korvauskuluista, jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta
sekä tuotto- ja kustannuskehityksestä. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja
määritetyllä oman pääoman kustannuksella, joka Ifin osalta on 9,2 prosenttia ja
Hastingsin osalta 11,1 prosenttia. Pääoman kustannus on määritelty CAPM-mallilla
ulkoisista lähteistä kuvastaman kunkin yhtiön riskiä suhteessa markkinoihin.
Johdon ja hallitusten hyväksymät rahoitussuunnitelmat Ifille ja Hastingsille kattavat
vuodet 2025-2027. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen
2 prosentin kasvuvauhtia. 
Hastingsin osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon noin 600
miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla esimerkiksi noin 2 %-yksikön nousu
pääoman kustannuksessa johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä
olisi sama kuin yksikön kirjanpitoarvo.
If-konsernin osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos
käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi
sen kerrytettävissä olevat rahamäärän.
Sampo hankki määräysvallattomien omistajien osuudet Topdanmarkista
markkinahintaan vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Johto ei ole tunnistanut
mitään viitteitä arvonalentumisesta tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.
Herkkyysanalyysi
Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa)
2024
If
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks.
-1,4
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks.
2,0
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-1,9
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
2,7
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.
-2,3
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.
3,2
Hastings
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-0,2
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
0,3
Oman pääoman kustannus +1 %-yks.
-0,4
Oman pääoman kustannus -1 %-yks.
0,5
TILINPÄÄTÖS 2024
176
12 Rahoitusvarat
Milj. e
12/2024
12/2023
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
26
38
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
13 325
12 925
Osakkeet ja osuudet
1 288
1 640
Rahastot
823
662
Talletukset ja muut
—
40
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 436
15 267
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
272
276
Lainat ja ennakot asiakkaille
356
175
Talletukset
1
1
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
yhteensä
629
452
Rahoitusvarat yhteensä
16 090
15 757
Lainat ja ennakot asiakkaille sisältävät Hastingsin asiakkaille myöntämiä lainoja.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät lisäksi yhteensä 101 (101)
miljoonan euron lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä. Lainasaaminen kirjattiin
osittaisjakautumisen yhteydessä 1.20.2023 yleisvelkojen kohdentamiseksi.
Raportointikaudella Sampo sai päätökseen järjestelyt 19,8 prosentin suuruisen Saxo
Bank -omistuksensa myynnistä Mandatumille osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna
2023 sovitun mukaisesti. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot
huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat tasoittain
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat arvonalentumistarkastelun
soveltamisalan piirissä. Arvonalentumismalli perustuu eteenpäin katsovaan
odotettavissa olevien luottotappioiden (expected credit loss model, ECL) malliin.
Odotettavissa olevien luottotappioiden malli sisältää kolmivaiheisen lähestymistavan,
joka perustuu muutoksiin luottoriskissä. Kahdentoista kuukauden odotettavissa olevaa
luottotappiota (taso 1) sovelletaan kaikkiin eriin, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
luottoriski ole kasvanut merkittävästi. Koko voimassaoloajan odotettavissa olevaa
luottoriskiä sovelletaan eriin, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi (taso 2), tai
eriin, jotka ovat arvoltaan alentuneet (taso 3).
TILINPÄÄTÖS 2024
177
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen
on kuvattu laadintaperiaatteissa. Seuraavassa
taulukossa esitetään jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavien rahoitusvarojen brutto kirjanpitoarvo ja
tappiota koskeva vähennyserä tasoittain.
2024
Milj. e
Taso 1 -
12 kuukauden
ECL
Taso 2 - koko
voimassaolo-
ajan ECL,
luotto-
kelpoisuus
muuttumaton
Taso 3 - koko
voimassaolo-
ajan ECL,
luotto-
kelpoisuus
alentunut
Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
Lainat
273
—
—
273
Lainat ja ennakot asiakkaille
347
16
14
377
Talletukset
1
—
—
1
Tappiota koskeva vähennyserä
-8
-3
-11
-23
Yhteensä
613
13
3
629
2023
Milj. e
Taso 1 -
12 kuukauden
ECL
Taso 2 - koko
voimassaolo-
ajan ECL,
luotto-
kelpoisuus
muuttumaton
Taso 3 - koko
voimassaolo-
ajan ECL,
luotto-
kelpoisuus
alentunut
Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
Lainat
278
—
2
280
Lainat ja ennakot asiakkaille
173
8
5
186
Talletukset
1
—
—
1
Tappiota koskeva vähennyserä
-9
-1
-5
-16
Yhteensä
442
6
2
451
TILINPÄÄTÖS 2024
178
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen
rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo oli 651 (468)
miljoonaa euroa ja tappiota koskeva vähennyserä -23
(-16) miljoonaa euroa.
Raportointikaudella odotettavissa olevien
luottotappioiden tulosvaikutus oli -7 miljoonaa euroa ja
vertailukaudella -10 miljoonaa euroa.
Johdannaissopimukset
2024
Käypä arvo
2023
Käypä arvo
Milj. e
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Kaupankäyntitarkoituk-
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset
456
2
49
340
3
44
Inflaatiosuoja
211
13
18
211
16
12
Korkojohdannaiset
yhteensä
667
15
68
551
18
56
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit
2 760
10
19
3 032
18
57
Valuuttaoptiot, ostetut
ja myydyt
24
1
0
53
1
1
Valuuttajohdannaiset
yhteensä
2 784
11
20
3 085
20
58
Kaupankäyntitarkoituk-
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
yhteensä
3 451
26
87
3 636
38
114
2024
Käypä arvo
2023
Käypä arvo
Milj. e
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Kohde-
et.
nimell.
arvo
Saamiset
Velat
Suojaavat
johdannaissopimukset
Rahavirtasuojaukset
Valuuttatermiinit
5
0
—
—
—
—
Koronvaihtosopimukset
576
—
1
228
—
2
Rahavirtasuojaukset
yhteensä
581
0
1
228
—
2
Suojaavat
johdannaissopimukset
yhteensä
581
0
1
228
—
2
Konsernin
johdannaissopimukset
yhteensä
4 032
26
88
3 864
38
116
TILINPÄÄTÖS 2024
179
13 Käypien arvojen määritys
ja hierarkia
Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista
arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu
joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka
perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.
Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle
instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä
käyttäen. Käypään arvoon arvostetut
rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen
hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat,
joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai
ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot
objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen
luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain.
Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään
käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja
markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää
tai optiohinnoittelumalleja.
Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien,
joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla,
käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen
perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja.
Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan
rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim.
luottoriskin perusteella.
Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole
mukana siirtyvien korkojen osuutta.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla
markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin
samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen
arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen
hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota
rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla
noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti
saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti
tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään
syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin
toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan
tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa
oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3
rahoitusvarat koostuvat pääosin muutamasta
merkittävämmästä osakesijoituksesta sekä sijoituksista
pääoma- ja vaihtoehtorahastoihin.
Tasolla 3 oman pääoman ehtoinen sijoitus on arvostettu
lisätuottomallilla (excess return model). Yhtiön arvo
muodostuu tällä hetkellä yhtiöön  sijoitetusta
pääomasta ja lisätuottojen, joita yhtiö odottaa
ansaitsevansa tulevaisuudessa, nykyarvosta.
Pääomarahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten
arvon määrittää rahasto, jolla on olennaiset ja riittävät
tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi.
Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa
kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon
ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten
arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi
hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti
vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa,
tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin
perustuvaa arvostusta.
Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja
käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkia tasot on
esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja
rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon,
käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli
kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä
arvosta.
TILINPÄÄTÖS 2024
180
Milj. e
31.12.2024
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
2
—
2
—
2
Valuuttajohdannaiset
11
—
11
—
11
Inflaatiojohdannaiset
13
—
13
—
13
Yhteensä
26
—
26
—
26
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
13 325
8 469
4 839
17
13 325
Osakkeet ja osuudet
1 288
837
19
432
1 288
Rahastot
823
491
176
157
823
Yhteensä
15 436
9 796
5 033
606
15 436
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 462
9 796
5 059
606
15 462
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
272
—
101
171
272
Lainat ja ennakot asiakkaille
356
—
—
356
356
Muut
1
—
—
1
1
Yhteensä
629
—
101
528
629
Rahoitusvarat yhteensä
16 090
9 796
5 160
1 134
16 090
Milj. e
31.12.2024
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
50
—
50
—
50
Valuuttajohdannaiset
20
—
20
—
20
Inflaatiojohdannaiset
18
—
18
—
18
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
88
—
88
—
88
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat
1 642
1 535
20
—
1 555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat
954
847
80
—
927
Velat luottolaitoksille
353
—
—
353
353
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
2 948
2 382
100
353
2 835
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
3 036
2 382
188
353
2 923
TILINPÄÄTÖS 2024
181
Milj. e
31 joulukuuta 2023
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
3
—
3
—
3
Valuuttajohdannaiset
20
—
20
—
20
Inflaatiojohdannaiset
16
—
16
—
16
Yhteensä
38
—
38
—
38
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
12 925
8 476
4 430
19
12 925
Osakkeet ja osuudet
1 640
886
24
730
1 640
Rahastot
662
480
31
151
662
Talletukset ja muut
40
—
40
—
40
Yhteensä
15 267
9 842
4 525
900
15 267
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 305
9 842
4 563
900
15 305
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
276
—
97
179
276
Lainat ja ennakot asiakkaille
175
—
—
175
175
Muut
1
—
—
1
1
Yhteensä
452
—
97
354
452
Rahoitusvarat yhteensä
15 757
9 842
4 660
1 254
15 756
Milj. e
31 joulukuuta 2023
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
46
2
44
—
46
Valuuttajohdannaiset
58
—
58
—
58
Inflaatiojohdannaiset
12
—
12
—
12
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
116
2
114
—
116
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat
1 645
1 448
148
—
1 596
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat
959
936
—
—
936
Velat luottolaitoksille
194
—
9
184
194
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
2 798
2 385
157
184
2 726
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
2 914
2 387
271
184
2 842
TILINPÄÄTÖS 2024
182
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
192
181
378
334
Yhteensä
192
181
378
334
Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin
kaupankäynnin volyymeissa.
Käypien arvojen herkkyysanalyysi
Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan
liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.
Milj. e
12/2024
12/2023
Kirjattu
tulosvaikut-
teisesti
Kirjattu
tulosvaikut-
teisesti
If
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Ruotsin kruunua vastaan
17
4
Topdanmark
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Tanskan kruunua vastaan
-1
-1
Hastings
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Englannin puntaa vastaan
8
—
Omistusyhteisö
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen euroa vastaan
-68
-73
Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri
markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat
yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta
instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2024. Herkkyystarkastelut sisältävät
johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.
Milj. e
Korko
Korko
Osake
Muut
sijoitukset
1 %:n
tasoliike
alas
1 %:n
tasoliike
ylös
20 %:n
hinnanlasku
20 %:n
hinnanlasku
Vaikutus tulokseen
354
-332
-270
-141
Kokonaisvaikutus
354
-332
-270
-141
TILINPÄÄTÖS 2024
183
14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset
Milj. e
Rahoitusvarat
1.1.
Tulokseen kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja uudel-
leenluokit-
telut
Myynnit
Suorituk-
set
31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
19
0
—
—
-2
17
Osakkeet ja osuudet
730
-1
5
-302
—
432
Rahastot
151
6
—
—
—
157
Yhteensä
900
6
5
-302
-2
606
Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatumille. Kaupasta oli sovittu osittaisjakautumisen yhteydessä. Kauppahinta oli
302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden, kuten osittaisjakautumisen yhteydessä sovittiin.
Milj. e
Rahoitusvarat
1.1.
Tulokseen kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja uudel-
leenluokit-
telut
Myynnit
31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
134
1
11
-126
19
Osakkeet ja osuudet
763
-14
9
-28
730
Rahastot
212
-61
—
0
151
Yhteensä
1 109
-74
20
-155
900
Mandatum-konsernin rahoitusinstrumentit tasolla 3 ei ole sisällytetty avaaviin saldoihin 1.1.2023. Lisätietoja Mandatumin luokittelusta lopetetuksi toiminnoksi on liitteessä 30.
TILINPÄÄTÖS 2024
184
Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen
herkkyysanalyysi
12/2024
12/2023
Milj. e
Kirjanpitoarvo
Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Kirjanpitoarvo
Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
17
-1
19
0
Osakkeet ja osuudet
432
-86
730
-146
Rahastot
157
-31
151
-30
Yhteensä
606
-118
900
-176
Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason
nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on
oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.
Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella
mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -1 milj. euron (-0)
ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -118 milj. euron (-176) 
arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi
näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 1,7 prosenttia (2,4).
TILINPÄÄTÖS 2024
185
15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana
Milj. e
1.1.
Tytäryhtiö-
hankinnat/
myynnit
Laajaan
tulokseen
kirjatut erät
Omaan
pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
1
—
—
—
0
1
Käyvän arvon muutokset
0
—
—
—
0
0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
116
—
38
1
0
156
Yhteensä
117
—
38
1
0
157
Laskennallisten verojen netotus
-155
Laskennalliset verosaamiset taseella
117
—
38
1
0
2
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
224
—
1
—
-5
219
Käyvän arvon muutokset
194
—
32
—
2
228
Eläkesaamiset
7
—
1
0
—
8
Muut veronalaiset tilapäiset erot
255
—
-18
0
-3
235
Yhteensä
680
—
15
1
-6
690
Laskennallisten verojen netotus
-155
Laskennalliset verovelat taseella
680
—
15
1
-6
535
TILINPÄÄTÖS 2024
186
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana
Milj. e
1.1.
Tytäryhtiö-
hankinnat/
myynnit
Laajaan
tulokseen
kirjatut erät
Omaan
pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
2
0
-1
—
0
1
Käyvän arvon muutokset
5
—
-5
—
0
0
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
128
-3
-11
0
2
116
Yhteensä
135
-3
-17
0
2
117
Laskennallisten verojen netotus
-114
Laskennalliset verosaamiset taseella
135
-3
-17
0
2
3
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
209
-2
21
—
-4
224
Käyvän arvon muutokset
194
-70
67
0
2
194
Eläkesaamiset
7
—
-1
—
—
7
Muut veronalaiset tilapäiset erot
379
-93
-32
0
1
255
Yhteensä
790
-164
56
0
-1
680
Laskennallisten verojen netotus
-114
Laskennalliset verovelat taseella
790
-164
56
0
-1
567
Vertailukauden tytäryhtiöiden myynnit sisältävät Sammosta 1.10.2023 eriytetyn Mandatum-konsernin aineettomat hyödykkeet.
TILINPÄÄTÖS 2024
187
Pillar II - Verotukselliset tappiot
Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet väliaikaisia pakollisia helpotuksia liittyen laskennallisten verojen vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat mahdolliset
täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.
Milj. e
Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2024
Maa
Käyttämättömät
verotukselliset
tappiot
paikallisessa
valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen on
kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole
kirjattu
Sampo Oyj
Suomi
413 milj. euroa
413
413
—
—
20,0 %
83
If P&C Insurance Holding Ltd
Norja
83  milj. Norjan
kruunua
7
7
—
—
22,0 %
-*
If P&C Insurance Ltd
Saksa
—
—
—
—
—
27,4 %
-*
If P&C Insurance Ltd
Ranska
15 milj. euroa
15
15
—
—
25,8 %
-*
If P&C Insurance Ltd
UK
9 milj. Englannin
puntaa
11
11
—
—
25,0 %
-*
If P&C Insurance AS
Latvia
—
—
—
—
—
20,0 %
—
Insrt AB
Ruotsi
6 milj. Ruotsin
kruunua
1
—
0
0
20,6 %
—
Viking Sverige AB
Ruotsi
61 milj. Ruotsin
kruunua
5
2
4
1
20,6 %
0
Viking Assistance A/S
Tanska
27 milj. Tanskan
kruunua
4
4
0
0
22,0 %
1
Viking Membership AB
Ruotsi
3 milj. Ruotsin
kruunua
0
0
—
—
20,6 %
0
Viking Guard AS
Norja
6 milj. Norjan
kruunua
1
—
1
0
22,0 %
—
Viking Assistance A/S
Viro
0 milj. euroa
0
0
—
—
20,0 %
0
Hastings Group Finance plc
UK
9 milj. Englannin
puntaa
9
9
—
—
25,00%
2
Hastings Holdings Limited
UK
0 milj. Englannin
puntaa
0
0
—
—
25,00%
0
Hastings (US) Limited
UK
0 milj. Englannin
puntaa
0
0
—
—
25,00%
0
Yhteensä
86
* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän 
johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata. 
TILINPÄÄTÖS 2024
188
Milj. e
Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2023
Maa
Käyttämättömät
verotukselliset
tappiot
paikallisessa
valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen on
kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole
kirjattu
Sampo Oyj
Suomi
365 milj. euroa
365
365
—
—
20,00%
73
If P&C Insurance Holding Ltd
Norja
83 milj. Norjan
kruunua
7
7
—
—
22,00%
-*
If P&C Insurance Ltd
Saksa
2 milj. euroa
2
2
—
—
27,38%
-*
If P&C Insurance Ltd
Ranska
16 milj. euroa
16
16
—
—
25,83%
-*
If P&C Insurance Ltd
UK
20 milj. Englannin
puntaa
23
23
—
—
25,00%
-*
If P&C Insurance AS
Latvia
—
—
—
—
—
20,00%
-
Insrt AB
Ruotsi
6 milj. Ruotsin
kruunua
1
1
—
—
20,60%
—
Viking Sverige AB
Ruotsi
42 milj. Ruotsin
kruunua
4
—
4
1
20,60%
—
Viking Assistance A/S
Tanska
33 milj. Tanskan
kruunua
4
4
—
—
22,00%
1
Viking Nordic Assistance S.L
Espanja
—
—
—
—
—
25,00%
—
Hastings Group Finance plc
UK
7 milj. Englannin
puntaa
8
8
—
—
25,00%
2
Yhteensä
1
76
* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän 
johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata. 
TILINPÄÄTÖS 2024
189
16 Verot
Milj. e
2024
2023
Tulos ennen veroja
1 559
1 481
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla
-312
-296
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
-3
-40
Verovapaat tulot osakkuusyhtiöistä
2
0
Verovapaat tulot
9
46
Vähennyskelvottomat kulut
-17
-40
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista
tappioista
-10
-36
Verokannan muutokset
0
-8
Verot aikaisemmilta tilikausilta
1
2
Konsernin verot yhteensä
-330 
-372 
Vertailukauden verot sisältävät tuloslaskelmalla osana lopetettujen toimintojen tulosta
esitettyjä veroja -33 milj. euroa.
Sampo-konserni on tunnistanut, että Hastingsin liiketoimintaan Gibraltarilla sovelletaan
Pillar II -sääntelyn mukaisia vähimmäisverokantaa koskevia säännöksiä. Tähän liittyen
tilikaudelle on kirjattu -4 milj. euroa täydennysveroa.
17 Muut varat
Milj. e
12/2024
12/2023
Saamiset ensivakuutustoiminnasta
233
245
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta
174
92
Kauppahintasaamiset
8
5
Kertyneet korot
155
130
Eläkevarat
36
32
Muut
274
296
Muut varat yhteensä
880
800
Erä Muut sisältää mm. potilasvakuutuksiin liittyvät varoja 56 milj. euroa (63) sekä muita
saamisia, ennakkoon maksettuja kuluja ja vahinkotavarasaamisia.
Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 53 milj. euroa (61).
TILINPÄÄTÖS 2024
190
18 Vakuutussopimusvelat
Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan
konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä
olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä
vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims).
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia
vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu
tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli
vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä
kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy
velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo
tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista
vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä
raportoitu.
Lisätietoja vakuutussopimusvelkojen laadintaperiaatteista löytyy liitteestä
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
Milj. e
12/2024
12/2023
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut
sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
1 877
1 709
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
10 409
10 007
Velat vakuutussopimuksista yhteensä
12 286 
11 716 
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara
276
258
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
2 342
2 024
Varat jälleenvakuutussopimuksista
2 618 
2 282 
Vakuutussopimukset nettona jälleenvakuutuksen jälkeen
9 668 
9 434 
Alla olevassa taulukossa esitetään vakuutusvelkojen rahavirtojen diskonttauksessa
käytetyt tuottokäyrät valuutoittain prosentteina.
2024
2023
Valuutta
, %
1
vuotta
5
vuotta
10
vuotta
20
vuotta
30
vuotta
1
vuotta
5
vuotta
10
vuotta
20
vuotta
30
vuotta
DKK
2,23
2,13
2,26
2,25
2,38
3,35
2,31
2,38
2,40
2,53
EUR
2,44
2,34
2,47
2,46
2,55
3,61
2,57
2,64
2,66
2,74
GBP
4,70
4,58
4,92
5,41
5,69
4,83
3,83
4,02
4,51
4,58
NOK
4,82
4,52
4,45
4,23
4,01
4,56
3,87
3,78
3,75
3,70
SEK
2,91
3,07
3,29
3,35
3,33
3,71
2,94
2,93
3,16
3,26
TILINPÄÄTÖS 2024
191
19 Vakuutussopimusvelkojen
täsmäytyslaskelma
Vakuutussopimukset
Ensimmäisessä taulukossa esitetään myönnetyistä
vakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan
vakuutuskauden velan sekä toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvan velan
kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma
konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja
kassavirtojen seurauksena. 
Jälleenvakuutussopimukset
Seuraavassa taulukossa esitetään
jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan
vakuutuskauden varan ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuneen varan 
kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma
konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja
kassavirtojen seurauksena.
Tiedot esitetään sekä Sampo-konsernin että
raportoitavien segmenttien tasolla.
Vakuutussopimusvelkaa koskevat tiedot on esitetty
PAA-mallin mukaisesti arvostetuista sopimuksista. 
If ja Hastings ovat solmineet keskinäisen
jälleenvakuutussopimuksen. Segmenttien
vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelmat esitetään
sisältäen keskinäiset erät, jotka on eliminoitu Sampo-
konsernista esitettävistä tiedoista.
Vertailukaudelta 2023 Mandatum-konsernin lukuja ei ole
esitetty täsmäytyslaskelmissa, sillä se on raportoitu
omistajille jaettaviksi määritettyinä pitkäaikaisina
omaisuuserinä.
TILINPÄÄTÖS 2024
192
Sampo-konserni - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
1 701
27
9 547
459
11 734
1 499
14
8 931
444
10 889
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-18
—
11 716
10 889
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-9 450
—
—
—
-9 450
-8 417
—
—
—
-8 417
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
6 847
186
7 032
—
—
6 503
154
6 657
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
262
—
—
—
262
223
—
—
—
223
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-174
-100
-274
—
—
-395
-145
-540
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
-21
—
—
-21
—
12
—
—
12
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
262
-21
6 673
85
7 000
223
12
6 108
9
6 351
Vakuutuspalvelutulos
-9 188
-21
6 673
85
-2 450
-8 195
12
6 108
9
-2 066
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
307
—
307
—
—
529
—
529
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
-62
—
24
11
-27
-185
—
91
4
-89
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-9 250
-21
7 004
97
-2 170
-8 379
12
6 728
13
-1 626
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
9 718
—
—
—
9 718
8 785
—
—
—
8 785
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-6 703
—
-6 703
—
—
-6 111
—
-6 111
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-283
—
—
—
-283
-221
—
—
—
-221
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
9 435
—
-6 703
—
2 732
8 564
0
-6 111
—
2 453
Siirrot muihin tase-eriin
—
—
—
—
—
17
—
—
1
18
Muut
5
—
4
—
9
—
—
—
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
1 891
6
9 853
557
12 305
1 701
27
9 547
459
11 734
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-20
-18
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
12 286
11 716
TILINPÄÄTÖS 2024
193
Sampo-konserni - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
258
1 803
220
2 282
221
1 384
215
1 820
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-909
—
—
-909
-1 005
—
—
-1 005
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
521
79
600
—
935
72
1 007
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
—
21
-52
-31
—
-80
-70
-150
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-909
542
28
-340
-1 005
855
2
-148
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
—
57
—
57
—
83
—
83
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
-33
29
4
-1
-8
31
4
26
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti
0
0
0
0
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-943
628
31
-284
-1 014
969
6
-39
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä
jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin
-216
216
—
—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
1 176
—
—
1 176
1 051
—
—
1 051
Saadut määrät
—
-556
—
-556
—
-550
—
-550
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
1 176
-556
—
620
1 051
-550
—
501
Vara kauden lopussa
276
2 090
252
2 618
258
1 803
220
2 282
TILINPÄÄTÖS 2024
194
If - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
911
17
6 038
175
7 141
868
7
5 655
162
6 693
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-7
—
7 134
6 693
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-5 680
—
—
—
-5 680
-5 330
—
—
—
-5 330
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
4 060
65
4 125
—
—
3 924
58
3 981
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
107
—
—
—
107
100
—
—
—
100
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-191
-50
-241
—
—
-184
-43
-228
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
-11
—
—
-11
—
10
—
—
10
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
107
-11
3 869
15
3 980
100
10
3 739
14
3 863
Vakuutuspalvelutulos
-5 573
-11
3 869
15
-1 700
-5 230
10
3 739
14
-1 467
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
208
—
208
—
—
340
—
340
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
-5
-1
-104
-3
-112
-191
0
57
-2
-135
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-5 579
-11
3 973
12
-1 605
-5 420
10
4 136
13
-1 261
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
5 694
—
—
—
5 694
5 572
—
—
—
5 572
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-4 052
—
-4 052
—
—
-3 754
—
-3 754
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-125
—
—
—
-125
-108
—
—
—
-108
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
5 569
—
-4 052
—
1 517
5 463
—
-3 754
—
1 710
Siirrot muihin tase-eriin
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Muut
5
—
4
0
9
—
—
—
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
906
6
5 962
188
7 062
911
17
6 038
175
7 141
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-14
-7
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
7 049
7 134
Sampo Oyj:n eriytettyä Mandatum Holding Oy osittaisjakautumisen yhteydessä vuonna 2023, If Livförsäkring AB teki siirtosopimuksen koskien osaa Mandatumin henkivakuutusportfolioista. Siirto If
Livförsäkring AB:lle tapahtui 1.10.2024. 
TILINPÄÄTÖS 2024
195
If - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriski
ä koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriski
ä koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
36
510
17
563
28
226
10
264
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-423
—
—
-423
-334
—
—
-334
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
282
11
293
—
339
10
348
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
—
30
-4
26
—
41
-3
38
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
0
—
0
—
0
—
0
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-423
312
6
-104
-334
380
7
52
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut jälleenvakuutussopimuksista
—
20
—
20
—
8
—
8
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
1
-7
0
-6
-12
8
0
-4
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti
—
—
—
—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-421
325
6
-90
-346
396
7
57
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin
liittyviin nettokassavirtoihin
-25
25
—
—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
429
—
—
429
354
—
—
354
Saadut määrät
—
-223
—
-223
—
-112
—
-112
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
429
-223
—
206
354
-112
—
242
Vara kauden lopussa
20
636
23
679
36
510
17
563
TILINPÄÄTÖS 2024
196
Topdanmark - Vakuutussopimusvelat 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
282
2
1 546
37
1 867
285
2
1 441
35
1 763
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-12
—
1 855
1 763
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-1 560
—
—
—
-1 560
-1 369
—
—
—
-1 369
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
1 287
39
1 326
—
—
1 093
15
1 108
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
29
—
—
—
29
31
—
—
—
31
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-31
-16
-47
—
—
-27
-16
-43
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
-2
—
—
-2
—
1
—
—
1
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
29
-2
1 256
23
1 306
31
1
1 066
-1
1 097
Vakuutuspalvelutulos
-1 530
-2
1 256
23
-253
-1 337
1
1 066
-1
-272
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
32
—
32
—
—
81
—
81
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
1
0
-1
1
1
0
0
-5
1
-4
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-1 530
-2
1 287
25
-220
-1 337
1
1 142
0
-194
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
1 561
—
—
—
1 561
1 336
—
—
—
1 336
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-1 298
—
-1 298
—
—
-1 038
—
-1 038
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-29
—
—
—
-29
-18
—
—
—
-18
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
1 531
—
-1 298
—
234
1 318
—
-1 038
—
280
Siirrot muihin tase-eriin
—
—
—
—
—
17
—
—
1
18
Muut
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
284
0
1 535
61
1 881
282
2
1 546
37
1 867
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-6
-12
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
1 875
1 855
TILINPÄÄTÖS 2024
197
Topdanmark - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
-1
78
1
79
-2
80
1
79
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-90
—
—
-90
-80
—
—
-80
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
44
2
46
—
49
—
49
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
—
2
-1
1
—
1
0
1
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-90
46
1
-43
-80
49
—
-31
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
—
1
—
1
—
2
—
2
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
0
0
0
0
0
0
0
0
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti
—
—
—
—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-90
47
1
-42
-80
51
0
-29
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin
liittyviin nettokassavirtoihin
—
—
—
—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
90
—
—
90
82
—
—
82
Saadut määrät
—
-54
—
-54
—
-54
—
-54
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
90
-54
—
36
82
-54
—
28
Vara kauden lopussa
-1
72
2
73
-1
78
1
79
TILINPÄÄTÖS 2024
198
Hastings - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman
tappio-
kompo-
nenttia
Tappio-
kompo-
nentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitus-
riskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
508
7
1 964
247
2 726
347
5
1 835
247
2 434
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
—
—
2 726
2 434
Muutokset tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-2 234
—
—
—
-2 234
-1 719
—
—
—
-1 719
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
1 517
84
1 601
—
—
1 486
81
1 568
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
125
—
—
—
125
92
—
—
—
92
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
48
-34
14
—
—
-184
-86
-269
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
-8
—
—
-8
—
2
—
—
2
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
125
-8
1 566
50
1 733
92
2
1 303
-4
1 391
Vakuutuspalvelutulos
-2 109
-8
1 566
50
-501
-1 628
2
1 303
-4
-328
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
67
—
67
—
—
108
—
108
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
-20
0
129
13
122
6
0
39
5
50
Muutokset tuloslaskelmalla yhteensä
-2 129
-7
1 762
63
-312
-1 622
2
1 449
1
-170
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
2 463
—
—
—
2 463
1 877
—
—
—
1 877
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-1 353
—
-1 353
—
—
-1 320
—
-1 320
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-129
—
—
—
-129
-95
—
—
—
-95
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
2 334
—
-1 353
—
981
1 782
—
-1 320
—
462
Siirrot muihin tase-eriin
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Muut
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
713
0
2 373
310
3 396
508
7
1 964
247
2 726
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
—
—
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
3 396
2 726
TILINPÄÄTÖS 2024
199
Hastings - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
223
1 215
202
1 640
195
1 078
203
1 477
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-420
—
—
-420
-591
—
—
-591
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
181
63
245
—
548
62
610
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
0
-11
-46
-57
0
-121
-67
-188
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
—
—
—
—
—
—
—
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-420
170
17
-232
-591
426
-5
-170
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
—
36
—
36
—
73
—
73
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
2
63
10
75
4
22
4
30
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-418
269
27
-122
-588
521
-1
-68
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä jälleenvakuutussopimuksiin
liittyviin nettokassavirtoihin
-191
191
—
—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
657
—
—
657
615
—
—
615
Saadut määrät
—
-279
—
-279
—
-384
—
-384
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
657
-279
—
378
615
-384
—
231
Vara kauden lopussa
270
1 396
229
1 896
223
1 215
202
1 640
TILINPÄÄTÖS 2024
200
20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta
aiheutuvista rahavirroista
Taulukossa esitetään vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen
kirjanpitoarvon täsmäytyslaskelma raportointikausien avaavien ja päättävien erien
välillä.
Milj. e
2024
2023
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen täsmäytys
1.1.
18
10
Varaksi kirjatut rahavirrat
32
36
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan kirjatut erät
-30
-28
31.12.
20
18
Seuraavassa taulukossa esitetään ajankohta, jolloin vakuutusten hankinnasta
aiheutuneet rahavirtasaamiset kirjataan pois saamisista ja sisällytetään sen sijaan osaksi
jäljellä olevaa vakuutuskauden velkaa siinä vakuutussopimusryhmässä, johon ne on
kohdistettu.
Aikasarja: Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista
rahavirroista
2024
Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta
Milj. e
2025
2026-2027
2028-2029
2030-
Yhteensä
Vakuutusten
hankkimiseen liittyvä
vara
7
6
1
5
20
2023
Arvioitu pois kirjaamisen ajankohta
Milj. e
2024
2025-2026
2027-2028
Yhteensä
Vakuutusten
hankkimiseen liittyvä
vara
12
4
2
18
21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen
kehitys
Aiempien vuosien korvauskuluja koskevat arviot korvausvuosittain mittaavat myös
Sampo-konsernin ja sen raportoitujen segmenttien kykyä ennakoida lopullisia
korvauskuluja. Seuraavat taulukot esittävät korvauskulujen kehitystä ennen ja jälkeen
jälleenvakuutuksen. Aiempien vahinkovuosien tiedot esitetään yhdistettynä yhdellä
rivillä. Tiedot esitetään Sampo-konsernin ja raportoitavien segmenttien tasolla.
Taulukon ylemmässä osassa esitetään, miten vahinkovuosikohtaisten
kokonaiskorvauskulujen arvio kehittyy vuosittain sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien
diskonttaamattomien rahavirtojen pääoma-arvojen osalta (fulfilment cash flows eli
sisältäen sekä parhaan arvion kassavirroista että riskioikaisun). Taulukon alemmassa
osassa esitetään, kuinka suuri osuus arviosta esitetään taseessa. Lisätietoja
vakuutussopimusveloista esitetään riskienhallintaliitteessä 34.
Koska Sampo-konsernin yhtiöillä on toimintaa useissa maissa, niiden vakuutusportfoliot
altistuvat useiden eri valuuttojen valuuttariskille. Valuuttakurssivaikutukset
huomioidaan muuttamalla paikalliset raportointivaluutat euroiksi 31.12.2023
päätöskurssilla. Näin ollen taulukko ei ole täysin vertailtavissa vastaaviin aiempina
vuosina raportoituihin taulukoihin, koska kaikki vahinkovuodet sisältävät euroiksi
muutettuja tietoja, jotka on käännetty raportointikauden päätöskurssiin. Taulukko ei ole
suoraan vertailtavissa myöskään tuloslaskelmaan, jossa käytetään keskimääräisiä
valuuttakursseja koko vuoden ajan, ja koska vaikutus esitetään osittain toteutuneissa
korvauskuluissa ja osittain vakuutuksen rahoitustuotoissa ja -kuluissa, kun kyseessä
ovat eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset.
TILINPÄÄTÖS 2024
201
Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
3 917
4 034
4 129
4 344
4 529
4 531
4 760
5 321
6 342
6 491
1 vuoden kuluttua
3 937
4 049
4 136
4 429
4 591
4 574
4 916
5 427
6 403
2 vuoden kuluttua
3 914
4 015
4 120
4 495
4 642
4 650
4 986
5 426
3 vuoden kuluttua
3 896
3 985
4 164
4 556
4 747
4 658
4 975
4 vuoden kuluttua
3 843
3 924
4 118
4 560
4 710
4 696
5 vuoden kuluttua
3 832
4 012
4 137
4 530
4 719
6 vuoden kuluttua
3 812
3 988
4 106
4 543
7 vuoden kuluttua
3 835
3 986
4 142
8 vuoden kuluttua
3 803
3 943
9 vuoden kuluttua
3 744
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 777
3 930
4 100
4 486
4 606
4 515
4 844
5 372
6 430
6 491
Kokonaan maksetut
2 469
2 308
2 301
2 526
2 581
2 787
2 700
2 672
2 833
1 963
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
184
252
289
351
417
504
781
1 109
1 933
3 245
9 066
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
2 859
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-2 120
Velka korvausten hoitokuluista ja muut
erät
624
Eliminointi
-20
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
10 409
TILINPÄÄTÖS 2024
202
Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
3 779
3 807
3 929
4 191
4 327
4 244
4 374
4 925
5 529
5 868
1 vuoden kuluttua
3 797
3 822
3 969
4 258
4 362
4 239
4 465
4 982
5 567
2 vuoden kuluttua
3 766
3 803
3 949
4 302
4 388
4 270
4 456
4 959
3 vuoden kuluttua
3 748
3 758
3 968
4 341
4 453
4 295
4 472
4 vuoden kuluttua
3 692
3 713
3 915
4 334
4 435
4 338
5 vuoden kuluttua
3 672
3 714
3 930
4 302
4 459
6 vuoden kuluttua
3 655
3 705
3 902
4 308
7 vuoden kuluttua
3 667
3 672
3 916
8 vuoden kuluttua
3 634
3 658
9 vuoden kuluttua
3 608
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 644
3 570
3 698
4 009
4 080
4 030
4 135
4 463
4 929
5 193
Kokonaan maksetut
2 435
2 250
2 282
2 419
2 497
2 515
2 475
2 494
2 558
1 861
Taseeseen sisältyvä velka, netto
170
171
209
302
306
355
515
761
1 202
2 513
6 504
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
2 678
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-1 594
Velka korvausten hoitokuluista
482
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski
1
Eliminointi
-4
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
8 067
TILINPÄÄTÖS 2024
203
If - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
2 515
2 474
2 546
2 678
2 797
2 927
2 917
3 157
3 775
3 921
1 vuoden kuluttua
2 529
2 505
2 582
2 768
2 839
2 962
3 066
3 273
3 870
2 vuoden kuluttua
2 513
2 499
2 569
2 796
2 851
3 006
3 049
3 223
3 vuoden kuluttua
2 487
2 456
2 572
2 812
2 896
2 978
2 997
4 vuoden kuluttua
2 456
2 443
2 543
2 830
2 887
2 938
5 vuoden kuluttua
2 450
2 452
2 552
2 799
2 846
6 vuoden kuluttua
2 435
2 457
2 527
2 790
7 vuoden kuluttua
2 445
2 427
2 504
8 vuoden kuluttua
2 425
2 411
9 vuoden kuluttua
2 413
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
2 413
2 411
2 504
2 790
2 846
2 938
2 997
3 223
3 870
3 921
Kokonaan maksetut
2 279
2 270
2 361
2 577
2 646
2 694
2 654
2 759
2 943
2 005
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
134
141
143
212
200
244
343
464
927
1 916
4 725
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
2 332
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-1 374
Velka korvausten hoitokuluista
467
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
6 150
TILINPÄÄTÖS 2024
204
If - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
2 479
2 423
2 491
2 628
2 739
2 757
2 797
3 074
3 424
3 627
1 vuoden kuluttua
2 490
2 433
2 532
2 702
2 771
2 774
2 914
3 163
3 486
2 vuoden kuluttua
2 471
2 426
2 515
2 729
2 780
2 818
2 879
3 116
3 vuoden kuluttua
2 454
2 390
2 518
2 747
2 826
2 791
2 824
4 vuoden kuluttua
2 421
2 378
2 490
2 761
2 820
2 750
5 vuoden kuluttua
2 414
2 382
2 509
2 731
2 777
6 vuoden kuluttua
2 400
2 388
2 484
2 721
7 vuoden kuluttua
2 410
2 358
2 460
8 vuoden kuluttua
2 391
2 343
9 vuoden kuluttua
2 379
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
2 379
2 343
2 460
2 721
2 777
2 750
2 824
3 116
3 486
3 627
Kokonaan maksetut
2 248
2 216
2 323
2 514
2 586
2 514
2 511
2 675
2 786
2 027
Taseeseen sisältyvä velka, netto
131
127
138
207
191
236
313
442
700
1 600
4 083
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
2 317
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-1 345
Velka korvausten hoitokuluista
434
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski
1
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
5 491
TILINPÄÄTÖS 2024
205
Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
826
800
727
786
789
819
842
882
975
1 087
1 vuoden kuluttua
836
799
743
798
809
801
834
875
968
2 vuoden kuluttua
821
785
735
806
815
779
843
868
3 vuoden kuluttua
818
774
743
814
816
793
847
4 vuoden kuluttua
812
756
737
812
815
791
5 vuoden kuluttua
793
759
734
816
817
6 vuoden kuluttua
787
755
741
817
7 vuoden kuluttua
795
756
740
8 vuoden kuluttua
789
759
9 vuoden kuluttua
788
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
788
759
740
817
817
791
847
868
968
1 087
Kokonaan maksetut
752
723
695
753
739
705
727
709
722
600
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
36
36
45
64
78
86
120
159
246
487
1 357
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
352
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-157
Muut erät
45
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 596
TILINPÄÄTÖS 2024
206
Topdanmark - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
776
742
703
735
756
782
785
837
925
1 042
1 vuoden kuluttua
783
745
716
746
773
764
777
830
919
2 vuoden kuluttua
770
731
707
754
780
743
784
823
3 vuoden kuluttua
767
719
716
761
781
757
787
4 vuoden kuluttua
756
701
710
759
778
756
5 vuoden kuluttua
746
700
707
763
779
6 vuoden kuluttua
742
698
714
763
7 vuoden kuluttua
750
700
713
8 vuoden kuluttua
744
702
9 vuoden kuluttua
741
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
741
702
713
763
779
756
787
823
919
1 042
Kokonaan maksetut
707
667
668
701
703
671
671
669
685
581
Taseeseen sisältyvä velka, netto
34
35
45
63
76
85
116
154
234
461
1 303
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
351
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-155
Velka korvausten hoitokuluista
24
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 523
TILINPÄÄTÖS 2024
207
Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
576
760
856
880
943
786
1 000
1 282
1 591
1 483
1 vuoden kuluttua
573
744
811
863
943
811
1 016
1 279
1 564
2 vuoden kuluttua
581
730
817
893
976
865
1 094
1 336
3 vuoden kuluttua
591
755
849
930
1 035
888
1 131
4 vuoden kuluttua
574
724
838
918
1 008
967
5 vuoden kuluttua
590
800
851
915
1 056
6 vuoden kuluttua
590
776
838
936
7 vuoden kuluttua
595
802
898
8 vuoden kuluttua
589
774
9 vuoden kuluttua
543
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
576
760
856
880
943
786
1 000
1 282
1 591
1 483
Kokonaan maksetut
-562
-685
-754
-805
-804
-612
-681
-795
-832
-641
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
14
75
101
75
139
174
318
486
759
842
2 985
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
176
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-589
Velka korvausten hoitokuluista
112
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
2 683
TILINPÄÄTÖS 2024
208
Hastings - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
524
642
735
828
832
706
792
1 014
1 180
1 199
1 vuoden kuluttua
523
643
721
810
818
701
774
989
1 162
2 vuoden kuluttua
525
646
728
819
828
709
792
1 020
3 vuoden kuluttua
527
648
734
833
846
746
861
4 vuoden kuluttua
516
634
716
814
837
832
5 vuoden kuluttua
512
631
714
808
904
6 vuoden kuluttua
513
620
704
824
7 vuoden kuluttua
506
614
742
8 vuoden kuluttua
499
613
9 vuoden kuluttua
488
10 vuoden kuluttua
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
524
524
524
524
524
524
524
524
524
524
Kokonaan maksetut
-520
-633
-709
-796
-792
-671
-706
-849
-912
-747
Taseeseen sisältyvä velka, netto
5
9
26
32
40
35
86
165
268
453
1 118
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
10
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-93
Velka korvausten hoitokuluista
24
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
1 058
TILINPÄÄTÖS 2024
209
22 Rahoitusvelat
Konserni
Milj. e
12/2024
12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
1 642
1 645
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä
1 642
1 645
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
88
116
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
954
959
Velat luottolaitoksille
353
194
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
1 307
1 153
Muut rahoitusvelat yhteensä
1 395
1 269
Rahoitusvelat yhteensä
3 036
2 914
Segmenttien rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat velat ja
velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.
If
Milj. e
12/2024
12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina, 2021
(nimellisarvo 1 500 milj. Ruotsin
kruunua)
30 vuotta
3 kk Stibor
+ 1,30 %
131
135
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
131
135
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
19
58
Rahoitusvelat yhteensä
150
193
Vuoden 2021 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden
vuoden jälkeen minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen
viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa
lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.
TILINPÄÄTÖS 2024
210
Topdanmark
Milj. e
12/2024
12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina tier 1,  2022
(nimellisarvo 400 milj. Tanskan
kruunua)
ikuinen
3 kk Cibor +
4,75 %
54
54
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo
700 milj.Tanskan kruunua)
12/2031
3 kk Cibor +
1,25 %
94
94
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
147
148
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
43
36
Velat luottolaitoksille
—
9
Rahoitusvelat yhteensä
191
193
Pääomalainat luetaan kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin.
Pääomalainoista noin 127 (127) miljoonaa euroa (950 milj. Tanskan kruunua) on Ifin
sijoitussalkussa.
Hastings
Milj. e
12/2024
12/2023
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
1
2
Velat luottolaitoksille
353
184
Rahoitusvelat yhteensä
353
186
Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 103 miljoonan euron (98)
luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 39 miljoonaa euroa (56).
Kyseinen luottolimiitti erääntyy 20.12.206, jonka jälkeen sopimukseen sisältyy vielä
kaksi vuoden jatko-optiota.
Edellä mainittuun luottolimiittisopimukseen sisältyy velkaantumisasteeseen ja
korkokatteisiin liittyviä kovenanttiehtoja, joiden alaisen velan kirjanpitoarvo olisi 63
miljoonaa euroa. Mitkään tosiasiat tai olosuhteet eivät indikoi, että Hastingsilla olisi
vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja tai että Hastings ei olisi noudattanut
kovenanttiehtoja, jos niiden noudattamista olisi arvioitu Hastingsin olosuhteiden
perusteella tilinpäätöshetkellä 31.12.2024.
Hastingsilla on rahoituslaitoksen kanssa myös arvopaperistamisjärjestely, joka on tehty
myönnettyjen lainojen jälleenrahoittamiseksi. Järjestelyn kokonaismäärästä 332
miljoonaa euroa (201) oli raportointihetkellä nostamatta 42 miljoonaa euroa (58).
Järjestely päättyy marraskuussa 2027.
Hastingsilla on lisäksi 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 90 miljoonan
euron luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa. 
TILINPÄÄTÖS 2024
211
Holding
Milj. e
12/2024
12/2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina 2020
(nimellisarvo 1 000 milj. euroa)
32 vuotta
2,50 %
994
993
Pääomalaina 2019
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
30 vuotta
3,38 %
497
496
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
1 491
1 490
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
25
20
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Maturiteetti
Korko
Joukkovelkakirjalaina 2017,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
8 vuotta
1,25 %
162
162
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
10 vuotta
1,625 %
312
311
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
12 vuotta
2,25 %
395
395
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 1 000 milj. Norjan
kruunua)
10 vuotta
3,10 %
85
89
Muut
2
Joukkovelkakirjalainat yhteensä
954
959
Rahoitusvelat yhteensä
2 470
2 469
Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja vuoden 2020
ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta
sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin
tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.
Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen
määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 13. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat
ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.
Segmenttien väliset eliminoinnit
Milj. e
12/2024
12/2023
Segmenttien väliset eliminoinnit
-127
-127
Konsernin rahoitusvelat yhteensä
3 036
2 914
Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa
Milj. e
1.1.2024
Sisään-
tulevat
kassa-
virrat
Ulos-
menevät
kassa-
virrat
Valuutta-
kurssi-
muutokset
Muut
31.12.2024
Pääomalainat
1 645
—
—
-3
—
1 642
Joukkovelkakirjalainat
959
—
-2
-3
—
954
Muut lainat
194
194
-48
13
—
353
Yhteensä
2 798
194
-50
7
—
2 948
Milj. e
1.1.2023
Sisään-
tulevat
kassa-
virrat
Ulos-
menevät
kassa-
virrat
Valuutta-
kurssi-
muutokset
Muut
31.12.2023
Pääomalainat
1 983
—
-87
-3
-248
1 645
Joukkovelkakirjalainat
1 306
—
-340
-7
—
959
Muut lainat
96
143
-46
2
—
194
Yhteensä
3 384
143
-473
-8
-248
2 798
Raportointikauden 2023 erä Muut liittyy pääosin Mandatumin eriyttämiseen
konsernista.
TILINPÄÄTÖS 2024
212
23 Muut velat
Milj. e
12/2024
12/2023
Velat ensivakuutustoiminnasta
176
227
Velat jälleenvakuutustoiminnasta
126
69
Kauppahintavelat
90
5
Varaukset
174
6
Korot
29
29
Verovelat
14
2
Vuokrasopimusvelat
134
160
Eläkevelka
21
21
Siirtovelat
265
241
Muut
535
581
Muut velat yhteensä
1 562
1 342
Erä Muut sisältää mm. vakuutusmaksuveroja 148 milj. euroa (164), velkoja
potilasvakuutuksista 54 milj. euroa (64) sekä muita vero- ja ennakonpidätysvelkoja.
Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 96 milj. euroa (82).
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -36 milj. euroa
(-33). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista taseen
eriin oli  12 milj. euroa (15).
Milj. e
1-12/2024
1-12/2023
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
Korkokulut
-2
-2
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin
vuokrasopimusvelkoihin
-4
-4
Varaukset
Milj. e
2024
1.1.
6
Topdanmarkin varausten uudelleenluokittelu
27
Tilikauden aikana käytetyt määrät
-9
Tilikaudella kirjatut varaukset
151
Muuntoerot
-1
31.12.
174
Topdanmarkin hankinnan ja If-konserniin integroinnin yhteydessä kirjattiin
uudelleenjärjestelyvaraus 149 milj. euroa. Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin
resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä
uudelleenbrändäykseen.
Muut uudelleenjärjestelyvaraukset, yhteensä 13 milj. euroa, liittyvät varoihin, jotka on
tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöön otetuista tai sovituista
tulevista organisaatiomuutoksista. Kustannukset liittyen Topdanmark Liv Holding         
-konsernin (nykyinen Nordea Pension Holding Danmark A/S) myyntiin Nordealle
sisältyvät myös kyseiseen erään.   
Säästöhenkivakuutusten sosiaalikuluihin ja muihin epävarmoihin velkoihin liittyvien
työnantajamaksujen kattamiseksi tehdyt varaukset sisältyvät myös varausten
kokonaismäärään.
Pitkäaikaisten erien osuus varauksista on 73 milj. euroa.
TILINPÄÄTÖS 2024
213
24 Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Sampo-konsernin tytäryhtiöllä Ifillä oli tilikaudella 2024 etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä
Ruotsissa ja Norjassa.
IAS 19:n Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti If on tunnistanut etuuspohjaisia
eläkejärjestelmiä Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on myös muita eläkevakuutuksia,
jotka on luokiteltu joko maksuperusteisiksi eläkejärjestelyiksi tai ne on tunnistettu
etuuspohjaisiksi, mutta kirjataan maksuperusteisina, koska eläkkeistä ei ole riittävästi
tarpeellista tietoa niiden kirjaamisen perusteeksi tai järjestelyt ovat luonteeltaan
epäolennaisia.
If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta
lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta
eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.
Ifin eläkevelvoitteet
Milj. e
2024
2023
Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset
217
209
Eläkesijoitusten käypä arvo
232
220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (-saaminen)
-15
-11
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin Muihin saamisiin
36
32
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevelkoihin Muihin velkoihin
21
21
Ruotsin etuuspohjainen eläkeohjelma on suljettuna vuonna 1972 tai myöhemmin
syntyneille uusille työntekijöille. Norjassa on muutamia pienempiä eläkeohjelmia,
pääosin rahastoimattomia eläke-etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa.
Näihin kuuluu pieni määrä eläkevelvoitteita, jotka liittyvät kahdentoista perusmäärän
ylittävään lisäeläkejärjestelyyn tai yksilöllisiin eläkesopimuksiin.
Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja
lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän
palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä.
Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, jolla tarkoitetaan sekä väliaikaista
vanhuuseläkettä että ennen ennakoitua eläkkeelle siirtymisikää.
Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65
vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 %
eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65 %
palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotulosperusmäärästä sekä 32,5 % välillä 20 ja 30
ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa ohjelmissa
huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään sopimusta ei
kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-etuudet voivat
näin joko nousta tai laskea.
Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantaja
määrää vakuutusmaksun suuruuden ja maksavat eläke-etuudet. Ifin velvoitteet
täytetään pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut
varat eivät olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua
maksamaan lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla.
Vakuutuksenantajien keskittyminen huomioiden riski sille, että If joutuisi turvautumaan
sellaisiin toimiin, on kuitenkin vähäinen.
Jotta vakuutetut eläke-etuudet Ruotsissa sekä pienen eläkeohjelman osuus Norjassa
saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan
sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin
väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton
optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy
normaalisti Ifille ja/tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle
vakuutusyhteisölle.
Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan
lukien niihin liittyvistä sijoituspäätöksistä ja lisäsuorituksista. Kaikkiin eläkeohjelmiin
kohdistuu suurelta osin samantyyppisiä olennaisia riskejä liittyen lopullisten etuuksien
määrään, vakuutettujen elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä
diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksessä käytettäviin arvostuksiin.
Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit
Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen
laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, ja laskennassa
huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta,
kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka
diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa
valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten
joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat,
joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa
TILINPÄÄTÖS 2024
214
huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen
jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat.
Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen sekä
omaisuus- ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden
jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.
Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan
vastaava maksu (14,1–19,1 %).
Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain
2024
2023
Milj. e
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tulokseen eriin kirjattu määrä
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut
2
0
3
3
0
3
Yhteensä vakuutuspalvelutuloksessa
2
0
3
3
0
3
Nettoeläkevelvoitteen korkokulu
-1
1
-1
-1
1
-1
Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja
-1
1
0
6
0
6
Yhteensä nettokulut (tuotot) laajassa tuloslaskelmassa
0
2
2
8
1
8
Taseeseen kirjattu määrä
Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen
194
22
217
186
23
209
Eläkesijoitusten käypä arvo
230
1
232
218
2
220
Taseeseen kirjattu nettomääräinen eläkevelvoite (varat)
-36
21
-15
-32
21
-11
Sijoitusomaisuusjakauma
Saamistodistukset
41%
—
42%
—
Osakkeet
22%
—
20%
—
Kiinteistöt
9%
—
10%
—
Muut
28%
—
28%
—
TILINPÄÄTÖS 2024
215
Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:
Ruotsi
Ruotsi
Norja
Norja
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Diskonttauskorko
3,25%
3,50%
4,00%
3,75%
Palkkakehitys
3,00%
3,00%
3,25%
3,25%
Hintainflaatio
2,00%
2,00%
2,25%
2,25%
Kuolevuustaulukko
DUS23
DUS23
K2013
K2013
Eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio
17 vuotta
17 vuotta
11 vuotta
11 vuotta
Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2025 ja 2024
5
6
-
-
2024
2023
Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten
vaikutuksesta
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Diskonttokorko, +0,50 %
-15
-1
-16
-15
-1
-15
Diskonttokorko, -0,50 %
17
1
18
16
1
17
Palkkakehitys, +0,25 %
3
0
4
4
0
4
Palkkakehitys, -0,25 %
-3
0
-3
-3
0
-3
Odotettu elinikä, +1 vuosi
7
1
7
6
1
6
2024
2023
Milj. e
Rahastoitu
Rahastoimaton
Yhteensä
Rahastoitu
Rahastoimaton
Yhteensä
Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja
rahastoimattomiin
Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut
196
20
217
188
20
209
Eläkesijoitusten käypä arvo
232
—
232
220
—
220
Nettovelka (varat) taseessa
-36
20
-15
-31
20
-11
TILINPÄÄTÖS 2024
216
Erittely taseeseen kirjatun nettovelvoitteen
muutoksesta
Milj. e
2024
2023
Eläkevelvoitteet
Tilikauden alussa
202
204
Tilikauden aikana ansaitut
2
3
Korkokulut
7
7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset
olettamukset
7
—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat
oikaisut
4
-3
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot
-7
-1
Maksetut eläkkeet
-6
-7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., ilman sosiaalikuluja
210
203
Sosiaalikulut
7
6
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut
217
209
Eläkesijoitukset
Tilikauden alussa
220
220
Korkotuotto
7
7
Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä
11
-9
Maksut
5
5
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot
-7
0
Maksetut eläkkeet
-5
-4
Eläkesijoitukset 31.12.
232
220
Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot
vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen
tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2024 maksettavista
tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 81 milj. euroa.
TILINPÄÄTÖS 2024
217
25 Oma pääoma
Osakepääoma (1 000 kpl)
12/2024
12/2023
Osakepääoma (1 000 kpl)
538 248
501 797
Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on
vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan
osakkeita on vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen A-
sarjan osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä.
Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 538 047 772 kappaletta ja B-
sarjan osakkeiden 200 000 kappaletta.
Omat osakkeet (1 000 kpl)
12/2024
12/2023
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl)
—
—
Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat
Vararahasto
Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä
vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä
osakepääomaan.
Tilikaudella 2024 rahastoon kirjattiin Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankintaan liittynyt suunnattu osakeanti 2 000 miljoonaa euroa.
Muut oman pääoman erät
Muut oman pääoman erät sisältävät muutokset muuntoeroissa, rahavirran suojauksena
käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvissä arvoissa, uudelleenarvostusrahastossa
sekä nettosijoitusten suojauksissa.
Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty
konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.
TILINPÄÄTÖS 2024
218
26 Kannustinjärjestelmät
Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset
kannustinjärjestelmät 2020:I
Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2020:1
Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut
konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien
kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän
jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus. Pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien piiriin kuului vuoden 2024 lopussa noin 90 henkilöä Sampo
Oyj:ssä ja Ifissä.
Kannustepalkkion määrä perustuu Sampo A-osakkeen arvon kehitykseen sekä Sampo-
konsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Tämän lisäksi syyskuussa 2023
päivitettyjen ehtojen mukaisesti vuonna 2024 maksettavien palkkioiden osalta
kannustepalkkion määrä perustui osaltaan Mandatum Oyj:n osakekurssin kehitykseen.
Yhden laskennallisen kannusteyksikön arvo on Sampo A-osakkeen (sekä vuonna 2024
maksettavien palkkioiden osalta Mandatumin osakkeen) vaihdolla painotettu
keskikurssi kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla
lähtökurssilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 32,94–44,74 euroa.
Laskennallisen kannusteyksikön enimmäisarvo on 52,64–64,44 euroa.
Kannustepalkkiota laskettaessa otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman
tuotto. Mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5
prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun
pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin
riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli
riskisopeutetun pääoman tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei
kannustepalkkiota makseta lainkaan.
Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa, ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä
kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sampo A-osakkeita 50 prosentilla
saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen jälkeen.
Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä.
Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti mikäli konsernirakenteeseen tulee
muutoksia. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.
2020:I
2020:I/2
2020:I/3
Ehdot hyväksytty*
5 elok. 2020
5 elok. 2020
5 elok. 2020
Myönnetty  (tuhat kpl)  31.12.2021
3 815
220
—
Myönnetty  (tuhat kpl)  31.12.2022
3 805
220
208
Myönnetty  (tuhat kpl)  31.12.2023**
2 124
170
158
Myönnetty  (tuhat kpl)  31.12.2024**
1 052
119
158
Kausi päättyy I 30 %
Q2-2023
Q2-2024
Q2-2025
Kausi päättyy II 35 %
Q2-2024
Q2-2025
Q2-2026
Kausi päättyy III 35 %
Q2-2025
Q2-2026
Q2-2027
Maksuajankohta I 30 %
09/2023
09/2024
09/2025
Maksuajankohta II 35 %
09/2024
09/2025
09/2026
Maksuajankohta III 35 %
09/2025
09/2026
09/2027
Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen
hyväksymispäivänä, euroa*
30,30
30,30
30,30
Lähtökurssi, euroa***
32,94
43,49
44,74
Sammon A-osakkeen päätöskurssi
31.12.2024, euroa
39.38
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)
19
1
1
Velka yhteensä
21
Raportointikauden kulu yhteensä ml.
sivukulut (milj. euroa)
14
* Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.
** Ilman Mandatumia
*** Vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020
puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen.
TILINPÄÄTÖS 2024
219
Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikainen
kannustinjärjestelmä 2024
Sampo Oyj:n hallitus päätti 6.3.2024 suoriteperusteisen pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja
mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille.
Kannustinjärjestelmän osallistujille myönnettiin suoriteperusteisia kannusteyksiköitä 
yhteensä 355 699 kappaletta (maksimimäärästä 370 000 kpl). Suoriteperusteisillä
kannusteyksiköillä on kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa toimintavuodet 2024–
2026, minkä jälkeen niihin sovelletaan lykkäys Sampo-konserniin sovellettavan
sääntelyn mukaisesti.
Palkkio maksetaan käteiskorvauksena. Osallistujat, jotka ovat lykkäyssäännön alaisina
kannustinjärjestelmän käyttöönottohetkellä voimassa olevien asianomaisten Sampo-
konsernin yhtiöiden palkitsemispolitiikkojen mukaisesti, ovat velvollisia ostamaan
Sammon A-osakkeita nettona veron jälkeen 50 prosentilla palkkiosta. Lykkäysaika on
kolme vuotta, ja hallitus suorittaa riski- ja compliance-arvioinnin ennen osakkeiden
vapauttamista osallistujille.
Kannustinjärjestelmän maksimipalkkion saavuttamiseksi vaaditaan erinomaista
taloudellista ja operatiivista suoritusta. Suoritusarvio perustuu seuraaviin
ansaintakriteereihin:
Suhteellinen osakkeen kokonaistuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon A-
osakkeen kokonaistuottoon suhteessa verrokkiryhmän yhtiöihin.
Oikaistu absoluuttinen osaketuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon A-
osakkeen kurssikehitykseen ja yhteenlaskettuihin osinkoihin ansaintajakson aikana.
Underwriting-tuloksen kehitys: 40 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin
underwriting-tuloksen kehitykseen ansaintajakson aikana.
Vastuullisuusperiaate: 10 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin
vastuullisuustoimintaan.
Lisäksi suoriteperusteisten kannusteyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana
Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Osakkeen kurssikehitys on rajoitettu
enimmäistasoon, liiallisten palkkioiden ja riskinoton rajoittamiseksi.
Ohjelman käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo-hinnoittelumallia.
Tilikauden päättyessä ohjelmaan kuului 76 henkilöä. Raportointikauden kulu sekä
ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä olivat 1 miljoonaa euroa.
Topdanmarkin kannustinjärjestelmät
Pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät
Topdanmarkin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä johtoryhmälle ja muille A ja B+         
-tasojen johtajille on jatkuva optiojärjestelmä ja/tai haamuosakeyksikköihin perustuva
järjestelmä, mikä tarkoittaa, että kiinteä 10 prosenttia vastaava osuus palkasta
maksetaan osakeoptioiden muodossa perustuen jatkuvaan optiojärjestelmään ja/tai
haamuosakeyksikköihin, jotka perustuvat Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen.
Topdanmarkin jäljellä olleita osakkeita koskeneen pakollisen ostotarjouksen
loppuunsaattamisen yhteydessä lokakuussa 2024 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän
piirissä ja vielä ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin konvertoitiin. Sen
sijaan, että optiot oikeuttaisivat saamaan Topdanmarkin osakkeita option lunastuksen
yhteydessä, pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat ovat saaneet Sammon
A-osakkeen kurssikehitykseen sidottuja haamuosakekannustinyksiköitä, jotka
lunastettaessa maksetaan käteisellä.
Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän optioita konvertoitaessa
haamuosakekannustinyksiköiksi optioiden markkina-arvo määritettiin käyttäen Black-
Scholes-mallia. Laskettuun markkina-arvoon perustuen pitkäaikaiseen
kannustinjärjestelmään kuuluneille myönnettiin haamuosakekannustinyksiköitä Sampo
Oyj:ssä pakollisen ostotarjouksen tapahtumapäivänä. Kannustinjärjestelmään piiriin
kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset verovaikutukset, jotka johtuvat
konvertoinnista haamukannustinyksikköihin.
Optiot ja/tai haamuosakekannustinyksiköt lasketaan liikkeelle tilikauden alussa eikä
niitä voi lunastaa ennen kuin Sammon ensimmäisen kvartaalin tulosten julkaisun jälkeen
kolme vuotta optioiden/haamukannustinyksikköjen saamisesta. Niiden
haamuosakekannustinyksiköiden osalta, jotka liittyvät pitkäaikaiseen
kannustinjärjestelmään kuuluvien optioiden konvertointiin, lunastusajan alku lasketaan
optioiden alkuperäisestä myöntämishetkestä.
Ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä oli 15 miljoonaa euroa.
TILINPÄÄTÖS 2024
220
Lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät
Topdanmarkin lyhytaikaiset kannustinjärjestelmät ovat käteis- ja osakepohjaisia ja/tai
haamuosakejärjestelmiä, jotka on sidottu ennalta määrättyihin tavoitteisiin jokaisen
järjestelmään osallistujan osalta. Tilikaudella 2024 jokaisen lyhytaikaisen
kannustinjärjestelmän piirissä olleen johtoryhmän jäsenen, muun A-tason johtajan sekä
muiden merkittävien riskin ottajien ryhmän kanssa on tehty erilliset
osallistujasopimukset. Maksettava palkkio ei voi ylittää 40 prosenttia työntekijän
kiinteästä eläkemaksut sisältävästä peruspalkasta.
Pakollisen lunastustarjouksen päivänä lyhytaikaiseen kannustinjärjestelmään kuuluneet
ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin on korvattu oikeudella
haamuosakkeisiin, joiden arvo on sidottu Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen
kurssikehitykseen. Nämä haamusosakkeet maksetaan käteisellä lykkäys- ja
säilytysaikojen päätyttyä.
Topdanmarkin osakkeisiin olevan oikeuden markkina-arvo lyhytaikaisissa
kannustinjärjestelmissä määräytyy osakkeiden vaihtotarjouksen vaihtosuhteen
perusteella. Oikeus Topdanmarkin osakkeeseen korvataan oikeudella saada 1,25
haamuosaketta pohjautuen Sammon osakkeen kurssikehitykseen.
Kannustinjärjestelmään piiriin kuuluville kompensoidaan kaikki negatiiviset
verovaikutukset, jotka johtuvat konvertoinnista haamuosakkeisiin.
Lyhytaikaisen kannustinjärjestelmän palkkio koostuu 50 prosenttisesti allokointihetkellä
maksetusta käteisosuudesta sekä 50 prosenttisesti osakkeista ja/tai haamuosakkeista,
joiden arvo perustuu Sammon A-osakkeen kurssikehitykseen. Palkkion ollessa yli       
750 000 Tanskan kruunua 40 prosenttia maksetaan allokoidessa käteisellä  ja 60
prosenttia osakkeina ja/tai haamuosakkeina. Osakkeiden ja/tai haamuosakkeiden
määrä lasketaan perustuen Sammon pörssinoteeratun A-osakkeen keskimääräiseen
kaupankäyntihintaan Sammon vuosituloksen julkistamista seuraavana neljänä
pankkipäivänä.
Hastingsin osakekannustinjärjestelmät
Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 29
miljoonaa euroa (7) vuoden 2024 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 36
miljoonaa euroa (8) tilinpäätöspäivänä.
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä
Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen
käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään. Oikeuden syntyminen edellyttää
kolmen vuoden palvelussuhdetta ja tiettyjen kriteerien täyttymistä tänä aikana aikana.
Kriteerit perustuvat tulokseen ennen veroja sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin.
Tilikaudella 2024 myönnettiin käteismaksuna suoritettavia palkkioita 15 miljoonaa
euroa (13), ja käteisvaroina suoritettavista palkkioista mitätöitiin 9 miljoonaa euroa (6).
Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla
arvioilla muutoksista edunsaajista. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien
palkkioiden määrä taseessa 31.12.2024 oli noin 40 miljoonaa euroa (32).
Rajoitetut osakepalkkiot
Tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina
suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu.
Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla
arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2024 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille
suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 0,6 miljoonaa euroa (0,7) edellyttäen,
että palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien
palkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 1,0 miljoonaa euroa (0,9).
Osakepalkkiojärjestelmä
Vuonna 2021 eräät yhtiön johtoryhmän avainhenkilöt kutsuttiin osallistumaan
osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heidät voidaan palkita enintään viidellä yhtiön
B-sarjan osakkeella jokaista B-sarjan osaketta kohden, jonka he merkitsevät ja
tallettavat rahastoon edellyttäen, että osakkeen kokonaistuottoon perustuvat kriteerit
täyttyvät. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden
kokonaismäärä vuonna 2024 oli nolla (-). Palkkioiksi tarkoitetut B-sarjan osakkeet
voidaan luovuttaa avainhenkilöille kahdessa erässä, josta 50 % perustuu osakkeen
kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50 %  viiden vuoden
ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu kokonaistuotolle vähimmäis- ja
enimmäistasot, ja osakepalkkion määrä perustuu kokonaistuoton toteumaan. Kunkin
ajanjakson lopuksi 50 % osakepalkkiosta luovutetaan avainhenkilöille ja 50 % lykätään
12 kuukaudeksi. Kunkin osakepalkkion osuuden luovutuksen edellytyksenä on, että
avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli on kolmesta kuuteen vuoteen.
Osakepalkkiojärjestelmässä osakkeen kokonaistuotto lasketaan käyttäen Monte Carlo 
-arvostusmallia. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien osakkeiden käypä arvo oli 4
miljoonaa euroa tai noin 4 euroa per osake.
TILINPÄÄTÖS 2024
221
27 Sijoitukset tytäryhtiöissä
Nimi
Konsernin
omistusosuus,
%
Kirjanpitoarvo
If P&C Insurance Holding Ltd
100
4 820 
If P&C Insurance Ltd
100
1 441 
If P&C Insurance AS
100
39 
Vertikal Helseassistanse AS
100
9 
Viking Assistance Group AS
100
80 
Topdanmark A/S
100
39 
Topdanmark Forsikring A/S
100
4 614 
Topdanmark EDB A/S
100
41 
Topdanmark BidCo A/S*
100
261 
Hastings Group (Consolidated) Ltd
100
2 611 
Hastings Group Holdings Limited
100
2 535 
Advantage Global Holdings Limited
100
1 518 
Advantage Insurance Company Limited
100
283 
Hastings Insurance Services Limited
100
537 
* Topdanmark BidCo A/S on perustettu Oona Health A/S:n hankintaan/omistukseen liittyen.
Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen
yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta
epäolennaisia yhtiöitä.
Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2024
Sampo hankki Topdanmark A/S:n loput ulkona olevat osakkeet julkisen
vaihtotarjouksen sekä sitä seuranneen pakollisen lunastusmenettelyn kautta vuoden
2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Osakkeet myytiin tämän jälkeen marraskuussa
2024 If P&C Holdingille. Samassa yhteydessä Sampo Oyj teki If P&C Holdingiin
osakkeenomistajan lisäpääomituksen 2 934 milj. euroa.
Hastingsin yhtiöiden kirjanpitoarvojen muutokset liittyvät Hastings-alakonsernin
tekemiin sisäisiin uudelleenjärjestelyihin.
TILINPÄÄTÖS 2024
222
28 Topdanmarkin
määräysvallattomien
osuuksien hankinta
Tausta
Sampo ja Topdanmark ilmoittivat 17.6.2024
yhdistymissopimuksen allekirjoittamisesta, jonka
mukaisesti Sampo teki suositellun, parhaan ja lopullisen
julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona
olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä
omistanut. Tarjousaika alkoi 9.8.2024 ja päättyi
9.9.2024. Topdanmarkin jäljelle jääneitä
määräysvallattomien omistajien osuuksia koskeva
pakollinen lunastusmenettely päättyi 25.10.2024.
Topdanmarkin osakkeet poistettiin Nasdaqin
Kööpenhaminan pörssin kaupankäynnistä 18.10.2024. 
Lisätietoja hankinnasta löytyy osioista Muut
tapahtumat.
Kompensaatio määräysvallattomien
osuuksien omistajille
Julkisen vaihtotarjouksen aikana Sammon
vastaanottamat hyväksynnät edustivat noin 92,6
prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja äänistä,
lukuun ottamatta Topdanmarkin hallussa olevia omia
osakkeita. Hallitus päätti antaa Topdanmarkin
määräysvallattomille osakkeenomistajille 48 198 710
uutta Sammon A-osaketta merkintähinnalla 41,5 euroa
per osake. Hinnan määritys perustui Sammon A-
osakkeen kurssiin Nasdaq Helsingissä viimeisenä
kokonaisena kaupankäyntipäivänä ennen Sammon
hallituksen tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista.
Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastoon.
Julkisen vaihtotarjouksen päätyttyä Sampo käynnisti
Topdanmarkin jäljelle jääneitä 6 613 865
määräysvallattomien osakkeenomistajien omistamia
osakkeita koskevan pakollisen lunastusmenettelyn.
Jäljellä olleiden määräysvallattomien osuuksien
hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka maksettiin
käteisellä.
Oman pääomanehtoinen liiketapahtuma
Koska liiketoimi määräysvallattomien omistajien kanssa
käsitellään oman pääoman sisäisenä tapahtumana,
kirjattiin määräysvallattomille osakkeenomistajille
heidän Topdanmarkin osakkeistaan maksettu korvaus 
2 325 milj. euroa kertyneiden voittovarojen
vähennykseksi. Määräysvallattomien omistajien
suhteellinen osuus omasta pääomasta 394 milj. euroa
kohdistettiin emoyhtiön osakkeenomistajille ja kirjattiin
kertyneiden voittovarojen lisäykseksi. Kertyneet
voittovarat vähentyivät yhteensä 1 931 miljoonaa euroa.
Hankinnan seurauksena tilikauden 2024 lopussa taseella
ei ollut enää määräysvallattomille omistajille kertynyttä
osuutta . Tuloslaskelmassa määräysvallattomien
omistajien osuus 49 miljoonaa euroa laskettiin
painotettuna keskiarvona tilikauden ajalta. 
Oman pääomanehtoiseen liiketapahtumaan liittyvät
yhteensä 31 miljoonan euron transaktiokulut
vähennettiin omasta pääomasta. Yhteensä transaktio
vähensi Sampo-konsernin omasta pääomasta 356
miljoonaa euroa koostuen osana pakollista
lunastusmenettelyä käteisellä maksetusta 325 miljoonan
euron kompensaatiosta sekä edellä mainituista 31
miljoonan euron transaktiokustannuksista.
Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostaminen
Hankittujen Topdanmark A/S:n osakkeiden arvostus
määräytyi kyseisistä osakkeista hankinnassa annetun
vastikkeen perusteella. Julkisen vaihtotarjouksen kautta
hankittujen Topdanmarkin osakkeiden arvotus
määritettiin perustuen Sammon liikkeeseen laskemien
osakkeiden arvoon, yhteensä 2 000 miljoonaa euroa.
Lunastusmenettelyn kautta hankittujen osakkeiden
arvostus määritettiin perustuen niistä käteisellä
maksettuun 325 miljoonan euron kompensaatioon.
Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If
Skadeförsäkring Holding AB:lle
Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n
osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lle
1.11.2024. Transaktio toteutettiin markkinaehtoisesti.
Transaktiota edeltävään markkina-arvostukseen
perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli noin
34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin
kokonaisuudessaan Sammon ja If Skadeförsäkring
Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä sekä
osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. 1.11.2024
annettu  1 724 miljoonan euron lainajärjestely koostui
862 miljoonan euromääräisestä erästä sekä 6 432
miljoonan Tanskan kruunumääräisestä  erästä (noin 862
milj. euroa). Jäljelle jäänyt osa myyntihinnasta katettiin
Sampo Oyj:n If Holdingille myöntämällä
osakkeenomistajan lisäpääomituksella, yhteensä 34 029
miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 2 934 milj. euroa).
Lisäpääomitus kirjattiin If Holdingin osakkeiden
tasearvoon Sampo Oyj:ssä.
Topdanmarkin osakkeiden myynti oli konsernin sisäinen
liiketapahtuma, jolloin kaikki vaikutukset, myyntivoitto
osakkeista mukaan lukien, eliminoitiin Sampo-
konsernissa. Myynnistä syntyi myyntivoitto aiemmin
omistettujen osakkeiden ollessa taseella
hankintahintaan arvostettuina. Myynti toteutettiin
markkinaehtoisesti. Osakkeiden myynti vastasi common
control -liiketapahtuman määritelmää If Skadeförsäkring
Holding AB:n ja Topdanmark A/S:n molempien ollessa
Sampo Oyj:n määräysvallassa sekä ennen että jälkeen
transaktion.
TILINPÄÄTÖS 2024
223
29 Lähipiiriliiketoimet
Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi
lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä
kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 27. Konsernilla ei ollut
merkittäviä osakkuusyhtiösijoituksia tilikauden päättyessä.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty
liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Sampo Oyj myi päättyneellä tilikaudella Topdanmark A/S:n osakkeet If Holding A/B:lle.
Myyntiin liittyi merkittäviä konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia ja rahoitusjärjestelyjä.
Lisäitietoja on luettavissa liitteessä 28. 
Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä
kuuluvat henkilöt
Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä
kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenensä sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai
heidän läheisillä perheenjäsenillänsä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.
Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio
Milj. e
2024
2023
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
-8
-8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
-4 
-3
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
-8 
-6
Maksetut kompensaatiot yhteensä
-20 
-17
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot
sosiaaliturvamaksuineen.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen
perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 26).
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet
Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.
30 Lopetetut toiminnot
Mandatum-konsernin liiketoiminnot
Mandatum oli Sampo Oyj:n kokonaan suoraan omistama tytäryhtiö 1.10.2023 asti, jolloin
se irtaantui konsernista Sampo Oy:n osittaisjakautumisen yhteydessä. Mandatum on
vertailukaudella esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti jakautumishetkeen asti.
Lopetettujen toimintojen tulos
Milj. e
1-9/2023
Vakuutusmaksutuotot
255
Vakuutuspalvelukulut
-213
Jälleenvakuutustulos
-1
Vakuutuspalvelutulos
41
Sijoitustoiminnan nettotuotot
658
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-161
Nettotulos sijoitussopimuksista
-369
Nettorahoitustulos
127
Muut tuotot
22
Muut kulut
-12
Rahoituskulut
-4
Tulos ennen veroja
173
Verot
-33
Lopetetut toiminnot verojen jälkeen
140
Tulos lopetetuista toiminnoista kohdistuu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille.
Laajaan tulokseen ei sisältynyt mitään eriä lopetetuista toiminnoista.
Tulos lopetetuista toiminnosta konsernin tuloslaskelmalla, yhteensä 251 miljoonaa
euroa, sisälsi lisäksi osingonjakovelan poiskirjaamisesta syntyneen erotuksen, yhteensä
9 miljoonaa euroa, ja tulosvaikutuksen lainasaamisen kirjaamisesta Mandatumin Oyj:ltä
yhteensä 102 miljoonaa euroa.
TILINPÄÄTÖS 2024
224
31 Liiketoimintojen yhdistäminen
Topdanmark hankki 100 % Oona Health A/S:n osakkeista 1.12.2023. Oona Healthin
omistuksessa ovat Dansk Sundhedssikring A/S (DSS), PrimaCare A/S sekä DSS Hälsa
AB. DSS on vakuutusyhtiö, joka tarjoaa sekä yrityksille että yksityishenkilöille
sairausvakuutuksia.
Hankintahinnan sisältämä liikearvo, yhteensä 237 miljoonaa euroa (1 770 milj. Tanskan
kruunua), perustuu DSS:n ainutlaatuiseen liiketoimintamalliin sekä operatiivisiin
toimintoihin. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Seuraavassa taulukossa
esitetään Oona Healthista maksettu hankintahinta ja hankitut yksilöitävissä olevat varat
ja vastattavaksi otetut velat.
Milj. e
1.12.2023
Käteinen
257
Ehdollinen vastike
12
Hankintahinta
269
Hankintaan liittyvät kustannukset
5
Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat
Rahoitusvarat
39
Käteiset varat
8
Aineettomat hyödykkeet
87
Muut varat
11
Varat yhteensä
146
Vakuutussopimusvelat
18
Muut velat
96
Velat yhteensä
114
Nettovarallisuus
31
Liikearvo
237
Hankintahinta
269
Hankintasopimuksen mukaisesti Topdanmark A/S hankki yli 97 % Oona Health A/S:n
osakkeista sopimushetkellä ja hankkii jäljellä olevat 3 % muuttuvaan hankintahintaan,
joka riippuu voitosta verojen jälkeen vuonna 2026. 
Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin If Holding A/B:lle 1.11.2024. Tällöin myös Oona
Health A/S:n osakkeet siirtyivät If-konserniin. Lisätietoja liitteissä 27 ja 28.
TILINPÄÄTÖS 2024
225
32 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä
oikeudenkäynnit
Milj. e
12/2024
12/2023
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset
9
9
Sijoitussitoumukset
40
15
IT-hankinnat
—
1
Muut
2
2
Yhteensä
51
27
Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja
sitoumukset
12/2024
12/2023
Milj. e
Annettu
vakuus
Velat /
sitoumukset
Annettu
vakuus
Velat /
sitoumukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset
403
294
408
293
Tytäryhtiöosakkeet
91
25
91
27
Käteisvarat
66
43
63
36
Yhteensä
559
362
561
356
Johdannaiskaupan vakuudeksi
annettu omaisuus
Sijoitukset
—
9
Käteisvarat
66
62
Vakuutusvastuiden vakuudeksi
annettu omaisuus
Sijoitukset
403
399
Lainojen vakuudeksi annettu
omaisuus
Tytäryhtiöosakkeet
91
91
Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.
Vakuutuksenottajan edunsaajaoikeudet
Milj.e
12/2024
12/2023
Vakuutuksenottajien edunsaajaoikeuksien katteena olevat saamiset
9 748
10 034
Vastuuvelka, netto
-6 021
-6 171
Rekisteröityjen arvopaperien ylijäämä
3 727
3 863
Saamiset on rekisteröity kattamaan vastuuvelkaa (Solvenssi II). Vakuutuksenottajilla on
maksukyvyttömyystilanteessa edunsaajaoikeuksia niihin saamisiin, jotka on rekisteröity
kattamaan vastuuvelkaa.
Muut taloudelliset sitoumukset
If
If Skadeförsäkring AB:llä on useita keskinäisesti velvoittavia vakuutuksia mm.
Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja
hollantilaisessa Terroripoolissa.
Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If
Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget
Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat
yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset
ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn
vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.
TILINPÄÄTÖS 2024
226
If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB
ovat kumpikin solmineet Försäkringsaktiebolaget
Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa
sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle
korvataan kaikki sellaiset vaatimukset, jotka liittyvät
Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta
Forsikring AS:n Skandia Marine Insurance Companylle
(UK) (nimi vaihtunut Marlon Insurance Company Ltd:stä,
yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017) antamiin takuisiin
ja joiden edunsaajana on Institute of London
Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd myytiin
vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi
takuun koko määrästä, jonka If mahdollisesti joutuu
korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.
If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä,
on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille
pääomarahastoille 40 milj. euroa, joka vastaa
enimmäissummaa, jonka yhtiö on sitoutunut rahastoihin
sijoittamaan. Pääomakutsut näihin rahastoihin
tapahtuvat useamman vuoden aikana, sitä mukaan kun
rahastot suorittavat investointeja.
Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien
tietojärjestelmien osalta If Skadeförsäkring Holding AB
on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset
kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta
vaatia.
Topdanmark
Sampo-konsernin tanskalaiset yhtiöt kuuluvat
Topdanmarkiin kuuluvien yhtiöiden kanssa
yhteisverotuksen piiriin. Verotuksesta vastaa
hallinnollisesti Topdanmark A/S. Tanskalaiseen
osakeyhtiölakiin sisältyvien erityisten mm.
yhtiöverotusta koskevien säännösten takia yhtiöt ovat
vastuussa yhteisverotuksen piirissä olevien yhtiöiden
veroista sekä korkojen, rojaltien ja osinkojen
ennakonpidätysveloista.
Topdanmark Forsikring A/S on uuden
asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä
sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV Aps:ia
tiettyjen palvelutarjoajien velvoitteiden täyttämisessä.
Ehdolliset velat
Hastings
Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian
että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia.
Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja
tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien
tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia
Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Isossa-
Britannissa toimivan Hastings Insurance Services
Limitedin (”HISL”), ja Gibraltarilla toimivan Advantage
Insurance Company Limitedin (AICL) välillä. Yhtiön
johto on käynyt kirjeenvaihtoa ja osallistunut
tapaamisiin vero- ja tulliviranomaisen kanssa vuoden
aikana. Johto on tarkastanut nykyiset ja edeltävät
veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia selvityksiä
ja arvioinut, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta.
Hastings on tehnyt varauksen mahdollista verovelkaa
varten perustuen määrään, joka saatetaan joutua
maksamaan veroviranomaiselle ottaen huomioon
meneillään olevat tutkimukset ja selvitykset ja perustuen
neuvonantajien näkemyksiin. Lopullinen maksettava
määrä saattaa poiketa varauksen määrästä asiaa
koskevasta lopullisesta päätöksestä riippuen, ja kaikki
muutokset arvioissa tai maksettavissa määrissä koskien
edeltäviä kausia raportoidaan edeltävien kausien
muutoksena. Mikäli veroviranomainen ei lopulta hyväksy
raportoitua veroilmoitusta, Hastingsille saattaa syntyä
lisäverovelka. Kuitenkin ottaen huomioon meneillään
olevan selvityksen luonne, on erittäin vaikeaa ennakoida
mahdolliset lopputulemat luotettavasti. Vero- ja
tulliviranomaisilta tähän mennessä saatujen tietojen
pohjalta johto ei pidä lisämaksuvelvoitetta
todennäköisenä. Tarkempia tietoja selvityksistä ei tämän
vuoksi ole annettu IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja
ehdolliset varat -standardin mukaisesti, koska
lisäselvitysten antamista ei ole pidetty mahdollisena.
Topdanmark
Sampo Oyj:n tytäryhtiö Topdanmark Forsikring A/S myi
Topdanmark Liv Holding A/S:n ja kaikki sen tytäryhtiöt
Nordea Life Holding AB:lle joulukuussa 2022.
Topdanmark ilmoitti 1.5.2024, että Topdanmark
Forsikring A/S on solminut Nordean kanssa sopimuksen
liittyen IT-järjestelmien lopulliseen erottamiseen
Topdanmark Liv Holding A/S:stä (nykyisestä Nordea
Pension Holding Danmark A/S:stä).
Topdanmarkin vuoden 2024 ensimmäisellä
neljänneksellä tekemän ilmoituksen mukaan Nordea-
konserni on varannut oikeuden vaatia korvauksia
Topdanmark Forsikring A/S:ltä erikseen määritellyistä
mahdollisista tappioista. Tällä hetkellä Topdanmark   
A/S:n ei ole mahdollista määrittää mahdollisten
tappioiden laajuutta tai olemassaoloa, ja siten yhtiön on
mahdotonta arvioida, ovatko tappiot sellaisia, jotka
Topdanmark mahdollisesti joutuu korvaamaan
allekirjoitetun osakkeiden ostosopimuksen mukaisesti.
Tällä hetkellä ei ole uutta informaatiota mahdollisesta
korvausvelvollisuudesta, ja näin ollen kyse on edelleen
ehdollisesta velasta.
Vuokrasitoumukset
Tilikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa
2025 alkavan vuokrasopimuksen uusista toimitiloista. 
Oikeudenkäynnit
Konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä,
joissa käsittely on kesken 31.12.2024. Oikeudenkäynnit
koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden
mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille aiheutuisi
oikeudenkäyntien tuloksena merkittäviä menetyksiä.
TILINPÄÄTÖS 2024
227
33 Tilikauden päättymisen
jälkeiset tapahtumat
Osingonjakoehdotus
yhtiökokoukselle
Hallitus päätti 6. helmikuuta 2025 pidetyssä
kokouksessa ehdottaa 23. huhtikuuta 2025 pidettävälle
yhtiökokoukselle vuodelta 2024 jaettavan osingon
määräksi 1,70 euroa osakkeelta (yht. noin 915 miljoonaa
euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin
osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2025
tilinpäätöksen omaan pääomaan kertyneiden
voittovarojen vähennykseksi.
Osakkeiden splittaus
Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa
osakesplittauksen vastikkeettomana osakeantina
osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa.
Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin
täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon
rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia
osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että
kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta A-
osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4)
uutta B-osaketta. Liikkeelle laskettiin kaikkiaan
2 152 191 088 uutta Sammon A-osaketta ja 800 000
uutta B-osaketta. Uusien osakkeiden rekisteröinnin
jälkeen Sammon osakkeiden kokonaislukumäärä on
2 691 238 860 osaketta.
Päätös perustuu yhtiökokoukselta 25.4.2024 saatuun
valtuutukseen. Osakesplittaus ei vaadi toimenpiteitä
osakkeenomistajilta eikä talletustodistusten haltijoilta.
Lisätietoja on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/
osakesplittaus.
TILINPÄÄTÖS 2024
228
34 Sampo-konsernin
riskienhallinta
Sampo-konsernin liiketoiminta- ja
riskistrategia
Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa
vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityis­
talouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten
vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen
jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampo-
konserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden
kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden
suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden
tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansan­
talouksien rakenteiden ja erillisten käytössä olevien
valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat muodostavat myös
maan­tieteellisesti laajan alueen, mikä tuo
vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin
hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin
ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta
hajautetulle liiketoiminnalle. Maantieteellinen hajautus
on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-
Britanniaan ja pienemmässä määrin Baltiaan.
Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen
hajautusta Sampo-konserni ennaltaehkäisee
mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä
liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet.
Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden
toiminta-alueiden painopisteitä on eriytetty, vakuutus-
ja sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä.
Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin
konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai
riskitekijän tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin.
Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta
kuvataan seuraavissa kappaleissa samoin kuin
emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja
likviditeetin lähteenä.
Sammon riskienhallintastrategia on:
• Varmistaa, että tuloslaskelmaan ja taseeseen
vaikuttavat riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan,
seurataan ja raportoidaan kaikissa liiketoiminnoissa ja
konsernitasolla
• Varmistaa kustannustehokas asiakasliiketoiminta, joka
on hinnoiteltu riskien ja asiakkaille lisäarvon kannalta
järkevästi
• Varmistaa toiminnan yleinen tehokkuus ja jatkuvuus
• Varmistaa, että riskipuskurit – pääoman ja
ennakoitavissa olevan kannattavuuden muodossa –
ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja vallitsevaan
markkinaympäristöön liittyviin nykyisiin riskeihin
• Rajata kiinnostus yritysjärjestelyjen osalta
täydentäviin yritysostoihin
vahinkovakuutusliiketoiminnassa nykyisillä
markkinoilla
• Luopua ei-strategisista tai muuten tarpeettomista
tase-eristä ja jakaa vapautunut pääoma ja varat
tarvittaessa emoyhtiölle
• Järjestää toimintansa tavalla, joka turvaa konsernin
mainetta, sillä lisäarvopalveluiden tarjoamisen ja
hyvän pääoman lisäksi asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien luottamus on Sampo-konsernin
merkittävimpiä vahvuuksia.
Sampo-konsernin
riskienhallintajärjestelmä
Riskienhallinnan tarkoitus on arvon luominen ja
suojaaminen. Riskienhallintajärjestelmä on osa
laajempaa sisäisen valvonnan järjestelmää. Se integroi
riskienhallinnan osaksi konsernin hallintoa ja sen
merkittäviä toimenpiteitä ja toimintoja, mukaan lukien
päätöksenteko. Riskienhallintajärjestelmä sisältää
riskienhallintaperiaatteet ja vastaavat politiikat, sekä
organisaatiorakenteet ja menettelyt sekä resurssit
tunnistaa, mitata tai arvioida, hallita, seurata ja
raportoida riskialttiudesta ja kokonaisriskienhallinnasta.
Tätä tukee Sammon hallintojärjestelmä ja riskikulttuuri.
Se perustuu riskienhallinnan periaatteisiin ja vastaaviin
politiikkoihin.
Tehokas riskienhallinta
Tehokas riskienhallinta toteutetaan
riskienhallintaprosessin kautta, joka sisältää politiikkojen,
menettelyjen ja käytäntöjen järjestelmällisen
soveltamisen riskien tunnistamiseen, arvioimiseen,
käsittelemiseen, seuraamiseen, mittaamiseen ja
raportoimiseen:
• Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja
toimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan
jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuden kanssa.
Erityisesti kun uusia palveluita lanseerataan tai
toimintaympäristö muuttuu, ansaintamahdollisuudet
ja riskit, mukaan lukien maineriskit, on analysoitava
perusteellisesti.
• Pääomatarpeen arviointi: Pääomatarvetta mitattujen
riskien kattamiseksi, riskiperusteinen pääoma,
arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti
riskityypeittäin sekä riskien ja liiketoiminta-alueiden
osalta. Lisäksi johto ottaa huomioon riskiperusteisen
pääoman puskureiden koon saadakseen todellisen
pääoman määrän.
• Riskien hinnoittelu: Asiakkaiden liiketoimien järkevä
hinnoittelu ja sijoitusten huolellinen riski-/tuotto-
arviointi on edellytys tavoiteltuun taloudelliseen
tulokseen ja kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.
Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelun ja
sijoituspäätösten lähtökohdat ovat (i) riittävä
odotettu tuotto allokoidulle pääomalle ja (ii)
toimintakustannukset.
TILINPÄÄTÖS 2024
229
• Riskien, pääomapositioiden ja operatiivisten
prosessien hallinta: Vakuutusvastuiden,
sijoitussalkkujen ja operatiivisten prosessien sekä
pääomapositioiden riskit on sopeutettu niin, että riski-
tuottosuhde ja pääoman tuotto säilyvät hyvänä.
• Riskien mittaaminen ja raportointi: Liiketoiminnasta
riippumattomat talous- ja riskienhallintatoiminnot
mittaavat, analysoivat ja raportoivat tuloksia, riskejä,
kannattavuutta ja tarvittavaa pääomaa.
Riskien luokittelu
Sampo-konsernissa riskit jaotellaan kolmeen laajaan
luokkaan; liiketoimintariskeihin, maineriskeihin ja
liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin, Riskien
luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn
mukaisesti.
Riskien luokittelu Sampo-konsernissa
25_3_1_Riskien_luokittelu_Sampo-konsernissa.svg
TILINPÄÄTÖS 2024
230
Liiketoimintaan luontaisesti
kuuluvat riskit
Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni
ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen
tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti, ja
niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan
niiden luontaisen riskitason mukaisesti, ja sijoitusten
tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi
ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti, ja
riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan
säännöllisesti.
Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on
Sampo-konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde.
Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen
limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoiminta-
alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla.
Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit,
ovat epäsuoria seurauksia Sammon normaalista
liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa
Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat
yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei
lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan
tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti
niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten
seuraamusriskien pienentäminen on liiketoiminta-
alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla, ja niihin liittyvää
pääomatarvetta mittaavat riippumattomat
riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit
luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja
seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin
asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät
vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta
Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat
ansaintariskejä.
Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja
maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin
samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi
tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla
yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista
ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi
yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen
ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko
taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen
riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi (”Asset Liability
Management”). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien
lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit
ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALM-
riskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista,
koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä
merkittävästi että pitkäaikaisesti.
Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden
riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin
esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa
vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi
vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.
Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen
sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät
suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen
yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan
vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä
vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.
Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin,
kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat
samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai
rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden
institutionaalisessa ympäristössä
Nousevat riskit
Nouseva riski viittaa juuri kehittyviin tai muuttuviin
riskeihin, joita on vaikea määrittää ja jotka voivat
vaikuttaa merkittävästi Sampo-konserniin. Riskin
tiedostaminen, siihen liittyvän tiedon kerääminen ja
sopimusehtojen tarkastaminen kehityksen valossa ovat
keinoja hallita ja lieventää riskiä.
Vastuullisuus
Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa
vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma koostuu
kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta:
liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, ihmiset ja
yhteisöt sekä ilmasto ja ympäristö. Jokaiseen teemaan
liittyen on tunnistettu aihealueita, jotka ovat olennaisia
Sampo-konsernille ja sen sidosryhmille ja liittyvät yhtiön
liiketoimintaan ja strategiaan.
Vastuullisuusohjelman laadinnassa on huomioitu sekä
sisäisten että ulkoisten sidosryhmien näkemykset,
sisältäen esimerkiksi nykyiset ja tulevat kestävyys­
raportointia koskevat sääntelyvaatimukset (esim. CSRD,
CSDDD), palautteen sijoittajilta ja henkilöstöltä, alan
parhaat käytännöt, raportointi­viitekehykset (esim. GRI,
TCFD) ja eri ESG-luokittajien näkemykset.
Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt
-teema keskittyy aiheisiin, jotka ovat Sampo-konsernin
toiminnan perusta. Näitä ovat erityisesti hyvä
hallintotapa, vastuullinen vakuutustoiminta ja
toimitusketjujen hallinta sekä vastuullinen sijoittaminen.
Hyvä hallintotapa tarkoittaa Sampo-konsernissa
tehokkaita toimintaperiaatteita, johtamiskäytäntöjä ja
koulutusta, jotka varmistavat, että konserni noudattavaa
esimerkiksi korruption ja lahjonnan ehkäisemistä sekä
rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa 
koskevia lakeja, määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä
periaatteita. Se sisältää myös kattavat tietoturvan ja
kyberturvallisuuden hallinnointijärjestelmät ja
tietosuojatoimet sekä tehokkaat ilmoituskanavat (ns.
whistleblowing) ja epäkohtien raportoinnin prosessit.
TILINPÄÄTÖS 2024
231
Vastuullinen vakuutustoiminta on tärkeää pyrittäessä
vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja
lievennettäessä mahdollisia haitallisia vaikutuksia
Sampo-konsernin maineelle. Tämän takia Sampo-
konserni pyrkii ottamaan ESG-näkökohdat huomioon
tuote- ja palvelukehityksessä sekä vakuutusten
myöntämisessä. Integroimalla ESG-näkökohdat
vakuuttamiseen Sampo-konserni pyrkii varmistamaan,
että yhtiön liiketoiminta on linjassa sen
vastuullisuuspolitiikkojen kanssa, ja tarjoaa tuotteita ja
palveluja, jotka ovat linjassa asiakkaiden tarpeiden ja
mieltymysten kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä,
että Sampo-konserni integroi ESG-näkökohdat
vakuuttamiseen (esim. yritysasiakkaiden tulee
noudattaa YK:n Global Compact -periaatteita sekä
kansainvälisiä normeja ja standardeja,
kestävyysnäkökohdat sisällytetään
vakuutusperiaatteisiin ja/tai muihin asiaankuuluviin
politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjuntapalveluja, hoitaa
korvausten käsittelyn kestävällä tavalla, sekä kehittää
tuotteita ja palveluja asiaankuuluvien lakien (esim. EU-
taksonomia) mukaisesti.
Sampo-konserni painottaa vastuullisuustekijöitä
toimiessaan alihankkijoidensa kanssa. Sampo-konserni
ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja palveluja erityisesti
korvausten käsittelyn yhteydessä, joten yhtiöllä on
vaikutusta talouteen, ympäristöön ja ihmisiin.
Toimitusketjut ovat myös tärkeä osa Sampo-konsernin
tuotteiden ja palvelujen vastuullisuutta.
Vastuullisuusnäkökohdat voivat aiheuttaa merkittäviä
maine- ja operatiivisia riskejä, ellei niitä hallita oikein.
Tämän takia Sampo-konserni huomioi ESG-näkökohdat
toimitusketjujen hallinnassa esimerkiksi hyödyntämällä
alihankkijoiden toimintaperiaatteita, asettamlla
sopimuksiin liittyviä lisävaatimuksia tietyille
alihankkijoille (perustuen esim. ESG-riskeihin, toimialaan,
kokoon, maantieteellinen sijaintiin, liiketoiminnalliseen
merkitykseen), asettamalla toimitusketjujen hallintaan
liittyviä tavoitteita sekä toteuttamalla alihankkijoiden
riskiarviointeja (esim. auditoinnit, kyselyt). Sampo-
konserni on myös sitoutunut kannustamaan ja tukemaan
alihankkijoitaan ja kumppaneitaan vastuullisten
liiketoimintamallien käyttöönotossa.
Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi
ovat tärkeitä sijoituksiin liittyvien riskien ja mahdollisten
mainevaikutusten hallinnassa. Siksi Sampo-konserni
ottaa ESG-näkökohdat huomioon arvioidessaan
sijoitusten turvallisuutta, laatua, likviditeettiä ja
kannattavuutta. Mahdolliset sijoituskohteet tutkitaan
huolellisesti ennen kuin sijoituksia tehdään, ja ESG-
näkökohtia tarkastellaan yhdessä muiden yksittäisen
sijoituksen riskituottosuhteeseen mahdollisesti
vaikuttavien tekijöiden kanssa. Omaisuusluokasta
riippuen Sampo-konserni käyttää erilaisia ESG-
strategioita varmistaakseen ESG-tekijöistä aiheutuvien
sijoitusriskien tehokkaan arvioinnin ja hallinnan.
Käytettyihin strategioihin kuuluvat esimerkiksi ESG-
integraatio, sektoripohjainen seulonta, normipohjainen
seulonta ja vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa.
Ihmiset ja yhteisöt -teema sisältää aiheita kuten
ihmisoikeudet ja työkäytännöt; monimuotoisuus,
oikeudenmukaisuus ja osallisuus; terveys, turvallisuus ja
hyvinvointi; osaamisen kehittäminen, asiakkaiden
tarpeet ja mieltymykset sekä myynti- ja
markkinointikäytännöt.
Sampo-konserni haluaa tarjota asiakkailleen parasta
palvelua kaikissa tilanteissa. Ammattitaitoiset ja
motivoituneet työntekijät ovat siten konsernille
keskeinen menestystekijä. Osaamisen menettäminen tai
huono työnantajakuva voivat aiheuttaa suuria riskejä
liiketoiminnalle. Siksi Sampo-konserni pyrkii takaamaan
henkilöstölleen vakaan työympäristön, ei vain siksi, että
se on laissa säädetty, vaan myös siksi, että se luo
perustan kestävälle liiketoiminnan tuloksellisuudelle.
Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä Sampo-
konsernille, joka on sitoutunut tarjoamaan
henkilöstölleen syrjimättömän, avoimen ja miellyttävän
työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan
oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näihin aiheisiin
liittyviä riskejä hallitaan esimerkiksi vahvoilla sisäisillä
politiikoilla, toteuttamalla organisaation
kehittämisohjelmia ja tarjoamalla työntekijöille
koulutusta, mielenkiintoisia uramahdollisuuksia sekä
houkuttelevan kokonaispalkitsemisen.
Lisäksi vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta vaatii
tarkkaavaisuutta epäasialliseen asiakasneuvontaan ja
tuotemyyntiin, epäselviin ehtoihin, hintoihin ja maksuihin
sekä korvauskäsittelyn ja valitusprosessien virheisiin
liittyvissä riskeissä. Tärkeintä myynnissä ja
markkinoinnissa on kohdata asiakkaan tarpeet ja antaa
asiakkaalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen kattavuuteen
liittyvää päätöksentekoa varten. Sampo-konserni
hallitsee näihin aiheisiin liittyviä riskejä esimerkiksi
tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla ja
tarjoamalla työntekijöille koulutusta.
Sampo-konsernissa ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä
ja mahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan
ensisijaisesti tytäryhtiöissä, joissa varsinaista
liiketoimintaa harjoitetaan.
Ilmasto ja ympäristö -teema sisältää aiheita kuten
ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous sekä
luonnon monimuotoisuus.
Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ovat tekijöitä,
joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin
vaikutuksia Sampo-konsernin liiketoimintaan.
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit voidaan jakaa
fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin.
Erityisesti fyysiset riskit vaikuttavat Sampo-konsernin
taloudelliseen asemaan ja vakuutustoiminnan tulokseen.
Äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien
kasvava todennäköisyys on sisällytetty Sampo-
TILINPÄÄTÖS 2024
232
konsernin sisäisiin riskimalleihin. Ilmastonmuutokseen
liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös
jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla. Koska
ilmastonmuutos voi lisätä fyysisten riskien
toistumistiheyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konserni
tekee herkkyysanalyysejä käyttäen skenaarioita, joissa
luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan lisääntyvän.
Sampo-konserni auttaa myös yritys- ja
yksityisasiakkaitaan hallitsemaan ilmastoriskejä.
Äärimmäiset sääilmiöt voivat esimerkiksi tuhota
omaisuutta sekä aiheuttaa satovahinkoja ja toiminnan
keskeytyksiä. Vahinkojen torjunta on olennainen osa
vakuutuspalveluita, sillä se auttaa asiakkaita
vähentämään taloudellisia riskejä ja ilmastonmuutoksen
vaikutuksia.
Sampo-konsernin sijoitukset voivat altistua fyysisille
riskeille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta
riippuen. Sijoitukset ovat erityisen alttiita fyysisille
riskeille äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien
tappioiden muodossa. Siirtymä vähähiiliseen
yhteiskuntaan ja mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja
ilmastoon liittyvä sääntely, tiukemmat
päästövaatimukset ja muuttuvat markkinamieltymykset
saattavat puolestaan aiheuttaa siirtymäriskin konsernin
sijoituksille sekä mahdollisen varojen
uudelleenarvostuksen toimintamallien muuttuessa hiili-
intensiivisillä toimialoilla. Fyysisiä riskejä ja
siirtymäriskejä hallitaan analysoimalla tarkkaan jokainen
sijoitusmahdollisuus ennen sijoituspäätöstä, ja
sijoitusten ilmastoriskejä arvioidaan yhdessä muiden
riski-tuottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden kanssa.
Sampo-konsernin käyttämiä menetelmiä ovat muun
muassa vuosittainen sijoitusten hiilijalanjälkianalyysi ja
ilmastoarvio, toimialakohtainen seulonta ja ESG-
integraatio, maantieteellisen jakauman seuranta,
vuoropuhelu sijoituskohteiden kanssa sekä sijoituksia
koskevat ilmastotavoitteet.
Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen
kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin
sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille
ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa
seuraavien 40 vuoden aikana. Myös vaikutuksia
vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon
mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin
sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin
korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset
vakuutussopimusten hinnoitteluun.
Lisätietoa skenaarioanalyysistä on Kestävyysselvityksen
ilmastonmuutosta käsittelevässä osiossa.
Keskeiset riskienhallinnan
toimenpiteet
Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä
Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat
pääomat:
• Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja
likviditeetin muodossa
• Hyvä teknologinen infrastruktuuri
• Tietopääomaa eli kattava oma
vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset
työkalut, jotta data saadaan muunnettua
informaatioksi
• Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita
työntekijöitä
• Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja
asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia
tarpeita voitaisiin ymmärtää.
Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampo-
konsernissa, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien
hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen
riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa.
Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu
• Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan
niiden riskitason mukaisesti.
• Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden
muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden.
Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta
• Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti.
• Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien
riskipositioiden pienentämiseksi.
Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus
• Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja
vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti.
• Transaktiot toteutetaan tehokkaasti.
Seuraamusriskien tehokas pienentäminen
• Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla
sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä
vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus.
• Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita
liiketoimintaprosesseja.
• Jatkuvuus- ja palautumissuunnitelmia kehitetään
jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta
• Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino
sijoitussalkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden
vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu
pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely
ja luottoluokittajien vaatimukset.
• Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä
osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin.
Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen
ominaisuuksista.
TILINPÄÄTÖS 2024
233
Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on
pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On
myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät
ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus
ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa.
Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa
konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja
likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin
toimenpiteisiin.
Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan
menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen
tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa
osakkeenomistajille.
Vakuutustoiminnan riskit Sampo-
konsernissa
Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta
voidaan todeta, että If ja Topdanmark toimivat
Pohjoismaissa, mutta pääosin eri maantieteellisillä
alueilla ja vakuutuslajeissa, ja näin ollen niiden
vakuutusriskit ovat luonteeltaan erilaisia. Liiketoiminnan
sujuessa normaalisti liiketoiminnasta ei kuitenkaan synny
merkittäviä vakuutusriskikeskittymiä. Hastings toimii
ainoastaan Isossa-Britanniassa, joten sen vakuutusriskit
ovat maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten
liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin
hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.
Sampo-konsernin vakuutuspalvelutulos kasvoi 14
prosenttia 1 394 miljoonaan euroon (1 193). Taulukko
Vakuutustoiminnan tuloksellisuus, 31.12.2024 ja
31.12.2023 osoittaa vakuutusmaksutuottojen,
korvauskulujen, liikekulujen ja vakuutuspalvelutuloksen
kehittymisen viimeisen kahden vuoden aikana.
Vakuutustoiminnan tuloksellisuus
Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Milj. euroa
Vakuutusmaksutuotot
Jälleenvakuutusmaksut
Vakuutuspalvelukulut,
korvauskulut
Vakuutuspalvelukulut,
liikekulut
Jälleenvakuuttajan osuus
korvauskuluista
Vakuutuspalvelutulos
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
2024
2023
Ajoneuvovakuutus
4 520
3 973
-392
-590
-2 989
-2 688
-680
-621
173
424
632
499
Lakisääteinen
tapaturmavakuutus
314
309
-6
-6
-164
-106
-43
-42
5
1
106
155
Vastuuvakuutus
460
446
-71
-68
-213
-222
-68
-65
36
22
143
114
Tapaturmavakuutus
1 162
910
-8
-6
-746
-542
-180
-148
6
4
234
217
Omaisuusvakuutus
2 796
2 532
-406
-307
-2 054
-2 097
-388
-347
297
393
244
173
Meri-, ilmailu- ja
kuljetusvakuutus
136
142
-24
-27
-75
-79
-21
-22
16
13
31
28
Muut
62
105
-2
-2
-46
-76
-16
-22
4
1
3
7
Yhteensä
9 450
8 418
-909
-1 006
-6 287
-5 810
-1 396
-1 266
537
858
1 394
1 193
TILINPÄÄTÖS 2024
234
Merkittävimmät herkkyydet
Välittömän muutoksen vaikutus tuloslaskelmassa vuonna 2024
Milj. e
Shokki
2024
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti)
Diskonttokorko +1 %
-0,60 %
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti)
Diskonttokorko -1 %
0,60%
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut
Diskonttokorko +1 %
330
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut
Diskonttokorko -1 %
-380
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot +1 %
-320
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot -1 %
350
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korkomarginaalit +1 %
-330
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Osakkeet -10 %
-220
Pääasialliset vahinkovakuutuksen riskit, joilla voi olla
vaikutusta tuleviin korvauksiin, ovat yksittäiset
suurvahingot tai luonnonkatastrofit. Sampo-konsernilla
on kattavat jälleenvakuutusohjelmat turvaamaan
vakuutusriskiltä. Luonnonkatastrofien sekä yksittäisten
suurvahinkojen negatiivisia taloudellisia vaikutuksia
hallitaan lisäksi konsernin hyvin hajautetulla
vakuutusportfoliolla. Korvauskuluihin voivat vaikuttaa
myös epävarmuudet vielä maksamattomien korvausten
määrässä johtuen odotettua korkeammasta
korvausinflaatiosta, matalammista diskonttokoroista tai
korkeammasta eläkeiästä, jotka kasvattaisivat sekä
jatkuvien että kertamaksuisten korvausten määrää.
Pitkäkestoisesti korkeamman inflaatiotason voisi
kuitenkin odottaa johtavan korkeampiin nimellisiin
diskonttokorkoihin, jolloin vaikutukset kumoaisivat
ainakin osittain toinen toisensa.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka on
esitetty seuraavassa taulukossa.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto)
Sampo-konserni, 31.12.2024
Ruotsi
Norja
Suomi
Tanska
Baltia
Iso-Britannia
Yhteensä
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
779
8,9
163
1,3
655
11,0
273
2,2
111
4,0
1 030
2,2
3 011
5,9
- Josta liikennevakuutus
679
10,2
91
2,0
633
11,4
238
2,3
98
4,5
—
—
1 739
8,8
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
—
—
97
2,8
773
10,3
1 137
7,3
—
—
—
—
2 008
8,3
Vastuuvakuutus
229
3,8
100
1,5
113
2,7
193
2,5
23
2,0
—
—
658
2,8
Tapaturmavakuutus
253
6,0
338
5,9
190
7,1
269
2,3
3
0,3
—
—
1 053
5,2
Omaisuusvakuutus
349
0,9
334
0,9
160
0,8
325
1,1
34
0,4
44
1,0
1 245
0,9
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
17
0,7
18
0,7
9
1,0
13
0,7
2
0,6
—
—
59
0,8
Muut
—
—
—
—
—
—
34
1,1
—
—
—
—
34
1,1
Yhteensä
1 628
6,0
1 050
2,8
1 900
8,9
2 243
4,6
172
3,0
1 074
2,1
8 067
5,3
TILINPÄÄTÖS 2024
235
Vakuutustoiminnan riskit If-konsernissa
Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-
alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain, If, 31.12.2024 on
esitetty, Ifin vakuutusportfolio on liiketoiminta-alueittain,
maittain ja vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin
kuusi vakuutuslajia edustavat IFRS:ssä käytettyä
jaottelua.
Bruttomaksutulon erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain
If, 31.12.2024, yhteensä 5 860 milj. euroa (5 468)
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely If.svg
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely If 2.svg
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely If 3.svg
TILINPÄÄTÖS 2024
236
Sampo-konsernin ja Ifin raportoimien lukujen välillä on
pieniä eroja yhdistelyssä käytettyjen valuuttakurssien
takia.
Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden
hallinta ja valvonta
Tärkeimmät Ifin vakuutusmaksuriskiin vaikuttavat tekijät
ovat vahinkojen volatiliteetti, vahinkoinflaatio ja
hinnoittelumenetelmät.
Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen
kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman
korkeista korvauskuluista. Esimerkkejä tekijöistä, jotka
voivat johtaa suuriin vahinkokustannuksiin, ovat suuret
tulipalot ja luonnonkatastrofit tai ennakoimaton pienten
ja keskikokoisten vahinkojen määrän tai keskimääräisen
koon kasvu. Toinen esimerkki on vahinkoinflaatio,  joka
on huomioon otettava tekijä hinnoitteluprosessissa, ja
joka puolestaan voi vaikuttaa Ifin kilpailukykyyn, kun
vahinkokustannukset nousevat.
Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat
jälleenvakuutus ja riskin jakaminen, salkun sisällä
hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa sekä
säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja
taloudellisen suunnittelun prosesseihin.
Analyysi miten muutokset yhdistetyssä kulusuhteessa,
vakuutusmaksutuotoissa (jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvien kulujen jälkeinen netto) ja korvauskuluissa
vaikuttavat tulokseen ennen veroja on kuvattu
taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi, If,
31.12.2024 ja 31.12.2023.
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
If, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Tunnusluku
Nykyinen taso 2024
Muutos nykyisessä tasossa
Vaikutus tulokseen ennen veroja,
(Brutto) milj. e
Vaikutus tulokseen ennen veroja
(Netto), milj. e
(Brutto)
(Netto)
2024
2023
2024
2023
Yhdistetty kulusuhde, henkilöasiakkaat
81,9%
82,2%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/-­ 30.1
+/-­ 28.7
+/-­ 29.7
+/-­ 28.4
Yhdistetty kulusuhde, yritysasiakkaat
89,4%
83,6%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/-­ 13.7
+/-­ 13.2
+/-­ 13.6
+/-­ 13.1
Yhdistetty kulusuhde, suurasiakkaat
76,9%
88,7%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/-­ 10.3
+/-­ 9.2
+/-­ 6.6
+/-­ 6.3
Yhdistetty kulusuhde, Baltia
85,6%
86,0%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/-­ 2.4
+/-­ 2.3
+/-­ 2.4
+/-­ 2.2
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)
5 680
5 258
+/- 1 prosenttia
+/-­ 56.8
+/-­ 53.3
+/-­ 52.6
+/-­ 49.9
Korvauskulut (milj. e)
3 873
3 554
+/- 1 prosenttia
+/-­ 38.7
+/-­ 37.6
+/-­ 35.5
+/-­ 33.7
Vakuutustoiminnan riskien yleinen riskinottohalu ja
riskinsietoraja määritellään riskienhallintapolitiikassa,
jota täydennetään alarajoilla riskeille vastuunvalinnan
toiminnoissa. Vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset
periaatteet, rajoitukset ja ohjeet
vastuunvalintatoimenpiteille. Politiikkaa täydennetään
yksityiskohtaisemmilla ohjeilla, jotka ohjaavat
vakuutusten myyntiä eri liiketoiminta-alueilla.
Jälleenvakuutuspolitiikka määrittelee
jälleenvakuutusratkaisujen periaatteet.
Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan
tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja
kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä
jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten
myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään
pääosin Sampo-ryhmän sisäistä mallia, jolla mallinnetaan
pienet vahingot, suurvahingot ja luonnonkatastrofit.
Jälleenvakuutuspolitiikka sisältää rajoituksia sallituille
jälleenvakuuttajille ja niiden luokituksille kullekin
vakuutuslajille. Lisäksi mukana ovat rajoitukset, jotka
liittyvät keskittymäriskiin ja jälleenvakuutusriskille
altistumiseen.
Vuonna 2024 omapidätystasot olivat 100 miljoonan
Ruotsin kruunun (noin 11,0 miljoonan euron) ja 300
miljoonan Ruotsin kruunun (noin 34,0 miljoonan euron)
välillä yksittäistä riskiä kohden sekä 300 miljoonaa
TILINPÄÄTÖS 2024
237
Ruotsin kruunua (noin 34,0 miljoonaa euroa) yksittäistä
vahinkotapahtumaa kohden.
Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta
Ifin pääasialliset vastuuvelkariskit on vahinkoinflaatio ja
noussut eläkeikä.
Vastuuvelka, erityisesti pitkäaikaisissa vakuutuksissa, on
herkkä tulevaisuuden korvausinflaation oletuksille, sillä
ne vaikuttavat tulevien korvausten suuruuteen.
Vahinkovakuutuksesta maksettava eläke pienenee tai
päättyy vanhuuseläkkeen alkaessa. Vanhuuseläkeiän
nosto, esimerkiksi poliittisella päätöksellä, pidentää
eläkkeen kestoa ja kasvattaa eläkevastuiden nykyarvoa.
Samalla tavoin kohonnut elinajanodote kasvattaa
eläkkeen kestoa sekä eläkevastuiden nykyarvoa.
Korvausvastuun arvostukseen sisältyy aina jonkin verran
epävarmuutta, koska se perustuu arvioihin tulevien
korvausmaksujen suuruudesta ja tiheydestä.
Arvostuksen epävarmuus on yleensä suurempi uusissa
tuoteryhmissä, joista ei ole vielä saatavilla täydellisiä
run-off-tilastoja, ja tuotteissa, jotka sisältävät
korvauksia, joiden selvittäminen kestää kauan.
Jälkimmäisiä ominaisuuksia sisältäviä tuotteita ovat
työntekijän lakisääteinen tapaturmavakuutus,
liikennevakuutus, tapaturmavakuutus sekä
vastuuvakuutus.
Korvausvastuun nettovastuun arvoon vaikuttavat
vakuutusriskiin liittyvien riskitekijöiden lisäksi myös
diskonttokorkojen ja valuuttakurssien muutokset. Nämä
markkinariskit on kuvattu korkoriskiä ja valuuttariskiä
koskevissa kohdissa. Vakuutusriski eroaa korkoriskistä,
koska se liittyy tulevien kassavirtojen suuruuteen, kun
taas korkoriski vaikuttaa vain tulevien kassavirtojen
nykyarvoon.
Vastuuvelan duraatio ja siten herkkyys korkotason
muutoksille vaihtelee vakuutuslajeittain. Vuonna 2024
koko vakuutuskannan painotettu keskimääräinen
duraatio oli 6,1 vuotta (6,2).
Vakuutuslajeissa, kuten liikennevakuutus ja työntekijän
tapaturmavakuutus, osa vastuuveloista sisältää
annuiteetteja. Vuonna 2024 liikennevakuutuksen ja
työntekijän tapaturmavakuutuksen osuus vastuuvelasta
oli 51 prosenttia (52).
Taulukoissa Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain, If,
31.12.2024 ja 31.12.2023 Ifin vastuuvelka duraatioineen
esitetään vakuutuslajeittain sekä merkittävien
maantieteellisten alueitten mukaan.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain
If, 31.12.2024
Ruotsi
Norja
Suomi
Tanska
Baltia
Yhteensä
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
800
8,8
163
1,3
655
11,0
102
2,3
111
4,0
1 831
8,3
- Josta liikennevakuutus
699
10,0
91
2,0
633
11,4
97
2,4
98
4,5
1 618
9,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
—
—
97
2,8
773
10,3
319
8,1
—
—
1 190
9,1
Vastuuvakuutus
229
3,8
100
1,5
113
2,7
84
2,8
23
2,0
548
2,9
Tapaturmavakuutus
253
6,0
338
5,9
190
7,1
79
1,9
3
0,3
863
5,8
Omaisuusvakuutus
349
0,9
334
0,9
160
0,8
125
0,3
34
0,4
1 001
0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
17
0,7
18
0,7
9
1,0
12
0,7
2
0,6
58
0,7
Yhteensä
1 648
5,9
1 050
2,8
1 900
8,9
721
4,5
172
3,0
5 491
6,1
Sisältää keskinäiset erät Hastingsin kanssa.
TILINPÄÄTÖS 2024
238
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain ja maittain
If, 31.12.2023
Ruotsi
Norja
Suomi
Tanska
Baltia
Yhteensä
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
868
9,2
226
1,7
669
10,8
103
3,0
107
4,0
1 972
8,2
- Josta liikennevakuutus
774
10,2
159
2,3
647
11,1
89
3,1
93
4,5
1 762
9,2
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
—
—
116
2,9
805
10,4
300
8,2
—
—
1 220
9,1
Vastuuvakuutus
249
4,0
120
1,5
117
3,3
74
2,9
20
2,0
580
3,1
Tapaturmavakuutus
283
6,4
319
6,1
163
7,0
80
1,7
3
0,3
847
5,9
Omaisuusvakuutus
330
1,0
364
0,8
175
0,7
101
0,4
26
0,6
996
0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
17
0,7
16
0,7
9
1,1
26
0,6
3
0,7
70
0,7
Yhteensä
1 747
6,3
1 162
2,7
1 938
8,9
681
4,7
158
3,1
5 686
6,2
Vakuutusvelan herkkyysanalyysi esitetään alla olevassa
taulukossa, kuten myös vakuutussopimuksiin liittyvä
korkoriski. Seuraukset osoittavat välitöntä vaikutusta
vastuuvelan arvoihin eri riskitekijöiden muutosten
seurauksena kunkin vuoden joulukuun 31. päivä.
Herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.
Korvausvastuun muutos nettona aiheuttaa vastaavan
muutoksen tuloksessa ennen veroja. Tulosvaikutus
esitetään joko vakuutuspalvelutuloksessa tai
nettotuloksessa.
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
If, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Vakuutusvelan erä
Riskitekijä
Riskiparametrin muutos
Maa
Vaikutus milj. e
2024 Brutto
Vaikutus milj. e
2024 Netto
Vaikutus milj. e
2023 Brutto
Vaikutus milj. e
2023 Netto
Diskontatut arvioidut tulevat
kassavirrat
Inflaatio kasvaa
Yhden prosenttiyksikön
kasvu
Ruotsi
110,4
106,5
124,5
120,1
Tanska
35,7
33,8
33,6
33,0
Suomi
29,0
27,9
25,5
25,2
Norja
17,3
16,2
21,5
20,2
Eläkemuotoinen
korvausvastuu
Kuolevuus laskee
Odotettu elinikä kasvaa
yhdellä vuodella
Ruotsi
14,7
14,7
15,1
15,1
Tanska
1,1
1,1
1,0
1,0
Suomi
49,1
49,1
49,2
49,2
Norja
0,2
0,2
0,2
0,2
Diskontattu vakuutusvelka
Diskonttokorko laskee
Yhden prosenttiyksikön
lasku
Ruotsi
79,0
75,2
87,0
82,6
Tanska
35,3
33,4
33,5
32,9
Suomi
169,5
168,4
171,6
171,3
Norja
28,6
27,5
31,4
30,1
TILINPÄÄTÖS 2024
239
Herkkyysanalyysin tulokset sekä ennen että jälkeen
jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä
kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen
liitetiedossa 21.
Vastuuvelan laskentaan liittyvät ohjeistukset
hyväksytään Ifin hallituksissa. Ifin pääaktuaarin vastuulla
on vakuutusvastuiden laskentaohjeiden laatiminen ja
esittäminen sekä kokonaisvastuun tason arvioiminen.
Aktuaarien arviot perustuvat korvauskuluhistoriaan sekä
tilinpäätöspäivänä tiedossa oleviin vastuisiin. Huomioon
otettavia tekijöitä ovat muun muassa vahinkokehityksen
trendit, maksamattomien korvausten määrät,
lakimuutokset, oikeuskäytännöt ja yleinen talouskehitys.
Vastuun arvioinnissa käytetään yleensä vakiintuneita
vakuutusmatemaattisia menetelmiä yhdistettynä
ennusteisiin vahinkojen määrästä ja keskimääräisistä
korvauskuluista.
Vakuutustoiminnan riskit Topdanmarkissa
Topdanmarkin vakuutusportfolio on hajautettu
liiketoiminta-alueittain ja vakuutuslajeittain, mikä
ilmenee graafista Bruttomaksutulojen erittely
liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain,
Topdanmark, 31.12.2024.
Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain
Topdanmark, 31.12.2024, yhteensä 1 553 milj. euroa (1 339)
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely Topdanmark.svg
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely Topdanmark 2.svg
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely Topdanmark 3.svg
TILINPÄÄTÖS 2024
240
Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden
hallinta ja valvonta
Pääasiallinen tulokseen vaikuttava vakuutusriski on
katastrofeiksi luokitellut tapahtumat. Topdanmarkin
vakuutusriskiä pienennetään kattavalla
jälleenvakuutusohjelmalla. Ohjelma keskittyy
katastrofiriskeihin, kuten myrskyihin, rankkasateisiin,
tulipaloihin, ja muihin kumuloituviin riskeihin, joissa sama
tapahtuma vaikuttaa useisiin vakuutuksenottajiin. Suurin
omapidätystaso on yksittäistä myrskytapahtumaa
kohden 150 miljoonaa Tanskan kruunua sekä siihen
liittyvä uudelleen voimaan saattaminen jokaista
myrskytapahtumaa kohden. Yksittäisen
tulipalovahinkotapahtuman omapidätystaso on 30
miljoonaa Tanskan kruunua ja enimmäismäärä
1 245 miljardia Tanskan kruunua. Työntekijän
tapaturmavakuutuksessa riskit katetaan
jälleenvakuutuksella yhteen miljardiin Tanskan kruunuun
asti, ja yhtiön omapidätystaso on 50 miljoonaa Tanskan
kruunua.
Melkein kaikkia Topdanmarkin vakuutusriskejä mitataan
osittaisella sisäisellä mallilla Solvenssi II -standardimallin
sijaan. Osittainen sisäinen malli vakavaraisuuslaskentaan
on Tanskan valvontaviranomaisen hyväksymä.
Jälleenvakuutusohjelman tehokkuutta arvioidaan
osittaisen sisäisen mallin kautta.
Terroritekojen aiheuttamat vahingot on tietyin
rajoituksin katettu jälleenvakuutuksilla. Ydinvoiman,
biologisten, kemikaalisten ja radiologisten (NBCR)
terroritekojen aiheuttamat vahingot ovat julkisen
organisaation vastuulla. Tämä perustuu uuteen NBCR-
terrorismiriskejä koskevaan lakiin. Järjestelmän mukaan
Tanskan valtio kattaa ensin NBCR-hyökkäyksestä
aiheutuvat kulut, mutta kulut katetaan jälkeenpäin
vakuutuksenottajilta.
Vakuutusmaksuriskejä vähennetään liiketoimintojen eri
tasoilla seuraavasti:
• Datan kerääminen riskeistä ja vahinkotapahtumista
• Kerätyn ja käsitellyn datan käyttö
kannattavuusraportoinnissa, riskianalyyseissa sekä
osittaisessa sisäisessä mallissa
• Riskien jatkuva seuranta sekä neljännesvuosittaiset
ennusteet riskien kehityksestä
• Hinnoittelu työkalulla, joka sisältää tilastollisen mallin
ja asiakasluokituksen
• Jälleenvakuutusturva, joka vähentää erityisesti
katastrofitapahtumiin liittyvää riskiä
• Jatkuva riskitilanteen ja jälleenvakuutuksen
kattavuuden seuranta Topdanmarkin riskikomiteassa.
Ylläpitääkseen tuote- ja asiakaskohtaista kannattavuutta
Topdanmark seuraa muutoksia asiakasportfoliossaan.
Vastuuvelka lasketaan uudelleen kuukausittain ja
kannattavuusraportit päivitetään samassa yhteydessä.
Tämän raportoinnin pohjalta arvioidaan korvaustrendejä
huolellisesti ja tarvittaessa tarkistetaan hinnoittelua.
Yksityisasiakassegmentin asiakkaat riskiluokitellaan ja
asiakkaat jaetaan odotetun kannattavuuden mukaisiin
ryhmiin. Asiakasluokittelulla on kaksi tarkoitusta.
Ensiksikin se auttaa yksittäisen asiakkaan
vakuutusturvan hinnan ja riskin välisen tasapainon
ylläpitämisessä. Toisekseen se edesauttaa sitä, että 
hinnoittelu on reilua yksittäisten asiakkaiden välillä.
Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat maksavat
riskiinsä nähden oikean tasoista vakuutusmaksua, ja
estää tilanne, jossa liikaa maksavat subventoivat liian
vähän maksavia.
Keskeisten pk-yritysten, joilla on yksilöllisesti hinnoitellut
vakuutussopimukset, toteutunutta kannattavuutta
seurataan asiakasarviointijärjestelmillä. Tämä
mahdollistaa täsmällisten tietojen saannin asiakastasolla
muun muassa tuotoista, korvauskuluista ja yhdistetystä
kulusuhteesta.
Edellä kuvattujen analyysien lisäksi Topdanmark
kehittää jatkuvasti vakuutusten hoitojärjestelmiään
saadakseen entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tämä
puolestaan mahdollistaa yhtiölle jatkuvan
hinnoittelukehityksen sekä antaa entistä parempaa
tietoa siitä, miten erityyppiset korvaukset muodostuvat.
Vahinkovakuutuksen riskiskenaariot on esitetty
taulukossa Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi,
Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023.
TILINPÄÄTÖS 2024
241
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Tunnusluku
Nykyinen taso 2024
(Brutto)
Nykyinen taso 2024
(Netto)
Muutos nykyisessä
tasossa
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto)
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto)
2024
2023
2024
2023
Yhdistetty kulusuhde,
henkilöasiakkaat
85,6%
85,4%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/- 8,2
+/- 7,6
+/- 8,1
+/- 7,5
Yhdistetty kulusuhde,
yritysasiakkaat
85,0%
83,2%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/- 7,4
+/- 7,0
+/- 6,6
+/- 6,4
Vakuutusmaksutuotot
(jälleenvakuutusmak-
suihin liittyvien
kulujen jälkeinen
netto, milj. e)
—
1 468
+/- 1 prosenttia
—
—
+/- 14,7
+/- 13,8
Korvauskulut (milj. e)
1 017
971
+/- 1 prosenttia
+/- 10,2
+/- 9,5
+/- 9,7
+/- 9,1
Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta
Vakuutuslajit on jaettu lyhythäntäisiin ja pitkähäntäisiin
lajeihin sen perusteella, miten kauan
vahinkoilmoituksesta kestää vahingon lopulliseen
korvaamiseen. Tärkeimpiä lyhythäntäisiä vakuutuslajeja
Topdanmarkissa ovat erityyppiset kiinteistö- ja
irtaimistovakuutukset, muu moottoriajoneuvon
vakuutus ja Oona A/S:n kautta rekisteröidyt
sairausvakuutukset. Lyhythäntäisten vakuutuslajien
korvaukset maksetaan pääosin ensimmäisen vuoden
kuluessa. Pitkähäntäiset vakuutuslajit liittyvät henkilö- ja
vastuuvahinkoihin, ja tällaisia vakuutuksia ovat muun
muassa työntekijän tapaturmavakuutus, muu
tapaturmavakuutus, moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
ja yritysasiakkaiden vastuuvakuutus.
Vahinkovakuutuksen korvausvastuun rakenne on
esitetty seuraavassa taulukossa.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain
Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Moottoriajoneuvon vakuutus
170
2,1
159
2,1
- josta moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
141
2,3
133
2,3
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
818
7,1
813
7,2
Vastuuvakuutus
110
2,3
105
2,3
Tapaturmavakuutus
190
2,5
179
2,5
Omaisuusvakuutus
199
1,5
209
1,4
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
1
1,2
1
1,0
Muu
35
1,1
37
1,0
Yhteensä
1 523
4,7
1 503
4,8
TILINPÄÄTÖS 2024
242
Pitkähäntäisten vakuutuslajien riskiprofiileja on yleensä
vaikeampi arvioida kuin lyhythäntäisten vakuutuslajien.
Pitkähäntäisten vakuutuslajien korvaukset on maksettu
loppuun usein vasta 3–5 vuoden kuluttua vahinko-
ilmoituksesta ja harvinaisissa tapauksissa vasta 10–15
vuoden kuluttua.
Topdanmark laskee vastuuvelkariskin osittaisella
sisäisellä mallillaan. Työntekijän tapaturmavakuutuksen
vastuuvelkariski on selvästi suurin, minkä jälkeen tulevat
muut pitkähäntäisten vakuutuslajien korvausvastuut.
Pitkän korvausajan kuluessa korvausten taso voi
muuttua merkittävästi lainsäädännön, oikeuskäytäntöjen
ja korvauskäytänteiden muuttuessa. Korvauskäytännöt
voivat muuttua myös, jos Tanskan lakisääteisen
tapaturmavakuutuksen korvauskäytännöistä päättävä
elin muuttaa käytäntöjä sen suhteen, mitä ja kuinka
paljon vakavissa henkilövahingoissa korvataan tai
paljonko vakavissa henkilövahingoissa korvataan
ansiotulojen menetyksistä. Tanskan lakisääteisessä
tapaturmavakuutuksessa sovelletuilla käytänteillä on
myös jonkin verran vaikutusta muun
tapaturmavakuutuksen ja muiden henkilövahinkojen
korvaustasoihin, joita noudatetaan moottoriajoneuvon
vastuuvakuutuksen ja yritysasiakkaiden
vastuuvakuutuksen osalta. Korkeimman oikeuden
päätökset saattavat myös vaikuttaa aiempien
vahinkovuosien vastuuvelkaan erityisesti työntekijän
tapaturmavakuutuksen osalta.
Vastuuvelkariski on lähinnä luontaista epävarmuutta,
joka liittyy laskentaan ja korvausinflaatioon.
Vastuuvelkariski toteutuu, jos korvausten vuotuinen
kasvu ylittää yleisen hintojen kasvun tai jos
oikeudellinen käytäntö tai lainsäädäntö muuttuu.
Varausten riittävyyttä testataan keskeisten
vakuutuslajien osalta laskemalla vastuuvelka
vaihtoehtoisia malleja käyttäen ja vertaamalla velan
tasoa ulkoisista lähteistä saataviin tilastotietoihin,
ensisijaisesti Tanskan lakisääteisen tapaturma-
vakuutuksen korvauskäytännöistä päättävältä elimeltä
ja Tanskan liikenneviranomaiselta saataviin
tilastotietoihin.
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet esitetään
seuraavassa taulukossa.
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
Topdanmark, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Vakuutusvelan erä
Riskitekijä
Riskiparametrin muutos
Maa
Vaikutus milj. e
2024 brutto
Vaikutus milj. e
2024 netto
Vaikutus milj. e
2023 brutto
Vaikutus milj. e
2023 netto
Diskontatut arvioidut tulevat
kassavirrat
Inflaatio kasvaa
Yhden prosenttiyksikön
kasvu
Tanska
49,9
49,9
50,7
50,7
Eläkemuotoinen
korvausvastuu
Kuolevuus laskee
Odotettu elinikä kasvaa
yhdellä vuodella
Tanska
0,9
0,9
0,9
0,9
Diskontattu vakuutusvelka
Diskonttokorko laskee
Yhden prosenttiyksikön lasku
Tanska
59,1
58,7
62,4
61,7
Vakuutustoiminnan riskit Hastings-
konsernissa
Hastings tarjoaa moottoriajoneuvo- ja kotivakuutuksia ja
on säänneltyjen kulutusluottojen tarjoaja
henkilökohtaisten lainojen osalta. Moottoriajoneuvo- ja
kotivakuutukset Ison-Britannian markkinoilla tarjotaan
Gibraltarilla sijaitsevan Advantage-vakuutusyhtiön
kautta.
Solvenssi II -vakuutuslajit ovat:
▪ Moottoriajoneuvon vastuuvakuutus
▪ Muu moottoriajoneuvon vakuutus
▪ Palo- ja muu omaisuusvahinkovakuutus.
TILINPÄÄTÖS 2024
243
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto) vakuutuslajeittain
Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
1 014
2,2
755
2,2
Omaisuusvakuutus
44
1,0
40
1,8
Yhteensä
1 058
2,1
794
2,2
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Tunnusluku
Taso, 2024
(Brutto)
Taso, 2024
(Netto)
Muutos
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Brutto),
Milj. e
Vaikutus tulokseen ennen veroja (Netto),
Milj. e
2024
2023
2024
2023
Operatiivinen kulusuhde
—%
89%
+/- 1 prosenttiyksikköä
+/- 16,7
+/- 12,5
Vakuutusmaksutuotot
(jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien
kulujen jälkeinen netto)
2 234
1814
+/- 1 prosenttia
+/- 22,3
+/- 17,2
+/- 18,2
+/- 11,3
Korvauskulut
1 417
1230
+/- 1 prosenttia
+/- 14,2
+/- 11,4
+/- 12,3
+/- 7,1
Hinnoitteluriski
Advantagen määrittämän riskinottohalukkuuden
mukaan hinnoittelulla tulee saavuttaa vahinkosuhde,
joka on vahinkosuhdetavoitteelle asetettujen rajojen
sisällä. Johdon hyväksymänä markkinatilannetta
vastaamaan hintoja päivitettiin säännöllisesti, jotta
yhtiön kilpailukyky säilyy ja pystytään tarjoamaan
kohdistettuja etuja vakuutuksenottajille.
Hinnanmuutoksia tarkasteltiin ja korjattiin säännöllisesti,
jotta hinnoittelussa säilyisi ketteryys ja
korvauskustannusinflaatio sekä yleinen inflaatio
otettaisiin asianmukaisesti huomioon. Vankka tekninen
tuotteiden hinnoittelu sekä moottoriajoneuvo- että
kotivakuutustuotteiden vahvat hallintakontrollit ovat
Advantagen pääasiallinen tapa hallita vakuutusriskejä
tehottoman hinnoittelun riskin vähentämiseksi.
Muutokset teknisiin hintoihin rakennetaan nykyisten ja
tulevien ennustettujen frekvenssi- ja vakavuusmallien,
uusien yrityshankintojen ja olemassa olevien
tapausmallien analyysin perusteella, jotta varmistetaan
asianmukainen riskihajautus ja tasapaino. Kilpailija­
seuranta vaikuttaa myös hinnoittelun ja tuote­
segmentoinnin kehittämiseen.
Viikoittaisen seurannan pohjalta hyväksytään muutokset
hinnoittelusuunnitelmaan ja käydään läpi asiakastuotot.
Rating-analyysikomitea (Rating Analysis Committee)
hyväksyy segmentti- ja vakuutuslajikohtaiset
hinnanmuutokset. Päämääränä on taata, että
vakuutusliiketoiminta on voitollinen.
Tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin, jotta
voidaan varmistua siitä, että vakuutus- ja hinnoittelu­
ohjeita sovelletaan oikein.
TILINPÄÄTÖS 2024
244
Vastuuvelkariski
Advantage ei ota merkittävää vastuuvelkariskiä ja pitää
sisäistä riskimarginaalia 75 prosentin luottamusvälillä
verrattuna sisäiseen parhaaseen estimaattiin. Koska
vastuuvelan laskentaan sisältyy asiantuntija-arvioita,
konsernin pääaktuaari laskee parhaan estimaatin ja
Hastings-konsernin vanhempi aktuaari varmentaa
käytetyn datan sekä parhaan estimaatin laskennassa
käytettyjen tekniikoiden ja oletusten soveltuvuuden.
Riippumaton kolmas osapuoli laskee lisäksi oman
parhaan estimaattinsa. Advantagella on kuukausittaisia,
neljännesvuosittaisia ja puolivuosittaisia kontrolleja,
jotka takaavat vastuuvelan riittävyyden. Hastingsin
tilivuoden 2024 bruttomaksutulot olivat
2 161 miljoonaa euroa.
Bruttomaksutulojen erittely liiketoiminta-alueittain, maittain ja vakuutuslajeittain
Hastings, 31.12.2024, yhteensä 2 161 milj. euroa (1 706)
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely Hastings.svg
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely Hastings 2.svg
25_17_2_Bruttomaksutulojen erittely Hastings 3.svg
Advantage säilytti kurinalaisen lähestymisen
hinnoitteluun huolimatta markkinakilpailusta.
Vakuutusten määrä kasvaa vuosittain. Kurinalaisesti
mutta ketterästi toteutetut muutokset vakuuttamisessa
ja hinnoittelussa johtivat moneen harkittuun
hinnanmuutokseen vuonna 2024.
Korvauskulujen inflaatiolla oli vuonna 2024 edelleen
suuri vaikutus riskiprofiiliin. Tehokas hinnoittelu,
korvauskäsittely ja vahinkotiheys on johtanut tuottoihin
ja korkeampaan omaan pääomaan, jolloin
vakavaraisuussuhde oli Advantagen tavoitevyöhykkeen
sisällä tai yläpuolella koko tilikauden ajan.
TILINPÄÄTÖS 2024
245
Vakuutusvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Vakuutusvelan erä
Riskitekijä
Riskiparametrin muutos
Vaikutus Brutto
Milj. e
2024
Vaikutus Netto
Milj. e
2024
Vaikutus Brutto
Milj. e
2023
Vaikutus Netto
Milj. e
2023
Diskontatut arvioidut tulevat kassavirrat
Inflaatio kasvaa
Yhden prosenttiyksikön kasvu
66,1
12,6
63,0
10,1
Toistuvaismaksut (Periodic Payment Orders)
Kuolevuus
laskee
Odotettu elinikä kasvaa yhdellä vuodella
3,4
0,1
3,1
0,1
Diskontattu vakuutusvelka, netto
Diskonttokorko
laskee
Yhden prosenttiyksikön lasku
58,8
17,3
37,4
10,2
Markkinariskit Sampo-konsernissa
Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet
ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa
vakuutusyhtiöissä. Ifin, Topdanmarkin ja Hastingsin
vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus ovat erilaiset, ja
tämän seurauksena sijoitussalkkujen rakenteet ja riskit
sekä tase eroavat yhtiöissä toisistaan vastaavasti. Tässä
kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät sisällä
Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden osakkeisiin.
Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2024
oli 16 727 miljoonaa euroa (17 160), kuten on esitetty
seuraavassa taulukossa, Sijoitusallokaatio, Sampo-
konserni 31.12.2024 ja 31.12.2023. 
TILINPÄÄTÖS 2024
246
Sijoitusallokaatio
Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Omaisuuslaji
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Korkosijoitukset yhteensä
14 780
88%
3,7
14 903
87%
3,4
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat
1 262
8%
0,1
2 026
12%
0,1
Valtioiden joukkovelkakirjalainat
1 597
10%
4,1
1 299
8%
3,4
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat
11 922
71%
3,9
11 579
67%
3,9
Katetut jvk-lainat
4 175
25%
4,9
4 022
23%
4,8
Investment grade -jvk-bondit ja -lainat
6 518
39%
3,4
6 013
35%
3,6
High-yield -jvk-bondit ja -lainat
1 228
7%
3,3
1 544
9%
3,1
Listatut osakkeet yhteensä
1 520
9%
-
1 474
9%
-
Pohjoismaat
693
4%
-
735
4%
-
Länsi-Eurooppa
447
3%
-
416
2%
-
Pohjois-Amerikka
204
1%
-
155
1%
-
Aasia
176
1%
-
147
1%
-
Muut
0
0%
-
20
0%
-
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä
465
3%
-
800
5%
-
Kiinteistöt
0
0%
-
1
0%
-
Pääomarahastosijoitukset
464
3%
-
765
4%
-
Muut vaihtoehtoiset
0
0%
-
34
0%
-
Johdannaiset
-38
0%
-
-17
0%
-
Omaisuuslajit yhteensä
16 727
100 %
-
17 160
100%
-
Liitteessä 12 esitetyt rahoitusvarat eroavat sijoitusallokaatio taulukosta, sillä jälkimmäinen ei sisällä Hastings:in lainoja asiakkailta ja niihin liittyvää odotettavissa olevaa luottotappiovarausta. Lisäksi
sijoitusallokaatio sisältää käteiset varat, kertyneet korot ja johdannaiset, joilla on negatiivinen markkina-arvo. Taulukko sisältää myös kauppahintasaatavat ja -velat. 
TILINPÄÄTÖS 2024
247
Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty
siten, että riskit eivät merkittävässä määrin kohdennu
samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta
pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat
pääsääntöisesti sijoittaneet ylimääräiset varansa
rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä. Sijoitusten
hajautuksen näkökulmasta Topdanmarkin vaikutus on
positiivinen, koska tanskalaisilla sijoituksilla on
merkittävä paino sen sijoitussalkuissa ja etenkin
tanskalaisten kiinteistövakuudellisten
joukkovelkakirjalainojen merkitys on keskeinen. Sampo-
konsernin muiden vakuutusyhtiöiden sijoitussalkuissa
tanskalaisten sijoitusten merkitys on vähäinen. Myös
Hastingsin sijoitusportfoliolla on hajautuksen
näkökulmasta positiivinen vaikutus. Hastingsin
sijoituksista merkittävä osa on Englannin punnan
määräisiä ja kohdistuu Isoon-Britanniaan, jossa Sampo-
konsernilla ei muuten ole merkittäviä positioita. Lisäksi
Hastingsin sijoitusportfolio koostuu lähes pelkästään
investment grade -luottoluokituksen saaneista
korkosijoituksista.
Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät
homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten
nimien osalta ja sen jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti
koko taseen näkökulmasta.
Sijoitukset toimialasektoreittain,
maantieteellisten alueiden mukaan ja
omaisuuslajeittain
Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin
yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla
joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin
kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin
sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa
osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on
pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin Hastings tuo
jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin osa
yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista toimii kansainvälisillä
markkinoilla huolimatta siitä, että ne sijaitsevat
Pohjoismaissa, ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei
ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista.
Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja
luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa.
Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan
maksimiluottoriskistä.
TILINPÄÄTÖS 2024
248
Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain
Sampo-konserni, 31.12.2024
Milj. e
AAA
AA+
-
AA-
A+
-
A-
BBB+
-
BBB-
BB+
-
C
D
Luokitte-
lematon
Korko-
sijoitukset
yhteensä
Listatut
osakkeet
Muut
Vasta-
puoliriski
Yhteensä
Muutos
tilanteesta 
31.12.2023
Perusteollisuus
–
–
36
171
28
–
31
266
32
–
–
297
-49
Pääomahyödykkeet
–
15
100
228
26
–
31
399
518
–
–
917
-84
Kulutustavarat
–
57
272
323
22
–
122
796
173
1
–
969
-12
Energia
–
21
44
–
–
–
44
108
13
–
–
122
2
Rahoitus
34
962
2 122
800
27
–
81
4 026
–
404
3
4 432
-1 049
Valtiot
487
209
–
–
–
–
15
711
–
–
–
711
240
Valtioiden takaamat
jvk-lainat
55
25
–
–
–
–
–
80
–
–
–
80
6
Terveydenhuolto
–
–
17
141
23
–
47
228
2
–
–
230
32
Vakuutus
17
20
44
230
8
–
4
324
–
–
–
324
-210
Media
–
–
–
5
5
–
47
57
–
–
–
57
42
Pakkaus
–
–
–
6
12
–
9
27
–
–
–
27
2
Julkinen sektori, muut
478
18
–
–
–
–
–
496
–
–
–
496
-27
Kiinteistöala
–
35
149
137
27
3
154
506
–
–
–
507
-133
Palvelut
–
–
42
193
135
–
59
428
–
–
–
428
68
Ylikansalliset julkiset
laitokset
310
–
–
–
–
–
–
310
–
–
–
310
107
Teknologia ja
elektroniikka
–
12
28
68
–
–
86
193
–
1
–
194
38
Telekommunikaatio
–
–
35
263
–
–
–
298
43
–
–
341
51
Liikenne
–
49
85
48
5
–
62
249
–
–
–
249
29
Yhdyskuntapalvelut
–
–
130
238
60
–
94
522
–
–
–
522
114
Muut
–
–
31
20
–
–
42
93
4
25
–
122
32
Vakuudelliset jvk-lainat
3 764
–
109
–
–
–
302
4 175
–
–
–
4 175
137
Sijoitusrahastot
157
79
120
18
24
–
81
480
735
13
–
1 228
-22
Vastapuoliyhteisö
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
9
9
7
Yhteensä
5 302
1 502
3 363
2 887
402
3
1 311
14 771
1 520
445
12
16 748
-677
Muutos tilanteesta 
31.12.2023
-111
-235
-118
206
10
3
18
-228
43
-436
-57
-677
Sijoitusten kokonaismäärä eroaa taulukosta Sijoitusallokaatio johdannaisista johtuen.
TILINPÄÄTÖS 2024
249
Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-
konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoista voidaan
nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja
kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen
sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin.
Korkosijoitukset rahoitussektorille
Sampo-konserni, 31.12.2024
Milj. e
Katetut jvk-
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
senior-lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä
%
Tanska
2 214
7
332
168
2 721
32,3 %
Ruotsi
1 506
40
474
175
2 195
26,0 %
Norja
303
–
361
311
974
11,6 %
Suomi
39
310
269
161
778
9,2 %
Ranska
–
153
233
15
401
4,8 %
Yhdysvallat
–
–
331
–
331
3,9 %
Iso-Britannia
–
134
144
–
278
3,3 %
Kanada
64
–
131
–
195
2,3 %
Alankomaat
–
–
159
32
192
2,3 %
Australia
45
–
37
–
82
1,0 %
Sveitsi
5
–
70
–
75
0,9 %
Islanti
–
–
61
–
61
0,7 %
Saksa
–
–
50
–
50
0,6 %
Espanja
–
–
37
–
37
0,4 %
Belgia
–
–
33
–
33
0,4 %
Itävalta
–
–
21
–
21
0,2 %
Bermuda
–
–
3
8
11
0,1 %
Yhteensä
4 175
644
2 745
871
8 435
100,0 %
TILINPÄÄTÖS 2024
250
Korkosijoitukset rahoitussektorille
Sampo-konserni, 31.12.2023
Milj. e
Katetut jvk-
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset senior-
lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä
%
Ruotsi
1 776
191
566
169
2 702
32,1 %
Tanska
1 863
79
315
162
2 419
28,7 %
Suomi
52
750
275
125
1 202
14,3 %
Norja
338
–
384
319
1 041
12,4 %
Ranska
–
249
133
5
388
4,6 %
Yhdysvallat
–
2
179
–
181
2,2 %
Alankomaat
–
–
92
21
113
1,3 %
Islanti
–
–
60
2
62
0,7 %
Sveitsi
–
–
52
–
52
0,6 %
Kanada
–
–
51
–
51
0,6 %
Irlanti
–
–
47
–
47
0,6 %
Iso-Britannia
–
–
41
–
41
0,5 %
Australia
–
–
36
–
36
0,4 %
Itävalta
–
–
20
–
20
0,2 %
Saksa
–
–
18
–
18
0,2 %
Espanja
–
–
15
–
15
0,2 %
Belgia
–
–
15
–
15
0,2 %
Uusi-Seelanti
–
–
11
–
11
0,1 %
Bermuda
–
–
–
7
7
0,1 %
Yhteensä
4 028
1 271
2 310
811
8 420
100,0 %
Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät
valtionlainoja, valtioiden takaamia
joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle
sektorille (sisältäen ylikansalliset julkiset laitokset), mikä
voidaan nähdä taulukoista
Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni
31.12.2024 ja 31.12.2023. Julkisen sektorin osuus on ollut
kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja
sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin.
TILINPÄÄTÖS 2024
251
Korkosijoitukset julkiselle sektorille
Sampo-konserni, 31.12.2024
Milj. e
Valtiot
Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi
415
–
96
511
Norja
72
–
397
470
Ylikansalliset julkiset laitokset
–
–
313
313
Yhdysvallat
122
–
–
122
Iso-Britannia
87
–
–
87
Saksa
–
56
–
56
Suomi
14
25
–
39
Yhteensä
711
80
806
1 597
Sampo-konserni,  31.12.2023
Milj. e
Valtiot
Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi
421
–
131
552
Norja
–
–
391
391
Ylikansalliset julkiset laitokset
–
6
191
197
Yhdysvallat
46
–
–
46
Saksa
–
46
–
46
Suomi
–
25
–
25
Tanska
7
–
–
7
Yhteensä
473
77
713
1 264
Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden
2024 lopussa 1 520 miljoonaa euroa (1 474).
Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat
painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten
osakkeiden osuus oli 46 prosenttia kaikista osakkeista.
Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma
esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen
jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023
-graafeissa
Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma
Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023
25_17_2_Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2024.svg
Osakerahastot ja ETF:t on pilkottu maantieteellisiin luokkiin rahastojen alla olevien sijoitusten mukaan sekä raportointivuoden että
vertailuvuoden osalta.
25_17_2_Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma 2023.svg
TILINPÄÄTÖS 2024
252
Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja
omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja
31.12.2023 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät
yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin
konsernitasolla.
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain
Sampo-konserni, 31.12.2024
Liikkeeseenlaskija
Yhteensä
milj. e
%:a sijoitus-
omaisuu-
desta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset
korko-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Muut
jvk-lainat
Osake-
sijoitukset
Vakuudella
kattamaton
osuus
johdannaisista
Nordea Bank
1 174
7%
204
788
181
–
1
Nykredit Association
897
5%
–
815
82
–
–
Swedbank
658
4%
–
546
112
–
–
Svenska Handelsbanken
582
3%
40
451
91
–
–
Realcredit Danmark
558
3%
–
558
–
–
–
Ruotsi
511
3%
–
–
511
–
–
Norja
472
3%
–
–
472
–
–
NOBA
433
3%
–
–
9
424
–
Jyske Bank
299
2%
–
226
73
–
–
Danske Bank
223
1%
34
15
174
–
1
10 suurinta keskittymää yhteensä
5 808
35%
278
3 399
1 704
424
2
Muut
10 919
65%
Sijoitusomaisuus yhteensä
16 727
100%
TILINPÄÄTÖS 2024
253
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain
Sampo-konserni, 31.12.2023
Liikkeeseenlaskija
Yhteensä
milj. e
%:a sijoitus-
omaisuu-
desta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset
korko-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korko-
sijoitukset:
Muut
jvk-lainat
Osake-
sijoitukset
Vakuudella
kattamaton
osuus
johdannaisista
Nordea Bank
959
6%
284
489
183
–
2
Svenska Handelsbanken
814
5%
108
622
83
–
–
Swedbank
713
4%
–
589
124
–
–
Nykredit Realkredit A/S
598
3%
–
598
–
–
–
Realcredit Danmark
592
3%
–
592
–
–
–
Ruotsi
552
3%
–
–
552
–
–
NOBA
471
3%
–
–
46
425
–
Skandinaviska Enskilda Banken
439
3%
252
22
164
–
2
Danske Bank
429
2%
251
24
152
–
1
Norja
391
2%
–
–
391
–
–
10 suurinta keskittymää yhteensä
5 958
35%
896
2 936
1 696
425
5
Muut
11 202
65%
Sijoitus-omaisuus yhteensä
17 160
100%
Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat
korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa
high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta,
Sampo-konserni, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.
Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin
osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa
listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2024 ja
31.12.2023 -taulukoissa.
TILINPÄÄTÖS 2024
254
Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta
Sampo-konserni, 31.12.2024
Kymmenen suurinta high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitus
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
osakesijoituksista
Vattenfall AB
BB+
60
0,4%
NOBA *
424
21,8 %
Pohjolan Voima Oy
NR
32
0,2%
Nexi S.p.A. **
156
8,0 %
Campus Byen A/S
NR
29
0,2%
Volvo
148
7,6 %
Swedavia AB
NR
29
0,2%
ABB
88
4,5 %
Visma AS
NR
28
0,2%
Nederman Holding
66
3,4 %
Hexagon AB
NR
24
0,2%
Veidekke
61
3,1 %
Sanoma Oyj
NR
22
0,2%
Autoliv Inc
57
2,9 %
Altera Shuttle
NR
21
0,1%
Telia Company
43
2,2 %
Granite Debtco 9 Ltd
NR
20
0,1%
Husqvarna
40
2,1 %
Ica Gruppen AB
NR
20
0,1%
Beijer AB
32
1,7 %
10 suurinta keskittymää yhteensä
286
1,9%
10 suurinta keskittymää yhteensä
1 116
57,4 %
Muut korkosijoitukset
14 494
98,1%
Muut osakesijoitukset
828
42,6 %
Korkosijoitukset yhteensä
14 780
100,0%
Osakesijoitukset yhteensä
1 944
100,0 %
* Vaikka NOBA ei ole listattu yhtiö, se on merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.
** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners .
Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta
Sampo-konserni, 31.12.2023
Kymmenen suurinta high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitus
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
osakesijoituksista
Saab
NR
56
0,4%
NOBA*
425
19,3%
NOBA
NR
46
0,3%
Saxo Bank*
302
13,7%
ALM Equity
NR
38
0,3%
Volvo
180
8,2%
Ellevio Holding 1 AB
NR
35
0,2%
Nexi S.p.A.**
149
6,8%
Visma Group Holding
NR
35
0,2%
ABB
86
3,9%
Altera Infrastructure Holdings LLC
NR
30
0,2%
Autoliv Inc
64
2,9%
Swedavia
NR
30
0,2%
Husqvarna
59
2,7%
Campus Byen A/S
NR
29
0,2%
Nederman Holding
56
2,6%
Resource Group TRG
NR
27
0,2%
Veidekke
46
2,1%
Huhtamaki
BB+
25
0,2%
Volvo Cars
38
1,7%
10 suurinta keskittymää yhteensä
351
2,4%
10 suurinta keskittymää yhteensä
1 405
63,8%
Muut korkosijoitukset
14 031
97,6%
Muut osakesijoitukset
797
36,2%
Korkosijoitukset yhteensä
14 382
100,0%
Osakesijoitukset yhteensä
2 202
100,0%
* Vaikka NOBA ja Saxo Bank eivät ole listattuja yhtiötä, ne ovat merkittäviä sijoituksia Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.
** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners .
TILINPÄÄTÖS 2024
255
Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen
saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska
suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on
luottoluokitus, ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla
yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.
Keskittymät koko taseen tasolla
Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti
riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta,
kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös
taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä
aiheutuu siitä, että Ifissä vakuutusvelkojen duraatio on
pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Topdanmarkissa
ja Hastingsissa taseen korkoriski on vähäistä, ja siten
Topdanmark tai Hastings eivät olennaisesti lisää
korkoriskiä konsernin tasolla.
Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun
vakuutusvelkojen taloudellinen arvo pienenee enemmän
kuin niitä suojaavien sijoitusten arvo.
Markkinariskit If konsernissa
Ifin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli 10 704
miljoonaa euroa (11 156). Pääosa korkosijoituksista
kohdentui rahoitussektorin liikkeeseenlaskemiin
yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä
pankkitilisaldoihin, jotka ovat yhteensä 29,6 prosenttia
salkusta. Jos katetut joukkovelkakirjalainat lasketaan
mukaan, rahoitussektoriin kohdistuvat sijoitukset olivat
49,4 prosenttia. Loppuosa korkosalkusta koostuu
muiden toimialojen altistuksista, joista toiseksi suurin
keskittymä on kiinteistöalalla ollen 4,7 prosenttia.
Markkinariskin yleinen riskinottohalu ja riskinsietoraja on
määritelty Riskienhallintapolitiikassa, jota täydennetään
sijoitustoimien riskien alarajoilla sijoituspolitiikassa ja
valuuttariskipolitiikassa. Sijoituspolitiikka on
pääasiallinen dokumentti markkinariskin hallintaan. Se
asettaa ohjaavat periaatteet, esimerksiksi varovaisen
sijoittamisen periaate, tietyt riskirajoitukset ja
päätöksenteon rakenteen sijoitusten hallintaan. Ifillä on
erillinen Vastuullisen sijoittamisen politiikka, joka ulottuu
vastuullisen sijoittamisen prosesseihin ja lisää
yhtenäisyyttä yleisesti Sampo-konsernissa.
Sijoituskontrollikomitea seuraa ja valvoo aktiivisesti sekä
sijoitusten kehitystä että markkinariskejä.
Ifin sijoitusten hallintastrategia on konservatiivinen.
Osakkeiden osuus on pieni ja korkosijoitusten duraatio
lyhyt.
Taseen markkinariskit
Tasehallinnan riskit
Ifin altistuma ALM-riskeille koostuu pääasiassa
muutoksista korko-, inflaatio- ja valuuttaliikkeissä. ALM-
riski huomioidaan riskinottohalukkuuden kautta, ja sen
hallinta ja hallinnointi perustuvat Ifin
sijoituspolitiikkoihin. Jotta ALM-riskit pidetään yleisen
riskinottohalukkuuden rajoissa, vakuutusvelat voidaan
yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja
käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia.
Korkoriski
Ifin korkoriskille altistuminen vakuutussopimuksista ja
jälleenvakuutussopimuksista syntyy tapahtuneiden
vahinkojen nettovastuuvelasta, jossa tulevat
korvausmaksut diskontataan nykyarvoon, ja siksi
diskonttokorkojen muutokset vaikuttavat niihin.
Korkojen duraatiota ja herkkyyttä korvausvastuun
korkomuutoksille analysoidaan vakuutusriskiosiossa.
Lisätietoja löytyy Vastuuvelkaan liittyvien riskien
herkkyydet, If, 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukosta
kappaleessa Vakuutusriskit.
Ifin rahoitusinstrumenttien korkoriskille altistuminen
johtuu pääasiassa korkosijoituksista.
Korkojen aleneminen vaikuttaa negatiivisesti Ifiin, koska
velkojen duraatio on Ifissä pitempi kuin varojen
duraatio. Korkoherkkyys ilmaistuna korkosijoitusten
keskimääräisenä duraationa oli 31.12.2024 2,5 vuotta
(2,4). Vastaava vakuutusvelkojen duraatio oli 6,1 vuotta
(6,2).
Vakuutusvastuisiin liittyvä korkoriski huomioidaan
sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitusomaisuuden
koostumuksessa. Korkoriskiä hallitaan asettamalla
herkkyysrajoja niille instrumenteille, jotka ovat herkkiä
korkomuutoksille.
Valuuttariski
If myöntää vakuutuksia pääosin skandinaavisissa
valuutoissa ja euroissa. If altistuu pääosin
transaktiovaluuttariskille muissa valuutoissa tehdyn
vakuutustoiminnan vuoksi. Lisäksi sijoituspäätökset
aiheuttavat valuutta-altistumia. Valuuttariski on
vähentynyt vuoden 2023 loppuun verrattuna.
Valuuttariskiä pienennetään yhteensovittamalla
valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten
valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia.
Vakuutustoiminnan valuutta-altistuma suojataan
säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan. Sijoitusten
valuutta-altistumaa seurataan viikoittain, ja se suojataan,
kun altistuma on noussut tietylle tasolle. Taso on
määritetty perustuen kustannustehokkuuteen ja
suojaustransaktion minimikokoon. Valuuttariskin
aktiivista hallintaa voidaan tehdä asetettujen limiittien
rajoissa. Transaktioriskipositiot Ruotsin kruunua vastaan
esitetään Transaktioriskipositio, If, 31.12.2024 ja
31.12.2023 -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty avoimet
nettotransaktioriskipositiot valuutoittain sekä niiden
arvon muutos olettaen perusvaluutan 10 prosentin
yleinen heikentyminen.
TILINPÄÄTÖS 2024
256
Transaktioriskipositio
If, 31.12.2024
Kotivaluutta SEK (EUR milj.)
EUR
USD
JPY
GBP
SEK
NOK
DKK
Muut
Yhteensä,
netto
Vakuutustoiminta
-3 225
-156
0
-93
13
-2 332
-1 163
-32
-6 989
Sijoitukset
3 261
480
0
68
97
1 930
53
1
5 889
Johdannaiset
-117
-323
12
20
-109
354
976
7
820
Transaktioriskipositio, netto
-82
1
12
-5
1
-49
-134
-25
-280
Herkkyys: SEK -10 %
-8
0
1
0
0
-5
-13
-2
-28
Transaktioriskipositio
If, 31.12.2023
Kotivaluutta SEK (EUR milj.)
EUR
USD
JPY
GBP
SEK
NOK
DKK
Muut
Yhteensä,
netto
Vakuutustoiminta
-3 255
-180
0
-49
37
-2 233
-1 114
-29
-6 823
Sijoitukset
3 091
319
0
24
113
1 869
187
0
5 604
Johdannaiset
117
-123
5
22
-168
350
916
22
1 141
Transaktioriskipositio, netto
-47
15
5
-4
-18
-13
-11
-7
-79
Herkkyys: SEK -10 %
-5
2
0
0
-2
-1
-1
-1
-8
Ifin transaktioriskipositio Ruotsin kruunuissa kuvaa yhtiön sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden/sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin Ruotsin kruunu.
Transaktioriskin lisäksi If altistuu translaatioriskille, joka
konsernin tasolla aiheutuu ulkomaan toiminnoista, jotka
ovat muussa valuutassa kuin Ruotsin kruunussa. 
Likviditeettiriski
Ifissä likviditeettiriskiä ei pidetä olennaisena, koska
vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja suurten
korvausmaksujen ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan
ennen niiden maksupäivää. Riskiä hallitaan
Sijoituspolitiikassa asetettujen periaatteiden mukaisesti.
Yleisesti Ifin likviditeettipositio on vahva sekä
saatavuuden että maturiteetin kannalta.
Likviditeettiriskiä vähennetään sijoittamalla helposti
likvidoitaviin varoihin. Rahoitusvarojen käytettävissä
olevaa likviditeettiä eli sitä osaa varoista, joka voidaan
muuttaa rahaksi tiettynä ajankohtana, analysoidaan ja
siitä raportoidaan jatkuvasti Riskikomitealle.
Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen
perustuvan maturiteetin mukaan, If, 31.12.2024 ja
31.12.2023 -taulukoissa. Ifissä korkosijoitusten
keskimääräinen maturiteetti oli 3,4 vuotta (3,2).
Taulukossa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin,
joiden maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä
muihin sopimuksiin. Muiden sopimusten
kassavirtaprofiilin esittämisen sijasta niille esitetään
ainoastaan kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukossa on esitetty
nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat
jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen
näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.
TILINPÄÄTÖS 2024
257
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
If, 31.12.2024
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
perustuvaa
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2025
2026
2027
2028
2029
2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat
10 848
1 353
9 495
1 434
1 850
2 524
1 577
1 129
1 945
3
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
10 838
1 353
9 484
1 423
1 850
2 524
1 577
1 129
1 945
3
Valuuttajohdannaiset
11
—
11
11
—
—
—
—
—
—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
659
—
659
424
131
52
23
11
18
1
Rahoitusvelat
-482
-1
-481
-323
-134
-27
—
—
—
—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
-462
-1
-461
-305
-134
-27
—
—
—
—
Valuuttajohdannaiset
-19
—
-19
-18
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
-125
—
-125
-27
-24
-20
-17
-16
-44
—
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-6 445
—
-6 445
-2 606
-789
-475
-339
-265
-1 209
-762
Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
If, 31.12.2023
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
perustuvaa
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
11 296
1 485
9 812
1 605
1 835
2 142
2 561
1 400
1 487
—
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
11 275
1 485
9 791
1 585
1 835
2 142
2 561
1 400
1 487
—
Koronvaihtosopimukset
2
—
2
2
—
—
—
—
—
—
Valuuttajohdannaiset
19
—
19
19
—
—
—
—
—
—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
527
—
527
328
108
44
19
11
18
1
Rahoitusvelat
-550
—
-550
-402
-31
-137
—
—
—
—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
-492
—
-492
-344
-31
-137
—
—
—
—
Valuuttajohdannaiset
-58
—
-58
-58
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
-148
—
-148
-27
-26
-23
-20
-14
-47
—
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-6 443
—
-6 443
-2 483
-794
-471
-339
-262
-1 301
-795
TILINPÄÄTÖS 2024
258
Markkinariskit Topdanmarkissa
Yleisesti ottaen pitkän aikavälin arvonmuodostuksen on
perustuttava pääasiassa vakuutusriskien ottoon.
Täydentääkseen vakuutustoiminnastaan syntyvää
voittoa Topdanmark on valmis ottamaan tietyn määrän
markkinariskiä, etenkin kun sen likviditeettiasema on
vahva ja vakuutustoiminnan tuotot ovat korkeat ja
vakaat. Parantaakseen keskimääräistä sijoitustuottoaan
Topdanmark on korkosijoitusten lisäksi sijoittanut muun
muassa osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Markkinariskit rajoitetaan tasolle, jolla negatiivinen
tulosvaikutus on rajoitettu erittäin epäsuotuisiin
markkinaolosuhteisiin. Sijoitussalkkua on hallinnoitava
siten, että markkinariskit eivät vaaranna
vakuutusliiketoimintaa edes epäsuotuisissa
markkinaolosuhteissa.
Yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi sijoituspolitiikassa
asetetaan yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteet, strategiat,
organisaatio ja sijoituksia koskevat raportointikäytännöt.
Sijoitusstrategia määritetään tarkemmin
markkinariskilimiiteille ja tietyntyyppisille positioille sekä
alasalkuille asetetuilla vaatimuksilla. Hallitus päättää
sijoitusstrategian, joka tarkistetaan vähintään kerran
vuodessa. Asianmukaisia riskienpienentämistekniikoita
käytetään osana sijoitustoimintaa.
Sijoituksia valittaessa lähtökohtana on se, että
sijoitusten ominaisuudet ja niiden kassavirtojen ajoitus
vastaavat vakuutusvelkojen ominaisuuksia ja
kassavirtoja. Sijoituspolitiikan tarkoitus on myös
varmistaa, että yhtiön organisaatio, järjestelmät ja
prosessit pystyvät tehokkaasti tunnistamaan,
mittaamaan, valvomaan, hallitsemaan ja raportoimaan
niitä sijoitusriskejä, joille yhtiö on altistunut.
Kun markkinariskejä mitataan ja hallitaan, kaikki riskit
otetaan huomioon riippumatta siitä, johtuvatko ne
aktiivisesta sijoitusvarojen hoidosta tai markkinariskinä
pidettävistä eläkevastuista.
Sijoitusallokaatio
Osakesalkut, pois lukien osakkuusyhtiöt, ovat hyvin
hajautettuja eikä yksittäisiin nimiin ole merkittäviä
keskittymiä.
Sijoitusomaisuus koostuu pääosin valtion obligaatioista
ja tanskalaisista kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainoista. Näiden sijoitusten
korkoherkkyys on pääosin samansuuruinen kuin
vahinkovakuutusvelkojen korkoherkkyys. Täten valtion
obligaatioiden ja kiinteistövakuudellisten
joukkovelkakirjalainojen tuottoa on arvioitava suhteessa
vahinkovakuutusvelan tuottovaateeseen ja
arvonmuutokseen.
Luottoriskilliset joukkovelkakirjalainat ovat pääosin
eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden
velkainstrumentteja, niihin sijoitetaan ETF:n kautta, ja
niiden osuus on pieni koko salkusta.
Indeksiin sidottujen joukkovelkakirjalainojen salkku
koostuu pääosin tanskalaisista kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainoista, joiden korkotuotto ja pääoma
on sidottu indeksiin.
Taseen markkinariski
Korkoriski
Korkoriski lasketaan saamisille, veloille ja johdannaisille,
joiden kirjanpitoarvoihin korkotaso vaikuttaa.
Topdanmarkissa korkoherkkiä vakuutusvelkoja ovat
vakuutusten korvausvastuut.
Korkokäyrän muutokset vaikuttavat sijoitusten ja
johdannaisten markkina-arvoihin, mikä näkyy
realisoitumattomina voittoina tai tappioina.
Arvioidessaan vakuutusvelkojensa arvoa ja herkkyyttä
Topdanmark on käyttänyt Solvenssi II -diskonttokorko­
käyrää, joka perustuu markkinakorkokäyrään.
Yleisesti ottaen korkoriskiä rajoitetaan ja hallitaan
sijoittamalla korollisiin omaisuuseriin niin, että taseen
nettomääräinen korkoriskialtistuma saadaan alennettua
halutulle tasolle. Näin ollen tanskalaisilla
kiinteistövakuudellisilla ja Tanskan valtion
joukkovelkakirjalainoilla on keskeinen asema
sijoitussalkuissa. Lisäksi taseen korkoherkkyyden
pienentämiseksi on käytetty koronvaihtosopimuksia
suojaustarkoituksessa.
Osakeriski
Tanskalaisten osakkeiden osalta osakesalkku on koottu
OMXCCAP-indeksiin perustuen ETF Xact OMXC25:n
kautta. Muut osakesijoitukset ovat ulkomaisten
sijoitusten osakesalkussa, jossa sijoitukset pyrkivät
seuraamaan MSCI World DC -indeksiä sopivilla
maantieteellisillä ETFillä USAssa, Euroopassa ja
Japanissa. Näin ollen Topdanmarkin osakesalkku on
kokonaisuudessaan hyvin hajautettu sekä
maantieteellisten että yhtiökohtaisten riskien suhteen.
Kiinteistöriski
Kiinteistöriski on rajoittunut omassa käytössä olevaan
kiinteistöön Ballerupissa. Kiinteistö arvostetaan Tanskan
kirjanpitosäännösten mukaisesti.
Spread riski
Suurin osa Topdanmarkin korkosijoituksista koostuu
AAA-luokitelluista tanskalaisista kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainoista. Riskin katsotaan olevan hyvin
vähäinen, koska liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuus
on hyvä ja sijoitusten luottoriskimarginaalit ovat linjassa
Topdanmarkin tavoittelemien riski-tuottotasojen kanssa.
Salkku on hyvin hajautettu sekä maantieteellisesti että
liikkeeseenlaskijatyypeittäin. Näin ollen keskittymäriskille
altistuminen on vähäistä.
TILINPÄÄTÖS 2024
259
Sijoituspolitiikka edellyttää, että salkku on hyvin
hajautettu liikkeeseenlaskijoiden määrän osalta ja että
salkku ei sisällä liian suuria yksittäisen liikkeeseenlaskijan
keskittymiä. Spread-riski aiheutuu pääosin
kiinteistövakuudellisista joukkovelkakirjalainoista. Koska
niiden osuus salkussa on korkea, ne ovat myös
merkittävin markkinariskin lähde SCR:llä mitattuna
Valuuttariski
Käytännössä ainoa valuuttariskin lähde on
sijoitusomaisuus, koska vakuutusvelat ovat Tanskan
kruunuissa. Valuuttariskiä vähennetään johdannaisilla, ja
valuuttakohtaiset nettomääräiset riskipositiot ovat
vähäisiä euroa lukuun ottamatta.
Valuuttariskiä arvioidaan SCR-perusteisesti. Se on
laskettu useimmille valuutoille olettamalla 25 prosentin
muutos valuuttakurssissa. Poikkeuksena on
riskipositioltaan merkittävin valuutta euro, jonka
muutoksena käytetään 0,39 prosenttia, koska Tanskan
kruunu on sidottu euroon.
Inflaatioriski
Inflaatio-odotus sisältyy implisiittisesti malleihin, joita
Topdanmark käyttää vakuutusvelkojen arvon
laskennassa. Vakuutusvelat lasketaan palkkojen
odotetun tulevan indeksoinnin perusteella.
Odotettavissa oleva korkeampi inflaatiovauhti
sisällytetään yleisesti vakuutusvelkoihin viiveellä, kun
taas tulokseen vaikuttaa vakuutusmaksujen korkeampi
indeksointi tulevaisuudessa. Työntekijän
tapaturmavakuutuksen inflaatioriskin vähentämiseksi
Topdanmark käyttää indeksisidonnaisia
joukkovelkakirjalainoja ja johdannaisia suojatessaan
merkittävän osan kyseessä olevien vakuutuslajien
inflaatioherkistä kassavirroista. Pääomitustekijöiden
inflaatioherkkyyttä ei ole suojattu.
Likviditeettiriski
Topdanmarkilla on vahva likviditeettiasema. Ensinnäkin
asiakkaiden maksuihin liittyvä likviditeettiriski on hyvin
vähäinen, koska vakuutusmaksut maksetaan
vakuutuskauden alussa. Toiseksi harjoitetun
vakuutustoiminnan osista syntyvä kokonaisuus on
luonteeltaan sellainen, että likviditeettikriisin
toteutuminen on hyvin epätodennäköistä.
Vakuutusvelat ovat luonteeltaan vakaita ja
sijoitussalkuissa rahamarkkinasijoituksia täydentää suuri
määrä likvidejä listattuja Tanskan valtion ja
kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjoja.
Vakuutusvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen
perustuvan maturiteetin mukaan, Topdanmark,
31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukoissa.
TILINPÄÄTÖS 2024
260
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Topdanmark, 31.12.2024
Milj. e
Kirjanpitoarvo yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo
sopimukseen perustuva
eräpäivä
Kassavirrat
2025
2026
2027
2028
2029
2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat
2 278
—
2 278
668
485
347
314
211
374
142
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
2 276
—
2 276
668
485
347
314
211
373
142
Koronvaihtosopimukset
2
—
2
0
0
0
0
0
1
0
Valuuttajohdannaiset
0
—
0
0
—
—
—
—
—
—
Sattuneen
vahinkotapahtuman vara
73
—
73
52
9
5
3
2
4
0
Rahoitusvelat
-348
-175
-172
-9
-103
-60
-2
-2
-18
-2
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-323
-175
-148
-7
-101
-57
—
—
—
—
Koronvaihtosopimukset
-25
—
-25
-2
-2
-2
-2
-2
-18
-2
Valuuttajohdannaiset
0
—
0
0
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu
vakuutukseen liittyvä
maksettava
-1 596
—
-1 596
-606
-261
-175
-124
-90
-306
-169
Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.
TILINPÄÄTÖS 2024
261
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Topdanmark, 31.12.2023
Milj. e
Kirjanpitoarvo yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo
sopimukseen perustuva
eräpäivä
Kassavirrat
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
1 861
—
1 861
420
424
321
170
166
505
113
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
1 859
—
1 859
420
424
321
170
166
504
113
Koronvaihtosopimukset
1
—
1
0
0
0
0
0
1
0
Valuuttajohdannaiset
0
—
0
0
—
—
—
—
—
—
Sattuneen
vahinkotapahtuman vara
79
—
79
58
9
4
3
2
4
0
Rahoitusvelat
-299
-128
-172
-10
-9
-102
-59
-1
-21
-1
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-275
-128
-148
-9
-7
-101
-57
—
—
—
Koronvaihtosopimukset
-24
—
-24
-1
-2
-1
-1
-1
-21
-1
Valuuttajohdannaiset
0
—
0
0
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu
vakuutukseen liittyvä
maksettava
-1 582
—
-1 582
-603
-249
-183
-118
-87
-303
-184
Markkinariskit Hastings-konsernissa
Hastingsin sijoitusportfoliolle on asetettu tuottotavoite
hallituksen määrittelemän konservatiivisen
riskinottohalukkuuden rajoissa. Johdon pyrkimyksenä
on toimia harkiten riskinottohalukkuuden asettamissa
rajoissa. Riskinottohalukkuus sisältää alhaisen rajan
varojen ja velkojen arvoihin vaikuttavien
markkinahintojen heilahtelusta aiheutuville tappioille
sekä velkojen profiiliin sopimattomille varoille. Tästä
johtuen sijoitusstrategia sisältää vain vähän altistumaa
osakesijoituksille.
Hastingsin sijoitussalkun kokonaisarvo 31.12.2024 oli
2 263 miljoonaa euroa (1 680). Sijoituksista  kohdentui
korkean luottoluokituksen yrityslainoihin 60 prosenttia,
rahamarkkinasijoituksiin ja kassavaroihin 15 prosenttia,
valtion obligaatioihin 18 prosenttia ja huonomman
luottoluokituksen yrityslainoihin ja vaihtoehtoisiin
sijoituksiin 6 prosenttia.
Sijoitusallokaatio
Velkainstrumenteista koostuva pääasiallinen
sijoitusportfolio ja sitä tukeva hajautettu kollektiivisten
sijoitusten portfolio ovat Advantagen omistuksessa.
Advantagen hallitus työskentelee salkunhoitajien ja
sijoituskonsulttien kanssa maksimoidakseen tuotot ja
minimoidakseen riskit sekä turvatakseen pääoman.
Portfolion rakenteelle, sijoitusluokille ja yksittäisille
limiiteille asetetut kriteerit ovat yhdenmukaisia alhaisen
riskinottohalukkuuden kanssa. Sijoituksille asetettujen
kriteerien toteutumista valvotaan vuosineljänneksittäin
niin sisäisesti kuin käyttäen ulkoisia konsultteja.
Valvonnan tulokset raportoidaan sijoituskomitealle sekä
riski- ja compliance-komitealle vuosineljänneksittäin.
Advantagella ei ollut suoria sijoituksia johdannaisiin
tilikauden aikana. Advantagella on kuitenkin omistuksia
sellaisissa rahastoissa, joissa käytetään johdannaisia niin
suojaus- kuin tuottotarkoituksessa.
Korkoriski
Hastings hallinnoi taseen korkoriskiä pääasiassa saman
duraation omaavilla varoilla ja veloilla, jolloin korot ovat
yhtenäiset niin pitkälle kuin mahdollista, ja täten
korkoriski alentuu. Sijoituskomitea valvoo kvartaaleittain
taseen korkoriskin hallintaa. Valvonta varmistaa myös,
että tiukasti asetettuja duraatioiden
yhteensopimattomuusrajoja noudatetaan.
TILINPÄÄTÖS 2024
262
Likviditeettiriski
Hastingsin hallinnoimat sijoitukset ovat lyhytkestoisia ja
likvidejä, alhaisen riskinottohalukkuutensa mukaisesti.
Käteinen ja rahoitusvarat ovat pankkitalletuksissa tai
lyhytaikaisissa rahamarkkinatuotteissa. Näiden kestoaika
on yleensä alle 60 päivää, jolloin herkkyys
korkomuutoksille on pienempi kuin pidempikestoisissa
sijoituksissa.
Sijoituskomitea valvoo likviditeettiprofiilia ja sijoitusten
kassavirtaa kvartaaleittain, jotta Advantagen vastuiden
täyttyminen varmistetaan myös vastaisuudessa.
Advantagen sijoitusjohtajat huolehtivat sijoitussalkun
likviditeettiriskin hallinnasta varmistamalla, että
arvopapereita voidaan myydä tehokkaasti, jos tarvitaan
käteisvaroja. Sijoitusjohtajat pyrkivät ostamaan
arvopapereita, joissa on suuri liikkeeseenlaskukoko,
liikkeeseenlaskusta on alle 5 vuotta ja joiden kanssa
käydään kauppaa säännöllisesti. Likviditeettipisteytys
perustuu aikaan liikkeeseenlaskusta, liikkeeseenlaskun
kokoon, kaupankäynnin volyymiin ja havaittuihin osto-
ja myyntikurssin erotuksiin.
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Hastings, 31.12.2024
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2025
2026
2027
2028
2029
2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat
2 263
438
1 825
438
497
373
391
103
13
11
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
2 263
438
1 825
437
497
373
391
103
13
11
Valuuttajohdannaiset
0
—
0
0
—
—
—
—
—
—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
1 537
1 537
—
409
264
225
64
99
169
307
Rahoitusvelat
-355
—
-355
-22
-85
-305
—
—
—
—
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-354
—
-354
-21
-85
-305
—
—
—
—
Koronvaihtosopimukset
-1
—
-1
-1
—
—
—
—
—
—
Valuuttajohdannaiset
-0
—
-0
-0
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
-5
—
-5
-3
-1
-0
-0
-0
—
—
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-2 683
-2 683
—
-908
-493
-390
-154
-151
-227
-358
TILINPÄÄTÖS 2024
263
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Hastings, 31.12.2023
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
1 869
704
1 165
143
341
349
179
154
—
—
Rahoitusvarat
(muut kuin johdannaiset)
1 869
704
1 165
143
341
349
179
154
—
—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
1 333
1 333
—
349
236
183
61
96
169
240
Rahoitusvelat
-187
—
-187
-73
-71
-43
—
—
—
—
Rahoitusvelat
(muut kuin johdannaiset)
-185
—
-185
-71
-71
-43
—
—
—
—
Koronvaihtosopimukset
-2
—
-2
-2
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
-10
—
-10
-6
-3
-1
-0
-0
-0
—
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-2 125
-2 125
—
-670
-404
-302
-127
-137
-211
-275
TILINPÄÄTÖS 2024
264
Vastapuoliriskit If-konsernissa
Ifin pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat
jälleenvakuutussaamiset ja sijoitukset.
Vastapuoliriski, joka syntyy saamisista
vakuutusasiakkailta ja muista liiketoimista aiheutuneista
saamisista, on yleisesti ottaen hyvin vähäinen, koska
vakuutuksen maksamatta jättäminen johtaa yleensä
vakuutusturvan päättymiseen.
Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski
Erittely jälleenvakuutus- ja poolisaamisista on esitetty
alla olevassa taulukossa. Taulukossa ei ole mukana 220
miljoonan euron (206) jälleenvakuutussaamisia, jotka
liittyvät lähinnä captive-jälleenvakuutukseen ja
lakisääteisiin pooleihin.
Jälleenvakuutus- ja poolisaamiset
If, 31.12.2024 ja 31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Luokitus
Yhteensä, milj. e
%
Yhteensä, milj. e
%
AAA
—
—%
—
—%
AA+ - A-
633
100%
450
100%
BBB+ - BBB-
—
—%
—
—%
BB+ - C
—
—%
—
—%
D
—
—%
—
—%
Luokittelematon
—
—%
—
—%
Yhteensä
633
100%
450
100%
Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu
vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut
vastapuoliriskille.
Ifin jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset
jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten
minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle
yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden. Ifin oma
luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa
vastapuolien hyväksynnässä.
Sijoituksiin liittyvä vastapuoliriski
Ennen sijoittamista mahdolliset sijoitukset analysoidaan
perusteellisesti. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuutta ja
tulevaisuudennäkymiä arvioidaan yhdessä mahdollisten
vakuuksien sekä sijoituksen rakenteellisten
yksityiskohtien kanssa. Sisäiset riski-indikaattorit ovat
tärkeitä tekijöitä arvioinnissa, vaikka huomioidaan myös
makrotaloudellinen ympäristö, markkinatrendit sekä
analyytikoiden ulkoiset mielipiteet ja luokituslaitosten
luottoluokitukset. Lisäksi salkun kehitystä ja
vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti.
TILINPÄÄTÖS 2024
265
Vastapuoliriskit Topdanmarkissa
Topdanmark altistuu vastapuoliriskille sekä vakuutus-
että sijoitustoiminnassaan. Korko- ja osakesijoituksiin
liittyvä luottotappioriski katetaan
vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa spread-riski- ja
osakeriskimoduuleissa, joten niitä ei käsitellä tässä
yhteydessä.
Vastapuoliriskin pääasialliset lähteet ovat yksittäisiin
pankkeihin tehdyt talletukset, pankkien kanssa tehdyt
johdannaissopimukset ja saamiset
jälleenvakuutusyhtiöiltä lisättynä tulevilla mahdollisilla
saamisilla. Nämä saamiset arvioidaan perustuen
katastrofiskenaarioon, jossa tapahtuman
todennäköisyys on kerran 200 vuodessa. Topdanmarkin
vastapuoliriski lasketaan käyttäen SCR:n
standardikaavaa.
Jälleenvakuutus
Vakuutustoiminnassa jälleenvakuutusyhtiöiden
maksukyky on keskeisin vastapuoliriskitekijä.
Topdanmark minimoi tämän riskin ostamalla
jälleenvakuutusturvan ensisijaisesti jälleenvakuutus­
yhtiöiltä, joilla on vähintään luottoluokitus A-, ja
hajauttamalla jälleenvakuutusturvaa useiden
jälleenvakuuttajien kesken.
Jälleenvakuutusvastapuolten osalta hallitus hyväksyy
turvaohjeet siitä, kuinka suuri osa jälleenvakuutus­
tarpeesta voidaan allokoida kullekin jälleenvakuuttajalle.
Tämä osuus määräytyy jälleenvakuuttajan luokituksen
sekä Topdanmarkin jälleenvakuuttajasta tekemän oman
arvion perusteella. Suurimmat riskikeskittymät saattavat
toteutua vakavan katastrofitapahtuman seurauksena.
Katastrofin syitä voivat olla muun muassa myrskyt ja
kaatosateet.
Sijoitukset
Topdanmarkille voi aiheutua tappioita, mikäli sen
vastapuolet eivät kykene suoriutumaan joukko­
velkakirja-, laina- tai rahoitus- ja johdannaissopimuksia
koskevista velvoitteistaan. Topdanmarkin
korkosijoitukset koostuvat pääosin tanskalaisten
liikkeeseenlaskijoiden kiinteistövakuudellisista
joukkovelkakirjalainoista.
Rahoitus- ja johdannaissopimusten vastapuoliriskejä
rajoitetaan valitsemalla vastapuolet huolella. Vakuus
vaaditaan, kun rahoitussopimusten arvo ylittää ennalta
määrätyt rajat. Rajojen suuruus riippuu vastapuolen
luottoluokituksesta ja sopimuksen ehdoista.
TILINPÄÄTÖS 2024
266
Vastapuoliriskit Hastings-konsernissa
Hastingsilla on vastapuoliriskiä johtuen jälleenvakuutus­
saamisista, rahoitusvaroista ja käteisistä varoista.
Hastings-konsernissa on useita valvontakeinoja, jotka
vähentävät vastapuoliriskiä, kuten jälleenvakuutusten
vuosittaiset tarkastukset, luottoluokitustoleranssit
alhaisen riskinottohalukkuuden mukaisesti ja
matalariskinen, hajautettu sijoitussalkku.
Jälleenvakuutusvastapuoliriski
Jälleenvakuutus on yksi avaintekijä riskejä
pienennettäessä. Advantage hallinnoi jälleenvakuutus­
ohjelmaa, joka koostuu sekä pääomittamattomasta
Excess of Loss- että Quota Share -suojista. Vuonna
2024 Advantagen ajoneuvo­vakuutusten omapidätys­
taso oli nettona kaksi miljoonaa Englannin puntaa per
vahinko, ja kotivakuutusten omapidätystaso oli
17,5 miljoonaa Englannin puntaa (noin 21,1 miljoonaa
euroa) per vahinkotapahtuma. Vuonna 2024
Advantagen hallitus säilytti liikenteen Quota Share -
osallistumisen 30 prosentissa. Advantagen
jälleenvakuutusstrategia tarkistetaan edelleen linjaan
riskinottohalukkuuden kanssa. 
Jälleenvakuutussaamiset
Hastings, 31.12.2024 ja 31.12.2023
2024
2023
Luokitus
Yhteensä, milj. e
%
Yhteensä, milj. e
%
AAA
—
—%
—
—%
AA
1 232
65%
1 031
63%
A
664
35%
608
37%
BBB
—
—%
2
0%
Alle BBB
—
—%
—
—%
Luokittelematon
—
—%
—
—%
Yhteensä
1 896
100%
1 640
100%
Advantage on asettanut minimivaatimukset
jälleenvakuuttajien luottokelpoisuudelle ja
keskittymäriskille vähentääkseen jälleenvakuutukseen
liittyvää luontaista vastapuoli- ja luottoriskiä. Näitä
toleransseja seurataan ja pienennetään jatkuvasti siten,
että hallitukselle informoidaan neljännesvuosittain tai
tarvittaessa tapauskohtaisesti.
Riskejä vähentääkseen, silloin kun se on mahdollista,
Advantage pyrkii:
• Ottamaan jälleenvakuutuksen emoyhtiöiltä
pienempien paikallisten sivuliikkeiden sijaan
• Käyttämään vakuuksia tai erityisehdoilla rajaamaan
vastuita ja/tai käyttämällä emoyhtiön takauksia
alentaakseen vastapuoliriskiä
• Varmistamaan erityiset irtisanomisehdot sen varalle,
että jälleenvakuuttajan luottoluokitus alenee tai
Advantagen jälleenvakuuttaneen ryhmän rakennetta
uudelleenjärjestellään.
• Historiallisesti Advantage on pyrkinyt lisäämään
jälleenvakuutuskumppaneiden määrää paneeleissaan
helpottaakseen tuoteriskin ja
jälleenvakuutuskapasiteetin kasvua markkinoilta.
TILINPÄÄTÖS 2024
267
Pääomitus
Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on
liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä
syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen
tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta.
Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino
myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja
sidosryhmien luottamukseen sekä helpottaa omistaja-
arvon luomista.
Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan
toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason
vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla
tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset
konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan
kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin,
voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien
liikkeellelaskuun liittyen.
Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon
pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet
vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan
toimenpiteitä.
Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä
on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin
pääomittamisen puitteet.
Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet
25_3_1_Sampo-konsernin_paaomittamisen_puitteet.svg
TILINPÄÄTÖS 2024
268
Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa 
vakuutusyhtiöiden pääomavaatimuksista. Emoyhtiön
kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin
vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa
lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin
hallintaa. Sammolla on edelleen kaksi pääomasijoitusta
emoyhtiön taseessa, jotka osaltaan myös vaikuttavat
konsernin pääomavaateeseen.
Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä
yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen
sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen
(Solvency Capital Requirement, SCR).
Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin
varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus
lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen
erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se
sisältää seuraavat pääkomponentit:
• Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina
vuosien aikana
• Arvostuserot IFRS:n ja Solvenssi II:n välillä
• Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot
täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.
Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus
ovat molemmat alttiita translaatioriskille. Ifin,
Topdanmarkin ja Hastingsin pääoma sekä pääoman
tarve muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi.
Tytäryhtiöiden raportointivaluuttojen heiketessä euroon
nähden konsernin todellisen euromääräisen pääoman
määrä supistuu ja tytäryhtiöiden euromääräiset
pääomavaatimukset ovat myös alhaisemmat.
Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen vaikutusta
konsernin vakavaraisuuteen toiminnan jatkuvuuden
näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti.
Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti
pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin
tytäryhtiö myydään.
Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna
yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän
ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Vakuutusyhtiö-
tasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden
volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien,
sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien
taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n
mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on
konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat
olennaisia arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta
konsernitasolla. Olennaisimmat pääomapuskurien
suuruuteen vaikuttavat konsernitason tekijät ovat 
konsernin yhtiöiden voittojen korrelaatio, emoyhtiön
kapasiteetti luoda likviditeettiä,
liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä
osakkeenomistajien osinko-odotukset.
Sampo Oyj:n rooli
Sampo Oyj on konsernin emoyhtiönä vastuussa
konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä
toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja
velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat
päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan
kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista,
voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien
liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä
ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan
säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.
Emoyhtiö Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde.
Tämän vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky
hankkia rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin
kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin
rahoituksen tarpeisiin mahdollistaakseen
osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia
liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin
osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan
määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai
sijoitusten myynnillä. Näin ollen emoyhtiön likviditeettiä
hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä
osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle
asetettujen tavoitteiden kanssa.
Vuoden 2024 lopussa Sampo Oyj:lla oli 7 431 miljoonan
edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin, ja ne oli
pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 7 989 miljoonaa
euroa. Sampo Oyj:llä oli senior-ehtoista velkaa
954 miljoonaa euroa ja hybridilainaa 1 491 miljoonaa
euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva
maturiteetti oli 3,8 vuotta, ja siitä 395 miljoonan euron
osuus oli maturiteetiltaan yli 5 vuotta. Strategisten
sijoitusten ja muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti
järjestetty.
Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja
likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä
Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023
-taulukosta.
TILINPÄÄTÖS 2024
269
Taserakenne
Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023
Milj. e
31.12.2024
31.12.2023
Vastaavaa yhteensä
10 508
7 970
Käteiset varat
626
1 352
Sijoitukset
2 408
980
Muut sijoitukset
3
3
Korkosijoitukset
1 826
101
Osakkeet ja osuudet
580
876
Osuudet saman konsernin
yrityksissä
7 431
5 618
Sijoitukset tytäryrityksissä
7 431
5 618
Muut varat
44
20
Milj. e
31.12.2024
31.12.2023
Vastattavaa yhteensä
10 508
7 970
Pitkäaikainen vieras pääoma
954
959
Joukkovelkakirjalainat
954
959
Pääomalainat
1 491
1 490
Oma pääoma
7 989
5 445
Sidottu oma pääoma
98
98
Voitonjakokelpoiset varat
7 891
5 347
Muut velat
75
76
Taulukon luvut ovat IFRS:n mukaisia ja sisältävät keskinäisen
lainasaamisen Ifiltä.
Sammolla oli likviditeettiä 626 miljoonaa euroa
(1 352) pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina
rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa
pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset
liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä
sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa,
jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa
sijoituksista voidaan myydä, mikäli tarvitaan
likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan
pitää riittävänä.
Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö
kykenee uudelleenrahoittamaan nykyiset velkansa ja
laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön
myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa,
että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.
Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin
sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja
pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj
ottaa huomioon, että suurimmalla osalla sen
liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat
perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja
Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen
laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon
tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien
liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota
hoidettaessa.
TILINPÄÄTÖS 2024
270
Rahoitusvarojen ja -velkojen sekä
vuokrasopimusvelkojen maturiteetit esitetään
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin
mukaan, Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023
-taulukoissa.
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Sampo Oyj, 31.12.2024 ja 31.12.2023
31.12.2024
Kirjanpitoarvo yhteensä
Kassavirrat
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2025
2026
2027
2028
2029
2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat
1 307
828
479
395
2
2
30
36
29
—
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
1 307
828
479
395
2
2
30
36
29
—
Rahoitusvelat
-2 520
—
-2 520
-232
-58
-59
-475
-551
-1 481
—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
-2 495
—
-2 495
-229
-59
-59
-456
-551
-1 481
—
Koronvaihtosopimukset
-25
—
-25
-2
1
—
-19
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
-1
—
-1
-1
—
—
—
—
—
—
Ryhmän sisäisten sijoitusten kassavirrat on eliminoitu.
31.12.2023
Kirjanpitoarvo yhteensä
Kassavirrat
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo ilman
sopimuksellista
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
2024
2025
2026
2027
2028
2029-
2038
2039-
Rahoitusvarat
2 325
1 623
702
617
14
2
2
30
65
0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
2 325
1 623
702
617
14
2
2
30
65
0
Rahoitusvelat
-2 527
—
-2 527
-72
-223
-59
-59
-475
-2 032
—
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
-2 507
—
-2 507
-70
-223
-59
-59
-461
-2 032
—
Koronvaihtosopimukset
-20
—
-20
-2
0
0
0
-14
0
—
Vuokrasopimusvelat
-2
—
-2
-1
1
—
—
—
—
—
TILINPÄÄTÖS 2024
271
Sampo Oyj:n tilinpäätös
Sampo Oyj:n tuloslaskelma ..................................
Sampo Oyj:n tase ......................................................
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma ..........................
TILINPÄÄTÖS 2023
272
Sampo Oyj:n tuloslaskelma
Milj. e
Liite
1–12/2024
1–12/2023
Liikevaihto
2
1
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-17
-14
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-2
-2
Muut henkilösivukulut
-3
-3
Liiketoiminnan muut kulut
1
-21
-39
Liikevoitto
-42
-57
Rahoitustuotot ja -kulut
3
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
768
1 039
Tuotot muista osuuksista
—
23
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
12
—
Muilta
26
23
Muut tuotot ja kulut sijoituksista
1 130
-9
Muut korkotuotot
30
37
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-74
-95
Valuuttatulos
14
3
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
1 863
963
Tilikauden verot
0
0
Tilikauden voitto
1 862
963
TILINPÄÄTÖS 2023
273
Sampo Oyj:n tase
Milj. e
Liite
2024
2023
Vastaavaa
Aineettomat hyödykkeet
1
1
Aineelliset hyödykkeet
3
3
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
20
7 448
5 635
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
4
1 725
—
Muut osakkeet ja osuudet
5
524
876
Muut sijoitukset
6
479
706
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset
7
25
20
Siirtosaamiset
8
18
2
Rahat ja pankkisaamiset
248
747
Vastaavaa yhteensä
10 469
7 990
Milj. e
Liite
2024
2023
Vastattavaa
Oma pääoma
9,10
Osakepääoma
98
98
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
3 527
1 527
Muut rahastot
273
273
Edellisten tilikausien voitto
2 189
2 604
Tilikauden voitto
1 862
963
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
12
Joukkovelkakirjalainat
792
959
Pääomalainat
1 491
1 490
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
162
—
Muut velat
2
5
Siirtovelat
11
72
71
Vastattavaa yhteensä
10 469
7 990
TILINPÄÄTÖS 2023
274
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja
1 863
963
Oikaisut
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot
-18
9
Muut oikaisut1
-1 118
-14
Oikaisut yhteensä
-1 136
-5
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset
529
341
Muut varat
47
11
Yhteensä
576
351
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat
-2
-2
Muut velat
4
1
Maksetut korot
-66
-72
Maksetut tuloverot
0
0
Yhteensä
-65
-73
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat
1 238
1 237
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin
-356
-108
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
-356
-108
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot
-903
-1 321
Omien osakkeiden hankinta
-475
-555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset
-2
-334
Saadut konserniavustukset
—
29
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat
-1 380
-2 180
Rahavirrat yhteensä
-499
-1 051
Rahavarat tilikauden alussa
747
1 798
Rahavarat tilikauden lopussa
248
747
Rahavarojen nettomuutos
-499
-1 051
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Saadut korot
54
63
Maksetut korot
-66
-72
Saadut osingot
768
1 062
1Muut oikaisut sisältävät Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden hankintaan sekä Topdanmark
A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring Holding AB:lle liittyviä eriä.
TILINPÄÄTÖS 2024
275
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista ................................................
Liitetiedot ....................................................................
1 Liiketoiminnan muut kulut ...................................
2 Tilintarkastajan palkkiot .......................................
3 Rahoitustuotot ja -kulut ......................................
5 Muut osakkeet ja osuudet ...................................
6 Muut sijoitukset ......................................................
7 Muut saamiset .........................................................
8 Siirtosaamiset ..........................................................
9 Emoyhtiön oman pääoman
muutoslaskelma .........................................................
10 Osakepääoma .......................................................
11 Siirtovelat .................................................................
12 Pitkäaikainen vieras pääoma ............................
14 Eläkevastuut ..........................................................
15 Vuokravastuut .......................................................
16 Muut vastuut ja sitoumukset ............................
17 Henkilöstön lukumäärä .......................................
18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja
palkkiot .........................................................................
20 Osakeomistukset .................................................
TILINPÄÄTÖS 2024
276
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä
tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Sampo-konsernin
emoyhtiö, joka on Nasdaq Helsingissä listattu
suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi
rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq
Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja
konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu
27, 00100 Helsinki, Suomi. 
Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen
kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti noudattaen myös
muita tilinpäätöksen laatimiselle asetettuja säännöksiä.
Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden
hankinta ja myynti If Skadeförsäkring
Holding AB:lle
Sampo ja Topdanmark allekirjoittivat 17.6.2024
yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo teki
julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona
olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei vielä
omistanut. Tätä seurannut pakollinen lunastusmenettely
jäljellä olevien Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden
hankkimiseksi päätti järjestelyn 25.10.2024. Lisätietoja
hankinnasta löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen
liitteestä 28.
Julkisessa vaihtotarjouksessa vähemmistöosakkeiden
omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita.
Osakeanti 2 000 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastoon.
Lunastusmenettelyssä jäljellä olleiden vähemmistö­
osakkeiden hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka
maksettiin käteisellä.
Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n
osakkeiden hinnan kyseisten osakkeiden hankinnassa
annetun vastikkeen perusteella. Hankinnasta suoraan
aiheutuneet transaktiokustannukset on aktivoitu
hankittujen osakkeiden tasearvoon.
Vähemmistöosakkeiden lunastuksen jälkeen Sampo Oyj
myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If
Skadeförsäkring Holding AB:lle. Myynti toteutettiin
markkinaehtoisesti.
Markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659
miljoonaa euroa. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan
Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in
välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan
lisäpääomasijoituksella. Lisäpääomitus kirjattiin
lisäyksenä If Holding:in osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n
taseessa.
Osittaisjakautuminen 2023
Sampo-konsernin varsinainen yhtiökokous hyväksyi
17.5.2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen. Sammon
osittaisjakautuminen toteutui suunnitellusti 1.10.2023. 
Kaikki Mandatum Oyj:n osakkeet, yhteensä 538
miljoonaa euroa, siirrettiin selvitysmenettelyttä
osittaisjakautumisen toteutumispäivänä perustetulle
Mandatum Oyj:lle.
Lisäksi osa Sammon yleisveloista, joita ei voi erikseen
allokoida liiketoiminnoille, kohdistettiin Mandatum
Oyj:lle. Lainasaamisen kirjaamisella oli 102 miljoonan
vaikutus emoyhtiön vertailukauden omaan pääomaan.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan
tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden
keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan
määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten
erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai
-tappioina tuloslaskelmaan.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään
alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen
erotuksena.
Sijoitukset
Sampo Oyj:ssa sijoitukset arvostetaan noudattaen
kirjanpitolain 5.2 pykälää, ja ne ovat osa pysyviä
vastaavia. Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon.
Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä arvon­
alentumisesta ja käyvän arvon arvioidaan olevan
pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kirjataan arvonalennus
tulosvaikutteisesti. Arvonalentumiskirjausta ei voida
peruuttaa.
Johdannaisinstrumentit
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon.
Johdannaissopimuksen tekohetken arvon ja
tilinpäätöspäivän arvon välinen negatiivinen erotus
kirjataan tuloslaskelmaan tilikauden kuluksi ja taseeseen
velkana. Positiivista erotusta ei kirjata.
TILINPÄÄTÖS 2024
277
Lisäksi tuloslaskelmaan kirjataan sijoitustoiminnan
tuottoihin ja kuluihin tilikaudelle kuuluvat korkotuotot ja
-kulut sekä johdannaissopimusten sulkemisesta tai
raukeamisesta syntyneet voitot ja -tappiot.
Mikäli koronvaihtosopimusta tai koron- ja
valuutanvaihtosopimusta on käytetty erillislainan tai
vastaavan tase-erän suojaamiseen, jolloin
muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, kirjataan
järjestelystä tuloslaskelmaan rahoituskulujen
nettomäärä, joka on kiinteän koron suuruinen. Myös
mahdollisten valuuttakurssimuutosten vaikutukset
kirjataan järjestelystä nettomääräisesti.
Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen
suojaukseen, suojauslaskentaa ei noudateta.
Tuloutusperiaate
Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.
Sijoitustoiminnan tuotot ja -kulut
Sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin kirjataan tuotot
osuuksista saman konsernin yrityksissä, tilikaudelle
kohdistuvat korkotuotot ja -kulut sijoituksista sekä
johdannaissopimuksista, sijoituksista toteutuneet
myyntivoitot ja tappiot, johdannaissopimusten
sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja
tappiot sekä sijoituksista kirjattava arvonalentumiset.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan
tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.
Verot
Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat
tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman
verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon
perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu
kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan
pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero
kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla
edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin
riskienhallintaliitteessä 34.
TILINPÄÄTÖS 2024
278
1 Liiketoiminnan muut kulut
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Vuokrakulut
-1
-1
IT kulut
-3
-1
Ulkopuoliset palvelut
-10
-28
Muut henkilöstökulut
-1
-1
Muut kulut
-5
-7
Yhteensä
-21
-39
Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.
2 Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1–12/2024
1–12/2023
Tilintarkastuspalkkiot
-450
-1 166
Kestävyysraportoinnin varmennus
-137
—
Muut palkkiot
-204
-53
Yhteensä
-791
-1 219
Vuoden 2023 tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös IFRS 17 -siirtymään liittyneet palkkiokulut.
3 Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. e
1–12/2024
1–12/2023
Saadut osingot
768
1 062
Korkotuotot
67
60
Korkokulut
-68
-72
Myyntivoitot
1 199
—
Valuuttatulos
14
3
Muut
-74
-32
Yhteensä
1 905
1 020
Myyntivoitot koostuvat Topdanmark A/S osakkeiden myynnistä If P&C
Skadeförsäkring Holding AB:lle, yhteensä 1 180 miljoonaa euroa, ja Saxo Bank AS:n
osakkeiden myynnistä, yhteensä 18 miljoonaa euroa.
4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Milj. e
2024
2023
Hankintameno tilikauden alussa
—
100
Lisäykset
1 725
—
Vähennykset
—
-100
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
1 725
—
Osana Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiä Sampo myönsi If Holdingille
yhteismäärältään 1 724 miljoonan euron lainan, joka koostui euromääräisestä 862
miljoonan osuudesta sekä Tanskan kruunumääräisestä 6 432 miljoonan osuudesta
(noin 862 miljoonaa euroa).
Vertailukaudella 2023 osittaisjakautumisen yhteydessä Mandatum lunasti takaisin
liikkeeseen laskemansa pääomalainamuotoisen nimellisarvoltaan 100 miljoonan euron
lainan. Pääomalaina oli kokonaisuudessaan Sampo Oyj:n omistuksessa.
5 Muut osakkeet ja osuudet
Milj. e
2024
2023
Hankintameno tilikauden alussa
876
961
Lisäykset
—
7
Vähennykset
-352
-92
Hankintameno tilikauden lopussa
524
876
Hankintamenon  vähennykset tilikaudella sisältävät Saxo Bank AS:n osakkeiden
myynnin, yhteensä 284 miljoonaa euroa. Lisäksi tilikaudella kirjattiin 68 miljoonan euron
pysyväksi katsottu arvonalennus H&F Evergood Partners SA:n pääomarahastoon.
Vertailukaudella 2023 Sampo Oyj myi rahoitusvaroja Mandatumille
osittaisjakautumisen yhteydessä. Näihin omaisuuseriin lukeutuivat omistus Enento
Groupissa, Kalevan takuuosuudet sekä muita pienempiä osake-, korko- ja
vaihtoehtoisia sijoituksia.
TILINPÄÄTÖS 2024
279
6 Muut sijoitukset
Milj. e
2024
2023
Hankintameno tilikauden alussa
706
696
Lisäykset
1 659
2 325
Vähennykset
-1 886
-2 315
Hankintameno tilikauden lopussa
479
706
Milj. e
2024
2023
Joukkovelkakirjalainat
75 
15 
Markkinaraha
303 
590 
Lainasaaminen
101 
101 
Yhteensä
479 
706 
Lainasaaminen koostuu vuoden 2023 osittaisjakautumisen seurauksena yleisvelkojen
kohdentamiseksi kirjatusta saamisesta Mandatum Oyj:ltä .
7 Muut saamiset
Milj. e
2024
2023
Muut
25 
20 
Yhteensä
25 
20 
Muut erät sisältää johdannaisten vakuuksia 25 (20) miljoonaa euroa.
8 Siirtosaamiset
Milj. e
2024
2023
Siirtyvät korot
15
2
Muut
3
0
Yhteensä
18
2
Milj. e
2024
Käypä arvo
2023
Käypä arvo
Johdannaissopimukset
Kohde-
etuuden
nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Kohde-
etuuden
nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Kaupankäyntitarkoi-
tuksessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
85
—
25
89
—
20
Yhteensä
85
—
25
89
—
20
TILINPÄÄTÖS 2024
280
9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma
Sidottu pääoma
Vapaa pääoma
Milj. e
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
98
1 527
273
4 916
6 814
Osingonjako
—
—
—
-1 321
-1 321
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-555
-555
Osittaisjakautuminen
—
—
—
-539
-539
Lainasaamisen osittaisjakautumisessa
—
—
—
102
102
Tilikauden voitto
—
—
—
963
963
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
98
1 527
273
3 567
5 465
Sidottu pääoma
Vapaa pääoma
Milj. e
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
98
1 527
273
3 567
5 465
Osingonjako
—
—
—
-903
-903
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-475
-475
Suunattu osakeanti
—
2 000
—
—
2 000
Tilikauden voitto
—
—
—
1 862
1 862
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
98
3 527
273
4 051
7 949
Osana julkista vaihtotarjousta Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 miljoonaa euroa kirjattiin sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon.
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Milj. e
2024
2023
Emoyhtiö
Tilikauden voitto
1 862
963
Kertyneet voittovarat
2 189
2 604
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
3 527
1 527
Muut rahastot
273
273
Yhteensä
7 851
5 367
TILINPÄÄTÖS 2024
281
10 Osakepääoma
Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 25 Oma pääoma.
11 Siirtovelat
Milj. e
2024
2023
Siirtyvät korot
28
29
Johdannaiset
25
20
Muut
19
23
Yhteensä
72
71
Johdannaisista on esitetty lisätietoja liitteessä 8.
12 Pitkäaikainen vieras pääoma
Milj. e
2024
2023
Joukkovelkakirjalainat
792
959
Pääomalainat
1 491
1 490
Yhteensä
2 283
2 449
Lisätietoja konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat .
13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Emoyhtiöllä ei ollut vuoden 2024 tai 2023 taseessa laskennallista verovelkaa tai
-saamista.
14 Eläkevastuut
Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla
eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa.
15 Vuokravastuut
Milj. e
2024
2023
Yhden vuoden kuluessa
1
1
Yli vuoden kuluessa ja enintään  kymmenen vuotta
15
1
Yhteensä
16
2
Raportointikaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kesäkuussa 2025 alkavan
kymmenvuotisen vuokrasopimuksen uusista toimitiloista. 
16 Muut vastuut ja sitoumukset
Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan
punnan luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026. Luottoa ei ollut nostettu
tilikauden päättyessä. Lisätietoja on konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.
Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 7 miljoonaa euroa (7).
17 Henkilöstön lukumäärä
2024
Tilikaudella
keskimäärin
2023
Tilikaudella
keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö
61
54
Osa-aikainen henkilöstö
—
1
Määräaikainen henkilöstö
4
—
Yhteensä
65
55
TILINPÄÄTÖS 2024
282
18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja
palkkiot
Tuhatta euroa
2024
2023
Konsernijohtaja
Torbjörn Magnusson
4 257
3 139
Hallituksen jäsenet
Antti Mäkinen
235
228
Christian Clausen
104
101
Fiona Clutterbuck
—
107
Georg Ehrnrooth
104
107
Jannica Fagerholm
164
159
Johanna Lamminen
—
45
Steve Langan
111
107
Risto Murto
104
101
Markus Rauramo
111
101
Annica Withchard
111
107
Astrid Stange
111
—
Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän
päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 6 482,75 euroa yhtiön osakkeiden ostoon
liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 758,66 euroa puheenjohtajan ja 4 724,09
euroa muiden hallituksen jäsenten osalta).
19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä
hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut
Tuhatta euroa
Lisäeläketurva
Lakisääteinen
eläke
Yhteensä
Tilikauden aikana aiheutuneet
eläkekulut
Konsernijohtaja1
905
615
1 520
Entiset hallituksen puheenjohtajat
Kalevi Keinänen2
74
—
74
Entiset konsernijohtajat
Harri Hollmen3
186
—
186
Yhteensä
1 165
615
1 780
1 Konsernijohtaja on oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen nykyisen eläkesopimuksen
mukaisesti.
2 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta
palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
3 Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta
palkasta. Vuoden 2024 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
TILINPÄÄTÖS 2024
283
20 Osakeomistukset
2024
2023
Yhtiön nimi
Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
milj. e
Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
milj. e
Saman konsernin yritykset
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding AB,
Tukholma, Ruotsi
100,00
4 820
100,00
1 886
Vahinkovakuutustoiminta
Topdanmark A/S, Kööpenhamina,
Tanska
—
—
48,92
1 122
Vahinkovakuutustoiminta
Hastings Group (Consolidated) Ltd,
Lontoo, Iso-Britannia
100,00
2 627
100,00
2 627
Sampo Oyj:llä on lisäksi Ruotsissa sijaitseva sivuliike.
Tilikaudella Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding
AB:lle. Lisätietoja myynnistä löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen liitteestä 28.
Osana Topdanmarkin osakkeiden myyntiä Sampo Oyj myönsi If Holdingille
lisäpääomitusta 2 934 miljoonaa euroa. If Holding käytti lisäpääomituksen kattamaan
osan Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntihinnasta. Lisäpääomitus kirjattiin lisäyksenä
If Holdingin osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n taseessa.
TILINPÄÄTÖS 2024
284
Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
                                                                                                                            Helsingissä, 12. maaliskuuta 2025
                                                              Sampo Oyj
                                                                          Hallitus
Christian Clausen
Georg Ehrnrooth
Jannica Fagerholm
Steve Langan
Risto Murto
Markus Rauramo
Astrid Stange
Annica Witschard
Antti Mäkinen
Hallituksen puheenjohtaja
Torbjörn Magnusson
Konsernijohtaja
TILINPÄÄTÖS 2024
285
Tilintarkastusmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
TILINPÄÄTÖS 2024
286
Tilintarkastuskertomus
Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus
0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman,
laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätös­
standardien mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut 
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1
kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 ja
emoyhtiön liitetiedossa 2.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,
jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista
erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden
riski.
TILINPÄÄTÖS 2024
287
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Vakuutussopimusvelkojen arvostus
Katso Sampo-konsernin tilinpäätöksen yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista sekä liitetiedot 18 ja 19 tilinpäätöksessä.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä on
12 286 miljoonaa euroa (31.12.2023: 11 716 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa
vahinkovakuutusliiketoiminnan veloista. Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä
olevan vakuutuskauden velasta sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta
velasta, joka sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä
raportoimattomat korvaukset.
Johdon arvioon toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrästä
vaikuttavat käytetyt syöttötiedot, vakuutusmatemaattisen menetelmän valinta sekä
johdon käyttämien vakuutusmatemaattisten oletusten täsmällisyys. Keskeisiä
kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, diskonttauskorot, sekä arvio
tulevista korvausmenoista.
Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa sekä
oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa
kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutussopimusvelan määrää.
Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vakuutussopimusvelkojen arvostukseen ja
keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus.
Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaari- ja IFRS 17 -asiantuntijoita
tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käyttämiä menetelmiä ja malleja. Olemme
verranneet laskelmissa käytettyjä olettamuksia historialliseen informaatioon ja olemme
analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä.
Olemme arvioineet johdon käyttämiä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sekä
suorittaneet riippumattomia vakuutusmatemaattisiin menetelmiin perustuvia laskelmia
olennaiselle osalle vakuutussopimusvelkoja.
Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT-
kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan
perusteena oleville syöttötiedoille. Olemme tarkastaneet otospohjaisesti korvausvastuun
laskennassa käytetyt syöttötiedot.
Olemme arvioineet vakuutussopimusvelkojen esittämistavan asianmukaisuutta
tilinpäätöksessä.
TILINPÄÄTÖS 2024
288
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Rahoitusvarojen arvostus
Katso Sampo-konsernin yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista
sekä liitetiedot 12-14 tilinpäätöksessä.
Konsernin rahoitusvarat, 16 090 miljoonaa euroa (2023: 15 757 miljoonaa euroa),
muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista.
Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1
rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2
arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko
suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.  Tasolla 3 arvostus perustuu
muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3
arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan
markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi
johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, jonka vuoksi tämä on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten
kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden
asianmukaisuuden arviointi. 
Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen
asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen
periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia
vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa.
Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme arvioineet johdon
arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten
analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa markkinoilta
saatavilla olevan informaatioon.
Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan
informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on
käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.
Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
TILINPÄÄTÖS 2024
289
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen
ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen
ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni
aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: 
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastus­
kertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai
olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei
emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia
ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän
kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin
tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilin­
päätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta
taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin
tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön
ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus­
havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
TILINPÄÄTÖS 2024
290
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa
niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja
näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa
koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 4
vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta
informaatiosta. Muu informaatio käsittää toiminta­
kertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi­
standardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi­
standardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen
esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
TILINPÄÄTÖS 2024
291
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n
(0142213-3) toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti (”kestävyysselvitys”)
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa,
joka antaisi meille syyn uskoa, että
kestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Sampo Oyj
on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen
kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom.
2 kohdan mukaista kestävyysselvityksen merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun
Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet kestävyysselvityksen
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa
hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennus­
toimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa
koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyys­
tarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Sampo Oyj:n
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyys­
raportti (”kestävyysselvitys”) on laadittu ja varmennettu
ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausuntomme ei kata kestävyysselvityksessä esitettyjä
vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän
seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyhtiöistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallinta­
järjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin
ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
TILINPÄÄTÖS 2024
292
Hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• kestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn
mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointi­
standardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity
tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten ja tietojen merkitseminen
kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla,
sekä
• siitä, että kestävyysselvityksessä on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia kestävyysselvityksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset
kestävyysraportin laatimisessa
Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien
seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi
johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on
myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen
raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä
mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia
tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden
tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön
mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin
liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen,
koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu
odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
kestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät kestävyysselvityksen perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.
Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat kestävyysselvityksen olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen
toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennus­
toimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista
toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi
rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin
varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen
varmuuden antava toimeksianto.
TILINPÄÄTÖS 2024
293
Toimenpiteemme sisälsivät muun muassa seuraavaa:
• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä,
sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
• Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista,
sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin,
ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen
suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä
sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien
mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-
standardien vaatimukset olennaisilta osin.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on
määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä
arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KRT
TILINPÄÄTÖS 2024
294
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Sampo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n
(0142213-3) komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös
(743700UF3RL386WIDA22-2024-12-31-fi.zip)
tilikaudelta 1.1. – 31.12.2024.
Hallituksen ja
toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät
komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi 
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan
riippumattomuus ja
laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallinta­
standardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toiminta­
periaatteet tai menettelytavat. 
TILINPÄÄTÖS 2024
295
Tilintarkastajan
velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 §
mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntely­
standardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme
lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission
teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,
missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksianto­
standardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti,
ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konserni­
tilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai
väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena
lausuntona esitämme, että Sampo Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen (743700UF3RL386WIDA22-2024-12-31-
fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat
sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta
1.1.2024-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty
komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Sampo Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2024 – 31.12.2024 on
annettu tilintarkastuskertomuksellamme 13.3.2025. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennus­
johtopäätöstä.
Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, (Suomi) ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 27, 00100
Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2022. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com. Copyright Sampo Oyj, Suomi.