7437000ZP669LKUTZ738-2024-12-31-fi


		Tilintarkastamaton 4

Johdanto

Stora Enso – esittely

Metsä on Stora Enson ytimessä, ja uskomme, että kaikki, mikä tänään

valmistetaan fossiilisista materiaaleista, voidaan huomenna tehdä puusta.

Olemme johtava uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali- ja puurakentamisen

tuotteiden valmistaja sekä yksi maailman suurimmista yksityisistä

metsänomistajista. Luomme yhteiskunnalle parempia vaihtoehtoja

nopeuttamalla siirtymistä biopohjaiseen kiertotalouteen. Pyrimme

vaikuttamaan myönteisesti luontoon ja hyödyntämään kuitupohjaista

uusiutuvaa materiaalia mahdollisimman tehokkaasti.

Stora Enson työllisti keskimäärin noin 19 000 henkilöä vuonna 2024.

Konsernin liikevaihto vuonna 2024 oli 9 miljardia euroa ja oikaistu liiketulos

598 milj. euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä

(STEAV, STERV) ja Nasdaq Tukholmassa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson

ADR‑todistuksilla ja osakkeilla (SEOAY, SEOFF, SEOJF) käydään kauppaa

OTCQX-markkinalla Yhdysvalloissa.

Strategia

Luomme arvoa osakkeenomistajillemme kasvattamalla johtavaa

asemaamme pakkauksissa, biomateriaali-innovaatioissa ja rakentamisen

ratkaisuissa yhdistettynä tiukkaan pääoman kohdentamisstrategiaan,

kustannusten hallintaan ja muihin talouden hallinnan toimiin.

Kasvustrategiamme perustana ovat maailmanlaajuiset vastuullisuuden

megatrendit. Näemme suurimmat mahdollisuudet skaalautuvaan

innovaatioon ja uusien tuotteiden kaupallistamiseen seuraavilla kolmella

alueella:

Uusiutuvat pakkaukset

Pakkausliiketoiminnassamme meillä on johtava maailmanlaajuinen

markkina-asema korkean lisäarvon segmenteillä ja pitkäaikaisia

asiakkuuksia. Näkemyksemme mukaan kysyntä muovin korvaamiselle ja

kiertotalouden mukaisille pakkausratkaisuille on vahvaa. Kuitupohjaiset

pakkaukset ovat kestävin vaihtoehto monille tuotteille, sillä ne voidaan

kierrättää, käyttää uudelleen tai kompostoida. Kuitu on

maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava pakkausmateriaali, ja sen

odotetaan ohittavan muovista valmistetut pakkaukset pitkällä aikavälillä.

Vastuulliset rakentamisen ratkaisut

Rakennusteollisuudessa on kasvumahdollisuuksia erityisesti puutuotteissa,

jotka korvaavat betonin ja teräksen kaltaisia, hiilijalanjäljeltään suurempia

materiaaleja. Rakennusmarkkinat ovat maailmanlaajuisesti siirtymässä

kohti modulaarisia rakennusmenetelmiä, jotka kuluttavat vähemmän

energiaa ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Massiivipuutuotteet

mahdollistavat nykyään turvallisten ja vastuullisten kerrostalojen

rakentamisen. Meillä on hyvät mahdollisuudet saada lisää arvoa koko

toimitusketjussa tuotteillamme ja lisäarvopalveluillamme, kuten

tehdasvalmisteisilla mittatilaustyönä valmistetuilla puuelementeillä, uusilla

konsepteilla ja digitaalisilla palveluilla.

Biomateriaali-innovaatiot

Biomateriaaleissa keskitymme tarjoamaan innovatiivisia ja kestäviä

biopohjaisia ratkaisuja voimakkaasti kasvaville, korkean katteen

markkinoille. Asiantuntemuksemme, strategisen yhteistyön ja

kumppanuuksiemme avulla vauhditamme innovaatioita uusissa

kuitutuotteissa, biokemikaaleissa ja ligniinipohjaisissa sovelluksissa, kuten

akkujen anodimateriaaleissa ja biopohjaisissa rakentamisen sideaineissa,

joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.

Metsät ovat Stora Enson uusiutuvien ratkaisujen perusta

Metsämme ovat arvokas, kasvava omaisuus, joka mahdollistaa

pitkäaikaisen raaka-aineen saannin tuotteillemme. Kasvustrategiaamme

tukevat kustannustehokkaat puuvirrat ja resurssien optimointi. Näitä

prosesseja virtaviivaistamalla voimme varmistaa tehokkaamman

toiminnan ja resurssiemme paremman käytön.

Tavoitteet


	2024	2023	2022	Tavoite
Taloudelliset
Liikevaihdon kasvu	-4 %	-20 %	17 %	> 5 % vuodessa
Oikaistu ROCE¹ ilman Forest-divisioonaa	4 %	1 %	20 %	> 13 %
Nettovelka/oikaistu käyttökate	3,0	3,2	0,7	< 2,0
Nettovelka/oma pääoma	37 %	29 %	15 %	< 60 %
Osakekohtainen osinko, euroa²	0,25	0,20	0,6	Katso alaviite 3
Ei-taloudelliset
Absoluuttisten CO2e-päästöjen vähentäminen4 (scope 1 ja 2)	-53 %	-43 %	-28 %	50 % vähennys 2030 mennessä
Absoluuttisten CO2e-päästöjen vähentäminen4 (scope 3)	-39 %	-35 %	-24 %	50 % vähennys 2030 mennessä
Metsäsertifioinnin kattavuus	99 %	99 %	99 %	96 %
Kiertotalous4	94 %	93 %	94 %	100 % kierrätettäviä tuotteita 2030 mennessä

1 Edelliset 12 kuukautta

2 Hallituksen osinkoehdotus vuodelta 2024: jaetaan 0,25 euroa osakkeelta kahdessa erässä, vuoden 2025 toisella ja viimeisellä neljänneksellä

3 Stora Enson osinkopolitiikkana on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana..

4 Verrattuna vuoden 2019 lähtötasoon. Vertailuluvut on oikaistu aiempien vuosivuosikertomusten julkaisun jälkeen saatujen uusien tietojen mukaisesti.


		Tilintarkastamaton 5

Vuosi 2024

Vuoden alussa oli merkkejä markkinoiden asteittaisesta elpymisestä

vuoteen 2023 verrattuna, vaikka korkeat korot ja kuluttajien

luottamusongelmat jatkuivat. Stora Enso ennakoi kartongin ja sellun

kysynnän kasvua ja hintojen nousua. Yhtiö kohtasi kuitenkin haasteita,

kuten korkeammat huoltokustannukset ja lakot Suomessa, jotka vaikuttivat

tulokseen. Näistä lyhyen aikavälin haasteista huolimatta Stora Enso

keskittyi tehokkuuteen, päättäväisyyteen ja olennaisiin toimintoihin

vastakseen markkinoiden epävarmuustekijöihin.

Toisella vuosineljänneksellä Stora Enson tulos vastasi odotuksia ja vahvisti

päivitettyä vuoden 2024 ohjeistusta. Yhtiö edistyi kannattavuuden ja

kassavirran parantamiseen tähtäävissä aloitteissa, joita tukivat

suotuisammat markkinaolosuhteet joillakin segmenteillä. Suuremmat

volyymit ja alhaisemmat kiinteät ja kemikaalikustannukset vaikuttivat

myönteiseen tuloskehitykseen huolimatta puukustannusten noususta ja

poliittisista lakoista Suomessa.

Kolmannella vuosineljänneksellä Stora Enson taloudellinen tulos kasvoi

voimakkaasti edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikuttivat korkeammat

hinnat ja volyymit erityisesti Packaging Materials -divisioonassa. Myös

Biomaterials-divisioona suoriutui hyvin, vaikka kysyntä heikkeni sellun

hintojen laskiessa. Forest-divisioona saavutti ennätystuloksen puun

hintojen nousun ansiosta. Wood Products -divisioonassa oli kuitenkin

edelleen haasteita heikon rakennussektorin vuoksi, ja Packaging Solutions

-divisioonaan vaikuttivat hintapaineet ja markkinoiden ylikapasiteetti.

Loppuvuodesta Stora Enso ennakoi markkinoiden elpymisen hidastuvan,

sillä kuluttajapakkauskartongin kysyntä oli heikkoa, aaltopahvissa oli

ylikapasiteettia ja rakennussektorin heikkous jatkui. Korkeat

puukustannukset painoivat edelleen katteita. Näistä haasteista huolimatta

Stora Enson kannattavuuden parantamiseen tähtäävät aloitteet

vaikuttivat myönteisesti tulokseen, ja yhtiö luottaa edelleen kykyynsä

keskittyä pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin.

Koko vuoden 2024 ajan Stora Enso reagoi markkinadynamiikkaan

keskittymällä tehokkuuteen, kannattavuuden parantamiseen tähtääviin ja

arvoa kasvattaviin toimiin sekä strategiseen pääoman kohdentamiseen.

Yhtiö oli edelleen sitoutunut investoimaan sekä henkilöstö- että

pääomaresursseihin tarjotakseen asiakkaille korkealuokkaista palvelua ja

luodakseen vahvaa omistaja-arvon kasvua. Näiden toimien odotetaan

rakentavan entistä kannattavampaa, kilpailukykyisempää ja

arvokkaampaa Stora Ensoa.

Tärkeimmät strategiset toimet

Hankintojen sekä operatiivisen ja kaupallisen huippuosaamisen

parantamiseen tähtäävät toimet ja kustannusten vähentäminen koko

yhtiössä ovat tuottaneet tulosta ja parantaneet kannattavuutta ja

kilpailukykyä. Nämä toimet etenivät hyvin huolimatta makrotaloudellisista

epävarmuustekijöistä, markkinakysynnän vaihteluista ja puukustannusten

noususta.

Syyskuussa Stora Enso ilmoitti valmistautuvansa myymään noin 12 %

Ruotsin yhteensä 1,4 miljoonan hehtaarin metsäomaisuudestaan. Myynti

riippuu ehtojen viimeistelystä sijoittajien kanssa, mukaan lukien

pitkäaikaiset puunhankinta- ja metsänhoitosopimukset. Kaupalla pyritään

vähentämään velkaa ja vahvistamaan konsernin metsäomaisuuden

taloudellisen arvon.

Joulukuussa 2022 julkistettu Beihain pakkauskartonkien tuotantolaitoksen

ja metsätoimintojenmyyntiprosessi lopetettiin lokakuussa 2024. Stora Enso

katsoo, että omaisuuden arvo omassa käytössä ylittää saavutettavissa

olevat myyntitulot ja päätti siksi säilyttää nämä toiminnot konsernissa.

Stora Enso teki lokakuussa sopimuksen suomalaisen sahayhtiö Junnikkala

Oy:n ostamisesta. Kaupan yritysarvo on enintään 137 milj. euroa, josta

merkittävä osa edellyttää tiettyjen tuotantotavoitteiden saavuttamista.

Kauppaan sovelletaan tavanomaisia kaupantekoehtoja, mukaan lukien

viranomaishyväksynnät. Kaupan tavoitteena on turvata kustannustehokas

puunhankinta Stora Enson Oulun pakkauskartonkitehtaalle ja tukea Stora

Enson puutuoteliiketoimintaa uusilla tuotantolaitoksilla.

Liikevaihto ja oikaistu liiketulos

Nettovelka/ oikaistu käyttökate

Rahavirta

Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)

ilman Forest-divisioonaa


		Tilintarkastamaton 6

Markkinatilanne ja toimitukset

Kuluttajapakkauskartongin maailmanlaajuinen kulutus elpyi vuonna 2024

haastavan vuoden 2023 jälkeen. Kysynnän elpyminen oli erityisen

voimakasta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mikä johtui pitkän

varastojen purkamisjakson päättymisestä vuonna 2023. Kysynnän

elpyminen kuitenkin hidastui vuoden 2024 jälkipuoliskolla lisääntyneen

makrotaloudellisen epävarmuuden vuoksi.

Maailmanlaajuinen aaltopahvin pintakartongin kysyntä kasvoi vuonna

2024. Kasvu johtui vuoden 2023 aikana tapahtuneen varastojen

purkamisen päättymisestä. Kasvusta huolimatta lisääntyneet taloudelliset

epävarmuustekijät aiheuttivat kysynnän kasvun hidastumisen vuoden

2024 edetessä.

Euroopassa paperin kysyntä oli suhteellisen vakaata vuonna 2024 vuoden

2023 jyrkän laskun jälkeen. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla kysyntä seurasi

edelleen pitkän aikavälin kysynnän rakenteellista heikkenemistä.

Aaltopahvin kysyntä Euroopassa kasvoi 4 % vuonna 2024, mikä johtui

pääasiassa vähittäiskaupan kasvusta. Taustalla oli ostovoiman jatkuva

elpyminen sähköisessä kaupankäynnissä ja vähittäismyynnissä.

Markkinoilla on kuitenkin edelleen ylikapasiteettia, joka on peräisin monista

viime vuosina tehdyistä kapasiteetin laajentamispäätöksistä.

Vähittäismyynnin odotettu kasvu ja korkotason aleneminen tukevat

Euroopan aaltopahvin kysynnän hienoista kasvua jatkossa.

Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kysyntä laski 2 % vuonna

2024. Lehtipuusellun kysyntä laski 1 %, kun taas havupuusellun kysyntä laski

3,5 %. Valkaisemattoman sellun (UKP) kysyntä jatkoi laskuaan, kun taas

revinnäissellun kysyntä oli vakaata. Kiinan kysyntä laski 20 % vuoden

takaiseen verrattuna toisen ja kolmannen neljänneksen aikana, mikä johtui

varastojen purkamisesta vuonna 2024 ja varastojen kasvattamisesta

vuonna 2023. Kysynnän kasvu muilla alueilla ei pystynyt kompensoimaan

laskua Aasiassa.

Maailmanlaajuinen kemiallisen sellun kapasiteetti kasvoi 2 % vuonna 2024.

Lehtipuusellun kapasiteetti kasvoi 5 % Etelä-Amerikassa käynnistyneen

uuden tuotannon ansiosta. Havupuusellun kapasiteetti väheni 1,5 % ja

valkaisemattoman sellun (UKP) 8 % tuotannon sulkemisten vuoksi.

Tuotannon ja toimitusten välinen kokonaistasapaino oli 87 %, mikä on 3

prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2023.

Maailmanlaajuiset selluvarastot olivat tasapainossa vuoden 2024

ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta ne alkoivat kasvaa vuoden loppua

kohti. Havupuusellun varastot olivat alhaiset vuoden alkupuoliskolla,

saavuttivat huippunsa kesäkuukausien jälkeen ja tasaantuivat vuoden

loppuun mennessä kapasiteetin sulkemisten ansiosta. Lehtipuusellun

varastot olivat tasapainossa ensimmäisellä vuosipuoliskolla, minkä jälkeen

varastot kasvoivat heikentyneen kysynnän ja uuden kapasiteetin

käyttöönoton vuoksi.

Vuoden 2023 heikkojen markkinoiden jälkeen sahatavaran

maailmanlaajuinen kulutus kasvoi vuonna 2024 FEA:n (Forest Economic

Advisor) mukaan 1,3 %, vaikka Euroopassa kehitys oli heikompaa. Vuoden

2024 markkinoilla kysyntä ja tarjonta tasapainottuivat (tarjonnan

supistamisen vuoksi), mikä vakautti hintoja useimmilla markkinoilla.

Vuoden 2024 aikana korkotaso laski jonkin verran, mutta pysyi edelleen

korkealla tasolla useimmilla markkinoilla, ja yhdessä epäselvän

geopoliittisen tilanteen kanssa asiakkaiden luottamus oli edelleen heikko,

mikä johti rakennuslupien ja uusien asuntohankkeiden määrän

vähenemiseen vuoteen 2023 verrattuna.

Arvioitu paperin, kartongin, sellun ja havusahatavaran kulutus vuonna 2024


Milj. tonnia	Eurooppa	Pohjois-Amerikka	Aasia ja Tyynenmeren alue
Kuluttajapakkauskartonki	10,9	9,2	33,3
Aaltopahvin pintakartonki	35,8	32,1	97,9
Aaltopahvi (mrd. m2)1	8,5	n/a	n/a
Kemiallinen markkinasellu	16,1	7,7	37,9
Havusahatavara (milj. m3 )	75,3	100,0	71,5
Sanomalehtipaperi	2,6	1,0	4,8
Päällystämätön aikakauslehtipaperi	1,4	0,6	0,1

1 Keskeiset Euroopan markkinat (Benelux-maat, Suomi, Puola, Ruotsi)

Lähde: Afry, CEPI, Numera, ICCA, PPPC, Stora Enso, Forest Economic Advisors (FEA)

Tuotanto ja ulkoiset toimitukset


	2024	2023	Muutos % 2024–2023
Kuluttajapakkauskartongin toimitukset, 1 000 tonnia	2 778	2 691	3,3 %
Kuluttajapakkauskartongin tuotanto, 1 000 tonnia	2 793	2 593	7,7 %
Aaltopahvin raaka-aineen toimitukset, 1 000 tonnia	1 242	1 236	0,5 %
Aaltopahvin raaka-aineen tuotanto, 1 000 tonnia	1 530	1 592	-3,9 %
Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m2	1 205	1 167	3,2 %
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m2	1 157	1 094	5,7 %
Markkinasellun toimitukset, 1 000 tonnia	2 029	2 220	-8,6 %
Puutuotteiden toimitukset, 1 000 m3	3 892	3 897	-0,1 %
Puun toimitukset, 1 000 m3	13 451	13 667	-1,6 %
Paperin toimitukset, 1 000 tonnia	611	761	-19,7 %
Paperin tuotanto, 1 000 tonnia	592	752	-21,3 %


		Tilintarkastamaton 7

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Stora Enson käyttämät vaihtoehtoiset tunnusluvut on selitetty kohdassa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Tulos – konserni

Liikevaihto pieneni 4 % ja oli 9 049 (9 396) milj. euroa johtuen rakenteellisista muutoksista. Oikaistu liiketulos oli 598

(342) milj. euroa ja oikaistu liiketulosmarginaali oli 6,6 %. Oikaistu liiketulos kasvoi pääasiassa myyntimäärien ja

-hintojen kasvun sekä alhaisempien kiinteiden kustannusten vuoksi. Vaikutusta kumosi osittain korkeammat puun

hinnat. Osakekohtainen tulos oli -0,17 (-0,45) euroa. Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli -0,56

(-0,73) euroa.

IFRS-liiketulos oli 93 (-322) milj. euroa. IFRS-liiketulos sisältää positiivisen 421 milj. euron nettovaikutuksen (positiivinen

209 milj. euroa), joka aiheutui tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen biologisten hyödykkeiden arvostuksesta.

Positiivinen vaikutus johtui pääasiassa Stora Enson Ruotsissa sijaitsevan metsän käyvän arvon noususta, mikä liittyi

pääasiassa ennustetun puun hinnan ja puuston kasvuun. IFRS-liiketulos sisältää myös positiivisen 52 milj. euron

nettovaikutuksen (positiivinen 136 milj. euroa) osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Positiivinen vaikutus johtuu pääasiassa

Suomessa sijaitsevien metsien tuloksesta, Stora Enson 41-prosenttisesti omistaman Tornatorin kautta.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden (sisältäen liikearvo) arvonalentumiset olivat yhteensä 746 (776) milj.

euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 870 (895) milj. euron negatiivinen vaikutus IFRS-liiketulokseen. Vuonna

2024 merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa arvonalentumisiin Packaging

Materials-, Packaging Solutions- ja Wood Products -divisioonissa sekä uudelleenjärjestelyyn liittyviin kuluihin.

Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääasiassa arvonalentumisiin Packaging Materials-,

Biomaterials- ja Wood Products -divisioonissa ja Muut-segmentissä, uudelleenjärjestelyihin Sunilan, De Hoopin,

Anjalankosken ja Kvarnsvedenin tuotantolaitoksilla, konsernitoiminnoissa ja Packaging Materials -divisioonassa,

sekä Nymöllan, Maxaun ja Hylten tuotantolaitosten ja Wood Productsin DIY-toimipaikan ja

biokomposiittiliiketoiminnan myynteihin. Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät vaikuttivat

IFRS-liiketulokseen 364 (231) milj. euroa positiivisesti. Tärkeimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja käyvän

arvon muutokset on esitetty kohdassa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Nettorahoituskulut 211 (173) milj. euroa olivat 38 milj. euroa korkeammat kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokulut

kasvoivat 14 milj. euroa ja olivat 127 milj. euroa. Kasvu johtui lainojen korkeammista koroista ja suuremmasta

bruttovelan määrästä. Muut nettorahoituskulut, 64 milj. euroa, olivat 25 milj. euroa korkeammat kuin vuotta

aiemmin johtuen pääasiassa Venäjään liittyvien lainojen alaskirjauksista ja korkeammista faktorointi- ja supply

chain financing -ohjelmien kuluista. Nettovaluuttakurssivaikutus rahavarojen, korollisten saamisten ja velkojen sekä

niihin liittyvien valuuttariskisuojausten osalta oli 20 milj. euroa tappiollinen (22 milj. euroa tappiollinen) ja johtui

pääasiassa valuuttamääräisen nettovelan uudelleenarvostamisesta tytäryrityksissä Kiinassa.

Nettoverot olivat yhteensä -65 (64) milj. euroa, mikä vastaa -55,4 % (13,0 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on

yksityiskohtaisempaa tietoa konsernitilinpäätöksen liitteessä 2.5 Tuloverot.

Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 48 (74) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva

tappio oli 136 (tappio 357) milj. euroa.

Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto oli 4,3 % (2,4 %).

Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2024 oli 13 696 milj. euroa, mikä on 360 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

Lasku oli pääasiassa seurausta arvonalentumisista, joita osittain tasoitti investointiprojektit, pääasiassa Oulun

tehtaan kartonki-investointi, sekä metsäomaisuuden käyvän arvon nousu.

Tunnusluvut


	2024	2023	2022
Liikevaihto, milj. euroa	9 049	9 396	11 680
Oikaistu liiketulos, milj. euroa	598	342	1 891
Oikaistu liiketulos, %	6,6 %	3,6 %	16,2 %
Liikevoitto (IFRS), milj. euroa	93	-322	2 009
Liiketulos (IFRS), %	1,0 %	-3,4 %	17,2 %
Oman pääoman tuotto (ROE), %	-1,7 %	-3,8 %	13,3 %
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	4,3 %	2,4 %	13,7 %
Oikaistu ROCE ilman Forest-divisioonaa, %	3,6 %	1,0 %	20,4 %
Nettovelkaantumisaste	0,37	0,29	0,15
Tulos/osake, euroa	-0,17	-0,45	1,97
Tulos/osake ilman käyvän arvon muutoksia, euroa	-0,56	-0,73	1,55
Osinko osaketta kohti, euroa¹	0,25	0,20	0,60
Osinkosuhde ilman käyvän arvon muutoksia, %	-44,6 %	-27,4 %	38,6 %
Osinkosuhde (IFRS), %	-145,4 %	-44,2 %	30,5 %
Efektiivinen osinkotuotto (R-osake), %	2,6 %	1,6 %	4,6 %
Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman käyvän arvon muutoksia	-17,33	-17,17	8,46
Oma pääoma/osake, euroa	12,86	13,93	15,89
Markkina-arvo 31.12., milj. euroa	7 657	9 864	10 503
Päätöskurssi 31.12., A-osake, euroa	9,68	12,45	13,90
Päätöskurssi 31.12., R-osake, euroa	9,72	12,53	13,15
Keskikurssi, A-osake, euroa	11,54	12,82	16,58
Keskikurssi, R-osake, euroa	11,53	11,93	16,12
Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta)	788 620	788 620	788 620
Osakevaihto, A-osake (tuhatta)	1 199	968	1 174
% A-osakkeiden määrästä	0,7 %	0,5 %	0,7 %
Osakevaihto, R-osake (tuhatta)	425 082	476 654	455 952
% R-osakkeiden määrästä	69,3 %	77,8 %	74,5 %
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta)	788 620	788 620	788 620
Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta)	789 772	789 714	789 391

1 Hallituksen osinkoehdotus. Hallitus esittää, että osinko jaetaan kahdessa erässä. Ks. Hallituksen ehdotus osingonjaosta.


		Tilintarkastamaton 8

Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma


Milj. euroa	Sijoitettu pääoma
31.12.2023	14 056
Investoinnit ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä poistoilla	509
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin vähennettynä aktivoitujen metsänkäsittelykustannusten arvonalentumisella	-6
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-745
Metsäomaisuuden käyvän arvon muutos	229
Noteeraamattomat arvopaperit (pääasiassa PVO:n osakkeet)	-208
Osakkuusyhtiöt	28
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka	35
Operatiivinen käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto	-180
Päästöoikeudet	-35
Nettoverovelka	79
Tytäryritysten hankinta	72
Tytäryritysten myynti	-8
Muuntoerot	-107
Muut muutokset	-23
31.12.2024	13 696

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 1 187 (954) milj. euroa ja rahavirta investointien

jälkeen 74 (-40) milj. euroa. Käyttöpääoma pieneni 283 (300) milj. euroa,

varastot kasvoivat 136 milj. euroa ja lyhytaikaiset saamiset vähenivät 244

milj. euroa. Ostovelat kasvoivat 115 milj. euroa, millä oli positiivinen vaikutus

käyttöpääomaan. Aiemmin taseeseen kirjattuihin varauksiin liittyvät

maksut olivat 100 milj. euroa.

Liiketoiminnan rahavirta


Milj. euroa	2024	2023
Oikaistu käyttökate	1 223	989
Oikaistun käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-125	-126
Muut oikaisut	-194	-210
Käyttöpääoman muutos	283	300
Liiketoiminnan rahavirta	1 187	954
Aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin investoidut rahavarat	-1 113	-989
Osakkuusyhtiöiden hankinta	-1	-5
Rahavirta investointien jälkeen	74	-40

Konsernin korolliset nettovelat 31.12.2024 olivat 3 707 (3 167) milj. euroa.

Korollisten nettovelkojen kasvun taustalla olivat pääasiassa merkittävät

investoinnit kuten Oulun tehtaan kuluttajapakkauskartonki-investointi.

Rahavarat vähennettynä luottolimiiteillä pienenivät 1 993 (2 464) milj.

euroon. Nettovelkaantumisaste 31.12.2024 nousi 0,37:een (0,29). Nettovelan

suhde edellisen 12 kuukauden oikaistuun käyttökatteeseen laski 3,0:een

(3,2) korkeamman oikaistun käyttökatteen vuoksi. Velkojen keskimääräinen

korko koko vuoden 2024 osalta nousi 4,1 %:iin (3,7 %) ja viimeisen

neljänneksen lopussa taso oli 4,0 %.

Heinäkuussa 2024 Stora Enso allekirjoitti 435 milj. euron pitkäaikaisen lainan

Euroopan investointipankin kanssa rahoittaakseen miljardin euron

investointiaan Oulun tehtaaseen. Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on

vuonna 2037. Lainaa ei ole nostettu.

Toisella vuosineljänneksellä Stora Enso jatkoi voimassa olevien

kahdenvälisten lainojen laina-aikoja yhdestä kahteen vuoteen yhteensä

350 milj. euron arvosta. Yhtiö jatkoi myös 100 milj. euron sitovan

luottolimiitin sopimusta kahdella vuodella.

Vuoden 2024 aikana Stora Enso maksoi takaisin yhteensä 135 milj. euron

nimellismäärän Ruotsin kruunun määräisiä joukkovelkakirjalainoja.

Stora Ensolla oli 31.12.2024 yhteensä 800 milj. euroa sitovia, käyttämättömiä

luottolimiittejä. Lisäksi yhtiöllä on käytettävissään 830 milj. euroa

lakisääteisiä eläkelainoja Suomessa.

Metsämaan käyvän arvon muutokset, laskennallisilla veroilla

vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja vähensi omaa

pääomaa 223 (vähensi 39) milj. euroa pääosin johtuen diskonttokoron

kasvusta.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien

rahavirran suojausten ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän

arvon muutokset pienensivät omaa pääomaa 203 milj. euroa (645 milj.

euron lasku). Pieneneminen oli seurausta muihin laajan tuloksen eriin

kirjatusta konsernin Pohjolan Voima Oy -osakeomistuksen käyvän arvon

laskusta, joka johtui pääasiassa sähkön hinnan alhaisemmista ennusteita.

Muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettujen

rahavirtasuojausten käypä arvostus pienensi omaa pääomaa 65 milj.

euroa johtuen pääasiassa Ruotsin kruunun heikkenemisestä ja

Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta.

Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa

seuraavat:


Luottoluokituslaitos	Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus	Voimassa alkaen
Fitch Ratings	BBB- (vakaa)	26.7.2024
Moody’s	Baa3 (vakaa) / P-3	21.11.2024


		Tilintarkastamaton 9

Tulos – segmentit

Packaging Materials

Packaging Materials -divisioona on maailmanlaajuinen johtaja ja

asiantuntijakumppani kiertotalouden mukaisessa pakkaamisessa, ja se tarjoaa

ensiluokkaisia pakkauskartonkeja, jotka on valmistettu neitseellisestä ja

kierrätyskuidusta. Stora Enso auttaa asiakkaitaan vähentämään fossiilisten

materiaalien käyttöä tarjoamalla uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita elintarvike-,

juoma- ja kuljetuspakkauksiin, jotka perustustuvat laajaan valikoimaan

pohjakartonkeja ja barrier-päällysteitä.


Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	4 502	4 557
Oikaistu käyttökate	472	267
Oikaistu käyttökate, %	10,5%	5,9%
Oikaistu liiketulos	172	-57
Oikaistu liiketulos, %	3,8%	-1,3%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	2	12
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-343	-597
Liiketulos (IFRS)	-169	-642
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk	172	-57
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo	3 490	3 580
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk	4,9%	-1,6%
Liiketoiminnan rahavirta	462	370
Rahavirta investointien jälkeen	-323	-235
Kartongin ja paperin toimitukset, 1 000 tonnia	4 920	4 963
Kartongin ja paperin tuotanto, 1 000 tonnia	4 916	4 843

1 Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät omaisuuden arvonalentumisia -141 milj. euroa

Kiinan toimintojen osalta, -90 milj. euroa Varkauden tehtaan osalta, -47 milj. euroa Langerbruggen

paperitehtaan osalta, -27 milj. euroa Puolan toimintojen osalta ja -38 milj. euroa uudelleenjärjestely- ja muita

kuluja (pääasiassa johto- ja tukitoiminnot, Anjalankoski, Imatra, Ruotsin toiminnot, Kiina). Vuoden 2023

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät omaisuuden arvonalentumisia -228 milj. euroa Oulun tehtaan

aaltopahvin pintakartongin osalta, -202 milj. euroa Kiinan toimintojen osalta, -12 milj. euroa Anjalankosken

tehtaan paperikoneiden osalta, -26 milj. euroa Anjalankosken ja De Hoopin tehtaisiin liittyviä liikearvon

arvonalentumisia, De Hoopin tehtaan sulkemiseen liittyvät uudelleenjärjestelykulut -79 milj. euroa,

Anjalankosken tehtaan paperilinjan sulkemiseen liittyvät uudelleenjärjestelykulut -26 milj. euroa, divisioonan

johto- ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyohjelma -12 milj. euroa ja muut uudelleenjärjestelykulut -9 milj.

euroa sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -3 milj. euroa. Vuoden 2024 käyvän arvon muutoksiin

sisältyi 2 (12) milj. euroa biologisten hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomia käyvän arvon muutoksia.

Packaging Materials -divisioonan liikevaihto laski 1 % 4 502 (4 557) milj.

euroon, mutta liikevaihto ilman rakenteellisia muutoksia parani 3 % eli 140

milj. euroa volyymien kasvun vuoksi.

Oikaistu liiketulos parani 229 milj. euroa 172 (-57) milj. euroon, mikä johtui

rakenteellisista muutoksista ja parantuneista käyttöasteista. Muiden

muuttuvien kustannusten (erityisesti energian ja kemikaalien) lasku oli

suurempi kuin kuitukustannusten nousu. Kiinteät kustannukset alenivat

merkittävästi rakenteellisten muutosten ja tuloksen parantamistoimien

myönteisen vaikutuksen ansiosta. Poistot vähenivät vuoden 2023

arvonalennusten seurauksena.

Packaging Solutions

Packaging Solutions -divisioona on pakkausten jatkojalostaja ja se valmistaa

korkealaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita johtaville tuotemerkeille useilla

markkina-alueilla, kuten vähittäis- ja verkkokaupassa sekä teollisuudessa.

Divisioona tarjoaa asiakkailleen myös suunnittelu- ja vastuullisuuspalveluita, joiden

avulla asiakkaat voivat optimoida materiaalien käyttöä, parantaa logistiikkaa ja

vähentää hiilidioksidipäästöjä.


Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	987	1 077
Oikaistu käyttökate	62	111
Oikaistu käyttökate, %	6,3%	10,3%
Oikaistu liiketulos	-15	43
Oikaistu liiketulos, %	-1,5%	4,0%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-379	-26
Liiketulos (IFRS)	-394	17
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk	-15	43
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo	934	874
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk	-1,6%	4,9%
Liiketoiminnan rahavirta	78	145
Rahavirta investointien jälkeen	31	62
Aaltopahvin toimitukset Eurooppaan, milj. m²	1 217	1 178
Aaltopahvin tuotanto Euroopassa, milj. m²	1 157	1 094

1 Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi omaisuuserien arvonalentumisia -371 milj. euroa

liittyen Western Europe -toimintoihin ja -8 milj. uudelleenjärjestelykuluja liittyen useisiin yksiköihin. Vuoden 2023

vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi -19 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja Kiinassa ja -16 milj. euroa

De Jong Packaging Groupin hankintaan liittyviä kuluja sekä -1 milj. euroa muita eriä.

Packaging Solutions -divisioonan liikevaihto laski 8 % ja oli 987 (1 077) milj.

euroa. Taustalla oli heikon kysynnän ja ylikapasiteetin aiheuttamat

hintapaineet.

Oikaistu liiketulos oli -15 (43) milj. euroa. Volyymit kasvoivat, mutta toisen ja

kolmannen neljänneksen aikana nousseista aaltopahvin pintakartongin

hinnoista, heikosta kysynnästä ja ylikapasiteetista johtuva katepaine

yhdessä Alankomaissa sijaitsevan uuden De Lierin tuotantolaitoksen

ylösajon kanssa heikensivät kannattavuutta.

Biomaterials

Biomaterials-divisioonan perusta rakentuu sellulle ja sen tavoitteena on olla

asiakkaiden ykkösvaihtoehto valituissa laaduissa. Jotta puun koko potentiaali

saataisiin hyödynnettyä, divisioona käyttää kaikkia puun osia luodakseen uusia

innovatiivisia biopohjaisia ratkaisuja, jotka korvaavat fossiilisia ja muita

uusiutumattomia materiaaleja.


Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	1 587	1 587
Oikaistu käyttökate	372	256
Oikaistu käyttökate, %	23,4%	16,1%
Oikaistu liiketulos	231	118
Oikaistu liiketulos, %	14,6%	7,4%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	32	25
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-7	-224
Liiketulos (IFRS)	256	-81
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk	231	118
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo	2 480	2 625
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk	9,3%	4,5%
Liiketoiminnan rahavirta	507	431
Rahavirta investointien jälkeen	332	234
Sellun toimitukset, 1 000 tonnia	2 207	2 277

1 Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -7 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja liittyen

useisiin yksiköihin. Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät Sunilan sellutuotannon

sulkemisesta aiheutuneita rakennejärjestelykuluja -116 milj. euroa, Uimaharjun sellutehtaan käyttöomaisuuden

arvonalentumisia -59 milj. euroa, pohjoismaisten tehtaiden liikearvon arvonalentumisia -44 milj. euroa ja

muita eriä -4 milj. euroa. Vuoden 2024 käyvän arvon muutoksiin sisältyi 32 (25) milj. euroa biologisten

hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomia käyvän arvon muutoksia.

Biomaterials-divisioonan liikevaihto oli 1 587 (1 587) milj. euroa. Sellun

korkeampien myyntihintojen vaikutusta tasoitti Sunilan tehtaan

sulkemisesta vuonna 2023 johtuva alhaisempi volyymi. Markkinaolosuhteet

olivat paremmat erityisesti vuoden alkupuoliskolla.

Oikaistu liiketulos 231 (118) milj. euroa kasvoi 96 %, mikä johtui pääasiassa

korkeammista myyntihinnoista ja kustannuksia alentavista toimista.


		Tilintarkastamaton 10

Wood Products

Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahatavaran valmistaja ja johtava

vastuullisten puupohjaisten ratkaisujen tarjoaja rakennusalalle maailmanlaajuisesti.

Divisioona valmistaa rakennusteollisuudelle uusiutuvia ja vähähiilisiä puupohjaisia

ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään rakennetun ympäristön

hiilidioksidipäästöjä. Divisioona tarjoaa myös ikkuna- ja ovikomponentteja sekä

tuotannon sivuvirroista valmistettuja tuotteita, kuten pellettejä.


Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	1 522	1 580
Oikaistu käyttökate	27	-17
Oikaistu käyttökate, %	1,8%	-1,0%
Oikaistu liiketulos	-16	-64
Oikaistu liiketulos, %	-1,1%	-4,1%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät¹	-57	-22
Liiketulos (IFRS)	-73	-86
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk	-16	-64
Operatiivinen pääoma, 12 kk keskiarvo	609	687
Oikaistu ROOC, edell. 12 kk	-2,7%	-9,3%
Liiketoiminnan rahavirta	45	43
Rahavirta investointien jälkeen	-4	3
Puutuotetoimitukset, 1 000 m3	3 718	3 727

1 Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät omaisuuserien arvonalentumisia -56 milj. euroa

liittyen pohjoisen Euroopan toimintoihin. Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät

omaisuuserien arvonalentumisia -12 milj. euroa liittyen pohjoisen Euroopan toimintoihin ja -4 milj. euroa liittyen

eteläisen Euroopan toimintoihin sekä -4 milj. euron vaikutuksen Näpin sahan myynnistä ja -3 milj. euroa Wood

Products -divisioonan DIY-yksikön myynnistä sekä 1 milj. euroa muita eriä.

Wood Products -divisioonan liikevaihto oli 1 522 (1 580) milj. euroa eli 4 %

pienempi kuin edellisvuonna, mikä johtui jatkuneesta heikosta

markkinakysynnästä ja kahden yksikön sulkemisesta. Rakennus-

teollisuuden heikkous jatkui läpi vuoden, ja rakennuslupien ja aloitettujen

asuntorakennushankkeiden määrä Euroopassa laski edelleen, mikä painoi

divisioonan tuotteiden kysyntää. Tuotantoa supistettiin tasapainottamaan

vähäisemmän kysynnän vaikutuksia.

Oikaistu liiketulos oli edelleen negatiivinen, -16 (-64) milj. euroa, mutta tulos

kasvoi 75 %. Toteutetut kiinteiden kustannusten säästöt ja alhaisemmat

muuttuvat kustannukset, raaka-aineita lukuun ottamatta, paransivat

tulosta.

Forest

Forest-divisioona vastaa puunhankinnasta Stora Enson Pohjoismaiden ja Baltian

toiminnoille ja yritysasiakkaille. Se myös hallinnoi konsernin metsäomaisuutta

Ruotsissa ja 41 prosentin omistusosuutta Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat

valtaosin Suomessa. Divisioonan toiminnot perustuvat kestävään metsänhoitoon

suunnittelusta ja logistiikasta puunkorjuuseen ja metsän uudistukseen.


Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	2 827	2 490
Oikaistu käyttökate	364	305
Oikaistu käyttökate, %	12,9%	12,2%
Oikaistu liiketulos	309	253
Oikaistu liiketulos, %	10,9%	10,2%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	342	206
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-5	2
Liiketulos (IFRS)	646	461
Oikaistu liiketulos, edell. 12 kk	309	253
Sijoitettu pääoma, 12 kk keskiarvo	5 989	5 740
Oikaistu ROCE, edell. 12 kk	5,2%	4,4%
Liiketoiminnan rahavirta	220	70
Rahavirta investointien jälkeen	171	19
Puun toimitukset, 1 000 m³	33 794	32 401
Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon operatiivinen muutos	119	120

1 Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -2 milj. euroa ympäristövarauksia ja -3 milj.

euroa uudelleenjärjestelykuluja. Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät 5 milj. euron

suuruisen maa-alueisiin liittyvän arvonalentumisen peruutuksen ja -3 milj. euron suuruiset muiden varausten

päivitykset. Vuoden 2024 käyvän arvon muutoksiin sisältyi 382 (156) milj. euroa biologisten hyödykkeiden

käypään arvoon liittyviä liiketoimintaan kuulumattomia muutoksia, -34 (56) milj. euroa osakkuusyhtiöiden

liiketoimintaan kuulumattomia eriä ja -6 (-5) milj. euroa metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon

välisen erotuksen oikaisujen vaikutusta luovutuksen yhteydessä.

Forest-divisioonan liikevaihto kasvoi 14 % ja oli 2 827 (2 490) milj. euroa,

korkeampien myyntihintojen ja kasvaneen kysynnän vuoksi.

Oikaistu liiketulos, 309 (253) milj. euroa, kasvua 22 %. Kasvu johtui konsernin

oman metsäomaisuuden vahvasta operatiivisesta tuloksesta ja

korkeammista myyntihinnoista.

Muut

Muut-segmentti sisältää myydyt paperiyksiköt myyntiprosessien

loppuunsaattamiseen asti, uusien liiketoimintojen (mukaan lukien Formed Fiber)

raportoinnin, Stora Enson omistusosuuden energiayhtiö Pohjolan Voimasta (PVO)

sekä konsernin pääkonttoritoiminnot ja globaalit liiketoiminnan palvelut.


Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	176	964
Oikaistu käyttökate	-63	18
Oikaistu käyttökate, %	-36,0%	1,9%
Oikaistu liiketulos	-72	1
Oikaistu liiketulos, %	-41,0%	0,1%
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät1	-12	-13
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1	-79	-28
Liiketulos (IFRS)	-162	-41
Liiketoiminnan rahavirta	-125	-105
Rahavirta investointien jälkeen	-134	-123

1 Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät -45 milj. kannattavuuden parantamisohjelmiin

liittyviä konsulttikuluja, -8 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, -4 milj. euroa liittyen De Hoop -yksikön

uudelleenjärjestelyyn ja myyntiin, -7 milj. euroa liittyen Sunilan yksikön sulkemiseen ja myyntiin, -8 milj. euroa

liittyen Selfly Storen myyntiin ja -7 milj. euroa liittyen ympäristövarauksiin. Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät sisälsivät 29 milj. euroa liittyen Kvarnsvedenin tehtaan uudelleenjärjestelyyn, 9 milj. euroa

liittyen Veitsiluodon tehtaan uudelleenjärjestelyyn ja -15 milj. euroa konsernitoimintojen uudelleenjärjestelyyn,

52 milj. euroa Maxaun tehtaan myyntiin, -30 milj. euroa Nymöllan tehtaan myyntiin, -45 milj. euroa Hylten

tehtaan myyntiin, -14 milj. euroa biokomposiittiliiketoiminnan myyntiin ja -6 milj. euroa yritysmyyntien

transaktiokustannuksiin, -14 milj. euroa käyttöomaisuuden arvonalentumisiin konsernitoiminnoissa ja 6 milj.

euroa ympäristövarausten päivityksiin. Vuoden 2024 käyvän arvon muutoksiin sisältyi

hiilidioksidipäästöoikeuksiin ja velvoitteisiin liittyviä ei-rahamääräisiä tuottoja ja kuluja -11 (-13) milj. euroa.

Muut-segmentin liikevaihto oli 176 (964) milj. euroa ja oikaistu liiketulos -72

(1) milj. euroa. Lasku edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa

paperitehtaiden myynneistä Ruotsissa ja Saksassa sekä alhaisemmista

energian markkinahinnoista ja hajautetusta toimintamallista.


		Tilintarkastamaton 11

Investoinnit

Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin mukaan

lukien aktivoidut sisäiset kustannukset olivat 1 090 (1 125) milj. euroa vuonna

2024. Kokonaisinvestoinnit sisältävät 81 (71) milj. euron lisäyksen biologisiin

hyödykkeisiin.

Oulun tehtaalla käynnissä oleva miljardin euron investointi, jolla

muunnetaan käytöstä poistettu paperikone suuren volyymin

kuluttajapakkauskartonkilinjaksi, etenee aikataulun mukaisesti. Tuotannon

arvioidaan käynnistyvän vuoden 2025 aikana. Investointi tukee konsernin

kasvustrategiaa uusiutuvissa pakkauksissa tarjoamalla uutta volyymia

kasvaviin pakkaussegmentteihin. Tavoitellut loppukäyttösegmentit ovat

elintarvike- ja juomapakkaukset, erityisesti pakaste- ja kylmätuotteiden

sekä kuiva- ja pikaruokien segmenteissä, pääasiassa Euroopan ja Pohjois-

Amerikan markkinoilla.

Heinolan 30 milj. euron kattila- ja polttoaineen käsittelyinvestoinnista

ilmoitettiin helmikuussa 2023, muutostyöt ovat käynnissä. Käyttöönotto on

vuoden 2025 aikana.

Enocellin tuotantolaitoksen 38 milj. euron investointi valkaisemattoman

voimasellun (UKP) tuotantoon saatiin päätökseen viimeisen neljänneksen

aikana.

42 milj. euron investointi revinnäissellun tuotantoon Skutskärin

tuotantolaitoksella Ruotsissa on käynnissä, ja sen odotetaan valmistuvan

vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.

Alankomaissa De Lierissä sijaitseva uusi aaltopahvipakkauslaitos on

ylösajovaiheessa, joka saataneen päätökseen vuonna 2026.

Puolan Ostrołękan tehtaan aaltopahvin tuotantolaitoksen 30 milj. euron

uudistaminen ja laajentaminen on käynnissä, ja sen odotetaan

valmistuvan vuonna 2026.

Innovaatiot, tutkimus ja kehitys

Kasvun osalta Stora Enso keskittyy fossiilipohjaisia materiaaleja korvaavien

vastuullisten ja raaka-ainetehokkaiden pakkaussovellusten kehittämiseen,

biopohjaisiin pakkausten päällysteratkaisuihin, korkealaatuisiin

innovatiivisiin biomateriaaleihin sekä hiiltä varastoivien ja rakennusten

energiatehokkuutta parantavien vastuullisten puumateriaalien ja

-komponenttien kehittämiseen. Vuorovaikutusta nuorten ja kasvavien

yritysten kanssa, jotka kehittävät teknologiaa ja ratkaisuja, joilla on vahva

strateginen yhteys Stora Enson ydin- ja kasvualueisiin, jatketaan aktiivisesti

venture-asiakaslähestymistavan avulla.

Stora Enson pitkän aikavälin tiede- ja tutkimuspainopisteenä on

yliopistojen ja laitosten varhaisen vaiheen tutkimus. Tämän painotuksen

tavoitteena on mahdollistaa läpimurrot ja osaamisen lisäämisen

divisioonien tarpeisiin. Konsernin innovaatio- ja tutkimus- ja

kehitystoiminta tekee tiivistä yhteistyötä strategisten

kumppaniyliopistojen, tutkimuslaitosten ja huippuosaamiskeskusten

kanssa saadakseen vastauksia uusiutuviin materiaaleihin liittyviin

keskeisiin tieteellisiin kysymyksiin. Stora Enso osallistuu lukuisiin

tutkimusohjelmiin arvoketjussa metsästä tuotteiden kautta kiertokulkuisiin

materiaalivirtoihin.

Stora Enso käytti vuonna 2024 innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen

78 (114) milj. euroa eli 1,0 % (1,2 %) yhtiön liikevaihdosta. Tutkimus- ja

kehitystyö on keskeisen tärkeää konsernin merkittävyydelle ja

kilpailukyvylle. Vuonna 2024, Stora Enson innovaatioiden sekä tutkimuksen

ja kehityksen parissa työskenteli noin 330 ihmistä. Liiketoimintadivisioonat

vastaavat tuoteinnovoinnista ja palveluiden kehityksestä.

Immateriaalioikeudet ovat tärkeä väline Stora Enson innovatiivisten

tuotteiden ja prosessien kehittämisen tukemisessa ja konsernin

aineettoman pääoman turvaamisessa. Vuonna 2024 Stora Enso jatkoi

patenttisalkkunsa vahvistamista hakemalla patentteja 50 uudelle

innovaatiolle. Uusien patenttihakemusten painopiste oli Biomaterials- ja

Packaging Materials -divisioonissa. Biomaterials-divisioonan uudet

patenttihakemukset liittyvät Lignodeen, biosideaineisiin, biovaahtoon ja

kiertotalouden mukaisiin kemikaaleihin.

Vuoden 2024 aikana patenttisalkkua virtaviivaistettiin pääasiassa

Packaging Solutions -divisioonassa tavoitteena säästää kustannuksia ja

mukautua nykyiseen ja tulevaan liiketoimintaan. Vuoden aikana aloitettiin

ja/tai saatettiin päätökseen useita immateriaalioikeuksien myynti- ja

lisensointitoimia. Stora Enson patenttisalkku käsittää yli 3 200 hakemusta ja

myönnettyä patenttia.

Henkilöstö

Stora Enson palveluksessa oli 31.12.2024 18 558 (19 842) henkilöä.

Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2024 oli 19 233, mikä on 1 589

vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2024 lopussa

henkilöstömäärällä mitattuna konsernin neljä suurinta maata olivat Suomi,

Ruotsi, Kiina ja Puola.

Luontoon liittyvät taloudelliset tiedot (TNFD)

Luontoon liittyviä taloudellisia tietoja käsittelevä työryhmä (Taskforce on

Nature-related Financial Disclosures, TNFD) on tieteeseen perustuva aloite,

jota kansalliset hallitukset, yritykset ja rahoituslaitokset tukevat

maailmanlaajuisesti. Se tarjoaa viitekehyksen riskienhallinnalle ja tietojen

raportoimiselle luontoon liittyvien kysymysten tunnistamiseksi,

arvioimiseksi, niihin vastaamiseksi ja niiden julkistamiseksi. TNFD:n

suositukset ovat linjassa Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen

luonnon monimuotoisuuskehyksen poliittisten tavoitteiden kanssa, ja ne

rakentuvat neljän pilarin ympärille: Hallinto, Strategia, Riskien ja vaikutusten

hallinta sekä Mittarit ja tavoitteet.

Vuonna 2024 Stora Ensosta tuli TNFD:n Early Adopter ja yhtiö sitoutui

julkaisemaan ensimmäisen TNFD:n mukaisen raporttinsa tilikaudelta 2024.

Konsernin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukainen raportointi

sisältää TNFD:n suositusten mukaisia luontoon liittyviä tietoja. Nämä tiedot

tulevat kehittymään ajan mittaan, kun tiedon määrä lisääntyy, mikä

mahdollistaa niiden yksityiskohtaisuuden, laajuuden ja painotuksen

asteittaisen lisäämisen.

Stora Enso käytti vuoden 2024 TNFD-raportoinnissa LEAP-viitekehystä

(Locate, Evaluate, Assess, and Prepare) kuvatakseen, miten yhtiö käsittelee

luontoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja riippuvuuksia. Tätä lähestymistapaa

täydennettiin yksittäisten tehtaiden ja divisioonien syväanalyyseillä. Alla

olevassa taulukossa esitetään yhteenveto konsernitason LEAP-työn

tuloksista, jotka keskittyivät Stora Enson suoriin toimintoihin, mukaan lukien

metsäomaisuus.

Stora Enson luontoon liittyvänä tavoitteena on luoda, ylläpitää ja kehittää

koko arvoketjussaan käytäntöjä, jotka lisäävät luontopositiivisia vaikutuksia

yhteiskunnassa. Tällä lähestymistavalla pyritään lisäämään luonnon

arvostusta ja samalla lieventämään ympäristövaikutuksia ja säilyttämään

luonnon monimuotoisuutta. Yhtiö tutkii koottua luontoon liittyvää

tarjontaansa asiakkaille luontokehyksensä puitteissa vuoden 2025 aikana.

TNFD-indeksitaulukko, joka on ladattavissa englanninkielisenä Stora Enson

verkkosivuilla osoitteessa storaenso.com/annualreport, sisältää

lisäviittauksia vuosikertomuksen kyseisiin osioihin, mukaan lukien

eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti

laaditun kestävyysselvityksen.


		Tilintarkastamaton 12

Stora Enson TNFD Leap-viitekehys


	Prosessi	Keskeiset tulokset
1. Paikanna (Locate): Luonnon rajapinta	Stora Enson suorien toimintojen, mukaan lukien metsäomaisuus, kartoitus käyttämällä geospatiaalista tietoa, jotta voidaan tunnistaa herkkien alueiden läheisyydessä olevat toiminnot käyttämällä Integrated Biodiversity Assessment Tool (IBAT) ja WRI Aqueduct Water Risk Atlas -työkaluja. Ohjaavia kysymyksiä: • Mitkä yhtiön toiminnot sijaitsevat herkillä alueilla?	Stora Enso hallinnoi omaa ja vuokrattua metsämaata, jonka kokonaispinta-ala on 2,1 milj. hehtaaria maailmanlaajuisesti. Suurin osa on boreaalisia metsiä, jotka sijaitsevat Ruotsissa (68 % koko metsäomaisuuden pinta-alasta) sekä Suomessa ja Baltiassa (15 %) Tornatorin (41 % omistusosuus) kautta. Stora Enso omistaa ja vuokraa eukalyptusviljelmiä myös Kiinassa (3 %), Brasiliassa (6 %) ja Uruguayssa (7 %). Stora Enson metsävaratietojärjestelmät sisältävät yhtiön metsävarojen ja herkkien alueiden sijainnit, mikä auttaa tehokkaassa metsänhoidossa ja suojelusuunnittelussa. Lisäksi Stora Enso käyttää kolmannen osapuolen varmentamia puun jäljitettävyysjärjestelmiä, jotta hankitun puun alkuperä tiedetään ja varmistetaan, että sitä ei hankita herkiltä alueilta. Stora Ensolla on 57 tuotantolaitosta pääasiassa Pohjois-, Länsi- ja Keski-Euroopassa, ja sillä on toimintaa myös Kiinassa sekä yhteisten toimintojen kautta Brasiliassa ja Uruguayssa. Kartoitusarvioinnin mukaan yhtiön yksiköistä viisi toimii alueilla, joilla on korkea vesistressi, ja viisi yksikköä alueilla, joilla on suuri biodiversiteetti. Nämä yksiköt on määritelty olennaisiksi sijaintipaikoiksi, ja ne on esitetty englanninkielisen vuosikertomuksen kohdassa ”Sustainability data by production unit”.
2. Arvioi (Evaluate): Riippuvuudet ja vaikutukset	Stora Enson kannalta merkittävien vaikutustekijöiden ja riippuvuuksien arviointi TNFD:n metsä-, sellu- ja paperitoimialojen ohjeistuksen avulla. Ohjaavia kysymyksiä: • Mitä ympäristöomaisuutta, ekosysteemipalveluita ja vaikutustekijöitä liittyy yhtiön liiketoimintaprosesseihin, toimintaan ja arviointipaikkoihin? • Mitkä ovat riippuvuudet ja vaikutukset luontoon?	Stora Enson liiketoiminta on riippuvainen useista raaka-aineista, kuten puusta ja makeasta vedestä, ja sitä tukevat maaperän laatu sekä ekosysteemipalvelut, jotka liittyvät muun muassa biopuhdistukseen, metsätautien ja tuholaisten torjuntaan sekä ilmastoon liittyvään sääntelyyn. Yhtiön vaikutukset eläviin organismeihin, ihmisiin ja ympäristöön johtuvat maankäytöstä, uusiutuvista ja uusiutumattomista luonnonvaroista sekä jätteiden, päästöjen, jätevesien ja melun tuottamisesta. Paikkakuntakohtaiset luonto- ja ympäristövaikutusten arvioinnit tehdään paikallisissa hallintajärjestelmissä (ISO 14001), joissa määritetään ja priorisoidaan merkittävät ympäristönäkökohdat. Näissä järjestelmissä valvotaan myös ympäristölupien noudattamista sekä kemiallista ja ekologista tilaa paikallisissa vastaanottajien valvontajärjestelmissä. Stora Ensolla on yli 20 000 toimittajaa eri puolilla maailmaa ja siten tärkeä rooli globaaleissa toimitusketjuissa, jotta se voi vaikuttaa tuotantoketjun alkupään toimittajiin myönteisesti luontoon, luonnon monimuotoisuuteen, ympäristön ja ihmisten hyvinvointiin ja liiketoimintanäkymiin.
3. Määrittele (Assess): Riskit ja mahdollisuudet	Riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin perustana käytettiin TNFD:n metsä-, sellu- ja paperitoimialojen ohjeistusta sekä Corporate Sustainability Reporting -direktiivin (CSDR) mukaista raportointia varten käyttöön otettua Double Materiality Assessment (DMA) -prosessia. Tämä toimintatapa on integroitu myös ERM-prosessiin, joka sisältää ilmastoon liittyvän skenaarioanalyysin. Vuoden 2024 aikana Stora Enso toteutti perusteellisia arviointeja konsernitasolla, kahdessa tehtaassa ja yhden divisioonan arvoketjun alkupään pilottihankkeessa. Ohjaavia kysymyksiä: • Mitkä ovat organisaation luontoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet? • Mitkä riskit ja mahdollisuudet ovat olennaisia ja tulisi priorisoida?	Skenaarioanalyysissä otetaan huomioon se, että sademäärien pitkän aikavälin muutokset, kuivuusjaksot, usein toistuvat sään ääri-ilmiöt ja korkeammat keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen ja hyönteisten esiintymisriskiä, voivat aiheuttaa vahinkoa yhtiön toiminnalle, metsille ja puuviljelmille. Tämä vaikuttaisi metsien omaisuusarvoihin ja puun alueellisiin hintoihin. Useammin toistuvat äärimmäiset sääilmiöt lisäävät myös raaka-aineiden ja energian tuotannon, logistiikan ja toimitusten häiriöiden riskiä. Maineeseen liittyvät riskit, jotka johtuvat sääntöjenvastaisesta toiminnasta, mukaan lukien normien, lakien ja asetusten tai toimintaperiaatteita koskevien asiakirjojen noudattamatta jättäminen. Stora Enson maineen ja brändin vahingoittuminen voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen, mikä johtaa pääomakustannusten nousuun ja tulojen vähenemiseen. On olemassa riski, että uudet metsätaloutta ja luonnon monimuotoisuutta koskevat politiikat ja säädökset rajoittavat EU:n metsien hakkuutasoja, mikä johtaa puun hinnan merkittävään nousuun ja mahdollisiin toimitusrajoituksiin. Tämä voi johtaa tuotteiden kilpailukyvyn heikkenemiseen. Metsien omistaminen tarjoaa Stora Ensolle strategisia etuja, kuten luotettavan ja häiriöttömän puunhankinnan varmistaminen, riippuvuuden vähentäminen ulkopuolisista toimittajista, ympäristövastuullisuuden edistäminen vastuullisen metsänhoidon käytäntöjen avulla, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja aktiivinen hallinta, suojelualueiden säilyttämiseen tähtäävä työ ja hiilensidonnan edistäminen. Stora Ensolla on mukautuva lähestymistapa luonnon monimuotoisuuden hallintaan ja yhtiö seuraa edistymistä indikaattoreiden avulla ja mukauttaa toimiaan sen mukaisesti. Yhtiö käyttää myös uusinta teknologiaa, tietoja ja mallintamista ennakoidakseen tulevaa luonnon monimuotoisuutta sen perusteella, miten sitä hoidetaan nyt.
4. Valmistaudu (Prepare): Vastaamaan ja raportoimaan	Stora Enson TNFD-raportointi sisältää TNFD-suosituksissa määritellyt keskeiset mittarit ja TNFD:n metsä-, sellu- ja paperitoimialojen ohjeissa määritellyt alakohtaiset mittarit. Prosessi on integroitu DMA:han ja Kestävyysselvityksen ja ESRS E1-5:n valmisteluun. Ohjaavia kysymyksiä: • Mitä riskienhallintaa, strategiaa ja resurssien kohdentamista koskevia päätöksiä olisi tehtävä? • Miten tavoitteet asetetaan ja edistyminen määritellään ja mitataan? • Mitä julkistetaan TNFD:n suositusten mukaisesti? • Missä ja miten luontoon liittyvät tiedot esitetään?	Luonnon monimuotoisuutta koskevilla aloitteilla pyritään saavuttamaan positiivinen nettovaikutus, ja vuoteen 2030 asti on käynnissä toimintaohjelmia monimuotoisuuden lisäämiseksi lajien, elinympäristön ja maiseman tasolla. Tavoitteena on vähentää scope 1, 2 ja 3 -päästöjä 50 % vuoden 2019 lähtötasosta, Science Based Targets -aloitteen mukaisesti. Nettonollatason saavuttaminen vuoteen 2040 mennessä. Indikaattorit on raportoitu tämän raportin Kestävyysselvityksessä, osio ESRS E1-5.. Seuraavat askeleet tulevia arviointeja, tavoitteiden asettamista ja julkistamista varten: • Yhtiön tuotantolaitoksilla jatketaan olennaisten riskien ja mahdollisuuksien käsittelyä • Arvioinnin edistäminen toimitusketjussa ja yhteisissä toiminnoissa


		Tilintarkastamaton 13


Tässä osiossa
Lähestymistapa riskienhallintaan	14
Riskienhallinnan johtaminen	14
Riskienhallintaprosessi	14
Pääasialliset riskit	15

Riskit ja riskienhallinta


		Tilintarkastamaton 14

Lähestymistapa riskienhallintaan

Riskit ovat olennainen osa liiketoimintaa ja hallinnointijärjestelmää, ja niihin

sisältyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Näillä tekijöillä saattaa olla

vaikutus Stora Enson tulevaan suorituskykyyn ja tulokseen sekä yhtiön

kykyyn täyttää yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tavoitteet. Stora Enso on

sitoutunut järjestelmälliseen ja oma-aloitteiseen riskienhallintaan, joka on

olennainen osa yrityskulttuuria ja päätöksentekoa. Stora Enso hallitsee

riskejä ja edistää mahdollisuuksiaan dynaamista riskianalyysia ja

skenaariosuunnittelua johdonmukaisesti soveltaen. Näin vähennetään

liiketoimintaan kohdistuvia uhkia, mitkä saattavat estää yhtiötä

saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan.

Riskienhallinnan johtaminen

Stora Ensolla riski määritellään epävarmuuden vaikutukseksi konsernin

kykyyn toimia organisaation arvojen, tavoitteiden ja päämäärien

mukaisesti. Konsernin hallituksen hyväksymässä riskejä koskevassa

toimintapolitiikassa määritellään riskienhallintaan sovellettavan COSO-

viitekehyksen (Committee of Sponsoring Organizations) ja ISO 31000

-standardin mukaisen lähestymistavan pääpiirteet. Perimmäinen vastuu

yleisestä riskienhallintaprosessista ja asianmukaisen ja hyväksyttävän

riskitason määrittelystä, pääosin yhtiön käytäntöjen mukaisesti, on yhtiön

hallituksella.

Hallitus on perustanut talous- ja tarkastusvaliokunnan, joka tukee hallitusta

Stora Ensossa sovellettavan riskienhallintaprosessin riittävyyden

seurannassa ja etenkin taloudellisten riskien hallinnassa ja raportoinnissa.

Tämä seuranta kattaa myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit.

Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön

toimintaa vastuullisuutta ja yritysetiikkaa koskevissa asioissa sekä yhtiön

pyrkimyksiä mallikkaan yritysvastuukansalaisuuden toteuttamiseen ja

yhtiön panostusta vastuullisuuden kehitystyöhön.

Riskienhallinnasta vastaava johtaja toimii suoraan strategian ja

vastuullisuuden johtajalle ja on vastuussa konsernin

riskienhallintakehyksen ylhäältä alas tapahtuvan toteutuksen

suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kunkin divisioonan ja

tukitoiminnon vetäjä on oman johtoryhmänsä kanssa vastuussa prosessin

täytäntöönpanosta ja kehyksen ja ohjeistuksien välittämisestä eteenpäin

organisaation muille tasoille. Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi

Stora Enson riskienhallintaprosessin toimivuutta ja tehokkuutta.

Riskienhallintaprosessi

Riskienhallinta on osa kaikkea päätöksentekoprosessia, ja kaikki

merkittävät investointipäätökset sisältävät holistisen riskienarvioinnin.

Divisioonat ja konsernin tuki- ja palvelutoiminnot suorittavat keskeisiin

tavoitteisiinsa liittyvän kokonaisvaltaisen perusriskiarvioinnin vuosittaisen

strategiaprosessin yhteydessä. Riskienhallintaprosessia koskevat

erityisohjeet esitetään riskienhallintajärjestelmän ohjeissa.

Liiketoimintayksiköt ja toiminnot tunnistavat riskien lähteet, tapahtumat,

mukaan lukien olosuhteiden muutokset, sekä niiden syyt ja mahdolliset

seuraukset. Stora Enson riskimallissa esitetään kokonaisvaltainen

riskikartta (risk universe), jota käytetään holistisen riskien tunnistamisen ja

riskien yhdistelyn tukena. Riskimalli myös luokittelee ja johdonmukaistaa

käytettävää riskiterminologiaa.

Riskianalyysiin kuuluu riskiä koskevan ymmärryksen lisääminen, mistä on

hyötyä riskien arvioinnissa. Riskiarvioinnin tarkoitus on määritellä riskien

tärkeysjärjestys ja tukea päätöksentekoa määrittämällä, mitkä riskit

vaativat toimenpiteitä. Riskejä arvioidaan niiden vaikutuksen ja

toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskeistä arvioidaan niiden

vaikutus ja toteutumisen todennäköisyys, usein tiettyyn riskiskenaarioon

perustuen, ja kun huomioon otetaan lisäksi käytössä olevien, riskin

pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toimivuus, voidaan määritellä

jäännösriskitaso. Ennalta määritellyissä vaikutusasteikoissa huomioidaan

vaikutukset talouteen, turvallisuuteen, sääntöjenmukaisuuteen ja

maineeseen, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.

Riskien käsittely kattaa yhden tai useamman riskienhallintavaihtoehdon

valinnan. Vaihtoehtoja ovat muun muassa välttäminen, vähentäminen,

jakaminen ja pitäminen. Koetun riskirajan ylittäville riskeille määritellään

myös muita riskien vähentämistoimenpiteitä, joissa yhdistyvät riskien

käsittelytoimenpiteiden vastuunjako ja aikataulutus.

Vuosittaisen perusriskiarvioinnin jälkeen priorisoidut ja kehittyvät riskit,

niiden arviointi ja niihin liittyvät vastaavat riskienhallinnan toimet sekä

liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat käydään läpi divisioonien

puolivuosittain pidettävissä raportointikokouksissa.

Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden

vaikutusten lievittämisessä käytetään, ja ottaen huomioon, että osa

riskeistä ei ole johdon suoraan hallittavissa, riskien toteutuessa ei voida

absoluuttisesti taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haittavaikutuksia

Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn

täyttää taloudelliset velvoitteensa.

Riskienhallintaprosessi



Tarkkailu ja arviointi	Kontekstin luominen	Viestintä ja konsultointi

	Riskien arviointi
	Tunnista

	Analysoi

	Arvioi


	Riskien käsittely


		Tilintarkastamaton 15

Pääasialliset riskit


Riski	Kuvaus	Riskinhallinta	Mahdollisuudet
Maine	Negatiiviset vaikutukset maineeseen heijastavat usein monien riskityyppien yhteisvaikutuksia, ja ne voivat olla seurausta vaaratilanteista tai työntekijöiden, alihankkijoiden, tavarantoimittajien tai muiden liikekumppaneiden sääntöjenvastaisesta käyttäytymisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi normien, lakien ja asetusten tai toimintaperiaatteita koskevien ohjeiden noudattamatta jättäminen. Stora Enson maineen ja tuotemerkin vahingoittuminen voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen, mikä nostaa pääomakustannuksia ja vähentää tuloja.	Toimintaperiaatteet, kuten Stora Enson käytännesäännöt ja Toimittajien eettiset toimintaohjeet, varmistavat, että hallitus valvoo asiaa. Jatkuvat ja pakolliset koulutustilaisuudet työntekijöille ja toisinaan myös toimittajille takaavat, että toimintaperiaatteita noudatetaan, ja Stora Enson vaatimusten noudattamista valvotaan tarkastuksilla. Stora Ensolla on Speak Up Hotline -puhelinlinjan, jonka kautta työntekijät ja kaikki kolmannet osapuolet maailmanlaajuisesti voivat nimettömästi ilmoittaa mahdollisista sääntöjenvastaisuuksista. Kaikki ilmoitetut tapaukset tutkitaan ja niistä raportoidaan, ja todistetut tapaukset johtavat toimenpiteisiin. Stora Enso toimii jatkuvasti yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa parantaakseen suhteitaan, vastatakseen kehittyviin tarpeisiin ja kehittääkseen strategiaansa.	Sisäinen ja ulkoinen sidosryhmien sitoutuminen on avainasemassa vahvan maineen rakentamisessa ja vaalimisessa. Se varmistaa hyvän viestinnän ja kiinteän yhteistyön. Stora Enson maineen perusta on laadukkaiden ja vaatimustenmukaisten tuotteiden ja palveluiden johdonmukainen toimittaminen. Stora Enso viestii vastuullisuuden etenemissuunnitelmastaan, täyttää keskeiset sitoumuksensa ja noudattaa kehittyvää sääntelykehystä tiukkojen prosessien avulla. Yhtiö varmistaa myös pitää yhteyttä yhteisöihin ja vahvistaa osallistumista alueilla joilla sillä on toimintaa.
Strategiset riskit
Makrotalous, geopolitiikka ja valuuttakurssit	Muutoksilla maailmantalouden olosuhteissa, kuten markkinoiden äkillisillä korjausliikkeillä ja valuuttakurssien epävakaudella, voi olla olennaisen kielteinen vaikutus yhtiön tulokseen, rahavirtaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten rahoitus ja tuloksen heilahtelujen pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Konsernin pääasialliset rahoitusriskit valuuttariskin ohella ovat korkoriski, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski, hyödykkeiden hintariski ja luottoriski. Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin konsernitilinpäätöksen liitteessä 5.1 Rahoitusriskien hallinta.	Stora Enson monipuolinen liiketoimintaportfolio pienentää altistumista yksittäisissä maissa ja tuotesegmenteissä. Ulkoisen ympäristön kehitystä seurataan jatkuvasti ja suunnittelussa käytetään oletuksia, jotka ottavat huomioon keskeisiin makrotaloudellisiin tekijöihin liittyvät merkittävät lähiajan, keskipitkän aikavälin ja pitkän ajan kehitysajurit ja riskit. Yhtiön hallituksen hyväksymän riskinottohalun noudattamista seurataan tarkasti ja niin rahavirtaa kuin likviditeettiä hallitaan aktiivisesti. Stora Enso suojaa 15–60 % hyvin todennäköisestä 12:sta kuukauden nettovaluuttavirrasta päävaluutoissa. Muuntoriskiä vähennetään rahoittamalla investoinnit paikallisella valuutalla silloin, kun se on taloudellisesti mahdollista. Divisioonat seuraavat säännöllisesti tilausvirtojaan ja muita keskeisiä käytettävissä olevia mittareita, jotta ne voivat reagoida nopeasti olosuhteiden heikkenemiseen liiketoiminnassa. Mikäli yleinen taloudellinen tilanne tai pääasialliset taloudelliset indikaattorit heikkenevät merkittävästi, konsernilla on mahdollisuus toteuttaa kustannussäästöjä tasapainottaakseen liikevaihdon heikentymisen vaikutusta katteisiin.	Makrotalouden epävakaudesta huolimatta globaalit megatrendit ohjaavat uusiutuvien materiaalien kysyntää, mikä tukee Stora Enson kasvua ja arvon luomista. Monipuolinen liiketoimintaportfolio ja toiminta useilla alueilla maantieteellisesti, kilpailukyky ja kestävä tase vähentävät konsernin riskiasemaa.
Ilmastonmuutos – fyysiset vaikutukset	Pitkän aikavälin (25–30 vuotta) muutokset sademäärissä, kuivuus, toistuvat äärimmäiset sääilmiöt ja korkeammat keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen ja hyönteistuhojen riskiä, voivat vahingoittaa toimintoja, metsiä ja puuviljelmiä, vaikuttaen näin metsäomaisuuden arvoon ja paikallisiin puun hintoihin. Lauhemmilla talvilla voi myös olla vaikutus puun korjuuseen ja kuljetuksiin sekä niihin liittyviin kustannuksiin pohjoisilla alueilla. Yhä tiheämmät äärimmäiset sääilmiöt lisäävät myös häiriöiden riskiä tuotannossa, logistiikassa sekä raaka-aineiden ja energian toimituksessa. Vuoden 2024 aikana keskityttiin erisyisten fyysisten riskivaikutusten tarkempaan analyysiin ja siirtymävaiheen skenaarioiden kehittämiseen.	Fyysiset riskit ovat suurelta osin riskinsiirron ja näin ollen Stora Enson omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelmien kattamia. Metsä- ja puuviljelmäomaisuuden osalta Stora Enso hyötyy strategisesta häiriönsietokyvystä, joka syntyy omaisuuden maantieteellisestä hajautuksesta. Perusteellinen puuviljelmien suunnittelu hallalle alttiiden alueiden välttämiseksi ja T&K-ohjelmat parantavat puiden äärilämpötilojen sietokykyä. Stora Enso ylläpitää monimuotoisia metsätyyppejä ja -rakenteita ja tukee monimuotoisuutta myös puun hankinnassa. Puunkorjuu pehmeällä maalla vaatii parhaiden käytäntöjen ohjeistuksen toimeenpanoa.	Pohjoiset metsät Suomessa ja Ruotsissa voivat myös hyötyä lisääntyneestä lämpösummasta ja pidemmistä kasvukausista, jotka nopeuttavat metsien kasvua. Tällä olisi suora myönteinen vaikutus yhtiön metsäomaisuuden arvoon ja epäsuora vaikutus puun saatavuuteen sekä kustannuksiin.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen	Stora Enson metsätalous- ja teollisuustoiminnoilla vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Samalla Stora Enson liiketoiminta on riippuvainen raaka-aineista, kuten puusta ja makeasta vedestä. Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä ekosysteemiprosessien vakauden ylläpitämiseksi muuttuvissa ympäristöissä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi vaikuttaa negatiivisesti Stora Enson metsäomaisuuden arvoon ja puun hyväksyttävyyteen raaka-aineena. Lue lisää kohdasta Luontoon liittyvien taloustietojen raportointi (TNFD).	Stora Enso on sitoutunut saavuttamaan omissa metsissään ja istutuksissaan positiivisen nettovaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen aktiivisen luonnon monimuotoisuuden hallinnan avulla.. Luonnon monimuotoisuuden hallinta on olennainen osa kaikkia Stora Enson metsien ja puuviljelmien hoitokäytäntöjä. Esimerkiksi Stora Enson metsäyksiköt ovat perustaneet erityisohjelmia, jotka keskittyvät luonnon monimuotoisuuden hallintaan. Lisäksi Stora Enso käyttää työkaluja, kuten puun jäljitettävyyttä ja metsäsertifiointia, ja tekee yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ekosysteemien suojelemiseksi ja luonnonvarojen turvaamiseksi.	Vastuullinen metsänhoito ylläpitää metsien terveyttä ja elinvoimaa. Aktiivinen luonnon monimuotoisuuden hallinta ja suojelu Stora Enson metsätoiminnoissa, kuten kuolleen puun tilavuuden optimointi ja keskeisten elinympäristöjen suojelu, vaikuttavat myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen. Terveet ja monimuotoiset metsät parantavat metsien sietokykyä ulkoisia onnettomuuksia ja ilmastonmuutosta vastaan.
Kilpailu ja markkinakysyntä	Pakkaus-, sellu-, paperi- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Asiakaskysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys sekä varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotteiden hintoihin, jotka ovat taipuvaisia syklisyyteen, vaikuttavat kapasiteettien käyttöasteet, jotka laskevat taloudellisesti hitaina aikoina. Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Taulukossa 1 esitetään +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen.	Tuotekysynnän ja kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti kannattavien tuotteiden kehittäminen edellyttävät innovaatiota, jatkuvaa kapasiteetin hallintaa ja rakenteellista kehittämistä. Kysyntään, hintoihin, kilpailuun ja asiakkaisiin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin tasolla. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista.	Yhtenä maailman suurimmista yksityisistä metsänomistajista Stora Enso myös hyötyy strategisesta uusiutuvasta luonnonvarasta. Konsernin puihin ja puupohjaisin uusiutuvissa materiaaleihin liittyvä asiantuntijuus vastaa asiakkaiden ja kuluttajien muuttuviin ilmastonmuutoslähtöisiin toiveisiin. Konsernin uusiutuvista materiaaleista valmistetut tuotteet, joilla on matala hiilijalanjälki, auttavat asiakkaita ja koko yhteiskuntaa alentamaan hiilidioksidipäästöjä, sillä ne tarjoavat vaihtoehdon fossiilisista polttoaineista ja muista uusiutumattomista materiaaleista valmistetuille tuotteille.


		Tilintarkastamaton 16


Riski	Kuvaus	Riskinhallinta	Mahdollisuudet
Sääntelyn muutokset	Poliittiset tai sääntelyä, kuten esimerkiksi metsiä, luonnon monimuotoisuutta, ympäristöä ja verotusta, koskevat muutokset voivat vaikuttaa Stora Enson liiketoimintoihin kaikissa maissa ja kaikilla lainkäyttöalueilla, joissa konsernilla on toimintaa. Mahdollisiin vaikutuksiin lukeutuvat korkeammat kulut ja investoinnit, joita tarvitaan uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi, omaisuuserien pakkolunastus, rojaltien määrääminen sekä paikallista omistusta tai jalostamista koskevat vaatimukset. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sen tavoitteet vuosille 2030 ja 2050 ovat johtaneet valmisteilla olevan lainsäädännön lisääntymiseen, millä voi olla vaikutus Stora Enson tulevaan liiketoimintaan. Euroopan komission poliittiset aloitteet sisältävät linjauksia ja lainsäädäntöä, jotka koskevat esimerkiksi EU:n metsä- ja biodiversiteettistrategioita, uusiutuvan energian direktiiviä, EU:n päästökauppajärjestelmää (ETS), kestäviä tuotteita koskevaa sääntelyä (ESPR), pakkauksista ja pakkausjätteestä annettua direktiiviä ja EU- taksonomiaa. Poliittiset päätökset metsävaroista voivat rajoittaa puun saatavuutta, nostaa kustannuksia ja lisätä metsänhoidon kustannuksia ja vähentää investointimahdollisuuksia. Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia. Yhtiö on tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty, paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen vaikutus Stora Enson tulokseen.	Sääntelyn ja poliittisen kehityksen aktiivinen seuranta Stora Enson toimintamaissa sekä osallistuminen sääntelyn kehittämiseen pääsiassa teollisuuden etujärjestöjen ja muiden kumppanuuksien kautta ovat tärkeitä riskienhallintatoimenpiteitä.	Muutokset sääntelyssä voivat johtaa myös merkittäviin mahdollisuuksiin edistämällä vastuullisten tuotteiden markkinoiden kasvua ja luomalla kilpailuetua resurssitehokkuuden ja uusiutuvuuden kautta.
Strategiset investoinnit	Toteuttaakseen strategiaansa onnistuneesti Stora Enson on ymmärrettävä asiakkaidensa tarpeet ja löydettävä parhaat tavat, valikoimat ja tuotantolaitteet heidän palvelemiseensa. Strategisten projektien sovittua aikataulua myöhäisemmällä valmistumisella tai sovitun budjetin tai tarkennusten noudattamatta jättämisellä saattaa näin ollen olla vakavia seurauksia konsernin taloudelliselle tulokselle. Merkittävät, ennakoimattomat muutokset kuluissa tai kykenemättömyys myydä suunniteltuja volyymeja tai saavuttaa suunniteltuja hintatasoja voivat estää Stora Ensoa saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan.	Riskejä hallitaan jokaista mittavaa investointia edeltävien perusteellisten ja yksityiskohtaisten esisoveltuvuus- ja toteutettavuustutkimusten avulla. Investointiohjeet määrittelevät strategisiin projekteihin, mukaan lukien ilmastoon liittyviin riskitekijöihin, sovellettavat prosessi-, hallinnointi-, riskienarviointi sekä -hallinta- ja seurantamenetelmät. Ohjeet vaativat myös hiilidioksidipäästöjen potentiaalisten kustannusten ja tulojen laskentaa osana investointiesitystä. Ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointi (Environmental and Social Impact Assessments, ESIA) tehdään kaikille uusille projekteille, joilla voi olla merkittäviä epäsuotuisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Kaikista merkittävistä investoinneista tehdään loppuarviointi.	Fossiilipohjaisten materiaalien korvaaminen innovoimalla ja kehittämällä uusia puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin perustuvia tuotteita ja palveluja.
Fuusiot, yritysostot ja -myynnit	Yritysostosta tai muun omaisuuserän hankinnasta odotetun edun saamatta jäämisellä voi olla vakava taloudellinen vaikutus Stora Ensoon. Konsernin saatetaan myös katsoa olevan vastuussa hankitun liiketoiminnan aikaisemmista toimista tai laiminlyönneistä ilman riittävää valitusoikeutta. Jos konserni ei saavuta odotettua arvoa omaisuuserien myynnistä tai toimituksista, tällä saattaa olla vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Liiketoimintojen myyntiin tai uudelleenjärjestelyihin voi liittyä mainevaikutuksia ja ylimääräisiä kustannuksia aiempien tai huomioon ottamattomien velvoitteiden seurauksena.	Yritysjärjestelyjä koskevat tiukat ohjeet, mukaan lukien due diligence -menettelyt, joita noudatetaan kaikkien yritysostojen arvioinnissa ja toteutuksessa. Uudelleenjärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan strukturoitua hallintomallia sekä vastuullisen koon mukauttamisen toimintaperiaatteita ja muita menettelytapoja.	Vahva tase ja rahavirta mahdollistavat arvoa lisäävät yrityskaupat, kun ajoitus ja mahdollisuudet ovat oikeat.
Operatiiviset riskit
Turvallisuus – työntekijät ja laajempi työvoima	Turvallisuusjohtamisessa epäonnistuminen voi vahingoittaa Stora Enson työntekijöitä tai urakoitsijoita sekä toimintojemme lähellä olevia yhteisöjä ja ympäristöä. Fyysisten vammojen, terveysvaikutusten ja ympäristövahinkojen lisäksi mahdollisia vaikutuksia ovat vahingonkorvaukset työntekijöille tai kolmansille osapuolille, konsernin maineen vahingoittuminen tai konsernin kyvyttömyys houkutella ja pitää ammattitaitoisia työntekijöitä. Valtion viranomaiset voivat myös väliaikaisesti sulkea yhtiön toimintoja. Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä.	Stora Enson tavoitteena on tarjota tapaturmaton työpaikka. Konserninlaajuisen turvallisuuskulttuurin edistäminen tarkoittaa, että jokainen tekee osaltaan jokaisesta työpäivästä terveellisen ja turvallisen – ylimmästä johdosta koko muuhun yhtiöön. Lähestymistapa turvallisuuteen ulottuu urakoitsijoihin, toimittajiin ja vierailijoihin. Jokaista rohkaistaan antamaan palautetta ja kertomaan ideoistaan entistä paremman turvallisuuden saavuttamiseksi. Urakoitsijoiden ja toimittajien keskuudessa turvallisuutta edistetään heille suunnatun verkkokurssin avulla. Konserni painottaa turvallisuuden tärkeyttä myös pyytämällä tarjouskilpailuihin osallistuvilta toimittajilta tietoja heidän työturvallisuuskäytännöistään. Stora Enson työterveys- ja turvallisuuskäytäntö määrittää turvallisuusjohtamisen tavoitteet ja hallinnointimallin työsuojeluasioiden hoitamiseksi käytännössä sekä niiden integroimiseksi vuosisuunnitteluun ja -raportointiin.	Hyvät tulokset työterveydessä ja -turvallisuudessa voivat vahvistavaa yhtiön työnantajamielikuvaa ja parantavat sitoutumista, tehokkuutta ja tuottavuutta.


		Tilintarkastamaton 17


Riski	Kuvaus	Riskinhallinta	Mahdollisuudet
Fyysinen omaisuus	Stora Enson tuotantolaitosten kapasiteettiin liittyy ominaisriskejä ja vikaantumisen vaara. Riskinä on myös ohjeiden vastainen käyttö, jolloin tuotettujen tuotteiden laatu tai määrä saattaa kärsiä tai tuotantokustannukset nousta. Se voi johtaa myös suunnittelemattomiin seisokkiaikoihin, ja vaikuttaa yhtiön kykyyn noudattaa toimitussitoumuksia ja liiketoimintasuunnitelmaa. Joissakin tapauksissa riskit ovat seurausta laitteiden suunnittelun puutteista tai virheellisestä käyttötavasta ja käytännöistä. Merkittävimmät omaisuutta koskevat riskit liittyvät sellun ja kartongin yhdistettyyn tuotantoon ja siihen liittyvään energiantuotantoon.	Tuotanto-omaisuuden ja liiketoiminnan tuotosten suojaaminen on Stora Ensolle ensisijaisen tärkeää. Nämä tavoitteet saavutetaan erityyppisten prosessiriskien ja altistumisen ohjatuilla tunnistamis-, mittaus- ja hallintamenetelmillä. Divisioonien riskiasiantuntijat käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain useita teknisiä riskitarkastuksia. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapito- ja muut seisokit ovat tärkeitä koneiden ja laitteiden hyvän kunnon varmistamiseksi.	Määräaikaishuolto-ohjelmien ja varaosaseurannan avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho.
Tuoteturvallisuus	Tuotteitamme käytetään kuluttajille tarkoitetuissa neste- ja elintarvikepakkauksissa. Mahdolliset viat voivat siten aiheuttaa terveysriskejä tai heikentää pakkausten toiminnallisia ominaisuuksia, mikä voi johtaa kalliiksi tuleviin tuotteiden takaisinvetoihin. Puutuotteitamme käytetään rakennuksissa, mikä voi johtaa tuotevastuuseen rakenteellisessa suunnittelussa, tuotteiden valinnassa tai asennuksessa mahdollisesti sattuneista virheistä. Tuoteturvallisuuden takaamisessa epäonnistumisen mahdollisia vaikutuksia ovat tuotteiden takaisinvedot, joihin liittyy merkittäviä kustannuksia, kuten kuluttajien epäsuorien kulujen korvaaminen, sekä mainevahingot.	Elintarvikepakkauksia valmistavat tehtaat ovat laatineet sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaali- ja tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi Stora Enson tehtailla on relevantit sertifioidut ISO- laatujärjestelmät. Riskeille altistumista rajoitetaan niin ikään sopimusten vastuunrajoituksilla ja vakuutuksilla.	Stora Enso tunnistaa tuotteiden ylivoimaisen laadun ja mahdollisimman korkean vaatimustenmukaisuuden sisältämän erottautumis- ja arvonluomispotentiaalin.
Ihmiset ja osaaminen	Kilpailu työntekijöistä on kovaa ja Stora Enso saattaa pitkällä aikavälillä epäonnistua houkuttelemaan ja pitämään päteviä työntekijöitä. Mahdollisia vaikutuksia ovat avainhenkilöiden menetykset, kyvyttömyys houkutella uusia tai asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä tai viivästykset avainhenkilöiden palkkauksessa. Nämä vaikutukset voivat vahingoittaa merkittävästi Stora Enson liiketoimintaa sekä estää konsernia saavuttamasta strategiset tavoitteensa. Työmarkkinahäiriöillä ja lakoilla, erityisesti uudelleenjärjestelyiden aikaan, ja liiketoimintojen myynnistä ja tehtaiden sulkemisesta aiheutuvilla tai työmarkkinaneuvottelujen seurauksena tapahtuvilla irtisanomisilla voi olla olennaisen heikentävä vaikutus Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja kannattavuuteen.	Stora Enso hallitsee riskejä ja avainhenkilöiden menettämistä erilaisten toimien avulla. Näitä toimia ovat esimerkiksi Stora Enson työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä, ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys työmarkkinariskien hallinnassa.	Stora Enso tunnistaa ammattitaitoisen ja omistautuneen henkilöstön mahdollisuuden vaikuttaa yhtiön menestykseen. Sitoutuneet ja tehokkaat työntekijät mahdollistavat yhtiön muutosstrategian toteuttamisen ja kaupallisen menestyksen.
Hankinta	Raaka-aineiden nousevat hinnat ja materiaalien, tuotteiden ja palvelujen saatavuus voivat vaikuttaa haitallisesti Stora Enson kannattavuuteen. On ensiarvoisen tärkeää taata yhteys luotettaviin ja kilpailukykyisiin toimittajiin sekä hallinnoida kustannuksia ja tuottavuutta proaktiivisesti. Riippuvuus ulkopuolisista energiantuottajista altistaa Stora Enson myös energian markkinahintojen muutoksille. Toimitusketjun häiriöiden riskiä lisäävät myös kyberhäiriötilanteet, poliittinen epävakaus ja muut maailmankauppaan liittyvät tekijät. Seuraavassa taulukossa esitetään Stora Enson suurimmat menoerät. Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä niiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet investointiprojekteissa. Ensi- ja toissijaisten hiilineutraalien biopolttoaineiden kasvava kysyntä saattaa kasvattaa energiakustannuksia. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä on riski joidenkin tällaisten palvelujen osalta. Taulukossa 2 esitetään Stora Enson suurimmat kuluerät.	Tuotantopanoskulujen epävakautta seurataan tarkasti niin liiketoimintayksikköjen kuin divisioonien ja konsernin tasolla, ja konserni soveltaa johdonmukaista ja pitkäaikaista energian suojausstrategiaa. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Stora Enso suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Toimittajia on useita, ja niiden toimintaa seurataan, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi. Osana Stora Enson arvoketjua toimittajien ja alihankkijoiden on noudatettava Stora Enson vastuullisuusvaatimuksia. Vastuullisuusvaatimukset toimittajille ja auditointijärjestelmät kattavat niin raaka-aineet kuin muut tavarat ja palvelut. Toimittajien ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketapoihin liittyvien riskien arvioimiseen käytetään yhtiön sisäistä riskienarviointityökalua. Korkean riskin toimittajat tarkastetaan toimittajien eettisten toimintaohjeiden noudattamisen kannalta ja tarkastusten tuloksia ja niiden perusteella suositeltujen toimenpiteiden toteutusta seurataan. Toimittajille annetaan mahdollisuus toimintansa parantamiseen, mutta tarvittaessa sopimus voidaan irtisanoa.	Stora Ensolla on myös mahdollisuus luoda liiketoimintaansa lisäarvoa ja innovointia globaalisti rakentamalla vahvoja ja mitattavissa olevia suhteita parhaisiin toimittajiin ja toteuttamalla yhtenäisiä hankintaprosesseja, jotka lisäävät suorituskykyä, parantavat tarjousten laatua kulujen vähentämiseksi ja kehittävät vastuullisia toimittajia.


		Tilintarkastamaton 18


Riski	Kuvaus	Riskinhallinta	Mahdollisuudet
Tietotekniikka, turvallisuus ja digitalisaatio	Stora Enso on riippuvainen tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään että päivittäisessä liiketoiminnan hallinnassa. Tietojärjestelmät, henkilöstö ja toimipaikat voivat olla kyberrikollisuuden, kuten haittaohjelmien, kohteita. Luottamuksellisen tiedon paljastuminen tietojen käsittelyperiaatteiden noudattamatta jättämisen, vahingon tai rikollisen teon seurauksena voi johtaa taloudellisiin vahinkoihin, sakkoihin, häiriöihin tai viivästyksiin uusien liiketoimintojen käynnistyksessä, asiakkaiden ja markkinoiden luottamuksen menetykseen sekä tutkimussalaisuuksien ja muun ratkaisevan tärkeän liiketoimintatiedon menetykseen sekä tietosuojasäännösten rikkomuksiin.	Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Lisäksi sovelletaan parhaiden käytäntöjen mukaista muutoksenhallintaa ja projektimenetelmiä. Työskentelemme aktiivisesti verkkorikollisuuden ehkäisemiseksi. Käyttöön on otettu useita turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja helpotetaan kansainvälisten määräysten noudattamista.	Toiminnan tehostaminen ja suorituskyvyn optimointi, innovatiivinen tuotevalikoima ja uudet asiakkaille tarjottavat palvelut digitalisaation ja pitkälle kehitettyjen IT-järjestelmien avulla voivat luoda mahdollisuuksia, kuten myös uudet teknologiat, jotka tarjoavat hyvän mahdollisuuden prosessien entistä parempaan optimointiin ja automatisointiin. Nämä luovat uutta liiketoimintaa ja parempia arvolupauksia asiakkaille ja kuluttajille.
Etiikka ja vaatimusten mukaisuus	Stora Enson toimiala on tarkasti säänneltyä ja altistuu siksi riskeille, jotka liittyvät sovellettavien lakien ja säännösten rikkomiseen. Sovellettavia lakeja ja säännöksiä ovat esimerkiksi pääomamarkkinoiden sääntely, yhtiö- ja verolait, tullisäännökset sekä ympäristö- ja turvallisuussäännökset ja ihmisoikeudet, sekä konsernin eettinen toimintaohje ja toimittajien toimintaohje sekä liiketoimintatapoja koskevat menettelysäännöt, kuten petoksia, kartelleja, lahjontaa, eturistiriitoja ja muita väärinkäytöksiä koskevat toimintaohjeet. Rikkomuksista saattaa aiheutua huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai kunnostukseen liittyviä kustannuksia, kuten oikeuskäsittelykuluja, sakkoja, uhkasakkoja sekä sopimuksellisia, taloudellisia ja mainehaittoja.	Stora Enso kehittää ja päivittää jatkuvasti sääntöjen ja eettisten periaatteiden noudattamisen ohjelmaansa, johon kuuluvat toimintapolitiikan määrittäminen, arvojen edistäminen, koulutus ja osaamisen jakaminen sekä valitusmekanismit. Muita vaatimustenmukaisuusmekanismeja ovat Stora Enso -konsernin sisäinen valvontajärjestelmä ja sisäisten tarkastusten varmistus sekä toimittajien eettinen toimintaohje osana toimittajasopimuksia, koulutusta ja auditointeja. Vastauksena pääomamarkkinoiden sääntelyyn Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence -menettelyjen avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet ovat tarpeen. Erityisiä maaperän puhdistushankkeita, jotka liittyvät lopetettuihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin, suoritetaan riskienarviointien perusteella.	Eettisten toimintatapojen painottaminen laajemminkin, kuin vain lakien ja säännösten noudattamisen kannalta, edistää arvoperusteista ja menestyneempää liiketoimintaa, kehittää vastuuta ja parantaa yhtiön mainetta.

Taulukossa 1 esitetään +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutoksen vaikutus eri segmenttien liiketulokseen

vuoden 2024 lukujen perusteella.

Taulukko 1. Liiketulos: +/-10 %:n muutoksen vaikutus, milj. euroa


Segmentit	Hinta	Määrä
Packaging Materials	418	102
Packaging Solutions	96	34
Biomaterials	145	57
Wood Products	147	28
Forest	279	11

Taulukossa 2 esitetään Stora Enson suurimmat menoerät.

Taulukko 2. Kustannusten jakauma 2024


Operatiiviset kustannukset	% kokonais- kustannuksista	% liikevaihdosta
Logistiikka ja komissiot	11 %	10 %

Tuotantokustannukset
Kuitu	36 %	34 %
Kemikaalit ja täyteaineet	8 %	7 %
Energia	6 %	6 %
Materiaalit	10 %	9 %
Henkilöstö	14 %	14 %
Muut	9 %	8 %
Poistot	6 %	6 %
Yhteensä	100 %	94 %
Operatiiviset kustannukset ja liikevaihto yhteensä (milj. euroa)	8 538	9 049

Osakkuusyhtiöt, operatiivinen		87
Oikaistu liiketulos (milj. euroa)		598


		Varmennettu 19

Kestävyysselvitys


Tässä osiossa
Yleiset tiedot	20
Ympäristötiedot	37
Yhteiskunnalliset tiedot	64
Hallintotapatiedot	77


		Varmennettu 20

Yleiset tiedot

Tässä osiossa


Laatimisperusteet	20
Hallinto	20
Strategia	23
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	26

Laatimisperusteet (BP-1)

Stora Enson kestävyysselvitys on laadittu konsolidoidusti kirjanpitolain 7

luvun ja eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin (ESRS) mukaisesti.

Kestävyysselvityksessä noudatetaan samoja konsolidointiperiaatteita kuin

tilinpäätöksessä, joka on laadittu IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Ellei toisin mainita, tässä selvityksessä esitetyt konsernin konsolidoidut

tunnusluvut koskevat emoyhtiö Stora Enso Oyj:tä ja kaikkia yhtiöitä, joissa

konsernilla on suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta.

Lisätietoja konsernin rakenteesta löytyy tilinpäätöksestä, liite 6.2

Konserniyhtiöt.

Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista

jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kyseessä olevaa toimintaa

koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien osapuolten yksimielisen

hyväksynnän. Yhteiset toiminnot ovat yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla,

joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin

varoihin ja velkoja koskevia velvoitteita.

Stora Ensolla on kaksi yhteistä toimintoa, Veracel Brasiliassa ja Montes del

Plata Uruguayssa. Stora Enso omistaa molemmista yhtiöistä 50 prosenttia.

Konsernin tilinpäätöksessä yhteiset toiminnot on kirjattu ja konsolidoitu sen

perusteella, mikä on Stora Enson osuus yhteisen toiminnon varoista,

veloista, tuotoista, kuluista ja rahavirroista.

Nykyisessä muodossaan kestävyysraportointistandardi ei anna

ohjeistusta yhteisten toimintojen konsolidointiperiaatteista. Stora Ensolla ei

ole yhteisiin toimintoihin liittyen täydellistä valtaa ottaa käyttöön

toimintaperiaatteita, käytäntöjä ja tavoitteita, minkä vuoksi suurin osa

kestävyysraportointistandardin vaatimuksista eivät päde. Samat

periaatteet koskevat taloudellista raportointia, jossa konsernin yhteiset

toiminnot toimivat omien rahoitusriskejä koskevien toimintaperiaatteiden

mukaan. Nämä toimintaperiaatteet eivät välttämättä ole täysin vastaavia

kuin Stora Enson toimintaperiaatteet. Erona taloudelliseen raportointiin on,

että yhteiset toiminnot seuraavat IFRS-tilinpäätösstandardeja, kun taas

kestävyysraportointistandardeja ne eivät sovella.

Jotta varmistetaan johdonmukaisuus Stora Enson taloudellisen

raportoinnin kanssa, kestävyysselvitys kattaa tiedot suhteessa konsernin

omistusosuuteen yhteisissä toiminnoissa seuraavien

kestävyysraportointistandardien tiedonantovaatimusten osalta: E1-5, E1-6,

E1-7, E2-4, E3-4, E4-5, E5-4, E5-5 ja S1-6 (työsuhteisten työntekijöiden

kokonaismäärä). Yllä olevissa kohdissa julkaistut tiedot sisältävät

intensiteettiluvut suhteessa konsernin liikevaihtoon. Yhteiset toiminnot

eivät kuulu Stora Enson toimintaperiaatteiden, sisäisen valvonnan ja

tavoitteiden piiriin, koska konsernilla ei ole täyttä määräysvaltaa

päivittäiseen toimintaan.

Kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti Stora Enson

kestävyysselvitys sisältää asiaankuuluvaa tietoa arvoketjun alku- ja

loppupäästä silloin, kun se on tarpeen yhtiön olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseksi ja sellaisten tietojen

tuottamiseksi, jotka täyttävät kestävyysraportointidirektiivin laadullisia

tietoja koskevat vaatimukset. Olennaisia aiheita koskevissa kuvauksissa

yhteisiin toimintoihin viitataan nimellä ”yhteiset toiminnot”, jotta ne

voidaan erottaa yhtiön omista toiminnoista, joissa konsernilla on täysi

määräysvalta toimintaperiaatteisiin.

Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi Stora Enso on käyttänyt mahdollisuuden

jättää julkistamatta tiettyjä tietoja, jotka liittyvät immateriaaliomaisuuteen,

taitotietoon tai innovaatioiden lopputulemiin. Suomen kirjanpitolain

(21.12.2023/1249) 7 luvun 13 §:n mukaan Stora Enso ei esitä tietoja

keskeneräisestä kehityksestä tai asioista, joista neuvotellaan parhaillaan.

Suomen kirjanpitolain mukaan Stora Enso on käyttänyt mahdollisuuden

jättää arvoketjuun liittyvät tiedot ja vertailutiedot edellisiltä kausilta

raportoimatta ensimmäisenä raportointivuonna.

Riippumaton kolmas osapuoli on varmentanut tämän

kestävyysselvityksen tilintarkastuslain vaatimusten mukaisesti.

PricewaterhouseCoopers Oy on varmentanut raportin tasolla rajoitettu

varmuus. Kriteereinä on käytetty eurooppalaisia

kestävyysraportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen delegoitujen

säädösten vaatimuksia, ja se kattaa kestävyysselvityksen kuten määritelty

kohdassa BP-1. PricewaterhouseCoopers soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia (ISQM) 1. Stora Enson suorien ja epäsuorien

kasvihuonekaasupäästöjen (scope 1 ja 2) raportointi on varmennettu

kohtuullisen varmuuden tasolla GHG Protocol -kriteerien mukaisesti.

Varmennuskertomus- ja raportti ovat saatavilla sivulla 171.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

Stora Enson kestävyysselvityksen jotkin tiedot täyttävät tiettyjä olosuhteita

koskevat piirteet.

Stora Enson toiminnan luonteen vuoksi aikahorisontit poikkeavat

kestävyysraportointidirektiivin määritelmistä. Riskeissä Stora Enso

määrittelee lyhyeksi aikaväliksi enintään yhden vuoden, keskipitkäksi 2–10

vuotta ja pitkäksi vähintään kymmenen vuotta. Tämä määritelmä on

yhdenmukainen Stora Enson riskienhallintaprosessin kanssa.

Stora Enso käyttää ESRS 1 Lisäyksen C mukaisia siirtymäsäännöksiä eikä

julkista ympäristöön liittyvien riskien ennakoituja rahamääräisiä

vaikutuksia tilivuodelta 2024. Siirtymäsäännöksen käyttöä sovelletaan E1-9,

E2-6, E3-5, E4-6, E5-6, S1-7, S1-8 (kattaa ainoastaan ETA-maat), S-11, S1-13 ja

S1-14 (88 d, e).

Tapauksissa, joissa on kyse arvoketjun arvioinnista, tulosten

epävarmuudesta ja muusta lainsäädännöstä tai yleisesti hyväksyttyihin

kestävyysraportointistandardeihin ja -kehyksiin perustuvista tiedoista,

tiedot esitetään kunkin mittarin laadintaperiaatteessa. ESRS E1-6:ssa scope

3:een liittyviin mittareihin liittyy enemmän epävarmuutta, koska tiedot

kattavat koko arvoketjun.

Ellei toisin mainita, muu ulkopuolinen taho kuin varmennuksen antaja ei ole

validoinut kestävyysselvityksessä esitettyjä mittareita.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön johtamisesta. Hallitus valvoo

Stora Enson toimintaa ja johtoa sekä tekee merkittävät strategiaa,

investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat päätökset. Se huolehtii

myös, että kirjanpidon sekä talous- ja kestävyysasioiden valvonta on

asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä

hallinnosta Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja

määräysten mukaisesti. Muiden toimielinten tehtävänä on avustaa ja

tukea johtoelinten toimintaa ja päätöksentekoa.

Stora Enson eri elinten tehtävät ja velvollisuudet määräytyvät Suomen

lakien ja yhtiön hallituksen määrittelemän konsernihallinnointiohjeen

periaatteiden mukaisesti. Konsernihallinnointiohje perustuu Suomen

osakeyhtiölakiin ja arvopaperimarkkinalakiin. Hallituksen työjärjestyksessä

kuvataan hallituksen työskentelytapoja. Hallituksen valiokuntien tehtävät ja

vastuualueet on määritelty niiden työjärjestyksessä. Hallituksessa ei ole

työsuhteisten työntekijöiden edustajaa.

Stora Enson hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää käsitellään

konsernihallinnointiohjeessa. Konsernin riskienhallintapolitiikassa

määritellään riskienhallintaan sovellettavan COSO-viitekehyksen

(Committee of Sponsoring Organizations) ja ISO 31000 -standardin

mukaisen lähestymistavan pääpiirteet. Hallitus hyväksyy molemmat

toimintaperiaatteet. Hallituksen toimintaa tukevat sen valiokunnat:


		Varmennettu 21

Talous- ja tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön talous- ja

kestävyysraportoinnin oikeellisuuteen ja hallituksen sisäiseen valvontaan

liittyvissä tehtävissä.

People and Culture Committeen vastuulla on valmistella ja arvioida

yhtiön ylimmän johdon nimityksiä ja palkkioasioita sekä antaa hallitukselle

suosituksia johdon palkitsemisjärjestelmistä.

Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan vastuulla on valvoa yhtiön

toimintaa kestävyyttä ja eettisen liiketoiminnan harjoittamista sekä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskevissa asioissa. Lisäksi se tukee

talous- ja tarkastusvaliokuntaa hallituksen toimintakertomuksen

hyväksymisessä ja hyväksyy kestävyystavoitteet.

Hallituksen, vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan sekä talous- ja

tarkastuskomitean työjärjestykset päivitettiin vuonna 2024 vastaamaan

kestävyysraportointia koskevia uusia sääntelyvaatimuksia. Lisäksi

vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan asialistaa uudistettiin siten, että

olennaiset aiheet asetettiin keskiöön, ja valiokunnan yhteistyötä talous- ja

tarkastusvaliokunnan kanssa vahvistettiin. Vastuullisuus- ja

yritysetiikkavaliokunta tarkastelee, arvioi ja valvoo Stora Enson

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin, sisältäen tunnistetut olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niihin liittyvät tavoitteet ja

toimintasuunnitelmat. Hallitus hyväksyy kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin. Lisäksi talous- ja tarkastusvaliokunta tarkastelee ja tukee

vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan suositteleman

kestävyysselvityksen olennaista sisältöä, jotta se voidaan sisällyttää

hallituksen kertomukseen ja hyväksyä hallituksessa.

Kuten hallituksen monimuotoisuuspolitiikassa määrätään, hallituksen

jäsenten ansioihin kuuluu yhtiön operatiivista ympäristöä, markkinoita ja

teollisuudenalaa koskeva osaaminen. Huomioon voidaan ottaa myös

esimerkiksi talouteen ja kestävyyteen liittyvä tai muu erityisosaaminen

sekä hallituksen jäsenten jakautuminen heidän maantieteellisen tai

liiketoimintataustansa perusteella siten kuin on tarpeen monimuotoisen,

kokeneen ja osaavan hallituksen muodostamiseksi. Vuonna 2024:

• Hallituksessa oli kahdeksan jäsentä, jotka kaikki olivat johtoon

kuulumattomia.

• Monimuotoisuus: 50 prosentin sukupuolijakauma, keskimääräinen

naispuolisten ja miespuolisten jäsenten suhde oli 1:1. Iältään jäsenet olivat

51–69-vuotiaita ja edustivat viittä eri kansallisuutta.

• Kahdeksasta hallituksen jäsenestä kahdella oli kokemusta toimialalta,

kolmella oli erityiskokemusta kehittyviltä markkinoilta, ja kaikilla jäsenillä

oli kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta ja operatiivisesta

johtamisesta.

• Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen

jäsenistä kolme oli riippumattomia yhtiöstä mutta ei sen merkittävistä

osakkeenomistajista.

Vuonna 2024 viidellä hallituksen jäsenellä oli kestävyyteen tai ESG-asioihin

liittyvää asiantuntemusta ensisijaisena osaamisalana. Lisäksi kahdella

hallituksen jäsenellä on erityisasiantuntemusta kestävyyslähtöisestä

innovoinnista. Tämä osaaminen on linjassa Stora Enson

siirtymäsuunnitelmissa määriteltyjen olennaisten aiheiden kanssa:

Ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus ja kiertotalous. Kahdella

kolmesta vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan jäsenestä oli

konsernihallinnoinnin ja vaatimustenmukaisuudenhallinnan

asiantuntemus ensisijaisena taitona, ja kaikilla talous- ja

tarkastusvaliokunnan jäsenillä oli tätä asiantuntemusta. Kaikki hallituksen

valiokunnat voivat tarvittaessa käyttää ulkopuolisia konsultteja ja

asiantuntijoita. Riittävän ja asianmukaisen kestävyyttä koskevan

asiantuntemuksen ja osaamisen saatavuuden varmistamiseksi yhtiön

asiantuntijat esittelevät valiokunnille kestävyyttä koskevia aiheita ja

päivityksiä. Lisätietoja on kohdassa ESRS 2 GOV-2.

Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnassa on kahdesta neljään

hallituksen jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain. Vähintään yhdellä

valiokunnan jäsenistä tulee olla aiempaa osaamista ja kokemusta

kestävyyteen ja yritysetiikkaan liittyvien asioiden hoidosta.

Varmistaakseen, että hallituksella on näkemystä ja osaamista yhtiön

olennaisista kestävyyteen liittyvistä aiheista, hallitus arvioi säännöllisesti

yhtiön olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, tavoitteita ja

ulkoista raportointia ja keskustelee niistä, kuten jäljempänä kohdassa ESRS

2 GOV-2 kuvataan.

Toimitusjohtaja on vastuussa tehokkaan riskienhallinnan valvonnasta sekä

talous- ja kestävyysraportoinnin sisäisestä valvonnasta. Talousjohtajan ja

Group Controllerin alaisuudessa oleva konsernin sisäinen valvonta vastaa

sisäisen valvonnan hallinnosta, prosesseista ja työkaluista. Divisioonien

sisäisen valvonnan toiminnot suorittavat sisäisiä valvontaprosesseja

omissa divisioonissaan. Yritysriskien hallinnasta vastaava johtaja raportoi

strategia- ja yritysvastuujohtajalle ja vastaa konsernin

riskienhallintakehyksen suunnittelusta, kehittämisestä ja täytäntöönpanon

valvonnasta. Stora Enso on vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallinnan valvonnan varmistamiseksi ottanut käyttöön toimintatapoja,

joiden avulla hallitus pysyy ajan tasalla työturvallisuus- ja ympäristöasioita

koskeviin sääntöjen vastaisiin tapauksiin. Lisäksi hallituksen tehtävänä on

hyväksyä vuosittain päivitetty kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi ja

arvioida strategisia ja operatiivisia riskejä.

Stora Ensossa kestävyystyötä johtaa strategia- ja yritysvastuujohtaja, joka

raportoi suoraan toimitusjohtajalle ja kuuluu konsernin johtoryhmään.

Toimitusjohtaja on viime kädessä vastuussa yhtiön vastuullisuusohjelman

onnistuneesta toteuttamisesta. Stora Enson kestävyystyötä vuonna 2024

ohjasi vastuullisuusneuvosto, johon kuuluivat divisioonien

vastuullisuusjohtajat. Sen puheenjohtajana toimii konsernin

kestävyysjohtaja, ja sen työhön kuuluu sellaisten pitkän aikavälin

mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistaminen, jotka voivat vaatia

konserninlaajuisia toimia, sekä hyvien toimintatapojen jakaminen.

Lakiasiainjohtaja vastaa Stora Enson eettisistä ja

vaatimustenmukaisuusasioista ja raportoi toimitusjohtajalle. Sekä

johtoryhmää että hallitusta informoidaan säännöllisesti

vastuullisuusohjelman edistymisestä sekä muista ajankohtaisista

kestävyysasioista. Stora Enson olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin liittyviä kestävyystavoitteita ehdottavat konsernin

toiminnot, jotka johtavat työtä omilla erityisalueillaan, ja ne hyväksyy

hallituksen vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta. Hallitus saa

neljännesvuosittain päivityksen tavoitteiden saavuttamisen etenemisestä.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat (GOV-2)

Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu

kestävyyteen liittyvien painopistealueiden hyväksyminen olennaisuuden

perusteella ja kestävyystavoitteiden hyväksyminen. Tehtäviin kuuluu myös

talous- ja tarkastusvaliokunnan tukeminen, jotta valiokunta voi antaa

suosituksen hallitukselle toimintakertomuksen hyväksymisestä ja

seuraavan vuoden tavoitteiden hyväksymisestä. Lisäksi vastuullisuus- ja

yritysetiikkavaliokunta saa puolivuosittain syventäviä katsauksia

divisioonien kanssa käsitellyistä olennaisista aiheista. Tällä pyritään

varmistamaan, että hallituksella on tarvittava ymmärrys olennaisista

aiheista ja niihin liittyvää osaamista.

Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan päävastuualueisiin kuuluu

kestävyyden keskeisten painopistealueiden määrittäminen niiden

olennaisuuden perusteella, kestävyystavoitteiden hyväksyminen sekä

talous- ja tarkastusvaliokunnan tukeminen, jotta se voi antaa suosituksia

hallituksen toimintakertomuksen hyväksymistä varten. Kaikki sääntöjen

vastaiset tapaukset raportoidaan tutkinnan jälkeen vastuullisuus- ja

yritysetiikkavaliokunnalle. Tapaukset liittyen petoksiin tai taloudellisen

raportoinnin luotettavuuteen raportoidaan lisäksi myös talous- ja

tarkastusvaliokunnalle. Merkittävistä sääntöjen vastaisista tapauksista

ilmoitetaan vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnalle 24 tunnin kuluessa

niiden ilmenemisestä.

Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta saa määräajoin päivityksiä ja käy

keskusteluja johdon kanssa, kuten seuraavassa taulukossa on esitetty. Näin

varmistetaan, että hallitus pysyy hyvin perillä olennaisista aiheista, että se

noudattaa jäsenneltyä vuosittaista prosessia olennaisten kestävyyteen

liittyvien kysymysten arvioinnissa ja hyväksymisessä ja että sillä on niistä

tarvittavaa asiantuntemusta.


		Varmennettu 22


Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan käsittelemät asiat
Neljännesvuosittaiset päivitykset ja keskustelut	• Työturvallisuus (TRI-taajuus ja kuolemantapaukset) tilastot • Etiikan ja vaatimustenmukaisuuden vastaisten tapauksien tarkastelu • Neljännesvuosittaisen kestävän kehityksen tuloskortin tarkastelu kestävyystavoitteiden saavuttamisesta.


Puolivuosittaiset päivitykset ja keskustelut	• Syventävät katsaukset divisioonien kanssa olennaisiin vastuullisuuden aiheisiin koskien merkittäviä riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksien hallintaa • Vastuullisuuden painopiste alueet: ehdotukset ja päätökset

Vuosittaiset päivitykset ja keskustelut	• Yhdistetty yritysriskien hallinnan ja kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tarkastelu talous- ja tarkastusvaliokunnan kanssa • Vastuullisuustavoitteiden hyväksyminen • Kestävyysselvityksen tarkistaminen ja talous- ja tarkastusvaliokunnan tukeminen, kun se antaa hallitukselle suosituksen hallituksen toimintakertomuksen hyväksymistä varten.

Edellä lueteltujen aiheiden lisäksi hallitus saa tarvittaessa päivityksiä ja

keskustelee muista olennaisista kestävyyteen liittyvistä aiheista. Päivitykset

toimitetaan johtoryhmän jäsenten ja heidän tiimiensä toimesta, pääosin

konsernin vastuullisuus ja laki -tiimeiltä. Vuonna 2024 niitä olivat muun

muassa yhtiön vuoteen 2040 ulottuva nettonollasuunnitelma,

ympäristövahinko Stora Enson hakkuutyömaalla, due diligence -prosessin

toteutussuunnitelma yritysvastuudirektiivin mukaisesti, ESG-päivitykset

markkinatiedoista ja kansainväliset palkka- ja palkkiotietojen

julkistamiskäytännöt. Kuvaus hallituksen osallistumisesta kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointiin ja kynnysarvojen asettamiseen esitetään

kohdassa ESRS 2 IRO-1 ja arvioinnin tulokset kohdassa ESRS 2 SBM-3.

Hallitus valvoo Stora Enson toimintaa ja johtoa sekä tekee merkittävät

strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat päätökset.

Talous- ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan säännöllisesti oleellisten

riskialueiden kehityksestä sekä suoritetuista ja suunnitelluista

toimenpiteistä näillä alueilla. Vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunta saa

säännöllisesti päivityksiä olennaisista kestävyyteen liittyvistä aiheista ja

niihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista edellä kuvatulla

tavalla. Molemmat valiokunnat esittävät kustakin kokouksesta hallitukselle

raportin, jota hyödynnetään hallituksen hyväksymis-, valvonta- ja

päätöksentekoprosesseissa. Riskejä tarkastellaan yhdessä talous- ja

tarkastusvaliokunnan ja vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnan kanssa,

jotta voidaan varmistaa, että yhtiön riskejä valvotaan entistä

kokonaisvaltaisemmin. Hallituksen työjärjestyksen mukaisesti kokouksissa

käsitellään muun muassa suurten investointien ja investointien

purkamisen hyväksyminen. Konsernin investointiohjeissa käsitellään

huomioon otettavia kestävyyteen liittyviä asioita, mutta niissä ei anneta

erityisiä ohjeita mahdollisista kompromisseista.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Stora Enson kannustinohjelmien tarkoituksena on edistää yhteisten

tavoitteiden saavuttamista ja saada aikaan sitoutumista asettamalla

selkeät tavoitteet, joihin kukin liiketoimintayksikkö tai työntekijä voi

vaikuttaa. Ne koostuvat sekä taloudellisista että muista kuin taloudellisista

mittareista. Lyhyen aikavälin kannustimissa tavoitteet asetetaan yhdeksi

vuodeksi, ja mahdollinen maksu suoritetaan vuosittain. Kaikki konsernin

omat työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja osallistumaan lyhyen

aikavälin kannustinohjelmaan.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on suunnattu ensisijaisesti henkilöille,

joilla on suurin vaikutus yhtiön pitkän aikavälin menestykseen ja tulokseen.

Pitkän aikavälin kannustinohjelman tarkoitus on kannustaa ja sitouttaa

johto osakkeenomistajien intresseihin ja yhtiön pitkän aikavälin

strategiaan. Ohjelman tavoitteet asetetaan kolmivuotiskaudelle, ja maksu

Stora Enson osakkeina perustuu yhtiön tulokseen suhteessa asetettuihin

tavoitteisiin.1

Hallituksen palkkiot eivät ole suoraan sidoksissa yhtiön tulokseen, mutta

hallituksen palkkiot voidaan maksaa osittain yhtiön osakkeina

yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Kestävyystoimenpiteet ovat kuuluneet vuodesta 2022 lähtien yhtiön

kannustinjärjestelmiin. Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden lyhyen

aikavälin kannustinjärjestelmiin on sisällytetty kestävyyteen liittyviä

tavoitteita, jotka keskittyvät tällä hetkellä työturvallisuustoimenpiteisiin.

Nämä tavoitteet sisältyvät myös toimitusjohtajan1, talousjohtajan, muiden

konsernin johtohenkilöiden sekä divisioonien ja liiketoimintayksiköiden

johdon lyhyen aikavälin kannustinohjelmiin. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin

kannustinohjelman palkkiossa (lunastettavissa vuonna 2025) 10 % liittyy

turvallisuustavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Pitkän aikavälin

kannustinohjelmaan kuuluu noin 300 avainhenkilöä. Pitkän aikavälin

kannustinohjelman kestävyysmittareissa keskitytään hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen (10 %) ja sukupuolten välisen tasapainon parantamiseen

(10 %), lukuun ottamatta toimitusjohtajan tulosperusteista osakeohjelmaa

(18.9.2023–30.9.2025), jossa kestävyysmittarit liittyvät ainoastaan

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Kestävyyttä koskevat

suorituskykyvaatimukset ovat linjassa Stora Enson tärkeimpien

kestävyystavoitteiden ja tärkeimpien tulosindikaattorien kanssa, mikä

edistää osaltaan konsernin kestävyystavoitteiden saavuttamista.

Palkitsemispolitiikassa kuvataan Stora Enson hallituksen jäsenten,

toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitsemista koskevat

pääperiaatteet ja palkitsemista koskeva päätöksentekoprosessi.

Politiikassa määriteltyihin tulosindikaattoreihin sisältyy hallituksen

päättämiä kestävyystavoitteita. Hallitus tarkastelee ja määrittelee

säännöllisesti sekä taloudellisia että muita kuin taloudellisia tärkeimpiä

tulosindikaattoreita, joiden avulla mitataan yhtiön edistymistä ja

strategisten tavoitteiden saavuttamista. Konsernin palkitsemisohjelmat

perustuvat näihin tärkeimpiin tulosindikaattoreihin. Stora Enson

varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään, ja

valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät

hallituksen jäsenten lukumäärään, hallituksen puheenjohtajaan,

varapuheenjohtajaan ja jäseniin sekä hallituksen ja sen valiokuntien

puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen.

Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus People and Culture

Committeen arvion ja esityksen sekä yhtiön palkitsemispolitiikan

perusteella.

1 Uuden toimitusjohtajan nimitys oikeuttaa poikkeamaan palkitsemispolitiikasta vuoden 2022

palkitsemispolitiikassa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Hallitus on päättänyt käyttää tätä oikeutta uuden

toimitusjohtajan nimityksessä varmistaakseen täyden keskittymisen kannattavuuden ja rahavirran

parantamiseen sekä kilpailukyvyn tehostamiseen. Poikkeama koskee kannustinjärjestelmien ansaintajaksoja.

Näiden toimitusjohtajan nimittämiseen liittyvien ansaintajaksojen päätyttyä toimitusjohtajan kannustin

järjestelmät yhdenmukaistetaan konsernin johtoryhmän kannustinjärjestelmien kanssa hallituksen

määräajoin päättämällä tavalla.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -

prosessista (GOV-4)

Stora Enso tekee ennaltaehkäiseviä ja järjestelmällisiä toimia ympäristöön

ja yhteiskuntaan kohdistuvien mahdollisten haittavaikutusten

lieventämiseksi ja korjaamiseksi esimerkiksi seuraavien prosessien ja

työkalujen avulla:

• Due diligence -menettely, jossa yhtiö arvioi nykyisen tai mahdollisen

liiketoimintansa vaikutuksia paikallisyhteisöihin ja ympäristöön.

• Kolmannen osapuolen sertifioimat hallintajärjestelmät käytössä

tuotantoyksiköissä, joihin sovelletaan kansainvälisiä standardeja, kuten

ISO 14001, ISO 45001 ja ISO 50001.

• SMETA auditoinnit keskittyen yhteiskunnallisiin asioihin ja työolosuhteisiin.

• Kolmannen osapuolen tekemä metsäsertifiointi konsernin omille

metsätoiminnoille ja toimittajille, kuten FSC1 ja PEFC2, joiden edellytyksenä

on huomioida myös yhteisöjä koskevat näkökohdat.

• Tarvittaessa uudelleenjärjestelyprosessit ja toimintojen sulkeminen

toteutetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa, jotta yhteisöjä voidaan

tukea niihin liittyvissä muutoksissa ja luoda mahdollisuuksia uusille

liiketoiminta-aloitteille.

• Kaikkien ulkoisten sidosryhmien, myös Stora Enson toiminnan

läheisyydessä sijaitsevien yhteisöjen, käytettävissä on

valitusmekanismeja.

1 Stora Enso Communicationsin FSC®-tavaramerkin lisenssinumero on FSC-N001919.

2 Stora Enson PEFC-tavaramerkin lisenssinumero on PEFC/02-44-22


		Varmennettu 23

Stora Enso tunnustaa YK:n Global Compactin ihmisoikeuksiin liittyvät

periaatteet, asiaankuuluvat lasten oikeudet ja liiketoimintaperiaatteet sekä

OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat ohjeet. Stora Enson due diligence

-menettelyn keskeiset osat kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa:


Due diligence -menettelyn keskeiset osat	Kestävyysselvityksen kappaleissa
a) Due diligence -asioiden sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 GOV-3, ESRS 2 SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -menetellyn keskeisissä vaiheissa	ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 SBM-2, ESRS 2 IRO-1, ESRS MDR-P
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3
d) Toimenpiteiden toteuttaminen näiden haitallisten vaikutusten korjaamiseksi	ESRS 2 MDR-A
e) Näiden toimien tehokkuuden seuranta ja viestintä	ESRS 2 MDR-A, ESRS 2 MDR-T
f) Kolmannen osapuolen sertifioidut hallintajärjestelmät	ESRS E1-2, ESRS E4-3

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

Vuonna 2024 hallituksen vastuualueita laajennettiin kestävyysraportointiin.

Vastaavasti Stora Enson sisäisen valvonnan viitekehystä laajennettiin

koskemaan kestävyysraportointia. Sisäisen valvonnan toimenpiteiden

tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus kestävyysraportoinnin

luotettavuudesta sekä lakien, asetusten, toimintaperiaatteiden ja ohjeiden

noudattamisesta. Stora Enson sisäisen valvonnan järjestelmässä

noudatetaan COSO-organisaation (Committee of Sponsoring

Organisations) julkaisemia periaatteita.

Yhtiön tarkoitus ja arvot, toimintaperiaatteet, prosessit ja rakenteet

toimivat perustana sisäisen valvonnan toteuttamiselle koko

organisaatiossa. Hallituksella on kokonaisvastuu kestävyysraportointia

koskevan toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestämisestä. Talous- ja tarkastusvaliokunta tukee hallitusta tässä

tehtävässä. Vastuu on jaettu organisaatiossa edelleen eteenpäin.

Konsernin sisäinen valvonta vastaa sisäisen valvonnan hallinnosta,

prosesseista, työkaluista ja sisäisen valvonnan raportoinnista. Divisioonien

sisäisen valvonnan toiminnot ovat vastuussa sisäisen valvonnan

prosessien suorittamisesta divisioonissa. Divisioonat ja eri tuki- sekä

palvelutoiminnot ovat vastuussa tehokkaiden sisäisten

valvontatoimenpiteiden suorittamisesta. Kestävyysraportointia koskevat

sisäisen valvonnan velvollisuudet on kuvattu Stora Enson sisäisen

valvonnan toimintaperiaatteissa.

Vuonna 2024 toteutettiin koko konsernin laajuinen hanke

kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvonnan toteuttamiseksi.

Kestävyysraportoinnin prosesseista tehtiin riskinarviointeja, ja riskit

asetettiin tärkeysjärjestykseen vaikutusten ja todennäköisyyden

perusteella. Tärkeimmät havaitut riskit liittyivät raportoinnin tarkkuuteen,

ajantasaisuuteen ja kattavuuteen. Riskien hallinnoimiseksi suunniteltiin ja

toteutettiin sisäiset valvontatoimenpiteet prosessin kohtiin, joissa puutteita

tai virheitä voi esiintyä, lähdetiedoista aina konsolidointiin ja julkistamiseen.

Toteutettuja valvontatoimenpiteitä ovat muun muassa tarkastus- ja

hyväksymisprosessit, verifioinnit, yleiset tietotekniset kontrollit ja

tietotekniikkajärjestelmien tukemat kontrollit. Kestävyysselvitys ja

laadulliset tietopisteet laaditaan alustalla, joka on suunniteltu tukemaan

yhteistyötä ja jäsenneltyä todisteiden keräämistä väitteitä ja tietoja varten.

Valvontatoimenpiteitä ovat myös käytössä olevat toimintaperiaatteet,

ohjeet, menettelyt ja organisaatiorakenteet, joilla pyritään turvaamaan

yhtiön toimintaohjeiden noudattaminen ja tarpeellisiin toimenpiteisiin

ryhtyminen kestävyysraportointia koskevien tavoitteiden saavuttamiseen

liittyvien riskien pienentämiseksi.

Riskienarviointiprosessin tehokkuutta ja kontrollien täytäntöönpanoa

valvotaan jatkuvasti eri organisaatiotasoilla. Stora Enson sisäisen

valvonnan toiminto valvoo kontrollitoiminnan suunnittelua ja toimivuutta

sekä laatii neljännesvuosittain sisäisestä valvonnasta raportin johdolle ja

puolivuosittain hallituksen talous- ja tarkastusvaliokunnalle. Lisäksi Stora

Enso -konsernin sisäisellä tarkastuksella on neuvoa-antava rooli

kestävyysraportointia koskevan hallinnon sisäisessä valvonnassa,

riskienhallinnassa ja sisäisten kontrollien järjestelmässä.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Stora Enso tuottaa puupohjaisia, uusiutuvia tuotteita pakkauksiin,

biomateriaaleihin ja puurakentamiseen, ja se on yksi maailman

suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Vuonna 2024 konsernin

liikevaihto oli 9 049 miljoonaa euroa. Stora Enso toimii seuraavissa

eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin soveltamisalaan

kuuluvissa toimialaryhmissä ja niihin liittyvillä toimialoilla:

Toimialaryhmä: Maatalous. Toimiala: Metsätalous (koodi AFO)

Toimialaryhmä: Valmistus. Toimiala: Sellut, paperi ja puutuotteet (koodi

MPW)

Stora Enson strategia perustuu arvon luomiseen kiertotaloudessa

uusiutuvilla, kuitupohjaisilla tuotteilla. Yhtiön metsäomaisuus on luotettava

ja pitkäaikainen kuitulähde yhtiön tuotteille. Stora Enson tärkeimpiä

tuoteryhmiä ovat:

• Pakkausmateriaalit: nestepakkauskartongit, elintarvikepakkauskartongit,

ensikuitukartongit, ensi- ja kierrätyskuitupohjaiset aaltopahvin

pintakartongit, paperi

• Pakkausratkaisut: pakkauslaatikot ja -alustat, pakkaussuunnittelu ja -

automaatio, kartongin ja aaltopahvin jatkojalostus

• Biomateriaalit: sellu, biopohjaiset innovaatiot

• Puutuotteet ja rakennusratkaisut: materiaalit massiivipuurakentamiseen

(ristiinliimattu puu ja viilupuu), rakennuskonseptit, sahattu ja höylätty puu

Stora Enson päämarkkinat ovat Euroopassa, ja niiden osuus liikevaihdosta

on noin 69%. Toiseksi suurimmat markkinat ovat Aasian ja Tyynenmeren

alueella. Niiden osuus liikevaihdosta on 13 %. Stora Enso on business-to-

business yhtiö ja sen tärkeimpiä asiakassegmenttejä ovat pakkausten

valmistajat, tuotemerkkien omistajat ja vähittäismyyjät,

teollisuuskomponenttien valmistajat ja rakennusyritykset. Yli puolet yhtiön

myynnistä suuntautuu kuluttajien loppukäyttöön. Konsernin taloudellinen

tulos divisioonittain ja ulkoinen liikevaihto kohdemaan mukaan on esitetty

tilinpäätöksessä, liite 2.1 Tiedot segmenteittäin.

Stora Enso on merkittävä työllistäjä toimintamaissaan, työllistäen

yhteensä 19 000 henkilöä vuoden 2024 lopussa. Työsuhteiden

työntekijöiden määrä maittain kuvataan kohdassa ESRS S1-6.

Stora Enson pitkän aikavälin tavoitteena on tarjota vuoteen 2050 mennessä

100 % uusiutuvia tuotteita ja ratkaisuja kaikilla markkinoilla sekä kaikissa

tuote- ja asiakasryhmissä. Tämä tarkoittaa sellaisten uusiutuvien ja

kiertotalouden tuotteiden ja ratkaisujen tarjoamista, jotka poistavat

enemmän hiiltä kuin ne päästävät ja jotka tukevat luonnon

monimuotoisuuden eheyttämistä. Pitkän aikavälin tavoite on tällä hetkellä

linjassa yhtiön merkittävien tuotteiden, markkinoiden ja asiakassegmenttien

suhteen. Suurin osa yhtiön tuotteista voidaan käyttää uudelleen, kierrättää

tai käyttää energiaksi niiden elinkaaren lopussa, mikä kuvaa yhtiön

sitoumusta kiertotalouteen. Stora Enso on kehittänyt mittareitaan luonnon

monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi ja toteuttanut

toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden eheyttämiseksi.

Yhtiön strategiaan vaikuttavia keskeisiä vastuullisuuteen liittyviä asioita

ovat ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden heikentyminen,

jotka voivat vaikuttaa kielteisesti metsien ja puuviljelmien

elinvoimaisuuteen ja kestävyyteen, metsäomaisuuden arvoon ja puun

hintaan. Sitä vastoin vastuullisuusasioihin vaikuttavat strategian osatekijät

liittyvät pääasiassa uusiutuviin, puupohjaisiin tuotteisiin, jotka toimivat

vaihtoehtoina fossiilisiin materiaaleihin perustuville materiaaleille ja

edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja kiertotaloutta.

Kestävyyskysymysten kannalta suurin haaste on kehittyvä sääntely-

ympäristö ja metsävaroja koskevat poliittiset päätökset, jotka voivat

rajoittaa puun saatavuutta, lisätä kustannuksia ja vähentää

investointimahdollisuuksia.


		Varmennettu 24

Stora Enson liiketoimintamalli

Stora Enso on business-to-business-yritys, joka keskittyy kolmeen keskeiseen kasvualueeseen: uusiutuvat pakkaukset, kestävät rakennusratkaisut ja biomateriaali-innovaatiot. Sellu ja perinteiset puutuotteet muodostavat yhdessä yhtiön

metsäomaisuuden kanssa liiketoiminnan perustan. Konserni hankkii puuta sekä sisäisistä että ulkoisista lähteistä ja valmistaa siitä erilaisia puupohjaisia tuotteita ja materiaaleja. Maailmanlaajuisen myynti- ja jakeluverkoston avulla

tuotteet toimitetaan asiakkaille ympäri maailmaa jatkojalostusta varten. Suurin osa myynnistä suuntautuu loppukäyttöön kuluttajille. Tärkeimpiä liiketoiminnan toimijoita ovat yksityiset metsänomistajat, kemikaalitoimittajat, kuljetus- ja

logistiikkakumppanit sekä alla olevassa kuvassa esitetyt tärkeimmät asiakassegmentit.

Kuljetus Stora Enson tuotantolaitoksiin

Kuljetus asiakkaille

Raaka-aineiden luotettavan

saannin varmistaminen

Stora Enson toiminnot

Uusiutuvia materiaaleja

maailmanlaajuiselle asiakasryhmälle

Puu ensisijaisena raaka-aineena

Tarkoitus

Arvot

Keskeiset asiakassegmentit

• Pakkausten valmistajat, tuotemerkkien omistajat ja

vähittäismyyjät, teollisuuskomponenttien valmistajat ja

rakennusyritykset

Tuotteet

• Kuitupohjaiset pakkausmateriaalit ja -ratkaisut

• Puurakentamisen materiaalit, rakennuskonseptit, sahattu ja

höylätty puu

• Biopohjaiset ratkaisut, jotka keskittyvät ligniiniin, puuvaahtoihin ja

biokemikaaleihin

• Sellu ja perinteiset puutuotteet

• Omistetut ja vuokratut metsämaat Euroopassa ja Kiinassa

• 50 % omistusosuus eukalyptusviljelmistä Brasiliassa ja Uruguayssa

• Laaja yksityisten metsänomistajien verkosto tarjoaa taktista

joustavuutta puunhankinnassa

Toimi ihmisten ja planeetan hyväksi.

Korvaa uusiutumattomat materiaalit uusiutuvilla

tuotteilla.

Johda.

Toimi oikein.

Muut raaka-aineet

Tuotanto- ja jatkojalostusyksiköitä maailmanlaajuisesti

• Pitkäaikaiset suhteet tärkeimpiin toimittajiin tärkeimpien raaka-

aineiden toimitusvarmuuden varmistamiseksi

• Suuri, maailmanlaajuinen toimittajakanta tärkeimmille raaka-

aineille, kuten kemikaaleille, täyteaineille ja energialähteille

Resurssitehokkuuteen keskittyminen

• Korjatun puun osien, metsätalouden tähteiden ja teollisuuden sivuvirtojen

tehokas hyödyntäminen

• Kierrätyskuitujen kehittäminen uusiksi tuotteiksi

• Toimet ja investoinnit päästöjen, vedenkäytön ja energiankulutuksen

vähentämiseksi.

Osaavat ja sitoutuneet työntekijät

• Turvallisuus etusijalla

• Lahjakkaiden osaajien houkutteleminen ja säilyttäminen, jotta voidaan

varmistaa tulevaisuuden taidot osallistavassa yrityksessä, jota ohjaa sen

tarkoitus

• Ammatillinen kehittyminen, jatkuva oppiminen ja urakehitys

Arvoketjun alkupää

Omat toiminnot

Arvoketjun loppupää

Tuotokset ja hyödyt

(nykyiset ja odotetut)

Rahoitusmarkkinat

Kohdennettu pääoman allokointi, jolla edistetään osakkeenomistajien arvoa

ja kestävää kannattavaa kasvua: osingot osakkeenomistajille sekä korko- ja

pääomamaksut lainanantajille

Asiakkaat ja loppukäyttäjät

Autetaan asiakkaita vastaamaan kuluttajien kysyntään vähähiilisten ja

uusiutuvien tuotteiden osalta ja samalla säilyttämään korkeimmat

tuoteturvallisuusstandardit

Ihmiset ja yhteisöt

Turvallinen ja osallistava työpaikka, jossa on kehittymismahdollisuuksia.

Suuri toimittajaverkosto luo epäsuoria työllistymismahdollisuuksia.


		Varmennettu 25

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2, ml. S1, S2, S3)

Stora Enson sidosryhmävuorovaikutus perustuu sekä järjestelmälliseen että epävirallisempaan vuorovaikutukseen,

jota täydentää säännölliset kyselyt esimerkiksi asiakas- ja työntekijätyytyväisyydestä. Yhtiö saa tietoa myös

vakiintuneiden valitusmekanismiensa kautta. Sidosryhmävuorovaikutus on jatkuvaa, ja se on mukana nykyisissä

vuorovaikutuskäytännöissä. Sidosryhmävuorovaikutuksen keskeisiä tavoitteita ovat

• luottamuksen rakentaminen ja avoimuuden lisääminen

• markkinamahdollisuuksien tunnistaminen

• huolenaiheiden ja parannusalueiden käsitteleminen

• maailmanlaajuisten suuntausten ja heikkojen tai hiljaisten signaalien tunnistaminen

• kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistäminen

• alan standardien edistäminen.

Stora Enso on säännöllisesti vuorovaikutuksessa vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien ja

kestävyysselvityksen käyttäjien kanssa seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Keskeiset sidosryhmät ovat

tuoneet esiin Stora Enson mahdollisuuksia kiertotaloudessa konsernin liiketoimintamallin mukaisilla puupohjaisilla

tuotteilla. Sidosryhmät korostivat myös vastuullisten liiketoimintatapojen toteuttamisen tärkeyttä koko toiminnassa

ja arvoketjussa, mikä on ratkaisevan tärkeää strategian hyväksyttävyyden varmistamiseksi tulevaisuudessa.

Sidosryhmätyöskentelyn tulokset sisällytetään vuotuiseen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin.

Jatkossa konsernin johtoryhmä ja hallitus saavat säännöllisesti, vähintään vuosittain, päivityksiä sidosryhmien ja

kestävyysselvityksen käyttäjien näkökulmista ja intresseistä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista Stora Enson

strategiaan, toimintaan ja merkittäviin kestävään kehitykseen liittyviin vaikutuksiin.


Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen järjestäminen
Vaikutuksen kohteena olevat sidosryhmät
Asiakkaat	• Kahdenväliset tapaamiset, uutiskirjeet • Messut ja konferenssit • Asiakastyytyväisyystutkimukset • Yhteistyö uusien palvelujen ja ratkaisujen luomiseksi
Oma työvoima	• Henkilöstökysely, kehityskeskustelut • Säännölliset puhelut kaikille työntekijöille • Yhteydenpito, ammattiyhdistysten edustajien kanssa, turvallisuushavainnot, valituskanavat • Koulutukset, kuten yritysetiikka ja työturvallisuus
Toimittajat ja työntekijät arvoketjussa	• Jatkuva yhteistyö ja koulutukset • Toimittajien auditoinnit, ihmisoikeusarvioinnit • Sitoutuminen Stora Enson toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin ja niihin liittyviin vaatimuksiin • Valituskanavat
Metsäomistajat	• Kahdenväliset keskustelut metsänhoidosta, metsätalouspalveluista ja puunhankinnasta • Metsänomistajatapahtumat ja webinaarit • Uutiskirjeet, metsänomistajille suunnatut lehdet ja digitaaliset kanavat • Metsänomistajien verkkopalvelut, esim. eMetsä Suomessa
Paikallisyhteisöt	• Vuoropuhelu ja yhteistyö eri viestintäkanavissa ja kokouksissa • Vuorovaikutus paikallisviranomaisten ja paikallisyhteisöjen neuvostojen kanssa • Vapaaehtoistyön aloitteet • Konserni- ja paikallistason valituskanavat
Luonto (hiljainen sidosryhmä)	• Edustettuna tieteellisen tutkimuksen, ekologisten tietojen ja lajien suojelua koskevien tietojen kautta
Kestävyysselvityksen käyttäjät
Sijoittajat ja analyytikot	• Sijoittajapuhelut ja -tapaamiset, webinaarit, sähköpostitiedustelut • Kiertueet ja konferenssit, yhtiökokous, pääomamarkkinapäivä • Yhteydenpito ESG-analyytikoiden kanssa ja sijoittaja-aloitteet • Analyytikkojen ja sijoittajien näkemyksiä koskevat tutkimukset, ESG-luokitukset
Kansalliset hallitukset ja päätöksentekijät	• Julkiset kuulemiset, kahdenväliset tapaamiset ja tapahtumat • Päätöksentekoa koskeva vuorovaikutus, edunvalvonta toimialajärjestöjen kautta • Päätöksentekijöiden tukeminen tarjoamalla alan näkemyksiä ja teknologisia valmiuksia
Kansalaisjärjestöt	• Tietämyksen jakaminen ja yhteiset aloitteet
Teollisuuden ja kaupan alan järjestöt	• Aktiivinen osallistuminen alan käytäntöjen kehittämiseen ja yhteistyöhankkeisiin


		Varmennettu 26

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin osana tunnistetut Stora Enson

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät pääasiassa sen

arvoketjun alkupäähän ja omiin toimintoihin. Alla on esitetty yhteenvedot

olennaisista aiheista. Yksityiskohtaiset kuvaukset tunnistetuista

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, mukaan lukien odotettu

aikahorisontti ja arvoketjun sijainti, on esitetty kunkin aihekohtaisen

standardin alussa.

Ympäristö

Lyhyellä aikavälillä Stora Ensolla on suoria kielteisiä vaikutuksia

ilmastonmuutokseen oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjen

kautta ja epäsuoria vaikutuksia arvoketjunsa kautta. Lisäksi yhtiöllä on

myönteinen vaikutus ilmastoon metsien hiilensidonnan ja puupohjaisiin

tuotteisiin varastoituneen hiilen kautta ja kun fossiilisia materiaaleja

korvataan uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Stora Enso tunnistaa myös suureen

energiaomavaraisuuteensa liittyvän mahdollisuuden. Ilmastonmuutoksen

nykyiset taloudelliset vaikutukset koostuvat investoinneista uusiin

kattiloihin ja muihin laitteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi ja

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Keskipitkällä aikavälillä yhtiö

tunnistaa myös sääntelyriskit, jotka liittyvät biogeenisten päästöjen

käsittelyyn, sekä haasteen saavuttaa scope 3 -vähennystavoitteensa.

Stora Enson strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä

ilmastonmuutoksen suhteen on testattu erilaisilla skenaarioanalyyseillä,

joita on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1. Analyysissä ei havaittu

merkittäviä riskejä ennen vuotta 2040.

Pilaantumisen osalta Stora Enson oma teollinen toiminta aiheuttaa

päästöjä ilmaan ja veteen lyhyestä pitkään aikavälillä, mikä aiheuttaa

ympäristöön liittyvien sääntöjen vastaisten tapausten ja merkittävien

ympäristötapausten riskin. Stora Enso on myös lyhyestä pitkään aikavälillä

vastuussa ympäristövarauksesta, joka liittyvät maaperän pilaantumiseen

Falunissa Ruotsissa.

Lyhyestä pitkään aikavälillä Stora Enson omat teolliset toiminnot ovat

riippuvaisia vedestä erityisesti kartongin, sellun ja paperin

tuotantoprosesseissa. Vaikka suurin osa toimintayksiköistä sijaitsee alueilla,

joilla on alhainen vesistressi, yhtiö tunnistaa veden merkityksen

ratkaisevana tekijänä tavoitteidensa saavuttamisessa. Yhtiö on myös

tietoinen jätevesipäästöihin liittyvistä mahdollisista ympäristötapauksista,

joilla voi olla haitallisia vaikutuksia makean veden ekosysteemeihin.

Kielteisiin vaikutuksiin liittyvät nykyiset taloudelliset vaikutukset koostuvat

avustuksista, jotka on maksettu takaisin Belgian viranomaisille.

Takaisinmaksu on seurausta vuonna 2019 sattuneesta legionella-

tapauksesta, joka on luokiteltu ympäristörikkomuksena. Tuomioistuin on

ratkaissut tapauksen vuonna 2024.

Metsäomaisuus tarjoaa Stora Ensolle strategisia etuja. Näitä ovat muun

muassa luotettavan ja jatkuvan puunhankinnan varmistaminen,

riippuvuuden vähentäminen ulkopuolisista toimittajista, ympäristötyön

edistäminen vastuullisten metsänhoitokäytäntöjen avulla, biologisen

monimuotoisuuden aktiivinen hallinta ja säilyttäminen sekä osallistuminen

hiilensidontaan. Yhtiö vaikuttaa myönteisesti kestävän metsänhoidon

kautta omassa toiminnassaan ja tuotantoketjun alkupään arvoketjussa.

Samaan aikaan Stora Enso tiedostaa biologiseen monimuotoisuuteen

kohdistuvat kielteiset vaikutuksensa, kuten keskeisten elinympäristöjen tai

lajien vahingoittumisen. Tunnistetut riskit liittyvät biologisen

monimuotoisuuden vähenemiseen, hakkuumääräysten noudattamatta

jättämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäekosysteemeihin.

Stora Enso vaikuttaa myönteisesti kiertotalouteen kumppanuuksiensa sekä

uusiutuvien tuotteiden ja ratkaisujensa kautta. Oman liiketoiminnan lisäksi

liikesuhteilla on ratkaiseva rooli näiden myönteisten vaikutusten

edistämisessä. Yhtiö on tunnistanut myös kielteisiä vaikutuksia, jotka

johtuvat sen raaka-aineiden hankinnasta ja jätteiden synnystä. Stora

Enson strategia on vahvasti linjassa kiertotalouden periaatteiden kanssa,

minkä ansiosta yhtiö voi hyödyntää tuotteitaan tehokkaasti. Stora Enson

olennaisten mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset liittyvät sen

tuotteista syntyvään liikevaihtoon. Stora Enso on esimerkiksi tehnyt

merkittävän investoinnin kartongin tuotantokapasiteetin laajentamiseen

Oulun tehtaalla.

Sosiaalinen

Stora Ensolla on noin 19 000 työntekijää, ja sillä on suora vaikutus näiden

henkilöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Todelliset myönteiset

vaikutukset ihmisiin liittyvät pääasiassa yhtiönliiketoimintamalliin ja

keskittyvät sen omiin toimintoihin työllistymismahdollisuuksien ja

ammatillisen kehittymisen kautta sekä edistämällä aktiivisesti työhön

liittyviä oikeuksia, sukupuolten moninaisuutta ja koulutusmahdollisuuksia.

Edellä mainittujen myönteisten vaikutusten lisäksi yhtiö on tunnistanut

kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät työturvallisuustapauksiin, joita tapahtuu

ennaltaehkäisevistä turvallisuustoimenpiteistä huolimatta. Yhtiö on myös

riippuvainen osaavasta työvoimasta, minkä vuoksi se tiedostaa riskit, jotka

liittyvät parhaiden osaajien houkuttelemiseen ja säilyttämiseen sekä

mahdollisiin syrjintä- tai häirintätapauksiin.

Toimittajasuhteidensa kautta Stora Enso on sidoksissa arvoketjun

työntekijöihin. Yhtiö tunnistaa riskit, jotka liittyvät toimittajien eettisten

toimintaohjeiden rikkomiseen ja työntekijöihin kohdistuviin

turvallisuustapahtumiin arvoketjun alkupäässä.

Stora Enso tunnistaa, että ilmastonmuutos voi johtaa mahdollisiin kiistoihin

paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa

metsänhoitokäytännöistä, biologisesta monimuotoisuudesta ja maan ja

veden käytöstä. Stora Enso on osallisena yhteisöihin liittyvissä riskeissä

pääasiassa Etelä-Amerikassa sijaitsevien yhteisten toimintojensa kautta.

Hallinto

Liiketoimintatapa on tunnustettu vastuullisen globaalin liiketoiminnan

perustekijäksi, ja on sidosryhmien luottamuksen ja lainsäädännön

noudattamisen kulmakivi. Stora Enso ylläpitää korkeita

liiketoimintastandardeja, eettistä yrityskulttuuria ja vankkaa compliance-

ohjelmaa, joiden kautta syntyy myönteisiä vaikutuksia työntekijöille ja

liikekumppaneille. Lakien, asetusten ja sisäisten toimintatapojen

noudattamatta jättämiseen liittyy kuitenkin riskejä, jotka voivat aiheuttaa

merkittäviä kustannuksia ja mainehaittaa. Yhtiö on sidoksissa näihin

riskeihin omien toimintojensa ja liikesuhteidensa kautta.

Resilienssi

Stora Enso testasi strategiansa ja liiketoimintamallinsa kestävyyttä vuonna

2021, jolloin se laati siirtymäsuunnitelmat ja otti käyttöön uuden kestävän

kehityksen agendan, joka keskittyy kolmeen painopistealueeseen: ilmasto,

biologinen monimuotoisuus ja kiertotalous. Tätä edelsi Stora Enson

liiketoimintamallin ja strategisen kestävyyden arviointi suhteessa

tulevaisuuden keskeisiin kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin. Arvioinnin

aikahorisontiksi asetettiin vuodet 2030 ja 2050. Suoritettu analyysi osoittaa,

että yhtiön liiketoimintamallin ja strategian kestävyyden kannalta on myös

tulevaisuudessa olennaista, että toiminnot ja tuotteet poistavat aktiivisesti

hiiltä ilmakehästä ja auttavat hillitsemään biologisen monimuotoisuuden

vähenemistä. Tämän vuoksi Stora Enso on laatinut siirtymäsuunnitelman,

jonka tavoitteena on edistää uusia mahdollisuuksia ja turvata liiketoiminta.

Lisätietoja on kohdissa ESRS E1-1 ja ESRS E4-1.

Stora Enson nykyiset olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon

keskittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, koska on tieteellinen

yksimielisyys siitä, että toimiin on ryhdyttävä kiireellisesti. Stora Enson

päästövähennyssuunnitelmat ovat linjassa 1,5 asteen skenaarion kanssa.

Vähennystoimien lisäksi yhtiö keskittyy mahdollisuuksiin optimoimalla

biologisen monimuotoisuuden hallintaa uusien teknisten ratkaisujen avulla

ja edistämällä kiertotaloutta kumppanuuksien ja tuoteinnovaatioiden

avulla. Koska metsänhoidon ja valmistusteollisuuden ympäristöjalanjälki

on huomattava, moniin havaittuihin pilaantumiseen, veteen ja biologiseen

monimuotoisuuteen liittyviin vaikutuksiin ja riskeihin puututaan pääasiassa

vastuullisilla liiketoimintakäytännöillä ja resurssitehokkuudella eikä

niinkään yhtiön strategiaan tai liiketoimintamalliin tehtävillä merkittävillä

muutoksilla. Vastaavasti myös omaan työvoimaan ja arvoketjun

työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia hallitaan ensisijaisesti vankoilla


		Varmennettu 27

henkilöstöjohtamisprosesseilla sekä henkilöstö- ja vastuullisen hankinnan

toimintaohjeilla.

Stora Enson olennaisten mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset

vaikutukset liittyvät pääasiassa uusiutuvista tuotteista saataviin tuloihin,

metsäomaisuuden arvostukseen ja biologiseen omaisuuteen tehtyihin

investointeihin. Katso lisätietoja yhtiön tilinpäätöksen kohdista: konsernin

tuloslaskelma, konsernin tase ja konsernin rahavirtalaskelma.

Olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskevat ESRS-

vaatimukset on lueteltu kohdassa ESRS IRO-2-56. ESRS-vaatimusten lisäksi

Stora Enso on laatinut biologista monimuotoisuutta koskevia

yhteisökohtaisesti annettavia tietoja. Nämä tiedot sisältävät tietoja

biologista monimuotoisuutta koskevista vaikutusmittareista ja

metsäsertifikaateista.

Kuvaus olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (IRO-1)

Menetelmät ja oletukset

Vuoden 2024 alussa Stora Enso suoritti kaksinkertaisen

olennaisuusarvioinnin uuden kestävyysraportointidirektiivin vaatimusten

mukaisesti. Arvioinnin päätavoitteet olivat tunnistaa kestävyysaiheet, joilla

on merkittävä vaikutus yhtiön liiketoiminnan tulokseen, riskeihin ja

mahdollisuuksiin (taloudellinen olennaisuus), tunnistaa kestävyysaiheet,

jotka kuvaavat merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön (vaikutusten

olennaisuus), ja määrittää sellaisten tietojen olennaisuus, jotka johtavat

olennaisten asioiden raportointiin.

Prosessissa noudatettiin eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja

koskevassa Euroopan komission delegoidussa asetuksessa 2023/2772

määriteltyjä vaatimuksia kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin

suorittamisesta, joka aloitettiin Stora Enson toiminnan, liikesuhteiden ja

toimintaympäristön kartoittamisella. Siinä tunnistettiin keskeiset

sidosryhmät koko arvoketjussa, sekä tuotantoketjun alkupäässä että

loppupäässä. Osana prosessia luonto tunnustettiin hiljaiseksi

sidosryhmäksi.

Kun arvoketjusta ja sidosryhmistä oli luotu yleiskuva, seuraavassa

vaiheessa tunnistettiin kestävyysasioihin liittyvät todelliset ja mahdolliset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arviointi kattoi Stora Enson oman

toiminnan ja vaikutukset, joihin se liittyy, tai voi liittyä, arvoketjunsa kautta.

Kun pitkä luettelo vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista oli laadittu

tieteellisen tutkimuksen ja sidosryhmien näkemysten perusteella, sitä

verrattiin eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien ympäristö-,

sosiaali- ja hallintokysymysten koko laajuuteen, jotta varmistettiin kaikkien

asiaankuuluvien aiheiden huomioon ottaminen. Luettelon täydentämisen

jälkeen aiheet arvioitiin ja pisteytettiin. Koska yritysten kestävyysselvitystä

koskevassa direktiivissä ei anneta ohjeita kynnysarvon asettamisesta,

ehdotus yhdenmukaistettiin EU:n taksonomian kanssa, jossa vain

taloudelliset toiminnot, joilla on merkittävä vaikutus, sisällytetään.

Suomen Hukkajoella sattuneen ympäristötapauksen (kuvattu ESRS

E4-4:ssä) vuoksi Stora Enso suoritti uuden kaksinkertaisen

olennaisuusarvioinnin, jonka tarkoituksena oli tarkistaa ja mukauttaa

olennaisia aiheita koskevaa kehystä vastaavasti. Päivitystä käytettiin myös

tilaisuutena integroida uusimmat yritysriskienhallinnan (ERM) tulokset sen

varmistamiseksi, että kestävyysselvitys ja riskiraportointi pysyvät linjassa.

Arviointimenetelmät vaihtelivat aihepiireittäin, mutta niihin sisältyi

esimerkiksi haastatteluja, työpajoja ja tietojen analysointia. Osana vuoden

2024 alussa viimeisteltyä arviointia keskusteluihin ja haastatteluihin

osallistui laaja edustus keskeisiä sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, jotta

varmistettiin, että arviointi kattaa kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet. Sidosryhmät edustivat sekä vaikutusten kohteena oleviin

sidosryhmiä, että yhtiön kestävyysselvityksen käyttäjiä ja muita

sidosryhmiä, kuten luontoa (hiljainen sidosryhmä), viranomaisia ja

kansalaisjärjestöjä. Vuoropuheluissa keskityttiin avoimiin haastatteluihin,

joilla pyrittiin saamaan syvällisempi näkemys Stora Enson liiketoimintaan,

toimintaan ja arvoketjuun liittyvistä todellisista ja mahdollisista

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimeksiannon tulos oli

yhdenmukainen Stora Enson strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

Lisäksi yhtiön johtoryhmä ja hallituksen vastuullisuus- ja

yritysetiikkavaliokunta keskustelivat kaksinkertaisesta

olennaisuusarviointiprosessista ja sen tuloksista ja esittivät näkemyksensä

Stora Enson olennaisista aiheista.

Perusoletukset pohjautuivat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen, jonka

mukaan ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen

kiihtyvät. Ilmastonmuutosta pidettiin myös yhtenä rahoitusriskien

taustatekijänä.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi

Stora Enso arvioi vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia alla olevan

prosessin mukaisesti:

1) Vaikutuksen olennaisuus

Ympäristö

Mahdollisimman objektiivisen näkemyksen varmistamiseksi

ympäristövaikutusten tunnistaminen aloitettiin tarkastelemalla tieteellistä

tutkimusta, minkä jälkeen yhtiön asiantuntijat arvioivat niiden merkitystä ja

olennaisuutta Stora Enson kannalta.

Ilmastoon liittyvien vaikutusten tunnistamisprosessissa keskityttiin yhtiön

omiin toimintoihin, joiden katsottiin olevan alttiimpia mahdollisille riskeille,

sekä yhtiön yhteisiin toimintoihin. Pilaantumisen ja veden osalta keskityttiin

yhtiön omiin toimintoihin. Biologisen monimuotoisuuden osalta mukaan

otettiin metsäkohteet, jotka sijaitsevat yhtiön omilla metsämailla tai

tuotantoketjun alkupään arvoketjussa. Koska Stora Enso ja sen

tuotantoketjun alkupään arvoketju vastaavat raaka-aineen hankinnasta,

tuotantoketjun loppupään arvoketjua ei tunnistettu merkitykselliseksi

arvioinnin kannalta. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta arviointi

kattoi vaikutukset, jotka liittyvät yhtiön omaan resurssien käyttöön koko

arvoketjussaan, koska resurssien sisään- ja ulosvirtaus ja jätteiden määrä

on merkittävä (hankitut raaka-aineet, jätteet, tuotetut tuotteet ja

tuotteiden elinkaaren päättyminen).

Kokonaisprosessia täydennettiin lisävaiheilla, joilla yksilöitiin ja arvioitiin

erityisiä ympäristöasioita:

Ilmastoon liittyvät vaikutukset

Analyysi sisälsi yhtiön omien toimintojen (scope 1 ja 2) ja arvoketjun (scope

3) päästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen, kuten ESRS E1-6:ssa on

esitetty. Arviointi on tehty kaikille tuotantolaitoksille ja merkittäville

arvoketjun päästöluokille. Stora Enso ei hyödyntänyt skenaarioanalyysissä

muita ilmastovaikutusten ajureita vaikka konserni tunnustaa Tukholman

resilienssikeskuksen Planetaariset rajat -viitekehyksen ja siihen liittyvät

keikahduspisteet kestävyystyössään. Todellisten vaikutusten lisäksi Stora

Enso on tehnyt tuotannon ennusteisiin perustuvan arvion mahdollisista

vaikutuksista. Stora Enson kasvihuonekaasupäästöjen lukkiumat on kuvattu

kohdassa ESRS E1-1.

Veteen liittyvät vaikutukset

Veteen liittyvien vaikutusten analyysi perustui WRI Aqueduct Water Risk

Atlas -työkaluun, jonka avulla arvioidaan vuosittain tuotantolaitosten

veteen liittyviä riskejä ja saadaan tietoja veden niukkuudesta, stressistä,

tulvista ja veden laadusta. Työkalun mukaan viisi yhtiön tuotantolaitoksista

toimii alueilla, joilla ilmenee vesistressiä: Beihai Kiinassa, Langerbrugge

Belgiassa, Wujin ja Qiananin jatkojalostusyksiköt Kiinassa ja Łódź Puolassa.

Arviointi tehdään Stora Enson omille yksiköille, eikä se kata tuotantoketjun

alkupään tai loppupään arvoketjua.

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Arvioinnissa tarkasteltiin biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen

liittyviä järjestelmäriskejä yhteiskunnalle ja yrityksille tieteellisten

tutkimusten, kuten Living Planet 2024 -raportin ja Dasguptan vuoden 2021

katsauksen, avulla. Lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon

uudelleenistutuksissa käytettävät puulajit ja merkittävät tapahtumat, jotka

johtavat kielteiseen vaikutukseen biologiseen monimuotoisuuteen.

Vaikutukset tunnistettiin alueiden ekologisen tilan pitkäaikaisen seurannan

ja kolmen biodiversiteetti-indikaattorikokonaisuuden perusteella.


		Varmennettu 28

Jotkin Stora Enson tuotantoyksiköt sijaitsevat lähellä luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, kuten Natura 2000 -alueita,

mutta nämä alueet eivät aktiivisesti vaikuta luontotyyppien

heikentymiseen tiukkojen ympäristölupaprosessien vuoksi.

Tuotantoyksiköihin liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät

vaikutukset ja riskit on kuvattu kohdissa ESRS E2 ja ESRS E3. Kun uusi

tuotantoyksikkö perustetaan tai tuotantokapasiteettia lisätään, Stora

Enso varmistaa, että hankesuunnitelmasta tehdään

ympäristövaikutusten arviointi, johon sisältyy biologiselle

monimuotoisuudelle herkkien alueiden perusteellinen arviointi. Arviointia

käytetään merkittävien vaikutusten tunnistamisessa. Luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden tunnistamiseksi Stora

Enso seuloi kaikki toimipaikat hyödyntämällä IBAT-arviointityökalua, jonka

avulla luotiin yleiskatsaus sen teollisten toimintojen yhteydessä

sijaitsevista tärkeimmistä biologisen monimuotoisuuden alueista. Stora

Enson vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle herkkiin alueisiin

kuvataan kohdassa ESRS E4 SBM-3.

Konsernin omat metsät ja arvoketjun alkupään hakkuualueet voivat olla

lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita tai sijaita

niillä. Huolimatta hakkuita koskevista tiukoista säännöistä on sattunut

tapauksia, jotka ovat aiheuttaneet kielteisiä vaikutuksia näille

elinympäristöille ja niiden lajeille. Vuonna 2024 aiheutui merkittävä

paikallinen kielteinen vaikutus uhanalaiselle lajille ja sen elinympäristölle

lähellä yhtä yhtiön korjuukohteista Suomessa. Katso lisätietoja kohdasta

ESRS E4-4.

Stora Enso myöntää, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla

lievennetään biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä

vaikutuksia. Nämä ovat osa yhtiön toimintatapoja, ja niitä kuvataan

tarkemmin kohdassa ESRS E4-3.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien ulosvirtausten ja tuotteisiin liittyvien vaikutusten arvioinnissa

tukeuduttiin Stora Enson asiantuntijoiden ja asiakkaiden tekemiin

elinkaariarviointeihin ja ympäristötuoteselosteisiin, jotka tehtiin usein

yhteistyössä akateemisten laitosten, asiantuntijaorganisaatioiden tai

toimialajärjestöjen kanssa.

Ihmiset ja hallinto

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten määrittelyssä viitattiin aluksi

maailmanlaajuisesti tunnustettuihin ihmisoikeusperiaatteisiin, kuten

Kansainvälisen työjärjestön ydinsopimukseen ja kansainväliseen

ihmisoikeussäädökseen. Stora Enso otti huomioon myös

työntekijäkyselyjen tulokset, työturvallisuuden tason sekä aihekohtaisten

asiantuntijoiden antamat näkemykset. Todellisten ja mahdollisten

vaikutusten tunnistamiseen sisältyi myös yhtiön työntekijöiden

haastatteluita. Lisäksi määrittelyssä huomioitiin vuosien varrella tehdyt

ulkoiset tutkimukset, kuten analyysi palkkaeroista ja vertailu riittävästä

palkasta. Kuten kohdassa ESRS 2 GOV-4 on kuvattu, Stora Enson due

diligence -prosessi koostuu useista prosesseista ja työkaluista. Nämä

prosessit otettiin huomioon kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa, kun

tunnistettiin ja arvioitiin kielteisiä vaikutuksia, kuten meneillään olevat

liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt, kolmannen osapuolen sertifioimat

johtamisjärjestelmät ja kolmannen osapuolen metsänhoidon sertifioinnit.

Vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien konsultointi

Stora Enso kuuli vaikutuksen kohteena olevia sidosryhmiä omaan

työvoimaan liittyvistä aiheista osana kaksinkertaisen olennaisuusarviointia.

Muiden aiheiden osalta Stora Enso ei kuullut suoraan vaikutuksen kohteena

olevia sidosryhmiä.

Stora Enson toimipaikkojen aiheuttamaa veden pilaantumista ja

jätevesipäästöjä säätelevät asianomaiset viranomaiset, ja raja-arvot

asetetaan ympäristövaikutusten arvioinneissa ja lupaprosesseissa, joissa

otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja asiaa koskeva lainsäädäntö.

Vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ei kuulla suoraan, vaan epäsuorasti

näiden arviointien ja prosessien kautta. Pilaantumiseen liittyvien

vaikutusten osalta Stora Enso konsultoi myös tuotantolaitostensa

ympäristöpäälliköitä määrittääkseen ympäristöluparajojen ja niihin

liittyvien päästötasojen noudattamisen. Arviointiprosessi perustui

mitattuihin arvoihin, laskelmiin tai kolmansien osapuolten arvioinneista

saatuihin arvioihin.

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten osalta Stora Enso ei

kuullut asianomaisia yhteisöjä yhteisten biologisten resurssien ja

ekosysteemien kestävyysarvioinneista, koska yhteydenpito on muutoin

säännöllistä. Yhtiön yhteydenpitoa vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin

kuvataan tarkemmin kohdassa ESRS S3. Yhteydenpitoa tapahtuu myös

tilanteissa, joissa toimipaikalla, raaka-aineen tuotannolla tai

hankintatoiminnalla on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia biologiseen

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.

Vaikutusten priorisointi

Eri vaikutustyypit arvioitiin alla olevan taulukon mukaisesti asteikolla 1-5.

Stora Enso sovelsi EFRAG:n ohjeistusta, jonka mukaan vaikutuksen vakavuus

on etusijalla todennäköisyyteen nähden, kun arvioidaan mahdollisia

ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Käytännössä tämä

tarkoittaa sitä, että mahdolliset vaikutukset, joiden korjaaminen voi olla

vaikeaa, arvioitiin aina korkeammalle. Merkittävän vaikutuksen periaatteen

mukaisesti riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet, joilla on ”suuri tai kriittinen

vaikutus ympäristöön ja ihmisiin” tai ”erittäin suuri tai katastrofaalinen

vaikutus ympäristöön ja ihmisiin”, katsottiin vaikutusten kannalta

olennaisiksi. Vaikutusten olennaisuuden osalta tieteelliset puitteet ja

maailmanlaajuiset ihmisoikeusperiaatteet ohjasivat luokittelua. Esimerkiksi

planeetaarisiin rajoihin kohdistuvia vaikutuksia pidettiin vakavina.


Vaikutuksen luonne	Mittakaava	Laajuus	Korjattavuus	Toden- näköisyys
Todellinen myönteinen vaikutus	x	x
Todellinen kielteinen vaikutus	x	x	x
Mahdollinen myönteinen vaikutus	x	x		x
Mahdollinen kielteinen vaikutus	x	x	x	x

2) Taloudellinen olennaisuus: riskit

Taloudellisesti merkittävien aiheiden tunnistaminen aloitettiin

tarkastelemalla kaikkia konsernin riskienhallintaprosessiin kirjattuja

taloudellisia riskejä. Stora Enso luokittelee riskit kahteen luokkaan:

strategisiin ja operatiivisiin riskeihin. Strategisilla riskeillä tarkoitetaan

sisäisiä ja ulkoisia tapahtumia, jotka voivat vaikeuttaa tai jopa tehdä

mahdottomaksi konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Näillä

riskeillä voi olla vakavia seurauksia, jotka vaikuttavat konsernin toimintaan

pitkällä aikavälillä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä tappioista,

jotka johtuvat päivittäisen liiketoiminnan häiriöistä ja joilla on lyhyemmän

aikavälin vaikutus. Näillä riskeillä voi olla merkittäviä taloudellisia

seurauksia, ne voivat vahingoittaa konsernin mainetta ja heikentää yhtiön

compliance-asemaa, mutta ne eivät vaikuta konsernin kykyyn saavuttaa

pitkän aikavälin strategiset tavoitteet.

Sisäisesti tunnistettujen riskien lisäksi arvioinnissa otettiin huomioon

tieteelliset raportit, raportit maailmanlaajuisista megatrendeistä ja Stora

Enson omat siirtymäsuunnitelmat, jotta kaikki olennaiset riskit ja

mahdollisuudet tunnistettaisiin osana arviointia. Siirtymäsuunnitelmat

laadittiin vuonna 2021, kun Stora Enso otti käyttöön uuden

vastuullisuusagendan, jonka keskiössä on kolme painopistealuetta:

ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous. Tätä edelsi Stora Enson

liiketoimintamallin ja strategisen resilienssin arviointi suhteessa

tulevaisuuden keskeisiin kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin. Arvioinnin

aikahorisontit asetettiin vuosiin 2030 ja 2050. Arvioinnissa keskityttiin

siirtymävaiheen tapahtumiin, kuten lisääntyvään lainsäädäntöön ja

ulkoisten sidosryhmien paineeseen.

Arvioinnissa otettiin huomioon myös konsernin

yritysriskienhallintaprosessin (ERM) havainnot, joissa tunnistettiin

kasvavaan sääntelyyn liittyviä siirtymäriskejä. Metsävaroja koskevat

poliittiset päätökset voivat mahdollisesti rajoittaa puun saatavuutta,


		Varmennettu 29

nostaa kustannuksia ja estää investointimahdollisuuksia. Siirtymävaiheen

tapahtumat vaikuttavat Stora Ensoon keskipitkällä aikavälillä, sillä

Euroopan komissio panee täytäntöön uusia biodiversiteettiä ja metsiä

koskevia säädöksiä. Stora Ensolla on käytössä viralliset

jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan, että ostetun puun ja sellun

alkuperä tunnetaan. Nämä jäljitettävyysjärjestelmät on varmennettu

kolmannen osapuolen toimesta FSC Chain of Custody/Controlled Wood -

järjestelmän, PEFC Chain of Custody/Due Diligence -järjestelmän ja ISO

14001 -standardin avulla. Stora Enso ostaa sellua myös ulkopuolisilta

toimittajilta laatuun ja logistiikkaan liittyvistä syistä. Suurin osa toiminnassa

käytettävästä sellusta tuotetaan sisäisesti yhtiön tehtailla. Myös

ulkopuolisilta toimittajilta ostettu sellu kuuluu Stora Enson

jäljitettävyysjärjestelmien piiriin. Uusi eurooppalainen metsäkatoasetus

(EUDR) lisää kuitenkin vaatimuksia myös Stora Ensolle.

Lisäksi on olemassa riski, että säädökset rajoittavat kertakäyttötuotteiden

valmistusta, vaikka ne olisi valmistettu kuitupohjaisista materiaaleista.

Biopohjaisten materiaalien, erityisesti puupohjaisten raaka-aineiden,

kasvava kysyntä voi mahdollisesti johtaa raaka-aineiden tarjonnan

niukkuuteen.

Stora Enso tarkasteli myös riskeihin liittyviä riippuvuuksia ja näistä

riippuvuuksista mahdollisesti syntyviä mahdollisuuksia. Nämä riskit

koostuivat esimerkiksi riippuvuuksista, jotka liittyvät ammattitaitoiseen

työvoimaan, raaka-aineisiin ja niiden saatavuuteen. Stora Enso on

riippuvainen biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä, koska

puu on sen ensisijainen raaka-aine. Biologisen monimuotoisuuden

häviäminen voi vaikuttaa kielteisesti Stora Enson metsäomaisuuden

arvoon, lisätä puun toimitusvajeen riskiä ja aiheuttaa mainehaittaa. Stora

Enson ilmastoskenaarioanalyysissä keskityttiin ensisijaisesti fyysisiin ja

systeemisiin riskeihin, jotka voivat vaikuttaa sen metsiin. Arvioinnissa

keskityttiin ekosysteemipalveluihin, joita olivat puuston kasvu ja metsien

terveys. Ilmastoskenaarioanalyysi ja sen tulokset kuvataan kohdassa ESRS

E1 SBM-3. Stora Enson kartonki-, sellu- ja paperitehtaat ovat riippuvaisia

vedestä, sillä tuotantoprosessit vaativat huomattavia määriä vettä, ja

niiden osuus konsernin kokonaisvedenotosta on yli 99 %. Nämä yksiköt

ottavat prosessi- ja jäähdytysvettä pääasiassa pintavesilähteistä, ja

vuonna 2024 98% kokonaisvedenotosta oli peräisin pintavedestä. Noin 2%

saadaan kunnallisista tai pohjavesivaroista. WRI Aqueduct Water Risk Atlas

-työkalun perusteella viisi yhtiön tuotantolaitoksista toimii alueilla, joilla

ilmenee vesistressiä.

Kestävään kehitykseen liittyvät riskit merkittiin ja luokiteltiin ESRS:n osa-

aiheisiin ja arvoketjun sijaintiin. Taloudelliset olennaisuuspisteet perustuivat

toimialojen alkuperäisessä riskienhallintaprosessissa antamiin luokituksiin,

mukaan lukien todennäköisyys, suuruusluokka ja vaikutusten luonne.

Merkittävän vaikutuksen periaatteen mukaisesti riskit, vaikutukset ja

mahdollisuudet, joiden vaikutus divisioonan käyttökatteeseen (EBITDA) oli

vähintään 10 %, katsottiin taloudellisesti olennaisiksi. Vaikutusta divisioonan

käyttökatteeseen tarkasteltiin konsernin käyttökatteen sijasta, jotta voitiin

keskittyä tiettyihin toimintoihin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin alueisiin tai

muihin divisioonakohtaisiin tekijöihin, jotka aiheuttavat suuremman riskin

haitallisista vaikutuksista. Koska kestävä kehitys on sisällytetty yhtiön

strategiaan, monia kestävään kehitykseen liittyviä riskejä pidetään

korkeina ja priorisoidaan ERM-prosessissa strategisen tai operatiivisen

merkityksensä vuoksi.

Eettiset ja compliance-riskit arvioidaan osana Stora Enson yleistä

riskienarviointimenettelyä, joka on esitetty yritysriskienhallintaohjeissa.

Arviointi kattaa kaikki Stora Enson yksiköt ja kaikki

vaatimustenmukaisuuden osa-alueet, ja se toistetaan säännöllisesti.

Tuloksia käyttävät divisioonien johtoryhmät ja yhtiön etiikka- ja

compliance-tiimi priorisoidessaan ja laatiessaan toimintasuunnitelmia.

Liiketoimintatapaan liittyvien asioiden osalta Etiikan ja

vaatimustenmukaisuuden itsearviointityökalu (T.E.S.T.) antaa divisioonille ja

toiminnoille yleiskuvan niiden edistymisestä politiikkojen ja

vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden täytäntöönpanossa sekä tunnistaa

ja hallitsee mahdolliset puutteet ja riskit. Tuloksia ja niitä seuraavia toimia

käsitellään divisioonien compliance-foorumeilla, joihin kuuluu divisioonien

keskeisten toimintojen johtajia.

Ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien arviointi

Stora Enso on käyttänyt useita ilmastoon liittyviä skenaarioanalyysejä

fyysisten riskien sekä siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi

ja arvioimiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Stora Enson

toiminnan luonteen vuoksi aikahorisontit poikkeavat eurooppalaisen

kestävyysraportointistandardin määritelmistä. Strategisissa riskeissä Stora

Enso määrittelee lyhyen aikavälin enintään viideksi vuodeksi, keskipitkän

aikavälin viidestä kymmeneen vuoteen ja pitkän aikavälin kymmeneksi

vuodeksi ja sitä pidemmäksi. Tämä määritelmä on yhdenmukainen Stora

Enson yritysriskienhallintaprosessin kanssa.

• Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit: Stora Enso käytti vaarojen

tunnistamiseen sekä altistumisen ja herkkyyden arviointiin

maailmanlaajuisia SSP-skenaarioita (Shared Socioeconomic Pathway):

SSP1-1.9 (Sustainability - Taking the Green Road), SSP2-4.5 (Regional

Rivalry - a Rocky Road) ja SSP5-8.5 (Fossil-fueled Development - Taking

the Highway) ja arvioi, miten sen omaisuuserät ja liiketoiminta voivat

altistua ja herkistyä näille ilmastoon liittyville vaaroille, mutta ei

tunnistanut merkittäviä fyysisiä ilmastonmuutoksen vaikutusriskejä

ennen vuotta 2040. Pitkän aikavälin (25-30 vuotta) muutokset

sademäärissä, kuivuusjaksot, usein toistuvat sään ääri-ilmiöt ja

korkeammat keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen ja hyönteisten

leviämisen riskiä, voivat aiheuttaa vahinkoa toiminnoille, metsille ja

puuviljelmille. Useammin toistuvat äärimmäiset sääilmiöt lisäävät myös

tuotanto-, logistiikka- ja raaka-aineiden sekä energian toimituskatkosten

riskiä. Arviointi kattoi ne konsernin omat toiminnot, joiden katsottiin

olevan alttiimpia mahdollisille riskeille, sekä yhteiset toiminnot.

• Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit: tunnistettu ilmastoon liittyvä siirtymä,

joka liittyy uuteen lainsäädäntöön ja tarpeeseen mukauttaa

toimintojaan kohti vähähiilisempää ja kestävämpää taloutta. Vuoden

2021 aikana Stora Enso arvioi vuoden 2030

liiketoimintavaikutusskenaarion sen maailmanlaajuisen siirtymän

mukaisesti, jota tarvitaan Pariisin sopimuksen mukaisen maapallon

keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen (RCP 1.9).

Arvioinnissa todettiin, että siirtymä vähähiiliseen, kiertävään

biotalouteen on hyvin linjassa Stora Enson strategian kanssa.

Skenaariotyössä kävi myös ilmi, että mahdolliset uudet säädökset ja

markkinamekanismit, joiden taustalla on pyrkimys rajoittaa

ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön,

voivat vaikuttaa Stora Enson toimintakustannuksiin rajoittamalla

puunkorjuumääriä tai metsänhoitokäytäntöjä sekä

kasvihuonekaasupäästökustannuksia ja energian hintoja. Kestävien

tuotteiden aloitteet ja vaatimukset voivat myös vaikuttaa konsernin

tulevaan markkinoille pääsyyn, tuotteiden kysynnän kasvuun ja

tuotekehitysvaatimuksiin. Koska Stora Enson päätoiminnot sijaitsevat

Euroopassa, olemassa oleviin tuotteisiin ja palveluihin kohdistuvia

toimeksiantoja ja sääntelyä on pidetty lähes varmana keskipitkällä

aikavälillä, koska Euroopan unioni on panemassa täytäntöön EU:n Green

Dealia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Viimeaikaisessa

lainsäädännössä on keskitytty erityisesti päästöjen vähentämiseen,

metsäkatoon, biologiseen monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen, jotka

kaikki ovat Stora Enson strategian ytimessä.

3) Taloudellinen vaikutus: mahdollisuudet

Olennaisten mahdollisuuksien arviointi perustui kohdassa "2) Taloudellinen

olennaisuus: riskit" kuvattuihin siirtymäsuunnitelmiin. Suoritettu analyysi

osoittaa, että Stora Enson liiketoiminnan ja strategian tulevaisuuden

turvaamiseksi on välttämätöntä, että sen toiminnot ja tuotteet poistavat

aktiivisesti hiiltä ilmakehästä ja auttavat hillitsemään biologisen

monimuotoisuuden vähenemistä. Tämän seurauksena Stora Enso laati

siirtymäsuunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää uusia

mahdollisuuksia ja varmistaa konsernin liiketoiminnan tulevaisuus

ympäristössä, joka muuttuu jatkuvasti ja kiihtyvällä vauhdilla.

Tunnistettujen painopistealueiden (ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja

kiertotalous) kehitystä ja edistymistä seurataan yhtiössä tiiviisti, ja niiden

tämänhetkinen taso otettiin huomioon myös kaksinkertaisessa

olennaisuusarvioinnissa.

Kiertotalouden mahdollisuuksia kartoittaessaan Stora Enso viittasi vuoden

2021 siirtymäsuunnitelmiin, joissa tunnistettiin taloudellisia mahdollisuuksia

tuotantoketjun loppupään arvoketjussa yhtiön tuotteiden ja ratkaisujen

kautta, joiden avulla asiakkaat voivat vastata kuluttajien kasvavaan


		Varmennettu 30

kestävien tuotteiden kysyntään. Stora Enso hyödyntää syvää

ymmärrystään asiakkaiden tarpeista ja ylläpitää vahvoja suhteita

asiakkaisiin suunnitellakseen tuotteita, jotka ovat käyttökelpoisia ja luovat

arvoa koko elinkaarensa ajan.

Stora Enso tunnisti myös riippuvuussuhteisiinsa liittyvät kaksi

mahdollisuutta. Optimoimalla materiaalien käyttöä edelleen yhtiöllä on

mahdollisuus vähentää ympäristövaikutuksiaan, lisätä tuottoa ja

pienentää raaka-aineisiin liittyviä kustannuksia. Stora Enso pyrkii

optimoimaan sekä ympäristöarvoa että taloudellista arvoa

hyödyntämällä tehokkaasti tuotantoprosesseissa syntyviä sivuvirtoja.

Lisäksi Stora Enso tunnisti veteen liittyvän riippuvuuteensa sidotun

mahdollisuuden WRI Aqueduct Water Risk Atlas -arvioinnin perusteella.

Suurin osa tuotantolaitoksista sijaitsee alueilla, joilla vesistressi on vähäistä,

mikä edesauttaa tasaista ja riittävää vedensaantia ja varmistaa

toiminnan vakauden ja tehokkuuden. Lisäksi se tukee yhtiön pitkän

aikavälin kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan, sillä alueilla, joilla veden

riittävyyden riski on alhainen, on epätodennäköisempää kokea

ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, kuten pitkittyneitä kuivuuskausia

tai veden niukkuutta.

Käytetyt syöttöparametrit

Syöttöparametreinä käytettiin tieteellistä tutkimusta, kuten YK:n

ympäristöohjelman Maailman luonnonsuojelun seurantakeskuksen (UNEP-

WCMC) määrittelemät alakohtaiset vaikutukset, Tukholman

resilienssikeskuksen Planetaariset rajat -viitekehys, hallitustenvälisen

ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportit, WRI:n Aqueduct Water Risk Atlas -

työkalu ja Science-Based Targets for Nature Framework -viitekehys.

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta syöttöparametreihin sisältyivät

maailmanlaajuisesti tunnustetut ihmisoikeusperiaatteet, kuten

Kansainvälisen työjärjestön ydinsopimus ja kansainvälinen

ihmisoikeussopimus.

Lopputulema ja raportointi

Vuoden aikana tehtyjen kahden kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin

tuloksista keskusteltiin ja niitä tarkasteltiin vastuullisuus- ja

yritysetiikkavaliokunnan, talous- ja tarkastuskomitean, konsernin

vastuullisuusneuvoston ja johtoryhmän kanssa yhteensä yhdeksässä

kokouksessa tammikuun 2024 ja helmikuun 2025 välisenä aikana.

Arvioinnin tulokset tarkistettiin myös kolmannen osapuolen ja ulkoisen

varmentajan toimesta sen varmistamiseksi, että ne ovat vaatimusten

mukaisia ja että olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on otettu

huomioon. Hallitus hyväksyi kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin

kynnysarvon ja tulokset helmikuussa 2025. Kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin sisäinen valvonta perustettiin osana kestävyysraportoinnin

valvontahanketta, jota kuvataan tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-5.

Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulokset ovat linjassa Stora Enson

strategian ja liiketoimintamallin kanssa. Tulosten perusteella yhtiön tavoite

kehittää 100-prosenttisesti uusiutuvia ratkaisuja vuoteen 2050 mennessä

sekä konsernin kestävän vastuullisuusagendan osa-alueet

( ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja kiertotalous) ovat edelleen voimassa.

Tuloksia kuvataan yksityiskohtaisemmin kohdassa SBM-3, ja kaikki tässä

selvityksessä käsitellyt olennaiset aiheet luetellaan kestävyysselvityksen

kohdassa ”Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-

standardien tiedonantovaatimukset. (IRO-2)”.

Vuoden 2024 aikana Stora Enso kehitti prosessiaan, jolla varmistetaan

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuranta ja

kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulosten vuosittainen tarkastelu.

Päivitetty prosessi integroitiin yritysriskienhallintaprosessiin ja

yritysvastuudirektiivin ja luontoon liittyvien taloudellisten tietojen

julkistamista (Task Force on Nature-related Financial Disclosures, TNFD)

käsittelevien työryhmien valmisteluihin. Päivityksessä otettiin huomioon

kaikki konsernin todelliset merkittävät ympäristö- ja ihmisvaikutukset

vuoden aikana.


		Varmennettu 31

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut

ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (ESRS IRO-2)

Alla oleva taulukko esittää luettelon kestävyysselvityksen tiedonantovaatimuksista. Olennaiset tiedot on määritelty

konsernin kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksena saatujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien perusteella.

Olennaisten aihekohtaisten standardien tunnistamisen jälkeen, olennaisuus arvioitiin tiedonantovaatimus ja

tietopiste tasoilla. Olennaisuusarviointiprosessi ja kynnysarvojen käyttäminen on kuvattu kohdassa ESRS IRO-1.


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sivu
Yleiset tiedot
ESRS 2	BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	20
ESRS 2	BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	20
ESRS 2	GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	20
ESRS 2	GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	21
ESRS 2	GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	22
ESRS 2	GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	22
ESRS 2	GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	23
ESRS 2	SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	23
ESRS 2	SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	25
ESRS 2	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	26
ESRS 2	IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	27
ESRS 2	IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	31
Ympäristötiedot
E 1 Ilmastonmuutos	ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	22
E 1 Ilmastonmuutos	E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	42
E 1 Ilmastonmuutos	ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	42
E 1 Ilmastonmuutos	ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	27
E 1 Ilmastonmuutos	E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	43
E 1 Ilmastonmuutos	E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	43
E 1 Ilmastonmuutos	E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	45
E 1 Ilmastonmuutos	E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	46
E 1 Ilmastonmuutos	E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	47


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sivu
E 1 Ilmastonmuutos	E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	48
E2 Pilaantuminen	ESRS 2 IRO-1 Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	27
E2 Pilaantuminen	E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	49
E2 Pilaantuminen	E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	49
E2 Pilaantuminen	E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	50
E2 Pilaantuminen	E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	51
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	ESRS 2 IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	27
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	52
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	52
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	53
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	E3-4 Vedenkulutus	53
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	54
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	54
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	27
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	55
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	56
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	57
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit	58
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	ESRS 2 IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	27
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	60


		Varmennettu 32


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sivu
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	60
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	61
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset	62
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset	62
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima	ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	25
S1 Oma työvoima	ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	64
S1 Oma työvoima	S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	65
S1 Oma työvoima	S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	66
S1 Oma työvoima	S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	66
S1 Oma työvoima	S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	67
S1 Oma työvoima	S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	68
S1 Oma työvoima	S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	68
S1 Oma työvoima	S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	69
S1 Oma työvoima	S1-9 Monimuotoisuuden mittarit	69
S1 Oma työvoima	S1-10 Riittävä palkka	69
S1 Oma työvoima	S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	69
S1 Oma työvoima	S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	70
S1 Oma työvoima	S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	70
S2 Arvoketjun työntekijät	SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	25
S2 Arvoketjun työntekijät	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	71
S2 Arvoketjun työntekijät	S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	71
S2 Arvoketjun työntekijät	S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	72
S2 Arvoketjun työntekijät	S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	72
S2 Arvoketjun työntekijät	S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	72


ESRS	Tiedonantovaatimus	Sivu
S2 Arvoketjun työntekijät	S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	73
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	25
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	74
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	S3-1 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet	74
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	S3-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa	75
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	S3-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	75
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	S3-4 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	76
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	76
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	20
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	27
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	77
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	78
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	79


		Varmennettu 33

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816 ( 27 ) , liite II		21
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		21
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				22
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		n/a
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		n/a
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 ( 29 ) , Artikla 12(1) Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		n/a
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta		Artikla 449a asetus (EU) N:o 575/2013; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453 ( 28 ) Taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja Taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12(1) Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		n/a
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetus (EU) 2021/1119, artikla 2(1)	42
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Artikla 449a Asetus (EU) N:o 575/2013; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453 Lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Mahdollisen ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin indikaattorit: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12.1 d-g, ja artikla 12.2		42
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Artikla 449a Asetus (EU) N:o 575/2013; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453 Lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Mahdollisen ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin indikaattorit: Mukauttamismittarit	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 6		45
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori n.5				46
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				46
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti,joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				46


		Varmennettu 34


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Artikla 449a; Asetus (EU) N:o 575/2013; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453 Lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Mahdollisen ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin indikaattorit: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 5(1), 6 ja 8(1)		47
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Artikla 449a Asetus (EU) N:o 575/2013; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453 Lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Mahdollisen ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin indikaattorit: Mukauttamismittarit	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 8(1)		47
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetus (EU) 2021/1119, artikla 2(1)	48
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta					Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II; Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta		Artikla 449a Asetus (EU) N:o 575/2013; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453 kohta 34; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Mahdollisen ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin indikaattorit: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				51
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				52
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				52
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				53
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				53
ESRS 2 – SBM3-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				55
ESRS 2 – SBM3 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				55


		Varmennettu 35


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS 2 – SBM3 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				55
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				55
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				55
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				63
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				63
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 13				65
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 12				65
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				65
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		65
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 11				66
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 1				65
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 1				66
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		69
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 3				Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		70
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 8				70
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 7				70
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Delegoitu asetus (EU) 2020/1818 artikla 12 (1)		70
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				71
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				71


		Varmennettu 36


Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				71
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12 (1)		72
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		71
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				73
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 11				74
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12 (1)		74
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				76
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				EI olennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, artikla 12 (1)		EI olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				EI olennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				78
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				78
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II)		79
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta)	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				79


		Varmennettu 37

Ympäristötiedot

Tässä osiossa


EU-taksonomia	37
E1 Ilmastonmuutos	42
E2 Pilaantuminen	49
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	52
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	54
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	60

EU-taksonomia

EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Euroopan vihreän

kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi EU:ssa otettiin vuonna

2020 käyttöön kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, jota kutsutaan

EU-taksonomiaksi. Kestävyysraportointidirektiivin piiriin kuuluvien yhtiöiden

on ilmoitettava toimintojensa taksonomiakelpoinen osuus ja

taksonomianmukaisuus. Taksonomiakelpoisuus indikoi, kuuluuko jokin

taloudellinen toiminto EU:n taksonomia-asetuksessa määriteltyjen

toimintojen piiriin. Taksonomianmukaisuus taas kuvaa taloudellisen

toiminnan kestävyyttä kyseiselle toiminnalle määriteltyjen teknisten

merkittävän edistämisen ja ei merkittävää haittaa -arviointikriteereiden

mukaisesti. Taksonomianmukaisen taloudellisen toiminnan on myös

noudatettava vähimmäistason suojatoimia. Tämä tarkoittaa, että

kestävän toiminnan on kunnioitettava vähimmäistason ihmisoikeuksia ja

oltava hyvän liiketoimintatavan mukaista.

EU-taksonomia avaintunnuslukujen erittely 2024


Milj. euroa	Liikevaihto1		Pääomamenot		Toimintamenot
Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat	428	4,7 %	64	5,9 %	68	9,1 %
Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat	140	1,6 %	9	0,8 %	26	3,4 %
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat	568	6,3 %	73	6,7 %	94	12,5 %
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat	8 493	93,7 %	1 017	93,3 %	654	87,5 %
Yhteensä	9 062	100 %	1 090	100 %	747	100 %

1 Taksonomiassa liikevaihtoon sisällytetään myös vuokratulot, joten luku eroaa hieman konsernin liikevaihdosta.

Taksonomiakelpoisuus ja taksonomianmukaisuus

Stora Enso on tunnistanut kuusi taksonomiakelpoista taloudellista

toimintoa vuosittaisessa analyysissään raportoitavaksi EU-taksonomiassa.

Stora Enson pääasiallisista tuotteista rakennusteollisuudelle suunnatut

puupohjaiset ratkaisut kuuluvat EU-taksonomian piiriin edistämällä

rakennusten energiatehokkuutta. Muut Stora Enson pääasialliset tuotteet,

sellun, kuluttajapakkauskartongin, aaltopahvin, pintakartongin ja

aaltopahvipakkausten tuotanto, eivät vielä kuulu EU-taksonomian piiriin.


Taloudellinen toiminto	Kuvaus
1.3 Metsänhoito	Stora Enson metsätoiminnot Ruotsissa. Puuviljelmät Etelä-Amerikassa ja Kiinassa eivät sisälly metsänhoidon toimintoon.
1.4 Suojeleva metsätalous	Stora Enson 50 %:sti omistamassa yhteisessä toiminnossa, Veracelissa, on kohdennettu yli puolet maista suojeluun ja ennallistettavaksi luonnolliseksi Atlantin sademetsäksi. Näissä sademetsissä ei suoriteta korjuutoimintaa.
2.4 Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus	Pilaantuneita paikkoja ja alueita koskevat kunnostushankkeet liittyvät lakkautettuihin toimintoihin ja Stora Enson tehtaiden sulkemisiin.
3.4 Akkujen valmistus	Koelaitoksen kustannukset sekä kovahiili- innovaatioon liittyvät tutkimus- ja kehityskulut. Lisätietoa Lignode® by Stora Enso -tuotteesta on saatavilla osoitteessa storaenso.com/lignode.
3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus	Puupohjaisia ratkaisuja rakennusteollisuudelle, jotka lisäävät rakennusten energiatehokkuutta. Perinteisistä sahatuotteista, CLT:stä, LVL:stä tai rakennuspalkeista valmistetut ovi-, ikkuna- ja kattokomponentit sekä ulkoseinäjärjestelmät raportoidaan taksonomiakelpoisina.
4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla	Puun sivuvirrat ja sellutuotannon sivutuotteet käytetään energiantuotantoon. Biopohjaisesta raaka-aineesta tuotettu bioenergia katsotaan taksonomiakelpoiseksi.

Kaikki (100 %) Stora Enson metsät Ruotsissa ovat sertifiointijärjestelmien

(PEFC tai FSC) mukaisesti sertifioituja, mikä antaa pohjan kestävälle

metsänhoidolle. Stora Enso katsoo, että sen 1.3 metsänhoito ja 1.4 suojeleva

metsätalous toiminnot ovat taksonomianmukaisia, mutta yhtiö ei ole

pystynyt täyttämään metsänhoidon ja suojelevan metsätalouden

merkittävän edistämisen kriteereissä (kohta 4. Auditointi) kuvattua

kolmannen osapuolen suorittamaa todentamisvaatimusta. Stora Enso on

etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppania, joka pystyy suorittamaan EU-

taksonomian mukaisen varmentamisen ja jatkaa etsintää. Siihen asti yhtiö

raportoi metsänhoidon ja suojelevan metsätalouden

taksonomiakelpoisena, mutta ei taksonomianmukaisena.

Toiminnon 3.4 Akkujen valmistus taksonomianmukaisuus on arvioitu

tulevaisuuden teollisen mittakaavan tuotannon perusteella, joka

alkaessaan on toiminnon teknisten arviointikriteerien mukainen.

Koska Stora Enso ei ole lopputuotteiden valmistaja, yhdenmukaisuus

’merkittävä edistäminen’ -kriteerin kanssa arvioitiin perustuen tietoon

loppukäytöstä ja energiatehokkuuteen liittyvistä säädöksistä pääasiallisilla

markkina-alueilla.

Taksonomiakelpoisuus ja taksonomiamukaisuus arvioinnit on suoritettu

EU:n taksonomia-asetuksen ja saatavilla olevien Euroopan komission

antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Epäselvissä

tilanteissa on valittu konservatiivinen lähestymistapa.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

EU-taksonomian mukaisesti raportoidut keskeiset tulosindikaattorit

esitetään liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen osalta eri

taulukoissa, kuten asetuksessa on määritelty. Kaksinkertainen laskenta

vältetään ylläpitämällä raportoinnissa selkeää kustannusrakennetta, joka

varmistaa että kunkin toiminnon tulosyksiköt ja kustannustekijät ovat

erillisiä. Raportoinnissa toiminnot eivät sisällä päällekkäisyyksiä.

Liikevaihto

Kokonaisliikevaihto on konsernin kokonaismyynti, kuten on esitetty rivillä

liikevaihto konsernin tuloslaskelmassa ja liitetiedossa 2.1 Tiedot

segmenteittäin, sekä vuokratulot vuonna 2024, perustuen IFRS 15- ja IFRS 16

-standardeihin EU-taksonomiassa liikevaihdolle annetun määritelmän

mukaisesti. Taloudellisiin toimintoihin liittyvä ulkoinen myynti raportoidaan

taksonomiakelpoisessa liikevaihdossa. Taksonomiakelpoiset ja

taksonomianmukaiset osuudet liikevaihdosta pysyivät edellisen

raportointikauden tasolla.

Toiminnon 1.3 Metsänhoito tuotos, kasvatettu puu, käytetään pääosin

sisäisesti Stora Enson omissa toiminnoissa. EU-taksonomiassa

metsänhoidon liikevaihtoon sisältyy ulkoisesti myyty raakapuu ja

hakkuujäte.

Luokassa 3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus EU-

taksonomia liikevaihtoon sisältyy ulkoinen myynti, joka kohdistuu siihen

tuotannon osuuteen, jonka arvioidaan päätyvän oviin, ikkunoihin, kattoihin

ja ulkoseinäjärjestelmiin.

Luokassa 4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla liikevaihtoon sisältyy ylimääräisen sähkön ja lämmön

ulkoinen myynti, jota ei käytetä konsernin sisäisesti.


		Varmennettu 38

Pääomamenot

Kokonaispääomamenot kattavat konsernin investoinnit vuonna 2024,

kuten on esitetty rivillä lisäykset, pois lukien liikearvo, liitetiedossa 4.1

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät ja

liitetiedossa 4.2 Metsäomaisuus. Taksonomiakelpoiset pääomamenot ovat

investointeja jotka liittyvät taloudellisten toimintojen omaisuuseriin tai

prosesseihin. Taksonomiakelpoiset ja taksonomianmukaiset osuudet

pääomamenoista pysyivät edellisen raportointikauden tasolla.

Luokassa 1.3 Metsänhoito pääomamenot kattavat investoinnit, jotka

tukevat metsien hoitoon liittyviä toimintoja, kuten metsämaan hankintaa

sekä investointeja teihin ja siltoihin.

Luokassa 4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergiasta pääomamenot sisältävät investoinnit bioenergian

tuotantoon Stora Enson tehtailla. Suurimmat investoinnit liittyvät Oulun ja

Heinolan tuotantolaitoksiin.

Toimintamenot

Kokonaistoimintamenot kattavat kunnossapitokustannukset, lyhytaikaisten

vuokrasopimusten kustannukset, pääomittamattomat tutkimus- ja

kehitysmenot sekä metsänkäsittelykustannukset konsernitasolla.

Taksonomiakelpoiset toimintamenot sisältävät vastaavat taloudellisiin

toimintoihin liittyvät suorat pääomittamattomat kustannukset. Vuoteen

2023 verrattuna taksonomiakelpoiset ja taksonomianmukaiset osuudet

laskivat yhden prosenttiyksikön 13 %:iin (14 %) ja 9 %:iin (10 %) johtuen

matalammista tutkimus- ja kehitysmenoista ja tehtaan sulkemisesta.

Vuonna 2024 EU-taksonomian piiriin kuuluvissa toimintamenoissa

raportoitiin seuraavat tiedot:

1.3 Metsänhoito, metsänhoitokustannukset ja niihin liittyvät tutkimus- ja

kehitysmenot.

1.4 Suojeleva metsätalous, suojelutyöhön liittyvät menot.

2.4 Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus, kunnostamistyöhön

liittyvät menot.

3.4 Akkujen valmistus, kovahiili-innovaatioihin liittyvät

pilottilaitoskustannukset sekä tutkimus- ja kehityskulut. Toiminnan

odotetaan tuottavan liikevaihtoa tulevina vuosina.

3.5 Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus, kulut, jotka

kohdistuvat siihen tuotannon osuuteen, jonka arvioidaan päätyvän oviin,

ikkunoihin, katto- ja ulkoseinäjärjestelmiin.

4.20 Lämmön/jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla,

kunnossapidon palkat, kunnossapitomateriaalit ja muut suorat

omaisuuserän päivittäiseen toimintaan liittyvät kustannukset.

Vähimmäistason suojatoimet

Stora Enso on arvioinut vähimmäistason suojatoimien noudattamisen

konsernitasolla kahdella eri tavalla: käymällä läpi yhtiön ihmisoikeuksiin,

korruptioon, verotukseen ja reiluun kilpailuun liittyvät prosessit

määritelläkseen riittävien prosessien ja kontrollien olemassaolon, ja

varmistaakseen, etteivät emoyhtiö, sen tytäryhtiöt tai ylin johto riko tai

loukkaa näitä. Yhtiö katsoo prosessiensa olevan hyvällä tasolla ilman

rikkomuksia ja siten vähimmäistason suojatoimien mukaisia. Lisätietoa

yhtiön hallintotavoista kohdassa ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot


Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI1
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
1 Stora Ensolla on 16,1 % osuus Pohjolan Voima Oyj:n (PVO) osakkeista. Sijoitus on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi instrumentiksi ja näin ollen se ei ole yhtiön EU- taksonomiaraportoinnin piirissä. Lisätietoa esitetään liitetiedossa 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.


		Varmennettu 39

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Milj. euroa

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus

liikevaih-

dosta, vuosi

2024

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten tai

luokitusjär-

jestelmäkel-

poisten osuus

liikevaihdosta,

vuosi 2023

Luokka

mahdo-

llistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

EUR

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM 3.5

387

4,3 %

E/S

4,4 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

0,5 %

E/S

n/a

0,4 %

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1)

428

4,7 %

4,8 %

josta mahdollistavat toiminnat

387

4,3 %

4,3%

4,4 %

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

Metsänhoito

CCM 1.3

139

1,5 %

KEL

EKEL

1,3 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

0,0 %

KEL

EKEL

0,0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin

luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

140

1,6 %

1,3 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

568

6,3 %

6,1 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

8 493

93,7 %

Yhteensä1

9 062

100 %

1 Taksonomiassa liikevaihtoon sisällytetään myös vuokratulot, joten luku eroaa hieman konsernin liikevaihdosta.

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta


		Varmennettu 40

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does

Not Significantly Harm)

Milj. euroa

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääoma-

menot

Osuus

pääoma-

menoista,

vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten tai

luokitusjär-

jestelmäkel-

poisten osuus

pääoma-

menoista,

vuosi 2023

Luokka

mahdo-

llistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

EUR

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM 3.5

0,1 %

E/S

n/a

0,4 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

5,8 %

E/S

n/a

5,1 %

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus

CCM 7.6

0,3 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot

(A.1)

5,9 %

5,7 %

josta mahdollistavat toiminnat

0,1 %

0,6 %

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

Metsänhoito

CCM 1.3

0,8 %

KEL

EKEL

0,6 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

—

0,0 %

KEL

EKEL

0,3 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin

luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

0,8 %

0,9 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

6,7 %

6,6 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

1 017

93,3 %

Yhteensä

1 090

100 %

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta


		Varmennettu 41

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit

(DNSH: Does Not Significantly Harm)

Milj. euroa

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toiminta-

menot

Osuus

toiminta-

menoista,

vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen

hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön

pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjär-

jestelmän

mukaisten tai

luokitusjär-

jestelmäkel-

poisten osuus

toimintamenoi

sta, vuosi 2023

Luokka

mahdo-

llistava

toiminta

Luokka

siirtymä-

toiminta

EUR

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K; E;

E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus

PPC 2.4

0,3 %

E/S

n/a

0,7 %

Akkujen valmistus

CCM 3.4

2,1 %

E/S

n/a

2,6 %

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

CCM 3.5

2,4 %

E/S

n/a

2,5 %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

4,3 %

E/S

n/a

4,1 %

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot

(A.1)

9,1 %

8,8 %

0,3 %

9,9 %

josta mahdollistavat toiminnat

4,5 %

5,2 %

josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

KEL/

EKEL

Metsänhoito

CCM 1.3

3,2 %

KEL

EKEL

2,9 %

Suojeleva metsätalous

CCM 1.4

0,1 %

KEL

EKEL

0,1 %

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostus

PCC 2.4

0,1 %

EKEL

KEL

EKEL

— %

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

0,0 %

KEL

EKEL

0,7 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin

luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

3,4 %

3,3 %

0,1 %

3,8 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

12,5 %

12,1 %

0,4 %

13,7 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

654

87,5 %

Yhteensä

747

100 %

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta

KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta§

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta


		Varmennettu 42

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)

Vuonna 2021 Stora Enso päivitti ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan

siirtymäsuunnitelmansa varmistaakseen, että sen strategia ja liiketoimintamalli

ovat yhteensopivia kestävään talouteen siirtymisen ja Pariisin ilmastosopimuksen

mukaisen tavoitteen kanssa rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Konsernin johtoryhmä hyväksyi siirtymäsuunnitelman vuonna 2021, ja yhtiö toteutti

seuraavat toimet osana siirtymäsuunnitelman päivitystä:

• Yhtiö asetti ilmastotavoitteet, jotka ovat yhteensopivia tavoitteen kanssa rajoittaa

ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Tavoitteet ovat kohdassa ESRS E1-4 selostetun Science Based Targets -aloitteen 1,5

asteen polun mukaisia.

• Jotta yhtiön liiketoimintamalli olisi yhteensopiva siirtymäsuunnitelman kanssa,

Stora Enso on laatinut kohdassa ESRS E1-3 määritellyt hillitsemistoimet.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toteutettavia hiilidioksidipäästöjen

vähentämiskeinoja yhtiön omissa toiminnoissa ovat energiatehokkuuden

parantaminen, investoinnit sähköistämiseen, polttoaineiden vaihtaminen ja

uusiutuvan energian käyttö.

Ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin liittyvät keskeiset merkittävät investoinnit

esitetään kohdassa ESRS E1-3. Siirtymäsuunnitelma on linjassa yhtiön strategian

kanssa, ja strategiassa on hyödynnetty ilmastoon liittyviä skenaarioanalyyseja. Jotkin

hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot liittyvät suoraan yhtiön tuoteportfolioon, jolloin

siirtymäsuunnitelma on liiketoimintamallin ytimessä. Ilmastonmuutoksen

hillitsemistoimet sisältyvät kohdassa ESRS E1-3 kuvattuun rahoitussuunnitelmaan.

Vuoden 2024 lopussa scope 1- ja scope 2 -hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 1,23

miljoonaa tonnia eli -53 % vähemmän ja scope 3 -päästöt 4,53 miljoonaa tonnia eli

-39 % vähemmän kuin perusvuonna 2019. Stora Enso tunnistaa, että tulevat

investoinnit ja uusi teknologia ovat olennaisia yhtiön ilmastotavoitteiden

saavuttamisen kannalta, kun on kyse mahdollisista lukittuneista

kasvihuonekaasupäästöistä. Yhtiö aikoo jatkaa investointeja vähähiilisiin ja

energiatehokkaisiin ratkaisuihin erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön

vähentämiseksi. Toimet ja investoinnit kuvataan tarkemmin kohdassa ESRS E1-3 ja

esitetään osana graafia ”Saavutetut ja odotetut vähennykset” kohdassa ESRS E1-4.

Stora Enso raportoi EU-taksonomian mukaisesti. Metsäteollisuus ei ole

tämänhetkisen lainsäädännön keskiössä, minkä vuoksi Stora Enson

raportointivelvollisuus koskee vain joitakin asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja.

Nykyisellään taksonomianmukaisuutta olisi mahdollista laajentaa

metsätaloustoiminnoissa, joissa yhtiö on aktiivisesti etsinyt yhteistyökumppania,

joka pystyy tekemään EU-taksonomian mukaisen varmennuksen, koska

metsäsertifioinnin auditointien ei katsota täyttävän kaikkia EU:n taksonomian

kriteereitä. Vuonna 2024 Stora Enson taksonomianmukaiset pääomamenot olivat

64 milj. euroa, katso. kohta EU-taksonomia. Stora Ensoa ei ole suljettu EU:n Pariisin

sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe tai osaosa-aihe	Siirtymä- riski	Fyysinen riski
Myönteinen vaikutus ilmastoon metsien hiilensidonnan, fossiilisia vaihtoehtoja korvaavien tuotteiden ja puupohjaisiin tuotteisiin varastoituneen hiilen kautta.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Ilmaston- muutoksen hillintä
Suora vaikutus ilmastonmuutokseen tuotantolaitosten kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Ilmaston- muutoksen hillintä
Epäsuora vaikutus ilmastonmuutokseen kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi, jotka syntyvät arvoketjun alku- ja loppupäässä.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Yhteiset toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Ilmaston- muutoksen hillintä
Energiaintensiiviset tuotantoprosessit.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Energia
Toiminnasta aiheutuu biogeenisiä päästöjä, joita käsitellään hiilineutraaleina. Stora Enso tiedostaa sääntelyyn liittyvän riskin näiden päästöjen käsittelyn mahdollisesta muuttumisesta, mikä vaikuttaisi yhtiön polkuun kohti hiilineutraaliutta ja tuotteiden elinkaariarviointeihin.	Riski	Keskipitkä ja pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Ilmaston- muutoksen hillintä	x
Epävarmuus siitä, saavutetaanko scope 1:n ja 2:n nettonollatavoite vuoteen 2040 mennessä ilman riittäviä investointeja ja uutta teknologiaa. Arvoketjun päästöjen suoran hallinnan puute voi aiheuttaa haasteita scope 3 -vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Kyvyttömyys saavuttaa tavoitteet voisi johtaa Stora Enson maineen ja brändin mahdolliseen vahingoittumiseen, mikä voisi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen. Tämä voisi johtaa pääomakustannusten nousuun ja tulojen vähenemiseen.	Riski	Keskipitkä ja pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Ilmaston- muutoksen hillintä	x
Riski siitä, että ilmastonmuutoksen vuoksi ilmastoon liittyvät vaarat yleistyvät, aiheuttavat fyysisiä vaikutuksia tuotantoyksikön omaisuuteen ja toimintaan sekä häiriöitä toimitusketjussa. Esimerkkejä tällaisista vaaroista ovat muun muassa merenpinnan nousu, tulvat, rankkasateet, tuulenpuuskat, kuivuus, lumikuormat ja metsäpalot.	Riski	Pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Ilmaston- muutokseen sopeutumine n		x
Stora Enson skenaarioanalyysissä todetaan, että pitkän aikavälin (25-30 vuotta) muutokset sademäärissä, kuivuusjaksot, usein toistuvat äärimmäiset sääilmiöt ja korkeammat keskilämpötilat, jotka lisäävät metsäpalojen ja tuhohyönteisten esiintymisriskiä, voivat aiheuttaa vahinkoa toiminnalle, metsille ja puuviljelmille. Tämä vaikuttaisi metsien omaisuusarvoihin ja puun alueellisiin hintoihin. Pohjoisilla alueilla leudommat talvet voivat myös vaikuttaa puunkorjuuseen ja puun kuljetukseen ja niihin liittyviin kustannuksiin. Useammin toistuvat sään ääri-ilmiöt lisäävät myös riskiä tuotanto-, logistiikka- ja raaka-aineiden sekä energian toimituskatkoksista.	Riski	Pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot, arvoketjun alkupää	Ilmaston- muutokseen sopeutumine n		x
Mahdollisuus liittyen korkeaan energiaomavaraisuuteen, joka vähentää yhtiön alttiutta ulkoisten kustannusten epävakaudelle ja markkinahäiriöille. Uusiutuvan biomassan ja fossiilivapaan sähkön saatavuuden ansiosta Stora Ensolla on hyvät edellytykset edistää vihreää siirtymää ja vähähiilistä taloutta.	Mahdollisuus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Energia
Mahdollisuus liittyen kestävän metsänhoidon avulla lisätä metsäekosysteemien sietokykyä ja muuttuvan ilmaston mahdollisuus lisätä puiden kasvua ja lajien levinneisyyttä erityisesti pohjoisilla leveysasteilla.	Mahdollisuus	Keskipitkä ja pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot, arvoketjun alkupää	Ilmaston- muutoksen hillintä


		Varmennettu 43

E1 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een

Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista koskevan

raportointikehikon (Task Force on Climate-related Financial Disclosures,

TCFD) mukaisesti Stora Enso arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri

skenaarioiden perusteella. Stora Enso on testannut strategiansa ja

liiketoimintamallinsa resilienssiä ilmastonmuutoksen suhteen useilla viime

vuosina tehdyillä resilienssianalyyseilla. Niissä keskityttiin yhtiön

ydinliiketoimintaan ja tiettyihin toimintoihin, jotka saattavat sijaintinsa

vuoksi olla alttiimpia riskeille. Niissä ei tunnistettu ilmastonmuutokseen

liittyviä olennaisia fyysisiä riskejä, joilla olisi vaikutusta ennen vuotta 2040.

Resilienssianalyysit on tehty Stora Enson omille toiminnoille, joihin kuuluvat

Ruotsissa, Suomessa, Puolassa ja Belgiassa sijaitsevat tuotanto-

omaisuudet sekä metsäomaisuus Ruotsissa. Lisäksi resilienssianalyysit on

tehty Stora Enson yhteisille toiminnoille Brasiliassa ja Uruguayssa sekä

Etelä-Amerikan puuviljelmille.

Yhtiön omien toimintojen ja arvoketjun alkupään toimintojen (yhteisten

toimintojen) käyttöomaisuuden skenaarioanalyysit tehtiin

työpöytätutkimuksena tarkastelemalla paikkakuntakohtaisia historiallisia

säätietoja viiden eri ilmastoskenaarion (SSP1-9, SSP5-8.5) perusteella.

Ruotsin metsäomaisuutta koskevan tutkimuksen teki kolmas osapuoli

kirjallisuuteen pohjautuen. Kolmas osapuoli teki myös Etelä-Amerikan

puuviljelmiä koskevan arvoketjun alkupään analyysin. Olennaisuutta

koskeva aikahorisontti asetettiin vuoteen 2040 asti ja kokonaisuutena

vuoteen 2100 asti.

Stora Enso olettaa, että siirtyminen vähähiilisempään ja resilienttiin

talouteen vaikuttaa yhtiöön päästövähennysten, sääntelyn ja toimintojen

mukauttamistarpeen kautta, esimerkkinä sähköistäminen.

Resilienssianalyysin tulokset osoittavat, että Ruotsin ja Suomen tuotanto-

omaisuudet ovat kestäneet samankaltaisia sääolosuhteita aiemmin. Stora

Enso tunnistaa, että sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään, mutta ei ole

juurikaan näyttöä siitä, että niillä olisi merkittävää vaikutusta

omaisuuserien toimintakykyyn ennen vuotta 2040. Manner-Euroopassa

sijaitseviin omaisuuseriin kohdistuu suurempi ilmastovaarojen riski kuin

Pohjoismaissa sijaitseviin. Olennaisia vaikutuksia ei kuitenkaan tunnistettu.

Ruotsin metsävaroja koskevan resilienssianalyysin tulokset eivät olleet

yksiselitteisiä. Lämpimämpi ilmasto edistää metsien kasvua, mutta

samalla myrskyjen, kuivuuden ja tuholaishyönteisten yleistyminen voi

vaikuttaa kasvuun kielteisesti. Tulosten perusteella muuttuvaan ilmastoon

liittyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Resilienssianalyysiin liittyy

epävarmuutta, sillä viimeaikainen ilmastokehitys viittaa siihen, että eri

skenaarioiden vaikutusten odotettu aikahorisontti saattaa olla ennakoitua

lyhyempi. Vuonna 2024 EU:n ilmastopalvelu raportoi, että maapallon

lämpeneminen oli ensimmäistä kertaa ylittänyt 1,5 asteen rajan koko

vuoden aikana.

Resilienssianalyysin perusteella Stora Enso pystyy muuttamaan tai

sopeuttamaan strategiaansa vastatakseen ilmastonmuutokseen lyhyellä,

keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit koskevat

Stora Enson kykyä vähentää päästöjään koko arvoketjussa sekä sen kykyä

asemoida liiketoimintatarjontaansa niin, että se tukee globaalia siirtymistä

vähähiiliseen kiertotalouteen. Stora Enson toiminnot ja arvoketju hyötyvät

laajasta maantieteellisestä jakaumasta, sillä on epätodennäköistä, että

kaikkiin toimipaikkoihin kohdistuisi vaikutuksia samaan aikaan. Vuonna 2021

Stora Enso arvioi liiketoimintavaikutuksia koskevan skenaarion, jossa

tunnistettiin ilmastoon liittyviä siirtymämahdollisuuksia. Tulosten mukaan

yleinen siirtymä vähähiiliseen kiertotalouteen on linjassa yhtiön strategian

kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet

tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen

toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan

olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.

Energia- ja ilmastonmuutospolitiikka

Politiikassa kuvataan tahtotila ilmastonmuutoksen torjumiseksi tuotteiden,

teollisten toimintojen ja arvoketjun tavoitteiden kautta. Politiikassa

käsitellään yhtiön omien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjen

kielteisten vaikutusten hallintaa parantamalla jatkuvasti

energiatehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa lisäämällä

biomassan osuutta. Politiikalla myös edistetään yhteistyötä toimittajien,

asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa arvoketjun hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseksi ja pyritään siten hallitsemaan arvoketjussa syntyvistä

päästöistä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi politiikkaan sisältyy

sitoutuminen yhteistyöhön asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa

uusiutumattomien materiaalien korvaamiseksi sekä sitoutuminen

kestäviin metsänhoitokäytäntöihin. Nämä sitoumukset edistävät

myönteisiä ilmastovaikutuksia metsien hiilensidonnan, fossiilisia

vaihtoehtoja korvaavien tuotteiden ja puupohjaisiin tuotteisiin

varastoituneen hiilen kautta.

Politiikkaa sovelletaan yhtiön omiin toimintoihin, ja strategiasta ja

vastuullisuudesta vastaava johtaja on vastuussa politiikan

täytäntöönpanosta.

Ympäristöohjeet

Ohjeissa käsitellään aiheita, jotka liittyvät ympäristöasioiden hallintaan ja

kiertotalouteen, energiaan ja ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen,

veteen, metsiin, puuviljelmiin ja maankäyttöön. Ohjeissa edellytetään, että

kaikki Stora Enson tuotantoyksiköt ottavat käyttöön ja ylläpitävät

kolmannen osapuolen sertifioimaa ympäristöjärjestelmää. Kolmannen

osapuolen sertifioimat ISO 14001- ja ISO 50001 -standardien mukaiset

järjestelmät auttavat parantamaan ympäristönsuojelun tasoa ja

energiatehokkuutta. Liittyen energiaan ja ilmastonmuutokseen, ohjeissa

käsitellään samoja kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia kuin energia- ja

ilmastonmuutospolitiikassa.

Ohjeita sovelletaan yhtiön omiin toimintoihin, ja konsernin

vastuullisuusjohtaja ja kunkin divisioonan vastuullisuusjohtajat ovat

vastuussa ohjeiden täytäntöönpanosta.

Toimittajien eettiset toimintaohjeet

Toimittajien eettisissä toimintaohjeissa esitetään vähimmäisvaatimukset,

jotka koskevat toimittajia sovellettavien lakien ja asetusten lisäksi.

Toimintaohjeissa määritellään tavoitteet koskien vastuullisia

liiketoimintatapoja, työterveyttä ja -turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja

työntekijöiden oikeuksia, yhteisöjen tukemista ja niiden kanssa tehtävää

yhteistyötä sekä ympäristönsuojelua. Ohjeet velvoittavat toimittajia

seuraamaan aktiivisesti omien toimintojensa ja arvoketjun

kasvihuonekaasupäästöjä, raportoimaan niistä ja pyrkimään niiden

vähentämiseen. Toimittajan on annettava Stora Ensolle tai Stora Enson

valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle mahdollisuus tarkistaa toimittajien

eettisten toimintaohjeiden vaatimusten noudattaminen vuoropuhelun,

tietojen luovuttamisen tai, jos Stora Enso katsoo sen tarpeelliseksi,

toimittajan toiminnan auditoinnin avulla. Toimintaohjeissa käsitellään myös

arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteisten vaikutusten ja riskien

hallintaa.

Toimintaohjeiden piiriin kuuluvat kaikki Stora Enson liiketoiminnot ja

toiminnot maailmanlaajuisesti. Vastuu toimittajien eettisten

toimintaohjeiden täytäntöönpanosta on kunkin divisioonan johtajalla.

Toimittajien käytännesäännöt annetaan toimittajille

esihyväksyntämenettelyn aikana, jolloin toimittajien on sitouduttava

noudattamaan toimintaohjeita.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin

liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

Stora Enson ilmastotavoitteet ulottuvat koko arvoketjuun, johon kuuluvat

metsät, omat toiminnot ja tuotteet. Yhtiön ilmastotavoitteet ja

hillitsemistoimet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ja Science Based

Targets -aloitteen 1,5 asteen polun mukaisia.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen yhtiön omissa toiminnoissa

Toimintasuunnitelma koostuu kahdesta hiilestä irtautumisen keinosta,

jotka kattavat yhtiön omat toiminnot ja ovat kuvattuna alla.

Toimintasuunnitelmalla edistetään yhtiön tavoitetta vähentää scope 1 ja 2

kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä 2019

perusvuodesta. Suunnitelma tukee energia- ja ilmastonmuutospolitiikan ja


		Varmennettu 44

ympäristöohjeiden tavoitteiden saavuttamista ilmastonmuutoksen

hillitsemisessä ja yhtiön omissa toiminnoissa syntyvien

kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamien kielteisten vaikutusten

hallitsemista. Toimintasuunnitelman aikahorisontti on lyhyestä pitkälle

aikavälille.

Hiilestä irtautumisen keino: energiatehokkuus

ja investoinnit sähköistämiseen

Stora Enso keskittyy tuotantolaitostensa energiatehokkuuden jatkuvaan

parantamiseen kohdennetuilla toimenpiteillä. Keskitetty energia- ja

vesitehokkuusinvestointirahasto on tärkeä väline energiansäästöjen

toteuttamisessa tuotantolaitoksilla.

Vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä energiaintensiivisissä

tuotantoprosesseissaan Stora Enso investoi sähkökattiloihin, jotka ovat

vaihtoehtoja perinteisille fossiilisiin polttoaineisiin perustuville

lämmitysjärjestelmille. Esimerkiksi Anjalankoskella otettiin vuonna 2024

käyttöön uusi 60 megawatin sähkökattila, jonka tarkoituksena on vähentää

fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa. Lahdessa

asennetaan parhaillaan kahta uutta sähkökattilaa, ja niiden odotetaan

olevan täysin toiminnassa vuoden 2025 alussa. Ne korvaavat fossiilista

energiaa, mikä vähentää entisestään tuotantoyksikön hiilidioksidipäästöjä

ja parantaa tehokkuutta. Lisäksi Stora Enso investoi ajoneuvojen

sähköistämiseen.

Vuoden 2024 lopussa saavutettu päästövähennys tämän hiilestä

irtautumisen keinon osalta oli 0,08 miljoonaa tonnia 2019 perusvuodesta.

Ennakoitu päästövähennys vuoteen 2030 mennessä on 0,08 miljoonaa

tonnia.

Hiilestä irtautumisen keino: polttoaineiden vaihtaminen

sekä uusiutuvan energian ja ydinenergian käyttö

Vähentääkseen teollisen toimintansa hiili-intensiteettiä Stora Enso edistää

erilaisten vähähiilisten sähkö- ja lämpömuotojen käyttöä, mukaan lukien

ydin-, tuuli-, aurinko- ja bioenergian käyttämisen energialähteinä. Yhtiön

toiminnassa hyödynnetään suurelta osin metsästä ja prosessien

sivuvirroista saatavia uusiutuvia biomassapolttoaineita. Polttoaineen

vaihtoa tehdään sekä tuotantoprosesseissa että kuljetuksissa. Hiilestä

irtautumistavoitteidensa tueksi Stora Enso ostaa alkuperätakuita, joilla

varmistetaan, että sähkö on tuotettu uusiutuvista tai ydinenergialähteistä,

joilla on alhaisemmat kasvihuonekaasupäästökertoimet. Esimerkkejä

tehtailla raportointivuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä:

• Imatran sellutehtaan kemikaalien talteenottolinjan uudistamiseen

liittyvä investointi saatiin päätökseen. Tämä parannus sisälsi

mustalipeän haihdutustekniikan parantamisen talteenottolinjan

kapasiteetin lisäämiseksi. Mustalipeän korkeampi kuiva-ainepitoisuus

parantaa energiatehokkuutta ja lisää biopolttoaineen osuutta.

• Heinolan flutinglaitoksen energiaprosessin ja prosessilaitteiston

uusiminen jäljellä olevien fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi

uusiutuvalla bioenergialla. Odotettu kasvihuonekaasupäästöjen

vähennys on yli 90 %. Rakennustöiden odotetaan valmistuvan vuoden

2025 jälkipuoliskolla.

• Vuoden 2023 lopussa Enocellin sellutehtaalla saatiin päätökseen

investointiprojekti, jossa fossiilipohjaista raskasta polttoöljyä korvattiin

uusiutuvalla bioenergialla, kuten pikiöljyllä. Bioenergian käyttö on

jatkunut vuoden 2024 aikana, ja tehtaan tavoitteena on korvata raskas

polttoöljy täysin bioenergialla.

• Ruotsissa Alan tehdas saavutti fossiilittoman toiminnan vuonna 2024

toimilla, joihin kuuluu bio- ja sähkökattiloiden hyödyntäminen

lämmöntuotannossa, fossiilivapaan sähkön hankinta ja polttoaineen

vaihdon toteuttaminen ajoneuvokalustossa, joka toimii nyt uusiutuvalla

dieselillä ja sähköllä.

Vuonna 2024 saavutettu päästövähennys tämän hiilestä irtautumisen

keinon osalta oli 0,86 miljoonaa tonnia. Ennakoitu päästövähennys

vuoteen 2030 mennessä on 0,28 miljoonaa tonnia.

Edellä kuvattujen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien

lisäksi myös toimipaikkojen ja tuotantolinjojen sulkemiset, jotka ovat

linjassa Stora Enson liiketoimintamallin ja strategian kanssa, vaikuttavat

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen arvoketjussa

Stora Enso pyrkii vähentämään scope 3 -päästöjä energia- ja

ilmastonmuutospolitiikan, ympäristöohjeiden ja toimittajien eettisten

toimintaohjeiden tavoitteiden mukaisesti lieventääkseen

kasvihuonekaasupäästöistä johtuvia kielteisiä vaikutuksia

ilmastonmuutokseen arvoketjun alku- ja loppupäässä. Vaikka Stora Enso

on tunnistanut mahdollisia vähennysalueita, se ei ole määritellyt

arvoketjulleen hiilestä irtautumisen keinoja (scope 3). Scope 3 -laskenta

eroaa luonteeltaan scope 1:stä ja 2:sta, sillä se sisältää yrityksen suoran

määräysvallan ulkopuolelle jääviä toimintoja, ja se on vielä kehittyvä ala,

mikä johtuu osittain siitä, että primääritietoja on saatavilla vain rajoitetusti.

Seuraavassa kuvataan kaksi keskeistä keskipitkän ja pitkän aikavälin

toimenpidettä, joilla pyritään vähentämään arvoketjun päästöjä. Nämä

toimet edistävät yhtiön tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 50

% vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2019.

1) Stora Enso pyrkii jatkuvasti parantamaan scope 3 -tiedonkeruu- ja

raportointiprosessejaan keskittyen datan täsmällisyyden parantamiseen

tuotantoyksikkötasolle asti. Näin voidaan luoda tarkempi perustaso ja

tukea tietoon perustuvia kehitystoimia. Automaatiohankkeen piiriin

kuuluvat toimenpiteet kattavat yhtiön koko arvoketjun.

2) Stora Enso tekee yhteistyötä raaka-ainetoimittajien,

logistiikkakumppaneiden ja asiakkaiden kanssa tehokkuuden

parantamiseksi ja hiili-intensiteetin alentamiseksi arvoketjussa. Kyseessä

on jatkuva ja pitkäaikainen toimi yhtiön arvoketjun alku- ja loppupäässä.

Saavutettu päästövähennys scope 3:n osalta oli 2,93 vuonna 2024

perusvuodesta 2019. Ennakoitu päästövähennys vuoteen 2030 mennessä

on 0,8.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tapoja

Stora Enson tavoite ja lähestymistapa ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen on sisällytetty osaksi ympäristöohjetta. Toimintaohjeen

tavoitteen saavuttamiseksi ja ilmastoon liittyvien vaarojen aiheuttamien

lisääntyvien riskien lieventämiseksi Stora Enso toteuttaa luontoon

perustuvia sopeutumisratkaisuja. Toimen laajuus on yhtiön oma toiminta

ja tuotantoketjun alkupään arvoketju, ja aikahorisontti on pitkä aikaväli.

Esimerkkejä tästä toimesta:

• Sekametsien lisääminen ja kestävien metsänhoito- ja korjuukäytäntöjen

edistäminen, katso ESRS E4.

• Puunhankinnan monipuolistaminen.

• Materiaalitehokkuuden parantaminen, katso ESRS E5.

• Vesiriskialueiden seuranta ja asianmukaiset toimet, katso ESRS E3.

Mahdollisuuksien ja myönteisten vaikutusten

huomioon ottaminen

Jäljempänä kuvataan kaksi keskeistä toimea, joilla pyritään hallitsemaan

ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä myönteisiä vaikutuksia ja

mahdollisuuksia sekä mahdollisuutta lisätä metsien kestävyyttä ja kasvua.

Kolmas keskeinen toimi koskee energiaomavaraisuuteen liittyviä

mahdollisuuksia. Näillä pitkän aikavälin toimilla edistetään energia- ja

ilmastonpolitiikan ja ympäristöohjeiden tavoitteiden saavuttamista.

1) Kestävien metsänhoitokäytäntöjen edistäminen Stora Enson omissa ja

hallinnoimissa metsissä metsäekosysteemien kestävyyden lisäämiseksi ja

metsien hiilensidonnan parantamiseksi. Vuonna 2024 yhtiön omistamien

tai vuokrattujen tuottavien metsämaiden vuotuinen hiilensidonta oli

kolmen vuoden keskiarvona laskettuna 4,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Lisätietoja kohdassa ESRS E1-7.

2) Yhtiön innovaatiotoiminta ja tuotekehitys keskittyy puupohjaisiin,

uusiutuviin tuotteisiin, joilla korvataan fossiilisia vaihtoehtoja. Vuonna 2024

substituutiovaikutus oli 13,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Lisäksi yhtiön

puupohjaiset tuotteet sitoivat hiilidioksidia 2,5 miljoonaa tonnia. Lisätietoja

kohdassa ESRS E1-7. Viimeaikaisiin tärkeimpiin investointeihin kuuluvat:


		Varmennettu 45

• 1 miljardin euron investointi Oulun tehtaalla, jossa jäljellä oleva, käytöstä

poistettu paperikone muutetaan suuren volyymin

kuluttajapakkauskartonkilinjaksi.

• Vuonna 2024 Stora Enson kokonaismenot innovointiin, tutkimukseen ja

kehitykseen olivat 78 miljoonaa euroa.

3) Turvaamalla ja parantamalla energiaomavaraisuutta Stora Enso pyrkii

vähentämään alttiutta ulkoisille kustannusvaihteluille ja markkinahäiriöille

omassa toiminnassaan. Toimi koostuu pitkäaikaisista sopimuksista

energian toimitusten hallitsemiseksi, suorasta pääsystä markkinoille

energiapörssien kautta, sähkön ja lämmön yhteistuotannosta

tuotantoyksiköissä sekä osakkuudesta energiayhtiö Pohjolan Voima

Oyj:ssä. Yhtiö painottaa myös entistä enemmän oman

sähköntuotantokapasiteettinsa ja sähkön kysynnän joustavuuden

hyödyntämistä. Vuonna 2024 Stora Enson energiaomavaraisuus oli 72 %.

Stora Enson EU-taksonomianmukainen ilmastonmuutoksen hillintään

liittyvä pääomamenojen osuus oli 64 miljoonaa euroa ja toimintamenojen

osuus 66 miljoonaa euroa. Katso lisätietoja kohdasta EU-taksonomia. Ero

ESRS 1:n ja EU-taksonomianmukaisten pääomamenojen ja

toimintamenojen välillä johtuu siitä, että Stora Enson ydinliiketoiminta ei

kuulu EU-taksonomian nykyiseen soveltamisalaan.

Stora Enso tunnistaa, että tulevaisuuden investoinnit ja uudet teknologiat

ovat välttämättömiä, jotta se voi saavuttaa nettonollapäästötavoitteensa

vuoteen 2040 mennessä. Sen vuoksi yhtiö aikoo jatkaa investointeja

vähähiilisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

liittyvät tavoitteet (E1-4)

Ilmastonmuutoksen hillintä

Vuonna 2017 Stora Enso asetti tieteeseen perustuvan tavoitteen (Science

Based Targets -tavoite) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja

saavutti tavoitteen yhdeksän vuotta etuajassa. Vuonna 2021 Stora Enso

nosti tavoitettaan 1,5 asteen skenaarion mukaiseksi. Päivitetty tavoite on

vähentää absoluuttisia hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä (CO2e) sekä

omassa tuotannossa (scope 1 ja 2) että arvoketjussa (scope 3) 50 %

vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2019. Tavoitteet on hyväksytty

Science Based Targets -aloitteessa, ja ne ovat linjassa yhtiön energia- ja

ilmastomuutospolitiikan kanssa.

Tavoitteiden asettamisessa Stora Enso käyttää julkisesti saatavilla olevaa

tieteeseen perustuvaa tavoitteenasettamismenetelmää scope 1, 2 ja 3 -

päästöille, jota kutsutaan Absolute Contraction Approach -menetelmäksi.

Koska tavoitteet asetetaan absoluuttisille päästövähennyksille,

mahdollinen tuleva kehitys, kuten myyntivolyymien muutokset tai

asiakkaiden kysynnän muutokset, eivät muuta tavoitteita.

Saavutetut ja suunnitellut kasvihuonekaasupäästöt yhtiön omissa toiminnoissa

CO2-ekv., milj. tonnia

Omissa toiminnoissa saavutetut päästöt 2024

Omissa toiminnoissa

suunnitellut vähennykset

Saavutetut ja odotetut kasvihuonepäästöt yhtiön arvoketjussa

CO2-ekv., milj. tonnia

Saavutetut vähennykset

arvoketjussa 2024

Odotetut vähennykset

arvoketjussa


		Varmennettu 46

Kasvihuonekaasujen poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä

ei pidetä keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi. Katso

kasvihuonekaasupäästöjen laadintaperiaatteet kohdasta ESRS E1-6.

Vuonna 2023 Stora Enso vahvisti ilmastositoumustaan liittymällä

The Climate Pledge -aloitteeseen ja sitoutui saavuttamaan

nollahiilipäästöt vuoteen 2040 mennessä kaikissa kolmessa scope-

luokassa. Vähennysten perusvuosi on 2019, sama kuin vuoden 2030

tavoitteessa. Koska tavoite on asetettu absoluuttisille päästövähennyksille,

mahdollinen tuleva kehitys, kuten myyntivolyymien muutokset tai

asiakkaiden kysynnän muutokset, eivät muuta tavoitetta. Katso

kasvihuonekaasupäästöjen täydelliset laadintaperiaatteet kohdasta

ESRS E1-6.

Vuoden 2024 loppuun mennessä Stora Enso on saavuttanut -53 %

vähennyksen scope 1 ja 2 -päästöissä verrattuna perusvuoteen 2019, mikä

ylittää vuodelle 2030 asetetun tavoitteen. Hiilidioksidipäästöjen

vähentämiskeinot ja niihin liittyvä osuus vähennyksistä on esitetty

kaaviossa ”Saavutetut ja ennakoidut päästövähennykset yhtiön omassa

toiminnassa”. Scope 3:n osalta Stora Enso saavutti -39 % vähennyksen

vuoden 2024 loppuun mennessä.


Kasvihuonepäästöjen vähennykset % (perusvuodesta)	Yksikkö	2024
Scope 1 ja 2	%	-53 %
Scope 3	%	-39 %
Yhteensä	%	-43 %

Energia

Vähentääkseen energiankäytöstä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia Stora

Enso on asettanut energiatehokkuustavoitteen, joka on olennainen osa

yhtiön polkua kohti ilmastoneutraaliutta. Tavoitteena on saavuttaa -1,1 %

vuotuinen energiansäästö vuoteen 2030 mennessä. Tavoite asetettiin

vuonna 2021, ja tavoitearvoa sovelletaan vuosittain. Vuoden 2024 lopussa

Stora Enso ylitti tavoitetasonsa, kun vuotuinen energiansäästö oli 1,6 %.

Tavoite asetettiin yhdessä sisäisten sidosryhmien kanssa Stora Enson

energia- ja ilmastotoimikunnassa (Energy and Climate Userboard). Tavoite

kattaa Stora Enson Packaging Materials, Biomaterials ja Wood Products -

divisioonat. Tavoite on energia- ja ilmastonmuutospolitiikan mukainen ja

tukee yhtiön scope 1 ja 2 Science Based Targets -tavoitteen saavuttamista.

Laadintaperiaatteet

Operatiivisten muutosten lisäksi arvioituihin energiansäästöihin sisältyvät

säästöt, jotka saadaan investoinneista, joiden osalta ensimmäisenä

raportointivuotena on vuosi, jolla on koko vuoden vaikutus. Energiansäästö

ilmoitetaan prosentuaalisena vähennyksenä verrattuna vuoden

kokonaisenergiankulutukseen ilman tehostamisinvestointeja. Yleensä

energiansäästöinvestoinnin koko vuoden vaikutus näkyy seuraavana

vuonna käyttöönoton jälkeen. Ennustettuihin energiansäästöihin eivät

sisälly pakkausmateriaalien jatkojalostusyksiköt ja yhteiset toiminnot.


Energiaan liittyvä tavoite	Yksikkö	2024
Arvioidut energiasäästöt, % (MWh säästetty/MWh energian käyttö yhteensä, sähkö, lämpö ja polttoaineet)	%	-1,6 %

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Laadintaperiaatteet

Energialuvut kattavat kaikki Stora Enson tuotantoyksiköt. Tilinpäätöksen

mukaisesti luvut sisältävät konsernin yhteiset toiminnot omistusosuuden

(50 %) mukaan. Toimistojen energiankulutus sisältyy lukuihin arvioiden

perusteella. Käytettyjen polttoaineiden energiasisältöä laskettaessa

käytetään yksiköiden paikallisia kertoimia.

Stora Enso soveltaa ESRS:n mukaista konservatiivista lähestymistapaa

uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden määrittämisessä ja

luokittelee lähteen olevan uusiutuva tai ydinpohjainen vain, jos ostetun

energian alkuperä on selkeästi määritelty toimittajien kanssa tehdyissä

sopimuksissa. Jos alkuperää ei tiedetä, lähde luokitellaan fossiiliseksi. Jotkin

tuotantoyksiköt, jotka ostavat sähköä verkosta, ovat arvioineet

energiankulutuksensa, koska energiantoimittajan laskut eivät olleet

saatavilla vuoden lopussa. Näillä arvioilla ei ole olennaista vaikutusta

yhtiön kokonaisenergiankulutukseen.

Stora Enson liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin:

Maatalous (Sektori: Metsätalous, koodi AFO), ja Teollisuus (Sektori: Massa-,

paperi- ja puutuotteet, koodi MPW) tai vaihtoehtoisesti NACE 02

(Metsätalous ja puunkorjuu), NACE 16 (Puutuotteiden valmistus) ja NACE 17

(Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus). Tämän vuoksi

energiaintensiteetin määrittämisessä käytetään konsernin

kokonaisliikevaihtoa, sellaisena kuin se on ilmoitettu tilinpäätöstiedoissa.


Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Yksikkö	2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus	TWh	1,1
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus	TWh	1,2
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus	TWh	0,5
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus	TWh	1,3
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	TWh	0,3
Fossiilisen energian kokonaiskulutus	TWh	4,4
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta	%	10,4 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus	TWh	3,9
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta	%	9,3 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa	TWh	33,3
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	TWh	0,6
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus	TWh	0,0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus	TWh	33,8
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta	%	80,3 %
Energian kokonaiskulutus	TWh	42,2


Energiaintensiteetti	Yksikkö	2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus	TWh	42,2
Energiaintensiteetti	MWh/eur milj.	4 658

Energiabalanssin osalta Stora Enso raportoi luvut, jotka kattavat sen oman

energiantuotannon. Pohjolan Voima Oyj:ltä - jossa Stora Enso on

vähemmistöosakkaana 16,1 % omistusosuudella - kustannusperusteisesti

saatu sähkö raportoidaan omana rivinään ja sisällytetään omaan

sähköntuotantoon Mankala-periaatteella, joka on tarkemmin kuvattu

tilinpäätöksessä, liite 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.

Stora Enson energiatase sisältää myös ulkoisen energiamyynnin, joka on

osittain taksonomiakelpoista. Lisätietoja kohdassa EU-taksonomia.


		Varmennettu 47


Energian tuotanto	Yksikkö	2024
Uusiutuva	TWh	29,5
Uusiutumaton	TWh	2,9
PVO:n osakkeenomistaja	TWh	2,5
Uusiutuva	TWh	0,4
Ydinvoima	TWh	2,1
Energian tuotanto yhteensä	TWh	34,8

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3

-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

Stora Enson hiilijalanjälki talousraportoinnin

konsolidointiperiaatteita noudattaen (Yhteneväinen ESRS

standardien kanssa)

Laadintaperiaatteet

Stora Enso raportoi vaihtoehtoisen hiilijalanjäljen alla olevassa taulukossa

ESRS-vaatimusten mukaisesti. Näissä luvuissa yhteiset toiminnot on

konsolidoitu riveittäin scope 1, 2, ja 3 -päästöihin omistusosuuden (50 %)

mukaan. Konsolidointiperiaate on yhteneväinen tilinpäätöksen kanssa.

Hiilijalanjäljen tarkemmat laskentaperiaatteet on kuvattu

seuraavassa osiossa.

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin määrittämiseen käytetään

Stora Enson liikevaihtoa, joka on raportoitu tilinpäätöksessä.


Stora Enson hiilijalanjälki 2024 (sisältäen yhteiset toiminnot)	Yksikkö	2024
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	CO2-ekv. milj. tonnia	1,33
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt	CO2-ekv. milj. tonnia	0,06
Merkittävät scope 3 - kasvihuonekaasupäästöt	CO2-ekv. milj. tonnia	4,36
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt	CO2-ekv. milj. tonnia	5,75


Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	Yksikkö	2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon	CO2-ekv. tonnia/ eur milj.	636
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon	CO2-ekv. tonnia/ eur milj.	676

Stora Enson hiilijalanjälki seuraten GHG-Protokollan operatiivisen

toiminnan periaatetta

Laadintaperiaatteet

Stora Enso noudattaa kasvihuonekaasujen laskennassa kolmea maailman

luonnonvarainstituutin (WRI) ja World Business Council for Sustainable

Development -järjestön (WSCSD) tarjoamaa Greenhouse Gas Protocol

-standardia: ”GHG Corporate Accounting and Reporting Standard”, ”GHG

Protocol Scope 2 Guidance” ja ”Corporate Value Chain (Scope 3)

Accounting and Reporting Standard”. Stora Enso käyttää näiden

standardien konsolidoinnissa operatiivisen valvonnan lähestymistapaa.

Science Based Targets -tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseksi raportoidaan prosentuaalisena muutoksena

perusarvosta, joka päivitetään vuosittain vastaamaan yhtiön

nykyistä rakennetta.

Scope 1 ja 2 -päästöt sisältävät suorat ja epäsuorat

kasvihuonekaasupäästöt, jotka lasketaan fossiilisina

hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e) kaikista tuotantoyksiköistä, lukuun

ottamatta yhteisiä toimintoja. CO2:n lisäksi muita Stora Enson kannalta

merkityksellisiä kasvihuonekaasupäästöjä ovat metaani (CH4) ja

dityppioksidi (N2O), joita syntyy käytettäessä fossiilisia ja biomassaa

sisältäviä polttoaineita yksiköiden voimakattiloissa. Nämä kaasut

muunnetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttämällä hallitustenvälisen

ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljänteen arviointiraporttiin perustuvaa

ilmastonlämpenemispotentiaalia tai polttoainekohtaisia CO2-

päästökertoimia, jotka perustuvat paikan päällä tehtyihin analyyseihin.

Stora Enson scope 1 -kertoimien lähteenä käytetään IPCC:n vuoden 2006

suuntaviivoja kansallista kasvihuonekaasuinventaarioita varten (IPCC

Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories 2006, Chapter 2:

Stationary Combustion) ja biogeenisten päästöjen osalta Tilastokeskuksen

polttoaineluokitus 2018:sta. HFC-yhdisteiden osuus on arviolta 500-1000

tonnia, SF6:n osuus ei ole soveltuva.

Vuonna 2024 Stora Enson scope 1 -päästöistä 67 % oli peräisin

säännellyistä päästökauppajärjestelmistä. Lisätietoja

päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvista päästöistä on tilinpäätöksen

liitetiedossa 4.5 Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat. Vuonna 2024

scope 1:een liittyvät biogeeniset päästöt olivat 9,14 (milj. tCO2-ekv).

Yhteisten toimintojen kanssa scope 1:een liittyvät biogeeniset päästöt

olivat 11,86 (milj. tCO2-ekv).

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ostetun sähkön ja lämmön

perusteella. Ostoenergian osalta käytetyt CO2-päästökertoimet

noudattavat suurelta osin markkinaperusteista menetelmää, mikä

tarkoittaa, että lähes kaikki yksiköt soveltavat energiantoimittajiensa

toimittamia CO2-kertoimia. Jos näitä ei ole saatavilla, yhtiö soveltaa

maakohtaista jäännösjakauman päästökerrointa. Jos jäännöskertoimia ei

ole saatavilla, käytetään Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) toimittamia

viimeisimpiä sijaintipaikkakohtaisia kertoimia. Sovelletuissa kertoimissa ei

erotella biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta. Scope 2 sisältää

markkinavälineitä, kuten sähkön alkuperätakuiden kauppaa.

Scope 3 -päästöt sisältävät fossiiliset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt

kaikkien tuotantoyksiköiden arvoketjujen alku- ja loppupäästä. Stora Enso

noudattaa WBCSD:n scope 3 -ohjeistusta, joka sisältää 15 potentiaalista

päästöluokkaa, ja soveltaa scope 3 -laskennassa toimintopohjaista

menetelmää, mikä tarkoittaa, että päästöt arvioidaan kertomalla

toimintotiedot asiaankuuluvilla hiilidioksidipäästökertoimilla.

Koska arviointi perustuu volyymin olennaisuuteen, jotkin luokat voidaan

jättää raportoinnin ulkopuolelle, jos niiden merkitys kokonaispäästöjen

kannalta on vähäinen, tai eivät ole olennaisia yhtiön liiketoiminnalle. Scope

3 -päästöihin sisältyviä olennaisia päästöluokkia tarkastellaan tarvittaessa

aina kun uutta tietoa datasta tai laskentamenetelmistä on saatavilla. Kun

Stora Enson toimintatietojen hiilidioksidipäästökertoimia varten ei ole

saatavilla primääritietoja, yhtiö käyttää sekundäärisiä lähteitä, kuten

EcoInventiä, Network for Transport Measures -verkostoa, Metsätehoa,

The Alliance for Beverage Cartons and the Environment -järjestöä (ACE) ja

European ´Corrugated Packaging -järjestöä (FEFCO). Toisinaan käytetään

myös korvaavia indikaattoreita.

Vuonna 2024 ESRS:n määrittelemät scope 3 -luokat, jotka sisältyivät

raportointiin olivat: Ostetut tavarat ja palvelut, Polttoaineeseen ja

energiaan liittyvät toiminnat, Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

ja Myytyjen tuotteiden jalostus. Päästöjen määrään perustuvien

primääritietojen osuus on 10 %. Kasvihuonekaasujen laskennassa yhteiset

toiminnot sisältyvät scope 3 -päästöihin johtuen puuttuvasta

operatiivisesta määräysvallasta, joka on tarkemmin kuvattu kohdassa

ESRS 2 BP-1. ESRS:n mukaisen raportoinnin varmistamiseksi, yhtiön

vaihtoehtoinen hiilijalanjälki tilinpäätöksen konsolidointiperiaatteita

noudattaen on raportoitu tämän osion alussa.

Vuoden 2024 raportoinnissa ei ollut mukana seuraavia scope 3 -luokkia:

Tuotantohyödykkeet, Toiminnassa muodostuva jäte, Liiketoimintaan liittyvä

matkustaminen, Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne,

Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, Kuljetukset

tuotantoketjun loppupäässä, Myytyjen tuotteiden käyttö, Myytyjen

tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa, Tuotantoketjun loppupään

vuokratut omaisuuserät, Franchising, ja Investoinnit.


		Varmennettu 48


Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt eriteltyinä	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt eriteltyinä	Perusvuosi 2019	2023	2024	Muutos, %	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 - bruttopäästöt (CO2-ekv. milj. tonnia)	2,27		1,17	n/a		1,13		-4,5 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	72 %		60 %	n/a
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 - bruttopäästöt (CO2-ekv. milj. tonnia)	n/a		0,42	n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 - bruttopäästöt (CO2-ekv. milj. tonnia)	0,34		0,05	n/a		0,17		-4,5 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 ) kokonaisbruttopäästöt (CO2-ekv. milj. tonnia)	7,33		4,53	n/a		3,73		-4,5 %
Ostetut tavarat ja palvelut	2,34		1,60	n/a
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat	0,54		0,21	n/a
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	1,24		0,96	n/a
Myytyjen tuotteiden jalostus	3,21		1,75	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (CO2-ekv. milj. tonnia)	n/a		6,12	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (CO2-ekv. milj. tonnia)	10,00		5,75	n/a		5,04		-4,5 %

Stora Enson hiilijalanjälki 2019-2024 GHG-Protokollan mukaisesti

Seuraten GHG-Protokollan operatiivisen toiminnan periaatetta, scope 1 ja 2

-päästöt kohtuullisen tason varmennuksen alaisia1, 2


	Fossiiliset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt (milj. tonnia)						Kehitys
	2019	2020	2021	2022	2023	2024	2019-2024
Scope 1	2,27	2,08	2,13	1,78	1,45	1,17	-48 %
Scope 23	0,34	0,19	0,10	0,09	0,05	0,05	-84 %
Scope 3	7,46	7,21	7,67	5,65	4,88	4,53	-39 %
Yhteensä	10,07	9,47	9,90	7,52	6,38	5,76	-43 %

1 Scope 1+2 -päästöt kattavat Stora Enson tuotantoyksiköt. Sisältää sähkön alkuperätakuiden kaupan. Yhteiset

toiminnot sisältyvät scope 3 -päästöihin.

2 Kaikki vertailuluvut on oikaistu rakennemuutosten tai edellisen raportin jälkeen lisättyjen tietojen vuoksi.

3 Ostetun energian (scope 2) osalta käytetyt CO2-kertoimet noudattavat suurelta osin markkinaperusteista

menetelmää, mikä tarkoittaa, että lähes kaikki yksiköt käyttävät energiantoimittajien toimittamia CO2-

kertoimia. Käytettävissä olevia jäännöskertoimia käytettäessä toimipaikkaperusteiset scope 2 -päästöt

vuonna 2024 ovat 0,42 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia.

Kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi (E1-7)

Stora Enson liiketoimintaan liittyy kasvihuonekaasujen poistot ja hiilen

varastointi, sillä yhtiön metsät sitovat hiiltä ja sen puupohjaiset tuotteet

varastoivat hiiltä. Vaikka yhtiö ei käytä näitä poistumia tai varastoitumista

scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasuraportoinnissaan, määrät ilmoitetaan

ESRS-vaatimusten mukaisesti, jotta saadaan yhtenäinen kuva

kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä tunnistetuista

positiivisista vaikutuksista.

Stora Enson ensisijainen keino vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä on

suora toiminta sen omassa toiminnoissaan ja arvoketjussaan kuten

kuvattu kohdassa ESRS E1-3. Yhtiön hiilidioksidipäästöt raportoidaan ilman

kompensaatioita SBT-aloitteen suositusten mukaisesti. Vaikka suorat

toimet ovat ensisijainen keino vähentää päästöjä, joitakin päästöjä ei

voida tällä hetkellä välttää. Siksi hiilidioksidipäästöjen kompensointia

käytetään joissakin yhtiön tuotteissa keinona tarjota materiaaleja, jotka

auttavat asiakkaita vähentämään ilmastovaikutustaan. Tuotteiden

kompensointi tapahtuu vain sellaisten hankkeiden kautta, jotka ovat

mitattavissa ja kolmannen osapuolen todentamia, esimerkiksi Gold

Standard -standardin mukaisesti.

Laadintaperiaatteet

Stora Enson tuotteisiin varastoitunut hiili lasketaan keskimääräisenä

hiilivarastona sadan vuoden aikana sadonkorjuuvuodesta IPCC:n

puoliintumisajan menetelmää käyttäen. Luvun on laskenut Ruotsin

maatalousyliopisto (SLU) Stora Enson metsä- ja tuotantolukujen

perusteella (Climate effects of a forestry company - including biogenic

carbon fluxes and substitution effects).

Metsien hiilinielu lasketaan Stora Enson omistamien tai vuokraamien

tuottavien metsämaiden vuotuisen hiilidioksidin sitomisen kolmen vuoden

keskiarvon perusteella. Stora Enson tuottavaan metsämaahan sitoutunut

hiili lasketaan raportointivuoden lopussa. Yhdenmukaisesti Stora Enson

tilinpäätöksen kanssa, luku sisältää konsernin yhteisten toimintojen

biologisen omaisuuden 50 prosentin omistusosuuden mukaan. Lisätietoja

on tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus.

Metsien hiilinielujen ja -varastojen kirjanpitomenetelmiä ei ole

standardoitu, ja valittu menetelmä ja raportointijakso vaikuttavat tuloksiin.

Kestävästi hoidetuissa metsissä hiilen nielu- ja varastointitasot säilyvät tai

lisääntyvät metsien hoitosyklin aikana. Tämän syklin aikana hakkuut ja

luonnolliset häiriöt, metsien ikään ja tyyppiin liittyvät kasvuvauhdit sekä

mahdolliset muut tapahtumat voivat aiheuttaa lyhytaikaisia vaihteluita

hiilinieluissa ja -varastoissa.


Mittarit koskien kasvihuonekaasujen poistoja ja varastointia	Yksikkö	2024
Kasvihuonekaasujen poistot
Vuosittainen hiilidioksidinsidonta omilla tai vuokratuilla tuottavilla metsämailla, kolmen vuoden vuosikeskiarvo	milj. tonnia	4,3
Kasvihuonekaasujen varastointi
Stora Enson tuottavaan metsämaahan varastoituneen hiilidioksidin kokonaismäärä, 31.12.2024	milj. tonnia	295
Stora Enson tuotteisiin sidottu hiili	milj. tonnia	2,5


		Varmennettu 49

ESRS E2 Pilaantuminen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(ESRS 2 SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe tai osaosa-aihe
Epäpuhtaudet ilmaan teollisesta toiminnasta johtuen	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Ilman pilaantuminen
Merkittävät ympäristötapaukset teollisen toiminnan ja metsätoiminnan (puunhankinta) seurauksena	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Ilman/veden pilaantuminen
Stora Ensolla on ympäristövaraus, joka liittyy Kopparbergin kaivoksen valumavesien puhdistamiseen Ruotsissa ennen veden vapauttamista ympäristöön.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Veden/maaperän pilaantuminen
Päästöt veteen teollisesta toiminnasta johtuen	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Veden pilaantuminen
Riski pilaantumiseen liittyvästä sääntöjen vastaisesta tapauksesta, kuten luparajan ylitys. Tapahtumat voivat vahingoittaa Stora Enson mainetta ja brändiä, mikä voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menetykseen, mikä puolestaan johtaa korkeampiin pääoman kustannuksiin ja alhaisempaan liikevaihtoon. Tapahtumat voivat myös johtaa sakkojen ja muiden taloudellisten varausten syntymiseen.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Ilman/veden pilaantuminen

Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ja riskit liittyvät Stora Enson

liiketoimintamalliin, sillä yhtiön tuotantoprosessit aiheuttavat päästöjä

sekä ilmaan että veteen. Tämä aiheuttaa paikallisesti merkittävien tai jopa

kriittisten negatiivisten vaikutusten riskin sekä ympäristölle että ihmisille.

Viime vuosina jotkin riskit ovat realisoituneet paikallisiksi

ympäristövahingoiksi. Tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia voivat aiheuttaa

esimerkiksi energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden poltosta

aiheutuvat ilmakehään joutuvat päästöt ja aerosolikuormitus. Veden

saastumiseen liittyvät kielteiset vaikutukset johtuvat pääasiassa

jätevesistä ja kiintoaineita sisältävistä epäpuhtauksista, kemiallisesta

hapenkulutuksesta, orgaanisen hiilen kokonaismäärästä, fosforista,

typestä ja imeytyvistä orgaanisista halogeeniyhdisteistä, joita jätteessä on.

Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E2-1)

Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet

tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen

toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan

olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.

Ympäristöohjeissa esitetään sitoutuminen kaikkien sovellettavien

lakisääteisten ja lainsäädännöllisten velvoitteiden noudattamiseen ja

ympäristönsuojelemiseen. Tämä tarkoittaa varovaisuutta noudattavien

johtamistoimien soveltamista mahdollisten haitallisten ympäristö- ja

ihmisvaikutusten lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Lieventämis- ja

ennaltaehkäisytoimissa keskitytään säännösten noudattamisen

varmistamiseen, ilman, veden ja maaperän pilaantumisen valvontaan

sekä ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon ja ylläpitoon.

Toimintaohjeissa käsitellään nimenomaisesti fosforia, typpeä, kemiallista

hapenkulutusta ja absortoituvia orgaanisia halogeeniyhdisteitä, mutta

ei kaikkia epäpuhtauksia. Toimintaohjeissa ei käsitellä nimenomaisesti

vaaratilanteiden ja hätätilanteiden välttämistä, koska suunnitelmat on

määrä dokumentoida paikallisissa ympäristöjärjestelmissä.

Toimintaperiaatteissa ei käsitellä tarkemmin tosiasiallisten kielteisten

vaikutusten korjaamista, koska korjaavat toimet ovat usein

tuotantoyksikön ja paikallisten viranomaisten yhdessä määrittelemiä.

Lisätietoa toimintaohjeista on saatavilla luvussa ESRS E1-2.

Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit (E2-2)

Seuraavat kaksi keskeistä toimea, jotka toteutetaan yhtiön omissa

toiminnoissa, edistävät ympäristöohjeissa esitettyjen tavoitteiden

saavuttamista ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi,

lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Molemmat pitkän aikavälin toimet ovat

linjassa yhtiön tavoitteen kanssa saavuttaa nolla sääntöjen vastaista

ympäristötapausta.

1) Ilmaan ja veteen joutuvien päästöjen hallinta

Stora Enson pitkän aikavälin toimeen kuuluu prosessien ja järjestelmien

käyttöönotto ja ylläpito päästöjen seurantaan ja hallintaan ilmassa ja

vedessä, sekä sen pilaantumiseen liittyvien vaikutusten ja niihin liittyvien

riskien hallinta. Ympäristöjärjestelmät ovat ensisijainen keino prosessien ja

ympäristötoiminnan jatkuvan parantamisen edistämisessä. Kaikkien

tuotantolaitosten tulee ottaa käyttöön ja ylläpitää kolmannen osapuolen

sertifioima ympäristöjärjestelmä. Vuoden 2024 lopussa 57

tuotantoyksiköstä 47:llä oli ISO 14001 -sertifikaatti.

Stora Enson kartonki-, sellu- ja paperitehtaissa seurataan jatkuvasti

jätevesipäästöjä paikallisiin vesistöihin, muun muassa lämpötilaa ja pH-

tasoja, jotta varmistetaan veden laatu ja paikallisten luparajojen

noudattaminen. Paikallisten ympäristöluparajoitusten noudattamista

sääntelevät ja valvovat asiaankuuluvat viranomaiset, ja mahdolliset

poikkeamat raportoidaan heille välittömästi. Ilmakehään joutuvien

päästöjen osalta Stora Enso käyttää edistynyttä teknologiaa, kuten

pesureita ja kattilaprosessin ohjausjärjestelmiä, vähentääkseen

tuotantoyksiköidensä päästöjä ilmaan ja lieventääkseen hajuhaittoja.

Nämä päästöt ovat pääosin peräisin polttoaineen palamisesta

energiantuotannossa ja tuotantoprosessissa.

• Esimerkiksi Anjalan tehtaalla otettiin vuonna 2024 käyttöön uusi

sähkökattila, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja minimoi

päästöt ilmaan.

2) Ympäristötapausten ja -varausten käsitteleminen

Stora Enso hallitsee ympäristötapauksia ylläpitämällä konserninlaajuista

raportointi- ja hallintaprosessia. Tavoitteena on varmistaa säännösten

ja lupien noudattaminen ja jatkuva parantaminen. Se sisältää

seuraavat vaiheet:

• Merkittävistä tapauksista raportoidaan 24 tunnin kuluessa hallituksen

vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnalle ja tapaukset listataan myös

vuosittain ulkoisesti julkaistavassa vuosikertomuksessa. Prosessi on

yhdenmukainen ympäristöohjeiden kanssa, joissa etusijalla on

sääntelyn noudattaminen, lupien noudattaminen ja tavoite saavuutta

nolla sääntöjen vastaista ympäristötapausta.


		Varmennettu 50

• Jokaisesta vahingosta tehdään juurisyyanalyysi, jonka perusteella

päätetään korjaavista ja ennaltaehkäisevistä toimista. Analyysin tulokset

jaetaan sisäisesti jatkuvan parantamisen ja ennaltaehkäisyn tueksi.

• Sisäiset tutkimukset tehdään kunkin tapauksen osalta asiaankuuluvien

sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tutkinnan valmistumiseen

kuluva aika vaihtelee tapauksen luonteesta riippuen. Yhteistyö ja

vuoropuhelu asianomaisten viranomaisten kanssa hoidetaan

tapauskohtaisesti.

• Korjaaviin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi

omien työntekijöiden ja toimittajien koulutus ja uuden laitteiston

asentaminen. Joissakin tapauksissa paikallisviranomaiset voivat myös

määrätä yhtiölle sakkoja. Vuoden 2024 tapaukset ja toteutetut lyhyen

aikavälin korjaavat toimet ja kunnostaminen kuvataan kohdassa ESRS

E2-3.

• Vastuu pitkäaikaisista seurauksista: Stora Ensolla on ympäristöön liittyviä

varauksia, jotka koskevat menneiden toimintojen aiheuttaman

olemassa olevan tilanteen kunnostamista. Merkittävin varaus on

sopimus Stora Enson ja Falunin kaupungin välillä, joka velvoittaa yhtiön

puhdistamaan Kopparbergin kaivoksen valumavedet ennen niiden

laskemista ympäristöön. Velvoite vuoden lopussa oli 27 miljoonaa euroa.

Lisätietoja kaikista ympäristövarauksista, katso tilinpäätöksen liite 4.9

Varaukset.

Pilaantumiseen liittyvät resurssit

Paikalliseen pilaantumiseen liittyvien vaikutusten ehkäisemiseen ja

hallintaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa käytettävät resurssit koostuvat

toimintakuluista, kuten henkilöstökustannuksista, lupakustannuksista,

korjaus- ja huoltokustannuksista sekä jäteveden käsittelykemikaaleista.

Vuonna 2024 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 120

miljoonaa euroa. Nämä investoinnit kohdistuivat pääasiassa ilman ja

veden laadun parantamiseen, resurssi- ja energiatehokkuuden

parantamiseen sekä vuotojen riskin minimoimiseen. Vuonna 2024 yhtiön

ympäristöinvestoinnit, jotka liittyvät ilmaan ja veteen joutuviin päästöihin,

olivat 93 miljoonaa euroa. Investoinnit uuteen teknologiaan ja olemassa

olevien laitteistojen päivittämiseen ovat tarpeen ympäristösaasteiden ja

niiden vaikutusten hallitsemiseksi ja vähentämiseksi. Nämä parannukset

tähtäävät ilman ja veden laadun parantamiseen, säädösten

noudattamisen ylläpitämiseen ja ympäristöön tapahtuvien tahattomien

vuotojen riskin minimoimiseen. Tulevista investoinneista päätetään

priorisoimalla tuotantoyksiköissä tarvittavat parannukset

tärkeysjärjestykseen.

Stora Enson ympäristökulut vuonna 2024 olivat yhteensä 208 miljoonaa

euroa. Kuluihin on luettu mukaan poistot, mutta ei korkoja. Ympäristökulut

sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja

ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja tietyt

muut materiaalit. Vuonna 2024 yhtiön ilmaan ja veteen liittyvät

ympäristökustannukset olivat yhteensä 75 miljoonaa euroa.

Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet (E2-3)

Stora Ensolla on jatkuva tavoite saavuttaa nolla merkittävää sääntöjen

vastaista tapausta ympäristöpolitiikkansa tukemiseksi ja edistämiseksi

sekä kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Vuonna 2017 asetettiin tavoite

saavuttaa nolla sääntöjenvastaista tapausta vuoden loppuun mennessä.

Vuonna 2017 oli kymmenen merkittävää sääntöjen vastaista tapausta.

Vuonna 2024 oli yhteensä 24 merkittävää vaatimustenvastaisuutta, joista

12 liittyi ilman tai veden pilaantumiseen.

Tavoite liittyy ilman epäpuhtauksien ja niiden ominaiskuormituksen sekä

veteen joutuvien päästöjen ja niiden ominaiskuormituksen valvontaan,

sillä kuukausittaisen, neljännesvuosittaisen, tai vuosittaisen paikallisen

luvan ylittämistä pidetään merkittävänä sääntöjenvastaisuutena. Tavoite

ei perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön vaan pikemminkin

lainsäädännön noudattamiseen. Tavoitetta seurataan kohdassa ESRS E2-2

kuvatun konserninlaajuisen raportointiprosessin mukaisesti. Sidosryhmiä ei

otettu mukaan tavoitteiden asettamiseen.

Kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti, tavoite raportoidaan myös

kohdassa ESRS E4-4, kattaen tapaukset liittyen luonnon

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Ilman ja veden pilaantumiseen

liittyvät tapaukset esitetään oheisessa taulukossa.

Laadintaperiaatteet

Tavoite mitataan raportointivuoden aikana tapahtuneiden merkittävien

sääntöjen vastaisten tapauksien lukumääränä. Tavoite sisältää Stora

Enson omat liiketoiminnot: tuotantoyksiköt ja hakkuualueet.

Pilaantumisen osalta sääntöjenvastaisuus tarkoittaa tyypillisesti tietyn

paikallisen kuukausittaisen, neljännesvuosittaisen, tai vuosittaisen

luparajan ylittämistä liittyen ilmaan tai veteen päätyviin päästöihin.

Tapauksista liittyen ilmaan ja veteen joutuviin päästöihin ilmoitetaan

tuotantoyksiköittäin niiden ympäristölupien perusteella.


Merkittävien sääntöjen vastaisten tapauksien lukumäärä	2024
Liittyen ilman pilaantumiseen	4
Liittyen veden pilaantumiseen	8


Sijainti	Tapauksen kuvaus	Korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet
Alytuksen saha, Liettua	Kaksi tapausta: Vuonna 2024 vesipäästöissä ilmenneet toistuvat ongelmat johtivat veden kiintoaineen ja biokemiallisen hapenkulutuksen (BOD) luparajojen ylitykseen.	Vesiviemäreiden lisäpuhdistus ja säännöllisen näytteenoton parantaminen. Uuden teknisen ratkaisun valmistelu sadeveden käsittelyyn.
Enocellin tehdas, Suomi	Kiintoaineita koskeva vesiluparaja ylitetty.	Vesivirtoja säädettiin, kuoripuristinta korjattiin, primäärilietteen poistoa tarkistettiin ja mittausmenetelmiä parannettiin.
Enocellin tehdas, Suomi	Fosforia koskeva vesiluparaja ylitetty.	Mittaus- ja valvontamenetelmien parantaminen, mukaan lukien paranneltu malli fosforitasapainoon. Vara-altaan käyttö jäähdytystehon parantamiseen ja korkeiden fosforikuormien käsittelyyn pysäytyksen ja käynnistyksen yhteydessä.
Forest- divisioona, Suomi	Kelluvia tukkeja kuljettanut pieni alus upposi Vuoksen satamassa Imatran tehtaan lähellä ja vuoti kevyttä polttoöljyä veteen.	Alus nostettiin ja öljyvuoto rajoitettiin vakiomenettelyjen mukaisesti.
Heinolan tehdas, Suomi	Haisevat rikkikaasut levisivät Heinolan kaupunkiin.	Valmistelut investointien tekemiseksi uuteen rikkipoistoon ja uuteen absorptiotorniin vanhan laitteiston korvaamiseksi.
Heinolan tehdas, Suomi	Haisevat rikkikaasut levisivät Heinolan kaupunkiin.	Imeytystornien suuttimet puhdistettiin. Valmistellaan investointia uuteen rikkiuuni- ja absorptiotorni-yksikköön, jolla korvataan vanhat laitteet.
Heinolan tehdas, Suomi	Haisevat rikkikaasut levisivät Heinolan kaupunkiin.	Kemikaalien käsittelyä koskevia sammutusohjeita ja koulutusta parannettiin. pH-mittauksen korjaaminen ja automaation parantaminen. Valmistellaan investointia uuteen rikkiuuni- ja absorptiotorni-yksikköön, jolla korvataan vanhat laitteet.
Planan tehdas, Tšekki	Kaksi tapausta: Kemiallisen hapenkulutuksen (COD) ja hiilivetypitoisuuden vesiluparajat ylittyivät.	Jätevedenpuhdistusaltaan puhdistus ja muut toiminnalliset korjaustoimet. Lisäkäsittelytekniikoita, joilla parannetaan valmiutta äkillisiin rankkasateisiin ja talvikauteen, tutkitaan parhaillaan.
Planan tehdas, Tšekki	Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ilmaluparajan ylittyminen.	Uusi ympäristölupa saatiin, kun tuotantomäärät ja liiman käyttö kasvoivat. Tuotantohenkilöstön kemikaalikoulutus päivitetty.
Varkauden kartonkiteh- das, Suomi	Fosforin vesiin kohdistuvan luvan raja-arvo ylitetty.	Tehostettiin pysäytysmenettelyjä ja parannettiin kuukausittaisten vesinäytteiden ottamisen ajoitusta.


		Varmennettu 51

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen (E2-4)

Laadintaperiaatteet

Pilaantumista koskevan eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin

mukaan kunkin epäpuhtauden konsolidointiin sisällytetään vain niiden

laitosten päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II

määritelty sovellettava kynnysarvo ylittyy.

Epäpuhtauksien raportointi perustuu yhdistelmään yksikkökohtaisia suoria

mittauksia, päästölaskelmia ja arvioita. Stora Enson tilinpäätöksen

mukaisesti luvut sisältävät konsernin yhteisten toimintojen aiheuttamat

päästöt ilmaan ja veteen omistusosuuden mukaan (50 %).

Jätevesipäästöjä seurataan sekä reaaliaikaisesti että manuaalisesti

tehtävillä mittauksilla, kuten metsäteollisuuden standardimenetelmillä.

Kartongin, sellun ja paperin tuotantolaitokset valvovat

prosessivesipäästöjä, jätevesipäästöjä kuten suspendoituneita

kiintoaineita, kemiallista hapenkulutusta, orgaanisen hiilen

kokonaismäärää, fosforia, typpeä ja absortoituvia orgaanisia

halogeeniyhdisteitä. Seurantaa ja raportointia tehdään päivittäin,

kuukausittain tai vuosittain toimipaikkojen toimintojen, saastuttajien ja

ympäristölupien mukaan. Suorista mittauksista saatujen mittauksien

osuudeksi arvioidaan melkein 100%.

Kolmannen osapuolen arviointeja käytetään arvioiden perustana

erityisesti raskasmetallipäästöjen osalta, kun suoraa mittauslaitteistoa ei

ole käytettävissä. Näissä tapauksissa käytetään kolmansien osapuolten

mitattujen arvojen keskiarvoa koko vuoden osalta. Kukin tehdas raportoi

tiedot konsernin ympäristöraportointijärjestelmään suorien mittausten tai

kolmansien osapuolten laskelmiin perustuvien arvioiden pohjalta.

Pilaantumiseen liittyvät sääntöjen vastaiset tapaukset vuonna 2024

ilmoitetaan kohdassa ESRS E2-3, mukaan lukien lyhyen aikavälin toimet

korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden osalta.

Maaperän pilaantuminen on yhtiölle olennainen aihe, koska Ruotsin

Falunissa on tehty ympäristövaraus, joka liittyy aiemmasta toiminnasta

aiheutuneen tilan korjaamiseen. Stora Enson omassa organisaatiossa

maaperän pilaantumista koskevat kynnysarvot eivät ylity, joten sitä ei

raportoida osana ESRS E2-4:ää.


Ilmaan päätyvät epäpuhtaudet	Yksikkö	2024
Hiilimonoksidi (CO)	tonnia	5 202
Ammoniakki (NH3)	tonnia	189
Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani (NMVOC)	tonnia	1 352
Typen oksidit (NOx/NO2)	tonnia	7 435
Rikin oksidit (SOx/SO2)	tonnia	335
Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina)	kg	130
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit) (TEQ)	kg	30
Kloori ja epäorgaaniset yhdisteet (HCl:nä)	tonnia	41
Hiukkaset (PM10)	tonnia	1 178
Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)	kg	649


Veteen päätyvät epäpuhtaudet	Yksikkö	2024
Kokonaistyppi	tonnia	517
Kokonaisfosfori	tonnia	63
Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina)	kg	312
Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina)	kg	1 370
Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana)	kg	15
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä)	kg	570
Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä)	tonnia	9
Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä)	tonnia	195
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3)	tonnia	4 593


		Varmennettu 52

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(ESRS 2 SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe tai osaosa-aihe
Stora Enson teolliset toiminnot käyttävät merkittäviä määriä vettä. Kartongin, sellun ja paperin tuotanto vaatii huomattavia määriä vettä, mikä muodostaa yli 99 % yhtiön kokonaisvedenotosta.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Vedenotto
Vedenottoa ja -kulutusta tapahtuu alueilla, joissa on niukkuutta vedestä.	Mahdollinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Vedenotto; Vedenkulutus
Vesi-intensiiviset tuotantoprosessit.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Vedenkulutus
Teollisen toiminnan vesipäästöt vaikuttavat makean veden ekosysteemeihin.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Jätevesipäästöt
Ympäristötapauksen riski tai luparajojen ylittyminen liittyen jätevesipäästöihin voi johtaa kielteisiin vaikutuksiin ympäristöön ja/tai ihmisiin. Tapaukset voivat myös vahingoittaa Stora Enson mainetta ja brändiä, mikä voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menetykseen, mikä puolestaan johtaa korkeampiin pääoman kustannuksiin ja alhaisempaan liikevaihtoon. Tapahtumat voivat myös johtaa sakkojen ja muiden taloudellisten varausten syntymiseen.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Jätevesipäästöt
Suurin osa toimintayksiköistä sijaitsee alueilla, joilla on vähäinen vesistressi, mikä edistää jatkuvaa ja riittävää veden saantia ja varmistaa toiminnan vakauden ja tehokkuuden. Lisäksi se tukee yhtiön pitkän aikavälin sietokykyä ilmastonmuutosta vastaan, koska alueet, joilla on pieni riski veden riittävyyteen liittyen, ovat vähemmän todennäköisiä kokemaan ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia, kuten pitkittyneitä kuivuusjaksoja tai vesipulaa.	Mahdollisuus	Keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Vedenotto; Vedenkulutus

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät

toimintaperiaatteet (E3-1)

Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet

tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen

toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan

olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.

Ympäristöohjeet on kuvattu kohdassa ESRS E1-2. Edellä SMB-3:n taulukossa

määriteltyjen veteen liittyvien kielteisten vaikutusten ja riskien hallintaa

varten toimintaohjeissa vahvistetaan perusperiaatteet vesivarojen

tehokkaalle, alhaiselle ja optimoidulle käytölle. Tähän sisältyvät vedenotto,

jäteveden käsittely ja prosessivesipäästöt. Toimintaohjeissa esitetään

sitoumus vähentää vedenkäytön vaikutuksia, lisätä tehokkuutta ja

kierrätystä, parantaa veden laatua, minimoida veden pilaantuminen sekä

hillitä ja korjata mahdollisia haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin.

ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä kattaa paikan päällä tehtävät

hallintatoimet olennaisten veteen liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, keskittyen ensisijaisesti

paikallisesti olennaisimpiin korkean prioriteetin aiheisiin. Prosessivesi

minimoidaan räätälöidyillä toimenpiteillä jatkuvien parannusten

saavuttamiseksi. Tuotantoprosesseista peräisin olevan prosessiveden

käsittelevät jätevedenpuhdistamot pyrkivät estämään jätevesien

aiheuttaman ekologisen haitan. Paikallisyhteisöihin liittyviä vaikutuksia

hallitaan osana ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia koskevaa menettelyä

(Environmental and Social Impact Assessment, ESIA), joka tehdään uusille

tuotannnollisille projekteille sekä huolellisuusprosessin kautta fuusioille ja

yritysostoille ja -myynneille.

Suurin osa tuotantoyksiköistä sijaitsee alueilla, joissa vettä on melko

runsaasti, ja veden niukkuutta seurataan tarkasti. Vesiriskit arvioidaan

pohja- ja pintavesien niukkuuden osalta, laitevikojen, tulvien, valumavesien

ja tulvavesien osalta, sekä raakaveden lämpötilavaikutuksien osalta.

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät

toimet ja resurssit (E3-2)

Stora Enson neljä pitkäaikavälin keskeistä toimea vedenkäytön

tehokkuuden parantamiseksi ja mahdollisen kielteisten vaikutusten

hillitsemiksi veden niukkuudelle altistuvilla alueilla ovat kuvattu alla. Nämä

toimet edistävät ympäristöohjeiden tavoitteita suojella ympäristöä.

1) Tuotantoyksikkökohtaisiin vesitehokkuutta parantavaan teknologiaan ja

laitteisiin investoidaan vuosittain, ja niiden määrä vaihtelee vuosien välillä.

Vuonna 2024 yhtiön keskitetystä energia- ja vesitehokkuusrahastosta

tuettiin neljän toimipaikan veteen liittyviä investointeja yhteensä noin 2

miljoonan euron edestä. Näiden investointien arvioidaan vähentävän

yhtiön vesipäästöjä 2 miljoonalla kuutiometrillä ja kokonaiskustannuksia

noin 2 miljoonalla eurolla vuodessa. Tilinpäätöksessä nämä investoinnit

ovat osa liitettä 4.1. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä

käyttöoikeusomaisuuserät. Toimenpide tukee tavoitteita, jotka koskevat

tiettyjen prosessivesien päästöjen vähentämistä ja

kokonaisvedenkulutuksen trendin alentamista, kuten on kuvattu kohdassa

ESRS E3-3.

2) Paikallisesti toteutettavilla toimilla hallitaan mahdollisia kielteisiä

vaikutuksia tuotantoyksiköissä, jotka sijaitsevat vesistressin alueilla. WRI

Aqueduct Water Risk Atlas, jota käytetään tuotantolaitosten veteen

liittyvien riskien arviointiin, antaa tietoa veden niukkuudesta, vesistressistä,

tulvista ja veden laadusta. Esimerkkejä vesistressin hallintaan tähtäävistä

toimista vuodelta 2024:

• Beihain tehdas Kiinassa toteutti useita aloitteita vesitehokkuuden

parantamiseksi. Tehdas alkoi esimerkiksi käyttää voimalaitoksen

valumavesiä uudelleen tuotannon muissa osissa. Näiden toimenpiteiden

ansiosta sekä veden kokonaisotto että tietyt prosessiveden päästöt ovat

vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna.

• Langerbruggen tehtaalla Belgiassa vesipäästöjä vähennettiin noin 5 %

kolmeen edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui pääasiassa pesureiden

täyden puhalluksen palauttamisesta.

3) Tuotantopaikoilla tehdään jatkuvia toimenpiteitä vedenkäytön

optimoimiseksi käyttämällä ainoastaan pintavesistä, pohjavedestä ja

kunnallisista lähteistä saatavaa makeaa vettä. Käytön jälkeen prosessivesi

puhdistetaan käsittelylaitoksissa ennen sen palauttamista paikalliseen

ekosysteemiin. Tuloksena noin 95 % vedestä kierrätetään takaisin

ympäristöön ja vain 5 % käytetään tuotantoprosesseihin. Tämä toimenpide

auttaa lieventämään sekä vedenkulutuksen että vedenoton aiheuttamaa

vaikutusta.


		Varmennettu 53

4) Jätevesipäästöihin liittyvien ympäristötapauksien riskien tai luparajojen

ylittämisen lieventämiseksi Stora Enso seuraa veden käyttöä ja päästöjä

vesistöihin ympäristölupaprosesseissa määriteltyjen rajojen mukaisesti.

Tarkempien toimien osalta katso kohta ESRS E2-2.

Vuonna 2024 on maksettu takaisin 16 miljoonaa euroa avustuksia Belgian

viranomaisille, seurauksena legionellaan liittyvästä, ympäristörikokseksi

luokitellusta tapauksesta vuodelta 2019. Tapaus on ratkaistu oikeudessa

vuonna 2024. Lisätietoja on tilinpäätöksestä, liite 4.8 Operatiiviset velat.

Vuonna 2024 Stora Enson veteen liittyvät kustannukset olivat 20 miljoonaa

euroa. Lisätietoja konsernin ympäristökustannuksista ja investoinneista on

kohdassa ESRS E2-2.

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät

tavoitteet (E3-3)

Vähentääkseen vedenkäyttöön liittyviä todellisia kielteisiä vaikutuksia Stora

Enso on asettanut tavoitteekseen vähentää prosessivesipäästöjä

myytävää tonnia kohden (kuutiometriä/tonni) 17 % vuoteen 2030

mennessä vuoden 2019 lähtötilanteesta (36 kuutiometriä). Vedenoton

osalta Stora Ensolla on jatkuva tavoite vähentää kokonaisvedenottoa

myytävää tonnia kohti (kuutiometriä/tonni) vuoden 2016 lähtötilanteesta

(60 kuutiometriä). Tavoitteita ei saavutettu vuonna 2024. Alhaisemmat

tuotantomäärät ovat vaikuttaneet vesitehokkuuteen myytävää tonnia

kohden, mitattuna neljän edellisen neljänneksen ajalta, sillä

vedenkäsittelylaitoksissa on pidettävä yllä säännöllistä vesivirtaa.

Tavoitteet ovat yhdenmukaisia ympäristöohjeiden kanssa, jotka asettavat

perusperiaatteet vesivarojen hallinnalle. Lainsäädäntö ei velvoita

asettamaan vesitavoitetta. Ulkopuoliset sidosryhmät eivät osallistuneet

tavoitteiden asettamiseen. Tavoite ei perustu aukottomaan tieteelliseen

näyttöön.

Laadintaperiaatteet

Tavoitteet on asetettu toiminnoille, joilla on merkittävin vaikutus

vedenkäyttöön, ja ne sisältävät prosessiveden ja jäähdytysveden sekä ei-

kosketukselliset vedenotot. Prosessivesipäästöt sisältävät tietyt kartongin,

sellun ja paperin tuotantolaitosten päästöt kuutiometreinä (m3).

Kokonaisvedenoton tavoite kattaa kaikki kartonki-, sellu- ja

paperintuotantolaitokset. Vedenotto ja -päästöt on normalisoitu jakamalla

vesikuutiometri kartongin, sellun ja paperin kokonaistuotannon samana

ajanjaksona myytävillä tonneilla (t). Yksityiskohtaiset laadintaperiaatteet

ovat kohdassa ESRS E3-4.


Veteen liittyvät tavoitteet	Yksikkö	2024
Prosessivesipäästöt myytävää kartonki, sellu ja paperi tonnia kohti	m3 /tonni	34
Vedenotto myytävää kartonki, sellu ja paperi tonnia kohti	m3 /tonni	60

Vedenkulutus (E3-4)

Kartongin, sellun ja paperin tuotanto vaatii huomattavia määriä vettä, ja

sen osuus on yli 99 % yhtiön kokonaisvedenotosta. Nämä yksiköt ottavat

prosessi- ja jäähdytysveden pääasiassa pintavesilähteistä, ja vuonna

2024 kokonaisvedenotosta 98 % on peräisin pintavedestä. Noin 2 % on

peräisin kunnallisista tai pohjavesivaroista. WRI Aqueduct Water Risk Atlas -

työkalun mukaan viisi yhtiön tuotantolaitoksista toimii alueilla, joilla

vesistressin perustaso on korkea: Beihai Kiinassa, Langerbrugge Belgiassa,

Wujin ja Qiananin jatkojalostusyksiköt Kiinassa ja Łódź Puolassa. Vuoden

2024 aikana nämä yksiköt ottivat 15,7 miljoonaa kuutiometriä vettä, mikä

vastaa 4 % yhtiön kokonaisvedenotosta. Näiden yksiköiden

prosessivesipäästöt olivat 12,7 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa 6 %

yhtiön prosessivesipäästöjen kokonaismäärästä. Stora Enso ei varastoi

vettä tuotantoyksiköissä.

Laadintaperiaatteet

Tilinpäätöksen mukaisesti veteen liittyvät mittarit sisältävät yhtiön yhteiset

toiminnot omistusosuuden (50 %) mukaisesti. Yhtiö parantaa jatkuvasti

vesiraportoinnin tarkkuutta ja tietojen konsolidointia. Kukin tuotantoyksikkö

raportoi tiedot konsernin ympäristöraportointijärjestelmään.

Kokonaisvedenotto sisältää prosessiveden sekä jäähdytysveden ja

kosketuksettomat vedenotot kaikissa teollisuusyksiköissä kuutiometreinä

(m3). Kokonaisvesipäästöt sisältävät kaikkien teollisuusyksiköiden päästöt

kuutiometreinä (m3). Vuonna 2022 yhtiö otti vesiraportointia varten

käyttöön standardoidun menettelyn kartonki-, sellu- ja paperiyksiköissä,

joissa jäähdytys- ja prosessivesivirrat mitataan yksikköjen eri paikoissa.

Tämän vuoksi lasketut luvut eivät aina vastaa kokonaisvedenoton

mitattuja lukuja. Suorasta mittauksesta saatujen mittausten arvioidaan

olevan noin 58%.

Raportoitu vedenkulutus sisältää tuotteissa, tähteissä ja jätteissä olevan

arvioidun veden sekä ilmaan haihtuneen veden määrän prosessiveden

jäähdytystorneista, jätevedenpuhdistamoista ja yhtiön tehtaiden ei-

kontaminoituneen veden jäähdytystorneista. Sahat, aaltopahvin

tuotantoyksiköt ja toimistot sisältyvät arvioihin perustuviin kulutusmääriin.

Vedenkulutuksen laskenta perustuu Euroopan paperiteollisuuden

keskusliiton (CEPI) vedenkäyttöä ja vedenkulutusta kuvaamaan

menetelmään sekä Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen (IVL) raporttiin

Ruotsin metsäteollisuuden vesiprofiilista. On arvioitu, että noin 25 %

vedenkulutuksen kokonaismäärästä saadaan suoralla mittauksella.

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä ilmoitetaan

uudelleenkäytetyn jäähdytysveden ja ei-kontaminoituneen veden

määrien perusteella.

Vesi-intensiteettisuhde lasketaan yhtiön kokonaisvedenkulutuksena

kuutiometreinä miljoonaa euroa kohden konsernin kokonaisliikevaihdosta,

joka on raportoitu tilinpäätöksessä.


Veteen liittyvät mittarit	Yksikkö	2024
Vedenoton kokonaismäärä	milj. m3	401
Vesipäästöt kokonaismäärä	milj. m3	379
Kokonaisvedenkulutus	milj. m3	19,6
Kokonaisvedenkulutus vesiriskialueilla, huomattavasta vesistressistä kärsivät alueet mukaan lukien	milj. m3	1,6
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	milj. m3	18,6
Vesi-intensiteetti	m3/eur milj.	2 169


		Varmennettu 54

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus

ja ekosysteemit

Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen

strategiassa ja liiketoimintamallissa (E4-1)

Stora Enso otti vuonna 2021 käyttöön uuden vastuullisuusohjelman, jossa

keskitytään kolmeen painopistealueeseen: ilmastoon, luonnon

monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Tätä edelsi Stora Enson

liiketoimintamallin ja strategisen resilienssin arviointi suhteessa

tulevaisuuden keskeisiin kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin.

Arviointiprosessiin osallistui sisäisiä sidosryhmiä yhtiön kaikista

divisioonista, ja myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydettiin näkemyksiä.

Arviointiin ei sisältynyt vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kuulemista.

Arvioinnin aikahorisontiksi asetettiin vuodet 2030 ja 2050.

Arvioinneissa keskityttiin siirtymävaiheen tapahtumiin, kuten lisääntyvään

lainsäädäntöön ja ulkoisten sidosryhmien odotuksiin. Nämä

merkittävimmät riskit on kuvattu taulukossa SBM-3. Resilienssin arviointi

koski konsernin omia toimintoja ja sisälsi useita tieteellisiä tutkimuksia ja

analyysejä, joista yksi tärkeimmistä oli Stockholm Resilience Centerin

planetaarisia rajoja koskeva malli. Mallissa on määritetty yhdeksän

planetaarista rajaa, joiden ylittäminen johtaa fyysisiin, systeemisiin

riskeihin, jotka ovat uhka yhteiskunnalle. Vuonna 2021 kaksi planetaarista

rajaa oli ylitetty: ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden

väheneminen. Molempia pidettiin merkityksellisinä yhtiön kannalta.

Sittemmin on ylitetty neljä muuta rajaa. Analyysi ei kattanut tuotantoketjun

alku- ja loppupään arvoketjua.

Analyysin tulokset osoittivat, että biologisen monimuotoisuuden

väheneminen etenee kiihtyvällä vauhdilla ja sidosryhmät odottavat

yhtiöiden puuttuvan systemaattisesti ilmastoon ja monimuotoisuuteen

liittyviin riskeihin toimialaansa laajemminkin. Analyysin mukaan Stora

Enson liiketoiminnan ja strategian tulevaisuuden turvaamiseksi on

välttämätöntä, että sen toiminnot ja tuotteet poistavat aktiivisesti hiiltä

ilmakehästä ja auttavat hillitsemään monimuotoisuuden vähenemistä.

Lisäksi on otettava käyttöön vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä sen

varmistamiseksi, että yhtiö toimii muille maapallon järjestelmille, kuten

makean veden käytölle, määriteltyjen rajojen sisällä.

Tämän seurauksena Stora Enso laati siirtymäsuunnitelman, jonka

tarkoituksena on edistää uusia mahdollisuuksia ja varmistaa

liiketoiminnan tulevaisuus alati muuttuvassa ympäristössä. Biologisen

monimuotoisuuden osalta yhtiö asetti tavoitteeksi saavuttaa positiivinen

nettovaikutus monimuotoisuuteen omissa metsissä ja puuviljelmillä

vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi yhtiön asettamat biodiversiteetti-

indikaattorit ja niiden välitavoitteet tukevat pitkän aikavälin tavoitetta.

Ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma esitetään kohdassa ESRS E1-1.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(ESRS 2 SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe tai osaosa- aihe
Kestävä metsänhoito ylläpitää metsien terveyttä ja elinvoimaisuutta. Aktiivinen luonnon monimuotoisuuden hoito ja suojelu metsätoiminnassa, kuten lahopuun määrän alueellinen optimointi ja keskeisten elinympäristöjen suojelu, edistävät myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Suora hyödyntäminen
Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset, kuten keskeisten elinympäristöjen tai lajien vahingoittuminen, voivat johtua kestämättömistä metsänhoito- ja hakkuukäytännöistä tai -määristä.	Todellinen ja mahdollinen negatiivinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot	Suora hyödyntäminen
Metsätoiminnoissa (puunhankinta) ilmeni vuoden aikana sääntöjen vastaisia tapauksia.	Todellinen negatiivinen vaikutus	Lyhyt aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot	Suora hyödyntäminen; Uhanalaiset lajit ja niiden elinympäristö
Riippuvuus puusta raaka-aineena tekee Stora Ensosta haavoittuvan puun hinnanvaihteluille. Puun kasvava markkinakysyntä on johtanut hintojen nousuun viime vuosina. Riskinä ovat myös uudet metsätalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ja säädökset, jotka voivat rajoittaa hakkuita EU:n metsissä. Tämä voi johtaa puun hinnan nousuun ja mahdollisiin toimitusrajoituksiin, mikä voi vaikuttaa kielteisesti tuotteiden kilpailukykyyn.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot	Vaikutukset ekosysteemipalve- luihin ja riippuvuudet niistä
Biologisen monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää Stora Enson metsävarojen arvoa ja metsien kykyä kestää ulkoisia katastrofeja. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi vaikuttaa puun hyväksyttävyyteen raaka-aineena.	Riski	Keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Vaikutukset ekosysteemipalve- luihin ja riippuvuudet niistä
Korjuuseen liittyvä sääntöjen noudattamatta jättämisen riski, kuten ekologisesti herkkien alueiden vahingoittaminen tai säännöstenvastaisuus. Tapahtumat voivat vahingoittaa Stora Enson mainetta ja brändiä, mikä voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen, mikä puolestaan nostaa pääomakustannuksia ja vähentää tuloja. Tapahtumat voivat myös johtaa sakkoihin ja muihin taloudellisiin vastuisiin.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot	Suora hyödyntäminen
Metsien omistaminen tarjoaa Stora Ensolle strategisia etuja, kuten luotettavan ja johdonmukaisen puunhankinnan turvaamisen, riippuvuuden vähentämisen ulkoisista toimittajista, ympäristönsuojelun edistämisen kestävien metsänhoitokäytäntöjen avulla, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja aktiivisen hallinnan sekä hiilensidontaan myötävaikuttamisen.	Mahdollisuus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Vaikutukset ekosysteemipalve- luihin ja riippuvuudet niistä
Uusi teknologia mahdollistaa luonnon monimuotoisuutta koskevien tietojen tehokkaan keräämisen ja käsittelyn. Stora Enso yhdistää tiedettä, teknologiaa ja dataa kehittääkseen malleja, joiden avulla voidaan optimoida biologisen monimuotoisuuden hoito ja suojelu konsernin metsissä ja puunhankinnassa.	Mahdollisuus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Vaikutukset ekosysteemipalve- luihin ja riippuvuudet niistä; Uhanalaiset lajit ja niiden elinympäristö
Ilmastonmuutokseen liittyvät luonnon monimuotoisuuteen ja konsernin metsäomaisuuteen kohdistuvat fyysiset riskit on kuvattu kohdassa ESRS E1.


		Varmennettu 55

E4 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een

Stora Ensolla oli vuonna 2024 yhteensä 2,1 miljoonaa hehtaaria omia tai

vuokrattuja maita. Lisäksi yhtiö osti puuta noin 21 000 yksityiseltä

metsänomistajalta. Yhtiöllä ei ole suoraa vaikutusta maankäytön

muutoksiin, koska olemassa olevia metsiä ei muuteta maatalouteen,

puuviljelmiksi tai muihin tarkoituksiin. Kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnissa ei havaittu olennaisia kielteisiä vaikutuksia maaperän tilan

heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen

rakentamisella.

Stora Enson omien metsäalueiden lisäksi yhtiö hankkii suurimman osan

puustaan yksityisiltä ja muilta metsänomistajilta Suomessa, Ruotsissa,

Norjassa, Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Näiden hakkuukohteiden

katsotaan kuuluvan Stora Enson arvoketjun alkupäähän. Stora Enson omat

metsät ja paikallisten metsänomistajien korjuualueet voivat sijaita lähellä

biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita, mutta tiukkojen

toimintatapojen ja korjuukäytäntöjen ansiosta näille elinympäristöille ei

yleensä aiheudu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Vuonna 2024 kuitenkin

aiheutui merkittävä paikallinen haittavaikutus uhanalaiselle lajille ja sen

elinympäristölle yhden suomalaisen hakkuukohteen lähellä. Lisätietoja

kohdasta ESRS E4-4.

Kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti Stora Enson olennaiset

metsäalueet jakautuvat kahteen luokkaan: operatiivisessa

määräysvallassa olevat kohteet ja arvoketjuun kuuluvat kohteet, joista

yhtiö omistaa enintään 50 %. Kaikissa toiminnoissa varsinaisia kielteisiä

vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle voi aiheutua korjuusta ja

muista toimista. Osa kohteista voi myös sijaita lähellä biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita.


Metsäalue	Suora operatiivinen kontrolli	Ekologinen tila	Ekologiseen tilaan vaikuttavat toiminnot	Vaikutus biologisen monimuotoi- suuden kannalta herkkään alueeseen
Ruotsi (oma metsä)1	Kyllä	Kohtalaisesti muutettu	Metsä- toiminnot	Kyllä
Kiina1	Kyllä	Suuresti muutettu	Metsä- toiminnot (puuviljelmät)	Ei
Brasilia1	Ei	Suuresti muutettu	Metsä- toiminnot (puuviljelmät)	Ei
Uruguay1	Ei	Suuresti muutettu	Metsä- toiminnot (puuviljelmät)	Ei
Tornator - Suomi, Viro, Romania2	Ei	Kohtalaisesti muutettu	Metsä- toiminnot	Ei
Yksityiset metsänomistajat: Suomi, Ruotsi, Norja, Baltia	Ei	-	Metsä- toiminnot	Kyllä
1 Stora Enso on tunnistanut taloudellisen riippuvuuden luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä, jotka liittyvät sen suoraan tai yhdessä omistamiin kohteisiin, koska luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien tila voi vaikuttaa omaisuuden arvoon pitkällä aikavälillä. 2 Tornator Oyj on suomalainen osakkuusyhtiö, josta Stora Ensolla on 41 %:n omistusosuus.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvät toimintaperiaatteet (E4-2)

Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet

tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi. Jokaisen toimintaperiaatteen

omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan olevat dokumentit

tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.

Puun ja kuidun sekä maankäytön hankintaa koskeva politiikka

Stora Enson puun ja kuidun hankintaa ja maankäyttöä koskevissa

toimintaperiaatteissa esitetään sitoutuminen vastuulliseen puun ja kuidun

hankintaan kestävästi hoidetuista metsistä ja puuviljelmistä. Politiikka

kattaa kestävän metsä- ja maankäytön käytännöt, jotka turvaavat

ekosysteemien terveyden ja ekologisten toimintojen säilymisen sekä

auttavat suojaamaan luonnon monimuotoisuutta, maaperää ja

vesivaroja. Politiikassa käsitellään myös keinoja, joilla pyritään

ehkäisemään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä

vaikutuksia ja mahdollisia riskejä, jotka voivat aiheutua kestämättömistä

metsänhoito- ja hakkuukäytännöistä tai -tasoista. Ympäristöohjeet, jotka

on esitelty kohdassa ESRS E1-2, tarkentavat politiikan tavoitteita.

Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö:

• puun tehokas hyödyntäminen, jotta luonnonvaroista saadaan korkea

lisäarvo

• vastuullisten metsän- ja maanhoitokäytäntöjen edistäminen

metsänomistajien kanssa

• metsien tilan ja metsänhoitotoimien seuranta sekä vastuullisen

metsänhoidon edistämiseen ja todentamiseen tarkoitettujen metodien

käyttö (kuten metsäsertifiointi)

• jäljitettävyysjärjestelmien käyttö sen varmistamiseksi, että kaikki omissa

toiminnoissa käytettävä puu ja kuitu on peräisin laillisista lähteistä

• puuviljelmien suunnittelu ja hoito osana paikallista maankäyttöä sekä

kestävän toimeentulon edistäminen

• alkuperäiskansojen ainutlaatuisten taloudellisten ja kulttuuristen

oikeuksien tunnustaminen

Lisäksi toimintaperiaatteissa kielletään sellaisten puun ja kuitujen

hankinta, jotka

• on korjattu laittomasti

• on hakattu suojelualueilla tai alueilla, joiden suojelua varten on

meneillään virallisia nimeämisprosesseja, paitsi jos hakkuut ovat selvästi

kansallisten suojelusäännösten mukaisia

• on korjattu metsissä, joissa hakkuut uhkaavat korkeaa suojeluarvoa

• on hankittu alueilta, joita ollaan muuttamassa metsistä tai muista

puustoisista ekosysteemeistä viljelmiksi tai muuhun kuin metsäkäyttöön,

ellei muuttaminen ole perusteltua sosiaalisten ja ympäristöön

kohdistuvien nettohyötyjen vuoksi; tai

• korjattu vastoin perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia

Toimintaperiaatteet kattaa yhtiön omat toiminnot ja arvoketjun alkupään.

Forest -divisioonan johtaja vastaa toimintaperiaatteiden

täytäntöönpanosta. Toimintaperiaatteet eivät erityisesti liity olennaisiin

riippuvuuksiin, fyysisiin tai siirtymäriskeihin tai mahdollisuuksiin.

Toimittajien eettiset toimintaohjeet

Toimittajien eettisissä toimintaohjeissa asetetaan toimittajille

vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat muun muassa ympäristönsuojelua.

Niissä velvoitetaan toimittajaa erityisesti ymmärtämään, millaisia

yhteyksiä sen liiketoiminnalla voi olla luonnon monimuotoisuuteen

kohdistuviin vaikutuksiin, ja tarvittaessa toimimaan luonnon

monimuotoisuuden suojelemiseksi. Toimintaperiaatteissa käsitellään

kielteisiä vaikutuksia ja riskejä, jotka voivat aiheutua kestämättömistä

metsänhoitokäytännöistä. Toimittajan eettiset toimintaohjeet on


		Varmennettu 56

allekirjoitettava osana esihyväksyntäprosessia. Lisätietoja

toimintaperiaatteista on kohdassa ESRS E1.

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu sisältyy Stora Enson

puun ja kuitujen hankintaa ja maankäyttöä koskeviin toimintaperiaatteisiin.

Stora Enso ei ole ottanut käyttöön erityisiä vastuullisia merikäytäntöjä

koskevia toimintaperiaatteita.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyvät toimet ja resurssit (E4-3)

Tiede ja teknologia nykyisten ja tulevien vaikutusten

mallintamista varten

Seuraavat kaksi toimea edistävät puun ja kuidun hankinnan sekä

maankäytön politiikan tavoitteita. Toimet liittyvät uuden teknologian

mahdollistamiin mahdollisuuksiin optimoida biologisen

monimuotoisuuden hallintaa ja suojelua sekä parantaa myönteistä

vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Toimet tukevat ESRS E4-4:ssä

kuvattua nettovaikutuksen tavoitetta biologiselle monimuotoisuudelle.

1) Luodaan tieteeseen perustuva kehys, jonka avulla voidaan validoida

nettopositiivinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen

pohjoismaisissa metsissä. Tiedettä, teknologiaa ja tietoa hyödyntävän

kehyksen avulla voidaan ennustaa biologiseen monimuotoisuuteen

kohdistuvia vaikutuksia ja siten mukauttaa toimintaa nettopositiivisuudelle

asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tieteeseen perustuvan kehyksen

pohja rakentuu digitaalisten metsätietojen varaan. Vuoden 2024 alussa

Stora Enso allekirjoitti yhteistyösopimuksen Kansainvälisen

luonnonsuojeluliiton (IUCN) kanssa saadakseen ulkopuolisten

asiantuntijoiden näkemyksiä kehyksen jatkokehittämistä varten. Toimen

laajuus kattaa yhtiön omat toiminnot ja hoidetut metsät Pohjoismaissa

(alkupään arvoketju). Viitekehystä kehitetään parhaillaan yhteistyössä, ja

sen odotetaan valmistuvan lähivuosina.

2) Edistyksellisten teknologioiden kehittäminen tukee tavoitetta lähestyä

biologisen monimuotoisuuden ja puuntuotannon hoitoa

metsämaisemissa entistä kokonaisvaltaisemmin. Täsmämetsänhoitoa

koskevassa ohjelmassa hyödynnetään tekoälyä erittäin tarkan digitaalisen

kaksosen luomiseksi metsästä ja yhdistetään useita datakerroksia ja -

lähteitä yhteen digitaaliseen alustaan. Näiden tietojen avulla voidaan

mallintaa tietyn alueen metsänhoitotoimia ja ennustaa niiden mahdolliset

vaikutukset metsätalouden uhkaamiin harvinaisiin lajeihin. Toimenpiteen

laajuus kattaa yhtiön omat ja hallinnoimat metsät ja jatkuu keski- ja

pitkällä aikavälillä.

Biologinen monimuotoisuus ja vastuullinen metsänhoito

Stora Enso pyrkii aktiivisesti hoitamaan biologista monimuotoisuutta

keskeisenä osana vastuullista metsänhoitoa. Seuraavilla kolmella toimella

edistetään yhtiön nettopositiivisuustavoitetta luonnon monimuotoisuuden

osalta sekä puun ja kuidun hankinnan sekä maankäytön politiikan

tavoitteita.

1) Luonnon monimuotoisuutta koskeva toimintaohjelma otettiin käyttöön

vuonna 2022 yhtiön omissa metsissä Ruotsissa biologisen

monimuotoisuuden lisäämiseksi koko metsän elinkaaren ajan. Joitakin

tämän ohjelman osia on laajennettu myös yksityisten metsänomistajien

metsiin Pohjoismaissa. Toimien seurantaa kehitetään, ja toistaiseksi se on

pääasiassa osoitettu joukolla tieteeseen perustuvia indikaattoreita, jotka

mahdollistavat biologisen monimuotoisuuden eri osa-alueiden

kokonaisvaltaisen seurannan (katso kohta ESRS E4-5). Lisäksi Stora Enso

tekee yhteistyötä yksityisten metsänomistajien kanssa Suomessa,

Ruotsissa ja Baltiassa tukeakseen heitä biologiseen monimuotoisuuteen ja

metsänhoitoon liittyvissä asioissa hyödyntäen myös metsänomistajien

näkemyksiä.

2) Pohjoismaiden metsissä Stora Enso on sitoutunut pitkäjänteiseen

metsänhoitoon, jossa noudatetaan kestävän metsähoidon periaatteita.

Tasaikäisessä metsänhoidossa, joka on yleisin menetelmä pohjoisessa,

harvennus tehdään puuston ollessa keski-ikäistä, jotta voidaan edistää

terveen metsän kannalta elinvoimaisten puiden kasvua. Lopulliseen

puunkorjuuseen kuuluu avohakkuu, jossa säilytetään biologisen

monimuotoisuuden piirteitä, kuten elävien puiden ryhmiä ja

puskurivyöhykkeitä, sekä säilytetään ja tuotetaan kelopuuta. Metsää

uudistetaan istuttamalla paikalle sopivia taimia. Metsän lajistollista ja

rakenteellista monimuotoisuutta parannetaan luontaisen uudistumisen

avulla kiertoajan kuluessa. Pohjoisissa metsissä toteutettiin muun muassa

seuraavia toimia vuoden 2024 aikana:

• Kosteikkojen ennallistaminen omissa metsissä Ruotsissa ja Suomessa

yhdessä Tornatorin kanssa, jotta voidaan parantaa eri lajien

elinolosuhteita, ja pitkällä aikavälillä kosteikot muuttuvat hiilinieluiksi.

Yhtiön omissa metsissä Ruotsissa kunnostettiin noin 20 hehtaarin alue

kosteikkoa vuoden 2024 aikana.

• Aurinkoisten rinteiden ennallistaminen Suomessa, yhteistyössä

Tornatorin kanssa, olosuhteiden parantamiseksi lajeille, jotka

menestyvät näillä alueilla. Aurinkoinen rinne on alue, joka on alttiimpi

auringonvalolle ja luo siten ainutlaatuisen elinympäristön.

• Noin 39 miljoonaa puuntainta istutettiin tai toimitettiin istutettavaksi

Pohjoismaissa.

3) Vuonna 2023 otettiin käyttöön uusia biodiversiteetti-indikaattoreita

Stora Enson yhteisissä toiminnoissa Etelä-Amerikan puuviljelmäalueilla,

jotta voidaan osoittaa biodiversiteetin hallintatoimien ja niiden tulosten

välinen yhteys ja varmistaa, että tarkoituksenmukaiset toimenpiteet

pannaan täytäntöön ja että niiden tuloksia voidaan seurata. Käyttöönoton

odotetaan jatkuvan tulevina vuosina.

Metsäsertifiointi ja metsäkatoa aiheuttamattomat käytännöt

Stora Enso toteuttaa jatkuvia toimia vastatakseen puun ja kuitujen

hankintaa ja maankäyttöä koskevan politiikan ja toimittajien

käytännesääntöjen tavoitteisiin, jotka koskevat kestävää puunhankintaa ja

kestäviä metsänhoitokäytäntöjä. Jatkuvia metsänuudistamistoimenpiteitä

täydennetään seuraavilla kolmella toimella, joilla pyritään torjumaan riskiä,

joka liittyy sääntöjen noudattamatta jättämiseen puunkorjuutoimissa.

1) Stora Enso on ottanut käyttöön metsäsertifioinnit ja kolmannen

osapuolen jäljitettävyysjärjestelmät, jotta puun alkuperä tiedetään ja

varmistetaan, että se on peräisin kestävistä lähteistä. Järjestelmiin

kuuluvat Forest Stewardship Councilin (FSC) Chain of Custody/Controlled

Wood -järjestelmä, metsäsertifiointiohjelman (PEFC) Chain of Custody/Due

Diligence -järjestelmä ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Toimi jatkuu

pitkällä aikavälillä ja kattaa kaikki puunhankintaoperaatiot (omat toiminnot

ja arvoketjun alkupää). Toimi edistää metsäsertifiointikattavuuden

tavoitetta (katso ESRS E4-4).

2) Stora Enso ei perusta puuviljelmiä luonnonmetsiin, suojelualueille tai

veden kannalta herkille alueille, ja se käyttää vain maata, jonka luontoarvot

ovat vähäiset, kuten entisiä laidunmaita. Toimenpide jatkuu pitkällä

aikavälillä ja koskee puuviljelmiä Etelä-Amerikassa.

3) Vuonna 2024 Montes del Plata, Stora Enson 50-prosenttisesti omistama

yhteinen toiminto Uruguayssa, sai FSC:n ekosysteemipalvelumerkin (FSC

C016979), joka on tunnustus yrityksille, jotka edistävät

metsäekosysteemipalvelujen ennallistamista ja suojelua. Veracel, Stora

Enson 50-prosenttisesti omistama yhteinen toiminto Brasiliassa, oli

Brasilian ensimmäinen istutettuun metsään keskittynyt yhtiö, joka sai

tämän merkin vuonna 2020 (FSC C017612).

Lisätietoa vuorovaikutuksesta vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen

kanssa kohdassa ESRS S3.

Biologisen monimuotoisuuden ja metsänhoidon hallinnan resurssit

Vuoden 2024 lopussa Stora Enson metsäomaisuuden, mukaan lukien

vuokrattu maa, arvo oli 8,9 miljardia euroa, ja sen pinta-ala oli 2,1 miljoonaa

hehtaaria maailmanlaajuisesti. Stora Enso kattaa 36 % puuraaka-

ainetarpeestaan omista metsistä ja pitkäaikaisista sopimuksista.

Konsernin metsävarat edistävät hiilen sitomista (kuvattu kohdassa ESRS

E1-7), biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja lieventävät

taloudellista riskiä liittyen riippuvuuteen puusta ja sen saatavuudesta.

Lisätietoja Stora Enson metsäomaisuudesta ja siihen liittyvästä

arvonmäärityksestä on tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus.

Metsänomistuksen lisäksi Stora Enson nykyiset (ja odotettavissa olevat

tulevat) resurssit biologista monimuotoisuutta ja metsänhoitoa koskien

koostuvat toimintamenoista, jotka liittyvät luonnon monimuotoisuuden


		Varmennettu 57

ohjelman ja metsänhoidon henkilöstöön, taimitarhojen toimintaan,

metsäsertifiointimaksuihin ja täsmämetsänhoidon kehittämiseen.

Vuoden aikana Stora Enso tuki Hukkajoen ympäristövahinkoon liittyviä

kunnostustoimia noin 150 000 eurolla. Tapahtumaa tutkitaan vakavana

luonnonsuojelurikoksena, ja se on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E4-4.

Lisäksi Stora Enso on aloittanut tapauksen jälkeen neuvottelut

Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa pitkäaikaisesta yhteistyöstä,

jonka tavoitteena on suojella ja ennallistaa jokihelmisimpukoiden

elinympäristöä Suomen jokivesistöissä.

Vuonna 2024 konsernin metsänhoitoon ja suojelevaan metsätalouteen

liittyvät EU:n taksonomiakelpoiset toimintamenot olivat 25 miljoonaa euroa

ja pääomamenot 9 miljoonaa euroa. Kuvaus taksonomiakelpoisista

toiminnoista on esitetty osiossa EU-taksonomia.

Stora Enso ei ole käyttänyt biologista monimuotoisuutta koskevia

hyvityksiä toimintasuunnitelmissaan.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet (E4-4)

Biologinen monimuotoisuus

Stora Enso on sitoutunut saavuttamaan nettopositiivisen vaikutuksen

biologiseen monimuotoisuuteen omissa metsissään ja puuviljelmillään

vuoteen 2050 mennessä monimuotoisuuden aktiivisen hoidon avulla.

Biodiversiteetti-indikaattorit seuraavat, miten hyvin puunkorjussa

säilytetään biologista monimuotoisuutta sisäisten standardien ja

vaatimusten mukaisesti. Stora Enson tämänhetkinen tavoite on saavuttaa

90 % vaatimustenmukaisuus kunkin indikaattorin osalta. Se tarkoittaa, että

vähintään 90 % tarkastelluista kohteista täyttää yhtiön määrittelemät

käytännöt luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Tavoite asetettiin

vuonna 2022, ja lähtötaso oli 84 %. Vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus

saavuttaa 100 % suorituskyky jokaisen indikaattorin osalta. Vuoden 2024

vaatimustenmukaisuusaste oli 89 %, mikä merkitsee edistymistä kohti

vuodelle 2030 asetettua tavoitetta.

Tavoite liittyy tunnistettuihin vaikutuksiin, jotka koskevat yhtiön omia

toimintoja ja arvoketjun alkupäätä, ja se on linjassa Stora Enson puun ja

kuitujen hankintaa ja maankäytön politiikan kanssa. Kun otetaan

huomioon lieventämishierarkia, tavoite voidaan kohdentaa kategorioihin:

vaikutusten välttäminen, minimointi ja ennallistaminen. Tavoite asetettiin

ennen kuin Kunming-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon

monimuotoisuuskehys ja vuoteen 2030 ulottuva EU:n

biodiversiteettistrategia laadittiin. Se on kuitenkin linjassa niiden

tavoitteiden kanssa.

Ekologisia kynnysarvoja ja osuuksien määrittelyä ei otettu huomioon

tavoitetta asetettaessa. Vaikka tavoite on asetettu tieteellisen tutkimuksen

mukaisesti, se ei perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön. Ulkopuolisia

sidosryhmiä ei otettu mukaan tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden

asetannassa ei käytetty luonnon monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä.

Laadintaperiaatteet

Biodiversiteetti-indikaattorit seuraavat tarkastettujen hakkuualueiden

vaatimustenmukaisuusastetta suhteessa Stora Enson biologista

monimuotoisuutta koskeviin indikaattoreihin Suomessa, Ruotsissa ja

Baltian maissa. Kolmen alueen konsolidoidut suhdeluvut ovat painotettuja

keskiarvoja, joiden painotuksena käytetään kunkin alueen korjuumääriä.


Biodiversiteetin säilymistä mittaavien indikaattorien vaatimustenmukaisuusasteet	Yksikkö	2024
Tekopökkelöiden tekeminen	%	82 %
Maalahopuun säilyminen	%	83 %
Maaperän ja vesistöjen suojelu	%	94 %
Arvokkaat elinympäristöt	%	96 %
Säästöpuiden jättäminen	%	85 %
Suojakaistojen jättäminen	%	93 %
Yhteensä	%	89 %

Metsäsertifiointi

Biologinen monimuotoisuus on olennainen osa metsäsertifiointeja, ja

siihen sisältyy arvokkaiden ekosysteemien suojelu. Edistääkseen kestäviä

metsänhoitokäytäntöjä ja niihin liittyviä myönteisiä vaikutuksia Stora Enso

on asettanut jatkuvaksi tavoitteeksi pitää metsäsertifiointien kattavuuden

vähintään 96 %:ssa yhtiön omien ja vuokrattujen metsämaiden osalta.

Tavoite asetettiin vuonna 2013, ja lähtöarvo oli 93 %. Metsäsertifioinnin

kattavuus on pysynyt vakaana ja oli 99 % vuonna 2024.

Tavoitteen maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvat Stora Enson

omistamat metsämaat Ruotsissa, omistetut ja vuokratut metsämaat

Kiinassa sekä yhteisten toimintojen omistamat ja vuokraamat maat

Uruguayssa ja Brasiliassa. Tavoite liittyy tunnistettuihin vaikutuksiin, jotka

koskevat Stora Enson omaa ja tuotantoketjun alkupään arvoketjua, ja se

on linjassa Stora Enson puun ja kuitujen hankintaa ja maankäyttöä

koskevan politiikan kanssa.

Kun otetaan huomioon lieventämishierarkia, tavoite voidaan kohdentaa

vaikutusten minimointiin ja ennallistamiseen. Tavoitetta asetettaessa ei

otettu huomioon ekologisia kynnysarvoja ja kohdennuksia, eikä se perustu

aukottomaan tieteelliseen näyttöön. Raportoinnin perustan (FSC-

sertifikaatit) vahvistaa FSC, mutta mittaria ei ole vahvistanut muu

ulkopuolinen taho kuin varmennuksen antaja. Ulkopuolisia sidosryhmiä ei

otettu mukaan tavoitteiden asetantaan. Tavoitteiden asetannassa ei

käytetty biologista monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä.

Laadintaperiaatteet

Metsäsertifiointijärjestelmien kattavuus on laskettu sertifioitujen maa-

alueiden osuutena kaikista Stora Enson omistamista tai vuokraamista

puuntuotanto ja -korjuumaista. Kokonaismaa-aluetta ja sen sertifioitujen

maa-alueiden osuutta koskeva raportointi noudattaa metsäomaisuuden

talousraportointia.


Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvä tavoite	Yksikkö	2024
Metsäsertifiointijärjestelmien kattavuus	%	99 %

Vastuullinen metsänhoito

Stora Enson tavoitteena on, että sääntöjen vastaisia tapauksia ei esiintyisi

lainkaan, kuten kuvattu kohdassa ESRS E2-3. Stora Enso määrittelee

metsätoimintoihin liittyvän merkittävän sääntöjenvastaisuuden

ympäristölainsäädännön noudattamatta jättämiseksi tai

luparikkomukseksi tai rikkomukseksi, jolla on peruuttamattomia ympäristö-

tai sosiaalisia vaikutuksia. Tavoitetta ei saavutettu vuonna 2024, sillä 12

sääntöjen vastaista tapausta liittyi vastuulliseen metsähoitoon tai

biologiseen monimuotoisuuteen.

Tavoitetta asetettaessa ei ole otettu huomioon ekologisia kynnysarvoja ja

kohdennuksia, eikä se perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön.

Ulkopuolisia sidosryhmiä ei otettu mukaan tavoitteen asetantaan.

Tavoitteen asetannassa ei käytetty biologista monimuotoisuutta koskevia

hyvityksiä.


Sääntöjen vastaisten tapauksien lukumäärä	2024
Vastuulliseen metsänhoitoon tai luonnon monimuotoisuuteen liittyvien sääntöjen vastaisten tapauksien määrä	12


		Varmennettu 58


Sijainti	Tapauksen kuvaus	Korjaavat ja ennaltaehkäisevät toimet
Forest- divisioona, Suomi	Joen ylitys ilman asianmukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä aiheutti merkittävää vahinkoa makean veden helmisimpukkapopulaatiolle	Joen ylityspaikan kunnostaminen aloitettiin välittömästi. Tapahtuman seurauksena kehitettiin kattava ohjelma henkilöstön, urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden koulutuksen lisäämiseksi sekä metsänhoito- ja vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen parantamiseksi biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla. Tapaukseen liittyvät kulut on kuvattu kohdassa ESRS E4-3.
Forest- divisioona, Suomi	Pienen puron ylittäminen ilman asianmukaisia vesiensuojelutoimenpiteitä aiheutti pienimuotoista häiriötä makean veden helmisimpukoille.	Veden ylityksiin liittyvät ohjeet ja menettelyt päivitettiin ja järjestettiin koulutusta.
Forest- divisioona, Suomi	Hakkuu liian lähellä lähdettä.	Päivitettiin menettelyt suunnittelijan ja hakkuun suorittajan välistä viestintää varten työohjeiden tarkistamiseksi.
Forest- divisioona, Suomi	Puut varastoitu pasque- kukan, harvinaisen kevätkukan, paikalle.	Tietojärjestelmän rajoitus tunnistettu ja poistettu.
Forest- divisioona, Suomi	0,06 hehtaarin alue hakattiin yksityisellä suojelualueella.	Päivitetyt menettelyt sen varmistamiseksi, että uusimmat karttatiedot sisällytetään korjuuohjeisiin.
Forest- divisioona, Suomi	Korjuu ilman metsänkäyttöilmoitusta.	Tietojärjestelmävirhe tunnistettu ja korjattu.
Forest- divisioona, Suomi	Natura2000-alueeseen liittyvän puron tieputki muutettiin ilman tarvittavaa lääninhallituksen konsultointia.	Uudet rutiinit Natura2000-alueille ja niihin liittyviä puroja varten.
Forest- divisioona, Ruotsi	Hakkuu liian lähellä Goodyera repens -orkidean yksittäisiä havaintoja.	Ohjeiden tarkistaminen sen varmistamiseksi, että suunnittelua alueilla, joilla on tunnettuja havaintoja, tehdään vain kukinta-aikana havaintojen helpottamiseksi.
Forest- divisioona, Ruotsi	Louhoksen valmistelevat pohjatyöt tehtiin sallitun ajanjakson ulkopuolella, mikä saattoi häiritä pesivää maakotkaa.	Louhosten perustamiselle luotiin uudet rutiinit.
Forest- divisioona, Ruotsi	Louhoksen laajentaminen 24 m2 sallitun alueen ulkopuolelle.	Kaikki louhokset, joilla on laillinen lupa, merkitään maastoon.
Forest- divisioona, Ruotsi	1,7 hehtaarin hakkuu ilman hakkuuilmoitusta.	Uusia rutiineja laadittiin hakkuukohteita varten, joilla tehdään useita toimenpiteitä.
Forest- divisioona, Ruotsi	1,3 hehtaarin hakkuu ilman hakkuuilmoitusta.	Uusia rutiineja laadittiin hakkuukohteita varten, joilla tehdään useita toimenpiteitä.

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä

tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit (E4-5)

Stora Enso on valinnut kolmentyyppisiä indikaattoreita biologisen

monimuotoisuuden mittaamiseksi sen perusteella, mikä on niiden

tieteellinen arvo metsien biodiversiteetin kannalta:

• Biodiversiteetin säilymistä mittaavilla indikaattoreilla seurataan

pohjoisten metsien korjuutoimia, kuten kohdassa ESRS E4-4 kerrotaan.

• Pitkän aikavälin biodiversiteetti-indikaattoreilla seurataan luonnon

monimuotoisuuden kehittymistä konsernin omissa metsissä Ruotsissa.

• Puuviljelmien luonnon monimuotoisuutta mittaavilla indikaattoreilla

seurataan kehitystä Etelä-Amerikan viljelmillä, joissa luonnon

monimuotoisuutta suojellaan ja ennallistetaan niille tarkoitetuilla,

tuotannosta erillisillä alueilla. Näitä mittareita ei ilmoiteta osana Stora

Enson kestävyysselvitystä suoran operatiivisen määräysvallan puutteen

vuoksi. Stora Enso käyttää omistusosuuttaan neuvotellakseen

tarvittavista toimista myönteisten vaikutusten edistämiseksi.

Näitä kaikkia indikaattoreita on käytetty sisäisesti jo vuosia, mutta viime

vuosina Stora Enso on alkanut raportoida niistä ulkoisesti

verkkosivustollaan avoimuuden lisäämiseksi.

Vuonna 2024 jotkut Stora Enson toimipaikoista vaikutti kielteisesti luonnon

monimuotoisuudelle herkkiin alueisiin. Tapahtumien kuvaukset ja

vaikutuksen kohteena olevat hehtaarit on esitetty kohdassa ESRS E4-4.

Metsään liittyvät avainluvut

Laadintaperiaatteet

Puu on Stora Enson tärkein raaka-aine, joten tiedot yhtiön omistamista

metsävaroista (tyyppi, puusto, kasvu, korjuu ja sertifiointi) ovat keskeisiä,

jotta toimintojen biodiversiteettivaikutukset voidaan suhteuttaa toisiinsa.

Stora Enson tilinpäätöksen mukaisesti, luvut sisältävät konsernin yhteisten

toimintojen puunhankinnan omistusosuuden (50 %) mukaisesti.

Puunhankinta sisältää Stora Enson yksiköihin toimitettavan puun

(raakapuu ja hake) kokonaismäärät (miljoonaa kuutiometriä, kuoren

alainen kiinteä puu). Kolmannen osapuolen sertifioiman puun

prosenttiosuus kokonaistoimituksista perustuu todellisiin toimituksiin

tehtaille. Tehtaiden väliset sisäiset toimitukset on poistettu.


Metsään liittyvät avainluvut	Yksikkö	2024
Puun toimitukset Stora Enson tehtaille, kokonaismäärä	milj. m3	29,0
Ulkopuolisten sertifioiman puun osuus koko puunhankinnasta	%	85 %
Puu omista lähteistä tai pitkäaikaisista toimitussopimuksista	%	36 %
Puu osittain luonnontilaisista metsistä Euroopassa	%	83 %
Puu puuviljelmiltä	%	17 %

Arvioitu vuotuinen metsänkasvu ja kasvavan puuston kokonaismäärä

lasketaan tuottavien metsäalueiden osalta. Miljoona m3fo tarkoittaa

miljoonaa metsäkuutiometriä. Metsien vuotuiset kasvuluvut perustuvat

arvioihin, kun taas vuotuiset puunkorjuut perustuvat toteumaan. Kasvavan

puuston kokonaismäärä on osa taloudellista raportointia, ja siihen liittyvät

laadintaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus,

osassa "Metsäomaisuuden arvostus ja puusto".


		Varmennettu 59


Vuosittainen metsän kasvu, korjuu ja kasvavan puuston kokonaismäärä	Yksikkö	2024
Arvioitu vuosittainen metsän kasvu		13,9
Stora Enson omat metsät, Ruotsi	m3 fo	5,9
Tornator (41%)	m3 fo	1,5
Guangxi	m3 fo	1,2
Montes del Plata (50%)	m3 fo	2,9
Veracel (50%)	m3 fo	2,3
Vuosittainen puunkorjuu		10,5
Stora Enson omat metsät, Ruotsi	milj. m3 fo	4,1
Tornator (41%)	milj. m3 fo	1,4
Guangxi	milj. m3 fo	1,1
Montes del Plata (50%)	milj. m3 fo	2,4
Veracel (50%)	milj. m3 fo	1,6
Kasvava puusto, kokonaismäärä		214,6
Stora Enson omat metsät, Ruotsi	milj. m3 fo	153,7
Tornator (41%)	milj. m3 fo	33,8
Guangxi	milj. m3 fo	4,2
Montes del Plata (50%)	milj. m3 fo	16,0
Veracel (50%)	milj. m3 fo	6,8

Metsät, puuviljelmät ja maa-alueet 31.12.2024

Laadintaperiaatteet

Tarjotakseen tietoa ekosysteemien laajuudesta, Stora Ensolla on käytössä

yhtiökohtainen ilmoitus olennaisten metsämaiden hehtaareista. Maa-

alueita ja niiden metsäsertifioinnin kattavuutta koskevat luvut sisältävät

Stora Enson oman ja vuokratun metsäomaisuuden. Luvuilla mitataan

pikemminkin pinta-alaa kuin ekosysteemien tilaa. Tarkempia tietoja on

tilinpäätöksessä, liite 4.2 Metsäomaisuus.

Stora Enson tilinpäätöksen mukaisesti yhteiset toiminnot Veracel

Brasiliassa ja Montes del Plata Uruguayssa sekä pääomaosuusmuotoinen

sijoitus suomalaiseen Tornatoriin konsolidoidaan Stora Enson

omistusosuuden perusteella.


Yksikkö	Alue1	Sertifiointiosuus	Yksityiskohdat paikallisesta metsäympäristöstä ja suojelluista alueista
Omistetut maa-alueet
Ruotsin metsäomistukset	1 410 000 ha, josta 1 150 000 suojeltua metsämaata	PEFC ja FSC 1 410 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 451 000 ha ja koostuvat tuottavasta ja ei-tuottavasta maasta, joka on jätetty puuntuotannon tai infrastruktuurihankkeiden ulkopuolelle joko vapaaehtoisesti tai lainsäädännön vaatimusten johdosta.
Montes del Plata puuviljelmät ja maa- alueet, Uruguay (50%:sesti omistettu yhteinen toiminto Araucon kanssa)	223 000 ha, josta 130 000 ha istutettu selluntuontantoon	PEFC ja FSC 190 000 ha; FSC 32 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 90 000 ha ja koostuvat yhtiön mailla olevien alkuperäisten ekosysteemien jäänteistä, kuten niityistä ja rantametsistä. Paikallinen ympäristö koostuu pääosin laidunmaista ja maanviljelypelloista,
Veracel puuviljelmät ja maa-alueet, Bahia, Brasilia (50%:sesti omistettu yhteinen toiminto Suzanon kanssa)	207 000 ha, josta 82 000 ha istutettu selluntuotantoon	CERFLOR (PEFC) 188 000 ha; FSC 188 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 99 000 ha, sisältäen 6 000 ha yksityistä luonnonperinnön suojelualuetta, ja koostuvat pääosin alkuperäisten metsien jäänteistä, jotka ovat uusiutumisen eri vaiheissa. Paikallinen ympäristö koostuu laidunmaista ja maanviljelypelloista, jotka on raivattu Atlantin sademetsistä 1950-1980 -luvuilla.
Tornator (41%:sesti omistettu osakkuusyhtiö)
Suomi	700 000 ha, josta 626 000 tuottavaa metsämaata	PEFC 700 000 ha ja FSC 700 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 66 000 ha ja koostuvat tuottavasta ja ei-tuottavasta maasta, joka on jätetty korjuun ulkopuolella joko vapaaehtoisesti tai lainsäädännön vaatimusten johdosta.
Viro	65 000 ha, josta 59 000 tuottavaa metsämaata	PEFC 65 000 ha ja FSC 65 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 2 400 ha.
Romania	12 000 ha, josta 12 000 tuottavaa metsämaata	PEFC 12 000 ha ja FSC 12 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 160 ha.
Vuokratut maa-alueet
Puuviljelmät ja maa- alueet, Guangxi, Kiina	62 000 ha, josta 54 000 ha istutettu	Kiinan metsäsertifiointineuvos- ton sertifikaatti (PEFC) 62 000 ha; FSC 62 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 7 600 ha ja koostuvat suojakaistoista ja muista tärkeistä alueista, joilla suojellaan valuma-alueita ja alkuperäistä kasvistoa sekä eläimistöä. Koskemattomia ekosysteemejä ei ole löydetty vuokratuilla alueilla. Paikallinen mosaiikkimainen maisema sisältää viljelykasvipeltoja, puuviljelmiä ja asutusta.
Montes del Plata	85 000 ha, josta 74 000 ha istutettu	PEFC 83 000 ha ja FSC 83 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 11 000 ha ja koostuvat alkuperäisten ekosysteemien jäänteistä, kuten niityistä ja rantametsistä. Paikallinen ympäristö koostuu pääosin laidunmaista ja maanviljelypelloista. Suurelta osin vuokratuille alueille kuuluvat suojellut alueet ovat jätetty vuokrasopimuksien ulkopuolelle.
Veracel	27 000 ha, josta 12 000 ha istutettu	CERFLOR (PEFC) 14 000 ha; FSC 14 000 ha	Suojellut alueet kokonaisuudessaan 12 000 ha ja koostuvat alkuperäisten metsien jäänteistä, jotka ovat uusiutumisen eri vaiheissa.
1 Raportoitu yhtiöiden kokonaisalueina. Stora Enso osuus vastaa omistusosuutta. Sisältää operaatio, joissa Stora Enson osakeomistusosuus on merkittävä ja alueen koko ylittää 1 000 hehtaaria.


		Varmennettu 60

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe tai osaosa-aihe
Kiertotalouden edistäminen sellaisilla tuotteilla ja ratkaisuilla, joiden avulla asiakkaat voivat vastata kuluttajien kasvavaan kysyntään vastuullisista tuotteista.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Tuotteiden kautta syntyy merkittäviä määriä resurssien ulosvirtausta. Suurin osa Stora Enson tuotteista on teknisesti kierrätettävissä, mutta todellinen kierrätettävyys ja kiertotalous riippuvat järjestelmätason muutoksista.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun loppupää	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Vaikka suurin osa teollisessa toiminnassa syntyvistä sivuvirroista hyödynnetään muissa tuotantoprosesseissa, jätettä syntyy edelleen ja osa sijoitetaan kaatopaikoille.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Jäte
Teollinen toiminta edellyttää merkittäviä määriä raaka-aineita. Vaikka suurin osa prosessimateriaalien kokonaiskäytöstä perustuu uusiutuviin materiaaleihin, näiden raaka-aineiden hankinnalla on vaikutusta ympäristöön ja ihmisiin (esimerkiksi kielteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen, ks. ESRS E4).	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot, arvoketjun alkupää	Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Riippuvuus tuotantoketjun alkupään arvoketjusta raaka-aineiden osalta. Meneillään oleva luontokriisi voi aiheuttaa toimitusketjun häiriöitä. Lisääntyvä sääntely voi vaikuttaa raaka-ainekustannuksiin. Panoskustannusten nousu tai materiaalien, tavaroiden ja palveluiden saatavuus voi vaikuttaa haitallisesti Stora Enson kannattavuuteen. Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia kuvataan kohdassa ESRS E1.	Riski	Keskipitkä ja pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot, arvoketjun alkupää	Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Stora Enson strategia on vahvasti linjassa kiertotalouden periaatteiden kanssa, ja se keskittyy tuottamaan tuloja uusiutuvien tuotteiden avulla. Yhtiön puupohjaiset tuotteet sitovat hiilidioksidia, ja ne voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai muuntaa energiaksi elinkaarensa lopussa. Lisäksi Stora Enso on tehnyt merkittävän investoinnin kartongin tuotantokapasiteetin laajentamiseen Oulussa, ja tukee aktiivisesti kierrätystä strategisilla kumppanuuksilla sekä investoinneilla kierrätysinfrastruktuuriin. Yhtiö näkee myös merkittäviä mahdollisuuksia prosessijäämien muuntamisessa uusiksi tuotteiksi innovaatioiden ja tutkimuksen avulla, mikä luo uusia tulovirtoja ja vähentää jätettä.	Mahdollisuus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Jäte; Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Sääntelymuutokset voivat myös tarjota merkittäviä mahdollisuuksia edistämällä vastuullisten tuotteiden markkinakasvua ja luomalla kilpailuetua pohjautuen resurssitehokkuuteen ja materiaalien uusiutuvuuteen.	Mahdollisuus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Jäte; Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(ESRS 2 SBM-3)

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

toimintaperiaatteet (E5-1)

Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet

tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen

toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan

olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.

Kiertotaloutta koskevat ohjeet

Kiertotaloutta koskevissa ohjeissa esitetään yhtiön sitoutuminen

kiertotalouden edistämiseen ja käsitellään taulukossa ”Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” esitettyjä mahdollisuuksia ja

myönteisiä vaikutuksia. Ohjeiden keskeisiin periaatteisiin kuuluvat

uusiutuvien ja kierrätysmateriaalien suunnittelu, ensiömateriaalien käytön

vähentäminen, sitoutuminen tuotteen valmistuksessa käytettävien

resurssien vähentämiseen ja jätteen syntymisen ehkäisyyn. Kiertotalouden

liiketoimintamallien suunnitteluun kuuluu kiertotalouden periaatteiden

mukainen tuotteiden ja palvelujen hankinta. Ohjeet kattavat konsernin

koko materiaalien arvoketjun ja kaikki maantieteelliset alueet. Vastuu

ohjeiden täytäntöönpanosta on kunkin divisioonan johtajalla.

Ympäristöohjeet

Ympäristöohjeissa kuvataan ympäristöasioiden hallinnan lähestymistapa

(katso kohta ESRS E1-2). Kiertotalouden ja resurssien käytön osalta ohjeissa

esitetään sitoutuminen uusiutuvien metsäpohjaisten resurssien – sekä

ensiö- että kierrätyskuitujen – käyttöön kiertotalouden edistämiseksi. Tämä

tarkoittaa raaka-aineiden tehokasta käyttöä, prosessijäämien

vähentämistä, kuitujen uudelleenkäyttöä, liiketoimintamahdollisuuksien

luomista prosessijäämistä ja sivutuotteista sekä kaatopaikoille

sijoitettavan jätteen vähentämistä lähelle nollaa. Lisäksi ohjeissa

korostetaan kumppanuuksien luomista sidosryhmien ja asiakkaiden

kanssa, jotta markkinoille voidaan tuoda uusia uusiutuvia tuotteita. Stora

Enso on sitoutunut vastuulliseen hankintaan ekosysteemien suojelemiseksi,

luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä maaperän ja vesivarojen

turvaamiseksi. Yhtiö tukee kestävää metsänhoitoa ja edellyttää, että sen

ulkopuoliset selluntoimittajat noudattavat vastaavia periaatteita puun ja

kuidun hankinnassa.

Ohjeissa käsitellään kaikkien taulukossa ”Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet” lueteltujen olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallintaa.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen

liittyvät toimet ja resurssit (E5-2)

Jäljempänä kuvatut toimet tukevat sekä ympäristöä että kiertotaloutta

koskevien ohjeiden tavoitteita.

Kiertotalouden tuotteet ja ratkaisut

Stora Enso luo myönteisiä vaikutuksia ja tunnistaa mahdollisuuksia

kiertotaloudessa puupohjaisten tuotteidensa kautta. Kielteiset vaikutukset

liittyvät ulosvirtausten määrään, jota hallitaan jäljempänä kuvatuilla

toimilla kierrätettävyyden varmistamiseksi.

1) Kierrätettävyyden suunnittelu sisällytetään tuotekehitykseen sen

varmistamiseksi, että yhtiön materiaalit hyväksytään laajalti

kierrätysvirroissa ja että ne voidaan muuntaa uusiksi tuotteiksi. Tämä on

jatkuvaa toimintaa, jolla pyritään saavuttamaan konsernin tavoite

teknisesti 100-prosenttisesti kierrätettävistä tuotteista vuoteen 2030

mennessä.

2) Kuluttajapakkausten kapasiteettin laajentaminen miljardin euron

investoinnilla Oulussa, jossa käyttämätön paperikone muutetaan suuren

volyymin kuluttajakartongin tuotantolinjaksi. Uudessa linjassa, jonka on

määrä aloittaa toimintansa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla,


		Varmennettu 61

hyödynnetään uusia teknologioita, jotka mahdollistavat kevyemmät

pakkausmateriaalit ja paremman resurssitehokkuuden. Tehdas hyödyntää

metsänhoidon ja puunjalostuksen sivutuotteita tuotteiden valmistuksessa.

3) Stora Enson rakennuskonseptien edelleen kehittäminen. Konsepteissa

käytetään massapuutuotteita, jotka mahdollistavat monikäyttöisten,

joustavien ja muunneltavien rakennusten suunnittelun. Esimerkkinä tästä

on Stora Enson uusi pääkonttori Helsingissä, joka valmistuu vuonna 2024.

Rakennuksessa on kevyitä, esirakennettuja massiivipuuelementtejä, jotka

on suunniteltu mukautumaan tuleviin tarpeisiin.

Yhtiön tuotteisiin liittyvä riski liittyy toimitusketjun häiriöihin ja

sääntelyvaatimusten muutoksiin. Muutokset sääntelyssä voivat myös

tuoda mahdollisuuksia edistämällä kestävien tuotteiden markkinoiden

kasvua ja luomalla kilpailuetua resurssitehokkuuden ja uusiutuvuuden

kautta. Vastatakseen näihin riskeihin ja mahdollisuuksiin Stora Enso seuraa

aktiivisesti sääntelyn kehitystä ja osallistuu aktiivisesti ammatti- ja

toimialajärjestöihin, jotka pyrkivät edistämään kierrätyskäytäntöjä

yhteiskunnassa.

Yhteistyö arvoketjussa

Stora Ensolla on mahdollisuuksia huolehtia kierrätettävien tuotteiden

keräys-, lajittelu- ja kierrätysinfrastruktuurista kumppanuuksien ja

yhteisten toimien avulla. Pitkän aikavälin toiminta koostuu erilaisista

yhteistyöhankkeista ja aloitteista, kuten:

• Käytetyn kuluttajapaperin ja -pakkausmateriaalien keräyksen, lajittelun

ja kierrätyksen parantaminen Euroopassa. Puolan Ostrołękassa

sijaitsevassa tuotantolaitoksessa on juomapakkausten kierrätyslaitos,

joka irrottaa kuidut polymeereistä ja alumiinista. Nämä kuidut

kierrätetään sitten kartonkimateriaaleiksi, mikä edistää materiaalien

kiertoa muuttamalla käytetyt paperipohjaiset pakkaukset uusiksi

paperipohjaisiksi materiaaleiksi. Kartonkien kuitua sisältämätön osa,

polyAI, otetaan talteen ja ruotsalainen pakkausyhtiö Tetra Pak kierrättää

sen omassa laitoksessaan.

• Jatkuva, aktiivinen osallistuminen toimialarajat ylittävään 4Evergreen-

yhteenliittymään, joka kehittää pakkausteollisuudelle keinoja ja ohjeita

kuitupohjaisten pakkausten kierrätettävyyden parantamiseksi.

• Osallistuminen nelivuotiseen eurooppalaiseen Woodcircles-

innovaatiohankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää puun

kiertokäyttöä rakentamisessa. Yhteistyössä keskitytään jätteen ja

resurssien kulutuksen vähentämiseen, ja Stora Enso vastaa

kierrätyspuumateriaalista valmistetun rakennustuotteen kehittämisestä.

Resurssien käyttö

Estääkseen ja minimoidakseen resurssi-intensiivisten tuotantoprosessien

aiheuttamat todelliset kielteiset ympäristövaikutukset, Stora Enso keskittyy

jatkuvasti resurssitehokkuuden parantamiseen ja jätteiden minimointiin.

Jätteen minimointiin tähtäävät toimet liittyvät läheisesti mahdollisuuksiin

muuntaa sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi, mikä on linjassa prosessitähteiden

hyödyntämistavoitteen kanssa (ks. ESRS E5-3). Tärkeimmät toimet

raportointivuoden aikana:

1) Sekundäärisen raaka-aineen hyödyntäminen: Stora Enso omistaa ja

hallinnoi Puolassa neljäntoista keräyspisteen verkostoa, jossa

kierrätyspaperi (PfR) kerätään ja paalataan kuljetettavaksi sekä Stora

Enson Ostrołekan toimipisteeseen Puolassa että ulkoisille PfR-asiakkaille.

2) Jatkuva kehitystyö polymeeripitoisuuden vähentämiseksi barrier-

päällysteissä ympäristövaikutusten minimoimiseksi, viimeisin uusi tuote

lanseerattiin vuonna 2023. Vuonna 2024 Stora Enso jatkoi myös

osallistumista Recycled Materials Challenge (ReMatCh) -ohjelmaan, jossa

tutkitaan arvoketjukumppaneiden kanssa, miten kaskadi-periaatetta

voitaisiin soveltaa paremmin polymeereihin, erityisesti päällysteissä oleviin

polymeereihin.

3) Yhteistyö uudessa viisivuotisessa tutkimusohjelmassa ”Emission Free

Pulping”, jota johtavat Suomen VTT:n Teknillinen tutkimuskeskus ja

ruotsalainen tutkimuslaitos RISE ja jonka tavoitteena on vähentää

merkittävästi biomassan polttoa ja lisätä puusta saatavaa tuotemäärää

noin 50 %:sta noin 70 %:iin.

4) Kumppanuus ruotsalaisen natriumioniakkuja kehittävän Altrisin kanssa

edistää Stora Enson liginiinipohjaisen tuotteen sovittamista Altrisin

natriumioniakkujen kennoihin, mikä tukee eurooppalaisen akkujen

arvoketjun luomista.

5) Ruotsin suurimman metsänomistajayhdistyksen Södran kanssa tehty

pitkäaikainen sopimus, jonka mukaan Södra toimittaa Stora Ensolle

kraftligniiniä Södran Mönsteråsin tehtaalta Ruotsista. Laitoksen on määrä

aloittaa toimintansa vuonna 2027.

6) Yhteistyö Stora Enson Suomen Forest-divisioonan ja Imatran, Heinolan,

Enocellin ja Oulun tehtaiden kanssa, jonka yleistavoitteena on luoda uusi

metsätuhkalannoitetuote, jossa käytetään tehtaiden tuhkaa. Ensimmäiset

askeleet otettiin vuonna 2024, ja työ tämän tavoitteen saavuttamiseksi

jatkuu vuonna 2025.

Energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä pyrkimyksiä kuvataan ESRS

E1:ssä ja vesitehokkuustoimia ESRS E3:ssa.

Vastatakseen riskiin, joka liittyy riippuvuuteen tuotantoketjun alkupään

arvoketjusta raaka-aineiden osalta, Stora Enso teki sopimuksen 100 %:n

osuuden hankkimisesta suomalaisesta sahayhtiöstä Junnikkala Oy:stä.

Yrityskaupan tavoitteena on turvata kustannustehokas puunhankinta

Stora Enson pakkauskartonkitehtaalle Oulussa ja tukea Stora Enson

puutuoteliiketoimintaa uudelle tuotanto-omaisuudella. Kaupan

toteutuminen edellyttää tavanomaisia ehtoja, kuten

viranomaishyväksyntöjä.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät resurssit

Stora Enson nykyiset ja tulevat resurssit kiertotalouden tarjoamien

mahdollisuuksien hallinnassa koostuvat tuotevalikoiman optimointiin

liittyvistä pääomamenoista, kuten Oulun tehtaan muuntaminen

Suomessa (toimi 2. kohdassa "Kiertotalouden tuotteet ja ratkaisut") .

Lisätietoja investoinneista on tilinpäätöksessä, liite 4.1 Aineelliset ja

aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.

Vuonna 2024 Stora Enso allekirjoitti Euroopan investointipankin kanssa

435 miljoonan euron kahdenvälisen lainan, jolla tuetaan Oulun investoinnin

rahoitusta. Lisäksi Stora Ensolla on kaksi vuonna 2023 liikkeeseen laskettua

vihreää joukkovelkakirjalainaa, joiden tuotoista osa käytetään Oulun

investointiin. Lisätietoja korollisista varoista ja veloista löytyy

tilinpäätöksestä, liite 5.3 Korolliset varat ja velat.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät

tavoitteet (E5-3)

Kiertotalous

Käsitelläkseen mahdollisuutta, joka liittyy konsernin tuotteiden ja

palveluiden resurssien ulosvirtoihin, Stora Enso on asettanut tavoitteen

lisätä kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua, tavoitteenaan 100 %

tekninen kierrätettävyys tuotteilleen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite

asetettiin vuonna 2021, ja perusarvo oli 93 %. Vuoden 2024 lopussa yhtiön

tuotteista 94 % oli teknisesti kierrätettäviä.

Tavoite on linjassa yhden yhtiön kiertotaloutta koskevien ohjeiden

keskeisen periaatteen, kierrätettävyyden suunnittelun, kanssa, ja se liittyy

EU:n jätehierarkian luokkaan "Kierrätys". Tavoitetta ei ole säädetty

lainsäädännössä, eikä se perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön.

Ulkopuolisia sidosryhmiä ei otettu mukaan tavoitteiden asettamiseen.

Laadintaperiaatteet

Tuotteiden kierrätettävyys lasketaan tuotteiden teknisen kierrätettävyyden

ja niiden tonnimääräisen tuotannon perusteella. Luvut perustuvat

todelliseen painoon tai painon muuntamiseen perustuviin arvioihin.

Tekninen kierrätettävyys määritellään kansainvälisillä standardeilla ja

testeillä, jos niitä on saatavilla, kuten CEPI:n (Confederation of European

Paper Industries) ja PTS:n (Papiertechnische Stiftung) testimenetelmillä, ja


		Varmennettu 62

niiden puuttuessa Stora Enson omilla testeillä tai arvioilla, jotka osoittavat

kierrätettävyyden.

Raportointiin kuuluvat Stora Enson pakkaus-, sellu-, paperi- ja puutuotteet

sekä biokemialliset sivutuotteet.


Tavoitteet koskien kiertotaloutta	Yksikkö	2024
Tuotteiden tekninen kierrätettävyys %	%	94 %

Resurssitehokkuus

Stora Enson teollisissa tuotantoprosesseissa syntyviin jäämiin ja jätteisiin

liittyvien kielteisten vaikutusten hallitsemiseksi yhtiö on asettanut

jätehuoltoon liittyvän tavoitteen (loppukäsittelystä muualle ohjatulle

jätteelle), prosessien sivuvirtojen hyödyntämisaste. Jatkuva tavoite on

pitää käyttöaste yli 98 %. Tavoite asetettiin vuonna 2017, ja sen perusarvo oli

98 %. Vuoden 2024 lopussa hyödyntämisaste oli 99 % eli tavoitetason

yläpuolella.

Tavoite on linjassa konsernin ympäristöohjeiden kanssa ja tähtää jätteen

syntymisen minimointiin, ja se liittyy EU:n jätehierarkian luokkaan ”Muu

hyödyntäminen (esim. energiana)”. Tavoitetta ei ole säädetty

lainsäädännössä, eikä se perustu aukottomaan tieteelliseen näyttöön.

Ulkopuolisia sidosryhmiä ei otettu mukaan tavoitteiden asettamiseen.

Laadintaperiaatteet

Luvut kattavat kaikkien tuotantoyksiköiden prosessiin liittyvät tähteet ja

jätteet lukuun ottamatta yhteisiä toimintoja. Tuotantoprosesseihin

liittymättömistä jäämistä ja jätteistä raportoidaan erikseen. Luvut on

konsolidoitu kuivatonneina. Luvut perustuvat todelliseen painoon tai

arvioihin.

Tavoite sisältää prosessijätteet ja -tähteet, kuten tuhkan, lietteen, hakkeen

ja tuotantoyksiköiden puujätteen. Hyödyntäminen käsittää

energiantuotannon, maisemoinnin, kaatopaikkarakentamisen,

tienrakentamisen, sellunvalmistuksen, tiilen ja sementin valmistuksen,

maatalouskäytön sekä uudet lähestymistavat ja tuotteet. Soveltamisala ei

sisällä sahanpurua ja sisäiseen pellettituotantoon käytettävän puun

hakkuusta saatavia säästöjä. Mäntyöljyä, tärpättiä, ligniiniä,

natriumbiosulfiittia, biokomposiittia ja saippuaa pidetään tuotteina, joten

ne eivät kuulu soveltamisalaan.


Tavoitteet koskien resurssien käyttöä	Yksikkö	2024
Prosessitähteiden hyödyntämisaste %	%	99 %

Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4)

Stora Enson toiminnot edellyttävät merkittäviä määriä raaka-aineita, mikä

luo riippuvuuden arvoketjun alkupäähän. Vaikka suurin osa prosessi

materiaalien kokonaiskäytöstä perustuu uusiutuviin materiaaleihin, näiden

raaka-aineiden hankinnalla on vaikutusta ympäristöön ja ihmisiin.

Meneillään oleva luontokriisi voi aiheuttaa toimitusketjussa häiriöitä, ja

lisääntyvä sääntely voi vaikuttaa raaka-ainekustannuksiin.

Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia kuvataan kohdassa ESRS E1.

Stora Enson kriittinen raaka-aine on puu. Yhtiön kuitupohjaiset tuotteet

ovat peräisin uusiutuvista luonnonvaroista, pääasiassa kestävästi

hoidetuista metsistä peräisin olevista puukuiduista. Vuonna 2024

sisäänvirtaavista materiaaleista 93% oli biologisia: puuta, ostettua sellua,

paperia ja kartonkia sekä tärkkelystä. Monet tuotteista ovat FSC- tai PEFC-

sertifioituja, tai ne on varmennettu muulla tavoin vastuullisen

alkuperäketjun ja due diligence -menettelyn osalta. Kolmannen osapuolen

sertifioiman puun osuus Stora Enson koko puunhankinnasta oli 85 %, joten

vuonna 2024 käytettiin yhteensä 77 % vastuullisesti hankittuja biologisia

materiaaleja. Yhtiö soveltaa puun käytössään kaskadi-periaatetta, jolla

varmistetaan, että kaikki kaadetun puun osat, metsätalouden tähteet ja

teollisuuden sivuvirrat käytetään taloudellisesti ja ympäristön kannalta

arvokkaimmalla tavalla ennen niiden käyttöä energiana.

Vuonna 2024 Stora Enso käytti 1,3 miljoonaa tonnia kierrätyspaperia (PfR)

tuotteissaan, kuten kierrätetyssä sanomalehtipaperissa ja kartongissa.

Keräämällä, lajittelemalla ja kierrättämällä materiaaleja aktiivisesti Stora

Enso auttaa varmistamaan, että uusiutuvien materiaalien arvo asetetaan

etusijalle ja että kierrätettyä sisältöä ohjataan korkeamman arvon

tuotteisiin.

Kemikaalit ja väri- ja täyteaineet muodostavat noin 4 % yhtiön

materiaalien kokonaiskäytöstä. Kemikaalit arvioidaan ennen ostoa ja

käyttöä ja varmistetaan, että lainsäädännön noudattamista sekä

terveyttä ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua, tuoteturvallisuutta,

ympäristömerkintöjä ja kiertotaloutta koskevat vaatimukset on otettu

asianmukaisesti huomioon. Stora Enso pyrkii korvaamaan vaarallisia

kemikaaleja ja etsii yhdessä toimittajien kanssa mahdollisuuksia

vaihtoehtoisille tuotteille.

Tuotteissa ja niiden pakkauksissa käytettiin fossiilipohjaisia neitseellisiä

muoveja 47 900 tonnia, biopohjaisia neitseellisiä muoveja 4 600 tonnia ja

kierrätysmuoveja 1 200 tonnia.

Suurin osa Stora Enson tuotevalikoimasta koostuu raaka-aineista ja

asiakkaiden tuotteisiin suunnitelluista pakkausratkaisuista. Tämän vuoksi

Stora Enson omat tuotepakkaukset koostuvat pääasiassa kääreistä ja

pelleteistä. Pakkausten osuudeksi koko materiaalien sisäänvirtauksesta

arvioidaan olevan 2 %.

Stora Enso on tuotantoprosesseissaan riippuvainen vedestä, kuten kuvattu

kohdassa ESRS E3.

Laadintaperiaatteet

Mittarit koskien resurssien sisäänvirtausta kattavat biologiset ja tekniset

prosessiraaka-aineet, joita käytetään tuotteisiin ja niiden pakkauksiin

sellaisena kuin ne toimitetaan Stora Enson tuotantoyksiköihin.

Yhdenmukaisesti Stora Enson tilinpäätöksen kanssa luvut sisältävät

konsernin yhteiset toiminnot omistusosuuden (50 %) mukaan.

Luvut perustuvat todellisen painon mittaukseen tai toimitettuihin määriin.

Puu muunnetaan toimitetuista kuutiometreistä tuoretonneiksi (vesipitoisuus

mukaan luettuna) käyttämällä Stora Enson prosessoimien puulajien

keskimääräistä muuntokerrointa. Kukin tuotantoyksikkö raportoi tiedot

konsernin ympäristöraportointijärjestelmään.


Mittarit koskien resurssien sisäänvirtausta	Yksikkö	2024
Puu	tuhatta tonnia	31 743
Ostettu sellu, paperi ja kartonki	tuhatta tonnia	620
Tärkkelys	tuhatta tonnia	114
Biologisten materiaalien kokonaispaino	tuhatta tonnia	32 477
Kemikaalit	tuhatta tonnia	819
Pigmentit ja täyteaineet	tuhatta tonnia	417
Muovit	tuhatta tonnia	54
Kierrätetty kartonki ja paperi	tuhatta tonnia	1 329
Teknisten materiaalien kokonaispaino	tuhatta tonnia	2 618
Materiaalien kokonaispaino	tuhatta tonnia	35 095
Tuotteiden valmistamiseen käytettyjen kestävästi hankittujen biologisten materiaalien osuus	%	77 %
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien osuus	%	4 %
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien paino	tuhatta tonnia	1 330


		Varmennettu 63

Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)

Tuotteet ja materiaalit

Stora Enso edistää kiertotaloutta tuotteillaan ja ratkaisuillaan, joiden avulla

asiakkaat voivat vastata kuluttajien kasvavaan kysyntään vastuullisista

tuotteista. Syvällisen asiakasymmärryksen ja tiiviiden asiakassuhteiden

avulla Stora Enso suunnittelee tuotteita, jotka ovat toimivia ja arvokkaita

koko niiden elinkaaren ajan. Yhtiön kiertotaloutta koskevat ohjeet esitetään

kohdassa ESRS E5-1 ja kiertotaloustuotteita ja -ratkaisuja koskevat toimet

kohdassa ESRS E5-2. Stora Enson tuotteiden tekninen kierrätettävyys

esitetään kohdassa ESRS E5-3. Koska Stora Enso on pääasiassa

materiaalien eikä tuotteiden tuottaja, tuotteiden odotettu kestävyys ja

korjattavuus eivät ole yrityksen raportoinnin kannalta merkityksellisiä.

Stora Ensolla on mahdollisuus myötävaikuttaa yhteiskuntaan uusiutuvilla

raaka-aineilla ja ratkaisuilla: puupohjaiset tuotteet toimivat vaihtoehtoina

fossiilipohjaisille materiaaleille, ja ne voidaan käyttää uudelleen, kierrättää

tai käyttää energiaksi elinkaarensa lopussa. Yhtiö tarjoaa myös

kierrätysratkaisuja ja -palveluita käyttämällä kierrätysmateriaaleja

(pakkauksia ja paperia) sekä kumppanuuksillaan ja investoinneillaan

kierrätysinfrastruktuuriin.

Tuotantoyksiköiden tärkeimmät tuotteet ja materiaalit koostuvat

pakkauksista, sellusta, paperista ja puutuotteista sekä biokemiallisista

sivutuotteista. Vuonna 2024 noin 92 % tuotteissa ja niiden pakkauksissa

käytetyistä materiaaleista oli uusiutuvia: puuta, kierrätyskartonkia ja -

paperia sekä tärkkelystä. Suurin osa Stora Enson tuotteista on joko raaka-

aineita tai asiakkaiden tuotteisiin suunniteltuja pakkauksia. Tämän vuoksi

Stora Enson omat tuotepakkaukset koostuvat pääasiassa kääreistä ja

pelleteistä. Pakkausten osuudeksi kaikista materiaaleista ja markkinoille

saatetuista tuotteista on arviolta 2 %.

Laadintaperiaatteet

Tuotteiden kierrätettävyysasteet lasketaan ESRS E5-3:ssa esitettyjen

periaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat tuotteiden tekniseen

kierrätettävyyteen ja niiden tuotantomääriin tonneina. Luvut perustuvat

todelliseen painoon tai painon muuntamiseen perustuviin arvioihin. Lisäksi

mukaan on otettu arvio pakkauksen painosta ja sen kierrätyskelpoisesta

sisällöstä. Kun lasketaan suhdetta, laskennassa käytettävä osoittaja on

tuotteiden ja niiden pakkauksien kierrätettävien ainesten paino, ja

nimittäjä on tuotteiden ja niiden pakkauksien kokonaispaino.

Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi luvuista on jätetty pois sisäiset

toimitukset.


Mittarit koskien resurssien ulosvirtausta	Yksikkö	2024
Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa ja pakkauksissa	%	92 %

Jäte

Vuonna 2024 Stora Enson tuottaman jätteen kokonaismäärä oli 1,365

tuhatta tonnia, josta 93% oli loppukäsittelystä muualle ohjattua jätettä.

Suurin osa kokonaisjätteestä oli puun kuorta ja sekalietettä. Stora Enson

toimipaikat tuottavat ja jakavat energiaa paikallisiin

kaukolämpöjärjestelmiin ja teollisuuden yhteistyökumppaneille. Tämä

energia perustuu suurelta osin hakkuu- ja tuotantoprosessin jäämien

polttoon. Lisätietoja kohdassa ESRS E1-5.

Laadintaperiaatteet

Stora Enson jätehuoltoraportointi perustuu EU:n lainsäädäntökehykseen ja

politiikkoihin, kuten EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaan, Euroopan

parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi) ja EU:n

teollisuusstrategiaan. Metsäteollisuuden osalta merkittäviä jätevirtoja ovat

tuhka, liete, hake ja tuotantoyksiköiden puujätteet.

Luvut sisältävät jätteen kaikista tuotantolaitoksista. Tilinpäätöksen

mukaisesti luvut sisältävät konsernin yhteiset toiminnot omistusosuuden

mukaan (50 %). Toimistojäte on sisällytetty lukuihin perustuen arvioihin.

Loppukäsittelystä muualla ohjaaminen käsittää energiantuotannon,

maisemoinnin, kaatopaikkarakentamisen, tienrakentamisen,

sellunvalmistuksen, tiilen ja sementin valmistuksen, ja maatalouskäytön.

Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi soveltamisala ei sisällä

sahanpurua eikä sisäiseen pellettituotantoon käytettävän puun hakkuusta

saatavaa säästöä. Raportoidun jätteen ulkopuolelle jätetään materiaalit,

jotka määritellään virallisesti sivutuotteiksi. Näitä ovat metanoli, hake,

tuhka, mäntyöljy, tärpätti, natriumbiosulfiitti ja saippua.

Jäteluvut on konsolidoitu kuivatonneina ja ne perustuvat todelliseen

painon mittaukseen. Kukin tuotantoyksikkö raportoi tiedot konsernin

ympäristöraportointijärjestelmään.


Mittarit koskien resurssien ulosvirtausta	Yksikkö	2024
Syntyneen jätteen kokonaismäärä	tuhatta tonnia	1 365
Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä	tuhatta tonnia	1 273
Tavanomaiset jätteet	tuhatta tonnia	1 249
Valmistelu uudelleenkäyttöön	tuhatta tonnia	42
Kierrätys	tuhatta tonnia	219
Muut hyödyntämistoimenpiteet	tuhatta tonnia	988
Vaaralliset jätteet (sis. radioaktiivisen jätteen)	tuhatta tonnia	24
Valmistelu uudelleenkäyttöön	tuhatta tonnia	22
Kierrätys	tuhatta tonnia	0
Muut hyödyntämistoimenpiteet	tuhatta tonnia	1
Loppukäsittelyyn ohjatun jätteen kokonaismäärä	tuhatta tonnia	92
Tavanomaiset jätteet	tuhatta tonnia	47
Poltto	tuhatta tonnia	1
Kaatopaikalle sijoittaminen	tuhatta tonnia	40
Muu loppukäsittely	tuhatta tonnia	6
Vaaralliset jätteet (sis. radioaktiivisen jätteen)	tuhatta tonnia	45
Poltto	tuhatta tonnia	2
Kaatopaikalle sijoittaminen	tuhatta tonnia	41
Muu loppukäsittely	tuhatta tonnia	1
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä	tuhatta tonnia	1 145
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus	%	84 %
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä	tuhatta tonnia	69
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä	tuhatta tonnia	0


		Varmennettu 64

Yhteiskunnalliset tiedot

Tässä osiossa


S1 Oma tyävoima	64
S2 Arvoketjun työntekjät	71
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	74

ESRS S1 Oma työvoima

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS 2 SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe/osaosa-aihe
Stora Enso tarjoaa työmahdollisuuksia noin 19 000 työntekijälle.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Työllisyysturva
Aktiivinen työoikeuksien edistäminen, kuten yhdistymisvapaus, työehtosopimukset, yritysneuvostot ja ammattiliitot.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu; Yhdistymisvapaus
Sukupuolten moninaisuuden ja palkkatasa-arvon edistäminen miesvaltaisella alalla.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt aikaväli	Omat toiminnot	Moninaisuus; Sukupuolten tasa- arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä
Stora Enso tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuksia koulutukseen ja taitojen kehittämiseen.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Koulutus ja taitojen kehittäminen
Stora Enso maksaa työntekijöilleen riittävää palkkaa. Yhtiö noudattaa vähimmäispalkkasäädöksiä ja maksaa lain vaatimusten mukaisesti tai niiden yläpuolella.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Riittävä palkka
Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta työturvallisuuteen liittyviä tapauksia ilmenee erityisesti tuotantolaitoksilla.. Joillakin tuotantolaitoksilla riskitaso on korkeampi johtuen erityisestä laitteistosta ja työvoimaa vaativista prosesseista.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Terveys ja turvallisuus
Kannattavuuden parantamisohjelma käynnistettiin helmikuussa 2024 johtaen henkilövähennyksiin läpi organisaation.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt aikaväli	Omat toiminnot	Työllisyysturva
Syrjintää, kiusaamista tai häirintää voi tapahtua nollatoleranssista huolimatta.	Potentiaalinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi
Stora Enso on riippuvainen osaavista yksilöistä strategian toteuttamisessa ja liiketoiminnallisen menestyksen saavuttamisessa. Pätevän henkilöstön houkutteleminen ja pitäminen yhtiössä voi olla haastavaa johtuen kovasta kilpailusta huipputason osaajista. Avainhenkilöstön menettäminen, epäonnistuminen uuden, koulutetun työvoiman houkuttelemisessa tai pitkittyneet avainhenkilöstön rekrytointiprosessit voivat merkittävästi vahingoittaa Stora Enson toimintaa sekä estää yhtiötä saavuttamasta strategisia tavoitteitaan.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot	Työllisyysturva
Vakavia tai kuolemaan johtavia loukkaantumisia saattaa tapahtua työntekijöille, urakoitsijoille tai kolmansille osapuolille, huolimatta aktiivisista pyrkimyksistä tunnistaa, vähentää ja hallita turvallisuuteen liittyviä riskejä. Fyysisen vamman ja terveys- tai ympäristöhaittojen lisäksi vahingot voivat sisältää korvausvelvollisuuksia henkilöstölle tai kolmansille osapuolille, mainehaittaa tai vaikeuksia houkutella tai pitämään osaavan henkilöstön. Viranomaiset voivat lisäksi toimeenpanna Stora Enson toiminnan väliaikaisia sulkemisia.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Terveys ja turvallisuus


		Varmennettu 65

S1 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een

Stora Enson tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

johtuvat yhtiön liiketoimintamallista ja strategiasta. Tunnistetut positiiviset

vaikutukset ovat seurausta proaktiivisesta lähestymistavasta henkilöstön

kehittämiseen, mikä auttaa pitämään osaavat työntekijät talossa. Yhtiö

tunnistaa lahjakkaan työvoiman merkityksen ja aktiivisten toimien avulla

pyrkii säilyttämään osaavat ja lahjakkaat työntekijät, jotka ovat ratkaisevia

liiketoimintamallin ja strategian toteuttamisessa sekä liiketoiminnallisen

menestyksen saavuttamisessa. Uudelleenjärjestelyyn liittyvät kielteiset

vaikutukset ovat suora seuraus yhtiön kannattavuuden

parantamisohjelmasta vuodelta 2024, ja koskevat lähes kaikkia Stora

Enson toimintoja.

Stora Enson tiedot kohdassa ESRS S1 koskevat kaikkia konsernin omaan

työvoimaan kuuluvia henkilöitä, joihin yhtiöllä voi olla olennainen vaikutus.

Tämä koskee kaikkia suoraan konsernin palveluksessa olevia henkilöitä

sekä yhtiön tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä työskentelevien

urakoitsijoiden turvallisuutta. Toimintansa kautta Stora Enso vaikuttaa

suoraan noin 19 000 työntekijään. Omien työntekijöiden lisäksi yhtiöllä on

työntekijöitä, jotka määritellään ESRS-standardissa muiksi kuin

työsuhteisiksi työntekijöiksi, sillä sen tuotantoyksiköissä työskentelee

tyypillisesti urakoitsijoiden työntekijöitä. Vuosihuollon vuoksi tehtailla

työskentelevien urakoitsijoiden määrä kasvaa väliaikaisesti. Stora Enso

käyttää alihankkijoita myös De Jong -yksiköissään Alankomaissa (Western

Europe -yksikkö) sekä Kiinassa sijaitsevissa metsätoiminnoissa ja

pakkausyksiköissä.

Stora Enso tiedostaa, että sen tuotantolaitosten työntekijöillä on suurempi

todennäköisyys työturvallisuuteen liittyviin tapauksiin. Joillakin

tuotantolaitoksilla on todettu olevan kohonnut riskitaso, koska niiden

toimintoihin liittyy erityistä laitteistoa ja työvoimaintensiivisiä prosesseja.

Stora Enson myönteiset vaikutukset kohdistuvat sen omiin työntekijöihin, ja

ne vaihtelevat eri toimipaikoissa ja maissa.

Stora Enson olennaiset vaikutukset eivät johdu siirtymäsuunnitelmista, joilla

pyritään vähentämään ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia tai

tekemään toiminnasta vihreämpää ja ilmastoneutraalia. Yhtiö ei ole

tunnistanut omassa toiminnassaan maita tai maantieteellisiä alueita,

joissa pakkotyön tai lapsityövoiman riski olisi kohonnut.

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja -ohjeet

tarkistetaan vähintään kerran kahdessa vuodessa. Jokaisen

toimintaperiaatteen omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan

olevat dokumentit tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.

Työterveys- ja turvallisuuspolitiikka

Politiikassa käsitellään turvallisuusriskien hallintaa ja

työturvallisuustapausten mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Politiikassa

kuvataan turvallisuustavoitteet ja työterveys- ja työturvallisuuden

hallintotapa, jotka sisällytetään vuotuiseen suunnitteluun ja raportointiin.

Politiikan soveltamisala on yhtiön omat työsuhteiset työntekijät ja Stora

Enson lukuun työskentelevät työntekijät. Divisioonien ja konsernitoimintojen

turvallisuusvastaavista koostuva turvallisuusverkosto on vastuussa

politiikan täytäntöönpanosta.

Stora Ensolla on käytössä työterveys- ja työturvallisuusriskien hallintaa

koskeva turvallisuushallintajärjestelmä, joka on sertifioitu ISO 45001:2018 -

standardin mukaisesti. Vuoden 2024 lopussa, 57 toimintayksiköstä 42 on

sertifioitu ISO-standardin mukaisesti.

Stora Enson eettiset toimintaohjeet

Toimintaohjeissa määritellään yhtenäiset arvot kaikille työntekijöille ja

annetaan heille välineet tehdä oikeita päätöksiä työssään sekä edistetään

avoimuutta ja eettisyyttä. Omaan työvoimaan liittyvien aiheiden (ESRS S1)

osalta toimintaperiaatteissa käsitellään osaavan henkilöstön työssä

pitämiseen liittyviä riskejä sekä syrjintään, kiusaamiseen tai häirintään

liittyvien mahdollisin kielteisten vaikutusten ehkäisemistä.

Toimintaperiaatteet auttavat myös ylläpitämään yhtäläisiin

mahdollisuuksiin ja kohteluun liittyviä myönteisiä vaikutuksia.

Toimintaohjeita koskeva koulutus on pakollinen kaikille työsuhteisille

työntekijöille. Niiden soveltamisala on omat työsuhteiset työntekijät, ja

konsernin lakiasiainjohtaja on vastuussa toimintaohjeiden

täytäntöönpanosta.

Moninaisuutta koskevat toimintaperiaatteet

Moninaisuutta koskevissa toimintaperiaatteissa linjataan sitoutuminen

osallistavaan työpaikkaan, jossa kunnioitetaan yksilöllisiä eroja ja jossa

yksilöillä on yhtäläiset mahdollisuudet. Samoin kuin Stora Enson eettisissä

toimintaohjeissa, niissä käsitellään moninaisuutta ja osallistavaan

työpaikkaan liittyvien tosiasiallisten myönteisten vaikutusten hallintaa sekä

mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, joita aiheutuu, jos asianmukaisiin toimiin

ei ryhdytä. Toimintaperiaatteiden mukaan ketään työntekijää ei saa syrjiä

palkkauksessa, palkkioissa, työajoissa, uralla etenemisessä,

kurinpitotoimissa, irtisanomisessa tai eläkkeelle siirtymisessä etnisen

alkuperän, kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, kastin, syntyperän,

uskonnon, vammaisuuden, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin,

seksuaalisen suuntautumisen, siviilisäädyn, perhevelvollisuuksien,

ammattiyhdistyksen jäsenyyden, poliittisen suuntautumisen, iän tai

minkään muun sellaisen ominaisuuden perusteella, joka voi johtaa

syrjintään. Toimintaperiaatteet koskevat yhtiön omia työsuhteisia

työntekijöitä. Henkilöstö- ja viestintäjohtaja on vastuussa

toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta.

Syrjinnän ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja siihen puuttumiseksi, kun

syrjintä on havaittu, kaikkien työntekijöiden on suoritettava eettisiä

toimintaohjeita koskeva koulutus. Lisäksi on perustettu asianmukaiset

raportointikanavat, joiden kautta voi ilmoittaa huolenaiheista ja sääntöjen

noudattamatta jättämisestä. Moninaisuutta ja osallisuutta edistävät

toimet kuvataan kohdassa ESRS S1-4.

Ihmisoikeuspolitiikka ja ihmisoikeuksia koskevat toimintaohjeet

Ihmisoikeuspolitiikassa ja ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa

käsitellään oman työvoiman osalta myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät

oikeudenmukaisiin työelämän käytäntöihin ja työllisyysturvaan.

Stora Enso noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Stora Enso on myös sitoutunut

noudattamaan niitä oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä

ihmisoikeusasiakirjassa ja ILO:n julistuksessa työelämän perusperiaatteista

ja -oikeuksista, kuten ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa esitetään.

Näiden periaatteiden noudattaminen näkyy yhtiön sitoutumisessa

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kaikissa toiminnoissaan ja

liikesuhteissaan sekä sitoutumisena ihmisoikeuksia koskevan due diligence

-tarkastuksen toteuttamiseen mahdollisten kielteisten

ihmisoikeusvaikutusten tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja korjaamiseksi.

Toimintaohjeissa esitetään lähestymistapa ja sitoutuminen keskeisiin

ihmisoikeuskysymyksiin, joista oman työvoiman kannalta olennaisia ovat

oikeus turvalliseen työpaikkaan, oikeudenmukaiset työolot ja mahdollisuus

käyttää valitusmekanismeja. Prosessit, joilla valvotaan edellä mainittujen

kansainvälisten periaatteiden noudattamista ovat:

• Varmistetaan, että valitusmekanismit ovat käytössä ja kaikkien

saatavilla

• Ilmoitetut sääntöjen vastaiset tapaukset

• SMETA-auditointeja (Sedex Member Ethical Data Audits) suoritetaan

säännöllisesti, ja niissä arvioidaan suoriutumista sovellettavien

työnormien sekä työterveyttä ja -turvallisuutta, ympäristöä ja

liiketoimintaetiikkaa koskevien kriteerien perusteella.

• Vuosittain julkaistava Modern Slavery and Human Trafficking Statement

kuvaa yrityksen toimia, joilla se pyrkii estämään nykyajan orjuutta

toiminnassaan ja toimitusketjuissaan Yhdistyneen kuningaskunnan

vuoden 2015 Modern Slavery Act -lain ja Australian vuoden 2018 Modern

Slavery Act -lain mukaisesti.

Ihmisoikeuspolitiikassa esitetään yhtiön tavoitteet, jotka koskevat

yhteistyötä niiden asianomaisten tai mahdollisesti asianomaisten

sidosryhmien kanssa, jotta varmistetaan, että yhtiön lähestymistapa ja

painopisteet ihmisoikeuksiin liittyen ovat oikeanlaiset. Vuorovaikutus oman

työvoiman kanssa kuvataan kohdassa ESRS S1-2. Stora Enso tekee

yhteistyötä sidosryhmien, asianomaisten yksilöiden ja heidän edustajiensa


		Varmennettu 66

kanssa asianmukaisten korjaustoimenpiteiden löytämiseksi. Tämä koskee

myös tilanteita, joissa rikkomuksiin syyllistyvät Stora Enson toimintaan,

tuotteisiin tai palveluihin liittyvät kolmannet osapuolet. Stora Enso ei estä

asianomaisilta sidosryhmiltä muiden oikeussuojakeinojen käyttöä.

Politiikka ja toimintaohjeet kattavat yhtiön omat toiminnot ja kaikki

liiketoimintasuhteen arvoketjun alku- ja loppupäässä. Strategiasta ja

vastuullisuudesta vastaava johtaja on vastuussa toimintaperiaatteiden ja

ohjeiden täytäntöönpanosta.

Stora Enso noudattaa OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia ohjeita,

YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita sekä

lasten oikeuksia ja liiketoimintaa koskevia periaatteita. Ihmisoikeuksia

koskevissa toimintaohjeissa käsitellään myös ihmiskauppaa sekä

pakkotyötä ja lapsityövoimaa.

Henkilöstöasioita koskevat työolosuhteiden minimivaatimukset

Stora Enson henkilöstöasioita koskevissa työolosuhteiden

minimivaatimuksissa vahvistetaan kattavat vähimmäisvaatimukset

kaikille työntekijöille, jotta varmistetaan, että heitä kohdellaan

kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä liittyy myönteiseen

vaikutukseen, joka saavutetaan työympäristöllä, jossa työntekijät ovat

motivoituneita ja pystyvät suoriutumaan tehtävistään tehokkaasti.

Vaatimuksissa käsitellään myös riskiä, joka liittyy riippuvuuteen

ammattitaitoisesta työvoimasta. Politiikka kattaa omat työsuhteiset

työntekijät, ja henkilöstö- ja viestintäjohtaja on vastuussa vaatimusten

täytäntöönpanosta.

Edellä mainituissa toimintaperiaatteissa keskitytään kaikkien

työntekijäryhmien osallistamiseen sitouttamatta erityisesti henkilöitä, jotka

kuuluvat ryhmiin, joilla on erityinen haavoittuvuusriski yhtiön omassa

työvoimassa.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa

vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän

edustajiensa kanssa (S1-2)

Stora Enso keskustelee aktiivisesti henkilöstönsä ja työntekijöiden

edustajien kanssa todellisista ja mahdollisista vaikutuksista eri kanavien ja

menetelmien kautta työntekijöiden elinkaaren eri vaiheissa. Vuosittainen,

kaikille työntekijöille suunnattu Engage-kysely on tärkeä väline, jonka avulla

kerätään näkemyksiä ja saadaan tarvittavaa tietoa tiimien ja yhtiön

kehittämiseksi. Kyselyn tuloksia tarkastellaan konsernin johtoryhmässä ja

hallituksessa. Näin varmistetaan, että työntekijöiden näkökulmat otetaan

huomioon päätöksenteossa. Henkilöstökysely on myös ensisijainen keino

seurata yhteydenpidon vaikuttavuutta.

Vuonna 2024 Stora Enso toteutti Engage-kyselyssä joukon uusia

kysymyksiä saadakseen syvempää tietoa työntekijöiden käsityksistä

yhteenkuuluvuuden tunteesta, arvostuksesta ja oikeudenmukaisista

mahdollisuuksista. Työntekijöillä on myös mahdollisuus antaa avointa

palautetta ja tehdä ehdotuksia.

Lisäksi kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstöpuheluissa työntekijät

voivat esittää nimettömästi kysymyksiä ja antaa palautetta johdolle.

Tilaisuudet järjestetään kahden kuukauden välein, tai tarvittaessa

useammin. Näissä tilaisuuksissa tiedotetaan myös kaikkia työntekijöitä

koskevista vaikutuksista, kuten työturvallisuuteen liittyvistä aiheista.

Konsernitason aloitteita täydennetään erilaisilla muilla kanavilla, kuten

paikallisilla henkilöstötilaisuuksilla ja henkilökohtaisilla tulos- ja

urakehitysarvioinneilla. Kokonaisvastuu vuorovaikutuksesta on henkilöstö-

ja viestintäjohtajalla, kun taas divisioonilla on operatiivinen vastuu

täytäntöönpanosta ja seurannasta.

Vastuu Stora Enson työterveydestä ja -turvallisuudesta on divisioonilla,

joilla on selkeästi määritellyt hallintokäytännöt, jotka edistävät yhteistyötä

ja tiedon jakamista koko konsernissa. Safety Sponsor on konsernin

johtoryhmän jäsen, jonka toimitusjohtaja valitsee kulloinkin

kaksivuotiskaudeksi tukemaan turvallisuustyön johtamista ja

varmistamaan turvallisuusasioiden raportoinnin toimitusjohtajalle ja

muille nimetyille foorumeille. Tarvittaessa asiaankuuluvia sidosryhmiä,

kuten työntekijöiden edustajia, urakoitsijoita ja toimittajia, kuullaan sen

varmistamiseksi, että heidän palautteensa ja näkökulmansa otetaan

huomioon turvallisuuteen liittyvissä päätöksissä ja aloitteissa. Suurin osa

vuorovaikutuksesta tapahtuu tehtailla jatkuvan ja säännöllisen

yhteydenpidon, kuten keskustelujen, koulutusten ja turvallisuuskierrosten,

kautta. Vuosittain järjestettävällä turvallisuusviikolla jaetaan työntekijöiden

ja urakoitsijoiden hyviä turvallisuuskäytäntöjä ja kehitetään turvallisempaa

työympäristöä.

Stora Ensolla on IndustriAll-, UniGlobal- ja BWI-ammattiliittojen kanssa

globaali puitesopimus, jonka tarkoituksena on suojella työntekijöiden etuja

yhtenäisillä normeilla yhtiön kaikissa toiminnoissa. Stora Enso tekee myös

tiivistä yhteistyötä eurooppalaisen yritysneuvoston kanssa, jotta yhtiön ja

sen työntekijöiden välillä olisi avoin ja luottamuksellinen tiedotus- ja

kuulemismenettely EU/ETA-tasolla. Yhteistyö sisältää vuosittaiset kokoukset

laajemman ammattiyhdistysedustajien ryhmän kanssa sekä säännölliset

kokoukset jokaisen hallituksen kokouksen jälkeen, joissa toimitusjohtaja

päivittää ammattiyhdistysedustajien alaryhmän hallituksen kokouksessa

käsitellyistä aiheista.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

Stora Enso tarjoaa korjaustoimia tilanteissa, joissa sen toiminta on

aiheuttanut työntekijöihin kohdistuvia haittavaikutuksia tai

myötävaikuttanut niihin, ja sopii yhdessä asianomaisten sidosryhmien

kanssa parhaasta korjaavasta ratkaisusta. Toimien tehokkuutta arvioidaan

tapauskohtaisesti ja paikallisen lainsäädännön mukaan. Työntekijöitä

rohkaistaan tuntemaan olonsa turvalliseksi ja luontevaksi tuoda esiin

huolenaiheita. Eettisten toimintaohjeiden mukaisesti Stora Enso suojelee

vastatoimilta kaikkia, jotka tuovat esiin vilpittömästi huolenaiheita. Stora

Enso on uudelleenjärjestelytilanteissa sitoutunut tekemään tiivistä

yhteistyötä yhtiön muiden toimipaikkojen, paikallisyhteisön ja muiden

sidosryhmien kanssa tukeakseen asianomaisten työntekijöiden

uudelleentyöllistymistä ja koulutusta. Valtaosa Stora Enson työntekijöistä

kuuluu työehtosopimusten piiriin, ja organisaation

uudelleenjärjestelytilanteissa ammattiyhdistysten kuulemisprosessit

toteutetaan paikallisen lainsäädännön ja asiaa koskevien

työehtosopimusten mukaisesti.

Epäillyistä sääntöjen vastaisista tapauksista voi ilmoittaa yhtiön

valituskanavien kautta. Niitä ovat muun muassa henkilökohtainen

yhteydenotto esihenkilöön tai henkilöstöhallintoon, sähköpostiviesti, kirje,

puhelu tai nimetön ilmoitus kolmannen osapuolen ”Speak Up” -

ilmoituskanavan kautta. Kohdassa ESRS G1-1 "Sääntöjen vastaiset

tapaukset ja väärinkäytösten paljastajien suojelu" on lisätietoja

prosessista, jolla seurataan raportoituja ilmoituksia. Stora Enson

toimintaohjeita koskeva verkkokoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille,

ja siitä on saatavilla myös mobiiliystävällinen versio, joka on räätälöity

erityisesti tuotantotyöntekijöille. Eettiset toimintaohjeet on saatavilla

kolmellatoista kielellä. Pakollisen koulutuksen lisäksi kanavien tehokkuutta

tuetaan viestintätoimilla ja tietoisuuden lisäämisellä, jotka on kuvattu

kohdassa ESRS G1-1 'Yrityskulttuuri'. Henkilöstökyselyn osana yhtiö seuraa,

kuinka turvalliseksi työntekijät kokevat puhumisen tai raportoinnin Speak

Up -ilmoituskanavan kautta, jos he epäilevät tai kokevat jonkinlaista

väärinkäytöstä.

Kuolemantapauksissa toimenpiteet määritellään työntekijöiden

lakisääteisen korvausvakuutuksen perusteella. Turvallisuushavaintojen

raportointiin käytetään turvallisuusraportoinnin työkalua, joka auttaa

tunnistamaan ja ratkaisemaan vaarallisia tilanteita.

Turvallisuuspoikkeamat tutkitaan perusteellisesti, havainnot jaetaan

turvallisuusverkoston kanssa ja toteutetaan asianmukaisia

ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vastaavien kielteisten vaikutusten

toistumisen estämiseksi tulevaisuudessa.


		Varmennettu 67

Eurooppalainen yritysneuvosto on olennainen osa työntekijöiden ja johdon

välistä yhteistyötä. Yritysneuvosto kokoontuu kerran vuodessa, ja

kokouksiin osallistuvat edustajat valitaan jokaisesta maasta, jossa on

tuotantoyksiköitä, jotka työllistävät vähintään 150 työntekijää. Edustajiensa

kautta jokaisella Stora Enson työntekijällä on mahdollisuus nostaa esiin

aiheita ja esittää kysymyksiä konsernin johtoryhmälle.

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan

kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten

riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien

vaikuttavuus (S1-4)

Hajautetun toimintamallin mukaisesti päävastuu omaan työvoimaan

liittyvien toimien suunnittelusta ja toteuttamisesta siirrettiin divisioonille

vuoden 2023 lopulla. Konsernin laajuisten toimien määrittely perustuu

pääosin People Promise and Expectations -kehykseen ja määriteltyihin

painopistealueisiin, henkilöstökyselyn tuloksiin, ennakoivaan

turvallisuusjohtamiseen sekä ulkoisiin vertailuarvoihin ja toimialan

trendeihin. Toimet kattavat yhtiön omat toiminnot ja työturvallisuuteen

liittyvät toimet sisältävät urakoitsijat, jotka työskentelevät yhtiön

tuotantolaitoksilla tai toimipisteillä.

Työturvallisuus

Seuraavilla toimilla pyritään ehkäisemään sellaisia turvallisuuspoikkeamiin

liittyviä riskejä, jotka voivat mahdollisesti johtaa tosiasiallisiin kielteisiin

vaikutuksiin. Ne edistävät työterveys ja -turvallisuuspolitiikan tavoitteiden

ja konsernin turvallisuustavoitteen (tapaturmataajuus) saavuttamista.

1) Vuonna 2023 käyttöön otetussa mittarissa ”Safety Engagement Rate”

keskitytään ennakoivaan turvallisuusraportointiin turvallisuusriskien

tunnistamiseksi. Turvallisuuteen sitoutumista mitataan kussakin

divisioonassa määritellyillä tavoitteilla, jotka liittyvät esimerkiksi

turvallisuushavaintoihin, ilmoituksiin tai parannusideoihin, läheltä piti -

tilanteiden raportointiin ja turvallisuuskävelyihin.

2) Vuonna 2025 otetaan käyttöön uusi keskeinen tulosindikaattori, jolla

korostetaan entisestään konsernin sitoutumista arvoketjun turvallisuuteen.

Mittarilla arvioidaan sekä omien työntekijöiden että urakoitsijoiden

tilastoitujen työtapaturmien kokonaismäärää (työtapaturmien

kokonaistaso).

Edellä mainittujen toimien tehokkuutta mitataan raportoiduilla

turvallisuushavainnoilla ja läheltä piti -tilanteilla sekä suorituskyvyllä

suhteessa divisioonien tavoitteisiin ennakoivan turvallisuusindikaattorin ja

konsernin tapaturmataajuuden osalta.

Moninaisuus, tasa-arvo ja osallisuus

Stora Ensolla on myönteisiä vaikutuksia oman työvoimansa

moninaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden lisäämiseen. Moninaisuus,

tasa-arvo ja osallisuus lisäävät työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia ja ovat

suorituskykyä, yhteistyötä ja innovointia vahvasti edistäviä tekijöitä. Alla on

kuvattu keskeisiä toimia, joilla edistetään yhdenvertaista kohtelua ja

yhtäläisiä mahdollisuuksia moninaisuutta koskevien toimintaperiaatteiden

mukaisesti.

1) Vuonna 2024 vuotuiseen henkilöstökyselyyn lisättiin uusia osallisuutta

koskevia kysymyksiä. Tulokset osoittavat, että Stora Enso sijoittuu toimialan

vertailuarvojen keskitasolle.

2) Useita aloitteita toteutetaan osana jatkuvaa, keskipitkän ja pitkän

aikavälin toimintaa, joiden tavoitteena on kehittää osallistavampaa ja

kannustavampaa työpaikkaa sekä lisätä tietoisuutta. Vapaaehtoiset

työntekijäverkostot tarjoavat tukea henkilökohtaiseen tai urakehitykseen, ja

niillä edistetään turvallista työpaikkaa, jossa työntekijät voivat olla omia

itsejään. Vuonna 2023 perustettiin moninaisuuden, tasa-arvon ja

osallisuuden DE&I-verkosto, jossa on konsernin ja divisioonien edustajia, ja

joka edistää tiedon jakamista ja keskeisten kehitysalueiden tunnistamista.

Lisäksi Ruotsissa Stora Enso osallistuu johtajuudesta kiinnostuneille

opiskelijoille suunnattuun Female Leader Engineer -osaajaohjelmaan,

jossa luodaan yhteyksiä erityisesti insinööritieteiden alalla opiskelevien

naisten ja muunsukupuolisten opiskelijoiden sekä Ruotsin teollisuuden

välille.

3) Hajautetun toimintamallin mukaisesti monet toimet toteutetaan

divisioonissa. Nämä toimenpiteet edistävät tavoitetta, joka on saavuttaa

25 % naisten edustus esihenkilöiden keskuudessa. Esimerkkejä vuonna 2024

toteutetuista toimista:

• Wood Products, Itävalta: vuosineljänneksittäin järjestettävät naisten

voimaannuttamiskeskustelut, joiden tarkoituksena on luoda yhteyksiä ja

lisätä naispuolisten työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, rohkaista

heitä hakemaan johtotehtäviin ja edistää yhtäläisiä

kehitysmahdollisuuksia yhtiössä. Aloite jatkuu vuonna 2025.

• Packaging Materials, Ruotsi: työpajoja kaikille Skoghallin tehtaan

esihenkilöille psykologisen turvallisuuden edistämiseksi ja osallisuuden

lisäämiseksi.

• Packaging Solutions: prosessin luominen, jolla varmistetaan

monimuotoiset seuraajamahdollisuudet liiketoiminnan kannalta

kriittisissä tehtävissä hyödyntämällä henkilöstöjärjestelmää

digitaalisena välineenä. Sitä täydennettiin painottamalla erityisesti

sukupuolten moninaisuuden varmistamista rekrytointiperiaatteissa, -

prosesseissa ja -käytännöissä.

• Naisten osuuden lisäämisen ohella, eri-ikäinen työvoima on yksi

tunnustetuista painopistealueista. Nuorten neuvoa-antava toimikunta

tarjoaa kehitysalustan uransa alkuvaiheessa oleville osaajille. Vuonna

2024 käynnistettiin puolestaan “Experienced and Still Sparkling” -ohjelma,

jonka tarkoituksena on antaa tunnustusta kokeneemmille työntekijöille ja

tarjota heille lisämahdollisuuksia osansa antamiseen.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan henkilöstökyselyllä, tulos- ja

urakehitysarvioinneilla, sukupuolten välisen palkkaeron analyysilla ja

edistymisellä yhtiön sukupuolten välistä tasapainoa koskevaan

tavoitteeseen nähden.

Koulutus ja osaajien houkutteleminen ja sitouttaminen

Alla on kuvattu keskeisiä toimia, joilla pyritään hallitsemaan työvoiman

pysyvyyteen ja houkuttelemiseen kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia sekä

lieventämään niiden laiminlyöntiin liittyviä riskejä. Toimet ovat linjassa

monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden tavoitteen kanssa,

jonka tavoitteena on varmistaa, että organisaatiossa on sitoutuneet ja

osaavat ihmiset, joilla on valmiudet yhtiön strategian toteuttamiseen.

1) Vuonna 2024 järjestettiin kaksipäiväinen kokous, johon osallistui 140 Stora

Enson johtohenkilöä Tapahtuman tarkoituksena oli edistää konsernin

tavoitetta rakentaa entistä resilientimpi organisaatio, joka on sitoutunut

edistämään liiketoiminnan muutosta positiivisen toimintakulttuurin avulla.

Näitä uusia toimintatapoja jaetaan koko organisaatioon tiimikohtaisten

toimintasuunnitelmien avulla.

2) Käynnissä olevat johtamisohjelmat, joilla pyritään vastaamaan

johtamisen kehittämisen eri vaiheisiin ja tarpeisiin organisaatiossa.

3) Osaamisen kehittämis- ja täydennyskoulutussuunnitelmat ovat osa

tulos- ja urakehitysarviointeja, joilla tuetaan yksilöllistä urasuunnittelua.

Tavoitteena on, että kaikki työntekijät osallistuvat vuosittain vähintään

yhteen tulos- ja urakehitysarviointiin esihenkilönsä kanssa.

Myös osallisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet edistävät osaajien

pysymistä työssä, katso toimet kohdassa ”Moninaisuus, tasa-arvo ja

osallisuus”.

Toimien vaikuttavuutta Stora Enso seuraa henkilöstökyselyn tuloksia.

Tukea uudelleenjärjestelyissä

Vastatakseen edelleen heikon ja epävarman markkinaympäristön

aiheuttamaan riskiin Stora Enso käynnisti vuoden 2024 ensimmäisellä

neljänneksellä kannattavuuden parantamisohjelman, jonka tavoitteena oli

alentaa kiinteitä kustannuksia ja parantaa vuotuista oikaistua liikevoittoa

120 miljoonalla eurolla. Siihen sisältyy noin 1 000 työntekijän vähentäminen

koko organisaatiossa ilman että tuotantolaitoksia suljetaan.


		Varmennettu 68

Muutosneuvottelut käytiin paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Stora

Enso toteutti yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa aktiivisia

toimenpiteitä, joilla tuettiin asianomaisten työntekijöiden

uudelleentyöllistymistä. Toimista ja asianmukaisista vastauksista

vaikutuksiin ja toimien tehokkuuden arvioinnista päätetään paikallisen

lainsäädännön mukaisesti.

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten

vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten

edistämiseen sekä olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)

Moninaisuus

Stora Enso on asettanut tavoitteen ESRS S1 osa-aiheeseen 'Yhdenvertaisen

kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille'. Se koskee moninaisuuden

tosiasiallisten myönteisten vaikutusten edistämistä sen omassa

työvoimassa. Tavoite on linjassa konsernin moninaisuutta koskevien

toimintaperiaatteiden kanssa.

Vuonna 2022 asetettiin tavoitteeksi, että naispuolisten esihenkilöiden osuus

kaikista esihenkilöistä olisi 25 % vuoden 2024 loppuun mennessä, kun

lähtötaso oli 23 %. Vuoden 2024 lopussa naisjohtajien osuus oli 24 %, mikä

on alle vuoden 2024 tavoitteen.

Sukupuolten välisen tasapainon parantaminen on edelleen yhtiön

keskeinen painopistealue, ja se on sisällytetty palkitsemisjärjestelmän

muuttuvaan osaan. Omia työntekijöitä edustava People and Culture -

organisaatio osallistui tiiviisti tavoitteiden asettamiseen. People and

Culture -organisaatio on myös vastuussa suorituksen seurannasta

suhteessa tavoitteeseen ja kehitysalueiden määrittämisestä.

Laadintaperiaatteet

Naisten osuus kaikista esihenkilöistä lasketaan kaikkien niiden vakituisten

esihenkilöiden lukumäärästä, joilla on vähintään yksi suora alainen.

Esihenkilöiden on oltava vakinainen, mutta alaiset voivat olla tilapäisiä tai

vakinaisia. Suurin osa tiedoista on peräisin suoraan

henkilöstöhallintojärjestelmästä, lukuun ottamatta Western Europe -

yksikköä ja muutamia pieniä yksiköitä, joissa ei vielä ole otettu järjestelmää

käyttöön (7 % tiedoista). Ulkoiset tahot eivät ole olleet mukana tavoitteen

asettamisessa. Tavoitteessa ei ole mukana yhteisiä toimintoja.


Tavoitteet koskien omaa henkilöstöä	2024
Naisten osuus kaikista esihenkilöistä	24 %

Työturvallisuus

Stora Enso on asettanut tavoitteen ESRS S1 osa-aiheeseen 'Terveys ja

turvallisuus' hallitakseen riskejä ja todellisia kielteisiä vaikutuksia liittyen

turvallisuustapauksiin sen oman työvoiman piirissä. Tavoite on yhtiön

työterveys ja -turvallisuuspolitiikan mukainen. Tavoite asetettiin vuonna

2013 ja lähtötaso oli 14,0. Vuoden 2024 lopussa konsernin tapaturmataajuus

(TRI) oli 5,2, mikä on alle vuoden 2024 asetetun tavoitetason.

Stora Enso käyttää tilastoitavien työtapaturmien kokonaistasoa

tärkeimpänä jälkikäteen tarkasteltavana keskeisenä tulosmittarina, koska

se antaa kattavan yleiskuvan turvallisuussuorituksesta sisältäen myös

lievemmät tapaturmat.

Tavoite asetetaan vuodeksi kerrallaan edellisen vuoden

turvallisuustulosten perusteella. Tulosta pyritään jatkuvasti parantamaan.

Turvallisuusverkosto, joka edustaa konsernin omia työntekijöitä, on tiiviisti

mukana tavoitteiden asettamisessa.

Laadintaperiaatteet

Keskeinen tulosindikaattori perustuu Stora Enson turvallisuuden

johtamisjärjestelmään ilmoitettuihin tapahtumiin. Raportoitu tilastoitavien

työtapaturmien kokonaistaso osoittaa tilastoitavien tapahtumien määrän

miljoonaa työtuntia kohti, ja se koskee konsernin omia työsuhteisia

työntekijöitä ja yhteisten toimintojen työntekijöitä.

Vuonna 2025 keskeistä tulosindikaattoria laajennetaan koskemaan myös

muita kuin konsernin tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä työskenteleviä

työsuhteisia työntekijöitä. Ulkoiset tahot eivät ole olleet mukana

tavoitteiden asettamisessa.


Tavoitteet koskien omaa henkilöstöä	2024
Tapaturmataajuus (TRI)	5,2

Stora Enso ei ole asettanut toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoon

liittyviä tavoitteita.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet (S1-6)

Laadintaperiaatteet

Stora Enson henkilömäärän raportointi koskee sen omaa henkilöstöä.

Vastaavasti kuin tilinpäätöksessä, työsuhteisten työntekijöiden

kokonaismäärä sisältää konsernin yhteiset toiminnot 50 % omistusosuuden

mukaisesti. Muut kohdassa ESRS S1-6 raportoidut luvut eivät sisällä

yhteisten toimintojen osuutta johtuen täyden määräysvallan puutteesta

liittyen sopimuksiin työntekijöiden ja konsernin välillä. Stora Enson

työntekijäluvut heijastavat vuoden lopun tilannetta, ja luvut on pyöristetty

lähimpään viiteenkymmeneen. Keskimääräinen henkilöstömäärä

liiketoimintasegmenteittäin on esitetty tilinpäätöksessä, liite 2.1 Tiedot

segmenteittäin.

Maakohtainen henkilömäärä sisältää maat, joissa konsernilla on

vähintään 1,860 työsuhteista työntekijää, jotka edustavat vähintään 10 %

konsernin koko henkilömäärästä. Koska henkilöt eivät voi laillisesti

rekisteröityä kolmanneksi, usein neutraaliksi, sukupuoleksi Stora Enson

suurimmissa toimintamaissa, luokka ”Muut” ei sisälly sukupuolen mukaan

jaoteltuun raportointiin tietojen arkaluonteisuuden vuoksi, vaikka se

esitetäänkin taulukossa. Samaa periaatetta sovelletaan kohtaan "Ei

ilmoitettu".

Vaihtuvuutta koskevat tiedot kerätään HR-järjestelmän (Workday) ja

paikallisen palkanlaskennan kautta, ja ne kattavat vakinaiset työsuhteiset

työntekijät. Vaihtuvuus lasketaan niiden henkilöiden määrästä, jotka ovat

jättäneet yrityksen vuoden 2024 aikana, pois lukien yritysmyynnit, ja tämä

määrä jaetaan keskimääräisellä henkilöstömäärällä. Pieni poikkeama

johtuu eri tietolähteistä.


Työsuhteiset työntekijät, sukupuolijakauma	2024
Miehet	13 950
Naiset	4 650
Muut	n/a
Ei ilmoitettu	n/a
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	18 600


Työsuhteiset työntekijät, maajakauma	2024
Suomi	4 950
Ruotsi	3 400
Kiina	2 300
Puola	1 900


		Varmennettu 69


Työsuhteiset työntekijät, sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan	Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteen sä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	4 650	13 950	n/a	n/a	18 600
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	3 800	12 200	n/a	n/a	16 000
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	600	1 150	n/a	n/a	1 750
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	0	50	n/a	n/a	50


Mittarit koskien työntekijöitä	2024
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus, %	13 %
Lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä	2 200

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)

Laadintaperiaatteet

Stora Enson työehtosopimuksia koskeva raportointi sisältää

työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuuden

Euroopan talousalueen osalta. Prosenttiosuus esitetään vain niiden

maiden osalta, joissa on merkittävä määrä työntekijöitä, eli 18 600

työsuhteista työntekijää, mikä edustaa vähintään 10 % yhtiön koko

henkilöstömäärästä.

Vuoden 2024 lopussa noin 88 % työsuhteisista työntekijöistä kuului

työehtosopimusten piiriin. Luku on arvio kansallisen lainsäädännön erojen

vuoksi.

Työntekijäedustuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden

kokonaisprosenttiosuus raportoidaan kustakin Euroopan talousalueen

maasta, joka täyttää merkittävää työllisyyttä koskevan vaatimuksen. Se on

määritelty 18 600 työsuhteiseksi työntekijäksi, joiden määrä on vähintään

10 % työntekijöiden kokonaismäärästä.

Stora Enso Oyj:llä on ollut sopimus eurooppalaisesta yritysyhteistyöstä

vuodesta 1999 lähtien. Eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva sopimus

päivitettiin vuonna 2015 eurooppalaisen yritysneuvoston ehdotuksen

mukaisesti. Yhteistyön tarkoituksena on luoda ja kehittää avoin ja

luottamuksellinen tiedotus- ja kuulemismenettely yrityksen ja sen

työntekijöiden välille ETA-tasolla. Sopimuksessa määrätään, että vuosittain

järjestetään yhteistyökokous, jossa keskustellaan strategiasta ja

liiketoimintakysymyksistä.


	Työehtosopimus neuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosa puolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA- alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0-19%
20-39%
40-59%
60-79%
80-100%	Suomi, Ruotsi, Puola	Suomi, Ruotsi, Puola

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

Laadintaperiaatteet

Stora Enson määritelmän mukaan sen ylimpään johtoon kuuluu

toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä, mikä tarkoittaa yhtä ja kahta

tasoa hallinto- ja valvontaelintä (hallitus) alempana. Tiedot kerätään

henkilöstöhallintojärjestelmästä ja ne kattavat 100 % johtoryhmän

jäsenistä.

Tiedot koskien työsuhteisten työntekijöiden ikäjakaumaa on kerätty

konsernin henkilöstöhallintojärjestelmästä, johon kuuluu 93 % työsuhteisista

työntekijöistä. Raportoidut luvut eivät sisällä yhteisten toimintojen osuutta

johtuen täyden määräysvallan puutteesta liittyen sopimuksiin

työntekijöiden ja konsernin välillä.


Mittarit koskien ylintä johtoa	2024
Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä, ylin johto
Miehet	7
Naiset	4
Työsuhteisten työntekijöiden jakauma, ylin johto
Miehet	64 %
Naiset	36 %


Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma, %	2024
Alle 30-vuotiaat	12 %
30–50-vuotiaat	55 %
Yli 50-vuotiaat	33 %

Riittävä palkka (S1-10)

Kaikille Stora Enson omille työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää

palkkaa. Tarkastelu on tehty julkaisuvaatimusten mukaisesti ja käyttäen

Wageindicator -vertailuarvoa. Raportoidut luvut eivät sisällä yhteisten

toimintojen osuutta johtuen täyden määräysvallan puutteesta liittyen

sopimuksiin työntekijöiden ja konsernin välillä.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)

Laadintaperiaatteet

Stora Enso raportoi vaaratilanteet ja tapaturmat käyttäen kansainvälisiä

työterveys- ja työturvallisuusmääritelmiä (OHSA), kun se raportoi

tilastoitavien työtapaturmien (TRI) kokonaismäärän. Työturvallisuuden

keskeisen merkityksen vuoksi yhteiset toiminnot on konsolidoitu 100-

prosenttisesti. Vuotta 2024 koskevat tiedot eivät kata muita kuin

työsuhteisia työntekijöitä lukuun ottamatta kuolemantapauksia. Stora Enso

seuraa myös urakoitsijoiden tapaturmia erillisessä kategoriassa työmaalla

tapahtuvien tapaturmien ja logistiikkatapahtumien osalta.

Stora Enson oman henkilöstön terveys- ja

turvallisuusjohtamisjärjestelmien piiriin kuuluvien henkilöiden

prosentuaalinen osuus tarkoittaa ulkoisesti sertifioitujen

turvallisuusjohtamisjärjestelmien, kuten ISO 45001:n, piiriin kuuluvien

henkilöiden prosentuaalista osuutta koko henkilöstöstä. Tietyt hallinnolliset

toiminnot ja myyntikonttorit on tällä hetkellä jätetty konsernin

turvallisuuslukujen ulkopuolelle tietojen saatavuuden vuoksi, koska niiden

henkilöstömäärä on suhteellisen pieni ja työturvallisuusriski on pienempi

kuin tuotantoyksiköissä. Näiden yksiköiden osuus koko henkilöstöstä on 7 %.

Stora Enso käyttää tilastoitavien työtapaturmien kokonaistasoa

tärkeimpänä jälkikäteen tarkasteltavana keskeisenä tulosmittarina, koska

se antaa kattavan yleiskuvan turvallisuussuorituksesta sisältäen myös

lievemmät tapaturmat. Oman työvoiman työtapaturmataajuus on

työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti. Luku lasketaan jakamalla

työtapaturmien määrä omaan henkilöstöön kuuluvien henkilöiden

kokonaistyöajalla ja kertomalla se miljoonalla.

Oman henkilöstön työtapaturmien määrä ilmoitetaan kansainvälisten

työterveys- ja työturvallisuusmääritelmien (OHSA) perusteella. Tiedot

kerätään konsernin työterveys- ja työturvallisuusraportointijärjestelmään.


		Varmennettu 70

Stora Enso tunnustaa vähäisen virhemarginaalin, joka johtuu järjestelmän

osittaisesta kattavuudesta joissakin yksiköissä.

Kuolemantapaukset ilmoitetaan Stora Enson tuotantolaitoksilla ja

toimipisteillä sattuneista tapauksista.


Mittarit koskien terveyttä ja turvallisuutta	2024
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmien piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus, %	87 %
Kirjattavien työtapaturmien osuus	5,2
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä	177
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä, oma työvoima
Työsuhteiset työntekijät	0
Muut kuin työsuhteiset työntekijät	0
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä, yrityksen toimipaikoissa työskentelevät muut työntekijät	0

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja

kokonaisansiot) (S1-16)

Laadintaperiaatteet

Sukupuolten välinen palkkaero on laskettu laskemalla miesten ja naisten

palkkojen välinen ero ja jakamalla se miesten palkalla. Palkkatiedot on

kerätty henkilöstöhallintojärjestelmästä tai paikallisesta

palkanlaskennasta. Raportoitu luku ei sisällä yhteisten toimintojen osuutta

johtuen täyden määräysvallan puutteesta liittyen sopimuksiin

työntekijöiden ja konsernin välillä.

Vuotuinen kokonaisansio ei sisällä korkeimmin palkatun henkilön palkkaa.

Palkkojen mediaanitiedot on saatu henkilöstöhallintojärjestelmästä ja

paikallisesta palkanlaskennasta, ja ne sisältävät vain peruspalkan ja loma-

ajan palkan, bonukset ja kannustinjärjestelmät. Lisäetuudet on jätetty pois,

koska järjestelmästä ei ole tietoja saatavilla. Puuttuvien tietojen ei arvioida

vaikuttavan tuloksiin. Yhteiset toiminnot eivät sisälly lukuun. Lisätietoja

palkitsemisesta on tilinpäätöksessä, liite 3. Henkilöstön palkitseminen.


Mittarit koskien palkitsemista	2024
Sukupuolten palkkaero	7,0 %
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku	41,8

Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

Laadintaperiaatteet

Stora Enson mahdolliset sääntöjen vastaiset tapaukset sisältävät kaikki

tapaukset, jotka on raportoitu valituskanavien ja muiden

raportointikanavien kautta. Todistettuja tapauksia koskeva raportointi

koskee vuoden aikana loppuun käsiteltyjä tapauksia, joten tällaiset

tapaukset on voitu kirjata kuluvan tai edellisen raportointivuoden aikana.

Syrjintätapauksin ja valituksiin liittyvät mittarit kattavat työhön liittyvät

syrjintätapaukset ja muut konsernin omaan henkilöstöön liittyvät

valitukset. Vuonna 2024 ei ollut merkittäviä ihmisoikeuskysymyksiä tai

vaaratilanteita eikä raportoituihin tapauksiin liittyviä sakkoja tai

rangaistuksia. Tämän vuoksi täsmäytystä tilinpäätökseen ei esitetä.

Raportoidut luvut eivät sisällä yhteisten toimintojen tutkimia tapauksia

johtuen täyden määräysvallan puutteesta liittyen sopimuksiin

työntekijöiden ja konsernin välillä.


Mittarit koskien tapauksia ja valituksia	2024
Syrjintätapausten lukumäärä	25
Valitusten lukumäärä, jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien kautta	15


		Varmennettu 71

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski, mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe/osaosa-aihe
Huolimatta ennaltaehkäisevistä toimista, turvallisuustapauksia tapahtuu silti. Yhtiöllä on määräysvaltaa työntekijöiden suhteen, kun toiminnot tapahtuvat yhtiön tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä. Vaikutukset ja turvallisuustapaukset, joissa yhtiöllä on suora määräysvalta, raportoidaan kohdassa ESRS S1.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Terveys ja turvallisuus
Jos toimittajat tai muut yhteistyökumppanit eivät noudata Stora Enson ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, työterveyttä ja -turvallisuutta, ympäristönormeja, eettisiä rekrytointivaatimuksia ja kohtuullista palkkiota koskevia normeja, siitä voi olla haitallisia seurauksia ihmisille, ympäristölle ja Stora Enson maineelle.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot	Pakkotyö; Lapsityövoima
Turvallisuustapausten riski arvoketjun työntekijöille. Yhtiöllä on määräysvaltaa arvoketjunsa työntekijöiden suhteen, kun toiminnot tapahtuvat yhtiön tuotantolaitoksilla ja toimipisteissä. Turvallisuustapaukset, joissa konsernilla on suora määräysvalta, raportoidaan kohdassa ESRS S1. Vakavat tapahtumat arvoketjussa voivat vahingoittaa Stora Enson mainetta ja brändiä, mikä voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menetykseen, mikä puolestaan johtaa korkeampiin pääoman kustannuksiin ja heikentyneeseen liikevaihtoon.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Arvoketjun alkupää, omat toiminnot, yhteiset toiminnot	Terveys ja turvallisuus

S2 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een

Stora Enson tiedot kohdassa ESRS S2 koskevat kaikkia arvoketjun

työntekijöitä, joihin yhtiöllä on todennäköinen olennainen vaikutus. Tämä

koskee työntekijöitä, jotka työskentelevät Stora Enson tuotantoketjun

alkupään arvoketjuun kuuluvissa yhtiöissä, joihin sovelletaan toimittajien

eettisiä periaatteita. Yhtiön vaikutukset ja riskit, jotka liittyvät muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden turvallisuuteen yhtiön tuotantolaitoksissa,

esitetään kohdassa ESRS S1. Stora Enson vaikutukset arvoketjun

työntekijöihin johtuvat sen liiketoimintamallista ja strategiasta: yhtiön

riippuvuuteen raaka-aineista ja ulkopuolisesta henkilöstöstä liittyy

sääntöjen vastaisten tapauksien ja vaaratilanteiden riski. Vaikutukset eivät

ole johtaneet liiketoimintamallin tai strategian mukauttamiseen, mutta

yhtiö on laajentanut turvallisuustavoitteensa kattamaan myös arvoketjun

työntekijät, jotka suorittavat toimintoja yhtiön tuotantolaitoksilla ja

toimipisteillä, vuodesta 2025 alkaen. Stora Enso tunnistaa ja arvioi

jatkuvasti ihmisoikeuksiin liittyviä mahdollisia ja todellisia haitallisia

vaikutuksia ja määrittelee niiden perusteella ennaltaehkäisevät ja

lieventävät toimet.

Stora Enso pitää lapsi- ja pakkotyön riskiä olennaisena asiana, koska kaikki

todelliset rikkomukset vaikuttaisivat vakavasti asianomaisiin henkilöihin ja

aiheuttaisivat merkittäviä taloudellisia seurauksia yhtiölle. Stora Enso ei ole

yksilöinyt erityisiä maantieteellisiä alueita, joilla lapsi- tai pakkotyön riski

olisi merkittävä, mutta sillä on kuitenkin toimintoja alueilla, joilla riski

on kohonnut.

Määritellessään arvoketjun työntekijöiden kategorioita, joihin kohdistuu tai

voi mahdollisesti kohdistua kielteisiä vaikutuksia, Stora Enso keskittyi maihin

ja arvoketjuihin, joissa konserni työllistää suoraan tai välillisesti suuria

määriä ihmisiä, sekä korkean riskin ryhmiin. Stora Enson toimipaikoissa

arvoketjun suorilla työntekijöillä voi olla suurempia riskejä

teollisuusprosessien vuoksi. Näiden työntekijöiden turvallisuus käsitellään

kohdassa ESRS S1. Yhdenkään olennaisen riskin tai vaikutuksen ei katsottu

liittyvän tiettyyn arvoketjun työntekijäryhmään.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

toimintaperiaatteet (S2-1)

Seuraavat toimintaperiaatteet liittyvät Stora Enson eettisten

liiketoimintakäytäntöjen ja arvojen rikkomisesta aiheutuvaan riskiin.

Vähimmäisvaatimus on, että kaikki toimintaperiaatteet ja ohjeet

tarkastetaan vähintään joka toinen vuosi. Jokaisen toimintaperiaatteen

omistajan tulee varmistaa, että heidän vastuullaan olevat dokumentit

tulevat tarkistetuiksi ja päivitetyiksi sovitulla aikavälillä.

Ihmisoikeuspolitiikka ja ihmisoikeuksia koskevat toimintaohjeet

Stora Enso pyrkii varmistamaan, että kaikissa sen toiminnoissa ja

liiketoimintasuhteissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Se ottaa ihmisoikeudet

huomioon kaikissa toiminnoissaan investointipäätöksistä alkaen ja

kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja

kannustaa kumppaneitaan toimimaan samoin. Ihmisoikeuspolitiikassa

esitetään Stora Enson sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.

Politiikassa edellytetään, että toimittajat ja muut liikekumppanit

kunnioittavat ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia ja noudattavat yhtiön

toimintaperiaatteita ja ohjeita. Ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa

käsitellään keskeisiä ihmisoikeusaiheita, kuten oikeudenmukaista työtä,

valitusmekanismien saatavuutta ja lasten oikeuksia. Stora Enso pyrkii

estämään ja poistamaan kaikki pakkotyön muodot toiminnassaan ja

toimitusketjuissaan, mukaan lukien nykyaikainen orjuus, lapsityövoima ja

velkaorjuus. Politiikan ja toimintaohjeiden tavoitteena on pienentää riskiä

Stora Enson standardien noudattamatta jättämisestä yhtiön omassa

toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä. Lisätietoja ihmisoikeuspolitiikasta ja

toimintaohjeista sekä kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien ja

työelämän oikeuksien ja normien noudattamisesta on kohdassa ESRS S1-1.

Politiikan mukaisesti Stora Enso sitoutuu olemaan vuorovaikutuksessa

vaikutuksen kohteena olevien ja mahdollisesti vaikutuksen kohteena

olevien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien arvoketjun työntekijät,

varmistaakseen, että sen lähestymistapa ja painopisteet ovat

asianmukaisia. Stora Enso on sitoutunut korjaamaan tilanteet, joissa sen

toiminta on aiheuttanut haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia tai

myötävaikuttanut niihin, ja pyrkii yhdessä asianomaisten sidosryhmien

kanssa löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun. Nämä ratkaisut

riippuvat asianosaisten tarpeista ja tapauksen yksityiskohdista.

Toimittajien eettiset toimintaohjeet

Toimittajien eettiset toimintaohjeet on oikeudellisesti sitova asiakirja, jossa

asetetaan Stora Enson toimittajille vastuullisuusvaatimuksia. Asiakirja tulee

allekirjoittaa osana esihyväksyntäprosessia. Ympäristöaiheiden lisäksi

toimittajien eettisissä toimintaohjeissa käsitellään muun muassa

ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, pakkotyötä, työterveyttä ja -

turvallisuutta, eettistä rekrytointia ja oikeudenmukaista palkkaa.

Toimintaohjeet auttavat hallitsemaan olennaista riskiä, joka liittyy näiden

vaatimusten rikkomiseen yhtiön omassa toiminnassa tai arvoketjun

alkupäässä. Toimintaohjeet velvoittaa toimittajat noudattamaan ILO:n

yleissopimusta 138 lapsityövoiman käytön kieltämisestä. Siinä ei

nimenomaisesti käsitellä epävarmoja työolosuhteita. Lisätietoa

toimittajien eettisistä toimintaohjeista on kohdassa ESRS E1-2.


		Varmennettu 72

Yhtiön tuotantolaitoksilla työskentelevien arvoketjun työntekijöiden

turvallisuuteen liittyviä riskejä ja todellisia kielteisiä vaikutuksia käsitellään

toimintaperiaatteissa, jotka esitetään kohdassa ESRS S1-1.

Vuoden 2024 loppuun mennessä Stora Enson tietoon ei ole tullut yhtään

vakavaa tapausta, jossa olisi ollut kyse YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, ILO:n julistukseen työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä

koskeviin suuntaviivoihin liittyvistä ihmisoikeustapauksista, jotka koskisivat

arvoketjun työntekijöitä. Yhtiö saa tietoa rikkomuksista sisäisten

tarkastusten, valitusmekanismien ja kolmansien osapuolten toimittajien

auditointien kautta, jotka koskevat esimerkiksi työturvallisuutta ja

työntekijöiden oikeuksia.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)

Arvoketjun työntekijöiden näkökulmat auttavat Stora Ensoa ryhtymään

asianmukaisiin toimiin myönteisten vaikutusten aikaansaamiseksi ja

mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Tätä näkemystä

voidaan käyttää apuna esimerkiksi auditoinnin laajuuden

määrittelemisessä tai toimien kohdistamisessa, jotka liittyvät näihin

vaikutuksiin.

Vuorovaikutusta tapahtuu säännöllisesti ja tietyissä hanke- tai

liiketoimintaprosessin vaiheissa. Vuorovaikutus alkaa riskien

lieventämisestä, kuten toimittajien seulonnasta ja esihyväksynnästä, ja

ulottuu korjaavien toimenpiteiden määrittelyyn. Vuorovaikutusta voi

tapahtua eri muodoissa, kuten osallistumisena, kuulemisena tai tiedon

jakamisena. Vuorovaikutus toteutetaan joko suoraan arvoketjun

työntekijöiden, urakoitsijoiden ja muiden liikekumppaneiden tai toimittajien

edustajien kanssa. Operatiivinen vastuu vuorovaikutuksesta ja siitä, että

sen tulokset noudattavat konsernin toimintatapoja on divisioonan

johtajilla.

Kolmannen osapuolen tekemät auditoinnit ovat tärkeä työkalu, jonka

avulla voidaan olla vuorovaikutuksessa toimittajien kanssa, seurata

vuorovaikutuksen vaikuttavuutta ja keskittyä tarvittaessa

parannustoimenpiteisiin. Lisätietoja kolmannen osapuolen tekemistä

auditoinneista on kohdassa ESRS S2-4. Muita keinoja sitoutumisen

tehokkuuden arvioimiseksi ovat muun muassa palautemekanismien

käyttö konsernin vakiintuneiden valituskanavien kautta tai erityisten

hankekohtaisten palauteprosessien kautta.

Lähestymistapa erityisen haavoittuvien ryhmien näkökulmien

ymmärtämiseen räätälöidään tapauskohtaisesti. Esimerkki tästä

prosessista löytyy kohdasta ESRS S2-4, jossa käsitellään

metsänhoitotyöntekijöitä. Yhteydenpitoa yhtiön tuotantolaitoksilla ja

toimipisteillä liittyen arvoketjun työntekijöiden turvallisuuteen käsitellään

kohdassa ESRS S1-2.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi (S2-3)

Stora Enso tunnistaa ja arvioi jatkuvasti mahdollisia ja tosiasiallisia

ihmisoikeuksiin liittyviä haittavaikutuksia ja määrittelee niiden perusteella

ennaltaehkäiseviä ja lieventäviä toimia. Yhtiö on sitoutunut korjaamaan

tilanteet, joissa sen toiminta on aiheuttanut haitallisia

ihmisoikeusvaikutuksia tai myötävaikuttanut niihin. Korjaustoimenpiteet ja

niiden tehokkuuden arviointi määritetään tapauskohtaisesti ja paikallisen

tilanteen mukaan. Yhtiön korjausprosessiin kuuluu korjaavien toimien

toteuttaminen ja tiedon jakaminen, jotta vastaavanlaiset tapaukset

voidaan estää jatkossa.

Kaikki sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa nimettömästi

mahdollisista sääntöjen vastaisista tapauksista Speak up -kanavan kautta.

Epäillyistä sääntöjen vastaisista tapauksista voidaan ilmoittaa myös

ulkopuolisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja tietyille EU:n

toimielimille. Kaikissa tapauksissa taataan yhtäläinen suoja vastatoimilta

ja vastuulta.

Kuten toimittajien eettisissä toimintaohjeissa todetaan, toimittajien on

varmistettava, että niiden työntekijöillä, alihankkijoilla, paikallisyhteisöillä ja

muilla asiaankuuluvilla sidosryhmillä on mahdollisuus käyttää

valituskanavia, joiden kautta he voivat nimettömästi ilmaista huolensa

mahdollisista väärinkäytöksistä liittyen kyseisten toimintaohjeiden

vaatimuksiin. Toimittajalla on myös oltava käytössään prosessit, joilla

nämä huolenaiheet voidaan ratkaista ja kaikki vahvistetut tapaukset

voidaan korjata.

Riippumaton sisäinen ryhmä tutkii asianmukaisesti kaikki mahdolliset

sääntöjen vastaiset tapaukset, joissa on osallisena Stora Enson

työsuhteinen työntekijä tai sopimussuhteessa oleva kolmas osapuoli. Stora

Enso käynnistää perusteellisen tutkimuksen aina, kun toimittajan eettisten

toimintaohjeiden epäilty noudattamatta jättäminen havaitaan

toimittajakäyntien tai -auditointien aikana tai kun yhtiön tietoon tulee

epäkohtia valituskanavien kautta. Jos sääntöjen vastaisia tapauksia

ilmenee, Stora Enso toimii yhteistyössä toimittajan kanssa

korjaussuunnitelman toteuttamiseksi. Tapauksissa, joissa kriittisyyden taso

katsotaan korkeaksi tai toimittaja ei ole halukas parantamaan

suoritustaan, liiketoimintasuhde lopetetaan.

Toimittajien eettinen toimintaohje tulee allekirjoittaa osana

esikarsintaprosessia ja se sisältää tietoa valituskanavista, jotta

varmistetaan toimittajien olevan tietoisia kanavien olemassaolosta. Tällä

hetkellä Stora Ensolla ei ole järjestelmällistä seurantaprosessia, jolla

varmistettaisiin, että arvoketjun työntekijät ovat tietoisia valituskanavista

ja luottavat niihin keinona ilmaista huolensa tai tarpeensa. Kuten eettisissä

toimintaohjeissa ja Business Practice -politiikassa todetaan, Stora Enso ei

hyväksy minkäänlaisia vastatoimia sellaisia henkilöitä vastaan, jotka

vilpittömässä mielessä ilmoittavat väärinkäytöksistä. Lisätietoja

valitusmekanismeista ja suojelusta vastatoimilta on kohdassa ESRS G1-1

"Sääntöjen vastaiset tapaukset ja väärinkäytösten paljastajien suojelu".

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yhtiön

tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä työskentelevien arvoketjun

työntekijöiden turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden eteenpäin

viestimiseksi esitetään kohdassa ESRS S1-3.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin

olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien

olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten

toimien tehokkuus (S2-4)

Tämän osion SBM-3 kohdassa kuvatun toimittajien ja muiden

liikekumppaneiden sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvän

olennaisen riskin käsittelemiseksi ja asianmukaisten ennaltaehkäisevien

toimien tunnistamiseksi Stora Enso toteutti raportointivuoden aikana

seuraavat toimet. Yhtiö aikoo jatkaa niitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Toimet kattavat konsernin omat toiminnot ja tuotantoketjun alkupään

arvoketjun, ja tietyille toimille on määritelty erityiset maantieteelliset

sijainnit.

1) Kestävyysriskien tunnistamista koskevan vuoden 2023 pilottihankkeen

jälkeen Stora Enso on tarkentanut lähestymistapaansa kestävyysriskien

arviointiin maakohtaisesta näkökulmasta. Tämä sisältää kolmannen

osapuolen tarjoaman datatuen käyttämisen. Dataa hyödynnetään

sisäisesti, jotta toimittajiin liittyvää vastuullisuusriskiä voitaisiin paremmin

tarkastella maakohtaisesti. Toimen tavoitteena on parantaa

päätöksentekoa sen suhteen, mitkä maat ja alueet vaativat tehostettua

tarkastelua, sekä parantaa valintaprosessia toimittajien lisäarviointien

suorittamiseksi.

2) Vuoden 2024 aikana Stora Enso teki aineistoon pohjautuvan arvioinnin,

jossa arvioitiin kaoliinin jalostukseen ja kaivostoimintaan Brasiliassa

osallistuvan tier 1 -toimittajan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia ja

mahdollisia riskejä. Kaoliini on pehmeää valkoista savea, jota käytetään

joissakin yhtiön pakkaustuotteissa. Arvioinnissa keskityttiin tarkastelemaan

toimittajan toimintaa ja sen vaikutuksia paikallisyhteisöihin, maaoikeuksiin

ja aiempiin ympäristövahinkoihin. Arvioinnissa käytettiin


		Varmennettu 73

yhteistoiminnallista lähestymistapaa, ja siihen sisältyi verkossa käytävää

vuoropuhelua toimittajan kanssa. Arvioinnissa havaitut keskeiset

huolenaiheet liittyvät pääasiassa julkisten tietojen tarkkuuteen ja

saatavuuteen, erityisesti arviointiin toimittajan toiminnoista ja niiden

vaikutuksesta paikallisyhteisöihin, maaoikeuksiin ja aiempiin

ympäristövahinkoihin. Tämän seurauksena Stora Enso on laatinut

suunnitelman jatkotoimista.

3) Stora Enso käynnisti vuonna 2024 hankkeen, jonka tarkoituksena on

luoda riskiperusteinen ja datavetoinen hallintajärjestelmä, jolla

varmistetaan tulevan yritysten kestävää toimintaa koskevasta

huolellisuusvelvoitteesta annettavan direktiivin noudattaminen.

Hankkeessa päivitetään yhtiön toimintaperiaatteita, kehitetään työkaluja

toimitusketjun ja muiden korkean riskin alojen due diligence -menettelyä

varten, tarjotaan koulutusta ja neuvontaa sidosryhmille, luodaan asiaan

liittyvä hallintomalli, asetetaan tavoitteet liittyen vaikutuksiin sekä luodaan

suorituskyvyn mittaamiseen tarvittavat tärkeimmät tulosindikaattorit.

4) Stora Enson metsätoiminnoissa Ruotsissa puiden raivauksesta ja

istutuksesta huolehtivat metsäurakoitsijat, jotka työllistävät pääasiassa

siirtotyöläisiä. Vuonna 2022 tehdyssä ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa

metsäurakoitsijoiden keskuudessa havaittiin kielteisiä vaikutuksia

työoloihin ja ihmisoikeusriskejä. Niitä olivat muun muassa työntekijöiden

oikeuksien rajoittaminen, ylityökysymykset, epäselvät maksukäytännöt,

turvallisuusongelmat sekä epäselvyydet majoitus- ja

rekrytointikustannuksissa. Hillitäkseen vastaavia mahdollisia vaikutuksia ja

niihin liittyviä riskejä Stora Enso pyrkii jatkuvasti puuttumaan tällaisiin

asioihin ja parantamaan prosessejaan. Tähän sisältyy osaamisen ja

valmiuksien kehittäminen, säännöllinen vuoropuhelu urakoitsijoiden

kanssa ja paikan päällä tehtävien arviointien toteuttaminen keskittyen

työelämän oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Lisäksi arvioinneissa on mukana

tulkkeja, jotta siirtotyöläisten tarpeet ja palaute pystytään

ottamaan huomioon.

Vuoden 2024 loppuun mennessä Stora Enso ei ole saanut tietoonsa

raportoituja vakavia ihmisoikeustapauksia liittyen sen arvoketjun alku- tai

loppupäähän.

Toimenpiteiden tehokkuuden seuraamiseksi Stora Enso on asettanut

tavoitteeksi, että toimittajien eettisten toimintaohjeiden piiriin kuuluvien

toimittajien kokonaismenojen osuus kaikista toimittajien menoista,

mukaan lukien kaikki luokat ja alueet, on vähintään 95 %. Tämä kattaa kaikki

kategoriat ja alueet. Kolmannen osapuolen tekemät auditoinnit auttavat

seuraamaan riskien vähentämisen vaikuttavuutta, tarjoamalla

riippumaton arvio toteutetuista toimenpiteistä.

• Stora Enso keskittyy auditoinneissaan korkean riskin ryhmiin kuuluviin

toimittajiin. Vuoden 2024 aikana tehtiin 21 toimittajien eettisten

toimintaohjeiden auditointia pääasiassa Kiinassa, ja niistä suurin osa

koski sopimusvalmistusta ja työnvälitystoimistoja. Auditoinneissa

havaittiin sääntöjen vastaisia tapauksia, jotka liittyivät erityisesti

työaikoihin, työntekijöiden perusoikeuksiin ja hätävalmiuteen. Stora Enso

laati kaikkia tapauksia varten korjaussuunnitelmat sisältäen

jatkoseurannan.

• Vuonna 2024, 33 toimipaikka sai uusitun Forest Stewardship Councilin

(FSC) tuotantoketjusertifikaatin, jonka auditoinnit kattavat keskeisiä

työntekijöiden oikeuksia koskevia vaatimuksia.

• 43 terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuauditointia tehtiin

pääasiassa Suomessa, jotka liittyivät Stora Enson tehtailla

työskenteleviin urakoitsijoihin. Stora Enson toimitilojen työturvallisuuteen

liittyvien riskien ja kielteisten vaikutusten torjuntatoimet esitetään

kohdassa ESRS S1-4.

Olennaisten kielteisten vaikutusten sattuessa Stora Enso noudattaa

kohdassa ESRS S2-3 kuvattuja prosesseja toteuttaakseen ja

varmistaakseen korjaustoimet. Toimenpiteet kielteisten vaikutusten

estämiseksi yhtiön tuotantolaitoksilla ja toimipisteillä työskentelevien

arvoketjun työntekijöiden osalta esitetään kohdassa ESRS S1-4.

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet (S2-5)

Arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi Stora

Enso on asettanut tavoitteeksi, että toimittajien eettisten toimintaohjeiden

piiriin kuuluvien toimittajien kokonaismenojen osuus kaikista toimittajien

menoista, mukaan lukien kaikki luokat ja alueet, on vähintään 95 %. Tavoite

asetettiin vuonna 2014, ja sen perustaso oli 78 %. Tavoite on linjassa Stora

Enson toimittajien eettisten toimintaohjeiden kanssa. Vuoden 2024 lopussa

kattavuusaste oli 95 %, mikä vastasi tavoitetasoa. Arvoketjun työntekijät,

heidän lailliset edustajansa tai luotettavat valtuutetut eivät osallistuneet

tavoitteen asettamiseen, tuloksien seurantaan tai mahdollisten parannus-

tai kehitysehdotuksien tunnistamiseen.

Laadintaperiaatteet

Stora Enso mittaa toimittajien eettisten toimintaohjeidensa piiriin kuuluvien

toimittajien hankintamenojen osuutta kaikissa kategorioissa ja

divisioonissa. Toimittajien eettiset toimintaohjeet koskevat kaikkia Stora

Enson hankintakategorioita maailmanlaajuisesti. Yhteiset toiminnot, teollis-

ja tekijänoikeudet (IPR), leasingmaksut, kaupankäynti rahoitusvälineillä,

viranomaismaksut, kuten tullimaksut, ja puunhankinta yksityisiltä

metsänomistajilta eivät ole velvollisia hyväksymään toimittajien eettisiä

toimintaohjeita. Toimittajien hankintakustannukset eivät sisällä edellä

lueteltuja eriä.


Tavoite liittyen vastuulliseen hankintaan	2024
% hankintakustannuksista toimittajien eettisen toimintaohjeen piirissä	95 %


		Varmennettu 74

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(ESRS 2 SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe/osaosa-aihe
Stora Enson yhteisellä toiminnolla Veracelilla on käynnissä maaoikeuksiin liittyviä konflikteja Brasiliassa.	Todellinen kielteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Yhteiset toiminnot	Maahan liittyvät vaikutukset
Mainehaitan riski liittyen konflikteihin paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Konfliktit liittyvät metsänhoito toimiin, luonnon monimuotoisuuteen sekä maan ja veden käyttöön. Konfliktit voivat vahingoittaa Stora Enson mainetta ja brändiä, joka voi johtaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen ja siitä johtuvaan pääoman kustannusten kasvuun ja matalampaan liikevaihtoon.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Yhteiset toiminnot	Puhdas vesi ja sanitaatio; Maahan liittyvät vaikutukset

S3 liittyvä tiedonantovaatimus liittyen ESRS 2 SBM-3:een

Stora Enson tiedot standardissa ESRS S3 koskevat kaikkia yhteisöjä, joihin

yhtiön oma toiminta tai arvoketjun alkupää voi vaikuttaa olennaisesti.

Stora Enson vaikutukset näihin yhteisöihin liittyvät sen strategiaan tai

liiketoimintamalliin, erityisesti liiketoimintasuhteeseen sen 50-prosenttisesti

omistaman Veracelin kanssa Brasiliassa. Brasiliassa meneillään olevat

maata koskevat konfliktit ovat vaikuttaneet kielteisesti tiettyyn vaikutusten

kohteena olevaan yhteisöjen ryhmään. Osa näistä henkilöistä on

alkuperäiskansojen edustajia. Konfliktit johtuvat laittomista

maahantunkeutumisista, joiden tarkoituksena on saada maata

maanviljelykäyttöön. Tämä on johtanut yhtiön omistaman maan

valtaamiseen. Lainsäädännön vaatimusten mukaisesti asukkaat

poistetaan ja maanviljelystoiminta lopetetaan. Sopeuttamistoimena

Veracel on sitoutunut ylläpitämään vuoropuhelua maattomien liikkeen

kanssa ja muiden vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien kanssa, ja

tukee aktiivisesti maanjakoa Sustainable Settlement -aloitteen kautta.

Nämä konfliktit voivat edistää tai johtaa myös yllä olevassa taulukossa

kuvattuun maineriskiin.

Maineriski liittyy Stora Enson resurssi-intensiiviseen liiketoimintamalliin, joka

on riippuvainen metsistä ensisijaisena raaka-aineen lähteenä ja joka voi

johtaa mahdollisiin konflikteihin metsänhoitokäytännöistä, luonnon

moninaisuudesta sekä maan- ja vedenkäytöstä. Merkittävimpiä riskejä

havaitaan yhteisöissä, jotka asuvat niiden alueiden lähellä, joilla Stora Enso

tai sen yhteiset toiminnot ovat fyysisesti läsnä, kuten metsien ja

tuotantoyksiköiden lähellä. Riski otetaan huomioon strategian

toteuttamisessa tekemällä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arvioinnit

(Environmental and Social Impact Assesments, ESIA), jotka ovat pakollisia

vaatimuksia uusissa tuotantolaitoksissa tai olemassa olevien laitosten tai

puuviljelmien merkittävissä muutoksissa. Yhtiö on myös riippuvainen

huomattavista vesimääristä sen teollisten tuotantoprosessin

ylläpitämiseksi. Vaikka Stora Enson yhteiset toiminnot eivät sijaitse alueilla,

jotka kärsivät vakavasta kuivuudesta, yhtiö seuraa tilannetta tiiviisti, koska

näissä yhteisöissä haittojen riski on suurempi.

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät

toimintaperiaatteet (S3-1)

Keskeiset toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat Stora Enson lähestymistapaa

vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin, ovat ihmisoikeuspolitiikka ja

ihmisoikeuksia koskevat toimintaohjeet. Näissä määritellään tavoitteet

ihmisoikeuksien kunnioittamiselle koko toiminnan osalta ja

vuorovaikutukselle vaikutusten kohteena olevien ja mahdollisesti

vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa. Näin varmistetaan,

että lähestymistapa ja ihmisoikeuksiin keskittyminen ovat tavoitteiden

mukaisia. Toimintaperiaatteissa käsitellään ennakoivaa riskien

tunnistamista, haittavaikutusten lieventämistä ja korjaavien

toimenpiteiden toteuttamista. Niissä käsitellään maineriskiä veteen ja

maahan liittyvissä vaikutuksissa sekä kielteisiä vaikutuksia liittyen

maankäytön konflikteihin Brasiliassa.

Stora Enson ihmisoikeuspolitiikassa esitetään yhtiön sitoutuminen YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.

Lähestymistapa ja käytännöt saavuttaa nämä tavoitteet esitetään

ihmisoikeuksia koskevissa toimintaohjeissa, joissa huomioidaan erityisesti

haavoittuvat ryhmät, myös alkuperäiskansat. Stora Enso pyrkii

varmistamaan, että sen toimintaan ja toimitusketjuihin liittyvien maa- ja

luonnonvaroja koskevia oikeuksien hallinnassa kunnioitetaan sidosryhmien

oikeuksia. Nämä oikeudet on hankittava due diligence -prosessien kautta,

joihin sisältyy alkuperäiskansojen vastentahtoisen siirtämisen välttäminen

heidän perinteisiltä mailta ja luonnonvarojen ääreltä. Yhtiön

johtamiskäytännöt vaalivat sen vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen

oikeutta hyvinvointiin ja riittävään elintasoon. Lisätietoa politiikasta ja

toimintaohjeista on kohdassa ESRS S1-1. Sitoutumista on kuvattu kohdassa

ESRS S3-2 ja kielteisten vaikutusten korjaamista kohdassa ESRS S3-3.

Paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien suojelu ja

kunnioittaminen on olennainen osa kestävää metsänhoitoa. Kohdassa

ESRS E4-2 kuvatuissa puun ja kuitujen hankintaa ja maankäyttöä

koskevissa toimintaperiaatteissa käsitellään puuviljelmien hoitoa osana

paikallista maankäyttöä ja kestävän toimeentulon edistämistä sekä

kielletään hakkuu, joka loukkaa alkuperäiskansojen perinteisiä oikeuksia tai

kansalaisoikeuksia. Ihmisoikeuksia ja paikallisyhteisöjä koskevat

näkökohdat sisältyvät kohdassa ESRS E1-3 kuvattujen ympäristöohjeiden

kaikkiin kolmeen lukuun. Ohjeissa korostetaan erityisesti oikeutta veteen ja

sanitaatioon sekä turvalliseen, puhtaaseen, terveeseen ja kestävään

ympäristöön.

Stora Enson toimintaperiaatteiden yhdenmukaisuus kansainvälisesti

tunnustettujen periaatteiden kanssa esitetään kohdassa S1-1. Lisäksi Stora

Enso on sitoutunut noudattamaan haavoittuvien ryhmien oikeuksia

koskevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten muassa alkuperäis- ja

heimokansoja koskevaa yleissopimusta (C169), yleissopimusta naisten

syrjinnän poistamisesta (CEDAW), yleissopimusta lapsen oikeuksista

(UNCRC) ja kansainvälistä yleissopimusta kaikkien siirtotyöläisten ja heidän

perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta (CRMW). Stora Enso tekee puun

alkuperäketjun auditointeja, FSC and PEFC, jotka vaativat ILO:n julistusta

työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista noudatettavan. Lisätietoja

kansainvälisten standardien noudattamisen valvonnasta on kohdassa

ESRS S1-1.

Stora Enso on sitoutunut korjaamaan tilanteet, joissa sen toiminta on

aiheuttanut haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia tai myötävaikuttanut niihin.

Vakiintuneet valitusmekanismit ovat kaikkien ulkoisten sidosryhmien, myös

vaikutuksien kohteena olevien yhteisöjen, käytettävissä. Yhtiö on

säännöllisesti vuorovaikutuksessa vaikutuksien kohteena oleviin yhteisöihin

kuuluvien ihmisten ja/tai heidän edustajiensa kanssa, jotta se voi tunnistaa

mahdolliset tarpeet prioriteettiensa, toimintaperiaatteidensa ja

käytäntöjensä päivittämiseksi sekä kuulla sidosryhmiä päivitettäessä

heihin vaikuttavia asiakirjoja.

Vuoden 2024 loppuun mennessä Stora Enson tietoon ei ollut tullut yhtään

vakavaa tapausta, jossa olisi ollut kyse YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, ILO:n julistukseen työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä

koskeviin suuntaviivoihin liittyvistä ihmisoikeustapauksista, jotka koskisivat

vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.


		Varmennettu 75

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa (S3-2)

Stora Enso ottaa päätöksentekoprosesseissaan huomioon vaikutusten

kohteen olevien yhteisöjen näkökulmat, jotta se saa tietoa paikallisesta

kontekstista, havaitsee mahdolliset vaikutukset ja voi luoda yhteistyössä

asianmukaisen lähestymistavan. Ennen hakkuuta Stora Enso kuulee

hakkuualueen läheisyydessä sijaitsevia yhteisöjä, kuuntelee niiden

huolenaiheita ja odotuksia sekä sisällyttää palautteen

päätöksentekoprosessiin. Veracelissa, Brasiliassa, ja Montes del Platassa,

Uruguayssa, yhteisösuhteista vastaavat tiimit tekevät yhteistyötä

paikallisen yhteisön kanssa, kuulevat sitä ja tiedottavat sille ennen

metsätaloustoimia ja niiden jälkeen. Ruotsissa Stora Enso tekee

yhteistyötä paikallisten saamelaisten kanssa ennen jokaista

hakkuukautta tarkastellakseen ja sopeuttaakseen suunnitelmia

saamelaisyhteisöjen erityistarpeisiin, kuten poronhoitoon ja muihin

ilmaistuihin kiinnostuksen kohteisiin ja huolenaiheisiin.

Ihmisoikeusvaikutukset tunnistetaan ja niitä käsitellään uusissa tai

merkittävissä muutoksissa koskien tuotantolaitoksia ja puuviljelmiä

ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointia (ESIA) koskevien

vaatimusten mukaisesti. Tähän liittyy sidosryhmien kuuleminen ja

tiedottaminen vaikutuksen kohteena oleville sidosryhmille, ja niille, joita

asia mahdollisesti koskee, jotta vältetään haitalliset vaikutukset

sidosryhmien oikeuksiin. Ilmaan, veteen ja maaperään joutuvia päästöjä

säännellään viranomaisluvilla ja -seurannalla, ja ne otetaan huomioon

teollisuus- tai metsätaloustoimintaan liittyvässä paikallisessa

ympäristönhallintajärjestelmässä.

Vuorovaikutus tapahtuu joko suoraan yhteisöjen kanssa tai yhteisöjen

edustajien välityksellä, ja tapahtuu yhteistyön tai hankkeen eri vaiheissa. Se

vaihtelee kuulemisesta ja osallistumisesta tiedottamiseen. Osa

vuorovaikutuksesta tapahtuu säännöllisesti, osa jatkuvasti. Operatiivinen

vastuu vuorovaikutuksesta ja siitä että tulokset huomioidaan yhtiön

toimintatavoissa on divisioonan johtajalla ja yhteisten toimintojen

toimitusjohtajilla Brasiliassa ja Uruguyassa. Vuorovaikutuksen

vaikuttavuutta seurataan ensisijaisesti seuraamalla valituskanavien

kautta ilmoitettuja tapauksia.

Alkuperäiskansat

Yhteisön kuulemiset, myös vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus,

ovat säännöllinen osa Stora Enson ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -

tarkastusta ja metsätoimintoja, erityisesti maanvuokrauksen ja

alkuperäiskansojen oikeuksien osalta. Ne ovat keskeinen työkalu

maankäyttöön liittyvien konfliktien lieventämisessä. Vuorovaikutus

alkuperäiskansojen kanssa suunnitellaan yhdessä asianomaisten

sidosryhmien edustajien kanssa. Paikallisyhteisöjä kuullaan uusien

investointien suunnittelu- ja päätöksentekovaiheessa. Vapaa ja tietoon

perustuva ennakkosuostumus antaa alkuperäiskansoille mahdollisuuden

antaa suostumus hankkeelle tai kehittämiselle tai peruuttaa suostumus. Se

on prosessi, jossa alkuperäiskansat osallistuvat tasavertaisina ja tekevät

maitaan ja alueitaan koskevia päätöksiä perinteidensä ja tapojensa

mukaisesti. Tavoitteena on saada aikaan alhaalta ylöspäin suuntautuva

osallistuminen ja kuuleminen ennen sellaisen hankkeen tai kehitystyön

aloittamista, joka toteutetaan esi-isiltä perityllä maalla tai jossa käytetään

alkuperäisväestön alueella sijaitsevia luonnonvaroja. Tähän sisältyy

suostumus asioihin, jotka saattavat vaikuttaa alkuperäiskansojen

oikeuksiin, maihin, alueisiin, luonnonvaroihin, perinteisiin elinkeinoihin ja

kulttuuriperintöön. Stora Enso odottaa, että sen yhteiset toiminnot

ylläpitävät samanlaisia operatiivisia käytäntöjä.

Pataxó- ja Tupinambá-yhteisöt edustavat lähes 25 000:ta

alkuperäisasukasta Brasilian Discovery Coast -alueella. Vuorovaikutus

toteutetaan sellaisten yhteisöjen kanssa, joihin metsätoiminnot alueella

vaikuttavat, ja sen järjestää ulkopuolinen konsulttiyritys.

Vuorovaikutustoimia toteutetaan ennen hakkuiden aloittamista ja niiden

päätyttyä prosessin arvioimiseksi. Aktiivisen vuoropuhelun tavoitteena on

luoda tehokas mekanismi, jolla minimoidaan kielteiset vaikutukset

perinteisiin yhteisöihin operatiivisen toiminnan kehittämisen aikana.

Perinteisten kalastusyhteisöjen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa

pääasiassa paikallisten yhdistysten välityksellä vähintään vuosittain, jotta

voidaan käsitellä mahdollisia muutoksia vaikutusten alaisten yhteisöjen

elämänlaadussa tai elinkeinoissa.

Joitakin Veracelin maa-alueita on vallattu laittomasti vuodesta 2008

lähtien. Veracel pyrkii käymään jatkuvaa vuoropuhelua maattomien

liikkeiden kanssa ja tukee maa-alueiden jakamista vuonna 2012

käynnistetyn Sustainable Settlement -aloitteen mukaisesti. Bahian

osavaltion hallitus tukee tätä aloitetta, ja sitä toteutetaan yhteistyössä

kansallisen siirtolaisuus- ja maatalousuudistuslaitoksen (INCRA) ja kuuden

virallisesti tunnustetun maattoman väestön yhteiskunnallisen liikkeen

edustajien kanssa. Vuonna 2018 Veracel allekirjoitti uuden sopimuksen

maattomien liikkeiden kanssa täydentääkseen aikaisempaa Sustainable

Settlement -aloitetta.

Stora Enso tunnustaa vastuunsa niitä saamelaisia alkuperäiskansoja

kohtaan, jotka asuvat mailla tai niiden läheisyydessä, mistä yhtiö hankkii

puuta. Järjestelmällinen ja jatkuva vuoropuhelu auttaa hallitsemaan

metsänhoitokäytäntöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä

konflikteja ja niihin liittyviä maineriskejä. Stora Enso kuulee

saamelaisyhteisöjä ennen metsätaloustoimiin ryhtymistä. Vuosittaisissa

arviointikokouksissa tarkastellaan vuoden toimintaa ja kuulemisia jatkuvan

viestinnän ja yhteistyön varmistamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa yhteistyöllä

on saatu ratkaisuksi muun muassa jäkälien vahingoittumisen välttäminen,

kun maaperää valmistellaan uudelleenistutusta varten, mikä on

elintärkeää porojen ravinnon saannin kannalta talvella.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S3-3)

Korjaustoimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon

paikalliset erityispiirteet. Korjaamista koskeva konsernin lähestymistapa

sisältää korjaavien toimien toteuttamisen ja tiedon jakamisen, jotta

vastaavien tapausten toistuminen jatkossa voidaan estää ennakoivasti.

Prosessit, joiden avulla tunnistetaan tosiasiallisen tai mahdollisen kielteisen

vaikutuksen edellyttämät toimet, perustuvat ihmisoikeuksia koskevaan due

diligence -prosessiin ja -työkaluihin. Näihin kuuluvat yhtiön

toimintaperiaatteiden, vaatimusten ja ohjeiden noudattamisen valvonta,

sen varmistaminen, että valitusmekanismit toimivat tehokkaasti ja että ne

ovat kaikkien asianomaisten sidosryhmien käytettävissä, asianomaisten

henkilöiden tai heidän edustajiensa kuuleminen ja vuorovaikutus heidän

kanssaan sekä hankekohtaisten vaikutustenarviointien tekeminen.

Kielteisen vaikutuksen luonne määrittää mahdolliset korjaavat

lähestymistavat, jotka voivat vaihdella kertaluonteisista ratkaisuista

pitkäaikaisiin ohjelmiin, joiden vaikuttavuus varmistetaan tiukalla

seurannalla. Määrittääkseen sopivimman toimintatavan ja vastatoimen

olemassa olevaan tai mahdolliseen vaikutukseen Stora Enso kuulee

asianomaista paikallisyhteisöä ja pyytää tarvittaessa apua kolmannelta

osapuolelta. Jos on kyse tosiasiallisista kielteisistä vaikutuksista, joihin liittyy

oikeudellisia rikkomuksia, tuomioistuin päättää asianmukaisista toimista ja

korjaavista toimenpiteistä. Alkuperäiskansojen osalta korjaavien toimien

tekeminen edellyttää heidän tapojensa, perinteidensä, sääntöjensä ja

paikallisen lainsäädännön huomioon ottamista.

Kaikki ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa nimettömästi mahdollisista

sääntöjen vastaisista tapauksista Speak up -kanavan kautta. Yhteisillä

toiminnoilla Brasiliassa ja Uruguayssa on omat valitusmekanisminsa, jotka

ovat saatavilla paikallisella kielellä. Kiinan toiminnot ovat myös

perustaneet paikallisilla kielillä toimivan sisäisen valituskanavan niille

sidosryhmille, joiden pääkielen taito on riittämätön. Stora Ensolla ei ole

erityistä prosessia sen arvioimiseksi, ovatko asianomaiset yhteisöt tietoisia

näistä rakenteista tai prosesseista ja luottavatko ne niihin keinona tuoda

esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Lisätietoja

valitusmekanismeista ja vastatoimilta suojaamisesta on kohdassa

ESRS G1-1.

Stora Ensolla ei ole erityistä prosessia korjaavien toimenpiteiden

vaikuttavuuden arvioimiseksi. Se arvioidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi

yhteisön kanssa käytävän rakentavan vuoropuhelun avulla.


		Varmennettu 76

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin

olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin

kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien tehokkuus (S3-4)

Stora Enso on ottanut käyttöön toimia omissa toiminnoissaan ja yhteisissä

toiminnoissa, joilla pyritään puuttumaan riskeihin ja tunnistettuihin

kielteisiin vaikutuksiin, jotka liittyvät vaikutuksen kohteena oleviin

yhteisöihin. Mikään luetelluista toimista ei edellytä merkittäviä

pääomamenoja tai toimintamenoja. Vaikka Stora Enso tekee aktiivisesti

yhteisöinvestointeja edistääkseen myönteisiä vaikutuksia

paikallisyhteisöihin, toimien ei katsottu ylittävän olennaisuusrajaa. Vuoden

2024 loppuun mennessä Stora Enso ei ollut saanut tietoonsa yhtään

raportoitua vakavaa ihmisoikeusongelmaa tai tapausta, jossa vaikutuksen

alaiset yhteisöt olisivat olleet mukana.

Vuonna 2019 legioonalaistaudin puhkeaminen vaikutti Belgian Gentin

lähellä sijaitsevaan kuntaan, mikä aiheutti terveysvaikutuksia

paikallisyhteisöille. Tapaus saatiin päätökseen vuonna 2024, ja sitä

kuvataan yksityiskohtaisemmin kohdassa ESRS E3.

Maineriskin käsittely

Stora Enso on ottanut käyttöön jatkuvan pitkäaikaisen

toimintasuunnitelman, joka kattaa sen oman toiminnan ja yhteiset

toiminnot. Näillä toimilla se voi puuttua maineriskeihin, jotka liittyvät raaka-

aineriippuvuuteen ja mahdollisiin konflikteihin, jotka koskevat

luonnonvarojen käyttöä ja ympäristövaikutusten hallitsemista, kuten

metsäkatoa, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä sekä maan- ja

vedenkäyttöä. Toimintasuunnitelma sisältää seuraavat kohdat:

• Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten arviointi tehdään kaikille uusille

hankkeille, joilla voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia

paikallisyhteisöihin. Kaikille merkittäville investoinneille tehdään

loppuauditoinnit. Arvioinnit antavat tietoa toimista, joita voidaan tarvita

hankkeen suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnassa mahdollisten

kielteisten vaikutusten välttämiseksi.

• Konsernin puuviljelmät ja maanomistukset ovat olennainen osa

paikallista maankäyttöä, ja sen vuoksi kestävät maankäyttökäytännöt

määritellään erikseen kullekin sijainnille. Stora Enson toimia vesiin

liittyvien vaikutusten seuraamiseksi kuvataan tarkemmin kohdissa ESRS

E2 ja ESRS E3. Vaikka vettä on yleisesti ottaen runsaasti saatavilla Stora

Enson tuotantolaitosten ympäristöissä, vesistressillä voi kuitenkin olla

vaikutuksensa paikallisiin toimintoihin ja konsernin laajempien

toimitusketjujen kautta. Alueet, joilla vedenkäyttö saattaa aiheuttaa

kielteisiä vaikutuksia paikallisyhteisöille, tunnistetaan käyttämällä WRI

Aqueduct Water Risk Atlas -työkalua tuotantolaitosten veteen liittyvien

riskien arvioinnissa.

• Yhteisön kuuleminen, mukaan lukien vapaa ja tietoon perustuva

ennakkosuostumus, on tärkeä työkalu mahdollisten kielteisten

vaikutusten, kuten maankäyttöön liittyvien konfliktien, lieventämiseksi

(katso kohta ESRS S3-2).

• Kohdassa ESRS E4 on kuvattu metsäkatoa vähentävät käytännöt ja

luonnon monimuotoisuuden hallinta. Tähän kuuluvat FSC- ja PEFC-

sertifikaatit, jotka koskevat kestäviä metsänhoitokäytäntöjä.

• Vuorovaikutus ja yhteistyö kuuluvat keskeisiin toimiin, joilla varmistetaan

ennakoiva ja avoin viestintä, käsitellään paikallisyhteisöjen ja muiden

sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, huolenaiheita ja määritetään

sopivimmat toimet.

• Yksityiskohtaiset tiedot vuoden 2024 aikana toteutetuista toimista, jotka

koskevat kaoliinin käsittelyä ja kaivostoimintaa Brasiliassa harjoittavan

tier 1 -toimittajan yhteiskunta- ja ympäristövaikutusten arviointia, ovat

kohdassa ESRS S2-4.

Näiden toimien vaikuttavuuden seuraamisessa Stora Enso käyttää FSC:n ja

PEFC:n kaltaisia sertifiointeja, tekee loppuauditointeja osana ympäristö- ja

yhteiskuntavaikutusten arviointia, seuraa sääntöjen vastaisia tapauksia, ja

kerää palautetta sidosryhmiltä.

Maahan liittyvien konfliktien hallinta arvoketjun alkupäässä

Brasiliassa Stora Enso omistaa 50 % yhteisestä toiminnosta Veracelista.

Konsernilla ei ole suoraa operatiivista määräysvaltaa yksikössä, joten se

hyödyntää taloudellista omistusosuuttaan puuttuakseen

maanhankinnasta aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin, kuten kohdassa ESRS

S3 SBM-3 on kuvattu. Asianmukaisten toimien määrittämisestä päätetään

yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Pitkän aikavälin toimintana, Veracel

tukee edelleen perheiden siirtymistä asutusalueilta samalla maalla

sijaitseviin pysyvämpiin asuinpaikkoihin, kun heidän maavaatimuksiaan

koskevat oikeusprosessit ratkaistaan ajan myötä.

Veracel on vuodesta 2012 alkaen vapaaehtoisesti hyväksynyt noin 20 000

hehtaarin luovutukset maattomien ihmisten hyväksi osana Sustainable

Settlement -aloitetta. Vuoden 2024 lopussa maattomien liikkeiden, jotka

eivät ole mukana sopimuksissa, hallussa oli 139 hehtaaria eli 0,1 % Veracelin

tuottavasta maa-alueesta. Veracel jatkaa vallattujen alueiden

palauttamista yhtiölle oikeusmenettelyjen kautta.

Jos olennaisia kielteisiä vaikutuksia ilmenee, Stora Enso noudattaa

kohdassa ESRS S3-3 kuvattuja prosesseja korjaavien toimien tarjoamiseksi

ja varmistamiseksi.

Edellä esitettyjen toimien lisäksi Stora Enso tukee resilienssiä ja

toimeentuloa kehitysohjelmilla ja -aloitteilla, raha- ja luontoissuorituksilla

sekä työntekijöiden vapaaehtoistyöllä. Esimerkiksi Veracelin

yhteisösuhteista vastaava tiimi järjestää yhteistyössä alkuperäisyhteisöjen

kanssa toimia ympäristötietoisuuden lisäämisestä koulutusohjelmien ja

kulttuuria tukevien aloitteiden tukemiseen. Uruguayn Montes del Platassa

laajaan yhteisön vuorovaikutusohjelmaan kuuluu erilaisia hankkeita,

esimerkiksi koulutuksen tarjoamista mehiläistenhoitajille ja paimenille,

englannin kielen opetuksen edistämistä ja koulutuksen jatkuvuuden

tukemista.

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,

myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät

tavoitteet (S3-5)

Vaikka Stora Enso seuraa aktiivisesti vaikutuksen kohteena oleville

yhteisöille aiheuttamiaan vaikutuksia, sillä ei ole tällä hetkellä tavoitetta,

jossa olisi määritelty aikataulu ja tavoitellut tulokset. Yhtiö ei seuraa sen

toimintaperiaatteiden ja toimintojen vaikuttavuutta tietyn tavoitetason

tai indikaattorien kautta. Stora Enso selvittää kuitenkin sopivan

tavoitteen asettamista. Sillä välin Stora Enso edistää

toimintaperiaatteista tulevien tavoitteiden saavuttamista kohdassa

ESRS S3-4 kuvatuilla toimilla.


		Varmennettu 77

Hallintotapatiedot

Tässä osiossa


G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	77

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

(ESRS 2 SBM-3)


Kuvaus	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Aikahorisontti	Sijainti arvoketjussa	Osa-aihe tai osaosa-aihe
Stora Enso toimii maailmanlaajuisesti, myös korkean riskin markkinoilla, joilla on sekä liiketoimintamahdollisuuksia että mahdollisia eettisiä ja säännösten noudattamiseen liittyviä riskejä. Stora Enso pitää yllä tiukkoja liiketoimintastandardeja, edistää eettistä yrityskulttuuria ja toteuttaa vahvaa compliance- ohjelmaa. Näillä toimilla on myönteinen vaikutus sekä työntekijöihin että liikekumppaneihin.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Yrityskulttuuri
Stora Ensoa ohjaavat arvot ”Johda” ja ”Toimi oikein”. Yhtiö rohkaisee kaikkia työntekijöitään toimimaan rehellisesti ja kannustaa heitä puhumaan mahdollisista havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai epäeettisestä käytöksestä. Avoimen yrityskulttuurin vaalimiseen kuuluu myös väärinkäytösten paljastajien suojelu ja sen varmistaminen, että henkilöt tuntevat olonsa turvalliseksi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ilman yksilöön kohdistuvaa kielteisten vaikutusten riskiä.	Todellinen myönteinen vaikutus	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Yrityskulttuuri; Väärinkäytösten paljastajien suojelu
Yhtiön liiketoimintakäytäntöön liittyvät riskit kattavat petokset, kilpailurajoitusrikkomukset, korruption, eturistiriidat ja muut väärinkäytökset, jotka kaikki kuuluvat Stora Enson eettisten toimintaohjeiden ja Business Practice Policyn piiriin. Jos näitä lakeja, määräyksiä tai toimintaperiaatteita rikotaan, Stora Ensolle voi aiheutua merkittäviä sääntöjen noudattamisesta ja niiden korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Näitä voivat olla viranomaismääräysten mukaiset sakot ja rangaistukset, oikeudenkäyntikulut sekä mahdolliset vahingot liikesuhteille, taloudelle tai maineelle.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus; Yrityskulttuuri
Tiukoista säännöistä, prosesseista ja toimintaperiaatteista huolimatta epäilyjä ja sääntöjen vastaisia tapauksia voi esiintyä. Riskit voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle tai taloudellisia seurauksia yhtiölle.	Riski	Lyhyt, keskipitkä, pitkä aikaväli	Omat toiminnot, arvoketjun alku- ja loppupää	Tapaukset; Yrityskulttuuri

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista

koskevat toimintaperiaatteet (G1-1)

Toimintaperiaatteet

Stora Enson eettisissä toimintaohjeissa kuvataan eettinen

liiketoimintatapa ja prosessi, jolla tunnistetaan, raportoidaan ja tutkitaan

tapauksia, jotka liittyvät eettisten toimintaohjeiden vastaiseen käytökseen.

Toimintaohjeissa käsitellään liiketoimintaan liittyvien tunnistettujen

myönteisten vaikutusten hallintaa pohjautuen yhtiön tarkoitukseen ja

arvoihin. Niiden tarkoituksena on edistää sidosryhmien luottamusta ja

luoda turvallinen ja osallistava ympäristö työntekijöille. Lisäksi

toimintaohjeet kuvaavat toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään

väärinkäytöksiin tai sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyviä riskejä

ottamalla käyttöön selkeitä periaatteita ja prosesseja sekä kannustamalla

työntekijöitä ilmoittamaan huolenaiheista. Stora Enso ei hyväksy

minkäänlaisia vastatoimia henkilöä kohtaan, joka vilpittömässä mielessä

raportoi väärinkäytöksistä. Stora Enso voi ryhtyä kurinpitotoimiin, mukaan

lukien työsuhteen irtisanominen, jos henkilö havaitaan syyllistyneen

vastatoimiin. Toimintaperiaatteita kuvataan tarkemmin kohdassa ESRS S1-1.

Business Practice -politiikan toimintaperiaatteilla, jotka ovat linjassa

Korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen kanssa,

täydennetään eettisiä toimintaohjeita, ja niissä esitellään tarkemmin Stora

Enson lähestymistapaa eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen. Siinä

annetaan lisäohjeita korruption ja kilpailulainsäädännön kaltaisten riskien

ennaltaehkäisemiseksi ja esitetään menettelyt, joita noudatetaan

ilmoitettaessa näiden käytäntöjen rikkomisesta. Politiikka koskee kaikkia


		Varmennettu 78

Stora Enson työsuhteisia työntekijöitä sekä kaikkia yhtiön liikekumppaneita.

Lakiasianjohtaja on vastuussa toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta.

Seurantaprosessiin kuuluu kohdassa ESRS G1-3 kuvattu räätälöity koulutus.

Toimittajien toimintaohjeissa Stora Enson eettiset toimintaohjeet

muunnetaan Stora Enson toimittajille asetetuiksi tarkoiksi vaatimuksiksi,

joita heidän on noudatettava. Toimintaohjeiden kautta Stora Enso hallitsee

korruptioon ja lahjontaan liittyvää riskiä ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Tämä sisältää vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen edellyttämisen ja

kaikkien soveltuvien lupien, lakien ja säädösten noudattamisen. Lisäksi

toimintaohje vaatii, että toimittajat varmistavat omien toimittajiensa ja

alihankkijoidensa noudattavan toimintaohjeen velvoitteita tai heidän omia

vastaavia toimintaohjeitaan. Lisätietoja toimittajien toimintaohjeesta

löytyy kohdasta ESRS E1-2.

Sääntöjen vastaiset tapaukset ja väärinkäytösten paljastajien suojelu

Kaikkia työntekijöitä ja sidosryhmiä kannustetaan aktiivisesti ilmoittamaan

havaitsemistaan väärinkäytösepäilyistä. Stora Ensoon sovelletaan

lakisääteisiä vaatimuksia, jotka perustuvat kansalliseen lainsäädäntöön,

jolla EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin on saatettu osaksi kansallista

lainsäädäntöä, ja jotka koskevat väärinkäytösten paljastajien suojelua,

heidän oikeuksiaan, yksityisyydensuojaa ja luottamuksellisuutta.

Ilmoituksen voi tehdä yhtiön kaikkien valituskanavien kautta, joita ovat

henkilökohtainen yhteydenotto, sähköpostiviesti, puhelinsoitto tai

nimettömänä ”Speak Up” -ilmoituskanavan kautta. Palvelu, joka kattaa

kaikki Stora Enson yksiköt, on käytettävissä ympäri vuorokauden, ja

ilmoitukset voi tehdä nimettöminä. Lisäksi palvelu on ulkoisten

sidosryhmien, kuten toimittajien, asiakkaiden ja sijoittajien, käytettävissä.

Työntekijät voivat myös esittää huolenaiheensa esihenkilölleen, People &

Culture -tiimille tai Ethics and Compliance -tiimille. Esihenkilöiden ja HR-

henkilöiden vastuulla on toimittaa vakavat ilmoitukset Ethics and

Compliance -tiimille jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä varten.

Kaikki mahdolliset sääntöjen vastaiset tapaukset, joissa on osallisena Stora

Enson työsuhteinen työntekijä tai sopimussuhteessa oleva kolmas

osapuoli, tutkii asianmukaisesti, viipymättä ja puolueettomasti tiimi, joka on

riippumaton asian kanssa tekemisissä olevasta johtamisketjusta.

Tutkinnan tulisi olla valmis, jos mahdollista, korkean riskin tapauksissa

kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluessa alkuperäisestä ilmoituksesta

ja muissa tapauksissa kuudenkymmenen kalenteripäivän kuluessa. Kaikki

tapaukset raportoidaan niiden päätyttyä sekä kurinpitotoimikunnalle että

hallituksen vastuullisuus- ja yritysetiikkavaliokunnalle. Tapauksissa, joissa

tarvitaan korjaavia toimenpiteitä, ne pannaan täytäntöön yhdessä

asianomaisen johdon edustajien kanssa.

Ethics and Compliance -tiimi ylläpitää kurinpitotoimia koskevaa

standardia ja välittää sen asianomaisille sisäisille organisaatioille

tukeakseen kaikkia osapuolia, jotka osallistuvat väärinkäytöstutkimuksen

arviointiin ja asianmukaisten kurinpitotoimien määrittämiseen. Tämä

standardi luo eettisen perustan kaikille kurinpitotoimille, joita toteutetaan

Stora Ensossa tutkittujen väärinkäytösten johdosta. Ethics and Compliance

-tiimi sekä muut päätöksentekijät, kuten People & Culture -tiimi,

liiketoimintaorganisaatiot ja ammattiyhdistysten edustajat, käyttävät sitä

oppaana arvioidessaan väärinkäytöstutkimuksia ja päättäessään

asianmukaisista kurinpitotoimista.

Toiminnot, jotka on tunnistettu korkeimman korruptio- ja lahjontariskin

alaisiksi, ovat ylin johto, myynti, hankinta ja yhteiskuntasuhteet. Näille

toiminnoille tarjotusta koulutuksesta on tietoja kohdassa ESRS G1-3.

Eettinen yrityskulttuuri

Stora Enson yrityskulttuuri pohjautuu avoimuuteen ja rehellisyyteen

edistäen arvopohjaista organisaatiota, jossa noudatetaan yhtiön arvoja

"Johda" ja "Toimi oikein". Edistääkseen ja kehittääkseen eettistä

yrityskulttuuria Stora Enso järjestää koulutuksia sekä järjestää viestintään

ja tietoisuuden lisäämiseen liittyviä toimia.

Koulutus

Stora Ensolla ei ole erityisiä toimintaperiaatteita liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvästä koulutuksesta, mutta kaikkien työntekijöiden on

suoritettava Stora Enson eettisiä toimintaohjeita koskeva pakollinen

koulutus. Lisäksi verkkokursseilla ja räätälöidyissä koulutuksissa käsitellään

erilaisia aiheita, kuten asiakassuhteen aloittamista liikekumppaneiden

kanssa, lahjoja ja vieraanvaraisuutta sekä yhteishankintasopimuksia.

Lisätietoja koulutuksista on kohdassa ESRS G1-3.

Ethics and Compliance -indeksi

Stora Enso seuraa yrityskulttuuriin kohdistuvien myönteisten vaikutusten

edistymistä Ethics and Compliance -indeksin avulla. Indeksi lasketaan

vuosittaisen henkilöstökyselyn "Engage" viiden eettisyyteen ja

sääntöjenmukaisuuteen liittyvän kysymyksen keskiarvona. Kysymykset

arvioivat kokevatko työntekijät olonsa turvalliseksi ilmasta huolensa,

inspiroiko Stora Enson tarkoitus ja arvot heitä, noudatetaanko Stora Enson

eettisiä toimintaohjeita ja muita käytäntöjä päivittäisessä työssä,

näyttääkö oma esimies hyvää esimerkkiä ja toimiiko oma tiimi yleisen

lainsäädännön ja Stora Enson käytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2024 tulos

oli 8,8, enimmäisarvosanan ollessa 10.

Tietoisuuden lisääminen ja eettisten lähettiläiden verkosto

Stora Enso käyttää erilaisia viestintäkanavia eettisen yrityskulttuurin

edistämiseksi. Stora Enson eettisten lähettiläiden verkostoon kuuluu noin

250 vapaaehtoista työntekijää eri puolilta organisaatiota. Lähettiläät

saavat koulutusta sisäisistä toimintaperiaatteista, säännöistä ja eettisestä

kulttuurista. He tuovat työpaikoillaan aktiivisesti esiin eettisiä kysymyksiä ja

yrityksen tarkoitusta ja arvoja. Lähettiläillä on ratkaiseva rooli eettisen

vuoropuhelun edistämisessä, eettisen tiedon levittämisessä ja yhtiön

Ethics and Compliance -tiimin tukemisessa, jotta paikallista yrityskulttuuria

ymmärretään paremmin ja viestintää voidaan jatkuvasti parantaa.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen (G1-3)

Sekä Stora Enson eettiset toimintaohjeet että Business Practice -politiikka

edellyttävät nollatoleranssia kaikenlaista korruptiota kohtaan. Korruptio- ja

lahjontatapausten ehkäisemiseksi myynti- ja hankintatiimeille tarjotaan

räätälöityä koulutusta kilpailulainsäädännöstä ja korruption torjunnasta,

mukaan lukien koulutusta ammattiyhdistyksistä,

yhteishankintasopimuksista, lahjoista ja vieraanvaraisuudesta sekä

yhteistyön aloittamisesta kriittisten liikekumppaneiden kanssa. Lisätietoja

koulutuksista on jäljempänä olevassa taulukossa. Päivittäistä toimintaa

varten on otettu käyttöön kontrolleja, joiden mukaan työntekijöiden on

esimerkiksi pyydettävä yksikön ja esihenkilön hyväksyntä ennen

vieraanvaraisuuden tarjoamista virkamiehille.

Korkean riskin tehtäviä, kuten ylintä johtoa, myyntiä, hankintaa ja

yhteiskuntasuhteita, varten järjestetään kattava koulutus sääntöjen

noudattamisesta. Lisäksi nämä henkilöt suorittavat vuosittain

täydennyskoulutuksen yritysetiikasta ja vahvistavat noudattavansa

yrityksen toimintaperiaatteita. Ylimmälle johdolle, mukaan lukien konsernin

johtoryhmä, järjestetään Ethics and Compliance -perehdytys eettisen

johtamisen vahvistamiseksi. Uusille hallituksen jäsenille järjestetään

säännöllisesti perehdytyskoulutusta, jossa käsitellään Stora Enson eettisiä

toimintaohjeita, Business Practice -politiikkaa ja yhtiön Ethics and

Compliance -ohjelmaa, mukaan lukien korruption torjunta, sekä muita

liiketoimintaetiikan aiheita.

Riskitoiminnoille järjestettävien koulutusten lisäksi Stora Enson kaikkien

työntekijöiden on suoritettava koulutus Stora Enson eettisistä

toimintaohjeista, jotka kuvataan kohdassa ESRS G1-1. Eettisiä

toimintaohjeista koskevan koulutuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä

liiketoiminnan harjoittamisesta, muun muassa korruption ja lahjonnan

havaitsemisesta.

Toimintaohjeet viedään käytäntöön edellä mainittujen koulutusten kautta,

ja ne ovat myös saatavilla yhtiön verkkosivustolla ja intranetissä.

Divisioonat käyttävät eettisyyden ja sääntöjen noudattamisen

itsearviointityökalua (T.E.S.T.) saadakseen selkeämmän yleiskuvan siitä,

miten niiden yksiköt ovat edistyneet toimintalinjojen täytäntöönpanossa,

toteutetuista sääntöjen noudattamista koskevista toimenpiteistä sekä

mahdollisista puutteista ja riskeistä sääntöjen noudattamisessa.

Toimittajien eettiset toimintaohjeet ovat kaikkia toimittajia oikeudellisesti

sitova asiakirja, jossa esitetään yhteiset vähimmäisvaatimukset, myös

korruptioon ja lahjontaan liittyvistä asioista. Kaikkien toimittajien on

sitouduttava toimintaohjeisiin osana esihyväksyntäprosessia.


		Varmennettu 79

Stora Enson puolesta toimivat kolmannet osapuolet käyvät läpi tunne

vastapuolesi -prosessin (Know your Counterparty, KYC) ennen yhteistyön

aloittamista. Korruptioriskejä arvioidaan sisäisillä ja ulkoisilla

kyselylomakkeilla, seurantalistoilla ja tiedotusvälineissä olevien

epäsuotuisten uutisten seulonnalla sekä tarvittaessa haastatteluilla ja

perusteellisemmalla due diligence -tarkastuksella. Lieventämistoimia

toteutetaan aina, kun tällainen osapuoli on mukana. Vuonna 2024 seulonta

suoritettiin 83 kriittiselle liikekumppanille. Kohdassa ”Sääntöjen vastaiset

tapaukset ja väärinkäytösten paljastajien suojelu” kuvatut

ilmoittamiskanavat toimivat myös korruptiota tai lahjontaa koskevien

väitteiden tai tapausten havaitsemisessa.

Korruptioon ja lahjontaan liittyvien tapausten tutkinta-, käsittely- ja

raportointimenettelyt ja niitä koskevat vastuut noudattavat samoja

periaatteita kuten kuvattu luvussa ”Sääntöjen vastaiset tapaukset ja

väärinkäytösten paljastajien suojelu”.

Laadintaperiaatteet

Koulutuksen kattavuutta koskevat tiedot kerätään oppimisalustan kautta,

ja ne kuvastavat Stora Enson aktiivisten työntekijöiden tilannetta 31.

joulukuuta 2024. Luvut raportoidaan ilman yhteisiä toimintoja, koska

työntekijöiden ja konsernin välisiin sopimusjärjestelyihin ei ole täyttä

määräysvaltaa.


	Riskitoiminnot		Kaikki työsuhteiset työntekijät
	Kriittiset työntekijät	Kriittiset työntekijät	Toimi- henkilöt	Työntekijät
	Syventävä säännösten noudattamis- perehdytys COMPLY	Vuosit tainen suoritus	Stora Enso eettiset toiminta- ohjeet	Stora Enso eettiset toiminta- ohjeet
Koulutuksen kattavuus
Yhteensä	3 550	3 000	7 600	10 150
Koulutettavat yhteensä	3 450	3 000	7 350	9 250
Koulutettavat yhteensä, %	97 %	100 %	97 %	91 %
Koulutusmenetelmä ja koulutuksen kesto
Tietokoneavusteinen koulutus	2 tuntia	20 minuuttia	40 minuuttia	15 minuuttia
Toistuvuus
Kuinka usein on kouluttauduttava	Kerran	Vuosittain	Kerran	Kerran
Käsitellyt aiheet
Korruption määritelmlä	x	x	x	x
Toimintaperiaatteet koskien liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria	x	x	x	x
Menettelyt epäiltäessä/ havaittaessa	x	x	x	x
Stora Enson arvot	x	x	x	x
Käytännön esimerkit	x	x	x	x
Soveltuva Stora Enson johtoryhmälle	x	x	x

Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset (G1-4)

Kuten kohdassa ESRS G1-3 on kuvattu, sekä Stora Enson eettiset

toimintaohjeet että Business Practice -politiikka edellyttävät

nollatoleranssia korruptiota kohtaan. Tiukoista menettelytavoista

huolimatta tapauksia tapahtuu. Kaikkia työntekijöitä ja sidosryhmiä

kannustetaan ilmoittamaan havaitsemistaan säännösten vastaisten

tapausten epäilyistä. Kaikki mahdolliset tapaukset, joissa on osallisena

Stora Enson työntekijä tai sopimussuhteessa oleva kolmas osapuoli,

tutkitaan asianmukaisesti, viipymättä ja puolueettomasti tiimissä, joka on

riippumaton asiaan liittyvästä johtamisketjusta. Todistettuihin korruptio-

tai lahjontaepäilyihin voidaan puuttua muun muassa erottamalla oma

työntekijä tai kurinpitokeinojen avulla. Korruption ja lahjonnan torjuntaa

koskevien menettelyjen ja standardien rikkomiseen liittyviä lisätoimia

kuvataan kohdissa ESRS G1-1 ja ESRS G1-3.

Laadintaperiaatteet

Vahvistettuja korruptio-, lahjonta- ja sääntöjen vastaisia tapauksia

koskeva raportointi kattaa vuoden aikana suljetut tapaukset, joten

tällaisten tapausten kirjaaminen on voinut tapahtua kuluvan tai

aikaisempien tilikausien aikana. Vuonna 2024 Stora Ensolla ei ollut yhtään

tuomiota korruption ja lahjonnan vastaisesta lainsäädännöstä eikä se

maksanut tällaisiin tapauksiin liittyviä sakkoja.


Vahvistettujen tapausten lukumäärä	2024
Korruptio- tai lahjontatapaukset	6
Tapausten määrä, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi	5


		Tilintarkastamaton 80

Osakkeet ja hallinnointi

Osakepääoma

Stora Ensolla on kaksi osakesarjaa: A ja R. Kaikki osakkeet oikeuttavat saman suuruiseen osinkoon, mutta

äänioikeudessa on eroja. Yhtiökokouksessa A-osakkeiden omistajalla on yksi ääni edustamaansa osaketta kohti. R-

osakkeet tuottavat omistajalleen yhden äänen kymmentä osaketta kohti. Jokaisella osakkeenomistajalla on

kuitenkin vähintään yksi ääni. Vuoden 2024 aikana yhteensä 566 837 A-sarjan R-sarjaan muunnettua osaketta

merkittiin kaupparekisteriin.

Osakkeet 31.12.2024


	A-osakkeet	R-osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden määrä	175 664 079	612 955 908	788 619 987
Äänimäärä (vähintään)	175 664 079	61 295 590	236 959 669

Stora Enson hallituksella on valtuutus päättää Stora Enson R-sarjan omien osakkeiden hankkimisesta sekä

osakeannista. Valtuutuksen nojalla hankittavien sekä liikkeeseen laskettavien omien osakkeiden määrä on

enintään 2 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 0,25 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja 0,33 prosenttia kaikista

yhtiön R-sarjan osakkeista.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024


Äänimäärän mukaan	A-osakkeet	R-osakkeet	% osakekannasta	% äänistä
1 Solidium Oy1	62 655 036	21 792 540	10,7 %	27,4 %
2 FAM AB2	63 123 386	17 000 000	10,2 %	27,4 %
3 KELA	23 825 086	—	3,0 %	10,1 %
4 Ilmarinen	4 159 992	18 670 446	2,9 %	2,5 %
5 Varma	5 163 018	1 140 874	0,8 %	2,2 %
6 MP-Bolagen i Vetlanda AB	4 885 000	1 000 000	0,7 %	2,1 %
7 Elo	2 010 000	10 087 000	1,5 %	1,3 %
8 Stiftelsen Erik Johan Ljungbergs Utbildningsfond	1 780 540	2 336 224	0,5 %	0,9 %
9 Stiftelsen Bergslagets sjuk- och hälsovårdskassa	626 269	1 609 483	0,3 %	0,3 %
10 Valtion eläkerahasto	—	5 600 000	0,7 %	0,2 %
11 Lannebo fonder	—	4 904 100	0,6 %	0,2 %
12 Unionen	—	4 800 000	0,4 %	0,2 %
13 OP-Suomi-rahasto	—	3 041 759	0,4 %	0,1 %
14 Nordea Suomalaiset Tähdet -rahasto	—	3 017 418	0,4 %	0,1 %
15 Svenska litteratursällskapet i Finland	—	3 000 000	0,4 %	0,1 %
Yhteensä	168 228 327	97 999 844	33,8 %	75,1 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet3	75 519 278	478 429 538	70,3 %	51,6 %

1 Kokonaan Suomen valtion omistama. 2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu. 3 Lähde: Euroclear Finland.

Lista on koottu Euroclear Finlandin ja Euroclear Swedenin toimittaman osakastiedon sekä Citibank, N.A.:n (Citi) ylläpitämän tietokannan perusteella. Nämä tiedot sisältävät

ainoastaan suoraan rekisteröidyt omistukset, joten tiettyjä hallintarekisteröityjä tai pankkiiriliikkeiden tileillä olevia omistuksia (jotka voivat olla huomattaviakin) ei voida

sisällyttää. Tästä syystä lista on epätäydellinen.

Omistusmääräjakauma 31.12.2024


Lukumäärän mukaan, A-osake	Osakkeen- omistajat	% osakkeen- omistajista	Osakkeet	% osakkeista
1–100	6 924	59,6 %	264 242	0,2 %
101–1 000	4 135	35,6 %	1 438 963	0,8 %
1 001–10 000	535	4,6 %	1 231 685	0,7 %
10 001–100 000	21	0,2 %	421 191	0,2 %
100 001–1 000 000	3	0,0 %	381 594	0,2 %
1 000 001–	8	0,1 %	171 926 404	97,9 %
Yhteensä	11 626	100,00 %	175 664 079	100,00 %

Lukumäärän mukaan, R-osake	Osakkeen- omistajat	% osakkeen- omistajista	Osakkeet	% osakkeista
1–100	16 579	37,4 %	785 395	0,1 %
101–1 000	21 760	49,0 %	8 705 318	1,4 %
1 001–10 000	5 587	12,6 %	14 725 775	2,4 %
10 001–100 000	394	0,9 %	10 424 483	1,7 %
100 001–1 000 000	51	0,1 %	18 992 857	3,1 %
1 000 001 –	23	0,1 %	559 322 080	91,2 %
Yhteensä	44 394	100,00 %	612 955 908	100,00 %

Lähde: Euroclear Finland

Tämä taulukko sisältää vain suoraan rekisteröidyt omistukset Euroclear Finlandissa. Esim. Stora Enson ruotsalaiset osakkeenomistajat ovat tässä taulukossa

hallintarekistereitä ylläpitävien pankkien kautta. Tämän vuoksi taulukko ei ole täysin vertailukelpoinen yllä olevan Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 -taulukon kanssa.

Omistusjakauma 31.12.2024


	% osakekannasta	% äänistä
Solidium Oy1	10,7 %	27,4 %
FAM AB2	10,2 %	27,4 %
KELA	3,0 %	10,1 %
Suomalaiset yhteisöt (pl. Solidium ja KELA)	12,2 %	8,6 %
Ruotsalaiset yhteisöt (pl. FAM)	1,6 %	1,0 %
Suomalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3,7 %	2,3 %
Ruotsalaiset yksityiset osakkeenomistajat	3,2 %	2,1 %
ADR-todistusten haltijat	1,6 %	0,5 %
Hallintarekisteröidyt (muut kuin suomalaiset/ruotsalaiset) osakkeenomistajat	53,7 %	20,7 %

1 Kokonaan Suomen valtion omistama

2 Kuten Stora Ensolle on ilmoitettu


		Tilintarkastamaton 81

Hallituksen jäsenten omistamat Stora Enson osakkeet 31.12.2024 on esitetty

konsernitilipäätöksen liitteessä 3.2. Hallituksen yhteenlaskettu

omistusosuus vastaa 0,00 % yhtiön A-osakkeista ja 0,02 % R-osakkeista.

Johtoryhmän jäsenten omistamat Stora Enson osakkeet 31.12.2024


		Osakkeiden määrä (suora ja epäsuora omistus)
		A	R
Hans Sohlström¹	Toimitusjohtaja	0	100 799
Tobias Bäärnman	Strategia- ja yritysvastuujohtaja	0	8 449
Johanna Hagelberg	Johtaja, Biomaterials	0	40 825
Tuomas Hallenberg	Johtaja, Forest	0	0
Hannu Kasurinen	Johtaja, Packaging Materials	0	62 415
Katariina Kravi	Henkilöstö- ja viestintäjohtaja	0	16 175
Per Lyrvall²	Ruotsin maajohtaja	0	90 625
Micaela Thorström	Lakiasiainjohtaja	0	813
Lars Völkel	Johtaja, Wood Products	0	25 801
Carolyn Wagner	Johtaja, Packaging Solutions	0	0
Yhteensä		0	345 902
Osuus Stora Enson liikkeeseen lasketuista osakkeista		0,00 %	0,06 %

1 Sisältää 179 osaketta lähipiirin kautta (puoliso)

2 Sisältää 1,257 osaketta lähipiirin kautta (puoliso)

Hallituksen ja johtoryhmän yhteenlaskettu osakeomistus 31.12.2024 vastasi

0,02 % yhtiön äänimäärästä.

Konsernihallinnointi

Stora Enso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Hallinnointikoodi on

luettavissa osoitteessa cgfinland.fi. Stora Enso noudattaa myös Ruotsin

hallinnointikoodia lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on mainittu

erillisessä Selvityksessä Stora Enson hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

liitteessä 1. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa

lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden osalta

Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin hallinnointikoodin on

julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on luettavissa osoitteessa

corporategovernanceboard.se.

Lähipiiriliiketoimet

Stora Enson lähipiiriliiketoimia koskevassa ohjeessa käsitellään

lähipiiriliiketoimien periaatteita ja prosesseja Stora Enso -konsernissa,

mukaan lukien päätöksenteko, lähipiiriliiketoimien tunnistaminen,

raportointi ja seuranta. Kaikista lähipiirin kanssa toteutetuista liiketoimista,

joita ei toteuteta markkinaehtoisesti tai jotka eivät kuulu yhtiön

tavanomaiseen liiketoimintaan, on raportoitava talous- ja

tarkastusvaliokunnalle, ja hallitus hyväksyy ne. Lisäksi hallituksen jäseniin ja

konsernin johtoryhmän jäseniin sovelletaan avoimuutta koskevia

lisävaatimuksia, joilla varmistetaan, että heitä, heidän lähipiiriinsä tai

lähipiiriinsä kuuluvia yhteisöjä koskevat liiketoimet tarkastetaan

asianmukaisesti. Lisätietoja lähipiiriliiketoimista on konsernitilinpäätöksen

liitteessä 6.3 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitteessä 26.

Oikeudenkäynnit

Ehdolliset velat

Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä viime vuosina.

Toimenpiteisiin on kuulunut liiketoimintojen ja tuotantoyksiköiden myyntejä

sekä tehtaiden sulkemisia. Tapahtumiin liittyy riski mahdollisista

ympäristö- tai muista velvoitteista, joiden olemassaololle saadaan

vahvistus vasta, jos yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole

täysin konsernin hallittavissa, toteutuu tai ei toteudu. Varaus on tehty

velvollisuuksille, joihin liittyvä summa voidaan arvioida luotettavasti ja

johon liittyvän tulevan kulun katsotaan olevan vähintään todennäköinen.

Stora Enso on osallisena tietyissä oikeudenkäyntimenettelyissä, jotka ovat

syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa ja jotka sisältävät lähinnä

kauppaoikeudellisia vaateita. Yrityksen johto ei usko, että näillä

menettelyillä kokonaisuutena ennen mahdollisia vakuutuskorvauksia olisi

merkittäviä vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan

tulokseen.

Veracel

Stora Enso ilmoitti 11.7.2008 liittovaltion tuomarin Brasiliassa antamasta

päätöksestä, jonka mukaan Bahian osavaltion Veracelin toiminnalle

myöntämät luvat eivät olleet päteviä. Tuomari myös määräsi Veracelin

ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin, kuten luonnonmetsän istuttamiseen

osaan Veracelin puuviljelmistä. Lisäksi yhtiölle määrättiin mahdollinen,

päätöshetkellä 20 milj. Brasilian realin (4 milj. euron) sakko. Veracel

kyseenalaistaa päätöksen ja on tehnyt siitä valituksen. Veracel toimii täysin

kaikkien Brasilian lakien mukaisesti ja on saanut asiaankuuluvilta

viranomaisilta kaikki tarvittavat ympäristö- ja liiketoimintaluvat

teollisuustoiminnoille ja puuviljelmille. Marraskuussa 2008 tuomioistuin

lykkäsi päätöksen täytäntöönpanoa. Veracel ja Stora Enso eivät ole tehneet

kirjanpidollisia varauksia metsänistutusten tai mahdollisen sakon vuoksi.

Muutoksia konsernin johdossa

Tuomas Hallenberg aloitti Forest-divisioonan johtajana ja Suomen

maajohtajana sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä lokakuussa. Aiemmin

hän työskenteli useissa johtotehtävissä Metsähallituksessa. Hän seuraa

tehtävässään Forest-divisioonan aiempaa johtaja Per Lyrvallia, joka toimii

edelleen Ruotsin maajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä eläkkeelle

siirtymiseensä saakka kevään 2025 aikana.

Stora Enson talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Seppo Parvi jätti

tehtävänsä Stora Ensossa lokakuun lopussa. Uudeksi talousjohtajaksi ja

konsernin johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Niclas Rosenlew. Hän toimi

aiemmin SKF:n talousjohtajana ja siirtyi Stora Ensoon tammikuussa 2025.

Stora Enson Group Transformation Officer Pasi Kyckling nimitettiin

väliaikaiseksi talousjohtajaksi.

Carolyn Wagner aloitti marraskuussa Packaging Solutions -divisioonan

johtajana ja konsernin johtoryhmän jäsenenä. Hän toimi aiemmin

saksalaisen Klingele Paper & Packaging Groupin Packaging-divisioonan

johtajana. Hän seuraa tehtävässään Ad Smitiä, joka jäi eläkkeelle vuoden

lopussa.

Muutoksia konsernin rakenteessa

Stora Enso Paper Oy sulautui osaksi emoyhtiö Stora Enso Oyj:tä 1.1.2024.

Vuoden 2024 aikana Stora Enso myi useita ydinliiketoimintaan

kuulumattomia yksiköitä, kuten De Hoopin aaltopahvin pintakartogin

tuotantolaitoksen Alankomaissa, jonka tuotanto oli päättynyt vuonna 2023,

Selfly Storen älykkäiden myyntiautomaattiratkaisujen liiketoiminnan,

Sunilan tehdasalueen , jossa selluntuotanto oli päättynyt vuonna 2023, E-

Corrugated-pakkausten tuotantolaitoksen Isossa-Britanniassa ja

kierrätyspaperin myyntiyhtiön Tanskassa.

Lisätietoja emoyhtiön liitteessä 1 ja konsernitilinpäätöksen liitteessä 6.2

Konserniyhtiöt.

Yhtiökokouksen päätökset

Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.3.2024 Helsingissä.

Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2023 tilinpäätöksen, vahvisti yhtiön

palkitsemisraportin vuodelta 2023 neuvoa-antavalla päätöksellä ja

myönsi yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden

tilivuodelta 2023.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2023

maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 4.4.2024.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että hallitus valtuutetaan päättämään

harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,20 euron osakekohtaisen


		Tilintarkastamaton 82

lisäosingon jakamisesta. Toinen osinkoerä, 0,10 euroa osakkeelta,

maksettiin 20.12.2024.

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen

mukaisesti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan (8).

Lisäksi yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

esityksen mukaisesti, että hallitukseen valitaan seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen loppuun saakka nykyisistä jäsenistä Håkan Buskhe,

Elisabeth Fleuriot, Helena Hedblom, Astrid Hermann, Kari Jordan, Christiane

Kuehne ja Richard Nilsson ja että Reima Rytsölä valitaan uudeksi

hallituksen jäseneksi vastaavalle toimikaudelle. Yhtiökokous päätti valita

Kari Jordanin hallituksen puheenjohtajaksi ja Håkan Buskhen hallituksen

varapuheenjohtajaksi.

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen

mukaisesti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiot ovat seuraavat:

Puheenjohtaja215 270 euroa (2023: 209 000)

Varapuheenjohtaja121 540 euroa (2023: 118 000)

Jäsenet83 430 euroa (2023: 81 000)

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkio maksetaan

yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla vuosipalkkiosta hankitaan

hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun Stora Enson R-osakkeita.

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen

mukaisesti hallituksen valiokuntien jäsenten vuosipalkkioista.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valita tilintarkastajaksi

PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen loppuun saakka. PricewaterhouseCoopers Oy on

ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli

Perälä. PricewaterhouseCoopers Oy toimii myös yhtiön

kestävyysraportoinnin varmentajana yhtiön seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen loppuun saakka.

Stora Enson hallituksen

järjestäytymiskokouksen päätökset

Richard Nilsson (puheenjohtaja), Elisabeth Fleuriot ja Astrid Hermann

valittiin talous- ja tarkastusvalio-kunnan jäseniksi.

Kari Jordan (puheenjohtaja), Håkan Buskhe ja Reima Rytsölä valittiin People

and Culture Committeen jäseniksi.

Christiane Kuehne (puheenjohtaja), Helena Hedblom ja Richard Nilsson

valittiin vastuullisuus- ja yritysetiikka-valiokunnan jäseniksi.

Näkymät

Muutoksena aiempaan käytäntöön Stora Enso ei anna jatkossa vuotuista

ohjeistusta oikaistusta liiketuloksesta, mutta jatkaa näkymien

kommentointia. Tämä on linjassa kansainvälisten käytäntöjen kanssa.

Stora Enso odottaa kysynnän pysyvän vaimeana ja epävakaana, mihin

vaikuttavat makrotaloudellinen tilanne ja jatkuva geopoliittinen

epävarmuus. Puun hinnan odotetaan pysyvän korkealla. Vuonna 2025

yhtiö jatkaa toimia kustannusten vähentämiseksi ja operatiivisen ja

kaupallisen huippuosaamisen vahvistamiseksi tavoitteenaan parantaa

liiketoiminnan suorituskykyä ja kilpailukykyä.

Vuoden 2025 aikana konsernin oikaistuun liiketulokseen odotetaan

kohdistuvan noin 100 milj. euron negatiivinen vaikutus, pääasiassa

ensimmäisellä vuosipuoliskolla, johtuen Oulun uuden pakkauskartonkilinjan

käynnistämisestä.

Konsernin investoinnit vuodelle 2025 ovat arvion mukaan 730–790 milj.

euroa.

Herkkyysanalyysi

Energiaherkkyysanalyysi: sähkön ja fossiilisten polttoaineiden

markkinahintojen 10 %:n muutoksella olisi noin 6 milj. euron välitön vaikutus

oikaistuun liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan. Puuraaka-aineen

herkkyysanalyysi: puun hintojen 10 %:n muutoksella olisi noin 227 milj. euron

välitön vaikutus oikaistuun liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Sellun herkkyysanalyysi: sellun markkinahintojen 10 %:n muutoksella olisi

noin 105 milj. euron välitön vaikutus oikaistuun liiketulokseen seuraavan 12

kuukauden ajan. Kemikaalien ja täyteaineiden herkkyysanalyysi:

kemikaalien ja täyteaineiden hintojen 10 %:n muutoksella olisi noin 45 milj.

euron välitön oikaistuun liiketulokseen seuraavan 12 kuukauden ajan.

Valuuttakurssien transaktioriskin herkkyysanalyysi seuraaville 12

kuukaudelle: Yhdysvaltain dollarin arvon 10 %:n vahvistumisella olisi noin 84

milj. euron välitön positiivinen vaikutus vuotuiseen oikaistuun liiketulokseen.

Ruotsin kruunun 10 %:n vahvistumisen vaikutus olisi 11 milj. euroa

negatiivinen ja Englannin punnan 12 milj. euroa positiivinen.

Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus olisi vastakkainen. Luvut ovat

suojausten jälkeen ja oletuksena on, että vain yksittäisessä

valuuttakurssissa tapahtuu muutoksia.

Konsernin tuloslaskelma on oikaistun liiketuloksen tasolla altis

valuuttakurssimuunnosriskille, jonka arvo on noin 149 milj. euroa kulua

Brasilian realin (BRL) osalta ja noin 78 milj. euroa tuloa Kiinan renminbin

(CNY) osalta. Nämä vaikutukset syntyvät ulkomaisista tytäryhtiöistä ja

yhteisyrityksistä, jotka sijaitsevat Brasiliassa ja Kiinassa. Riskivaluutan arvon

10 %:n vahvistuminen vaikuttaisi oikaistuun liiketulokseen negatiivisesti 15

milj. euroa Brasilian realin (BRL) ja positiivisesti 8 milj. euroa Kiinan

renminbin osalta.

Liiketoiminnan epävarmuustekijät

Geopoliittiset levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti konserniin.

Mahdolliset kauppatullit, vastatoimet, konflikteihin liittyvät riskit, jotka

kohdistuvat ihmisiin, toimintoihin, kauppaluottoihin, kyberturvallisuuteen,

tarjontaan ja kysyntään, voivat myös vaikuttaa haitallisesti konserniin.

Pitkittyvän maailmanlaajuisen laskusuhdanteen ja taantuman riski sekä

korkean inflaation ja korkojen äkillisten muutosten, valuuttakurssien

vaihtelun, ammattiliittojen ja poliittisten lakkojen sekä logistiikkaketjujen

häiriöiden riski on kasvanut. Näillä kaikilla voi olla negatiivinen vaikutus

Stora Enson tulokseen, rahavirtaan ja taloudelliseen asemaan,

tavaravirtoihin sekä materiaalien ja kuljetusten saatavuuteen.

Makrotaloudelliset ja geopoliittiset häiriöt voivat lisätä kustannuksia,

monimutkaistaa toimintaa ja heikentää lyhyen aikavälin näkyvyyttä, mikä

voi vaikuttaa edelleen konsernin tuotteiden kysyntään, hintoihin,

voittomarginaaleihin ja volyymiin. Markkinoille tuleva uusi kapasiteetti ja

volyymi saattaa vääristää kysyntää, volyymeja, varastoja ja hinnoittelua.

Kapasiteetin leikkauksilla voi myös olla vaikutus kannattavuuteen.

On olemassa riski raaka-aineiden hintojen epävakaudesta Euroopassa

esimerkiksi puun, kemikaalien, komponenttien ja energian osalta. Tiukat

puumarkkinat, erityisesti Pohjoismaissa, voivat aiheuttaa kasvavia

kustannuksia, rajoittaa hakkuita tai aiheuttaa häiriöitä, kuten viivästyksiä

ja/tai peruuntumisia konsernin tuotantolaitosten puuntoimituksissa.

Sääntelyyn liittyvät tai vastaavat aloitteet saattavat haastaa konsernin

strategian, kasvun ja liiketoiminnan.

Muut riskit ja epävarmuustekijät sisältävät muun muassa toimialan yleiset

olosuhteet, odottamattomat kulut, jotka liittyvät nykyisten ja uusien

ympäristö- ja muun virallisen sääntelyn noudattamiseen sekä käynnissä

oleviin tai mahdollisiin oikeudenkäynteihin, merkittävät prosessihäiriöt ja

niiden toiminnalliset tai ympäristövaikutukset yhtiön tuotantolaitoksilla

sekä yhteisyritysten liiketoimintaan olennaisesti kuuluvat riskit ja muut

tekijät.

Stora Ensolle on myönnetty erilaisia investointitukia ja hyvityksiä. Yhtiö on

tehnyt joitakin investointisitoumuksia eri maissa, kuten Suomessa, Kiinassa

ja Ruotsissa. Mikäli suunnitelmien ehdot, joihin on sitouduttu, eivät täyty,

paikalliset viranomaiset voivat käyttää hallinnollisia keinoja ja vaatia

aiemmin myönnettyjä investointitukia takaisin tai määrätä seuraamuksia

Stora Ensolle. Tällaisen prosessin lopputuloksella saattaisi olla negatiivinen

vaikutus Stora Enson tulokseen.


		Tilintarkastamaton 83

Ehdotus osingonmaksusta

Stora Enso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 20.3.2025 klo 16.00

Marina Congress Centerissä, Helsingissä. Lisätietoja osoitteessa

storaenso.com/yhtiokokous.

Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma 31.12.2024 oli 1 439 829 704,03 euroa, josta

tilikauden voitto oli 57 335 679,15 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024

vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta,

mikä vastaisi kaikkien tällä hetkellä rekisteröityjen 788 619 987 osakkeen

osalta yhteensä 197 154 996,75 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jäisi

1 242 674 707,28 euroa. Hallitus ehdottaa että osinko maksetaan kahdessa

erässä.

Osingon ensimmäinen erä, 0,13 euroa osakkeelta, ehdotetaan

maksettavaksi osakkeenomistajille, joka osingon ensimmäisen maksuerän

täsmäytyspäivänä 24.3.2025 ovat merkittyinä joko Euroclear Finland Oy:n

pitämään yhtiön osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa

rekisteröityjen osakkeiden osalta viimeksi mainitun pitämään

omistajaluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osingon

ensimmäinen erä maksetaan 2.4.2025.

Osingon toinen erä, 0,12 euroa osakkeelta, ehdotetaan maksettavaksi

osakkeenomistajille, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä

25.9.2025 ovat merkittyinä joko Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon tai Euroclear Sweden AB:ssa rekisteröityjen osakkeiden

osalta viimeksi mainitun pitämään omistajaluetteloon. Hallitus ehdottaa

yhtiökokoukselle, että osingon toinen erä maksetaan 2.10.2025.

Euroclear Sweden AB huolehtii osingon maksusta Euroclear Sweden AB:ssa

rekisteröidyille osakkeille ja osinko maksetaan Ruotsin kruunuina. Citibank

N.A. huolehtii osingon maksusta Citibank N.A.:n hallinnoimien ADR-

todistusten haltijoille ja osinko maksetaan Yhdysvaltain dollareina.

Stora Enson osinkopolitiikka on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta

ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana. Vuonna 2024

osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia oli -0,56 euroa.

Katsauskauden jälkeiset

tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ollut merkittäviä tapahtumia.


		Tilintarkastamaton 84

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeiden mukaan vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan mennyttä tai tulevaa taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai kassavirtoja koskevaa taloudellista mittaria, jota ei ole

määritelty IFRS:ssä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut yhdessä IFRS-lukujen kanssa käytettyinä antavat johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille osapuolille merkityksellistä lisätietoa liiketoiminnan taloudellisesta kehityksestä.


Vaihtoehtoiset tunnusluvut	Määritelmä	Tarkoitus
Liiketulos (IFRS)	Tilikauden tulos ilman tuloveroa ja nettorahoituseriä (rahoituskulut).	Käytetään yhdessä alla olevien tunnuslukujen kanssa konsernin kannattavuuden määrittämiseksi.
Oikaistu liiketulos	Liiketulos ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja rivi riviltä konsolidoitujen yksiköiden käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuusyhtiöiden liiketuloksesta ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia.	Konsernin keskeinen ei-IFRS-suorituskykymittari, jolla arvioidaan toimintasegmenttien suorituskykyä ja yhdessä alla olevien tunnuslukujen kanssa ohjataan resurssien allokointia niille.
Oikaistu käyttökate	Liiketulos ilman metsänhoitokustannuksia ja metsien vaurioita, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Määritelmä sisältää vastaavat osuudet tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja osakkuusyhtiöiden tuloksesta.	Johto käyttää lukua liiketoiminnan analysointiin ja ajoittain lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettamiseen.
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto (ROCE, %)3	Oikaistu liiketulos3 x 100 Sijoitettu pääoma 1	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Oikaistu operatiivisen pääoman tuotto, (ROOC, %) 3	Oikaistu liiketulos3 x 100 Operatiivinen pääoma1	Käytetään divisioonien pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Oman pääoman tuotto (ROE, %)3	Katsauskauden tulos x 100 Oma pääoma yhteensä1	Luku mittaa kannattavuutta suhteessa omaan pääomaan.
Nettovelka	Korolliset velat – korolliset saamiset, merkitty taseessa kirjaimella I.	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Nettovelkaantumisaste	Nettovelka Oma pääoma2	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen3	Nettovelka Edellisten 12 kuukauden oikaistu käyttökate	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia	Katsauskauden tulos1 ilman käyvän arvon muutoksia ja liiketoimintaan kuulumattomia eriä verojen jälkeen jaettuna osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla	Stora Enson osinkopolitiikkana on jakaa 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman käyvän arvon muutoksia suhdannekierron aikana.
Operatiivinen pääoma ja sijoitettu pääoma	Operatiivinen pääoma muodostuu taseessa O:lla merkityistä eristä. Sijoitettu pääoma = Operatiivinen pääoma – nettovero-velka. Nettoverovelat on merkitty taseessa kirjaimella "T".	Käytetään konsernin pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Tavallisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten peruutukset, konserniyhtiöihin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot, suunnitelluista uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset, ympäristövaraukset, uudelleenjärjestelyistä johtuvat poistojen muutokset ja sakot. Jotta edellytykset täyttäviä eriä voidaan pitää vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, olennaisuusraja on vähintään 4 milj. euroa Packaging Materials -divisioonan osalta, 2 milj. euroa Biomaterials-divisioonan osalta ja 1 milj. euroa muiden divisioonien osalta, mukaan lukien Muut-segmentti.	Erät edustavat tiettyjä merkittäviä, johdon yksilöimiä kohteita, joita ei niiden luonteen ja/ tai esiintymistiheyden vuoksi pidetä osoituksena liiketoiminnan suorituskyvystä.
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät	Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostukseen liittyvät ei- kassavaikutteiset tuotot ja kulut, biologisten hyödykkeiden käyvän arvon ei-operatiiviset muutokset, oikaisut metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintahinnan välisiin eroihin myyntihetkellä ja Stora Enson osuuden osakkuusyhtiöiden veroista ja nettorahoituseristä. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, jotka eivät liity operatiiviseen liiketoimintaan, heijastavat arvostusoletuksiin ja -parametreihin tehtyjä muutoksia. Biologisten hyödykkeiden operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset, jotka johtuvat pääasiassa inflaatiosta ja eroista todellisissa korjuutasoissa korjuusuunnitelmaan verrattuna. Myydyn metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon välisten erojen oikaisut ovat seurausta siitä, että myydyn metsäomaisuuden kumulatiiviset ei-operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältyivät aiempien kausien IFRS-liiketulokseen (biologiset hyödykkeet) ja muihin laajan tuloksen eriin (metsämaa) ja ne sisältyvät oikaistuun liiketulokseen vasta luovutuspäivänä (ei-strategisten metsäomaisuuksien myyntien osalta).	Edustaa oikaisuja tiettyihin eriin, joita johto pitää vähemmän merkityksellisinä liiketoiminnan suorituskyvyn ymmärtämisen kannalta. Nämä oikaisut johtavat eroihin IFRS:n mukaisissa kirjaamis- ja arvostusperiaatteissa.
Biologisten hyödykkeiden operatiivinen käyvän arvon muutos	Biologisten hyödykkeiden operatiiviset käyvän arvon muutokset sisältävät kaikki muut käyvän arvon muutokset (ks. yllä biologisten hyödykkeiden liiketoimintaan kuulumattomista käyvän arvon muutoksista), jotka johtuvat pääasiassa inflaatiosta ja todellisten hakkuumäärien eroista hakkuusuunnitelmaan verrattuna.	Kasvavien metsien pitkän aikavälin arvonmuutos on tärkeä osa metsäliiketoiminnan kannattavuutta.


		Tilintarkastamaton 85


Vaihtoehtoiset tunnusluvut	Määritelmä	Tarkoitus
Liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) ja rahavirta investointien jälkeen (ei-IFRS)	Liiketoiminnan rahavirta (ei-IFRS) vastaa liiketoiminnasta kertyneitä nettorahavaroja (IFRS) ennen rahoituseriin ja tuloveroihin liittyviä rahavirtoja. Rahavirta investointien jälkeen (ei-IFRS) vastaa liiketoiminnan rahavirtaa (ei-IFRS) josta on vähennetty aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden, biologisten hyödykkeiden ja osakkuusyhtiöiden hankintoihin käytetty rahavirta.	Mittaavat rahavirtaa, käyttöpääoman tehokkuutta ja investointeja.
Investoinnit	Investoinnit käyttöomaisuuteen sisältävät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnat sekä sisäisesti tuotetut varat ja aktivoidut vieraan pääoman kustannukset, joista on vähennetty niihin mahdollisesti liittyvät tuet. Investoinnit vuokrattuihin omaisuuseriin sisältävät uudet aktivoidut leasingsopimukset. Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin koostuvat biologisten hyödykkeiden hankinnoista sekä puuviljelmien puiden kasvattamiseen suoraan liittyvien kustannusten aktivoinnista. Investointien rahavirtavaikutus esitetään investointien rahavirrassa lukuun ottamatta investointeja vuokrattuihin omaisuuseriin, joiden rahavirtavaikutus perustuu maksettuihin vuokravelkoihin ja esitetään rahoituksen ja liiketoiminnan rahavirrassa.	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin aktivoitujen operatiivisen liiketoiminnan investointien mittari.
Kiinteät kustannukset	Ylläpito-, henkilöstö- ja muut hallintokulut, ei sisällä vertailukelpoisuuteen liittyviä eriä ja käyvän arvon muutoksia.	Luonteeltaan vähemmän vaihtelevien kustannusten mittari.

1 Viiden edeltävän vuosineljänneksen keskiarvo

2 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus

3 Viimeiset 12 kuukautta ennen raportointikauden päättymistä.

Avainlukujen täsmäytyslaskelma


Milj. euroa	2024	2023	2022

Oikaistu liiketulos	598	342	1 891
Sijoitettu pääoma. keskimäärin	14 060	14 230	13 795
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto	4,3 %	2,4 %	13,7 %

Oikaistu liiketulos, ilman Forest-divisioonaa	290	89	1 687
Sijoitettu pääoma, ilman Forest-divisioonaa, keskimäärin	8 071	8 490	8 276
Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto, ilman Forest-divisioonaa	3,6 %	1,0 %	20,4 %

Katsauskauden tulos	-183	-431	1 536
Oma pääoma yhteensä, keskimäärin	10 576	11 413	11 532
Oman pääoman tuotto (ROE)	-1,7 %	-3,8 %	13,3 %

Nettovelka	3 707	3 167	1 853
Oikaistu käyttökate	1 223	989	2 529
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen	3,0	3,2	0,7

Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia


Milj. euroa	2024	2023	2022
Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos	-136	-357	1 550
Emoyhtiön omistajille kuuluvan katsauskauden tuloksen käyvän arvon muutokset	307	218	324
Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos ilman käyvän arvon muutoksia	-442	-575	1 225

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin	789	789	789

Osakekohtainen tulos ilman käyvän arvon muutoksia, euroa³	-0,56	-0,73	1,55

Liiketuloksen täsmäytyslaskelma


Milj. euroa	2024	2023	2022
Oikaistu käyttökate	1 223	989	2 529
Osakkuus- ja yhteisyritysten poistot ja metsänkäsittelykustannukset	-13	-11	-11
Metsänkäsittelykustannukset1	-111	-102	-100
Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-501	-534	-527
Oikaistu liiketulos	598	342	1 891
Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät	364	231	363
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-870	-895	-245
Liiketulos (IFRS)	93	-322	2 009

1 Mukaan lukien metsien vauriot

Oikaistu liiketulos, vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, käyvän

arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sekä

liiketulos segmenteittäin


	Oikaistu liiketulos		Vertailukelpoisuu- teen vaikuttavat erät, käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät		Liiketulos
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Packaging Materials	172	-57	-341	-585	-169	-642
Packaging Solutions	-15	43	-379	-27	-394	17
Biomaterials	231	118	25	-199	256	-81
Wood Products	-16	-64	-57	-22	-73	-86
Forest	309	253	337	208	646	461
Muut	-72	1	-90	-42	-162	-41
Segmenttien väliset eliminnoinit	-11	49	0	0	-11	49
Yhteensä	598	342	-505	-664	93	-322
Nettorahoituserät					-211	-173
Tulos ennen veroja					-118	-495
Tuloverot					-65	64
Tilikauden tulos					-183	-431


		Tilintarkastamaton 86

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2024


EUR million	2024
Arvonalentumiset - Packaging Materials	-305
Arvonalentumiset - Packaging Solutions	-371
Arvonalentumiset - Wood Products	-56
Myynti ja sulkeminen - De Hoop	-4
Myynti ja sulkeminen - Sunila	-6
Myynti - Selfly Store	-8
Myynti - muut	-8
Uudelleenjärjestely - Packaging Materials	-32
Uudelleenjärjestely - Packaging Solutions	-8
Uudelleenjärjestely - Biomaterials	-6
Uudelleenjärjestely - Forest	0
Uudelleenjärjestely - konsernitoiminnot ja Muut-segmentti	-7
Kannattavuudenparantamisohjelma - konsulttikustannukset	-45
Ympäristövarausten päivitykset	-14
Muut	0
Yhteensä	-870

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 2023


Milj. euroa	2023
Uudelleenjärjestely - Packaging Materials	-468
Uudelleenjärjestely - Biomaterials	-103
Uudelleenjärjestely - Wood Products	-16
Uudelleenjärjestely - Muut-segmentti	-14
Arvonalentumisen peruutus - Forest	5
Nymöllan tehtaan myynti	-30
Hylten tehtaan myynti	-45
Maxaun tehtaan myynti	52
Biokomposiittiliiketoiminnan myynti	-15
Wood Products DIY-yksikön myynti	-4
Yritysmyynteihin liittyvät transaktiokulut	-6
De Jong Packaging Groupin osto	-16
Sunilan sellutehtaan sulkeminen	-116
De Hoopin yksikön sulkeminen	-79
Uudelleenjärjestely - Anjalankoski	-26
Uudelleenjärjestely - Packaging Materials	-21
Uudelleenjärjestely - Packaging Solutions	-10
Uudelleenjärjestely - Wood Products	-5
Uudelleenjärjestely - Biomaterials	-4
Uudelleenjärjestely - konsernitoiminnot	-15
Uudelleenjärjestely (ilmoitettu 2021) - Kvarnsveden	29
Uudelleenjärjestely (ilmoitettu 2021) - Veitsiluoto	9
Ympäristövarausten päivitykset	5
Muut	-2
Yhteensä	-895

Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät

2024 ja 2023


Milj. euroa	2024	2023
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Packaging Materials	2	12
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Biomaterials	32	25
Liiketoimintaan kuulumattomat biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset, Forest	382	156
Hiilidioksidin päästöoikeuksiin ja -velvoitteisiin liittyvät ei-kassavaikutteiset tuotot ja kulut, Muut-segmentti	-11	-13
Osakkuusyhtiöiden liiketoimintaan kuulumattomat erät, Forest	-34	56
Metsäomaisuuden käyvän arvon ja hankintamenon erotuksen oikaisut luovutusten yhteydessä, Forest	-6	-5
Yhteensä	364	231

Nettovelan täsmäytyslaskema


Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Noteeratut arvopaperit	11	9
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	14	76
Lyhytaikaiset korolliset varat	47	64
Rahavarat	1 999	2 464
Korolliset varat yhteensä	2 072	2 613

Pitkäaikaiset korolliset velat	3 894	4 775
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät	1 090	347
Lyhytaikaiset korolliset velat	788	657
Käytössä olevat luottolimiitit	7	0
Korolliset velat yhteensä	5 779	5 780

Nettovelka	3 707	3 167


		Tilintarkastettu 87

Konsernitilinpäätös


		Tilintarkastettu 88

Sisällysluettelo


Konsernitilinpäätös			89
Konsernin tuloslaskelma			89
Konsernin laaja tuloslaskelma			89
Konsernin tase			90
Konsernin rahavirtalaskelma			91
Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot			92
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista			93
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot			94
1	Raportointiperiaatteet		94
	1.1	Laadintaperiaatteet	94
	1.2	Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta	96
2	Taloudellinen tulos		97
	2.1	Tiedot segmenteittäin	97
	2.2	Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	100
	2.3	Poistot ja arvonalentumiset	101
	2.4	Rahoituserät	102
	2.5	Tuloverot	103
	2.6	Osakekohtainen tulos	105


3	Henkilöstön palkitseminen		106
	3.1	Henkilöstökulut	106
	3.2	Hallituksen ja johdon palkkiot	106
	3.3	Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet	108
	3.4	Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät	111
4	Operatiivinen pääoma		112
	4.1	Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät	112
	4.2	Metsäomaisuus	114
	4.3	Osakkuusyhtiöt	118
	4.4	Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	120
	4.5	Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat	120
	4.6	Vaihto-omaisuus	121
	4.7	Operatiiviset saamiset	121
	4.8	Operatiiviset velat	122
	4.9	Varaukset	122
5	Pääomarakenne ja rahoitus		124
	5.1	Rahoitusriskien hallinta	124
	5.2	Käyvät arvot	129
	5.3	Korolliset varat ja velat	131
	5.4	Johdannaiset	134
	5.5	Oma pääoma	138
	5.6	Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus	138
	5.7	Määräysvallattomien omistajien osuudet	139


6	Konsernin rakenne		141
	6.1	Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät	141
	6.2	Konserniyhtiöt	144
	6.3	Lähipiiriliiketoimet	147
7	Muuta		148
	7.1	Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat	148
	7.2	Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	148
Emoyhtiön tilinpäätös			149
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot			151


		Tilintarkastettu 89

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	2.1	9 049	9 396

Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	325	378
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		48	-209
Materiaalit ja palvelut		-5 948	-6 133
Toimituskulut ja komissiot		-838	-883
Henkilöstökulut	3.1	-1 228	-1 275
Liiketoiminnan muut kulut	2.2	-543	-638
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	4.3	52	136
Biologisten hyödykkeiden nettomuutos	4.2	421	209
Poistot ja arvonalentumiset	2.3	-1 246	-1 303
Liiketulos	2.1	93	-322
Rahoitustuotot	2.4	118	91
Rahoituskulut	2.4	-329	-264
Tulos ennen veroja		-118	-495
Tuloverot	2.5	-65	64
Tilikauden tulos		-183	-431

Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-136	-357
Määräysvallattomille omistajille	5.7	-48	-74
Tilikauden tulos		-183	-431

Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	2.6	-0,17	-0,45
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	2.6	-0,17	-0,45

Konsernin laaja tuloslaskelma


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2024	2023
Tilikauden tulos		-183	-431

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä	4.4	-202	-645
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	3.3	22	-52
Metsämaan uudelleenarvostus	4.2	-281	-49
Osakkuusyhtiöiden osuus muista laajan tuloksen eristä	4.3	5	-23
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	2.5	53	22
		-403	-748

Erät, joita voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Kertyneet muuntoerot	5.6	-89	56
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	5.6	4	-15
Rahavirran suojaukset ja suojauskulut	5.4	-81	-1
Määräysvallattomien omistajien osuus muista laajan tuloksen eristä	5.7	-5	5
Tuloverot eristä, joita voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi	2.5	19	-1
		-152	44

Laaja tulos yhteensä		-738	-1 135

Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-685	-1 066
Määräysvallattomille omistajille	5.7	-53	-69
Laaja tulos yhteensä		-738	-1 135

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.


		Tilintarkastettu 90

Konsernin tase


			31.12.
Milj. euroa		Liite	2024	2023

Varat

Liikearvo	O	4.1	162	505
Muut aineettomat hyödykkeet	O	4.1	277	304
Aineelliset hyödykkeet	O	4.1	5 006	4 854
Käyttöoikeusomaisuuserät	O	4.1	499	521
			5 945	6 183
Metsäomaisuus	O	4.2	7 227	7 105
Biologiset hyödykkeet	O	4.2	5 243	4 836
Metsämaa	O	4.2	1 983	2 269
Päästöoikeudet	O	4.5	73	108
Osakkuusyhtiöt	O	4.3	954	926
Noteeratut arvopaperit	I	4.4	11	9
Noteeraamattomat arvopaperit	O	4.4	602	810
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	I	5.3	14	76
Laskennalliset verosaamiset	T	2.5	205	134
Muut pitkäaikaiset varat	O	4.5	53	59
Pitkäaikaiset varat			15 082	15 411

Vaihto-omaisuus	O	4.6	1 672	1 545
Verosaamiset	T		31	31
Operatiiviset saamiset	O	4.7	969	1 239
Korolliset saamiset	I	5.3	47	64
Rahavarat	I		1 999	2 464
Lyhytaikaiset varat			4 719	5 343

Myytävänä olevat omaisuuserät		6.1	0	0

Varat yhteensä			19 802	20 754


			31.12.
Milj. euroa		Liite	2024	2023
Oma pääoma ja velat

Osakepääoma		5.5	1 342	1 342
Ylikurssirahasto			77	77
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			633	633
Käyvän arvon rahasto			1 808	2 293
Kertyneet muuntoerot		5.6	-457	-375
Kertyneet voittovarat			6 735	7 015
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma			10 139	10 985
Määräysvallattomien omistajien osuus		5.7	-150	-97
Oma pääoma yhteensä			9 989	10 889
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet	O	3.3	181	217
Varaukset	O	4.9	81	83
Laskennalliset verovelat	T	2.5	1 416	1 433
Pitkäaikaiset korolliset velat	I	5.3	3 894	4 775
Pitkäaikaiset operatiiviset velat	O	4.8	10	11
Pitkäaikaiset velat			5 582	6 520

Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus	I	5.3	1 090	347
Korolliset velat	I	5.3	788	657
Käytössä olevat luottolimiitit	I	5.3	7	0
Varaukset	O	4.9	37	85
Operatiiviset velat	O	4.8	2 296	2 211
Verovelat	T	2.5	13	45
Lyhytaikaiset velat			4 231	3 346

Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat		6.1	0	0

Velat yhteensä			9 813	9 865

Oma pääoma ja velat yhteensä			19 802	20 754

O-kirjaimella merkityt erät sisältyvät operatiiviseen pääomaan. I-kirjaimella merkityt erät sisältyvät korollisiin nettovelkoihin. T-kirjaimella merkityt erät sisältyvät nettoverovelkaan.

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.

Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.


		Tilintarkastettu 91

Konsernin rahavirtalaskelma


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		-183	-431

Oikaisuerät:
Verot	2.5	65	-64
Poistot ja arvonalentumiset	2.3	1 246	1 303
Biologisten hyödykkeiden arvonmuutokset	4.2	-421	-209
Osakekannustimien käyvän arvon muutos		-2	-2
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	4.3	-52	-136
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten myyntivoitot/-tappiot¹	2.2	-3	-20
Nettorahoituserät	2.4	211	173
Muut oikaisut		15	16
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä	4.3	29	25
Saadut korot		77	64
Maksetut korot		-197	-149
Muut rahoituserät, netto		-43	-31
Maksetut tuloverot		-73	-85
Nettokäyttöpääoman muutos ilman ostettuja tai myytyjä liiketoimintoja		283	300
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat		952	752

Investointien rahavirta
Tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan hankinta vähennettynä hankituilla rahavaroilla	6.1	-75	-584
Osakkuusyhtiöiden hankinnat	4.3	-1	-5
Noteeraamattomien arvopapereiden hankinnat	4.4	0	-18
Rahavirta tytäryritysten osakkeiden ja liiketoiminnan myynnistä vähennettynä myydyillä rahavaroilla	6.1	8	237
Rahavirta noteeraamattomien arvopapereiden myynnistä	4.4	3	0
Rahavirta aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä	4.1	23	47
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	2.1, 4.1	-1 010	-897
Investoinnit biologisiin hyödykkeisiin	4.2	-103	-92
Pitkäaikaisten saamisten nettomuutos		22	-1
Investointeihin käytetyt nettorahavarat		-1 133	-1 313


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2024	2023
Rahoituksen rahavirta
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot	5.3	19	2 006
Pitkäaikaisten lainojen ja vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	5.3	-225	-716
Lyhytaikaisten korollisten velkojen muutos	5.3	54	272
Maksetut osingot		-146	-472
Omien osakkeiden osto		-3	-6
Rahoituksen nettorahavirta		-301	1 084

Rahavarojen nettomuutos		-483	523
Muuntoerot		11	24
Rahavarat tilikauden alussa, netto		2 464	1 917
Rahavarat tilikauden lopussa, netto		1 993	2 464

Rahavarat tilikauden lopussa2		1 999	2 464
Käytössä olevat luottolimiitit vuoden lopussa		-7	0
Rahavarat tilikauden lopussa, netto		1 993	2 464

1 Erä sisältää kertyneen muuntoeron purkamisen

2 Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset, talletukset sekä muut varat, joiden alkuperäinen maturiteetti on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät

lyhytaikaisiin velkoihin.

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.


		Tilintarkastettu 92

Konsernin rahavirtalaskelma

Rahavirtalaskelman liitetiedot


		31.12. päättyvä tilikausi
Milj. euroa	Liite	2024	2023
Nettokäyttöpääoman muutos:
Varastojen muutos		-136	328
Korottomien saamisten muutos:
Lyhytaikaiset		259	347
Pitkäaikaiset		2	-19
Korottomien velkojen muutos:
Lyhytaikaiset		168	-355
Pitkäaikaiset		-10	-2
Nettokäyttöpääoman muutos ostetuilla tai myydyillä liiketoiminnoilla netotettuna		283	300

Rahavarat ja pankkisaamiset:
Käteisvarat		912	825
Muut rahavarat		1 088	1 639
Rahavarat ja pankkisaamiset		1 999	2 464

Ei-kassavaikutteiset investoinnit
Investoinnit yhteensä, poislukien käyttöoikeusomaisuuserät		933	946
Maksetut investoinnit		-1 010	-897
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ei-kassavaikutteiset lisäykset		-77	49

Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankintojen rahavirta
Yritysten hankintameno, kassavaikutteinen osa	6.1	-77	-612
Hankittujen yritysten rahavarat vähennettynä käytetyillä luottolimiiteillä	6.1	2	27
Hankintojen nettorahavirta		-75	-584

Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntien rahavirta
Käteissuoritus	6.1	13	266
Myytyjen yritysten rahavarat	6.1	-5	-29
Myyntien nettorahavirta		8	237

Liitteet muodostavat olennaisen osan tätä konsernitilinpäätöstä.


		Tilintarkastettu 93

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista


					Käyvän arvon rahasto
Milj. euroa	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto ja vararahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Oman pääoman ehtoiset sijoitukset muissa laajan tuloksen erissä	Rahavirran suojaukset	Uudelleen- arvostus- rahasto	Muut laajan tuloksen erät osakkuus- yhtiöissä	Kertyneet muuntoerot ja nettosijoituste n suojaukset ja lainat	Kertyneet voittovarat	Jakautuminen emoyhtiön omistajille	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	1 342	77	633	—	1 298	39	1 579	87	-415	7 893	12 532	-30	12 502
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-357	-357	-74	-431
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	—	—	—	—	-645	-1	-49	-23	41	-52	-730	5	-726
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	—	—	—	—	—	—	10	—	—	12	22	—	22
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	—	-645	-1	-39	-23	41	-397	-1 066	-69	-1 135
Osinko	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-473	-473	—	-473
Yritysostot ja myynnit	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	2	2
Omien osakkeiden osto	—	—	—	-6	—	—	—	—	—	—	-6	—	-6
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	6	—	—	—	—	—	-8	-2	—	-2
Oma pääoma 31.12.2023	1 342	77	633	—	653	38	1 540	63	-375	7 015	10 985	-97	10 889
Tilikauden tulos	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-136	-136	-48	-183
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja	—	—	—	—	-202	-81	-281	5	-85	22	-621	-5	-626
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä tulovero	—	—	—	—	—	16	58	—	3	-4	72	—	72
Laaja tulos yhteensä	—	—	—	—	-203	-65	-223	5	-82	-118	-685	-53	-738
Osinko	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-158	-158	—	-158
Yritysostot ja myynnit	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Omien osakkeiden osto	—	—	—	-3	—	—	—	—	—	—	-3	—	-3
Osakeperusteiset maksut	—	—	—	3	—	—	—	—	—	-4	-1	—	-1
Oma pääoma 31.12.2024	1 342	77	633	—	450	-27	1 317	68	-457	6 735	10 139	-150	9 989


		Tilintarkastettu 94

Tilinpäätöksen liitetiedot

1 Raportointiperiaatteet

1.1 Laadintaperiaatteet

Päätoiminnot

Stora Enso Oyj (jäljempänä ”yhtiö”) on suomalainen, Suomen lakien

mukainen julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on

Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki, Suomi. Yhtiön osakkeet noteerataan

Nasdaq Helsingissä ja Tukholmassa. Stora Enso Oyj:n ja sen tytäryritysten

(yhdessä ”Stora Enso” tai ”konserni”) liiketoiminta jakautuu seuraaviin

raportoitaviin segmentteihin: Packaging Materials, Packaging Solutions,

Biomaterials, Wood Products, Forest ja Muut-segmentti. Konsernin

päämarkkina-alue on Eurooppa.

Yhtiön hallitus on 10.2.2025 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen

julkistettavaksi.

Laadintaperiaatteet

Stora Enson konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionin käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-

tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Stora Enson konsernitilinpäätöksen

tiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, lukuun ottamatta

tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa mainittuja poikkeuksia.

Laatimisperiaatteet on esitetty yksityiskohtaisesti niihin liittyvissä

liitetiedoissa ja joidenkin poikkeusten osalta tässä liitetiedossa.

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön

toimintavaluutta.

Kaikki tämän konsernitilinpäätöksen luvut on pyöristetty lähimpään

miljoonaan, ellei toisin ole mainittu. Tästä syystä luvut eivät välttämättä

täsmää esitettyjen summien kanssa ja saattavat poiketa myös aiemmin

julkaistuista taloudellisista tiedoista.

Vuonna 2024 voimaan tulleet uudet ja

muutetut standardit ja tulkinnat

Konserni on soveltanut seuraavia 1.1.2024 voimaan tulleita uusia ja

muutettuja standardeja ja tulkintoja:

• Muutos standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: esitettävät tiedot

kovenantteja sisältävistä pitkäaikaisista lainoista. Standardin IAS 1

mukaan yhtiön on luokiteltava lainat pitkäaikaisiksi vain, jos yhtiö voi

välttyä lainan takaisinmaksulta raportointipäivää seuraavan 12

kuukauden ajan. Yhtiön kykyyn tehdä näin sovelletaan kuitenkin usein

kovenanttiehtoja. Muutokset tarkentavat, että kovenanteilla, joita on

noudatettava raportointipäivän jälkeen, ei ole vaikutusta lainan

luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Sen sijaan

muutoksen myötä yhtiön on esitettävä tiedot tällaisista kovenanteista

tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2024.

Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

• Muutos standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: velkojen luokittelu

lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset tarkentavat kriteeriä, jonka

perusteella velka luokitellaan pitkäaikaiseksi. Muutokset tarkentavat, että

yhteisön oikeuden lykätä takaisinmaksua on oltava olemassa

raportointikauden lopussa ja että luokitteluun eivät vaikuta johdon

aikomukset tai odotukset siitä, tuleeko yhtiö käyttämään oikeuttaan

lykätä takaisinmaksua. Ne myös tarkentavat, miten lainaehdot

vaikuttavat luokitteluun, ja selkeyttävät vaatimuksia, jotka koskevat

sellaisten velkojen luokittelua, jotka yhtiö tulee maksamaan tai saattaa

maksaa takaisin laskemalla liikkeeseen omia oman pääoman ehtoisia

sijoituksiaan. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2024. Muutoksella ei ollut

merkittävää vaikutusta konserniin.

• Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset: vuokrasopimusvelat

myynti ja takaisinvuokrauksessa. Muutos vaatii myyjä-vuokralle ottajaa

arvostamaan myöhemmin takaisivuokrauksesta syntyvät

vuokrasopimusvelat tavalla, jossa ei kirjata mitään osaa voitosta tai

tappiosta, joka liittyy myyjä-vuokralle ottajan käyttöoikeuteen. Uudet

vaatimukset eivät estä myyjä-vuokralle ottajaa kirjaamasta tulokseen

voittoa tai tappiota, joka liittyy vuokrasopimuksen osittaiseen tai

täydelliseen päättymiseen. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2024.

Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

• Muutokset standardeihin IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7

Rahoitusinstrumentit: Julkaistavat tiedot: Toimitusketjujen

rahoitusjärjestelyt. Muutokset vaativat yrityksiä antamaan laadullisia ja

määrällisiä tietoja toimitusketjujen rahoitusjärjestelyistä. Muutokset

astuivat voimaan 1.1.2024. Konserni käyttää toimitusketjun rahoitusta, ja

muutos johti lisätietojen antamiseen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

• Muilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut

merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.

Vertailulukujen oikaisu

Stora Enso ilmoitti joulukuussa 2022 käynnistäneensä myyntiprosessin

Kiinan Guangxissa sijaitsevan Beihain pakkauskartonkien tuotantolaitoksen

ja metsätoimintojen myymiseksi.

Beihain toiminnot luokiteltiin myytävänä oleviksi vuoden 2023 lopusta

alkaen ja vuoden 2024 aikana tehdyn arvioinnin perusteella myyntiä ei

pidetty enää erittäin todennäköisenä. Stora Enson näkemys on, että

omaisuuden arvo omassa käytössä ylittää saavutettavissa olevan

transaktioarvon, ja siksi yhtiö on päättänyt säilyttää nämä toiminnot

konsernin sisällä. Tämän vuoksi luokittelu myytävänä olevaksi

omaisuuseräksi lopetettiin vuonna 2024.

Vuoden 2023 vertailuluvut on oikaistu vastaavasti. Oikaisut liittyvät

konsernin taseeseen, jossa myytävänä olevat omaisuuserät on esitetty

erikseen. Tehdyillä oikaisuilla ei ole rahavirta- tai tulosvaikutuksia

vuodelle 2023.

Myytävänä olevat omaisuuserät sisälsivät pääasiassa aineellisia ja

aineettomia omaisuuseriä, metsäomaisuutta, vaihto-omaisuutta ja

operatiivisia saamisia, kun taas niihin liittyneet velat koostuivat pääasiassa

pitkä- ja lyhytaikaisista korollisista veloista ja operatiivisista veloista.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Stora Enso Oyj:n lisäksi kaikki

konsernin määräysvallassa olevat yhtiöt. Määräysvalta toteutuu kun:

• konsernilla on valta sijoituskohteessa,

• konserni altistuu muuttuville tuotoille tai sillä on oikeus muuttuviin

tuottoihin osallisuutensa perusteella sijoituskohteessa ja

• konsernilla on kyky käyttää valtaansa tuottoihinsa vaikuttaakseen.

Jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että edellä mainituissa kolmessa

määräysvaltaelementissä on tapahtunut muutoksia, konserni arvioi

määräysvaltansa sijoituskohteessa uudelleen. Tytäryhtiöt ja yhteiset

toiminnot on esitetty liitteessä 6.2 Konserniyhtiöt.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat,

realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako

eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden, yhteisjärjestelyiden

ja osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laatimisperiaatteet muutetaan

tarvittaessa Stora Enson laatimisperiaatteiden mukaisiksi.

Osakkuusyhtiöt, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, on

yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Nämä

yritykset ovat sijoituksia, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta,

muttei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa

osallistua yhtiön taloudelliseen ja operatiiviseen päätöksentekoon ilman

määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon.

Lisätietoa esitetään liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt.

Yhteinen määräysvalta on järjestelyn määräysvallan sopimusperusteista

jakamista, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kyseessä olevaa toimintaa

koskeva päätös vaatii määräysvallan jakavien osapuolten yksimielisen

hyväksynnän. Yhteiset toiminnot ovat yhteisjärjestelyjä, joissa osapuolilla,

joilla on yhteinen määräysvalta järjestelyyn, on oikeus järjestelyyn liittyviin

varoihin ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritykset ovat


		Tilintarkastettu 95

yhteisjärjestelyitä, jossa kumppaneilla, joilla on yhteinen määräysvalta

järjestelyyn, on oikeuksia järjestelyyn liittyvään nettovarallisuuteen.

Konsernilla on kaksi yhteistä toimintoa: Veracel ja Montes del Plata. Stora

Enson omistusosuus molemmissa yhtiöissä on 50 %. Yhteiset toiminnot

perustuvat osakassopimuksiin, jotka antavat Stora Ensolle oikeuden

osuuteen tuotoista ja saattavat konsernin välillisesti vastuuseen veloista,

sillä konsernin kyky maksaa sellusta vaikuttaa velkojen rahoitukseen.

Yhteisen toiminnon osapuolena konserni kirjaa oman osuutensa yhteisen

toiminnon varoista, veloista, tuotoista, kuluista ja kassavirroista. Osuus

määritellään kunkin yhteisen toiminnon osapuolen oikeutena varoihin ja

velvoitteisiin velkojen osalta.

• Veracel on Stora Enson ja Suzanon yhteisomistuksessa oleva Brasiliassa

sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa valkaistua eukalyptussellua.

Molemmilla omistajilla on oikeus puoleen tehtaan tuotannosta.

Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta viljelmiltä. Tehtaan

tuotanto käynnistyi vuonna 2005.

• Montes del Plata on Stora Enson ja Araucon yhteisomistuksessa oleva

Uruguayssa sijaitseva yhtiö. Sellutehdas tuottaa valkaistua

eukalyptussellua ja Stora Enson osuus myydään kokonaisuudessaan

markkinaselluksi. Eukalyptus hankitaan pääasiassa yhtiön omilta

viljelmiltä. Tehtaan tuotanto käynnistyi vuonna 2014.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää tuotteiden, raaka-aineiden ja palvelujen myynnistä

saadut tuotot oikaistuina välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja

suojauksen tuloksella valuuttamääräisen myynnin osalta. Tuotot

tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen tai palvelun

määräysvalta siirtyy asiakkaalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä

määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa hetkeä, jona tuote on

toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.

Stora Enson toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -toimituslauseke-

kokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema

toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat

yleisimmät toimituslausekkeet ovat:

• D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet ostajalle

sovittuun paikkaan valitun säännön mukaisesti. Tällöin myynnin

toteutumishetki on toimitus ostajalle.

• C-lausekkeet, joiden mukaan konserni järjestää ja maksaa kuljetuksen

sovittuun määräpaikkaan sekä maksaa tietyt muut kulut. Konsernin

vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu

rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynti katsotaan

toteutuneeksi, kun myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun

määräpaikkaan kuljettamista varten.

• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä.

Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan

palkkaamalle kuljettajalle sovittuun paikkaan.

Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan

laskutukseen, tämän ennakkotuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Stora

Enson liikevaihto koostuu pääosin tuotteiden myynnistä, ja tuotto kirjataan

tyypillisesti silloin, kun Stora Enso siirtää näiden tuotteiden määräysvallan

asiakkaalle. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu.

Lisätietoja Stora Enson päätoiminnoista ja liikevaihto erittelystä esitetään

liitteessä 2.1 Tiedot segmenteittäin.

Muut kuin euromääräiset liiketoimet

Muut kuin euromääräiset liiketoimet kirjataan toteutumispäivän kurssiin.

Kunkin kuukauden päättyessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat

arvostetaan kuukauden lopun kurssiin. Liiketapahtumien valuuttakurssierot

esitetään vastaavilla tuloslaskelmariveillä liikevoitossa ja rahoitusvarojen

ja -velkojen valuuttakurssierot esitetään nettomääräisinä

rahoitustuotoissa ja -kuluissa, paitsi silloin, kun ne täyttävät

rahavirtasuojausten, nettoinvestointien suojauksen tai

nettoinvestointilainojen kriteerit ja kirjataan omaan pääomaan. Ei-

monetaaristen rahoitusvarojen, kuten oman pääoman ehtoisten

sijoitusten käypään arvoon arvostaminen muiden laajan tuloksen erien

kautta, muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.

Raportointivaluutan muunto

Konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja tilinpäätösvaluutta on muu kuin euro,

tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden

keskikurssin mukaan. Näiden yhtiöiden taseet muunnetaan

raportointivaluuttaan tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Konserni altistuu

valuuttakurssien vaihteluille, jotka liittyvät sijoituksiin euroalueen

ulkopuolisissa ulkomaisissa yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin

tytäryhtiöihin, yhteisiin toimintoihin sekä osakkuusyhtiöihin tehtyjen

nettomääräisten sijoitusten muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti

suojaavien rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan

kertyneisiin muuntoeroihin omassa pääomassa. Lisätietoja esitetään

liitteessä 5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus.

Tulevat standardimuutokset, jotka ovat EU:n hyväksymiä

mutta eivät olleet voimassa vielä vuonna 2024

• Muutokset standardiin IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset:

Vaihdettavuuden puute. Muutoksessa ohjeistetaan tarkentamaan,

milloin valuutta on vaihdettavissa, ja miten vaihtokurssi määritetään

silloin, kun se ei ole. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2025. Konserni ei odota

muutoksella olevan merkittävää vaikutusta.

• Ei julkaistuja muita standardeja, standardimuutoksia tai tulkintoja, joilla

uskottaisiin olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai

julkaistaviin tietoihin.

Tulevat standardimuutokset, jotka eivät olleet voimassa

eivätkä EU:n hyväksymiä vielä vuonna 2024

• IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot.

Uuden IFRS 18 -standardin tavoitteena on asettaa vaatimuksia tietojen

esittämistavalle ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen antamiselle

päälaskelmissa, jotta voidaan varmistaa, että tilinpäätöksissä annetaan

merkityksellistä tietoa, joka kuvaa oikealla tavalla yhtiön varoja, velkoja,

omaa pääomaa, tuottoja ja kuluja. Uusi standardi antaa sijoittajille

läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa tietoa yritysten taloudellisesta

tuloksesta.

IFRS 18 astuu voimaan 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla

(takautuva soveltaminen on pakollista). IFRS 18 korvaa nykyisen IAS 1

-standardin Tilinpäätöksen esittäminen. Uudessa standardissa monet

IAS 1:n vaatimukset on säilytetty ennallaan.

IFRS 18 sisältää kolme uutta vaatimuskokonaisuutta, joiden tavoitteena

on parantaa yritysten taloudellista tulosta koskevaa raportointia.

Tuloslaskelman vertailukelpoisuus. IFRS 18:ssa otetaan käyttöön kolme

määriteltyä tuottojen ja kulujen ryhmää - liiketoiminta, investoinnit ja

rahoitus - tuloslaskelman rakenteen parantamiseksi, ja siinä

edellytetään, että kaikki yhtiöt esittävät uudet määritellyt välisummat.

Johdon määrittelemien tunnuslukujen läpinäkyvyys (kutsutaan usein

vaihtoehtoisiksi tunnusluvuiksi). IFRS 18:n mukaan yhtiöiden on esitettävä

lisää tietoja tuloslaskelmaan liittyvistä yhtiökohtaisista tunnusluvuista,

joita kutsutaan johdon määrittelemiksi tunnusluvuiksi. Uudet vaatimukset

parantavat johdon määrittelemien tunnuslukujen järjestelmällisyyttä ja

läpinäkyvyyttä.

Tietojen ryhmittely tilinpäätöksessä. IFRS 18:ssa annetaan ohjeita siitä,

miten tiedot on järjestettävä ja onko ne esitettävä päälaskelmissa vai

liitetiedoissa. Muutosten odotetaan tarjoavan yksityiskohtaisempaa ja

hyödyllisempää informaatiota. IFRS 18:n mukaan yhtiöiden on myös

lisättävä läpinäkyvyyttä liiketoiminnan kuluista.

Konserni arvioi uuden standardin vaikutusta ja odottaa, että sillä on

olennainen vaikutus konsernin tilinpäätöksen päälaskelmiin ja tiettyihin

konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.

• Muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään - Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja

arvostaminen. Muutoksilla puututaan kirjanpitokäytännön

monimuotoisuuteen tekemällä vaatimuksista ymmärrettävämpiä ja


		Tilintarkastettu 96

johdonmukaisempia. Näitä ovat muun muassa sellaisten

rahoitusvarojen luokittelun selventäminen, joilla on ympäristöön,

yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä ja muita

vastaavia ominaisuuksia (lainojen ESG-ominaisuudet voivat vaikuttaa

siihen, arvostetaanko lainat jaksotettuun hankintamenoon vai käypään

arvoon), ja velkojen selvittäminen sähköisten maksujärjestelmien kautta,

jolloin muutokset selventävät ajankohtaa, jolloin rahoitusvaroihin

kuuluva erä tai rahoitusvelka kirjataan pois taseesta. Näillä muutoksilla

IASB on myös ottanut käyttöön lisätiedonantovaatimuksia lisätäkseen

läpinäkyvyyttä sijoituksista oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin,

jotka on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

kirjattaviksi, ja rahoitusinstrumenteista, joihin liittyy ehdollisia, esimerkiksi

ESG-tavoitteisiin sidottuja ominaisuuksia. Muutoksilla ei odoteta olevan

merkittävää vaikutusta konserniin.

• Muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään - Sopimukset, jotka koskevat luonnosta

riippuvaista sähköä. IFRS 9:n omaa käyttöä koskevia vaatimuksia on

muutettu sisältämään tekijät, jotka yhtiön on otettava huomioon

uusiutuvan sähkön osto- ja toimitussopimuksissa, joissa sähkön

tuotantolähde on riippuvainen luonnosta. Suojauslaskennan

vaatimuksia muutetaan siten, että yhtiön sallitaan käyttää

suojausinstrumenttina luonnosta riippuvaista uusiutuvan sähkön

sopimusta, jolla on tietyt ominaisuudet. Muutokset lisäävät myös

liitetietovaatimuksia liittyen luonnosta riippuvaisen sähkön sopimuksiin.

Konserni arvioi muutoksen vaikutusta ja muutoksella ei odoteta olevan

merkittävää vaikutusta konserniin.

• Muilla julkaistuilla standardeilla, standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei

uskota olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai

julkaistaviin tietoihin.

1.2 Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon

harkinta

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön

periaatteiden mukaisesti, yhtiön johdolta edellytetään arvioita, harkintaa ja

oletuksia. Ne vaikuttavat taseessa raportointiajankohtana esitettäviin

varoihin ja velkoihin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen sekä

tilikaudelta esitettäviin tuottoihin ja kuluihin. Näillä arvioilla, harkinnalla ja

oletuksilla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernitilinpäätöksessä

esitettäviin lukuihin. Arviot perustuvat kokemukseen ja lukuisiin muihin

oletuksiin, joiden uskotaan olevan asianmukaisia ja heijastavat johdon

parhaita arvioita. Toteutunut tulos ja ajoitus voivat poiketa arvioista.

Arvioita, harkintaa ja oletuksia tarkastellaan säännöllisesti ja päivitetään,

mikäli olosuhteet muuttuvat, tai uusien tietojen myötä. Alla esitetyt erät

edustavat aiheita, joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuutta tai jotka

vaativat eniten harkintaa. Tarkempia tietoja on esitetty kyseisissä

liitetiedoissa.

• Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät ja

liikearvo – liite 2.3 Poistot ja arvonalentumiset

• Tuloverot - liite 2.5 Tuloverot

• Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet - liite 3.3

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet

• Vuokrasopimukset - liite 4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä

käyttöoikeusomaisuuserät

• Metsäomaisuus - liite 4.2 Metsäomaisuus

• Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot - liite 4.4 Oman pääoman ehtoiset

sijoitukset ja liite 5.2 Käyvät arvot

• Varaukset - liite 4.9 Varaukset


		Tilintarkastettu 97

2 Taloudellinen tulos

2.1 Tiedot segmenteittäin

Laadintaperiaatteet

Stora Enson raportoitavia segmenttejä ovat Packaging Materials-, Packaging

Solutions-, Biomaterials-, Wood Products- ja Forest-divisioonat sekä Muut-

segmentti. Toimintasegmentit heijastavat konsernin hallintorakennetta ja tapaa,

jolla Stora Enson toimitusjohtaja, joka on vastuussa resurssien allokoinnista sekä

toimintasegmenttien suorituksen arvioinnista, tarkastelee säännöllisesti

taloudellisia tietoja. Kustannukset, tuotot, varat ja velat kohdistetaan

toimintasegmenteille johdonmukaisesti. Toimintasegmenttien väliset liiketoimet

perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

Raportoitavien segmenttien toiminnot ovat:

Packaging Materials

Packaging Materials -divisioona on maailmanlaajuinen johtaja ja

asiantuntijakumppani kiertotalouden mukaisessa pakkaamisessa, ja se

tarjoaa ensiluokkaisia pakkauskartonkeja, jotka on valmistettu

neitseellisestä ja kierrätyskuidusta. Stora Enso auttaa asiakkaitaan

vähentämään fossiilisten materiaalien käyttöä tarjoamalla uusiutuvia ja

kierrätettäviä tuotteita elintarvike-, juoma- ja kuljetuspakkauksiin, jotka

perustustuvat laajaan valikoimaan pohjakartonkeja ja barrier-päällysteitä.

Packaging Solutions

Packaging Solutions -divisioona on pakkausten jatkojalostaja ja se

valmistaa korkealaatuisia kuitupohjaisia pakkaustuotteita johtaville

tuotemerkeille useilla markkina-alueilla, kuten vähittäis- ja verkkokaupassa

sekä teollisuudessa. Divisioona tarjoaa asiakkailleen myös suunnittelu- ja

vastuullisuuspalveluita, joiden avulla asiakkaat voivat optimoida

materiaalien käyttöä, parantaa logistiikkaa ja vähentää

hiilidioksidipäästöjä.

Biomaterials

Biomaterials-divisioonan perusta rakentuu sellulle ja sen tavoitteena on

olla asiakkaiden ykkösvaihtoehto valituissa laaduissa. Jotta puun koko

potentiaali saataisiin hyödynnettyä, divisioona käyttää kaikkia puun osia

luodakseen uusia innovatiivisia biopohjaisia ratkaisuja, jotka korvaavat

fossiilisia ja muita uusiutumattomia materiaaleja.

Wood Products

Wood Products -divisioona on Euroopan suurin sahatavaran valmistaja ja

johtava vastuullisten puupohjaisten ratkaisujen tarjoaja rakennusalalle

maailmanlaajuisesti. Divisioona valmistaa rakennusteollisuudelle

uusiutuvia ja vähähiilisiä puupohjaisia ratkaisuja, jotka auttavat

vähentämään rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjä. Divisioona

tarjoaa myös ikkuna- ja ovikomponentteja sekä tuotannon sivuvirroista

valmistettuja tuotteita, kuten pellettejä.

Forest

Forest-divisioona vastaa puunhankinnasta Stora Enson Pohjoismaiden ja

Baltian toiminnoille ja yritysasiakkaille. Se myös hallinnoi konsernin

metsäomaisuutta Ruotsissa ja 41 prosentin omistusosuutta Tornatorista,

jonka metsät sijaitsevat valtaosin Suomessa. Divisioonan toiminnot

perustuvat vastuulliseen metsänhoitoon aina suunnittelusta ja logistiikasta

puunkorjuuseen ja metsän uudistamiseen.

Muut

Muut-segmentti sisältää myydyt paperiyksiköt myyntiprosessien

loppuunsaattamiseen asti, uusien liiketoimintojen (mukaan lukien Formed

Fiber) raportoinnin, Stora Enson omistusosuuden energiayhtiö Pohjolan

Voimasta (PVO) sekä konsernin pääkonttoritoiminnot ja globaalit

liiketoiminnan palvelut.

Ulkoinen liikevaihto

Liiketulos (IFRS), milj. euroa

Investoinnit


		Tilintarkastettu 98

Toimintasegmentit 2024


Milj. euroa	Packaging Materials	Packaging Solutions	Biomaterials	Wood Products	Forest	Muut	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	4 207	977	1 303	1 357	1 157	49	0	9 049
Sisäinen liikevaihto	295	10	284	165	1 670	128	-2 552	0
Liikevaihto yhteensä	4 502	987	1 587	1 522	2 827	176	-2 552	9 049

Tuotteiden myynti								8 986
Palvelujen myynti								63
Liikevaihto yhteensä								9 049

Liiketulos	-169	-394	256	-73	646	-162	-11	93
Nettorahoituskulut								-211
Tuloverot								-65
Tilikauden tulos								-183

Operatiiviset varat	4 594	807	2 835	803	8 036	743	-325	17 494
Verosaamiset								236
Korolliset saamiset								2 072
Varat yhteensä								19 802

Operatiiviset velat	1 138	202	318	250	703	298	-301	2 606
Verovelat								1 429
Korolliset velat								5 779
Velat yhteensä								9 813

Muut erät
Poistot/arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset	-560	-452	-99	-100	-21	-13	0	-1 246
Investoinnit (ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin)	709	50	136	50	21	43	0	1 009
Operatiivinen pääoma	3 457	606	2 518	553	7 334	445	-24	14 888
Henkilöstö keskimäärin	7 074	4 229	1 989	3 736	1 480	725	0	19 233


		Tilintarkastettu 99

Toimintasegmentit 2023


Milj. euroa	Packaging Materials	Packaging Solutions	Biomaterials	Wood Products	Forest	Muut	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	4 362	1 066	1 363	1 453	989	162	0	9 396
Sisäinen liikevaihto	195	11	223	127	1 501	801	-2 859	0
Liikevaihto yhteensä	4 557	1 077	1 587	1 580	2 490	964	-2 859	9 396

Tuotteiden myynti								9 317
Palvelujen myynti								79
Liikevaihto yhteensä								9 396

Liiketulos	-642	17	-81	-86	461	-41	49	-322
Nettorahoituskulut								-173
Tuloverot								64
Tilikauden tulos								-431

Operatiiviset varat¹	4 402	1 223	2 772	855	7 906	1 189	-371	17 975
Verosaamiset								166
Korolliset saamiset								2 613
Varat yhteensä								20 754

Operatiiviset velat1	1 158	195	321	238	549	505	-358	2 607
Verovelat								1 478
Korolliset velat1								5 780
Velat yhteensä								9 865

Muut erät
Poistot/arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset	-805	-74	-297	-67	-21	-38	0	-1 303
Investoinnit (ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin)	636	161	162	51	29	15	0	1 054
Operatiivinen pääoma	3 243	1 028	2 451	617	7 358	684	-13	15 368
Henkilöstö keskimäärin	7 269	4 389	2 196	4 079	1 434	1 455	0	20 822

1 Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.


		Tilintarkastettu 100

Maantieteelliset tiedot


	Ulkoinen liikevaihto kohdemaan mukaan		Pitkäaikaiset varat maittain1		Investoinnit maittain2
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Itävalta	294	347	132	134	6	15
Baltian maat	267	271	56	66	9	9
Tšekki	168	189	185	193	5	8
Suomi	623	664	3 291	2 872	718	587
Ranska	260	299	2	2	0	0
Saksa	811	862	1	34	8	9
Italia	387	453	0	0	0	1
Alankomaat	503	597	435	797	16	131
Puola	506	511	366	407	23	30
Ruotsi	1 255	1 111	7 077	7 127	131	174
Iso-Britannia	293	344	0	8	0	0
Muu Eurooppa	845	901	92	126	10	12
Eurooppa yhteensä	6 213	6 548	11 636	11 767	926	975
Kiina (ml. Hongkong)³	931	991	593	755	9	15
Japani	248	242	0	0	0	0
Uruguay	37	33	1 725	1 543	38	35
Yhdysvallat	259	302	0	0	0	0
Muut maat	1 360	1 279	297	316	36	29
Yhteensä	9 049	9 396	14 251	14 382	1 009	1 054

1 Pitkäaikaiset varat lukuun ottamatta rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia.

2 Ilman investointeja biologisiin hyödykkeisiin

3 Pitkäaikaiset varat maittain vuodelta 2023 on oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttumisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1. Yritysostot ja -myynnit

sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

2.2 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Laadintaperiaatteet

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

Kehitysmenot kirjataan niin ikään kuluksi toteutumishetkellä, jos ne eivät täytä kriteereitä, joiden perusteella ne voidaan kirjata

aineettomiksi hyödykkeiksi IAS 38 -standardin mukaisesti, missä tapauksessa ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä ja

poistetaan niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Saadut valtionavustukset

Aineellisten hyödykkeiden ostoon liittyvät valtionavustukset vähennetään hyödykkeen hankintahinnasta ja nettohankintameno

aktivoidaan taseeseen. Muut valtionavustukset kirjataan systemaattisesti tulona jaksoille, joilla niitä vastaava kustannus syntyy.

Ympäristösertifikaatit

Stora Enso on mukana vihreän energian tuotanto-ohjelmassa, jossa tietyille Euroopassa toimiville tehtaille myönnetään

ympäristösertifikaatteja tuotettujen vihreän energian megawattituntien perusteella. Saadut ympäristösertifikaatit arvostetaan

myöntämispäivän markkinahintaan ja kirjataan ainoastaan taseeseen. Näin ollen, markkinahinnan muutoksella ei ole

tulosvaikutusta ja tuotto kirjataan ainoastaan sertifikaattien myyntien yhteydessä.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut


Milj. euroa	2024	2023
Liiketoiminnan muut tuotot
Allokoidut päästöoikeudet ja myyntivoitot	107	145
Ympäristösertifikaattien myynti	4	12
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	8	44
Konserniyritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot	8	52
Noteeraamattomien osakkeiden osingot ja myyntivoitot	3	1
Vakuutuskorvaukset	16	8
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus	1	0
Saadut valtionavustukset	97	40
Muut1	82	76
Yhteensä	325	378

1 Sisältää vuokratuotot, muiden kuin suojauslaskennan kohteena olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset ja muut erät. Johdannaisia käsitellään tarkemmin liitteessä

5.4 Johdannaiset.


Milj. euroa	2024	2023
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrasopimuskulut	44	43
Luottotappiot, netotettuina peruutuksilla	3	9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	7	4
Konserniyritysten ja liiketoimintojen myyntitappiot	8	19
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus	0	56
Varausten muutokset tuloslaskelmassa	54	94
Muut1	427	414
Yhteensä	543	638
1 Sisältää kuluja liittyen muun muassa konsultointiin ja muihin palveluihin, IT ja tietoliikenteeseen, kiinteistöihin ja hallintoon, tilintarkastukseen, koulutukseen, matkustamiseen, vakuutuksiin, sakkoihin ja operatiivisiin velkoihin liittyviin valuuttakurssieroihin.

Materiaalit ja palvelut sisältävät	2024	2023
Päästöoikeuksien käyttö	55	82


		Tilintarkastettu 101

Konserni kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin 107 (145) milj. euroa

päästöoikeuksista. Myydyistä päästöoikeuksista saadut tulot olivat

yhteensä 63 (75) milj. euroa. Materiaaleihin ja palveluihin kirjattiin 55 (82)

milj. euron kulu, joka liittyy tuotannon hiilidioksidipäästöjen kustannukseen.

Lisätietoa päästöoikeuksista esitetään liitteessä 4.5 Päästöoikeudet ja

muut pitkäaikaiset varat. Ympäristösertifikaattien myynnistä saadut tulot

olivat yhteensä 4 (12) milj. euroa.

Vuokrasopimuskulut sisältävät lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä

kuluja 11 (12) milj. euroa, vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia

26 (26) milj. euroa ja muuttuvia vuokria 2 (2) milj. euroa, joita ei sisällytetä

vuokrasopimusvelan arvoon. Vuokrasopimuskulut sisältävät myös

vuokrasopimuksiin sisältyviä palvelumaksuja, joita ei sisällytetä

vuokrasopimusvelan arvoon.

Vuonna 2024 kirjattiin 77 (98) milj. euroa tutkimus- ja kehityskuluja.

Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut


Milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastuspalkkiot	4	4
Palkkiot oheispalveluista	0	0
Palkkiot veropalveluista	0	0
Muut palkkiot	0	0
Yhteensä	5	5

Konsernin tilintarkastus- ja neuvontapalkkiot päävastuulliselle

tilintarkastajalle PwC:lle olivat 5 (5) milj. euroa. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät

tilinpäätöksen lakisääteiseen tilintarkastukseen tai niihin läheisesti liittyviin

tavanomaisiin palveluihin. Palkkiot tilintarkastuksen oheispalveluista

liittyvät varmennuspalveluihin ja muihin palveluihin, jotka liittyvät

kohtuudella tilintarkastuksen tai tilinpäätöksen läpikäynnin suorittamiseen.

Muut palkkiot liittyvät muun muassa kestävyysselvityksen

varmentamiseen liittyviin palkkioihin.

2.3 Poistot ja arvonalentumiset

Laadintaperiaatteet

Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on tarkoituksensa mukaisessa paikassa ja

toimintavalmiudessa. Poistot lopetetaan, kun omaisuuserästä luovutaan tai kun se

luokitellaan myytävänä olevaksi. Poistoja ei lopeteta, mikäli omaisuuserälle ei

väliaikaisesti ole käyttöä. Omaisuuserien hankintameno kirjataan kuluksi

tasapoistoin taloudellisena käyttöaikanaan. Omaisuuserien taloudelliset käyttöajat

tarkistetaan vuosittain. Mikäli omaisuuserästä luovutaan alle sen kirjanpitoarvon,

myyntitappio kirjataan arvonalennuksena sille kaudelle, jolla luotettava arvio

myyntitappiosta on saatavilla, viimeistään kun sitova myyntisopimus

allekirjoitetaan. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä

sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen

vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan

kumpi näistä on aikaisempi.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien

kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen

arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvo testataan vuosittain. Jos

arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan omaisuuserän

kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi käypä arvo vähennettynä myyntikuluilla tai

sitä korkeampi käyttöarvo (diskontatun kassavirran menetelmä). Arvonalentuminen

kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevan

rahamäärän määrittämiseen käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos.

Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan

kirjanpitoarvoon kuin taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina

vuosina kirjattu. Liikearvosta tehtyä arvonalentumista ei kuitenkaan peruta.

Aineettomille ja aineellisille hyödykkeille sekä käyttöoikeusomaisuuserille tehdään

arvonalentumistestejä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, kun taas liikearvon

yhteydessä arvonalentumistestit tehdään rahavirtaa tuottavissa yksiköissä tai

yksiköiden ryhmässä, joka kuvastaa tasoa, jolla liikearvoa seurataan konsernin

sisäisessä johtamisessa.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Käyttöarvon menetelmä (diskontattu kassavirta) käyttää tulevia ennusteita

rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän

rahavirroista ja sisältää muun muassa ennusteet tulevasta tuotteiden

hinnoittelusta, tuotantotasoista, kuluista ja markkinoiden tarjonnasta ja kysynnästä,

ennakoiduista investoinneista sekä pääoman painotetusta keskimääräisestä

kustannuksesta. Käytetyt diskonttokorot kuvastavat parasta arviota painotetusta

keskimääräisestä pääomakustannuksesta. Konserni on arvioinut herkimmät arviot

ja oletukset, joilla voi muuttuessaan olla olennainen vaikutus omaisuuserien,

mukaan lukien liikearvon, arvostukseen ja saattaa siten johtaa arvonalentumiseen.

Nämä arviot ja oletukset ovat myyntihinnat, operatiiviset kustannukset,

diskonttokorko ja arvioitu jäljellä olevaa käyttöikä.

Yhtiön johto uskoo, että määritetyt arvot ja taloudelliset vaikutusajat sekä taustalla

olevat oletukset ovat riittävän tarkkoja, vaikka erilaiset oletukset ja taloudelliset

vaikutusajat saattavat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Yrityskaupan

yhteydessä käytetään ulkopuolista neuvonantajaa arvioimaan merkittävien

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja ja avustamaan niiden

taloudellisen vaikutusajan määrittämisessä. Arvonalentumistestauksessa käytetyt

keskeiset oletukset on selitetty tarkemmin tässä liitetiedossa.

Poistot ja arvonalentumiset


Milj. euroa	2024	2023
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	37	41
Rakennukset ja rakennelmat	66	76
Koneet ja kalusto	334	349
Käyttöoikeusomaisuuserät	56	59
Muut aineelliset hyödykkeet	8	8
Yhteensä	500	533
Arvonalentumiset
Liikearvo	342	85
Aineettomat hyödykkeet	30	24
Rakennukset ja rakennelmat	90	134
Koneet ja kalusto	254	494
Käyttöoikeusomaisuuserät	26	33
Muut aineelliset hyödykkeet	5	6
Yhteensä	746	776
Arvonalentumisen peruutus
Koneet ja kalusto	-1	-6
Yhteensä	-1	-6
Poistot ja arvonalentumiset	1 246	1 303

Arvonalentumistestaus

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on

määritelty niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla

kuluilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvon määrittäminen perustuu

yhtiön hallituksen ja johdon hyväksymiin talousarvioissa oleviin

rahavirtaennusteisiin. Veroja edeltävien diskonttokorkojen

määrittämisessä kutakin rahavirtayksikköä varten otetaan huomioon

rahavirtayksikön toimintaympäristö sekä sen maan verotus ja riskiprofiili,

missä rahavirta syntyy. Liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa

taulukossa on eritelty liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettävät

veroja edeltävät diskonttokorot. Samanlaisia diskonttokorkoja käytetään

muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä

käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistestauksessa.

Seuraavia oletuksia käytetään laskettaessa kunkin rahavirtaa tuottavan

yksikön käyttöarvoa:


		Tilintarkastettu 102

• arviot myyntihinnoista perustuvat sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden

analyyseihin

• rahavirrat ja diskonttokorot ovat määritelty nimellismääräisinä

• nykyinen kulurakenne pysyy muuttumattomana

• liikearvon testauksessa käytettiin pääsääntöisesti viiden vuoden

ajanjaksoa ja sen jälkeen ikuisuusarvoa

• aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä

käyttöoikeusomaisuuserien testauksessa ajanjakso on hyödykkeen

jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä

käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumiset

Aineellisten hyödykkeiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden sekä

käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumisia kirjattiin vuonna 2024

yhteensä 405 (691) milj. euroa, joka aiheutui pääasiassa ennusteista, joiden

mukaan arviot rahavirroista ovat aiempaa heikommat.

Vuonna 2024 arvonalentumiset liittyivät pääasiassa Packaging Materials-,

Packaging Solutions- ja Wood Products -divisiooniin. Packaging Materials

-divisioonan 248 milj. euron arvonalentumiset koskivat Consumer Board

China rahavirtaa tuottavaa yksikköä (141 milj. euroa), Varkauden tehtaan

rahavirtaa tuottavaa yksikköä (54 milj. euroa), Puolan rahavirtaa tuottavaa

yksikköä (27 milj. euroa) ja Langerbruggen tehtaan rahavirtaa tuottavaa

yksikköä (24 milj. euroa). Packaging Solutions -divisioonassa 98 milj. euron

arvonalentumiset liittyivät Western Europe rahavirtaa tuottavaan

yksikköön. Wood Products -divisioonassa 51 milj. euron arvonalentumiset

liittyivät Northern Europe rahavirtaa tuottavaan yksikköön.

Vuonna 2023 arvonalentumiset liittyivät pääasiassa Biomaterials- ja

Packaging Materials -divisiooniin. Biomaterials-divisioonan 146 milj. euron

arvonalentumiset koskivat rahavirtaa tuottavaa Nordic Mills -yksikköä ja

liittyvät pääasiassa Sunilan tehtaan selluntuotannon lopettamiseen sekä

Uimaharjun tehtaaseen johtuen ennustetuista heikommista

rahavirtaennusteista verrattuna aiempaan arvioon. Packaging Materials -

divisioonan 490 milj. euron arvonalentumiset koskivat pääasiassa

rahavirtaa tuottavaa Containerboard Oulu -yksikköä, 228 milj, euroa,

johtuen ennustetuista heikommista rahavirtaennusteista verrattuna

aiempaan arvioon, ja Consumer Board China -yksikköä, 202 milj. euroa,

liittyen yksikön mahdolliseen myyntiin ja perustuen käypään arvoon

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla, sekä 42 milj. euroa liittyen De

Hoopin rahavirtaa tuottavan yksikön sulkemiseen Alankomaissa.

Liikearvon alentumiset

Vuonna 2024 liikearvon arvonalentumiset olivat yhteensä 342 (85) milj.

euroa, ja ne johtuivat aiempia arvioita heikommista kassavirtaennusteista.

Vuonna 2024 liikearvon arvonalentumisia kirjattiin Packaging Solutions

-divisoonan Western Europe rahavirtaa tuottavaan yksikköön (277 milj.

euroa), Packaging Materials -divisioonan Varkauden tehtaan rahavirtaa

tuottavaan yksikköön (36 milj. euroa), Packaging Materials -divisioonan

Langerbruggen tehtaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön (23 milj. euroa) ja

Wood Products -divisioonan Northern Europe rahavirtaa tuottavaan

yksikköön (6 milj. euroa).

Vuonna 2023 rahavirtaa tuottavassa yksikössä Anjala kirjattiin 28 milj.

euron liikearvon alentuminen, ja De Hoop -rahavirtaa tuottavassa

yksikössä 13 milj. euroa, jotka olivat pääasiassa Packaging Materials -

divisioonan uudelleenjärjestelyjen seurausta. Lisäksi Biomaterials-

divisioonan Nordic Mills -rahavirtaa tuottavassa yksikössä kirjattiin 44 milj.

euron liikearvon arvonalentuminen johtuen ennustetuista heikommista

rahavirtaennusteista verrattuna aiempaan.

Olennaisimmat liikearvoa sisältävät rahavirtaa tuottavat yksiköt


	2024		2023
Milj. euroa	Liikearvo vuoden lopussa	Veroja edeltävä diskontto- korko	Liikearvo vuoden lopussa	Veroja edeltävä diskontto- korko
Packaging Solutions - Western Europe	0	9,7 %	277	9,3 %
Wood Products - Southern Europe	109	11,6 %	110	11,8 %
Muut rahavirtaa tuottavat yksiköt	54		119
Yhteensä	162		505

Liikearvon testaamisen herkkyysanalyysi

Käyttöarvon laskelma on erittäin herkkä diskonttokoron, myyntihintojen ja

kustannusten muutoksille. Herkkyysanalyysillä laskettiin määrät, joilla

keskeiselle oletukselle käytetyn arvon pitää muuttua, jotta yksikön

kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin sen kirjanpitoarvo,

niissä konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä, joissa mahdollinen

muutos keskeiseen oletukseen saattaisi johtaa arvonalentumisen

kirjaamiseen. Packaging Materials -divisioonan Oulun tehtaan

kerrytettävissä oleva rahamäärä oli 1 187 milj. euroa, kun kirjanpitoarvo oli

1 089 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto

määristä, joilla keskeisten oletusten on muututtava, jotta yksikön

kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaisi sen kirjanpitoarvoa.


	Packaging Materials Oulu CGU
Diskonttokoron nousu (prosenttiyksikköä)	0,5 %
Myyntihintojen vuotuinen lasku	-0,6 %
Kustannusten vuotuinen kasvu	0,7 %

Yhteenveto arvonalentumisista ja arvonalentumisten

peruutuksista divisioonittain


Milj. euroa	2024	2023
Packaging Materials	307	530
Packaging Solutions	375	5
Biomaterials	1	190
Wood Products	56	20
Forest	0	1
Muut	6	23
Yhteensä (arvonalentuminen + / arvonalentumisen peruutus -)	745	770

2.4 Rahoituserät

Laadintaperiaatteet

Nettorahoituserät muodostuvat nettokorkokuluista, kurssieroista sekä muista

rahoitustuotoista ja -kuluista jotka aiheutuvat lähinnä korollisista varoista ja

veloista.


		Tilintarkastettu 103

Rahoitustuotot ja -kulut


Milj. euroa	2024	2023
Rahoituserät tuloslaskelmassa
Rahoitustuotot	118	91
Rahoituskulut	-329	-264
Yhteensä	-211	-173

Jaottelu
Korkokulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista	-218	-167
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien tehokkaiden suojausten korkokomponentti	11	9
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-25	-23
Aktivoidut korot	29	7
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista ja saamisista	75	61
Korkokulut, netto	-127	-113

Kurssierot
Valuuttajohdannaiset	2	-12
Korolliset lainat, rahavarat , vuokrasopimusvelat ja muut	-22	-10
Kurssierot, netto	-20	-22

Muut rahoitustuotot	1	6
Muut rahoituskulut
Rahoitusmaksut	-43	-28
Käyvän arvostuksen tappiot	0	0
Korollisten varojen arvonalentumiskirjaukset	-15	-11
Nettokorko etuuspohjaisten järjestelyiden vastuista	-6	-5
Muut rahoituskulut, netto	-64	-38

Yhteensä	-211	-173

Johdannaisinstrumenttien tuotot ja kulut esitetään liitteessä 5.4 Johdannaiset.

Vuonna 2024 nettokorkokulut kasvoivat johtuen pääasiassa lainojen

korkeammista koroista ja suuremmasta bruttovelasta. Negatiivinen

vaikutus kumoutui osittain lainojen ja saamisten korkeammasta

korkotuotosta.

Vuoden aikana aktivoitujen korkokulujen määrä oli 29 (7) milj. euroa, ja ne

liittyivät pääasiassa Oulun tehtaan muutoshankkeeseen. Aktivoinnissa

käytetty keskimääräinen korko oli 4,1 % (3,6 %).Taseeseen osana

pitkäaikaista velkaa aktivoitavat pitkäaikaisten velkakirjojen

liikkeeseenlaskukustannukset olivat 6 (9) milj. euroa. Vuoden aikana

efektiivisen koron menetelmällä tuloslaskelmaan kirjatut korot olivat 3 (2)

milj. euroa.

Valuuttajohdannaisten kurssivoitot ja -tappiot liittyvät pääasiassa

instrumentteihin, jotka arvostetaan tuloslaskelman kautta käypään

arvoon. Vuonna 2024 muut rahoitustuotot koostuvat pääosin käyvän

arvostuksen voitoista, ja muut rahoituskulut liittyvät käyttämättömiin

luottolimiitteihin, takauksiin, sekä factoring ja supply chain financing

-ohjelmiin. Korollisten varojen arvonalentumiskirjaukset liittyvät saamisiin

vuonna 2022 tapahtuneesta Venäjän liiketoimintojen myynnistä. Vuoden

2024 aikana konserni poisti jäljellä olevat 15 milj. euron saamiset. Aihetta

käsitellään tarkemmin liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat.

2.5 Tuloverot

Laadintaperiaatteet

Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden

verotettavaan tulokseen, sekä aikaisempien tilikausien veroihin liittyvät oikaisut ja

laskennallisten verojen muutokset. Verosaamisissa ja veroveloissa on huomioitu

tuloveroihin mahdollisesti liittyvät epävarmuudet.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaan, jolloin

kaikista omaisuuserien ja velkojen kirjanpito- ja verotusarvojen väliaikaisista eroista

lasketaan nettovaikutus kulloinkin voimassa olevia tai voimaan tulevia verokantoja

käyttäen. Laskennallisia veroja ei kirjata liiketapahtuman yhteydessä syntyvästä

alkuperäisestä liikearvosta eikä omaisuuserän tai velkojen alkuperäisestä

kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma

transaktiohetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan tulokseen.

Laskennallinen vero kirjataan liiketoimille, joissa alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä syntyvien vähennyskelpoisten ja veronalaisten väliaikaisten erojen

määrä on yhtä suuri. Laskennalliset verosaamiset pienentävät verotettavasta

tulosta maksettavia tuloveroja tulevina vuosina. Laskennallisia verosaamisia

kirjataan vain siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää

tulevien tilikausien verotettavaa tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko

verosaamiset jaksotuseroista vai verotappioista.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Verosaamisia ja -velkoja tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja kirjanpitoarvoa

oikaistaan tarvittaessa. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin

on todennäköistä, että niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa

tulosta vastaan, riippumatta siitä, muodostuvatko verosaamiset jaksotuseroista vai

verotappioista. Johdon arvion mukaan tulevia veroseuraamuksia varten on tehty

riittävät varaukset ajankohtaisten tietojen, olosuhteiden ja verolainsäädännön

perusteella. Mikäli veroasemaan liittyvät seikat kyseenalaistetaan tai ne lakkaavat

olemasta voimassa, tulokset voivat olla erilaisia ja niillä voi olla merkittävä vaikutus

konsernitilinpäätöksessä raportoituihin lukuihin.

Verokulu


Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden verot	-41	-54
Laskennalliset verot	-24	119
Tuloverot yhteensä	-65	64

Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma


Milj. euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	-118	-495
Verot kunkin maan verokannan mukaan1	76	121
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot2	-14	-10
Laskennallisten verosaamisten arvostus	-44	-60
Verot aiemmilta tilikausilta	-2	-3
Muutokset verokannoissa ja verolaeissa	0	-1
Liikearvon arvonalentuminen3	-84	-19
Osakkuusyhtiöiden tulos	10	27
Muut	-8	9
Tuloverot yhteensä	-65	64
Efektiivinen veroaste	-55,4 %	13,0 %
Lakisääteinen verokanta (yhdistetty)	64,1 %	24,5 %

1 Sisältää 30 milj. euron vaikutuksen maista, joissa on määräaikainen verovapaus, sekä veroeduista vuonna

2024, ja 22 milj. euron määräaikaisen verovapauden ja muiden veroetujen vaikutuksen vuonna 2023.

2 18 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 4 milj. euron verovapaata tuloa vastaan

vuonna 2024, ja 12 milj. euron vähennyskelvottomien kulujen veroarvo on netotettu 3 milj. euron verovapaata

tuloa vastaan vuonna 2023.

3 Liikearvon arvonalentuminen on aiemmin esitetty rivillä muut. Vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti.

Lakisääteinen verokanta edustaa Stora Enson toimintamaiden

lakisääteisten verokantojen painotettua keskiarvoa.


		Tilintarkastettu 104

Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2024


Milj. euroa	Arvo 1.1.2024	Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät	Yritysostot/- myynnit	Muuntoerot	Arvo 31.12.2024
Metsäomaisuus	-1 315	-117	69	-2	30	-1 335
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-83	61	0	0	5	-17
Rahoitusinstrumentit	-12	2	16	0	0	5
Verottamattomat varat	-6	-1	0	0	0	-7
Eläkkeet ja varaukset	3	-33	-5	0	-3	-38
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	112	50	0	-1	2	164
Muut laskennalliset verot	3	17	0	0	-2	18
Yhteensä	-1 299	-22	81	-3	31	-1 211
Oman pääoman suojaus ja nettosijoituslainat (kertyneet muuntoerot)		-3	3
Rahavirran suojaukset		0	0
Laskennallisten verojen muutos		-24	83	-3	31
Verosaamiset1	134					205
Verovelat1	-1 433					-1 416

1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.

Muutos laskennallisissa veroissa vuonna 2023²


Milj. euroa	Arvo 1.1.2023	Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät	Yritysostot/- myynnit	Muuntoerot	Arvo 31.12.2023
Metsäomaisuus	-1 267	-54	9	0	-4	-1 315
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-123	105	0	-62	-3	-83
Rahoitusinstrumentit	-10	-2	-1	0	0	-12
Verottamattomat varat	-85	77	0	0	2	-6
Eläkkeet ja varaukset	26	-34	9	0	1	3
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	74	40	0	0	-2	112
Muut laskennalliset verot	15	-14	0	0	1	3
Yhteensä	-1 370	119	18	-62	-4	-1 299
Oman pääoman suojaus ja nettosijoituslainat (kertyneet muuntoerot)		0	0
Laskennallisten verojen muutos		119	18	-62	-4
Verosaamiset¹	74					134
Verovelat¹	-1 443					-1 433

1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu IAS 12:n mukaisesti.

2 Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevan omaisuuserän luokittelun kumoamisen vuoksi.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siinä määrin kuin konsernin arvioiden mukaan on todennäköistä, että

niitä voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista olivat 126 (97) milj. euroa¹.

Näille eroille ei ole erääntymispäivää. Veronalaiset väliaikaiset erot, jotka liittyvät sijoituksiin tytäryhtiöissä,

sivuliikkeissä ja osakkuusyhtiöissä sekä osuuksiin yhteisissä toiminnoissa ja joiden laskennallisia verovelkoja ei ole

kirjattu, olivat yhteensä 440 (428) milj. euroa.

Verotappiot


	Vahvistetut verotappiot		Kirjatut veroarvot		Kirjaamattomat veroarvot¹
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Vanhenee viiden vuoden kuluessa	193	304	7	9	41	66
Vanhenee viiden vuoden jälkeen	565	326	108	60	6	6
Ei vanhene	1 199	1 213	48	42	208	219
Yhteensä	1 957	1 842	163	111	256	290

1 Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevan omaisuuserän luokittelun kumoamisen vuoksi.


		Tilintarkastettu 105

Vuoden 2024 lopussa konsernilla oli 496 (259) milj. euroa Suomeen

kohdistuvia verotappioita. Näistä tappioista kirjattiin 99 (52) milj. euron

suuruinen laskennallinen verosaaminen, koska on todennäköistä, että

tappiot voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan

ennen niiden vanhenemista. Huolimatta viime vuosien tappioista

Suomessa, konserni on arvioinnissaan ottanut huomioon, että tappiot

johtuvat tunnistettavista, todennäköisesti toistumattomista syistä ja että

toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi on käynnissä.

Epävarmat veropositiot

Tilinpäätöspäivänä oli avoinna useita keskeneräisiä verotarkastuksia eri

maissa. Verotarkastuksista ei odoteta seuraavan sellaisia merkittäviä

veroja, joita ei olisi jo kirjattu.

OECD:n Pilari 2 -mallisäädösten vaikutus

Konserni kuuluu OECD:n Pilari 2 -mallisäädösten piiriin 1.1.2024 alkaen.

Konserni soveltaa Pilari 2 -tuloveroihin liittyvää, IAS 12:n muutoksissa

säädettyä helpotusta, joka koskee laskennallisten verosaamisten ja

-velkojen kirjaamista ja julkaisua. Vuonna 2024 tilikauden veroihin, jotka

ovat 41 milj. euroa, sisältyy 2 milj. euroa Pilari 2 täydennysveroa.

2.6 Osakekohtainen tulos

Laadintaperiaatteet

Emoyhtiön omistajille kohdistuva osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla

tilikauden tulos keskimääräisellä painotetulla osakemäärällä, jota laskettaessa on

vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla

keskimääräistä painotettua osakemäärää lisättynä laimentamattomien

potentiaalisten kantaosakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen osakkeiden,

laimennusvaikutuksella.

Osakekohtainen tulos


	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	-136	-357

Osakemäärä (painotettu keskiarvo, A- ja R-osakkeet)	788 619 987	788 619 987
Osakekannustimet (painotettu keskiarvo)	1 151 874	1 094 121
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakemäärä (painotettu keskiarvo)	789 771 861	789 714 108

Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	-0,17	-0,45
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	-0,17	-0,45


		Tilintarkastettu 106

3 Henkilöstön palkitseminen

3.1 Henkilöstökulut

Henkilöstökulut


Milj. euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	926	962
Eläkekulut	143	147
Osakeperusteiset maksut	2	4
Muut pakolliset henkilöstökulut	135	139
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut	22	23
Yhteensä	1 228	1 275

Eläkekulut


Milj. euroa	2024	2023
Etuuspohjaiset järjestelyt	7	7
Maksupohjaiset järjestelyt	137	140
Yhteensä	143	147

Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2024 oli 19 233 (20 822). Eläkekulut on eritelty tarkemmin liitteessä 3.3

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet.

Vuonna 2024 osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä kirjatut kulut olivat 2 (4) milj. euroa. Osakeperusteiset

maksut koostuvat osakekannustimista, joita on käsitelty tarkemmin liitteessä 3.4 Henkilöstön

palkitsemisjärjestelmät . Johtoryhmän ja hallituksen palkkiot on esitetty liitteessä 3.2 Hallituksen ja johdon palkkiot.

3.2 Hallituksen ja johdon palkkiot

Hallituksen ja valio- ja toimikuntien palkkiot


	2024			2023
Tuhatta euroa (ennen veroja)	Rahana maksetut	Osakkeina maksetut1	Yhteensä4	Yhteensä	Jäsenyydet valiokunnissa
Hallituksen jäsenet 31.12.2024
Kari Jordan, puheenjohtaja	140	87	227	220	People and Culture, nimitys2,3
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja	79	49	129	125	People and Culture, nimitys2,3
Elisabeth Fleuriot	66	34	100	97	Talous ja tarkastus
Helena Hedblom	57	34	90	88	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Astrid Hermann	66	34	100	97	Talous ja tarkastus
Christiane Kuehne	61	34	95	93	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Richard Nilsson	80	34	114	104	Talous ja tarkastus, Vastuullisuus ja yritysetiikka
Reima Rytsölä	57	34	90	—	People and Culture
Entiset hallituksen jäsenet
Antti Mäkinen (20.3.2024 asti)	—	—	—	88	People and Culture
Hans Sohlström (18.9.2023 asti)	—	—	—	88	Vastuullisuus ja yritysetiikka
Hallituksen palkkiot yhteensä1	605	340	945	1 000

1 40 % hallituksen palkkioista, pois lukien valiokuntien palkkiot, maksettiin vuonna 2024 markkinoilta ostettuina Stora Enson R-osakkeina, jotka jakautuivat seuraavasti:

puheenjohtaja 6 806 R-osaketta, varapuheenjohtaja 3 843 R-osaketta ja muut jäsenet 2 638 R-osaketta kukin. Konsernilla ei ole hallituksen jäsenten palkkioksi saamien

osakkeiden hallussa pitämistä koskevaa virallista ohjeistusta.

2 Stora Enson varsinainen yhtiökokous nimitti vuonna 2016 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes toisin päätetään. Osakkeenomistajien

nimitystoimikunnassa on työjärjestyksen mukaisesti neljä jäsentä: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka nimittää

vuosittain 31.8. osakasluettelon mukaiset kaksi suurinta osakkeenomistajaa (kumpikin yhden). Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille ei makseta erillistä

palkkiota.

3 Nimitystoimikunnan puheenjohtaja on FAM AB:n nimittämä Marcus Wallenberg. Jouko Karvinen on Solidium Oyj:n nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen.

Kari Jordan ja Håkan Buskhe valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

4 Yhtiö maksaa tämän lisäksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti varainsiirtoveron jokaisen jäsenen osakehankinnasta, mikä katsotaan myös verotettavaksi tuloksi.

Stora Enson varsinainen yhtiökokous on nimittänyt osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toimimaan, kunnes

toisin päätetään, ja valmistelemaan vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksia, jotka liittyvät hallituksen jäsenten

lukumäärään, hallituksen puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja jäseniin, hallituksen puheenjohtajan,

varapuheenjohtajan ja jäsenten palkitsemiseen ja hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten

palkitsemiseen.


		Tilintarkastettu 107

Hallituksen osakeomistukset 31.12.2024


	Osakkeiden määrä (suora ja epäsuora omistus)
	A	R
Hallituksen jäsenet 31.12.2024
Kari Jordan, puheenjohtaja		15 818
Håkan Buskhe, varapuheenjohtaja		15 912
Elisabeth Fleuriot		35 506
Helena Hedblom		8 994
Astrid Hermann		5 477
Christiane Kuehne		20 067
Richard Nilsson1	127	32 845
Reima Rytsölä		2 638
Osakkeiden määrä yhteensä	127	137 257

1 Lähipiiri (puoliso) omistaa 127 A-sarjan ja 236 R-sarjan osaketta.

Myös seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä 2024


	Osakkeiden määrä hallituksen jäsenyyden päättyessä (suora ja epäsuora)	Hallituksen jäsenyyden päättymispäivä
Antti Mäkinen	19 415	20.3.2024

Johtoryhmän palkat, palkkiot ja omistukset

Alla olevassa taulukossa esitetään johtoryhmän jäsenten vuoden aikana ansaitsemat palkat ja palkkiot, mukaan

lukien osakkeet, joiden tulokseen liittyvät ehdot ovat päättyneet, ja jotka on määrä lunastaa tulevana vuonna. Yhtiö

suosittelee ja odottaa, että toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet omistavat Stora Enson osakkeita ainakin yhden

perusvuosipalkan arvoa vastaavan määrän. Siksi on suositeltavaa, että palkkiona saatuja osakkeita ei myydä,

ennen kuin tämä taso on saavutettu.

Johtoryhmän ansaitsemat palkat ja palkkiot vuonna 2024 olivat yhteensä 9 (12) milj. euroa. Johtokunnan jäsenten

kokonaismäärä oli 11 (11) vuoden 2024 lopussa.

Henkilökohtaisten eläkejärjestelyjensä mukaisesti johtoryhmän jäsenten on mahdollista jäädä eläkkeelle 65

vuoden iässä. Eläkkeet ovat jäsenten kotimaiden lainsäädännön mukaisia. Johtoryhmän jäsenillä on kuuden

kuukauden irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on yhtiö.

People and Culture -valiokunta tarkasti ja vahvisti vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin ja vuosien

2022–2024 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät taloudellisten tavoitteiden tulokset. Hallitus hyväksyi

tulokset helmikuussa 2025.

Liitteessä 3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät on tarkempia tietoja Stora Enson johdon ja työntekijöiden

kannustinohjelmista ja palkitsemisjärjestelmistä.

Johtoryhmän palkkiot


	2024			2023
Tuhatta euroa	Toimitus- johtaja	Muut2,5	Johto- ryhmä yhteensä	Toimitus- johtaja	Edellinen toimitus- johtaja	Muut	Johtoryhmä yhteensä
Palkitseminen1,4
Vuosipalkka	1 000	3 476	4 476	290	669	3 656	4 615
Asumiskulut (toteutuneet)	—	2	2	—	—	3	3
Muut etuudet	—	940	940	—	26	263	289
Irtisanomiskorvaus	—	—	—	—	933	300	1 233
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät3	640	1 187	1 827	—	157	1 024	1 181
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät3	—	394	394	—	912	1 652	2 564
	1 640	5 999	7 639	290	2 697	6 898	9 885
Eläkekulut
Lakisääteiset eläkejärjestelyt	139	809	948	48	428	920	1 396
Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt	—	636	636	—	—	730	730
	139	1 445	1 584	48	428	1 650	2 126
Palkat ja palkkiot yhteensä	1 779	7 444	9 223	338	3 125	8 548	12 011

1 Suomalainen hallinnointikoodi vaatii yhtiöitä raportoimaan sekä maksetut että erääntyvät palkkiot. Tämän vuoksi edellä olevassa taulukossa esitetyt luvut eivät ole

suoraan täsmäytettävissä määriin, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöstökuluina ja jotka esitetään alla taulukossa Konsernin johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa.

2 Summat sisältävät myös seuraavat ansiot: Seppo Parvi 31.10.2024 asti ja Ad Smit 31.10.2024 asti sekä Tuomas Hallenberg 15.10.2024 alkaen ja Carolyn Wagner 1.11.2024 alkaen.

3 Summat liittyvät vuoden lopussa erääntyviin summiin, jotka maksetaan vuonna 2025. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien arvo on laskettu osakkeen 9,72 euron

30.12.2024 päätöskurssin sekä arvioidun pitkäntähtäimen osakekannustimien vuoden 2024 kolmannen neljänneksen jälkeisen tuloksen perusteella. Ohjelmassa

ansaittavien osakepalkkioiden lopullinen arvo hyväksytään helmikuun 2025 jälkeen ja se on riippuvainen osakkeen kurssista 18.3.2025.

4 Palkitseminen raportoidaan vain siltä ajalta, jonka henkilöt olivat johtoryhmän jäseniä.

5 Johtoryhmän jäsenten palkkiot laskivat vuodesta 2023 vuoteen 2024 pääosin kannustinohjelmien suoritustulosten vuoksi. Vuonna 2024 johtoryhmän jäsenten määrä oli

keskimäärin 9,21.

Johtoryhmän palkkiot tuloslaskelmassa


	2024			2023
Tuhatta euroa	Toimitus- johtaja	Muut	Johto- ryhmä yhteensä	Toimitus- johtaja	Edellinen toimitus- johtaja	Muut	Johtoryhmä yhteensä
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde- etuudet	1 640	5 605	7 245	290	852	4 946	6 088
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät1	146	632	778	137	432	1 245	1 814
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet2	139	1 445	1 584	48	428	1 650	2 126
Yhteensä kirjattu tuloslaskelmaan	1 925	7 682	9 607	475	1 712	7 841	10 028

1 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan niiden kolmen vuoden syntymisajanjaksolla perustuen osakkeiden myöntämispäivän

käypään arvoon sekä arvioon annettavien osakkeiden määrästä ohjelman päättyessä.

2 Sisältäen lakisääteiset sekä lisäeläkemaksut.


		Tilintarkastettu 108

Johtoryhmän jäsenet (pl. toimitusjohtaja)

Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuonna 2024 johtoryhmän jäsenillä oli lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmiä, joiden suuruus oli enintään 70 % tai 80 % heidän

kiinteästä vuosipalkastaan. Kannustinpalkkiot maksetaan seuraavalla

tilikaudella. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän

tavoitteista 100 % perustui konsernin ja divisioonien taloudellisiin

tavoitteisiin.

Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuosien 2022, 2023 ja 2024 ohjelmiin sisältyy tulosperusteisia mittareita,

joilla on yksivuotinen, kolmen vuoden jälkeen kertyvä ansaintajakso sekä

kolmevuotisia ansaintajaksoja. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot

suoritetaan yhdessä erässä kolmen vuoden ansaintajakson päättymisen

jälkeen, ja absoluuttinen enimmäismäärä on 100 % myönnettyjen

osakkeiden määrästä. Vuoden 2022 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2022–

2024, vuoden 2023 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2023–2025 ja vuoden

2024 ohjelma liittyy ansaintajaksoon 2024–2026. Ohjelmassa ansaittavat

osakkeet ovat tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen People and Culture

-valiokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien

perusteella.

Vuoden 2024 aikana käynnistettiin ohjelma, jossa johtoryhmän jäsenet,

jotka olivat johtoryhmässä vuoden lopussa, voivat saada 221 370 osakkeen

arvoa vastaavan määrän ennen veroja olettaen, että kolmivuotisen

ohjelman (2024–2026) enimmäismäärään oikeuttavat tavoitteet

saavutetaan. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä on pienempi, sillä

verovelvoitteen määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron

kattamiseksi.

Työsuorituksen käypä arvo, joka on saatu osakeperusteisen korvauksen

vastineena, kirjataan maksutavan mukaisesti joko käteisvaroina tai

osakeperusteisesti maksettavana, kuten liitteessä 3.4 on kuvattu.

Osakeperusteisesti maksettavan arvon osalta on mahdollista, että

toteutuneet kassavaikutteiset kulut eivät vastaa kirjanpidollisia kuluja,

koska osakkeen hintaa ei päivitetä osakkeiden luovutushetkellä.

Johtoryhmän palkkiot -taulukossa olevat luvut koskevat henkilöitä, jotka

ovat kuuluneet johtoryhmään vuoden lopussa tai osan vuotta.

Vuoden 2022 ohjelman ansaintajakso päättyi tilikauden lopussa. Ohjelman

palkkiot tullaan suorittamaan yhtenä eränä kolmen vuoden jälkeen

maaliskuussa 2025, riippuen Stora Enso -konsernin osakekohtaisesta

tuloksesta (EPS), suhteellisesta osakkeen kokonaistuotosta ja ESG-

mittareista (päästöjen vähentäminen ja monimuotoisuus).

Tulosperusteisen osakeohjelman tulos vahvistetaan maaliskuun 2025

alussa, kun suhteellinen osakkeen kokonaistuotto on vahvistettu. Johdolle

(johtoryhmän jäsenet vuoden lopussa) maksettavaksi erääntyvien

osakkeiden määrä vuoden 2024 aikana päättyneen tulosperusteisen

osakeohjelman perusteella oli 111 060 osaketta. Annettavien osakkeiden

toteutunut määrä on vahvistetun tuloksen mukainen ja verovelvoitteen

määrää vastaava osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja – Hans Sohlström

Toimitusjohtaja aloitti Stora Enson palveluksessa ja työnsä

toimitusjohtajana 18.9.2023. Toimitusjohtajalla on kuuden kuukauden

irtisanomisaika. Irtisanomiskorvaus on vuoden palkka, jos irtisanojana on

yhtiö, mutta sopimukseen ei sisälly yhtiön hallinnassa tapahtuvista

muutoksista aiheutuvia maksuja. Toimitusjohtajan eläkejärjestely ja

eläkeikä määräytyvät Suomen työeläkejärjestelmän mukaisesti.

Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläkejärjestelyä.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinohjelma

Toimitusjohtaja on oikeutettu lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan, jonka

perusteella toimitusjohtajalle maksetaan enintään 100 % kiinteästä

vuosipalkasta kultakin 12 kuukauden jaksolta. Toimitusjohtajan lyhyen

aikavälin kannustinohjelman ajanjakson Q4/2023–Q3/2024 suoritustulos oli

64 % ja se maksettiin vuonna 2024.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinohjelma

Kaksivuotinen tulosperusteinen kannustinohjelma alkoi 18.9.2023, ja sen

lunastuspäivämäärä ajoittuu vuoden 2025 viimeiseen neljännekseen.

Toimitusjohtaja voi ansaita pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän

yhteydessä osakkeita 169 420 osakkeen arvosta ennen veroja.

Tulostavoitteet liittyvät taseeseen, pääomamenoihin, strategiaan ja

vastuullisuuteen. Toimitusjohtaja ei osallistu vuoden 2023–25 pitkän

aikavälin kannustinohjelmaan tai muihin vuonna 2024 mahdollisesti

alkaviin pitkän aikavälin kannustinohjelmiin.

Johtoryhmän osakkeet


	R-osakkeet1	Vuonna 2025 myönnettävät osakkeet 2	Tulos- perusteiset osake- kannustimet 2026–2027³	Rajoitetut osake- kannustimet 2026–2027³
Yhteensä	345 902	280 480	383 500	—

1 Suora ja epäsuora omistus. Johtoryhmän jäsenillä ei ollut A-osakkeita.

2 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja niiden pitkän aikavälin kannustinohjelmien

osalta, jotka päättyivät vuonna 2024 ja jotka on määrä maksaa 2025. Tulosperusteinen osakeohjelma

perustuu maksimaaliseen ansaittavaan määrään ja lopullinen arvo on saatavilla helmikuun 2025 jälkeen. Osa

johtoryhmän jäsenistä omistaa vuonna 2024 päättyneisiin rajoitettuihin osakekannustinohjelmiin liittyviä

osakkeita ja näiden ohjelmien osakkeet on määrä maksaa vuonna 2025.

3 Johtoryhmälle tässä merkityt osakkeet on esitetty ennen veroja. Pitkän aikavälin kannustinohjelmat päättyvät

vuosina 2025–2026 ja erääntyvät maksettavaksi 2026–2027.

3.3 Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät

velvoitteet

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita maksupohjaisia ja etuuspohjaisia

eläkejärjestelyjä, joihin kuuluvaa omaisuutta hallinnoivat yleensä erilliset säätiöt ja

rahastot. Eläkejärjestelyt ja työsuhteen jälkeiset järjestelyt rahoitetaan yleensä

työntekijöiltä ja asianomaisilta konserniyrityksiltä perittävin maksuin huomioiden

riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen suositukset. Työnantajan suorittamat

maksut maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sinä

kautena, johon maksusuoritus liittyy.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä taloudelliset kustannukset määritetään ennakoituun

etuusoikeusyksikköön (projected unit credit method) perustuvalla menetelmällä.

Menetelmän mukaan eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan

jaksottamalla säännönmukaiset kustannukset työntekijän työvuosille hyväksyttyjen

vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten

laskelmien mukaisesti. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen

nykyarvo, joka lasketaan käyttämällä korkona valuutaltaan ja juoksuajaltaan

vastaavien korkeasti luokiteltujen yrityslainojen (highly rated corporate bonds) tai

valtion joukkolainojen korkoja.

Konserni kirjaa kaikki etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä aiheutuvat

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot suoraan omaan pääomaan, kuten

konsernin laajassa tuloslaskelmassa on esitetty. Takautuvaan työsuoritukseen

perustuvat kustannukset tunnistetaan järjestelyitä muutettaessa ja ne kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan karttumista koskevista vaatimuksista huolimatta.

Konsernitaseeseen kirjataan täysi varaus kaikista järjestelyn kattamattomista

vastuista.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Yhtiön eläkevastuun ja kulujen määrittäminen vaatii tiettyjen oletusten valitsemista.

Vakuutusmatemaatikot käyttävät näitä oletuksia laskiessaan kyseisiä vastuita.

Oletuksiin sisältyvät muun muassa diskonttokorko, oletettu palkkatason nousu ja

oletettu elinikä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot määrittävät

tuloslaskelmaan kuluksi kirjattavat summat. Jos todelliset tulokset kuitenkin

poikkeavat alkuperäisistä arvioista, erotus sekä oletusten tai muiden muuttujien

mahdollisten muutosten vaikutus kirjataan suoraan omaan pääomaan ja esitetään

konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

Konsernin eläkekulut vuonna 2024 olivat 143 (147) milj. euroa, kuten liitteestä

3.1 Henkilöstökulut käy ilmi. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiin ja

etuuspohjaisiin järjestelyihin. Valtaosa konsernin eläkejärjestelyistä ovat

maksupohjaisia, ja niistä kirjatut kulut olivat yhteensä 137 (140) milj. euroa.

Konsernin pääasiallinen tavoite on tarjota maksupohjaisia järjestelyjä

työsuhteen päättymisen jälkeisinä etuuksina.


		Tilintarkastettu 109

Etuuspohjaiset velvoitteet, nettovastuiden täsmäytys


	Etuuspohjaiset velvoitteet (+)		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo (-)		Etuuspohjaisten järjestelyiden velvoitteet/(varat), netto
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
1.1.	775	736	-578	-577	197	159

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut	7	7	0	0	7	7
Eläkevelvoitteiden täyttämiset	-1	0	1	0	0	0
Korkokulut (+) -tuotot (-)	29	27	-23	-22	6	5
Tuloslaskelmassa yhteensä	35	34	-22	-22	12	12

Demograafisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-1	1	0	0	-1	1
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-3	31	0	0	-3	31
Kokemukseen perustuvista oikaisuista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-7	19	0	0	-7	19
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto 1	0	0	-16	-1	-16	-1
Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus1	0	0	4	2	4	2
Muun laajan tuloksen eriin kuuluvien voittojen (-)/tappioiden (+) uudelleenarvostukset yhteensä	-11	52	-12	0	-23	52

Maksetut etuudet	-58	-56	47	45	-11	-12
Työnantajamaksut ja -palautukset	0	0	-13	-20	-13	-20
Muuntoerot	-6	3	4	-3	-2	0
Yritysmyynnit ja myytäväksi määritellyt omaisuuserät	0	6	0	-1	0	5
31.12.	735	775	-574	-578	161	197

1 Ilman korkokuluihin (+) -tuottoihin (-) sisältyviä summia

Vuonna 2025 konsernin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin odotetaan maksettavan työnantajamaksuja

4 (22) milj. euroa.

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden määrittämisessä käytetyt

merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset


	Suomi		Saksa		Ruotsi
	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Diskonttokorko %	3,2	3,1	3,4	3,3	3,3	3,1
Palkkatason nousu %	3,0	3,0	2,5	2,5	2,9	2,9
Eläketason nousu %	2,2	2,2	2,0	2,0	2,0	2,0
Eläkejärjestelyjen kesto	8,0	8,0	9,8	8,8	13,8	12,7

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden herkkyyslaskelma


	Vaikutus etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin
	Oletusten muutos	Oletusten nousu	Oletusten lasku
Diskonttokorko	0,50 %	Lasku 5,8 %	Nousu 6,5 %
Palkkojen nousuvauhti	0,50 %	Nousu 1,3 %	Lasku 1,3 %
Eläkkeiden nousuvauhti	0,50 %	Nousu 5,0 %	Lasku 4,6 %
Elinajanodote	1 vuosi	Nousu 3,5 %	Lasku 3,5 %

Konserni määrittelee seuraavat etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutusmatemaattiset riskit:

Korkoriski

Velvoitteet arvioidaan käyttämällä korkean luottoluokituksen yrityslainojen tai valtion joukkolainojen

markkinatuottoja velvoitteiden diskonttaamiseksi. Näin ollen ne ovat alttiita markkinatuottojen muutoksille.

Tulosvaikutteisesti kirjatut nettokorkotuotot ja -kulut lasketaan myös markkinatuottoja käyttäen.

Elinajanodote

Jos jäsenet elävät oletettua vanhemmiksi, vastuut saatetaan alun perin arvioida liian pieniksi. Alijäämää saattaa

esiintyä, jos rahastointi ei ole riittävässä määrin huomioinut kohonnutta elinajanodotetta.


		Tilintarkastettu 110

Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2024


Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	150	6	261	156	574
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0	122	17	22	160
Etuuspohjaiset velvoitteet	150	128	278	178	735
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-149	-5	-270	-149	-574
Eläkevelvoite taseessa	1	123	7	29	161

Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	1	123	7	8	140
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0	0	21	21
Eläkevelvoite taseessa	1	123	7	29	161

Etuuspohjaiset järjestelyt maittain 31.12.2023


Milj. euroa	Suomi	Saksa	Ruotsi	Muut	Yhteensä
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	167	5	277	151	600
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0	131	20	23	174
Etuuspohjaiset velvoitteet	167	136	297	174	775
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-160	-5	-271	-142	-578
Eläkevelvoite taseessa	7	131	26	32	197

Jaottelu
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	7	131	26	9	174
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0	0	0	23	23
Eläkevelvoite taseessa	7	131	26	32	197

Suomi

Suomessa työntekijät ovat oikeutettu lakisääteisiin maksupohjaisiin etuuksiin, jotka ovat määritelty työntekijöiden

eläkelaissa (TyEL). Etuudet ovat järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja ne vakuuttavat työntekijän vanhuuden,

työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuva kulu tuloslaskelmassa on 63 (62)

milj. euroa.

Konsernilla on lisäksi etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyitä, joista aiheutui puolestaan 0 (0) milj. euron kulu ilman

rahoituskulujen osuutta. Lisäeläkejärjestelyitä, ja niihin kuuluvia varoja, hoitavat Suomessa vakuutusyhtiöt.

Järjestelyjen piiriin kuuluvat työnantajat eivät saa yksityiskohtaisia tietoja varojen rakenteesta ja niiden

sijoitusstrategiasta, koska varat kuuluvat vakuutusyhtiöille. Varoja hoidetaan EU-lainsäädännön ja paikallisten

säännösten mukaisesti, ja eläkettä on aina maksettava taattu summa markkinatilanteesta huolimatta.

Saksa

Saksassa eläkekulut olivat yhteensä 2 (3) milj. euroa, joista 2 (3) milj. euroa liittyi maksupohjaisiin ja 0 (0) milj. euroa

etuuspohjaisiin järjestelyihin ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet

yhteensä olivat 123 (131) milj. euroa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu taseeseen velaksi. Joissakin pienissä järjestelyissä käytetään

vakuutusyhtiöitä tai riippumattomia asiamiehiä. Eläke-etuudet perustuvat eläkettä kartuttavan työsuhteen aikana

tehtyihin työvuosiin ja ansaittuihin palkkoihin. Eläkemaksujen alkamisaika määräytyy kansallisen eläkejärjestelmän

mukaisen eläkeiän perusteella. Yhtiöt maksavat itse eläkkeet suoraan entisille työntekijöilleen. Eläkkeensaanti on

turvattu laissa olevalla vaatimuksella, jonka mukaan taseeseen kirjattu velka vakuutetaan tiettyyn rajaan asti.

Ruotsi

Ruotsissa kaikki työntekijät ja osa toimihenkilöistä kuuluvat maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin, joista aiheutuva kulu

tuloslaskelmassa oli 48 (50) milj. euroa. Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat loput toimihenkilöistä ja niistä aiheutui

3 (3) miljoonan euron kulu ilman rahoituskulujen osuutta. Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet yhteensä

olivat 7 (26) milj. euroa. Nettovelvoitteen lasku johtuu vuoden aikana maksetuista etuuksista sekä muutoksista

vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, erityisesti hieman korkeammasta diskonttokorosta. Stora Enso kattaa ITP-

järjestelyyn liittyvät velvoitteet eläkesäätiöön maksetuilla työnantajasuorituksilla, joten jäljelle jäävä vastuu liittyy

pääasiassa muihin pienempiin järjestelyihin. Rahaston sijoitusten pitkäaikainen tuottotavoite on 3 %:n reaalituotto

verojen jälkeen.

Muut maat

Etuuspohjaisten järjestelyiden nettovelvoitteet muissa maissa olivat yhteensä 29 (32) milj. euroa. Nettovelvoitteen

muutos on pääasiassa seurausta muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.

Järjestelyyn kuuluvat varat


	2024				2023
Milj. euroa	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Yhteensä	%	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Yhteensä	%
Oma pääoman ehtoiset instrumentit	90	6	96	17 %	89	7	96	17 %
Velkainstrumentit	67	29	96	17 %	41	51	92	16 %
Kiinteistöt	0	61	61	11 %	0	62	62	11 %
Rahavarat	15	0	15	3 %	5	0	5	1 %
Vakuutusyhtiöiden hallussa olevat varat	0	221	221	39 %	0	228	228	39 %
Muut	0	85	85	15 %	7	89	96	17 %
Eläkerahastojen varat yhteensä	172	402	574	100 %	142	436	578	100 %

Järjestelyihin kuuluvat varat eivät sisällä konsernin kiinteistöomaisuutta tai muuta omaisuutta tai yhtiön omia rahoitusinstrumentteja.

Kaksi tärkeintä konsernin eläkevelvoitteisiin vaikuttavaa taloudellista tekijää ovat korkojen vaihtelu ja inflaatio-

odotukset. Eläkevarojen sijoitusten allokoinnin tavoitteena on neutralisoida näiden tekijöiden vaikutukset, varmistaa

maksukyky etuuksien maksuun ja maksimoida sijoitusten tuotto.


		Tilintarkastettu 111

3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät

Laadintaperiaatteet

Osakekannustimet

Kaikki henkilöstöön liittyvät osakeperusteiset maksut kirjataan tuloslaskelmaan

henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolla.

Kaikki osakeperusteiset maksut luokitellaan omana pääomana maksettaviin

kannustinjärjestelmiin. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien

nettosumma verojen jälkeen arvostetaan osakkeiden myöntämispäivän

perusteella käypään arvoon, jossa on otettu huomioon odotettujen osinkojen

nykyarvo. Omana pääomana maksettavien osakekannustimien

myöntämispäivänä määritetty käypä arvo kirjataan kuluksi tasasuuruisina erinä

syntymisajanjaksolla perustuen arvioon lopulta suoritettavien osakkeiden

määrästä, jolloin oma pääoma kasvaa vastaavasti.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät

Johdon palkat sovitaan tapauskohtaisesti. Stora Enson

palkitsemisjärjestelmissä otetaan huomioon sekä tulosyksikön että yksilön

suoriutuminen, kehitys ja tulos. Tämä suorituspohjainen

palkitsemisjärjestelmä perustuu yhtiön tulokseen ja liiketoiminnan

avaintavoitteiden saavuttamiseen.

Konsernin johdon sekä divisioonien ja tulosyksiköiden johdon lyhyen

aikavälin kannustinjärjestelmissä palkkiot ovat enimmillään 35 %–100 %

perusvuosipalkasta. Keskijohdon ja henkilöstön kannustinjärjestelmässä

palkkiot ovat enimmillään 7 %–25 % perusvuosipalkasta. Kaikki

kannustinpalkkiot ovat harkinnanvaraisia. Konsernin tulokseen perustuvat

palkitsemisjärjestelmät koskevat paikallisen käytännön ja lainsäädännön

salliessa suurinta osaa kaikista työntekijöistä. Vuonna 2024

kannustinpalkkioiden laskentaperusteina käytettiin taloudellisia ja

turvallisuuteen liittyviä mittareita. Vuonna 2024 lyhyen aikavälin

kannustinohjelmissa taloudellista menestystä mitataan oikaistulla

liiketuloksella ja operatiivisella käyttöpääomalla.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Vuodesta 2005 lähtien johdolle on käynnistetty uusia osakeperusteisia

ohjelmia joka vuosi. Vuosien 2022, 2023 ja 2024 ohjelmiin sisältyy

tulosperusteinen mittari, jolla on yksivuotinen, kolmen vuoden jälkeen

kumuloituva ansaintajakso sekä tulosperusteisia mittareita, joilla on

kolmevuotisia ansaintajaksoja. Osakeperusteisten ohjelmien palkkiot

suoritetaan yhdessä erässä kolmen vuoden ansaintajakson

päättymisen jälkeen.

Vuosina 2022 ja 2023 kolme neljäsosaa (75 %) ohjelmissa ansaittavista

osakkeista on tulosperusteisia ja ansaitaan hallituksen People and Culture

-valiokunnan ehdottamien ja hallituksen hyväksymien tuloskriteerien

perusteella. Taloudelliset tulosmittarit vuosien 2022, 2023 ja 2024 ohjelmille

ovat kolmivuotinen konsernin osakekohtainen tulos (EPS) ja suhteellinen

osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) (vuonna 2024 absoluuttinen TSR),

johon sisältyy myös ESG-mittareita (päästöjen vähentäminen ja

monimuotoisuus). Yksi neljäsosa (25 %) ohjelmissa ansaittavista osakkeista

on rajoitettuja, eikä niitä ole sidottu tulostavoitteisiin. Rajoitettujen

osakkeiden ansainta on sidottu työskentelyyn yhtiössä ansaintajakson

aikana. Vuoden 2024 ohjelmassa rajoitettuja osakkeita on myönnetty vain

poikkeustapauksissa. Johtoryhmän jäsenten ansaitsemat osakkeet

koostuvat vain tulosperusteisista osakkeista.

Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin sisältyvien

osakkeiden arvioitu lukumäärä ennen veroja vuoden lopussa on esitetty

seuraavassa taulukossa. Annettavien osakkeiden toteutunut määrä tulee

olemaan pienempi, sillä työntekijöiden verovelvoitteen määrää vastaava

osuus osakkeista pidätetään tuloveron kattamiseksi.

Rajoitetut ja tulosperusteiset osakeohjelmat 31.12.2024


	Rajoitettuihin ja tulosperusteisiin osakeohjelmiin sisältyvien osakkeiden arvioitu lukumäärä vuoden lopussa
Osakkeita	2025	2026	2027	Yhteensä
Vuoden 2022 ohjelma	608 011			608 011
Vuoden 2023 ohjelma		937 080		937 080
Vuoden 2024 ohjelma			1 125 160	1 125 160
Yhteensä	608 011	937 080	1 125 160	2 670 251

Stora Enson osakeperusteisten ohjelmien kulut kirjataan niiden

syntymisajanjaksolle, joka on ajanjakso niiden myöntämisestä

ansaintajakson päättymiseen. Osakepohjaisista ohjelmista kirjattiin 2 (4)

milj. euron kulu tuloslaskelmaan, joka liittyy kokonaan rajoitettuihin ja

tulosperusteisiin osakeohjelmiin.


		Tilintarkastettu 112

4 Operatiivinen pääoma

4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä

käyttöoikeusomaisuuserät

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei

yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan

yritysostojen hankintamenon ja hankitun yrityksen netto-omaisuuden käyvän arvon

erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta

varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yritysostosta.

Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien yritysten hankinnasta aiheutuva liikearvo

käsitellään konsernitilinpäätöksessä kyseisen yrityksen varallisuutena, ja se

muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssilla.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai

tarvittaessa useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne

poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan. Taloudelliset vaikutusajat

vaihtelevat yleensä kolmesta kymmeneen vuoteen ja patenttien osalta

kahteenkymmeneen vuoteen. Arvonalentumiset vähennetään tasearvosta.

Hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne

täyttävät hyödykkeen määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät

sopimuksista tai laillisista oikeuksista ja niiden käypä arvo voidaan määritellä

luotettavasti.

Jos uuden ohjelmiston hankinta- tai kehitysmenot liittyvät selvästi yksilöitävissä

olevaan omaisuuserään, johon konsernilla on määräysvalta ja josta

todennäköisesti saatava hyöty yli vuoden ajalta on suurempi kuin kustannukset, se

kirjataan taseeseen aineettomaksi hyödykkeeksi ja poistetaan arvioituna

taloudellisena vaikutusaikanaan (3–10 vuotta).

Yrityskaupan yhteydessä liikearvosta erikseen kirjatut aineettomat hyödykkeet

koostuvat markkinointiin ja asiakkaisiin liittyvistä tai sopimus- ja

teknologiapohjaisista aineettomista hyödykkeistä. Tyypillisiä markkinointiin ja

asiakkaisiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä ovat tuotemerkit, tuote- ja

palvelunimet, yhteisömerkit, laadunvarmennusmerkit, asiakaslistat, tilaukset tai

tilauskanta, asiakassopimukset sekä niihin liittyvät asiakassuhteet. Sopimus- ja

teknologiapohjaiset aineettomat hyödykkeet ovat tyypillisesti lisenssi- ja

rojaltisopimuksia tai patentoituja teknologiaan tai alaan liittyviä salaisuuksia, kuten

luottamuksellisia kaavoja, prosesseja tai reseptejä. Asiakassopimusten ja niihin

liittyvien asiakassuhteiden alkuperäinen käypä arvo määritellään oletettujen

asiakkuuksien pysyvyyden ja asiakkuuksien arvioidun kestoajan rahavirtojen

perusteella käyttäen ylituottomenetelmää. Tuotemerkkien alkuperäinen käypä arvo

määritellään diskontatun rahavirran analyysillä käyttämällä rojaltimetodia.

Aineelliset hyödykkeet

Konserniyritysten aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen

hankintamenoon, jota on tarvittaessa oikaistu tulevaisuudessa hyödykkeen

käytöstä poistamisesta aiheutuvilla kuluilla. Uuden tytäryhtiön oston yhteydessä

vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoonsa

ostopäivänä. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä ja oikaistaan mahdollisilla

arvonalentumisilla tai myyntikuluilla. Tasearvo edustaa hankintamenoa

vähennettynä saaduilla tuilla ja avustuksilla sekä kertyneillä poistoilla ja

arvonalentumisilla. Korot lainoista, joilla rahoitetaan hyödykkeiden rakentamista,

aktivoidaan aineellisiin hyödykkeisiin osaksi hankintamenoa rakennusajalta, kun

ehdot aktivoinnin edellytyksistä täyttyvät.

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen pitoajan katsotaan

olevan rajoittamaton. Muiden aineellisten hyödykkeiden ryhmien poistot perustuvat

seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:


Aineellisten hyödykkeiden ryhmät	Poistoaika vuosina
Teollisuusrakennukset	10-50
Toimisto- ja asuinrakennukset	20-50
Puuhioketehtaat	15-20
Vesivoimalaitokset	40
Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat, pääkoneet	20-30
Raskas koneisto	10-20
Pakkaus- ja hylsytehtaat	10-15
Sahat	10-15
Tietokoneet	3-5
Ajoneuvot	5
Toimistokalusto	3-5
Rautatiet, satamat	20-25
Metsäautotiet	10-15
Tiet, kentät, sillat	15-20

Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Merkittävät uudistus- ja parannusinvestoinnit aktivoidaan taseeseen ja poistetaan

niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.

Aineellisten hyödykkeiden luovutus, myynti tai käytöstä poistaminen kirjataan

poistamalla hankintameno ja kertyneet poistot kirjanpidosta, ja mahdollinen

luovutushetken arvon ja poistamattoman hankintamenon erotus kirjataan

tuloslaskelmassa arvonalentumisiin. Myyntivoitot yli alkuperäisen hankintamenon

esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Varaosat on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin, jos niiden arvo on merkittävä ja jos

niitä käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella tai niitä käytetään vain tietyn

aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen yhteydessä. Kaikissa muissa tapauksissa

varaosat on merkitty vaihto-omaisuuteen ja kirjattu tuloslaskelmaan sitä mukaan

kuin niitä käytetään.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä vuokrasopimus tai sisältääkö

sopimus vuokrasopimuksen. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy

vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä

koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka sisältää

vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna lähinnä aloituspäivänä tai

aikaisemmin maksetuilla vuokramaksuilla. Konserni kohdistaa sopimuksen

perusteella maksetun vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja

erottaa vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat

tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne

sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.

Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä

sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen

vaikutusajan päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan

kumpi näistä on aikaisempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä

vuokrasopimusvelan uudelleenarvostuksilla.

Konserni on päättänyt olla kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuseriä lyhytaikaisista

sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä

omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät

pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita

arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut

kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana. Lisätietoja liitteessä

2.2 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Arvioidessaan sopimuskautta ja sitä, sisältyykö siihen jatko- tai uusimisoptioita,

konserni huomioi kaikki aiheelliset tosiasiat, olosuhteet ja kannustimet, joilla voi olla

vaikutus arvioon. Sopimuskauteen sisällytetään jatko- tai uusimisoptioita vain siinä

tapauksessa, että Stora Enso on kohtuullisen varma siitä, että se tulee

hyödyntämään kyseistä optiota. Konserni suorittaa uudelleenarvioinnin esimerkiksi

olosuhteiden muuttuessa, saadessaan uutta tietoa tai sellaisen merkittävän

tapahtuman tapauksessa, johon vuokralle ottaja voi vaikuttaa ja jolla voi olla

vaikutus arvioon.

Lisätietoja johdon harkintaa edellyttävistä laatimisperiaatteista ja arvioihin liittyvistä

epävarmuustekijöistä koskien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden,

käyttöomaisuuserien ja liikearvon arvostusta on liitteessä 2.3 Poistot ja

arvonalentumiset.


		Tilintarkastettu 113

Aineettomat hyödykkeet


Milj. euroa	Tietokone- ohjelmistot	Asiakas- suhteet ja tavaramerkit	Muut aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2023	222	0	100	18	502	842
Muuntoerot	-1	0	-3	0	-3	-7
Uudelleenryhmittely	5	0	0	0	0	5
Lisäykset	15	206	6	18	349	594
Luovutukset1	-1	0	106	0	0	105
31.12.2023	241	206	209	36	848	1 539
Muuntoerot	0	0	2	0	-1	1
Uudelleenryhmittely	5	0	2	-13	0	-6
Lisäykset	9	0	15	19	0	43
Luovutukset¹	-4	0	-7	0	0	-10
31.12.2024	251	206	222	42	847	1 567

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023	185	0	35	0	258	478
Muuntoerot	-1	0	-2	0	-1	-3
Luovutukset1	-1	0	107	0	0	106
Poistot	17	16	8	0	0	41
Arvonalentumiset	6	0	14	3	85	109
31.12.2023	206	16	162	3	343	730
Muuntoerot	0	0	2	0	1	3
Uudelleenryhmittely	-6	0	0	0	0	-6
Luovutukset1	-3	0	-6	0	0	-9
Poistot	14	16	7	0	0	37
Arvonalentumiset	1	14	16	0	342	372
31.12.2024	212	45	181	3	685	1 127

Tasearvo 31.12.2024	39	160	40	38	162	440

Tasearvo 31.12.2023	35	190	47	32	505	809

1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit

sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Yritysostoon liittyvät asiakassuhteet ja tavaramerkit, jotka on hankittu osana De Jong Packaging Groupin ostoa, sisältävät asiakassuhteisiin

liittyviä aineettomia hyödykkeitä, joiden kirjanpitoarvo on 133 milj. euroa ja jäljellä oleva poistoaika 13 vuotta, sekä markkinointiin liittyviä

aineettomia hyödykkeitä, joiden arvo on 27 milj. euroa ja jäljellä olevat poistoajat ovat vuosien 3–18 väliltä.

Aineelliset hyödykkeet


Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2023	103	3 041	10 909	393	454	14 900
Muuntoerot	1	-22	-17	-2	7	-32
Uudelleenryhmittely	0	25	260	8	-298	-5
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-2	-1	0	0	-3
Lisäykset	5	77	434	14	583	1 113
Luovutukset1	-1	-32	-495	-4	-1	-533
31.12.2023	109	3 087	11 089	410	745	15 440
Muuntoerot	0	18	-29	-4	1	-14
Uudelleenryhmittely	195	-10	-56	1	-129	1
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-3	-1	0	0	-4
Lisäykset	1	25	291	2	555	874
Luovutukset1	-199	-7	-79	-8	0	-292
31.12.2024	107	3 111	11 215	400	1 172	16 004

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023	2	1 804	7 882	336	16	10 040
Muuntoerot	0	-4	7	-1	0	1
Luovutukset1	0	-31	-480	-4	0	-516
Poistot	0	74	349	10	0	433
Arvonalentumiset ja peruutukset	0	133	488	5	1	628
31.12.2023	2	1 976	8 246	345	17	10 586
Muuntoerot	0	-5	-41	-3	0	-48
Uudelleenryhmittely	195	-23	-164	-4	-1	2
Lisäykset	0	1	0	0	0	1
Luovutukset1	-198	-20	-72	-8	0	-298
Poistot	0	64	334	9	0	408
Arvonalentumiset ja peruutukset	12	77	253	3	2	347
31.12.2024	11	2 071	8 557	342	18	10 998

Tasearvo 31.12.2024	96	1 039	2 659	58	1 154	5 006

Tasearvo 31.12.2023	107	1 111	2 843	65	728	4 854

1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit

sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.


		Tilintarkastettu 114

Käyttöoikeusomaisuuserät


Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Metsämaa	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto ja muut	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2023	105	243	96	113	556
Muuntoerot	-5	-14	-1	0	-19
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-16	0	0	-16
Lisäykset	0	5	188	14	207
Luovutukset1	0	0	-22	-19	-41
Muut muutokset	1	15	7	3	26
31.12.2023	101	233	268	111	712
Muuntoerot	3	9	-1	-2	9
Uudelleenluokittelu biologiseksi hyödykkeeksi	0	-18	0	0	-18
Lisäykset	5	5	53	13	76
Luovutukset1	-1	0	-10	-14	-25
Muut muutokset	-4	-7	7	-1	-4
31.12.2024	104	222	317	107	750

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2023	10	22	49	56	138
Muuntoerot	-1	-1	0	0	-3
Luovutukset1	0	0	-18	-18	-36
Poistot	3	3	32	21	59
Arvonalentumiset	28	0	3	2	33
31.12.2023	40	24	66	61	192
Muuntoerot	2	1	-1	-1	1
Luovutukset1	-1	0	-9	-15	-24
Poistot	2	3	31	19	56
Arvonalentumiset	10	0	16	0	26
31.12.2024	53	28	104	65	250

Tasearvo 31.12.2024	51	194	212	43	499

Tasearvo 31.12.2023	61	209	201	49	521

1 Yritysmyynnit on sisällytetty riviin Luovutukset. Yritysmyyntejä ja luokitteluja myytävänä oleviksi omaisuuseriksi on käsitelty tarkemmin liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit

sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Stora Enson olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat metsätalous- ja teollisuustoimintoihin

käytettävistä maa-alueista, erilaisista koneista ja laitteista kuten operatiivisesta kalustosta ja logistiikkalaitteista,

sekä kiinteistöistä kuten toimistoista, varastoista ja muista operatiivisista kiinteistöistä. Joihinkin vuokrasopimuksiin

sisältyy uusimis- tai jatkamisoptio, joka huomioidaan vuokra-ajassa, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni

käyttää kyseisen option.

Lisätietoja vuokrasopimusveloista esitetään liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat ja lisätietoja tuloslaskelmaan

sisältyvistä maksetuista vuokrista liitteessä 2.2 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset

Tilikauden investoinnit ilman lisäyksiä biologisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 1 009 (1 054) milj. euroa. Käynnissä

olevia projekteja ja tulevaisuuden suunnitelmia on käsitelty tarkemmin Stora Enson hallituksen

toimintakertomuksessa.

4.2 Metsäomaisuus

Laadintaperiaatteet

Stora Enson metsäomaisuus määritetään kasvavaksi puustoksi, jotka luokitellaan biologisiksi hyödykkeiksi ja niihin liittyvään

metsämaahan. Stora Enson biologiset hyödykkeet koostuvat kasvavista puista, joita käytetään raaka-aineena sellulle ja

puutuotteille sekä biopolttoaineena.

Metsäomaisuuden arvostus perustuu jatkuviin toimintoihin ja kestävään metsänhoitoon, jossa huomioidaan myös

ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Biologiset hyödykkeet kirjataan ja arvostetaan IAS 41 Maatalous -standardin mukaisesti

käypään arvoon ja metsämaa kirjataan IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet -standardin mukaisesti. Vuokratut

metsämaat esitetään osana käyttöoikeusomaisuuseriä ja liitteessä 4.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä

käyttöoikeusomaisuuserät.

Pohjoismaiset metsät ja puuviljelmät luokitellaan eri omaisuusluokkaan niiden erilaisen luonteen, käytön ja ominaisuuksien

vuoksi. Pääasiallinen ero on puuviljelmien lyhytaikainen 6–12 vuoden kasvusykli verrattuna pohjoismaisten metsien pitkään, 60–

100 vuoden kasvusykliin. Eroja on myös uudistusmenetelmissä, metsänhoidossa ja metsien käytössä muihin tarkoituksiin.

Pohjoismaiseen metsäomaisuuteen sisältyy omistukset Ruotsissa ja Suomessa. Puuviljelmiin sisältyy omistuksia Kiinassa,

Brasiliassa ja Uruguayssa. Metsäomaisuuden eri luokkiin sovellettavat laskentaperiaatteet esitetään alla erikseen. Lisäksi

konsernilla on vähäistä metsäomaisuutta Virossa ja Romaniassa osakkuusyhtiö Tornatorin kautta. Konsernilla on

metsäomaisuutta omissa tytäryhtiöissään Ruotsissa ja Kiinassa, yhteisissä toiminnoissa Brasiliassa ja Uruguayssa sekä

osakkuusyhtiössä Suomessa. Stora Enso myös varmistaa, että konsernin osuus osakkuusyhtiöiden sekä yhteisten toimintojen

metsäomistuksen arvosta on yhdenmukainen konsernin laadintaperiaatteiden kanssa. Korjuuhetkellä biologiset hyödykkeet

siirretään varastoon.


		Tilintarkastettu 115

Metsäomaisuus Pohjoismaissa

Ruotsissa ja Suomessa sijaitseva metsäomaisuus kirjataan käypään arvoon ja

arvostetaan markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu

niillä alueilla tehtyihin metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat.

Stora Enson metsäomaisuus luo arvoa turvaamalla puun saatavuuden,

kasvattamalla pitkän aikavälin tuottoa, optimoimalla maankäyttöä ja

varmistamalla taloudellisen joustavuuden. Metsillä on tärkeä rooli

ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä kasvavat puut sitovat hiilidioksidia. Metsät

tarjoavat myös mahdollisuuksia arvonluontiin uusilla tavoilla, esimerkiksi

tuulivoimalla. Metsäomaisuuden kokonaisarvo lasketaan todennetun puuston

määrän ja kasvavan puuston alueellisten hintojen avulla. Laskennassa

huomioidaan muun muassa:

• alueelliset markkinatransaktiotiedot, jotka perustuvat metsäomaisuuden

maantieteelliseen sijaintiin,

• kasvavan puuston hinnat metsäkuutiometriä (m3 fo) kohti yhdistettynä

metsäomaisuuden transaktioihin ja

• alueelliset kasvavan puuston volyymi.

Metsäomaisuustransaktioihin liittyvää tietoa on saatavilla markkinalähteistä. Stora

Enso soveltaa painotettuja kolmivuotisia (36 kk) keskimääräisiä

markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan sisältävän riittävän määrän

transaktioita ja arvioidaan edustavan markkinaolosuhteita raportointipäivänä.

Markkinatransaktiotietojen voidaan katsoa olevan markkinoiden tukemaa

syöttötietoa. Markkinaolosuhteita kuvastaviin syöttötietoihin tehdään joitakin

oikaisuja ei-todettavissa olevien syöttötietojen avulla, minkä vuoksi syöttötiedot

luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.

Pohjoismaissa sijaitsevan metsäomaisuuden kokonaisarvo allokoidaan biologisiin

hyödykkeisiin ja metsämaahan. Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon

allokointi perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa

olevien nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille

että metsämaalle. Diskonttokorko määritetään koroksi, jolla

markkinatransaktiohintoihin perustuva arvostus vastaa biologisista hyödykkeistä ja

metsäalueista muodostuvan koko metsäomaisuuden yhteenlaskettua rahavirtaa.

Biologisten hyödykkeiden ja metsäalueiden diskonttokoron arvioidaan olevan

sama, sillä rahavirtojen luonne ja ajoitus ovat samankaltaisia.

Biologiset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon IAS 41:n mukaisesti. Käypä arvo

perustuu tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan ja diskontatun rahavirran

menetelmään, jossa biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan jatkuvien

toimintojen rahavirran pohjalta ja yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen.

Metsämaat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä IAS 16 -standardissa

määriteltyä uudelleenarvostusmenetelmää. Metsämaan käypä arvo lasketaan

tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, mukaan lukien nettorahavirrat,

jotka liittyvät tulevaisuudessa istutettaviin puihin ja muihin maa-alueisiin liittyviin

tuottoihin, kuten tuulivoimavuokriin, metsästysoikeuksiin ja maa-ainesten myyntiin.

Tornator Oyj:n Virossa ja Romaniassa olevan metsäomaisuuden arvostus perustuu

diskontatun kassavirran menetelmään, sekä biologiset hyödykkeet että

metsämaat.

Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.

Muutokset metsämaan käyvässä arvossa, laskennallisilla veroveloilla

vähennettyinä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kertyneenä

uudelleenarvostusrahastoon omassa pääomassa. Uudelleenarvostusrahastoa ei

kierrätetä tuloslaskelmaan myynnin yhteydessä. Mikäli metsäalueiden käypä arvo

olisi hankintamenoa alhaisempi, ero kirjattaisiin tuloslaskelmaan

arvonalentumisena.

Puuviljelmien metsäomaisuus

Puuviljelmäalueiden osalta biologiset hyödykkeet kirjataan käypään arvoon IAS 41:n

mukaisesti ja tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa soveltaen niillä alueilla, joissa

konsernilla on metsäalueita. Käypä arvo perustuu käyvän arvon hierarkian tasoon 3.

Metsämaat arvostetaan alunperin ja myöhemmin hankintamenoon IAS 16:ssa

määritettyä hankintamenomallia käyttämällä.

Biologisten hyödykkeiden arvostus perustuu diskontatun rahavirran menetelmään,

joka lasketaan jatkuvien toimintojen rahavirran pohjalta ja perustuu kestävään

metsänhoitoon, yhden syklin kasvupotentiaali huomioon ottaen. Biologisten

hyödykkeiden käypä arvo perustuu tuottavaan metsäalueeseen. Ennustettuun

puun kasvuun perustuvat vuosittaiset korjuut kerrotaan puun hinnoilla ja saadusta

arvosta vähennetään metsänhoidon kustannukset sekä korjuukustannukset.

Biologisten hyödykkeiden käypä arvo mitataan yhden kasvukauden korjuiden

nykyarvona ottaen huomioon ympäristörajoitukset ja muut rajoitukset. Käytetty

diskonttokorko määritetään keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen

perusteella.

Nuori puusto – alle kahden vuoden ikäiset puut (alle kolmen vuoden ikäiset Montes

del Platassa) – katsotaan kehittymättömiksi hyödykkeiksi ja arvostetaan

kirjanpidossa hankintamenoon. Käyvän arvon katsotaan vastaavan

hankintamenoa riittävällä tarkkuudella, kun biologinen muuttuminen on ollut

vähäistä tai muuttumisen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi hintaan, joka

vaihtelee omaisuuserien sijainnin ja lajin mukaan.

Muutokset biologisten hyödykkeiden käyvässä arvossa kirjataan tuloslaskelmaan.

Metsämaat arvostetaan hankintamenoon ja niistä ei tehdä poistoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Biologiset hyödykkeet

Biologisten hyödykkeiden käypä arvo lasketaan diskontattujen kassavirtojen

menetelmällä. Nämä diskontatut kassavirrat edellyttävät arvioita kasvusta,

korjuusta, myyntihinnasta, kustannuksista ja diskonttokorosta. Biologisten

hyödykkeiden käypää arvoa määrittäessään johdon tulee tehdä arvioita tulevasta

hintatasosta sekä myynnin ja kustannusten kehityksestä. Metsää on myös

analysoitava säännöllisesti, jotta voitaisiin arvioida korjattavissa olevan puun

määrä ja metsän nykyinen kasvuvauhti.

Pohjoismaissa sijaitseva metsäomaisuus

Pohjoismaissa sijaitseva metsäomaisuuden käypä arvo määritetään markkinoihin

perustuvaa lähestymistapaa soveltaen, joka perustuu niillä alueilla tehtyihin

metsätransaktioihin, joissa Stora Enson metsät sijaitsevat. Eri alueiden väliset

markkinahinnat vaihtelevat merkittävästi, ja arvostuksessa käytettävien

markkinatransaktioiden kannalta oleellisten alueiden määrittely sisältää harkintaa.

Metsäomaisuuden arvostus perustuu markkinatiedon tarjoajien toimittamiin

yksityiskohtaisiin kauppatietoihin ja hintatilastoihin. Harkintaa käytetään, kun

markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden ja

luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeaviksi

määriteltyjen transaktioiden poislukemiseksi. Stora Enso soveltaa painotettuja

kolmivuotisia (36 kk) keskimääräisiä markkinatransaktiohintoja, joiden katsotaan

sisältävän riittävän määrän transaktioita ja arvioidaan edustavan

markkinaolosuhteita raportointipäivänä.

Metsäomaisuuden arvo kohdistetaan biologisiin hyödykkeisiin ja metsämaahan.

Metsäomaisuuden yhteenlasketun käyvän arvon kohdistaminen perustuu

tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa odotettavissa olevien

nettorahavirtojen erilliset nykyarvot lasketaan sekä biologisille hyödykkeille että

metsämaalle. Kunkin komponentin nettorahavirrat sisältävät arvioita tulevista

kassavirroista.

Konsernin taseeseen kirjattu tytäryhtiöiden ja yhteisten toimintojen

metsäomaisuuden arvo on 7 227 (7 105) milj. euroa, kuten alla olevasta taulukosta

käy ilmi. Konsernin epäsuora osuus osakkuusyhtiölle kuuluvasta

metsäomaisuudesta on 1 474 (1 417) milj. euroa. Metsäomaisuuden kokonaisarvo,

mukaan lukien vuokratut metsämaat on 8 894 € (8 731 €) milj. euroa.


		Tilintarkastettu 116

Metsäomaisuus


	Biologiset hyödykkeet		Metsämaa2		Metsäomaisuus yhteensä
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot
Arvo 1.1.	4 836	4 531	2 269	2 315	7 105	6 846
Muuntoero	-132	2	-60	0	-192	2
Realisoimaton käyvän arvon muutos1	638	385	-281	-49	358	335
Lisäykset	102	71	57	1	159	72
Luovutukset ja myytävänä olevat omaisuuserät 3	-6	4	-2	2	-9	6
Korjuusta johtuva muutos1	-208	-168	—	—	-208	-168
Muut operatiiviset muutokset1	-9	-7	—	—	-9	-7
Uudelleenluokittelu aineellisista hyödykkeistä	22	20	—	—	22	20
Arvo 31.12.	5 243	4 836	1 983	2 269	7 227	7 105

Osakkuusyhtiö
Tornator Oyj (41 %)	1 335	1 287	139	130	1 474	1 417
Arvo 31.12.	1 335	1 287	139	130	1 474	1 417

Yhteensä	6 579	6 123	2 122	2 399	8 701	8 522

1 Biologisten hyödykkeiden osalta muutokset esitetään tuloslaskelmassa. Metsämaan osalta muutokset käyvässä arvossa kirjataan suoraan omaan pääomaan.

2 Ei sisällä vuokrattuja metsämaita.

3 Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Metsäomaisuuden arvostus ja puusto


			31.12.2024
			Metsät Ruotsissa	Guangxi	Veracel (50 %)	MdP (50 %)	Tornator (41 %)	Yhteensä
Kokonaispinta-ala		Tuhatta ha	1 410	62	117	154	319	2 063
- josta omistettu		Tuhatta ha	1 410	—	103	111	319	1 944
- josta vuokrattu		Tuhatta ha	—	62	14	43	0	119
Tuottava alue		Tuhatta ha	1 150	54	49	102	286	1 641
Kokonaispinta-ala	Puusto	milj. m3 fo.1	155,9	4,2	6,8	16,0	34,1	217,0
Tuottava alue	Puusto	milj. m3 fo.1	153,7	4,2	6,8	16,0	33,8	214,6
	Arvioitu kasvu	milj. m3 fo.1	5,9	1,2	2,3	2,9	1,5	13,9
	Puunkorjuu	milj. m3 fo.1	-4,1	-1,1	-1,6	-2,4	-1,4	-10,5
	Muut muutokset	milj. m3 fo.1	2,1	-0,2	0,0	0,6	0,3	2,8
	Puunkorjuu	milj. m3 u.b.2	-3,4	-0,9	-1,3	-2,0	-1,1	-8,7
Biologiset hyödykkeet		milj. euroa	4 577	189	118	358	1 335	6 579
Biologiset hyödykkeet	Tuottava alue	euroa/ha	3 980	3 517	2 392	3 516	4 675	4 009
Metsämaa		milj. euroa	1 725	—	25	233	139	2 122
Metsäomaisuus yhteensä		milj. euroa	6 302	189	143	592	1 474	8 701
Vuokrattu metsämaa		milj. euroa	—	140	6	48	—	194
Metsäomaisuus ja vuokrattu metsämaa yhteensä			6 302	329	150	639	1 474	8 894

1 Metsäkuutiometriä

2 Kuoreton kiintotilavuus


		Tilintarkastettu 117


			31.12.2023
			Metsät Ruotsissa	Guangxi	Veracel (50 %)	MdP (50 %)	Tornator (41 %)	Yhteensä
Kokonaispinta-ala		Tuhatta ha	1 383	70	116	138	310	2 016
- josta omistettu		Tuhatta ha	1 383	—	104	95	310	1 892
- josta vuokrattu		Tuhatta ha	—	70	12	43	—	125
Tuottava alue		Tuhatta ha	1 139	61	49	92	285	1 627
Kokonaispinta-ala	Puusto	milj. m3 fo.1	151,9	4,3	6,1	15,0	33,7	210,8
Tuottava alue	Puusto	milj. m3 fo.1	149,7	4,3	6,1	15,0	33,4	208,4
	Arvioitu kasvu	milj. m3 fo.1	5,8	1,3	2,2	2,0	1,5	12,8
	Puunkorjuu	milj. m3 fo.1	-4,2	-1,2	-1,3	-2,3	-1,4	-10,5
	Muut muutokset	milj. m3 fo.1	-2,5	0,0	0,0	-0,3	0,6	-2,1
	Puunkorjuu	milj. m3 u.b.2	-3,5	-1,0	-1,1	-1,9	-1,1	-8,6
Biologiset hyödykkeet		milj. euroa	4 239	184	124	288	1 287	6 123
Biologiset hyödykkeet	Tuottava alue	euroa/ha	3 723	3 010	2 531	3 121	4 509	3 764
Metsämaa		milj. euroa	2 072	—	30	167	130	2 399
Metsäomaisuus yhteensä		milj. euroa	6 312	184	154	455	1 417	8 522
Vuokrattu metsämaa		milj. euroa	—	157	4	48	—	209
Metsäomaisuus ja vuokrattu metsämaa yhteensä			6 312	341	158	504	1 417	8 731

1 Metsäkuutiometriä

2 Kuoreton kiintotilavuus

Tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot

Vuoden 2024 lopussa konsernin metsäomaisuuden (pois lukien vuokrasopimukset), tasearvosta Ruotsissa oli 87 %

(89 %), Kiinassa 3 % (3 %), Brasiliassa 2 % (2 %) ja Uruguayssa 8 % (6 %). Maa-alueita on 1 744 (1 706) tuhatta hehtaaria,

ja 7 % (7 %) maasta on vuokrattu ja 0 %:iin (0 %:iin) kohdistuu rajoituksia. Stora Enson koko metsäomaisuudesta 1 355

(1 341) tuhatta hehtaaria on tuottavaa metsämaata. Montes del Platan ja Veracelin määrissä huomioidaan

omistusosuus.

Ruotsin metsät

Vuoden 2024 lopussa Ruotsin metsissä olevien biologisten hyödykkeiden arvo oli 4 577 (4 239) milj. euroa, niihin

liittyvien metsämaiden arvo oli 1 725 (2 072) milj. euroa ja metsäomaisuus yhteensä oli 6 302 (6 312) milj. euroa.

Puuston määrän kasvu johtuu tarkemmasta mittauksesta tuottavilla alueilla ja markkinahintojen lievä nousu

vaikuttivat myönteisesti metsäomaisuuden arvoon, mutta negatiivisen valuuttakurssivaikutuksen vuoksi

metsäomaisuuden arvo laski hieman. Biologisten hyödykkeiden arvo kasvoi puun markkinahintojen nousun vuoksi,

mutta korkeammalla diskonttokorolla oli negatiivinen vaikutus arvoon. Metsäomaisuuteen liittyvät laskennalliset

verovelat olivat 1 297 (1 297) milj. euroa. Arvostamisessa käytetty diskonttokorko oli 4,1 % (3,8 %).

Ruotsalaisissa metsissä olevaa tuottavaa maa-aluetta on yhteensä 1 150 (1 139) tuhatta hehtaaria, jossa kasvavan

puuston osuus on 153,7 (149,7) milj. metsäkuutiometriä. Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden arvostuksessa

vuonna 2024 sovellettu kolmen vuoden (36 kk) painotettu keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 41 (42) euroa

metsäkuutiometriä kohti. Metsäomaisuuden arvo vastaa keskimäärin 5 480 (5 540) euroa per hehtaaria tuottavaa

metsämaata.

Kuten osiossa ’Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät’ on

selitetty, metsäomaisuuden arvostus perustuu eri markkinatiedontarjoajien toimittamiin yksityiskohtaisiin

transaktiotietoihin ja hintatilastoihin. Markkinatransaktiotietoja oikaistaan Stora Enson metsäomaisuuden piirteiden

ja luonteen huomioimiseksi sekä tiettyjen ei-metsäomaisuuserien ja poikkeavien arvojen poislukemiseksi.

Arvostuksessa huomioidaan metsäalueiden sijainti, hintataso ja puuston volyymi. Eri alueiden väliset

markkinahinnat eroavat merkittävästi toisistaan. Tulevat muutokset Ruotsissa sijaitsevan metsäomaisuuden

arvossa johtuvat muutoksista transaktiohinnoissa ja muutoksista puuston volyymissa, jossa huomioidaan kasvu ja

muut muutokset.

Metsäomaisuuden sijainti ja volyymi


2024		Pohjoinen	Keski	Etelä	Yhteensä
Tuottava alue	Tuhatta ha	191	959	0	1 150
Osuus kokonaisuudesta	%	17 %	83 %	0 %	100 %
Puusto	milj. m³ fo.¹	17,6	136,1	0,0	153,7
Osuus kokonaisuudesta	%	11%	89 %	0 %	100 %

1 metsäkuutiometriä


2023		Pohjoinen	Keski	Etelä	Yhteensä
Tuottava alue	Tuhatta ha	186	953	0	1 139
Osuus kokonaisuudesta	%	16 %	84 %	0 %	100 %
Puusto	milj. m³ fo.¹	16,9	132,8	0,0	149,7
Osuus kokonaisuudesta	%	11%	89 %	0 %	100 %

1 Metsäkuutiometriä

Guangxi

Vuoden 2024 lopussa Kiinan Guangxissa sijaitsevien biologisten hyödykkeiden käypä arvo oli 189 (184) milj. euroa.

Kaikki Kiinassa sijaitsevat metsämaat ovat vuokrattuja. Vuonna 2024 osa vuokrasopimuksista päättyi. Biologisten

hyödykkeiden arvonnousu johtuu pääasiassa investoinneista, myyntihinnoista ja valuuttakurssien muutoksen

vaikutuksesta, kun taas hakkuumäärien lasku ja pienempi volyymi pienensivät käypää arvoa. Biologisiin

hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo on 30 (24) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 9,2 %:n

(9,7 %:n) diskonttokorkoa, joka laski vuonna 2024.

Veracel


		Tilintarkastettu 118

Veracel on brasilialainen yhteinen toiminto, josta konsernilla on 50 %:n

omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista hyödykkeistä oli 118 (124) milj.

euroa. Arvonlasku on pääasiassa seurausta korkeammista

diskonttokoroista ja heikommasta valuuttakurssista, kun taas korkeammat

hinnat ja volyymit kasvattivat arvoa. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän

nuoren puuston arvo on 33 (40) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on

käytetty 12,4 %:n (10,2 %:n) diskonttokorkoa vuonna 2024. Metsämaat

arvostetaan hankintamenoon.

Montes del Plata

Montes del Plata (MdP) on Uruguayssa sijaitseva yhteinen toiminto, josta

konsernilla on 50 %:n omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista

hyödykkeistä oli 358 (288) milj. euroa. Arvonnousu on pääasiassa

seurausta hankinnoista, korkeammista puun hinnoista ja vahvemmasta

valuuttakurssista. Biologisiin hyödykkeisiin sisältyvän nuoren puuston arvo

on 55 (48) milj. euroa. Diskontatuissa rahavirroissa on käytetty 9,0 %:n

(9,0 %:n) diskonttokorkoa vuonna 2024. Metsämaat arvostetaan

hankintamenoon.

Osakkuusyhtiö

Tornator

Tornator Oyj on suomalainen osakkuusyhtiö, josta konsernilla on 41 %:n

omistusosuus. Stora Enson osuus biologisista hyödykkeistä oli 1 335 (1 287)

milj. euroa, osuus metsämaasta oli 139 (130) milj. euroa ja

metsäomaisuudesta yhteensä 1 474 (1 417) milj. euroa. Käyvän arvon nousu

metsäomaisuuden osalta on pääasiassa seurausta hankinnoista ja

hieman korkeammista markkinahinnoista.

Stora Enson osuus tuottavasta metsäalueesta Tornatorissa on yhteensä

286 (285) tuhatta hehtaaria ja puuston osuus on 33,8 (33,4) milj.

metsäkuutiometriä. Suomessa sijaitsevan metsäomaisuuden

arvostuksessa vuonna 2024 sovellettu kolmen vuoden (36 kk) painotettu

keskimääräinen markkinatransaktiohinta oli 44 (42) euroa

metsäkuutiometriä kohti. Suomessa sijaitsevan metsäomaisuuden arvo

vastaa keskimäärin 5 160 (4 960) euroa per hehtaaria tuottavaa

metsämaata.

Arvostuksen merkittävien oletusten herkkyydet +/-10 %


Milj. euroa	Puun markkina- hinnat	Kasvumäärä	Diskontto- korko
Guangxi	+/-32	+/-20	+/-3
Veracel	+/-11	+/-11	+/-3
Montes del Plata	+/-39	+/-39	+14/-13

Pohjoismaisen metsäomaisuuden arvostus vaihtelee riippuen

transaktiohintojen muutoksista ja kasvavan puuston volyymistä.

Ruotsalaisen metsäomaisuuden keskimääräisessä markkinahinnassa 1

euron metsäkuutiometriä kohti laskettu muutos vaikuttaisi

metsäomaisuuden arvoon 154 (150) milj. euroa. Metsäomaisuuden

kasvavan puuston volyymissa 1 milj. metsäkuutiometrin muutos vaikuttaisi

metsäomaisuuden arvoon 41 (42) milj. euroa.

4.3 Osakkuusyhtiöt

Laadintaperiaatteet

Konsolidointiperiaatteet

Osakkuusyhtiöt, joissa Stora Ensolla on huomattava vaikutusvalta, kirjataan

soveltaen pääomaosuusmenetelmää. Stora Ensolla ei ole osakkuusyhtiöissä

määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden osapuolten kanssa, mutta sillä on

huomattava vaikutusvalta. Tällöin konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään

konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Konsernin

osuus osakkuusyhtiöstä merkitään konsernitaseeseen määrään, joka vastaa

konsernin osuutta osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta liikearvon kanssa.

Osakkuusyhtiöiden ostosta syntyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, ja

sen arvonalentumista arvioidaan kyseisen sijoituksen osana. Osakkuusyhtiöiden

kirjanpitoarvoissa ei ole olennaista liikearvoa.

Konsernin osuuden ylittäviä tappioita ei oteta huomioon, ellei konserni ole

velvollinen täyttämään sellaisia osakkuusyhtiöiden velvoitteita, jotka konserni on

taannut tai joihin se muutoin on sitoutunut.

Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään liikevoitossa, mikä

heijastaa näiden sijoitusten operatiivista luonnetta. Vastaavasti osinkotuotot

osakkuusyhtiöiltä esitetään liiketoiminnan rahavirrassa konsernin

rahavirtalaskelmassa.

Merkittävimmät osakkuusyhtiöt


			Omistusosuus %		Milj. euroa
Yritys	Raportoitava segmentti	Kotipaikka ja pääasiallinen toimipaikka	2024	2023	2024	2023
Tornator Oyj	Forest	Suomi	41,00	41,00	922	892
Muut					32	35
Tasearvo 31.12.					954	926


		Tilintarkastettu 119

Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloslaskelmista


Milj. euroa	2024	2023
Liikevaihto	139	126
Liiketoiminnan kulut	-80	-69
Biologisten hyödykkeiden arvostus	14	121
Liiketulos	74	178
Nettorahoituserät	-14	-12
Nettotulos ennen veroja	60	166
Tuloverot	-10	-30
Tilikauden tulos	52	136

Henkilöstön määrä osakkuusyhtiöissä vuonna 2024 oli keskimäärin 1 015

(1 046 vuonna 2023).

Yhteenveto konsernin olennaisen osakkuusyhtiön, Tornator Oyj:n, IFRS:n

mukaan laaditusta taloudellisesta informaatiosta esitetään alempana.

Konsernin osuus Tornator Oyj:stä raportoidaan osana Forest-divisioonaa ja

kattaa suurimman osan konsernin sijoituksista osakkuusyhtiöihin.

Tornator Oyj


Milj. euroa	2024	2023
Metsäomaisuus	3 595	3 456
Muut pitkäaikaiset varat	71	73
Lyhytaikaiset varat	134	102

Pitkäaikaiset velat	948	851
Lyhytaikaiset velat	141	146
Verovelat	460	459

Liikevaihto	221	194
Tilikauden tulos	133	341
Muut laajan tuloksen erät	12	-57
Laaja tulos yhteensä	145	284

Tilikauden aikana saadut osingot	70	60

Osakkuusyhtiön nettovarat	2 250	2 175
Omistusosuus Tornator Oyj:ssä	41,00 %	41,00 %
Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä	922	892

Konsernin omistusosuus Tornatorista on 41 % ja osuuden tasearvo vuoden

2024 lopussa oli 922 (892) milj. euroa. Konsernin osuus Tornatorin tuloksesta

oli 54 (140) milj. euroa, joka sisältää biologisten hyödykkeiden 12 (97) milj.

euron verojen jälkeisen arvostusvoiton.

Yhteenlasketut tiedot osakkuusyhtiöistä,

jotka eivät ole erikseen olennaisia


Milj. euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset varat	44	33
Lyhytaikaiset varat	16	13

Pitkäaikaiset velat	8	0
Lyhytaikaiset velat	20	11

Liikevaihto	49	47
Tilikauden tulos	-2	-4
Tilikauden aikana saadut osingot	0	0

Osakkuusyhtiöiden nettovarat	32	35
Konsernin omistusosuuden tasearvo	32	35

Konsernin omistusosuuden tasearvo Tornator Oyj:ssä	922	892
Konsernin omistusosuuden tasearvo yhteensä	954	926

Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat


Milj. euroa	2024	2023
Saamiset osakkuusyhtiöiltä
Pitkäaikaiset lainasaamiset	2	2
Myyntisaamiset	5	2
Lyhytaikaiset lainasaamiset	10	0

Velat osakkuusyhtiöille
Ostovelat	46	128

Liiketapahtumat osakkuusyhtiöiden kanssa


Milj. euroa	2024	2023
Myynti osakkuusyhtiöille	30	16
Ostot osakkuusyhtiöiltä	199	181

Konserni harjoittaa osakkuusyhtiöiden kanssa liiketoimintaa muun muassa

puuta myymällä ja ostamalla. Kaikki sopimukset neuvotellaan

markkinaehtoisesti ja liiketoimet suoritetaan tavalla, jonka konserni uskoo


		Tilintarkastettu 120

olevan toimialalla tavanomaista eikä epäedullisempia kuin toimittaessa

konserniin kuulumattomien osapuolten kanssa.

4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Laadintaperiaatteet

Konserni on päättänyt luokitella oman pääoman ehtoiset sijoituksensa Pohjolan

Voiman osakkeisiin ja eräisiin konsernin hallussa oleviin noteerattuihin osakkeisiin

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi instrumenteiksi

IFRS 9 -standardin mukaisesti, soveltaen standardin mukaista peruuttamatonta

valintaa omistuksen pitkäaikaisen luonteen takia. Muiden laajan tuloksen erien

kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten

käyvän arvon muutoksista aiheutuvia voittoja ja tappioita ei kierrätetä

tuloslaskelmaan arvonalentumisen tai myynnin yhteydessä. Vain osinkotulo

kirjataan tuloslaskelmaan. Lisäksi konsernilla on tiettyjä oman pääoman ehtoisia

sijoituksia noteeraamattomissa arvopapereissa, jotka luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostettaviksi. Suurin osa konsernin oman pääoman ehtoisista

instrumenteista koostuu sijoituksista Pohjolan Voima Oyj:hin (PVO).

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää suoraan

julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, sovelletaan muita arvostusmenetelmiä,

kuten diskontatun rahavirran menetelmää ja Gordonin mallia. Muutokset

tärkeimmissä olettamissa, kuten arviot tulevista rahavirroista, voivat vaikuttaa

rahoitusinstrumenttien raportoituun käypään arvoon. Sijoitukset

noteeraamattomien yritysten, kuten Pohjolan Voima Oyj:n (PVO), oman ja vieraan

pääoman ehtoisiin instrumentteihin muodostavat merkittävän osan konsernin

varoista, ja ne edellyttävät johdolta arvioita. Näitä on käsitelty tarkemmin alla.

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset


Milj. euroa	2024	2023
1.1.	819	1 445
Käyvän arvon muutos -muut laajan tuloksen erät	-203	-645
Käyvän arvon muutos - tuloslaskelma	0	0
Lisäykset	0	18
Vähennykset	-3	0
Muuntoerot	-1	0
31.12.	613	819

PVO:n osakkeet

Stora Ensolla on 16,1 %:n (15,7 %) osuus Pohjolan Voima Oyj:n (PVO)

osakkeista. Pohjolan Voima Oyj on energia-alan osakeyhtiö, joka tuottaa

sähköä ja lämpöä osakkeenomistajilleen Suomessa

kustannusperusteisesti ja voittoa tavoittelematta (Mankala-periaate).

PVO-konsernin kullakin tytäryhtiöllä on oma osakelajinsa, ja osinkojen

sijaan osakkeet oikeuttavat omistusta vastaavaan määrään tuotetusta

energiasta. Osakkeenomistajat maksavat sähköstä tuotantokustannusten

perusteella hinnat, jotka ovat yleensä markkinahintoja alhaisemmat. Stora

Enso sai 3 (0) milj. euroa osinkoja PVO:lta vuoden 2024 aikana.

Omistusosuus arvostetaan käypään arvoon käyttämällä diskontattujen

rahavirtojen menetelmää. Arvostus on luokiteltu tasolle 3 käyvän arvon

hierarkiassa IFRS 13 -standardin mukaisesti. Lisätietoa näistä tasoista on

liitteessä 5.2 Käyvät arvot.

Arvostuksessa käytetyt sähkön hinnat perustuvat kahden ensimmäisen

vuoden osalta johdannaisten markkinahintoihin ja myöhempien vuosien

osalta perustuen pitkän aikavälin sähkön hinta-arvioihin. Aiemmat

tilinpäätökset muodostavat perustan kunkin sähköomaisuuserän

kustannusrakenteelle, ja tulevien kausien osalta käytetään PVO:n

osakkeenomistajatietojen perusteella tehtyjä arvioita, jos niitä on

saatavilla, ja niitä oikaistaan tulevina vuosina inflaatiokertoimella.

Arvostusmallissa käytetty 6,31 %:n diskonttauskorko määritetään

keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen perusteella.

Diskontattujen rahavirtojen laskennassa +/- 5 %:n muutos sähkön hinnassa

merkitsisi +86 milj. euron tai -86 milj. euron muutosta arvostuksessa, +/- 1 %-

yksikön muutos diskonttauskorossa merkitsisi -114 milj. euron tai +151 milj.

euron muutosta arvostuksessa.

PVO:n osakkeet on jaettu eri osakesarjoihin. PVO:n B ja B2 osakesarjat

viittaavat omistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä, joka operoi kolmea

ydinvoimalaa Suomessa (Olkiluoto 1–3). Stora Ensolla on noin 8,9 %:n

epäsuora osuus Olkiluoto 3 -ydinvoimalayksikön kapasiteetista PVO B2

-osakkeidensa kautta.

PVO:n osakkeet ja muut oman pääoman ehtoiset

instrumentit 31.12.2024


Milj. euroa	Osake- sarja 1	%:n omistus- osuus	Omaisuus -laji	Käypä arvo 2024	Käypä arvo 2023
PVO	A	20,6	Vesivoima	191	226
PVO	B, B2	15,7 ja 14,8	Ydinvoima	378	546
PVO	C	10,9	Lämpö	1	7
PVO yhteensä				570	778
Muut noteeraamattomat arvopaperit				31	32
Noteeraamattomat arvopaperit yhteensä				602	810
Noteeratut arvopaperit (Packages Ltd)		6,4		11	9
Oman pääoman ehtoiset instrumentit yhteensä				613	819

1 Osakesarjat C2, V ja M purettiin vuoden 2024 aikana niihin liittyvien toimintojen lopettamisen jälkeen.

Vuonna 2024 PVO:n käypä arvo oli 570 (778) milj. euroa. PVO:n käyvän arvon

lasku on pääasiassa seurausta laskussa sähkön hintojen ennusteissa,

alhaisempi diskonttokorko netotti vaikutusta. Käyvän arvon muutoksesta ei

kirjata laskennallisia veroja, koska Suomen verolainsäädännön mukaan yli

10 %:n omistukset on vapautettu myyntivoiton verotuksesta.

4.5 Päästöoikeudet ja muut pitkäaikaiset varat

Laadintaperiaatteet

Konserni osallistuu Euroopan unionin päästökauppaan tavoitteenaan vähentää

kasvihuonekaasupäästöjä. Konsernille on allokoitu tietty määrä

hiilidioksidipäästöoikeuksia tietylle ajanjaksolle. Päästöoikeudet kirjataan

aineettomina hyödykkeinä, julkisina avustuksina ja velkoina, jotka velvoittavat

konsernin toimittamaan toteutusjaksolla toteutuneita päästöjä vastaavan

päästöoikeusmäärän.

Päästöoikeuksiin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvostus perustuu sen päivän

käypään arvoon, jolloin konserni saa ne haltuunsa (taso 1). Velka päästöoikeuksien

palautusvelvoitteen täyttämiseksi perustuu toteutuneisiin päästöihin, ja

palautusvelvoitteen täyttämiseen käytetään saatuja päästöoikeuksia

kirjanpitoarvolla laskettuna. Jos päästöoikeuksien markkinahinta on

raportointipäivänä kirjanpitoarvoa alhaisempi, niiden ylijäämäoikeuksien arvo, joita

ei tarvita aiheutettujen päästöjen kattamiseen, alennetaan markkinahinnaksi.

Toteutuneet päästöt kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan materiaaleihin ja palveluihin

allokaatiopäivän käyvällä arvolla. Markkinoilta ostetut päästöoikeudet kirjataan

hankintahintaan. Vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan vastaavan

kokoinen hyvitys, jonka johdosta allokoitujen päästöjen vaikutus eliminoituu. Täten

tuloslaskelmaan ei synny ilmaisjaossa allokoitujen päästöoikeuksien osalta

tulosvaikutusta, mikäli toteutuneet päästöt ovat ilmaisjaossa saatujen

päästöoikeuksien suuruiset. Ylijäämäoikeuksien myynti kirjataan tulona


		Tilintarkastettu 121

toimituspäivänä. Mahdollinen tulosvaikutus syntyy ainoastaan allokaation ylittävien

päästöjen vuoksi tehdyistä lisäostoista, ylijäämäoikeuksien myynnistä,

toteutuneiden päästöjen ollessa ilmaisjaossa saatuja päästöoikeuksia pienemmät

tai sellaisten oikeuksien arvonalentumisesta, joita ei tarvita omaan käyttöön.

Päästöoikeudet


Milj. euroa	2024	2023
Arvo 1.1.	108	123
Allokoidut päästöoikeudet	110	146
Myynnit	-65	-64
Palautusvelvoitteen täyttäminen	-80	-98
Luovutukset ja myytävänä olevat omaisuuserät	—	0
Käypä arvo 31.12.	73	108

Päästöoikeusvelka esitetään konsernin taseessa rivillä Muut korottomat velat.

Päästöoikeusvelka 31.12.2024 oli 56 (79) milj. euroa, liitteessä 4.8 Korottomat velat

esitetyn mukaisesti. Tilikauden lopussa konsernin hallussa olleiden

ylijäämäoikeuksien arvo oli 17 (28) milj. euroa.

Muut pitkäaikaiset varat


Milj. euroa	2024	2023
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	21	25
Verohyvitykset	3	4
Muut pitkäaikaiset operatiiviset varat	28	29
Yhteensä	53	58

4.6 Vaihto-omaisuus

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon, sen

mukaan kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä tai

vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain

samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Samaa menetelmää sovelletaan

kaikkeen vaihto-omaisuuteen, joka on luonteeltaan samankaltaista ja

samanlaisessa käytössä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno

käsittää raaka-aineet, välittömät palkat, poistot ja muut välittömät kustannukset

sekä tuotteisiin kohdistuvan osuuden tuotannon välillisistä kustannuksista ilman

korkokuluja. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa

liiketoiminnassa vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta ja myynnistä

aiheutuvilla menoilla.

Mikäli tuotteen hankintameno ylittää sen nettorealisointiarvon, kirjataan tasearvoon

vähennys. Lisäksi vanhojen, hidaskiertoisten ja vanhentuneiden tuotteiden ja

varaosien tasearvoon kirjataan tarvittaessa epäkuranttiusvähennys.

Konsernitaseessa tällaiset epäkuranttiusvähennykset vähennetään vaihto-

omaisuuden kirjanpitoarvosta.


Milj. euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	468	403
Keskeneräiset tuotteet	73	62
Valmiit tuotteet	829	808
Varaosat ja tarvikkeet	325	322
Muu vaihto-omaisuus	26	30
Ennakkomaksut ja hakkuuoikeudet	85	66
Epäkuranttiusvähennys: varaosat ja tarvikkeet	-104	-102
Epäkuranttiusvähennys: valmiit tuotteet	-12	-18
Nettorealisointiarvoista johtuva vähennys	-20	-25
Yhteensä	1 672	1 545

Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1

Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Kokonaisuudessaan vaihto-omaisuutta kirjattiin kuluksi 5 842 (6 271) milj.

euroa vuoden aikana. Vaihto-omaisuuteen kirjatuilla vähennyksillä oli

tuloslaskelmaan 23 (35) milj. euron kuluvaikutus. Aiemmin kuluksi kirjattujen

vähennysten peruutuksilla oli 26 (55) milj. euron tulosvaikutus.

4.7 Operatiiviset saamiset

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jälkeenpäin odotettuun

realisoitumisarvoon luottotappiovarauksella vähennettynä. Myyntisaamisten

odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan saamisten objektiivisen ja kattavan

tarkastelun perusteella vuoden lopussa käyttäen eteenpäin katsovaa odotettavissa

olevien luottotappioiden varausmallia. Myyntisaamisten osalta noudatetaan IFRS

9:n mukaista yksinkertaistettua lähestymistapaa, jonka mukaan odotettavissa

olevat luottotappiot kirjataan todennäköisten elinkaaren aikaisten luottotappioiden

perusteella tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Niiden saamisten

osalta, joiden maksuja ei ole laiminlyöty, odotettavissa olevat luottotappiot

arvioidaan perustuen ulkoisesti tuotettuun asiakkaiden

luottotappiotodennäköisyyksiä kuvaavan dataan, jota käytetään odotettavissa

olevien luottotappioiden eteenpäin katsovassa laskentamallissa. Myyntisaamisten

odotettavissa olevien luottotappioiden mallissa huomioidaan myös

makrotaloudellinen indikaattori, joka huomioi makrotaloudellisen kehityksen ja

sisällyttää laskentamalliin ennakoivaa tietoa. Laskentamallissa on sovellettu

oletusta siitä, että asiakkaan maksukyvyttömyys tulkitaan tapahtuvaksi aikaisintaan

90 päivää saamisen erääntymisen jälkeen, ja maksukyvyttömyyden arvioidaan

normaalisti tapahtuvan, kun myyntisaamisen suoritus on vähintään 90 päivää

myöhässä tai kun on muita riippumattomia todisteita maksukyvyttömyydestä.

Myyntisaamiset alaskirjataan ja esitetään luottotappiona vain tuomioistuimen

julistaman konkurssin perusteella tai eräissä muissa tapauksissa, joissa

alaskirjausta tukee objektiivinen näyttö. Myyntisaamiset esitetään lyhytaikaisina

operatiivisina saamisina lyhytaikaisissa varoissa konsernin taseessa.

Myyntisaamiset faktorointisopimuksissa

Stora Enso solmii myyntisaamisten faktorointisopimuksia nopeuttaakseen

myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Myydyt saamiset kirjataan pois

taseesta, kun omistusoikeuteen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet.

Sellaiset jäljellä olevat myyntisaamiset, joita ei ole vielä myyty tilikauden lopussa,

mutta jotka ovat myytävissä faktorointiohjelmien kautta seuraavalla tilikaudella,

luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi

myyntisaamisiksi IFRS 9:n mukaisten liiketoimintamallin ja sopimuksiin perustuvien

rahavirtojen testien mukaisesti. Lisätietoja löytyy liitteestä 5.2 Käyvät arvot.

Lyhytaikaiset operatiiviset saamiset


Milj. euroa	2024	2023
Myyntisaamiset - bruttomääräinen kirjanpitoarvo	688	939
Odotettavissa olevat luottotappiot	-20	-27
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	87	80
Muut saamiset	214	247
Yhteensä	969	1 239

Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1

Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Myyntisaamisten ikäjakauma


Milj. euroa	2024	2023
Erääntymättömät	619	841
Alle 30 päivää sitten erääntyneet	39	57
31–60 päivää sitten erääntyneet	1	1
61–90 päivää sitten erääntyneet	0	3
91–180 päivää sitten erääntyneet	1	1
Yli 180 päivää sitten erääntyneet	27	36
Yhteensä	688	939

Erääntyneiden myyntisaamisten bruttomäärä oli 69 (98) milj. euroa

31.12.2024. Nämä saamiset liittyvät useisiin eri maihin ja asiakkaisiin, joilla ei

ole viimeaikaisia laiminlyöntejä. Myyntisaamisten elinkaaren aikaisten

odotettavissa olevien luottotappioiden määrä oli 20 (27) milj. euroa

31.12.2024. Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan

tapauskohtaisesti tulevaisuuteen katsovalla mallilla, joka perustuu

asiakkaiden maksujen laiminlyönnin todennäköisyyden arviointiin. Jos

konsernilla on syytä epäillä asiakkaan taloudellista tilannetta, vaaditaan

ennakkomaksu tai pankin antama peruuttamaton remburssi. Vuoden


		Tilintarkastettu 122

lopussa erääntymistä odottavien remburssien yhteissumma oli 48 (54)

milj. euroa. Liitteessä 5.1 Rahoitusriskien hallinta on lisätietoa asiakkaiden

luottoriskin hallinnasta.

Luottotappiovarauksen ikäjakauma


Milj. euroa	2024	2023
Erääntymättömät ja alle 90 päivää sitten erääntyneet	1	2
91–365 päivää sitten erääntyneet	1	2
Yli 365 päivää sitten erääntyneet	17	23
Yhteensä	20	27

Luottotappiovarauksen täsmäytys


Milj. euroa	2024	2023
Avaava tase 1.1.	27	32
Muutos tuloslaskelman kautta kirjattavissa luottotappiovarauksissa	3	9
Alaskirjaukset	-10	-15
Muut	0	1
Tasearvo 31.12.	20	27

Vuoden 2024 aikana toteutuneiden luottotappioiden määrä oli 10 (15) milj.

euroa ja nämä myyntisaamiset alaskirjattiin pois konsernitaseesta.

Stora Enso on solminut myyntisaamisten faktorointisopimuksia

nopeuttaakseen myyntisaamisten muuntamista käteisvaroiksi. Tällaiset

sopimukset johtivat nimellisarvoltaan 414 (178) milj. euron arvoisten

myyntisaamisten kirjaamiseen pois taseesta vuoden lopussa. Stora Enson

osallisuuden myytyihin saamisiin arvioidaan olevan jatkossa vähäinen

faktorointisopimusten luonteesta ja riskienjaosta johtuen.

4.8 Operatiiviset velat

Pitkäaikaiset operatiiviset velat


Milj. euroa	2024	2023
Osakeperusteiset maksut	1	2
Muut velat	9	9
Yhteensä	10	11

Lyhytaikaiset operatiiviset velat


Milj. euroa	2024	2023
Ostovelat	1 781	1 666
Palkka- ja henkilöstökulujen jaksotukset	224	227
Siirtovelat	114	122
Päästöoikeuksiin liittyvä velka	56	79
Saadut ennakot	15	18
Muut velat1	107	99
Yhteensä	2 296	2 211

1 Muut velat liittyvät etenkin valtiolle maksettaviin veroihin, kuten arvonlisäveroihin ja palkkoihin liittyviin veroihin.

Vuosi 2023 oikaistu myytävänä olevien omaisuuserien luokituksen muuttamisen vuoksi. Lisätietoja liitteessä 6.1

Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat omaisuuserät.

Vuonna 2024 Belgian viranomaisille palautettiin 16 milj. euron avustukset, koska vuoden 2019 legionella-tapausta

pidetään ympäristörikkomuksena.

Toimitusketjun rahoitusjärjestelyt

Stora Enso on solminut useita rahoitussopimuksia toimitusketjuissaan.

Toimitusketjun rahoitusjärjestelyt kirjataan ostoveloiksi, eikä niitä luokitella

uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

Toimitusketjun rahoitusjärjestelyillä on seuraavat ehdot:

Toimittajille tarjotaan mahdollisuus osallistua ohjelmaan joko osana

sopimusneuvotteluja tai sopimuskauden aikana sopimusehtojen

päivittämiseksi. Kyseessä on ostovelkaohjelma, jossa laskut maksetaan

pankille samoilla maksuehdoilla, joista Stora Enso on sopinut toimittajan

kanssa, ja pankki maksaa laskun toimittajalle etuajassa sovitun järjestelyn

mukaisesti. Pankki neuvottelee toimittajan liittymisestä ohjelmaan, ja Stora

Enso toimii välittäjänä, joka yhdistää osapuolet. Ainoa kustannus

toimittajille on laskujen aikaistettu maksaminen. Rahoittaja rahoittaa

ohjelmaa ilman takausvastiketta. Toimittaja vastaa pääosissa alennuksien

kustannuksista ohjelman puitteissa, mutta joissain yksittäisissä

sopimuksissa toimittaja veloittaa ne Stora Ensolta. Nämä yksittäiset

sopimukset luokitellaan myös ostoveloiksi. Ohjelmaan ei sisälly

yhteisvastuulauseketta, vaan kaikki laskut käsitellään samalla tavalla Stora

Enson tytäryhtiöissä.


Milj. euroa	2024
Ostoveloissa esitetyt toimitusketjun rahoitusjärjestelyt	254
Joista toimittajat ovat saanet maksun	236

Maksupäivien jakauma


Päivää laskun päiväyksen jälkeen	2024
Ostovelat jotka ovat osa järjestelyä	60-180
Vertailukelpoiset ostovelat, jotka eivät ole osa järjestelyä	60-120

Olennaisia ei-rahavirtavaikutteisia muutoksia, jotka olisivat aiheuttaneet

muutoksia kirjanpitoarvoihin, ei ollut.


		Tilintarkastettu 123

4.9 Varaukset

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja kun on todennäköistä, että velvoitteen

täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen

menetyksen ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset

perustuvat johdon arvioon ja kustannusten ajankohtaan ja summaan liittyy

epävarmuutta. Käyttöomaisuushyödykkeen purkamiseen, siirtämiseen ja

alkuperäiseen tilaan palauttamiseen koskevan velvoitteen suorittamiseen

tarvittavat investoinnit lisätään omaisuuserän kirjanpitoarvoon hankintahetkellä ja

poistetaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset

diskontataan nettonykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutukset ovat olennaisia.

Ympäristövaraukset

Aikaisemman liiketoiminnan ympäristövaikutusten korjaamisesta syntyneet

kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan varauksiksi.

Ympäristövaraus kirjataan, mikäli ympäristölakien ja -säädösten nykytulkinnan

perusteella on todennäköistä, että on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite, jonka määrä voidaan luotettavasti arvioida.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan jaksolla, jona konserni sitoutuu suunnitelmaan

juridisesti tai tosiasiallisesti. Varaukseen kirjataan ne kustannukset, jotka sisältyvät

lopettamissuunnitelmaan, aiheutuvat jatkuvasta sopimusvelvoitteesta ja joista ei

ole jatkuvaa taloudellista hyötyä tai jotka liittyvät velvoitteen purkamisesta

aiheutuvaan sanktioon.

Muut varaukset

Muut varaukset liittyvät oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin kuten

uudelleenistutukseen, tappiollisiin sopimuksiin, kanteisiin tai meneillä oleviin

oikeuskäsittelyihin.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Varauksina kirjatut määrät perustuvat johdon parhaaseen arvioon velvoitteen

hoitamisen edellyttämistä kustannuksista. Näiden kustannusten ajankohdasta ja

määrästä ei ole täyttä varmuutta, joten toteutuneet kustannukset voivat poiketa

merkittävästi alkuperäisestä arviosta. Varausten kirjanpitoarvoa tarkastellaan

säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustannusarvioissa,

sääntelyssä, sovellettavissa tekniikoissa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Varaukset


Milj. euroa	Ympäristö- varaukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Muut varaukset	Varaukset yhteensä
Tasearvo 1.1.2023	73	21	30	124
Muuntoerot	0	0	1	1
Yritysmyynnit ja myytäväksi määritellyt omaisuuserät	3	0	0	3
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset	7	89	12	107
Varausten lisäys	4	4	1	8
Varausten peruutus	-16	-7	0	-22
Maksut	-9	-31	-14	-54
Tasearvo 31.12.2023	63	77	28	168
Muuntoerot	-1	0	-2	-3
Yritysmyynnit ja myytäväksi määritellyt omaisuuserät	0	-1	0	-1
Kirjattu tuloslaskelmaan
Uudet varaukset	2	42	10	55
Varausten lisäys	14	2	0	16
Varausten peruutus	-3	-14	0	-17
Maksut	-8	-80	-12	-100
Tasearvo 31.12.2024	67	26	25	118

Jako lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin varauksiin

Lyhytaikaiset varaukset: erääntyvät 12 kuukauden kuluessa	5	21	11	37
Pitkäaikaiset varaukset: erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua	62	5	14	81
Yhteensä 31.12.2024	67	26	25	118

Konsernissa on viime vuosina tehty suuria rakennemuutoksia

yritysmyynneistä tehtaiden sulkemisiin ja hallinnollisiin

kustannussäästöohjelmiin. Vuoden 2024 lopussa

uudelleenjärjestelyvarausten velvoite oli 26 (77) milj. euroa

uudelleenjärjestelyvarauksia ja muiden varausten 25 (28) milj. euroa.

Vuonna 2024 rakenneuudistusvarauksiin sisältyvät olennaiset maksut

liittyvät pääasiassa joulukuussa 2024 ilmoitettuun De Hoop BV:n myyntiin

Alankomaissa ja kannattavuuden parantamisohjelmiin. Olennaisin

uudelleenjärjestelyvaraus vuoden 2023 tasearvossa on 35 milj. euroa

liittyen De Hoop aaltopahvin pintakartonkia valmistavan tehtaan

pysyvään sulkemiseen Alankomaissa.

Olennaisin ympäristövaraus perustuu Stora Enson ja Falunin kaupungin

tekemään sopimukseen, jonka mukaan konsernilla on velvoite puhdistaa

vesi Kopparbergin kaivoksen aiheuttamista saasteista ennen vesien

päästämistä ympäristöön. Tilikauden lopussa varaus oli 27 (27) milj. euroa.

Olennaisin varaus luokassa muut varaukset liittyy uudelleenistutus-

velvoitteeseen osassa Pohjoismaita. Uudelleenistutus on velvoitettu

tehtäväksi tietyn aikamääreen puitteissa viimeisen hakkuun jälkeen.


		Tilintarkastettu 124

5 Pääomarakenne ja rahoitus

5.1 Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi

Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernissa

hallitaan hallituksen hyväksymien politiikkojen mukaisesti. Tavoitteena on

kustannustehokas konserniyritysten rahoitus sekä tehokas rahoitusriskien

hallinta. Stora Enson rahoitusriskipolitiikkaa sovelletaan kaikkiin Stora

Ensossa tapahtuviin rahoitustransaktioihin. Kyseinen politiikka ja siihen

tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät muutokset astuvat voimaan, kun

konsernin hallitus on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien

käyttöä koskevien toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia kyseisen

rahoitusriskipolitiikan kanssa. Konsernin yhteisiin toimintoihin kuuluvat

yhtiöt toimivat paikallisen rahoitusriskipolitiikan mukaisesti ja kyseiset

politiikat eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä konsernin oman

rahoitusriskipolitiikan kanssa.

Merkittävimmät rahoitusmarkkinariskit esitellään tarkemmin alla,

konsernin pääasiallisten rahoitusriskien ollessa korkoriski, valuuttariski,

maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski sekä hyödykkeiden, etenkin kuidun,

sellun ja energian hintariski.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille, mikä tarkoittaa, että korkotason vaihtelut

vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja sen taseessa olevien varojen ja

velkojen arvoon. Stora Enso altistuu korkoriskille korollisten varojen ja

velkojen, kuten lainojen, rahoitusinstrumenttien ja vuokrasopimusvelkojen

kautta, mutta myös kaupallisten sopimusten sekä operatiivisten varojen ja

velkojen kuten biologisten hyödykkeiden kautta. Konsernin tavoitteena on

pitää korkokulut vakaina. Konsernin kokonaisduraation ei pitäisi ylittää

lainojen keskimääräistä maturiteettia, mutta tavoitteena on kuitenkin

pidempi duraatio edellä mainitun puitteissa. Yhtiön hallitus hyväksyy

keskimääräistä maturiteettia pidemmän duraation.

Konserni voi käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja

valuutanvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi muuntamalla

vaihtuvakorkoisia lainoja synteettisesti kiinteäkorkoisiksi lainoiksi

johdannaisten avulla. Konsernin vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio

vuoden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa, joka sisältää myös

kyseiset myytäviksi luokitellut varat ja velat:

Vaihtuva- ja kiinteäkorkoinen positio


	31.12.2024		31.12.2023
Milj. euroa	Vaihtuva- korkoiset	Kiinteä- korkoiset	Vaihtuva- korkoiset	Kiinteä- korkoiset
Pitkäaikaiset korolliset saamiset1	1	8	11	51
Lyhytaikaiset korolliset saamiset1	4	28	1	14
Rahavarat	1 999	0	2 464	0
Korolliset velat2	-1 747	-3 928	-1 718	-3 998
Korolliset saamiset ja velat ennen korkojohdannaisia	258	-3 892	758	-3 934
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	346	-346	488	-488
Korolliset saamiset ja velat korkojohdannaisten jälkeen	604	-4 238	1 246	-4 422

1 Pois lukien korkosaamiset, listatut arvopaperit ja johdannaisvarat.

2 Pitkäaikaiset korolliset velat, korollisten velkojen lyhennyserät, lyhytaikaiset korolliset velat ja käytetyt

luottolimiitit, pois lukien johdannaisvelat ja korkovelat.

Vuoden 2023 luvut on oikaistu.

Konsernin korollisten nettovelkojen, mukaan lukien kaikki

korkojohdannaiset, mutta pois lukien rahavarat, koron keskimääräinen

uudelleenmääräytymiskausi oli noin 2,5 (2,7) vuotta.

31.12.2024 vallinneen tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön nousu

korkotasossa kasvattaisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin 7 (10) milj. euroa

ja vastaava lasku korkotasossa laskisi vuosittaisia nettokorkokuluja noin

7 (10) milj. euroa. Kyseinen simulaatio olettaa, että lainojen duraatio ja

konsernin rahoitusrakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Lisäksi

simulaatio laskee yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien

vaihtuvakorkoisten instrumenttien, pois lukien konsernin rahavarat,

seuraavasta uudelleenasettamispäivästä lukien vuoden loppuun asti.

Lisäksi kaikkien vuoden kuluessa erääntyvien lyhytaikaisten lainojen

eräpäivää oletetaan pidennettävän vuoden loppuun asti soveltaen uutta

korkeampaa tai alhaisempaa korkoa.

Yhden prosenttiyksikön paralleeli muutos korkotasossa aiheuttaisi myös

3 (6) milj. euron käyvän arvostuksen voiton tai tappion ennen veroja

rahavirran suojauksen alla olevista koronvaihtosopimuksista, joiden

arvonmuutos kirjataan laajan tuloksen erien kautta rahavirran

suojausrahastoon. Liitteessä 5.4 Johdannaiset on yhteenveto liikkeeseen

laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä

arvosta.

Valuuttakurssiriski – transaktioriski

Konsernin toiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu näin ollen

valuuttariskille, joka aiheutuu markkinoilla tapahtuvista

valuuttakurssimuutoksista. Valuuttojen transaktioriski johtuu Stora Enson

tuotantolaitosten maantieteellisestä sijainnista ympäri maailmaa sekä

raaka-ainehankinnoista ja lopputuotteiden myynnistä vieraassa

valuutassa tuotantolaitosten kotivaluuttaan nähden. Tärkeimmät valuutat

näissä tapauksissa ovat Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta sekä

Ruotsin kruunu. Stora Enson konserniyhtiöt, joiden kotivaluutta on muu kuin

euro, ovat lisäksi altistuneita euromääräisistä nettokassavirroista

aiheutuvalle transaktioriskille. Nämä euromääräiset riskit aiheutuvat

erityisesti Stora Enson tytäryhtiöistä, jotka sijaitsevat Ruotsissa, Tšekin

tasavallassa sekä Puolassa.

Valuutan transaktioriski on valuuttakurssivaihteluiden vaikutus konsernin

tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutus konsernin odotettuihin

tuleviin rahavirtoihin sekä näiden pohjalta myöhemmin kirjattaviin

myyntisaamisiin ja ostovelkoihin. Konsernin rahoitusriskipolitiikan

mukaisesti konsernin tavoitteena on suojata 15–60 % tärkeimpien

valuuttojen valuuttamääräisistä ennustetuista todennäköisistä

rahavirroista seuraavaksi 12 kuukaudeksi eteenpäin

johdannaisinstrumenttien, kuten valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden,

avulla. Konserni voi myös suojata 12–36 kuukauden pituisia ajanjaksoja tai

muuttaa edellä mainittua seuraavan 12 kuukauden suojaussuhdetta

konsernin johdon harkintaan perustuen.

Konsernin tavoite valuuttamääräisissä operatiivisissa myyntisaamisissa ja

ostoveloissa on suojata 50–100 % konsernin avoimesta nettosaamisesta

merkittävissä valuuttapareissa.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvioitu nettomääräinen operatiivinen

ulkomaanvaluutan transaktioriski pääasiallisille valuutoille seuraavalle 12

kuukaudelle sekä niihin liittyvät valuuttakurssisuojaukset 31.12. vuoden lopun

valuuttakursseja käyttäen. Vuoden lopun tilanteen myyntisaamisiin ja

ostovelkoihin liittyvä nettoriski sisältää IFRS 7 -standardin vaatimusten

mukaisesti valuuttariskit konsernin ulkoisista sekä konserniyritysten

välisistä sisäisistä transaktioista. Taulukossa esiintyvä positiivinen

riskimäärä kuvaa arvioitua valuuttamääräistä konserniin tulevaa

kassavirtaa tai saamista.


		Tilintarkastettu 125

Operatiiviset valuuttamääräiset transaktioriskit


	31.12.2024						31.12.2023
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojatuissa rahavirroissa1	792	-321	1 580	158	73	-46	674	-278	1 446	126	63	-48
Rahavirran suojaukset seuraavalle 12 kuukaudelle	-436	206	-737	-38	-20	32	-394	188	-632	-34	-15	27
Arvioitu vuosittainen liiketoiminnan nettorahavirta suojausten jälkeen	356	-115	843	120	54	-14	280	-90	814	93	47	-21
Suojausprosentti 31.12. seuraaville 12 kuukaudelle	55 %	64 %	47 %	24 %	27 %	69 %	58 %	68 %	44 %	27 %	25 %	57 %
Painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan2		11,42	1,11	0,84	1,64	43,74		11,57	1,10	0,87	1,66	45,07

Myyntisaamiset ja ostovelat, nettoriski	-87	-40	49	17	42	-4	-38	-23	181	18	18	-5
Nettomyyntisaamisten valuuttasuojaukset	34	6	6	-10	-22	—	-7	7	-119	-15	-20	—
Nettomyyntisaamiset suojausten jälkeen	-54	-34	55	7	19	-4	-45	-15	62	3	-2	-5

Arvioitu vuosittainen operatiivinen transaktioriski suojausten jälkeen	302	-149	898	127	73	-18	235	-105	876	96	46	-26

1 Rahavirrat ovat ennustettuja, erittäin todennäköisiä valuuttamääräisiä liiketoiminnan nettorahavirtoja suojatuissa valuutoissa. EUR-sarakkeessa esitetty valuuttariski

viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviselle transaktioriskille Ruotsissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden osalta, koska näiden yhtiöiden

toimintavaluutta ei ole euro.

2 Painotettu keskimääräinen valuuttakurssi euroa vastaan lasketaan optiorakenteen ostetun osan ja valuuttatermiinien valuuttatermiinikurssien perusteella, ja näin ollen se

edustaa painotettua keskimääräistä suojauskurssia, joka perustuu konsernin näkökulmasta epäsuotuisimpaan suojauskurssitasoon.

Konserni suojaa lisäksi myös Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltojen dollariin liittyvää nettomyyntisaamisten

valuuttariskiä 12 ja 24 kuukauden välille ulottuvalle jaksolle. Tilinpäätöspäivänä näiden Ruotsin kruunuun liittyvien

rahavirran suojausten nimellisarvo oli 130 milj. euroa, ja Yhdysvaltojen dollariin liittyvien rahavirran suojausten

nimellisarvo -96 milj. euroa. Näiden riskivaluuttojen laskennallinen 5 %:n heikkeneminen johtaisi Ruotsin kruunun

osalta -6 milj. euron tappioon ja Yhdysvaltojen dollarin osalta 5 milj. euron tuottoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvio siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi valuuttariskille

altistuvien tytäryhtiöiden vuotuiseen liiketulokseen. Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n

muutoksella euron, Ruotsin kruunun, Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Australian dollarin, sekä 10 %:n

muutoksella Uruguayn peson arvossa olisi. Nämä muutokset valuutoissa on arvioitu kohtuullisen todennäköisiksi

muutoksiksi valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella olisi likimäärin

samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa potentiaalista

tuloslaskelmaan tai omaan pääomaan kirjattavaa nettotappiota. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota

alla esitetystä herkkyysanalyysista, sillä niiden tytäryhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta ei ole euro,

muunnetaan konsernin tilinpäätösvaluuttaan tilikauden keskikurssia käyttäen, kun taas näiden yritysten taseet,

mukaan lukien valuuttasuojaukset sekä myyntisaamiset ja ostovelat, muunnetaan raportointivaluuttaan

tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Translaatioriskiin liittyvät erät on kuvattu tarkemmin alla olevassa

”Valuuttakurssiriski - Muuntoriski” -kappaleessa.

Herkkyysanalyysissa otetaan huomioon valuuttojen suojaukset ja siinä oletetaan, että riskivaluuttojen välillä ei ole

vaikutuksia. Valuuttakurssivaikutukset perustuvat arvioituihin operatiivisiin ulkomaanvaluuttavirtoihin seuraavalle 12

kuukaudelle, vuoden lopun suojaustasoihin sekä oletukseen että valuuttamääräisten rahavirtojen suojaustasot ja

muut mahdolliset muuttujat pysyvät muuttumattomina seuraavan 12 kuukauden aikana. Suojausinstrumentteina

käytetään valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Laskelmassa ei ole otettu huomioon epäsuoria

valuuttakurssivaikutuksia tuotteiden hintoihin tai tuotevirtoihin, esimerkiksi tuotteen muuttumista halvemmaksi

valmistaa toisessa maantieteellisessä lokaatiossa.

Operatiivisten valuuttatransaktioriskien herkkyysanalyysi


	31.12.2024						31.12.2023
Milj. euroa	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU	EUR	SEK	USD	GBP	AUD	UYU
Riskivaluutan muutos1	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-10 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketoiminnan nettorahavirtaan suojatuissa valuutoissa	-40	16	-79	-8	-4	5	-34	14	-72	-6	-3	5
Vaikutus suojausrahastoon ennen veroja tilinpäätöspäivänä 2	22	-10	37	2	1	-3	20	-9	32	2	1	-3
Vaikutus nettomyyntisaataviin valuuttasuojausten jälkeen3	3	2	-3	—	-1	—	2	1	-3	—	—	1
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen4	-15	7	-45	-6	-4	2	-12	5	-44	-5	-2	3

1 EUR-sarakkeessa esitetty herkkyysanalyysi viittaa euromääräisten rahavirtojen operatiiviseen transaktioriskiin Ruotsissa, Tšekissä ja Puolassa sijaitsevien konserniyhtiöiden

osalta, koska näiden yhtiöiden toimintavaluutta ei ole euro.

2 Vaikutus suojausrahastoon (Muut laajan tuloksen erät) ennen veroja tilinpäätöspäivänä liittyy käyvän arvon muutoksiin johdannaissopimuksista, joiden katsotaan

soveltuvan erittäin todennäköisten ennustettujen rahavirtojen kassavirtasuojauksiksi IFRS 9:n mukaan. Muihin laajan tuloksen eriin vaikuttava osuus kierrätetään

operatiiviseen tulokseen kun transaktio realisoituu.

3 Arvioitu nettomyyntisaamisiin tai -ostovelkoihin liittyvä valuuttavaikutus suojausten jälkeen.

4 Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen sisältää taseriskeihin, ennakoituihin rahavirtoihin sekä niiden suojauksiin liittyvät erät.

Seuraavassa taulukossa esitetään rahoituseriin liittyvä valuuttariski pääasiallisille valuutoille sekä niihin liittyvät

suojaukset 31.12. Nettovelka sisältää valuuttamääräiset ulkoiset velat ja lainasaamiset, konsernin sisäiset velat ja

lainasaamiset, sekä rahavarat. Taulukko ei sisällä IAS 21 -standardin mukaisesti nettosijoituslainoiksi määritettyjä

sisäisiä valuuttalainoja, koska ne pienentävät ulkomaanvaluuttariskiä konsernitasolla. Sisäisiin transaktioihin

liittyvät riskit sisältävät valuuttamääräisiä velkoja ja saamisia, mitkä ovat raportointipäivänä avoinna konsernissa.

Valuuttajohdannaiset suojaavat pääosin rahoitusriskejä taseessa. Taulukossa esiintyvä negatiivinen riskimäärä

kuvaa arvioitua valuuttamääräistä nettovelkaa.


		Tilintarkastettu 126

Lisäksi taulukko esittää arvion siitä, mikä vaikutus heikkenevällä riskivaluutalla olisi konsernin tuloslaskelmaan.

Herkkyydet on laskettu sen perusteella, mikä vaikutus 5 %:n muutoksella olisi suhteessa Ruotsin kruunuun,

Yhdysvaltain dollariin, Kiinan renminbiin, Puolan złotyyn ja Tšekin korunaan. Näitä muutoksia arvioidaan kohtuullisen

todennäköisinä muutoksina valuuttakursseissa vuoden päätöskursseilla laskettuna. Vastaavalla vahvistumisella

olisi likimäärin samansuuruinen vastakkainen vaikutus. Taulukossa esiintyvä negatiivinen määrä kuvastaa

potentiaalista tuloslaskelmaan kirjattavaa nettotappiota. Vastaavasti positiivinen määrä kuvastaa mahdollista

nettovoittoa tuloslaskelmassa. Toteutunut valuuttatulos voi käytännössä erota alla esitetystä herkkyysanalyysista,

sillä riskimäärät voivat muuttua vuoden aikana.

Rahoitusvaluuttariski ja arvioitu valuuttavaikutus tuloslaskelmaan


	31.12.2024						31.12.2023
Milj. euroa	SEK	USD	CNY	PLN	BRL	CZK	SEK	USD	CNY	PLN	BRL	CZK
Vieraassa valuutassa oleva nettovelka ennen suojauksia1	256	-151	141	-11	80	30	140	-121	185	-3	44	24
Valuuttasuojaukset	-257	-53	0	-11	0	-29	-158	-5	0	-5	0	-21
Nettorahoitusriski suojausten jälkeen	-2	-204	141	-22	80	1	-18	-126	185	-8	44	3
Sisäisiin transaktioihin liittyvät riskit	3			-6		0	137			13		0
Valuuttasuojaukset	0			0		0	0			0		0
Liiketoimintaan kuulumaton nettoriski	3			-6		0	137			13		0
Riskivaluutan muutos	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %	-5 %
Vaikutus tuloslaskelmaan2	0	10	-7	1	-4	0	-6	6	-9	-1	-2	0

1 Konserni on soveltanut IAS 21 -standardin mukaista nettosijoituslainakäsittelyä tiettyihin konserniin sisäisiin lainoihin Kiinaan. Kyseiset lainat ovat EUR, USD ja CNY -määräisiä

lainoja. Näistä lainoista kertyvät valuuttakurssierot kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan osaksi muuntoeroja. Nettosijoitusten lainojen nimellinen määrä oli 620

(591) milj. euroa vuoden lopussa ja se pienentää kyseessä olevien valuuttojen valuuttariskiä edellä olevassa taulukossa.

2 Voitot ja tappiot kirjataan osaksi rahoituseriä konsernin tuloslaskelmassa.

Valuuttakurssiriski – muuntoriski

Muuntoriski aiheutuu valuuttakurssien vaihtelun vaikutuksesta Stora Enson valuuttamääräisten varojen, velkojen ja

tulojen nettoarvoon konsolidoiduissa luvuissa. Muuntoriskiä pienennetään rahoittamalla omaisuuserien hankintaa

samassa paikallisessa valuutassa kuin itse hankittava omaisuuserä, mikäli taloudellisesti mahdollista. Konserni voi

myös solmia valuuttatermiinisopimuksia, valuuttaoptioita ja ottaa valuuttamääräisiä lainoja suojatakseen

nettomääräisiä sijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä.

Ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden taseet sekä IFRS 9:n mukaiset muut kuin euromääräiset oman pääoman

ehtoiset instrumentit muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin, mikä altistaa konsernin oman pääoman

valuuttakurssivaihteluiden aiheuttamille riskeille. Tästä tuloksena olevat muuntoerot sekä muut muutokset, kuten

paikallisen tuloslaskelman muuntamisesta aiheutuva muuntoero, kirjataan suoraan omaan pääomaan. Nämä

kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ulkomainen yhtiö myydään kokonaan tai osittain.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin tuloslaskelmassa oleva muuntoriski, joka syntyy tytäryhtiöiden ja

yhteisten toimintojen valuuttamääräisten tuloslaskelmien muuntamisesta konsernin konsernitilinpäätöksessä

käytettävään raportointivaluuttaan.

Muuntoriski tuloslaskelmassa


	31.12.2024					31.12.2023
Milj. euroa	SEK	USD	BRL	CZK	CNY	SEK	USD	BRL	CZK	CNY
Muuntoriski tuloslaskelmassa	-2	-208	-149	-57	78	-357	-196	-179	-65	67
Riskivaluutan muutos	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %	-10 %	-5 %	-5 %
Arvioitu vaikutus vuotuiseen liiketulokseen	—	10	15	3	-8	18	10	18	3	-3

Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman alttius muuntoriskille niillä maantieteellisillä alueilla, joilla

konserni on suojannut nettosijoituksiaan ulkomaisissa yksiköissä vähentääkseen muuntoriskiä konsernin omassa

pääomassa. Käytännössä konsernilla on myös materiaalisia suojaamattomia muuntoriskejä muilla

maantieteellisillä alueilla kuten Ruotsissa ja Kiinassa. Laskelmassa huomioidaan ulkomaan valuuttamääräinen

oma pääoma ja suojaustasot vuoden lopussa. Yksityiskohtaiset tiedot kertyneiden muuntoerojen muutoksista ja

suojausvaikutuksista on esitetty liitteessä 5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus. Taulukossa esitetty

herkkyysanalyysi sisältää ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten vaikutukset ja olettaa,

että muita muutoksia ei tapahdu kuin yhden valuutan vaihtokurssimuutos vuoden lopussa.

Muuntoriski omassa pääomassa


	31.12.
Milj. euroa	2024	2023
Muuntoriskille altis oma pääoma USD-alueella1	1 799	1 625
EUR/USD nettoinvestointien suojaukset2	-289	-271
Muuntoriskialttius suojausten jälkeen	1 510	1 354
Herkkyys ennen suojauksia - EUR vahvistuu 5 %	-90	-81
Herkkyys suojausten jälkeen - EUR vahvistuu 5 %	-75	-68

1 Sisältää Uruguayssa sijaitsevan yhteisen toiminnon Montes del Platan, jonka toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.

2 USD-määräiset ulkomaisten nettosijoitusten suojauksiksi luokitellut joukkovelkakirjalainat.

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen liittyvää riskiä tietyllä hetkellä. Stora Enson

rahoitusriskipolitiikan mukaan nostettujen lainojen ja lyhytaikaisia lainoja kattavien käyttämättömien

luottolimiittien keskimääräisen maturiteetin tulee olla vähintään neljä vuotta. Lisäksi konsernilla tulee olla

rahavaroja ja nostamattomia luottolimiittejä kattamaan kaikki seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lainat,

mukaan lukien supply chain financing ja factoring -ohjelmat. Konsernin sitovat käyttämättömät luottolimiitit ja

nostamattomat lainat olivat 31.12.2024 yhteensä 1 235 (800) milj. euroa. Luottovalmiuksia käytetään varmuutena

yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin ja ne ovat kokonaan käyttämättömiä. Edellä mainittujen lisäksi Stora Ensolla on

myös käytettävissään erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 1 100 (1 100) milj. euroon saakka. Nämä liittyvät pääosin

suomalaisten eläkerahastojen kautta saatavilla oleviin rahoituslähteisiin.

Vuoden 2024 aikana Stora Enso hankki 435 milj. euron pitkäaikaisen lainan Euroopan investointipankilta. Laina on

tällä hetkellä nostamatta ja lainan takaisinmaksu ulottuu vuoteen 2037 asti. Stora Enso allekirjoitti voimassa olevien

kahdenvälisten lainojensa yhden tai kahden vuoden pidennyksiä yhteensä 350 milj. euroa. Lisäksi yhtiö allekirjoitti


		Tilintarkastettu 127

kahden vuoden jatkoajan 100 milj. euron sitovalle luottolimiitilleen. Rahoitustapahtumia vuoden 2024 aikana

kuvataan tarkemmin liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat.

Kuten liitteessä 4.8 kerrotaan, konserni on tehnyt useita toimitusrahoitussopimuksia parantaakseen konsernin

käyttöpääomaa. Rahoittajien taloudellinen tilanne on hyvä, eikä konsernilla ole merkittävää likviditeettiriski-

keskittymää rahoittajien kanssa. Konsernin toimittajien rahoitussopimuksia käsitellään tarkemmin liitteessä 4.8.

Jälleenrahoitusriski, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta, että erääntyvälle velalle ei saada uutta rahoitusta

markkinoilta, hallitaan pitämällä jäljellä olevien velkojen maturiteettiprofiili tasaisena. Seuraavassa taulukossa on

esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimusperusteisiin maksuihin liittyvät erääntymispäivät ja ne on ryhmitelty

pääotsikoiden alle sen mukaan, mikä on niiden jäljellä oleva erääntymisaika tilinpäätöspäivänä. Tulevien vuosien

sopimusperusteisten rahoituskulujen arvioinnissa on käytetty vuoden lopun korkotermiinejä. Taulukko sisältää

myös kyseiset myytäviksi luokitellut varat ja velat.

Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2024


Milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	430	587	582	540	500	826	3 466
Lainat rahoituslaitoksilta	577	255	104	4	4	35	979
Vuokrasopimusvelat	83	59	54	48	44	257	545
Muut pitkäaikaiset lainat	0	1	0	0	0	0	2
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus	1 090	903	741	592	548	1 119	4 992
Arvioidut rahoituskulut	163	123	88	73	53	168	668
Arvioidut vuokrakulut	27	24	23	21	20	162	276
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset	1 281	1 050	851	686	620	1 449	5 936
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo	689	0	0	0	0	0	689
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - saamiset	-1 333	-225	0	0	0	0	-1 558
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut	1 370	232	0	0	0	0	1 602
Ostovelat	1 781	0	0	0	0	0	1 781
Käytössä olevat luottolimiitit	7	0	0	0	0	0	7
Arvioidut rahoituskulut	14	0	0	0	0	0	14
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2024	3 808	1 057	851	686	620	1 449	8 471

Rahoitusvelat erääntymisajoittain, nettomääräiset suoritukset: 2023


Milj. euroa	2024	2025	2026	2027	2028	2029+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	136	440	590	591	548	1 310	3 615
Lainat rahoituslaitoksilta	140	717	105	5	5	27	998
Vuokrasopimusvelat	71	57	48	43	39	263	520
Muut pitkäaikaiset lainat	0	2	0	0	0	0	2
Pitkäaikainen velka mukaan lukien lyhytaikainen osuus	347	1 217	742	639	592	1 600	5 137
Arvioidut rahoituskulut	193	152	113	82	69	194	802
Arvioidut vuokrakulut	29	26	25	23	22	225	350
Pitkäaikaisten lainojen sopimuksiin perustuvat suoritukset	569	1 395	880	744	683	2 018	6 289
Lyhytaikaiset lainat, kirjanpitoarvo	595	0	0	0	0	0	595
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - vastaanotot	-2 154	0	0	0	0	0	-2 154
Bruttosuoritettavat johdannaisvelat - maksut	2 132	0	0	0	0	0	2 132
Ostovelat	1 666	0	0	0	0	0	1 666
Käytössä olevat luottolimiitit	0	0	0	0	0	0	0
Arvioidut rahoituskulut	9	0	0	0	0	0	9
Sopimuksiin perustuvat suoritukset yhteensä, 31.12.2023	2 817	1 395	880	744	683	2 018	8 537

Rahoitustransaktioiden vastapuoliriski

Vastapuoliriskillä tarkoitetaan konsernin saatavien arvoon kohdistuvaa riskiä, mikäli konsernin vastapuolet eivät

kykene täyttämään rahoitussopimuksista aiheutuvia velvoitteitaan. Vastapuoliriski arvostetaan siihen

enimmäistappioon, joka Stora Ensolle voi syntyä suoraan siinä tapauksessa, että yksi vastapuoli laiminlyö

velvoitteensa. Tätä riskiä minimoidaan:

• solmimalla sopimuksia vain johtavien rahoituslaitosten sekä sellaisten yritysten kanssa, joilla on korkea

luottoluokitus

• tekemällä sijoituksia vain sellaisten rahoituslaitosten tai yritysten likvideihin rahamarkkinarahastoihin ja

talletuksiin, joilla on vähintään luokitus A-3 tai BBB-.

• Vähintään 50 % konsernin rahavaroista tai EUR 150 miljoonaa (riippuen kumpi on suurempi) tulee säilyttää

vastapuolilla, joiden luottoluokitus on vähintään A- käyttäen merkittävimpien luottoluokituslaitosten

luokitussymboleja

• investoimalla vähintään 75 milj. euroa konsernin rahavaroja muihin vastapuoliin kuin siihen yksittäiseen

vastapuoleen, jonka hallussa on suurin osa Stora Enson rahavaroista.

• vaatimalla emoyhtiön antaman takauksen, kun toimitaan luottoluokituksen saaneen vastapuolen tytäryrityksen

kanssa.

Konsernin rahoitusriskipolitiikka määrittää rajat hyväksytylle vastapuoliriskille perustuen taloudellisen sopimuksen

kestoon ja vastapuolen luottoluokitukseen.


		Tilintarkastettu 128

Vuoden 2024 lopussa johdannaissopimusten vastapuoliin ei liittynyt merkittävää riskikeskittymää. Korkein

vastapuoliriski markkina-arvoltaan oli -8 (13) milj. euroa ja luottoluokitus A+ (A+) Standard & Poor’sin

luottoluokitussymboleita käyttäen.

Asiakkaiden luottoriski

Asiakkaiden luottoriski tarkoittaa, että Stora Enson tekemiin myyntisopimuksiin kohdistuu asiakkaiden taloudellisen

tilanteen heikentymisestä aiheutuva riski. Konserni hyödyntää useita tapoja luottoriskin pienentämiseen

käyttämällä muun muassa rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Lisäksi käytetään vientitakuita, jotka

kattavat sekä poliittisen että kaupallisen riskin. Vientitakuut koskevat yksittäisiä OECD-maiden ulkopuolisia

asiakkaita. Konsernin johto katsoo, ettei Stora Ensolla ole yksittäiseen asiakkaaseen, yksittäiseen vastapuoleen tai

maantieteelliseen alueeseen liittyviä merkittäviä riskikeskittymiä. Myyntisaamisten ryhmittely ikäjakauman mukaan

sekä niihin liittyvät odotetut luottotappiot on esitetty liitteessä 4.7 Operatiiviset saamiset.

Hyödykkeiden hintariski

Voimassa olevat hyödykesuojaukset


	31.12.2024				31.12.2023
Milj. euroa	Hyödykkeen suojattu määrä	Keski- määräinen suojaus- hinta	Suojattu nimellis- arvo, milj. euroa	Käypä arvo, milj. euroa	Hyödykkeen suojattu määrä	Keski- määräinen suojaus- hinta	Suojattu nimellis- arvo, milj. euroa	Käypä arvo, milj. euroa
Sähköostot
Pohjoismaat	2 242 560 MWh	EUR 37,3	84	-1	245 712 MWh	EUR 55,6	14	-1
Öljyostot	208 896 barrelia	USD 72,9	15	-1	205 058 barrelia	USD 75,9	14	-1

Konserni altistuu hyödykkeiden ja energian markkinahinnan vaihteluille, jotka vaikuttavat konsernin

kannattavuuteen. Sähkö-, maakaasu- ja öljyjohdannaiset ovat osa konsernin energiahintariskin hallintaa, kun taas

muita hyödykkeiden hintariskejä mitataan ja suojataan, jos se on taloudellisesti mahdollista.

Sähköjohdannaissuojien lisäksi konserni hallitsee energian hintariskiä solmimalla pitkäaikaisia kiinteähintaisia

fyysisiä sähkönhankintasopimuksia ja omistamalla 16,1 % osuuden Pohjolan Voima Oy:stä (PVO), joka on yksityisessä

omistuksessa oleva energia-alan yhtiöiden ryhmä Suomessa. Osakkeiden käypä arvo vuoden lopussa oli 570 (778)

milj. euroa. Näiden osakkeiden käypä arvo on riippuvainen sähkön markkinahinnoista, ja siitä on

yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset.

Energian ja raaka-aineiden 10 %:n hinnannousu tai -lasku aiheuttaisi 10 (5) milj. euron muutoksen energian ja raaka-

aineiden johdannaissopimusten käypään arvoon. Suurin osa näistä käyvän arvon muutoksista verojen jälkeen

kirjataan suoraan oman pääoman suojausrahastoon, kunnes sopimukset erääntyvät ja tulos kirjataan

tuloslaskelmaan. Nämä arviot koskevat vain rahoitusinstrumenttien herkkyyttä markkinariskeille, eivät konserniin

kohdistuvia raaka-aineiden ja energian hintariskejä kokonaisuudessaan, koska varsinaiset hankinnat eivät ole

IFRS 7 -standardin mukaisia rahoitusinstrumentteja. Vuoden 2024 lopussa energia- ja hyödykesopimusten,

sisältäen johdannaissuojat sekä kiinteähintaiset fyysiset ostosopimukset, erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2025–

2027 välillä. Vuonna 2023 erääntymisajat vaihtelivat vuosien 2024–2025 välillä.

Puukuituun liittyvien raaka-aineriskien torjumiseksi Stora Enso on merkittävä metsäomaisuuden omistaja

Pohjoismaissa. Stora Enso omistaa 1,4 milj. hehtaaria metsämaata Ruotsissa. Lisäksi Stora Enso omistaa 41 %:n

osuuden Tornator Oyj:stä, joka on merkittävä metsänomistaja Suomessa. Konsernin omistusosuus Tornatorissa

raportoidaan osakkuusyhtiönä, ja siitä on yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt. Lisätietoa

konsernin metsäomaisuudesta on liitteessä 4.2 Metsäomaisuus.

Osakkeiden hintariski

Stora Ensolla on sijoituksia pörssinoteeratuissa arvopapereissa ja tällä hetkellä nämä liittyvät konsernin omistamiin

osakkeisiin Packages Ltd yhtiössä Pakistanissa. Näiden sijoitusten markkina-arvo vuoden lopussa oli 11 (9) milj.

euroa. Näiden sijoitusten markkina-arvon muutokset kirjataan verojen jälkeen suoraan oman pääoman ehtoisten

instrumenttien rahastoon. Lisätietoa pörssinoteeratuista arvopapereista on liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset

sijoitukset.

Pääomariskien hallinta

Stora Enson velkarakenne keskittyy pääomamarkkinoihin ja liikepankkeihin. Stora Enson tavoitteena pääoman

hallinnassa on liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja siten aikaansaada tuottoa osakkeenomistajille ja

hyötyjä muille sidosryhmille sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta kohtuullisten pääomakustannusten

ylläpitämiseksi. Tarvittaessa osakkeenomistajien hyväksynnällä konserni voi pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai

mukauttamiseksi muuttaa osakkeenomistajille maksettavaa osinkoa, ostaa omia osakkeitaan

rahoitusmarkkinoilta, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai myydä

omaisuuttaan velkojen lyhentämiseksi. Konserni pyrkii maksamaan tasaista osinkoa pitkän aikavälin tulokseen

pohjautuen, ja tavoitteena on jakaa yli syklin osinkoina 50 % osakekohtaisesta tuloksesta pois lukien käyvän arvon

arvostukset.

Konserni seuraa pääomarakennettaan pohjautuen enintään 0,60:n nettovelkaantumisasteeseen pohjautuvaan

tavoitteeseen (nettovelan suhde omaan pääomaan) sekä nettovelan suhteeseen oikaistuun käyttökatteeseen,

jonka tulisi jäädä alle 2,0 tason, osoituksena konsernin vahvasta taseesta ja yhtiön taloudellisesta joustokyvystä.


		Tilintarkastettu 129

Pääomarakenne


	31.12.
Milj. euroa	2024	2023
Korolliset velat1	5 779	5 780
Korolliset saamiset1	2 072	2 613
Nettovelka	3 707	3 167
Emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuva oma pääoma	10 139	10 985
Oikaistu käyttökate2	1 223	989
Nettovelkaantumisaste	0,37	0,29
Nettovelka/oikaistu käyttökate	3,0	3,2

1 Taulukon korolliset velat ja saamiset sisältävät myös kyseiset myytäväksi luokitellut varat ja velat. Nettovelan

täsmäytys taseelle sisältyy lukuun ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” hallituksen toimintakertomuksessa.

2 Oikaistun käyttökatteen määritelmä sisältyy lukuun ”Vaihtoehtoiset tunnusluvut” hallituksen

toimintakertomuksessa.

Stora Enso (Guangxi) Packaging ja Forestry Company Ltd. -tytäryhtiöissä

on ollut velkojen ja varallisuuden suhteeseen liittyvät kovenantit, joita yhtiöt

ovat raportoitujen kausien aikana noudattaneet. Konsernin muihin

rahoitussopimuksiin ei liity kovenantteja.

5.2 Käyvät arvot

Laadintaperiaatteet

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat kolmeen ryhmään, jotka ovat jaksotettu

hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo

tuloslaskelman kautta. Luokittelu tehdään IFRS 9 -standardin mukaan ja johto

määrittelee sijoitusten ryhmän alkuperäisen kirjaamisen hetkellä.

Sijoituksissa velkainstrumentteihin, luokittelu tehdään velkainstrumenttien

liiketoimintamallin ja sopimukseen perustuvien rahavirtaominaisuuksien

perusteella. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa liiketoimintamalli on

rahoitusinstrumenttien pitäminen sopimukseen perustuvien rahavirtojen

keräämiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron

maksuista, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja esitetään lyhyt- tai

pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa. Sijoitukset velkainstrumentteihin, joissa

liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusinstrumenttien pitäminen sekä

sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusinstrumenttien

myymiseksi ja joissa kyseiset rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron

maksuista, luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja

esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa varoissa konsernin taseessa.

Konsernin sijoitukset oman pääoman instrumentteihin, kuten noteerattuihin ja

noteeraamattomiin arvopapereihin, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavaksi, ellei konserni ole alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä päättänyt

soveltaa IFRS 9:n mukaista peruuttamatonta valintaa luokitella sijoitukset käypään

arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavaksi, jolloin vain sijoitusten

osinkotulo kirjataan tuloslaskelmaan.

Rahoitusvarat, joita ei luokitella jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien kautta, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman

kautta ja esitetään osana lyhyt- tai pitkäaikaisia varoja konsernin taseessa.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen ryhmään, jotka ovat jaksotettu

hankintameno tai käypä arvo tuloslaskelman kautta. Rahoitusvelat arvostetaan

jaksotettuun hankintamenoon ellei konserni ole päättänyt soveltaa käyvän arvon

vaihtoehtoa, jossa rahoitusvelka on määritelty arvostettavaksi käypään arvoon

tuloslaskelman kautta.

Johdannaiset

Johdannaisvarat ja -velat arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan ryhmään

käypä arvo tuloslaskelman kautta tai, jos konserni on soveltanut suojauslaskentaa,

ryhmään käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9 -standardin

mukaisesti. Johdannaisinstrumentteja ja suojauslaskentaa on käsitelty

yksityiskohtaisemmin liitteessä 5.4 Johdannaiset.

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaisten ja noteerattujen

arvopapereiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän julkisesti noteerattuihin

markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan arvioitujen

tulevien rahavirtojen nykyarvona ja valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot

määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.

Johdannaisinstrumenttien arvostusperiaatteita on kuvattu tarkemmin liitteessä 5.4

Johdannaiset.

Arvostettaessa johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka eivät ole julkisen

kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää useita menetelmiä ja tekee oletuksia

tilinpäätöspäivän markkinatilanteen perusteella. Pitkäaikaisiin velkoihin käytetään

noteerattuja markkinahintoja tai jälleenmyyntihintoja identtisille tai

vastaavanlaisille instrumenteille. Muita tekniikkoja, kuten optioiden

hinnoittelumalleja ja tulevien rahavirtojen arvioituja diskonttoarvoja, käytetään

muiden rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen. Vuoden sisällä

erääntyvien rahoitussaamisten ja -velkojen nimellisarvon, mukaan lukien arvioidut

vähennykset, oletetaan vastaavan käypiä arvoja. Liitetiedoissa esitetyt

rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat

sellaisella markkinakorolla, jonka konserni joutuisi maksamaan vastaavista

rahoitusinstrumenteista tilinpäätöshetkellä.

Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän perusteella eli

päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.

Rahoitusinstrumentit kirjataan pois taseesta, kun oikeudet saada tai maksaa

rahavirtoja rahoitusinstrumenteista ovat menneet umpeen tai ne on siirretty tai kun

konserni on siirtänyt rahoitusvaran tai -velan omistukseen liittyvät merkittävimmät

riskit, edut ja sitoumukset.

Käyvän arvon hierarkia

Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon

arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

• Taso 1: identtisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat

toimivilla markkinoilla

• Taso 2: muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi

vaikuttavat tekijät ovat todettavissa suoraan tai epäsuorasti

• Taso 3: tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun

käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin

markkinatietoihin.

Konserni arvioi käypään arvoon kirjattavien erien ryhmittelyä käyvän arvon

hierarkiassa säännöllisesti raportointikauden lopussa. Vuosien 2024 ja 2023 aikana

ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä eikä tasolle tai

pois tasolta 3. Liitteessä 4.4 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset on lisätietoja tason

3 noteeraamattomien arvopapereiden käyvän arvon määrittämisestä.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät ja johdon harkinta

Jos rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen käypää arvoa ei voi määrittää

suoraan julkisesti noteeratuista markkinahinnoista, sovelletaan muita

arvostusmenetelmiä, kuten diskontatun rahavirran menetelmää,

transaktiokertoimia, Black-Scholes-mallia tai Gordonin mallia. Tärkeimpiä

arviointiperusteita ovat muun muassa tulevat rahavirrat, luottoriski ja

volatiliteetti. Näitä tekijöitä koskevien oletusten muutokset voivat vaikuttaa

rahoitusinstrumenttien raportoituun käypään arvoon.


		Tilintarkastettu 130

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2024


						Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa	Jaksotettu hankinta- meno	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulos- laskelman kautta kirjattavat	Kirjanpito- arvo yhteensä	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit	—	11	—	11	11	11	—	—	4.4
Noteeraamattomat arvopaperit	—	587	15	602	602	—	—	602	4.4
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	9	5	—	14	14	—	5	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	5	—	5	5	—	5	—
Lainasaamiset	9	—	—	9	9	—	—	—
Myyntisaamiset ja muut operatiiviset saamiset	626	42	—	668	668	—	42	—	4.7
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	38	9	1	47	47	—	10	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	9	1	10	10	—	10	—
Muut lyhytaikaiset saamiset	38	—	—	38	38	—	—	—
Rahavarat	1 999	—	—	1 999	1 999	—	—	—
Yhteensä	2 672	654	16	3 342	3 342	11	57	602


						Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa	Jaksotettu hankinta- meno	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulos- laskelman kautta kirjattavat	Kirjanpito- arvo yhteensä	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 889	5	—	3 894	4 129	—	5	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	5	—	5	5	—	5	—
Pitkäaikaiset velat	3 889	—	—	3 889	4 124	—	—	—
Korollisten velkojen lyhennyserät	1 090	—	—	1 090	1 090	—	—	—	5.3
Lyhytaikaiset korolliset velat	744	42	2	788	788	—	44	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	42	2	44	44	—	44	—
Lyhytaikaiset velat	744	—	—	744	744	—	—	—
Ostovelat ja muut operatiiviset velat	2 005	—	—	2 005	2 005	—	—	—	4.8
Käytössä olevat luottolimiitit	7	—	—	7	7	—	—	—
Yhteensä	7 735	47	2	7 784	8 019	—	50	—

IFRS:n mukaisesti, johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan ja -varojen taulukoissa rahavirran

suojauslaskennan alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa, miten erät kirjataan tehokkaan

osuuden osalta.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin ja käyvän arvon perusteella: 2023


						Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa	Jaksotettu hankinta- meno	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulos- laskelman kautta kirjattavat	Kirjanpito- arvo yhteensä	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvarat
Noteeratut arvopaperit	—	9	—	9	9	9	—	—	4.4
Noteeraamattomat arvopaperit	—	794	15	810	810	—	—	810	4.4
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	62	14	—	76	76	—	15	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	14	—	15	15	—	15	—
Lainasaamiset	62	—	—	62	62	—	—	—
Myyntisaamiset ja muut operatiiviset saamiset	882	30	—	912	912	—	30	—	4.7
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	21	39	4	64	64	—	43	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	39	4	43	43	—	43	—
Muut lyhytaikaiset saamiset	21	—	—	21	21	—	—	—
Rahavarat	2 464	—	—	2 464	2 464	—	—	—
Yhteensä	3 428	887	19	4 334	4 334	9	87	810


						Käyvän arvon hierarkia
Milj. euroa	Jaksotettu hankinta- meno	Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulos- laskelman kautta kirjattavat	Kirjanpito- arvo yhteensä	Käypä arvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Liite
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	4 774	1	—	4 775	4 926	—	1	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	1	—	1	1	—	1	—
Pitkäaikaiset velat	4 774	—	—	4 774	4 925	—	—	—
Korollisten velkojen lyhennyserät	347	—	—	347	347	—	—	—	5.3
Lyhytaikaiset korolliset velat	651	4	2	657	657	—	6	—	5.3
Johdannaissopimukset	—	4	2	6	6	—	6	—
Lyhytaikaiset velat	651	—	—	651	651	—	—	—
Ostovelat ja muut operatiiviset velat	1 892	—	—	1 892	1 892	—	—	—	4.8
Käytössä olevat luottolimiitit	—	—	—	—	—	—	—	—
Yhteensä	7 664	6	2	7 672	7 823	—	8	—

31.12.2023 oikaistu, lisätietoja kohdassa Oikaisut. IFRS:n mukaisesti johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattaviksi. Yllä olevissa rahoitusvelkojan

ja -varojen taulukoissa rahavirran suojauslaskennan alaiset johdannaiset esitetään kuitenkin käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavina, joka on linjassa sen kanssa,

miten erät kirjataan tehokkaan osuuden osalta.


		Tilintarkastettu 131

Edellisissä taulukoissa lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen (kuten

myyntisaamisten ja ostovelkojen) käyvät arvot on arvioitu yhtä suuriksi

kuin kirjanpitoarvot johtuen lyhyestä erääntymisajasta ja rajallisesta

luottoriskistä. Pitkäaikaisten lainasaamisten käypä arvo, joka on luokiteltu

tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu diskontattuun rahavirta-

analyysiin. Muiden kuin johdannaissopimusten korollisten velkojen käypä

arvo, joka on luokiteltu tasolle 2 käyvän arvon hierarkiassa, perustuu

diskontattuun rahavirta-analyysiin, jossa määräajoin tapahtuviin

noteerauksiin pohjautuvia tuottokäyriä käytetään mallissa

diskonttotekijänä.

Tason 3 käypään arvoon kirjattujen

rahoitusvarojen ja -velkojen täsmäytys


Milj. euroa	2024	2023
Rahoitusvarat
Avaava tase 1.1.	810	1 437
Uudelleenluokittelu	0	0
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut voitot/ tappiot	-205	-646
Lisäykset	0	18
Myynnit	-3	0
Tasearvo 31.12.	602	810

Konsernilla ei ollut tason 3 rahoitusvelkoja 31.12.2024.

5.3 Korolliset varat ja velat

Laadintaperiaatteet

Korolliset varat - lainasaamiset

Lainasaamiset ovat velkainstrumentteja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai

määriteltävissä olevia ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Ne kirjataan alun

perin käypään arvoon ja jälkeenpäin jaksotettuun hankintamenoon. Epävarmojen

saamisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan sovelletaan IFRS 9:n

mukaista yleistä lähestymistapaa, jossa odotettavissa olevat luottotappiot

kirjataan seuraavan 12 kuukauden aikana arvioitujen luottotappioiden perusteella,

jos luottoriski ei ole merkittävästi kasvanut alkuperäisen taseeseen kirjaamisen

jälkeen. Luottoriskin merkittävää kasvua arvioidaan vertailemalla toisiinsa

rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä tilinpäätöspäivänä ja

rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjauksen

yhteydessä. Konserni voi käyttää riskiarvioinnin tuottamiseen esimerkiksi

rahoitusmarkkinoilla havainnoitavien luottoriskinvaihtosopimusten kursseja.

Lainasaamisten korkotulot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Alle 12

kuukauden kuluessa erääntyvät lainasaamiset esitetään lyhytaikaisissa varoissa

korollisina saamisina ja 12 kuukauden jälkeen erääntyvät lainasaamiset

pitkäaikaisina korollisina saamisina.

Korolliset velat

Korolliset velat merkitään alun perin käypään arvoon vähennettynä

transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina korolliset velat kirjataan jaksotettuun

hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Mahdollinen ero

transaktiokustannuksilla vähennetyn saadun suorituksen ja takaisinmaksuarvon

välillä kirjataan tuloslaskelmaan velan juoksuajalle jaksotettuna. Korkokulut kirjataan

tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Korolliset velat, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, on luokiteltu taseessa

pitkäaikaisiksi korollisiksi veloiksi, mutta alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät

lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa korollisten velkojen lyhennyserinä.

Lyhytaikaiset yritystodistuslainat, pankkilainat ja muut korolliset lainat, jotka

erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa, on esitetty lyhytaikaisten velkojen kohdassa

”Korolliset velat”.

Vuokrasopimusvelat

Konserni arvioi sopimuksen syntyessä, onko se vuokrasopimus tai sisältääkö se

vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa

oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona

vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat aktivoidaan vuokrasopimuksen alkaessa ja

arvostetaan alun perin alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon

diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Sovellettu vuokrakausi vastaa

ajanjaksoa, jonka ajan vuokrasopimus ei ole purettavissa, lukuun ottamatta

tilanteita, joissa konserni tulee kohtuullisen varmasti hyödyntämään uusimisoptiota

tai jatkamaan sopimusta. Konserni kohdistaa sopimuksen perusteella maksetun

vastikkeen kuhunkin vuokrasopimuksen komponenttiin ja erottaa muille kuin

vuokrasopimuskomponenteille kuulumattomat osuudet, jos ne ovat

tunnistettavissa. Vuokrasopimusehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti ja ne

sisältävät suuren määrän erilaisia ehtoja.

Vuokrasopimusvelat kirjataan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon

efektiivisen koron menetelmällä. Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja

velan vähennykseen. Rahoitusmenot kohdistetaan vuokra-ajan tilikausille siten, että

jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimusvelat uudelleen määritetään pääasiassa silloin, kun tulevat

vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin

arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka

uudelleen määritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa

yleensä vastaavasti.

Konserni on päättänyt olla kirjaamatta vuokrasopimusvelkoja lyhytaikaisista

sopimuksista, joiden sopimuskausi on enintään 12 kuukautta, ja arvoltaan vähäisiä

omaisuuseriä sisältävistä sopimuksista. Arvoltaan vähäiset kohteet sisältävät

pääasiassa IT- ja toimistolaitteita, tiettyjä ajoneuvoja ja koneita sekä muita

arvoltaan vähäisiä eriä. Konserni kirjaa näihin sopimuksiin liittyvät vuokramaksut

kuluksi tasasuuruisina erinä vuokrakauden aikana.

Lisätietoja vuokrasopimuksiin liittyvistä johdon harkintaa edellyttävistä

laatimisperiaatteista ja arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä on liitteessä 4.1

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.

Viitekorkojen (IBOR) uudistus ja siihen liittyvien riskien hallinta

Konserni seuraa siirtymää nykyisistä IBOR-viitekoroista uusiin viitekorkoihin

käymällä läpi sopimuskantaa, jossa ei ole vielä siirrytty vaihtoehtoiseen

viitekorkoon. Meneillään olevien muutosten vaikutusten odotetaan olevan

rajoitettuja. Konsernissa rahoitusinstrumentit ovat pääosin sidottuja

Euriboriin ja Stiboriin, joiden käytön uskotaan jatkuvan. Kaikki korolliset velat

on siirretty noudattamaan uusia viitekorkoja. Muutoksella ei ole ollut

merkittävää vaikutusta konserniin.

Korolliset varat


Milj. euroa	2024	2023
Noteeratut arvopaperit	11	9
Pitkäaikaiset johdannaisvarat	5	15
Pitkäaikaiset talletukset	0	48
Pitkäaikaiset lainat osakkuusyhtiöille	2	2
Muut pitkäaikaiset lainasaamiset	7	12
Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä	25	85
Lyhytaikaiset johdannaisvarat	9	42
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista talletuksista	22	0
Muut lyhytaikaiset lainasaamiset	16	22
Rahavarat	1 999	2 464
Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä	2 047	2 528
Korolliset varat yhteensä	2 072	2 613

Talletusten ja lainasaamisten keskimääräinen vuosikorko oli noin 3,4 %

(3,0 %). Lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin sisältyi 31.12.2024 jaksotettua

korkosaamista 6 (8) milj. euroa. Konsernin arvion mukaan korollisiin

talletuksiin ja investointeihin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut

merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen. Näin ollen epävarmat

saamiset kirjataan 12 kuukauden todennäköisten luottotappioiden

perusteella.

Vuonna 2024 konserni arvioi, että sillä ei ole kohtuullisia odotuksia saada

rahoitusvaroja Venäjän toimintojen myynnistä vuonna 2022. Tämän vuoksi

saaminen, yhteensä 15 milj. euroa, poistettiin taseesta ja vaikutti

nettorahoituseriin.


		Tilintarkastettu 132

Korolliset velat


Milj. euroa	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	3 454	3 601
Lainat rahoituslaitoksilta	978	997
Vuokrasopimusvelat	545	520
Pitkäaikaiset johdannaisvelat	5	1
Muut pitkäaikaiset lainat	2	2
Pitkäaikaiset korolliset velat ml. lyhytaikainen osuus	4 985	5 123
Lyhytaikaiset lainat	689	595
Korkovelat	55	56
Lyhytaikaiset johdannaisvelat	44	6
Käytössä olevat luottolimiitit	7	0
Korolliset velat yhteensä 1	5 779	5 780

Milj. euroa	2024	2023
Avaava tase 1.1.	5 780	3 972
Lisäykset pitkäaikaisiin velkoihin, hankitut yritykset	0	131
Uusien pitkäaikaisten lainojen nostot	19	2 006
Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut	-176	-619
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin, hankitut yritykset	0	99
Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin	82	109
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset ja korot	-85	-87
Lyhytaikaisten lainojen muutos	69	177
Korkovelkojen muutos	23	45
Johdannaisvelkojen muutos	42	-41
Luovutukset ja luokittelu myytävissä oleviin omaisuuseriin	-2	-8
Muut	15	26
Muuntoerot	11	-29
Korolliset velat yhteensä¹	5 779	5 780

1 Vuosi 2023 oikaistu, lisätietoja kohdassa Oikaisut.

Tapahtumat vuosina 2024 ja 2023

Heinäkuussa 2024 Stora Enso allekirjoitti 435 milj. euron pitkäaikaisen lainan

Euroopan investointipankin kanssa rahoittaakseen miljardin euron

investointiaan Oulun tehtaaseen. Lainan viimeinen takaisinmaksupäivä on

vuonna 2037. Lainaa ei ole nostettu.

Toisella vuosineljänneksellä Stora Enso jatkoi voimassa olevien

kahdenvälisten lainojen laina-aikoja yhdestä kahteen vuoteen yhteensä

350 milj. euron arvosta. Yhtiö jatkoi myös 100 milj. euron sitovan

luottolimiitin sopimusta kahdella vuodella.

Vuoden 2024 aikana Stora Enso maksoi takaisin yhteensä 135 milj. euron

nimellismäärän Ruotsin kruunun määräisiä joukkovelkakirjalainoja.

Stora Enso julkisti uuden yhdistetyn vihreän ja vastuullisuustavoitteisiin

sidotun rahoituksen viitekehyksen toukokuussa 2023. Yhdistetty

rahoitusohjelma (Green and Sustainability-Linked Financing Framework)

antaa Stora Ensolle mahdollisuuden laskea liikkeeseen sekä vihreitä että

vastuullisuuteen sidottuja rahoitusinstrumentteja sekä myös näiden

yhdistelmiä.

Toukokuussa 2023 Stora Enso laski liikkeeseen kaksi 500 milj. euron vihreää

joukkovelkakirjalainaa, joiden maturiteetit olivat 3 ja 6,25 vuotta.

Marraskuussa 2023 Stora Enso laski liikkeeseen uusia Ruotsin kruunun

määräisiä vihreitä joukkovelkakirjalainoja, joiden nimellisarvo oli 6 100 milj.

Ruotsin kruunua, mikä vastaa 524 milj. euroa kaupantekopäivän

valuuttakurssilla. Ruotsin kruunun määräisissä vihreissä

joukkovelkakirjalainoissa on useita eriä, joiden maturiteetit vaihtelevat

vuosien 2025 ja 2028 välillä. Joulukuussa 2023 yhtiö toteutti myös 425 milj.

Ruotsin kruunun suunnatun joukkovelkakirjalainan, jonka maturiteetti on

vuonna 2033. Tämä vastaa 38 milj. euroa transaktiopäivän

valuuttakurssilla.

Vuonna 2023 Stora Enso järjesti uusia kahdenvälisiä lainoja yhteensä 400

milj. euroa. Lainojen alkuperäiset laina-ajat olivat 1,5–3 vuotta. Yhtiö myös

uudelleen rahoitti yhteensä 450 milj. euroa kahdenvälisiä lainojaan ja

sitovaa luottolimiittiään, joiden alkuperäinen maturiteetti oli vuoden 2023

viimeisellä neljänneksellä. Olemassa olevia lainoja pidennettiin yhdestä

kahteen vuotta, ja uusiin ehtoihin sisältyy myös jatko-optioita. Viimeisellä

vuosineljänneksellä allekirjoitettiin 700 milj. euron valmiusluottolimiitin

vuoden jatkoaika, jolla sen maturiteettia pidennettiin vuoteen 2028.

Stora Enson vuonna 2023 takaisin maksamien Ruotsin kruunu- ja

euromääräisten joukkovelkakirjalainojen nimellisarvot olivat yhteensä 427

milj. euroa. Summa sisältää alun perin helmikuussa 2024 erääntyvien

joukkovelkakirjalainojen osittaisen takaisinmaksun, jonka seurauksena

tuloslaskelman nettorahoituseriin kirjattiin 1 milj. euron nettovoitto.

Korolliset velat – maturiteetit, korot ja valuuttaerittely

Stora Enson lainojen maturiteetit vaihtelevat vuonna 2025 erääntyvistä

pitkäaikaisimpaan, vuonna 2039 erääntyvään lainaan. Emoyhtiön

korollisten lainojen korko on joko kiinteä tai vaihtuva välillä 0,6 % (0,6 %) –

7,3 % (7,3 %). Konsernin velkojen keskimääräinen korko vuoden 2024 aikana

oli 4,1 % (3,7 %), ja viimeisen neljänneksen lopussa taso oli 4,0 %. Osa Stora

Enson lainoista on muunnettu kiinteäkorkoisiksi lainoiksi

koronvaihtosopimusten kautta. Konsernin lainat ovat pääasiassa euroissa,

Yhdysvaltain dollareissa, Ruotsin kruunuissa tai Kiinan renminbeissä.

Yksityiskohtainen analyysi konsernin lainojen erääntymisestä esitetään

liitteessä 5.1 Rahoitusriskien hallinta.

Nettovelka

Vuonna 2024 korolliset nettovelat, sisältäen myytävänä olevat

omaisuuserät, kasvoivat 540 (kasvoivat 1 314) milj. euroa 3 707 (3 167) milj.

euroon. Korolliset nettovelat vastaavat korollisia velkoja vähennettynä

korollisilla saamisilla, kuten rahavaroilla ja talletuksilla. Rahavarat

käytetyillä luottolimiiteillä netotettuna vähenivät 472 (kasvoivat 547) milj.

euroa 1 993 (2 464) milj. euroon 31.12.2024. Vuokrista johtuva negatiivinen

rahavirta vuonna 2024 oli yhteensä 85 (87) milj. euroa, josta korkojen osuus

oli 25 (23) milj. euroa.

Nettovelan suhde edellisten 12 kuukauden oikaistuun käyttökatteeseen oli

3,0 (3,2). Nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 0,37 (0,29).


		Tilintarkastettu 133

Joukkovelkakirjalainat


Liikkeeseen lasku / erääntyminen	Joukkovelkakirjalainan kuvaus	Korko %	Valuutta	Alkuperäinen lainamäärä	Erääntymätön osuus 31.12.		Kirjanpitoarvo 31.12.
				Alkuperäinen lainamäärä	2024	2023	2024	2023
Kaikki lainat kuuluvat emoyhtiölle				Valuutta, miljoonaa			Milj. euroa
Kiinteäkorkoiset
2006-2036	Global 7.250% Notes 2036	7,25	USD	300	300	300	287	269
2016-2023	Euro Medium Term Note	2,125	EUR	300	300	0		0
2017-2027	Euro Medium Term Note	2,50	EUR	300	300	300	300	299
2018-2028	Euro Medium Term Note	2,50	EUR	300	300	300	299	299
2019-2024	Euro Medium Term Note (Green Bond)	1,875	SEK	1 750		1 750		44
2020-2025	Euro Medium Term Note (Green Bond)	2,375	SEK	1 550	1 550	1 550	135	140
2020-2030	Euro Medium Term Note (Green Bond)	0,625	EUR	500	500	500	496	496
2023-2027	Euro Medium Term Note (Green Bond)	4,75	SEK	400	400	400	35	36
2023-2026	Euro Medium Term Note (Green Bond)	4,00	EUR	500	500	500	499	499
2023-2029	Euro Medium Term Note (Green Bond)	4,25	EUR	500	500	500	498	497
2023-2027	Euro Medium Term Note (Green Bond)	4,75	SEK	600	600	600	52	54
2023-2028	Euro Medium Term Note (Green Bond)	5,00	SEK	2 250	2 250	2 250	196	202
Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä							2 797	2 834
Vaihtuvakorkoiset
2015-2025	Euro Medium Term Note	Euribor+2,25	EUR	125	125	125	125	125
2015-2027	Euro Medium Term Note	Euribor+2,35	EUR	25	25	25	25	25
2019-2024	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+1,45	SEK	1 250		1 030		93
2019-2026	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+1,60	SEK	1 000	1 000	1 000	87	90
2020-2025	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+2,20	SEK	1 550	1 550	1 550	135	140
2023-2027	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+1,25	SEK	2 350	2 350	2 350	205	211
2023-2028	Euro Medium Term Note (Green Bond)	Stibor+1,60	SEK	500	500	500	44	45
2023-2033	Euro Medium Term Note	Stibor+2,20	SEK	425	425	425	37	38
Vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjalainat yhteensä							658	767
Joukkovelkakirjalainat yhteensä							3 455	3 601


		Tilintarkastettu 134

5.4 Johdannaiset

Laadintaperiaatteet

Johdannaiset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin konsernin taseeseen käypään arvoon ja

arvostetaan käypään arvoon myöhemmin jokaisena raportointipäivänä tässä

liitteessä kuvattujen arvostusmenetelmien mukaisesti. Johdannaissopimukset, jotka

erääntyvät yli 12 kuukauden jälkeen, luokitellaan pitkäaikaisiksi korollisiksi saamisiksi

ja veloiksi. Alle 12 kuukauden kuluessa erääntyvät sopimukset esitetään

lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja veloissa.

Kun johdannaissopimukset solmitaan, konserni määrittää ne joko erittäin

todennäköisen ennakoidun liiketoimen tai kiinteän sitoumuksen suojaukseksi

(rahavirran suojaus), saamisten tai velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi

(käyvän arvon suojaus), ulkomaiseen yksikköön tehdyn sijoituksen suojaukseksi tai

johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen

edellytyksiä IFRS 9:n mukaisesti. Johdannaissopimuksista syntyvien voittojen ja

tappioiden kirjaamismenetelmä riippuu suojattavan erän luonteesta.

Konserni dokumentoi suojausinstrumentin ja suojattavan kohteen välisen

suojaussuhteen alusta lähtien, kuten myös taustalla vaikuttavan riskienhallinnan

tavoitteen ja strategian suojaustransaktioiden toteuttamiseksi. Tämä prosessi

sisältää kaikkien suojauslaskennan alaisiksi määriteltyjen rahoitusinstrumenttien

yhdistämisen tiettyihin varoihin, velkoihin, kiinteisiin sitoumuksiin tai erittäin

todennäköisiin ennakoituihin liiketoimiin suojattavan kohteen ja

suojausinstrumentin välisen suojaussuhteen todentamiseksi ja dokumentoimiseksi

IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti. Konserni dokumentoi myös suojauksen

alkuhetkellä laadullisen tulevaa koskevan arvion siitä, kumoavatko suojaukseen

käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaasti muutoksia suojattavan kohteen

käyvässä arvossa tai siihen liittyvissä rahavirroissa. Suojausten tehokkuutta

arvioidaan IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti.

Suojaussuhteissa käytettävä suojausaste on yleensä 1:1. Valuutta- ja

hyödykesuojauksissa konserni käyttää suojausta, jossa suojausinstrumentin ja

suojauskohteen keskeiset ehdot ovat yhteneväiset nimellisarvon ja ajoituksen

osalta. Korkosuojausten kohdalla koronvaihtosopimuksen ja suojattavan velan

korkoperuste vastaavat toisiaan. Koska suojausinstrumenttien ja suojattavien

riskien keskeiset ehdot täsmäävät keskenään, suojausinstrumenttien odotetaan

kumoavan ennakoituihin transaktioihin liittyvät muutokset.

Valuutta- ja hyödykesuojausten yhteydessä odotettavissa olevat mahdolliset

tehottomuuden lähteet liittyvät pääasiassa ennustettuihin transaktioihin, jotka eivät

toteudu odotetun määräisinä tai odotettuna ajankohtana. Korkosuojauksissa

tuloslaskelmaan kirjattavaa tehottomuutta voivat aiheuttaa koron- ja

valuutanvaihtosopimusten korkoerot tai suojausinstrumentin alkuperäinen käypä

arvo suojauksen määrityshetkellä. Kaikille edellä mainituille suojauksille mahdollisiin

tehottomuuden lähteisiin sisältyy myös mahdollinen luottoriskin vaikutus, joka

hallitsee määritellyn suojaussuhteen suojausinstrumentista ja suojauskohteesta

syntyviä käyvän arvon muutoksia.

Rahavirran suojaukset

Valuuttojen rahavirtasuojauksissa käytetyt johdannaiset ovat pääasiassa

termiinisopimuksia ja optioita. Hyödykkeiden ja korkojen rahavirtasuojauksissa

käytetään pääasiassa vaihtosopimuksia. Konserni ei solminut uusia

koronvaihtosopimuksia vuosina 2024 ja 2023.

Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa

pääomassa suojausrahastossa sellaisista johdannaisista, jotka on määritelty

rahavirran suojauksiksi, täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat

tehokkaita. Oman pääoman muutokset käsitellään konsernin laajassa

tuloslaskelmassa. Valuuttatermiineissä sekä spot-osuus että korko-osuus sisältyvät

määriteltyyn suojaukseen. Valuuttaoptioiden osalta option aika-arvo jätetään

määritellyn suojauksen ulkopuolelle ja vain option perusarvo määritellään

suojausinstrumentiksi. Muutokset option aika-arvossa kirjataan suojausten

kustannus -rahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Omaan pääomaan kirjatun

johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden

tuotoksi tai kuluksi, jonka aikana suojauksen kohde vaikuttaa tuloslaskelmaan.

Rahavirtojen suojauksiin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan

tuloslaskelmaan arviolta 1–4 vuoden kuluessa. Pisin suojaussopimus erääntyy

vuonna 2027 (2027). Suurimman osan sopimuksista odotetaan kuitenkin erääntyvän

vuoden 2025 aikana.

Suojauslaskennan alaisten valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja suojaavien

johdannaisten toteutuneet tulokset kirjataan oikaisuiksi liikevaihtoon tai

materiaaleihin ja palveluihin, riippuen perustana olevan suojauskohteen luonteesta.

Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien kirjaamiseen johtavat tulevien

liiketoimien valuuttariskisuojausten voitot ja tappiot, jotka esitetään oman

pääoman rahavirran suojausrahastossa muissa laajan tuloksen erissä, siirretään

rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon

kirjaamishetkellä. Konserni voi suojata valuuttamääräisten ulkoisten tai sisäisten

ostojen ulkomaanvaluuttariskiä, missä ulkomaanvaluutassa ostettu suojattava

kohde vaikuttaa varaston arvoon paikallisessa valuutassa. Tällöin

suojausinstrumentista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan alun perin oikaisuna

raaka-ainevarastoon ja siirretään myöhemmin valmiiden tuotteiden varastoon niin,

että ne kirjataan lopulta tuloslaskelmaan sillä hetkellä, kun suojattu erä myydään

ulkoiselle asiakkaalle. Pitkäaikaisten varojen osalta siirretyt määrät kirjataan lopulta

tuloslaskelmaan poistoina kyseisten rahoitusvaroihin kuulumattomien

omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, lopetetaan, tai käytetään, tai se ei

enää täytä IFRS 9:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, oman

pääoman kertyneet voitot tai tappiot jäävät omaan pääomaan ja ne käsitellään

kirjanpidossa tuottoina tai kuluina, kun sitoumus tai ennakoitu liiketoimi lopulta

kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan,

kirjataan omassa pääomassa raportoidut kertyneet voitot tai tappiot kuitenkin

välittömästi tilikauden tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon suojaukset

Käyvän arvon suojauksissa konserni käyttää joko johdannaisia tai lainoja

suojausinstrumentteina hallitakseen suojauskohteen käypään arvoon liittyvää

riskiä. Suojaavista instrumenteista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan

tuloslaskelmaan suojattavien varojen tai velkojen käyvän arvon muutosta vastaan

sellaisista instrumenteista, jotka on määritelty käyvän arvon suojauksiksi ja jotka

täyttävät suojauslaskennan soveltamisedellytykset ja ovat erittäin tehokkaita.

Konsernilla ei ollut käyvän arvon suojauksia vuoden 2024 lopussa.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksissa konserni käyttää joko

johdannaisia tai valuuttamääräisiä lainoja tähän tarkoitukseen. Jos

suojausinstrumentti on johdannainen, suojauksen tehokkaan osan voitto tai tappio

esitetään oman pääoman muuntoeroissa, kuten konsernin laajassa

tuloslaskelmassa on esitetty. Tehottoman osan voitto tai tappio kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan. Muuntoerot, jotka liittyvät ulkomaiseen yksikköön

tehtyä nettosijoitusta suojaaviin valuuttamääräisiin lainoihin, kirjataan myös

omaan pääomaan muuntoeroihin, ja tehoton osa kirjataan välittömästi

tuloslaskelmaan. Muuntoeroihin kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta

pääomasta tuloslaskelmaan hetkenä, jolloin suojauksen kohteena oleva

nettosijoitus myydään.

Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä

Vaikka tietyt johdannaissopimukset täyttävätkin konsernin riskienhallinnan

asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät täytä IFRS 9:n kaikkia

suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Tällaisten suojausinstrumenttien

käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman kautta käypään arvoon.

Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten, jotka suojaavat operatiivisten

saamisten ja velkojen nettomääräistä valuuttariskiä, käyvän arvon muutokset

kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin liiketulokseen. Muiden

suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisten käyvän arvon muutokset

kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Johdannaisten arvostus

Johdannaissopimukset arvostetaan taseessa käypään arvoon. Se määritellään

arvoksi, jolla instrumentti voitaisiin vaihtaa markkinaosapuolten välillä

arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa transaktiossa. Näiden

instrumenttien käyvät arvot määritetään seuraavasti:

• Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivän

valuuttatermiinikursseja.

• Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla

käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakursseja.

• Hyödykejohdannaisten käyvät arvot lasketaan kauppapaikkojen

markkinanoteerausten tai muiden luotettavien markkinalähteiden perusteella.

• Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun rahavirran

menetelmällä.

• Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan diskontatun

rahavirran menetelmällä niin, että arvostusmalliin sisältyvät myös nimellisarvojen

vaihdot.


		Tilintarkastettu 135

Tuloslaskelmaan sisältyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot ilman suojauksia


Milj. euroa	2024	2023
Liiketoiminnan muut tuotot	27	-11
Liiketoiminnan muut kulut	-18	-4
Korolliset lainat, rahavarat, vuokrasopimusvelat ja muut	-22	-10
Yhteensä	-13	-25

Suojausten voitot ja tappiot liiketuloksessa


Milj. euroa	2024	2023
Rahavirran suojaukset
Valuuttasuojaukset	-2	-7
Hyödykesuojaukset	-5	-2
Yhteensä	-7	-8
Oikaisut liikevaihtoon	-5	-7
Oikaisut materiaaleihin ja palveluihin	-1	-2
Muista laajan tuloksen eristä realisoituneet tuloslaskelmaan kirjattavat erät	-7	-8
Tehottomat valuuttasuojaukset	1	1
Nettotappiot rahavirran suojauksesta	-6	-7

Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Nettomyyntisaamisten suojaukset	-3	5
Nettovoitot/-tappiot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä	-3	5

Nettotappiot suojauksista liiketuloksessa	-9	-2

Vuonna 2024 joidenkin ennakoitujen tulevien transaktioiden ei enää odotettu toteutuvan, minkä vuoksi

suojauslaskenta keskeytettiin kyseisten transaktioiden osalta. Tästä kirjattiin 1 milj. euron voitto (1 milj. euron voitto)

konsernin liiketulokseen. Tappio on esitetty edellä olevassa taulukossa tehottomana rahavirran suojauksena.

Suojausten voitot ja tappiot rahoituserissä


Milj. euroa	2024	2023
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä
Valuuttajohdannaiset	2	-12
Korkojohdannaiset	0	4
Nettovoitot/-tappiot suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä	2	-8

Nettovoitot/-tappiot rahoituserissä	2	-8


		Tilintarkastettu 136

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot


Milj. euroa	Nimellis-arvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Käyvät arvot, netto	Nimellis-arvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Käyvät arvot, netto
	2024				2023
Valuuttajohdannaiset
Termiinit: Operatiivisen rahavirran suojaukset	1 340	5	-38	-33	1 210	31	-4	27
Optiot: Operatiivisen rahavirran suojaukset	673	1	-6	-5	405	6	-1	5
Rahavirran suojaukset yhteensä	2 013	7	-44	-38	1 615	37	-5	33
Termiinit: Myynti- ja lainasaamisten suojaukset	515	1	-2	-1	379	4	-1	3
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä	515	1	-2	-1	379	4	-1	3
Valuuttajohdannaiset yhteensä	2 528	7	-47	-39	1 994	41	-6	35

Hyödykejohdannaiset
Sähkön vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset	84	1	-2	-1	14	0	-1	-1
Öljyn vaihtosopimukset: Kustannusten suojaukset	15	0	-1	-1	14	0	-1	-1
Rahavirran suojaukset yhteensä	98	2	-3	-1	28	0	-2	-2
Hyödykejohdannaiset yhteensä	98	2	-3	-1	28	0	-2	-2

Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset: Rahoituskulujen suojaukset	346	6	0	6	443	16	0	16
Rahavirran suojaukset yhteensä	346	6	0	6	443	16	0	16
Korkojohdannaiset yhteensä	346	6	0	6	443	16	0	16

Rahavirran suojaukset yhteensä	2 457	14	-47	-34	2 086	54	-7	47
Suojaukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä yhteensä	515	1	-2	-1	379	4	-1	3
Johdannaiset yhteensä	2 973	15	-50	-35	2 464	57	-8	49

Johdannaisten positiiviset ja negatiiviset käyvät arvot esitetään pitkä- ja lyhytaikaisissa korollisissa saamisissa ja korollisissa veloissa. Taulukossa esitetyt käyvät arvot sisältävät kertyneet korot ja optiopreemiot.


		Tilintarkastettu 137

Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2024


Milj. euroa	Muutos suojauskohteen arvossa suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi	Muutos voimassa olevien suojausinstrumenttien arvossa	Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika-arvoa)1	69	-68	1
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset	17	-17	0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset	5	-5	0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	10	-10	0

1 Tehottomuus kirjattu liiketulokseen.

Suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset vuonna 2023


Milj. euroa	Muutos suojauskohteen arvossa suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi	Muutos voimassa olevien suojausinstrumenttien arvossa	Tehottomuus
Valuuttariski - Termiini- ja optiosopimukset (ilman optioiden aika-arvoa)1	-23	24	1
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset2	-10	10	0
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset	21	-21	0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	13	-13	0

1 Tehottomuus kirjattu liiketulokseen. 2 Vertailukaudet oikaistu.

Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2024


Milj. euroa	1.1.2024	Muihin laajan tuloksen eriin/ kertyneisiin muuntoeroihin kirjatut käyvän arvon muutokset	Siirretty muista laajan tuloksen eristä tulos- laskelmaan	Siirretty rahoitus- varoihin kuulumattomiin omaisuuseriin	Vero- vaikutus	31.12.2024
Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus	25	-70	2	0	14	-30
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset	-1	-5	5	0	0	0
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	13	-10	0	0	2	5
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	0	0	0	0	0	0
Suojausten kustannus -rahasto	1	-3	0	0	1	-2
Rahavirran suojausrahasto muissa laajan tuloksen erissä yhteensä	38	-88	7	0	16	-27
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset	7	-17	0	0	3	-7
Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä muuntoeroissa yhteensä	7	-17	0	0	3	-7
Suojausrahastot yhteensä	45	-105	7	0	20	-34

Rahavirran suojausrahaston ja nettosijoitusten suojausten jaottelu omassa pääomassa 2023


Milj. euroa	1.1.2023	Muihin laajan tuloksen eriin/ kertyneisiin muuntoeroihin kirjatut käyvän arvon muutokset	Siirretty muista laajan tuloksen eristä tulos- laskelmaan	Siirretty rahoitus- varoihin kuulumattomiin omaisuuseriin	Vero- vaikutus	31.12.2023
Valuuttariski - Operatiivisen rahavirran suojaus	2	20	8	2	-6	25
Hyödykkeiden hintariski - Hyödykkeiden vaihtosopimukset	15	-21	2	0	4	-1
Korkoriski - Koronvaihtosopimukset	23	-13	0	0	3	13
Korko- ja valuuttariskit - Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	1	0	-1	0	0	0
Suojausten kustannus -rahasto	-1	2	0	0	0	1
Rahavirran suojausrahasto muissa laajan tuloksen erissä yhteensä	39	-12	9	2	0	38
Valuuttariski - Nettosijoitusten suojaukset	1	10	-2	0	-2	7
Nettosijoitusten suojaukset kertyneissä muuntoeroissa yhteensä	1	10	-2	0	-2	7
Suojausrahastot yhteensä	40	-3	7	2	-2	45

Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen

taloudellinen vaikutus vuonna 2024


	Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa	Taseeseen merkittyjen rahoitusinstrumenttien bruttomäärä	Yleisten nettoutus- sopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+)	Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet	Nettoriski
Johdannaisvarat	15	-12	0	3
Johdannaisvelat	-50	12	0	-37

Toimeenpantaviin yleisiin nettoutussopimuksiin sidottujen instrumenttien nettoutuksen

taloudellinen vaikutus vuonna 2023


	Eriä ei ole netotettu taseessa
Milj. euroa	Taseeseen merkittyjen rahoitusinstrumenttien bruttomäärä	Yleisten nettoutus- sopimusten alaisiin määriin liittyvät velat (-) ja varat (+)	Saadut (-) ja annetut (+) vakuudet	Nettoriski
Johdannaisvarat	57	-2	0	56
Johdannaisvelat	-8	2	0	-6


		Tilintarkastettu 138

Konsernin kunkin vastapuolen kanssa solmimiin johdannaissopimuksiin

sovelletaan yleisiä nettoutussopimuksia. Epätodennäköisen

luottotapahtuman, kuten maksun laiminlyönnin sattuessa, kaikki

sopimukseen perustuvat voimassa olevat transaktiot puretaan, ja

ainoastaan yksi nettomääräinen summa erääntyy maksettavaksi kaikkien

transaktioiden osalta kullekin vastapuolelle. Sopimuksiin perustuvat

johdannaiset eivät täytä kriteerejä erien toisistaan vähentämiselle

taseessa, koska netotus on mahdollista ainoastaan tiettyjen edellä

kuvattujen tapahtumien toteutuessa tulevaisuudessa.

5.5 Oma pääoma

Laadintaperiaatteet

Osingonjako ja pääoman palautus

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa tai pääoman palautusta ei

vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen

hyväksyntää.

Oma pääoma 31.12.2024 oli 10 139 (10 985) milj. euroa ja markkina-arvo

Nasdaq Helsingissä 7 657 (9 864) milj. euroa. A-osakkeiden markkina-arvo

oli 9,68 (12,45) euroa ja R-osakkeiden 9,72 (12,53) euroa. Vuonna 2024 158

(473) miljoonaa euroa osinkoja kirjattiin varojen jakamisena omistajille,

mikä vastaa 0,20 (0,60) euroa osakkeelta.

Vaikka osakkeilla on sama kirjanpidollinen vasta-arvo, A-sarjan osakkeet

tuottavat omistajalleen yhden äänen kutakin osaketta kohti ja R-sarjan

osakkeet tuottavat yhden äänen kutakin kymmentä osaketta kohti.

Jokaisella osakkeenomistajalla on kuitenkin vähintään yksi ääni. A-sarjan

osakkeita voidaan vaihtaa R-sarjan osakkeiksi koska tahansa

osakkeenomistajan vaatimuksesta. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja

täysin maksettu osakepääoma 31.12.2024 oli 1 342 (1 342) milj. euroa.

Osakkeiden tämänhetkinen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,70 (1,70) euroa

osakkeelta.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenet omistivat 127 (127) A-sarjan ja 483 159

( 506 790) R-sarjan osaketta 31.12.2024. Osakkeiden osuus yhtiön

kokonaisäänimäärästä oli 0,02 %. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten

omistukset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 3.2 Hallituksen ja johdon

palkkiot. Konsernin osakepalkkio-ohjelmat esitetään yksityiskohtaisesti

liitteessä 3.4 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät. Millään näistä ohjelmista

ei ole kuitenkaan vaikutusta osakepääomaan.

Osakemäärien muutokset


	A-osakkeet	R-osakkeet	Yhteensä
1.1.2023	176 238 280	612 381 707	788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi	-7 364	7 364	—
31.12.2023	176 230 916	612 389 071	788 619 987
A-osakkeiden muunto R-osakkeiksi	-566 837	566 837	—
31.12.2024	175 664 079	612 955 908	788 619 987

Äänimäärä 31.12.20241	175 664 079	61 295 590	236 959 669

Osakepääoma 31.12.2024, milj. euroa2	299	1 043	1 342

1 R-osakkeiden äänet lasketaan jakamalla R-osakkeiden määrä kymmenellä.

2 Ei muutosta osakepääomassa vuosina 2024 tai 2023.

5.6 Kertyneet muuntoerot ja oman pääoman suojaus

Laadintaperiaatteet

Konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu siten valuuttakurssien vaihteluille, jotka

liittyvät sijoituksiin euroalueen ulkopuolisissa yhtiöissä. Euroalueen ulkopuolella

sijaitseviin yhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten valuuttakurssimuutoksista

johtuvat muuntoerot ja näitä sijoituksia tehokkaasti suojaavien

rahoitusinstrumenttien arvostukset kirjataan suoraan kertyneisiin muuntoeroihin

omassa pääomassa. Muuntoeromuutokset (mukaan lukien niihin liittyvät

suojaukset) esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

Yritysmyyntien tai likvidointien yhteydessä kertyneet muuntoerot sisällytetään

myyntivoittoon tai -tappioon. Kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan

myynnin ja likvidoinnin yhteydessä.

Konserni pyrkii minimoimaan muuntoriskin rahoittamalla investoinnit paikallisella

valuutalla, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Jos varojen ja velkojen

sovittaminen yhteen samassa valuutassa ei ole mahdollista, jäljelle jäävältä

muuntoriskiltä voidaan suojautua. Konserni on myös käsitellyt nettosijoituslainoina

tiettyjä konsernin sisäisiä lainoja, joiden maksamiselle ei ole suunnitelmaa tai joiden

maksu lähitulevaisuudessa ei ole todennäköistä. Nämä muodostavat osan yhtiön

nettosijoituksista ulkomaan liiketoimintaan.

Kertyneet muuntoerot – muutos


Milj. euroa	2024	2023
1.1.
Kertyneet muuntoerot	-376	-432
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	6	21
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero	-4	-5
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	-375	-415

Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät
Kertyneiden muuntoerojen muutokset	-88	0
Tuloslaskelman kautta puretut muuntoerot	-1	56
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	4	-15
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero	3	0
Kertyneiden muuntoerojen muutokset, muut laajan tuloksen erät	-82	41

31.12.
Kertyneet muuntoerot	-465	-376
Nettosijoitusten suojaukset ja lainat	10	6
Suojauksiin ja lainoihin liittyvä tulovero	-2	-4
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	-457	-375

Vuonna 2024 ei ollut merkittäviä tuloslaskelman kautta purettavia

muuntoeroja.

Vuonna 2023 kumulatiivisten muuntoerojen kirjaaminen tuloslaskelmaan

oli 56 milj. euroa tappiollinen, ja se liittyi Hylten ja Nymöllan tehtaiden

myyntiin Ruotsissa.


		Tilintarkastettu 139

Kertyneet muuntoerot – tase


	Kertyneet muuntoerot		Nettosijoitusten suojaukset ja lainat		Kertyneet muuntoerot taseessa, netto
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Brasilia	-284	-242	0	0	-284	-242
Kiina	143	151	1	-4	144	147
Tšekki	35	39	-9	-9	26	30
Puola	-14	-22	17	17	3	-5
Ruotsi	-649	-494	33	33	-616	-461
Uruguay (USD)	298	191	-33	-31	265	160
Muut	6	1	0	0	6	1
Kertyneet muuntoerot ennen veroja	-465	-376	10	6	-455	-370
Verot	0	0	-2	-4	-2	-4
Kertyneet muuntoerot omassa pääomassa, netto	-465	-376	8	2	-457	-375

Suojausinstrumentit ja realisoitumattomat suojaustappiot


	Nimellisarvo (valuutta)		Nimellisarvo (euroa)		Realisoitumattomat tappiot (euroa)
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Korolliset lainat
USD-alue	300	300	289	271	-47	-33
Suojaukset yhteensä			289	271	-47	-33

Konserni suojaa tällä hetkellä oman pääoman ehtoiset sijoituksensa vain Yhdysvaltain dollarin kurssivaihtelulta,

joka liittyy Uruguayssa sijaitsevaan yhteiseen toimintoon ja sen toimintavaluuttaan (USD).

5.7 Määräysvallattomien omistajien osuudet

Laadintaperiaatteet

Määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään erillisenä komponenttina konsernin taseen omassa pääomassa.

Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien suhteellinen osuus voitosta tai tappiosta esitetään konsernin

tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen jälkeen. Määräysvallattomien omistajien ja emoyhtiön omistajien väliset transaktiot

kirjataan suoraan omaan pääomaan ja siten ne esitetään laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista.

Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään kunkin yritysoston kohdalla erikseen.

Määräysvallattomien omistajien osuudet


Milj. euroa	2024	2023
1.1.	-97	-30
Hankinnat	—	2
Osuus tilikauden tuloksesta	-48	-74
Osuus muista laajan tuloksen eristä	-5	5
31.12.	-150	-97

Merkittävimmät määräysvallattomien omistajien osuudet


		2024	2023	2024	2023
Yhtiö	Pääasiallinen toimintamaa	Määräysvallattomien omistajien omistus ja äänimäärä, %		Milj. euroa
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konserni (alakonserni)¹	Ruotsi ja Kiina	5,79 %–19,92 %	5,79 %–19,92 %	-148	-100
Muut	-			-2	3
Yhteensä				-150	-97

1 Koostuu määräysvallattomista osuuksista Guangxin integroidussa projektissa ja toiminnoissa. Yhtiötason omistus on esitetty liitteessä 6.2 Konserniyhtiöt.

Määräysvallattomien omistajien osuudet Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konsernissa

Alla on esitetty yhteenveto taloudellisista tiedoista konsernin niiden tytäryhtiöiden osalta, joissa

määräysvallattomien omistajien osuus on olennainen.


		Tilintarkastettu 140

Stora Enso Pulp and Paper Asia AB -konserni


Milj. euroa	2024	2023
Varat	675	858

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	-515	-345
Määräysvallattomien omistajien osuus1	-148	-100
Oma pääoma yhteensä	-663	-445

Velat	1 337	1 303

Tilikauden tulos	-196	-268

Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-153	-194
Määräysvallattomille omistajille	-43	-74
Tilikauden tulos	-196	-268

Liiketoiminnan nettorahavirta	9	16
Investointien nettorahavirta	-38	-37
Rahoituksen nettorahavirta	18	-23
Nettorahavirta	-11	-43

1 Määräysvallattomille omistajille ei maksettu osinkoa vuosien 2024 tai 2023 aikana.


		Tilintarkastettu 141

6 Konsernin rakenne

6.1 Yritysostot ja -myynnit sekä myytävänä olevat

omaisuuserät

Laadintaperiaatteet

Yritysostot kirjataan hankintamenetelmällä siten, että ostetut yritykset yhdistellään

konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, kun määräysvalta yritykseen syntyy.

Luovutettu vastike (mukaan lukien ehdollinen vastike) ja ostetun yrityksen

yksilöitävissä olevat nettovarat arvostetaan vastaavasti käypään arvoon hankinta-

ajankohtana. Transaktiokulut kirjataan kuluksi syntymishetkellä.

Määräysvallattomien omistajien osuuksien arvostamisperiaatteesta päätetään

kunkin yritysoston kohdalla erikseen, ja se kirjataan joko käypään arvoon tai

määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena nettovaroista. Jos

luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja mahdollinen aiemmin

omistetun osuuden arvo ylittää ostetun yrityksen nettovarallisuuden käyvän arvon,

ylimenevä osuus kirjataan liikearvona.

Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes

määräysvalta menetetään. Myytyihin yrityksiin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot

yhdessä kertyneiden muuntoerojen kanssa kirjataan konsernin tuloslaskelmaan

sinä ajankohtana, kun määräysvalta menetetään. Konserniyhtiön myynnistä

aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon

määrän.

Omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava

määrä kertyy pääasiassa myyntitapahtuman kautta, jatkuvan käytön sijasta.

Omaisuuserien on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä,

soveltaen kyseisten omaisuuserien myyntiin tavanomaisesti sovellettavia ehtoja.

Myynnin on oltava myös erittäin todennäköinen ja sen odotetaan toteutuvan

vuoden kuluessa luokittelun tapahtumisesta. Kyseiset omaisuuserät ja niihin liittyvät

velat esitetään erikseen konsernin taseessa ja arvostetaan joko kirjanpitoarvoon tai

käypään arvoon vähennettynä myynnin kustannuksilla, näistä alhaisemman

mukaan. Vertailutietoja ei oikaista luokittelua tehdessä. Myytäväksi luokitelluista

omaisuuseristä ei tehdä poistoja.

Konserniyhtiöiden ostot


Milj. euroa	2024	2023
Hankittu nettovarallisuus
Rahavarat	2	27
Aineelliset hyödykkeet	0	200
Metsäomaisuus	77	0
Aineettomat hyödykkeet	0	222
Käyttöoikeusomaisuuserät	0	99
Käyttöpääoma	0	5
Verosaamiset ja -velat	-2	-56
Korolliset varat ja velat	0	-233
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	77	265

Hankintameno, kassavaikutteinen osa	77	612
Hankintameno, ehdollinen	0	0
Hankintameno yhteensä	77	612

Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	-77	-265
Määräysvallattomien omistajien osuus	0	2
Liikearvo	0	349

Hankintoihin liittyvä rahavirta	-77	-612
Hankittujen tytäryritysten rahavarat	2	27
Hankinnan rahavirta, vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-75	-584

2024

Montes del Platan metsäomaisuus

Maaliskuussa 2024 Stora Enson 50 %:sti omistama yhteinen toiminto

Montes del Plata, (MdP) Uruguayssa sai päätökseen metsäomaisuuden ja

siihen liittyvien metsätoimintojen hankinnan Uruguayssa. Stora Enson

osuus kaupasta sisältää noin 16,3 tuhatta hehtaaria maata, josta noin 9,8

tuhatta hehtaaria on tuottavaa maata. Ostetut yksiköt ovat kokonaan

omistettuja ja raportoidaan Biomaterials-divisioonassa. Ostetut

metsämaat ja toiminnot sijaitsevat eri alueilla Uruguayssa. Ostetut

toiminnot sisältävät pääasiassa puuviljelmiä, jotka toimittavat puuta

selluntuotantoon.

Stora Enson osuus käteiskauppahinnasta oli 77 milj. euroa. Kaupan

transaktiokuluja ei pidetä merkittävinä. Yksilöitävissä olevien varojen ja

velkojen käyvät arvot hankintahetkellä koostuivat pääosin

metsäomaisuudesta ja on esitetty edellä olevassa taulukossa. Hankinnan

jälkeinen tarkastelu saatiin päätökseen vuoden 2024 lopussa, joten

hankintamenolaskelman katsotaan olevan lopullinen. Vuonna 2024 ei

tehty merkittäviä tarkastelujakson oikaisuja. Hankinnalla ei katsota olevan

merkittävää vaikutusta Stora Enso -konsernin liikevaihtoon tai

nettotulokseen.

2023

De Jong Packaging Group

Syyskuussa 2022 Stora Enso allekirjoitti sopimuksen De Jong Packaging

Groupin ostosta, joka saatiin päätökseen tammikuun alussa 2023. De Jong

Packaging Groupin pääkonttori on Alankomaissa ja se on Benelux-maiden

suurimpia aaltopahvipakkausten tuottajia. De Jong Packaging Group on

myös aaltopahvin pintakartongintuottaja vuonna 2021 Alankomaissa

ostamansa De Hoop -tehtaan toiminnan seurauksena. De Jong Packaging

Groupilla on yhteensä 16 tehdasta Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa ja

Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja noin 1 300 työntekijää. Yritysosto

vahvistaa Stora Enson strategista suuntaa, lisää sen

aaltopahvipakkauskapasiteettia, vauhdittaa liikevaihdon kasvua ja

kasvattaa yhtiön markkinaosuutta uusiutuvissa pakkauksissa Euroopassa.

De Jong Packaging Groupin tuotteet vahvistavat Stora Enson valikoimaa.

Yritysoston odotetaan tuottavan syklin aikana synergiaetuja, jotka

syntyvät lähinnä hankintatoimesta, aaltopahvitoimintojen integroinnin

optimoinnista ja kaupallisista mahdollisuuksista.

Yritysostoon liittyvien yhtiöiden osakkeet omistetaan pääosin kokonaan

(100 %), mutta tietyillä yksiköillä on myös määräysvallattomia

vähemmistöosakkaita. Määräysvallattomien omistajien osuus mitataan

tunnistettujen nettovarojen suhteellisen osuuden perusteella.

Käteishankintahinta oli 612 milj. euroa, pois lukien ehdollinen

lisäkauppahinta. Lisäkauppahinnan enimmäismäärä on 45 milj. euroa. Se

maksetaan käteisellä vuonna 2024 ja se on ehdollinen tietyille

ansaintakynnyksille, jotka De Jong Packaging Groupin on saavutettava.

Ehdollinen hinta arvostetaan käypään arvoon ja sen arvioitiin olevan 0 milj.

euroa hankinta-ajankohtana ja vuoden 2023 lopussa. Yksilöitävissä olevien

varojen ja velkojen käyvät arvot hankintahetkenä esitetään edellä

olevassa taulukossa.

Hankinnan jälkeinen tarkastelu saatiin valmiiksi vuoden 2023 lopussa ja

siten hankintamenolaskelman katsotaan olevan lopullinen. Ylempänä

olevassa taulukossa esitetyt hankinnan varojen ja velkojen käyvät arvot


		Tilintarkastettu 142

sekä liikearvo edustavat lopullista hankintamenolaskelmaa.

Tarkastelujakson oikaisuihin vuonna 2023 lukeutuivat 23 milj. euron lasku

aineellisissa hyödykkeissä, 5 milj. euron lasku käyttöoikeusomaisuuserissä,

10 milj. euron lasku käyttöpääomassa, 14 milj. euron kasvu veroerissä ja 22

milj. euron liikearvon kasvu.

Liikearvo edustaa odotettuja synergioita, jotka syntyvät lähinnä

hankintatoimesta, aaltopahvitoimintojen integroinnin optimoinnista ja

kaupallisista mahdollisuuksista. Liikearvo on kohdistettu yritysostosta

hyötyviin Packaging Solutions- ja Packaging Materials -divisiooniin.

Kirjattavan liikearvon ei odoteta olevan verotuksessa vähennyskelpoista.

Osana yritysostoa kirjattiin asiakassuhteisiin liittyviä aineettomia

hyödykkeitä, joiden kirjanpitoarvo on 167 milj. euroa ja poistoaika on 15

vuotta, ja 39 milj. euroa markkinointiin liittyviä aineettomia hyödykkeitä,

joiden poistoaika on 5–20 vuotta. Lisätietoa on saatavilla liitteessä 4.1

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.

Vuonna 2023 De Jong Packaging Groupin osuus konsernin liikevaihdosta oli

598 milj. euroa ja tulos -88 milj. euroa, josta De Hoop -yksikön sulkemiseen

liittyvien arvonalentumisten ja varausten vaikutus tulokseen oli noin -58

milj. euroa. Hankitut yksiköt sisältyvät Stora Enso -konsernin liikevaihtoon ja

tilikauden tulokseen vuoden 2023 alusta alkaen. Yritysostoon liittyvät

transaktiokulut olivat 6 milj. euroa ja ne esitetään liiketoiminnan muissa

kuluissa. Ostetut yksiköt raportoidaan Packaging Solutions- ja Packaging

Materials -divisioonissa.

Konserniyhtiöiden myynnit


Milj. euroa	2024	2023
Myyty nettovarallisuus
Rahavarat	5	29
Aineelliset hyödykkeet	2	271
Aineettomat hyödykkeet	0	60
Käyttöpääoma	6	-5
Verosaamiset ja -velat	1	-28
Korolliset saamiset ja velat	-2	-96
Myytyjen yhtiöiden nettovarat	13	233

Myyntihinta yhteensä	13	266
Kertyneiden muuntoerojen tuloutus	1	-56
Omaisuuserien arvonalentumiset1	-7	-17
Lainasaamisten alaskirjaukset	0	0
Transaktiokulut	-1	-6
Voitto/tappio yhteensä	-7	-45

1 2023 liittyy pääasiassa myytävänä oleviin omaisuuseriin ja oikaistu kun Beihain yksikön luokittelu myytävänä

oleviin omaisuuseriin lopetettiin vuonna 2024.

2024

De Hoop -yksikkö

Joulukuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa De

Hoopin yksikön myynnin Alankomaissa DS Smith -yhtiölle. Tuotanto De

Hoopin aaltopahvin pintakartonkia valmistavassa yksikössä päättyi

vuonna 2023. Myyty yksikkö oli myynnin ajankohtana osa Muut-segmenttiä.

Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

Selfly Storen liiketoiminta

Joulukuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa

Selfly Store liiketoiminnan myynnin Husky Intelligent Fridges:lle. Selfly Store

tarjoaa kokonaisvaltaisia älykkäitä myyntiautomaattiratkaisuja. Myyty

yksikkö oli osa Muut-segmenttiä. Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta

konserniin.

Sunilan tehdasalue

Joulukuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa

Sunilan tehdasalueen myynnin AALTO Development Oy:lle. Sellun valmistus

Sunilan tehtaalla päättyi vuonna 2023. Kaupalla ei ole vaikutusta Lignode-

koealaitoksen toimintaan. Myyty yksikkö oli myyntihetkellä osa Muut-

segmenttiä. Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

E-Corrugated-yksikkö

Lokakuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen kokonaan omistamansa E-

Corrugated-yksikön myynnin Isossa-Britanniassa Lavelle Corrugated -

yhtiölle. Myyty yksikkö oli osa Packaging Solutions -divisioonaa. Kaupalla ei

ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

Keräyspaperin kauppayhtiö

Heinäkuussa 2024 Stora Enso sai päätökseen 51 %:n osuutensa myynnin

tanskalaisesta keräyspaperin myyntiin erikoistuneesta yrityksestä, joka

kuului Packaging Materials -divisioonaan. Yksikkö myytiin Hartmannille.

Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta konserniin.

2023

Biokomposiittiliiketoiminta

Marraskuussa 2023 Stora Enso myi biokomposiittiliiketoimintansa Sweden

Timberille, joka omistaa myös Hylten paperintuotantolaitoksen. Myyty

yksikkö oli myynnin ajankohtana osa Muut-segmenttiä. Liiketoimella ei ollut

merkittävää vaikutusta konserniin.

Wood Products DIY -yksikkö

Elokuussa 2023 Stora Enso myi kokonaan omistamansa Wood Products DIY

-yksikön Alankomaissa Megahoutille. Megahout on paikallinen yritys, jonka

liiketoimintaan kuuluu puutuotteiden tuonti, tukkumyynti ja tuottaminen.

Myynti pienensi Stora Enson sahaus- ja höyläyskapasiteettia 80 000 m3.

Myyty yksikkö oli osa Wood Products -divisioonaa. Liiketoimella ei ollut

merkittävää vaikutusta konserniin.

Hylten tehdas

Huhtikuussa 2023 Stora Enso myi kokonaan omistamansa Hylten

paperitehtaan Ruotsissa ja kaikki siihen liittyvät omaisuuserät Sweden

Timberille. Sweden Timber on ruotsalainen sahaus- ja höyläysyhtiö. Hylten

tehtaan vuotuinen kapasiteetti on 245 000 tonnia sanomalehtipaperia.

Vuonna 2022 konserni kirjasi 16 milj. euroa omaisuuserien alaskirjauksia

transaktioon liittyen. Liiketoimen kauppahinta ei ollut merkittävä.

Myyntitappio oli noin 45 milj. euroa ja se sisälsi pääasiassa kertyneet

muuntoerot, jotka luokiteltiin omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Myyty

yksikkö oli myynnin ajankohtana osa Muut-segmenttiä.

Maxaun tehdas

Helmikuussa 2023 Stora Enso myi kokonaan omistamansa Maxaun

paperitehtaan Saksassa ja kaikki siihen liittyvät omaisuuserät Schwarz

Groupille. Schwarz Group on yksi maailman suurimpia jälleenmyyjiä.

Liiketoimi pienensi Stora Enson vuotuista superkalanteroidun paperin


		Tilintarkastettu 143

kapasiteettia 530 000 tonnia. Liiketoimen kauppahinta oli noin 211 milj.

euroa ja myyntivoitto noin 52 milj. euroa. Myyty yksikkö oli myynnin

ajankohtana osa Muut-segmenttiä.

Nymöllan tehdas

Tammikuussa 2023 Stora Enso myi kokonaan omistamansa Nymöllan

paperitehtaan tuotannon ja kaikki siihen liittyvät omaisuuserät. Ruotsissa

sijaitseva tehdas myytiin yhdysvaltaiselle Sylvamolle, joka on

maailmanlaajuinen päällystämättömän paperin tuottaja. Nymöllan

tehtaan kapasiteetti on 485 000 tonnia päällystämätöntä hienoa

toimistopaperia. Vuonna 2022 konserni kirjasi 6 milj. euroa omaisuuserien

alaskirjauksia transaktioon liittyen. Kauppahinta oli noin 49 milj. euroa.

Myyntitappio oli noin 30 milj. euroa ja se sisälsi pääasiassa kertyneet

muuntoerot, jotka luokiteltiin omasta pääomasta tuloslaskelmaan. Myyty

yksikkö oli myynnin ajankohtana osa Muut-segmenttiä.

Venäjän toiminnot

Kuten vuonna 2022 tiedotettiin, Stora Enso myi kaikki toimintonsa Venäjällä.

Yhtiö odotti saavansa päätökseen kaupan yhteen metsätoimintoyksikköön

liittyen vuonna 2023 tiettyjen muodollisuuksien loppuun saattamisen

jälkeen. Nämä muodollisuudet saatiin päätökseen vuonna 2023, eikä niillä

ollut merkittävää vaikutusta konserniin. Lisätietoa Venäjään liittyvien

saamisten arvostuksesta on saatavilla liitteessä 5.3 Korolliset varat ja velat.

Myytävänä olevat omaisuuserät

Vuosien 2024 ja 2023 lopussa ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.

Vuosi 2023 on oikaistu. Enemmän tietoa myytävänä olevien omaisuuserien

luokittelun lopettamisesta esitetään alempana.

Stora Enso kertoi joulukuussa 2022 käynnistäneensä myyntiprosessin

Kiinan Beihain kuluttajapakkauskartonkitehtaansa sekä metsätoimintojen

myymiseksi, jotka ovat osa Packaging Materials divisioonaa.

Beihain toiminnot luokiteltiin myytävänä olevaksi omaisuuseräksi vuoden

2023 lopussa. Vuoden 2024 aikana tehdyn arvioinnin perusteella myyntiä ei

pidetty enää erittäin todennäköisenä. Stora Enson näkemys on, että

omaisuuden arvo omassa käytössä ylittää saavutettavissa olevan

transaktioarvon, ja siksi se päätti säilyttää nämä toiminnot konsernin

sisällä. Tämän vuoksi luokittelu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi

lopetettiin vuoden 2024 aikana. Vuoden 2023 vertailuluvut on oikaistu

vastaavasti.


		Tilintarkastettu 144

6.2 Konserniyhtiöt


		Konsernin omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %
Tytäryhtiöt	Maa	2024	2023
Anjala Fiber & Energy Oy	Suomi	100,00	100,00
AS Stora Enso Latvija	Latvia	100,00	100,00
Bangma Productie B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Bangma Verpakking B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Bergnät 1 AB	Ruotsi	100,00	100,00
Beta Skog 1 AB	Ruotsi	100,00	100,00
Cellutech AB	Ruotsi	100,00	100,00
Centrum Dystrybucji i Obróbki Drewna Sp. z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Changzhou Stora Enso Packaging Technology Co. Ltd.	Kiina	100,00	100,00
DanFiber A/S	Tanska	0,00	51,00
De Jong Box B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
De Jong Kasser Ehf.	Islanti	0,00	100,00
De Jong Packaging Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
De Jong Verpackung GmbH	Saksa	100,00	100,00
De Jong Verpakking B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
DJV Holding B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
DJV Strategisch Advies B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Dongguan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.	Kiina	100,00	100,00
DuraSense AB	Ruotsi	0,00	100,00
eCorrugated Ltd.	Iso-Britannia	0,00	100,00
Enso Alueverkko Oy	Suomi	100,00	100,00
Euro - Timber, spol. s.r.o.	Slovakia	100,00	100,00
Felco B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
FuraCore AB (Aik. Lignode AB)	Ruotsi	100,00	100,00
FuraCore BV	Belgia	100,00	0,00
Gaster Wellpappe GmbH	Saksa	100,00	100,00
Green Packaging System B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Guangxi Stora Enso Forestry Co. Ltd.	Kiina	89,50	89,50
Herman Andersson Oy	Suomi	100,00	100,00
HESPOL Sp. z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Jiashan Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd.	Kiina	100,00	100,00
Karpack B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
KPMB Agri BV	Belgia	100,00	100,00
KPMB NV	Belgia	100,00	100,00


Lignode Holding Oy	Suomi	100,00	100,00
Lignode Oy	Suomi	100,00	100,00
Lumipaper Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Lumipaper NV	Belgia	100,00	100,00
PTI Packmitteltechnik GmbH	Saksa	80,00	80,00
Pulse Anilox Cleaning B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Rudico B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Rudico Groep B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Rudico Holding B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Selfly Store Oy	Suomi	0,00	100,00
Skogsutveckling Syd AB	Ruotsi	66,67	66,67
Södra Norrlands Hamnbolag nr 1 AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso (Guangxi) Forestry Company Ltd.	Kiina	80,08	80,08
Stora Enso (Guangxi) Packaging Company Ltd.	Kiina	80,08	80,08
Stora Enso (HK) Ltd	Hong Kong	100,00	100,00
Stora Enso (Southern Africa) (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100,00	100,00
Stora Enso AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Amsterdam B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Stora Enso Arapoti Holding Florestal S.A.	Brasilia	100,00	100,00
Stora Enso Australia Pty Ltd	Australia	100,00	100,00
Stora Enso Belgium NV	Belgia	100,00	100,00
Stora Enso Bergskog 2 AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Bergskog 3 AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Bois SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Brasil Ltda	Brasilia	100,00	100,00
Stora Enso China Co., Ltd	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso China Holdings AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso China Packaging (HK) Co., Limited	Hong Kong	100,00	100,00
Stora Enso Corbehem SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Danmark A/S	Tanska	100,00	100,00
Stora Enso De Hoop B.V.	Alankomaat	0,00	100,00
Stora Enso Eesti AS	Viro	100,00	100,00
Stora Enso Espana S.A.U	Espanja	100,00	100,00
Stora Enso Fors AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso France SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Germany GmbH	Saksa	0,00	100,00
Stora Enso Germany GmbH (Aik. Stora Enso Paper GmbH)	Saksa	100,00	100,00
Stora Enso Holding B.V.	Alankomaat	100,00	100,00


		Tilintarkastettu 145


Stora Enso Holding France SAS	Ranska	100,00	100,00
Stora Enso Holdings UK Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso Ingerois Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Inpac Corrugated Packaging (Hebei) Company Limited	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso Inpac Hebei Protective Packaging Co., Ltd.	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso Inpac Packaging Co. Ltd	Kiina	100,00	100,00
Stora Enso International Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Italia Srl	Italia	100,00	100,00
Stora Enso Japan K.K.	Japani	100,00	100,00
Stora Enso Kvarnsveden Industriutveckling AB	Ruotsi	0,00	100,00
Stora Enso Langerbrugge NV	Belgia	100,00	100,00
Stora Enso LLC	Ukraina	100,00	100,00
Stora Enso Mexico S.A.	Mexico	100,00	100,00
Stora Enso Middle East DMCC	Yhdistyneet Arabiemiirikunnat	100,00	100,00
Stora Enso Narew Sp.z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso North American Sales, LLC	Yhdysvallat	100,00	100,00
Stora Enso Oulu Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Packaging AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Packaging AS	Viro	100,00	100,00
Stora Enso Packaging Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Packaging SIA	Latvia	100,00	100,00
Stora Enso Packaging UAB	Liettua	100,00	100,00
Stora Enso Paper AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Paper France SAS	Ranska	0,00	100,00
Stora Enso Paper Oy	Suomi	0,00	100,00
Stora Enso Paper UK Ltd	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso Pension Trust Ltd.	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso Poland S.A.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso Polska Sp.z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso Portugal Lda	Portugali	100,00	100,00
Stora Enso Praha s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Enso Publication Papers Oy Ltd	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Pulp AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Pulp and Paper Asia AB	Ruotsi	94,21	94,21
Stora Enso Skog AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Skog AS	Norja	100,00	100,00
Stora Enso Skog och Mark AB	Ruotsi	100,00	100,00


Stora Enso South East Asia Pte Ltd	Singapore	100,00	100,00
Stora Enso Timber AB	Ruotsi	100,00	100,00
Stora Enso Treasury Stockholm AB	Ruotsi	0,00	100,00
Stora Enso Turkey Karton Ve Kağıt Ticaret Anonim Sirketi	Turkki	100,00	100,00
Stora Enso UK Limited	Iso-Britannia	100,00	100,00
Stora Enso US Inc.	Yhdysvallat	100,00	100,00
Stora Enso Veitsiluoto Oy	Suomi	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products d.o.o. Koper	Slovenia	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products GmbH	Itävalta	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Japan K.K.	Japani	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Planá s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Sp.z.o.o.	Puola	100,00	100,00
Stora Enso Wood Products Zdirec s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Enso WP Bad St. Leonhard GmbH	Itävalta	100,00	100,00
Stora Enso WP HV s.r.o.	Tsekki	100,00	100,00
Stora Kopparbergs Bergslags AB	Ruotsi	100,00	100,00
Sumarbox B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
Sydved AB	Ruotsi	66,67	66,67
Twinpack B.V.	Alankomaat	100,00	100,00
UAB Stora Enso Lietuva	Liettua	100,00	100,00
Virdia B2X, LLC	Yhdysvallat	100,00	100,00
Virdia LLC	Yhdysvallat	100,00	100,00
Virdia Ltd	Israel	100,00	100,00
Wellpappenfabrik Gesellschaft GmbH	Saksa	80,00	80,00






		Konsernin omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %
Osakkuusyhtiöt	Maa	2024	2023
A.C.D.F. Industrie	Ranska	35,00	35,00
Bergslagens Vind AB (Aik. Stora Enso Vind 1 AB)	Ruotsi	50,00	50,00
Honkalahden Teollisuuslaituri Oy	Suomi	50,00	50,00
Industriewater Eerbeek B.V.	Alankomaat	0,00	37,50
Industrikraft i Sverige AB	Ruotsi	20,00	0,00


		Tilintarkastettu 146


Kemira Cell Sp.z.o.o.	Puola	45,00	45,00
Metsäteho Oy	Suomi	23,95	23,95
Novimus Oy (Aik. Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab)	Suomi	32,24	32,24
Österbergs Förpackningsmaskiner AB	Ruotsi	50,00	50,00
Perkaus Oy	Suomi	33,33	33,33
SELF Logistika SIA	Latvia	50,00	50,00
Steveco Oy	Suomi	34,39	34,39
Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy	Suomi	40,09	40,09
SweTree Technologies AB	Ruotsi	23,83	23,83
T&B Containers Holdings Ltd.	Iso-Britannia	30,00	30,00
Tornator Oyj	Suomi	41,00	41,00
Trätåg AB	Ruotsi	50,00	50,00
TreeToTextile AB	Ruotsi	28,94	28,94
ZMP GMBH	Itävalta	30,00	30,00

		Konsernin omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %
Muut yhtiöt	Maa	2024	2023
AMEXCI AB	Ruotsi	9,10	9,10
Arevo AB	Ruotsi	12,73	12,73
CarbonScape Ltd	Uusi-Seelanti	15,00	15,00
Clic Innovation Oy	Suomi	9,87	9,87
Combient AB	Ruotsi	5,40	5,40
East Office of Finnish Industries Oy	Suomi	4,00	4,00
Packages Limited	Pakistan	6,40	6,40
Pohjolan Voima Oyj	Suomi	16,14	15,71
PulPac AB	Ruotsi	10,30	10,30
Radioskog AB	Ruotsi	10,00	10,00
RK Returkartong AB	Ruotsi	8,40	8,40
SSG Standard Solutions Group AB	Ruotsi	14,29	14,29
Suomen Puukauppa Oy	Suomi	10,74	10,74
T&B Containers Ltd.	Iso-Britannia	30,00	30,00
Union Developement Récup. Pap.	Ranska	10,70	10,70


		Konsernin omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %
Yhteiset toiminnot	Maa	2024	2023
Celulosa y Energia Punta Pereira S.A.	Uruguay	50,00	50,00
El Esparragal Asociación Agraria de Responsabilidad Limitada	Uruguay	50,00	50,00
Eufores S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Forestal Cono Sur S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Monte Fresnos A.A.R.L.	Uruguay	50,00	0,00
Monte Fresnos S.A.	Uruguay	50,00	0,00
Ongar S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Stora Enso Uruguay S/A	Uruguay	50,00	50,00
Taurion A.A.R.L.	Uruguay	50,00	0,00
Taurion S.A.	Uruguay	50,00	0,00
Terminal Logística e Industrial M`Bopocuá S.A.	Uruguay	50,00	50,00
Veracel Celulose SA	Brasilia	50,00	50,00
Zona Franca Punta Pereira S.A.	Uruguay	50,00	50,00


		Tilintarkastettu 147

6.3 Lähipiiriliiketoimet

Stora Enson ja sen tytäryhtiöiden sekä yhteisten toimintojen väliset saldot

ja liiketapahtumat on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä eikä niitä

raportoida tässä liitteessä. Muiden yritysten osalta, jotka on luokiteltu

konsernin lähipiiriin kuuluvaksi ja jotka esitetään tässä liitteessä, katsotaan

myös kyseisten yritysten tytäryhtiöt Stora Enson lähipiiriin kuuluvaksi.

Konserni on luokitellut Solidium Oyj:n lähipiiriin kuuluvaksi. Se on kokonaan

Suomen valtion omistama yritys, joka omisti 10,7 % Stora Enson osakkeista

ja 27,4 % kaikista äänistä 31.12.2024. Konserni on soveltanut IAS 24:n kohdan

25 mukaista helpotusta olla ilmoittamatta lähipiiriliiketoimia ja avoimia

saldoja siltä osin kuin kyseessä on julkiseen valtaan sidoksissa oleva

yhteisö.

Konserni on luokitellut FAM AB:n ja Wallenberg Investments AB:n lähipiiriin

kuuluvaksi. FAM AB omisti 10,2 % Stora Enson osakkeista ja 27,4 % kaikista

äänistä 31.12.2024. Wallenberg Investments AB omistaa FAM AB:n koko

osakekannan.

Konsernin johdon avainhenkilöitä ovat johtoryhmän ja hallituksen jäsenet.

Johdon avainhenkilöiden palkkiot on esitetty liitteessä 3.2 Hallituksen ja

johdon palkkiot.

Tavanomaisissa liiketoimissaan osakkuusyhtiöiden, yhteisjärjestelyiden ja

muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa konserni toimii sellaisten

kaupallisten ehtojen mukaisesti, jotka eivät ole suotuisampia kuin ne ehdot,

joita tarjotaan muille kolmansille osapuolille. Stora Enso aikoo jatkaa

liiketoimintaansa osakkuusyhtiöiden ja yhteisjärjestelyiden kanssa

edelleen vastaavasti. Lisätietoja liiketoimista osakkuusyhtiöiden kanssa on

esitetty liitteessä 4.3 Osakkuusyhtiöt.

Konserniyhtiöt, mukaan lukien tytäryhtiöt ja yhteiset toiminnot, on esitetty

liitteessä 6.2 Konserniyhtiöt.

Metsäomaisuus ja puunhankinta

Konserni omistaa 41,0 %:n osuuden Tornatorista, ja jäljelle jäävä 59,0 %:n

osuus on suomalaisten institutionaalisten sijoittajien omistuksessa. Stora

Ensolla on pitkäaikaisia puunhankintasopimuksia Tornator-konsernin

kanssa. Puuta ostetaan markkinahinnoin ja vuonna 2024 hankinnat olivat 3

(2) milj. kuutiometriä puuta, arvoltaan 167 (150) milj. euroa.

Konserni ostaa puuta markkinahinnoin Kopparfors Fastigheter AB:ltä, joka

on Kopparsfors Skogar AB:n täysin omistama tytäryhtiö. Kopparfors Skogar

AB on FAM AB:n sataprosenttisesti omistama yhtiö. Vuonna 2024 hankinnat

kyseiseltä lähipiiriyhtiöltä olivat 15 (21) milj. euroa ja Stora Enson

palvelumyynti samalle lähipiiriyhtiölle 0 (1) milj. euroa. Vuoden 2024

päättyessä konsernilla oli 0 (6) milj. euroa avoimia ostovelkoja kyseisen

lähipiiriyhtiön kanssa.

Huolinta

Konserni omistaa 34,4 %:n osuuden Steveco Oy:n osakkeista. Steveco Oy on

suomalainen yritys, jonka toimialaan kuuluvat laivojen lastaaminen ja

lastien purkaminen. Stevecon muut osakkeenomistajat ovat UPM-

Kymmene, Finnlines ja Myllykoski. Steveco myy laivauspalveluja Stora

Ensolle markkinahinnoilla. Vuonna 2024 ostettujen palvelujen arvo oli 25

(24) milj. euroa.


		Tilintarkastettu 148

7 Muuta

7.1 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Laadintaperiaatteet

Takaukset

Takaukset, jotka on solmittu rahoituslaitosten ja muiden kanssa, velvoittavat

konsernin maksamaan velallisen mahdollisen laiminlyönnin. Takaukset sisältävät

taseen ulkopuolisen luottoriskin, joka vastaa määrältään sitä tappiota, joka tulisi

kirjattavaksi raportointipäivänä, mikäli osapuolet eivät täyttäisi sopimuksen

mukaisia velvoitteitaan. Luottoriski vastaa sopimusmääriä olettaen, ettei niitä ole

täysin maksettu ja ettei niitä saada perittyä muilta osapuolilta.

Vastuusitoumukset


Milj. euroa	2024	2023
Omasta puolesta annetut vakuudet
Takaukset	17	18
Muut vastuut	6	6
Osakkuusyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	4	5
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	16	16
Muut vastuut	0	0
Yhteensä	43	44

Takaukset	37	38
Muut vastuut	6	6
Yhteensä	43	44

Vuonna 2024 konsernin vastuusitoumukset olivat yhteensä 43 (44) milj.

euroa. Lisäksi emoyhtiö Stora Enso Oyj on toiminut takaajana useissa

tytäryhtiöidensä ja yhteisten toimintojen vastuissa. Nämä vastuut olivat

arvoltaan enintään 792 (734) milj. euroa 31.12.2024.

Investointisitoumukset


Milj. euroa	2024	2023
Yhteensä	304	683

Investointisitoumuksia ei ole kirjattu taseeseen ja ne sisältävät konsernin

osuuden yhteisten toimintojen suorista investointisopimuksista. Suurimmat

investointeihin liittyvät sitoumukset koskevat tehtaan muuntamista

Oulussa Suomessa.