iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares743700XJC24THUPK0S032025-01-012025-12-31743700XJC24THUPK0S032024-01-012024-12-31743700XJC24THUPK0S032025-12-31743700XJC24THUPK0S032024-12-31743700XJC24THUPK0S032023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31san:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31san:HybridCapitalMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700XJC24THUPK0S032023-12-31743700XJC24THUPK0S032024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700XJC24THUPK0S032024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700XJC24THUPK0S032024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700XJC24THUPK0S032024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700XJC24THUPK0S032024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31san:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31san:HybridCapitalMember743700XJC24THUPK0S032024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700XJC24THUPK0S032025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700XJC24THUPK0S032025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700XJC24THUPK0S032025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700XJC24THUPK0S032025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700XJC24THUPK0S032025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31san:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31san:HybridCapitalMember743700XJC24THUPK0S032025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember

Vuosikertomus 2025	1

 

Hallituksen

toimintakertomus

ja tilinpäätös

2025

Tilinpäätös 2025	2

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Taloudelliset tiedot

ja vastuullisuus

Hallituksen toimintakertomus	3
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	20
Kestävyysraportti	36
Konsernitilinpäätös	124
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	128
Emoyhtiön tilinpäätös	185
Hallituksen voitonjakoehdotus	194
Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset	195
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sanoma Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä	196

Tilinpäätös 2025	3

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus	3
Strategiakatsaus	4
Tuloskehitys 2025	5
Taloudellinen asema	5
Rahavirta	6
Solar-ohjelman edistyminen Learning- segmentissä	6
Yritysostot ja yritysmyynnit	6
Katsauskauden aikaiset tapahtumat	6
Strategiset liiketoimintayksiköt	6
Learning	7
Media Finland	8
Henkilöstö	9
Strategiset riskit	9
Operatiiviset riskit	11
Muut kuin taloudelliset riskit	13
Taloudelliset riskit	14
Näkymät vuodelle 2026	17
Varsinainen yhtiökokous 2026	17
Osinkoehdotus	17
Osakkeet ja osakkeenomistajat	17
Osakepääoma	17
Omien osakkeiden hankinta	17
Kaupankäynti yhtiön osakkeilla	17
Omistusrakenne ja osakkeenomistajat	18
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat	19

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	20
Hallinto- ja ohjausjärjestelmän rakenne	21
Sisäinen valvonta ja riskienhallintajärjestelmät	33
Muut tiedot	34
Kestävyysraportti	36
Yleiset tiedot	37
Ympäristötiedot	66
Yhteiskunnalliset tiedot	86
Hallintotapatiedot	113
Vaihtoehtoiset tunnusluvut	118
Avainluvut ja osakekohtaiset tunnusluvut	118

Tilinpäätös 2025	4

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Strategiakatsaus

Vuonna 2025 Sanoma jatkoi sekä Learningin että Media Finlandin pitkän aikavälin kilpailuetujen vahvistamista ja eteni hyvin

vuosien 2024–2026 strategisilla painopistealueillaan: Learningin ja Media Finlandin kannattavuuden parantamisessa sekä

konsernin taseen vahvistamisessa.

Sanoma Learning keskittyi ja investoi edelleen ensiluokkaisten, inklusiivisten ja yksilöllisten perus- ja toisen asteen

oppimateriaalien ja -ratkaisujen kehittämiseen toimintamaissaan. Työtä vauhdittaa tekoälyn hyödyntäminen vastuullisesti ja

aina ihmisen varmistamana. Tammikuussa 2025 Sanoma osti Editalta yläkoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen

oppimateriaalien tuotevalikoiman Suomessa. Lokakuussa ilmoitettiin strategisesta päätöksestä olla osallistumatta

monivuotisiin jakelutarjouskilpailuihin Hollannissa, minkä seurauksena Hollannin jakeluliiketoiminnan liikevaihdon arvioidaan

pienenevän noin 40 milj. eurolla. Vuonna 2025 oppimateriaalien osuus Learningin liikevaihdosta oli noin 85 % (2024: 79 %).

Learningin prosessien kehittämis- ja tehostamisohjelma Solar saatettiin onnistuneesti päätökseen vuoden aikana, mikä

paransi merkittävää operatiivista tehokkuutta. Yhdessä liiketoiminnan kasvaneen mittakaavan, myönteisen kasvunäkymän

sekä Hollannin jakeluliiketoiminnan alhaisemman liikevaihdon kanssa Learningin oikaistun liikevoittomarginaalin odotetaan

paranevan selvästi yli 23 %:iin vuonna 2026, kuten lokakuussa 2025 kerrottiin. Solar-ohjelman kustannukset pysyivät

alkuperäisen arvion puitteissa ja olivat yhteensä 43 milj. euroa vuosina 2023–2025.

Media Finlandissa sekä uutismedian että viihteen digitaalisen transformaation vauhdittaminen ja siihen investoiminen oli

edelleen keskeinen strateginen painopistealue, jota tekoäly tuki merkittävästi. Median käytön kiihtyvä siirtymä digitaalisiin

kanaviin ja digitilausstrategian onnistunut toteutus johtivat päätökseen sulkea Tampereen painolaitos vuoden 2025 lopussa.

B2B-liiketoiminnassa Media Finland aloitti valmistautumisen Suomen rahapelimarkkinan avautumiseen heinäkuussa 2027.

Media Finlandilla on tasapainoinen liiketoimintaportfolio: vuonna 2025 kuluttajaliiketoiminnan, erityisesti tilausten, osuus

liikevaihdosta oli 59 % (2024: 55 %) ja B2B-liiketoiminnan 41 % (2024: 45 %). Painetun mainonnan osuus B2B:n

liikevaihdosta oli vain 15 % (2024: 15 %). Vuoden aikana Media Finland jatkoi menestyksekkäästi vakiintunutta

kustannustietoista toimintatapaansa.

Tekoäly on tärkeä kasvun mahdollistaja, ja Sanoma edisti vuoden aikana useita tekoälyhankkeita sekä Learningissä että

Media Finlandissa. Useita uusia, tekoälyn mahdollistamia palveluja lanseerattiin painottaen aina voimakkaasti sen vastuullista

käyttöä ihmisen varmistamana.

Marraskuussa Sanoma päivitti taloudelliset tavoitteensa vastaamaan konsernin vauhdittuneita liikevaihdon ja tuloksen

kasvunäkymiä vuosille 2026–2030. Learningin ja Media Finlandin vauhdittuneiden kasvunäkymien odotetaan johtavan koko

konsernin oikaistun liikevoiton korkeaan yksinumeroiseen kasvuun (mitattuna kolmen vuoden keskimääräisellä vuotuisella

kasvuvauhdilla, CAGR). Lisätietoja on esitetty kohdassa Katsauskauden aikaiset tapahtumat.

Sellaisen kulttuurin luominen, jossa kaikki työntekijät voivat menestyä, on keskeinen menestystekijä Sanoman vuosien 2026–

2030 vauhdikkaamman kasvun polulla. Henkilöstöstrategiassaan Sanoma on sitoutunut rakentamaan työympäristön, jossa

ihmiset kokevat tulevansa arvostetuiksi, saavansa tukea, kannustusta oppimiseen ja mahdollisuuksia onnistua. Henkilöstön

näkemyksiä kerätään vuosittaisella henkilöstötutkimuksella. Työntekijöiden sitoutumisindeksi oli 62 %, mikä on lähellä

Euroopan 65 %:n vertailuarvoa.

Vastuullisuus on yksi ydinarvoista Sanoman molemmissa liiketoiminnoissa, sillä sekä oppiminen että media vaikuttavat

positiivisesti miljoonien ihmisten elämään joka päivä. Sanoma jatkoi vuoden aikana hiilijalanjälkensä pienentämistä sekä edisti

monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (DE&I), johtamista, tekoälyn eettistä käyttöä ja tavarantoimittajien

vastuullisuuskäytäntöjä koko konsernissa. Sanoman ilmastotyö palkittiin joulukuussa 2025 CDP:n Climate A -listan

tunnustuksella – ainoana oppimisen yhtiönä maailmassa. Tunnustus korostaa Sanoman kunnianhimoisia ilmastotavoitteita,

merkittäviä toimenpiteitä ja vahvaa ilmastoriskien hallintaa. Lisätietoja on esitetty kestävyysraportissa.

Strategian onnistuneen toteutuksen seurauksena Sanoman tase vahvistui merkittävästi ja keskeiset tunnusluvut olivat vuoden

2025 lopussa päivitetyillä pitkän aikavälin tavoitetasoilla. Joulukuussa 2025 toteutettu uudelleenrahoitus tukee Sanoman

vahvaa taloudellista asemaa ja antaa hyvät edellytykset omistaja-arvon kasvattamisen, velkaantuneisuuden vähentämisen ja

tulevien kasvuinvestointien tasapainottamiseen.

Tilinpäätös 2025	5

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tuloskehitys 2025

Liikevaihto laski molemmissa liiketoiminnoissa ja konsernin liikevaihto oli 1 302,5 milj. euroa (2024: 1 344,8). Learningissä

oppimateriaalimyynnin kasvu lievensi osittain Hollannin heikosti kannattavien jakelusopimusten suunnitellun lopettamisen

vaikutusta. Media Finlandissa digitaalisen tilausmyynnin kasvu osin tasoitti alhaisempaa mainosmyyntiä. Konsernin

vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys oli -3 % (2024: -2 %), ollen Learningissä -3 % ja Media Finlandissa -4 %.

Oikaistu liikevoitto ilman hankintamenojen poistoja kasvoi 188,2 milj. euroon (2024: 180,0). Learningin tulos parani

oppimateriaalimyynnin osuuden kasvun sekä digitaalisemman myynnin jakauman ja sitä kautta alhaisempien paperi- ja

painokustannusten ansiosta. Media Finlandissa digitaalisen tilausmyynnin kasvu ja alhaisemmat kustannukset tukivat tulosta,

kun taas mainosmyynti vaikutti negatiivisesti. Muissa toiminnoissa alhaisempiin kustannuksiin vaikuttivat pääasiassa

tietojärjestelmäkustannukset sekä erot tulospalkkiovarauksissa vuosien välillä.

Liikevoitto laski 48,6 milj. euroon (2024: 81,8) vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien ollessa -106,3 milj. euroa (2024: -61,5).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin lukeutuivat kolmannelle vuosineljännekselle kirjatut korkeammat arvonalentumiset

molemmissa liiketoiminnoissa. Learningissä päätös olla osallistumatta monivuotisiin jakelutarjouskilpailuihin Hollannissa johti

aineettomien hyödykkeiden 48 milj. euron arvonalentumiseen. Media Finlandissa Tampereen painolaitoksen sulkemiseen

liittyvät arvonalentumiset ja uudelleenjärjestelykulut olivat 32 milj. euroa. Muut uudelleenjärjestelykulut koostuivat strategisen

kehittämisen sekä teknologiatransformaation kustannuksista eri toiminnoissa. Hankintamenojen poistot olivat 33,3 milj. euroa

(2024: 36,7).

Nettorahoituskulut laskivat -24,4 milj. euroon (2024: -33,4) ulkoisen velan matalampien korkojen ja pienemmän määrän

seurauksena. Ulkoisten lainojen keskikorko oli 3,7 % (2024: 4,8 %).

Tulos ennen veroja oli 24,3 milj. euroa (2024: 48,4). Tuloverot olivat -4,5 milj. euroa (2024: -7,8). Tilikauden tulos oli 19,9 milj.

euroa (2024: 40,6).

Oikaistu osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (2024: 0,46) ja osakekohtainen tulos 0,06 euroa (2024: 0,19).

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, hankintamenojen poistot ja operatiivisen liikevoiton ilman hankintamenojen

poistoja muodostuminen

milj. euroa	2025	2024
Liikevoitto	48,6	81,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Rakennejärjestelykulut	-34,2	-37,6
josta Solar-ohjelmaan liittyviä	-4,3	-17,0
Arvonalentumiset	-74,7	-29,0
Myyntivoitot/ -tappiot	2,6	5,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-106,3	-61,5
Hankintamenojen poistot ja oikaisut	-33,3	-36,7
Oikaistu liikevoitto	188,2	180,0

Yksityiskohtainen segmenttitason täsmäytyslaskelma on esitetty kohdassa Täsmäytyslaskelmat.

Taloudellinen asema

Joulukuun 2025 lopussa nettovelan määrä oli 486,1 milj. euroa (2024: 568,5). Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

parani 1,8:aan (2024: 2,2) ja oli siten tavoitetasolla (alle 2,5). Rahavirran hyvän kehityksen tukemana ja oppimisliiketoiminnan

kausiluonteisuuden mukaisesti konsernin nettovelka laski sekä edellisvuoteen että syyskuun 2025 loppuun verrattuna. 119

milj. euron lainan takaisinmaksu joulukuussa 2025 uudella, maaliskuussa 2029 erääntyvällä 220 milj. euron syndikoidulla

lainalla (lisätietoja s. 168) pidensi ulkoisen velan maturiteettia. Konsernin 300 milj. euron syndikoitu luottolimitti oli täysin

käyttämätön.

Joulukuun 2025 lopussa konsernin oma pääoma oli 730,9 milj. euroa (2024: 771,7) ja konsernitaseen loppusumma oli 1 729,4

milj. euroa (2024: 1 879,1). Omavaraisuusaste oli 47,1 % (2024: 45,0 %).

Tilinpäätös 2025	6

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Rahavirta

Konsernin vapaa rahavirta vahvistui 159,7 milj. euroon (2024: 145,3) eli 0,98 euroon osakkeelta (2024: 0,89) käyttöpääoman

muutosten, alhaisempien rahoituskulujen ja parantuneen tuloksen tukemana. Investoinnit oppimateriaalien sisällöntuotantoon

ja TV:n ohjelmaoikeuksiin olivat edellisvuoden tasolla. Maksettujen verojen määrä kasvoi, mikä johtui osittain vuosien välisestä

jaksotuksesta.

Konsernin vapaaseen rahavirtaan sisältyvät käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 39,1 milj. euroa (2024: 37,7). Ne koostuivat

pääasiassa Learningin digitaalisiin oppimisalustoihin tehdyistä kasvuinvestoinneista sekä Media Finlandin toimitila-,

teknologia- ja muista ylläpitoinvestoinneista.

Solar-ohjelman edistyminen Learning-segmentissä

Sanoma ilmoitti 26.10.2023 arvioivansa Learningin oikaistun liikevoittoprosentin (aiemmin operatiivinen liikevoittoprosentti

ilman hankintamenojen poistoja) saavuttavan pitkän aikavälin tavoitetasonsa 23 % vuonna 2026 (2025: 20,4%, 2024: 19,2 %;

2023: 18,7 %) Solar-nimisen prosessien kehittämis- ja tehostamisohjelman tukemana. Lisäksi Sanoma ilmoitti tammi–

syyskuun 2025 osavuosikatsauksessaan, että oikaistun liikevoittoprosentin odotetaan paranevan vuonna 2026 selvästi yli 23

%:iin Hollannin jakeluliikevaihdon odotetun n. 40 milj. euron laskun seurauksena. Solar-ohjelman avulla saavutettavat

vuotuiset toiminnan tehostamishyödyt ovat n. 55 milj. euroa vuodesta 2026 alkaen. Vuoden 2025 lopussa Solar-ohjelman

vaikutukset näkyvät vapaassa rahavirrassa ja kulupohjassa. Ohjelma on olennaisilta osin valmis, eikä siitä enää raportoida

erikseen vuoden 2026 taloudellisessa raportoinnissa.

Ohjelmaan liittyvät kulut olivat yhteensä 43 milj. euroa ja ne liittyivät pääasiassa organisaation uudelleenjärjestelykuluihin.

Ohjelmaan liittyvät kulut kirjattiin Learningin tulokseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Valtaosa Solar-ohjelmaan

liittyneistä kuluista ajoittui vuosille 2023–2024 (17 milj. euroa vuonna 2024 ja 22 milj. euroa vuonna 2023). Vuonna 2025

ohjelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä kirjatut kustannukset olivat yhteensä 4 milj. euroa ja ne jakautuivat

suhteellisen tasaisesti eri vuosineljänneksille.

Yritysostot ja yritysmyynnit

Sanoma ilmoitti 20.1.2025 ostaneensa yläkoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien tuotevalikoiman

kustannusyhtiö Edita Groupin tytäryhtiöltä Edita Oppiminen Oy:ltä. Ostettavan oppimateriaalivalikoiman pro forma liikevaihto

oli n. 4 milj. euroa vuonna 2024. Sanomalle ei järjestelyssä siirtynyt työntekijöitä Editalta.

Tietoa Sanoman yritysostoista ja -myynneistä vuonna 2024 ja sitä aiemmin on saatavilla Sanoman verkkosivuilla.

Katsauskauden aikaiset tapahtumat

Sanoma allekirjoitti 5.12.2025 220 milj. euron syndikoidun lainasopimuksen yhdeksän yhteistyöpankkinsa kanssa. Lainan

eräpäivä on 16.3.2029, ja siihen sisältyy kaksi yhden vuoden jatko-optiota. Osa lainasta käytettiin 119 milj. euron lainan

ennenaikaiseen takaisinmaksuun joulukuussa 2025. Loput lainasta käytetään 150 milj. euron hybridilainan jälleenrahoittamiseen

sen tarkistuspäivänä 16.3.2026. Osa lainojen takaisinmaksuista rahoitetaan konsernin parantuneella operatiivisella rahavirralla.

Sanoma päivitti 25.11.2025 taloudelliset tavoitteensa sekä tiettyjen kannattavuutta kuvaavien vaihtoehtoisten, ei IFRS:ään

perustuvien tunnuslukujen sanamuotoja. Päivitetyillä tavoitteillaan Sanoma tavoittelee konsernin oikaistun liikevoiton korkeaa

yksinumeroista kasvua vuosina 2026–2030 (mitattuna vuosittain kolmen vuoden keskimääräisellä vuotuisella kasvuvauhdilla

(CAGR)). Learningin, Media Finlandin ja konsernin päivitetyt taloudelliset tavoitteet on esitetty seuraavissa taulukoissa.

Kasvu Learningissä	kasvu-%
Vertailukelpoinen liikevaihto	Keskikorkea yksinumeroinen
Oikaistu liikevoitto	Korkea yksinumeroinen

Kasvu Media Finlandissa	kasvu-%
Vertailukelpoinen liikevaihto	Vakaa
Oikaistu liikevoitto	Matala yksinumeroinen

Yllä mainittujen taloudellisten tavoitteiden lisäksi huomioitavia erillisiä näkökohtia ovat:

■ Learningissä Hollannin jakelumyynnin odotetaan olevan n. 40 milj. euroa pienempi vuonna 2026, minkä odotetaan

nostavan Learningin oikaistun liikevoittoprosentin selvästi yli 23 %:iin vuonna 2026.

■ Media Finlandissa liikevaihdon (yli 20 milj. euroa vuodessa) ja tuloksen odotetaan kasvavan huomattavasti

rahapelimarkkinoiden avautumisen myötä vuodesta 2027 alkaen.

Sanoma-konserni
Nettovelka / oikaistu käyttökate	< 2,5
Osinkopolitiikka *	kasvava osinko, 40–60 % vuosittaisesta vapaasta rahavirrasta

* Hallitus huomioi osinkoehdotusta tehdessään yleisen makrotaloudellisen tilanteen, Sanoman nykyisen ja tavoitellun pääomarakenteen, tulevat

liiketoimintasuunnitelmat ja investointitarpeet sekä edellisvuoden rahavirrat ja arviot pääomarakenteeseen vaikuttavista tulevien vuosien rahavirroista.

Omavaraisuusastetta koskevaa tavoitetta ei enää asetettu.

Sanoma ilmoitti 9.6.2025 osakkeenomistajien nimitystoimikuntansa kokoonpanon. Neljä suurinta osakkeenomistajaa ovat

nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat jäsenet: Juhani Mäkinen (hallituksen varapuheenjohtaja, Jane ja

Aatos Erkon Säätiö), Antti Herlin (hallituksen puheenjohtaja, Holding Manutas), Robin Langenskiöld (Sanoman kolmanneksi suurin

osakkeenomistaja) ja Rafaela Seppälä (Sanoman neljänneksi suurin osakkeenomistaja). Toimikunta valitsi 9.6.2025 kokouksessaan

puheenjohtajakseen Juhani Mäkisen ja kutsui Sanoman hallituksen puheenjohtajan Pekka Ala-Pietilän asiantuntijajäsenekseen.

Strategiset liiketoimintayksiköt

Vuonna 2025 Sanomalla oli kaksi strategista liiketoimintayksikköä: Learning ja Media Finland.

Tilinpäätös 2025	7

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Learning

Sanoma Learning on yksi maailman johtavista perus- ja toisen asteen koulutukseen keskittyvistä oppimisen yhtiöistä, joka palvelee

noin 25 miljoonaa oppilasta ympäri Eurooppaa. Oppimateriaalimme ja oppimisratkaisumme auttavat opettajia kehittämään lasten

taitoja niin, että jokainen saavuttaisi parhaat mahdolliset oppimistulokset. Tarjoamme digitaalisia ja painettuja oppimateriaaleja sekä

digitaalisia oppimis- ja opetusalustoja niin perusopetukseen, lukioihin kuin ammatilliseen koulutukseenkin. Tavoitteenamme on

jatkaa liiketoimintamme kasvattamista Euroopassa ja sen ulkopuolella. Syvällinen opettajien ja oppilaiden tuntemus ja heidän

yksilöllisten tarpeidensa ymmärtäminen on oppimateriaaliemme kehittämisen perusta. Yhdistämällä teknologisen ja pedagogisen

osaamisemme luomme oppimistuotteita ja palveluita, joilla on suuri vaikutus oppimiseen.

Avainluvut

milj. euroa	2025	2024	Muutos
Liikevaihto	745,8	764,2	-2 %
Oikaistu käyttökate1	247,8	241,5	3 %
Oikaistu liikevoitto2	151,9	146,9	3 %
prosentti 2	20,4 %	19,2 %
Liikevoitto	60,8	59,1	3 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit	27,6	30,3	-9 %
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	2 486	2 612	-5 %

¹ Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

² Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -62,9 milj. euroa vuonna 2025 (2024: -57,4) sekä hankintamenojen poistoja ja oikaisuja, jotka olivat 28,2

milj. euroa vuonna 2025 (2024: 30,4).

Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta ja oikaistusta liikevoitosta on esitetty erillisessä taulukossa kohdassa Täsmäytyslaskelmat.

Liikevaihto maittain

milj. euroa	2025	2024	Muutos
Alankomaat	214,8	220,8	-3 %
Puola	139,5	139,2	0 %
Espanja	125,1	135,6	-8 %
Italia	101,4	105,5	-4 %
Suomi	64,3	59,4	8 %
Belgia	63,2	64,1	-1 %
Muut maat ja eliminoinnit1	37,5	39,6	-5 %
Liikevaihto yhteensä	745,8	764,2	-2 %

¹ Muut maat sisältävät Ruotsin, Norjan, Saksan, Tanskan ja Ison-Britannian.

Learningin liikevaihto laski 745,8 milj. euroon (2024: 764,2). Hollannissa tuotelanseerausten ja markkinaosuuden kasvun

vauhdittama oppimateriaalimyynnin kasvu osittain tasoitti heikosti kannattavien jakelusopimusten suunnitellun lopettamisen

vaikutusta. Puolassa digitaalisten alustojen myynnin kasvu osaltaan lievensi hiljaisemman opetussuunnitelmakauden

vaikutusta. Espanjan liikevaihto oli alhaisempi vuoden 2026 opetussuunnitelmauudistuksen edellä. Vuoden alussa ostettu

Edita tuki liikevaihdon kehitystä Suomessa. Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys oli -3 % (2024: -2 %).

Oikaistu liikevoitto kasvoi 151,9 milj. euroon (2024: 146,9), ja vastaava liikevoittoprosentti parani 20,4 %:iin (2024: 19,2 %).

Liikevoittoa paransi oppimateriaalimyynnin osuuden kasvu verrattuna heikommin kannattaviin jakelusopimuksiin. Tulosta

tukivat myös digitaalisempi myynnin jakauma ja sen myötä alhaisemmat paperi- ja painokustannukset.

Liikevoitto oli 60,8 milj. euroa (2024: 59,1). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät kasvoivat -62,9 milj. euroon (2024: -57,4) ja

sisälsivät kolmannella vuosineljänneksellä kirjatun aineettomien hyödykkeiden 48 milj. euron arvonalentumisen liittyen

päätökseen olla osallistumatta monivuotisiin jakelutarjouskilpailuihin Hollannissa. Hankintamenojen poistot olivat 28,2 milj.

euroa (2024: 30,4).

Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 27,6 milj. euroa (2024: 30,3) ja liittyivät pääasiassa digitaalisiin oppimisalustoihin tehtyihin

kasvuinvestointeihin.

Tilinpäätös 2025	8

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Media Finland

Media Finland on Suomen johtava monikanavainen mediatalo. Tavoitamme viikoittain 96 % suomalaisista. Tarjoamme tietoa,

elämyksiä, inspiraatiota ja viihdettä niin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin televisiossa, radiossa, livetapahtumissa, verkossa ja

mobiilissa. Johtavia brändejämme ja palvelujamme ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti, Me

Naiset, Aku Ankka, Nelonen, Ruutu, Supla ja Radio Suomipop. Mainostajille olemme luotettava kumppani, joka tarjoaa

näkemyksellisiä, vaikuttavia ja tavoittavia ratkaisuja.

Avainluvut

milj. euroa	2025	2024	Muutos
Liikevaihto	556,9	580,9	-4 %
Oikaistu käyttökate1	129,8	132,5	-2 %
Oikaistu liikevoitto2	49,0	47,5	3 %
prosentti 2	8,8 %	8,2 %
Liikevoitto	7,5	38,2	-80 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit	9,3	7,2	29 %
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muutettuna	2 055	2 109	-3 %

¹ Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

² Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -36,3 milj. euroa vuonna 2025 (2024: -3,0) sekä hankintamenojen poistoja ja oikaisuja, jotka olivat 5,1 milj.

euroa vuonna 2025 (2024: 6,3).

Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta ja oikaistusta liikevoitosta on esitetty erillisessä taulukossa kohdassa Täsmäytyslaskelmat.

Liikevaihto kategorioittain

milj. euroa	2025	2024	Muutos
Painettu media	236,4	251,1	-6 %
Muu kuin painettu media	320,6	329,9	-3 %
Liikevaihto yhteensä	556,9	580,9	-4 %

milj. euroa	2025	2024	Muutos
Mainosmyynti	189,4	214,8	-12 %
Tilausmyynti	263,7	254,3	4 %
Irtonumeromyynti	35,6	37,0	-4 %
Muu	68,3	74,8	-9 %
Liikevaihto yhteensä	556,9	580,9	-4 %

Muu liikevaihto koostuu pääosin festivaaleista ja tapahtumista, markkinointipalveluista, tapahtumamarkkinoinnista, elokuvalevityksestä ja

painopalveluista.

Media Finlandin liikevaihto laski 556,9 milj. euroon (2024: 580,9). Mainosmyynti laski pääasiassa vähentyneen TV- ja

sanomalehtimainonnan johdosta. TV-mainonnan lasku johtui lähinnä tiettyjen kolmansien osapuolten TV-kanavien mainonnan

jälleenmyynnin päättymisestä vuoden alussa. Tilausmyynti kasvoi läpi vuoden digitaalisten tilausten, erityisesti Ruutu+:n,

hyvän kehityksen vauhdittamana. Muu myynti laski pääasiassa ulkoisten painopalveluiden alhaisemman myynnin vuoksi.

Vertailukelpoinen liikevaihdon kehitys oli -4 % (2024: -1 %).

Kantarin joulukuun 2025 Mainonnan muutosmittari -tutkimuksen mukaan Suomen mainosmarkkinat laskivat 3 % vuonna 2025

edellisvuoden tasolta. Aikakauslehtimainonta laski 14 %, sanomalehtimainonta 9 %, televisiomainonta 5 %, radiomainonta 1 %

ja verkkomainonta ilman hakukoneita ja sosiaalista mediaa 1 % (kasvoi 2 % sisältäen hakukoneet ja sosiaalisen median).

Oikaistu liikevoitto oli 49,0 milj. euroa (2024: 47,5) ja vastaava liikevoittoprosentti parani 8,8 %:iin (2024: 8,2 %). Digitaalisen

tilausmyynnin kasvun ja alhaisempien paperi-, paino- ja jakelukustannusten sekä TV:n ohjelmakulujen positiivinen vaikutus

enemmän kuin kattoi laskeneen mainosmyynnin tulosta heikentäneen vaikutuksen.

Liikevoitto laski 7,5 milj. euroon (2024: 38,2) johtuen pääosin Tampereen painolaitoksen sulkemiseen liittyvistä kolmannelle

vuosineljännekselle kirjatuista 32 milj. euron arvonalentumisista ja uudelleenjärjestelykuluista. Tämän seurauksena

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät nousivat -36,3 milj. euroon (2024: -3,0). Hankintamenojen poistot olivat 5,1 milj. euroa

(2024: 6,3).

Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 9,3 milj. euroa (2024: 7,2) ja sisälsivät toimitila-, teknologia- ja muita ylläpitoinvestointeja.

Tilinpäätös 2025	9

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Henkilöstö

Tammi-joulukuussa 2025 henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin 4 645 (2024: 4 820).

Strategisten liiketoimintayksiköiden keskimääräiset henkilöstömäärät kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuina olivat: Learning

2 486 (2024: 2 612), Media Finland 2 055 (2024: 2 109) ja muut toiminnot 104 (2024: 100).

Joulukuun 2025 lopussa konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli 4 554 henkilöä (2024: 4 648).

Vuoden aikana henkilöstömäärä laski pääasiassa Learningin Solar-ohjelman vaikutusten ja Media Finlandin toiminnan

uudelleenjärjestelyiden sekä pienen yritysmyynnin seurauksena.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat 386,5 milj. euroa (2024: 395,0).

Riskit ja riskienhallinta

Sanoma on alttiina erilaisille sen omasta liiketoiminnasta tai muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä nouseville riskeille ja

mahdollisuuksille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Sanoma jakaa tärkeimmät riskinsä neljään pääryhmään: strategiset,

operatiiviset, muut kuin taloudelliset ja taloudelliset riskit.

Seuraavassa on esitetty merkittävimmät riskit, joilla voisi toteutuessaan olla kielteinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan,

tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Jokaisessa kategoriassa merkittävimmät riskit on esitetty ensimmäisenä. Näiden riskien

lisäksi on mahdollista, että tulevaisuudessa ilmaantuu tällä hetkellä tunnistamattomia riskejä tai nykyisin vähäisiksi arvioidut

riskit muuttuvat merkittäviksi. Merkittävät lähiajanriskit ja epävarmuustekijät päivitetään säännöllisesti ja raportoidaan

osavuosikatsauksissa.

Sanoman riskienhallinnan toimintaohjeissa on kuvattu konsernin riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet, roolit, vastuut ja

menettelytavat ottaen huomioon myös vastuullisuuteen liittyvät riskit. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä ovat vastuussa

riskienhallinnan strategian, menettelytapojen ja prioriteettien määrittelystä. Strategisten liiketoimintayksiköiden vastuulla ovat

riskien tunnistaminen, mittaaminen, raportointi ja hallinta. Konsernin riskiarvio ja siihen liittyvät meneillään olevat tai

suunnitellut toimenpiteet riskien pienentämiseksi raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle kahdesti vuodessa.

Riskienhallintaa ja sisäisen valvonnan järjestelmiä, prosesseja, rooleja ja vastuita käsitellään tarkemmin tämän

vuosikertomuksen Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Kestävyysraportissa, jossa on kuvattu tarkemmin

myös vastuullisuuteen liittyviä riskejä.

Strategiset riskit

Yritysostot

Sanoman strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta ensisijaisesti Learningissä, jossa Sanoma etsii

kasvumahdollisuuksia perus- ja toisen asteen oppimisliiketoiminnasta. Sanoma ei kuitenkaan välttämättä kykene

tunnistamaan sopivia yrityskauppamahdollisuuksia, tai sopivia kohteita ei ole saatavissa oikeaan hintaan. Vaikka sopivia

yrityskauppamahdollisuuksia tunnistettaisiin ja ne olisivat toteutettavissa, yrityskauppoihin liittyy useita riskejä.

Yrityskauppoihin liittyvät riskit voivat liittyä kohdeyhtiöiden tunnistamattomiin vastuisiin tai omaisuuteen, markkinoiden

muutoksiin, oikean arvostuksen varmistamiseen ja ostokohteen tehokkaaseen integraatioon tai siihen, että oletetut

taloudelliset suunnitelmat tai synergiat eivät toteudu. Tulevia yrityskauppoja saatetaan rahoittaa myös vieraalla pääomalla,

mikä lisäisi Sanoman velkaantuneisuutta. Tämä puolestaan voi vaikuttaa haitallisesti tulevan rahoituksen saatavuuteen,

kustannuksiin tai muihin ehtoihin. Myös esimerkiksi yrityskauppojen sääntely kilpailuviranomaisten taholta voi rajoittaa tai

viivästyttää konsernin kykyä tehdä yrityskauppoja.

Vuonna 2025 Sanoma osti yläkoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien tuotevalikoiman kustannusyhtiö

Editalta. Keskittääkseen liiketoimintansa alueille, joilla sillä on selkeitä kilpailuetuja ja johtava markkina-asema, konserni myi

varhaisjakelua tarjoavan Rauman Suorajakelu Oy:n sekä pienen verkkosivujen suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneen

liiketoiminnan. Tietoa keskeisistä vuonna 2025 ja sitä aiemmin tehdyistä yritysostoista ja -myynneistä on saatavilla Sanoman

verkkosivuilla. Viimeaikaisten yrityskauppojen onnistuminen riippuu pitkälti liiketoiminnan, prosessien ja toimintatapojen

nopeasta ja tehokkaasta integroinnista. Hankittujen liiketoimintojen integrointiin Sanoman nykyisiin liiketoimintoihin liittyy

epävarmuuksia, eikä ole varmuutta, että Sanoma pystyy integroimaan liiketoiminnan odotetulla tavalla tai ennakoidussa

aikataulussa ja näin saavuttamaan yrityskauppojen ennakoituja hyötyjä.

Sanoma lieventää näitä riskejä verkostoitumalla aktiivisesti omalla toimialallaan, etsimällä ennakoivasti potentiaalisia

yritysostokohteita ja työskentelemällä yrityskauppaprosesseissa tunnettujen kumppaneiden kanssa. Lisäksi yritysostoja

koskevien sisäisten toimintaohjeiden ja menettelytapojen noudattaminen päätöksenteon, organisoitumisen ja seurannan

osalta on ensiarvoisen tärkeää. Tästä huolimatta ei ole varmaa, että yrityskaupat onnistuvat ja että Sanoma saavuttaa

strategisen tavoitteensa liittyen yrityskauppoihin perustuvaan kasvuun.

Asiakkaiden mieltymysten, teknologian ja toimialan trendien muutokset

Oppimisliiketoiminnassa digitaaliset sekä painettua ja digitaalista yhdistävät oppimateriaalit, menetelmät ja alustat ovat

vähitellen yleistyneet. Painettua ja digitaalista yhdistävien materiaalien nähdään tukevan optimaalisesti oppimistuloksia, ja

digitaalisten oppimistyökalujen käyttö on jatkanut kasvuaan valtaosalla markkinoista. Tämä kehitys ja/tai sen kiihtyminen tai

hidastuminen yhdessä Learningin toimintamaiden demografisen kehityksen kanssa voi vaikuttaa Learningin operatiiviseen tai

taloudelliseen tulokseen ja/tai taloudelliseen asemaan. Lisäksi Learning on luonteeltaan altis kausiluonteiselle vaihtelulle, sillä

suurin osa myynnistä ja tuloksesta syntyy toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana uuden kouluvuoden alkaessa, mikä

lisää entisestään painetta pystyä vastaamaan muutoksiin nopeasti.

Viime vuosien keskeisten trendien ja markkinoiden vaihtelun lisäksi markkinoille on tullut generatiivinen tekoäly, joka voi

tarkoittaa Learningille sekä mahdollisuuksia että epävarmuuksia. Tekoälysovellukset voivat lisätä tehokkuutta esimerkiksi

menetelmien luomiseen ja ohjelmistokehitykseen liittyvissä ydinprosesseissa. Oppimateriaaleissa tekoäly tarjoaa

mahdollisuuksia yksilöllistämiseen, mikä tukee Sanoman julkaiseman sekä omistaman kuratoidun ja laadukkaan sisällön

arvoa, vaikkakin lisää kilpailupainetta. Sanoman menestys sen asiakkaille relevanttien, ajantasaisten yksilöllisten

oppimateriaalien tarjoajana riippuu uusien teknologioiden käyttämisestä, joiden kehittymisen ja markkinoille tulon nopeus ja

mittakaava ovat epävarmoja ja arvaamattomia.

Uusien, erityisesti maksullisten ja maksuttomien digitaalisten mediakanavien jatkuvasti kehittyessä konsernin

medialiiketoiminnan ja sen mediabrändien vahvuus riippuu liiketoiminnan jatkuvasta kyvystä tunnistaa ja vastata kuluttajien

Tilinpäätös 2025	10

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

alinomaa muuttuviin mieltymyksiin ja toimialan trendeihin sekä sen kyvystä kehittää uusia ja houkuttelevia tuotteita ja

palveluita oikeaan aikaan. Käynnissä oleva digitalisaatio edistää monia näistä muutoksista, ja uusien teknologioiden

käyttöönotto muuttaa kuluttajien mediankäyttötottumuksia. Painetun median kulutus on siirtymässä digitaalisiin kanaviin ja

maksuttomien televisiokanavien katseluun käytetty aika on vähenemässä ja suoratoistopalveluiden katselu verkossa

kasvamassa. Myös painetun median mainonnan kysyntä on ollut laskusuunnassa viime vuosina mainostajien siirtyessä

digitaalisiin kanaviin, ja tämän kehityssuunnan odotetaan jatkuvan. Myös digitaalisen mainonnan ekosysteemi on

muuttumassa. Esimerkiksi mainostajien tulosperusteisen mainonnan suosiminen tai kolmannen osapuolen evästeiden

poistuminen käytöstä voi muuttaa digitaalisen mainonnan myynnissä käytettäviä liiketoimintamalleja.

Myös Media Finlandissa tekoäly voi nopeuttaa teknologian kehitystä, tarjota merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden

parantamiseen ja tukea journalismia uuden sisällön ja formaattien tuotannossa uusien yleisöjen tavoittamiseksi sekä

asiakasviestinnän ja käyttökokemuksen parantamiseksi. Tekoälyn riskeihin kuuluu konsernin datan ja sisällön väärinkäyttö.

Tekoälyn edistyminen voi myös vaarantaa mediabrändin luottamusta luomalla uskottavalta vaikuttavaa sisältöä tai lisäämällä

tekoälyn tuottaman sisällön määrää, joka alkaa kilpailla uskottavien uutislähteiden luoman kuratoidun sisällön kanssa.

Näiden riskien vähentämiseksi Sanoma kehittää jatkuvasti puhtaasti digitaalisia tuotteita sekä digi- ja painotuotteiden

yhdistelmiä ja palveluita niin oppimiseen kuin mediankäyttöön. Sanoma pitää yllä tiiviitä ja pitkäaikaisia suhteita kouluihin,

opettajiin ja päätöksentekijöihin, ja digitaalisia ratkaisuja myydään usein yhdessä painettujen oppimateriaalien kanssa.

Sanoman laaja monikanavainen mediatarjonta on hyvä lähtökohta mainostajille tarjottavan tuotevalikoiman kehittämiseen. Ei

ole kuitenkaan varmuutta siitä, että Sanoma pystyy sopeutumaan ja vastaamaan kuluttajien mieltymysten muutoksiin,

toimialan trendeihin ja teknologian kehitykseen tulevaisuudessa. Jos markkinoiden muutoksiin ei onnistuta vastaamaan

kehittämällä ja/tai ottamalla käyttöön uusia tuotteita ja palveluja sekä olemassa olevien että uusien alustojen kautta

kilpailukykyisesti ja kannattavasti, konserni saattaa menettää vakiintuneissa liiketoiminnoissaan markkinaosuutta

kilpailijoilleen. Tekoälyn mahdollisten etujen hyödyntämiseksi ja potentiaalisten riskien vähentämiseksi Sanoma keskittyy ajan

tasalla oleviin tekoälyperiaatteisiin, työntekijöiden ohjeisiin ja oikeaan teknologiaan sekä markkinoiden kehityksen tarkkaan

seuraamiseen.

Kilpailuympäristö ja uusien kilpailijoiden uhka

Oppimisliiketoiminnan ja median markkinat, joilla konserni toimii, ovat hyvin kilpaillut, ja niillä toimii monia alueellisia,

valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Medialiiketoiminnassa kilpailuun vaikuttavat markkinoiden konsolidoituminen sekä

vaihtoehtoisten jakelukanavien kehittyminen erityisesti konsernin tarjoamille digitaalisille tuotteille ja palveluille. Kilpailua voivat

lisätä myös suuret kansainväliset mediayhtiöt, jotka pyrkivät laajentumaan uusille maantieteellisille alueille tai laajentamaan

tuotteidensa ja palveluidensa jakelua uusiin jakelukanaviin. Riskejä voi ilmetä, jos kilpailijat ovat konsernia nopeampia

ottamaan käyttöön uusia teknologioita, kuten tekoäly tai vaihtoehtoiset mediamuodot ja digialustat, jotka vastaavat sekä

kuluttajien että mainostajien tarpeita. Lisäksi merkityksellisten markkinoiden konsolidoituminen voi lisätä olemassa olevaa

kilpailua tai mahdollistaa uusien tulokkaiden pääsyn markkinoille. Learningissä vastaavan riskin aiheuttavat suuret

kansainväliset media-alan yhtiöt, uudet digitaaliset toimijat, opetusteknologiayritykset, avoimet koulutusresurssit ja käyttäjien

luomat opetussisällöt tai digitaaliset työkalut. Learningiin kohdistuu kilpailua myös eri maiden perinteisten kustantajien taholta.

Näiden riskien hallitsemiseksi konsernin kyky kilpailla tehokkaasti edellyttää jatkuvia panostuksia muun muassa myyntiin ja

markkinointiin, kustannusinnovaatioita sekä investointeja teknologiaan markkinoiden muutoksiin vastaamiseksi. Vaikka

konsernilla on tällä hetkellä hyvä asema keskeisillä markkinoillaan, ei ole varmuutta siitä, että se pystyy säilyttämään

asemansa tai että nämä asemat mahdollistavat konsernin kilpailukyvyn tulevaisuudessa.

Sovellettavien lakien ja määräysten sekä poliittisen ympäristön muutokset

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat sen toimintamaissa monet lait ja määräykset, jotka liittyvät muun muassa

immateriaalioikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen, kuluttajansuojaan ja markkinointiin, ympäristöön ja ilmastoon,

vastuullisuuteen, työllisyyteen, kilpailuun, arvopaperimarkkinoihin ja yhtiöoikeuteen, vaatimustenmukaisuuteen, tietosuojaan,

tekoälyyn, kansainväliseen kauppaan ja verotukseen. Niiden muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Sanoman

mahdollisuuksiin toteuttaa liiketoimintaansa tehokkaasti.

Learningissä muutokset esimerkiksi koulutukseen, digitaalisiin alustoihin tai tekoälyyn liittyvissä säädöksissä saattavat

vaikuttaa merkittävästi Sanoman liiketoimintaedellytyksiin, teknologia- tai sisältöinvestointien tarpeeseen tai taloudelliseen

tulokseen. Koulutukseen liittyvä lainsäädäntö on tyypillisesti maakohtaista, mikä rajoittaa riskin vaikutusten laajuutta

konsernitasolla. Sanomalla on silti suurentunut lainsäädäntöön liittyvä riski Puolassa ja Espanjassa, jotka kummatkin ovat

suuria markkinoita, ja äkillisillä ja laaja-alaisilla koulutuslainsäädännön muutoksilla näissä maissa voi olla merkittäviä

vaikutuksia Learningiin. Koulutuslainsäädännön muutoksilla tai niiden viivästymisellä, nopeudella, laajuudella tai ajoituksella

Sanoman markkinoilla – erityisesti Puolassa tai Espanjassa, mutta mahdollisesti myös muilla markkinoilla – voi olla vaikutusta

koko Learningin tulokseen. Medialiiketoiminnassa lehdistönvapauteen tai lähdesuojaan liittyvät mahdolliset haitalliset

kehityskulut voivat vaikuttaa haitallisesti Media Finlandin tulokseen.

Verokantojen tai verolainsäädännön tulkinnan ja käytäntöjen muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin toimintaan tai

taloudelliseen tulokseen (esim. Sanoman painettuja, digitaalisia tai näitä yhdistäviä tuotteita koskeva arvonlisävero).

Kuluttajansuojaan liittyvien lakien kiristyminen voi edellyttää joidenkin kuluttajamediamyynnin liiketoimintamallien muuttamista,

mikä aiheuttaa lisäkustannuksia Sanomalle ja vaikuttaa haitallisesti sen kannattavuuteen. Myös kustantajien ja

televisioyhtiöiden tekijänoikeussuojan heikentäminen tai tekijänoikeuksin suojatun materiaalin alkuperäisille tekijöille

suoritettavien lakisääteisten velvoitteiden (kuten ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden) lisääminen heikentää konsernin

mahdollisuuksia tarjota asiakkailleen uusia tuotteita ja palveluita ja voi kasvattaa kustannuksia tai vaikuttaa tekijänoikeuksien

hankkimiseen ja hallinnoimiseen liittyvien tase-erien arvostukseen.

Data on yhä olennaisempi osa Sanoman liiketoimintaa, mikä nostaa tietosuojan ja kuluttajien luottamuksen konsernin

päivittäisten toimintojen ytimeen. Kuluttajien tietojen tai evästetietojen käyttöä, tai tekoälyn kehittämistä tai käyttöä, koskevien

säännösten muutoksilla ja uusilla viranomaisohjeilla tai toimenpiteillä voisi siten olla haitallinen vaikutus Sanoman kykyyn

hyödyntää dataa liiketoiminnassaan.

Myös ylisääntely eurooppalaisella tai kansallisella tasolla tai erilaiset, mahdollisesti tiukemmat kansalliset Euroopan Unionin

(EU) sääntelyn tulkinnat konsernin toimintamaissa voivat aiheuttaa konsernille riskin. Tämän riskin katsotaan liittyvän

erityisesti vastuullisuuteen, vaatimustenmukaisuuteen, immateriaalioikeuksiin, tietosuojaan, digitalisaatioon, kuluttajansuojaan,

tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuteen sekä tekoälyyn. EU:n tekoälysäädös tuli voimaan kaikissa sen 27 jäsenmaassa

1.8.2024. Useimpien sen säännösten täytäntöönpano alkaa 2.8.2026, ja sillä voi mahdollisesti olla vaikutuksia tiettyihin

Learningin tuotteisiin.

Tilinpäätös 2025	11

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallitakseen näitä riskejä Sanoma pyrkii varautumaan mahdollisiin muutoksiin seuraamalla tarkasti lainsäädännön kehittymistä

ja mukauttamalla liiketoimintamallejaan vastaavasti. Liiketoimintamallien muutosten toteuttaminen uusiin määräyksiin

sopeutumiseksi aiheuttaa kuitenkin todennäköisesti lisäkustannuksia ja voi viedä aikaa. Myös sovellettavien lakien tai

määräysten rikkominen voi aiheuttaa rangaistuksia tai sakkoja.

Yleinen taloudellinen ja markkinatilanne

Yleinen taloudellinen ja poliittinen tilanne Sanoman toimintamaissa, toimialan suhdanteet sekä maailmanlaajuinen poliittinen ja

geopoliittinen tilanne, mukaan lukien levottomuudet ja sodat Lähi-idässä, voivat vaikuttaa Sanoman liiketoimintaan sekä

operatiiviseen ja taloudelliseen tulokseen. Lisäksi näihin lukeutuvat muun muassa epävarmuus liittyen kauppatulleihin,

kansainväliseen yhteistyöhön ja niiden vaikutuksiin maailmantalouden kehitykseen. joilla voi olla välillisiä vaikutuksia Sanoman

toiminnalliseen tai taloudelliseen tulokseen esimerkiksi inflaation, korkotason, kuluttajien luottamuksen, kulutusmenojen,

julkisten menojen, mainoskysynnän ja/tai kauppavirtojen häiriintymisen kautta. Lisääntyvät muutokset maailmanlaajuisessa

geopoliittisessa tilanteessa saattavat vaikuttaa konsernin tuotteiden ja palveluiden kysyntään ja sen käyttämien keskeisten

tuotantotekijöiden saatavuuteen ja hintaan. Lisäksi energian kaltaisten globaalien hyödykkeiden vaihteleviin kustannuksiin ja

saatavuuteen, yleiseen inflaatioon sekä yleiseen taloudelliseen tilanteeseen voivat vaikuttaa monenlaiset tapahtumat, kuten

luonnonkatastrofit tai pandemiat, joihin Sanoma ei pysty vaikuttamaan. Vaikka Sanoman monipuolinen ja tasapainoinen

liiketoimintaportfolio lieventää tällaisia riskejä jonkin verran, ne voivat aiheuttaa haittaa Sanomalle, sen työntekijöille,

markkinoille, alihankkijoille ja asiakkaille, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, toimintamalliin,

taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan tulokseen.

Yleisesti ottaen Learningin toimintaan liittyvä pitkän ja keskipitkän aikavälin syklisyys, joka liittyy julkisten ja yksityisten

koulutusmenojen kehitykseen erityisesti opetussuunnitelmauudistusten yhteydessä, voi vaikuttaa Learningin oppimateriaalien

kysyntään vuosien välillä. Lisäksi yleisen taloudellisen toimintaympäristön muutokset voivat vaikuttaa Learningin

kustannuksiin, erityisesti paperin ja painatuksen kustannuksiin ja saatavuuteen sekä henkilöstökustannuksiin. Tällaiset

muutokset voivat vaikuttaa myös kysyntään niiden oppimateriaalien osalta, jotka vanhemmat tai opiskelijat maksavat itse

(julkishallinnon tai koulujen sijaan), esimerkiksi kasvattamalla käytettyjen kirjojen kysyntää; tällaiset liiketoiminta-alueet

muodostavat pienen osan Learning-liiketoiminnasta.

Media Finlandissa liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen vaikuttavat riskit liittyvät tyypillisesti mediamainonnan kysyntään

(B2B) ja kulutuskysyntään (B2C). Merkittävä osa konsernin liikevaihdosta tulee mainonnasta digitaalisessa mediassa,

painetuissa aikakauslehdissä ja sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa sekä kuluttajille myydyistä tilauksista ja

irtonumeroista. Nämä tulonlähteet ovat herkkiä yleisen taloustilanteen ja kuluttajaluottamuksen muutoksille, ja mainosmyynti

on historiallisesti ollut jonkin verran kuluttajamyyntiä ja erityisesti tilausmyyntiä herkempi laskusuhdanteille. Suomen

rahapelimarkkinoiden avaamiseen heinäkuussa 2027 liittyvä markkinakehitys voi olla arvaamatonta eikä välttämättä toteudu

odotetusti. Tämä epävarmuus voi vaikuttaa rahapelimainonnan kysyntään ja siten Media Finlandin liikevaihtoon ja tulokseen.

Monikanavaisen tarjoomansa ansiosta Media Finlandilla pitäisi kuitenkin olla hyvä asema vastata kysyntään, kun markkina

avautuu. Lisäksi yleisen taloustilanteen muutokset voivat vaikuttaa Media Finlandin kustannuksiin, erityisesti paperin ja

painamisen kustannuksiin ja saatavuuteen sekä henkilöstö- ja jakelukustannuksiin. Media Finlandin liiketoiminnan suorien

kulujen lisäksi kustannusinflaation nousulla voi olla haitallinen välillinen vaikutus sen tuotteiden ja palvelujen kysyntään.

Geopoliittisen tilanteen muutoksilla voi olla välillinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen erityisesti

Suomessa.

Sanoman monipuolinen liiketoimintaportfolio sekä toimenpiteet nykyisiin ja odotettavissa oleviin taloudellisiin tilanteisiin liittyvien

riskien ja kustannusten hallitsemiseksi auttavat osittain pienentämään näitä riskejä. Vuonna 2025 n. 57 % (2024: 57 %) Sanoman

liikevaihdosta tuli oppimisliiketoiminnasta, n. 23 % (2043: 22 %) irtonumero- ja tilausmyynnistä, n. 3 % (2024: 3 %) painetusta

mainonnasta, n. 12 % (2024: 13 %) muusta kuin painetusta mainonnasta ja n. 5 % (2024: 6 %) muusta myynnistä.

Operatiiviset riskit

Taloudellisen tilanteen muutokset

Yleisen taloudellisen tilanteen muutokset voivat heijastua Sanoman toimintaan ja taloudelliseen tulokseen.

Kustannusinflaatiolla saattaa edelleen olla jonkin verran vaikutusta Sanoman operatiivisiin kustannuksiin. Suomen heikentynyt

kuluttajaluottamus, johon Ukrainan sodan alkamisen jälkeinen inflaatio ja korkeammat korot ovat vaikuttaneet, voi vaikuttaa

haitallisesti Media Finlandin tuotteiden ja palvelujen kysyntään. Lisäksi euron heikkeneminen suhteessa keskeisiin

valuuttoihin, mukaan luettuna Yhdysvaltain dollari, voi lisätä Sanoman muissa valuutoissa kuin euroissa ostamien tuotteiden ja

palvelujen kustannuksia (esim. verkkopalvelujen ylläpito, ns. hosting, ja TV-sisällöt) ja aiheuttaa riskin Sanoman taloudelliselle

tulokselle, vaikka osa valuuttatransaktioriskistä on suojattu termiinisopimuksilla. Sanoma voi osittain vähentää mainittuja

vaikutuksia taloudelliseen tulokseensa esimerkiksi aktiivisilla kustannustenhallintatoimilla, kuten Learningin prosessien

kehittämis- ja tehostamisohjelma Solarilla, joka saatettiin päätökseen vuonna 2025.

Learningissä kasvustrategia nojaa tulevina vuosina erityisesti Espanjassa ja Puolassa alkaviin opetussuunnitelmauudistuksiin,

uusien yksilöllisempien oppimateriaalien ja -palveluiden lanseeraukseen sekä yhtiön kasvaneen mittakaavaedun

hyödyntämiseen. Media Finlandissa jatkuvan digitransformaation sekä heinäkuussa 2027 avautuvien rahapelimarkkinoiden

tuomien uusien mainosmahdollisuuksien odotetaan tuovan kasvua. Kummassakin liiketoimintayksikössä Sanoma pyrkii

hyödyntämään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia niin asiakkaille suunnatuissa uusissa ratkaisuissa kuin sisäisen

tuottavuuden parantamisessa korostaen sen vastuullista käyttöä ihmisen varmistamana. Strategisten hankkeiden onnistunut

toteuttaminen vaikuttaa osaltaan Sanoman taloudelliseen ja operatiiviseen suoriutumiseen.

Tietojen kerääminen, käsittely ja yksityisyydensuoja

Tiedonkeruu ja käsittely ovat entistä kiinteämpi osa Sanoman tuotteita ja palveluita niin Learningissä kuin Media Finlandissa.

Konsernilla on suuria määriä muun muassa työntekijöidensä ja asiakkaidensa sekä digitaalisen oppimisen liiketoiminnassaan

oppilaiden ja opettajien henkilötietoja. Sanomaa koskee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ((EU) 2016/679, ”GDPR”), joka asettaa

tarkat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle, ja yrityksillä on velvollisuus osoittaa noudattavansa vaatimuksia. Yleisen

tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättäminen Sanoman liiketoiminnassa ja toiminnoissa tai tietosuojaprosessien ja

käytäntöjen mahdollinen riittämättömyys voi aiheuttaa Sanomalle ongelmia, hankaluuksia tai lisäkustannuksia. Yleisen

tietosuoja-asetuksen rikkominen voi vaikuttaa vahingollisesti Sanoman maineeseen. Lisäksi yleisen tietosuoja-asetuksen

mukaan kansallisella tietosuojaviranomaisella on valta määrätä korjaustoimia, kuten tilapäinen tai määräaikainen

käsittelykielto, ja määrätä yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta hallinnollinen sakko, joka on jopa 20 milj. euroa tai 4 %

yhtiön vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Myös sähköisen viestinnän tietosuojaa koskeva direktiivi

2002/58/EC asettaa vaatimuksia verkossa tapahtuvalle tietojen keräämiselle ja niiden käytölle. EU:n alueella on toteutettu

vuodesta 2021 useita viranomaisten täytäntöönpanotoimia, jotka ovat koskeneet suostumusta evästeiden ja vastaavien

tunnisteiden käyttöön. Lisäksi EU:n tulevan digisääntelyn yksinkertaistamiskokonaisuuden (Digital Omnibus) odotetaan tuovan

Tilinpäätös 2025	12

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

lisämuutoksia evästeitä koskeviin sääntöihin. Vaikka ne saattavat hyödyttää mediaa ja mainosalaa pitkällä aikavälillä luomalla

tasa-arvoisen pelikentän pienille mediatoimijoille, ne voivat myös lyhyellä aikavälillä vaikuttaa mediaan haitallisesti

lisäkustannusten kautta. Vaikka Sanomalla on tietosuojaohjelma, joka seuraa tietosuojamääräysten kehitystä ja

toimeenpanoa, ei ole varmuutta siitä, että nämä toimet onnistuvat varmistamaan tietosuojalakien noudattamisen, mistä voi

seurata rangaistuksia, merkittäviä korjauskustannuksia ja mainehaittaa Sanomalle.

Lisäksi Sanoma on alttiina mahdollisille kyberhyökkäyksille tai tietosuojarikkomuksille, jotka johtuvat luvattomasta tai

tahattomasta Sanoman tai sen lukuun toimivan kolmannen osapuolen hallussa olevien henkilötietojen hukkaamisesta tai

jakamisesta. Esimerkiksi Sanoman tai sen ulkopuolisen toimittajan järjestelmät voivat olla haavoittuvaisia luvattomalle käytölle,

väärinkäytölle, työntekijän virheestä tai väärinkäytöksestä johtuville rikkomuksille, tietokoneviruksille, hakkerien hyökkäyksille

tai vastaaville uhille. Data on keskeisessä asemassa Sanoman tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, sillä se mahdollistaa

sisältö- ja oppimispalvelujen paremman räätälöinnin asiakkaiden tarpeisiin tarjoamalla esimerkiksi yksilöllisiä oppimispolkuja

tai houkuttelevampaa mediasisältöä. Datan käytön jatkaminen tulevaisuudessa riippuu asiakkaiden luottamuksen

säilyttämisestä, ja mahdolliset tietosuojarikkomukset voivat vahingoittaa tätä luottamusta merkittävästi.

Näiden riskien pienentämiseksi Sanoman keskeiset yksityisyydensuojan varmistavat prosessit käsittävät tietosuojaa koskevat

vaikutustenarvioinnit, datan elinkaaren hallinnan, kolmansien osapuolten kanssa tehtävät tietojenkäsittelysopimukset,

tietoturvatoimien toteutuksen, tietoturvaloukkausten hallintamenettelyt ja kuluttajien oikeuksien toteuttamisen. Ei ole

kuitenkaan varmuutta siitä, ettei tietosuojarikkomuksia tapahdu huolimatta toimista rikkomusten estämiseksi tai että

rikkomuksen sattuessa Sanoma pystyy lieventämään rikkomuksen vaikutuksia. Tämä voi johtaa mainehaittaan, joka voi

lopulta estää Sanoman tehokkaan kilpailun tulevasta liiketoiminnasta ja aiheuttaa olemassa olevien sopimusten peruutuksia.

Tieto- ja viestintäteknologia (ICT)

Toimivat ja luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat keskeisiä konsernin liiketoiminnoille ja toiminnalle. Niihin kuuluvat

verkkopalvelut, digitaaliset oppimisalustat, suoratoistoalustat, lehtien tilaus-, mainos- ja toimitusjärjestelmät sekä erilaiset

sisäiset tuotannonohjaus-, asiakkuudenhallinta- ja tukijärjestelmät. Tieto- ja viestintäjärjestelmien turvallisuuteen liittyvät riskit

voivat kohdistua tietojen luottamuksellisuuteen, eheyteen ja/tai saatavuuteen sekä tiedonkäsittelyn luotettavuuteen ja

vaatimustenmukaisuuteen. Ne voidaan jakaa fyysisiin riskeihin (esimerkiksi tulipalo, sabotaasi ja laiterikot) ja loogisiin riskeihin

(esimerkiksi tietoturvariskit, kuten haittaohjelma- ja kyberhyökkäysten kasvanut uhka, henkilötietojen tai muiden

arkaluonteisten tietojen hakkerointi, työntekijöiden virheet ja ohjelmistoviat). Lisäksi dataympäristön sirpaloituminen ja vanhat

järjestelmät tai epäonnistuminen asiakkaiden tarpeisiin tai paikallisiin vaatimuksiin vastaamisessa digitaalista tarjontaa

kehitettäessä tai yhdenmukaistettaessa voivat hidastaa tai estää konsernin digitalisaatiota.

Hallitakseen näitä riskejä Sanoma on laatinut konsernin kannalta kriittisille järjestelmille jatkuvuussuunnitelmat, ja tieto- ja

viestintäteknologian turvaa koskevat vastuualueet on jaettu selkeästi. Tietoturvan seuranta kattaa uhkien älykkääseen

tunnistamiseen ja kyberturvauhkien kartoitukseen liittyvän osaamisen sekä käyttöoikeuksien hallintaratkaisut, lokien

seurannan ja ulkoiset tietoturvatarkastukset. Sanoman vakuutukset suojaavat osittain vakuutettavissa olevia tietoturvariskejä.

Vaikka Sanomalla on useita tietoturvan hallintatoimia, ei ole varmuutta, että nämä toimet riittävät estämään konsernin

olennaisten tieto- ja viestintäjärjestelmien vikoja, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä liiketoiminnalle ja mainehaittoja mahdollisten

tietosuojarikkomusten seurauksena.

Kolmannet osapuolet

Laajalla joukolla kolmansia osapuolia useissa eri maissa on olennainen rooli Sanoman päivittäisessä liiketoiminnassa.

Sanoman alihankkijoita arvoketjun eri osissa ovat muun muassa teknologiaratkaisujen ja palveluiden tarjoajat, paperi-, paino-

ja logistiikkatoimittajat sekä sisällöntuottajat sekä Learningissä että Media Finlandissa. Tämän vuoksi alihankkijoiden

saatavuuteen, hintaan, laatuun, tietoturvaan ja toimitusaikatauluihin liittyvät riskit ovat olennaisia Sanoman toiminnalle. Näihin

sisältyy viime vuosien aikana lisääntynyt ulkoisten pilvipohjaisten palvelujen käyttö. Niiden toiminta on vahvasti riippuvaista

maailmanlaajuisten internetyhteyksien käytettävyydestä ja saatavuudesta.

Laajenevan maailmanlaajuisen toimitusketjun riskit, jotka ovat yhdistelmä esimerkiksi geopolitiikkaa, pandemian jälkeistä

tilannetta, yleistä taloustilannetta, korkeaa inflaatiota, lisääntyviä vastuullisuusvaatimuksia ja tuotantotekijöitä, voivat selvästi

tiukentaa tarjontaa markkinoilla ja aiheuttaa saatavuusongelmia. Nykyinen globaali geopoliittinen ja taloudellinen tilanne voi

myös aiheuttaa toimitusviiveitä ja kustannusten ylityksiä. Toimitusketjuun sisältyvien riskien pienentämiseksi Sanoma on

monipuolistanut alihankkijoiden verkostoaan valikoidusti alueellisilla ja paikallisilla tavarantoimittajilla ja kehittänyt

toimintastrategioita häiriötilanteiden varalta. Tiivis yhteistyö toimittajien kanssa auttaa Sanomaa arvioimaan ja ymmärtämään,

mihin tavarantoimittajiin kohdistuu suurin riski eri olosuhteissa.

Sanoma hyödyntää freelancereita tukemaan sen omia toimituksia sisällöntuotannossa. Freelancereiden asema ja

freelancereihin liittyvän tekijänoikeuslainsäädännön kehitys voivat vaihdella viranomaisen tulkinnan tai toimintamaan mukaan,

mutta yhdenkään yksittäistapauksen ei arvioida muodostuvan olennaista riskiä, ellei riski laajene koskemaan suurempaa

Sanomalle työskentelevää freelancereiden joukkoa. Freelancereiden aseman ja freelancereihin liittyvän sääntelyn kehitys voi

kuitenkin myös lisätä heihin liittyviä kustannuksia.

Lisäksi tietyt mainonta- ja markkinointipalvelut toteutetaan alihankkijoiden avulla. Mainontateknologian ekosysteemissä on

toimijoita, kuten Google ja Facebook, joilla on markkinoilla määräävä asema, mikä voi aiheuttaa epätasapainoa niiden ja

Sanoman välisissä sopimuksissa. Sanoma osallistuu eurooppalaisten kustantajien yhteiseen vahingonkorvauskanteeseen

Googlea vastaan koskien Googlen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä mainontateknologian ekosysteemissä.

Vaikka Sanoma ei ole riippuvainen mistään yksittäisistä alihankkijoista, Sanoman päivittäinen liiketoiminta on riippuvainen

konsernin kyvystä löytää sen laatuvaatimukset sekä muut tunnistetut liiketoimintaan, teknologiaan ja vastuullisuuteen liittyvät

vaatimukset täyttäviä alihankkijoita. Pienentääkseen alihankkijoihin liittyvää riskiä Sanoma noudattaa alihankkijoihin liittyvien

riskien hallintaa ohjaavia periaatteita, jotka koostuvat konsernin hankintaohjeista, alihankkijoiden eettisestä ohjeistosta

(Supplier Code of Conduct) ja lainsäädännön noudattamisesta. Tärkeimmät alihankkijat valitaan tarjouskilpailujen ja

valintamenettelyjen kautta. Alihankkijoihin ja muihin kolmansiin osapuoliin sovelletaan mahdolliset lahjontaan ja pakotteisiin

liittyvät riskit ja muut ongelmat tunnistavaa Tunne vastapuolesi (Know Your Counterparty, KYC) -prosessia.

Sanoman liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta olennaisimpien alihankkijoiden osalta Sanoma on määritellyt ohjauskäytäntöjä

ja sitouttanut toimittajia tekemään yhteistyötä tunnistettujen riskien pienentämiseksi esimerkiksi kasvattamalla

paperivarastoaan ja sopimalla toimista sanomalehtien jakeluongelmien välttämiseksi. Jos jokin keskeisistä alihankkijoista

pitäisi vaihtaa äkillisesti, se voisi aiheuttaa tilapäisiä keskeytyksiä liiketoimintaan ja/tai lisätä kustannuksia.

Tilinpäätös 2025	13

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sanoman prosesseista ja riskien pienentämiseksi tehdyistä toimista huolimatta Sanoma ei välttämättä pysty varmistamaan,

että sen alihankkijat noudattavat kaikkia asianmukaisia määräyksiä ja sisäisiä käytäntöjään ja normejaan, mikä voi johtaa

esimerkiksi oikeudenkäynteihin ja/tai mainehaittaan. Yhteistyö alihankkijoiden kanssa voi altistaa Sanoman myös tietyille

tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyville riskeille.

Aineettomat oikeudet (IPR)

Konsernin tuotteet ja palvelut koostuvat pääasiassa eri medioiden ja oppimateriaalien sisällöistä, jotka ovat aineetonta

omaisuutta. Sanoman tuotteiden ja palvelujen kannalta keskeisiä aineettomia oikeuksia ovat konsernin omistamat ja

lisensoimat tekijänoikeudet, mukaan luettuina oikeudet tuoda tekijänoikeuksilla suojattuja teoksia yleisön saataville,

tavaramerkit, toiminimet, verkkotunnukset ja tietotaito. Lisäksi konserni harjoittaa liiketoimintaa tietyissä maissa, joissa

aineettomien oikeuksien tehokas oikeudellinen suoja ja toimeenpano voivat vaihdella ja aiheuttaa siten epävarmuutta. Lisäksi

tavaramerkki- ja tekijänoikeussuojasta huolimatta kolmannet osapuolet voivat kopioida, käyttää kaupallisesti, rikkoa tai muuten

hyödyntää konsernin aineettomia oikeuksia luvatta. Internet ja tekoäly voivat helpottaa näitä luvattomia toimia. Internetiä ja

tekoälyä koskevan, tavaramerkki- ja tekijänoikeussuojaan tai oikeuksien toimeenpanoon liittyvän lainsäädännön sekä verkon

aineettomien oikeuksien loukkaamiseen puuttumiseen käytettävien tehokkaiden ja konkreettisten toimien vähäisyys tuovat

lisähaasteita konsernille verkkoon liittyvien liiketoimintaprosessien ja muiden digitaalisen oikeuksien suojaamisessa.

Epäonnistuminen aineettomien oikeuksien suojaamisessa voi aiheuttaa näiden oikeuksien menettämisen tai niiden arvon

alentumisen. Sanoma myös käyttää paljon kolmansien osapuolten aineettomia oikeuksia toiminnassaan, mikä altistaa sen

mahdollisille korvausvaatimuksille kolmansilta osapuolilta. Vaatimukset voivat aiheuttaa raskaita oikeusprosesseja ja

lisäkustannuksia sekä vaikuttaa haitallisesti Sanoman maineeseen, millä puolestaan voisi olla negatiivinen vaikutus Sanoman

toimintaan.

Suojatakseen aineettomia oikeuksiaan konserni nojaa tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä ja muita immateriaalioikeuksia

koskeviin lakeihin ja konserninlaajuiseen aineettomien oikeuksien toimintaohjeeseen ja -tapoihin. Ei ole kuitenkaan varmuutta

siitä, että konsernin aineettomia oikeuksia ei haasteta, mitätöidä, kierretä, loukata tai käytetä kaupallisesti hyväksi kolmansien

osapuolten taholta.

Liiketoiminnan keskeytyminen sekä terveys, turvallisuus ja ilmastoon liittyvät

vahingot

Konsernin liiketoiminnan keskeytymisen syynä voivat olla suuronnettomuus tai luonnonkatastrofi ja/tai ulkoiset uhat, jotka

voivat rajoittaa konsernin mahdollisuuksia toimittaa tuotteita ja palveluita asiakkailleen, mukaan luettuna mahdolliset häiriöt

esimerkiksi internetin tai energian saatavuudessa konsernin keskeisissä toimintamaissa. Konserni on alttiina erilaisille

terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyville riskeille, kuten luonnonkatastrofeille ja ilmastonmuutoksesta johtuville

fyysisille haitoille, joihin Sanoma ei pysty vaikuttamaan ja jotka voivat aiheuttaa keskeytyksiä liiketoimintaan ja aiheuttaa

huomattavia kustannuksia. Ulkoiset uhat, esimerkiksi pandemiat, terrori-iskut, lakot ja sääolosuhteet, voivat vaikuttaa

konsernin liiketoimintoihin ja henkilöstöön ja siten häiritä päivittäistä liiketoimintaa. Jollei korkeaa turvallisuustasoa pystytä

ylläpitämään, seurauksena voi olla myös fyysisiä vammoja, sairastumisia tai pidemmän aikavälin haittoja Sanoman

henkilöstölle, mikä puolestaan voi vaikuttaa kielteisesti Sanoman maineeseen tai mahdollisuuksiin houkutella ja pitää

palveluksessaan ammattitaitoisia työntekijöitä.

Sanoman toimintaohjeista, tehokkaasta ja tarkasta prosessinhallinnasta ja varasuunnitelmista huolimatta ei ole varmaa, että

ne riittävät estämään edellä mainittuja riskejä tai toipumaan niistä. Hallitakseen riskejä Sanoma on laatinut konsernin kannalta

kriittisille järjestelmille ja toiminnoille jatkuvuussuunnitelmat, mutta ei ole varmuutta siitä, riittävätkö ne estämään tällaisten

riskien negatiiviset vaikutukset Sanomalle.

Sanomalla on vakuutusohjelma, joka kattaa vakuutusehtojen mukaisesti vakuutettavissa olevat vahinkoriskit, mutta se ei

välttämättä täysin kata kaikkia näiden riskien realisoitumisesta koituvia kustannuksia, jotka voivat olla merkittäviä. Lisätietoja

Sanoman olennaisista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvistä riskeistä on kestävyysraportin osiossa E1

ilmastonmuutos.

Muut kuin taloudelliset riskit

Osaajien houkutteleminen ja pitäminen yhtiössä

Konsernin menestys on riippuvainen sen johdon ja henkilöstön osaamisesta, ammattitaidosta ja sitoutuneisuudesta sekä

heidän kyvystään kehittää houkuttelevia tuotteita ja palveluja asiakkaiden tarpeisiin muuttuvassa ympäristössä. Osaavan ja

motivoituneen henkilöstön rekrytointi ja pitäminen yhtiössä voi vaikeutua eri tekijöiden, kuten työmarkkinoiden osaamispulan ja

kiristyneen kilpailun seurauksena. Tulevaisuudessa tarvittavien kriittisten, esimerkiksi tekoälyyn liittyvien, kykyjen myötä

kilpailu osaajista voi olla entistä kovempaa. Yrityskaupat altistavat Sanoman yleisesti riskille siitä, että työntekijät, mukaan

luettuina ylin johto ja muut avaintyöntekijät, lähtevät yhtiön palveluksesta ennen hankkeiden toteuttamista tai hankitun

liiketoiminnan integroimista Sanoman olemassa olevaan liiketoimintaan. Lisäksi kulttuurierot ja muutosvastarinta voivat haitata

konsernin tuloksentekokykyä tai muutosten läpivientiä. Jos konserni ei onnistu houkuttelemaan, kehittämään, kouluttamaan,

motivoimaan ja pitämään osaavaa, sitoutunutta ja monimuotoista henkilöstöä, se voi haitata konsernin kannattavuutta ja

arvonmuodostusta, kilpailukykyä ja liiketoiminnan kehittämistä pitkällä aikavälillä.

Pienentääkseen näitä riskejä Sanoman tavoitteena on kehittää yrityskulttuuri, joka edistää oppimista, innovaatioita, luovuutta,

monimuotoisuutta, jatkuvan muutoksen hallintaa sekä eettisiä ja tehokkaita työskentelytapoja. Puitteet tähän on asetettu

Sanoman eettisessä ohjeistossa ja henkilöstöpolitiikassa. Kriittiset kyvykkyydet, kuten tekoäly, tunnistetaan ja niistä tarjotaan

erityistä koulutusta eri ryhmille koko konsernissa. Sanoma mittaa henkilöstön sitoutumista vuosittain ja tulokset on linkitetty

ylimmän ja keskijohdon palkitsemiseen. Lisätietoja Sanoman omaan työvoimaan liittyvistä olennaisista vaikutuksista on

saatavilla tämän hallituksen kertomuksen kestävyysraportissa kohdassa S1 Oma työvoima.

Ihmisoikeudet, korruptio ja lahjonta

Sanoma toimii eri puolilla Euroopassa ja sen molemmat liiketoimintasegmentit käyttävät laajaa verkostoa ja erilaisia tuotteita ja

palveluita tarjoavia yhteistyökumppaneita. Nämä kumppanit vaihtelevat yksittäisistä ulkopuolisista sisällöntuottajista

kansainvälisiin paperi- ja painopalvelujen tuottajiin sekä pilvipalveluntarjoajiin (lisätietoa kolmansiin osapuoliin liittyvistä

riskeistä on saatavilla kohdassa Kolmannet osapuolet). Sanoma on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa laillisella ja

eettisellä tavalla liiketoimintaansa koskevien paikallisten ja kansainvälisten lakien ja määräysten sekä oman eettisen

ohjeistonsa ja alihankkijoidensa eettisen ohjeiston mukaisesti. On kuitenkin olemassa riski, että Sanoman työntekijät tai

liikekumppanit toimivat tavalla, joka saattaa vaikuttaa tai rikkoa ihmisoikeuksia tai korruption ja lahjonnan vastaisia lakeja ja

määräyksiä tai että he toimivat muuten epäeettisesti.

Tilinpäätös 2025	14

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Näiden riskien pienentämiseksi kaikkien Sanoman työntekijöiden on esimerkiksi noudatettava Sanoman eettistä ohjeistoa,

joka perustuu ihmisoikeuksia ja työoloja koskeviin kansainvälisiin ohjesääntöihin ja jossa selkeästi kielletään kaikenlainen

korruptio ja lahjonta. Eettinen ohjeisto ja erillinen eettinen ohjeisto tavarantoimittajille koskee myös Sanoman tavaran- ja

palveluntoimittajia. Sanoma pyrkii varmistamaan säädösten noudattamisen muun muassa kaikille työntekijöille pakollisella

eettisen ohjeiston verkkokurssilla. Ei ole kuitenkaan varmuutta, että Sanoman sisäisen valvonnan toimet tunnistavat ja estävät

yksittäisten työntekijöiden tai alihankkijoiden väärinkäytökset. Jos Sanoman työntekijät tai liikekumppanit rikkovat voimassa

olevia lakeja tai määräyksiä tai yhtiön käytäntöjä, seurauksena voi olla oikeudenkäyntejä, rangaistuksia tai sakkoja sekä

Sanoman toimintaan vaikuttavia mainehaittoja, mistä voi olla huomattavaa haittaa Sanoman liiketoiminnalle, taloudelliselle

asemalle tai liiketoiminnan tulokselle. Lisätietoja Sanoman olennaisista vaikutuksista ja riskeistä, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin,

korruption torjuntaan ja lahjontaan, ja niiden hallinnasta on saatavilla kestävyysraportissa kohdissa S1 Oma työvoima, S2

Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Ympäristö ja ilmasto

Sanoman merkittävimmät ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset johtuvat arvoketjussa käytettävien resurssien eli energian ja

materiaalien aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Koska Sanoman liiketoiminta ei ole kovin hiili-intensiivistä, merkittäviä

ilmastoriskejä ei odoteta syntyvän lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ilmastoon liittyvän sääntelyn

lisääntymisen odotetaan kuitenkin lisäävän ilmastosiirtymään liittyvää riskiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Sanoma on

tunnistanut matalan tai kohtalaisen tason ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä siirtymäriskejä, jotka liittyvät

sääntelymuutoksiin sekä brändiarvoon ja asiakaskäyttäytymisen muuttumiseen. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä aktiivisten ja

läpinäkyvien ilmastotoimien puute voi heikentää sidosryhmien luottamusta ja lisätä maineriskejä. Learningin odotettu kasvu voi

lisätä painamiseen liittyviä päästöjä, jos niitä ei onnistuta hallitsemaan, mikä voi aiheuttaa riskin Sanoman

päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Tekoälyn käytön aiheuttamien päästöjen laskennan standardisoinnin puute ja

epäselvyys lisäävät tätä epävarmuutta entisestään. Ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ovat äärimmäisten sääilmiöiden, kuten

tulvien, vakavuus ja esiintymistiheys. Sertifioidun paperin ja uusiutuvan energian saatavuus ja hinta aiheuttavat resurssien

käytön vuoksi Sanomalle jonkin verran riskiä, ja niiden muutoksilla voi olla haitallinen vaikutus konsernin liiketoimintaan ja

taloudelliseen tulokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat laaja-alaisia ja voivat pitkällä aikavälillä tuoda mukanaan

esimerkiksi huomattavaa yhteiskunnallista epävarmuutta, joka puolestaan voi aiheuttaa riskejä, joita ei tällä hetkellä tunnisteta.

Sanoma vähentää ilmastoon liittyviä riskejä kunnianhimoisella ilmastostrategiallaan ja kehittämällä vastuullisuutta yhdessä

sidosryhmiensä kanssa. Sanoma työskentelee yhdessä toimittajiensa kanssa parantaakseen niiden vastuullisuuteen liittyvää

suorituskykyä seuraamalla ja keräämällä olennaista dataa ja käyttämällä sitä toimittajien vertailussa. Ympäristöön ja ilmastoon

liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi Sanoma arvioi niitä osana vuosittaista

riskinarviointiprosessiaan. Lisätietoja Sanoman olennaisista ympäristövaikutuksista ja -riskeistä on saatavilla

kestävyysraportissa kohdissa E1 Ilmastonmuutos, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Resurssien

käyttö ja kiertotalous.

Taloudelliset riskit

Rahoitus- ja maksuvalmius

Konserni pyrkii kaikissa tilanteissa pitämään yllä riittävää maksuvalmiutta, joka riippuu useista tekijöistä. Konsernin

maksuvalmiusriski liittyy velanhoitoon, investointien rahoittamiseen ja riittävän käyttöpääoman säilyttämiseen. Sanoma pyrkii

minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit,

käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat

eri kalenterivuosille. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle.

Ei ole varmuutta siitä, että konserni pystyy säilyttämään riittävän maksuvalmiuden tai että konserni pystyy hankkimaan

ajallaan tai lainkaan riittäviä varoja hyväksyttävillä ehdoilla riittävän maksuvalmiuden saamiseksi siinä tapauksessa, että

liiketoiminnan rahavirrat, käyttämättömät luottolimiitit ja käteisvarat osoittautuvat riittämättömiksi. Negatiiviset muutokset

yleisessä taloustilanteessa voivat vaikuttaa konsernin kannattavuuteen ja rahavirtaan tavalla, joka voi haitata konsernin kykyä

täyttää lainasopimusten taloudelliset kovenantit. Taloudellisten kovenanttien rikkominen voi johtaa lainojen pakolliseen

takaisinmaksuun etuajassa. Jos lisävaroja ei pystytä saamaan liiketoiminnasta taikka vieraan tai oman pääoman ehtoisesta

rahoituksesta, konserni joutuu esimerkiksi viivästyttämään tai peruuttamaan osan tai kaikki strategiset hankkeensa, mukaan

luettuna yritysostoihin perustuvan kasvun strateginen tavoite. Tällä voi olla olennainen haitallinen vaikutus konsernin

liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen. Lisäksi mahdollinen tuleva haitallinen kehitys, kuten

rahoitusmarkkinoiden heikkeneminen tai yleisen taloustilanteen huonontuminen, voivat vaikuttaa Sanoman kykyyn lainata

lisävaroja sekä rahoituksen kustannuksiin ja muihin ehtoihin. Esimerkiksi globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on ollut ja voi

jatkossakin olla merkittäviä heilahteluja ja maksuvalmiushäiriöitä esimerkiksi levottomuuksien tai sodan vuoksi, tai

geopoliittisten riskien kuten kauppasotien ja tullien, korkean inflaation tai Ukrainassa käytävän sodan vaikutusten vuoksi, mikä

voi vaikuttaa haitallisesti Sanoman rahoituksen kustannuksiin ja rahoituksen saatavuuteen ja lopulta vaikuttaa Sanoman

kykyyn rahoittaa toimintansa.

Tarkempi kuvaus konsernin rahoitus- ja maksuvalmiusriskeistä ja niiden hallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.

Korko

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin sen lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien

muutoksista. Konserni hallitsee korkoriskiään varmistamalla, että konsernin bruttovelan korkosidonnaisuus on tietyllä

aikavälillä, jonka hallitus on hyväksynyt osana konsernin rahoituspolitiikkaa. Konserni voi hallita korkoriskiään myös

käyttämällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen yhdistelmää tai korkojohdannaisia.

Konsernin ulkoisten korollisten velkojen kokonaismäärä (pl. IFRS 16:n mukaiset velat) laski vuoden aikana ja oli 400 milj.

euroa (2024: 456) 31.12.2025. Lainoista 38 % eli 150 milj. euroa oli kiinteäkorkoisia. Konsernilla ei ollut käytössään

korkojohdannaisia 31.12.2025. Vaihtuvakorkoisten lainojen vuoksi korkojen merkittävä nousu nostaisi rahoituskustannuksia,

mikä voisi rajoittaa esimerkiksi konsernin osingonjakokykyä. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön nousu koroissa aiheuttaisi 2,1

milj. euron (2024: 2,6) nettorahoituskulujen kasvun vuoden lopun tilanteessa. Korkoriskin hallinnan epäonnistumisella voisi olla

haitallinen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan.

Tilinpäätös 2025	15

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tarkempi kuvaus konsernin korkoriskeistä ja niiden hallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.

Valuuttariski

Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy

eri valuutoissa olevista myynnin ja kustannusten rahavirroista. Konserniyhtiöt ovat vastuussa liiketoimintaansa liittyvien

olennaisten transaktioriskien seuraamisesta ja niiltä suojautumisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernilla ei ole

olennaisia transaktioriskejä. Suurin osa konsernin transaktioriskistä vuonna 2025 liittyi sisäisiin lainoihin ja IT-palvelujen

ostamiseen Yhdysvaltain dollareissa, kun taas dollarimääräiset TV:n ohjelmaoikeuksien ostot ovat vähentyneet merkittävästi.

Konserni on suojautunut merkittäviltä transaktioriskeiltä käyttämällä valikoidusti johdannaissopimuksia.

Konsernin sisäinen rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti kunkin tytäryhtiön kotivaluutassa. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa

sisäisiin lainoihin liittyvän valuuttariskin seurannasta ja suojauksesta. Johdannaissopimukset suojaavat tulevaisuuden

kassavirtoja, joten niiden arvonmuutos kumoaa kassavirran arvonmuutoksen, kun se maksetaan tai vastaanotetaan. Näiden

riskien toteutumisella voi olla haitallinen vaikutus suoraan konsernin tulokseen ja rahavirtaan, joten ei ole varmuutta, että

näiden riskien suojaus on riittävä. Konserni oli 31.12.2025 suojannut konsernin sisäisiä lainoja ja dollarimääräisiä TV:n

ohjelmaoikeuksien ostoja 20,7 milj. euroa (2024: 16,6). Jos suojatut valuutat olisivat heikentyneet 10 % suhteessa euroon

vuoden päättyessä 31.12.2025, johdannaisten arvonmuutos olisi pienentänyt vuoden 2025 rahoituskuluja 2,1 milj. eurolla

(2024: 1,7). Jos valuutat olisivat vahvistuneet 10 % suhteessa euroon, rahoituskulut olisivat kasvaneet 2,1 milj. euroa (2024:

1,7).

Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta

euroiksi. Merkittävät valuuttakurssimuutokset Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa saattavat myös vaikuttaa kyseisten alueiden

liiketoimintojen arvoon. Euroalueen ulkopuolisten maiden osuus konsernin liikevaihdosta oli 31.12.2025 päättyneellä

tilikaudella 13,6 % (2024: 13,1 %), ja koostui pääasiassa Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Ruotsin kruunun määräisestä

liikevaihdosta. Hallituksen hyväksymän konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti translaatioriskiä ei suojattu tilikaudella 2025.

Tarkempi kuvaus konsernin valuuttariskeistä ja niiden hallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.

Luotto

Konsernin luottoriski liittyy sen liiketoimintaan ja tarkoittaa, että konserni ei pystyisi perimään maksua saatavistaan. Talouden

mahdollinen heikkeneminen esimerkiksi geopoliittisen levottomuuden tai korkean inflaation vaikutusten vuoksi voi lisätä

konsernin luottoriskiä, vaikka luottoriskin mahdollista keskittymistä hallitaan konsernin hajautetulla liiketoiminnalla ja sillä, että

yksikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei ole konsernin kannalta olennainen. Osana neljännesvuosiraportointia

Sanoma tarkastelee odotettavissa olevien luottotappioiden mahdollisia muutoksia ja korjaa tarvittaessa varauksia vastaavasti.

Learningissä tiettyjen korkean riskiprofiilin asiakkaiden luottoriski on osittain suojattu luottovakuutuksella. Liiketoimintaan

liittyvät luottoriskit ovat liiketoimintayksiköiden vastuulla.

Sanoman rahoituslaitosten kanssa sopimiin sopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuolet eivät pysty täyttämään

velvoitteitaan, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Konsernin

rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitus-, talletus- ja johdannaissopimuksia tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien

vastapuolien kanssa ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konserni käyttää

vastapuolinaan useita rahoituslaitoksia, joten luottoriskejä voidaan pitää tältä osin hyvin hajautettuina. Sanoman kyky hallita

rahoitusvastapuoliinsa liittyviä riskejä riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien markkinaympäristö, eikä voi olla varmuutta siitä,

että Sanoman toimet riskien toteutumisen estämiseksi onnistuvat, millä voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman

liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.

Tarkempi kuvaus konsernin luottoriskeistä ja niiden hallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.

Liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden

arvonalentuminen

Konsernitaseeseen sisältyi 31.12.2025 yhteensä 1 367,8 milj. euroa (2024: 1 455,9) liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita

aineettomia hyödykkeitä. Suurin osa näiden arvosta liittyy oppimisliiketoimintaan. Kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS)

mukaisesti liikearvoa ei poisteta säännöllisesti, vaan arvonalentuminen testataan vuosittain tai useammin, jos siitä on viitteitä.

Muutokset liiketoiminnan perusedellytyksissä voisivat johtaa uusiin arvonalentumisiin ja vaikuttaa Sanoman omaan pääomaan

ja omaan pääomaan liittyviin tunnuslukuihin. Lisäksi, koska Sanoman strategisena tavoitteena on kasvaa yritysostojen kautta,

Sanoman taseeseen saatetaan tulevaisuudessa kirjata merkittävä määrä liikearvoa, aineettomia oikeuksia ja muita

aineettomia hyödykkeitä yritysostojen toteutumisen yhteydessä, ja niiden arvo voi alentua. Vuonna 2025 muiden aineettomien

hyödykkeiden arvonalentumiset olivat 50,0 milj. euroa (2024: 28,8). Ne liittyivät pääasiassa päätökseen olla osallistumatta

uusiin, monivuotisiin jakelutarjouskilpailuihin Hollannissa. Liikearvon, aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien

hyödykkeiden arvonalentumistappiot 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta olivat yhteensä 53,4 milj. euroa (2024: 32,9).

Kausiluonteisuus

Konsernin liiketoiminta on alttiina kausiluonteisuudelle. Esimerkiksi konsernin oppimisliiketoiminnalle on luonteenomaista

vuotuinen sykli ja vahva kausivaihtelu. Suurin osa liikevaihdosta ja tuloksesta syntyy toisella ja kolmannella

vuosineljänneksellä, kun taas ensimmäinen ja viimeinen vuosineljännes ovat tyypillisesti tappiollisia. Yksittäisten tilausten

siirtymisellä vuosineljännesten välillä voi olla olennainen vaikutus, kun verrataan vuosineljännesten liikevaihtoa ja tulosta

edellisvuoteen, joten neljännesvuosilukujen sijaan katsauskauden luvut tarjoavat tyypillisesti kattavamman kuvan Learningin

liiketoiminnan tuloksesta ja kehityksestä.

Medialiiketoiminnassa erityisesti mainonnan kehitys vaikuttaa liikevaihtoon ja tulokseen. Mainosmyynnin kertymiseen

vaikuttaa esimerkiksi lehtien ilmestymiskertojen määrä, joka vaihtelee vuosittain vuosineljännesten välillä. Televisiomainonta

on Suomessa yleensä vilkkainta toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Tapahtumaliiketoiminta on Suomessa tyypillisesti

keskittynyt toiselle ja kolmannelle vuosineljännekselle.

Tällaiset kausiluonteiset vaihtelut vaikuttavat konsernin liikevaihtoon, liikevoittoon ja vapaaseen rahavirtaan, ja näin ollen niillä

voi olla olennainen haitallinen vaikutus Sanoman liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen ja ne voivat

vaikuttaa konsernin neljännesvuosittaisten taloustietojen vertailukelpoisuuteen.

Verolainsäädännön tai sen soveltamisen muutokset ja verotarkastusten

seuraukset

Tilinpäätös 2025	16

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sanoman verotaakka riippuu verolainsäädännöstä ja sen soveltamisesta ja tulkinnasta. Niiden muutokset voivat lisätä

Sanoman verokuluja merkittävästi, millä voisi olla haitallinen vaikutus Sanoman taloudelliseen asemaan ja/tai toiminnan

tulokseen. Lisäksi Sanoma voi ajoittain joutua kansallisten veroviranomaisten verotarkastuksen kohteeksi. Verotarkastukset tai

muut vero- tai muiden viranomaisten tarkastustoimet voivat johtaa lisäverojen (kuten tuloverot, arvonlisäverot ja

ennakonpidätykset) määräämiseen, mikä voisi kasvattaa Sanoman verovelkaa.

Muutokset verotuksessa sekä Sanoman tuotteisiin ja palveluihin tai niiden jakeluun sovellettavien verolakien ja -käytäntöjen,

kuten arvonlisäveron, tulkinnassa voivat vaikuttaa konsernin toimintaan tai taloudelliseen tulokseen. Vuonna 2023 Sanoma

kirjasi Media Finlandin tulokseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä vuosilta 2015−2018 ja 2019−2021 nettomääräisesti

yhteensä 31 milj. euron arvonlisäverovaatimukset, jotka koskivat tiettyjen eri puolilla Eurooppaa painettujen ja keskitetysti

norjalaisessa logistiikkakeskuksessa käsiteltyjen ja sieltä jaettujen aikakauslehtien arvonlisäverokohtelua. Elokuussa 2024

korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Sanomalle valituslupaa vuosia 2015–2018 koskevassa päätöksessä. Sanoma oli

valittanut vuosien 2019–2021 arvonlisäveropäätöksestä verotuksen oikaisulautakuntaan, joka hylkäsi valituksen syyskuussa

2025. Arvonlisäveroa koskeva sääntely on muuttunut 1.7.2021 alkaen, joten vastaavia verotarkastuksia ei ole odotettavissa.

Tarkempi kuvaus konsernin rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2.

Tilinpäätös 2025	17

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Näkymät vuodelle 2026

Vuonna 2026 Sanoma odottaa konsernin liikevaihdon olevan 1,29–1,34 mrd. euroa (2025: 1,30) ja konsernin oikaistun

liikevoiton olevan 205–225 milj. euroa (2025: 188).

Näkymät perustuvat seuraaviin olettamuksiin:

■ Oppimateriaalien kysynnän odotetaan kasvavan tiettyjen toimintamaiden opetussuunnitelmauudistusten vetämänä.

■ Suomen mainosmarkkina tulee olemaan suhteellisen vakaa.

Varsinainen yhtiökokous 2026

Sanoma Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2026 pidetään torstaina 7.5.2026 Helsingissä. Osakkeenomistajat ja näiden

asiamiehet voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia myös äänestämällä ennakkoon sekä esittämällä vastaehdotuksia ja

kysymyksiä ennakkoon niiden ohjeiden mukaisesti, jotka ovat 25.3.2025 julkistetussa yhtiökokouskutsussa. Lisätietoja on

saatavilla Sanoman verkkosivuilla.

Osinkoehdotus

Sanoma Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 309 milj. euroa, josta tilikauden voiton osuus oli 36 milj. euroa.

Jakokelpoiset varat olivat yhteensä 519 milj. euroa vapaan pääoman rahasto 210 milj. euroa mukaan lukien.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta kolmessa yhtä suuressa

erässä.

■ Ensimmäinen erä, 0,14 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingon täsmäytyspäivänä 11.5.2026

merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen erän osingonmaksupäivä on

19.5.2026.

■ Toinen erä, 0,14 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingon täsmäytyspäivänä 15.9.2026

merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Toisen erän osingonmaksupäivä on 22.9.2026.

■ Kolmas erä, 0,14 euroa osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingon täsmäytyspäivänä 3.11.2026

merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Kolmannen erän osingonmaksupäivä on 10.11.2026.

Omaan pääomaan jätetään 450 milj. euroa.

Sanoman tavoitteena on osinkopolitiikkansa mukaisesti jakaa kasvavaa osinkoa, joka on 40–60 % vuosittaisesta vapaasta

rahavirrasta. Hallituksen osingonjakoesitys yhtiökokoukselle perustuu yleiseen makrotaloudelliseen ympäristöön, Sanoman

pääomarakenteeseen ja pääomarakennetta koskeviin tavoitteisiin, Sanoman liiketoimintasuunnitelmiin ja investointitarpeisiin

sekä edellisvuoden rahavirtoihin ja arvioihin pääomarakenteeseen vaikuttavista tulevista rahavirroista.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Sanomalla on yksi osakesarja ja kaikki osakkeet tuottavat saman äänioikeuden ja muut osakkeenomistajien oikeudet.

Osakkeita ei koske mikään lunastus- tai suostumuslauseke tai siirtorajoitus. Sanoman osakkeella ei ole määrättyä

nimellisarvoa tai kirjanpitoarvoa.

Osakepääoma

Joulukuun 2025 lopussa Sanoman rekisteröity osakepääoma oli 71,3 milj. euroa (2024: 71,3), ja osakkeiden lukumäärä

163 565 663 (2024: 163 565 663) sisältäen 792 677 (2024: 349 690) yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta. Omat osakkeet

edustivat 0,5 % (2024: 0,2 %) osakkeiden kokonaismäärästä ja äänistä. Liikkeessä olevien osakkeiden määrä omia osakkeita

lukuun ottamatta oli 162 772 986 (2024: 163 215 973).

Maaliskuussa 2025 Sanoma luovutti yhteensä 10 814 (2024: 214 554) yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta ja

verojen maksun jälkeen osana yhtiön pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmiä.

Omien osakkeiden hankinta

Sanoma osti omia osakkeitaan 1.11.2024–5.6.2025 välisenä aikana. Tänä aikana Sanoma hankki yhteensä 720 000 omaa

osaketta keskihintaan 8,1433 euroa osakkeelta. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa

kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Omien osakkeiden hankinta perustui varsinaisten yhtiökokousten

17.4.2024 ja 29.4.2025 antamiin valtuutuksiin ja osakkeet käytetään osana yhtiön kannustinjärjestelmää.

Kaupankäynti yhtiön osakkeilla

Joulukuun 2025 lopussa Sanoman markkina-arvo oli 1 546,3 milj. euroa (2024: 1 251,9) ja yhtiön osakkeen päätöskurssi 9,50

euroa (2024: 7,67). Tammi–joulukuussa 2025 Sanoman osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsingissä oli 9,47

euroa (2024: 6,90). Alin kaupantekokurssi oli 7,67 euroa (2024: 6,27) ja korkein 11,18 euroa (2024: 7,80).

Tammi–joulukuussa 2025 osakkeen kokonaisvaihto Nasdaq Helsingissä oli 110 milj. euroa (2024: 80). Kaupankäynnin volyymi

oli 12 milj. (2024: 12) osaketta ja vastaava päiväkeskiarvo 46 500 osaketta (2024: 46 400). Osakkeen vaihto oli n. 7 % (2024:

7 %) keskimääräisestä osakemäärästä. Sanoman osakkeen vaihto sisältäen vaihtoehtoiset markkinapaikat. kuten CBOE DXE,

Turquoise ja Frankfurt, oli 27 milj. osaketta (2024: 22). Kaupankäynnistä 42 % (2024: 52 %) tapahtui Nasdaq Helsingissä.

(Lähde: Nasdaq ja Modular Finance)

Tilinpäätös 2025	18

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Omistusrakenne ja osakkeenomistajat

Sanoman hallituksella ei ole tiedossa yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassa olevia

osakassopimuksia.

Sanomalla oli joulukuun 2025 lopussa 25 322 (2024: 24 315) rekisteröityä osakkeenomistajaa.

Vuoden 2025 lopussa yhtiön hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja näiden määräysvallassa (arvopaperimarkkinalain 2 luvun

4 §:n tarkoittamalla tavalla) olevien yhteisöjen yhteenlaskettu omistus vastasi 0,5 % (2024: 0,5 %) kaikista osakkeista ja

äänistä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta ja palkitsemisesta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.3.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

	Osakkeenomistajat	Osakkeet	Osuus %
1	Jane ja Aatos Erkon Säätiö	39 820 286	24,3
2	Holding Manutas Oy	21 870 000	13,4
3	Langenskiöld Lars Robin Eljas	12 273 371	7,5
4	Seppälä Rafaela	7 654 746	4,7
5	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	5 538 352	3,4
6	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	4 810 000	2,9
7	Helsingin Sanomain säätiö	4 701 570	2,9
8	Noyer Alex	3 213 277	2,0
9	Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	2 528 000	1,5
10	Bernardin-Aubouin Lorna	1 852 470	1,1
11	Sr Evli Suomi Pienyhtiöt	1 784 991	1,1
12	Valtion Eläkerahasto	1 760 000	1,1
13	Thalia Säätiö - Thalia Stiftelsen Sr	1 500 000	0,9
14	OP-Suomi	1 485 461	0,9
15	Sr Säästöpankki Kotimaa	1 055 032	0,6
16	Sanoma Oyj	792 677	0,5
17	Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland	764 389	0,5
18	Oy Overseas Cattle Company Ltd.	700 000	0,4
19	OP-Suomi Pienyhtiöt	687 292	0,4
20	Langenskiöld Lars Christoffer Robin	645 996	0,4
	20 suurinta omistajaa yhteensä	115 437 910	70,6
	Hallintarekisteröidyt osakkeet	13 472 325	8,2
	Muut osakkeet	34 655 428	21,2
	Yhteensä	163 565 663	100,0

Tilinpäätös 2025	19

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Omistusjakauma osakkeiden määrän mukaan 31.12.2025

Osakkeiden määrä	Osakkeenomistajien lukumäärä	%	Osakkeiden lukumäärä	%
1–100	9 940	39,3	429 506	0,3
101–500	8 816	34,8	2 395 896	1,5
501–1 000	2 891	11,4	2 248 044	1,4
1 001–5 000	2 896	11,4	6 293 637	3,8
5 001–10 000	384	1,5	2 745 835	1,7
10 001–50 000	281	1,1	5 362 888	3,3
50 001–100 000	45	0,2	3 242 353	2,0
100 001–500 000	39	0,2	7 838 516	4,8
500 001 +	30	0,1	132 929 539	81,3
Yhteensä	25 322	100,0	163 486 214	100,0
Yhteistileillä			79 449	—
Yhteensä			163 565 663	100,0

Omistusrakenne 31.12.2025

Sektori	Osakkeenomistajat		Osakkeet ja äänet
	Määrä	%	Määrä	%
Yritykset	788	3,1	6 358 734	3,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	53	0,2	29 542 974	18,1
Julkisyhteisöt	25	0,1	15 259 949	9,3
Kotitaloudet	24 010	94,8	43 228 464	26,4
Voittoa tavoittelemattomat	292	1,2	50 292 930	30,7
Ulkomaat	154	0,6	18 803 163	11,5
Yhteensä	25 322	100,0	163 565 663	100,0
Yhteistileillä			79 449	—
Yhteensä			163 565 663	100,0

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Sanoma ilmoitti 10.3.2026 ostaneensa Mr. Chaddin, hollantilaisen tutorointialustan, sen perustajalta ja muilta

osakkeenomistajilta. Mr. Chadd täydentää Sanoman yksilöllisen oppimisen tarjoomaa kouluille sen ytimen, eli painettujen ja

digitaalisten oppimateriaalien ulkopuolelle tarjoamalla Hollannin perus- ja toisen asteen opetussuunnitelman mukaista

integroitua ja digitaalista tukea oppimiseen. Mr. Chaddin alusta yhdistää tekoälypohjaisen opastuksen akateemisesti

koulutettuihin valmentajiin ja vahvistaa siten kotitehtävien tuen ja luokkahuonetyöskentelyn välistä yhteyttä. Mr. Chaddin

liikevaihto oli n. miljoona euroa vuonna 2025. Alustaa on käyttänyt jo yli 140 000 toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen

oppilasta. Mr. Chaddin perustaja jatkaa Sanoma Learningin palveluksessa yritysoston jälkeen.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti 13.3.2026 Sanoman varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen

valitaan kahdeksan jäsentä. Nimitystoimikunta ehdotti myös, että Klaus Cawén, Julian Drinkall, Jannica Fagerholm, Rolf

Grisebach, Timo Lappalainen, Sebastian Langenskiöld ja Eugenie van Wiechen valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi ja että

uutena jäsenenä hallitukseen valitaan Tiina Alahuhta-Kasko. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä ja

hallituksen jäsen Anna Herlin ovat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä hallituksen jäsenen tehtävään.  Lisäksi

osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Timo Lappalainen ja

varapuheenjohtajaksi Klaus Cawén. Kaikki ehdotetut hallituksen jäsenet ovat antaneet suostumuksensa tehtävään.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2027 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Osakkeenomistajien

nimitystoimikunta ehdotti, että hallituksen jäsenille maksettavia vuosipalkkioita, jotka ovat pysyneet ennallaan vuoden 2020

yhtiökokouksesta lähtien, korotetaan. Hallituksen ja sen valiokuntien kokouspalkkioiden ehdotettiin pysyvän ennallaan, mutta

palkkiokäytäntöä eri maissa asuvien jäsenten kesken yhtenäistetään. Kokonaisuudessaan palkkioehdotus on seuraava:

■ Vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 160 000 euroa (aiemmin 144 000 euroa), hallituksen varapuheenjohtajalle 100

000 euroa (aiemmin 84 000 euroa) ja hallituksen jäsenille 80 000 euroa (aiemmin 72 000 euroa)

■ Hallituksen jäsenet, jotka matkustavat kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle: 1 000 euroa / hallituksen kokous, jossa on

ollut paikalla

■ Hallituksen valiokuntien puheenjohtajat: 4 500 euroa / valiokuntakokous, jossa ollut läsnä

■ Valiokuntien jäsenet, jotka matkustavat kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle: 3 000 euroa / valiokuntakokous, jossa ollut

paikalla, ja 2 000 euroa / valiokuntakokous, jossa ollut läsnä

■ Valiokuntien jäsenet, jotka eivät matkusta kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle: 2 000 euroa / valiokuntakokous, jossa

on ollut läsnä

Kaikkien ehdotettujen hallituksen jäsenten keskeiset henkilötiedot on esitelty Sanoman verkkosivuilla.

Tilinpäätös 2025	20

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä

Sanoma Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2024 julkaisemaa ja 1.1.2025 voimaan astunutta

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu hallinnointikoodin

mukaisesti, joka on luettavissa Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla.

Sanoman tarkastusvaliokunta on tarkastanut tämän selvityksen. Sanoman lakisääteiset tilintarkastajat ovat tarkistaneet,

että selvitys on laadittu ja että siinä esitetty kuvaus taloudellista raportointia koskevien sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen yhtiön tilinpäätöksen kanssa. Tämä selvitys esitetään

osana hallituksen toimintakertomusta.

Tarkempi kuvaus hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisperiaatteista on erillisessä hallinnointikoodin

mukaan laaditussa palkitsemisraportissa.

Sanoman hallinto- ja ohjausjärjestelmään liittyviä tietoja päivitetään vuoden mittaan Sanoman verkkosivuilla.

Tilinpäätös 2025	21

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallinto- ja ohjausjärjestelmän rakenne

Sanoma noudattaa toiminnassaan ja hallinnossaan toimintamaissaan sovellettavia lakeja ja asetuksia, Sanoman eettisiä

ohjeita sekä konsernin sisäisiä toimintaohjeita ja ohjesääntöjä.

Sanoman hallintoelimiä ovat yhtiökokous, osakkeenomistajien nimitystoimikunta, hallitus ja sen valiokunnat, toimitusjohtaja ja

johtoryhmä.

Tilin- tarkastus		Yhtiökokous						Yhtiökokous on Sanoman ylin päättävä elin, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa.
		Osakkeenomistajien nimitystoimikunta						Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee hallituksen jäsenten lukumäärään, valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Sisäinen tarkastus		Hallitus						Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet. Hallitus vastaa yhtiön ja sen liiketoiminnan johtamisesta.
		Tarkastus- valiokunta		Työvaliokunta		Henkilöstö- valiokunta		Hallitus voi asettaa valiokuntia, työvaliokuntia tai muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä nimeämiinsä tehtäviin. Valiokunnat eivät ole päättäviä tai toimeenpanevia elimiä, mutta hallitus voi halutessaan antaa valiokunnille tai toimitusjohtajalle valtuutuksen tiettyihin päätöksiin. Hallituksella on työvaliokunta, joka valmistelee hallituksen käsiteltäväksi ja tiedoksi tulevia asioita. Lisäksi hallituksen valiokuntia ovat tarkastus- ja henkilöstövaliokunta.
		Toimitusjohtaja						Toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti konsernin juoksevasta hallinnosta.
		Johtoryhmä						Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa hänen tehtävissään konsernin johtamisen koordinoinnissa ja hallituksen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelussa.

Varsinaisen yhtiökokouksen 2025 päätökset

Sanoma Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.4.2025 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen ja

myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2024. Lisäksi kokous hyväksyi toimielinten

palkitsemisraportin neuvoa-antavalla päätöksellä.

Yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan 0,39 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kolmessa samansuuruisessa erässä.

Ensimmäinen erä 0,13 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.5.2025

merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 9.5.2025.

Toinen erä 0,13 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 16.9.2025

merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 23.9.2025.

Osingon kolmas erä 0,13 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä

4.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 11.11.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Pekka Ala-Pietilä,

Klaus Cawén, Julian Drinkall, Rolf Grisebach, Anna Herlin, Sebastian Langenskiöld ja Eugenie van Wiechen. Uusiksi jäseniksi

valittiin Jannica Fagerholm ja Timo Lappalainen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Ala-Pietilä ja varapuheenjohtajaksi

Klaus Cawén. Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2026 päättyessä.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten kuukausipalkkiot ja kokouspalkkiot pysyvät ennallaan, kun taas hallituksen

valiokuntien puheenjohtajien kokouspalkkioita korotetaan 1 000 eurolla / valiokuntakokous ja valiokuntien jäsenten

kokouspalkkioita 500 eurolla / valiokuntakokous. Hallituksen kuukausipalkkiot ovat: hallituksen puheenjohtaja 12 000 euroa,

hallituksen varapuheenjohtaja 7 000 euroa ja hallituksen jäsenet 6 000 euroa.

Hallituksen kokouspalkkiot ovat:

■ hallituksen jäsenet, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa: 1 000 euroa / hallituksen kokous, jossa on ollut paikalla;

■ hallituksen jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa: erillistä kokouspalkkiota hallituksen kokouksesta ei makseta;

■ hallituksen valiokuntien puheenjohtajat: 4 500 euroa / valiokuntakokous, jossa on ollut läsnä;

■ valiokuntien jäsenet, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa: 3 000 euroa / valiokuntakokous, jossa on ollut paikalla

ja 2 000 euroa / valiokuntakokous, jossa on ollut läsnä; ja

■ valiokuntien jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa: 2 000 euroa / valiokuntakokous, jossa on ollut läsnä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokouspalkkiot pysyvät ennallaan ja ovat:

■ osakkeenomistajien nimitystoimikunnan puheenjohtaja: 3 500 euroa / toimikuntakokous, jossa on ollut läsnä;

Tilinpäätös 2025	22

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

■ osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa: 2 500 euroa /

toimikuntakokous, jossa on ollut paikalla ja 1 500 euroa / toimikuntakokous, jossa on ollut läsnä; ja

■ osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa: 1 500 euroa / toimikuntakokous, jossa on

ollut läsnä.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilintarkastusyhteisö ja

kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana ja päävastuullisena

kestävyysraportointitarkastajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT), Tiina Puukkoniemi. Tilintarkastajalle ja

kestävyysraportoinnin varmentajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 16 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa

erässä. Määrä vastaa n. 9,8 % yhtiön kaikista osakkeista. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaaseen omaan pääomaan

kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja. Valtuutus on voimassa

30.6.2026 saakka ja se päättää vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.

Osakkeet hankitaan yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen tai muiden sopimusten tai

liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai muutoin edelleen

luovutettaviksi, yhtiöllä pidettäviksi tai mitätöitäviksi.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden

luovuttamisesta sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta. Optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin

oikeuttavia erityisiä oikeuksia ei voi antaa osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu

päättämään enintään 16 000 000 uuden osakkeen antamisesta (n. 9,8 % yhtiön kaikista osakkeista) sekä enintään 21 000

000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Osakeanti, omien

osakkeiden luovuttaminen ja optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua

osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus on voimassa 30.6.2026 saakka ja se päättää vuoden

2024 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten lukumäärään, kokoonpanoon ja

palkitsemiseen liittyvät ehdotukset. Jokainen Sanoman osakkeenomistaja voi tehdä ehdotuksen myös suoraan varsinaiselle

yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu korkeintaan neljästä jäsenestä, jotka edustavat yhtiön neljää suurinta

osakkeenomistajaa yhtiökokousta edeltävän vuoden 31. toukokuuta. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja voidaan kutsua

asiantuntijajäseneksi nimitystoimikuntaan ilman jäsenyyttä ja äänioikeutta. Nimitystoimikunta valitsee keskuudestaan

puheenjohtajan ensimmäisessä kokouksessaan. Nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi alkaa nimitystä seuraavan

yhtiökokouksen jälkeen ja päättyy vuosittain seuraavan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan nimitykseen.

Palkitseminen

Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenten palkitsemisesta

nimitystoimikunnassa hoidettavista tehtävistä. Kokouspalkkiot nimitystoimikunnan jäsenille tällä toimikaudella ovat:

■ osakkeenomistajien nimitystoimikunnan puheenjohtaja: 3 500 euroa / toimikuntakokous, jossa on ollut läsnä

■ osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa: 2 500 euroa /

toimikuntakokous, jossa on ollut paikalla ja 1 500 euroa / toimikuntakokous, jossa on ollut läsnä

■ osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet, joiden kotipaikka on Suomessa: 1 500 euroa / toimikuntakokous, jossa on

ollut läsnä.

Yhtiö vastaa kaikista nimitystoimikunnan kohtuullisista kuluista. Nimitystoimikunnan jäsenten matkakulut korvataan kuittia

vastaan Sanoman matkustusohjeen mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävät

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävät on määritelty sen työjärjestyksessä. Työjärjestys on saatavilla Sanoman

verkkosivuilla.

Työjärjestyksensä mukaisesti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluu:

■ valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle ehdotukset:

• hallituksen ja sen valiokuntien jäsenten palkitsemisesta

• hallituksen jäsenten lukumäärästä

• hallituksen jäsenten, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta

■ etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita

■ osallistua hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden kehittämiseen ja raportoida monimuotoisuustavoitteiden

toteutumisesta.

Hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa noudatettavat

menettelyt

Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti Sanoman hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä monipuolinen osaaminen,

toisiaan täydentävä kokemus ja toimialatuntemus yhtiön strategiassa ilmaistujen tarpeiden mukaisesti.

Tilinpäätös 2025	23

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallituksella on yhdessä oltava riittävä osaaminen ja pätevyys esimerkiksi:

■ oppimis- ja medialiiketoiminnasta Sanoman nykyisellä ja mahdollisella tulevalla maantieteellisellä toiminta-alueella

■ vastaavankokoisen julkisesti noteeratun osakeyhtiön johtamisesta, hyvästä hallintotavasta, konserni- ja taloushallinnosta

sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta

■ strategiatyöstä ja yritysjärjestelyistä

■ teknologiasta, mukaan lukien digitalisaatio ja tekoälyn eettinen käyttö kuluttaja- ja julkaisutuotteissa

■ vastuullisuudesta, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat.

Valmistautuessaan vuoteen 2026 nimitystoimikunta tarkasteli vuoden aikana perusteellisesti hallituksen osaamiskartoituksen

tuloksia, arvioi yksittäisten hallituksen jäsenten osaamista sekä kokonaisuutena hallituksen asiantuntemusta ja valmiuksia.

Toimikunta kartoitti laajasti eri hallitusjäsenehdokkaita ja hyödynsi myös aiempien vuosien arviointeja, mukaan lukien

aikaisempien osakkeenomistajien nimitystoimikuntien huomioidakseen pitkän aikavälin näkemyksen. Lisäksi toimikunta otti

huomioon hallituksen itsearviointikyselyn tulokset määrittäessään Sanoman vuoden 2026 kannalta optimaalista

hallituskokoonpanoa. Myös operatiivisen johdon antama palaute huomioitiin. Toimikunta suunnittelee hallituksen rakennetta

pitkäjänteisesti useammalle vuodelle eteenpäin ottaen huomioon yhtiön strategian, jatkuvan kehityksen sekä hallituksen

jäsenten yksilölliset ja kokonaisvaltaiset osaamisvaatimukset.

Pätevyyden, kokemuksen ja osaamisen lisäksi hallitusehdokkaiden tärkeimmät nimityskriteerit ovat henkilökohtaiset

ominaisuudet ja rehellisyys. Valmistellessaan ehdotustaan nimitystoimikunnan on myös otettava huomioon erityiset

monimuotoisuusnäkökohdat, kuten toimiala-, liiketoiminta-, talous- ja vastuullisuuskokemus, kansainvälinen kokemus,

kansalaisuus, ikä, koulutus ja sukupuoli.

Lisäksi otetaan huomioon soveltuvien lakien ja määräysten (mukaan lukien Nasdaq Helsinki Oy:n säännöt ja Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodi) riippumattomuus ja muut vaatimukset sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti

vuosittain tehtävän yhtiön hallituksen toiminnan arvioinnin tulokset.

Nimitystoimikunta käyttää ulkopuolisia konsultteja sopivien ehdokkaiden etsinnässä.

Kokoonpano

Vuonna 2025 osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluivat Juhani Mäkinen (hallituksen varapuheenjohtaja, Jane ja

Aatos Erkon säätiö), Antti Herlin (hallituksen puheenjohtaja, Holding Manutas), Robin Langenskiöld (Sanoman kolmanneksi

suurin osakkeenomistaja) ja Rafaela Seppälä (Sanoman neljänneksi suurin osakkeenomistaja). Toimikunta valitsi

kokouksessaan 9.6.2025 puheenjohtajakseen Juhani Mäkisen ja kutsui Sanoman hallituksen puheenjohtajan Pekka Ala-

Pietilän asiantuntijajäsenekseen.

Vuoden 2025 aikana vuonna 2025 asetettu osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui kaksi kertaa ja vuonna 2024

asetettu osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui kerran. Kokouksiin osallistumisaste oli 92 %. Vuonna 2025

nimitetyistä valiokunnan jäsenistä 25 % oli naisia ja 75 % miehiä.

Hallitus

Sanoma Oyj:n hallituksella on työjärjestys toimintansa ohjaamiseksi. Työjärjestyksen lisäksi hallitus noudattaa yhtiön

yhtiöjärjestystä, Sanoman hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja siihen liittyviä ohjeita ja toimintaperiaatteita sekä kulloinkin

voimassa olevia lakeja ja määräyksiä. Hallituksen keskeisimmät tehtävät on määritetty Suomen osakeyhtiölaissa.

Valinta ja toimikausi

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta.

Sanoman yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu 5–11 jäsentä, jotka valitaan yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee

myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä.

Kokoonpano, monimuotoisuus ja riippumattomuus

Hallituksen jäsenillä tulee olla tehtävien hoitamisen edellyttämä osaaminen ja kokemus sekä mahdollisuus käyttää riittävästi

aikaa hallitustyöhön. Lisäksi heidän on täytettävä riippumattomuutta koskevat ja muut vaatimukset, joita sovelletaan

pörssiyhtiöihin Suomessa, ja hallituksessa tulee olla molempien sukupuolten edustajia.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet on määritelty osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksessä ja

niihin viitataan yleisellä tasolla Sanoman osallisuusohjeessa sekä yhtiön henkilöstöpolitiikassa. Varmistuakseen siitä, että

hallituksella on Sanoman strategiassa kulloinkin ilmaistuja tarpeita vastaava, riittävä ja monipuolinen osaaminen, toisiaan

täydentävä kokemus sekä ymmärrys toimialasta, osakkeenomistajien nimitystoimikunta tarkastelee erilaisia

monimuotoisuustekijöitä sekä hallituksen vuosittaista arviointia. Näitä se käyttää tehdessään yhtiökokoukselle ehdotusta

hallituksen kokoonpanosta edellä kohdassa Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kuvatulla tavalla.

Muiden hallituksen monimuotoisuutta koskevien keskeisten tekijöiden ohella hallitus on asettanut mitattavissa olevan

tavoitteen koskien molempien sukupuolten edustusta hallituksessa. Tavoitteena on, että hallituksessa on molempia sukupuolia

tasaisesti siten, että vähemmistössä olevan sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä olisi vähintään 40 %. Osakkeenomistajien

nimitystoimikunta arvioi vuosittain edistymistä hallituksen monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden toteuttamisessa.

Vuoden 2025 lopussa Sanoman hallituksen jäsenistä 33 % (2024: 25 %) oli naisia ja 67 % miehiä (2024: 75 %). Naisten osuus

hallituksen jäsenistä on vaihdellut 20–50 %:n välillä vuosina 2013–2024. Sanoman hallituksen jäsenillä on monipuolinen liike-

elämän tuntemus ja kokemusta useista konsernin toimintamaista. Hallituksen jäsenten ikä vaihteli 43–68 vuoden välillä keski-

iän ollessa 59 vuotta.

Tilinpäätös 2025	24

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vuoden 2025 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin uudelleen seitsemän jäsentä: Pekka Ala-Pietilä, Klaus Cawén, Julian

Drinkall, Rolf Grisebach, Anna Herlin, Sebastian Langenskiöld ja Eugenie van Wiechen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin

Jannica Fagerholm ja Timo Lappalainen. Kaikkien valittujen hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2026

yhtiökokoukseen. Mika Ihamuotila oli ilmoittanut, ettei hän ole käytettävissä uudelleenvalintaa varten.

Hallituksen vuosittaisen arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä ja sen johdosta riippumattomia. Lisäksi

kahdeksan yhdeksästä jäsenestä on riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Yksi jäsen, Anna Herlin ei ole

riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, koska hän on työsuhteessa ja hallituksen jäsen Security Trading Oy:ssä,

jolla on välillinen määräysvalta merkittävässä osakkeenomistajassa (Holding Manutas Oy).

Hallituksen ja sen valiokuntien monimuotoisuus

Hallituksen jäsen	Asema	Valiokuntien jäsenyydet	Ikä	Sukupuoli	Kansalaisuus	Koulutus
Pekka Ala-Pietilä	puheenjohtaja	työ	68	mies	Suomen	KTM, TkT h.c., KTT h.c.
Klaus Cawén	varapuheen- johtaja	työ, tarkastus	68	mies	Suomen	LL.M., oikeustieteen kandidaatti
Julian Drinkall	jäsen	henkilöstö	61	mies	Ison- Britannian	Master (hallintotieteet), MBA, Master (PPE: filosofia, politiikka ja kansantalous)
Jannica Fagerholm	jäsen	tarkastus	64	nainen	Suomen	KTM
Rolf Grisebach	jäsen	tarkastus	64	mies	Saksan	Ph.D. (yritysjuridiikka), Master (liiketalous ja oikeustiede)
Anna Herlin	jäsen	henkilöstö	43	nainen	Suomen	VTM, FM
Sebastian Langenskiöld	jäsen	tarkastus, henkilöstö	43	mies	Suomen	Master of Science (kansainvälinen talous), Master (International Management)
Timo Lappalainen	jäsen	henkilöstö	63	mies	Suomen	diplomi-insinööri (tuotantotalous)
Eugenie van Wiechen	jäsen	tarkastus	56	nainen	Hollannin	MBA, Master of Science (kemiantekniikka)

Hallituksen jäsenten osakeomistus Sanomassa

	Osakeomistus1
Hallituksen jäsen	31.12.2025	31.12.2024
Pekka Ala-Pietilä, puheenjohtaja	15 000	15 000
Klaus Cawén, varapuheenjohtaja	6 200	6 200
Julian Drinkall	0	0
Jannica Fagerholm (29.4.2025 alkaen)	4 000
Rolf Grisebach	12 000	0
Anna Herlin	1 000	1 000
Sebastian Langenskiöld	645 963	645 963
Timo Lappalainen (29.4.2025 alkaen)	0
Eugenie van Wiechen	0	0
Mika Ihamuotila (29.4.2025 saakka)		150 000

¹ Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden omistamat osakkeet

Tilinpäätös 2025	25

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallituksen jäsenet

Pekka Ala-Pietilä (puheenjohtaja)

■ s. 1957, Suomen kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2016

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2014

■ Työvaliokunnan puheenjohtaja

■ Koulutus: KTM, TkT h.c., KTT h.c.

■ Päätoimi: Sanoman hallituksen puheenjohtaja

■ Pääasiallinen työkokemus: Blyk Services Oy,

perustaja ja toimitusjohtaja 2006–2012; Nokia Oyj,

useita tehtäviä 1984–2005, mm. toimitusjohtaja 1999–

2005; Nokia Mobile Phones, toimitusjohtaja 1992–1998

ja konsernin johtokunnan jäsen 1992–2005

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: SAP (hallintoneuvoston

puheenjohtaja), Here Technologies (HERE Global B.V.)

(hallintoneuvoston puheenjohtaja), Sitra (puheenjohtaja)

Klaus Cawén (varapuheenjohtaja)

■ s. 1957, Suomen kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2024

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2024

■ Tarkastusvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen

■ Koulutus: LL.M., oikeustieteen kandidaatti

■ Päätoimi: Kone Oyj, Executive Advisor

■ Pääasiallinen työkokemus: Kone Oyj, eri tehtävissä

1983-, mm. johtokunnan jäsen 1991–2021; johtaja,

yritysjärjestelyt ja strategiset allianssit, Venäjä ja

lakiasiat 2006–2021; johtaja, lakiasiat, yritysjärjestelyt ja

Toshiba-allianssi 2000–2005; konsernin päälakimies ja

johtaja, lakiasiat ja yritysjärjestelyt 1991–2000

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: Metso Oyj

(varapuheenjohtaja), A. Ahlström Oy

(varapuheenjohtaja), Toshiba Elevator & Building

Systems Corporation

■ Muut luottamustoimet: DevCo Partners Oy, Senior

Advisor

Julian Drinkall

■ s. 1964, Ison-Britannian kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2020

■ Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja

■ Koulutus: Master (hallintotieteet), Master (liiketalous),

Master (PPE: filosofia, politiikka ja kansantalous)

■ Pääasiallinen työkokemus: GLF Schools,

toimitusjohtaja 2023–2025, Aga Khan Schools,

toimitusjohtaja, 2021–2022, Academies Enterprise Trust

(AET), toimitusjohtaja 2016–2021; Alpha Plus Holding,

toimitusjohtaja 2014–2016; Cengage Learning, EMEAn

ja Intian alueiden toimitusjohtaja 2012–2014; OC&C

Strategy Consultants, operatiivinen osakas 2010–2012;

Macmillan Education, toimitusjohtaja 2007–2010 ja

operatiivinen johtaja 2006–2007; Boots Company,

strategia- ja yrityskauppajohtaja 2003–2005; IPC Media,

konsernin strategiajohtaja 2001–2003; BBC,

liiketoimintastrategian vetäjä 1998–2001

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: Atypical AI Corp,

NMITE (New Model Institute for Technology and

Engineering)

Tilinpäätös 2025	26

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Jannica Fagerholm

■ s. 1961, Suomen kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2025

■ Koulutus: KTM

■ Päätoimi: Toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin

säätiö

■ Pääasiallinen työkokemus: SEB Gyllenberg

yksityispankki, toimitusjohtaja 2006–2010, Gyllenberg

yksityispankki, toimitusjohtaja 2001–2006; Gyllenberg

Varainhoito, johtaja, yksityisasiakkaat 1999–2001.

Ennen SEB Gyllenbergiä erilaisissa johtotehtävissä

Handelsbankenissa 1998–1999 ja Sampokonsernissa

1990–1998

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: Mandatum Oyj

(hallituksen varapuheenjohtaja ja

palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja); Solidium Oyj;

Kesko Oyj (tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja)

■

Rolf Grisebach

■ s. 1961, Saksan kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2020

■ Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

■ Koulutus: Ph.D. (yritysjuridiikka), Master (liiketalous ja

oikeustiede)

■ Päätoimi: Stella Partners, osakas

■ Pääasiallinen työkokemus: Future Group,

toimitusjohtaja (Saksa, Sveitsi ja Itävalta) 2023–2024; 

Edition Peters, päätoiminen hallituksen puheenjohtaja

2020-2023; Thames & Hudson Ltd, toimitusjohtaja

2013–2019; Pearson, Saksan, Sveitsin ja Itävallan

liiketoimintojen johtaja 2010–2013; Deutscher

Fachverlag (DFV), toimitusjohtaja 2005–2010;

Holtzbrink-konserni, johtoryhmän jäsen 2001–2004,

koulutus-, STM-tiede- ja digitaalisuusdivisioonan johtaja

(New York) 1998–2001 ja yrityskehitysjohtaja 1995–

1998; Boston Consulting Group (München ja Lontoo),

päällikkö 1988–1995

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: DeutschAkademie

Weiterbildungs GmbH (puheenjohtaja)

Anna Herlin

■ s. 1982, Suomen kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä, ei riippumaton yhtiön

merkittävistä osakkeenomistajista: työsuhde ja

hallituksen jäsen Security Trading Oy:ssä, jolla on

epäsuora määräysvalta merkittävään

osakkeenomistajaan (Holding Manutas Oy)

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2021

■ Henkilöstövaliokunnan jäsen

■ Koulutus: VTM, FM

■ Päätoimi: Tiina ja Antti Herlinin säätiö, kehitysjohtaja

■ Pääasiallinen työkokemus: John Nurmisen säätiö,

projektipäällikkö 2013–2018; Kuvataideakatemia,

suunnittelija 2008–2009

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: Tiina ja Antti Herlinin

säätiö; Security Trading Oy (varapuheenjohtaja)

Tilinpäätös 2025	27

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sebastian Langenskiöld

■ s. 1982, Suomen kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2019

■ Henkilöstövaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan jäsen

■ Koulutus: Master of Science (kansainvälinen talous),

Master (International Management)

■ Päätoimi: In Parallel Oy, kumppanuusjohtaja

■ Pääasiallinen työkokemus: Salesforce, EMEA ISV

GTM Principal Partner Account Manager 2017–2023;

Fingertip Oy, perustajaosakas 2012–2017; Cargotec

Oyj, M&A-koordinaattori 2011; Hansaprint Oy,

avainasiakasjohtaja 2006–2009

Timo Lappalainen

■ s. 1962, Suomen kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Sanoman hallituksen jäsen vuodesta 2025

■ Koulutus: diplomi-insinööri (tuotantotalous)

■ Pääasiallinen työkokemus: Eri tehtävissä Orion

Oyj:ssä vuodesta 1999 ml. toimitusjohtaja 2008–2022;

Alkuperälääkkeet- ja Eläinlääkkeet–tulosyksiköiden

johtaja 2005–2007 ja Orion-konsernin johtoryhmän

jäsen 2006–2007; Orion Pharma –tulosyksikön

varatoimitusjohtaja 2003–2005 ja liiketoiminnan

kehitysjohtaja 1999–2005. Ennen Orionia erilaisissa

johtotehtävissä Leiras Oy:ssä 1994–1999 ja Finvest

Oy:ssä 1989–1993 sekä konsulttina Arthur Andersen &

Co:ssa Chicagossa, Yhdysvalloissa 1987–1988

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet ja luottamustoimet:

Työelämäprofessori (lääketeollisuus, Turun Yliopisto);

Suomen Messut Oyj (puheenjohtaja); Kemira Oyj;

Suomen sydäntutkimussäätiö

Eugenie van Wiechen

■ s. 1969, Hollannin kansalainen

■ Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

■ Hallituksen jäsen vuodesta 2023

■ Tarkastusvaliokunnan jäsen

■ Koulutus: MBA, Master of Science (kemiantekniikka)

■ Päätoimi: FD Mediagroep, toimitusjohtaja ja

kustannusjohtaja

■ Pääasiallinen työkokemus: LinkedIn Corporation,

toimitusjohtaja, Hollanti 2009–2011; eBay,

toimitusjohtaja, Marktplaats, 2008–2009; Sanoma

Uitgevers B.V., useita tehtäviä 2003–2008, mm.

kustantaja 2003–2008; McKinsey & Company, useita

tehtäviä 1995–2003, mm. Engagement Manager 1999–

2003

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: Artis (hallintoneuvoston

jäsen)

Tilinpäätös 2025	28

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävät on esitetty Suomen osakeyhtiölaissa ja muissa soveltuvissa laeissa. Hallitus vastaa yhtiön ja sen

liiketoiminnan johtamisesta. Lisäksi hallitus vastaa yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritetty hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus muun muassa:

■ päättää konsernin pitkän aikavälin tavoitteista ja liiketoimintastrategiasta pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi

■ hyväksyy konsernin raportointirakenteen

■ päättää yritysostoista ja -myynneistä, taloudellisista asioista ja investoinneista, joiden arvo on yli 5,0 milj. euroa tai jotka

ovat muuten strategisesti merkittäviä tai joihin liittyy merkittäviä riskejä tai jotka liittyvät vähintään 100 työntekijää

koskevaan yritysmyyntiin, irtisanomiseen tai lomautukseen (hallitus on toistaiseksi valtuuttanut toimitusjohtajan

päättämään yritysostoista ja -myynneistä, taloudellisista asioista ja investoinneista, joiden arvo on alle 5,0, mutta yli 0,5

milj. euroa)

■ varmistaa suunnittelun, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien ja raportointimenettelyjen riittävyyden

■ tarkistaa ja seuraa konserniyhtiöiden toimintaa ja tuloksia

■ hyväksyy osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen sekä selvityksen

hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja yhtiön palkitsemisraportin

■ nimittää ja erottaa seuraavat sekä päättää heidän palkkioistaan:

• toimitusjohtaja

• toimitusjohtajan sijainen

• strategisten liiketoimintayksiköiden toimitusjohtajat, konsernin johtoryhmän jäseninä toimivat Sanoman johtajat ja tietyt

hallituksen erikseen määrittämät johtajat

■ vahvistaa konsernin arvot

■ hyväksyy konsernin keskeiset toimintaperiaatteet.

Vuonna 2025 hallitus ohjasi Sanoman toimintaa varsinaisten tehtäviensä ja valvontavastuunsa ohella muun muassa

hyväksymällä sekä Learningin että Media Finlandin liiketoimintojen strategiset tavoitteet sekä Sanoman hallinnointikehyksen ja

seuraamalla niiden toimeenpanoa säännöllisten katsauksien ja arviointien kautta. Hallitus valvoi myös sisäistä valvontaa ja

riskienhallintaa sekä vastaanotti Compliance-toiminnolta ajantasaista tietoa tietosuojasta, vaatimustenmukaisuudesta ja

eettisistä toimintaperiaatteista.

Hallitus seurasi edelleen Sanoman ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintovaikutusten (ESG) raportointia yritysvastuudirektiivin

(CSRD) mukaisesti sekä tarkasti ja hyväksyi CSRD:n eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisen

kaksoisolennaisuusarvioinnin sekä varmisti, että arvioinnin tulokset ovat linjassa Sanoman vastuullisuusstrategian kanssa.

Vuonna 2025 hallitus arvioi konsernin taloudellista tilannetta, kehitystä ja näkymiä, mukaan lukien taseen jatkuvaa

vahvistamista. Hallitus seurasi myös Learningin vuonna 2023 käynnistämän kolmivuotisen prosessi- ja tehostamisohjelma

Solarin toteutumisastetta, joka päättyi vuonna 2025.

Vuonna 2025 keskeisenä painopisteenä oli tekoälyn (AI) strateginen hyödyntäminen ja soveltaminen sekä Learningissä että

Media Finlandissa. Hallitus valvoi digitalisaatioon, harmonisointiin ja tehokkuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita, perehtyi

syvällisesti tekoälyyn ja siihen liittyviin ratkaisuihin molemmissa liiketoiminnoissa, arvioi kasvumahdollisuuksia sekä tarkasteli

Sanoman tekoälyn käytön hallintaprosesseja ja -periaatteita.

Hallitus päivitti lisäksi Sanoman taloudelliset tavoitteet vastaamaan konsernin liikevaihdon ja tuloksen vauhdittuneita

kasvunäkymiä vuosille 2026–2030. Learningin ja Media Finlandin vuosien 2026–2030 kasvupolkuja tarkennettiin johtoryhmän

toimesta marraskuun pääomamarkkinapäivässä, jossa esiteltiin myös tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet sekä Sanoman

kasvaneen mittakaavan tuomat edut.

Hallitus kiinnitti huomiota myös Sanoman henkilöstötutkimuksen tuloksiin, niiden pohjalta laadittuihin

jatkotoimenpidesuunnitelmiin, HR-strategiaan, johtamisen kehittämisohjelmiin sekä palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanon

etenemiseen.

Hallitus kehittää toimintaansa arvioimalla toimintojaan ja työmenetelmiään vuosittain. Arvioinnin tarkoituksena on myös

tarkastella hallituksen kokoonpanoa ja määrittää pätevyysvaatimukset mahdollisille uusille jäsenille. Arviointi voidaan tehdä

sisäisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa. Vuonna 2025 hallitus toteutti sisäisen itsearvioinnin käyttäen

ulkopuolisen arvioijan tarjoamaa arviointityökalua johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja niin sisäisen kuin ulkoisen vertailun

mahdollistamiseksi. Hallitus sai myös ajantasaista tietoa ja koulutusta hallinnointiin sekä arvopaperimarkkinoiden sääntelyyn

liittyvistä vaatimuksista.

Tilinpäätös 2025	29

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallituksen kokoukset

Vuonna 2025 hallitus kokoontui 11 kertaa. Kokouksiin osallistumisaste oli 96 %.

Hallituksen jäsenten osallistuminen hallituksen kokouksiin

Hallituksen jäsen	Kokoukset, joihin osallistui	Osallistumisaste, %
Pekka Ala-Pietilä, puheenjohtaja	11	100
Klaus Cawén, varapuheenjohtaja	11	100
Julian Drinkall	11	100
Jannica Fagerholm (29.4.2025 alkaen)	8	100
Rolf Grisebach	11	100
Anna Herlin	11	100
Sebastian Langenskiöld	11	100
Timo Lappalainen (29.4.2025 alkaen)	8	100
Eugenie van Wiechen	10	91
Mika Ihamuotila (29.4.2025 saakka)	2	67

Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi asettaa valiokuntia, työvaliokuntia tai muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä nimeämiinsä tehtäviin. Hallitus

vahvistaa valiokuntien työjärjestyksen ja säätää muille hallituksen asettamille elimille annetut menettelyohjeet. Valiokunnat

raportoivat toiminnastaan säännöllisesti hallitukselle.

Hallituksella on työvaliokunta, joka valmistelee hallituksen käsiteltäväksi tai tiedoksi tulevia asioita. Lisäksi hallituksen

valiokuntia ovat tarkastus- ja henkilöstövaliokunnat.

Valiokuntien jäsenet nimitetään hallituksen jäsenten joukosta kunkin valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti. Valiokunnat eivät

ole päättäviä tai toimeenpanevia elimiä, mutta hallitus voi halutessaan antaa valiokunnille tai toimitusjohtajalle valtuutuksen

tiettyihin päätöksiin.

Työvaliokunta

Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokouksiin tulevia asioita. Työvaliokuntaan kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja

varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja sekä puheenjohtajan kutsusta yksi tai useampi hallituksen jäsen.

Vuoden 2025 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen työvaliokuntaan kuuluivat Pekka Ala-Pietilä (puheenjohtaja), Klaus

Cawén ja Rob Kolkman. Työvaliokunta ei kokoontunut vuonna 2025.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sen valvontavelvollisuuden hoitamisessa taloudellisen ja vastuullisuusraportoinnin ja

valvonnan, riskienhallinnan sekä ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen osalta. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään hallituksen

hyväksymän työjärjestyksen, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin sekä sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.

Tarkastusvaliokunta esimerkiksi tarkistaa tilinpäätöksen, puolivuosikatsauksen ja osavuosikatsaukset, keskustelee riskienhallinta-

analyyseistä, joihin sisältyvät tunnistetut riskit ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat, seuraa lähipiirin transaktioiden seuraamiseen

ja arviointiin sovellettavia periaatteita, valmistelee yhtiön tilintarkastajan valinnan ja seuraa ja arvioi tilintarkastajan

riippumattomuutta sekä tarkistaa ja hyväksyy sisäisen tarkastuksen suunnitelman ja seuraa sen edistymistä. Tarkastusvaliokunta

käsittelee myös konsernin kestävyysraportin sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Vuonna 2025 tarkastusvaliokunta keskittyi seuraaviin keskeisiin teemoihin tavanomaisten tehtäviensä ja esityslistalla

toistuvien aiheiden lisäksi. Valiokunta tarkasteli suosituksia erilaisten käytäntöjen selkeyttämiseksi hallinnointiviitekehyksen

sujuvoittamiseksi ja ymmärrettävyyden parantamiseksi. Lisäksi valiokunta merkitsi tiedoksi, että Sanoman sosiaalisilla

joukkovelkakirjalainoilla kerättyjen varojen kohdennusprosessi on valmistunut ja vahvisti, että syyskuussa 2024 liikkeeseen

lasketun 150 miljoonan euron sosiaalisen joukkovelkakirjalainan varat on kohdennettu kokonaisuudessaan. Yhteenvetoraportti

varojen käytöstä ja kohdennuksesta julkaistiin marraskuun 2025 alussa.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä tarkastusvaliokunnan asialistalla olevista

aiheista vastaavat henkilöt osallistuvat kokouksiin aiheidensa esittelijöinä. Lisäksi sisäinen tarkastaja osallistuu

tarkastusvaliokunnan kokouksiin. Vastuullinen tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja on myös läsnä kokouksissa

ja antaa päivityksiä kokousten välillä tehdystä tarkastustyöstä.

Tarkastusvaliokunnan muodostavat sen työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan puheenjohtaja sekä vähintään kaksi, mutta

enintään neljä jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain jäsentensä keskuudesta. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä

riippumattomia, ja ainakin yhden jäsenen on myös oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Lain

vaatimuksen mukaisesti vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenistä on oltava asiantuntemusta laskentatoimesta tai

tilintarkastuksesta. Valiokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

Vuoden 2025 yhtiökokouksesta alkaen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Rolf Grisebach (puheenjohtaja), Klaus Cawén, Jannica

Fagerholm, Sebastian Langenskiöld ja Eugenie van Wiechen. Tarkastusvaliokunnan kaikki jäsenet ovat riippumattomia

yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Enemmistöllä jäsenistä on talousosaamista koulutuksensa tai aiemman

työkokemuksensa myötä. Lisäksi valiokunnassa on asiantuntemusta vastuullisuudesta. Tarkastusvaliokunta kokoontui kuusi

kertaa vuonna 2025. Kokouksiin osallistumisaste oli 94 %.

Tilinpäätös 2025	30

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Jäsenten osallistuminen tarkastusvaliokunnan kokouksiin

Jäsen	Kokoukset, joihin osallistui	Osallistumisaste, %
Rolf Grisebach, puheenjohtaja	6	100
Klaus Cawén	6	100
Jannica Fagerholm (29.4.2025 alkaen)	3	100
Sebastian Langenskiöld	6	100
Eugenie van Wiechen	3	100
Mika Ihamuotila (29.4.2025 saakka)	2	67

Henkilöstövaliokunta

Henkilöstövaliokunta vastaa henkilöstöasioiden valmistelusta, jotka liittyvät toimitusjohtajan ja ylimmän johdon palkkaukseen,

toimitusjohtajan ja ylimmän johdon arviointiin, konsernin palkkausta ja palkkioita koskeviin toimintaohjeisiin,

henkilöstöpolitiikkaan ja käytäntöihin, toimitusjohtajan ja ylimmän johdon kehittämistä ja seuraajia koskeviin suunnitelmiin sekä

hoitaa muita hallituksen ja/tai hallituksen puheenjohtajan sille kulloinkin määräämiä valmistelevia tehtäviä. Lisäksi valiokunta

keskustelee hallituksen kokoonpanosta ja sen tulevista jäsenistä sekä valmistelee palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

Vuonna 2025 henkilöstövaliokunta keskusteli palkitsemisnäkökohtien lisäksi muista keskeisistä aiheista, kuten

henkilöstöpolitiikan toimeenpanosta osana HR-strategiaa sekä henkilöstötutkimuksen pohjalta laaditusta

toimintasuunnitelmasta. Erityistä huomiota kiinnitettiin Sanoman yrityskulttuuriin, joka on keskeinen tekijä

liiketoimintastrategian tukemisessa. Sanoman kulttuurin vahvuuksia ovat selkeä tarkoitus ja konkreettinen vaikutus ihmisten

arkeen. Yhtiö kehittää määrätietoisesti osallistavaa ja ihmislähtöistä kulttuuria, joka tukee kasvua ja korostaa yhteistyötä,

toimintatapojen yksinkertaistamista sekä osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämistä. Henkilöstövaliokunta korosti myös

johtamisen ja käyttäytymiseen liittyvän osaamisen yhdenmukaistamista yhtiön toimintatapojen kanssa.

Henkilöstövaliokunnan jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja, Media Finlandin henkilöstöjohtaja ja muut

henkilöstöasioista vastaavat henkilöt osallistuivat valiokunnan kokouksiin esityslistalla olevien aiheiden esittelijöinä.

Henkilöstövaliokunnassa on vähintään kolme, mutta enintään viisi jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain. Jäsenten

enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vuoden 2025 yhtiökokouksesta alkaen henkilöstövaliokuntaan kuuluivat Julian Drinkall (puheenjohtaja), Anna Herlin, Timo

Lappalainen ja Sebastian Langenskiöld. Valiokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia, ja kolme jäsentä (Julian

Drinkall, Timo Lappalainen ja Sebastian Langenskiöld) ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Valiokunnassa on asiantuntemusta vastuullisuudesta. Henkilöstövaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2025.

Jäsenten osallistuminen henkilöstövaliokunnan kokouksiin

Jäsen	Kokoukset, joihin osallistui	Osallistumisaste, %
Julian Drinkall, puheenjohtaja	4	100
Anna Herlin	4	100
Sebastian Langenskiöld	4	100
Timo Lappalainen (29.4.2025 alkaen)	2	100

Toimitusjohtaja

Sanoman toimitusjohtajan tehtävät määräytyvät pääosin osakeyhtiölain mukaan. Toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti konsernin

juoksevasta hallinnosta esimerkiksi seuraavien tehtävien mukaisesti:

■ vastuu siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja taloudenpito luotettavalla tavalla järjestetty

■ konsernin päivittäisen toiminnan johtaminen hallituksen hyväksymien konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden ja

liiketoimintastrategian sekä hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden ja muiden sovellettavien ohjeiden ja päätösten

mukaisesti

■ päättäminen yritysostoista ja -myynneistä, taloudellisista asioista ja investoinneista, joiden arvo on vähintään 0,5 milj.

euroa ja enintään 5,0 milj. euroa tai jotka liittyvät vähintään 50 mutta alle 100 työntekijää koskevaan yritysmyyntiin,

irtisanomiseen tai lomautukseen

■ vastuu hallituksen kokouksiin tulevien päätösehdotusten ja tiedoksi annettavien asioiden valmistelusta (yhdessä

hallituksen puheenjohtajan ja/tai työvaliokunnan kanssa) sekä niiden esittelystä hallitukselle ja sen valiokunnille

■ konsernitason politiikkojen ja standardien hyväksyminen Sanoman hallinnointiviitekehyksen mukaisesti, sekä

■ johtoryhmän puheenjohtajana toimiminen

Toimitusjohtaja saa ryhtyä epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen erikseen valtuuttanut tai jos

hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa.

Rob Kolkman on toiminut Sanoma Oyj:n toimitusjohtajana 1.1.2024 alkaen.

Tilinpäätös 2025	31

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa hänen tehtävissään konsernin johtamisen koordinoinnissa ja hallituksen

kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelussa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi:

■ konsernin pitkän aikavälin tavoitteet ja liiketoimintastrategia niiden saavuttamiseksi

■ yritysostot ja -myynnit

■ organisaatioon ja johtamiseen liittyvät asiat

■ kehitysprojektit

■ sisäinen valvonta

■ riskienhallinnan järjestelmät.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Vuonna 2025 puheenjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluivat

konsernin talousjohtaja ja Media Finlandin toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenistä 33 % (2024: 33 %) oli naisia ja 67 % (2024:

67 %) miehiä.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistus Sanomassa

	Osakeomistus
Johtoryhmän jäsen	31.12.2025	31.12.2024
Rob Kolkman, puheenjohtaja	87 059	87 059
Alex Green	19 696	19 696
Pia Kalsta	37 410	47 410

Johtoryhmän monimuotoisuus

Johtoryhmän jäsen	Asema	Ikä	Sukupuoli	Kansalaisuus	Koulutus
Rob Kolkman	toimitusjohtaja	53	mies	Hollannin	MBA, taloustieteiden maisteri (laskentatoimi)
Alex Green	talousjohtaja	55	mies	Ison- Britannian	Matemaattisten tieteiden kandidaatti, laillistettu tilintarkastaja (ACA)
Pia Kalsta	toimitusjohtaja, Media Finland	55	nainen	Suomen	KTM

Tilinpäätös 2025	32

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Johtoryhmän jäsenet

Rob Kolkman, toimitusjohtaja

■ s. 1972, Hollannin kansalainen

■ Johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2024,

johtoryhmän jäsen vuodesta 2019

■ Työvaliokunnan jäsen vuodesta 2024

■ Koulutus: MBA, taloustieteiden maisteri (laskentatoimi)

■ Työkokemus: Sanoma-konserni, toimitusjohtaja

Sanoma Learning 2020–2023, toimitusjohtaja Sanoma

Media Netherlands 2019; Reed Business Information

(osa RELX-konsernia), konsernijohtaja 2017–2018,

ICISin toimitusjohtaja 2016–2017, Hollannin

toimitusjohtaja 2014–2016; Elsevier (osa RELX-

konsernia), toimitusjohtaja, Australia ja Uusi-Seelanti

2008–2014; Reed Business Netherlands (osa RELX-

konsernia), apulaisjohtaja 2006–2008, kustannusjohtaja

(talous ja verot) 2004–2006, johtaja, Elsevier Baard

2003–2004; BPP Professional Education (Hollanti),

useita tehtäviä 1992–2003

Alex Green, talousjohtaja

■ s. 1970, Ison-Britannian kansalainen

■ Johtoryhmän jäsen vuodesta 2022

■ Koulutus: matemaattisten tieteiden kandidaatti,

laillistettu tilintarkastaja (ACA)

■ Työkokemus: eBay Classifieds Group (eCG),

talousjohtaja 2013–2022; eBay Group, erilaisia

johtotehtäviä 2006–2013; Factiva (tuolloin osa Dow

Jones/Reuters-konsernia), European Head of Finance

2001–2005; ExxonMobil, useita taloustehtäviä 1996–

2001; Coopers & Lybrand (nykyisin osa PwC:tä), useita

tehtäviä 1992–1996

Pia Kalsta, toimitusjohtaja, Media Finland

■ s. 1970, Suomen kansalainen

■ Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015

■ Koulutus: KTM

■ Työkokemus: Nelonen Media (osa Sanoma-konsernia)

esim. toimitusjohtaja 2014–2015, vt. toimitusjohtaja

2013–2014, kuluttajaliiketoiminnan, markkinoinnin ja

liiketoimintakehityksen johtaja 2012–2013, myynti- ja

markkinointijohtaja 2008–2012, myyntijohtaja 2006–

2008, markkinointipäällikkö 2001–2006; SCA Hygiene

Products (Suomi), useita tehtäviä 1996–2001, mm.

avainasiakaspäällikkö, tuotepäällikkö ja

markkinointipäällikkö

■ Keskeiset hallitusjäsenyydet: Ilmarinen,

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Finnmedia

(puheenjohtaja), INMA (International News Media

Association)

Tilinpäätös 2025	33

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sisäinen valvonta ja riskienhallintajärjestelmät

Sanoma-konsernin ja sen liiketoimintojen johtaminen perustuu selkeään organisaatiorakenteeseen, tarkasti määriteltyihin

valtuuksiin ja vastuisiin, yhtenäisiin suunnittelu- ja raportointijärjestelmiin sekä toimintaperiaatteisiin ja ohjeisiin. Eri

hallintoelimien riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tehtävät ja vastuut on esitetty alla olevassa taulukossa.

	Riskienhallinta	Sisäinen valvonta
Hallitus	▪ Riskienhallinta-toimintaohjeen vahvistaminen ▪ Riskienhallinnan vaikuttavuuden valvonta ▪ Strategisten tavoitteiden ja konsernin riskinottohalukkuuden yhteensovittaminen	▪ Sisäisen valvonnan toimintaohjeiden hyväksyminen
Tarkastusvalio- kunta	▪ Politiikan ja riskienhallintaprosessin toimeenpanon arviointi ja seuraaminen	▪ Hallinnointiperiaatteiden viitekehykseen perustuvan sisäisen valvonnan järjestelmien luotettavuuden, tehokkuuden ja vaatimuksenmukaisuuden arviointi ▪ Lakisääteiseen tilintarkastukseen ja sisäiseen tarkastukseen liittyvien asioiden seuranta
Toimitusjohtaja	▪ Riskienhallinnan strategioiden ja menetelmien määrittäminen ▪ Riskienhallinnan painopisteiden asettaminen	▪ Perustan luominen sisäiselle valvonnalle periaatteiden ja ohjesäännön toimeenpanolla ▪ Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa tämän valvontaroolissa ja määräysten noudattamisessa
Tarkastus- ja varmennus- toiminto	▪ Riskienhallintaprosessin koordinointi ▪ Riskiraportointi ▪ Riskienhallinnan arviointi ja parannussuositusten antaminen	▪ Toimitusjohtajan tukeminen konsernin taloudellisen raportoinnin vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa, esimerkiksi arvioimalla ja antamalla suosituksia sisäisen valvonnan parantamiseksi
Talous- ja hallintotoiminto		▪ Sisäisen valvonnan raporttien kokoaminen hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle ja/tai toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle
Strategiset liiketoiminta- yksiköt	▪ Konsernin riskienhallinnan ohjeiden, menettelytapojen ja strategioiden noudattaminen liiketoiminnassa ▪ Riskien tunnistaminen, mittaaminen, raportointi ja hallinta	▪ Sanoman toimintaohjeiden ja ohjesääntöjen toteutumisen ja seurannan varmistaminen liiketoiminnoissa ▪ Mahdollisten paikallisten vaatimusten huomioonottaminen

Riskienhallinta

Sanoman riskienhallinnan tärkein tavoite on tunnistaa ja hallita konsernin strategian toteuttamiseen ja konsernin toimintaan

liittyvät olennaiset riskit. Riskienhallinnan toimintaohjeissa on kuvattu konsernin laajuiset riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet

ja vastuut.

Riskienhallintaprosessi on osa Sanoman johtamista, strategista suunnittelua ja sisäistä valvontaa, ja se kattaa kaikki

riskikategoriat konserni-, strategisten liiketoimintayksiköiden ja yksikkötasolla. Riskienhallintaprosessi koostuu seuraavista

vaiheista:

1. Strategisten ja operatiivisten sekä raportointiin ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden asettaminen

konsernin, strategisten liiketoimintayksiköiden ja yksittäisten liiketoimintojen tasolla

2. Tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavien riskien tunnistaminen ja arviointi riskienhallinnan viitekehyksen mukaisesti

3. Riskienhallintatoimenpiteiden määrittely keskeisimmille riskeille

4. Riskienhallintatoimenpiteiden toteuttaminen (esimerkiksi varojen kohdentaminen, ohjaustoimenpiteet,

vakuuttaminen, suojaukset tai divestointi)

5. Riskienhallinnan tulosten ja tehokkuuden seuranta

6. Riskienhallintaprosessien, suoriutumisen ja kyvykkyyksien jatkuva parantaminen

7. Raportointi hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle kahdesti vuodessa konsernin riskiarvion tuloksista ja niihin

liittyvistä meneillään olevista tai suunnitelluista toimenpiteistä riskien pienentämiseksi. Raportointi käsittää

keskeisimmät tunnistetut riskit ja niiden riskiarviot sekä yhteenvedon riskienhallintatoimenpiteistä jokaisen

strategisen liiketoimintayksikön, liiketoiminnan ja valikoitujen tytäryhtiöiden osalta. Raportointi kytketään

mahdollisimman kiinteästi osaksi osavuosiraportointia ja strategista suunnittelua. Riskiarvioinnin tuloksia

hyödynnetään myös kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.

Lisätietoa merkittävimmistä riskeistä, joilla voi olla negatiivien vaikutus Sanoman liiketoimintaan, suorituskykyyn tai

taloudelliseen asemaan, on Hallituksen toimintakertomuksessa.

Tilinpäätös 2025	34

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sisäinen valvonta

Sanoman sisäisen valvonnan toimintaohjeissa määritellään konsernissa käytettävä sisäisen valvonnan prosessi. Sisäinen

valvonta on linjassa hallinnointiperiaatteiden kanssa ja sen tavoitteena on varmistaa, että konsernin kaikki toimintaohjeet ja

ohjesäännöt ovat ajan tasalla, niistä on tiedotettu ja ne on otettu käyttöön.

Sisäisen valvonnan prosessi on suunniteltu varmistamaan, että Sanoma toimii velvoitteidensa ja tavoitteidensa täyttämiseksi

seuraavilla osa-alueilla:

■ toiminnan tehokkuus

■ taloudellisen raportoinnin luotettavuus

■ soveltuvien lakien ja määräysten noudattaminen.

Prosessi käsittää tavoitteiden asettamisen, valvontatoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen, toiminnan tehokkuuden

testauksen sekä seurannan, jatkuvan kehittämisen ja raportoinnin.

Sisäiset valvontajärjestelmät muodostuvat yksikkö- ja prosessitason sekä tietojärjestelmien kontrolleista. Yksikkötason

valvontaa sovelletaan Sanoman kaikilla tasoilla eli konsernin, strategisten liiketoimintayksiköiden ja liiketoimintayksiköiden

tasolla, ja se voi liittyä useaan prosessiin. Konsernin eettisen ohjeiston sekä toimintaperiaatteiden ja -ohjeiden aktiivinen

huomioon ottaminen ja käyttö ovat esimerkkejä yksikkötason kontrolleista.

Prosessitason kontrollit on suunniteltu vähentämään tiettyihin keskeisiin prosesseihin liittyviä riskejä. Esimerkkejä tällaisista

prosesseista ovat ostolasku- ja palkanlaskentaprosessit. Automatisoidut tai manuaaliset täsmäytyksen ja transaktioiden

hyväksynnät ovat tyypillistä prosessitason kontrolleja.

Tietojärjestelmien kontrollit sisältyvät luotettavaa toimintaympäristöä ja tehokasta sovellusten valvontaa tukeviin

tietojärjestelmäprosesseihin. Esimerkkejä tietojärjestelmien kontrolleista ovat järjestelmien asiattoman ja luvattoman käytön

ehkäisevät kontrollit ja järjestelmähankintojen tehokkuuden kontrollit.

Kontrollien toimivuuden seurannalla varmistutaan siitä, että kontrollit on otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti ja että

kontrollit toimivat tehokkaasti. Seurantaa toteutetaan johdon tekemänä itsearviointina, riippumattoman osapuolen tai sisäisen

tarkastuksen tekemänä arviointina tai näiden yhdistelmänä.

Taloudellisen raportointiprosessin valvonta

Taloudellinen raportointiprosessi perustuu konsernin raportointiohjeeseen. Yhdessä konsernin muiden raportointiin liittyvien

toimintaohjeiden kanssa se määrittelee Sanoma-konsernin laskentaperiaatteet ja -politiikat.

Konsernin talous- ja hallintotoiminto on osa emoyhtiötä ja se valmistelee strategisille liiketoimintayksiköille toimintaohjeita sekä

tiettyjä tapahtumia että säännöllisiä kontrolleja varten. Toimitusjohtaja hyväksyy toimintaohjeet. Säännölliset kontrollit liittyvät

kuukausi- ja vuosiraportointiin ja niihin sisältyy täsmäytyksiä ja analyyseja, joilla varmistetaan taloudellisen raportoinnin

tarkkuus. Näiden valvontatoimien tarkoituksena on varmistaa, että mahdolliset poikkeamat ja virheet estetään, havaitaan ja

korjataan sekä emoyhtiön että strategisten liiketoimintayksiköiden tasolla. Sisäisen valvonnan järjestelmät kattavat koko

taloudellisen raportoinnin prosessin.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan suunnittelu- ja raportointijärjestelmän

avulla. Raportointijärjestelmä sisältää toteutuneet tuloslaskelmat, tasetiedot, rahavirtalaskelmat ja toiminnalliset tunnusluvut

sekä ennusteet kuluvalle tilivuodelle.

Lisäksi konsernin ja strategisten liiketoimintayksiköiden johto kokoontuu vähintään neljännesvuosittain tarkastelemaan

liiketoiminnan kehitystä. Strategisten liiketoimintayksiköiden taloudellisen tuloksen lisäksi kokouksissa käsitellään esimerkiksi

toimintaympäristöä, tulevaisuuden odotuksia ja liiketoiminnan kehitystä. Liiketoimintakatsausten avulla varmistetaan myös

jatkuvan riskinarvioinnin ja sisäisen valvonnan toteutuminen.

Muut tiedot

Sisäinen tarkastus

Sanoman sisäistä tarkastusta ohjaavat yhtiön hallinnointiperiaatteet sekä konsernin sisäistä tarkastusta, sisäistä valvontaa ja

riskienhallintaa koskevat toimintaohjeet. Sisäisestä tarkastuksesta vastaa yhtiön tarkastus- ja varmennustoiminto, joka raportoi

talousjohtajalle sekä suoraan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Tarkastus- ja varmennustoiminnon piiriin kuuluvat sisäisen valvonnan järjestelmien, riskienhallintaprosessien,

vaatimustenmukaisuusprosessien, tietoturvan ja hallinnointiperiaatteiden tarkastaminen ja arviointi sekä sisäisen valvonnan

prosessien seuranta kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa liiketoiminnoissa. Tarkastus- ja varmennustoiminto tukee

organisaation kehitystä ja tuottaa lisävarmennusta riskiperusteisella lähestymistavalla.

Lähipiiriliiketoimet

Sanomalla on lähipiiriliiketoimia koskeva toimintaohje, jonka mukaan hallituksen, johtoryhmän ja strategisten

liiketoimintayksiköiden johtoryhmien jäsenet ovat velvollisia toimittamaan tietyt lähipiiritapahtumat, sellaisina kuin ne on

määritelty ko. toimintaohjeessa, ennakkoon hyväksyttäviksi. Lisäksi hallituksen työjärjestyksessä on ohjeet hallituksen

jäsenten toiminnasta lähipiiritapahtumissa ja muissa eturistiriitatilanteissa. Sanoma raportoi lähipiiriliiketoimet IFRS-

standardien mukaisesti. Lisätietoja lähipiiriliiketoimista on saatavilla konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1.

Tilinpäätös 2025	35

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sisäpiirihallinto

Sanoman sisäpiiriohje noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta ja muuta asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, kuten

markkinoiden väärinkäyttöasetusta.

Sisäpiiriohjeen mukaan henkilö, joka on saanut tietoonsa sisäpiiritietoa, ei saa käyttää sitä hyväksi hankkiakseen tai

luopuakseen (omaan tai kolmannen osapuolen lukuun suoraan tai välillisesti) Sanoman rahoitusvälineitä eikä antaa suoraan

tai välillisesti ohjeita kaupankäyntiin.

Sanomalla on standardoitu prosessi sisäpiiritiedon arvioimiseen, tiedottamisen lykkäämiseen ja sisäpiiriluetteloiden

perustamiseen.

■ Henkilöt, joilla on asemansa perusteella pääsy kaikkeen yhtiötä koskevaan sisäpiiritietoon, ovat pysyviä sisäpiiriläisiä.

Tällä hetkellä Sanomassa ei ole pysyviä sisäpiiriläisiä.

■ Hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita perustetaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella, jos tapahtumaan tai kauppaan

liittyvien tietojen arvioidaan täyttävän sisäpiiritiedon kriteerit ja mikäli asian tiedottamista on päätetty lykätä.

Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa Sanoman rahoitusvälineillä ennen kuin

hankkeesta on kerrottu julkisesti tai se on muutoin päätetty.

Sanomalla on käytössä suljettu ajanjakso, joka kattaa kolmekymmentä (30) kalenteripäivää ennen yhtiön tilinpäätöstiedotteen,

puolivuosikatsauksen ja osavuosikatsausten julkistamista. Suljetun ajanjakson aikana Sanoman hallituksen jäsenet ja

toimitusjohtaja eivät saa tehdä liiketoimia Sanoman rahoitusvälineillä omiin nimiinsä tai kolmannen osapuolen nimiin

riippumatta siitä, onko heillä sisäpiiritietoa vai ei. Liiketoimet eivät ole sallittuja myöskään tuloksen julkistamispäivänä. Lisäksi

Sanoma suosittaa, että konsernin johtoryhmän jäsenet ja henkilöt, jotka osallistuvat taloudelliseen raportointiin, eivät tee

liiketoimia Sanoman rahoitusvälineillä suljetun ajanjakson tai julkistuspäivän aikana.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten tulee aina tarkistaa kaupankäynnin sopivuus etukäteen yhtiön päälakimieheltä.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet voivat myös julkaista tarkan ja dokumentoidun kaupankäyntiohjelman, jonka on

noudatettava Nasdaq Helsinki Oy:n kaupankäyntiohjelmille asetettuja sääntöjä ja asetuksia. Sanoma voi julkaista tällaiset

kaupankäyntiohjelmat verkkosivuillaan. 31.12.2025 ei ollut tällaisia kaupankäyntiohjelmia.

Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja heidän lähipiirinsä on ilmoitettava Sanomalle ja Finanssivalvonnalle Sanoman

rahoitusvälineillä tekemistään liiketoimista (nk. johdon liiketoimet). Ilmoitus on tehtävä kahden päivän sisällä liiketoimesta.

Sanoma julkaisee tällaisen ilmoituksen pörssitiedotteena kahden päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin

tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. Sanoman tilikausi on kalenterivuosi.

Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto kullakin tilikaudella ja antaa

tilintarkastajan lausunto varsinaiselle yhtiökokoukselle. Tilintarkastaja raportoi hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

Tilintarkastajan tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy

valintaa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Vuoden 2025 yhtiökokous valitsi lakisääteiseksi tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilintarkastusyhteisö ja

kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja päävastuulliseksi tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin

varmentajaksi KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Tiina Puukkoniemen.

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Sanoman lakisääteisenä tilintarkastajana vuoden 2017 yhtiökokouksesta alkaen.

Tiina Puukkoniemi on toiminut yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana ja vastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana

vuoden 2024 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien. Tilintarkastajalle ja kestävyysraportoinnin varmentajalle maksetaan

palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

	Konserni		Emoyhtiö
milj. euroa	2025	2024	2025	2024
Palkkiot tilintarkastuksesta	1,3	1,3	0,3	0,3
Palkkiot tilintarkastukseen kuulumattomista palveluista	0,3	0,4	0,3	0,3

Tilinpäätös 2025	36

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot	37
ESRS 2 Yleiset tiedot	37
Laatimisperusteet	37
Vastuullisuuden hallinnointi ja johtaminen	39
Kestävyysstrategia	44
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	57

Ympäristötiedot	66
EU:n taksonomiaraportointi	66
Taksonomian laadintaperiaatteet	66
ESRS E1 Ilmastonmuutos	71
Strategia	71
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	73
Mittarit ja tavoitteet	75
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	80
Strategia	80
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	81
Mittarit ja tavoitteet	82
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	83
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	83
Mittarit ja tavoitteet	84

Yhteiskunnalliset tiedot	86
ESRS S1 Oma työvoima	86
Strategia	86
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	86
Mittarit ja tavoitteet	91
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät	99
Strategia	99
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	100
Mittarit ja tavoitteet	102
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	103
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	104
Mittarit ja tavoitteet	111

Hallintotapatiedot	113
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	113
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	113
Mittarit ja tavoitteet	117

Tilinpäätös 2025	37

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

	BP-1	Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	37
	BP-2	BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	37
	GOV-1	GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	39
	GOV-2	GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	42
	GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	43
	GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	43
	GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	43
	SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	44
	SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	50
	IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	57
	IRO-2	Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	60

Laatimisperusteet

BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Sanoman kestävyysraportti on laadittu yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (EU) 2022/2464 ja komission

delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772 sekä komission delegoidun asetuksen 2025/1416 määrittelemien eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS), Suomen kirjanpitolain

kestävyysraportointia koskevan luvun 7 vaatimusten sekä EU-taksonomialainsäädännön (2020/852) mukaisesti.

Kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Sanoma-konsernin osalta ja samoin perustein kuin Sanoman

konsernitilinpäätös. Scope 3 ‑päästöjen kategoriassa 15 (Investoinnit) Sanoma sisällyttää päästölaskentaansa myös

osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tiedot silloin, kun Sanomalla ei ole määräysvaltaa näihin yhtiöihin ja ne yhdistellään

taloudellisessa raportoinnissa pääomaosuusmenetelmällä. Tämä koskee myös tilanteita, joissa Sanoma omistaa 50 % tai

enemmän yhteisyrityksestä tai osakkuusyrityksestä, mutta ei silti omaa määräysvaltaa sen toimintaan. Sanoma noudattaa

päästölaskennassaan GHG‑protokollaa, minkä vuoksi näiden yhtiöiden päästöt sisällytetään laskentaan.

Raportoidut aiheet perustuvat vuonna 2025 päivitettyyn Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Tunnistetut

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kattavat Sanoman oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja loppupään.

Arvoketjun alkupään osalta selvitys kattaa tiedot Sanoman tason 1 alihankkijoista. Lisäksi Sanoma seuraa hankittujen

materiaalien alkuperää toimitusketjussa edelleen tason 2 alihankkijoihin. Arvoketjun loppupään osalta selvitys kattaa kuluttajiin

ja loppukäyttäjiin ulottuvia tietoja.

Aineettomia oikeuksia, tietotaitoa tai innovoinnin tuloksia koskevia tietoja ei ole jätetty pois kestävyysraportista. Sanoma ei ole

jättänyt julkistamatta myöskään mitään käynnissä olevia kehityshankkeita tai neuvoteltavana olevia asioita.

BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Sanoman kestävyysraportti täyttää alla kuvattuja tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot tiedonantovaatimusten mukaisesti.

Aikavälit

Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) suosittelevat käyttämään seuraavia aikavälejä: lyhyt aikaväli on

ajanjakso, jonka yritys on tilinpäätöksessään määrittänyt raportointikaudeksi; keskipitkä aikaväli on 1–5 vuotta ja pitkä aikaväli

on yli 5 vuotta. Vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa Sanoma päivitti keskipitkän ja pitkän

aikavälin määritelmänsä yhdenmukaisiksi ESRS:n kanssa, sillä aiempina vuosina se käytti raportoinnissaan yhtiön

riskienhallintaprosessissa käytössä olevia aikavälejä.

Arvoketjun estimointi

Sanoman raportointi sisältää pääosin oman toiminnan tietoja, ja raportointi perustuu Sanoman toimintaohjeisiin ja

standardeihin sekä niiden toteuttamiseen liittyviin toimiin ja tavoitteisiin. Scope 3 -päästöjen kategorioihin 1, 4, 5 ja 7 liittyvät

päästötiedot on osittain arvioitu epäsuoria lähteitä käyttäen. Yhteensä 38 % Sanoman scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä

on laskettu toissijaista dataa hyödyntäen. Menetelmä on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-6. Sanoma arvioi tietojen tarkkuuden

riittäväksi. Alihankkijoiden kasvihuonekaasupäästötietojen keräysmenetelmiä parannetaan jatkuvasti tekemällä yhteistyötä

alihankkijoiden kanssa ja kehittämällä standardoituja tiedonkeruumenetelmiä.

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Sanoman raportoinnissa ei ole rahamääriä tai määrällisiä mittareita, joihin liittyy suuri mittausepävarmuus.

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

Vuonna 2025 Sanoma tarkensi scope 1 ‑päästöjään vuosilta 2021–2025 poistamalla ladattavien autojen päästöt scope 1:stä

ja luokittelemalla ne uudelleen scope 2 ‑päästöihin. Sanoma päivitti myös E1‑5:n energiankulutuslukujaan sisällyttämällä niihin

yritysautojen energiankäytön, jotta raportointirajat ovat yhdenmukaiset E1‑6:n scope 1- ja scope 2 ‑rajauksissa. Vuoden 2024

scope 3 kategoria 1 päästöihin tehtiin pieni oikaisu poistamalla datansiirtoon liittyvä rivi, joka sisältyy jo kategoria 11

Tilinpäätös 2025	38

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

laskentaan. Vuoden 2024 scope 3 kategoria 3 ja 7 päästöihin tehtiin pieni korjaus, jolla varmistetaan vertailtavuus. Scope 3

kategoria 15 päästöt oikaistiin siten, että osakkuusyhtiö Jakeluyhtiö Suomi Oy sisällytettiin laskentaan 2024–2025.

Kohdassa S1‑8 vuoden 2024 tiedot työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevista on oikaistu. Oikaisu koski Suomen,

Espanjan ja Alankomaiden lukuja, joissa aiemmin oli raportoitu työntekijöiden edustajien määrä, kun tarkoitus oli ilmoittaa

edustuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus. Oikaistut luvut on esitetty kohdassa S1-8.

Kohdassa S1-14 raportoitavia työtapaturmia koskevia arviointikriteereitä tarkennettiin vuonna 2025. Tämän johdosta vuoden

2024 vertailutiedot on arvioitu uudelleen tarkennetun kriteeristön perusteella, ja raportoidut luvut on oikaistu vastaamaan

päivitettyjä kriteereitä. Oikaistut luvut on esitetty kohdassa S1-14.

Kohdassa S1 Yhteistökohtainen mittari, Sanoma kehitti työntekijäkokemuksen mittaamista ottamalla käyttöön standardoidut ja

vertailukelpoiset kysymykset vuonna 2025. Tämä loi uuden lähtötason tulevaa vertailua varten ja paransi saadun tiedon

laatua. Aiempi työntekijäkokemusindeksi (EEI) korvattiin sitoutumisindeksillä, joka perustuu viiteen tieteellisesti validoituun ja

markkinoilla vertailukelpoiseen kysymykseen. Muutoksen vuoksi vuosien 2024 ja 2025 tulokset eivät ole vertailukelpoisia

keskenään.

Muuhun lainsäädäntöön tai yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva tietojen

antaminen

Sanoma käyttää GHG-protokollaa päästölaskelmissaan, ja Science Based Targets -aloite (SBTi) on vahvistanut sen

ilmastotavoitteet. Yhteisökohtaiset mittarit perustuvat osittain Global Reporting Initiative (GRI) -standardien vuoden 2016 tai

uudempaan versioon seuraavien aihealueiden standardien osalta: S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (GRI 417-3 Markkinointi ja

tuotemerkinnät, GRI 418-1 Asiakkaiden yksityisyyden suoja). S4 Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta yhtiö on hyödyntänyt

seuraavia Sustainability Accounting Standard Boardin (SASB) toimialakohtaisia kestävyysraportointistandardeja: Media &

Entertainment, Advertising & Marketing (Media Pluralism, Journalistic Integrity & Sponsorship Identification, Intellectual

Property Protection & Media Piracy, Data Privacy, Advertising Integrity) ja Education (Data Security, Quality of Education &

Gainful Employment).

ESRS 1:n lisäyksen C mukaisten vaiheittain käyttöön otettavien tiedonantovaatimusten käyttö

Sanoma käyttää siirtymäsäännöstä seuraavien tiedonantovaatimusten osalta:

■ ESRS 2 SBM-1 40 (b) (kokonaistulojen jakautuminen merkittävän ESRS-alan mukaan) ja (c) (luettelo muista merkittävistä

ESRS-aloista)

■ ESRS 2 SBM-3 48 (e) (ennakoidut taloudelliset vaikutukset)

■ ESRS E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

■ ESRS E4-6 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

■ ESRS S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

■ ESRS S1-14 Työperäisiä terveyshaittoja sekä vammojen, onnettomuuksien, kuolonuhrien ja työperäisten sairauksien

vuoksi menetettyjen päivien lukumäärää sekä muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat tietopisteet.

Vähimmäistiedonantovaatimus MDR-M 77b

Tässä raportissa esitettyjä mittareita ei ole validoinut kukaan muu ulkopuolinen taho kuin kestävyysraportoinnin varmentaja.

Ainoa poikkeus tähän on S1:n henkilöstötutkimukseen liittyvä yhteisökohtainen mittari, jonka toteuttaa kokonaisuudessaan

ulkopuolinen palveluntarjoaja. Lisäksi Science Based Targets -aloite on validoinut Sanoman ilmastotavoitteet kolmantena

osapuolena.

Syyskuussa 2025 Sanoma ilmoitti suunnitelmasta keskittää Media Finlandin uutismedian painotoiminnan Vantaan painotaloon

ja sulkea Tampereella sijaitsevan painotalon. Neuvottelujen jälkeen painotalo suljettiin vuoden 2025 lopussa. Painotalon

sulkemisella ei ole vaikutusta vuoden 2025 raportoituihin lukuihin.

Tilinpäätös 2025	39

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vastuullisuuden hallinnointi ja johtaminen

GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano, monimuotoisuus ja osaaminen

Tiedot yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta 31.12.2025:

Liikkeenjohtoon osallistuvien ja muiden hallituksen jäsenten määrä

	2025		2024
	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%
Liikkeenjohtoon osallistuvat	0	0 %	0	0 %
Muut jäsenet	9	100 %	8	100 %
Yhteensä	9	100 %	8	100 %

Edellä esitetyt luvut sisältävät tarkastusvaliokunnan, jonka jäsenet ovat myös hallituksen jäseniä. Sanomalla ei ole

työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustusta hallinto-, johto- ja valvontaelimissään.

Hallituksen jäsenten sukupuolijakauma

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu		Yhteensä
2025	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%
Hallituksen jäsenet	3	33 %	6	67 %	0	0 %	0	0 %	9	100 %

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu		Yhteensä
2024	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%
Hallituksen jäsenet	2	25 %	6	75 %	0	0 %	0	0 %	8	100 %

Muut tiedot hallituksen jäsenistä

	2025	2024
Hallituksen sukupuolijakauma	0,5	0,3
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus	89 %	88 %

Hallituksen sukupuolijakauma on laskettu naispuolisten ja miespuolisten jäsenten keskimääräisenä suhteena.

Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä, mutta yksi jäsen ei ollut riippumaton merkittävästä

osakkeenomistajasta. Tarkastusvaliokunnan sukupuolijakauma oli 0,67 ja riippumattomien jäsenten osuus 100 %.

Hallituksen kokoonpanolta vaadittava osaaminen, kokemus ja tietämys on määritelty osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

työjärjestyksessä. Yhdessä hallituksen työjärjestyksen kanssa toimikunnan työjärjestys määrittelee hallituksen

monimuotoisuutta koskevat periaatteet. Myös Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa on hallituksen kokoonpanoa ja

monimuotoisuutta koskevia vaatimuksia.

Sanoman Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä mukaisesti hallituksella on yhdessä oltava riittävä osaaminen ja

pätevyys esimerkiksi:

■ oppimis- ja medialiiketoiminnasta Sanoman nykyisellä ja mahdollisella tulevalla maantieteellisellä toiminta-alueella

■ vastaavankokoisen julkisesti noteeratun osakeyhtiön johtamisesta, hyvästä hallintotavasta, konserni- ja taloushallinnosta

sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta

■ strategiatyöstä ja yritysjärjestelyistä

■ teknologiasta, mukaan lukien digitalisaatio ja tekoälyn eettinen käyttö kuluttaja- ja julkaisutuotteissa

■ vastuullisuudesta, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat.

Tehdessään yhtiökokoukselle ehdotusta hallituksen kokoonpanosta osakkeenomistajien nimitystoimikunta tarkastelee erilaisia

tekijöitä, kuten ammatillista osaamista, kansainvälistä kokemusta, kansallisuutta, ikää, koulutusta ja sukupuolta,

varmistuakseen siitä, että hallituksella on Sanoman strategiassa kulloinkin ilmaistuja tarpeita vastaavasti riittävä ja

monipuolinen osaaminen, toisiaan täydentävä kokemus sekä ymmärrys toimialasta.

Hallituksen jäsenet olivat 29.4.2025 asti Pekka Ala-Pietilä (puheenjohtaja), Klaus Cawén (varapuheenjohtaja), Julian Drinkall,

Rolf Grisebach, Anna Herlin, Mika Ihamuotila, Sebastian Langenskiöld ja Eugenie van Wiechen.

Yhtiökokous valitsi 29.4.2025 hallitukseen seuraavat jäsenet: Pekka Ala-Pietilä (puheenjohtaja), Klaus Cawén

(varapuheenjohtaja), Julian Drinkall, Jannica Fagerholm, Rolf Grisebach, Anna Herlin, Sebastian Langenskiöld, Timo

Lappalainen ja Eugenie van Wiechen. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus päätti nimittää

jäsenistään tarkastusvaliokuntaan Rolf Grisebachin (puheenjohtaja), Klaus Cawénin, Jannica Fagerholmin, Sebastian

Langenskiöldin ja Eugenie van Wiechenin.

Johtoryhmän sukupuolijakauma

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu		Yhteensä
2025	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%
Johtoryhmän jäsenet	1	33 %	2	67 %	0	0 %	0	0 %	3	100 %

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu		Yhteensä
2024	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%
Johtoryhmän jäsenet	1	33 %	2	67 %	0	0 %	0	0 %	3	100 %

Tilinpäätös 2025	40

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Muut tiedot johtoryhmän jäsenistä

	2025	2024
Johtoryhmän jäsenten sukupuolijakauma	0,5	0,5

Johtoryhmän sukupuolijakauma on laskettu naispuolisten ja miespuolisten jäsenten keskimääräisenä suhteena.

Johtoryhmä pysyi raportointikaudella ennallaan, ja sen jäseniä olivat Rob Kolkman (konsernin toimitusjohtaja, johtoryhmän

puheenjohtaja), Alexander Green (konsernin talousjohtaja) ja Pia Kalsta (toimitusjohtaja, Media Finland).

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät ja vastuut

Sanoma noudattaa toiminnassaan ja hallinnossaan toimintamaissaan sovellettavia lakeja ja asetuksia, Sanoman eettistä

ohjeistoa sekä konsernin sisäisiä toimintaohjeita ja standardeja. Kestävyysaiheet ovat kiinteä osa Sanoman hallintoa,

strategiaa ja liiketoimintamallia. Kestävyyden hallinto- ja johtamismalli on määritelty Sanoman vastuullisuus- ja

ihmisoikeuspolitiikassa. Kestävyyden johtamisen näkökulmasta Sanoman hallintoelin on hallitus, johtoelin toimitusjohtaja

johtoryhmän tukemana ja valvontaelin hallituksen tarkastusvaliokunta. Lisäksi hallituksen henkilöstövaliokunta tukee

hallituksen henkilöstöasioihin liittyviä tehtäviä, kuten toimitusjohtajan ja avainjohtajien palkitsemista ja suorituksen arviointia,

konsernin palkitsemis- ja henkilöstöpolitiikkoja ja -käytäntöjä sekä lyhyen (STI) että pitkän aikavälin (LTI) kannustimien

tavoitteiden asettamista.

Hallitus
Tarkastusvaliokunta (toimii Sanoman kestävyysvaliokuntana)
↑
Toimitusjohtaja Johtoryhmä
↑
Vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmä

Hallitus

Sanoman hallitus vastaa yhtiön ja sen liiketoiminnan johtamisesta. Sanoma Oyj:n hallituksella on työjärjestys toimintansa

ohjaamiseksi. Hallituksen keskeisimmät tehtävät on määritetty Suomen osakeyhtiölaissa. Sen lisäksi, että Sanoman hallitus

on ylin päätöksentekijä pitkän aikavälin tavoitteiden ja liiketoimintastrategian osalta, sen vastuulla on

■ strategisten kestävyysohjeiden ja kestävyyden johtamismallin hyväksyminen

■ kestävyysraportoinnin valvonnan asianmukainen järjestäminen ja sen varmentaminen

■ kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta

■ vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikan hyväksyminen, jota sisäiset toimintaohjeet, standardit ja muut ohjeet tukevat

■ lakisääteisen kestävyysraportin hyväksyminen

■ kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin läpikäynti ja sen tulosten hyväksyminen.

Vuonna 2025 Sanoman hallitus otti käyttöön uuden konserninlaajuisen viitekehyksen toimintaperiaatteiden hallintaan.

Viitekehys koostuu konsernia koskevista politiikoista ja keskeisistä standardeista, jotka muodostavat perustan Sanoman

hallintotavalle, riskienhallinnalle ja vaatimustenmukaisuudelle. Hallitus hyväksyy viitekehyksen vuosittain. Mallin mukaisesti

Sanoman toimintaperiaatteet on jaoteltu kahteen kategoriaan: hallintorakenteita ja valvontaa määrittäviin Corporate

Governance ‑toimintaperiaatteisiin sekä eettisiä ja käyttäytymiseen liittyviä vaatimuksia määrittäviin Code of Conduct -

toimintaperiaatteisiin. Molemmissa kategorioissa osa politiikoista edellyttää hallituksen hyväksyntää, kun taas

operatiivisemmat politiikat ja standardit hyväksyy toimitusjohtaja.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunta toimii Sanoman kestävyysvaliokuntana ja tukee hallitusta muun muassa Sanoman kestävyyteen

liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnassa. Tarkastusvaliokunta arvioi Sanoman kestävyystyön edistymistä ja

seuraa Sanoman vastuullisuusstrategian toteutumista johdolta saamiensa säännöllisten päivitysten kautta.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja vastaa strategisten kestävyysohjeiden toimeenpanosta. Johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa kestävyyteen

liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja validoinnissa, Sanoman kestävyyteen liittyvän strategisen

lähestymistavan määrittelemisessä ja kestävyyden johtamisessa sekä seuraa kestävyyden vaikutuksia liiketoimintayksiköihin.

Johtoryhmän jäsenenä toimiva konsernin talousjohtaja vastaa kestävyydestä johtotasolla.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat viime kädessä vastuussa siitä, että Sanoman työntekijät ovat tietoisia konsernin

toimintaperiaatteista ja noudattavat niitä.

Konsernin johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävissään konsernin johtamisen järjestämisessä ja

tarkastusvaliokunnan kokouksissa käsiteltävien kestävyysseikkojen valmistelussa. Hallitus saa yhteenvedon

tarkastusvaliokunnan kokouksista ja voi tarvittaessa käsitellä aiheita kokouksessaan.

Tilinpäätös 2025	41

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallitus, henkilöstövaliokunta ja johtoryhmä hyväksyvät vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustintavoitteet ja suoriteperusteiset

palkkiot, joihin sisältyy myös Sanoman olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita.

Kannustinjärjestelmien kestävyyteen liittyvät tavoitteet on esitetty tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-3. Lisäksi Sanoman

pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteita seurataan vuosittain osana vuosikertomukseen liittyvää raportointia. Ne sisältävät

myös olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita.

Sanoma seuraa kestävyyden edistymistä sekä konsernin että strategisten liiketoimintayksiköiden tasolla ja tunnistaa

kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana konserninlaajuista kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia ja

vuosittaista riskienhallintaprosessia. Sanoma järjestää tarvittaessa sisäisiä kestävyyteen liittyviä työryhmiä, kuten inklusiivisen

oppimisen, kestävän median, toimitusketjun kestävyyden ja ympäristöasioiden työryhmät sekä tietosuojafoorumin, jotka

tukevat strategisten kestävyysohjeiden toimeenpanoa. Konsernin vastuullisuustiimi tukee konsernia ja strategisia

liiketoimintayksiköitä tavoitteiden saavuttamisessa, projektien toteuttamisessa ja viestinnässä. Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät valvontatoimet ja menettelyt määritellään asianmukaisissa toiminnoissa. Konsernitason

valvontatoimia ja menettelyjä sovelletaan kestävyysraportointiprosessiin. Vuonna 2025 Sanoma jatkoi kestävyystietoon

liittyvien valvontatoimien kehittämistä.

Sanoman hallituksen jäsenet, mukaan lukien tarkastusvaliokunnan jäsenet, ovat saaneet koulutusta Euroopan

kestävyysraportointisäädökseen liittyvistä kestävyysseikoista vuonna 2024. Lisäksi osalla hallituksen jäsenistä on kokemusta

kestävyysasioista esimerkiksi roolinsa kautta ympäristöalan organisaatiossa.

Johtoryhmä vastaa siitä, että konsernissa ja liiketoimintayksiköissä on asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta

kestävyysseikoista. Johtoryhmä konsultoi sisäisiä asiantuntijoita, kuten Sanoman vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmän jäseniä,

olennaisista kestävyysseikoista ja niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

Vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmä koostuu konsernin eri toimintojen jäsenistä, jotka edustavat kaikkia olennaisia

kestävyysaiheita. Se arvioi kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, seuraa vastuullisuusstrategian

toteutumista ja koordinoi siihen liittyvää kehitystyötä ja -toimia sekä eettisyyttä ja vaatimustenmukaisuutta.

ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimintaperiaatteet on esitetty osiossa G1-1. Sanoman osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaisesti hallituksella tulee yhteisesti olla riittävä tietämys ja osaaminen vastaavan kokoisen

pörssiyhtiön johtamisesta, hyvästä hallintotavasta, konserni- ja taloushallinnosta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.

Tilinpäätös 2025	42

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Hallitus, tarkastusvaliokunta ja johtoryhmä keskustelevat säännöllisesti Sanoman olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvistä

asioista. Hallitus hyväksyy Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin ja kestävyysraportit. Vuonna 2025

tarkastusvaliokunta sai päivityksiä olennaisista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista kuusi kertaa

(2024: viisi) ja hallitus kahdeksan kertaa (2024: kahdeksan). Hallitus saa yhteenvedon tarkastusvaliokunnan kokouksista ja voi

tarvittaessa käsitellä aiheita kokouksessaan. Koska kestävyys on kiinteä osa Sanoman toimintaa, se on myös osa hallituksen

saamia operatiivisia ja liiketoimintapäivityksiä. Päivitykset antaa konsernin talousjohtaja tai sijoittajasuhde- ja

vastuullisuusjohtaja, joka raportoi konsernin talousjohtajalle. Lisäksi hallituksen henkilöstövaliokunta käsitteli kohdassa GOV-1

kuvatulla tavalla henkilöstöasioita jokaisessa kokouksessaan, ja näistä toimitettiin yhteenveto hallitukselle.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä keskustelevat säännöllisesti Sanoman kestävyysseikkojen edistymisestä ennen

keskusteluja tarkastusvaliokunnan kanssa ja viestimistä sidosryhmille. Vuonna 2025 johtoryhmä sai seitsemän kertaa (2024:

kahdeksan) päivityksiä olennaisista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista pääasiassa

vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmän jäseniltä. Vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmä antaa tietoa olennaisista kestävyysaiheista

ja käy läpi toimintaohjeet ja standardit ennen kuin hallinto-, johto- ja valvontaelimet tarkastavat ja hyväksyvät ne.

Kestävyyteen liittyvien toimintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoitteiden vaikuttavuuden arviointi on integroitu

Sanoman pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteisiin, joita hallitus, tarkastusvaliokunta ja johtoryhmä seuraavat vuosittain osana

vuosikertomuksen tarkastelua. Lisäksi tarkastusvaliokunta käy läpi kahdesti vuodessa eettisyys- ja

vaatimustenmukaisuusohjelman, jonka tehtävänä on seurata yrityskulttuuriin, korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä.

Sanoman tavoitteena on tunnistaa, ehkäistä ja lieventää mahdollisia ja tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksiaan ihmisiin ja

ympäristöön. Näihin kuuluvat sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, jotka liittyvät Sanoman omaan toimintaan sekä arvoketjun

alku- ja loppupäähän sen tuotteiden, palveluiden tai liikesuhteiden kautta. Sanoman vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikassa

määritelty kestävyyden due diligence -prosessi pohjautuu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin

periaatteisiin ja OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille. Sanoman hankintatiimi suorittaa säännöllisesti due

diligence -tarkastuksia osana alihankkijoiden arviointia.

Sanoman hallinto-, johto- ja valvontaelimet ottavat huomioon kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä

mahdolliset kompromissit johtaessaan strategiaa tai merkittävien liiketoimien yhteydessä. Strategian johtamisessa vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet otetaan huomioon päätöksenteossa, jotta varmistutaan siitä, että ne tukevat strategiaa. Suurissa

yritysjärjestelyissä yrityskaupan due diligence -prosessia johtaa Sanoman yrityskauppatiimi, ja johtoryhmä ja hallitus ottavat

päätöksenteossaan huomioon prosessin tuloksen sekä siihen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Prosessin

esiintymistiheys vaihtelee tapauskohtaisesti. Jos puutteita ilmenee, laaditaan integraatiosuunnitelma, jotta toiminta saadaan

yhdenmukaistettua Sanoman toimintojen kanssa.

Kestävyyteen liittyvät riskit arvioidaan osana sekä Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia että

riskienhallintaprosesseja (ERM). Johtoryhmä käy läpi ERM-riskikartan ja riskienhallintaprosessin, ja tarkastusvaliokunta

hyväksyy ne. Toimielimet varmistavat, että riskikartta sisältää olennaiset kestävyyteen liittyvät riskit, ja että

riskienhallintaprosessi tukee näiden riskien vähentämistä. Lisäksi hallinto-, johto- ja valvontaelimet osallistuvat kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiprosessiin, johon sisältyy olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi, validointi ja

hyväksyminen. Sanoman kestävyys- ja ihmisoikeusvaikutusten hallinta perustuu toimien kohdentamiseen suurimman riskin

alueisiin. Jos Sanoma ei voi puuttua vaikutuksiin heti, due diligence -prosessi mahdollistaa toimien priorisoinnin vaikutusten

vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella.

Raportointivuonna on käsitelty seuraavia kestävyyteen liittyviä aiheita, jotka kattavat olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet:

Hallitus ja tarkastusvaliokunta:

■ Olennaisuusarviointi: Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin hyväksyminen ¹

■ Toimintaohjeiden hyväksyntä: Päivitetty eettinen ohjeisto

■ Kehittämistyön seuranta: Eettisyys- ja vaatimustenmukaisuusohjelma³, tietosuojaohjelma⁴ ja lyhyen aikavälin

palkitsemisen kestävyyteen liittyvät tavoitteet (ihmiset, ilmasto ja tietosuoja-aiheet)

■ Kestävän rahoituksen kehitys: Sosiaalisen joukkovelkakirjan raportin tarkastelu ja vastuullisuusarviointien seuranta.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä:

■ Olennaisuusarviointi: Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin hyväksyminen¹

■ Toimintaohjeiden arviointi: Päivitetty eettinen ohjeisto²

■ Kehittämistyön seuranta: Eettisyys- ja vaatimustenmukaisuusohjelma³, tietosuojaohjelma⁴ ja lyhyen aikavälin

palkitsemisen kestävyyteen liittyvät tavoitteet (ihmiset, ilmasto ja tietosuoja-aiheet)

■ Kestävän rahoituksen kehitys: Sosiaalisen joukkovelkakirjalainan raportin tarkastelu ja vastuullisuusarviointien seuranta

■ Kestävyysraportointiin, due diligenceen, metsäkatoon, tekoälyyn, yksityisyydensuojaan ja saavutettavuuteen liittyvän

sääntelyn seuraaminen.

¹ Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi sisältää kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Luettelo olennaisista IRO:ista on esitetty

SBM-3:ssa.

² Eettinen ohjeisto on kattopolitiikka, joka kattaa kaikkien kestävyysaiheiden vaikutukset. Luettelo IRO:ista on esitetty SBM-3:ssa.

³ Eettisyys- ja vaatimustenmukaisuusohjelma kattaa yrityskulttuurin sekä korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit.

⁴ Tietosuojaohjelma sisältää henkilötietojen vastuullisen käytön ja tekoälyn kehittämisen. Tietosuoja sisältyy tuotteiden ja liiketoiminnan kehitykseen

tietosuoja- ja tietoturvaohjelman (Privacy and Security by Design) avulla.

Tilinpäätös 2025	43

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

GOV-3 ja GOV-3 E1 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Sanomalla on suoriteperusteisia kannustinjärjestelmiä, jotka kattavat yhtiön johtoelimet ja henkilöstön. Kestävyystavoitteet on

sisällytetty ylimmän johdon lyhyen aikavälin kannustimiin. Vuonna 2025 taloudellisten tunnuslukujen ohella kestävyystavoitteet

muodostivat tavoitetasolla 20 % ylimmän johdon vuosittaisista lyhyen aikavälin kannustinpalkkioista. Kokonaistavoitteista 10 %

liittyi henkilöstötutkimuksen tuloksiin, 5 % tietoja ja tietosuojaa koskeviin sisäisiin tavoitteisiin ja 5 % ilmastotavoitteisiin.

Henkilöstötutkimus on keskeinen kestävyysmittari, joka kuvastaa Sanoman keskittymistä työntekijöiden hyvinvointiin.

Tietosuojaan liittyvät mittarit keskittyivät tietosuojan sekä tekoälyn eettisen käytön hallintaprosessien ja uusien tuotteiden

tietosuojavaikutusten arvioinnin yhdenmukaistamiseen. Ilmastotavoitteet liittyivät Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi),

joka edistää kunnianhimoista ilmastotyötä yksityisellä sektorilla. Käytännössä johtoryhmän jäsenten kannustimet olivat

sidoksissa Sanoman scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöjen SBTi-vähennystavoitteisiin. Nämä tavoitteet on kuvattu

tarkemmin kohdassa E1-4. Hallituksen henkilöstövaliokunta tarkastaa ja hyväksyy vuosittain kannustinjärjestelmät, mukaan

lukien kestävyystavoitteet. Sanoman kestävyyden hallinto- ja valvontaelimillä eli tarkastusvaliokunnalla ja hallituksella ei ole

kestävyyteen liittyviä suoriteperusteisia kannustimia.

GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Due diligence on prosessi, jolla Sanoma tunnistaa, ehkäisee, lieventää ja raportoi mahdolliset ja tosiasialliset kielteiset

vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Prosessi on määritelty YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa

periaatteissa ja OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille. Sanoman due diligence -prosessi määritellään

vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikassa, ja se sisältyy asiaankuuluviin toimintaperiaatteisiin.

Due diligence -prosessin keskeisten osatekijöiden tietojen sijainnit kestävyysraporteissa

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kohdat vastuullisuusselvityksessä
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-2 ESRS 2 GOV-3 E1 GOV-3 ESRS 2 SBM-3 E1 SBM-3 E4 SBM-3 S1 SBM-3 S2 SBM-3 S4 SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2 GOV-2 ESRS 2 SBM-2 S1-SBM-2 S2-SBM-2 S4-SBM-2 ESRS 2 IRO-1 E1-2 E4-2 E5-1 S1-1 S2-1 S4-1 G1-1

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kohdat vastuullisuusselvityksessä
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 IRO-1 E1-IRO-1 E2-IRO-1 E3-IRO-1 E4-IRO-1 E5-IRO-1 G1-IRO-1 ESRS 2 SBM-3 E1 SBM-3 E4 SBM-3 S1 SBM-3 S2 SBM-3 S4 SBM-3
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	E1-1, E1-3 E4-1 , E4-3 E5-2 S1-4 S2-4 S4-4 G1-1, G1-2, G1-3
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	E1-4, E1-5, E1-6 E4-4 E5-3, E5-4 , E5-5 S1-5, S1-6 , S1-8 , S1-9, S1-10, S1-11 , S1-14, S1-15 , S1-16 , S1-17 S2-5 S4-5 G1-4

GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Sanoma on määritellyt kestävyysraportointiin ja -hallintaan liittyvät roolit ja vastuut vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikassaan.

Sanoman hallitus vastaa kestävyysraportoinnin ja sen varmentamisen riskienhallinnan ja valvonnan asianmukaisesta

järjestämisestä, kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta, lakisääteisten kestävyysraporttien

hyväksymisestä sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tarkistamisesta ja sen tulosten hyväksymisestä. Kestävyyteen

liittyviä riskejä tarkastellaan myös osana Sanoman riskienhallintaprosessia, joka on myötävaikuttanut myös Sanoman

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin päivitykseen vuonna 2025. Kestävyysraportointiin liittyviä riskejä hallitaan

kehittämällä sisäistä valvontaa ja prosesseja.

Sanoman hallintoa, johtamista, prosesseja ja toimintaa, mukaan lukien kestävyyteen liittyviä aiheita, koskevat vuosittaiset

sisäiset tarkastukset. Sanoman sisäinen tarkastus toimii hallinnointiviitekehyksen sekä Sanoman sisäistä tarkastusta, sisäistä

valvontaa ja yrityksen riskienhallintaa koskevien politiikkojen ohjaamana. Sisäinen tarkastus ‑toiminto, joka raportoi

talousjohtajalle ja suoraan tarkastusvaliokunnalle, vastaa Sanoman sisäisestä tarkastuksesta. Sisäiset tarkastukset perustuvat

vuosisuunnitelmaan, ja tarkastusten tulokset sekä mahdollisten havaintojen seuranta raportoidaan tarkastusvaliokunnalle.

Sisäisen tarkastuksen raportit sisältävät kuvauksen tarkastuksesta, havainnoista ja suosituksista, ja ne noudattavat globaaleja

sisäisen tarkastuksen standardeja. Jokainen tarkastuksen kohde, joka edustaa asianomaista sisäistä toimintoa, antaa

kommentteja, esittää korjaavia toimia ja nimeää vastuuhenkilöt ehdotetuille toimille. Vuonna 2025 tehtiin sisäiset tarkastukset

sekä Learningin että Media Finlandin datanhallinnasta ja datan elinkaaren hallinnasta.

Tilinpäätös 2025	44

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Kestävyysstrategia

SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Strategia ja kestävyyteen liittyvät tavoitteet

Suojaamme tietosi

Käytämme dataa reilusti

median ja oppimisen

kehittämiseksi.

Olemme kehittyvä työpaikka

Edistämme yhdenvertaisuutta ja

tarjoamme innostavan

työpaikan, jossa jokaisella on

mahdollisuus kehittyä

Sanoman strategia tähtää kestävään ja kannattavaan kasvuun painettuja ja digitaalisia oppimateriaaleja ja oppimisen

palveluita sekä journalistista mediaa, viihdettä ja mainontaa tuottamalla.

Oppimisliiketoiminnassa merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä ovat painetut ja digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisen palvelut.

Merkittäviä markkinoita ja asiakasryhmiä ovat perusopetus ja toisen asteen koulutus eli 6–18-vuotiaat oppilaat. Ensisijaisia

asiakkaita ovat opettajat ja koulut. Sanomalla on oppimisliiketoimintaa Hollannissa, Espanjassa, Puolassa, Italiassa,

Belgiassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

Medialiiketoiminnassa kuluttajille suunnattuja merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä ovat mediatuotteet monessa muodossa:

Innostamme oppimaan

Oppimisratkaisuja noin 25

miljoonalle oppilaalle

painettu ja digitaalinen journalismi mukaan lukien sanomalehdet, aikakauslehdet ja digitaaliset alustat sekä viihde TV:n,

suoratoistopalvelujen (videot ja audio) ja tapahtumien kautta. Yritysasiakkaissa Sanoma tarjoaa mainostajille

markkinointiratkaisuja laajan tavoittavuuden ja kuluttajanäkemysten tukemana. Merkittäviä markkinoita ja asiakasryhmiä ovat

suomalaiset kuluttajat, sillä Sanoma tavoittaa lähes kaikki suomalaiset viikoittain (lähde: Kantar Media Finlandin Mind -

Huolehdimme

ympäristöstä

Teemme kestäviä

valintoja ilmaston

suojelemiseksi ja

lisäämme tietoisuutta

ympäristöaiheista

kuluttajatutkimus, joka toteutetaan Kantar Forum -paneelissa jatkuvana ympäri vuoden). Sanoman medialiiketoiminnan

Noudatamme

vastuullisia

liiketoimintatapoja

Olemme sitoutuneet

vastuullisiin

liiketoimintakäytäntöihin

Teemme mediaa suomalaisllle

Luotettavaa journalismia ja

vastuullista viihdettä

ensisijaisia asiakkaita ovat kuluttajien lisäksi yritys- eli B2B-asiakkaat.

Vuoden 2025 lopussa Sanoma työllisti yhteensä 5 065 ammattilaista. Henkilöstömäärä on esitetty maakohtaisesti kohdassa

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet. Tarjotuissa tuotteissa ja palveluissa tai palvelluissa markkinoissa ja

asiakasryhmissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointikauden aikana.

Sanoman strategian, liiketoimintamallin ja arvoketjun kestävyysseikkoihin liittyvät tai niihin vaikuttavat osatekijät on koottu

Sanoman vastuullisuusstrategiaan, joka keskittyy ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintoasioihin ja sisältää kestävyyteen liittyviä

sitoumuksia kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja YK:n Global Compactin kymmenen periaatetta. Sanoman

liiketoimintamallin, strategian ja arvoketjun keskeiset osatekijät, jotka aiheuttavat ja mahdollistavat Sanoman kestävyyteen

liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, on tiivistetty ohessa  Sanoman vastuullisuusstrategian kuuden keskeisen

teeman mukaisesti. Sanoman kestävyyteen liittyvät tavoitteet merkittävien tuote- ja palveluryhmien, asiakasryhmien,

maantieteellisten alueiden ja sidosryhmäsuhteiden osalta, mukaan lukien nykyisten tuotteiden ja palveluiden, haasteiden ja

kriittisten projektien arviointi on myös tiivistetty seuraaviin kappaleisiin.

Tilinpäätös 2025	45

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

■ Inklusiivinen oppiminen: Oppimisliiketoimintansa kautta Sanoma edistää asiakkaiden ja loppukäyttäjien mahdollisuuksia

saada laadukkaita oppimateriaaleja ja opetusta tarjoamalla painettuja ja digitaalisia oppimateriaaleja sekä perus‑, toisen

asteen ja ammatillisen koulutuksen digitaalisia oppimis‑ ja opetusalustoja. Sanoman tavoitteena on luoda yhdessä

opettajien kanssa laadukkaita ja innostavia oppimateriaaleja, kehittää inklusiivisia, monimuotoisuutta, saavutettavuutta ja

opetuksen eriyttämistä tukevia oppimisratkaisuja sekä edistää yhdenvertaista pääsyä opetukseen. Kriittisiä hankkeita ovat

muun muassa sisällön ja tuotteiden laatuun, inklusiivisuuteen ja saavutettavuuteen liittyvien näkökohtien jatkuva

kehittäminen. Sanoman tavoitteena on kasvattaa oppimisliiketoimintaansa ja siten sen vaikutusta sekä orgaanisesti että

yritysostojen kautta. Nämä tavoitteet koskevat koko Learning-liiketoimintayksikköä, jolla on toimintaa eri puolilla

Eurooppaa.

■ Vastuullinen media: Medialiiketoiminnassaan Sanoma edistää sananvapautta tarjoamalla riippumatonta journalismia, joka

tukee avointa ja demokraattista yhteiskuntaa. Journalistisen etiikan varmistamiseksi Sanoman keskeisiin

kehityshankkeisiin kuuluu uutisartikkeleihin liittyvien käytäntöjen seuranta ja kehittäminen Julkisen sanan neuvoston

Journalistin ohjeiden mukaisesti. Sanoman monikanavainen liiketoimintamalli mahdollistaa räätälöidyt markkinointiratkaisut

yhteistyökumppaneille, mikä edellyttää mainonnan eettisten näkökohtien ja vaikutusten huolellista huomioimista. Sanoma

pyrkii varmistamaan Kansainvälisen kauppakamarin mainonnan ja markkinointiviestinnän perussääntöjen noudattamisen,

ja keskeisiin hankkeisiin sekä haasteisiin kuuluu erityisesti mainosalustoilla julkaistavien kestävyys- ja viherväittämien

luotettavuuden valvonta. Nämä tavoitteet koskevat koko Media Finland -liiketoimintayksikköä, jolla on toimintaa

Suomessa.

■ Olemme kehittyvä työpaikka: Sanoman menestys perustuu sen johdon ja henkilöstön osaamiseen, ammattitaitoon ja

sitoutuneisuuteen sekä kykyyn kehittää houkuttelevia tuotteita ja palveluja asiakkaiden tarpeisiin muuttuvassa

ympäristössä. Tämä luo Sanoman liiketoimintamallille ja strategialle riippuvuuksia omasta työvoimasta, sillä osaavan ja

motivoituneen henkilöstön rekrytointi ja sitouttaminen voi vaikeutua eri tekijöiden, kuten työmarkkinoiden osaamispulan tai

kasvavan kilpailun vuoksi. Sanoman tavoitteena on edistää monimuotoisuutta ja tarjota työpaikka, jossa on erinomaiset

mahdollisuudet kehittyä. Keskeisiä hankkeita ovat yrityskulttuurin jatkuva kehittäminen esimerkiksi Sanoman

monimuotoisuus, yhdenmukaisuus ja inklusiivisuus (DE&I)-ohjelman sekä vuosittaisen henkilöstötutkimuksen kautta, jonka

tulokset on liitetty myös johdon ja ylimmän johdon palkitsemiseen. Nämä tavoitteet ja toimet koskevat kaikkia Sanoman

toimintoja eri puolilla Eurooppaa.

■ Suojaamme tietosi: Data on yhä keskeisemmässä osassa Sanoman liiketoimintamallia, tuotteita ja palveluita molemmissa

liiketoiminnoissa. Sanomalla on suuria määriä muun muassa työntekijöidensä, asiakkaidensa ja loppukäyttäjiensä, kuten

median kuluttajien sekä oppimisliiketoiminnassa oppilaiden ja opettajien, henkilötietoja. Tämä altistaa Sanoman

tietosuojariskeille ja edellyttää huolellisesti suunniteltuja prosesseja rekisteröityjen oikeuksien turvaamiseksi ja yleisen

tietosuoja-asetuksen noudattamisen osoittamiseksi. Sanoma voi altistua myös tietosuojarikkomuksille, jotka johtuvat

luvattomasta tai tahattomasta Sanoman tai sen lukuun toimivan kolmannen osapuolen hallussa olevien henkilötietojen

katoamisesta tai jakamisesta. Tekoälyä hyödynnetään Sanomalla esimerkiksi journalististen suositusten antamiseen,

viihdesisältöjen personointiin sekä mukautuviin oppimisratkaisuihin. Generatiivisen tekoälyn käyttö voi lisätä tehokkuutta,

parantaa personointia ja tukea laadukkaiden tuotteiden tarjoamisessa, mutta sen riskejä ovat muun muassa tietojen ja

sisällön väärinkäyttö. Tieto- ja tietosuojariskien lieventämiseksi Sanoma kehittää jatkuvasti asiakkaidensa tietojen

luotettavaa käyttöä oppimis- ja medialiiketoiminnoissaan. Keskeisiä hankkeita ovat Sanoman tietosuojaohjelman sekä

tietosuoja- ja tietoturvaohjelman (Privacy and Security by Design) toteuttaminen, jolla varmistetaan, että tietosuoja

huomioidaan jo tuotteiden kehittämisvaiheessa. Tekoälyyn liittyvien riskien lieventämiseksi Sanoma kehittää jatkuvasti

oppimisen ja median tuotteitaan ja -palveluitaan sekä digitaalisessa että hybridimuodossa, ja keskeisiä hankkeita ovat

esimerkiksi ajantasaiset eettisen tekoälyn periaatteet, henkilöstölle suunnatut ohjeistukset sekä tarkoituksenmukaisen

teknologian varmistaminen jo etukäteen. Nämä tavoitteet ja toimet koskevat kaikkia Sanoman toimintoja eri puolilla

Eurooppaa.

■ Huolehdimme ympäristöstä: Liiketoimintamallinsa mukaisesti Sanoma tuottaa painettuja ja digitaalisia oppimis- ja

mediatuotteita. Painetut tuotteet valmistetaan joko Sanoman omissa toiminnoissa eli sanomalehtipainossa Suomessa, tai

oppikirjojen ja aikakausilehtien osalta ulkoisilla painopalvelujen tarjoajilla. Tämä altistaa Sanoman ympäristövaikutuksille

materiaalien käytön kautta. Keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöt sekä biologiseen

monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset erityisesti paperin käytön kautta. Materiaalien, erityisesti paperin, käyttö luo

myös riippuvuuksia ja aiheuttaa siirtymäriskejä, kuten sertifioidun paperin saatavuuteen, uusiutuvan energian

saatavuuteen sekä sääntelyyn ja asiakkaiden kysyntään liittyvät riskit. Lisäksi toimintaan kohdistuu ilmastonmuutokseen

liittyviä fyysisiä riskejä, kuten tulvariskejä. Sanoma pyrkii suojelemaan ilmastoa ja ympäristöä

ilmastosiirtymäsuunnitelmansa ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien toimiensa kautta. Keskeisissä hankkeissa

keskitytään ympäristövaikutusten vähentämiseen ja yhteistyöhön toimittajien kanssa erityisesti arvoketjun alkupäässä.

Nämä tavoitteet ja toimet koskevat kaikkia Sanoman toimintoja eri puolilla Eurooppaa.

■ Vastuulliset liiketoimintatavat: Hyvä hallintotapa ja eettinen toiminta ovat on keskeisessä roolissa Sanoman

liiketoimintamallissa ja arvoketjussa. Sanoman arvoketjuun kuuluu useita alihankkijoita kuten teknologiaratkaisujen ja

palveluiden tarjoajia, paperi-, paino- ja logistiikka-alan alihankkijoita sekä sisällöntuottajia niin Learningissä kuin Media

Finlandissa. Vaikka Sanoma ei ole riippuvainen yksittäisistä alihankkijoista, on Sanoman päivittäinen liiketoiminta

riippuvainen konsernin kyvystä löytää sen vaatimukset täyttäviä alihankkijoita. Sanoma pyrkii noudattamaan vahvoja

eettisiä liiketoimintaperiaatteita ja vahvistamaan toimitusketjun vastuullisuutta ja eettisiä kumppanuuksia sekä omassa

toiminnassaan että toimitusketjussa. Keskeisiä hankkeita ovat eettisyys- ja vaatimustenmukaisuusohjelma sekä

alihankkijoihin liittyvien riskien hallinta. Alihankkijoihin ja muihin kolmansiin osapuoliin sovelletaan Tunne vastapuolesi

(Know Your Counterparty, KYC) -prosessia, jonka avulla tunnistetaan muun muassa mahdollisia lahjontaan ja pakotteisiin

liittyviä riskejä ja muita ongelmia. Nämä tavoitteet ja toimet koskevat kaikkia Sanoman toimintoja eri puolilla Eurooppaa.

Sanoma on arvioinut, että sen tuotteet ja palvelut sekä merkittävät markkina- ja asiakasryhmät ovat yhtiön

kestävyystavoitteiden mukaisia. Kaikki vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, mukaan lukien Sanoman altistuminen sekä toimet

ja tavoitteet niiden hallitsemiseksi, on kuvattu tarkemmin kohdissa ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3 ja aihekohtaiset tiedot

kohdassa E1 Ilmastonmuutos, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1 Oma

työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Tilinpäätös 2025	46

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Pääasialliset palvelut:

■ Sisällöntuotanto 

■ Teknologia ja digitaaliset palvelut

■ Logistiikka

■ Markkinointi ja myynti

Tuotanto ja resurssit:

■ Painatus

■ Materiaalit kuten paperi

■ Energia

Oma työvoima

Omat ja vuokratut toimistotilat ja varastot

Toiminnan aiheuttamat jätteet ja kasvihuonekaasupäästöt

Jakelijat

Sanoman puolesta tietoja käsittelevät kolmannet osapuolet

Sijoittajat

Oppimisliiketoiminta

■ Painetut ja digitaaliset

oppimateriaalit

Hollanti, Espanja, Puola, Italia, Belgia,

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa

ja Iso-Britannia

Medialiiketoiminta

■ Journalismia

digitaalisessa ja

painetussa muodossa

■ Viihde: Televisio, audio ja

tapahtumat

■ Mainonta

Suomi

Oppimisliiketoiminta

■ Koulut ja opettajat

■ Oppilaat loppukäyttäjinä

Medialiiketoiminta

■ Suomalaiset kuluttajat

■ B2B-asiakkaat

Tilinpäätös 2025	47

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Arvoketjun alkupää

Sanoman arvoketjun alkupään toimijoita ovat yksinyrittäjät ja yritykset, jotka toimittavat Sanomalle tarvittavia panoksia

tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi kuluttajille ja loppukäyttäjille. Sanoman hankintatiimi vastaa yhtiön toimitusketjun

hallinnasta.

Sanoman tärkeimmät hankintakategoriat ovat sisällöntuotanto, paperi ja painaminen, logistiikka, teknologia, toimitilat,

henkilöstö- ja asiantuntijapalvelut, markkinointi ja myynti sekä matkustus. Sanoman hankintatiimi tekee aktiivisesti yhteistyötä

alihankkijoiden kanssa kerätäkseen ja varmistaakseen panosten saatavuuden ja ylläpitääkseen kestäviä suhteita

alihankkijoihin.

Sisällöntuotantoa tarvitaan molemmissa liiketoiminnoissa, ja oman sisällöntuotantonsa lisäksi Sanoma ostaa sisällöntuotantoa

ulkoisilta resursseilta, kuten freelancereilta, sekä median että oppimisen puolella. Sisältö voi olla esimerkiksi tekstiä, kuvia tai

valokuvia.

Sanoma käyttää toiminnassaan resursseja, erityisesti paperia, painetuissa tuotteissaan sekä oppimis- että medialiiketoiminnassa.

Logistiikkakumppaneita käytetään materiaalien siirtämiseen varastoihin. Paperi-, paino- ja logistiikkahankinnat ovat kategorioita,

joilla on merkittävimmät ympäristövaikutukset.

Sanoma tekee yhteistyötä erilaisten teknologia- ja digitaalisten toimittajien kanssa, sillä sisällön käyttö siirtyy enenevässä

määrin digitaalisille alustoille. Datakeskukset tarjoavat tarvittavan infrastruktuurin yrityksen digitaalisten alustojen tukemiseen

ja varmistavat verkkopalveluiden saatavuuden, turvallisuuden ja suorituskyvyn.

Tuotteidensa ja palveluidensa markkinoimiseksi Sanoma ostaa markkinointiin ja myyntiin liittyvää materiaalia myös ulkoisilta

toimistoilta. Lisäksi Sanoma ostaa henkilöstöhallintoon liittyviä palveluita työntekijöidensä hyvinvoinnin tukemiseksi esimerkiksi

työterveyshuollon kautta.

Omat toiminnot

Sanoman työntekijät luovat ja kehittävät tuotteita ja palveluita asiakkaille ja loppukäyttäjille arvoketjun alkupään panosten

avulla.

Sanoman tavoitteena on luoda työympäristö ja työskentelykulttuuri, jossa inspiroidaan työntekijöitä, arvostetaan

monimuotoisuutta, kuunnellaan erilaisia näkemyksiä ja kunnioitetaan yksilön oikeuksia.

Sanoman toiminta kuluttaa energiaa, tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen

materiaalien käytön kautta. Tavoitteena on minimoida ympäristö- ja ilmastovaikutukset koko arvoketjussa.

Arvoketjun loppupää

Arvoketjun loppupään toimijat hankkivat tuotteita ja palveluita Sanomalta. Lisäksi Sanoma toimittaa tuotteita asiakkailleen

jakelijoiden kautta ja kolmannet osapuolet käsittelevät tietoja Sanoman puolesta.

Sanoma tarjoaa kouluille ja opettajille painettuja ja digitaalisia oppimateriaaleja, jotka tukevat oppimistuloksia ja edistävät tasa-

arvoista pääsyä koulutukseen.

Suomalaisille kuluttajille Sanoma tarjoaa riippumatonta, sananvapautta tukevaa ja tietoisuutta lisäävää journalismia. Sanoma

tarjoaa myös viihdettä television ja videon, radion ja audion sekä tapahtumien kautta. B2B-asiakkaille Sanoma tarjoaa

markkinointiratkaisuja, jotka edistävät taloudellista kasvua.

Sijoittajille Sanoma pyrkii tarjoamaan mahdollisuuksia kestäviin osake- ja velkasijoituksiin. 150 milj. euron sosiaalisen

joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku vuonna 2024 vahvisti entisestään Sanoman merkittävää vaikutusta YK:n kestävän

kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 4 Laadukas koulutus. Vuonna 2025 Sanoma julkaisi sosiaalisen

joukkovelkakirjan raportin, jossa kerrottiin 150 milj. euron sosiaalisen joukkovelkakirjalainan varojen kohdentamisesta ja sen

sosiaalisista vaikutuksista. Joukkovelkakirjalainan varat on kohdennettu kokonaisuudessaan, eikä lisäraportointia tämän

jälkeen julkaista.

Tilinpäätös 2025	48

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

SBM-2, S1 SBM-2, S2 SBM-2 ja S4 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sanomalla sidosryhmävuorovaikutus on jatkuva prosessi sekä strategisella että paikallisella tasolla. Sidosryhmien näkemysten

ja odotusten ymmärtäminen on tärkeää liiketoiminnan menestyksen ja vastuullisuusstrategian toteuttamisen kannalta.

Sanoman keskeiset sidosryhmät sekä vuorovaikutuksen tarkoitus ja tavat on kuvattu taulukossa ‘Yhteenveto sidosryhmien

eduista ja näkemyksistä’.

Sanoman vastuullisuusstrategia on laadittu ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallitsemiseksi perustuen sidosryhmien odotuksiin ja näkemyksiin. Sanoman vastuullisuusstrategiasta on

kerrottu tarkemmin kohdassa ESRS 2 SBM-1. Sidosryhmävuoropuhelun tuloksia, mukaan lukien vuoropuhelua, joka koskee

työntekijöiden, arvoketjun työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeuksien kunnioittamista, on hyödynnetty

taustatietona vastuullisuusstrategian tavoiteasetannassa. Oman työvoiman näkemykset on huomioitu vastuullisuusstrategian

Olemme kehittyvä työpaikka -teemassa, arvoketjun työntekijöiden näkemykset Vastuulliset liiketoimintatavat -teemassa ja

asiakkaiden ja loppukäyttäjien näkemykset Innostamme oppimaan, Teemme mediaa suomalaisille, Suojaamme tietosi,

Huolehdimme ympäristöstä ja Vastuulliset liiketoimintatavat -teemoissa.

Sidosryhmien etuja ja näkemyksiä analysoidaan osana Sanoman due diligence -prosessia, sillä siinä arvioidaan erityisesti

keskeisiin sidosryhmiin liittyviä kestävyys- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Sanoman due diligence -prosessista on kerrottu

tarkemmin aihekohtaisissa osioissa.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Sanoman sidosryhmien näkemykset huomioitiin välillisesti. Sen sijaan, että

sidosryhmiä olisi osallistettu muodollisen prosessin kautta, heidän näkemyksiään saatiin osana epävirallisia ja jatkuvia

keskusteluja, joita Sanoman asiantuntijat käyvät sidosryhmien kanssa osana tavanomaista liiketoimintaa. Näin ollen

sidosryhmien näkemykset perustuivat aiheiden omistajien epävirallisissa vuorovaikutustilanteissa saamaan tietoon. Sanoman

hallinto-, johto- ja valvontaelimet ovat saaneet tietoa olennaisista eduista ja näkemyksistä osana kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin hyväksymisprosessia. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin ovat tarkastaneet ja hyväksyneet

johtoryhmä, tarkastusvaliokunta ja hallitus Sanoman kestävyyden hallintamallin mukaisesti.

Yhteenveto sidosryhmien eduista ja näkemyksistä

Sidosryhmä- luokka	Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus ja tapa	Sidosryhmälle olennaiset kestävyysaiheet
Learning- liiketoiminnan asiakkaat ja loppukäyttäjät (koulut, opettajat ja oppilaat)	Tarkoitus ▪ Oppimateriaalien tekeminen ja kehittäminen yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa, inklusiivisten oppimateriaalien tarjoaminen                     Tapa ▪ Yhteydenpito opettajiin paikallisesti kasvokkain ja verkkotapaamisten, uutiskirjeiden ja markkinoinnin kautta ▪ Asiakaswebinaarien ja -tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen ▪ Näkemysten kerääminen ja asiakastyytyväisyyden hallinta kyselyiden avulla	▪ Laadukkaat, monipuoliset ja inklusiiviset oppimateriaalit sekä yksilöllistäminen ▪ Luotettavat ja saavutettavat digitaaliset oppimisalustat ▪ Tekoälyn eettinen käyttö ▪ Tietosuoja ja asiakastietojen turvallisuus ▪ Painettujen kirjojen ja digitaalisten palveluiden ympäristövaikutukset
Media Finlandin loppukäyttäjät, kuluttajat ja asiakkaat	Tarkoitus ▪ Sananvapauden ja vastuullisten markkinointikäytäntöjen tukeminen Tapa Kuluttajat: ▪ Näkemysten kerääminen ja asiakastyytyväisyyden hallinta kyselyiden avulla ▪ Ennakoivan palautteen saaminen median kuluttajilta eri kanavien kautta B2B-asiakkaat: ▪ Yhteydenpito asiakkaisiin kasvokkain ja verkossa järjestettävissä tapaamisissa, uutiskirjeissä, markkinoinnissa ja kestävyyteen liittyvissä koulutustilaisuuksissa ▪ Asiakaswebinaarien ja -tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen ▪ Näkemysten kerääminen ja asiakastyytyväisyyden hallinta kyselyiden avulla	▪ Sananvapaus ▪ Riippumaton journalismi ▪ Moniarvoisuus sekä monipuolinen ja laadukas mediasisältö ▪ Medialukutaito ja yhteiskunnallinen lukutaito ▪ Vastuulliset markkinointi- ja mainontakäytännöt ▪ Lasten oikeuksien kunnioittaminen mainonnassa ▪ Vastuullinen viihde ▪ Tekoälyn eettinen käyttö ▪ Tietosuoja ja asiakastietojen turvallisuus ▪ Painettujen sanoma- ja aikakauslehtien, TV-tuotantojen ja digitaalisten palveluiden ympäristövaikutukset ▪ Mainonnan viher- ja vastuullisuusväittämien paikkansapitävyys

Tilinpäätös 2025	49

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sidosryhmä- luokka	Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus ja tapa	Sidosryhmälle olennaiset kestävyysaiheet
Oma työvoima, työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät	TarkTarkoitus ▪ Työympäristön ja -kulttuurin luominen, joka inspiroi työntekijöitä, arvostaa heidän monimuotoisuuttaan, hyväksyy heidän näkemyksensä ja kunnioittaa heidän yksilöllisiä oikeuksiaan Tapa Tao Tapa ▪ Suorituksen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen ▪ Työntekijöiden sitouttaminen useilla toimenpiteillä, kuten henkilöstöpalautteella pulssikyselyn kautta ja vuosittaisilla henkilöstötutkimuksilla, tiimi- ja yksilökeskusteluilla, townhall-tapaamisilla ▪ Sisäiset tilaisuudet ja henkilöstöinfot eri kokoonpanoissa ▪ Aktiivinen viestintä, vuoropuhelu ja yhteistyö sisäisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien työntekijät, esimiehet ja henkilöstön edustajat	▪ Henkinen ja fyysinen terveys ja turvallisuus, hyvinvointi, työ- ja yksityiselämän tasapaino, työaika ▪ Monimuotoisuus, osallisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä samapalkkaisuus ▪ Koulutus ja taitojen kehittäminen ▪ Liiketoiminnan etiikka, avoin kommunikaatiokulttuuri ja ihmisoikeudet, esim. eettinen ohjeisto
Sijoittajat	TarkTarkoitus ▪ Vastuullisuudesta, kestävästä rahoituksesta ja vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuuksista viestiminen Tap  Tapa ▪ Konferenssit, roadshow't, yksilö- ja ryhmätapaamiset, sijoittajatilaisuudet ▪ Kestävään rahoitukseen liittyvä kanssakäyminen, esim. sosiaalinen joukkovelkakirjalaina ▪ Varsinainen yhtiökokous ja pääomamarkkinapäivä ▪ Tutkimukset analyytikoiden ja sijoittajien näkemyksistä	▪ Vastuullisuusarviointien ja raportoinnin kehittäminen ▪ Kestävän rahoituksen mahdollisuudet ▪ Oppimis- ja medialiiketoiminnan positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ▪ Ilmastostrategia
Alihankkijat ja arvoketjun työntekijät	Tarkoitus ▪ Yhteistyö alihankkijoiden kanssa kestävyyden ja laadun varmistamiseksi Tap    Ta Tapa ▪ Yhteistyö paperi- ja painotoimittajien kanssa alihankkijapäivillä ▪ Ilmasto- ja materiaalitietojen kerääminen vuosittain tietyissä hankintaluokissa ▪ Alihankkijoiden vastuullisuutta koskevan Sanoman sisäisen tarkastuksen suorittaminen ▪ Kumppaneiden auttaminen vaatimusten vastaisten tapausten korjaavien toimenpiteiden suorittamisessa	▪ Liiketoiminnan etiikka ja ihmisoikeudet alihankkijoiden eettisen ohjeiston vaatimusten mukaisesti ▪ Ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ▪ Sääntelyyn liittyvä vaatimustenmukaisuusyhteistyö, esim. metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskeva asetus (EUDR)

Sidosryhmä- luokka	Sidosryhmävuorovaikutuksen tarkoitus ja tapa	Sidosryhmälle olennaiset kestävyysaiheet
Valtion organisaatiot, politiikanlaatijat ja sääntely- viranomaiset	T      Tarkoitus ▪ Sääntely ja viranomaisseuranta           Tapa ▪ Näkemysten jakaminen politiikoista, laeista ja määräyksistä virkamiesten ja lainsäätäjien kanssa julkisissa kuulemisissa, kokouksissa sekä osana laajempaa sidosryhmävuoropuhelua poliittisten päättäjien kanssa ▪ Julkisiin kuulemisiin vastaaminen sekä näkemysten ja analyysien tarjoaminen valtion virkamiehille ja poliitikoille ▪ Osallistuminen toimialajärjestöjen työhön	▪ Oppimisliiketoimintaan liittyvät politiikka- ja lainsäädäntöaiheet ▪ Medialiiketoimintaan liittyvät politiikka- ja lainsäädäntöaiheet ▪ Liiketoiminnan etiikka ja ihmisoikeudet
Kansalais- järjestöt ja toimialajärjestöt	Tarkoitus ▪ Vuoropuhelu kansalaisjärjestöjen kanssa vastuullisuuteen liittyvistä aiheista ja yhteistyö lukutaidon ja medialukutaidon kehittämiseksi ▪ Alan käytäntöjen kehittäminen ▪ Vuoropuhelu sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, kanssa median ja oppimisen roolista yhteiskunnassa sekä lukutaidon ja medialukutaidon roolista T        Tap    Tapa ▪ Yhteistyö aloitteiden ja hankkeiden kautta media- ja oppimisalan käytäntöjen kehittämiseksi	▪ Oppimisliiketoimintaan liittyvät aiheet (ks. rivi Learning- liiketoiminnan asiakkaat) ▪ Medialiiketoimintaan liittyvät aiheet (ks. rivi Media Finlandin kuluttajat ja asiakkaat)
Paikallis- yhteisöt, yliopistot ja tutkimusjärjestöt	Ta    Tarkoitus ▪ Opetussuunnitelman muutosten seuranta ▪ Kestävyysteemojen tieteeseen perustuva kehittäminen Tas  Tapa ▪ Opetussuunnitelmamuutosten sääntely- ja viranomaisseuranta ▪ Viranomaisten ja paikallisten kaupunkien edustajien osallistaminen ja tapaaminen erityisesti oppimisliiketoimintaan liittyen ▪ Yhteistyö yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa kestävyyden kehittämiseksi	▪ Oppimisliiketoimintaan liittyvät aiheet (ks. rivi Learning- liiketoiminnan asiakkaat) ▪ Medialiiketoimintaan liittyvät aiheet (ks. rivi Media Finlandin kuluttajat ja asiakkaat)

Tilinpäätös 2025	50

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Sanoman olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat peräisin sen oppimis- ja medialiiketoiminnoista, strategiasta ja

liiketoimintamallista. Omalla työvoimalla on keskeinen rooli siinä, että Sanoma kykenee toimittamaan tuotteita asiakkailleen.

Fyysisten ja digitaalisten tuotteiden tuotannosta ja jakelusta aiheutuu ympäristövaikutuksia, ja tuotteiden tuotannolla voi olla

vaikutuksia myös arvoketjun työntekijöihin. Vaikutukset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin aiheutuvat pääasiassa tuotteiden

käyttövaiheessa joko tietosuojan ja turvallisuuden kautta tai varmistamalla tuotteiden ja ratkaisujen laatu, luotettavuus ja

eettisyys.

Sanoma on arvioinut olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutuksensa, riskinsä ja mahdollisuutensa osana kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointia, eikä siinä tunnistettu niihin liittyviä merkittäviä nykyisiä taloudellisia vaikutuksia. Sanoma ei ole

tunnistanut olennaisia kestävyysriskejä, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin yhtiön taloudelliselle asemalle, tulokselle tai

rahavirroille tai riskiä tilinpäätöksessä ilmoitettujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan

vuosiraportointikauden aikana.

Sanoma on osana kaksinkertaista olennaisuuden arviointiaan laadullisesti arvioinut, että sen nykyinen strategia ja

liiketoimintamalli ovat kestäviä suhteessa sen kykyyn hallita olennaisiksi tunnistettuja aiheita. Sanoma on analysoinut

ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien arvioinnissa kykyään hallita ja lieventää tunnistettuja riskejä.

Sanoman päästövähennyssuunnitelmat ovat linjassa 1,5 celsiusasteen skenaarion kanssa, ja SBTi-tavoitteen asettamisen

yhteydessä Sanoma on mallintanut kykyään saavuttaa asetetut tavoitteet. Resilienssianalyysi muiden ympäristöön,

yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien aiheiden osalta perustuu Sanoman vastuullisuusstrategian kattavuuden arviointiin

verrattuna tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Sanomalla on käytössään keinoja olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi, ja kaikki olennaiset aiheet sisältyvät Sanoman vastuullisuusstrategiaan.

Resilienssiä arvioitiin vuoteen 2030 asti, sillä se on Sanoman nykyisen strategian aikahorisontti. Koska vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta on sisällytetty nykyiseen strategiaan ja liiketoimintamalliin, Sanoma ei tunnista merkittäviä tarpeita

mukauttaa nykyistä strategiaansa tai liiketoimintamalliaan tunnistettujen kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien tai

mahdollisuuksien vuoksi.

Ympäristö: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Sanoma ja sen alihankkijat käyttävät oppimis- ja mediatuotteiden ja -palveluiden tuottamisessa resursseja, kuten materiaaleja,

jotka aiheuttavat vaikutuksia ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen, tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä, kuluttavat

energiaa ja tuottavat jätettä. Materiaalien, erityisesti paperin, käyttö luo myös riippuvuuksia ja aiheuttaa siirtymäriskejä, jotka

liittyvät sertifioidun paperin ja uusiutuvan energian saatavuuteen sekä sääntelyyn ja asiakkaiden kysyntään. Riskeihin kuuluvat

myös ilmastonmuutoksen haittoihin, kuten tulviin, liittyvät fyysiset riskit.

Taulukossa sivulla 52 kuvataan Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut olennaiset ympäristöön liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, mukaan lukien niiden sijainti arvoketjussa ja odotettu aikahorisontti. Muutokset

vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024 olivat seuraavat:

■ E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit: EU:n metsäkatoasetukseen liittyvä riski arvioitiin ei‑olennaiseksi, koska

vuoden 2025 lopussa EU päätti, että painotuotteet eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan.

■ E1 Ilmastonmuutos, E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous: Useiden

vaikutus-, riski- ja mahdollisuuskuvausten sanamuotoja päivitettiin, jotta ne kuvaisivat täsmällisemmin kyseistä vaikutusta,

riskiä tai mahdollisuutta.

Kaikki ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-raportointivaatimusten piiriin. Lisätietoja

olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, suunnitelmista niihin vastaamiseksi, yhteydestä Sanoman strategiaan ja

liiketoimintamalliin sekä niihin liittyvät toimintaperiaatteet, toimet ja tavoitteet on kuvattu aihekohtaisissa osioissa ESRS E1, E4 ja

E5.

Sosiaalinen: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Työntekijät ovat Sanoman strategian ja toiminnan keskiössä ja Sanoman strateginen kasvutavoite edellyttää työntekijöiltä

huippuosaamista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Sanoma vaikuttaa myös kuluttajiin ja loppukäyttäjiin, kuten opettajiin ja

oppilaisiin, tarjoamalla laadukkaita, yhdenvertaisia ja saavutettavia oppimateriaaleja ja -palveluita. Sanoma edistää

medialiiketoiminnallaan sananvapautta jakamalla luotettavaa tietoa useilla media-alustoilla ja noudattamalla journalistista

etiikkaa. Sanoman medialiiketoiminta aiheuttaa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia mainonnan kautta, ja niitä hallitaan vahvoilla

käytännöillä. Data ja erityisesti henkilötiedot ovat olennainen osa Sanoman liiketoimintamallia, mikä nostaa vaikutukset

tietosuojaan ja tietoturvaan päivittäisen työn ytimeen. Tietosuojavaikutusten ja -riskien hallitsemiseksi Sanoma on sitoutunut

suojaamaan yksityisyyttä, edistämään tietoturvaa sekä varmistamaan tekoälyn eettisen käytön.

Taulukoissa sivuilla 53-55 kuvataan Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, mukaan lukien niiden sijainti arvoketjussa ja odotettu aikahorisontti. Muutokset vaikutuksissa, riskeissä ja

mahdollisuuksissa vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024 olivat seuraavat:

■ S1 Oma työvoima: Oman työvoiman työaikaan liittyvä kielteinen vaikutus arvioitiin ei‑olennaiseksi, koska esihenkilöillä on

hyvä näkyvyys työntekijöiden työaikaan, eikä yhtään tosiasiallista tai mahdollista tapausta ole tunnistettu.

■ S1 Oma työvoima: Yhdistymisvapauteen, työehtosopimusneuvotteluihin ja sosiaaliseen vuoropuheluun liittyvät mahdolliset

kielteiset vaikutukset yhdistettiin vuonna 2025 yhdeksi vaikutukseksi aiempien useiden erillisten vaikutusten sijaan.

Vaikutus muutettiin myös tosiasialliseksi myönteiseksi vaikutukseksi, koska Sanoman työntekijöillä on oikeus

yhdistymisvapauteen, työehtosopimuksiin ja sosiaaliseen vuoropuheluun.

■ S1 Oma työvoima: Sukupuolten tasa‑arvoon ja monimuotoisuuteen liittyvät mahdolliset vaikutukset yhdistettiin vuonna

2025 yhdeksi vaikutukseksi aiempien erillisten vaikutusten sijaan. Vaikutus muutettiin ainoastaan myönteiseksi, koska

Sanoma edistää aktiivisesti monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa‑arvoa.

■ S1 Oma työvoima: Työllisyysturvaan, työ‑ ja vapaa‑ajan tasapainoon sekä häirintään liittyvät vaikutukset muutettiin

mahdollisista vaikutuksista tosiasiallisiksi vaikutuksiksi.

■ S2 Arvoketjun työntekijät: Arvoketjun työntekijöiden monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvä kielteinen vaikutus

sekä koulutukseen liittyvä kielteinen vaikutus arvioitiin ei‑olennaisiksi, koska yhtään tosiasiallista tai mahdollista tapausta

ole tunnistettu.

Tilinpäätös 2025	51

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

■ S2 Arvoketjun työntekijät: Yhdistymisvapauteen, työehtosopimusneuvotteluihin ja sosiaaliseen vuoropuheluun liittyvät

mahdolliset kielteiset vaikutukset yhdistettiin vuonna 2025 yhdeksi vaikutukseksi aiempien useiden erillisten vaikutusten

sijaan.

■ S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Tekoälyn käytön lisääntyessä uusi mahdollinen myönteinen vaikutus tunnistettiin liittyen

tekoälyn myönteisiin vaikutuksiin kuluttajille ja loppukäyttäjille.

■ S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Koska Media Finland kehittää digipalveluidensa saavutettavuutta, tuotteiden ja palveluiden

saavutettavuuteen liittyvä vaikutus päivitettiin niin, että se kattaa myös Media Finlandin.

■ S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Useiden vaikutus-, riski- ja

mahdollisuuskuvausten sanamuotoja päivitettiin, jotta ne kuvaisivat täsmällisemmin kyseistä vaikutusta, riskiä tai

mahdollisuutta.

Kaikki sosiaaliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS:n tiedonantovaatimusten piiriin. Lisätietoa tarjoavat

kuitenkin yhteisökohtaiset mittarit liittyen monimuotoisuuteen osiossa S1-9 ja työntekijäkyselyyn S1-osion lopussa, sekä

yhteisökohtaiset mittarit liittyen tietosuojaan, ilmaisunvapauteen ja vastuullisiin markkinointikäytäntöihin osiossa S4-5.

Lisätietoja olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, suunnitelmista niihin vastaamiseksi, yhteydestä Sanoman

strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä niihin liittyvistä toimintaperiaatteista, toimista ja tavoitteista on julkaistu aihekohtaisissa

osioissa ESRS S1, S2 ja S4.

Hallinnointi: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Sanoma on sitoutunut vastuulliseen liiketoiminnan harjoittamiseen koko liiketoiminnassaan, mikä kattaa

immateriaalioikeuksiin, generatiiviseen tekoälyyn sekä lahjontaan ja korruptioon liittyvien riskien hallinnan. Osana vastuullista

liiketoiminnan harjoittamista Sanoma edistää eettistä yrityskulttuuria, varmistaa ilmoittajien suojelun sekä seuraa mahdollisia

vaikutuksiaan poliittiseen osallistumiseen ja lobbaustoimintaan luotettavuuden varmistamiseksi. Osana jatkuvaa yhteistyötä

keskeisten alihankkijoiden kanssa Sanoma hallitsee riskejä, jotka liittyvät alihankkijoiden kestävyys- ja ihmisoikeusvaatimusten

noudattamatta jättämiseen, sekä pyrkii tunnistamaan vaikutukset arvoketjun työntekijöihin.

Taulukossa sivulla 56 kuvataan Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, mukaan lukien niiden sijainti arvoketjussa ja odotettu aikahorisontti. Muutokset vaikutuksissa, riskeissä ja

mahdollisuuksissa vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024 olivat seuraavat:

■ G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Alihankkijoihin kohdistuva mahdollinen kielteinen vaikutus maksukäytäntöjen kautta

arvioitiin ei‑olennaiseksi, koska Sanoman maksut ovat hyvin linjassa maksuehtojen kanssa, kuten vuoden 2024 raportti

osoitti.

■ G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Sääntely-ympäristöön liittyvä riski arvioitiin ei‑olennaiseksi, koska se liittyi ensisijaisesti

EU:n metsäkatoasetukseen, joka käsiteltiin osana E4‑riskien arviointia.

■ G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Yrityskulttuuriin liittyvä riski muutettiin mahdolliseksi myönteiseksi vaikutukseksi, koska

vahvaa yrityskulttuuria edistävät toimet vähentävät riskejä.

■ G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Ilmiantajiin kohdistuva mahdollinen kielteinen vaikutus muutettiin tosiasialliseksi

myönteiseksi vaikutukseksi, koska Sanomalla on käytössään vahvat ilmiantajansuojaa koskevat käytännöt.

■ G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Useiden vaikutus-, riski- ja mahdollisuuskuvausten sanamuotoja päivitettiin, jotta ne

kuvaisivat täsmällisemmin kyseistä vaikutusta, riskiä tai mahdollisuutta.

Kaikki hallintoa koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS:n tiedonantovaatimusten piiriin. Lisätietoa tarjoaa

kuitenkin yhteisökohtainen mittari liittyen eettisen ohjeiston koulutusten suoritusasteeseen osiossa G1-1. Lisätietoja

olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, suunnitelmista niihin vastaamiseksi, yhteyksistä Sanoman

strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä niihin liittyvistä toimintaperiaatteista, toimista ja tavoitteista on julkaistu aihekohtaisessa

osiossa ESRS G1.

Tilinpäätös 2025	52

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS- standardi	ESRS Osa-aihe	Vaikutus, riski vai mahdollisuus	Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja/tai mahdollisuuksista (IRO)	Sijainti arvoketjussa			Odotettu aikahorisontti
				Alkupää	Omat toiminta	Loppupää	Lyhyt	Keski- pitkä	Pitkä
E1 Ilmaston- muutos	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Mahdollisuus	▪ Sanoman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja vahva vastuullisuussuoriutuminen mahdollistavat kustannustehokkaan rahoituksen saamisen.
		Mahdollisuus	▪ Sanoma tarjoaa tuotteita ja palveluja, jotka huomioivat ilmastonmuutoksen ja vastaavat muuttuvia kuluttajapreferenssejä.
		Mahdollisuus	▪ Sanoma pystyy pienentämään energiankulutukseen liittyviä kustannuksia tehostamalla energiankäyttöä ja ottamalla käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja.
		Riski	▪ Yritysten ilmastotoimiin ja raportointiin kohdistuvan sääntelyn lisääntyminen voi kasvattaa operatiivisia kustannuksia sekä omassa toiminnassa että välillisesti toimitusketjussa.
		Riski	▪ Aktiivisten ja läpinäkyvien ilmastotoimien puute voi heikentää Sanoman mainetta ja luottamusta sekä vähentää sen tuotteiden kysyntää.
		Riski	▪ Ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt, erityisesti tulvat, voivat aiheuttaa riskejä Sanoman toimitiloille esimerkiksi sähkökatkosten kautta.
	Ilmastonmuutoksen hillintä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoman toimintaa aiheuttaa vuosittain kasvihuonekaasupäästöjä (scope 1, 2 ja 3).
	Energia	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoma käyttää energiaa painotaloissa, toimitiloissa ja varastoissa. Lisäksi se käyttää energiaa digitaalisten oppimis- ja mediasisältöjen jakeluun.
E4 Biologi- nen monimuotoi- suus ja ekosysteemit	Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Paperin käyttö Sanoman sanoma- ja aikakauslehtien sekä kirjojen tuotannossa voi johtaa metsäkatoon ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.
		Riski	▪ Sertifioidun paperin niukkuus voi nostaa Sanoman käyttämien raaka aineiden hintoja.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Resurssien sisään- virtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoma käyttää Media Finlandin painotaloissa resursseja (paperia, painolevyjä, musteita jne.) sanomalehtien tuotantoon ja ostaa paperia painotoimittajiensa valmistamia aikakauslehtiä ja kirjoja varten.
	Jäte	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoman painotalot, toimitilat ja varastot tuottavat jätettä.

Tilinpäätös 2025	53

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS- standardi	ESRS Osa-aihe	Vaikutus, riski vai mahdollisuus	Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja/tai mahdollisuuksista (IRO)	Sijainti arvoketjussa			Odotettu aikahorisontti
				Alkupää	Oma toiminta	Loppupää	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä
S1 Oma työvoima	Työolot	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoman työntekijöille maksetaan kaikissa toimintamaissa riittävää palkkaa, mikä tukee heidän taloudellista turvallisuuttaan ja parantaa elämänlaatua.
		Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoma tarjoaa työllistymismahdollisuuksia yli 5 000 ammattilaiselle, mikä tukee henkilöstön vakautta ja hyvinvointia.
		Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoma tukee työntekijöidensä oikeutta yhdistymisvapauteen, työehtosopimusneuvotteluihin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.
		Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoman työ- ja yksityiselämän tasapainoa tukevista toimista huolimatta työntekijät voivat kokea epätasapainoa näiden välillä, mikä voi johtaa stressiin, uupumukseen ja työtyytyväisyyden heikkenemiseen.
		Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Ennaltaehkäisevistä työturvallisuustoimista huolimatta työntekijät voivat kokea mielenterveyden haasteita, ja työtapaturmia voi sattua etenkin Sanoman painotaloissa ja varastoissa.
	Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoman tarjoamien koulutusmahdollisuuksien avulla työntekijät voivat kehittyä ammatillisesti ja edetä työurillaan.
		Mahdollinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoma edistää monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa luodakseen inklusiivisen työyhteisön, jossa kaikki työntekijät voivat tuntea olonsa osallisiksi, hyväksytyiksi ja arvostetuiksi riippumatta heidän eroavaisuuksistaan tai sosiaalisesta identiteetistään.
		Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta joitakin syrjintä- ja häirintätapauksia on raportoitu.
	Muut työhön liittyvät oikeudet	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta henkilötietojen käsittelyyn liittyviä poikkeamia voi tapahtua.

Tilinpäätös 2025	54

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS- standardi	ESRS Osa-aihe	Vaikutus, riski vai mahdollisuus	Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja/tai mahdollisuuksista (IRO)	Sijainti arvoketjussa			Odotettu aikahorisontti
				Alkupää	Oma toiminta	Loppupää	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä
S2 Arvoketjun työntekijät	Työolot	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Vaikka Sanoma edellyttää alihankkijoiltaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardien noudattamista, työaikasääntely ei välttämättä toteudu kaikissa toimitusketjun osissa, mikä voi aiheuttaa arvoketjun työtekijöille ylikuormitusta ja riittämätöntä lepoaikaa.
		Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Vaikka Sanoma edellyttää alihankkijoiltaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardien noudattamista, jotkut toimittajat eivät välttämättä maksa riittävää palkkaa kaikille arvoketjun työntekijöille, mikä voi johtaa taloudelliseen epävarmuuteen ja mielenterveyshaasteisiin.
		Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Vaikka Sanoma edellyttää alihankkijoiltaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardien noudattamista, etenkin maissa ja toimialoilla, joilla esiintyy epätyypillisiä työsuhdemuotoja, arvoketjun työntekijät voivat kohdata haasteita työsuhteen vakaudessa, mikä voi johtaa esimerkiksi taloudelliseen epävarmuuteen.
		Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Vaikka Sanoma edellyttää alihankkijoiltaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardien noudattamista, arvoketjun työntekijöiden oikeudet, kuten yhdistymisvapaus, oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, saattavat jäädä osittain toteutumatta.
		Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Vaikka Sanoman alihankkijoiden eettinen ohjeisto edellyttää alihankkijoita tukemaan työn ja muun elämän yhteensovittamista, arvoketjun työntekijät voivat kokea epätasapainoa näiden välillä, mikä voi johtaa esimerkiksi stressiin, uupumukseen ja työtyytyväisyyden heikkenemiseen.
		Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoman vaatimuksista huolimatta arvoketjun työntekijät voivat altistua työturvallisuus- ja työterveysriskeille, joilla voi olla heidän hyvinvointiaan heikentäviä vaikutuksia.

Tilinpäätös 2025	55

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS- standardi	ESRS Osa-aihe	Vaikutus, riski vai mahdollisuus	Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja/tai mahdollisuuksista (IRO)	Sijainti arvoketjussa			Odotettu aikahorisontti
				Alkupää	Oma toiminta	Loppupää	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä
S4 Kuluttajat ja loppu- käyttäjät	Tietoihin liittyvät vaikutukset: yksityisyys	Riski	▪ Kyberturvallisuuden ja tietosuojan varmistamiseksi toteutetut sisäiset tai ulkoisten kumppaneiden toimenpiteet voivat osoittautua riittämättömiksi tai tehottomiksi, mikä voi altistaa Sanoman tietomurroille, jotka pahimmillaan voivat johtaa sakkoihin ja mainehaittaan.
		Tosiasiallinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoman ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta henkilötietojen käyttö sen tuotteissa ja palveluissa voi vaikuttaa rekisteröityihin esimerkiksi puutteellisen läpinäkyvyyden, rajallisen tiedonkäsittelyn hallinnan tai tietoturvaloukkausten kautta.
	Tietoihin liittyvät vaikutukset	Mahdollinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoman tuotteissa ja palveluissa hyödynnettävä tekoäly mahdollistaa paremman käyttökokemuksen sekä Learningin että Media Finlandin asiakkaille ja loppukäyttäjille.
	Tietoihin liittyvät vaikutukset: sananvapaus	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoma edistää medialiiketoimintansa kautta sananvapautta tarjoamalla kuluttajille luotettavaa tietoa monikanavaisesti ja journalistisia periaatteita noudattaen.
	Tietoihin liittyvät vaikutukset: laadukkaiden tietojen saatavuus	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoma edistää oppimisliiketoimintansa kautta koulutuksen saatavuutta tuottamalla yhteistyössä opettajien kanssa inklusiivisia ja monimuotoisia oppimateriaaleja oppilaille ja opettajille.
	Sosiaalinen inkluusio: tuotteiden ja palvelujen saatavuus	Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoman digitaaliset tuotteet ja sisällöt eivät välttämättä ole täysin saavutettavia kaikille kuluttajille, mikä voi rajoittaa yhdenvertaista pääsyä palveluihin ja inklusiivista käyttökokemusta.
	Sosiaalinen inkluusio: vastuulliset markkinointikäytännöt	Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Kuluttajat saattavat altistua Sanoman medioissa mainonnalle, joka ei ole linjassa vastuullisen mainonnan periaatteiden tai ympäristöväittämiä koskevan sääntelyn kanssa.

Tilinpäätös 2025	56

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS- standardi	ESRS Osa-aihe	Vaikutus, riski vai mahdollisuus	Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja/tai mahdollisuuksista (IRO)	Sijainti arvoketjussa			Odotettu aikahorisontti
				Alkupää	Oma toiminta	Loppupää	Lyhyt	Keskipitkä	Pitkä
G1 Liike- toiminnan harjoit- taminen	Yrityskulttuuri	Riski	▪ Puutteellinen tekoälyn valvonta ja hallintamalli median ja oppimateriaalien sisällöntuotannossa sekä digitaalisten ratkaisujen tuotannossa voi altistaa Sanoman immateriaalioikeusriskille, sääntelyn noudattamatta jättämiselle, markkinaerottuvuuden heikkenemiselle, ja tätä kautta asiakasluottamuksen menetykselle, mikä voi johtaa mainehaittoihin ja tulonmenetykseen.
		Riski	▪ Riski siitä, että Sanoma hallinnoi immateriaalioikeuksiaan puutteellisesti (ml. tavaramerkit, tekijänoikeudet ja lisenssisopimukset) esimerkiksi laiminlyömällä oman IP-oikeuksien suojaamisen tai valvonnan tai loukkaamalla kolmansien osapuolten oikeuksia, voi johtaa taloudellisiin menetyksiin oikeudenkäyntikulujen, seuraamusmaksujen, menetettyjen rojaltitulojen tai myyntituottojen vähenemisen kautta sekä heikentää Sanoman markkina- asemaa.
		Mahdollinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoma edistää eettistä yrityskulttuuria, mikä näkyy henkilöstön monimuotoisuutena ja luovuutena vahvistaen asiakasluottamusta ja vähentäen sääntelyyn liittyviä compliance- riskejä.
	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	▪ Sanoman vahva sitoutuminen väärinkäytöksistä ilmoittavien suojaamiseen sekä läpinäkyviin raportointi- ja tutkintakäytäntöihin vahvistaa merkittävästi yrityskulttuuria, jossa työntekijät kokevat olonsa turvalliseksi ja ovat valmiita ilmoittamaan epäeettisestä toiminnasta ilman pelkoa vastatoimista.
	Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta	Mahdollinen kielteinen vaikutus	▪ Sanoman poliittiseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan liittyvät toimet voidaan kokea yrityksen liiketoiminnan etuja korostavaksi yhteiskunnallisten tai ympäristöllisten näkökohtien kustannuksella, mikä saattaa heikentää luottamusta ja vaikuttaa sidosryhmien näkemyksiin.
	Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt	Riski	▪ Riski siitä, että Sanoman alihankkijat eivät noudata Sanoman alihankkijoiden eettistä ohjeistoa, voi johtaa vaatimustenmukaisuuteen liittyviin kustannuksiin, kuten viranomaissakkoihin ja muihin seuraamuksiin, sekä heikentää Sanoman mainetta.
	Korruptio ja lahjonta	Riski	▪ Riski siitä, että työntekijät toimivat epäeettisesti tai eivät noudata kilpailulainsäädäntöä (esim. saalistushinnoittelu, toimialajärjestöjen kartelliyhteistyö tai markkina-aseman väärinkäyttö) voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, mainehaittoihin, luottamuksen heikkenemiseen ja kysynnän laskuun.

Tilinpäätös 2025	57

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tavoitteena on tunnistaa yhtiön kannalta olennaiset tosiasialliset ja mahdolliset

kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Sanoman toteutti ensimmäisen kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointinsa 2023–2024 tunnistaakseen olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, ja tätä arviointia päivitettiin vuonna

2025. Tämä osuus käsittelee pääasiassa vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, ja merkittävät erot

edellisvuoden prosessiin on kerrottu tarpeen mukaan. Arviointi kattaa Sanoman oman toiminnan sekä arvoketjun alku- ja

loppupäät. Prosessi noudattaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien vaatimuksia sekä Sanoman riskienhallinnan

periaatteita. Hallinto- ja valvontaelinten vastuut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnista on määritelty Sanoman

kestävyyden johtamismallissa. Arvioinnin tulokset on käyty läpi konsernin johtoryhmässä ja hyväksytty hallituksessa vuonna

2025. Sanoman vastuullisuustiimi toteutti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tiiviissä yhteistyössä compliance-tiimin

kanssa. Sanoman vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmän jäseniä osallistui prosessiin muiden keskeisten sisäisten sidosryhmien,

kuten Learningin maayhtiöiden toimitusjohtajien, lisäksi. Arviointi huomioi Sanoman vaikutukset sekä oman toiminnan että

liikesuhteiden kautta. Se keskittyy Sanoman oppimis- ja medialiiketoiminnan toimintoihin ja kattaa kaikki Sanoman

toimintamaat. Liikesuhteet on arvioitu erityisesti ensisijaisten alihankkijoiden osalta, ja arviointia on laajennettu toissijaisiin

alihankkijoihin suuremman riskin kategorioissa, kuten paperi- ja painotoimittajissa.

Sanoman kaksinkertainen olennaisuuden arviointi sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa vastuullisuus- ja

Compliance‑tiimit kävivät läpi kaikki vuoden 2024 vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä päivittivät useiden kuvausten

sanamuotoja, jotta arvioitava vaikutus, riski tai mahdollisuus olisi selkeämpi. Läpikäynnin yhteydessä myös joidenkin

vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien näkökulmia muutettiin riskistä vaikutukseksi tai kielteisestä vaikutuksesta

myönteiseksi vaikutukseksi. Lisäksi arviointivaiheen työmäärän vähentämiseksi yhdistettiin sellaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia, joiden teemat olivat hyvin samankaltaisia. Liiketoimintojen tämänhetkisten painopistealueiden ja

edellisvuoden palautteen perusteella arvioitavaksi lisättiin myös joitakin uusia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Ensimmäisessä vaiheessa hyödynnettiin myös näkemyksiä, joita oli saatu riskienhallintaprosessin tuloksista, ilmastoon ja

biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä riskiarvioinneista, aiemmin toteutetusta ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista,

henkilöstötutkimuksesta, monimuotoisuuskyselystä sekä Sanoman raportointikanavan kautta ilmoitettujen

väärinkäytöstapausten tarkastelusta.

Arvioinnin toisessa vaiheessa priorisoitiin kaikki tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tekemällä

vaikutus- ja taloudellisia arviointeja työpajoissa yhdessä sisäisten asiantuntijoiden ja aiheiden omistajien kanssa. Sisäisiä

aiheiden omistajia olivat hankinta-, henkilöstö-, compliance-, lakiasiain-, tietosuoja-, turvallisuus- ja strategiatiimien edustajat

sekä keskeisten liiketoiminta-aiheiden omistajat. Aiheiden omistajat käyttivät saatavilla olevia lähteitä sekä yleistä

asiantuntemustaan ja harkintaansa arvioidessaan omaan vastuualueeseensa liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Substanssiosaamisen lisäksi aiheiden omistajat toivat esiin näkemyksiä myös muilta keskeisiltä sidosryhmiltä, kuten omalta

henkilöstöltä, arvoketjun työntekijöiltä, asiakkailta ja loppukäyttäjiltä sekä sijoittajilta, jotta sidosryhmien näkemykset tulisivat

asianmukaisesti huomioiduiksi arvioinnissa. Sen sijaan, että sidosryhmiä olisi osallistettu erillisen muodollisen prosessin

kautta, tietoa heidän näkemyksistään kerättiin epävirallisista ja jatkuvista keskusteluista, joita aiheiden omistajat käyvät

sidosryhmien kanssa osana normaalia liiketoimintaa. Näin sidosryhmien näkemykset perustuivat aiheiden omistajien näissä

vuorovaikutustilanteissa saamaan tietoon. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin luotettavilta tahoilta saatuja selvityksiä ja

raportteja.

Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa noudatetaan ESRS 1:ssä kuvattua kaksinkertaisen olennaisuuden

käsitettä. Jokainen vaikutus arvioitiin seuraavien osalta:

■ Kielteisten vaikutusten vakavuus (mittakaava, laaja-alaisuus ja vaikutuksen korjaamaton luonne) ja myönteisten

vaikutusten merkitys (mittakaava ja laaja-alaisuus)

■ Mahdollisten vaikutusten todennäköisyys asteikolla erittäin epätodennäköinen (10 %), epätodennäköinen (30 %),

epävarma (50 %), todennäköinen (70 %) tai erittäin todennäköinen (90 %)

■ Vaikutuksen sijainti arvoketjussa (alkupää, oma toiminta, loppupää)

■ Vaikutuksen aikahorisontti: lyhyt aikaväli (0–1 vuotta), keskipitkä aikaväli (1–5) tai pitkä aikaväli (yli 5 vuotta)

■ Mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten osalta todettiin, että vaikutuksen vakavuus on todennäköisyyttä tärkeämpi.

Taloudellinen olennaisuus, jokainen kestävyyteen liittyvä riski ja mahdollisuus arvioitiin seuraavien osalta:

■ Riskin tai mahdollisuuden taloudellinen merkittävyys asteikolla ei merkittävä (0–1 milj. euroa), pieni (1–5 milj. euroa),

kohtalainen (5–20 milj. euroa), suuri (20–40 milj. euroa) tai erittäin suuri (yli 40 milj. euroa)

■ Riskin tai mahdollisuuden todennäköisyys asteikolla erittäin epätodennäköinen (10 %), epätodennäköinen (30 %),

epävarma (50 %), todennäköinen (70 %) tai erittäin todennäköinen (90 %)

■ Riskin tai mahdollisuuden sijainti arvoketjussa (alkupää, oma toiminta, loppupää)

■ Vaikutuksen aikahorisontti lyhyellä (0–1 vuotta), keskipitkällä (1–5) tai pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta)

■ Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa noudatettiin samaa asteikkoa kuin Sanoman

riskienhallintaprosessissa.

Kun aiheiden omistajat olivat saaneet arviointinsa valmiiksi, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoitiin niiden saamien

pistemäärien perusteella. Pistemäärä laskettiin arvioitujen ominaisuuksien keskiarvona. Vaikutuksille sekä riskeille ja

mahdollisuuksille asetettiin erilliset kynnysarvot. Kynnysarvon ylittävät tekijät katsottiin olennaisiksi ja sen alapuolelle jäävät

ei‑olennaisiksi. Sanoma tunnistaa, että kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa käytetty pisteytysmenetelmä antaa

usein matalampia pistemääriä tosiasiallisille vaikutuksille verrattuna erittäin todennäköisiin mahdollisiin vaikutuksiin. Tästä

syystä vastuullisuus‑ ja compliance‑tiimit sekä konsernin riskienhallintaprosessin edustaja kävivät läpi lopulliset pistemäärät.

Tässä läpikäynnissä joitakin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia luokiteltiin olennaisiksi, vaikka ne jäivätkin kynnysarvon

alapuolelle, ja vastaavasti joitakin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia luokiteltiin konsernitasolla ei‑olennaisiksi, vaikka ne

ylittivät kynnysarvon. Sanoman konsernin johtoryhmä tarkasti ja hyväksyi lopullisen listan olennaisista vaikutuksista, riskeistä

ja mahdollisuuksista.

Tilinpäätös 2025	58

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia Sanoma arvioi kestävyyteen liittyvät riskit erillään riskienhallintaprosessista ja

arvioi uudelleen riskienhallintaprosessissa tunnistetut kestävyyteen liittyvät riskit. Kaikki kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnissa tunnistetut mahdolliset riskit on riskienhallintaprosessissa luokiteltu matalan riskin luokkaan.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi määrittää kestävyysseikkojen prioriteetit. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen, arviointi ja hallinta ovat integroituna Sanoman kestävyyden hallintamalliin. Tällä varmistetaan, että Sanoma

tunnistaa ja arvioi vuosittain olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä määrittää toimet niiden käsittelemiseksi.

Monille olennaisiksi tunnistetuille aiheille Sanoma on määritellyt erityisiä tunnuslukuja suoriutumisen mittaamiseksi. Nämä

mittarit ja tavoitteet on esitetty tässä kestävyysraportissa. Sanoman kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta perustuu siihen, että toimet kohdistetaan suurimman riskin alueille. Jos Sanoma ei voi puuttua

kaikkiin vaikutuksiin tai riskeihin heti, due diligence -prosessi mahdollistaa toimien priorisoinnin vaikutusten vakavuuden tai

taloudellisen vaikutuksen ja todennäköisyyden perusteella.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyy tiettyä luontaista epävarmuutta, sillä arviointikäytännöt kehittyvät edelleen.

Sanoma arvioi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin päivittämistarpeen vuosittain. Sanoma on arvioinut kestävyyteen

liittyviä riippuvuuksia sekä osana riskienhallintaprosessia että kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Tunnistettuja

riippuvuuksia ovat esimerkiksi avainhenkilöstön saatavuuteen liittyvät riippuvuudet, painotuotteisiin tarvittavan sertifioidun

paperin saatavuus sekä riippuvuus asiakastiedoista digitaalisten tuotteiden kehittämisessä. Ilmastoon, pilaantumiseen,

vesivaroihin, biologiseen monimuotoisuuteen tai resurssien käyttöön liittyvistä vaikutuksista ei toteutettu ulkopuolisia

konsultaatioita.

E1 IRO-1 Ilmastonmuutos

Sanoma arvioi vaikutuksensa ilmastonmuutokseen laskemalla vuosittain todelliset kasvihuonekaasupäästönsä GHG-

protokollan mukaisesti kohdassa E1-6 kuvatulla tavalla. Uusien päästölähteiden tunnistamiseksi Sanoma arvioi vuosittain

mahdollisia tulevia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä vertaamalla liiketoiminnan kehitystä ja strategiaa GHG‑protokollan

standardeihin osana vuotuista päästölaskentaa. Arviointi kattaa sekä oman toiminnan että arvoketjun mahdolliset

päästölähteet, kuten tekoälyn käytön lisääntymisen.

Sanoma arvioi ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä vuosittain. Vuonna 2025 arviointi

toteutettiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä analysoitiin lyhyellä (0–1 vuotta),

keskipitkällä (1–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli viisi vuotta). Näitä aikavälejä käytetään strategiseen ja taloudelliseen

suunnitteluun. Arviointi kattaa sekä oman toiminnan että arvoketjun alku- ja loppupään.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ja skenaarioanalyysissä tunnistettiin kolme ilmastoon liittyvää riskiä ja

mahdollisuutta. Sanoma tunnistaa tiettyjä ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan lyhyellä tai

pitkällä aikavälillä. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisestä johtuvat akuutit fyysiset vaarat, kuten tulvat, voivat aiheuttaa

riskejä Sanoman toimitiloille ja varastoille. Riski liittyy erityisesti tulvariskialueilla sijaitsevien tilojen vahingoittumiseen tulvien ja

rankkasateiden vuoksi. Vahinkoriskin hallitsemiseksi ja lieventämiseksi Sanoma kehittää kattavia pelastussuunnitelmia ja

hankkii vakuutuksia.

Fyysisten riskien lisäksi Sanoma tunnistaa siirtymäriskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan lyhyestä pitkään aikavälillä.

Sanoma tunnistaa riskin, että päästöraportoinnin tiukentuminen kasvattaa raportoinnin monimutkaisuutta ja siihen liittyviä

kustannuksia. Voimaan saatetut ja suunnittelut säädökset, kuten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability

Reporting Directive) ja yritysvastuudirektiivi (CSDDD, Corporate Sustainability Due Diligence Directive), edellyttävät kattavaa

tiedonkeruuta, tiedonhallintaa ja raportointi-infrastruktuuria. Säädösten noudattaminen voi johtaa toimintakulujen nousuun

sekä suoraan Sanoman toiminnassa että epäsuorasti toimitusketjun kautta, sillä myös alihankkijoita koskeva sääntely

tiukkenee. Lisäksi näiden määräysten noudattamatta jättäminen voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin ja mainevahinkoihin.

Toisaalta Sanoma tunnistaa mahdollisuuden kasvattaa brändiarvoa ja lisätä kysyntää edistämällä ja kehittämällä aktiivisesti

vahvoja ja läpinäkyviä ilmasto- ja biologisia monimuotoisuustoimia. Tähän liittyy myös riski, jos asiakkaiden odotukset

kestävyysvaatimusten osalta eivät täyty. Sanoma vastaa siirtymäriskeihin ja -mahdollisuuksiin seuraamalla ja noudattamalla

sääntelyä, hallitsemalla sidosryhmien ilmastotoimia koskevista vaatimuksista johtuvia maineriskejä ja työskentelemällä

alihankkijoiden kanssa päästöjen vähentämiseksi ja siirtymiseksi vähähiilisiin tuotteisiin.

Sanoman siirtymäriskien ja fyysisten riskien skenaarioanalyysissä on arvioitu nykyisen ja tulevan sääntelyn vaikutuksia

toimintaan ja toimitusketjuun, arvioitu asiakaskäyttäytymisen muutoksia ja vastuullisten tuotteiden markkinakysyntää sekä

tunnistettu mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia teknologioita päästöjen vähentämiseksi. Arvioinnissaan Sanoma on käyttänyt

ilmastoskenaarioita, mukaan lukien skenaario, jossa ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen ilman ylityksiä

tai vähäisillä ylityksillä, ja suuren lämpötilanousun ilmastoskenaarioita, kuten RCP 1.9, RCP 4.5, RCP 8.5, sekä IEA:n

kestävän kehityksen skenaariota ymmärtääkseen mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehittääkseen strategioita

tunnistettujen riskien lieventämiseksi skenaarion tulosten perusteella. Nämä skenaariot perustuvat parhaaseen saatavilla

olevaan tieteelliseen näyttöön, kuten IPCC:n arvioihin. Koska Sanoman omaisuuserät ovat pääosin aineettomia,

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei ole tunnistettu omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka ovat herkkiä merkittäville

fyysisille vaaroille tai siirtymäriskeille tai eivät ole yhdenmukaisia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa. Sanoma

seuraa ja kehittää jatkuvasti kykyään arvioida ilmastoon liittyviä riskejä. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet

otetaan huomioon Sanoman taloudellisessa raportoinnissa soveltuvin osin, käyttäen eri ilmastoskenaarioihin perustuvia

oletuksia. Nämä riskit voivat vaikuttaa liiketoiminnan operatiiviseen toimintaan ja edellyttävät johdon harkintaa.

E2 IRO-1 Pilaantuminen

Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa pilaantuminen luokiteltiin epäolennaiseksi aiheeksi yhtiön vähäisten

pilaantumiseen liittyvien vaikutusten vuoksi. Vertailussa ECHA:n luetteloon ei löytynyt huolta aiheuttavia aineita. Media

Finlandin painotalojen raportoidut haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähäisiä. Lisäksi vähäistä muovin käyttöä

minimoidaan jatkuvasti, eikä merkittäviä mikromuoveja tunnistettu. Sanoma ei ole toteuttanut erityisiä kuulemisia aiheesta

mahdollisesti vaikuttaviin yhteisöihin.

E3 IRO-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa vesivarat ja merten luonnonvarat luokiteltiin epäolennaisiksi aiheiksi,

koska merkittäviä vaikutuksia vesivaroihin tai merten luonnonvaroihin liittyen ei tunnistettu. Sanoma ei ole toteuttanut erityisiä

kuulemisia aiheesta mahdollisesti vaikuttaviin yhteisöihin.

Tilinpäätös 2025	59

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

E4 IRO-1 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Sanoma arvioi ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä vuosittain. Vuonna 2025

arviointi toteutettiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, kuten edellä on kuvattu kohdassa E1 IRO-1

Ilmastonmuutos. Sanoma tunnisti arvioinnissaan yhden biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvän

siirtymävaiheen riskin, joka on sertifioidun paperin saatavuus. Kaikkinensa biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät riskit arvioitiin pieniksi, eikä fyysisiä tai järjestelmäriskejä tunnistettu. Sanoma seuraa ja kehittää

jatkuvasti kykyään arvioida näitä riskejä.

Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu merkittäviä biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia

vaikutuksia yrityksen omissa toiminnoissa. Arvoketjun alkupäässä vaikutuksia syntyy erityisesti paperin tuotannossa ja

hankinnassa, mikä voi johtaa biologisen monimuotoisuuden heikkenemiseen, ekosysteemien häiriintymiseen ja ympäristön

pilaantumiseen. Sanoma on arvioinut riippuvuuttaan biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä, erityisesti

metsähyödykkeistä, keskittyen sertifioidun ja matalahiilisen paperin saatavuuteen paperintoimittajilta. Sanoma ei ole

toteuttanut erityisiä kuulemisia aiheesta mahdollisesti vaikuttaviin yhteisöihin. Sanomalla ei ole toimipaikkoja biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden läheisyydessä, joten tarpeita biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien

lieventävien toimien tekemiseen omilla toimipaikoilla ei tunnistettu. Sanoma ei ole käyttänyt biologisen monimuotoisuuden ja

ekosysteemien skenaarioanalyysiä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin lyhyellä, keskipitkällä

ja pitkällä aikavälillä. Sanoma seuraa ja kehittää jatkuvasti kykyään arvioida biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä riskejä.

E5 IRO-1 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Sanoma tunnisti kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissaan tosiasiallisia arvoketjun alkupäähän ja omaan

toimintaan liittyviä vaikutuksia, jotka liittyvät materiaalien, kuten paperin, painolevyjen, musteiden ja liuottimien käyttöön.

Toimitiloissa, varastoissa ja painotaloissa syntyvien jätteiden vaikutukset tunnistettiin oman toiminnan vaikutuksiksi. Muita kuin

E4-osiossa raportoituja merkittäviä riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu, eikä myöskään merkittäviä vaikutuksia, jotka

liittyisivät Sanoman pääasiassa aineettomiin hyödykkeisiin. Sanoma ei ole toteuttanut erityisiä kuulemisia aiheesta

mahdollisesti vaikuttaviin yhteisöihin.

G1 IRO-1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi sisälsi toimialakohtaisen analyysin

liiketoiminnasta, operatiivisista toiminnoista, yrityskaupoista sekä maantieteellisistä alueista, joilla on korkeampi riskiprofiili ja

joissa vaikutukset ovat merkittävimmät. Tämän seurauksena hankintatiimi sekä myyntitiimit Puolassa ja maissa, joissa myynti

tapahtuu edustajien kautta, kuten Espanjassa ja Italiassa, on tunnistettu toiminnoiksi, joihin kohdistuu eniten korruption ja

lahjonnan riskiä.

Tilinpäätös 2025	60

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

IRO-2 Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Sanoma on määrittänyt annettavat olennaiset tiedot suorittamalla kattavan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin, joka

kuvataan ESRS 1:n jaksossa 3.2 ja ESRS 2 IRO-1:ssä. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä taloudellinen olennaisuus, joka

keskittyy kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, ja riskeihin ja mahdollisuuksiin, suhteessa yhtiön taloudelliseen tulokseen, että

vaikutusten olennaisuus, joka koskee Sanoman ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia. Toteuttaakseen ESRS 1:n jakson 3.2

kriteerit Sanoma on kerännyt tietoa sidosryhmiensä näkökulmista siitä, mitä olennaiset tiedot ovat. Sanoma on priorisoinut

merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet asettamalla määrälliset kynnysarvot. Määrälliset kynnysarvot asetettiin

hieman mediaanipistemäärän alapuolelle sekä vaikutusten arvioinnissa että taloudellisessa arvioinnissa. Lisäksi laadullista

harkintaa käytettiin määrittämään joitakin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia olennaisiksi tai epäolennaisiksi niiden

pistemäärästä huolimatta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset on integroitu Sanoman kestävyysraportointiin

varmistaen, että annetut tiedot ovat olennaisia, luotettavia ja sidosryhmien odotusten mukaisia. Tämä lähestymistapa ei

ainoastaan lisää läpinäkyvyyttä, vaan tukee myös Sanoman sitoutumista kestäviin liiketoimintatapoihin ja pitkän aikavälin

arvonluontiin.

Sisältöindeksi: Tiedonantovaatimukset, joita on noudatettu kestävyysraportin laatimisessa

Standardi	Tiedonanto- vaatimus (DR)	Tiedon sijainti kestävyysraportissa
ESRS 2 Yleiset tiedot	ESRS 2 BP-1	ESRS 2 Yleiset tiedot, Laatimisperusteet
	ESRS 2 BP-2	ESRS 2 Yleiset tiedot, Laatimisperusteet
	ESRS 2 GOV-1 ESRS 2 G1 GOV-1 ESRS 2 GOV 2 ESRS 2 GOV 3 ESRS 2 E1 GOV-3 ESRS 2 GOV 4 ESRS 2 GOV 5	ESRS 2 Yleiset tiedot, Vastuullisuuden hallinnointi ja johtaminen
	ESRS 2 SBM-1 ESRS 2 SBM-2 ESRS 2 S1 SBM-2 ESRS 2 S2 SBM-2 ESRS 2 S4 SBM-2 ESRS 2 SBM-3	ESRS 2 Yleiset tiedot, Kestävyysstrategia
	ESRS 2 IRO-1 ESRS 2 E1 IRO-1 ESRS 2 E4 IRO-1 ESRS 2 E5 IRO-1 ESRS 2 E2 IRO-1 ESRS 2 E3 IRO-1 ESRS 2 G1 IRO-1	ESRS 2 Yleiset tiedot, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS 2 IRO-2	ESRS 2 Yleiset tiedot, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Standardi	Tiedonanto- vaatimus (DR)	Tiedon sijainti kestävyysraportissa
E1 Ilmastonmuutos	EU:n taksonomiaraportointi	Ympäristötiedot, EU:n taksonomiaraportointi
	ESRS E1-SBM 3	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Strategia
	ESRS E1-1	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Strategia
	ESRS E1-2	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS E1-3	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS E1-4	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS E1-5	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS E1-6	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS E1-7	Ympäristötiedot, ESRS E1 Ilmastonmuutos, Mittarit ja tavoitteet
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	ESRS E4-1	Ympäristötiedot, ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Strategia
	ESRS E4-SBM 3	Ympäristötiedot, ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Strategia
	ESRS E4-2	Ympäristötiedot, ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS E4-3	Ympäristötiedot, ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS E4-4	Ympäristötiedot, ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, Mittarit ja tavoitteet
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	ESRS E5-1	Ympäristötiedot, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS E5-2	Ympäristötiedot, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS E5-3	Ympäristötiedot, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS E5-4	Ympäristötiedot, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS E5-5	Ympäristötiedot, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Mittarit ja tavoitteet

Tilinpäätös 2025	61

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Standardi	Tiedonanto- vaatimus (DR)	Tiedon sijainti kestävyysraportissa
S1 Oma työvoima	ESRS S1-SBM 3	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Strategia
	ESRS S1-1	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S1-2	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S1-3	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S1-4	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S1-5	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-6	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-8	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-9	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-10	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-11	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-13	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-14	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-15	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-16	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS S1-17	Yleiset tiedot, ESRS S1 Oma työvoima, Mittarit ja tavoitteet
S2 Arvoketjun työntekijät	ESRS S2-SBM 3	Yleiset tiedot, ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Strategia
	ESRS S2-1	Yleiset tiedot, ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S2-2	Yleiset tiedot, ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S2-3	Yleiset tiedot, ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S2-4	Yleiset tiedot, ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S2-5	Yleiset tiedot, ESRS S1 Arvoketjun työntekijät, Mittarit ja tavoitteet

Standardi	Tiedonanto- vaatimus (DR)	Tiedon sijainti kestävyysraportissa
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	ESRS S4-SBM 3	Yleiset tiedot, ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Strategia
	ESRS S4-1	Yleiset tiedot, ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S4-2	Yleiset tiedot, ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S4-3	Yleiset tiedot, ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S4-4	Yleiset tiedot, ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS S4-5	Yleiset tiedot, ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Mittarit ja tavoitteet
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	ESRS G1-1	Hallintotapatiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS G1-2	Hallintotapatiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS G1-3	Hallintotapatiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	ESRS G1-4	Hallintotapatiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Mittarit ja tavoitteet
	ESRS G1-5	Hallintotapatiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, Mittarit ja tavoitteet

Tilinpäätös 2025	62

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimukset ja tietopisteet, joita kestävyysraportin teossa on noudatettu	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyys- raportissa / Ei olennainen
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma, 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 (27), liite II		ESRS 2 GOV-1
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus, 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		ESRS 2 GOV-1
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				ESRS 2 GOV-4
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan, 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan, 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan, 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan, 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	ESRS E1-1
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset, 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohdat ja 12 artiklan 2 kohta		ESRS E1-1
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet, 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		ESRS E1-4
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat), 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				ESRS E1-5
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				ESRS E1-5
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla, 40–43 kohdat	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				ESRS E1-5
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt, 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		ESRS E1-6
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti, 53–55 kohdat	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		ESRS E1-6

Tilinpäätös 2025	63

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tiedonantovaatimukset ja tietopisteet, joita kestävyysraportin teossa on noudatettu	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyys- raportissa / Ei olennainen
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset, 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	ESRS E1-7
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille, 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Sovelletaan asteittaista käyttöönottoa
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan, 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski, 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Sovelletaan asteittaista käyttöönottoa
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain, 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Sovelletaan asteittaista käyttöönottoa
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa, 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Sovelletaan asteittaista käyttöönottoa
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa, 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Ei olennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat, 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet, 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Ei olennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys, 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä, 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna, 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Ei olennainen
ESRS 2- SBM 3 - E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				E4-SBM-3
ESRS 2- SBM 3 - E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				E4-SBM-3
ESRS 2- SBM 3 - E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				E4-SBM-3
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet, 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet, 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet, 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				ESRS E4-2
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte, 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				ESRS E5-5
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte, kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				ESRS E5-5
ESRS 2- SBM3 - S1 Pakkotyötapausten riski, 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				ESRS S1-SBM-3
ESRS 2- SBM3 - S1 Lapsityövoimatapausten riski, 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				ESRS S1-SBM-3
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset, 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				ESRS S1-1

Tilinpäätös 2025	64

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tiedonantovaatimukset ja tietopisteet, joita kestävyysraportin teossa on noudatettu	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyys- raportissa / Ei olennainen
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt, 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		ESRS S1-1
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet, 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				ESRS S1-1
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä, 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				ESRS S1-1
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät, 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				ESRS S1-3
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus, 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		ESRS S1-14
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä, 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Sovelletaan asteittaista käyttöönottoa
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero, 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		ESRS S1-16
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka, 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				ESRS S1-16
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset, 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				ESRS S1-17
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen, 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		ESRS S1-17
ESRS 2- SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa, 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				ESRS S2-SBM-3
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset, 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				ESRS S2-1
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet, 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				ESRS S2-1
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen, 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		ESRS S2-1
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt, 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		ESRS S2-1
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset, 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				ESRS S2-4
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset, 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen, 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset, 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet, kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				ESRS S4-1

Tilinpäätös 2025	65

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tiedonantovaatimukset ja tietopisteet, joita kestävyysraportin teossa on noudatettu	Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyys- raportissa / Ei olennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen, 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		ESRS S4-1
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset, 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				ESRS S4-4
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				ESRS G1-1
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu, 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				ESRS G1-1
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot, 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		ESRS G1-4
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit, 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				ESRS G1-4

Tilinpäätös 2025	66

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Ympäristötiedot

EU:n taksonomiaraportointi

Taksonomia-asetuksen 8 artiklan 2020/852 mukainen konserniraportointi

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä (”taksonomia”) luokittelee taloudellisen toiminnan kestävyyskriteerien mukaan.

Taksonomian mukaan taloudellinen toiminta luokitellaan ympäristön kannalta kestäväksi, jos se edistää merkittävästi

vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta, ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (täyttää taksonomia-

asetusta täydentävien normien tekniset ”Ei merkittävää haittaa” -arviointikriteerit) ja on OECD:n monikansallisten yritysten

toimintaohjeiden, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden, kansainvälisen työjärjestön työelämän

perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan julistuksen ja International Bill of Human Rights:n (YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmallinen julistus sekä KP‑ ja TSS‑yleissopimukset) suojatoimien mukaista. EU:n taksonomia-asetuksessa määritellyt

kuusi ympäristötavoitetta ovat:

1. ilmastonmuutoksen hillintä

2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

4. siirtyminen kiertotalouteen

5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Vuoden 2025 osalta taksonomiakelpoisuus raportoidaan kuuden ympäristötavoitteen osalta kolmella mittarilla: liikevaihto,

pääomamenot ja toimintamenot, jotka on laskettu taksonomian laadintaperiaatteiden mukaisesti.

Taksonomia keskittyy tällä hetkellä hiili-intensiivisimpiin toimialoihin, vihreään energiaan ja innovaatioihin. Sanoman

ympäristöjalanjälki ei ole suuri, ja oppimis- ja mediayhtiönä vain harva Sanoman liiketoiminta on luokiteltu taksonomiakelpoiseksi,

eikä mikään niistä ole taksonomian mukaista taloudellista toimintaa. Sanoman taksonomia-asetuksen mukaisesti annettavat

tiedot perustuvat vuosittaiseen liiketoimintojen taksonomiakelpoisuutta sekä taksonomianmukaisuutta koskevaan arvioon.

Arviointimalli rakennettiin sisäisissä työpajoissa, joihin osallistui liiketoimintojen, vastuullisuuden ja talouden edustajia.

Arvionsa perusteella Sanoma on tunnistanut seuraavat taloudelliset toiminnat taksonomian piirin kuuluviksi tavoitteen 2)

ilmastonmuutokseen sopeutuminen osalta: 8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (digitaalinen

oppimisliiketoiminta) ja 8.3 Radio- ja televisiotoiminta (TV- ja radioliiketoiminta Suomessa). Taloudelliset toiminnat 13.1

Kulttuuri- ja viihdetoiminta (tapahtumaliiketoiminta Suomessa) ja 13.3 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden

ja musiikin kustantaminen (musiikkikustannusliiketoiminta Suomessa) katsottiin myös mahdollisesti taksonomiakelpoiseksi

Sanoman osalta, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi Sanoma raportoi Nelonen Mediaan ja näihin toimintoihin

liittyvän taksonomiakelpoisen liikevaihdon, investoinnit ja toimintamenot taloudellisen toiminnan 8.3 alla. Sanoman arvion

mukaan taksonomiassa listattu taloudellinen toiminta 11 Koulutus koskee vain julkisen ja yksityisen opetuksen järjestämistä,

joten Sanoman perusopetuksen ja toisen asteen oppimisliiketoiminta ei kuulu sen piiriin. Mahdollisesti taksonomiakelpoisten

toimintojen luettelo ei sisällä uutismediaan liittyvää taloudellista toimintaa, joten Sanoman uutismedialiiketoimintaa ei voida

raportoida taksonomiakelpoisena taloudellisena toimintana.

Sanoman taksonomiakelpoisesta taloudellisesta toiminnasta merkittävän edistämisen kriteerejä liittyy ainoastaan

tavoitteeseen 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Minkään Sanoman taksonomiakelpoisen toiminnan ei katsottu

merkittävästi edistävän ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia tavoitteita, joten yksikään toiminto ei ole Sanoman

analyysin mukaan taksonomian mukaista. Mikään Sanoman taksonomiakelpoisesta toiminnasta ei sisällä ”Ei merkittävää

haittaa” -kriteerejä. Sanoma on arvioinut taksonomia-asetukseen liittyviä vähimmäistason suojatoimien kriteerejä

ihmisoikeuksien, lahjonnan ja korruption, verotuksen ja reilun kilpailun osalta ja noudattaa niitä.

Taksonomian laadintaperiaatteet

Sanoman raportoinnissa taksonomiakelpoinen ja taksonomianmukainen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on

laskettu vain kerran, vaikka osa taksonomian piiriin kuuluvasta toiminnasta kuuluisikin useampaan taksonomiakategoriaan.

Taksonomiakelpoinen ja taksonomianmukainen liikevaihto: Taksonomian piiriin kuuluvien toimintojen liikevaihto on

raportoitu suhteessa koko konsernin liikevaihtoon (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.2), jolloin taksonomian piiriin kuuluvaan

taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden liikevaihto on jaettu konsernin kokonaisliikevaihdolla. Taksonomian

piiriin kuuluva liikevaihto sisältää toiminnan 8.3 liikevaihdon. Toiminnan 8.2 liikevaihto ei sisälly taksonomian piiriin kuuluvaan

liikevaihtoon, koska toiminta ei ole taksonomian mukaista niin sanottua mahdollistavaa toimintaa. Mahdollistava toiminta on

taksonomia-asetuksen mukainen ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan alaryhmä, joka ei omalla toiminnallaan

merkittävästi edistä ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Taksonomianmukainen liikevaihto laskettaisiin samalla kaavalla kuin

taksonomiakelpoiset toiminnat, jos toimintaa koskevat merkittävän edistämisen kriteerit täyttyisivät.

Taksonomiakelpoiset ja taksonomianmukaiset pääomamenot: Taksonomian piiriin kuuluvan toiminnan pääomamenot on

raportoitu suhteessa koko konsernin käyttöomaisuusinvestointeihin (konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2 ja liitetieto 3.3).

Taksonomiakelpoiset koko konsernin pääomamenot eroavat konsernin taloudellisen raportoinnin

käyttöomaisuusinvestoinneista. Koko konsernin pääomamenot sisältävät konsernin aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden

lisäykset tilikauden aikana. Taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset

taksonomian piiriin kuuluvassa toiminnassa tilikauden aikana. Taksonomia-asetuksen mukaan TV:n ohjelmaoikeuksien

kokonaishankinta-arvo luokitellaan taksonomian piiriin kuuluvaksi pääomamenoksi toiminnassa 8.3, mistä muodostuu suurin

osa Sanoman taksonomian piiriin kuuluvista pääomamenoista. Sanoman taloudellisessa raportoinnissa TV:n

ohjelmaoikeuksien hankinta ei sisälly kassaperusteisiin pääomamenoihin. Taksonomianmukaiset pääomamenot laskettaisiin

samalla kaavalla kuin taksonomiakelpoiset toiminnat, jos toimintaa koskevat merkittävän edistämisen kriteerit täyttyisivät.

Taksonomiakelpoiset ja taksonomianmukaiset toimintamenot: Taksonomian piiriin kuuluvan toimintamenot on raportoitu

suhteessa liiketoiminnan nettokuluihin. Taksonomiakelpoiset koko konsernin liiketoiminnan nettokulut eroavat konsernin

taloudellisen raportoinnin liiketoiminnan kuluista ja käsittävät taksonomian piiriin kuuluvien Sanoman toiminnan omaisuuserien

Tilinpäätös 2025	67

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

hyödyntämiseen liittyvät suorat kulut, joita ei ole aktivoitu taseeseen. Ne liittyvät TV-ohjelmien lähettämiseen, digitaaliseen

tuotantoon, ostettuun digitaaliseen liikenteeseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen (ml. niihin liittyvät työsuhde-etuuksista

aiheutuvat kulut), ICT-kehitykseen ja lyhytkestoisiin leasing-maksuihin. Taksonomian piiriin kuuluvan toiminnan 8.2

toimintamenot sisältävät aktivoimattomat tutkimus- ja tuotekehityskulut (ml. niihin liittyvät työsuhde-etuuksista aiheutuvat

kulut). Taksonomian piiriin kuuluvan toiminnan 8.3 toimintamenot sisältävät TV-ohjelmien jakelukulut ja lähetystoiminnan

välittömät henkilöstökulut. Taksonomianmukaiset toimintamenot laskettaisiin samalla kaavalla kuin taksonomiakelpoiset

toiminnat, jos toimintaa koskevat merkittävän edistämisen kriteerit täyttyisivät.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

Tilinpäätös 2025	68

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2025 tiedot

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm')

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Liikevaihto (3)

Osuus Liikevaihdosta, 2025 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten osuus (A.2.) Liikevaihdosta 2024 (18)

Luokka mahdollis- tava toiminta (19)

Luokka siirtymä- toiminta (20)

MEUR

%

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta

CCA 8.2

0

0 %

E/S

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

8.3 Radio- ja televisiotoiminta

CCA 8.3

0

0 %

E/S

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

0

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

8.3 Radio- ja televisiotoiminta

CCA 8.3

175,6

13 %

E/KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

14 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

175,6

13 %

0 %

13 %

0 %

0 %

0 %

0 %

14 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

175,6

13 %

0 %

13 %

0 %

0 %

0 %

0 %

14 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

1 126,9

87 %

YHTEENSÄ

1 302,5

100 %

Tilinpäätös 2025	69

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Pääomamenot (3)

Osuus Käyttöomaisuusinve stoinnit, 2025 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten osuus (A.2.) Käyttöomaisuusinves toinnit 2024 (18)

Luokka mahdollis- tava toiminta (19)

Luokka siirtymä- toiminta (20)

MEUR

%

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta

CCA 8.2

0

0 %

E/S

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

8.3 Radio- ja televisiotoiminta

CCA 8.3

0

0 %

E/S

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisista) toimintojen pääomamenot (A.1)

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

0

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta

CCA 8.2

6,6

4 %

E/KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

4 %

8.3 Radio- ja televisiotoiminta

CCA 8.3

53,8

36 %

E/KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

35 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

60,5

40 %

0 %

40 %

0 %

0 %

0 %

0 %

39 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

60,5

40 %

0 %

40 %

0 %

0 %

0 %

0 %

39 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

90,8

60 %

YHTEENSÄ

151,2

100 %

Tilinpäätös 2025	70

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat (1)

Koodi (a) (2)

Toimintamenot (3)

Osuus Toimintamenot, 2025 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutok- seen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitusjär- jestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjes- telmäkelpoisten osuus (A.2.) Toimintamenot 2024 (18)

Luokka mahdollis- tava toiminta (19)

Luokka siirtymä- toiminta (20)

MEUR

%

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K; E; E/S (b) (c)

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta

CCA 8.2

0

0 %

E/S

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

8.3 Radio- ja televisiotoiminta

CCA 8.3

0

0 %

E/S

E

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

0

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

KEL; E/ KEL (f)

8.2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta

CCA 8.2

19,3

48 %

E/KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

47 %

8.3 Radio- ja televisiotoiminta

CCA 8.3

12,5

31 %

E/KEL

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

27 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

31,8

79 %

0 %

79 %

0 %

0 %

0 %

0 %

74 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

31,8

79 %

0 %

79 %

0 %

0 %

0 %

0 %

74 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

8,6

21 %

Yhteensä

40,4

100 %

Tilinpäätös 2025	71

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS E1 Ilmastonmuutos

	E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	71
	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	72
	E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	73
	E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	74
	E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	75
	E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	76
	E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	77
	E1-7	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	79

Strategia

E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Sanoman ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma keskittyy ilmastovaikutusten minimointiin. Science Based

Targets ‑aloite (SBTi) on hyväksynyt Sanoman lyhyen aikavälin 2030 tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet oman

toiminnan (scope 1 ja 2) ja arvoketjun (scope 3) osalta. Tämä vahvistaa, että Sanoman ilmastostrategia ja liiketoimintamalli

ovat yhteensopivia kestävään talouteen siirtymisen kanssa ja edistävät lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Sanoman validoitu SBTi-tavoite omalle toiminnalle on vähentää yhdistettyjä absoluuttisia scope 1- ja scope 2 -

kasvihuonekaasupäästöjä 42 % vuoteen 2030 mennessä perusvuoden 2021 päästöistä. Suurin osa Sanoman

kasvihuonekaasupäästöistä syntyy epäsuorista scope 3 -päästöistä. Sanoma tavoitteena on vähentää scope 3 -päästöjä 38 %

vuoteen 2030 mennessä perusvuoden 2021 päästöistä. Scope 3 -tavoite koskee Sanoman kasvihuonekaasupäästöjä

kategorioissa 1 hankitut tavarat ja palvelut, 3 polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat ja 4 tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu, jotka aiheuttivat yhteensä noin 76 % Sanoman arvoketjun päästöistä vuonna 2025. Tavoitteiden

asettamisessa käytettyjä menetelmiä ja oletuksia ovat muun muassa SBTi-ohjeistus sekä monialaisten (ACA)

päästövähennysten kehityspolut. Lisätietoja on saatavilla kohdassa E1-4.

Sanoma ei ole tunnistanut investointeja tai operatiivisia kustannuksia, joita ilmastosiirtymäsuunnitelman toteuttaminen tällä

hetkellä vaatisi. Varmistaakseen yhteensopivuuden kestävään talouteen siirtymisen ja Pariisin sopimuksen kanssa Sanoma

sopeuttaa liiketoimintaansa hiilestä irtautumisen keinoin, kuten vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä scope 2:ssa

energiatehokkuuden, kulutuksen vähentämisen ja uusiutuvan energian käytön avulla sekä scope 3:ssa alihankkijayhteistyön,

materiaalitehokkuuden ja kulutuksen vähentämisen kautta. Oman toiminnan suorien scope 1 -päästöjen vähentämiseksi

keskeisessä roolissa on siirtyminen sähkö- ja hybridiautoihin mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon sähkön latausverkon

maakohtaisen saatavuuden. Oman toiminnan epäsuorien scope 2 -päästöjen vähentämiseksi suunniteltuja keskeisiä toimia

ovat energiamuotojen vaihtaminen fossiilittomiin ja uusiutuviin lähteisiin sekä uusiutuvan ja fossiilittoman energian käytön

alkuperätakuiden ostaminen. Keskeiset hankkeet Sanoman scope 3 -päästöjen vähentämiseksi liittyvät materiaalien

tuotannon ja kuljetuksien päästöjen vähentämiseen yhteistyössä alihankkijoiden kanssa. Learningin tulevien

opetussuunnitelmauudistusten aikana Sanoma pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä siirtymällä vähähiilisempään

paperiin, optimoimalla paperin päästöintensiteettiä, ottamalla käyttöön vähähiilisiä painoprosesseja sekä hyödyntämällä

vähähiilistä logistiikkaa. Sanoma arvioi alihankkijoidensa suoritusta keräämällä heiltä päästödataa ja kannustaa alihankkijoita

mittaamaan tuotekohtaisia hiilijalanjälkiään, asettamaan tieteeseen perustuvia tavoitteita ja siirtymään uusiutuvaan energiaan.

Medialiiketoiminnan digitransformaation odotetaan vähentävän painetun median scope 3 -päästöjä. Sanoman siirtyessä yhä

enemmän painetusta digitaaliseen mediaan painotuotteisiin (paperiin, materiaaleihin ja logistiikkaan) liittyvien

kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan vähenevän. Oppimisliiketoiminnassaan Sanoma jatkaa digitaalisten sekä yhdistettyjen

painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien tarjoamista digitalisaation edetessä vähitellen. Lisäksi Sanoma hyödyntää yhä

enemmän tekoälyä tehokkuuden parantamisessa sekä media- ja oppimisratkaisujensa kehityksessä. Keskeiset toimenpiteet,

joilla vähennetään digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ovat siirtymä hiilivapaaseen

energiaan ja energiankulutuksen minimoiminen digitaalisten tuotteiden tarjoamisessa tehokkaan datan käytön ja pilvi-

infrastruktuurin optimoinnin avulla.

Sanoman ilmastosiirtymäsuunnitelma on huomioitu Sanoman kokonaisstrategiassa linkittämällä ilmastotavoitteet rahoitukseen

ja johdon lyhyen aikavälin kannustimiin. Sanoma on liittänyt SBTi-ilmastotavoitteet kestävyyden tunnuslukuina 300 milj. euron

syndikoituun luottolimiittiinsä. Science Based Targets -päästövähennystavoitteisiin liittyvät mittarit olivat osa Sanoman johdon

lyhyen aikavälin kannustimia vuonna 2025. Kannustimet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-3.

Sanoman kestävyyden hallintamallilla varmistetaan, että siirtymäsuunnitelma otetaan huomioon liiketoiminnan

päätöksenteossa ja taloudellisessa suunnittelussa. Sanoman johtoryhmä, tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat hyväksyneet

siirtymäsuunnitelman vuonna 2021. Vuosina 2021–2025 Sanoma on edistynyt merkittävästi ilmastosiirtymäsuunnitelmansa

toteuttamisessa vähentämällä absoluuttisia yhdistettyjä scope 1- ja scope 2 -päästöjään 59 % sekä scope 3 -kategorioiden 1,

3 ja 4 päästöjään 46 %. Etenemistä ja toimia vuonna 2025 on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-3.

Vaikka EU-taksonomian mahdollisesti taksonomiakelpoisten toimintojen luetteloon ei sisälly Sanoman pääasiallisia oppimisen

tai uutismedian liiketoimintoja, Sanoma julkaisee taksonomiakelpoisen liikevaihdon, pääomamenot sekä toimintamenot, jotka

liittyvät ilmaston sopeutumistoimintoihin (CCA) 8.2 ja 8.3. Nämä toiminnot muodostavat pienen osan Sanoman toiminnasta,

kun taas yhtiön ydintoiminnot ovat tällä hetkellä EU:n taksonomian ulkopuolella. Tämän vuoksi Sanomalla ei ole suunnitelmia

yhdenmukaistaa taloudellista toimintaansa (liikevaihto, pääomamenot, toimintamenot) komission delegoidussa asetuksessa

2021/2139 (29) määritettyjen kriteerien kanssa.

Sanomaa ei ole suljettu pois EU:n Pariisin sopimuksen mukaisista vertailuarvoista. Sanoma ei tunnista merkittäviä piilossa

olevia kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi tulevia kasvihuonekaasupäästöjä, joita todennäköisesti aiheutuisi

omaisuuseristä tai tuotteiden myynnistä niiden käyttöiän aikana.

Tilinpäätös 2025	72

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Sanoman ilmastostrategia on tärkeä osa yhtiön vuoden 2030 liiketoimintastrategiaa ja osaltaan varmistaa, että Sanoman

liiketoiminta täyttää vähähiilistä taloutta koskevat vaatimukset Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaisesti.

Ympäristöön liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi Sanoma arvioi ilmastoon ja biologiseen

monimuotoisuuteen liittyviä fyysisiä riskejä sekä siirtymäriskejä vuosittain osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiansa.

Tämä resilienssianalyysi sisältää riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin, riskienhallinnan toimien

määrittämisen sekä riskien ja mahdollisuuksien raportoinnin johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tarpeen

mukaan. Arviointi on laadullinen ja määrällinen, ja sen suorittavat vuosittain Sanoman vastuullisuus- ja hankintatiimit keräten

tietoa myös muista toiminnoista. Lisätietoja kaksinkertaisen olennaisuuden arviointimetodologiasta, mukaan lukien

aikahorisonteista, taloudellisista kynnysarvoista ja todennäköisyyksistä, on kerrottu kohdissa ESRS 2 SBM-3 ja IRO-1.

Aikahorisontit poikkeavat Sanoman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen käytetyistä

aikahorisonteista, sillä tavoitteiden asettamisessa Sanoman pitkä aikaväli ulottui vuoteen 2030 asti. Sanoman

resilienssianalyysi kattaa omat toiminnot sekä arvoketjun alku- ja loppupään. Arvioinnissaan Sanoma analysoi etenkin

ensisijaisia alihankkijoita, mutta esimerkiksi painotalojen päästövähennyskyvyn analysoimiseksi tarkastellaan myös

toissijaisten paperintoimittajien tietoja.

Sanoma käyttää skenaarioanalyysiä näiden riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi täydentääkseen resilienssianalyysiään

ja lisätäkseen ymmärrystään siirtymä- ja fyysisistä riskeistä. Arvioinnissaan Sanoma on käyttänyt ilmastoskenaarioita, joissa

ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen ilman ylityksiä tai vähäisillä ylityksillä, suuren lämpötilanousun

ilmastoskenaarioita, kuten RCP 1.9, RCP 4.5, RCP 8.5, sekä IEA:n kestävän kehityksen skenaariota ymmärtääkseen

mahdollisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Analyysissä arvioidaan nykyisen ja tulevan sääntelyn vaikutuksia omaan toimintaan

ja toimitusketjuihin, asiakaskäyttäytymisen ja kestävien tuotteiden markkinakysynnän muutoksia sekä tunnistetaan

mahdollisuuksia ottaa käyttöön päästöjen vähentämiseen tarkoitettuja uusia teknologioita. Oleellisia riskejä hallitaan

toimintaperiaatteilla ja Sanoman vastuullisuusstrategian toteuttamisella.

Sanoma tunnistaa tiettyjä ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan lyhyellä, keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisestä johtuvat akuutit fyysiset riskit, kuten tulvat, voivat aiheuttaa

riskejä Sanoman painotaloille, toimitiloille ja varastoille. Riski liittyy erityisesti tulvariskialueilla sijaitsevien tilojen

vahingoittumiseen tulvien ja rankkasateiden vuoksi. Vahinkoriskin hallitsemiseksi ja lieventämiseksi Sanoma kehittää kattavia

pelastussuunnitelmia ja ottaa vakuutuksia.

Lisäksi Sanoma tunnistaa tiettyjä siirtymäriskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä. Päästöjen ja kestävyyden raportointivelvoitteiden lisääntymiseen ja noudattamiseen liittyy monimutkaistumisen ja

kasvavien kustannusten riski. Säädökset, kuten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja yritysvastuudirektiivi (CSDDD),

edellyttävät kattavaa tiedonkeruuta, tiedonhallintaa ja raportointi-infrastruktuuria. Tämä voi johtaa toimintakulujen nousuun

sekä suoraan Sanoman toiminnassa että epäsuorasti toimitusketjun kautta, sillä myös alihankkijoita koskeva sääntely

tiukkenee. Samalla määräysten noudattamatta jättäminen voi johtaa taloudellisiin seuraamuksiin ja mainevahinkoihin, jotka

vaikuttavat liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen. Aktiivisten ja läpinäkyvien ilmastotoimien puuttuminen voi myös olla

riski, joka vaikuttaa asiakkaiden odotuksiin, ja sitä kautta kielteisesti maineeseen ja lopulta heikentää kysyntää. Sanoma

vastaa siirtymäriskeihin seuraamalla ja valmistautumalla noudattamaan esimerkiksi CSRD- ja CSDDD-säädöksiä, edistämällä

ilmastosiirtymäsuunnitelmaansa sekä työskentelemällä yhdessä alihankkijoiden kanssa päästöjen vähentämiseksi ja

siirtymiseksi vähähiilisiin tuotteisiin.

Sanoma tunnistaa myös tiettyjä mahdollisuuksia, jotka liittyvät ilmastosiirtymäsuunnitelman toteuttamiseen. Ilmastotyön

läpinäkyvä edistäminen voi tarjota mahdollisuuden vahvistaa mainetta ja lisätä tuotteiden kysyntää. Sanoma tunnistaa myös

joitakin mahdollisuuksia liittyen uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja energiatehokkuuteen, jotka voivat pienentää

energiankulutukseen liittyviä kustannuksia. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksen optimointi tekoälyn avulla ja uusiutuvaan

lämmitykseen siirtyminen Suomessa ovat jo johtaneet energiansäästöihin. Lisäksi Sanoman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

ja positiivinen kehitys kestävyysseikoissa mahdollistavat kustannustehokkaan rahoituksen saatavuuden. Sovittamalla

ilmastostrategiansa yhteen Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa ja sisällyttämällä nämä tunnusluvut

rahoitukseensa Sanoma voi päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kautta hyötyä alemmista korkokustannuksista.

Sanoma ei ole tunnistanut syitä tehdä merkittäviä muutoksia strategiaansa tai liiketoimintamalliinsa ilmastoon liittyvän

resilienssianalyysin seurauksena. Sanoma arvioi, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä ei ole merkittävä uhka rahoituksen saatavuudelle. Digitalisaation odotetaan jatkuvan erityisesti

medialiiketoiminnassa, mikä tukee Sanoman ilmastosiirtymää. Samalla kiihtyneen digitalisaation odotetaan lisäävän

energiankulutusta ja sen seurauksena fossiilittoman energian kysyntää arvoketjun loppupäässä. Sanoman resilienssianalyysi

sisältää epävarmuuksia, jotka liittyvät analyysissä käytettyjen aikahorisonttien pituuteen ja käytettyjen skenaarioiden

vakavuustyyppeihin. Sanoma pyrkii kehittämään skenaarioanalyysiään jatkossakin. Sanoman kyky sopeuttaa strategiaansa ja

liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen on riippuvainen siirtymisestä uusiutuviin ja fossiilittomiin energialähteisiin,

alihankkijoiden sitoutumisesta ja yhteistyöstä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, kunnianhimoisten tieteeseen

perustuvien päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta sekä vastuullisuusstrategian ja riskienhallintaprosessien

säännöllisestä päivittämisestä riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi.

Tilinpäätös 2025	73

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Tässä osiossa Sanoma kuvailee toimintaperiaatteita, jotka ovat käytössä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi. Kunkin toimintaperiaatteen keskeinen sisältö, soveltamisala, vastuu

toteuttamisesta, viittaukset kolmannen osapuolen standardeihin sekä saatavuus on esitetty taulukossa ‘lmastonmuutoksen

hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet’.

Ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyviä aiheita käsitellään suoraan ympäristöstandardissa ja alihankkijoiden eettisessä

ohjeistossa, kun taas eettinen ohjeisto ja vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka määrittelevät Sanoman ympäristösitoumukset

sekä kestävyysaiheiden hallintamallin. Lisäksi toimintaperiaatteiden olennaiset osat sisällytetään Sanoman eettisen ohjeiston

vuosittaiseen kertauskoulutukseen, joka on pakollinen kaikille työntekijöille. Sanoma tekee myös yhteistyötä alihankkijoidensa,

kuten paperi- ja painotuotteiden toimittajien, kanssa varmistaakseen ilmastosiirtymäsuunnitelmansa toteuttamisen.

ESRS 2 MDR-P 'Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Eettinen ohjeisto	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa G1-1. Ympäristönäkökulmasta ohjeisto korostaa sitoutumista negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseen tehokkaan toiminnan, vastuullisen toimitusketjun hallinnan ja ympäristötietoisuuden lisäämisen kautta. Politiikka sitoutuu varmistamaan kaikkien asiaankuuluvien ympäristölainsäädäntö-, sääntely- ja toimintastandardien noudattamisen.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki E1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3
Vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa S1 1. Politiikka määrittelee kestävyyteen liittyvät periaatteet, keskeiset sitoumukset sekä kestävyyden due diligence - prosessin. Korostaa ympäristön, ilmaston ja biodiversiteetin suojelemista, tietoisuuden lisäämistä ja kestävyyden integroimista liiketoimintakäytäntöihin. Politiikka määrittelee toimenpiteitä negatiivisten ympäristövaikutusten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi koko toiminnassa ja arvoketjussa. Se korostaa myös sidosryhmien osallistamista ja ympäristönhallinnan tehokkuuden seurantaa.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Vastuullisuustiimi vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki E1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3
Alihankkijoiden eettinen ohjeisto	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa S2-1. Ympäristönäkökulmasta ohjeisto määrittelee Sanoman ympäristöperiaatteet ja vaatimukset kaikille Sanoman alihankkijoille sekä käsittelee ilmastonmuutosta, energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä, muovien käyttöä, metsäkadon tai metsien tilan heikkenemisen vaikutuksia, jätehuoltoa, kiertotaloutta ja pilaantumisen ehkäisyä.	Kaikki arvoketjun alihankkijat ja heidän työntekijänsä	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy standardin.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, International Bill of Human Rights (YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä KP‑ ja TSS‑yleissopimukset), YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista ja ILO:n tukevat ja asiaan liittyvät yleissopimukset ja standardit	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki E1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3
Ympäristöstandardi	Standardi määrittelee periaatteet ympäristövaikutusten hallinnalle, ja käsittelee mm. ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää, energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä, muovien käyttöä, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia, jätehuoltoa, kiertotaloutta ja pilaantumisen ehkäisyä. Se koskee kaikkia Sanoman toimintoja ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vastuullisessa kulutuksessa (11), ilmastonmuutoksessa (13) ja yhteistyössä ja kumppanuuksissa (17). Sanoma noudattaa paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja tukee Euroopan kestävän kehityksen Green Deal - ohjelman tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Toteutus noudattaa kolmansien osapuolten standardeja, kuten ISO 14001- sertifiointia.	Kaikki omat toiminnot	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy standardin.	YK:n Global Compact -aloite ja aloitteen kymmenen periaatetta, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus, Euroopan ilmastosopimus (European Climate Pact), Ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia riskejä koskeva työryhmä (TCFD), Science Based Targets - aloite (SBTi), FSC- ja PEFC-sertifikaatit (FSC and PEFC certifications), ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä omille painotaloille	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki E1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3

Tilinpäätös 2025	74

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Sanoman toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen keskittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä omassa

toiminnassa (scope 1 ja 2) että arvoketjussa (scope 3). Sanoman Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät

tavoitteet varmistavat, että Sanoman ilmastostrategian tavoitteet ovat yhdenmukaiset Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen

ilmaston lämpenemisen rajoittamisen kanssa. Sanoman vuonna 2025 toteuttamat ja suunnitellut keskeiset

päästövähennystoimet ovat linjassa sen SBTi-tavoitteiden kanssa, ja ne on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2030

mennessä. Osana jatkuvia toimia Sanoma on kohdentanut resursseja ilmastosiirtymäsuunnitelmansa toteuttamiseen, kuten

vahvistanut yhteistyötään alihankkijoiden kanssa sekä investoinut uusiutuvaan ja fossiilivapaaseen energiaan,

energiatehokkuuteen ja energiankäytön optimointiin tekoälyn avulla. Vastuullisuus- ja hankintatiimit tekevät yhteistyötä sekä

oman tuotannon että alihankkijoiden tuotantotiimien kanssa päästöjen vähentämiseksi. Sanoman molempien

liiketoimintayksiköiden sisäisten ympäristötyöryhmien tehtävänä on varmistaa päästövähennyshankkeiden edistyminen.

Vuonna 2025 Sanoma edisti tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteitaan toteuttamalla hankkeita, jotka keskittyivät

scope 3 -päästöjen vähentämiseen optimoimalla paperiin liittyviä prosesseja, siirtymällä vähähiilisempiin paperilaatuihin,

vähentämällä logistiikan päästöjä sekä ottamalla käyttöön alihankkijoiden vastuullisuussegmentoinnin. Näihin toimiin kuului

yhteistyö ulkoisten painotalojen kanssa, vähähiilisten paperivaihtoehtojen käyttöönotto sekä digitaalisten ilmastotyökalujen

kehittäminen mainonnan ekosysteemin päästöjen seurantaan ja viestintään. Lisäksi Nelonen Media toteutti

ilmastosuunnitelman tv-tuotannoille, mukaan lukien av-tuotantojen päästöanalyysi.

Ilmastosiirtymäsuunnitelman toteuttamiseen on varattu pieniä taloudellisia resursseja, jotka on integroitu Sanoman yleiseen

talousennusteeseen ja budjetteihin. Yleisesti ottaen investoinnit ovat olleet ja niiden odotetaan olevan vähäisiä. Tehtyjen tai

suunniteltujen toimien toteuttaminen ei tällä hetkellä edellytä merkittäviä investointeja tai operatiivisia kustannuksia. Sanoma ei

odota, että sen kyky toteuttaa ilmastosiirtymäsuunnitelmaansa riippuu merkittävästi taloudellisten ja toiminnallisten resurssien

saatavuudesta ja kohdentamisesta. Oman toiminnan scope 1- ja 2 -päästöjen osalta tehdään vähäisiä investointeja

uusiutuvaan ja fossiilivapaaseen energiaan. Scope 3:n osalta päästöjen vähentämiseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen

liittyvien toimien onnistuminen riippuu pääasiassa yhteistyöstä alihankkijoiden ja kumppaneiden kanssa sekä näiden

sitoutuneisuudesta.

Energia

Energiankäytön vaikutusten vähentämiseksi Sanoma investoi energiatehokkuushankkeisiin, omaan energiantuotantoon sekä

fossiilittomien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Toimet kattavat Sanoman oman toiminnan, tarkemmin painotalot

Suomessa sekä toimitilat ja varastot eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2025 Sanoma uudisti energiatehokkuussopimuksensa

Suomessa. Kyseessä on vapaaehtoinen sopimusmalli, jossa valtio ja eri toimialojen yritykset tekevät yhteistyötä. Uusi

sopimuskausi kattaa vuodet 2026–2035, ja sen aikana Sanoma jatkaa investointeja energiatehokkuuteen ja sen jatkuvaan

parantamiseen. Vuonna 2025 kaikki Sanoman toimitilat ja painotalot Suomessa käyttivät fossiilivapaata sähköä ja uusiutuvaa

kaukolämpöä. Lisäksi toimistotilat Ruotsissa, Puolassa, Belgiassa ja Espanjassa sekä osa toimipisteistä Hollannissa ja

Italiassa käyttivät fossiilivapaata tai uusiutuvaa sähköä. Vuonna 2025 Sanoma toteutti toimistojen uudelleenjärjestelyhankkeita

ja luopui tarpeettomista toimistotiloista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Saksassa. Näiden hankkeiden

tuloksena Sanoman omistamien ja vuokraamien kiinteistöjen sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen kulutus väheni.

Lämmityksen kulutuksen vähentämiseksi Sanoma optimoi lämmityksen käyttöä tekoälyn avulla Helsingin pääkonttorissaan

sekä molemmissa painotaloissaan Suomessa. Sanoman painotaloissa ja toimitiloissa Suomessa, Puolassa, Hollannissa,

Italiassa ja Norjassa kansainväliset standardit, kuten ISO 14001 ja Breeam-sertifiointi, muodostavat perustan

energianhallinnalle.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen omassa toiminnassa (scope 1 ja 2)

Sanoma on vähentänyt oman toimintansa yhteenlaskettuja scope 1- ja 2 -päästöjä vuoteen 2025 mennessä 59 % (2024: 44 %)

vuoden 2021 lähtötasosta. Scope 1- ja 2 -päästövähennyksiin liittyvät toimet koskevat Sanoman omaa toimintaa, tarkemmin

sanottuna painotaloja Suomessa sekä toimitiloja ja varastoja eri puolilla Eurooppaa. Scope 2 -päästövähennykset ovat

seurausta Sanoman siirtymisestä uusiutuvaan ja fossiilivapaaseen sähköön ja lämpöön sekä toimitilojen uudelleenjärjestelyistä,

jotka parantavat energiatehokkuutta ja vähentävät kulutusta liiketoimintayksiköissä. Välitavoitteisiin kuuluu fossiilivapaan

sähkön käyttö (josta 98 % saavutettu) ja siirtyminen fossiilivapaaseen energiaan vuoteen 2030 mennessä (josta 89 %

saavutettu) Sanoman toimistoissa, varastoissa ja painotaloissa. Scope 1 -päästöissä Sanoma vähensi päästöjä

yritysautokannasta uudistamalla autopolitiikkansa Italiassa tukemaan ladattavien ja hybridiajoneuvojen käyttöönottoa. Nämä

toimet kattavat Sanoman oman toiminnan, mukaan lukien painotalot, toimistot ja varastot kaikissa toimintamaissa.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen arvoketjussa (scope 3)

Sanoman merkittävimmät ilmastovaikutukset ovat seurausta toimitusketjussa syntyvistä epäsuorista päästöistä. Sanoma

vähensi vuoteen 2025 mennessä scope 3 -päästöjäään 46 % (2024: 39 %) kategorioissa 1, 3 ja 4 perusvuodesta 2021,

saavuttaen SBTi-tavoitteensa jo ennen vuotta 2030. Kategorioiden 1, 3 ja 4 osuus kaikista Sanoman scope 3 -päästöistä oli

76 % vuonna 2025.

Vuonna 2025 Scope 3 -arvoketjupäästöjen vähentämiseksi toteutettu keskeinen toimi oli yhteistyö alihankkijoiden kanssa, sillä

suurin osa scope 3 -päästöistä syntyy materiaalihankinnoista, logistiikasta ja tuotannosta. Päästövähennyksiin liittyvien

toimien laajuus kattaa Sanoman yläpään arvoketjun kaikissa hankintamaissa. Vuonna 2025 Sanoma jatkoi yhteistyötä

paperitoimittajien kanssa vähähiilisen paperin käytön lisäämiseksi sekä painopalveluiden alihankkijoiden kanssa

varmistaakseen kunnianhimoisen tavoitteiden asettamisen ja luotettavan päästölaskennan. Sanoma kerää vuosittain

alihankkijakohtaista päästödataa paperi-, paino- ja logistiikkatoimittajilta ja seuraa keskeisten alihankkijoiden ilmastotavoitteita.

Yhteistyötä paperi- ja painotoimittajien kanssa syvennettiin jakamalla osaamista tuotetason päästölaskennasta, EUDR:stä,

CSRD:stä, CSDDD:stä ja muista sääntelyistä. Alihankkijayhteistyön lisäksi medialiiketoiminnan siirtyminen painotuotteista

digitaaliseen jatkui, mikä vähensi painotuotteisiin liittyviä (paperi, materiaalit, logistiikka) kasvihuonekaasupäästöjä. Koska

myös muut ostetut palvelut, kuten IT-laitteet, konsultointi, markkinointi, pilvipalvelut ja tv-tuotannot, aiheuttavat osan Sanoman

päästöistä, Sanoma kehittää jatkuvasti päästölaskentamallejaan ja yhteistyötä näiden palveluntarjoajien kanssa

lisävähennysten saavuttamiseksi.

Sanoma pyrkii tulevaisuudessa jatkamaan paperiin liittyvien päästöjen vähentämistä lisäämällä vähähiilisten paperilaatujen

käyttöä ja vähentämällä kuljetusten päästöjä yhdessä logistiikkatoimittajien kanssa siirtymällä yhä enemmän vähähiilisiin

kuljetusvaihtoehtoihin. Lisävähennyksiä odotetaan erityisesti median digitalisaatiosta. Oppimisliiketoiminnassa tulevat

opetussuunnitelmauudistukset voivat lisätä päästöjä. Sanoma pyrkii lieventämään tätä etukäteen esimerkiksi siirtymällä

vähähiilisempiin paperivaihtoehtoihin ja optimoimalla tuotteissa käytetyn paperin paksuutta.

Tilinpäätös 2025	75

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Sanoma mukautuu asiakkaidensa ja sidosryhmiensä odotuksiin liittyviin siirtymäriskeihin ilmastosiirtymäsuunnitelmallaan, joka on

kuvattu kohdassa Ilmastonmuutoksen hillintä. Sanoma jatkaa vaatimustenmukaisuuden kehittämistä varmistaen riittävät resurssit

sekä alihankkijayhteistyön tietojen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi. Sanoma sopeutuu ilmastonmuutokseen liittyviin

fyysisiin riskeihin politiikkojen, varautumissuunnitelmien ja vakuutusten avulla. Mahdollisiin fyysisiin riskeihin varautumiseksi ja

riskien hallitsemiseksi Sanomalla on käytössä jatkuvuus- ja katastrofitoipumissuunnitelma kriittisille järjestelmille ja toiminnoille.

Sanoman vakuutusohjelma kattaa vakuutettavat vahinkoriskit vakuutusehtojen mukaisesti. Fyysisiin riskeihin liittyvät toimet

kattavat Sanoman omat toiminnot eli painotalot Suomessa sekä toimitilat ja varastot eri puolilla Eurooppaa.

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Energia

Sanoman tavoitteena on siirtyä fossiilittomaan energiaan (sähkö, lämmitys, jäähdytys ja varavoima) vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi Sanoma pyrkii käyttämään ainoastaan fossiilitonta sähköä. Molemmat tavoitteet on asetettu vuonna 2021. Koska

Sanoman energiaan liittyvät tavoitteet ovat jatkuvia, perusvuotta ja -arvoja ei raportoida. Energiaan liittyvä tavoite on määritelty

yhteistyössä sisäisten sidosryhmien kanssa. Molemmat tavoitteet kattavat kaikki Sanoman toimitilat, varastot ja painotalot.

Tavoite on Sanoman ympäristöstandardin mukainen ja tukee scope 1- ja 2 -tavoitteiden saavuttamisessa.

Vuonna 2025 toimitiloissa, varastoissa ja painotaloissa käytetystä energiasta 89 % (2024: 92 %) oli fossiilitonta. 

Fossiilivapaan sähkön osuus oli 98 % (2024: 97 %) Sanoman käyttämästä sähköstä. Sanoma käyttää fossiilitonta sähköä

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Belgiassa, Puolassa ja Espanjassa sekä tietyissä Hollannin ja Italian kiinteistöissä.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Sanoma mittaa ja arvioi ilmasto- ja kasvihuonekaasupäästövaikutustensa vähentämistä kohdassa E1-1 kuvattujen

päästövähennystavoitteidensa avulla. Science Based Targets ‑aloite (SBTi) on hyväksynyt Sanoman lyhyen aikavälin

tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet omalle toiminnalle (scope 1 ja 2) ja arvoketjulle (scope 3). Tämä vahvistaa,

että Sanoman kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat yhteensopivia ilmaston lämpenemisen 1,5

celsiusasteeseen rajoittamisen kanssa. SBTi-tavoitteet perustuvat IPCC:n raportteihin ja ennusteisiin. Näiden mittareiden

tehokkuutta seurataan arvioimalla päästövähennysten etenemistä.

Sanoman tavoitteena on vähentää scope 1- ja scope 2 -päästöjä 42 % ja scope 3 -päästöjä 38 % vuoteen 2030 mennessä

perusvuodesta 2021. Tavoitteiden mallintamisessa on hyödynnetty SBTi-ohjeistusta sekä monialaista (ACA)

päästövähennysten kehityspolkua. Sanoman kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat bruttotavoitteita, eli

kasvihuonekaasujen poistumia, hiilidioksidipäästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä ei ole sisällytetty keinona tavoitteiden

saavuttamiseen. Sisäiset sidosryhmät osallistuivat Sanoman ilmastotavoitteiden asettamiseen työpajoissa. Asiakkaiden,

työntekijöiden ja alihankkijoiden näkemykset huomioitiin tavoitteiden asettamisessa Sanoman vuonna 2021 tekemässä

vastuullisuusstrategian olennaisuusarvioinnissa.

Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden asettamisen kannalta kriittisinä oletuksina Sanoma on huomioinut tulevan

kehityksen, kuten paperimäärien ja painotuotannon muutokset, kysynnän muutokset, jotka liittyvät erityisesti molempien

liiketoimintojen digitalisaation etenemiseen, sekä sääntelymuutokset ja yleisen siirtymisvauhdin kohti fossiilittomia

energiamuotoja. Kaikki arvioidut kehityspolut voivat vähentää Sanoman päästöjä. Erityisesti opetussuunnitelmauudistusten

seurauksena paperimäärien ja painotuotannon kasvu voi myös lisätä päästöjä, mitä Sanoma pyrkii estämään etukäteen

esimerkiksi vaihtamalla paperiprofiileja vähähiilisiin vaihtoehtoihin ja optimoimalla käyttämänsä paperin paksuutta. Sanoman

tärkeimpiä hiilestä irtautumisen keinoja scope 2 -päästöjen osalta ovat energiatehokkuus, kulutuksen vähentäminen ja

uusiutuvan energian käyttö sekä scope 3 -päästöjen osalta alihankkijayhteistyö, materiaalitehokkuus ja kulutuksen

vähentäminen. Lisäksi medialiiketoiminnan digitransformaation odotetaan vähentävän painetun median käyttöä, mikä vähentää

scope 3 -päästöjä. Sanoma on hyödyntänyt ilmastoskenaarioita tarkastellessaan mahdollisuuksiaan saavuttaa tavoitteensa ja

tunnistaessaan mahdollisia keinoja hiilestä irtautumiseen. Käytetyt skenaariot on kuvattu kohdissa E1 SBM-3 ja E1-1. Sanoma

ei tällä hetkellä suunnittele ottavansa käyttöön uusia teknologioita päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuoteen 2025 mennessä Sanoman oman toiminnan päästöt (scope 1 ja 2) ovat laskeneet 59 % (2024: 44 %) perusvuodesta

2021. Sanoma saavutti merkittäviä scope 2 -päästövähennyksiä pääasiassa jatkamalla siirtymistä uusiutuvaan lämmitykseen

fossiilittoman sähkön käytön lisäksi. Vuoteen 2025 Sanoman arvoketjun päästöt (scope 3) ovat laskeneet 46 % (2024: 39 %)

kategorioissa 1, 3 ja 4 verrattuna perusvuoteen 2021. Nämä kategoriat muodostivat yli 76 % (2024: 75 %) Sanoman scope 3 -

päästöistä ja kuuluvat Sanoman SBTi-tavoitteen piiriin.

Sanoman päästövähennysten perusvuosi on 2021, joka on vertailukohta edistymisen mittaamiselle. Se sisältää kaikki

olennaiset päästöt Sanoman omistuksessa ja määräysvallassa olevista toiminnoista sekä arvoketjun päästöt. Perustaso

edustaa yhtiön liiketoimintoja ja siinä on huomioitu ulkoiset tekijät, kuten markkinatrendit ja sääntelymuutokset. Sanoma on

esimerkiksi tarkastellut tietyn vuoden mahdollisten poikkeamien perustasolaskelmia vertaamalla sekä käytettyjä tietoja että

käytettyjä päästökertoimia aiempien vuosien tietoihin. Sanoma arvioi vuosittain, mikäli on tarve oikeista aiempien vuosien

päästölukuja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi liiketoiminnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Sanoman tavoitteet on

asetettu vuodelle 2030, ja edistymistä seurataan vuosittain. Sanoma varmistaa kasvihuonekaasujen

päästövähennystavoitteiden yhteensopivuuden kasvihuonekaasuinventaarion rajojen kanssa laskemalla

kasvihuonekaasupäästönsä GHG Protocol -standardin mukaisesti ja sisällyttämällä kaikki sen taloudellisessa määräysvallassa

olevat toiminnot laskentaan. Sanoman päästövähennystavoitteet kattavat kaikki olennaiset scope 1-, scope 2- ja scope 3 -

päästökategoriat. Inventaarion rajaukset ja niihin sisältyvät kasvihuonekaasut on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-6.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Sanoma seuraa ilmastonmuutoksen fyysisiin riskeihin liittyvien ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimiensa

tehokkuutta muun muassa säännöllisellä jatkuvuus- ja katastrofitoipumissuunnittelulla sekä toimitilojen vakuutusturvan

arvioinnilla. Sanoma arvioi siirtymäriskeihin liittyvien toimiensa vaikuttavuutta sisäisten tarkastusten kautta. Lisäksi Sanoma

seuraa sidosryhmiensä näkemyksiä ilmastotyöhönsä liittyen.

Hiilestä irtautumisen keinot

Sanoman merkittävimpiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat energiasiirtymä fossiilivapaaseen energiaan omassa toiminnassa ja

arvoketjussa, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, materiaalien käytön optimointi sekä alihankkijayhteistyö. Siirtymä

fossiilivapaaseen energiaan vähentää sekä oman toiminnan scope 2 -päästöjä että arvoketjun scope 3 -päästöjä.

Energiatehokkuuden parantaminen ja tekoälyn käyttö energiankulutuksen optimoinnissa voivat vähentää Sanoman

omistamien ja vuokraamien kiinteistöjen energiankulutusta entisestään. Yhteistyö alihankkijoiden kanssa on myös yksi

Tilinpäätös 2025	76

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sanoman keinoista hiilestä irtautumiseen. Sanoma voi vähentää scope 3 -päästöjään kannustamalla materiaalien, palveluiden

sekä logistiikan alihankkijoita vähentämään päästöjään. Alihankkijayhteistyön lisäksi Sanoma minimoi materiaalien käyttöään,

valitsee materiaaleja mahdollisimman matalalla hiiliprofiililla ja vaihtaa materiaaleja päästöjensä vähentämiseksi. Myös

digitalisaatio vähentää Sanoman materiaaleihin liittyviä päästöjä.

E1-4-34 ja AR 31 Sanoman tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

	Päästöt perusvuonna 2021, tCO2 ekv.	Päästöt raportointivuonna 2025, tCO2 ekv.	Päästövähennys raportointivuonna verrattuna vuoteen 2021, %	Päästövähennys- tavoite 2030, %	1,5 celsiusasteen mukainen 2030 tavoite, tCO2 ekv.
Scope 1 ja 2 markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt	8 974	3 724	-59 %	-42 %	5 205
Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt, kategoriat 1, 3 ja 4	123 126	66 728	-46 %	-38 %	76 338

E1-4 AR 28 Tavoitteiden asettamisessa hyödynnetty monialainen päästövähennyspolku

	2030	2050
Monialainen (ACA) päästövähennysten kehityspolku, jonka viitevuosi on 2020	-42 %	-90 %

Lähde: Perustuu asiakirjaan ”Pathways to Net-zero – SBTi Technical Summary” (versio 1.0, lokakuu 2021)

E1-4 MDR-T 80 Kasvihuonekaasujen päästövähennysten absoluuttinen arvo

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset absoluuttisena arvona perusvuoden 2021 päästöistä	2025	2024
Kokonaismäärä	-61 888	-45 015
Scope 1, oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt	-729	107
Scope 2, oman toiminnan epäsuorat markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt	-4 522	-4 043
Scope 2, oman toiminnan epäsuorat sijaintiperusteiset kasvihuonekaasupäästöt	-5 818	-4 529
Scope 3, muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, kaikki kategoriat	-56 638	-41 079

E1-4 MDR-T 80 Kasvihuonekaasujen päästövähennykset prosentteina

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset (%) perusvuoden 2021 päästöistä	2025	2024
Kokonaismäärä	-38 %	-30 %
Scope 1, oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt	-20 %	3 %
Scope 2, oman toiminnan epäsuorat markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt	-85 %	-76 %
Scope 2, oman toiminnan epäsuorat sijaintiperusteiset kasvihuonekaasupäästöt	-68 %	-53 %
Scope 3, muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, kaikki kategoriat	-37 %	-29 %

E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Sanoman kokonaisenergiankulutus vuonna 2025 oli 39 586 MWh. Fossiilivapaan energian osuus kokonaisenergiankäytöstä oli

70 % (2024: 67 %). Energialuvut sisältävät Sanoman omistamien, leasing‑ ja vapaaseen autoetuun kuuluvien ajoneuvojen

energiankulutuksen sekä Sanoman omistamien ja vuokraamien kiinteistöjen energiankulutuksen toimintamaissa. Sanoman

energiatiedot on kerätty energianhallintajärjestelmistä ja vuokranantajilta. Autojen energiankulutus on arvioitu ajokilometrien

perusteella. Sanoman energian- ja polttoainekulutusluvuista n. 24 % perustuu arvioihin. Sanoma luokittelee energian

uusiutuvaksi tai ydinvoimaksi, jos ostetun energian alkuperä on määritelty sopimuksissa tai alkuperätakuu on saatavilla lähteen

osoittamiseksi. Jos alkuperä on tuntematon, lähde luokitellaan fossiiliseksi. Itse tuotettuun aurinkoenergiaan liittyvä data on

kerätty Helsingin pääkonttorin ja Tampereen painotalon energianhallintajärjestelmistä ilman merkittäviä oletuksia, jotka

vaikuttaisivat datan kattavuuteen. Energiantuotannon luvut sisältävät energian, jonka Sanoma on itse tuottanut ja kuluttanut.

E1-5 AR 34 Energian ja polttoaineen kulutus2

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2025	2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	9 402	12 264
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus (MWh)	2 548	3 232
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)	11 950	15 496
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	30 %	33 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	16 722	18 482
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	42 %	39 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	10 403	13 318
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	511	238
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)	10 914	13 556
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	28 %	29 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana)	39 586	47 534
E1-5-39 Uusiutuva energiantuotanto	511	238
E1-5-39 Ei-uusiutuva energiantuotanto	0	40
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus (MWh)1	16 346	18 891
Energiaintensiteetti (kokonaisenergiankulutus suhteessa liikevaihtoon, MWh / milj. euroa) toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 1	69	75

¹ Energiaintensiteetin määrittämiseksi Sanoma on tarkastanut EU-komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 luettelon ilmastovaikutuksiltaan merkittävistä

aloista. Sanomalla oli vuonna 2025 Suomessa kaksi painotaloa, jotka ovat luokassa C18.1.1 Sanomalehtien painaminen. Painotalojen liikevaihto julkaistaan osana

Media Finlandin painettua mediaa, jonka liikevaihto oli 236,4 milj. euroa vuonna 2025. Lisätietoja täsmäytyksestä hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Media

Finland.

² Energiankulutuksen raportointi sisältää Sanoman omistamien, leasing ja vapaaseen autoetuun kuuluvien ajoneuvojen energiankulutuksen vuosilta 2024-2025.

Tilinpäätös 2025	77

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Sanoman toiminta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä omassa toiminnassa (scope 1 ja 2) ja arvoketjussa (scope 3).

Yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat 91 799 tCO2e vuonna 2025. Oman toiminnan scope 1- ja scope 2 -

kasvihuonekaasupäästöt olivat 4 % kaikista Sanoman kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2025. Arvoketjun scope 3 -päästöt

ovat Sanoman merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Vuonna 2025 96 % kasvihuonekaasupäästöistä oli peräisin

arvoketjusta. Scope 1:ssä ei ole säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä.

E1-6 AR 48 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt kategorioittain

Kasvihuonekaasujen kokonaisbruttopäästökategoriat	Takautuva					Välitavoitteet ja tavoitevuodet1
	Perusvuosi 2021	2024	2025	Muutos 2024-2025, %		2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite/ perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	3 658	3 765	2 917	-23 %		2 975	2 122	n/a	4,6 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0 %	0 %	0 %	0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	8 547	4 018	2 741	-32 %		n/a	n/a	n/a	n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	5 316	1 273	806	-37 %		4 324	3 083	n/a	4,6 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	139 463	98 384	88 075	-10 %		n/a	n/a	n/a	n/a
1 Ostetut tavarat ja palvelut	99 350	55 891	51 627	-8 %		82 571	61 597	n/a	4,2 %
2 Tuotantohyödykkeet	3 438	4 539	3 763	-17 %		n/a	n/a	n/a	n/a
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	2 549	2 656	2 211	-17 %		2 119	1 580	n/a	4,2 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	21 227	16 188	12 890	-20 %		17 642	13 161	n/a	4,2 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte	183	317	259	-18 %		n/a	n/a	n/a	n/a
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 009	1 266	1 195	-6 %		n/a	n/a	n/a	n/a
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	1 287	4 266	4 313	1 %		n/a	n/a	n/a	n/a
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	3 435	6 662	4 673	-30 %		n/a	n/a	n/a	n/a
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	1 699	458	261	-43 %		n/a	n/a	n/a	n/a
15 Investoinnit	5 286	6 143	6 884	12 %		n/a	n/a	n/a	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	151 668	106 168	93 734	-12 %		n/a	n/a	n/a	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	148 437	103 422	91 799	-11 %		n/a	n/a	n/a	n/a

¹ Tavoitteet on johdettu Sanoman absoluuttisista tieteeseen perustuvista tavoitteista yhdistetyille scope 1 ja 2 -päästöille sekä scope 3 -päästöille kategorioissa 1, 3 ja 4. Tavoitteet on esitetty taulukossa havainnollistavina absoluuttisina päästötavoitteina vuodelle 2030. Sanoma ei ole asettanut tavoitteita, jotka ulottuvat vuodelle 2050.

Tilinpäätös 2025	78

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

E1-6 AR 54 Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2025	2024	Perusvuosi 2021	Muutos 2024-2025, %
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (CO2-ekv./liikevaihto milj. euroa1)	72	79	121	-10 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (CO2-ekv./liikevaihto milj. euroa1)	70	77	119	-9 %

¹ Sanoma käyttää liikevaihtoa jakajana kasvihuonekaasupäästöintensiteetin laskennassa.

Päästölaskennan laskentaperiaatteet

Sanoma raportoi kasvihuonekaasupäästöt Maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) ja Maailman

luonnonvarain instituutin (WRI) Greenhouse Gas Protocol (GHG) ‑standardin mukaisesti. Laskenta sisältää olennaiset

päästöt. Sanoman päästölaskelman ulkopuolelle rajatut scope 3 -tiedot noudattavat GHG-protokollan ohjeistusta, ja ne on

arvioitu hyödyntäen GHG-protokollan scope 3 -arviointityökalua. GHG-protokollan vaatimusten mukaisesti Sanoman

laskentaan sisältyviä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄), typpioksidi (N₂O), fluorihiilivedyt (HFC),

perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet), rikkiheksafluoridi (SF₆) ja typpitrifluoridi (NF₃). GHG-protokollan mukaan nämä kaasut on

raportoitu käyttämällä niiden 100 vuoden lämmitysvaikutusta (GWP).

Vuonna 2025 Sanoman kasvihuonekaasupäästöraportoinnin rajauksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka

vaikuttaisivat vertailukelpoisuuteen vuositasolla. Luvut raportoidaan hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Sanoma laskee

kasvihuonekaasupäästöt käyttämällä taloudellisen valvonnan organisatorista kontrollia. Tämä tarkoittaa, että Sanoma

sisällyttää kasvihuonekaasuinventaarioonsa kaikki toiminnot, joita se pystyy ohjaamaan taloudellisilla ja operatiivisilla

toimintaohjeilla taloudellisen hyödyn saamiseksi. Kaikki enemmistöomistuksessa (yli 50 %) olevat Sanoma-konsernin yhtiöt on

otettu huomioon laskennassa. Lisäksi osakkuusyritysten ja yhteisyritysten scope 1 ja 2 -päästöt on raportoitu kategoriassa 15.

Sanoman päästölaskentamalli on kehitetty yhteistyössä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Sanoma laskee scope 1-, scope 2-

ja scope 3 -päästöjensä kategoriat 2, 3, 5 ja 15 Workiva-työkalun avulla. Muissa scope 3 -kategorioissa 1, 4, 6, 7, 11 ja 12,

Sanoma käyttää Excel-taulukoiden avulla rakennettua työkalua. Työkalut, päästökertoimet ja tiedonkeruumenetelmät valitaan

siten, että varmistetaan parhaat käytettävissä olevat ja luotettavat lähteet. Menetelmiä, joilla kerätään päästöihin liittyviä tietoja

sekä Sanoman järjestelmistä että alihankkijoilta, parannetaan jatkuvasti. Sanoman raportointi ja menetelmät pyrkivät

minimoimaan oletusten ja rajoitteiden määrän; kuitenkin joissakin tapauksissa käytetään arvioita, jos ensisijaista dataa ei ole

saatavilla, GHG-protokollan käytäntöjen mukaisesti. Sanoman kasvihuonekaasuinventaariosta 38 % scope 3 -päästöistä on

laskettu hyödyntäen erilaisia arviointimenetelmiä. Sanoma pyrkii jatkuvasti parantamaan datansa laatua yhteistyössä

alihankkijoiden kanssa. Sanoma käyttää tilikautta 2021 vertailuvuotena päästöjen vähentämisessä.

Oman toiminnan suorat scope 1 -päästöt:

■ Oman toiminnan suoria (scope 1) päästöjä syntyy omien ja vuokra-autojen käytöstä sekä varavoiman käytöstä pääasiassa

painotaloissa. Ajoneuvojen polttoaineenkulutusta koskevat tiedot on arvioitu ajokilometrien perusteella. Päästölähteitä ovat

omien ja määräysvallassa olevien ajoneuvojen polttoaineen kulutus sekä varavoiman tuottaminen generaattoreilla.

Ladattavien ajoneuvojen päästöt raportoidaan scope 2:n energiankäytön alla. Sanoma on oikaissut scope 1 -päästönsä

vuosilta 2021–2025 poistamalla ladattavien autojen päästöt scope 1 -luokasta. Käytettyjä päästökertoimia ovat

maantiekuljetusten päästökertoimet Defra GHG Conversion Factors -tietokannasta (Defra) ja polttoainepäästökertoimet

Tilastokeskukselta. Olennaiset kaasut CO₂, CH₄, N₂O, SF₆, HFC ja PFC, sisältyvät scope 1 -laskentaan.

Oman toiminnan epäsuorat scope 2 -päästöt (sijainti- ja markkinaperusteiset):

■ Sanoma raportoi scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt sijainti- että markkinapohjaisesti. Sijaintiperusteisella menetelmällä

lasketaan scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen määrä, joka perustuu energiantuotannon keskimääräisiin päästökertoimiin

tietyissä paikoissa, jotka määritetään esimerkiksi paikallisten, alueellisten tai kansallisten rajojen perusteella.

Markkinaperusteisella menetelmällä lasketaan scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen määrä, joka perustuu sähköntuottajien

aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin, joilta raportoiva yhteisö ostaa alkuperätakuun sertifikaatteja (EAC).

■ Sanoman oman toiminnan epäsuorat päästöt aiheutuvat energiasta, jota käytetään painotaloissa, toimitiloissa ja

varastoissa sekä sähköautoista. Sanoman energiatiedot on kerätty energianhallintajärjestelmistä ja vuokranantajilta, ja

ajoneuvojen sähkönkulutusta koskevat tiedot on arvioitu ajosuoritteiden perusteella. Sanoma ei myy energiaa.

Markkinapohjainen menetelmä ottaa huomioon uusiutuvan energian sertifikaattien hankinnan ja muut sopimusvälineet,

jotka kohdistavat uusiutuvan energian käytön Sanoman toimintaan. Sanoma käyttää alkuperätakuun sertifikaatteja (EAC)

esittäessään väitteitä uusiutuvan tai fossiilittoman energian käytöstä. Joissakin toimitiloissa tehdään myös sopimuksia

sähköntoimittajien kanssa sähkön ostamisesta yhdessä uusiutuvan energian ominaisuuksia koskevien todistusten kanssa.

Vuoden 2025 aikana Sanoma käytti sopimusvälineitä kaikessa fossiilittoman energian ostossa.

■ Sanoman scope 2 -laskelmissa päästökertoimina käytetään maakohtaisia sähköön liittyviä keskiarvoja ja

markkinapohjaisia sähkön päästökertoimia. Kansainväliset lämmön ja jäähdytyksen päästökertoimet ovat maa- tai

alihankkijakohtaisista tietokannoista. Jäännösjakaumaa käytetään vain markkinapohjaisessa menetelmässä. Sanoma

käyttää markkinapohjaista menetelmää scope 2 -päästöjensä vähentämisen seurannassa. Sijaintiperusteiset luvut on

laskettu käyttämällä maakohtaisia päästökertoimia.

Arvoketjun epäsuorat scope 3 -päästöt:

■ Kategoria 1: Ostettujen tavaroiden ja palveluiden päästöt sisältävät omissa painotaloissa ja painokumppaneilla painettujen

aikakauslehtien ja koulukirjojen materiaalipohjaiset kasvihuonekaasupäästöt sekä paperien kuljetukset metsästä

paperitehtaalle. Kategoriaan sisältyvät myös toimittajien aikakauslehtien ja kirjojen tuotannon energia- ja materiaalikulutus.

Omien painotalojen energiankulutus raportoidaan scope 2:ssa. Kategoria kattaa lisäksi pilvipohjaisten palvelujen

datankäytön sekä erilaiset palvelut (konsultointi, markkinointi, freelancerit, tv-ohjelmien tuotanto) sekä IT-laitteiden päästöt.

Vuoden 2024 päästöistä poistettiin datansiirtoon liittyvä rivi, joka kuuluu jo kategoriaan 11. Kategoria laskenta perustuu

hybridimenetelmään: alihankkijakohtaisiin päästökertoimiin, Defra-muuntokertoimiin, ecoinventin päästökertoimiin sekä

Exiobasen kuluperusteisiin ja inflaatiokorjattuihin päästökertoimiin.

■ Kategoria 2: Tuotantohyödykkeet sisältää organisaation ostamat käyttöomaisuushyödykkeet (luokiteltu

käyttöomaisuudeksi kirjanpidossa): kiinteistöjen peruskorjaukset, laitteet ja uudet ajoneuvot. Päästökertoimet ovat

kuluperusteisia päästökertoimia Exiobase-tietokannasta.

Tilinpäätös 2025	79

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

■ Kategoria 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) sisältävät

tuotantoketjun alkupään päästöt ostetuista polttoaineista, sähköstä, lämmöstä sekä siirto- ja jakeluhäviöistä.

Kaukolämmön ja polttoaineen käytön päästökertoimet tuotantoketjun alkupäässä ovat Well-to-tank (WTT) kertoimia Defra-

tietokannasta. Sähkön siirtohäviöt (T&D) ovat Euroopan ympäristökeskuksen. Lämmityksen siirtohäviöt (T&D) ovat EU:n

keskiarvoja.

■ Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu sisältää kaikki ostettuihin kuljetuksiin liittyvät päästöt. Tämä

kategoria sisältää päästöt ajoneuvoista ja laivoista, joita käytetään materiaalien jakelussa sekä Sanoman omille

painotaloille että painopalveluiden tarjoajille. Tämä kategoria sisältää myös tuotteiden toimitukset asiakkaille kummassakin

liiketoiminnassa: Learningissä painokumppanilta varastoon ja varastolta asiakkaille, ja Media Finlandissa sanomalehdet

Sanoman omista painotaloista asiakkaille ja aikakauslehdet painokumppanilta varastoon ja varastolta asiakkaille.

Laskentamenetelmä on tonnikilometripohjainen matkaan perustuva menetelmä. Maantie- ja merikuljetuksiin liittyvät

päästökertoimet ovat alihankkijakohtaisia tai päästökertoimia Defra-tietokannasta.

■ Kategoria 5: Toiminnassa muodostuva jäte sisältää päästöt, jotka syntyvät Sanoman omissa painotaloissa Suomessa sekä

omissa ja vuokratuissa toimistotiloissa ja varastoissa. Laskentamenetelmä on jätetyyppiin perustuva menetelmä.

Jätteenkäsittelyn päästökertoimet ovat Defra-tietokannasta. Toimitiloille ja varastoille, joista jätedata puuttuu, se on arvioitu

henkilöstömäärän tai pinta-alan perusteella. Jätearvioissa oletetaan, että kaikki laitoksissa ja varastoissa syntyvä jäte on

sekajätettä. Arvioidun datan osuus on 48 %.

■ Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöt sisältävät matkalaskuihin ja matkatoimiston tietoihin

perustuvat liikematkat. Laskentamenetelmä on yhdistelmä kilometripohjaisesta ja kuluihin perustuvasta menetelmästä.

Kilometripohjaiset päästökertoimet ovat Defra-tietokannasta ja kulupohjaiset päästökertoimet Exiobase-tietokannasta.

Liikematkojen päästöjen laskennassa on vähäinen noin 3 %:n puute puuttuvien tietojen vuoksi.

■ Kategoria 7: Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää päästöt työntekijöiden matkustustavoista, jotka on

arvioitu kunkin maan henkilöstömäärällä. Kotoa työskentelyn päästöjä ei ole sisällytetty kasvihuonekaasupäästöjen

laskelmiin, koska GHG-protokollan mukaan niiden laskenta on valinnaista. Päästökertoimet ovat Defra-tietokannasta.

■ Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät ei ole olennainen Sanomalle, koska yhtiöllä ei ole olennaisia

vuokrattuja omaisuuseriä, joita ei ole raportoitu muissa kategorioissa. Kaikkien vuokrattujen tilojen energiankulutus sisältyy

scope 2 -päästöihin, vuokra-autot lasketaan scope 1 -päästöissä.

■ Kategoria 9: Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä ei ole olennainen Sanomalle, sillä kaikki ostettujen kuljetusten päästöt

on raportoitu kategoriassa 4. Sanoman tuotteet ja palvelut eivät aiheuta kuljetus- ja jakelupäästöjä myyntipaikan jälkeen.

■ Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jalostus ei ole olennainen Sanomalle, sillä Sanoma ei myy prosessointia edellyttäviä

puolivalmiita tuotteita. Tärkeimmät myydyt tuotteet ovat kirjoja, sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja digitaalisia tuotteita.

■ Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö sisältää päästöt tuotteiden digitaalisesta käytöstä. Päästöjä syntyy datan siirrosta,

dataverkon käytöstä ja kuluttajalaitteiden käytöstä digitaalisten tuotteiden (televisiomedian, verkkosivujen ja

ohjelmistosovellusten) käyttövaiheessa. Datakeskusten käytöstä aiheutuvat päästöt sisältyvät kategoriaan 1.

Televisioesitysten jakelun päästöt eivät sisälly laskelmiin. Puuttuvat päästöt vastaavat arviolta 1 %:a scope 3 -päästöistä.

Päästökertoimet tiedonsiirtoverkkojen osalta ovat energiajärjestö IEA:lta ja tiedonsiirron osalta Traficomista.

■ Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa sisältää päästöt, jotka syntyvät poistettaessa käytöstä

myytyjä tuotteita eli sanomalehtiä, aikakauslehtiä, kirjoja ja ostettuja pakkauksia. Laskentamenetelmä on jätetyyppiin

perustuva menetelmä. Jätteenkäsittelyn päästökertoimet ovat Defra-tietokannasta.

■ Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät ei ole olennainen Sanomalle, sillä Sanomalla ei ole

arvoketjun loppupäässä vuokrattuja omaisuuseriä.

■ Kategoria 14: Franchising-kategoria ei ole olennainen, sillä Sanomalla ei ole franchising-toimintaa.

■ Kategoria 15: Investoinnit sisältää osakkuusyritysten ja yhteisyritysten scope 1 ja 2 -päästöt. Yhtiöt on listattu

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.4. Päästölaskentaa oikaistiin vuonna 2025 siten, että osakkuusyhtiö Jakeluyhtiö

Suomi Oy sisältyy laskentaan 2024–2025. Päästökertoimet ovat Exiobase-tietokannan kulupohjaisia kertoimia.

Biogeeniset päästöt:

■ Scope 1 -biogeenisiin päästöihin sisältyvät Sanoman omistamien tai vuokraamien autojen käyttämien polttoaineiden

biogeenisestä osuudesta aiheutuvat CO₂-päästöt. Päästöt on arvioitu käyttämällä dieselin ja bensiinin tavanomaisen

seoksen keskimääräistä biopolttoaineosuutta. Vuonna 2025 arvioidut biogeeniset scope 1 -päästöt olivat 94 tCO2ekv

(2024: 133).

■ Scope 2:n biogeeniset päästöt sisältävät epäsuorat biomassaan ja biopolttoaineisiin liittyvät päästöt sähkön, kaukolämmön

ja jäähdytyksen ostoista. Päästöt on arvioitu käyttämällä Sanoman omistamien ja vuokraamien kiinteistöjen

keskimääräisiä, sijaintiin perustuvia energiantuotannon tietoja. Vuonna 2025 arvioidut biogeeniset scope 2 -päästöt olivat

2 702 tCO2ekv (2024: 3 032).

■ Scope 3:n kategoriat 3, 4, 5, 6 ja 7 sisältävät arvioidut biogeeniset päästöt, jotka syntyvät biomassan tai biopolttoaineiden

käytöstä arvoketjussa. Vuonna 2025 arvioidut scope 3:n biogeeniset päästöt olivat 3 075 tCO2ekv (2024: 3 309).

■ Biogeeniset päästöt on raportoitu erikseen fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja ne sisältävät vain biogeeniset

hiilidioksidista syntyvät CO2-päästöt. Biogeenisten päästöt on laskettu Defra-tietokannan päästökertoimia sekä AIB:n ja

Tilastokeskuksen tietoja hyödyntäen.

Kasvihuonekaasuintensiteetti nettoliikevaihdon perusteella:

■ Päästöintensiteetti on laskettu Sanoman liikevaihdon kautta, joka oli 1 302,5 milj. euroa vuonna 2025, kuten on

täsmäytetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2.

E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet

Tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden lisäksi Sanoman tavoitteena on hiilineutraalius kaikissa toiminnoissa

vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että Sanoman tavoitteena on vuonna 2030 kompensoida päästöt, joita ei voida

vähentää.

Tilinpäätös 2025	80

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

	E4-1	Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	80
	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	80
	E4-2	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	81
	E4-3	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	82
	E4-4	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	82

Strategia

E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja

liiketoimintamallissa

Sanoman biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät toimet keskittyvät kolmeen osa-alueeseen: paperinhankinnan biologiseen

monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten minimointiin käyttämällä sertifioitua paperia ja/tai paperia, joka on tehty

sertifioidusta puukuidusta; biologiseen monimuotoisuuteen ja paperiin liittyvien riskien hallintaan; ja, koska ilmastonmuutos on

merkittävä biologiseen monimuotoisuuteen vaikuttava tekijä, Sanoman kohdassa E1-1 kuvattu ilmastonmuutossuunnitelma

tukee myös biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten lieventämistä.

Sanoma arvioi nykyisen liiketoimintamallinsa kestäväksi biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien osalta.

Merkittävänä paperinostajana Sanoma on vastuussa biologisen monimuotoisuuden suojelemisesta, ja sen tehtävänä on

edistää metsäluonnonvarojen vastuullista käyttöä. Koska paperintuotanto voi johtaa metsäkadon aiheuttamaan biologisen

monimuotoisuuden vähenemiseen, Sanoma suosii paperin hankinnassaan FSC- tai PEFC-sertifioitua paperia, joka takaa

käytettävän paperin sertifioidun, läpinäkyvän ja laillisen alkuperän. Biologiseen monimuotoisuuteen ja paperinhankintaan

liittyvä riski on sertifioidun paperin saatavuus ja sen mahdolliset taloudelliset vaikutukset, jotka johtuvat raaka-aineiden

hintojen noususta. Sanomalla on käytössään useita toimia biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän riskin lieventämiseksi.

Sanoma päivittää hankintastrategiaansa vuosittain ja arvioi paperin kustannusten ja saatavuuden mahdollisia

markkinavaikutuksia. Mahdollisia riskejä seurataan ja lievennetään myös hankintatiimin ja alihankkijoiden kesken käydyillä

neuvotteluilla vuosittain. Mahdollista hintojen nousun riskiä lievennetään paperin hankinnan hajauttamisella. Riskiä seurataan

erityisen tarkasti sanomalehtipaperin ostoissa, joissa Media Finland on riippuvainen tietyistä alihankkijoista.

Papeririippuvuuden vähentämiseksi Sanoma on investoinut digitaaliseen siirtymään.

Sanoman analyysi liiketoiminnan kestävyydestä suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen sisältää vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioinnin sekä niihin liittyvien riskienhallintatoimien määrittelyn, toteutuksen ja seurannan.

Ympäristövaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallitsemiseksi Sanoma arvioi vuosittain ilmastoon ja biologiseen

monimuotoisuuteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vuonna 2025 arviointi tehtiin osana Sanoman kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiprosessia. Analyysi kattaa suorat toiminnot sekä arvoketjun alku- ja loppupään ja olettaa, että

Sanoman liiketoiminta-alueet ja tavoitteet pysyvät samoina. Arviointi keskittyi erityisesti arvoketjun alkupään ensisijaisiin

alihankkijoihin, mutta esimerkiksi analysoitaessa alihankkijoiden kykyä vähentää päästöjä arvioitiin myös toissijaisia

alihankkijoita. Arvioinnin toteuttivat vastuullisuus- ja hankintatiimit keräten tietoa myös muista toiminnoista. Arviointi oli

laadullinen ja määrällinen.

Resilienssianalyysissään Sanoma on soveltanut taloudellisia kynnysarvoja ja aikahorisontteja, joita käytetään myös

kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa, kuten on kuvattu ESRS 2 BP-2 alla. Lisätietoja kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnista on esitetty kohdassa ESRS 2 SBM-3. Mahdollisten riskien ja mahdollisuuksien raportoinnissa

noudatetaan Sanoman kestävyyden hallintamallia, joka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-2. Sanoman arviointi ei

ole sisältänyt biologisen monimuotoisuuden järjestelmä- tai fyysisiä riskejä, ja Sanoma pyrkii jatkossa laajentamaan riskien

arviointiaan. Sanoma teki vuoden 2025 aikana yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa biologiseen monimuotoisuuteen

liittyvissä asioissa. Yhteistyökumppaneihin kuuluvat paperin ja painopalveluiden alihankkijat, kansalaisjärjestöt, FSC- ja PEFC-

sertifiointitahot sekä lainsäädännön toimeenpanosta vastaavat viranomaiset.

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Oman operatiivisen toiminnan suoria vaikutuksia tai biologisen monimuotoisuuden kannalta olennaisia toimipaikkoja ei

tunnistettu, minkä vuoksi ei myöskään tunnistettu olennaisia toimipaikkoja, joilla olisi vaikutusta uhanalaisiin lajeihin. Näin ollen

Sanoman omalla toiminnalla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maa-alueiden pilaantumiseen, aavikoitumiseen tai

maaperän sulkemiseen. Arvoketjun alkupään vaikutukset on tunnistettu analysoimalla paperin tuotannon ja hankinnan

tyypillisiä vaikutuksia. Nämä vaikutukset on esitetty kohdassa E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.

Tilinpäätös 2025	81

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

Tässä osiossa Sanoma kuvailee toimintaperiaatteita, jotka ovat käytössä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi. Kunkin toimintaperiaatteen keskeinen sisältö, soveltamisala, vastuu toteuttamisesta,

viittaukset kolmannen osapuolen standardeihin sekä saatavuus on esitetty taulukossa ‘Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet’. Sanoman

ympäristösitoumukset ja -toimintaperiaatteet on kuvattu yleisesti kohdassa E1-2, ja resurssien käyttö kohdassa E5-1.

Sanoman ympäristöstandardi käsittelee biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten

ilmastonmuutosta ja pilaantumista. Sanomalla ei ole omia toimipaikkoja biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien

alueiden läheisyydessä tai olennaisia omia toimintoja suoran hyödyntämisen, maankäytön muutoksen, merenkäytön muutoksen,

haitallisten vieraslajien, makean veden käytön, maatalouden, merien kestävyyden ja meriin liittyvien käytäntöjen suhteen.

Maankäytön muutosta lukuun ottamatta Sanomalla ei ole toimintaperiaatteita edellä mainittujen aiheiden hallitsemiseksi.

Alihankkijoiden eettiseen ohjeistoon sisältyvien hankintasääntöjen, mukaan lukien sitoumus metsäkatovapaisiin tuotteisiin,

perusteella Sanoman käytäntöjen ja standardien rikkomuksista tai huolenaiheista voi ilmoittaa Sanomalle ilmoituskanavien

kautta. Sanoman raportointikanava on käytettävissä useilla Sanoman liiketoiminnoille oleellisilla kielillä. Sanoma pidättää

oikeuden peruuttaa tai keskeyttää tilauksensa ja/tai irtisanoa sopimuksensa alihankkijan kanssa, jos alihankkijoiden eettistä

ohjeistoa rikotaan olennaisesti, ja pidättää maksun vahvistamattomista tuotteista tai palveluista.

Sanoma on tunnistanut tiettyjä riippuvuuksia, jotka liittyvät paperin ja sertifioidun paperin saatavuuteen ja aiheuttavat riskin

myös Sanoman toiminnalle. Sanoman ympäristöstandardi ja paperinhankintastandardi suosivat sertifioidun paperin käyttöä ja

vaikuttavat riippuvuuksiin. Samalla nämä standardit tukevat biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien

minimointia, kuten ei-kestävistä tuotteista johtuvaa asiakkaiden kysynnän heikkenemistä.

ESRS 2 MDR-P 'Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet’

Toiminta- periaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Ympäristö- standardi	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa E1-2. Biologisen monimuotoisuuden näkökulmasta standardi käsittelee ilmastonmuutoksen hillitsemistä tieteeseen perustuvilla päästövähennyskeinoilla ja pilaantumisen minimointia ympäristöjohtamisstandardeilla, kuten ISO 14001 -standardilla. Se pyrkii hillitsemään maankäytön muutosta edistämällä kestävien materiaalien käyttöä ja vastuullisia hankintoja. Lisäksi se tukee biologista monimuotoisuutta ja suojelee lajipopulaatioita vähentämällä ympäristövaikutuksia. Sanoma tukee ekosysteemien olosuhteita tehokkaalla materiaalien käytöllä ja vastuullisilla hankinnoilla, tiedostamalla riippuvuudet ekosysteemipalveluista ja pyrkimällä lieventämään kielteisiä vaikutuksia. Standardin kautta Sanoma sitoutuu suojelemaan biologista monimuotoisuutta, edistämään metsävarojen vastuullista käyttöä ja varmistamaan, että sen tuotteet eivät aiheuta metsäkatoa eivätkä metsien tilan heikkenemistä EU:n regulaation mukaisesti. Sanoman tavoitteena on käyttää ainoastaan vastuullisesti tuotettua paperia, joka on peräisin jäljitettävistä, laillisista ja varmennetuista lähteistä. Paperin sertifiointijärjestelmät, kuten FSC ja PEFC, tarjoavat standardeja ja ohjeita kestävään metsänhoitoon, kannustavat vastuullisiin käytäntöihin, joissa priorisoidaan biologisen monimuotoisuuden suojelua, ekosysteemien suojelua ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Sertifiointijärjestelmät edistävät jäljitettävyyttä, ja ne auttavat varmistamaan, että paperintuotannossa käytetty puu on peräisin sertifioiduista ja laillisista lähteistä, mikä vähentää laittomien hakkuiden ja niihin liittyvän metsäkadon riskiä. Paperin sertifiointi käsittää auditointeja ja arviointeja, joilla varmistetaan kestävän kehityksen mukaisten hallinnointikäytäntöjen noudattaminen.	Kaikki omat toiminnot	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy standardin.	YK:n Global Compact -aloite ja aloitteen kymmenen periaatetta, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus, Euroopan ilmastosopimus (European Climate Pact), Ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia riskejä koskeva työryhmä (TCFD), Science Based Targets -aloite (SBTi), FSC- ja PEFC-sertifikaatit (FSC and PEFC certifications), ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä omille painotaloille	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla toimittajien, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki E4- liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3
Paperin hankinta- standardi	Paperin hankintastandardi on vakio-osa Sanoman paperintoimittajasopimuksia, ja se tukee Sanomaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien hallintaa. Se asettaa paperintoimittajille vaatimuksia sertifioidun paperin käytöstä. Metsiin liittyvät riskit arvioidaan ja niitä lievennetään standardin mukaisesti osana hankintatiimin vuosittaisia neuvotteluja alihankkijoiden kanssa. Arvioinnissa tarkastellaan metsiin liittyviä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin riskejä ja alihankkijat raportoivat FSC- tai PEFC-sertifioinneistaan sekä muusta kestävyystyöstään.	Standardi on osa paperintoimit- tajien sopimuksia	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta ja hyväksynnästä.	YK:n Global Compact -aloite ja aloitteen kymmenen periaatetta, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus, Euroopan ilmastosopimus (European Climate Pact), Ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia riskejä koskeva työryhmä (TCFD), Science Based Targets -aloite (SBTi), FSC- ja PEFC-sertifikaatit (FSC and PEFC certifications), ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä omille painotaloille	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla toimittajien, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Saatavilla sisäisesti. Lisäksi saatavilla sidosryhmille, kuten alihankkijoille, osana sopimuksia.	▪ Kaikki E4- liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3

Tilinpäätös 2025	82

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

Sanoman keskeiset toimet paperin käytöstä aiheutuvien biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten lieventämiseksi

ovat jatkuvia, ja sisältävät paperin hankintaan liittyvien hankintavaatimusten toteuttamista, tiedonkeruun ja jäljitettävyyden

parantamista sekä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa. Sanoma suosii sanomalehdissään, aikakauslehdissään ja kirjoissaan

sertifioiduista ja vastuullisesti hoidetuista metsistä peräisin olevaa paperia. Paperin alkuperätietoja arvioidaan osana Sanoman

hankinnan vuosittaisia neuvotteluja alihankkijoiden kanssa. Sanoma kerää alihankkijoiltaan tietoa paperin sertifioinnista

ostotilausjärjestelmänsä kautta. Sanoma tarkistaa alihankkijoiden tietoja myös kansallisten työkalujen, tutkimuslaitosten sekä

FSC- ja PEFC-tietokantojen kautta. Sanoma jäljittää ja valvoo tällä hetkellä ensi- ja toissijaisilta alihankkijoilta ostetun paperin

alkuperää. Kaikki kuvatut toimet paperin hankinnan osalta lisäävät jäljitettävyyttä.

Sanoman keskeiset toimet paperinkäyttöön ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien riskien lieventämiseksi ovat myös

jatkuvia. Sanoma päivittää hankintastrategiansa vuosittain ja arvioi paperin kustannuksiin ja saatavuuteen liittyviä mahdollisia

markkinariskejä. Mahdollisia riskejä seurataan ja lievennetään neuvotteluissa alihankkijoiden kanssa. Mahdollisesti nousevien

hintojen riskiä pienennetään paperin hankinnan hajauttamisella. Riskiä seurataan tarkasti erityisesti sanomalehtipaperissa,

jossa medialiiketoiminta on riippuvainen tietyistä alihankkijoista. Sanoma vähentää riippuvuutta paperista myös

digitransformaatiolla. Sanoma kehittää jatkuvasti due diligence -järjestelmiään varmistaakseen tuotteissaan käytetyn

paperikuidun alkuperän jäljittämisen

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät toimet koskevat Sanoman omaa toimintaa ja arvoketjun alkupäätä, eli sen paperi- ja

painotoimittajia kaikissa hankintamaissa. Koska toimia pidetään jatkuvina, raportoitavia aikahorisontteja ei ole. Sanoma ei

käytä biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuviin vaikutuksiinsa liittyviä hyvityksiä tai kompensaatioita. PEFC- ja FSC-

paperin käytön vaatimuksiin kuuluu varmistaa, että paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä kunnioitetaan ja se

huomioidaan, mutta suoraa vuorovaikutusta tai tiedon integrointia ei ole tapahtunut. Sanoman toimiin ei sisälly luontoperäisiä

ratkaisuja.

Mittarit ja tavoitteet

E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

Sanoma ei ole asettanut ESRS:n mukaisia mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita biologiseen

monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita, joten tavoitteet eivät ole linjassa Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen

biodiversiteettikehyksen ja EU:n biodiversiteettistrategian 2030 kanssa. Sanoman tavoitteena on kehittää biologiseen

monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteitaan jatkossa. Sanoma arvioi biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien

toimintaperiaatteidensa toteutumista seuraamalla paperin käyttöön liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä E1-4:ssä sekä paperin

käyttöä ja sertifiointiastetta E5-3:ssa ja E5-4:ssä raportoidun mukaisesti. Toimet voidaan kohdentaa biologisen

monimuotoisuuden hillitsemisen hierarkian välttämis- ja minimointitasoille. Koska Sanoman vaikutukset ilmenevät arvoketjun

alkupäässä, toimintaperiaatteiden toimeenpanon tehokkuuden seurannassa ei ole sovellettu ekologisia kynnysarvoja ja

vaikutusten kohdentamista yritykselle. Tavoitteiden asettamisessa ei käytetty biologisen monimuotoisuuden kompensaatioita.

Ulkoiset sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.

Tilinpäätös 2025	83

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

	E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	83
	E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	84
	E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	84
	E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	84
	E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	85

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Sanoman ympäristösitoumukset ja toimintaperiaatteet on kuvattu yleisesti kohdassa E1-2, mukaan lukien Sanoman

ympäristöstandardin soveltamisala. Tässä osiossa Sanoma kuvailee toimintaperiaatteita, jotka ovat käytössä resurssien

käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi. Kunkin toimintaperiaatteen keskeinen sisältö, soveltamisala,

vastuu toteuttamisesta, viittaukset kolmannen osapuolen standardeihin sekä saatavuus on esitetty taulukossa 'Resurssien

käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet’.

ESRS 2 MDR-P Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Ympäristöstandardi	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa E1-2. Resurssien käytön näkökulmasta Sanoma on sitoutunut standardin kautta luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön. Standardi käsittelee siirtymistä pois neitseellisten luonnonvarojen käytöstä, kestävää hankintaa edistämällä kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien lähteiden käyttöä ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista läpi tuotteen elinkaaren. Tavoitteet saavutetaan vastuullisilla hankintakäytännöillä, tehokkaalla toiminnalla ja tuotekehityksellä. Sanoma sitoutuu painoprosessin aikana optimoimaan materiaalien, kuten paperin, painomusteiden ja painolevyjen käyttöä ja kierrättämään käytetyt materiaalit sekä mittaamaan ja vähentämään painotaloissaan, toimipaikoissaan ja varastoissaan syntyvää jätettä. Standardin mukaisesti Sanoma pyrkii minimoimaan muovin käytön tuotteissaan ja käyttämään muovia sisältävissä tuotteissa kierrätettäviä muoveja, jotka eivät ole peräisin neitseellisistä lähteistä. Sanoma sitoutuu myös ehkäisemään pilaantumista ja tunnistamaan ja hallitsemaan sellaisia kemikaaleja ja muita aineita, jotka saattavat aiheuttaa vaaran päästessään ympäristöön varmistamalla niiden turvallisen käsittelyn, siirtämisen, säilyttämisen, kierrättämisen, uusiokäytön ja hävittämisen. Alihankkijoiden eettisen ohjeiston lisäksi standardi asettaa vaatimuksia myös kestävälle hankinnalle, kuten sertifioidun paperin käytölle.	Kaikki omat toiminnot	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy standardin.	YK:n Global Compact -aloite ja aloitteen kymmenen periaatetta, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus, Euroopan ilmastosopimus (European Climate Pact), Ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia riskejä koskeva työryhmä (TCFD), Science Based Targets - aloite (SBTi), FSC- ja PEFC-sertifikaatit (FSC and PEFC certifications), ISO 14001 - ympäristöjohtamisjärjestelmä omille painotaloille	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki E5-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3

Tilinpäätös 2025	84

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Resurssien sisäänvirtaukset

Sanoman keskeiset toimet resurssien käyttöön liittyvien vaikutusten hallintaan koskevat paperin käyttöä Sanoman tuotteissa.

Nämä toimet liittyvät Sanoman arvoketjun alkupäähän, ja suurin osa niistä on jatkuvia. Sanoma tekee yhteistyötä paperi- ja

painopalveluiden alihankkijoiden kanssa varmistaakseen sertifioidun paperin/paperikuidun käytön. Nämä toimet on kuvattu

kohdassa E4-3, koska paperin sertifiointi liittyy läheisesti myös Sanoman biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten

hallintaan. Materiaalien sertifiointiin liittyvien vaikutusten hallinnan lisäksi Sanoma on sitoutunut luonnonvarojen tehokkaaseen

käyttöön ja pyrkii optimoimaan resurssien käytön esimerkiksi minimoimalla paperin määrän painotuotteissaan. Toimiin kuuluu

paperinkulutuksen systemaattinen seuranta ja ennustaminen, jotta tarpeeton paperinkäyttö voidaan välttää lehtien ja kirjojen

painatuksessa. Sanoma optimoi sanomalehtien painotaloissaan painoprosessin aikana materiaalien, kuten paperin,

painomusteiden ja painolevyjen, kulutusta ja kierrättää käytetyt materiaalit. Painoprosessin aikana syntyvän paperijätteen

osuutta seurataan tarkasti ja paperijätteen osuus on myös lyhyen aikavälin kannustin painotalon työntekijöille.

Resurssien ulosvirtaukset, jäte

Keskeisiä jatkuvia toimia jätteeseen liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi Sanoman painotaloissa, toimitiloissa ja varastoissa

ovat syntyvän jätteen minimointi, jätteiden kierrätyksen tai uudelleenkäytön varmistaminen jätteenkäsittelykumppaneiden

kanssa sekä henkilöstön kouluttaminen jätteenkäsittelyyn liittyvissä kysymyksissä. Sanoman toimitiloissa ja varastoissa

jätteen minimointi on osa jatkuvaa ympäristötyötä, ja useilla Sanoman vuokraamilla toimitiloilla on

ympäristöjärjestelmäsertifikaatti. Sanoman painoissa ympäristöjohtaminen on sertifioitu ISO 14001 -johtamisjärjestelmällä.

Sanoman pääkonttori Suomessa sekä Norjan ja Puolan toimistot ovat Breeam-sertifioituja. Myös Hollannissa (Iddink) ja

Italiassa (Sanoma Italy) käytössä olevilla toimitiloilla on ISO 14001 -sertifikaatit.

Mittarit ja tavoitteet

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Sanoma seuraa toimintaperiaatteidensa tehokkuutta sekä resurssien käyttöön, paperin tai paperikuidun sertifiointiin ja

jätehuoltoon liittyviä toimia kuten kuvattu alla olevissa kappaleissa. Sanomalla ei ole resurssien käyttöön liittyviä ESRS:n

mukaisia mitattavissa olevia aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita, eikä suunnittele tällaisten tavoitteiden

käyttöönottoa.

Resurssien sisäänvirtaukset

Sanoma seuraa ja mittaa sanomalehdissään, aikakauslehdissään ja kirjoissaan käytettävän sertifioidun paperin tai

paperikuidun osuutta arvioidakseen vaikutusten hallintaa koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien tehokkuutta. Sanoman

tavoitteena on käyttää vain vastuullisesti tuotettua puukuitua, joka on peräisin jäljitettävistä, laillisista ja varmennetuista FSC-

ja/tai PEFC-lähteistä. Vuonna 2025 Sanoman tuotteissa käytetyn sertifioidun kuidun osuus paperissa oli 100 %. Lisäksi

Sanoma arvioi toimintaperiaatteidensa ja toimiensa tehokkuutta liittyen biologiseen monimuotoisuuteen ja resurssien käyttöön

seuraamalla materiaalien, kuten ostetun ja käytetyn paperin, määrää. Sanoma on sitoutunut käyttämään luonnonvaroja

tehokkaasti, ja tämä tavoite tukee myös ensisijaisten raaka-aineiden käytön minimointia.

Resurssien ulosvirtaukset, jäte

Tehokkaalla jätehuollolla Sanoma pyrkii minimoimaan hävikin syntymisen painotaloissaan, toimitiloissaan ja varastoissaan.

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset

Sanoman resurssien sisäänvirtaukset sisältävät Sanoman painetut tuotteet, kuten sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat.

Keskeisiä materiaaleja ovat näiden tuotteiden tuotannossa käytetyt paperi, painomusteet, painolevyt, kosteutusaineet ja

pesuliuottimet, jotka Sanoma raportoi oman toimintansa eli kahden Suomessa omistamansa painotalon osalta. Lisäksi

Sanoma ostaa arvoketjun alkupään paperintoimittajilta paperia, joka toimitetaan Sanoman kirjoja ja aikakauslehtiä

valmistaville painotoimittajille. Vuonna 2025 Sanoma osti sanomalehtiin, aikakauslehtiin ja kirjoihin 37 504 tonnia paperia.

Seuraamalla paperin määrää minimoidaan sekä resurssien käyttöön liittyviä että biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastoon

liittyviä vaikutuksia, jotka aiheutuvat paperinkäytöstä. Sanoma pyrkii käyttämään luotetuista PEFC- tai FSC-sertifioiduista

lähteistä peräisin olevaa paperikuitua sekä omassa toiminnassaan että arvoketjun alkupäässä. Sanoma seuraa sertifioidun

paperin ja paperikuidun osuutta sekä omassa sanomalehtituotannossaan että niiden lehtien ja kirjojen osalta, jotka alihankkijat

painavat Sanoman ostamalle paperille. Vuonna 2025 Sanoman tuotteissa käytetyn sertifioidun paperikuidun osuus paperissa

oli 100 %.

E5-4-30 Paperin kulutus ja sertifiointi

Seurannan mittari	2025	2024
Sanoman sanoma- ja aikakauslehtiin ja kirjoihin käyttämän paperin kokonaispaino, tonnia	37 504	43 430
Sertifioidun paperikuidun osuus käytetystä paperista, prosenttia	100 %	98 %

Raportoinnissa noudatetaan Sanoman taloudellisen raportoinnin rajausta. Aineisto kattaa Sanoman hankkiman ja käyttämän paperin ja perustuu

paperintoimittajien suoriin mittauksiin ilman merkittäviä oletuksia. Sertifioidun kuidun tiedot saadaan toimittajilta. 3 % on arvioitu painotetun keskiarvon

perusteella. Sertifioidun paperin osuus lasketaan suhteessa raportointikaudella käytetyn paperin kokonaispainoon.

E5-4-31 Materiaalien kulutus omassa toiminnassa

Seurannan mittari	2025	2024
Sanoman käyttämien materiaalien määrä omassa toiminnassa
Paperi, tonnia	19 882	24 644
Painolevyt, tonnia	151	148
Painovärit, tonnia	392	557
Kostutusveden lisäaine, tonnia	39	50
Painoprosessissa käytettävä puhdistusaine, tonnia	24	28
Sanoman vastuullisista lähteistä hankkimien biologisten materiaalien prosenttiosuus omassa toiminnassa
Sertifioidun paperin käyttöosuus omassa toiminnassa, %	100 %	100 %
Kierrätettyjen ja uudelleenkäytettyjen materiaalien käyttö omassa toiminnassa
Kierrätettyjen ja uudelleenkäytettyjen materiaalien kokonaispaino, tonnia	0	0
Kierrätettyjen ja uudelleenkäytettyjen materiaalien osuus, %	0 %	0 %

Raportoinnissa noudatetaan Sanoman taloudellisen raportoinnin rajausta. Materiaalien kulutustiedot ovat peräisin Sanoman sanomalehtipainojen

tuotantojärjestelmistä. Sertifiointitiedot on kerätty paperitoimittajilta osana laskutusta. Sertifioidun paperin osuuden nimittäjä on raportointikaudella

käytetyn paperin kokonaispaino. Paperi on ainoa Sanoman käyttämä biologinen materiaali. Sanoman omassa toiminnassa ei käytetä teknisiä

materiaaleja. Mittari ei sisällä merkittäviä oletuksia.

Tilinpäätös 2025	85

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset

Jäte

Sanoman painotaloissa, toimitiloissa ja varastoissa syntyi 5 211 tonnia jätettä vuonna 2025. Kierrätettyjen ja uudelleenkäytettyjen

jätteiden osuus Sanoman jätteistä oli 70 % (2024: 72 %). Sanoman kaksi omaa painotaloa Suomessa tuottavat sanomalehtiä.

Olennaisia jätevirtoja ja jätteissä esiintyviä materiaaleja ovat sanomalehtien tuotannosta syntyvä paperijäte, painolevyjen

metallijäte (jota käytetään painoprosessissa ja jota kumppanit uudelleenkäyttävät Sanoman käytön jälkeen), musteet ja liuottimet

painoprosessin jätteenä sekä yleinen toimisto- ja varastojäte. Sanoma seuraa tarkasti painotalojensa jätelajien määrää, sillä näissä

tuotantolaitoksissa syntyy suurin osa jätteestä. Sanoman painotalot käyttävät ISO 14001 -standardia ympäristöjohtamiseen,

mukaan lukien jätehuolto. Painotalojen lisäksi Sanoma vuokraa pääasiassa toimitiloja ja varastoja, joissa syntyy pääosin toimisto-

ja pakkausjätettä. Jätehuolto on osa kunkin toimitilan ympäristöjärjestelmää. Suomessa Sanoman pääkonttori sekä toimistot

Norjassa ja Puolassa ovat Breeam-sertifioituja. Hollannissa (Iddink) ja Italiassa (Sanoma Italy) toimitiloilla on ISO 14001 ‑sertifiointi.

Sanoma arvioi jätevaikutuksia raportoimalla toimitiloissaan, varastoissaan ja kahdessa omistamassaan painotalossa

Suomessa syntynyttä jätettä, eikä ole tunnistanut jätteeseen liittyviä olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Sanoma käyttää

jätetietojen laskennassa suorien ja arvioitujen mittausmenetelmien yhdistelmää (48 % tiedoista arvioitu), joka sisältää jätteen

punnitsemisen painotaloissa, jätehuollon alihankkijoiden antamien tietojen käyttämisen ja jätemäärän arvioinnin toimitilan

pinta-alan ja työntekijöiden määrän perusteella. Jätemäärien arviointi perustuu Tilastokeskuksen sekä Eurostatin jätetilastoihin

ja arvioihin jätteen käsittelytyypistä. Sanoman painotaloissa, toimitiloissa tai varastoissa ei synny radioaktiivista jätettä.

E5-5 - 37 a–d Jätteet lajin ja hävitystavan mukaan

Jäte tyypeittäin ja loppukäsittelymenetelmittäin, tonnia	2025	2024
Syntynyt jäte yhteensä	5 211	6 579
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte yhteensä	1 212	1 460
Hyödynnetty jäte yhteensä	3 999	5 119
Tavanomainen jäte, Ohjattu loppukäsittelyyn	1 017	1 377
polttamalla	21	17
kaatopaikalle sijoittamalla	798	1 084
muulla loppukäsittelyllä	197	276
Tavanomainen jäte, Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte	3 940	4 901
valmistelu uudelleenkäyttöä varten	157	220
kierrätykseen	3 615	4 655
muut hyödyntämistoimet	168	26
Yhteensä - tavanomainen jäte	4 957	6 278
Vaarallinen jäte, Loppukäsittelyyn ohjattu jäte	196	83
polttamalla	6	9
kaatopaikalle sijoittamalla	24	34
muulla loppukäsittelyllä	165	39
Vaarallinen jäte, Hyödyntämistoimityypeittäin	58	218
valmistelu uudelleenkäyttöä varten	0	24
kierrätystä varten	49	110
muut hyödyntämistoimet	10	84
Yhteensä - vaarallinen jäte	254	301
Kierrättämätön jäte	1 547	1 815
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus %	30 %	28 %

Tilinpäätös 2025	86

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Yhteiskunnalliset tiedot

ESRS S1 Oma työvoima

	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	86
	S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	86
	S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	88
	S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	89
	S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	89
	S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	91
	S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	93
	S1-8	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	93
	S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	95
	S1-10	Riittävä palkka	95
	S1-11	Sosiaalinen suojelu	95
	S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	96
	S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	96
	S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	97
	S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	97
	S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	97

Strategia

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Sanoman tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omaan työvoimaan johtuvat yhtiön

liiketoimintamallista ja strategiasta. Sanoma tunnisti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissaan, että yhtiöllä on

tosiasiallisia tai mahdollisia myönteisiä vaikutuksia työntekijöihinsä sen kautta, että se tarjoaa turvallisia työpaikkoja, maksaa

riittäviä palkkoja, tarjoaa koulutusta ja taitojen kehittämistä, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta sekä tukee

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluita. Sanoma tiedostaa, että yhtiön

strategian ja liiketoimintamallin onnistunut toteutus on riippuvainen siitä, että yhtiöllä on osaava ja sitoutunut johto ja

henkilöstö, joka kykenee kehittämään houkuttelevia tuotteita ja palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Sanoma on sitoutunut

panostamaan ihmisten osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen, edistämään yhteistyöhön perustuvaa yrityskulttuuria sekä

pitämään Sanoman arvot olennaisena osana työskentelytapaa. Sanoma pyrkii jatkuvasti parantamaan työntekijöiden

sitoutumista ja tyytyväisyyttä toimilla, jotka keskittyvät inklusiivisen ja ihmiskeskeisen kulttuurin edistämiseen.

Lisäksi Sanoma tunnisti tosiasiallisia tai mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyivät työn ja yksityiselämän tasapainoon,

terveyteen ja turvallisuuteen, häirintään sekä työntekijöiden tietojen yksityisyyteen ja tietoturvaan. Vaikutuksia ei pidetä

systeemisinä vaan yksittäisinä tapauksina. Sanoma pyrkii jatkuvasti parantamaan työolosuhteita sekä työntekijöidensä

hyvinvointia sekä varmistaa työntekijöidensä tietosuojan.

Nämä vaikutukset koskevat Sanoman omaa toimintaa ja kattavat kaikki työntekijät ja työjärjestelyt kaikissa toimintamaissa.

Sanomalla ei ole omaa toimintaa, joihin liittyisi merkittävää riskiä pakko- tai lapsityövoiman käytöstä. Sanoma hyödyntää

vuosittaista henkilöstötutkimusta ja muita tutkimuksia tunnistaakseen omaan työvoimaansa vaikuttavia trendejä ja asioita.

Tutkimusten tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelun pohjana. Sanoma pyrkii saamaan tietoa henkilöstönsä

mahdollisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden ryhmien näkökulmista erityisesti monimuotoisuus-,

yhdenvertaisuus- ja inkluusiokyselyn (DE&I) avulla.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Tässä osiossa Sanoma kuvailee toimintaperiaatteita, jotka ovat käytössä omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten

hallitsemiseksi. Kunkin toimintaperiaatteen keskeinen sisältö, soveltamisala, vastuu toteuttamisesta, viittaukset kolmannen

osapuolen standardeihin sekä saatavuus on esitetty taulukossa 'Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen

hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet’. Toimintaperiaatteiden olennaiset osat sisällytetään Sanoman eettisen ohjeiston

vuosittaiseen kertauskoulutukseen, joka on pakollinen kaikille työntekijöille.

Tilinpäätös 2025	87

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS 2 MDR-P Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Eettinen ohjeisto	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa G1 1. Oman työvoiman osalta politiikka korostaa Sanoman sitoutumista ihmiskeskeisen ja inklusiivisen yrityskulttuurin edistämiseen, varmistaen yhtäläiset mahdollisuudet kaikille työntekijöille henkilökohtaisista olosuhteista riippumatta sekä nollatoleranssin syrjinnälle, häirinnälle ja kiusaamiselle. Politiikka painottaa työntekijöiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden merkitystä ja kunnioittaa työntekijöiden tietosuojaa sekä heidän oikeuttaan työehtosopimusneuvotteluihin.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja - oikeuksista	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki S1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3 , pl. koulutusta ja taitojen kehittämistä koskeva vaikutus
Vastuullisuus- ja ihmisoikeus- politiikka	Kuvaa Sanoman kestävyyteen liittyvät periaatteet ja tiivistää keskeiset sitoumukset sekä kestävyyden due diligence -prosessin. Oman työvoiman osalta politiikka korostaa Sanoman sitoutumista tasa-arvon, monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseen henkilöstön keskuudessa. Politiikka määrittelee nollatoleranssin häirinnälle ja korostaa inspiroivan työympäristön tarjoamisen tärkeyttä sekä työntekijöiden kehittymismahdollisuuksia. Lisäksi se painottaa hyvinvoinnin ja eettisten toimintatapojen merkitystä henkilöstöhallinnossa. Politiikka sisältää myös due diligence -prosessin, jonka tavoitteena on tunnistaa, ehkäistä ja lieventää ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia sekä varmistaa, että työntekijät tuntevat nämä periaatteet ja noudattavat niitä.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Vastuullisuustiimi vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja - oikeuksista, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki S1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3, pl. koulutusta ja taitojen kehittämistä koskeva vaikutus
Henkilöstöpolitiikka	Kuvaa Sanoman sitoutumisen kaikille työntekijöille inklusiivisen ja kunnioittavan työympäristön luomiseen. Politiikan ohjeet muodostavat perustan Sanoman henkilöstöjohtamiselle ja ne ovat linjassa eettisen ohjeiston, vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikan sitoumusten sekä yhtiön arvojen kanssa. Politiikka korostaa monimuotoisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien sekä ihmisoikeuksien ja kansainvälisten työelämän standardien noudattamisen merkitystä. Politiikka kattaa henkilöstöprioriteetit, ihmisoikeudet, monimuotoisuuden ja inkluusion, työterveyden ja - turvallisuuden sekä hyvinvoinnin, palkitsemisen ja tunnustamisen, rekrytoinnin ja uramahdollisuudet, ammatillisen kehittymisen, suorituksen johtamisen, henkilöstön sitouttamisen sekä kurinpitokäytännöt. Lisäksi se määrittää viitekehyksen hyvin organisoidulle työterveyden ja -turvallisuuden johtamiselle, yhdenvertaiselle kohtelulle, syrjimättömyydelle sekä oman henkilöstön henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	HR vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ydinsopimukset, YK:n Global Compact - aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet	Huomioi mm. vastuullisuus-, laki- ja henkilöstönäkökulmat. Työntekijöiden näkökulma huomioidaan omien työntekijöiden vuorovaikutukseen luotujen kanavien kautta, jotka on kuvattu kohdassa S1-2.	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki S1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3. Vaikutukset työsuhdeturvaan, työmarkkinavuoropuheluun ja yksityisyyteen on katettu epäsuorasti politiikan ihmisoikeussitoumuksissa
Monimuotoisuus- ja osallisuusohjeet	Määrittää Sanoman monimuotoista ja yhdenvertaista työpaikkaa koskevat tavoitteet, jotka liittyvät oikeudenmukaiseen kohteluun, yhtäläisiin mahdollisuuksiin, syrjintäkieltoon, palkkatasa-arvoon ja sukupuolineutraaliin kokemukseen. Ohjeiden sisältö on sisällytetty henkilöstöpolitiikkaan.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	HR vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.		Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Sanoma edistää monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa luodakseen inklusiivisen työyhteisön, jossa kaikki työntekijät voivat tuntea olonsa osallisiksi, hyväksytyiksi ja arvostetuiksi riippumatta heidän eroavaisuuksistaan tai sosiaalisesta identiteetistään
Häirinnänvastainen standardi	Tavoite on varmistaa turvallinen ja kunnioittava työympäristö kieltämällä kaikenlainen häirintä, ml. seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja syrjintä. Politiikka kuvaa häirintätapausten ilmoittamis- ja tutkintamenettelyn ja korostaa luottamuksellisuutta sekä vastatoimien kieltoa.	Kaikki Sanoman työntekijät, hallituksen jäsenet, freelancerit, konsultit ja alihankkijat.	HR vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Sisäisesti saatavilla omille työntekijöille	▪ Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta joitakin syrjintä- ja häirintätapauksia on raportoitu

Tilinpäätös 2025	88

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Ihmisoikeussitoumukset

YK:n Global Compact (UNGC) -aloitteen allekirjoittajana Sanoma tunnustaa Agenda 2030:n ja YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden (SDG) merkityksen ja noudattaa YK:n ohjaavia periaatteita. Omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten osalta

Sanoma sitoutuu aloitteen kymmeneen periaatteeseen, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön ja korruption

vastaiseen toimintaan liittyviin perusvastuisiin. Sanoman vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka vastaa kansainvälisesti

tunnustettuja sopimuksia, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta

työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. Näissä sitoumuksissa

käsitellään ihmiskauppaa, pakkotyötä, pakollista työtä ja lapsityövoimaa.

Sanoma pyrkii tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään mahdollisia ja tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia ihmisiin. Näihin

kuuluvat yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka liittyvät Sanoman omaan toimintaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäähän sen

tuotteiden, palveluiden tai liikesuhteiden kautta. Due diligence -prosessi on määritelty YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevissa ohjaavissa periaatteissa ja OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille.

Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on olennainen osa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää. Sanomalla on käytössä

ihmisoikeussitoumustensa mukaisesti prosessi toimintansa aiheuttamien tai edistämien haitallisten ihmisoikeusvaikutusten

korjaamiseksi. Lisätietoja on kohdassa S1-3.

Sanoman henkilöstöpolitiikan tavoitteena on yhteinen ymmärrys henkilöstöä ohjaavista periaatteista. Maakohtaiset säännöt

voivat kuitenkin perustua sovellettavaan paikalliseen lainsäädäntöön, työehtosopimuksiin ja käytäntöihin. Lisäksi Sanomalla

on paikalliset työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmät, jotka auttavat tunnistamaan ja lieventämään työpaikan

riskejä.

Syrjinnän poistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen

Kaikilla omaan työvoimaan liittyvillä toimintaperiaatteilla pyritään ehkäisemään syrjintää sekä edistämään monimuotoisuutta ja

inklusiivista työpaikkaa.

Sanoma on sitoutunut luomaan työntekijöitä inspiroivan, monimuotoisuutta arvostavan, työntekijöiden näkemyksiä

kuuntelevan ja yksilön oikeuksia kunnioittavan työympäristön ja kulttuurin. Henkilöstöpolitiikassaan Sanoma määrittelee, että

yhtiöllä on nollatoleranssi kaikenlaiselle syrjinnälle, häirinnälle (ml. seksuaalinen häirintä) tai kiusaamiselle työpaikalla.

Sanoma on sitoutunut varmistamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet, kunnioittamaan monimuotoisuutta sekä luomaan

inkluusiota tukevan kulttuurin. Monimuotoisuus voi ilmetä eri sosiaalisen identiteetin ulottuvuuksina, kuten sukupuoli-

identiteettinä, sukupuolena, ikänä, kansallisuutena, rotuna, etnisenä taustana, ihonvärinä, fyysisinä ja psyykkisinä

toimintakykyinä tai vammaisuutena, uskonnollisina vakaumuksina, poliittisina mielipiteinä, seksuaalisena suuntautumisena,

yhteiskunnallisena taustana ja muina EU:n ja kansallisen lainsäädännön suojaamina ominaisuuksina. Sanoma ei hyväksy

minkäänlaiseen ominaisuuteen perustuvaa syrjintää. Monimuotoisuus- ja osallisuusohjeidensa ja henkilöstöpolitiikkansa

mukaisesti Sanoma pyrkii tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat henkilöt omassa

työvoimassaan ja ryhtyy positiivisiin toimiin näiden ryhmien inkluusion edistämiseksi. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu sekä

työelämän tasa-arvon edistäminen kuuluvat Sanomalla keskeisinä osina vastuullisuuteen.

Sen lisäksi, että toimintaperiaatteet sisältyvät vuosittaisiin koulutuksiin ja ovat saatavilla sisäisissä kanavissa, Sanoma seuraa

niiden toteutumista muun muassa vuosittaisen henkilöstökyselyn sekä monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja

inkluusiokyselynsä (DE&I) avulla, joista jälkimmäinen toteutettiin viimeksi vuonna 2024. Sanoma on myös päivittänyt

rekrytointiprosessiaan monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion varmistamiseksi. Sisäisessä viestinnässä työntekijöitä

muistutetaan asiaankuuluvista käytännöistä, kuten häirinnän nollatoleranssista ja raportointikanavista.

Sanomalla on selkeät toimintatavat huolenaiheiden käsittelyyn. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan tapauksista useiden

kanavien kautta, mukaan lukien kolmannen osapuolen ylläpitämän raportointikanavan kautta, joka varmistaa luottamuksellisen

prosessin ja suojaa vastatoimilta. Kaikki ilmoitetut tapaukset dokumentoidaan ja tutkitaan tarkastusvaliokunnan valvonnassa

vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi. Lisäksi Sanoma seuraa tapauksia ja tunnistaa mahdollisia trendejä ennakoivasti

ylläpitääkseen turvallista ja työntekijöitä tukevaa työkulttuuria.

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien

kanssa

Sanoma on sitoutunut luomaan työympäristön, jossa työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi, motivoituneiksi ja sitoutuneiksi

yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sanoma pyytää työntekijöiltään säännöllisesti palautetta ymmärtääkseen heidän

tarpeitaan ja mieltymyksiään ja hyödyntää tätä tietoa omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten hallinnassa.

Sanoman due diligence -prosessi noudattaa yleisesti YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita ja

OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, ja se on kuvattu vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikassa. Oman työvoiman

näkökulmasta due diligence on sisällytetty hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin kohdassa S1-1 kuvattujen

toimintaperiaatteiden kautta.

Sanoma käyttää säännöllisesti muodollisia viestintäkanavia, kuten sisäisiä viestintäkanavia ja neljännesvuosikatsauksia

yhteydenpidossaan oman työvoimansa kanssa. Lisäksi molemmilla liiketoimintayksiköillä on omia vakiintuneita kanavia, joita

ne käyttävät suoraan vuorovaikutukseen työntekijöidensä kanssa. Yhteydenpidon tyyppi ja sen tiheys vaihtelee jatkuvasta

viestinnästä vuosittaisiin tai neljännesvuosittaisiin tapahtumiin. Tämä jäsennelty ja monipuolinen lähestymistapa mahdollistaa

sen, että Sanoma ylläpitää dynaamista ja työntekijöiden tarpeisiin reagoivaa vuorovaikutusprosessia. Lisäksi vuosittaisia

kehityskeskusteluja hyödynnetään vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa.

Learning järjestää vuosittain Share Views Week -virtuaalitapahtuman, jossa työntekijät voivat verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia

interaktiivisissa tilaisuuksissa sekä saada ajankohtaista tietoa strategiasta. Lisäksi Learning laajensi vuonna 2025

kuukausittaiset SL Connects -etätapahtumat koskemaan koko liiketoimintayksikön henkilöstöä. Tarvittaessa Learning myös

muodostaa erityisiä työryhmiä tietyn aiheen ympärille.

Media Finland järjestää vuosittain koko liiketoimintayksikön henkilöstölle suunnatun strategiatilaisuuden sekä

neljännesvuosikatsauksia, joissa työntekijät voivat osallistua keskusteluun. Lisäksi työntekijät voivat säännöllisesti esittää

kysymyksiä Media Finlandin toimitusjohtajalle ‘Kolme kysymystä’ -haastatteluissa, jotka lähetetään koko henkilöstölle. Media

Finlandin esihenkilöille tarjotaan myös kuukausittainen viestintäpaketti, joka tukee heitä vuorovaikutuksessa tiimiensä kanssa,

ja kaikille työntekijöille lähetetään viikoittainen uutiskirje.

Säännölliset henkilöstötutkimukset ovat keskeisiä työkaluja mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin sekä omaan työvoimaan liittyvän vuorovaikutuksen tehokkuuden arviointiin.

Tutkimuksen tuloksia analysoidaan yksikkö- ja liiketoimintayksikkötasolla. Näiden lisäksi Sanoma hyödyntää yksikkö- tai

Tilinpäätös 2025	89

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

aihekohtaisia pulssikyselyjä, joiden avulla voidaan saada tarkempaa tietoa ja trendejä. Sanomalla on myös

sukupuolijakaumaan liittyviä tavoitteita, joiden saavuttamista seurataan vuosittain. Sanoma hyödyntää tutkimusten tuloksia

suunnitellessaan toimia, joilla tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia pyritään lieventämään. Toimet on kuvattu

kohdassa S1-4 ja viimeisimmät henkilöstötutkimuksen tulokset kohdassa ‘S1-Yhteisökohtainen mittari’ osion S1 lopussa.

Toimien vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään edellä mainittuja tutkimuksia sekä säännöllisiä kehityskeskusteluita.

Sanomalla on käytössä toimintatapoja, joilla varmistetaan, että valitukset ja huolenaiheet käsitellään neutraalisti. Työntekijöitä

kannustetaan ilmoittamaan huolistaan luottamuksellisesti Sanoman raportointikanavien kautta, kuten suoraan esihenkilölle,

HR-toiminnolle tai anonyymin raportointikanavan kautta. Tapauksista raportoidaan sisäisesti neljännesvuosittain ja ulkoisesti

vuosittain.

Sanoma kunnioittaa työntekijöidensä oikeutta liittyä ammattiyhdistyksiin. Yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelujen

oikeudet ovat osa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista, joihin Sanoma

sitoutuu. Molemmat liiketoimintayksiköt järjestävät säännöllisiä neljännesvuosittaisia tapaamisia henkilöstön edustajien

kanssa. Henkilöstön edustajille ilmoitetaan etukäteen mahdollisista olennaisista muutoshankkeista, ja tarvittaessa heidän

kanssaan neuvotellaan. Lisäksi henkilöstön edustuksen varmistamiseksi on perustettu foorumeja: Media Finlandin

henkilöstöneuvosto, koko Sanoman kattava eurooppalainen yritysneuvosto ja hallinnollinen edustus yksiköiden johtoryhmissä.

Ylin rooli, jolla on operatiivinen vastuu vuorovaikutuksesta oman henkilöstön kanssa, on konsernin henkilöstöjohtaja, ja

liiketoimintayksikkötasolla vuorovaikutuksesta vastaa HR- ja viestintätiimit.

Käsityksen saaminen sellaisten työntekijöiden näkemyksistä, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai

syrjäytyneitä

Sanomalla on vakiintuneet käytännöt, joiden avulla voidaan tunnistaa ja huomioida henkilöstön erityisen haavoittuvassa

asemassa olevien tai syrjäytymisriskissä olevien ryhmien näkemykset. Sanoma toteutti vuonna 2024 konserninlaajuisen DE&I-

kyselyn ymmärtääkseen paremmin vähemmistöryhmien näkemyksiä, ja näitä tuloksia hyödynnettiin vuoden 2025 toimien

suunnittelussa. Lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia nostettiin esiin kansainvälisen homo-, bi- ja

transfobian vastaisena päivänä (IDAHOT) sekä Priden aikana. Sanoma on kannustanut henkilöstöä perustamaan

vähemmistöryhmiä edustavia henkilöstöryhmiä. Learning jatkoi työtä viiden monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden

peruspilarin parissa (kulttuuri & perintö, sukupolvet, sukupuoli, LGBTQ+ ja vammaisuus & neurodiversiteetti).

Lisäksi Sanoma käyttää vuosittaista henkilöstötutkimusta tunnistaakseen trendejä ja asioita, jotka vaikuttavat tiettyihin

haavoittuvassa asemassa tai syrjäytymisriskissä oleviin ryhmiin. Arvokasta tietoa voidaan saada myös lähtöhaastatteluissa,

sillä niissä voi nousta esiin haasteita tai esteitä, joita työntekijät ovat kohdanneet. Ne voivat siten auttaa tunnistamaan

työympäristön osa‑alueita, jotka saattavat vaikuttaa suhteettomasti syrjäytymisriskissä oleviin työntekijöihin, sekä arvioimaan,

missä kohdin tarvitaan lisätukea tai parannuksia.

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

Sanoman vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin on olennainen osa

kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää. Sanomalla on olemassa prosessi toimintansa aiheuttamien tai edistämien haitallisten

ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi. Sanoman raportointikanavan kautta työntekijät, asiakkaat ja liikekumppanit voivat

ilmoittaa luottamuksellisesti ja nimettömästi epäilyistään, jotka koskevat kestävyyteen tai ihmisoikeuksiin liittyviä

väärinkäytöksiä. Lisäksi Sanoman henkilöstöpolitiikassa sitoudutaan konsernin ohjeisiin (ml. ILO:n sitoumus kollektiiviseen

neuvotteluoikeuteen) ja työehtosopimuksiin. Vaikka Sanomalla on käytössä prosessit ja kanavat kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi, yhtiö ei ole erikseen arvioinut mahdollisissa tapauksissa tehtävien korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Sanoman kolmannen osapuolen ylläpitämä raportointikanava on käytettävissä useilla Sanoman toiminnan kannalta

olennaisilla kielillä sisäisissä kanavissa ja verkkosivuilla. Lisäksi Sanoma toteuttaa vuosittain sisäisiä viestintäkampanjoita

huolenaiheista ilmoittamisesta.

Sanomalla on käytössään toimintatavat, joilla se varmistaa, että ilmoitukset ja epäkohdat käsitellään puolueettomasti.

Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan huolenaiheistaan kuten on kuvattu kohdassa S1-2.

Raportointikanavan kautta ilmoitetut tapaukset käsitellään tavalla, joka varmistaa puolueettomuuden. Eettisen ohjeiston

mukaisesti Sanoma ei hyväksy vastatoimia vilpittömässä mielessä toimivia ilmoittajia eikä ilmoittajaan liittyviä kolmansia

tahoja, avustajia tai oikeushenkilöitä kohtaan. Sanoma tutkii ilmoitetut tapaukset, arvioi havaitut väärinkäytökset, hyödyntää

niistä saatuja oppeja sisäisten ja ulkoisten prosessien kehittämisessä sekä raportoi vuosittain tapausten määrän ja tyypit.

Sisäinen tarkastus tutkii väärinkäytöstapaukset erillään asianomaisesta esihenkilöketjusta ja raportoi kaikista havaituista ja

tutkituista väärinkäytöstapauksista tarkastusvaliokunnalle.

Tietoisuuden lisäämiseksi huolenaiheiden esiin tuominen on sisällytetty vuosittaiseen eettisen ohjeiston verkkokoulutukseen,

joka on pakollinen kaikille työntekijöille. Koulutusten suoritusaste raportoidaan kohdassa G1-1. Lisäksi Sanoma järjestää

vuosittain tietoisuuskampanjan huolenaiheiden esiin tuomisesta ja seuraa eri kanavien kautta saatujen ja tutkittujen ilmoitusten

määrää. Luottamusta käytettävissä oleviin kanaviin on vaikea mitata, sillä ilmoitusten määrän kasvu voi viitata

lisääntyneeseen luottamukseen, mutta toisaalta myös havaittujen ongelmien lisääntymiseen.

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat

omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi tarvittavat toimet tunnistetaan vuorovaikutuksessa

henkilöstön kanssa kuten kohdassa S1-2 on kuvattu. Vuosittaisen henkilöstötutkimuksen ja muiden kyselyiden tulokset

toimivat arvokkaana lähtökohtana suunniteltaessa toimia tietyn tosiasiallisen tai mahdollisen kielteisen vaikutuksen

ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi. Tarvittaessa perustetaan erillisiä työryhmiä määrittämään tarvittavat toimet. Aihe- ja

yksikkökohtaisia kyselyitä tehdään useita kertoja vuodessa. Toimien kohderyhmänä on Sanoman oma työvoima omassa

toiminnassa. Suurin osa kehittämistyöstä on jatkuvaa tai reaktiivista. Kaikki toimet tukevat henkilöstöpolitiikan tavoitteita.

Tilinpäätös 2025	90

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Toimenpiteet kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi

Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Sanomalla on useita jatkuvia toimia, joilla pyritään lieventämään työ- ja yksityiselämän tasapainoon kohdistuvia kielteisiä

vaikutuksia. Tukeakseen työntekijöitä henkilökohtaisten ja ammatillisten vastuiden yhteensovittamisessa, Sanoma tarjoaa

mahdollisuuksien mukaan joustavia työjärjestelyjä, kuten joustavia työaikoja, hybridityötä ja erilaisia vapaakäytäntöjä. Kaikille

Sanoman työntekijöille suunnattua vuosittaista henkilöstötutkimusta hyödynnetään molemmissa liiketoimintayksikössä työ- ja

yksityiselämän tasapainoa parantavien toimien suunnittelussa. Vuoden 2025 henkilöstötutkimukseen lisättiin erityisiä

hyvinvointia sekä työn ja yksityiselämän tasapainoa koskevia kysymyksiä. Lisäksi esihenkilöiden säännöllisissä

kahdenkeskisissä keskusteluissa työntekijöiden kanssa käydään läpi toimia työntekijöiden työkuorman tasapainottamiseksi.

Terveys ja turvallisuus

Turvallisen työympäristön varmistamiseksi sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi molemmat liiketoimintayksiköt

tarjoavat jatkuvasti useita mielenterveyttä ja fyysistä hyvinvointia tukevia palveluita kaikille työntekijöille.

Media Finlandissa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista viestiminen on suunnattu työntekijöille, ja esihenkilöitä

koulutetaan jatkuvasti tarjolla olevista terveys- ja turvallisuuspalveluista. Lisäksi esihenkilökoulutuksiin sisältyy itsensä

johtamiseen, muutoskyvykkyyteen ja resilienssiin liittyviä koulutuksia, joita tarjotaan myös työntekijöille. Vuonna 2025 Media

Finland toteutti hyvinvointikyselyn kaikille tiimivetäjille ja käynnisti strategisen hyvinvoinnin kehittämissuunnitelman, jonka

painopistealueena vuodelle 2026 on henkinen hyvinvointi.

Vuonna 2025 Learning otti käyttöön Nadian, henkilökohtaisen tekoälypohjaisen valmentajan, joka on kaikkien työntekijöiden

käytettävissä. Nadia on luottamuksellinen valmennustyökalu, joka tukee työntekijöitä työelämän haasteissa ja osaamisen

kehittämisessä. Sitä voidaan hyödyntää myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä tukemalla työkuorman ja

kuormittavien tilanteiden hallinnassa. Nadia on käytettävissä kaikilla laitteilla 24/7 ja se tukee yli sataa kieltä.

Sanoma pyrkii jatkuvasti parantamaan virkistystoimintaa ja yhteisöllisyyttä koko organisaatiossa. Media Finlandissa

työntekijöitä tuodaan yhteen Sanomain Kerhon kautta sekä urheiluun että kulttuuriin liittyvällä toiminnalla. Lisäksi Sanoma

järjestää esimerkiksi kävelyhaasteita tai hyväntekeväisyystyötä, mikä parantaa sitoutumista ja lisää merkityksellisyyttä.

Häirinnän vastustaminen

Sanomalla on käytössä konsernitason toimia sen varmistamiseksi, että valitukset ja huolenaiheet käsitellään puolueettomasti.

Sanoman häirinnänvastaisessa standardissa kuvataan yksityiskohtaisesti mahdollisten häirintätapausten käsittelyprosessi.

Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan huolenaiheistaan luottamuksellisesti Sanoman käytössä olevien raportointikanavien

kautta, kuten suoraan esihenkilölle, HR:lle tai anonyymin raportointikanavan kautta. Häirintätapauksissa HR vastaa

tutkinnasta, ja jokainen tapaus tutkitaan mahdollisimman nopeasti, oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Vuonna 2025

niissä toimintamaissa, joissa paikallinen lainsäädäntö sitä edellyttää (Espanja, Hollanti ja Puola), Sanoma perusti erilliset

tytäryhtiökohtaiset kanavat, jotka sisällytettiin konsernin raportointikanavaan.

Työntekijöiden tietojen yksityisyys ja turvallisuus

Sanomalla on käytössään jatkuvat konsernitason prosessit, joilla hallitaan työntekijöiden tietosuojaan ja tietoturvaan

mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tietosuoja- ja tietoturvakäytännöt olivat osa vuosittaista eettisen ohjeiston

koulutusta myös vuonna 2025. Lisäksi Sanomalla on HR-tiimeissä tietosuoja- ja tietoturvavastaavia, jotka seuraavat ja tukevat

työntekijöiden tietojen käyttöä koskevia aloitteita. Sanomalla on myös käytössä prosessi kaikkien raportoitujen

tietoturvaloukkausten tarkistamiseen ja korjaamiseen. Työntekijätiedot, jotka luokitellaan henkilötiedoiksi, käsitellään samalla

Privacy, Security and AI by Design ‑prosessilla kuin asiakastiedot.

Sanoma ei ryhtynyt toimiin tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjausta tosiasiallisiin olennaisiin vaikutuksiin liittyen, koska

tosiasiallisia tapauksia ei ollut.

Muut toimet tai aloitteet, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia omalle työvoimalle

Sanoma suunnittelee ja toteuttaa toimia ja aloitteita, joiden ensisijaisena tavoitteena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia omalle

työvoimalle. Alla on kuvattu keskeiset toimet, jotka toteutettiin vuonna 2025.

Sukupuolten tasa-arvo, sama palkka samanarvoisesta työstä ja monimuotoisuus

Sanoma toteutti molemmissa liiketoimintayksiköissä toimia sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseksi

luodakseen inklusiivisen yrityskulttuurin, jossa kaikki ihmiset hyväksytään ja heitä osallistetaan ja arvostetaan heidän

eroavaisuuksistaan ja sosiaalisista identiteeteistään riippumatta.

Learningissä jatkettiin työtä viiden monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden peruspilarin (kulttuuri & perintö, sukupolvet,

sukupuoli, LGBTQ+ ja vammaisuus & neurodiversiteetti) parissa sitouttamalla aihekohtaisia DE&I-lähettiläitä ja johtotason

tukijoita. Kyseiset teemat edustavat monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion painopistealueita Learningissä. Tavoitteena

on parantaa ymmärrystä esteistä ja haasteista, joita vähemmistöihin identifioituvat ihmiset kohtaavat. Lisäksi työtekijöitä

kannustettiin osallistumaan pelillistettyyn DE&I‑koulutukseen, jossa työntekijät voivat harjoitella aitoja keskustelutilanteita.

DE&I‑tietoisuutta lisättiin myös julkaisemalla sisäisesti artikkeleita, jotka liittyivät kansainvälisen DE&I‑kalenterin mukaisiin

teemapäiviin, kuten Kansainvälinen naistenpäivä, Transnäkyvyyden päivä ja Pride.

Media Finlandissa DE&I-tietoisuutta lisättiin koko organisaatiossa sisäisen viestinnän kautta muun muassa haastattelemalla

vähemmistöryhmien edustajia sisäisiin artikkeleihin, esimerkiksi vuonna 2025 erityisesti neurokirjon näkökulmasta, ja

jakamalla heidän kokemuksiaan aihekohtaisissa kyselyissä. Lisäksi tietoisuuden lisäämiseksi järjestettiin koko henkilöstölle

avoin webinaari vaihdevuosista.

Sanoma rekrytoi aktiivisesti monimuotoista henkilöstöä vahvistaakseen osallistavaa ja monipuolista työyhteisöä. Media

Finland päivitti rekrytointiprosessinsa. Vuonna 2025 Media Finland koulutti esihenkilöitä hakijakeskeiseen rekrytointiin

muistuttaakseen monimuotoisuuden huomioimisesta rekrytointiprosessissa.

Sanoma valmistautuu myös palkka-avoimuusdirektiiviin. Sekä Media Finland että Learning jatkoivat vuonna 2025

tehtäväarkkitehtuurin kehittämistä. Tehtäväarkkitehtuuri luo yhtenäisen viitekehyksen, joka määrittää roolit, vaativuustasot ja

tehtävät objektiivisesti, ja mahdollistaa näin oikeudenmukaisen roolien vertailun organisaation sisällä. Viitekehys tarjoaa myös

jäsenneltyä tietoa sukupuolten palkkaerojen raportointia varten. Se muodostaa perustan samapalkkaisuuden edistämiselle

lisäämällä läpinäkyvyyttä, parantamalla datan laatua ja vahvistamalla systemaattisia rakenteita.

Tilinpäätös 2025	91

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sukupuolten tasa-arvo ja monimuotoisuus sisältyivät myös vuoden 2025 eettisen ohjeiston verkkokoulutukseen, joka on

pakollinen kaikille Sanoman työntekijöille. Lisätietoja koulutuksesta on kohdassa G1-1. Sanoma järjestää vuosittain kaikille

työntekijöille tietoisuuskampanjan huolenaiheiden ilmoittamisesta ja seuraa eri kanavien kautta saatujen ja tutkittujen

tapausten määrää.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Oppiminen ja kehittyminen ovat olennainen osa Sanoman yrityskulttuuria sekä jatkuvia toimia, joilla varmistetaan, että

työntekijät voivat kehittää ammatillista osaamistaan ja hankkia Sanoman kasvun ja strategian toteuttamisen kannalta keskeisiä

taitoja. Suurin osa oppimisesta tapahtuu käytännön työssä, ja sitä täydennetään muodollisella koulutuksella sekä muiden

kanssa ja toisilta oppimisella. Molemmat liiketoimintayksiköt hyödyntävät vuosittaisia kehityskeskusteluja yksilöllisten

kehityssuunnitelmien laatimiseen ja jatkuvan oppimisen tukemiseen. Sekä Learningissä että Media Finlandissa

esihenkilöosaamisen viitekehys on määritelty Sanoman liiketoimintastrategian ja arvojen pohjalta. Tämä viitekehys toimii

perustana erilaisille kehitysohjelmille, joilla vahvistetaan kriittisiä osaamisalueita.

Learningissä ja Media Finlandissa käytössä oleva HR-järjestelmä Workday tarjoaa verkkokoulutusalustan, jossa koulutuksia

liittyen esimerkiksi DE&I-asioihin, johtamiseen, hyvinvointiin ja itsensä kehittämiseen voi tehdä jatkuvasti. Lisäksi Learning

järjesti vuonna 2025 n. 80 esihenkilölle Leadership Competencies ‑koulutusohjelman, joka sisälsi sekä inspiroivia

asiantuntijapuheenvuoroja että EADA‑korkeakoulun tarjoamaa koulutusta. Learning pilotoi 15 työntekijälle myös uutta Talent

Program ‑ohjelmaa nimeltä ”Out of Comfort, Out of Context”. Kaikissa koulutuksissa painopiste oli kriittisten kyvykkyyksien

kehittämisessä, erityisesti innovaatio‑osaamisessa ja tekoälyssä. Kohdennettuja koulutuksia järjestettiin sekä esihenkilöille

että koko henkilöstölle. Tekoälyn ja innovaatioiden käytännön hyödyntämistä HR:ssä edistettiin ottamalla vuoden 2025

loppupuolella käyttöön kaikille työntekijöille suunnattu tekoälypohjainen valmennustyökalu, Nadia, jonka käyttöön tarjotaan

jatkuvasti koulutusta. Learningin Operations & Technology ‑yksikössä toteutettiin laaja osaamiskartoitus ja 70/20/10‑mallia

hyödyntäen käynnistettiin kohdennettuja koulutussuunnitelmia havaittujen osaamisvajeiden paikkaamiseksi. Työntekijöille

järjestettiin myös koulutuksia tekoälyn käyttöön liittyen ja näitä koulutuksia jatketaan.

Media Finlandissa koulutuksia tarjotaan Sanoma Akatemian kautta ja ne kattavat aiheita kuten johtamistaidot, valmentava

johtaminen, itsensä johtaminen, journalistiset taidot ja mentorointi. Vuonna 2025 Media Finland järjesti n. 50 esihenkilölle

uuden koko vuoden mittaisen johtamisen kehittämisohjelman, jonka painopisteenä oli digitaalinen kasvu. Vuonna 2025

käynnistettiin lisäksi uusi koko organisaation laajuinen koulutusohjelma, ‘Tulevaisuuden työelämätaidot’, joka keskittyy

metataitoihin ja inhimillisiin kyvykkyyksiin, joiden merkitys kasvaa teknologian ja tekoälyn aikakaudella. Lisäksi tarjolla on

yksikkö‑ ja osaamiskohtaisia koulutuksia kohdennetuille ryhmille. Media Finland jatkoi myös vuosittaisen Sanoma Summit

‑tapahtuman järjestämistä. Tapahtuma tarjoaa alustan tiedon jakamiselle ja toisilta oppimiselle.

Vuonna 2025 ei toteutettu erillisiä toimia, jotka olisivat kohdistuneet riittävään palkkaan, työsuhdeturvaan, sosiaaliseen

vuoropuheluun, yhdistymisvapauteen tai työehtosopimusneuvotteluihin. Näihin vaikutuksiin liittyvät sitoumukset on määritelty

toimintaperiaatteissa, ja vuonna 2025 ei tunnistettu tarvetta erillisille toimille näiden osalta.

Omaan työvoimaan liittyvien toimien vaikuttavuuden seuranta

Toimien toteutumisasteen seurannan lisäksi Sanoma hyödyntää vuosittaisen henkilöstötutkimuksen tuloksia toimien

vaikuttavuuden seuraamiseen ja arviointiin. Henkilöstötutkimus sisältää kysymyksiä muun muassa sitoutuneisuudesta,

edellytyksistä onnistua työssä, inkluusiosta, tasa-arvosta, työ- ja yksityiselämän tasapainosta sekä koulutuksista, ja edellisen

vuoden tulokset toimivat vertailukohtana parannuksille.

HR-tiimi vastaa omaan työvoimaan liittyvien toimien seurannasta. HR-tiimi sekä liiketoimintayksikön ja yksikön johto seuraavat

tutkimusten tuloksia ja trendejä. Konsernin compliance-tiimi järjestää kaikille pakollisia koulutuksia yhdessä HR:n kanssa. HR-

tiimi vastaa ohjeiden ja käytäntöjen dokumentoinnista sekä niiden kouluttamisesta esimiehille.

Sanoma pyrkii muun muassa eettisen ohjeiston toimeenpanon ja työntekijöille pakollisten vuosittaisten koulutusten avulla

varmistamaan, ettei sen toimista aiheudu olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi ohjeet ja käytännöt dokumentoidaan ja

koulutetaan esihenkilöille ja pulssikyselyistä saatuja tietoja ja trendejä seurataan säännöllisesti.

Mittarit ja tavoitteet

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Sanoma ei ole asettanut ESRS:n mukaisia mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita omaan

työvoimaan kohdistuvien vaikutusten hallintaan, eikä suunnittele tällaisten tavoitteiden käyttöönottoa. Sanoma arvioi omaan

työvoimaan liittyvien toimintaperiaatteidensa ja toimiensa tehokkuutta henkilöstötutkimukseen liittyvien tavoitteiden kautta ja

seuraamalla sukupuolijakaumaa esihenkilötasolla. Nämä tavoitteet perustuvat Sanoman vastuullisuusstrategiaan. Sanoman

liiketoiminnan luonteen vuoksi olennaiset kysymykset eivät vaihtele merkittävästi vuosittain, minkä vuoksi

vastuullisuusstrategia ja tavoitteet on asetettu pitkälle aikavälille.

Sidosryhmät olivat mukana tavoitteiden asettamisessa vuonna 2021 vastuullisuusstrategian lanseerauksen yhteydessä

osallistumalla kyselyihin ja työpajoihin. Tavoitteiden etenemistä seurataan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain koko konsernin

laajuisesti. Sanoman omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ovat seuraavat:

■ Sanoman tavoitteena on ylläpitää korkeaa henkilöstön sitoutumista. Vuodelle 2025 sitoutumisindeksin tavoitteeksi oli

asetettu 70–75 %.

■ Henkilöstö kokee, että heillä on tasapuoliset mahdollisuudet ja ”Tasapuoliset mahdollisuudet” -tulos on hyvällä tasolla ≥ 77

%

■ Sanoma pyrkii jatkuvasti kehittämään yhtiötä entistä paremmaksi työpaikaksi, ja tavoitteena on, että työntekijöiden

nettosuositteluindeksi (eNPS) on yli 10

■ Sanoma edistää monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa läpi organisaation ja tavoitteena on 50/50–sukupuolijakauma

esihenkilöille ja ylemmälle johdolle 2030 mennessä

■ Tavoitteena on, että hallituksessa on molempia sukupuolia siten, että vähemmistössä olevan sukupuolen osuus hallituksen

jäsenistä olisi vähintään 40 %.

Vuonna 2025 Sanoma kehitti työntekijäkokemuksen mittaamista ottamalla käyttöön standardoidut ja vertailukelpoiset kysymykset.

Tämä loi uuden lähtötason tulevaa vertailua varten ja paransi saadun tiedon laatua. Aiempi työntekijäkokemusindeksi (EEI)

Tilinpäätös 2025	92

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

korvattiin sitoutumisindeksillä, joka perustuu viiteen tieteellisesti validoituun ja markkinoilla vertailukelpoiseen kysymykseen. Tulos

perustuu niiden työntekijöiden osuuteen, jotka vastaavat sitoutumista edistäviin kysymyksiin myönteisesti.

Henkilöstötutkimuksen tuloksia analysoidaan ja toimia laaditaan tiimeissä sekä yksikkö-, liiketoimintayksikkö- ja

konsernitasolla. Suunnitelmat toimivat pohjana yksikkö- ja liiketoimintayksikkökohtaisiin henkilöstösuunnitelmiin sekä

lakisääteiseen työyhteisön kehityssuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Tiimikohtaisia

suunnitelmia seurataan tiimeissä. Johtotehtävien sukupuolijakauman kehitys verrattuna vuonna 2025 asetettuihin tavoitteisiin

on esitetty osiossa S1-9 ja henkilöstötutkimuksen tulokset sekä metodologia osiossa S1-Yhteisökohtainen mittari.

Päivitetyn ja standardoidun mittauksen mukaan Sanoman sitoutumisindeksi vuonna 2025 oli 62 %, mikä alitti tavoitetason 70–

75 %, mutta oli lähellä eurooppalaista 65 %:n vertailutasoa. Tasapuoliset mahdollisuudet tulos 75 % oli hieman alle 77 %

tavoitetason. Työntekijät kokivat oikeudenmukaisuutta erityisesti urakehitykseen, -mahdollisuuksiin ja inklusiivisuuteen

liittyvissä teemoissa. Tämä heijastaa Sanoman sitoutumista DE&I-aloitteisiin sekä kulttuuria, joka tukee kaikkia työntekijöitä

taustasta riippumatta. Myös kestävyyteen liittyvät aiheet, kuten sosiaalinen vastuu, compliance ja eettisyys sekä mahdollisuus

ilmoittaa epäasiallisesta käytöksestä, saivat korkeita arvioita.

Työntekijöiden nettosuositteluindeksi oli 5 (2024: -5; asteikko –100 – +100). Learningissä tuloksissa oli maakohtaisia eroja

erityisesti maissa, joissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Sanoman HR-strategia keskittyy osallistavan ja ihmislähtöisen

kulttuurin vahvistamiseen sekä henkilöstön sitoutumisen ja tyytyväisyyden jatkuvaan parantamiseen, mikä tukee myös eNPS-

tavoitteen (> 10) saavuttamista.

Vuonna 2025 naisten osuus ylimmästä ja keskijohdosta laski hieman ja oli 46 % (2024: 48 %). Naisten osuus kaikista

esihenkilöistä nousi hieman ja oli 52 % (2024: 50 %). Sanoma keskittyy jatkossakin sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, ja

yhtiö on sitoutunut yhä kehittämään osaajastrategioitaan edistääkseen tätä.

Tilinpäätös 2025	93

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Työntekijöiden määrä raportoidaan henkilömääränä kauden lopussa. Lukuun sisältyy kaikki työntekijät. Liiketoiminnan

luonteesta johtuen Sanoman henkilöstömäärä ei vaihtele merkittävästi vuoden aikana. Tilinpäätöksessään Sanoma seuraa

henkilömäärän sijaan henkilöstöä kauden lopussa kokoaikaisiksi muutettuna.

S1-6 AR 55 I Henkilöstön sukupuolijakauma, henkilömäärä

Sukupuoli	2025	2024
Miehet	2 174	2 292
Naiset	2 876	2 965
Muut	5	2
Ei ilmoitettu	10	8
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	5 065	5 267

S1-6 AR 55 II Työntekijöiden lukumäärä maissa, joissa vähintään 10 % työntekijöistä

Maa	2025	2024
Suomi	2 708	2 854
Espanja	550	586
Puola	659	644
Alankomaat	616	640

S1-6 AR 55 III Työntekijät sopimustyypeittäin jaoteltuna sukupuolen mukaan

2025	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 876	2 174	5	10	5 065
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 557	2 020	2	8	4 587
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	319	154	3	2	478
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	243	122	2	1	368
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 244	1 888	0	9	4 141
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	389	164	3	0	556

2024	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 965	2 292	2	8	5 267
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 642	2 124	2	4	4 772
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	323	168	0	4	495
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	285	134	0	1	420
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 257	1 970	0	7	4 234
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	423	188	2	0	613

S1-6 AR 55 IV Työntekijät sopimustyypeittäin jaoteltuna maittain

2025	Suomi	Alankomaat	Belgia	Puola	Ruotsi	Espanja	Norja	Saksa	Tanska	Iso-Britannia	Italia	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 708	616	175	659	100	550	61	14	5	9	168	5 065
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 339	558	169	628	95	547	58	12	5	9	167	4 587
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	369	58	6	31	5	3	3	2	0	0	1	478
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	368	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	368
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 168	332	132	647	97	529	57	13	5	9	152	4 141
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	172	284	43	12	3	21	4	1	0	0	16	556

2024	Suomi	Alankomaat	Belgia	Puola	Ruotsi	Espanja	Norja	Saksa	Tanska	Iso-Britannia	Italia	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 854	640	185	644	96	586	67	12	6	9	168	5 267
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 474	568	176	623	92	583	63	10	6	9	168	4 772
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	380	72	9	21	4	3	4	2	0	0	0	495
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	420	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	420
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	2 210	356	139	633	93	561	64	11	5	9	153	4 234
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)	224	284	46	11	3	25	3	1	1	0	15	613

Tilinpäätös 2025	94

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S1-6 50 c Työntekijöiden vaihtuvuus

Työntekijöiden vaihtuvuus	2025	2024
Lähteneiden työntekijöiden kokonaismäärä	715	852
Kokonaisvaihtuvuus, %	14 %	16 %

Yrityksestä lähteneiden työntekijöiden määrä raportoidaan tammi–joulukuulta. Yrityksestä lähteneiden työntekijöiden määrään

sisältyy tiettyjen uudelleenjärjestelytoimien vaikutus ja pienet yrityskaupat erityisesti Suomessa ja Espanjassa. Vaihtuvuus on

laskettu jakamalla vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi yhtiöstä lähteneiden työntekijöiden tai

työsuhteessa ollessaan kuolleiden työntekijöiden lukumäärä kauden lopun henkilöstömäärällä.

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Henkilöstömäärä raportoidaan henkilöstömääränä kauden lopussa.

S1-8 AR 70 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

2025	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus		Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusten kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19%	Puola		Puola
20–39%
40–59%
60–79%	Suomi, Alankomaat		Suomi, Alankomaat,
80–100%	Espanja		Espanja

2024	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus		Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusten kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19%	Puola		Puola
20–39%
40–59%
60–79%	Suomi, Alankomaat		Suomi, Alankomaat
80–100%	Espanja		Espanja

Sanomalla on enemmän kuin yksi työehtosopimus ETA-maissa. Tieto työehtosopimuksista on saatavilla HR-järjestelmistä.

Sanomalla on myös sopimus työntekijöidensä kanssa edustuksesta eurooppalaisessa yritysneuvostossa.

Vuoden 2024 tiedot työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevista on oikaistu. Oikaisu koski Suomen, Espanjan ja

Alankomaiden lukuja, joissa aiemmin oli raportoitu työntekijöiden edustajien määrä, kun tarkoitus oli ilmoittaa edustuksen

piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus. Kaikki työehtosopimusten piirissä olevat työntekijät kuuluvat myös työntekijöiden

edustuksen piiriin. Oikaisun seurauksena työntekijöiden edustuksen piirissä olevien työntekijöiden kattavuus nousi Suomessa

ja Hollannissa 0–19 %:sta 60–79 %:iin ja Espanjassa 0–19 %:sta 80–100 %:iin.

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

	2025	2024
Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä	67 %	69 %

Niiden työsuhteisten työntekijöiden, jotka eivät kuulu työehtosopimusten piiriin, työolot ja -ehdot ovat vastaavat kuin

työntekijöitä koskevien työehtosopimusten mukaan tai osittain määritelty niiden perusteella.

Tilinpäätös 2025	95

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

Henkilöstömäärä raportoidaan henkilöstömääränä kauden lopussa.

S1-9 - 66 a Ylimmän johdon sukupuolijakauma

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu
2025	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%
Konsernin johtoryhmä	1	33 %	2	67 %	0	0 %	0	0 %
Liiketoimintayksiköi- den johtoryhmät	8	44 %	10	56 %	0	0 %	0	0 %
Ylin johto, yhteensä	9	43 %	12	57 %	0	0 %	0	0 %

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu
2024	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%
Konsernin johtoryhmä	1	33 %	2	67 %	0	0 %	0	0 %
Liiketoimintayksiköi- den johtoryhmät	10	53 %	9	47 %	0	0 %	0	0 %
Ylin johto, yhteensä	11	50 %	11	50 %	0	0 %	0	0 %

Konsernin johtoryhmä sisältää Sanoman johtoryhmän jäsenet. Liiketoimintayksiköiden johtoryhmät sisältävät strategisten

liiketoimintayksiköiden johtoryhmien jäsenet, pl. konsernin johtoryhmän jäsenet.

S1-9-66b Ikäjakauma

	2025		2024
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma	Henkilömäärä	%	Henkilömäärä	%
Työsuhteiset työntekijät, alle 30-vuotiaat	451	9 %	488	9 %
Työsuhteiset työntekijät, 30–50-vuotiaat	2 991	59 %	3 170	60 %
Työsuhteiset työntekijät, yli 50-vuotiaat	1 623	32 %	1 609	31 %

Ikäjakauma on laskettu työntekijöiden syntymävuoden perusteella.

Yhteisökohtaisesti annettava tieto: Ylimmän johdon sukupuolijakauma

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu
2025	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%
Ylin ja keskijohto	61	46 %	73	54 %	0	0 %	0	0 %
Esihenkilöt	330	52 %	308	48 %	0	0 %	0	0 %

	Naiset		Miehet		Muut		Ei ilmoitettu
2024	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%	Henkilö- määrä	%
Ylin ja keskijohto	73	48 %	79	52 %	0	0 %	0	0 %
Esihenkilöt	314	50 %	309	50 %	0	0 %	0	0 %

Ylin- ja keskijohto sisältää konsernin johtoryhmän jäsenten alaiset ja konsernin strategisten liiketoimintayksiköiden

johtoryhmien jäsenten alaiset. Esihenkilöt käsittää kaikki esihenkilöt, jotka eivät kuulu ylimpään tai keskijohtoon.

S1-10 Riittävä palkka

Kaikille Sanoman työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Riittävän

palkan arviointi perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, työehtosopimuksiin, näiden palkkataulukoihin, viranomais- ja

tilastolähteisiin sekä yhtiön sisäisiin laskelmiin.

S1-11 Sosiaalinen suojelu

Kaikki Sanoman työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin.

Tilinpäätös 2025	96

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin	2025
Naiset	76 %
Miehet	74 %
Muut	40 %
Ei ilmoitettu	90 %
Yhteensä	76 %

Learningissä tulos- ja urakehitysarviot koostuvat kolmivaiheisesta prosessista, ja raportointi perustuu tavoitteiden

asettamisvaiheen suorittaneiden työntekijöiden osuuteen.

Media Finlandin tulos- ja urakehitysarviointien toteutumisasteeseen liittyy jonkin verran epävarmuutta, sillä Workday-alusta

otettiin liiketoimintayksikössä käyttöön vasta kehityskeskusteluprosessin päättymisen jälkeen. Tämän vuoksi tiedot

toteutuneista kehityskeskusteluista on esihenkilöiden toimesta kirjattu järjestelmään manuaalisesti jälkikäteen.

Työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä sukupuolen mukaan eriteltynä	2025
Naiset	1,2
Miehet	1,1
Muut	0,5
Ei ilmoitettu	0,4
Yhteensä	1,2

Koulutustunnit sisältävät ainoastaan muodolliset verkkokoulutukset, jotka on suoritettu Workday‑alustalla. Työntekijöiden itse

merkitsemät koulutustunnit on rajattu pois. Sanoman koulutusmalli perustuu 70-20-10 –periaatteeseen, jossa 70 %

oppimisesta tapahtuu työssä tekemisen kautta, 20 % sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muilta oppien, valmennuksen ja

palautteen kautta sekä 10 % muodollisten koulutusmenetelmien, kuten verkkokoulutusten ja luentojen, kautta.

Koulutusten kesto määräytyy koulutuksen oletusarvoisen suoritusajan mukaan, ei yksittäisten osallistujien todellisen

suoritusajan perusteella.

Learningin vaihtelevalla työajalla työskentelevät työntekijät eivät ole mukana S1-13 luvuissa, sillä he eivät käytä Workday-

alustaa.

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

S1-14-88 a Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän kattavuus

Kaikki Sanoman työntekijät kuuluvat paikallisten työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmien piiriin.

	2025	2024
Niiden yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, %	100 %	100 %

S1-14-88 b Työhön liittyvät kuolemantapaukset

	2025		2024
	Oma työvoima	Toimipaikoissa työskentelevät ei- työsuhteiset työntekijät	Oma työvoima	Toimipaikoissa työskentelevät ei-työsuhteiset työntekijät
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	0	0	0	0
Työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	0	0	0	0
Yhteensä	0	0	0	0

S1-14-88 c Työtapaturmat

	2025	2024
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä	35	31
Kirjattavien työtapaturmien osuus	4,5	3,6

Työhön liittyvien kuolemantapausten ja työtapaturmien määrä on kerätty kaikista toimintamaista. Tapaturmien lukumäärä

perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuihin raportteihin. Noin kolmannes raportoiduista työtapaturmista sattui painotoiminnoissa.

Suurin osa kaikista työperäisistä tapaturmista liittyi liukastumisiin ja kaatumisiin.

Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä on laskettu seuraavalla kaavalla: (tapaturmien kokonaismäärä / työtuntien

kokonaismäärä) x 1 000 000. Maissa, joissa todellisia työtunteja ei ole ollut saatavilla järjestelmästä, ne on arvioitu seuraavalla

kaavalla: (työtuntien määrä viikkotasolla kuten määritetty työehtosopimuksissa tai lainsäädännössä x työviikkojen määrä

vuodessa lomakaudet vähennettyinä kuten määritetty työehtosopimuksissa tai lainsäädännössä) x henkilöstömäärä

kokonaiseksi muutettuna. 31 % työtunneista on arvioitu.

Vuonna 2025 raportoitavia työtapaturmia koskevia arviointikriteereitä tarkennettiin. Tämän johdosta vuoden 2024 vertailutiedot

on arvioitu uudelleen tarkennetun kriteeristön perusteella, ja raportoidut luvut on oikaistu vastaamaan päivitettyjä kriteereitä.

Oikaisun myötä tapaturmien lukumäärä nousi neljällä kappaleella, mikä nosti myös kirjattavien työtapaturmien osuuden 3,1:stä

3,6:een.

Tilinpäätös 2025	97

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Kaikki Sanoman työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaaseen. Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten

työntekijöiden prosenttiosuus on kerätty osittain manuaalisesti, koska kaikissa toimintamaissa ei käytetä samaa poissaolojen

luokittelua. Perhevapaaseen sisältyvät äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaat.

S1-15-93 b Perhevapaat

2025	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	100 %
Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	7 %	5 %	0 %	— %	6 %

2024	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	100 %
Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	9 %	6 %	0 %	13 %	8 %

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Ansiotuloa koskevat mittarit sisältävät kaikki työsuhteiset työntekijät. Laskelmat perustuvat toteutuneisiin tietoihin lukuun

ottamatta Learningin vaihtelevalla työajalla työskenteleviä työntekijöitä, joiden tuntihinta on arvioitu keskimääräisen ansion

perusteella.

Sukupuolten välinen palkkaero määritellään nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisen 

bruttotuntipalkan erona. Työtuntien arviointi on tehty seuraavalla kaavalla: (työtuntien määrä viikkotasolla kuten määritetty

työehtosopimuksissa tai lainsäädännössä x työviikkojen määrä vuodessa) x henkilöstömäärä kokonaiseksi muutettuna.

Vuotuinen kokonaisansio on määritelty suhdeluvuksi, joka on yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön ja yrityksen kaikille

työsuhteisille työntekijöille (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö) maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin

välinen suhde.

S1-16 Sukupuolten välinen palkkaero ja palkkasuhde

Ansiotuloa koskevat mittarit	2025	2024
Sukupuolten palkkaero	16 %	17 %
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku	22	25

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

S1-17-103 a Syrjintätapaukset

	2025	2024
Ilmoitettujen syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, kokonaismäärä	8	7
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta	13	15
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille	0	0
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, euroa	0	0

Tapausten lukumäärä raportoidaan Sanoman sisäisten kanavien ja nimettömän ilmoittamisen mahdollistavan

raportointikanavan kautta. Compliance-tiimi kerää tapausten lukumäärän. Kolme tutkituista syrjintätapauksista, mukaan lukien

häirintä, todettiin todeksi tutkinnan aikana. Joissakin tapauksissa tutkintaa ei aloitettu, koska tiedot olivat riittämättömät eikä

ilmoittaja vastannut lisätietopyyntöön.

Raportointikaudella ei ilmennyt Sanoman omaan työvoimaan liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai -tapauksia.

S1 Yhteisökohtainen mittari: Henkilöstötutkimus

Henkilöstötutkimuksen tulokset

	Tulos 2025
Sitoutumisindeksi	62 %
Tasapuoliset mahdollisuudet organisaatiossani -arvosana	75 %
Työntekijöiden nettosuositteluindeksi	5,0

	Tulos 2024
Työntekijäkokemusindeksi	7,4
Tasapuoliset mahdollisuudet organisaatiossani -arvosana	8,0
Työntekijöiden nettosuositteluindeksi	-5,0

Sitoutumisindeksi perustuu viiteen tieteellisesti validoituun ja markkinoilla vertailukelpoiseen kysymykseen. Tulos perustuu

niiden työntekijöiden osuuteen, jotka vastaavat sitoutumista edistäviin kysymyksiin myönteisesti. Sitoutumisindeksi mittaa

työntekijöiden innostuneisuutta, suositteluhalukkuutta ja ylpeyttä sekä heidän kokemaansa yhteyttä organisaatioon. Se kuvaa,

kuinka motivoituneita työntekijät ovat antamaan työssään parastaan ja heijastaa henkilöstön sitoutumisen tasoa.

Tilinpäätös 2025	98

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tasapuoliset mahdollisuudet -mittari on osa kyselyn inkluusio-osuutta, joka mittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, mahdollisuutta

olla oma itsensä työssä sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia taustasta riippumatta. Inkluusio keskittyy erityisesti työntekijöiden

arjen kokemuksiin: siihen, miten heitä kohdellaan, kuunnellaan ja arvostetaan, eikä pelkästään edustavuuteen.

Työntekijöiden nettosuositteluindeksi (eNPS) on yhden kysymyksen mittari, joka kuvaa työntekijöiden halukkuutta suositella

organisaatiota hyvänä työpaikkana. Asteikko vaihtelee –100:sta +100:aan.

Kysymyksiin vastattiin viisiportaisella asteikolla, joka vaihteli ”täysin samaa mieltä” ja ”täysin eri mieltä” välillä. “Samaa mieltä”

ja “täysin samaa mieltä” tulkitaan myönteisiksi vastauksiksi. Henkilöstötutkimuksen kysely lähetetään kaikille työntekijöille,

jotka ovat läsnä tutkimuksen toteutuksen ajankohtana pois lukien Tutorhouse-yhtiö, joka ei ole kyselyn piirissä. Tavoitteiden

toteutumista käsitellään kohdassa S1-5.

Koska arvioinnin asteikko sekä arviointeihin vaikuttavat kysymykset muuttuivat vuonna 2025, kuten kohdassa S1-5 on kuvattu,

”Sitoutumisindeksi” ja ”Tasapuoliset mahdollisuudet organisaatiossani” eivät ole vertailukelpoisia aiemman raportointikauden

tuloksiin. Vuonna 2024 Sanoman 10-kohtainen työntekijäkokemusindeksi mittasi työntekijöiden ajatuksia työympäristöstä,

henkilöstön sitoutuneisuutta, sitoutumista yritykseen ja suositteluhalukkuutta. Jotta asteikko vastaisi Sanoman vuoden 2024

tavoitetasoja, vastaukset ekstrapoloitiin manuaalisesti. Kymmenestä kysymyksestä koostuvan EEI:n tulokset laskettiin sekä

työntekijöiden että organisaatioiden keskiarvona.

Työntekijäkyselyn toteutti ja tulokset validoi Culture Amp.

Tilinpäätös 2025	99

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	99
	S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	100
	S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	101
	S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	101
	S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	102
	S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	102

Strategia

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Sanoman alihankkijat vaihtelevat pienistä paikallisista sisällöntuottajista suuriin monikansallisiin yrityksiin. Alihankkijoiden

työvoimaan liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset ovat peräisin Sanoman liiketoimintamallista ja strategiasta, jossa

alihankkijat ja heidän työntekijänsä arvoketjussa tukevat Sanomaa sen painettujen ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden

tuottamisessa ja toimittamisessa asiakkaille sekä oppimis- että medialiiketoiminnassa. Vaikutukset eivät ole johtaneet

liiketoimintamallin tai strategian mukauttamiseen. Sanoma tunnistaa ja arvioi jatkuvasti mahdollisia ja tosiasiallisia

ihmisoikeuksiin liittyviä haitallisia vaikutuksia ja määrittelee ennaltaehkäisevät ja lieventävät toimet niiden mukaisesti.

ESRS 2 -standardin mukaiset tiedot kattavat arvoketjun työntekijät, joihin Sanoma todennäköisesti vaikuttaa olennaisesti.

Mahdolliset vaikutukset koskevat erityisesti työntekijöitä arvoketjun alkupäässä olevissa yrityksissä. Sanoma tunnistaa jonkin

verran tosiasiallisiin vaikutuksiin liittyvää, liiketoiminnalle luontaista riskiä, jota esiintyy erityisesti Sanoman globaalissa

alihankkijaverkostossa, etenkin paperi- ja painotuotteiden valmistuksessa, erilaisissa sisällöntuotannon työntekijöiden

palkkaustilanteissa, tapahtuma- ja televisiotuotannossa sekä liiketoimintateknologiapalvelujen alihankkijoissa. Yleensä

tosiasiallisten ihmisoikeusvaikutusten riski liittyy myös maihin, joissa lainsäädäntö tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten

ratifiointi, täytäntöönpano ja valvonta ovat riittämättömällä tasolla.

Sanoman tosiasiallisia ja mahdollisia epäsuoria kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin ovat työolosuhteisiin liittyvät

vaikutukset. Tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia on tunnistettu liittyen Sanoman painokumppaneihin ja työaikaan liittyvien

työnormien ylittämiseen. Mahdollisia vaikutuksia ovat esimerkiksi työterveyden ja -turvallisuuden vaarantuminen sekä

mahdolliset rikkomukset koskien yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua,

työsuhdeturvaa (työntekijöiden suojaaminen muutostilanteissa) ja riittävää palkkaa. Sanoma ei tunnista vaikutusten olevan

systeemisiä tai laajalle levinneitä, ja seuraa alihankkijoilta vaadittavien ja tehtyjen korjaavien toimien toteutumista.

ESRS 2:ssa kuvatussa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia

riskejä tai mahdollisuuksia. Sanoma ei ole tunnistanut maantieteellisiä alueita maa- tai muilla tasoilla tai hyödykkeitä, joihin

liittyy merkittävä lapsi-, pakko- tai pakollisen työn riski arvoketjun työntekijöiden keskuudessa. Sisäisen ihmisoikeusvaikutusten

arvioinnin perusteella Sanoma ei ole tunnistanut arvoketjussa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia työntekijäryhmiä, joilla

olisi luontaisten ominaisuuksiensa vuoksi suurempi riski joutua kielteisten vaikutusten kohteeksi. Sanoman hankinnassa tai

liiketoimintamallissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia arvioinnin jälkeen.

Tilinpäätös 2025	100

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Tässä osiossa Sanoma kuvailee toimintaperiaatteita, jotka ovat käytössä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten

hallitsemiseksi. Kunkin toimintaperiaatteen keskeinen sisältö, soveltamisala, vastuu toteuttamisesta, viittaukset kolmannen

osapuolen standardeihin sekä saatavuus on esitetty taulukossa ‘Arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten

kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet’.

ESRS 2 MDR-P Arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa S1-1. Politiikka määrittelee kestävyyteen liittyvät periaatteet, keskeiset sitoumukset sekä kestävyyden due diligence -prosessin. Arvoketjun työntekijöiden näkökulmasta se ei suoraan kata Sanoman todellisia tai mahdollisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin, mutta se määrittelee Sanoman vastuullisuuden due diligence -prosessin yleisellä tasolla, ml. kestävyyteen liittyvien vaikutusten tunnistamisen, arvioinnin, hallinnan ja korjaamisen. Se kuvaa myös Sanoman kestävyyden hallintomallin sekä vastuut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Vastuullisuustiimi vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki S2-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3
Alihankkijoiden eettinen ohjeisto	Kuvaa ne eettiset standardit ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteet, joita Sanoma edellyttää alihankkijoidensa noudattavan. Ohjeisto korostaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, eettisen toiminnan ja läpinäkyvyyden tärkeyttä koko toimitusketjussa. Politiikka on linjassa kansainvälisesti tunnustettujen, arvoketjun työntekijöihin liittyvien sopimusten kanssa, kuten YK:n Global Compact -aloitteen, Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja ILO:n työelämän perusoikeuksia ja -periaatteita koskevan julistuksen kanssa. Politiikka sisältää määräyksiä työajasta, työ- ja yksityiselämän tasapainosta, työterveydestä ja -turvallisuudesta, yhdistymisvapaudesta, työehtosopimusneuvotteluista, työsuhdeturvasta, riittävästä palkasta ja sosiaalisesta vuoropuhelusta. Lisäksi se edellyttää, että alihankkijat poistavat kaiken sukupuoleen liittyvän häirinnän ja syrjinnän, varmistavat palkkatasa- arvon ja tarjoavat työntekijöilleen koulutus- ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia. Politiikka sisältää myös erityisiä vaatimuksia kestäville liiketoimintakäytännöille ja ympäristövaatimusten noudattamiselle.	Kaikki arvoketjun alihankkijat ja heidän työntekijänsä	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy standardin.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, International Bill of Human Rights (YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä KP‑ ja TSS‑yleissopimukset), YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja - oikeuksista ja ILO:n tukevat ja asiaan liittyvät yleissopimukset ja standardit	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki S2-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3. Arvoketjun työntekijöiden epävarmoihin työsuhteisiin liittyvät vaikutukset katetaan epäsuorasti standardin mukaisilla Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) sitoumuksilla.
Hankintapolitiikka	Kuvaa hankintaan liittyvät roolit ja vastuut sekä määrittelee keskeiset alihankkijavalintaan ja ostamiseen liittyvät prosessit, ml. prosessin arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi. Politiikan tavoitteena on selkeyttää rooleja ja vastuita, varmistaa johdonmukaisuus hankintatoimissa, valita Sanoman liiketoimintatavoitteita tukevat oikeat alihankkijat, hallita Sanoman alihankkijaverkostoa sekä varmistaa läpinäkyvyys. Politiikan noudattaminen varmistetaan määriteltyjen hankinnan kontrollien sekä hankintaprosesseihin ja ohjeisiin kohdistettujen sisäisten auditointien kautta.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.	Alihankkijoiden arviointiin käytetty Know Your Counterparty - viitekehys (KYC)	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden työntekijöiden näkemyksiä	Sisäisesti saatavilla	▪ Kaikki S2-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3

Tilinpäätös 2025	101

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Ihmisoikeuksia koskevat sitoumukset

Sanoman vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka vastaa kansainvälisesti tunnustettuja sopimuksia, kuten ihmisoikeuksien

yleismaailmallista julistusta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista sekä

OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. YK:n Global Compact (UNGC) -aloitteen allekirjoittajana Sanoma on

sitoutunut sen kymmeneen periaatteeseen, YK:n ohjaaviin periaatteisiin sekä Agenda 2030:een, sisältäen YK:n kestävän

kehityksen tavoitteet (SDG).

Sanoman arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin liittyvä keskeinen toimintaperiaate on alihankkijoiden eettinen

ohjeisto. Tämän ohjeiston kautta Sanoman alihankkijoiden ja palveluntarjoajien odotetaan sitoutuvan ja noudattavan YK:n

Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, International Bill of Human

Rights:ia (YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä KP‑ ja TSS‑yleissopimukset), YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä asiaankuuluvia ILO:n

standardeja. Ohjeiston määräykset ovat ILO:n standardien mukaisia. Lisäksi se edellyttää alihankkijoiden noudattavan ILO:n

ihmiskauppaa sekä pakko- ja pakollista sekä lapsityövoimaa koskevia standardeja.

Eettisen ohjeiston perusteella alihankkijoiden on otettava käyttöön järjestelmällinen prosessi, jolla tunnistetaan, seurataan ja

hallitaan työterveyttä ja -turvallisuutta, työvoimaa ja muita toimintaan liittyviä vaikutuksia. Alihankkijoiden on tarjottava

mekanismeja valitusten tai huolenaiheiden esiin tuomiseen, valitusten seurantaan, yksilöiden suojelemiseen vastatoimilta,

vuorovaikutukseen asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja prosessien toteuttamiseen mahdollisten haitallisten

ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi, ylläpidettävä toimipaikassa kaikkea dokumentaatiota, jota voidaan tarvita

vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, toteutettava parannuksia vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi

rikkomustapauksissa ja toimitettava Sanomalle raportti, jossa määritetään tehdyt toimet ja edistyminen

vaatimustenmukaisuuden saavuttamisessa. Sanomalla tai kolmannella osapuolella on myös oikeus auditoida alihankkijoiden

eettisen ohjeiston noudattamisesta.

Vuoden 2025 loppuun mennessä Sanoman tietoon ei ollut tullut yhtään vakavaa ihmisoikeusloukkaustapausta, joka liittyisi

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, ILO:n julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -

oikeuksista tai OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille, joissa olisi ollut osallisena arvoketjun työntekijöitä.

Sanoma seuraa tapauksia sisäisten auditointien, valitusmekanismien ja ulkopuolisten alihankkijoiden auditointien avulla, jotka

koskevat muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja työterveyttä ja -turvallisuutta. Ihmisoikeussitoumuksiensa mukaisesti

Sanoma on sitoutunut korjaaviin toimiin, mikäli sen toiminta on aiheuttanut haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia tai

myötävaikuttanut niihin, ja edellyttää samaa alihankkijoiltaan. Mikäli korjaustarpeita ilmenee, asiaankuuluvien sidosryhmien

yhteistyö ja tapauksen yksityiskohdat määrittävät asianmukaiset korjaavat toimet. Sanoma on tunnistanut tosiasiallisia

kielteisiä vaikutuksia työaikaan, riittävään palkkaan sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyen. Vuoden 2025 aikana Sanoma on

keskustellut alihankkijoidensa kanssa ja pyytänyt toimittamaan suunnitelmia ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimista

tehokkaiden korjaustoimenpiteiden varmistamiseksi. Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimet ovat käynnissä ja parannuksia

työaikaan on tehty. Painettujen kirjojen alihankkijat ovat esimerkiksi rekrytoineet lisää työntekijöitä sekä investoineet

automaatiolaitteisiin vähentääkseen työntekijöidensä ylitöitä. Lisätietoja kohdassa S2-4.

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Sanomalla ei ole käytössä yleistä prosessia arvoketjun työntekijöiden osallistamiseen. Sanoma pyrkii tunnistamaan ja

ehkäisemään ihmisoikeusvaikutuksia toimitusketjussaan Tunne vastapuolesi (Know Your Counterparty, KYC) -prosessin

kautta sekä keräämällä sertifiointeja ja auditointiraportteja ulkoisista tietolähteistä kuten kohdassa S2-4 on kuvattu. Lisäksi

Sanoma arvioi tuotteisiinsa ja palveluihinsa liittyviä mahdollisia vaikutuksia luotettavien valtuutettujen neuvonantajien tietojen

avulla. Sanoma ei pidä suoraan yhteyttä arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten edustajiensa kanssa lukuun ottamatta

vierailuja alihankkijoiden toimipaikoissa ja erityyppisten auditointiraporttien keräämistä. Hankintatiimi, ylimpinä

vastuuhenkilöinä molempien liiketoimintayksiköiden hankintajohtajat, vastaa yhteydenpidosta ja siitä, että yhteydenpidon

tulokset huomioidaan Sanoman toimintatavoissa.

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

Osana hankintaprosessiaan Sanoma arvioi jatkuvasti mahdollisia ja tosiasiallisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia sekä

määrittelee tarpeen mukaan ennaltaehkäiseviä ja lieventäviä toimia. Sanoma on sitoutunut korjaaviin toimiin, mikäli sen

toiminta on aiheuttanut kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia tai myötävaikuttanut niihin. Korjausprosessi on tapauskohtainen, ja

siinä otetaan huomioon vaikutuksen konteksti ja yksityiskohdat. Sen vuoksi vaikuttavuutta arvioidaan tapauskohtaisesti.

Korjaavien toimien tavoitteena on pyrkiä estämään vastaavat tapahtumat tulevaisuudessa.

Sanoman kolmannen osapuolen ylläpitämän raportointikanavan kautta työntekijät, asiakkaat ja liikekumppanit voivat ilmoittaa

luottamuksellisesti ja nimettömästi epäilyistään, jotka koskevat kestävyyteen tai ihmisoikeuksiin liittyviä väärinkäytöksiä.

Sanoma ei hyväksy vastatoimia ketään huolenaiheesta ilmoittanutta tai tutkintaan osallistunutta kohtaan. Sanoma tutkii

ilmoitetut tapaukset, arvioi havaitut väärinkäytökset, hyödyntää niistä saatuja oppeja sisäisten ja ulkoisten prosessien

kehittämisessä sekä raportoi vuosittain tapausten määrän ja tyypit. Olennaisista asioista raportoidaan tarkastusvaliokunnalle,

johtoryhmälle ja Sanoman vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmälle. Valituskanavan vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla

ilmoitettujen tapausten määrää sekä tutkittuja ja ratkaistuja tapauksia vuosittain. Sanomaa koskevat EU:n whistleblowing-

direktiivin sekä kansallisen whistleblowing-lainsäädännön vaatimukset toimintamaissaan. Raportointikanava on käytettävissä

useilla Sanoman toiminnan ja arvoketjun kannalta olennaisilla kielillä. Sanoman eettinen ohjeisto ja alihankkijoiden eettinen

ohjeisto sisältävät sitoumuksen suojella valituskanavia käyttäviä henkilöitä vastatoimilta.

Kaikki uudet alihankkijat käyvät läpi Sanoman arviointi- ja due diligence -prosessin, jonka tavoitteena on sisällyttää

alihankkijoiden eettinen ohjeisto pakolliseksi osaksi alihankkijan valintaa. Alihankkijoiden eettisen ohjeiston mukaan

alihankkijoiden on varmistettava, että työntekijöillä on käytössään valitusmekanismi. Jos vaikutuksia havaitaan, Sanoma

edellyttää alihankkijoiden korjaavan vaikutukset ilman aiheetonta viivytystä ja raportoivan Sanomalle säännöllisesti tehdyistä

toimista. Jos puutteita ei korjata kohtuullisessa ajassa tai jos puutteet todetaan olennaisiksi tai korjaamattomiksi tai jos

havaitaan muu alihankkijoiden eettisen ohjeiston olennainen rikkomus, sopimus tai tilaus alihankkijan kanssa voidaan

irtisanoa.

Korjaavien toimien ja parannusten vaikuttavuutta arvioidaan tapauskohtaisesti analysoimalla, korjaavatko toimet havaitun

vaikutuksen. Sanomalla ei ole systemaattista seurantaprosessia raportointikanavien tehokkuuden arvioimiseksi ja yhtiö ei

pysty arvioimaan, ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia raportointirakenteiden tai -prosessien olemassaolosta ja luottavatko he

niihin huolenaiheidensa esiin tuomiseksi.

Tilinpäätös 2025	102

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Sanoma ehkäisee ja lieventää tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin hankintakäytäntöjensä

kautta jatkuvasti. Sanoman hankintatiimi vastaa olennaisten vaikutusten hallinnasta, mukaan lukien alihankkijoiden

vaatimusten asettamisesta, vaikutusten tunnistamisesta ja seurannasta sekä ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimien

seurannasta. Osana vuosisuunnitteluprosessia hankintatiimi tunnistaa tarvittavat ja asianmukaiset toimet tiettyyn

tosiasialliseen tai mahdolliseen kielteiseen vaikutukseen vastaamiseksi. Koska suurin osa arvoketjun työntekijöihin

kohdistuvista vaikutuksista on mahdollisia, Sanoma keskittyy ehkäisemään niitä. Raportointikaudella ei ilmennyt vakavia

ihmisoikeusrikkomuksia tai ihmisoikeusloukkauksia, jotka liittyivät Sanoman arvoketjun alkupäähän.

Toimenpiteet kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi

Alihankkijoiden valinta

Uusien alihankkijoiden valinta noudattaa Sanoman strategista hankintaprosessia, jossa pakollisena vaatimuksena on

alihankkijoiden eettinen ohjeisto tai vastaavan hyväksyminen. Sanoman tavoitteena on, että kaikki uudet alihankkijat sitoutuvat

alihankkijoiden eettiseen ohjeistoon. Tavoitteen toteutumisen arvioimiseksi Sanoma seuraa alihankkijoiden eettiseen

ohjeistoon sitoutuneiden uusien avaintoimittajien lukumäärää.

Alihankkijoiden arviointi ja yhteydenpito

Kolmansien osapuolten kanssa tehtävien liiketoimien mahdollisia riskejä liittyen vaikutuksiin ja rikkomuksiin tunnistetaan

osana jatkuvaa Tunne vastapuolesi (Know Your Counterparty, KYC) -prosessia. KYC-työkalulla arvioidaan Sanoman

alihankkijoita, ja se tunnistaa kolmansien osapuolten mahdolliset rikkomukset liittyen ihmisoikeuksiin, lahjonnan

vastustamiseen, korruptioon ja pakotemääräyksiin. Työkalu suorittaa myös regulaatio- ja due diligence -tarkastuksia.

Arvioinnin perusteella Sanoma saattaa rajoittaa liiketoimia, jos niihin liittyy suoraan tai välillisesti valikoitujen tai

kohdennettujen pakoteohjelmien kohteena olevia tai muuten korkean riskin maita tai henkilöitä. Vaihtoehtoisesti Sanoma voi

lakkauttaa liiketoimet kyseisen tahon kanssa kokonaan. Jos riski on keskisuuri tai suuri, työkalu ohjaa työntekijän ottamaan

yhteyttä hankinta- ja lakitiimeihin.

Vuonna 2025 Sanoma kehitti alihankkijoiden due diligence -prosessia ottamalla käyttöön kaksivaiheisen alihankkijoiden

vastuullisuusarviointiprosessin: ensin hankintakategoriat arvioidaan ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten sekä riskien osalta,

ja sen jälkeen korkeamman riskin kategorioiden alihankkijat arvioidaan alihankkijatasolla. Tämä malli määrittelee kohdennetut

toimet olennaisten vaikutusten ja riskien minimoimiseksi ja ehkäisemiseksi. Näiden prosessien kehitys ja toteutus jatkuu

vuonna 2026 erikseen määritetyn työryhmän toimesta.

Sanoma tekee yhteistyötä erityisesti yhtiön paperin ja painopalvelujen alihankkijoiden kanssa. Kyseinen hankintaluokka on

tunnistettu korkeamman riskin hankintaluokaksi, sillä se tuottaa luonteeltaan konkreettisia tuotteita. Sanoma tekee vuosittain

alihankkijoiden arvioinnin kaikille painopalveluiden alihankkijoille ja kerää alihankkijoilta ympäristötietojen lisäksi SEDEX-,

BSCI- tai SMETA-auditointiraportit. Lisätäkseen ymmärrystä ja vuorovaikutusta arvoketjun alihankkijoiden kanssa Sanoma

järjestää paperi- ja painokumppaneilleen alihankkijapäiviä.

Korjaavien toimenpiteiden seuranta

Sanoma on vuoden 2025 aikana keskustellut alihankkijoidensa kanssa ja pyytänyt heitä toimittamaan suunnitelmat

ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä liittyen työaikasopimusten ylityksiin, riittävään palkkaan sekä terveyteen ja

turvallisuuteen tehokkaiden korjaustoimien mahdollistamiseksi. Toimien etenemisen seuraaminen on käynnissä. Sanoma

seuraa ja arvioi toimien tehokkuutta yhteistyössä alihankkijoiden kanssa sekä keräämällä vuosittain auditointiraportteja, joiden

kautta tapaukset on tarkoitus todeta ratkaistuiksi. Sanomalla on olemassa prosessit olennaisten kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi tai korjaamisen mahdollistamiseksi ja niiden arvioidaan olevan tehokkaita kuten kohdassa S2-3 on kuvattu.

Sanoma on ryhtynyt toimiin mahdollistaakseen tunnistettujen tosiasiallisten kielteisten vaikutusten, kuten työaikaan liittyvien

vaikutusten, korjaamisen ottamalla yhteyttä alihankkijoihin ja pyytämällä ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimintasuunnitelmia.

Näiden toimien tehokkuutta seurataan ja niiden odotetaan ratkaisevan tunnistetut tapaukset.

Mittarit ja tavoitteet

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Sanoma ei ole asettanut ESRS:n mukaisia mitattavissa olevia aikasidonnaisia tavoitteita arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien

vaikutusten hallinnalle, sillä suurin osa vaikutuksista on mahdollisia, ja tosiasiallisia vaikutuksia käsitellään aina

aihekohtaisesti. Sanoma seuraa toimintaperiaatteidensa ja toimiensa tehokkuutta liittyen arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin

olennaisiin tosiasiallisiin ja mahdollisiin vaikutuksiin kuten kohdissa S2-3 ja S2-4 on kuvattu. Sanoman tavoitteena on, että

kaikki uudet alihankkijat sitoutuvat Sanoman alihankkijoiden eettiseen ohjeistoon tai vastaavaan. Kaikki uudet alihankkijat

käyvät läpi Sanoman due diligence -prosessin, jonka tavoitteena on sisällyttää alihankkijoiden eettinen ohjeisto pakolliseksi

osaksi alihankkijan valintaa. Toimien tehokkuuden arvioimiseksi Sanoma seuraa vuosittain alihankkijoiden eettiseen ohjeistoon

sitoutuneiden uusien avaintoimittajien lukumäärää.

Tilinpäätös 2025	103

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	103
	S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	104
	S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	108
	S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	109
	S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	109
	S4-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	111

Strategia

SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Sanoman tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin johtuvat sen strategiasta ja liiketoimintamallista.

Sanoma vaikuttaa positiivisesti miljoonien ihmisten elämään päivittäin oppimisen ja median kautta. Vaikutukset kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin otetaan huomioon ja niillä on vaikutusta Sanoman strategiaan ja liiketoimintamalliin.

Suojaamme tietosi: Yksityisyydensuoja

Datan ja erityisesti henkilötietojen käyttö on olennainen osa Sanoman liiketoimintaa. Vaikutukset media- ja

oppimisliiketoiminnan asiakkaiden yksityisyyteen ja tietoturvaan otetaan huomioon tuotesuunnittelussa. Learningissä data

auttaa opettajia heidän jokapäiväisessä työssään, tukee oppilaiden yksilöllistä oppimispolkua ja parantaa oppimistuloksia.

Learningissä Sanoma käsittelee henkilötietoja pääosin henkilötietojen käsittelijänä asiakkaidensa (pääosin koulujen ja kuntien)

lukuun. Media Finlandissa Sanoma käyttää dataa parantaakseen journalistisia sisältöjä, kehittääkseen mediassa yksilöityjä

suosituksia, edistääkseen asiakaskeskeistä markkinointia ja parantaakseen asiakaskokemusta. Media Finlandissa Sanoma

toimii pääosin rekisterinpitäjänä käsitellessään asiakkaiden ja loppukäyttäjien henkilötietoja. Journalistiset sisältösuositukset

perustuvat toimituksellisiin päätöksiin ja algoritmeihin. Henkilötietoja käytetään myös digitaalisessa mainonnassa, joka tarjoaa

mahdollisuuden asiakkaiden kohdentamiseen segmenteittäin. Media Finland viestii avoimesti mainontakäytännöistään ja

siihen liittyvistä kolmansista osapuolista hyödyntäen EU-tason mainontaan liittyviä standardeja, jotka pyrkivät jatkuvasti

parantamaan markkinakäytäntöjä.

Sanoma on sitoutunut suojaamaan yksityisyyttä, huolehtimaan tietoturvasta ja varmistamaan tekoälyn eettisen käytön.

Yksityisyydensuojaan liittyviä vaikutuksia rekisteröityihin voivat olla esimerkiksi identiteettivarkaus, mainehaitta tai

luottamuksen menetys. Tämä koskee erityisesti joitakin lasten arkaluonteisia henkilötietoja käsitteleviä Learningin

liiketoimintoja. Lisäksi tekoälyn lisääntyvä käyttö voi kasvattaa riskiä siitä, miten henkilötietoja käytetään digitaalisten alustojen

automatisointiin ja yksilöihin vaikuttavien päätösten tekemiseen. Riskit liittyvät mahdolliseen yleisen tietosuoja-asetuksen

(GDPR) noudattamatta jättämiseen, erityisesti henkilötietojen tietoturvaloukkauksiin, joita voi esiintyä Sanoman rakentamissa

tai kolmansien osapuolten toimittamissa järjestelmissä. Tietoturvaloukkaus voi vaikuttaa olennaisesti asiakkaiden

yksityisyyteen. Tietoihin ja yksityisyyteen liittyviä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei pidetä systeemisinä, vaan ne liittyvät

yksittäisiin tapauksiin.

Innostamme oppimaan: Laadukkaan tiedon ja koulutuksen saatavuus

Oppimisliiketoimintansa kautta Sanoma edistää koulutuksen saatavuutta luomalla yhdessä opettajien kanssa paikallisen

opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja. L aadukkaiden ja inklusiivisten oppimateriaalien ja -palvelujen saatavuuteen

sekä digitaaliseen saavutettavuuteen liittyvät vaikutukset erityisesti opettajiin ja oppilaisiin huomioidaan Learningin

oppimismenetelmien kehityksessä, ja ne on myös sisällytetty sen inklusiivisen oppimisen strategiaan. T arjoamalla oppimisen

tuotteita ja -palveluita Sanoma vaikuttaa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin, kuten opettajiin ja oppilaisiin. Sanoman

oppimismenetelmät tukevat monimuotoisuutta, opetuksen eriyttämistä ja tasa-arvoista pääsyä koulutukseen.

Sanoman tekoälyä hyödyntävät työkalut voivat auttaa opettajia ja oppilaita saavuttamaan parempia oppimistuloksia

tarjoamalla tukea korkealaatuisten ja innostavien oppimateriaalien tuottamiseen sekä antamalla palautetta reaaliaikaisesti.

Opettajat voivat keskittyä luovaan ja vuorovaikutteiseen opettamiseen, kun taas oppilaat saavat välitöntä ohjausta ja tukea

monimutkaisten käsitteiden ymmärtämiseen. Sanoman tavoitteena on tarjota opettajille ja kouluille turvalliset opetuskäyttöön

soveltuvat tekoäly-ympäristöt.

Saavutettavuus: Tuotteiden ja palveluiden saatavuus

Inkluusio on ylätason käsite, joka sisältää myös saavutettavuuden. Learning tarjoaa kouluille oppimateriaaleja, jotka sisältävät

erilaisia digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka tukevat oppimista laajasti ja poistavat perinteisten materiaalien aiheuttamia

oppimisen esteitä. Esimerkiksi joillekin oppilaille tekstipohjaisen materiaalin haasteita voidaan lieventää sovelluksella, joka

tarjoaa sisällön äänimuodossa. Sanoma järjestää paikallisia tapaamisia ja vertaisarviointiryhmiä opettajien kanssa sekä käy

keskusteluja ulkopuolisten vammaisasiantuntijoiden kanssa parantaakseen ymmärrystään oppimateriaalien saavutettavuuteen

liittyvistä tarpeista ja lieventääkseen näin loppukäyttäjiin kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Media Finland edistää saavutettavuutta audiovisuaalista sisältöä tarjoavissa palveluissaan, kuten Ruutu.fi‑palvelussa,

Ruutu‑mobiilisovelluksissa ja Suplassa, sekä verkkosivustoillaan parantaakseen kaikkien kuluttajien ja käyttäjien

käyttökokemusta. Kuluttajilla ja käyttäjillä on myös mahdollisuus antaa palautetta digitaalisen saavutettavuuden

kehittämiseksi. Mahdollisia saavutettavuuteen liittyviä kielteisiä vaikutuksia ei pidetä systeemisinä vaan yksittäisiin tuotteisiin

liittyvinä.

Vastuullinen media: Sananvapaus ja median eettisyys

Medialiiketoimintansa kautta Sanoma edistää sananvapautta tarjoamalla useilla media-alustoilla luotettavaa tietoa, joka

noudattaa journalistista etiikkaa. Kuluttajilla on pääsy riippumattomaan ja luotettavaan journalismiin, mikä tukee heidän

Tilinpäätös 2025	104

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

mahdollisuuksiaan muodostaa omat mielipiteensä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mediayhtiönä Sanoma arvioi

uutismediansa kehittämisessä aina journalistisen etiikan ja toimintansa vaikutuksia sananvapauteen.

Toimittajat käyttävät tekoälyä esimerkiksi artikkelitiivistelmien laatimiseen, haastattelujen litterointiin ja laajojen tietoaineistojen

läpikäyntiin. Kuluttajille tämä näkyy ajankohtaisina uutisina ja artikkeleina, jotka on räätälöity heidän yksilöllisten kiinnostuksen

kohteidensa ja mieltymystensä mukaan. Tekoälyn tuoma automaatio vapauttaa toimittajien aikaa luovaan kerrontaan ja

tutkivaan journalismiin, mikä parantaa sisällön laatua. Tekoälypohjaiset työkalut voivat myös parantaa uutisten

saavutettavuutta. Ihmiset vastaavat kuitenkin aina sisällön lopullisesta laadusta, ja tekoälyn käytöstä kerrotaan lukijoille

avoimesti.

Mainonta: Vastuulliset markkinointikäytännöt

Sanoma tarjoaa B2B-asiakkailleen markkinointiratkaisuja, joiden avulla he tavoittavat suomalaisia kuluttajia. Kansallinen

audiovisuaalinen instituutti (KAVI) antaa ohjeita ikärajoista ja haavoittuvassa asemassa olevien yleisöjen suojelusta. Sanoma

noudattaa näitä ohjeita julkaistessaan materiaalia, joka voi vahingoittaa haavoittuvassa asemassa olevia yleisöjä, kuten lapsia

ja nuoria. Vastuulliset markkinointikäytännöt ja viherväittämien sääntely ovat osa Sanoman B2B-prosesseja, joilla

varmistetaan, että julkaistut mainokset noudattavat mainonnan etiikkaa. Vastuullisiin markkinointikäytäntöihin liittyviä

mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei pidetä systeemisinä, vaan ne liittyvät yksittäisiin tapauksiin.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Tässä osiossa Sanoma kuvailee toimintaperiaatteita, jotka on otettu käyttöön kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

vaikutusten hallitsemiseksi. Eettisen ohjeiston sekä vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikan lisäksi Sanomalla on aihekohtaisia

toimintaperiaatteita. Kunkin toimintaperiaatteen keskeinen sisältö, soveltamisala, vastuu toteuttamisesta, viittaukset

kolmannen osapuolen standardeihin sekä saatavuus on esitetty osiokohtaisissa taulukoissa.

Ihmisoikeuksia koskevat sitoumukset

Sanoman eettinen ohjeisto muodostaa ylätason kaikille Sanoman toimintaohjeille ja ohjesäännöille. Se sisältää YK:n Global

Compact ‑aloitteen kymmenen periaatetta, jotka koskevat ihmisoikeuksia, työelämää, ympäristöä ja korruption vastaisuutta.

Vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka kuvaa Sanoman kestävyyteen liittyvät periaatteet ja tiivistää keskeiset sitoumukset

Sanoman omassa toiminnassa. YK:n Global Compact (UNGC) -aloitteen allekirjoittajana Sanoma tunnustaa Agenda 2030:n ja

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) merkityksen ja noudattaa YK:n ohjaavia periaatteita. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvien vaikutusten osalta Sanoma sitoutuu kymmeneen periaatteeseen, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, työelämään,

ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviin perusvastuisiin. Vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka vastaa

kansainvälisesti tunnustettuja sopimuksia, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansainvälisen työjärjestön

(ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille.

Sanoman yksityisyydensuojaan liittyvät toimintaperiaatteet ovat yhdenmukaisia ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen

yksityisyyden suojaa koskevan 12. artiklan kanssa. Lisäksi tietoturvatoimet valitaan ja toteutetaan alan johtavien standardien

(ISO/IEC 27001, ISO/IEC 27701) ja niiden käytäntöjen (ISO/IEC 27002, ISO/IEC 27018) perusteella. Osa

oppimisliiketoiminnoista on myös ISO-sertifioituja (Clickedu, itslearning, Bureau Ice ja Iddink Digital). Lasten tietojen käsittelyn

tietosuojatoimet ovat yksi Sanoman tietosuojaohjeiden kymmenestä periaatteesta, sillä lapset ovat Sanoman median ja

erityisesti oppimisliiketoiminnan tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjiä.

ESRS 2 MDR-P Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet

Yleiset toimintaperiaatteet

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Eettinen ohjeisto	Keskeinen sisältö on kuvattu osiossa G1 1. Kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmasta politiikassa todetaan, että Sanoma asettaa etusijalle asiakasluottamuksen toimittamalla tuotteita ja ratkaisuja, jotka informoivat, inspiroivat, kouluttavat ja viihdyttävät, samalla varmistaen läpinäkyvän mainonnan, oikeudenmukaiset tietosuojakäytännöt sekä tekoälyn eettisen käytön. Lisäksi Sanoma on sitoutunut ylläpitämään toiminnassaan korkeaa integriteettiä ja vahvistamaan asiakassuhteita vastuullisten ja luotettavien liiketoimintakäytäntöjen avulla.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki S4-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3
Vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikka	Politiikka määrittää Sanoman kestävyyteen liittyvät periaatteet ja tiivistää sen keskeiset sitoumukset omassa toiminnassaan. Se määrittelee Sanoman due diligence -prosessin, ml. kestävyyteen liittyvien vaikutusten tunnistamisen, arvioinnin, hallinnan ja korjaamisen. Politiikassa kuvataan myös Sanoman kestävyyden johtamismalli sekä vastuut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Vastuullisuustiimi vastaa toteutuksesta. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja - oikeuksista, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Rion ympäristö- ja kehitysjulistus	Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon toimintaperiaatteiden asettamisessa analysoimalla alihankkijoiden, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki S4-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3

Tilinpäätös 2025	105

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Suojaamme tietosi: Yksityisyydensuoja

Sanoma on sitoutunut suojaamaan yksityisyyttä, edistämään tietoturvaa ja varmistamaan tekoälyn eettisen käytön. Sanomalla

on käytössä useita toimintaperiaatteita, joilla se hallitsee ja estää tietosuojan ja tietoturvan kielteisiä vaikutuksia tai niihin

liittyvien riskien toteutumista oppimis- ja medialiiketoimintansa asiakkaiden osalta.

Sanoman lakiasiainjohtaja vastaa siitä, että periaatteet, ohjeet ja prosessit noudattavat asiaankuuluvia tietosuojalakeja.

Johtaja, Privacy ja Compliance, johtaa tietosuojaohjelmaa, joka tarjoaa tietosuojaneuvontaa, valvoo tietosuojaprosessien

noudattamista ja raportoi tietosuojan noudattamisesta. Learningin ja Median Finlandin tietosuojavastaavat (DPO) raportoivat

yhdessä Privacy ja Compliance -johtajan kanssa vaatimustenmukaisuudesta johdolle sekä tarkastusvaliokunnalle.

Tietoturvajohtaja (CISO) vastaa käytännön laadukkaiden tietoturvapalveluiden tarjoamisen mahdollistamisesta. CISO raportoi

vaatimustenmukaisuus- ja turvallisuustapauksista johdolle ja tarkastusvaliokunnalle.

Alihankkijoiden eettiseen ohjeistoon viitataan neuvotteluprosessissa alihankkijoiden kanssa. Yksityisyydensuoja, tietoturva ja

vastuulliset hankinnat sisältyvät kaikkien työntekijöiden pakollisiin eettisen ohjeiston koulutuksiin. Lisäksi Sanomalla on selkeät

ohjeistukset siitä, miten tietosuoja ja tietoturva huomioidaan operatiivisessa toiminnassa. Sanoma viestii asiakkailleen

tietosuojasta tietosuojaselosteissaan digitaalisissa rajapinnoissa, joissa sen digitaaliset tuotteet ovat saatavilla.

Toiminta- periaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Tietosuojaohjeet	Kuvaa kymmenen periaatetta, jotka ohjaavat tietosuojalainsäädännön toimeenpanoa Sanoman toiminnoissa. Tietosuojaohjelmaan tehdään sisäisiä auditointeja, joilla varmistetaan politiikan noudattaminen. Lasten henkilötietojen käsittelyyn liittyvät suojatoimet ovat yksi politiikan kymmenestä periaatteesta, koska lapset ovat Sanoman median ja erityisesti oppimisen liiketoiminnan tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Johtaja, Privacy ja Compliance, omistaa politiikan. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.	Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 12 artikla (yksityisyyden suoja)	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Sisäisesti saatavilla	▪ Sanoman ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta henkilötietojen käyttö sen tuotteissa ja palveluissa voi vaikuttaa rekisteröityihin, esimerkiksi puutteellisen läpinäkyvyyden, rajallisen tiedonkäsittelyn hallinnan, tai tietoturvaloukkausten kautta ▪ Kyberturvallisuuden ja tietosuojan varmistamiseksi toteutetut sisäiset tai ulkoisten kumppaneiden toimenpiteet voivat osoittautua riittämättömiksi tai tehottomiksi, mikä voi altistaa Sanoman tietomurroille, jotka pahimmillaan voivat johtaa sakkoihin ja mainehaittaan
Tekoälyn eettisen käytön periaatteet	Tekoälyä käyttäessään Sanoma soveltaa tietosuojaohjeissaan ja tekoälyn eettisen käytön periaatteissaan määriteltyjä yksityisyydensuojan ja henkilötietojen suojaamisen periaatteita ja käytäntöjä. Periaatteet ovat: Reilusti kohti positiivista vaikutusta, Ihmisten vastuu, Selitettävyys, Läpinäkyvyys, Riskien ja vaikutusten arviointi sekä Valvonta toteutuksen seurantaa varten.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Konsernin lakiasiain- ja compliance-tiimi		Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Sisäisesti saatavilla
Tietoturvaohjeet	Politiikassa määritellään organisatoriset, henkilöstöön liittyvät, tekniset ja fyysiset tietoturvatoimet, joilla varmistetaan Sanoman liiketoiminnan luottamuksellisuus, integriteetti ja käytettävyys sekä kyberturvallisuusriskien hoitaminen.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Tietoturvajohtaja (CISO) omistaa politiikan. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.	Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 12 artikla (yksityiselämän suoja), ISO/IEC 27001, ISO/IEC 27701, ISO/IEC 27002, ISO/IEC 27018	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla
Alihankkijoiden eettinen ohjeisto	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa S2-1. Ohjeisto määrittää tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset kumppaneille, jotka käsittelevät kuluttajien, asiakkaiden tai työntekijöiden henkilötietoja Sanoman puolesta.	Kaikki arvoketjun alihankkijat ja heidän työntekijänsä	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy standardin.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, International Bill of Human Rights (YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä KP‑ ja TSS‑yleissopimukset), YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista ja ILO:n tukevat ja asiaan liittyvät yleissopimukset ja standardit	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla

Tilinpäätös 2025	106

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Innostamme oppimaan: Laadukkaan tiedon ja koulutuksen saatavuus

Sanomalla on Learning-liiketoimintayksikköä koskevia toimintaperiaatteita, joilla hallitaan oppimateriaalien vaikutuksia

opettajiin ja oppilaisiin. Ohjeita kehitetään opettajien ja oppilaiden tarpeiden mukaisesti hyödyntämällä sidosryhmiltä saatua

palautetta, kuten vuosittain toteutettavaa eurooppalaista opettajatutkimusta sekä fokusryhmiä. Sanoma teettää myös

säännöllisesti ulkoisia auditointeja oppimateriaalien inkluusiosta. Jotta ohjeita noudatetaan koko Learning-organisaation

laajuisesti, niistä viestitään säännöllisesti sisäisesti. Sanoma käyttää palautemekanismeja myös toimintaperiaatteiden

vaikuttavuuden arvioimiseen ja varmistamiseen.

Lisäksi sisäinen innostavan oppimisen työkalupakki toimii keskeisenä tietopankkina projekteille, jotka liittyvät opetuksen

eriyttämiseen, DE&I-asioihin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, saavutettavuuteen sekä erityisiin sosiaalisiin projekteihin

ulkoisten kumppaneiden kanssa. Työkalu tukee innostavan oppimisen kehittämistä ja edistämistä Learning‑organisaatiossa.

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Toimitukselliset ohjeet	Kiteyttävät Sanoman sitoumuksen ja lähestymistavan eettiseen oppimateriaalien toimitustyöhön sekä inklusiiviseen sisältöön. Neljä ohjaavaa periaatetta ovat: Luomme laadukkaita oppimateriaaleja, Tuemme monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta, Tuemme tasa-arvoista pääsyä koulutukseen ja Olemme sitoutuneet YK:n Kestävän kehityksen periaatteisiin. Learning-tason prosessin lisäksi kullakin paikallisella yhtiöllä on oma määritelty toimitusprosessinsa, joka noudattaa opetussuunnitelman lisäksi paikallisia lakeja ja eettisiä määräyksiä ja normeja. Lisäksi Sanoma noudattaa sisällöntuotannossaan paikallisen opetussuunnitelman vaatimuksia.	Learning- liiketoimintasyksikkö	Learningin strategiatiimi vastaa  toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy ohjeet.	YK:n Kestävän kehityksen periaatteet	Sanoma kehittää ohjeistuksiaan opettajien ja oppilaiden tarpeiden mukaisiksi hyödyntämällä sidosryhmiltä saatua palautetta esimerkiksi vuosittain toteutettavasta eurooppalaisesta opettajatutkimuksesta ja fokusryhmistä	Learningin kattavat toimitukselliset ohjeet ovat saatavilla Sanoman verkkosivuilla. Paikalliset toimitukselliset ohjeet ovat työntekijöiden saatavilla sisäisesti	▪ Sanoma edistää oppimisliiketoimintansa kautta koulutuksen saatavuutta tuottamalla yhteistyössä opettajien kanssa inklusiivisia ja monimuotoisia oppimateriaaleja oppilaille ja opettajille

Saavutettavuus: Tuotteiden ja palveluiden saatavuus

Vuonna 2025 Learning julkaisi koko liiketoimintayksikköä koskevat toimintaperiaatteet, jotka käsittelevät oppimateriaalien

saavutettavuuden vaikutuksia opettajiin ja oppilaisiin. Ohjeet on esitelty alla olevassa taulukossa.

Media Finlandilla ei ole koko liiketoimintasegmentin kattavia toimintaperiaatteita digitaalisen saavutettavuuden vaikutusten

hallitsemiseksi. Media Finland varmistaa, että sen audiovisuaaliset palvelut ja sivustot noudattavat Euroopan

saavutettavuusasetusta sekä Suomen digitaalisten palvelujen tarjoamista koskevaa lakia, ja että ne täyttävät havaittavuuden

ja ymmärrettävyyden vaatimukset. Saavutettavuusselosteet on julkaistu audiovisuaalisille sisältöpalveluille ja verkkokaupoille,

jotta käyttäjät saavat läpinäkyvää tietoa vaatimustenmukaisuudesta, palautekanavista sekä jatkuvista kehittämistoimista.

Traficom valvoo saavutettavuuden toimintasuunnitelmien toteutumista ja niistä raportointia. Saavutettavuuden kehittämistä

johtavat erilliset tiimit, joista toinen vastaa Media Finlandin audiovisuaalisista sisältöpalveluista ja toinen verkkokaupoista.

Media Finland edistää saavutettavuutta audiovisuaalisissa sisältöpalveluissaan (Ruutu.fi, Ruutu‑mobiilisovellukset ja Supla)

sekä verkkokaupoissaan (Oma.Sanoma.fi ja Tilaa.Sanoma).

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Saavutettavuutta koskevat ohjeet (julkaistu 2025)	Ohjeiden myötä Learning on sitoutunut varmistamaan, että oppimisen digitaaliset tuotteet ovat kaikkien oppilaiden käytettävissä. Ohjeiden mukaisesti oppimismenetelmien ja digitaalisten tuotteiden suunnittelussa on varmistettava WCAG 2.1 AA tason vaatimusten noudattaminen, hyödynnettävä Sanoma Learning Design Systemin saavutettavia komponentteja, esitettävä sisältö selkeästi ja hyvin jäsennellysti sekä varmistettava täydellinen yhteensopivuus avustavien teknologioiden kanssa. Ohjeet ovat yhdenmukaiset myös Euroopan saavutettavuusasetuksen kanssa, ja ne korostavat saavutettavuuden integroimista suunnittelu-, toteutus- ja kehitysprosesseihin säännöllisten arviointien ja koulutusten tukemana.	Learning- liiketoimintayksikkö	Learningin strategiatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy ohjeet.	WCAG 2.1 AA-tason vaatimukset, Euroopan saavutettavuusasetus	Sanoma kehittää ohjeistuksiaan opettajien ja oppilaiden tarpeiden mukaisiksi hyödyntämällä sidosryhmiltä saatua palautetta esimerkiksi vuosittain toteutettavasta eurooppalaisesta opettajatutkimuksesta ja fokusryhmistä	Learningin työntekijöiden saatavilla sisäisesti	▪ Sanoman digitaaliset tuotteet ja sisällöt eivät välttämättä ole täysin saavutettavia kaikille kuluttajille, mikä voi rajoittaa yhdenvertaista pääsyä palveluihin ja inklusiivistä käyttökokemusta

Tilinpäätös 2025	107

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vastuullinen media: Sananvapaus ja median eettisyys

Sanoma noudattaa sisältöjä julkaistessaan sanan- ja ilmaisunvapautta sekä mediaa koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi Media

Finland noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) Journalistin ohjeita, joita median itsensä asettamat ohjeet täydentävät.

Sanoman sitoutuminen sananvapauteen ja JSN:n Journalistin ohjeisiin on kirjattu eettiseen ohjeistoon sekä vastuullisuus- ja

ihmisoikeuspolitiikkaan. Sanoma on JSN:n jäsen, ja Journalistin ohjeet on keskeisin Media Finlandin journalistista työtä

ohjaava toimintaperiaate.

Sananvapauslain mukaan päätoimittajan (vastaavan toimittajan) tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää sisällöstä

sekä huolehtia esimerkiksi oikaisu- ja korvausoikeuden toteutumisesta. Sanoman päätoimittajat ja päätoimittajafoorumi

kehittävät Sanoman toimituskulttuuria, antavat neuvoja, seuraavat lukijatutkimuksia ja asiakaspalautetta sekä osallistuvat

julkiseen keskusteluun toimituksellisesta riippumattomuudesta, etiikasta ja journalismista. Sanoman hallitus nimittää ja erottaa

Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Aamulehden ja Satakunnan Kansan päätoimittajat. Hallitus saa vuosittain raportin

toimituksellisen vapauden yleisistä ehdoista ja siitä, miten kukin uutisbrändi pärjää suhteessa strategisissa suunnitelmissa

esitettyihin keskeisiin mittareihin.

Toimintaperiaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Sidosryhmien huomiointi	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Median itse asettamat journalistiset periaatteet	Sanoma on Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen, ja Journalistin ohjeet ovat Media Finlandin journalistisen työn keskeiset eettiset periaatteet. Helsingin Sanomilla, Aamulehdellä, Satakunnan Kansalla ja Ilta-Sanomilla on lisäksi omat toimituskohtaiset ohjeensa, jotka täydentävät JSN:n Journalistin ohjeita ja ohjaavat päivittäistä eettistä uutistyötä. Helsingin Sanomien ohjeissa esimerkiksi avataan toimitustyön tarkoitusta ja sitä, miten julkaistujen tietojen paikkansapitävyys varmistetaan. Aamulehdellä on verkossa kysymyksiä ja vastauksia journalismista ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Satakunnan Kansa päivittää jatkuvasti verkossa julkaistuja periaatteitaan. Ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttöä ja määritellä hyvä journalistinen tapa Suomessa.	Media Finlandin journalistinen työ	Sanoman päätoimittajat ja toimitustiimien esihenkilöt	Julkisen sanan neuvoston (JSN) Journalistin ohjeet, Sanan- ja ilmaisunvapautta koskeva lainsäädäntö	Ei suoraa sidosryhmien osallistamista	Helsingin Sanomien Satakunnan Kansan ja Aamulehden periaatteet ovat julkisesti saatavilla median verkkosivuilla. Ilta-Sanomien eettiset periaatteet ovat sisäisesti saatavilla.	▪ Sanoma edistää medialiiketoimintansa kautta sananvapautta tarjoamalla kuluttajille luotettavaa tietoa monikanavaisesti ja journalistisia periaatteita noudattaen.

Mainonta: Vastuulliset markkinointikäytännöt

Sanoma on sitoutunut noudattamaan korkeita eettisiä standardeja ja totuudenmukaisuutta mainontaa koskevissa

käytännöissään, suojelemaan heikossa asemassa olevia yleisöjä sekä noudattamaan Kansainvälisen kauppakamarin (ICC)

mainonta- ja markkinointiviestintäsäännöstöä. Sitoumus on kirjattu vastuullisuus- ja ihmisoikeuspolitiikkaan.

Sanoma noudattaa mainonnassaan Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) mainonta- ja markkinointiviestintäsäännöstöä, IAB

Europen julkaisemia EU Framework for Online Behavioural Advertising -itsesääntelyperiaatteita sekä Suomen

Asiakkuusmarkkinointiliiton markkinoinnin itsesääntelyohjeistusta. Sanoma tarkistaa julkaisemansa mainokset

varmistaakseen, että ne ovat Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjen mukaisia.

Lisäksi Sanoma noudattaa tiettyjen suomalaisten instituutioiden, kuten Julkisen sanan neuvoston, Kansallisen

audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Mainonnan eettisen neuvoston asettamia mainonnan eettisiä ohjeistuksia. Sanoma pitää

mainonnan ja journalistisen sisällön erillään eikä tarjoa mainostajille digitaalisen mainonnan kohderyhmiä, joihin sisältyy

lapsia. Television osalta Sanoma suojelee haavoittuvassa asemassa olevia yleisöjä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin

(KAVI) ohjeiden mukaisesti. Julkaistessaan materiaalia, joka saattaisi vahingoittaa lasten ja nuorten kaltaisia haavoittuvassa

asemassa olevia yleisöjä, Sanoma noudattaa KAVI:n ohjeita.

Suomessa mainonnan eettisyyttä valvoo Mainonnan eettinen neuvosto. Neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko mainos tai

mainoskäytäntö eettisesti hyväksyttävä. Neuvosto käsittelee esimerkiksi syrjintää, ihmisarvoa ja sosiaalista vastuuta. Sanoma

seuraa Mainonnan eettisen neuvoston kautta saatuja ilmoituksia, vastaa niihin ja raportoi lausuntojen määrän vuosittain.

Sanoma päivittää säännöllisesti mainonnan valvonnasta vastaavan tiimin asiantuntemusta mainonnan etiikkaan osalta. Tämä

sisältää sekä sääntelyn muutokset että Sanoman omat ohjeistukset. Sanoma esimerkiksi kehittää jatkuvasti

ikäluokitteluprosessiaan yhteistyössä KAVIn kanssa, ja KAVI kouluttaa asian parissa työskentelevää henkilöstöä. Sanomalla

on selkeät menettelyt ja prosessit, joilla mainonnan eettisyys varmistetaan osana päivittäistä toimintaa. Epäselvissä

tapauksissa mainos arvioidaan yhdessä päätoimittajien kanssa yhteisen linjauksen varmistamiseksi.

Toimintaperiaatteet kattavat vaikutuksen: ‘Kuluttajat saattavat altistua Sanoman medioissa mainonnalle, jotka eivät ole linjassa

vastuullisen mainonnan periaatteiden tai ympäristöväittämiä koskevan sääntelyn kanssa’. Toimintaperiaatteet koskevat koko

Media Finlandin mainosliiketoimintaa ja niiden toimeenpanosta vastaa viime kädessä Media Finlandin toimitusjohtaja, joka on

konsernin johtoryhmän jäsen.

Tilinpäätös 2025	108

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Osana jatkuvaa due diligence -prosessiaan Sanoma on vuorovaikutuksessa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa, joko

suoraan tai luotettavien valtuutettujen edustajien kautta, olennaisista tosiasiallisista ja mahdollisista myönteisistä ja/tai

kielteisistä vaikutuksista, jotka vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat kuluttajiin.

Sanoma saa tietoa sellaisten kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmista, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille, kuten

lapset, hyödyntämällä muun muassa tietosuojaviranomaisten antamia ohjeita rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta,

kolmansien osapuolten laatimia ohjeistuksia kuten kohdassa S4-1 on kuvattu sekä oppimiseen liittyvissä asioissa osana

opettajien kanssa käytävää yhteydenpitoa.

Suojaamme tietosi: Yksityisyydensuoja

Yleisessä tietosuoja-asetuksessa määritellään Sanoman velvollisuudet rekisteröidyn henkilön oikeuksien toteuttamisessa.

Sanoma on vuorovaikutuksessa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa näiden oikeuksien toteuttamiseksi. Sanoma ei ole

yhteydessä asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin saadakseen tietoa tietosuojaan liittyvistä näkemyksistä päätöksenteon tueksi tavalla,

joka täyttäisi ESRS:n raportointikriteerit. Sen sijaan Sanoma kertoo tietojenkäsittelystään verkkosivuillaan sekä digitaalisissa

tuotteissaan olevilla tietosuojaselosteilla. Tietosuojaselosteet sisältävät ohjeet rekisteröidyille tietojen tarkastus-, poisto- ja

siirrettävyyspyyntöjen tekemiseen sekä tavat ottaa yhteyttä Sanoman tietosuojavastaaviin yksityisyyteen liittyvissä

kysymyksissä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietosuojakyselyt käsitellään sisäisesti tapauskohtaisesti. Henkilötietojen

käsittelijänä toimiessaan Sanoma tukee rekisterinpitäjiä näiden velvoitteiden täyttämisessä. Rekisteröidyt voivat ilmoittaa

tietosuojaa koskevista huolenaiheistaan myös ottamalla yhteyttä paikalliseen tietosuojaviranomaiseen.

Jos henkilötietojen tietoturvaloukkaus vaikuttaa kielteisesti rekisteröityjen yksityisyyteen, Sanoma arvioi tilanteen

tapauskohtaisesti henkilötietojen tietoturvaloukkausten hallintaprosessinsa mukaisesti. Yleisen tietosuoja-asetuksen

mukaisesti Sanoma arvioi millainen riski tietoturvaloukkauksen kohteena oleville rekisteröidyille on aiheutunut, ja ilmoittaa

alttiina oleville korkean riskin henkilöille, joita tietoturvaloukkaus koskee, miten heidän tietoihinsa on vaikutettu ja mihin toimiin

he voivat ryhtyä yksityisyytensä suojaamiseksi. Sanoma arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa käydyn yhteydenpidon

vaikuttavuutta seuraamalla, että kaikkiin rekisteröityjen tietojen tarkastus-, poisto- ja siirrettävyyspyyntöihin vastataan ja että se

tapahtuu lain määräämän ajan sisällä. Sanoman tietosuojavastaavat ovat vastuussa tietosuojakyselyihin ja

tietoturvaloukkauksiin liittyvästä yhteydenpidosta kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.

Innostamme oppimaan: Laadukkaan tiedon ja koulutuksen saatavuus

Sanoma on jatkuvasti suoraan yhteydessä opettajiin luodessaan ja kehittäessään oppimateriaalejaan. Sanoma teettää

vuosittain Euroopan laajuisen opettajatutkimuksen, jonka avulla se arvioi oppimateriaaliensa vaikutusta ja lisää ymmärrystään

eri oppimateriaalien ja työkalujen käytöstä eri toimintamaissa. Lisäksi opettajilta saadaan palautetta työryhmien kautta

opettajatutkimuksen tulosten läpikäynnin yhteydessä. Sanoma ei ole suoraan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa, vaan

heidän näkemyksensä saadaan opettajien kautta. Learningin strategiatiimi vastaa opettajatutkimuksesta, ja paikalliset

tytäryhtiöt vastaavat opettajayhteistyön käytännön toteutuksesta. Opettajatutkimusta hyödynnetään myös opettajayhteistyön

vaikuttavuuden arvioinnissa.

Saavutettavuus: Tuotteiden ja palveluiden saatavuus

Sanoma järjestää säännöllisesti paikallisia tapaamisia ja vertaisarviointiryhmiä opettajien kanssa, ja näissä foorumeissa

keskustellaan myös Sanoman oppimateriaalien saavutettavuudesta ja siihen liittyvistä kehitystarpeista. Lisäksi joissakin

maissa järjestetään tapaamisia ulkopuolisten vammaisalan asiantuntijoiden kanssa. Saavutettavuutta käsitellään myös

edellisessä kappaleessa kuvatussa opettajatutkimuksessa, jota hyödynnetään myös yhteydenpidon vaikuttavuuden

arvioinnissa. Paikalliset tytäryhtiöt vastaavat opettajayhteistyön käytännön toteutuksesta.

Media Finlandissa audiovisuaalista sisältöä tarjoavien palveluiden (Ruutu.fi, Ruutu‑mobiilisovellukset ja Supla) sekä

verkkokauppojen (Oma.Sanoma.fi, Tilaa.Sanoma) saavutettavuusselosteet ovat julkisesti saatavilla verkossa. Kuluttajilla ja

loppukäyttäjillä on mahdollisuus antaa saavutettavuuteen liittyvää palautetta suoraan verkossa, ja tätä palautetta käsittelevät

audiovisuaalisten palveluiden ja verkkokauppojen omat saavutettavuuden koordinointitiimit.

Vastuullinen media: Sananvapaus ja median eettisyys

Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat lähettää palautetta suoraan Sanoman medioille julkisten yhteystietojen kautta tai jättämällä

kommentin verkossa julkaistun artikkelin yhteyteen. Toimitukset lukevat palautteet, ja niitä hyödynnetään journalistisen

prosessin päätöksenteon kehittämisessä. Jos palaute koskee virheellistä tietoa, Journalistin ohjeet edellyttävät, että asiavirhe

korjataan mahdollisimman pian virheen tultua toimituksen tietoon siten, että tieto tavoittaa yleisön mahdollisimman laajasti.

Jokaisella Sanoman uutismedialla on omat käytäntönsä kertoa yleisölle, miten virheistä voi ilmoittaa ja miten päätoimittajaan

saa tarvittaessa yhteyden.

Sanomalle annetun suoran palautteen lisäksi kuluttajat voivat tehdä Julkisen sanan neuvostolle kantelun hyvän journalistisen

tavan rikkomuksesta. Kantelun ei tarvitse koskea ilmoittajaa henkilökohtaisesti, mutta asian käsittely edellyttää vahinkoa

kärsineen suostumusta. Mikäli neuvosto katsoo jonkin Media Finlandin median rikkoneen Journalistin ohjeita, Sanoma on

sitoutunut julkaisemaan neuvoston langettavan päätöksen viipymättä. Jos asianomainen media ei julkaise päätöstä, se

saatetaan julkisuuteen muulla tavoin. Sanoma seuraa tiiviisti JSN:n päätöksiä ja osallistuu niitä koskevaan keskusteluun

kehittääkseen journalistista työtä ohjaavia käytäntöjä. Kaikki Media Finlandin uutismediat ovat julkaisseet omat

toimitusperiaatteensa. Sanoma seuraa ja raportoi vuosittain toimintaansa liittyvät JSN-tapaukset kehittääkseen ammatillista

etiikkaa.

Sanoma arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa käydyn yhteydenpidon vaikuttavuutta tuotekohtaisten lukijatutkimusten

avulla sekä keräämällä palautetta tilauksen lopettaneilta henkilöiltä. Medioiden päätoimittajat vastaavat yhteydenpidosta

kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa.

Mainonta: Vastuulliset markkinointikäytännöt

Sanoma ei ole suoraan vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa mainontaan liittyen. Kuluttaja voi pyytää Mainonnan eettiseltä

neuvostolta lausunnon siitä, onko jokin mainos tai muu kaupallinen menettely hyvän tavan vastainen tai tunnistettavissa

markkinoinniksi ottaen huomioon Kansainvälisen kauppakamarin markkinointisäännöt. Lausunnon pyytämiselle ei ole

määräaikaa. Sanoma ei vastaa neuvoston julkaisemasta sisällöstä, mutta se seuraa neuvoston kautta tulleita ilmoituksia ja

vastaa niihin. Media Finlandin lakitiimi käsittelee MEN:n lausuntopyynnöt ja sisäisiä ohjeita päivitetään tarvittaessa. Sanoma

raportoi lausuntojen lukumäärän vuosittain. Sanoma ei arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa käydyn yhteydenpidon

vaikuttavuutta liittyen vastuullisiin markkinointikäytäntöihin.

Tilinpäätös 2025	109

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi

Sanomalla on olemassa prosessi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

Sanoma on tunnistanut sekä tosiasiallisia että mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät yksityisyyteen, tuotteiden ja

palveluiden saatavuuteen sekä vastuullisiin markkinointikäytäntöihin. Vaikutukset on kuvattu kohdassa S4 SBM-3.

Yleiset prosessit

Sanoman kolmannen osapuolen ylläpitämän raportointikanavan kautta kuka tahansa, myös asiakkaat ja loppukäyttäjät, voi

ilmoittaa kestävyyteen tai ihmisoikeusasioihin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti ja anonyymisti. Eettisen

ohjeistonsa mukaisesti Sanoma ei hyväksy vastatoimia ketään vastaan, joka ilmoittaa huolenaiheesta tai osallistuu tutkintaan.

Sanoma tutkii ilmoitetut tapaukset, arvioi havaitut väärinkäytökset, hyödyntää niistä saatuja oppeja sisäisten ja ulkoisten

prosessien kehittämisessä sekä raportoi vuosittain tapausten määrän ja tyypit. Olennaiset asiat raportoidaan

tarkastusvaliokunnalle sekä vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmälle.

Raportointikanavan vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla ilmoitettujen tapausten määrää sekä tutkittuja ja ratkaistuja

tapauksia vuosittain. Sanomaa koskevat EU:n whistleblowing-direktiivin sekä kansallisen whistleblowing-lainsäädännön

vaatimukset toimintamaissaan. Sanoman raportointikanava on käytettävissä useilla Sanoman toiminnan ja arvoketjun kannalta

olennaisilla kielillä. Sanoma ei pysty arvioimaan, ovatko asiakkaat ja loppukäyttäjät tietoisia rakenteista tai prosesseista, joilla

he voivat ilmoittaa huolenaiheistaan ja luottavatko he niihin.

Yksityisyydensuojaan liittyvät lisäprosessit

Yksityisyydensuojan osalta Sanoma käsittelee henkilötietoihin vaikuttavien tietoturvaloukkausten kielteisiä vaikutuksia

tapauskohtaisesti tietoturvaloukkausten hallintaprosessinsa mukaisesti.

Sanoman henkilötietojen tietoturvaloukkausten hallintaprosessin mukaisesti jokainen henkilötietojen tietoturvaloukkaustapaus

arvioidaan erikseen ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset rekisteröityihin. Yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusten

mukaisesti Sanoma arvioi millainen riski tietoturvaloukkauksen kohteena oleville rekisteröidyille on aiheutunut ja ilmoittaa

tietoturvaloukkauksesta alttiina oleville korkean riskin henkilöille, miten heidän tietoihinsa on vaikutettu ja mihin toimenpiteisiin

he voivat ryhtyä yksityisyytensä suojaamiseksi. Toimet voivat vaihdella tapauksen luonteen mukaan.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ottaa yhteyttä Sanoman tietosuojavastaaviin, jos heillä on tietosuojaan liittyviä kysymyksiä tai

huolenaiheita.

Henkilötietojen tietoturvaloukkauksiin puuttumisen vaikuttavuutta seurataan tarkastelemalla neljännesvuosittain todellisten ja

mahdollisten henkilötietojen tietoturvaloukkausten lukumäärää Media Finlandissa ja Learningissä. Sanoma käy vuosittain läpi

henkilötietojen tietoturvaloukkausten pääasialliset aiheuttajat ja syyt sekä suunnittelee lisätoimia niiden estämiseksi. Vuonna

2025 Sanoma käsitteli kaikki henkilötietojen tietoturvaloukkaukset hallintaprosessinsa mukaisesti.

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Seuraavissa luvuissa kuvataan keskeiset toimet, joita Sanoma toteuttaa ja suunnittelee tietosuojaan, tuotteiden ja palveluiden

saatavuuteen sekä vastuullisiin markkinointikäytäntöihin liittyvien kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.

Lisäksi kuvataan toimia, joiden tarkoituksena on edistää myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia kuluttajille ja/tai loppukäyttäjille

laadukkaan tiedon saantiin ja sananvapauteen liittyen.

Kuten kohdassa S4-2 on kuvattu, tosiasiallisten tai mahdollisten kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien kielteisten

vaikutusten hallitsemiseksi tarvittavat toimet tulevat joko viranomaisilta tai kolmansilta osapuolilta ja/tai ne tunnistetaan

yhteydenpidon aikana. Sanoma ehkäisee ja lieventää mahdollisia kielteisiä vaikutuksia asiakkaisiinsa ja loppukäyttäjiinsä

pääasiassa jatkuvilla prosesseilla.

Tilanteen korjaavat prosessit on raportoitu kohdassa S4-3. Vuonna 2025 Sanoma ei ryhtynyt toimiin tarjotakseen tai

mahdollistaakseen korjaavia toimia, jotka liittyivät tosiasialliseen olennaiseen vaikutukseen, koska tällaisille toimille ei

tunnistettu tarvetta. Raportointikaudella ei ollut yhtään Sanoman asiakkaisiin tai loppukäyttäjiin kohdistunutta vakavaa

ihmisoikeusrikkomusta tai -loukkausta.

Suojaamme tietosi: Yksityisyydensuoja

Sanomalla on jatkuva tietosuoja-, tietoturva- ja tekoälyprosessi (Privacy, Security and AI by Design), joka auttaa tunnistamaan

toimet, joilla ehkäistään mahdollisia merkittäviä tietosuojavaikutuksia asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin. Prosessin avulla Sanoman

tuotekehitys-, myynti-, markkinointi- ja mainontatiimit tekevät tietosuoja-arviointeja, tietoturvakartoituksia ja tekoälyn

riskiarviointeja suunnitellessaan uusia henkilötietojen käsittelytapoja tai kehittäessään uusia tekoälypohjaisia järjestelmiä. Jos

henkilötietojen tietoturvaloukkaus heikentää rekisteröityjen yksityisyydensuojaa, noudattaa Sanoma henkilötietojen

tietoturvaloukkausten hallintaprosessia, joka on kuvattu kohdassa S4-3. Mahdolliset ja toteutuneet tietoturvaloukkaukset

arvioidaan neljännesvuosittain prosessin tehokkuuden arvioimiseksi ja lisävalvontatarpeiden tunnistamiseksi. Sanoma asettaa

vuosittain tavoitteita merkittävien tietosuojariskien hallinnan vahvistamiseksi ja linjaa nämä tavoitteet yhtiön strategian ja

sääntelyn kehityssuuntien kanssa. Näiden tavoitteiden pohjalta suunnitellaan tarvittavat toimet. Vuoden 2025 keskeiset toimet

olivat:

Koulutukset tuotepäälliköille ja kehittäjille

Vuonna 2025 Sanoma järjesti molempien liiketoimintayksiköiden tuotepäälliköille ja kehittäjille koulutuksen, joka tukee heitä

tietosuoja-, tietoturva ja tekoälyprosessin noudattamisessa ja toteuttamisessa. Koulutuksen painopistealueena oli

tekoälypohjaisten järjestelmien luokittelu EU:n tekoälyasetuksen mukaisesti.

Datakartoitustyökalu

Vuonna 2025 Sanoma sai päätökseen uuden konserninlaajuisen datakartoitustyökalun käyttöönoton. Työkalun avulla voidaan

ylläpitää selostetta henkilötietojen käsittelytoimista ja tehostaa tietosuojavaikutusten ja -riskien arviointia sekä tietojen

elinkaaren hallintaa.

Tilinpäätös 2025	110

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tekoälyn hallinnointitoimenpiteet

Vuonna 2025 Sanoma koulutti tuotetiimejä tekoälyyn liittyen ja arvioi mahdollisia riskejä, joita tekoälyn käyttö tuo asiakkaille ja

loppukäyttäjille. Koulutukset liittyivät Sanoman konserninlaajuisiin tekoälyn hallinnointitoimenpiteisiin, jotka Sanoma määritteli

vuonna 2024 tukeakseen tekoälyn käyttöä ja valmistautuakseen EU:n tekoälyasetukseen. Toimenpiteet sisältävät muun

muassa tekoälyn käyttötapausten inventoinnin sekä eettisten tekoälyperiaatteiden ja EU:n tekoälyasetuksen vaatimusten

sisällyttämisen Sanoman tietosuoja- ja tietoturvaohjelmaan.

Sanoma mittaa tietosuojariskien hallintaprosessien tehokkuutta seuraamalla, että tietosuoja-arvioinnit tehdään ennen uusien

tuotteiden tai toiminnallisuuksien lanseerausta. Lisäksi mitataan tuotekehitystiimien valmiutta noudattaa turvallisia

kehitysstandardeja. Myös rekisteröityjen tietopyyntöjen kehitystä seurataan mahdollisten ongelmien havaitsemiseksi.

Viranomaisten tietopyyntöjen ja täytäntöönpanotoimien määrä antaa viitteitä siitä, kuinka tehokkaasti Sanoma hallitsee

mahdollisia tietosuojaan liittyviä haittoja ja riskejä. Learningissä Hollannin viranomainen antoi yhden perustellun virallisen

varoituksen ja ohjeistuksen verkkosivuilla olleen evästebannerin korjaamiseksi, ja puute on sittemmin korjattu. Media Finland

valitti vuonna 2024 korkeimpaan hallinto-oikeuteen Traficomin vuonna 2023 tekemästä päätöksestä. Päätöksessä todettiin,

että Media Finlandin evästekäytännöt eivät olleet vaatimusten mukaisia, erityisesti koskien journalistisen sisällön evästeiden

luokittelua ehdottoman välttämättömiksi ja evästeiden hylkäämistä. Vuoden 2025 lopulla valituksen käsittely oli yhä kesken.

Innostamme oppimaan: Laadukkaan tiedon ja koulutuksen saatavuus

Sanoma arvioi jatkuvasti oppimismenetelmiään tunnistaakseen kehitystarpeita ja toteuttaakseen toimia, joilla niistä tehdään

entistä inklusiivisempia, ja sitä kautta parannetaan oppimistuloksia. Vuorovaikutus opettajien kanssa on jatkuvaa kuten kuvattu

kohdassa S4-2. Toimien vaikuttavuutta arvioidaan eurooppalaisen opettajatutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimuksen tuloksia

käydään läpi yhdessä opettajien kanssa erityisissä työryhmissä, millä varmistetaan jatkuva kehittyminen.

Toimituksellisten ohjeiden päivitys

Learning käynnisti toimituksellisten ohjeidensa päivityksen vuonna 2025 ja aikoo julkaista päivitetyn version ohjeista vuonna

2026. Päivityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ohjeet innostavan oppimisen -toimintasuunnitelman kanssa. Prosessi

sisältää myös paikallisten ohjeiden päivittämisen jokaisessa liiketoimintayksikössä. Toimituksellisten ohjeiden päivityksestä

vastaa vuonna 2025 perustettu Innostavan oppimisen ‑työryhmä, jossa on edustajia kaikista liiketoimintayksiköistä. Tällä

varmistetaan, että päivitetyt ohjeet heijastavat yhteistä näkemystä ja yhdenmukaisia standardeja koko organisaatiossa.

Oppimateriaalien julkaisuprosessi

Learningin yhtenäistetyllä oppimateriaalien julkaisuprosessilla varmistetaan johdonmukainen viitekehys oppimateriaalien

tuottamiseen. Prosessi kattaa muun muassa pedagogisen laadun, inklusiivisuuden, saavutettavuuden ja opetussuunnitelmien

vaatimusten huomioimisen. Jotta prosessi säilyttää ajantasaisuutensa ja vaikuttavuutensa, sitä arvioidaan ja päivitetään

säännöllisesti opettajilta, oppilailta ja sisäisiltä sidosryhmiltä saadun palautteen sekä opetuksen standardien muutosten

perusteella.

Tekoälytyökalut opettajien ja oppilaiden tukena

Sanoma kehittää tekoälypohjaisia työkaluja, jotka automatisoivat opettajien työtehtäviä, kuten tuntisuunnittelua, arviointia ja

hallinnollisia prosesseja. Näiden työkalujen tavoitteena on vapauttaa opettajien aikaa luovaan ja yksilölliseen opetukseen.

Tekoäly mahdollistaa oppilaiden tarpeisiin mukautetut ohjeistukset ja tukee erilaisten oppimistapojen huomioimista. Tämä

edistää oppimisen yhdenvertaisuutta ja auttaa tunnistamaan oppilaat, jotka tarvitsevat lisätukea, vahvistaen inkluusiota ja

vähentäen oppimisen eriarvoisuutta. Tekoälytyökalut parantavat tehokkuutta, mutta lopullinen tuote on aina ihmisen tekemä.

Sisällöntuottajilla on täysi toimituksellinen vastuu lopullisesta tuotteesta. Sanoma noudattaa tiukkoja eettisiä ohjeita

varmistaakseen läpinäkyvyyden ja integriteetin tekoälyn käytössä.

Odotettuna tuloksena oppilaat saavat tukea oppimiseen tekoälyavusteisilta tutoreilta, jotka ohjaavat harjoituksissa, selittävät

käsitteitä ja kannustavat itsenäiseen opiskeluun. Esimerkkinä tällaisesta työkalusta on ääntämisen harjoittelua tukeva

puhevalmentaja, jota voidaan hyödyntää kieltenopiskelussa.

Saavutettavuus: Tuotteiden ja palveluiden saatavuus

Sanoman tuotteiden ja sisällön saavutettavuuteen liittyvät toimet on suunnattu ehkäisemään saavutettavuuden puutteista

mahdollisia aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia loppukäyttäjille. Toimien avulla pyritään parantamaan saavutettavuutta kaikille

käyttäjäryhmille heidän erilaisista viestintä- ja toimintakyvyn tarpeistaan riippumatta, olipa kyse sitten puheen, kuulon, näön,

motoristen toimintojen tai kognitiivisten valmiuksien tukemisesta. Digitaalisen ja sisällöllisen saavutettavuuden kehittäminen on

jatkuva prosessi, jota seurataan Learning‑liiketoiminnassa saavutettavuusohjeiden mukaisesti. Media Finlandissa Sanoma

kehittää jatkuvasti digitaalisten palvelujensa saavutettavuutta. Saavutettavuuteen liittyvien toimien vaikuttavuutta arvioidaan

seuraamalla kehityssuunnitelmien toteutumista ja teettämällä auditointeja.

Saavutettavuusohjeiden julkaisu

Vuonna 2025 Sanoma julkaisi koko Learningin kattavat saavutettavuusohjeet varmistaakseen, että kaikki digitaaliset

oppimistuotteet ovat kaikkien oppilaiden käytettävissä. Ohjeet korostavat saavutettavuuden integrointia suunnittelu‑, tuotanto‑

ja kehitysprosesseihin, mitä tukevat säännölliset katselmukset ja koulutus. Ohjeet on kuvattu tarkemmin kohdassa S4‑1.

Saavutettavuusvaatimukset sisällöntuottajille

Vuonna 2025 Learning lisäsi saavutettavuuteen liittyviä vaatimuksia sisällöntuottajille. Vaatimukset koskevat ulkoisia

alihankkijoita, kuten kirjoittajia sekä kuva‑, kartta‑, taulukko‑ ja videotuottajia, ja niiden tavoitteena on varmistaa, että kaikki

materiaalit ovat saavutettavia. Vaatimukset valmisteltiin erillisessä saavutettavuustyöryhmässä, joka koostuu

liiketoimintayksikön saavutettavan sisällön asiantuntijoista.

SL Design System ‑saavutettavuusauditointi

Sanoma teettää digitaalisille tuotteilleen saavutettavuusauditointeja kolmansilla osapuolilla. Vuonna 2025 ulkoinen auditointi

vahvisti, että SL Design System oli 96 %:sti WCAG AA ‑vaatimusten mukainen. SL Design System on teknologianeutraali,

avoimen lähdekoodin komponenttikirjasto, joka mahdollistaa yhdenmukaisten, saavutettavien ja korkealaatuisten

käyttöliittymien tehokkaan kehittämisen. Sanoma jatkaa järjestelmän kehitystä kohti täyttä vaatimustenmukaisuutta.

Media Finlandin saavutettavuusauditoinnit

Media Finland kehittää jatkuvasti palvelujensa saavutettavuutta. Vuonna 2025 Media Finland toteutti

saavutettavuusauditointeja useille järjestelmilleen, kuten Oma.Sanoma.fi‑ ja Tilaa.Sanoma‑palveluille, uutispalvelun

verkkokaupalle, Ruutu.fi:lle, Ruutu‑mobiilisovelluksille ja Suplalle. Saavutettavuusparannuksia tehtiin osana jatkuvaa

Tilinpäätös 2025	111

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

palvelukehitystä digitaalisten palvelujen tarjoamista koskevan lain (306/2019) siirtymäaikojen mukaisesti. Auditoinnit

suoritettiin WCAG‑standardin perusteella.

Vastuullinen media: Sananvapaus ja median eettisyys

Sanoma edistää toimillaan sananvapautta ja median eettisyyttä yhteiskunnassa.

Tekoälyn käyttö mediassa

Tekoälyn käytön lisääntyessä useat Sanoman mediat, kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti, Satakunnan Kansa ja

Ilta‑Sanomat, julkaisivat vuonna 2025 mediakohtaiset periaatteet tekoälyn hyödyntämisestä journalistisessa työssä. Toimittajat

käyttävät tekoälyä pääasiassa artikkelitiivistelmien laatimiseen, haastattelujen litterointiin, laajojen tietoaineistojen läpikäyntiin,

suosittelujärjestelmiin sekä avainsanojen ehdottamiseen. Lisäksi tekoäly tukee tekstin muuttamisessa puheeksi, kuvitusten

tuottamisessa ja artikkeliluonnosten laatimisessa. Sisällöstä vastaavat lopulta aina ihmiset, ja tekoälyn käytöstä kerrotaan

avoimesti lukijoille. Periaatteet ovat julkisesti saatavilla medioiden verkkosivuilla. Kaikki periaatteet noudattavat Julkisen sanan

neuvoston linjausta personoinnin ja uutisautomaation merkitsemisestä, mikä tarkoittaa, että tekoälyn käyttö journalistisessa

työssä tuodaan avoimesti esiin.

Tekoälyn käytön odotettuna tuloksena on median kyvykkyys parantaa sisällön personointia ja tuottaa kuluttajille uutisia ja

artikkeleita, jotka vastaavat yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita ja mieltymyksiä. Tekoälyn automatisoidessa rutiininomaisia ja

toistuvia tehtäviä toimittajat voivat keskittyä syvälliseen raportointiin ja tuottaa lukijoille ajantasaisia uutispäivityksiä. Lisäksi

toimittajien aikaa vapautuu luovaan kerrontaan ja tutkivaan journalismiin, mikä parantaa sisällön laatua. Tekoälypohjaiset

työkalut voivat muuntaa artikkeleita kuunneltavaan muotoon, mikä parantaa uutisten saavutettavuutta. Toimien vaikuttavuutta

arvioidaan keräämällä palautetta tuotekohtaisilla lukijakyselyillä.

Medialukutaidon ja lukutaidon tukeminen

Yksi merkittävimmistä keinoista vahvistaa medialukutaitoa on tukea lasten ja nuorten suhdetta mediaan ja lukemiseen.

Innostaakseen 13–25‑vuotiaita lukemaan Media Finland tuki Lukuboost‑kampanjaa, joka käynnistyi lokakuussa 2024 ja päättyi

tammikuussa 2025. Kampanjan kyselytulosten mukaan yli 6 000 nuorta osallistui toimintaan ja kirjasi yhteensä yli 50 000

lukukertaa.

Sanoma osallistui myös vuonna 2025 uutisten viikkoon, joka on koulujen ja uutismedian yhteinen mediakasvatuksen

teemaviikko. Sen tavoitteena on rohkaista lapsia ja nuoria seuraamaan uutismediaa sekä korostaa kriittisen medialukutaidon

merkitystä. Mediakasvatuksen tukeminen ja luotettavan tiedon saatavuuden varmistaminen ovat keskeinen osa Sanoman

vastuullisuustyötä avoimen demokratian ja sananvapauden edistämiseksi. Uutisten viikon aikana nostettiin esiin positiivisia

uutisia, ja Ilta‑Sanomat julkaisi videoita laajasta aihekirjosta. Lisäksi Helsingin Sanomien Lasten uutiset ja Satakunnan Kansa

järjestivät nuorille suunnattuja tapahtumia ja kilpailuja.

Mainonta: Vastuulliset markkinointikäytännöt

Sanomalla on osana päivittäistä toimintaansa käytössä prosessit, joiden avulla se pystyy tunnistamaan mainokset, joissa ei

mahdollisesti ole noudatettu ICC:n markkinointisääntöjä. Kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi Sanoma päivittää jatkuvasti

B2B‑tiimiensä osaamista hyvistä markkinointikäytännöistä. Mikäli on epäselvää, noudattaako jokin mainos hyviä

markkinointikäytäntöjä, mainos arvioidaan yhdessä kyseisten sanoma‑ ja aikakauslehtien päätoimittajien kanssa.

B2B‑organisaatio vastaa prosessien päivittämisestä ja ylläpitämisestä. Toimien vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla

Mainonnan eettisen neuvoston lausuntoja, ja sisäisiä ohjeita päivitetään tarvittaessa näiden perusteella.

Mittarit ja tavoitteet

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Sanoma ei ole asettanut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä ESRS:n mukaisia mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja

tulossuuntautuneita tavoitteita, eikä Sanomalla ole suunnitelmia tällaisten tavoitteiden ottamiseksi käyttöön. Sanoma seuraa

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien käytäntöjen ja toimien vaikuttavuutta alla kuvattujen organisaatiokohtaisten mittareiden

avulla. Nämä tavoitteet perustuvat Sanoman vastuullisuusstrategiaan. Sanoman liiketoiminnan luonteen vuoksi olennaiset

kysymykset eivät vaihtele merkittävästi vuosittain, minkä vuoksi vastuullisuusstrategia ja tavoitteet on asetettu pitkälle

aikavälille.

Suojaamme tietosi: Yksityisyydensuoja

Sanoman tavoitteena on varmistaa tehokas tietosuoja-, tietoturva- ja tekoälyprosessi (Privacy, Security and AI by Design), joka

auttaa tunnistamaan toimet rekisteröityjen oikeuksien turvaamiseksi sekä kielteisten vaikutusten ja olennaisten riskien

ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.

Tietosuoja-, tietoturva- ja tekoälyprosessin aikana tunnistettujen mahdollisten uhkien varalta toteutettujen valvontatoimien

tavoitteena on estää henkilötietojen tietoturvaloukkauksista aiheutuvat kielteiset vaikutukset. Tietoturvaloukkausten

lukumäärän ja tyypin seuranta auttaa arvioimaan niiden ehkäisemiseksi tehtyjen toimien tehokkuutta. Myös tapa, jolla jokainen

mahdollinen tai toteutunut henkilötietojen tietoturvaloukkaus käsitellään, voi vaikuttaa rekisteröidyille aiheutuneisiin

seurauksiin. Tietoturvaloukkausten syyt voivat osoittaa puutteita tietojen käsittelyssä, lisätä yhteydenottoja rekisteröidyiltä ja

johtaa viranomaisten tietopyyntöihin ja valvontatoimiin. Useimmat vähäisemmistä tietoturvaloukkauksista kohdistuivat

medialiiketoiminnan kuluttajamyyntiin ja liittyivät yleensä vain yhden asiakkaan tietoihin. Raportointikauden aikana havaittiin

lievää kasvua tietoturvaloukkauksien määrässä, mikä liittyi pääasiassa muutoksiin mediamyynnin prosesseissa. Tapaukset

johtuivat pääosin inhimillisistä virheistä, ja niihin reagoitiin nopeasti kohdennetulla koulutuksella myyntiorganisaatiossa.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ei ole oltu suoraan yhteydenpidossa yksityisyydensuojaan liittyvien tavoitteiden

asettamisessa tai tavoitteiden seuraamisessa. He eivät myöskään ole osallisena toimien tuloksena saatujen oppien tai

kehityskohteiden tunnistamisessa. Sanoman laki- ja tietosuojatiimi, johon tietosuojavastaavat kuuluvat, sekä tietoturvatiimi

ovat kuitenkin asettaneet tavoitteet, jotka perustuvat jatkuvaan valmiuden parantamiseen sekä tietosuojan ja tietoturvan

operatiivisten mittareiden seurantaan. Näiden tiimien tehtävänä on vuosittain arvioida toteutettujen toimien tuloksia ja

hyödyntää niitä seuraavan vuoden suunnittelun lähtökohtana. Sanoman sisäinen Privacy Champion ‑verkosto, joka toimii

ensitukena, osallistuu myös tähän keskusteluun.

Sanoma arvioi toimintaperiaatteiden vaikuttavuutta seuraamalla niitä koskevia keskeisiä mittareita neljännesvuosittain

liiketoimintayksiköiden omissa privacy board -ryhmissä. Lisäksi vuosittain asetetaan yksityisyyden- ja tietosuojaan liittyviä

kestävyystavoitteita, jotta aiheiden maturiteetti organisaatiossa kasvaa. Tavoitteet ovat olleet myös osa johtoryhmän lyhyen

aikavälin kannustinjärjestelmää.

Tilinpäätös 2025	112

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

S4-5 Yhteisökohtainen mittari: Asiakkaiden yksityisyydensuoja

Kehityksen arviointiin käytetty mittari	2025	2024
Tunnistettujen henkilötietoloukkausten kokonaismäärä	236	178
Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät huomautukset sääntelyelimiltä	1	1

Innostamme oppimaan: Laadukkaan tiedon ja koulutuksen saatavuus

Sanoman tavoitteena on luoda yhdessä opettajien kanssa paikallisiin opetussuunnitelmiin soveltuvia, laadukkaita ja motivoivia

oppimateriaaleja, kehittää inklusiivisia oppimisratkaisuja, jotka tukevat monimuotoisuutta, saavutettavuutta ja opetuksen

eriyttämistä, sekä edistää yhdenvertaista pääsyä koulutukseen.

Sanoman arvioi laadukkaiden, motivoivien ja inklusiivisten oppimateriaalien kehittämistyön vaikuttavuutta vuosittain tehtävällä

eurooppalaisella opettajatutkimuksella. Tutkimuksessa opettajilta kysytään näkemyksiä useista teemoista, joista keskeisin on

‘ppimateriaalien käyttö’ joka kuvaa laadukkaan tiedon saatavuutta. Opettajat arvioivat oppimateriaalien vaikutuksia kolmesta

näkökulmasta: oppilaiden motivointi, oppimistulokset ja tehokkuus opetustyössä. Sanoma ei ole asettanut mittareille

määrällisiä tavoitteita. Tutkimuksen tuloksia käsitellään koko Learning-organisaatiossa sekä yhdessä opettajien kanssa, ja

niitä hyödynnetään oppimateriaalien kehityskohteiden tunnistamiseen.

Saavutettavuus: Tuotteiden ja palveluiden saatavuus

Learningin tavoitteena on, että liiketoimintayksikön keskeisissä digitaalisissa tuotteissa käytetyt yhteiset komponentit ovat

saavutettavia ja vastaavat WCAG-ohjeiden tasoa AA vuodesta 2025 lähtien. Ulkopuolinen taho toteutti vuonna 2025

auditoinnin, joka vahvisti SL Design Systemin 96 %:n vaatimustenmukaisuuden WCAG AA ‑tasoon nähden. Sanoma jatkaa

järjestelmän kehittämistä täyden vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi. Lisäksi vuodelle 2025 asetettu tavoite julkaista

uudet saavutettavuutta koskevat toimintaohjeet saavutettiin.

Media Finlandissa Sanoman tavoitteena on jatkuvasti kehittää digitaalisten palvelujensa saavutettavuutta. Lisäksi vuosittain

asetetaan tarkempia tavoitteita. Vuonna 2025 tavoitteena oli teettää ulkopuolisen tahon arvio digiratkaisujen

saavutettavuudesta WCAG AA ‑standardien mukaisesti, mikä toteutettiin onnistuneesti.

Saavutettavuustoimien vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla myös Sanoman lainasopimukseen sidottujen saavutettavuuteen

liittyvien kehityssuunnitelmien toteutumista ja teettämällä auditointeja. Pieni osuus Sanoman 300 milj. euron syndikoidun

luottolimiitin hinnoittelusta on sidottu inklusiivisten oppimisratkaisujen, erityisesti digitaalisten oppimateriaalien ja oppimisalustojen

saavutettavuuden kehittämiseen, ja tämän edistymistä seurataan säännöllisesti. Auditointien tulokset välitetään teknisille tiimeille.

Tulosten perusteella annetut suositukset tai puutteet kirjataan suunnitelmiin ja ne käsitellään tai ratkaistaan.

Learningissä saavutettavuutta käsitellään myös edellisessä osiossa kuvatussa eurooppalaisessa opettajatutkimuksessa.

Lisäksi säännöllisesti järjestetään paikallisia tapaamisia opettajien kanssa ja vertaisarviointiryhmiä, joissa keskustellaan myös

suunnitelluista toimista ja asetetuista tavoitteista. Lisäksi joissakin maissa tavoitteiden asettamisessa hyödynnetään

keskusteluja ulkopuolisten vammaisalan asiantuntijoiden kanssa.

Vastuullinen media: Sananvapaus ja median eettisyys

Sanoman tavoitteena on edistää riippumattoman median kautta avointa demokraattista yhteiskuntaa ja sananvapautta sekä

lisätä journalismin avulla tietoisuutta, empatiaa ja suvaitsevaisuutta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät osallistu tavoitteiden

asettamiseen tai seurantaan, eikä toimien tuloksena saatujen oppien tai kehityskohteiden tunnistamiseen.

Sanoma seuraa jatkuvasti JSN:n päätöksiä liittyen Journalistin ohjeiden vastaiseen toimintaan, mutta ei aseta niille

tavoitetasoa, sillä yhtiö ei voi vaikuttaa kanteluiden lukumäärään. Mikäli neuvosto katsoo jonkin median rikkoneen hyvää

journalistista käytäntöä, kyseinen media saa langettavan päätöksen, joka on julkaistava viipymättä. Sanoma seuraa tarkasti

JSN:n päätöksiä ja ohjeiden tulkintaa.

Vuonna 2025 Sanoma sai JSN:ltä kuusi vapauttavaa (2024: 17) ja kuusi langettavaa (2024: 5) päätöstä. Mediat oppivat

valituksista ja kehittävät prosessejaan niiden mukaisesti.

S4-5 Yhteisökohtainen mittari: Vastuullisen journalismin toteuttaminen Julkisen sanan neuvoston Journalistin

ohjeiden mukaisesti, päätösten määrä

Kehityksen arviointiin käytetty mittari	2025	2024
Vapauttava päätös	6	17
Langettava päätös	6	5

Mainonta: Vastuulliset markkinointikäytännöt

Sanoman tavoitteena on tukea yritysten menestystä tarjoamalla vastuullisia markkinointiratkaisuja, jotka noudattavat kestäviä

markkinoinnin periaatteita. Kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät osallistu tavoitteiden asettamiseen tai seurantaan, eivätkä toimien

tuloksena saatujen oppien tai kehityskohteiden tunnistamiseen.

Sanoma seuraa jatkuvasti tapauksia, joissa kansainvälisen kauppakamarin mainos- ja markkinointiviestintäsäännöstöä ei ole

noudatettu, mutta ei aseta niille tavoitetasoa, sillä yhtiö ei voi vaikuttaa MEN:lle tehtyjen lausuntopyyntöjen määrään. MEN

toimittaa vastauksensa lausuntopyyntöön suoraan sitä pyytäneelle kuluttajalle. Lausunnot ovat julkisia. Media Finlandin

lakitiimi käsittelee MEN:n lausuntopyynnöt, ja sisäisiä ohjeita päivitetään tarvittaessa.

Vuonna 2025 Sanomalla ei ollut yhtään tapausta (2024: 2), joissa MEN olisi katsonut, että vapaaehtoisia sääntöjä ei oltu

noudatettu.

S4-5 Yhteisökohtainen mittari: Mainonnan eettisten periaatteiden vastainen markkinointi, tapausten määrä

Kehityksen arviointiin käytetty mittari	2025	2024
Mainonnan eettisten periaatteiden vastainen markkinointi, huomautukseen johtaneiden tapausten määrä	0	2

Tilinpäätös 2025	113

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallintotapatiedot

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

	G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	113
	G1-2	Suhteet toimittajiin	116
	G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	116
	G1-4	Korruptio- ja lahjontatapaukset	117
	G1-5	Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	117

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Tässä osiossa Sanoma kuvailee toimintaperiaatteita, jotka ovat käytössä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten ja

riskien hallitsemiseksi. Kunkin toimintaperiaatteen keskeinen sisältö, soveltamisala, vastuu toteuttamisesta, viittaukset

kolmannen osapuolen standardeihin sekä saatavuus on esitetty taulukossa ‘Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien

olennaisten kestävyysseikkojen hallintaan käytetyt toimintaperiaatteet’. Toimintaperiaatteet on laadittu ilman sidosryhmien

osallistamista.

Toiminta- periaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Eettinen ohjeisto	Kuvaa Sanoman sitoutumisen eettiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan. Politiikka korostaa julkisen luottamuksen merkitystä ja määrittelee periaatteet, joita noudatetaan Sanoman liiketoiminnan harjoittamisessa. Se kattaa mm. ihmisoikeudet, lahjonnan ja korruption ehkäisyn, reilun kilpailun sekä ympäristövastuun, ja sitä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ja liiketoimintakumppaneihin. Toimintaohjeen noudattaminen on pakollista, ja rikkomukset voivat johtaa kurinpitotoimiin.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksen edistämisestä. Hallitus hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat ohjeet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Kaikki G1-liitännäiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuten esitetty osiossa ESRS 2 SBM-3
Lahjonnan ja korruption vastaiset toimintaohjeet	Määrittelee Sanoman nollatoleranssin kaikenlaista lahjontaa ja korruptiota kohtaan, oli kyse viranomaisista tai yksityisen sektorin toimijoista, sekä sitoutumisen toimia rehellisesti kaikissa liiketoimissa ja suhteissa. Korruption ja lahjonnan kiellon lisäksi politiikka kattaa mm. voitelurahat, lahja- ja edustussäännöt sekä matkustus- ja majoitussäännöt, vaihtosopimukset, lahjoitukset, eturistiriidat, kirjanpitosäännökset ja rahanpesun.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksen edistämisestä. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.	YK:n korruption vastainen yleissopimus	Sisäisesti saatavilla	▪ Sanoma edistää eettistä yrityskulttuuria, mikä näkyy henkilöstön monimuotoisuutena ja luovuutena, vahvistaen asiakasluottamusta ja vähentäen sääntelyyn liittyviä compliance-riskejä ▪ Riski siitä, että työntekijät toimivat epäeettisesti tai eivät noudata kilpailulainsäädäntöä (esim. saalistushinnoittelu, toimialajärjestöjen kartelliyhteistyö tai markkina-aseman väärinkäyttö) voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, mainehaittoihin, luottamuksen heikkenemiseen ja kysynnän laskuun

Tilinpäätös 2025	114

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Toiminta- periaate	Keskeinen sisältö	Soveltamisala	Vastuu toteutuksesta	Kolmannen osapuolen standardit	Saatavuus	Liitännäiset IROt
Reilua kilpailua koskevat toimintaohjeet	Kuvaa Sanoman sitoutumisen reiluun ja ammattimaiseen kilpailuun soveltuvan lainsäädännön mukaisesti. Politiikka sisältää säännöt ja periaatteet, joita konsernin yhtiöiden ja työntekijöiden tulee noudattaa, ja käsittelee mm. kilpailua rajoittavia sopimuksia, kartelleja, tietojenvaihtoa ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Politiikka kuvaa myös menettelyt kilpailuviranomaisten tutkintojen käsittelyyn sekä yrityskauppavalvontaan liittyvät vaatimukset.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksen edistämisestä. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.		Sisäisesti saatavilla	▪ Riski siitä, että työntekijät toimivat epäeettisesti tai eivät noudata kilpailulainsäädäntöä (esim. saalistushinnoittelu, toimialajärjestöjen kartelliyhteistyö tai markkina-aseman väärinkäyttö) voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, mainehaittoihin, luottamuksen heikkenemiseen ja kysynnän laskuun
Lahjoituksia koskevat toimintaohjeet	Määrittelee Sanoman periaatteet, päätöksentekoprosessin ja kriteerit, joita sovelletaan lahjoituksiin ja sponsorointiin.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksen edistämisestä. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.		Sisäisesti saatavilla	▪ Sanoman poliittiseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan liittyvät toimet voidaan kokea yrityksen liiketoiminnan etuja korostavaksi yhteiskunnallisten tai ympäristöllisten näkökohtien kustannuksella, mikä saattaa heikentää luottamusta ja vaikuttaa sidosryhmien näkemyksiin
Immateriaalioike uksia koskeva toimintaohje	Määrittelee Sanoman IPR‑periaatteet sekä prosessit ja kriteerit, joita sovelletaan immateriaalioikeuksien luomiseen, hankintaan, suojaamiseen, ylläpitoon, puolustamiseen ja lisensointiin. Tekoälyn osalta politiikka ohjeistaa tekemään riskiarvioinnit kolmansien osapuolten generatiivisten tekoälyratkaisujen käytöstä Sanoman immateriaalioikeuksien vuotojen tai loukkausten estämiseksi sekä varmistamaan, ettei synny riskiä kolmansien osapuolten oikeuksien loukkaamisesta.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Lakitiimi vastaa toteutuksen edistämisestä. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.		Sisäisesti saatavilla	▪ Puutteellinen tekoälyn valvonta ja hallintamalli median ja oppimateriaalien sisällöntuotannossa sekä digitaalisten ratkaisujen tuotannossa voi altistaa Sanoman immateriaalioikeusriskille, sääntelyn noudattamatta jättämiselle, markkinaerottuvuuden heikkenemiselle, ja tätä kautta asiakasluottamuksen menetykselle, mikä voi johtaa mainehaittoihin ja tulonmenetykseen ▪ Riski siitä, että Sanoma hallinnoi immateriaalioikeuksiaan puutteellisesti (ml. tavaramerkit, tekijänoikeudet ja lisenssisopimukset) esimerkiksi laiminlyömällä oman IP -oikeuksien suojaamisen tai valvonnan tai loukkaamalla kolmansien osapuolten oikeuksia, voi johtaa taloudellisiin menetyksiin oikeudenkäyntikulujen, seuraamusmaksujen, menetettyjen rojaltitulojen tai myyntituottojen vähenemisen kautta sekä heikentää Sanoman markkina-asemaa
Häirinnänvastai nen standardi	Tavoite on varmistaa turvallinen ja kunnioittava työympäristö kieltämällä kaikenlainen häirintä, ml.n seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja syrjintä. Politiikka kuvaa häirintätapausten ilmoittamis- ja tutkintamenettelyn ja korostaa luottamuksellisuutta sekä vastatoimien kieltoa.	Kaikki Sanoman työntekijät, hallituksen jäsenet, freelancerit, konsultit ja alihankkijat	HR vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta	Sisäisesti saatavilla	▪ Sanoma edistää eettistä yrityskulttuuria, mikä näkyy henkilöstön monimuotoisuutena ja luovuutena, vahvistaen asiakasluottamusta ja vähentäen sääntelyyn liittyviä compliance-riskejä ▪ Sanoman vahva sitoutuminen väärinkäytöksistä ilmoittavien suojaamiseen sekä läpinäkyviin raportointi- ja tutkintakäytäntöihin vahvistaa merkittävästi yrityskulttuuria, jossa työntekijät kokevat olonsa turvalliseksi ja ovat valmiita ilmoittamaan epäeettisestä toiminnasta ilman pelkoa vastatoimista
Alihankkijoiden eettinen ohjeisto	Keskeinen sisältö kuvattu osiossa S2-1. Kuvaa ne eettiset standardit ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteet, joita Sanoma edellyttää tavarantoimittajiensa noudattavan. Politiikka korostaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, eettisen toiminnan ja läpinäkyvyyden tärkeyttä koko toimitusketjussa. Politiikka sisältää myös erityisiä vaatimuksia vastuullisista liiketoimintakäytännöistä, ympäristönsuojelun noudattamisesta, työoloista sekä työterveys- ja turvallisuusstandardien täyttämisestä.	Kaikki arvoketjun alihankkijat ja heidän työntekijänsä	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy standardin.	YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatetta, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, International Bill of Human Rights (YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä KP‑ ja TSS‑yleissopimukset), YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista ja ILO:n tukevat ja asiaan liittyvät yleissopimukset ja standardit	Julkisesti saatavilla Sanoman verkkosivuilla	▪ Riski siitä, että Sanoman alihankkijat eivät noudata Sanoman alihankkijoiden eettistä ohjeistoa, voi johtaa vaatimustenmukaisuuteen liittyviin kustannuksiin, kuten viranomaissakkoihin ja muihin seuraamuksiin, sekä heikentää Sanoman mainetta
Hankinta- politiikka	Kuvaa hankintaan liittyvät roolit ja vastuut sekä määrittelee keskeiset alihankkijavalintaan ja ostamiseen liittyvät prosessit. Sen tavoitteena on selkeyttää rooleja ja vastuita, varmistaa johdonmukaisuus hankintatoimissa, valita Sanoman liiketoimintatavoitteita tukevat oikeat alihankkijat, hallita Sanoman toimittajaverkostoa sekä varmistaa läpinäkyvyys. Politiikan noudattaminen varmistetaan määriteltyjen hankinnan kontrollien sekä hankintaprosesseihin ja ohjeisiin kohdistettujen sisäisten auditointien kautta.	Kaikki Sanoman työntekijät kaikissa toimintamaissa	Hankintatiimi vastaa toteutuksesta. Toimitusjohtaja hyväksyy politiikan.	Alihankkijoiden arviointiin käytetty Know Your Counterparty -viitekehys (KYC)	Sisäisesti saatavilla

Tilinpäätös 2025	115

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Yrityskulttuuriin edistäminen

Sanoman toimitusjohtaja johtaa Suomen osakeyhtiölain mukaisesti Sanoman päivittäistä toimintaa konsernin hallituksen

hyväksymien pitkän aikavälin tavoitteiden ja liiketoimintastrategian sekä hallituksen hyväksymien yleisten linjausten sekä

muiden sovellettavien ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Sanoma vakiinnuttaa yrityskulttuuriaan kouluttamalla ja lisäämällä

tietoisuutta toimintaperiaatteistaan.

Eettinen ohjeisto ja siihen liittyvät koulutukset

Kaikkien Sanoman työntekijöiden on noudatettava eettistä ohjeistoa päivittäisessä työssään ja liiketoimintaa koskevassa

päätöksenteossa. Sanoma tarjoaa koulutusta ja verkkokursseja ja käyttää erilaisia valvontamekanismeja varmistaakseen, että

eettistä ohjeistoa ja muita toimintaperiaatteita noudatetaan. Sanomalla on kaikille työntekijöille pakollinen eettisen ohjeiston

koulutus, joka on vuosittain päivitettävä verkossa toteutettava kertauskoulutus. Siinä on erilliset osiot eettisille toimintatavoille,

lahjontaa ja korruptiota koskeville säännöille, kilpailulainsäädännölle, yksityisyydensuojalle, tietoturvalle, tekoälylle ja

vastuulliselle yhteistyölle alihankkijoiden kanssa. Lisäksi uusien työntekijöiden on suoritettava eettisen ohjeiston

verkkokoulutus osana perehdytysprosessiaan. Eettinen ohjeisto ja siihen liittyvät pakolliset koulutukset olivat saatavilla vuonna

2025 englanniksi, suomeksi, hollanniksi, espanjaksi, italiaksi, puolaksi ja ranskaksi. Koulutusten suorittamisastetta seurataan,

jotta koulutusten kattavuus pystytään varmistamaan.

Sanoma on myös tunnistanut liiketoiminta-alueita, joiden työntekijöitä on koulutettava erityisesti tiettyjen toimintaperiaatteiden

osalta. Sen vuoksi eettisen ohjeiston koulutuksia täydentävät erilaiset roolipohjaiset vaatimustenmukaisuuskoulutukset, jotka

liittyvät tietosuojaan, tietoturvaan, kilpailuoikeuteen ja lahjonnan ja korruption vastaisuuteen.

Hankinta kokonaisuudessaan sekä myyntitiimit Puolassa ja maissa, joissa myynti tapahtuu edustajien kautta, kuten

Espanjassa ja Italiassa, on tunnistettu toiminnoiksi, joihin kohdistuu eniten korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä. Vuonna

2025 myyntitiimeille Espanjassa ja Italiassa järjestettiin perusteellisempi koulutus lahjonnan ja korruption torjunnasta.

Tietoisuutta lisäävät kampanjat

Sanoma järjestää vuosittain sisäisiä kampanjoita lisätäkseen tietoisuutta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä keskeisistä

osa-alueista, kuten väärinkäytösten ilmoittamisesta, monimuotoisuudesta ja inkluusiosta, lahja- ja vieraanvaraisuussäännöistä

sekä yksityisyydensuojasta, tekoälystä ja tietoturvasta. Kampanjat on suunnattu koko Sanoman henkilöstölle.

Kanavat väärinkäytösten ilmoittamiseen

Sanoma pyrkii luomaan yrityskulttuuria, jossa ihmiset uskaltavat tuoda esiin väärinkäytöksiä. Eettisen ohjeiston tai siihen

liittyvien käytäntöjen tai lakien rikkomuksista kannustetaan ilmoittamaan eri kanavien, kuten HR-toiminnon, esihenkilöiden,

paikallisten compliance-vastaavien tai paikallisten compliance-komiteoiden, kuten Italian valvontalautakunta, konsernin

compliance-tiimin, paikallisten ammattiliittojen edustajien tai sisäisen tarkastuksen kautta.

Lisäksi Sanoma tarjoaa työntekijöille, asiakkaille ja liikekumppaneille riippumattoman, kolmannen osapuolen ylläpitämän

raportointikanavan, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa väärinkäytöksiä koskevista epäilyistään luottamuksellisesti ja

anonyymisti. Tällä varhaiseen ilmoittamiseen perustuvalla järjestelmällä Sanoma edistää eettistä liiketoimintaa, ylläpitää

asiakkaiden ja suuren yleisön luottamusta ja vähentää väärinkäytöksiin liittyviä riskejä. Tästä ja muista ilmoituskanavista

kerrotaan sisäisesti, ja kolmannen osapuolen ylläpitämä raportointikanava on saatavilla myös Sanoman verkkosivuilla.

Ainoastaan Sanoman lakiasiainjohtajalla ja sisäisen tarkastuksen johtajalla tai erikseen nimetyillä paikallisilla

compliance‑vastaavilla niissä maissa, joissa sitä edellytetään, on pääsy raportteihin tiukkojen salassapitovelvoitteiden

mukaisesti. Sanoman eettisessä ohjeistossa määritetään nollatoleranssi ilmoittajiin kohdistuville vastatoimille, ja tästä

viestitään myös ilmoittamiseen liittyvissä tietoisuuskampanjoissa. Aihetta käsitellään myös Sanoman sisäisessä

häirinnänvastaisessa standardissa, jossa työntekijöille korostetaan ei-hyväksyttyjä toimintatapoja ja edistetään tapaa puuttua

tällaiseen ei-toivottuun käyttäytymiseen pelkäämättä vastatoimia. Ilmoituksia sisäisesti käsitteleville henkilöille ei ole järjestetty

erillisiä koulutuksia.

Kaikki liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät väärinkäytöstapaukset, mukaan lukien korruptio- ja lahjontatapaukset, tutkitaan

raportointikanavasta riippumatta viipymättä ja riippumattomasti sisäisen tarkastuksen toimesta yhteistyössä

toimintaperiaatteiden omistajien kanssa. Häirintätapausten tutkinnasta vastaa HR. Todetut väärinkäytökset johtavat

kurinpidollisiin, oikeudellisiin tai muihin toimiin. Sisäinen tarkastus raportoi kaikki havaitut ja tutkitut väärinkäytöstapaukset

tarkastusvaliokunnalle.

Sanomaa koskevat EU:n whistleblowing-direktiivin sekä kansallisen whistleblowing-lainsäädännön vaatimukset

toimintamaissaan. Vuonna 2025, Sanoma perusti erilliset, konsernin raportointikanavaa täydentävät, tytäryhtiökohtaiset

raportointikanavat sellaisissa toimintamaissa, joissa paikallinen lainsäädäntö sitä edellytti (Espanja ja Puola).

Vaikuttavuuden arviointi

Toimintaperiaatteiden ja yrityskulttuurin vahvistamiseen tähtäävien toimien vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi vuosittaisessa

henkilöstötutkimuksessa, jossa kysytään muun muassa työntekijöiden valmiutta tuoda esiin eettisiin toimintatapoihin tai

vaatimustenmukaisuuteen liittyviä huolenaiheita. Lisäksi Sanoma seuraa eettisen ohjeiston koulutusten suorittamisastetta

vuosittain ja raportoi lahja- ja vieraanvaraisuuspyyntöjen määrää vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmälle. Myös tutkittujen

väärinkäytöstapausten määrä raportoidaan vastuullisuus- ja eettisyystyöryhmälle sekä hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Ilmoitetuista väärinkäytöksistä, havaittavat trendit auttavat Sanomaa arvioimaan kyseiseen aiheeseen liittyvien

tietoisuuskampanjoiden vaikuttavuutta.

Vaatimustenmukaisuusriskit arvioidaan osana Sanoman kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Säännöllinen riskien

arviointi sekä ilmoitettujen väärinkäytösten trendien seuranta auttavat Sanomaa kehittämään vaatimustenmukaista

yrityskulttuuria. Tekoälyyn liittyvien riskien hallitsemiseksi ja tekoälysäädökseen varautumiseksi Sanoma jatkoi vuonna 2025

tekoälyn hallinnointiin liittyvien käytäntöjen kehittämistä. Toimenpiteisiin sisältyivät muun muassa tekoälykoulutukset, tekoälyn

käyttötapausten järjestelemällinen kartoitus ja niihin kohdistuvien  riskien arviointi  molemmissa liiketoiminnoissa.

Vähimmäistiedonantovaatimukset MDR-T

Sanoma ei ole asettanut ESRS:n mukaisia mitattavissa olevia aikasidonnaisia liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä

tulossuuntautuneita tavoitteita, eikä Sanomalla ole suunnitelmia tällaisten tavoitteiden käyttöön ottamiseksi. Sanoma seuraa

kuitenkin liiketoimintaan liittyvien toimintaperiaatteiden ja toimien tehokkuutta eettisen ohjeiston koulutusten suorittamisasteen

avulla.

Tilinpäätös 2025	116

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Yhteisökohtainen mittari: Eettisen ohjeiston koulutusten suorittaminen

Mittari kehityksen arviointiin	2025	2024
Eettisen ohjeiston vuosittaisen kertauskurssin suoritusaste, prosenttia henkilöstöstä	99 %	97 %
Uusille työntekijöille suunnatun eettisen ohjeiston verkkokoulutuksen suoritusaste, prosenttia vuoden aikana aloittaneista	88 %	78 %

Eettisen ohjeiston vuosittainen kertauskurssi koskee työntekijöitä, jotka olivat läsnä koulutusjakson aikana. Kaikkien Sanoman työntekijöiden, joiden

työsuhde on alkanut ennen elokuuta 2025, piti suorittaa Eettisen ohjeiston muistutuskoulutus vuonna 2025.

G1-2 Suhteet toimittajiin

Lähestymistapa toimittajasuhteisiin

Sanoma on sitoutunut vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin ja etiikkaan koko alihankintaketjussaan. Sanoman keskeinen

standardi toimittajasuhteisiin liittyen on kohdissa G1-1 ja S2-1 tarkemmin kuvattu alihankkijoiden eettinen ohjeisto. Siinä

määritellään eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteet, joita alihankkijoiden on noudatettava, ja se sisältää myös

kestävyyteen liittyviä vaatimuksia. Ohjeisto vastaa arvoketjun työntekijöiden kannalta olennaisia kansainvälisesti tunnustettuja

sopimuksia. Alihankkijoiden tulee soveltaa näitä standardeja ja periaatteita koko toimitusketjuunsa, myös konserniyhtiöihinsä

ja alihankkijoihinsa.

Alihankkijoiden eettisen ohjeiston lisäksi Sanoma edellyttää, että kaikki Sanoman puolesta tietoja käsittelevät alihankkijat

noudattavat tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksia. Paperiin ja painopalveluihin liittyvät sopimukset sisältävät paperin hankintaa

koskevat toimintaperiaatteet, joissa asetetaan sertifioidun paperin käyttöön liittyvät ympäristökriteerit sekä suosituksia

ympäristö- ja laatujärjestelmien käyttämiseksi. Paperin hankintaa koskeva toimintaperiaate on kuvattu tarkemmin kohdassa

E4-2.

Koska suurin osa Sanoman toimitusketjun päästöistä syntyy paperin ja painotuotteiden tuotannossa, Sanoma keskittyy

päästövähennyshankkeissaan näihin kategorioihin. Näin ollen paperintoimittajia valittaessa päästöt huomioidaan

päätöksenteossa. Painokategoriassa Sanoma on parhaillaan laatimassa alihankkijoiden vastuullisuusarviointia, joka otetaan

käyttöön alihankkijoiden arviointiprosessissa.

Kolmansien osapuolten kanssa tehtäviin liiketoimiin liittyviä riskejä tunnistetaan osana alihankkijoiden arviointiprosessia

(KYC), jossa selvitetään vastapuolten omistajia, toimintaa ja roolia. Uusille alihankkijoille tehdään kyseinen arviointi osana

alihankkijoiden valintaprosessia. KYC työkalu tunnistaa kolmansien osapuolten mahdolliset puutteet tai rikkomukset koskien

vaatimustenmukaisuutta, ihmisoikeuksia, lahjontaa, korruptiota tai pakotteita. Keskitason tai korkean riskin tapauksissa

hankinta noudattaa eskalointiperiaatteita ja konsultoi konsernin lakitiimiä. Konsernin hankinta soveltaa riskiperusteista

lähestymistapaa asianmukaisten hankintakanavien ja -toimien määrittämiseksi, toimien ensisijaisena tukena liiketoiminnalle ja

eskaloiden tarvittaessa laki- ja tietosuojatiimille.

Lisäksi Sanoma seuraa ja arvioi riskejä alihankkijoiden yhteistyön aikana riskikategorioissa ja -alueilla. Sanoma kerää paperi-

ja painotuotteiden kaltaisissa keskeisissä kategorioissa tarkempaa tietoa alihankkijoiden kestävyysaiheiden maturiteetista

esimerkiksi auditointiraporttien, sertifikaattien sekä energian- ja materiaalinkäyttötietojen avulla.

Toimintaperiaatteet, joilla estetään maksujen viivästyminen

Tavarat ja palvelut ostetaan Sanoman yleisten hankintaehtojen sekä sisäisen hankintaohjeen mukaisesti. Ne sisältävät

Sanoman maksuehdot ja koskevat kaikkia alihankkijoiden ryhmiä, myös pk-yrityksiä, ellei alihankkijan kanssa erikseen toisin

sovita. Sanoman vakiomaksuehto on 45 päivää. Maksuehdoista voidaan kuitenkin neuvotella kategoriakohtaisten vaatimusten

mukaan. Sanoma käyttää esimerkiksi 14 päivän maksuehtoa itsenäisille ammatinharjoittajille ja luonnollisille henkilöille.

Sanoma järjestää sisäisiä koulutuksia laskujen käsittelyyn, tiedottaa maksukäytännöistä alihankkijoille ja käyttää

tikettijärjestelmää mahdollisten laskupoikkeamien varalta oikeudenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi. Sanoman

taloushallintotiimit valvovat laskuvirtaa ja lähettävät muistutuksia, jos laskuja ei ole käsitelty eräpäivän lähestyessä.

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Sanomalla on vakiintuneet toimintatavat korruptioon ja lahjontaan liittyvien epäilyjen tai tapausten ehkäisemiseksi,

havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi.

Koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä pidetään keskeisenä ennaltaehkäisevänä toimena. Kohdassa G1-1 kuvatut Sanoman

eettisen ohjeiston koulutukset käsittelevät korruption ja lahjonnan torjuntaa sekä huolenaiheista ilmoittamista. Koulutukset ovat

pakollisia kaikille Sanoman työntekijöille, myös johtoryhmälle, ja koulutusten suoritusastetta seurataan. Hallitus tai

tarkastusvaliokunta eivät kuulu koulutusten piiriin.

Sanoma toteuttaa myös vuosittain erillisiä tietoisuuskampanjoita lahjojen ja vieraanvaraisuuden raportointikäytännöistä.

Lahjoista ja vieraanvaraisuudesta ilmoittaminen edistää eettistä yrityskulttuuria auttamalla työntekijöitä ymmärtämään

rehellisyyden ja vastuuvelvollisuuden tärkeyden. Lisäksi se auttaa valvomaan, että lahjat ja vieraanvaraisuus pysyvät

hyväksytyissä rajoissa eivätkä vaikuta liiketoimintapäätösten tekemiseen. Lahjat ja vieraanvaraisuus -työkalu on työntekijöiden

käytettävissä sisäisissä kanavissa. Alihankkijoiden arviointiprosessi (KYC) tunnistaa varoitukset, jotka liittyvät potentiaalisten ja

olemassa olevien alihankkijoiden epäiltyihin, tutkittuihin ja vahvistettuihin lahjonta- ja korruptiotapauksiin. Italiassa voidaan

tarkastaa rikosrekisteritiedot tietyissä tehtävissä toimivilta henkilöiltä, kuten markkinointitarkoituksiin käytetyiltä edustajilta.

Työntekijöitä kannustetaan aktiivisesti ilmoittamaan, jos he havaitsevat väärinkäytöksiä, mukaan lukien korruptio- ja

lahjontatapauksia. Sanoma järjestää vuosittain tietoisuuskampanjan kaikille työntekijöille lisätäkseen tietoisuutta erityyppisistä

väärinkäytöksistä ja kannustaakseen ilmoittamaan niistä. Kaikkia samoja kanavia, joita Sanomalla on käytössä

väärinkäytöksistä ilmoittamiseen, voidaan käyttää myös korruptioon ja lahjontaan liittyviin tapauksiin, kuten kohdassa G1-1 on

kuvattu. Sanoma seuraa eri kanavien kautta tulleiden ja tutkittujen tapausten määrää.

Sisäinen tarkastus tutkii viipymättä ja riippumattomasti kaikki korruptio- ja lahjontatapauksiin liittyvät väärinkäytökset

riippumatta siitä, minkä kanavan kautta niistä ilmoitetaan. Italiassa on tutkintaa varten myös riippumaton paikallinen

compliance-komitea, jota kutsutaan valvontalautakunnaksi. Lautakuntaan kuuluu ulkopuolinen jäsen, joka varmistaa elimen

riippumattomuuden. Sisäinen tarkastus raportoi tarkastusvaliokunnalle kaikista havaituista ja tutkituista

väärinkäytöstapauksista. Sanoman eettisessä ohjeistossa määritetään nollatoleranssi ilmoittajiin kohdistuville vastatoimille.

G1‑1:ssä kuvatuista riskialttiista toiminnoista 60 % koulutettiin vuonna 2025 erityisesti korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen

liittyen (2024: 0 %). Espanjan ja Italian riskialttiiden toimintojen tiimien työntekijät koulutettiin vuoden 2025 lopussa, ja

hankinnan sekä Puolan osalta koulutukset on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2026. Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen

kuuluu myös kaikille työntekijöille pakollisen eettisen ohjeiston koulutukseen.

Tilinpäätös 2025	117

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Mittarit ja tavoitteet

G1-4 Korruptio- ja lahjontatapaukset

G1-4 Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset

Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	2025	2024
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä	0	0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen sakkojen suuruus, euroa	0	0
Vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten kokonaismäärä	0	0
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi	0	0
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, jotka liittyvät liikekumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka on irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvän rikkomisen vuoksi	0	0

Toimia korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomiseen puuttumiseksi ei toteutettu, koska

tapauksia ei ollut. Sanomalla ei ollut raportointikaudella julkisia korruptiota tai lahjontaa koskevia oikeusjuttuja, jotka olisivat

kohdistuneet Sanomaan tai sen omiin työntekijöihin.

G1-5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

Sanoman toimitusjohtaja vastaa poliittisen vaikuttamisen ja lobbaustoiminnan valvonnasta. Sanoman lahjoituksia ja

sponsorointia koskevissa toimintaohjeissa kielletään lahjoitukset poliittisiin tarkoituksiin. Sanomalla ei ollut taloudellisia tai

luontoissuorituksena tehtyjä poliittisia lahjoituksia vuonna 2025 (2024: 0).

Sanoman lobbaustoiminnan keskeiset aiheet ja pääkannat ovat:

■ Oppimistulosten parantaminen (liittyy vaikutukseen Laadukkaiden ja yhdenvertaisten oppimistuotteiden ja -palveluiden

saatavuus): Sanoma edistää (vain) ammattimaisesti tuotettujen oppimateriaalien käyttöä koulutuksessa,

koulutusinvestointien kasvattamista oppilasta kohden sekä vahvaa tekijänoikeussuojaa oppimateriaalien käytölle tekoälyn

koulutuksessa.

■ Median toimintaedellytysten tukeminen (liittyy vaikutukseen Journalistisen eettisyyden ja mediayhtiönä toimimisen vaikutus

sananvapauteen): Sanoma edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä globaalien alustajättien kanssa, sisällön suojaamista

vahvalla tekijänoikeudella, kansallisen yleisradioyhtiön epäoikeudenmukaisen kilpailun ehkäisemistä ja median alennetun

verokannan ylläpitämistä.

■ Tekijänoikeudet (liittyy Immateriaalioikeuksien hallintaan liittyvään riskiin): Sanoma edistää vahvaa tekijänoikeussuojaa

sisällölleen, oikeudenmukaisia ehtoja (audiovisuaalisen) sisällön käytölle ja suoraa lisensointia ensisijaisena

tekijänoikeuslisensoinnin muotona.

■ Suomen rahapelilainsäädännön uudistaminen (liittyy vaikutukseen Vastuullisten mainontakäytäntöjen ja vihreiden

väittämien sääntelyn noudattaminen): Sanoma edistää rahapelimainonnan avaamiseen liittyvää vastuullista mainontaa

suomalaisessa mediassa.

Sanoma Media Finland Oy (440600622097-82) on rekisteröity EU:n läpinäkyvyysrekisteriin. Sanoma Oyj:tä

(712395115155-72) ei ole suoraan rekisteröity EU:n läpinäkyvyysrekisteriin.

Yksi Sanoman hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenistä on kuluvalla raportointikaudella toiminut julkishallinnossa

vastaavassa asemassa nimitystä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Tilinpäätös 2025	118

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Sanoma esittää taloudellisessa raportoinnissaan tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, jotka eivät perustu IFRS:ään

(vaihtoehtoiset tunnusluvut). Sanoma arvioi näiden vaihtoehtoisten tunnuslukujen tarjoavan sekä johdolle että sijoittajille

hyödyllistä ja olennaista täydentävää tietoa Sanoman tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Osa

vaihtoehtoisista tunnusluvuista ei sisällä tiettyjä ei-operatiivisia tai ei-rahavirtaperusteisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä,

ja niiden tarkoituksena on kuvata jatkuvan liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantaa vertailukelpoisuutta

raportointikausien välillä. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-

tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin.

Sanoma ilmoitti 25.11.2025 muuttavansa tiettyjen kannattavuutta kuvaavien vaihtoehtoisten tunnuslukujen sanamuotoa

muuttamatta kuitenkaan niiden määritelmiä seuraavasti:

■ Operatiivinen liikevoitto ilman hankintamenojen poistoja on nimeltään oikaistu liikevoitto,

■ Operatiivinen käyttökate on nimeltään oikaistu käyttökate, ja

■ Operatiivinen osakekohtainen tulos on nimeltään oikaistu osakekohtainen tulos.

Keskeisten IFRS-tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat esitetään sivulla 120. Täsmäytyslaskelmat

esitetään sivulla 121.

Avainluvut ja osakekohtaiset tunnusluvut

Avainluvut

milj. euroa	2025	2024	2023	2022	2021
Liikevaihto 1	1 302,5	1 344,8	1 392,9	1 298,3	1 251,6
Oikaistu käyttökate1	366,1	360,8	358,3	355,4	361,0
% liikevaihdosta 1	28,1	26,8	25,7	27,4	28,8
Oikaistu liikevoitto ilman hankintamenojen poistoja1	188,2	180,0	175,4	189,3	197,2
% liikevaihdosta 1	14,4	13,4	12,6	14,6	15,8
Liikevoittoon sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-106,3	-61,5	-82,3	-37,9	-15,8
Hankintamenojen poistot ja oikaisut1	33,3	36,7	41,3	39,3	39,0
Liikevoitto 1	48,6	81,8	51,7	112,0	142,4
% liikevaihdosta 1	3,7	6,1	3,7	8,6	11,4
Tulos ennen veroja 1	24,3	48,4	20,6	99,2	133,8
% liikevaihdosta 1	1,9	3,6	1,5	7,6	10,7
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista1	19,9	40,6	4,1	77,0	101,4
% liikevaihdosta 1	1,5	3,0	0,3	5,9	8,1
Tilikauden tulos	19,9	40,6	4,1	77,0	101,2
% liikevaihdosta	1,5	3,0	0,3	5,9	8,1
Taseen loppusumma	1 729,4	1 879,1	2 036,6	2 103,6	1 932,5
Käyttöomaisuusinvestoinnit	39,1	37,7	43,1	52,9	41,7
% liikevaihdosta	3,0	2,8	3,1	4,1	3,3
Vapaa rahavirta	159,7	145,3	105,1	111,7	139,7
Oman pääoman tuotto (ROE), %	2,7	5,3	0,5	11,2	14,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	3,9	5,8	3,5	7,7	10,2
Omavaraisuusaste, %	47,1	45,0	42,5	35,8	40,6
Nettovelkaantumisaste, %	66,5	73,7	80,0	117,3	85,5
Korolliset velat	505,8	589,6	705,6	864,4	668,8
Korottomat velat	492,8	517,8	531,6	537,1	542,8
Nettovelka	486,1	568,5	639,7	823,4	616,4
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen3	1,8	2,2	2,8	3,2	2,4
Henkilöstö keskimäärin (kokoaikaisiksi muutettuna) 1	4 645	4 820	5 119	5 018	4 885
Henkilöstö kauden lopussa (kokoaikaisiksi muutettuna) 1	4 554	4 648	5 017	5 079	4 822

¹ Luvut sisältävät ainoastaan jatkuvat toiminnot.

² Saadut ennakot, jotka huomioidaan omavaraisuusastetta laskettaessa, olivat 178,5 milj. euroa vuonna 2025 (2024: 162,5)

³ Suhdeluvun laskennassa käytettävä oikaistu käyttökate on 12 kuukauden rullaava oikaistu käyttökate, joka sisältää ostetut toiminnot mutta ei myytyjä toimintoja, ja

jossa ohjelma- ja sisältöoikeudet on siirretty käyttökatteen yläpuolelle.

Tilinpäätös 2025	119

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Osakekohtaiset tunnusluvut

euroa	2025	2024	2023	2022	2021
Tulos/osake, jatkuvat toiminnot1	0,06	0,19	-0,03	0,47	0,62
Tulos/osake	0,06	0,19	-0,03	0,47	0,61
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot1	0,06	0,19	-0,03	0,47	0,61
Tulos/osake, laimennettu	0,06	0,19	-0,03	0,47	0,61
Oikaistu tulos/osake, jatkuvat toiminnot1	0,57	0,46	0,39	0,65	0,69
Oikaistu tulos/osake	0,57	0,46	0,39	0,65	0,69
Vapaa rahavirta/osake	0,98	0,89	0,64	0,68	0,86
Oma pääoma/osake	4,48	4,72	4,88	4,26	4,38
Osinko/osake 2	0,42	0,39	0,37	0,37	0,54
Osinko tuloksesta, %2	664,5	206,5	neg.	79,2	87,9
Oikaistu osinko tuloksesta, %2	74,1	84,1	93,8	56,8	77,9
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 3	1 546,3	1 251,9	1 134,7	1 602,4	2 218,5
Efektiivinen osinkotuotto, %2	4,4	5,1	5,3	3,8	4,0
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	150,3	40,6	neg.	21,0	22,2
Osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä 31.12.3	162 772 986	163 215 973	163 267 618	163 177 768	162 886 049
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin 3	162 833 212	163 413 155	163 253 094	163 130 613	163 165 194
Vuoden alin kurssi	7,67	6,27	5,91	9,48	12,80
Vuoden ylin kurssi	11,18	7,80	10,30	14,78	17,12
Tilikauden keskikurssi	9,47	6,90	7,58	12,56	14,54
Tilikauden päätöskurssi	9,50	7,67	6,95	9,82	13,62
Osakkeiden vaihto, kpl	11 612 592	11 643 942	21 898 627	12 404 976	16 289 472
% osakekannasta	7,1	7,1	13,4	7,6	10,0

¹ Luvut sisältävät ainoastaan jatkuvat toiminnot.

² Vuodelta 2025 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

³ Osakemäärät eivät sisällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Tilinpäätös 2025	120

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tunnuslukujen määritelmät

TUNNUSLUKU		Määritelmä		Syy tunnusluvun käytölle
Vertailukelpoinen liikevaihto (liikevaihdon kasvu)	=	Liikevaihto (liikevaihdon kasvu) oikaistuna yritysmyynneillä ja -ostoilla		Täydentää raportoitua liikevaihtoa kuvaamalla alla olevan liiketoiminnan kehitystä ja lisää vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	=	Myyntivoitot/-tappiot, liiketoimintojen hankintojen transaktio- ja integraatiokulut tai arvonalentumiset, jotka ylittävät 0,5 milj. euroa sekä uudelleenjärjestelykulut		Kuvaa alla olevan liiketoiminnan kehitystä ja lisää vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä
Oikaistu käyttökate	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		Mittaa kannattavuutta ennen ei- rahavirtaperusteisia poistoja, kuvaa alla olevan liiketoiminnan kehitystä ja lisää vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä
Hankintamenojen poistot ja oikaisut	=	Hankintamenojen poistot ja varaston käyvän arvon oikaisujen kuluvaikutus		Käytetään tunnuslukujen laskennassa (sis. Oikaistu liikevoitto)
Oikaistu liikevoitto	=	Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - hankintamenojen poistot ja oikaisut		Mittaa kannattavuutta ilman yrityskauppoihin liittyviä hankintamenojen poistoja, kuvaa alla olevan liiketoiminnan kehitystä ja lisää vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma yhteensä	x 100	Yksi Sanoman pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista, mittaa oman pääoman suhteellista osuutta kaikista varoista
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
Vapaa rahavirta	=	Liiketoiminnan rahavirta - käyttöomaisuusinvestoinnit		Sanoman osinkopolitiikan perusta
Osakekohtainen vapaa rahavirta	=	Vapaa rahavirta		Sanoman osinkopolitiikan perusta
		Ulkona oleva painotettu keskimääräinen osakemäärä
Nettovelka	=	Korolliset velat (lyhyt- tai pitkäaikaiset velat, joiden ehdoissa on erikseen määritelty korkokustannus) - rahavarat		Mittaa Sanoman velkaantuneisuusasemaa nettona
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen	=	Suhdeluvun laskennassa käytetty oikaistu käyttökate on 12 kuukauden rullaava oikaistu käyttökate, joka sisältää ostetut toiminnot, mutta ei myytyjä toimintoja, ja jossa ohjelma- ja sisältöoikeudet on siirretty käyttökatteen yläpuolelle		Yksi Sanoman pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista, antaa sijoittajille tietoa Sanoman velanhoitokyvystä
Nettorahoituskulut	=	Rahoitustuotot - Rahoituskulut		Mittaa Sanoman nettorahoituskuluja
Osakekohtainen tulos	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos - verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko		Mittaa Sanoman osakekohtaista tilikauden tulosta
		Ulkona oleva painotettu keskimääräinen osakemäärä

TUNNUSLUKU		Määritelmä		Syy tunnusluvun käytölle
Oikaistu osakekohtainen tulos	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos - verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutus - vähemmistön osuus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä		Osakekohtaisen tuloksen lisäksi kuvaa alla olevan liiketoiminnan kehitystä ja lisää vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä
		Ulkona oleva painotettu keskimääräinen osakemäärä
Nettovelkaantumis- aste, %	=	Korolliset velat (lyhyt- tai pitkäaikaiset velat, joiden ehdoissa on erikseen määritelty korkokustannus) - rahavarat	x 100	Mittaa miten paljon velkaa Sanoma käyttää varojensa rahoitukseen suhteessa oman pääomansa arvoon
		Oma pääoma yhteensä
Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Tilikauden tulos	x 100	Mittaa yhtiön suhteellista kannattavuutta, eli sitoutuneelle pääomalle saatua tuottoa
		Oma pääoma yhteensä (kuukausitaseiden keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	=	Tulos ennen veroja + korko- ja muut vieraan pääoman rahoituskulut	x 100	Mittaa yhtiön suhteellista kannattavuutta, eli sijoitetulle pääomalle saatua tuottoa
		Taseen loppusumma - korottomat velat (kuukausitaseiden keskiarvo)
Korottomat velat	=	Korottomat velat sisältävät ostovelat ja muut velat, sopimukseen perustuvat velat, laskennalliset verovelat, verovelat, varaukset ja eläkevelvoitteet
Oma pääoma/osake	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
		Ulkona oleva osakeantioikaistu osakemäärä tilinpäätöspäivänä
Osinkosuhde, %	=	Osinko/osake	x 100
		Tulos/osake
Osinkosuhde oikaistusta tuloksesta, %	=	Osinko/osake	x 100
		Oikaistu osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake	x 100
		Viimeinen kaupantekokurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto-suhde	=	Viimeinen kaupantekokurssi tilinpäätöspäivänä	x 100
		Tulos/osake
Osakekannan markkina-arvo	=	Ulkona oleva osakemäärä tilinpäätöspäivänä x viimeinen kaupantekokurssi tilinpäätöspäivänä

Tilinpäätös 2025	121

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Täsmäytyslaskelmat

Täsmäytyslaskelma oikaistusta liikevoitosta

milj. euroa	2025	2024
Liikevoitto	48,6	81,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sekä hankintamenojen poistot ja oikaisut 1
Learning
Arvonalentumiset	-50,0	-28,6
Myyntivoitot/-tappiot		-0,4
Rakennejärjestelykulut	-12,9	-28,3
Hankintamenojen poistot ja oikaisut	-28,2	-30,4
Media Finland
Arvonalentumiset	-24,6
Myyntivoitot/-tappiot	0,8	5,6
Rakennejärjestelykulut	-12,6	-8,6
Hankintamenojen poistot ja oikaisut	-5,1	-6,3
Muut toiminnot
Arvonalentumiset	-0,1	-0,4
Myyntivoitot/-tappiot	1,8
Rakennejärjestelykulut	-8,8	-0,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sekä hankintamenojen poistot ja oikaisut yhteensä	-139,6	-98,2
Oikaistu liikevoitto	188,2	180,0
Rakennusten ja rakennelmien poistot	-24,0	-26,4
Vuokrakirjojen poistot	-3,7	-3,9
TV-ohjelmaoikeuksien poistot	-51,9	-55,2
Sisällöntuotannon poistot	-48,1	-46,4
Muut poistot ja arvonalentumiset	-124,9	-79,0
Poistoihin ja arvonalentumisiin sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	74,8	30,1
Oikaistu käyttökate	366,1	360,8

¹ Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä hankintamenojen poistoja ja oikaisuja ei ole tilintarkastettu.

Tilinpäätös 2025	122

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Oikaistun osakekohtaisen tuloksen muodostuminen

milj. euroa	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	19,9	40,5
Verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko	-9,6	-9,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	106,3	61,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutus	-24,2	-16,5
Vähemmistön osuus vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä	-0,2	-0,1
Oikaistu emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	92,3	75,8
Ulkona oleva osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä	162 833 212	163 413 155
Oikaistu osakekohtainen tulos	0,57	0,46

Nettovelan muodostuminen

milj. euroa	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	359,6	367,8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	40,0	88,0
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	78,0	104,1
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	28,2	29,7
Rahavarat	-19,7	-21,1
Nettovelka	486,1	568,5

Oikaistun käyttökatteen muodostuminen

milj. euroa	2025	2024
12 kk rullaava oikaistu käyttökate	366,1	360,8
Hankittujen ja myytyjen toimintojen vaikutus	-0,3	0,0
TV-ohjelmaoikeuksien vaikutus	-53,6	-53,2
Sisällöntuotannon vaikutus	-44,5	-46,1
Vuokrakirjojen vaikutus	-3,0	-3,7
Oikaistu käyttökate	264,6	257,9

Vertailukelpoisen liikevaihdon muodostuminen

milj. euroa	2025	2024
Konserni
Liikevaihto	1 302,5	1 344,8
Hankittujen ja myytyjen toimintojen vaikutus	-5,3	-1,8
Vertailukelpoinen liikevaihto	1 297,2	1 343,1
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %	-3	-2
Learning
Liikevaihto	745,8	764,2
Hankittujen ja myytyjen toimintojen vaikutus	-5,3
Vertailukelpoinen liikevaihto	740,5	764,2
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %	-3	-2
Media Finland
Liikevaihto	556,9	580,9
Hankittujen ja myytyjen toimintojen vaikutus		-1,8
Vertailukelpoinen liikevaihto	556,9	579,1
Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %	-4	-1

Oman pääoman tuoton (ROE), % muodostuminen

milj. euroa	2025	2024
Tilikauden tulos	19,9	40,6
Oma pääoma yhteensä (kuukausitaseiden keskiarvo)	738,6	771,7
Oman pääoman tuotto, %	2,7	5,3

Tilinpäätös 2025	123

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sijoitetun pääoman tuoton (ROI), % muodostuminen

milj. euroa	2025	2024
Tulos ennen veroja	24,3	48,4
Korko- ja muut vieraan pääoman rahoituskulut	28,6	37,7
Tulos ennen veroja ilman korko- ja muita vieraan pääoman rahoituskuluja	52,9	86,1
Taseen loppusumma (kuukausitaseiden keskiarvo)	1 921,1	2 059,4
Korottomat velat (kuukausitaseiden keskiarvo)	-562,5	-581,7
Taseen loppusumma - korottomat velat (kuukausitaseiden keskiarvo)	1 358,6	1 477,8
Sijoitetun pääoman tuotto, %	3,9	5,8

Tilinpäätös 2025	124

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	2025	2024
LIIKEVAIHTO	2.1, 2.2	1 302,5	1 344,8
Liiketoiminnan muut tuotot	2.3	25,0	28,3
Materiaalit ja palvelut	2.5	-391,8	-434,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	2.4, 6.2, 6.3	-386,5	-395,0
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	-215,6	-215,4
Osuus yhteisyritysten tuloksista	4.7	0,9	0,9
Poistot ja arvonalentumiset	2.6, 3.2, 3.3 , 4.6	-286,0	-247,6
LIIKEVOITTO		48,6	81,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	4.7	0,1	0,0
Rahoitustuotot	2.7	5,9	6,8
Rahoituskulut	2.7	-30,3	-40,3
TULOS ENNEN VEROJA		24,3	48,4
Tuloverot	2.8	-4,5	-7,8
TILIKAUDEN TULOS		19,9	40,6
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		19,9	40,5
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:	2.9
Osakekohtainen tulos, euroa		0,06	0,19
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa		0,06	0,19

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	2025	2024
Tilikauden tulos	19,9	40,6
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerojen muutos	1,4	-0,4
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	14,3	4,8
Etuuspohjaisista eläkkeistä kirjatut verot	-2,9	-1,0
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	12,8	3,5
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	32,7	44,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	32,7	44,0
Määräysvallattomille omistajille	0,0	0,1

Tilinpäätös 2025	125

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernitase

milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet	2.3, 2.5, 3.3	37,0	37,4
Käyttöoikeusomaisuuserät	3.3	71,3	123,1
Sijoituskiinteistöt	2.3, 2.5, 4.6	2,0	2,9
Liikearvo	3.2	810,0	809,8
Muut aineettomat hyödykkeet	3.2	557,8	646,1
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	4.7	3,7	3,5
Muut sijoitukset	4.8	2,9	2,9
Laskennalliset verosaamiset	2.8	3,7	3,8
Pitkäaikaiset saamiset	4.2, 4.9	42,7	32,6
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		1 531,2	1 662,2
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	4.1	38,3	45,0
Verosaamiset		12,5	8,2
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	2.2	0,6	0,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.3	127,2	141,7
Rahavarat	5.3	19,7	21,1
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		198,2	216,9
VARAT YHTEENSÄ		1 729,4	1 879,1

milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA	5.4, 6.2
Osakepääoma		71,3	71,3
Omat osakkeet		-6,8	-3,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		209,8	209,8
Muuntoerot		-14,6	-16,0
Kertyneet voittovarat		321,3	359,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		580,8	621,4
Hybridilaina		149,1	149,1
Määräysvallattomien omistajien osuus		1,0	1,1
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		730,9	771,7
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	2.8	77,3	100,1
Eläkevelvoitteet	4.9	2,3	2,7
Varaukset	4.4	7,0	4,5
Rahoitusvelat	5.1	359,6	367,8
Vuokrasopimusvelat	5.1	78,0	104,1
Sopimukseen perustuvat velat	2.2	0,8	1,1
Ostovelat ja muut velat	4.5	2,3	2,7
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		527,3	583,0
LYHYTAIKAISET VELAT
Varaukset	4.4	4,9	5,7
Rahoitusvelat	5.1	40,0	88,0
Vuokrasopimusvelat	5.1	28,2	29,7
Verovelat		1,5	1,2
Sopimukseen perustuvat velat	2.2	177,1	160,4
Ostovelat ja muut velat	4.5	219,5	239,4
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ		471,3	524,4
VELAT YHTEENSÄ		998,5	1 107,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		1 729,4	1 879,1

Tilinpäätös 2025	126

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Omat osakkeet	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Oman pääoman ehtoinen laina	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	5.4	71,3	-4,1	209,8	-15,7	386,5	647,7	149,1	2,6	799,4
Tilikauden tulos						40,5	40,5		0,1	40,6
Muut laajan tuloksen erät					-0,4	3,9	3,5			3,5
Tilikauden laaja tulos yhteensä					-0,4	44,3	44,0		0,1	44,1
Omien osakkeiden hankinta			-1,9				-1,9			-1,9
Osakeperusteiset kannustinjärjestelyt	6.2					1,7	1,7			1,7
Osakkeiden luovutus	6.2		3,0			-3,0
Osingonjako						-60,5	-60,5			-60,5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			1,1			-61,8	-60,7			-60,7
Hankinnat ja muut muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa									-1,5	-1,5
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset									-1,5	-1,5
Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan korko						-9,6	-9,6			-9,6
Oma pääoma 31.12.2024		71,3	-3,0	209,8	-16,0	359,4	621,4	149,1	1,1	771,7
Oma pääoma 1.1.2025	5.4	71,3	-3,0	209,8	-16,0	359,4	621,4	149,1	1,1	771,7
Tilikauden tulos						19,9	19,9		0,0	19,9
Muut laajan tuloksen erät					1,4	11,5	12,8			12,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä					1,4	31,4	32,7		0,0	32,7
Omien osakkeiden hankinta			-4,0				-4,0			-4,0
Osakeperusteiset kannustinjärjestelyt	6.2					3,8	3,8			3,8
Osakkeiden luovutus	6.2		0,1			-0,1
Osingonjako						-63,5	-63,5		-0,2	-63,6
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			-3,9			-59,8	-63,7		-0,2	-63,8
Hankinnat ja muut muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa						0,0	0,0			0,0
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset						0,0	0,0			0,0
Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan korko						-9,6	-9,6			-9,6
Oma pääoma 31.12.2025		71,3	-6,8	209,8	-14,6	321,3	580,8	149,1	1,0	730,9

Tilinpäätös 2025	127

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	Liite	2025	2024
LIIKETOIMINTA
Tilikauden tulos		19,9	40,6
Oikaisut
Tuloverot	2.8	4,5	7,8
Rahoituskulut	2.7	30,3	40,3
Rahoitustuotot	2.7	-5,9	-6,8
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien yritysten tuloksista	4.7	-1,0	-0,9
Poistot ja arvonalentumiset		286,0	247,6
Käyttöomaisuuden ja muiden sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot		-3,3	-6,6
Muut oikaisut		3,7	6,0
Oikaisut yhteensä		314,2	287,3
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten muutos		12,3	-6,8
Vaihto-omaisuuden muutos		6,6	7,5
Osto- ja muiden velkojen ja varausten muutos		2,3	7,5
TV-ohjelmaoikeuksien, sisällöntuotannon ja vuokrakirjojen hankinnat		-101,2	-102,9
Saadut osingot		1,1	1,0
Maksetut korot		-25,1	-35,0
Muut rahoituserät		0,4	-2,1
Maksetut verot		-31,6	-14,1
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA		198,8	183,0
INVESTOINNIT
Käyttöomaisuusinvestoinnit		-39,1	-37,7
Hankitut liiketoiminnot	3.1	-1,3	-0,8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit		5,2	3,0

milj. euroa	Liite	2025	2024
Myydyt liiketoiminnot	3.1	1,0	5,6
Muiden sijoitusten myynnit			0,0
Myönnetyt lainat		-0,2	0,0
Lainasaamisten takaisinmaksut		0,4
Saadut korot		1,5	2,1
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA		-32,5	-27,8
RAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA		166,4	155,2
RAHOITUS
Omien osakkeiden hankinta		-4,0	-1,9
Lyhytkiertoisten lainojen muutokset	5.1	2,5	37,4
Muiden lainojen nostot	5.1	110,0	249,2
Muiden lainojen takaisinmaksut	5.1	-168,9	-380,3
Vuokrasopimusvelkojen maksut	5.1	-31,1	-31,9
Hybridilainan koron maksu		-12,0	-12,0
Maksetut osingot		-63,6	-60,5
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA		-167,2	-199,9
Rahavirtalaskelman mukainen rahavarojen muutos		-0,8	-44,7
Rahavarojen kurssierot		0,0	0,0
Rahavarojen nettomuutos		-0,8	-44,7
Rahavarat 1.1.		20,5	65,1
Rahavarat 31.12.	5.3	19,7	20,5

Tilinpäätös 2025	128

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet	129
1.1 Konsernin perustiedot	129
1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta	129
1.3 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	129
1.4 Uudet IFRS-standardit, standardien muutokset ja IFRIC-tulkinnat	135
2. Taloudellinen kehitys	136
2.1 Toimintasegmentit	136
2.2 Liikevaihto	140
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot	144
2.4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	144
2.5 Materiaalit ja palvelut ja liiketoiminnan muut kulut	145
2.6 Poistot ja arvonalentumiset	146
2.7 Rahoituserät	146
2.8 Tuloverot ja laskennalliset verot	147
2.9 Osakekohtainen tulos	151
3. Yritysostot ja investoinnit	152
3.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	152
3.2 Aineettomat hyödykkeet	154
3.3 Aineelliset hyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	157

4. Käyttöpääoma ja muut tase-erät	160
4.1 Vaihto-omaisuus	160
4.2 Muut saamiset, pitkäaikaiset	160
4.3 Myyntisaamiset ja muut saamiset, lyhytaikaiset	160
4.4 Varaukset	161
4.5 Ostovelat ja muut velat	161
4.6 Sijoituskiinteistöt	162
4.7 Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	162
4.8 Muut sijoitukset	163
4.9 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	163
5. Pääomarakenne ja rahoituserät	166
5.1 Rahoitusvelat ja vuokrasopimusvelat	166
5.2 Rahoitusriskien hallinta	167
5.3 Rahavarat	172
5.4 Oma pääoma	172
5.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat	174
6. Muut liitetiedot	175
6.1 Lähipiiritapahtumat	175
6.2 Osakeperusteiset maksut	176
6.3 Johdon kompensaatiot, etuudet ja omistukset	180
6.4 Tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset	183
6.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	184

Tilinpäätös 2025	129

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1.1 Konsernin perustiedot

Sanoma on oppimisen ja median yhtiö. Sanoma-konsernilla oli vuonna 2025 kaksi segmenttiä, jotka ovat sen strategiset

liiketoimintayksiköt: Sanoma Learning ja Sanoma Media Finland. Tämä on linjassa liiketoimintojen johtamisen kanssa.

Sanoma Learning on Euroopan johtava perus- ja toisen asteen koulutukseen keskittyvistä oppimisen yhtiöistä, joka palvelee

noin 25 miljoonaa oppilasta ympäri Eurooppaa. Sen oppimateriaalit ja oppimisratkaisut auttavat opettajia kehittämään lasten

taitoja niin, että jokainen saavuttaisi parhaat mahdolliset oppimistulokset. Sanoma Learning tarjoaa digitaalisia ja painettuja

oppimateriaaleja sekä digitaalisia oppimis- ja opetusalustoja niin perusopetukseen, lukioihin kuin ammatilliseen

koulutukseenkin. Sen tavoitteena on jatkaa liiketoiminnan kasvattamista Euroopassa ja sen ulkopuolella. Syvällinen opettajien

ja oppilaiden tuntemus ja heidän yksilöllisten tarpeidensa ymmärtäminen on Sanoma Learningin oppimateriaalien kehittämisen

perusta. Yhdistämällä teknologisen ja pedagogisen osaamisen Sanoma Learning luo oppimistuotteita ja palveluita, joilla on

suuri vaikutus oppimiseen. Sanoma Media Finland on Suomen johtava monikanavainen mediatalo. Se tavoittaa viikoittain 96

% suomalaisista. Sanoma Media Finland tarjoaa tietoa, elämyksiä, inspiraatiota ja viihdettä niin sanoma- ja aikakauslehdissä

kuin televisiossa, radiossa, livetapahtumissa, verkossa ja mobiilissa. Sen johtavia brändejä ja palveluja ovat muun muassa

Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti, Me Naiset, Aku Ankka, Nelonen, Ruutu, Supla ja Radio Suomipop. Mainostajille

Sanoma Media Finland on luotettava kumppani, joka tarjoaa näkemyksellisiä, vaikuttavia ja tavoittavia ratkaisuja.

Sanoma-konsernin emoyhtiö Sanoma Oyj on Nasdaq Helsingissä listattu julkinen osakeyhtiö . Emoyhtiön kotipaikka on

Helsinki, Suomi ja rekisteröity osoite on Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki, Suomi.

Sanoma Oyj:n hallitus on hyväksynyt 24.3.2026 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Sanoman verkkosivuilla tai emoyhtiön pääkonttorista.

1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta

Sanoman konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassa olevia IAS- ja IFRS-

standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen

nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) n.o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa

sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot täyttävät suomalaisen

kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimukset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole

muuta kerrottu. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa

esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

1.3 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Johdon harkintaa edellyttävät laadintaperiaatteet ja arvioihin liittyvät olennaiset

epävarmuustekijät

IFRS-tilinpäätöstä laadittaessa yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat laadintahetkellä taseen

varojen ja velkojen, ehdollisten varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä

laadittaessa muun muassa liikearvon arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa, yrityskauppojen hankintamenon

kohdistamisessa ja määritettäessä aineellisten hyödykkeiden, TV-ohjelmaoikeuksien, aktivoitujen oppimistuotteiden

sisällöntuotantoon liittyvien menojen ja muiden aineettomien hyödykkeiden vaikutusaikoja sekä poistomenetelmiä. Johdon

harkintaa käytetään lisäksi muun muassa laskennallisten verojen, etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvien varojen ja velkojen sekä

varausten arvostuskysymysten yhteydessä. Oletukset ovat peräisin ulkoisista lähteistä, kun niitä on saatavilla. Jos oletuksilla

on suuri painoarvo, laaditaan herkkyysanalyysejä määrittämään mahdollista vaikutusta kirjanpitoarvoihin. Tilinpäätöksessä

käytetyt arviot perustuvat johdon parhaaseen tämänhetkiseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat

tilinpäätöshetkellä käytetyistä arvioista.

Arvonalentumistestausta on kuvattu jäljempänä laadintaperiaatteissa sekä liitetiedoissa. Muista johdon harkintaan liittyvistä

epävarmuustekijöistä esitetään tarvittaessa tietoja kyseisten liitetietojen kohdalla.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, laajojen tuloslaskelmien, taseiden,

rahavirtalaskelmien ja liitetietojen yhdistelmänä. Konserniyhtiöiden erillistilinpäätökset on ennen konsernitilinpäätöksen

yhdistelemistä tarvittaessa oikaistu konsernin yhtenäisten laskentaperiaatteiden mukaisiksi.

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Sanoma Oyj:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta

syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan

tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Keskinäinen osakeomistus on

eliminoitu hankintamenetelmän mukaan. Mikäli konsernilla on velvollisuus kasvattaa omistusosuutta tytäryhtiössä ja

omistusosuuteen liittyvät riskit ja tuotot ovat siirtyneet konsernille, on tytäryhtiön yhdistelyssä otettu huomioon velvoitteen

mukainen omistusosuus.

Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut

määräysvallan, ja myydyt tytäryritykset määräysvallan lakkaamiseen saakka. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset

saamiset ja velat, sisäiset katteet sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.

Sanoman yritysostot on käsitelty hankintamenetelmällä.

Hankintameno kohdistetaan hankinta-ajankohtana hankinnan kohteen varoille ja vastattaviksi otettaville veloille kirjaamalla ne

käypiin arvoihin. Vaiheittain toteutuneessa liiketoiminnan yhdistämisessä osuus, jonka konserni omisti ennen määräysvallan

Tilinpäätös 2025	130

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

saavuttamista hankinnan kohteessa, arvostetaan käypään arvoon lisäomistusosuuden hankintahetkellä, ja tämä arvo

vaikuttaa liikearvon laskemiseen ja esitetään voittona tai tappiona tuloslaskelmassa.

Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon

hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman

ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on alkuperäisen

yhdistelyn jälkeen myyjälle tapahtuva lisäkauppahinnan maksu tai edellisen omistajan palautus maksetusta kauppahinnasta,

jonka toteutuminen on yleensä sidottu hankinnan kohteen suorituskykyyn kaupan toteutumisen jälkeen ja se luokitellaan joko

velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokitellut ehdolliset vastikkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä ja jokaisen

raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Sanoma-konserniin kuuluu yhteis- ja osakkuusyrityksiä, joiden laskennassa käytetään pääomaosuusmenetelmää. Konsernin

osuus strategisesti merkittävien yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa. Konsernin

osuus muiden pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton jälkeen.

Yhteis- ja osakkuusyritysten tasearvo esitetään yhdellä rivillä taseessa, ja se sisältää yritysten hankinnasta syntyneen

liikearvon. Sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja oikaistaan sen jälkeen konsernin osuudella hankinta-

ajankohdan jälkeisistä voitoista ja tappioista sekä sijoituskohteen muiden laajan tuloksen erien muutoksilla. Saadut osingot tai

saamiset osakkuus- tai yhteisyritykseltä vähennetään sijoituksen kirjanpitoarvosta.

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla ja yhdellä tai useammalla muulla omistajalla on yhteinen sopimukseen

perustuva määräysvalta.

Osakkuusyritykset ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan katsotaan

syntyvän silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta,

mutta ei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Jos Sanoman osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen

kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole

sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.

Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa.

Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman

yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään taseessa omana eränään osana

omaa pääomaa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Konserniyhtiöiden tilinpäätöksiin sisältyvät erät kirjataan kyseisen yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutassa eli

toimintavaluutassa. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konserniyhtiöiden ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä kirjanpitoon

tapahtumapäivän kurssiin. Taseen monetaariset ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluutan

määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kurssiin.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot käsitellään

tulosvaikutteisesti. Kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Muiden kuin euroa toimintavaluuttanaan käyttävien yksiköiden (tytäryritykset, osakkuus- ja yhteisyritykset) laajojen

tuloslaskelmien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan euroiksi kunkin kuukauden keskikurssiin ja taseet

raportointikauden päättymispäivän kurssiin. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja

taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisten yksiköiden taseiden muuntamisessa syntyneet kurssierot on kirjattu konsernin omaan pääomaan. Mikäli

ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain, kirjataan kumulatiiviset muuntoerot tuloslaskelmaan, osana

myyntivoittoa tai -tappiota.

Konserniin ei ole raportointivuonna tai sitä edeltävällä tilikaudella kuulunut hyperinflaatiomaissa toimivia yhtiöitä.

Julkiset avustukset

Valtiolta tai muulta vastaavalta julkiselta taholta saadut avustukset, jotka on saatu korvaukseksi jo toteutuneista kuluista,

kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Nämä avustukset sisältyvät

liiketoiminnan muihin tuottoihin. Käyttöomaisuushyödykkeiden tai aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevat avustukset

kirjataan hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi, ja ne tuloutuvat hyödykkeen poistojen mukaisen taloudellisen

pitoajan puitteissa.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään

pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan ja myynti on erittäin todennäköinen. Myytävänä olevat

omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan

kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Kun osuudet yhteis- tai osakkuusyrityksissä

täyttävät myytävänä oleviksi luokittelemisen edellytykset, niihin ei enää sovelleta pääomaosuusmenetelmää luokitteluhetkestä

lähtien.

Toiminnot luokitellaan lopetetuiksi toiminnoiksi, jos yhteisön osasta on luovuttu tai se on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka:

■ on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö

■ on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai

maantieteellisestä toiminta-alueesta

■ on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Yhteisön osa määritellään toiminnoiksi ja rahavirroiksi, jotka ovat selkeästi erotettavissa yhteisön muista osista toiminnallisesti

ja taloudellista raportointia varten.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Tilinpäätös 2025	131

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmän mukaan ja hankintameno kohdistetaan

hankituille varoille ja vastattavaksi otetuille veloille niiden hankintahetken käypien arvojen perusteella. Jäljelle jäävä osuus

kirjataan liikearvoksi. Liikearvo kuvastaa muun muassa. yritysostoista odotettuja tulevia synergiaetuja.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin

viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut.

Yksilöidyt aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohtana erikseen liikearvosta, jos hyödykkeet täyttävät

omaisuuserän määritelmän eli ovat erotettavissa tai pohjautuvat sopimukseen tai muihin laillisiin oikeuksiin ja jos niiden käypä

arvo on luotettavasti määritettävissä. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon ja kirjataan kuluksi poistoina

taloudellisena vaikutusaikanaan. Sanoman aineettomille oikeuksille on määritettävissä taloudellinen vaikutusaika. Uusien

hankintojen kohdalla arvioidaan aineettoman oikeuden taloudellinen vaikutusaika muun muassa. historiatietojen ja markkina-

aseman valossa ja määritetään sen taloudellinen vaikutusaika arviointihetken parhaan tietämyksen perusteella.

TV-ohjelmien esitysoikeuksien hankintameno kirjataan aineettomiin oikeuksiin ja jaksotetaan kuluksi poistoina esityskertojen

perusteella. Oppimistuotteiden ja -ratkaisujen sisällöntuotantoon liittyvät menot aktivoidaan aineettomiin hyödykkeisiin ja

poistetaan vaikutusaikanaan. Rahavirrassa TV-ohjelmaoikeuksien ja sisällöntuotannon hankinnat sisältyvät liiketoiminnan

rahavirtaan.

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tunnetut tai arvioidut poistoajat ovat:

■ Julkaisuoikeudet 2–20 vuotta

■ Ohjelmistolisenssit 2–10 vuotta

■ Tekijän- ja tavaramerkkioikeudet 2–20 vuotta

■ Asiakassuhteet      3–20 vuotta

■ Ohjelmistoprojektit 3–10 vuotta

■ Verkkosivustot        3–10 vuotta

■ Oppimistuotteiden ja -ratkaisujen sisällöntuotannon hankinnat 3–8 vuotta

Poistot tehdään tasapoistoina. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.

Liikearvoja ja muita aineettomia hyödykkeitä on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 3.2.

Arvonalentumistestaus

Omaisuuserien tasearvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi aina, kun on viitteitä omaisuuserän

arvonalentumisesta. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pienin yksilöitävissä oleva omaisuuseräryhmä, joka kerryttää rahavirtoja

pitkälti riippumatta muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä. Sellaiset rahavirtaa tuottavat yksiköt, joille on kohdistettu

liikearvoa, testataan arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Myös aineettomat hyödykkeet, joille ei ole

määriteltävissä taloudellista vaikutusaikaa, testataan vähintään vuosittain.

Testauksessa arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä

luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi rahavirtaperusteinen käyttöarvo. Sanoma-konsernissa arvonalentumista

arvioidaan pääsääntöisesti rahavirtaperusteisesti määrittämällä kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön ennustettujen rahavirtojen

nykyarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää siitä

kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle

kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön pitkäaikaisia omaisuuseriä.

Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Aikaisemmin kirjattu omaisuuserän arvonalentuminen perutaan, mikäli keskeisissä oletuksissa tapahtuneiden muutosten

vuoksi kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Arvonalentumista ei kuitenkaan peruta enempää kuin omaisuuserän

kirjanpitoarvo oli ennen arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvon arvonalentumista ei peruta missään tilanteessa.

Arvonalentumistestausta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 3.2.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä

poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi

aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen

käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen

hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Vuokrahuoneistojen

perusparannusmenot ryhmitellään taseessa muihin aineellisiin hyödykkeisiin. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan

tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat perustuvat hyödykkeiden arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin ja ovat:

■ Rakennukset ja rakennelmat 5–50 vuotta

■ Koneet ja kalusto 2–20 vuotta

■ Vuokrakirjat 2–5 vuotta

■ Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Tilinpäätös 2025	132

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Poistot tehdään tasapoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineellinen

käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi.

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa

oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan

tulosvaikutteisesti, ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Sijoituskiinteistöt

Kiinteistöt, jotka konserni omistaa pääasiassa vuokratuottojen saamiseksi tai omaisuuden arvonnousun vuoksi, luokitellaan

sijoituskiinteistöiksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallin mukaisesti ja esitetään taseessa omana eränään.

Sijoituskiinteistöihin luetaan rakennuksia, maa-alueita sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita, jotka eivät ole Sanoman

omassa käytössä. Osakeomistukset jaetaan luonteensa perusteella joko maa-alueisiin tai rakennuksiin.

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Käyvät arvot määritellään joko tuottoarvomenetelmällä

tai markkinoilla tehtyjen vastaavien kiinteistökauppojen perusteella. Käypien arvojen määrittelyssä on käytetty myös

ulkopuolista arvioijaa. Tuottoarvomenetelmän riskissä otetaan huomioon muun muassa. vuokrasopimuksen pituus,

vuokrasopimuksen muut ehdot, kiinteistön sijainti ja uudelleen vuokrattavuus, kiinteistön kunto sekä ympäristön ja alueen

kaavoituksen kehittyminen.

Vuokrasopimukset

Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus

on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan

määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.

Konsernin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle ottajana, merkitään

taseeseen varoiksi ja veloiksi sopimuskaudelle. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimuksen

alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä

mahdollisilla kannustimilla sekä mahdolliset alkuvaiheen välittömät menot. Omaisuuserä kirjataan poistoina kuluksi

vuokrakauden tai taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi.

Kiinteistöjen vuokrasopimuksiin liittyy jatko- ja päättämisoptioita. Konserni ottaa huomioon kaikki merkitykselliset tosiseikat ja

olosuhteet, jotka synnyttävät vuokralle ottajalle taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatkamisoption käyttämiseen tai

päättämisoption käyttämättä jättämiseen, mukaan lukien sopimuksen alkamisajankohdan ja option toteuttamispäivän välillä

odotettavissa olevat muutokset tosiseikoissa ja olosuhteissa. Vuokra-aikaa arvioidaan uudelleen, kun toteutuu joko merkittävä

tapahtuma tai merkittävä olosuhteiden muutos, joka on vuokralle ottajan määräysvallassa ja vaikuttaa siihen, onko

kohtuullisen varmaa, että vuokralle ottaja käyttää option, jota se ei ole aiemmin sisällyttänyt määrittämäänsä vuokra-aikaan, tai

se jättää käyttämättä option, jonka se on aiemmin sisällyttänyt määrittämäänsä vuokra-aikaan.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokrien nykyarvoon, joita arvostuspäivänä (vuokrasopimuksen alkamisajankohtana)

ei ole maksettu. Vuokrakuluun sisältyvät kiinteät vuokrat ja muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat sopimuksessa määritetyn

indeksin tai hintatason muutoksesta. Sanoma soveltaa käytännön apukeinoa eikä erota muita komponentteja

vuokrasopimuskomponenteista, vaan kutakin vuokrasopimuskomponenttia ja siihen liittyviä muita komponentteja käsitellään

kirjanpidossa yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Vuokrasopimukseen sisältyvät muut muuttuvat vuokrat käsitellään

tilikauden kuluna. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos sisäinen korko ei ole helposti

määritettävissä, käytetään yhtiön lisäluoton korkoa.

Tuloslaskelmassa leasingkulut luokitellaan poistoiksi ja koroiksi. Vuokranmaksu jaetaan korkokuluihin ja leasingvelan

lyhennykseen. Korkokulu kirjataan tulosvaikutteisesti vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevan velkasaldon korkoprosentti on

jokaisella kaudella sama. Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan koron maksu esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.

Vuokrasopimusvelan lyhennykset esitetään rahoituksen rahavirrassa. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

esitetään taseessa omina erinään. Seuraavien 12 kuukauden aikana maksettavat vuokrasopimusvelan lyhennykset esitetään

taseessa lyhytaikaisissa vuokrasopimusveloissa.

Sanoma soveltaa standardin sisältämää helpotusta lyhytaikaisiin sopimuksiin (vuokra-aika 12 kuukautta tai alle 12 kuukautta)

ja vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen ja jatkaa näiden vuokrasopimusten kirjaamista kuluksi

tasaerinä. Rahavirtalaskelmassa maksut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin esitetään liiketoiminnan

rahavirrassa.

Operatiivisista sopimuksista saadut vuokrat näytetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Konsernilla ei ole

rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia, joissa konserniyhtiö olisi vuokralle antajana.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan keskihankintahintamenetelmän mukaisesti hankintamenon tai nettorealisointiarvon määräisenä

sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään ostomenot,

välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä olennaisilta osin valmistuksen kiinteitä yleiskustannuksia.

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen

valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot sekä myynnistä johtuvat menot.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään

arvoon arvostettavat.

Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista ja rahavirtoja koskevista sopimusehdoista.

Sanomalla on vain yksi liiketoimintamalli rahoitusvarojen hallintaan. Se on malli, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen

hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Rahoitusvaroja ei uudelleen luokitella alkuperäisen

luokittelun jälkeen, ellei konserni muuta rahoitusvarojen liiketoimintamallia. Kaikki osakesijoitukset luokitellaan käypään arvoon

arvostettaviksi.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään

arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun Sanoma on menettänyt

sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Tilinpäätös 2025	133

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Omaisuuserät, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan

pääoman ja koron maksua, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Sanoma-konsernissa jaksotettuun hankintamenoon

arvostettaviin rahoitusvaroihin sisältyvät lainasaamiset, myyntisaamiset ja rahavarat. IFRS 9:n mukaan yhtiön pitää kirjata

vähennyserä odotettavissa olevista luottotappioista jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista. Sanoma

soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisen yleistä lähestymistapaa velkainstrumentteihin, jotka arvostetaan

jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisiin Sanoma soveltaa IFRS 9:n mahdollistamaa yksinkertaistettua

lähestymistapaa, jonka mukaan saamisten alkuperäisestä kirjaamisajankohdasta lukien on kirjattava koko voimassaoloajalta

odotettavissa olevat luottotappiot. Sanoma käyttää varausmatriisia myyntisaamisten ennakoidun luottotappion laskennassa.

Luottotappioprosentit on laskettu erikseen eri maantieteellisille alueille, liiketoimintatyypeille ja asiakastyypeille (B2B ja B2C).

Luottotappioprosentit perustuvat toteutuneita luottotappioita koskevaan tietoon, jota oikaistaan nykyhetken tiedolla ja

tulevaisuuden odotuksilla, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

Omaisuuserät, jotka eivät täytä jaksotettuun hankintamenoon arvostamisen kriteerejä, arvostetaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti. Voitto tai tappio sijoituksesta, joka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan tuloslaskelman

rahoituseriin. Sanoma-konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin sisältyvät muut

osakesijoitukset ja johdannaiset.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät pankkitilit ja alle kolmen kuukauden pituiset lyhytaikaiset talletukset. Käytössä olleet sekkitililimiitit

esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa.

Rahoitusvelat

Sanoman rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta

oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Oikeuden lykätä

velan maksua on oltava tosiasiallinen ja sen on oltava voimassa raportointikauden lopussa. Velan luokitteluun ei saa vaikuttaa

se, kuinka todennäköistä on, että yhtiö käyttää kyseistä oikeuttaan. Jos konsernin on noudatettava kovenanttiehtoja

raportointikauden aikana tai sen päättyessä, nämä ehdot vaikuttavat siihen, onko tällainen oikeus olemassa raportointikauden

lopussa. Kovenanttiehdot vaikuttavat oikeuden olemassaoloon raportointikauden lopussa myös silloin, kun niiden täyttymistä

arvioidaan vasta raportointikauden jälkeen.

Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on maksettu eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite

on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Jos konserni laskee liikkeelle uuden vieraan pääoman ehtoisen

instrumentin ja käyttää siitä saadut varat aiemmin liikkeeseen lasketun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin takaisinostoon

(kokonaan tai osittain) eivätkä näiden instrumenttien ehdot poikkea huomattavasti toisistaan, syntyneillä menoilla tai palkkioilla

oikaistaan uuden velan kirjanpitoarvoa, ja nämä menot ja palkkiot kirjataan kuluiksi uuden liikkeeseen lasketun instrumentin

jäljellä olevana juoksuaikana. Sopimusperusteisten kassavirtojen erosta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulokseen, kun

rahoitusvelan muutos tapahtuu.

Konsernin ottamat lainat ovat jaksotettuun hankintamenoon kirjattavia rahoitusvelkoja. Ne arvostetaan niitä alun perin

kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon ottaen huomioon lainojen transaktiomenot. Tämän jälkeen lainat arvostetaan

jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Sanoma-konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, jotka eivät täytä

suojauslaskennan ehtoja. Johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet

voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (ns. hybridilaina)

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (hybridilaina) on heikommassa etusija-asemassa kuin konsernin muut

velkasitoumukset ja sitä käsitellään IFRS:n mukaisesti oman pääoman eränä Sanoman konsernitilinpäätöksessä. Konserni

maksaa hybridilainan korkoa harkintansa mukaan, mutta velvollisuus maksaa korkoa syntyy, jos konserni päättää jakaa

osinkoa. Maksamattomat korot kumuloituvat. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se

laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Johdannaissopimukset

Sanoma-konserni voi käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, suojautuakseen

valuuttakurssien ja korkotason muutoksia vastaan. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Johdannaisinstrumentit merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee

sopimusosapuoli, ja arvostetaan raportointikauden päättymispäivänä käypään arvoon. Termiinisopimusten käypä arvo

perustuu raportointikauden päättymispäivänä voimassa oleviin sopimushintoihin. Taseessa johdannaissopimukset kirjataan

muihin lyhytaikaisiin saamisiin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet

voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Rahoitusriskien hallinnan periaatteita on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 5.2.

Käypien arvojen hierarkia

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat jaetaan kolmeen tasoon käypien arvojen hierarkiassa. Tasolla 1 käyvät

arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin. Tasolla 2 käyvät arvot perustuvat arvonmääritysmalleihin,

joiden syöttötiedot ovat havainnoitavissa joko suorasti tai epäsuorasti. Tasolle 3 luokiteltujen varojen ja velkojen käyvät arvot

perustuvat syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.

Tuloverot ja muut verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, edellisten tilikausien verojen

oikaisuista ja laskennallisen veron muutoksesta. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta

kunkin maan voimassa olevan verokannan ja säännösten perusteella. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin

tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan

kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen

eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Tilinpäätös 2025	134

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan pääasiassa väliaikaisista eroista, jotka syntyvät verotuksen perusteena olevien

varojen ja velkojen ja niiden kirjanpitoarvojen välillä käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja. Sovellettavan

verokannan muutokset kirjataan laskennallisen veron muutoksiin tuloslaskelmaan. Laskennalliset verosaamiset kirjataan

siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan vähennyskelpoinen

väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin väliaikainen ero ei todennäköisesti

purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot liittyvät poistoeroihin, etuuspohjaisiin

eläkejärjestelyihin, tytäryhtiöiden vahvistettuihin tappioihin sekä hankittujen omaisuuserien arvostamiseen käypiin arvoihin

liiketoimintojen yhdistämisissä.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvan ja laskennallisen verovelan tai -saamisen määrä on paras arvio odotettavissa olevan

maksettavan tai saatavan veron määrästä, mikä heijastaa mahdollisesti tuloveroihin liittyvää epävarmuutta. Kirjatut saatavat ja

velat oikaistaan, jos ei ole todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman verokäsittelyn. Kirjattavat määrät

perustuvat todennäköisimpään tai odotettuun arvoon riippuen siitä, kumpi menetelmä ennustaa konsernin mukaan paremmin

tulevaa epävarmaa ratkaisua.

Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on netotettu taseessa silloin, kun verosaamisten ja -velkojen vähentämiseen

toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on sama veroviranomainen.

Mikäli Sanomalle on esitetty verotukseen liittyviä oikaisuvaatimuksia, joiden yhtiö katsoo olevan perusteettomia, vaatimuksiin

liittyvien mahdollisten maksujen katsotaan olevan talletuksia veroviranomaiselle, jos ne antavat Sanomalle oikeuden saada

tulevaisuudessa taloudellista hyötyä joko saamalla rahapalautuksen tai käyttämällä maksun verovelan suorittamiseen. Täten

näihin oikaisuvaatimuksiin liittyen maksetut erät raportoidaan taseessa saamisena sillä kaudella, jona oikeudenkäynti on

kesken eikä asiaa ole lopullisesti ratkaistu.

Sanoma soveltaa GloBE (Global Anti-Base Erosion) -sääntöjen käyttöönotosta aiheutuvien laskennallisten verojen kirjaamisen

ja esittämisen väliaikaista helpotusta. Tämän vuoksi yhteisö ei kirjaa tai esitä tilinpäätöksessä informaatiota pilari 2:n veroihin

liittyvistä laskennallisista verosaamisista- ja veloista. Konsernitilinpäätöksessä annetaan kuitenkin tietoa konsernin

altistumisesta sekä pilari 2:n sääntöihin että sen vaikutuksista tuloveroihin.

Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun konsernilla on olemassa aikaisempien tapahtumien perusteella syntynyt oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite, joka todennäköisesti johtaa taloudellisten voimavarojen poistumiseen yrityksestä ja jonka määrä on

luotettavasti arvioitavissa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut

suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Osakeperusteiset maksut

Sanomassa käytössä olevat osakepalkkiojärjestelmät antavat konsernin johtohenkilöille mahdollisuuden saada Sanoman

osakkeita kaksi- tai kolmivuotisen oikeuden syntymisajanjakson jälkeen sillä edellytyksellä, että järjestelmän ehdot täyttyvät.

Ehdollisten osakepalkkiojärjestelmien mukaisen palkitsemisen ehtona on voimassa oleva työsuhde osakepalkkioiden

maksuhetkellä. Suoriteperusteisissa osakepalkkiojärjestelmissä edellytetään lisäksi, että hallituksen kullekin

osakepalkkiojärjestelmälle asettamat konsernin suoritustavoitteet saavutetaan joko osittain tai kokonaan.

Järjestelmien perusteella mahdollisesti maksuun tuleva palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuus on

tarkoitettu verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen palkkion maksuhetkellä.

Osakepalkkiojärjestelyt, jotka maksetaan nettomääräisesti osakkeina, kirjataan kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä

järjestelyinä huolimatta siitä, että työnantaja maksaa verot rahana palkansaajien puolesta.

Omana pääomana selvitettävien osakepalkkioiden käypä arvo on määritelty myöntämishetkellä käyttäen Sanoman

osakekurssia vähennettynä ennen palkkion maksua odotettavissa olevilla osingonmaksuilla. Rahana selvitettävän osuuden

käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä osakepalkkion maksuhetkeen asti. Osakepalkkion maksuun

asti kirjattavan velan arvo muuttuu siten Sanoman osakekurssin mukaan. Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka

kuvastaa arviota palkkion maksun yhteydessä maksettavista yhtiön sivukuluista. Käypä arvo kirjataan henkilöstökuluksi

tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.

Osakeperusteisia maksuja on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 6.2.

Tuloutus

Tuotot määritetään asiakkaan kanssa tehdyssä sopimuksessa määritellyn vastikkeen perusteella, eikä niihin sisälly

kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä määriä. Konserni kirjaa tuoton, kun se siirtää asiakkaalle määräysvallan tuotteeseen

tai palveluun.

Tuloutusta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 2.2.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sille tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet.

Kehittämismenoilla tarkoitetaan menoja, joilla pyritään uusien myytäväksi tarkoitettujen hyödykkeiden kehittämiseen tai

nykyisten tuotteiden/palvelujen ominaisuuksien olennaiseen parantamiseen sekä liiketoiminnan laajentamiseen. Ajallisesti

tutkimus- ja kehittämismenot suoritetaan pääasiassa ennen kuin yritys aloittaa uuden tuotteen/palvelun kannattavaksi

tarkoitetun hyödyntämisen. Kehittämismenot kirjataan joko kuluksi sille tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet tai merkitään

taseeseen muuksi aineettomaksi hyödykkeeksi, jos ne täyttävät kirjaamisedellytykset.

Eläkejärjestelyt

Konsernilla on eri toimintamaissa eläkejärjestelyjä, jotka on hoidettu paikallisten olosuhteiden ja lainsäädännön perusteella.

Eläkejärjestelyt on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia

eläkejärjestelyjä. Eläketurvaa on hoidettu sekä säätiöissä että vakuutusmuotoisena.

Tilinpäätös 2025	135

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Maksupohjaisten järjestelyjen maksut kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, johon ne kohdistuvat. Maksupohjaisten

eläkejärjestelyjen maksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, minkä jälkeen niihin ei liity enää muita maksuvelvoitteita. Kaikki

sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Sanoma-konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen

ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisten järjestelyjen eläkevelvoitteena tai eläkevaroina

esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla ja oikaistuna

mahdollisilla takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään

diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion joukkolainojen

perusteella määriteltyä korkoa. Joukkovelkakirjalainojen maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia.

Eläkemenot kirjataan kuluksi järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden palvelusaikana, auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen

suorittamien laskelmien perusteella.

Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella,

jona ne syntyvät.

1.4 Uudet IFRS-standardit, standardien muutokset ja IFRIC-

tulkinnat

Konserni on soveltanut samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2024 . Vuonna 2025 voimaantulleilla IFRS-standardeilla ja

niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IASB ja IFRIC ovat julkistaneet tiettyjä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja, jotka eivät vielä ole voimassa eikä

konserni ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa:

■ IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IFRS 18 sisältää tilinpäätöksen esittämistä ja

liitetietoja koskevat vaatimukset ja korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS 18 tulee voimaan 1.1.2027

tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ja aikaisempi soveltaminen on sallittua.

IFRS 18 -standardi tuo seuraavat uudet vaatimukset:

■ kaikki tuloslaskelman tuotot ja kulut on luokiteltava viiteen luokkaan: liiketoiminta, investoinnit, rahoitus, tuloverot sekä

lopetetut toiminnot

■ tuloslaskelman kaksi uutta välisummaa: liikevoitto sekä voitto (tappio) ennen rahoitusta ja tuloveroja

■ vaatimus esittää johdon määrittelemät tunnusluvut koottuna yhteen liitetietoon

■ aikaisempaa enemmän ohjeistusta yhdistämis- ja erittelyperiaatteista sekä konsernitilinpäätökseen että sen liitetietoihin

Konserni pyrkii parhaillaan tunnistamaan kaikki standardin vaikutukset konsernitilinpäätökseen ja liitetietoihin.

Alustavien arvioiden mukaan IFRS 18:n vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan eivät ole olennaisia. Konserni tulee

luokittelemaan valuuttakurssierot samaan luokkaan kuin niihin liittyvät tuotot tai kulut. Osuus osakkuusyritysten ja

yhteisyritysten tuloksesta sekä rahavarojen korkotuotot tullaan luokittelemaan investointien luokkaan.

Konserni ottaa käyttöön IFRS 18 -standardin edellyttämän vaatimuksen esittää liikevoitto liiketoiminnan rahavirran laskennan

lähtökohtana. IFRS 18 edellyttää lisäksi, että maksetut osingot ja korot esitetään rahoituksen rahavirrassa sekä saadut osingot

ja korot investointien rahavirrassa. Korkojen luokittelun siirtyminen liiketoiminnan rahavirrasta rahoituksen rahavirtaan

aiheuttaa merkittävän vaikutuksen rahavirtojen välillä ilman vaikutusta kokonaisrahavirtaan. Muiden muutosten ei odoteta

olevan olennaisia.

Konserni lisää liitetiedon johdon määrittelemistä tunnusluvuista.

Sanoma tulee soveltamaan IFRS 18 -standardia takautuvasti standardin astuessa voimaan 1.1.2027. Tämän myötä Sanoma

tulee esittämään oikaistut IFRS 18:n mukaiset luvut tilikaudelta 2026.

Tilinpäätös 2025	136

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

2. Taloudellinen kehitys

2.1 Toimintasegmentit

Sanoma-konserniin kuului vuonna 2025 kaksi raportoivaa segmenttiä, jotka ovat sen strategiset liiketoimintayksiköt Sanoma

Learning ja Sanoma Media Finland. Tämä on linjassa liiketoimintojen johtamisen kanssa.

Learning

Sanoma Learning on Euroopan johtava perus- ja toisen asteen koulutukseen keskittyvistä oppimisen yhtiöistä, joka palvelee

noin 25 miljoonaa oppilasta ympäri Eurooppaa. Oppimateriaalimme ja oppimisratkaisumme auttavat opettajia kehittämään

lasten taitoja niin, että jokainen saavuttaisi parhaat mahdolliset oppimistulokset. Tarjoamme digitaalisia ja painettuja

oppimateriaaleja sekä digitaalisia oppimis- ja opetusalustoja niin perusopetukseen, lukioihin kuin ammatilliseen

koulutukseenkin. Tavoitteenamme on jatkaa liiketoimintamme kasvattamista Euroopassa ja sen ulkopuolella. Syvällinen

opettajien ja oppilaiden tuntemus ja heidän yksilöllisten tarpeidensa ymmärtäminen on oppimateriaaliemme kehittämisen

perusta. Yhdistämällä teknologisen ja pedagogisen osaamisemme luomme oppimistuotteita ja palveluita, joilla on suuri

vaikutus oppimiseen.

Media Finland

Sanoma Media Finland on Suomen johtava monikanavainen mediatalo. Tavoitamme viikoittain 96 % suomalaisista.

Tarjoamme tietoa, elämyksiä, inspiraatiota ja viihdettä niin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin televisiossa, radiossa,

livetapahtumissa, verkossa ja mobiilissa. Johtavia brändejämme ja palvelujamme ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-

Sanomat, Aamulehti, Me Naiset, Aku Ankka, Nelonen, Ruutu, Supla ja Radio Suomipop. Mainostajille olemme luotettava

kumppani, joka tarjoaa näkemyksellisiä, vaikuttavia ja tavoittavia ratkaisuja.

Muut toiminnot/eliminoinnit

Muut toiminnot/eliminoinnit-sarakkeessa esitetään konsernieliminointien lisäksi ydintoimintaan kuulumattomat liiketoiminnot,

konsernitoiminnot sekä segmenteille kohdistamattomat erät.

Tilinpäätös 2025	137

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Segmentit 2025

milj. euroa	Learning	Media Finland	Muut toiminnot/ eliminoinnit	Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	745,8	556,7		1 302,5
Sisäinen liikevaihto	0,0	0,2	-0,2
LIIKEVAIHTO	745,8	556,9	-0,2	1 302,5
Poistot ja arvonalentumiset	-174,3	-110,5	-1,2	-286,0
LIIKEVOITTO	60,8	7,5	-19,7	48,6
OIKAISTU LIIKEVOITTO1	151,9	49,0	-12,6	188,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		0,1		0,1
Rahoitustuotot			5,9	5,9
Rahoituskulut			-30,3	-30,3
TULOS ENNEN VEROJA				24,3
Tuloverot				-4,5
TILIKAUDEN TULOS				19,9
Käyttöomaisuusinvestoinnit	27,6	9,3	2,3	39,1
Liikearvo 2	868,6	109,1	-167,7	810,0
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset		3,7		3,7
Segmentin varat	1 547,4	284,6	-138,6	1 693,5
Muut varat				35,9
VARAT YHTEENSÄ				1 729,4
Segmentin velat	250,5	189,7	-26,3	414,0
Muut velat				584,6
VELAT YHTEENSÄ				998,5
Vapaa rahavirta1	113,0	62,3	-15,6	159,7
Henkilöstö keskimäärin (kokoaikaisiksi muutettuna)	2 486	2 055	104	4 645

¹ Tilintarkastamaton

² Muut toiminnot/eliminoinnit-sarake sisältää Learningin osakeomistusten uudelleenjärjestelyyn liittyvän liikearvon oikaisun.

Oikaistu liikevoitto on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.

Tilinpäätös 2025	138

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Segmentit 2024

milj. euroa	Learning	Media Finland	Muut toiminnot/ eliminoinnit	Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	764,2	580,7		1 344,8
Sisäinen liikevaihto		0,2	-0,2
LIIKEVAIHTO	764,2	580,9	-0,2	1 344,8
Poistot ja arvonalentumiset	-154,7	-91,3	-1,5	-247,6
LIIKEVOITTO	59,1	38,2	-15,4	81,8
OIKAISTU LIIKEVOITTO1	146,9	47,5	-14,4	180,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		0,0		0,0
Rahoitustuotot			6,8	6,8
Rahoituskulut			-40,3	-40,3
TULOS ENNEN VEROJA				48,4
Tuloverot				-7,8
TILIKAUDEN TULOS				40,6
Käyttöomaisuusinvestoinnit	30,3	7,2	0,2	37,7
Liikearvo 2	868,2	109,3	-167,7	809,8
Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset		3,5		3,5
Segmentin varat	1 659,7	338,9	-152,5	1 846,0
Muut varat				33,1
VARAT YHTEENSÄ				1 879,1
Segmentin velat	257,1	177,6	-18,2	416,5
Muut velat				690,9
VELAT YHTEENSÄ				1 107,4
Vapaa rahavirta1	67,4	71,0	7,0	145,3
Henkilöstö keskimäärin (kokoaikaisiksi muutettuna)	2 612	2 109	100	4 820

¹ Tilintarkastamaton

² Muut toiminnot/eliminoinnit-sarake sisältää Learningin osakeomistusten uudelleenjärjestelyyn liittyvän liikearvon oikaisun.

Oikaistu liikevoitto on oikaistu vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.

Tilinpäätös 2025	139

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Segmenttiraportoinnin laskentaperiaatteet eivät poikkea konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteista. Konsernissa

segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat

segmenttien liikevoittoon ja oikaistuun liikevoittoon. Konsernissa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii Sanoman

toimitusjohtaja. Segmentin varat eivät sisällä rahavaroja, korollisia saamisia, verosaamisia eivätkä laskennallisia verosaamisia.

Segmentin velat eivät sisällä rahoitusvelkoja, verovelkoja ja laskennallisia verovelkoja. Investoinnit sisältävät lisäykset

aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2025

milj. euroa	Suomi	Alankomaat	Muut EU-maat	Muut maat	Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	620,3	214,7	458,0	9,5	1 302,5
Pitkäaikaiset varat	383,6	422,7	668,2	10,3	1 484,8

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot 2024

milj. euroa	Suomi	Alankomaat	Muut EU-maat	Muut maat	Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	639,8	220,8	472,2	12,0	1 344,8
Pitkäaikaiset varat	432,3	484,4	698,0	11,9	1 626,6

Ulkoinen liikevaihto sekä pitkäaikaiset varat esitetään yhteisön kotipaikan mukaan. Pitkäaikaiset varat eivät sisällä

rahoitusinstrumentteja, laskennallisia verosaamisia ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyviä varoja.

Konsernin tuotot liiketoimista yhdenkään yksittäisen asiakkaan kanssa eivät ole yli 10 % konsernin liikevaihdosta.

Tilinpäätös 2025	140

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

2.2 Liikevaihto

Tuotteiden ja palvelujen luonne

Seuraavissa kappaleissa esitetään toimintasegmenteittäin jaoteltu kuvaus tärkeimmistä liiketoiminnoista, joista konsernin

tuotot syntyvät. Sanoma-konsernilla on kaksi toimintasegmenttiä, jotka ovat sen strategiset liiketoimintayksiköt Sanoma

Learning ja Sanoma Media Finland. Lisätietoja toimintasegmenteistä on esitetty liitetiedossa 2.1.

Learning-segmentti

Sanoma Learning on Euroopan johtava perus- ja toisen asteen koulutukseen keskittyvistä oppimisen yhtiöistä, joka palvelee

noin 25 miljoonaa oppilasta ympäri Eurooppaa. Oppimateriaalimme ja oppimisratkaisumme auttavat opettajia kehittämään

lasten taitoja niin, että jokainen saavuttaisi parhaat mahdolliset oppimistulokset. Tarjoamme digitaalisia ja painettuja

oppimateriaaleja sekä digitaalisia oppimis- ja opetusalustoja niin perusopetukseen, lukioihin kuin ammatilliseen

koulutukseenkin. Tavoitteenamme on jatkaa liiketoimintamme kasvattamista Euroopassa ja sen ulkopuolella. Syvällinen

opettajien ja oppilaiden tuntemus ja heidän yksilöllisten tarpeidensa ymmärtäminen on oppimateriaaliemme kehittämisen

perusta. Yhdistämällä teknologisen ja pedagogisen osaamisemme luomme oppimistuotteita ja palveluita, joilla on suuri

vaikutus oppimiseen.

Myynti syntyy pääasiassa oppikirjojen myynnistä ja verkko-oppimisalustojen käyttöoikeuksien myynnistä. Usein

asiakassopimukset sisältävät kirjojen ja alustojen käyttöoikeuksien yhdistelmän. Tällöin oppikirjoja ja verkkoalustojen

käyttöoikeuksia pidetään erotettavissa olevina, joten niitä käsitellään erillisinä suoritevelvoitteina. Vastike kohdistetaan kullekin

suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen perusteella. Erillismyyntihinnat määritetään niiden hintojen perusteella, joilla

konserni myy yksilöitävissä olevia tuotteita ja palveluja. Kun konserni ei myy tuotteita erikseen, erillismyyntihinnat arvioidaan

käyttämällä joko oikaistuun markkina-arvioon perustuvaa lähestymistapaa tai käyttämällä odotettavissa oleviin menoihin plus

katteeseen perustuvaa lähestymistapaa.

Tuotteet ja palvelut	Tuotteiden ja palveluiden luonne, suoritevelvoitteiden täyttämisen ajoitus sekä merkittävät maksuehdot
Oppikirjat	Oppikirjat sisältävät peruskoulua, toisen asteen koulutusta sekä ammattikoulutusta varten julkaistujen oppikirjojen myyntituotot. Tuotto tuloutetaan, kun kirjat toimitetaan asiakkaalle (point-in-time). Tuotto kirjoista, joissa on palautusoikeus, esitetään arvioiduilla palautuksilla vähennettynä. Kirjat laskutetaan yleensä toimituksen yhteydessä ja maksetaan laskun maksuehtojen mukaisesti.
Verkko-oppimisalustojen käyttöoikeudet	Verkko-oppimisalustojen käyttöoikeuksia voidaan myydä joko erikseen tai yhdessä oppikirjojen kanssa. Tuotot verkko-oppimisalustojen käyttöoikeuksista kirjataan siltä ajanjaksolta (over-time), jolla asiakkaalla on alustan käyttöoikeus (yleensä koulun lukuvuosi). Käyttöoikeudet maksetaan yleensä etukäteen kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.
Opettajien verkkoalustojen ja koulujen hallintajärjestelmien käyttöoikeudet	Opettajien verkkoalustojen ja koulujen hallintajärjestelmien käyttöoikeudet sisältävät verkkoalustojen käyttöoikeuksista saatavat tuotot. Ne tuloutetaan siltä ajanjaksolta (over-time), jolla asiakkaalla on alustan käyttöoikeus.
Muu	Muu myynti sisältää pääosin oppimateriaalien jakelun. Tuotto myydyistä oppimateriaaleista tuloutetaan, kun ne on toimitettu asiakkaalle. Tuotot vuokrattavista kirjoista tuloutetaan siltä ajanjaksolta (over-time), jolla asiakas vuokraa kirjan. Muu myynti sisältää testaus- ja arviointitoimintojen konsulttipalvelut. Tätä pidetään erillisenä suoritevelvoitteena, jonka tuotot tuloutetaan määrätyn ajanjakson kuluessa, kun palvelu toimitetaan. Testaus- ja arviointipalvelut laskutetaan ja maksetaan kuukausittain.

Tilinpäätös 2025	141

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Media Finland-segmentti

Sanoma Media Finland on Suomen johtava monikanavainen mediayhtiö. Tavoitamme viikoittain 96 % suomalaisista.

Tarjoamme tietoa, elämyksiä, inspiraatiota ja viihdettä niin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin televisiossa, radiossa,

livetapahtumissa, verkossa ja mobiilissa. Johtavia brändejämme ja palvelujamme ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-

Sanomat, Aamulehti, Me Naiset, Aku Ankka, Nelonen, Ruutu, Supla ja Radio Suomipop. Mainostajille olemme luotettava

kumppani, joka tarjoaa näkemyksellisiä, vaikuttavia ja tavoittavia ratkaisuja.

Sanoma Media Finlandin kuluttajatuotot syntyvät pääasiassa aikakauslehtien, sanomalehtien, tapahtumien, online-

palveluiden, tilausvideopalveluiden (SVOD), audiopalveluiden (AOD) ja sovellusten myynnistä. Kehitämme menestyksekkäitä

markkinointiratkaisuja mainostajille yhdistämällä mediasisältöä ja asiakastietoa. Asiakassopimusten tyypillinen kesto on

enintään 12 kuukautta.

Printtimyynti koostuu ensisijaisesti levikkimyynnistä sisältäen sekä tilaus- että irtonumeromyynnin. Printtimyynnissä on myös

mainosmyyntiä. Muu kuin printtimyynti sisältää online-palveluiden, SVOD:n ja AOD:n kuluttajatuotot sekä TV:n, VOD:n, radion

sekä verkko- ja mobiilipalvelujen mainosmyynnin. Kaikki tapahtumatuotot (sekä kuluttajatuotot että muut B2B-tuotot) sisältyvät

muun kuin painetun median myyntiin.

Kunkin asiakassopimuksen osalta konserni huomioi yksittäiset suoritevelvoitteet erikseen, jos ne ovat erotettavissa olevia.

Tuotetta tai palvelua pidetään erotettavissa olevana, jos se on yksilöitävissä erillään muista sopimukseen sisältyvistä

lupauksista ja jos asiakas voi hyödyntää sitä erikseen. Vastike kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle niiden

erillismyyntihintojen perusteella. Erillismyyntihinnat määritetään niiden hintojen perusteella, joilla konserni myy yksilöitävissä

olevia tuotteita ja palveluja. Kun konserni ei myy tuotteita erikseen, erillismyyntihinnat arvioidaan käyttämällä oikaistuun

markkina-arvioon perustuvaa lähestymistapaa.

Tuotteet ja palvelut	Tuotteiden ja palveluiden luonne, suoritevelvoitteiden täyttämisen ajoitus sekä merkittävät maksuehdot
Mainonta	Printtimainonta on perinteistä lehtien sivuilla julkaistavaa mainontaa, luokiteltuja ilmoituksia tai inserttejä (esitteitä, kortteja jne.). Tuotot tuloutetaan aikakauslehden/sanomalehden julkaisupäivänä (point-in-time). Tuotto on nettohinta, josta on vähennetty alennukset. Alennukset voivat olla mainostoimistoalennuksia, yleisiä alennuksia tai määräalennuksia. Mainospalvelut laskutetaan ja maksetaan yleensä viikoittain tai kuukausittain.
	TV- ja radiomainonta liittyy pääasiassa spot-mainontaan sekä maksuttomilla kanavilla että video-on-demand (VOD) -kanavilla pääosin mediatoimistojen sopimusten kautta. Tuotto tuloutetaan, kun mainos lähetetään (point-in-time). Mainospalvelut laskutetaan ja maksetaan yleensä viikoittain tai kuukausittain.
	Verkko- ja mobiilimainonta tarkoittaa online-kanavissa nähtävillä olevaa mainontaa (esimerkiksi mainosbannerit ja painikkeet) ja esimerkiksi sisältömarkkinointia. Myynti tuloutetaan ajanjakson kuluessa eli mainoskampanjan käynnissäoloaikana. Suoritukseen perustuvaa tuottoa syntyy klikkauksista ja/tai maksuista, jotka saadaan konsernin verkkosivustojen kautta välitetyistä myyntivihjeistä (kumppanuusmyynti). Suoritukseen perustuva tuotto tuloutetaan yhtenä ajankohtana (point-in-time). Mainospalvelut laskutetaan ja maksetaan yleensä viikoittain tai kuukausittain.
Tilaus	Uutis- ja aikakausmedian tilaukset sisältävät aikakauslehtien ja sanomalehtien sisältöön kohdistuvat tilaukset painetussa ja digitaalisessa formaatissa sekä tilauspaketteina. Tilausjaksot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta yli vuoteen. Osa tilauksista on kestotilauksia, joiden tilausjakso päättyy vasta asiakkaan irtisanoessa ne. Tuotot kirjataan julkaisupäivänä sopimuskaudella (over-time). Sopimukset päättyvät sopimuskauden jälkeen, ja uusintasopimuksissa käytetään normaaleja hintoja, joten niitä käsitellään uusina sopimuksina. Uusia tilauksia tarjotaan täyteen hintaan tai alennuksella. Tuotto esitetään vähennettynä myönnetyllä alennuksella. Tilauksen yhteydessä asiakkaalle saatetaan tarjota maksuton premium-tuote. Tuotetta pidetään erillisenä suoritevelvoitteena, jolloin tuotteen erillismyyntihinta tuloutetaan, kun tuotteen hallinta siirretään asiakkaalle (point-in-time). Tilauspakettien (painettujen tuotteiden, verkkopalvelujen ja/tai tapahtumien yhdistelmien) yhteydessä erillisiä tuotteita käsitellään erillisinä suoritevelvoitteina. Tuotot tuloutetaan kunkin tuotteen toimituspäivämäärien mukaan sopimuskauden aikana (over-time). Painettujen tuotteiden tilaukset maksetaan yleensä etukäteen kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.
	Video- ja audiopalveluiden tilaukset sisältävät suoratoistopalveluita koskevat tilaukset. Tuotot tuloutetaan tilausjakson kuluessa (over-time). Video- ja audiopalveluiden tilaukset maksetaan yleensä etukäteen kuukausittain.
Irtonumeromyynti	Irtonumeromyynti sisältää kioskeissa, marketeissa ja muissa myyntipisteissä myytävät aikakauslehdet ja sanomalehdet. Vähittäismyyjillä on oikeus palauttaa myymättä jääneet kappaleet. Tuotto tuloutetaan hetkellä, jona tuotteet toimitetaan vähittäiskauppiaalle (point-in-time) ottaen huomioon arvioidut palautukset. Irtonumeromyynti laskutetaan ja maksetaan yleensä viikoittain tai kuukausittain.
Muu B2C-myynti	Muu B2C (kuluttaja) -myynti koostuu tuotemyynnistä, tapahtumien tuotoista (kuluttajien osuus), sanomalehtien ilmoitustuloista ja muista kuluttajatuotoista. Tuotto tuloutetaan tietyltä hetkeltä (point-in-time). Muu B2C-myynti laskutetaan ja maksetaan yleensä kuukausittain.
Muu B2B-myynti	Muu B2B (yritys) -myynti sisältää painopalveluiden myynnin, tapahtumien tuotot (B2B-osuus), elokuvalevityksen, musiikkimyynnin, lisensoinnin, lahjakortit, palvelumyynnin, komissiomyynnin ja jakelutuotot. B2B-myynti tuloutetaan joko tiettynä ajanhetkenä (point-in-time) tai ajan kuluessa (over-time) riippuen tuoton luonteesta. Muu B2B-myynti laskutetaan ja maksetaan yleensä kuukausittain.

Tilinpäätös 2025	142

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Myyntituottojen jaottelu

Seuraavassa taulukossa tuotot on jaoteltu ensisijaisen maantieteellisen markkina-alueen, tärkeimpien tuote-/palvelulinjojen ja

tuloutusaikataulun mukaan. Taulukossa tuotot on esitetty myös jaoteltuna konsernin kahteen toimintasegmenttiin. Tiedot

toimintasegmenteistä on esitetty liitetiedossa 2.1.

Myyntituottojen jaottelu 2025

milj. euroa	Learning	Media Finland	Muut toiminnot/ eliminoinnit	Yhteensä
Suomi	64,3	556,9	-0,2	621,0
Alankomaat	214,8			214,8
Puola	139,5			139,5
Espanja	125,1			125,1
Italia	101,4			101,4
Belgia	63,2			63,2
Muut yhtiöt ja eliminoinnit	37,5			37,5
Maantieteelliset päämarkkinat	745,8	556,9	-0,2	1 302,5
Oppimisratkaisut	647,2		0,0	647,2
Mainosmyynti		189,4	-0,1	189,2
Tilausmyynti		263,7	0,0	263,7
Irtonumeromyynti		35,6		35,6
Muu	98,6	68,3	0,0	166,8
Keskeiset tuotteet ja palvelut	745,8	556,9	-0,2	1 302,5
Tuloutus tiettynä hetkenä	578,3	138,2	-0,2	716,3
Tuloutus ajan kuluessa	167,5	418,7		586,2
Myyntituottojen tuloutus	745,8	556,9	-0,2	1 302,5

Maakohtainen myyntituotto perustuu sen yksikön sijaintiin, jossa tuotto syntyy.

Myyntituottojen jaottelu 2024

milj. euroa	Learning	Media Finland	Muut toiminnot/ eliminoinnit	Yhteensä
Suomi	59,4	580,9	-0,2	640,1
Alankomaat	220,8			220,8
Puola	139,2			139,2
Espanja	135,6			135,6
Italia	105,5			105,5
Belgia	64,1			64,1
Muut yhtiöt ja eliminoinnit	39,6			39,6
Maantieteelliset päämarkkinat	764,2	580,9	-0,2	1 344,8
Oppimisratkaisut	634,2			634,2
Mainosmyynti		214,8	-0,2	214,6
Tilausmyynti		254,3	0,0	254,3
Irtonumeromyynti		37,0		37,0
Muu	130,0	74,8	-0,1	204,7
Keskeiset tuotteet ja palvelut	764,2	580,9	-0,2	1 344,8
Tuloutus tiettynä hetkenä	608,3	149,9	-0,2	758,0
Tuloutus ajan kuluessa	155,8	431,0		586,8
Myyntituottojen tuloutus	764,2	580,9	-0,2	1 344,8

Tilinpäätös 2025	143

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Seuraavassa taulukossa on tietoja asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja -veloista.

	2025		2024
milj. euroa	Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	Sopimukseen perustuvat velat	Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	Sopimukseen perustuvat velat
1.1.	0,9	161,5	0,5	152,7
Myyntituotto, joka sisältyi sopimukseen perustuviin velkoihin tilikauden alussa		-160,4		-151,9
Saaduista maksuista johtuvat lisäykset vähennettynä tilikauden aikana tuloutetulla määrällä		176,8		160,6
Tilikauden alun sopimukseen perustuvista omaisuuseristä saamisiin siirretty osuus	-0,9		-0,5
Sopimukseen perustuvien omaisuuserien lisäys liittyen täytettyihin mutta laskuttamattomiin suoritevelvoitteisiin	0,6		0,9
31.12.	0,6	177,9	0,9	161,5

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät liittyvät ensisijaisesti suoritevelvoitteisiin, jotka on täytetty, mutta joita ei ole vielä

laskutettu. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät siirretään saamisiin laskutuksen yhteydessä, jolloin niistä tulee ehdottomia.

Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääasiassa asiakkailta saatuihin ennakkomaksuihin, joihin liittyvät tuotot tuloutetaan

suoritevelvoitteen täyttämisen yhteydessä. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat liittyvät asiakassopimuksiin, joiden

pituus on yleensä 12 kuukautta sopimuksen voimaantulosta. Poikkeuksena ovat asiakassopimukset, jotka koskevat Sanoma

Learningin digitaalisia tuotteita. Niiden pituus vaihtelee kuuden kuukauden ja enintään 8 vuoden välillä sopimuksen

voimaantulosta.

Lisätietoja myyntisaamisista on liitetiedoissa 4.2 ja 4.3 sekä liitetiedossa 5.2.

Jäljellä oleviin suoritevelvoitteisiin kohdistettu vastike

Seuraava taulukko sisältää tuotot, jotka arvioidaan tuloutettaviksi tulevaisuudessa ja jotka liittyvät raportointipäivänä

täyttämättömiin (tai osittain täytettyihin) suoritevelvoitteisiin.

Täyttämättömät suoritevelvoitteet

milj. euroa	2026	> 2026	Yhteensä
Learning	98,2	0,8	99,0
Media Finland	78,9		78,9
Yhteensä	177,1	0,8	177,9

Liikevaihdon jakautuminen tavaroihin ja palveluihin

milj. euroa	2025	2024
Tavaroiden myynti	721,8	787,2
Palvelujen myynti	580,7	557,7
Yhteensä	1 302,5	1 344,8

Tavaroiden myyntiin luetaan kirjojen, aikakauslehtien ja sanomalehtien sekä muiden fyysisten tuotteiden myynti.

Palvelujen myyntiin luetaan mainos- ja ilmoitusmyynti lehdissä, televisiossa, radiossa ja verkossa sekä sähköisten

markkinapaikkojen myynti. Palvelujen myynti käsittää myös tuotot oppimisjärjestelmistä ja tietokannoista perityistä

käyttöoikeusmaksuista sekä oppikirjojen vuokraustoiminnasta.

Tilinpäätös 2025	144

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa	2025	2024
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,7	1,1
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myyntivoitot	0,9	5,6
Sijoituskiinteistöjen myyntivoitot	1,8
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	0,1	0,1
Muut vuokratuotot	4,5	5,0
Julkiset avustukset	0,1	0,3
Muut	16,9	16,3
Yhteensä	25,0	28,3

Konsernin muut vuokratuotot liittyvät pääosin alivuokrasopimuksiin.

Muut liiketoiminnan tuotot sisältävät 4,2 milj. euroa (2024 : 3,7) kopiointikorvauksia ja 2,2 milj. euroa (2024: 2,5) vaihtoehtoisiin

maksutapoihin liittyviä tuottoja.

Sijoituskiinteistöistä kerrotaan lisää liitetiedossa 4.6 .

2.4 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj. euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-311,6	-323,7
Osakkeina toteutettavat osakeperusteiset maksut	-3,9	-2,5
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-39,9	-38,8
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	-0,9	-0,8
Muut henkilösivukulut	-30,1	-29,2
Yhteensä	-386,5	-395,0

Johdon palkat ja palkkiot sekä muut etuudet on esitetty liitetiedossa 6.3 ja osakeperusteista palkitsemista on kuvattu

liitetiedossa 6.2. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet on kuvattu liitetiedossa 4.9.

Tilinpäätös 2025	145

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

2.5 Materiaalit ja palvelut ja liiketoiminnan muut kulut

Materiaalit ja palvelut

milj. euroa	2025	2024
Paperikulut	-28,8	-35,4
Raaka-aine- ja tarvikekulut	-73,4	-92,2
Kuljetus- ja jakelupalvelukulut	-87,5	-91,8
Painopalvelukulut	-58,3	-61,4
Myynti- ja komissiokulut	-18,6	-18,4
Toimitukselliset alihankintakulut	-11,6	-11,8
Rojaltit	-45,9	-46,0
Muut palvelut	-34,6	-45,9
Muut	-33,1	-31,5
Yhteensä	-391,8	-434,3

Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa	2025	2024
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myyntitappiot	-0,1	-0,4
Kiinteistöjen hoitokulut	-13,5	-10,3
Vuokrakulut	-2,8	-3,8
Mainonta- ja markkinointikulut	-52,0	-55,4
Toimisto-, IT- ja tietoliikennekulut	-120,8	-116,6
Asiantuntijakulut	-29,7	-30,1
Matkakulut	-6,6	-7,2
Muut	10,0	8,4
Yhteensä	-215,6	-215,4

Konsernilla ei ollut merkittäviä kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja tilikaudella tai vertailukaudella.

Muut kulut sisältävät kulujen oikaisuja liittyen aktivointeihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.

Liiketoiminnan muut kulut sisälsivät seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät kulut.

milj. euroa	2025	2024
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-4,5	-4,0
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	0,0	0,0
Vuokrasopimusvelkoihin sisältymättömiin muuttuviin vuokriin liittyvät kulut	-0,6	-1,1

Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa	2025	2024
Tilintarkastus	-1,3	-1,2
Tilintarkastuksen oheispalvelut	-0,3	-0,1
Veropalvelut	0,0	0,0
Muut palvelut	-0,1	-0,4
Yhteensä	-1,6	-1,7

Vuonna 2025 Sanoman tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Sanoma-konsernin yhtiöille tilikaudella 2025 olivat

yhteensä 0,1 milj. euroa (2024: 0,4). Vuoden 2025 palvelut koostuivat tilintarkastajan lausunnoista, kestävyysraportoinnin

varmentamisesta, veropalveluista ja muista palveluista. Kestävyysraportoinnin varmennus on vuonna 2025 esitetty

tilintarkastuksen oheispalvelut kategoriassa, kun nämä esitettiin ryhmässä muut palvelut vuonna 2024.

Tilinpäätös 2025	146

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

2.6 Poistot ja arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset

milj. euroa	2025	2024
Aineettomien hyödykkeiden poistot
Hankintamenojen allokointiin liittyvät poistot	-33,3	-36,7
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot
Oppimistuotteiden ja -ratkaisujen sisällöntuotanto	-48,1	-46,4
TV-ohjelmaoikeudet	-51,9	-55,2
Muut aineettomat hyödykkeet	-34,1	-32,2
Yhteensä	-167,4	-170,6
Aineellisten hyödykkeiden poistot
Vuokrakirjat	-3,7	-3,9
Muut	-6,2	-6,4
Yhteensä	-9,9	-10,3
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Rakennukset	-24,0	-26,3
Koneet ja ajoneuvot	-5,7	-5,6
Yhteensä	-29,8	-31,9
Arvonalentumiset	-78,9	-34,8
Yhteensä	-286,0	-247,6

Arvonalentumisista kerrotaan lisää liitetiedossa 3.2. ja liitetiedossa 3.3.

2.7 Rahoituserät

Rahoituserät

milj. euroa	2025	2024
Osinkotuotot	0,2	0,2
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusvaroista	1,5	2,1
Valuuttakurssivoitot	4,1	3,9
Muut rahoitustuotot	0,0	0,7
Rahoitustuotot yhteensä	5,9	6,8
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	-19,8	-28,4
Vuokrasopimuksiin liittyvät korkokulut	-4,8	-6,0
Valuuttatermiinisopimukset, ei suojauslaskennassa, käyvän arvon muutos	0,0	0,0
Käyvän arvostuksen tappiot		0,0
Valuuttakurssitappiot	-3,7	-3,7
Muut rahoituskulut	-2,0	-2,2
Rahoituskulut yhteensä	-30,3	-40,3
Yhteensä	-24,4	-33,4

Tilinpäätös 2025	147

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

2.8 Tuloverot ja laskennalliset verot

Tuloverot

milj. euroa	2025	2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-28,8	-23,1
Edellisten tilikausien verot	-0,6	0,2
Muut verot	-0,6	0,0
Laskennallisten verojen muutos	25,6	15,0
Verot tuloslaskelmassa	-4,5	-7,8

Tuloslaskelman verojen täsmäytys paikallisiin verokantoihin

milj. euroa	2025	2024
Tulos ennen veroja	24,3	48,4
Verot voimassa olevalla verokannalla 20 % (Suomi)	-4,9	-9,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavan verokannan vaikutus	-0,1	0,4
Verovapaat tulot	5,5	3,7
Vähennyskelvottomat kulut	-4,2	-1,6
Edellisten tilikausien verot	-0,4	-0,8
Yhteisyritysten ja osakkuusyhtiöiden vaikutus	0,2	0,2
Verojen alaskirjaus tai verotappioista kirjaamatta jätetty laskennallinen vero	-0,3	0,5
Muut erät	-0,2	-0,4
Verot tuloslaskelmassa	-4,5	-7,8
Efektiivinen veroaste, %	18,3	16,1

Tilinpäätös 2025	148

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2025

milj. euroa	1.1.	Kirjattu tulos- laskelmaan	Ostetut/myydyt tytäryritykset	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Muuntoerot ja muut erät	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja lähdeverohyvitykset	0,7	0,1	0,0		0,0	0,8
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	42,7	-11,7			0,0	31,1
Vaihto-omaisuus	0,6	0,2			0,0	0,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,5	-0,2				0,3
Varaukset	6,7	6,0	0,1		-0,1	12,7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet	0,3	0,1		-0,1		0,3
Muut erät	2,6	0,1			0,0	2,7
Yhteensä	54,1	-5,5	0,0	-0,1	0,0	48,6
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-50,4					-44,9
Yhteensä	3,8					3,7
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	141,7	-30,6	0,0		0,1	111,2
Vaihto-omaisuus	0,2	-0,2
Etuuspohjaiset eläkevarat	6,7	-0,4		2,8		9,0
Muut erät	1,9	0,2			-0,1	2,0
Yhteensä	150,5	-31,0	0,0	2,8	0,0	122,2
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-50,4					-44,9
Yhteensä	100,1					77,3

Tilinpäätös 2025	149

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 2024

milj. euroa	1.1.	Kirjattu tulos- laskelmaan	Ostetut/myydyt tytäryritykset	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Muuntoerot ja muut erät	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja lähdeverohyvitykset	2,1	-1,5	0,0		0,2	0,7
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	47,4	-4,5	0,0		-0,1	42,7
Vaihto-omaisuus	0,2	0,2			0,2	0,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,2	0,3			0,0	0,5
Varaukset	5,0	1,6			0,0	6,7
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet	1,2	0,0		-0,4	-0,5	0,3
Muut erät	2,5	0,2			-0,2	2,6
Yhteensä	58,5	-3,6	0,0	-0,4	-0,4	54,1
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-53,0					-50,4
Yhteensä	5,5					3,8
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	161,0	-17,4	0,0		-1,9	141,7
Vaihto-omaisuus	0,0	0,0			0,2	0,2
Etuuspohjaiset eläkevarat	6,0	0,5		0,6	-0,5	6,7
Muut erät	1,9	-1,6			1,6	1,9
Yhteensä	169,0	-18,6	0,0	0,6	-0,5	150,5
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-53,0					-50,4
Yhteensä	116,0					100,1

Verotukselliset tappiot

	Käyttämättömät verotukselliset tappiot		Kirjattu laskennallinen verosaatava		Kirjaamaton laskennallinen verosaatava
milj. euroa	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Vanhenee viiden vuoden kuluessa	1,7	0,5	0,0		0,3	0,1
Vanhenee viiden vuoden jälkeen	2,9	1,5		0,0	0,2	0,3
Ei vanhene	36,3	33,9	0,3	0,6	7,7	6,9
Yhteensä	41,0	36,0	0,3	0,6	8,2	7,3

Tilinpäätös 2025	150

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Laskennallisten verosaatavien kirjaamista tukee vastaava laskennallinen verovelka ja soveltuvin osin konsernin arvio

tulevaisuuden verotettavista tuloksista, mikä perustuu tytäryhtiöiden hyväksyttyihin liiketoimintasuunnitelmiin ja budjetteihin.

Konserni seuraa jatkuvasti laskennallisten verosaamisten käyttöä koskevia arvioita.

Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta konsernitilinpäätökseen 8,2 milj. euroa (2024: 7,3), koska johdon arvion

mukaan on epätodennäköistä, että verohyöty saadaan käytettyä hyväksi tulevina vuosina. Nämä kirjaamattomat saamiset

koostuivat pääosin tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista.

Pilari 2

Sanoma kuuluu maailmanlaajuisen OECD:n pilari 2 -minimiverosäännösten piiriin. Säännöstö tuli voimaan 1.1.2024 alkavalla

tilikaudella.

Pilari 2 -lainsäädännön mukaan Sanoma saattaa joutua maksamaan täydennysveroa, joka vastaa GloBE-sääntöjen (Global

Anti-Base Erosion) mukaisesti lasketun maakohtaisen efektiivisen verokannan ja 15 % vähimmäisverokannan välistä erotusta.

Vuoden 2025 taloudellisten tietojen analyysin perusteella pilari 2:n safe harbour -säännöt soveltuvat kaikkiin muihin maihin

paitsi Puolaan. Arvio perustuu viimeisimpään maakohtaiseen raportointiin ja toimintamaiden IFRS:n mukaisiin taloudellisiin

lukuihin. Täydennysveron laskenta perustuu GloBE-sääntöihin. Kirjatun täydennysveron määrä ei ole olennainen ja sillä ei ole

merkittävää vaikutusta vuoden 2025 veroihin.

Tilinpäätös 2025	151

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

2.9 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, josta on vähennetty

verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko, tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä.

Osakekohtainen tulos

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	19,9	40,5
Jaksotettu hybridilainan korko	-12,0	-12,0
Verovaikutus	2,4	2,4
Nettovaikutus	-9,6	-9,6
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	162 833	163 413
Osakekohtainen tulos, euroa	0,06	0,19

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa on

otettu huomioon laimentavana tekijänä osakepalkkiojärjestelyt.

Laimennettu osakekohtainen tulos

	2025	2024
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi, milj. euroa	19,9	40,5
Jaksotettu hybridilainan korko	-12,0	-12,0
Verovaikutus	2,4	2,4
Nettovaikutus	-9,6	-9,6
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	162 833	163 413
Osakepalkkioiden vaikutus, 1 000 kpl	692	227
Osakkeiden laimennettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	163 525	163 641
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,06	0,19

Tiedot osakepalkkiojärjestelyistä on esitetty liitetiedossa 6.2. Tiedot osakkeesta ja osakkeenomistajista ovat Hallituksen

toimintakertomuksen kappaleessa Omistusrakenne ja osakkeenomistajat.

Tilinpäätös 2025	152

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

3. Yritysostot ja investoinnit

3.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2025

20.1.2025 Sanoma osti yläkoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien tuotevalikoiman kustannusyhtiö Edita

Groupin tytäryhtiöltä Edita Oppiminen Oy:ltä, joka on päättänyt lopettaa niihin liittyvän oppimateriaalikustannusliiketoimintansa.

Ostettava tuotevalikoima täydentää Sanoman olemassa olevaa toisen asteen oppimateriaalitarjoomaa Suomessa ja tukee

Sanoman strategiaa kasvattaa perus- ja toisen asteen oppimisliiketoimintaansa muun muassa laajentamalla tuotevalikoimaa

nykyisissä toimintamaissa.

Ostettavan oppimateriaalivalikoiman pro forma liikevaihto oli n. 4 milj. euroa vuonna 2024. Sanomalle ei järjestelyssä siirtynyt

työntekijöitä Editalta.

Hankittujen liiketoimintojen varat ja velat käypään arvoon

milj. euroa	2025	2024
Aineettomat hyödykkeet	4,0
Vaihto-omaisuus	0,3
Varat yhteensä	4,2
Lyhytaikainen vieras pääoma	-3,9
Velat yhteensä	-3,9
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	0,3
Hankintahinta	1,3
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	-0,3
Liikearvo hankinnoista	1,0

Hankituista liiketoiminnoista maksettu kauppahinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla

milj. euroa	2025	2024
Hankintahinta	1,3
Hankintahintavelkojen maksu (+) / lisäys (-)	0,0	0,8
Hankituista liiketoiminnoista maksettu kauppahinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla	1,3	0,8

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2024

Vuoden 2024 aikana ei tehty yritysostoja.

Tilinpäätös 2025	153

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Liiketoimintojen myynnit 2025

28.2.2025 Sanoma myi pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun kotisivuliiketoimintansa Tagomo Digital Oy:lle. Kaupan

myötä kahdeksan työntekijää siirtyi ostajalle.

2.1.2025 Sanoma myi Rauman Suorajakelu Oy:n belgialaiselle, Suomessa Pohjanmaalla ja Uudenmaan alueella jo toimivalle

jakeluyhtiölle PPP Finland Oy:lle. Rauman Suorajakelu Oy vastaa varhaisjakelusta Rauman alueella.

Myytyjen toimintojen vaikutus konsernin varoihin ja velkoihin

milj. euroa	2025	2024
Aineelliset hyödykkeet	0,0	0,0
Liikearvo	0,2	2,3
Muut aineettomat hyödykkeet		0,9
Vaihto-omaisuus		0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,2	2,7
Rahavarat	0,0	6,6
Varat yhteensä	0,5	12,8
Laskennalliset verovelat		0,0
Rahoitusvelat	0,0	-0,4
Ostovelat ja muut velat	-0,2	-4,5
Velat yhteensä	-0,2	-5,0
Vähemmistöosuuden muutos		-1,5
Nettovarat	0,3	6,3
Myyntihinta	1,1	12,2
Myymiseen liittyvät kulut	-0,1	-0,7
Liiketoimintojen myyntivoitot (netto)	0,8	5,2

Myytyjen toimintojen rahavirtavaikutus

milj. euroa	2025	2024
Tilikaudella kirjatut myyntihinnat	1,1	12,2
Myytyjen toimintojen rahavarat	0,0	-6,6
Kauppahintasaatavien maksu (+) / lisäys (-)	-0,1
Myytyjen toimintojen rahavirtavaikutus	1,0	5,6

Liiketoimintojen myynnit 2024

2.4.2024 Sanoma myi Valopilkun Fonecta konsernille. Valopilkku on yksi Suomen tunnetuimmista taksintilaussovelluksista, ja

sillä on käyttäjiä kaikkialla Suomessa.

31.1.2024 Sanoma myi enemmistöosuutensa Netwheels Oy:stä Alma Medialle. Netwheels Oy tarjoaa automyynnin

ohjelmistoja palveluna (SaaS, Software as a Service) laajalle autoalan yritysasiakaskunnalle Suomessa. Sanoma Media

Finland Oy omisti Netwheelsistä 55,8 %. Vuonna 2023 Netwheelsin liikevaihto oli n. 8 milj. euroa ja sillä oli 29 työntekijää,

jotka siirtyivät kaupan myötä ostajalle.

2.1.2024 Sanoma myi Starkin, kokeisiin valmistavia materiaaleja Saksassa tarjoavan liiketoiminnan, jonka se hankki

Pearsonilta elokuussa 2022 Italian perus- ja toisen asteen oppimateriaaliliiketoiminnan oston yhteydessä. Ostaja oli

liiketoiminnan alkuperäinen perustaja, herra Stark. Vuonna 2023 Starkin liikevaihto oli n. 14 milj. euroa ja sillä oli 56

työntekijää, jotka siirtyivät kaupan myötä ostajalle.

Tilinpäätös 2025	154

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

3.2 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2025

milj. euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Oppimis- tuotteiden ja -ratkaisujen sisällöntuotannon hankinnat	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	811,9	543,4	570,4	708,5	34,9	2 669,1
Lisäykset		53,6	44,5	20,3	9,4	127,8
Liiketoimintojen hankinta	1,0			4,0		5,0
Vähennykset		-58,3	-198,9	-51,4		-308,7
Liiketoimintojen myynti	-0,2					-0,2
Siirrot tase-erien välillä		-6,9	-0,4	19,8	-12,8	-0,3
Kurssierot	-0,5	0,3	2,0	0,5	0,1	2,2
Hankintameno 31.12.	812,1	532,1	417,5	701,6	31,5	2 494,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-2,1	-384,4	-434,1	-392,5	-0,1	-1 213,2
Vähennykset ja liiketoimintakaupat	0,0	58,3	198,9	51,4		308,6
Tilikauden poistot		-67,4	-48,1	-51,9		-167,4
Tilikauden arvonalentumiset		-11,6	-0,7	-41,0		-53,4
Siirrot tase-erien välillä		7,3		-7,2	0,0	0,1
Kurssierot		-0,2	-1,3	-0,3		-1,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-2,1	-398,0	-285,4	-441,5	-0,1	-1 127,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	810,0	134,1	132,2	260,1	31,4	1 367,8

Tilinpäätös 2025	155

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Aineettomat hyödykkeet 2024

milj. euroa	Liikearvo	Aineettomat oikeudet	Oppimis- tuotteiden ja -ratkaisujen sisällöntuotannon hankinnat	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	860,0	529,4	541,2	682,7	45,4	2 658,6
Lisäykset		53,9	46,1	23,9	6,2	130,0
Vähennykset		-46,5	-16,1	-2,9		-65,6
Liiketoimintojen myynti	-48,0	-1,9	-0,6	-3,0		-53,5
Siirrot tase-erien välillä		8,5		8,2	-16,7	0,0
Kurssierot	-0,1	0,1	-0,2	-0,3	0,0	-0,4
Hankintameno 31.12.	811,9	543,4	570,4	708,5	34,9	2 669,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-47,8	-360,0	-402,8	-315,3		-1 125,8
Vähennykset ja liiketoimintakaupat	45,6	48,5	16,6	5,1		115,9
Tilikauden poistot		-70,4	-46,4	-53,7		-170,6
Tilikauden arvonalentumiset		-2,5	-1,6	-28,8		-32,9
Siirrot tase-erien välillä				0,1	-0,1	0,0
Kurssierot		0,0	0,1	0,1		0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-2,1	-384,4	-434,1	-392,5	-0,1	-1 213,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	809,8	159,0	136,2	316,0	34,8	1 455,9

Aineettomiin oikeuksiin sisältyy hankintamenolaskelmien kohdistuksia muun muassa tavaramerkeille yhteensä 122,5 milj.

euroa ( 2024: 143,5). Oppimistuotteiden ja -ratkaisujen sisällöntuotannon hankinnat ovat sisäisesti aikaansaatuja aineettomia

hyödykkeitä. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät pääasiassa hankintamenolaskelmien kohdistuksia yhteensä 183,4 milj.

euroa (2024: 241,6), joita ovat esimerkiksi asiakassuhteet.

Konsernilla ei ollut liikearvoa lukuun ottamatta taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia aineettomia hyödykkeitä

tilikauden lopussa.

Aineettomista oikeuksista ja muista aineettomista hyödykkeistä tilikaudella kirjatut

arvonalennukset

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistomenetelmän mukaan lukuun ottamatta

aineettomiin oikeuksiin sisältyviä ohjelmaoikeuksia, joita poistetaan degressiivisen menetelmän mukaan. Muita aineettomia

oikeuksia poistetaan tasapoistomenetelmän mukaan. Kunakin raportointipäivänä arvioidaan, onko olemassa viitteitä

aineettomien hyödykkeiden arvon alenemisesta. Mikäli viitteitä arvon alenemisesta on olemassa, hyödykkeen kerrytettävissä

oleva rahamäärä arvioidaan määrittämällä vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisista aineettomista hyödykkeistä kirjattiin yhteensä -53,4 milj. euron (2024: 32,9)

arvonalentumiset, josta 50,6 milj. euroa kohdistuu Sanoma Learning -liiketoimintayksikköön (2024: 30,0), 2,5 milj. euroa

kohdistuu Sanoma Media Finland -liiketoimintayksikköön (2024: 2,5) ja 0,2 milj. euroa kohdistuu konsernitoimintojen

aineettomiin hyödykkeisiin (2024: -0,4).

Sanoma Media Finland -liiketoimintayksikön alaskirjaukset liittyivät pääosin TV-ohjelmaoikeuksiin. Sanoma Learning - liike-

toimintayksikön alaskirjaukset liittyivät suurelta osin heikosti kannattavien jakelusopimusten suunniteltuun lopettamiseen

Hollannissa ja Belgiassa, sekä oppimisratkaisuihin ja tietojärjestelmiin liittyvistä pienemmistä alaskirjauksista.

Tilinpäätös 2025	156

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Liikearvon ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien

hyödykkeiden kohdistaminen

Arvonalennustestausta varten liikearvo on kohdistettu kahdelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat segmenttitasoja/

liiketoimintayksiköitä. Liikearvot jakautuvat seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikearvot

milj. euroa	2025	2024
Sanoma Learning	700,9	700,4
Sanoma Media Finland	109,1	109,3
Rahavirtaa tuottavat yksiköt yhteensä	810,0	809,8

Liikearvosta tilikaudella kirjatut arvonalentumistappiot

Liikearvon arvonalentumisia ei kirjattu tilikaudella (2024: 0,0).

Arvonalentumistestauksissa käytetyt menetelmät ja oletukset

Omaisuuserien arvonalentumistestaus suoritetaan pääsääntöisesti rahavirtaperusteisesti ja käyttöarvoa käytetään

kerrytettävissä olevana rahamääränä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen konsernin rahavirtaa

tuottavien yksiköiden vastaisten rahavirtojen nykyarvoon käyttäen verojen jälkeistä painotettua keskimääräistä

pääomakustannusta. Kirjanpitoarvoon on sisällytetty laskennalliset verot sekä lyhytaikaiset tuloverosaamiset ja -velat

(sisältäen aikaisemmat hankintamenokohdistusten laskennalliset verovelat).

Kerrytettävissä olevat rahamäärälaskelmat pohjautuvat viiden vuoden ennustejaksoon. Rahavirtaennusteet pohjautuvat

johdon hyväksymiin testaushetken strategisiin suunnitelmiin ja niissä käytettyihin oletuksiin liiketoimintaympäristön

kehityksestä. Toteutuvat rahavirrat voivat poiketa arvioiduista tulevista rahavirroista, mikäli keskeiset oletukset eivät realisoidu

arvioidun mukaisina.

Laskelmien keskeisiä oletuksia ovat kannattavuustaso, diskonttauskorko, pitkän aikavälin kasvu sekä markkina-aseman

kehitys. Oletukset perustuvat strategisten liiketoimintayksiköiden vuosittain laatimiin keskipitkän aikavälin strategisiin

suunnitelmiin ja ennusteisiin, jotka konsernin johtoryhmä ja hallitus ovat hyväksyneet erillisessä prosessissa. Oletukset

markkina-asemasta ja kannattavuustasosta perustuvat toteutuneeseen kehitykseen, strategisten liiketoimintayksiköiden

johdon ja konsernijohdon näkemyksiin markkinoiden kilpailutilanteen ja kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön kilpailuaseman

kehittymisestä sekä Sanoman muutosstrategian ja kustannussäästöjen vaikutuksista.

Laskelmissa käytetty liikevaihdon ikuisuuskasvu perustuu johdon arvioihin pitkän aikavälin kasvusta. Kasvutekijää on arvioitu

ottamalla huomioon ulkoisista tietolähteistä saatavilla olevat markkinakohtaiset kasvuennusteet sekä kunkin rahavirtaa

tuottavan yksikön ominaispiirteet. Ikuisuuskasvutekijät rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta olivat tilikaudella ja

vertailuvuonna seuraavat:

Kerrytettävissä olevan rahamäärän laskelmissa käytetty keskimääräinen ikuisuuskasvu, %	2025	2024
Sanoma Learning	2,5	2,5
Sanoma Media Finland	-1,1	-1,1

Sanoma Media Finland -liiketoimintayksikön ikuisuuskasvuprosentin odotetaan olevan samalla tasolla kuin edellisenä vuonna

johtuen Suomen markkinoiden vaihteluista sekä portfoliomuutoksista (muutos perinteisestä mediasta digitaaliseen). Sanoma

Learningin ikuisuuskasvun odotetaan olevan myös samalla tasolla kuin edellisenä vuonna pohjautuen Learningin

toimintamarkkinoilla tarkasteltuihin ja arvioituihin opetussuunnitelmajaksojen kestoihin sekä inflaatiokehitykseen. Myös

odotettujen opetussuunnitelmauudistusten ja toimialan kehittymisen vaikutus on otettu huomioon.

Kerrytettävissä olevan rahamäärän laskelmissa käytetty keskimääräinen diskonttauskorko, %	2025	2024
Sanoma Learning	8,1	7,4
Sanoma Media Finland	8,2	8,5

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta yksikkökohtaiset diskonttauskorot ilmentävät kunkin yksikön yhdistettyä

pääomakustannusten keskiarvoa. Vuosittain Sanoma arvioi uudelleen painotetun pääomakustannusten keskiarvon laskentaa

päivitettyjen markkinamittareiden perusteella ja päivittää painotettujen pääomakustannusten keskiarvoa sen mukaisesti.

Arvonalentumistestausta koskevissa laskelmissa käyttöomaisuusinvestointien oletetaan sisältävän tavanomaiset

korvausluontoiset hankinnat ja valuuttakurssit perustuvat euron kurssiin testausajankohtana.

Arvonalentumistestauksessa Sanoma Learningin ja Sanoma Media Finlandin kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät

selkeästi kirjanpitoarvot. Mikään kohtuullisesti odotettavissa olevan tekijän muutos testeissä ei johtaisi arvonalentumiseen.

Tilinpäätös 2025	157

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

3.3 Aineelliset hyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät

Aineelliset hyödykkeet 2025

milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Vuokrattavat kirjat	Muut	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,4	6,6	139,2	54,4	29,4	3,1	233,2
Lisäykset			3,7	3,0	2,9	2,1	11,8
Vähennykset		0,0	-4,8	-3,5	-0,1		-8,3
Liiketoimintojen myynti			0,0				0,0
Siirrot tase-erien välillä			1,2		2,4	-3,2	0,4
Kurssierot	0,0	0,0	0,0		0,0	0,0	0,1
Hankintameno 31.12.	0,4	6,6	139,4	54,0	34,7	2,0	237,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,1	-1,4	-130,1	-45,4	-18,7		-195,8
Vähennykset ja liiketoimintakaupat		0,0	4,0	2,4	0,1		6,5
Tilikauden poistot		0,0	-3,5	-3,7	-2,6		-9,9
Tilikauden arvonalentumiset			-0,3	-0,7	0,0		-1,0
Siirrot tase-erien välillä					0,1		0,1
Kurssierot	0,0	0,0	0,0		0,0		0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,1	-1,4	-130,0	-47,4	-21,2		-200,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	0,3	5,1	9,4	6,6	13,5	2,0	37,0

Tilinpäätös 2025	158

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Aineelliset hyödykkeet 2024

milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Vuokrattavat kirjat	Muut	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,4	6,6	141,4	54,5	28,8	0,3	232,0
Lisäykset			3,0	3,7	0,8	3,2	10,6
Vähennykset			-3,9	-3,7	-0,3		-7,9
Liiketoimintojen myynti			-1,6		-0,1		-1,7
Siirrot tase-erien välillä			0,3		0,2	-0,4	0,1
Kurssierot	0,0	0,0	0,0		0,0	0,0	0,1
Hankintameno 31.12.	0,4	6,6	139,2	54,4	29,4	3,1	233,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-0,1	-1,3	-131,1	-42,6	-16,5		-191,7
Vähennykset ja liiketoimintakaupat			5,0	1,9	0,3		7,2
Tilikauden poistot		0,0	-4,0	-3,9	-2,4		-10,3
Tilikauden arvonalentumiset			0,0	-0,9			-0,9
Siirrot tase-erien välillä			0,0		0,0		-0,1
Kurssierot	0,0	0,0	0,0		0,0		-0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-0,1	-1,4	-130,1	-45,4	-18,7		-195,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	0,3	5,2	9,1	9,0	10,7	3,1	37,4

Tilinpäätös 2025	159

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot

milj. euroa	2025	2024
Tilikauden poistot
Rakennukset	-24,0	-26,3
Koneet	-2,1	-2,2
Ajoneuvot	-3,7	-3,4
Yhteensä	-29,8	-31,9

Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo

milj. euroa	2025	2024
Kirjanpitoarvo
Rakennukset	63,9	98,3
Koneet	0,0	17,3
Ajoneuvot	7,3	7,5
Yhteensä	71,3	123,1

Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilikaudella 2025 olivat 7,7 milj. euroa (2024: 14,1).

Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo on kasvanut 0,0 milj. euroa (2024 : 0,0) liittyen yritysostoihin.

Konsernin vuokrasopimukset

Konserni on ottanut vuokralle kiinteistöjä toimistotiloiksi. Vuokrasopimukset tehdään yleensä 5–15 vuoden pituiseksi kiinteäksi

ajanjaksoksi. Joihinkin vuokrasopimuksiin liittyy optio jatkaa vuokrasopimusta tietyllä ajanjaksolla sopimuksen päättymisen

jälkeen tai päättää sopimus vuokra-ajan kuluessa. Konserni arvioi vuokrasopimuksen alussa, onko kohtalaisen varmaa, että

jatko-optio tai päättämisoptio tullaan käyttämään. Vuokrakauden aikana konserni uudelleenarvioi, onko jatko-option

käyttäminen kohtalaisen varmaa silloin, kun toteutuu joko merkittävä tapahtuma tai merkittävä olosuhteiden muutos, joka on

vuokralle ottajan määräysvallassa. Sanoma-konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset liittyvät Sanomalan ja Sanomatalon

kiinteistöihin.

Konserni vuokraa myös autoja, joiden vuokra-aika on 3–5 vuotta. Koneet-luokka sisältää joitakin IT-laitteita. Useimmat

vuokratut IT-laitteet ovat arvoltaan vähäisiä, ja konserni on valinnut niitä koskevan helpotuksen eikä kirjaa niistä

käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa. Myös lyhytaikaiset vuokrasopimukset kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Vuonna 2024 koneet-luokkaan sisältyi myös painokone, jonka arvo on vuoden 2025 aikana, Tampereen painolaitoksen

sulkemisen seurauksena alentunut. Painolaitoksen sulkemisten johdosta arvonalentumista kirjattiin myös vuokrattuun

kiinteistöön.

Vuokrasopimusvelat esitetään liitetiedossa 5.1 .

Tilinpäätös 2025	160

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

4. Käyttöpääoma ja muut tase-erät

4.1 Vaihto-omaisuus

milj. euroa	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	5,3	5,9
Keskeneräiset tuotteet	0,2	0,1
Valmiit tuotteet/tavarat	31,6	37,1
Muut	1,2	1,9
Yhteensä	38,3	45,0

Tilikaudella vaihto-omaisuudesta kirjattiin arvonalentumisia yhteensä 2,6 milj. euroa (2024: 1,4 ), jolla vaihto-omaisuuden

kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

4.2 Muut saamiset, pitkäaikaiset

milj. euroa	2025	2024
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Muut saamiset	0,4	1,1
Ennakkomaksut		0,8
Etuuspohjainen nettoeläkesaaminen1	42,4	30,6
Yhteensä	42,7	32,6

¹ Etuuspohjainen nettoeläkesaaminen, ks. liitetieto 4.9

Saamisten käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.

4.3 Myyntisaamiset ja muut saamiset, lyhytaikaiset

milj. euroa	2025	2024
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset 1	90,5	108,5
Muut saamiset	2,1	2,9
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset2	0,0	0,1
Siirtosaamiset	13,9	13,3
Ennakkomaksut	12,4	9,2
Muut saamiset	8,4	7,8
Yhteensä	127,2	141,7

¹ Myyntisaamiset, ks. liitetieto 5.2

² Johdannaiset, ks. liitetieto 5.2

Konserni kirjasi tilikaudella luottotappioita ja luottotappiovarauksen muutoksia myyntisaamisista yhteensä 0,5 milj. euroa

(2024: 1,4). Lisätietoja myyntisaamisten luottotappiovarauksen määrittelystä on liitetiedossa 5.2 .

Saamisten käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista.

Siirtosaamiset

Siirtosaamisten olennaisimmat erät liittyivät normaaleihin liiketoimintaan kuuluviin kulujaksotuksiin ja sisälsivät muun muassa

siirtosaamisia toimitetuista sanoma- ja aikakauslehdistä.

Tilinpäätös 2025	161

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

4.4 Varaukset

Varausten muutokset

milj. euroa	Rakenne- järjestely- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2025	6,9	3,3	10,2
Kurssierot	0,0	0,0	0,0
Lisäykset	2,4	6,9	9,3
Käytetyt varaukset	-2,5	-3,6	-6,1
Käyttämättömien varauksien peruutukset	-0,5	-1,0	-1,5
31.12.2025	6,2	5,7	11,9

Varausten kirjanpitoarvot

milj. euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset	7,0	4,5
Lyhytaikaiset	4,9	5,7
Yhteensä	11,9	10,2

Varausten määrät perustuvat tilinpäätöshetken parhaaseen arvioon. Rakennejärjestelyvaraukset liittyvät pääosin Solar-

ohjelmaan ja Tampereen painolaitoksen sulkemiseen . Muut varaukset sisältävät asiakassopimuksiin liittyviä varauksia sekä

muita pienempiä varauksia.

4.5 Ostovelat ja muut velat

milj. euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset
Siirtovelat	0,5	0,4
Saadut ennakot	0,4	0,5
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat muut rahoitusvelat	1,3	1,8
Yhteensä	2,3	2,7
Lyhytaikaiset
Ostovelat	36,5	57,3
Muut velat	45,3	39,6
Johdannaissopimukset1	0,0
Siirtovelat	137,5	142,0
Saadut ennakot	0,2	0,6
Yhteensä	219,5	239,4
Yhteensä	221,8	242,1

¹ Johdannaiset, ks. liitetieto 5.2

Siirtovelat

Siirtovelkojen olennaisimmat erät sisälsivät henkilöstökulujaksotuksia ja tekijänpalkkiovelkoja sekä tavanomaisia

liiketoimintaan kuuluvia kulujaksotuksia.

Tilinpäätös 2025	162

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

4.6 Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt 2025

milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2,8	0,2	3,0
Vähennykset	-0,9		-0,9
Hankintameno 31.12.	1,9	0,2	2,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	1,9	0,2	2,0
Käypä arvo 31.12.2025	6,7	0,2	6,9

Sijoituskiinteistöt 2024

milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2,8	0,2	3,0
Hankintameno 31.12.	2,8	0,2	3,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	2,8	0,2	2,9
Käypä arvo 31.12.2024	8,5	0,2	8,8

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on määritelty joko tuottoarvomenetelmällä tai markkinoilla tehtyjen vastaavien

kiinteistökauppojen perusteella. Käypien arvojen määrittelyssä on käytetty myös ulkopuolista arvioijaa.

Tuottoarvomenetelmälaskelmissa sijoittajan tuottovaatimus vaihtelee välillä 5–30 %. Sijoituskiinteistöt luokitellaan käypien

arvojen hierarkiatasolle 3.

Sijoituskiinteistöihin sisältyy Vantaan kaupungin Keimolan kylässä sijaitsevia maa-alueita. Vuonna 2025 Sanoma myi

määräaloja alueelta.

Sijoituskiinteistöihin sisältyy myös Vantaan kaupungin Vantaankoskella sijaitsevia maa-alueita, joista osa on kaavoittamatonta

raakamaata ja osa tontteja ja määräaloja.

Sijoituskiinteistöjen hoitokulut

milj. euroa	2025	2024
Vuokratuottoja tuottamattomat kiinteistöt	0,0	0,0

Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot

milj. euroa	2025	2024
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	0,1	0,1

4.7 Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset

Osuudet yhteisyrityksissä ja osakkuusyrityksissä

milj. euroa	2025	2024
Osuudet yhteisyrityksissä	1,9	1,9
Osuudet osakkuusyrityksissä	1,8	1,7
Yhteensä	3,7	3,5

Yhteisyritykset

Konsernilla ei ollut merkittäviä yhteisyrityksiä tilikaudella eikä vertailuvuonna. Tiedot konsernin yhteisyrityksistä on esitetty

yhdisteltyinä seuraavassa taulukossa.

Osuudet yhteisyrityksissä

milj. euroa	2025	2024
Tasearvo 1.1.	1,9	1,8
Osuus laajasta tuloksesta	0,9	0,9
Saadut osingot	-0,8	-0,8
Tasearvo 31.12.	1,9	1,9

Osakkuusyritykset

Konsernilla ei ollut merkittäviä osakkuusyrityksiä tilikaudella eikä vertailuvuonna. Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä on

esitetty yhdisteltyinä seuraavassa taulukossa.

Tilinpäätös 2025	163

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Osuudet osakkuusyrityksissä

milj. euroa	2025	2024
Tasearvo 1.1.	1,7	1,8
Osuus laajasta tuloksesta	0,1	0,0
Muut muutokset		-0,1
Tasearvo 31.12.	1,8	1,7

Listaus osakkuus- ja yhteisyrityksistä on esitetty liitetiedossa 6.4.

4.8 Muut sijoitukset

milj. euroa	2025	2024
Muut sijoitukset, pitkäaikaiset	2,9	2,9

Muut sijoitukset koostuvat pääosin osakkeista eikä niistä ole tarkoitus luopua. Muut sijoitukset on arvostettu käypään arvoon ja

ne luokitellaan käypien arvojen hierarkiatasolle 3.

4.9 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Sanoma-konsernilla on sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä henkilöstön eläketurvan kattamiseksi. Eläke-

etuudet on järjestetty paikallisten vaatimusten ja lainsäädännön mukaan. Suurin osa eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia,

joissa työnantajan maksuvelvoite ja siitä seuraava tuloslaskelman kulu perustuu ennalta asetettuun kiinteään tasoon tai

prosenttiosuuteen työntekijän palkasta. Maksupohjaiseen eläkejärjestelyyn suoritetut maksut ja vastaavat kulut

tuloslaskelmalla olivat yhteensä 39,9 milj. euroa (2024: 38,8 ).

Sanoman etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koskevat pääasiassa Suomea.

Suomessa konsernilla on oma eläkesäätiö, jossa hoidetaan tietyn konserniyhtiön lakisääteinen eläketurva sekä

lisäeläkejärjestelyt. Säätiössä hoidettu eläketurva on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi. Suomessa on lisäksi myös muita

etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka on hoidettu vakuutusmuotoisena.

Suomessa lisäeläkejärjestelyt ovat keskimääräiseen loppupalkkaan perustuvia järjestelyjä. Etuudet koostuvat vanhuus-,

työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurvasta. Eläkkeelle jäänyt työntekijä on oikeutettu lisäeläkejärjestelyn perusteella

kuukausittaiseen eläkkeeseen, joka perustuu työntekijän keskimääräiseen loppupalkkaan.

Sanoma-konsernista erillinen eläkesäätiö hallinnoi suomalaisia etuuspohjaisia järjestelyjä. Eläkesäätiön päättämisvaltaa

käyttää ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Hallitus nimittää eläkesäätiön

toimitusjohtajan, joka kuuluu hallitukseen varsinaisena jäsenenä.

Eläkesäätiön hallitus päivittää vuosittain sijoitussuunnitelman. Eläkesäätiöllä on hallituksen ja toimitusjohtajan apuna Sanoma-

konsernin sijoitustoimikunta. Eläkesäätiö on antanut valtuudet ulkopuoliselle omaisuudenhoitajalle tehdä sijoituksia

sijoitussuunnitelmassa annettujen rajojen sisällä. Sijoitukset kohdistetaan pääasiallisesti sijoituskohteisiin, joilla on päivittäinen

kaupankäyntimahdollisuus, kuten pörssiosakkeet, joukkolainat ja niihin sijoittavat sijoitusrahastot.

Vapaaehtoiset etuuspohjaiset järjestelyt ovat kokonaan rahastoituja ja lakisääteiset osittain rahastoituja.

Suomalaisten eläkejärjestelyjen riskit liittyvät lähinnä eläkevastuun riittävyyteen ja sijoitustoiminnan riskeihin. Eläkevastuu voi

osoittautua riittämättömäksi, jos toimintapiirin vakuutuskanta oleellisesti poikkeaa muiden eläkelaitosten vakuutuskannasta,

sijoitustoiminnan tuotot jäävät alle eläkejärjestelmän keskimääräisen tuoton tai keskimääräinen elinikä ylittää laskuperusteiden

mukaisen oletuksen. Eläkesäätiölle on tehty riskinhallinnan avuksi ennuste eläkemenon kehityksestä. Eläkesäätiön

vakuutusmatemaatikko vastaa eläkevastuun turvaavuudesta. Eläkesäätiön vakuutuskannan äärimmäisen suotuisa rakenne ja

hyvä vakavaraisuus antavat eläkesäätiölle mahdollisuuden ottaa sijoitusstrategiassaan harkiten myös poikkeamariskiä

sijoittamalla varansa työeläkeyhtiöiden keskimääräisestä allokaatiosta poiketen. Eläkesäätiön keskeisiä sijoitustoiminnan

riskejä ovat korkoriski, osakemarkkinariski, luottoriski, valuuttariski ja likviditeettiriski. Eri omaisuuslajeihin liittyviä riskejä

hallitaan sijoitusten hyvällä hajautuksella eri omaisuuslajien välillä. Likviditeettiriskiä hallitaan sijoittamalla kohteisiin, jotka ovat

hyvin nopeasti rahaksi muutettavissa.

Konsernin ulkopuoliset vakuutusmatemaatikot ovat laatineet etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat.

Sanoma-konsernissa ei ole eläkejärjestelyjen lisäksi muita etuuspohjaisia järjestelyjä.

Tuloslaskelmaan kirjatut kulut Sanoma-konsernin etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ovat seuraavat:

Tuloslaskelman kulut etuuspohjaisista järjestelyistä

milj. euroa	2025	2024
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-1,6	-1,5
Nettokorot	0,9	0,8
Hallintokulut	-0,2	-0,2
Yhteensä	-0,9	-0,8

Tilinpäätös 2025	164

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Taseeseen kirjatut eläkevelat ja -varat ovat seuraavat:

Etuuspohjainen nettoeläkevelka (saaminen) taseessa

milj. euroa	2025	2024
Etuuspohjainen nettoeläkevelka	2,3	2,7
Etuuspohjainen nettoeläkesaaminen	42,4	30,6
Etuuspohjainen nettoeläkevelka (saaminen) yhteensä	-40,0	-27,9

Etuuspohjainen nettoeläkevelka (saaminen) on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti:

milj. euroa	Velvoitteen nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Yhteensä
1.1.2025	138,8	-166,7	-27,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	1,6		1,6
Korkokulut tai -tuotot	4,4	-5,3	-0,9
Voitot/tappiot velvoitteen täyttämisestä	-1,3	1,3
Hallintokulut		0,2	0,2
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä	4,7	-3,8	0,9
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat voitot/tappiot	-3,6		-3,6
Kokemusperusteiset voitot/tappiot	-0,5		-0,5
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä		-10,2	-10,2
Laajan tuloksen kautta kirjatut vaikutukset yhteensä	-4,1	-10,2	-14,3
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn		1,3	1,3
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	0,7	-0,7
Maksetut etuudet	-8,6	8,6
31.12.2025	131,5	-171,5	-40,0

milj. euroa	Velvoitteen nykyarvo	Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	Yhteensä
1.1.2024	136,7	-161,7	-25,1
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	1,5		1,5
Korkokulut tai -tuotot	4,4	-5,3	-0,8
Voitot/tappiot velvoitteen täyttämisestä	-0,1	0,1
Hallintokulut		0,2	0,2
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä	5,8	-5,0	0,8
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat voitot/tappiot	7,8		7,8
Kokemusperusteiset voitot/tappiot	-2,7		-2,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä		-10,0	-10,0
Laajan tuloksen kautta kirjatut vaikutukset yhteensä	5,2	-10,0	-4,8
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn		1,1	1,1
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	0,3	-0,3
Maksetut etuudet	-9,2	9,2
31.12.2024	138,8	-166,7	-27,9

Seuraavassa taulukossa esitetään nettoeläkevelvoitteen koostumus maittain:

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka (saaminen) 2025

milj. euroa	Suomi	Belgia	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	121,6	9,9	131,5
Varojen käypä arvo	-163,9	-7,6	-171,5
Yhteensä	-42,3	2,2	-40,0

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka (saaminen) 2024

milj. euroa	Suomi	Belgia	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	128,8	10,0	138,8
Varojen käypä arvo	-159,4	-7,4	-166,7
Yhteensä	-30,6	2,6	-27,9

Sanoma-konsernin vuoden 2026 etuuspohjaisten järjestelyjen kannatusmaksujen arvioidaan olevan noin -1,9 milj. euroa.

Tilinpäätös 2025	165

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Järjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin

%	2025	2024
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	53,0	52,3
Joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset	34,0	32,3
Muut	11,5	14,3
Rahavarat	1,4	1,0
Yhteensä	100,0	100,0

Varojen käyvästä arvosta oli Sanoman osakkeita 2,7 milj. euroa ( 2024: 2,2).

Oman pääoman ehtoiset instrumentit koostuvat lähinnä sijoitusrahastoista, jotka on noteerattu aktiivisilla markkinoilla.

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset 31.12.¹

%	2025	2024
Diskonttokorko	3,8	3,3
Odotettu palkankorotus	3,0	3,0
Odotettu eläkkeiden korotus	2,8	2,5

¹ Esitetty painotettuina keskiarvoina.

Kuolevuutta koskevat oletukset perustuvat julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdettu odotettavissa

oleva jäljellä oleva elinikä oli raportointikautena seuraava:

Odotettavissa oleva jäljellä oleva elinikä 31.12.

Vuosia	2025	2024
Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät
Miehet	22,9	21,4
Naiset	27,2	25,4
20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät
Miehet	25,4	23,7
Naiset	29,8	28,1

Etuuspohjaisten velvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika oli 31.12.2025 12,5 vuotta (2024: 12,8).

Seuraavassa taulukossa esitetään jokseenkin mahdollisen vakuutusmatemaattisen oletuksen muutoksen vaikutus

etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen, kun muiden oletusten on oletettu pysyvän ennallaan.

Herkkyysanalyysi 31.12.

%	2025		2024
	Lisäys	Vähennys	Lisäys	Vähennys
Diskonttokorko (0,5 % muutos)	-5,5	6,2	-5,6	6,3
Odotettu palkankorotus (0,5 % muutos)	0,5	-0,5	0,6	-0,5
Odotettu eläkkeiden korotus (0,5 % muutos)	5,9	-5,5	6,0	-5,6
Kuolevuus (1 vuoden muutos)	3,8	-3,7	3,8	-3,7

Tilinpäätös 2025	166

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

5. Pääomarakenne ja rahoituserät

5.1 Rahoitusvelat ja vuokrasopimusvelat

milj. euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	210,0	218,5
Joukkovelkakirjalainat	149,5	149,2
Vuokrasopimusvelat	78,0	104,1
Pitkäaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvelat
Muut velat	0,0	0,0
Yhteensä	437,6	471,9
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta		50,6
Yritystodistukset	39,9	37,4
Vuokrasopimusvelat	28,2	29,7
Joukkovelkakirjalainat
Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvelat
Muut velat	0,0	0,0
Yhteensä	68,2	117,7
Yhteensä	505,8	589,6

Rahoituslaitoksilta olevien lainojen ja muiden velkojen käypä arvo on lähellä kirjanpitoarvoa. Joukkovelkakirjan lainan käypä

arvo oli 149,5 milj. euroa 31.12.2025 (2024: 149,2).

Rahoitustoiminnoista johtuvien rahavirtoihin sisältyvien velkojen muutoksien muodostuminen

milj. euroa	Pitkäaikaiset rahoitusvelat	Lyhytaikaiset rahoitusvelat	Vuokrasopi- musvelat	Yhteensä	Pitkäaikaiset muut velat	Yhteensä
1.1.2025	367,8	88,0	133,9	589,6	3,7	593,4
Rahavirrat	110,0	-166,2	-31,1	-87,3	-0,2	-87,5
Liiketoimintojen myynti			0,0	0,0		0,0
Kurssierot			0,2	0,2	0,0	0,2
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 1	-118,2	118,2	3,3	3,3	-0,5	2,7
31.12.2025	359,6	40,0	106,2	505,8	3,0	508,8
1.1.2024	249,4	301,4	154,9	705,6	3,3	709,0
Rahavirrat	169,0	-263,2	-31,9	-126,1	0,6	-125,6
Liiketoimintojen myynti			-0,4	-0,4		-0,4
Kurssierot			0,1	0,1	0,0	0,1
Muut muutokset, joihin ei liity maksua 1	-50,6	49,8	11,3	10,5	-0,1	10,3
31.12.2024	367,8	88,0	133,9	589,6	3,7	593,4

¹ Muut muutokset, joihin ei sisälly maksua sisältävät pääasiassa siirtoja pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten rahoitusvelkojen välillä.

Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta oli -41,0 milj. euroa vuonna 2025 (2024 : -43,0). Lisätietoja konsernin

vuokrasopimuksista on liitetiedossa 3.3.

Lainat rahoituslaitoksilta

Vuonna 2025 konsernin lainat rahoituslaitoksilta koostuivat kahdesta lainasta: 100 milj. euron lainasta ja 110 milj. euron

lainasta, jotka ovat molemmat kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. Lainat on arvostettu taseessa jaksotettuun hankintamenoon.

Lisätietoja lainoista on liitetiedossa 5.2 .

Rahoituslaitoksilta saatujen lainojen keskimääräinen korkoprosentti (ml. joukkovelkakirjalaina, ilman vuokrasopimusvelkoja)

tilikauden aikana oli 3,7 % (2024: 4,8 %). Kaikkien lainojen korot on sidottu euriboriin. Joukkovelkakirjalainan korko on kiinteä.

Tilinpäätös 2025	167

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Joukkovelkakirjalainat

Syyskuussa 2024 Sanoma laski liikkeeseen 150 milj. euron suuruisen vakuudettoman institutionaalisille sijoittajille suunnatun

sosiaalisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainassa on kiinteä 4,000 % korko ja sen emissiohinta oli 99,872 %.

Emission järjestelypalkkio ja kulut on jaksotettu joukkovelkakirjalainan juoksuajalle nostaen efektiivisen korkokustannuksen 4,2

%:iin. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 13. syyskuuta 2027. Joukkovelkakirjalainalla nostetut nettovarat käytetään Sanoman

sosiaalisen joukkovelkakirjalainan viitekehyksen mukaisesti. Viitekehys on julkaistu Sanoman verkkosivuilla.

Yritystodistukset

Sanomalla on sekä kotimainen että ulkomainen yritystodistusohjelma, joilla katetaan konsernin lyhytaikaisia rahoitustarpeita.

Yritystodistukset jaksotetaan diskontattuun nykyarvoon ja lainanhoitokulut kirjataan epäolennaisuuden perusteella heti kuluksi.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla on pankkien kanssa sovittu pitkäaikainen 300 milj. euron komittoitu luottolimiitti, joka

on varattu turvaamaan liikkeeseenlaskettujen yritystodistusten takaisinmaksua mahdollisissa markkinahäiriötilanteissa.

Vuoden 2025 lopussa yritystodistuksia oli liikkeeseenlaskettuna 39,9 milj. euroa (2024: 37,4).

5.2 Rahoitusriskien hallinta

Konsernin emoyhtiön rahoitusyksikkö vastaa keskitetysti konsernin rahoituksesta. Rahoitusyksikkö toimii operatiivisten

yksiköiden vastapuolena ja hoitaa keskitetysti konsernin ulkoisen rahoituksen, likviditeetin hallinnan ja suojaustoimenpiteet.

Keskittämisen tavoitteena on turvata ehdoiltaan joustava ja kilpailukykyinen rahoitus, optimoida likviditeetin hallintaa, taata

kustannustehokkaat toiminnot sekä hallita rahoitusriskejä tehokkaasti. Sanoman rahoitusriskejä ovat korko-, valuutta-,

likviditeetti- ja luottoriskit. Riskienhallinnan tavoitteena on suojata konsernia olennaisia riskejä vastaan. Sanoman hallitus on

hyväksynyt konsernin rahoituspolitiikassa määritellyt toimintaohjeet.

Sanoman pitkän aikavälin tavoitteena on taloudellisen joustavuuden ja rahoituslähteiden monipuolisuuden varmistamiseksi

pääomarakenne, jossa nettovelka/oikaistu käyttökate on alle 2,5.

Rahoitusriskejä voidaan hallita erilaisilla rahoitusinstrumenteilla ja johdannaisilla, joiden käyttö, vaikutus ja markkina-arvostus

ovat selkeästi todettavissa. Tilikauden aikana konserni käytti valuuttatermiinejä valuuttariskeiltä suojautumiseen. Konserni ei

sovella suojauslaskentaa.

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista.

Vuonna 2025 kaikki konsernin lainat olivat euromääräisiä. Korkoriskiä hallitaan pitämällä koko bruttovelan korkoduraatio tietyn

aikajanan välissä, jonka Sanoman hallitus on määritellyt osana konsernin rahoituspolitiikkaa. Rahoituspolitiikan mukaisesti

myös korkojohdannaisia voidaan käyttää.

Lainasalkku korkokannan mukaan vuoden lopussa

milj. euroa	2025	2024
Vaihtuvakorkoiset	249,9	306,5
Kiinteäkorkoiset	149,5	149,2
Yhteensä	399,5	455,7
Keskimääräinen duraatio, vuotta	0,8	1,0
Keskikorko, %	3,7	4,3
Korkoherkkyys, milj. euroa1	2,1	2,6

¹ Korkoherkkyys on laskettu olettamalla, että korkokäyrä nousee yhden prosenttiyksikön. Herkkyys kuvaa tulosvaikutusta ennen veroja.

Valuuttariski

Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Konserni on kuitenkin alttiina transaktioriskille, joka syntyy

eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen rahavirroista. Konserniyhtiöt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän

materiaalisen transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Suurin osa vuoden

2025 transaktioriskistä syntyi sisäisistä lainoista ja Yhdysvaltain dollarin määräisistä IT-palvelujen ostoista, kun

samanaikaisesti Yhdysvaltain dollarin määräiset Nelonen Median TV-ohjelmaoikeuksien ostot ovat merkittävästi vähentyneet.

Konserni käyttää valuutanvaihtosopimuksia suojatakseen merkittävimmät avoimet valuuttapositionsa. Konsernin sisäinen

rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti kunkin tytäryhtiön toiminnallisessa valuutassa. Konsernin rahoitusyksikkö vastaa sisäisiin

lainoihin liittyvän valuuttariskin seurannasta ja suojauksesta.

Suojatut valuutat olivat USD, NOK ja SEK. Muut transaktiot vieraissa valuutoissa eivät olleet materiaalisia. Mikäli

tilinpäätöshetkellä suojatut valuutat heikentyisivät 10 % euroon nähden, valuutanvaihtosopimusten arvonmuutos vähentäisi

rahoituskuluja 2,1 milj. euroa (2024: 1,7 vähennys). Mikäli valuutat vahvistuisivat 10 % euroon nähden, rahoituskulut

lisääntyisivät 2,1 milj. euroa (2024: 1,7 lisäys). Johdannaissopimukset suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, joten niiden

arvonmuutos kumoaa kassavirran arvonmuutoksen.

Konserni on alttiina myös translaatioriskille, joka syntyy ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta

euroiksi. Euroalueen ulkopuolisten maiden (maat, joissa valuutta ei ole sidottuna euroon) liiketoimintojen osuus konsernin

liikevaihdosta laskettuna on 13,6 % (2024: 13,1 %) ja koostuu pääasiassa Puolan zlotyn, Norjan kruunun ja Ruotsin kruunun

määräisistä toiminnoista. Mikäli raportointivaluutat olisivat olleet 10 % heikommat euroon nähden, olisi konsernin liikevaihto

laskenut 16,1 milj. euroa (2024: 16,1). Mikäli raportointivaluutat olisivat vuoden aikana olleet 10 % vahvemmat euroon nähden,

olisi konsernin liikevaihto kasvanut 19,6 milj. euroa (2024: 19,6). Merkittävät valuuttakurssimuutokset Puolassa, Norjassa ja

Ruotsissa saattavat myös vaikuttaa kyseisten alueiden liiketoimintoihin kohdistuviin liikearvoihin. Translaatioriskiä ei suojattu

tilikaudella 2025 hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Tilinpäätös 2025	168

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Johdannaissopimusten nimellisarvo oli 20,7 milj. euroa (2024: 16,6). Johdannaissopimusten nimellisarvo sisältää

bruttomääräiset nimellisarvot kaikista avoimista sopimuksista. Avoinna oleva nimellisarvo ei välttämättä mittaa tai osoita

markkinariskiä.

Johdannaissopimusten käyvät arvot

milj. euroa	2025	2024
Valuuttatermiinisopimukset
Positiiviset käyvät arvot		0,1
Negatiiviset käyvät arvot	-0,1
Yhteensä	-0,1	0,1

Johdannaissopimukset on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasolle 2 IFRS:n mukaisesti. Se tarkoittaa, että käyvät arvot

perustuvat arvonmääritysmalleihin, joiden syöttötiedot ovat havainnoitavissa joko suorasti tai epäsuorasti.

Sanoma on solminut netotussopimukset kaikkien johdannaisvastapuolien kanssa. Netotussopimukset huomioon otettuna

rahoitusvelat pankeille olivat -0,1 milj. euroa (2024: saatava 0,1).

Likviditeettiriski

Likviditeetti- eli maksuvalmiusriski liittyy velkojen hoitoon, investointien maksuun ja käyttöpääoman riittävyyteen. Sanoma

pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävät komittoidut luottolimiitit,

käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja sekä jakamalla lainojen takaisinmaksut eri

kalenterivuosille. Nostamattomia komittoituja luottolimiittejä tulee olla riittävästi kattamaan kaikki maksuvelvoitteet ja

rahoituksen, mikä tarvitaan normaaliin liiketoimintaan seuraavan 12 kuukauden aikana, sekä liikkeeseenlaskettujen

yritystodistusohjelmien takaisinmaksun. Vuoden lopussa nostamaton komittoitu rahoituslimiitti oli 300 milj. euroa.

Likviditeettiriskiä seurataan päivittäin kahden viikon ennusteella ja pitkällä aikavälillä kalenterivuoden ennusteella. Lisäksi

Sanoma-konsernin rahoituspolitiikka määrittelee vähimmäisvaatimukset likviditeettivarannolle. Geopoliittisella tilanteella kuten

uusilla tariffeilla sekä Ukrainan sodalla ei ollut merkittävää vaikutusta Sanoman rahoituslähteisiin tai likvidien varojen

saatavuuteen vuonna 2025.

Konsernin rahoitusjärjestelyt 2025

milj. euroa	Limiittien määrä	Limiiteistä käyttämättä
Syndikoitu komittoitu rahoituslimiitti	300,0	300,0
Syndikoidut ja kahdenväliset pankkilainat	320,0	110,0
Joukkovelkakirjalaina	150,0
Yritystodistusohjelmat	1 100,0	1 060,1
Sekkitililimiitit	42,8	42,8

300 milj. euron luottolimiittisopimus allekirjoitettiin marraskuussa 2022 ja siinä on 3 vuoden maturiteetti, sekä kaksi yhden

vuoden jatko-optiota. Sanoma käytti ensimmäisen jatko-option vuonna 2023 ja toisen jatko-option vuonna 2024. Lainan

eräpäivä on marraskuussa 2027. Luottolimiittiä ei nostettu vuoden 2025 aikana. Helmikuussa 2023 Sanoma allekirjoitti

vastuullisuusliitteen ja siten lisäsi vastuullisuusmittarit osaksi EUR 300 milj. luottolimiittisopimusta. Lisäyksen myötä pieni

osuus lainan hinnoittelusta riippuu kahdesta vastuullisuusmittarista. Ensimmäinen mittareista liittyy kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen Science Based Targets -aloitteen mukaisesti, ja toinen yhdenvertaisten oppimisratkaisujen kehittämiseen,

erityisesti digitaalisten oppimateriaalien ja oppimisalustojen saavutettavuuteen. Vastuullisuusmittareita tarkastellaan vuosittain

ja niissä edistyminen raportoidaan Sanoman vastuullisuusraportissa sekä suoraan lainan antaneille pankeille.

Vuonna 2023 Sanoma allekirjoitti kahdenvälisen 100 milj. euron lainasopimuksen OP:n kanssa. Laina nostettiin maaliskuussa

2024. Se käytettiin vanhan 200 milj. euron joukkovelkakirjalainan takaisinmaksuun. Loput joukkovelkakirjalainasta

jälleenrahoitettiin kassavirralla ja käyttäen nykyisiä rahoitusjärjestelyjä. Lainan maturiteetti oli alun perin 12 kk nostosta. Siinä

oli yksi optio jatkaa maturiteettia Sanoman päätöksellä. Sanoma allekirjoitti muutossopimuksen OP:n kanssa vuonna 2024.

Sopimuksessa maturiteetti muutettiin kolmeen vuoteen. Laina erääntyy syyskuussa 2027.

Vuonna 2025 Sanoma allekirjoitti 220 milj. euron pitkäaikaisen syndikoidun lainan. Joulukuussa 2025 lainasta nostettiin 110

milj. euroa ja nostetut varat käytettiin Pearson Italian ja Saksan ostoa varten nostetun pitkäaikaisen lainan 119 milj. euroa

takaisinmaksuun. Jäljelle jäävä 110 milj. euron osuus tullaan nostamaan maaliskuussa 2026 ja nostetut varat käytetään

jälleenrahoittamaan 150 milj. euron hybridilaina sen tarkistuspäivänä 16 maaliskuuta 2026. Lainan maturiteetti on 3 vuotta ja 3

kk maaliskuuhun 2029 asti ja siinä on kaksi yhden vuoden jatko-optiota.

Sanoman olemassa olevat rahoitusjärjestelyt ja ennustettu operatiivinen kassavirta riittävät kattamaan rahoitustarpeet tänä

vuonna.

Konsernin lainoihin rahoituslaitoksilta liittyy tavanomaisia kovenantteja, jotka koskevat muun muassa panttien ja kiinnitysten

käyttöä, omaisuuden myyntiä sekä eräitä taloudellisia suhdelukuja. Kaikissa rahoituslaitoksilta saaduissa pitkäaikaisissa

lainoissa Sanomalla on taloudellisia kovenantteja, jotka liittyvät seuraaviin suhdelukuihin: konsernin oma pääoma suhteessa

konsernin taseen loppusummaan ja konsernin kokonaisnettovelka suhteessa konsernin käyttökatteeseen. Suhdeluvut

mitataan neljännesvuosittain. Konserni on noudattanut rahoituskovenantteja koko raportointikauden ajan. Maaliskuussa 2025

Tilinpäätös 2025	169

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Sanoma muutti lainasopimusten omavaraisuuskovenantin rajaa vastaamaan paremmin liiketoiminnan vuoden sisäistä

syklisyyttä, mikä yhdenmukaisti sen velkaantuneisuuskovenantin kanssa.

Ei ole viitteitä siitä, että konsernilla voisi olla vaikeuksia noudattaa taloudellisia kovenantteja seuraavan 12 kuukauden aikana,

kun niitä testataan osavuosikatsauspäivinä. Mikäli Sanoman tuloksentekokyky ja kannattavuus kehittyisivät epäsuotuisasti,

saattaisi se aiheuttaa riskin taloudellisiin tunnuslukuihin liittyvien kovenanttirajojen rikkoutumisesta. Tämä voisi johtaa lainojen

ennenaikaiseen erääntymiseen ja vaikeuttaa jälleenrahoituksen hankintaa tilanteessa, jossa pankkien kanssa ei olisi päästy

asiasta sopimukseen. Kovenantteihin voivat vaikuttaa myös pääomarakenteen olennaiset muutokset, jotka johtuvat

mahdollisista yritysostoista tai -myynneistä. Tällöin kovenanttitasot neuvotellaan uudelleen ennen tällaisen liiketoimen

toteuttamista. Lainojen, joissa on taloudellisia kovenantteja, kirjanpitoarvo oli 210 milj. euroa vuoden 2025 lopussa. Sanoman

liikkeeseenlaskemassa joukkovelkakirjalainassa ja oman pääoman ehtoisessa joukkovelkakirjalainassa (ns. hybrid bond) ei

ole rahoituskovenantteja.

Rahoitusvelat

	2025				2024
milj. euroa	Kirjanpitoarvo	Rahavirta 1	Limiiteistä nostamatta	Yhteensä	Kirjanpitoarvo	Rahavirta 1	Limiiteistä nostamatta	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	210,0	227,5	410,0	637,5	269,1	291,1	300,0	591,1
Joukkovelkakirjalainat	149,5	162,0		162,0	149,2	168,0		168,0
Yritystodistusohjelma	39,9	40,0		40,0	37,4	37,5		37,5
Vuokrasopimusvelat	106,2	113,1		113,1	133,9	133,9		133,9
Muut korolliset velat	0,1	0,1		0,1	0,0	0,0		0,0
Ostovelat ja muut velat2	83,0	83,0		83,0	99,6	99,6		99,6
Johdannaisinstrumentit
Tuleva (-)		-20,6		-20,6	0,0	-16,7		-16,7
Lähtevä (+)	-0,1	20,7		20,7	0,0	16,6		16,6
Yhteensä	588,7	625,8	410,0	1 035,8	689,2	730,0	300,0	1 030,0

¹ Arvio korkovelasta perustuu tilinpäätöshetken korkotasoon.

² Ostovelat ja muut velat eivät sisällä siirtovelkoja ja saatuja ennakoita.

Tilinpäätös 2025	170

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Rahoitusvelkojen maturiteetit 2025

milj. euroa	2026	2027	2028	2029	2030	2031−	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	6,9	106,2	3,5	110,9			227,5
Joukkovelkakirjalainat	6,0	156,0					162,0
Yritystodistusohjelma	40,0						40,0
Vuokrasopimusvelat	31,6	30,1	34,4	6,6	3,8	6,5	113,1
Muut korolliset velat	0,1						0,1
Ostovelat ja muut velat1	83,0						83,0
Johdannaisinstrumentit
Tuleva (-)	-20,6						-20,6
Lähtevä (+)	20,7						20,7
Yhteensä	167,7	292,3	37,9	117,6	3,8	6,5	625,8

¹ Ostovelat ja muut velat eivät sisällä siirtovelkoja ja saatuja ennakoita.

Rahoitusvelkojen maturiteetit 2024

milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030−	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	60,9	126,9	103,2				291,1
Joukkovelkakirjalainat	6,0	6,0	156,0				168,0
Yritystodistusohjelma	37,5						37,5
Vuokrasopimusvelat	28,7	26,8	26,2	35,8	6,6	9,8	133,9
Muut korolliset velat	0,0						0,0
Ostovelat ja muut velat1	99,6						99,6
Johdannaisinstrumentit
Tuleva (-)	-16,7						-16,7
Lähtevä (+)	16,6						16,6
Yhteensä	232,6	159,7	285,4	35,8	6,6	9,8	730,0

¹ Ostovelat ja muut velat eivät sisällä siirtovelkoja ja saatuja ennakoita.

Luottoriski

Sanoman luottoriskit liittyvät operatiiviseen liiketoimintaan. Sanoma-konsernin luottoriskikeskittymiä vähentää merkittävästi

konsernin monipuolinen toiminta, eikä mikään yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä muodostu konsernin kannalta

merkittäväksi. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat operatiivisten yksiköiden vastuulla.

Sanoma soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardissa määrättyä

yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista myyntisaamisista voidaan kirjata koko voimassaoloajalta odotettavissa

olevat luottotappiot. Sanoma käyttää varausmatriisia ennakoidun luottotappion laskennassa. Prosentit on laskettu erikseen eri

maantieteellisille alueille, liiketoimintatyypeille ja asiakastyypeille (B2B ja B2C). Odotetut luottotappiot perustuvat toteutuneita

luottotappioita koskevaan tietoon, jota oikaistaan nykyhetken tiedolla ja tulevaisuuden odotuksilla, jos se katsotaan

tarpeelliseksi.

Koska Sanomalla ei ole liiketoimintaa Ukrainassa, Venäjällä tai Lähi-idässä, käynnissä olevilla sodilla on vähäinen suora

vaikutus Sanoman liiketoimintaan.

Sanoman muut saamiset sisältävät pieniä yksittäisiä eriä, joihin liittyvä riski ei ole olennainen. Täten näistä muista saamisista

ei ole kirjattu luottotappiovarausta.

Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvot kuvaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka saamisista arvioidaan kertyvän.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tilinpäätös 2025	171

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Myyntisaamisten ikäjakauma

	2025				2024
milj. euroa	Brutto	Painotettu keskimääräinen tappio (%)	Arvonalen- tuminen	Netto	Brutto	Painotettu keskimääräinen tappio (%)	Arvonalen- tuminen	Netto
Erääntymättömät	74,1	0,9	-0,7	73,4	77,7	0,6	-0,5	77,2
1−30 päivää erääntyneet	7,7	1,0	-0,1	7,6	12,4	0,5	-0,1	12,4
31−120 päivää erääntyneet	9,4	2,5	-0,2	9,2	18,3	2,7	-0,5	17,8
121–180 päivää erääntyneet	0,5	48,3	-0,3	0,3	1,4	31,0	-0,4	1,0
181–360 päivää erääntyneet	0,5	49,0	-0,3	0,3	0,7	37,1	-0,3	0,5
Yli vuoden erääntyneet	1,3	124,1	-1,6	-0,3	2,9	110,2	-3,2	-0,3
Yhteensä	93,5		-3,1	90,5	113,5		-5,0	108,5

Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään liitetiedoissa 4.2 ja 4.3.

Rahoituserien osalta luottoriski on pieni. Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee, että rahoitus- ja johdannaistransaktioita

tehdään hyvän luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa, ja niitä hajautetaan riittävän usealle vastapuolelle

rahoitusvarojen suojelemiseksi. Konsernilla on käytössään useita rahoituslaitoksia vastapuolenaan, joten luottoriskejä voidaan

pitää tältä osin hyvin hajautettuna.

Pääomarakenteen hallinta

Konserni on asettanut taloudellisiksi tavoitteikseen, että pitkällä aikavälillä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

(EBITDA) on alle 2,5, sekä osinkopolitiikan, jonka mukaan osingot kasvavat ja ovat 40 %-60 % vuotuisesta vapaasta

kassavirrasta. Tavoitetaso nettovelan suhteesta oikaistuun käyttökatteeseen oli aikaisemmin alle 3,0. Asetettu uusi alempi

tavoitetaso indikoi vahvempaa luottokelpoisuutta tulevaisuudessa. Tavoite on julkaistu ja se raportoidaan neljännesvuosittain.

Nettovelka/oikaistu käyttökate -tunnuslukua laskettaessa raportoituun käyttökatteeseen tehdään seuraavat oikaisut:

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät poistetaan, yritysostojen vaikutus lisätään ja yritysmyyntien vaikutus vähennetään

laskentajaksolta sekä vähennetään TV-ohjelmaoikeuksien ja sisällöntuotannon investointien vaikutukset laskentajaksolta.

Vahvistaakseen pääomarakennettaan konserni laski liikkeeseen oman pääoman ehtoisen 150 milj. euron suuruisen

joukkovelkakirjalainan (ns. hybridilaina) maaliskuussa 2023. Hybridilainan etusija-asema on heikompi kuin konsernin muilla

velkasitoumuksilla, mutta kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Hybridilainan vuotuinen kuponkikorko on

kiinteä 8,000 % vuodessa 16.3.2026 saakka, joka maksetaan vuosittain, mikäli johto niin päättää, ja jonka jälkeen korko on

vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta Sanomalla on oikeus lunastaa

hybridilaina takaisin nimellisarvostaan 16.3.2026 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Hybridilainan korko pitää maksaa

sijoittajille, jos konserni jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, päättää yhtiö mahdollisesta hybridilainan koronmaksusta erikseen.

Maksamattomat korot kumuloituvat ja maksetaan, mikäli osinkoa jaetaan tai johto päättää koronmaksusta. Hybridilainan

haltijoilla ei ole määräysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa. Sanoma allekirjoitti 220 milj. euron pitkäaikaisen

syndikoidun lainan joulukuussa 2025. 110 milj. euroa tästä lainasta tullaan käyttämään hybridilainan ennenaikaiseen

takaisinmaksuun 16.3.2026.

Vuonna 2025, omavaraisuusaste oli 47,1 % (2024: 45,0 %) ja nettovelka/oikaistu käyttökate 1,8 (2024: 2,2).

Nettovelka

milj. euroa	2025	2024
Korollinen velka	505,8	589,6
Rahavarat	19,7	21,1
Yhteensä	486,1	568,5

Korollisilla veloilla tarkoitetaan sellaisia lyhyt- tai pitkäaikaisia velkoja, joiden ehdoissa on erikseen määritelty korkokustannus.

Sanoma-konsernilla ei ole virallista luottoluokitusta.

Tilinpäätös 2025	172

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

5.3 Rahavarat

Rahavarat taseessa

milj. euroa	2025	2024
Käteinen raha ja pankkitilit	17,7	12,3
Talletukset	2,0	8,8
Yhteensä	19,7	21,1

Talletukset voivat sisältää yli yön talletuksia ja rahamarkkinasijoituksia, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Nämä

rahavarat pidetään lyhytaikaisten maksuvelvoitteiden kattamiseksi. Talletusten keskimääräinen maturiteetti on hyvin lyhyt, ja

talletusten käypä arvo vastaa olennaisilta osin kirjanpitoarvoa.

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat

milj. euroa	2025	2024
Rahavarat taseessa	19,7	21,1
Luotolliset sekkitilit		-0,6
Yhteensä	19,7	20,5

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat sisältävät käteisvarat ja muut rahavarat sekä luotolliset sekkitilit.

5.4 Oma pääoma

	Osakkeiden lukumäärä				Osakepääoma ja rahastot, milj. euroa
	Kaikki osakkeet	Omat osakkeet	Yhteensä		Osakepääoma	Omat osakkeet	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Oman pääoman ehtoinen laina		Yhteensä
1.1.2024	163 565 663	-298 045	163 267 618		71,3	-4,1	209,8	149,1		426,1
Omien osakkeiden hankinta		-266 199	-266 199			-1,9				-1,9
Osakkeiden luovutus		214 554	214 554			3,0				3,0
31.12.2024	163 565 663	-349 690	163 215 973		71,3	-3,0	209,8	149,1		427,2
Omien osakkeiden hankinta		-453 801	-453 801			-4,0				-4,0
Osakkeiden luovutus		10 814	10 814			0,1				0,1
31.12.2025	163 565 663	-792 677	162 772 986		71,3	-6,8	209,8	149,1		423,3

Enimmäisosakepääoma on yhteensä 300,0 milj. euroa ( 2024: 300,0). Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollinen vasta-arvo ole käytössä. Kaikki osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Tilinpäätös 2025	173

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Omat osakkeet

Vuonna 2025 konserni osti pörssistä 453 801 ( 2024: 266 199) osaketta. Ostettujen osakkeiden hankintahinta oli 4,0 milj.

euroa, ja se kirjattiin oman pääoman vähennyksenä.

Vuonna 2025 , Sanoma luovutti yhteensä 10 814 yhtiön hallussa olevaa Sanoma Oyj:n osaketta vastikkeetta verojen maksun

jälkeen neljälle yhtiön työntekijälle osana suoriteperusteista osakepalkkiojärjestelmää 2022–2024 sekä ehdollista

osakepalkkiojärjestelmää 2022–2024. Vuonna 2024, Sanoma luovutti yhteensä 214 554 yhtiön hallussa olevaa Sanoma Oyj:n

osaketta vastikkeetta verojen maksun jälkeen 184 yhtiön työntekijälle osana suoriteperusteista osakepalkkiojärjestelmää

2021–2023 sekä ehdollista osakepalkkiojärjestelmää 2021–2023. Tilikauden lopussa yhtiön hallussa oli 792 677 (2024:

349 690) omaa osaketta.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden

merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Oman pääoman ehtoinen laina

Vahvistaakseen pääomarakennettaan konserni laski liikkeeseen oman pääoman ehtoisen 150 milj. euron suuruisen

joukkovelkakirjalainan (ns. hybridilaina) maaliskuussa 2023. Hybridilainan etusija-asema on heikompi kuin konsernin muilla

velkasitoumuksilla, mutta kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Hybridilainan vuotuinen kuponkikorko on

kiinteä 8,000 % vuodessa 16.3.2026 saakka, joka maksetaan vuosittain, mikäli johto niin päättää, ja jonka jälkeen korko on

vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta Sanomalla on oikeus lunastaa

hybridilaina takaisin nimellisarvostaan 16.3.2026 sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Hybridilainan korko pitää maksaa

sijoittajille, jos konserni jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, päättää yhtiö mahdollisesta hybridilainan koronmaksusta erikseen.

Maksamattomat korot kumuloituvat ja maksetaan mikäli osinkoa jaetaan tai johto päättää koronmaksusta. Hybridilainan

haltijoilla ei ole määräysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa. Järjestelykulut on vähennetty pääomasta.

Kuluvan korkojakson 12 milj. euron korot on kirjattu velaksi 31.12.2025, sillä yhtiölle muodostui velvollisuus maksaa korkoa

koko korkoajanjaksolta (12 kk) 29.4.2025 olleen yhtiökokouksen osingonmaksupäätöksen myötä.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten konserniyhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta toimintavaluutasta euroiksi syntyneet

muuntoerot.

Tiedot pääomarakenteen hallinnasta on esitetty liitetiedossa 5.2.

Osingot

Vuonna 2025 osinkoa maksettiin 0,39 euroa osakkeelta, yhteensä 63,5 milj. euroa (2024: 0,37 euroa osakkeelta, yhteensä

60,5 milj. euroa). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 osinkoa jaettaisiin 0,42 euroa osaketta kohti eli noin

68,4 milj. euroa.

Tilinpäätös 2025	174

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

5.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

milj. euroa	2025	2024
Omasta puolesta annetut vastuusitoumukset
Pantit	0,3	0,8
Muut	34,3	24,3
Yhteensä	34,6	25,1
Muut vastuut
Rojaltit	0,4	0,5
Aineettomien hyödykkeiden ostositoumukset (ohjelmaoikeudet mukaan luettuna)	46,6	46,0
Muut vastuut	78,5	97,5
Yhteensä	125,6	143,9
Yhteensä	160,1	169,0

Ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista saatavat vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain

milj. euroa	2025	2024
Enintään 1 vuoden kuluessa	3,2	3,5
1–5 vuoden kuluttua	6,1	3,3
Yhteensä	9,3	6,8

Suurin osa ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista saatavista vähimmäisvuokrista liittyy alivuokrasopimuksiin. Konserni

alivuokraa osia vuokraamistaan toimistotiloista. Konserni on luokitellut nämä operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, sillä

varsinaisen vuokrasopimuksen edut ja riskit eivät siirry kaikilta osin vuokralaiselle.

Riita-asiat ja oikeusprosessit

Sanomalla on ollut riita-asia koskien tiettyjen eri puolilla Eurooppaa painettujen ja keskitetysti norjalaisessa

logistiikkakeskuksessa käsiteltyjen ja sieltä jaettujen aikakauslehtien arvonlisäverokohtelua. Riita-asia koskee vuosia 2015–

2018 ja 2019–2021. Elokuussa 2024 korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Sanomalle valituslupaa hallinto-oikeuden

päätökseen, joka koski vuosien 2015–2018 arvonlisäveron maksuunpanopäätöksiä. Sanoma on valittanut vuosia 2019–2021

koskeneesta päätöksestä verotuksen oikaisulautakuntaan, joka hylkäsi valituksen syyskuussa 2025. Lisätietoa on saatavilla

Sanoman vuoden 2024 vuosikertomuksesta.

Tilinpäätös 2025	175

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

6. Muut liitetiedot

6.1 Lähipiiritapahtumat

Sanoma-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryritykset, osakkuusyritykset, yhteisyritykset, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja

heidän läheiset perheenjäsenensä sekä johdon määräysvallassa olevat yhtiöt. Johdon palkat ja kompensaatiot esitetään

liitetiedossa 6.3. Liiketoimet yhteisyritysten, osakkuusyritysten ja johdon määräysvallassa olevien yhtiöiden kanssa esitetään

alla. Tytäryhtiötapahtumia ei esitetä lähipiiritietoina, koska ne eliminoituvat konsolidoitaessa. Yhteisyritysten toisten osapuolten

tapahtumia ei eritellä lähipiiritapahtumina, koska toiset osakkaat eivät yhteishallintasopimuksen mukaisesti kuulu lähipiiriin.

Tytäryritykset luetellaan liitetiedossa 6.4. Sanoma-konsernissa lähipiirisäännösten piiriin kuuluu lisäksi eläkesäätiö ja

henkilöstörahastoja. Eläkesäätiötä lukuun ottamatta tapahtumat näiden tahojen kanssa eivät olleet merkittäviä.

Eläkesäätiöitä kuvataan tarkemmin laadintaperiaatteissa, ja eläkekirjaukset esitetään liitetiedossa 4.9.

Sanoma-konsernilla ei ollut tilikaudella muita merkittäviä tahoja, joiden kanssa lähipiirisuhteet täyttyisivät ja/tai olennaisia

tapahtumia esiintyisi.

Liiketoimet ja avoimet saldot osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja johdon määräysvallassa olevien yhtiöiden kanssa esitetään

seuraavassa taulukossa.

Liiketoimet lähipiirin kanssa

	Liiketoimet vuoden aikana		Avoimet saldot 31.12.
milj. euroa	2025	2024	2025	2024
Tavaroiden ja palveluiden myynti
Yhtiöt, jotka ovat johtoon kuuluvien henkilöiden määräysvallassa	0,7	0,0
Yhteisyritykset	0,1	0,1	0,0	0,0
Osakkuusyritykset	0,6	0,8		0,0
Yhteensä	1,4	0,9	0,0	0,0
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Yhtiöt, jotka ovat johtoon kuuluvien henkilöiden määräysvallassa		0,0
Osakkuusyritykset	0,0	0,1		0,0
Yhteensä	0,0	0,1		0,0

Lähipiirin kanssa tapahtuneet tavaroiden ja palvelujen myynnit perustuvat konsernin voimassa oleviin markkinahintoihin.

Tilinpäätös 2025	176

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

6.2 Osakeperusteiset maksut

Suoriteperusteinen ja ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä ja ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä muodostavat Sanoman ja sen tytäryhtiöiden

johtajille ja avainhenkilöille tarkoitetun pitkän aikavälin kannustin- ja sitouttamisohjelman. Niiden tarkoituksena on

yhdenmukaistaa osallistujien ja yhtiön osakkeenomistajien edut luomalla pitkäaikainen omistusperusteinen kannustin, pitkän

aikavälin arvonluonnin tukemiseksi.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

Sanoma Oyj:n hallitus on 7.2.2013 hyväksynyt osakepohjaisen kannustinjärjestelyn (Performance Share Plan) tarjottavaksi

Sanoma Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Sanoman hallitus päättää osakepalkkiojärjestelmän ehdoista ja

osakepalkkioiden myöntämisestä henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Osakepalkkio-ohjelmien oikeuden

syntymisajanjakso on pääsääntöisesti kolme vuotta ja osakepalkkioiden saamisen edellytyksenä on hallituksen kunakin

vuotena alkavalle osakepalkkio-ohjelmalle asettamien konsernin suoritustavoitteiden saavuttaminen. Järjestelmän perusteella

mahdollisesti maksuun tuleva palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuus on tarkoitettu verojen ja

veroluonteisten maksujen kattamiseen maksuhetkellä.

Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille ehdollisesti myönnettävät osakkeet

sisältävät osakeomistusvelvoitteen. Osakeomistusvelvoitteesta päättää Sanoman hallitus henkilöstövaliokunnan ehdotuksen

perusteella. Siihen asti kunnes edellytetty osakeomistus on saavutettu toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet eivät voi myydä

osaa (vähintään 50 % tulee pitää) osakepalkkiojärjestelmän kautta saamistaan osakkeista.

■ Ansaintajakson 2021–2023 ansaintakriteerit ovat oikaistu osakekohtainen tulos ja oikaistu vapaa rahavirta vuonna 2021.

■ Ansaintajakson 2022–2024 ansaintakriteerit ovat oikaistu osakekohtainen tulos ja oikaistu vapaa rahavirta vuosina 2022–

2023.

■ Ansaintajakson 2023–2025 ansaintakriteerit ovat oikaistu osakekohtainen tulos ja oikaistu vapaa rahavirta vuonna 2023.

■ Ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit ovat oikaistu osakekohtainen tulos ja oikaistu vapaa rahavirta vuonna 2024.

■ Ansaintajakson 2025–2027 ansaintakriteerit ovat oikaistu osakekohtainen tulos ja oikaistu vapaa rahavirta vuosina 2025,

2026 ja 2027.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat Sanoman osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Vuonna 2025, ei luovutettu osakkeita osana suoriteperusteista osakepalkkiojärjestelmää.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä

Sanoma Oyj:n hallitus on 9.2.2021 hyväksynyt ehdollisen osakepohjaisen kannustinjärjestelyn (Restricted Share Plan 2021–

2023) tarjottavaksi Sanoma Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Sanoman hallitus päättää osakepalkkiojärjestelmän

ehdoista ja osakepalkkioiden myöntämisestä henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Osakepalkkio-ohjelman oikeuden

syntymisajanjakso on 2021–2023 eli kolme vuotta ja osakepalkkioiden saamisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen

palkkion maksuhetkeen saakka.

Sanoma Oyj:n hallitus on 10.2.2022 hyväksynyt ehdollisen osakepohjaisen kannustinjärjestelyn (Restricted Share Plan 2022–

2024) tarjottavaksi Sanoma Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Sanoman hallitus päättää osakepalkkiojärjestelmän

ehdoista ja osakepalkkioiden myöntämisestä henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Osakepalkkio-ohjelman oikeuden

syntymisajanjakso on 2022–2024 eli kolme vuotta ja osakepalkkioiden saamisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen

palkkion maksuhetkeen saakka.

Sanoma Oyj:n hallitus on 10.2.2023 hyväksynyt ehdollisen osakepohjaisen kannustinjärjestelyn (Restricted Share Plan 2023–

2025) tarjottavaksi Sanoma Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Sanoman hallitus päättää osakepalkkiojärjestelmän

ehdoista ja osakepalkkioiden myöntämisestä henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Osakepalkkio-ohjelman oikeuden

syntymisajanjakso on 2023–2025 eli kolme vuotta ja osakepalkkioiden saamisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen

palkkion maksuhetkeen saakka.

Sanoma Oyj:n hallitus on 7.2.2024 hyväksynyt ehdollisen osakepohjaisen kannustinjärjestelyn (Restricted Share Plan 2024–

2026) tarjottavaksi Sanoma Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Sanoman hallitus päättää osakepalkkiojärjestelmän

ehdoista ja osakepalkkioiden myöntämisestä henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Osakepalkkio-ohjelman oikeuden

syntymisajanjakso on 2024–2026 eli kolme vuotta ja osakepalkkioiden saamisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen

palkkion maksuhetkeen saakka.

Sanoma Oyj:n hallitus on 10.2.2025 hyväksynyt ehdollisen osakepohjaisen kannustinjärjestelyn (Restricted Share Plan 2025–

2027) tarjottavaksi Sanoma Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johtohenkilöille. Sanoman hallitus päättää osakepalkkiojärjestelmän

ehdoista ja osakepalkkioiden myöntämisestä henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Osakepalkkio-ohjelman oikeuden

syntymisajanjakso on 2025–2027 eli kolme vuotta ja osakepalkkioiden saamisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen

palkkion maksuhetkeen saakka.

Järjestelmien perusteella mahdollisesti maksuun tuleva palkkio maksetaan nettomääräisesti osakkeina.

Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille ehdollisesti myönnettävät osakkeet

sisältävät osakeomistusvelvoitteen. Osakeomistusvelvoitteesta päättää Sanoman hallitus henkilöstövaliokunnan ehdotuksen

perusteella. Siihen asti kunnes edellytetty osakeomistus on saavutettu toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet eivät voi myydä

osaa (vähintään 50 % tulee pitää) osakepalkkiojärjestelmän kautta saamistaan osakkeista.

Vuonna 2025 Sanoma luovutti 10 814 yhtiön hallussa olevaa Sanoma Oyj:n osaketta vastikkeetta, verojen maksun jälkeen

neljälle yhtiön työntekijälle osana ehdollista osakepalkkiojärjestelmää 2022–2024 järjestelmän ehtojen mukaisesti.

Tarkemmat tiedot osakepalkkiojärjestelmästä on esitetty seuraavissa taulukoissa. Tiedot johdon omistuksista on esitetty

liitetiedossa 6.3.

Tilinpäätös 2025	177

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Perustiedot

Järjestelmä	Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä						Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
Instrumentti	Osakepalkkio- järjestelmä 2021−2023	Osakepalkkio- järjestelmä 2022−2024	Osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025	Osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026	Osakepalkkio- järjestelmä 2025−2027		Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2021−2023	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2022−2024	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2025−2027		Yhteensä/ Keskiarvo
Osakepalkkioita enintään, brutto (osake ja rahaosuus), kpl	495 000	540 000	750 000	964 500	922 500		25 000	20 000	41 000	40 000	38 000		3 836 000
Myöntämispäivä	9.2.2021	13.4.2022	19.4.2023	18.4.2024	14.4.2025		9.2.2021	13.4.2022	19.4.2023	18.4.2024	14.4.2025
Oikeuden syntyminen / maksu viimeistään, pvm.	30.4.2024	30.4.2025	30.4.2026	30.4.2027	30.4.2028		30.4.2024	30.4.2025	30.4.2026	30.4.2027	30.4.2028
Maksimi juoksuaika, vuotta	3,2	3,0	3,0	3,0	3,0		3,2	3,0	3,0	3,0	3,0		3,0
Jäljellä oleva juoksuaika, vuotta	Erääntynyt	Erääntynyt	0,3	1,3	2,3		Erääntynyt	Erääntynyt	0,3	1,3	2,3		1,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä			234	227	209				5	3	1
Maksutapa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa		Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa

Tilinpäätös 2025	178

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Muutokset	Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä						Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
	Osakepalkkio- järjestelmä 2021−2023	Osakepalkkio- järjestelmä 2022−2024	Osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025	Osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026	Osakepalkkio- järjestelmä 2025−2027		Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2021−2023	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2022−2024	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2025−2027		Yhteensä
1.1.2024
Myönnetyt palkkiot (brutto) tilikauden alkaessa	387 277	514 344	696 864				16 000	10 875	41 000				1 666 360
Muutokset tilikauden aikana
Myönnetyt				940 800				9 000		32 500			982 300
Menetetyt	5 093	514 344	99 201	3 412									622 050
Toteutetut	382 184						16 000						398 184
31.12.2024
Myönnetyt palkkiot (brutto) tilikauden päättyessä	0	0	597 663	937 388	0		0	19 875	41 000	32 500	0		1 628 426
1.1.2025
Myönnetyt palkkiot (brutto) tilikauden alkaessa	0	0	597 663	937 388	0		0	19 875	41 000	32 500	0		1 628 426
Muutokset tilikauden aikana
Myönnetyt					906 075					7 500	12 500		926 075
Menetetyt			6 500	76 476	1 500								84 476
Toteutetut								19 875					19 875
31.12.2025
Myönnetyt palkkiot (brutto) tilikauden päättyessä	0	0	591 163	860 912	904 575		0	0	41 000	40 000	12 500		2 450 150

Tilinpäätös 2025	179

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Käyvän arvon määrittely

Suoriteperusteisen ja ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän käyvän arvon määrittelyssä on käytetty seuraavia oletuksia:

■ Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka kuvastaa raportointihetkeen mennessä kirjattua määrää palkkion maksun

yhteydessä maksettavista yhtiön sivukuluista. Niiden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä

osakepalkkion maksuhetkeen asti. Osakepalkkion maksuun asti kirjattavan velan arvo muuttuu siten Sanoman

osakekurssin mukaan.

■ Myönnettyjen osakepalkkioiden osalta omana pääomana kirjattavan osuuden käypä arvo on määritetty myöntämishetkellä

käyttämällä Sanoman osakekurssia vähennettynä ennen maksua tapahtuvilla odotetuilla maksettavilla osingoilla.

■ Käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.

Tilikauden aikana myönnettyjen osakepalkkioiden arvostusparametrit

euroa	2025	2024
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	9,59	6,94
Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä	9,50	7,67
Odotetut vuotuiset osingot ennen palkkion maksua	0,39	0,34
Osakkeina selvitettävän osuuden käypä arvo myöntämishetkellä	8,47	5,58

Osakepalkkiojärjestelmän vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan tilikauden aikana

milj. euroa	2025	2024
Tilikauden kustannukset	4,2	3,1
josta omana pääomana kirjattava	3,9	2,9
Osakepohjaisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa	0,5	0,2

Raportointihetken arvio osakeperusteisista maksuista tulevaisuudessa rahana selvitettävästä ja verottajalle maksettavasta

osuudesta on 8,7 milj. euroa (2024: 4,9).

Tilinpäätös 2025	180

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

6.3 Johdon kompensaatiot, etuudet ja omistukset

Johdon palkat, palkkiot ja omistukset, 2025

				Osakepalkkiot, kpl
	Palkat/ palkkiot (1 000 euroa)	Osakkeet 31.12.2025, kpl	Osake- palkkioiden kulukirjaus (1 000 euroa)	Suorite- perusteinen osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025 1	Suorite- perusteinen osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026 1	Suorite- perusteinen osakepalkkio- järjestelmä 2025−2027 1	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025 1	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026 1
Hallitus
Pekka Ala-Pietilä, puheenjohtaja	147	15 000
Klaus Cawén, varapuheenjohtaja	95	6 200
Julian Drinkall	93
Rolf Grisebach	101	12 000
Anna Herlin	79	1 000
Sebastian Langenskiöld	90	645 963
Eugenie van Wiechen	84
Jannica Fagerholm	54	4 000
Timo Lappalainen	52
Mika Ihamuotila (29.4.2025 saakka)	26
Yhteensä	821	684 163
Toimitusjohtaja
Rob Kolkman	1 107	87 059	722	78 000	171 622	117 600
Yhteensä	1 107	87 059	722	78 000	171 622	117 600
Johtoryhmä
Alexander Green		19 696		75 010	127 112	87 200	10 000	20 000
Pia Kalsta		37 410		20 020	55 114	45 300
Yhteensä	1 316	57 106	869	95 030	182 226	132 500	10 000	20 000

¹ Sanoma on vuonna 2013 ottanut käyttöön suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ja vuonna 2014 ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän. Sanoman suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2025−2027 osalta osakepalkkioiden määrä toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille on esitetty tavoitetason allokaation mukaisesti. Mikäli

suorituskriteerit täyttyvät maksimitasolla, osakepalkkioiden määrä on 150 % tavoitetason mukaisesta osakepalkkiosta. Suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023−2025 ansaintajakso on vuosi 2023, suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2024−2026 ansaintajakso on vuosi 2024 ja suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän

2025−2027 ansaintajakso on kolme vuotta (2025, 2026 ja 2027). Osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille myönnettävät osakepalkkiot sisältävät osakeomistusvelvoitteen. Osakeomistusvelvoitteesta päättää Sanoman hallitus henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Siihen asti kunnes

edellytetty osakeomistus on saavutettu, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet eivät voi myydä osaa (vähintään 50 %) osakepalkkiojärjestelmien kautta saamistaan osakkeista.

Palkoissa ja palkkioissa on mukana ne palkat ja palkkiot (kokouspalkkiot, peruspalkat, luontoisedut, lyhyen ja pitkän tähtäimen kannustinpalkkiot), jotka on maksettu näistä tehtävistä tilikauden aikana niitä hoitaneille henkilöille (ei sisällä eläkekuluja).

Johtoryhmän jäsenille ei makseta erillisiä palkkioita hallitusjäsenyyksistä konsernin tytäryhtiöissä. Osakepalkkio-ohjelman kulukirjaus sisältää kulukirjauksen jäsenyyden ajalta. Konsernilla ei ole avoimia saamisia tai velkoja johdolta. Palkat ja palkkiot eivät

sisällä eläkekuluja. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten eläkekulu kerrotaan kappaleessa ’Johdon muut etuudet’.

Tilinpäätös 2025	181

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Johdon palkat, palkkiot ja omistukset, 2024

				Osakepalkkiot, kpl
	Palkat/ palkkiot (1 000 euroa)	Osakkeet 31.12.2024, kpl	Osake- palkkioiden kulukirjaus (1 000 euroa)	Suorite- perusteinen osakepalkkio- järjestelmä 2022−2024 1	Suorite- perusteinen osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025 1	Suorite- perusteinen osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026 1	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2023−2025 1	Ehdollinen osakepalkkio- järjestelmä 2024−2026 1
Hallitus
Pekka Ala-Pietilä, puheenjohtaja	150	15 000
Klaus Cawén, varapuheenjohtaja (17.4.2024 alkaen)	64	6 200
Julian Drinkall	92
Rolf Grisebach	98
Anna Herlin	78	1 000
Mika Ihamuotila	80	150 000
Sebastian Langenskiöld	89	645 963
Eugenie van Wiechen	77
Nils Ittonen, varapuheenjohtaja (17.4.2024 saakka)	33
Denise Koopmans (17.4.2024 saakka)	33
Yhteensä	792	818 163
Toimitusjohtaja
Rob Kolkman	1 227	87 059	454		78 000	123 000
Yhteensä	1 227	87 059	454		78 000	123 000
Johtoryhmä
Alexander Green		19 696			75 010	91 100	10 000	20 000
Pia Kalsta		47 410			20 020	39 500
Yhteensä	1 492	67 106	521		95 030	130 600	10 000	20 000

¹ Sanoma on vuonna 2013 ottanut käyttöön suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ja vuonna 2014 ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän. Sanoman suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2024−2026 osalta osakepalkkioiden määrä toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille on esitetty tavoitetason allokaation mukaisesti. Mikäli

suorituskriteerit täyttyvät maksimitasolla, osakepalkkioiden määrä on 150 % tavoitetason mukaisesta osakepalkkiosta. Suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2022−2024 ansaintajakso on kaksi vuotta (2022−2023), suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023−2025 ansaintajakso on vuosi 2023 ja suoriteperusteisen

osakepalkkiojärjestelmän 2024−2026 ansaintajakso on vuosi 2024. Osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille myönnettävät osakepalkkiot sisältävät osakeomistusvelvoitteen. Osakeomistusvelvoitteesta päättää Sanoman hallitus henkilöstövaliokunnan ehdotuksen perusteella. Siihen asti

kunnes edellytetty osakeomistus on saavutettu, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet eivät voi myydä osaa (vähintään 50 %) osakepalkkiojärjestelmien kautta saamistaan osakkeista.

Palkoissa ja palkkioissa on mukana ne palkat ja palkkiot (kokouspalkkiot, peruspalkat, luontoisedut, lyhyen ja pitkän tähtäimen kannustinpalkkiot), jotka on maksettu näistä tehtävistä tilikauden aikana niitä hoitaneille henkilöille (ei sisällä eläkekuluja).

Johtoryhmän jäsenille ei makseta erillisiä palkkioita hallitusjäsenyyksistä konsernin tytäryhtiöissä. Osakepalkkio-ohjelman kulukirjaus sisältää kulukirjauksen jäsenyyden ajalta. Konsernilla ei ole avoimia saamisia tai velkoja johdolta. Palkat ja palkkiot eivät

sisällä eläkekuluja. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten eläkekulu kerrotaan kappaleessa ’Johdon muut etuudet’.

Tilinpäätös 2025	182

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Kaikki toimitusjohtajan palkitsemista koskevat päätökset tehtiin 19.4.2023 Helsingissä pidetyssä Sanoma Oyj:n varsinaisessa

yhtiökokouksessa 2023 yhtiökokoukselle esitetyn palkitsemispolitiikan mukaisesti. Sanoman hallitus vahvistaa toimitusjohtajan

ja johtoryhmän palkat ja edut henkilöstövaliokunnan esityksen perusteella. Toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille

maksetaan lisäksi Sanoman hallituksen vuosittain vahvistaman lyhyen tähtäimen kannustinjärjestelmän mukaisia

kannustepalkkioita. Vuoden 2025 alussa vuoden 2025 lyhyen tähtäimen kannustinjärjestelmässä asetetut suorituskriteerit

johtoryhmän jäsenille perustuivat oikaistuun liikevoittoon, oikaistuun vapaaseen kassavirtaan sekä vastuullisuustavoitteisiin,

jotka liittyivät henkilöstötutkimuksen tuloksiin ja tiettyihin ilmastoa, dataa, tietosuojaa ja tekoälyä koskeviin tavoitteisiin.

Vuodelta 2025 maksettavan palkkion määrä toimitusjohtajan osalta asetettiin tavoitetasolla 66,7 %:iin kokonaispalkasta ja

maksimitasolla 100 %:iin kokonaispalkasta. Johtoryhmän jäsenten osalta palkkion määrä asetettiin vuoden alussa

tavoitetasolla 50 %:iin kokonaispalkasta ja maksimitasolla 75 %:iin kokonaispalkasta.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat Sanoman pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien piirissä. Pitkän aikavälin

kannustimet ovat osa konsernin kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää, ja niiden jakamisesta päättää Sanoman hallitus

henkilöstövaliokunnan esityksen perusteella.

Tiedot toimitusjohtajan liiketoimi-ilmoituksista on julkistettu 3.7.2016 alkaen Sanoman verkkosivuilla. Palkitsemisen periaatteet

on esitetty tämän vuosikertomuksen Palkitsemisraportissa sekä Sanoman verkkosivuilla.

Johdon muut etuudet

Toimitusjohtaja Rob Kolkmanin irtisanomisaika on kuusi kuukautta sekä toimitusjohtajan että yhtiön puolelta. Jos yhtiö päättää

toimitusjohtajan sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvauksena 6 kuukauden

palkkaa vastaava summa. Erokorvaukseen liittyy määräaikainen kilpailukielto.

Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten lisäeläke-etuudet ovat maksuperusteisia. Toimitusjohtajan osalta suoritetaan

vuosittain lisäeläkevakuutusmaksu, joka on 15 % hänen palkastaan (ilman lomarahaa). Toimitusjohtajan ja osan johtoryhmän

jäsenten eläkeikä määräytyy heidän kotimaansa tavallisen eläkeiän mukaan.

Toimitusjohtaja Rob Kolkmanin osalta suoritetun lisäeläkevakuutusmaksun määrä oli 90 038 euroa vuonna 2025 (2024: 90 038).

Lakisääteinen eläkemeno vuonna 2025 oli 153 106 euroa (2024: 137 553). Vuonna 2025 johtoryhmän jäsenten eläkekulu

(sisältäen sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen) oli 251 038 euroa (2024: 222 543).

Tilinpäätös 2025	183

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

6.4 Tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset

Tytäryhtiöt 31.12.2025

	Emoyhtiön omistusosuus, %	Tytärkonsernin emoyhtiön omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %	Kirjanpitoarvo emoyhtiössä, milj. euroa
Sanoma Oyj:n tytäryhtiöt
Sanoma Media Finland Oy, Helsinki1	100,0		100,0	170,4
Sanoma Pro Oy, Helsinki1	100,0		100,0	670,5
Sanoma Learning B.V.:n tytäryhtiöt
Bureau ICE B.V., Alankomaat			100,0
L.C.G. Malmberg B.V., Alankomaat			100,0
Uitgeverij Van In N.V., Belgia			100,0
Iddink Group B.V., Alankomaat			100,0
Gelukskoffer Scholen B.V., Alankomaat			100,0
Sanoma Media Finland Oy:n tytäryhtiöt
Sanomala Oy, Vantaa		100,0	100,0
Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy, Helsinki		60,0	60,0
Oy Suomen Tietotoimisto - Finska Notisbyrån Ab, Helsinki		75,4	75,4
Kaiku Entertainment Oy, Helsinki		100,0	100,0
Sanoma Manu Oy, Tampere		100,0	100,0
Sanoma Pro Oy:n tytäryhtiöt
Nowa Era Sp. z.o.o., Puola		100,0	100,0
Sanoma Learning B.V., Alankomaat		100,0	100,0
Sanoma Utbildning AB, Ruotsi		100,0	100,0
Tutorhouse Oy, Helsinki		100,0	100,0
itslearning AS, Norja		100,0	100,0
Sanoma Educación, S.L., Espanja		100,0	100,0
Ítaca, S.L., Espanja		100,0	100,0
Sanoma Italia S.p.A, Italia		100,0	100,0
Sanoma Educación S.L.:n tytäryhtiöt
Grup Promotor D´Ensenyement i Difusió en Catalá, S.L., Espanja			100,0
Edicions Voramar, S.A., Espanja			100,0
Ediciones Grazalema, S.L., Espanja			100,0

	Emoyhtiön omistusosuus, %	Tytärkonsernin emoyhtiön omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %	Kirjanpitoarvo emoyhtiössä, milj. euroa
Edicions Obradoiro, S.L., Espanja			100,0
Zubia Editoriala, S.L., Espanja			100,0
Clickart, Taller De Comunicacio, S.L., Espanja			100,0
itslearning AS:n tytäryhtiöt
itslearning UK Ltd, Iso-Britannia			100,0
itslearning AB, Ruotsi			100,0
itslearning GmbH, Saksa			100,0
itslearning A/S, Tanska			100,0
itslearning München GmbH, Saksa			100,0
Nowa Era Sp. z.o.o.:n tytäryhtiö
Vulcan Sp. z.o.o., Puola			100,0
Iddink Group B.V.:n tytäryhtiöt
Sanoma SchooLogica B.V., Alankomaat			100,0
Iddink Learning Materials B.V., Alankomaat			100,0
Iddink Spain Srl, Espanja			100,0
Oy Suomen Tietotoimisto - Finska Notisbyrån Ab:n tytäryhtiö
STT Bureau Australia PTY Limited, Australia			100,0
				840,9

¹ Tytärkonsernin emoyhtiö

Vuonna 2025 Sanomalla ei ollut tytäryhtiöitä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus. Määräysvallattomien

omistajien osuus 31.12.2025 taseessa on 1,0 milj. euroa (2024 : 1,1).

Tilinpäätös 2025	184

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Osakkuus- ja yhteisyritykset 31.12. 2025

	Emoyhtiön omistusosuus %	Tytärkonsernin emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %	Kirjanpitoarvo emoyhtiössä milj. euroa
Sanoma Oyj
Valkeakosken Yhteistalo Oy, Valkeakoski	21,9		21,9	0,2
Sanoma Media Finland Oy
Story House Egmont Oy Ab, Helsinki		50,0	50,0
Platco Oy, Helsinki		33,3	33,3
Beely Oy, Helsinki		30,6	30,6
Suomen Nettikirpputorit Oy, Helsinki		0,0	0,0
Jakeluyhtiö Suomi Oy, Vantaa		33,3	33,3
Oy Suomen Tietotoimisto - Finska Notisbyrån Ab
Retriever Suomi Oy, Helsinki			49,0
L.C.G. Malmberg B.V.
Methodeonderzoek V.O.F., Alankomaat			25,0
A.S.S.U. Adressenbestand Samenwerkende Schoolboeken Uitgevers V.O.F, Alankomaat			50,0
				0,2

6.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Sanoma osti 6.3.2026 hollantilaisen tutorointialustan Mr. Chaddin. Yhtiö täydentää Sanoman yksilöllisen oppimisen tarjoomaa

kouluille sen ytimen, eli painettujen ja digitaalisten oppimateriaalien ulkopuolelle tarjoamalla Hollannin perus- ja toisen asteen

opetussuunnitelman mukaista integroitua ja digitaalista tukea oppimiseen.

Sanoma lunasti ulkona olevan hybridilainansa (150 milj. euroa) tarkastuspäivänä 16.3.2026.

Tilinpäätös 2025	185

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

milj. euroa	Liite	2025	2024
Liikevaihto	2	63,2	63,9
Liiketoiminnan muut tuotot	3	2,0	0,3
Henkilöstökulut	4	-16,3	-16,3
Poistot ja arvonalentumiset	8–10	-1,2	-1,5
Liiketoiminnan muut kulut	5	-62,5	-60,3
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)		-14,7	-13,9
Rahoitustuotot ja -kulut	6	15,5	-5,9
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSERIÄ JA VEROJA		0,9	-19,8
Tilinpäätössiirrot	13	37,7	19,2
Tuloverot	7	-3,1	-0,1
TILIKAUDEN TULOS		35,5	-0,7

Tilinpäätös 2025	186

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tase, FAS

Vastaavaa

milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	8	9,0	2,8
Aineelliset hyödykkeet	9	3,9	4,7
Sijoitukset	10	1 377,7	1 383,3
Pitkäaikaiset saamiset	11		0,8
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		1 390,7	1 391,6
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Verosaamiset		0,7	0,1
Lyhytaikaiset saamiset	11	80,4	71,1
Rahat ja pankkisaamiset		8,8	11,8
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		89,9	82,9
VASTAAVAA YHTEENSÄ		1 480,6	1 474,5

Vastattavaa

milj. euroa	Liite	31.12.2025	31.12.2024
OMA PÄÄOMA	12
Osakepääoma		71,3	71,3
Omat osakkeet		-6,8	-3,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		209,8	209,8
Edellisten tilikausien voitto		280,2	341,9
Tilikauden tulos		35,5	-0,7
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		589,9	619,3
TILINPÄÄTÖSSIIRROT		0,7	0,9
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikaiset velat	14	358,6	518,3
Lyhytaikaiset velat	15	531,4	336,0
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		890,0	854,3
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		1 480,6	1 474,5

Tilinpäätös 2025	187

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

milj. euroa	2025	2024
LIIKETOIMINTA
Tilikauden tulos	35,5	-0,7
Oikaisut
Tuloverot	3,1	0,1
Tilinpäätössiirrot	-37,7	-19,2
Rahoitustuotot ja -kulut	-15,5	5,9
Poistot ja arvonalentumiset	1,2	1,5
Käyttöomaisuuden ja muiden sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-1,8	0,0
Muut oikaisut	3,4	3,6
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten muutos	-2,9	2,7
Osto- ja muiden velkojen ja varausten muutos	2,1	5,1
Saadut osingot	25,0
Maksetut korot	-36,5	-47,2
Muut rahoituserät	-0,8	-3,0
Maksetut verot	-3,8	-0,3
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	-28,8	-51,6

milj. euroa	2025	2024
INVESTOINNIT
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnat	-7,6	-0,9
Sijoitukset tytäryhtiöihin	-39,0	-180,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	2,9	0,1
Myönnetyt lainat	-1,0	-17,2
Lainasaamisten takaisinmaksut	55,0	260,2
Saadut korot	30,7	43,6
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	41,0	105,7
RAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA	12,2	54,2
RAHOITUS
Omien osakkeiden hankinta	-4,0	-1,9
Lyhytkiertoisten lainojen muutokset	1,9	37,2
Muiden lainojen nostot	234,0	325,8
Muiden lainojen takaisinmaksut	-202,8	-397,4
Maksetut osingot	-63,5	-60,5
Konserniavustukset	19,2	9,8
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-15,2	-86,9
Rahoituslaskelman mukainen rahavarojen muutos	-3,0	-32,8
Rahavarojen nettolisäys (+) / -vähennys (-)	-3,0	-32,8
Rahavarat 1.1.	11,8	44,5
Rahavarat 31.12.	8,8	11,8

Tilinpäätös 2025	188

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Sanoma Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Sanoma Oyj syntyi 1.5.1999

kombinaatiofuusiossa. Sanoma Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön (FAS) mukaisesti. Sanoma Oyj

on Sanoma-konsernin emoyhtiö. Sanoma on laatinut konsernitilinpäätöksensä Euroopan unionin hyväksymien uusimpien

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Suomalaisen laskentakäytännön ja IFRS-säännösten laskentaperiaatteet ovat

Sanoma Oyj:lle pääosin yhtenevät, joten tärkeimmät laskentaperiaatteet ovat luettavissa konsernitilinpäätöksen

laadintaperiaatteista.

Tärkeimmät erot emoyhtiön ja konsernin laadintaperiaatteiden välillä ovat seuraavat:

Eläkkeet

Sanoma Oyj:n henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty vakuuttamalla eläkevakuutusyhtiöissä. Sanoma Oyj:n

työntekijöiden lisäeläketurva on järjestetty Sanoman Eläkesäätiössä sekä vakuutusmuotoisina järjestelyinä. Eläkemaksut ja

tilikauteen kohdistuvat eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Mahdollinen eläkesäätiön vastuuvajaus on kirjattu

pakollisena varauksena Sanoma Oyj:n taseeseen.

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Osuudet saman konsernin yrityksissä on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.

Osuudet saman konsernin yrityksissä testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain. Arvonalentumistestaus

sisältää myös nettosaatavat tytäryhtiöiltä. Mahdollinen pysyvä arvonalennus kirjataan tuloslaskelmaan.

Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiösijoitukset

Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti sijoitukset kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeisiin esitetään pysyvien

vastaavien sijoituksissa.

2. Liikevaihto

milj. euroa	2025	2024
Liikevaihto toimialoittain
Hallinto- ja palvelutuotot	63,2	63,9
Yhteensä	63,2	63,9
Liikevaihto markkina-alueittain
Kotimaa	25,5	25,4
Muut EU-maat	35,1	35,5
Muut maat	2,6	3,0
Yhteensä	63,2	63,9

3. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa	2025	2024
Vuokratuotot	0,1	0,1
Myyntivoitot	1,8	0,0
Muut liiketoiminnan tuotot	0,0	0,2
Yhteensä	2,0	0,3

Tilinpäätös 2025	189

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

4. Henkilöstökulut

milj. euroa	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-14,4	-14,3
Eläkekulut	-1,5	-1,7
Muut henkilösivukulut	-0,3	-0,3
Yhteensä	-16,3	-16,3
Henkilöstö keskimäärin (kokoaikaisiksi muutettuna)	104	100

Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot on esitetty henkilöittäin eriteltynä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.3.

5. Liiketoiminnan muut kulut

milj. euroa	2025	2024
Toimisto-, IT- ja tietoliikennekulut	-49,2	-49,2
Asiantuntijakulut	-4,6	-2,0
Vuokrat	-0,9	-1,0
Muut kulut	-7,7	-8,2
Yhteensä	-62,5	-60,3

Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa	2025	2024
Tilintarkastus	-0,3	-0,3
Tilintarkastuksen oheispalvelut	-0,2	0,0
Veropalvelut	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	-0,3
Yhteensä	-0,6	-0,6

6. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa	2025	2024
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	25,0
Yhteensä	25,0
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	26,6	39,1
Yhteensä	26,6	39,1
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1,0	2,1
Muilta yrityksiltä	1,2	1,8
Kurssivoitot	3,6	3,3
Yhteensä	5,8	7,2
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-4,8	-6,1
Muille yrityksille	-33,7	-42,9
Kurssitappiot	-3,3	-3,2
Yhteensä	-41,8	-52,2
Yhteensä	15,5	-5,9

7. Tuloverot

milj. euroa	2025	2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-3,1	0,0
Edellisten tilikausien tuloverot	0,0	-0,1
Yhteensä	-3,1	-0,1

Tilinpäätös 2025	190

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

8. Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 2025

milj. euroa	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,0	9,8	0,8	10,6
Lisäykset			7,3	7,3
Vähennykset		-1,5		-1,5
Hankintameno 31.12.	0,0	8,3	8,1	16,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0,0	-7,8		-7,8
Vähennykset		1,5		1,5
Tilikauden poistot		-0,9		-0,9
Tilikauden arvonalentumiset		-0,2		-0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0,0	-7,4		-7,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2025		1,0	8,1	9,0

Aineettomat hyödykkeet 2024

milj. euroa	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaikutteiset menot	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,0	9,8	0,0	9,8
Lisäykset		0,1	0,8	0,8
Siirrot tase-erien välillä		0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	0,0	9,8	0,8	10,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-6,4		-6,4
Tilikauden poistot		-1,0		-1,0
Tilikauden arvonalentumiset		-0,4		-0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0,0	-7,8		-7,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024		2,1	0,8	2,8

9. Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet 2025

milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4,2	0,8	0,3	5,2
Lisäykset		0,2	0,1	0,3
Vähennykset	-0,9	-0,6		-1,5
Hankintameno 31.12.	3,3	0,4	0,4	4,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-0,6		-0,6
Vähennykset		0,5		0,5
Tilikauden poistot		-0,1	0,0	-0,1
Tilikauden arvonalentumiset			0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-0,1	0,0	-0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	3,3	0,3	0,4	3,9

Aineelliset hyödykkeet 2024

milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4,2	0,7	0,3	5,2
Lisäykset		0,1		0,1
Vähennykset		0,0	-0,1	-0,1
Hankintameno 31.12.	4,2	0,8	0,3	5,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-0,5		-0,5
Vähennykset		0,0		0,0
Tilikauden poistot		-0,1		-0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-0,6		-0,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	4,2	0,2	0,3	4,7

Tilinpäätös 2025	191

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

10. Sijoitukset

Sijoitukset 2025

milj. euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Osuudet osakkuus- yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	815,5	576,1	0,2	5,2	1 397,0
Lisäykset	39,0			0,3	39,3
Vähennykset	-0,7	-44,0		-0,1	-44,8
Hankintameno 31.12.	853,8	532,1	0,2	5,4	1 391,5
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-12,9			-0,8	-13,7
Lisäykset				-0,1	-0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-12,9			-0,9	-13,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	840,9	532,1	0,2	4,5	1 377,7

Sijoitukset 2024

milj. euroa	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Osuudet osakkuus- yrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	635,5	811,7	0,2	5,2	1 452,6
Lisäykset	180,0	110,0			290,0
Vähennykset		-345,6			-345,6
Hankintameno 31.12.	815,5	576,1	0,2	5,2	1 397,0
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-12,9			-0,8	-13,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-12,9			-0,8	-13,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	802,6	576,1	0,2	4,4	1 383,3

11. Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

milj. euroa	2025	2024
Siirtosaamiset 1		0,8

Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa	2025	2024
Myyntisaamiset	2,7	0,8
Lainasaamiset	22,3	32,3
Siirtosaamiset 1	55,4	38,0
Yhteensä	80,4	71,1
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	2,7	0,8
Lainasaamiset	22,3	32,3
Siirtosaamiset	48,2	31,7
Yhteensä	73,2	64,8

¹ Siirtosaamisten merkittävimmät erät muodostuvat maksamattomista konserniavustuksista 37,5 milj. euroa (2024: 19,2) sekä korkojaksotuksista 10,6 milj. euroa

(2024: 12,5).

Konsernin sisäiset lainat

Konsernin emoyhtiön rahoitusyksikkö myöntää keskitetysti konsernin sisäistä rahoitusta tytäryhtiöilleen. Sisäisiä lainoja

käytetään tukemaan liiketoimintaa sekä varmistamaan konsernin tehokas likviditeetin hallinta. Lainoilla voi olla erilaisia

maturiteetteja ja korkoja, jotka määräytyvät markkinaehtoisesti.

Lainojen yhteismäärä on 542,1 miljoonaa euroa. Nykyisten pitkäaikaisten sisäisten lainojen maturiteetit vaihtelevat noin

kahdesta ja puolesta vuodesta kolmeen ja puoleen vuoteen. Hinnoittelu perustuu markkinaehtoihin, ja se vaihtelee noin 3–5 %

välillä riippuen tytäryhtiön luottokelpoisuudesta ja lainan juoksuajasta.

Tilinpäätös 2025	192

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

12. Oma pääoma

milj. euroa	2025	2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	71,3	71,3
Osakepääoma 31.12.	71,3	71,3
Sidottu oma pääoma 31.12.	71,3	71,3
Vapaa oma pääoma
Omat osakkeet 1.1.	-3,0	-4,1
Omien osakkeiden hankinta	-4,0	-1,9
Osakkeiden luovutus	0,1	3,0
Omat osakkeet 31.12.	-6,8	-3,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	209,8	209,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	209,8	209,8
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	341,2	402,8
Osingonjako	-63,5	-60,5
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulukirjaus	2,5	1,8
Osakkeiden luovutus	0,0	-2,1
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	280,2	341,9
Tilikauden tulos	35,5	-0,7
Vapaa oma pääoma 31.12.	518,6	548,0
Yhteensä	589,9	619,3

Tarkemmat tiedot osakepääomasta esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4.

Jakokelpoiset varat

milj. euroa	2025	2024
Omat osakkeet	-6,8	-3,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	209,8	209,8
Edellisten tilikausien voitto	280,2	341,9
Tilikauden tulos	35,5	-0,7
Yhteensä	518,6	548,0

13. Tilinpäätössiirrot

milj. euroa	2025	2024
Konserniavustukset	37,5	19,2
Kertyneet poistoerot	0,2	0,0
Yhteensä	37,7	19,2

14. Pitkäaikainen vieras pääoma

milj. euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	149,8	299,8
Lainat rahoituslaitoksilta	210,0	218,9
Siirtovelat	-1,2	-0,4
Yhteensä	358,6	518,3

Tilinpäätös 2025	193

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

15. Lyhytaikainen vieras pääoma

milj. euroa	2025	2024
Joukkovelkakirjalainat	150,0
Lainat rahoituslaitoksilta		50,6
Yritystodistukset	39,9	37,4
Ostovelat	7,8	6,4
Siirtovelat 1	21,8	20,4
Saadut ennakot		0,3
Muut velat	311,9	220,8
Yhteensä	531,4	336,0
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	4,8	0,6
Siirtovelat	0,2	0,0
Muut velat 2	311,4	220,4
Yhteensä	316,4	221,0

¹ Siirtovelkojen olennaisimmat erät muodostuvat jaksotetuista henkilöstökuluista 5,0 milj. euroa (2024: 4,8) ja korkojaksotuksista 11,6 milj. euroa (2024: 12,1).

² Muut velat saman konsernin yrityksille sisältävät IHC-tilin saldoja 245,0 milj. euroa (2024: 220,4) ja lyhytaikaisia talletuksia 66,5 milj. euroa (2024: 0,0).

16. Vastuusitoumukset

milj. euroa	2025	2024
Omasta puolesta annetut vastuusitoumukset
Muut	25,0	15,0
Yhteensä	25,0	15,0
Konserniyritysten puolesta annetut vastuusitoumukset
Takaukset	125,3	92,2
Yhteensä	125,3	92,2
Muut vastuut 1	53,1	63,6
Yhteensä	53,1	63,6
Yhteensä	203,4	170,8

¹ Muut vastuut sisältää sopimusvastuita.

Vuonna 2026 erääntyvien vastuusitoumusten määrä on 54,2 milj. euroa.

Johdannaissopimusten nimellisarvot

milj. euroa	2025	2024
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset, ulkoiset	20,7	16,6
Termiinisopimukset, sisäiset	0,0	0,1
Yhteensä	20,6	16,7

Johdannaissopimusten markkina-arvot

milj. euroa	2025	2024
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset, ulkoiset	-0,1	0,1

Tilinpäätös 2025	194

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Hallituksen voitonjakoehdotus

Sanoma Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat 308 841 593,86 euroa, josta tilikauden voitto on 35 515 455,64 euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 209 767 212,33 euroa mukaan lukien jakokelpoiset varat ovat 518 608 806,19 euroa

31.12.2025.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että

■ osinkoa jaetaan 0,42 euroa osakkeelta68 364 654,12 euroa*

■ omaan pääomaan jätetään450 244 152,07 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius

on hyvä, eikä ehdotettu osingonjako hallituksen käsityksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

* Osinko maksetaan kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on

osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.5.2026 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus

esittää osingonmaksupäiväksi 19.5.2026.

Toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2026. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on

osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää toisen

erän täsmäytyspäiväksi 15.9.2026 ja osingonmaksupäiväksi 22.9.2026.

Kolmas erä 0,14 euroa osakkeelta maksetaan marraskuussa 2026. Kolmas erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on

osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää

kolmannen erän täsmäytyspäiväksi 3.11.2026 ja osingonmaksupäiväksi 10.11.2026.

Tilinpäätös 2025	195

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen

allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai

tappiosta

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen

sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointi-

standardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 2026

Pekka Ala-PietiläKlaus CawénJulian Drinkall

puheenjohtajavarapuheenjohtaja

Rolf GrisebachAnna HerlinSebastian Langenskiöld

Eugenie van WiechenJannica FagerholmTimo Lappalainen

Rob Kolkman

Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Tiina Puukkoniemi

KHT

Tilinpäätös 2025	196

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sanoma Oyj:n ESEF-

tilinpäätöksestä

Sanoma Oyj:n johdolle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Sanoma Oyj:n (Y-tunnus

1524361-1) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700XJC24THUPK0S03-2025-12-31-

fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne

täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

■ laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

■ merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-

merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

■ varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,

otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten

standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta

osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)

mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

■ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein

komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

■ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

■ ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin

arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin

vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

Tilinpäätös 2025	197

			LIIKETOIMINTAMME LYHYESTI		TALOUDELLISET TIEDOT JA VASTUULLISUUS		PALKITSEMINEN		≡

Hallituksen toimintakertomus

Hallinto

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Sanoma Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

743700XJC24THUPK0S03-2025-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

Lausuntomme Sanoma Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu

tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 26.3.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta

lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 26.3.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Tiina Puukkoniemi

KHT

Sanoma Oyj

Käyntiosoite:

Töölönlahdenkatu 2

00100 Helsinki

puh. 010 51 999

sanoma.com