VUOSI
KERTOMUS
2025
Tämä on Suominen ......................... 2
Suominen tänään
............................ 2
Toimitusjohtajan katsaus
.................. 3
Avainluvut
....................................... 5
Näin Suominen luo lisäarvoa
............6
Toimintaympäristö
...........................8
Strategia
........................................ 10
Vastuullisuus Suomisella
.................12
Hallinnointi
.................................. 15
Selvitys hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmästä
...................... 16
Palkitsemisraportti
......................... 25
Verojen hallinnointi, verostrategia
ja verojalanjälki
.............................. 35
Hallitus
.......................................... 37
Johtoryhmä
.................................. 38
Hallituksen toimintakertomus ja
taloudelliset tiedot
....................... 39
Hallituksen toimintakertomus
......... 41
Konsernitilinpäätös (IFRS)
..............110
Osakekohtaiset tunnusluvut
..........164
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
...........167
Hallituksen voitonjakoehdotus
......178
Tilintarkastuskertomus
..................179
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
.................... 184
Tilintarkastajan raportti
ESEF-tilinpäätöksestä
.................... 187
Tunnusluvut
................................ 189
Tietoa osakkeenomistajille
............195
Sisällys luettelo
1Suomisen vuosikertomus 2025
SUOMI 146
Nakkila
Espoo, pääkonttori
ITALIA 106
Cressa
ESPANJA 80
Alicante
BRASILIA 63
Paulínia
YHDYSVALLAT 292
Green Bay
Windsor Locks
Bethune
Suominen tänään
Suominen valmistaa kuitukankaita
rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä
muihin sovelluksiin. Suomisen kuitu-
kankaista valmistetut lopputuotteet ovat
läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä
ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto
vuonna 2025 oli 412,4 miljoonaa euroa,
ja työllistämme lähes 700 ammattilaista
Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-
Amerikassa. Suomisen osake noteerataan
Nasdaq Helsingissä.
Suomisella on kaksi liiketoiminta-
aluetta: Amerikat ja EMEA. Vuonna
2025 Amerikkojen liiketoiminta-alueen
liikevaihto oli 252,6 miljoonaa euroa ja
EMEA-liiketoiminta-alueen liikevaihto
159,9 miljoonaa euroa.
1_columns
EMEA 39 %
39
Amerikat 61 %
61
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
EMEA 39 %
Amerikat 61 %
412,4
milj. euroa
1
Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta:
Amerikat ja EMEA.
Työntekijöitä
687
2_columns
Liikevaihto
2023 450,9
2024 462,3
2025
Liikevaihto, milj. euroa
0
100
200
300
400
500
2023 2024 2025
milj.
euroa
450,9
462,3
412,4
1
2Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suominen on käännekohdassa. Vuonna 2025 Suomisen tulos ja
toimitusvarmuus eivät vastanneet odotuksiamme. Vaikka kohtasimme
haasteita, vuoteen mahtui myös tulevaisuuteen suuntaavia investointeja.
Toimitus johtajan katsaus
V
uonna 2025 kuitukangasmarkkina jatkoi
kasvuaan, ja pyyhintätuotesegmentti hyötyi
märän wc-paperin vahvasta kasvusta
Yhdysvalloissa. Markkinadynamiikkaan vaikuttivat
ylikapasiteetti sekä kauppapolitiikan käänteiden
aikaansaamat globaalien kauppavirtojen muutokset.
Tuonti halvan kustannustason tuottajilta voimistui, mikä
lisäsi hintojen ja tarjonnan häiriöitä.
Liikevaihtomme oli 412,4 milj. euroa (2024: 462,3
milj. euroa), mikä heijastaa volyymien laskua ja
negatiivisia valuuttakurssivaikutuksia. Kaksi merkittävää
häiriötä Yhdysvaltain tuotantolaitoksissamme rajoitti
toimituskykyämme ja vaikutti vuoden jälkipuoliskolla
kielteisesti sekä myyntiin että kannattavuuteen.
Näiden toimituskatkosten seurauksena jotkut
yhdysvaltalaiset asiakkaat hakivat tilapäisesti
vaihtoehtoisia toimittajia, mikä edelleen lisäsi
tuontipainetta. Vuoden vertailukelpoinen käyttökate
oli 12,6 milj. euroa (17,0 milj. euroa). Käyttökatetta
heikensi pääasiassa pienentynyt myyntivolyymi, jota
kustannussäästötoimemme osittain kompensoivat.
Vuoden 2025 aikana toteutimme strategisia
hankkeitamme suunnitellusti. Vuonna 2024 ilmoitettu
investointi uuteen tuotantolinjaan Espanjan Alicantessa
edistyi, ja kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan
vuoden 2026 toisen neljänneksen alussa. Uudet
tuotteet muodostivat yhteensä 27 % liikevaihdosta.
Käynnistimme toisen neljänneksen lopulla
kustannussäästöohjelman, jonka tavoitteena on noin
10 miljoonan euron säästöt 24 kuukauden aikana.
Toteutamme
kunnianhimoista
muutosohjelmaa,
jonka tavoitteena on
hyödyntää yrityksen
täysi potentiaali.
3
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suomisen vuosikertomus 2025
Toteutus eteni vakaasti ja suunnitellusti. Tuottavuus-
parannuksista huolimatta Suomisen taloudellinen
tulos ei vastannut odotuksia. Teimme siksi kattavan
analyysin tunnistaaksemme mahdollisuudet muuttaa
suorituskykyämme.
Olemme käännekohdassa. Jotta voimme palauttaa
suorituskykymme ja rakentaa perustan tulevalle
menestykselle, olemme terävöittäneet strategista
fokustamme niihin asioihin, jotka ovat juuri nyt
tärkeimpiä.
Voimme täyttää asiakkaidemme ja
osakkeenomistajiemme odotukset vain parantamalla
tuotannon ja toimitusten luotettavuutta ja tehokkuutta
sekä vahvistamalla kaupallisia kyvykkyyksiämme. Tämä
on muutosmatkamme ensimmäinen ja kiireellisin vaihe.
Vahvistamme valmistuskyvykkyyksiämme, juurrutamme
jatkuvan parantamisen osaksi prosesseja ja kehitämme
vastuuntoton toimintakulttuuria.
Tästä syystä ilmoitimme tammikuussa 2026
kunnianhimoisesta muutosohjelmasta, jonka
tavoitteena on hyödyntää yrityksen täysi potentiaali.
Ensimmäinen vaihe keskittyy kannattavuuden
palauttamiseen kolmivuotisella Full Potential
-ohjelmalla, joka kattaa organisaation kehityskohteet
kokonaisvaltaisesti.
Kun olemme onnistuneesti käynnistäneet tämän
lyhyen aikavälin ohjelman, asetamme pitkän aikavälin
strategiset ja taloudelliset tavoitteet vastaamaan
turvallisuuteen, innovoi rohkeasti, ottaa vastuun
toiminnasta ja menestyy yhtenäisenä.
Rakentamalla vastuunoton ja yhteistyön kulttuuria
annamme jokaiselle suomislaiselle mahdollisuuden
edistää yhteistä tavoitettamme: olla toimialan johtaja,
johon asiakkaat ja kumppanit voivat luottaa ja joka
toimii yhtenäisenä joukkueena.
Kulttuurinen tavoitteemme on kunnianhimoinen:
Suominen pyrkii olemaan tapaturmista vapaa
työpaikka, laatu- ja vastuullisuusjohtaja, innovatiivinen,
kannattava sekä asiakkaiden ja osakkeenomistajien
arvostama kumppani.
Haluan esittää vilpittömän kiitokseni kaikille, jotka
yhdessä vievät Suomista eteenpäin. Kiitos työntekijöille
sitoutumisesta, sinnikkyydestä ja omistautumisesta.
Kiitos asiakkaille ja kumppaneille luottamuksesta ja
yhteistyöstä. Kiitos osakkeenomistajille jatkuvasta
luottamuksesta ja tuesta, kun investoimme
pitkäaikaiseen, kestävään kasvuun.
Yhdessä teemme tästä hetkestä uuden alun sille
Suomiselle, joka tiedämme voivamme olla.
Charles Héaulmé
toimitusjohtaja
Vertailukelpoinen käyttökate,
milj. euroa
12,6
Uusien tuotteiden osuus
liikevaihdosta oli
27 %
Liikevaihto, milj. euroa
412,4
uudistunutta kunnianhimoamme ja sitoutumistamme
kestävään kannattavaan kasvuun, innovaatioihin ja
toimialajohtajuuteen.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii muutakin kuin
uusia prosesseja tai työkaluja. Se vaatii oikean
toimintamallin, joka heijastaa asiakkaidemme ja
tehtaiden tarpeita ja mahdollistaa osaamisen ja
tehokkuuden kaikilla tasoilla.
Muutoksen onnistuminen riippuu ennen kaikkea
kulttuuristamme. Menestyäksemme Full Potential
-ohjelman toteuttamisessa olemme käynnistäneet
koko yhtiön kattavan kulttuurimuutoksen, joka
pohjautuu uudistettuihin arvoihimme. Rakennamme
yhdessä kulttuuria, joka vie meitä kohti visiota
yhtenäisestä Suomisesta, joka on sitoutunut
Jotta voimme palauttaa
suorituskykymme ja
rakentaa perustan tulevalle
menestykselle, olemme
terävöittäneet strategista
fokustamme niihin asioihin,
jotka ovat juuri nyt tärkeimpiä.
4Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Avainluvut
TALOUDELLISET 2025 2024
Liikevaihto, milj. euroa 412,4 462,3
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), milj. euroa 12,6 17,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa 11,3 17,2
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa -4,2 -1,4
Raportointikauden tulos, milj. euroa -12,1 -5,3
Tulos/osake, euroa -0,21 -0,09
Osinko, euroa 0,00* 0,00
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 12,2 3,9
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa 0,21 0,07
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 26,3 16,0
Omavaraisuusaste, % 35,3 37,9
Oma pääoma/osake, euroa 1,66 2,04
Velkaantumisaste, % 80,7 51,7
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % -3,3 -0,7
HENKILÖSTÖ 2025 2024
Henkilöstö 687 736
VASTUULLISUUS 2025 2024
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien (LTA) määrä 2 4
Kaatopaikalle päätyvän kuitukangasjätteen määrä, tonnia 6 604 N/A
Käytetyt kasvipohjaiset raaka-aineet, %** 62 62
Uudet vastuullisten tuotteiden T&K hankkeet, %*** 50 N/A
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
** Kaikista käytetyistä raaka-aineista
*** Kaikista uusista T&K hankkeista
2_columns
Liikevaihto
2023 450,9
2024 462,3
2025
Liikevaihto, milj. euroa
0
100
200
300
400
500
2023 2024 2025
milj.
euroa
450,9
462,3
412,4
1
4_columns
Velkaantumisaste, %
2023 35,3
2024 51,7
2025 80,7
Velkaantumisaste, %
0
20
40
60
80
100
2023 2024 2025
35,3
80,7
51,7
2
5_columns
Vertailukelpoinen
liikevoitto, milj. euroa
2023 2,8
2024 1,4
2025 4,2
Vertailukelpoinen liikevoitto,
milj. euroa
−5
−
4
−3
−2
−1
0
1
2023 2024 2025
-2,8
-4,2
-1,4
3
−0,40
−0
,20
0,00
0
,20
−20
−10
0
10
2023 2024 2025
2023
12,8
0,22
2024
5,3
0,09
2025
0,21
Raportointikauden tulos/tappio, milj. euroa
ja tulos/osake, euroa
euroa
Tulos/osake, euroa
milj.
euroa
2025
12,1
-12,8
-12,1
-5,3
0,00
0
,25
0
,50
0,75
1,
00
0
10
20
30
40
2023
2024
2025
7_columns and line
Liiketoimin
nan
rahavirta,
milj. euroa
Liiketoimin
nan
rahavirta/
osake,
euroa
2023
30,7
0,53
2024 3,9 0,07
2025
0,21
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa ja
liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa
euroa
Liiketoiminnan rahavirta/osake, euroa
milj.
euroa
8_2023 column
Liiketoimin
nan
rahavirta,
milj. euroa
2025
12,2
30,7
3,9
12,2
5
8_columns
Osinko/osake,
euroa
2023 0,10
2024 0,00
2025 0,00
Osinko/osake, euroa
0
,00
0,03
0,05
0
,08
0,10
2023 2024 2025
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
*
0,10
0,000,00
6
5Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Jatkojalostus, esim.
kosteuspyyhkeiden
valmistaja
Kuidunvalmistaja
Kuitukankaiden
valmistaja,
Suominen
Brändinomistaja
Kuluttaja
Alkutuotanto
Kauppojen
omat merkit
Vähittäis -
kauppa
Näin Suominen
luo lisäarvoa
Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka
toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen
luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita
ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita
asiakkaamme jatkojalostavat tuotteiksi
sekä kuluttajille että ammattikäyttöön.
6Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Arvonluontimalli
TALOUDELLISET RESURSSIT
- Oma pääoma 96,1 milj. euroa
- Velat 176,3 milj. euroa
LUONNONVARAT
- Vedenkulutus 788 588 m
3
- Raaka-aineet
- Kasvipohjaiset 62 %
- Fossiilipohjaiset 37 %
- Sekundaariset uudelleenkäytetyt/kierrätetyt 1 %
- Energiankulutus yhteensä 492 658 MWh
- Uusiutuvista lähteistä 19 %
- Fossiilisista lähteistä 74 %
- Ydinvoimaan perustuvista lähteistä 7 %
AINEETTOMAT RESURSSIT
- Suomisen brändi ja tapa toimia
- Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 2,8 milj. euroa
- 13 T&K-ammattilaista
- 33 myönnettyä patenttia ja 14 patenttihakemusta
- 60 tavaramerkkiä ja mallisuojaa
- Pilottilinjat
- Tekninen tietotaito
- IT-järjestelmät
SOSIAALISET SUHTEET
- Asiakas- ja toimittajasuhteet
- Tutkimus- ja kehitysyhteistyö sidosryhmien kanssa
- Valmistuskumppanit
- Ammatilliset verkostot
- Startup-verkosto
- Järjestöjäsenyydet
- Paikallisyhteisöt
TUOTANTORESURSSIT
- Maantieteellisesti ja teknisesti kattava
tuotantolaitosten verkosto
687 työntekijää
7 tuotantolaitosta
kolmella mantereella
Liikevaihto
412,4 milj. euroa
STRATEGIA:
Keskitymme kolmeen ulottuvuuteen, jotka auttavat
meitä rakentamaan voittavan Suomisen: oikeaan
kulttuuriin (käyttäytyminen), oikeisiin prioriteetteihin
(strategia) ja oikeaan toimintamalliin (organisaatio).
Muutoksen ensimmäinen vaihe keskittyy
kannattavuuden palauttamiseen kolmevuotisella
ohjelmalla, joka hyödyntää kehitysmahdollisuuksia
koko organisaatiossa. Vaikka lyhyen aikavälin
painopisteenä on kannattavuuden palauttaminen,
Suominen kehittää samalla pitkäaikaista
strategiaansa ja taloudellisia tavoitteitaan.
Panokset Suominen
ASIAKKAAT
- Innovaatiot ja uudet tuotteet
- Suorituskykyisemmät tuotteet
- Suomisen brändiarvo
- Asiakastyytyväisyys
TYÖNTEKIJÄT
- Palkat 45,5 milj. euroa
- Ammatillinen kehitys
- Oikeudenmukaiset käytännöt ja yhdenvertaiset
mahdollisuudet
- Turvallinen työpaikka
KUMPPANIT
- Materiaalit ja palvelut 301,5 milj. euroa
- Liiketoiminnan kasvu
- Eettiset liiketoimintaperiaatteet
- Korot velkojille
OSAKKEENOMISTAJAT
- Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta
2025 ei jaeta osinkoa
YMPÄRISTÖ
- Jäte- ja päästökuormitus tuotannosta ja lopputuotteista
- Vastuullinen tuoteportfolio sisältää mm. kompostoituvia
ja wc:stä huuhdeltaessa hajoavia lopputuotteita
- Tuotannosta ei päästetä ulos käsittelemätöntä vettä
YHTEISKUNTA
- Yhteisöverot +1,3 milj. euroa
- Työllistäminen
TUOTTEET JA RATKAISUT
- Pyyhintätuotteisiin ja muihin sovelluksiin
käytettävät kuitukankaat
JÄTTEET
- Kaatopaikkajäte 9 794 tonnia
- Kaatopaikalle päätyvä kuitukangasjäte
6 604 tonnia (43 %)
PÄÄSTÖT
- Scope 1- ja 2 -kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
(markkinaperusteiset) 84 568 tCO₂-ekv.
- Scope 3 -kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
534 980 tCO₂-ekv.
VESI
- Käsitelty vesi tuotannosta
Tuotokset
Vaikutukset
Miten malli toimii?
Suomisen arvonluontimalli kuvaa koko arvonluontiprosessimme: millaisia resursseja käytämme strategiamme toteuttamisessa ja
mitkä ovat liiketoimintamme tuotokset ja vaikutukset. Arvonluontimalli kuvaa liiketoimintaamme ylätasolla, eli siihen on listattu
ainoastaan kaikkein merkityksellisimmät asiat. Kaikki listatut asiat eivät kuitenkaan ole keskenään yhtä merkittäviä eikä niiden
keskinäistä tärkeysjärjestystä ole esitetty mallissa.
Arvonluontimallissa panokset ovat liiketoiminnassa käyttämiämme resursseja. Kohdassa Suominen kuvataan Suomisen
liiketoimintaa ja strategiaa. Tuotokset ovat liiketoimintamme tuloksia, ja vaikutukset puolestaan kuvaavat, miten liiketoimintamme
vaikuttavat meitä ympäröivään maailmaan.
7Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Toiminta-
ympäristö
Suominen on pyyhintätuotteisiin
käytettävien kuitukankaiden
maailmanlaajuinen markkinajohtaja
ja yksi maailman suurimmista vesi-
neulaus teknologialla valmistettavien
kuitukankaiden valmistajista.
Suomisen päämarkkina-alueita
ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Lisäksi Suomisella on vahva asema
Etelä-Amerikan markkinoilla.
Markkinoiden ominaispiirteet
Eurooppa
Euroopassa kaikki kuluttajapyyhekategoriat ovat erittäin
pirstaleisia ja kilpailtuja. Kauppojen omat merkit kasvattavat
markkinaosuuttaan.
EU:n kertakäyttömuovidirektiivi sekä ympäristöväittämiä
koskeva direktiivi ohjaavat kuitukangasteollisuutta
voimakkaasti kohti vastuullisempia tuotteita.
Johtavia trendejä Euroopassa ovat vastuullisuus (kuten
päästötavoitteet, kiertotalous, muovittomat materiaalit)
sekä eettinen elämäntapa (kuten eläinkokeettomuus,
vegaanisuus).
Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka on pyyhintätuotteiden suurin
kuluttajamarkkina. Kaikki kategoriat kasvavat: kosteat
wc-pyyhkeet ovat vahvassa kasvussa, desinfiointipyyhkeet
jatkavat kasvuaan ja vauvanpyyhkeissä kasvu on vähäistä.
Kasvu on erityisen vahvaa kauppojen omissa merkeissä
ja uusissa haastajabrändeissä. Kuluttajatuotteilla on
pyyhintätuotteiden markkinassa suurempi osuus kuin
teollisuustuotteilla.
Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikan markkinoita hallitsevat lastenhoitopyyhe-
kategoria ja brändituotteet, mutta myös muut segmentit
kasvavat.
Nousevia trendejä ovat kuluttajien tietoisuus, vastuullisuuden
painottaminen ja pyrkimys vähentää kertakäyttöisiä
muovituotteita.
EMEA-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 159,9 miljoonaa
euroa, mikä vastasi 39 % Suomisen liikevaihdosta vuonna
2025. Suomisella on tuotantolaitos Italiassa, Espanjassa ja
Suomessa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Suomessa. Vuonna
2025 Suomisella oli Euroopassa 332 työntekijää.
Amerikka-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 252,6 miljoonaa
euroa, mikä vastasi 61 % Suomisen liikevaihdosta vuonna
2025. Suomisella on kolme toimipaikkaa Yhdysvalloissa ja
yksi Brasiliassa. Vuonna 2025 Suomisella oli Amerikoissa
355 työntekijää.
8Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
V
uonna 2025 Suomisen toimintaympäristöä
leimasivat jatkuva makrotaloudellinen
epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet. Yleinen
taloustilanne, inflaatiopaineet ja muutokset globaalissa
kauppapolitiikassa vaikuttivat markkinasentimenttiin ja
ostopäätöksiin kaikilla alueilla. Geopoliittiset jännitteet,
kuten Ukrainan sota ja epävakaus Lähi-idässä, loivat
edelleen epävarmuutta maailmanlaajuisesti.
Myös Yhdysvaltojen tullipolitiikan muutokset lisäsivät
globaaleja toimitusketjujen heilahteluja ja häiritsivät
ajoittain kysyntää erityisesti vuoden ensimmäisellä
puoliskolla.
Siitä huolimatta kuitukangas- ja pyyhintätuote-
markkinat osoittivat edelleen resilienssiä ja pitkän
aikavälin kasvupotentiaalia. Päivittäistavaroiden kysyntä
ei ole luonteeltaan voimakkaan suhdanneherkkää, ja
pyyhintätuotemarkkina on historiallisesti ollut vakaa
myös haastavissa talousympäristöissä.
Markkinaheiluntaa kauppapolitiikasta
Markkinadynamiikkaa muovasivat vuoden aikana
ylikapasiteetti tietyissä kuitukangaskategorioissa,
erityisesti vesineulaustuotteissa, sekä muutokset
globaalissa kauppavirrassa.
Turkkilaiset ja kiinalaiset valmistajat lisäsivät fokustaan
Euroopan markkinoihin tulliepävarmuuksien aikana,
mikä kiristi kilpailua ja lisäsi hintapainetta. Myöhemmät
tarkennukset tulleissa siirsivät painetta takaisin
Pohjois-Amerikkaan. Samaan aikaan protektionistiset
toimet, kuten polkumyyntitutkinnat Brasiliassa,
korostivat kauppasääntelyn kasvavaa merkitystä
markkinoiden muovaajana.
Ylikapasiteetti ja voimistunut kilpailu loivat
hintapaineita erityisesti Euroopassa, kun raaka-
aineiden hinnat laskivat ennätyksellisen alhaisille
tasoille. Asiakkaat keskittyivät yhä enemmän
varastojen optimointiin ja hankinnan hajauttamiseen
toimitusketjuriskien hallitsemiseksi.
Vaikka toimitusketjujen häiriöt ja varastojen
sopeutukset aiheuttivat lyhyen aikavälin
kysyntävaihtelua, pyyhintä- ja hygieniamarkkinoiden
pitkän aikavälin kysyntätekijät pysyivät vahvoina.
Vakaata kuluttajakysyntää epävarmassa
tilanteessa
Kuluttajaluottamus pysyi heikkona monilla markkinoilla
pitkään jatkuneen elinkustannuskriisin ja kotitalouksien
käytettävissä olevien varojen tiukentumisen vuoksi.
Kuluttajat priorisoivat hinta-laatusuhdetta, mikä
vauhditti edelleen kauppojen omien tuotteiden kasvua
useissa pyyhekategorioissa.
Kuitukangasmarkkina jatkoi kasvuaan vuonna
2025, vaikka kasvuvauhti vaihteli markkina-alueittain
ja tuoteryhmittäin. Pohjois-Amerikka jatkoi vakaalla
kasvupolulla, kun taas Euroopassa kasvu oli
maltillisempaa. Latinalainen Amerikka osoitti edelleen
vahvaa kasvua demografisten trendien ja pyyhintä- ja
hygieniatilatuotteiden kasvavan käytön ansiosta.
Pyyhintätuotteet ovat kokonaisuutena kasvava
segmentti. Kasvu vaihtelee käyttökohteittain:
aikuisten ja yleiskäyttöisten tuotteiden kysyntä
kasvaa vakaasti, ja taustalla vaikuttavat muun
muassa hygieniavalveutuneisuus, käytännöllisyys ja
elämäntapojen muutokset.
Kostea wc-paperi on edelleen maailmanlaajuisesti
yksi nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä. Pohjois-
Amerikassa kategoria on jo vakiintunut ja kasvu
pysyi vahvana vuonna 2025. Euroopassa kosteiden
wc-pyyhkeiden suosio on kasvussa seuraten vastaavaa
kehityspolkua.
Siirtymä muovittomiin ratkaisuihin jatkuu
Kiinnostus muovittomiin ratkaisuihin pysyi vahvana
vuonna 2025. Trendiä ajavat sääntelykehitys, kuluttajien
odotusten muutos sekä brändien ja private label
-valmistajien omat vastuullisuustavoitteet.
Kertakäyttömuoveja, kemikaaleja, tuoteväitteitä
ja tuotemerkintöjä koskeva sääntely kiristyy monilla
markkinoilla, erityisesti Euroopassa. Sääntelyn
alueelliset erot tuovat lisähaasteita alan toimintaan
ja edellyttävät aktiivista seurantaa sekä yhteistyötä
viranomaisten ja toimialajärjestöjen kanssa.
Samaan aikaan kuluttajien tietoisuus tuotteiden
vaikutuksista kasvaa, ja he odottavat kestävämpiä
vaihtoehtoja ilman suorituskyvyn heikkenemistä.
Tämä on lisännyt siirtymää muovittomiin ja kuitu-
pohjaisiin ratkaisuihin pyyhintä- ja hygieniatuotteissa.
Suurilla lopputuotteiden valmistajilla on
keskeinen rooli muutoksen vauhdittajina.
Monilla Suomisen asiakkailla on kunnianhimoiset
ilmasto- ja vastuullisuustavoitteet, mukaan lukien
kasvihuonekaasupäästöjen ja fossiilisten materiaalien
käytön vähentäminen. Kasvipohjaisten, pienemmän
hiilijalanjäljen materiaalien käyttö on keskeinen keino
näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Materiaalivalinnat, tuotesuunnittelu ja toimitusketjun
läpinäkyvyys ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä asiakkaiden
päätöksenteossa. Muovittomuustrendi on jatkossakin
merkittävä rakenteellinen kasvua tukeva tekijä
kuitukangas- ja pyyhintätuotemarkkinoilla.
9Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Strategia
Suominen toteuttaa kunnian himoista muutosta, jonka tavoitteena
on hyödyntää yhtiön täysi potentiaali. Vuoden 2025 toisella
puoliskolla Suominen teki toiminnoistaan kattavan analyysin, jossa
tunnistettiin parhaat mahdollisuudet suorituskyvyn palauttamiseksi
ja perustan luomiseksi kestävälle menestykselle.
T
ulosten pohjalta keskitymme kolmeen
ulottuvuuteen, jotka auttavat meitä
rakentamaan voittavan Suomisen: oikeaan
kulttuuriin (käyttäytyminen), oikeisiin prioriteetteihin
(strategia) ja oikeaan toimintamalliin (organisaatio).
Muutoksen ensimmäinen vaihe keskittyy
kannattavuuden palauttamiseen kolmevuotisella
ohjelmalla, joka hyödyntää kehitysmahdollisuuksia
koko organisaatiossa. Vaikka lyhyen aikavälin
painopisteenä on kannattavuuden palauttaminen,
Suominen kehittää samalla pitkäaikaista strategiaansa
ja taloudellisia tavoitteitaan.
Muutos keskittyy ensin kannattavuuden kääntämiseen,
sitten liike toiminnan skaalaamiseen.
Suominen
TÄNÄÄN
3 %
Suominen
Vaihe I
2028 10 %
Suominen
Vaihe II
2030
10 %+
Miltä menestys näyttää Suomiselle vuonna 2030…
- Nolla tapaturmaa
- Laatujohtaja ja luotettava
- Kannattava ja kasvava
- Investoi ja innovoi
- Vastuullisuusjohtaja
- Tuottoa osakkeenomistajille
Suomisen
kannattavuus
(EBITDA %)
Strateginen
tahtotila
Kannattavuus
Vastuunoton kulttuuri
Tunnusta
tosiasiat
Uudelleenasemoi
kannattavuus
Skaalaa
kannattavaa kasvua
Kannattava kasvu
Aika
Kulttuuri ja arvot muutoksen ytimessä
Suomisen matkaa kohti alan johtajuutta vauhdittavat
ihmisemme ja sitoutuminen uudistettuun kulttuuriin.
Vastuunottoon pohjautuva yhtenäinen kulttuurimme
rakentuu toisistamme, asiakkaistamme ja ympäristöstä
välittämisestä, rohkeasta ajattelusta ja uskaliaasta
tekemisestä sekä yhtenä tiiminä työskentelystä tulosten
aikaansaamiseksi.
Uudelleenmääritelty kulttuurimme sekä uudistetut
arvomme eivät ole ylhäältä annettuja, vaan ne ovat
muotoutuneet Suomisen henkilöstön näkemysten
pohjalta. Työntekijät ovat jakaneet kokemuksiaan
ja ideoitaan paremmasta työpaikasta kyselyissä,
työpajoissa ja paneelikeskusteluissa. Tämä yhteinen
panos on ollut keskeisessä roolissa tarvittavan
10Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
kulttuurimuutoksen määrittämisessä ja sen
varmistamisessa, että arvot todella heijastavat sitä,
keitä olemme ja mitä haluamme yhdessä yhtenäisenä
Suomisena olla.
Kannattavuuden palauttaminen
Suominen on aloittanut kunnianhimoisen muutostyön.
Ensimmäinen vaihe keskittyy kannattavuuden
palauttamiseen kolmivuotisen Full Potential -ohjelman
avulla, joka hakee parannusmahdollisuuksia kaikista
prosesseista. Vuoden 2026 alussa käynnistetyn
ohjelman tavoitteena on vapauttaa toimintojemme
täysi potentiaali ja vahvistaa kilpailukykyä parantamalla
tuotannon tehokkuutta, optimoimalla raaka-aineiden
käyttöä sekä kehittämällä kaupallista osaamista ja
hankintaa.
Full Potential -ohjelman tavoitteena on saavuttaa
10 %:n käyttökate (EBITDA) ja 2–3-kertainen
velkaantumisaste (nettovelka/EBITDA) vuoteen 2028
mennessä.
Muutoksen toteuttaminen edellyttää keskittynyttä
toimeenpanoa ja investointeja osaamiseen. Ohjelma
sisältää kolmen vuoden aikana noin 30 miljoonan
euron investoinnit, joista muutoskustannuksia
on arviolta 10 miljoonaa euroa ja investointeja
tuotantokyvykkyyksien parantamiseen noin
20 miljoonaa euroa. Full Potential -ohjelmaan ei sisälly
kapasiteetin laajennusinvestointeja.
Uusi toimintamalli tukemaan Suomisen
käännettä tehokkaasti
Vuoden 2026 alussa Suominen otti käyttöön uuden,
funktionaalisen toimintamallin vahvistaakseen
strategista fokusta, terävöittääkseen vastuunjakoa ja
luodakseen tiiviimmän yhteyden asiakastarpeiden,
teknologiakehityksen ja operatiivisen suoritus-
kyvyn välille.
Uusi toimintamalli kokoaa kaupalliset toiminnot
yhteen, mikä vahvistaa kasvun toteutusta ja
liiketoiminnan kehitystä. Yhdistämällä tuotekehityksen
ja asiakkuuksien johtamisen tiiviimmin varmistamme,
että innovaatioita ohjaavat asiakasodotukset ja
markkinakehitys. Myyntiorganisaatio rakentaa vahvaa
globaalia asiantuntemusta, mutta säilyttää samalla
vahvan paikallisen läsnäolon markkina-alueillamme.
Samalla Operations-toiminnon roolia
laajennettiin kattamaan kaikki tehtaat, turvallisuus,
tuotantotekniikka, hankinta sekä toimitusketju. Tämä
kokonaisuus vahvistaa operatiivista luotettavuutta
ja tuotantoa, kun pystymme järjestelmällisesti
hyödyntämään parhaita käytäntöjä, jatkuvaa
parantamista ja yhdenmukaistettuja prosesseja.
Nämä muutokset lisäävät tulosvastuuta koko
organisaatiossa, vahvistavat toimeenpanokykyä ja
parantavat päätöksentekoa niin operatiivisissa kuin
kaupallisissakin toiminnoissa.
Vuoden
strategiset
kohokohdat 2025
....................................................................................
Vuonna 2024 julkistettu
investointimme uuteen
tuotantolinjaan Espanjan
Alicantessa eteni kohti
kaupallista tuotantoa. Linja
vahvistaa kestävien tuotteiden
valmistuskyvykkyyksiämme.
....................................................................................
Uudet tuotteet muodostivat
27 % liikevaihdosta.
....................................................................................
Käynnistimme toisella
neljänneksellä noin 10 miljoonan
euron säästö ohjelman, jonka
toteutus eteni suunnitellusti ja
tuotti odotusten mukaisia tuloksia.
Yhtenäisen, voittavan
Suomisen rakentaminen
vaatii kolme ulottuvuutta
Oikea kulttuuri:
Vastuunoton kulttuuri
ARVOT
- Huolenpito
- Uskallus
- Voittaminen
- Tuotannon täysi potentiaali
- Kustannuskilpailukyky
- Kannattava kasvu
Oikeat prioriteetit
- Edistää osaamista ja
tehokkuutta
- Hyödyntää tuotannon
ja asiakkaiden täyden
potentiaalin
Oikea toimintamalli
11Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Kestävyys strategisena
perustana
Kestävyys on olennainen osa Suomisen liiketoimintamallia,
ja se ohjaa tapaamme suunnitella tuotteita, hallita tuotantoa
ja luoda pitkäaikaista arvoa. Visiomme on olla edelläkävijä
innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa.
S
uomisen kestävyystyö perustuu siihen, että
liiketoimintamallimme asettaa meidät useiden
globaaleiden ympäristö- ja sosiaalisten
haasteiden keskiöön. Valmistamme pääasiassa
kertakäyttöisiin lopputuotteisiin päätyviä kuitukankaita,
joten raaka-ainevalinnat, tuotannon tehokkuus
ja tuotteiden elinkaaren loppupää määrittävät
vaikutuksiamme.
Materiaalisten vaikutusten ymmärtäminen
Kaksoisolennaisuusanalyysimme nostaa esiin
alueet, joilla toimintamme linkittyy merkittävimmin
ympäristöön ja ihmisiin. Olemme tunnistaneet
sekä todellisia että potentiaalisia vaikutuksia,
jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin,
vedenkulutukseen, resurssi-intensiivisyyteen, monien
loppukäyttötuotteiden kertakäyttöluonteeseen,
luontokatoon sekä mahdollisiin mikromuovipäästöihin
vääränlaisen hävittämisen seurauksena. Nämä
havainnot ovat tarkentaneet ymmärrystämme
kestävän liiketoiminnan kehittämisestä ja näyttävät
selkeästi, missä meidän on parannettava, innovoitava
ja muututtava.
Samalla tunnistamme positiiviset vaikutukset,
joita pystymme tuottamaan. Suurin vaikutus-
mahdollisuutemme ympäristöön ja yhteiskuntaan
liittyy tuotetarjoamamme kestävyyteen sekä
politiikkojemme, prosessiemme ja pitkän
aikavälin sitoumustemme vahvuuteen. Uudistettu
kestävyysohjelmamme vuosille 2025–2030
ohjaa innovointiamme, toimintaamme ja
henkilöstökäytäntöjämme kohti kestävämpää ja
vähävaikutteisempaa tulevaisuutta.
Siirtymä kasvipohjaisiin raaka-aineisiin
Yksi keskeisistä kestävyyspyrkimyksistämme on
sitoumuksemme kasvattaa kasvipohjaisten raaka-
aineiden osuutta. Koska raaka-aineet muodostavat
valtaosan tuotteidemme ympäristöjalanjäljestä,
siirtymä fossiilipohjaisista uusiutuviin ja biopohjaisiin
vaihtoehtoihin on yksi tehokkaimmista tavoista
vähentää vaikutuksia koko arvoketjussa – päästöistä
mikromuovien syntyyn. Suurin kyvykkyytemme luoda
positiivista muutosta on juuri tässä: suunnittelemalla
ympäristövaikutuksiltaan pienempiä tuotteita tuemme
asiakkaita ja loppukäyttäjiä siirtymässä kestävämpiin
arjen ratkaisuihin.
Vuonna 2025 kasvipohjaisista lähteistä peräisin
olevien raaka-aineiden osuus oli 62 %. Valtaosa
näistä oli selluloosapohjaisia kuituja, kuten viskoosia
ja sellua. Tuemme vastuullista metsänhoitoa ja
tarjoamme kuitukankaita, jotka on valmistettu
FSC
®
- (FSC-N002523), PEFC- ja SFI
®
-sertifioiduista
raaka-aineista.
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
12Suomisen vuosikertomus 2025
Jätteen vähentäminen ja kiertotalouden
edistäminen
Jätteen vähentäminen arvoketjussa on keskeinen
osa resurssitehokkuuden parantamista ja kielteisten
ympäristövaikutusten minimoimista. Jäte ei ole
vain kustannus, vaan oire resurssien tehottomasta
käytöstä ja luo tarpeettomia ympäristövaikutuksia.
Vähentämällä materiaalihävikkiä, parantamalla
kierrätystä ja edistämällä kiertotalousratkaisuja
torjumme suoraan yhtä merkittävimmistä negatiivisista
vaikutusalueistamme ja vahvistamme samalla
operatiivista suorituskykyä. Jätteen vähentäminen on
siksi sekä vastuullisuutta että strateginen mahdollisuus.
Tavoitteemme on, ettei kuitukankaiden
valmistusjätettä päädy lainkaan kaatopaikalle vuoteen
2030 mennessä. Suominen haluaa varmistaa,
että kaikki valmistusprosessin aikana syntyvä
kuitukangasjäte ohjataan kokonaan pois kaatopaikoilta
EU:n jätedirektiivin määrittelemän jätehierarkian
mukaisilla keinoilla, kuten parantamalla tuotannon
tehokkuutta, kierrättämällä, uudelleenkäyttämällä tai
hyödyntämällä jätettä energiantuotannossa.
Ilmastotoimet arvoketjussa
Ilmastotyömme perustuu samaan logiikkaan. Koska
päästöt ovat yksi olennaisimmista vaikutusalueistamme,
toimimme kaikissa päästökategorioissa (scope 1, 2 ja 3)
pienentääksemme yrityksemme hiilijalanjälkeä –
parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvan
energian käyttöä ja kehittämällä vähähiilisiä tuotteita.
Ilmastotyömme tavoitteena on vähentää scope 1-,
2- ja 3 -päästöjämme Pariisin sopimuksen mukaisesti
siten, että maapallon lämpeneminen rajoitetaan
1,5 °C:seen esiteolliselta ajalta. Tavoitteena on 42 %:n
vähennys päästöissä absoluuttisina arvoina kaikkien
kolmen scopen osalta. Tavoitekausi on 2025–2030, ja
vertailuvuosi on 2024.
Vuonna 2025 Suominen aloitti ilmastonmuutoksen
tiekartan ja siirtymäsuunnitelman kehittämisen
ja tunnisti keskeiset päästöjen ja vaikutusten
painopistealueet toiminnassaan. Scope 1:n ja 2:n osalta
päähuomio on energiatehokkuuden parantamisessa
ja siirtymisessä fossiilivapaaseen sähköön. Scope 3:n
osalta merkittävin päästölähde on ostetut raaka-aineet.
Tämän vuoksi Suominen keskittyy raaka-aineiden
tehokkaampaan käyttöön, tuoteportfolion arviointiin ja
mahdollisiin investointeihin sekä toimittajayhteistyön
vahvistamiseen. Suomisen ilmastollinen
siirtymäsuunnitelma integroidaan osaksi yrityksen
strategiaa. Yksityiskohtaisempi siirtymäsuunnitelma
sekä absoluuttiset päästövähennystavoitteet
julkaistaan, kun uusi strategia on hyväksytty.
Ihmiset ja turvallisuus edistyksen
mahdollistajina
Mikään tästä ei ole saavutettavissa ilman ihmisiämme.
Turvallinen ja terveellinen työympäristö on vastuullisen
toiminnan perusta, ja olemme sitoutuneet kulttuuriin,
jossa nolla tapaturmaa on oletusarvo, ja jossa jokainen
työntekijä voi edistää kestävää kehitystä.
Vuonna 2025 Suomisella tapahtui kaksi (neljä vuonna
2024) työajan menetykseen johtanutta tapaturmaa
(LTA), ja viisi seitsemästä toimipaikastamme saavutti
nolla LTA-tavoitteen. Työperäisiä kuolemantapauksia
ei tapahtunut (ei myöskään vuonna 2024). Seuraamme
turvallisuutta päivittäisessä toiminnassamme,
kirjaamme kaikki työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet
ja määritämme niiden syyt.
Suomisen vuoden 2025
kestävyysraportti
Suominen on raportoinut kestävyydestä
yli kymmenen vuoden ajan. Vuoden
2025 raportti on laadittu EU:n kestävyys-
raportointidirektiivin (CSRD) ja Euroopan
kestävyysraportointistandardien (ESRS)
mukaisesti. Suomisen kestävyysraportti
on osana hallituksen toimintakertomusta,
sivulta 51 lähtien.
Suominen osallistui EcoVadis -arviointiin vuonna 2025 jo neljättä kertaa ja
sai kultamitalin toista vuotta peräkkäin. Tulos sijoittaa Suomisen toimialansa
2 % parhaimmistoon (muiden tekstiilien valmistus) ja 2 % parhaimmistoon
kaikissa EcoVadis -arvioiduissa yrityksissä.
Tämä on osoitus jatkuvasta parantamisesta kestävyystyössämme ja
vahvistaa, että kestävyys on aidosti sekä strategiamme ytimessä että osa
jokapäiväistä tekemistämme.
13Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Jatkamme
turvallisuuskulttuurimme
vahvistamista.
Edistämme ihmisoikeuksia,
yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille
työntekijöille ja korkean
suoritustason kulttuurin luomista.
Kehitämme jatkuvasti
uusia vastuullisia
kuitukankaita ja tuemme
asiakkaitamme heidän
sitoutumisessaan
vastuullisuuteen.
Vastuulliset kuitukankaat
Ihmiset ja turvallisuus
Ympäristövaikutusten minimointi
Yrityskansalaisuus
Sitoudumme vähentämään
toiminnastamme ja
toimitusketjustamme aiheutuvia
ympäristövaikutuksia.
Edistämme vastuullisia
liiketoimintakäytäntöjä ja
viestimme läpinäkyvästi
toiminnastamme.
Vastuullisuus on
kaiken toimintamme
perusperiaate.
Yritysvastuuohjelma 2025–2030
Ihmiset ja turvallisuus
TAVOITE 2030
0
Poissaoloon johtanutta
työtapaturmaa (LTA)
80 %
Monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja
mukaan ottamisen mittarin tulos
TULOS 2025
2
Poissaoloon johtanutta
työtapaturmaa (LTA)
69 %
Monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja
mukaan ottamisen mittarin tulos
Vastuulliset kuitukankaat
TAVOITE 2030
> 2/3
käyttämistämme
raaka-aineista on
peräisin kasvipohjaisista lähteistä
> 50 %
uusista T&K-
hankkeista
suunnattu tukemaan vastuullisten
tuotteiden kehitystä
TULOS 2025
62 %
kaikista käytetyistä
raaka-aineista on
kasvipohjaisista lähteistä
50 %
uusista T&K-
hankkeista suunnattu
tukemaan vastuullisten tuotteiden
kehitystä
Yritys kansalaisuus
TAVOITE 2030
100 %
raaka-aine-
toimittajistamme
täyttää Suomisen vastuullisuus-
vaatimukset (%)
100 %
työntekijöistä
on suorittanut
vastuullisuuskoulutusohjelman
TULOS 2025
68 %
raaka-aine-
toimittajistam me on
voimassa oleva EcoVadis ESG
-arviointi tai ne on arvioitu Suominen
vastuullisuus kyselyn mukaisesti
N/A
Luomme vastuullisuus-
koulutusohjelman vuonna 2026
Ympäristövaikutusten minimointi
TAVOITE 2030
42 %
vähennys
scope 1- ja 2
-kasvihuonekaasupäästöistä ja
42 %
vähennys scope 3
-kasvihuonekaasu-
päästöistä Pariisin ilmasto sopimuksen
1,5 °C -tavoitteen mukaisesti
0
tonnia kuitu kangasjätteestä
kaatopaikalle
TULOS 2025
-11 %
scope 1- ja 2
-kokonais päästöistä
(markkina perusteiset)
Scope 3 -tavoitetta tarkennetaan ja
päästö vähennyksestä raportoidaan
2026
6 604
tonnia (43 %)
kuitukangas-
jätteestä päätyy kaatopaikalle
14Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
HALLINNOINTI
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä ....................16
Palkitsemisraportti ..................................................................25
Verojen hallinnointi, verostrategia ja verojalanjälki .........35
Hallitus ......................................................................................37
Johtoryhmä ............................................................................ 38
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suomisen vuosikertomus 2025 15
S
uominen Oyj (”Suominen” tai ”yhtiö”) noudattaa
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa
suomalaisten pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia
2025 (”hallinnointikoodi”). Hallinnointikoodi on
saatavilla verkossa osoitteessa www.cgfinland.fi.
Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
(”selvitys”) on julkaistu erillisenä raporttina
toimintakertomuksen yhteydessä. Selvitys on julkaistu
pörssitiedotteella samanaikaisesti tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen kanssa, ja se on saatavilla myös
Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.
Suomisen tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat
tarkastaneet tämän selvityksen. Selvitystä ei päivitetä
tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden
tiedot on esitetty ajantasaisina Suomisen verkkosivuilla
www.suominen.fi.
Selvitys Suominen Oyj:n hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä 2025
Suomisen hallintoelimet
Suomisen hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus
ja sen kaksi pysyvää valiokuntaa ja yksi väliaikainen
valiokunta, sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla
on työssään tukenaan johtoryhmä. Hallintoelimet ja
niiden tehtävät ja vastuut määräytyvät voimassa olevien
Suomen lakien ja määräysten, hallinnointikoodin,
yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen ja valiokuntien
työjärjestysten mukaisesti.
Yhtiökokous
Suomisen ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa
osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain
hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun
mennessä. Kokouksessa päätetään sille osakeyhtiölain
ja Suomisen yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista
asioista, joita ovat muun muassa:
Tilintarkastaja
Tarkastus-
valiokunta
Henkilöstö- ja
palkitsemis-
valiokunta
Strategia-
valiokunta
Yhtiökokous
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Hallitus
Osakkeen-
omistajien
nimitys-
toimikunta
Sisäinen
tarkastus
16Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
- tilinpäätöksen vahvistaminen
- taseen osoittaman voiton käyttäminen
- hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä
heidän palkkioistaan päättäminen
- vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille
ja toimitusjohtajalle
- tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen.
Suominen julkaisee yhtiökokouskutsun yhtiön
verkkosivuilla aikaisintaan kaksi kuukautta ja
viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta,
kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen
yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Voidakseen
osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on
ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa
mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan
kymmenen päivää ennen yhtiökokousta.
Varsinainen yhtiökokous 2025
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.4.2025
Helsingissä. Yhtiökokoukseen osallistui yhteensä
31 osakkeenomistajaa edustaen 52 % yhtiön osakkeista
ja äänistä. Yhtiökokousaineistot ovat saatavilla
Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
Suomisella on pysyvä, vuoden 2013 yhtiökokouksen
perustama osakkeenomistajien nimitystoimikunta.
Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja
esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa
ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotukset
hallituksen jäsenten palkitsemisesta, hallituksen
jäsenten lukumäärästä sekä hallituksen jäsenistä ja
puheenjohtajasta. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on
etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta toimittaa hallituksen
kokoonpanoa ja palkitsemista koskevat ehdotukset
yhtiön hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän
helmikuun 1. päivään mennessä.
Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista
yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin
oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Suurimmat
osakkeenomistajat määräytyvät vuosittain Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon
syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä rekisteröityinä
olevien omistustietojen perusteella. Yhtiön hallituksen
puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä
jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsee toimikunnan
puheenjohtajan keskuudestaan.
Nimitystoimikunta 2025
Yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa nimittivät 1.9.2025 osakeomistuksen mukaisesti edustajat
nimitystoimikuntaan seuraavasti:
Osakkeenomistaja Edustaja Jäsen vuodesta Synt. Sukupuoli Koulutus Päätoimi
Ahlstrom Capital B.V. Jyrki Vainionpää 2024,
puheenjohtaja
vuodesta 2024
1976 Mies Kauppatieteiden
maisteri
Toimitusjohtaja, A. Ahlström Oy
Etola Group Oy Mikael Etola 2021 1977 Mies Kauppatieteiden
maisteri
Toimitusjohtaja, Etola Group Oy
Oy Etra Invest Ab Ville Vuori 2025 1973 Mies Insinööri, eMBA Hallitusammattilainen
yhtiön osakkeenomistajille, huomioiden samalla myös
muut keskeiset sidosryhmät ja niiden odotukset.
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä sekä päättää asioista,
joilla on huomattava merkitys yhtiölle. Hallitus
kokoontuu vuosittaisen kokoussuunnitelman
mukaisesti.
Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan
yhtiökokouksessa. Hallitukseen kuuluu Suomisen
yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään
seitsemän jäsentä.
Lisäksi Suomisen hallituksen puheenjohtaja Charles
Héaulmé toimi nimitystoimikunnan neljäntenä
jäsenenä.
Nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa vuonna
2025. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.
Hallitus
Hallituksen keskeinen tavoite on ohjata Suomisen
strategiaa tavalla, joka mahdollistaa pitkällä tähtäimellä
Suomiselle asetettujen taloudellisten tavoitteiden
saavuttamisen ja tuottaa mahdollisimman suurta arvoa
17Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Keskeiset tehtävät
Hallituksen tehtävät määritellään lainsäädännössä,
yhtiön yhtiöjärjestyksessä, hallinnointikoodissa sekä
hallituksen työjärjestyksessä.
Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:
- hyväksyä yhtiön strategia ja valvoa sen toteuttamista
- hyväksyä yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet ja seurata
niiden toteuttamista
- hyväksyä yhtiön vuotuinen liiketoimintasuunnitelma
- hyväksyä yhtiön yritysvastuuohjelma
- hyväksyä yhtiön liiketapaperiaatteet sekä keskeiset
yhtiön politiikat
- hyväksyä merkittävät yritysostot ja -myynnit,
investoinnit ja menot
- hyväksyä merkittävä ulkoinen rahoitus (sekä velka
että oma pääoma), tytäryhtiöiden pääomittaminen
sekä takaukset ja kiinnitykset
- päättää yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän
muiden jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä
heidän työehdoistaan ja palkitsemisestaan
- hyväksyä yhtiön organisaatiorakenne
- seurata ja valvoa yhtiön tuloskehitystä ja varmistaa
johdon tehokkuus
- varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus valvomalla
johtoryhmän seuraajasuunnittelua
- päättää yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmien pääperiaatteista
- arvioida ja hyväksyä toimitusjohtajan ja muiden
johtoryhmän jäsenten palkitseminen ja
kannustinjärjestelmät
- hyväksyä yhtiön palkitsemispolitiikka sekä
palkitsemisraportti
- hyväksyä yhtiön taloudelliset raportit, mukaan
lukien tilinpäätökset, osavuosikatsaukset,
toimintakertomukset ja tilinpäätöstiedotteet
- varmistaa, että yhtiöllä on riittävät suunnittelu-,
tieto- ja valvontajärjestelmät sekä resurssit tulosten
seurantaa ja riskienhallintaa varten
- seurata ja valvoa yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan
liittyvien merkittävien riskien arviointia ja hallintaa
- hyväksyä yhtiön selvitys yhtiön hallinto- ja
ohjausjärjestelmistä
- kutsua koolle yhtiökokoukset
- laatia osinkopolitiikka ja tehdä ehdotus osingonjaosta
- tehdä ehdotus tilintarkastajan sekä
kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta ja
tilintarkastuspalkkioista kestävyysraportoinnin
varmentajan palkkioista
- tehdä yhtiökokoukselle muita ehdotuksia.
Hallitus 2025
Vuonna 2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa
Suomisen hallitukseen valittiin seitsemän jäsentä.
Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2026 varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka.
Hallituksen jäsen Jäsen vuodesta Synt. Sukupuoli Kansalaisuus Koulutus Päätoimi
Osakeomistus
31. joulukuuta 2025
Charles Héaulmé 2024,
puheenjohtaja
vuodesta 2024
1966 Mies Ranska B.Sc.
(Business Adm.)
Toimitusjohtaja,
Suominen Oyj
44 750
Andreas Ahlström 2015,
varapuheenjohtaja
vuodesta 2020
1976 Mies Suomi Kauppatieteiden
maisteri
Toimitusjohtaja,
Ahlström Invest B.V.
36 320
Björn Borgman 2020 1975 Mies Ruotsi Diplomi-insinööri Toimitusjohtaja,
HL Display AB
32 312
Gail Ciccione 2025 1960 Nainen Yhdysvallat BBA Omistaja, Trinity
Operations Partner,
LLC
4 146
Maija Joutsenkoski 2025 1981 Nainen Suomi Diplomi-insinööri Sijoitusjohtaja,
A. Ahlstrom Oy
4 146
Nina Linander 2020 1959 Nainen Ruotsi B.Sc. (Economics), MBA Hallitus ammattilainen 37 159
Laura Remes 2023 1980 Nainen Suomi Diplomi-insinööri Muutosjohtaja,
Metsä Board
10 366
25.4.2025 asti
Aaron Barsness 2022 1973 Mies Yhdysvallat
ja Ruotsi
Humanististen tieteiden
kandidaatti (biologia ja
ympäristötutkimus)
Markkinointi johtaja,
Fazer-konserni
Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden.
Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä,
lukuun ottamatta Charles Héaulméa, joka on toiminut
yhtiön toimitusjohtajana 11.8.2025 lähtien. Kaikki
hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön
merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta
Andreas Ahlströmiä ja Maija Joutsenkoskea. Suominen
Oyj:n suurin osakkeenomistaja, Ahlstrom Capital
B.V., on osa A. Ahlström konsernia. Andreas Ahlström
toimii tällä hetkellä toimitusjohtajana Ahlström Invest
B.V:ssä, joka on A. Ahlström konsernin osakkuusyhtiö.
18Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Maija Joutsenkoski toimii tällä hetkellä sijoitusjohtajana
A. Ahlström Oy:llä, joka on Ahlstrom Capital B.V:n
emoyhtiö.
Kokouskäytäntö
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän
estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla.
Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti yhtiön
toimitusjohtaja.
Vuonna 2025 hallitus kokoontui 20 kertaa, joista
kuusi kertaa per capsulam. Yksi kokouksista järjestettiin
ilman hallituksen puheenjohtaja Charles Héaulméa,
koska kokouksessa käsiteltiin hänen mahdollista
nimittämistään yhtiön toimitusjohtajaksi. Jäsenten
osallistumisprosentti oli 100 %. Kunkin jäsenen
osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta taulukosta.
Nimi Osallistuminen
Charles Héaulmé puheenjohtaja 19/19
Andreas Ahlström varapuheenjohtaja 20/20
Björn Borgman jäsen 20/20
Gail Ciccione jäsen 17/17
Maija Joutsenkoski jäsen 17/17
Nina Linander jäsen 20/20
Laura Remes jäsen 20/20
25.4.2025 asti
Aaron Barsness jäsen 3/3
Hallituksen toiminnan arviointi
Hallitus toteutti vuosittaisen itsearvioinnin
toiminnastaan ja työskentelytavoistaan vuonna 2025.
Arviointi suoritettiin sisäisesti. Arvioinnin tulokset käytiin
läpi hallituksessa sekä jaettiin osakkeenomistajien
nimitystoimikunnalle.
Lisäksi hallitus arvioi useimpien kokouksiensa
jälkeen kokouksen valmisteluita ja kulkua sekä sen
omaa toimintaansa jatkuvan kehityksen periaatteen
mukaisesti.
Hallituksen monimuotoisuutta
koskevat periaatteet
Monimuotoisuus on tunnistettu Suomisella keskeiseksi
menestystekijäksi. Hallituksen osaamisen, kokemuksen
ja mielipiteiden monimuotoisuus edistää avoimuutta
uusille ajatuksille ja auttaa hallitusta tukemaan ja
haastamaan yhtiön johtoa. Lisäksi monimuotoisuus
edistää avointa keskustelua ja näkökulmien
moninaisuutta, rehellisyyttä päätöksenteossa,
hyvää hallintotapaa sekä hallituksen ja toimivan
johdon tehokasta valvontaa, ja tukee tehokasta
seuraajasuunnittelua.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi
hallituksen jäsenten lukumäärää, kokoonpanoa ja
osaamistarpeita yhtiön nykyisten ja tulevien tarpeiden
valossa. Hallituksen kokoonpanoa tarkastellessaan
nimitystoimikunta ottaa huomioon muun muassa,
onko hallitus riittävän monimuotoinen koulutuksellisen
ja ammatillisen taustan, sukupuolen, iän ja
kansallisuuden osalta, sekä sen, onko hallituksella
sopiva yhdistelmä olennaista osaamista, kokemusta,
erilaisia näkökulmia ja toimialatuntemusta yhtiön
tarpeiden täyttämiseksi.
Tärkeimmät nimitysperusteet hallituksen
jäsenehdokkaille ovat pätevyys, osaaminen ja
kokemus, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä
rehellisyys. Hallituksessa tulee olla sukupuolten
tasapainoinen edustus Suomen osakeyhtiölain
asettamien tavoitteiden mukaisesti vähemmän
edustetun sukupuolen osalta. Lisäksi ehdokkailla
tulee olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa
hallitustyöskentelyyn.
Hallituksen monimuotoisuutta koskevissa
periaatteissa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet
hyvin. Sukupuolijakauman osalta hallituksella on
tasapainoinen edustus, joka on linjassa osakeyhtiölain
asettamien tavoitteiden kanssa. Hallituksessa on
edustettuna laaja-alaisesti olennaista osaamista, sekä
pätevyyksiä ja kokemuksia, jotka vastaavat yhtiön
tarpeita.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksella on kaksi pysyvää valiokuntaa:
tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta. Hallitus päätti 13.12.2023
9_pie
Miehiä 43 % 43
Naisia 57 % 57
Sukupuoli
Miehiä 43 %
Naisia 57 %
7
10_pie
41–50 vuotta 57 % 57
51–60 vuotta 14 % 14
61–70 vuotta 29 % 29
Ikä
41–50 vuotta 57 %
51–60 vuotta 14 %
61–70 vuotta 29 %
8
11_pie
Alle 1 vuosi 29 % 29
1–4 vuotta 29 % 29
4–8 vuotta 28 % 28
Yli 8 vuotta 14 % 14
Palvelusvuodet
Alle 1 vuosi 29 %
1–4 vuotta 29 %
4–8 vuotta 28 %
Yli 8 vuotta 14 %
9
Hallituksen monimuotoisuus
(31.12.2025)
19Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
pitämässään kokouksessa perustaa väliaikaisen
strategiavaliokunnan, joka pysyy toiminnassa, kunnes
hallitus toisin päättää. Valiokunnat raportoivat työstään
hallitukselle kunkin kokouksensa jälkeen.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön hallinnon,
kirjanpidon, taloudellisen raportoinnin ja sisäisen
valvonnan toimintojen ja järjestelmien valvonnassa,
sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen seurannassa.
Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen
kuuluvia asioita hallitukselle, mutta valiokunnalla ei
ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn
asian osalta niin päätä.
Hallitus valitsee tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan
ja jäsenet keskuudestaan vuosittain. Valiokuntaan
valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan
jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia
yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen tulee olla
riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunta 2025
Tarkastusvaliokunnassa vuonna 2025 toimivat
Nina Linander (puheenjohtaja), Andreas
Ahlström, Laura Remes ja Maija Joutsenkoski
(jäsen 25.4.2025 alkaen).
Tarkastusvaliokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna
2025. Jäsenten osallistumisprosentti oli 91,7 %.
Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee
seuraavasta taulukosta.
Nimi Osallistuminen
Nina Linander puheenjohtaja 6/6
Andreas Ahlström jäsen 4/6
Laura Remes jäsen 6/6
Maija Joutsenkoski jäsen 5/5
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta
yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden
jäsenten palkitsemiseen ja nimityksiin liittyvissä asioissa.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee
vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta
valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus
erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä.
Hallitus valitsee henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajan ja jäsenet keskuudestaan vuosittain.
Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenten
enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta 2025
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa vuonna 2025
toimivat Björn Borgman (puheenjohtaja 30.6.2025
alkaen), Gail Ciccione (jäsen 25.4.2025 alkaen) ja
Andreas Ahlström (jäsen 30.6.2025 alkaen).
Aaron Barsness toimi henkilöstö- ja palkitsemis-
valiokunnan jäsenenä 25.4.2025 asti ja Charles
Héaulmé toimi henkilöstö- ja palkitsemis valiokunnan
puheenjohtajana 29.6.2025 asti.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui viisi
kertaa vuonna 2025. Jäsenten osallistumisprosentti oli
93,3 %. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee
seuraavasta taulukosta.
Nimi Osallistuminen
Björn Borgman puheenjohtaja 5/5
Gail Ciccione jäsen 4/4
Andreas Ahlström jäsen 2/3
25.4.2025 asti
Aaron Barsness jäsen 1/1
29.6.2025 asti
Charles Héaulmé puheenjohtaja 2/2
Strategiavaliokunta
Strategiavaliokunta tukee hallitusta ja yhtiön johtoa
strategisissa päätöksissä ja aloitteissa, sekä muissa
yhtiön strategiaan liittyvissä asioissa. Valiokunnan
rooli on neuvoa-antava, eikä sillä ole päätösvaltaa
strategisten päätösten suhteen.
Hallitus valitsee strategiavaliokunnan puheenjohtajan
ja jäsenet keskuudestaan vuosittain. Valiokuntaan
valitaan vähintään kolme jäsentä.
Strategiavaliokunta 2025
Strategiavaliokunnassa vuonna 2025 toimivat Laura
Remes (puheenjohtaja), Andreas Ahlström ja Maija
Joutsenkoski (jäsen 25.4.2025 alkaen). Aaron Barsness
toimi strategiavaliokunnan jäsenenä 25.4.2025 asti.
Strategiavaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuonna
2025. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Kunkin
jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee seuraavasta
taulukosta.
Nimi Osallistuminen
Laura Remes puheenjohtaja 2/2
Andreas Ahlström jäsen 2/2
Maija Joutsenkoski jäsen 0/0
25.4.2025 asti
Aaron Barsness jäsen 2/2
20Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Toimitusjohtaja
Yhtiön toimitusjohtajan nimittää hallitus.
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön hallinnosta osakeyhtiölain
ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ja huolehtii
yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon
luotettavasta järjestämisestä osakeyhtiölain
tarkoittamalla tavalla. Toimitusjohtaja on lisäksi
vastuussa koko Suominen-konsernin päivittäisestä
johtamisesta.
Charles Héaulmé toimii Suomisen toimitusjohtajana.
Tommi Björnman toimi Suomisen toimitusjohtajana
30.6.2025 asti. Janne Silonsaari toimi väliaikaisena
toimitusjohtajana 30.6.–10.8.2025.
Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä.
Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana ja
johtoryhmän jäsenten esihenkilönä.
Johtoryhmä
Johtoryhmään kuuluivat vuonna 2025 seuraavat
henkilöt:
Johtoryhmän jäsen Jäsen vuodesta Synt. Sukupuoli Kansalaisuus Koulutus Tehtävä
Osakeomistus
31. joulukuuta 2025
Charles Héaulmé 2025 (aloitti Suomisella 11.8.2025) 1966 Mies Ranska B.Sc. (Business Administration) Toimitusjohtaja 44 750
Janne Silonsaari 2023 1980 Mies Suomi Kauppatieteiden maisteri Talousjohtaja
(väliaikainen toimitusjohtaja
30.6.–10.8.2025)
-
Francois Guetat 2025 (aloitti Suomisella 3.11.2025) 1974 Mies Ranska Diplomi-insinööri Operatiivinen johtaja -
Markku Koivisto 2017 1971 Mies Suomi Diplomi-insinööri Johtaja, EMEA liiketoiminta-alue & T&K 53 172
Minna Rouru 2025 (aloitti Suomisella 20.1.2025) 1972 Nainen Suomi Yhteiskuntatieteiden maisteri Henkilöstö- ja viestintäjohtaja 1 300
Mark Ushpol 2025 (aloitti Suomisella 6.1.2025) 1963 Mies Yhdysvallat Kauppatieteiden kandidaatti Johtaja, Amerikat liiketoiminta-alue -
31.7.2025 asti
Jonni Friman 2023 1971 Mies Suomi ja
Ruotsi
Diplomi-insinööri Muutos- ja kehitysjohtaja -
30.6.2025 asti
Tommi Björnman 2023 1966 Mies Suomi -
29.10.2025 asti
Darryl Fournier 2025 (aloitti Suomisella 10.2.2025) 1965 Mies Yhdysvallat MBA, B.S. (Chemical Engineering) Operatiivinen johtaja -
21Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Yhtiön organisaatio
Suomisen organisaatio koostuu kahdesta liiketoiminta-
alueesta, jotka ovat EMEA ja Amerikat, sekä globaaleista
funktioista, jotka tukevat liiketoimintaa. Suomisella on
vain yksi toimintasegmentti.
Sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan pääpiirteet
Sisäinen valvonta
Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että
Suomisen taloudellinen raportointi on luotettavaa
ja toiminta lakien, määräysten sekä yhtiön sisäisten
politiikkojen ja periaatteiden mukaista. Lisäksi sisäisen
valvonnan tavoitteena on auttaa tehostamaan yhtiön
toimintaa sekä turvaamaan yhtiön omaisuutta.
Valvontaympäristö
Suomisella sisäinen valvonta on osa organisaation
toimintaa. Valvontaa toteutetaan osana
liiketoimintaprosessien ohjausta, ja sitä tukee kattava
raportointi.
Sisäisen valvonnan prosessit perustuvat yhtiön
liiketapaperiaatteisiin, yrityskulttuuriin ja arvoihin,
politiikkoihin ja ohjeistuksiin sekä yhtiön johdon ja
muiden työntekijöiden noudattamiin työtapoihin.
Yhtiössä vastuut pohjautuvat positioihin perustuviin
asemavaltuutuksiin ja työnkuvauksiin sekä tehtävien
eriyttämiseen, ja niissä noudatetaan ”kahden
silmäparin” ja ”yksi yli” -päätöksentekoperiaatteita.
Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät
on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että
mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja poistetaan.
Yhtiön arvojen jalkauttamisella organisaatioon pyritään
vahvistamaan eettisiä toimintatapoja korostaen
kaikessa toiminnassa rehellisyyden, avoimuuden
ja yhteistyön merkitystä. Valvontaympäristön
riittävyys varmistetaan säännöllisillä keskeisten
valvontaprosessien arvioinneilla.
Nimetyt prosessinomistajat varmistavat, että sisäisen
valvonnan prosessit määritellään ja toteutetaan
asianmukaisesti.
Yhtiön tietohallintotoiminnon tehtävänä on varmistaa
tietoteknologiainfrastruktuurin ja -järjestelmien
turvallisuustarkastusten riittävyys ja toimivuus.
Valvontatoiminnot
Yksi sisäisen valvonnan järjestelmien ja prosessien
keskeisistä tehtävistä on varmistaa, että yhtiön
julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaiset
ja oikeat tiedot yhtiön taloudellisesta tilasta. Vastuu
Suomisen sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu
hallitukselle ja toimitusjohtajalle.
Käytännössä sisäistä valvontaa suoritetaan hallituksen
sekä johtoryhmän kokouksissa, joissa tarkastellaan
yhtiön toimintaa ja sen tuloksia. Koko konsernin
taloushallintoa ja sen toimintaa koordinoi ja valvoo
yhtiön talousosasto sekä konsernin talouspäälliköiden
verkosto.
Suomisella sisäinen valvonta on hajautettu
globaaleille konsernitoiminnoille, jotka valvovat
hallituksen hyväksymien toimintaohjeiden
noudattamista omilla vastuualueillaan. Konsernitason
valvonnan ja ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä
suoritetaan eri liiketoiminta-alueiden ja tehtaiden
tasolla. Sisäisen valvonnan toiminnot kattavat niin
yleiset kuin yksityiskohtaisemmat prosessit, joiden
tarkoituksena on estää, havaita sekä korjata mahdolliset
virheet ja poikkeamat.
Päivittäisessä liiketoiminnassa sovelletaan useita
valvontatoimia, joilla pyritään estämään virheet
ja poikkeamat taloudellisessa raportoinnissa
sekä korjaamaan mahdolliset havaitut virheet ja
poikkeamat. Valvontatoimet jaetaan Suomisella
kolmeen eri kategoriaan. Kirjalliset ohjeistukset
auttavat organisaatiota yhtenäistämään ja
vakiinnuttamaan sisäisen valvonnan prosessit ja
menettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla
globaalien konsernitoimintojen sekä konserniyhtiöiden
toiminnasta varmistetaan, että ohjeita ja määriteltyä
prosesseja ja toimintatapoja noudatetaan
asianmukaisesti. Kriittiseksi luokiteltuihin prosesseihin
on rakennettu erityisiä varmennuksia turvallisuussyistä.
Mahdollisten erillisten lisävarmennusten tarve,
laajuus sekä tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä
olemassa olevien valvonta- ja seurantaprosessien
riittävyyden ja tehokkuuden perusteella.
Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät varmennukset
ovat keskeisessä roolissa, kun tietojärjestelmien
ominaisuuksia määritellään ja otetaan käyttöön.
Viestintä ja tiedotus
Yhtiön taloudellisen raportoinnin käsikirja, hallituksen
hyväksymät politiikat sekä muut taloudellista
raportointia koskevat ohjeistukset päivitetään ja
kommunikoidaan yhtiön johdon toimesta relevanteille
työntekijöille säännöllisesti, ja nämä ovat myös
saatavilla yhtiön intranetsivuilla. Lisäksi liiketoiminta-
alueet ja konserniyhtiöt noudattavat raportoinnissaan
standardisoitua raportointikokonaisuutta.
Konsernijohto sekä liiketoiminta-alueiden
johto pitävät kuukausittaisia katsauksia, joissa
analysoidaan yhtiön toimintaa ja määriteltyjen
suorituskykymittareiden kehitystä. Tällä tavoin pyritään
edistämään johdon ymmärrystä yhtiön suorituskyvystä
ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hallituksen jäsenet
saavat kuukausittain raportin yhtiön tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta.
22Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Seuranta
Tarkastusvaliokunta vastaa yhtiön sisäisen
valvonnan tehokkuuden seurannasta. Globaalien
konsernitoimintojen ja liiketoiminta-alueiden johto
sekä talousosasto vastaavat sisäisen valvonnan ja
valvontatoimien jatkuvasta seurannasta. Yhtiön
talousosasto valvoo konserniyhtiöiden toimintaa ja
prosesseja sekä ulkoista ja sisäistä talousraportointia.
Säännölliset laaduntarkastajien sekä asiakkaiden
auditoijien suorittamat tarkastukset kattavat myös
keskeisten liiketoimintaprosessien sisäisen valvonnan
toiminnot.
Riskienhallinta
Riskienhallinta on olennainen osa Suomisen
liiketoiminnan johtamista, ja riskien tunnistaminen ja
arviointi ovat myös sisäisen valvonnan järjestämisen
edellytyksiä. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan
kannalta keskeisimpiin riskeihin.
Riskienhallintaprosessi perustuu hallituksen
hyväksymään ja säännöllisesti tarkastamaan Suomisen
riskienhallintapolitiikkaan. Prosessi koostuu eri
vaiheista, joiden tarkoituksena on tunnistaa ja
arvioida riskejä, reagoida tunnistettuihin riskeihin
sekä seurata ja raportoida tunnistettuja riskejä.
Riskien tunnistaminen ja arviointi on dynaaminen ja
iteratiivinen prosessi, jonka perusteella määritellään ja
seurataan toimenpiteitä jokaiseen tunnistettuun riskiin
reagoimiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi.
Jokaiselle tunnistetulle riskille määritellään
riskinomistaja. Merkittävimmät riskit raportoidaan
vuosittain tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa
hallitukselle.
Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan
riskienhallintapolitiikassa määritellyn prosessin
mukaisesti. Taloudelliseen raportointiin liittyvät riskit
tunnistetaan ja arvioidaan erityisesti huomioiden
riskit raportointiprosessin olennaisissa osissa. Tämän
arvioinnin perusteella määritellään asianmukaiset ja
tarvittavat toimenpiteet riskien hallitsemiseksi ja näiden
toimenpiteiden tehokkuutta seurataan jatkuvasti.
Riskienhallintaan liittyvät vastuut on määritelty
Suomisen riskienhallintapolitiikassa. Yhtiön hallitus
vastaa Suomisen strategiaan ja liiketoimintaan
liittyvien merkittävien riskien arvioinnin ja hallinnan
seurannasta. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta
sen riskienhallintaan liittyvissä tehtävissä ja
vastaa riskienhallintaprosessien valvonnasta.
Yhtiön toimitusjohtajalla on kokonaisuusvastuu
riskienhallinnasta tukenaan muut johtoryhmän
jäsenet, jotka vastaavat oman vastuualueensa riskien
tunnistamisesta, arvioinnista ja seurannasta.
Tarkastus
Sisäinen tarkastus
Yhtiön sisäisen tarkastuksen toteuttaa tarpeen mukaan
ulkopuolinen palveluntarjoaja. Sisäisen tarkastuksen
suunnitelmasta päättää tarkastusvaliokunta johdon
suositusten perusteella. Tarkastusten olennaiset
havainnot raportoidaan tarkastusvaliokunnalle,
toimitusjohtajalle, johtoryhmälle ja muulle
asiaankuuluvalle johdolle.
Tilintarkastus
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi tilintarkastaja,
jonka tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH)
hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan
toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastaja
ja tarkastusvaliokunta laativat vuosittain
tilintarkastussuunnitelman.
Tilintarkastus 2025
Varsinainen yhtiökokous valitsi 25.4.2025 pidetyssä
kokouksessa yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö
KPMG Oy Ab:n. KPMG Oy Ab nimitti päävastuulliseksi
tilintarkastajaksi KHT, KRT Anders Lundinin. Tilikausina
2015–2024 yhtiön tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö
Ernst & Young Oy ja sitä edustavat tilintarkastajat.
Tilintarkastuspalkkiot 2025
Tilintarkastajan palkkiot ja palvelut,
Suominen-konserni tuhatta euroa
Tilintarkastus 474
Muut lakisääteiset toimeksiannot* 102
Palkkiot muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä
palveluista (vero- ja muut neuvontapalvelut) 6
YHTEENSÄ 583
* Muut lakisääteiset toimeksiannot sisälsivät kestävyysraportoinnin varmentamisesta
maksetut palkkiot.
Sisäpiirihallinto
Suominen noudattaa EU:n markkinoiden
väärinkäyttöasetusta (”MAR”), arvopaperimarkkinalakia,
valtiovarainministeriön ja Finanssivalvonnan antamia
päätöksiä, määräyksiä, ohjeita ja standardeja,
Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja Helsingin pörssin
sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on hyväksynyt
ja tarkastaa säännöllisesti Suomisen sisäpiiripolitiikan,
jolla annetaan Suomisen ja sen konserniyhtiöiden
hallintoelimille ja työntekijöille tietoa sisäpiirikauppaa
koskevista voimassa olevista määräyksistä.
Yhtiön johtohenkilöiden liiketoimet
Suominen on MAR:n mukaisesti määritellyt, että
hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muut
johtoryhmän jäsenet (yhdessä ”johtohenkilöt”) sekä
näiden lähipiiriin kuuluvat henkilöt ovat velvollisia
23Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
ilmoittamaan yhtiölle ja Finanssivalvonnalle heidän tai
heidän lukuunsa Suomisen rahoitusvälineillä tehdyt
liiketoimet. Suominen ylläpitää listaa johtohenkilöistä
ja heidän lähipiiristään sekä julkistaa sille ilmoitetut
liiketoimet pörssitiedotteella.
Pörssitiedotteet Suomisen johtohenkilöiden ja
heidän lähipiirinsä liiketoimista ovat saatavilla Suomisen
verkkosivuilla www.suominen.fi.
Suljettu ajanjakso
Suominen noudattaa suljettua ajanjaksoa, joka
alkaa 30 kalenteripäivää ennen osavuosikatsauksen,
puolivuotiskatsauksen tai tilinpäätöksen julkaisemista ja
päättyy julkaisupäivän päättyessä. Suljetun ajanjakson
aikana yhtiön johtohenkilöt sekä tietyt muut yhtiön
työntekijät, jotka osallistuvat taloudellisten raporttien
laatimiseen tai joilla on muuten pääsy Suomisen
arkaluontoisiin taloudellisiin tietoihin (”avainhenkilöt”),
eivät saa käydä kauppaa omaan tai muiden lukuun
suoraan tai välillisesti Suomisen osakkeilla tai muilla
rahoitusvälineillä. Tieto suljetuista ajanjaksoista
julkistetaan vuosittain sijoittajakalenterissa yhtiön
verkkosivuilla www.suominen.fi.
Määriteltyjen johto- ja avainhenkilöiden on
mahdollista käydä kauppaa Suomisen rahoitusvälineillä
suljetun ajanjakson aikana vain poikkeustapauksissa.
Poikkeusta voidaan soveltaa vain silloin kun kyseinen
johto- tai avainhenkilö voi osoittaa, että kauppaa ei
voida toteuttaa jonain toisena ajankohtana, ja kyseisellä
johto- tai avainhenkilöllä ei ole hallussaan yhtiön
sisäpiiritietoa. Yhtiön tulee hyväksyä kaikki poikkeukset
kaupankäyntikieltoon suljetun ajanjakson aikana.
Johto- ja avainhenkilöiden
kaupankäynti
Suomisen johto- ja avainhenkilöiden tulee suljetun
ajanjakson kaupankäyntikiellon noudattamisen lisäksi
ajoittaa kaupankäyntinsä yhtiön osakkeilla ja muilla
rahoitusvälineillä siten, että he eivät toiminnallaan
heikennä rahoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta
yhtiötä kohtaan. Suominen suosittelee, että sen johto-
ja avainhenkilöt sijoittavat Suomisen osakkeeseen ja
muihin rahoitusvälineisiin pitkällä tähtäimellä. Lisäksi
on suositeltavaa, että johto ja avainhenkilöt ajoittavat
mahdollisen kaupankäynnin siten, että markkinoilla
on käytettävissään mahdollisimman kattavat tiedot
osakkeen tai rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista
tekijöistä.
Sisäpiirihallinnon vastuut
Suomisen talousjohtaja toimii yhtiön sisäpiiri vastaavana
ja vastaa yhtiön sisäpiirihallinnosta.
MAR:n, arvopaperimarkkinalain tai muiden
sovellettavien määräysten asettamia velvoitteita
rajoittamatta, Suomisen sisäpiirihallinto vastaa
sisäpiiriasioita koskevasta sisäisestä viestinnästä ja
koulutuksesta, johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä
sekä avainhenkilöiden luetteloinnista, johtohenkilöiden
ja heidän lähipiirinsä liiketoimia koskevien ilmoitusten
vastaanottamisesta sekä ilmoituksiin liittyvien
pörssitiedotteiden julkaisemisesta, hankekohtaisten
sisäpiiriluetteloiden ylläpitämisestä ja sisäpiiriasioiden
valvonnasta.
Lähipiiriliiketoimia koskevat
periaatteet
Suominen noudattaa lähipiiriliiketoimia koskevaa
lainsäädäntöä, määräyksiä sekä ohjeistuksia ja niissä
asetettuja vaatimuksia koskien lähipiiriliiketoimien
seurantaa, arviointia, päätöksentekoa ja raportointia.
Hallitus on hyväksynyt ja säännöllisesti tarkastaa
Suomisen lähipiiripolitiikan, jossa määritellään
lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet.
Suominen on määritellyt yhtiön lähipiiriin kuuluviksi
tahoiksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja muut
johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvat
henkilöt. Yhtiö ylläpitää listaa sen lähipiiriin kuuluvista
henkilöistä.
Yhtiö voi tehdä sopimuksia ja muita oikeustoimia
lähipiiriinsä kuuluvien osapuolten kanssa edellyttäen,
että tällaiset sopimukset tai muut oikeustoimet
tehdään osana yhtiön tavanomaista liiketoimintaa
ja tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Hallitus päättää
lähipiiriliiketoimista, jotka tehdään joko yhtiön
tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella tai muutoin
kuin tavanomaisin kaupallisin ehdoin.
Yhtiön talousosasto seuraa säännöllisesti
lähipiiriliiketoimia osana yhtiön tavanomaisia
raportointi- ja seurantaprosesseja. Hallituksen ja
johtoryhmän jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan
yhtiön talousjohtajalle kaikki suunnitellut tai
toteutuneet lähipiiriliiketoimet ilman aiheetonta
viivytystä.
24Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suominen Oyj:n
palkitsemisraportti
Palkitsemispolitiikka lyhyesti
Suominen Oyj:n hallintoelinten palkitsemispolitiikan
(”palkitsemispolitiikka” tai ”politiikka”) mukaisesti ja
yhtiökokouksen 25.4.2025 hyväksymänä Suomisen
tavoitteena on tarjota palkitsemisjärjestelmä, joka
kannustaa yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen
menestykseen ja omistaja-arvon luomiseen.
Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen
(”hallitus”) jäsenten palkkioista. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta valmistelee palkkioesityksen
yhtiökokoukselle.
Toimitusjohtajan (”CEO”) palkitseminen koostuu
kiinteästä peruspalkasta (sisältäen luontoisedut)
sekä muuttuvista kannustimista. Muuttuvat
kannustimet voivat olla lyhytaikaisia, kuten
vuosibonukset, tai pitkäaikaisia, kuten osakepohjaiset
kannustinjärjestelmät. Osakepohjaisia kannustimia
voidaan käyttää sekä suoritukseen perustuvaan
palkitsemiseen että sitouttamistarkoituksiin.
Hallituksen tavoitteena on, että muuttuvat
kannustimet muodostavat merkittävän osan toimitus-
johtajalle myönnettävästä vuotuisesta palkitsemis-
mahdollisuudesta tavoitetasolla. Muuttuvien
kannustimien tulee tavoitetasolla keskimäärin vastata
toimitusjohtajan kiinteää vuosipalkkaa. Mikäli suoritus
ylittää hallituksen odotukset, muuttuvat kannustimet
voivat ylittää kiinteän vuosipalkan.
Hallitus voi poiketa politiikasta tietyissä poikkeukselli-
sissa tilanteissa. Täydellinen politiikka on luettavissa
verkkosivuillamme www.suominen.fi.
Toimitusjohtajan palkitseminen
lyhyesti vuonna 2025
Tommi Björnman toimi yhtiön toimitusjohtajana
30.6.2025 saakka. Janne Silonsaari nimitettiin
väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 30.6. alkaen, ja hän
toimi tehtävässä 10.8.2025 saakka. Charles Héaulmé
nimitettiin toimitusjohtajaksi ja konsernijohtajaksi
11.8.2025 alkaen.
Toimitusjohtajalle maksettava kokonaispalkitseminen
voi sisältää peruspalkan, luontoisedut, lisäeläke maksut
sekä kannustimet voimassa olevien palkitsemis-
järjestelmien ehtojen mukaisesti. Kunkin toimitus-
johtajan palkitseminen heijastaa hänen rooliaan sekä
ajanjaksoa, jonka hän on toiminut toimitusjohtajana.
Vuonna 2025 Tommi Björnmanille maksettu
palkitseminen sisälsi kiinteän peruspalkan ja
luontois edut, lisäeläkemaksut, vuoden 2024 Global STI
-järjestelmän tuloksen (maksettu vuonna 2025) sekä
palkkion Matching-rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä
-osakeohjelmasta (”MRSP”). Muita pitkäaikaisia
kannustimia (LTI) ei maksettu vuonna 2025.
Janne Silonsaaren väliaikaisena toimitusjohtajana
ansaitsema palkitseminen koostui ainoastaan kiinteästä
palkasta ja luontoiseduista. Mahdolliset vuoden
2025 lyhytaikaiset kannustimet perustuivat hänen
ensisijaiseen rooliinsa talousjohtajana (CFO).
Charles Héaulmélle 11.8. alkaen maksettu
palkitseminen sisälsi kiinteän peruspalkan, luontoisedut
sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut. Jatkossa hän
on oikeutettu osallistumaan yhtiön lyhyen ja pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmiin niiden ehtojen
mukaisesti, ja mahdolliset palkkiot maksetaan pro rata
-perusteisesti. Vuodesta 2026 alkaen toimitusjohtajalla
on lisäksi oikeus osallistua Vuosittaiseen osakepalkkio-
ohjelmaan.
Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
25
1. Johdanto
Tämä palkitsemisraportti (”Raportti”) perustuu
Arvopaperimarkkinayhdistyksen vuonna 2020
julkaisemaan Suomen listayhtiöiden hallinnointi-
koodiin ja sisältää tiedot hallituksen jäsenten
ja toimitusjohtajan palkitsemisesta. Hallituksen
henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta (”PRC”) on
tarkastanut Raportin, ja hallitus on hyväksynyt sen
28. tammikuuta 2026. Raportti sisältää tiedot vuonna
2025 maksetusta palkitsemisesta. Ajantasaiset tiedot
hallituksen ja johdon palkitsemisesta ovat saatavilla
verkkosivuiltamme www.suominen.fi.
1.1 Palkitseminen Suomisella
Suomisen palkitsemispolitiikan tavoitteena on tarjota
palkitsemisjärjestelmä, joka kannustaa yhtiön pitkän
aikavälin taloudellisen suorituskyvyn ja omistaja-
arvon kasvattamiseen. Politiikka määrittää periaatteet
palkitsemiselle, jonka tarkoituksena on houkutella,
motivoida ja sitouttaa parhaat mahdolliset johtajat ja
hallituksen jäsenet, jotka edistävät Suomisen strategian
toteuttamista ja suorituskykyä yhtiön keskeisten
sidosryhmien etujen mukaisesti. Politiikan tavoitteena
on varmistaa, että Suomisen palkitsemisessa
noudatetaan vahvasti suoritukseen perustuvaa
palkitsemisfilosofiaa.
heijastaa kunkin tehtävän edellyttämää osaamista.
Suominen noudattaa laajalti suoritukseen perustuvaa
palkitsemisfilosofiaa, ja monet toimitusjohtajan
kannustinjärjestelmien suoritusmittareista ovat
samoja kuin työntekijöiden kannustinjärjestelmissä.
Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on kuitenkin
merkittävämmältä osin sidottu suoritusperusteisiin
kannustimiin, sillä yhtiö pyrkii varmistamaan vahvan
yhteyden johtoryhmän palkitsemisen ja yhtiön
suorituskyvyn välillä.
Vahvistaa yritys-
kulttuuriamme ja
arvojamme ja tukee
omistaja-arvon
luomista
Houkuttelee,
motivoi ja
sitouttaa johdon ja
henkilöstön
Edistää strategian
toteutusta ja
on linjassa
pitkän aikavälin
taloudellisten
tavoitteiden kanssa
Tukee
suoritukseen
perustuvaa
palkitsemis filosofiaa
PALKITSEMINEN SUOMISELLA
Politiikka perustuu seuraaviin keskeisiin periaatteisiin:
- Kokonaispalkitsemismahdollisuuden tulee olla
kilpailukykyinen suhteessa markkinaan.
- Suoritusperusteisten kannustimien tulee
muodostaa merkittävä osa toimitusjohtajan
kokonaispalkitsemisesta tavoitetasolla, jotta vahva
yhteys suorituksen ja palkkion välillä korostuu.
- Suurin osa suoritusperusteisista kannustimista
painottaa pitkän aikavälin tuloksellisuutta lyhyen
aikavälin sijaan ja on selkeästi sidoksissa omistaja-
arvon kehittämiseen.
- Toimitusjohtajalle asetetaan osakeomistusvelvoite
tasapainoisen riskinoton varmistamiseksi.
Politiikan mukaisesti Suomisen tavoitteena on tarjota
toimitusjohtajalle palkitsemisrakenne, joka kannustaa
Suomisen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen
ja pitkän aikavälin omistaja-arvon luomiseen.
Suominen hyödyntää sekä lyhyen että pitkän aikavälin
suoritusperusteisia kannustimia, joille hallitus valitsee
vuosittain tarkoituksenmukaiset suoritusmittarit. Mittarit
ohjaavat yhtiön strategian toteuttamista sekä kestävien
taloudellisten tulosten saavuttamista kilpailluilla
markkinoilla.
Politiikka on linjassa kaikkien Suomisen
työntekijöiden palkitsemisperiaatteiden kanssa.
Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista ja
26Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
1.2 Suoritusperusteinen
palkitseminen edeltävän
viiden vuoden aikana
Tämä osio esittelee vertailun toimitusjohtajan ja
hallituksen palkitsemisen, henkilöstön keskimääräisen
palkitsemisen sekä yhtiön taloudellisen suorituskyvyn
välillä tilikausina 2021–2025.
Viimeisten viiden vuoden aikana toimitusjohtajan
ja työntekijöiden (keskimäärin) palkitseminen on
ollut osittain linjassa yhtiön suorituskyvyn kanssa.
Kun taulukon lukuja tulkitaan, on hyvä huomioida
seuraavat seikat:
1. Toimitusjohtajan kohdalla luvut kuvaavat kyseisenä
tilikautena maksettua palkitsemista, ja osa
palkitsemisesta on saatettu ansaita edellisen vuoden,
tai edellisten vuosien aikana.
2. Henkilöstön palkkatiedot perustuvat puolestaan
tilinpäätöksen suoriteperusteisiin lukuihin,
mikä tarkoittaa, että osa palkoista ja palkkioista
(esimerkiksi bonuksista) on ansaittu kyseisen vuoden
aikana, mutta niitä ei ole vielä maksettu.
3. Keskimääräinen henkilöstön palkitseminen vaihtelee
yhtiön suorituskyvyn mukaan, mutta vähemmässä
määrin kuin johtajiston palkitseminen, sillä pienempi
osa kokonaispalkitsemisesta koostuu muuttuvasta
palkitsemisesta.
4. Hallituksen jäsenet eivät osallistu
kannustinjärjestelmiin, minkä johdosta hallituksen
palkitseminen on pysynyt melko vakaana, lukuun
ottamatta ajoittaisia korotuksia vuosipalkkioihin ja
kokouspalkkioihin. Vaihtelua aiheuttaa pääasiassa
hallituksen ja valiokuntien kokousten määrä
vuoden aikana.
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
27Suomisen vuosikertomus 2025
Palkitsemisen kehitys ja yhtiön suorituskyky 2021–2025
2021 2022 2023 2024 2025
Toimitusjohtaja (Charles Héaulmé, 11.8.2025 alkaen) kokonaispalkitseminen¹
(tuhatta euroa) 258,2
Väliaikainen toimitusjohtaja (Janne Silonsaari,
30.6.–10.8.2025) kiinteä palkitseminen² (tuhatta euroa) 26,0
Toimitusjohtaja (Tommi Björnman, 30.6.2025 saakka) kokonaispalkitseminen¹
(tuhatta euroa)** 385,2 604,2 610,3
Väliaikainen toimitusjohtaja (Klaus Korhonen,
30.11.2022–31.3.2023) kiinteä palkitseminen² (tuhatta euroa) 20,4 62,4
Edellinen toimitusjohtaja (Petri Helsky) kokonaispalkitseminen³
(tuhatta euroa) 957,9 1,118,9
Indeksi⁴ 100 % 119 % 47 % 63 % 93 %
Henkilöstön keskimääräinen palkitseminen⁵ (tuhatta euroa) 53,4 58,9 63,9 66,9 64,6
Indeksi⁴ 100 % 110 % 120 % 125 % 108 %
Hallituksen kokonaispalkitseminen⁶ (tuhatta euroa) 258,4 285,0 289,0 332,0 387,5
Indeksi⁴ 100 % 110 % 112 % 128 % 150 %
Charles Héaulmé 81,0 84,5
Jaakko Eskola 69,9 75,0 76,0 0,5
Andreas Ahlström 35,7 39,0 38,5 56,0 58,5
Björn Borgman 35,4 39,5 41,5 44,0 47,0
Gail Ciccione 45,0
Maija Joutsenkoski 43,5
Nina Linander 46,8 52,5 52,5 56,6 59,0
Aaron Barsness 40,0 42,0 49,5 3,5
Laura Remes 37,0 44,5 46,5
Laura Raitio 35,7 39,0 1,5
Sari Pajari-Sederholm 34,9
2021 2022 2023 2024 2025
3-vuoden TSR⁷ (%) 126 % 41 % -35 % -45 % -31 %
Osakekurssin kehitys⁸ (euroa) 4,82 2,86 2,70 2,38 1,72
Indeksi⁴ 98 % 58 % 55 % 49 % 35 %
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)
(milj. euroa) 47,0 15,3 15,8* 17,0 12,6
Indeksi⁴ 77 % 25 % 26 % 28 % 21 %
¹ Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen sisältää kaikki toimitusjohtajalle kyseisellä ajanjaksolla maksetut palkkiot (pois lukien vapaaehtoiset eläkemaksut).
² Väliaikaiselle toimitusjohtajalle maksettu palkitseminen sisältää kaikki kyseisellä ajanjaksolla väliaikaisena toimitusjohtajana toimineelle henkilölle maksetut palkkiot.
³ Edellisen toimitusjohtajan Petri Helskyn vuosien 2019–2022 palkitseminen sisältää kaikki palkkiot, jotka hänelle maksettiin hänen toimiessaan toimitusjohtajana.
⁴ Aikasarjan ensimmäinen vuosi (2021) on asetettu indeksitasolle 100 %.
⁵ Henkilöstön palkitseminen muodostuu tilinpäätöksen palkka- ja palkkiokuluista jaettuna henkilöstön keskimääräisellä määrällä.
⁶ Hallituksen kokonaispalkitseminen sisältää kaikki hallitukselle tilikauden aikana maksetut palkkiot.
⁷ Kokonaistuotto sijoittajalle (TSR) — osakekurssin nousu ja osingot — lasketaan tilikauden loppua edeltävän kolmen kuukauden päätöskurssien keskiarvon perusteella.
Esimerkiksi vuoden 2025 kolmen vuoden TSR lasketaan kaavalla: (Q4/2025 osakekurssin keskiarvo – Q4/2022 osakekurssin keskiarvo) ÷ Q4/2022 osakekurssin keskiarvo +
(vuosina 2023, 2024 ja 2025 maksetut osingot) ÷ Q4/2022 osakekurssin keskiarvo.
⁸ Osakekurssin kehitys lasketaan tilikauden loppua edeltävän kolmen kuukauden päätöskurssien keskiarvon perusteella.
* Vuoden 2023 palkitsemisraportissa vertailukelpoinen käyttökate on ilmoitettu lukuna 15,9. Oikea luku on 15,8.
** Tommi Björnman saa työsuhteen päättämissopimuksen perusteella tammikuussa 2026 lisäkorvauksen, joka vastaa 12 kuukauden palkkaa, yhteensä 462 000 euroa.
28Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Hallituksen palkkioiden määräytymisen perustana on
varmistaa, että palkitseminen on markkinoihin nähden
kilpailukykyistä ja että se heijastaa hallituksen jäsenten
tehtävien edellyttämää osaamista ja työpanosta.
Suomisen varsinainen yhtiökokous 25.4.2025 päätti
pitää hallituksen jäsenille maksettavat vuosipalkkiot
samalla tasolla, kuin edellisenä vuonna. Nykyiset
palkkiot ovat seuraavat:
- Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan
74 000 euroa vuodessa.
- Varapuheenjohtajalle maksetaan
45 000 euroa vuodessa.
- Muille hallituksen jäsenille maksetaan
35 000 euroa vuodessa.
- Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan
lisäksi 10 000 euron lisäpalkkio.
- Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan palkkio
kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta
seuraavasti:
- 500 euroa kustakin kokouksesta, joka pidetään
kyseisen jäsenen kotimaassa
- 1 000 euroa kustakin kokouksesta, joka pidetään
muualla kuin kyseisen jäsenen kotimaassa
- 500 euroa kustakin kokouksesta, johon
osallistutaan puhelimitse tai muilla sähköisillä
etäyhteyksillä.
1.3 Tietoja palkitsemisraportin
aiemmasta äänestyksestä sekä
tehdyistä poikkeuksista tai
takaisinperinnöistä
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 25.4.2025 annetuista
äänistä 94,4 % oli palkitsemisraportin 2024
hyväksymisen puolesta. PRC-valiokunta ja hallitus ovat
huomioineet yhtiökokouksessa osakkeenomistajien
antaman palautteen.
Vuonna 2025 Suominen ei ole käyttänyt oikeuttaan
periä takaisin (clawback) tai mitätöidä (malus) mitään
maksettuja tai maksamattomia kannustimia. Myöskään
tarvetta poiketa palkitsemispolitiikasta ei vuoden 2025
aikana ollut.
2. Hallituksen
palkitseminen
edelliseltä
tilikaudelta
Palkitsemispolitiikan mukaisesti varsinainen
yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista
etukäteen, vuodeksi kerrallaan. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta valmistelee itsenäisesti ehdotuksen
hallituksen palkkioista esitettäväksi yhtiökokoukselle.
Vuosipalkkiosta maksettiin 75 % rahana ja 25 %
Suomisen osakkeina. Osakkeet siirrettiin yhtiön hallussa
olevista omista osakkeista hallituksen 12.5.2025
tekemän päätöksen mukaisesti.
Hallituksen jäsenet eivät ole Suomisen työntekijöitä,
pois lukien hallituksen puheenjohtaja Charles
Héaulmé, josta tuli yhtiön toimitusjohtaja 11.8.2025.
eikä heillä ole oikeutta osallistua mihinkään yhtiön
kannustinjärjestelmään tai eläkejärjestelyyn. Ruotsin
eläkelainsäädännön mukaisesti ruotsalaisille hallituksen
jäsenille maksettavista palkkioista suoritetaan
työeläkemaksut. Kaikki hallituksen jäsenille vuonna
2025 maksetut palkkiot ovat olleet palkitsemispolitiikan
mukaisia. Vuonna 2025 hallituksen jäsenille maksettiin
seuraavat palkkiot:
Hallituksen jäsenille vuonna 2025 maksettu
palkitseminen, mukaan lukien Suomisen osakkeina
maksetun palkkion arvo, oli yhteensä 387 500 euroa,
Lisäksi kulukorvaukset on maksettu yhtiön
matkustuspolitiikan mukaisesti.
Hallituksen palkitseminen 2025
Vuosipalkkio
maksettu rahana
(euroa)
Osakkeina maksetun
vuosipalkkion arvo
(euroa)
Vuosipalkkio
maksettu osakkeina
(osakkeiden määrä)
Kokous palkkio
(euroa)
Yhteensä
(euroa)
Charles Héaulmé Puheen johtaja 55 501,63 18 498,37 8 767 10 500 84 500
Andreas Ahlström Vara puheen johtaja 33 751,59 11 248,41 5 331 13 500 58 500
Aaron Barsness
(25.4.2025 asti)
Jäsen 3 500 3 500
Björn Borgman Jäsen 26 251,94 8 748,06 4 146 12 000 47 000
Maija Joutsenkoski
(alkaen 25.4.2025)
Jäsen 26 251,94 8 748,06 4 146 8 500 43 500
Gail Ciccione
(alkaen 25.4.2025)
Jäsen 26 251,94 8 748,06 4 146 10 000 45 000
Nina Linander* Jäsen 33 751,59 11 248,41 5 331 14 000 59 000
Laura Remes Jäsen 26 251,94 8 748,06 4 146 11 500 46 500
* Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja; sisältää lisäksi 10 000 euron lisäpalkkion.
29Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
3. Toimitusjohtajan
palkitseminen
edelliseltä tilikaudelta
Vuonna 2025 yhtiön toimitusjohtajan tehtävää hoiti kolme
henkilöä. Tommi Björnman toimi yhtiön toimitus johtajana
30.6.2025 saakka. Janne Silonsaari toimi väliaikaisena
toimitusjohtajana 30.6.–10.8.2025. Charles Héaulmé
nimitettiin toimitusjohtajaksi ja konsernijohtajaksi
11.8.2025 alkaen.
Alla esitetty palkitseminen sisältää ne maksut, jotka
suoritettiin tai jotka ovat maksettavissa siltä ajalta, jonka
kukin henkilö toimi toimitusjohtajana.
Tommi Björnman 30.6.2025 saakka
Tommi Björnman toimi yhtiön toimitusjohtajana 30.6.2025
saakka. Vuonna 2025 toimitusjohtaja Tommi Björnmanin
kokonaispalkitseminen oli 665 297 euroa. Palkitseminen
koostui kiinteästä peruspalkasta ja luontoiseduista
(501 858 euroa), Global STI 2024 -järjestelmän mukaisesta
käteisbonuksesta (67 870 euroa) sekä Matching rajoitettu
osakepalkkiojärjestelmä (”MRSP”) perusteella maksetusta
palkkiosta (40 604 euroa) ansaintajaksolta 1.6.2024–
1.6.2025. MRSP-ohjelman lisäksi muita pitkäaikaisia
kannustimia (LTI) ei maksettu vuonna 2025. Vapaa ehtoiset
lisäeläkemaksut olivat yhteensä 54 965 euroa.
Janne Silonsaari 30.6.–10.8.2025
Janne Silonsaari toimi väliaikaisena toimitusjohtajana
30.6.–10.8.2025. Väliaikaisen toimitusjohtajajakson
aikana hänelle maksettiin kiinteä peruspalkka ja
luontoisedut yhteensä 26 032 euroa.
Charles Héaulmé 11.8.2025 alkaen
Charles Héaulmé nimitettiin toimitusjohtajaksi
ja konsernijohtajaksi 11.8.2025 alkaen. Hänen
toimitus johtajan roolissa vuonna 2025 saamansa
kokonais palkitseminen oli 300 298 euroa. Kokonais-
palkitseminen koostui kiinteästä peruspalkasta ja
luontoiseduista (sisältäen auto- ja asumisedun) sekä
muista eduista (puhelin, henkivakuutus, terveys-
vakuutus) yhteensä 258 182 euroa. Vapaaehtoiset
lisäeläkemaksut olivat 42 116 euroa.
Toimitusjohtaja Charles Héaulmé on oikeutettu
osallistumaan Suomisen lyhyen aikavälin kannustin-
järjestelmään sekä yhtiön käynnissä oleviin pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmiin kausille 2023–2025,
2024–2026 ja 2025–2027. Mahdolliset palkkiot
maksetaan pro rata -perusteisesti. Lisäksi hänellä on
vuodesta 2026 alkaen oikeus osallistua Vuosittaiseen
osakepalkkio-ohjelmaan. Hän on myös oikeutettu
200 000 yhtiön osakkeen allekirjoitus bonukseen
(sign in), joka maksetaan vuoden 2026 kolmannella
neljänneksellä, edellyttäen että toimitusjohtajasopimus
on voimassa palkkion toimitushetkellä.
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustimien
KPI-mittarit ja niiden toteuma
STI 2024 tavoiteasetanta ja toimitusjohtajan toteuma¹
Mittari Painoarvo Toteuma
Konsernin EBITDA 50 % Kynnysarvon ja tavoitearvon
välillä
Konsernin kateprosentti
(CM)
20 % Kynnysarvon ja tavoitearvon
välillä
Konsernin raaka-
ainetehokkuus (RME)
10 % Kynnyksen alapuolella
Henkilökohtaiset
tavoitteet
20 % Tavoitteen ja maksimin välillä
Yhteensä 100 % Kynnyksen ja tavoitearvon
välillä
STI 2025 tavoiteasetanta ja toimitusjohtajan toteuma
Mittari Painoarvo Toteuma
Konsernin EBIT 50 % Kynnyksen alapuolella
Konsernin operatiivinen
kassavirta
20 % Kynnysarvon ja tavoitearvon
välillä
Konsernin raaka-
ainetehokkuus (RME)
10 % Kynnyksen alapuolella
Henkilökohtaiset
tavoitteet
20 % Kynnysarvon ja tavoitearvon
välillä
Yhteensä 100 % Kynnyksen alapuolella
1
Maksettu 2025
12_pie
Peruspalkka ja edut 76 %
76
Lisäeläke 8 %
8
Lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmä (STI)
10
Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmä (LTI) 6
%
6
Toimitusjohtajan kokonaispalkkio vuonna 2025
Peruspalkka ja edut 76 %
Lisäeläke 8 %
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä (STI) 10 %
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI) 6 %
10
0
20
40
60
80
100
120
140
160
2021 2022 2023 2024 2025
Osakekurssi (indeksi)
Vertailukelpoinen Käyttökate (indeksi)
Toimitusjohtajan palkkio (indeksi)
13_columns and line
Osakekurssi
(indeksi)
Vertailukelpoi
nen
Käyttökate
(indeksi)
Toimitusjohta
jan palkkio
(indeksi)
2021
2022
2023
2024
2025
%
Yhtiön tulos ja toimitusjohtajan palkkiot 2021–2025
11
Vuonna 2025 Charles Héaulmén Global STI 2025
-suoritusmittarit perustuivat seuraaviin: konsernin
EBIT (50 % painotus), operatiivinen kassavirta
(20 %), raaka-aine tehokkuus (10 %) ja henkilökohtaiset
tavoitteet (20 %). Hallitus päätti 28.1.2026 pidetyssä
kokouksessa, että Global STI 2025 -bonuksia ei makseta.
30Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Toimitusjohtaja Tommi Björnmanin vuoden 2025 palkitseminen on kuvattu tarkemmin alla olevassa taulukossa.
Elementti Määrä Tarkoitus, yhteys strategiaan ja kuvaus palkitsemispolitiikasta Kommentti vaatimustenmukaisuudesta
Peruspalkka + edut Maksettu vuonna 2025:
Peruspalkka (sisältäen lomarahan):
485 898 euroa
Luontoisedut:
15 960 euroa
Tarkoituksena on tarjota kiinteä palkitseminen, joka on kilpailukykyinen ulkoisiin markkinoihin
nähden ja heijastaa yhtiön liiketoiminnan laajuutta ja monimutkaisuutta. Peruspalkka sisältää
veronalaiset luontoisedut, kuten työsuhdeauton, lounasedun ja puhelinedun. Peruspalkan taso
määräytyy useiden tekijöiden perusteella, kuten markkinataso sekä henkilön osaaminen ja kokemus.
Peruspalkka tarkistetaan tyypillisesti vuosittain.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Toimitusjohtajalla oli oikeus etuihin, kuten työsuhdeautoon,
terveysvakuutukseen, lounasetuun ja puhelinetuun.
Lisäeläke järjestelyt Maksettu vuonna 2025:
54 965 euroa
Tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen eläketurvan taso. Lisäeläkejärjestely on maksuperusteinen
eläkesuunnitelma. Eläkemaksun määrä perustuu toimitusjohtajan vuosittaiseen peruspalkkaan.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Toimitusjohtaja osallistui vapaaehtoiseen maksuperusteiseen
lisäeläkejärjestelyyn. Yhtiön maksuosuus oli 11,5 % vuotuisesta peruspalkasta vuonna 2025.
Eläke alkaa 63 vuoden iästä.
Käteispalkkio (lyhyen aikavälin
palkitseminen)
Ansaittu vuodesta 2024
(Global STI 2024, maksettu 2025):
67 870 euroa
Tarkoituksena on ohjata ja palkita lyhyen aikavälin taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden
saavuttamisesta sekä tukea liiketoimintastrategian toteuttamista. Suoritus mitataan yhden vuoden
ajalta, ja käteisbonus maksetaan tilikauden päättymisen jälkeen. Käteisbonus maksetaan saavutetun
yhden vuoden suoritustason perusteella.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Vuonna 2025 lyhyen aikavälin kannustimen enimmäistaso oli 60 %
vuotuisesta peruspalkasta (pois lukien lomaraha).
31Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Elementti Määrä Tarkoitus, yhteys strategiaan ja kuvaus palkitsemispolitiikasta Kommentti vaatimustenmukaisuudesta
Osakepohjaiset kannustin-
järjestelmät (pitkän aikavälin
palkitseminen)
Ansaintajaksolta 1.6.2024–1.6.2025
ansaittu palkkio Matching rajoitettu
osakepalkkio järjestelmästä (“MRSP”),
maksettu vuonna 2025:
40 604 euroa
Poikkeuksena Matching rajoitettu
osakepalkkio järjestelmä (“MRSP”),
muita pitkäaikaisia kannustimia (LTI)
ei maksettu vuonna 2025.
Tarkoituksena on palkita pitkän aikavälin omistaja-arvon luomisesta, yhdenmukaistaa
toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien intressit sekä kasvattaa yhtiön arvoa tarjoamalla
osakeomistukseen perustuva palkitsemisrakenne. Toimitusjohtajalla voi olla osakepohjaisia
kannustinjärjestelmiä, jotka palkitsevat yhtiön suorituskyvystä tai joita käytetään
sitouttamistarkoituksiin.
Tällä hetkellä Suomisen suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on
osakepohjainen palkitsemisohjelma, joka tarjoaa toimitusjohtajalle mahdollisuuden ansaita ennalta
määritellyn määrän Suomisen osakkeita palkkiona. Palkkion maksaminen riippuu hallituksen
asettamien suoritustavoitteiden saavuttamisesta sekä työsuhteen jatkumisesta.
Hallitus päättää enimmäismäärän osakkeita, jotka ohjelmasta voidaan ansaita. Pitkän aikavälin
kannustimien palkkiot määritellään Suomisen osakkeiden lukumääränä, mutta ne maksetaan
osakkeina ja käteisenä verojen ja veroluonteisten kulujen kattamiseksi.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti:
Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan Matching rajoitettuun osake palkkio järjestelmään
(“MRSP”), jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa osakkeenomistajien ja toimitusjohtajan tavoitteet,
edistää Suomisen pitkän aikavälin arvon kasvattamista, varmistaa toimitusjohtajan sitoutuminen
yhtiöön sekä tarjota kilpailukykyinen, osakeomistukseen perustuva palkitsemisjärjestelmä.
Ohjelman mukaisesti toimitusjohtajan odotettiin omistavan tai hankkivan enintään 30 000 yhtiön
osaketta. Yhtiö vastasi sijoitusta myöntämällä toimitusjohtajalle vastikkeetta enintään 60 000
vastaavaa osaketta (bruttomäärä, joka sisältää myös käteisosuuden verojen kattamiseksi).
Ohjelmaan sisältyi kolme ansaintajaksoa: 1.6.2023–1.6.2024, 1.6.2024–1.6.2025 ja 1.6.2025–
1.6.2026. Mahdollinen palkkio maksettiin osittain osakkeina ja osittain käteisenä kolmessa yhtä
suuressa erässä kunkin ansaintajakson päättymisen jälkeen, edellyttäen, että toimitusjohtajan
palvelussuhde oli voimassa palkkion maksuhetkellä.
Toinen ansaintajakso päättyi kesäkuussa 2025, ja toimitusjohtajalle siirrettiin yhteensä
9 359 osaketta. Ohjelma päättyi kesäkuun lopussa, kun Tommi Björnmanin palvelussuhde yhtiössä
päättyi.
Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan yhtiön Performance Share Plan -osakepohjaiseen
palkitsemisohjelmaan, joka sisältää kolme kolmivuotista suoritusjaksoa: kalenterivuodet 2023–2025,
2024–2026 ja 2025–2027.
Toimitusjohtaja osallistui yhtiön suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan suorituskaudelle
2023–2025. Mahdollinen palkkio perustuu yhtiön suhteelliseen kokonaistuottoon (Relative TSR).
Toimitusjohtajalle maksettavan palkkion enimmäismäärä vastaa noin 168 500 yhtiön osaketta
(brutto), sisältäen myös käteisosuuden verojen kattamiseen. Palkkiota ei makseta, mikäli osallistujan
työsuhde päättyy ennen palkkion maksua.
Osakeomistus velvoite Toimitusjohtajan on pidettävä 50 % pitkän aikavälin suoritusperusteisen palkitsemisohjelman
perusteella saamistaan netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa kokonaisuudessaan
vastaa palkkion maksamista edeltävän kalenterivuoden vuotuista bruttopalkkaa. Osakkeet on
pidettävä niin kauan kuin toimitusjohtajan palvelussuhde yhtiössä jatkuu.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Toimitusjohtaja ei ole saanut eikä myynyt osakkeita mistään
LTI-ohjelmasta.
32Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Elementti Määrä Tarkoitus, yhteys strategiaan ja kuvaus palkitsemispolitiikasta Kommentti vaatimustenmukaisuudesta
Peruspalkka + luontoisedut Maksettu vuonna 2025:
Peruspalkka (sisältäen lomarahan
sekä auto- ja asumisedut):
254 429 euroa
Muut edut (puhelin, henkivakuutus,
toimitusjohtajan ja puolison
terveysvakuutus):
3 753 euroa
Tarkoituksena on tarjota kiinteä palkitseminen, joka on kilpailukykyinen ulkoisiin markkinoihin
nähden ja heijastaa yhtiön liiketoiminnan laajuutta ja monimutkaisuutta. Peruspalkka sisältää
veronalaiset luontoisedut, kuten työsuhdeauton, lounasedun ja puhelinedun. Peruspalkan taso
määräytyy useiden tekijöiden perusteella, kuten markkinatason sekä henkilön osaamisen ja
kokemuksen mukaan. Peruspalkka tarkistetaan tyypillisesti vuosittain.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Toimitusjohtaja on oikeutettu etuihin, kuten työsuhdeautoon,
terveysvakuutukseen, lounasetuun ja puhelinetuun.
Lisäeläke järjestely Maksettu vuonna 2025:
42 116 euroa
Tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen eläketurvan taso. Lisäeläkejärjestely on maksuperusteinen
eläkesuunnitelma. Eläkemaksun määrä perustuu toimitusjohtajan vuosittaiseen peruspalkkaan.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Toimitusjohtaja on oikeutettu yhtiön maksamaan vapaaehtoiseen
lisäeläkevakuutukseen. Vuosittainen lisäeläkemaksu on 20 % toimitusjohtajan vuotuisesta kiinteästä
peruspalkasta.
Käteisbonus (lyhyen aikavälin
palkitseminen)
Lyhyen aikavälin palkitsemista
(STI 2024) ei maksettu vuonna
2025.
Lyhyen aikavälin palkitsemista (STI
2025) ei makseta vuonna 2026.
Tarkoituksena on ohjata ja palkita lyhyen aikavälin taloudellisten ja operatiivisten tavoitteiden
saavuttamisesta sekä tukea liiketoimintastrategian toteuttamista. Suoritus mitataan yhden vuoden
ajalta, ja käteisbonus maksetaan tilikauden päättymisen jälkeen. Käteisbonus maksetaan saavutetun
yhden vuoden suoritustason perusteella.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan yhtiön lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmiin suunnitelman ehtojen mukaisesti. Lyhyen aikavälin kannustimen
enimmäistaso on 150 % vuotuisesta peruspalkasta.
Allekirjoitusbonus (Sign-in bonus) Allekirjoitusbonus maksetaan
vuoden 2026 kolmannen
neljänneksen aikana, mikäli sopimus
on edelleen voimassa.
Allekirjoitusbonuksen tarkoituksena on varmistaa onnistunut rekrytointi ja tarjota toimitusjohtajalle
kilpailukykyinen, markkinatasoon perustuva palkitsemispaketti. Bonuksen tavoitteena on
yhdenmukaistaa toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien intressit jo tehtävän alusta lähtien sekä
tukea toimitusjohtajan pitkäaikaista sitoutumista Suomiseen. Toimitusjohtajasopimuksen ehtojen
mukaan bonus maksetaan yhtiön osakkeina, ja sen saaminen edellyttää palvelussuhteen jatkumista
palkkion toimitushetkeen saakka.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti: Toimitusjohtaja on oikeutettu 200 000 yhtiön osakkeen
allekirjoitusbonukseen, joka maksetaan vuoden 2026 kolmannen neljänneksen aikana, mikäli
sopimus on edelleen voimassa. Mahdolliset verot maksaa palkkion saaja.
Toimitusjohtaja Charles Héaulmén vuoden 2025 palkitseminen on kuvattu tarkemmin alla olevassa taulukossa.
33Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Elementti Määrä Tarkoitus, yhteys strategiaan ja kuvaus palkitsemispolitiikasta Kommentti vaatimustenmukaisuudesta
Osake pohjaiset
kannustinjärjestelmät (pitkän
aikavälin palkitseminen)
Pitkäaikaisia kannustimia (LTI)
ei maksettu vuonna 2025.
Tarkoituksena on palkita pitkän aikavälin omistaja-arvon luomisesta, yhdenmukaistaa
toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien intressit sekä kasvattaa yhtiön arvoa tarjoamalla
osakeomistukseen perustuva palkitsemisrakenne. Toimitusjohtajalla voi olla osakepohjaisia
kannustinjärjestelmiä, jotka palkitsevat yhtiön suorituskyvystä tai joita käytetään
sitouttamistarkoituksiin.
Tällä hetkellä Suomisen suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on
osakepohjainen palkitsemisohjelma, joka tarjoaa toimitusjohtajalle mahdollisuuden ansaita
palkkiona ennalta määritellyn määrän Suomisen osakkeita. Palkkion maksaminen riippuu hallituksen
asettamien suoritustavoitteiden saavuttamisesta sekä työsuhteen jatkumisesta.
Hallitus päättää enimmäismäärän osakkeita, jotka ohjelmasta voidaan ansaita. Pitkän aikavälin
kannustimien palkkiot määritellään Suomisen osakkeiden lukumääränä, mutta ne maksetaan
osakkeina ja käteisenä verojen ja veroluonteisten kulujen kattamiseksi.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti:
Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan yhtiön käynnissä oleviin pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmiin kausille 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Mahdolliset palkkiot
maksetaan pro rata -perusteisesti.
- LTI suorituskauden 2023–2025 enimmäisansaintamahdollisuus on 51 872 yhtiön osaketta (brutto).
Suoritusmittarina suunnitelmassa on suhteellinen kokonaistuotto (Relative TSR).
- LTI suorituskauden 2024–2026 enimmäisansaintamahdollisuus on 185 205 yhtiön osaketta
(brutto). Suoritusmittareina suunnitelmassa ovat absoluuttinen kokonaistuotto (40 %), suhteellinen
kokonaistuotto (40 %) sekä ensimmäisen vuoden raaka-ainetehokkuus (20 %). Mahdollinen
palkkio maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain käteisenä keväällä 2027.
- LTI suorituskauden 2025–2027 enimmäisansaintamahdollisuus on 318 830 yhtiön osaketta
(brutto). Suoritusmittareina suunnitelmassa ovat absoluuttinen kokonaistuotto (40 %), suhteellinen
kokonaistuotto (40 %) sekä ensimmäisen vuoden raaka-ainetehokkuus (20 %). Mahdollinen
palkkio maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain käteisenä keväällä 2028.
Toimitusjohtaja on lisäksi oikeutettu osallistumaan Vuosittaiseen osakepalkkio-ohjelmaan
vuodesta 2026 alkaen. Ohjelman mukaan toimitusjohtajan odotetaan hankkivan enintään 100 000
yhtiön osaketta. Yhtiö vastaa osakesijoitusta myöntämällä toimitusjohtajalle vastikkeetta yhtiön
osakkeita seuraavasti: vähimmäissuoritustasolla (20 milj. euroa vertailukelpoinen käyttökate)
100 000 osaketta; tavoitetasolla (25 milj. euroa vertailukelpoinen käyttökate) 300 000 osaketta;
ja enimmäistasolla (30 milj. euroa vertailukelpoinen käyttökate) 500 000 osaketta. Yhtiö siirtää
osakkeet seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana hallituksen päätöksen
mukaisesti. Vuodesta 2027 alkaen ohjelman ensimmäinen puolisko on ehdoton ja toinen puolisko
perustuu hallituksen asettamiin suoritusmittareihin, edellyttäen että toimitusjohtajan palvelussuhde
yhtiössä on voimassa palkkion maksuhetkellä. Osa kannustimista maksetaan käteisenä tarkoituksena
kattaa palkkion saajalle muodostuvat verot ja veroluonteiset kulut.
Osakeomistus velvoite Toimitusjohtajan on pidettävä 50 % pitkän aikavälin suoritusperusteisen palkitsemisohjelman
perusteella saamistaan netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa kokonaisuudessaan
vastaa palkkion maksamista edeltävän kalenterivuoden vuotuista bruttopalkkaa. Osakkeet on
pidettävä niin kauan kuin toimitusjohtajan palvelussuhde yhtiössä jatkuu.
Palkitsemispolitiikan mukaisesti:
Toimitusjohtaja ei ole saanut eikä myynyt osakkeita mistään LTI-ohjelmasta.
34Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Verojen hallinnointi,
verostrategia ja
verojalanjälki
Verojen hallinnointi ja verostrategia
Suominen-konsernilla (Suomisella) on yhtiön
hallituksen hyväksymät veropolitiikka ja veroihin
liittyvät toimintaohjeet, joita kaikki konserniyhtiöt
ovat velvollisia noudattamaan. Suominen-konsernin
talousjohtaja ja konsernin taloushallinto vastaavat
verojen kokonaishallinnoinnista ja -suunnittelusta.
Paikallisten verojen päivittäinen hallinnointi on
hajautettu konserniyhtiöiden talousosastoille Suomisen
toimintamaihin.
Liiketapaperiaatteidensa mukaisesti Suominen on
sitoutunut toimimaan vastuullisesti ja noudattamaan
kaikessa toiminnassaan eettisesti hyväksyttäviä
periaatteita. Vastuullinen toiminta sisältää kaikkien
raportointivaatimusten täyttämisen sekä kaikkien
lakisääteisten välittömien, välillisten ja muiden verojen
maksamisen. Suomisen tavoitteena on noudattaa
kaikkia verotukseen liittyviä lakisääteisiä vaatimuksia ja
määräaikoja toimintamaissaan.
Suominen pyrkii järkevällä ja oikeudenmukaisella
verosuunnittelulla sekä verovelvoitteiden
noudattamisella ylläpitämään vakaata ja perusteltavissa
olevaa veroasemaa. Konsernin verovelvoitteiden
osalta Suomisen tavoitteena on tunnistaa
konsernin verotuksellinen asema ja velvoitteet
etukäteen. Suominen ei tee keinotekoisia verosyistä
tehtäviä järjestelyitä, ja kaikki transaktiot ovat
liiketoimintalähtöisiä.
Veroriskien hallinnassa Suomisen tavoitteena
on välttyä kaikissa toimintamaissa veroasemaan
kohdistuvilta takautuvilta muutoksilta sekä takautuvilta
vero-, korko- ja veroseuraamusmaksuilta. Tästä syystä
Suominen pyrkii välttämään sellaisia veropositioita,
joita se ei kykene tehokkaasti puolustamaan. Koska
Suomisen tavoitteena on kuitenkin verokustannuksen
optimointi kaikissa toimintamaissaan, Suomiselle
saattaa joissain tilanteissa syntyä epävarmoja
veropositioita. Tällöin suoritetaan riskianalyysi, jossa
arvioidaan kyseiseen veropositioon liittyvät mahdolliset
riskit ja hyödyt. Riskianalyysin perusteella tehdään
päätös, onko epävarma veropositio hyväksyttävissä
vai ei.
Verojalanjälki
Suomisen verojalanjälki edustaa Suomisen
liiketoiminnasta sen toimintamaissa aiheutuvia
taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan verojen ja
veronluonteisten maksujen muodossa. Suomisen
liiketoiminnasta aiheutuu Suomiselle verojen ja
veronluonteisten maksujen maksamisvelvollisuuksia
sekä velvollisuus periä ja tilittää konserniyhtiöiden
liiketoiminnasta johtuvia veroja ja veronluonteisia
maksuja.
Suomisen verojalanjälki syntyy yksinomaan Suomisen
liiketoiminnasta yhtiön toimintamaissa, eikä Suominen
ole sopinut järjestelyistä, joiden tarkoituksena olisi
muuttaa tai järjestellä uudelleen yhtiön verorasitusta
siitä, mikä aiheutuu normaalista liiketoiminnasta.
Suomisen konserniyhtiöiden välinen tavarakauppa
on erittäin vähäistä, ja lähtökohtaisesti konserniyhtiöt
myyvät valmistamansa tuotteet suoraan asiakkaalle.
Liiketoimintamallista johtuen Suominen maksaa
yritystuloveroa niissä maissa, joissa sen tuotannosta
muodostuu arvoa.
Konsernin sisäisiä palveluita saavilta konserniyhtiöiltä
peritään palveluveloitus. Palveluveloitus on hinnoiteltu
käyttäen markkinaehtoperiaatetta.
Suomisella on yrityksiä ainoastaan niissä viidessä
maassa – Brasiliassa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa
ja Yhdysvalloissa – joissa sillä on sekä tuotanto- että
myyntitoimintaa. Verojen ja muiden veronluonteisten
maksujen suhteen Suominen noudattaa kunkin maan
lakeja ja määräyksiä.
Suomisen suomalaisten konserniyhtiöiden
päämarkkinat ovat ulkomailla, minkä vuoksi näiden
yhtiöiden vienti ylittää merkittävästi kotimaan myynnin.
Koska vienti on arvonlisäverotonta, siitä seuraa, että
suomalaisten konserniyhtiöiden arvonlisäverollisiin
ostoihin sisältyvä vähennettävä arvonlisävero on
huomattavasti suurempi kuin niiden arvonlisäverollisen
myynnin perusteella tilittämä arvonlisävero. Tästä
johtuen Suominen saa arvonlisäveron palautusta
Suomesta.
Suomisen verojalanjälki kattaa konserniyhtiöiden
kustannuksiin sisältyvien verojen ja veronluonteisten
maksujen lisäksi myös konserniyhtiöiden perimät
ja tilittämät verot ja veronluonteiset maksut, kuten
välilliset verot. Verotuksen ja kirjanpidon erilaisesta
ajoituksesta aiheutuvat laskennalliset verot eivät sisälly
verojalanjälkeen.
Vuonna 2025 Suomisen palveluksessa oli keskimäärin
695 henkilöä (FTE – kokoaikaisiksi muutettuina).
Suominen vaikuttaa paikallisen yhteiskunnan talouteen
positiivisesti työntekijöiden tuloverojen ja sekä yrityksen
että työntekijöiden maksamien sosiaaliturvamaksujen
muodossa. Siten Suomisen verojalanjälkeen sisältyvät
myös perityt ja tilitetyt työntekijöiden tuloverot ja
sosiaaliturvamaksut. Työnantajan verot on raportissa
erotettu selkeästi työntekijöiden veroista ja maksuista.
Suomisen yhteisöveroon vaikuttavat merkittävissä
määrin joissakin Suomisen toimintamaissa syntyneet
verotukselliset tappiot. Paikallisten verolakien ja
-määräysten mukaan verotappiot voidaan siirtää
myöhemmille tilikausille ja vähentää tulevien vuosien
verotettavasta tuloksesta. Suomisella on useassa
toimintamaassaan käytössä verolainsäädännön sallima
35Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Konsernin verot ja maksut
2025 2024
1 000 euroa Suomi Muut maat Suomi Muut maat
Yhteisövero verotettavan tulon perusteella 28 -1 576 -1 387 -1 211
Kiinteistövero -83 -1 100 -84 -1 255
Työnantajamaksut -1 881 -11 430 -1 920 -11 079
Kuluksi kirjattu arvonlisävero -25 -4 -22 -10
Tuonnin tullit* -481 -1 595 -259 -1 461
Valmiste- yms. verot -20 -325 -83 -526
Muut verot ja veronluonteiset maksut -52 -226 -49 -258
Saadut verohyvitykset ja -kannustimet − 264 − 257
YHTEENSÄ -2 515 -15 992 -3 805 -15 545
Perityt ja edelleentilitetyt verot ja maksut
2025 2024
1 000 euroa Suomi Muut maat Suomi Muut maat
Arvonlisävero, netto 2 921 -16 492 3 444 -11 858
Tilitetyt palkoista perityt maksut -3 473 -9 491 -3 502 -9 857
Tilitetyt lähdeverot − -134 -178 -131
YHTEENSÄ -552 -26 117 -237 -21 846
* Tullit maksaa tavaran tuonti- tai vientiyritys, eikä niitä peritä ja/tai tilitetä jonkun muun puolesta. Tästä syystä tullit raportoidaan maksettuina veroina.
verokonsolidointijärjestelmä, jolloin kyseisessä maassa
sijaitsevat erillisyhtiöt verotetaan tuloveron osalta
konsolidoidun verotettavan tulon perusteella sen
sijaan, että kukin yhtiö verotettaisiin erikseen.
Suomisen Suomessa maksettavaan tuloveroon
vaikuttavat myös ulkomailta saadusta veronalaisesta
tulosta lähtömaassa perityt lähdeverot. Kun kyseessä
on verosopimusvaltiosta saatu tulo, niin kaksinkertaisen
verotuksen välttämiseksi Suomen verotuksessa
hyvitetään nämä lähdeverot.
Konserniyhtiöt maksavat myös kiinteistöveroja
omistamistaan maa-alueista ja rakennuksista, erilaisia
ympäristö- ja energiaveroja sekä erilaisia maksuja,
joiden perusteena on esimerkiksi valmistustoiminnan
harjoittaminen. Suominen ei käsittele näitä perittävinä
ja tilitettävinä välillisinä veroina vaan konserniyhtiöiden
kustannuksiin sisältyvinä veroina.
Eräät Suomisen toimintamaat myöntävät ehdot
täyttäville yrityksille verohyvityksiä esimerkiksi
käyttöomaisuushyödykkeiden ylimääräisten poistojen
kautta. Näitä myönnettyjä verohyvityksiä voidaan
joissain Suomisen toimintamaissa käyttää esimerkiksi
erilaisten verojen ja veronluonteisten maksujen
kuittaamiseen.
36Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Hallitus
31.12.2025
GAIL CICCIONE
s. 1960
BBA
Omistaja,
Trinity Operations Partner
Hallituksen jäsen
vuodesta 2025
Ei-riippumaton jäsen
Osakeomistus*:
4 146 Suomisen osaketta
BJÖRN BORGMAN
s. 1975
M.Sc. (Industrial Engineering)
Toimitusjohtaja, HL Display AB
Hallituksen jäsen
vuodesta 2020
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*:
32 312 Suomisen osaketta
ANDREAS AHLSTRÖM
s. 1976
Kauppatieteiden maisteri
Toimitusjohtaja,
Ahlström Invest B.V.
Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Hallituksen varapuheenjohtaja
vuodesta 2020
Ei-riippumaton jäsen
Osakeomistus*:
36 320 Suomisen osaketta
Aaron Barsness toimi hallituksen jäsenenä 25.4.2025 asti.
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot Suomisen hallituksen jäsenten
keskeisestä työkokemuksesta ja luottamustehtävistä on esitetty
yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi. Tiedot palkitsemisesta
löytyvät Suomisen palkitsemisraportista.
* Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet 31.12.2025.
NINA LINANDER
s. 1959
B.Sc. (Economics), MBA
Hallituksen jäsen
vuodesta 2020
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*:
37 159 Suomisen osaketta
MAIJA JOUTSENKOSKI
s. 1981
Diplomi-Insinööri
Sijoitusjohtaja, A. Ahlstrom Oy
Hallituksen jäsen
vuodesta 2025
Ei-riippumaton jäsen
Osakeomistus*:
4 146 Suomisen osaketta
LAURA REMES
s. 1980
Diplomi-insinööri
Muutosjohtaja, Metsä Board
Hallituksen jäsen
vuodesta 2023
Riippumaton jäsen
Osakeomistus*:
10 366 Suomisen osaketta
CHARLES HÉAULMÉ
s. 1966
B.Sc. (Business Administration)
Toimitusjohtaja, Suominen Oyj
vuodesta 2025
Hallituksen jäsen
vuodesta 2024
Hallituksen puheenjohtaja
vuodesta 2024
Ei-riippumaton jäsen
Osakeomistus*:
44 750 Suomisen osaketta
37Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Johtoryhmä
31.12.2025
Jonni Friman toimi muutos- ja kehitysjohtajana ja johtoryhmän
jäsenenä 31.7.2025 asti.
Tommi Björnman toimi toimitusjohtajana 30.6.2025 asti.
Janne Silonsaari toimi väliaikaisena toimitusjohtajana
30.6.2025–10.8.2025.
Darryl Fournier toimi operatiivisena johtajana ja johtoryhmän
jäsenenä 10.2.2025–29.10.2025.
Marika Väkiparta nimettiin Strategia- ja transformaatiojohtajaksi
sekä johtoryhmän jäseneksi 1.2.2026 alkaen.
Kimmo Raunio nimettiin talousjohtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi viimeistään 1.6.2026 alkaen. Siihen asti nykyinen
talousjohtaja Janne Silonsaari jatkaa tehtävässään.
Suominen ilmoitti 26.2.2026, että Minna Rouru, henkilöstö-
ja viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen, jättää Suomisen
viimeistään 26.8.2026.
Yksityiskohtaiset ja ajantasaiset tiedot Suomisen johtoryhmän
jäsenten keskeisestä työkokemuksesta, luottamustehtävistä
ja palkitsemisesta on esitetty yhtiön verkkosivuilla
www.suominen.fi.
* Henkilökohtaisesti ja määräysvaltayhteisöjen kautta omistetut osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet 31.12.2025.
JANNE SILONSAARI
Talousjohtaja
s. 1980
Kauppatieteiden maisteri
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2023
Osakeomistus*: -
FRANCOIS GUETAT
Operatiivinen johtaja
s. 1974
Masters, Mechanical
Engineering
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2025
Osakeomistus*: -
MINNA ROURU
Henkilöstö- ja viestintäjohtaja
s. 1972
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2025
Osakeomistus*:
1 300 Suomisen osaketta
MARKKU KOIVISTO
Kaupallinen johtaja
(1.2.2026 alkaen)
Johtaja, EMEA
liiketoiminta-alue & Teknologia
(31.1.2026 asti)
s. 1971
Diplomi-insinööri
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2017
Osakeomistus*:
53 172 Suomisen osaketta
MARK USHPOL
Johtaja, Amerikat
liiketoiminta-alue
(31.1.2026 asti)
s. 1963
Kauppatieteiden kandidaatti
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2025
Osakeomistus*: -
CHARLES HÉAULMÉ
Toimitusjohtaja
s. 1966
B.Sc. (Business Administration)
Suomisen palveluksessa
vuodesta 2025
Osakeomistus*:
44 750 Suomisen osaketta
38Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
HALLITUKSEN
TOIMINTA
KERTOMUS JA
TALOUDELLISET
TIEDOT
Hallituksen toimintakertomus .....................................41
Konsernitilinpäätös
.................................................. 110
Emoyhtiön tilinpäätös
.............................................. 167
Tilintarkastuskertomus
............................................. 179
Kestävyysraportin varmennuskertomus
.....................184
Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä
............ 187
Tunnusluvut
............................................................189
39Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
4. Pääoman hallinta ................................................123
5. Liikearvo
............................................................123
6. Aineettomat hyödykkeet
..................................... 125
7. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
................. 127
8. Konserniyritykset
................................................129
9. Oman pääoman ehtoiset instrumentit
.................129
10. Vaihto-omaisuus
................................................130
11. Myynti- ja muut saamiset
.................................... 131
12. Rahoitusinstrumentit
..........................................133
13. Oma pääoma ja tietoja Suomisen osakkeesta
.......135
14. Korolliset velat
....................................................138
15. Varaukset
...........................................................140
16. Osto- ja muut velat
............................................ 141
17. Käypien arvojen hierarkia
.................................... 141
18. Myyntituotot asiakassopimuksista
........................142
19. Segmenttiraportointi ja koko yhteisöä
koskevat tiedot
................................................... 143
20. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
.....................144
21. Vuokrasopimukset ja käyttöoikeusomaisuuserät
... 144
22. Tilintarkastajien palkkiot
...................................... 147
23. Työsuhde-etuudet
.............................................. 148
24. Poistot ja omaisuuserien arvonalentumiset
..........150
25. Rahoitustuotot ja -kulut
...................................... 151
26. Tuloverot
...........................................................152
27. Osakeperusteiset maksut
....................................155
28. Osakekohtainen tulos
.........................................158
29. Rahavirtalaskelman oikaisut
.................................158
30. Yrityksen johtohenkilöt
.......................................158
31. Vastuut ja ehdolliset velat .................................... 161
32. Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
............... 161
Osakekohtaiset tunnusluvut
.................................. 164
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta
................... 165
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
............................. 167
Tuloslaskelma
..........................................................167
Tase
........................................................................168
Rahoituslaskelma
.....................................................170
Liitetiedot
................................................................ 171
TILINTARKASTUSKERTOMUS
..................................179
KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS
.... 184
TILINTARKASTAJAN RAPORTTI
ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
........................................187
TUNNUSLUVUT
..................................................... 189
Tunnuslukujen laskenta
............................................190
Hallituksen toiminta kertomus ja
taloudelliset tiedot
1.1.–31.12.2025
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ....................... 41
Suomisen tilikauden 2025 avainasiat
........................ 41
Osakkeet ja hallinnointi
........................................... 44
Nimitystoimikunnan kokoonpano
.............................. 47
Muutokset johtoryhmässä
......................................... 47
Varsinainen yhtiökokous
........................................... 47
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja
palkitsemisraportti
.................................................... 48
Liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät
................ 48
Toimintaympäristö
.................................................... 50
Kestävyysraportti
......................................................51
Laatimisperusteet
..................................................... 52
Hallintotapa
............................................................. 53
Strategia
................................................................... 56
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
......... 59
Suomisen EU-taksonomiaraportti
.............................. 63
Ilmastonmuutos
....................................................... 67
Pilaantuminen ...........................................................75
Vesi
...........................................................................77
Resurssien käyttö ja kiertotalous
................................ 79
Oma työvoima
......................................................... 84
Liiketoiminnan harjoittaminen
....................................91
Liitteet
..................................................................... 96
Tietoja emoyhtiön erillistilinpäätöksestä
.................107
Näkymät
.................................................................107
Hallituksen voitonjakoehdotus
...............................107
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
...........107
KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)
................................ 110
Konsernin tase
......................................................... 110
Konsernin tuloslaskelma
.......................................... 112
Konsernin laaja tuloslaskelma
................................... 112
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
...... 113
Konsernin rahavirtalaskelma
..................................... 114
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
...........................115
1. Olennaiset konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
.............................................. 115
2. Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
..................... 118
3. Rahoitusriskien hallinta
....................................... 118
40
Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suomisen tilikauden 2025 avainasiat
-Liikevaihto laski 10,8 % ja oli 412,4 milj. euroa (462,3)
-Vertailukelpoinen käyttökate heikkeni 12,6 milj. euroon (17,0)
-Liiketoiminnan rahavirta oli 12,2 milj. euroa (3,9)
-Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 ei jaeta osinkoa
Hallituksen toimintakertomus 2025
Avainlukuja 2025 2024 2023
Liikevaihto, milj. euroa 412,4 462,3 450,9
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 12,6 17,0 15,8
Käyttökate, milj. euroa 11,3 17,2 11,2
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio, milj. euroa -4,2 -1,4 -2,8
Liikevoitto / -tappio, milj. euroa -5,9 -1,3 -7,5
Raportointikauden voitto / tappio, milj. euroa -12,1 -5,3 -12,8
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa -0,21 -0,09 -0,22
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa -0,21 -0,09 -0,22
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,21 0,07 0,53
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % -3,3 -0,7 -4,1
Velkaantumisaste (gearing), % 80,7 51,7 35,3
Osakekohtainen osinko, euroa* 0,00 0,00 0,10
* 2025 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle
Suluissa esitetyt luvut viittaavat tilikauteen 2024, ellei toisin mainita.
41Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Liikevaihto
Vuonna 2025 Suomisen liikevaihto laski 10,8 %
vertailukaudesta ja oli 412,4 milj. euroa (462,3). Lasku
johtui pääasiassa alemmista myyntimääristä, mutta
pystyimme osittain kompensoimaan alhaisempien
myyntimäärien vaikutusta korkeammilla myyntihinnoilla
ja tuotevalikoimalla. Valuuttakurssien negatiivinen
vaikutus oli 12,0 milj. euroa.
Kaksi merkittävää tapausta Yhdysvaltain tehtaillamme
heikensivät toimituskykyämme, mikä vaikutti
negatiivisesti sekä myyntiin että kannattavuuteen
kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä.
Amerikat-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli
252,6 milj. euroa (287,9) ja EMEA-liiketoiminta-alueen
159,9 milj. euroa (174,4).
Käyttökate, liikevoitto / -tappio
ja tulos
Toisella vuosineljänneksellä käynnistimme
kannattavuuden parantamiseksi
kustannussäästöohjelman, jonka tavoitteena on
saavuttaa noin 10 miljoonan euron hyödyt 24
kuukauden aikana. Ohjelma eteni vuoden 2025
jälkimmäisellä puoliskolla suunnitellusti, ja säästötoimet
toteutuivat odotusten mukaisesti.
Vertailukelpoinen käyttökate oli 12,6 milj. euroa
(17,0). Käyttökate oli 11,3 milj. euroa (17,2). Suurin syy
käyttökatteen heikkenemiseen oli myyntimäärien
lasku. Korkeammat myyntihinnat kuitenkin osittain
kompensoivat myyntimäärien laskun vaikutusta.
Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli
0,3 milj. euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto/-tappio oli
-4,2 milj. euroa (-1,4). Liikevoitto/-tappio oli
-5,9 milj. euroa (-1,3).
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät olivat -1,3 milj. euroa (+0,2), ja ne liittyivät
pääosin uudelleenjärjestelyohjelmiin. Liikevoiton/-
tappion vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
olivat -1,7 milj. euroa (+0,2), ja ne aiheutuivat
uudelleenjärjestelykuluista sekä yhden tuotantolinjan
sulkemisesta syntyneistä arvonalentumistappioista.
Tilikauden 2025 tappio ennen tuloveroja oli
-13,4 milj. euroa (-5,3). Tilikauden verot olivat
+1,3 milj. euroa (+0,1).
Raportointikauden tulos oli -12,1 milj. euroa (-5,3).
Liikevaihto, käyttökate ja liikevoitto
1 000 euroa 2025 2024 2023
Liikevaihto 412 433 462 318 450 851
Vertailukelpoinen käyttökate 12 594 17 001 15 813
Käyttökate 11 298 17 174 11 163
Vertailukelpoinen liikevoitto /
-tappio -4 182 -1 426 -2 750
Liikevoitto/-tappio -5 904 -1 257 -7 517
Rahoitus
Katsauskauden lopussa 31.12.2025 korolliset
nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 77,6 milj.
euroa (60,8). Velkaantumisaste oli 80,7 % (51,7 %) ja
omavaraisuusaste 35,3 % (37,9 %).
Nettorahoituskulut olivat vuonna 2025 yhteensä
-7,5 milj. euroa (-4,1) eli -1,8 % (-0,9 %) liikevaihdosta.
Valuuttakurssien muutosten vaikutus rahoituserissä oli
-2,1 milj. euroa (+1,0).
Vuonna 2025 liiketoiminnan rahavirta oli 12,2 milj.
euroa (3,9) ja osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta
0,21 euroa (0,07). Liiketoiminnan rahavirran
rahoituseriin, -6,1 milj. euroa (-5,0), vaikuttivat
merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut
korot. Vuoden alusta nettokäyttöpääoman muutos oli
8,3 milj. euroa positiivinen (5,9 milj. euroa negatiivinen)
johtuen pääasiassa saamisiin ja vaihto-omaisuuteen
sitoutuneen pääoman vapautumisesta.
Suominen sopi kesäkuun lopussa uudesta
kolmivuotisesta syndikoidusta lainajärjestelystä, joka
koostuu 50 milj. euron määräaikaisesta lainasta sekä
50 milj. euron luottolimiittijärjestelystä (revolving
credit facility). Sopimuksen eräpäivää on mahdollista
jatkaa vuodella. Lainasopimus on solmittu Danske
Bank A/S:n ja Nordea Bank Abp:n kanssa. Uuden
lainajärjestelyn taloudelliset kovenantit ovat
nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage
ratio) sekä velkaantumisaste (gearing) ja se korvaa
Suomisen aiemman, 100 milj. euron suuruisen
syndikaattilainajärjestelyn, jonka luotonantajina olivat
Danske Bank A/S ja Nordea Abp.
Syndikoidun lainajärjestelyn kovenanttiehdot tulee
täyttää vuosineljänneksittäin.
Suominen seuraa lainojen kovenanttiehtojen
täyttymistä säännöllisesti. Varmistaakseen
kovenanttiehtojen täyttymisen, Suominen on sopinut
lainanantajien kanssa kovenanttiehtojen tasojen
muuttamisesta. Johto on laatinut kassavirtaennusteet,
ja ennusteiden perusteella, mukaan lukien
kannattavuuden parantamistoimet, yhtiö odottaa
täyttävänsä kovenanttiehdot ja säilyttävänsä riittävän
maksuvalmiuden raportointipäivää seuraavien
12 kuukauden ajan.
Investoinnit
Suomisen strategiset hankkeet etenivät vuonna
2025 suunnitellusti. Vuonna 2024 yhtiö julkisti
rakentavansa uuden tuotantolinjan Espanjan
Alicanteen vahvistamaan kestävien tuotteiden
tarjontaamme. Linjan rakentaminen eteni, ja sen
kaupallisen tuotannon odotetaan käynnistyvän vuoden
2026 toisen neljänneksen alussa. Investointi tukee
sekä Suomisen kestävän kehityksen strategiaa että
sitoutumista vastuullisiin innovaatioihin.
Vuonna 2025 Suomisen bruttoinvestoinnit
olivat 26,3 milj. euroa (16,0). Suurimmat yksittäiset
42Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Neljännesvuosikehitys 2025 2025
1 000 euroa 10–12 7–9 4–6 1–3 1–12 2025
Liikevaihto 95 338 99 767 99 827 117 501 412 433
Vertailukelpoinen käyttökate 1 890 3 428 3 217 4 060 12 594
% liikevaihdosta 2,0 3,4 3,2 3,5 3,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -558 -102 -636 0 -1 296
Käyttökate 1 331 3 326 2 581 4 060 11 298
% liikevaihdosta 1,4 3,3 2,6 3,5 2,7
Vertailukelpoinen liikevoitto/-tappio -2 249 -675 -966 -292 -4 182
% liikevaihdosta -2,4 -0,7 -1,0 -0,2 -1,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -984 -102 -636 0 -1 722
Liikevoitto/-tappio -3 233 -777 -1 602 -292 -5 904
% liikevaihdosta -3,4 -0,8 -1,6 -0,2 -1,4
Nettorahoituskulut -1 365 -1 341 -2 888 -1 874 -7 467
Voitto / tappio ennen tuloveroja -4 598 -2 117 -4 489 -2 166 -13 370
% liikevaihdosta -4,8 -2,1 -4,5 -1,8 -3,2
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Suomisen tutkimus- ja kehitystoiminnot on
organisoitu osaksi T&K-konsernitoimintoa.
T&K-konsernitoiminnossa työskenteli vuoden
lopussa yhteensä 13 (14) henkilöä. Tutkimus- ja
kehitystoiminnan menot olivat 2,8 milj. euroa (4,0)
eli 0,7 % (0,9 %) liikevaihdosta.
Suomisen visiona on olla edelläkävijä innovatiivisissa
ja vastuullisissa kuitukankaissa. Lisäksi yhtiö pyrkii
erottautumaan innovaatioilla ja kaupallisella
investoinnit olivat kasvuinvestoinnit Alicanten tehtaalla
Espanjassa sekä Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa.
Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.
Katsauskauden poistot olivat -16,8 milj. euroa (-18,4)
ja arvonalentumistappiot -0,4 milj. euroa (-0,0).
Investoinnit ja poistot ja arvonalentumistappiot
1 000 euroa 2025 2024 2023
Bruttoinvestoinnit 26 289 16 004 11 223
% liikevaihdosta 6,4 3,5 2,5
Poistot ja arvonalentumiset -17 201 -18 428 -18 680
Tunnusluvut
2025 2024 2023
Oman pääoman tuotto (ROE), % -11,4 -4,4 -9,6
Sijoitetun pääoman tuotto
(ROI), % -3,3 -0,7 -4,1
Omavaraisuusaste, % 35,3 37,9 39,5
Korolliset nettovelat, milj.
euroa* 77,6 60,8 44,1
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 173,3 178,0 168,4
Velkaantumisaste, % 80,7 51,7 35,3
* Nimellisarvoon
osaamisella. Lainsäädäntö ja kuluttajakäyttäytyminen
lisäävät vastuullisempien tuotteiden kysyntää,
ja Suominen valmistautuu kasvavaan kysyntään
kehittämällä jatkuvasti uusia uusiutuvista,
kierrätettävistä, kompostoituvista tai muovittomista
raaka-aineista valmistettuja tuotteita.
Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj omistaa kaikki
liiketoimintaan liittyvät patentit sekä niihin liittyvät
teknologiat, tietotaidon, prosessit, reseptit ja kaikki
muut Suomisen kehittämät ratkaisut. Tavoitteena
Osakekohtaiset tunnusluvut
2025 2024 2023
Osakekohtainen tulos, euroa,
laimentamaton -0,21 -0,09 -0,22
Osakekohtainen tulos, euroa,
laimennettu -0,21 -0,09 -0,22
Osakekohtainen liiketoiminnan
rahavirta, euroa 0,21 0,07 0,53
Osakekohtainen oma pääoma,
euroa 1,66 2,04 2,17
Hinta / osakekohtainen tulos
(P/E) -8,6 -24,9 -12,9
Osakekohtainen osinko ja
varojen jako yhteensä, euroa* 0,00 0,00 0,10
Osinkosuhde, % N/A N/A -45,1
Efektiivinen osinkotuotto, % N/A N/A 3,51
* 2025 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle
Lisää osakekohtaisia tunnuslukuja sekä tunnuslukujen
laskentakaavat on esitetty konsernitilinpäätöksessä.
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja.
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta on esitetty
konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvut ovat
vaihtoehtoisia tunnuslukuja ja niiden laskenta on
esitetty vuosikertomuksessa.
43Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Osakkeet ja
hallinnointi
Osakepääoma
Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen
osakkeiden määrä 31.12.2025 oli 58 259 219 osaketta ja
osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on
yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen
yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon.
Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
Vaihto ja kurssi
Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq
Helsingissä 1.1.–31.12.2025 oli 1 096 086 osaketta eli
1,9 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman
omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella
oli 2,73 euroa, alin 1,56 euroa ja kaupankäyntivolyymilla
painotettu keskikurssi 1,89 euroa. Katsauskauden
ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2025 päätöskurssi
oli 2,34 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän
30.12.2025 päätöskurssi oli 1,79 euroa.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia
osakkeita 31.12.2025 oli 103,4 milj. euroa.
Hallituksen valtuutukset
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000
yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet
hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla
omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken
markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä
markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeita
hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin
kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden
maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä
hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin
luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.
Hallitus päättää muista omien osakkeiden
hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus
on voimassa 30.6.2026 saakka, ja se kumoaa kaikki
aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.
Hallitus valtuutettiin päättämään uusien osakkeiden
antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain
10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja
muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta. Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä
tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään
5 000 000 kappaletta. Optio-oikeuksien ja muiden
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien nojalla
annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn
enimmäismäärään. Optio-oikeuksia tai muita
osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia ei voi antaa
osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.
Valtuutus kumosi kaikki aikaisemmat osakeantia sekä
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista
koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista
valtuutukseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on
voimassa 30.6.2026 saakka.
Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton, ja
se voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus
oikeuttaa toteuttamaan annin myös suunnattuna.
Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai
muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden
toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön
rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön
palkitsemisjärjestelmää tai hallituksen jäsenten
palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi taikka
muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden
aikana luovutettiin yhteensä 36 013 osaketta
hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena
vuosipalkkioista.
Toimitusjohtajan osakeperusteisen kannustin-
järjestelmän yhden ansaintajakson päätyttyä
toimitusjohtaja Tommi Björnmanille siirrettiin
kesäkuussa yhteensä 9 359 osaketta.
Näiden luovutusten jälkeen valtuutuksen
enimmäismäärä on yhteensä 4 954 628 osaketta.
on, että yhtiöllä on laajat teolliset oikeudet
kuitukangaspohjaisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin
tuotantoteknologioihin sekä tarvittavat testi- ja
pilottilinjat, joiden avulla se voi tarjota konserniyhtiöille
parhaan mahdollisen tuen nykyisten ja tulevien
asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.
Henkilöstö
Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2025
keskimäärin 695 (689) ja tilikauden päättyessä
672 (722) henkilöä (FTE – kokoaikaisiksi
muutettuina). Henkilömäärän vähennystä oli lähinnä
tuotantotoiminnossa.
Henkilöstötunnuslukuja
2025 2024 2023
Henkilöstö keskimäärin
(FTE – kokoaikaisiksi
muutettuina) 695 689 682
Palkat ja palkkiot, 1 000 euroa -45 457 -46 621 -43 598
44Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Hallituksen palkkioiden osakkeina
maksettava osuus
Suomisen 25.4.2025 pidetty yhtiökokous päätti, että
hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan
rahana ja 25 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina.
Vuosipalkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä
määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä
pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen
arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona
käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua
keskikurssia Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun
2025 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavien
kahden viikon ajalla. Osakkeet luovutettiin hallituksen
päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista
16.5.2025.
tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä,
sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille
kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja
kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Suomisen toimitusjohtajan on omistettava puolet
järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä,
kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä
hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa.
Johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet
järjestelmän perusteella saamastaan netto-
osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa
vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta
bruttopalkastaan. Tämä osakemäärä on omistettava
niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde
konserniyhtiöön jatkuu.
Jakso 2025–2026; Aloitusbonus Vuosittainen osakepalkkio 2026
Vuosittainen osakepalkkio 2027 –
ehdoton osuus
Palkkion peruste Työssäolevelvoite Omistusvelvoite, vertailukelpoinen
käyttökate
Omistusvelvoite
Mahdollinen palkkion maksu Maksetaan Suomisen osakkeina
syyskuussa 2026
Maksetaan Suomisen osakkeina
keväällä 2027
Maksetaan Suomisen osakkeina
keväällä 2028
Osallistujat Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja
Osakkeiden maksimimäärä 200 000 500 000 250 000
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä: meneillään olevat ansaintajaksot
Jakso 2023–2025 2024–2026 2025–2027
Palkkion peruste Osakkeen suhteellinen
kokonaistuotto
(Total Shareholder Return TSR)
Osakkeen absoluuttinen
kokonaistuotto (40 %),
suhteellinen kokonaistuotto
(40 %) ja toiminnan tehostamis-
ja vastuullisuustavoite (20 %)
Osakkeen absoluuttinen
kokonaistuotto (40 %),
suhteellinen kokonaistuotto
(40 %) ja toiminnan tehostamis-
ja vastuullisuustavoite (20 %)
Mahdollinen palkkion maksu Ansaintakriteerit eivät täyttyneet, ei
maksua
Maksetaan osittain Suomisen
osakkeina ja osittain rahana
keväällä 2027
Maksetaan osittain Suomisen
osakkeina ja osittain rahana
keväällä 2028
Osallistujat – 16 henkilöä 20 henkilöä
Osakkeiden maksimimäärä – 621 337 1 097 804
Vuonna 2025 voimassa olleet johdon
ja avainhenkilöiden osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät
Suomisen johto ja avainhenkilöt kuuluvat
yhtiön osakeperusteiseen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmään. Kannustinjärjestelmiä
on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksessä sekä
palkitsemisraportissa, jotka ovat saatavina yhtiön
verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.
Yhtiön osakepalkkiojärjestelmässä on kolme
kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet
2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027.
Kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää
osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden
45Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Toimitusjohtaja Charles Héaulmén
kannustinjärjestelmät
Toimitusjohtajalla on oikeus osallistua yhtiön
käynnissä oleviin pitkän aikavälin osakeperusteisiin
kannustinjärjestelmiin 2023–2025, 2024–2026 ja
2025–2027. Mahdollinen maksu kannustinjärjestelmistä
suhteutetaan pro ratan mukaisesti. Hänen
osallistumisensa näihin järjestelmiin on sisällytetty
edellisen sivun taulukkoon.
Toimitusjohtajalla on oikeus aloitusbonukseen, joka
koostuu 200 000 yhtiön osakkeesta. Bonus maksetaan
osakkeina vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä,
mikäli toimitusjohtajasopimus on tuolloin edelleen
voimassa. Mahdolliset verot maksaa palkkion saaja.
Vuoden 2026 kannustinjärjestelmän mukaisesti
toimitusjohtajan odotetaan hankkivan enintään
100 000 Suominen Oyj:n osaketta Nasdaq Helsingin
julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan.
Suominen vastaa sijoitukseen siten, että toimitusjohtaja
saa vastikkeetta:
- 100 000 osaketta, mikäli vertailukelpoinen käyttökate
(EBITDA) on vähintään 20 milj. euroa
- 300 000 osaketta tavoitetasolla, mikäli
vertailukelpoinen käyttökate on 25 milj. euroa
- 500 000 osaketta enimmäistasolla, mikäli
vertailukelpoinen käyttökate on 30 milj. euroa.
Yhtiö siirtää osakkeet seuraavan vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä hallituksen päätöksen mukaisesti.
Vuoden 2027 kannustinjärjestelmän osalta
suunnitelman ensimmäinen puolisko on ehdoton
ja toinen puolisko perustuu hallituksen asettamiin
suoritustavoitteisiin, edellyttäen että toimitusjohtajan
palvelussuhde yhtiössä on voimassa palkkioiden
maksun ajankohtana. Osa kannustimista maksetaan
rahana, ja sen tarkoituksena on kattaa toimitusjohtajalle
palkkioista aiheutuvat verot ja veroluonteiset kulut.
Toimitusjohtaja Tommi Björnmanin
osakeperusteinen kannustinjärjestelmä
Kannustinjärjestelmässä toimitusjohtajan odotettiin
omistavan tai hankkivan enintään 30 000 Suomisen
osaketta Nasdaq Helsingin julkisessa kaupankäynnissä
muodostuvaan hintaan. Suominen vastaa
toimitusjohtajan osakesijoitukseen luovuttamalla
hänelle vastikkeetta enintään 60 000 osaketta
(bruttona sisältäen myös rahana maksettavan
osuuden).
Kannustinjärjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa,
1.6.2023–1.6.2024, 1.6.2023–1.6.2025 ja 1.6.2023–
1.6.2026. Mahdollinen palkkio maksettiin osittain
osakkeina ja osittain rahana kolmessa yhtä suuressa
erässä kunkin ansaintajakson jälkeen edellyttäen,
että toimitusjohtaja on yhtiön palveluksessa palkkion
maksuhetkellä. Rahaosuus oli tarkoitettu kattamaan
toimitusjohtajalle palkkioista aiheutuvia veroja ja
veronluonteisia maksuja.
Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän toinen
ansaintajakso päättyi kesäkuussa, ja toimitusjohtajalle
siirrettiin 9 359 osaketta. Järjestelmä päättyi
kesäkuussa, koska Tommi Björnmanin palvelussuhde
päättyi.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä
avainhenkilöille
Suomisen hallitus päätti joulukuussa 2025 perustaa
uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän
konsernin valikoiduille avainhenkilöille. Järjestelmän
tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja
avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi
pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön
ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden
saamiseen perustuva kannustinjärjestelmä.
Järjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi
hallituksen tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa,
esimerkiksi avainhenkilöiden sitouttamisessa, uusien
avainhenkilöiden houkuttelemisessa tai muissa
hallituksen päättämissä erityistilanteissa.
Hallitus voi allokoida palkkioita sitouttavasta
osakepalkkiojärjestelmästä 2026–2028 tilikausien
2026–2028 aikana. Järjestelmän perusteella
maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä
enintään 200 000 Suomisen osaketta sisältäen
myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän
kohderyhmään kuuluvat hallituksen valitsemat
avainhenkilöt, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja
toimitusjohtaja.
Palkkiot maksetaan toukokuun 2029 loppuun
mennessä, mutta kuitenkin vähintään kaksitoista
kuukautta palkkiomahdollisuuden määrittämisen
jälkeen. Palkkio perustuu voimassa olevaan työ-
tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen
jatkumiseen.
Palkkio maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja
osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus
kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja
lakisääteiset sosiaalimaksut. Jos avainhenkilön työ- tai
johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista,
palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Hallitus voi
asettaa omistusvelvoitteen palkkiona maksettaville
osakkeille.
Osakkeenomistajat
Vuoden 2025 lopussa Suomisella oli 4 365 osakkeen-
omistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden
omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.
Taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13. Lähipiirin
osakeomistukset on esitetty liitetiedossa 30.
46Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Omat osakkeet
Raportointikauden lopussa 31.12.2025 Suominen Oyj:n
hallussa oli 486 744 omaa osaketta.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti toukokuussa
luovutettiin yhteensä 36 013 osaketta hallituksen
jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena
vuosipalkkioista.
Toimitusjohtajan osakeperusteisen
kannustinjärjestelmän yhden ansaintajakson päätyttyä
toimitusjohtaja Tommi Björnmanille siirrettiin
kesäkuussa yhteensä 9 359 osaketta.
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. §
mukaiset ilmoitukset
Katsauskauden aikana Suominen ei vastaanottanut
Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. § mukaisia
ilmoituksia.
Valtiovarainministeriön asetuksen 1020/2012
edellyttämät tiedot, joita ei ole esitetty
konsernitilinpäätöksessä
Suominen Oyj:n osakkeiden tai niihin oikeuttaviin
arvopapereiden siirtoon ei ole rajoituksia eikä niihin liity
lunastus- tai suostumuslausekkeita.
Suominen Oyj ei ole osallisena sellaisissa
järjestelyissä, joissa osakkeeseen tai siihen oikeuttavaan
arvopaperiin liittyvät taloudelliset oikeudet ja
arvopaperin hallinta on erotettu toisistaan.
Suominen Oyj:n yhtiöjärjestyksen sekä osakeyhtiö-
lain mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen. Yhtiö-
järjestyksen mukaan hallitus päättää toimitusjohtajan
valitsemisesta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erillisiä
määräyksiä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Osakkei den
liikkeelle laskemisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta
päättää yhtiökokous osakeyhtiölain mukaisesti.
Suominen Oyj:n hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä
sopimuksia yhtiön kanssa koskien korvauksia, kun
hallituksen jäsen eroaa tehtävästään, hänet erotetaan
tehtävästään tai hänen tehtävänsä päättyy julkisen
ostotarjouksen seurauksena. Toimitusjohtajalla ei ollut
erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen sopimuksensa
päätettäisiin julkisen ostotarjouksen johdosta.
Toimitusjohtajasopimuksen keskeiset ehdot on kuvattu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30 ja Suominen Oyj:n
palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2025.
Nimitystoimikunnan kokoonpano
Suomisen kolme suurinta osakkeenomistajaa Ahlstrom
Capital B.V., Etola Group Oy ja Oy Etra Invest Ab ovat
nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan
seuraavat edustajat:
- Jyrki Vainionpää, toimitusjohtaja, A. Ahlström Oy,
Ahlstrom Capital B.V:n edustajana
- Mikael Etola, toimitusjohtaja, Etola Group Oy,
Etola Group Oy:n edustajana
- Ville Vuori, hallitusammattilainen, Oy Etra Invest Ab:n
edustajana.
Suomisen hallituksen puheenjohtaja Charles
Héaulmé toimii nimitystoimikunnan neljäntenä
jäsenenä. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat
määräytyivät 1.9.2025 rekisteröityinä olevien
omistustietojen perusteella.
Nimitystoimikunta valitsi 21.10.2025 pitämässään
järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen
Jyrki Vainionpään.
Muutokset johtoryhmässä
Minna Rouru aloitti Suomisen henkilöstö- ja
viestintäjohtajana tammikuussa 2025.
Mark Ushpol aloitti Suomisen Amerikat-liiketoiminta-
alueen johtajana tammikuussa 2025.
Darryl Fournier aloitti Suomisen operatiivisena
johtajana helmikuussa 2025.
Jonni Friman, EVP, Transformation Management
Office ja johtoryhmän jäsen, jätti Suomisen heinäkuun
lopussa.
Suominen ilmoitti 30.6.2025, että toimitusjohtaja
Tommi Björnman jättää Suomisen, ja että Suomisen
hallitus oli nimittänyt Charles Héaulmén, hallituksen
puheenjohtajan, uudeksi toimitusjohtajaksi. Héaulmé
aloitti 11.8.2025. Janne Silonsaari, talousjohtaja, toimi
väliaikaisena toimitusjohtajana ajalla 30.6.–10.8.2025.
Héaulmé jatkaa hallituksen puheenjohtajana
Suomisen seuraavaan, vuonna 2026 pidettävään
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Hän luopui
hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajuudestaan ja jäsenyydestään 30.6.2025.
Suominen ilmoitti lokakuussa 2025, että François
Guetat on nimitetty operatiiviseksi johtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi marraskuusta 2025 alkaen.
Samalla ilmoitettiin, että Darryl Fournier jättää
operatiivisen johtajan tehtävät ja johtoryhmän
jäsenyyden.
Suominen ilmoitti 26.2.2026, että Minna Rouru,
henkilöstö- ja viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen,
jättää Suomisen viimeistään 26.8.2026 siirtyäkseen
uuteen tehtävään yrityksen ulkopuolelle.
Varsinainen yhtiökokous
Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin
25.4.2025.
Yhtiökokous vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen
sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024.
Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten
palkitsemisraportin vuodelta 2024. Yhtiökokouksen
tekemä päätös on neuvoa-antava.
47Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen
mukaisesti, että tilikaudelta 2024 vahvistettavan taseen
perusteella ei makseta osinkoa ja jakokelpoiset varat
jätetään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.
Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitys-
toimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen
palkkiot pysyvät ennallaan ja ovat seuraavat: hallituksen
puheenjohtajan vuosipalkkio 74 000 euroa, hallituksen
varapuheenjohtajan 45 000 euroa ja muiden jäsenten
35 000 euroa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle
maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Lisäksi hallituksen
jäsenille maksetaan kokouspalkkioita kustakin
hallituksen ja valiokuntien kokouksesta seuraavasti:
500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen
jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka
pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa
ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen
puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä.
Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 %
Suominen Oyj:n osakkeina.
Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan
matkustussäännön mukaisesti.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten
lukumääräksi seitsemän (7).
Yhtiökokous valitsi Suominen Oyj:n hallituksen
jäseniksi uudelleen Andreas Ahlströmin, Björn
Borgmanin, Charles Héaulmén, Nina Linanderin ja
Laura Remeksen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin
Gail Ciccione ja Maija Joutsenkoski.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen
Charles Héaulmé.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
KPMG Oy Ab yhtiöjärjestyksen mukaiseksi
toimikaudeksi. KPMG Oy Ab ilmoitti nimeävänsä yhtiön
päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT, KRT Anders
Lundinin. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa
yhtiön hyväksymän laskun mukaan.
Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin
kestävyys tarkastusyhteisö KPMG Oy Ab toimikaudelle,
joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka. KPMG Oy Ab on ilmoittanut, että
päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana
toimii KHT, KRT Anders Lundin. Kestävyysraportoinnin
varmentajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön
hyväksymän laskun mukaan.
Suominen julkaisi pörssitiedotteen yhtiökokouksen
ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä
25.4.2025. Pörssitiedote ja uusien hallituksen jäsenien
esittelyt ovat nähtävillä Suomisen verkkosivuilla
www.suominen.fi.
Hallituksen järjestäytyminen ja
valiokunnat
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymis-
kokouksessa hallitus valitsi hallituksen varapuheen-
johtajaksi Andreas Ahlströmin.
Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastus-
valiokunnan, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ja
strategiavaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Nina Linander, ja
Andreas Ahlström sekä Laura Remes valittiin uudelleen
jäseniksi. Maija Joutsenkoski valittiin uudeksi jäseneksi.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi
valittiin uudelleen Charles Héaulmé, ja Björn Borgman
valittiin uudelleen jäseneksi. Gail Ciccione valittiin
uudeksi jäseneksi.
Strategiavaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin
uudelleen Laura Remes, ja Andreas Ahlström valittiin
uudelleen jäseneksi. Maija Joutsenkoski valittiin
uudeksi jäseneksi.
Selvitys hallinto- ja
ohjaus järjestelmästä ja
palkitsemisraportti
Selvitys Suomisen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
vuodelta 2025 sekä palkitsemisraportti 2025 on
julkaistu erillisinä kertomuksina Suomisen verkkosivuilla
www.suominen.fi. Molemmat selvitykset ovat myös
osa Suomisen vuosikertomusta 2025.
Liiketoiminnan riskit
ja epävarmuustekijät
Valmistukseen liittyvät riskit
Suomisella on tuotantolaitoksia useissa Euroopan
maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Esimerkiksi
koneiden rikkoutumisesta aiheutuvat katkokset
tehtailla voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja
toimitusvaikeuksia. Järjestelmällinen kunnossapito
ja koneiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävät
investoinnit ovat keskeinen osa nykyisten
tuotantolinjojen toimintatehokkuuden varmistamista.
Suomisen toiminta voi häiriintyä myös
odottamattomien ja yhtiöstä riippumattomien
tapahtumien seurauksena. Tällaisia voivat olla
esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai vesivahingot.
Suominen ei välttämättä pysty ehkäisemään tällaisia
tapahtumia ennalta, mikä voi johtaa liiketoiminnan
keskeytymiseen. Tällaisia riskejä varten on otettu
vakuutuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Koska Suomisella on kattavat omaisuus- ja keskeytys-
vakuutukset, vahingot ja liiketoiminnan keskeytymisestä
koituvat suorat taloudelliset tappiot on mahdollista
saada katettua vakuutuksilla.
Suominen käyttää tuotannossaan tiettyjä
tuotantomenetelmiä. Johdon näkemyksen mukaan
48Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
valitut menetelmät ovat kilpailukykyisiä, eikä suuria
investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ole
tarvetta tehdä. Ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois
sitä mahdollisuutta, että yrityksen teknologiavalinnat
osoittautuvatkin vääriksi, jolloin uusien tai korvaavien
tuotantomenetelmien kehittäminen vaatisi
investointeja.
Kilpailu
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja
kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä.
Uusiin teknologioihin perustuvat tai halvempien
tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet saattavat
heikentää Suomisen kilpailuetua. Ellei Suominen
pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla,
se saattaa menettää osan markkinaosuudestaan.
Kilpailu saattaa lisätä yhtiön tuotteisiin kohdistuvia
hintapaineita.
Raaka-aineiden hinta ja saatavuus
Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja
öljypohjaisia raaka-aineita. Raaka-aineet ovat
toiminnan suurin kustannuserä. Muutokset raaka-
aineiden maailmanmarkkinahinnoissa saattavat
vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Suomisen
varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta, ja keski-
määrin kestää 2–5 kuukautta ennen kuin raaka-
ainehintojen muutokset vaikuttavat myyntihintoihin
joko automaattisten hinnoittelumekanismien tai
neuvoteltujen hinnanmuutosten kautta.
Pitkittyneet katkokset Suomisen tärkeimpien raaka-
aineiden saatavuudessa saattavat häiritä tuotantoa ja
vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan. Koska
Suominen hankkii suurimman osan raaka-aineistaan
useilta eri kansainvälisiltä toimittajilta, merkittävät,
lukuisten tuotteiden valmistamiseen vaikuttavat häiriöt
ovat epätodennäköisiä.
Energian hinta ja saatavuus
Energiakustannukset muodostavat merkittävän osan
Suomisen tuotantokustannuksista. Suominen kuluttaa
pääasiassa sähköä ja kaasua. Korkeammat hinnat ja
energian saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa
Suomisen kannattavuuteen tuotantokustannusten
nousun kautta.
Markkinoihin ja asiakkuuksiin
liittyvät riskit
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä
lisää yksittäisten asiakkaiden ostomäärissä tapahtuvien
muutosten mahdollisia vaikutuksia. Vuonna 2025
konsernin kymmenen suurinta asiakasta vastasi
69,5 %:a (69,4 %) konsernin liikevaihdosta. Suurimpien
asiakkaiden kanssa pyritään solmimaan pitkäaikaisia
sopimuksia. Käytännössä asiakassuhteet ovat
pitkäaikaisia ja kestävät useita vuosia. Asiakkuuksiin
liittyviä luottoriskejä hallitaan yhtiön hallituksen
hyväksymän luottopolitiikan mukaisesti. Asiakkaiden
luottorajat varmistetaan luottoluokituksen ja
asiakashistorian perusteella.
Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu
kuluttajamieltymysten mahdollisista muutoksista.
Historiallisesti tällaisilla muutoksilla on ollut Suomiseen
lähinnä positiivinen vaikutus, sillä ne ovat lisänneet
kuitukankaasta valmistettujen tuotteiden kysyntää.
Tietyt tekijät, kuten kuluttajien suhtautuminen
öljypohjaisia raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin tai
näkemykset kertakäyttötuotteiden haitallisuudesta,
voivat kuitenkin muuttaa kuluttajien ostotottumuksia.
Suominen seuraa kuluttajatrendejä ennakoivasti
ja kehittää tuotevalikoimaansa sen mukaisesti.
Biohajoavat, sataprosenttisesti kasvipohjaiset
kuitukangastuotteet ovat kuuluneet yrityksen
valikoimaan jo yli viidentoista vuoden ajan, ja täten
yhtiö on hyvässä asemassa vastaamaan muutoksiin
kuluttajien mieltymyksissä liittyen kestävään
kehitykseen ja ilmastonmuutokseen.
Yleensä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitu-
kankaiden kysyntä on ollut pysyvää taloudellisten
olosuhteiden muuttuessa. On kuitenkin mahdollista,
että korkea kuluttajahintainflaatio voi johtaa pyyhintä-
tuotteiden kysynnän laskuun, kun kuluttajien
käytettävissä olevat tulot pienenevät.
Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen
liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä yhtiöllä ei ole
asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-
Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen vaikuttavat eniten
hyökkäyksen välilliset taloudelliset vaikutukset.
Epävakaudet eri puolilla maailmaa aiheuttavat
edelleen yleistä epävarmuutta.
Lainsäädännön, poliittisen ympäristön
ja taloudellisten olosuhteiden
muutokset
Suomisen liiketoimintaan ja tuotteisiin voivat
suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiset päätökset
ja lainsäädännölliset muutokset esimerkiksi
ympäristö politiikan tai jätteiden käsittelyyn
liittyvän lainsäädännön alueilla. Yksi esimerkki
tällaisesta lainsäädännöstä on EU:n niin sanottu
kertakäyttömuovidirektiivi, joka tähtää muovijätteen
vähentämiseen merissä. Vastaavanlaiset säädökset
saattavat yleistyä myös EU:n ulkopuolisissa maissa.
Tämä luo kysyntää vastuullisemmille tuotteille, ja
Suominen on hyvissä asemissa vastaamaan tähän
kasvavaan kysyntään.
Maailmanpolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla voi
olla Suomiseen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi
vapaakauppaa rajoittavalla poliittisella päätöksellä
voi olla merkittävä vaikutus tiettyjen raaka-aineiden
saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa
49Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen.
Suomisen toiminta on hajaantunut sekä maan -
tieteellisesti että eri asiakasteollisuuksiin, mikä osaltaan
suojaa tämän kaltaisilta riskeiltä.
Yhdysvaltojen merkitys Suomisen liiketoiminnalle
lisää dollarin vaihtokurssiin liittyvää riskiä. Suominen
hallinnoi valuuttapositiotaan suojauspolitiikkansa
mukaisesti.
Etelä-Amerikan alueelle tyypillisillä riskeillä, kuten
poliittisen ympäristön tai valuuttakurssien merkittävillä
muutoksilla voi olla vaikutusta Suomisen toimintaan
Brasiliassa.
Investoinnit
Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa.
Investointien toteutus voi viivästyä suunnitellusta,
investointikustannukset voivat osoittautua odotettua
suuremmiksi tai investoinnit saattavat tuottaa odotettua
vähemmän liiketoiminnallista hyötyä. Investointien
toteutusvaihe saattaa aiheuttaa toiminnassa tilapäisiä
katkoksia.
Kyberturvallisuus ja tietoturva
Suomisen toiminta on riippuvainen sen tieto- ja
viestintäjärjestelmien ja ohjelmistojen eheydestä,
turvallisuudesta ja toiminnan vakaudesta sekä
kyberuhkien onnistuneesta hallinnasta. Mikäli
Suomisen tieto- tai viestintäjärjestelmät tai ohjelmistot
muuttuisivat käyttökelvottomiksi, niiden käyttö
vaikeutuisi merkittävästi pidemmäksi aikaa tai
kyberuhat toteutuisivat, sillä voisi olla negatiivisia
vaikutuksia Suomisen maineeseen, toimituskykyyn,
raaka-aineiden hankintaan tai varastonhallintaan.
Rahoitus- ja taloudelliset riskit
Konserni on altis useille rahoitusriskeille, kuten
valuutta-, korko-, vastapuoli-, maksuvalmius- ja
luottoriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan
yhtiön hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti.
Rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 3.
Suominen on tuloverovelvollinen useissa eri
maissa. Tuloveron kokonaismäärän arvioiminen koko
konsernin tasolla vaatii huomattavaa harkintaa. Moniin
liiketapahtumiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä
lopullisen tuloveron määrän suhteen. Veroriskeihin
liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön
muutokset tai niihin liittyvät virheelliset tulkinnat.
Näiden riskien toteutuminen saattaisi johtaa
veroviranomaisten määräämiin maksunkorotuksiin
tai sanktioihin, jotka puolestaan voisivat johtaa
taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten vero -
saamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että
laskennalliset verosaamiset voidaan hyödyntää tulevia
verotuksellisia voittoja vastaan.
Suominen tekee vuosittain liikearvon
alentumistestauksen. Arvonalentumistestauksessa
omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät
on määritelty käyttöarvon avulla, joka muodostuu
diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista.
Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa diskontatuista
arvioiduista vastaisista rahavirroista. Arvioituihin
vastaisiin rahavirtoihin liittyviin epävarmuustekijöihin
kuuluvat muun muassa omaisuuserien pitkä
taloudellinen käyttöikä sekä muutokset Suomisen
tuotteiden ennustetuissa myyntihinnoissa,
tuotantokustannuksissa ja testauksessa käytetyissä
diskonttauskoroissa. Tulevaisuuteen liittyvien
epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista,
että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät
eivät riitä kattamaan omaisuuserien, erityisesti
liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu,
joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappio, joka
toteutuessaan heikentää tulosta ja omaa pääomaa.
Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu
konsernitilinpäätöksessä.
Toimintaympäristö
Suomisen toimintaympäristöä leimasivat vuonna
2025 jatkuva makrotaloudellinen epävarmuus
ja geopoliittiset jännitteet. Yleinen taloustilanne,
inflaatiopaineet ja globaalit kauppapoliittiset
muutokset vaikuttivat markkinasentimenttiin ja
ostokäyttäytymiseen eri alueilla.
Jatkuvat geopoliittiset jännitteet, kuten Ukrainan
sota ja epävakaus Lähi-idässä, loivat maailmanlaajuista
epävarmuutta. Lisäksi Yhdysvaltojen tullipolitiikan
kehitys lisäsi volatiliteettia globaaleissa toimitusketjuissa
ja aiheutti tilapäisesti häiriöitä kysynnässä erityisesti
vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Markkinadynamiikkaan vaikuttivat vuoden mittaan
ylikapasiteetti ja kauppapolitiikan aiheuttamat
muutokset globaaleissa kauppavirroissa.
Ylitarjonta ja kiristynyt kilpailu loivat painetta
hinnoitteluun erityisesti Euroopassa, ja raaka-aineiden
hinnat laskivat ennätysalhaiselle tasolle. Samaan
aikaan asiakkaat keskittyivät yhä enemmän varastojen
optimointiin ja hankintalähteiden monipuolistamiseen
toimitusketjuriskien pienentämiseksi.
Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta kuitukangas-
ja pyyhintätuotemarkkinat pysyivät muutoskestävinä, ja
niissä on nähtävissä pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Päivittäistavaroiden kysyntä ei ole luonteeltaan kovin
syklistä, ja pyyhintätuotemarkkina on historiallisesti
säilynyt vakaana haastavinakin talousjaksoina.
50Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Kestävyys-
raportti
ESRS 2 Yleiset tiedot ................................................. 52
Suomisen EU-taksonomiaraportti
.............................. 63
E1 Ilmastonmuutos
................................................... 67
E2 Pilaantuminen
.......................................................75
E3 Vesi
......................................................................77
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
........................... 79
S1 Oma työvoima
..................................................... 84
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
...............................91
Liitteet
..................................................................... 96
51Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista.
Kestävyysraportti on laajennettu kattamaan
tiedot niistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista, jotka liittyvät Suomiseen sen
suorien ja epäsuorien liikesuhteiden kautta arvoketjun
alku- ja/tai loppupäässä.
Arvoketjun alku- ja loppupäätä koskevat toiminta-
periaatteisiin, toimiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot on
rajoitettu yrityksen sisäisiin tietoihin. Arvoketjun alku-
ja loppupäätä koskevat mittareihin liittyvät tiedot on
jätetty pois scope 3 -päästötietoja lukuun ottamatta.
Tästä raportista ei ole jätetty pois turvallisuus-
luokiteltuja tai arkaluonteisia tietoja eikä tietoja
teollis- ja tekijänoikeuksista, taitotiedosta tai
innovaatiotuloksista.
Tietyt olosuhteet
Tiedonantovaatimuksiin, joiden osalta viitataan
tilinpäätökseen, kuuluvat: E1-5, E1-6 ja S1-6.
Arvoketjun alku- ja loppupään scope 3 -päästöjä
koskeviin tietoihin sisältyy tietoja, jotka on arvioitu
käyttäen epäsuoria lähteitä, kuten alakohtaisia
keskiarvotietoja. Tehdyt oletukset kuvataan
yksityiskohtaisesti kohdassa E1 Ilmastonmuutos.
Epävarmuutta aiheuttaa tietojen saatavuus arvo ketjun
alku- ja loppupäästä. Mahdolliset muutokset ja
aiemman raportointijakson virheiden korjaukset
esitetään kunkin aihekohtaisen luvun yhteydessä.
Raportoituja yksittäisiä mittareita ei ole erikseen
validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.
Standardien E4 (Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit), S1 (Oma työvoima), S2 (Arvoketjun
työntekijät) ja S4 (Kuluttajat ja loppukäyttäjät)
siirtymäsäännösten piiriin kuuluvat tiedot on jätetty
pois tästä selvityksestä sillä perusteella, että Suominen
Oyj:n keskimääräinen henkilöstömäärä ei ylitä
750 työntekijää, ja ESRS-standardien vaiheittaisen
käyttöönoton helpotukset jatkuvat vuoden 2027
tilikauteen saakka.
Aiheen Oma työvoima osalta on tunnistettu
seuraavat Suomisen kannalta olennaiset osa-alueet:
työolot sekä yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille. Siirtymäsäännösten
hyödyntämisestä huolimatta on osittain esitetty
S1-tietoja kohdassa S1 Oma työvoima. Lyhyt kuvaus
toimintaperiaatteista, toimista, tavoitteista ja mittareista
esitetään kohdassa S1 Oma työvoima. Seuraaviin
tietoihin hyödynnetään siirtymäsäännöksiä eikä niitä
ole ilmoitettu tässä raportissa: riittävä palkka, muut kuin
työsuhteiset työntekijät, koulutustunnit, työperäiset
terveysongelmat, työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä
sukupuolten välinen palkkaero.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin,
arvoketjun työntekijöihin ja kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ilmoitetaan kohdassa Selvitys olennaisista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista. Jäljempänä on
lyhyt kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin, arvoketjun työntekijöihin, sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvistä tavoitteista,
toiminta periaatteista, toimista ja mittareista.
Aiheen Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
osalta on tunnistettu seuraavat Suomisen kannalta
olennaiset osa-alueet: biologisen moni muotoisuuden
vähenemisen suorat vaikutustekijät sekä vaikutukset
ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ovat
tiiviisti sidoksissa yhtiön liiketoimintamalliin, koska
yhtiö on riippuvainen puupohjaisista materiaaleista.
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen
suorat vaikutustekijät sisältyvät osittain yhtiön
terveys- turvallisuus-, ympäristö- ja laatupolitiikkaan
(HSEQ-politiikka) ilmastonmuutoksen, resurssien
käytön ja pilaantumisen osalta. Suominen ei ole
vielä määritellyt biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyviä tavoitteita, toimia tai
mittareita.
Aiheen Arvoketjun työntekijät osalta on
tunnistettu seuraavat Suomisen kannalta olennaiset
osa-alueet: työolot, yhdenvertainen kohtelu ja
yhtäläiset mahdollisuudet kaikille sekä muut työhön
liittyvät oikeudet. Suominen edistää vastuullisia
liiketoimintakäytäntöjä toimitusketjussaan, ja
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Yleiset laatimisperusteet
Suominen julkaisee kestävyysraporttinsa osana
hallituksen toimintakertomusta. Tämä kestävyys-
raportti on laadittu Suomen kirjanpitolain, EU:n
kestävyysraportointistandardien (ESRS) ja EU:n
taksonomia-asetuksen mukaisesti.
Kaiken esitetyn tiedon raportointikausi on
taloudellisen raportoinnin tapaan yksi kalenterivuosi
(1.1.–31.12.2025). Selvitys kattaa koko Suominen-
konsernin samoin kuin taloudellinen raportointi.
Suomisen kestävyysraportointi perustuu kaksin-
kertaisen olennaisuuden arviointiin (DMA). Suominen
uudisti olennaisuusarviointinsa vuosina 2023–2024
eurooppalaisten kestävyysraportointi standardien
mukaisesti, ja arvioi kaksoisolennaisuusarvioinnin
uudelleen yhdessä Suomisen johtoryhmän jäsenten
kanssa vuonna 2025 todeten, ettei vuoden 2024
kaksoisolennaisuusarvioinnin suhteen ole tullut
muutoksia. Voimassaoleviin olennaisiksi arvioituihin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksin ei täten tullut
muutoksia. Lisätietoja kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessista on kohdassa Kuvaus olennaisten
52Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
yhtiöllä on toimittajia koskevat liiketapaperiaatteet
(liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille). Mahdollisten
haittavaikutusten tunnistamiseksi, seuraamiseksi ja
ehkäisemiseksi arvoketjussamme Suominen on ottanut
arvoketjussaan, muiden toimien ohella, käyttöön
raaka-ainetoimittajiensa arviointiprosessin, joka sisältyy
tavoitteena yhtiön yritysvastuuohjelmaan vuosille
2025–2030.
Aiheen Kuluttajat ja loppukäyttäjät osalta yhtiö
on tunnistanut seuraavan Suomisen kannalta
olennaisen osa-alueen: kuluttajien ja loppukäyttäjien
henkilökohtainen turvallisuus. Tuotteiden laatu ja
turvallisuus ovat liiketoimintamallimme ja strategiamme
kannalta ensiarvoisen tärkeitä näkökohtia, ja ne
sisältyvät HSEQ-politiikkaamme. HSEQ-politiikkamme
mukaisesti otamme vastuun työmme ja tuotteidemme
laadusta ja jatkuvasta parantamisesta ja pyrimme
kohti nollan virheen tavoitettamme. Toimiamme
kuluttajille ja loppukäyttäjille aiheutuvien mahdollisten
haittavaikutusten tunnistamiseksi, seuraamiseksi ja
ehkäisemiseksi ovat laatukulttuurimme edistäminen,
lakien ja määräysten noudattamisen varmistaminen,
jatkuva parantaminen sekä vuorovaikutus toimittajien ja
asiakkaiden kanssa.
Yhtiön aloittamien säästötoimien vuoksi jouduimme
priorisoimaan toimintaamme ja rajoittamaan
suunniteltuja kehitystoimia. Tämän seurauksena
emme voineet toteuttaa kaikkia suunniteltuja
investointeja kestävyystoimiin, emmekä edenneet
kestävyystavoitteiden saavuttamisessa suunnitellulla
tavalla. Kaikkia vertailuvuoden lukuja ei ole pystytty
laskemaan, sillä vastuullisuusohjelma on asetettu
vuosille 2025–2030 ja osa kyseisistä tavoitteista ja
indikaattoreista on uusia. Vertailuvuoden luku puuttuu
raaka-ainetoimittajien arviointiin, kuitukangasjätteeseen
ja DEI-indeksiin, vastuullisuuskoulutusohjelmaan ja T&K
hankkeisiin liittyvissä indikaattoreissa. Lisäksi seuraavat
vertailuvuoden tiedot puuttuvat: tavanomaisen
tuotantojätteen muut hävittämistoimet, sekä vaarallisen
tuotantojätteen muut hyödyntämistoimet ja muut
hävittämistoimet.
Hallintotapa
Hallinnon roolit ja vastuut
Suomisen hallinto-, johto- ja valvontaelimiä ovat
hallitus ja johtoryhmä. Sekä hallituksessa että johto-
ryhmässä on jäseniä, joilla on pitkäaikaista kokemusta
ja asiantuntemusta kuitukangas- tai kuitu pohjaisten
tuotteiden alalta ja toimimisesta Suomisen kohde-
markkinoilla. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten
laaja kokemus tarjoaa myös näkemystä moniin
vastuullisuus aiheisiin, kuten tunnistettuihin olennaisiin
vaikutuksiimme, riskeihimme ja mahdollisuuksiimme.
Hallitus saa tukea kestävyysosaamiseensa
jäseniltä, joilla on laaja kokemus toimi aloilta, joissa
kestävyys, operatiivinen erinomaisuus ja vastuulliset
liiketoimintakäytännöt ovat olennainen osa
liiketoimintamallia. Yhdellä jäsenellä on lisäksi ollut
johtotason kestävyysvastuu nimikkeellä Vice President,
Continuous Improvement and Sustainability
globaalissa kuluttajatuote- ja hygienia yhtiössä, mikä
tuo hallitukseen erityisosaamista ympäristö vastuusta ja
kestävyyslähtöisestä arvonluonnista.
Nimitystoimikunta varmistaa, että hallituksella on
oikea yhdistelmä tietoa, kokemusta ja näkökulmia
yhtiön nykyisten ja tulevien tarpeiden, mukaan
lukien kestävyysvalvonnan, täyttämiseksi. Mikäli
päätöksenteon tueksi tarvitaan lisäasiantuntemusta,
hyödynnetään sisäisiä tai ulkoisia asiantuntijoita.
Nämä käytännöt vahvistavat hallituksen kykyä valvoa
Suomisen kestävyystrategiaa, tavoitteita ja pitkän
aikavälin siirtymäsuunnittelua.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta on
sisällytetty strategiaan, säännösten noudattamiseen,
raportointiin ja tiedonhallintaan liittyviin sisäisiin
prosesseihimme. Strategiastamme vastaavat
hallitus ja johtoryhmä, ja se on tiiviisti sidoksissa
tavoitteeseemme minimoida ympäristövaikutukset,
lieventää taloudellisia riskejämme ja hyödyntää
vastuullisiin kuitukankaisiin ja liiketoimintakäytäntöihin
liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia. Olennaisiin
vaikutuksiimme, riskeihimme ja mahdollisuuksiimme
sekä strategian ja tavoitteiden edistymiseen liittyvät
asiat esitellään hallitukselle tai johtoryhmälle
säännöllisesti. Sekä hallitus että johtoryhmä vastaavat
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta ja
niihin liittyvistä kysymyksistä.
Hallitus
Vastuullisuuteen ja ilmastoon liittyvissä asioissa,
mukaan lukien riskit ja mahdollisuudet, ylin
päätäntä valta on yhtiön hallituksella. Hallitus
vastaa Suomisen hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä ja päättää asioista,
joilla on todennäköisesti huomattava merkitys yhtiölle.
Hallitukseen kuului vuoden 2025 lopussa seitsemän
jäsentä, joista 57 % on riippumattomia Suomisesta.
Hallituksessa ei ole liikkeenjohtoon osallistuvia
jäseniä eikä työsuhteisten työntekijöiden ja muiden
työntekijöiden edustusta, lukuun ottamatta hallituksen
puheenjohtajaa Charles Héaulméta, joka toimii
samanaikaisesti hallituksen puheenjohtajana sekä
yhtiön toimitusjohtajana 11. elokuuta 2025 lähtien.
Hallituksen sukupuolijakauma, naiset/miehet, oli
4:3, 133 % vuonna 2025. Hallitus hyväksyy Suomisen
yritysvastuuohjelman, mukaan lukien vastuullisuuteen
liittyvät tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Edistymisestä
vastuullisuus tavoitteissa raportoidaan hallitukselle
säännöllisesti. Edistymistä koskevat raportit esitetään
toimitusjohtajan tai talousjohtajan toimesta. Hallitus
53Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
arvioi ja hyväksyy keskeisimmät liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvät toimintaperiaatteet.
Lisäksi vastuullisuudesta keskustellaan tarkastus valio-
kunnassa neljännesvuosittain, ja tarkastusvaliokunta saa
raportteja kestävyysraportoinnin edistymisestä. Hallitus
valitsee tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet
vuosittain jäsentensä keskuudesta. Valiokuntaan
kuuluu vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan
jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia
yhtiöstä, ja vähintään yhden jäsenen on lisäksi oltava
riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunta raportoi toimistaan hallitukselle.
Tarkastusvaliokunta tarkisti Suomisen kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin ja olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien luettelon toukokuussa
2024. Hyväksytyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
kattavat kaikki kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet, jotka esitetään tässä raportissa,
sillä vuoden 2025 uudelleenarvioinnissa ei ilmennyt
muutoksia. Tarkastusvaliokunta avustaa lisäksi hallitusta
yhtiön hallinnoinnin valvonnassa sekä oikeudellisissa
ja säännösten noudattamiseen liittyvissä asioissa.
Kaikki SpeakUp-kanavan kautta tulleet ilmoitukset
raportoidaan tarkastusvaliokunnalle.
Hallituksen asiantuntemus varmistetaan rekrytointi-
prosessissa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
ottaa huomioon hallituksen kokoonpanoa
arvioidessaan muun muassa sen, onko hallituksessa
edustettuna laaja-alaisesti liike-elämän tuntemusta.
Jos asiantuntemusta tarvitaan lisää, käytetään sisäisiä
tai ulkoisia asiantuntijoita.
Riittävän vastuullisuuteen liittyvän asiantuntemuksen
varmistamiseksi tarkastusvaliokunta seuraa ja raportoi
hallitukselle yrityksen raportointikyvykkyydestä,
osaamisesta ja resursseista. Kyseessä olevan aiheen
asiantuntijoita kutsutaan osallistumaan keskusteluihin
tarvittaessa. Hallitus voi sen jälkeen ohjeistaa
toimitusjohtajaa ryhtymään tarvittaviin toimiin
raportointikyvykkyyksien parantamiseksi.
Johtoryhmä
Johtoryhmään kuului vuoden 2025 lopussa
kuusi jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii
toimitusjohtaja. Johtoryhmän monimuotoisuuden
mittarit ilmoitetaan kohdassa S1 Oma työvoima.
Yritysvastuuohjelman, siihen liittyvien tavoitteiden
ja sitä tukevien toimintaperiaatteiden ja prosessien
omistajana toimii johtoryhmä. Johtoryhmä on
vastuussa yritysvastuuohjelmasta. Yritysvastuuohjelman
täytäntöönpanosta ja raportoinnista vastaa
vastuullisuustoiminto, joka toimi vuonna 2025
talousjohtajan alaisuudessa. Suomisen operatiiviset
toiminnot ja tukitoiminnot ovat vastuussa konsernin
vastuullisuushankkeiden toteuttamisesta tavoitteiden
saavuttamiseksi. Talousjohtaja vastaa kestävyys-
raportoinnista, sekä konsernin riskienhallinta-
prosessista, joka sisältää vastuullisuuteen liittyvät riskit.
Konsernin riskienhallintaprosessi toteutetaan
vuosittain. Työtä johtaa talousjohtaja, ja siihen
osallistuvat kaikki johtoryhmän jäsenet sekä
kaikki keskeiset liiketoimintayksiköt ja toiminnot.
Lisäksi keskeiset johtoryhmän jäsenet osallistuivat
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
ja arvioimiseksi vuonna 2024. Koko johtoryhmä validoi
kokonaistulokset vuonna 2024, ja osa johtoryhmän
jäsenistä tarkisti tulokset uudelleen vuonna 2025.
Vastuullisuus on johtoryhmän asialistalla säännöllisesti,
mikä mahdollistaa vastuullisuuden tehokkaan
hallinnan. Kyseessä olevan aiheen asiantuntijoita
kutsutaan osallistumaan keskusteluihin tarvittaessa.
Toimitusjohtaja on viime kädessä vastuussa
vastuullisuudesta ja sen raportoinnista hallitukselle.
Lakiasiainjohtaja vastaa oikeudellisista ja säännösten
noudattamiseen liittyvistä asioista. Lakiasiainjohtaja
raportoi toimitusjohtajalle ja pitää toimitusjohtajan ja
johtoryhmän ajan tasalla oikeudellisista ja säännösten
noudattamiseen liittyvistä aiheista säännöllisesti sekä
nostaa asioita esiin tarvittaessa. Lakiasiainjohtaja antaa
oikeudellisista ja säännösten noudattamiseen liittyvistä
asioista tarkastusvaliokunnalle tilannekatsauksia
neljännesvuosittain ja hallitukselle tarvittaessa.
Johtoryhmän jäsenet osallistuvat sisäisiin koulutuksiin
oikeudellisista ja säännösten noudattamiseen liittyvistä
teemoista.
Hallinnollisille, johto- ja valvonta-
elimille toimitetut tiedot sekä niiden
käsittelemät kestävyysasiat
Vuoden 2025 aikana hallitus, tarkastusvaliokunta ja
Suomisen johtoryhmä saivat säännöllisesti päivityksiä
keskeisistä kestävyyteen liittyvistä kehityskuluista
ja valvontateemoista. Näihin sisältyivät katsaukset
yritysvastuuohjelman 2025–2030 etenemiseen,
mukaan lukien ilmastotiekartta scope 1-, 2- ja 3
-päästöjen vähentämiseksi Pariisin sopimuksen
1,5 °C:n tavoitteen mukaisesti. Ilmastonmuutos sekä
muut yritysvastuuohjelmamme painopistealueet
liittyvät Suomisen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin.
Turvallisuus, joka on tunnistettu yhtiölle olennaiseksi
vaikutukseksi, riskiksi ja mahdollisuudeksi, oli
hallituksen säännöllisen seurannan kohteena ja
toistuvasti esillä toimitusjohtajan katsauksissa. Lisäksi
yhtiön olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
tarkasteltiin yhdessä lakitoiminnon kanssa, ja
käynnistettiin suunnitelmat yrityksen riskienhallinnan ja
kaksoisolennaisuusarvioinnin (DMA) jatkokehittämiseksi
ja integroimiseksi. Osana näitä prosesseja tarkasteltiin
myös ulkopuolisen kumppanin toteuttama ilmasto-
riskianalyysi yhdessä lakitoiminnon ja talousjohtajan
54Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
kanssa, jotta varmistettiin asianmukainen hallintomalli
sekä yhdenmukaisuus sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan viitekehysten kanssa.
Hallitus seurasi myös resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyviä teemoja, sillä raaka-aineiden
käytön tehokkuus (RME) sisältyi sekä lyhyen että
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin esihenkilö-
ja johtotehtävissä. Vuoden aikana hallitukselle ja
tarkastusvaliokunnalle annettiin lisäksi katsauksia
CSRD-raportoinnin tilanteesta sekä tulevista
ESG-sääntelyn muutoksista ja niiden vaikutuksista
Suomiseen.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Suomisella on sekä lyhyen että pitkän aikavälin
suoriteperusteisia kannustimia, joihin hallitus
vuosittain valitsee sopivat ansaintakriteerit ohjaamaan
Suomisen strategian toteuttamista ja vastuullisuuden
ja taloudellisen tuloksen saavuttamista. Hallituksen
jäsenet eivät ole Suomisen työntekijöitä eivätkä
kuulu Suomisen kannustinjärjestelmien tai eläke-
järjestelyjen piiriin. Suomisella palkitseminen
perustuu saavutettuihin tuloksiin, ja useita toimitus-
johtajan kannustinjärjestelmissä käytettäviä
ansainta kriteereitä käytetään myös henkilöstön
kannustin järjestelmissä. Toimitusjohtajan kokonais-
palkitsemisesta merkittävämpi osa perustuu kuitenkin
suoriteperusteisiin kannustimiin, koska yhtiön
tarkoituksena on varmistaa, että johdon palkitsemisen
ja yhtiön taloudellisen tuloksen välillä on vahva yhteys.
Raaka-ainetehokkuutta pidetään suorituskyvyn
vertailuarvona, ja se sisältyy Suomisen palkitsemis-
järjestelmiin. Raaka-ainetehokkuus sisältyi vuonna
2025 johtotehtävissä toimivien henkilöiden sekä
lyhyen että pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin.
Raaka-ainetehokkuudesta riippuvien muuttuvien
kannustimien osuus oli vuonna 2025 10 % lyhyen
aikavälin kannustinjärjestelmissä ja 20 % pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmissä.
Suominen ei ole sisällyttänyt kannustinjärjestelmiinsä
ilmastonmuutokseen liittyvää suorituskykyä, kuten
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista
Olemme ottaneet due diligence -prosessin osittain
käyttöön toiminnassamme. Keskeiset näkökohdat
liittyvät useisiin monialaisiin ja aihekohtaisiin tietoihin.
Seuraavassa taulukossa on kartoitus due diligence
-prosessin keskeisistä osatekijöistä kestävyysraportissa.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Suomisella ei ole erillistä riskienhallintaprosessia
kestävyys raportointia varten. Suominen kuitenkin
tunnistaa ja lieventää riskejä vuoden mittaan
varmistaakseen tietojen täydellisyyden ja vaatimusten-
mukaisuuden sekä raportointi prosessin tehokkuuden.
Kestävyysraportointiin liittyvät tunnistetut riskit
sisällytetään tarvittaessa asiaankuuluviin sisäisiin
toimintoihin ja prosesseihin, kuten politiikkoihin,
toiminta periaatteisiin, riskienhallintaan ja sisäiseen
valvontaan. Merkittävistä havainnoista raportoidaan
talous johtajalle ja lakiasiainjohtajalle, joka tarvittaessa
raportoi havainnoista edelleen johtoryhmälle.
Lainsäädännön asettamien raportointivaatimusten
lisään tyminen on tunnistettu riskiksi, jota seurataan
sään nöllisesti, ja vaatimukset toteutetaan Suomisen
Due diligence -prosessin
keskeiset osatekijät Osiot
Due diligence -prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
Strategia; Oma työvoima ja Liiketoiminnan harjoittaminen: Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence
-prosessin keskeisissä vaiheissa
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa; Vuorovaikutus työn tekijöiden kanssa; SpeakUp-politiikka;
Suhteet toimittajiin
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen
ja arviointi
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa; Omaan työvoimaan liittyvät toiminta periaatteet; Terveys
ja turvallisuus; SpeakUp-politiikka; Suhteet toimittajiin, Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
ja havaitseminen
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa; Omaan työvoimaan liittyvät toimet ja tavoitteet; Terveys
ja turvallisuus; Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimintaperiaatteet ja tavoitteet; Suhteet
toimittajiin; Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen; SpeakUp-politiikka
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta
ja viestintä
Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa; Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet; Terveys
ja turvallisuus; Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset; Liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvät tavoitteet; Korruptio- tai lahjontatapaukset
eri toiminnoissa. Tietojen vaatimustenmukaisuus on
myös tunnistettu riskiksi, koska tiedot kerätään toimi-
paikka tasolla. Tämän riskin lieventämiseksi kestävyys-
raportointiin tarvitta vat toimipaikkakohtaiset tiedot
kerätään toimi paikka tasolla ja konsolidoidaan Suominen-
konsernin vastuullisuus toiminnossa. Konsernin
vastuullisuustoiminto arvioi tietojen vaatimusten-
mukaisuuden ja täydellisyyden. Tiedon keruu prosessi on
suunniteltu yhtenäiseksi, jotta varmistetaan, että kaikki
tiedot kerätään eri toimipaikoilta samassa muodossa
ja yhtä yksityis kohtaisella tasolla. Vastuullisuus tietojen
hallintaa parannetaan ottamalla vuonna 2026 käyttöön
uusi ohjelmisto tukemaan tietojen keräystä.
55Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Strategia
Yleinen strategia
Strategiamme kulmakiviä ovat vastuullisuus
ja innovaatiot, ja kehitämme tarjontaamme ja
toimintojamme jatkuvasti sen mukaisesti. Suomisen
yleinen vastuullisuuteen liittyvä tavoite ja visio on
olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa
kuitukankaissa sekä kasvaa ja parantaa kannattavuutta
vastuullisuuden, asiakas lähtöisyyden ja tehokkuuden
avulla. Tavoittelemme kasvua luomalla innovatiivisia
ja entistä vastuullisempia tuotteita asiakkaillemme,
sekä parantamalla kannattavuutta tehostamalla
toimintojamme ja vaalimalla erinomaiseen
suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Keskitymme
pyyhintämateriaaleihin. Toimeenpanemme
yritysvastuuohjelmaamme kiinteänä osana
strategiaamme. Hyödynnämme innovaatio- ja
pilotointikyvykkyyttämme, edelläkävijyyttämme
kuitukangasratkaisuissa sekä ainutlaatuista
asiantuntijuuttamme ja tuotantopohjaamme
saavuttaaksemme johtavan aseman kestävien
kuitukangas materiaalien markkinoilla. Tavoitteenamme
on käyttää kaikkia resursseja tehokkaasti ja toimia
mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin.
Suominen toteuttaa kunnianhimoista muutosta,
jonka tavoitteena on hyödyntää yhtiön täysi
potentiaali. Vuoden 2025 loppupuolella Suominen
teki toiminnoistaan kattavan analyysin, jossa
tunnistettiin parhaat mahdollisuudet suorituskyvyn
palauttamiseksi ja perustan luomiseksi kestävälle
menestykselle. Keskitymme kolmeen ulottuvuuteen:
oikeaan kulttuuriin (käyttäytyminen), oikeisiin
prioriteetteihin (strategia) ja oikeaan toimintamalliin
(organisaatio). Vaikka lyhyen aikavälin painopisteenä
on kannattavuuden palauttaminen, Suominen kehittää
samalla pitkäaikaista strategiaansa ja taloudellisia
tavoitteitaan.
Suomisen yritysvastuuohjelma määrittää ja tähdentää
vastuullisuusteemojamme ja -tavoitteitamme.
Yritysvastuuohjelma on hallituksen hyväksymä, ja
sen edistymistä eri alueilla seurataan säännöllisesti.
Hallitus hyväksyi yritysvastuuohjelman 2025–2030
vuonna 2025. Uuden ohjelman mittarit on määritelty
ja tavoitteiden implementointisuunnitelma luodaan
vuonna 2026.
Yritysvastuuohjelma vuosille 2025–2030
keskittyy samaan neljään teemaan kuin edellinen
yritysvastuuohjelma: Ihmiset ja turvallisuus,
Vastuulliset kuitukankaat, Ympäristövaikutusten
minimointi ja Yrityskansalaisuus. Olemme asettaneet
tulossuuntautuneita tavoitteita näihin teemoihin
liittyen. Tavoitteet kuvataan tarkemmin aihekohtaisissa
ESRS-tiedoissa.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana
pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Visiomme
on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa
kuitukankaissa. Suominen luo arvoa hankkimalla
kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita,
joita asiakkaamme jatkojalostavat lopputuotteiksi
sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen
kuitukankaista valmistetut lopputuotteet ovat läsnä
ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa.
Tuotetarjonnassa ei ole tapahtunut merkittävää
muutosta edellisestä raportointikaudesta.
Arvonluontimallimme mukaisesti panoksemme
voidaan jakaa taloudellisiin resursseihin,
luonnonvaroihin, aineettomiin resursseihin, sosiaalisiin
suhteisiin ja tuotantoresursseihin. Lähestymistapamme
näiden panosten keräämiseen, kehittämiseen ja
turvaamiseen liittyy visioomme olla edelläkävijä
innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa,
sekä olla luotettava kumppani. Pyrimme myös
minimoimaan saatavuusongelmat toimimalla lähellä
keskeisiä asiakkaitamme ja hankkimalla suurimman
osan raaka-aineista useilta suurilta kansainvälisiltä
toimittajilta. Tuotokset ovat tuotteet ja ratkaisut, jätteet,
päästöt ja vesi. Suomisen kuitukankaat luovat arvoa
asiakkaillemme ja loppukäyttäjille tarjoamalla turvallisia
ja korkealaatuisia pyyhintä- ja hygieniatuotteita
sekä terveydenhuollon tuotteita. Lisäksi tarjoamme
monipuolisia vastuullisia vaihtoehtoja, kuten
biohajoavia, kompostoituvia ja muovittomia tuotteita
sekä kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja tuotteita.
Asemamme arvoketjussamme sijoittuu raaka-
ainetoimittajien ja asiakkaiden väliin. Asiakkaamme
jatkojalostavat tuotteemme lopputuotteikseen.
Tärkeimpiä arvoketjumme alkupään toimijoita ovat
toimittajamme. Suurin osa raaka-ainetoimittajistamme
toimittaa fossiili- ja/tai kasvipohjaisia raaka-aineita
tuotantoa varten. Tärkeimpiä arvoketjumme loppupään
toimijoita ovat kuljetusyritykset, asiakkaamme,
tuotteiden loppukäyttäjät ja jätehuoltoyritykset.
Suomisella on kaksi päämarkkina-aluetta, EMEA ja
Amerikat, ja yhteensä työntekijöitä on yli 650 henkilöä.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten
alueiden mukaan ilmoitetaan kohdassa S1 Oma
työvoima.
56Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Sidosryhmä Odotukset ja edut Sidosryhmien odotusten täyttäminen / Vuorovaikutuksen tulos Vuorovaikutustyypit/Kanavat
Työsuhteiset
työntekijät
- Turvallinen työympäristö
- Ansiotulo ja edut
- Kehitysmahdollisuudet
- Yhdenvertainen kohtelu
- Hyvinvointi ja myönteinen
yrityskulttuuri
- Vahva turvallisuuskulttuuri, ml. Behaviour Based Safety -ohjelma, Life Saving Rules
-turvallisuussäännöt ja ISO 45001 -standardin mukaiset sertifioinnit
- Oikeudenmukainen ja tasavertainen ansiotulo ja edut
- Tulos- ja urakehitysprosessi, johon kuuluu henkilökohtainen osaamisen
kehittämissuunnitelma
- Rekrytointipolitiikka, henkilöstöperiaatteet
- Avoin viestintä
- Liiketapaperiaatteet
- Päivittäinen vuorovaikutus
- Globaali intranet ja sisäinen uutiskirje
- Globaali henkilöstön sitoutuneisuuskysely ja
paikalliset pulssikyselyt
- Tulos- ja urakehityskeskustelut
- Sidosryhmäkysely
- Koulutukset ja verkkokoulutusalusta
Toimittajat - Pitkäaikainen kumppanuus
- Avoin viestintä ja yhteistyö
- Maksu materiaaleista ja palveluista
- Jatkuva yhteistyö
- Sujuva ja tehokas raaka-aineen laadunvarmistusprosessi
- Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille
- Yleiset ostoehdot
- Kokoukset ja muut suorat kontaktit
- Tarjouspyynnöt ja sopimukset
- Sidosryhmäkysely
Asiakkaat - Tuotteiden laatu ja turvallisuus
- Innovaatiot ja tuotekehitys
- Ympäristövaikutusten vähentäminen
- Vastuullinen kuidunhankinta
- Arvoa asiakkaalle
- Pitkäaikainen kumppanuus
- Kustannuskilpailukyky
- Laadun ja turvallisuuden varmistus auditoinneilla ja sertifioinneilla
- Vastuullinen tuotevalikoima ja tuotekehitys asiakkaiden kanssa
- Ympäristövaikutusten minimointi, ml. resurssitehokkuustavoitteet
- Asiantuntijuuden kehittäminen
- Jatkuva yhteistyö ja vierailut paikan päällä
- Osallistuminen näyttelyihin ja messuihin
- Liiketapaperiaatteet
- Kokoukset ja muut suorat kontaktit
- Näyttelyt ja muut alan tapahtumat, sekä alan
tiedotusvälineet
- Ulkoinen viestintä, esim. asiakkaiden uutiskirje
- Auditoinnit ja sertifikaatit
- Asiakas- ja sidosryhmäkyselyt
- Asiakaspalvelu
- Tarjouspyynnöt ja sopimukset
Sijoittajat,
osakkeenomistajat,
analyytikot
- Markkina-arvo ja osingot
- Vastuullinen kasvu
- Tarkat, johdonmukaiset ja
luotettavat tiedot
- Riskien arviointi ja hallinta
- Innovaatiot ja tuotekehitys
- Vastuullisuus
- Viestintä Suomen lakien, EU- direktiivien, pörssin sääntöjen ja muun sääntelyn mukaisesti
- Kasvuun ja kannattavuuteen tähtäävän strategiamme toteutus
- Yritysvastuuohjelmamme toteutus
- Läpinäkyvä raportointi, kestävyysraportointi CSRD:n mukaisesti
- Liiketapaperiaatteet
- Yhtiökokous
- Neljännesvuosi- ja vuosiraportointi
- Pörssi- ja lehdistötiedotteet
- Osakkeenomistajille ja analyytikoille suunnatut
tapahtumat
- Verkkosivusto ja muut digitaaliset kanavat
- Sidosryhmäkysely
Poliittiset päättäjät,
julkiset viranomaiset,
kansalaisjärjestöt
- Säännösten noudattaminen
- Vastuullinen toimitusketju
- Vastuullinen toiminta
- Lakien ja määräysten noudattaminen
- Väärinkäytösten ilmoituskanava
- Kestävyysraportointi CSRD:n mukaisesti
- Liiketapaperiaatteet
- Raportointi ja muu ulkoinen viestintä
- Suora yhteydenpito
- Sidosryhmäkysely
Yhteiskunta ja
paikallisyhteisöt
- Työpaikat ja oikeudenmukaiset
työllistämiskäytännöt
- Vastuullinen ja kestävä tuotanto
- Säännösten noudattaminen
- Verojen maksaminen
- Työllistäminen ja oikeudenmukainen ansiotulo
- Rekrytointipolitiikka ja henkilöstöperiaatteet
- Ympäristövaikutusten minimointi, ml. resurssitehokkuustavoitteet
- Hyvä yrityskansalaisuus
- Verojen maksaminen
- Liiketapaperiaatteet
- Tiedotusvälineet
- Raportointi ja muu ulkoinen viestintä
- Sidosryhmäkysely
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Suomisen sidosryhmiä ovat yhteisöt tai henkilöt,
jotka vaikuttavat liiketoimintaamme tai joihin
liiketoimintamme vaikuttaa. Sidosryhmämme eroavat
toisistaan suuresti, joten viestinnän painopisteet
ja kanavat vaihtelevat kunkin ryhmän etujen ja
tarpeiden mukaan. Vuorovaikutuksen tarkoitus on
tarjota tärkeää tietoa sidosryhmiemme odotuksista
ja huolenaiheista ja auttaa meitä tunnistamaan
toimintaympäristömme mahdollisuudet ja riskit.
Haluamme käydä sidosryhmiemme kanssa avointa
ja jatkuvaa vuoropuhelua ja pyrimme läpinäkyvään
viestintään eri kanavien kautta. Jatkuva vuorovaikutus
sidosryhmiemme kanssa on myös keskeinen
näkökohta Suomisen tavassa lähestyä vastuullisuutta.
Sidosryhmien näkemykset ja edut vastuullisuuteen
liittyvien olennaisten vaikutusten osalta esitetään
johdolle ja hallitukselle päätöksenteon pohjaksi.
Sidosryhmät ja niiden odotukset sekä käytössä olevat
vuorovaikutuskanavat ja vaikutus Suomisen strategiaan
ja liiketoimintamalleihin esitetään seuraavassa
taulukossa.
57Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Selvitys olennaisista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista
Suominen on tunnistanut olennaisia vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia seuraaviin kestävyysseikkoihin
liittyen: ilmastonmuutos, pilaantuminen, vesi,
biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit,
resurssien käyttö ja kiertotalous, oma työvoima,
arvoketjun työntekijät, kuluttajat ja loppukäyttäjät
sekä liiketoiminnan harjoittaminen. Kaikki tunnistetut
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, ja muita
yhteisökohtaisia kestävyysseikkoja ei tunnistettu
olennaisiksi. Yhteisökohtaisena tietona olemme
ilmoittaneet liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
tavoitteemme.
Suominen on tunnistanut ympäristöön ja ihmisiin
liittyviä olennaisia kielteisiä tosiasiallisia tai mahdollisia
vaikutuksia. Vakavimmat kielteiset vaikutuksemme
liittyvät päästöihimme, vedenkulutukseemme,
resurssienkäyttöintensiteettiimme, tuotteistamme
valmistettujen lopputuotteiden kertakäyttöisyyteen,
myötävaikutukseemme biologista monimuotoisuutta
vähentäviin tekijöihin ja muovipohjaisten
tuotteidemme hävityksestä mahdollisesti irtoavien
mikro muovien aiheuttamaan pilaantumiseen. Olemme
myös tunnistaneet merkittäviä myönteisiä vaikutuksia,
joita toiminnallamme on ympäristöön ja ihmisiin.
Useimmat näistä myönteisistä vaikutuksista liittyvät
tuotevalikoimamme vastuullisuuteen ja nykyisiin
toimintaperiaatteisiimme ja prosesseihimme.
Merkittävimmät kestävyysseikkoihin liittyvät
taloudelliset riskimme johtuvat muuttuvasta sääntely-
ympäristöstä ja asiakkaidemme ja sijoittajien
lisääntyvistä odotuksista. Koska vastuullisuus on
yksi Suomisen strategian kulmakivistä, olemme
myös tunnistaneet merkittäviä mahdollisuuksia, joita
vastuullisuussiirtymä voi tarjota meille.
Sellaisia olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia ei
tunnistettu, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että asiaan
liittyvissä, tilinpäätöksissä ilmoitetuissa, omaisuuserien
ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehdään seuraavan
tilikauden aikana olennainen oikaisu.
Suomisen kannalta olennaisiksi arvioidut vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet esitetään aihekohtaisissa
ESRS-tiedoissa. Biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin, arvoketjun työntekijöihin sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet, jotka kuuluvat siirtymäsäännösten
piiriin ja joille ei ole aihekohtaista lukua, esitetään
seuraavassa taulukossa.
Siirtymäsäännösten piiriin kuuluvat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
KESTÄVYYSSEIKKA
KIELTEISET
VAIKUTUKSET
MYÖNTEISET
VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
- Riippuvuus
kasvipohjaisista
raaka-aineista
- Osa materiaaleista
hankitaan korkean
riskin maista
- Myötävaikutus
ilmastonmuutokseen,
luonnonvarojen
käyttöön ja epäsuorasti
maankäytön
muutokseen ja
metsäkatoon
- Siirtyminen pois
fossiilipohjaisista
raaka-aineista
kasvipohjaisiin
raaka-aineisiin
- Vastuullisesti
hankituista kuiduista
valmistetut tuotteet
tuotevalikoimassa
- FSC
®
-, PEFC- ja
SFI
®
-sertifioitujen
materiaalien käyttö
- Maineriskit
- Arvoketjun lisääntyvät
odotukset
- Riippuvuus
kasvipohjaisista
raaka-aineista
- Tuleva kasvipohjaisiin
raaka-aineisiin liittyvä
lainsäädäntö
Arvoketjun työntekijät - Mahdolliset
lainsäädännön ja
toimittajia koskevien
liiketapaperiaatteiden
rikkomukset
toimitusketjussa
- Pakolliset
liiketapaperiaatteet
tavarantoimittajille
edistävät hyviä
käytäntöjä
- EcoVadis-arviointi-
järjestelmä käytössä
- Henkilöstön ja
urakoitsijoiden
turvallisuus lisää
kannattavuutta ja
hyvää mainetta
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
- Terveydenhuollon
tuotteiden ja
hygieniatuotteiden
mahdolliset
turvallisuuspuutteet
- Terveydenhuollon
tuotteiden ja
hygieniatuotteiden
turvallisuus
- Tuotteiden laatu- ja
turvallisuusongelmat
- Maineriskit
- Tuotteiden laatu
ja turvallisuus
myyntivalttina
58Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Muutokset olennaisissa vaikutuksissa,
riskeissä ja mahdollisuuksissa
Suominen toteutti kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointinsa vuonna 2024. Kaksinkertainen
olennaisuuden arviointi katselmoitiin vuonna 2025.
Sellaisia suuria muutoksia ei tunnistettu, joilla olisi
voitu perustella olennaisuusarvioinnin päivittäminen.
Voimassaolevan olennaisuusarvioinnin suhteen ei
tunnistettu muutoksia. Muutoksia ei tunnistettu
olennaisten vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien
suhteen. Uusia sidos ryhmiä ei myöskään tunnistettu.
Uusi kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
toteutetaan vuonna 2026.
Selvitys vuorovaikutuksesta strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Uskomme vastuullisen siirtymän ja olennaisten
vaikutustemme, riskiemme ja mahdollisuuksiemme
vaikuttavan liiketoimintamalliimme, arvoketjuumme,
strategiaamme ja päätöksentekoomme
merkittävästi. Strategiamme on tiiviisti yhteydessä
tavoitteeseemme minimoida ympäristö vaikutuksia
ja taloudellisia riskejä sekä hyödyntää vastuullisiin
kuitukankaisiin ja liiketoimintakäytäntöihin liittyviä
taloudellisia mahdollisuuksia. Aloitimme vuonna
2024 yritysvastuuohjelmamme päivitystyön
vastauksena näiden olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien vaikutuksiin arvoketjuumme ja
Suomiseen. Yritysvastuuohjelma tullaan sisällyttämään
strategiatyöhön vuonna 2026.
Kartoitimme arvoketjuamme vuonna 2024 ja vuonna
2026 jatkamme tulosten analysointia ja hyödyntämistä
raaka-ainehankintakäytännöissämme sekä
vastuullisuuteen liittyvän due diligence -prosessimme
uudistamisessa.
Yksityiskohtaisempia tietoja olennaisten
vaikutustemme, riskiemme ja mahdollisuuksiemme
vuorovaikutuksesta strategiamme ja liiketoiminta-
mallimme kanssa sekä siitä, mihin kohtaan arvo -
ketjuamme ne keskittyvät, esitetään aihe kohtaisissa
ESRS-tiedoissa. Lyhyt kuvaus sellaisten biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, arvo -
ketjun työntekijöihin sekä kuluttajiin ja loppu käyttäjiin
liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
vuorovaikutuksesta strategiamme ja liiketoiminta-
mallimme kanssa, jotka kuuluvat siirtymäsäännösten
piiriin ja joille ei ole aihekohtaista lukua, annetaan
kohdassa Laatimisperusteet.
Resilienssianalyysi
Strategiamme ja liiketoimintamallimme resilienssi
ilmastonmuutoksen suhteen arvioitiin vuonna
2025. Analyysi kattoi kaikki tuotantolaitoksemme
ja sisälsi koko arvoketjun, mukaan lukien tuotanto -
ketjun alkupään toiminnot, omat toimintomme
sekä tuotantoketjun loppupään toiminnot.
Resilienssianalyysi perustui Suomisen kaksois-
olennaisuusanalyysiin ja sisälsi yksityiskohtaisemman
ilmastoriskiarvioinnin ja skenaarioanalyysin.
Riskien todennäköisyys ja haavoittuvuus, sekä
Suomisen resilienssi arvioitiin vuosien 2025, 2030 ja
2050 suhteen.
Ilmastoriskiarviointi toi ilmi seitsemän fyysistä riskiä
ja kuusi siirtymäriskiä, jotka arvioitiin olennaisiksi
Suomiselle. Fyysisten riskien tarkasteluun hyödynnettiin
’pahinta mahdollista skenaariota’ (SSP5-8.5), jotta
vakavimpiin ilmastovaikutuksiin osattaisiin varautua.
Siirtymäriskit arvioitiin ’parhaimman mahdollisen
skenaarion’ (SSP1-2.6) kautta, jotta tiukentuvan
ilmastosääntelyn ja asiakaskriteerien vaikutukset
liiketoimintaan saatiin arvioitua. Tämän jälkeen
arvioitiin Suomisen nykyinen resilienssitaso tulevia
riskejä ja mahdollisuuksia kohtaan. Tarkempi kuvaus
resilienssianalyysin tuloksista esitellään osion E1
Ilmastonmuutos alla. Määrittelemme konkreettiset
toimet resilienssimme vahvistamiseksi myöhemmin,
yhdessä yhtiön uuden strategian kanssa, mukaan lukien
mahdollisten uusien teknologioiden käyttöönoton
ja niiden roolin kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteidemme saavuttamisessa.
Ilmastoriskiarvioinnin tulokset tullaan sisällyttämään
kaksoisolennaisuusanalyysiin vuonna 2026.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Yleinen prosessi
Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi
kaksin kertaisen olennaisuuden arvioinnin kautta
noudatti eurooppalaisten kestävyys raportointi-
standardien vaatimuksia. Kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointi toteutettiin vuoden 2024
alussa ulkoisen kumppanin kanssa. Kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin piiriin kuuluivat Suomisen
kaikki toiminnot ja maantieteelliset alueet sekä
keskeiset liikesuhteemme arvoketjussamme.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi käytiin
sisäisesti uudelleen läpi asiantuntijoiden ja Suomisen
johtoryhmän jäsenten kanssa vuonna 2025. Tällöin
todettiin, ettei vuoden 2024 olennaisuusarviointiin ollut
tullut muutoksia. Muutoksia ei tehty voimassaoleviin
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin.
Seuraavalla sivulla on yksityiskohtainen kuvaus siitä,
miten Suomisen kannalta olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin.
59Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Vuonna 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
ensimmäinen keskeinen vaihe oli tunnistaa vaikutusten
kohteena olevat sidosryhmät ja Suomisen kestävyys-
raportin käyttäjät, jotta ymmärrettäisiin heidän
näkemyksensä Suomisen vaikutuksista, riskeistä
ja mahdollisuuksista. Tunnistamisprosessiin kuului
arvoketjumme kartoitus, josta saatiin arvokasta tietoa
keskeisistä sidosryhmistämme sekä arvoketjumme
alku- että sen loppupäässä. Seuraavat sidosryhmät
tunnistettiin keskeisiksi sidosryhmiksi, joiden
kanssa tulee pitää yhteyttä prosessin aikana: omat
työntekijämme ja johtoryhmämme, asiakkaamme,
tuotteidemme loppukäyttäjät, osakkeenomistajat ja
toimittajat.
Vuorovaikutusmenetelmiin kuului omille
työn tekijöillemme, valituille asiakkaille ja toimittajille
lähetetty verkkokysely, johtoryhmän työpaja, sekä
asiakkaan, osakkeenomistajan ja kahden toimittajan
haastattelu. Tuotteidemme loppukäyttäjiä ei voitu
vuorovaikutuksen aikana suoraan tavoittaa, mutta
heihin kohdistuvista vaikutuksista keskusteltiin sisäisesti
ja asiakkaidemme kanssa.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen
Vuonna 2024 Suominen toteutti kaksoisolennaisuus-
arvioinnin yhdessä ulkopuolisen toimijan kanssa.
Tausta-aineistoihin sisältyi sisäistä dokumentaatiota,
kuten HR- ja työterveys- ja työturvallisuustietoja,
scope 3 -tietoja, riskienarviointimateriaaleja sekä
hallintodokumentteja, kuten liiketapaperiaatteet
(Code of Conduct), toimittajien toimintaohje (Supplier
Code of Conduct) ja Speak Up-käytäntö. Lisäksi
mukana oli raaka-ainetoimittajiin liittyvää tietoa sekä
aiempien sidosryhmäkyselyiden tuloksia. Myös ulkoisia
tietolähteitä hyödynnettiin. Vesipulaa Suomisen
toimipaikoilla arvioitiin Maailman luonnonvarain
instituutin (World Resources Institute, WRI) Water
Risk Atlas -työkalulla, jolla tunnistettiin yhden
tuotantolaitoksen sijaitsevan korkean riskin alueella.
Biologisen monimuotoisuuden herkkyyttä puolestaan
tarkasteltiin Integrated Biodiversity Assessment Tool
(IBAT) -työkalun avulla, ja vuonna 2025 World Wildlife
Fund (WWF) Biodiversity Risk Filter -tietokartalla.
Sisäisten asiantuntijoiden ja keskeisten sidosryhmien
näkemyksiä hyödynnettiin mahdollisesti olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien listan
kokoamisessa. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistus tehtiin ESRS1 AR 16:n kestävyysseikkojen
pohjalta.
Alakohtaisia kestävyysseikkoja ei tunnistettu. Listaan
sisältyi tosiasiallisia ja mahdollisia myönteisiä ja
kielteisiä vaikutuksia, joissa olemme osallisina oman
toimintamme kautta tai liikesuhteidemme vuoksi.
Taloudelliset riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin
vaikutusten, riippuvuuksien ja muiden ulkoisten
tekijöiden pohjalta.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
priorisointi ja olennaisuuden pisteytys
Kun mahdollisesti olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet oli tunnistettu, ne priorisoitiin
eri kestävyysseikkojen alustavan olennaisuuden
arvioinnissa. Priorisointi perustui vuorovaikutukseen
sidosryhmien kanssa ja omiin näkemyksiimme
olennaisuudesta. Lopullinen olennaisuus arvioitiin
suorittamalla olennaisuuden pisteytys. Kielteisten
vaikutusten olennaisuus arvioitiin niiden vakavuuden
perusteella (ottaen huomioon niiden laaja-alaisuus,
mittakaava ja peruuttamattomuus) ja myönteisten
vaikutusten olennaisuus arvioitiin niiden laaja-
alaisuuden ja mittakaavan perusteella. Mahdollisten
vaikutusten osalta arvioitiin myös todennäköisyys.
Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus arvioitiin
niiden suuruuden ja todennäköisyyden perusteella.
Mittakaava, laaja-alaisuus, peruuttamattomuus,
todennäköisyys ja suuruus arvioitiin laadullisella
asteikolla 1–5, ja tulosten perusteella laskettiin
olennaisuuden kokonaispistemäärä kullekin
vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle. Suuruutta ja
todennäköisyyttä koskevat kriteerit perustuivat yhtiön
nykyisiin riskienhallintaprosesseihin ja kynnysarvoihin.
Mittakaavaa, laaja-alaisuutta ja peruuttamattomuutta
koskevat kriteerit kehitettiin kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointia varten. Kestävyysaiheiden ja
osa-alueiden olennaisuus määritettiin kyseisen aiheen
tai osa-alueen suurimman pistemäärän mukaan.
Valitsemalla tämä lähestymistapa varmistettiin, että
mitään aiheita tai osa-alueita, joihin liittyy olennaisia
vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia, ei pidetty
epäolennaisina. Tärkeitä, merkittäviä ja kriittisiä
olennaisuuden tasoja pidettiin olennaisina, kun taas
informatiivisia ja minimaalisia olennaisuuden tasoja
pidettiin epäolennaisina. Tarkastusvaliokunta tarkisti ja
koko johtoryhmä validoi kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin tulokset.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
yhteydessä arvioitiin vain vastuullisuuteen liittyviä
riskejä. Vastuullisuusriskit tullaan huomioimaan
osana Suomisen yleisiä riskinhallintaprosesseja.
Mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja
hallintaprosessi on suoraan sidoksissa strategiamme
kehittämiseen ja päätöksentekoomme.
Aihekohtaiset prosessit
Ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Kaikkien ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
60Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suomisen liiketoiminta sekä arvoketjun alku- ja
loppu pää analysoitiin. Suomisen ilmastoon liittyvät
vaikutukset arvioitiin vuoden 2022 kasvihuone kaasu-
päästölaskelmien perusteella. Suomisen arvoketjun
ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ja siirtymäriskit
seulottiin alustavasti ja analysoitiin kaksinkertaisessa
olennaisuuden arvioinnissa asian tuntemuksemme ja
sidosryhmiemme tietämyksen perusteella.
Suominen aloitti ilmastotiekarttansa ja siirtymä-
suunnitelmansa kehittämisen vuonna 2025 tunnistaen
toimintansa kriittisimmät painopisteet. Scope 1- ja 2
-päästöjen suhteen keskitytään energiatehokkuuden
lisäämiseen ja fossiilittomaan sähköön siirtymiseen.
Hankitut raaka-aineet ovat suurin scope 3
-päästöjen aiheuttaja, ja tästä syystä Suominen tulee
keskittymään raaka-ainetehokkuuden parantamiseen,
tuotevalikoiman ja potentiaalisten investointien
arviointiin sekä toimittajavuorovaikutuksen
vahvistamiseen.
Suomisen ilmastosiirtymäsuunnitelma tullaan
linjaamaan uuden yritysstrategian kanssa.
Ilmastosiirtymä suunnitelmasta raportoidaan
yksityiskohtaisemmin uuden strategian hyväksymisen
jälkeen. Resilienssin vahvistamisen ja tunnistettujen
fyysisten ja siirtymä riskien lieventämisen vuoksi
tämänhetkiset ilmastoon liittyvät toimet keskittyvät
sopeutumiseen ja riskinhallintatoimenpiteisiin.
Resilienssianalyysia on kuvattu tarkemmin ESRS 2
osiossa Resilienssianalyysi. Ilmastoriskiarvioinnin
tulokset tullaan integroimaan osaksi
kaksoisolennaisuusanalyysia vuonna 2026.
Pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Kaikkien pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi Suomisen
liiketoiminta sekä arvoketjun alku- ja loppupää
seulottiin ja analysoitiin. Vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet tunnistettiin asiantuntemuksemme ja
sidosryhmiemme tietämyksen perusteella. Vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia ei toteutettu.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Kaikkien vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi Suomisen liiketoiminta sekä arvoketjun
alku- ja loppupää analysoitiin. Vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet tunnistettiin asiantuntemuksemme ja
sidosryhmiemme tietämyksen perusteella.
Suominen on arvioinut veden niukkuutta toimi-
paikoillaan Maailman luonnonvarain instituutin
(WRI) vesiriskeihin liittyvän karttatyökalun avulla. Yksi
tuotantolaitoksistamme, Alicante, sijaitsee ”korkean
riskin alueella”, jossa vettä voidaan pitää niukkana
resurssina. Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kuulemisia ei toteutettu.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Kaikkien biologiseen monimuotoisuuteen ja
eko systeemeihin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseksi Suomisen liike-
toiminta sekä arvoketjun alku- ja loppupää analysoitiin.
Vaikka vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen
tunnistettiin myös fossiili pohjaisten kuitujen toimitus-
ketjuissa, puupohjaisten raaka-aineiden luonteen
vuoksi erityistä huomiota kiinnitettiin puupohjaisten
kuitujen toimitusketjuihin arvioitaessa biologiseen
monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia. Arvioimme
puupohjaisten materiaaliemme alkuperän ja
tunnistimme korkean riskin maat. Vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet tunnistettiin asiantuntemuksemme
ja sidosryhmiemme tietämyksen perusteella. Riskejä
tunnistaessamme arvioimme myös riippuvuutemme
biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä
sekä niiden palveluista. Kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiin ei sisältynyt erillistä siirtymäriskien, fyysisten
tai systeemisten riskien arviointia. Vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kuulemisia ei toteutettu.
Seuloimme toimipaikkamme tunnistaaksemme
biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet
käyttäen Integrated Biodiversity Assessment Tool
(IBAT) -tietokarttaa vuonna 2024. Yksikään toimi-
paikoistamme ei sijaitse biologisen monimuotoisuuden
kannalta herkällä alueella tai sellaisen lähellä.
Siksi olemme päätelleet, että toimipaikoillamme
ei tällä hetkellä ole tarpeen toteuttaa biologiseen
monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.
Vuonna 2025 käytimme WWF Biodiversity Risk Filter
-tietokarttaa IBAT-tietokartan saatavuusongelmien
vuoksi. WWF Risk Filter ei ole yhtä tarkka sijaintien
suhteen, minkä vuoksi kartasta ei näkynyt tarkkoja
tehtaidemme sijainteja. Seulonnan aikana arvioitiin, että
yksi tehtaistamme, Alicante, saattaa sijaita laajemmalla
biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä
alueella.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Kaikkien resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
Suomisen liiketoiminta sekä arvoketjun alku- ja
loppupää seulottiin ja analysoitiin. Seulonta toteutettiin
laadullisena käyttäen tietoja panoksistamme ja
lopputuotoksistamme, mukaan lukien hankittujen
raaka-aineiden maantieteellinen lähde, sekä
61Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
sidosryhmiemme näkemyksiä. Vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet tunnistettiin seulonnan ja Suomisen
asiantuntemuksen perusteella. Vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kuulemisia ei toteutettu.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Kaikkien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
Suomisen liiketoiminta sekä arvoketjun alku- ja
loppupää seulottiin ja analysoitiin. Vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet tunnistettiin asiantuntemuksemme
ja sidosryhmiemme näkemysten perusteella.
Analyysi kattoi kaikki maantieteelliset sijaintimme ja
toimintamme, mukaan lukien suhteemme keskeisiin
sidosryhmiimme, kuten toimittajiin, asiakkaisiin ja
osakkeenomistajiin.
Olennaisia aiheita tarkastellaan vuosittain niiden
ajankohtaisuuden ja validiteetin arvioimiseksi.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi toteutetaan
organisaatiossa tai toimitusketjussa tapahtuvien
muutosten (kuten muutokset maantieteellisissä
alueissa, toiminnassa, resursseissa, tuotteissa ja/
tai muut muutokset, jotka vaikuttavat olennaisiin
vaikutuksiimme, riskeihimme tai mahdollisuuksiimme)
merkittävyyden mukaan.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
ESRS Kestävyysaiheet Vaikutuksen olennaisuuden taso Taloudellisen olennaisuuden taso
Material topics
E1 Ilmastonmuutos Kriittinen Kriittinen
E2 Pilaantuminen Kriittinen Tärkeä
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat Kriittinen Tärkeä
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Kriittinen Merkittävä
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Kriittinen Kriittinen
S1 Oma työvoima Merkittävä Kriittinen
S2 Arvoketjun työntekijät Merkittävä Tärkeä
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Kriittinen Kriittinen
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Merkittävä Merkittävä
Epäolennainen aihe
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Informatiivinen Minimaalinen
Epäolennaiset kestävyysaiheet
Kestävyysaihe Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt arvioitiin kannaltamme epäolennaiseksi.
Raaka-aineiden hankintaan ja sen vaikutuksiin
paikallisyhteisöihin toimitusketjussamme liittyvät
mahdolliset kielteiset ja myönteiset vaikutukset
sekä taloudelliset riskit tunnistettiin kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnissa. Koska meillä on kuitenkin
vastuulliset toimitusketjukäytännöt (jotka kuvataan
kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen),
näitä vaikutuksia ja riskejä ei arvioitu olennaisiksi,
ja mahdollisten kielteisten vaikutusten ja niihin liittyvien
taloudellisten riskien toteutuminen arvioitiin erittäin
epätodennäköiseksi. Jatkamme vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin kohdistuvien vaikutustemme
seuraamista sisällyttämällä aiheen tuleviin kaksin-
kertaisen olennaisen arvioinnin tarkistuksiin.
Annettavien tietojen määrittäminen
Annettavat olennaiset tiedot määritettiin kaksin-
kertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettujen
ja arvioitujen olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien perusteella. Määritettäessä
mittareista annettavia tietoja tarkasteltiin niihin
liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
olennaisuutta. Niiden olennaisuuden perusteella
arvioitiin tiedonantovaatimusten (DR) ja muiden
tietopisteiden (DP) olennaisuus. Jos DR ja DP
arvioitiin olennaisiksi, tieto annettiin. Annettavien
tietojen määrittämisprosessissa noudatettiin
ESRS 1:n liitteessä E esitettyä vuokaaviota.
Tiedonantovaatimusten sisältöindeksi, sekä Taulukko
muusta EU:n lain säädännöstä johtuvista tietopisteistä
ovat luettavissa tämän kestävyysraportin lopussa.
62Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suomisen EU-
taksonomiaraportti
Johdanto
EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä
(EU-taksonomia) on luokitusjärjestelmä, joka luo
yhtenäiset ja objektiiviset kriteerit, joiden avulla voidaan
määritellä sellaiset taloudelliset toiminnat, jotka
edistävät merkittävästi EU:n ympäristötavoitteiden
saavuttamista. Luokitusjärjestelmän ensimmäisessä
vaiheessa kriteerit on määritelty niille toimialoille, jotka
ovat olennaisimpia ilmastoneutraaliuden saavuttamisen
ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta,
kuten energia, metsätalous, valmistus, liikenne ja
rakennusalan toiminta.
Vuonna 2025 muiden kuin rahoitusalan
yritysten edellytettiin ilmoittavan kaikkien kuuden
ympäristötavoitteen osalta, kuinka suuri osuus niiden
yhteenlasketusta liikevaihdosta, pääomamenoista
(CapEx) ja toimintamenoista (OpEx) liittyy
luokitusjärjestelmäkelpoisiin, luokitusjärjestelmän
mukaisiin, sekä ei-luokitusjärjestelmäkelpoisiin. Tämän
lisäksi EU-taksonomiaraporttia koskee rajoitettu
varmennus.
Vuoden 2026 alussa Euroopan komissio hyväksyi
uuden delegoidun asetuksen (EU) 2026/73,
joka tuo eräitä yksinkertaistuksia ja muutoksia
EU-taksonomiaraportointiin, mukaan lukien päivitetyt
raportointitaulukot ja 10 % olennaisuuskynnykset
taloudellisille KPI-mittareille. Muiden kuin
rahoitusalan yritysten on ollut mahdollista joko
jatkaa aiempien raportointisääntöjen käyttöä
tai soveltaa uusia muutoksia tilikauden 2025
EU-taksonomiaraportoinnissa. Suominen on valinnut
raportoida delegoidun asetuksen (EU) 2026/73
mukaisesti.
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot
Suomisen liiketoiminta koostuu yksinomaan
kuitukankaiden valmistuksesta ja myynnistä,
joille EU-taksonomiassa ei tällä hetkellä ole
määritetty teknisiä arviointikriteerejä. Tämän
seurauksena 100 % Suomisen liikevaihdosta
ja valtaosa sen pääomamenoista (90 %) on
ei-luokitusjärjestelmäkelpoista.
Vuonna 2025 toimintamenoihin liittyvä
OpEx-nimittäjä oli 29 milj. euroa, mikä vastasi
7 % yhtiön kokonaistoimintamenoista. Suominen
on arvioinut luokitusjärjestelmäkelpoiset
toimintamenonsa artikla 8:n mukaisen delegoidun
säädöksen vaatimusten mukaisesti ja todennut, että
luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän
mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvän
toimintamenojen osuus on kokonaisiin
toimintamenoihin ja Suomisen ydinliiketoimintaan
nähden epäolennainen. Näin ollen yhtiö raportoi
OpEx-laskennan osoittajan nollana artiklan 8 mukaisen
delegoidun säädöksen mukaisesti. Lisäperustelut on
esitetty kohdassa Keskeisten tulosindikaattorien erittely.
Vuonna 2025 Suomisen EU-taksonomiakelpoiset
toiminnot olivat pääosin pääomamenoja, jotka
liittyivät olemassa olevien rakennusten korjaamiseen
(7.2). Aktiviteetti kuuluu ilmastonmuutoksen
hillintää koskevaan ympäristötavoitteeseen.
Muut pääomamenot (yhteensä 2 % kelpoisesta
pääomamenoista) luokiteltiin uusien
raportointisäädösten mukaisesti ei-olennaisiksi.
Tämä osuus sisältää pienempiä investointeja
energiatehokkuuden parantamiseen, markkinaa lähellä
oleviin T&K-toimintoihin, jäte ja käyttövesijärjestelmien
parannuksiin sekä yhtiön ajoneuvoihin liittyviin vuokra-
tai investointikustannuksiin.
Suominen on arvioinut sähkötrukkeihin
liittyvien kulujen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta
uudelleen. Yksityiskohtaisen arvioinnin jälkeen
yritys on päättänyt raportoida edellisistä vuosista
poiketen niihin liittyvät pääoma- ja toimintakulut
ei-luokitusjärjestelmäkelpoisina. Tämä tarkennus
tehtiin, koska sähkökäyttöiset trukit eivät ole
yksiselitteisesti sisällytetty EU-taksonomia-asetuksessa
ja siihen liittyvissä delegoiduissa säädöksissä
määriteltyihin taloudellisiin toimintoihin, vaikka ne
tukevat asetuksessa asetettuja ilmastotavoitteita.
Lisäksi jäteveden käsittelyyn liittyvät pääoma-
ja toimintamenot on päätetty raportoida
ei-luokitusjärjestelmäkelpoisina. Muutos tehdään
selkeyden vuoksi, sillä teollisuuden jätevesien
käsittelyyn liittyvien kulujen sisällyttäminen aktiviteetin
5.3 alle ei ole täysin yksiselitteistä.
Suominen tarkistaa toimintonsa vuosittain ja
tunnistaa kunkin toimipaikan osalta kelpoiset
toiminnot ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen
(EU) 2021/2139 sekä sen liitteiden ja myöhempien
muutosten toimintakuvausten perusteella.
Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
luokitusjärjestelmänmukaisuutta arvioitiin merkittävän
edistämisen ja ei merkittävää haittaa -kriteerien sekä
vähimmäistason sosiaalisille suojatoimille asetettujen
teknisten arviointikriteerien avulla. Vuonna 2025
mikään tunnistetuista luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista ei täyttänyt kaikkia edellä mainittuja
kriteerejä, minkä vuoksi yhtään toimintoa ei raportoitu
luokitusjärjestelmän mukaisena. Suominen on laatinut
vuoden 2025 aikana ilmastoriskien arvioinnin kaikille
yhtiön toimipaikoille.
Jokainen Suomisen tuotantolaitos vastaa luokitus-
järjestelmäkelpoisten toimintojensa luokitus-
järjestelmän mukaisuuden arvioinnista. Arviointi
tehdään verkko pohjaisen työkalun avulla. Konserni-
toiminnot vastaavat yhteisistä toimintaohjeista ja
63Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
määritelmistä. Toimintojen arviointi sekä taksonomia-
raportin luvut varmennetaan konsernitasolla.
Mukaisuuden arviointi toteutettiin delegoidussa
asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistettujen
ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen,
sekä muille ympäristötavoitteille asetettujen
teknisten arviointikriteerien mukaisesti, mukaan
lukien delegoidun asetuksen (EU) 2023/2485
tuomat muutokset. Lisäksi arvioitiin asetuksen (EU)
2020/852 3 artiklan noudattaminen sekä asiaan
liittyvät DNSH-vaatimukset ja vähimmäissuojatoimet.
KPI-raportointi noudattaa delegoidun asetuksen (EU)
2021/2178 (artikla 8) vaatimuksia muutoksineen sekä
delegoidulla asetuksella (EU) 2026/73 käyttöön otettua
päivitettyä raportointikehikkoa.
Keskeisten tulosindikaattorien erittely
Pääomamenot on laskettu kuten komission
delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178
liitteessä I (Muiden kuin rahoitusalan yritysten
ilmoittamat keskeiset tulosindikaattorit) on
määritelty. Kokonaispääomamenot sisältävät
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (kuten
määritelty IAS 16 -standardissa), aineettomien
käyttöomaisuushyödykkeiden (kuten määritelty IAS 38
-standardissa) sekä käyttöoikeusomaisuuserien (kuten
määritelty IFRS 16 -standardissa) lisäykset.
Pääomamenot,
1 000 euroa 2025 2024
Aineellisten käyttö-
omaisuushyödykkeiden
lisäykset 26 130 15 895
Aineettomien
hyödykkeiden lisäykset 160 109
Ei sisäisesti
aikaansaatuja
Käyttöoikeusomaisuus-
erien lisäykset 1 195 2 580
Yhteensä 27 483 18 584
Osoittaja, jota käytetään luokitusjärjestelmän
mukaisten pääomamenojen osuuksien laskemisessa
on määritetty siten, että se sisältää ne pääomamenot,
jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmän mukaisiin
taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai
prosesseihin, tai ne liittyvät tuotosten ostamiseen
luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista
toiminnoista tai jotka liittyvät yksittäisiin toimenpiteisiin,
joiden avulla toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai
vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
EU-taksonomian tiedonantoja koskevan delegoidun
asetuksen (EU) 2021/2178 (artikla 8) liitteen I kohdan
1.1.3.2 mukaisesti yritys voi jättää OpEx-indikaattorin
osoittajan laskennan pois, mikäli toimintamenot eivät
ole olennaisia yrityksen liiketoimintamallin kannalta.
Vuonna 2025 yrityksen OpEx-indikaattorin
nimittäjä (EU-taksonomian soveltamisalaan
kuuluva kokonais-OpEx) oli 29 milj. euroa, mikä
vastasi 7 % yrityksen 421 milj. euron suuruisista
kokonaistoimintamenoista. Valtaosa yrityksen
toimintamenoista liittyy kuitukankaiden valmistukseen
ja myyntiin, joka ei kuulu EU-taksonomian
luokitusjärjestelmän mukaiseen toimintaan. Näitä kuluja
pidetään epäolennaisina yrityksen liiketoimintamallin
kannalta EU-taksonomian näkökulmasta.
Tästä syystä yhtiö on päättänyt soveltaa
kohdan 1.1.3.2 mukaista mahdollisuutta jättää
OpEx-indikaattorin osoittaja laskematta. Tämän
mukaisesti EU-taksonomian OpEx-indikaattorin
osoittaja raportoidaan 0 % vuodelle 2025.
Kokonaistoimintamenot (nimittäjä) on laskettu
kuten komission delegoidun asetuksen (EU)
2021/2178 liitteessä I (Muiden kuin rahoitusalan
yritysten ilmoittamat keskeiset tulosindikaattorit)
on määritelty. Toimintamenot sisältävät välittömät
tulosvaikutteisesti kirjatut kustannukset, jotka
liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten
perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin,
kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut
välittömät menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan
tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat
tarpeen näiden hyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan
toiminnan varmistamiseksi.
Jotta varmistetaan, että pääoma- ja toimintamenot
on huomioitu vain yhdessä taloudellisessa toiminnassa
ja jotta vältyttäisiin pääoma- ja toimintamenojen
kaksinkertaiselta huomioonottamiselta, täsmäytetään
kohdennetut menot kohdentamattomiin
kokonaismenoihin.
64Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tilikausi (2025) Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ympäristötavoitteiden mukainen jakautuminen
Keskeinen
tulos indikaattori Yhteensä
Luokitus-
järjestelmä-
kelpoisten
toimintojen
osuus
Luokitus-
järjestelmän-
mukaiset
toiminnat
Luokitus-
järjestelmän-
mukaisten
toimintojen
osuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
moni-
muotoisuus
Mahdollistavien
toimintojen
osuus
Siirtymä-
toimintojen
osuus
Arvioimatta jää-
vät toiminnat,
joita pidetään
ei-olennaisina
Luokitus-
järjestelmän
mukaiset
toiminnot
edeltävällä tili-
kaudella (N-1)
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
toimintojen
osuus
edeltävällä tili-
kaudella (N-1)
1 000 € % 1 000 € % % % % % % % % % % € %
Liikevaihto 412 433 0 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 0 %
Pääomamenot 27 483 8 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 0 %
Toimintamenot 29 189 0 0 %
65Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Raportoitutu keskeinen tulosindikaattori (pääomamenot)
Tilikausi (2025) Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen ympäristötavoite
Taloudelliset toiminnat Koodi
Luokitus-
järjestelmä-
kelpoinen
keskeinen tulos-
indikaattori
(luokitus -
järjestelmä-
kelpoisten
pääoma-
menojen osuus)
Luokitus-
järjestelmän-
mukainen tulos-
indikaattori
(pääoma-
menojen
rahallinen arvo)
Luokitus-
järjestelmän-
mukainen
keskeinen tulos-
indikaattori
(luokitus-
järjestelmän
mukaisen
pääoma-
menojen osuus)
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen Vesi Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
moni-
muotoisuus
Mahdollistava
toiminta
Siirtymä-
toiminta
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus luokitus-
järjestelmä-
kelpoisesta
toiminnasta
% 1 000 € % % % % % % %
(Tapauksen
mukaan M)
(Tapauksen
mukaan S) %
Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2. 8 % 0 0 % 0 % 0 % 0 %
Luokitusjärjestelmän mukaisuuden
summa tavoitteen mukaan 0 % 0 %
Yhteenlaskettu keskeinen
tulosindikaattori (Pääomamenot) 8 % 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
66Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutuksemme, riskimme
ja mahdollisuutemme
KESTÄVYYSSEIKKA
KIELTEISET
VAIKUTUKSET
MYÖNTEISET
VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET
Ilmastonmuutos - Scope 1-, 2- ja 3
-kasvihuonekaasu-
päästöt
- Toiminnan suuri
energian- ja
polttoaineenkulutus
- Suurin osa ostetusta
sähköstä peräisin
uusiutumattomista
lähteistä
- Vastuullisia tuotteita
tuotevalikoimassa
- Tietoisuuden
lisääminen
arvoketjussamme
- Alicanten tuotanto-
laitoksen aurinko-
paneelit tuottavat
uusiutuvaa energiaa
- Lisääntyvät
sääntelyvaatimukset
- Arvoketjun lisääntyvät
odotukset
- Investoinnit
tuotanto linjoihin ja
toimitusketjuihin
- Äärimmäisten
sääilmiöiden
aiheuttamat häiriöt
toimitusketjuun
- Äärimmäisten sää-
ilmiöiden vaikutukset
toimipaikkoihin
- Nousevat
energiahinnat
- Lisääntyvä kysyntä
tuotteille, joilla on
pieni hiilijalanjälki
- Lisääntyvä rahoitus ja
tuki kestäville tuotteille
- Edullisen fossiilittoman
energian saatavuus
- Lisääntyvä
energiatehokkuus
- Nearshoring ja
reshoring sopeutumis-
toimenpiteinä
Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Strategiamme kulmakiviä ovat vastuullisuus ja
innovaatiot, ja kehitämme tarjontaamme sekä
toimintojamme jatkuvasti sen mukaisesti. Vastuullisuus
on tärkeää myös asiakkaillemme ja muille sidos-
ryhmille, sillä markkinat ovat nopeasti siirtymässä
kohti vastuullisempia vaihtoehtoja. Suominen
on sitoutunut vähentämään toiminnastaan
aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla
energiatehokkuutta ja etsimällä vaihtoehtoisia
vähä hiilisiä energialähteitä. Edistämme vastuullisten
tuotteiden kehitystä laskemalla tuotteidemme hiili jalan-
jäljen ja kehittämällä ratkaisuja, joiden ilmastovaikutus
on entistä pienempi.
Suomisen omasta toiminnasta aiheutuvia ilmastoon
liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia ovat scope
1- ja 2 -päästöt, energian- ja polttoaineenkulutus
sekä nykyinen energialähteiden yhdistelmä.
Vastaavasti olennaisia myönteisiä vaikutuksia
ovat vastuulliset tuotteet Suomisen valikoimassa
ja Alicanten tuotantolaitoksen aurinkopaneelit.
Olennaisia vaikutuksia, joissa Suominen on osallisena
liikesuhteidensa kautta, ovat arvoketjumme alku- ja
loppupään scope 3 -päästöjen kielteinen vaikutus ja
ilmastotietoisuuden lisäämisen myönteinen vaikutus.
Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat ilmaston
lämpenemistä, joka vaikuttaa kielteisesti ihmisiin
ja ympäristöön monin eri tavoin. Energian-
kulutuksestamme aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä.
Myönteiset vaikutuksemme, kuten vastuulliset
tuotteet ja aurinkopaneelit, vähentävät näitä kielteisiä
vaikutuksia ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Pyrimme
myös vaikuttamaan sidosryhmiimme ja tukemaan
ilmastonmuutoksen torjuntaa lisäämällä tietoisuutta
arvoketjussamme. Kaikki olennaiset vaikutuksemme
voivat toteutua lyhyellä aikavälillä.
Suomisen omaan toimintaan kohdistuvia olennaisia
ilmastoriskejä ovat vastuullisuuteen liittyvät
investointitarpeet, nousevat energiahinnat, vesipulan
ja kuivuuden lisääntyminen sekä äärimmäisten
sääilmiöiden vaikutukset toimipaikkoihimme. Riskejä,
joissa Suominen on osallisena liikesuhteiden kautta
arvoketjussa ovat lisääntyvät sääntelyvaatimukset,
ilmastoon liittyvät toimitusketjun häiriöt sekä
kertakäyttötuotteisiin kohdistuvan sosiaalisen paineen
aiheuttamat mainehaitat.
Pyrkimyksemme kohti vastuullisempaa tuote-
valikoimaa ja ilmastonmuutoksen hillintää voivat
tarjota Suomiselle taloudellisia mahdollisuuksia.
Mahdollisuuksia syntyy arvoketjumme alkupäässä
puhtaan energian, rahoituksen ja saatavuuden
lisääntymisestä tai arvoketjumme loppupäässä
asiakkaidemme lisääntyvästä kysynnästä tuotteille,
joilla on pienempi hiilijalanjälki. Voimme luoda
67Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
mahdollisuuksia myös oman toimintamme kautta
lisäämällä toimintamme energiatehokkuutta.
Yksi yritysvastuuohjelmamme 2025–2030 neljästä
teemasta on ympäristövaikutusten minimointi,
joka käsittelee vaikutuksiamme ilmastoon.
Olemme sitoutuneet vähentämään scope 1-,
2- ja 3 -päästöjämme edistääksemme ilmaston
lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti.
Pyrimme jatkuvasti vähentämään toimintamme
ympäristövaikutuksia energiatehokkuuden, kestävien
toimintatapojen, sekä innovaation keinoin.
Ilmastoon liittyvät riskit ja resilienssi
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa
tunnistettuihin ilmastoon liittyviin riskeihin kuuluu
sekä siirtymäriskejä että fyysisiä riskejä. Siirtymäriskejä
ovat lisääntyvät sääntelyvaatimukset, lisääntyvät
asiakasodotukset, uudet investointitarpeet ja
nousevat energian hinnat. Fyysisiä ilmastoriskejä
ovat äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat häiriöt
toimitusketjuun ja vauriot toimipaikoilla.
Strategiamme ja liiketoimintamallimme ilmasto-
resilienssi arvioitiin resilienssianalyysilla vuonna 2025.
Analyysi kattoi kaikki tuotantolaitoksemme ja sisälsi
koko arvoketjun, mukaan lukien tuotantoketjun
alkupään toiminnot, omat toimintomme
sekä tuotantoketjun loppupään toiminnot.
Resilienssianalyysiin sisältyi tarkempi ilmastoriskien
arviointi, johon kuuluu myös skenaarioanalyysi.
Ilmastoriskien arvioinnissa tunnistettiin 30
potentiaalista riskiä, joista seitsemän fyysistä riskiä ja
kuusi siirtymäriskiä priorisoitiin jatkoarviointia varten.
Poisjääneet riskit sisälsivät fyysisiä riskejä liittyen sään
ääri-ilmiöihin ja asteittaisiin ilmastonmuutoksen
vaikutuksiin, kuten tulviin, merenpinnan nousuun,
maaperän heikkenemiseen, maavyöryihin sekä
lämpötila- ja kosteuspitoisuusmuutoksiin.
Poisjääneet siirtymäriskit sisälsivät riskejä liittyen
tiettyjen raaka-aineiden saatavuuden ja hintojen
vaihteluun, maineseikkoihin, teknologian
kehittymiseen, jätelainsäädäntöön, liikenteen
vähähiilistymiseen ja hankintakriteerien kehittymiseen.
Näiden riskien mahdollinen vaikutus Suomisen
toimintaan, arvoketjuun sekä strategiamme ja
liiketoimintamallimme kestävyyteen arvioitiin olevan
pienempi kuin niiden olennaisten riskien, jotka valittiin
tarkempaan analyysiin.
Valittujen riskien todennäköisyys ja haavoittuvuus,
sekä Suomisen resilienssi arvioitiin vuosien
2025, 2030 ja 2050 suhteen. Haavoittuvuuden
arvioinnissa riskit luokiteltiin kvalitatiivisesti
mitättömästä katastrofaaliseen asteikolla 1–5.
Fyysisten riskien arviointiin käytettiin ’huonointa
mahdollista ilmastoskenaariota’ (SSP5-8.5), jotta
vakavimpiin ilmastovaikutuksiin osattaisiin varautua.
Siirtymäriskeihin käytettiin ’parasta mahdollista
skenaariota’ (SSP1-2.6), jotta kunnianhimoisten
ilmastotoimien ja tiukentuvien kuluttajavaatimusten
vaikutukset saataisiin arvioitua. Skenaariot arvioitiin
epätoden näköisestä todelliseen asteikolla 1–5. Tämän
jälkeen toteutettiin resilienssianalyysi hyödyntämällä
skenaario analyysin tuloksia sekä Suomisen
olemassaolevia toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi,
jotta saatiin yleiskatsaus nykyiseen tilanteeseen
ilmastoresilienssin suhteen.
Merkittävimmät fyysiset riskit liittyvät lämpöaaltoihin
ja niiden vaikutuksiin tuotannon jäähdytyskapasiteettiin,
sekä lisääntyvään vesipulaan ja maastopalojen
mahdollisiin tuotantoketjuvaikutuksiin. Vaikka
resilienssi analyysi osoitti, että Suomisen toiminta
on monen fyysisen riskin suhteen resilienttiä
lyhyellä aikavälillä, kaikkien seitsemän arvioidun
riskin vaikutusten arvioidaan nousevan vuoteen
2050 mennessä. Siirtymäriskien osalta tiukentuva
yritysvastuulainsäädäntö tuotantoketjun osalta,
kertakäyttötuotteiden regulaation kiristyminen,
sekä uusiutuvista lähteistä olevien kuitujen
kysynnän kasvu nousivat merkittävimmiksi riskeiksi.
Skenaarioanalyysi osoitti, että laajimmat vaikutukset
ovat odotettavissa vuoteen 2030 mennessä, minkä
jälkeen osa riskitasoista laskee vuosisadan puoleen
väliin siirryttäessä. Määrittelemme konkreettiset
toimet resilienssimme vahvistamiseksi myöhemmin
yhdessä yhtiön uuden strategian kanssa. Lisäksi
analyysissa tunnistettiin kaksi mahdollisuutta.
Tiukentuvan ilmastosääntelyn sekä asiakkaiden
ostokriteerien vaihtumisen Suomisen tuotantotapoja
suosiviksi todettiin olevan merkittäviä mahdollisuuksia
Suomiselle, sillä olemme jo aloittaneet siirtymän
vähähiiliseen toimintaan ja investoineet kestäviin
tuotteisiin. Vaikka asiakasmieltymysten muutokset
arvioitiin riskiksi kaksoisolennaisuusanalyysin aikana,
resilienssianalyysissa todettiin sen olevan myös
mahdollisuus.
Siirtymäsuunnitelma
ilmastonmuutoksen hillintään
Suomisella ei ole tällä hetkellä virallista siirtymä-
suunnitelmaa, joka olisi linjassa ESRS E1-1 -standardin
vaatimusten kanssa. Suominen aloitti ilmasto-
tiekarttansa kehittämisen vuonna 2025 tunnistaen
toimintansa kriittisimmät painopisteet. Scope 1- ja 2
-päästöjen suhteen keskitytään energiatehokkuuden
parantamiseen ja fossiilittomaan sähköön siirtymiseen.
Hankitut raaka-aineet ovat suurin scope 3
-päästöjen aiheuttaja, ja tästä syystä Suominen tulee
keskittymään raaka-ainetehokkuuden parantamiseen,
tuotevalikoiman uudelleenarviointiin ja potentiaalisiin
investointeihin, sekä toimittajavuorovaikutuksen
vahvistamiseen. Suomisen ilmastosiirtymäsuunnitelma
tullaan linjaamaan uuden yritysstrategian
68Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
kanssa. Ilmastosiirtymäsuunnitelmaa koskeva
yksityiskohtaisempi raportointi esitetään uuden
strategian hyväksymisen jälkeen.
Ilmastonmuutokseen liittyvät
toimintaperiaatteet
Terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja
laatupolitiikka (HSEQ-politiikka)
Ilmastonmuutos sisältyy Suominen-konsernin
HSEQ-politiikkaan. Politiikan tarkoituksena on
määritellä tarkemmin Suomisen sitoutuminen
terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön ja laatuun
(HSEQ) sekä luoda yhdenmukaiset HSEQ-periaatteet
kaikille Suomisen tuotantolaitoksille. Politiikka koskee
kaikkia Suominen-konsernin yrityksiä, toimipaikkoja
ja työntekijöitä. Sitoudumme myös noudattamaan
kansain välisen kauppa kamarin (ICC) kestävän
kehityksen periaatteita HSEQ-politiikassamme.
Kaikkien toimipaikkojemme ympäristönhallinta-
järjestelmä on sertifioitu ISO 14001 -standardin
mukaan. Alicantessa (Espanja), Cressassa
(Italia), Green Bayssa (Yhdysvallat) ja Nakkilassa
(Suomi) sijaitsevilla tuotantolaitoksillamme
on ISO 50001 -standardin mukaan sertifioitu
energianhallintajärjestelmä. Lueteltujen standardien
lisäksi kaikilla tuotantolaitoksilla on paikallinen
ympäristöpolitiikka. Suomisen HSEQ:sta ja jatkuvasta
parantamisesta vastaava johtaja vastaa HSEQ-politiikan
toteutumisesta.
Suominen on sitoutunut jatkuvasti parantamaan
tuotantotehokkuuttaan ja luonnonvarojen tehokasta
käyttöä, ja pyrimme vähentämään toiminnastamme
aiheutuvia ilmastovaikutuksia. HSEQ-politiikassa
käsitellään ilmastonmuutoksen hillintää, energia-
tehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa.
Suomisella ei ole erityistä ilmastonmuutokseen
sopeutumista koskevaa toimintaperiaatetta, mutta
sitä tullaan kehittämään resilienssianalyysin tulosten
perusteella. Ilmaston muutokseen sopeutumista
tukevat HSEQ-politiikkamme (terveys ja turvallisuus)
sekä riskienhallintaprosessimme. Suominen hallitsee
ilmastoon liittyviä riskejä asiaankuuluvilla varotoimilla,
liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmilla ja vakuutuksilla.
Esimerkiksi raaka-aineen saannin jatkuvuuteen
liittyviä riskejä hallitaan tekemällä yhteistyötä useiden
kansainvälisten toimittajien kanssa, ja yrityksen omiin
tuotantolaitoksiin liittyviä riskejä vähentää esimerkiksi
Suomisen maantieteellinen monimuotoisuus.
Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet
ja resurssit
Uusiutuvan energian käyttö
Osana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
tähtäävää toimintaamme kaikki Euroopassa sijaitsevat
toimipaikat siirtyivät täysin fossiilittomaan sähköön
vuonna 2021. Paulínian tuotantolaitoksella Brasiliassa
siirryttiin fossiilittomaan sähköön vuonna 2023 ja
Bethunen tuotantolaitoksella Yhdysvalloissa osittain
vuonna 2024. Siirtymällä on ollut merkittävä vaikutus
scope 2 -päästöjemme vähentämiseen. Suominen
selvittää vastaavia mahdollisuuksia muiden Pohjois-
Amerikassa sijaitsevien tuotantolaitoksiensa osalta.
Alicanten tuotantolaitoksella Espanjassa on lisäksi
aurinkopaneelit, jotka tuottavat uusiutuvaa sähköä
tuotantolaitoksen tarpeisiin. Aurinkopaneelien
tuottamalla sähköllä saadaan katettua 10 %
tuotantolaitoksen kokonaisenergiankulutuksesta.
Suominen arvioi mahdollisuuksia toteuttaa lisää
aurinkopaneeli-investointeja.
Lisäksi Suominen allekirjoitti pitkäaikaisen
sopimuksen höyryenergian tuotantoon käytettävästä
sähkökattilasta Nakkilan tuotantolaitoksella vuonna
2024. Kattilainvestointi toteutettiin syksyllä 2025.
Sähkökattilan odotetaan vähentävän Nakkilan
tuotantolaitoksen käyttämän puuhakkeen määrää.
Sähkökattilan vaikutuksia Nakkilan tuotantolaitoksen
biogeenisiin scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin
arvioidaan tarkemmin hankkeen edistyessä. Nämä
investoinnit eivät ole taloudellisesti merkittäviä.
Energiatehokkuus
Vuonna 2025 ei toteutettu merkittäviä energia-
tehokkuuteen liittyviä toimia vaikutusten
ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi
tai riskien käsittelemiseksi, sillä keskityimme yhtiön
korkeamman prioriteetin toimiin. Suominen seuraa
edelleen energiankulutustaan ja arvioi energiaan
liittyvien toimien tarvetta.
Suominen on tunnistanut yhden mahdollisen
keskipitkän aikavälin investoinnin, joka parantaisi
merkittävästi tuotannon energiatehokkuutta
arvoketjussamme. Investoinnille ei ole vielä osoitettu
erityisiä pääomamenoja tai muita taloudellisia
resursseja.
Ilmastonmuutokseen liittyvät
tavoitteet
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä tavoitteemme
on vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti
siten, että ilmaston lämpeneminen rajoittuu
1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on
ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen riskien
ja vaikutusten, kuten äärimmäisten sääilmiöiden,
merenpinnan nousun ja luontokadon, minimoimiseksi.
Sitoutumalla 1,5 celsiusasteen mukaisiin,
tieteeseen perustuviin kasvihuonekaasupäästöjen
69Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Ilmastoon liittyvien tavoitteiden edistyminen
Edistyminen
Tavoite 2030 KPI 2025 2024
Scope 1-, 2- ja 3- kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen Pariisin
ilmastosopimuksen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.
Scope 1- ja 2 -kokonaispäästöt
(markkinaperusteiset) (tCO₂e) 84 568 94 800
% Muutos Scope 1- ja 2 -kokonaispäästöissä
(markkinaperusteiset) -11 % N/A
Scope 3 -kokonaispäästöt (tCO₂e)
Tavoitteen laajuus tarkentuu vuonna 2026. 534 980 598 369
vähennystavoitteisiin Suominen vahvistaa asemaansa
vastuullisten kuitukankaiden edelläkävijänä ja vastaa
asiakkaiden odotuksiin. Päästövähennystavoitteemme
on asetettu konsernitasolle. Scope 1–2 -päästöjen
osalta vähennystavoitteemme on 42 %, ja
scope 3 -päästöille on asetettu erillinen 42 %:n
vähennystavoite, joka tullaan tarkentamaan vuoden
2026 aikana. Päästövähennystavoitteemme ovat
linjassa 1,5 celsiusasteen skenaarion kanssa.
Tarkastelujakso on 2025–2030 kaikkien päästöluokkien
osalta, ja vuosi 2024 toimii vertailuvuotena. 2024
edustaa normaalia toimintavuotta, jolloin ei tehty
suuria ilmastoon liittyviä muutoksia tai investointeja.
Koska uusin yritysvastuuohjelmamme koskee vuosia
2025–2030, vertaamme kyseisenä ajanjaksona tehtyjä
toimenpiteitä vertailukelpoiseen vuoteen, joka on
vaatimusten mukaisesti viimeisten kolmen vuoden
sisällä tavoitteiden asettamisesta.
Päästövähennystavoitteen asetannassa
hyödynsimme tunnustettuja ilmastoviitekehyksiä,
kuten Science Based Targets -aloitetta (SBTi),
sekä kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) 1,5
°C-skenaarioita vertailukohtana varmistaaksemme,
että tavoitteemme on linjassa 1,5 °C:n mukaisen
päästöpolun kanssa. Osallistimme sisäisiä sidosryhmiä
eri liike toimintayksiköistämme varmistamaan
ilmasto tavoitteiden yhdenmukaisuuden strategisten
tavoitteiden, operatiivisen suorituskyvyn, riskien-
hallinnan ja investointinäkökulmien kanssa.
Olemme myös olleet vuorovaikutuksessa ulkoisten
sidosryhmien, mukaan lukien toimittajien, asiakkaiden
ja sijoittajien, kanssa ymmärtääksemme heidän
ilmastotyönsä ja odotuksensa, ja ottaaksemme ne
huomioon ilmastotavoitteidemme asettamisessa.
Asettaessaan kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämis tavoitteita Suominen on huomioinut
odotettavissa olevat tulevat kehityskulut, jotka voivat
vaikuttaa sekä yhtiön päästöjen rakenteeseen että
päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Näihin
kehityskulkuihin kuuluvat asiakkaiden mieltymysten
ja kysynnän siirtyminen kestävämpiin ja kiertotaloutta
tukeviin tuotteisiin, ilmasto- ja ympäristösuorituskykyyn
liittyvien sääntely vaatimusten kehittyminen sekä uusien
päästö vähennyksiä tukevien teknologioiden saatavuus
ja käyttöön otto. Nämä oletukset on sisällytetty
tavoiteasetantaan yleisellä tasolla, jotta tavoitteet
pysyvät saavutettavissa mahdollisten tulevaisuuden
skenaarioiden puitteissa, ja jotta ne tukevat samalla
strategian ja liiketoimintamallin pitkän aikavälin
kestävyyttä.
Suominen aloitti ilmastotiekarttansa kehittämisen
vuonna 2025 tunnistaen toimintansa kriittisimmät
painopisteet. Scope 1- ja 2 -päästöjen suhteen
keskitytään energiatehokkuuden lisäämiseen ja
fossiilittomaan sähköön siirtymiseen. Hankitut raaka-
aineet ovat suurin scope 3 -päästöjen aiheuttaja,
ja tästä syystä Suominen tulee keskittymään raaka-
ainetehokkuuden parantamiseen, tuotevalikoiman
uudelleenarviointiin ja potentiaalisiin investointeihin
sekä toimittajavuorovaikutuksen vahvistamiseen.
Suomisen ilmastosiirtymäsuunnitelma tullaan
linjaamaan uuden yritysstrategian kanssa. Tarkempi
ilmasto siirtymä suunnitelma sekä absoluuttinen
päästö vähennys tavoite raportoidaan uuden strategian
hyväksymisen jälkeen.
Suomisen yritysvastuuohjelmaan 2025–2030
ei sisälly mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja
tulossuuntautuneita energiaan tai ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen liittyviä tavoitteita. Yhtenä
tavoitteena Suomisen uuden yritysvastuuohjelman
2025–2030 tavoitteenasetannassa oli keskittää
tavoitteet olennaisimpina pidettyihin ympäristö-
seikkoihin. Päästövähennystavoitteen lisäksi yksi
tavoite asetettiin kaatopaikalle päätyvän kuitukangas-
jätteen vähentämiselle. Tavoitteita ei asetettu
energiankulutukselle tai ilmastonmuutokseen
sopeutumiselle, koska niitä ei pidetty yhtä merkittävinä
kuin kasvihuonekaasupäästöjen ja kaatopaikkajätteen
vähentäminen. Tästä syystä mitattavissa olevia
aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita ei
pidetty tarpeellisina erityisesti näille teemoille. Siitä
huolimatta vaihtoehtoiset fossiilittomat energialähteet
ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tärkeässä
osassa kasvihuonekaasujen vähentämisessä ja
kasvihuonekaasupäästötavoitteen saavuttamisessa.
Seuraamme myös jatkuvasti HSEQ-politiikkamme
vaikuttavuutta seuraamalla energiankulutustamme ja
70Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti
Suominen toimii seuraavalla ilmastovaikutuksiltaan
merkittävällä alalla: Kuitukankaiden ja kuitukangas-
tuotteiden valmistus, pois lukien vaatteet (NACE-koodi
13.95). Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat on
lueteltu NACE-pääluokissa A–H ja pääluokassa
L (sellaisina kuin ne on määritelty komission
delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288). Suomisen
koko liikevaihto liittyy tähän ilmastovaikutuksiltaan
merkittävään alaan. Energiaintensiteetti on laskettu
jakamalla ilmasto vaikutuksiltaan merkittävän
alan toiminnan kokonaisenergiankulutus
kokonaisliikevaihdollamme (konsernitilinpäätöksen
konsernintuloslaskelmassa).
Kasvihuonekaasupäästöt
Suominen raportoi suorat kasvihuonekaasupäästönsä
(scope 1), ostoenergian tuotannosta aiheutuvat
epäsuorat kasvihuonekaasupäästönsä (scope 2)
ja muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästönsä
(scope 3) kasvihuonekaasuprotokollan (GHG Protocol)
mukaisesti. Suorat scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
ovat peräisin pääasiassa prosessilämmön
tuotantoon käytettävän fossiilisten polttoaineiden
kulutuksesta. Energian tuotantoon liittyvät
epäsuorat scope 2 -päästöt aiheutuvat ostetun
sähkön ja höyryn tuotannosta. Muut epäsuorat
scope 3 -päästöt aiheutuvat toiminnoista, joista
Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti 2025 2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/euroa) 0,00119 0,00114
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2025 2024
1. Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 0
2. Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 1 717* 545
3. Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 245 130 252 327
4. Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 3 044
5. Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 116 366** 111 486
6. Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) 363 213 365 395
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 74 % 70 %
7. Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 35 134 44 406
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 7 % 8 %
8. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, ml. biomassa (sekä biologista alkuperää oleva
teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety, jne.) (MWh) 0 0
9. Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 92 920 111 348
10. Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 1 390 1 579
11. Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) 94 310 112 927
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 19 % 22 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana) 492 658 524 735
* Propaani sisällytetty tähän kategoriaan 2025. Vuonna 2024 se sisällytettiin kategoriaan ”Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus”.
** Luku sisältää kahden tehtaan sähköjakaumaan sisältyvää uusiutuvaa sähköä; ei alkuperätakuita, raportoidaan fossiilisena.
Energian tuotanto 2025 2024
Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh) 0 0
Uusiutuvan energian tuotanto (MWh) 1 390 1 579
arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä yhtiön
riskienhallintaprosesseissa.
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
Energiankulutuksemme koostuu kaasun käytöstä
lämmön ja höyryn tuotannossa, sekä ostetun
sähkön ja höyryn käytöstä. Lisäksi tuotamme sähköä
aurinkopaneeleilla yhdellä tuotantolaitoksella.
Suominen arvioi mahdollisuuksia toteuttaa lisää
aurinkopaneeli-investointeja.
Konsolidoidut energiatiedot kattavat kaikki tuotanto-
laitoksemme. Pääkonttori Espoossa Suomessa ja
Gallaraten toimisto tilat Italiassa on suljettu pois
näistä tiedoista, koska niiden energian kulutus on
merkityksetöntä tuotantolaitosten energiankulutukseen
verrattuna. Konsolidoituja energiatietoja kerätään
kuukausittain Suomisen tuotantolaitoksista
energiamittareiden ja laskutuksen perusteella.
Yhdysvalloissa sijaitsevan Windsor Locksin tuotanto-
laitoksen osalta energiankulutustiedoissa otetaan
huomioon ainoastaan Suomisen tuotantolinjojen
kulutustiedot.
71Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Kasvihuonekaasupäästöt, välitavoitteet ja tavoitteet
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi
2024* 2024 2025
Muutos-%
2025/
2024 2025 2030 (2050)
Vuotuinen
%-tavoite
Perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO₂-ekv.) 48 926 48 926 45 596 -7 % N/A N/A N/A N/A
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) N/A 0 % 0 % 0 % N/A N/A N/A N/A
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO₂-ekv.) N/A 67 195 58 035 -14 % N/A N/A N/A N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO₂-ekv.) 45 874 45 874 38 972 -15 % N/A N/A N/A N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO₂-ekv.) N/A 598 369 534 980 -11 % N/A N/A N/A N/A
1. Ostetut tavarat ja palvelut N/A 455 117 390 423 -14 % N/A N/A N/A N/A
2. Tuotantohyödykkeet N/A 4 025 7 488 86 % N/A N/A N/A N/A
3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) N/A 25 952** 25 414 -2 % N/A N/A N/A N/A
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu N/A 38 250 41 235 8 % N/A N/A N/A N/A
5. Toiminnassa muodostuva jäte N/A 4 010 6 217 55 % N/A N/A N/A N/A
6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen N/A 1 133 1 186 5 % N/A N/A N/A N/A
7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne N/A 1 451 1 318 -9 % N/A N/A N/A N/A
9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A 8 837 7 463 -16 % N/A N/A N/A N/A
10. Myytyjen tuotteiden jalostus N/A 25 620 22 438 -12 % N/A N/A N/A N/A
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa N/A 32 493 30 333 -7 % N/A N/A N/A N/A
13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A 1 480 1 465 -1 % N/A N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO₂-ekv.) N/A 714 490 638 612 -11 % N/A N/A N/A N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO₂-ekv.) N/A 693 169 619 548 -11 % N/A N/A N/A N/A
* Scope 3 -tavoite tarkennetaan vuonna 2026.
** 2024 scope 3.3 -luku (19 899) korjattu.
olemme epäsuorasti vastuussa koko arvoketjussa.
Laskennassa on huomioitu kaikki GHG-protokollan
mukaiset kasvihuonekaasut (CO₂, CH₄, N₂O, HFC- ja
PFC-yhdisteet, SF₆ ja NF₃), ja päästöt on raportoitu
hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e).
Vuonna 2025 Suomisen kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt (markkinaperusteiset)
vähenivät 11 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
(markkinaperusteiset) vähenivät 11 % vuonna 2025.
Vähenemä johtui pääasiassa tuotantomäärän
laskusta ja päivitetyistä päästökertoimista. Scope 3
-kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet 11 % vuoteen
2024 verrattuna. Vuonna 2025 ei toteutettu merkittäviä
scope 3 -päästöihin liittyviä toimia vaikutusten
ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi eikä
niihin liittyvien riskien käsittelemiseksi, sillä keskityimme
yhtiön korkeamman prioriteetin toimenpiteisiin. Scope
3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähenemään vaikuttivat
pääasiassa tuotantomäärän lasku sekä uusien
toimittajakohtaisten päästökertoimien hyödyntäminen
laskennassa. Vuoden 2024 osalta scope 3.3 -lukua
on täsmäytetty laskennassa havaitun virheen vuoksi.
Täsmäytys vaikutti myös vuoden 2024 scope 3
-kokonaistulokseen.
72Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
ja sijaintiperusteisten menetelmien laskennassa.
Markkinaperusteiset päästö kertoimet on laskettu
pääasiassa toimittajien päästökertoimien tai
maakohtaisten jäännösjakaumien mukaisesti (RE-DISS-
projekti). Fossiilitonta sähköä käyttävillä tehtaillamme
on paikallisten toimittajien sertifikaatit energian
alkuperästä. Sijaintiperusteisten päästöjen laskennassa
käytetyt päästökertoimet ovat peräisin Yhdysvaltojen
kansallisista tilastoista (kuten eGRID-tietokannasta)
ja kaikille muille tuotantolaitoksille käytetään
maakohtaisia tietokantoja.
Suominen laski scope 3 -päästönsä kolmatta kertaa
vuonna 2025. Laskelmat perustuivat Greenhouse Gas
Protocol -standardiin. Scope 3 -laskentaan sisältyy
yhteensä 15 eri päästökategoriaa, joista jokaisen
olennaisuus arvioitiin Suomisen kannalta. Yksitoista
kategoriaa katsottiin olennaisiksi ja sisällytettiin
laskelmiin. Poissuljetut kategoriat olivat arvoketjun
alkupään osalta vuokratut omaisuuserät ja loppupään
osalta myytyjen tuotteiden käyttö, franchise-
liiketoiminta sekä investoinnit, sillä Suomisella ei ole
kyseisiin päästökategorioihin kuuluvaa toimintaa
tai niihin liittyviä päästölähteitä. Päästölähteiden
olennaisuus määritettiin yhdessä ulkoisen konsultin
kanssa. 32 % scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä
pohjautuu toimittajilta tai muilta arvoketjuun kuuluvilta
kumppaneilta saatuihin ensisijaisiin tietojihin. Tietojen
rajallisen saatavuuden vuoksi Suominen ei laske
biogeenisiä scope 3 -päästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöjen kategoria 1 on nimeltään
Ostetut tavarat ja palvelut. Ostetut tavarat lasketaan
laskutukseen perustuvasta sisäisestä kuluraportista
saatujen materiaalimäärien (massojen) perusteella.
Raaka-aineiden päästöt lasketaan käyttämällä
toimittajakohtaisia päästökertoimia tai ecoinvent-
tietokannan päästökertoimia, jotka edustavat raaka-
aineen keskimääräisiä maakohtaisia tai globaaleja
tuotantoon liittyviä päästöjä. Muiden tuotantoon
liittyvien materiaalien päästöt lasketaan Defra- tai
ecoinvent-päästökertoimien avulla. Ostetut palvelut
lasketaan kulutietojen perusteella, ja päästökertoimet
ovat Exiobase-tietokannasta.
Tuotantohyödykkeiden (kategoria 2) päästöjen
laskenta perustuu investointien kulutietoihin.
Päästökertoimet ovat Exiobase-tietokannasta.
Polttoaineisiin ja energiaan liittyviin toimintoihin
(kategoria 3) kuuluvan ostetun energian osalta
päästöt lasketaan perustuen scope 1- ja 2 -luokissa
raportoituihin energiamääriin sekä yhtiön ajoneuvojen
polttoaineenkulutukseen. Laskelmissa on pääasiassa
käytetty Defra-päästökertoimia. Sähköä koskevat
laskelmat sisältävät siirtohäviöt ja jäännösjakaumat.
Tiedot kuljetuksista ja jakelusta arvoketjun alku-
ja loppupäässä (kategoriat 4 ja 9) ovat sisäisestä
raportointijärjestelmästä (SAP), ja laskentamenetelmä
perustuu tonnikilometreihin. Luokitus alku- ja
loppupään kategorioihin perustuu kunkin lähetyksen
toimituslausekkeisiin (incoterms). Laskelmat perustuvat
Defra-kertoimiin.
Jätteiden päästölaskelmissa (kategoria 5)
on pää asiassa käytetty Defra-päästökertoimia
täydennettynä paikallisten instituutioiden ja
tutkimusten tarjoamilla kertoimilla.
Liiketoimintaan liittyvän matkustamisen (kategoria
6) osalta tiedot perustuvat useiden matka toimistojen
tarjoamiin raportteihin. Laskelmat perustuvat Defra-
muuntokertoimiin. Well-to-tank (WTT) -päästöt on
otettu huomioon, ja lentomatkojen osalta mukaan
luetaan myös RF-päästöt.
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikennettä
(kategoria 7) koskevat tiedot perustuvat Suomisen
sisäisen henkilöstöhallintojärjestelmän henkilöstö-
tietoihin. Laskelmissa otetaan huomioon toimi -
henkilöiden osittainen etätyö, sekä tuotanto työn-
tekijöiden tekemä työ paikan päällä tuotantolaitoksissa.
Laskelmat sisältävät edestakaisen matkan työn -
tekijöiden kotien ja työpaikan välillä. Laskelmissa on
käytetty Defra-kertoimia, ja WTT-päästöt on otettu
huomioon.
Myytyjen tuotteiden käsittely (kategoria 10) perustuu
asiakkaille myytyjen tuotteiden määrään. Tarkat
jatko jalostuksen päästöt laskettiin niiden myytyjen
tuotteiden osalta, joista saatiin asiakaskohtaista
Kasvihuonekaasupäästöjen
laskentamenetelmät ja oletukset
Suominen laskee scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasu-
päästönsä kasvihuonekaasuprotokollan (GHG
Protocol) ”A Corporate Accounting and Reporting
Standard” -standardin ja “Corporate Value Chain
(Scope 3) Accounting and Reporting Standard”
-standardin mukaisesti. Suomisen raportointi on
tehty operatiivisen määräysvallan mukaisesti. Scope
1- ja 2 -päästölaskelmat perustuvat toimipisteiden
energiankulutustietoihin, kun taas scope 3 -tiedot
pohjautuvat kulutus- ja kulutietoihin sekä arvioihin.
Suomisen suorat (scope 1) kasvihuonekaasupäästöt
ovat peräisin Suomisen määräysvallassa olevista
lähteistä. Toiminnastamme ei aiheudu biogeenisiä
scope 1 -päästöjä, koska käytämme ainoastaan
fossiilisia polttoaineita.
Suomisen epäsuorat (scope 2) kasvihuonekaasu-
päästöt kattavat ostetusta sähköstä ja höyrystä
aiheutuvat päästöt. Biogeenisiä päästöjä (scope 2)
aiheutuu yhdellä tuotantolaitoksella, Nakkilassa, jossa
ostettu höyry tuotetaan polttamalla puuhaketta.
Tietojen rajallisen saatavuuden vuoksi Suominen
ei toistaiseksi laske biogeenisiä scope 2 -päästöjä.
Markkinaperusteisia päästöjä käytetään tavoitteiden
asettamiseen ja edistymisen seurantaan. Greenhouse
Gas Protocol -standardin laskentahierarkiaa ja
siihen liittyviä päästökertoimia käytetään markkina-
73Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
primääritietoa. Mikäli asiakaskohtaista primääritietoa ei
ollut saatavilla, käytettiin asiakkaiden päästökertoimista
laskettua keskiarvoa.
Myytyjen tuotteiden käsittelystä käyttöiän lopussa
aiheutuvat päästöt (kategoria 12) perustuvat asiakkaille
myytyjen tuotteiden määriin, jotka on jaoteltu
arvioituihin käyttötarkoituksiin ja hävittämismenetelmiin
käyttötarkoituksen perusteella. Käytetyt päästö-
kertoimet ovat samat kuin kategoriassa 5.
Arvoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
(kategoria 13) sisältävät Suomisen kahdelle osapuolelle
vuokratut kiinteistöt Bethunessa. Laskelmat perustuvat
kulutustietoihin, energialähteet ovat omaisuuskohtaisia
ja käytetyt kertoimet on saatu Defra-tietokannasta.
GHG-laskentaan liittyvät epävarmuudet kohdistuvat
pääosin epäsuoriin scope 3 -päästöihin. Kaikissa scope
3 -kategorioissa laskennassa käytetty aktiviteettidata
perustuu Suomisen primääritietoihin. Oletuksia on
kuitenkin jouduttu tekemään reititystietojen sekä
myytyjen tuotteiden jatkojalostuksen ja elinkaaren
loppuvaiheen käsittelyn osalta. Näiden oletusten
perustana on hyödynnetty primääridataa saatavuuden
mukaan. Laskennassa on myös arvioitu niiden
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti 2025 2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO₂-ekv./euroa) 0,00155 0,00153
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO₂-ekv./euroa) 0,00150 0,00149
ostettujen materiaalien painot, jotka perustuvat
kappalemäärään tai muuhun ei massapohjaiseen
yksikköön (pl. kuituostot). Pyrimme jatkuvasti
parantamaan scope 3 -päästöarviointimme laatua
lisäämällä primääridatan osuutta laskennassamme,
esimerkiksi hyödyntämällä toimittaja- ja
asiakaskohtaisia päästökertoimia niiden saatavuuden
mukaan.
Liikevaihtoon perustuva
kasvihuonekaasuintensiteetti
Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu jakamalla
kokonaiskasvihuonepäästöt (sekä sijainti- että
markkinaperusteiset) kokonaisliikevaihdolla
(konsernitilinpäätöksen konsernintuloslaskelmassa).
74Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
E2 Pilaantuminen
Pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutuksemme, riskimme ja
mahdollisuutemme
KESTÄVYYSSEIKKA
KIELTEISET
VAIKUTUKSET
MYÖNTEISET
VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET
Pilaantuminen - Mahdolliset
mikromuovipäästöt
tuotteista
- Tuotevalikoiman
muovittomat tuotteet
- Jatkuva muovittomia
tuotteita koskeva
tutkimus ja
tuotekehitys
- Jätevesien seuranta
- Muovien kielto
ja mikromuoveja
koskevan sääntelyn
lisääntyminen
- Mikromuoveihin
liittyvät innovaatiot
Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Suomisen omasta toiminnasta ei aiheudu
merkittävää pilaantumista. Koska vesi on Suomiselle
olennaisen tärkeä resurssi, seuraamme jatkuvasti
jätevesipäästöjämme kaikilla tuotantolaitoksillamme
minimoidaksemme veden pilaantumiseen liittyvät
ympäristövaikutuksemme. Muovien aiheuttamasta
veden pilaantumisesta on tullut merkittävä
ympäristöhuoli, minkä vuoksi valtiot ottavat käyttöön
muovien käyttöä ja jätettä koskevaa sääntelyä.
Kertakäyttöisyys on ominaisuus, joka on ehdoton
monien tuotteidemme loppukäytölle, esimerkiksi
hygieniatuotteille. Tästä syystä Suominen kehittää
Pilaantumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
Pilaantuminen sisältyy Suomisen HSEQ-politiikkaan.
HSEQ-politiikan tarkoitus ja yleinen kuvaus
HSEQ-politiikasta annetaan kohdassa
E1 Ilmastonmuutos.
HSEQ-politiikassa todetaan Suomisen pyrkivän
varmistamaan, että kaikilla organisaation tasoilla
tehdään asianmukaisia aloitteita pilaantumisen
ehkäisemiseksi, ympäristövaikutusten vähentämiseksi
ja jatkuvan parantamisen mallin käyttöönoton
edistämiseksi, jotta ympäristöasioita voidaan hallita
onnistuneesti kaikilla toimipaikoilla.
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja
resurssit
Tällä hetkellä on käynnissä kaksi merkittävää
investointia, jotka myötävaikuttavat mikromuoveihin
liittyvien kielteisten vaikutusten ja taloudellisten
riskien lieventämiseen. Vahvistimme vastuullista
muovittomien tuotteidemme tuotantoa Bethunen
tuotantolaitoksellamme kehittämällä ja päivittämällä
yhtä tuotantolinjoistamme. Tämä investointiprojekti
on valmistunut. Investointiprojekti Espanjan Alicanten
uuteen tuotantolinjaan, josta ilmoitettiin vuonna 2024
ja joka vahvistaa kapasiteettiamme valmistaa kestäviä
tuotteita, eteni suunnitellun mukaisesti vuonna 2025.
Uuden tuotantolinjan tuotannon on suunniteltu
jatkuvasti muovittomia tuotteita, millä vältetään
mahdollinen mikromuovien aiheuttama pilaantuminen
arvoketjumme loppupäässä.
Suomisen omasta toiminnasta johtuvia
pilaantumiseen liittyviä olennaisia myönteisiä
vaikutuksia ovat Suomisen tuote valikoimaan
kuuluvat muovittomat tuotteet, jatkuva muovittomiin
tuotteisiin liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä
jätevesiseuranta. Olennaisiin vaikutuksiin, joissa
Suominen on osallisena liikesuhteidensa kautta, kuuluu
mahdollinen mikromuovien aiheuttama pilaantuminen,
joka johtuu siitä, että loppukäyttäjät hävittävät
tuotteemme epäasianmukaisesti. Tuotteistamme
mahdollisesti aiheutuvalla mikromuovisaasteella voi
olla kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön,
koska mikromuoveja saattaa kerääntyä elimistöön
ja muihin eliöihin. Muovittomat tuotteemme ja niitä
koskeva jatkuva tutkimus ja kehitys voivat vähentää
kuitukankaista aiheutuvien mikromuovipäästöjen
määrää maailmanlaajuisesti. Kaikki olennaiset
vaikutuksemme voivat toteutua lyhyellä aikavälillä.
Olennaisia taloudellisia riskejä arvoketjun alkupäässä,
joissa Suominen on osallisena liikesuhteidensa kautta,
ovat muovien kielto ja viranomaiselinten määräämän
sääntelyn lisääntyminen.
Mikromuoveihin liittyviä innovaatioita koskevat
mahdollisuudet syntyvät omasta kehitys-
toiminnastamme sekä toimintaympäristöstämme.
Yksi yritysvastuuohjelmamme neljästä teemasta
vuosille 2025–2030 on ympäristövaikutusten
minimointi, sillä pyrimme jatkuvasti vähentämään
toiminnastamme ja toimitusketjustamme aiheutuvia
kielteisiä ympäristövaikutuksia. Emme ole asettaneet
erityisiä pilaantumiseen liittyviä tavoitteita, koska
pilaantumista ei ole tunnistettu toimiemme paino-
pisteeksi. Myös muut ympäristövaikutusten
minimointiin liittyvät tavoitteemme myötävaikuttavat
pilaantumisen minimointiin.
75Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
alkavan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen
lopussa.
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Suomisen yritysvastuuohjelmaan 2025–2030
ei sisälly pilaantumiseen liittyviä tavoitteita. Yksi
uuden tavoitteenasetannan tavoitteista Suomisen
yritysvastuuohjelmaa 2025–2030 kehitettäessä
oli keskittää tavoitteet olennaisimpina pidettyihin
ympäristöseikkoihin. Pilaantumista ei pidetä yhtä
merkittävänä kuin muita ympäristöasioita, ja
sen vuoksi mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja
tulossuuntautuneita tavoitteita ei pidetty tarpeellisina.
Tavoitteet asetettiin kaatopaikalle päätyvän
kuitukangasjätteen sekä kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiselle. Kaatopaikkajäte liittyy läheisesti
pilaantumiseen liittyviin aiheisiin ja siitä raportoidaan
kohdassa E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.
Tuotantolaitoksiltamme ulosvirtaavan veden
aiheuttamaa veden pilaantumista seurataan
kuitenkin toimipaikkatasolla, jotta varmistetaan, että
toimintamme on HSEQ-politiikkamme ja paikallisten
ympäristöpolitiikkojen ja lainsäädännön mukaista.
Veden seurantaan liittyvät prosessit ja indikaattorit
kuvataan kohdassa Veden pilaantuminen.
Pilaantuminen
Veden pilaantuminen
Seuraamme jatkuvasti jätevesipäästöjämme jokaisella
tuotantolaitoksellamme minimoidaksemme veden
pilaantumiseen liittyvät ympäristövaikutuksemme.
Toimipaikoillamme seurattavat epäpuhtaudet
vaihtelevat ympäristölupien, paikallisten politiikkojen
tai lainsäädännön asettamien vaatimusten
mukaan. Veden seurannan toteuttaa riippumaton
kolmas osapuoli, ja seurannan tiheys vaihtelee
tuotantolaitoksittain. Epäpuhtauksia koskevat tiedot
kerätään toimipaikkatasolla vedenseurantaraporteista
ja konsolidoidaan konsernitasolla. Windsor Locksin
tuotantolaitos on jätetty veden pilaantumistietojen
ulkopuolelle, sillä tuotantolaitos on sekä Suomisen
että Ahlstromin käytössä, laitoksella ei suoriteta
linjakohtaista vedenseurantaa ja vedenpuhdistuksen
operatiivinen vastuu on Ahlstromilla.
Vuonna 2025 ei havaittu yhtään kynnysarvon ylitystä
niiden veteen päätyvien epäpuhtauksien osalta,
jotka mainitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EY) N:o 166/2006 (epäpuhtauksien päästöjä
ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri, ”E-PRTR-
asetus”) liitteen II luettelossa.
Mikromuovit
Suominen valmistaa kuitukankaita, joista osa
valmistetaan öljypohjaisista raaka-aineista, ja siten
ne sisältävät muovia. Suomisen valmistamista
kuitukankaista jatkojalostetaan kertakäyttöisiä tuotteita,
kuten pyyhintätuotteita. Lopulta kuitukankaasta
valmistettu lopputuote päätyy jätteeksi. Mikäli
tuote hävitetään epäasianmukaisesti, saattaa
mikromuoveja levitä tahattomasti ympäristöön.
Mahdollinen mikromuovien aiheuttama pilaantuminen
ja lopputuotteiden hävittäminen tapahtuvat
arvoketjumme loppupäässä tuotteiden loppukäyttäjien,
kuluttajien, toimesta. Tästä syystä kuitukankaistamme
aiheutuvan mikromuovin määrää ei voida luotettavasti
arvioida. Pyrimme minimoimaan arvoketjussamme
tapahtuvan mahdollisen mikromuovien aiheuttaman
pilaantumisen kehittämällä muovittomien
tuotteidemme valikoimaa ja toteuttamalla muita
tutkimus- ja kehitystoimia.
76Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
E3 Vesi
Veteen liittyvät olennaiset vaikutuksemme, riskimme ja mahdollisuutemme
KESTÄVYYSSEIKKA
KIELTEISET
VAIKUTUKSET
MYÖNTEISET
VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET
Vesi - Suuri vedenkulutus
toiminnassa
- 90 % vedestä
palautetaan
vesistöihin tai
jätevesijärjestelmään
- Veden uudelleen-
käyttö prosessit
- Nouseva veden hinta
Espanjassa
- Lisääntyvä veden
niukkuus Espanjassa
Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Vesi on Suomiselle olennaisen tärkeä resurssi, sillä
sitä käytetään kuitukankaiden tuotantoprosesseissa
sitomaan kuidut yhteen kuitukankaiksi. Noin 89 %
tuotannossa käytetystä vedestä palautetaan vesistöihin
tai jätevesijärjestelmään, eli otetusta vedestä vain
noin 11 % kuluu prosesseissamme, pääasiassa
haihtumalla. Märkärainausteknologia, jota käytetään
kahdella Suomisen tuotantolaitoksella, kuluttaa
merkittävästi muita tuotantoteknologioita enemmän
vettä. Märkärainauksen osuus on 83 % Suomisen
kokonaisvedenotosta.
Suomisen omasta toiminnasta aiheutuvia veteen
liittyviä olennaisia vaikutuksia ovat vedenkulutuksen
tuotantolaitostamme, joka sijaitsee korkean riskin
alueella, jossa vettä voidaan pitää niukkana resurssina.
Kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ei
tunnistettu veteen liittyviä olennaisia mahdollisuuksia.
Yksi yritysvastuuohjelmamme neljästä teemasta
vuosille 2025–2030, ympäristövaikutusten minimointi,
käsittelee vaikutuksiamme veteen. Pyrimme jatkuvasti
vähentämään toimintamme kielteisiä ympäristö-
vaikutuksia.
Veteen liittyvät toimintaperiaatteet
Vesi sisältyy Suominen-konsernin HSEQ-politiikkaan.
HSEQ-politiikan tarkoitus ja yleinen kuvaus HSEQ-
politiikasta on esitettynä kohdassa E1 Ilmastonmuutos.
Resurssitehokkuus on keskeinen osa HSEQ-
politiikkaa, ja sen mukaisesti Suominen on sitoutunut
vähentämään veden käyttöä, käyttämään vettä
tehokkaasti ja vähentämään veden pilaantumista
kehittämällä jatkuvasti tuotantoprosessejaan ja
käyttämällä parhaita käytettävissä olevia menetelmiä
ja teknologioita. Suominen on täysin sitoutunut
noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä ympäristön-
suojelulakeja ja -määräyksiä. Kansalliset tai alueelliset
viranomaiset sääntelevät veden käyttöämme ja
jätevesipäästöjämme, ja seuraamme jätevesipäästöjen
laatua jatkuvasti. Kaikki vesi puhdistetaan joko
omissa puhdistamoissamme tai kunnallisissa
kielteinen vaikutus sekä veden 89 % palautusasteen
ja veden uudelleenkäyttöprosessien myönteiset
vaikutukset. Puupohjaisten kuitujen tuotanto on
usein myös vesi-intensiivistä; siksi vedenkulutus
on merkittävää myös arvoketjumme alkupäässä.
Suuri vedenkulutus voi vaikuttaa vedensaantiin
kielteisesti erityisesti alueilla, joilla esiintyy
veden niukkuutta. Korkea vedenpalautusaste ja
uudelleenkäyttöprosessimme voivat vaikuttaa
vedensaantiin myönteisesti ja lisätä vesistöjen
resilienssiä vesipulan suhteen. Kaikki olennaiset
vaikutuksemme voivat toteutua lyhyellä aikavälillä.
Kaikki veteen liittyvät olennaiset taloudelliset
riskimme ja mahdollisuutemme liittyvät Suomisen
omaan toimintaan, sillä ne koskevat Alicanten
jätevedenpuhdistamoissa ennen vesistöihin
palauttamista.
Suominen on arvioinut veden niukkuutta toimi-
paikoillaan Maailman luonnonvarain instituutin
(WRI) vesiriskeihin liittyvän karttatyökalun avulla. Yksi
tuotantolaitoksistamme, Alicante, sijaitsee korkean
riskin alueella, jossa vettä voidaan pitää niukkana
resurssina. Tämän tuotantolaitoksen vedenoton
osuus on noin 1 % Suomisen kokonaisvedenotosta
(2025). Tuotantolaitos kuuluu Suominen-konsernin
HSEQ-politiikan piiriin.
Veteen liittyvät toimet ja resurssit
Vuonna 2025 ei toteutettu merkittäviä veteen liittyviä
toimia vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi
tai korjaamiseksi tai riskien käsittelemiseksi, sillä
keskityimme yhtiön korkeamman prioriteetin toimiin.
Suominen jatkaa vedenkulutuksen seuraamista ja arvioi
veteen liittyvien toimien tarvetta.
Suominen arvioi veden niukkuutta toimipaikoillaan
uudelleen Maailman luonnonvarain instituutin (WRI)
vesiriskeihin liittyvän karttatyökalun avulla. Viimeisin
arviointi tehtiin vuonna 2025. Vuonna 2025 korkean
riskin alueella sijaitsevalla toimipaikallamme ei
toteutettu erityisiä toimia, sillä keskityimme yhtiön
korkeamman prioriteetin toimiin.
Suominen on tunnistanut yhden mahdollisen
keskipitkän aikavälin investoinnin, joka parantaisi
77Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
merkittävästi tuotannon vesitehokkuutta arvo -
ketjussamme. Investoinnille ei ole vielä kohdennettu
erityisiä pääomamenoja tai muita taloudellisia
resursseja.
Veteen liittyvät tavoitteet
Suomisen yritysvastuuohjelmaan 2025–2030
ei sisälly veteen liittyviä tavoitteita. Yksi uuden
tavoitteenasetannan tavoitteista Suomisen
yritysvastuuohjelmaa 2025–2030 kehitettäessä
oli keskittää tavoitteet olennaisimpina pidettyihin
ympäristöseikkoihin. Vettä ei pidetty yhtä merkittävänä
kuin kasvihuonekaasupäästöjä tai jätteitä, ja
sen vuoksi mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja
tulossuuntautuneita tavoitteita ei pidetty tarpeellisina.
Seuraamme kuitenkin jatkuvasti HSEQ-politiikkamme
vaikuttavuutta vedenkulutuksen suhteen.
Vedenkulutuksen seurantaan liittyvät prosessit ja
indikaattorit kuvataan kohdassa Vedenkulutus.
Vedenkulutus
Konsolidoidut vesitiedot kattavat kaikki tuotanto-
laitoksemme. Pääkonttoria Espoossa ja Gallaraten
toimistotiloja Italiassa ei oteta huomioon
näissä tiedoissa, koska niiden vedenkulutus on
merkityksetöntä tuotantolaitoksien vedenkulutukseen
verrattuna. Mittaamme veden sisäänvirtauksia
(vedenotto ja kunnallinen vesi huolto), vedenkulutusta
ja veden ulosvirtauksia (jätevesipäästöt) erikseen kunkin
toimipaikan osalta. Mittausmenetelmät vaihtelevat
toimipaikoittain sisäänvirtaus- ja ulos virtaus mittareista
ostoihin perustuviin arvioihin. Vedenkulutus lasketaan
toimipaikkatasolla sisäänvirtaavan ja ulosvirtaavan
veden erotuksen perusteella.
Emme pysty kaikilla tuotantolaitoksillamme
mittaamaan tuotannossa kierrätettyä tai
uudelleenkäytettyä vettämme, mutta olemme
arvioineet sen määrän erikseen kullakin
toimipaikalla. Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden määrä on arvioitu perustuen siihen osuuteen
kokonaisvedenotosta, joka pystytään kierrättämään tai
uudelleenkäyttämään prosesseissamme. Raportoimme
siten kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden osuuden
emmekä sen veden kokonaismäärää, joka kiertää
prosesseissamme toistuvasti ennen sen päätymistä
jätevedeksi. Arviointi on tehty laskennallisesti perustuen
esimerkiksi tietoihin vesitaseesta, veden talteenotosta
ja prosessiveden tarpeesta. Arviointimenetelmät
vaihtelevat toimipaikkojen välillä, koska niiden
vedenvirtausprosessit ovat erilaisia. Jatkamme
vesitaseemme analysointia vuonna 2026 lisätäksemme
kierrätetyn tai uudelleenkäytetyn veden arvioinnin
tarkkuutta.
Veteen liittyvät mittarit 2025 2024
Vedenkulutus (m
3
) 788 588 1 030 391
Vedenkulutus vesiriskialueilla (m
3
) 62 766 66 293
Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi (m
3
) 800 813 3 041 949
Vesi-intensiteetti (m
3
/milj. euroa liikevaihtoa) 1 912 2 229
Vedenotto pintavesistä (m
3
) 4 346 266 4 483 344
Vedenotto pohjavesistä (m
3
) 2 311 082 2 348 271
Jätevesipäästöt (m
3
) 6 403 936 6 459 387
2025 2024
Liikevaihto, milj. euroa 412,43 462,32
78Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutuksemme,
riskimme ja mahdollisuutemme
KESTÄVYYSSEIKKA
KIELTEISET
VAIKUTUKSET
MYÖNTEISET
VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET
Resurssien käyttö ja
kiertotalous
- Resurssien käytöltään
intensiivinen toiminta
- Fossiilisten raaka-
aineiden käyttö
- Kertakäyttöiset ja ei-
uudelleenkäytettävät
tuotteet
- Haastava tuotteiden
kierrätettävyys
- Toiminnassa
muodostuva
kaatopaikkajäte
- Mahdollinen raaka-
aineiden ylikäyttö
optimoimattomien
valmistusprosessien
vuoksi tulevaisuudessa
- Kierrätettyjen raaka-
aineiden käyttö
- Tuotevalikoiman
resurssitehokkaat
tuotteet
- Jatkuva raaka-
ainetehokkuutta
tukeva tutkimus ja
kehitys
- Yhteistyö arvoketjussa
- Mahdollisuus
myötä vaikuttaa
kierto talouteen
lisäämällä tuotteiden
kierrätettävyyttä
- Tuotevalikoiman
biohajoavat ja
kompostoituvat
tuotteet
- Mahdollisuus myötä-
vaikuttaa kierto-
talouteen myymällä
uudelleenkäyttöön
valmistusprosessista
syntyvää kuitu-
kangasta, joka ei täytä
omien tuotteidemme
laatuvaatimuksia
- Nopeat
markkinamuutokset
pois muovipohjaisista
raaka-aineista
- Kuluttajien muuttuvat
mieltymykset
- Raaka-ainehintojen
nousu
- Sidosryhmien
lisääntyneet
ympäristöhuolet
muovipohjaisia
tuotteita ja
kertakäyttö tuotteita
kohtaan
- Kierrätetyistä tai
muista innovatiivisista
lähteistä peräisin
olevat raaka-aineet
- Uusiutuvista lähteistä
peräisin olevat raaka-
aineet
- Tuotantotehokkuuden
lisääminen
- Muovittomien
tuotteiden kysynnän
kasvu
- Uusia liiketoiminta-
mahdollisuuksia luovat
kiertotalouden peri-
aatteiden mukaiset
liiketoimintamallit ja
tuotteet
- Biohajoavien ja
kompostoituvien
tuotteiden kysynnän
lisääntyminen
Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Raaka-aineilla on merkittävä rooli liike-
toiminnassamme, sillä niiden osuus kaikista
kustannuksistamme on noin 70 %. Suominen
käyttää kuitukankaiden valmistuksessa erilaisia
kuitumateriaaleja, kuten selluloosakuituja, mukaan
lukien lyocell, viskoosi ja sellu, sekä fossiilipohjaisia
kuituja, kuten polypropeenia ja polyesteriä. Suominen
etsii jatkuvasti ratkaisuja kuitukangastuotteiden
ympäristövaikutusten vähentämiseksi koko arvo -
ketjussa. Arvioimme aktiivisesti uusia, innovatiivisia
ja vastuullisia kuituja tuotteitamme varten.
Panostamme vahvasti raaka-aineiden tehokkaaseen
käyttöön ja pyrimme jatkuvasti parantamaan
materiaalitehokkuuttamme entisestään.
Suurin osa resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvistä olennaisista vaikutuksistamme liittyy omaan
toimintaamme. Suomisen liikesuhteisiin liittyviä
olennaisia vaikutuksia ovat loppukäyttäjien tuottaman,
kertakäyttöisistä tuotteistamme muodostuvan jätteen
kielteinen vaikutus, ja myönteisiä vaikutuksia ovat
yhteistyö ja mahdollisuus myydä liikekumppaneille
uudelleenkäyttöä varten kuitukangastuotteita, jotka
eivät täytä omien tuotteidemme laatuvaatimuksia, mikä
tukee kiertotaloutta ja vähentää kaatopaikkajätettä.
Resurssienkäyttöintensiteettimme vaikuttaa
ympäristöön kielteisesti, sillä se kuluttaa luonnonvaroja
ja aiheuttaa päästöjä. Tähän vaikuttavat myös
uusiutumattomien materiaalien käyttömme, kierrätys-
haasteet ja mahdollisesti vähemmän tehokkaat
tuotanto prosessit. Tuotannossamme muodostuva
kaatopaikkajäte voi aiheuttaa paikallista pilaantumista
ja maaperän saastumista, ja Suomisen kuitukankaista
valmistettujen kertakäyttöisten lopputuotteiden
hävittäminen voi aiheuttaa roskaantumista, jollei niitä
hävitetä oikein tai asianmukaisesti.
Myönteiset vaikutuksemme, kuten uusiutuvien ja
kierrätettyjen materiaalien käyttö ja jatkuva tutkimus
ja kehitys, lieventävät näitä kielteisiä vaikutuksia.
Vähennämme kuitukankaiden jätekuormaa
biohajoavilla ja kompostoituvilla tuotteillamme ja oman
toimintamme jätekuormaa vähentämällä aktiivisesti
kaatopaikkajätteen määrää. Tosiasialliset olennaiset
vaikutuksemme voivat toteutua lyhyellä aikavälillä,
ja mahdolliset vaikutuksemme voivat toteutua
keskipitkällä aikavälillä.
Liikesuhteista aiheutuviin arvoketjun alkupään
riskeihin kuuluu raaka-ainehintojen nousu
toimittajiemme kautta. Liikesuhteista aiheutuviin
arvoketjun loppupään riskeihin kuuluvat muuttuva
markkinaympäristö, kuluttajien muuttuvat mieltymykset
ja sidosryhmien lisääntyneet ympäristöhuolet
muovipohjaisia tuotteita ja kertakäyttötuotteita
kohtaan. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyviin olennaisiin mahdollisuuksiin, joissa Suominen
79Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
on osallisena oman toimintansa kautta, kuuluvat
pyrkimyksemme kohti vastuullisempia tuotteita
ja parempaa materiaalitehokkuutta. Vastuullisten
tuotteiden lisääntyvä kysyntä asiakkaiden taholta
arvoketjun loppupäässä luo mahdollisuuksia ja tukee
meitä lieventämään taloudellisia riskejä.
Yksi yritysvastuuohjelmamme vuosille 2025–2030
neljästä teemasta on ympäristövaikutusten
minimointi, joka käsittelee vaikutuksiamme kierto-
talouteen ja jätteeseen. Pyrimme jatkuvasti
vähentämään toimintamme ympäristövaikutuksia,
ja olemme asettaneet raaka-aineiden käyttöömme,
kaatopaikkajätteeseemme ja vastuullisten tuotteiden
myyntiin ja kehittämiseen liittyviä tavoitteita.
Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Resurssien käyttö ja jätteet sisältyvät Suominen-
konsernin HSEQ-politiikkaan. HSEQ-politiikan tarkoitus
ja yleistä tietoa HSEQ-politiikasta annetaan kohdassa
E1 Ilmastonmuutos.
Resurssitehokkuus on keskeinen osa politiikkaa,
ja sen mukaisesti Suominen on sitoutunut
jatkuvasti parantamaan tuotantotehokkuuttaan ja
luonnon varojen tehokasta käyttöä. Raaka-aine-
toimittajien edellytetään allekirjoittavan Suomisen
liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille ja noudattavan
niitä. Lisätietoja vuorovaikutuksesta toimittajien kanssa
annetaan kohdassa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen.
Tuemme vastuullista metsänhoitoa ja tarjoamme
kuitukankaita, jotka on valmistettu FSC
®
-, PEFC- ja
SFI
®
-sertifioiduista raaka-aineista.
HSEQ-politiikassa käsitellään useimpia omaan
toimintaamme sekä arvoketjun alku- ja loppu-
päähän liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. HSEQ-politiikassa ei tällä hetkellä
käsitellä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka
liittyvät siirtymiseen pois primaariresurssien käytöstä tai
sekundaariresurssien (kierrätettyjen resurssien) käytön
lisäämiseen.
Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät toimet ja
resurssit
Vuonna 2025 ei toteutettu merkittäviä resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimia vaikutusten
ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi tai
riskien tai mahdollisuuksien käsittelemiseksi, sillä
keskityimme yhtiön korkeamman prioriteetin toimiin.
Suominen jatkaa resurssitehokkuutensa ja raaka-
ainekiertonsa seuraamista ja kierrätysratkaisujen
kehittämistä parantaakseen raaka-ainetehokkuutta
tulevaisuudessa.
Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Strategiamme ja HSEQ-politiikkamme mukaisesti
yritysvastuuohjelmassamme vuosille 2025–2030 on
asetettu tuotteisiimme, käyttämiimme raaka-aineisiin
ja tuotantojätteeseemme liittyviä tavoitteita ja keskeisiä
tulosindikaattoreita. Tavoitteet liittyvät raaka-aineiden
käytöstä ja kaatopaikkajätteestä johtuviin olennaisiin
kielteisiin vaikutuksiimme ja vastuullisista tuotteista
johtuvaan olennaiseen myönteiseen vaikutukseemme
ja mahdollisuuteemme. Tavoitteet kattavat kaikki
tuotantolaitoksemme. Tavoitteet ovat vapaaehtoisesti
asettamiamme tavoitteita, eikä niitä vaadita
lainsäädännössä. Yritysvastuuohjelmien pohjana
toimi olennaisuusarvioinnit, joita varten kuulimme
sidosryhmiämme. Tavoitteet on asetettu perustuen
toimipaikoiltamme kerättyihin ympäristötietoihin,
eivätkä ne perustu tieteellisiin julkaisuihin.
Vastuullisten tuotteiden kehittäminen on
tutkimus- ja kehittämistoimintamme (T&K) ytimessä.
Suomisen vastuullisten tuotteiden tulee täyttää
vähintään yksi seuraavista kriteereistä: tuotteet on
valmistettu uusiutuvista, muovittomista tai osittain
kierrätetyistä raaka-aineista tai ovat kompostoituvia
tai vedessä hajoavia tuotteita. Vastuullisiin
tuotelanseerauksiin sisältyy uudet vastuulliset
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien tavoitteiden edistyminen
Edistyminen
Tavoite 2030 KPI 2025 2024
Yli kaksi kolmasosaa käyttämistämme raaka-aineista on
peräisin kasvipohjaisista lähteistä vuoteen 2030 mennessä (%)
Kasvipohjaisista lähteistä olevien raaka-aineiden
osuus kaikista käytetyistä raaka-aineista (%) 62 % 62 %
Edistyminen
Tavoite 2030 KPI 2025
Kaatopaikalle päätyvän kuitukangasjäteen määrä nollaan
vuoteen 2030 mennessä
Kaatopaikalle päätyvä kuitukangasjäte (tonnia) 6 604
Kaatopaikalle päätyvän kuitukangasjätteen osuus
kaikesta kuitukangasjätteestä (%) 43 %
Yli puolet uusista T&K-hankkeista suunnattu tukemaan
vastuullisten tuotteiden kehitystä vuoteen 2030 mennessä (%)
Vastuullisten tuotteiden kehitystä tukevien uusien
T&K-hankkeiden osuus kaikista uusista T&K-
hankkeista (%) 50 %
80Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
tuotelanseeraukset, uudelleenlanseeraukset ja
vastuullisiin tuotteisiin liittyvät konseptit. Yli puolet
uusista T&K-hankkeistamme suunnataan tukemaan
uusien raaka-aineiden testauksen, uusien kestävien
tuotteiden (esim. Green Lab -kompostointilaitos),
palvelujen ja prosessien kehittämistä. Tavoitteen
edistymistä seurataan suhteellisena tavoitteena,
uusien vastuullisten tuotteiden kehitystä tukevien
T&K-hankkeiden osuus kaikista uusista T&K-hankkeista.
Vuonna 2025 50 % uusista T&K hankkeista keskittyi
vastuullisten tuotteiden kehityksen tukemiseen.
Tavoitteenamme on, että yli kaksi kolmasosaa
käyttämistämme raaka-aineista olisi peräisin
kasvipohjaisista lähteistä vuoteen 2030 mennessä.
Raaka-aineilla on merkittävä rooli kuitukankaiden
valmistuksessa. Suosimalla vastuullisia neitseellisiä ja
kierrätettyjä kasvipohjaisia raaka-aineita Suominen
vahvistaa vastuullisten ja korkealaatuisten tuotteiden
valikoimaansa vähentääkseen riippuvuutta
uusiutumattomista raaka-aineista. Tavoitteen
edistymistä seurataan suhteellisena tavoitteena,
kasvipohjaisten raaka-aineiden käyttö suhteessa
kokonaisraaka-ainekäyttöön. Prosenttiluku perustuu
absoluuttisiin määriin ja raaka-aineiden mittayksikkö
on tonni. Vuonna 2025 kasvipohjaisten raaka-aineiden
osuus käytetyistä raaka-aineista oli 62 % (62 %).
Tuotantojätettä koskeva tavoitteemme on
vähentää kaatopaikalle päätyvän kuitukankaiden
tuotantojätteen määrä nollaan vuoteen 2030
mennessä. Suominen pyrkii varmistamaan, että
kaikki kuitukankaiden valmistusprosessin aikana
syntyvä kuitu- ja kuitukangasjäte ohjataan muualle
kuin kaatopaikalle käyttäen EU:n jätepuitedirektiivin
mukaisia menetelmiä ja jätehierarkiaa, kuten
parantamalla tuotantotehokkuutta, kierrättämällä,
uudelleenkäyttämällä tai hyödyntämällä jäte
energiantuotannossa. Vähentämällä kaatopaikalle
päätyvän kuitukangastuotantojätteen määrän
nollaan Suominen vähentää päästöjään ja
kokonaisympäristövaikutuksiaan. Sitoutumalla tähän
tavoitteeseen pyrimme prosessiparannusten lisäksi
edistämään materiaali- ja energiatehokkuuttamme.
Tavoitteen edistyminen perustuu absoluuttisiin määriin
ja kaatopaikkajätteen mittayksikkö on tonni. Vuonna
2025 kaatopaikalle päätyvän kuitukangasjätteen osuus
kokonaiskuitukangasjätteestä oli 43 %.
Yritysvastuuohjelmaan 2025–2030 ei sisälly suoraan
kierrätettyjen materiaalien käytön lisäämistä tai raaka-
aineiden käytön minimointia koskevia tavoitteita, mutta
yritysvastuuohjelman tavoitteet tukevat välillisesti
näitäkin tavoitteita. Hygienia- ja terveydenhuollon
kuitukangastuotteiden kierrätys on usein haastavaa,
mikä rajoittaa mahdollisuuksiamme asettaa mitattavissa
olevia, tulossuuntautuneita tavoitteita näihin aiheisiin
liittyen. Tutkimme, pilotoimme ja kehitämme kuitenkin
jatkuvasti uusia vastuullisia materiaaliratkaisuja.
Resurssien sisäänvirtaukset
Toiminnassamme käytettäviä pääasiallisia resursseja
ovat erilaiset kuitumateriaalit, kuten selluloosapohjaiset
kuidut, polypropeeni ja polyesteri. Olemme luokitelleet
resurssiemme sisäänvirtaukset kasvipohjaisiin raaka-
aineisiin, fossiilipohjaisiin raaka-aineisiin, sekundaarisiin
uudelleenkäytettyihin tai kierrätettyihin raaka-aineisiin
ja muihin raaka-aineisiin. Kasvipohjaisiin raaka-aineisiin
lukeutuvat biologisista materiaaleista, kuten puusta,
valmistetut raaka-aineet. Vastaavasti fossiilipohjaisiin
raaka-aineisiin lukeutuvat fossiilisista materiaaleista,
kuten öljystä, valmistetut raaka-aineet. Sekundaarisiin
uudelleenkäytettyihin tai kierrätettyihin raaka-aineisiin
lukeutuu Suomisen toiminnan ulkopuolelta hankitut
materiaalit, jotka on valmistettu pääosin tai täysin
sekundaarisista materiaalista, jotka muussa tapauksessa
olisivat päätyneet jätteeksi. Muihin raaka-aineisiin
lukeutuvat muun muassa pigmentit ja väriaineet.
Vuonna 2025 kasvipohjaisten raaka-aineiden osuus
raaka-aineiden kokonaismäärästä oli 62 % (62 %),
ja suurin osa niistä oli selluloosapohjaisia kuituja,
kuten viskoosia ja sellua. Sertifioituja kasvipohjaisia
materiaaleja ovat FSC
®
-, PEFC- ja SFI
®
-sertifioidut
raaka-aineet. Uusiutuvien kuitujen lisäksi tarjoamme
myös muista vastuullisista lähteistä valmistettuja
kuitukankaita, kuten PLA tai kierrätetty PET. Hyvä
esimerkki vastuullisuuden kannalta edelläkävijän
asemassa olevasta tuotteesta on HYDRASPUN
®
Circula, ensimmäinen kierrätyspaperista valmistettu
kuitukankaamme.
Keskeisten raaka-aineiden sisäänvirtaukset 2025 2024
Kasvipohjaiset raaka-aineet (tonnia) 76 589 86 935
Joista sertifioitua kasvipohjaista materiaalia (%) 78 % 54 %
Fossiilipohjaiset raaka-aineet (tonnia) 46 002 52 114
Muut raaka-aineet (tonnia) 2,5 150
Sekundaariset uudelleenkäytetyt tai kierrätetyt kasvipohjaiset raaka-aineet (tonnia) 0,0 0,0
Sekundaariset uudelleenkäytetyt tai kierrätetyt fossiilipohjaiset raaka-aineet (tonnia) 1 649 1 836
Sekundaariset uudelleenkäytetyt tai kierrätetyt raaka-aineet (%) 1 % 1 %
Raaka-aineet yhteensä (tonnia) 124 242 141 036
81Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Vesi on Suomiselle olennaisen tärkeä resurssi,
sillä sitä käytetään kuitukankaiden tuotanto-
prosesseissamme sitomaan kuidut yhteen kuitu-
kankaiksi. Vedenkulutuksemme ilmoitetaan kohdassa
E3 Vesi. Pakkausmateriaaleja ei arvioitu Suomisen
kannalta olennaisiksi, koska niiden osuus materiaalien
käytöstämme on minimaalinen.
Konsolidoidut resurssien sisäänvirtaustiedot kattavat
kaikki tuotantolaitoksemme. Pääkonttori Espoossa
ja Gallaraten toimistotilat Italiassa on suljettu pois
näistä tiedoista, koska niiden resurssienkulutus
on merkityksetöntä tuotantolaitoksiin verrattuna.
Konsolidoituja sisäänvirtaustietoja kerätään
kuukausittain Suomisen tuotantolaitoksista
laskutuksen ja kulutustietojen perusteella, ja osa
tiedoista perustuu erikseen kerättyihin tilastoihin tai
arvioihin. Windsor Locksin tuotantolaitoksen osalta
ympäristöluvuissa otetaan huomioon ainoastaan
Suomisen tuotantolinjojen sisäänvirtaustiedot. Raaka-
aineiden sisäänvirtaukset on aina laskettu vain yhden
raaka-ainekategorian alle. Esimerkiksi sekundaariset
uudelleenkäytetyt tai kierrätetyt raaka-aineet sisältyvät
ainoastaan sekundaaristen uudelleenkäytettyjen tai
kierrätettyjen raaka-aineiden lukuihin, huolimatta siitä
ovatko kyseiset raaka-aineet kasvi- vai fossiilipohjaisia.
Suomisella on lisäksi sisäisiä materiaalikiertoja, joita ei
ole sisällytetty raaka-aineiden sisäänvirtauslukuihin.
Resurssien ulosvirtaukset
Tuotteet
Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana
pyyhintä- ja muihin sovelluksiin. Asiakkaat jatko-
jalostavat Suomisen valmistamat kuitukankaat
lopputuotteiksi. Suomisen kuitukankaita käytetään
pääasiassa kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa,
kuten kosteuspyyhkeissä sekä hygienia- ja terveyden-
huollon tuotteissa. Suomisella on erityinen
valikoima vastuullisia tuotteita, joiden valmistuksessa
hyödynnetään monia eri teknologioita. Keskeiset
kiertotalouden periaatteiden (ml. kierrätys ja uudelleen
kierrätys luonnon kiertokulussa) mukaisesti suunnitellut
tuotteemme ovat biohajoavia, kompostoituvia, vedessä
hajoavia tai kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja.
BIOLACE
®
- ja HYDRASPUN
®
- kuitukangastuote-
perheet valmistetaan ainoastaan uusiutuvista raaka-
aineista, kuten kasvipohjaisista kuiduista. Suominen on
arvioinut, että BIOLACE
®
- ja HYDRASPUN
®
-tuotteet
hajoavat biologisesti ja kompostoituvat kuten kuidut,
joista ne on valmistettu, koska niiden valmistuksessa
ei käytetä sideaineita tai kemikaaleja, jotka voisivat
mahdollisesti häiritä prosessia. Jos näihin raaka-
aineisiin lisätään lisäkemikaaleja, lopputuote on
arvioitava uudelleen sertifiointikriteerien perusteella.
Suomisen 100 % puupohjaisista kuiduista valmistetut
tuotteet ovat 100 % kierrätettäviä uudelleen -
kierrättämällä ne biologisessa kierrossa. Suomisen
valmistamia kuitukankaita ei ole saatavilla kuluttajille
lopputuotteina. Asiakkaamme jatkojalostavat
Suomisen tuotteita lopputuotteeksi, mikä vaikuttaa
lopputuotteiden kierrätettävyyteen.
Jätteet
Suomisen omassa toiminnassa syntyvät jätejakeet
ovat peräisin kuitukankaiden valmistusprosessista
(esim. leikkuujäte) ja kuitukangasrullien pakkaamisesta.
Suomisen jätejakeet ovat pääosin tavanomaista jätettä.
Tuotannossamme syntyy pieniä määriä vaarallista
jätettä, pääasiassa joidenkin väri- ja sidosaineiden
käytöstä. Jätehuollossa Suominen pyrkii ensisijaisesti
ehkäisemään jätteen syntymistä parantamalla
materiaalitehokkuutta. Teemme aktiivisesti yhteis työtä
eri kumppaneiden kanssa jätteidemme uudelleen-
käyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien lisäämiseksi.
Myötävaikutamme kiertotalouteen myymällä liike-
kumppaneille uudelleenkäyttöä varten kuitukangas-
tuotteita, jotka eivät täytä omien tuotteidemme laatu-
vaatimuksia. Nämä ulosvirtaukset ilmoitetaan kohdassa
Muut hyödyntämistoimet.
Konsolidoidut jätetiedot kattavat kaikki tuotanto-
laitoksemme. Pääkonttori Espoossa ja Gallaraten
toimistotilat Italiassa on suljettu pois näistä tiedoista,
koska niiden jäte määrät ovat merkityksettömiä
tuotantolaitoksilla muodostuvan jätteen määrään
verrattuna. Konsolidoituja jätetietoja kerätään
kuukausittain Suomisen tuotantolaitoksista
laskutuksen ja arvioiden perusteella. Windsor Locksin
tuotantolaitoksen osalta ympäristöluvuissa otetaan
huomioon ainoastaan Suomisen tuotantolinjojen
jätetiedot. Olemme luokitelleet tuotantojätteemme
koostumuksen kasvipohjaiseen kuitujätteeseen
(jäte kasvipohjaisista kuiduista, kuten viskoosista ja
sellusta, jne.), fossiilipohjaiseen kuitujätteeseen (jäte
fossiilipohjaisista kuiduista, kuten polyesteristä, jne.) ja
muuhun jätteeseen (muista lähteistä peräisin oleva jäte,
joka ei sisälly kahteen edellä mainittuun kategoriaan),
sillä suurin osa tuotantojätteestämme on kuitujätettä.
82Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tavanomainen tuotantojäte 2025 2024
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (tonnia) 9 9
Kierrätys (tonnia) 5 139 3 450
Muut hyödyntämistoimet (tonnia) 3 807 1 713
Hyödyntäminen energiana (tonnia) 1 640 1 391
Poltto (tonnia) 2,3 0,0
Muut hävittämistoimet (tonnia) 44,2 N/A
Kaatopaikalle sijoittaminen (tonnia) 9 794 5 337
Tavanomainen tuotantojäte yhteensä (tonnia) 20 436 11 900
Vaarallinen tuotantojäte 2025 2024
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (tonnia) 0 0,181
Kierrätys (tonnia) 1,0 3,176
Muut hyödyntämistoimet (tonnia) 0 N/A
Hyödyntäminen energiana (tonnia) 1,1 1,001
Poltto (tonnia) 0,2 0
Muut hävittämistoimet (tonnia) 0,00 N/A
Kaatopaikalle sijoittaminen (tonnia) 0,3 0,40
Vaarallinen tuotantojäte yhteensä (tonnia) 2,6 4,758
Tuotantojäte yhteensä 2025 2024
Kuitukangasjäte yhteensä (tonnia) 15 338* N/A
Kaatopaikalle päätyvän kuitukangasjätteen määrä yhteensä (tonnia) 6 604* N/A
Kaatopaikalle päätyvän kuitukangasjätteen osuus (%) 43 % N/A
Tuotantojäte yhteensä (tonnia) 20 438 11 904
Kierrättämätön tuotantojäte yhteensä (tonnia) 15 254 8 452
Kierrättämätön tuotantojäte yhteensä (%) 75 % 71 %
* Luku sisältää sekajätteen, joka sisältää myös kuitukangasjätettä.
Tuotantojäte koostumuksen mukaan 2025 2024
Kasvipohjainen kuitujäte (tonnia) 12 807 7 606
Fossiilipohjainen kuitujäte (tonnia) 7 428 4 250
Muu jäte (tonnia) 203 48
Yhteensä 20 438 11 904
83Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
S1 Oma työvoima
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutuksemme, riskimme ja
mahdollisuutemme
KESTÄVYYSSEIKKA
KIELTEISET
VAIKUTUKSET
MYÖNTEISET
VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET
Oma työvoima - Mahdolliset
työtapaturmat
- Investoinnit terveyteen
ja turvallisuuteen
- Kaikki työntekijät
työterveyshuollon
piirissä
- Henkilöstön
hyvinvoinnin
edistäminen
- Koulutukset ja taitojen
kehittäminen
- Mahdolliset
työtapaturmat
- Heikko henkilöstön
hyvinvointi vaikuttaa
tuottavuuteen
- Heikko
työnantajamaine
vähentää työvoiman
saatavuutta
- Henkilöstön ja
urakoitsijoiden
turvallisuus lisää
kannattavuutta
- Henkilöstön
hyvinvointi lisää
tuottavuutta
- Hyvä työnantajamaine
lisää työvoiman
saatavuutta
- Koulutukset ja taitojen
kehittäminen luovat
uusia liiketoiminta-
mahdollisuuksia
Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Suomisella on yli 650 työntekijää, jotka edustavat
yli kymmentä kansallisuutta ja työskentelevät
joko seitsemällä tuotantolaitoksellamme kolmella
mantereella tai pääkonttorillamme Suomessa.
Työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi ovat
Suomisella etusijalla. Pyrimme parantamaan
työntekijöiden sitoutuneisuutta ja jatkamme
erinomaiseen suoritukseen tähtäävän kulttuurin
rakentamista sekä turvallisuuskulttuurimme
vahvistamista. Emme ole tunnistaneet merkittävää
pakkotyötapausten tai lapsityövoiman käytön riskiä
Suomisen toiminnassa.
Suominen on osallisena kaikissa olennaisissa
vaikutuksissamme oman toimintamme kautta.
Vaikutuksemme voivat kohdistua kaikkien työsuhteisten
ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöidemme
fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, mukaan lukien
tuotantotyöntekijät ja toimihenkilöt. Suomisen
toimipaikoilla ei työskentele merkittävää määrää
muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Muiden kuin
työsuhteisten työntekijöidemme määrittelyyn ja
raportointiin liittyen jatkamme ESRS-standardien
vaiheittaisen käyttöönoton helpotusten
soveltamista vuoden 2027 tilikauteen saakka.
Tuotantotyöntekijämme ovat alttiimpia mahdollisille
työtapaturmille. Mahdollisiin työtapaturmiin liittyvät
olennaiset kielteiset vaikutuksemme liittyvät yksittäisiin
tapauksiin, joita voi esiintyä tuotantolaitoksillamme.
Olennaiset myönteiset vaikutuksemme ovat
tulosta yrityskulttuuristamme ja kohdistuvat
kaikkiin työsuhteisiin ja muihin kuin työsuhteisiin
työntekijöihimme. Kaikki olennaiset vaikutuksemme
voivat toteutua lyhyellä aikavälillä.
Kaikki omaan työvoimaan liittyvät olennaiset
taloudelliset riskimme ja mahdollisuutemme liittyvät
Suomisen omaan toimintaan, sillä ne koskevat omia
prosessejamme ja henkilöstöhallintoamme. Kaikki
olennaiset taloudelliset riskimme ja mahdollisuutemme
liittyvät olennaisiin vaikutuksiimme ja korostavat
riippuvuuttamme omien työntekijöidemme
turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Mikään omaan työvoimaamme kuuluviin ihmisiin
liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvista
olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista ei liity
tiettyihin ihmisryhmiin.
Yksi yritysvastuuohjelmamme vuosille 2025–2030
määritetyistä neljästä teemasta on Ihmiset ja
turvallisuus, joka käsittelee vaikutuksiamme omaan
työvoimaamme. Pyrimme jatkuvasti parantamaan
työntekijöidemme sitoutuneisuutta ja jatkamme
erinomaiseen suoritukseen tähtäävän kulttuurin
rakentamista sekä turvallisuuskulttuurimme
vahvistamista. Olemme asettaneet terveyteen ja
turvallisuuteen sekä monimuotoisuuteen liittyviä
tavoitteita.
Vuonna 2025 Suominen kehitti uuden henkilöstö-
strategian vahvistaakseen henkilöstöjohtamisen
käytäntöjä sekä edistääkseen sitoutumistaan
turvalliseen, osallistavaan ja innovatiiviseen
työympäristöön. Turvallisuus toimii strategiassa
läpileikkaavana teemana, jonka alle määriteltiin
kolme prioriteettia: osaajien houkutteleminen ja
pysyminen, henkilökohtaisen kasvun ja urakehityksen
tukeminen sekä henkilöstön vahvempi yhteisöllisyys
ja osallistaminen ”One Suominen” -ajattelutavan
kautta. Strategia määrittelee selkeän polun kohti näitä
tavoitteita asettaen aikataulun vuosille 2025–2026.
Aikataulu sisältää koulutuksia, työpajoja ja kyselyjä,
joilla koko henkilöstö pyritään ottamaan mukaan
yrityskulttuurin muutosprosessiimme.
84Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Suomisella on kielteisten vaikutusten lieventämiseksi
ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi useita
omaan työvoimaan liittyviä toimintaperiaatteita,
jotka liittyvät esimerkiksi työturvallisuuteen ja
työn tekijöiden sitoutuneisuuteen. Pyrimme
parantamaan työntekijöiden sitoutuneisuutta ja
turvallisuuskulttuuriamme, jotka ovat yritysvastuu-
ohjelmamme keskeisiä ihmisiin liittyviä tavoitteita.
Lisätietoja työntekijöiden sitoutuneisuudesta annetaan
kohdassa Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa.
Liiketapaperiaatteet
Oma työvoima sisältyy Suomisen liiketapaperiaatteisiin.
Liiketapaperiaatteiden tarkoitusta ja niihin liittyviä
yleisiä tietoja kuvataan kohdassa G1 Liike toiminnan
harjoittaminen. Olemme tehneet liiketapa peri-
aatteissamme omaan työvoimaamme liittyviä erityisiä
sitoumuksia, kuten ”Oikeudenmukainen ja kunnioittava
työpaikka” ja ”Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi”.
Liiketapaperiaatteidemme tarkoituksena
on lisäksi poistaa syrjintä, mukaan lukien häirintä,
ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja muita tapoja
edistää monimuotoisuutta ja inkluusiota. Liiketapa-
periaatteissamme otetaan huomioon seuraavat
syrjintäperusteet: ikä, sukupuoli, uskonto, etninen tai
kansallinen alkuperä, seksuaalinen suuntautuminen,
poliittinen vakaumus, vamma tai muu sovellettavan lain
suojaama ominaisuus. Liiketapaperiaatteita koskeva
koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, ja koulutus
on kerrattava joka toinen vuosi. Olemme tehneet myös
ihmisoikeus sitoumuksia sekä liiketapaperiaatteissamme
että ihmisoikeuspolitiikassamme.
HSEQ-politiikka
Terveys ja turvallisuus sisältyvät Suominen-konsernin
HSEQ-politiikkaan. HSEQ-politiikan tarkoitus ja
yleistä tietoa HSEQ-politiikasta annetaan kohdassa
E1 Ilmastonmuutos.
HSEQ-politiikassa Suominen sitoutuu tarjoamaan
kaikille työntekijöille, urakoitsijoille ja muille yhtiön
lukuun työskenteleville turvallisen ja terveellisen
työympäristön. Kaikkien Suominen-konsernin
yritysten ja työntekijöiden odotetaan kunnioittavan
ja noudattavan kaikkia sovellettavia paikallisia ja
kansainvälisiä lakeja ja säädöksiä sekä edistävän
turvallista työympäristöä joka päivä. Suominen
on sitoutunut saavuttamaan nollan tapaturman
tavoitteen kaikilla toimipaikoillaan. Suominen sitoutuu
takaamaan turvalliset ja terveelliset työolosuhteet sekä
edistämään työntekijöiden, urakoitsijoiden, toimittajien
ja vierailijoiden sitouttamista turvallisiin ja terveellisiin
käyttäytymismalleihin.
Kaikkien Suomisen työntekijöiden edellytetään täysin
noudattavan laadittuja Life Saving Rules -turvallisuus-
sääntöjä sekä eri toimipaikoilla käytössä olevia hyviä
käytäntöjä. Turvallisuuskulttuuria edistetään jatkuvasti
kaikkien työntekijöiden keskuudessa asianmukaisen
turvallisuuskäyttäytymisen varmistamiseksi. Suominen
edistää myös jatkuvan parantamisen mallia hallitakseen
turvallisuutta onnistuneesti ja rohkaistakseen kaikkien
työntekijöiden osallistumista ja kuulemista.
Ihmisoikeuspolitiikka
Ihmisoikeuspolitiikan tarkoitus on vahvistaa Suomisen
sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Politiikka täydentää liiketapaperiaatteitamme ja niihin
liittyviä toimintaperiaatteita. Ihmisoikeuspolitiikka
koskee maailmanlaajuisesti kaikkia Suominen-
konsernin yrityksiä. Politiikka keskittyy liike-
toimintamme ja toimintojemme kannalta
olennaisimpiin ihmisoikeuksiin liittyviin aiheisiin:
turvallinen ja terveellinen työpaikka, monimuotoisuus,
tasa-arvo ja inkluusio, yhdistymisvapaus ja
oikeudenmukaiset työllistämiskäytännöt, pakkotyö
ja lapsityövoiman käyttö sekä ihmisoikeudet
toimitus ketjussamme. Politiikan mukaan Suominen
on sitoutunut ryhtymään asianmukaisiin toimiin
korjatakseen tilanteet, joissa yhtiön toiminta on
aiheuttanut kielteisen ihmisoikeusvaikutuksen tai
myötävaikuttanut siihen. Suomisen henkilöstö-
ja viestintäjohtaja vastaa ihmisoikeuspolitiikan
toteutumisesta.
Suominen kunnioittaa ja tukee kansainvälisesti
julistettujen ihmisoikeuksien suojelua, kuten
ihmis oikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen
kirjattuja periaatteita, kansalaisoikeuksia ja poliittisia
oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta,
taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
koskevaa kansainvälistä yleissopimusta ja Kansain-
välisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista. Suominen on
sitoutunut noudattamaan OECD:n ohjeistusta
monikansallisille yrityksille, YK:n Global Compact
-aloitetta sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia
ohjaavia periaatteita.
Rekrytointipolitiikka
Rekrytointipolitiikan tarkoitus on esittää suositellut
työhönottokäytännöt ja -periaatteet sisäisten ja
ulkoisten työnhakijoiden houkuttelemiseksi ja
valitsemiseksi, edistää rekrytointiprosessiemme
johdonmukaisuutta kaikissa maissa sekä määritellä
rekrytointeihin liittyvät hyväksymisoikeudet
Suomisella. Yleisesti ottaen tarkoitus on varmistaa, että
rekrytointimme hoidetaan tuloksellisesti, tehokkaasti,
oikeudenmukaisesti ja määräysten mukaisesti, mikä
edistää työnantajakuvaamme. Rekrytointipolitiikkaa
noudattavat maailmanlaajuisesti kaikki Suomisen
yritykset ja kaikki rekrytoinneissa osallisina olevat
85Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
työntekijät. Suomisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja
vastaa rekrytointipolitiikan toteutumisesta.
Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa
Olemme vuorovaikutuksessa työntekijöidemme
kanssa usean eri kanavan kautta, kuten päivittäinen
kanssakäyminen, globaali intranet ja paikalliset
intranetit, sisäinen uutiskirje, globaalit työntekijöiden
sitoutuneisuustutkimukset ja paikalliset pulssikyselyt,
tavoite- ja kehityskeskustelut ja koulutukset. Suomisen
henkilöstö- ja viestintäjohtajalla on operatiivinen
vastuu varmistaa, että työntekijöiden sitouttaminen
toteutetaan ja, että asianmukaiset toimenpiteet
suunnitellaan vastaavasti.
Toteutimme globaalin henkilöstön sitoutuneisuutta
mittaavan kyselyn kuudetta kertaa peräkkäin vuonna
2025. Vastausprosentti pysyi korkeana ja oli 91 % (79
%). Tiimikohtaiset tulokset jaetaan esihenkilöille ja he
puolestaan käyvät tulokset keskustellen läpi tiimiensä
kanssa.
Tulosten pohjalta konsernin tasoisen kehitys-
suunnitelman lisäksi myös tuotantolaitosten
ja funktioiden johtajat tekevät kohdennetut,
toteutettavissa olevat kehitys suunnitelmat
organisaatioilleen ja seuraavat edistystä. Globaalien
tulosten mukaan työntekijöiden sitoutuneisuusindeksi
on 62 %, mikä on viiden prosenttiyksikön matalampi
kuin edellisessä kyselyssä. Indeksi on yhdistelmä
kysymyksiä liittyen työntekijöiden todennäköisyyteen
suositella ja pysyä yrityksessä töissä, ylpeyteen
organisaatiosta, sekä sitoutuneisuuteen. Tulos
tarkoittaa, että 62 % kyselyyn vastanneista on vastannut
myönteisesti kysymyksiin.
Suomisella on erilaisia kanavia, joiden kautta
työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan. Niihin
kuuluu riippumattoman kolmannen osapuolen
ylläpitämä SpeakUp-kanava. SpeakUp-kanava ja
SpeakUp-politiikka kuvataan tarkemmin kohdassa G1
Liiketoiminnan harjoittaminen.
Omaan työvoimaan liittyvät toimet
Suomisella on toimintaperiaatteet ja hallintajärjestelmät
niiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tapausten
ehkäisemiseksi, joilla voi olla kielteinen vaikutus omaan
työvoimaamme. Näiden toimintaperiaatteiden ja
hallinta järjestelmien toteuttamiseen kuuluu toimen-
piteitä, kuten ohjelmien toteuttaminen, osaamisen
lisääminen ja tapaturmien ennaltaehkäisy.
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet
Strategiamme ja toimintaperiaatteidemme mukaisesti
yritysvastuuohjelmassamme vuosille 2025–2030 on
asetettu omaan työvoimaamme liittyviä tavoitteita.
Tavoitteet koskevat työtapaturmiin liittyviä olennaisia
mahdollisia kielteisiä vaikutuksiamme sekä terveyteen,
turvallisuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin tehtyihin
investointeihin liittyviä myönteisiä vaikutuksiamme,
ja ne liittyvät olennaisten riskiemme hallintaan ja
olennaisten mahdollisuuksiemme hyödyntämiseen.
Tavoitteet kattavat kaikki työntekijämme ja tuotanto-
laitoksemme maailmanlaajuisesti. Tavoitteet ovat
vapaa ehtoisesti asettamiamme tavoitteita, eikä niitä
vaadita lainsäädännössä. Yritysvastuuohjelmien
pohjana toimi olennaisuusarvioinnit, joita varten
kuulimme sidos ryhmiämme, mukaan lukien omia
työn tekijöitämme. Tavoitteet on asetettu toimi-
paikoiltamme kerättyjen tietojen pohjalta, eivätkä ne
perustu tieteellisiin julkaisuihin.
Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä
tavoitteemme on nolla poissaoloon johtavaa työ -
tapaturmaa vuodes sa. Työntekijöiden turvallisuuden
Omaan työvoimaan liittyvien tavoitteiden edistyminen
Edistyminen
Tavoite 2030 KPI 2025
Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen
mittarin tulos 80 % vuoteen 2030 mennessä.
a) DEI-indeksi % tuotantotyöntekijät 61 %
b) DEI-indeksi % toimihenkilöt 78 %
c) DEI-indeksi % koko yhtiö 69 %
Edistyminen
Tavoite 2030 KPI 2025 2024
Nolla poissaoloon johtanutta työtapaturmaa (LTA) vuodessa
vuoteen 2030 mennessä Poissaoloon johtaneet työtapaturmat 2 4
ja hyvinvoinnin varmistaminen on meille ensiarvoisen
tärkeä asia ja päätavoitteemme. Olemme sitoutuneet
ehkäisemään tapaturmia ja edistämään vahvaa
turvallisuuskulttuuria. LTA-tavoitteen edistymistä
seurataan absoluuttisena poissaoloon johtaneiden
työtapaturmien määränä. Vuonna 2025 tapahtui kaksi
poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.
Tavoitteenamme on myös, että monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen mittarin
(DEI-mittari) tulos olisi 80 % vuoteen 2030 mennessä.
Suomisen toimintatapana on edistää yhtäläisiä
mahdollisuuksia kaikille työntekijöille. Pyrimme
parantamaan DEI-mittariamme parantamalla avointa
ja rehellistä kaksisuuntaista viestintää ja varmistamalla,
että työntekijöitä palkitaan yhdenvertaisesti ja
86Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan 2025 (henkilömäärä)
Miehet Naiset Muut Ei ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 504 183 0 0 687
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 488 173 0 0 661
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 16 10 0 0 26
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 5 3 0 0 8
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 493 169 0 0 662
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 6 11 0 0 17
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan 2024 (henkilömäärä)
Miehet Naiset Muut Ei ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 545 191 0 0 736
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 517 180 0 0 697
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 28 11 0 0 39
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 6 5 0 0 11
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 532 178 0 0 710
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 7 8 0 0 15
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain 2025 (henkilömäärä)
2025 2024
Eurooppa Amerikka Eurooppa Amerikka
Työsuhteisten työntekijöiden määrä 332 355 329 407
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 309 352 300 397
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 23 3 29 10
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä 8 0 11 0
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 313 349 312 398
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä 11 6 6 9
oikeuden mukaisesti. Luomme monimuotoisuuden
kulttuuria, jossa ajatuksia ja mielipiteitä voi
ilmaista ilman pelkoa kielteisistä seurauksista.
Tavoitteita asetettaessa omia työntekijöitämme
pyydettiin vastaamaan kyselyyn, jossa selvitettiin
monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan
ottamisen tilaa.
DEI-mittarissa edistymistä seurataan suhteellisena
tavoitteena. DEI-mittari perustuu positiivisesti
vastanneiden osuuteen valituissa DEI-aiheisissa
kysymyksissä Suomisen vuosittaisessa henkilöstön
sitoutuneisuutta mittaavassa kyselyssä, joka on avoinna
koko henkilöstölle. Syksyllä 2024 toteutimme erillisen
DEI kyselyn henkilöstölle. Kyselyn pohjalta asetimme
DEI-mittarin tavoitetasoksi 80 %. Vuonna 2025
DEI-indeksi oli 69 %.
Työsuhteiset työntekijämme
Suomisella on yli 650 työntekijää, jotka edustavat
yli kymmentä kansallisuutta ja työskentelevät
joko seitsemällä tuotantolaitoksellamme kolmella
mantereella tai pääkonttorillamme Suomessa.
Työntekijöihimme liittyvät mittarit raportoidaan
henkilömäärän perusteella ja edustavat vuoden 2025
lopun tilannetta.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
sukupuolen mukaan (henkilömäärä) 2025 2024
Miehet 504 545
Naiset 183 191
Muut 0 0
Ei ilmoitettu 0 0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä 687 736
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
maittain (henkilömäärä) 2025 2024
Suomi 146 155
Yhdysvallat 292 345
Italia 106 103
Espanja 80 71
Brasilia 63 62
Lähteneiden työntekijöiden määrä
(henkilömäärä) 2025 2024
Suomiselta lähteneiden työntekijöiden
määrä 198 191
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus 2025 2024
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus 27,9 % 26,0 %
87Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Johtoryhmän ikäjakauma
2025 2024
Miehet Miehet (%) Naiset Naiset (%) Miehet Miehet (%) Naiset Naiset (%)
Alle 30-vuotiaat 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 %
30–50-vuotiaat 1 17 % 0 0 % 1 25 % 0 0 %
Yli 50-vuotiaat 4 67 % 1 17 % 3 75 % 0 0 %
Työntekijöiden ikäjakauma
2025 2024
Miehet Miehet (%) Naiset Naiset (%) Miehet Miehet (%) Naiset Naiset (%)
Alle 30-vuotiaat 59 9 % 16 2 % 61 8 % 23 3 %
30–50-vuotiaat 238 35 % 112 16 % 269 37 % 111 15 %
Yli 50-vuotiaat 207 30 % 55 8 % 215 29 % 57 8 %
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus on laskettu
jakamalla poislähteneiden (syystä huolimatta)
työntekijöiden lukumäärä työntekijöiden
kokonaismäärällä. Henkilöstön kokonaismäärää
koskevat tiedot ilmoitetaan kokoaikavastaavana
(FTE) konsernitilinpäätöksessämme, ja tarkemmat
henkilöstöön liittyvät tiedot ovat peräisin
erikseen kerätyistä tilastoista. Tietoja annetaan
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23 sivulla 147.
Muut kuin työsuhteiset
työntekijämme
Suomisen toimipaikoilla ei työskentele merkittävää
määrää muita kuin työsuhteisia työntekijöitä.
Windsor Locksin tuotantolaitos Connecticutissa
Yhdysvalloissa on sekä Suomisen että Ahlstrom Oyj:n
(entinen Ahlstrom-Munksjö Oyj) käytössä. Ahlstrom
vastaa toimipaikan työterveyden ja turvallisuuden
hallintajärjestelmistä, ja kaikki tuotantotyöntekijät
ovat Ahlstromin palveluksessa. Näin ollen tuotanto-
työntekijöitä ei pidetä Suomisen työsuhteisina tai
muina kuin työsuhteisina työntekijöinä, ja heidät
on suljettu pois mittareista. Määrittelemme muut
kuin työsuhteiset työntekijämme myöhemmin,
jatkaen ESRS-standardien vaiheittaisen käyttöönoton
helpotusten soveltamista vuoden 2027 tilikauteen
saakka.
Monimuotoisuus
Tunnustamme monimuotoisen työvoiman tuomat
liiketoiminnalliset hyödyt ja olemme sitoutuneet
tarjoamaan oikeudenmukaisen työpaikan, jossa kaikille
tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet. Emme suvaitse
minkäänlaista syrjintää esimerkiksi iän, sukupuolen,
uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella.
Tehdessämme työsuhteisia työntekijöitä koskevia
päätöksiä, esimerkiksi henkilöstön rekrytointien,
ylennysten, palkitsemisen tai kehittämisen suhteen,
kiinnitämme erityistä huomiota tasa-arvoon ja
inkluusioon.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Urakehityksen ja strategisten tavoitteidemme
saavuttamisen kannalta olennaisen osaamisen
tunnistaminen ja kehittäminen on tunnistettu
kehityskohteiksi aikaisemmissa globaaleissa
henkilöstökyselyissä. Vuonna 2025 jatkoimme
Suomisen osaamisen viitekehyksen hyödyntämistä
tukeaksemme systemaattisesti henkilöstömme
ammatillista kehitystä. Viitekehys myös vahvistaa
rekrytoinnin ja seuraajasuunnittelun prosesseja
sekä mahdollistaa henkilöstön osaamisen
kartoittamisen. Tarjosimme koulutuksia
laadukkaaseen kehitys- ja urakeskusteluun
kaikille toimi henkilöille. Lisäksi vahvistimme
Tulos- ja urakehitysarvioinnit
2025 2024
Miehet Naiset Miehet Naiset
Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin
tulos- ja urakehitysarviointeihin (toimihenkilöt) 72 % 81 % 86 % 90 %
Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin
tulos- ja urakehitysarviointeihin (tuotantotyöntekijät) 85 % 93 % 57 % 22 %
88Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
osaamistamme ja johtamiskyvykkyyttämme lisäämällä
henkilöstöresursseja yksilöiden ja organisaation
kehittämiseen ja tukemiseen.
Jatkoimme henkilöstömme ammatillisen
kehittymisen tukemista erilaisilla kehitys- ja koulutus-
ohjelmilla, jotka esihenkilö ja työntekijä ovat
tunnistaneet yhdessä kehityskeskusteluissa. Vuoden
aikana järjestettiin muun muassa johtamiskoulutusta
sekä erilaisia tietyille rooleille kohdennettuja laatu-,
turvallisuus- ja prosessikoulutuksia. Vuonna 2025
jatkoimme kaikille toimihenkilöiden esihenkilöille
pakollista koulutuspolkua, johon sisältyviä aiheita ovat
liittyvistä tavoitteistamme, ja tavoitteenamme on nolla
poissaoloon johtanutta tapaturmaa.
Työntekijöiden yleisimmät vammat ovat rasitukset,
haavat ja mustelmat, ja suurin osa vammoista
liittyy käsiin. Työtapaturmat kirjataan sisäiseen
turvallisuuden hallintajärjestelmään. Tapaukset
käsitellään tuotantolaitoskohtaisissa turvallisuus-
ja tuotantopalavereissa, joissa käydään läpi
tapaturmien juurisyyt ja keskustellaan korjaavista
toimenpiteistä. Tiedot tapaturmista jaetaan
tuotantolaitosten välillä ennakoivien toimenpiteiden
edistämiseksi. Loukkaantumisriskejä tunnistetaan
osana turvallisuuskävelyjä ja turvallisuusarviointeja,
joissa otetaan huomioon myös riskin vakavuus
ja todennäköisyys. Terveyden ja turvallisuuden
hallintajärjestelmämme auditoidaan jokaisella
tuotantolaitoksella säännöllisesti. Cressa ja Nakkila
olivat ainoat tehtaat, jotka auditoitiin vuonna 2025
yhtiön säästötoimista johtuen.
Kaikki työsuhteiset työntekijämme kuuluvat
terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmämme
piiriin. Kaikkien seitsemän tuotantolaitoksemme
turvallisuuden hallintajärjestelmä on sertifioitu
ISO 45001 -standardin mukaan (Ahlstrom on
muun muassa psykologinen turvallisuus, palautteen
antaminen ja vastaanottaminen ja valmentavan
otteen perusteet. DEI-koulutus otettiin osaksi uusien
työntekijöiden perehdytyspolkua. Lisäksi vuonna 2025
julkaisimme tekoäly- ja kyberturvallisuuskoulutuksen
kaikille toimihenkilöille.
Terveys ja turvallisuus
Suomisen työntekijöiden terveys ja turvallisuus on
meille ensiarvoisen tärkeää. Keskitymme tapaturmien
ehkäisemiseen ja vahvan turvallisuuskulttuurin
rakentamiseen. Turvallisuus on yksi keskeisistä ihmisiin
Tapaukset ja valitukset 2025 2024
Syrjintätapausten lukumäärä 2 1
Omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi tarkoitettujen kanavien kautta tehtyjen valitusten lukumäärä 4 1
Monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n toimintaohjeiden nojalla perustetuille kansallisille yhteyspisteille
tehtyjen valitusten lukumäärä 0 0
Yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin liittyvien tekijöiden rikkomuksista johtuvien sakkojen, seuraamusten ja
vahingonkorvausten kokonaismäärä 0 0
Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusongelmien ja -tapausten lukumäärä 0 0
Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusongelmien ja -tapausten lukumäärä, kun kyseessä ovat YK:n
Global Compact -periaatteiden tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden loukkaukset 0 0
Omaan työvoimaan liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista ja -tapauksista johtuvien sakkojen, seuraamusten ja
vahingonkorvausten määrä 0 0
Sellaisten vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä, joissa yrityksellä on ollut rooli niiden henkilöiden
oikeussuojakeinojen turvaamisessa, joita asia koskee 0 0
Terveys ja turvallisuus 2025 2024
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä 0 0
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten suhdeluku 0,0 0,0
Vakavien loukkaantumisten määrä 0 0
Vakavien loukkaantumisten suhdeluku 0,0 0,0
Kirjattavien työperäisten vammojen määrä 11 25
Kirjattavien työperäisten vammojen suhdeluku 8,4 19,2
Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTA) 2 4
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien (LTA) suhdeluku 1,5 3,1
Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien
kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä 182 32
89Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
sertifioinut Windsor Locksin tuotantolaitoksen
tuotantoalueen ISO 45001 -standardin mukaisesti).
Nämä tiedot edustavat vuoden 2025 lopun tilannetta.
Tapauksia koskevia tietoja kerätään jatkuvasti käyttäen
konserninlaajuista tapaturmien raportointijärjestelmää,
joka kattaa kaikki Suomisen työsuhteiset työntekijät.
Ansiotulo
Suominen pyrkii tarjoamaan oikeudenmukaisen
ja kilpailukykyisen ansiotulon kaikilla paikallisilla
markkinoilla globaaleissa toiminnoissaan
houkutellakseen, sitouttaakseen ja motivoidakseen
tehokkaasti osaavaa työvoimaa. Vuotuista kokonais-
ansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä
korkeinta ansiota saavan henkilön, eli toimitusjohtajan
ja mediaanityöntekijän (pl. korkeinta ansiota saava
henkilö) vuotuisten kokonaisansioiden välinen suhde,
oli 13,4 % (13,9 %) vuonna 2025.
Mediaanityöntekijämme tunnistettiin käyttäen
Suomisen 31.12.2025 globaalisti työllistämää
henkilöstöä (kokoaikaiset, osa-aikaiset, määrä aikaiset
ja kausityöntekijät). Tunnistaaksemme mediaani-
työntekijämme ansion käytimme Suomisen koko
työntekijämäärää 31.12.2025 tilanteen mukaisesti
ja mittasimme ansiot peruspalkan, lyhyen ja pitkän
aikavälin kannustinpalkkioiden, verotettavien etujen,
lisäpalkkioiden, ylityökorvausten ja mahdollisten
kertaluonteisten bonusten perusteella. Ulkomaan
valuutassa suoritetut maksut muunnettiin euroiksi
31.12.2025 vallinneiden vaihtokurssien perusteella.
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Liiketapaperiaatteidemme mukaisesti emme suvaitse
minkäänlaista syrjintää esimerkiksi iän, sukupuolen,
uskonnon, etnisen tai kansallisen alkuperän,
seksuaalisen suuntautumisen, poliittisen vakaumuksen,
vamman tai muun, sovellettavan lain suojaaman
ominaisuuden perusteella. Raportointikauden aikana
ilmoitettiin kaksi syrjintätapausta. Raportointikauden
aikana ei tapahtunut Suomisen työvoimaan liittyviä
vakavia ihmisoikeustapauksia.
90Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutuksemme, riskimme
ja mahdollisuutemme
KESTÄVYYSSEIKKA
KIELTEISET
VAIKUTUKSET
MYÖNTEISET
VAIKUTUKSET RISKIT MAHDOLLISUUDET
Liiketoiminnan
harjoittaminen
- Vastuullisuuden
edistäminen
yrityskulttuurissamme
liiketapaperiaatteilla ja
yritysvastuuohjelmalla
- Säännölliset lahjonnan
ja korruption torjuntaa
koskevat koulutukset
- Liiketapaperiaatteet
tavarantoimittajille
ja EcoVadis-arviointi
käytössä
- Maksukäytännöistä
neuvottelu
tavarantoimittajien kanssa
- Sisäiset ja ulkoiset
väärinkäytösten
ilmoituskanavat käytössä
- Hyvä yrityskulttuuri
parantaa mainetta
- Vastuullisuus-
visiomme vetää
puoleensa sijoittajia
Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Suominen toimii vastuullisesti ja johdonmukaisesti
kaikkialla maailmassa. Edistämme vastuullista
toimintaa toimitusketjussamme ja koko yhteiskunnassa
kunnioittamalla ihmisoikeuksia, minimoimalla oman
toimintamme ympäristövaikutukset ja olemalla
hyvä yrityskansalainen. Noudatamme kaikessa
toiminnassamme tiukkoja eettisiä vaatimuksia.
Teemme päivittäin yhteistyötä useiden eri sidosryhmien
kanssa monikulttuurisessa ympäristössä. Kehitämme
liikesuhteitamme oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti ja
pyrimme läpinäkyvyyteen kaikessa viestinnässämme.
Olemme sitoutuneet noudattamaan täysin kaikkia
sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja,
määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä ja
pidättäydymme epäoikeudenmukaisesta liike-
toiminnasta, kuten petoksista, korruptiosta ja
lahjonnasta. Suominen on sitoutunut YK:n Global
Compact -yritysvastuualoitteeseen ja sen periaatteisiin
ihmisoikeuksien, työvoiman, ympäristön ja korruption
torjunnan aloilla. Olemme tukeneet aloitetta vuodesta
2020 alkaen.
Suominen on osallisena kaikissa liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvissä olennaisissa
vaikutuksissaan oman toimintansa kautta.
Nämä myönteiset vaikutukset ovat tulosta
politiikkojemme ja toimintaperiaatteidemme,
kuten liiketapaperiaatteidemme, lahjonnan
vastaisen politiikkamme, SpeakUp-politiikkamme
ja osto politiikkamme noudattamisesta, sekä niihin
liittyvistä sisäisistä koulutuksista. Vastuulliset
hankintakäytäntömme, oikeudenmukaiset
maksukäytäntömme, EcoVadis-arviointimme ja
liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille edistävät
vastuullista liiketoimintaa arvoketjussamme ja
vaikuttavat myönteisesti yhteiskuntaan.
Emme tunnistaneet G1-standardiin (Liiketoiminnan
harjoittaminen) liittyviä olennaisia negatiivisia
vaikutuksia. Kaikki olennaiset vaikutuksemme voivat
toteutua lyhyellä aikavälillä.
Kaikki olennaiset liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät taloudelliset mahdollisuutemme
liittyvät liikesuhteisiimme. Hyvä yrityskulttuuri ja
vastuullisuusvisio voivat parantaa mainettamme ja
lisätä houkuttelevuuttamme työntekijöille, asiakkaille
ja sijoittajille. Emme tunnistaneet liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyviä olennaisia taloudellisia riskejä.
Yksi yritysvastuuohjelmamme vuosille 2025–2030
määritetyistä neljästä teemasta on yrityskansalaisuus.
Edistämme vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä omassa
toiminnassamme ja toimitusketjussamme sekä
viestimme avoimesti ja läpinäkyvästi toiminnastamme.
Olemme asettaneet tavoitteita liittyen raaka-
ainetoimittajien arviointiin ja vastuullisuuden
edistämiseen omassa toiminnassamme.
Liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
Päivittäistä toimintaa ohjaavat Suomisen
liiketapaperiaatteet (Code of Conduct) sekä muut alla
kuvatut toimintaperiaatteet, jotka muodostavat yhdessä
oikeudenmukaisen ja vastuullisen liiketoiminnan
perustan. Edistämme yrityskulttuuriamme omassa
toiminnassamme ja arvoketjussamme kunnioittamalla
ihmisoikeuksia ja noudattamalla tiukkoja eettisiä
vaatimuksia kaikessa toiminnassamme. Viestimme
91Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
avoimesti ja läpinäkyvästi toiminnastamme ja
järjestämme henkilöstöllemme säännöllisesti
liiketapaperiaatteita koskevia koulutuksia.
Arvioimme ja kehitämme yrityskansalaisuuttamme
jatkuvasti tarkistamalla toimintaperiaatteitamme ja
tuomalla niistä keskeisimmät hallituksen arvioitaviksi
ja hyväksyttäviksi kahden vuoden välein. Seuraamme
suoriutumistamme liiketoiminnan harjoittamisessa
yritysvastuuohjelman ja neljännesvuosittaisten
lainmukaisuuden arviointien kautta.
Liiketapaperiaatteet
Liiketapaperiaatteet määrittelevät Suomisen odotukset
siitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan vastuullisesti,
eettisesti ja johdonmukaisesti, sekä yhtiön arvojen
ja käytäntöjen sekä sovellettavan lain mukaisesti.
Keskeisimpiä Suomisen liiketapaperiaatteissa
käsiteltäviä aiheita ovat oikeudenmukaiset liike-
toiminta käytännöt, pörssiyhtiöitä koskevat määräykset,
ihmisoikeudet ja ympäristö. Periaatteita noudatetaan
Suominen Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä, ja ne
koskevat kaikkia Suomisen työntekijöitä kaikkialla
maailmassa. Liiketapaperiaatteita koskeva koulutus
on pakollinen kaikille työntekijöille, ja se on kerrattava
joka toinen vuosi. Suomisen toimitusjohtaja vastaa
liiketapaperiaatteiden toteutumisesta.
Liiketapaperiaatteet tavarantoimittajille
Toimittajiin kohdistuvat vaatimukset kuvataan
Suomisen tavarantoimittajia koskevissa
liiketapaperiaatteissa, joissa käsitellään esimerkiksi
ihmisoikeuksia, palkkoja, työaikoja, lapsi- ja
pakkotyövoimaa, korruptiota, lahjontaa sekä
ympäristöä. Kuten Suomisen toimittajia koskevissa
liiketapaperiaatteissa todetaan, yhtiön toimittajien
ja liikekumppaneiden odotetaan ymmärtävän kaikki
sovellettavat lait ja määräykset ja noudattavan niitä,
sekä soveltavan samoja sosiaalisia, oikeudellisia ja
eettisiä standardeja kuin Suominen.
Suomisen toimittajia koskevissa liiketapaperiaatteissa
edellytetään, että toimittajat seuraavat jatkuvasti
liike tapa periaatteiden noudattamista. Suominen
voi pyytää toimittajaa todentamaan toimittajia
koskevien liike tapaperiaatteiden noudattamisen
itse arviointilomakkeella, kolmannen osapuolen
suorittamalla arvioinnilla ja/tai paikan päällä
tapahtuvalla auditoinnilla. Toimittajan tulee tehdä
yhteistyötä tällaisten pyyntöjen ja auditointien
yhteydessä.
Liiketapaperiaatteissa määritellään myös, miten
toimittajat ja heidän edustajansa voivat ilmoittaa
tosiasiallisista tai mahdollisista väärinkäytöksistä.
Ilmoitukset voi tehdä toimittajia koskevissa
liiketapaperiaatteissa määriteltyjen ilmoituskanavien
kautta. Suomisen hankinta- ja toimitusketjujohtaja
vastaa toimittajia koskevien liiketapaperiaatteiden
toteutumisesta.
Lahjonnan vastainen politiikka
Lahjonnan vastaisen politiikan tarkoituksena on
tarkentaa liiketapaperiaatteidemme vaatimuksia ja
antaa ohjeita kaikkien sovellettavien lahjonnan ja
korruption torjuntaa koskevien lakien noudattamiseen
sekä määritellä, mitkä lahjat ovat sallittuja. Politiikka
asettaa vähimmäisvaatimukset, joita kaikkien Suomisen
työntekijöiden tulee noudattaa. Lainkäyttöalueilla, joilla
paikalliset lahjonnan tai korruption torjuntaa koskevat
lait asettavat tämän politiikan vaatimuksia tiukemmat
vaatimukset, on noudatettava tiukempia vaatimuksia.
Lahjonnan vastainen politiikkamme on linjassa
korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen kanssa.
Suomisen lakiasiainjohtaja vastaa lahjonnan vastaisen
politiikan toteutumisesta. Olemme tunnistaneet
toimihenkilöihimme kohdistuvan korruptio- ja
lahjontariskin. Tämän vuoksi lahjonnan ja korruption
vastainen verkkokoulutus on pakollinen kaikille
toimihenkilöille.
SpeakUp-politiikka
SpeakUp-politiikassa selitetään, miten lain vastaiseen
toimintaan tai liiketapaperiaatteiden tai yrityksessä
käytössä olevien täydentävien toimintaperiaatteiden
vakaviin rikkomuksiin liittyvät huolenaiheet voi tuoda
esiin luottamuksellisesti ja ilman pelkoa vastatoimista.
Siinä määritellään kanavat epäiltyjä väärinkäytöksiä
koskevien huolenaiheiden esiin tuomiseen sekä
epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten
käsittelijöiden roolit ja vastuut konsernissa. SpeakUp-
politiikka koskee kaikkia Suomisen työn tekijöitä ja on
saatavilla kaikilla Suomisen toimipaikkojen paikallisilla
kielillä. Henkilöstö- ja viestintäjohtaja ja lakiasiainjohtaja
ovat vastuussa SpeakUp-politiikan toimeenpanosta.
Kaikille työntekijöille pakolliseen liiketapaperiaatteita
koskevaan koulutukseen sisältyy tieto siitä, miten
epäiltyihin väärinkäytöksiin liittyviä huolenaiheita voi
tuoda esiin. Liiketapaperiaatteidemme ja SpeakUp-
politiikkamme mukaan työntekijät voivat tuoda
epäiltyihin väärinkäytöksiin liittyviä huolenaiheita
esiin useiden eri kanavien kautta. Näitä kanavia ovat
työntekijän esihenkilö, henkilöstöhallinto tai muu
asiantuntijaosasto ja SpeakUp-kanava. SpeakUp-
kanavaa ylläpitää riippumaton kolmas osapuoli, ja se
on aina saatavilla huolenaiheiden esiin tuomiseen
luottamuksellisesti ja työntekijän omalla kielellä.
SpeakUp-kanavamme kautta väärinkäytöksistä ja
huolenaiheista voidaan raportoida nimettömästi.
Ilmoitukset käsitellään ja tutkitaan riippumattomasti,
oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kaikkien
asianomaisten osapuolten suhteen asiaankuuluvien
lakien ja periaatteiden mukaisesti. Mikäli ilmoittajan
henkilöllisyys on tiedossa, tätä suojataan
92Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
mahdollisuuksien mukaan. Tämä tarkoittaa, että
ilmoituksen tietoihin pääsevät käsiksi vain ne,
jotka välttämättä tarvitsevat kyseisiä tietoja. Tietoja
luovutetaan tämän pienen joukon ulkopuolelle vain,
jos Suominen on siihen lain mukaan velvoitettu tai
kyseessä on tärkeä yleinen etu.
Kaikki SpeakUp-kanavan kautta tulleet ilmoitukset
käsittelee lakiasiainjohtaja ja henkilöstö- ja
viestintäjohtaja (säännösten noudattamista valvovat
henkilöt). Säännösten noudattamista valvovat
henkilöt esittelevät yhteenvedon ilmoituksista
tarkastusvaliokunnalle säännöllisissä kokouksissa
neljännesvuosittain ja raportoivat kaikista vakavista
tapauksista välittömästi tarkastusvaliokunnan
puheenjohtajalle. Säännösten noudattamista valvovat
henkilöt osallistuvat kaikille toimihenkilöille pakolliseen
korruption ja lahjonnan vastaiseen koulutukseen ja
SpeakUp-kanavan ylläpitäjä tarjoaa lisäkoulutus-
materiaalia.
Suominen ei hyväksy, että vilpittömässä mielessä
ilmoituksen tehneeseen kohdistetaan minkäänlaisia
vastatoimia. Oikeus olla suojassa vastatoimilta taataan
liiketapaperiaatteissa, ja se voidaan taata myös
sovellettavassa kansallisessa laissa.
Ostopolitiikka
Ostopolitiikan tarkoituksena on kuvata Suomisen
periaatteet sekä roolit ja vastuut tavaroiden ja
palvelujen hankinnassa ja ostossa ulkopuolisilta
tavarantoimittajilta. Yleisesti hyväksyttyjen ja
johdonmukaisten ostokäytäntöjen ja -periaatteiden
noudattaminen varmistaa, että kaikki ostot tehdään
eettisesti ja Suomisen arvojen ja tavoitteiden
mukaisesti. Politiikka koskee kaikkia Suomisen
työntekijöitä ja kaikkia hankintoja ja ostoja Suomisella
riippumatta tavaroiden tai palvelujen tyypistä.
Suomisen hankinta- ja toimitusketjujohtaja vastaa
ostopolitiikan toteutumisesta.
Liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvät tavoitteet
Yhteisökohtaisena tietona Suominen julkaisee
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteensa ja
edistymisensä niissä. Strategiamme ja liiketoiminnan
harjoittamista koskevien politiikkojemme mukaisesti
yritysvastuuohjelmassamme vuosille 2025–2030
on asetettu yrityskansalaisuuteemme liittyviä
tavoitteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita. Tavoitteet
liittyvät myönteisiin vaikutuksiimme vastuullisuuden
edistämiseksi liiketapaperiaatteidemme ja toimittaja-
suhteidemme hallinnan kautta. Yritysvastuu ohjelmien
pohjana toimivat olennaisuusarvioinnit, joita
varten kuulimme sidosryhmiämme. Tavoitteet ovat
vapaaehtoisesti asettamiamme tavoitteita, eikä niitä
vaadita lainsäädännössä.
Tavoitteena on, että kaikki työntekijät ovat
suorittaneet Suomisen vastuullisuuskoulutusohjelman
vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteenamme
on, että kaikki laatuvaatimukset täyttävät
raaka-ainetoimittajat on arvioitu Suomisen
vastuullisuuskriteerien mukaisesti vuoteen 2030
mennessä.
Vastuullisuus on kaiken toimintamme perusperiaate.
Tavoitteenamme on varmistaa, että jokainen
työntekijä roolistaan tai tehtävästään riippumatta
ymmärtää vastuullisuustavoitteemme ja edistää niiden
saavuttamista. Vastuullisuus ei ole pelkästään yritykselle
kuuluva velvollisuus, vaan yhteinen pyrkimys, joka
edellyttää jokaisen aktiivista osallistumista. Tämän
tavoitteen saavuttamiseksi tulemme tarjoamaan
kaikille työntekijöillemme kattavaa koulutusta
vastuullisuustietoisuuden lisäämiseksi yrityksessämme.
Tässä tavoitteessa työntekijöihin lasketaan kaikki
nykyiset sekä uudet työntekijät, jotka ovat aloittaneet
työsuhteensa Suomisella raportointivuoden
ensimmäisellä, toisella ja kolmannella vuosi-
neljänneksellä. Tavoitteen edistymistä seurataan
suhteellisena tavoitteena, jonka mittarina käytetään
vastuullisuuskoulutusohjelman suorittaneiden
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien tavoitteiden edistyminen
Edistyminen
Tavoite 2030 KPI 2025 2024
100 % työntekijöistämme on suorittanut
uudistetun liiketapaperiaatteita koskevan
koulutuksen
Uudistetun liiketapa periaatteita koskevan
koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden
määrä (%)
89 % 92 % (ei vielä uudistettua
liiketapaperiaatteita
koskeva koulutus)
Edistyminen
Tavoite 2030 KPI 2025
100 % työntekijöistämme on suorittanut
Suomisen vastuullisuuskoulutuksen
vuoteen 2030 mennessä
Työntekijät, jotka ovat suorittaneet
vastuullisuuskoulutuksen (%)
Ei saatavilla, luomme vastuullisuuskoulutuksen
vuonna 2026.
100 % laatuvaatimukset täyttävistä raaka-
ainetoimittajista on arvioitu Suomisen
vastuullisuuskriteerien mukaisesti (%)
EcoVadiksen tai Suomisen
vastuullisuuskyselyllä arvioitujen raaka-
ainetoimittajien osuus kaikista raaka-
ainetoimittajista (%)
68 % laatuvaatimukset täyttävistä raaka-
ainetoimittajistamme on voimassa oleva EcoVadis
ESG -arviointi tai ne on arvioitu Suomisen
vastuullisuuskyselyn mukaisesti
93Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
työntekijöiden osuutta kaikista työntekijöistä. Luomme
vastuullisuuskoulutuksen vuonna 2026.
Arvioimalla raaka-ainetoimittajien ympäristö-,
yhteiskunta- ja hallintokäytäntöjä (ESG-käytännöt)
Suominen voi tunnistaa mahdolliset riskit, kuten
haitalliset ympäristökäytännöt, epäeettiset
työolosuhteet tai sääntelyn rikkomukset, ja lieventää
niitä. Vastuullisuutta koskeva due diligence -prosessi
on ennakoiva lähestymistapa, joka auttaa välttämään
toimitusketjun häiriöitä ja suojelee konsernin
mainetta. Lisäksi sijoittajat, asiakkaat, lainsäätäjät,
työntekijät ja muut sidosryhmät vaativat yhä enemmän
vastuunkantoa yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvistä
vaikutuksista. Tavoitteen edistymistä seurataan
suhteellisena tavoitteena, jonka mittarina käytetään
vastuullisuuskriteerien mukaisesti arvioitujen,
laatuvaatimukset täyttävien raaka-ainetoimittajien
osuutta kaikista laatuvaatimukset täyttävistä raaka-
ainetoimittajista. Vuonna 2025 vastuullisuuskriteerien
mukaisesti arvioitujen, laatuvaatimukset täyttävien
raaka-ainetoimittajien osuus oli 68 %.
Aloitimme vastuullisuuteen liittyvän due diligence
-prosessimme uudistamisen vuonna 2025, jotta
voimme arvioida vastuullisuusvaatimuksemme
täyttävät raaka-ainetoimittajamme. Nykyisten raaka-
ainetoimittajien hallintaprosessi on kuvattu kohdassa
Raaka-ainetoimittajat.
Suhteet toimittajiin
Raaka-ainehankinnat ovat hankintatoiminnon vastuulla.
Tavoitteena on valita liikekumppanit huolellisesti ja
tehdä yhteistyötä ainoastaan eettisesti ja vastuullisesti
toimivien ja Suomisen arvot jakavien kumppaneiden
kanssa. Hankintaa ohjaa Suomisen konsernin
ostopolitiikka, joka kattaa tavaroiden ja palvelujen
hankinnat ja ostot.
Raaka-ainetoimittajien edellytetään allekirjoittavan
Suomisen toimittajia koskevat liiketapaperiaatteet
ja noudattavan niitä. Toimittajia koskevien liiketapa-
periaatteiden tarkoituksena on selittää Suomisen
odotukset siitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan
vastuullisesti ja eettisesti ja asettaa vaatimukset
liiketoiminnan harjoittamiselle Suomisen kanssa.
Raaka-ainetoimittajat
Suomisen nykyinen vastuullisten raaka-aineiden
hankintaa koskeva due diligence -prosessi koostuu
kahdesta elementistä: maakohtaisesta riskiarvioinnista
ja vastuullisuuskyselystä.
Arvioimme uudet potentiaaliset raaka-aine-
toimittajamme maakohtaisen riskien arvioinnin
avulla. Arvioinnin tarkoituksena on kuvata vakiintunut
menetelmä uusien toimittajien riittämättömien
vastuullisuuskäytäntöjen todennäköisyyden
arvioimiseksi, jotta Suomiselle ja sen sidosryhmille
aiheutuvat riskit voidaan minimoida ja jotta tarvittaviin
varotoimiin voidaan ryhtyä riskien vähentämiseksi.
Tunnistamme ja arvioimme mahdollisia ympäristöön,
työ- ja ihmisoikeuksiin ja eettisyyteen liittyviä uhkia
ja vaikutuksia toimittajan maantieteellisen sijainnin ja
geopoliittisen ja hallinnollisten käytäntöjen perusteella.
Jotta voimme hyväksyä raaka-ainatoimittajan
Suomisen kumppaniksi, jokaisen raaka-ainetoimittajan
on suoritettava laatua ja suorituskykyä koskevat
koeajoprosessit varmistaaksemme, että raaka-aineet
täyttävät tai ylittävät laatustandardimme.
Laatuvaatimukset täyttävät raaka-ainetoimittajat
kutsutaan ja kannustetaan osallistumaan vuosittaiseen
vastuullisuuskyselyyn EcoVadis-alustalla. Pistekortti,
josta ilmenee arvioinnin kokonaistulos, julkaistaan
sisäisesti.
Suominen seuraa toimittajien pistekortteja
puolivuosittain ja ottaa yhteyttä toimittajiin, joiden
tulos on toimialan keskimääräistä tulosta heikompi.
Tällaisessa tapauksessa Suominen aloittaa korjaavan
toimintasuunnitelman puuttuakseen riittämättömiin
tuloksiin ja kehottaakseen toimittajaa tekemään
parannuksia.
Tätä Suomisen vastuullisten raaka-aineiden
hankintaa koskevaa due diligence -prosessia tullaan
kehittämään edelleen osana yritysvastuuohjelmaa
2025–2030.
Maksuviivästysten ehkäiseminen
Suomisella on sisäiset maksujen käsittelyyn ja
hyväksyntään liittyvät prosessit, joita käytetään ja
päivitetään jatkuvasti.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
ja havaitseminen
Suominen on sitoutunut noudattamaan kaikkia
sovellettavia lakeja ja vastuullisia liiketoiminta-
käytäntöjä. Suomisen toiminta on eettistä ja
läpinäkyvää, ja myös toimittajien ja liikekumppaneiden
odotetaan noudattavan sekä lakia että samoja eettisiä
standardeja kuin Suominen.
Suomisen liiketapaperiaatteet ja lahjonnan vastainen
politiikka ohjaavat yhtiön periaatteita ja prosesseja
korruption ja lahjonnan torjunnan osalta. Kaikkien
työntekijöiden odotetaan tuntevan sovellettavat lait
ja säädökset ja noudattavan niitä, ja heitä ohjeistetaan
hakemaan lainopillista neuvoa epäselvissä tilanteissa.
Jokaisella työntekijällä, joka tulee tietoiseksi
toteutuneesta tai mahdollisesta liiketapaperiaatteiden
rikkomuksesta, on velvollisuus ilmoittaa asiasta
käytettävissä olevien kanavien kautta, kuten SpeakUp-
kanavamme. Jokainen ilmoitettu väärinkäytösepäily
tutkitaan. Toimintaperiaatteemme kuvataan tarkemmin
kohdassa Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
toimintaperiaatteet.
94Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Liiketapaperiaatteita koskeva koulutus on
pakollinen kaikille työntekijöille, ja lahjonnan ja
korruption vastainen koulutus on pakollinen kaikille
toimihenkilöille. Nämä koulutusohjelmat kattavat
100 % riskitoiminnoista, ja koulutus ulottuu kaikkiin
johtoryhmän jäseniin. Vuoden 2025 loppuun mennessä
89 % kaikista työntekijöistä oli suorittanut uudistetun
liiketapaperiaatteita koskevan koulutuksen.
Valitsemme liikekumppanimme huolellisesti
ja teemme yhteistyötä ainoastaan eettisesti
ja vastuullisesti toimivien kumppaneiden
kanssa. Toimittajien ja yhtiön lukuun toimivien
liikekumppaneiden odotetaan ymmärtävän kaikki
sovellettavat lait ja määräykset ja noudattavan niitä sekä
soveltavan samoja eettisiä standardeja kuin Suominen.
Liike kumppanimme voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä
toimittajia koskevissa liiketapaperiaatteissa
määriteltyjen ilmoituskanavien kautta.
Korruptio- tai lahjontatapaukset
Korruption ja lahjonnan riskit arvioidaan Suomisella
osana yritysriskinhallintaprosessia, joka kattaa kaikki
Suomisen toimipaikat globaalisti. Sen mukaisesti 100 %
toiminnastamme on arvioitu suhteessa korruptioon
liittyviin riskeihin. Merkittäviä riskejä ei ole havaittu.
Vuonna 2025 ei tunnistettu yhtään korruptio- tai
lahjontatapausta. Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomuksista ei annettu tuomioita
tai sakkoja, eikä toimia toteutettu korruption ja
lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien
rikkomiseen puuttumiseksi. Määriin sisältyvät tapaukset,
joissa yrityksen arvoketjun toimijoita on osallisena
silloin, kun Suominen tai sen työsuhteiset työntekijät
ovat suoraan osallisina.
Korruptio- tai lahjontatapaukset 2025 2024
Korruptio- tai lahjontatapausten lukumäärä 0 0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien
lakien rikkomisista annettujen tuomioiden
lukumäärä 0 0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien
lakien rikkomisista annettujen sakkojen
suuruus (euroa) 0 0
Maksukäytännöt toimittajien kanssa
Suominen noudattaa markkinoilla vakiintuneita ja
johdonmukaisia käytäntöjä sopiessaan maksuehdoista
toimittajiensa kanssa. Maksuehdot määräytyvät
yrityksen käyttöpääomavaatimusten, paikallisten
markkinakäytäntöjen sekä lainsäädännön mukaisesti.
Maksuehtojen määräytymiseen vaikuttaa myös
sopimustyyppi, toimitusehdot ja toimitustapa.
Suominen pyrkii noudattamaan toimittajien kanssa
sovittuja maksuehtoja sisäisten maksuprosessiensa
mukaisesti.
Keskimääräinen aika, jossa Suominen maksaa
laskun, alkaen päivästä, josta sopimusperusteista tai
lakisääteistä maksuaikaa aletaan laskea, oli 46 päivää
(47 päivää) vuonna 2025.
Suominen ei ole osapuolena tällä hetkellä maksu-
viivästysten vuoksi vireillä olevissa oikeudenkäynneissä.
95Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Liitteet
Tiedonantovaatimusten sisältöindeksi Osio
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Yleiset laatimisperusteet
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Tietyt olosuhteet; Selvitys olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallintotapa
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Hallintotapa
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4 Due diligence Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1 Markkina-asema, strategia, liiketoimintamalli(t) ja arvoketju Strategia
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Selvitys olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista;
Vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa:
E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen, E3 Vesi, E5 Resurssien
käyttö ja kiertotalous; S1 Oma työvoima, G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset; Liitteet
Tiedonantovaatimusten sisältöindeksi Osio
E1 Ilmastonmuutos
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutuksemme,
riskimme ja mahdollisuutemme; Vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Siirtymäsuunnitelma ilmastonmuutoksen hillintään
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ja resurssit
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet
Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Kasvihuonekaasupäästöt
E2 Pilaantuminen
E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen Veden pilaantuminen; Mikromuovit
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Veteen liittyvät toimintaperiaatteet
E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja
resurssit
Veteen liittyvät toimet ja resurssit
E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet Veteen liittyvät tavoitteet
E3-4 Vedenkulutus Vedenkulutus
96Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimusten sisältöindeksi Osio
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja
resurssit
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset Resurssien sisäänvirtaukset
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset Resurssien ulosvirtaukset
S1 Oma työvoima
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutuksemme, riskimme ja
mahdollisuutemme; Vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa; SpeakUp-politiikka
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien vaikuttavuus
Omaan työvoimaan liittyvät toimet
S1-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Työsuhteiset työntekijämme
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Muut kuin työsuhteiset työntekijämme
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit Monimuotoisuus
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Koulutus ja taitojen kehittäminen
Tiedonantovaatimusten sisältöindeksi Osio
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Terveys ja turvallisuus
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Ansiotulo
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimintaperiaatteet
G1-2 Suhteet toimittajiin Suhteet toimittajiin
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset Korruptio- tai lahjontatapaukset
G1-6 Maksukäytännöt Maksukäytännöt toimittajien kanssa
97Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Taulukko muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä:
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta Hallitus Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori
13
Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus
21 kohdan e alakohta
Hallitus Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
30 kohta
Selvitys kestävyyttä
koskevasta due
diligence -prosessista
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori
10
ERS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan i alakohta
Ei olennainen Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön
liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Ei olennainen Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Ei olennainen Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori
14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan
40 kohdan d alakohdan iv alakohta
Ei olennainen Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
98Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä
14 kohta
Ilmastonmuutokseen
liittyvät
tavoitteet
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset
16 kohdan g alakohta
Ilmastonmuutokseen
liittyvät
tavoitteet
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäynti-
varaston ulko puoliset erät – Ilmaston muutokseen liittyvä siirtymä -
riski: Vastuiden luotto luokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan
2 kohta
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet
34 kohta
Ilmastonmuutokseen
liittyvät
tavoitteet
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäynti-
varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymä-
riski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
6 artikla
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä
lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38 kohta
Energiankulutus ja
energialähteiden
yhdistelmä
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5
ja taulukon 2 indikaattori 5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
37 kohta
Energiankulutus ja
energialähteiden
yhdistelmä
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla
40–43 kohta
Liikevaihtoon perustuva
energiaintensiteetti
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6
99Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt
ja kokonaispäästöt
44 kohta
Kasvihuonekaasupäästöt Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit
1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupan-
käyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmaston muutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden luotto luokka toimialan, päästöjen ja jäljellä
olevan maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan
1 kohta
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
53–55 kohta
Liikevaihtoon perustuva
kasvihuonekaasu-
intensiteetti
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmaston muutokseen
liittyvä siirtymä riski: Mukauttamis mittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset
56 kohta
Ei olennainen Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan 1
kohta
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille
66 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin
mukaan
66 kohdan a alakohta
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin
kohdistuu olennainen fyysinen riski
66 kohdan c alakohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 46 ja 47 kohta; Lomake 5:
Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski
Kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 34 kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa
69 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II
100Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
Veden pilaantuminen Liitteen I taulukon 1 indikaattori 8,
taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat
9 kohta
Veteen liittyvät olennaiset
vaikutuksemme, riskimme
ja mahdollisuutemme ;
Veteen liittyvät toimet ja
resurssit
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7
Kohdennetut toimintaperiaatteet
13 kohta
Veteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8
Merien ja valtamerten kestävyys
14 kohta
Ei olennainen Liitteen I taulukon 2 indikaattori
12
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
28 kohdan c alakohta
Vedenkulutus Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori
6.2
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevaihtoa
kohti laskettuna
29 kohta
Vedenkulutus Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori
6.1
101Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS 2 IRO-1 E4
16 kohdan a alakohdan i alakohta Biologiseen
monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7
16 kohdan b alakohta Biologiseen
monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori
10
16 kohdan c alakohta Biologiseen
monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori
14
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
24 kohdan b alakohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori
11
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 kohdan c alakohta
Ei olennainen Liitteen I taulukon 2 indikaattori
12
Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet
24 kohdan d alakohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 2 indikaattori
15
102Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte
37 kohdan d alakohta
Jätteet Liitteen I taulukon 2 indikaattori
13
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
39 kohta
Jätteet Liitteen I taulukon 1 indikaattori 9
ESRS 2 SBM-3 S1
Pakkotyötapausten riski
14 kohdan f alakohta
S1 Oma työvoima,
Vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin
kanssa
Liitteen I taulukon 3 indikaattori
13
Lapsityövoima tapausten riski
14 kohdan g alakohta
S1 Oma työvoima,
Vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin
kanssa
Liitteen I taulukon 3 indikaattori
12
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta Ihmisoikeuspolitiikka Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9
ja taulukon 1
indikaattori 11
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
21 kohta
Ihmisoikeuspolitiikka Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet
22 kohta
Ihmisoikeuspolitiikka Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toiminta periaatteet tai
hallintajärjestelmä
23 kohta
Terveys ja turvallisuus Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1
103Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
32 kohdan c alakohta
SpeakUp-politiikka Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä
ja osuus
88 kohdan b ja c alakohta
Terveys ja turvallisuus Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
Terveys ja turvallisuus Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
97 kohdan a alakohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 kohdan b alakohta
Ansiotulo Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset
103 kohdan a alakohta
Tapaukset, valitukset ja
vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen
104 kohdan a alakohta
Tapaukset, valitukset ja
vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite
II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
ESRS 2 SBM-3 S2
Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa
11 kohdan b alakohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit
12 ja 13
104Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Arvoketjun työn tekijöihin
liittyvät 18 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit
11 ja 4
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
19 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 1 indikaattori
10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite
II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
19 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 3 indikaattori
14
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16 kohta
Ei olennainen Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9
ja taulukon 1 indikaattori 11
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
17 kohta
Ei olennainen Liitteen I taulukon 1 indikaattori
10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite
II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta
105Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tiedonantovaatimus
ja siihen liittyvä tietopiste Kestävyysselvityksen osio
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Ei olennainen Liitteen I taulukon 3 indikaattori
14
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
16 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
17 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 1 indikaattori
10
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite
II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
35 kohta
Tietoon hyödynnetään
siirtymäsäännöksiä
Liitteen I taulukon 3 indikaattori
14
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus
10 kohdan b alakohta
Lahjonnan vastainen
politiikka
Liitteen I taulukon 3 indikaattori
15
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
SpeakUp-politiikka Liitteen I taulukon 3 indikaattori 6
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista
määrätyt sakot
24 kohdan a alakohta
Korruptio- tai
lahjontatapaukset
Liitteen I taulukon 3 indikaattori
17
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 kohdan b alakohta
Korruption ja lahjonnan
ehkäiseminen ja
havaitseminen
Liitteen I taulukon 3 indikaattori
16
106Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tietoja emoyhtiön
erillistilin päätöksestä
Emoyhtiön tunnuslukuja
1 000 euroa 2025 2024 2023
Liikevaihto 24 128 28 363 23 264
Liikevoitto/-tappio -345 2 357 384
% liikevaihdosta -1,4 8,3 1,7
Nettorahoituskulut -3 992 10 967 6 712
Voitto / tappio ennen
tilinpäätössiirtoja ja tuloveroja -4 337 13 325 7 096
Tilikauden voitto / -tappio -3 673 8 226 6 017
Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,9 4,3 3,5
Palkat ja palkkiot -4 800 -4 382 -4 021
Henkilöstö keskimäärin 36 35 35
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n
erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia,
kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia
lakeja ja ohjeita noudattaen (FAS). Suominen-
konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisiä
tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.
Suominen Oyj:n liikevaihto oli 24,1 milj. euroa
(28,4) ja liikevoitto / -tappio -0,3 milj. euroa (2,4).
Nettorahoituskulut olivat -4,0 milj. euroa (+11,0).
Tilikauden voitto / -tappio oli -3,7 milj. euroa (8,2).
Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja muille kuin
konserniyhtiöille.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikaudella 2025
keskimäärin 36 (35) henkilöä ja vuoden lopussa
36 (33) henkilöä.
Emoyhtiö hoitaa rahoitusta konserniyhtiöiden
puolesta. Saamiset saman konsernin yrityksiltä on
esitetty emonyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 13.
Näkymät
Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen
käyttökate (EBITDA) vuonna 2026 paranee
vuodesta 2025. Vuonna 2025 Suomisen
vertailukelpoinen käyttökate oli 12,6 milj. euroa.
Hallituksen
voitonjakoehdotus
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen
Oyj:n tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 oli
-3 673 120,27 euroa, ja osingonjakokelpoiset
varat, sisältäen tilikauden tappion, olivat
15 122 312,95 euroa. Jakokelpoiset varat olivat
90 814 648,85 euroa.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2025 päättyneeltä
tilikaudelta ei jaeta osinkoa ja että tilikauden voitto
siirretään kertyneisiin voittovaroihin.
Tilikauden
päättymisen jälkeiset
tapahtumat
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotukset yhtiökokoukselle 2026
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta julkisti
26.1.2026 ehdotuksen hallituksen jäsenten
lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta
Suomisen varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen
jäsenten lukumäärän lasketaan seitsemästä kuuteen.
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan
uudelleen Andreas Ahlström, Nina Linander, Laura
Remes, Gail Ciccione ja Maija Joutsenkoski, ja että
hallituksen uudeksi jäseneksi valitaan Ville Vuori.
Hallituksen nykyinen jäsen Björn Borgman ei ole
enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa. Lisäksi
nykyinen hallituksen puheenjohtaja Charles Héaulmé
on päättänyt jättäytyä pois hallituksesta, koska toimii
nykyisin yhtiön toimitusjohtajana.
Ville Vuori (s. 1973, insinööri, eMBA, Suomen
kansalainen) toimii tällä hetkellä Incap Oyj:n ja
Aspocomp Oyj:n hallitusten puheenjohtajana. Ennen
tätä hän on toiminut Kemppi Oy:n ja Incap Oyj:n
toimitusjohtajana.
Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa
tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat
riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas
Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Invest
B.V:n toimitusjohtajana sekä Maija Joutsenkoskea, joka
toimii tällä hetkellä A. Ahlström Oy:n sijoitusjohtajana.
Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja, Ahlstrom
Capital B.V., kuuluu samaan konserniin kuin Ahlström
Invest B.V. ja A. Ahlström Oy. Nimitystoimikunta
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen
puheenjohtajaksi valittaisiin Ville Vuori.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta
nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat
ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen
yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on
ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen
yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi
myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena
on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen
107Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut
hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.
Ehdotus hallituksen palkkioista
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen
palkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat:
hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio
74 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan
vuosipalkkio 45 000 euroa ja muiden jäsenten
vuosipalkkio 35 000 euroa. Nimitystoimikunta ehdottaa
myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle
maksettava lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi
10 000 euroa.
Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen
jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien
kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät
ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta,
joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa,
1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin
hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen
osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla
sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään
kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.
Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 %
Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan
hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista
omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen
Oyj:n tammi–maaliskuun 2026 osavuosikatsauksen
julkaisupäivästä. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön
voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.
Nimitystoimikunnan kokoonpano
Nimitystoimikuntaan kuuluvat 2.9.2025 alkaen
Jyrki Vainionpää (toimitusjohtaja, A. Ahlström Oy)
Ahlstrom Capital B.V:n nimeämänä edustajana,
Mikael Etola (toimitusjohtaja, Etola-Yhtiöt) Etola
Group Oy:n nimeämänä edustajana ja Ville Vuori
(hallitusammattilainen) Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä
edustajana. Suomisen hallituksen puheenjohtaja
Charles Héaulmé toimii nimitystoimikunnan neljäntenä
jäsenenä.
Jyrki Vainionpää toimii nimitystoimikunnan
puheenjohtajana.
Nimitystoimikunta teki kaikki esityksensä
yksimielisesti, lukuun ottamatta sitä, että Charles
Héaulmé ja Ville Vuori pidättäytyivät osallistumasta
päätöksentekoon nimitystoimikunnan hallituksen
puheenjohtajaa koskevan ehdotuksen osalta.
Suominen Oyj:n hallitus sisällyttää
nimitystoimikunnan ehdotukset myöhemmin
julkaistavaan yhtiökokouskutsuun. Suominen Oyj:n
varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi
15.4.2026.
Uusi ansaintajakso Suominen Oyj:n
johdolle ja avainhenkilöille suunnatussa
osakepohjaisessa pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmässä sekä muutos
meneillään oleviin jaksoihin
Perustuen olemassa olevaan johdolle ja avain-
henkilöille suunnattuun osakepohjaiseen pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmään, josta tiedotettiin
pörssitiedotteena 6.2.2024, Suominen tiedotti
29.1.2026, että hallitus on päättänyt uudesta
ansaintajaksosta, joka kestää vuodet 2026–2028.
Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön
omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt
toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän
aikavälin etua sekä palkita heitä erinomaisesta
suorituksesta.
Ansaintajakson 2026–2028 ansaintakriteerit on
sidottu osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon
vuosina 2026–2028 (painoarvo 40 %), liikevoittoon
(EBIT) tilikaudella 2028 (painoarvo 40 %), sekä yhtiön
raaka-ainetehokkuuden parantamiseen, mitattuna
tilikaudelta 2028 (painoarvo 20 %). Mahdolliset palkkiot
järjestelmästä maksetaan ansaintajakson päättymisen
jälkeen.
Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden
arvo vastaa yhteensä enintään 1 500 000 Suomisen
osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajakson 2026–2028 kohderyhmään kuuluu
28 avainhenkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja ja
muut johtoryhmän jäsenet.
Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Suomisen
osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on
tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat
verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Jos
avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy ennen
palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti
makseta.
Johtoryhmän jäsenen on omistettava
puolet saamistaan osakkeista, kunnes hänen
kokonaisosakeomistuksensa Suomisessa vastaa
puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta palkkion
maksua edeltävältä kalenterivuodelta. Vastaavasti
toimitusjohtajan on omistettava puolet saamistaan
osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa
Suomisessa vastaa hänen bruttovuosipalkkansa
arvoa palkkion maksua edeltävältä kalenterivuodelta.
Kyseinen määrä Suomisen osakkeita tulee omistaa
yhtä kauan kuin johtoryhmän jäsenyys tai asema
toimitusjohtajana jatkuu.
Muutokset meneillään oleviin
ansaintajaksoihin
Suomisen hallitus on lisäksi päättänyt muutoksista
meneillään olevien ansaintajaksojen 2024–2026
ja 2025–2027 ansaintakriteereihin. Hallitus on
108Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
päättänyt, että molemmilla ansaintajaksoilla raaka-
ainetehokkuutta mitataan ansaintajakson viimeisen
vuoden osalta (aiemmin ansaintajakson ensimmäisen
vuoden osalta).
Kolmivuotinen kannattavuuden
parannusohjelma ja uusi toimintamalli
Suominen julkisti 29.1.2026 käynnistävänsä
kolmivuotisen ohjelman yhtiön kannattavuuden
parantamiseksi. Full Potential -ohjelman tavoitteena on
saavuttaa 10 %:n käyttökate (EBITDA) ja 2–3-kertainen
velkaantumisaste (nettovelka/EBITDA) vuoteen
2028 mennessä. Ohjelmaan sisältyy arviolta noin
30 miljoonan euron investoinnit kolmen vuoden
aikana, joista muutoskustannusten osuus on noin
10 miljoonaa euroa ja tuotantokyvyn kehittämiseen
liittyvien investointien (CaPex) osuus noin
20 miljoonaa euroa. Ohjelmaan ei sisälly kapasiteetin
laajennusinvestointeja.
Lisäksi Suominen otti 1.2.2026 alkaen käyttöön
uuden toimintamallin, joka vahvistaa strategisten
prioriteettien toteutusta, selkeyttää vastuita ja
tiivistää asiakastarpeiden, teknologian kehityksen ja
operatiivisen suorituskyvyn välistä yhteyttä.
Uudessa mallissa kaupalliset toiminnot tuodaan
yhteen, mikä vahvistaa keskittymistä kasvuun
ja liiketoiminnan kehitykseen sekä varmistaa
tuotekehityksen ja asiakassuhteiden strategisen
yhtenäisyyden. Myyntiorganisaatio rakentaa syvää
globaalia osaamista, samalla kun yhtiö säilyttää kaikilla
markkinoilla vahvan paikallisen läsnäolon lähellä
asiakkaita. Kaupallisia toimintoja johtaa Kaupallinen
johtaja (Chief Commercial and Technology Officer,
CCTO).
Operatiivisen johtajan (COO) roolia laajennetaan
kattamaan kaikki tehtaat, turvallisuus, tuotantotekniikka,
hankinta ja toimitusketju. Muutoksen tavoitteena
on vahvistaa Suomisen operatiivista luotettavuutta
ja tuotannon suorituskykyä. Samalla varmistetaan
parhaiden käytäntöjen, jatkuvan parantamisen ja
yhtenäisten prosessien järjestelmällinen käyttöönotto
koko organisaatiossa.
Muutokset on suunniteltu vahvistamaan
tulosvastuuta, parantamaan toimeenpanon
kurinalaisuutta ja kehittämään päätöksentekoa sekä
operatiivisissa että kaupallisissa toiminnoissa.
Muutoksia Suomisen johtoryhmässä
Tukeakseen yhtiön muutosohjelmaa ja uuden
toimintamallin käyttöönottoa Suominen on nimittänyt
Kimmo Raunion (DI, tuotantotalous) talousjohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi viimeistään 1.6.2026 alkaen.
Siihen asti nykyinen talousjohtaja Janne Silonsaari
jatkaa tehtävässään. Janne Silonsaari on päättänyt
jättää yhtiön ja tukee siirtymää kesäkuun puoliväliin asti.
Markku Koivisto, joka toimii tällä hetkellä
EMEA-alueen johtajana ja teknologiajohtajana, on
nimitetty kaupalliseksi johtajaksi, Chief Commercial &
Technology Officer.
Mark Ushpol, Amerikka-alueen johtaja, jättää
Suomisen johtoryhmän ja toimii kuuden kuukauden
ajan EVP, Strategic projects -tehtävässä.
Marika Väkiparta, OTM, joka toimii tällä hetkellä
Suomisen liiketoiminnan muutosjohtajana, on
nimitetty strategia- ja transformaatiojohtajaksi sekä vt.
lakiasiainjohtajaksi.
Suominen ilmoitti 26.2.2026, että Minna Rouru,
henkilöstö- ja viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen,
jättää Suomisen viimeistään 26.8.2026 siirtyäkseen
uuteen tehtävään yrityksen ulkopuolelle.
Suomisen johtoryhmä 1.2.2026 alkaen:
- Charles Héaulmé, toimitusjohtaja
- Janne Silonsaari, talousjohtaja (31.5.2026 asti)
- Kimmo Raunio, talousjohtaja (viimeistään 1.6.2026
alkaen)
- Markku Koivisto, kaupallinen johtaja
- Francois Guetat, operatiivinen johtaja
- Minna Rouru, henkilöstö- ja viestintäjohtaja
- Marika Väkiparta, strategia- ja transformaatiojohtaja,
vt. lakiasiainjohtaja.
109Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Konsernitilinpäätös (IFRS) 2025
Tase
1 000 euroa
Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 5 15 496 15 496
Aineettomat hyödykkeet 6 1 150 2 754
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 7 124 844 120 356
Käyttöoikeusomaisuuserät 21 8 617 11 003
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 9 421 421
Muut pitkäaikaiset saamiset 11 155 158
Laskennalliset verosaamiset 26 3 595 2 269
Pitkäaikaiset varat yhteensä 154 278 152 457
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 10 40 443 47 470
Myyntisaamiset 11 38 077 62 477
Muut lyhytaikaiset saamiset 11 6 869 6 119
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 26 660 514
Rahavarat 32 064 41 340
Lyhytaikaiset varat yhteensä 118 112 157 919
VARAT YHTEENSÄ 272 391 310 376
110Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 13 11 860 11 860
Ylikurssirahasto 24 681 24 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 75 692 75 692
Arvonmuutos- ja muut rahastot 553 436
Kurssierot -6 751 3 312
Kertyneet voittovarat -9 933 1 626
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96 102 117 608
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 26 4 278 7 990
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä 23 173 189
Pitkäaikaiset varaukset 15 579 588
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 14 6 829 9 277
Muut korolliset pitkäaikaiset velat 14 49 825 −
Joukkovelkakirjalainat 14 49 765 49 606
Pitkäaikaiset velat yhteensä 111 448 67 650
Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset varaukset 15 − 178
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 14 2 837 2 877
Muut lyhytaikaiset korolliset velat 14 0 40 000
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 26 5 214
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 16 61 998 81 849
Lyhytaikaiset velat yhteensä 64 840 125 118
Velat yhteensä 176 289 192 768
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 272 391 310 376
111Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Liikevaihto 18 412 433 462 318
Hankinnan ja valmistuksen kulut -386 153 -432 589
Bruttokate 26 280 29 729
Liiketoiminnan muut tuotot 20 2 619 4 952
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut -31 503 -32 068
Tutkimus- ja kehityskulut -2 811 -4 023
Liiketoiminnan muut kulut 20 -489 152
Liikevoitto/-tappio -5 904 -1 257
Rahoitustuotot 25 723 1 386
Rahoituskulut 25 -6 116 -6 432
Kurssierot ja käypien arvojen muutokset 25 -2 074 960
Nettorahoituskulut yhteensä -7 467 -4 086
Voitto/tappio ennen tuloveroja -13 370 -5 343
Tuloverot 26 1 300 53
Raportointikauden voitto/tappio -12 070 -5 290
Osakekohtainen tulos, euroa 28
Laimentamaton -0,21 -0,09
Laimennettu -0,21 -0,09
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Raportointikauden voitto / tappio -12 070 -5 290
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi:
Kurssierot -11 513 3 949
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot 1 449 -749
Yhteensä -10 064 3 201
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät 23 5 -11
Yhteensä 5 -11
Muut laajan tuloksen erät yhteensä -10 059 3 190
Raportointikauden laaja tulos yhteensä -22 129 -2 100
Konsernin tuloslaskelma
1 000 euroa
Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 euroa
112Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1 000 euroa
Osake pääoma Ylikurssi rahasto
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto Kurssi erot
Arvon muutos ja
muut rahastot Kertyneet voitto varat
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2025 11 860 24 681 75 692 3 312 436 1 626 117 608
Raportointikauden voitto / tappio − − − − − -12 070 -12 070
Muut laajan tuloksen erät − − − -10 064 − 5 -10 059
Laaja tulos yhteensä − − − -10 064 − -12 065 -22 129
Osakeperusteiset maksut − − − − − 562 562
Omien osakkeiden luovutus − − − − − 61 61
Siirrot erien välillä − − − − 117 -117 −
Oma pääoma 31.12.2025 11 860 24 681 75 692 -6 751 553 -9 933 96 102
Osake pääoma Ylikurssi rahasto
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto Kurssi erot
Arvon muutos ja
muut rahastot Kertyneet voitto varat
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024 11 860 24 681 75 692 111 316 12 251 124 912
Raportointikauden voitto / tappio − − − − − -5 290 -5 290
Muut laajan tuloksen erät − − − 3 201 − -11 3 190
Laaja tulos yhteensä − − − 3 201 − -5 301 -2 100
Osingonjako − − − − − -5 769 -5 769
Osakeperusteiset maksut − − − − − 511 511
Omien osakkeiden luovutus − − − − − 54 54
Siirrot erien välillä − − − − 120 -120 −
Oma pääoma 31.12.2024 11 860 24 681 75 692 3 312 436 1 626 117 608
Omasta pääomasta on kerrottu liitetiedossa 13.
113Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 euroa
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Raportointikauden voitto / tappio -12 070 -5 290
Oikaisut raportointikauden voittoon yhteensä 29 23 977 21 244
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 11 906 15 954
Nettokäyttöpääoman muutos 8 348 -5 931
Rahoituserät -6 123 -4 975
Tuloverot -1 913 -1 191
Liiketoiminnan rahavirta 12 218 3 857
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 6, 7 -25 588 -14 391
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 120 114
Investointien rahavirta -25 468 -14 277
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot 50 000 −
Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot 14 88 000 160 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut 14 -128 000 -160 000
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut 21 -2 848 -3 312
Osingonjako 13 − -5 769
Rahoituksen rahavirta 7 152 -9 081
Rahavarojen muutos -6 098 -19 501
Rahavarat raportointikauden alussa 41 340 58 755
Valuuttakurssimuutosten vaikutus -3 177 2 086
Rahavarojen muutos -6 098 -19 501
Rahavarat raportointikauden lopussa 32 064 41 340
Nettokäyttöpääoma on tilikaudella 2025 pienentynyt konsernin liiketoiminnan laajuuden supistumisen sekä
tiettyihin käyttöpääomaeriin kohdistettujen tehostamistoimenpiteiden seurauksena.
114Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 1 Olennaiset
konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
Perustiedot
Konsernin emoyhtiö on Suominen Oyj, suomalainen
julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan
Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurissa yhtiöissä.
Yhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite
Keilaranta 13 A, 02150 Espoo. Konserni valmistaa
kuitukankaita pääasiassa kulutustavarateollisuuden
yrityksille.
Suominen Oyj:n hallitus on 10.3.2026 hyväksynyt
tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen
osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on
mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä
päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.
Laatimisperusta
Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu
noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja
(IFRS Accounting Standards), jotka sisältävät myös
IAS-tilinpäätösstandardit sekä standardien tulkinnat
(SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit
ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa
(EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti
yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja
ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös sisältää Suominen Oyj:n sekä sen
tytäryhtiöt. Emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta
on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen
esittämisvaluutta. Muiden konserniyritysten
toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen
toimintaympäristön mukaan.
Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka
on myös emoyhtiön ja konserniyritysten tilikausi.
Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen alkuperäisiä
hankintamenoja, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta
kerrottu.
Konsernitilinpäätöksessä esitettävät luvut on pääosin
esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen
taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä
täsmää taulukoiden loppusummiin.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Uudet ja uudistetut IFRS- ja IAS-standardit
Uudet tilinpäätösstandardit sekä niiden
muutokset ja tulkinnat, jotka tulivat voimaan
vuonna 2025:
- Vaihdettavuuden puuttuminen, muutokset
IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
-tilinpäätösstandardiin, sovellettava 1.1.2025 alkaen.
Muutokset määrittävät, miten yrityksen tulee arvioida
onko valuutta vaihdettavissa toiseen valuuttaan, ja
kuinka sen on määritettävä avistakurssi niille valuutoille,
jotka eivät ole vaihdettavissa. Koska Suominen
harjoittaa liiketoimintaa vain vaihdettavissa olevissa
valuutoissa, muutoksilla ei ole vaikutusta Suomiseen.
Muilla uusilla tai uudistetuilla tilinpäätösstandardeilla
tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla
parannuksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2025
ei ollut merkittävää vaikutusta Suomisen
konsernitilinpäätökseen.
Uudet tilinpäätösstandardit sekä niiden
muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta
tulevat voimaan 1.1.2026 tai myöhemmin:
- Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7
Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot -tilinpäätösstandardeihin, sovellettava 1.1.2026
alkaen. Uusia vaatimuksia on sovellettava takautuvasti,
ja muutosten vaikutukset kirjataan avaavan taseen
voittovaroihin.
Muutokset selventävät rahoitusvelkojen taseesta
pois kirjaamista, kuinka arvioidaan ESG-sidonnaisten
tai vastaavia ehdollisia ominaisuuksia sisältävien
rahoitusvarojen sopimuksellisten rahavirtojen
ominaisuuksia, sekä miten käsitellään ilman
palautusoikeutta olevia (”non-recourse”) rahoitusvaroja
ja niihin sopimuksellisesti sidottuja instrumentteja.
Kun rahoitusvelan maksu suoritetaan käyttäen
sähköistä maksujärjestelmää, standardimuutokset
sisältävät myös tiettyjen ehtojen täyttyessä
laatimisperiaatevaihtoehdon rahoitusvelkojen taseesta
pois kirjaamiseen ennen selvityspäivää.
Muutokset edellyttävät lisätietojen antamista
niistä rahoitusvaroista ja -veloista, mukaan lukien
115Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
ESG-sidonnaiset rahoitusinstrumentit, joiden
sopimusehdoissa on viitattu ehdolliseen tapahtumaan,
sekä oman pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka
on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta arvostettaviksi.
Muutoksella ei ole olennaista merkitystä
Suomisen käypään arvoon muiden laajan tuloksen
kautta arvostettavista oman pääoman ehtoisista
intrumenteista annettaviin liitetietoihin.
Muilta osin muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta
Suomiseen.
- IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, sovellettava
1.1.2027 lähtien. Myös tämän standardin tuomia
muutoksia muihin IFRS-tilinpäätösstandardeihin on
sovellettava 1.1.2027 lähtien. Standardia on sovellettava
takautuvasti.
Uusi standardi tuo tuloslaskelmaan uusia ryhmiä
ja välisummia. Standardi vaatii myös johdon
määrittelemien tuloksellisuutta kuvaavien lukujen
(management-defined performance measures, MPM)
esittämistä tilinpäätöksessä ja sisältää uusia vaatimuksia
taloudellisten tietojen esittämispaikasta sekä tietojen
yhdistelystä ja erittelystä. IFRS 18 korvaa IAS 1
Tilinpäätöksen esittäminen -tilinpäätösstandardin.
Uuden standardin mukaa yrityksen on luokiteltava
kaikki tuloslaskelman tuotot ja kulut johonkin viidestä
ryhmästä, eli liiketoiminnan ryhmään, sijoitusten
ryhmään, rahoituksen ryhmään, tuloverojen ryhmään
tai lopetettujen toimintojen ryhmään. IFRS 18 myös
vaatii seuraavien väli- ja loppusummien esittämistä
tuloslaskelmassa: liikevoitto tai -tappio, voitto tai
tappio ennen rahoituseriä ja tuloveroja sekä voitto
tai tappio.
IFRS 18 tuo tilinpäätökseen johdon määrittelemät
tuloksellisuutta kuvaavat luvut (MPM), jotka on
määritelty sellaisten tuottojen ja kulujen välisummaksi,
joita yritys käyttää tilinpäätöksen ulkopuolisessa
julkisessa tiedottamisessaan voidakseen kommunikoida
johdon käsityksen yrityksen taloudellisesta tilasta.
IFRS 18 vaatii, että yritys esittää yhdessä liitetiedossa
tiedot kaikista yrityksen käyttämistä johdon
määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista luvuista.
Jokaisesta johdon määrittelemästä tuloksellisuutta
kuvaavasta luvusta tulee esittää riittävät tiedot, kuten
kyseisen luvun laskenta sekä täsmäytys lähimmin
vertailukelpoiseen IFRS-tilinpäätösstandardien
määrittämään välisummaan.
IFRS 18 myös erottaa toisistaan informaation
esittämisen tilinpäätöksen päälaskelmissa ja
liitetiedoissa ja ottaa käyttöön periaatteen, jolla tietojen
esittämispaikka määritetään perustuen päälaskelmien
ja liitetietojen rooleihin tilinpäätöksessä. Standardi
vaatii, että tietojen yhdistäminen ja erittely tehdään
tietojen samankaltaisten ja erilaisten ominaisuuksien
perusteella. Standardissa annetaan myös ohjeita
tilinpäätöksen yhdistelyerien järkeviin kuvauksiin tai
nimityksiin.
IFRS 18 -tilinpäätösstandardin soveltaminen muuttaa
myös IAS 7 Rahavirtalaskelmat -tilinpäätösstandardia.
Epäsuorassa rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan
rahavirran aloituskohta muuttuu liikevoitoksi tai
-tappioksi. Myös valinnaisuus osinkotuottojen ja
korkojen sijainnista rahavirtalaskelmassa on suurelta
osin poistettu.
Myös muihin IFRS-tilinpäätösstandardeihin
tulee muutoksia, joista Suomiselle olennaisin on
IAS 34 Osavuosikatsaukset -tilinpäätösstandardin
muutos, joka edellyttää johdon määrittelemien
tuloksellisuutta kuvaavien lukujen esittämistä myös
osavuosikatsauksissa.
Uusi standardi muuttaa liikevoiton tai -tappion
määritelmää. Suomisen IFRS 18:n mukaan laskettu
liikevoitto tai -tappio on heikompi kuin ennen
standardin soveltamista laskettu liikevoitto tai
-tappio, koska osa nykyisin rahoituserissä esitetyistä
kulueristä esitetään jatkossa liiketoiminnan ryhmässä
ennen liikevoittoa tai -tappiota. Lisäksi eräät
nykyisin rahoituserissä esitetyt tuotot esitetään
uuden standardin mukaisesti sijoitusten ryhmässä.
Rahoituksen ryhmässä esitetään IFRS 18 -standardin
voimaantulon jälkeen lähinnä korollisiin velkoihin
liittyvät korko- ja muut kulut.
Myös voitto tai tappio ennen tuloveroja muuttuu
hieman, kun veroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut
esitetään tuloverojen ryhmässä.
Muilla uusilla tai uudistetuilla tilinpäätösstandardeilla
tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla
parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2026 tai
sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen
konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryhtiöt.
Emoyhtiöllä on tytäryhtiöissä omistuksensa perusteella
suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli puolet
äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Määräysvalta
syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä
altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu
sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa
määräysvaltaansa.
Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilin-
päätöksessä määräysvallan menettämiseen saakka ja
raportointikauden aikana hankitut yritykset siitä lähtien,
kun määräysvalta on siirtynyt Suomiselle. Keskinäinen
osakeomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä,
jonka mukaisesti hankintahinta allokoidaan hankitun
yrityksen yksilöitävissä oleville varoille ja vastattavaksi
otetuille veloille, jotka arvostetaan hankintahetkellä
käypään arvoon, ja jäljelle jäänyt osuus kirjataan
116Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
liikearvona. Yrityshankintaan liittyvät menot kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on
eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu
vain, mikäli tappio ei ole johtunut omaisuuserän arvon
alentumisesta.
Ulkomaiset tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryhtiöiden
tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat
on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden
keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden
päättymispäivän valuuttakursseja.
Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain,
kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet kurssierot
siirretään kokonaisuudessaan tai myytyä
osuutta vastaavalta määrältä omasta pääomasta
tulosvaikutteisiksi samalle kaudelle kuin myynnistä
syntyneet luovutusvoitot tai -tappiot.
Valuuttamääräiset erät ja kurssierot
Konserniyritykset muuntavat omissa kirjanpidoissaan
päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat
kirjanpitovaluutakseen tapahtumapäivän kursseja
käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset
ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden
päättymispäivän valuuttakursseja. Suominen kirjaa
myyntisaamisiin liittyvät valuuttakurssierot myynnin
oikaisuiksi ja ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssierot
hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisuiksi.
Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssierot kirjataan
rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Kurssierot, joka syntyvät tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta euroiksi
eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin, ja ne sisältyvät omaan pääomaan
kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka
syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin
tytäryhtiöihin, Suominen kirjaa muihin laajan tuloksen
eriin, ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin
kurssieroihin.
Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on
tosiasiallisesti osa kyseiseen yhtiöön tehtyä
nettosijoitusta, koska näiden lainojen takaisinmaksu
ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa
tulevaisuudessa. Näiden lainojen kurssierot kirjataan
laajaan tulokseen ja omaan pääomaan kurssieroihin.
Tutkimus ja kehitysmenot
Kehitysmenot kirjataan tulosvaikutteisesti. Uusien
tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaan liittyviä
kuluja ei ole aktivoitu, koska kehitystoiminnassa ei
synny erillisiä hyödykkeitä tai niistä saatavia tuottoja ei
voida luotettavasti arvioida.
Pilvipalvelut
Suominen kirjaa pilvipalvelusopimuksista (SaaS)
syntyneet kulut pääasiassa tulosvaikutteisesti
palvelusopimuskuluina. Mikäli pilvipalvelusopimus
kuitenkin sisältää vuokrasopimuksen, kirjataan
joko sopimus kokonaisuudessaan tai sen
vuokrasopimuskomponentti IFRS 16 -standardin
mukaisesti. Mikäli sopimuksen perusteella syntyy
omaisuuserä, johon Suomisella on määräysvalta,
kirjataan sopimuksen perusteella aineeton hyödyke
IAS 38 -standardin mukaisesti.
Julkiset avustukset
Kun julkisia avustuksia saadaan kattaamaan kuluja,
ne kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan
muihin tuottoihin samanaikaisesti niiden kulujen
kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Mikäli
julkiset avustukset liittyvät omaisuuseriin, avustukset
kirjataan tuloennakoiksi ja kirjataan tulosvaikutteisesti
liiketoiminnan muihin tuottoihin omaisuuserän
taloudellisena vaikutusaikana.
Lähipiiri
Suominen-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin
emoyhtiö (Suominen Oyj) ja tytäryhtiöt. Suomisen
lähipiiriin kuuluvat myös hallitus, toimitusjohtaja ja
johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja
määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla
on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta
Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole
osakkuusyhtiöitä tai yhteisyrityksiä.
Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa
Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin
liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.
Konsernin lähipiiriin kuuluville, pois luettuna
tytäryhtiöt, ei ole myönnetty lainoja eikä heidän
puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
Osingonjako ja muu varojen jako
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta
osingonjaosta tai muusta varojen jaosta ei tehdä
kirjausta tilinpäätökseen. Osingonjako tai muu varojen
jako kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen
perusteella.
Tilintarkastus
Neljännesvuositiedot ja osavuosikatsaukset ovat
tilintarkastamattomia.
Muut laatimisperiaatteet
Varoja, velkoja sekä tuloslaskelmaeriä koskevat
laatimisperiaatteet on esitetty kutakin erää koskevan
liitetiedon yhteydessä.
117Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 2 Johdon harkintaa
edellyttävät arviot ja arvioihin
liittyvät epävarmuustekijät
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten
tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto
joutuu tekemään kirjanpidollisia arvioita. Kirjanpidolliset
arviot ovat tilinpäätökseen sisältyviä eriä, joihin liittyy
epävarmuutta. Määrittäessään kirjanpidollisia arvioita
yrityksen johdon on käytettävä harkintaa ja tehtävä
oletuksia. Kirjanpidollisten arvioiden määrittämisessä
käytetään arvostusmenetelmiä, kuten arviointi- tai
arvostusmenetelmiä.
Kirjanpidollista arviota saatetaan joutua muuttamaan,
mikäli olosuhteet, joiden perusteella kirjanpidollinen
arvio tehtiin, muuttuvat, tai mikäli saadaan uutta tietoa
tai lisääntyneen kokemuksen seurauksena.
Tehdyt arviot ja oletukset vaikuttavat taseen
omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja
ehdollisten velkojen ja varojen määriin sekä raportointi-
kauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa
näistä arvioista.
Johdon harkintaa edellyttäviä arvioita sisältyy
omaisuus erien, etenkin liikearvon, arvon alentumis-
testauksiin, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
ja aineettomien hyödykkeiden arvioituihin
taloudellisiin vaikutusaikoihin, vaihto-omaisuuden sekä
myyntisaamisten arvostukseen, odotettavissa olevien
luottotappioiden määrittämiseen, laskennallisten
verojen kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä arvioon
varausten määrästä ja todennäköisyydestä.
Taseeseen kirjattujen ja kirjattavien vuokrasopimus-
velkojen sekä käyttöoikeusomaisuus erien kirjan-
pito arvoihin vaikuttavat mm. johdon arviot
vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta
jatkamisesta.
Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja
arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan
kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden
tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden katsotaan
olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä.
Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen
liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole
asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-
Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen yrityksenä
vaikuttavat edelleen eniten hyökkäyksen välilliset
taloudelliset vaikutukset.
Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä on
kerrottu liitetiedoissa 5 (Liikearvo), 7 (Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet) sekä 18 (Myyntituotot
asiakassopimuksista).
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja niihin liittyvät
epävarmuustekijät on esitetty kutakin erää koskevan
liitetiedon yhteydessä.
LIITETIETO 3 Rahoitusriskien
hallinta
Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille
rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-,
korko-, vastapuoli-, likviditeetti-, uudelleenrahoitus- ja
luottoriskit. Suominen Oyj:n hallituksen hyväksymä
rahoituspolitiikka määrittelee konsernissa noudatettavat
rahoituksen toimintavaltuudet, -vastuut ja -periaatteet.
Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty
emoyhtiön rahoitusosastolle, joka toimii sisäisenä
pankkina tarjoten rahoituspalveluja tytäryhtiöille.
Rahoitusriskien hallintaa ohjaa rahoituspolitiikka, joka
määrittää periaatteet ja riskilimiitit velkarakenteeseen,
likviditeettiin, vastapuoliin, pankkisuhteisiin ja korko-
ja valuuttariskiin liittyen.
Rahoituspolitiikan mukaisesti toimitusjohtaja
hyväksyy kaikki merkittävät rahoitusoperaatiot ja
rahoitusriskien suojausten päälinjat. Talousjohtaja
valvoo, että rahoituspolitiikkaa noudatetaan koko
konsernissa, ja vastaa rahoitustoiminnasta niin
rahoituksen hankinnan, likviditeettihallinnan kuin
rahoitusriskien hallinnan osalta.
Valuuttariski
Suominen-konserni toimii kansainvälisesti ja altistuu
siten valuuttakurssivaihteluista aiheutuville transaktio-
ja translaatioriskeille, joilla voi olla vaikutusta sekä
konsernin tulokseen että taloudelliseen asemaan.
Transaktioriski syntyy pääasiassa tuotteiden
myynnistä ja tuotannossa käytettävien materiaalien
ostoista syntyvistä valuuttamääräisistä rahavirroista.
Translaatioriskit syntyvät konsernin muiden kuin
euromääräisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja
taseiden sekä muiden valuuttamääräisten tase-erien
muuntamisesta konsernin toimintavaluutaksi eli
euroiksi. Konsernin valuuttariskin hallinnan tavoitteena
on suojata liiketoiminnan tulosta ja rajoittaa
valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa vaihtelua
rahavirroissa, tuloksessa ja taseessa. Tilikauden 2025
aikana USD/EUR-valuuttakurssin kehitys vaikutti
muuntoerojen muutokseen, joka on esitetty laskelmalla
oman pääoman muutoksista.
Merkittävin valuuttakurssivaikutus aiheutuu
Yhdysvaltain dollarista, minkä lisäksi konsernille
muodostuu valuuttariskiä Brasilian realista.
Valuuttamääräiseen transaktiopositioon
sisällytetään sovitut ja ennustetut valuuttamääräiset
rahavirrat 12 kuukauden jaksolla. Transaktioriski
muodostuu pääasiassa Yhdysvaltojen dollarin
määräisistä transaktioista euroalueella ja Brasiliassa
sekä euromääräisistä transaktioista Yhdysvalloissa
ja Brasiliassa. Yhdysvaltain dollarista aiheutuva
transaktioriski syntyy sekä operatiivisista liiketoimintaan
liittyvistä eristä että rahoituseristä. Valuuttariskit
118Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
suojataan tapauskohtaisesti käyttäen sekä johdannaisia
että myynti- ja ostosopimusten ehtoja.
Suojaustoiminnassa saatetaan käyttää jossain
määrin valuuttatermiinejä, joiden hinnoittelu on
todennettavissa markkinoilta. Suominen ei sovella
suojauslaskentaa operatiivista toimintaa suojaavien
valuuttajohdannaisten kirjauksissa, joten näiden
suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Sisäiset lainasaamiset sisältävät Suominen Oyj:n
lainasaamiset euroalueen ulkopuolisilta tytäryhtiöiltä.
Suominen Oyj:n USD-määräiset lainasaamiset
tytäryhtiöiltä ovat rinnastettavissa omaan pääomaan,
koska niiden takaisinmaksu ei ole ennakoitavissa
lähitulevaisuudessa. Näiden saamisten määrät olivat
65,0 milj. USD eli raportointikauden päättyessä
55,3 milj. euroa. Oman pääoman luonteisten
lainasaamisten kurssierot kirjataan muiden oman
pääoman ehtoisten sijoitusten tapaan laajan tuloksen
kurssieroihin. Muiden sisäisten ja ulkoisten korollisten
velkojen kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin transaktiopositio oli raportointikauden päättyessä seuraava:
Transaktiopositio 2025 Transaktiopositio 2024Suojaukset Suojaukset 1 000 euroa 12 kuukauden rahavirtavaluuttatermiineillä 12 kuukauden rahavirtavaluuttatermiineilläUSD/EUR -16 981 − 2 349 −EUR/BRL -84 − -732 −USD/BRL -8 936 − -11 909 −
Vastaavasti konsernin translaatioasema oli raportointikauden päättyessä seuraava:
Translaatiopositio 2025 euroa vastaanRahavarat ja sisäiset Tytäryhtiöiden Suojaamaton 1 000 euroa Sisäiset lainasaamisetkorolliset velatoma pääomavaluuttapositioBRL − 2 092 11 208 13 305USD 55 319 25 608 44 997 125 924Translaatiopositio 2024 euroa vastaanRahavarat ja sisäiset Tytäryhtiöiden Suojaamaton 1 000 euroa Sisäiset lainasaamisetkorolliset velatoma pääomavaluuttapositioBRL − 2 656 11 339 13 995USD 62 566 28 310 53 913 144 789
Rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysi
Seuraavassa herkkyysanalyysissa rahoitusinstrumentit
sisältävät valuuttamääräiset lainasaamiset
tytäryhtiöiltä. Taulukossa herkkyyttä on arvioitu
valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden volatiliteetin
perusteella siten, että valuuttakurssimuutoksen
vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla
verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin.
Valuuttakurssimuutos tarkoittaa euron muutosta
Yhdysvaltain dollaria vastaan.
119Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
2025
B. Vaikutus omaan B. Vaikutus omaan Valuutta A: Vaikutus voittoon tai pää omaan verojen jälkeen Valuutta A: Vaikutus voittoon tai pää omaan verojen jälkeen 1 000 euroavahvistuu %tappioon verojen jälkeen(ilman A:n vaikutusta)heikkenee %tappioon verojen jälkeen(ilman A:n vaikutusta)USD/EUR 8,1 − 3 603 -8,1 − -3 6032024B. Vaikutus omaan B. Vaikutus omaan Valuutta A: Vaikutus voittoon tai pää omaan verojen jälkeen Valuutta A: Vaikutus voittoon tai pää omaan verojen jälkeen 1 000 euroavahvistuu %tappioon verojen jälkeen(ilman A:n vaikutusta)heikkenee %tappioon verojen jälkeen(ilman A:n vaikutusta)USD/EUR 6,2 − 3 077 -6,2 − -3 077
2025Valuutta vahvistuu / Kurssimuutoksen vaikutus Kurssimuutoksen vaikutus Nettovaikutus 1 000 euroaheikkenee %12 kuukauden valuuttavirtaansuojausinstrumentteihinverojen jälkeenUSD/EUR +8/-8 -1 382/1 382 − -1 106 / 1 1062024Valuutta vahvistuu / Kurssimuutoksen vaikutus Kurssimuutoksen vaikutus Nettovaikutus 1 000 euroaheikkenee %12 kuukauden valuuttavirtaansuojausinstrumentteihinverojen jälkeenUSD/EUR +6/-6 144/-144 − 115 / -115
Nettovaluuttavirran herkkyysanalyysi
Suominen on tarkastellut nettovaluuttavirran herkkyyttä
tarkastelemalla konsernin ennustettua 12 kuukauden
nettovaluuttavirtaa. Mikäli suojausinstrumentteja on
käytössä, niiden kompensoiva vaikutus huomioidaan
tarkastelussa. Tässä tarkastelussa USD-valuuttakurssin
muutoksen nettovaikutus vuoden 2025 voittoon
tai tappioon verojen jälkeen olisi -/+1 106 tuhatta
euroa (+/-115 tuhatta euroa). Taulukossa herkkyyttä
on arvioitu valuuttojen toteutuneen 12 kuukauden
volatiliteetin perusteella siten, että kurssimuutoksen
vaikutus lasketaan seuraavalla 12 kuukauden jaksolla
verrattuna raportointikauden päättymispäivän kurssiin.
Korkoriski
Suominen altistuu korkoriskille rahoittaessaan
liiketoimintaansa euro- tai valuuttamääräisellä
velalla. Korkoriski syntyy vaihtuvakorkoisen velan
uudelleenhinnoittelusta tai uuden vaihtuvakorkoisen
velan nostamisesta. Kiinteäkorkoinen velka on
altis käyvän arvon muutoksille. Korkoriskien
hallinnan tavoitteena on tuoda ennustettavuutta
korkokuluihin ja tulokseen pitämällä duraatio
optimaalisena kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan
suhteella. Suomisen lainasalkkuun voi sisältyä sekä
vaihtuva- että kiinteäkorkoisia velkoja. Suomisen
syndikoidun lainajärjestelyn puitteissa nostetut
lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Suomisen hallitus on
määrittänyt lainasalkun korkorakenteen sekä sen
poikkeamarajat. Keskimääräinen korkoduraatio voi
vaihdella 12 ja 48 kuukauden välillä. Raportointikauden
päättymispäivänä duraatio ilman vuokrasopimusvelkoja
oli 23 kuukautta (17).
Raportointikauden päättyessä konsernin
kiinteäkorkoisten velkojen tasearvo oli 49,8 milj. euroa
(49,6) ja vaihtuvakorkoisten tasearvo oli 49,8 milj. euroa
(40,0). Vuokrasopimusvelat olivat 9,7 milj. euroa (12,2).
Korkoriskiä tarkastellaan herkkyytenä korkokäyrän
0,5 prosenttiyksikön muutokselle siten, että
lasketaan korkotason 0,5 prosenttiyksikön vaikutus
vaihtuvakorkoisiin lainoihin yhden vuoden aikana.
120Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen
liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole
asiakkaita Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa.
Konsernilla on myyntisaamisten myyntiohjelma
(”Supply Chain Financing”), joka vastaa
raportointikauden päättymispäivänä noin 15 %
konsernin myynnistä. Tämän lisäksi konsernilla on
muita myyntisaamisten myyntiohjelmia (non-recourse).
Myyntisaamisten myyntiohjelmien ehtojen mukaisesti
konserni on siirtänyt saamisiin liittyvät sopimukselliset
oikeudet ja riskit toiselle osapuolelle.
Suomisen hallitus on vahvistanut sijoitustoiminnalle
ja johdannaissopimuksien käytölle vastapuolilistan,
joka perustuu arvioon hyvästä luottokelpoisuudesta
ja jossa vastapuolen maksimiriskimäärä on määritelty.
Ylimääräiset rahavarat voidaan sijoittaa pankkeihin
tai yritystodistuksiin, joilla arvioidaan olevan hyvä
luottokelpoisuus ja likviditeetti. Konsernin luottoriskin
enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa
raportointikauden päättymispäivänä.
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Suomisen tavoitteena on käyttää useita rahoituksen
lähteitä. Konserni ylläpitää pitkiä ja luottamuksellisia
suhteita pääpankkeihinsa hankkien näiltä erilaisia
palveluita ja neuvonantoa. Jälleenrahoitusriskiä
pyritään vähentämään jakamalla lainojen erääntyminen
usealle vuodelle.
Suominen sopi kesäkuussa 2025 uudesta
kolmivuotisesta syndikoidusta lainajärjestelystä, joka
koostuu 50 milj. euron määräaikaisesta lainasta sekä
50 milj. euron luottolimiittijärjestelystä (revolving credit
facility). Sopimuksen eräpäivää on mahdollista jatkaa
vuodella. Lainasopimus on solmittu Danske Bank A/S:n
ja Nordea Bank Abp:n kanssa. Uuden lainajärjestelyn
taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde
käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste
(gearing).
Uusi lainajärjestely korvasi Suomisen aiemman,
100 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn,
jonka luotonantajina olivat Danske Bank A/S ja
Nordea Abp.
Suominen seuraa lainojen kovenanttiehtojen
täyttymistä säännöllisesti. Varmistaakseen
kovenanttiehtojen täyttymisen, Suominen on sopinut
lainanantajien kanssa kovenanttiehtojen tasojen
muuttamisesta. Johto on laatinut kassavirtaennusteet,
ja ennusteiden perusteella, mukaan lukien
Raportointikauden päättyessä konsernin rahavarat
olivat 32,1 milj. euroa (41,3). Rahavaroja ei ole
huomioitu herkkyysanalyysissä.
Luottoriski
Konsernin suurimmat yksittäiset luottoriskit ovat
myyntisaamisissa pääosin korkean luottoluokituksen
omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä.
Hallituksen hyväksymä luottopolitiikka säätelee
asiakkaille tapahtuvan luotonannon periaatteet ja
organisaation vastuut. Asiakkaille myönnetään luottoa
luotonvahvistamisprosessin seurauksena. Asiakkaiden
luottotilanteesta annetaan vähintään kerran
kuukaudessa raportit myynnistä vastaaville henkilöille.
Raportointikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjatut
myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot
ja niiden peruutukset (netto) olivat +128 tuhatta
euroa (+285). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11. Myyntisaamisten
tasearvo vastaa luottoriskin enimmäismäärää.
Myyntisaamisiin sisältyvän luottoriskin määrittämisestä
on kerrottu liitetiedossa 11.
kannattavuuden parantamistoimet, yhtiö odottaa
täyttävänsä kovenanttiehdot ja säilyttävänsä riittävän
maksuvalmiuden raportointipäivää seuraavien
12 kuukauden ajan.
Suominen laski kesäkuussa 2021 liikkeeseen 50 milj.
euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan.
Lainan maturiteetti on kuusi vuotta ja se erääntyy
11.6.2027. Lainalle maksetaan kiinteää 1,50 %:n korkoa.
Joukkovelkakirjalaina on kaupankäynnin kohteena
Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.
Sitovien luottolimiittisopimusten maturiteetti oli
raportointikauden päättyessä 2,5 vuotta (1,5 vuotta).
Raportointikauden päättymispäivänä sitovia
luottolimiittejä (revolving credit facility) oli käytettävissä
47 milj. euroa.Emoyhtiön rahoitusosasto hallinnoi
likviditeettiä usealla konsernitilirakenteella, jotka on
sovittu yhteistyöpankkien kanssa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen
erääntyminen diskonttaamattomina rahavirtoina.
Luvut sisältävät sekä koronmaksut että velkojen
takaisinmaksut.
2025 2024Korkomuutos, Vaikutus voittoon ja Korkomuutos, Vaikutus voittoon ja 1 000 euroaprosenttiyksikköätappioon verojen jälkeenprosenttiyksikköätappioon verojen jälkeenVaihtuvakorkoiset lainat +0,5/-0,5 -200/+200 +0,5/-0,5 -160/+160
121Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Rahoitusvelkojen erääntyminen 20251 000 euroa ErääntyminenSopimukselli-Alle 6−12 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvoset rahavirrat6 kuukauttakuukautta 1−2 vuotta 2−5 vuotta Yli 5 vuottaJoukkovelkakirjalainat 49 765 51 500 750 − 50 750 − −Vuokrasopimusvelat 9 666 10 821 1 693 1 602 2 881 3 807 837Muut korolliset velat 49 825 57 606 1 521 1 521 3 042 51 521 −Muut rahoitusvelat 312 312 312 − − − −Ostovelat 49 192 49 298 49 298 − − − −Yhteensä 158 761 169 537 53 575 3 123 56 674 55 329 837
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvien vuokravastuiden erääntyminen on esitetty liitetiedossa 21.
Rahoitusvelkojen erääntyminen 20241 000 euroa ErääntyminenSopimukselli-Alle 6−12 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvoset rahavirrat6 kuukauttakuukautta 1−2 vuotta 2−5 vuotta Yli 5 vuottaJoukkovelkakirjalainat 49 606 52 250 750 − 750 50 750 −Vuokrasopimusvelat 12 154 13 844 1 766 1 727 3 252 5 297 1 802Muut korolliset velat 40 000 40 556 40 556 − − − −Muut rahoitusvelat 120 120 120 − − − −Ostovelat 67 654 67 654 67 654 − − −Yhteensä 169 534 174 424 110 847 1 727 4 002 56 047 1 802
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvien vuokravastuiden erääntyminen on esitetty liitetiedossa 21.
ErääntyminenAlle 6−12 Ehdolliset velat Yhteensä6 kuukauttakuukautta 1−2 vuotta 2−5 vuottaTakausvastuut 1 088 − − − 1 088Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu 458 458 − − −Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset 3 669 3 669 − − −Yhteensä 5 215 4 127 − − 1 088
ErääntyminenAlle 6−12 Ehdolliset velat Yhteensä6 kuukauttakuukautta 1−2 vuotta 2−5 vuottaTakausvastuut 1 921 − − 114 1 807Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu 274 23 23 91 137Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset 11 267 6 370 4 898 − −Yhteensä 13 462 6 393 4 920 205 1 944
122Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 4 Pääoman hallinta
Suomisen pääoman hallinnan pyrkimyksenä on
tase- ja pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa
varmistamalla sen toimintaedellytykset. Tämän
lisäksi pyrkimyksenä on kasvattaa omistaja-arvoa
tavoitteena kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle
pää omalle. Pääomarakenteen tulee turvata Suomisen
velkarahoitusmahdollisuudet. Pääomarakennetta
suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon liike -
toiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet sekä varmistamaan
rahoituksen kilpailu kykyiset kustannukset.
Pääomarakenteen osalta Suomisen hallitus seuraa
omavaraisuusastetta (equity ratio), velkaantumisastetta
(gearing) sekä nettovelkojen suhdetta käyttökatteeseen
(leverage ratio). Omavaraisuusaste lasketaan konsernin
Omavaraisuusaste ja velkaantumisaste raportointikauden päättymispäivänä
milj. euroa 2025 2024Korollisten velkojen nimellisarvo* 109,7 102,2Rahavarat -32,1 -41,3Korolliset nettovelat 77,6 60,8Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96,1 117,6Taseen loppusumma – saadut ennakot 272,2 310,3Velkaantumisaste, % 80,7 51,7Omavaraisuusaste, % 35,3 37,9* Viite: Liitetieto 14 Korolliset velat
kyseisiltä asiakkailta myydään siten, että Suomisen
oikeudet ja velvoitteet kyseisiin saamisiin lakkaavat
(”non-recourse”). Lisäksi konsernilla on muita
myyntisaamisten myyntiohjelmia, joissa Suomisen
oikeudet ja velvoitteet myytyihin myyntisaamisiin
lakkaavat (”non-recourse”). Ohjelmat vapauttavat
sitoutunutta pääomaa.
Rahoituksen hankintaa (funding) hoidetaan siten, että
rahoittajien luottamus yhtiöön on hyvä.
Suomisen tavoitteena on hoitaa lainavelvoitteensa
liiketoiminnan rahavirralla.
Konsernin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitus-
sopimuksiin liittyy kovenanttiehtoja, jotka on sidottu
konsernitason tunnuslukuihin. Määräaikaisen lainan ja
luottolimiitin taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen
suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä
velkaantumisaste (gearing). Mikäli kovenanttiehdot eivät
täyty, tulee lainanantajien kanssa aloittaa neuvottelut.
Suomisen korollisista veloista on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14.
LIITETIETO 5 Liikearvo
1 000 euroa
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvo testataan mahdollisen arvonalentumisen
varalta vähintään kerran vuodessa. Jos liikearvon
arvonalentumistestaus osoittaa, että sen rahavirtaa
oman pääoman ja saaduilla ennakoilla oikaistun taseen
loppusumman suhteena. Velkaantumisaste lasketaan
korollisten nettovelkojen suhteena konsernin omaan
pääomaan.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa
osingon- tai varojenjaon ja osakeantien avulla.
Suomisella on tarvittaessa mahdollisuus hankkia
omia osakkeita ja laskea liikkeelle uusia osakkeita
yhtiökokouksen valtuutusten mukaisesti tai päättää
omaisuuserien tai liiketoimintojen myynnistä velkojen
vähentämiseksi.
Raportointikauden lopussa konsernin omavaraisuus-
aste oli 35,3 % (37,9 %) ja velkaantumis aste 80,7 %
(51,7 %).
Konserni osallistuu eräiden asiakkaidensa ”Supply
Chain Financing” -ohjelmiin, joissa myyntisaamisia
tuottavan yksikön, johon liikearvo sisältyy,
kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin sen
kirjanpitoarvo, kirjataan liikearvon ja mahdollisten
muiden omaisuuserien arvonalentumistappio
kuluksi tuloslaskelmaan. Liikearvosta kirjattua
arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa
myöhemmillä raportointikausilla.
Arvonalentumistestauksissa on rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetty
käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla
sen arvioidut vastaiset rahavirrat. Rahavirtaa
tuottavan yksikön ennakoidut rahavirrat perustuvat
toteutuneeseen kehitykseen, vuosisuunnitelmiin
sekä strategiatyön pohjalta laadittuihin viiden vuoden
ennusteisiin. Ennusteiden keskeiset perusteet käydään
läpi aina testausta suoritettaessa. Ennustekautta
myöhäisemmät rahavirrat arvioidaan ekstrapoloimalla
suunnitelmiin perustuvat luvut toimialakohtaisella
kasvuprosentilla. Käyttöarvojen keskeiset oletukset
liittyvät rahavirtayksikön myyntivolyymin kehitykseen,
toiminnan kannattavuuteen, kustannustasoon sekä
käytettyyn diskonttauskorkoon.
Hyödykkeiden korvausinvestoinnit on arvioitu talou-
delliseen pito aikaan perustuvien suunnitelmapoistojen
perusteella siten, että niillä voidaan säilyttää nykyinen
tuotantokapasiteetti. Korvausinvestoinneissa on
huomioitu myös vuokra sopimusten uusimiset.
Lisäksi arvonalentumislaskelmassa on huomioitu
123Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
investointeina ne kasvuinvestoinnit, jotka ovat jo
meneillään.
Strategiansa mukaisesti Suominen tähtää kasvuun
tarjoamalla innovatiivisia ja vastuullisia kuitukankaita
asiakkailleen. Kannattavuutta pyritään parantamaan
tehostamalla toimintoja sekä vaalimalla erinomaiseen
suoritukseen tähtäävää kulttuuria. Suominen keskittyy
pyyhintätuotteisiin.
Suomisen vertailukelpoinen taloudellinen tulos
vuonna 2025 on laskenut vuodesta 2024, lähinnä
johtuen eräistä tapahtumista Yhdysvalloissa olevilla
tuotantolaitoksilla. Myyntikatteiden parantuminen
on kuitenkin jatkunut. Suominen on käynnistänyt
ohjelman nopeuttamaan kannattavuuden
parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ohjelman
painopisteinä ovat kustannussäästöt sekä kiinteissä
että muuttuvissa kuluissa, toiminnallinen ja
kaupallinen erinomaisuus, tietyt projektit sekä
rahavirran optimointi. Ohjelma käynnistyi vuoden
2025 toisella puoliskolla ja sen odotetaan parantavan
Suomisen kannattavuutta merkittävästi seuraavan
18 kuukauden aikana. Varovaisuusperiaatteen
mukaisesti käynnistetyn ohjelman arvioituja positiivisia
vaikutuksia tulokseen ei ole sisällytetty täysimääräisesti
arvonalentumislaskelmaan.
Inflaation vaikutus on huomioitu kiinteissä kuluissa.
Henkilöstön lukumäärän kasvu johtuu lähinnä
Alicanten uudesta tuotantolinjasta.
Suomisen liikevaihdon vuosikasvuksi ennustejaksolla
2026−2030 on arvioitu 3,7 %. Arvioitu kasvuprosentti
on hieman laskenut edellisvuodesta.
Pitkän aikavälin vuotuisen kasvuprosentin (2,0 %) on
oletettu vastaavan inflaatiokehitystä.
Diskonttauskorkojen määrittämisessä on
käytetty pääomarakennetta, jonka katsotaan
heijastavan pitkän aikavälin pääomarakennetta
testausajankohtana. Tässä määrittämisessä on käytetty
apuna vertailuryhmää, jonka pääomarakenteessa
velan suhde omaan pääomaan on keskimäärin
37,7 %. Taseen vuokrasopimusvelat on huomioitu
diskonttauskorkoa määritettäessä. Pääomakustannus
on laskettu oman pääoman ja vieraan pääoman
keskimääräisenä kustannuksena ennen veroja ottaen
huomioon riskittömän sijoituksen tuottovaade, oman
pääoman riskilisä sekä vieraan pääoman rahoittajien
marginaali. Pääomakustannuksen laskennan
komponentit tarkistetaan vuosittain. Vieraan pääoman
kustannuspohjana on käytetty toimintamaittain
painotettua 30 vuoden valtion velkakirjojen riskitöntä
keskikorkoa, tai mikäli näitä ei ole saatavilla,
10 vuoden valtion velkakirjojen keskikorkoa. Käytetty
diskonttauskorko on noussut hieman edellisvuodesta.
Arvonalentumistestauksen laskelmat perustuvat
testaushetken arvioihin tulevaisuudesta. Käyttöarvojen
riskitarkastelussa on arvioitu rahavirtojen
määrän ja ajoituksen vaihtelua. Laskelmiin
sisältyvää epävarmuutta ja riskiä on huomioitu
diskonttauskorossa.
Suoritetun arvonalentumistestauksen perusteella
Suomisen liikearvon arvo ei ole alentunut.
Liikearvon testauksessa on kirjanpitoarvossa
huomioitu paitsi liikearvon kirjanpitoarvo myös
aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeus-
omaisuuserien kirjanpitoarvo sekä käyttöpääoma.
Mikäli diskonttauskorko nousisi 1,268
prosenttiyksikköä, tai pitkän aikavälin vuotuinen
liikevoittoprosentti laskisi 0,87 prosenttiyksikköä,
tai pitkän aikavälin vuotuinen kasvuprosentti laskisi
2,0 prosenttiyksikköä, tai liikevaihdon kasvu laskisi
1,835 prosenttiyksikköä, muiden oletusten pysyessä
muuttumattomina, kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi
yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo.
Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset2025 2024Diskonttauskorko ennen veroja 11,6 % 10,5 %Liikevaihdon kasvu 2026−2030 (2025−2029) 3,7 % 3,8 %Pitkän aikavälin vuotuinen kasvu 2,0 % 2,0 %Pitkän aikavälin vuotuinen liikevoittoprosentti 5,2 % 5,1 %
Laatimisperiaatteet
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo
muodostuu hankinnassa luovutetun vastikkeen ja
käypiin arvoihin arvostettujen hankittujen nettovarojen
erotuksena. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa
tuottaville yksiköille, joiden on katsottu hyötyvän
hankituista nettovaroista sekä niiden tuomista
synergiaeduista.
Suomisen liikearvon kirjanpitoarvo oli raportointi-
kauden päättymispäivänä 15 496 tuhatta euroa
(15 496). Suomisella on yksi toimintasegmentti
(Kuitukankaat), joka on myös rahavirtaa tuottava
yksikkö, jolle koko liikearvo on kohdistettu.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvon-
alentumisen varalta. Testauksessa käytetyt
kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttö-
arvolaskelmiin, jotka edellyttävät arvioiden tekemistä.
Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista
diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin
tuleviin rahavirtohin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat
muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen
käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen,
tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn
diskonttauskoron muutokset.
Ilmastonmuutoksesta johtuvien mahdollisten
ääri-ilmiöiden (kuten vesipula, hellejaksot, lisääntyneet
sademäärät, tulvat, myrskyt) haittavaikutuksia
Suomiseen on mietitty liikearvon testauksessa, mutta
toistaiseksi näillä katsotaan olevan vain väliaikaisia
124Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Ennakko- Muut maksut ja Aineettomat Aineettomat aineettomat keskeneräiset hyödykkeet oikeudethyödykkeethankinnatyhteensä 2025 Liikearvo 2025Hankintameno 1.1. 19 886 80 62 20 028 15 496Kurssiero -17 − − -17 −Lisäykset 55 − 104 160 −Vähennykset ja myynnit -805 249 − -557 −Siirrot erien välillä 44 − -44 − −Hankintameno 31.12. 19 163 329 122 19 614 15 496Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -17 274 − − -17 274 −Kurssiero 13 − − 13 −Raportointikauden poistot -1 731 -30 − -1 761 −Vähennykset ja myynnit 805 -249 − 557 −Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -18 186 -278 − -18 465 −Kirjanpitoarvo 31.12. 977 51 122 1 150 15 496
Ennakko- Muut maksut ja Aineettomat Aineettomat aineettomat keskeneräiset hyödykkeet oikeudethyödykkeethankinnatyhteensä 2024 Liikearvo 2024Hankintameno 1.1. 22 640 6 757 36 29 433 15 496Kurssiero -3 62 − 59 −Lisäykset 78 − 32 109 −Vähennykset ja myynnit -2 835 -6 739 − -9 574 −Siirrot erien välillä 6 − -6 0 −Hankintameno 31.12. 19 886 80 62 20 028 15 496Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -17 103 -6 247 − -23 349 −Kurssiero 2 -61 − -59 −Raportointikauden poistot -3 008 -431 − -3 439 −Vähennykset ja myynnit 2 835 6 739 − 9 574 −Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -17 274 − − -17 274 −Kirjanpitoarvo 31.12. 2 612 80 62 2 754 15 496
LIITETIETO 6 Aineettomat hyödykkeet
1 000 euroa
vaikutuksia Suomisen liiketoimintaan, eikä näillä ole
tästä syystä ollut merkittäviä vaikutuksia testauksessa
käytettyihin rahavirtaennusteisiin. Johto seuraa näitä
riskejä sekä niiden kehitystä.
125Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Laatimisperiaatteet
Aineettomat oikeudet ovat patentteja, tavaramerkkejä
ja ohjelmistolisenssejä. Muut aineettomat hyödykkeet
ovat ohjelmistojen tai vastaavan aineettoman
omaisuuden kehittämiseen ja hankintaan liittyviä
kustannuksia. Mikäli aineeton hyödyke on IAS 23:n
mukainen ehdot täyttävä omaisuuserä, eli sen
valmiiksi saattaminen vaatii huomattavan pitkän
ajan, aktivoidaan vieraan pääoman menot kyseisen
hyödykkeen hankintamenoon.
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin
toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa,
että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva
taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun
suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan
kuluksi niiden syntymishetkellä.
Aineettomat oikeudet ja muut aineettomat
hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja
mahdollisilla arvonalentumistappioilla ja ne poistetaan
tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Hankittujen tytäryhtiöiden aineettomat
hyödykkeet arvostetaan tytäryhtiön hankintahetkellä
käypään arvoon.
Suomisella ei ole muita olennaisia aineettomia
hyödykkeitä kuin liikearvo, joilla on rajoittamaton
taloudellinen vaikutusaika. Liikearvolle sekä
raportointikauden lopussa keskeneräisille aineettomille
hyödykkeille tehdään arvonalentumistesti. Liikearvosta
on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 5.
Muut aineettomat hyödykkeet testataan
arvonalentumistappion varalta mikäli on viitteitä
siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut.
Arvonalentumistestauksesta on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat
Liikearvo ei poistoja
Aineettomat oikeudet 3–13 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat ei poistoja
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja verrataan
hyödykkeiden kerrytettävissä olevaan rahamäärään,
mikäli on syytä olettaa, että hyödykkeiden arvo on
alentunut. Kerrytettävä rahamäärä on hyödykkeen
käypä arvo tai tätä korkeampi käyttöarvo, joka
lasketaan diskonttaamalla hyödykkeen kerryttämät
vastaiset rahavirrat nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä
oleva rahamäärä on alempi kuin hyödykkeen
kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Sekä
rahavirtojen määrä että niiden ajoitus perustuvat
johdon arvioon.
Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen
vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta,
jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan
Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen todellinen
taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa
alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan
hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan
arvonalentumistappio.
126Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
1 000 euroa
Ennakko- Muut maksut ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset keskeneräiset Yhteensä Maa-alueetrakennelmatkalustohyödykkeethankinnat2025Hankintameno 1.1. 2 930 67 028 255 091 2 430 17 506 344 986Kurssiero -150 -4 028 -20 369 -7 -829 -25 383Lisäykset − 323 2 363 4 22 881 25 571Aktivoidut vieraan pääoman menot − − − − 559 559Vähennykset ja myynnit − -36 -594 − − -630Siirrot erien välillä − 1 031 10 318 39 -11 388 −Hankintameno 31.12. 2 780 64 319 246 808 2 467 28 729 345 103Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. − -47 000 -176 684 -947 − -224 630Kurssiero − 2 193 14 162 1 − 16 355Vähennysten ja myyntien poistot − 36 548 0 − 584Raportointikauden poistot − -2 269 -9 630 -243 − -12 142Raportointikauden arvonalentumistappiot − − -426 − − -426Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. − -47 040 -172 031 -1 190 − -220 259Kirjanpitoarvo 31.12. 2 780 17 279 74 778 1 277 28 729 124 844
Ennakko- Muut maksut ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset keskeneräiset Yhteensä Maa-alueetrakennelmatkalustohyödykkeethankinnat2024Hankintameno 1.1. 3 097 64 143 241 895 2 077 9 138 320 350Kurssiero -167 1 551 8 765 − 102 10 250Lisäykset − 101 1 145 1 14 360 15 607Aktivoidut vieraan pääoman menot − − − − 287 287Vähennykset ja myynnit − -99 -1 398 -13 − -1 509Siirrot erien välillä − 1 331 4 685 365 -6 382 −Hankintameno 31.12. 2 930 67 028 255 091 2 430 17 506 344 986Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. − -44 136 -162 730 -759 − -207 623Kurssiero − -704 -5 727 0 − -6 431Vähennysten ja myyntien poistot − 99 1 396 13 − 1 507Raportointikauden poistot − -2 258 -9 623 -201 − -12 083Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. − -47 000 -176 684 -947 − -224 630Kirjanpitoarvo 31.12. 2 930 20 029 78 408 1 483 17 506 120 356
Suurimmat yksittäiset investoinnit olivat meneillään
olevat kasvuinvestoinnit Alicanten tehtaalla Espanjassa
sekä Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa.
Arvonalentumistappiot liittyvät yhden tuotantolinjan
sulkemiseen.
2025 2024Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 73 913 77 645
127Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa
koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset on
esitetty liitetiedossa 31.
Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty liitetiedossa 21.
Poistoista ja arvonalentumisista on kerrottu
liitetiedossa 5.
Laatimisperiaatteet
Maa-alueet, rakennukset sekä koneet ja laitteet
muodostavat suurimman osan aineellisista käyttö-
omaisuushyödykkeistä. Ne arvostetaan taseeseen
välittömään hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli
aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta,
joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan,
käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä.
Hankittujen tytäryhtiöiden aineelliset hyödykkeet
arvostetaan tytäryhtiön hankintahetkellä käypään
arvoon.
Kun aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen
erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen
osaan liittyvät kulut aktivoidaan ja korvattavan osan
mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan
pois taseesta. Muut myöhemmin syntyvät menot
aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä
yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Normaalit
kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan
tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.
Vieraan pääoman menot aktivoidaan aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon, mikäli
hyödykkeet ovat ehdot täyttäviä omaisuuseriä siten
kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardissa
määritellään.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan
tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun hyödyke on valmis
käytettäväksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä
katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Aineelliset hyödykkeet testataan arvonalentumis-
tappion varalta mikäli on viitteitä siitä, että hyödykkeen
arvo on alentunut. Arvonalentumistestauksesta on
kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä
tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot määritetään
myyntihinnan ja hyödykkeen kirjanpitoarvon erotuksena,
ja ne kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
poistoajat
Maa-alueet ei poistoja
Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto 4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat ei poistoja
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
kirjanpitoarvoja verrataan hyödykkeiden kerrytettävissä
olevaan rahamäärään, mikäli on syytä olettaa, että
hyödykkeiden arvo on alentunut. Kerrytettävä
rahamäärä on hyödykkeen käypä arvo tai tätä
korkeampi käyttöarvo, joka lasketaan diskonttaamalla
hyödykkeen kerryttämät vastaiset rahavirrat
nykyarvoonsa. Mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä
on alempi kuin hyödykkeen kirjanpitoarvo, kirjataan
arvonalentumistappio. Sekä rahavirtojen määrä että
niiden ajoitus perustuvat johdon arvioon.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon
siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen
odotetaan olevan Suomisen käytettävissä. Hyödykkeen
todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin
poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan
hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan
arvonalentumistappio.
Kuitukankaiden asiakaskysyntä on siirtynyt yhä
enemmän muovittomiin ja kasvipohjaisista kuiduista
valmistettuihin vastuullisiin kuitukankaisiin. Myös
lainsäädäntö ohjaa siirtymää kohti muovittomia ja
vastuullisia kuitukankaita. Suominen on jo vuosia
panostanut tuotekehityksessään vastuullisten
kuitukankaiden kehittämiseen tutkimalla uusia,
potentiaalisia raaka-aineita sekä raaka-aineiden
biohajoavuutta.
Suominen seuraa tuotantolinjojensa teknistä
suorituskykyä ja pyrkii varmistamaan niiden kyvyn
tuottaa näitä vastuullisia kuitukankaita investoimalla
jatkuvasti tuotantolinjoihinsa parantaen näin niiden
kykyä vastata asiakkaiden kysyntään ja lainsäädännön
vaatimuksiin. Näillä investoinneilla pyritään estämään
asiakaskysynnästä johtuva tuotantolinjojen
teknologinen vanhentuminen sekä tuotantolinjojen
taloudellisten vaikutusaikojen lyheneminen alun perin
arvioiduista.
Ilmastonmuutoksesta johtuvien mahdollisten
ääri-ilmiöiden (kuten vesipula, hellejaksot, lisääntyneet
sademäärät, tulvat, myrskyt) haittavaikutuksia
Suomiseen on mietitty muun muassa aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden tase-arvoja ja
taloudellisia vaikutusaikoja arvioitaessa, mutta
toistaiseksi näillä katsotaan olevan vain väliaikaisia
vaikutuksia Suomisen liiketoimintaan, eikä näillä
ole tästä syystä ollut merkittäviä vaikutuksia
käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoihin tai
poistoaikoihin. Johto seuraa näitä riskejä sekä
niiden kehitystä.
128Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 8 Konserniyritykset
Omistus-Emoyhtiön Yhtiö Kotipaikkaosuus,%omistamaSuominen Oyj HelsinkiSuominen Kuitukankaat Oy Nakkila 100 % xMozzate Nonwovens S.r.l. Gallarate, Italia 100 % xCressa Nonwovens S.r.l. Gallarate, Italia 100 %Alicante Nonwovens S.A.U. Alicante, Espanja 100 % xSuominen US Holding, Inc. Delaware, Yhdysvallat 100 % xBethune Nonwovens, Inc. Bethune, Etelä-Carolina, Yhdysvallat 100 %Green Bay Nonwovens, Inc. Green Bay, Wisconsin, Yhdysvallat 100 %Windsor Locks Nonwovens, Inc. Windsor Locks, Connecticut, Yhdysvallat 100 %Suominen Brasil Indústria e Comercio de Não-Tecidos Ltda. Paulínia, Brasilia 100 % x
LIITETIETO 9 Oman pääoman ehtoiset instrumentit
1 000 euroa
Määritelty käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi Yhteensä 2025Kirjanpitoarvo 1.1. 421 421Kirjanpitoarvo 31.12. 421 421Määritelty käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi Yhteensä 2024Kirjanpitoarvo 1.1. 421 421Kirjanpitoarvo 31.12. 421 421
Laatimisperiaatteet
IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten
instrumenttien eli osakkeiden ollessa kyseessä,
että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden
peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit koostuvat
noteeraamattomista osakkeista, ja ne on luokiteltu
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset
että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan
laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä
tulosvaikutteisiksi. Näiden osakkeiden merkitys
Suomisen konsernitilipäätökselle ei ole olennainen.
Jos oman pääoman ehtoiselle rahoitusvaralle
ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat
noteeraamattomat sijoitukset, käypä arvo määritetään
arvostusmenetelmien avulla. Mikäli rahoitusvaran
osalta ei ole tiedossa riippumattomien osapuolten
välillä toteutuneita kauppoja, käytetään käypänä arvona
esimerkiksi varasta kertyvien diskontattujen rahavirtojen
nykyarvoa tai olennaisilta osin samanlaisten
instrumenttien käypiä arvoja.
129Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
2025 2024Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 28 060 28 960Keskeneräiset tuotteet 1 944 3 526Valmiit tuotteet 10 218 14 832Vaihto-omaisuuden ennakkomaksut 221 152Vaihto-omaisuus yhteensä 40 443 47 470Vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset ja niiden peruutukset, netto -49 1 430Vaihto-omaisuuteen sisältyi 4 665 tuhatta euroa (4 780) alaskirjausta tilikauden lopussa. Tilikaudella tehtiin arvonalentumiskirjausten peruutuksia 4 616 tuhannella eurolla (6 209).Raportointikaudella kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä -310 692 -355 127
LIITETIETO 10 Vaihto-omaisuus
1 000 euroa
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään
FIFO-menetelmän tai painotetun keskihinnan
mukaisesti. Vaihto-omaisuuden arvo sisältää kaikki
hankinnasta aiheutuneet välittömät ja välilliset menot.
Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon
luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja
muiden välittömien kustannusten lisäksi myös osuus
tuotannon yleiskustannuksista, mutta ei myynnin,
hallinnon tai rahoituksen menoja. Vieraan pääoman
menoja ei aktivoida varaston arvoon.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai
sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa
liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta
on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta
johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi
välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden arvoa alennetaan epäkurantin
omaisuuden osalta. Suominen soveltaa varaston
ikääntymiseen perustuvia standardoituja sääntöjä
arvioidessaan epäkuranttiutta. Yli kuusi kuukautta
ilman myyntiä olleet tuotteet kirjataan 50 %:n
arvonalennuksella ja yli kaksitoista kuukautta ilman
myyntiä olleet tuotteet 95 %:n arvonalennuksella.
Tuotteet, joilla ei ole myyntimahdollisuutta, kirjataan
kokonaan alas ja poistetaan varastosta. Mahdolliset
myöhemmin saadut tulot kirjataan liiketoiminnan
muihin tuottoihin.
Kuluksi kirjattu vaihto-omaisuuden määrä sisältyy
tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen kuluihin.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää jossain
määrin johdon arviota. Vaihto-omaisuus on
arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvoa käytetään
alimman tasearvon testaukseen vaihto-omaisuuden
yliarvostamisen estämiseksi.
130Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 11 Myynti- ja muut
saamiset
1 000 euroa
2025 2024Pitkäaikaiset saamisetMuut pitkäaikaiset saamiset 155 158Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 155 158Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 38 077 62 477Muut lyhytaikaiset saamiset 4 152 3 181Siirtosaamiset 2 716 2 937Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 44 946 68 595
Myyntisaamisten ikäjakauma ja altistuminen luottoriskille
Myyntisaamiset 31.12.2025
Erääntyneet31−120 Yli 120 Yhteensä Erääntymättömät Alle 5 päivää 5−30 päivääpäivääpäivääerääntyneet YhteensäMyyntisaamiset 33 445 1 999 2 523 88 1 035 5 644 39 090Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä − − − -32 -981 -1 013 -1 013Myyntisaamisten kirjanpitoarvo 33 445 1 999 2 523 55 54 4 631 38 077
Myyntisaamiset 31.12.2024
Erääntyneet31−120 Yli 120 Yhteensä Erääntymättömät Alle 5 päivää 5−30 päivääpäivääpäivääerääntyneet YhteensäMyyntisaamiset 58 305 1 558 2 335 306 1 525 5 724 64 029Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä − − -1 -84 -1 468 -1 552 -1 552Myyntisaamisten kirjanpitoarvo 58 305 1 558 2 335 223 57 4 172 62 477
131Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Muiden saamisten laadun arviointi perustuu
historialliseen maksukäyttäytymiseen. Muut saamiset
eivät ole erääntyneet eikä niiden arvo ole alentunut.
Muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa luottoriskille
alttiina olevaa enimmäismäärää.
Suomisella on ”selected supplier” -statuksella
eräiden asiakkaidensa kanssa ”Supply Chain Financing”
-ohjelma. Tämän lisäksi konsernilla on muita
myyntisaamisten myyntiohjelmia. Myyntisaamisten
myyntiohjelmien ehtojen mukaisesti konserni on
siirtänyt saamisiin liittyvät sopimukselliset oikeudet ja
riskit toiselle osapuolelle.
Laatimisperiaatteet
Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa
myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka
määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
-standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä
huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät
muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin
transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta
laskutettu summa.
Myyntisaamisten luottotappiokirjausten osalta
Suominen soveltaa käytännön helpotusta ja
käyttää myyntisaamisten luottotappioiden
arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka
perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista
luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti
myyntisaamisten luottotappiokirjaus perustuu
kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta
odotettavissa oleviin luottotappioihin. Myyntisaamiset
ryhmitellään perustuen maksujen viivästymispäiviin
sekä asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa
huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki
erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti.
Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa
asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski,
asiakkaan maksukäyttäytyminen ja asiakkaan
taloudellinen tilanne.
Myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot
ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio
odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista
luottotappioista. Suomisen toteutuneet luottotappiot
ovat historiallisesti olleet pienet. Eräiden vuosina 2025
ja 2024 tehtyjen luottotappiovarausten osalta on
kuitenkin riski, että asiakkaiden maksukyvyttömyyden
vuoksi luottotappiot toteutuvat.
Suuri osa myyntisaamisista oli raportointikauden
päättymispäivänä korkean luottoluokituksen
omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksilta, jotka
ovat kykeneviä suorittamaan erääntyneet maksunsa.
Näiltä asiakkailta mahdollisesti yli 30 päivää myöhässä
olevien saamisten osalta ei katsota, että luottoriski olisi
merkittävästi kasvanut.
Mikäli muiden erääntyneiden myyntisaamisten
osalta on arvioitu, että luottoriski on merkittävästi
kasvanut, on näistä tehty luottotappiovarauksia. Lisäksi
erääntyneet myyntisaamiset on laitettu perintään tai
asiakkaiden kanssa on tehty maksusuunnitelma, jonka
toteutumista seurataan jatkuvasti.
Suominen seuraa jatkuvasti asiakkaiden
myyntisaamissaldoja ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli
saamiset ovat erääntyneet.
Ukrainan sodan välittömät vaikutukset Suomisen
liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä konsernilla ei ole
asiakkaita Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Myyntisaamisten arvostus edellyttää jossain määrin
johdon arviota. Myyntisaamisista kirjataan arvioitu
odotettavissa oleva luottotappio, mikäli johto arvioi,
että saamisen kirjanpitoarvo ei enää vastaa sen
käypää arvoa.
Myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot ja
muutokset odotettavissa olevia luottotappioita koskevassa
vähennyserässä
2025 2024Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä 1.1. -1 552 -1 798Kurssiero 70 -55Toteutuneet 344 −Peruutetut 180 880Lisäykset raportointikauden aikana -56 -579Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä 31.12. -1 013 -1 552Raportointikaudella kirjatut myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot, netto 128 285
Myyntisaamisten valuuttajakauma
2025 2024EUR 19 675 27 150USD 13 621 30 421BRL 4 781 4 906Yhteensä 38 077 62 477
Siirtosaamiset koostuvat pääosin rahoituserien
jaksotuksista sekä muista kulujaksotuksista. Sekä
lyhytaikaisissa että pitkäaikaisissa muissa saamisissa on
muun muassa saamisia välillisiin veroihin liittyen.
132Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 12 Rahoitusinstrumentit
1 000 euroa
Rahoitusvarojen luokitteluRahoitusvarat, jotka on määritelty käypään Jaksotettuun arvoon muiden laajan hankintamenoon tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvaratarvostettaviksi Kirjanpitoarvo Käypä arvoOman pääoman ehtoiset instrumentit − 421 421 421Myyntisaamiset 38 077 − 38 077 38 077Muut rahoitussaamiset 239 − 239 239Rahavarat 32 064 − 32 064 32 064Yhteensä 31.12.2025 70 380 421 70 801 70 801
Rahoitusvarat, jotka on määritelty käypään Jaksotettuun arvoon muiden laajan hankintamenoon tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvaratarvostettaviksi Kirjanpitoarvo Käypä arvoOman pääoman ehtoiset instrumentit − 421 421 421Myyntisaamiset 62 477 − 62 477 62 477Muut rahoitussaamiset 246 − 246 246Rahavarat 41 340 − 41 340 41 340Yhteensä 31.12.2024 104 063 421 104 484 104 484
Laatimisperiaatteet – rahoitusvarat
Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien
rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän
sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella
rahoitusvarojensa luokittelun.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupankäyntipäivän perusteella. Rahoitusvarat kirjataan
pois taseesta, kun oikeudet varojen rahavirtoihin ovat
lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni
on siirtänyt varojen omistukseen liittyvät riskit ja edut
olennaisilta osin ulkopuoliselle.
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin
kirjattavat rahoitusvarat
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat
rahoitusvarat sisältävät oman pääoman ehtoisia
instrumentteja, joista on kerrottu liitetiedossa 9.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista
myyntisaamisista on kerrottu liitetiedossa 11.
Rahavarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden
osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan
arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa
odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella,
tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut,
koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien
luottotappioiden perusteella. Raportointikauden
päättymispäivän tilanteen perusteella ja
huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä
luottoriski, Suomisella ei ole rahavarojen osalta
arvonalentumiskirjauksia.
Rahavarat sisältävät pankkisaamiset ja käteisvarat.
Mikäli käytössä on pankkitilien luottolimiittejä, ne
sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
133Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Rahoitusvelkojen luokittelu
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat Kirjanpitoarvo Käypä arvo NimellisarvoJoukkovelkakirjalainat 49 765 49 765 46 530 50 000Muut pitkäaikaiset korolliset velat 49 825 49 825 50 000 50 000Vuokrasopimusvelat 9 666 9 666 9 666 9 666Korkovelat 426 426 426 426Muut lyhytaikaiset velat 312 312 312 312Ostovelat 49 192 49 192 49 192 49 192Yhteensä 31.12.2025 159 187 159 187 156 127 159 597
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat Kirjanpitoarvo Käypä arvo NimellisarvoJoukkovelkakirjalainat 49 606 49 606 45 255 50 000Muut lyhytaikaiset korolliset velat 40 000 40 000 40 000 40 000Vuokrasopimusvelat 12 154 12 154 12 154 12 154Korkovelat 582 582 582 582Muut lyhytaikaiset velat 269 269 269 269Ostovelat 67 654 67 654 67 654 67 654Yhteensä 31.12.2024 170 265 170 265 165 914 170 659
Laatimisperiaatteet – rahoitusvelat
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi,
mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluttua
raportointikauden päättymispäivästä.
Rahoitusvelka tai rahoitusvelan osa kirjataan pois
taseesta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun
sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu
tai sen voimassaolo on lakannut.
Korollisista veloista, mukaan lukien
vuokrasopimusvelat, on kerrottu konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 14.
Ostovelat
Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Ostovelkojen lyhyestä maturiteetista johtuen niiden
alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
134Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 13 Oma pääoma ja
tietoja Suomisen osakkeesta
Osakepääoma ja osakemäärä
Suominen Oyj:n rekisteröity osakepääoma on
11 860 056 euroa. Suominen Oyj:n kaupparekisteriin
rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2025 oli
58 259 219 osaketta.
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa
yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikilla osakkeilla
on samanlainen oikeus osinkoon tai muuhun varojen
jakoon. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osake
noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Omat osakkeet
Suominen Oyj:n omia osakkeita ostettaessa niistä
maksettu määrä, mukaan lukien hankinnan välittömät
kulut, on kirjattu jakokelpoisen oman pääoman
vähennyksenä. Omiin osakkeisiin ei osakeyhtiölain
mukaan kohdistu osakkeenomistajan oikeuksia, kuten
oikeutta osinkoon tai muuhun varojen jakoon tai
oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.
Raportointikauden lopussa Suominen Oyj:n hallussa
oli 486 744 omaa osaketta. Yhtiökokouksen päätöksen
mukaisesti yhtiö luovutti 16.5.2025 hallituksen
jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan
osuuden, yhteensä 36 013 osaketta. Toimitusjohtajan
osakeperusteisen kannustinjärjestelmän yhden
ansaintajakson päätyttyä toimitusjohtajalle siirrettiin
kesäkuussa 9 359 osaketta.
Muut oman pääoman rahastot
Ylikurssirahasto on jakokelvotonta omaa pääomaa
eikä sitä voi enää kerryttää. Ylikurssirahastoa voidaan
käyttää osakepääoman korottamiseen.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
(SVOP-rahasto) on yhtiön vapaata omaa pääomaa, jota
voidaan käyttää varojenjakoon osakkeenomistajille.
SVOP-rahasto syntyy tai kasvaa osakeannissa
kirjaamalla sinne osakkeiden uusmerkinnässä se osa
merkintähinnasta, jota ei kirjata osakepääomaan. Se
voi myös kasvaa muun oman pääoman sijoituksen
yhteydessä. Sijoitukset voivat olla yhtiön osakkaiden tai
ulkopuolisten tekemiä.
Käyvän arvon rahasto sisältää johdannaisten
käyvän arvon muutokset silloin, kun sovelletaan
suojauslaskentaa. Myös käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettavien osakkeiden käyvän
arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahastoon.
Muut rahastot sisältävät vararahaston, joka on
jakokelvotonta omaa pääomaa. Vararahastoon on
paikallisten lainsäädäntöjen mukaisesti siirrettävä osa
tilikauden voitosta.
Kurssierot, joka syntyvät tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta euroiksi
eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan
kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka
syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin
tytäryhtiöihin, kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin
kurssieroihin.
Osa tytäryhtiöille annetuista lainoista on
tosiasiallisesti osa kyseiseen yhtiöön tehtyä
nettosijoitusta, koska näiden lainojen takaisinmaksu
ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa
tulevaisuudessa. Näiden lainojen kurssierot kirjataan
laajaan tulokseen ja omaan pääomaan kurssieroihin.
Osakeperusteiset järjestelmät
Suomisen osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on
kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27.
Suomisella ei ole optiojärjestelyjä.
Yhtiön lähipiirin omistamista osakkeista on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.
Hallituksen valtuutukset
Suomisen hallituksella on vuoden 2025 varsinaisen
yhtiökokouksen antamat valtuudet päättää enintään
1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat
osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla
omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken
markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä
markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeita
hankitaan käytettäväksi yhtiön osakeperusteisiin
kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden
maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä
hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin
luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.
Hallitus päättää muista omien osakkeiden
hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus
on voimassa 30.6.2026 saakka ja se kumoaa kaikki
aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.
Hallitus valtuutettiin päättämään uusien osakkeiden
antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain
10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja
muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta. Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä
tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään
5 000 000 kappaletta. Optio-oikeuksien ja muiden
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien nojalla
annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn
enimmäismäärään. Optio-oikeuksia tai muita
osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia ei voi antaa
osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.
Valtuutus kumosi kaikki aikaisemmat osakeantia sekä
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista
koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista
valtuutukseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on
voimassa 30.6.2026 saakka.
135Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja
se voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus
oikeuttaa toteuttamaan annin myös suunnattuna.
Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai
muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden
toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön
rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön
palkitsemis järjestelmää tai hallituksen jäsenten
palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi taikka
muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Osinko ja pääoman palautus 2025 2024Ehdotettu osakekohtainen osinko ja/tai pääoman palautus tilikaudelta, euroa* 0,00 0,00Tilikaudella maksettu osakekohtainen osinko ja/tai pääoman palautus edelliseltä tilikaudelta, euroa 0,00 0,10* Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Osakkeen kurssi ja vaihto
Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq
Helsingissä 1.1.–31.12.2025 oli 1 096 086 (951 426)
osaketta eli 1,9 % (1,7 %) osakkeiden keskimääräisestä
lukumäärästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin
kurssi oli 2,73 euroa (2,93 euroa), alin 1,56 euroa
(1,96 euroa) ja kaupankäyntivolyymilla painotettu
keskikurssi 1,89 euroa (2,53 euroa). Raportointikauden
päätöskurssi oli 1,79 euroa (2,28 euroa). Yhtiön
osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita
31.12.2025 oli 103,4 (131,6) milj. euroa.
Osakkeiden lukumäärä
Muutokset osakemäärässä
Osakemäärä 1.1.2024 58 259 219Osakemäärä 31.12.2024 58 259 219Osakemäärä 31.12.2025 58 259 219
Muutokset omissa osakkeissa
Osakemäärä 1.1.2024 566 760Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot -25 088Omien osakkeiden luovutus, osakeperusteiset kannustinjärjestelmät -9 556Osakemäärä 31.12.2024 532 116Omien osakkeiden luovutus, hallituspalkkiot -36 013Omien osakkeiden luovutus, osakeperusteiset kannustinjärjestelmät -9 359Osakemäärä 31.12.2025 486 744
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2025 31.12.2024Osakemäärä ilman omia osakkeita 57 772 475 57 727 103Osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 772 475 57 727 103Keskimääräinen osakemäärä ilman omia osakkeita 57 760 108 57 713 587Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 760 108 57 713 587Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 949 178 57 878 570
Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 § mukaiset ilmoitukset vuonna 2025
Ilmoituksia ei ollut vuonna 2025.
136Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025
Osakkeenomistaja Osakemäärä kpl % osakkeista ja äänistä1. Ahlström Capital B.V. 14 127 449 24,2 %2. Etola Group Oy 7 434 000 12,8 %3. Oy Etra Invest Ab 7 000 000 12,0 %4. OP-Henkivakuutus Oy 4 771 850 8,2 %5. Nordea Nordic Small Cap Fund 3 600 371 6,2 %6. Mandatum henkivakuutusosakeyhtiö 2 884 864 5,0 %7. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 912 000 3,3 %8. Nordea Life Assurance Finland limited 1 747 927 3,0 %9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 689 751 2,9 %10. Oy H. Kuningas & Co. AB 1 327 317 2,3 %11. Maijala Investment Oy 1 176 232 2,0 %12. Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ.) 1 031 314 1,8 %13. Laakkosen Arvopaperi Oy 900 000 1,5 %14. Juhani Maijala 794 026 1,4 %15. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 689 430 1,2 %15 suurinta yhteensä 51 086 531 87,7 %Muut 5 382 793 9,2 %Hallintarekisteröidyt osakkeet 1 303 151 2,2 %Omat osakkeet 486 744 0,8 %Yhteensä 58 259 219 100,0 %
Osakkeenomistus omistajaryhmittäin 31.12.2025
Omistajien lukumäärä %-osuus Osakemäärä kpl % osakkeista ja äänistäYritykset 127 2,9 % 11 348 566 19,5 %Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 11 0,3 % 21 051 997 36,1 %Julkisyhteisöt 4 0,1 % 4 291 781 7,4 %Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 8 0,2 % 239 320 0,4 %Kotitaloudet 4 180 96,0 % 5 328 355 9,1 %Ulkomaiset osakkeenomistajat 26 0,6 % 14 209 305 24,4 %Yhteensä 4 356 100,0 % 56 469 324 96,9 %Hallintarekisteröidyt osakkeet 9 1 303 151 2,2 %Omat osakkeet 1 486 744 0,8 %Yhteensä 4 366 58 259 219 100,0 %
Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2025
Osakkeita kpl Omistajien lukumäärä %-osuus Osakemäärä kpl % osakkeista ja äänistä1−100 1 715 39,3 % 73 811 0,1 %101−500 1 440 33,0 % 375 307 0,6 %501−1 000 515 11,8 % 399 944 0,7 %1 001−5 000 531 12,2 % 1 165 639 2,0 %5 001−10 000 71 1,6 % 515 132 0,9 %10 001−50 000 56 1,3 % 1 084 898 1,9 %50 001−100 000 12 0,3 % 795 715 1,4 %100 001−500 000 10 0,2 % 2 203 063 3,8 %yli 500 000 15 0,3 % 51 158 966 87,8 %Yhteensä 4 365 100,0 % 57 772 475 99,2 %Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet 1 486 744 0,8 %Yhteensä 4 366 58 259 219 100,0 %
137Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 14 Korolliset velat
1 000 euroa
Suominen sopi kesäkuussa 2025 uudesta
kolmivuotisesta syndikoidusta lainajärjestelystä,
joka koostuu 50 milj. euron määräaikaisesta
lainasta sekä 50 milj. euron luottolimiittijärjestelystä
(revolving credit facility). Sopimuksen eräpäivää on
mahdollista jatkaa vuodella. Lainasopimus on solmittu
Danske Bank A/S:n ja Nordea Bank Abp:n kanssa.
Uuden lainajärjestelyn taloudelliset kovenantit ovat
nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio)
sekä velkaantumisaste (gearing).
Uusi lainajärjestely korvasi Suomisen aiemman,
100 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn,
jonka luotonantajina olivat Danske Bank A/S ja
Nordea Abp.
Syndikoidun lainajärjestelyn kovenanttiehdot tulee
täyttää vuosineljänneksittäin.
Suominen seuraa lainojen kovenanttiehtojen
täyttymistä säännöllisesti. Varmistaakseen
kovenanttiehtojen täyttymisen, Suominen on sopinut
lainanantajien kanssa kovenanttiehtojen tasojen
muuttamisesta. Johto on laatinut kassavirtaennusteet,
ja ennusteiden perusteella, mukaan lukien
kannattavuuden parantamistoimet, yhtiö odottaa
täyttävänsä kovenanttiehdot ja säilyttävänsä riittävän
maksuvalmiuden raportointipäivää seuraavien
12 kuukauden ajan.
Suominen laski kesäkuussa 2021 liikkeeseen 50 milj.
euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan.
Lainan maturiteetti on kuusi vuotta ja se erääntyy
11.6.2027. Lainalle maksetaan kiinteää 1,50 %:n korkoa.
Joukkovelkakirjalaina on kaupankäynnin kohteena
Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.
Joukkovelkakirjalaina on Suomisen suora ja
vakuudeton sitoumus, jolla on takaajina toimivien
tytäryhtiöiden antama omavelkainen takaus.
Suominen katsoo, että korollisten velkojen
ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon,
myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä
lisätietoa Suomisen velkaantumisesta.
2025 2024Kirjanpitoarvo Käypä arvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo NimellisarvoPitkäaikaiset korolliset velat Joukkovelkakirjalainat 49 765 46 530 50 000 49 606 45 255 50 000Muut pitkäaikaiset korolliset velat 49 825 50 000 50 000 − − −Vuokrasopimusvelat 6 829 6 829 6 829 9 277 9 277 9 277Yhteensä 106 419 103 359 106 829 58 883 54 532 59 277Lyhytaikaiset korolliset velatMuut korolliset velat − − − 40 000 40 000 40 000Vuokrasopimusvelat 2 837 2 837 2 837 2 877 2 877 2 877Yhteensä 2 837 2 837 2 837 42 877 42 877 42 877Yhteensä 109 256 106 196 109 666 101 760 97 409 102 154
138Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Korollisten velkojen muutos
2025 2024Korolliset velat yhteensä kauden alussa 101 760 102 278Lyhytaikaiset lainat kauden alussa 42 877 43 117Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset -2 848 -3 312Muiden lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset -128 000 -160 000Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset 88 000 160 000Lyhytaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan 376 630Lyhytaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan -108 -284Siirrot pitkäaikaisista lainoista 2 735 2 643Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan -194 81Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa 2 837 42 877Pitkäaikaiset lainat kauden alussa 9 277 9 711Pitkäaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset 50 000 −Pitkäaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan 819 1 949Pitkäaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan -91 -11Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin -2 735 -2 643Pitkäaikaisten korollisten lainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan -175 −Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan -442 272Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa 56 654 9 277Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden alussa 49 606 49 449Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan 159 157Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden lopussa 49 765 49 606Korolliset velat yhteensä kauden lopussa 109 256 101 760
Korollisten velkojen erääntyminen 2025 20242026 (2025) 2 837 42 8772027 (2026) 52 348 2 8142028 (2027) 1 322 52 2402029 (2028) 50 899 1 2152030− (2029−) 1 850 2 614Yhteensä 109 256 101 760Korollisten velkojen valuuttajakauma 2025 2024EUR 105 644 96 096USD 3 492 5 486BRL 120 178Yhteensä 109 256 101 760
Laatimisperiaatteet
Julkisesti noteerattavat joukkovelkakirjalainat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää. Julkisesti noteeratun
joukkovelkakirjalainan käypä arvo määräytyy
raportointikauden päätöspäivän noteerauksen mukaan.
Pitkäaikaiset korolliset velat arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron
menetelmää.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirjataan
lainaan liittyvinä transaktiomenoina siltä osin kuin
limiitin käyttäminen on todennäköistä. Tällöin palkkio
kirjataan taseeseen, kunnes laina nostetaan, jonka
jälkeen se kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisen lainan
voimassaoloaikana. Mikäli lainalimiitin käyttäminen
ei ole todennäköistä, kirjataan palkkio välittömästi
tulosvaikutteisesti.
Vuokrasopimusvelkojen laatimisperiaatteet on
esitetty liitetiedossa 21.
139Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt
aikaisemman tapahtuman seurauksen olemassa
oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja on
todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää
maksua ja aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja
kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.
Varaukset kirjataan velaksi taseeseen. Varauksena
kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista,
joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen
edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli
rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset
diskontataan.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun
siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen
suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu
tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa.
LIITE TIETO 15 Varaukset
1 000 euroa
Pitkäaikaiset varauksetEnnallistamisvaraukset Verovaraukset Muut varaukset Yhteensä1.1.2024 524 26 14 564Kurssiero 25 − − 25Diskonttauksen vaikutus 39 − − 39Purettu raportointikauden aikana − -26 -14 -4031.12.2024 588 − − 588Kurssiero -50 − − -50Diskonttauksen vaikutus 41 − − 4131.12.2025 579 − − 579
Lyhytaikaiset varaukset
Ennallistamisvaraukset Muut varaukset Yhteensä1.1.2024 3 082 788 3 870Käytetty raportointikauden aikana -2 055 -835 -2 890Purettu raportointikauden aikana -1 061 − -1 061Diskonttauksen vaikutus 212 47 25931.12.2024 178 − 178Käytetty raportointikauden aikana -93 − -93Purettu raportointikauden aikana -85 − -8531.12.2025 − − −
Suomisen varaukset koostuvat velvoitteesta ennallistaa vuokratut kiinteistöt vuokrasopimusten päätyttyä
(liitetieto 21).
140Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 17 Käypien arvojen
hierarkia
1 000 euroa
Käypien arvojen hierarkia 2025
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3Oman pääoman ehtoiset instrumentit − − 421Yhteensä 2025 − − 421
Käypien arvojen hierarkia 2024
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3Oman pääoman ehtoiset instrumentit − − 421Yhteensä 2024 − − 421
Tasolle 3 luokiteltujen käypien arvojen muutokset
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat Yhteensä 1.1.2024 421Yhteensä 31.12.2024 421Yhteensä 31.12.2025 421
Tulosvaikutteisesti kirjattavat erät kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Raportointikausien aikana ei tapahtunut siirtoja
käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.
Tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten
omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin
(oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä
kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään
käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Näissä
arvostusmenetelmissä käytetään mahdollisimman
paljon havainnoitavissa olevaa markkinatietoa, ja
turvaudutaan mahdollisimman vähän yrityskohtaisiin
arvioihin. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon
määrittämiseen tarvittavat tiedot ovat havainnoitavissa,
instrumentti on Tasolla 2.
Tason 3 rahoitusinstrumenttien käyvät arvot
perustuvat niitä koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät
perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon,
vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden
käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Jos oman pääoman ehtoiselle rahoitusvaralle
ei ole toimivia markkinoita tai jos kyseessä ovat
noteeraamattomat sijoitukset, käypä arvo määritetään
arvostusmenetelmien avulla. Mikäli rahoitusvaran
osalta ei ole tiedossa riippumattomien osapuolten
välillä toteutuneita kauppoja, käytetään käypänä arvona
esimerkiksi varasta kertyvien diskontattujen rahavirtojen
nykyarvoa tai olennaisilta osin samanlaisten
instrumenttien käypiä arvoja.
LIITETIETO 16 Ostovelat ja
muut velat
1 000 euroa
2025 2024Lyhytaikaiset velatOstovelat 49 192 67 654Saadut ennakot 212 31Muut velat 809 1 061Siirtovelat 11 784 13 102Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat yhteensä 61 998 81 849
2025 2024SiirtovelatKulut 6 480 6 702Henkilöstökulut 4 778 5 516Muut erät 527 885Siirtovelat yhteensä 11 784 13 102
Siirtovelat sisältävät muun muassa korkovelkoja,
jaksotettuja henkilöstökuluja ja muita kulujaksotuksia.
Muut velat sisältävät muun muassa välillisistä veroista
aiheutuneita velkoja.
Ostovelkojen valuuttajakauma
2025 2024EUR 20 873 27 606USD 27 927 39 558BRL 387 490Muut valuutat 5 −Yhteensä 49 192 67 654
141Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 18 Myyntituotot
asiakassopimuksista
1 000 euroa
Suominen-konsernin koko liikevaihto koostuu
kuitukankaiden myynnistä. Suomisella oli vuonna
2025 kolme (kolme) asiakasta, joiden osuus konsernin
myynnistä ylitti 10 % koko liikevaihdosta. Myynti näille
asiakkaille oli 56,8 milj. euroa (80,1), 60,1 milj. euroa
(72,3) ja 58,6 milj. euroa (63,4). Kaksi merkittävää
tapausta Yhdysvaltain tehtailla heikensivät konsernin
toimituskykyä, mikä vaikutti negatiivisesti sekä myyntiin
että kannattavuuteen tilikaudella.
Kuitukankaiden asiakaskysyntä on siirtynyt yhä
enemmän muovittomiin ja kasvipohjaisista kuiduista
valmistettuihin vastuullisiin kuitukankaisiin. Myös
lainsäädäntö ohjaa siirtymää kohti muovittomia ja
vastuullisia kuitukankaita. Suominen on jo vuosia
panostanut tuotekehityksessään vastuullisten
kuitukankaiden kehittämiseen tutkimalla uusia,
potentiaalisia raaka-aineita sekä raaka-aineiden
biohajoavuutta.
Suominen pyrkii varmistamaan tuotantolinjojensa
kyvyn tuottaa vastuullisia kuitukankaita investoimalla
jatkuvasti tuotantolinjoihinsa parantaen näin kykyä
vastata asiakkaiden kysyntään ja lainsäädännön
vaatimuksiin.
2025 2024Myynti maantieteellisten alueiden mukaanSuomi 3 725 3 619Muu Eurooppa 147 322 159 639Amerikat 260 942 297 628Muut maat 444 1 432Yhteensä 412 433 462 318Myynti liiketoiminta-alueittainEMEA 159 918 174 419Amerikat 252 570 287 907Kohdistamattomat myynnin kurssierot ja sisäinen myynti -54 -8Yhteensä 412 433 462 318
Laatimisperiaatteet
Suominen soveltaa myynnin tuloutuksessa IFRS
15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia.
Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden
kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty
oikaisuerinä myynnin välilliset verot sekä alennukset.
Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin
oikaisueriin.
Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia.
Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee
hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti
saatavissa olevien resurssien kanssa. Luovutetut
tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esi.i
määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on
usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta
asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät
perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja
kukin toimituserä laskutetaan erikseen.
Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan
asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä
ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan
asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli
toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja
edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun
tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti
vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle.
Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain.
Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat
muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi
maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan
tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla
on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on
luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut
maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan
poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät
maksettavaksi 30−90 päivän päästä laskutuspäivästä.
Myyntihintoihin ei sisälly merkittävää
rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.
Osassa asiakassopimuksista on määritelty
alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli
toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn
tason, eli näissä tapauksissa myyntihinta sisältää
muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus
myyntihintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa
arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen
toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu
todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa
huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto
(kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet
sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty),
tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista
toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin
liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi,
että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei
ole rajoitettu. Arvioidut myyntihinnnat, joissa on
huomioituna mahdolliset alennukset ja muut hintaan
mahdollisesti vaikuttavat erät, päivitetään viimeistään
kunkin raportointikauden päättyessä.
Saaminen asiakkaalta kirjataan IFRS 15
-tilinpäätösstandardissa määritettyyn määrään.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirjanpidossa
oikaistaan sekä laskun mukaista myyntisaamista
asiakkaalta että myyntituottoja arvioidun alennuksen
mukaisella varauksella.
Osassa asiakassopimuksia tuotteen myyntihinta on
sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-
142Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
ainehintojen vaikutus myyntihintaan vaikuttaa kuitenkin
vain tuleviin myyntihintoihin, eikä niillä ole vaikutusta
jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät
ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei
sovelleta takautuvasti.
Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty
kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin
asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan
tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan
maantieteelliseen sijaintiin. Myyntihintaa määritettäessä
huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat
vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset)
kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville
suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu
toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain
niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.
Suomisella ei ole sen kaltaisia olennaisia
asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja,
jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot
kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen
perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin
kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden
syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen
täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät
IFRS 15 -standarding kappaleiden 95–97 mukaiset
aktivointikriteerit.
LIITETIETO 19
Segmenttiraportointi ja koko
yhteisöä koskevat tiedot
1 000 euroa
Raportoitavat segmentit
Suomisen liiketoiminta muodostuu yhdestä
toimintasegmentistä, eli Kuitukankaista. Raportoitu
segmentti kattaa koko konsernin, ja sen luvut ovat
yhtenevät konsernilukujen kanssa.
Suomisen liikevaihto muodostuu kokoisuudessaan
Kuitukangas-toimintasegmentin myynnistä. Kaikki
Suomisen valmistamat ja myymät tuotteet ovat
kuitukankaita, ja kaikkien tuotteiden tuotantoprosessi
ja -teknologia on pääosin samankaltainen. Myös muut
käytettävät konserniresurssit ovat yhteisiä kaikille
tuotteille.
Suomisen myyntiorganisaatio on organisoitu
maantieteellisesti EMEA- ja Amerikat-liiketoiminta-
alueisiin. Merkittävien asiakassuhteiden (”Global
Accounts”) hoitaminen on kuitenkin riippumatonta
liiketoiminta-alueista, sillä niitä hoidetaan keskitetysti.
Suomisen tuotantolaitoksia johdetaan keskitetysti,
ja myös pidemmän aikavälin tuotannonsuunnittelu
hoidetaan keskitetysti konsernitasolla. Keskitetty
tuotannonsuunnittelu optimoi konsernin
tuotantokapasiteetin käytön. Tuotteiden valmistus
kohdennetaan tuotteiden tekniset ominaisuudet
ja tuotantolinjojen vapaa tuotantokapasiteetti
huomioiden eri tuotantolaitoksille. Myös markkinointi-
ja tuotekehitysresurssien kohdentamisesta eri tuotteille
tai tuotantoteknologioille päätetään keskitetysti.
Suomisen ylin operatiivinen päätöksentekijä on
konsernin toimitusjohtaja, jota konsernin johtoryhmä
avustaa. Toimitusjohtaja tekee päätökset konsernin
resurssien kohdentamiseksi, kuitenkin niin, että
lakisääteiset ja kokoluokaltaan merkittävät asiat,
kuten konsernin kannalta merkittävät investoinnit,
toimitusjohtaja esittelee hallituksen hyväksyttäviksi.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, aineettomat hyödykkeet
ja käyttöoikeusomaisuuserät maantieteellisten alueiden
mukaisesti
2025 2024Suomi 14 432 17 106Muu Eurooppa 53 185 37 382Amerikat 82 490 95 121Yhteensä 150 107 149 609
Myynti maantieteellisten alueiden mukaan sekä myynti
liiketoiminta-alueittain on esitetty liitetiedossa 18.
143Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 20 Liiketoiminnan
muut tuotot ja kulut
1 000 euroa
Liiketoiminnan muut tuotot 2025 2024Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 81 113Voitot vuokrasopimusten muutoksista 4 269Vakuutus- ja muut korvaukset 323 600Vuokratuotot 499 471Hukkamateriaalin myynti 826 1 022Julkiset ja muut avustukset 291 662Liiketoiminnan muut tuotot 595 1 815Yhteensä 2 619 4 952
Hukkamateriaali syntyy tuotannon hävikistä ja
tuotemyyntiin kelpaamattomasta laadusta.
Liiketoiminnan muut kulut 2025 2024Raportointikaudella kirjatut myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot ja niiden peruutukset, netto 128 285Tappiot vuokrasopimusten muutoksista -6 -6Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot -7 -1Korvaukset ja korvausvarausten peruutukset -4 -4Liiketoiminnan muut kulut -599 -121Yhteensä -489 152
Laatimisperiaatteet
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot, saadut
vakuutuskorvaukset, julkiset ja muut avustukset sekä
muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot,
kuten vuokratuotot (liitetieto 21) sekä hukkamateriaalin
myyntituotot. Myös vuokrasopimusten muutoksista
johtuvat voitot kirjataan liiketoiminnan muihin
tuottoihin.
Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien
hyödykkeiden myyntitappiot, myyntisaamisten
odotettavissa olevat luottotappiot sekä muut kuin
varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut. Myös
vuokrasopimusten muutoksista johtuvat tappiot
kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
LIITETIETO 21 Vuokrasopimukset
ja käyttöoikeusomaisuuserät
1 000 euroa
Suominen omistaa suurimman osan tuotanto-
laitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki
tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa
sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat
Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Lisäksi
osa tuotantolaitoksesta Espanjassa on vuokrattu. Muut
vuokrasopimukset ovat pääasiassa toimistotilojen,
pienempien koneiden ja laitteiden, kuten trukkien ja
toimistokoneiden, sekä ajoneuvojen vuokrasopimuksia.
Suominen toimii myös vähäisessä määrin
vuokranantajana ja vuokraa eräillä tuotantolaitoksillaan
osaa omistamistaan kiinteistöistä. Nämä vuokra-
sopimukset on luokiteltu operatiivisiksi vuokra-
sopimuksiksi, sillä ne eivät siirrä kohdeomaisuus-
erien omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja
kaikilta olennaisilta osin vuokralaisille. Näistä
vuokrasopimuksista saadut vuokratuotot tuloutetaan
tasaerinä vuokrasopimuksen mukaisesti liiketoiminnan
muina tuottoina (liitetieto 20).
Vuokrasopimuksista aiheutuneet tuotot ja kulut tuloslaskelmassa 2025 2024Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä -2 872 -2 906Arvonalentumistappiot käyttöoikeusomaisuuseristä − -3Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista -509 -246Vuokrakulut arvoltaan vähäisten omaisuuserien vuokrasopimuksista -114 -83Kulut vuokrasopimuksiin sisältyvistä muista kuin vuokrasopimuskomponenteista ja kuluksi kirjatuista välillisistä veroista -31 -35Voitot ja tappiot vuokrasopimusten muutoksista, netto -2 263Vuokratuotot 499 471Yhteensä liikevoitossa ja -tappiossa -3 031 -2 539Vuokrasopimusvelkojen korkokulu (liitetieto 25) -615 -728Vuokrasopimuksiin liittyvien varausten korkokulut (liitetieto 25) -41 -117Tuotot ja kulut yhteensä -3 687 -3 384
Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta 2025 2024Vuokrasopimusvelkojen maksetut korkokulut -616 -724Vuokrasopimusvelkojen lyhennys -2 848 -3 312Vuokrakulut -655 -363Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta yhteensä -4 119 -4 399
144Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Ei-purettavissa olevien operatiivisten vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen 2025 2024Yhden vuoden kuluessa 185 861−5 vuoden kuluessa 260 252Yli 5 vuoden kuluttua 8 56Yhteensä 453 393
Alkamattomista vuokrasopimuksista, joihin on
sitouduttu on kerrottu liitetiedossa 31.
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten vastaisten vähimmäisvuokratuottojen erääntyminen 2025 2024Yhden vuoden kuluessa 473 4471−2 vuoden kuluessa 80 2682−3 vuoden kuluessa − −3−4 vuoden kuluessa − −4−5 vuoden kuluessa − −Yli 5 vuoden kuluttua − −Yhteensä 554 715
Käyttöoikeusomaisuuserät
Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Toimistotilat Muut käyttöoikeusomaisuuserät Yhteensä 2025Hankintameno 1.1. 86 24 038 2 652 1 454 119 28 349Kurssiero − -1 359 -124 -22 0 -1 505Lisäykset 1 32 1 093 10 58 1 195Vähennykset − -199 -866 -10 0 -1 075Hankintameno 31.12. 86 22 512 2 756 1 432 177 26 963Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -41 -15 731 -1 331 -139 -105 -17 346Kurssiero − 922 74 3 1 999Vähennysten poistot − 154 712 8 − 874Raportointikauden poistot -8 -1 886 -720 -224 -34 -2 872Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -48 -16 542 -1 264 -352 -139 -18 346Kirjanpitoarvo 31.12.2025 38 5 970 1 491 1 080 38 8 617
Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Toimistotilat Muut käyttöoikeusomaisuuserät Yhteensä 2024Hankintameno 1.1.84 23 100 2 455 1 305 89 27 031Kurssiero − 702 -10 49 6 747Lisäykset 2 236 842 1 475 25 2 580Vähennykset − − -634 -1 374 -1 -2 009Hankintameno 31.12. 86 24 038 2 652 1 454 119 28 349Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -33 -13 430 -1 190 -1 201 -70 -15 922Kurssiero − -425 -11 -50 -5 -491Vähennysten poistot − − 603 1 374 − 1 976Raportointikauden poistot -7 -1 873 -733 -262 -31 -2 906Arvonalentumistappiot − -3 − − − -3Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -41 -15 731 -1 331 -139 -105 -17 346Kirjanpitoarvo 31.12.2024 45 8 306 1 322 1 316 14 11 003
Poistoista ja arvonalentumisista on kerrottu liitetiedossa 24.
145Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Laatimisperiaatteet
Mikäli sopimus siirtää yksilöidyn omaisuuserän
käyttöoikeuden tietylle ajanjaksolle vastiketta
vastaan, sopimus on vuokrasopimus tai sisältää
vuokrasopimuksen. Suominen arvioi kunkin
sopimuksen syntymisajankohtana onko sopimus
vuokrasopimus tai sisältääkö sen vuokrasopimuksen.
Mikäli sopimus on vuokrasopimus, Suominen vuokralle
ottajana kirjaa taseeseensa IFRS 16 Vuokrasopimukset
-standardin mukaisesti käyttöoikeusomaisuuserän
sekä vuokrasopimusvelan (liitetieto 14), jotka vastaavat
vuokrasopimukseen sisältyviä oikeuksia ja velvoitteita.
Suominen käyttää IFRS 16 -standardin sallimia
käytännön apukeinoja. Standardi sallii, että arvoltaan
vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset
kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä
vuokrasopimusajalle. Suominen on määritellyt sekä
standardin ohjeistusta että olennaisuusperiaatetta
käyttäen, että kohdeomaisuuserä on arvoltaan
vähäinen, mikäli sen arvo uutena on enintään
5 000 euroa. Tällaisia kohdeomaisuuseriä ovat mm.
tietokoneet ja muut pienet toimistokoneet.
Standardi sallii myös, että sopimukset, joissa
alkuperäinen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta ja
jotka eivät sisällä osto-optiota, kirjataan vuokrakuluiksi
tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimusajalle.
Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskeva valinta on
tehtävä kohdeomaisuuseräluokittain. Suomisella
näitä ovat esimerkiksi tilapäisten varastojen vuokrat ja
lyhytaikaiset kone-, laite- ja autovuokrat.
Lisäksi eräiden kohdeomaisuuseräluokkien,
kuten autojen ja trukkien, osalta ei muita
kuin vuokrasopimuskomponentteja eroteta
vuokrasopimuskomponenteista.
Vuokrasopimusten muutoksista johtuvat voitot
kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kulut
liiketoiminnan muihin kuluihin (liitetieto 20).
Vuokrasopimusvelat
Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana Suominen
kirjaa vuokrasopimusvelan, joka määritetään vuokra-
aikana maksettavien vuokrien nykyarvona. Vuokriin
sisältyvät kiinteät vuokramaksut vähennettynä
vuokrasopimuksiin liittyvillä kannustimilla, indeksistä
tai hintatasosta riippuvat muuttuvat vuokrat sekä
erät, joiden arvioidaan tulevan maksettaviksi
jäännösarvotakuista. Mikäli vuokrasopimus sisältää
osto-option ja on kohtuullisen varmaa, että optio
käytetään, myös option toteutushinta sisällytetään
vuokriin. Mikäli on kohtuullisen varmaa, että
vuokrasopimus päätetään, päättämisestä aiheutuvat
sanktiot sisällytetään vuokriin.
Vuokrasopimusvelkojen nykyarvon laskemisessa
Suominen käyttää joko vuokrasopimuksen sisäistä
korkoa tai, mikäli tämä ei ole helposti määritettävissä,
vuokralle ottajan lisäluoton korkoa vuokrasopimuksen
alkamishetkellä. Suurin osa Suomisen
vuokrasopimusveloista on laskettu käyttäen vuokralle
ottajan lisäluoton korkoa, joka on määritelty erikseen
kullekin konserniyhtiölle. Koron määrittämisessä on
huomioitu kunkin yhtiön maantieteellinen sijainti sekä
luottoluokitus.
Vuokrasopimuksen alkamishetken
jälkeen vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoa
pienennetään maksetuilla vuokrilla ja kasvatetaan
vuokrasopimusvelan koron huomioon ottamiseksi.
Lisäksi vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo arvioidaan
uudelleen, mikäli vuokrasopimusta muutetaan,
vuokra-aikaa muutetaan, tulevaisuudessa maksettavat
vuokrat muuttuvat esimerkiksi indeksi- tai hintatason
muutoksen johdosta tai mikäli arviota osto-option
käyttämisestä muutetaan.
Osa Suomisen vuokrasopimuksista on sellaisia,
jotka jatkuvat uudella vuokra-ajalla, mikäli
sopimusta ei ole irtisanottu sopimuksen mukaisen
irtisanomisajan aikana. Koska sekä vuokralle ottajalla
että vuokralle antajalla on kummallakin oikeus päättää
vuokrasopimus ilman toisen osapuolen suostumusta
ilman että tästä koituisi sanktiota, on tällaisten
sopimusten vuokra-ajaksi kirjattu vain sopimuksen
mukainen vuokra-aika ilman jatko-option käyttämistä.
Lisäksi joissain vuokrasopimuksissa on jatko-optioita,
joiden käyttäminen on epätodennäköistä. Myös näiden
vuokrasopimusten vuokra-aika on määritetty ilman
jatko-option käyttöä.
Kaikki Suomisen tuotantolaitosten vuokrasopimukset
sisältävät joko jatko-option tai ne jatkuvat
automaattisesti, mikäli niitä ei irtisanota irtisanomisajan
aikana. Mikäli vuokrasopimusta ei ole kummankaan
osapuolen toimesta irtisanottu sopimuksen mukaisena
irtisanomisaikana, määrittää Suominen jäljellä olevan
vuokra-ajan uudelleen.
Kun vuokrasopimukseen sisältyy indeksiin
perustuvia muuttuvia vuokria, on vuokrasopimusvelan
alkuperäisessä arvostamisessa käytetty
vuokrasopimuksen alkamisajankohdan indeksiä. Näistä
vuokrasopimuksista aiheutuvat vuokrasopimusvelat
määritetään uudelleen silloin, kun vuokramaksut
muuttuvat uuden indeksin astuessa voimaan.
Vuokrasopimusvelat on esitetty liitetiedossa 14.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Suominen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän
vuokrasopimuksen alkamisajankohtana.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan myöhemmin
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumisilla, ja kirjanpitoarvoa oikaistaan
vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä
johtuvalla erällä. Käyttöoikeusomaisuuserän
hankintameno koostuu vuokrasopimusvelan
alkuperäisen arvostuksen mukaisista määristä,
146Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
alkuvaiheen välittömistä menoista sekä sopimuksen
alkamisajankohtaan mennessä maksetuista
vuokrista vähennettynä mahdollisilla saaduilla
vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla.
Osaan tuotantolaitosten vuokrasopimuksia
sisältyy velvoite palauttaa kohdeomaisuuserä
sopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon.
Nämä ennallistamisvelvoitteet (liitetieto 15) on
kirjattu varauksiksi taseeseen ja ne on huomioitu
käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenossa
alkuperäisen arvostuksen mukaisina määrinä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina
joko omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana
tai vuokrasopimusaikana, mikäli tämä on lyhyempi.
Mikäli vuokratun omaisuuserän omistusoikeus
siirtyy Suomiselle vuokrasopimuksen päättyessä
tai mikäli hankintamenoa määritettäessä on
huomioitu osto-option käyttäminen, poistoaikana
käytetään arvioitua taloudellista vaikutusaikaa. Mikäli
käyttöoikeusomaisuuserän arvo on alentunut, kirjataan
arvonalentumistappio.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Taseeseen kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien ja
vuokrasopimusvelkojen kirjanpitoarvoon vaikuttavat
muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin
mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet
pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti taseen
kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen
tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja
mahdollisesta jatkamisesta.
Koska vuokra-ajan muuttuessa on
vuokrasopimusvelka määritettävä uudelleen
diskonttaamalla vuokramaksut muutoshetken
diskonttauskorolla, sisältyy vuokrasopimuksen
pituuden arviointiin myös korkoriski.
LIITETIETO 22 Tilintarkastajien
palkkiot
1 000 euroa
Tilintarkastajille ja kestävyysraportoinnin varmentajille
maksetut palkkiot sisältyvät hallinnon kuluihin.
Konsernin ja emoyhtiön päävastuulliseksi tilin-
tarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab (KPMG) vuoden 2025
varsinaisessa yhtiökokouksessa. KPMG valittiin myös
kestävyysraportoinnin varmentajaksi.
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena tilin-
tarkastajana sekä kestävyysraportoinnin varmentajana
toimi Ernst & Young Oy (EY) vuoden 2015
varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien vuoden 2025
yhtiökokoukseen asti.
Tilintarkastajille maksetut palkkiot, konserni 2025 2024Tilintarkastuspalkkiot, KPMG -355 −Tilintarkastuspalkkiot, EY -88 -547Kestävyysraportointivarmennus, KPMG -58 −Kestävyysraportointivarmennus, EY -44 -72Veroneuvonta, KPMG -4 −Muut palvelut, EY -2 -24Yhteensä -552 -642
Alla olevassa taulukosssa on esitetty konsernin
emoyhtiön, Suominen Oyj:n, maksamat palkkiot.
Tilintarkastajille maksetut palkkiot, Suominen Oyj 2025 2024Tilintarkastuspalkkiot, KPMG -90 −Tilintarkastuspalkkiot, EY -64 -195Kestävyysraportointivarmennus, KPMG -58 −Kestävyysraportointivarmennus, EY -44 -72Veroneuvonta, KPMG -4 −Muut palvelut, EY 0 -20Yhteensä -261 -287
147Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 23
Työsuhde-etuudet
1 000 euroa
2025 2024Palkat ja palkkiot -44 867 -46 081Osakeperusteiset maksut -589 -540Eläkkeet, maksuperusteiset järjestelyt -3 254 -3 313Muut henkilöstösivukulut -21 030 -20 560Yhteensä -69 740 -70 493
Työsuhde-etuudet toiminnoittainHankinnan ja valmistuksen kulut -49 502 -50 212Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut -18 330 -18 270Tutkimus ja kehitys -1 909 -2 011Yhteensä -69 740 -70 493
Henkilöstö keskimäärin (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina) 695 689Henkilöstö raportointikauden lopussa (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina) 672 722josta Suomessa 136 146
Henkilöstön vähennys edellisvuodesta kohdistuu
pääasiassa tuotantofunktioon.
Johdon palkoista ja palkkioista on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.
Osakeperusteisista maksuista on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27.
Laatimisperiaatteet − eläkejärjestelyt
ja etuuspohjaiset järjestelyt
Konsernin eläkejärjestelyt työntekijöiden eläketurvan
kattamiseksi eri maissa perustuvat kunkin maan
paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen
käytäntöön. Eläkejärjestelyt rahoitetaan maksuilla
vakuutusyhtiöille tai vastaaville yksiköille.
Eläkejärjestelyihin voi liittyä lisäeläkkeitä tai
mahdollisuus ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen tai
korvaukseen työkyvyttömyyden varalta.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai
etuusperusteisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksuperusteiset
järjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä
etuuksia koskevia järjestelyjä, joiden mukaisesti
yhteisö suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle,
eikä yhteisöllä ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja,
mikäli tällä erillisellä yksiköllä ei ole riittävästi varoja
työsuhde-etuuksien suorittamiseen. Maksuperusteisista
järjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sille
raportointikaudelle, johon ne kohdistuvat.
Suomisella on etuusperusteinen työsuhteiden
päättymiseen liittyvä järjestely Italiassa (TFR,
Trattamento di Fine Rapporto). Järjestely on
rahastoimaton ja suljettu uusilta henkilöiltä.
Järjestelystä maksettavan etuuden suuruus määräytyy
muun muassa järjestelyssä olevien henkilöiden
työvuosien ja loppupalkan perusteella. Järjestelyn
velvoitteet määritetään yhtiöstä riippumattomien
vakuutusmatemaatikoiden tekemien laskelmien
perusteella.
Muissa maissa eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia.
Etuusperusteiset velvoitteet lasketaan arvioitujen
rahavirtojen nykyarvoina käyttäen diskonttauskorkoina
sellaisten pitkien valtion velkasitoumusten
korkoja, joiden maturiteetit vastaavat velvoitteiden
maturiteetteja, tai vastaavia pitkäaikaisia korkoja.
Järjestelyihin mahdolllisesti kuuluvat varat arvostetaan
käypään arvoon raportointikauden päättymispäivänä.
Etuusperusteisissa järjestelyissä kulut lasketaan
käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvaa menetelmää. Menetelmän mukaisesti
menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla
kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Suomisen
Italiassa olevasta etuusperusteisesta järjestelystä ei
kuitenkaan normaalisti synny tuloslaskelmaan muuta
kulua kuin nettokorkokulu.
Tuloslaskelmaan kirjataan aiempaan työsuoritukseen
perustuvat menot, mikäli järjestelmää muutetaan,
sekä etuusperusteisen nettovelan nettokorko.
Työsuorituksiin perustuvat menot, mikäli sellaisia
on, kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-etuuksina ja
nettokorko rahoituseriin. Etuusperusteisen nettovelan
uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erot, kuten
vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot, kirjataan
laajaan tulokseen sinä raportointikautena kuin ne
syntyvät, eikä näitä eriä saada myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi.
148Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Etuuspohjaiset järjestelyt2025 2024Velat etuusperusteisista järjestelyistä taseessaRahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 173 189Alijäämä 173 189Etuuspohjaisen velvoitteen muutosEtuusperusteisen velvoitteen nykyarvo 1.1. 189 179Kirjattu tulosvaikutteisesti:Korkokulut 6 6Yhteensä kirjattu tulosvaikutteisesti (voitto - / tappio +) 6 6Uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät:Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) -5 11Yhteensä uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät -5 11Maksetut etuudet -18 -7Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo 31.12. 173 189
2025 2024Muutokset järjestelyyn kuuluvissa varoissaJärjestelyyn kuuluvat varat 1.1. − −Maksusuoritukset työnantajalta 18 7Maksetut etuudet -18 -7Järjestelyyn kuuluvat varat 31.12. − −Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset Diskonttauskorko (%) 3,70 3,45Tuleva inflaatio-oletus (%) 2,00 2,00Vakuutusmatemaattisiin oletuksiin liittyvät herkkyysanalyysitDiskonttauskorko laskee 0,50 prosenttiyksikköä (2024: 0,50 prosenttiyksikköä)Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen 30 14Diskonttauskorko kasvaa 0,50 prosenttiyksikköä (2025: 0,50 prosenttiyksikköä)Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen 3 -13Arvioidut maksusuoritukset tulevina vuosina etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluville2026 (2025) 5 52027 (2026) 5 52028 (2027) 11 52029 (2028) 21 122030 (2029) 5 432031−2035 (2030−2034) 105 102Yhteensä 152 172
149Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 24 Poistot ja omaisuuserien arvonalentumiset
1 000 euroa
2025 2024Poistot toiminnoittainHankinnan ja valmistuksen kulut -14 791 -15 052Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut -1 844 -2 791Tutkimus ja kehitys -140 -584Yhteensä -16 775 -18 428Poistot hyödykeluokittainAineettomat oikeudet -1 731 -3 008Muut aineettomat hyödykkeet -30 -431Rakennukset ja rakennelmat -2 269 -2 258Koneet ja kalusto -9 630 -9 623Muut aineelliset hyödykkeet -243 -201Käyttöoikeusomaisuuserät -2 872 -2 906Yhteensä -16 775 -18 428
2025 2024Arvonalentumiset toiminnoittainHankinnan ja valmistuksen kulut -426 -3Yhteensä -426 -3Arvonalentumiset hyödykeluokittainKoneet ja kalusto -426 −Käyttöoikeusomaisuuserät − -3Yhteensä -426 -3
Vuoden 2025 arvonalentumistappiot liittyvät yhden tuotantolinjan sulkemiseen.
Laatimisperiaatteet
Aineettomien hyödykkeiden poistoista on
kerrottu liitetiedossa 6 ja aineellisten käyttö-
omaisuus hyödykkeiden poistoista liitetiedossa 7.
Käyttöoikeusomaisuuserien poistoista on kerrottu
liitetiedossa 21.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden osalta seurataan, onko
olemassa tekijöitä, jotka antaisivat aihetta olettaa,
että näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvot ylittäisivät
niiden kerrytettävissä olevat rahamäärät, jolloin olisi
kirjattava arvonalentumistappio. Viitteinä hyödykkeiden
mahdollisesta arvon alentumisesta voivat olla muun
muassa omaisuuserän markkina-arvon huomattava
lasku, liiketoimintaympäristön haitallinen muuttuminen,
omaisuuserän käytön tai käyttötavan haitallinen
muuttuminen tai sen taloudellisen suorituskyvyn
huonontuminen suhteessa odotettuun suorituskykyyn.
Mikäli yllä kuvattuja tekijöitä havaitaan, määritellään
niiden hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä,
joiden osalta on viitteitä mahdollisesta arvon
alentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
on käypä arvo vähennettynä luovutuksesta
aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo.
Käyttöarvoa määritettäessä omaisuuserästä saatavat
arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan käyttäen
diskonttauskorkoja, jotka kuvastavat kyseisen
omaisuuserän, tai mikäli omaisuuserä on osa
suurempaa kokonaisuutta, sen rahavirtaa tuottavan
yksikön, johon omaisuuserä kuuluu, keskimääräistä
pääomakustannusta ennen veroja. Käyttöarvojen
riskitarkastelu arvioidaan rahavirtojen määrän ja
ajoituksen vaihteluun perustuen.
Omaisuuserän arvonalentumistappio voidaan
peruuttaa, mikäli arvonalentumistappion kirjaamisen
jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos
kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa.
Tällöin peruutetaan aiempina vuosina tehty
arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon
asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty (poistoilla
vähennettynä), mikäli siitä ei olisi aiempina vuosina
kirjattu arvonalentumistappiota.
Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu
liitetiedossa 5.
150Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 25 Rahoitustuotot ja -kulut
1 000 euroa
2025 2024RahoitustuototKorkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista saamisista 706 1 370Muut korkotuotot 18 16Yhteensä 723 1 386RahoituskulutKorkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista veloista -3 184 -3 106Korkokulut vuokrasopimusveloista -615 -728Korkokulut etuuspohjaisista järjestelyistä -6 -6Korkokulut diskontatuista varauksista -41 -298Muut korkokulut -2 -6Rahoituskulut myyntisaamisten myynnistä -1 003 -1 123Muut rahoituskulut -1 265 -1 165Yhteensä -6 116 -6 432Valuuttakurssierot, netto -2 074 960Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -7 467 -4 086Liikevoittoon / -tappioon sisältyvät valuuttakurssierotLiikevaihto -59 -3Hankinnan ja valmistuksen kulut 725 -514Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 9 -39
Laatimisperiaatteet
Valuuttamääräisten erien kirjaamisperiaatteista on
kerrottu liitetiedossa 1.
Korkokulut kirjataan pääsääntöisesti
tulosvaikutteisesti suoriteperusteisesti kullekin
tilikaudelle. Mikäli omaisuuserä on ehdot täyttävä
omaisuuserä siten kuin IAS 23 Vieraan pääoman menot
-standardissa määritellään, omaisuuserän välittömästi
hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta
johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kuitenkin
kyseisen omaisuuserän hankintamenoon. Aktivoiminen
koskee lähinnä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä
ja aineettomia hyödykkeitä.
Raportointikaudella aktivoidut vieraan pääoman
menot olivat 559 tuhatta euroa (287). Käytetyn
rahoitusmenokertoimen keskiarvo oli 3,80 %.
151Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 26 Tuloverot
1 000 euroa
2025 2024Tuloslaskelman tuloverotKauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot kuluvalta vuodelta -1 557 -2 827Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot edellisiltä vuosilta 28 31Laskennallisten verosaamisten muutos 764 2 320Laskennallisten verovelkojen muutos 2 086 577Muut tuloverot -20 -49Tuloslaskelman verot yhteensä 1 300 53Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut tuloverotKurssierot 1,449 -749Työsuhde-etuudet -15 -13Yhteensä muihin laajan tuloksen eriin kirjatut verot 1 434 -762
Konserniyrityksillä on verotuksellisia tappioita yhteensä
50,0 milj. euroa (39,1), joita voidaan kohdistaa
tulevia verotettavia tuloja vasten. Verotuksellisista
tappioista 7,3 milj euroa (0,0) vanhenee kymmenen
vuoden sisällä ja lopuilla ei ole vanhenemisaikaa.
Verotuksellisista tappioista on kirjattu laskennallinen
verosaaminen vain siltä osin kuin Suomisen johto on
arvioinut vuoden 2025 tilinpäätöstä laatiessaan, että
Suominen kykenee hyödyntämään käyttämättömät
verotukselliset tappionsa. Verotappioita, joista ei ole
kirjattu laskennallista verosaamista, on yhteensä 21,7
milj. euroa (18,3).
Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu vuosina 2025
ja 2024 suomalaisten tai ulkomaalaisten tytäryritysten
jakamattomista voittovaroista, koska nämä voidaan
jakaa omistajayritykselle ilman veroseuraamuksia.
Voimassa olevien verokantojen mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelman veroihin
2025 2024Voitto / tappio ennen tuloveroja -13 370 -5 343Tulovero voimassa olevalla emoyhtiön verokannalla 2 674 1 069Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus -264 154Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot -302 643Raportointikaudella kirjatut laskennalliset verot aikaisempiin raportointikausiin liittyvistä väliaikaisista eroista sekä vahvistetuista tappioista 378 -10Raportointikaudella peruutetut laskennalliset verot -266 -223Raportointikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista -953 -1 576Tuloverot aikaisemmilta raportointikausilta ja lähde- ja muut tuloverot 7 -18Tuloveroista suoraan vähennettävät kulut 27 13Verot tuloslaskelmassa 1 300 53Efektiivinen verokanta, % 9,7 1,0Verosaamiset ja -velat taseessaLaskennalliset verosaamiset 3 595 2 269Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 660 514Laskennalliset verovelat 4 278 7 990Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 5 214
152Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Laatimisperiaatteet
Konsernituloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin
konserniyrityksen verotettavaan tulokseen perustuvat
verot ja edellisten raportointikausien verojen oikaisut,
jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan,
sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten
muutokset.
Muina laajan tuloksen erinä kirjattavien erien
verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen
eriin.
IAS 12 Tuloverot -standardi edellyttää, että yhtiöt
kirjaavat sekä laskennallisen verosaamisen että
laskennallisen verovelan silloin, kun väliaikaiset erot,
jotka syntyvät samassa tapahtumassa syntyvien
omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtä suuret.
Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuokrasopimusten
ja niihin liittyvien ennallistamisvarausten kirjaamiset.
Suomisella on paikallisista verotarkastuksista johtuen
joitakin epävarmoja veropositioita verotarkastajien
haastettua Suomisen veroilmoituksilla tehdyt
vaatimukset verotuksessa vähennyskelpoisista eristä.
Suominen on arvioinut kunkin verotarkastuksen osalta,
ovatko veroviranomaisten tulkinnat perusteltuja ja
oikaissut tarvittaessa kirjattuja määriä vastaamaan
odotettavia maksettaviksi tulevia määriä. Vaikka
johdon käsitys on, että verotarkastusten lopputulokset
eivät tule aiheuttamaan merkittäviä lisäkirjauksia jo
kirjattujen määrien lisäksi, lopulliset summat voivat
poiketa arvioiduista.
Laskennallinen verovelka ja -saaminen on
laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon
ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset
verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista
tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen
määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti
syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset
pystytään hyödyntämään. Laskennallista verovelkaa ja
-saamista laskettaessa on käytetty raportointikauden
päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien
vahvistettua verokantaa. Eri maiden verokantojen
muutokset on otettu huomioon laskennallisissa
veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 20% (20).
Väliaikaiset erot muodostuvat muun muassa
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja
aineettomien hyödykkeiden poistoista ja vahvistetuista
verotappioista.
IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin
liittyvä epävarmuus huomioidaan tuloverojen
kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se,
onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy
yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton.
Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen
hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä
ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi
kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että
veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä,
huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen
tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin
verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan
joko todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun
lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi
menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.
Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita
on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka
huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta
arvioitaessa, muuttuvat.
Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö
se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä,
vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman
eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se
lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten
epävarmuustilanteiden ratkaisua.
Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja
arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen
edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä etenkin silloin,
kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella
kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta
väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta
verosaamisesta. Laskennalliset verosaamiset
väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta
sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin
veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa
niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kaikki
verovelat ja -saamiset arvioidaan raportointikauden
päättymispäivänä ja mahdollinen erotus kirjataan
laajaan tulokseen.
Konserniyhtiöihin suoritetuissa verotarkastuksissa
saattaa syntyä tilanteita, joissa veroviranomaiset
haastavat Suomisen ottaman näkemyksen verotettavan
tulon määrästä eivätkä tule täysin hyväksymään
sitä. Tällöin kirjattuja määriä oikaistaan tarvittaessa
vastaamaan odotettavia maksettaviksi tulevia määriä.
Mahdolliset oikaisut sekä kirjattavan verovelan määrä
perustuvat arvioon verotarkastuksen lopputuloksesta.
153Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Laskennallisten verosaamisten täsmäytysKirjattu muun laajan Netotus Kirjattu tulos-tuloksen eriin tai laskennallisten vero-Kurssierovaikutteisestiomaan pääomaanvelkojen kanssa 31.12.20251.1.2025Työsuhde-etuudet 165 − 30 -15 − 180Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet 2 178 1 -147 − − 2 032Vuokrasopimukset 1 897 -132 -375 − − 1 390Verotappiot 4 325 -525 2 071 − − 5 872Muut väliaikaiset erot 5 305 -572 -815 1 449 − 5 367Yhteensä 13 871 -1 229 764 1 435 − 14 841Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa 11 602 898 − − -542 -11 246Yhteensä 2 269 -331 764 1 435 -542 3 595
Kirjattu muun laajan Netotus Kirjattu tulos-tuloksen eriin tai laskennallisten vero-1.1.2024 Kurssierovaikutteisestiomaan pääomaanvelkojen kanssa 31.12.2024Työsuhde-etuudet 217 − -38 -13 − 165Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet 1 948 -30 261 − − 2 178Vuokrasopimukset 1 878 66 -46 − − 1 897Verotappiot 3 568 245 513 − − 4 325Muut väliaikaiset erot 4 232 191 1 630 -749 − 5 305Yhteensä 11 842 471 2 320 -762 − 13 871Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -9 794 -415 − − -1 393 -11 602Yhteensä 2 048 56 2 320 -762 -1 393 2 269
Laskennallisten verovelkojen täsmäytysKirjattu tulos-Kirjattu muun laajan Netotus vaikutteisesti tuloksen eriin tai laskennallisten vero-Kurssiero(- kulu)omaan pääomaansaamisten kanssa 31.12.20251.1.2025Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet 14 415 -1 512 1 568 − − 11 336Vuokrasopimukset 1 596 -108 371 − − 1 117Muut väliaikaiset erot 3 581 -364 146 − − 3 071Yhteensä 19 592 -1 983 2 086 − − 15 524Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa -11 602 898 − − -542 -11 246Yhteensä 7 990 -1 085 2 086 − -542 4 278
Kirjattu tulos-Kirjattu muun laajan Netotus vaikutteisesti tuloksen eriin tai laskennallisten vero-1.1.2024 Kurssiero(- kulu)omaan pääomaansaamisten kanssa 31.12.2024Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet 14 374 780 739 − − 14 415Vuokrasopimukset 1 616 54 74 − − 1 596Muut väliaikaiset erot 3 166 180 -235 − − 3 581Yhteensä 19 156 1 013 577 − − 19 592Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa -9 794 -415 − − -1 393 -11 602Yhteensä 9 362 598 577 − -1 393 7 990
154Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 27 Osakeperusteiset
maksut
Suomisella on osakepalkkiojärjestelmiä, jotka on
suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien
ehtojen mukaisesti emoyhtiö antaa oikeuden
syntymisehtojen toteutuessa avainhenkilöille
osakkeita, ja osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.
Käteisvaroina maksettavalla osuudella pyritään
kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja
veronluonteisia maksuja. Osassa kannustinjärjestelmiä
yhtiöllä on myös oikeus maksaa palkkio tietyissä
tilanteissa kokonaisuudessaan käteisvaroina. Suominen
Oyj:n hallituksella on oikeus leikata järjestelmien
mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen osakkeen
pörssikurssille asettamat rajat eivät täyty.
Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen
palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti
makseta.
Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja
järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön
arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa
osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset
yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen
perustuvat palkkiojärjestelmät.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava
puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä,
kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa
puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Yhtiön
toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä
saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen
osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen
bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on
omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai
toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä avainhenkilöille
Suomisen hallitus päätti joulukuussa 2025 perustaa
uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän
konsernin valikoiduille avainhenkilöille.
Järjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi
hallituksen tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa,
esimerkiksi avainhenkilöiden sitouttamisessa, uusien
avainhenkilöiden houkuttelemisessa tai muissa
hallituksen päättämissä erityistilanteissa.
Hallitus voi allokoida palkkioita sitouttavasta
osakepalkkiojärjestelmästä 2026–2028 tilikausien
2026–2028 aikana. Järjestelmän perusteella
maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä
enintään 200 000 Suomisen osaketta sisältäen myös
käteisvaroina maksettavan osuuden. Järjestelmän
kohderyhmään kuuluvat hallituksen valitsemat
avainhenkilöt, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja
toimitusjohtaja.
Palkkiot maksetaan toukokuun 2029 loppuun
mennessä, mutta kuitenkin vähintään kaksitoista
kuukautta palkkiomahdollisuuden määrittämisen
jälkeen. Palkkio perustuu voimassa olevaan työ-
tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen
jatkumiseen.
Palkkio maksetaan osittain Suomisen osakkeina
ja osittain käteisvaroina. Palkkion käteisvaroina
maksettavalla osuudella on tarkoitus kattaa
palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja
lakisääteiset sosiaalimaksut. Jos avainhenkilön työ- tai
johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista,
palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Hallitus voi
asettaa omistusvelvoitteen palkkiona maksettaville
osakkeille.
Toimitusjohtajan osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät, Charles Héaulmé
Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan
Suomisen meneillään oleviin osakeperusteisiin
kannustinjärjestelmiiin, pro rata -menetelmällä.
Toimitusjohtaja on vastuussa osakkeiden
luovutuksesta kannustinjärjestelmien perusteella
syntyvästä varainsiirtoverosta sekä ansiotuloveroista.
Toimitusjohtaja on oikeutettu allekirjoitusbonukseen,
joka maksetaan Suomisen osakkeina. Mikäli hänen
toimisuhteensa Suomiseen jatkuu, hänelle siirretään
vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä
200 000 Suomisen osaketta.
Toimitusjohtajalla on erillinen osakeperusteinen
kannustinjärjestelmä, jonka ansaintakriteerit Suomisen
hallitus määrittelee vuosittain. Järjestelmän perusteella
ansaitut osakkeet luovutetaan toimitusjohtajalle
seuraavan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Tämän osakeperusteisen kannustinjärjestelmän
perusteella toimitusjohtajan on hankittava 100 000
Suomisen osaketta vuoden 2026 ansaintajaksoa varten.
Järjestelmän perusteella hänelle luovutetaan vuoden
2027 ensimmäisellä vuosineljänneksellä enintään
500 000 Suomisen osaketta, mikäli vuoden 2026
vertailukelpoinen käyttökate saavuttaa hallituksen
määrittelemän tason.
Vuoden 2027 ansaintajakson osalta toimitusjohtajalle
luovutetaan vuoden 2028 ensimmäisellä
vuosineljänneksellä vähintään 250 000 Suomisen
osaketta. Luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä
on tämän ansaintajakson osalta 500 000 osaketta,
loppujen 250 000 osakkeiden osalta Suomisen hallitus
määrittelee ansaintakriteerit erikseen.
Toimitusjohtajan osakeperusteinen
kannustinjärjestelmä, Tommi Björnman
Suomisen hallitus perusti 19.5.2023 uuden osake -
perusteisen kannustinjärjestelmän yhtiön toimitus-
johtaja Tommi Björnmanille. Kannustinjärjestelmän
tavoitteena oli yhdistää osakkeenomistajien
ja toimitusjohtajan tavoitteet Suomisen arvon
155Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa
toimitusjohtaja yhtiöön sekä tarjota toimitusjohtajalle
kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden hankkimiseen,
ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva
palkkiojärjestelmä.
Kannustinjärjestelmässä toimitusjohtajan odotettiin
omistavan tai hankkivan enintään 30 000 Suomisen
osaketta Nasdaq Helsingin julkisessa kaupankäynnissä
muodostuvaan hintaan. Suominen vastasi
toimitusjohtajan osakesijoitukseen luovuttamalla
hänelle vastikkeetta enintään 60 000 osaketta
(bruttona, sisältäen myös rahana maksettavan
osuuden).
Kannustinjärjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa,
1.6.2023–1.6.2024, 1.6.2023–1.6.2025 ja 1.6.2023–
1.6.2026. Mahdollinen palkkio maksettiin osittain
osakkeina ja osittain käteisvaroina kolmessa yhtä
suuressa erässä kunkin ansaintajakson jälkeen
edellyttäen, että toimitusjohtaja oli yhtiön palveluksessa
palkkion maksuhetkellä. Rahaosuus oli tarkoitettu
kattamaan toimitusjohtajalle palkkioista aiheutuvia
veroja ja veronluonteisia maksuja. Toimitusjohtajan
kannustinjärjestelmän toinen ansaintajakso
päättyi kesäkuussa, ja toimitusjohtajalle siirrettiin
9 359 osaketta. Järjestelmä päättyi kesäkuussa, koska
Tommi Björnmanin palvelussuhde päättyi.
Laatimisperiaatteet
Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perusteella
mahdollisesti annettavien osakkeiden käyvät
arvot arvioidaan myöntämispäivinä osakkeen
markkinahinnan perusteella. Mikäli järjestelmä sisältää
markkinaperusteisia ehtoja, huomioidaan ne käyvässä
arvossa. Käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajaksolla.
Kun osakeperusteisen kannustinjärjestelmän
oikeuden syntymisehdot sisältävät markkinaperusteisia
ehtoja, kuten TSR (”Total Shareholder Return”),
ei myöntämispäivän käypää arvoa myöhemmin
muuteta eikä kirjattua kuluarviota peruuteta, mikäli
markkinaperusteinen ehto ei täyty. Mikäli muut
järjestelmän ansaintakriteerit (kuten työssäolovelvoite
ja tulokseen perustuvat ansaintakriteerit) eivät täyty,
peruutetaan näiden perusteella tehdyt kuluarviot.
Suomisen osakeperusteiset maksut ovat sellaisia,
joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle
palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta
käteisvaroina eikä osakkeina. Tällöin toteuttamis- tai
oikeuden syntymishetkellä Suominen sen sijaan,
että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättää
maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita
sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön
tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän
veroviranomaisille henkilön puolesta. Tällöin sekä
osakkeina että käteisvaroina maksettava osuus kirjataan
omaan pääomaan IFRS 2 -standardin mukaisesti ja
myös käteisvaroina myönnettävä osuus arvostetaan
myöntämispäivän arvoon.
Raportointikaudella myönnettyjen instrumenttien arvostusOsakkeen kurssi antohetkellä, euroa 2,08Oletettu volatiliteetti, % 35 %Oletetut osingot yhteensä juoksuajalla, euroa 0Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa, % -44 %Arvostusmenetelmä Monte CarloKäypä arvo per osake, euroa 1,39
Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutus raportointikauden voittoon ja taloudelliseen asemaan 20251 000 euroaRaportointikauden kulu (-) -579Kirjattu omaan pääomaan vuonna 2025, netto 562Velka 31.12.2025 1Arvio määrästä, jolla työntekijöiden verovelvoite täytetään 31.12.2025 98
156Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Toimitusjohtajan Toimitusjohtajan (Tommi Björnman) (Charles Héaulmé) Toimitusjohtajan Osakeperusteinen Osakeperusteinen Osakeperusteinen Osakeperusteinen osakeomistukseen Toimitusjohtajan suoriteperusteinen (Charles Héaulmé) Yhteensä / kannustinjärjestelmä kannustinjärjestelmä kannustinjärjestelmä kannustinjärjestelmä perustuva (Charles Héaulmé) lisäosake- kiinteä lisäosake-painotettu Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien tiedot2022−20242023−20252024−20262025−2027lisäosakejärjestelmäaloitusbonus järjestelmä 2026järjestelmä 2027keskiarvoMyönnettävien osakkeiden enimmäismäärä, 401 000 793 500 1 090 349 1 375 431 60 000 200 000 500 000 250 000 4 670 280mukaan lukien käteisvaroina suoritettava osuusMyöntämispäivä 2.2.2022 2.2.2023 6.2.2024 27.1.2025 11.5.2023 11.8.2025 11.8.2025 11.8.2025Oikeuden syntymispäivä 21.3.2025 21.3.2026 21.3.2027 21.3.2028 1.6.2024; 1.6.2025; 16.9.2026 21.3.2027 21.3.20281.6.2027Oikeuden syntymisehdot Osakkeen suhteellinen Osakkeen suhteellinen Osakkeen suhteellinen Osakkeen suhteellinen Omistusvelvoite − Omistusvelvoite, Omistusvelvoitekokonaistuotto (TSR)kokonaistuotto (TSR)kokonaistuotto (Total kokonaistuotto (Total vertailukelpoinen Shareholder Return, TSR) Shareholder Return, TSR) käyttökateja raaka-ainetehokkuusja raaka-ainetehokkuusTyösuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työsuhteen jatkuminen Työssäolevelvoite Työssäolevelvoite TyössäolevelvoiteEnimmäisvoimassaoloaika, vuosia 3,1 3,1 3,1 3,1 3,0 1,1 1,6 2,6Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuosia 0,0 0,0 1,2 2,2 − 0,7 1,2 2,2 1,7Järjestelyssä mukana olevien henkilöiden − − 16 20 − 1 1 1 26lukumäärä raportointikauden lopussaMaksun suorittamistapa Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina ja käteisvaroina Osakkeina Osakkeina Osakkeina
Toimitusjohtajan Toimitusjohtajan (Tommi Björnman) (Charles Héaulmé) Toimitusjohtajan Osakeperusteinen Osakeperusteinen Osakeperusteinen Osakeperusteinen osakeomistukseen Toimitusjohtajan suoriteperusteinen (Charles Héaulmé) kannustinjärjestelmä kannustinjärjestelmä kannustinjärjestelmä kannustinjärjestelmä perustuva (Charles Héaulmé) lisäosake- kiinteä lisäosake-Muutokset vuonna 20252022−20242023−20252024−20262025−2027lisäosakejärjestelmäaloitusbonus järjestelmä 2026järjestelmä 2027 YhteensäKauden alussa ulkona olleet 130 500 500 500 845 191 − 40 000 − − − 1 516 191Myönnetyt − 51 872 185 205 1 694 261 − 200 000 500 000 250 000 2 881 338Menetetyt -128 112 -552 372 -409 059 -596 457 -20 000 − − − -1 706 000Kaudella toteutetut -2 388 − − − -20 000 − − − -22 388Kauden lopussa ulkona olleet − − 621 337 1 097 804 − 200 000 500 000 250 000 2 669 141
157Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 28 Osakekohtainen
tulos
Raportointikauden voitto / tappio
1 000 euroa 2025 2024Raportointikauden voitto / tappio -12 070 -5 290Osakkeiden lukumääräKeskimääräinen osakeantioikaistu 57 760 108 57 713 587osakemäärä ilman omia osakkeitaKeskimääräinen laimennettu 57 949 178 57 878 570osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeitaOsakekohtainen tuloseuroa 2025 2024Laimentamaton -0,21 -0,09Laimennettu -0,21 -0,09
Osakekohtaisen tuloksen laskenta
Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön
omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta
raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden
osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla
lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty
konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.
Laskettaessa laimennettua osakekohtaista
tulosta oikaistaan osakemäärää osakeperusteisten
kannustinjärjestelmien vaikutuksella.
LIITETIETO 29
Rahavirtalaskelman oikaisut
1 000 euroa
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut 2025 2024Oikaisut raportointikauden voittoon / tappioonTuloverot -1 300 -53Rahoitustuotot ja -kulut 7 467 4 086Poistot ja arvonalentumiset 17 201 18 431Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot -74 -112Muut ei-rahavirtaperusteiset erät raportointikauden voitossa / tappiossa 682 -1 108Yhteensä 23 977 21 244
LIITETIETO 30 Yrityksen johtohenkilöt
Johdon palkitseminen
Hallituksen palkkiot
maksuperusteisesti
2025 2024euroa vuosipalkkio kokouspalkkio vuosipalkkio kokouspalkkioCharles Héaulmé, hallituksen puheenjohtaja 4.4.2024 lähtien 74 000 10 500 74 000 7 000Andreas Ahlström, hallituksen varapuheenjohtaja 45 000 13 500 45 000 11 000Björn Borgman 35 000 12 000 35 000 9 000Gail Ciccione 25.4.2025 lähtien 35 000 10 000 − −Maija Joutsenkoski 25.4.2025 lähtien 35 000 8 500 − −Nina Linander 45 000 14 000 45 000 11 500Laura Remes 35 000 11 500 35 000 9 500Aaron Barsness 25.4.2025 saakka − 3 500 35 000 14 500Jaakko Eskola, hallituksen puheenjohtaja 4.4.2024 saakka − − − 500Yhteensä 304 000 83 500 269 000 63 000
Suominen Oyj:n 25.4.2025 pidetty varsinainen
yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten
vuosipalkkiosta 25 % suoritetaan Suominen Oyj:n
osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2025
osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli
yhteensä 36 013 osaketta. Osakkeet luovutettiin
16.5.2025 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä
75 987 euroa.
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön
kanssa. Ruotsin työeläkelainsäädännön mukaisesti
ruotsalaisille hallituksen jäsenille maksetuista
palkkioista on maksettava työeläkemaksut. Nämä
eläkemaksut olivat 11 837 euroa (16 215).
158Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Suomisella on erilliset konsulttisopimukset kahden
hallituksen jäsenen, Laura Remeksen ja Gail Ciccionen,
kanssa. Konsulttisopimusten perusteella heiltä ostetut
palvelut olivat vuonna 2025 seuraavat: Laura Remes
19, tuhatta euroa ja Gail Ciccione 24,1 tuhatta euroa.
Hallituksen jäsenillä ei ole erillisiä sopimuksia siltä
varalta, että heidän toimikautensa päättyisi julkisen
ostotarjouksen vuoksi.
Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet
Charles Héaulmé 11.8.2025 lähtien
maksuperusteisesti
euroa 2025Palkat 254 429Maksetut tulospalkkiot −Osakepalkkiot −Rahapalkat yhteensä 254 429Luontoisedut 3 753Yhteensä 258 182Vapaaehtoiset eläkkeet 42 116
Toimitusjohtaja Charles Héaulmén kanssa on tehty
kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen
mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on
6 kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajalle
maksetaan lisäksi 12 kuukauden palkkaa vastaava
irtisanomiskorvaus sekä suhteutettu osuus bonus- ja
osakeperusteisten järjestelmien mukaan maksettavista
palkkioista. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta
siltä varalta, että hänen sopimuksensa päättyisi julkisen
ostotarjouksen johdosta. Irtisanomiskorvausta ei
makseta. mikäli toimitusjohtaja siirtyy toimimaan
yksinomaan hallituksen puheenjohtajana.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 68 vuotta ja hän
on Alankomaiden eläkelainsäädännön piirissä.
Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke,
johon varattava summa on 20 % toimitusjohtajan
perusvuosipalkasta ja johon hän on oikeutettu, mikäli
toimitusjohtajuus päättyy ennen eläkeikää.
Tommi Björnman 30.6.2025 saakka
maksuperusteisesti
euroa 2025 2024Palkat 485 898 480 489Maksetut tulospalkkiot 67 870 58 242Osakepalkkiot 40 604 54 422Rahapalkat yhteensä 594 372 593 153Luontoisedut 15 960 11 017Yhteensä 610 332 604 170Lakisääteiset eläkkeet 91 783 93 457Vapaaehtoiset eläkkeet 54 965 53 130
Suomisen hallitus ja Tommi Björnman olivat
yhteisymmärryksessä sopineet, että Björnman jättää
tehtävänsä yhtiön toimitusjohtajana. Toimitusjohtaja
Tommi Björnmanin kanssa oli tehty kirjallinen
toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan
toimitusjohtajan irtisanomisaika oli 6 kuukautta ja lisäksi
hänelle maksettiin tammikuussa 2026 12 kuukauden
palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus, 462 000
euroa. Toimitusjohtajalla oli maksuperusteinen
Johdon palkitseminen
suoriteperusteisesti
2025 2024Muut Muut Toimitus-johtoryhmän Toimitus-johtoryhmän 1 000 euroajohtajatjäsenetjohtajatjäsenetPalkat ja luontaisetuudet 786 1 352 492 704Työsuhteen päättymiseen liittyvät korvaukset 462 44 0 70Lyhyen aikavälin kannustimet 68 71 58 66Pitkän aikavälin kannustimet 123 231 210 91Eläke-etuudet (lakisääteiset) 96 162 93 131Eläke-etuudet (vapaaehtoiset) 97 0 53 0Sosiaalikulut 15 22 15 22Yhteensä 1 647 1 881 922 1 083
159Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
lisäeläke, johon varattava summa oli 11,5 % hänen
perusvuosipalkastaan.
Toimitusjohtaja Tommi Björnmanin kannustin-
järjestelmän toinen ansaintajakso päättyi kesäkuussa
2025, ja toimitusjohtajalle siirrettiin 9 359 osaketta.
Luovutettujen osakkeiden ja rahana maksetun osuuden
arvo oli 40 604 euroa.
Janne Silonsaari 30.6.-10.8.2025
maksuperusteisesti
euroa 2025Palkat 24 504Rahapalkat yhteensä 24 504Luontoisedut 1 528Yhteensä 26 032Lakisääteiset eläkkeet 4 584
Janne Silonsaari, talousjohtaja, toimi väliaikaisena
toimitusjohtajana ajalla 30.6.2025–10.8.2025.
Väliaikainen toimitusjohtajuus päättyi, kun
uusi toimitusjohtaja Charles Héaulmé aloitti
11.8.2025. Väliaikaisen toimitusjohtajuuden aikana
Janne Silonsaari sai korotettua peruspalkkaa, eikä
muita erityisiä etuuksia oltu annettu väliaikaisen
toimitusjohtajuuden perusteella.
Muun johtoryhmän työsuhde-etuudet
maksuperusteisesti
euroa 2025 2024Palkat 1 309 078 849 958Maksetut tulospalkkiot 70 790 65 814Irtisanomiskorvaukset 43 500 153 495Osakepalkkiot 1 253 −Rahapalkat yhteensä 1 424 621 1 069 267Luontoisedut 42 869 41 358Yhteensä 1 467 490 1 110 625Lakisääteiset eläkkeet 154 587 140 223
Johtoryhmän jäsenillä ei ole pääsääntöisesti muita
kuin lakisääteisiä eläkejärjestelyitä. Yhdysvaltojen
vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on esitetty osana
lakisääteisiä eläkejärjestelyjä. Muiden konsernin
johtorymän jäsenien eläkeikä on normaalin paikallisen
lainsäädännön mukainen.
Yhden Suomisen johtoryhmän jäsenen
määräysvaltayhtiön kanssa oli tehty vuokrasopimus
koskien toimistotilaa. Maksetut vuokrat vuonna 2025
olivat 2,8 tuhatta euroa (4,8).
Johdon osakkeenomistus
kpl osakkeita
31.12.2025 31.12.2024HalllitusCharles Héaulmé* − 19 902Andreas Ahlström, hallituksen varapuheenjohtaja 36 320 30 989Björn Borgman 32 312 28 166Gail Ciccione 25.4.2025 lähtien 4 146 −Maija Joutsenkoski 25.4.2025 lähtien 4 146 −Nina Linander 37 159 31 828Laura Remes 10 366 6 220Aaron Barsness 25.4.2025 saakka − 8 723Yhteensä 124 449 125 828Yhteensä osakkeista ja äänistä 0,21 % 0,22 %* Charles Héaulmén osakeomistus on ilmoitettu vuodelta 2024 hallituksen osakeomistuksissa ja vuodelta 2025 johtoryhmän osakeomistuksissa.
Johdon osakkeenomistus
kpl osakkeita
31.12.2025 31.12.2024JohtoryhmäCharles Héaulmé* 44 750 −François Guetat − −Markku Koivisto 53 172 53 172Minna Rouru 1 300 −Janne Silonsaari − −Mark Ushpol − −Tommi Björnman − 39 556Jonni Friman − −Yhteensä 99 222 92 728Yhteensä osakkeista ja äänistä 0,17 % 0,16 %* Charles Héaulmén osakeomistus on ilmoitettu vuodelta 2024 hallituksen osakeomistuksissa ja vuodelta 2025 johtoryhmän osakeomistuksissa.
Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27. Jäljellä
olevien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien
IFRS-standardien mukaiset kulukirjaukset ilman
sosiaalikuluja olivat raportointikaudelta lähipiirin osalta
598 tuhatta euroa.
160Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa
tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat
riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas
Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Invest
B.V:n toimitusjohtajana sekä Maija Joutsenkoskea, joka
toimii tällä hetkellä A. Ahlström Oy:n sijoitusjohtajana.
Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja, Ahlstrom
Capital B.V., kuuluu samaan konserniin kuin Ahlström
Invest B.V. ja A. Ahlström Oy. Nimitystoimikunta
ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen
puheenjohtajaksi valittaisiin Ville Vuori.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta
nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat
ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen
yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on
ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen
yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi
myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena
on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen
ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut
hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.
Ehdotus hallituksen palkkioista
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen
palkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat:
hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 74 000
euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio
LIITETIETO 32
Raportointikauden jälkeiset
tapahtumat
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
julkisti 26.1.2026 ehdotuksen hallituksen
jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä
ja puheenjohtajasta Suomisen varsinaiselle
yhtiökokoukselle 2026
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen
jäsenten lukumäärän lasketaan seitsemästä kuuteen.
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan
uudelleen Andreas Ahlström, Nina Linander, Laura
Remes, Gail Ciccione ja Maija Joutsenkoski, ja että
hallituksen uudeksi jäseneksi valitaan Ville Vuori.
Hallituksen nykyinen jäsen Björn Borgman ei ole
enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa. Lisäksi
nykyinen hallituksen puheenjohtaja Charles Héaulmé
on päättänyt jättäytyä pois hallituksesta, koska toimii
nykyisin yhtiön toimitusjohtajana.
Ville Vuori (s. 1973, insinööri, eMBA, Suomen
kansalainen) toimii tällä hetkellä Incap Oyj:n ja
Aspocomp Oyj:n hallitusten puheenjohtajana. Ennen
tätä hän on toiminut Kemppi Oy:n ja Incap Oyj:n
toimitusjohtajana.
LIITETIETO 31 Vastuut ja
ehdolliset velat
1 000 euroa2025 2024Takaus- ja muut vastuutTakaukset omista sitoumuksista 1 088 1 921Muut omat vastuut 17 174 18 307Yhteensä 18 262 20 228Muut vastuutAineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset 3 669 11 267Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu 458 274Yhteensä 4 127 11 541
Takaukset omista sitoumuksista ovat tavarantoimittajille
annettuja vakuuksia.
Osa konsernin tytäryhtiöistä on antanut takauksen
Suominen Oyj:n puolesta sen ulkoisten velkojen
vakuudeksi. Takausten enimmäismäärä on
maksamattoman velan ja korkokulujen yhteismäärä
raportointikauden päättyessä.
Ei-purettavissa olevien operatiivisten vuokra-
sopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien
erääntyminen on esitetty liitetiedossa 21.
Laatimisperiaatteet − vastuut ja
ehdolliset velat
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, jota ei
ole kirjattu velaksi taseeseen, koska esimerkiksi
sen olemassaolo ei vielä ole varmistunut eikä
sen toteutuminen ole yhtiön määräysvallassa.
Johto käyttää arvioita arvioidessaan ehdollisten
velkojen määriä.
161Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
45 000 euroa ja muiden jäsenten vuosipalkkio
35 000 euroa. Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettava
lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi 10 000 euroa.
Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen
jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien
kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät
ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta,
joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000
euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin
hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen
osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla
sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään
kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.
Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 %
Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan
hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista
omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen
Oyj:n tammi–maaliskuun 2026 osavuosikatsauksen
julkaisupäivästä.
Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan
matkustussäännön mukaisesti.
Nimitystoimikunnan kokoonpano
Nimitystoimikuntaan kuuluvat 2.9.2025 alkaen
Jyrki Vainionpää (toimitusjohtaja, A. Ahlström Oy)
Ahlstrom Capital B.V:n nimeämänä edustajana,
Mikael Etola (toimitusjohtaja, Etola-Yhtiöt)
Etola Group Oy:n nimeämänä edustajana ja Ville Vuori
(hallitusammattilainen) Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä
edustajana. Suomisen hallituksen puheenjohtaja
Charles Héaulmé toimii nimitystoimikunnan neljäntenä
jäsenenä.
Jyrki Vainionpää toimii nimitystoimikunnan
puheenjohtajana.
Nimitystoimikunta teki kaikki esityksensä
yksimielisesti, lukuun ottamatta sitä, että Charles
Héaulmé ja Ville Vuori pidättäytyivät osallistumasta
päätöksentekoon nimitystoimikunnan hallituksen
puheenjohtajaa koskevan ehdotuksen osalta.
Suominen Oyj:n hallitus sisällyttää
nimitystoimikunnan ehdotukset myöhemmin
julkaistavaan yhtiökokouskutsuun. Suominen Oyj:n
varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi
15.4.2026.
Uusi ansaintajakso Suominen Oyj:n
johdolle ja avainhenkilöille suunnatussa
osakepohjaisessa pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmässä sekä muutos
meneillään oleviin jaksoihin
Perustuen olemassa olevaan johdolle ja avain-
henkilöille suunnattuun osakepohjaiseen pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmään, josta tiedotettiin
pörssitiedotteena 6.2.2024, Suominen tiedotti
29.1.2026, että hallitus on päättänyt uudesta
ansaintajaksosta, joka kestää vuodet 2026–2028.
Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön
omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt
toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän
aikavälin etua sekä palkita heitä erinomaisesta
suorituksesta.
Ansaintajakson 2026–2028 ansaintakriteerit on
sidottu osakkeen absoluuttiseen kokonaistuottoon
vuosina 2026–2028 (painoarvo 40 %), liikevoittoon
(EBIT) tilikaudella 2028 (painoarvo 40 %), sekä yhtiön
raaka-ainetehokkuuden parantamiseen, mitattuna
tilikaudelta 2028 (painoarvo 20 %). Mahdolliset palkkiot
järjestelmästä maksetaan ansaintajakson päättymisen
jälkeen.
Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden
arvo vastaa yhteensä enintään 1 500 000 Suomisen
osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Ansaintajakson 2026–2028 kohderyhmään kuuluu
28 avainhenkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja ja
muut johtoryhmän jäsenet.
Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Suomisen
osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on
tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat
verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Jos
avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy ennen
palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti
makseta.
Johtoryhmän jäsenen on omistettava
puolet saamistaan osakkeista, kunnes hänen
kokonaisosakeomistuksensa Suomisessa vastaa
puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta palkkion
maksua edeltävältä kalenterivuodelta. Vastaavasti
toimitusjohtajan on omistettava puolet saamistaan
osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa
Suomisessa vastaa hänen bruttovuosipalkkansa
arvoa palkkion maksua edeltävältä kalenterivuodelta.
Kyseinen määrä Suomisen osakkeita tulee omistaa
yhtä kauan kuin johtoryhmän jäsenyys tai asema
toimitusjohtajana jatkuu.
Muutokset meneillään oleviin
ansaintajaksoihin
Suomisen hallitus on lisäksi päättänyt muutoksista
meneillään olevien ansaintajaksojen 2024–2026
ja 2025–2027 ansaintakriteereihin. Hallitus on
162Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
päättänyt, että molemmilla ansaintajaksoilla raaka-
ainetehokkuutta mitataan ansaintajakson viimeisen
vuoden osalta (aiemmin ansaintajakson ensimmäisen
vuoden osalta).
Kolmivuotinen kannattavuuden
parannusohjelma ja uusi toimintamalli
Suominen julkisti 29.1.2026 käynnistävänsä
kolmivuotisen ohjelman yhtiön kannattavuuden
parantamiseksi. Full Potential -ohjelman tavoitteena on
saavuttaa 10 %:n käyttökate (EBITDA) ja 2–3-kertainen
velkaantumisaste (nettovelka/EBITDA) vuoteen
2028 mennessä. Ohjelmaan sisältyy arviolta noin
30 miljoonan euron investoinnit kolmen vuoden
aikana, joista muutoskustannusten osuus on noin
10 miljoonaa euroa ja tuotantokyvyn kehittämiseen
liittyvien investointien (CaPex) osuus noin
20 miljoonaa euroa. Ohjelmaan ei sisälly kapasiteetin
laajennusinvestointeja.
Lisäksi Suominen otti 1.2.2026 alkaen käyttöön
uuden toimintamallin, joka vahvistaa strategisten
prioriteettien toteutusta, selkeyttää vastuita ja
tiivistää asiakastarpeiden, teknologian kehityksen ja
operatiivisen suorituskyvyn välistä yhteyttä.
Uudessa mallissa kaupalliset toiminnot tuodaan
yhteen, mikä vahvistaa keskittymistä kasvuun
ja liiketoiminnan kehitykseen sekä varmistaa
tuotekehityksen ja asiakassuhteiden strategisen
yhtenäisyyden. Myyntiorganisaatio rakentaa syvää
globaalia osaamista, samalla kun yhtiö säilyttää kaikilla
markkinoilla vahvan paikallisen läsnäolon lähellä
asiakkaita. Kaupallisia toimintoja johtaa Kaupallinen
johtaja (Chief Commercial and Technology Officer,
CCTO).
Operatiivisen johtajan (COO) roolia laajennetaan
kattamaan kaikki tehtaat, turvallisuus, tuotantotekniikka,
hankinta ja toimitusketju. Muutoksen tavoitteena
on vahvistaa Suomisen operatiivista luotettavuutta
ja tuotannon suorituskykyä. Samalla varmistetaan
parhaiden käytäntöjen, jatkuvan parantamisen ja
yhtenäisten prosessien järjestelmällinen käyttöönotto
koko organisaatiossa.
Muutokset on suunniteltu vahvistamaan
tulosvastuuta, parantamaan toimeenpanon
kurinalaisuutta ja kehittämään päätöksentekoa sekä
operatiivisissa että kaupallisissa toiminnoissa.
Muutoksia Suomisen johtoryhmässä
Tukeakseen yhtiön muutosohjelmaa ja uuden
toimintamallin käyttöönottoa Suominen on nimittänyt
Kimmo Raunion (DI, tuotantotalous) talousjohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi viimeistään 1.6.2026 alkaen.
Siihen asti nykyinen talousjohtaja Janne Silonsaari
jatkaa tehtävässään. Janne Silonsaari on päättänyt
jättää yhtiön ja tukee siirtymää kesäkuun puoliväliin asti.
Markku Koivisto, joka toimii tällä hetkellä
EMEA-alueen johtajana ja teknologiajohtajana, on
nimitetty kaupalliseksi johtajaksi, Chief Commercial
and Technology Officer.
Mark Ushpol, Amerikka-alueen johtaja, jättää
Suomisen johtoryhmän ja toimii kuuden kuukauden
ajan EVP, Strategic projects -tehtävässä.
Marika Väkiparta, OTM, joka toimii tällä hetkellä
Suomisen liiketoiminnan muutosjohtajana, on
nimitetty strategia- ja transformaatiojohtajaksi sekä vt.
lakiasiainjohtajaksi.
Suominen ilmoitti 26.2.2026, että Minna Rouru,
henkilöstö- ja viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen,
jättää Suomisen viimeistään 26.8.2026 siirtyäkseen
uuteen tehtävään yrityksen ulkopuolelle.
Suomisen johtoryhmä 1.2.2026 alkaen:
- Charles Héaulmé, toimitusjohtaja
- Janne Silonsaari, talousjohtaja (31.5.2026 asti)
- Kimmo Raunio, talousjohtaja (viimeistään 1.6.2026
alkaen)
- Markku Koivisto, kaupallinen johtaja
- Francois Guetat, operatiivinen johtaja
- Minna Rouru, henkilöstö- ja viestintäjohtaja
- Marika Väkiparta, strategia- ja transformaatiojohtaja,
vt. lakiasiainjohtaja.
163Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja.
2025 2024 2023
Osakekohtainen tulos, euroa -0,21 -0,09 -0,22
Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu -0,21 -0,09 -0,22
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,21 0,07 0,53
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 1,66 2,04 2,17
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) -8,57 -24,87 -12,85
Osakekohtainen osinko, euroa* 0,00 0,00 0,10
Osinkosuhde, % N/A N/A -45,1
Efektiivinen osinkotuotto, % N/A N/A 3,51
Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa ilman omia osakkeita 57 772 475 57 727 103 57 692 459
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita 57 760 108 57 713 587 57 656 044
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä ilman omia osakkeita 57 760 108 57 713 587 57 656 044
Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa 1,79 2,28 2,85
Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa 1,56 1,96 2,48
Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa 2,73 2,93 3,48
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa 1,89 2,53 2,85
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 103,4 131,6 164,4
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä 1 096 086 951 426 2 743 668
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä 1,9 1,7 4,8
* 2025 hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle
164Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta
Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos),
Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja
(osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos
(EPS)
=
Raportointikauden voitto / tappio
Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä
ilman omia osakkeita
Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS) =
Raportointikauden voitto / tappio
Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä
ilman omia osakkeita
Osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on kerrottu liitetiedossa 28.
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta =
Liiketoiminnan rahavirta
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa
ilman omia osakkeita
Osakekohtainen oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa
ilman omia osakkeita
2025 2024
Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa 12 218 3 857
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa
ilman omia osakkeita 57 772 475 57 727 103
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,21 0,07
2025 2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa 96 102 117 608
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa
ilman omia osakkeita 57 772 475 57 727 103
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 1,66 2,04
Viite
Konsernin rahavirtalaskelma
Liitetieto 13
Viite
Konsernin tase
Liitetieto 13
165Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Efektiivinen osinkotuotto, %
Efektiivinen osinkotuotto, % =
Osakekohtainen osinko x 100
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi
Osinkosuhde, %
Osinkosuhde, % =
Osakekohtainen osinko x 100
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) =
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi
Laimentamaton osakekohtainen tulos
2025 2024
Osakekohtainen osinko x 100 0,00 0,00
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 1,79 2,28
Efektiivinen osinkotuotto, % N/A N/A
2025 2024
Osakekohtainen osinko x 100 0,00 0,00
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa -0,21 -0,09
Osinkosuhde, % N/A N/A
2025 2024
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 1,79 2,28
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa -0,21 -0,09
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) -8,57 -24,87
Viite
Hallituksen ehdotus
Liitetieto 28
Viite
Liitetieto 13
Viite
Liitetieto 13
Liitetieto 28
Osakekannan markkina-arvo
Osakekannan markkina-arvo =
Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita
x raportointikauden viimeinen pörssikurssi
2025 2024
Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 772 475 57 727 103
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 1,79 2,28
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 103,4 131,6
Viite
Liitetieto 13
Liitetieto 13
Osakkeiden vaihto
Osakkeiden vaihto =
Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus
keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita
2025 2024
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella 1 096 086 951 426
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita 57 760 108 57 713 587
Osakkeiden vaihto, % 1,9 1,7
Viite
Liitetieto 13
Liitetieto 13
166Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Tuloslaskelma
euroa
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Liikevaihto 2 24 128 193,98 28 362 537,37
Hankinnan ja valmistuksen kulut -3 282 479,37 -3 786 863,40
Bruttokate 20 845 714,61 24 575 673,97
Liiketoiminnan muut tuotot 3 25 388,75 382 008,70
Myynnin ja markkinoinnin kulut -1 492 561,76 -1 651 006,71
Tutkimus- ja kehityskulut -1 054 256,99 -1 073 766,16
Hallinnon kulut -11 318 415,61 -10 798 106,62
Liiketoiminnan muut kulut 3 -7 350 870,27 -9 077 480,29
Liikevoitto/-tappio -345 001,27 2 357 322,89
Rahoitustuotot
Tuotot saman konsernin yrityksiltä 7 9 673 859,54 9 953 216,14
Muut tuotot 7 576 232,28 5 932 594,22
Rahoituskulut
Kulut saman konsernin yrityksille 7 -160 067,91 -454 190,56
Muut kulut 7 -14 082 281,22 -4 464 366,36
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3 992 257,31 10 967 253,44
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -4 337 258,58 13 324 576,33
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos 8 636 471,78 174 088,55
Konserniavustukset 8 − -3 635 000,00
Tilinpäätössiirrot yhteensä 636 471,78 -3 460 911,45
Tuloverot 9 27 666,53 -1 637 495,41
Tilikauden voitto / tappio -3 673 120,27 8 226 169,47
167Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tase
euroa
Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 6, 10 1 006 608,83 2 576 497,98
Aineelliset hyödykkeet 6, 11 1 184 627,58 1 212 515,69
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 118 363 783,56 113 363 783,56
Muut sijoitukset 12 192,06 192,06
Lainasaamiset konserniyrityksiltä 13 64 319 148,94 89 220 975,84
Pysyvät vastaavat yhteensä 184 874 360,97 206 373 965,13
Vaihtuvat vastaavat
Lainasaamiset konserniyrityksiltä 13 40 858 214,77 14 403 916,05
Myyntisaamiset konserniyrityksiltä 13 69 890,47 69 346,49
Muut lyhytaikaiset saamiset 13 161 612,03 120 799,60
Siirtosaamiset 13 1 812 593,22 1 581 909,14
Rahavarat 29 432 379,47 37 799 925,53
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 72 334 689,96 53 975 896,81
VASTAAVAA YHTEENSÄ 257 209 050,93 260 349 861,94
168Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
euroa
Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 15 11 860 056,00 11 860 056,00
Ylikurssirahasto 24 680 587,83 24 680 587,83
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 75 692 335,90 75 692 335,90
Kertyneet voittovarat 18 795 433,22 10 569 263,75
Tilikauden voitto / tappio -3 673 120,27 8 226 169,47
Oma pääoma yhteensä 14 127 355 292,68 131 028 412,95
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 383 940,25 1 020 412,03
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korolliset velat
Joukkovelkakirjalainat 16 50 000 000,00 50 000 000,00
Lainat rahoituslaitoksilta 16 50 000 000,00 −
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 100 000 000,00 50 000 000,00
euroa
Liitetieto 31.12.2025 31.12.2024
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta 16 − 40 000 000,00
Lainat konserniyrityksiltä 16 24 835 936,69 30 676 964,77
Korottomat velat
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 17 1 922 635,18 1 978 616,37
Muut lyhytaikaiset velat konserniyrityksille 17 − 3 635 000,00
Siirtovelat 17 2 711 246,13 2 010 455,82
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 29 469 818,00 78 301 036,96
Vieras pääoma yhteensä 129 469 818,00 128 301 036,96
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 257 209 050,93 260 349 861,94
169Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Rahoituslaskelma
euroa
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto / tappio -3 673 120 8 226 169
Oikaisut tilikauden voittoon: 18 6 193 999 -3 243 153
Liiketoiminnan rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 2 520 878 4 983 016
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) -93 500 -109 371
Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -216 687 686 615
Liiketoiminnan rahavirta ennen maksettuja rahoituseriä ja veroja 2 210 691 5 560 260
Maksetut ja saadut korot ja muut rahoituserät 2 598 050 3 977 366
Maksettu konserniavustus -3 635 000 -1 125 000
Maksetut välittömät verot -239 215 -329 274
Liiketoiminnan rahavirta 934 526 8 083 353
Investointien rahavirta
Investoinnit 10, 11 -163 322 -640 860
Myyntituotot käyttöomaisuudesta 10, 11 464 1 956
Osinkotuotot tytäryrityksiltä 7 2 459 129 2 374 321
Investointien rahavirta 2 296 272 1 735 418
euroa
Liitetieto 1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot 16 50 000 000 −
Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot 16 88 000 000 160 000 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut 16 -128 000 000 -160 000 000
Cash pool -velkojen / saamisten muutos 16 -18 429 966 -22 302 658
Osingonjako 14 − -5 769 246
Rahoituksen rahavirta -8 429 966 -28 071 904
Rahavarojen muutos -5 199 169 -18 253 133
Rahavarat 1.1. 37 799 926 53 688 030
Rahavarojen kurssiero -3 168 378 2 365 029
Rahavarojen muutos -5 199 169 -18 253 133
Rahavarat 31.12. 29 432 379 37 799 926
170Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 1 Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
Suominen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö,
jonka osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n
keskisuurissa yhtiöissä ja jonka kotipaikka on Helsinki
(osoite: Keilaranta 13 A, 02150 Espoo). Suominen Oyj
on Suominen-konsernin emoyhtiö.
Suominen Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu
Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita
tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen.
Mikäli Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaiset
laatimisperiaatteet ovat yhteneväiset kansainväisten
IFRS-tilinpäätösstandardien kanssa, laatimisperiaatetta
ei ole toistettu emoyhtiön erillistilinpäätöksessä.
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaiset laatimis-
periaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksessä.
Kun Suomen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaiset
laatimisperiaatteet eroavat kansainvälisistä
IFRS-tilinpäätösstandardeista, on ne esitetty osana
emoyhtiön erillistilinpäätöstä.
Liikevaihto
Liikevaihto muodostuu konsernipalveluiden myynnistä
ja rojaltituotoista.
Rahoitusvarat ja -velat ja
johdannaisinstrumentit
Rahoitusvarat ja -velat on kirjattu alkuperäiseen
hankintamenoonsa tai alkuperäiseen hankinta-
menoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Vuokrasopimukset
Vuokramaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Maksamattomat vuokravastuut on esitetty
tilinpäätöksessä vastuissa.
Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalainat esitetään taseessa
nimellisarvoon, ja jaksotetut transaktiokulut on
kirjattu siirtosaamisiin.
Poistoero
Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron
muutos esitetään erillisenä eränä tuloslaskelmassa
ja kertynyt poistoero omana eränään taseessa.
Konserniavustukset
Annetut konserniavustukset on esitetty
tilinpäätössiirtoina.
LIITETIETO 2 Liikevaihto
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Liikevaihto
Konsernipalveluiden myynnit 18 429 164 21 874 465
Rojaltituotot 5 724 612 6 474 895
Myynnin kurssierot -25 582 13 177
Yhteensä 24 128 194 28 362 537
LIITETIETO 3 Liiketoiminnan
muut tuotot ja kulut
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Liiketoiminnan muut tuotot
Saadut avustukset ja tuet − 276 193
Muut tuotot
konserniyrityksiltä 13 280 97 965
Muut tuotot 12 109 7 850
Yhteensä 25 389 382 009
Liiketoiminnan muut kulut
Palveluostot
konserniyrityksiltä -7 350 870 -9 050 757
Muut kulut − -26 723
Yhteensä -7 350 870 -9 077 480
171Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 4 Henkilöstökulut
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Palkat ja palkkiot -4 800 479 -4 381 687
Eläkekulut -737 964 -734 612
Muut henkilöstösivukulut -140 496 -170 144
Yhteensä -5 678 939 -5 286 443
Henkilöstö keskimäärin 36 35
Henkilöstö kauden lopussa 36 33
Johdon palkat ja palkkiot
Johdon palkitsemisesta on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.
LIITETIETO 5 Tilintarkastajien
palkkiot
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Tilintarkastus, KPMG -89 901 −
Tilintarkastus, EY -64 434 -195 214
Veroneuvonta, KPMG -4 331 −
Kestävyysraportointi-
varmennus, KPMG -58 000 −
Kestävyysraportointi-
varmennus, EY -44 304 -72 000
Muut palvelut − -20 036
Yhteensä -260 970 -287 250
Konsernin ja emoyhtiön päävastuullisena
tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab (KPMG)
vuoden 2025 varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.
Sitä aikaisemmin päävastuullisena tilintarkastajana
toimi Ernst & Young Oy (EY) vuoden 2025 varsinaiseen
yhtiökokoukseen saakka.
LIITETIETO 6 Poistot ja
arvonalentumiset
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Toimintokohtaiset poistot ja
arvonalentumiset
Hankinnan ja valmistuksen
kulut -672 681 -959 154
Myynnin ja markkinoinnin kulut -310 582 -441 737
Tutkimus ja kehitys -103 806 -104 977
Hallinnon kulut -666 860 -1 119 802
Yhteensä -1 753 930 -2 625 670
Poistot ja arvonalentumiset
hyödykeryhmittäin
Koneet ja kalusto -68 396 -54 651
Aineettomat oikeudet -1 685 534 -2 571 019
Yhteensä -1 753 930 -2 625 670
172Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 7 Rahoitustuotot ja -kulut
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Korkotuotot konserniyrityksiltä 7 143 990 7 494 430
Korkotuotot muilta 576 232 1 254 699
Osinkotuotot konserniyrityksiltä 2 459 129 2 374 321
Muut rahoitustuotot konserniyrityksiltä 70 741 84 465
Valuuttakurssierot (netto) -9 204 843 4 677 895
Korkokulut konserniyrityksille -160 068 -454 191
Korkokulut muille -3 544 158 -3 225 427
Muut rahoituskulut muille -1 333 279 -1 238 939
Yhteensä -3 992 257 10 967 253
LIITETIETO 8 Tilinpäätössiirrot
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 636 472 174 089
Annetut konserniavustukset − -3 635 000
Yhteensä 636 472 -3 460 911
LIITETIETO 9 Tuloverot
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Tilikauden verot − -1 665 492
Lähdeverot ja muut välittömät verot − -3 000
Edellisten tilikausien tuloverot 27 667 30 996
Yhteensä 27 667 -1 637 495
LIITETIETO 10 Aineettomat hyödykkeet
euroa
Aineettomat
oikeudet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä 2025 Yhteensä 2024
Hankintameno 1.1. 19 507 342 62 257 19 569 599 21 294 526
Lisäykset 55 447 60 198 115 645 109 218
Vähennykset ja myynnit -802 609 − -802 609 -1 834 148
Hankintameno 31.12. 18 760 180 122 455 18 882 635 19 569 596
Kertyneet poistot 1.1. -16 993 101 − -16 993 101 -16 256 226
Tilikauden poistot -1 685 534 − -1 685 534 -2 571 019
Vähennysten poistot 802 609 − 802 609 1 834 148
Kertyneet poistot 31.12. -17 876 026 − -17 876 026 -16 993 098
Kirjanpitoarvo 31.12. 884 154 122 455 1 006 609 2 576 498
173Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 11 Aineelliset hyödykkeet
euroa
Maa- ja
vesialueet
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat Yhteensä 2025 Yhteensä 2024
Hankintameno 1.1. 0 398 046 70 374 964 328 1 432 748 1 006 684
Lisäykset − 25 331 − 15 590 40 921 518 334
Vähennykset ja myynnit − -23 842 − − -23 842 -92 270
Siirrot erien välillä − 15 495 − -15 495 − −
Hankintameno 31.12. 0 415 030 70 374 964 423 1 449 827 1 432 748
Kertyneet poistot 1.1. − -215 850 -4 382 − -220 233 -255 872
Tilikauden poistot − -60 883 -7 513 − -68 396 -54 651
Vähennysten poistot − 23 428 − − 23 428 90 290
Kertyneet poistot 31.12. − -253 305 -11 895 − -265 200 -220 233
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 161 725 58 479 964 423 1 184 628 1 212 516
LIITETIETO 12 Sijoitukset
euroa
Sijoitukset konserniyrityksiin
Osakkeet
konserniyrityksissä Muut sijoitukset Yhteensä 2025 Yhteensä 2024
Kirjanpitoarvo 1.1. 113 363 784 192 113 363 976 113 363 976
Sijoitukset 5 000 000 − 5 000 000 −
Kirjanpitoarvo 31.12. 118 363 784 192 118 363 976 113 363 976
Konserniyrityksistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.
Muut sijoitukset
Osuus yhtiön
osakkeista ja
äänimäärästä, %
Osakkeiden
määrä, kpl
Osakkeiden
nimellisarvo,
euroa
Osakkeiden
kirjanpitoarvo,
euroa
Yhtiön oman
pääoman määrä,
euroa
Viimeksi laaditun
tilinpäätöksen
osoittama
voitto/tappio,
euroa
Kiinteistö Oy Killinpolku,
Virrat 25,0 1 8 409 1 N/A N/A
174Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 13 Saamiset
euroa
31.12.2025 31.12.2024
Pitkäaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Korolliset saamiset 64 319 149 89 220 976
Yhteensä 64 319 149 89 220 976
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 64 319 149 89 220 976
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset 161 612 120 800
Siirtosaamiset
Verosaamiset 408 058 232 689
Lainojen järjestelypalkkiot 627 484 624 312
Kulujaksotukset 777 051 724 907
Siirtosaamiset yhteensä 1 812 593 1 581 909
Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 69 890 69 346
Korolliset lainasaamiset 40 858 215 14 403 916
Yhteensä 40 928 105 14 473 263
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 42 902 310 16 175 971
LIITETIETO 14 Oma pääoma
euroa
31.12.2025 31.12.2024
Osakepääoma 1.1. ja 31.12 11 860 056 11 860 056
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. 24 680 588 24 680 588
Sidottu oma pääoma 36 540 644 36 540 644
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. ja 31.12. 75 692 336 75 692 336
Kertyneet voittovarat 1.1. 18 795 433 16 338 510
Osingonjako − -5 769 246
Kertyneet voittovarat 31.12 18 795 433 10 569 264
Tilikauden voitto / tappio -3 673 120 8 226 169
Vapaa oma pääoma 90 814 649 94 487 769
Oma pääoma 31.12. 127 355 293 131 028 413
Jakokelpoiset varat
euroa 31.12.2025
Kertyneet voittovarat 31.12. 18 795 433,22
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 75 692 335,90
Tilikauden voitto / tappio -3 673 120,27
Jakokelpoiset varat 90 814 648,85
Osingonjakokelpoiset varat
euroa
Kertyneet voittovarat 31.12. 18 795 433,22
Tilikauden voitto / tappio -3 673 120,27
Osingonjakokelpoiset varat 15 122 312,95
175Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 15 Osakepääoma
Osakepääomasta ja osakkeista on kerrottu
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 13.
LIITETIETO 17 Korottomat velat
euroa
31.12.2025 31.12.2024
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat 1 782 018 1 743 580
Tuloverovelat − 91 513
Muut lyhytaikaiset velat 140 617 143 523
Lyhytaikaiset korottomat velat
yhteensä 1 922 635 1 978 616
Siirtovelat
Korkojaksotukset 425 482 577 717
Jaksotetut palkka- ja sosiaalikulut 1 248 373 894 497
Muut jaksotetut kulut 1 037 392 538 243
Siirtovelat yhteensä 2 711 246 2 010 456
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat saman konsernin yrityksille − 3 635 000
Yhteensä − 3 635 000
Lyhytaikaiset korottomat velat
yhteensä 4 633 881 7 624 072
LIITETIETO 16 Korolliset velat
euroa
31.12.2025 31.12.2024
Pitkäaikaiset korolliset velat
Joukkovelkakirjalainat 50 000 000 50 000 000
Lainat rahoituslaitoksilta 50 000 000 −
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä 100 000 000 50 000 000
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta − 40 000 000
Lainat konserniyrityksiltä 24 835 937 30 676 965
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 24 835 937 70 676 965
Korolliset velat yhteensä 124 835 937 120 676 965
Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14 esitetyt kovenattitiedot koskevat
emoyhtiön ottamia lainoja.
Pitkäaikaisten ulkoisten korollisten velkojen
lyhennykset 2026 2027 2028 2029 2030
Joukkovelkakirjalainat − 50 000 000 − − −
Lainat rahoituslaitoksilta − − 50 000 000 − −
Yhteensä − 50 000 000 50 000 000 − −
176Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
LIITETIETO 19 Rahoituslaskelman oikaisut
euroa
1.1.−31.12.2025 1.1.−31.12.2024
Oikaisut tilikauden voittoon / tappioon
Poistoeron muutos -636 472 -174 089
Konserniavustukset − 3 635 000
Rahoitustuotot ja -kulut 3 992 257 -10 967 253
Verot -27 667 1 637 495
Poistot 1 753 930 2 625 670
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot -50 24
Muut ei-rahavirtaperusteiset erät tilikauden voitossa 1 112 000 −
Oikaisut tilikauden voittoon / tappioon yhteensä 6 193 999 -3 243 153
Tietoa yhtiöstä
Raportoivan yhtiön kotisivu www.suominen.fi
Raportoivan yhtiön LEI-tunnus 743700Z1BNFYR9PRDF52
Raportoivan yhtiön nimi tai muu tunnistamiskeino Suominen Oyj
Yhtiön kotipaikka Suomi
Yritysmuoto Oyj
Yhtiön kotimaa Suomi
Yhtiön rekisteröity osoite Keilaranta 13 A, 02150 Espoo
Yhtiön päätoimipaikka Espoo
Liiketoiminnan kuvaus Kuitukankaan valmistus rullatavarana pyyhintätuotteisiin ja muihin sovelluksiin
Emoyhtiön nimi Suominen Oyj
LIITETIETO 18 Vastuut
euroa
31.12.2025 31.12.2024
Takaukset
Konserniyritysten puolesta 9 526 877 11 558 468
Omasta puolesta 83 812 83 812
Yhteensä 9 610 689 11 642 280
Takaukset konserniyritysten puolesta ovat
tavarantoimittajille ja vuokranantajille annettuja
vakuuksia.
Vuokra- ja leasingvastuut
Seuraavana vuonna erääntyvät
vuokrat 329 753 333 381
Myöhempinä vuosina erääntyvät
vuokrat 938 141 1 211 590
Yhteensä 1 267 894 1 544 971
177Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Hallituksen voitonjakoehdotus
Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n
tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 oli -3 673 120,27
euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen
tilikauden tappion, olivat 15 122 312,95 euroa.
Jakokelpoiset varat olivat 90 814 648,85 euroa.
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2025 päättyneeltä
tilikaudelta ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tappio
siirretään kertyneisiin voittovaroihin.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa
asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Suominen Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen
kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita
tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen.
Suominen-konsernin tilinpäätös on laadittu
noudattaen kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja.
Suominen Oyj:n tilinpäätös sekä konsernitilinpäätös
antavat oikean ja riittävän kuvan sekä Suominen Oyj:n
että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta
asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Suominen Oyj:n toimintakertomuksessa on
todenmukaisen kuvan antava selostus sekä Suominen
Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien
yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä
ja tuloksesta samoin kuin kuvaus merkittävimmistä
riskeistä ja epävarmuustekjöistä sekä muusta yrityksen
tilasta.
Suominen Oyj:n toimintakertomukseen sisältyvä
kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain
7:ssä luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä
EU:n taksonomia-asetuksen 8:a artiklaa.
Espoo, 10.3.2026
Charles Héaulmé
Hallituksen puheenjohtaja ja
toimitusjohtaja
Andreas Ahlström Björn Borgman Gail Ciccione Maija Joutsenkoski Nina Linander Laura Remes
178Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tilintarkastuskertomus
Suominen Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Suominen Oyj:n (y-tunnus
1680141-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman,
laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
- konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan konsernin taloudellisesta asemasta
sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
- tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme
muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan
tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa
noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten
mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja
kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 22.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut
soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on
määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja
se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen
ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen
virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa
tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden
taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien
suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien
tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet
huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka
laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat
seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan
ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena
olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on
otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä
anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen
537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset
merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit
sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta
keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän
on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta
johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta
aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
179Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Myyntituottojen tuloutus
(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 18)
- Suominen-konsernin myyntituotot 412,4 miljoonaa
euroa muodostuvat kuitukankaiden myynneistä
asiakkaille.
- Myyntituotot asiakassopimuksista kirjataan, kun
toimitettuihin tuotteisiin liittyvät riskit, edut ja
määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle.
- Liikevaihto on keskeinen konsernissa käytetty
suorituskyvyn mittari ja sillä on olennainen vaikutus
myös konsernin keskeisiin suorituskykymittareihin,
kuten EBITDAan.
- Myyntitapahtumien virheellisen tuloutushetken
riskistä johtuen myyntituottojen kirjaaminen on ollut
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
- Olemme suorittaneet muun muassa seuraavat
tarkastustoimenpiteet:
- Olemme muodostaneet käsityksen
myyntituottojen kirjausperiaatteista ja
käytännöistä sekä arvioineet tuloutusperiaatteita
suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin.
- Olemme muodostaneet käsityksen
myyntituottojen kirjaamisprosessista sisältäen
sisäisten kontrollien testaamisen soveltuvin osin.
- Olemme tarkastaneet myyntitapahtumia
otoksin vertaamalla niitä laskuihin,
sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin, ja
saatuihin maksusuorituksiin. Lisäksi
myyntitapahtumia on tarkastettu analyyttisten
aineistotarkastustoimenpiteiden avulla.
- Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle
olemme tarkastaneet vertaamalla
myyntitapahtumia, -laskuja ja niiden
toimitusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla
vuoden 2026 alun hyvityslaskuja.
- Lisäksi olemme arvioineet liikevaihdon
esittämiseen liittyvien liitetietojen
asianmukaisuutta.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostus ja poistot
(konsernitilinpäätöksen liitetieto 7 ja 24)
- 31.12.2025 konsernin aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot ovat
yhteensä 124,8 miljoonaa euroa muodostaen
46 prosenttia konsernin taseen loppusummasta.
Keskeneräisten investointien osuus tästä on
28,7 miljoonaa euroa sisältäen konsernin
kaksi merkittävää investointihanketta.
Käyttöomaisuushyödykkeiden poistot ja
arvonalentumiset olivat 12,6 miljoonaa euroa.
- Käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo on
merkittävä, minkä lisäksi aineellisille hyödykkeille
määritelty taloudellinen vaikutusaika edellyttävät
johdon harkintaa.
- Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet testataan
arvonalentumistappion varalta, mikäli on viitteitä
siitä, että hyödykkeen arvo on alentunut. Testaus
edellyttää johdon arviota tulevien rahavirtojen
määrästä ja ajoittumisesta.
- Edellä kuvatuista seikoista johtuen aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden arvostus ja poistot
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
- Olemme suorittaneet muun muassa seuraavat
tarkastustoimenpiteet:
- Olemme muodostaneet käsityksen investointeihin
liittyvistä prosesseista ja arvioineet hyödykkeiden
taloudellisia vaikutusaikoja, arvostusta sekä
aktivointiedellytysten täyttymistä.
- Olemme arvioineet sisäisen valvonnan järjestelyjä
ja testanneet kontrolleja, jotka liittyvät erityisesti
investointien ja ostolaskujen hyväksymiseen.
- Olemme suorittaneet
aineistotarkastustoimenpiteitä erityisesti
käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksiin.
- Olemme arvioineet johdon prosessia
poistoaikojen asianmukaisuuden arvioimiseksi.
- Olemme arvioineet aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjen
johdon arvioiden kohtuullisuutta.
- Lisäksi olemme arvioineet aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden esittämiseen
liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.
180Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT
KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN
TILINTARKASTUKSESSA
Rahoitusjärjestelyt ja kovenantit
(konsernitilinpäätöksen liitetieto 3 ja 14)
- Kesäkuussa 2025 Suominen sopi uudesta
kolmivuotisesta syndikoidusta lainajärjestelystä,
joka koostuu 50 miljoonan euron
määräaikaisesta lainasta sekä 50 miljoonan euron
luottolimiittijärjestelystä. Sopimuksen eräpäivää on
mahdollista jatkaa vuodella. Uuden lainajärjestelyn
taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen
suhde käyttökatteeseen sekä velkaantumisaste.
Syndikoidun lainajärjestelyn kovenanttiehdot tulee
täyttää vuosineljänneksittäin.
- Yhtiö on sopinut lainanantajien kanssa
kovenanttiehtojen tasojen muuttamisesta. Johto
on laatinut kassavirtaennusteet, ja ennusteiden
perusteella, mukaan lukien kannattavuuden
parantamistoimet, yhtiö odottaa täyttävänsä
kovenanttiehdot ja säilyttävänsä riittävän
maksuvalmiuden raportointipäivää seuraavien 12
kuukauden ajan.
- Rahoitusjärjestelyiden ja kovenattien arviointi
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka johtuen negatiivisesta tuloskehityksestä
sekä rahoitusjärjestelyiden merkittävästä
vaikutuksesta konsernin rahoitusasemaan ja tästä
konsernitilinpäätöksessä annettavaan kuvaan.
- Olemme analysoineet johdon laatimia ennusteita ja
arvioineet ennusteisiin liittyviä keskeisiä oletuksia,
kuten myyntimääriä ja käyttökatemarginaaleja,
mukaan lukien suunniteltuihin kannattavuuden
parantamistoimiin liittyviä oletuksia.
- Olemme perehtyneet toteutettuja
rahoitusjärjestelyitä koskeviin sopimuksiin.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
IFRS asiantuntijoita arvioidessamme
rahoitusjärjestelyiden ehtoja, luokittelua
ja kirjauskäytäntöjä suhteessa konsernin
laadintaperiaatteisiin ja tilinpäätösnormistoon.
- Olemme myös täsmäyttäneet rahoituserien
tilinpäätöshetken tasearvoja ulkopuolisiin
vahvistuksiin.
- Lisäksi olemme arvioineet rahoitusjärjestelyistä ja
kovenanteista tilinpäätöksessä annettua tietoja.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole
tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta muita keskeisiä
seikkoja.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä
laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa
tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan
jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi
jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta
lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus
siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen
tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden
koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä
ja hankimme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
181Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
- Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
- Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
- Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,
ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta
koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä
hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
- Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
- Suunnittelemme ja suoritamme konsernin
tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta
taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin
tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön
ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa
muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset
sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen
siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta
koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja
kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista
ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa
ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 25.4.2025 alkaen yhtäjaksoisesti
yhden vuoden.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta
informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän
informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä
sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme
saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen
tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme
kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva
lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity
muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,
onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa
hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako
se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme
on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä
182Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia
tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot
ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on
laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa
ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen
antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa
on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava
tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Helsinki 12. maaliskuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Anders Lundin
KHT
183Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Suominen Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Suominen
Oyj:n (y-tunnus 1680141-9) toimintakertomukseen
sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut
seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
(EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Suominen
Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun
22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konserni-
kestävyys raportin merkitsemistä digitaalisilla
XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyys raportointi-
yritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä
vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan
unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä
koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa
hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot
kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyys-
tarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Vertailutietoihin liittyen konsernikestävyysraportin
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on varmentanut
rajoitetun varmuuden tasolla toinen
kestävyysraportointitarkastaja, jonka 4.3.2025 päivätty
varmennuskertomus sisälsi vakiomuotoisen lausunnon
konsernikestävyysraportista. Lausuntoamme ei ole
mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserni-
yrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallinta-
järjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
184Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Suominen Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
- konsernikestävyysraportista sekä sen
laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain
7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten,
- siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
- sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysraportin, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin
laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien
seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi
johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille
on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten
tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia,
sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista
epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen
päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen
määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on
epätäydellistä.
Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja
ESRS-standardien mukaisesti yhtiön johdon on
esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia
koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista
tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä
laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden
oletusten perusteella. Todellinen lopputulos on
todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat
eivät usein toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.
Lisäksi:
- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin
olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
- Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan
ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden
riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava
toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
- Haastattelimme yhtiön johtoa sekä
konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä
konsernitasolla ja tytäryhtiöissä.
- Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin
osalta arvioimme yhtiön suorittaman prosessin
toteuttamista sekä kaksoisolennaisuusarvioinnista
annettuja tietoja suhteessa ESRS-standardien
vaatimuksiin.
- Hankimme haastatteluilla käsityksen
kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen
liittyvistä konsernin keskeisistä prosesseista.
185Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
- Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen
tietojen kannalta olennaisiin konsernin sisäisiin
ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
- Perehdyimme yhtiön laatimaan
taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin
soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
- Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla
toimipaikoilla.
- Arvioimme konsernikestävyysraportin olennaisia
kestävyysseikkoja koskevien tietojen esittämistä
suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin.
- EU-taksonomiatietojen osalta hankimme
käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsinki 12. maaliskuuta 2026
KPMG OY AB
Kestävyystarkastusyhteisö
Anders Lundin
KRT
186Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Suominen Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Suominen Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Suominen Oyj:n
(y-tunnus 1680141-9) komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös
743700Z1BNFYR9PRDF52-2025-12-31-1-fi.zip
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät
komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
- laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
- merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot
ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4
mukaisesti sekä
- varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus
ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvonta-
standardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain
7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös.
Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,
missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi-
antostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä,
- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
- onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin
4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
- ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
187Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai
väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena
lausuntona esitämme, että Suominen Oyj:n
ESEF-tilinpäätökseen 743700Z1BNFYR9PRDF52-
2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Suominen Oyj:n konserni-
tilin päätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta
1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastus-
kertomuksellamme päivätty 12.3.2026. Tällä raportilla
emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 19. maaliskuuta 2026
KPMG OY AB
Tilintarkastusyhteisö
Anders Lundin
KHT
188Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tunnusluvut
2025 2024 2023
Liikevaihto, milj. euroa 412,4 462,3 450,9
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio, milj. euroa -4,2 -1,4 -2,8
% liikevaihdosta -1,0 -0,3 -0,6
Liikevoitto / -tappio, milj. euroa -5,9 -1,3 -7,5
% liikevaihdosta -1,4 -0,3 -1,7
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 12,6 17,0 15,8
% liikevaihdosta 3,1 3,7 3,5
Käyttökate, milj. euroa 11,3 17,2 11,2
% liikevaihdosta 2,7 3,7 2,5
Voitto / tappio ennen tuloveroja, milj. euroa -13,4 -5,3 -13,5
% liikevaihdosta -3,2 -1,2 -3,0
Raportointikauden voitto / tappio, milj. euroa -12,1 -5,3 -12,8
% liikevaihdosta -2,9 -1,1 -2,8
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 12,2 3,9 30,7
Taseen loppusumma, milj. euroa 272,4 310,4 316,4
Oman pääoman tuotto (ROE), % -11,4 -4,4 -9,6
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % -3,3 -0,7 -4,1
Omavaraisuusaste, % 35,3 37,9 39,5
Korolliset nettovelat, milj. euroa 77,6 60,8 44,1
Sijoitettu pääoma, milj. euroa 173,3 178,0 168,4
Velkaantumisaste, % 80,7 51,7 35,3
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 26,3 16,0 11,2
% liikevaihdosta 6,4 3,5 2,5
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa -17,2 -18,4 -18,7
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 2,8 4,0 3,9
% liikevaihdosta 0,7 0,9 0,9
Henkilöstö keskimäärin (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina) 695 689 682
189Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tunnuslukujen laskenta
Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on
taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.
Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödyllistä
tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.
Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto
Liikevoitto / -tappio (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja
rahoituserien vaikutusta ei huomioda tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa
liiketoiminnastaan. Liikevoitto / -tappio esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.
Liikevoitto / -tappio (EBIT) = Voitto / tappio ennen tuloveroja + nettorahoituskulut
Vertailukelpoinen liikevoitto /
-tappio (vertailukelpoinen EBIT)
=
Voitto / tappio ennen tuloveroja + nettorahoituskulut,
oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena
tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa / -tappiota oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla,
joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa
arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä
uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2025 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat yhden tuotantolinjan
sulkemiseen liittyvät arvonalentumistappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2024 tuloksen
vertailukelpoisuuteen vaikuttivat lähinnä uudelleenjärjestelykulut, Italian tuotantolinjojen sulkemisiin liittyvät
kulut ja vaihto-omaisuuden arvonalentumistappiot
1 000 euroa 2025 2024
Liikevoitto/-tappio -5 904 -1 257
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat irtisanomiskulut 781 1 605
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat ennallistamiskulut /
kuluvarausten peruutukset -85 -1 435
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut 650 4
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat liiketoiminnan muut tuotot -49 -305
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumistappiot 426 −
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat käyttöoikeusomaisuuserien
arvonalentumistappiot − 3
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden
arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset − -41
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio -4 182 -1 426
Viite
Konsernin tuloslaskelma
190Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
1 000 euroa 2025 2024
Liikevoitto/-tappio -5 904 -1 257
+ Poistot ja arvonalentumiset 17 201 18 431
Käyttökate 11 298 17 174
Käyttökate 11 298 17 174
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat irtisanomiskulut 781 1 605
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat ennallistamiskulut /
kuluvarausten peruutukset -85 -1 435
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut 650 4
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat liiketoiminnan muut tuotot -49 -305
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden
arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset − -41
Vertailukelpoinen käyttökate 12 594 17 001
Viite
Konsernin tuloslaskelma
Liitetieto 24
Käyttökate (EBITDA) ja vertailukelpoinen käyttökate
Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate
on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään
toiminnan kulut.
Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena
tunnuslukuna vertailukelpoisen käyttökatteen. Käyttökatetta oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden
katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa merkittävät
omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2025 ja 2024 tuloksen
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääosin uudelleenjärjestelyohjelmiin. Lisäksi vuonna 2024
tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat Italian tuotantolinjojen sulkemisiin liittyvät kulut ja vaihto-
omaisuuden arvonalentumistappiot.
Käyttökate (EBITDA) = Liikevoitto / -tappio + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoinen käyttökate
(vertailukelpoinen EBITDA)
=
Liikevoitto / -tappio + poistot ja arvonalentumiset,
oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä
Bruttoinvestoinnit
Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa,
miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit eivät sisällä lisäyksiä
käyttöoikeusomaisuuseriin.
Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot.
1 000 euroa 2025 2024
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 160 109
Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 26 130 15 895
Bruttoinvestoinnit 26 289 16 004
Viite
Liitetieto 6
Liitetieto 7
191Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Rahavarat
Rahavarat = Muut rahavarat ja käteisvarat
Korolliset nettovelat
Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen
velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun
hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.
Korolliset nettovelat = Korolliset velat nimellisarvoon - korolliset saamiset - rahavarat
1 000 euroa 2025 2024
Korolliset velat 109 256 101 760
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 410 394
Rahavarat -32 064 -41 340
Korolliset nettovelat 77 602 60 815
Korolliset velat 109 256 101 760
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 410 394
Korollisten velkojen nimellisarvo 109 666 102 154
Viite
Liitetieto 14
Konsernin tase
Liitetieto 14
Liitetieto 14
Oman pääoman tuotto (ROE), %
Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen
kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien
yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa
raportointikauden aikana.
Oman pääoman tuotto (ROE), % =
Raportointikauden voitto / tappio (rullaava 12 kuukautta) x 100
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
(vuosineljännesten keskiarvo)
1 000 euroa 2025 2024
Raportointikauden voitto / tappio (rullaava 12 kuukautta) -12 070 -5 290
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2024 / 2023 117 608 124 912
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.3.2025 / 2024 112 466 126 045
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.6.2025 / 2024 101 577 118 081
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.9.2025 / 2024 100 153 110 781
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2025 / 2024 96 102 117 608
Keskiarvo 105 581 119 485
Oman pääoman tuotto (ROE), % -11,4 -4,4
Viite
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
192Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
+ korolliset velat - rahavarat
1 000 euroa 2025 2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96 102 117 608
Korolliset velat 109 256 101 760
Rahavarat -32 064 -41 340
Sijoitettu pääoma 173 294 178 028
Viite
Konsernin tase
Liitetieto 14
Konsernin tase
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista
kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =
Liikevoitto / -tappio (rullaava 12 kuukautta) x 100
Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo
1 000 euroa 2025 2024
Liikevoitto / -tappio (rullaava 12 kuukautta) -5 904 -1 257
Sijoitettu pääoma 31.12.2024 / 2023 178 028 168 435
Sijoitettu pääoma 31.3.2025 / 2024 179 559 174 706
Sijoitettu pääoma 30.6.2025 / 2024 188 099 174 218
Sijoitettu pääoma 30.9.2025 / 2024 175 792 173 650
Sijoitettu pääoma 31.12.2025 / 2024 173 294 178 028
Keskiarvo 178 954 173 807
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % -3,3 -0,7
Viite
Konsernin tuloslaskelma
193Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Omavaraisuusaste, %
Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä
kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on
rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja
omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.
Omavaraisuusaste, % =
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste, %
Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen
korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudellista tilannetta.
Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen
taloudellista liikkumavaraa.
Velkaantumisaste, % =
Korolliset nettovelat x 100
Oma pääoma yhteensä
1 000 euroa 2025 2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96 102 117 608
Taseen loppusumma 272 391 310 376
Saadut ennakot -212 -31
272 178 310 345
Omavaraisuusaste, % 35,3 37,9
1 000 euroa 2025 2024
Korolliset nettovelat 77 602 60 815
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96 102 117 608
Velkaantumisaste, % 80,7 51,7
Viite
Konsernin tase
Konsernin tase
Liitetieto 16
Viite
Konsernin tase
194Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Tietoa osakkeenomistajille
Taloudellinen kalenteri
Suominen julkaisee tilinpäätöstiedotteen,
puolivuotiskatsauksen sekä kaksi
osavuosikatsausta vuonna 2026 seuraavasti:
29. tammikuuta 2026 Tilinpäätöstiedote 2025
7. toukokuuta 2026 Osavuosikatsaus
tammi–maaliskuu 2026
7. elokuuta 2026 Puolivuosikatsaus
tammi–kesäkuu 2026
5. marraskuuta 2026 Osavuosikatsaus
tammi–syyskuu 2026
Yhtiökokous
Suominen Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään
keskiviikkona 15.4.2026 klo 13.00. Yhtiökokous
pidetään ilman kokouspaikkaa reaaliaikaisen
etäyhteyden välityksellä yhtiön yhtiöjärjestyksen
10 §:n ja osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n 3 momentin
mukaisena etäkokouksena. Kokouskutsu julkaistiin
pörssitiedotteella 4.3.2026. Kaikki yhtiökokoukseen
liittyvät materiaalit ovat saatavilla Suomisen
verkkosivuilla www.suominen.fi/fi/yhtiokokous.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeen-
omistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä
1.4.2026 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään
yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka
osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle
suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity
yhtiön osakasluetteloon.
Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkoi
5.3.2026 klo 10.00. Yhtiön osakasluetteloon
merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua
yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään
7.4.2026 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen
on oltava perillä.
Yhtiö kokoukseen voi ilmoittautua:
a) Yhtiön internetsivujen kautta osoitteessa
www.suominen.fi/fi/yhtiokokous
Sähköisessä ilmoittautumisessa vaaditaan
osakkeenomistajan tai hänen lakimääräisen
edustajansa tai asiamiehensä vahva
tunnistautuminen suomalaisilla, ruotsalaisilla
tai tanskalaisilla pankkitunnuksilla tai
mobiilivarmenteella.
b) Sähköpostitse tai postitse
Sähköpostitse tai postitse ilmoittautuvan
osakkeen omistajan tulee toimittaa yhtiön
internetsivuilta www.suominen.fi/fi/yhtiokokous
saatavilla oleva ilmoittautumis- ja ennakko-
äänestys lomake tai vastaavat tiedot
Innovatics Oy:lle sähköpostitse osoitteeseen
[email protected] tai postitse osoitteeseen
Innovatics Oy, Yhtiökokous / Suominen Oyj,
Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki.
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa
tarvittavat tiedot, kuten osakkeenomistajan nimi,
syntymäaika tai y-tunnus, puhelinnumero ja/
tai sähköpostiosoite, mahdollisen avustajan tai
asiamiehen nimi ja asiamiehen syntymäaika sekä
asiamiehen puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite.
Osakkeenomistajien Suominen Oyj:lle luovuttamia
henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja
liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn
yhteydessä.
Lisätietoja ilmoittautumiseen ja
ennakkoäänestämiseen liittyen on saatavilla kaikille
osakkeenomistajille yhtiön internetsivuilla osoitteessa
www.suominen.fi/fi/yhtiokokous.
195Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
Ehdotus osingonjaosta
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että
tilikaudelta 2025 vahvistettavan taseen perusteella ei
makseta osinkoa ja jakokelpoiset varat jätetään yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan.
Sijoittajayhteydet
Janne Silonsaari, talousjohtaja
puh. 050 409 9264
[email protected]
Johdon tapaamispyynnöt:
Kati Junnila, johdon assistentti
puh. 010 214 3268
[email protected]
Hiljainen jakso
Suominen noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa
ennen taloudellisen tuloksensa julkaisemista. Tänä
aikana Suominen ei kommentoi yhtiön taloudellista
tulosta, markkinoita, tulevaisuudennäkymiä tai
liiketoimintanäkymiä. Tänä aikana Suomisen
johto ja muut työntekijät eivät myöskään tapaa
pääomamarkkinoiden tai talousmedian edustajia.
Poikkeuksena tähän periaatteeseen ovat
yhtiökokoukset, jotka voidaan pitää hiljaisen jakson
aikana, sekä säännösten vaatimien pörssitiedotteiden
julkistaminen ja niihin liittyvä muu viestintä. Jos jokin
tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista hiljaisen
jakson aikana, Suominen julkistaa tiedon viipymättä
tiedonantovelvollisuutta koskevien säännösten
mukaisesti ja päättää haastattelujen antamisesta
tapauskohtaisesti, rajoittaen viestintänsä kuitenkin vain
asiaankuuluvaan tapahtumaan. Suomisen verkkosivuilta
löytyvä sijoittajakalenteri sisältää hiljaisten jaksojen
ajankohdat.
196Suomisen vuosikertomus 2025
Tämä on Suominen Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus ja taloudelliset tiedot
SUOMINEN OYJ
Pääkonttori
Keilaranta 13 A
02150 Espoo
Puh. +358 10 214 300
[email protected]
Suomisen kaikkien toimipisteiden
yhteystiedot on esitelty osoitteessa
www.suominen.fi
www.suominen.fi
LinkedIn: Suominen Corporation
743700Z1BNFYR9PRDF522025-12-31743700Z1BNFYR9PRDF522024-12-31743700Z1BNFYR9PRDF522025-01-012025-12-31743700Z1BNFYR9PRDF522024-01-012024-12-31743700Z1BNFYR9PRDF522024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-01-012025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-12-31SUO:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-01-012025-12-31SUO:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-12-31SUO:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-12-31SUO:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-01-012025-12-31SUO:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-12-31SUO:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z1BNFYR9PRDF522025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z1BNFYR9PRDF522023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700Z1BNFYR9PRDF522023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember743700Z1BNFYR9PRDF522023-12-31SUO:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-01-012024-12-31SUO:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700Z1BNFYR9PRDF522023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700Z1BNFYR9PRDF522023-12-31SUO:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-01-012024-12-31SUO:FairValueAndMiscellaneousOtherReservesMember743700Z1BNFYR9PRDF522023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z1BNFYR9PRDF522024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700Z1BNFYR9PRDF522023-12-31iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares