iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31549300EW2KM4KROKQV312023-01-012023-12-31549300EW2KM4KROKQV312024-12-31549300EW2KM4KROKQV312023-12-31549300EW2KM4KROKQV312022-12-31549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312022-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312022-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300EW2KM4KROKQV312023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300EW2KM4KROKQV312023-01-012023-12-31tietoevry:YlikurssirahastoJaMuutRahastotMember549300EW2KM4KROKQV312023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300EW2KM4KROKQV312023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300EW2KM4KROKQV312023-01-012023-12-31tietoevry:SijoitetunVapaanOmanPaaomanRahastoMember549300EW2KM4KROKQV312023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember

TOIMINTAKERTOMUS JA

TILINPÄÄTÖS 1.1.–31.12.2024

2024

2

Hallituksen toimintakertomus1)		Konsernitilinpäätös (IFRS)		RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMARAKENNE		10. Sijoitukset	192
Tietoevry	5	Tuloslaskelma	124	20. Rahoitusriskien hallinta ja pääomarakenne	166	11. Pitkäaikaiset saamiset	192
Vuosi 2024 lyhyesti	5	Laaja tulos	124	21. Lainat	171	12. Lyhytaikaiset saamiset	192
Viiden vuoden luvut	6	Tase	125	22. Rahoitustuotot ja -kulut	173	13. Siirtosaamiset	193
IT-markkinoiden kehitys	7	Rahavirtalaskelma	126	23. Rahoitusvarat ja -velat	174	14. Oman pääoman muutokset	193
Erikoistumiseen pohjautuva strategia luo arvoa kaikille sidosryhmille	8	Laskelma oman pääoman muutoksista	127	24. Johdannaiset	176	15. Pakolliset varaukset	194
		Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)		25. Rahavarat	177	16. Pitkäaikainen vieras pääoma	194
Taloudellinen tulos	9			26. Osakepääoma ja rahastot	177	17. Lyhytaikainen vieras pääoma	194
Taloudellinen asema kauden lopussa	13	KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET		MUUT TIEDOT		18. Siirtovelat	195
Investoinnit ja kehittäminen	13	1. Perustiedot	129	27. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	179	19. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat	195
Tilauskanta	13	2. Laadintaperiaatteet	129	28. Tytäryhtiöt	181	20. Vastuusitoumukset	195
Henkilöstö	14	3. Uusien ja muutettujen standardien sekä  tulkintojen soveltaminen	130	29. Osuudet yhteisyrityksissä	183	21. Johdannaiset	196
Tulosajurit vuonna 2025	15			30. Lähipiiritapahtumat	183	22. Rahoitusriskien hallinta	196
Merkittävät sopimukset	15	4. Keskeiset kirjanpidolliset harkinnat ja arviot	130	31. Vakuudet ja vastuusitoumukset	184
Muutokset konsernirakenteessa	18	TILIKAUDEN TULOS		32. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat	184	Varojenjakoehdotus	196
Ulkomaiset sivuliikkeet	18	5. Segmentti-informaatio	131			Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä	197
Yhtiökokous	19	6. Liikevaihto	134
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta	19	7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	137	Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallitus	20	8. Tuloverot	138	Tuloslaskelma	185	Tilintarkastuskertomus	198
Toimitusjohtaja ja toimiva johto	21	9. Osakekohtainen tulos	141	Tase	186	Kestävyysselvityksen varmennuskertomus	203
Tilintarkastajat	22	PALKAT JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET		Rahoituslaskelma	187	Riippumattoman tilintarkastajan raportti Tietoevry Oyj:n ESEF- tilinpäätöksestä	206
Merkittävimmät riskit	22	10. Henkilöstökulut	142
Osakkeet	28	11. Johdon palkitseminen	143	Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)	188
Varojenjako	32	12. Osakeperusteiset maksut	145	1. Liikevaihto	189
Koko vuoden 2025 näkymät	34	13. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	148	2. Liiketoiminnan muut tuotot	189
Taloudellinen kalenteri 2025	34	SIJOITETTU PÄÄOMA JA KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT		3. Henkilöstökulut	189
Tunnusluvut	35	14. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	152	4. Liiketoiminnan muut kulut	189
		15. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	157	5. Johdon palkkiot	189
Kestävyysselvitys2)	37	16. Vuokrasopimukset	159	6. Rahoitustuotot ja -kulut	190
		17. Myyntisaamiset ja muut saamiset	162	7. Tuloverot	190
1) Tilintarkastamaton		18. Varaukset	164	8. Aineettomat hyödykkeet	191
2) Varmennettu		19. Ostovelat ja muut velat	165	9. Aineelliset hyödykkeet	191

3

Hallituksen

toimintakertomus

4

Hallituksen toimintakertomus

Tietoevry5

Vuosi 2024 lyhyesti5

Viiden vuoden luvut6

IT-markkinat ja strategia7

Taloudellinen kehitys ja investoinnit9

Tilauskanta13

Henkilöstö14

Tulosajurit vuonna 202515

Merkittävät sopimukset15

Ulkomaiset sivuliikkeet18

Hallinto19

Riskit22

Osakkeet ja osakkeenomistajat28

Varojenjako32

Koko vuoden 2025 näkymät34

Tunnusluvut35

Kestävyysselvitys37

5

Tietoevry

Julkinen osakeyhtiö Tietoevry Oyj on johtava pohjoismainen digitaalisten palveluiden ja ohjelmistojen tarjoaja.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja sen palveluksessa on noin 23 000 asiantuntijaa maailmanlaajuisesti.

Tietoevry palvelee tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita noin 90 maassa. Yhtiön osakkeet on listattu

NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslon Pörssissä.

Yhtiön palvelut kattavat datakeskeiset kehitys- ja konsultointipalvelut, ohjelmistoratkaisut, jatkuvat palvelut ja

transformaatiopalvelut sekä näihin liittyvän osaamisen, jolla tuetaan asiakkaiden liiketoiminnan uudistamista,

innovointia ja toiminnan tehokkuutta. Tietoevry konsultoi asiakkaita, suunnittelee ja toteuttaa ratkaisuja sekä

varmistaa palveluiden jatkuvan saatavuuden. Kilpailukyky perustuu ratkaisuihin, joissa alan viimeisimmät

teknologiat yhdistyvät konsultointiosaamiseen, integrointikyvykkyyteen, teollistettuihin palvelutoimituksiin ja

vahvaan globaaliin toimituskykyyn.

Tietoevryn viidellä erikoistuneella liiketoiminta-alueella on täysi toiminnallinen vastuu omasta

liiketoimintastrategiastaan, palveluvalikoimastaan, investoinneistaan ja kumppanuuksistaan. Näin yhtiö voi

hyödyntää pilvinatiivien ja tekoälyvahvisteisten ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet parhaalla mahdollisella

tavalla sekä paremmin tehostaa ja laajentaa toimintaansa.

Konsernin rakenne on kuvattu kohdassa Strategia.

Vuosi 2024 lyhyesti

• Yhtiö jatkoi strategian toteuttamista tavoitteenaan asemoitua globaalisti johtavaksi toimijaksi

ohjelmistopalveluissa sekä kehitys- ja konsultointipalveluissa.

• Yhtiö odottaa saavansa Tietoevry Tech Services -liiketoiminnan strategisen arvioinnin päätökseen

maaliskuun 2025 aikana. Myyntiprosessi ei-teollisen toimijan kanssa on edennyt pitkälle. Prosessi saattaa

johtaa tai olla johtamatta transaktioon. 

• Tietoevry Banking -alueen strategiseen arviointiin liittyen hallitus päätti huhtikuussa 2024, että

liiketoimintaa kehitetään edelleen erikoistuneena liiketoimintana osana konsernia.

• Yhtiö julkisti nimityksiä johtoryhmässä. Cosimo De Carlo on nimitetty Tietoevry Create -liiketoiminnan

johtajaksi 1.9.2024 alkaen ja Endre Rangnes nimitettiin Tietoevry Bankingin johtajaksi 3.9.2024 alkaen.

• Yhtiö jatkoi aktiivisesti investointejaan henkilöstön uudelleenkoulutukseen, jolla vahvistetaan osaamista

uusien teknologioiden alueilla, kuten pilvipalveluissa sekä datan ja tekoälyn hyödyntämisessä.

• Tietoevryn yhteen Ruotsissa sijaitsevaan konesalikeskukseen kohdistui rikollinen

kiristyshaittaohjelmahyökkäys tammikuussa 2024. Tapahtumaan liittyneet asiakassopimuskorvaukset

vaikuttivat negatiivisesti Tietoevry Tech Services -liiketoiminta-alueen kasvuun ja kannattavuuteen.

• Yhtiö solmi asiakassopimuksia uusien teknologioiden alueilla, kuten pilvipalvelut, data ja tekoäly/

generatiivinen tekoäly. Näitä on kuvattu osiossa Merkittävät sopimukset. 

• Koko vuoden liikevaihto laski 2 %. Liikevaihto laski orgaanisesti1) 2 %. Oikaistu liikevoitto2) (EBITA) oli

344,7 (358,7) milj. euroa liikevoittomarginaalin ollessa 12,3 % (12,6).

• Liikevoitto (EBIT) oli 29,8 (255,6) milj. euroa. Liikevoittoon vaikutti Tietoevry Tech Services -alueen

liikearvoon liittyvä 200 milj. euron ei-rahavirtavaikutteinen arvonalentumistappio.

1) Oikaistu valuuttakurssien sekä yrityshankintojen ja -myyntien vaikutuksilla.

2)  Oikaisuerät sisältää uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, arvonalentumiset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

6

Viiden vuoden luvut

	2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto, milj. euroa	2 802,6	2 851,4	2 928,1	2 823,4	2 786,4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	29,8	255,6	266,5	382,0	146,7
Liikevoitto (EBIT), %	1,1	9,0	9,1	13,5	5,3
Oikaistu1) liikevoitto (EBITA2)), milj. euroa	344,7	358,7	379,2	367,8	355,0
Oikaistu1) liikevoitto (EBITA2)), %	12,3	12,6	13,0	13,0	12,7
Voitto/tappio ennen veroja, milj. euroa	-21,8	220,8	242,8	353,8	122,4
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton	-0,53	1,45	1,59	2,46	0,80
Laimennusvaikutuksella oikaistu	-0,53	1,45	1,59	2,46	0,80
Oma pääoma/osake, euroa	10,95	13,62	14,52	15,38	13,73
Osinko/osake3), euroa	1,50	1,47	1,45	1,40	1,32
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	85,0	85,3	92,9	80,8	83,5
Yrityshankinnat (rahavirrat), milj.euroa	1,0	156,3	—	—	0,6
Oman pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	-4,3	10,3	10,7	16,9	5,7
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	1,4	9,8	9,9	13,7	5,2
Nettovelkaantumisaste, %	67,2	56,6	39,5	33,5	54,3
Korollinen nettovelka, milj. euroa	871,8	911,8	679,1	610,6	883,3
Omavaraisuusaste, %	43,1	46,7	51,5	51,6	45,9
Henkilöstö keskimäärin	23 593	24 181	24 401	23 824	23 788
Henkilöstö 31.12.	22 941	24 159	24 320	24 389	23 632

1) Oikaisuerät sisältää uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, arvonalentumiset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

2) Voitto ennen rahoituseriä, veroja, yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistoja ja liikearvon alentumistappiota

3) Vuonna 2024: osingonjako ja/tai pääomanpalautus

Katso tunnuslukujen laskentakaavat sivulta Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

7

IT-markkinoiden kehitys

IT-palveluiden markkinan odotetaan jatkuvan heikkona vuoden 2025 puolelle ja vaikuttavan myös

ohjelmistoliiketoimintaan. Asiakkaat painottavat edelleen vakaan kehityksen turvaamista, ja investoinnit

kohdistuvat hankkeisiin, jotka tuottavat tuloksia lyhyellä aikavälillä. Julkissektorin hankintoihin kohdistuu

edelleen paineita erityisesti Pohjoismaissa. Tietoevryn erikoistuneisiin liiketoimintoihin pohjautuva

liiketoimintarakenne kuitenkin parantaa toiminnan vakautta, koska merkittävä osa asiakassopimuksista on

pitkäaikaisia. Tällä hetkellä markkinan odotetaan elpyvän asteittain vuoden toisella puoliskolla.

Pilvinatiiveihin ja datalähtöisiin teknologioihin siirtyminen on edelleen keskiössä asiakkaiden tavoitellessa

ketteryyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Teknologiamarkkinoiden kehitys jatkuu, ja pilvinatiivien teknologioiden

pohjalta edetään kohti tekoälypalveluita, joiden käyttöönotto kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Tämä seuraava

transformaatiosykli lisää pilvinatiivien ja datakeskeisten palveluiden sekä tekoälyä hyödyntävien ohjelmistojen

kysyntää, ja markkinoiden odotetaan kasvavan yli 10 % tällä alueella. Tekoälyratkaisut, joissa yhdistellään useita

teknologioita, kuten koneoppimista, luonnollisen kielen käsittelyä ja generatiivista tekoälyä, mahdollistavat eri

toimialoilla useita käyttökohteita, jotka tukevat tuottavuutta, päätöksentekoa ja autonomista toimintaa. Vaikka

nämä teknologiat mahdollistavat entistä parempien kokemusten, tuotteiden ja palveluiden tarjoamisen

asiakkaille, niihin liittyy myös kohonneita tietosuoja-, tietoturva- ja misinformaatioriskejä. Luotettavien

tiedonhallinta- ja tietoturvakäytäntöjen merkitys kasvaa tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Asiakkaat painottavat edelleen datan suvereniteettia, tietoturvaa ja liiketoiminnan jatkuvuutta ottaessaan

pilviteknologioita käyttöön, ja monipilviratkaisuista on tulossa oletusarvo. Ulkoistuspalveluiden ja niihin liittyvien

pilvitransformaatiopalveluiden kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana. Tämä osaltaan laskee perinteisten

palveluiden kysyntää, jolloin näiden markkinoiden arvioidaan supistuvan ajan myötä noin 10 %. Palveluntarjoajiin

saattaa kohdistua asiakkaiden vaatimuksia hintojen alentamisesta, mikä rajoittaa mahdollisuuksia kasvattaa

hintoja ja katteita.

8

Erikoistumiseen pohjautuva strategia luo arvoa kaikille

sidosryhmille

Tietoevry pyrkii strategiallaan hyödyntämään pilvinatiivin ja tekoälyä hyödyntävän markkinan mahdollisuuksia

tarjoamalla erikoistuneita ohjelmistoja, kehitys- ja konsultointipalveluja ja jatkuvia palveluja. Kullakin

liiketoiminta-alueella tavoitellaan markkinoiden parasta osaamista. Erikoistumisen myötä yhtiö pystyy

tarjoamaan alansa johtavaa osaamista ja houkuttelemaan parhaat osaajat.

Erikoistuneet liiketoiminta-alueet hyödyntävät pilvi-, data- ja ohjelmistomarkkinoiden

kasvua

Erikoistuminen on Tietoevryn strategian kulmakivi. Yhtiön viisi erikoistunutta liiketoiminta-aluetta pyrkivät

hyödyntämään pilvi-, data- ja ohjelmistomarkkinoiden kasvua. Kullakin liiketoiminta-alueella on mahdollisuus

skaalata toimintaansa ja priorisoida investointeja alueensa markkinadynamiikan, arvolupauksensa ja

arvopotentiaalinsa mukaan. Liiketoiminnot on kuvattu yhtiön internetsivuilla www.tietoevry.fi.

Tietoevry asemoituu globaalisti johtavaksi toimijaksi ohjelmistopalveluissa sekä

kehitys- ja konsultointipalveluissa

Tietoevry pyrkii vauhdittamaan arvonluontia Tietoevry Tech Services ‑liiketoiminnan strategisen arvioinnin avulla.

Strategisen arvioinnin myötä yhtiö pyrkii parantamaan liiketoiminta-alueen kilpailukykyä. Vahvasti ulkoistamiseen

nojaavan liiketoiminnan menestys perustuu kyvykkyyksien ja infrastruktuurin skaalaamiseen, jotta asiakkaiden

jatkuvaan tehokkuuteen, ketteryyteen ja modernisointiin liittyvät tarpeet voidaan täyttää. Tietoevry Tech

Services -liiketoiminnan eksklusiivisella pohjalla jatkuva myyntiprosessi ei-teollisen toimijan kanssa on edennyt

pitkälle. Yhtiö arvioi saavansa strategisen arvioinnin päätökseen maaliskuun aikana. Prosessi saattaa johtaa tai

olla johtamatta transaktioon. 

Yhtiön erikoistuneet liiketoiminta-alueet ohjelmistopalveluissa, kehitys- ja konsultointipalveluissa sekä jatkuvissa

palveluissa ovat:

• Tietoevry Create. Liiketoiminta-alue vauhdittaa asiakkaiden digitaalista kehitystä luomalla

kilpailukykyisiä tuotteita ja datakeskeistä liiketoimintaa datan, palvelusuunnittelun ja pilviteknologioiden

avulla. Globaalia liiketoimintaa, jonka ytimessä ovat datan hyödyntäminen ja ohjelmistotuotteiden

kehityspalvelut.

• Tietoevry Banking. Liiketoiminta-alueen tavoitteena on olla johtava finanssisektorin

ohjelmistotuotteiden, -alustojen ja ‑ratkaisujen toimittaja, joka edistää digitaalista transformaatiota ja

tehostaa toimintaa.

• Tietoevry Care. Liiketoiminta-alue keskittyy pohjoismaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen

modulaarisilla ja yhteentoimivilla ohjelmistoilla – parantaen sekä hoitohenkilökunnan että kansalaisten

palvelukokemusta.

• Tietoevry Industry. Liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman kilpailukykyisiä ohjelmisto- ja

dataratkaisuja esimerkiksi julkisen sektorin, energiayhtiöiden ja paperi- ja selluteollisuuden

ydinprosesseihin.

• Tietoevry Tech Services. Liiketoiminta-alue edistää kokonaisvaltaista uudistumista kattaen

asiakasyritysten liiketoimintaprosessit, sovellukset ja infrastruktuurin. Sen perustan muodostavat syvä

asiakasymmärrys, globaali pilvi- ja datakyvykkyys, automatisoitu toiminta sekä skaalautuvat

monipilvipalvelut ja laaja infrastruktuurivalikoima.

9

Taloudellinen tulos

	1–12/2024	1–12/2023
Liikevaihto, milj. euroa	2 802,6	2 851,4
Muutos, %	-2	-3
Orgaaninen kasvu, %	-2	4
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	29,8	255,6
Liikevoitto (EBIT), % liikevaihdosta	1,1	9,0
Oikaistu liikevoitto (EBITA), milj. euroa	344,7	358,7
Oikaistu liikevoitto (EBITA), % liikevaihdosta	12,3	12,6
Osakekohtainen tulos, euroa	-0,53	1,45
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	325,7	266,1
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa	85,0	85,3

Koko vuoden liikevaihto laski 2 % ja oli 2 802,6 (2 851,4) milj. euroa. Valuuttakursseilla oli 16 milj. euron

negatiivinen vaikutus liikevaihtoon verrattuna vuoteen 2023. Liiketoimintahankinnoilla ja -myynneillä oli 37 milj.

euron positiivinen vaikutus (netto). Liikevaihto laski orgaanisesti 2 %. Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli 29,8

(255,6) milj. euroa eli 1,1 % (9,0) liikevaihdosta. Liikevoittoon vaikutti Tietoevry Tech Services ‑alueen liikearvoon

liittyvä 200 milj. euron  ei-rahavirtavaikutteinen arvonalentumistappio. Lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedossa 14.

Liikevoitto sisältää -71,1 (-61,2) milj. euroa oikaisueriä. Oikaistu liikevoitto (EBITA) oli 344,7 (358,7) milj. euroa eli

12,3 % (12,6) liikevaihdosta. Lisätietoja oikaisueristä on kappaleessa Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Poistot olivat 162,2 (152,4) milj. euroa. Niihin sisältyy 58,0 (59,8) milj. euroa käyttöoikeusomaisuuserien poistoja

ja 43,8 (41,8) milj. euroa yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Nettorahoituskustannukset olivat 51,6 (34,9) milj. euroa. Nettokorkokustannukset olivat 43,7 (34,1) milj. euroa, ja

valuuttakursseihin liittyvät nettotappiot olivat 2,6 (voitot 3,1) milj. euroa. Muut rahoitustuotot ja -kulut olivat -5,4

(-3,9) milj. euroa.

Osakekohtainen tulos oli -0,53 (1,45) euroa. Oikaistu osakekohtainen tulos oli 1,92 (2,14) euroa.

Rahavirta ja investoinnit

Liiketoiminnan rahavirta, sisältäen nettokäyttöpääoman laskun 26,4 (kasvu 95,2) milj. euroa, oli 325,7 (266,1)

milj. euroa koko vuonna.

Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 85,0 (85,3) milj. euroa ja koostuivat pääosin ohjelmistokehitykseen,

konesalikeskusinvestointeihin sekä liiketoimintokohtaisiin ohjelmistolisensseihin liittyvistä aktivoiduista

kehittämismenoista. Toimialaohjelmistoihin liittyviä kehittämismenoja aktivoitiin koko vuonna 45,2 (44,7) milj.

euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 3,0 % (3,0) liikevaihdosta.

10

Taloudellinen tulos segmenteittäin

	Liikevaihto, milj. euroa	Liikevaihto, milj. euroa	Muutos, %	Orgaaninen kasvu, %	Oikaistu  liikevoitto, milj. euroa	Oikaistu liikevoitto, milj. euroa	Oikaistu liikevoitto, % liikevaihdosta	Oikaistu liikevoitto, % liikevaihdosta
	1–12/2024	1–12/2023			1–12/2024	1–12/2023	1–12/2024	1–12/2023
Tietoevry Create	836,9	852,3	-2	-5	100,1	114,6	12,0	13,4
Tietoevry Banking	580,4	567,2	2	4	72,0	68,9	12,4	12,1
Tietoevry Care	231,3	232,8	-1	-1	68,2	70,2	29,5	30,1
Tietoevry Industry	263,7	262,6	0	1	39,4	43,4	15,0	16,5
Tietoevry Tech Services	1 000,7	1 072,7	-7	-6	88,7	85,7	8,9	8,0
Eliminoinnit ja allokoimattomat kulut	-110,4	-136,1	—	—	-23,7	-24,0	—	—
Yhteensä	2 802,6	2 851,4	-2	-2	344,7	358,7	12,3	12,6

Tietoevry Create -alueella liikevaihto laski orgaanisesti 5 %. Markkinan heikkous jatkui koko vuoden ajan

makrotalouden epävarmuustekijöiden vaikuttaessa kaikkiin maantieteellisiin alueisiin. Liiketoiminta-alue

lanseerasi vuoden aikana uuden toimintamallin, jolla pyritään edistämään asiakaskeskeisyyttä, palveluiden

innovaatioita, globaalia skaalautumista ja toiminnan tehokkuutta. Lisäksi alueella aloitettiin toimenpiteet

kapasiteetin sopeuttamiseksi kysyntään.

Tietoevry Banking -alueella liikevaihto kasvoi orgaanisesti 4 %. Kasvu oli vahvaa maksukortteihin, talousrikosten

torjuntaan ja luotonantoon keskittyvässä liiketoiminnassa, mutta markkinan yhä voimakkaampi heikkeneminen

alkoi vaikuttaa vuoden jälkipuoliskolla. Kannattavuus parani aktiivisten tehostamistoimien seurauksena.

Tietoevry Care -alueella liikevaihto laski orgaanisesti 1 %:n. Kasvuun vaikuttivat julkisen sektorin alijäämät

Suomessa ja Ruotsissa. Vuoden loppua kohden myös  perinteisiin teknologioihin pohjautuviin

ohjelmistotuotteisiin liittyvän liiketoiminnan lasku alkoi vaikuttaa negatiivisesti kasvuun. Lifecare-ratkaisut

pysyivät kilpailukykyisinä, ja data- ja analytiikkapalveluissa nähtiin vahvaa kasvua. Liiketoiminta-alueen

kannattavuus pysyi vahvana vuoden aikana.

Tietoevry Industry -alueella liikevaihto kasvoi orgaanisesti 1 %:n. Markkinaympäristö vaikutti kysyntään sellu-,

paperi- ja kuituteollisuudessa sekä julkisella sektorilla erityisesti Suomessa, kun taas kasvu jatkui data-

alustapalveluissa. Koko vuoden kannattavuus laski pääasiassa neljännen vuosineljänneksen heikon tuloksen

vuoksi.

Tietoevry Tech Services -alueella liikevaihto laski orgaanisesti 6 %. Kasvuun vaikutti edelleen jatkunut

markkinan heikkous sekä laitteistojen ja ohjelmistojen jälleenmyynnin vaihtelu. Pilvialusta- ja

tietoturvapalveluissa nähtiin kasvua, kun taas perinteisten infrastruktuuripalveluiden markkina heikkeni edelleen.

Kannattavuus parani tehostamistoimien seurauksena.

Ruotsissa sijaitsevaan konesalikeskukseen kohdistuneen rikollisen kiristyshaittaohjelmahyökkäyksen

seurauksena konserni kirjasi noin 1,5 milj. euroa kuluja, jotka on sisällytetty oikaisueriin, sekä noin 0,6 milj. euroa

palvelutasosopimussakkoja liikevaihdon vähennyksenä. Lisäksi Tietoevry sai asiakkailta

vahingonkorvausvaatimuksia, ja konserni kirjasi 7,6 milj. euroa liikevaihdon vähennyksenä.

Kiristyshaittaohjelmahyökkäykseen liittyneillä asiakassopimuskorvauksilla oli noin 1 prosenttiyksikön negatiivinen

vaikutus Tech Services -alueen kasvuun ja kannattavuuteen koko vuoden tasolla. Konsernilla on meneillään

korvausprosessi vakuutusyhtiön kanssa. Lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Segmenttien luvut on esitetty kattavasti tilinpäätöksessä liitetiedossa 5.

11

12

13

Taloudellinen asema kauden lopussa

Omavaraisuusaste oli 43,1 % (46,7). Nettovelkaantumisaste oli 67,2 % (56,6). Korollinen nettovelka oli 871,8

(911,8) milj. euroa sisältäen 904,5 (951,4) milj. euroa korollista velkaa, 193,0 (211,7) milj. euroa vuokravelkaa, 1,4

(2,2) milj. euroa rahoitusleasing-saatavia, 29,2 (29,5) milj. euroa muita korollisia saatavia ja 195,1 (219,6) milj.

euroa rahavaroja.

Pitkäaikaiset korolliset lainat olivat 712,1 (701,0) milj. euroa joulukuun lopussa. Vuonna 2024 yhtiö nosti 120 milj.

ja 130 milj. euron määräaikaislainat, jotka erääntyvät vuonna 2027, sekä 100 milj. euron määräaikaislainan, joka

erääntyy vuonna 2026. Lisäksi yhtiön korolliset pitkäaikaiset lainat koostuvat pääasiassa 174 milj. euron

määräaikaislainasta, joka erääntyy vuonna 2028, sekä 142,6 milj. euron vuokraveloista.

Lyhytaikaiset korolliset lainat olivat 385,4 (462,2) milj. euroa ja koostuivat lähinnä 300 milj. euron

joukkovelkakirjalainasta, joka erääntyy vuoden 2025 kesäkuussa, sekä vuokraveloista.

Joulukuussa yhtiö sopi Nordea Bank Abp:n, Danske Bank A/S:n ja OP Yrityspankki Oyj:n kanssa kaksivuotisesta

300 milj. euron lainasta, jota käytetään 300 milj. euron joukkovelkakirjalainan uudelleenrahoittamiseen.

Tietoevryn kestävään kehitykseen sidottu 250 milj. euron luottolimiitti ei ollut käytössä joulukuun lopussa.

Luottolimiittisopimus erääntyy vuonna 2028 ja sisältää yhden vuoden jatko-option. Se on sidottu valittuihin

Tietoevryn kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tukee näin yhtiön sitoutumista Science Based Targets -

aloitteeseen.

Investoinnit ja kehittäminen

Merkittävä osa yhtiön investoinneista kohdistuu omiin toimialaohjelmistoihin, dataan ja analytiikkaan sekä

tekoäly- ja pilvipalveluihin. Tietoevryn kehittämiskustannukset olivat noin 131 (2023: 129 ja 2022: 124) milj. euroa

eli 4,7 % (2023: 4,5 % ja 2022: 4,2 %) konsernin liikevaihdosta mukaan lukien taseeseen aktivoidut

kustannukset.

Tilauskanta

Tietoevryn tilauskanta oli 3 261 (3 236) milj. euroa joulukuun lopussa. Valuuttakurssien sekä yrityshankintojen ja -

myyntien vaikutuksella oikaistuna tilauskanta kasvoi 2 % vuoden 2023 vastaavaan jaksoon verrattuna.

Tilauskanta sisältää kaikki allekirjoitetut asiakastilaukset, joita ei ole tuloutettu, mukaan lukien arviot käyttöön

perustuvien sopimusten arvosta. 

IT-toimialalla jatkuu siirtyminen perinteisistä, suurista ulkoistussopimuksista ketteriin menetelmiin ja käyttöön

perustuviin liiketoimintamalleihin, mikä vähentää perinteisten tilauskantamittareiden merkitystä. Lisäksi

perinteisiä kehitysprojekteja jaetaan pienempiin hankkeisiin.

14

Henkilöstö

Joulukuun lopussa kokopäiväisen henkilöstön määrä oli 22 941 (24 159). Kokopäiväisen henkilöstön määrä

globaaleissa osaamiskeskuksissa oli 12 153 (12 789), mikä on 53,0 % (52,9) henkilöstöstä. Liukuva 12 kuukauden

henkilöstövaihtuvuus oli 8,3 % (10,1) joulukuun lopussa. Tietoevryn arvion mukaan vaihtuvuuden normaalitaso

on 10–12 %.

Konsernitasolla palkkainflaatio oli 4,5 % vuonna 2024. Yhtiö kompensoi palkkainflaatiota useilla toimenpiteillä,

joita ovat hinnankorotukset, toiminnan siirtäminen edelleen suotuisan kustannustason maihin, automatisointi,

osaamispyramidin hallinta ja yleinen kustannustehokkuus eri liiketoiminta-alueilla. 

Konsernin henkilöstö ja palkitseminen

	2024	2023	2022
Kokopäiväisen henkilöstön määrä 31.12.	22 941	24 159	24 320
Kokopäiväisen henkilöstön määrä keskimäärin	23 593	24 181	24 401
Liukuva 12 kuukauden henkilöstövaihtuvuus, %	8,3	10,1	14,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa	1 566	1 566	1 597

Tietoevryn henkilöstöhallinnon keskeinen tehtävä on tukea konsernia henkilöstön kehittämisessä. Se myös

varmistaa, että yhtiön toimintatavat ja työntekijäkokemuksen kehitys noudattelevat markkinoiden muutosta.

Toimintoa johtaa konsernin henkilöstöjohtaja, ja liiketoimintakohtaisesta henkilöstöhallinnosta vastaavat viiden

liiketoiminta-alueen henkilöstövastaavat.

Vuoden aikana yhtiö kehitti uuden henkilöstöpolitiikan. Lisäksi sukupuolten tasa-arvoa, yhtäläistä palkkaa ja

monimuotoisuutta koskevia uusia tavoitteita kehitettiin ja otettiin käyttöön. Eettisiä periaatteita koskeva

verkkokoulutus, joka sisältää monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (DEI) käsitteleviä moduuleja, oli

tänäkin vuonna pakollinen kaikille työsuhteisille työntekijöille. Vuonna 2024 Tietoevry otti käyttöön uuden

vastuullista tekoälyn käyttöä koskevan verkkokoulutuksen, joka perustuu yhtiön päivitettyyn tekoälyä koskevaan

ohjeistukseen ja politiikkaan.

Tietoevry panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Henkilöstön kehityksen ja

tulosten hallintajärjestelmä MyGrowth edistää henkilökohtaista ja ammatillista kasvua dynaamisen tavoitteiden

asettamisen, koulutustarpeiden säännöllisen arvioinnin ja jatkuvan palautteen avulla.

Henkilöstön sitoutumista seurataan OurVoice-henkilöstökyselyllä, jossa työntekijät antavat palautetta useista

sitoutumiseen vaikuttavista osa-alueista. Henkilöstön sitoutumisindeksin tulos laski hieman edellisvuoteen

verrattuna.

Lisätietoja yhtiön vastuullisuustoiminnasta ja vuonna 2024 tehdyistä toimenpiteistä on kestävyysselvityksessä.

15

Tulosajurit vuonna 2025

IT-palveluiden markkinan odotetaan jatkuvan heikkona myös vuoden 2025 alkupuolella. Tietoevry arvioi tällä

hetkellä yhtiön koko vuoden orgaanisen kasvun olevan välillä -3 % ja +1 %. Kasvun oletetaan jäävän tämän arvion

alalaidalle, mikäli markkinan epävarmuus jatkuu vuoden jälkipuoliskolla, ja vastaavasti olevan ylälaidalla, mikäli

markkina vahvistuu asteittain vuoden aikana. Näkyvyys IT-markkinan koko vuoden kehitykseen on rajallinen, ja

yhtiö odottaa markkinan elpyvän hieman tai kohtalaisesti vuoden jälkipuoliskolla. Ensimmäisen neljänneksen

kasvun odotetaan jäävän negatiiviseksi.

Tällä hetkellä Tietoevry arvioi koko vuoden oikaistun liikevoittomarginaalin olevan 12,0–13,0 %. Yhtiö arvioi

palkkainflaation olevan keskimäärin noin 4–5 % vuonna 2025. Tietoevryyn vaikuttaa myös yleinen

kustannusinflaatio, joka näkyy muun muassa alihankinta-, teknologia-, toimitila-, sähkö- ja

ohjelmistolisenssikustannuksissa. Negatiivisia vaikutuksia hillitään useilla toimenpiteillä, joihin sisältyvät

hinnankorotukset, toiminnan siirtäminen edelleen suotuisan kustannustason maihin, automatisointi,

osaamispyramidin hallinta ja yleinen kustannustehokkuus eri liiketoiminta-alueilla.

Kannattavuutta tuetaan keskittymällä edelleen toiminnan tehokkuuteen. Konsernille aiheutuvien

kertaluonteisten kustannusten odotetaan laskevan vuonna 2025 ja olevan noin 1,0–1,5 % liikevaihdosta.

Tehostamistoimien, arvonalentumisten ja muiden kertaluonteisten erien odotetaan olevan keskimäärin noin 1 %

liikevaihdosta pitkällä aikavälillä. Lisäksi Tietoevry Tech Services -alueen strategisesta arvioinnista voi aiheutua

muita kertaluonteisia kustannuksia.

Merkittävät sopimukset

Tietoevry Care on yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa kehittämässä tekoälyratkaisua, joka

mahdollistaa harvinaisten sairauksien tunnistamisen nopeasti. Tutkimuksen tuloksilla on mahdollista nopeuttaa

diagnosointia, parantaa potilaiden saamaa hoitoa sekä estää hoidon viivästymistä tai virheellistä hoitoa ja

lääkitystä. Usein varhaisessa vaiheessa saatu diagnoosi vähentää hoidon tarvetta. Tutkimus voi myös auttaa

hoitohenkilökuntaa ja parantaa saatua hoitoa kohentaen näin potilaiden elämänlaatua. Tekoälyratkaisu voi

nopeuttaa diagnoosia kuukausilla tai jopa vuosilla.

Svea Perintä Oy on valinnut Tietoevry Industryn monikanavaratkaisun toimittajaksi Suomessa.

Monikanavaratkaisu tukee ulkoista viestintää, joka koostuu ensisijaisesti Svea Perintä Oy:n maksumuistutus- ja

perintäkirjeistä. Monikanavaratkaisun toteutuksen myötä Svea Perintä Oy saa käyttöönsä uusia digitaalisia

jakelukanavia, jotka parantavat sekä kustannustehokkuutta että asiakaskokemusta.

Modern Karton AS valitsi Tietoevry Industryn tuotannonohjausjärjestelmän kolmeen tehtaaseensa, jotka

sijaitsevat Turkissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Asiakkaan tavoitteena on modernisoida toimintaa,

parantaa joustavuutta markkinoiden kysynnän mukaan, priorisoida vastuullisia tuotteita sekä tukea orgaanista

kasvua ja kannattavuuden parantamista. Kumppanuus on osoitus Modern Kartonin sitoutumisesta innovointiin ja

operatiiviseen huippuosaamiseen, mikä auttaa sitä asemoitumaan markkinoidensa johtavaksi toimijaksi.

Tietoevry Care valittiin toimittamaan Lifecare-asiakastietojärjestelmä Satakunnan hyvinvointialueelle. Yhteinen

tietojärjestelmä Satakunnan alueella parantaa ja yhdenmukaistaa hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluja.

Lifecare-järjestelmä korvaa kuusi alueella käytettävää sosiaalihuollon tietojärjestelmää mahdollistaen

sosiaalihuollon asiakkuuksien paremman hallinnan ja asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisen. Lisäksi

Tietoevry Caren Lifecare-potilastietojärjestelmä vahvistaa asemaansa Satakunnan hyvinvointialueella, kun sen

käyttöä laajennetaan keväällä 2025. Järjestelmä yhtenäistää hyvinvointialueen perusterveydenhuollon ja suun

terveydenhuollon, parantaa hoidon ja palvelujen laatua sekä edistää toiminnan tehokkuutta.

16

Tietoevry Care on on voittanut Ruotsissa merkittävän kilpailutuksen ja toteuttaa Karoliiniselle yliopistosairaalalle

Lifecare Open Platform ‑ratkaisunsa. Alusta perustuu avoimeen openEHR-standardiin. Lifecare Open Platform

täydentää olemassa olevia terveydenhuollon järjestelmiä keräämällä tietoa useista eri lähteistä tarjoten näin

saumattoman käyttökokemuksen. Alusta mahdollistaa entistä paremman potilastietojen ja hoitoprosessien

hallinnan sekä tehokkaamman potilaslähtöisen hoidon ja samanaikaisesti vähentää hallinnollista työtä.

Handelsbanken Norge on solminut Tietoevry Bankingin kanssa uuden sopimuksen, jossa keskeisessä roolissa on

siirtyminen uuteen, nykyaikaiseen peruspankkitoimintaratkaisuun. Modulaarinen ja korkean tason API-

rajapintoihin perustuva ratkaisu helpottaa Handelsbankenin monikanavastrategian mukaisten uusien ratkaisujen

integrointia.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue valitsi Tietoevry Caren Lifecare-ratkaisun, joka helpottaa sosiaalihuollon

ammattilaisten työskentelyä useissa eri toimipisteissä ja mahdollistaa yhdenvertaisten palvelujen tarjoamisen

hyvinvointialueen lähes 500 000 asukkaalle. Järjestelmä kattaa esimerkiksi lapsiperheiden ja iäkkäiden palvelut,

vammaispalvelut ja lastensuojelun.

Tietoevry Industry ja Norjan työ- ja hyvinvointihallinto NAV solmivat sopimuksen, joka koskee NAVin tietojen ja

asiakirjaprosessien digitalisoinnin ja automaation tehostamista. Tekoälytoimintoja sisältävä Public 360° Online

yksinkertaistaa tiedonhallintaa sekä hallinnollisen että operatiivisen toiminnan osalta.

Tietoevry Create on valittu tukemaan, ylläpitämään ja kehittämään Business Finlandin asiakkaille ja sidosryhmille

tarkoitettuja digitaalisia palvelualustoja ja verkkosivustoja. Business Finland on suomalaisyritysten kasvua ja

kansainvälistymistä edistävä organisaatio.

Tietoevry Banking ja alankomaalainen Geldmaat sopivat strategisen kumppanuutensa jatkamisesta. Useita

vuosia kestäneen hyvän yhteistyön myötä Geldmaat päätti jatkaa pankkiautomaattien

ohjelmistopalveluratkaisuja koskevaa kumppanuutta viidellä lisävuodella. Palvelu kattaa tällä hetkellä noin 4 250

pankkiautomaattia ja rahankäsittelylaitetta Alankomaiden markkinoilla.

Norjalainen vakuutusyhtiö Gjensidige Forsikring jatkaa 20-vuotista läheistä yhteistyötään Tietoevry Tech

Servicesin kanssa. Sopimus kattaa Gjensidigen teknologioiden pitkän aikavälin kehittämissuunnittelua sekä

modernisointia asiakasyhtiön kasvutavoitteita tukevalla tavalla.

Tietoevry Care ja Keski-Suomen hyvinvointialue käyttivät asiakaspalautedatan luokittelussa generatiivista

tekoälyä. Pilotissa hyödynnettiin Microsoft Azure OpenAI -palvelua, jossa luokittelu tehtiin kokonaisuudessaan

generatiivisen tekoälyn avulla hyödyntäen laajoja kielimalleja. Suurin osa palautteesta liittyi vastanottoon,

hoitoon, potilaan kohtaamiseen ja kohteluun tai asiakaspalveluun. Tärkeinä kehitysalueina pidetään

palautetiedon systemaattista hyödyntämistä, sen integroimista palveluiden kehitystyöhön sekä nopeaa

reagointia.

Kymmenen pankkia on ilmoittanut tarjoavansa mahdollisuutta käyttää norjalaista BankAxept-maksujärjestelmää

maksutapana Apple Pay -palvelussa. Kokeilu antaa norjalaisille BankAxept-kortinhaltijoille kätevän, turvallisen ja

suojatun tavan maksaa iPhone- ja Apple Watch -laitteilla. Tietoevry Banking on tehnyt norjalaisten pankkien

puolesta läheistä yhteistyötä BankAxeptin kanssa, jotta kyseiset kortit saadaan lisättyä Apple Pay ‑palveluun.

Yhteistyössä hyödynnetään Tietoevry Bankingin vahvaa markkina-asemaa modernisointikumppanina

kansainvälisissä maksuratkaisuissa. Toteutus myös pienentää jälleenmyyjille aiheutuvia kustannuksia

merkittävästi.

Tech Services ja Bankgirot, joka on yksi liiketoiminnan  strategisista asiakkaista, jatkavat yhteistyötä kahdella

lisävuodella. Yhteistyö sisältää jatkuvia palveluita sekä sovellus- ja verkkopalveluja. Sopimuksen arvo on noin 20

milj. euroa.

Yhdysvaltalainen femtech-yhtiö Pelvital, joka pyrkii auttamaan virtsankarkailusta kärsiviä potilaita, valitsi

Tietoevry Createn kumppanikseen toteuttamaan mobiilisovelluksen ja verkkoportaalin, joilla voidaan kerätä ja

tulkita hoitotilanteista kerättyä dataa. Ohjelmiston kehityksessä käytettiin IEC 62304 -projektinhallintakehystä.

Tietoevry varmisti, että se täyttää tarvittavat laatukriteerit sekä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston

ohjelmistojen vaatimukset.

Ahlstrom, globaalisti johtava kuitumateriaaliyhtiö, on valinnut Tietoevryn strategiseksi kumppanikseen.

Kumppanuus laajentaa merkittävästi yhtiöiden aiempaa yhteistyötä, jonka puitteissa Tietoevry on jo toimittanut

Ahlstromille MES-tuotannonohjausjärjestelmän. Pilvipalvelut luovat MES-järjestelmälle digitaalisen perustan, joka

mahdollistaa myös myöhempiin toteutuksiin ja muihin tuleviin palveluihin tarvittavan joustavuuden. Kumppanuus

tukee tuotantokyvyn parantamista, toiminnan tehostamista ja digitaalista transformaatiota tuotantoprosesseissa.

Yhteistyön jatkaminen korostaa Ahlstromin sitoutumista kehittyneiden teknologioiden sekä Tietoevryn pilvi- ja

MES-osaamisen hyödyntämiseen yhtiön tavoitellessa entistä parempaa skaalattavuutta ja innovaatioita

tuotantoekosysteemissään.

Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS) on valinnut Tietoevry Caren kehittämään terveydenhuollon digitaalisia

tietojärjestelmiä ja -palveluja. Digipalvelut täydentävät perinteistä terveydenhuoltoa tarjoten neuvontaa ja tukea

sekä asiakkaille että sote-ammattilaisille. Digivahvisteiset hoito-ohjelmat mahdollistavat etähoidon ja seurannan

turvallisen toteuttamisen ja näin optimoivat ammattilaisten työtä. Tietoevry Care on toiminut HUSin strategisena

kumppanina vuodesta 2018.

NOBA Bank Groupiin kuuluva Bank Norwegian on solminut Tietoevry Bankingin kanssa viiden vuoden

jatkosopimuksen, jolla tuetaan pankin vahvaa kasvua Pohjoismaissa ja Euroopassa. Sopimus edistää Bank

17

Norwegianin läsnäoloa ja laajentamista näillä alueilla sen strategisen tavoitteen mukaisesti. Sopimus kattaa

monipuolisen valikoiman maksukorttipalveluita, joihin sisältyy valtuutus, 3D Secure, maksujen selvitys, tietoturva,

mobiilimaksut ja personointi sekä lokalisoitu reklamaatioprosessi ja asiakastuki kuudella eri kielellä. Lisäksi

Tietoevry Banking tarjoaa ympärivuorokautiset petostentorjunnan tukipalvelut sekä pankin korttiportfolion

kaikkien tapahtumien valvonnan. Yhteistyön myötä Bank Norwegian saa luottokorttien käsittelyyn tehokkaat ja

turvalliset ratkaisut. Niillä pankin asiakkaat saavat käyttöönsä uusimmat korttipalvelut ja ‑teknologiat tinkimättä

korkeimman tason suojauksesta ja tuesta pankin kaikilla markkinoilla.

Tietoevry Createen kuuluva MentorMate jatkaa Tactile Medicalin kanssa yhteistyötä, joka liittyy Tactile Medicalin

puettavien lääkinnällisten laitteiden jatkokehitykseen. Tactile Medical on johtava lymfedeeman ja kroonisen

laskimovajaatoiminnan hoitoon tarkoitettujen kotihoitolaitteiden kehittäjä ja markkinoija Yhdysvalloissa.

Ruotsissa Norrbottenin kunnat jatkoivat sopimustaan Tietoevry Tech Servicesin kanssa kahdella vuodella.

Sopimus on osoitus Tietoevryn vahvasta asiakaskeskeisestä toimintatavasta ja kyvystä toteuttaa suvereeneja

pilviratkaisuja asiakkaille, jotka eivät voi käyttää julkisia pilviä tiukkojen tietosuojavaatimusten vuoksi. Aiempi

vuonna 2021 solmittu sopimus koski yksityisen pilvialustan perustamista kunnille. Siitä lähtien Tietoevry on

tarjonnut kunnille suojatun, kehittyneen digitaalisen infrastruktuuriratkaisun, joka vastaa niiden tarpeisiin.

Tietoevry Industry voitti useita kilpailutuksia Public 360° ‑ratkaisullaan. Ruotsissa Public 360° valittiin Falunin

kunnan asiakirja- ja asiahallinnan ratkaisuksi, mikä heijastaa Tietoevry Industryn toiminnan laajenemista

kuntamarkkinoilla. Lisäksi Tietoevry Industry solmi Norjassa SaaS-ratkaisuun siirtymistä koskevan sopimuksen

Brønnøysundin rekisterikeskuksen, joka on tärkeä julkisen sektorin toimija, kanssa. Digitointia, automaatiota,

robotiikkaa ja tekoälyä hyödyntävä ratkaisu helpottaa ja parantaa tiedonhallintaa niin hallinnollisesta kuin

operatiivisestakin näkökulmasta.

Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet ovat valinneet Tietoevry Caren Lifecare EHR:n asiakas- ja

potilastietojärjestelmäkseen. Järjestelmä tukee perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja suun

terveydenhuollon toimintaa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sopimukseen kuuluu lisäksi kotihoidon

toiminnanohjaus ja optimointi. Hyvinvointialueiden ydinjärjestelmänä Lifecare sujuvoittaa sosiaali- ja

terveydenhuollon ammattilaisten työtä tuoden reaaliaikaisen kokonaisnäkymän asiakas- ja potilastietoihin.

Lifecare on tällä hetkellä käytössä 15 hyvinvointialueella kattaen yli 3 miljoonaa suomalaista.

18

Muutokset konsernirakenteessa

Kesäkuussa Tietoevry Create osti jäljellä olevan 20 %:n osuuden yhteisyritys Tieto Esy Oy:stä, mikä aiheutti 0,3

milj. euron arvonalentumistappion. Tieto Esy Oy on yhdistelty konserniin täysin omistettuna tytäryhtiönä

30.6.2024 alkaen.

Vuonna 2024 Tietoevry ja Norsk Tipping, jotka omistivat puoliksi Buypass AS:n, sopivat myyvänsä omistuksensa

Buypass AS.stä Total Specific Solutions:lle (TSS). Tietoevry ja Norsk Tipping perustivat Buypassin yhdessä

vuonna 2001, ja se on yhdistelty Tietoevryn konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä Tietoevry Bankingin alla.

Kauppa saatiin päätökseen 16.10. Tietoevry Bankingin osuus yhteisyrityksen tuloksesta oli 1,0 (1,3) milj. euroa.

Tietoevry Bankingin osuus saadusta kauppahinnasta oli 13,1 milj. euroa ja siitä syntynyt nettovoitto 4,3 milj. euroa

kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Ulkomaiset sivuliikkeet

Konsernilla on sivuliikkeet Ranskassa, Latviassa, Norjassa ja Ukrainassa. 

19

Yhtiökokous

Tietoevry Oyj:n 13. maaliskuuta pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi

vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023. Yhtiökokous myös hyväksyi

palkitsemisraportin sekä uuden palkitsemispolitiikan. Yhtiökokous päätti, että osinkoa jaetaan yhteensä 1,47

euroa osakkeelta kahdessa erässä.

Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin uudelleen jäsenet Bertil Carlsén, Elisabetta Castiglioni, Tomas Franzén,

Liselotte Hägertz Engstam, Harri-Pekka Kaukonen, Katharina Mosheim, Gustav Moss, Endre Rangnes ja Petter

Söderström. Tomas Franzén valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi.

Osakkeenomistajien

nimitystoimikunta

Tietoevry Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano määräytyi 2.9.2024 suomalaiseen,

norjalaiseen ja ruotsalaiseen osakasluetteloon merkittyjen omistusten ja niistä saatujen selvitysten perusteella.

Osakkeenomistajat, jotka halusivat osallistua toimikuntatyöskentelyyn, nimesivät seuraavat jäsenet:

Annareetta Lumme-Timonen, sijoitusjohtaja, Solidium

Alexander Kopp, sijoitusjohtaja, Incentive

Mikko Lantto, teknologia- ja kehitysjohtaja, Ilmarinen

Alexander Svensson, Vice President, Cevian Capital

Tomas Franzén, hallituksen puheenjohtaja, Tietoevry.

20

Hallitus

Hallitus 31.12.20241)

Nimi	Syntymävuosi	Kansalaisuus	Koulutus	Päätoimi
Tomas Franzén (hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan pj.)	1962	Ruotsi	Diplomi-insinööri	Hallitusammattilainen
Harri-Pekka Kaukonen (hallituksen varapj. ja tarkastus- ja riskivaliokunnan pj.)	1963	Suomi	Tekniikan tohtori	Hallitusammattilainen
Bertil Carlsén	1960	Ruotsi	Kauppatieteiden maisteri	Neuvonantaja, hallitusammattilainen
Elisabetta Castiglioni	1964	Italia	Tekniikan tohtori	Toimitusjohtaja, A1 Digital International GmbH
Liselotte Hägertz Engstam	1960	Ruotsi	Diplomi-insinööri	Neuvonantaja, hallitusammattilainen
Katharina Mosheim	1976	Itävalta	Kauppatieteiden tohtori	Toimitusjohtaja, Alpha Pianos AS, hallitusammattilainen
Gustav Moss	1988	Ruotsi	Kauppatieteiden maisteri	Osakas, Cevian Capital AB
Petter Söderström	1976	Suomi	Kauppatieteiden maisteri	Sijoitusjohtaja, Solidium Oy
Anders Palklint (henkilöstöedustaja)	1967	Ruotsi	Diplomi-insinööri	Vanhempi projektipäällikkö
Thomas Slettemoen (henkilöstöedustaja)2)	1970	Norja	Insinööri (tietotekniikka)	Liiketoimintakonsultti

1) Endre Rangnes toimi hallituksen jäsenenä 3.9.2024 saakka ja henkilöstöedustaja Tommy Sander Aldrin varsinaiseen yhtiökokoukseen 13.3.2024 saakka.

2) Hallituksen jäsen (henkilöstöedustaja) varsinaisesta yhtiökokouksesta 13.3.2024 alkaen.

21

Toimitusjohtaja ja toimiva johto

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2024

Kimmo Alkio

Toimitusjohtaja

Syntymävuosi: 1963

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Suomi

Ekonomi ja Executive MBA

Tietoevryssä vuodesta 2011

Cosimo de Carlo 1)    

Toimitusjohtaja, Tietoevry Create 

Syntymävuosi: 1973

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Italia, Saksa 

Maisterintutkinto (tietotekniikka)

Tietoevryssä vuodesta 2024

Kishore Ghadiyaram

Head of Strategy

Syntymävuosi: 1972

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Intia

Insinööri

Tietoevryssä vuodesta 2008

Carsten Henke

Toimitusjohtaja, Tietoevry Industry

Syntymävuosi: 1968

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Saksa 

Maisterintutkinto (matematiikka)

Tietoevryssä vuodesta 1995

Tomi Hyryläinen

Talousjohtaja

Syntymävuosi: 1970

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Suomi

Kauppatieteiden maisteri

Tietoevryssä vuodesta 2018

Ari Järvelä

Toimitusjohtaja, Tietoevry Care

Syntymävuosi: 1969

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Suomi

Diplomi-insinööri

Tietoevryssä vuodesta 2001

Satu Kiiskinen

Toimitusjohtaja, Tietoevry Tech Services

Syntymävuosi: 1965

Sukupuoli: nainen

Kansalaisuus: Suomi

Kauppatieteiden maisteri

Tietoevryssä vuodesta 2013

Endre Rangnes2) 

Toimitusjohtaja, Tietoevry Banking 

Syntymävuosi: 1959

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Norja

Ekonomi

Tietoevryssä vuodesta 2024.

Trond Vinje

Henkilöstöjohtaja

Syntymävuosi: 1968

Sukupuoli: mies

Kansalaisuus: Norja

Valtiotieteiden maisteri

Tietoevryssä vuodesta 2015

Johtoryhmän palkitseminen ja yksityiskohtaisempia tietoja, kuten

johtoryhmän jäsenten täydelliset ansioluettelot, on yhtiön

verkkosivuilla.

1) Cosimo de Carlo nimitettiin Tietoevry Create -liiketoiminnan johtajaksi, ja hän aloitti

tehtävässä 1.9.2024. Harri Salomaa toimi liiketoiminnan väliaikaisena johtajana 9.1.–1.9.2024.

Tätä ennen liiketoimintajohtajana toimi Christian Pedersen 9.1. 2024 saakka.

2) Tietoevry Oyj:n hallituksessa 10 vuoden ajan toiminut Endre Rangnes nimitettiin Banking-

liiketoiminnan johtajaksi 3.9.2024 alkaen. Liiketoimintajohtajana toimi Klaus Andersen

3.9.2024 saakka.

22

Tilintarkastajat

Tarkastus- ja riskivaliokunta valmistelee Tietoevryn tilintarkastajien valinnasta esityksen, joka esitetään yhtiön

hallitukselle ja viedään lopulta varsinaisen yhtiökokouksen päätettäväksi. Varsinainen yhtiökokous päättää

tilintarkastajille maksettavista palkkioista, ja tarkastus- ja riskivaliokunta arvioi niitä vuosittain.

Tilintarkastus 2024

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi Deloitte Oy:n tilikaudelle 2024. Deloitte Oy

ilmoitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Jukka Vattulaisen.

Vuonna 2024, Tietoevry-konserni maksoi tilintarkastajille tilintarkastuksesta yhteensä 1,6 ( 1,6) milj. euroa ja

yhteensä 0,7 (0,6 ) milj. euroa muista palveluista.

Merkittävimmät riskit

Tietoevryn riskit on jaettu strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä henkilöstöriskeihin ja

vaatimustenmukaisuuteen (compliance) liittyviin riskeihin. Tietoevryn kuusi käytössä olevaa riskityyppiä ovat

kyberturvallisuus, ESG (ympäristö, yhteiskunta ja hallinto), terveys ja turvallisuus, tietosuoja, laatu ja maine.

Riskikategorioita käytetään riskien ryhmittelyyn, kun taas riskityyppejä käytetään pääasiassa riskien luokittelussa

ja riskimittareiden  perusteena.

Strategiset riskit liittyvät markkinoiden volatiliteettiin, uusiin teknologioihin, digitalisaatio- ja

automaatiostrategioiden muutoksiin, muutoksen hallintaan, riittävän nopeaan osaamisen uudistamiseen, kykyyn

reagoida kilpailuun ja uusiin markkinatoimijoihin, yhtiön strategian valintaan, johtamiseen ja jalkauttamiseen,

riippuvuuteen suurista asiakkaista eräillä liiketoiminta-alueilla sekä toimitusten laadun varmistamiseen

dynaamisessa liiketoimintaympäristössä.

Toiminnalliset riskit liittyvät mm. liiketoimintamallin muuttamiseen liiketoimintayksiköissä, palvelu- ja

toimituskyvykkyyden varmistamiseen, riskien ja jatkuvuuden hallintaan, kyberturvallisuuteen,

ilmastonmuutokseen, asiakkaiden tarjouspyyntöjen ja vaatimusten analysointiin sekä korkean ammattitaidon ja

laadun varmistamiseen toimitusten hallinnassa.

Taloudelliset riskit koostuvat pääasiassa luottoriskeistä, valuuttariskeistä, korkoriskeistä, inflaatiosta sekä

rahoitus- ja likviditeettiriskistä.

Vaatimuksenmukaisuuteen liittyvät riskit liittyvät siihen, miten organisaatio tunnistaa ja täyttää vaatimukset, jotka

perustuvat lainsäädäntöön ja muihin pakollisiin määräyksiin (esim. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR),

Schrems II, korruption ja lahjonnan torjunta, sisäpiiriasiat, pakotteet ja vientivalvonta), sisäisiin politiikkoihin ja

sääntöihin sekä eettiseen toimintatapaan ja korkeaan moraaliin.

Henkilöstöriskit perustuvat Tietoevryn tarpeeseen varmistaa konsernille markkinoiden johtavaa osaamista sekä

projektitoimituksiin ja asiakaspalveluun liittyvää vahvaa suorituskykyä. Henkilöstöriskit liittyvät myös

työntekijöiden elämänlaatuun, ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen.

23

Kyberturvallisuusriskit koskevat Tietoevryn tietojärjestelmiin ja tietoihin kohdistuvia mahdollisia uhkia, jotka

voivat johtaa tietojen luvattomaan käyttöön, tietomurtoihin ja toiminnan keskeytyksiin. Nämä riskit edellyttävät

vahvoja tietoturvatoimenpiteitä, joilla suojataan arkaluontoisia tietoja ja huolehditaan palveluiden jatkuvuudesta.

ESG-riskit liittyvät mahdollisiin vaikutuksiin Tietoevryn taloudelliseen suorituskykyyn ja asemaan lyhyellä,

keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä mahdollisiin ihmisiin ja planeettaan kohdistuviin negatiivisiin vaikutuksiin.

Näihin riskeihin voi sisältyä muun muassa sääntelyn muutoksia, ympäristövastuuseen liittyviä haasteita,

yhteiskunnan määräysten noudattamisen ongelmia ja hallinnon puutteita, jotka edellyttävät ennakoivia

toimenpiteitä niihin liittyvien vaikutusten vähentämiseksi ja ESG-standardien noudattamisen varmistamiseksi.

Tietoevry tunnistaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä riskejä osana kokonaisvaltaista

riskienhallintaprosessiaan. Nämä riskit voivat liittyä ilmastonmuutokseen, resurssipulaan, sääntelyn muutoksiin

sekä sosiaalisiin asioihin, kuten työvoimakäytäntöihin ja yhteisöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Yhtiö toteuttaa

säännöllisesti kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin määrittääkseen merkittävimmät kestävyyteen liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO) liiketoiminnalleen ja sidosryhmilleen. Vastuullisuusriskit on integroitu 

riskiraportointimalliin kokonaisuutena.

Kaksinkertaisen olennaisuusarvion kautta Tietoevry on tunnistanut olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, jotka voivat vaikuttaa sekä ihmisiin että planeettaan, samoin kuin yhtiön taloudelliseen

suorituskykyyn ja asemaan. Yksityiskohtaiset tiedot yhtiön IRO:sta, mukaan lukien hallinto ja toiminta tilikaudelle

2024, esitetään kestävyysselvityksessä CSRD/ESRS:n mukaisesti. Tietoevryn kestävyyden integrointi

riskiraportointiin osoittaa kattavasti, miten vastuullisuustekijät voivat vaikuttaa liiketoimintariskeihin ja -

mahdollisuuksiin edistäen kestävää kasvua ja pitkän aikavälin resilienssiä.

Terveys- ja turvallisuusriskeihin sisältyy mahdollisia uhkia, jotka kohdistuvat Tietoevryn toimintaan osallistuvien

henkilöiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja työmoraalin heikkeneminen voi

vaikuttaa yrityskulttuuriin ja johtaa toistuviin poissaoloihin, henkilöstön vaihtuvuuteen, keskeisten työntekijöiden

menettämiseen sekä uusien osaajien houkuttelun haasteisiin. Nämä riskit edellyttävät ennakoivia toimenpiteitä,

joilla huolehditaan turvallisesta työympäristöstä sekä olennaisten terveys- ja turvallisuusmääräysten

noudattamisesta tarkoituksena suojella sekä työsuhteisia työntekijöitä että organisaatiota.

Tietosuojariskit sisältävät henkilötietoihin kohdistuvia mahdollisia uhkia, jotka aiheutuvat luvattomasta käytöstä,

tietomurroista ja väärinkäytöstä. Nämä riskit edellyttävät tiukkoja tietosuojatoimia sekä yleisen tietosuoja-

asetuksen (GDPR) ja muiden määräysten noudattamista tarkoituksena suojella arkaluontoisia tietoja ja ylläpitää

luottamusta.

Projektiriskit käsittävät hankkeiden toteutuksessa ja toimituksissa ilmenevät mahdolliset haasteet, jotka voivat

aiheutua esimerkiksi resurssien kohdistuksesta, aikataulujen hallinnasta sekä asiakasvaatimusten

noudattamisesta.

Laaturiskit liittyvät palveluiden ja tuotteiden tason mahdolliseen heikkenemiseen, jonka syitä voivat olla puutteet

laadunvalvontaprosesseissa, prosessin epäonnistuminen, riittämätön koulutus tai puutteet asiakkaiden

odotusten täyttämisessä.

Maineriskejä syntyy, kun organisaation julkisuuskuvaan tai uskottavuuteen kohdistuu mahdollista haittaa. Sitä voi

aiheutua negatiivisesta julkisuudesta, eettisistä rikkomuksista, heikosta asiakaspalvelusta tai määräysten

noudattamatta jättämisestä. Tällaiset riskit voivat heikentää sidosryhmien, asiakkaiden ja yleisön luottamusta,

mikä vaikuttaa yhtiön markkina-asemaan ja taloudelliseen tulokseen.

Riskit rekisteröidään, niitä hallitaan ja seurataan ja niistä laaditaan yhtiön GRC (governance, risk, and compliance)

-järjestelmän avulla riskikarttoja ja ‑mittareita, jotka yksiköiden johtoryhmät ja tarkastus- ja riskivaliokunta käyvät

läpi. Tietoevryn merkittävimmät riskit sekä toimenpiteet niiden hallitsemiseksi on kuvattu alla.

Markkinoiden heilahtelu

Muutokset pohjoismaisilla ydinmarkkinoilla vaikuttavat markkinaolosuhteisiin ja johtavat heilahteluihin, joilla

saattaa olla kielteinen vaikutus markkinoiden kasvuun. Muutokset taloudellisessa ympäristössä ja

asiakaskysynnässä saattavat vaikuttaa sekä liiketoiminnan volyymiin että hintatasoon, mikä voi johtaa odotettua

alempaan liikevaihtoon tai liikevaihdon hitaampaan kasvuun.

Jatkuvia palveluja koskevat monivuotiset sopimukset vähentävät osaltaan näitä riskejä. Tietoevry pyrkii myös

solmimaan pitkäaikaisia liikesuhteita ja olemaan asiakkaidensa pääasiallinen toimittaja. Yhtiö valvoo  tarkasti

kustannuksia, investointeja ja investointiensa tuloksia. Päätöksenteko-oikeudet on määritelty selvästi yhtiön

päätöksentekokäytännössä (Decision Making Authority, DMA Policy).

Globaali palvelutarjonta, uusien tuotteiden myyminen nykyisille asiakkaille ja kova hintakilpailu ovat globaalin

toimitusmallin kehittämisen tärkeimmät ajurit tietotekniikkasektorilla. Tietoevryn asemaa Pohjoismaiden

johtavana IT-palvelutoimittajana tuetaan olemassa olevalla ja uudella osaamisella sekä oikeiden kumppanien

valinnalla.

Muutos ja transformaatio

Tietoevryn strategian tavoitteena on kasvattaa yhtiön asiakkailleen tuottamaa arvoa ja tukea yhtiön kasvua

erikoistumisen kautta. Yhtiön arvolupausta tulee ylläpitää ja päivittää markkinoiden muutoksen myötä.

Teknologiasektori on pilvipalvelujen myötä murroksessa, mikä tarjoaa yhtiölle laajentumismahdollisuuksia.

Laajentuminen keskittyy pilvinatiiveihin palveluihin, datan hyödyntämiseen, ohjelmistojen

tuotekehityspalveluihin sekä skaalautuviin ohjelmistoratkaisuihin. Sovellushallinta- ja infrastruktuuripalvelujen

alueella yhtiö näkee kumppanuudet keskeisenä keinona tehdä investointeja ja skaalata liiketoimintaa. Tietoevry

24

Tech Services -liiketoiminta-alueen strateginen arviointi voi johtaa  muutoksiin, jotka edellyttävät huolellista

muutosjohtamista. 

Yhtiön laaja-alainen mukautuminen markkinatilanteeseen uudelleenorganisoinnin ja koon sopeuttamisen keinoin

saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa pitkittäen siirtymävaihetta ja vaikuttaen toiminnan tehokkuuteen.

Muutosjohtamista ohjaa koko konsernin kattava tai projektikohtainen toiminto, joka tarjoaa vakioituja työkaluja ja

järjestelmiä muutosjohtamiseen. Niitä ovat esimerkiksi viestintä, tavoitteiden asettaminen sekä uuden strategian

jalkautukseen liittyvä koulutus.

Projektinhallinnalle asetetuilla yhteisillä standardeilla varmistetaan projektien asianmukainen riskienhallinta sekä

vaatimustenmukaisuus projektien talouden hallinnan ja seurannan osalta.

Äkilliset muutokset markkinaympäristössä, asiakaskysynnässä sekä asiakkaiden strategioissa tai

kilpailutilanteessa saattavat vaikuttaa kielteisesti Tietoevryn toimintaan ja kannattavuuteen.

Hajauttaakseen liiketoimintaansa Tietoevry tarjoaa palveluja useille eri toimialoille ja markkinoille. Yhtiö kehittää

liiketoimintavalikoimaansa tarjoamalla uusia toimialaratkaisuja, digitalisointiin liittyvää konsultointia, uusia

hybridipilviratkaisuja sekä kattavampia tuotekehityspalveluita vahvistaakseen asemaansa sekä nykyisten että

uusien asiakkaiden keskuudessa. Tietoevry pyrkii myös parantamaan kilpailukykyään ja vähentämään riskejä

edelleen teollistamalla ja standardoimalla palvelu- ja ratkaisutuotantoa automaattisten prosessien avulla.

Palveluiden jatkuvuus

Asiakkaiden, sidosryhmien ja yhteiskunnan luottamus perustuu palveluiden lähes sataprosenttiseen

saatavuuteen.

Palvelukatkoksia voi aiheutua esimerkiksi laitteiston tai ohjelmiston häiriöistä, sähkökatkoista,

luonnonkatastrofeista, tietoliikennehäiriöistä sekä erityyppisistä tahallisista tai tahattomista toimista.

Järjestelmien toimintahäiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi Tietoevryn kykyyn huolehtia palvelujen jatkuvuudesta

ja aiheuttaa haittaa yhtiön taloudelliselle kehitykselle ja maineelle. Tämän vuoksi liiketoiminnan jatkuvuuden

suunnittelu on etusijalla Tietoevryn toiminnassa, jotta palveluiden jatkuvuus ja virheensietokyky voidaan pitää

oikealla tasolla.

Tietoevryn IT-resurssien hallintaa sekä seurantajärjestelmiä arvioidaan, ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti,

jotta Tietoevry voisi vähentää palveluiden jatkuvuuteen liittyviä riskejä ja ymmärtää paremmin ratkaisujen ja

konesalikeskusten keskinäisiä riippuvuussuhteita. Globaalisti hajautetun toiminnan lisäksi Tietoevryn

palautusmenettelyt ja varmuuskopiointijärjestelmät varmistavat mahdollisten palvelukatkosten sujuvan

hoitamisen. Juurisyiden analysointi, parhaat käytännöt ja kokemukset aiemmista tapahtumista auttavat

valmistautumaan palveluiden jatkuvuuteen liittyviin riskeihin ja vähentämään niitä.

Myös kattava merkittävien tapahtumien hallinnan ja eskaloinnin prosessi sekä kriisienhallintaprosessi vähentävät

palvelukatkoksia.

Kyberturvallisuus

Liiketoimintansa puitteissa Tietoevry käsittelee ja säilyttää suuria määriä luottamuksellista tietoa, johon kuuluu

julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaiden ja liikekumppaneiden tietoja sekä myös yhtiön omia tietoja. Nämä

sisältävät myös arkaluonteisia henkilötietoja.

Uhkaympäristö laajenee ja muuttuu jatkuvasti, ja mahdolliset uhkat voivat liittyä esimerkiksi rikollisten

hakkereiden tai haktivistien toimintaan, inhimillisiin erehdyksiin tai väärinkäytöksiin taikka valtioiden tukemien

organisaatioiden toimintaan. Näistä uhkista voi aiheutua toimintahäiriöitä tai tietomurtoja, jotka kohdistuvat

Tietoevryyn, sen asiakkaisiin, alihankkijoihin tai muihin kolmansiin osapuoliin.

Ainakin seuraavat uhat ovat riskitekijöitä, jotka voivat johtaa tiedon menetykseen, väärinkäyttöön tai

tuhoutumiseen taikka järjestelmävirheisiin ja tällä tavoin heikentää Tietoevryn kykyä tukea, hallita tai kehittää

palveluita:

• kiristysohjelmat

• hyökkäykset toimitusketjua vastaan

• kriittiset tietoturva-aukot

• kohdistetut hyökkäykset

• digitaaliset petokset

• palvelunestohyökkäykset

• tietoturvaloukkaukset ja tietovuodot

• sisäpiiriuhat.

Näillä saattaisi olla kielteinen vaikutus yhtiön taloudelliseen kehitykseen ja maineeseen. 

Kyberturvallisuusrikkomusten havaitsemista ja tutkintaa varten Tietoevry on toteuttanut kattavan merkittävien

tapahtumien hallinnan ja eskaloinnin prosessin, kriisienhallintaprosessin sekä tehokkaan kyberturvallisuuden

suojausjärjestelmän, joiden korkeatasoiset uhkien tunnistus- ja reagointitoiminnot vähentävät palvelukatkoksia.

25

Yhtiö käy säännöllisesti läpi kyberturvallisuusmalliaan sekä tietoturvaan, uhkien tunnistukseen ja niihin

reagointiin liittyviä mekanismejaan Lisäksi yhtiö kouluttaa työntekijöitään parantaakseen heidän tietoisuuttaan

kyberuhista ja mittaa kyberturvallisuustoimiaan jatkuvasti.

Tarjouksiin ja toimitusten hallintaan liittyvät laatukustannukset

Virheet asiakkaiden muuttuvien tarpeiden, liiketoimintaprosessien ja tarkkojen vaatimusten ymmärtämisessä ja

analysoinnissa voivat johtaa projektien ja palvelujen virheelliseen mitoittamiseen, mikä voi vaikeuttaa

asiakassopimusten noudattamista.

Tietoevry huolehtii siitä, että liiketoimintaprosessit myynnistä toimitukseen on suunniteltu, toteutettu ja

sulautettu niin, että asiakkaille voidaan tuottaa lisäarvoa vähentäen samalla riskejä koko sopimuksen elinkaaren

ajan. Sisäisiä ja ulkoisia laatuarviointeja ja auditointeja käytetään toiminnan tehokkuuden varmistamiseen sekä

tulosten laadun valvomiseen käyttämällä mitattavissa olevia ja toimintaa tukevia mittareita ja olennaisia

kontrollitoimia. Myös asiakaspalautteen hallinta on keskeinen osa yhtiön toimintaa ja laadunvarmistusta sekä

toiminnallisella että strategisella tasolla. Tietoevry pyytää asiakkailta säännöllisesti palautetta arvioidakseen

yksittäisten toimitusten laatua ja ymmärtääkseen, miten hyvin yhtiön palveluvalikoima tukee asiakkaita

muuttuvien liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa. Asiakaspalautteeseen perustuvaa tietoa ja sen pohjalta

tehtäviä toimenpiteitä priorisoidaan ja seurataan säännöllisesti kaikilla organisaation tasoilla, ja ne on integroitu

muutostenhallintatoimintaan.

Henkilöstön vaihtuvuus

Kova kilpailu ja uusien palveluiden kysyntä edellyttävät osaamisen nopeaa uudistamista, uusien osaajien

houkuttelemista sekä nykyisen osaamisen ja liiketoimintakyvykkyyden säilyttämistä, jotta yhtiö voi kehittää uusia

palveluita, palvelumalleja, teknologioita ja muuta tarjontaa. Tietoevryn toiminta nojaa osaajien houkutteluun,

osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen, liiketoimintakyvykkyyteen sekä organisaation kypsyyteen. Lisäksi

tekoälyn lisääntyvä hyödyntäminen saattaa johtaa myös muutoksiin työvoiman osalta sekä

uudelleenkoulutustarpeisiin.

Yhtiön tulos saattaa heikentyä, jos yhtiö ei pysty pitämään palveluksessaan avainhenkilöitä ja houkuttelemaan

uusia osaajia, joilla on tarvittavaa osaamista. Henkilöstön korkea vaihtuvuus saattaa myös aiheuttaa

asiakasprojekteissa viivästyksiä, jotka voivat johtaa sopimussakkoihin tai asiakkaiden menettämiseen.

Vähentääkseen näitä riskejä Tietoevry toimii yhtenäisten toimitusmallien pohjalta kaikissa toimipisteissään ja

tarjoaa työntekijöilleen haastavia tehtäviä, monipuolisia kehittymismahdollisuuksia, sosiaalista tunnustusta,

erilaisia koulutusohjelmia sekä mielenkiintoisia urapolkuja työkierron avulla. Lisäksi Tietoevry tarjoaa

kilpailukykyiset palkitsemisjärjestelmät, joihin lukeutuu koko konsernin kattava kannustinjärjestelmä. Yhtiö

korostaa toiminnassaan tehokkaita rekrytointityökaluja ja -strategioita sekä osaamisen hallintaa ja kehittämistä,

mukaan lukien uudelleenkoulutus. Lisäksi Tietoevry panostaa huomattavasti työnantajabrändäykseen

vahvistaakseen ja ylläpitääkseen imagoaan houkuttelevana työnantajana sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tietoevry

on esimerkiksi sitoutunut DEI-asioihin, eli monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen, ja vaalii

kulttuuria, jossa erilaisuus on rikkaus ja jossa huolehditaan siitä, että jokainen kokee tulevansa arvostetuksi ja

kunnioitetuksi.

Luottoriskit

Yleisten markkinaolosuhteiden ja maailmantalouden muutokset saattavat lisätä taloudellisia riskejä. Luottoriskejä

saattaa syntyä, jos asiakkaat tai muut vastapuolet eivät pysty täyttämään velvoitteitaan Tietoevryä kohtaan.

Tietoevryn luottopolitiikka määrittelee asiakkaiden luottoriskin hallinnan periaatteet, joita noudatetaan kaikilla

liiketoiminta-alueilla ja joita valvoo keskitetty luotonhallinnan tiimi. Riskien arvioinnissa käytetään apuna ulkoisia

riskitietokantoja ja aiempia kokemuksia. Taloudellisiin vastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan käyttämällä

vastapuolille määriteltyjä limiittejä Tietoevryn rahoituspolitiikan mukaisesti.

Valuuttariskit

Tietoevryn valuuttariskit syntyvät vieraissa valuutoissa tapahtuvasta ulkomaankaupasta, varainhallinnasta ja

sisäisestä rahoituksesta. Myös konserniyhtiöiden taseiden ja tuloslaskelmien muuntaminen euromääräisiksi

aiheuttaa valuuttariskiä.

Tietoevryn rahoituspolitiikassa määritellään periaatteet, joiden puitteissa konsernin valuuttariskejä hallitaan.

Korkoriskit

Tietoevryn korkoriski koostuu pääsiassa lyhyt- ja pitkäaikaisista lainoista, rahavaroista ja korkojohdannaisista.

Korkojen vaihtelulla saattaa olla vaikutusta Tietoevryn tulokseen tai taloudelliseen tilanteeseen.

Tietoevryn rahoituspolitiikassa määritellään periaatteet, joiden puitteissa konsernin korkoriskejä hallitaan.

Rahoitus- ja likviditeettiriskit

Poikkeavat markkinaolosuhteet rahoitusmarkkinoilla saattavat vaikeuttaa uuden rahoituksen saantia

väliaikaisesti ja/tai lisätä rahoituskustannuksia.

26

Konsernirahoitus seuraa ja hoitaa Tietoevryn likviditeettiä ylläpitämällä riittävän hajautettua lainasalkkua ja

likviditeettiä. Vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja niiden kustannuksia analysoidaan jatkuvasti. Tietoevryn

taloudellisia riskejä on kuvattu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tietoevryn rahoituspolitiikassa määritellään periaatteet, joiden puitteissa konsernin rahoitus- ja likviditeettiriskejä

hallitaan.

Oikeudelliset sekä säännösten noudattamiseen liittyvät riskit

Tietoevry toimii useissa maissa, ja sen tulee noudattaa monenlaisia lakeja ja määräyksiä sekä Euroopan tasolla

että kansainvälisesti. Nämä lait ja määräykset liittyvät esimerkiksi tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan, julkisiin

hankintoihin, korruption ja lahjonnan torjuntaan, kilpailuun, terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristöön,

työlainsäädäntöön, kilpailulainsäädäntöön, arvopaperimarkkinoihin sekä yhtiö- ja verolainsäädäntöön. Mikäli

yhtiö ei noudata näitä säännöksiä tai toteuta uusia vaatimuksia, siihen saattaa kohdistua erilaisia sääntelytoimia

tai sakkoja taikka yhtiön toiminta voi hidastua tai keskeytyä kokonaan.

Tietoevry toimii tietojen käsittelijänä asiakkaille sekä rekisterinpitäjänä työntekijöidensä henkilötietojen suhteen.

Mikäli yhtiö taikka sen tuotteet tai palvelut eivät noudata tietosuojalakeja, tämä saattaa johtaa mainehaittaan,

merkittäviin sakkoihin tai muihin kustannuksiin, mikäli tuotteita tai palveluita täytyy suunnitella tai toteuttaa

uudestaan.

Tätä riskiä vähennetään koko yhtiön kattavilla tietosuojahankkeilla. Tietoevryllä on käytössä tietosuojan

hallinnointimalli, jolla varmistetaan, että konsernitasolla ja eri liiketoimintayksiköiden tasolla on varattu resursseja

jatkuvaan seurantaan, raportointiin, tietosuoja-asioiden ennakoivaan kehittämiseen sekä henkilöstölle

suunnattuun aktiiviseen koulutukseen ja viestintään. Tällä hallinnointimallilla varmistetaan, että EU:n yleisen

tietosuoja-asetuksen vaatimukset sisällytetään selkeinä sääntöinä ja ohjeina keskeisiin prosesseihin, joita ovat

tuotteiden ja ohjelmistojen kehittäminen, myynti, hankinta ja markkinointi, ohjelmisto- ja projektitoimitukset,

jatkuvien palvelujen toimitukset ja Tietoevryn sisäiset palvelut.

Toimitusketjuun liittyvät riskit

Merkittävän toimittajan tai kumppanin kykenemättömyys täyttää velvoitteensa voi vaarantaa Tietoevryn kyvyn

täyttää sen omat velvoitteet asiakkaitaan kohtaan,  johtaa korvausvelvollisuuksiin ja vaikuttaa yhtiön

kannattavuuteen kielteisesti. Tietoevry pienentää näitä riskejä kattavalla kumppanisopimushallinnalla,

neuvottelemalla jatkosopimuksista sekä arvioimalla kumppaneiden toimitusten laatua jatkuvasti. Lisäksi

Tietoevry ymmärtää, mikä merkitys liiketoiminnan kannalta kriittisen toimittajakannan hajauttamisella on

riippuvuusriskien pienentämisessä. Laajentamalla toimittajakantaansa yhtiö pyrkii vahvistamaan

häiriönsietokykyään ja varmistamaan toiminnan jatkuvuuden yksittäisen toimittajan kohtaamista haasteista

huolimatta.

Globaali pandemia

Vaikka Maailman terveysjärjestö WHO ei enää pidäkään Covid-19-koronavirustautia pandemiana, se (tai jokin

muu tartuntatauti) voi aiheuttaa edelleen epävarmuutta markkinoille ja yhtiölle. M-rokon leviäminen on

herättänyt huolta kansanterveyden suhteen, mikä osoittaa, että tällaisiin uhkiin reagointi vaatii jatkuvaa

valppautta ja sopeutumiskykyä. Yhtiö jatkoi sellaisten riskien tunnistamista, arviointia ja hallintaa, joilla voi olla

merkittäviä taloudellisia, toiminnallisia tai maineeseen liittyviä vaikutuksia yhtiöön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Yrityksen riskienhallinta, kriisinhallinta ja liiketoiminnan jatkuvuus ovat olleet oleellisessa asemassa, kun olemme

hallinneet pandemian vaikutuksia työntekijöihimme, tuote- ja palveluvalikoimaamme ja asiakkaisiimme. Tietoevry

noudattaa kussakin maassa voimassa olevia ohjeita, jotka koskevat ihmisten terveyttä sekä mahdollisten

pandemioiden leviämisen estämistä.

27

Geopoliittinen epävakaus

Geopoliittinen epävakaus voisi johtaa häiriöihin alueilla, joilla Tietoevryllä on toimintoja. Palveluiden jatkuvuuden

varmistamiseen tähtäävästä huolellisesta suunnittelusta ja varautumisesta huolimatta tällä voisi olla kielteisiä

vaikutuksia yhtiön toimintaan. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut liiketoimintaamme Ukrainassa. Sen

tilaa seurataan säännöllisesti liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kriisinhallintaan keskittyvillä kokouksilla, ja

tavoitteena on auttaa työntekijöitä sekä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Myös muut geopoliittiset elementit,

kuten kansainvälisten suhteiden dynamiikassa tapahtuvat muutokset, voivat vaikuttaa globaaliin liiketoimintaan.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa sekä Tietoevryyn että sen asiakkaisiin kohdistuvia riskejä. Yhtiö pyrkii osaltaan

vähentämään vaikutuksia ilmastonmuutokseen esimerkiksi vähentämällä hiilipäästöjä, edistämällä kiertotaloutta

ja lisäämällä energiatehokkuutta omassa toiminnassaan. Yhtiön energianhallintastrategiaan sisältyy energian

käytön optimointi kaikissa toimipaikoissa, siirtyminen uusiutuvien energianlähteiden käyttöön sekä energiaa

säästävien teknologioiden käyttöönotto. Lisäksi Tietoevry on sitoutunut minimoimaan hiilijalanjälkensä erilaisilla

hankkeilla, kuten käyttämällä energiatehokkaita laitteita, edistämällä vastuullisia käytäntöjä ja osallistumalla

päästöhyvitysohjelmiin.

Tietoevryllä on myös varakeskuksia, joilla varmistetaan asiakastoiminnan jatkuvuus ilmastonmuutoksen

aiheuttaessa vakavia seurauksia, kuten tulvia. Kyvykkyydestä hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua

siihen on tulossa yhä tärkeämpi tekijä myös asiakkaiden päätöksenteossa. Tietoevryllä on

teknologiaratkaisujensa avulla hyvät mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan hiilipäästöjen vähentämisessä ja

siirtymisessä vähähiiliseen kiertotalouteen. Integroimalla kiertotalouden periaatteita toimintaansa Tietoevry

pyrkii minimoimaan jätteen määrän ja edistämään materiaalien uusio- ja uudelleenkäyttöä sekä kierrätystä

vähentäen tällä tavoin ympäristövaikutusta ja edistäen kestävää kehitystä.

Tekoäly

Tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin, kuten tuki- ja kehitystoimintoihin. Tekoälyn

käytöstä voi kuitenkin aiheutua tiettyjä riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi tietosuojaan, oikeudenmukaisuuteen,

tietoturvahaavoittuvuuksiin, eettisiin näkökulmiin sekä työpaikkojen vähenemiseen. Lisäksi tekoälymallien

kouluttaminen kuluttaa huomattavasti energiaa, mikä voi kasvattaa hiilipäästöjä. Näihin haasteisiin vastaaminen

on ehdottoman tärkeää, jotta tekoälyn potentiaali ja mahdollisuudet voidaan valjastaa positiivisen muutoksen ja

innovaatioiden edistämiseen huolehtien samalla kehitystoiminnan vastuullisuudesta ja eettisyydestä.

Tekoälyn mahdollistama rutiininomaisten tehtävien automatisointi voi suoraviivaistaa toimintaa, jolloin työntekijät

saavat keskittyä strategiseen ja luovaan työhön. Tekoäly helpottaa aiemmin hyödyntämättömien markkinoiden

löytämistä sekä täysin uusien tulovirtojen luomista. Tekoälypohjaiset alustat voivat esimerkiksi edistää

digitaalisten palveluiden nopeaa kehitystä ja käyttöönottoa mullistaen perinteisiä toimialoja ja vaalien yrittäjyyttä

tukevia ekosysteemejä.

Tekoälyyn perustuvassa liiketoiminnan uudistamisessa on omat haasteensa. Siihen tarvitaan tehokas strategia,

joka käsittää osaajien houkuttelun, täydennyskoulutuksen sekä tekoälyn integroimisen liiketoiminnan

ydinprosesseihin. Lisäksi on huomioitava eettiset seikat, huolehdittava tekoälyn käyttökohteiden

läpinäkyvyydestä ja tilivelvollisuudesta ja varmistettava, että käyttökohteet ovat yhteiskunnallisten arvojen

mukaisia. Tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ovat myös datan laatuongelmista johtuvat päätöksenteon vinoumat,

tekoälyteknologioiden mahdollinen väärinkäyttö sekä inhimillisen valvonnan puute kriittisissä

päätöksentekoprosesseissa. Nämä riskit korostavat jatkuvan valvonnan ja sääntelyn noudattamisen merkitystä,

jotta pystytään suojautumaan tahattomilta seurauksilta.

28

Osakkeet

Tietoevryn osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslon pörssissä. Yhtiöllä on yksi

osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhtä suureen osinkoon ja yhteen ääneen. Tietoevryn maksettu ja

kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 76 555 412,00 euroa. Tietoevryn osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ja

niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi euro.

Osakkeiden määrä oli joulukuun lopussa 118 640 150. Tämä luku sisältää suunnattuun osakeantiin liittyvät uudet

osakkeet. 24.4.2024 Tietoevry Oyj:n hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista konsernin

avainhenkilöiden suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 ja ehdollisen

osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 palkkioiden maksamiseksi. Osakeannissa laskettiin liikkeelle yhteensä 214

379 uutta osaketta, jotka luovutettiin vastikkeetta palkkioihin oikeutetuille osallistujille. Uudet osakkeet

rekisteröitiin kaupparekisteriin 14.5.2024.

Suomen, Ruotsin ja Norjan arvopaperikeskusten rekisterien mukaan yhtiöllä oli 70 497 rekisteröitynyttä

osakkeenomistajaa vuoden 2024 lopussa. Vuoden aikana Tietoevry vastaanotti yhden liputusilmoituksen.

Silchester International Investors LLP ilmoitti 23.11., että sen omistus oli noussut 17 845 007 osakkeeseen eli

15,04 %:iin osakkeiden kokonaismäärästä.

Tietoevry Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 13.3.2024 yhtiön yhteistilillä olevien osakkeiden ja niihin

perustuvien oikeuksien menettämisestä. Menettämisseuraamus koski osakkeita, joiden kirjaamista arvo-

osuusjärjestelmään ei ollut pätevästi vaadittu ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä 13.3.2024. Yhtiön

yhteistilillä oli yhteensä 10 560 osaketta. Yhteistilillä olleet osakkeet siirrettiin Tietoevryn omistukseen 23.7.2024.

Siirron jälkeen yhtiön hallussa on 45 239 omaa osaketta eli 0,04 % osakkeista ja äänistä. Liikkeeseen laskettujen

osakkeiden lukumäärä pois lukien yhtiön omistamat omat osakkeet oli 118 594 911.

Hallituksen jäsenet ja yhtiön toimitusjohtaja sekä heidän lähipiirinsä omistivat 31.12.2024 yhteensä 0,14 % yhtiön

osakkeista ja äänistä. Toimitusjohtaja on mukana myös yhtiön pitkän aikavälin osakepohjaisissa

kannustinohjelmissa, joiden pohjalta palkkiot maksetaan osittain Tietoevryn osakkeina. Koska näihin

kannustimiin liittyvien lisäosakkeiden määrä riippuu yhtiön taloudellisesta kehityksestä, ne eivät sisälly yllä

mainittuun omistusosuuteen.

Yhtiön yhtiöjärjestys sisältää varsinaista yhtiökokousta koskevan äänestysrajoituksen, jonka mukaan kukaan ei

ole oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla yhtiökokouksessa edustettuina olevista äänistä.

Yhtiöjärjestys löytyy yhtiön verkkosivuilta osoitteesta www.tietoevry.com/fi/sijoittajille.

Osakepohjaiset kannustinohjelmat

Tietoevryllä on voimassa seuraavat aktiiviset osakepohjaiset kannustinohjelmat: suoriteperusteinen

osakepalkkiojärjestelmä 2022, 2023 ja 2024 sekä ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2022, 2023 ja 2024.

Mahdolliset palkkiot maksetaan vuosina 2025, 2026 ja 2027 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Järjestelmän puitteissa palkkioina toimitettavat osakkeet koostuvat markkinoilta hankittavista yhtiön osakkeista

ja yhtiön itse omistamista osakkeista, eikä uusia osakkeita näin ollen lasketa liikkeelle näiden ohjelmien

puitteissa. Kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 3 600 000

Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen rahana maksettavan osuuden). Allokoitujen, voimassa olevien ohjelmien

arvo oli 31.12.2024 yhteensä 2 755 649 osaketta. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja eikä

sillä ole optio-ohjelmia.

Hallituksen valtuudet

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita siten, että

hankittujen osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä on enintään 11 800 000 eli noin 10 % yhtiön kaikkien

osakkeiden yhteenlasketusta lukumäärästä. Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakkeiden liikkeeseen

laskemisesta sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen pohjalta voidaan

laskea liikkeeseen enintään 11 800 000 osaketta (mukaan lukien osakkeet, jotka lasketaan liikkeeseen erityisten

oikeuksien pohjalta), mikä vastaa noin 10 %:a yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta lukumäärästä.

29

30

	2024	2023	2022	2021	2020
Osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden lukumäärä	118 640 150	118 425 771	118 425 771	118 425 771	118 425 771
Ulkona olevat osakkeet
Vuoden lopussa	118 594 911	118 391 092	118 413 303	118 418 184	118 414 793
Keskimäärin	118 522 308	118 375 769	118 405 657	118 408 223	118 378 269
Osakepääoma vuoden lopussa, euroa	76 555 412	76 555 412	76 555 412	76 555 412	76 555 412
Osakekohtaisia tunnuslukuja
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton	-0,53	1,45	1,59	2,46	0,80
Laimennettu	-0,53	1,45	1,59	2,46	0,80
Oma pääoma/osake, euroa	10,95	13,62	14,52	15,38	13,73
Kurssikehitys ja vaihto
NASDAQ Helsinki
Ylin vaihtokurssi, euroa	22,34	30,58	27,94	30,46	31,32
Alin vaihtokurssi, euroa	16,37	19,16	21,06	25,42	17,26
Tilikauden keskikurssi, euroa	18,78	24,77	24,86	27,26	24,42
Vaihto, kpl	62 977 285	56 862 211	62 036 948	78 772 407	77 150 210
Vaihto, % osakekannasta	53,0	48,0	52,4	66,5	65,1

	2024	2023	2022	2021	2020
Markkina-arvo, milj. euroa	2 019,3	2 550,9	3 140,7	3 254,3	3 180,9
Osingonjako1)
Osingonjako, 1 000 euroa	177 892	174 035	171 699	165 785	156 308
Osinko, nimellinen, euroa	1,50	1,47	1,45	1,40	1,32
Osinko, % tuloksesta	-283,3	101,1	91,0	56,8	165,3
Osakekurssiin suhteutettuja tunnuslukuja
NASDAQ Helsinki
Hinta/osakekohtainen tulos	-32	15	17	11	34
Osinkotuotto, %	8,8	6,8	5,5	5,1	4,9

1) Vuonna 2024: osingonjako ja/tai pääomanpalautus

31

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

	Osakkeiden lkm	%
1    Silchester International Investors LLP 1)	17 845 007	15,0
2    Solidium Oy	12 857 918	10,8
3    Incentive Investment Funds ICAV 2)	6 041 221	5,1
4    Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	2 790 879	2,4
5    Cevian Capital Partners Limited	2 372 834	2,0
6    Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 676 000	1,4
7    Valtion Eläkerahasto	1 400 000	1,2
8    Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	1 093 536	0,9
9  Svenska Litteratursällskapet i Finland	590 800	0,5
10  OP-Henkivakuutus	581 434	0,5
10 suurinta osakkeenomistajaa	47 249 629	39,8
- joista hallintarekisteröityjä	23 886 228	20,1
Hallintarekisteröidyt	36 928 010	31,1
Muut	34 462 511	29,0
Yhteensä	118 640 150	100,0

Osakkeenomistajaluettelo perustuu Euroclear Finland Oy:n, Euroclear Sweden AB:n ja Norjan arvopaperikeskuksen (VPS) omistajarekistereihin ja

sisältää lisäksi hallintarekisteröidyt, 5 %:n rajan ylittävät omistukset, joista yhtiö on saanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen.

Näiden osakkeenomistajien tiedot pohjautuvat viimeisimpään ilmoitukseen.

1) Silchester International Investors LLP ilmoitti 23.11.2024, että sen omistus oli noussut 17 845 007 osakkeeseen, mikä vastaa 15,04 %:a osakkeiden

kokonaismäärästä.

2) Incentive AS ilmoitti 21.9.2021, että Incentive Investment Funds ICAV:n omistus on 6 041 221 osaketta, mikä vastaa 5,1 %:a yhtiön osakkeista.

Osakkeiden määrä

	Osakkeenomistajat		Osakkeet
	Lkm	%	Lkm	%
1–100	28 515	49,5 %	1 272 213	1,1 %
101–1 000	24 839	42,7 %	8 641 770	7,3 %
1 001–10 000	4 475	7,7 %	11 152 015	9,4 %
10 001–100 000	240	0,4 %	6 306 797	5,3 %
100 001–1 000 000	38	0,1 %	8 815 338	7,4 %
1 000 001	10	— %	82 452 017	69,5 %

Perustuu Euroclear Finland Oy:n omistajarekistereihin.

32

Varojenjako

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 1 299,7 milj. euroa. Vuoden 2024 tuloksen osuus tästä on 56,2 milj. euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella

maksetaan yhtiön jakokelpoisista varoista yhteensä 1,50 euroa osakkeelta joko osinkona kertyneistä

voittovaroista tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tai näiden yhdistelmänä.

Hallitus valtuutettaisiin päättämään varojenjaon täytäntöönpanon yhteydessä, missä määrin jako tehdään

osinkona kertyneistä voittovaroista ja missä määrin jako tehdään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, ja

yhtiö julkistaa erikseen tällaiset hallituksen päätökset. Varojenjako pantaisiin täytäntöön kahdessa erässä

seuraavasti:

•

• Ensimmäinen erä kokonaismäärältään 0,75 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka

ovat ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 27.3.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään

osakasluetteloon, taikka Euroclear Sweden AB:n tai Euronext Securities Oslo/Verdipapirsentralen ASA:n

(VPS) ylläpitämiin rekistereihin.

• Toinen erä kokonaismäärältään 0,75 euroa osakkeelta maksettaisiin osakkeenomistajille, jotka ovat

toisen erän täsmäytyspäivänä 23.9.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään

osakasluetteloon, taikka Euroclear Sweden AB:n tai Euronext Securities Oslo /Verdipapirsentralen ASA:n

(VPS) ylläpitämiin rekistereihin.

Ehdotettu varojenjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

33

Vuonna 2024: osingonjako ja/tai pääomanpalautus

34

Koko vuoden 2025 näkymät

Tietoevry arvioi yhtiön orgaanisen1) kasvun olevan välillä -3  % ja +1 % (vuoden 2024 liikevaihto 2 802,6 milj.

euroa).

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden oikaistu liikevoittomarginaali2) (oikaistu EBITA3)) on 12,0–13,0 % (12,3 %

vuonna 2024).

1) Oikaistu valuuttakurssien sekä yrityshankintojen ja -myyntien vaikutuksilla.

2) Oikaisuerät sisältävät uudelleenjärjestelykulut, myyntivoitot/-tappiot, arvonalentumiset sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät.

3) Voitto ennen rahoituseriä, veroja, yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistoja ja liikearvon arvonalentumistappiota.

Taloudellinen kalenteri 2025

25.3.2025Varsinainen yhtiökokous

Tietoevry julkaisee kolme osavuosikatsausta:

29.4.2025Osavuosikatsaus 1/2025 (klo 9.00)

22.7.2025Puolivuotiskatsaus 2025 (klo 9.00)

23.10.2025Osavuosikatsaus 3/2025 (klo 9.00)

35

Tunnusluvut

Tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tietoevry esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen antaman

ohjeen “Vaihtoehtoiset tunnusluvut” mukaan eivät ole IFRS-tilinpäätösstandardeissa määriteltyjä tai nimettyjä

tunnuslukuja ja näin ollen niitä pidetään vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Tietoevry uskoo, että vaihtoehtoiset

tunnusluvut antavat merkityksellistä täydentävää lisätietoa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laaditussa

konsernitilinpäätöksessä esitettyihin taloudellisiin tunnuslukuihin nähden ja lisäävät Tietoevryn liiketoimintojen

kannattavuuden ymmärtämistä. Lisäksi niitä pidetään hyödyllisinä indikaattoreina konsernin taloudellisesta

tilanteesta ja kyvystä saada rahoitusta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-tilinpäätösstandardeissa

määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja, ja näin ollen niiden katsotaan olevan muita kuin IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisia tunnuslukuja, joita ei tulisi tarkastella erillään tai IFRS-tilinpäätösstandardien

mukaisten tunnuslukujen sijaan.

Oikaistu osakekohtainen tulos	=	Kauden tulos – oikaisut, yrityshankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot ja näiden verovaikutus maittain ja liikearvon arvonalentumistappio
		Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
Oikaisut	=	Uudelleenjärjestelykulut + myyntivoitot/-tappiot + arvonalentumiset + muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liikevoitto (EBIT)	=	Voitto ennen rahoituseriä ja veroja
Liikevoitto (EBIT), %	=	Liikevoitto (EBIT)
		Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto (EBITA)	=	Liikevoitto (EBITA) + oikaisut
Oikaistu liikevoitto (EBITA), %	=	Oikaistu liikevoitto (EBITA)
		Liikevaihto

Oma pääoma/osake	=	Oma pääoma
		Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Käyttöomaisuusinvestoinnit	=	Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat
Yrityshankinnat	=	Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
Oman pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	=	Voitto ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta – tuloverot	* 100
		Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk, %	=	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	* 100
		Varat yhteensä – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma	* 100
		Varat yhteensä – saadut ennakot
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat
Käyttökate (EBITDA)	=	Liikevoitto (EBIT) + Poistot + Arvonalentumiset
Nettovelka/käyttökate (EBITDA)	=	Korollinen nettovelka
		Käyttökate (EBITDA keskimäärin vuoden aikana)
Nettovelkaantumisaste, %	=	Korollinen nettovelka	* 100
		Oma pääoma

36

Oikaistu liikevoitto (EBITA) segmenteittäin

Milj. euroa	2024	2023	Muutos %
Tietoevry Create	100,1	114,6	-13
Tietoevry Banking	72,0	68,9	5
Tietoevry Care	68,2	70,2	-3
Tietoevry Industry	39,4	43,4	-9
Tietoevry Tech Services	88,7	85,7	4
Allokoimattomat kulut	-23,7	-24,0	-1
Oikaistu liikevoitto (EBITA)	344,7	358,7	-4

Oikaistu liikevoitto (EBITA) segmenteittäin

%	2024	2023	Muutos %-yks
Tietoevry Create	12,0	13,4	-1
Tietoevry Banking	12,4	12,1	0
Tietoevry Care	29,5	30,1	-1
Tietoevry Industry	15,0	16,5	-2
Tietoevry Tech Services	8,9	8,0	1
Oikaistu EBITA-%	12,3	12,6	-0

Oikaistun liikevoiton (EBITA) täsmäytys

Milj. euroa	2024	2023
Liikevoitto (EBIT)	29,8	255,6
+ Yritys- ja liiketoimintahankinnoista käypään arvoon arvostettujen aineettomien hyödykkeiden poistot	43,8	41,8
+ Liikearvon arvonalentumistappio1)	200,0	—
Oikaisuerät
- Myyntivoitot 2)	-4,4	-6,9
+ Strategiset arvioinnit	13,3	32,3
+/- Yritysjärjestelyihin liittyvät muut erät	0,5	1,5
+ Uudelleenjärjestelykulut	32,5	11,1
+ Tietoevry Tech Services tehostamisohjelma	17,1	15,1
+ Ukrainan sota ja Venäjän toimintojen lakkauttaminen	2,4	3,2
+ Kiristyshaittaohjelmahyökkäys3)	1,5	—
+/- Muut erät 4)	8,2	4,9
Oikaistu liikevoitto (EBITA)	344,7	358,7

1) Lisätietoja, katso liitetieto 14.

2) Myyntivoitot sisältävät Tietoevryn osuuden Buypass AS:n myyntivoitosta vuonna 2024 ja aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen myyntivoiton

vuonna 2023. Katso myös liitetiedot 7 ja 29.

3) Lisätietoja, katso liitetieto 6.

4) Sisältää etuusperusteisen eläkejärjestelmän muuttamisesta aiheutuneet kulut sekä arvonalentumistappiot (lukuunottamatta liikearvon

arvonalentumista) ja muut vähäiset kertaluonteiset erät. Katso myös liitetiedot 5 ja 13.

37

Kestävyysselvitys

Yleiset tiedot 38

Ympäristötiedot 62

Yhteiskunnalliset tiedot81

Hallintotapatiedot100

Yhteisökohtaiset tiedot105

Liitteet111

87 %

pienemmät kasvihuonekaasupäästöt

omassa toiminnassa (scope 1 ja scope 2)

vuoteen 2020 verrattuna

34%

uusista työntekijöistä naisia

97 %

työsuhteisista työntekijöistä suorittanut

vastuullista tekoälyn käyttöä käsittelevän

koulutuksen

38

Yleiset tiedot

Laatimisperusteet39

Hallinto41

Strategia44

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoiminnan kanssa58

39

Laatimisperusteet

Perustiedot

Tietoevryn liiketoiminta käsittää ohjelmistoja, datapalveluita sekä kehitys- ja konsultointipalveluita, jatkuvia

palveluita ja transformaatiopalveluita. Lisäksi yhtiö tarjoaa näihin näihin liittyvää osaamista, jolla tuetaan

asiakkaiden liiketoiminnan uudistamista, innovointia ja toiminnan tehokkuutta. Tietoevryn viisi erikoistunutta

liiketoiminta-aluetta vastaavat omasta liiketoimintastrategiastaan, tarjoomistaan, investoinneistaan ja

kumppanuuksistaan. Näin yhtiö voi hyödyntää pilvinatiiveja ohjelmistomarkkinoita sekä tehostaa ja laajentaa

toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Nämä erikoistuneet liiketoiminta-alueet ovat Tietoevry Create,

Tietoevry Banking, Tietoevry Care, Tietoevry Industry ja Tietoevry Tech Services, ja niitä tukevat konsernin

tukitoiminnot.

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)

Tietoevryn kestävyysselvitys on laadittu konsernitasolla, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin yhtiön

tilinpäätöksessä. Raportointi kattaa koko konsernin (jollei ilmoitetuissa tiedoissa muuta mainita) mukaan lukien

kaikki yritykset, joissa konsernilla on suoraan tai epäsuorasti yli  50 %:n äänivalta. Kestävyysselvitys kattaa yhtiön

arvoketjun alku- ja loppupään kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa tunnistettujen olennaisten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien osalta. Raportointikausi on 1.1.–31.12.2024. Ulkopuolinen varmennuspalvelujen

tarjoaja ei ole varmentanut kestävyysselvityksen vertailukauden tietoja.

Konsernin kestävyysselvitys ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista

konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysyritysten ei ole

ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön

puuttumisen vuoksi.

Tietoevry ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää vuoden 2024 kestävyysselvityksestään pois tiettyjä tietoja, jotka

koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia, taitotietoa tai innovaatiotuloksia.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

Aikahorisontit

Tietoevryn kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa on huomioitu Eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien (ESRS) vaatimukset ja erityisesti ESRS 1, jossa kuvataan olennaisuusarviointien

aikahorisontit ja keskeiset seikat. Tilikaudella 2024 Tietoevry on käyttänyt 0–5 vuoden aikahorisonttia kaikissa

arvioiduissa aiheissa. Arvioinnissa ei tunnistettu olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia (IRO), joilla

olisi tätä pidempi aikahorisontti. Tämä päätös heijastaa yhtiön nykyisiä käytäntöjä, sillä tätä pidempiä

aikahorisontteja ei ole tavallisesti käytetty taloudellisessa tai toiminnan suunnittelussa. Tarkastellessaan

ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia yhtiö on kuitenkin huomioinut aikahorisontit, jotka on kuvattu

ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TCFD) analyysissa: lyhyt (0–2

vuotta), keskipitkä (2–7 vuotta) ja pitkä aikaväli (7–30 vuotta).

Tarkastellessaan uudelleen kaksinkertaista olennaisuusarviointia tilikaudella 2025 Tietoevry huolehtii entistä

tarkemmin aikahorisontteihin liittyvien ESRS-vaatimusten noudattamisesta ja laajentaa lähestymistapaansa

enemmän eteenpäin katsovaksi. Näin varmistetaan sekä välittömien että pitkällä aikavälillä ilmenevien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen.

Arvoketjun estimoinnit

Tietoevryn scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot on ensisijaisesti johdettu estimoinneista.

Suurimpien scope 3 -luokkien (Ostetut tavarat ja palvelut sekä Tuotantohyödykkeet) päästöt on laskettu

menoperusteisesti. Tämä lähestymistapa nojaa taloudellisiin tietoihin ja menoluokkien yleistettyihin

päästökertoimiin sen sijaan, että olisi nojannut täsmällisiin päästötietoihin. Yksityiskohtaiset kuvaukset

kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmistä ja estimointien käytöstä kaikissa luokissa on esitetty luvussa

E1-4.

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen menoperusteinen laskentatapa sisältää epävarmuustekijöitä, jotka syntyvät

keskimääräisten päästökertoimien käytöstä ja niiden soveltamisesta Tietoevryn menotietoihin.

Mittarilla ”Vuoden aikana ilmenneet tapaukset, joissa Tietoevry on saanut tietosuojaviranomaisilta sakkoja

yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä” mitataan suoritusta verrattuna tavoitteeseen

”Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä sakkoja”. Tämä tulos sisältää

mittaustekniikoihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Suoritusta seurataan CMS.Law GDPR Enforcement Trackerilla,

joka esittää yhteenvedon EU:n tietosuojaviranomaisten yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) perusteella

määräämistä sakoista. Tämän vuoksi tavoitteen soveltamisala rajoittuu tapauksiin, jotka tähän rekisteriin on

merkitty.

40

Tietoevry mittaa suoritusta verrattuna työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevaan tavoitteeseensa, jonka

mukaan ylityöt tulisi olla alle 3 %:ssa tavallisesta keskimääräisestä työajasta, mittarilla ”Kaikkien työsuhteisten

työntekijöiden ylityötuntien prosenttiosuus vuoden aikana”. Tämän mittarin luotettavuuteen vaikuttavat kuitenkin

tietojen saatavuuden haasteet, jotka johtuvat työsopimustyyppien ja paikallisen lainsäädännön vaihteluista.

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) noudattaminen ja ESRS-standardien vaatimusten mukainen

raportointi ovat vaikuttaneet mittareihin ja tavoitteisiin, jotka liittyvät erityisesti ESRS 1 -standardin mukaisiin

laadullisiin ominaisuuksiin. Mittareiden ja tavoitteiden uudelleenmäärittely on kuvattu olennaisten aiheiden

yhteydessä yhtiön kestävyysselvityksessä. Vertailulukuja ei ole julkaistu, sillä se ei ole ollut olennaista yhdenkään

tiedonannon osalta.

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä

EU-taksonomiaraportissa vertailukelpoinen liikevaihto-osuus oikaistiin 20 %:sta 19 %:iin, mikä vastaa muutosta

575,6 milj. eurosta 535,6 milj. euroon. Yhden tarjooman uudelleenarvioinnin yhteydessä tuli ilmi, ettei

taloudellisen toiminnan luokan 5.5 “Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit”

kuvaus täyty kaikilta osin sen kohdalla suhteessa ympäristötavoitteeseen Siirtyminen kiertotalouteen.

Muuhun lainsäädäntöön tai yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva

tietojen antaminen

Tietoevryn vuoden 2024 kestävyysselvitys ei sisällä tiedonantoja, jotka perustuvat muuhun lainsäädäntöön tai

yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin. Tiedot siitä, miten Tietoevry noudattaa

Norjan avoimuuslakia (Åpenhetsloven), on kuitenkin esitetty osiossa Vuosikertomuksen Lisätietoja. Lisätietoja-

osiossa on esitetty myös GRI-sisältöhakemisto, jossa on ristiviittauksia kestävyysselvityksen olennaisiin

tiedonantoihin.

Tietojen sisällyttäminen viittauksina

Kestävyysselvityksen tietoja ei ole sisällytetty viittauksina lukuun ottamatta tiedonantoja BP-2 11 (a), (b) ja (c)

sekä BP 2-13 (a), (b) ja (c), joita koskevat tiedot on esitetty yksityiskohtaisemmin osiossa E1-4.

41

Hallinto

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

Hallitus

Yhtiön hallituksen vastuulla on muiden velvollisuuksiensa ohella ohjata yhtiön vastuullisuusstrategiaa, valvoa

vastuullisuustavoitteiden asettamista sekä hyväksyä yhtiön kestävyysselvitys. Hallituksen vastuulla on myös

arvioida Tietoevryn kestävyyteen liittyvän due diligence -prosessin vaikuttavuutta, toimintaan liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä toimien toteutusta ja vaikuttavuutta. Lisäksi hallitus on vastuussa

liiketoiminnan harjoittamisesta yhtiössä toiminnan eettisyys mukaan luettuna.

Hallituksen jäsenillä odotetaan olevan tarvittava osaaminen ja pätevyydet, jotta kukin jäsen pystyy toimimaan

tehokkaasti omassa roolissaan. Hallitus hyödyntää myös Tietoevryn vastuullisuustoiminnon kestävyysosaamista

ja -asiantuntemusta. Konsernin vastuullisuustoiminto tuntee perusteellisesti yhtiön olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet ja järjestää hallitukselle säännöllisesti perehdytystä kestävyysasioista. Hallituksella on

kokonaisuutena liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvää asiantuntemusta, ja hallitus hyödyntää Tietoevry-

konsernin lakiasiain, Compliance-toiminnon, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen osaamista.

Vuoden 2024 aikana hallitus käsitteli kaikkia Tietoevryn olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

käymällä läpi yhtiön kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin. Lisäksi hallitus käsitteli tiettyjä vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen, kiertotalouteen, sukupuolten tasa-arvoon ja samaan

palkkaan samanarvoisesta työstä, monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen

sopeutumiseen, energiaan, yrityskulttuuriin, korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen, häiriötilanteisiin sekä

yksityisyyteen suhteessa vuoden aikana toteutettuun due diligence -toimintaan ja tämän toiminnan

lopputuloksiin.

Tietoevryn hallituksessa on kaksi toimivaan johtoon kuuluvaa ja kahdeksan toimivan johdon ulkopuolista jäsentä.

Vuonna 2024 hallituksen jäsenistä 30 % oli naisia ja 70 % miehiä, eli naisten osuuden suhde miesten osuuteen oli

keskimäärin 40 %. Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus oli 80 % vuoden 2024 lopussa. Tietoevryn

henkilöstö valitsi hallitukseen kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä, joista kaikki ovat miehiä.

Hallituksen valiokunnat

Hallitusta avustaa kaksi pysyvää valiokuntaa, jotka valmistelevat hallituksen vastuulla olevia asioita. Hallitus

määrittelee valiokuntien tehtävät ja päättää niiden kokoonpanosta. Lisäksi hallitus perustaa tilapäisiä valiokuntia

tarvittaessa silloin, kun määrätyn asian valmistelu on tarkoituksenmukaista tehdä pienryhmässä. Koko hallitus

vastaa sekä pysyville että tilapäisille valiokunnille määrätyistä tehtävistä.

Hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsenillä on valiokunnan vastuiden sekä yhtiön toimintaympäristön

kannalta olennaista erityisosaamista ja kokemusta. Valiokunta myös valvoo lakisääteisiä auditointeja, joten

ainakin yhdellä sen jäsenistä on oltava kokemusta kirjanpidosta tai auditoinnista.

Tarkastus- ja riskivaliokunta huolehtii lainsäädännön ja määräysten noudattamisesta, valvoo

kestävyysraportointiprosessia ja seuraa eettisten ja laillisten liiketoimintakäytäntöjen toteutumista Tietoevryn

toimintaperiaatteiden ja sääntöjen mukaisesti. Valiokunta saa säännöllisesti eettistä toimintaa koskevia raportteja

lakiasiainjohtajalta, whistleblowing-toiminnolta ja sisäiseltä tarkastukselta. Tarkastus- ja riskivaliokunta tarkistaa

toimintakertomuksen, johon sisältyy kestävyysselvitys, sekä selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä – ja

valvoo kestävyysraportointiin liittyviä riskejä ja valvontakeinoja.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotuksen toimitusjohtajan ja hänen välittömien alaistensa

palkitsemisesta sekä henkilöstön palkitsemisen periaatteista huomioiden sovellettavat kestävyysasioihin liittyvät

tavoitteet. Palkitsemisvaliokunta valvoo tavoitteita ja palkitsemisohjelmien toteutusta, suoritusten arviointia sekä

palkkioiden määräytymistä ja varmistaa, että palkitsemisohjelmien mukaiset palkkioihin liittyvät tavoitteet

täyttyvät. Palkitsemisvaliokunta laatii myös palkitsemisraportin.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on osakkeenomistajien toimielin, jonka vastuulla on laatia hallituksen

jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyviä ehdotuksia (mukaan lukien henkilöstön edustajien palkitseminen)

varsinaiselle yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta huolehtii hallituksen monimuotoisuudesta

ja ammattitaidosta, kuten osaamisesta kestävyysasioissa. Nimitystoimikunta varmistaa myös, että jäsenet tuovat

hallitukseen monipuolista ammatillista kokemusta.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Hallitus nimittää Tietoevryn toimitusjohtajan, joka vastaa konsernin operatiivisesta johtamisesta, sisäisestä

tehokkuudesta, laadusta ja kestävyystoiminnasta noudattaen sovellettavia lakeja ja määräyksiä sekä hallituksen

ohjeistusta. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle, ja hänen tulee antaa hallitukselle tiedot, joita hallituksen

jäsenet tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen. Hallitus huolehtii siitä, että toimitusjohtajalla on tarvittava osaaminen 

näiden ja kaikkien muiden vastuidensa toteuttamiseen lakien ja sisäisten standardien mukaisesti.

42

Toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtoryhmä, joka koostuu Tietoevryn liiketoimintojen johtajista sekä

henkilöstöjohtajasta, strategiajohtajasta ja talousjohtajasta. Johtoryhmä arvioi ja hyväksyy kestävyyteen liittyviä

asioita, jotka konsernin vastuullisuustoiminto esittelee hallitukselle. Lisäksi johtoryhmä valvoo hyväksyttyjen

kestävyystoimien toteutusta sekä niihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Konsernin vastuullisuustoiminto ja kestävän kehityksen ohjausryhmä

Tietoevryn strategista ja operatiivista kestävyystyötä ohjaa konsernin vastuullisuustoiminto. Toimintoa johtaa

vastuullisuusjohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Vastuullisuusjohtaja huolehtii siitä, että kestävän kehityksen

toimintaperiaatteet ja prosessit ovat linjassa lakien sekä pitkän aikavälin kestävyyssuunnitelmien ja niihin

liittyvien tavoitteiden kanssa.

Tietoevryn kestävän kehityksen ohjausryhmä, jota johtaa vastuullisuusjohtaja, valvoo konsernin

vastuullisuustoiminnon työtä. Ohjausryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi, ja se koostuu Tietoevryn

liiketoiminta-alueiden ja toimintojen edustajista sekä johtoryhmän jäsenistä. Kestävän kehityksen ohjausryhmä

hyväksyy yhtiön pitkän aikavälin kestävyyssuunnitelmat ja niihin liittyvät tavoitteet ennen johtoryhmän lopullista

arviointia ja hyväksyntää. Merkittävät strategiset hankkeet edellyttävät toimitusjohtajan lopullista hyväksyntää.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysseikat (GOV-2)

Konsernin vastuullisuustoiminto informoi hallitusta Tietoevryn due diligence -kehyksestä sekä sen tuloksista ja

vaikuttavuudesta, kuten suorituskyvystä verrattuna tavoitteisiin, jotka liittyvät yhtiön olennaisiin vaikutuksiin,

riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi Konsernin vastuullisuustoiminto raportoi tarkastus- ja riskivaliokunnalle

säännöllisesti riskeistä ja valvonnasta, jotka liittyvät kestävyysraportointiin. Tarkastus- ja riskivaliokunnalle

toimitetaan raportit whistleblowing-tapauksista kahdesti vuodessa, kun taas kiireellisistä tai luonteeltaan

kriittisistä aiheista raportoidaan tarpeen mukaan.

Vuoden 2024 aikana Konsernin vastuullisuustoiminto informoi hallitusta kaksi kertaa. Hallitukselle järjestettiin

perehdytys kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tuloksiin – eli Tietoevryn olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin – sekä kestävään kehitykseen liittyvään due diligence -toimintaan CSRD/ESRS-toteutuksen

päivitys mukaan luettuna sekä näihin aiheisiin liittyviä tilannetietoja. Lisäksi hallitukselle toimitettiin arvio

Tietoevryn kestävään kehitykseen liittyvän due diligence -toiminnan vaikuttavuudesta.

Vuoden aikana Konsernin vastuullisuustoiminto informoi tarkastus- ja riskivaliokuntaa neljä kertaa seuraavista

aiheista:

• NFRD-direktiivin (Direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista) ja EU-taksonomian

mukainen raportointi

• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin välivarmennus

• Kestävyysraportointiprosessiin liittyvä sisäinen laadunvalvonta- ja riskienhallintajärjestelmä

• Kestävyysselvitysluonnos, joka on laadittu kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti, mukaan lukien EU-

taksonomiaraportti

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Tietoevryn toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisrakenteen tarkoituksena on tukea yhtiön strategista

tavoitetta eli kasvua ja kestävää arvonluontia osakkeenomistajille. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmalla pyritään

parantamaan taloudellista ja strategista kehitystä vuosittain, kun taas pitkän aikavälin kannustinohjelman

tarkoitus on palkita arvonluonnista kolmen vuoden jaksolla.

Kummallekin kannustinohjelmalle on määritelty mittarit ja tavoitteet, jotka heijastavat markkinoita, strategisia

tavoitteita, liiketoiminnan painopistealueita ja näihin liittyviä taloudellisia tuloksia. 

Tietoevryn pitkän aikavälin kannustinohjelman ensisijaisia tavoitteita ovat työntekijöiden ja osakkeenomistajien

etujen yhdenmukaistaminen, johtajien ja avainhenkilöiden sitouttaminen sekä kilpailukykyisen kokonaispalkkion

tarjoaminen. Tietoevry otti ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat (ESG-asiat) osaksi

vuoden 2022 pitkän aikavälin kannustinohjelmaa, josta maksetaan ensimmäiset palkkiot vuonna 2025, ja yhtiö

on jatkanut tätä nostamalla kestävyyden painotusta 10 %:sta 20 %:iin vuonna 2023. Pitkän aikavälin

kannustinohjelmassa on edelleen keskitytty johdonmukaisesti ESG-asioihin. Ohjelmassa on määritetty 10 %:n

painoarvo kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevalle Science Based Targets (SBT) -hyväksytylle

tavoitteelle, jolla pyritään 90 %:n vähennykseen vuoden 2020 vertailutasosta vuoden 2026 loppuun mennessä,

ja 10 %:n painoarvo sukupuolijakaumaa koskevalle tavoitteelle, jolla pyritään lisäämään naisten osuutta

rekrytoinnissa.

Hallitus hyväksyy kannustinohjelmien toteutuksen vuosittain, mihin sisältyy mittareiden ja tavoitteiden sekä

ehtojen hyväksyminen. Aina vuoden lopussa hallitus arvioi suorituksia suhteessa kannustinohjelman tavoitteisiin

ja hyväksyy palkkioiden maksun vertaamalla suoriutumista kannustinohjelmiin ja Tietoevryn yleiseen

suorituskykyyn. Yllä kuvattuja kannustinohjelmia ei sovelleta hallituksen jäseniin.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)

Tietoevry toteuttaa kestävyyttä koskevaa jatkuvaa due diligence -prosessia, jolla yhtiö arvioi vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia sekä pyrkii lieventämään haittoja ja edistämään liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiö seuraa

edistymistä jatkuvasti ja käsittelee mahdolliset merkittävät kielteiset vaikutukset suoraan tai yhteistyössä

43

sidosryhmien kanssa. Tietoevry asettaa etusijalle yhteydenpidon asianomaisiin sidosryhmiin, kuten haavoittuviin

ryhmiin, keskeisenä osana due diligence -toimintansa arviointia.

Tietoevryn kestävyyttä koskevalla due diligence -kehyksellä varmistetaan yhtiön kaikkien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta. Alla esitetyssä taulukossa kuvataan, miten ja missä due diligence

-prosessin pääasialliset näkökohdat ja vaiheet näkyvät kestävyysselvityksessä.

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät	Kohdat kestävyysselvityksessä
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	GOV-1, GOV-2, GOV-3, SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	GOV-2, SBM-2, IRO-1, MDR-P, MDR-T
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	IRO-1, SBM-3, MDR-A
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	MDR-A
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	MDR-T

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

Tietoevryn kestävyysraportoinnissa noudatetaan yhtiön konsernitason periaatteita ja prosesseja, joita

sovelletaan ulkoiseen raportointiin, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan. Konsernin vastuullisuustoiminto

hallitsee kestävyysraportointia keskitetysti osana konsernin tukitoimintojen toimintaa ja tekee läheistä

yhteistyötä talousraportointitiimin ja muiden olennaisten tukitoimintojen sekä eri liiketoimintojen kanssa.

Kestävyysraportoinnissa sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistamiseen ja analysointiin sekä olennaisimpiin

tunnistettuihin riskeihin keskittymiseen. Tämä lähestymistapa vastaa Tietoevryn sisäisen valvonnan kehystä.

Tietoevryn kestävyysraportointiprosessiin liittyvät pääasialliset riskit ovat tietojen kattavuus ja

paikkansapitävyys. Näiden riskien vähentämiseksi on perustettu tehokas hallintomalli, jossa määritellään roolit ja

vastuut selvästi. Tällä tavoin varmistetaan tietojen keräämistä ja raportointia koskevat velvoitteet. Tietoevry on

sisällyttänyt tarvittavat kyvykkyydet konsernin yhteisiin liiketoimintaprosesseihin, joita kaikki konsernin

tukitoimintojen piirissä toimivat liiketoiminnot ja tukitoiminnot noudattavat osana toimintaansa.

Tietoevryn liiketoimintaprosessien vastuuhenkilöt varmistavat, että yhtiön prosessit tuottavat tarvittavat tiedot

läpinäkyvästi. Vastuu näiden tietojen tarkkuudesta, raportointiaikataulujen noudattamisesta ja materiaalien

toimittamisesta raportointitiimille kuuluu tietyille rooleille liiketoiminnoissa ja konsernin tukitoiminnoissa yhtiön

hallintomallissa kuvatulla tavalla. Olemassa olevia valvontakeinoja on muokattu ja uusia valvontakeinoja on lisätty

tarpeen mukaan vuonna 2024, jotta sisäisen valvonnan toiminnan tehokkuus voidaan varmistaa ennen

ensimmäistä kestävyysraportointidirektiivin/ESRS-standardien mukaista raportointia.

Riskiarvioinnin ja sisäisen valvonnan havainnot integroidaan kestävyysraportointiprosessiin tarkistamalla ja

päivittämällä sisäisiä valvontakeinoja säännöllisesti. Konsernin vastuullisuustoiminto informoi kestävän

kehityksen ohjausryhmää kestävyysraportoinnin riskeistä ja valvonnasta ja raportoi tarkastus- ja

riskivaliokunnalle vastuun ja valvonnan varmistamiseksi.

44

Strategia

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Erikoistuminen on Tietoevryn strategian kulmakivi. Erikoistumista painottava strategia mahdollistaa markkinoiden

parhaisiin lukeutuvat ohjelmisto- ja teknologiapalvelut. Ohjelmistoliiketoiminnassa tavoitteena on asiakkaiden

ydinprosessien optimointi ja digitalisointi. Kukin erikoistuneista liiketoiminta-alueista tukee asiakkaiden

prosesseja, joilla saattaa olla ratkaiseva merkitys yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen kannalta. Tietoevryn

erikoistuneet ohjelmistoliiketoiminnat ovat seuraavat:

• Tietoevry Care: Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalveluiden ytimessä toimiva liiketoiminta-alue auttaa

asiakkaita tarjoamaan optimoituja, älykkäitä ja personoituja palveluita kansalaisille. Ratkaisujen avulla

asiakkaat pystyvät optimoimaan hoitoresurssien hyödyntämisen ja turvaamaan kansalaisten tietojen

käytön avoimien standardien ja yhteen toimivien käytäntöjen perusteella.

• Tietoevry Banking: Ohjelmistoja ja palveluita, jotka nopeuttavat ja tehostavat rahoituspalvelualan

ydinprosesseja, kuten ydinpankkitoimintaa, korttipalveluita ja varallisuudenhoitoa. Ratkaisut

mahdollistavat yhteiskunnan toimintaa tukevia kriittisiä palveluita ohjelmistopohjaisilla alustoilla ja

tehostavat samalla talousrikosten torjuntaa, mikä on tärkeä osa kestäviä yhteiskuntia.

• Tietoevry Industry: Ohjelmistoja ja datapalveluita, jotka mahdollistavat tehokkuuden kansalaisille

tarjottavissa palveluissa, digitaalisissa arvoketjuissa ja tuotannossa – edistäen teollisuuden ja

yhteiskunnan sujuvaa toimintaa.

Tietoevryn erikoistuneet palveluliiketoiminnat auttavat asiakkaita parantamaan kilpailukykyä, tehokkuutta ja

innovointia:

• Tietoevry Create: Liiketoiminta-alue kehittää digitaalisia tuotteita ja palveluita, jotka auttavat asiakkaita

tarjoamaan huippuluokan kokemuksia ja tehostamaan toimintaansa.

• Tietoevry Tech Services:  Liiketoiminta-alue tarjoaa teknologioita, jotka mahdollistavat asiakkaiden

toiminnan digitalisoinnin niiden strategian ja liiketoiminnan mukaisesti. Lisäksi sen tarjoama

infrastruktuuri ja data-alustat turvaavat teknologiaympäristöä, mikä on keskeistä yhteiskunnan

toimivuuden kannalta.

Tietoevryn kaikkien liiketoiminta-alueiden pääasiallinen tarkoitus on toteuttaa teknologiavetoisia ratkaisuja, jotka

parantavat asiakkaiden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointia eri toimialoilla.

Yhtiöllä on asiakkaita muun muassa rahoituspalveluissa, jälleenmyynnissä, televiestintäalalla,

terveydenhuollossa, hyvinvointipalveluissa, sellu- ja paperiteollisuudessa, opetusalalla, energia-alalla,

kunnallistekniikassa ja julkisella sektorilla. Tietoevry palvelee yrityksiä ja julkisen sektorin asiakkaita noin 90

maassa, ja yli 80 % yhtiön liikevaihdosta tulee Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Tietoevryn strategiaan ei kuulu tuotteita tai palveluita, jotka ovat tietyillä markkinoilla kiellettyjä. Yhtiö ei

myöskään ole ESRS 2:n määritelmän mukaan aktiivinen fossiilisiin polttoaineisiin, kuten hiileen, öljyyn tai

kaasuun, liittyvillä sektoreilla, kemikaalien tuotannossa, kiistanalaisiin aseisiin liittyvässä toiminnassa eikä

tupakan viljelyssä tai tuotannossa.

Alla on esitetty yhtiön tilinpäätökseen sisältyvien tulojen erittely segmenteittäin sekä työsuhteisten

työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan. Tulojen erittelyä koskevassa taulukossa esitettyjen

lisäksi Tietoevryyn ei sovelleta muita merkittäviä ESRS-aloja.

Liikevaihdon jaottelu segmenteittäin

Milj. euroa	2024	2023	Muutos %
Tietoevry Create	836,9	852,3	-2
Tietoevry Banking	580,4	567,2	2
Tietoevry Care	231,3	232,8	-1
Tietoevry Industry	263,7	262,6	0
Tietoevry Tech Services	1 000,7	1 072,7	-7
Eliminoinnit	-110,4	-136,1	-19
Konserni yhteensä	2 802,6	2 851,4	-2

Vuonna 2024 segmenttien liikevaihdon vertailutiedot on oikaistu vastaamaan rakennemuutoksista johtuvia segmenttien välisiä pieniä muutoksia.

Konsernin luvut pysyivät muuttumattomina.

45

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan

Maantieteellinen alue	2024	2023
Pohjoismaat	10 710	11 255
Muu Eurooppa	7 930	8 332
Aasia	5 218	5 433
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	234	278
Yhteensä	24 092	25 298

Arvoketju

Tietoevryn arvoketju kattaa kaiken toiminnan, joka liittyy IT-palveluiden, toimialakohtaisten ohjelmistoratkaisujen

ja teknologioiden toimittamiseen asiakkaille. Tämä koskee sekä arvoketjun alkupään toimintaa (toimittajat ja

kumppanit) että arvoketjun loppupään toimintaa (asiakkaat ja loppukäyttäjät).

Tietoevryn arvoketjun alkupäässä pääpaino on keskeisissä syötteissä ja kumppanuuksissa, joita Tietoevry

tarvitsee palveluidensa toimittamiseen. Tähän sisältyy yhteistyö globaalien laitteisto- ja IT-

infrastruktuuritarjoajien kanssa, joita ovat esimerkiksi palvelin- ja pilviratkaisutoimittajat. Niillä on keskeinen rooli

tarjottaessa IT-palveluita, kuten pilvilaskenta- ja datanhallintaratkaisuja. Lisäksi yhtiö integroi tarjoomiinsa

kolmansien osapuolten ohjelmistoja ja tekee toimittajien kanssa yhteistyötä tarjotakseen uusimpia teknologioita,

kehitystyökaluja ja ohjelmistoalustoja (kuten tekoälytyökaluja ja toiminnanohjausohjelmistoja). Lisäksi

osaamiseen nojautuvana yhtiönä Tietoevrylle kriittisiä arvoketjun alkupään resursseja ovat osaavat työsuhteiset

työntekijät ja konsultit. Tietoevry käyttää palveluidensa tarjoamiseen ammattilaisverkostoa, johon kuuluu

ohjelmistokehittäjiä, data-asiantuntijoita, toimialaosaajia ja IT-asiantuntijoita. Arvoketjun tähän osaan sisältyy

myös yhteistyö oppilaitosten ja henkilöstöpalveluyritysten kanssa.

Tietoevryn arvoketjun loppupää keskittyy ohjelmistotuotteiden, digitaalisten palveluiden ja teknologiaratkaisujen

toimittamiseen asiakkaille ja loppukäyttäjille. Tietoevry tarjoaa toimialakohtaisia ohjelmistoja, mukautettuja

ratkaisuja ja pilvipalveluita sekä tiedonhallinta-, kyberturvallisuus- ja konsultointipalveluita, joilla kehitetään

asiakkaiden toimintaa ja tuetaan asiakkaiden liiketoiminnan tavoitteita ja tuloksia. Lisäksi Tietoevryllä on

keskeinen rooli asiakkaidensa kokonaisvaltaisen digitaalisen transformaation edistämisessä. Yhtiön arvoketjun

loppupään palveluihin sisältyy neuvonta-, ratkaisukehitys, projektinhallinta- ja suunnittelupalveluita, ohjelmisto-/

datakehityspalveluita, sovelluspalveluita, ohjelmistojen asiakastoteutuksia, ohjelmistotukea, loppukäyttäjätukea

sekä jatkuvia palveluita ohjelmistoissa/SaaS-ratkaisuissa, sovelluksissa ja infrastruktuurissa. Lisäksi yhtiö tarjoaa

asiakkaille ulkoistuspalveluita, IT-infrastruktuurin operointi- ja hallintapalveluita sekä sovelluksia, joiden avulla

asiakkaat voivat keskittyä ydintoimintoihinsa.

Tietoevry toimii liiketoiminnan ja teknologian rajapinnassa käyttäen teknologiaa tavoilla, jotka hyödyttävät

asiakkaiden liiketoimintaa. Se yhdistää arvoketjun alkupään teknologiatoimittajat – kuten laitteisto-, pilvi-

infrastruktuuri- ja ohjelmistotoimittajat – ja asiakkaat/toimialat, joita se palvelee. Tietoevry on integroija ja

innovoija, joka hyödyntää arvoketjun alkupään teknologioita tarjotessaan arvoketjun loppupäässä asiakkaille

ohjelmistoja, järjestelmäintegraatioita sekä konsultointipalveluita ja jatkuvia palveluita.

46

47

Panokset

Tietoevryn keskeiset panokset ovat inhimillinen pääoma, teknologiainfrastruktuuri, ohjelmistot ja kumppanuudet.

Niitä kehitetään tehokkailla osaamisen hallinnan ja kestävän hankinnan käytännöillä.

Yhtiön työntekijöillä on keskeinen tehtävä palveluiden toimituksessa ja innovoinnin edistämisessä. Niissä

käytetään erityisosaamista suunnittelusta, digitalisointiin liittyvästä konsultoinnista, järjestelmäintegroinnista,

jatkuvista palveluista, pilviratkaisuista, data-/tekoälypalveluista, ohjelmistonkehityksestä ja

kyberturvallisuudesta. Lisäksi Tietoevry on riippuvainen avaintoimittajien pilviteknologioista ja laitteistosta, kuten

palvelimista, verkkolaitteista sekä konesalikeskusinfrastruktuurista. Yhtiö käyttää ohjelmistonkehityksensä

tukena monipuolista valikoimaa kolmannen osapuolen ohjelmistonkehitystyökaluja, alustoja sekä data-/

tekoälyteknologioita.

Strategiset kumppanuudet teknologioiden tarjoajien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa auttavat Tietoevryä

pysymään innovoinnin kärjessä ja hyödyntämään uusinta teknologiaa. Vahvat suhteet laitteisto- ja

ohjelmistotoimittajiin varmistavat parhaiden teknologioiden ja työkalujen saatavuuden.

Tietoevry käyttää kilpailukykyisiä osaamisen hallinnan käytäntöjä näiden panosten turvaamiseen ja

kehittämiseen. Rekrytoimalla huippuosaajia globaaleilta markkinoilta, tekemällä oppilaitosyhteistyötä ja

solmimalla kumppanuuksia yhtiö varmistaa pätevien ammattilaisten saatavuuden. Jatkuva ammatillinen kehitys

on yhtiölle tärkeää, ja koulutus- ja sertifiointiohjelmilla varmistetaan työntekijöiden asiantuntemus uusimmista

teknologioista.

Teknologiahankinnoissa Tietoevry priorisoi kestäviä käytäntöjä ja ympäristösertifioituja laitteita sekä yhtiön

kestävyystavoitteiden mukaisia kumppaneita. Innovoinnin osalta yhtiö panostaa ohjelmistotuotteidensa

tutkimukseen ja kehitykseen sekä teknologiaratkaisujen edistämiseen asiakkaidensa kanssa.

Tietoturva ja riskienhallinta huomioidaan kaikissa hankintakäytännöissä ja asiakastoimituksissa. Tietoevry

toteuttaa tarkasti kyberturvallisuustoimenpiteitä, joilla suojataan tietoja sekä varmistetaan GDPR-asetuksen ja

muiden määräysten noudattaminen. Lisäksi yhtiö arvioi strategiset toimittajansa ja kumppaninsa ylläpitääkseen

eettisiä ja kestävyysstandardeja toimitusketjussaan.

Tuotokset

Tietoevryn tuotoksiin sisältyy asiakkaille toimitettuja ohjelmistotuotteita, palveluita ja ratkaisuja. Asiakkaat saavat

tuotoksista kilpailukyky-, tehokkuus- ja innovointihyötyjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Keskeisiä tuotoksia

ovat digitaalinen transformaatio, pilvipalvelut ja data-/tekoälylähtöiset palvelut sekä toimialakohtaiset

ohjelmistoratkaisut ja alustat.

Asiakkaiden saamia nykyisiä ja odotettuja hyötyjä ovat esimerkiksi toiminnan tehokkuuden, kilpailukyvyn ja

innovoinnin paraneminen. Lisäksi asiakkaiden kestävyystyötä tuetaan ohjelmistoilla, joilla optimoitavat

ydinprosessit ja -ratkaisut tukevat asiakkaiden yleisiä liiketoimintatavoitteita huomioiden myös

kestävyysnäkökohdat. Sijoittajien näkökulmasta Tietoevryn tuotokset keskittyvät yhtiön taloudelliseen tulokseen

ja kestävyystyöhön. Lisäksi tuotokset liittyvät yhtiön kykyyn sopeutua markkinatrendeihin ja teknologian

kehitykseen. Avaintuotoksia ovat liikevaihdon kasvu, tuotot ja rahavirta sekä muun muassa tekoälyyn,

automaatioon ja pilviratkaisuihin tehtävät teknologiainvestoinnit, jotka asemoivat yhtiötä jatkuvaan kasvuun

digi ensin ‑ympäristössä. Lisäksi Tietoevryn kestävät liiketoimintakäytännöt ovat sijoittajien näkökulmasta yhä

merkittävämpi seikka, joka voi lisätä yhtiön houkuttelevuutta vastuullisten sijoittajien osalta.

Tietoevryn työsuhteisten työntekijöiden saamat välittömät ja odotetut tuotokset keskittyvät ammatilliseen

kehitykseen, kuten täydennyskoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, työntekijöiden hyvinvointiin sekä

moninaisuus- ja osallistamishankkeisiin. Tietopohjaisena yhtiönä Tietoevryn menestys on tiiviisti sidoksissa sen

työsuhteisten työntekijöiden sitoutumiseen ja kehitykseen. Työsuhteisten työntekijöiden saamia nykyisiä ja

odotettuja hyötyjä ovat jatkuva oppiminen, työtyytyväisyys ja urakehitys. Näiden hyötyjen ansiosta työsuhteiset

työntekijät voivat edetä yhtiössä ja osallistua innovatiivisiin hankkeisiin. Tärkeän hyödyn muodostavat myös

moninaisuus ja osallistaminen. Vaalimalla osallistavaa kulttuuria Tietoevry lisää työntekijöiden arvostuksen ja

kunnioituksen kokemusta. Tämä tukee sitoutumista ja tuottavuutta edistäen tuotteita ja palveluita, jotka täyttävät

nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeet.

Tietoevryn vaikutus yhteiskuntaan ulottuu sen asiakkaita ja työsuhteisia työntekijöitä pidemmälle. Yhtiö vahvistaa

yhteisöjä aloitteilla, kuten digitaalisen osallistamisen hankkeilla. Yhteiskunnan kannalta nykyisiin ja odotettuihin

tuloksiin sisältyy elämänlaadun paraneminen digitaalisten alustojen mahdollistamilla keskeisillä palveluilla, kuten

terveydenhuolto- ja koulutuspalveluilla sekä viranomaispalveluilla. Muihin hyötyihin lukeutuu osallistuminen

globaaliin ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen energiatehokkaalla toiminnalla ja uusiutuvan energian

käytöllä.

Tietoevry on yhteydessä sääntelyviranomaisiin erityisesti tietosuojaan, kyberturvallisuuteen ja

kestävyyssääntelyyn liittyvissä asioissa. Yhtiö huolehtii esimerkiksi yleisen tietosuoja-asetuksen ja muiden

määräysten noudattamisesta ja osallistuu aktiivisesti digitaalista transformaatiota koskeviin poliittisiin

keskusteluihin. Keskeisiin tuotoksiin sisältyy määräysten noudattaminen, mikä rakentaa luottamusta poliittisten

päättäjien keskuudessa. Tästä muodostuu sääntelyviranomaisille välittömiä ja odotettuja hyötyjä tietosuoja-,

kyberturvallisuus- ja kestävyysstandardien täytäntöönpanon tukemisen myötä, mikä auttaa huolehtimaan

digitaalisten ekosysteemien turvallisuudesta ja tietoturvasta.

48

Strategian osatekijät, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin

Kestävyys sisältyy Tietoevryn strategiaan ja päivittäisiin käytäntöihin. Innovatiivisten teknologioiden, läpinäkyvän

kestävyysraportoinnin ja vastuullisen digitaalisen transformaation kautta yhtiö vastaa keskeisiin haasteisiin

luoden samalla pitkän aikavälin arvoa sidosryhmille. Alla on esitetty yhteenveto kestävyyteen liittyvistä

osatekijöistä Tietoevryn käytännöissä sekä keskeisiä haasteita ja kriittisiä ratkaisuja.

Tietoevry on sitoutunut pienentämään hiilijalanjälkeään keskittyen energiatehokkuuteen ja digitaalisiin

ratkaisuihin. Yhtiö pyrkii kohti vähähiilisiä konesalikeskuksia, pilviratkaisuja ja energiatehokasta infrastruktuuria

osana toimintaansa. Data- ja pilvipalveluiden kysynnän kasvu edellyttää huomattavan määrän energiaa, jolloin on

haastavaa pitää hiilipäästöt matalina kun samanaikaisesti digitaalista infrastruktuuria laajennetaan. Tietoevry

käyttää konesalikeskuksissaan uusiutuvaa energiaa ja tutkii uusia mahdollisuuksia pienentää palveluidensa

energiankulutusta, minkä lisäksi yhtiö panostaa jatkuvasti digitaalisiin ratkaisuihin liittyviin innovaatioihin, joilla

voidaan tasapainottaa kestävyys ja liiketoiminnan kasvu.

Tietoevryn toiminnassa ja sidosryhmien luottamuksen säilyttämisessä olennaisia asioita ovat vahvat

hallintokäytännöt sekä se, että yhtiö noudattaa kestävyysmääräyksiä, joita ovat esimerkiksi EU:n CSRD, GDPR ja

tekoälysäädös, Norjan avoimuuslaki sekä EU:n tuleva yritysvastuudirektiivi (CSDDD).

Tietoevrylle on tärkeää huolehtia yhtiön työvoiman monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta

(diversity, equity, inclusion, DEI). Lisäksi yhtiö pyrkii huolehtimaan palveluidensa ja tuotteidensa kautta

digitaalisesta osallistamisesta yhteisöissä, joita se palvelee. Monimuotoisen osaajajoukon houkutteleminen sekä

yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vaaliminen nopeasti muuttuvalla, osaajapulasta kärsivällä alalla ovat

merkittäviä haasteita. Tavoitteena on myös varmistaa yhtäläinen pääsy teknologiaan eri alueilla, joiden

sosioekonomiset olosuhteet vaihtelevat. Tietoevry panostaa työsuhteisten työntekijöiden kehitysohjelmiin ja

monimuotoisuushankkeisiin yhteiskunnassa ja alueilla, joissa yhtiö toimii.

Yhtiö kehittää jatkuvasti toimittajien sitouttamiskäytäntöjään varmistaakseen vastuullisten

liiketoimintakäytäntöjen noudattamisen toimitusketjussaan ja toteuttaa samalla erilaisia arviointeja ja seurantaa.

Tietoevry kehottaa toimittajia vahvasti asettamaan Science Based Targets (SBT) -tavoitteita täydessä

laajuudessa Greenhouse Gas Protocol -standardin määritelmien mukaan sekä hankkimaan tavoitteille

varmennuksen Science Based Target -aloitteen (SBTi) puitteissa. Tietoevry käyttää ilmastoon liittyviä tavoitteita

ja suorituksia toimittajien valintakriteereissään. Näin ollen toimittajilla, jotka jakavat yhtiön hiilipäästöjen

vähentämistä koskevat tavoitteet, on parempi mahdollisuus voittaa Tietoevryn kilpailutuksia.

Merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä alueita ja suhteita sidosryhmiin

koskevat kestävyyteen liittyvät tavoitteet

Tietoevryn viisi erikoistunutta liiketoiminta-aluetta vastaavat konsernin kestävyystavoitteiden saavuttamisesta.

Merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä alueita ja sidosryhmäsuhteita koskevia

tavoitteita ei kuitenkaan ole arvioitu, sillä tällaisia tavoitteita ei ole määritelty konsernitasolla. Joidenkin

tuotteiden ja palveluiden osalta on saatavilla liiketoiminta-aluekohtaiset tavoitteet.

Arvio nykyisistä merkittävistä tuotteista ja/tai palveluista sekä merkittävistä markkinoista ja

asiakasryhmistä suhteessa kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin

Vuotuisen EU-taksonomian mukaisuuden arvioinnin ohella Tietoevry on toteuttanut kestävyyteen liittyvien

tarjoomiensa läpikäynnin. Tulokset näyttävät, miten tarjoomat voivat myötävaikuttaa yhtiön

kestävyystavoitteisiin. Vaikka arviointi keskittyy ilmastoon ja ympäristöön, se on osoittanut, että yhtiössä on

olemassa kestäviä teknologiatarjoomia. Kestäviin teknologioihin liittyvää tuottoa tunnistettiin kaikilla

liiketoiminta-alueilla. Nämä tarjoomat liittyvät pääsääntöisesti kahteen luokkaan: tarjoomiin, jotka on kehitetty

asiakkaiden kestävyystyön parantamiseksi, sekä tarjoomiin, jotka edistävät kestävyystyötä, vaikkei niitä olisi

erityisesti suunniteltu tähän tarkoitukseen. Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin havainnot osoittavat

korrelaatioita Tietoevryn nykyisten tarjoomien ja tunnistettujen olennaisten aiheiden sekä yhtiön kestävyyteen

liittyvien tavoitteiden välillä. Nämä korrelaatiot edellyttävät kuitenkin tarkempaa analysointia ja jatkokehitystä,

jotta niillä voidaan ohjata tulevia toimia tehokkaasti. Vuonna 2025 suuremman painoarvon saa erityisesti niiden

aiheiden arviointi, joissa Tietoevry on tunnistanut tosiasiallisia ja mahdollisia myönteisiä vaikutuksia sekä

taloudellisia mahdollisuuksia. Yhtiö pyrkii kehittämään konkreettisia tavoitteita näillä osa-alueilla.

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Yhtiö pyrkii kehittämään edelleen liiketoimintaansa sekä tuotteitaan ja palveluitaan, jotka edistävät innovointia,

kestävää toimintaa, vaatimustenmukaisuutta ja sidosryhmien saamaa arvoa. Jatkuvan vuorovaikutuksen ja

avoimen vuoropuhelun myötä Tietoevry mukauttaa toimintaansa täyttääkseen sidosryhmiensä muuttuvat

tavoitteet.

Tietoevryn sidosryhmävuorovaikutus käsittää laajan joukon asianomaisia sidosryhmiä ja yhtiön

kestävyysselvityksen käyttäjiä, kuten työsuhteisia työntekijöitä ja muuta henkilöstöä, asiakkaita ja loppukäyttäjiä,

sijoittajia ja osakkaita, toimittajia, liikekumppaneita, potentiaalisia työntekijöitä ja opiskelijoita. Tietoevryn

toiminta vaikuttaa näihin sidosryhmiin suorasti ja epäsuorasti.

Hallitus valvoo yhtiön ESG-asioihin liittyviä käytäntöjä, kun taas konsernin vastuullisuustoiminto hallinnoi ja

koordinoi sidosryhmävuoropuhelua yhdessä yhtiön olennaisten toimintojen kanssa.

49

Tulos

Sidosryhmävuoropuhelu ohjaa Tietoevryn toimintasuunnitelmia, joilla hallitaan vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Sidosryhmien näkökulmat huomioidaan Tietoevryn kestävyysraportoinnissa sekä yhtiön

johdolle suunnatuissa raporteissa, ja sidosryhmiltä saadaan palautetta yhtiön liiketoiminnasta. Työsuhteisilta

työntekijöiltä saadun palautteen perusteella yhtiö on lisännyt läpinäkyvyyttä liittyen osaamiseen ja

henkilöstöpäätöksiin, parantanut etätyöskentelyn tukimekanismeja sekä uudistanut oppimisalustojaan.

Asiakaspalautteen perusteella puolestaan on kiinnitetty enemmän huomiota palveluiden toimituksen laatuun

vaalien asiakaskeskeistä kulttuuria ja kehittäen viestintää.

Tietoevry raportoi sijoittajille ja osakkaille säännöllisesti liiketoimintansa tuloksista, tavoitteistaan ja

avainhankkeistaan. Toimittajien ja liikekumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö kohdennetaan  yhteisiin

innovaatio- ja liiketoimintatavoitteisiin, kuten kestävyysasioihin. Houkutellakseen potentiaalisia työntekijöitä ja

opiskelijoita Tietoevry on kehittänyt digitaalista vuorovaikutustaan ja sisällyttänyt rekrytointiprosesseihin

innovatiivisia teknologioita.

Tietoevry arvioi strategiaansa säännöllisesti ylläpitääkseen kilpailukykyään markkinoilla ja luodakseen arvoa

kaikille sidosryhmilleen, kuten asiakkaille, työntekijöille, sijoittajille ja laajemmalle yhteiskunnalle. Strategian

arvioinnin yhteydessä määritellään markkinat, tuote-/palveluportfolion valinnat, kyvykkyystarpeet, toimintamalli

ja taloudelliset tulokset. Strategia jalkautetaan toimintaan vuosittaisilla operatiivisilla suunnitelmilla, joilla on tietyt

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Näihin tavoitteisiin tähtääviä toimia arvioidaan säännöllisesti, jotta

voidaan varmistaa arvonluonti kaikille sidosryhmille.

Tietoevryn suhtautuminen sidosryhmätyöhön ulottuu pidemmälle kuin kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin

toteuttamiseen tai validointiin määräajoin. Yhtiö on sitoutunut käymään koko vuoden ajan sidosryhmien kanssa

jatkuvaa vuoropuhelua, jolla varmistetaan, että sidosryhmien näkemykset ohjaavat Tietoevryn tavoitteita ja ovat

linjassa niiden kanssa. Tämä johdonmukainen vuorovaikutus on kulmakivi yhtiön pyrkimyksissä vaalia kulttuuria,

joka korostaa jatkuvaa parantamista sekä sidosryhmien tarpeisiin ja toiveisiin reagointia.

Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto Tietoevryn keskeisistä sidosryhmistä, vuorovaikutuksesta,

keskeisistä aiheista ja vuorovaikutuksen tuloksista.

50

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmä	Sidosryhmävuorovaikutus	Keskeiset aiheet	Tulokset
Työntekijät ja muu henkilöstö	• Säännölliset työntekijäkyselyt ja neljännesvuosittaiset koko henkilöstön tilaisuudet • Yhteistyö yritysneuvostojen ja liittojen kanssa (Eurooppalainen yritysneuvosto ja muut paikalliset yhteistyöhankkeet) • Osaamisen johtamisprosessien toteutus • Kehityskeskustelut, jatkuva vuoropuhelu ja palaute • Oppimis- ja kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen • Viestintätyökalujen ja -foorumien tarjoaminen kaikille, esim. sosiaalinen intranet	• Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi • Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (diversity, equity, inclusion, DEI) • Osaamisen kehittäminen ja mahdolliset urapolut • Kyberturvallisuus ja tietosuoja • Strategia, yhtiön ohjaus ja taloudellinen tulos	• Työntekijöiden tarpeiden ymmärtäminen ja turvallisen työympäristön tarjoaminen • DEI-hankkeiden toteuttaminen • Koulutusohjelmien ja työpajojen tarjoaminen • Avointa vuoropuhelua edistävän työkulttuurin vaaliminen
Asiakkaat ja loppukäyttäjät	• Kokemus- ja tyytyväisyyskyselyiden kautta saatava asiakaspalaute • Aktiivinen vuoropuhelu ja yhteiset suunnittelutilaisuudet • Säännölliset innovointihankkeet • Asiakasuutiskirjeet, seminaarit ja työpajat	• Asiakaskokemus • Tuotteiden/palveluiden laatu ja turvallisuus • Kestävyys • Innovointi ja kehitys • Hallintotapa ja liiketoiminnan harjoittaminen ml. etiikka • Ihmisoikeudet • Vastuullinen hankinta ja avoimuus • Kyberturvallisuus ja tietosuoja	• Asiakastarpeiden ymmärtäminen • Palautteen hyödyntäminen laadun kehittämisessä • Asiakaskeskeisen kulttuurin ja työtapojen kehittäminen • Innovoinnin ja kehityksen edistäminen
Toimittajat ja liikekumppanit	• Säännölliset strategisen, taktisen ja operatiivisen tason kokoukset, joissa huomioidaan kaupalliset ja tekniset näkökulmat • Vuorovaikutteinen suhde toimittajiin • Suoritusten johtamisen ohjelmat • Merkittävien toimittajien kanssa toteutettava toimittajien vastuullisuusohjelma • Toimittajien toimintaohjeiden kattavuustarkastelut vakiintuneiden toimittajien kanssa • Uusien kumppaneiden ja ekosysteemien tunnistaminen ja valitseminen tarkoituksena kiihdyttää asiakasarvoa	• Toimittajakokemus • Tuotteiden/palveluiden laatu ja turvallisuus • Kestävyys • Innovointi ja kehitys • Hallintotapa ja liiketoiminnan harjoittaminen ml. etiikka • Ihmisoikeudet • Vastuullinen hankinta ja avoimuus • Kyberturvallisuus ja tietosuoja	• Laadun parantamiseen tähtäävä yhteistyö • Vastuullisen hankinnan ja jatkuvan kehityksen varmistaminen ennakoivilla toimintamalleilla • Toimittajien vastuullisuuden jatkuva arviointi osana hankinnan due diligence -prosessia
Sijoittajat, osakkeenomistajat ja analyytikot	• Sijoittajatapaamiset ja -esitykset • Läheinen vuorovaikutus osakkeenomistajien kanssa varsinaisen yhtiökokouksen yhteydessä • Säännöllinen talousraportointi	• Taloudellinen tulos ja kehitys • Markkinaympäristö • Yhtiön strategia • ESG-asioiden toteutuminen ja kehitys  • Riskit ja mahdollisuudet	• Taloudellista tulosta ja asemaa koskevat tiedot • Tulevien mahdollisuuksien, strategian ja tavoitteiden selventäminen • Markkinoihin ja toimintaan liittyvistä riskeistä tiedottaminen
Potentiaaliset työntekijät ja opiskelijat	• Virtuaaliset urapäivät ja opiskelijamessut • Opinnäyteyhteistyöt • Rekrytointiprosessit • Graduate-ohjelmat ja harjoittelut • Sosiaalinen media	• Oppimismahdollisuudet ja koulutus • Uramahdollisuudet • Tietoevryn toimintaan perehtyminen • Innovointi- ja kestävyystoiminta • Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus	• Osallistavat rekrytointiprosessit • Akateemiset kumppanuudet • Tiedottaminen Tietoevryn toiminnasta ja työmahdollisuuksista

51

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)

Tietoevryn olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu Tietoevryn koko arvoketjussa huomioiden

oma toiminta, kaikki arvoketjun työntekijät, kuluttajat ja loppukäyttäjät. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet ovat

pääosin lähtöisin yhtiön omasta operatiivisesta toiminnasta, kun taas olennaiset vaikutukset kohdistuvat yhtiön

arvoketjun kaikkiin osiin. Kielteiset vaikutukset sijoittuvat tyypillisesti arvoketjun alkupäähän tai yhtiön suoraan

toimintaan. Vastaavasti myönteisiä vaikutuksia havaitaan usein arvoketjun loppupäässä sekä yhtiön sisäisessä

toiminnassa. Yhtiön olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät ole vuorovaikutuksessa sen strategian

kanssa.

Tietoevryn kielteiset vaikutukset ja niiden asiayhteys

• Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia (koko arvoketju): Tietoevryn oman toiminnan ja arvoketjun

energiankulutus vaikuttaa kielteisellä tavalla hiilipäästöihin. Digitaalisten palveluiden kysyntä kasvaa,

minkä seurauksena energiankäyttö lisääntyy, jolloin mahdollisia seurauksia ovat

kasvihuonekaasupäästöjen kasvaminen ja resurssien ehtyminen.

• Moninaisuus, sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, oma työvoima (oma

toiminta): Tiedostamattomat vinoumat rekrytoinnissa, ylennyksissä ja henkilöstön sitouttamisessa, erot

ammatillisen kehittymisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksissa, sukupuolten ja vähemmistöryhmien

palkkaerot.

• Työehtosopimusneuvottelut, yhdistymisvapaus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, oma työvoima ja

arvoketjun työntekijät (oma toiminta, arvoketjun alkupää): Yhtiöllä on toimintaa useissa eri maissa, joissa

työhön sovelletaan erilaisia lakeja, määräyksiä ja käytäntöjä. Osa työsuhteisista työntekijöistä voi kohdata

ammattiliittojen perustamista tai niihin liittymistä koskevia esteitä. Riippuvuus globaaleista toimittajista,

joiden sijaintialueilla työn sääntely on heikompaa, sisältää myös riskin työehtosopimusneuvotteluihin ja

yhdistymisvapauteen kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista.

• Korruptio- ja lahjontatapaukset (koko arvoketju): Pörssiyhtiönä, jolla on toimintaa ja palveluja

maailmanlaajuisesti, Tietoevryyn kohdistuu korruption ja lahjonnan riskejä omassa toiminnassaan.

Tällaisista tapauksista voi aiheutua olennaisia kielteisiä vaikutuksia henkilöille, oikeussubjekteille ja

yhteisöille, joissa yhtiöllä on toimintaa. Tietoevryyn sovelletaan korruption torjuntaa koskevaa

lainsäädäntöä, jonka seurauksena vastuu vuorovaikutustilanteista ulottuu koko arvoketjuun.

• Tekoäly (koko arvoketju): Vinoumat ja syrjintä, tietosuojanäkökulmat ja eettiset kysymykset, kuten

päätöksenteko kriittisissä valintatilanteissa. Automaatio voi vähentää työpaikkoja aiheuttaen sosiaalisia

mullistuksia, kun taas tekoälymallien kouluttaminen vaatii paljon energiaa ja vettä, mikä lisää hiilipäästöjä.

• Kyberturvallisuus (oma toiminta, arvoketjun loppupää): Mahdolliset tietomurrot, joista aiheutuu

taloudellisia menetyksiä, henkilöihin kohdistuvaa mainehaittaa, sääntelyviranomaisten määräämiä

sakkoja ja mainehaittaa. Palveluiden häiriöistä voi seurata kielteisiä vaikutuksia asiakkaille, niiden omille

asiakkaille ja koko yhteiskunnalle.

Tietoevryn myönteiset vaikutukset ja niiden asiayhteys

• Yrityskulttuuri (oma toiminta), väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen (koko arvoketju): Johdon sitoutuminen eettisiin arvoihin, väärinkäytösten paljastajien

suojelu nimettömyyden takaamiseksi, korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen tähtäävät vaatimusten

noudattamista koskevat ohjelmat sekä auditoinnit, joilla varmistetaan korruption torjuntaa koskevien

ohjelmien noudattaminen, edistävät myönteistä yrityskulttuuria, joka tukee työntekijöiden sitoutumista ja

innovointia.

• Työsuhdeturva, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja työaika, oma työvoima (oma toiminta): Urakehitys,

uudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus mukaan lukien, ylläpitää työntekijöiden työllistettävyyttä.

Joustavat järjestelyt, kuten etätyö ja joustava työaika, mahdollistavat tehokkaan ajanhallinnan ylläpitäen

samalla tuottavuutta.

• Asiakkaiden ja loppukäyttäjien tietosuoja (arvoketjun loppupää): Tiukat tietosuojatoimet, yleisen

tietosuoja-asetuksen ja muun sääntelyn noudattaminen sekä avoin informaatio tietojen keräämiseen ja

käyttöön liittyvistä käytännöistä parantavat asiakasuskollisuutta ja -tyytyväisyyttä.

• Vastuullinen tekoäly (oma toiminta, arvoketjun loppupää): Selvät eettiset ohjeet ja koulutukset, joissa

korostetaan ja tuetaan ihmisoikeuksia, moninaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta, edistävät

luottamusta ja vastuuvelvollisuutta tekoälyteknologioiden kehityksessä ja käyttöönotossa.

52

Tietoevryn riskit ja niiden asiayhteys

• Energia (oma toiminta): Konesalikeskusten ja pilvi-infrastruktuurin energiaintensiivisyys, energian

hintojen heilahtelu, toimitusketjun häiriöt ja sääntelyn muutokset omassa toiminnassa ja toimitusketjussa.

• Tietosuoja ja kyberturvallisuus (oma toiminta, arvoketjun loppupää): Kriittisen IT-infrastruktuurin ja

arkaluontoisten tietojen hallinta, tietosuojamääräysten noudattaminen.

• Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, oma työvoima (oma toiminta):

Naispuolisten työntekijöiden aliedustus toimialalla sekä yhtiössä ja sen johdossa, palkkaerot.

Tietoevryn mahdollisuudet ja niiden asiayhteys

• Ilmastonmuutoksen hillintä (oma toiminta, arvoketjun loppupää), ilmastonmuutokseen sopeutuminen

(oma toiminta, arvoketjun loppupää), kiertotalous (oma toiminta, arvoketjun loppupää): Tarjoomat, jotka

edistävät kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteen vähentämistä, laitteisto- ja ohjelmisto-omaisuuden

kiertokulkuisuus.

• Työolot, oma työvoima (oma työvoima): Työsuhdeturvan, kohtuullisten työaikojen sekä työ- ja

yksityiselämän tasapainon edistäminen pienentävät rekrytointiin ja työntekijöiden sitouttamiseen liittyviä

kustannuksia.

• Kyberturvallisuus (oma toiminta, arvoketjun loppupää): Turvallisten tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen

huomioiden myös vahva kyberturvallisuusvalmius ja häiriötilanteiden hallinta.

• Vastuullinen tekoäly (oma toiminta, arvoketjun loppupää): Eettiset tekoälykäytännöt sekä

yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaavat tekoälyvetoiset tuotteet ja palvelut houkuttelevat asiakkaita ja

parantavat luottamusta.

53

54

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Lähde	Aihe	Osa-aihe	Osaosa-aihe	Kielteinen tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus	Myönteinen tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus	Riski	Mahdollisuus
ESRS E1	Ilmastonmuutos	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
		Ilmastonmuutoksen hillitseminen
		Energia
ESRS E5	Kiertotalous
ESRS S1	Oma työvoima	Työolot	Työllisyysturva
			Työaika
			Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
			Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet
			Työehtosopimusneuvottelut, mukaan lukien työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus
			Työ- ja yksityiselämän tasapaino
		Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille	Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä
			Monimuotoisuus

55

Lähde	Aihe	Osa-aihe	Osaosa-aihe	Kielteinen tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus	Myönteinen tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus	Riski	Mahdollisuus
ESRS S2	Arvoketjun työntekijät	Työolot	Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet
			Työehtosopimusneuvottelut, mukaan lukien työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus
		Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille	Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä
ESRS S4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset	Yksityisyys
ESRS G1	Liiketoiminnan harjoittaminen	Yrityskulttuuri
		Väärinkäytösten paljastajien suojelu
		Korruptio ja lahjonta	Ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus
			Tapaukset
Yhteisö- kohtaiset aiheet	Kyberturvallisuus
	Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen

56

Olennaisiin vaikutuksiin liittyvät aikahorisontit

Kaksinkertaisessa olennaisuusprosessissa on hyödynnetty ESRS-standardien vaatimuksia, ja käytettävät

aikahorisontit on määritelty näiden standardien mukaan. Tällä tavoin varmistetaan eteenpäin katsova

lähestymistapa, jossa huomioidaan sekä välittömät että pitkän aikavälin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Tietoevry on kuitenkin käyttänyt kestävyysraportointidirektiivin/ESRS-standardien mukaisen raportoinnin

ensimmäisenä vuonna yhtä aikahorisonttia (0–5 vuotta) arvioidessaan mahdollisia kielteisiä ja myönteisiä

vaikutuksia sekä mahdollisuuksia ja riskejä. Aikahorisontteja tarkistetaan ja tarkennetaan, ja osana tätä työtä

myös kehitetään pitkän aikavälin horisontteja.

Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin toteutus on vaikuttanut siihen, miten Tietoevry tunnistaa ja arvioi

kestävyyteen liittyviä vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan. Muutosten raportointia koskeva vaatimus ei

ole olennainen, koska kyseessä on raportoinnin ensimmäinen vuosi.

Strategian ja liiketoimintamallin resilienssi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyssä

Tietoevryn resilienssi ja kilpailukyky ovat seurausta sopeutumisesta teknologian nopeaan kehitykseen,

kyberturvallisuus- ja ympäristöriskien käsittelystä sekä yhtiön asemoinnista niin, että se pystyy hyödyntämään

digitaaliseen transformaatioon ja kestävyyteen liittyviä mahdollisuuksia. Vastatakseen asiakkaiden odotuksissa

tapahtuviin muutoksiin yhtiö korostaa strategiassaan jatkuvaa innovointia ydinalueilla, kuten pilvipalveluissa,

tekoälyssä ja automaatiossa.

Tietoevry pyrkii jatkuvasti sopeutumaan uusiin kestävyysmääräyksiin ja sidosryhmien odotuksiin. Yhtiöllä on

useita käytäntöjä, joilla se vähentää ja hallitsee olennaisia vaikutuksia ja riskejä. Teknologiayrityksenä Tietoevry

kohtaa huomattavia kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä riskejä. Vahvat tiedonkeruuprotokollat,

kyberuhkien lieventämiseen tähtäävät käytännöt ja kyky sopeutua uudentyyppisiin digitaalisiin uhkiin

varmistavat Tietoevryn resilienssin näillä osa-alueilla. Myös energiankulutukseen liittyvä resilienssi on kriittinen

seikka johtuen konesalikeskusten kasvavasta energiantarpeesta, tietojenkäsittelyn infrastruktuurista ja

siirtymästä kohti pilvipohjaisia palveluita. Tietoevryn toteuttamiin toimiin lukeutuu muun muassa

energiatehokkaita ratkaisuja ja toimenpiteitä, kuten uusiutuvan energian käyttäminen yhtiön hiilijalanjäljen

pienentämiseksi. Lisäksi Tietoevry sopeutuu sääntelyn muutoksiin huolehtimalla esimerkiksi nykyisten ja tulevien

tietosuojalakien ja ympäristöstandardien sekä työ- ja kestävyyslainsäädännön noudattamisesta.

Digitalisaatioon liittyvien palveluiden kysynnän kasvaessa eri toimialoilla Tietoevry on asemoitunut hyvin ja

kykenee hyödyntämään entistä suurempaa IT-palveluiden, tekoälypohjaisten ratkaisujen, pilvi-infrastruktuurin ja

automaatioteknologioiden tarvetta. Tietoevry pystyy hyödyntämään kestävyystoimintaansa myös auttamalla

asiakkaita näiden omien ESG-tavoitteiden saavuttamisessa Tietoevryn digitaalisten ratkaisujen avulla.

Nykyiset ja ennakoidut vaikutukset liiketoimintamalliin, arvoketjuun ja strategiaan

Tietoevryn olennaisten vaikutusten huomioinnin seurauksena on syntynyt useita liiketoimintamalliin ja

strategiaan liittyviä näkökohtia:

• Kestävyyden sisällyttäminen toimintaan: Yhtiö on integroinut ESG-tekijöitä liiketoimintansa

ydinprosesseihin, hallintorakenteisiin ja toimitusketjun hallintaan. Tähän sisältyy vastuullisten

hankintakäytäntöjen noudattaminen sekä kumppanuuksien solmiminen samankaltaisiin

kestävyystavoitteisiin sitoutuneiden toimittajien kanssa.

• Toiminnan energiasiirtymä: Tietoevry on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan ja oman

toimintansa hiilijalanjälkeä jatkamalla siirtymää kohti yksinomaan uusiutuvan energian käyttöä

konesalikeskuksissaan ja toimistoissaan. Ympäristöriskien vähentämisen lisäksi siirtymä tarjoaa

mahdollisuuden houkutella kestävyyttä painottavia asiakkaita ja kumppaneita.

• Investoinnit kestävyyttä tukevaan innovointiin: Yhtiö kasvattaa investointejaan uusien tuotteiden ja

palveluiden kehitykseen. Koska nämä palvelut ovat teknologiaintensiivisiä, ne voivat mahdollisesti tukea

toimialan ja asiakkaiden ESG-työtä. Esimerkiksi pilviratkaisut ja tekoälyvetoiset järjestelmät suunnitellaan

optimoimaan energiankäyttö, vähentämään jätteen määrää ja auttamaan yrityksiä/asiakkaita

saavuttamaan kestävyystavoitteensa.

• Tulevaisuuden näkymät: Tulevaisuudessa Tietoevry aikoo jatkaa sopeutumista globaaleihin

kestävyysstandardeihin ennakoiden samalla tekoälyn ja muiden nousevien teknologioiden tarjoamia

uusia mahdollisuuksia. Nämä innovaatiot tukevat toiminnan tehokkuuden ja asiakaskokemuksen

parantamista entisestään samalla kun ne auttavat lieventämään ilmastonmuutokseen, sääntelyn

muutoksiin ja yhteiskunnan uudistumiseen liittyviä riskejä.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset taloudelliseen tulokseen on

arvioitu niiden ennakoidun tulo- ja kustannusvaikutuksen perusteella. Riskeillä ja mahdollisuuksilla ei katsota

olevan olennaista vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan, eikä yhtiön näkemyksen mukaan ole olemassa

merkittäviä riskejä siitä, että omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehtäisiin seuraavan tilikauden aikana

olennainen oikaisu.

57

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien aiheuttamat raportointikauden taloudelliset vaikutukset

Mahdollisuudet	Vaikutus taloudelliseen tulokseen ja kassavirtaan	Toteutetut toimet on kuvattu kunkin aiheen kohdalla
Ilmastonmuutoksen hillitseminen	Aiheeseen liittyvät EU-taksonomian luokitusjärjestelmäkelpoiset tarjoomat edustavat 448,4 milj. euron liikevaihtoa. Luokitusjärjestelmäkelpoiset investoinnit olivat 92,0 milj. euroa ja liiketoiminnan kulut 18,5 milj. euroa.	Lisätietoja on osioissa Ilmastonmuutos ja EU-taksonomiaan pohjautuva raportointi
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Yhtiö ei ole tunnistanut ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää liikevaihtoa.	Lisätietoja on osiossa Ilmastonmuutos
Kiertotalous	Aiheeseen liittyvät EU-taksonomian mukaiset ympäristön kannalta kestävät tarjoomat edustavat 7,5 milj. euron liikevaihtoa. Laitteiston kiertokulun odotetaan tuottavan säästöjä.	Lisätietoja on osioissa Resurssien käyttö ja kiertotalous, sekä EU-taksonomiaan pohjautuva raportointi
Työolot (oma työvoima)	Suuri osa aiheeseen liittyvästä työstä sisältyy yksittäisten työntekijöiden jokapäiväisiin rutiineihin, joten erillisiä kuluja ei ole saatavilla.	Lisätietoja on osiossa Oma työvoima
Kyberturvallisuus (riski ja mahdollisuus)	Kyberturvallisuus on erottamaton osa useita tarjoomia, joten erillisiä kannattavuus- tai kassavirtatietoja ei ole saatavilla. Nämä tarjoomat ovat kuitenkin yleisesti kannattavia. Vuonna 2024 yhtiön erääseen Ruotsissa sijaitsevaan palvelinkeskukseen kohdistui kiristysohjelmahyökkäys, joka vaikutti negatiivisesti kasvuun ja liikevoittoon. Lisätietoja on tilinpäätöksen liitetiedoissa.	Lisätietoja on osiossa Kyberturvallisuus
Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen	Tekoäly on erottamaton osa useita tarjoomia, joten erillisiä kannattavuus- tai kassavirtatietoja ei ole saatavilla. Nämä tarjoomat ovat kuitenkin yleisesti kannattavia.	Lisätietoja on osiossa Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen
Riskit
Energia	Suuri osa aiheeseen liittyvästä työstä sisältyy työsuhteisten työntekijöiden jokapäiväisiin rutiineihin, joten kattavia erillisiä kulutietoja ei ole saatavilla. Vuonna 2024 yhtiö kirjasi konesalikeskusten konsolidointiin, uusiutuvaan energiaan ja ympäristöjärjestelmän jatkokehitykseen liittyviä lisäkustannuksia. Konesalikeskusten modernisointi ja uudet teknologiat ovat parantaneet energiatehokkuutta, ja näiden toimenpiteiden odotetaan tukevan energiankulutuksen vähentämistä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2024 toteutettuihin toimenpiteisiin sisältyy myös pääkonttorin valaistusjärjestelmän uusiminen.	Lisätietoja on osiossa Ilmastonmuutos
Sukupuolten tasa-arvo (oma työvoima)	Suuri osa aiheeseen liittyvästä työstä sisältyy yksittäisten työntekijöiden jokapäiväisiin rutiineihin, joten erillisiä kuluja ei ole saatavilla. Vuoden 2024 toimenpiteisiin sisältyy kyselytutkimuksia ja koulutusta.	Lisätietoja on osiossa Oma työvoima
Yksityisyys	Suuri osa aiheeseen liittyvästä työstä sisältyy yksittäisten työntekijöiden jokapäiväisiin rutiineihin, joten erillisiä kuluja ei ole saatavilla.	Lisätietoja on osiossa Kuluttajat ja loppukäyttäjät

58

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (IRO-1)

Tietoevryn kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä laadittiin yleiskatsaus toiminnasta, liikesuhteista ja

asianomaisista sidosryhmistä sekä tausta-analyysi, joka kattaa toimialaa koskevan asiayhteyden, liiketoimintoja,

kestävyyskehyksiä, lainsäädäntöä ja vertaisarviointeja. Arviointi kattoi koko arvoketjun mukaan lukien kaikki

työsuhteiset työntekijät ja muut työntekijät. Erityistä huomiota kiinnitetään työvoiman korkeamman riskin

segmentteihin, kuten haavoittuviin ryhmiin.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessissa käytettiin keskeisiä syöttötietoja,

kuten hiilidioksidiekvivalenttimuotoisia (CO₂e) päästötietoja, yhtiön TCFD-työryhmän analyysia,

ihmisoikeusriskien arviointeja, monimuotoisuuden mittareita, terveyttä ja turvallisuutta koskevia tietoja sekä

Tietoevryn GRC (governance, risk, and compliance) -järjestelmästä saatuja kestävyysriskitietoja.

Maantieteellisten riskien arviointien sekä Sustainability Accounting Standards Boardin (SASB)

olennaisuusmatriisin avulla tunnistettiin arvoketjun riskejä. Näissä otettiin huomioon arvoketjun alkupään

kumppaneiden sijainnit ja panostukset. Olennaisuusprosessin tietopuutteet katettiin sektorien keskiarvoilla ja

arvioilla. Kiertotalouden osalta Tietoevry arvioi myös liiketoimintojaan ja markkinoilla nykyisin olevia ratkaisuja

sekä toteutti kirjallisuuskatsauksen. Lisäksi konsultoitiin sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, kuten yhtiön

kiertotalouspalveluiden tarjoajien asiantuntijoita.

Kokonaisuutena kaksinkertaiseen olennaisuusarviointiin sisältyi sidosryhmähaastatteluja, nykyisen

olennaisuusarvioinnin katsaus sekä vaikutusarviointi ja taloudellisen olennaisuuden arviointi. Arviointi toteutettiin

erikseen jokaiselle Tietoevryn viidestä erikoistuneesta kokonaisvaltaisesta liiketoiminta-alueesta, ja siihen

osallistui resursseja seuraavista yksiköistä: liiketoiminnan kehitys ja strategia, henkilöstöhallinto, talous,

riskienhallinta, vastuullisuus, Operational Excellence -toiminto ja konsernin tukitoiminnot.

Vaikutusten olennaisuutta arvioidessaan Tietoevry arvioi tosiasiallisia ja mahdollisia kestävyysvaikutuksia (sekä

myönteisiä että kielteisiä), joita syntyy sen toiminnasta ja liikesuhteista yhtiön arvoketjussa. Tosiasiallisten

kielteisten vaikutusten olennaisuus perustui niiden vakavuuteen. Mahdollisten kielteisten vaikutusten osalta

puolestaan huomioitiin sekä vakavuus että todennäköisyys. Tosiasiallisista myönteisistä vaikutuksista arvioitiin

mittakaava ja laaja-alaisuus mukaan lukien tulevien hyötyjen todennäköisyys. Taloudellisen olennaisuuden

arvioinnissa huomioitiin mahdolliset taloudelliset vaikutukset, kuten varojen ja/tai velkojen muutokset,

taloudellisen tuloksen muutokset ja yhtiön maine, sekä vaikutusten todennäköisyys.

Tulosparametreissa noudatettiin ESRS-standardia ja Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän

(EFRAG) ohjeita kaksinkertaisen olennaisuuden prosessista. Tosiasiallisiksi arvioiduille vaikutuksille asetettiin

automaattisesti korkein todennäköisyys. Olennaisuuden kynnysarvot määritettiin eri liiketoiminta-alueiden ja

konsernin vastuullisuustoiminnon välisessä yhteistyössä, ja Tietoevry-konsernin lopulliset tulokset painotettiin

tilikauden 2022 liikevaihdon mukaan. Kategorioissa käytettiin erillisiä kynnysarvoja (tosiasiallinen myönteinen,

tosiasiallinen kielteinen, mahdollinen myönteinen, mahdollinen kielteinen, riskit ja mahdollisuudet) oleellisuuden

varmistamiseksi. Laadullisiin kynnysarvoihin sovellettiin kohtuullisuuden periaatetta varmistaen tarkkuus

saatavilla olevien tietojen perusteella.

Tietoevryn kestävyysraportoinnin luotettavuus on varmistettu sisäisellä valvonnalla ja aihekohtaisella

todennuksella, joita tuetaan sidosryhmävuorovaikutuksella. Hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunta tarkisti yhtiön

kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tuloksen, joka noudattaa ESRS-standardien vaatimuksia.

Tunnistaessaan ja arvioidessaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ESG-asioiden kontekstissa Tietoevry on

pyrkinyt ymmärtämään eri seikkojen välisiä yhteyksiä. Osana tätä työtä on kartoitettu, miten yhtiön vaikutukset ja

riippuvuudet muuntuvat mahdollisiksi taloudellisiksi ja maineriskeiksi ja -mahdollisuuksiksi. Tietoevry on

esimerkiksi tunnistanut huomattavasta energiankulutuksesta aiheutuvan kielteisen ympäristövaikutuksen ja

siihen liittyvän taloudellisen riskin välillä keskeisen yhteyden. Yhtiön voimakas riippuvuus energiasta erityisesti

konesalikeskuksissa saa aikaan riskin, sillä energian hintojen äkillinen kasvu voi vaikuttaa toiminnan kuluihin

huomattavan paljon. Vastaavasti Tietoevryn riippuvuus osaavasta työvoimasta korostaa yhtiön

työllistämiskäytäntöjen vaikutusta osaajien säilyttämiseen ja houkutteluun. Yhtiö ymmärtää, että moninaisen ja

osallistavan työympäristön vaaliminen voi lieventää osaajapulan riskiä ja avata mahdollisuuksia innovoinnille.

Tietoevry kartoittaa tällaisia yhteyksiä iteratiivisesti ja muutoksiin sopeutuen, jolloin uusien tietojen ilmetessä ja

liiketoimintaympäristön muuttuessa yhtiö voi päivittää käsitystään siitä, miten vaikutukset ja riippuvuudet

vaikuttavat sen riskiprofiiliin ja käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin.

Tietoevry toteuttaa järjestelmällistä riskienhallintaa parantaakseen liiketoimintansa tehokkuutta, valvontaa,

kannattavuutta, kestävyyttä ja jatkuvuutta. Tähän käytetään kattavaa prosessia, jossa arvioidaan, tunnistetaan ja

analysoidaan riskejä, jotka voivat vaikuttaa liiketoiminnan tavoitteisiin, ihmisiin ja ympäristöön kestävyyden

näkökulmasta. Asianmukaisella riskienkäsittelyllä minimoidaan riskien vaikutukset ja todennäköisyys.

Riskejä priorisoidaan arvioimalla niiden vaikutusta ja todennäköisyyttä yhdenmukaisella riskimatriisilla, jota

sovelletaan koko yhtiössä. ESG-asioihin liittyvät vaikutukset ja riskit, mukaan lukien kaksinkertaisessa

59

olennaisuusarvioinnissa tunnistetut, ovat erottamaton osa riskimatriisia. Niiden priorisointi perustuu niiden

mahdollisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ihmisiin ja ympäristöön, määräysten noudattaminen mukaan luettuna,

mutta myös mahdollisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat yhtiön taloudelliseen tulokseen ja asemaan. ESG-asioihin

liittyvien riskien ja vaikutusten järjestys määritetään mittareilla. Korkean prioriteetin riskejä ovat riskit, joista voi

aiheutua viranomaisten määräämiä seuraamuksia (esim. lahjonnan tai korruption riski), merkittävää

ympäristöhaittaa tai vakavia ihmisoikeusrikkomuksia – näitä kaikkia käsitellään vaikutuksiltaan merkittävinä

riskeinä, joita täytyy lieventää.

Tietoevry on kehittänyt kaksinkertaisen olennaisuuden prosessiaan nykyisen raportointikauden aikana

huolehtien siitä, että olennaisuutta määritettäessä arvioidaan perusteellisesti sekä vaikutusnäkökulma (miten

yhtiö vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan) että taloudellinen näkökulma (miten ympäristöasiat ja

yhteiskunnalliset asiat vaikuttavat yhtiöön). Tähän verrattuna edellisen raportointikauden parametrit ja

näkökulmat eivät olleet yhtä kattavia.

Viimeinen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin muokkaus toteutettiin raportointivuoden jälkipuoliskolla.

Ohjaava kehys oli ESRS 2, ja tarkoitus oli huolehtia siitä, että Tietoevry huomioi yhteen Ruotsissa sijaitsevaan

konesalikeskukseensa kohdistuneen kiristysohjelmahyökkäyksen vaikutukset. Varmistaakseen, että toiminta

vastaa muuttuvia kestävyyskäytäntöjä ja -standardeja Tietoevry sitoutuu tarkistamaan kaksinkertaista

olennaisuusarviointia säännöllisesti, jotta se pysyy oleellisena ja paikkansapitävänä. Seuraavan läpikäynnin

ajankohta on vuoden 2025 toinen neljännes.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

Arvioitaessa Tietoevryn olennaisia ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yhtiö huomioi

kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuvat vaikutuksensa ilmastonmuutokseen. Pääasialliset yhtiön omaan

toimintaan liittyvät päästöt sisältävät toimistojen ja konesalikeskusten energiankulutuksen. Arvoketjun

alkupäässä suurin osa päästöistä syntyy hankittavista tavaroista ja palveluista sekä tuotantohyödykkeistä, kun

taas arvoketjun loppupäässä päästöt syntyvät myytävien tuotteiden käytöstä.

Prosessissa huomioitiin myös ilmastoon liittyvät fyysiset riskit omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja

loppupäässä käyttäen Tietoevryn TCFD-työryhmän vuosina 2022–2023 laatimaan analyysiin sisältyvästä yhtiön

resilienssianalyysista saatuja syöttötietoja.

Mahdollisten ilmastoon liittyvien riskien tunnistamisessa käytettiin kolmea seuraavaa skenaariota:

• Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) määrittelemä päästöjen nettonollataso vuonna 2050:  Tässä

nettonollaskenaariossa pitkälle kehittyneet taloudet saavuttavat päästöjen nettonollatason vuoteen

2035 mennessä ja 90 % sähköstä hankitaan uusiutuvista lähteistä vuoteen 2050 mennessä.

Skenaariossa tunnistettu Tietoevryyn kohdistuva keskeinen riski liittyy hiilipäästöjen hinnoitteluun,

uusiutuvan energian kustannuksiin sekä muuttuvaan sääntelyyn sopeutumiseen.

• RCP 8.5 -päästöskenaario: Tässä skenaariossa kuvataan hiilidioksidipäästöjen korkeaa tasoa, jonka

seurauksena maapallon lämpötila nousee yli 4 °C vuosisadan loppuun mennessä, jolloin äärimmäisten

sääilmiöiden tiheys kasvaa, merenpinta nousee ja myrskyt voimistuvat entisestään. Tämä tarkoittaa

Tietoevrylle huomattavia toimitiloihin kohdistuvia fyysisiä riskejä ja aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuun.

• RCP 4.5 -päästöskenaario: Tässä keskitien päästöskenaariossa päästöhuippu saavutetaan noin vuonna

2040 ja maapallon lämpeneminen tasaantuu 2 ja 3 °C:n välille. Skenaariossa Tietoevrylle aiheutuu

siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä.

Riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu Tietoevryn riskienhallintaprosesseissa ja työpajoissa sekä TCFD:n

analyysin yhteydessä laaditussa skenaarioanalyysissa. Riskit on määritelty mahdollisen taloudellisen vaikutuksen

ja arvioidun esiintymisen todennäköisyyden mukaan. Tunnistettuja riskejä analysoitiin erilaisissa

ilmastoskenaarioissa, joihin sisältyi mahdollisten taloudellisten vaikutusten analysointi sekä hillintään/

sopeutumiseen liittyvä strategia.

Tietoevryn toimintamaissa tunnistetut ilmastoon liittyvät fyysiset riskit arvioitiin käyttäen INFORM-

riskiarviointimallia. Mallissa päästöjen mahdollisia kehityskulkuja kuvaavien RCP-päästöskenaarioiden sekä

mahdollisia sosioekonomisia kehityskulkuja kuvaavien SSP-projektioiden perusteella arvioidaan vaaroja,

haavoittuvuutta ja maiden kykyä selvitä kriiseistä. Fyysisille vaaroille altistuminen tunnistettiin maakohtaisella

asteikolla niiden maiden osalta, joissa Tietoevryllä on toimintaa. Jokaiselle sijainnille määritettiin riskiarvo, joka

vastaa vaarariskiluokkaa asteikolla hyvin matalasta hyvin korkeaan. Tunnistettuja ilmastoon liittyviä fyysisiä

riskejä ovat äärimmäisistä sääolosuhteista aiheutuvat mahdolliset sähkökatkot tai tuotannon häiriöt. Projektioissa

ennustetaan ilmastoriskejä vuosiin 2050 ja 2080 asti, ja ne ohjaavat yhtiön pitkän aikavälin resilienssistrategiaa.

Tietoevry käyttää konsernitilinpäätösten ja kestävyysselvityksen laadinnassa samoja tietoja ja oletuksia, kuten

ilmastoon liittyviä oletuksia. Tietoevry on huomioinut ilmastonmuutoksen vaikutuksen konsernitilinpäätösten

laadinnassa. Tästä huomioinnista ei ole aiheutunut päätöksiin ja arvioihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia.

Tiedot omaisuuseristä ja liiketoiminnasta, jotka edellyttävät merkittäviä toimia saavuttaakseen yhteensopivuuden

ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa, on esitetty luvussa E1 - Ilmastonmuutos.

Tietoja prosessista tosiasiallisten ja mahdollisten pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi

Tietoevryn liiketoimintaa arvioitiin osana yhtiön kaksinkertaista olennaisuusarviointia, mutta ei

toimipaikkatasolla. Maaperän pilaantuminen, elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen, ongelma-

aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet katsottiin epäolennaisiksi johtuen Tietoevryn toiminnan luonteesta.

60

Ilman pilaantuminen arvioitiin kuitenkin mahdollisesti olennaiseksi aiheeksi ensisijaisesti johtuen

dieselpolttoaineen käytöstä konesalikeskusten varageneraattoreissa ja testauksessa sekä arvoketjussa

tapahtuvasta toiminnasta, kuten laitteiston tuotannosta ja liikematkustuksesta. Vaikka ilman pilaantuminen ei

ollut olennainen aihe, se määritettiin arvioinnissa tosiasialliseksi kielteiseksi vaikutukseksi.

Myös veden pilaantumista käsiteltiin johtuen konesalikeskusten ja työsuhteisten työntekijöiden laitteiston

käytöstä. Laitteiston tuotannossa käytetään huomattavasti vettä, mikä mahdollisesti johtaa pilaantumiseen tai

vedenpuutteeseen sovellettavista käytännöistä riippuen. Vaikka veden pilaantuminen tunnistettiin mahdolliseksi

vaikutukseksi, sitä ei luokiteltu olennaiseksi.

Tiedonanto siitä, onko kuulemisia järjestetty ja miten (pilaantuminen)

Tietoevry on kuullut sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä tunnistaakseen ja arvioidakseen olennaisia pilaantumiseen

liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Mahdollisesti vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei ole

kuitenkaan kuultu.

Tiedonanto olennaisuuden arvioinnin tuloksista (pilaantuminen)

Tietoevry on tunnistanut ilman pilaantumisen ja veden pilaantumisen olevan tosiasiallisia tai mahdollisia kielteisiä

vaikutuksia kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissaan, mutta kumpaakaan näistä ei pidetty olennaisena

aiheena.

Tiedonanto siitä, onko omistuksia ja toimintaa arvioitu vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien

tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi omassa toiminnassa

sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä ja miten näitä on arvioitu

Tietoevry käytti vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

arvioinnissa sisäistä ja ulkoista osaamista keskittyen omaan toimintaansa ja arvoketjuunsa. Yhtiö liittyy

pääasiassa vesivaroihin liittyviin vaikutuksiin omassa toimitusketjussaan, kun taas veden kulutus sen omassa

toiminnassa on rajallista – vettä käytetään pääasiassa työsuhteisten työntekijöiden käyttämissä toimistoissa,

jäähdytykseen sekä lämmön siirtämiseksi kaukolämpöverkostoihin. Merkittävien kohteiden vedenkäyttöä

valvotaan säännöllisesti.

Mahdolliset vesivaroihin liittyvät kielteiset vaikutukset arvoketjussa liittyvät pääasiassa laitteiston tuotantoon,

sillä kyseinen toiminta on luonteeltaan vesi-intensiivistä. Tietoevry lieventää vesivaroihin ja merten

luonnonvaroihin kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjussaan sopimussuhteilla edellyttämällä,

että sopimuksen allekirjoittaneet toimittajat hyväksyvät Tietoevryn toimittajia koskevat eettiset periaatteet, joissa

käsitellään muun muassa ympäristöasioiden hallintaa. Toimittajien valinnassa ja vuorovaikutuksessa käsitellään

vesien suojelua ja vesitehokkuutta erityisesti niiden toimittajien kohdalla, joiden toimialaan liittyy näihin osa-

alueisiin kohdistuvia mahdollisia tai tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia.

Tiedonanto siitä, miten kuulemisia on järjestetty (vesivarat ja merten luonnonvarat)

Tietoevry on kuullut kuullut sisäisiä sidosryhmiä olennaisilta osa-alueilta, joihin liittyvä toiminta on olennaista

vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kannalta. Tällaisia

sidosryhmiä ovat esimerkiksi konesalikeskustoiminnassa omaisuudesta vastaavat hankintakumppanit, toimitila-

ja ympäristöasiantuntijat sekä työsuhteiset työntekijät.

Tiedonanto siitä, missä määrin ja miten todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia omien toimipaikkojen sijaintipaikoissa ja arvoketjussa on

tunnistettu ja arvioitu

Vaikutuksia lajien tilaan tai vaikutuksia ekosysteemien laajuuteen ja tilaan ei katsottu olennaisiksi Tietoevryn

arvioinnissa huomioiden yhtiön toiminnan luonne sekä tausta-analyysin tulos. Biologisen monimuotoisuuden

vähenemisen suorat vaikutustekijät arvioitiin kuitenkin osa-aihetasolla.

Tietoevryllä on paikallisesti mahdollisia kielteisiä (ei olennaisia) vaikutuksia maankäytön muutoksiin ja meriveden

käyttöön konesalikeskustoimintansa vuoksi. Mahdollisia ilmastonmuutokseen ja pilaantumiseen liittyviä kielteisiä

vaikutuksia voi syntyä myös toimitusketjun toiminnassa, kuten laitteiston valmistuksesta, laitteiston käsittelystä

käyttöiän lopussa sekä liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta.

Tiedonanto siitä, missä määrin ja miten riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä

sekä niiden palveluista omien toimipaikkojen sijaintipaikoissa ja arvoketjussa on tunnistettu ja arvioitu

Tietoevryn omassa toiminnassa riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä sekä

ekosysteemipalveluista on tunnistettu korkealla tasolla rakennusten ympäristösertifiointien yhteydessä.

Paikallisesti oman toimintansa osalta Tietoevryn ensisijaisille toimistotiloille on myönnetty LEED- tai BREEAM-

ympäristösertifiointi. Nämä sertifioinnit sisältävät biologista monimuotoisuutta ja toimipaikan kestävää kehitystä

koskevia kriteerejä. Tietoevryn toimistoissa riippuvuuksiksi biologisesta monimuotoisuudesta ja

ekosysteemipalveluista on tunnistettu ilmanlaatu (toimistotilojen ympäristön happea tuottavat kasvit ja puut ovat

keskeisiä sisätilojen terveyden kannalta), energiatehokkuus (viherkatot ja -seinät voivat auttaa eristämään

rakennuksia, mikä vähentää lämmitys- ja jäähdytystarvetta ja tukee samalla paikallista biologista

monimuotoisuutta) ja vedensaanti (terveillä ekosysteemeillä on keskeinen merkitys vesivarojen suodattamisessa

ja säätelyssä).

Tietoevry aikoo toteuttaa uusia toimenpiteitä, joilla edistetään biologiseen monimuotoisuuteen liittyvää arviointia

yhtiön omassa toiminnassa ja arvoketjussa seuraavien kahden vuoden aikana. 

Tiedonanto siitä, missä määrin ja miten monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä ja

fyysisiä riskejä sekä mahdollisuuksia on tunnistettu ja arvioitu

Ilmastonmuutokseen liittyviä fyysisiä riskejä Tietoevryn toimipaikoissa valvotaan säännöllisesti ja lievennetään

paikallisesti Tietoevryn toiminnassa Facility Management-organisaation ja ympäristöjärjestelmän kautta, ja niistä

61

raportoidaan riskienraportointijärjestelmän kautta, kun oleellista. Tietoevryssä ilmastoon liittyvien riskien hallinta

on integroitu koko yhtiön laajuiseen monialaiseen riskienhallintaprosessiin. Fyysisiä riskejä tai mahdollisuuksia,

jotka liittyvät erityisesti biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, ei ole arvioitu.

Tiedonanto siitä, missä määrin ja miten järjestelmäriskejä on tarkasteltu (biologinen monimuotoisuus ja

ekosysteemit)

Tietoevry ei ole arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä järjestelmäriskejä. Yhtiö

pyrkii toteuttamaan arvioinnin seuraavien kahden vuoden kuluessa.

Tiedonanto siitä, missä määrin ja miten vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä on kuultu yhteisiä biologisia

resursseja ja ekosysteemejä koskevien kestävyysarviointien puitteissa

Koska biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä ei ole katsottu Tietoevryn kannalta olennaiseksi aiheeksi,

yhtiö ei ole kuullut vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.

Tiedonanto siitä, missä määrin ja miten tietyt toimipaikat tai raaka-aineiden tuotanto- tai

hankintaprosessit, joilla on kielteisiä tai mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia, vaikuttavat niiden kohteena

oleviin yhteisöihin

Tietoevry on arvioinut, että yhtiöllä on mahdollinen kielteinen vaikutus vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin

laitteistokomponenttien hankintatoimintansa kautta. Erityisesti laitteiston arvoketju sisältää toimintaa, josta voi

mahdollisesti aiheutua kielteisiä vaikutuksia vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Tällaisia voivat olla veden

niukkuus, metsäkato, saastuminen sekä sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat.

Tiedonanto siitä, missä määrin ja miten yhteisöt ovat osallistuneet olennaisuuden arviointiin

Tietoevry ei ole kuullut yhteisöjä tunnistaessaan ja arvioidessaan biologiseen monimuotoisuuteen ja

ekosysteemeihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. 

Yrityksellä on toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai

niiden läheisyydessä

Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkät alueet ovat ratkaisevan tärkeitä biologisen monimuotoisuuden

suojelulle laajan lajien ja ekosysteemien kirjonsa vuoksi. Tietoevryn toimipaikat eivät sijaitse juridisesti suojelluilla

alueilla, UNESCOn maailmanperintökohteissa, UNESCOn Man and the Biosphere -ohjelman suojelualueilla,

Ramsar-alueilla, biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeisillä alueilla eivätkä muilla biologisen

monimuotoisuuden suhteen tärkeillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Arviointi ei kata kaikkia arvoketjuun liittyviä

toimipaikkoja. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä harkitaan, jotta voidaan

vähentää ja kompensoida kehityshankkeiden yhteydessä mahdollisesti ilmeneviä kielteisiä vaikutuksia

biologiseen monimuotoisuuteen.

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

(IRO-2)

Ilmoitetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu Tietoevryn kaksinkertaisessa

olennaisuusarvioinnissa, joka käsitti kaikki aihekohtaisen ESRS-standardin (ESRS 1 AR 16) kattamat

kestävyysseikat. Lisäksi Tietoevry tunnisti yhteisökohtaisia tiedonantoja ja asianomaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia, jotka liittyivät seuraaviin aiheisiin: kyberturvallisuus, tekoäly ja vastuullinen tekoälyn

hyödyntäminen. Käytetyt kynnysarvot noudattavat EFRAGin toimintaohjeita ja perustuvat konsernitason

painotusjärjestelmään, jossa huomioidaan Tietoevryn viiteen erikoistuneeseen liiketoiminta-alueeseen liittyvät

näkökohdat. Arvioinnissa määritettiin tietyt kynnysarvot kielteisille vaikutuksille, myönteisille vaikutuksille sekä

riskeille ja mahdollisuuksille, jotta Tietoevryn olennaiset osa-alueet voidaan esittää tarkasti. Selvityksessä on

esitetty Tietoevryn yhteisökohtaisia aiheita koskevat tiedonannot, jotka ovat SBM-3, MDR-P, MDR-A, MDR-T ja

MDR-M.

62

Ympäristötiedot

EU-taksonomiaan pohjautuva raportointi  63

E1 - Ilmastonmuutos 70

E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous 79

63

EU-taksonomiaan pohjautuva raportointi

Asetuksella (EU) 2020/852 perustetussa EU:n luokitusjärjestelmässä eli EU-taksonomiassa luokitellaan

ympäristön kannalta kestäviksi katsotut taloudelliset toiminnot. Se tarjoaa puitteet, joilla rahavirtoja voidaan

ohjata EU:n ympäristötavoitteita tukeviin hankkeisiin.

Taloudellinen toiminta on taksonomiakelpoista, kun se vastaa EU-taksonomiassa esitettyä määritelmää

mahdollisesti ympäristön kannalta kestävästä taloudellisesta toiminnasta. Tällainen toiminta on mainittu

ympäristöä tai ilmastoa koskevassa delegoidussa asetuksessa, mikä tarkoittaa, että se on tunnustettu EU:n

ympäristötavoitteiden kannalta olennaiseksi. Taksonomian mukainen toiminta on taksonomiakelpoista toimintaa,

joka täyttää lisäksi EU-taksonomiassa määritellyt tietyt tekniset kriteerit. Näiden kriteerien mukaan toiminnan

tulee ”edistää merkittävästi” vähintään yhtä ympäristötavoitetta ja välttää ”merkittävän haitan” aiheuttamista

viidelle muulle tavoitteelle. Lisäksi yhtiön tulee noudattaa vähimmäistason suojatoimia.

Tietoevry on toteuttanut taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian mukaisuuden arvioinnin EU:n

luokitusjärjestelmäasetuksen, delegoitujen asetusten sekä Euroopan komission julkaisemien voimassa olevien

ohjeiden tulkinnan mukaan. Asiantuntijat, jotka tuntevat eri liiketoiminta-alueiden tarjoomat, osallistuivat

arviointiin, ja konsernin vastuullisuustoiminto tarjosi tukea taloudellisen toiminnan kuvausten ja teknisten

arviointikriteerien tulkinnassa. Lisäksi vähimmäistason suojatoimia on arvioitu konsernitasolla.

Tällä hetkellä suurin osa Tietoevryn tarjoomasta on EU-taksonomian soveltamisalan ulkopuolella. Euroopan

komissio voi laajentaa EU-taksonomiaa kattamaan myös muita aloja, kuten IT-palvelut ja konsultoinnin. Tähän

liittyen komission odotetaan kehittävän uusia teknisiä arviointikriteerejä toiminnalle, jota ei voida vielä käsitellä

kaikilta osin, kuten aloille, jotka edistävät ympäristötavoitteita epäsuorasti.

64

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis- tason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A2) osuus liikevaihdosta, 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/ S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

7,5

0,3 %

E/S

E/S

E/S

E/S

K

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

7,5

0,3 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0,3 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0%

Josta mahdollistavat toiminnat

7,5

0,3 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0,3 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0%

M

Josta siirtymätoiminnat

0,0

0 %

0 %

0%

S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta

CCM8.1

448,1

16 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

19%

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,3

0 %

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista, mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

448,4

16 %

16 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

19%1

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

455,9

16 %

16 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

19%1

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)

2 346,7

84 %

Yhteensä

2 802,6

100 %

1) Yllä olevassa taulukossa vertailukelpoinen liikevaihto oikaistiin 20 %:sta 19 %:iin eli 575,6 milj. eurosta 535,6 milj. euroon. Yhden tarjooman uudelleenarvioinnin yhteydessä tuli ilmi, ettei taloudellisen toiminnan luokan 5.5 “Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit” kuvaus täyty

kaikilta osin sen kohdalla suhteessa ympäristötavoitteeseen Siirtyminen kiertotalouteen.

K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta;

E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

65

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääoma- menoista

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis- tason suojatoimet

Luokitus-järjestelmän mukaisten (A1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A2) osuus liikevaihdosta, 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

1,0

1 %

E/S

E/S

E/S

E/S

K

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

1,0

1 %

0 %

0 %

0 %

0 %

1 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Josta mahdollistavat toiminnat

1,0

1 %

0 %

0 %

0 %

0 %

1 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0%

M

Josta siirtymätoiminnat

0,0

0 %

0%

S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta

CCM8.1

31,3

21 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

26 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM7.7

50,2

34 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

25 %

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

CCM6.5

10,5

7 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

9 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,2

0,1 %

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

1 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

92,2

63 %

63 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

61%

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

93,2

64 %

63 %

0 %

0 %

0 %

1 %

0 %

61%

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

52,5

36 %

Yhteensä

145,7

100 %

66

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toiminta- menot

Osuus toiminta- menoista

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Ilmaston- muutoksen hillintä

Ilmaston- muutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen moni- muotoisuus

Vähimmäis- tason suojatoimet

Luokitus-järjestelmän mukaisten (A1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A2) osuus liikevaihdosta, 2023

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymä- toiminta

Milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

1,1

1 %

E/S

E/S

E/S

E/S

K

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

1,1

1 %

0 %

0 %

0 %

0 %

1 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

Josta mahdollistavat toiminnat

1,1

1 %

0 %

0 %

0 %

0 %

1 %

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

0,0

0 %

0 %

S

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta

CCM8.1

15,1

17 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

18%

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM7.7

3,4

4 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

3 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen

CE4.1

0,05

0 %

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

KEL

E/KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

18,5

21 %

21 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

21 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

19,7

22 %

21 %

0 %

0 %

0 %

1 %

0 %

21 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

69,3

78 %

Yhteensä

88,9

100 %

67

Liikevaihto

Tietoevryn taksonomiakelpoinen liikevaihto on 455,9   (535,6) milj. euroa eli 16 % (19 %) koko liikevaihdosta.

Suurin osa Tietoevryn taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta tulee data-alustapalveluista, joita tarjoaa Tietoevry

Tech Services. Nämä palvelut kuuluvat toimintaan CCM8.1 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin

liittyvät palvelut, joka edistää tavoitetta Ilmastonmuutoksen hillintä. Olennainen taksonomiakelpoinen liikevaihto

oli 448,1 milj. euroa, eli hieman pienempi edellisvuoteen verrattuna.

Taksonomiakelpoisen liikevaihdon osuutta konsernissa tukivat useat tarjoomat, jotka edistävät tavoitetta

Siirtyminen kiertotalouteen. Nämä tarjoomat kuuluvat toimintaan CE4.1 Datavetoisten IT/OT -ratkaisujen ja

‑ohjelmistojen tarjoaminen. Tietoevryn taksonomiakelpoiset tarjoomat, joiden liikevaihto on yhteensä 7,8 milj.

euroa, tukevat kiertotaloutta ja niitä tarjotaan ja kehitetään eri liiketoiminta-alueilla. Esimerkki tällaisesta

tarjoomasta on Tietoevry Bankingin Leasing-alusta. Se on ohjelmistoratkaisu, joka on suunniteltu auttamaan

asiakkaita hallitsemaan omaisuuden elinkaarta ja kiertokulkuisuutta, jolloin käyttäjät pystyvät seuraamaan

omaisuuttaan, optimoimaan sen käyttöä ja hallitsemaan sen loppukäsittelyä tai kierrätystä käyttöiän lopussa.

Monilla yhtiön tarjoomista on myönteisiä vaikutuksia ympäristökestävyyteen, ja ne ovat läheisesti yhteydessä

taloudelliseen toimintaan CCM8.2 Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten, joka

edistää tavoitetta Ilmastonmuutoksen hillintä. Näiden tarjoomien liikevaihtoa ei kuitenkaan katsota

taksonomiakelpoiseksi, sillä ilmastonmuutoksen hillintä ei ole näiden tarjoomien pääasiallinen tarkoitus

taloudellisessa toiminnassa CCM8.2 kuvatulla tavalla. Tavoitteiden Ilmastonmuutoksen hillintä ja Siirtyminen

kiertotalouteen lisäksi Tietoevryn raportointiin ei sisälly muuta taksonomiakelpoista liikevaihtoa, investointeja tai

tarjoomia, jotka edistäisivät muita tavoitteita. 

Yhtiö toteutti taksonomiakelpoisille tarjoomilleen taksonomian mukaisuuden arvioinnin. Teknisten

arviointikriteerien tarkastelun perusteella yhtiö katsoi, että taksonomiakelpoinen tarjonta, joka kuuluu toimintaan

CE4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen tarjoaminen täyttää asianomaiset tekniset

arviointikriteerit. Näin ollen  7,5 milj. euroa eli 0,3 % taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta on raportoitu

taksonomian mukaisena liikevaihtona.

Data-alustapalveluiden osalta arviointi toteutettiin konesalikeskustasolla. Tietoevry katsoi, että

taksonomiakelpoinen tarjooma, joka kuuluu taloudelliseen toimintaan CCM8.1 Tietojenkäsittely, palvelintilan

vuokraus ja niihin liittyvät palvelut (Ilmastonmuutoksen hillintä), täytti suurelta osin tekniset arviointikriteerit

lukuun ottamatta konesalikeskusten jäähdytysjärjestelmässä käytettävien kylmäaineiden ilmakehän

lämmitysvaikutusarvoa (GWP, global warming potential). Tällä hetkellä näille kylmäaineille on rajallisesti

vaihtoehtoja, mutta Tietoevry pyrkii ottamaan vähitellen käyttöön ratkaisuja, jotka ovat vaadittujen GWP-rajojen

mukaisia.

Pääomamenot

Pääomamenot olivat yhteensä 145,7 (131,6) milj. euroa, ja niihin sisältyy 85,0 milj. euroa aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin tehtyjä lisäyksiä (esitetty tilinpäätöksen liitteissä 14 ja 15 ) sekä 60,7 milj. euroa käyttöoikeusomaisuuseriin

tehtyjä lisäyksiä (tilinpäätöksen liitetiedon 16 käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset sisältävät myös

uudelleenarvostuksia, jotka eivät sisälly tässä käytettyyn lukuun).

Taksonomiakelpoiset pääomamenot olivat 93,2 (79,9) milj. euroa eli 64 % (61 %) kokonaissummasta.

Taksonomiakelpoisista pääomamenoista kaikkiaan 32,5 milj. euroa liittyi konesalikeskuksiin ja taksonomiakelpoisiin

tarjoomiin ja kuului luokkaan a) sijoitukset luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin

toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin. 60,7 milj. euroa oli käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä, jotka

kuuluivat luokkaan c) tuotosten ostaminen luokitusjärjestelmäkelpoisista tai luokitusjärjestelmän mukaisista

taloudellisista toiminnoista. Tietoevry ei raportoinut pääomamenoja liittyen luokkaan b) osa suunnitelmaa, jolla on

tarkoitus laajentaa luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja tai muuttaa luokitusjärjestelmäkelpoisia

taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi .

Teknisten arviointikriteerien perusteella yhtiö tunnisti 1,0 milj. euroa, eli 1 % kokonaissummasta, luokitusjärjestelmän

mukaisiksi pääomamenoiksi, jotka esitettiin toimintaan CE4.1 Datavetoisten IT/OT -ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen

tarjoaminen kuuluvien tarjoomien aktivoituina kehitysmenoina.

Toimintamenot

EU-taksonomian määritelmän mukaiset toimintamenot olivat yhteensä 88,9 (87,3) milj. euroa, ja niihin sisältyy

85,5 milj. euroa tarjoomien kehitystä ja sisäistä kehitystä sekä 3,4 milj. euroa toimitilojen ylläpitoa ja lyhytaikaisia

vuokrasopimuksia.

Taksonomiakelpoiset toimintamenot olivat 19,7 (18,1) milj. euroa eli 22 % (21 %) kokonaissummasta.

Taksonomiakelpoisista toimintamenoista kaikkiaan 16,3 milj. euroa liittyi tarjoomien kehitykseen ja sisäiseen

kehitykseen ja kuului luokkaan a) menot, jotka kytkeytyvät luokitusjärjestelmäkelpoisiin tai luokitusjärjestelmän

mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin. 3,4 milj. menoista liittyi toimitilojen

ylläpitoon ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja kuului luokkaan c) tuotosten ostaminen luokitusjärjestelmän

mukaisista taloudellisista toiminnoista. Tietoevry ei raportoinut toimintamenoja liittyen luokkaan b) osa

suunnitelmaa, jolla on tarkoitus laajentaa luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja tai muuttaa

luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi.

Teknisten arviointikriteerien perusteella yhtiö tunnisti 1,1 milj. euroa, eli 1 % kokonaissummasta, taksonomian

mukaisiksi toimintamenoiksi, jotka esitettiin toimintaan CE4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja ‑ohjelmistojen

tarjoaminen kuuluvien tarjoomien kehitysmenoina.

68

TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET EU-TAKSONOMIAAN POHJAUTUVASSA RAPORTOINNISSA

Vaaditut tunnusluvut on laskettu yhtiön IFRS-standardeja noudattavan taloudellisen raportoinnin pohjalta. Lisätietoja konsernin tilinpäätösperiaatteista on konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Liikevaihto

Konsernitasolla liikevaihto kattaa konsernille raportoivien segmenttien liikevaihdon ja sisäisen liikevaihdon eliminoinnit. Tietoevry arvioi taksonomiakelpoisuuden ensisijaisesti konsernin päätuotteiden ja -palveluiden tasolla, joka on yhtiön sisäisen operatiivisen laskennan keskeinen dimensio. Päätös pysytellä päätuotetasolla merkitsee sitä, ettei raportoinnissa ole riskiä päällekkäisestä laskennasta.

Pääomamenot

Pääomamenot on määritelty lisäyksinä aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tilikauden aikana ennen poistoja ja mahdollisia uudelleenarvostuksia (ml. arvonalentumiset) pois lukien käyvän arvon muutokset. Pääomamenot sisältävät myös liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset ja vuokrasopimuksista johtuvat käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset.

Tässä taksonomiaraportoinnissa pääomamenot sisältävät käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilinpäätöksen liitetiedon 16 mukaisesti. Nämä lisäykset eivät kuitenkaan sisälly tämän hallituksen toimintakertomuksen avainluvuissa esitettyihin pääomamenoihin. Taksonomiakelpoisten pääomamenojen tunnistaminen perustuu konsernin raportointiin, minkä vuoksi raportoinnissa ei ole riskiä päällekkäisestä laskennasta.

Toimintamenot

Toimintamenot on määritelty menoiksi, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, rakennusten kunnostukseen, lyhytaikaisiin vuokriin, kunnossapitoon ja korjauksiin sekä muihin suoriin kustannuksiin, jotka liittyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ylläpitoon ja huoltoon ja jotka aiheutuvat Tietoevrylle tai kolmannelle osapuolelle, jolle toiminta on tarvittaessa ulkoistettu omaisuuden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Toimintamenoihin sisältyvät vain aktivoimattomat suorat menot.

Tietoevryn toimintamenot koostuvat seuraavista eristä:

• Data-alustapalveluihin liittyvät tuotteiden ja palveluiden tarjoamisen sekä sisäisen kehittämisen menot. Taloudellisessa raportoinnissa nämä sisältyvät työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

• Ylläpidon kustannukset ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset. Taloudellisessa raportoinnissa nämä sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

69

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 8. artiklan 6. ja 7. kohdassa tarkoitetut tiedot on esitetty alla.

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

Vähimmäistason suojatoimien noudattaminen

Tietoevry toteutti vuosittaisen konsernitason arvioinnin varmistaakseen, että yhtiö noudattaa vähimmäistason

suojatoimia. Arviointi vahvisti, että toiminta on YK:n ohjaavien periaatteiden, monikansallisille yrityksille

annettujen OECD:n toimintaohjeiden sekä kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaista. Prosessissa arvioitiin

due diligence -käytäntöjen riittävyyttä ja toteutusta koko organisaatiossa.

Arviointi perustui pääasiassa raporttiin ”Final Report on Minimum Safeguards” (Vähimmäistason suojatoimia

koskeva loppuraportti), jonka kestävän rahoituksen foorumi (PSF) julkaisi vuoden 2022 lokakuussa. Euroopan

komission vuoden 2024 marraskuussa julkaistussa usein esitettyjä kysymyksiä käsittelevässä luonnoksessa

kuitenkin suositellaan OECD:n toimintaohjeiden uusimman muutoksen huomioimista vaatimusten noudattamista

koskevassa arvioinnissa. Sekä kestävän rahoituksen foorumin raportin että usein esitettyjä kysymyksiä

käsittelevän luonnoksen hyödyntämisellä varmistetaan tuoreimpien toteutusta koskevien ohjeiden

noudattaminen. Arviointiin sisältyi jäsennelty menettely, jonka kysymykset keskittyivät vähimmäistason

suojatoimien neljään ydinalueeseen: ihmisoikeuksiin, korruption torjuntaan, oikeudenmukaiseen kilpailuun ja

verotukseen. Niillä varmistetaan, että toiminta on olennaisten periaatteiden ja ohjeiden mukaista. Prosessin

aikana konsultoitiin aktiivisesti asianomaisia sidosryhmiä, joita ovat esimerkiksi Group Compliance Officer, Head

of Group Tax sekä ihmisoikeusasioista vastaava Senior Sustainability Manager.

Vuoden 2024 aikana painopisteenä on ollut yhtiötason due diligence -toiminnan vahvistaminen entisestään

erityisesti ihmisoikeuksien ja korruption torjunnan osalta. Tähän on sisältynyt koko konsernin kattava korruption

torjunnan arviointi, kestävyysarvioinnin ottaminen osaksi toimittajien valintaprosessia sekä ihmisoikeusriskien

arviointien sisällyttäminen yhtiön ydinprosesseihin. Toimenpiteiden toteuttaminen osoittaa, että Tietoevry

täyttää vaatimuksen vähimmäistason suojatoimien noudattamisesta.

70

E1 - Ilmastonmuutos

        Strategia

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)

Tietoevryn omaan toimintaan liittyvät kasvihuonekaasupäästöt syntyvät toimistojen ja konesalikeskusten

energiankulutuksesta. Yhtiön arvoketjun alkupäässä suurin osa päästöistä syntyy ostetuista tuotteista ja

palveluista – tuotantohyödykkeet mukaan luettuina – kun taas arvoketjun loppupäässä päästöt syntyvät

myytyjen tuotteiden käytöstä.

Tietoevry on laatinut ilmastonmuutoksen hillinnän tueksi korkean tason siirtymäsuunnitelman, jonka yhtiön

kestävän kehityksen ohjausryhmä on hyväksynyt. Ilmastosiirtymäsuunnitelma keskittyy ilmastonmuutoksen

hillintään liittyviin toimiin yhtiön omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa. Ilmastosiirtymäsuunnitelma on linjassa

Tietoevryn strategian kanssa, jota kuvataan tarkemmin luvuissa SBM-1 ja SBM-3. Tietoevry on asettanut

tieteellisesti perustellut päästövähennystavoitteet, jotka kattavat kaikki päästöluokat (scope). Science Based

Target (SBT) -validointitiimi on arvioinut yhtiön scope 1- ja scope 2- tavoitteet ja todennut niiden olevan linjassa

1,5°C:n kehityskulun kanssa. Tavoitteet ulottuvat vuoden 2026 loppuun lukuun ottamatta yhtiön liiketoimintaan

liittyvän matkustamisen  tavoitetta, joka jatkuu vuoteen 2030. Tavoitteet ovat Science Based Targets -aloitteen

uusimpien ohjeiden (versio 4.2) mukaisia.

Ilmastosiirtymäsuunnitelmassaan Tietoevry sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1- ja  scope 2-

kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2026 mennessä verrattuna vuoden 2020 tasoon. Lisäksi yhtiö on

sitoutunut hankkimaan 100 % käyttämästään sähköstä uusiutuvana vuoteen 2026 mennessä (80 % vuonna

2020). Yhtiö myös pyrkii pienentämään liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta aiheutuvia scope 3 -

kasvihuonekaasupäästöjä 47 % kokoaikaista työsuhteista työntekijää kohden vuoteen 2030 mennessä

verrattuna perusvuoteen 2019. Tietoevry pyrkii ohjaamaan toimitusketjun päästövähennyksiä asettamallaan 

toimittajien osallistamistavoitteella, jonka mukaisesti  70 %:lla päästöihin suhteutetuista toimittajista on omat

SBT-tavoitteet vuoteen 2026 mennessä. Näiden tavoitteiden mukaisesti Tietoevry pyrkii saavuttamaan

nettonollapäästöt omassa toiminnassaan vuoteen 2026 mennessä. Tämä toteutetaan vähentämällä scope 1- ja

scope 2 -päästöjä 90 %  ja käsittelemällä jäljelle jäävät päästöt vuosittain hankkimalla laadukkaita

hiilenpoistoratkaisuja.

Vuonna 2024 Tietoevry sitoutui asettamaan koko arvoketjussa nettonollatavoitteen, joka noudattaa Science

Based Target -aloitteen vaatimuksia. Keskeisiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat uusiutuvan energian käyttö,

energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen ja kiertotalouskäytäntöjen käyttöönotto sekä yhteistyö

sellaisten toimittajien kanssa, jotka vähentävät päästöjään SBT-tavoitteiden mukaisesti saavuttaakseen

nettonollatason.

Energiatehokkuutta parannetaan optimoimalla toimistotiloja, yhdistämällä konesalikeskuksia ja valitsemalla

energiatehokkaita laitteita. Liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta aiheutuvia päästöjä vähennetään

tukemalla etätyötä ja käyttämällä virtuaalineuvotteluteknologioita sekä kehittämällä ohjeita ja ohjeistuksia.

Arvoketjun alkupäässä päästöjä vähennetään pitämällä aktiivisesti yhteyttä yhtiön suurimpiin toimittajiin ja

kannustamalla niitä asettamaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtääviä Science Based Target -tavoitteita.

Uusien ja sopimuksensa uusivien olennaisten toimittajien on hyväksyttävä Tietoevryn toimittajia koskevat eettiset

periaatteet, joissa käsitellään myös ympäristöä ja ilmastoa koskevia aiheita. Arvoketjun loppupäässä Tietoevry

voi auttaa asiakkaita pienentämään päästöjään käyttämällä yhtiön tuotteita ja palveluita.

Tietoevryn kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat johtuvat ensisijaisesti yhtiön energiaintensiivisestä

infrastruktuurista, laitteiden pitkistä elinkaarista sekä toiminnan riippuvuudesta uusiutumattomista

energianlähteistä. Konesalikeskukset ovat merkittävä päästöjen lukkiutumien lähde, sillä ne kuluttavat runsaasti

energiaa ja niiden suunniteltu käyttöikä voi olla jopa 20 vuotta. Pitkä käyttöikä sekä fossiilisten polttoaineiden

käyttö varadieselgeneraattoreissa voivat saada aikaan päästöjä pitkällä aikavälillä. Tietoevryn toteuttamassa

EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen vaatimuksiin perustuvassa arvioinnissa tunnistettiin erityisenä päästöjen

lukkiutumana konesalikeskuksissa käytettävien kylmäaineiden ilmakehän lämmitysvaikutusarvo (GWP). Näille

kylmäaineille on saatavilla rajallisesti vaihtoehtoja, mutta Tietoevry suunnittelee ottavansa vaiheittain käyttöön

tarvittavien GWP-rajojen mukaisia ratkaisuja. Lisäksi jotkin päästöjen lukkiutumat ovat sidoksissa

laitosinfrastruktuuriin alueilla, joilla käytetään yhä runsaasti fossiilisia polttoaineita. Tästä johtuen Tietoevry

keskittyy näiden päästöjen lieventämiseen siirtymällä vaiheittain kestävämpiin ratkaisuihin ja  investoimalla

uudistuksiin, kun se on mahdollista.

Päästöjen lukkiutumien vähentäminen edellyttää vähittäistä siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön, nykyisen

infrastruktuurin päivittämistä ja lentomatkustuksen minimointia lisäämällä virtuaalisten neuvotteluiden ja muiden

digitaalisten vaihtoehtojen käyttöä. Lisäksi arvoketjun alkupäässä hiilipäästöjä nostaa älypuhelimien,

kannettavien tietokoneiden, palvelimien ja muiden laitteiden tuotanto. Tämä johtuu pääasiassa harvinaisiin

maametalleihin ja muihin raaka-aineisiin liittyvästä energiaintensiivisestä kaivannais- ja jalostustoiminnasta sekä

tuotteiden valmistusprosesseista.

71

Osana Tietoevryn jatkuvaa sitoutumista kestävyyteen yhtiön ilmastosiirtymän seuraavissa vaiheissa 

tarkennetaan siirtymäsuunnitelmaa, mikä tarjoaa toteuttamiskelpoisen suunnitelman yhtiön ilmastotavoitteiden

saavuttamiseksi.  Suunnitelma myös parantaa arvoketjuun liittyvien kasvihuonekaasupäästötietojen tarkkuutta

mahdollistaen scope 3 -päästöjen tarkemman mittauksen ja hallinnan sekä nettonollatavoitteiden luomisen

uusimpiin tiedepohjaisiin ohjeisiin perustuen.

Tietoevryä ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Tietoevry ei kirjannut

siirtymäsuunnitelmaan liittyviä merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja vuonna 2024.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tietoevry on kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissaan tunnistanut energian, ilmastonmuutoksen hillinnän ja

ilmastonmuutokseen sopeutumisen olennaisiksi aiheiksi, jotka kuvaavat tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia. 

Energia tunnistettiin tosiasialliseksi kielteiseksi vaikutukseksi ja riskiksi sekä fyysisestä näkökulmasta että

siirtymänäkökulmasta. Arvioidessaan ilmastoon liittyviä vaaroja Tietoevry on huomioinut akuutit ja krooniset

fyysiset riskit ja analysoinut eri skenaarioita INFORM-riskiarviointimallin perusteella. INFORM-riskiarviointimalli on

globaali työkalu, jolla mitataan katastrofi- ja kriisitilanteiden riskejä analysoimalla vaaroja, haavoittuvuuksia ja

sopeutumiskykyä, ja sen tuloksia käytetään näyttöön perustuvassa riskien pienentämiseen tähtäävässä

päätöksenteossa. Tietoevryn fyysisiä riskejä ovat äärimmäisten sääolosuhteiden aiheuttamat sähkökatkot ja

tuotannon keskeytykset, kun taas siirtymäriskeihin lukeutuu uusiutuvan energian kustannusten kasvu kysynnän

mahdollisesti ylittäessä tarjonnan seuraavien viiden vuoden aikana. Siirtymäriskit arvioitiin TCFD:n ilmastoon

liittyvien siirtymätapahtumien luokituksen ja huolellisen skenaarioanalyysin perusteella. TCFD on kehys, joka

tarjoaa organisaatioille ohjeita ilmastoon liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien esittämiseen,

mahdollistaen sidosryhmien tekemän tietoon perustuvan päätöksenteon. Energian hintavaihteluihin, sääntelyn

muutoksiin ja hiilen hinnoitteluun liittyvät taloudelliset riskit voivat aiheuttaa haasteita ilmastosiirtymän

etenemiselle. Tietoevryn liiketoiminnan luonteen vuoksi yhtiön ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien

vastuun  on kuitenkin arvioitu olevan vähäinen, joten yhtiön toiminnan on katsottu kestävän ilmastonmuutokseen

liittyviä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Tietoevry huomioi lyhyen (0–2 vuotta), keskipitkän (2–

7 vuotta) ja pitkän aikavälin (7–30 vuotta) taloudelliset ja strategiset aikahorisontit arvioidessaan TCFD:n

raportointiin sisältyviä ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Aikahorisontteja määritellessään Tietoevry on

huomioinut seikkoja, kuten omaisuutensa hyödyllisen taloudellisen käyttöiän sekä ilmastonmuutoksen

vaikutusten ja hillitsemistoimien suhteellisen pitkän horisontin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tunnistettiin Tietoevryn olennaiseksi mahdollisuudeksi. Tämä johtuu siitä,

että yhtiö on hyvin asemoitunut kehittämään ja laajentamaan tuotteita ja palveluita niin, että ne tukevat asiakkaita

tällä osa-alueella ja auttavat myös muita toimialoja sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Tietoevry on arvioinut toimintaansa tunnistaakseen mahdollisia tulevia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä.

Jotkin nousevista teknologioista, joiden käyttöä selvitetään osana Tietoevryn strategiaa – kuten tekoäly – ovat

energiaintensiivisiä, ja niistä voi aiheutua energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöjen mahdolliseen

lisääntymiseen liittyviä riskejä.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät perusperiaatteet on määritelty Tietoevryn

toimittajia koskevissa eettisissä periaatteissa sekä yhtiön eettisissä periaatteissa. Lisäksi yhtiö on määritellyt

sitoumuksensa sekä kuvannut ympäristö- ja ilmastotyönsä perustan ympäristöpolitiikassaan, joka on asetettu

julkisesti saataville. Ympäristöpolitiikalla varmistetaan, että Tietoevryn toiminta vastaa keskeisiä globaaleja

kehyksiä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Global Compact -aloitetta, YK:n kestävän kehityksen

tavoitteita, ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjärjestelmää sekä Science Based Targets -aloitetta. Lisäksi

ohjeistus tarjoaa jäsennellyn lähestymistavan ympäristöaloitteiden toteuttamiseen ja seurantaan.

Ympäristöpolitiikka sisältää ohjeita, joilla hallitaan ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä

olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Politiikan tärkeimpiä tavoitteita ovat varmistaa sovellettavien

ympäristölakien ja -määräysten noudattaminen, ehkäistä ympäristön pilaantumista, edistää ympäristötietoisuutta

sekä myötävaikuttaa yhteiskuntien ja yritysten kestävyyteen yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa.

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ympäristöpolitiikassa esitetään periaatteita, joiden avulla käsitellään

energia-asioita sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Periaatteisiin kuuluu johdon

sitoutuminen, parempi prosesseihin perustuva toiminta, ympäristönsuojelu, aktiivinen vuorovaikutus sekä

pyrkimys jatkuvaan parantamiseen. Lisäksi politiikassa kuvataan periaatteet, jotka muodostavat perustan yhtiön

ilmastotoimille, uusiutuvan energian käytölle, energiatehokkuudelle, kiertokulkuisuudelle ja toimenpiteille, joilla

kasvatetaan yhtiön myönteisiä vaikutuksia.

Ympäristöpolitiikka tarkistetaan vuosittain, ja tarkistuksessa arvioidaan sidosryhmien etuja vertailuarvioinneilla,

sidosryhmähaastatteluilla sekä aktiivisella vuoropuhelulla asiantuntijoiden kanssa. Politiikka koskee Tietoevryn

kaikkia konserniyhtiöitä ja työsuhteisia työntekijöitä kaikkialla maailmassa sekä Tietoevryn määräysvallassa

olevia yhtiöitä. Ympäristöpolitiikan sisältö tuodaan Tietoevryn kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saataville

72

pakollisella verkkokoulutusmoduulilla Tietoevry Essentials -ympäristössä. Ympäristöpolitiikan noudattamisesta

vastaa vastuullisuusjohtaja.

          Toimet

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

Tietoevryn tärkeimpiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat uusiutuvan energian käyttö, energia- ja

materiaalitehokkuus, konsolidointi- ja optimointitoimet sekä toimittajien osallistaminen. Näiden keinojen avulla

Tietoevry on saanut ajan myötä aikaan päästövähennyksiä ja myötävaikuttanut ilmastonmuutoksen hillintään.

Yksi Tietoevryn vuoden 2024 tärkeimmistä toimista oli vuonna 2021 aloitetun pohjoismaisten konesalikeskusten

konsolidointihankkeen jatkaminen. Modernin teknologian ja infrastruktuurin käyttö tarjoaa hyötyjä muun muassa

energiatehokkuuden suhteen. Tietoevry näkee mahdollisuuksia toimintojen konsolidoinnissa tiettyihin lähekkäin

sijaitseviin konesalikeskuksiin, jotka tarjoavat erinomaisen energiatehokkuuden ja pienen hiilijalanjäljen ja joissa

toteutetaan kiertotalouskäytäntöjä. Konesalikeskusten sijainnilla on myös merkitystä tuotetun energian

kiertokulkuisuuden mahdollistamisessa. Esimerkiksi joissakin kohteissa on käytössä teknologiaa, jolla

konesalikeskusten tuottama energia voidaan syöttää lähialueen kaukolämpöverkostoihin, jotka lämmittävät

kotitalouksia. Konesalikeskusten konsolidointihanke on edennyt suunnitellusti, ja sen odotetaan jatkuvan

vuoteen 2026.

Vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä entisestään Tietoevry jatkoi uusiutuvan sähkön käyttämistä kaikissa

konesalikeskuksissaan ja useimmissa toimistoissaan ja on sitoutunut toimimaan näin myös vuonna 2025. Vuonna

2024 Tietoevry kasvatti uusiutuvan energian käyttöä pienemmissä toimistotiloissaan Euroopassa, mikä oli

merkittävin scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen vaikuttanut tekijä.

Parantaakseen toimistotilojensa energiatehokkuutta kaikkialla maailmassa vuoden 2024 aikana Tietoevry jatkoi

toimistotilojen optimointia, suoritti energiatarkastuksia, uusi sähkölaitteita ja jakoi työntekijöille

energiansäästövinkkejä. Kun mahdollista, yhtiö kannusti tekemään taloautomaatiojärjestelmiin muutoksia, joilla

toimistotilojen valaistusta optimoidaan tilojen käytön mukaan. Vuonna 2024 Tietoevryn Riikan-toiminnot

siirrettiin uusiin energiatehokkaisiin ja BREEAM-sertifioituihin toimistotiloihin, jotka kuuluvat energialuokkaan A.

Tietoevry jatkaa siirtymistä kohti energiatehokkaampia toimistotiloja myös vuonna 2025.

Tietoevryn ympäristötavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi kaikkiin toimistotiloihin ja konesalikeskuksiin

sovelletaan yhtiön globaalia ympäristöjärjestelmää, joka on ISO 14001 -sertifioitu ja vuosittain ulkopuolisen tahon

auditoima. Ympäristöjärjestelmän toteutusta ja jatkuvaa kehitystä koordinoi ja tukee Global Environmental Team,

joka koostuu eri toimintamaiden Environmental Managereista ja jota johtaa Global Environmental Lead. Yhtiön

ympäristöpolitiikassa kuvattujen periaatteiden toteutuksesta sekä niihin liittyvistä prosesseista ja toimista

vastaavat viisi erikoistunutta liiketoiminta-aluetta.

Tietoevryn liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöt ovat kasvaneet tasaisesti pandemian jälkeen. Yhtiö on

tunnistanut tarpeen toteuttaa hybridityökäytäntöjä ja vahvistaa Tietoevryn matkustusohjeen noudattamista.

Matkustusohjeessa suositellaan ympäristöystävällisten vaihtoehtojen, kuten junamatkojen, valitsemista

lentämisen sijaan. Vuonna 2024 Tietoevry toteutti koko yhtiön laajuisen työmatkakyselyn parantaakseen

tietoisuutta työmatkatottumuksista ja kehitysmahdollisuuksista sekä tukeakseen scope 3

‑kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa.

Suurin osa Tietoevryn scope 3 ‑päästöistä on peräisin ostetuista tavaroista ja palveluista sekä

tuotantohyödykkeistä. Tämän osa-alueen päästöjä pienennetään huolehtimalla siitä, että toimittajat ovat

sitoutuneet kasvihuonekaasujen vähentämiseen SBT:n mukaisesti, noudattavat Tietoevryn toimittajia koskevia

eettisiä periaatteita, sekä pitämällä suoraan yhteyttä suurimpiin toimittajiin. Muita vastuulliseen hankintaan ja

materiaalitehokkuuteen liittyviä toimia on kuvattu luvussa E5-2.

Tietoevrylle ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastokestävyysratkaisut ovat alue, joka tarjoaa myös

potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia. Koska Tietoevryllä on pilvipohjaisiin ratkaisuihin ja analytiikkaan

liittyvää osaamista, yhtiö voi kehittää yhdessä kumppaniensa ja asiakkaidensa kanssa ratkaisuja, joilla edistetään

ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastokestävyyttä.

Tietoevry toimii alalla, joka kehittyy nopeasti ja jolla on mahdollisuus edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

IT-alalla käytetään kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen pääsääntöisesti erilaisia strategioita, joissa

hyödynnetään pilvilaskentaa, tekoälyä ja automaatiota. Yhtiön panostaa tuotekehitysinvestoinneissaan

uusimpiin teknologioihin varmistaakseen ketteryytensä, kilpailukykynsä ja kyvyn vastata globaalien markkinoiden

vaatimuksiin.

Tietoevryn olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskeva toimintasuunnitelma ei vaatinut merkittäviä

toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2024. Tietoevry ei pysty määrittämään kasvihuonekaasupäästöjen

saavutettuja ja odotettuja vähennyksiä yksittäisten toimen mukaan. Tietoevryn kyky toteuttaa toimia riippuu

resurssien saatavuudesta ja kohdentamisesta, mutta koska tämä on arkaluontoista strategista tietoa, yhtiö ei

ilmoita tämän riippuvuuden laajuutta.

73

        Mittarit ja tavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	Tulos, 2024	Tulos, 2023	Tulos, 2022
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sopeutuminen ja energia	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: 90 %:n vähennys absoluuttisissa kasvihuonekaasupäästöissä (scope 1 ja 2) vuoteen 2026 mennessä	87 %	84 %	70 %
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sopeutuminen ja energia	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: 100 % omiin toimistoihin ja konesalikeskuksiin ostettavasta sähköstä on uusiutuvaa vuoteen 2026 mennessä	99 %	99 %	95 %
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sopeutuminen ja energia	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: Vähentää liikematkapäästöjä 47 % per FTE vuoteen 2030 mennessä	73 %	79 %	83 %
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sopeutuminen ja energia	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	SBT: 70 %:lla toimittajista on SBT- tavoitteita vuoteen 2026 mennessä	46 %	29 %	27 %
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, energia	Tosiasiallinen kielteinen, riski ja mahdollisuus	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100%) ovat suorittaneet  vuosittaisen ympäristökoulutuksen verkossa (uusi tavoite tilikaudella 2024)	97 %	N/A	N/A

Tietoevry on hyödyntänyt tavoitteidensa asettamisessa skenaarioanalyysia sekä yhteydenpitoa sisäisiin ja

ulkoisiin sidosryhmiin. Työsuhteiset työntekijät ja johtajat ovat tarjonneet asiantuntemustaan sisäisten kyselyiden

ja työpajojen kautta, jolloin varmistetaan tavoitteiden oleellisuus ja toteuttamiskelpoisuus konsernin toimintojen

näkökulmasta. Ulkoisten sidosryhmien edut on huomioitu vertailuarvioinneilla, lainsäädännöllisillä tarkasteluilla

sekä markkinoiden arvioinnilla. Kaikki ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

ovat yhdenmukaiset Tietoevryn ympäristöpolitiikan kanssa. Ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön sitoutuminen

siihen, että ympäristötehokkuus integroidaan osaksi sen kaikkia toimintoja.

Tietoevryn kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet on hyväksytty Science Based Targets -aloitteen puitteissa.

Scope 1- ja scope 2 ‑vähennystavoitteet kattavat kaikki Tietoevry-konserniin kuuluvat tahot. Tavoitteet tukevat

Tietoevryn olennaisia vaikutuksia ja riskejä, jotka liittyvät uusiutuvan energian käyttöönottoon ja

ilmastonmuutoksen hillintään, vähentämällä oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 1- ja  scope 2

‑päästöihin liittyviin tavoitteisiin sisältyy absoluuttisten scope 1- ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

yhteensä 90 %:lla vuoden 2020 perusarvosta 10,042 t sekä uusiutuvan sähkön osuuden nostaminen 100 %:iin

vuoden 2020 perusarvosta 80 %.

Tietoevryn hiilikirjanpitojärjestelmää valvotaan vuosittain ja merkittävien muutosten yhteydessä, jotta

varmistetaan sen täysi kattavuus. Sen laajuutta arvioidaan suhteessa konsernin toimipaikkaluetteloon, ja

järjestelmään tehdään muutoksia tarvittaessa. Jos järjestelmään tehdään merkittäviä muutoksia, esimerkiksi

konesalikeskusten konsolidointiohjelman yhteydessä, tällöin perusvuoden tiedot tarkistetaan ja arvioidaan.

Kasvihuonekaasujalanjäljen laskentaan liittyvät päästökertoimet päivitetään vuosittain hiilijalanjäljen

raportointijärjestelmään.

Kaksi Tietoevryn SBT-tavoitteista liittyvät scope 3 ‑päästöihin. Näihin tavoitteisiin sisältyy liiketoimintaan liittyvän

matkustamisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 47 %:lla verrattuna perusarvoon 928 kgCO2e/FTE

sekä Science Based Targets -tavoitteita käyttöön ottaneiden toimittajien osuuden nostaminen 70 %:iin mitattuna

ostetuista tavaroista ja palveluista aiheutuvilla päästöillä. Tämän tavoitteen perusarvo on 27 % vuodelta 2022.

Vuonna 2024 toimittajien Science Based Target (SBT) -tavoitteita sekä ostettujen tavaroiden ja palveluiden

scope 3 ‑päästöjä koskevaan raportointiin eivät sisältyneet Avega, Bekk, EVRY India eivätkä Brasilian, Bulgarian

Saksan, Puolan ja Ukrainan Infopulse-yksiköt. Ne jätettiin pois, sillä niitä ei ole täysin integroitu Tietoevryn

toimintaan ja niissä noudatetaan erilaista menojen luokittelua. Näiden tahojen pois jättämisen arvioitu vaikutus

toimittajien SBT-tavoitteita ja päästöjä koskevaan yleiseen raportointiin on alle 3 % kokonaispäästöistä.

Tietoevryn liiketoimintaan liittyvän matkustamisen vähennystavoite määritettiin vuoden 2019 tietojen

perusteella. Tuolloin liikematkustamisen päästöt muodostivat 8 % scope 3 ‑päästöistä. Pandemian aikana nämä

päästöt vähenivät merkittävästi, ja vuonna 2024 ne muodostivat 4% Tietoevryn scope 3 ‑päästöistä. Vuodesta

2022 lähtien Tietoevryn liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöt ovat kasvaneet hitaasti.

Lisätäkseen tietoisuutta yhtiön energiaan ja ilmastoon liittyvistä sitoumuksista Tietoevry on asettanut myös

tavoitteen, jonka mukaan kaikkien työsuhteisten työntekijöiden tulee suorittaa vuosittain pakollinen

ympäristökestävyyttä käsittelevä koulutus. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tunnistettu myös

mahdollisuudeksi, ja yhtiön tavoitteet tukevat tähän tähtääviä toimia. Tavoite, jolla pyritään 100 %:n

suoritusasteeseen ympäristöasioita käsittelevässä vuosittaisessa verkkokoulutuksessa, koskee kaikkia

Tietoevry-konserniin kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-tytäryhtiötä, joka toimii kaikilta osin portfolioyhtiönä.

Tietoevry onnistui vähentämään scope 1- ja  scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöjä 87 %. Tämä tulos on yhtiön

kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden mukainen. Uusiutuvan sähkön osuus Tietoevryn toimistotilojen ja omien

konesalikeskusten sähkönkulutuksesta pysyi johdonmukaisesti korkealla 99 %:n tasolla vuoden 2024 aikana.

74

Liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöissä kirjattiin 73 %:n vähennys (kgCO2e/FTE) perusarvoon

nähden, mikä heijastaa Tietoevryn jatkuvia pyrkimyksiä minimoida matkustamiseen liittyvät

ympäristövaikutuksensa. Luku on kuitenkin laskenut edellisvuodesta, mikä tarkoittaa, että matkustamiseen

liittyvät päästöt ovat hieman kasvaneet. Myös toimittajien osallistamisessa nähtiin edistystä, ja vuoden 2024

loppuun mennessä 46 % toimittajista oli asettanut Science Based Targets (SBT) -tavoitteita. Tämä merkittävä

parannus edellisvuoteen nähden korostaa Tietoevryn sitoutumista kestävien käytäntöjen edistämiseen

arvoketjussaan. Ympäristökoulutuksen osalta Tietoevry pääsi vuonna 2024 lähelle 100 %:n vuositavoitettaan

yltäen korkeaan 97 %:n suoritusasteeseen.

Päästövähennystavoitteiden ja uusiutuvan sähkön käyttöä koskevien tavoitteiden tukemana Tietoevry pyrkii

saavuttamaan nettonollatason omassa toiminnassaan (scope 1 ja  2)  vuoteen 2026 mennessä. Tietoevry ei ole

asettanut absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä koskevia pitkän aikavälin vähennystavoitteita, sillä yhtiön

täyden laajuuden nettonollatavoitteen kehitys on käynnissä. Vuonna 2024 Tietoevry sitoutui asettamaan koko

arvoketjussa nettonollatavoitteen.

Tavoitteiden mittaamista eivät ole validoineet ulkopuoliset tahot varmentajia lukuun ottamatta, eikä välietappeja

tai -tavoitteita ole asetettu. Tietoevry ei pystynyt erittelemään odotettujen hiilestä irtautumisen keinojen

vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2024
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	608
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	8 076
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	8 684
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	10 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	10 930
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	13 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (Mwh)	2
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	63 930
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	63 932
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	77 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)	83 546

Oman toiminnan energiankulutus (scope 1 ja 2) laski edellisvuodesta 16 % ja oli 83 546 MWh (99 932 MWH).

Kehitys on ensisijaisesti seurausta yhtiön konesalikeskusten konsolidointiohjelmasta ja toiminnan siirtämisestä

nykyaikaista teknologiaa hyödyntäviin, lähekkäin sijaitseviin laitoksiin.

75

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	2020	2024	2023	Muutos, %	2026
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	143	158	195	-19	14
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	12 372	6 937	7 877	-12
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2 -ekv.)	9 899	1 157	1 406	-18	990
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2 -ekv.)		163 204	205 417	-21
Ostetut tavarat ja palvelut		134 696	189 227	-29
Tuotantohyödykkeet1		9 235	0	100
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)		3 005	3 131	-4
Toiminnassa muodostuva jäte		64	97	-34
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen		5 852	4 639	26
Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne		6 148	4 380	40
Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät		397	59	> 100
Myytyjen tuotteiden käyttö		3 807	3 884	-2
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2 -ekv.)		170 299	213 489	-20
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2 -ekv.)		164 519	207 018	-21

1 Tuotantohyödykkeiden vertailuvuoden arvo sisältyy ostettuihin tavaroihin ja palveluihin.

76

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2024	2023	Muutos, %
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2 -ekv. / milj. euroa)	61	75	-19
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2 -ekv. / milj. euroa)	59	73	-19

Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty liikevaihto perustuu konsernituloslaskelmassa esitettyyn

konsernin liikevaihtoon.

Tietoevry käytti GHG Protocol -standardia vuoden 2024 päästöjen raportoinnissa. Tietoevryn scope 1- ja scope 2

-raportoinnin rajaus kattaa kaikki Tietoevry-konsernin yhtiöt ja alihankkijat. Päästöt on ilmoitettu

hiilidioksidiekvivalenttiarvoina (CO2e). Sähkön päästökertoimet perustuvat kansallisten sähköntuotantomuotojen

jakaumaan (vuositilastot), jotka on saatu kansainvälisen energiajärjestön tilastoista (IEA:n vuoden 2024 tilastot).

Polttoainetyyppien päästökertoimet perustuvat IEA:n menetelmäkehyksen oletuksiin. Kaukolämpöä ja

kaukojäähdytystä koskevat kertoimet perustuvat joko todellisiin (paikallisiin) tuotantomuotojen jakauman

tietoihin tai IEA:n tilastojen keskimääräisiin tietoihin. Markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen laskelmat

määräytyvät ostettujen alkuperätakuiden / uusiutuvan energian sertifikaattien mukaan. Alkuperätakuita tai

uusiutuvan energian sertifikaatteja ostettaessa toimittaja vahvistaa, että sähkö on tuotettu yksinomaan

uusiutuvilla lähteillä, joiden päästökerroin on 0 g CO2e/kWh. Sertifikaattien ulkopuolisen sähkön päästökerroin

perustuu kuitenkin sähköntuotantoon, joka jää jäljelle kaikkien uusiutuvan energian alkuperätakuiden tai

uusiutuvan energian sertifikaattien myymisen jälkeen. Vuoden 2024 aikana Tietoevry osti yhdistettyjä (45 %) ja

erillisiä (29 %) energian alkuperätodistuksia (Energy Attribute Certificate, EAC) – energian alkuperätakuita ja

uusiutuvan energian sertifikaatteja – jotka kattoivat kaikkiaan 73 % scope 2 -päästöistä.

Eurooppalaisiin jäännösjakaumiin sovellettavat päästökertoimet on saatu alkuperätakuita myöntävien elinten

organisaatiolta Association of Issuing Bodies (AIB) 2024 ja sen julkaisusta European Residual Mixes 2024. EU:n

ulkopuolisten maiden kohdalla sovelletaan IEA:n maakohtaisia päästökertoimia. Ostetut uusiutuvat kaukolämpö-

ja kaukojäähdytystuotteet lasketaan päästöttömiksi scope 2 -päästöjä koskevan markkinaperusteisen

menetelmän mukaan. Scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästölaskelmien perusvuosi on 2020.

Liiketoimintaan liittyvän matkustamisen scope 3 -kasvihuonekaasupäästölaskelmien perusvuosi on 2019.

Raportissa metrisen tonnin/UK-tonnin, joka vastaa 1 000 kilogrammaa, yksikkö ilmoitetaan ainoastaan tonnina.

Olennaiset scope 3 -luokat ja niihin liittyvät menetelmät on esitetty alla. Tietoevryn kannalta epäolennaisiksi

katsotut luokat ovat myytyjen tuotteiden jalostus, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät, franchising

ja investoinnit. Muut luokat on sisällytetty johonkin esitettyyn luokkaan. Esimerkiksi tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu sekä kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä sisältyvät ostettujen tavaroiden ja palveluiden

luokkaan. Tietoevry-konsernin ja sen arvoketjun määrittelyssä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia

kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin suhteen.

• Ostetut tavarat ja palvelut sekä tuotantohyödykkeet: Tietoevryn yhtiötason menotietojen perusteella on

tunnistettu ostosluokat ja kasvihuonekaasupäästöt. Laskelmissa käytetyt päästökertoimet ovat peräisin

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:lta (2020). Ne perustuvat panos–tuotos-malliin, jossa

rahamäärät linkittyvät talouden eri toimialojen kasvihuonekaasupäästöihin. Päästökertoimet käsittävät

kaikki kasvihuonekaasupäästöt, ja ne esitetään hiilidioksidiekvivalenttiarvoina. Käytettyjen kerrointen

lämmityspotentiaali (GWP) on 100 vuoden GWP, ja tiedot ovat peräisin hallitustenvälisen

ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennesta arviointiraportista. Luokkiin eivät sisälly Avega, Bekk, EVRY

India eivätkä Brasilian, Bulgarian, Saksan, Puolan ja Ukrainan Infopulse-yksiköt. Tietoevry raportoi ostetut

tavarat ja palvelut sekä tuotantohyödykkeet erillisinä luokkina vuonna 2024. Aiemmin kummankin luokan

tiedot raportoitiin yhdessä ostetut tavarat ja palvelut -luokassa. Näiden luokkien päästöjen laskentaan

käytetyt menotiedot eivät ole suoraan vertailukelpoiset taloudellisen raportoinnin tietojen kanssa.

• Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvien toimintojen tiedot

lasketaan GHG Protocol -standardin mukaisesti huomioiden scope 1- (suorat) ja scope 2 (epäsuorat)

‑päästöt. Scope 1 -päästöt lasketaan keräämällä polttoaineenkulutustiedot yhtiön omistamista lähteistä ja

soveltamalla niihin asianmukaisia päästökertoimia. Scope 2 -päästöt on johdettu ostetun sähkön, höyryn,

lämmön ja jäähdytyksen kulutuksesta joko sijainti- tai markkinaperusteisten päästökertoimien avulla.

Lisäksi polttoaineeseen ja energiaan liittyvät scope 3 (luokka 3) -päästöt on laskettu huomioiden

arvoketjun alkupään toiminta mukaan luettuina polttoaineiden hankinta, tuotanto ja kuljetus sekä siirto- ja

jakeluhävikki. Näiden arvoketjun alkupään toimintojen päästökertoimet on saatu kansainvälisen

energiajärjestön (IEA) vuoden 2024 tietokannasta, ja kokonaispäästöt on määritetty kertomalla

asianomaisen toiminnan scope 1- ja scope 2 -tiedot niitä vastaavilla päästökertoimilla.

• Toiminnassa muodostuva jäte: Toimintaa koskevat tiedot saadaan jätteenkäsittelypalveluiden

toimittajalta tai kiinteistöpäälliköltä. Laskennassa on käytetty jätelajikohtaisia ja käsittelykohtaisia

päästökertoimia. Kierrätettäviin jätejakeisiin sisältyy vain pieni kuljetuskomponentti (jätteenkeruu).

Päästökertoimien lähde on DEFRA, 2024. Tähän luokkaan eivät sisälly Avega eivätkä Brasilian, Bulgarian,

Saksan ja Puolan Infopulse-yksiköt.

• Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen: Päästökertoimet kuvaavat kgCO2e-päästöjä

liikennemuotokohtaisia liikenne- tai henkilöliikennekilometrejä kohden. Liiketoimintaan liittyvän

lentomatkustamisen päästöt ovat Tietoevryn matkatoimiston raportoimia. Kilometrikorvaukset

(henkilöauto) lasketaan käyttäen kilometrikorvauksiin sovellettavaa päästökerrointa (DEFRA 2024).

Tähän luokkaan eivät sisälly Avega tai Bekk.

• Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne: Työmatkaliikenteeseen liittyvät päästöt perustuvat

varsinaiseen työmatkaliikenteeseen sekä kotoa käsin työskentelyyn. Kotitoimistolla työskentelyn päästöt

lasketaan kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden, päivittäisten työtuntien ja kotitoimistolla vietettyjen

77

työpäivien määrän perusteella. Lopputulos kerrotaan arviolla, jossa huomioidaan keskimääräinen kotoa

käsin työskentelyyn tarvittava valaistus (10 W) ja sähköenergia (140 W). Tämä tulos jaetaan 1000:lla,

jolloin saadaan kotitoimiston sähkönkulutuksen kWh-arvo. Tämä muunnetaan tCO2e-arvoksi käyttäen

maakohtaisia päästökertoimia. Laskennassa käytettävät päästökertoimet ovat peräisin kansainvälisen

energiajärjestön (IEA) vuoden 2024 tiedoista kotoa käsin työskentelyn osalta, kun taas liikennemuotojen

osalta käytetään DEFRA:n vuoden 2024 tietoja tai paikallisia päästökertoimia. Päästöjä käsitellään

elinkaaripäästöjen näkökulmasta, ja käytettyjen kerrointen lämmityspotentiaali (GWP) on 100 vuoden

GWP. Tiedot on saatu IPCC:n kuudennesta (IEA:n kertoimet) ja kuudennesta (DEFRAn kertoimet)

arviointiraportista.

• Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät: Ulkoistettujen konesalikeskusten markkinaperusteiset

scope 1- ja scope 2 -päästöt. Laskennassa käytettävät scope 1 -päästökertoimet ovat peräisin DEFRAn

vuoden 2024 tiedoista, kun taas scope 2 -päästökertoimet on saatu AIB:n vuoden 2024 tiedoista ja

vuoden 2024 eurooppalaisista jäännösjakaumista. Päästöjä käsitellään elinkaaripäästöjen näkökulmasta,

ja käytettyjen kerrointen lämmityspotentiaali (GWP) on 100 vuoden GWP. Tiedot on saatu IPCC:n

kuudennesta (IEA:n kertoimet) ja kuudennesta (DEFRAn kertoimet) arviointiraportista.

• Myytyjen tuotteiden käyttö: Myytyjen tuotteiden energiankulutuksen laskenta perustuu tuotteiden

maakohtaisiin myyntitietoihin. Tuotteet on ryhmitelty laajempiin luokkiin. Jokaiselle luokalle määritetään

tuotteen arvioitu käyttöikä sekä keskimääräinen vuotuinen energiankulutus kilowattituntiarvona (kWh).

Useista luotettavista lähteistä saatujen tietojen perusteella arvioidaan tuotteen energiantarve

käyttötuntia kohden, päivittäinen toiminta-aika ja käyttöikä. Keskimääräinen päivittäinen energiankulutus

lasketaan kertomalla energiantarve arvioidulla päivittäisellä toiminta-ajalla. Kun päivittäinen

energiankulutus kerrotaan käyttöpäivien määrällä, saadaan keskimääräisen vuotuisen

energiankulutuksen kWh-arvo. Kokonaisenergiankulutus lasketaan kertomalla vuotuinen

energiankulutuksen kWh-arvo tuotteen arvioidulla käyttöiällä (vuosimäärä) ja myytyjen yksiköiden

määrällä. Tällä menetelmällä saadaan määritettyä kattava arvio myytyjen tuotteiden energiavaikutuksesta

niiden koko käyttöiän ajalta.

Arvoketjun päästöjen osuus, joka on laskettu käyttäen toimittajilta tai muilta arvoketjuun kuuluvilta kumppaneilta

saatuja ensisijaisia tietoja, on alle 5 %, ja jäljelle jäävä osuus perustuu arvioihin.

Ostetut tavarat ja palvelut -luokassa on aiemmin käytetty Defran vuoden 2014 menopohjaisia päästökertoimia.

Vuonna 2024 käytettiin tuoreempia EPA:n vuoden 2020 päästökertoimia. Tämä muutos vaikuttaa raportoituun

tulokseen luokittelun eroista ja matalammista kertoimista johtuen. Toimittajien scope 3 -päästötietojen

parantaminen on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on tuottaa tarkempaa dataa raportointia varten.

Tietoevry teetti työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikennettä koskevan globaalin kyselytutkimuksen vuoden

2024 syyskuussa. Sen tuloksia käytetään lähdetietoina työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenteeseen

liittyvien scope 3 -luokan kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Kyselytutkimus oli ulkoisen palveluntarjoajan

toteuttama.

Tietoevry Tech Services on toteuttanut konesalikeskusten konsolidointia viime vuosina. Tämän kehityksen myötä

vuonna 2024 suljettiin joitakin konesalikeskuksia, joiden toiminnot siirrettiin modernia teknologiaa hyödyntäviin,

energiatehokkaampiin yhteiskäyttötiloihin. Pilviratkaisuihin siirtyminen jatkui myös vuonna 2024 vaikuttaen

energiankulutukseen.

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen

hillintähankkeet (E1-7)

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyshankkeiden rahoittaminen korkealaatuisia päästöhyvityksiä ostamalla on

tunnustettu tapa edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Korkealaatuisilla päästöhyvityksillä on olennainen merkitys,

sillä niillä varmistetaan, että rahoitetut hankkeet pystyvät aidosti vähentämään tai poistamaan

kasvihuonekaasupäästöjä tehokkaasti. Korkealaatuisissa päästöhyvityksissä on huomioitu muun muassa lisäisyys,

kestävyys, vuodot, ulkopuolinen menetelmien ja laskelmien todentaminen, sekä kestävyyden muihin osa-alueisiin

kohdistuvien vaikutusten arviointi.

Tietoevry hyvitti vapaaehtoisesti Norjan-toimintoihinsa liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä mitätöimällä

päästöhyvityksiä, joita vastaava arvo on 1 280 tCO2-ekv. Näistä hiilipäästöjä vähentävistä hyvityksistä 100 % ostettiin

Intiasta kahdesta Gold Standard -ohjelmahankkeesta. Gold Standard ‑ohjelmat katsotaan vastaavaksi mukautukseksi

Pariisin sopimuksen 6. artiklan mukaisesti. Hankkeiden pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa sähköä kestävin

menetelmin aurinko- ja tuulivoimalla. Uusiutuvilla lähteillä tuotettu sähkö edistää ilmastonmuutoksen hillintää.

Kaikki hyvitykset myönnetään oletusarvoisesti vuosittaisen valvonta- ja todentamisprosessin jälkeen, ja 10 % kaikista

hyvityksistä kootaan puskuritilille. Jos hankkeissa ilmenee palautumista, menetykset katetaan mitätöimällä

puskuritililtä vastaava määrä hyvityksiä. Päästöhyvitykset on myönnetty noudattaen asianomaisen standardin

protokollia, ja niitä seurataan rekisterillä kaksinkertaisen laskennan tai kaksinkertaisen myymisen estämiseksi.

Mitätöityjen päästöhyvitysten sarjanumero on saatavilla. Näihin päästöhyvityksiin liittyviä mukautuksia ei ole

myönnetty. Päästöhyvityshankkeisiin, joihin Tietoevry investoi, sisältyy:

• Uusiutuvan energian hankkeita (tuulivoiman tuotanto) sisältäen jakelua Intian sähköverkossa

• Uusiutuvan energian hankkeita (aurinkoenergian tuotanto) valituissa Intian osavaltioissa

78

Tietoevry pyrkii saavuttamaan scope 1- ja scope 2 -päästöjen nettonollatason vuoteen 2026 mennessä. Tähän

sitoumukseen liittyen tarkoituksena on poistaa kasvihuonekaasujen jäännöspäästöt, joiden osuus on alle 10 %,

korkealaatuisella hiilenpoistolla. Vuonna 2024 ei ostettu poistohankkeisiin liittyviä hyvityksiä.

Sisäinen hiilen hinnoittelu (E1-8)

Tietoevryllä ei ole sisäistä hiilen hinnoittelua.

79

E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS 2 IRO-1)

Tietoevry on tunnistanut seuraavia taloudellisia mahdollisuuksia: yhtiö voi esimerkiksi tarjota

kiertotalouspalveluita, jotka auttavat yrityksiä siirtymään kiertotalousmalliin, tuottaa konsultointipalveluita, jotka

edistävät kiertokulkuisia IT-käytäntöjä, sekä  avustaa  IT-infrastruktuurin uudistamisessa ja optimoinnissa

edistäen näin resurssitehokkuutta. Muita mahdollisuuksia ovat kiertokulkuisuutta tukevien ohjelmistoratkaisujen

(kuten resurssienhallintajärjestelmien sekä tuotteiden elinkaaren seurantaan ja optimointiin tarkoitettujen

työkalujen) kehittäminen eri toimialoille sekä asiakkaiden tukeminen IT-laitteiden kunnostus- ja

jälleenmyyntiohjelmilla esimerkiksi kierrätyspalveluiden kautta.

Kiertotalouden mahdollisuudet nojaavat useisiin riippuvuuksiin, jotka linkittyvät toimintaperiaatteisiin ja

sääntelyyn, toimitusketjun suhteisiin ja yhteistyöhön, teknologiaan ja innovointiin sekä infrastruktuurin

kehitykseen. Kiertotaloudelle on myös esteitä, joihin lukeutuvat markkina- ja sääntelyhaasteet sekä taloudelliset

ja tekniset haasteet.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)

Tietoevryn ympäristöpolitiikassa kuvataan yhtiön sitoutuminen ympäristöjalanjälkensä minimointiin, mihin

sisältyy kiertotalouskäytäntöjen toteuttaminen yhtiön toiminnassa. Tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja

pienentää ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät energian ja materiaalien käyttöön. Ympäristöpolitiikkaa esitellään

tarkemmin luvussa E1-2.

Yksi ympäristöpolitiikan tärkeimmistä periaatteista on ympäristön suojelu generatiivisen talouden ja

kiertotalouden kautta. Siinä kuvataan konsernin pyrkimys parantaa kiertotalouskäytäntöjä noudattamalla

Euroopan unionin jätehierarkiaa, jossa etusijalla on jätteen välttäminen ja vähentäminen. Tietoevry sitoutuu

luonnonvarojen suojeluun kestävällä ja harkitulla resurssien käytöllä, materiaalien uudelleenkäytöllä ja

kierrätyksellä sekä pitämällä materiaalit korkeinta mahdollista arvoa tarjoavassa käytössä niin pitkään kuin

mahdollista. ICT-alalla sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) hallinta on olennainen painopistealue.

Ympäristöpolitiikassa kuvattuja periaatteita seurataan noudattaen samalla myös sovellettavia lakeja ja

määräyksiä, parhaita käytäntöjä sekä ympäristön suojelua, ihmisoikeuksia ja kiertotaloutta koskevia periaatteita.

Ympäristöpolitiikassaan Tietoevry sitoutuu huomioimaan ympäristönäkökohdat ja ympäristöjalanjäljen koko

elinkaaren ajalta tehdessään päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi toimipaikkojen sijaintiin, energiantoimittajiin, IT-

omaisuuteen sekä muihin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäksi Tietoevry määrittelee toimittajia koskevissa eettisissä

periaatteissa, että yhtiö odottaa toimittajiensa soveltavan suunnitteluun, valmistukseen, kuljetukseen,

kierrätykseen ja loppukäsittelyyn kiertotalouden periaatteita, kuten elinkaarikustannuksia ja elinkaariajattelua.

Koska Tietoevry ei valmista tuotteita, politiikassa ei nimenomaisesti käsitellä primaariraaka-aineiden käyttöä.

Tietoevryn ympäristöpolitiikassa yhtenä keskeisenä periaatteena on vahvistaa yhtiön myönteistä vaikutusta.

Tämä periaate ohjaa Tietoevryn toimintaa yhtiön hyödyntäessä resurssien käytön ja kiertotalouden tarjoamaa

mahdollisuutta. Tietoevry sitoutuu myönteiseen vaikutukseen arvioimalla ympäristökädenjäljen mukaisia toimia,

jotka liittyvät Tietoevryn asiakkailleen tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin. Yhtiö näkee teknologian

mahdollistajana ja kiihdyttäjänä, joka edistää yhteiskunnan kehitystä kohti kestävämpää ja

kiertotalouslähtöisempää tulevaisuutta.

        Toimet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit (E5-2)

Kiertotalouteen liittyvillä keskeisillä toimilla on erilaisia yhteyksiä arvoketjun alku- ja loppupäähän sekä omaan

toimintaan.

Teknologia-ala on erittäin riippuvainen laitteista, joissa käytetään olennaisella tavalla harvinaisia mineraaleja.

Tämän vuoksi Tietoevryllä on selvä vastuu olla tuhlaamatta luonnonvaroja ja myös huolehtia laitteiden

käsittelystä mahdollisimman vastuullisesti niiden käyttöiän jälkeen. Yhtiö on sitoutunut minimoimaan laitteiden

tuotannosta ja logistiikasta aiheutuvat kielteiset ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset.

Tietoevryn keskeiset kiertotalouskäytäntöjen parantamiseen tähtäävät toimet liittyvät vastuullisiin ja tehokkaisiin

hankintaprosesseihin. Yhtiön on siis tehtävä hankintapäätöksiä, jotka maksimoivat arvon ja minimoivat hukan.

Laitteiden järjestelmällinen uudelleenkäyttö ja kierrätys muodostavat tärkeän askelen kiertotalouskäytäntöjen

tukemisessa sekä Tietoevryn että sen asiakkaiden toiminnassa.

Vastuulliset hankintaprosessit ja vuorovaikutus käsittävät Tietoevryn globaalin toiminnan arvoketjun alku- ja

loppupää mukaan luettuina. Tietoevry on vastuussa noin 24 000 työsuhteisen työntekijän henkilökohtaiseen

80

käyttöön luovutetuista tietotekniikkalaitteista, kuten erilaisista tietokoneista ja mobiililaitteista. Lisäksi yhtiön

Customer Operations -tiimi tukee asiakkaiden loppukäyttäjiä kannettavien tietokoneiden, älypuhelimien ja

muiden laitteiden käytössä. Asiakaslaitteiden määrä on paljon suurempi kuin Tietoevryn omien laitteiden määrä.

Tietoevryn hankintatoiminto ostaa sekä työsuhteisille työntekijöille että yhtiön asiakkaille tarkoitetut laitteet, ja

sen vastuulla on varmistaa, että laitteet täyttävät asiakkaiden ja Tietoevryn ympäristövaatimukset. Tähän sisältyy

TCO-sertifiointi, eli IT-tuotteiden riippumaton kestävyyssertifiointi, tai laitteistotuotteiden osalta Energy Star -

sertifiointi. TCO-sertifiointi huomioi sekä sosiaaliset että ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta. Kaikkien

Tietoevryn laitteistotoimittajien ja palveluntarjoajien on huolehdittava asianmukaisesta ISO 14001 -standardin

mukaisesta tai vastaavasta ympäristösertifioinnista. Tietoevry on säännöllisesti yhteydessä laitteistotoimittajiin

selvittääkseen niiden vastuullisuustoimintaa huomioiden myös niiden työvoiman työolot.

Ymmärtääkseen paremmin työsuhteisten työntekijöidensä tarpeita ja käyttötapoja Tietoevry kerää laitteita

koskevia tietoja – joihin sisältyy esimerkiksi ostopäivä, ostohinta ja tekniset tiedot – ja yhdistää ne

henkilöstöhallinnon tietoihin. Tiedot, jotka kerätään asiakkaiden Tietoevryltä hankkimista laitteista, tarjotaan

asiakkaiden saataville elinkaarenhallinnan kehyksen kautta. Tämä auttaa Tietoevryä suuntaamaan ja

suosittelemaan sopivia laitteita hankintoja tekeville ihmisille huomioiden laitteen käyttötarkoitus sekä rajoittaen

energiankulutusta, materiaalien käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Vuoden 2024 aikana Tietoevryn viisi erikoistunutta kokonaisvaltaista liiketoiminta-aluetta vahvistivat yhtiön

kiertotaloustyöhön liittyviä panostuksiaan ja omistajuuttaan. Tämä on seurausta jatkuvista pyrkimyksistä lisätä

tietoisuutta yhtiössä. Vuonna 2024 Tietoevry toteutti prosessin, jolla pyrittiin kasvattamaan toissijaisten

kannettavien tietokoneiden palautusastetta, minkä seurauksena vuoden aikana palautettiin entistä useampia

laitteita. Tietoevry on tehnyt jätteentalteenottokumppaneidensa kanssa yhteistyötä parantaakseen prosesseja ja

raportointia. Tietoevry on tehostanut uudelleenkäyttöä ja kierrätystä viime vuosina käyttämällä kannettavia

tietokoneita tai palvelimia uudelleen toiseen tai kolmanteen käyttötarkoitukseen ja toimittamalla laitteet

sertifioitujen toimittajien käsittelyyn niiden käyttöiän lopussa. Euroopan ulkopuolisissa maissa laitteita ei aina

kuitenkaan käsitellä kiertokulkuisesti eikä laitteiden elinkaaresta arvoketjun loppupäässä saada välttämättä

tietoa. Tulevina vuosina Tietoevry aikoo laajentaa toiminnan kattavuutta varmistaakseen laitteiden elinkaaren

asianmukaisen hallinnan myös Euroopan ulkopuolella.

Huolehtiakseen elektroniikkajätteen asianmukaisesta käsittelystä Tietoevry on tehnyt yhteistyötä materiaalin

talteenottokumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on parantaa näkyvyyttä materiaalin talteenottoon ja käyttöiän

lopun käsittelyprosesseihin sekä lopputuloksiin tilanteissa, joissa laitteiden uudelleenkäyttö ei ole mahdollista.

Tietoevry luottaa talteenottokumppaneiden menettelyihin, joilla varmistetaan asianmukainen käsittely ja

maksimoidaan laitteiston uudelleenkäyttö.

Tukeakseen tätä toimintaa Tietoevry pyrkii aktiivisesti edistämään toimittajien osallistamista, tietoisuuden

lisäämiseen ja viestintään liittyvää työtä, ympäristöjärjestelmien käyttöönottoa, jatkuvaa parantamista sekä

raportoinnin yleistä kehitystä. Kiertotaloustoiminnot on sisällytetty eri osa-alueisiin, kuten yhtiön

ympäristöjärjestelmän vuosisuunnitelmaan, hankintaprosesseihin, viestintäsuunnitelmaan ja muihin

asianomaisiin prosesseihin.

Tietoevryn olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskevat toimintasuunnitelmat eivät vaatineet

merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2024.

        Mittarit ja tavoitteet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet (E5-3)

Tietoevry ei ole vielä laatinut tavoitteita, jotka liittyvät kiertotalouteen taloudellisena mahdollisuutena. Yhtiö aikoo

kuitenkin selvittää aihetta tarkemmin ja määritellä asianmukaiset tavoitteet vuonna 2025.

Tietoevry seuraa ympäristöohjeistuksessa kuvattujen tavoitteidensa ja periaatteidensa vaikuttavuutta sisäisten

prosessien ja raportoinnin kautta. Tietoevry on seurannut laitteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sisäisessä

toiminnassa ja asiakastoimituksissa vuodesta 2021 lähtien, ja kummallakin alueella pyritään 100 %:n

uudelleenkäyttö- tai kierrätysasteeseen. Sisäisiä laitteita ovat Tietoevryn työsuhteisten työntekijöiden

henkilökohtaiset tietotekniikkalaitteet, kuten kannettavat tietokoneet ja puhelimet. Ulkoisia laitteita ovat

Tietoevryn asiakkaille toimitut laitteet. 

81

Yhteiskunnalliset tiedot

S1 - Oma työvoima82

S2 - Arvoketjun työntekijät92

S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät96

82

S1 - Oma työvoima

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tietoevryn kaksinkertainen olennaisuusarviointi käsittää kaikki työsuhteiset työntekijät riippumatta roolista,

sijainnista tai työsuhteen tyypistä (sisältäen kokoaikaiset, osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät) sekä

työvoimaan kuuluvat muut kuin työsuhteiset työntekijät, kuten itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti

työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien yritysten toimittamat henkilöt. Yhtiön näkemyksen mukaan

yhtiötasolla tehtävät päätökset, jotka liittyvät esimerkiksi työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai

organisaatiomuutoksiin, voivat vaikuttaa eri tasoilla ja eri tehtävissä työskenteleviin työsuhteisiin työntekijöihin ja

muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin.

Tietyt työvoiman segmentit, kuten teknisissä rooleissa toimivat työntekijät, etätyöntekijät, paineenalaisissa

ympäristöissä työskentelevät sekä aliedustetut ryhmät, kuten naiset ja vähemmistöt, voivat olla alttiita

kohonneille riskeille tai suuremmille haasteille. Tietoevry arvioi näihin segmentteihin kohdistuvia vaikutuksia

säännöllisellä seurannalla, kyselytutkimuksilla sekä yhteydenpidolla työvoiman edustajiin. Tietoevryn

riskiarviointi on integroitu ihmisoikeuksia koskevaan due diligence -prosessiin, ja siinä huomioitavia seikkoja ovat

muun muassa sukupuoli, ikä, työtehtävä ja sijainti.

Riskiarvioinnissa tunnistetaan, että työsuhteisiin työntekijöihin ja muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin

kohdistuvat riskit vaihtelevat alueittain paikallisen työlainsäädännön ja yhteiskunnan normien myötä. Tietoevry

pyrkii huolehtimaan vaatimustenmukaisuudesta ja vastaamaan aluekohtaisiin riskeihin. Säännöllisen

tiedonkeruun, työntekijöiltä kerättävän palautteen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön

perusteella yhtiö vastaa ilmi tuleviin riskeihin ennakoivasti ja suojelee kaikkien työntekijöidensä hyvinvointia.

Kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa ei tunnistettu mitään Tietoevryn omaan työvoimaan kohdistuvia

olennaisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat ilmastosiirtymäsuunnitelmista taikka suunnitelmista ja toimista

hiilipäästöjen vähentämiseksi.

Olennaiset kielteiset vaikutukset

Sukupuolten tasa-arvon tunnistettiin olevan yksi monimuotoisuuteen liittyvistä olennaisista kielteisistä

vaikutuksista. Olennaiseksi kielteiseksi vaikutukseksi tunnistettiin myös sama palkka samanarvoisesta työstä

erityisesti naispuolisten työntekijöiden osalta. Naiset ovat aliedustettuina johtotehtävissä ja teknisissä tehtävissä,

mikä voi loukata yksilöiden oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Samalla tämä

kuitenkin kuvastaa laajempaa, koko toimialaa koskevaa haastetta. Lisäksi vähemmistöryhmillä (kuten

vammaisilla, heikommasta sosioekonomisesta taustasta tulevilla sekä LGBTQ+ -henkilöillä) voi olla kokemuksia

rajallisesta edustuksesta sekä vähäisestä monimuotoisuudesta johtotehtävissä. Muita kielteisiä tekijöitä ovat

syrjintä, tiedostamattomat ajattelun vinoumat, epäreilut rekrytointikäytännöt ja työpaikat, joissa osallistaminen ei

toteudu.

Valtaosa Tietoevryn toiminnasta sijoittuu alueille, joilla yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin

liittyvien rikkomusten riski on vähäinen. Osa toiminnasta sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla rikkomusten riski on

korkeampi tai oikeuksien toteutumista ei taata (37 % kaikista toiminnoista). Esimerkiksi Kiinassa, Ukrainassa,

Puolassa, Intiassa ja Serbiassa työntekijöiden oikeus yhdistymisvapauteen, työehtosopimusneuvotteluihin ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun saattaa olla vaarantunut. Näissä maissa yhtiö pyrkii edistämään

paikallisia foorumeja, joissa aiheita voidaan käsitellä. Yhtiö määrittää työehtosopimusten piiriin kuulumattomien

työsuhteisten työntekijöiden työolot ja -ehdot organisaation muita työntekijöitä koskevien työehtosopimusten

perusteella.

Olennaiset myönteiset vaikutukset

Tietoevryn aloitteet, kuten etätyömahdollisuudet sekä työntekijöiden oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet,

mukaan lukien uudelleenkoulutus ja taitojen kehittäminen, saavat aikaan olennaisia myönteisiä vaikutuksia, jotka

liittyvät työaikaan, työ- ja yksityiselämän tasapainoon sekä työsuhdeturvaan niin työsuhteisten kuin muiden kuin

työsuhteisten työntekijöiden osalta. Myönteiset vaikutukset ilmenevät yhdenmukaisesti Tietoevryn eri toiminta-

alueilla, mikä osoittaa yhtiön sitoutumisen tukea antavan ja kasvumyönteisen työympäristön vaalimiseen. Tämä

toteutuu myös nopeasti muuttuvassa työmarkkinassa, johon vaikuttaa teknologioiden nopea kehittyminen.

Olennaiset riskit

Tietoevryn olennaiset riskit, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan samanarvoisesta työstä,

ovat tiiviisti sidoksissa mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat monimuotoisuuteen ja sukupuolten

tasa-arvoon. Sukupuolten välinen epätasa-arvo voi lisätä osaajien houkuttelun ja sitouttamisen kustannuksia,

heikentää tuottavuutta ja vaikuttaa kielteisesti maineeseen, mistä voi aiheutua liiketoiminta- ja

investointimahdollisuuksiin kohdistuvia vaikutuksia.

83

Olennaiset mahdollisuudet

Olennaiset mahdollisuudet, jotka liittyvät työoloihin – erityisesti työaikaan, työ- ja yksityiselämän tasapainoon

sekä työsuhdeturvaan – ovat sidoksissa yhtiön myönteiseen vaikutukseen näillä alueilla. Pyrkimällä jatkuvasti

kohti tukea tarjoavaa työympäristöä Tietoevry kykenee pienentämään kustannuksia paremman työntekijöiden

pysyvyyden ja matalamman rekrytointitarpeen myötä edistäen kuitenkin samalla kasvua.

Toiminta, johon liittyy merkittävä pakkotyön käyttöä koskeva riski

Tietoevryn työvoiman korkea osaamistaso, työn luonne sekä toiminnan sijaintipaikat myötävaikuttavat matalaan

pakkotyön riskiin yhtiön omassa toiminnassa. Yhtiöllä on kuitenkin toimintaa yhdessä maassa, joka on luokiteltu

Global Slavery Index -selvityksessä nykyajan orjuuden suhteen korkean riskin maaksi, Ukrainassa. Global Slavery

Index ei huomioi toimialakohtaisia eroja, mikä rajoittaa selvityksen tulosten paikkansapitävyyttä.

Toiminta, johon liittyy merkittävä lapsityövoiman käytön riski

Tietoevry toimii IT- ja digipalvelusektorilla, jolla lapsityövoiman käytön riski on yleisesti ottaen matala.

Toiminnassa ei ole tunnistettu merkittävää lapsityövoiman käytön riskiä.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

Tietoevry on sitoutunut kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tukemiseen. Tämä

koskee kaikkia, joihin sen liiketoiminta vaikuttaa ja kaikilla alueilla, joilla yhtiöllä on toimintaa. Tämä sitoutuminen

näkyy keskeisissä toimintaperiaatteissa, kuten ihmisoikeuspolitiikassa, eettisissä periaatteissa sekä työterveys-

ja -turvallisuuspolitiikassa.

Yhtiön ihmisoikeuspolitiikka noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia Yhdistyneiden kansakuntien

ohjaavia periaatteita, monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita sekä Yhdistyneiden

kansakuntien Global Compact -aloitetta, jonka Tietoevry on allekirjoittanut. Ihmisoikeuspolitiikassa määritellään

se, miten yhtiö suojaa kaikkien liiketoimintansa ja kumppanuuksiensa vaikutuspiirissä olevien ihmisten

ihmisoikeuksia sekä oman toimintansa että koko arvoketjunsa osalta. Politiikan keskeisiä komponentteja ovat

vastuuvelvollisuus ihmisoikeusasioista koko arvoketjussa, säännöllinen ihmisoikeuksia koskeva due diligence

‑arviointi, suoritusten seuranta, viestintä yhtiön asioiden edistymisestä sekä luotettavat valitus- ja

korjausmekanismit. Nämä yhdessä katsotaan asianmukaisiksi mekanismeiksi ja prosesseiksi, joilla valvotaan yllä

mainittujen kansainvälisten standardien ja normien noudattamista.

Konsernin toimivalla johdolla on vastuuvelvollisuus ihmisoikeuspolitiikan toteuttamisesta, ja Tietoevryn

toimitusjohtaja hyväksyy politiikan. Politiikasta viestitään sisäisesti ja ulkoisesti huolehtien siitä, että kaikki

työsuhteiset työntekijät ja ulkopuoliset kumppanit ovat tietoisia sitoumuksista. Tietoevry tarjoaa sisäisiä

koulutusmateriaaleja ja järjestää vuorovaikutteisia informaatiotilaisuuksia, joilla työntekijöille tiedotetaan yhtiön

ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin edistymisestä. Suorituksia suhteessa politiikan sitoumuksiin

arvioidaan säännöllisesti, ja niistä raportoidaan osana Tietoevryn hyvän hallinnon käytäntöjä.

Tietoevryn eettisissä periaatteissa kuvataan yhtiön työvoimaan ja toimintaan liittyvät eettiset sitoumukset.

Eettiset periaatteet ovat YK:n ohjaavien periaatteiden, OECD:n toimintaohjeiden sekä YK:n Global Compact

‑aloitteen mukaiset, ja ne vahvistavat yhtiön eettisiä sitoumuksia, jotka liittyvät muun muassa

yhdistymisvapauteen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä oikeudenmukaiseen työllistämiseen. Niillä varmistetaan

työaikoja koskevien lakien noudattaminen, edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä toteutetaan vahvaa

syrjinnän vastaista politiikkaa, joka kieltää sukupuoleen, identiteettiin, kansallisuuteen, uskontoon, etniseen

taustaan, ikään, vammaisuuteen, siviilisäätyyn, seksuaaliseen suuntautumiseen, poliittisiin näkemyksiin tai

ammattiliiton jäsenyyteen perustuvan syrjinnän. Lisäksi eettisissä periaatteissa kuvataan, miten yhtiö on

sitoutunut luomaan osallistavan työyhteisön, jossa eroavaisuuksia arvostetaan ja kunnioitetaan ja jossa

työsuhteisille työntekijöille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa. Eettisissä periaatteissa etusijalla ovat

terveys ja turvallisuus, ja niiden tarkoituksena on ehkäistä työpaikoilla vaaroja, tapaturmia ja ammattitauteja.

Niissä vaaditaan nollatoleranssia kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa kohtaan. Lisäksi niissä kielletään

ehdottomasti pakkotyön ja lapsityövoiman käyttö sekä ihmiskauppa. Eettiset periaatteet koskevat kaikkia

työllistämiseen liittyviä seikkoja sekä suhteita toimittajiin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Niitä sovelletaan

kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin, hallituksen jäseniin, alihankkijoihin ja edustajiin kaikkialla maailmassa.

Yhtiö on sitoutunut ihmisoikeuspolitiikkansa ja eettisten periaatteidensa mukaisesti ihmisoikeuksien

kunnioittamiseen, mikä käsittää syrjinnän ehkäisemisen ja lieventämisen sekä siihen puuttumisen. Tätä

sitoumusta toteutetaan jatkuvalla ihmisoikeuksien due diligence -prosessilla, jolla tunnistetaan, arvioidaan,

tutkitaan, ehkäistään, lievennetään ja korjataan tosiasiallisia tai mahdollisia haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.

Johdolla on aktiivinen rooli riskien ehkäisyssä ja lieventämisessä, ja syrjintään puututaan edistämällä yhtiön

arvojen noudattamista sekä lisäämällä työsuhteisten työntekijöiden tietoisuutta syrjinnästä, moninaisuudesta ja

osallistamisesta. Konkreettisia toimenpiteitä ovat yhtiön eettisiä periaatteita koskevat pakolliset koulutukset,

joihin kuuluu syrjinnän kieltämistä käsitteleviä moduuleja, sekä kaikille henkilöjohtajille tarkoitetut moninaisuutta,

yhdenvertaisuutta ja osallisuutta käsittelevät pakolliset koulutukset.

Tämän työn tueksi yhtiössä on käytössä valitus- ja korjaamismekanismeja, joilla käsitellään häirintä- ja

syrjintätapauksia ja vaalitaan osallistavaa työympäristöä. Whistleblowing-kanava, jonka kautta ilmoituksia on

mahdollista tehdä nimettömästi, tarjoaa turvallisen alustan lakien tai sisäisten toimintaperiaatteiden ja sääntöjen

rikkomuksista ilmoittamiseen. Ilmoitukset kirjataan erikseen Whistleblowing-yksikön käsiteltäviksi niin, että

salassapidosta huolehditaan ja väärinkäytösten paljastajia suojellaan kostamiselta. Vakavissa tai arkaluontoisissa

tapauksissa ilmoituksen käsittelystä ja päätöksenteosta huolehtii eskalointivaliokunta, jonka muodostavat Head

84

of Corporate Governance and Compliance, Head of Group Legal & Compliance, Head of Internal Audit, Head of

Human Resources ja Group Compliance Officer.

Eettisiä periaatteita päivitetään vuosittain vertailuarvioinnin, sidosryhmien konsultoinnin ja

ammattiliittoyhteistyön perusteella, jotta ne vastaavat parhaita käytäntöjä ja sidosryhmien odotuksia. Kaikki

työntekijät hyväksyvät eettiset periaatteet saapuessaan yhtiön palvelukseen ja suorittavat vuosittain

verkkokoulutuksen. Tietoevryn Henkilöstöhallinnon tiimi ja Group Compliance -tiimi tukevat näiden eettisten

standardien noudattamista. Toimitusjohtaja hyväksyy eettiset periaatteet ja talousjohtaja vastaa niiden

noudattamisesta.

Tietoevryn sitoutuminen työntekijöiden hyvinvointiin näkyy myös yhtiön työterveys- ja turvallisuuspolitiikassa,

joka keskittyy fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämiseen ylläpitämällä turvallista ja tervettä työympäristöä.

Politiikka sisältää toimia, joilla pyritään tunnistamaan ja minimoimaan työpaikan vaarat, järjestämään

työntekijöille tarvittava koulutus ja varmistamaan varautuminen hätätilanteisiin. Lisäksi politiikassa korostetaan

terveyttä ja turvallisuutta koskevien olennaisten lakien, määräysten ja standardien noudattamista.

Kaikki terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tapaukset, riskit ja vaatimustenmukaisuuden poikkeamat

raportoidaan yhtiön riskienhallintajärjestelmän kautta. Henkilöstöjohtaja vastaa politiikan noudattamisesta, ja

työntekijöitä kannustetaan huolehtimaan aktiivisesti työpaikan turvallisuudesta ilmoittamalla vaaroista ja

tapauksista. Politiikan hyväksyy henkilöstöjohtaja, ja sen noudattamista valvoo Head of Workplace Innovation &

Facilities.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden

edustajien kanssa (S1-2)

Tietoevryn ja oman työvoiman yhteydenpito on sekä suoraa että työntekijöiden edustajien kautta tapahtuvaa.

Näihin kuuluu liittoja, työntekijöiden edustuskomiteoita, ja yritysneuvostoja, niin paikallisesti kuin

kansainvälisestikin (Eurooppalainen yritysneuvosto). Suoraan yhteydenpitoon oman työvoiman kanssa

käytetään työntekijäkyselyillä kerätyn palautteen säännöllistä läpikäyntiä, suoritusten arviointia - osaamisen

kehittämisen suunnittelu mukaan luettuna - sekä muita yhteydenpitomekanismeja. Vuosittain toteutettavilla

useilla työntekijäkyselyillä voidaan varmistaa jatkuva vuoropuhelu yhtiön sisällä. Määrälliset tulokset jaetaan

avoimesti kaikille työntekijöille, ja yhtiössä edistetään järjestelmällisiä vuoropuheluja. Yhteydenpidon

lopputuloksia analysoimalla mitataan työntekijöiden tyytyväisyyttä, työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä yleistä

hyvinvointia, ja havaintojen perusteella tehdään muutoksia toimintaperiaatteisiin ja ohjelmiin. Lisäksi yhtiö arvioi

työntekijöiden edustajien kanssa solmittujen sopimusten vaikutuksia säännöllisesti varmistaakseen, että sen

työvoiman kehittyvät tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi.

Tietoevry ylläpitää työntekijöiden edustajien kanssa sopimuksia, joilla varmistetaan sen työvoiman

ihmisoikeuksien kunnioittaminen eettisissä periaatteissa määrätyllä tavalla. Nämä sopimukset edistävät

säännöllistä yhteydenpitoa ja keskusteluja ihmisoikeuksista ja työoikeuksista, kuten työoloista ja

työehtosopimusneuvotteluista. Varmistamalla, että työntekijöiden edustajat pystyvät toimimaan vapaasti ja ilman

pelkoa vastatoimista, Tietoevry saa arvokasta tietoa työntekijöiden näkemyksistä ja pystyy myötävaikuttamaan

tukea antavaan ja osallistavaan työympäristöön. Yhtiöllä ei ole globaalia puitesopimusta.

Yhtiöllä on säännöllisesti paikallisia tapaamisia liittojen kanssa paikallisiin lakeihin perustuvien muodollisten

neuvottelukokousten lisäksi. Eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC) kanssa järjestetään säännöllisiä

kuukausikokouksia, joista vuosittain kaksi on lähikokouksia. Henkilöstöhallinto on vastuussa vaikuttavasta

yhteydenpidosta. Henkilöstöjohtaja edustaa ylintä vastuuvelvollista roolia valvoen yhteydenpitohankkeiden

toteutusta ja huolehtien siitä, että saadut havainnot viedään tiedoksi Tietoevryn strategiaprosessiin ja

päätöksentekoon.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden

esiin tuomiseksi (S1-3)

Tietoevry on sitoutunut huolehtimaan tehokkaista valitus- ja korjaamismekanismeista ihmisoikeuspolitiikassaan

ja eettisissä periaatteissaan kuvatulla tavalla. Yhtiöllä on käytössä avoimet, läpinäkyvät viestintäkanavat, joiden

kautta sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat nostaa huolenaiheita esiin ilman pelkoa vastatoimista. Työsuhteiset

työntekijät ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa eettisten periaatteiden, sisäisten politiikkojen tai lakien

rikkomuksista omille esihenkilöilleen, henkilöstöhallinnon edustajille tai suoraan Group Compliance -yksikölle.

Lisäksi tällaisista huolenaiheista voidaan ilmoittaa myös nimettömästi Tietoevryn whistleblowing-kanavan kautta,

jota ylläpitää kolmas osapuoli. Lisätietoja Tietoevryn whistleblowing-prosessista on saatavilla kohdassa

G1 ‑ Liiketoiminnan harjoittaminen.

Tietoevry on sitoutunut työsuhteisista ja muista työntekijöistä koostuvan työvoimansa hyvinvointiin. Jos yhtiö

toteaa, että jokin toiminta tai jotkin toimet ovat aiheuttaneet sen työvoimaan kohdistuvan olennaisen kielteisen

vaikutuksen tai edistäneet tällaista vaikutusta, tilanteen korjaamiseksi ryhdytään viipymättä asianmukaisiin

toimenpiteisiin.

Yhtiön lähestymistapa kielteisten vaikutusten korjaamiseen on kuvattu sen henkilöstöpolitiikassa ja

ihmisoikeuspolitiikassa sekä tarkemmin työsuhteisille työntekijöille suunnatuissa toimintamaakohtaisissa

käsikirjoissa. Näin varmistetaan, että kurinpidolliset käytännöt ja muut korjaustoimet ovat sekä tasapuolisia että

paikallisten määräysten mukaisia.

85

          Toimet

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja

toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)

Tietoevryn tapa käsitellä sen omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, hallita keskeisiä riskejä ja

tavoitella merkittäviä mahdollisuuksia perustuu yhtiön kestävyyttä koskevaan due diligence ‑kehykseen.

Kehykseen kuuluu prosesseja, joilla tunnistetaan, vähennetään ja korjataan työsuhteisiin työntekijöihin

kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Due diligence ‑työ on jatkuvaa, ja sillä huolehditaan

siitä, että työvoimaan liittyvät haasteet ratkaistaan tehokkaasti ja oikea-aikaiseksi.

Kehystä vahvistetaan säännöllisillä johdolle suunnatuilla koulutusohjelmilla, joiden tarkoitus on lisätä tietoisuutta

ja tarjota johtajille osaamista, jota tarvitaan työvoimaan liittyvien haasteiden selvittämiseen. Toimintaperiaatteita

myös parannetaan jatkuvasti esiin nousevien tarpeiden ja toimialan parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

Vuoden aikana Tietoevry on toteuttanut useita toimia, jotka liittyvät yhtiön olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin. Keskeisten toimien soveltamisala käsittää kaikki maat ja maantieteelliset alueet, joilla

Tietoevryllä on toimintaa.

Yhtiö on toteuttanut vuoden aikana useita toimia, jotka koskevat yhdistymisvapauteen,

työehtosopimusneuvotteluihin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvää kielteistä vaikutusta. Yhtiö

esimerkiksi sisällytti työntekijäkyselyynsä mielipiteenvapautta koskevan teeman ja saa näin säännöllisesti tietoa

siitä, mitä työntekijät ajattelevat vapaudestaan ilmaista mielipiteensä ja yhdistyä. Yhtiö on edistänyt eettisten

periaatteidensa mukaisia arvoja, jotka korostavat yhdistymisvapauden tukemista sekä oikeutta

työehtosopimusneuvotteluihin. Tulevia toimia ovat työntekijöiden edustuskomiteoiden tai yritysneuvostojen

toiminnan helpottaminen, jatkuva tuki, säännöllinen yhteydenpito työntekijöiden edustajien kanssa sekä

eettisten periaatteiden mukaisten arvojen edistäminen. Maissa, joissa työehtosopimusneuvotteluja ei tunnusteta

juridisesti tai harjoiteta, yhtiö kuitenkin pyrkii järjestämään vaihtoehtoiset tavat toteuttaa työntekijöiden

edustuksen ja vuoropuhelun. Odotettuja lopputuloksia ovat vahvempi työntekijöiden edustus, paremmat

viestintäkanavat työsuhteisten työntekijöiden ja johdon välillä sekä luottamuksen ja yhteistyön vahvistuminen

työpaikalla.

Vaikkakin Tietoevry on ryhtynyt toimiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi viime vuosina, edistyminen on ollut

odotettua hitaampaa. Naisten aliedustuksen tyyppisiin haasteisiin vastaaminen on edelleen keskeinen tavoite, ja

yritys on sitoutunut nopeuttamaan toimia tällä alueella osana kestävän kehityksen strategiaansa. Tietoevry

painottaa edelleen monimuotoisuutta johtotehtävissä ja seuraa tavoitteiden toteutumista yhdessä liiketoiminta-

alueiden kanssa.

Osana vuonna 2024 toteutettuja keskeisiä toimia, jotka liittyivät sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan

samanarvoisesta työstä, kehitettiin uusi ihmisoikeuspolitiikka, jossa korostetaan entisestään yhtiön sitoutumista

sukupuolten tasa-arvoon. Yhtiö on laatinut uuden esihenkilöille suunnatun monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta

ja osallisuutta (DEI-asioita) käsittelevän pakollisen koulutuksen, palauttanut työntekijöiden Women@Tietoevry -

resurssiryhmän käyttöön Ruotsissa ja Norjassa sekä käynnistänyt ulkoisia kampanjoita, joilla pyritään

houkuttelemaan naispuolisia teknisiä osaajia. Myös yhteistyötä teknologia-alalla työskentelevien naisten

pohjoismaisten verkostojen kanssa on vahvistettu. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Women in Tech Stockholm ja

Helsinki sekä norjalainen ODA Nettverk. Tietoevry toteutti globaalin palkkaeroanalyysin tunnistaakseen ja

käsitelläkseen eroja. Analyysi keskittyi erityisesti sukupuolten palkkaeroon. Osana tätä prosessia vuosittaisessa

palkkaselvityksessä tarkistettiin palkkoja, joissa tunnistettiin puutteita. Analyysi auttoi myös tarkentamaan

vaativuustasoja ja parantamaan myöhemmissä arvioinneissa käytettävän datan laatua. Myös uusia sukupuolten

tasa-arvoon, yhtäläiseen palkkaan ja moninaisuuteen liittyviä tavoitteita laadittiin ja otettiin käyttöön yhtiön

tulosten seurannan tueksi. Yhtiön eettisiä periaatteita koskeva verkkokoulutus, johon kuuluu DEI-asioita koskevia

moduuleja, oli kaikille työsuhteisille työntekijöille pakollinen myös vuonna 2024.

Tietoevry on edelleen sitoutunut pyrkimykseensä saavuttaa ajan myötä koko työvoimassaan sukupuolijakauma

49/49. Vuonna 2024 pyrkimystä muotoiltiin uudelleen siten, että se huomioisi myös ei-binääriset sukupuoli-

identiteetit ja tukisi työvoiman kehittämistä tavalla, joka heijastaa yhtiön palvelemien yhteisöjen moninaisuutta.

Raportointivuonna jatkettiin myös sukupuolten tasa-arvoon ja moninaisuuteen liittyvää pitkän aikavälin

toimintaa, joka alkoi jo ennen vuotta 2024. Tähän työhön sisältyvät moninaisuutta painottava rekrytointi, sisäisen

raportoinnin kehittäminen sukupuolten välistä tasapainoa koskevien tietojen osalta sekä monimuotoisuuden

huomioiva seuraajasuunnittelu. Yhtiö kiinnitti edelleen huomiota myös pitkän aikavälin kannustinohjelmiin,  joihin

sisältyy esimerkiksi tavoite naispuolisten työntekijöiden osuuden kasvattamisesta rekrytoinnissa.

Vuonna 2025 Tietoevry jatkaa DEI-asioihin liittyvien toimintaperiaatteiden kehittämistä ja arviointia. Kaikille

työsuhteisille työntekijöille ja johtajille kehitetään lisäkoulutusta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta

monimuotoisuudesta ja osallistamisesta. Tulevaisuudessa sukupuolten välisen palkkaeron analysointi on

vakiomuotoinen osa vuosittaisia arviointeja, ja yhtiössä perustetaan uusia työntekijöiden resurssiryhmiä.

Sukupuolten tasa-arvoon, samaan palkkaan samanarvoisesta työstä ja työvoiman moninaisuuteen liittyvien

toimien toteuttamisen ja suunnittelun odotetaan vaikuttavan näihin aiheisiin myönteisesti ja myös lieventävän

sukupuolten tasa-arvoon liittyviä riskejä.

Vuonna 2024 Tietoevry jatkoi  kohtuullisen työajan ja muun työ- ja vapaa-ajan tasapainon edistämistä muun

muassa etätyömahdollisuuksilla ja työaikajärjestelyillä. Yhtiö valvoo ylityön määrää neljännesvuosittain ja asetti

vuonna 2024 tavoitteen, jonka mukaan ylityön määrä pidetään alle 3 %:ssa normaalista keskimääräisestä

työajasta. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että sen aikakirjausjärjestelmä noudattaa paikallisia työlakeja erityisesti

maissa, joissa on määritelty lakisääteiset rajat ylityölle. Toimipaikoissa, joissa liittojen rooli on aktiivinen tai joissa

86

on yritysneuvostoja, ylityöstä raportoidaan yhteistyössä näiden tahojen kanssa yhteisen valvonnan ja tuen

varmistamiseksi.

Tietoevryn koko konsernin kattavassa työntekijäkyselyssä, joka toteutettiin kerran vuonna 2024, työkuorma oli

keskeisenä kategoriana, ja työsuhteisten työntekijöiden työn vaatimuksiin liittyvistä kokemuksista ja

näkemyksistä saatiin näin ollen arvokasta tietoa. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin neljä työntekijäkyselyä, jotka

koskivat yksittäisiä toimintoja ja liiketoiminta-alueita. Työ- ja vapaa-ajan tasapainoa arvioitiin säännöllisesti myös

edelleen jatkettavilla esihenkilön ja työntekijän välisillä tilannekatsauksilla, jotka mahdollistavat työntekijän

hyvinvoinnin suoran tukemisen. Tällä tavoin yhtiö pystyy tekemään perusteltuja päätöksiä edistääkseen

työaikaan sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä pyrkimyksiään.

Tulevia työ- ja yksityiselämän tasapainoon tähtääviä toimenpiteitä ovat muun muassa hybridityö,

työaikajärjestelyt sekä jatkuva työsuhteisten työntekijöiden ja esihenkilöiden välinen vuoropuhelu.

Tietoevryn ammatillisen kehittymisen kehys tukee työllisyysturvaa. Kehyksessä korostetaan säännöllisiä

kehityskeskusteluja ja tilannekatsauksia, joilla varmistetaan, että työntekijät saavat jatkuvasti tukea

esihenkilöiltään. Työntekijäkysely sisältää elementtejä, joilla arvioidaan tavoitteiden asettamista ja ammatillista

kasvua, ja niistä saatavaa tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Vuonna 2024 korostettiin

kehityskeskustelujen merkitystä keinona tukea työntekijöiden oleellista osaamista nopeasti muuttuvalla

toimialalla. Tuleviin toimiin sisältyvät viestintäsuunnitelmat esihenkilöiden kanssa, koulutus sekä parempi

valvonta. Näillä varmistetaan, että Tietoevryllä on jatkossakin myönteinen vaikutus työllisyysturvaan.

Työ- ja yksityiselämän tasapainoon, työaikaan ja työllisyysturvaan keskittyvien toimien odotetaan ylläpitävän

Tietoevryn myönteistä vaikutusta näillä osa-alueilla sekä edistävän myönteistä kehitystä. Odotettuja tuloksia ovat

työsuhteisten työntekijöiden parempi työ- ja vapaa-ajan tasapaino, parempi sitoutuminen, uupumuksen

väheneminen ja yleinen hyvinvoinnin paraneminen. Näiden myönteisten vaikutusten odotetaan myös luovan

taloudellisia mahdollisuuksia, sillä ne tekevät yhtiöstä houkuttelevamman työnantajan, parantavat työntekijöiden

sitoutumista, tehostavat tuottavuutta ja vähentävät rekrytointikustannuksia.

Huomioimalla liiketoiminnassaan eettiset periaatteensa ja ihmisoikeuspolitiikkansa Tietoevry pyrkii

varmistamaan, etteivät sen käytännöt aiheuta tai edistä olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Yhtiö toteuttaa

säännöllisesti auditointeja ja riskiarviointeja varmistaakseen, että sen hankintaa, myyntiä ja tietojen käyttöä

koskevat toimintaperiaatteet ovat yhtiön arvojen mukaisia. Tietoevry pitää aktiivisesti yhteyttä sidosryhmiin,

kuten työsuhteisiin työntekijöihin ja toimittajiin, kerätäkseen palautetta ja vastatakseen huolenaiheisiin.

Tilanteissa, joissa liiketoimintapaineiden ja kielteisten vaikutusten estämisen välillä syntyy jännitteitä, selvät

johtamiskäytännöt ohjaavat päätöksentekoa, jota jatkuvat palaute- ja oppimismekanismit tukevat. Tämän

lähestymistavan avulla Tietoevry pystyy sopeutumaan ja reagoimaan tehokkaasti mahdollisiin ongelmiin.

Työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan on varattu tiettyjä

resursseja, kuten erikoistuneita tiimejä, joilla on näihin osa-alueisiin liittyvää osaamista. Näillä tiimeillä on

keskeinen rooli toimintasuunnitelmien kehittämisessä ja hankkeiden toteutuksen tukemisessa, minkä lisäksi ne

tarjoavat ohjeita sovellettavien käytäntöjen ja standardien noudattamiseen, sillä yhtiö ymmärtää, että koko

organisaatio on yhdessä vastuussa vaatimustenmukaisuudesta.

Henkilöstöresurssien lisäksi Tietoevry panostaa investoinneillaan tehokkaisiin alustoihin, joilla tuetaan

työsuhteisten työntekijöiden koulutusta ja merkityksellisiä kehityskeskusteluja sekä toteutetaan säännöllisesti

työntekijäkyselyitä. Näillä työkaluilla lisätään työntekijöiden tietoisuutta asioista ja autetaan heitä kehittämään

osaamistaan, mutta niillä myös saadaan tärkeää tietoa työntekijöiden tarpeista ja organisaation suorituskyvystä.

Lisäksi resursseja ohjataan osallistavan ja yhteistyötä edistävän kulttuurin vaalimiseen, ja organisaatiossa on

käytössä jatkuvaa palautetta ja sitouttamista edistäviä mekanismeja.

Tietoevryn olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskeviin toimintasuunnitelmiin ei liittynyt

merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2024. Tällä hetkellä myöskään tulevia

toimintasuunnitelmia koskien ei ole varattu taloudellisia resursseja (toimintamenoja tai pääomamenoja).

87

        Mittarit ja tavoitteet

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten

vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	Tulos, 2024
Monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski	Aliedustetun sukupuolen edustajien osuus kaikista hallituspaikoista on 33 % vuoteen 2026 mennessä (uusi tavoite tilikaudella 2024)	30 %
Monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski	Aliedustetun sukupuolen edustajien osuus kaikista johtotehtävistä on 30 % vuoteen 2030 mennessä (uusi tavoite tilikaudella 2024)*	25 %
Monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski	37 % rekrytoiduista on naisia vuoteen 2025 mennessä	34 %
Monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski	Varmistetaan, että sukupuolten välinen selittämätön palkkaero pysyy 5 %:n rajan alapuolella ja pienenee kohti vuotta 2026 (uusi tavoite tilikaudella 2024)	3 %
Monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä	Tosiasiallinen kielteinen vaikutus, riski	100 % esihenkilöistä käy vuosittain DEI- koulutuksen (uusi tavoite tilikaudella 2024)	86 %
Työaika sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Huolehditaan työ- ja yksityiselämän tasapainosta pitämällä ylityöt matalalla tasolla – alle 3 %:ssa tavallisesta keskimääräisestä työajasta (uusi tavoite tilikaudella 2024)	1 %
Työllisyysturva	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden vuotuinen My Growth -suoritusprosentti 90 % – kattaa työ- ja kehitystavoitteet (uusi tavoite tilikaudella 2024)	81 %
* Johtotehtävillä tarkoitetaan ylempää johtoa: Vaativuusluokka 15 ja korkeampi + toimitusjohtaja

Tavoitteiden asettamiseen käytettäviä menetelmiä ovat vertailuarviointi ja juridinen arviointi sekä työntekijöiden

tarpeiden arviointi. Tässä prosessissa käytettävää tietoa saadaan sisäisistä kyselyistä,

vaatimustenmukaisuusraporteista, kansainvälisistä standardeista sekä työntekijäkomiteoilta. Työsuhteisten

työntekijöiden ja johtajien konsultoinneissa antamalla palautteella varmistetaan, että tavoitteet ovat

käytännöllisiä ja olennaisia. Konsernin toimiva johto hyväksyy lopulliset tavoitteet. Aiempia kestävyyteen liittyviä

tuloksia on arvioitu yhdessä työntekijöiden kanssa tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Dataa on kerätty useita

toimintoja käsittäviltä tiimeiltä, joissa ovat edustettuina strategia, henkilöstöhallinto, taloustoiminto ja kestävän

kehityksen edustajat. Vuoropuhelu työntekijöiden kanssa on puolestaan tarjonnut näkemyksiä monipuolisesti ja

auttanut muovaamaan tavoitteita niin organisaation kuin työvoimankin tarpeiden mukaisiksi.

Tietoevryn tavoitteet, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoon, yhtäläiseen palkkaan ja monimuotoisuuteen

liittyviä olennaisia riskejä ja kielteisiä vaikutuksia, vastaavat yhtiön sitoutumista inkluusioon, moninaisuuteen ja

syrjimättömyyteen eettisissä periaatteissa kuvatulla tavalla. Työaikaa, työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja

työsuhdeturvaa koskevat tavoitteet liittyvät yhtiön reiluja työoloja koskevaan sitoumukseen, kuten eettisissä

periaatteissa on kuvattu.

Kaikissa tavoitteissa perusvuotena on käytetty vuotta 2024 lukuun ottamatta naisten osuutta rekrytoinnissa,

jossa perusvuotena on 2020 ja perusarvona 27 %. Ylemmän johdon sukupuolijakaumaa koskevaan

tavoitteeseen eivät sisälly Avega, Bekk, Eye-share, EVRY India eivätkä Brasilian, Saksan, Puolan tai Ukrainan

Infopulse-yksiköt, sillä niissä noudatetaan erilaista vaativuusluokittelua. DEI-koulutuksiin (monimuotoisuus,

yhdenvertaisuus ja osallisuus) liittyvään tavoitteeseen ei sisälly Bekk, joka toimii kaikilta osin portfolioyhtiönä.

Tavoitteita mitataan vuosittain, ja tarkat tavoitejaksot on kuvattu tavoitetaulukossa. Lisäksi tiettyjä keskeisiä

tavoitteita mitataan neljännesvuosittain. Niitä ovat johtotehtävissä aliedustetun sukupuolen edustajien osuuden

nostaminen 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä, naisten osuuden nostaminen rekrytoinnissa 37 %:iin vuoteen

2025 mennessä, työ- ja vapaa-ajan tasapainon ylläpitäminen pitämällä ylityöt matalalla tasolla sekä 90 %:n

suoritusasteen saavuttaminen vuotuisessa My Growth -arvioinnissa, joka kattaa kaikkien työsuhteisten

työntekijöiden työ- ja kehitystavoitteet. Neljännesvuosittaisia raportteja laaditaan niin liiketoimintayksikkö- kuin

konsernitasoillakin. Ulkopuoliset tahot varmentajia lukuun ottamatta eivät validoi tavoitteiden mittaamista, eikä

välietappeja tai -tavoitteita ole asetettu.

Tietoevryn kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin aikana tunnistettiin uusia olennaisia aiheita, minkä

seurauksena laadittiin uusia tavoitteita. Johtoryhmä hyväksyi nämä tavoitteet vuoden 2024 alussa, eikä niihin ole

tehty muutoksia lukuun ottamatta My Growth -tavoitetta, joka päivitettiin muodosta ”Kaikkien työsuhteisten

työntekijöiden vuotuinen My Growth -suoritusprosentti 90 % – huomioi kehitystavoitteet” muotoon ”Kaikkien

työsuhteisten työntekijöiden vuotuinen My Growth -suoritusprosentti 90 % – kattaa työ- ja kehitystavoitteet”.

Kestävyyden ja operatiivisten tavoitteiden seurannassa sekä läpinäkyvyyden ja yhteistyön vaalimisessa 

yhteydenpito työsuhteisiin työntekijöihin on keskeistä. Työntekijät saavat määriteltyjen kanavien kautta

säännöllisesti tietoa edistymisestä muun muassa monimuotoisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen.

Neljännesvuosittaiset, asianomaisille liiketoiminta-alueille jaettavat tavoitteita koskevat raportit sisältävät tietoja

88

toiminnasta, ja niillä mahdollistetaan toiminnan seuraaminen ja myötävaikuttaminen parannustoimiin.

Työntekijöiden sitoutumista koskevilla kyselyillä seurataan myös tyytyväisyyttä, työ- ja yksityiselämän tasapainoa

ja osallisuutta, ja niistä saatavia havaintoja hyödynnetään päätöksenteossa sekä toimintaa koskevissa

muutoksissa.

Vuonna 2024 aliedustetun sukupuolen edustajien osuus hallituspaikoista oli 30 %, mikä kuvaa edistystä kohti

vuodelle 2026 asetettua 33 %:n tavoitetta. Kolmen prosenttiyksikön ero tavoitteeseen nähden edellyttää työn

jatkamista, mutta kehitys on oikeansuuntaista ja suunnitelmien mukaista. Edustus johtotehtävissä oli 26 % eli

vuodelle 2030 asetettua 30 %:n tavoitetta matalampi, mikä osoittaa, että toimenpiteille on vielä tarvetta. Naisten

osuus rekrytoiduista oli 34 % eli yhtiön suunniteltua tasoa matalampi. Naisten osuus rekrytoiduista on kuitenkin

yleisesti kasvanut, mikä heijastaa myönteistä kehitystä. Tavoitteeseen on tärkeä keskittyä edelleen, jotta 37 %:n

tavoitetaso voidaan saavuttaa ensi vuoden aikana huolimatta haasteista, kuten rekrytoinnin vähenemisestä ja

oppilaitoksista valmistuneiden määrän pienenemisestä. Tiivis yhteistyö liiketoimintayksiköiden välillä on

olennaista rekrytointiprosessien kohdistamisen ja asetettujen tavoitteiden säännöllisen raportoinnin kannalta.

Vuoden 2024 aikana toteutettiin ensimmäinen koko yhtiön kattava palkkaeroarviointi. Tietoevry asetti itselleen

tavoitteeksi varmistaa, että sukupuolten välinen selittämätön (tasoitettu) palkkaero pysyy 5 %:n rajan alapuolella,

ja saavutti globaalisti 3 %:n tason. Vahva tulos kuvaa Tietoevryn sitoutumista palkkatasa-arvoon läpinäkyvillä

käytännöillä, vertailuarvioinnilla ja jäsennellyillä palkitsemisen prosesseilla. Koska arviointi tehtiin ensimmäisen

kerran, se määrittää tärkeän perustason myöhempää kehitystä varten. Tietoevry on sitoutunut torjumaan

epätasa-arvoa entisestään tehostamalla valvontaa ja toteuttamalla säännöllisiä arviointeja varmistaakseen, että

yhtiön palkitsemiskäytännöt ovat oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia.

Tavoitetta, jonka mukaan 100 % esihenkilöistä käy vuosittaisen DEI-koulutuksen, ei saavutettu täysin. Kyseinen

koulutus järjestettiin vuonna 2024 ensimmäistä kertaa, ja se julkaistiin neljännellä vuosineljänneksellä.

Koulutuksen suoritusprosenttiin on voinut vaikuttaa sen päällekkäisyys tiettyjen liiketoiminta-alueiden muiden

koulutusten kanssa. Koska koulutus otettiin käyttöön vasta vuonna 2024, pidemmän aikavälin kehitys ei ole vielä

nähtävissä.

Vuoden 2024 My Growth -suoritusprosentti oli 81 % eli 90 %:n tavoitteen alapuolella. Tämä puute nostaa esiin

tarpeen arvioida My Growth -ohjelmaan liittyviä nykyisiä prosesseja ja käytäntöjä. On tärkeää tunnistaa

mahdolliset tekijät, jotka ovat voineet estää työsuhteisia työntekijöitä saavuttamasta työ- ja kehitystavoitteitaan,

jotta uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeet tunnistetaan ja niitä edistetään. Koska kyseessä on uusi tavoite

raportointivuodelle, sitä koskevia trendejä ei ole vielä saatavilla.

Tavoite, joka koskee ylitöiden pitämistä matalalla tasolla, edistyy alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, sillä

vuonna 2024 saavutettu 1 %:n tulos jää selvästi 3 %:n tason alle. Tämä tukee tavoitetta huolehtia työ- ja

yksityiselämän tasapainosta. Myöhempiä arviointeja tarvitaan, jotta toimintaa voidaan mitata suhteessa tähän

tavoitteeseen. Koska kyseessä on uusi tavoite, aiempiin tuloksiin perustuvaa kehitystä ei ole mahdollista

määrittää.

Omaa työvoimaa tai työntekijöiden edustajia ei osallistettu tavoitteiden edistymiseen liittyvien kokemusten tai

parannusten yksilöintiin. Oleellista yhteydenpitotoimintaa selvitetään vuonna 2025.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

Vuonna 2024 Tietoevryn työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus oli 14 %, josta vapaaehtoisesti lähteneiden

osuus oli 8 %. Kaikkiaan yrityksestä lähti 3 566 henkeä.

Työntekijöiden tietoja kerätään henkilöstöpääoman hallinta-alustan (Workday) kautta sekä manuaalisesti

tytäryhtiöistä, joita ei ole integroitu tälle alustalle. Uusien työntekijöiden osalta vaihtuvuuden laskenta perustuu

edellisvuoden viimeisen päivän ja raportointivuoden viimeisen päivän keskimääräiseen henkilömäärään.

Henkilömäärät raportoidaan raportointijakson lopussa. Vaatimuksen S1-6 mittareihin liittyvässä raportoinnissa ei

käytetä oletuksia. Tilinpäätöksessä henkilöstön määrä ilmoitetaan vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden

määrän keskiarvona kyseisenä vuonna sekä vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määränä vuoden lopussa.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan

2024
Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Miehet	16 422
Naiset	7 655
Muut	15
Ei ilmoitettu	0
Työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä	24 092

89

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijä ä

2024
Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Itävalta	278
Bulgaria	690
Kiina	1 026
Tšekin tasavalta	2 504
Tanska	54
Viro	131
Suomi	3 099
Saksa	103
Intia	4 178
Latvia	1 159
Liettua	136
Norja	3 874
Paraguay	91
Puola	955
Serbia	92
Slovakia	148
Ruotsi	3 683
Ukraina	1 699
Yhdysvallat	118

Työsuhteisten työntekijöiden tiedot sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan

(henkilömääränä ilmaistuna)

2024
Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
7 655	16 422	15	0	24 092
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
7 503	15 999	15	0	23 517
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
152	423	0	0	575
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
5	5	0	0	10

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (S1-8)

Työehdot ja -olot

Tietoevry huolehtii siitä, että sen työsuhteisten työntekijöiden työolot ja -ehdot ovat suurelta osin sellaiset kuin

työehtosopimuksissa on määritelty taikka työehtosopimukset vaikuttavat niihin, erityisesti Euroopan

talousalueella (ETA).

Arvioidessaan muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden työoloja ja -ehtoja Tietoevry pyrkii toimimaan avoimesti

ja noudattamaan toimialan standardeja sovellettavien työehtosopimusten mukaisesti. Tarkkoja arvioita

työehtosopimusten kattavuudesta muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden osalta ei ole saatavilla, mutta yhtiö

pyrkii varmistamaan oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kaikissa työvoimasegmenteissään. Vuonna

2024 työehtosopimukset kattoivat 42 % kaikista työsuhteisista työntekijöistä.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun osalta Tietoevry edistää aktiivisesti työntekijöiden ja johdon välistä

yhteydenpitoa määritellyllä tavalla. Euroopan unionissa (EU) sijaitsevat työntekijät kuuluvat EWC-sopimuksen

(European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto) piiriin. Sopimuksella varmistetaan luotettava edustus

90

ja vuoropuhelu asioissa, jotka koskevat työoloja, työehtoja ja työpaikan muita merkittäviä seikkoja. Vuonna 2024

kaikkiaan 66 % työsuhteisista työntekijöistä kuului työntekijöiden edustuksen piiriin Euroopan talousalueella.

Työehtosopimusten kattavuuteen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyviä tietoja kerätään jokaisen

toimintamaan henkilöstöhallinnon asiantuntijoilta manuaalisella prosessilla. Raportoituihin tietoihin sisältyy

vuoden lopun henkilömäärä sekä työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden

prosenttiosuus.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

2024
	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0–19%	Bulgaria, Tšekin tasavalta, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia	Bulgaria, Tšekin tasavalta, Tanska, Viro, Latvia, Slovakia
20–39%	—	—
40–59%	—	—
60–79%	—	Puola
80–100%	Itävalta, Suomi, Norja, Ruotsi	Itävalta, Suomi, Saksa, Liettua, Norja, Ruotsi

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

Ylimmällä johdolla tarkoitetaan Tietoevry-konsernin toimivaa johtoa. Tiedot kerätään Workday-alustalta

henkilömääränä vuoden lopussa.

2024
Sukupuoli	Ylimmän johdon työntekijöiden lukumäärä	Ylimmän johdon työntekijöiden prosenttiosuus
Miehet	8	89 %
Naiset	1	11 %

Ikäjakauma omassa työvoimassa

Tiedot, jotka liittyvät ikäjakaumaan omassa työvoimassa, kerätään Workday-alustalta ja Excel-sovelluksen

kautta, ja tiedot esitetään henkilömääränä vuoden lopussa.

2024
Ikäjakauma työvoimassa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Alle 30-vuotiaat	4 259
30–50-vuotiaat	14 890
Yli 50-vuotiaat	4 943

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

Tietoevry on analysoinut työsuhteisten työntekijöiden peruspalkkoja arvioidakseen sukupuolten palkkaeroa

hyvin laadittujen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti. Arviointi kattaa sekä tasoittamattoman palkkaeron, joka

oli 12 % vuonna 2024, että sukupuolten välisen tasoitetun palkkaeron, joka oli 3 % vuonna 2024.

Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero määritetään vertaamalla mies- ja naispuolisten työntekijöiden

kokoaikatyöstä maksettavaa keskimääräistä vuotuista kokonaisansiota, ja se ilmaistaan prosenttiosuutena

miespuolisten työntekijöiden kokoaikatyöstä maksettavasta keskimääräisestä vuotuisesta kokonaisansiosta.

Sukupuolten välisen tasoitetun palkkaeron arviointikehykseen kuuluu korvauksen arviointi vertaisryhmittäin,

maittain ja liiketoiminta-alueittain sekä keskitettyyn henkilöstöhallintojärjestelmään määritettyjen työprofiilien

mukaan sekä vastaavien luokittelujen huomiointi myös keskitetyn järjestelmän ulkopuolella. Näin varmistetaan,

että vertaisryhmät edustavat henkilöitä, jotka tekevät samantyyppistä työtä samassa paikassa ja samalla

liiketoiminta-alueella. Lisäksi analyysissä huomioidaan useita keskeisiä muuttujia, kuten työsuhteisten

työntekijöiden kokemus työuralla ja yksityiselämässä, työsuhteen kesto sekä nykyinen tehtävä yhtiössä ja

esihenkilövastuut.

Tietoevryn kokonaispalkkasuhde määritetään vertaamalla korkeinta ansiota saavan henkilön vuotuista ansiota

muiden työsuhteisten työntekijöiden vuotuiseen mediaaniansioon pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö.

Kokonaisansioita koskevat tiedot kerättiin yksilötasolla yhtiön keskitetystä henkilöstöjärjestelmästä, ja tietoja

toimittivat tarvittaessa myös eri maiden henkilöstöhallinnon edustajat (paikallisesti hallinnoitujen etuuksien,

eläkkeiden ja lisien osalta). Vuonna 2024 kokonaispalkkasuhde oli 34 %.

91

Jotta eri maiden työsuhteisten työntekijöiden ansioiden vertailu olisi mielekästä, Tietoevry on korjannut kaikki

yksittäiset ansiotiedot Maailmanpankin ostovoimapariteetin (PPP) perusteella. Työntekijän kokonaisansio

kansainvälisissä dollareissa on määritetty työntekijän työskentelymaahan perustuvalla PPP-muuntokertoimella

(kokonaisansio paikallisessa valuutassa jaettuna PPP-muuntokertoimella), ja kokonaispalkkasuhde on määritetty

tämän summan perusteella.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

Tietoevry kerää tietoja tapauksista, valituksista ja vakavista ihmisoikeusvaikutuksista yhtiön Whistleblowing-

kanavan kautta sekä HR partnereilta. Tiedot yhdistetään vuoden lopussa raportointia varten. Lisäksi yhtiö

tarkistaa kaikki kansallisille yhteyspisteille osoitetut valitukset.

Vuonna 2024 HR partnereille ja Whistleblowing-yksikölle ilmoitettiin kaikkiaan 62 tapauksesta. Ilmoitettuja

syrjintä- ja häirintätapauksia oli raportointivuonna 30. Näistä kolmeen tapaukseen liittyi väitteitä syrjinnästä ja 27

tapausta liittyi häirintään. Asianmukaisen tutkinnan jälkeen 27 tapausta suljettiin, ja kaksi tapausta on yhä

käsittelyssä. Kaikkiaan toteutettiin 16 korjaussuunnitelmaa, ja kuuden suunnitelman tulokset arvioitiin sisäisillä

johdon arvioinnin prosesseilla. Yksi korjaussuunnitelma on yhä toteutettavana, ja 27 tapausta ei enää edellytä

toimia. Yksikään ilmoitettu tapaus ei johtanut sakkoihin, seuraamuksiin tai vahingonkorvauksiin. Vuoden aikana ei

raportoitu vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia – kuten pakkotyötä, ihmiskauppaa tai

lapsityövoiman käyttöä.

92

S2 - Arvoketjun työntekijät

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tietoevry on tunnistanut kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöiden

työehtosopimusneuvotteluihin ja yhdistymisvapauteen. Lisäksi tunnistettiin mahdollinen kielteinen vaikutus, joka

liittyy arvoketjun työntekijöiden oikeuteen yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille.

Suurin osa Tietoevryn hankinnoista tehdään Pohjoismaista, ja kulujen pohjalta arvioituna 200 suurinta toimittajaa

kattaa 85 % kaikilta toimittajilta tehdyistä hankinnoista. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sijaitsevat toimittajat

kattavat yli 70 % yhtiön vuotuisista hankintamenoista. Näin ollen Tietoevryn riski olla suoraan osallisena

laajamittaisissa tai systemaattisissa kielteisissä vaikutuksissa on rajallinen. Asioidessaan toimittajien kanssa

toimitusketjun alemmilla tasoilla yhtiö voi kuitenkin tulla yhdistetyksi toimittajista lähtöisin oleviin vaikutuksiin

alueilla, joilla työsuojelu ja viranomaisvalvonta on heikkoa ja joilla kyseisiä vaikutuksia ilmenee.

Tällaisilla alueilla saatetaan rajoittaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja käydä työehtosopimusneuvotteluita

sekä paikallisten työkäytäntöjen että globaalien toimitusketjujen rakenteen vuoksi. Tällaiset kielteiset vaikutukset

eivät ole toisistaan irrallisia yksittäistapauksia, vaan ne kuvastavat jatkuvia haasteita tietyillä toimialoilla, kuten

elektroniikkavalmistuksessa ja raaka-aineteollisuudessa, joilla työntekijöiden perusoikeuksien loukkaukset ovat

yleisempiä. Lisäksi siirtymä kohti ympäristöystävällisempää ja ilmastoneutraalia toimintaa voi kasvattaa näitä

riskejä erityisesti tietyillä sektoreilla, kuten kestäviin teknologioihin tarvittavien mineraalien

kaivannaisteollisuudessa. Uudelleenjärjestelyt ja kriittisten mineraalien kysynnän kasvu voivat yhdessä

huolellisen hallinnoinnin puutteiden kanssa johtaa työolojen heikkenemiseen vaikuttaen työntekijöiden

työehtosopimusneuvotteluita ja yhdistymisvapautta koskeviin oikeuksiin.

Työntekijät, joihin voi kohdistua olennaisia vaikutuksia Tietoevryn arvoketjussa, voivat olla esimerkiksi

kaivannaisteollisuudessa tai muissa alkupään toiminnoissa työskenteleviä vierastyöläisiä. Koska tämä on

keskeinen osa Tietoevryn laitteidenhankinnan arvoketjua, Tietoevry hankkii laitteita tunnetuilta

maailmanlaajuisilta toimittajilta, joilla on käytössä vakiintuneet ohjelmat työntekijöihin kohdistuvien kielteisten

vaikutusten riskin pienentämiseksi. Vierastyöläiset – jotka ovat mahdollisesti osa Tietoevryn arvoketjua – voivat

kohdata hyväksikäyttöä tai puutteellista suojelua. Teknologia-alalla ja muilla miesvaltaisilla aloilla työskentelevät

naiset voivat kohdata syrjintää ja palkkaeroja, kun taas nuoret työntekijät ja alihankkijoiden työntekijät voivat

joutua työskentelemään epävarmoissa työsuhteissa ja alemmilla palkoilla. Ammattiliittoon kuuluviin työntekijöihin

saattaa kohdistua liittovastaisilla alueilla vastatoimia, kun taas kotoa käsin työskentelevät, kuten IT-etäpalveluita

tarjoavat, voivat kokea eristyneisyyttä ja suojelun puutetta. Lisäksi myös kunnossapitotyöntekijöihin, toimistojen

ja konesalikeskusten huoltotyöntekijöihin sekä teknologia-, laitteistoasennus- ja logistiikkatyötä tekevien

alihankkijoiden työntekijöihin voi kohdistua vaikutuksia, joita ei kuitenkaan pidetä Tietoevryn kannalta

olennaisina.

Tietoevry ei ole tunnistanut pakkotyön tai lapsityövoiman käytön riskiä olennaiseksi omassa toiminnassaan,

mutta niiden riski on kohonnut kauempana toimitusketjussa erityisesti kaivannaisteollisuudessa, josta Tietoevryn

laitteissa käytettävät metallit ja mineraalit hankitaan. Toimittajilla voi olla toimintaa alueilla, joilla on tiedossa

pakkotyön käyttöön liittyviä ongelmia erityisesti kaivannais- tai valmistavassa teollisuudessa. Riski on kohonnut

maissa, joissa työlainsäädäntö on heikompaa, kuten tietyillä Aasian ja Afrikan alueilla. Vaikka Tietoevry ei hanki

raaka-aineita suoraan, se hankkii toimittajilta elektronisia komponentteja, jotka saattavat sisältää kobolttia ja

tinaa. Näitä mineraaleja hankitaan usein alueilta, joilla tiedetään käytettävän pakkotyötä. Tämä on mahdollista

erityisesti artesaanikaivostoiminnassa, jota harjoitetaan pääasiassa Afrikan maissa. Lisäksi palveluiden

ulkoistaminen tai kolmansien osapuolten alihankkijoiden käyttäminen alueilla, joilla esiintyy riski pakkotyön

käytöstä, altistaa Tietoevryn epäsuorasti.

Vuonna 2024 Tietoevry tunnisti kaksi arvoketjun työntekijöihin liittyvää tapausta, joissa saattaa olla kyse

yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja

‑oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättämisestä. Ensimmäisessä tapauksessa norjalaista toimittajaa syytettiin heikoista työoloista,

mikä johti Norjan avoimuuslain mukaiseen ulkopuoliseen selvitykseen. Tietoevry tutki tapauksen ja aloitti

toimittajan kanssa vuoropuhelun, jossa käsiteltiin Tietoevryn toimittajia koskevia eettisiä periaatteita. Asia ratkesi

keskustelujen myötä.

Toinen tapaus sai alkunsa asiakkaan tiedustellessa, miten Tietoevry huolehtii ihmisoikeuksien kunnioittamisesta

ja työoloista Israelissa sijaitsevien toimittajiensa osalta. Tietoevry teki riskiarvioinnin, konsultoi

ihmisoikeusasiantuntijaa ja otti yhteyttä asianomaisiin asiakastiimeihin. Tilanne on seurannassa, ja toimittajien

kanssa on tarkoitus käydä uusia vuoropuheluja vuonna 2025. Tämän myötä Tietoevry on vahvistanut

ihmisoikeuksia koskevia due diligence -prosessejaan entisestään, ja yhtiö pyrkii selvittämään uusia

kehitysmahdollisuuksia vuonna 2025.

93

Tietoevryn tiedossa ei ole vuonna 2024 raportoituja yhtiön arvoketjuun liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai

ihmisoikeuksien loukkauksia.

Koska Tietoevry ei ole tunnistanut yhtään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvaa tosiasiallista tai mahdollista

myönteistä vaikutusta, myönteisiä vaikutuksia tuottavaa toimintaa ei vielä ole raportoitavissa. Lisäksi

kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulosten mukaan yhtiöllä ei ole olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, jotka

aiheutuisivat vaikutuksista arvoketjun työntekijöihin tai riippuvuudesta arvoketjun työntekijöistä.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet (S2-1)

Tietoevry on sitoutunut kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tukemiseen kaikkien

ihmisten osalta, joihin sen liiketoiminta vaikuttaa, kaikilla alueilla, joilla yhtiöllä on toimintaa, arvoketjun työntekijät

mukaan luettuina. Tämä sitoutuminen on kuvattu useissa keskeisissä toimintaperiaatteissa, kuten

Ihmisoikeuspolitiikassa, eettisissä periaatteissa, toimittajia koskevissa eettisissä periaatteissa sekä Tietoevryn

hankintapolitiikassa. Ihmisoikeuspolitiikassa esitetyt sitoumukset koskevat yhtä lailla sekä Tietoevryn omaa

työvoimaa että arvoketjun työntekijöitä.

Ihmisoikeuspolitiikan ja eettisten periaatteiden lisäksi Tietoevryn toimittajia koskevat eettiset periaatteet

(toimittajaperiaatteet) ovat keskeisiä periaatteita, joilla käsitellään vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Niillä

viestitään yhtiön eettisistä ja liiketoimintaan liittyvistä periaatteista, joiden noudattamista odotetaan kaikilta

liikekumppaneilta. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että Tietoevryn tekemien yrityskauppojen yhteydessä siirtyvät

toimittajasopimukset eivät alkuvaiheessa sisällä Tietoevryn toimittajaperiaatteita. Toimittajaperiaatteet

sisällytetään kuitenkin uusittaviin tai uusiin sopimuksiin.

Toimittajaperiaatteissa on kuvattu, miten Tietoevry ylläpitää ja kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeuksia ja noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita,

monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita sekä YK:n Global Compact ‑aloitetta.

Toimittajaperiaatteet vastaavat sovellettavia ILO:n yleissopimuksia kaikilta osin, ja niissä käsitellään pakkotyön ja

lapsityövoiman käytön kieltämistä sekä oikeutta yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin. Näiden

periaatteiden pohjalta toimittajaperiaatteissa kuvataan myös muut odotukset, jotka yhtiö on määritellyt omien

standardiensa perusteella.

Toimittajaperiaatteissa määritellään vähimmäisvaatimukset muun muassa ihmisoikeusasioille, työoloille,

ympäristövastuulle, liiketoimintaetiikalle ja lakien noudattamiselle. Niissä korostetaan, että toimittajien on

tuettava yhdistymisvapautta, mahdollistettava työehtosopimusneuvottelut, suojattava työntekijöiden edustajia

syrjinnältä ja antaa heidän täyttää vastuunsa. Lisäksi toimittajaperiaatteissa vaaditaan yhdenvertaista kohtelua ja

yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille työntekijöille. Niiden mukaan työntekijöihin ei saa kohdistua syrjintää tai

häirintää, joka on luonteeltaan fyysistä, seksuaalista, psykologista tai sanallista ja joka perustuu sukupuoleen,

kansallisuuteen, uskontoon, etniseen taustaan, ikään, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen,

raskauteen, siviilisäätyyn, poliittisiin näkemyksiin, ammattiliiton jäsenyyteen, sosiaaliseen tai etniseen alkuperään

tai muuhun paikallisen lainsäädännön mukaan suojeltuun asemaan. Ihmisoikeuksia on välttämätöntä ymmärtää,

kunnioittaa ja noudattaa yhtäläisesti kaikkien työntekijöiden kohdalla olivat he sitten määräaikaisia, vakinaisia tai

alihankkijoiden työntekijöitä. Mikäli paikalliset lait ovat ristiriidassa toimittajaperiaatteiden kanssa, toiminnan

kestävyyden varmistamiseksi noudatetaan näistä tiukempia vaatimuksia.

Toimittajaperiaatteiden vuotuiseen arviointiin hankitaan tietoa vertailuarvioinneista, sidosryhmähaastatteluista

sekä asiantuntijoiden antamasta palautteesta. Prosessilla huolehditaan sidosryhmien painopistealueista ja

huolenaiheista. Säännöllisillä arvioinneilla varmistetaan, että toimintaperiaatteet vastaavat sidosryhmien etuihin

ja odotuksiin myös niiden muuttuessa. Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu epäsuorasti,

pääasiassa toimittajien hallinnan kautta.

Kunkin toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen työntekijät, asianomaiset kumppaniyhtiöt ja alihankkijat

tuntevat toimittajaperiaatteet ja noudattavat vaatimuksia. Tietoevry pyrkii jalkauttamaan toimittajaperiaatteet

koko toimitusketjussaan ottamalla ne osaksi sopimuksia, koulutusohjelmia ja vaatimusten noudattamisen

seurantaa koskevia mekanismeja. Vastuu toimittajaperiaatteiden noudattamisesta on Tietoevry-konsernin

hankintajohtajalla.

Hankintapolitiikan olennainen tarkoitus on varmistaa tehokas toimittajien hallinta, joka tähtää arvon

maksimointiin, hukan ja kokonaiskustannusten minimointiin sekä niin sisäisten kuin ulkoistenkin vaatimusten

noudattamisen varmistamiseen. Politiikka koskee Tietoevryn kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, liiketoiminta-

alueita ja toimintoja, ja sen tavoitteena on valita toimittajia, jotka täyttävät Tietoevryn kestävän hankinnan

standardit, ja edellyttää toimittajia noudattamaan samoja standardeja myös omien liikekumppaneidensa kanssa.

Politiikan toteutuksesta vastaa konsernin hankintajohtaja. Politiikkaa päivitetään vuosittain Tietoevryn

vakiomenettelyn mukaisesti sidosryhmien ja asiantuntijoiden painopistealueiden ja huolenaiheiden perusteella.

Politiikan sisältö tuodaan kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saataville pakollisella verkkokoulutusmoduulilla

Tietoevry Essentials -ympäristössä.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-2)

Koska suurin osa Tietoevryn arvoketjun työntekijöistä toimii arvoketjun alemmilla tasoilla, yhtiö voi vaikuttaa

heidän työoloihinsa vain rajallisesti. Lukuun ottamatta suoraa yhteydenpitoa paikan päällä tehtävien auditointien

aikana yhtiö ei ole laatinut yleistä prosessia suoraan vuorovaikutukseen arvoketjun työntekijöiden kanssa tämän

rajallisen vaikutusvaltansa vuoksi. Koska yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin on rajallista, yhtiö ei tällä

hetkellä arvioi tämän yhteydenpidon vaikuttavuutta. Epäsuoraa yhteydenpitoa, joka tapahtuu ensisijaisesti

toimittajien kautta, ylläpidetään valikoiduilla johdon arvioinneilla, joita toteutetaan osana yhtiön toimittajakantaa

94

koskevaa vuotuista riskiarviointia. Arviointien aiheet vaihtelevat vuosittain, jotta niillä voidaan käsitellä yhtiön

tunnistamia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointien lopputulokset sekä auditointien

havainnot ohjaavat päätöksentekoa ja toimia, joilla hallitaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia tosiasiallisia ja

mahdollisia vaikutuksia. Tietoevry toteuttaa vuosittain 8–10 johdon arviointia, ja ne kohdistuvat joka vuonna

tyypillisesti eri toimittajiin. Laitteistotoimittajien kohdalla tarkistuksia tehdään vuosittain, ja ne keskittyvät

erityisesti konfliktimineraaleihin. Konsernin hankintajohtaja sekä hankintapäälliköt ja konsernin

vastuullisuustoiminto vastaavat tämän yhteydenpidon toteutuksesta sekä siitä, että sen arvokkaiksi katsotut

tulokset otetaan huomioon Tietoevryn toimittajien hallinnassa. Yhtiö ei ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin

ymmärtääkseen mahdollisesti vaikutuksille erityisen alttiiden tai syrjäytyneiden työntekijöiden näkemyksiä.

Vuonna 2025 Tietoevry aikoo aloittaa suoran vuoropuhelun yhtiön omaa toimintaa lähellä olevien arvoketjun

työntekijöiden, kuten siivous- ja ruokalahenkilöstön, kanssa hankkiakseen tietoa myöhemmän päätöksenteon ja

toiminnan tueksi.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S2-3)

Tietoevry on sitoutunut ylläpitämään tehokkaita valitus- ja korjaamismekanismeja, jotka on kuvattu yhtiön

Ihmisoikeuspolitiikassa ja toimittajaperiaatteissa. Yhtiö tarjoaa kaikille sidosryhmille läpinäkyvät viestintäkanavat,

joiden kautta ne voivat tuoda huolenaiheita esiin ilman pelkoa vastatoimista. Niihin lukeutuu kolmannen

osapuolen ylläpitämä Whistleblowing-kanava, jonka kautta arvoketjun työntekijät ja muut ulkoiset tahot voivat

tehdä ilmoituksia nimettömästi. Lisätietoja whistleblowing-prosessista on kohdassa G1 - Liiketoiminnan

harjoittaminen. Tietoevry ei ole vielä arvioinut, ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia yhtiön prosesseista, joiden

kautta he voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan, ja luottavatko he näihin prosesseihin. Tietoevry ei

myöskään ole nimenomaisesti vaatinut toimittajiaan tarjoamaan kanavaa, jonka kautta arvoketjun työntekijät

voivat ilmoittaa huolenaiheista. Tämä otetaan huomioon toimittajaperiaatteiden vuosiarvioinnissa vuonna 2025.

Tästä johtuen yhtiö ei vielä seuraa tai valvo toimittajien kanavien vaikuttavuutta.

Paikan päällä tehtävät auditoinnit auttavat Tietoevryä tunnistamaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat

merkittävät riskit. Jos auditoinnissa tulee ilmi mahdollinen ongelma, Tietoevry laatii yhdessä toimittajan kanssa

toimintasuunnitelman asian korjaamiseksi tietyssä ajassa. Mikäli valituksia tai ongelmia ilmenee, Tietoevry seuraa

tilannetta tiiviisti, kunnes se ratkeaa kaikilta osin, ja varmistaa korjaustoimien toteutumisen ja ylläpidon

toimittajiin ja asianomaisiin työntekijöihin kohdistuvalla seurannalla. Mikäli Tietoevryllä on velvollisuus tarjota

arvoketjun työntekijöille korjaavia toimenpiteitä tai osallistua korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseen, kyseinen

tilanne käsitellään yksittäin tapauskohtaisesti. Tarjottujen korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole

arvioitu, sillä yhtiö ei ole kohdannut tilanteita, joissa arvoketjun työntekijöihin olisi kohdistunut olennaisia

kielteisiä vaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet korjaavia toimia.

        Toimet

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus (S2-4)

Tietoevry on sitoutunut tunnistamaan, vähentämään ja ehkäisemään yhtiön toiminnassa ilmeneviä kielteisiä

vaikutuksia koko arvoketjussa. Alla on kuvattu raportointivuoden keskeiset toimet, joilla pyrittiin ehkäisemään tai

lieventämään tunnistettuja vaikutuksia. Ne käsittävät kaikki kolme arvoketjun työntekijöihin liittyvää olennaista

aihetta. Keskeisten toimien soveltamisala kattaa Tietoevryn toimittajat.

• Kestävyysarviointi: Integroitu osaksi toimittajienvalintaprosessia, jotta voidaan arvioida toimittajien

sitoutumista ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin asioihin (ESG-asioihin).

Vuodesta 2024 lähtien arvioinnin tulokset vaikuttavat olennaisesti toimittajien lopulliseen valintaan, millä

varmistetaan, että valinnat ovat Tietoevryn vision, tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden päämäärien

mukaisia.

• Vuotuinen riskiarviointi: Kaikki toimittajat arvioitiin ja luokiteltiin riskien mukaan, jolloin yhtiö voi vähentää

toimitusketjun riskejä kohdennetusti erityisesti korkean riskin alueilla, mikä vahvistaa toimitusketjun

yleistä resilienssiä. Korkean riskin toimittajiin sovellettiin seurantatoimia, jotka on kuvattu alla.

• Seurantatoimet:

◦ Suoritettiin kolme paikan päällä tehtävää auditointia, joilla saatiin tarkempaa tietoa toimittajien

käytännöistä ja varmistettiin määräysten ja Tietoevryn standardien noudattaminen.

◦ Järjestettiin laitteistotoimittajien kanssa kolme johdon arviointia, joilta odotettiin tarkempaa

ymmärrystä materiaalihankinnoista. Lisäksi käytiin vuoropuheluja, joiden tarkoituksena oli

lieventää geopoliittisesta epävakaudesta tai pakotteista aiheutuvien toimitusketjun häiriöiden

riskejä sekä varmistaa, että toimittajat noudattavat EU:n konfliktimineraaliasetusta ja muita

määräyksiä.

◦ Järjestettiin valittujen toimittajien kanssa kahdeksan johdon arviointia, joissa keskusteltiin

nollapäästötason saavuttamisesta arvoketjussa. Arvioinneilta odotettiin ennakoivan toiminnan

edistämistä tavalla, joka tukee hiilen vähentämistä yhtiön arvoketjussa pitkällä aikavälillä.

◦ Käytiin kuusi kohdennettua vuoropuhelua, joissa toimittajia kannustettiin asettamaan Science

Based Targets ‑tavoitteita. Säännöllisellä yhteydenpidolla, kuten vuoropuheluilla, rakennetaan

luottamusta ja edistetään yhteistyötä vaalien toimitusketjussa jatkuvan parantamisen

kulttuuria.

• Toimittajien koulutus: Kahdelle toimittajalle järjestettiin Tietoevryn toimittajaperiaatteisiin liittyvä

koulutus, jonka odotettiin parantavan toimittajien ymmärrystä eettisistä ja vastuullisista

liiketoimintakäytännöistä ja nostavan toiminnan tasoa koko toimitusketjussa.

95

• Asiakastiimin tuki: Käytiin toimittajien tuella vuoropuheluja kolmen Tietoevryn asiakastiimin kanssa

alueilla, joilla tarvitaan tarkempaa ihmisoikeuksien due diligence -prosessia. Yhteistyö asiakastiimien

kanssa auttaa varmistamaan, että yhtiön arvoketjussa ilmenevät ihmisoikeuksiin liittyvät huolenaiheet

tunnistetaan ja käsitellään lieventäen mahdollisia ihmisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja yhtiön

toiminnallisia riskejä.

Vuoden 2023 vuosikertomuksessaan yhtiö sitoutui vahvistamaan ja valvomaan toimittajien perehdytysprosessia,

ja työn seurauksena kestävyysarviointi integroitiin osaksi toimittajien valintaprosessia vuonna 2024. Lisäksi

Tietoevry edisti toimittajaperiaatteidensa jalkautusta vuonna 2024 järjestämällä toimittajille koulutuksia.

Keskeisenä toimena, jolla Tietoevry välttää aiheuttamasta tai edistämästä omilla käytännöillään olennaisia kielteisiä

vaikutuksia arvoketjun työntekijöille ja hallitsee arvoketjunsa olennaisia riskejä, yhtiö määrittelee selvästi, että

perustason vaatimuksena Tietoevry odottaa toimittajiensa noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä.

Lisäksi Tietoevryn kanssa sopimussuhteessa olevien toimittajien on noudatettava toimittajaperiaatteita, mikä luo

pohjan yhtiön vastuullisen hankinnan käytännöille. Kaikki valitut toimittajat käyvät läpi pakollisen

pakotetarkistuksen. Konsernin hankinnasta ja kumppanuuksista vastaava toiminto, jota johtaa konsernin

hankintajohtaja, seuraa uusia ja uusittavia toimittajasopimuksia tarkoituksena ylläpitää korkeita standardeja ja

varmistaa korkea vaatimusten noudattamisen taso.

Yhtiö varaa erikseen resursseja olennaisten vaikutustensa hallintaan. Niihin lukeutuu tiimi, joka koostuu toimittajien

due diligence -prosessista vastaavista johtajista sekä kestävyysprosessin johtajista. Tiimi tekee läheistä yhteistyötä

konsernin vastuullisuustoiminnon kanssa ja keskittyy huolehtimaan vastuullisesta toimitusketjun hallinnasta

tukemalla ja päivittämällä käytössä olevia prosesseja. Lisäksi panostuksia tehdään myös Supplier Dashboard -

työkaluun, joka mahdollistaa toimittajasopimusten ja niihin liittyvien riskien jatkuvan valvonnan.

Hankintapolitiikan tarjouskilpailussa kuvataan, että kilpailutusprosessiin ei tule kutsua toimittajia, joilla ei ole

kohtuullista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Lisäksi Tietoevryn eettisten periaatteiden mukaan työtovereita

ja muita on kohdeltava kunnioittavasti. Tämän mukaisesti on myös vältettävä tilanteita, joissa Tietoevryn pyynnöt

edellyttäisivät toimittajilta suoraan tai epäsuorasti liiallisia työmääriä, joista voi aiheutua kielteisiä vaikutuksia

arvoketjun työntekijöille.

Saatuaan tiedon mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta asianomaisella hankintapäälliköllä on vastuu huolehtia

vuoropuhelusta toimittajan asiakkuuspäällikön kanssa, jotta voidaan todentaa havainto ja sopia korjaavista ja

ehkäisevistä toimista. Tyypillisesti tällaisiin prosesseihin sisältyy tapaamisia myös toimittajan johdon kanssa.

Toimittajaperiaatteissaan Tietoevry vaatii toimittajia ilmoittamaan Tietoevrylle toimittajaperiaatteiden

rikkomuksista. Tätä valvotaan säännöllisillä vuoropuheluilla hankintapäälliköiden kanssa sekä Whistleblowing-

kanavan kautta. Luotettavien tietojen puutteen vuoksi yhtiö ei ole ryhtynyt toimiin tämänhetkisten olennaisten

vaikutustensa validoimiseksi tai korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseksi tai helpottamiseksi.

Tietoevry ei ole ryhtynyt muihin toimiin tai aloitteisiin, joiden ensisijainen tarkoitus on tuottaa myönteisiä

vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Tämän vuoksi yhtiö ei seuraa tai valvo tällaisten aloitteiden vaikuttavuutta.

Tietoevry pyrkii parantamaan ja kehittämään toimittajien arviointityökaluaan vuonna 2025 keskittyen erityisesti

toimittajien luokitteluun sektori- ja toimialakohtaisten riskien perusteella. Tavoitteena on saavuttaa parempi

ymmärrys ja tunnistaa tarkemmin toimitusketjun kohdat, joissa ilmenee yhdistymisvapauteen ja

työehtosopimusneuvotteluihin sekä työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin

kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Entistä tarkempien tietojen perusteella yhtiö pystyy

kohdentamaan toimenpiteitään paremmin. Kehittämällä johtamista ja vuorovaikutusta toimittajien kanssa

Tietoevry pyrkii luomaan keinot yllä kuvattujen toimien vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin vuoden 2025

aikana. Lisäksi vuonna 2025 Tietoevry arvioi mittareita, joita käytetään tällä hetkellä toimittajien hallinnan

seurantaan, tarkoituksenaan asettaa tarkat, mitattavat, olennaiset, tuloslähtöiset ja aikaan sidotut tavoitteet, jotka

tukevat toimintaperiaatteiden päämääriä.

Tietoevryn olennaisia S2-aiheita koskeviin toimintasuunnitelmiin ei liittynyt merkittäviä toimintamenoja tai

pääomamenoja tilikaudella 2024. Tällä hetkellä myöskään tuleviin toimintasuunnitelmiin ei ole varattu taloudellisia

resursseja (pääomamenoja). Vuoden 2025 aikana Tietoevry aikoo tehdä 0,1 milj. euron investoinnin Supplier Due

Diligence -työkaluun korvatakseen nykyään käytössä olevan työkalun. Uusi työkalu on kattavammin automatisoitu,

nykyaikainen ja helppokäyttöinen. Yhtiössä on tarve hallintanäkymälle ja manuaalisen työn vähentämiselle

seurannan yhteydessä, mikä myös pienentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta.

        Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S2-5)

Yhtiön toimintaperiaatteiden päämäärien mukaisesti tavoitteena on varmistaa, että toimittajaperiaatteet

sisällytetään kaikkiin toimittajasopimuksiin. Tietoevry valvoo tätä mittaria ja arvioi sen vaikuttavuutta Supplier

Dashboard -näkymän kautta.

Tavoitteita, jotka koskevat arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia aiheita, selvitetään vuoden 2025 aikana.

96

S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyys on tunnistettu Tietoevryn olennaiseksi riskiksi ja tosiasialliseksi

myönteiseksi vaikutukseksi yhtiön kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa. Tietoevryn kaksinkertainen

olennaisuusarviointi kattaa kaikki kuluttajat ja/tai loppukäyttäjät, joihin todennäköisesti kohdistuu yhtiön

olennaisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutukset, jotka liittyvät yhtiön toimintaan ja arvoketjuun sen tuotteiden ja

palveluiden sekä sen liikesuhteiden kautta.

Tietoevryn myönteinen vaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyteen on seurausta yhtiön vahvasta

sitoutumisesta tietosuojaan. Yhtiö huolehtii yksityisyydestä käyttämällä tietoturvallisia teknologioita,

toteuttamalla säännöllisesti tietoturva-auditointeja sekä noudattamalla yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja

muita säännöksiä. Lisäksi yhtiö kertoo avoimesti tietojen keräämiseen ja käyttöön liittyvistä käytännöistään.

Luottamuksen rakentaminen vahvoilla yksityisyyskäytännöillä lisää asiakasuskollisuutta ja -tyytyväisyyttä.

Riskien osalta Tietoevry huomioi erityisesti tietosuojan ja kyberturvallisuuden. Koska yhtiö osallistuu kriittisen IT-

infrastruktuurin ja arkaluontoisten tietojen ylläpitoon, tietoturvan loukkauksista voi aiheutua vakavia seurauksia.

Tietoevry jatkaa kyberturvallisuuskyvykkyyksiensä vahvistamista sekä tietoturvamääräysten noudattamista.

Kaikki yksityishenkilöihin vaikuttavat mahdolliset henkilötietojen tietoturvaloukkaukset aiheutuvat tiedon

salassapitoon, saatavuuteen tai eheyteen liittyvistä rikkomuksista. Loukkauksista voi aiheutua erilaisia kielteisiä

seurauksia, kuten henkilötietojen käsittelyn keskeytyminen (esim. palveluiden häiriöt), mahdollinen fyysinen

haitta (erityisesti potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa), huomattavia taloudellisia tai sosiaalisia haittoja sekä

syrjintää. Muita seurauksia voivat olla taloudelliset menetykset, identiteettivarkaudet tai petokset,

yksityishenkilön mainehaitta sekä rekisteröityjen oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset.

Nämä riskit koskevat kaikkia, mutta niiden vaikutukset riippuvat asianomaisista henkilöryhmistä, henkilötietojen

tyypistä ja siitä, kenen tietojen käsittelystä on kyse. Erityinen riski kohdistuu haavoittuviin ryhmiin sekä

henkilöihin, joiden arkaluonteisia henkilötietoja käsitellään, ja näille ryhmille aiheutuvat mahdolliset seuraukset

voivat olla vakavampia. Tietoevry puuttuu näihin riskeihin suorittamalla yksityisyydensuojaa koskevia

vaikutustenarviointeja (PIA) henkilötietojen käsittelijänä, joka toimii rekisterinpitäjinä toimivien asiakkaidensa

lukuun. Arvioinneilla tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisia yksityisyyden suojan riskejä, ja Tietoevry toteuttaa

toimenpiteitä lieventääkseen näitä riskejä sekä minimoidakseen yksityishenkilöihin kohdistuvat kielteiset

seuraukset.

Tuotteiden tai palveluiden kehityksen aikana Tietoevry arvioi huolellisesti henkilötietojen käsittelyn tarkoitusta,

laajuutta ja asiayhteyttä huomioiden niiden henkilöryhmien näkökulmat, joiden tietoja käsitellään. Asiakkaat

voivat käsitellä eri ryhmien henkilötietoja, ja tällaisia ryhmiä voivat olla niiden työntekijät kuluttajat, lapset,

vanhukset, potilaat ja opiskelijat.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet (S4-1)

Tietoevryn pääasiallisia yksityisyyden suojaan liittyviä toimintaperiaatteita ovat yhtiön

yksityisyydensuojapolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka. Yksityisyydensuojapolitiikalla pyritään henkilötietojen

suojeluun tietosuojalakien, kuten erityisesti GDPR-asetuksen, mukaisesti. Tässä politiikassa määritellään, miten

yhtiö käsittelee, hallitsee ja suojaa henkilötietoja osana toimintaansa. Sen keskeisinä tavoitteina on varmistaa

läpinäkyvyys ja tietoturva sekä antaa käyttäjille valta päättää henkilötiedoistaan. Politiikalla käsitellään riskejä,

jotka liittyvät tietoturvaloukkauksiin, yksityisyyden suojan loukkauksiin ja määräysten laiminlyönteihin. Samaan

aikaan sillä pyritään tunnistamaan mahdollisuuksia rakentaa luottamusta ja edistää datalähtöistä innovointia.

Politiikka vastaa GDPR-asetuksen lisäksi myös muita asiaankuuluvia kansallisia ja kansainvälisiä tietosuojalakeja.

Jotkin käytännön osista ovat linjassa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

(UNGP) kanssa erityisesti liittyen yksityisyyden suojaan perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, ja niissä

huomioidaan myös UNGP-periaatteiden vaatimukset due diligence -toimista, joiden tarkoitus on ehkäistä ja

lieventää kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Tätä politiikkaa sovelletaan Tietoevryn toimintaan ja arvoketjuun mukaan lukien henkilötietoja käsittelevät

toimittajat ja kumppanit. Se kattaa kaikki alueet, joilla yhtiöllä on toimintaa, ja käsittää keskeiset sidosryhmät,

kuten kaikki asiakkaat, työntekijät, kumppanit ja loppukäyttäjät, jolloin varmistetaan henkilötietojen suojaus

arvoketjun alku- ja loppupään toiminnassa. Politiikka on sisäisesti saatavilla yhtiön intranetin kautta, ja kaikkien

työsuhteisten työntekijöiden on vuosittain suoritettava yhtiön yksityisyyden suojaa käsittelevä verkkokoulutus.

Politiikkaan perustuva ulkoinen yksityisyydensuojaseloste toimitetaan ulkoisille sidosryhmille pyynnöstä.

Yksityisyydensuojapolitiikan laadinnassa ja arvioinnissa ei ole huomioitu sidosryhmien etuja – politiikka perustuu

yksinomaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin.

97

Yksityisyydensuojapolitiikan hyväksyy toimitusjohtaja, ja Head of Group Legal on vastuussa sen toteuttamisesta.

Henkilötietojen käsittelijänä Tietoevry ilmoittaa vahvistetuista henkilötietojen tietoturvaloukkauksista omille

asiakkailleen, jotka ovat tietojen omistajia. Loukkausten vakavuuden arviointi on asiakkaiden vastuulla.

Tietoevrylle ei ilmoitettu vuonna 2024 yhdestäkään YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista

ja -oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättämisestä, johon liittyisi kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

Koska Tietoevry käsittelee henkilötietoja sekä omia tarkoituksiaan varten että eri toimialoilla toimivien

asiakkaidensa puolesta, yksityisyys ja tietosuoja ovat yhtiölle ensiarvoisen tärkeitä. Yhtiö on sitoutunut 

suojaamaan henkilöiden yksityisyyttä, oikeuksia ja vapauksia toimittaessaan IT-palveluita ja -tuotteita.

Henkilötietojen käsittelijänä Tietoevry noudattaa GDPR-asetusta huolehtien juridisten velvollisuuksien

noudattamisesta erityisesti toimiessaan kumppanina asiakkailleen, jotka ovat rekisterinpitäjiä. Tämä tarkoittaa,

että Tietoevryn henkilötietojen käsittely perustuu yhtiön asiakkaiden antamiin ohjeisiin ja vaatimuksiin, ja näillä

asiakkailla on vastuu huolehtia läpinäkyvyydestä sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyden suojaamisesta.

Tietoevry noudattaa palveluissaan ja tuotteissaan sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita

GDPR:n 25. artiklan mukaisesti. Tuotteiden ja palveluiden kehityksen aikana henkilötietojen käsittelyn kohteena

olevien henkilöiden mahdollisia yksityisyyden suojan riskejä arvioidaan huolellisesti ja lievennetään. Toimitettuja

palveluita toteutetaan asiakassopimusten sekä asiakkaiden antamien tietojenkäsittelyä koskevien ohjeiden

mukaisesti.

Asiakasyhteistyössä tietoturvaan liittyvät keskustelut kuuluvat Tietoevryn päivittäiseen toimintaan, kuten

myyntiprosessiin tai palveluiden toimitukseen. Henkilötietojen käsittelijänä Tietoevry ei kuitenkaan pidä suoraan

yhteyttä kuluttajiin tai loppukäyttäjiin. Vastuu huolehtia tietoturvasta ja läpinäkyvästä viestinnästä

loppukäyttäjien kanssa on yhtiön asiakkailla, jotka toimivat rekisterinpitäjinä.

Vastaavasti rekisterinpitäjänä toimiessaan – esimerkiksi käsitellessään työsuhteisten työntekijöidensä,

asiakkaidensa tai ulkopuolisten kumppaneiden henkilötietoja –  Tietoevry noudattaa GDPR-asetuksen 25.

artiklaa. Yhtiö arvioi henkilöiden yksityisyyden suojaan kohdistuvia mahdollisia riskejä ja varmistaa, että

asianomaisille ilmoitetaan ennen heidän tietojensa käsittelyä. Lisäksi henkilöille annetaan mahdollisuus ilmaista

huolenaiheensa, esittää kysymyksiä tai käyttää yksityisyyteen liittyviä oikeuksiaan. Tilanteissa, joissa on mukana

työsuhteisia työntekijöitä, Tietoevry voi olla yhteydessä heidän edustajiinsa, kuten eurooppalaisen työneuvoston

(EWC) jäseniin varmistaakseen täyden läpinäkyvyyden.

Koska Tietoevry on merkittävä palveluntarjoaja, joka tekee yhteistyötä monien asiakkaiden kanssa, tietoturvaan

kohdistuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset voivat johtaa laajamittaisiin tai systeemisiin seurauksiin. Tämän

vuoksi yksityisyyden suojaaminen on keskeinen painopistealue yhtiön kaikessa toiminnassa.

Tietoevry on yritysasiakkaita palveleva yhtiö ja henkilötietojen käsittelijä, joten sillä ei ole yleistä prosessia

yhteydenpitoon kuluttajien tai loppukäyttäjien kanssa. Yhteydenpidosta ovat ensisijaisesti vastuussa Tietoevryn

asiakkaat, jotka toimivat rekisterinpitäjinä.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)

Kun Tietoevry toimii henkilötietojen käsittelijänä, yhtiö tukee asiakkaitaan (rekisterinpitäjiä) henkilötietojen

hallinnassa. Rekisterinpitäjällä on kuitenkin vastuu tarjota kanavat, joiden kautta sen kuluttajat ja loppukäyttäjät

voivat kertoa yksityisyyteen liittyvistä huolenaiheista tai ongelmista. Tarvittaessa kuluttajat ja loppukäyttäjät

voivat myös tehdä valituksia kansalliselle tietosuojaviranomaiselle GDPR-asetuksessa kuvatulla tavalla. Tietoevry

ei itse tarjoa yhteyspisteitä kuluttajille tai loppukäyttäjille, jollei näin sovita asiakassopimuksessa (jolloin tämä

toteutetaan esimerkiksi tukipalvelun kautta).

Rekisterinpitäjänä Tietoevry viestii läpinäkyvästi keinoista ottaa yhteyttä yksityisyyden suojaan liittyvissä

asioissa. Työsuhteisilla työntekijöillä on pääsy sisäiseen tietosuojaselosteeseen, ja saatavilla on myös julkinen

tietosuojaseloste, jota voivat käyttää ulkopuoliset henkilöt, kuten asiakkaiden edustajat, kumppanit, toimittajat,

vierailijat ja työnhakijat. Lisäksi Tietoevry on perustanut Whistleblowing-kanavan yksityisyyteen liittyvistä

huolenaiheista tai loukkauksista ilmoittamista varten sekä viestinyt tästä kanavasta. Varmistaakseen ongelmista

ilmoittamiseen tarkoitettujen kanaviensa tehokkuuden yhtiö suorittaa kuukausittain suorituskyvyn arviointeja, ja

ylimmälle johdolle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa. Tietoevry ei ole suorittanut erityistä arviointia

selvittääkseen, pidetäänkö yhtiön tietosuojaselostetta luotettavana tapana huolenaiheista  ilmoittamiseen

johtuen yhtiön roolista henkilötietojen käsittelijänä. Lue lisää yhtiön yleisten valitus- ja korjaamisprosessien

tiedostamisesta ja luottamuksesta niihin kohdasta G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen.

Tosiasialliset tietoturvaloukkaukset, joissa vaarantuu luottamuksellisuus, palveluiden saatavuus ja henkilöiden

henkilötietoja, käsitellään noudattaen Tietoevryn tietoturvaloukkausten hallintaprosessia, joka sisältää erityisen

menettelyn henkilötietojen tietoturvaloukkausten hallintaan. Raportoidut loukkaukset tutkitaan ja selvitetään, ja

niistä ilmoitetaan asianomaisille sidosryhmille GDPR-asetuksen 33. artiklan mukaisesti. Lisäksi sisäisillä

yksityisyysarvioinneilla ja ulkoisilla auditoinneilla saadaan tietoa mahdollisista henkilöiden yksityisyyteen

vaikuttavista ongelmista.

Jos Tietoevry tunnistaa toimintaa, joka on aiheuttanut tai edistänyt olennaisia kielteisiä vaikutuksia, asiaan

puututaan välittömästi asianmukaisin keinoin. Yhtiön korjaamistoimet on kuvattu henkilöstöpolitiikassa ja

98

ihmisoikeuspolitiikassa. Mikäli Tietoevryllä on velvollisuus tarjota korjaavia toimenpiteitä tai osallistua korjaavien

toimenpiteiden tarjoamiseen, kyseiset tilanteet käsitellään yksittäin tapauskohtaisesti.

        Toimet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja

lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja

olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus (S4-4)

Tietoevry hyödyntää olennaista yksityisyyteen liittyvää mahdollisuutta integroimalla yksityisyyden ja tietosuojan

keskeisiin liiketoimintamalleihinsa. Vahvalla yksityisyyden hallinnalla paitsi lievennetään riskejä myös

rakennetaan luottamusta suhteessa asiakkaisiin, kumppaneihin ja loppukäyttäjiin, mikä vahvistaa yhtiön mainetta

ja kilpailukykyä. Keskeisiä toimia, joilla Tietoevry pystyy hyödyntämään tätä mahdollisuutta, ovat seuraavat:

• Sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja: Tietoevry huomioi yksityisyyden suojaan liittyvät seikat

kaikkien tuotteiden, palveluiden ja sovellusten kehitystyössä alusta lähtien. Toimimalla GDPR-asetuksen

25. artiklan mukaisesti yhtiö varmistaa, että henkilötietoja suojataan oletusarvoisesti

• Vahva tietosuojakehys: Tietoevryn kattava tietosuojakehys auttaa varmistamaan, että tietosuojaa

hallitaan järjestelmällisesti kaikissa liiketoiminnoissa. Kehys sisältää mahdollisten riskien valvonnan,

tietosuojamääräysten noudattamisen sekä tehokkaiden prosessien toteuttamisen henkilötietojen

suojaamiseksi

• Globaalien standardien noudattaminen: noudattamalla GDPR-asetusta ja muita kansainvälisiä

tietosuojalakeja Tietoevry voi vakuuttaa asiakkaille, että heidän tietojaan käsitellään vastuullisesti

• Jatkuva parantaminen: Tietoevry arvioi ja päivittää tietosuojakäytäntöjään säännöllisesti uusien

määräysten, asiakaspalautteen ja alan standardien perusteella. Tällainen mukautuvuus varmistaa, että

yhtiö pysyy johtoasemassa yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyvissä asioissa

Kaikkiaan Tietoevry hyödyntää yksityisyyden suojaa olennaisena mahdollisuutena ottamalla sen osaksi

tuotteitaan, rakentamalla luottamusta, huolehtimalla määräysten noudattamisesta sekä kehittämällä

yksityisyyden suojaa koskevia käytäntöjään vastatakseen markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin.

Yksityisyyteen liittyvät roolit ja vastuut on määritelty Tietoevryssä selvästi. Yhtiö on osoittanut resursseja

merkittävien vaikutusten ja riskien hallintaan, ja sillä on esimerkiksi vakiintuneet roolit ongelmien ja tapausten

hallintaa varten. Lisäksi Tietoevryn liiketoiminta-alueilla on tarvittavat resurssit henkilötietojen

tietoturvaloukkauksista ilmoittamista varten GDPR-asetuksen 33. artiklan mukaisesti. Tietoevryn

yksityisyydensuojapolitiikka, menettelyt, ohjeet ja järjestelmät ovat voimassa ja koskevat koko yhtiötä mukaan

luettuina eri toiminnot ja niiden päivittäinen toiminta konsernin tukitoiminnoissa sekä liiketoiminta-alueet, jotka

ovat vastuussa asiakasmyynnistä ja palvelutoimituksista.

Vuoden 2024 alussa Tietoevryn Group Privacy -yksikkö määritti seuraavat painopistealueet yksityisyyden suojan

kehittämiseksi:

• Mahdollisuuksien ja sopimusten hallinta: asiakastiimien sekä myyntihenkilöstön osallistaminen,

henkilötietojen käsittelijän rooli

• GDPR-asetuksen noudattaminen tarjoomassa: tuotetiimien, tuotevastaavien ja johtajien aktivointi,

henkilötietojen käsittelijän rooli

• GDPR-asetus jatkuvien palveluiden toimituksessa: palveluiden toimitustiimien ja -henkilöstön

sisällyttäminen, henkilötietojen käsittelijän rooli

• GDPR-asetus projektitoimituksissa: ohjelma- ja projektipäälliköihin keskittyminen, henkilötietojen

käsittelijän rooli

• GDPR-asetus hankinnassa ja toimittajien hallinnassa: keskeiset työsuhteiset työntekijät, jotka ovat

vastuussa toimittajien GDPR-/tietosuojakäytäntöjen arvioinnista, henkilötietojen käsittelijän ja

rekisterinpitäjän rooli

• GDPR-asetuksen noudattaminen sisäisissä palveluissa: käsittää sovellusvastaavat ja johtajat,

rekisterinpitäjän rooli

• Työsuhteisten työntekijöiden yksityisyyden suojaa koskevan tietoisuuden ja osaamisen parantaminen:

kohdistetaan työsuhteisten työntekijöiden tiettyjen roolien mukaan

Lisäksi Tietoevry suorittaa vuosittain ISAE 3000 -auditointeja, joilla arvioidaan yhtiön yksityisyyden suojaan

liittyvän toiminnan ja prosessien vaikuttavuutta. Näiden hankkeiden tavoitteena on vahvistaa GDPR-asetuksen

noudattamista yhtiön toiminnassa ja varmistaa parempi yksityisyyden suoja.

Tietoevryn sisäinen yksityisyyden suojan parantamiseen tähtäävä toiminta sisältää ennakoivia ja

ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on välttää sovellettavien lakien vastaisia tilanteita. Nämä

toimet parantavat yhtiön yksityisyyden suojaan liittyviä kykyjä ja sen kypsyyttä, jolloin yhtiö pystyy toimittamaan

asiakkaille parempia palveluita, jotka sisältävät tehokkaita tietosuojaratkaisuja. Tämä puolestaan auttaa

asiakkaita täyttämään omat vastuunsa ja velvollisuutensa asiakkaiden käsitellessä kuluttajien ja loppukäyttäjien

henkilötietoja. Tietoevry lieventää kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyteen liittyvää riskiä yksityisyyden

suojaa tukevalla toiminnallaan, joka on kuvattu kohdassa Olennainen myönteinen vaikutus.

Vuonna 2023 määriteltyjen toimien pohjalta Tietoevry on jatkanut järjestelmällistä ja kattavaa tietosuojan

hallinnointia myös vuonna 2024. Yhtiö on vuonna 2023 julkistettujen toimintasuunnitelmien mukaisesti

toteuttanut tietosuojakehyksensä mukaista toimintaa keskittyen erityisesti Schrems II -päätökseen sekä EU:n ja

Yhdysvaltain väliseen tietosuojakehykseen. Tarvittavat päivitykset integroitiin hankinnan ja toimittajien hallinnan

prosesseihin sekä sisällytettiin keskeisten sisäisten sidosryhmien koulutuksiin.

99

Group Privacy -yksikkö valvoi läheisesti tietosuojalainsäädännön kehitystä niin EU:ssa kuin muissakin maissa,

joissa Tietoevryllä on toimintaa. Sisäisiä hankkeita toteutettiin muun muassa Intiassa ja Kiinassa. Lisäksi kaikille

työsuhteisille työntekijöille suunnatussa pakollisessa verkkokoulutusohjelmassa saavutettiin lähes sadan

prosentin suoritusaste (99,97 %).

Vuoden aikana Tietoevrylle ei tehty yhtään toteen näytettyä asiakkaiden tietoturvan loukkauksiin liittyvää

valitusta (eli yhtiölle ei määrätty GDPR-asetuksen noudattamatta jättämiseen liittyviä sakkoja). Vuonna 2024

Tietoevrylle ei myöskään ilmoitettu yhdestäkään vakavasta ihmisoikeusongelmasta, joka olisi liittynyt kuluttajiin

tai loppukäyttäjiin.

Tietoevryn Group Privacy -yksikkö on osa konsernin lakiasiainorganisaatiota, ja vuonna 2024 tehtyjä

yksityisyyden suojan parannustoimia käsiteltiin osana konsernin lakiasiainorganisaation toimintakustannuksia.

Toimintasuunnitelmaan ei liittynyt merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2024. Tällä hetkellä

myöskään tuleviin toimintasuunnitelmiin ei ole varattu taloudellisia resursseja (toimintamenoja tai

pääomamenoja).

        Mittarit ja tavoitteet

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet (S4-5)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	Tulos, 2024	Tulos, 2023	Tulos, 2022
Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyys	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus, riski	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100 %) ovat suorittaneet vuosittaisen yksityisyyskoulutuksen verkossa	97 %	100 %	100 %
Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyys	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus, riski	Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä sakkoja	0	0	0

Tietoevry valvoo sekä henkilötietojen käsittelijän että rekisterinpitäjän rooleissa jatkuvasti sisäisen

tietosuojakehyksensä vaikuttavuutta sekä yksityisyyden suojaan liittyvien menettelyjensä tuloksia.

Vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi Tietoevry on määrittänyt yksityisyyden suojaa koskevat tunnusluvut (KPI:t) ja

tavoitteet, joista viestitään selvästi. Yhtiö raportoi säännöllisesti yksityisyyden suojaan liittyvästä suorituskyvystään ja

kypsyyden asteesta yhtiön johtoryhmälle sekä hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle.

Yhtiö valvoo työn edistymistä  vuosittaisilla yksityisyyden suojan kypsyyttä määrittävillä kyselyillä, sisäisillä arvioinneilla

sekä ulkopuolisilla auditoinneilla. Nämä prosessit auttavat varmistamaan jatkuvan parantamisen yksityisyyden suojaan

liittyvissä käytännöissä ja suorituksissa. Sisäisiä sidosryhmiä on osallistettu yhtiön yksityisyyden suojaa koskevien

tavoitteiden asettamisessa ja toiminnan seurannassa. Tietoevryn työsuhteisilla työntekijöillä – kuten yksityisyyden

suojaan erikoistuneilla ammattilaisilla – sekä keskeisillä sidosryhmillä, kuten tietoturva-, riskinhallinta- ja IT-tiimeillä, on

aktiivinen rooli yksityisyyden suojaan liittyvien oppien tunnistamisessa ja parannusten toteuttamisessa.

Tietoevryllä on useita sisäisiä tavoitteita ja mittareita, joita käytetään kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyden

suojaan liittyvien yhtiön tosiasiallisten myönteisten vaikutusten ja riskien hallinnassa. Ne liittyvät esimerkiksi yhtiön

tarjoomaan, GDPR-asetuksen noudattamiseen toimittajien työssä ja sisäisissä palveluissa sekä työsuhteisten

työntekijöiden koulutukseen. Kaikki yhtiön yksityisyyden suojaa koskevat tavoitteet vastaavat Tietoevryn

yksityisyyden suojan tavoitteita ja periaatteita, jotka on määritelty yhtiön yksityisyydensuojapolitiikassa. Tavoitteista

kaksi on ulkoisia, ja ne kumpikin liittyvät yhtiön tosiasialliseen myönteiseen vaikutukseen ja olennaiseen riskiin.

Tavoitetta ”Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä sakkoja” mitataan

vuosittain. Tiedot kerätään vuoden lopussa sisäisistä lähteistä. Tavoitteen perusvuosi on 2020 ja sitä vastaava

perusarvo on 0.

Tietoevryn toinen tavoite on, että kaikki työsuhteiset työntekijät suorittavat vuosittaisen yksityisyyskoulutuksen

verkossa. Vuonna 2024 tavoitetaso nostettiin 90 %:sta 100 %:iin eli kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin sen vuoksi,

että tämä koulutus on Tietoevryn kaikille työsuhteisille työntekijöille pakollinen. Tavoitteen perusvuosi on 2020 ja sitä

vastaava perusarvo on 89 %. Tämän vuoden tulos jäi odotuksista, mikä johtaa korjaaviin toimenpiteisiin. Kaikkiaan

tulos on kuitenkin hyvällä, edellisvuosia vastaavalla tasolla.

Kuten luvussa BP-1 esitettiin, tavoite ”Tietosuojaviranomainen ei määrää yhtään yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä

sakkoja” kattaa kaikki Tietoevry-konserniin kuuluvat tahot. Vaatimusten noudattamista voidaan kuitenkin seurata vain

Euroopassa, sillä Euroopan ulkopuolella tapahtuneesta vaatimusten noudattamatta jättämisestä ei ole saatavilla

tietoja. Yksityisyyden suojaa koskevan verkko-oppimiskoulutuksen suoritusastetavoite koskee kaikkia Tietoevry-

konserniin kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-tytäryhtiötä, joka toimii Tietoevryn portfolioyhtiönä. Liittyen

tavoitteeseen, jonka mukaan tietosuojaviranomaiset eivät määrää yhtään GDPR-asetukseen liittyviä sakkoja,

raportointivuoden toiminta vastaa odotuksia vuonna 2018 alkaneen kehityksen mukaisesti. Tämä on seurausta

Tietoevryn kattavasta ja järjestelmällisestä tavasta huolehtia yksityisyyden suojasta ja GDPR-asetuksen

noudattamisesta.

Group Privacy -toiminto valvoo toimintaa kumpaankin tavoitteeseen nähden, ja seurantaa tehdään 

neljännesvuosittain. Verkko-oppimistavoitteeseen liittyvää toimintaa seurataan neljännesvuositasolla kolmannesta

neljänneksestä lähtien. Tietoa suorituksista jaetaan ja arvioidaan niin liiketoiminta-alueittain kuin konsernitasollakin.

Vuositason tuloksia jaetaan yhtiön ulkopuolelle.

100

Hallintotapatiedot

G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen101

101

G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tietoevryn tunnistamia olennaisia myönteisiä vaikutuksia ovat väärinkäytösten paljastajien suojelu sekä

korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus. Keskeisiä tekijöitä ovat yhtiön

toiminta, jolla se edistää läpinäkyvyyttä, eettisiä arvoja, sekä toimenpiteet, joilla suojellaan väärinkäytösten

paljastajia (näihin lukeutuvat anonymiteetin turvaaminen ja vastatoimien estäminen). Tärkeää on myös, että johto

on sitoutunut vaalimaan avointa, eettistä ympäristöä, jossa työntekijät voivat tuoda huolenaiheita esiin

pelkäämättä.

Yhtiö on lisäksi tunnistanut korruption ja lahjonnan mahdollisiksi kielteisiksi vaikutuksiksi johtuen globaalin

toimintansa ja toimitusketjujensa monimutkaisuudesta. Koska yhtiöllä on useita suhteita kolmansiin osapuoliin

sääntelyltään vaihtelevissa ympäristöissä, on olemassa riski, että arvoketjussa ilmenee epäeettisiä käytäntöjä.

Tällaista altistumista lisää yhtiön toimiminen markkinoilla, joiden viranomaisvalvonnan taso vaihtelee.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)

Yrityskulttuurilla on ratkaiseva merkitys Tietoevryn liiketoiminnan menestyksen kannalta. Yrityskulttuuri vaikuttaa

työntekijöiden toimintaan, sitoutumiseen ja hyvinvointiin sekä edistää yhtiön kykyä innovoida ja sopeutua

muutoksiin nopeasti kehittyvässä liiketoimintaympäristössä. Tietoevryn kulttuurin lähtökohtia ovat avoimuus,

luottamus ja moninaisuus, ja sitä vaalitaan viestinnällä, koulutuksella ja kehityksellä sekä vuorovaikutuksella

työsuhteisten työntekijöiden kanssa. Yhtiön yrityskulttuuria arvioidaan työntekijäkyselyillä, seuraamalla

mittareita, kuten työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuutta ja moninaisuutta, sekä kulttuuriauditoinneilla.

Tietoevryn sitoumukset, jotka liittyvät liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin, on kuvattu muodollisesti

Tietoevryn eettisissä periaatteissa. Niitä tukevat myös Tietoevryn muut toimintaperiaatteet, säännöt ja prosessit,

joista oleellisimmat on kuvattu alla.

Tietoevryn ohjeistus ilmiantoihin koskien eettisiä periaatteita edistää avointa yrityskulttuuria tarjoamalla

turvallisen mekanismin vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä huolenaiheista ilmoittamiseen ilman pelkoa

vastatoimista. Ohjeistuksessa määritellään ilmoitettavat asiat, kuten eettisten periaatteiden loukkaukset, lakien

rikkomukset sekä epäeettinen toiminta, ja kehotetaan sekä työsuhteisia työntekijöitä että ulkopuolisia

sidosryhmiä ilmoittamaan huolenaiheista. Tämä koskee myös työhön liittyvissä suhteissa toimivia sidosryhmiä

(esim. toimittajia, kumppaneita tai asiakkaita). Huolenaiheista ilmoittamisen prosessi on kuvattu myös

säännöissä, joissa kerrotaan ilmoituksiin liittyvästä luottamuksellisesta seurannasta ja ilmoituksen tekijän

suojelusta vastatoimilta. Lisäksi säännöissä määritellään yhtiön sitoutuminen yksityisyydensuojaan liittyvien

periaatteiden turvaamiseen ja noudattamiseen. Tutkinnat toteutetaan oikeudenmukaisesti ja riippumattomasti,

jolloin varmistetaan, että jokaisen osallisen oikeuksia kunnioitetaan. Whistleblowing-yksikön, Group Compliance

Officerin, määrättyjen yhteyshenkilöiden ja eskalointivaliokunnan roolit on määritelty asiakirjassa.

Ilmiantoja koskevan ohjeistuksen sekä niihin liittyvien järjestelmien toteutus edustaa hyviä hallintokäytäntöjä.

Lisäksi se on lakisääteinen velvollisuus monilla lainkäyttöalueilla, kuten EU-jäsenvaltioissa, joissa EU-direktiivi

2019/1937 on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tietoevryn korruptiontorjuntaohjeistuksen tarkoitus on varmistaa, että yhtiössä noudatetaan kansainvälisiä

standardeja – kuten YK:n korruption vastaista yleissopimusta sekä monikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n

toimintaohjeita – sekä Tietoevryn jokaisen toimintamaan paikallisia lakeja. Mikäli paikalliset lait eivät sisällä

ohjausta, Tietoevry soveltaa eettisiä periaatteitaan ja tätä ohjeistusta. Yhtiön ensisijaisena tavoitteena on

ohjeistaa työsuhteisia työntekijöitä korruption torjunnan periaatteista ja asianmukaisesta käytöksestä

liikesuhteissa. Ohjeistuksessa korostetaan, että kaiken liiketoiminnan tulee olla rehellistä, läpinäkyvää ja hyvään

harkintaan perustuvaa. Lisäksi säännöissä painotetaan menestyksekkäiden yhteistyösuhteiden rakentamista

vuorovaikutuksessa ulkoisten kumppaneiden kanssa huolehtien samalla, että vaihdettavat lahjat tai edut ovat

asianmukaisia ja että niitä ei voi koskaan pitää epäeettisinä. Näiden periaatteiden noudattamista odotetaan

Tietoevryn kaikilta työsuhteisilta työntekijöiltä, toimihenkilöiltä ja johtajilta.

Sidosryhmien edut otetaan huomioon määritettäessä ja arvioitaessa toimintaperiaatteita ja ohjeistuksia.

Korruptiontorjuntaohjauksen tuoreimmassa arvioinnissa sidosryhmien näkemykset vaikuttivat useisiin

muutoksiin, kuten lahjoja ja kestitystä koskevien ohjeiden tarkentamiseen selkä selkeän prosessin määrittelyyn

sponsorointi- ja lahjoituskohteiden ehdottamista ja hyväksyntää varten. Eettisiä periaatteita arvioitaessa

huomioitiin sitoumukset vastuullisten ratkaisujen kehittämiseen ja tarkennettiin tietoja, jotka koskevat

työsuhteisten työntekijöiden tehtäviä, rooleja ja omistuksia ulkopuolisissa yrityksissä ja organisaatioissa.

Sidosryhmät huomioitiin myös nimettömien ilmoitusten tekemisen osalta päivitettäessä yhtiön ilmiantoja

koskevaa ohjeistusta, vaikka tämä ei ole lakisääteinen vaatimus. 

102

Eettisiä periaatteita, ilmiantoja koskevaa ohjeistusta ja korruptiontorjuntaohjeistusta arvioidaan vuosittain.

Arviointiin osallistuu sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä sekä asiantuntijoita. Ohjeistukset ovat saatavilla Tietoevryn

intranetissä sekä yhtiön verkkosivuilla. Eettisiin periaatteisiin sisältyy näiden ohjeistusten sisältöä. Ilmiantoja

koskevan ohjeistuksen ja korruptiontorjuntaohjeistuksen hyväksyy Head of Group Legal, ja ohjeistusten

noudattamisesta vastaa Group Compliance Officer.

Vuoden 2024 lopussa suoritetussa koko yhtiön laajuisessa korruptioriskiarvioinnissa tunnistettiin toiminnot, jotka

ovat kaikkein alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Tietoevryn korruptioriskit liittyvät usein rooleihin, joihin liittyy

merkittävää päätöksentekovaltaa ja joissa yksittäiset henkilöt vaikuttavat sopimuksiin ja keskeisiin liikesuhteisiin

erityisesti arvoltaan suurissa transaktioissa ja neuvotteluissa. Lisäksi toimintoja, joissa käsitellään Tietoevryä tai

kolmansia osapuolia koskevaa luottamuksellista tai arkaluontoista strategista, taloudellista tai teknistä tietoa,

koskee korruptioriski, joka liittyy näiden tietojen mahdolliseen väärinkäyttöön henkilökohtaisen edun tavoittelun

vuoksi. Riskialttiiksi tunnistettuja toimintoja ovat hankinta, toimitus ja myynti, henkilöstöhallinto, matkustamiseen

liittyvä hankinta, turvallisuus, liiketoiminnan kehitys, johtoryhmä, viestintä ja brändi, talous ja kirjanpito sekä

projektinhallinta. Vuonna 2025 Tietoevry alkaa seurata korruptiontorjuntaa koskevan verkkokoulutuksen

suoritusastetta riskialttiissa toiminnoissa. Yhtiö ei ole vielä mitannut, kuinka suuren osan näistä toiminnoista

koulutus kattaa, mutta aikoo tehdä sen vuonna 2025. Vastaavasti kyseisiä tietoja ei ole saatavilla vuoden 2024

raportointikaudelta.

Ilmianto- ja raportointimekanismi

Kaikki konsernin työsuhteiset työntekijät ja palkattu henkilöstö kaikissa maissa ja tytäryhtiöissä voivat ilmoittaa

vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä huolenaiheista. Yhtiö katsoo ilmoituksen tekemisen oikeudeksi ja

velvollisuudeksi epäiltäessä väärinkäytöksiä. Ilmoituksia on mahdollista tehdä Whistleblowing-kanavan tai

konsernin juridisten yhtiöiden määrättyjen yhteyspisteiden kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään

luottamuksellisesti, ja ilmoittaja voi pysyä nimettömänä. Whistleblowing-kanavaa voivat käyttää myös ulkoiset

tahot, kuten asiakkaat, toimittajat ja yhteistyökumppanit. Whistleblowing-kanavaan liittyvä tiedottaminen on osa

eettisiä periaatteita koskevaa vuosittain suoritettavaa pakollista verkkokoulutusta, ja ilmoitusprosessi on

määritetty selvästi ilmiantoja koskevassa ohjeistuksessa. Työsuhteisten työntekijöiden tietoisuutta valitus- ja

korjaamisprosesseista sekä luottamusta niihin seurataan epäsuorasti vuosittaisten ilmoitusmäärien ja

nimettömien ilmoitusten osuuden kautta. Yhtiö ei kuitenkaan toteuttanut vuonna 2024 muodollisia arviointeja

siitä, ovatko työsuhteiset työntekijät todella tietoisia huolenaiheista ilmoittamisen prosesseista ja luottavatko he

niihin. Yhtiöllä on käytössä menettelyt, joilla varmistetaan oikea-aikainen reagointi liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyviin häiriötilanteisiin, kuten korruptio- ja lahjontatapauksiin. Whistleblowing-yksikölle tehdyt ilmoitukset

käsitellään neljän työpäivän kuluessa, ja niiden tilanteesta tiedotetaan kolmen kuukauden kuluessa.

Oikeudenmukaisen prosessin varmistamiseksi kaikilla osallisilla tahoilla on mahdollisuus antaa tietoja

tapauksesta. Tietoevryn whistleblowing-prosessista vastaa Group Compliance Officer, joka huolehtii siitä, että

kaikki ilmoitukset kirjataan tietoturvallisesti niin, että vain valtuutetuilla henkilöillä on pääsy niihin. Group

Compliance Officer arvioi kunkin ilmoituksen, päättää lisätutkinnan tarpeesta ja vie asian mahdollisesti

eskalointivaliokunnan käsiteltäväksi.

Whistleblowing-prosessissa keskeistä on suojelu vastatoimilta, ja väärinkäytösten paljastajia kannustetaan

ilmoittamaan Whistleblowing-yksikölle ilmoitusten mahdollisista kielteisistä seurauksista. Yksikkö valvoo

väärinkäytösten paljastajien suojelua jatkuvasti ja raportoi siitä tarkastus- ja riskivaliokunnalle puolivuosittain.

Vuonna 2024 väärinkäytösten paljastajilta ei saatu ilmoituksia väitetyistä vastatoimista. Tietoevryn

whistleblowing-järjestelmä täyttää EU-direktiivin (2019/1937) vaatimukset ja muut juridiset vaatimukset.

Whistleblowing-järjestelmän toiminta on muusta johdosta riippumatonta, ja vakavat tapaukset voidaan eskaloida

ylimmälle johdolle esimerkiksi toimitusjohtajan tai tarkastus- ja riskivaliokunnan käsiteltäviksi. Tarkastus- ja

riskivaliokunta arvioi ilmoituksia ja vakavia tapauksia säännöllisesti läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden

varmistamiseksi.

Ilmiantoja koskevassa ohjeistuksessa kuvataan Tietoevryn sitoutuminen sen varmistamiseen, että huolenaiheista

vilpittömästi ilmoittaneita henkilöitä suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta. Suojelu koskee sekä muodollisia

toimia, kuten irtisanomista, että epämuodollisia toimia, kuten sopimatonta kohtelua tai kiusaamista. Group

Compliance Officerilla on vastuu estää vastatoimet ja huolehtia oikeudenmukaisesta tutkintaprosessista.

Väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten käsittelyn lisäksi Tietoevry huolehtii liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvien häiriötilanteiden seurannasta. Mahdolliset väärinkäytökset ja muut liiketoimintaetiikkaan ja

vaatimustenmukaisuuteen liittyvät ilmoitetut huolenaiheet arvioidaan ja tutkitaan tapauksen luonteen ja

vakavuuden perusteella. Tutkinta suoritetaan sisäisten ohjeiden mukaisesti, ja siihen voi osallistua asianomaisia

toimintoja, kuten lakiasiainorganisaatio, Compliance-toiminto tai henkilöstöhallinto sekä tarvittaessa ulkopuolisia

asiantuntijoita. Tutkinnoissa saatuja löydöksiä hyödynnetään korjaavissa toimenpiteissä, toimintaperiaatteiden

kehittämisessä sekä riskejä lieventävissä toimenpiteissä tarkoituksena ylläpitää eettisiä liiketoimintamalleja.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

Tietoevryn eettisissä periaatteissa ja korruptiontorjuntaohjeistuksessa määritellään yhtiössä noudatettavat

lahjonnan ja korruption torjuntaa koskevat säännöt. Tämän lisäksi Tunne vastapuolesi -ohjeistus ja muut

yritysprosessit auttavat ehkäisemään väärinkäytöksiä ja muodostamaan kattavan kehyksen laki- ja

vaatimustenmukaisuusasioita varten, mikä tukee Tietoevryn harjoittamaa korruption ja lahjonnan torjuntaa.

Tapausten ehkäisemiseen ja havaitsemiseen käytetään työsuhteisille työntekijöille ja edustajille suunnattua

koulutusta ja tiedotusta, kun taas talousprosessien sisäisillä kontrolleilla estetään lainvastaisten tai tekaistujen

transaktioiden suorittaminen. Kaikki korruptioon ja lahjontaan liittyvät väitteet tutkitaan ilmiantoja koskevan

ohjeistuksen mukaisesti.

103

Konsernin Whistleblowing-yksikkö ja eskalointivaliokunta toimivat linjajohdosta ja talousprosessien johdosta

riippumattomasti puolueettomuuden takaamiseksi. Tutkintojen tuloksista raportoidaan tarkastus- ja

riskivaliokunnalle puolivuosittain tai ilmiantoja koskevan ohjeistuksen edellyttämällä tavalla.

Lahjonnan ja korruption vastaisista toimintaperiaatteista viestitään Tietoevryn eettisiä periaatteita koskevassa

verkkokoulutuksessa, ja yhtiön oppimisenhallinta-alustalla on saatavilla erillisiä lahjonnan ja korruption torjuntaa

käsitteleviä koulutusmoduuleja. Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden, mukaan lukien hallinto-, johto- ja

valvontaelinten jäsenet, on suoritettava vuosittain eettisiä periaatteita käsittelevä verkkokoulutus. Siinä käydään

läpi korruption ja lahjonnan torjuntaa, kuvataan periaatteita ja annetaan ohjeistusta liiketoimintaan liittyvien

lahjojen ja kestityksen arvioinnista.

Vuonna 2024 yhtiössä ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta.

        Mittarit ja tavoitteet

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet (ESRS 2 MDR-T)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	Tulos, 2024	Tulos, 2023	Tulos, 2022
Yrityskulttuuri, korruptio ja lahjonta (ehkäiseminen ja havaitseminen)	Tosiasiallinen myönteinen vaikutus	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100%) ovat suorittaneet vuosittaisen toimintaohjekoulutuksen verkossa	96 %	96 %	96 %
Korruptio ja lahjonta (tapaukset)	Mahdollinen kielteinen	Whistleblowing-yksikkö ei havaitse yhtään korruptiotapausta (uusi tavoite tilikaudella 2024)	0	N/A	N/A

Tietoevry hyödyntää tavoitteiden asettamisessa vertailuarviointeja, lainsäädäntöarviointeja sekä työsuhteisten

työntekijöiden tarpeiden arviointeja. Keräämällä tietoa sisäisistä kyselyistä, vaatimustenmukaisuutta koskevista

raporteista sekä kansainvälisistä standardeista varmistetaan, että tavoitteet ovat käytännöllisiä ja olennaisia.

Työsuhteiset työntekijät ja johto osallistuvat konsultointien kautta, ja näkökantoja hankitaan myös toimintojen

välisiltä tiimeiltä, joihin osallistuvat strategia, henkilöstöhallinto, talous ja vastuullisuustoiminto. Johtoryhmän

hyväksymät lopulliset tavoitteet heijastavat aiempaa toimintaa, ja ne on linjattu organisaation ja työvoiman

tarpeiden mukaan.

Tavoitteet saivat johtoryhmän lopullisen hyväksynnän, eikä niiden määrittelyn aikana tehty oletuksia. Tavoitteet

on linjattu useiden toimintaperiaatteiden ja ohjeistusten päämäärien mukaan huomioiden muun muassa

Tietoevryn eettiset periaatteet, korruptiontorjuntaohjeistus ja ilmiantoja koskeva ohjeistus.

Eettisiin periaatteisiin liittyvää verkkokoulutusta seurataan Tietoevryn oppimisenhallintajärjestelmän kautta.

Tämän tavoitteen osalta oletuksina ovat täysi työsuhteisten työntekijöiden osallistuminen ja

verkkokoulutusresurssien saatavuus kaikille asianomaisille koulutettaville sekä edistymisen tarkka seuranta

sitouttamisen ylläpitämiseksi. Tavoitetta seurataan kuukausi- ja neljännesvuositasolla. Neljännesvuosittaisten

raporttien tulokset on eritelty liiketoiminta-alueittain, mikä mahdollistaa valvonnan ja seurantatoimien paremman

kohdentamisen. Yhtiö olettaa, että eettisiä periaatteita käsittelevän koulutuksen suorittaneet työsuhteiset

työntekijät pystyvät todennäköisemmin havaitsemaan ja estämään korruptiota tai lahjontaa. Eettisiä periaatteita

koskevan vuosittaisen verkkokoulutuksen 100 %:n suoritusastetavoite koskee kaikkia Tietoevry-konserniin

kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-tytäryhtiötä, joka toimii kaikilta osin Tietoevryn portfolioyhtiönä. Tämän

tavoitteen perusvuosi on 2019 ja perusarvo on 90 %:n suoritusaste. Kyseessä on vuositason tavoite, ja vuoden

2024 aikana tavoitetasoa nostettiin 90 %:n suoritusasteesta 100 %:iin, sillä koulutus on Tietoevryn kaikille

työsuhteisille työntekijöille pakollinen.

Tietoevryn tavoitetta, jonka mukaan Whistleblowing-yksikkö ei havaitse yhtään korruptiotapausta, tuetaan

sisäisillä kontrolleilla, auditoinneilla, itseraportointimekanismeilla (Whistleblowing-kanava mukaan luettuna) sekä

vaatimustenmukaisuuden valvonnalla. Tutkinta aloitetaan viipymättä aina, kun huolenaiheita tai väitteitä ilmenee.

Tämä tavoite nojaa siihen, että käytössä olevat korruptioriskien havaitsemiseen tähtäävät prosessit ovat

vaikuttavia, että niistä ollaan tietoisia ja että niihin luotetaan. Edistymistä seurataan jatkuvasti olennaisista

sisäisistä lähteistä saatavien tietojen perusteella, ja sitä valvoo Whistleblowing-yksikkö. Tavoitteen perusvuosi on

2024 ja perusarvo on nolla.

Kumpikin tavoite hyväksyttiin vuoden 2024 alussa. Tavoitteiden mittaamista eivät ole validoineet ulkopuoliset

tahot varmentajia lukuun ottamatta, eikä välietappeja tai -tavoitteita ole asetettu.

Vuonna 2025 selvitetään oleellisia ja todennettavissa olevia tavoitteita, jotka liittyvät olennaiseksi aiheeksi

tunnistettuun väärinkäytösten paljastajien suojeluun. Väärinkäytösten paljastajien vahingolliselta toiminnalta

suojeluun liittyy toimintaperiaatteita ja toimia, joiden vaikuttavuutta Whistleblowing-yksikkö seuraa. Yksikkö

myös valvoo väitteitä vastatoimista. Tapauksissa, joissa vastatoimien riski on kohonnut, riskejä lieventäviä

toimenpiteitä harkitaan ja toteutetaan tarvittavassa laajuudessa. Yhtiön eettiset periaatteet kieltävät

vahingollisen toiminnan väärinkäytösten paljastajia kohtaan. Yhtiöllä on nollatoleranssi tällaista toimintaa

kohtaan ja vastaavasti nollaan tapaukseen tähtäävä tavoite.

Eettisiä periaatteita käsittelevän koulutuksen suoritusaste jäi hieman tavoitteesta ja oli raportointivuonna 96 %.

Tulos voi liittyä siihen, että soveltamisalaa laajennettiin kattamaan useampia tahoja kuin aiempina vuosina.

96 %:n suoritusasteen saavuttaminen laajemmasta soveltamisalasta huolimatta kertoo myönteisestä

kehityksestä, joka voi jatkua myös tulevina vuosina.

104

Yhtiöllä on nollatoleranssi korruptiota kohtaan, ja raportointivuoden tulokset ovat tyydyttävät. Koska Tietoevry

on globaalisti toimiva monikansallinen yhtiö, sen liiketoimintaan liittyy lähtökohtaisesti korruption ja lahjonnan

riski. Tämän vuoksi tarvitaan jatkuvaa työtä epäiltyjen korruptiotapausten ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja

mahdollisesti myös tutkintaan.

Korruptio- ja lahjontatapaukset (G1-4)

Vuonna 2024 Tietoevrylle ei annettu yhtään tuomiota korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta eikä yhtiö näin ollen maksanut niihin liittyviä sakkoja. Tämän vuoksi yhtiö ei ryhtynyt vuoden aikana

toimiin, joilla olisi tarjottu yksin tai yhteistyössä tai tuettu korruptioon ja lahjontaan liittyviä korjaavia

toimenpiteitä. Yksi yhtiöön liittyvä väitetty korruptiotapaus jäi kuitenkin avoimeksi vuoden aikana. Tapauksesta

raportoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2018, ja siinä oli osallisena Tietoevryn entinen työsuhteinen työntekijä,

joka sai Valko-Venäjällä tuomion virkamiehen lahjonnasta. Tämän seurauksena Tietoevry Banking Latvia SIA:ta

(aiemmin SIA Tieto Latvia) kohtaan nostettiin vuonna 2020 syytteet sisäisten kontrollien laiminlyönnistä ja

veropetoksesta. Tapaus odottaa edelleen käsittelyä Riian käräjäoikeudessa. Tietoevry kiistää syytteet ja jatkaa

kantansa puolustamista.

        Toimet

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet ja resurssit (ESRS 2 MDR-A)

Tietoevryn olennaisten aiheiden perusteella raportointivuonna toteutettiin alla mainitut toimet tarkoituksena

ehkäistä tai lieventää kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistaa entisestään yhtiön tosiasiallisia myönteisiä vaikutuksia.

Keskeisten toimien soveltamisala ulottuu pääasiassa Tietoevryn työsuhteisiin työntekijöihin ja muihin

sidosryhmiin, joihin sovelletaan yhtiön eettisiä periaatteita.

• Korruption torjuntaan liittyvän riskiarvioinnin toteuttaminen luontaisten riskien ja olennaisten lieventävien

toimien tunnistamiseksi tarkoituksena varmistaa vaatimusten tehokas noudattaminen Tietoevryssä.

Lisäksi riskiarvioinnilla määritettiin yhtiön toiminnot, joissa korruption riski on korkein.

• Eettisiin periaatteisiin liittyvää verkkokoulutusta on tuotu esiin yhtiön sisäisellä viestintä- ja

vuorovaikutusalustalla tarkoituksena lisätä koulutuksen suoritusastetta työsuhteisten työntekijöiden

joukossa.

Alla kuvattujen toimien toteutus ja viimeistely on aikataulutettu vuodelle 2025:

• Valitusten raportointiprosessia koskevan tietopaketin kehittäminen, jotta voidaan lisätä tietoisuutta

asiasta koko organisaatiossa ja tukea työsuhteisia työntekijöitä huolenaiheista ilmoittamisessa

• Sisäinen kampanja käyttäytymisestä ja kollegoiden kohtelusta yrityskulttuurissa määritellyllä tavalla.

Vuonna 2023 toteutettiin useita liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria tukevia hankkeita. Niitä olivat

kaikille työsuhteisille työntekijöille pakollinen Tietoevryn eettisiä periaatteita käsittelevä koulutus, jonka

suoritusaste koko vuonna oli 96 %. Globaalilla sisäistä tietoisuutta käsittelevällä tilaisuudella pyrittiin tukemaan

keskustelua eettisistä asioista työsuhteisten työntekijöiden parissa. Muita toimenpiteitä olivat Tunne

vastapuolesi -ohjeistuksen sekä rahanpesun torjuntaa koskevan ohjeistuksen toteutus ja seuranta sekä jatkuvat

tietoisuutta käsittelevät tilaisuudet ja koulutukset, joiden tarkoitus oli vahvistaa Tietoevryn

vaatimustenmukaisuuskulttuuria kolmansien osapuolten hallintokäytäntöjen arvioinnilla. Lisäksi asiakastiimeille

järjestettiin koulutusta liiketoimintaetiikkaan liittyvistä työkaluista ja prosesseista.

Tietoevryn olennaisia G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen -alueen aiheita koskeviin toimintasuunnitelmiin ei

liittynyt merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2024. Tällä hetkellä myöskään tuleviin

toimintasuunnitelmiin ei ole varattu taloudellisia resursseja (toimintamenoja tai pääomamenoja).

105

Yhteisökohtaiset

tiedot

Kyberturvallisuus106

Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen109

Liitteet 111

106

Kyberturvallisuus

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Tietoevryn sitoutuminen laadukkaiden, tietoturvallisten palveluiden ja tuotteiden tarjoamiseen on keskeinen osa

asiakkaiden tarpeisiin vastaamista ja yhtiön tuloksen kehittämistä. Yhdessä tietoturvallisten ohjelmistojen ja

palveluiden kasvavan kysynnän kanssa tämä tarjoaa Tietoevrylle olennaisen taloudellisen mahdollisuuden

tuottaa liikevaihtoa tarjoamalla tietoturvan takaavia ratkaisuja. Panostamalla ennakoiviin toimenpiteisiin,

tehokkaaseen jatkuvuussuunnitteluun sekä häiriö- ja kriisitilanteiden hallintaan Tietoevry voi vahvistaa yhtiön

mainetta ja asiakkaidensa luottamusta minimoiden samalla mahdollisten häiriötilanteiden vaikutuksia.

Kyberturvallisuus on Tietoevrylle myös olennainen riski. Entistä kehittyneemmät kyberhyökkäykset muodostavat

huomattavan riskin, johon sisältyy mahdollisesti tiedon menetystä ja palveluihin kohdistuvia vahinkoja. Tämä voi

johtaa kielteisiin talous- ja mainevaikutuksiin. Lisäksi tuleva tietoturvasääntely voi vaikuttaa palveluiden ja

tuotteiden kehitysprosesseihin kasvattaen mahdollisesti tietoturvan varmistamiseen liittyviä kustannuksia.

Ruotsissa sijaitsevaan konesalikeskukseen vuoden 2024 alussa kohdistuneen kiristysohjelmahyökkäyksen

jälkeen Tietoevry toteutti kyberturvallisuuden kaksinkertaisen olennaisuuden uudelleenarvioinnin. Yhtiö oli jo

tunnistanut kyberturvallisuuden olevan sekä mahdollisuus että riski. Arvioinnissa kuitenkin korostui

kyberturvallisuuden olennainen mahdollinen kielteinen vaikutus, joka on seurausta yhä monimutkaisemmista

kyberturvallisuusuhkista ja hyökkäysten mahdollisista vaikutuksista. Lisätietoja on luvun SBM-3 taulukossa

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien aiheuttamat raportointikauden taloudelliset vaikutukset.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Kyberturvallisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet (ESRS 2 MDR-P)

Tietoevryn tietoturvapolitiikka noudattaa ISO:n (International Organization for Standardization) ja IEC:n

(International Electrotechnical Commission) standardeja, erityisesti ISO 27001:2022 -standardia, sekä toimialan

parhaita käytäntöjä, joihin lukeutuu Information Security Forumin julkaisema Standard of Good Practice for

Information Security (SOGP). Yhtiön tietoturvapolitiikassa kuvataan myös yhtiön tietoturva- ja

kyberturvallisuusasioita koskevat toimintaperiaatteet, ja sen tarkoituksena on määritellä yleinen lähestymistapa

tieto-omaisuuden, infrastruktuurin ja resurssien suojeluun valtuuttamattomalta käytöltä, levitykseltä,

muokkaamiselta ja tuhoamiselta perustuen riskeihin ja noudattaen sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia.

Tietoevry on asiakkaidensa luottama palveluntarjoaja, joka tuottaa liiketoimintakriittisiä palveluita asiakkailleen ja

yhteiskunnalle, joten yhtiön tietoturvaan ja turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden on oltava erottamaton osa

sen kaikkia palveluita, tuotteita ja prosesseja. Yhtiö toteuttaa, ylläpitää ja kehittää jatkuvasti tietoturvan

hallinnointia tietoturvapolitiikkansa perusteella. Tietoturvapolitiikan mukaisesti yhtiön tietoturvan hallintakeinot

on kuvattu ja dokumentoitu soveltuvuuslausunnossa (SoA, Statement of Applicability) ja asianmukaiset

tietoturvan hallintakeinot on toteutettu osana Tietoevryn palveluita ja sovelluksia. Tietoturvapolitiikan sekä siihen

liittyvien sääntöjen ja prosessien perusteella kuvataan yhtiön tietoturvaa koskevat periaatteet ja vastuut, kuten

jokaisen työsuhteisen työntekijän, kumppanin ja alihankkijan vastuu toimia tietoturvatietoisella tavalla ja ilmoittaa

epäilemistään tietoturvapoikkeamista, jotka he saavat tietoonsa.

Talousjohtaja ja toimitusjohtaja tarkistavat ja hyväksyvät tietoturvapolitiikan vuosittain. Hyväksyntäprosessia

valvoo tietohallintojohtaja, kun taas tietoturvajohtajalla on ensisijainen vastuu politiikan ja siihen liittyvien

sääntöjen toimeenpanosta koko organisaatiossa. Politiikkaa sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin ja

kaikkeen toimintaan, ja se sisältää ohjeita yhteistyökumppaneille, toimittajille ja alihankkijoille, jotka osallistuvat

Tietoevryn palveluiden ja tuotteiden toimittamiseen.

Sidosryhmien edut otetaan huomioon laadittaessa ja tarkistettaessa tietoturvapolitiikkaa ja siihen liittyviä

sääntöjä. Tarkoituksena on varmistaa, että politiikka vastaa liiketoiminnan tarpeita sekä tulevia muutoksia laeissa

ja määräyksissä, asiakkaiden vaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuudessa. Politiikan uusimmassa tarkistuksessa

käsiteltyjä sidosryhmien näkökohtia olivat esimerkiksi tietoturvavaatimuksiin tehdyt parannukset, kuten uusien

valvontakeinojen noudattaminen, asiakkaiden ja sääntelyn vaatimusten huomiointi, keskeisten valvontakeinojen

toteuttaminen, uusien pilvipalveluita koskevien toimenpiteiden käyttöönotto sekä lainsäädäntöön liittyvän

vaatimustenmukaisuuden varmistaminen.

Tietoevryn tietoturvapolitiikka on kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saatavilla yhtiön intranetin kautta.

Tietoisuuden varmistamiseksi kaikki työsuhteiset työntekijät suorittavat vuosittain pakollisen koulutuksen, jossa

käydään läpi politiikan sisältö, kuten kyberturvallisuutta koskevat odotukset. Lisäksi vuoden 2024

kyberturvallisuuskuukauden aikana Tietoevry tarjosi oppimismahdollisuuksia ja webinaareja työntekijöilleen

sekä kyberturvallisuustilaisuuksia asiakkaille, jotka etsivät tietoa ajankohtaisista uhkista.

107

          Toimet

Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen

(ESRS 2 MDR‑A)

Tietoevryssä tietoturva on olennainen osa yhtiön liiketoimintatavoitteiden saavuttamisen eteen tehtyä työtä.

Laadukkaat toimitukset ja hyötyjen tarjoaminen yhteisöille, joissa Tietoevry toimii, edellyttävät tietoturvallisia

prosesseja sekä sisäisten ja ulkoisten tietoturvavaatimusten noudattamista. Tähän sisältyy asiakkaiden

luottamuksen rakentaminen, tuotteiden ja palveluiden laadun parantaminen, uusien

liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen, tietoturvariskien hallinta, vaatimustenmukaisuudesta huolehtiminen,

häiriöiden vähentäminen sekä kustannusten minimoiminen.

Perustuen Tietoevryn olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen sekä sen

mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, raportointivuonna toteutettiin alla luetellut toimet, joiden tarkoituksena oli

estää tai lieventää mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, hyödyntää mahdollisuuksia sekä lieventää riskejä.

Keskeisten toimien soveltamisala käsitti pääasiassa Tietoevryn työsuhteiset työntekijät ja muut sidosryhmät, joita

yhtiön tietoturvapolitiikka koskee:

• Kyberturvallisuustietoisuutta lisäävässä toiminnassa yhtiön eri alueilla korostettiin säännöllisesti verkossa

suoritettavaa tietoturvakoulutusta tapana parantaa yhtiön tietoturvan tasoa, millä pyrittiin tukemaan

sadan prosentin suoritusastetta.

• Verkossa suoritettavaa tietoturvakoulutusta mainostettiin useilla kampanjoilla yhtiön sisäisellä viestintä-

ja vuorovaikutusalustalla tarkoituksena tukea sadan prosentin suoritusastetta.

Lisäksi vuonna Tietoevry päivitti vuonna 2024 tietoturvakehyksensä – joka käsittää toimintaperiaatteet, säännöt

ja ohjeistukset – uusimman ISO 27001:2022 -standardin mukaiseksi. Muita toimenpiteitä olivat riskiperusteisten

tietoturvan valvontakeinojen sisällyttäminen edelleen tarjoomiin, tuotteisiin ja palveluihin sekä huolehtiminen

siitä, että työsuhteisten työntekijöiden fyysinen ympäristö on tietoturvallinen ja yhtiön ja asiakkaiden omaisuutta

turvaava. Tietoevry vahvisti edelleen myös liiketoiminnan resilienssiä eli kykyä hallita liiketoiminnan

häiriötilanteita ja tietoturvapoikkeamia ja palautua niistä . Tietoturvan hallintaa valvoo hallinnollinen ryhmä, ja

toimintaperiaatteita ja toimenpiteitä valvovat säännöllisesti tietoturvajohtaja ja ulkoiset tarkastajat.

Useat vuonna 2023 toteutetut hankkeet tukevat parempaa tietoturvan tasoa ja tietoturvakulttuuria. Niihin sisältyi

kaikkia työsuhteisia työntekijöitä koskeva vuosittainen tietoturvakoulutus, jossa saavutettiin 99,9 %:n

suoritusaste kyseisenä vuonna. Osana toiminnan mukauttamista uudempaan ISO27001:2022 -standardiin,

uusien tietoturvavaatimusten kuvaamista asiakkaiden näkökulmasta sekä lakien ja määräysten muutosten

esittämistä sidosryhmiä pyydettiin esittämään oma näkemyksensä. Lisäksi tietoturvan kehittämisen priorisointia

varten koko Tietoevryssä suoritettiin tietoturvan kypsyyden arviointeja, jotka perustuivat Information Security

Forumin (ISF) SOGP-standardiin.

Tietoevryn kyberturvallisuuden olennaista aihetta koskevaan toimintasuunnitelmaan ei liittynyt merkittäviä

toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2024. Tällä hetkellä myöskään tuleviin toimintasuunnitelmiin ei ole

varattu taloudellisia resursseja (toimintamenoja tai pääomamenoja).

108

        Mittarit ja tavoitteet

Kyberturvallisuuteen liittyvät tavoitteet (ESRS 2 MDR-T)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	Tulos, 2024	Tulos, 2023	Tulos, 2022
Kyberturvallisuus	Riski ja mahdollisuus	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100%) ovat suorittaneet vuosittaisen tietoturvakoulutuksen verkossa	97 %	100 %	100 %

Tietoevryn kyberturvallisuuteen liittyvänä vuositavoitteena on, että kaikki työsuhteiset työntekijät (100 %) ovat

suorittaneet yhtiön tietoturvakoulutuksen verkossa. Verkkokoulutusohjelma perustuu yhtiön

tietoturvapolitiikkaan ja tietoturvaohjeistukseen, jotka osoittavat Tietoevryn sitoutumisen olemaan luotettu

palveluntarjoaja, joka huolehtii turvallisuuden, vaatimustenmukaisuuden ja liiketoiminnan resilienssin

vahvistamisesta. Tämä lähestymistapa auttaa lieventämään tietomurtojen ja kyberhyökkäysten aiheuttamia

riskejä, vahvistaa yhtiön resilienssiä ja osoittaa yhtiön sitoutumisen tietoturva-asioihin. Asiakkaat, jotka

korostavat tietojen suojausta tehdessään liiketoimintapäätöksiä, voivat pitää tätä sitoutumista keskeisenä

erottautumistekijänä.

Kyseessä on vuositason tavoite, ja vuoden 2024 aikana tavoitetasoa nostettiin 90 %:n suoritusasteesta

100 %:iin, sillä koulutus on Tietoevryn kaikille työsuhteisille työntekijöille pakollinen. Tavoitteen perusvuosi on

2020 ja perusarvo 90 %. Tavoitetta seurataan neljännesvuosittain, ja tietoa suorituksista jaetaan ja arvioidaan

niin liiketoiminta-alueittain kuin konsernitasollakin. Varmentaja on ainoa ulkopuolinen taho, joka on validoinut

tavoitteen, eikä välitavoitteita ole asetettu. 

Tietoevryn kyberturvallisuustavoite asetettiin käyttäen menetelmiä ja prosessia, jotka on kuvattu edellisissä

osioissa muun muassa sidosryhmävuorovaikutuksen yhteydessä. Johtoryhmä hyväksyi lopullisen tavoitteen.

Verkossa suoritettavan vuosittaisen tietoturvakoulutuksen 100 %:n suoritusastetta koskeva tavoite käsittää koko

Tietoevry-konsernin lukuun ottamatta Bekk-tytäryhtiötä, joka toimii Tietoevryn portfolioyhtiönä.

Tietoturvakoulutuksen suoritusaste jää tavoitteen alapuolelle, ja tulosta voidaan pitää epätyydyttävänä. Edellisen

vuoden suoritusaste oli 99,93 %, mutta tämän vuoden tulos oli sitä matalampi. Tulos voi liittyä soveltamisalan

laajenemiseen, sillä yksi vuoden 2023 suorituksesta pois suljettu tytäryhtiö sisällytettiin tämän vuoden

suoritukseen.

109

Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen

        Strategia

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa Tietoevrylle mahdollisuuden olla johtava innovatiivinen ja luotettu

toimija. Se kuitenkin edellyttää vinoumiin, tietosuojaan ja eettisiin asioihin liittyvien riskien tarkkaa hallintaa.

Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen on tunnistettu Tietoevryn olennaiseksi mahdollisuudeksi sekä

mahdolliseksi myönteiseksi ja mahdolliseksi kielteiseksi vaikutukseksi.

Mahdollisuuksiin sisältyy Tietoevryn asemoituminen johtajaksi eettisen tekoälyn saralla, mikä voi houkutella

asiakkaita ja rakentaa sidosryhmien luottamusta. Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen voi myös edistää

yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaavien uusien palveluiden kehitystä. Mahdollisia myönteisiä vaikutuksia ovat

tehtävien automatisointi, tuottavuuden paraneminen, kustannusten pieneneminen, kattavampi personointi,

uudet tarjoomat data-analytiikassa ja automaatiossa sekä osallistuminen yhteiskunnallisten ongelmien

ratkaisemiseen. Toisaalta mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voivat olla tekoälyjärjestelmiin liittyvä vinoumien ja

syrjinnän riski, tietosuojaloukkauksiin ja sääntelyongelmiin johtava tietojen väärinkäyttö, sidosryhmien eettiset

huolet sekä tekoälyyn perustuvan automaation aiheuttamat muutokset työvoimassa, mikä voi aiheuttaa

työsuhteisten työntekijöiden tyytymättömyyttä.

        Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät toimintaperiaatteet (ESRS 2 MDR-P)

Tietoevry on sitoutunut kehittämään ja toteuttamaan tekoälyratkaisuja, jotka ovat merkityksellisiä, arvokkaita,

ihmislähtöisiä, luotettavia, vastuullisia, oikeudenmukaisia ja tietoturvallisia. Tämä sitoutuminen on kuvattu

muodollisesti useissa keskeisissä toimintaperiaatteissa, kuten Tietoevryn tekoälyä koskevassa politiikassa,

Eettisissä toimintaperiaatteissa ja Ihmisoikeuspolitiikassa.

Tietoevryn tekoälyä koskevassa politiikassa määritellään yhtiön kehys vastuulliselle tekoälyn hyödyntämiselle. Se

kattaa eettisen tekoälyhallinnon soveltamisalan, tavoitteet ja menetelmät sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden.

Politiikkaa sovelletaan kaikkeen tekoälyyn liittyvään toimintaan, kuten koneoppimiseen, luonnollisten kielten

käsittelyyn ja ihmisten tehtävien automatisointiin niin sisäisten kuin ulkoistenkin tuotteiden ja palveluiden osalta.

Politiikan tavoitteena on edistää tekoälyteknologioiden vastuullista tuotantoa ja kulutusta tavoitteena

maksimoida tekoälyn tarjoamat hyödyt ja minimoida ihmisiin, yrityksin ja yhteiskuntaan kohdistuvat riskit, joita

tekoälystä aiheutuu.

Politiikan keskeistä sisältöä on tietoisuuden lisääminen tekoälyhallinnon vaatimuksista, innovaatioiden kannalta

suositeltavien tekoälyteknologioiden saatavuuden parantaminen sekä huolehtiminen siitä, että eettisiä

tekoälykäytäntöjä noudatetaan tarkoin dokumentoitujen periaatteiden pohjalta. Lisäksi politiikalla pyritään

vaalimaan vastuullista organisaatiokulttuuria ja edistämään läpinäkyvää viestintää työsuhteisten työntekijöiden,

asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa tekoälyyn liittyvistä eettisistä asioista, riskeistä ja vastuista.

Politiikka on linjassa sääntelyn kanssa, johon lukeutuu EU:n tekoälysäädös, ja sitä päivitetään jatkuvasti

sääntelymuutosten ja parhaiden käytäntöjen pohjalta. Tähän liittyen kerätään tietoa eri toiminnoista ja keskeisiltä

sidosryhmiltä, kuten lakiasiainorganisaatiolta, turvallisuusorganisaatiolta ja yhtiön liiketoiminta-alueilta, jotta

kaikki tarvittavat näkemykset tulevat huomioiduiksi.

Politiikan hyväksyy tietohallintojohtaja, ja sen toimeenpanosta huolehtii tietoturvajohtaja. Kumpikin heistä on

vastuussa politiikan toteutuksesta. Politiikka on integroitu Tietoevryn johtamisjärjestelmiin, mikä mahdollistaa

jatkuvan valvonnan, palautteen ja parantamisen. Osana Tietoevryn sitoutumista vastuulliseen tekoälyn

hyödyntämiseen yhtiö tarkistaa politiikan vuosittain varmistaakseen sen vaikuttavuuden ja

vaatimustenmukaisuuden sääntelyn muutokset ja sidosryhmiltä saatu palaute huomioiden. Politiikassa

kuvatuista sitoumuksista viestitään sisäisesti ja ulkoisesti, jotta varmistetaan, että tieto tavoittaa kaikki

työsuhteiset työntekijät ja ulkopuoliset kumppanit. Työsuhteisille työntekijöille viestitään sisäisten

koulutusaineistojen, intranetissä esitettävien tietoaineistojen sekä vuorovaikutteisten koulutusten avulla yhtiön

suhtautumisesta tekoälyn vastuulliseen käyttöön ja käyttöönottoon.

        Toimet

Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen

(ESRS 2 MDR‑A)

Vuonna 2024 Tietoevry edisti sitoumustaan tekoälyn vastuulliseen ja eettiseen käyttöön toteuttamalla kaikille

työsuhteisille työntekijöille ja alihankkijoille pakollisen verkkokoulutuksen. Vastuullista tekoälyn hyödyntämistä

koskeva koulutus on yhtiön päivitetyn tekoälyä koskevan ohjeistuksen ja politiikan mukainen. Lisäksi yhtiö kehitti

tietoaineistoja ja ohjeita, joissa käsitellään suositeltavia ja vältettäviä tekoälykäytäntöjä. Työsuhteisille

110

työntekijöille ja ulkopuolisille sidosryhmille suunnatulla sisällöllä on tarkoitus parantaa yleistä tietoisuutta

vastuullisista tekoälykäytännöistä.

Yhtiö perusti myös kattavan vastuullista tekoälyn hyödyntämistä koskevan hallintokehyksen, johon sisältyy

päivitettyjä politiikkoja, ohjeistuksia ja ohjeita sekä hallintorakenne, joka tukee toteutusta eri liiketoiminta-alueilla.

Kehys on suunniteltu tekoälyteknologioiden kehityksen, käyttöönoton ja käytön valvontaa varten, ja sen avulla

huolehditaan teknologioiden vastuullisesta ja eettisestä käytöstä lieventäen samalla tekoälyjärjestelmiin liittyviä

mahdollisia riskejä.

Osana sitoumustaan vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen sekä varmistaakseen EU:n tekoälysäädöksen ja

muiden sovellettavien määräysten noudattamisen Tietoevry julkaisi vuonna 2024 Shell Strong -hankkeen.

Raportointivuoden aikana hankkeessa keskityttiin tunnistamaan ulkopuolisia tarjoomia ja organisaation sisäisiä

palveluita, jotka edellyttävät tekoälyyn liittyviä vaatimustenmukaisuuden tarkistuksia. Alkuvaiheessa pääpainona

on ollut arvioida vaatimustenmukaisuutta suhteessa kiellettyihin tekoälyjärjestelmiin ja korkean riskin

tekoälyratkaisuihin. Lisäksi Shell Strong -hankkeessa luokiteltiin tarjoomia ja IT-palveluita EU:n

tekoälysäädöksessä määriteltyjen riskitasojen mukaan ja toteutettiin kattavia vaatimustenmukaisuuteen liittyviä

kontrolleja. Tähän liittyen Tietoevryn portfoliolle kehitettiin riskipohjaisia tekoälyn vaatimustenmukaisuuden

mittareita ja perustettiin tekoälyhallinto valvomaan liiketoiminnan tarjoomia ja sisäisiä järjestelmiä. Lisäksi

hankkeessa arvioitiin toimittajia tarkoituksena tunnistaa riskittömiä generatiivista tekoälyä hyödyntäviä tarjoajia

sekä sisäisiä työkaluja Tietoevryn palveluiden ja työsuhteisten työntekijöiden käyttöön. Toteutus tapahtuu

vaiheittain seuraavien puolentoista vuoden aikana, ja sen aikana rakennetaan perustason kyvykkyyksiä

tarkoituksena varmistaa koordinoitu käyttöönotto lakien ja määräysten vaatimusten mukaisesti.

Koska vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen on Tietoevrylle uusi painopistealue, yhtiö ei raportoi aiemmilla

kausilla ilmoitettujen toimien tai suunnitelmien edistymisestä.

Jos Tietoevry tunnistaa toimintaa, joka on aiheuttanut olennaisen kielteisen vaikutuksen tai myötävaikuttanut

sen syntymiseen, ongelmaan puututaan viipymättä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Yhtiön suhtautumista korjaaviin

toimenpiteisiin on kuvattu henkilöstöpolitiikassa ja ihmisoikeuspolitiikassa. Tilanteet, joissa Tietoevryllä on

velvollisuus tarjota korjaavia toimenpiteitä tai osallistua niiden tarjoamiseen, käsitellään yksittäin

tapauskohtaisesti.

Vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä Tietoevryn olennaisia aiheita koskevaan toimintasuunnitelmaan

ei liittynyt merkittäviä toimintamenoja tai pääomamenoja tilikaudella 2024. Tällä hetkellä myöskään tuleviin

toimintasuunnitelmiin ei ole varattu taloudellisia resursseja (toimintamenoja tai pääomamenoja).

        Mittarit ja tavoitteet

Vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät tavoitteet (ESRS 2 MDR-T)

Olennainen aihe	Tavoitteeseen liittyvän IRO:n tyyppi	Tavoite	Tulos, 2024
Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen	Mahdollisuus, mahdollinen kielteinen vaikutus ja mahdollinen myönteinen vaikutus.	Kaikki työsuhteiset työntekijät (100%) ovat suorittaneet vuosittaisen vastuullista tekoälyn hyödyntämistä koskevan koulutuksen verkossa (uusi tavoite tilikaudella 2024)	97 %

Tietoevry noudatti vakiintuneita tavoitteiden asettamista koskevia menetelmiään, jotka on kuvattu yllä

vastuullisen tekoälyn hyödyntämiseen liittyvän tavoitteen asettamisen yhteydessä. Myös EU:n tekoälysäädöksen

vaatimukset huomioitiin. Tavoite on johtoryhmän hyväksymä, eikä sen määrittelyssä tehty oletuksia.

Tietoevryllä on yksi ulkopuolinen tavoite, joka liittyy vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen. Sen mukaan kaikki

työsuhteiset työntekijät (100 %) suorittavat vuosittain yhtiön vastuullista tekoälyn hyödyntämistä koskevan

koulutuksen verkossa. Tavoite otettiin käyttöön vuonna 2024, eikä siihen tehty muutoksia vuoden aikana. Tietoa

tavoitteeseen liittyvästä suorituksesta jaetaan ja arvioidaan kerran vuodessa niin liiketoiminta-alueittain kuin

konsernitasollakin. Tavoitteen perusvuosi on 2024. Välitavoitteita ei ole asetettu, ja tavoitteen mittaamisen ovat

validoineet vain varmennuspalvelun tarjoajat.

Tietoevryn vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyvä tavoite vastaa yhtiön tekoälyä koskevaa politiikkaa

sekä sitoumusta tekoälypalveluiden vastuulliseen tuotantoon ja kulutukseen. Kaikkiaan tavoite auttaa Tietoevryä

valjastamaan vastuullisen tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet kuitenkin huomioiden riskit, huolehtien

vaatimustenmukaisuudesta ja hyödyntäen tekoälyn tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tavoite, jolla pyritään 100 %:n suoritusasteeseen vastuullista tekoälyn hyödyntämistä käsittelevässä

vuosittaisessa verkkokoulutuksessa, koskee kaikkia Tietoevry-konserniin kuuluvia tahoja lukuun ottamatta Bekk-

tytäryhtiötä, joka toimii Tietoevryn portfolioyhtiönä.

Vastuullista tekoälyn hyödyntämistä käsittelevän verkkokoulutusohjelman julkaiseminen on Tietoevrylle

edistysaskel, ja ensimmäiset tulokset ovat olleet hyviä. Tavoitteen mukaista 100 %:n suoritusastetta ei

kuitenkaan saavutettu, joten lopputulos ei vastaa suunniteltua. Koska kyseessä on tavoitteen ensimmäinen

toteutusvuosi, kehitystä tai muutoksia ei voi vielä arvioida.

111

Liitteet

ESRS-tiedonantovaatimusten luettelo, joka on koottu kestävyysselvityksen valmistelun

yhteydessä olennaisuusarvioinnin tuloksen jälkeen (ESRS 2 IRO-2)

	ESRS 2 – Yleiset tiedot	Sivuviittaus
BP-1	Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet	39
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	39
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	41
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	42
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	42
GOV-4	Selvitys due diligence -prosessista	42
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	43
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	44
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	51
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	58
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	61

	ESRS E1 – Ilmastonmuutos
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	70
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	71
ESRS 2 IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	58
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	71
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	72
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	73
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	74
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	75
E1-7	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	77
E1-8	Sisäinen hiilen hinnoittelu	78
	ESRS E2 – Pilaantuminen
IRO-1	Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	58
	ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	58
	ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	58

112

	ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
ESRS 2 IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	79
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	79
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	79
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	80
	ESRS S1 – Oma työvoima
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	82
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	83
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	84
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	84
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	85
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	87
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	88
S1-8	Työehtosopimusneuvottelut ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	89
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	90
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	90
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	91

	ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	92
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	93
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	93
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	94
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	94
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	95
	ESRS S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	48
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	96
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	96
S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	97
S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	97
S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	98
S4-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	99

113

	ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	41
IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista	58
G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	101
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	102
G1-4	Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	104
	Kyberturvallisuus
MDR-P	Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet	106
MDR-A	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	107
MDR-T	Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla	108
	Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen
MDR-P	Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet	109
MDR-A	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	109
MDR-T	Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla	110

114

Liite B: Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		GOV-1
ESRS GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		GOV-1
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13				GOV-4
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 (28) taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		SBM-1
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		SBM-1
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		SBM-1
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		SBM-1
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta			Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta		E1-1
ESRS E1-1 Yritys on suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d– g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		E1-1

115

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		E1-4
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Ei olennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				E1-5
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Ei olennainen
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		E1-6
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		E1-6
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	E1-7
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II			Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024

116

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski.			Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta.		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Käyttöönotossa, ei ilmoitettu tilikaudelle 2024
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E- PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Ei olennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Ei olennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Ei olennainen

117

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				IRO-1
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				IRO-1
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				IRO-1
ESRS E4-2 kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Ei olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Ei olennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Ei olennainen
ESRS 2 – SBM3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				S1 SBM-3
ESRS 2 – SBM3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				S1 SBM-3
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				S1-1
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		S1-1

118

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				S1-1
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				S1-1
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				S1-3
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ei olennainen
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Ei olennainen
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		S1-16
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				S1-16
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				S1-17
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		S1-17
ESRS 2 – SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				S2 SBM-3
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				S2-1

119

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				S2-1
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		S2-1
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		S2-1
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				S2-4
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				S4-1
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II; Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		S4-1
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				S4-4

120

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Kommentit / kestävyysselvityksen kohta
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				G1-1
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				G1-1
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		G1-4
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				G1-4

121

Tilinpäätös

122

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös (IFRS)124

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)129

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)185

Emoyhtiön tilinpäätöksen

laadintaperiaatteet188

Varojenjakoehdotus196

Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen

ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä

tilinpäätösmerkintä197

123

Kosnernitilinpäätös (IFRS)		RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMARAKENNE		10. Sijoitukset	192
Tuloslaskelma	124	20. Rahoitusriskien hallinta	166	11. Pitkäaikaiset saamiset	192
Laaja tulos	124	21. Lainat	171	12. Lyhytaikaiset saamiset	192
Tase	125	22. Rahoitustuotot ja -kulut	173	13. Siirtosaamiset	193
Rahavirtalaskelma	126	23. Rahoitusvarat ja -velat	174	14. Oman pääoman muutokset	193
Laskelma oman pääoman muutoksista	127	24. Johdannaiset	176	15. Pakolliset varaukset	194
		25. Rahavarat	177	16. Pitkäaikainen vieras pääoma	194
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS)		26. Osakepääoma ja rahastot	177	17. Lyhytaikainen vieras pääoma	194
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET		MUUT TIEDOT		18. Siirtovelat	195
1. Perustiedot	129	27. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	179	19. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat	195
2. Laadintaperiaatteet	129	28. Tytäryhtiöt	181	20. Vastuusitoumukset	195
3. Uusien ja muutettujen standardien sekä  tulkintojen soveltaminen	130	29. Osuudet yhteisyrityksissä	183	21. Johdannaiset	196
		30. Lähipiiritapahtumat	183	22. Rahoitusriskien hallinta	196
4. Keskeiset kirjanpidolliset harkinnat ja arviot	130	31. Vakuudet ja vastuusitoumukset	184
TILIKAUDEN TULOS		32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat	184	Varojenjakoehdotus	196
5. Segmentti-informaatio	131			Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpäätösmerkintä	197
6. Liikevaihto	134
7. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	137	Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
8. Tuloverot	138	Tuloslaskelma	185	Tilintarkastuskertomus	198
9. Osakekohtainen tulos	141	Tase	186	Kestävyysselvityksen varmennuskertomus	203
PALKAT JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET		Rahoituslaskelma	187	Riippumattoman tilintarkastajan raportti Tietoevry Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä	206
10. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	142
11. Johdon palkitseminen	143	Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	188
12. Osakeperusteiset maksut	145	1. Liikevaihto	189
13. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	148	2. Liiketoiminnan muut tuotot	189
SIJOITETTU PÄÄOMA JA KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT		3. Henkilöstökulut	189
14. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	152	4. Liiketoiminnan muut kulut	189
15. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	157	5. Johdon palkkiot	189
16. Vuokrasopimukset	159	6. Rahoitustuotot ja -kulut	190
17. Myyntisaamiset ja muut saamiset	162	7. Tuloverot	190
18. Varaukset	164	8. Aineettomat hyödykkeet	191
19. Ostovelat ja muut velat	165	9. Aineelliset hyödykkeet	191

124

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)

Tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	5, 6	2 802,6	2 851,4
Liiketoiminnan muut tuotot	7	16,0	22,2
Materiaalit ja palvelut		-536,9	-567,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	10, 11, 12, 13	-1 566,3	-1 566,0
Poistot	14, 15, 16	-162,2	-152,4
Arvonalentumiset	14, 15, 16, 29	-201,5	-4,8
Liiketoiminnan muut kulut	7	-322,7	-328,9
Osuus yhteisyritysten tuloksista	29	0,9	1,3
Liikevoitto (EBIT)		29,8	255,6
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	22	7,0	23,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut	22	-56,1	-61,7
Nettokurssivoitot/-tappiot	22	-2,6	3,1
Voitto/tappio ennen veroja		-21,8	220,8
Tuloverot	8	-41,0	-48,6
Tilikauden voitto/tappio		-62,8	172,2
Tilikauden voitto/tappio jakautuu
Emoyhtiön omistajille		-62,8	172,2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, euroa/osake	9
Laimentamaton		-0,53	1,45
Laimennettu		-0,53	1,45

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

Laaja tulos

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Tilikauden voitto/tappio		-62,8	172,2
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	26	-80,8	-99,8
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	13	0,7	0,6
Uudelleenarvostukseen liittyvät verot	8	-0,3	-0,1
Laaja tulos		-143,1	72,9
Laaja tulos jakautuu
Emoyhtiön omistajille		-143,1	72,9

125

Tase

Varat

Milj. euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	14, 27	1 648,2	1 907,3
Muut aineettomat hyödykkeet	14, 27	313,8	339,6
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	15	82,2	88,8
Käyttöoikeusomaisuuserät	16	175,8	195,9
Osuudet yhteisyrityksissä	29	—	11,6
Laskennalliset verosaamiset	8	5,4	11,8
Etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat	13	0,8	1,0
Muut hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat	23	14,7	15,1
Muut käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat1)	23, 24	12,3	16,1
Muut pitkäaikaiset saamiset	17	25,1	34,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä		2 278,4	2 621,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		7,1	8,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset1)	16, 17, 23	550,7	638,1
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat	23, 24	13,7	17,5
Verosaamiset		9,3	12,7
Rahavarat	25	195,1	219,6
Lyhytaikaiset varat yhteensä		775,9	896,6
Varat yhteensä		3 054,3	3 518,4

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

Oma pääoma ja velat

Milj. euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Oma pääoma
Osakepääoma	26	76,6	76,6
Ylikurssirahasto ja muut rahastot	26	38,5	39,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	26	1 203,5	1 203,5
Kertyneet voittovarat	26	-20,5	293,0
Oma pääoma yhteensä		1 298,1	1 612,3
Pitkäaikaiset velat
Lainat	21, 23	569,6	539,5
Vuokravelat	16, 21, 23	142,6	161,4
Laskennalliset verovelat	8	24,1	27,5
Varaukset	18	2,6	2,5
Velvoitteet etuuspohjaisista järjestelyistä	13	26,1	26,5
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat1)	23, 24	16,5	20,0
Muut pitkäaikaiset velat	19	6,1	10,8
Pitkäaikaiset velat yhteensä		787,6	788,4
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat1)	19, 23	545,4	616,0
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat	23, 24	7,1	4,9
Verovelat		10,1	20,0
Lainat	21, 23	334,9	411,9
Vuokravelat	16, 21, 23	50,5	50,3
Varaukset	18	20,7	14,6
Lyhytaikaiset velat yhteensä		968,7	1 117,7
Oma pääoma ja velat yhteensä		3 054,3	3 518,4

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 24.

126

Rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto/tappio		-62,8	172,2
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	14, 15, 16, 29	363,8	157,2
Voitot ja tappiot käyttöomaisuuden ja liiketoimintojen myynneistä		-4,6	-7,0
Osuus yhteisyritysten tuloksista	29	-0,9	-1,3
Muut oikaisut		3,7	12,2
Rahoituskulut, netto	22	51,6	34,9
Tuloverot	8	41,0	48,6
Nettokäyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten muutos		81,3	-64,7
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos		-54,9	-30,5
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		418,2	321,5
Saadut korot		10,6	8,0
Maksetut korot		-42,7	-31,1
Muut saadut rahoitustuotot		25,1	20,6
Muut maksetut rahoituskulut		-42,7	-26,6
Saadut osingot	29	1,0	1,3
Maksetut verot		-43,8	-27,7
Liiketoiminnan rahavirta		325,7	266,1

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Investointien rahavirta
Liiketoimintojen hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	27, 29	-1,0	-156,3
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat	14, 15	-85,6	-84,1
Liiketoimintojen myynnit vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla	27, 29	13,1	0,4
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		1,2	10,6
Lainasaamisten muutos		0,4	0,1
Investointien rahavirta		-71,8	-229,3
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot		-174,2	-171,7
Omien osakkeiden hankinta		—	-9,8
Vuokravelkojen maksut	16, 21	-56,6	-58,1
Lyhytaikaisten lainojen nostot	21	333,7	195,2
Lyhytaikaisten lainojen maksut	21	-407,4	-131,3
Pitkäaikaisten lainojen nostot	21	350,0	214,0
Pitkäaikaisten lainojen maksut	21	-320,8	-99,5
Rahoituksen rahavirta		-275,4	-61,2
Rahavarojen muutos		-21,5	-24,5
Rahavarat tilikauden alussa	25	219,6	249,7
Kurssierojen vaikutukset rahavaroihin		-3,1	-5,5
Rahavarojen muutos		-21,5	-24,5
Rahavarat tilikauden lopussa		195,1	219,6

127

Laskelma oman pääoman muutoksista

		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Liite	Osake- pääoma	Ylikurssirahasto ja muut rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
1.1.2024		76,6	39,4	-1,1	-276,8	1 203,5	570,9	1 612,3
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tappio		—	—	—	—	—	-62,8	-62,8
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioiden
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus, verovaikutus huomioiden	13	—	—	—	—	—	0,4	0,4
Muuntoerot		—	-0,8	—	-70,9	—	-9,1	-80,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä		—	-0,8	—	-70,9	—	-71,4	-143,1
Liiketoimet omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osakeperusteiset kannustinohjelmat	12	—	—	—	—	—	3,0	3,0
Osingonjako	26	—	—	—	—	—	-174,2	-174,2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		—	—	—	—	—	-171,1	-171,1
31.12.2024		76,6	38,5	-1,1	-347,8	1 203,5	328,4	1 298,1

128

		Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Liite	Osake- pääoma	Ylikurssirahasto ja muut rahastot	Omat osakkeet	Kertyneet muuntoerot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
1.1.2023		76,6	39,3	-0,3	-193,5	1 203,5	593,7	1 719,2
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto		—	—	—	—	—	172,2	172,2
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioiden
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus, verovaikutus huomioiden	13	—	—	—	—	—	0,5	0,5
Muuntoerot		—	0,1	—	-83,3	—	-16,5	-99,8
Tilikauden laaja tulos yhteensä		—	0,1	—	-83,3	—	156,1	72,9
Liiketoimet omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osakeperusteiset kannustinohjelmat	12	—	—	9,0	—	—	-7,3	1,7
Osingonjako	26	—	—	—	—	—	-171,7	-171,7
Omien osakkeiden hankinta	26	—	—	-9,8	—	—	—	-9,8
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		—	—	-0,8	—	—	-179,0	-179,7
31.12.2023		76,6	39,4	-1,1	-276,8	1 203,5	570,9	1 612,3

Liitetiedot ovat kiinteä osa konsernitilinpäätöstä.

129

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan sovellettavat laadintaperiaatteet on kuvattu alla.

Yksityiskohtaisempi kuvaus laadintaperiaatteista ja kirjanpidollisista arvioista ja oletuksista on esitetty osana

liitetietoja, joihin ne liittyvät, tarkoituksena lisätä ymmärrystä kustakin kirjanpidon osa-alueesta.

1.    Perustiedot

Tietoevry Oyj (y-tunnus 0101138-5) on Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suomalainen

osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Keilalahdentie 2-4, 02101

Espoo, Suomi. Yhtiö on listattu NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslon Pörssissä.

Tietoevry on johtava pohjoismainen digitaalisten palveluiden ja ohjelmistojen tarjoaja, jonka palveluksessa on

noin 23 000 asiantuntijaa maailmanlaajuisesti. Tietoevry palvelee tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin

asiakkaita noin 90 maassa. Yhtiön palvelut kattavat datakeskeiset kehitys- ja konsultointipalvelut,

ohjelmistoratkaisut, jatkuvat palvelut ja transformaatiopalvelut sekä näihin liittyvän osaamisen, jolla tuetaan

asiakkaiden liiketoiminnan uudistamista, innovointia ja toiminnan tehokkuutta. Tietoevry konsultoi asiakkaita,

suunnittelee ja toteuttaa ratkaisuja sekä varmistaa palveluiden jatkuvan saatavuuden.

Hallitus hyväksyi tämän konsernitilinpäätöksen 3. maaliskuuta 2025. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla

on oikeus hyväksyä, muuttaa tai hylätä konsernitilinpäätös sen julkistamisen jälkeen.

2.    Laadintaperiaatteet

Tietoevryn konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätös täyttää myös suomalaisten, IFRS-

tilinpäätösstandardeja täydentävien, kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön säännösten ja määräysten vaatimukset.

Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ja se perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei näissä

laadintaperiaatteissa ole toisin ilmoitettu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen

yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja

arvoja.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyy emoyhtiö Tietoevry Oyj sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on välittömästi

tai välillisesti yli puolet osakkeiden tuottamasta äänivallasta, tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta

("konserni"). Yhtiöllä on määräysvalta, kun se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen

muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan

saamansa tuoton määrään.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen siitä hetkestä lähtien, kun

määräysvalta saadaan, aina siihen hetkeen saakka, kun määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset saamiset, velat ja

liiketapahtumat, mukaan lukien osingot ja sisäiset katteet, eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Tytäryhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on tarvittaessa yhdenmukaistettu vastaamaan

konsernin noudattamia laadintaperiaatteita. Tilikauden tulos ja muut laajan tuloksen erät kuuluvat emoyhtiön

omistajille.

Valuuttamääräiset tapahtumat

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa

kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön

toiminta- ja esittämisvaluutta.

Valuuttamääräiset tapahtumat muunnetaan paikallisten toimintavaluuttojen määräisiksi tapahtumapäivän

valuuttakursseja käyttäen. Valuuttamääräisten monetaaristen tase-erien arvostuksessa käytetään

raportointikauden päättymispäivän kurssia. Valuuttamääräiset ei-monetaariset käypään arvoon arvostetut erät

muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyvän arvon arvostuspäivän tai uudelleenarvostuspäivän kursseihin.

Muut ei-monetaariset erät muunnetaan tapahtumapäivän vaihtokurssin mukaisesti.

Realisoitumattomat valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisäisistä pitkäaikaisista lainoista tytäryhtiöille kirjataan

tulosvaikutteisesti raportoivan yhteisön erillistilinpäätöksessä silloin, kun lainat on luokiteltu nettosijoituksiksi

ulkomaiseen yksikköön. Konsernitilinpäätöksessä tällaiset kurssierot on kirjattava alun perin muihin laajan

tuloksen eriin ja uudelleenluokiteltava omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta

luovutaan.

130

Muut liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Rahoitukseen liittyvät

valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tulokset ja taseet muunnetaan konsernin esittämisvaluutan

mukaisiksi seuraavasti:

• taseiden varat ja velat muunnetaan raportointikauden päätöspäivän päätöskurssin mukaan;

• tuloslaskelmien tuotot ja kulut muunnetaan kuukauden keskikurssien mukaan;

• kaikki näistä muutoksista aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Kun tytäryhtiö myydään, mahdolliset muuntoerot tuloutetaan tuloslaskelmassa osana luovutusvoittoa tai -

tappiota.

Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntyvän liikearvon ja kyseisen yksikön varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin

hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut kirjataan ulkomaisen tytäryhtiön varoihin ja velkoihin ja ne

muunnetaan euroiksi raportointikauden päätöspäivän päätöskurssin mukaan. Tästä johtuvat muuntoerot

kirjataan laajan tuloksen eriin.

3.    Uusien ja muutettujen IFRS-tilinpäätösstandardien sekä tulkintojen soveltaminen

1.1.2024 tuli voimaan seuraavat IFRS-tilinpäätösstandardien muutokset. Niillä ei ole ollut olennaista vaikutusta

tässä tilinpäätöksessä esitettyihin liitetietoihin tai raportoituihin summiin.

• IAS 1:n muutos – Pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti

• IAS 1:n muutos – Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi

• IAS 7:n ja IFRS 7:n muutos – Tavarantoimittajia tai palveluntuottajia koskevat rahoitusjärjestelyt

• IFRS 16:n muutos – Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa

Julkaistut uudet ja uudistetut IFRS-tilinpäätösstandardit, jotka eivät vielä ole voimassa

Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön uusia ja

uudistettuja IFRS-tilinpäätösstandardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan. Johto ei

odota näillä olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen tulevilla raportointikausilla. Konserni aikoo

ottaa nämä uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat käyttöön, mikäli ne koskevat konsernia, kun ne tulevat

voimaan ja hyväksytään sovellettavaksi EU:ssa.

4.    Keskeiset kirjanpidolliset harkinnat ja arviot

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yrityksen johdolta arvioita ja oletuksia,

jotka vaikuttavat kirjattuihin ja liitetiedoissa raportoituihin määriin. Vaikka nämä arviot perustuvat johdon

parhaaseen näkemykseen nykyhetken tapahtumista ja toimenpiteistä, toteutuneet tulokset saattavat poiketa

arvioiduista. Lisäksi tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa tarvitaan johdon harkintaa erityisesti

silloin, kun IFRS-tilinpäätösstandardit sallivat vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja.

Johto uskoo, että seuraavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet edustavat niitä aiheita, joissa johdon harkinnalla

on merkittävin vaikutus kirjattuihin määriin tai joissa erilainen arvio voisi johtaa merkittävään oikaisuun

raportoiduissa määrissä seuraavan tilikauden aikana. Näitä on kuvattu tarkemmin vastaavissa liitetiedoissa.

Laadintaperiaate	Tehty arvioita	Käytetty harkintaa	Liite
Liikearvon arvostaminen	X	X	14
Muut aineettomat hyödykkeet	X	X	14
Varaukset	X		18
Laskennalliset verot	X		8

Johto on myös huomioinut ilmastonmuutoksen vaikutukset konsernitilinpäätöstä laatiessaan. Näillä ei ole ollut

olennaista vaikutusta arvioihin ja harkintoihin. Keskeisimmät huomiot olivat seuraavaa:

• Liitetieto 14. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, liitetieto 15. Aineelliset käyttöomaisuus-

hyödykkeet ja liitetieto 16. Vuokrasopimukset sisältävät esitettävät tiedot, jotka kuvaavat Tietoevryn

liiketoiminnan varoja ja niihin liittyviä velkoja. Ympäristönäkökohdat ovat perustavanlaatuinen tekijä, kun

laaditaan ennusteita liiketoiminnan tulevasta toiminnasta pitkän aikavälin suunnitelmien tueksi ja muiksi 

omaisuuserien arvostuksen perusteiksi. Toisin sanoen johto harkitsee kaikkia liiketoiminnan tulokseen,

mukaan lukien omaisuuserien arvostukseen, vaikuttavia seikkoja.

• Liitetieto 18. Varaukset – varaukset koostuvat pääosin uudelleenjärjestelyvarauksista ja muista

henkilöstöön liittyvistä varauksista sekä sopimuksiin liittyvistä varauksista. Konsernin riskienhallinta-

prosessi käyttää kaikista konsernitoiminnoista (mukaan lukien talous- ja kestävyysraportointitiimeistä) ja

liiketoiminnoista saatuja tietoja. Ilmastonmuutoksella tai muilla ympäristötekijöillä ei ole ollut vaikutusta

varauksiin 31.12.2024.

• Liitetieto 12. Osakeperusteiset maksut sisältää kuvaukset pitkän aikavälin kannustinohjelmista mukaan

lukien vastuullisuustavoitteet (ESG) kuten sukupuolijakauman tasapainon ja CO2-vähennykset

2023-2025 ja 2024-2026 ohjelmissa.

• Liitetieto 20. Rahoitusriskien hallinta ja pääomarakenne – konsernin luottolimiittisopimus on sidottu

valittuihin Tietoevryn kestävän kehityksen tavoitteisiin, katso liitetieto 20.

131

TILIKAUDEN TULOS

Tämä osio sisältää konsernin tulokseen liittyvät liitetiedot, mukaan lukien segmentti-informaation, liikevaihdon

tuloutuksen, muut liiketoiminnan tuotot ja kulut sekä tiedot veroista ja osakekohtaisesta tuloksesta.

5.    Segmentti-informaatio

Tietoevry-konserni koostuu viidestä toimintasegmentistä: Tietoevry Create, Tietoevry Banking, Tietoevry Care,

Tietoevry Industry ja Tietoevry Tech Services.

LAADINTAPERIAATTEET
Toimintasegmenttien raportointi vastaa yhtiön sisäistä raportointia johtoryhmälle, jonka on katsottu olevan yhtiön ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta sekä toimintasegmenttien tehokkuuden arvioinnista ja strategiasta.
Johtoryhmä arvioi segmenttien kannattavuutta ensisijaisesti oikaistun liikevoiton (EBITA) perusteella. Liikevoitto (EBIT) on kuitenkin myös olennainen mittari ja se esitetään tässä segmenttiliitetiedossa, koska se on yhdenmukaisin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti raportoidun tuloksen kanssa. Segmenttien väliset liiketoimet tehdään markkinaperusteisesti.
Eliminoinnit sisältävät toimintasegmenttien väliset tuotot sekä konsernitoimintojen sisäisten palveluiden myynnin liiketoiminnoille. Globaaleihin johtamis- ja tukitoimintoihin liittyvät allokoimattomat konsernikustannukset esitetään erikseen liikevoitossa (EBIT).

Tietoevry Create

Tietoevry Create on johtava digitaalisen innovaation ja pilvinatiivin kehittämisen kiihdyttäjä, joka tarjoaa

liiketoiminnan konsultointi- ja suunnittelupalveluja, datan hyödyntämiseen tähtääviä palveluja sekä erikoistuneita

ohjelmistojen tuotekehityspalveluita useille eri toimialoille. Se on markkinajohtaja Pohjoismaissa ja laajentuva

kansainvälisillä markkinoilla. Alueella on Euroopassa, Intiassa, Kiinassa ja Amerikassa osaamiskeskuksia, jotka

tarjoavat osaamistaan ja uusinta teknologiaa asiakkailleen lähes 20 maassa.

Tietoevry Banking

Tietoevry Banking uudistaa finanssitoimialaa sekä Pohjoismaissa että globaalisti. Se tarjoaa modulaarisia ja

ennalta integroituja Banking-as-a-Service-palveluja sekä markkinoillaan johtavia skaalautuvia ohjelmistoja ja

palveluja esimerkiksi maksamisen, korttien, varallisuudenhoidon, talousrikosten torjunnan ja luottojen alueella.

Vankalla ammattitaidolla toteutetut säädöstenmukaiset ratkaisut auttavat sen asiakkaita kiihdyttämään kasvua

digitaalisen asiakaspalvelun ja toiminnan tehokkuuden avulla.

Tietoevry Care

Tietoevry Care tarjoaa modulaarisia, avoimia ja yhteensopivia ohjelmistoja sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakkaille tavoitteenaan hoitokokemuksen parantaminen Pohjoismaissa. Alue tarjoaa tukea päätöksentekoon ja

prosessiautomaatiota edistyksellisen analytiikan ja sisäänrakennetun tekoälyn avulla. Ohjelmistojen ja

palveluiden kysyntä esimerkiksi sairaaloissa, perus- ja erikoisterveydenhuollossa, vanhustenhuollossa sekä koti-

ja perhehoidossa kasvaa nopeasti samalla kun alalla vaaditaan parempia hoitotuloksia ja parempaa

kansalaiskokemusta, henkilöstötyytyväisyyden paranemista ja toiminnan tehostamista.

Tietoevry Industry

Tietoevry Industry tarjoaa toimialaohjelmistoja ja data-alustapalveluita asiakkaille, jotka haluavat tehostaa

kriittisiä prosessejaan – ohjelmistoja toimitetaan yhä useammin palveluna. Ohjelmistoja ja palveluita tarjotaan

esimerkiksi asiahallintaan, paperiteollisuudelle, koulutusalalle sekä sähköteollisuudelle. Lisäksi data-

alustapalveluja käytetään esimerkiksi laskutusprosesseissa ja datapohjaisessa viestinnässä. Alueella on laajaa

toimialaosaamista ja syvällistä asiantuntemusta datan oivaltavasta käytöstä ja lisäarvon tuottamisesta

ydinliiketoiminnalle ja toimintaprosesseihin.

Tietoevry Tech Services

Tietoevry Tech Services on pohjoismainen monipilvialustojen toimittaja, joka tarjoaa laajan

infrastruktuuripalveluvalikoiman. Alueen keskeinen tavoite on varmistaa asiakkaidensa liiketoiminnan

joustavuus, turvallisuus ja säännöstenmukaisuus. Liiketoiminta kattaa sovellus- ja datapalvelut, pilvialustat ja

tietoturvapalvelut, perinteiset infrastruktuuripalvelut ja käyttökokemuspalvelut. Se edistää asiakasyritysten

kokonaisvaltaista uudistumista kattaen olemassa olevan IT-infrastruktuurin modernisoinnin, ydinliiketoiminnan

sovellusten uudistamisen sekä seuraavan sukupolven palvelut ja data- ja tekoälypalvelut. Tietoevry Tech

Services on Pohjoismaiden johtava jatkuvien palveluiden tarjoaja ja toimittaa palveluita asiakkailleen, joilla on

toimintaa noin 90 maassa.

132

Liikevaihdon jaottelu segmenteittäin

Milj. euroa	2024	2023	Muutos %
Tietoevry Create	836,9	852,3	-2
Tietoevry Banking	580,4	567,2	2
Tietoevry Care	231,3	232,8	-1
Tietoevry Industry	263,7	262,6	0
Tietoevry Tech Services	1 000,7	1 072,7	-7
Eliminoinnit	-110,4	-136,1	-19
Konserni yhteensä	2 802,6	2 851,4	-2

Segmenttien liikevaihdon ja liikevoiton (EBIT) vertailutiedot on oikaistu vuonna 2024 vastaamaan

rakennemuutoksista johtuvia segmenttien välisiä pieniä muutoksia. Konsernin luvut pysyivät muuttumattomina.

Liikevoitto/-tappio (EBIT) segmenteittäin

	Liikevoitto/ -tappio (EBIT), milj. euroa	Liikevoitto (EBIT), milj. euroa		Liikevoitto/ -tappio (EBIT), % liikevaihdosta	Liikevoitto (EBIT), % liikevaihdosta
	2024	2023	Muutos %-yks	2024	2023
Tietoevry Create	71,2	95,5	-25	8,5	11,2
Tietoevry Banking	44,8	42,9	5	7,7	7,6
Tietoevry Care	63,5	68,3	-7	27,5	29,3
Tietoevry Industry	30,5	36,9	-17	11,6	14,0
Tietoevry Tech Services	-139,4	51,9	> 100	-13,9	4,8
Allokoimattomat kulut	-40,8	-39,8	2	—	—
Konserni yhteensä	29,8	255,6	-88	1,1	9,0

Lisätietoja, katso Arvonalentumiset sekä liitetiedot 7, 14 ja 29.

Liikevaihto maittain

Milj. euroa	2024	2023	Muutos %
Suomi	650,4	644,2	1
Ruotsi	835,2	901,3	-7
Norja	938,3	948,6	-1
Muut	378,7	357,2	6
Konserni yhteensä	2 802,6	2 851,4	-2

Asiakasmyynnin jaottelu maittain perustuu maahan, josta asiakasta on laskutettu. Yksikään asiakas ei edusta 10

% tai enemmän liikevaihdosta.

Pitkäaikaiset varat maittain

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023	Muutos %
Suomi	110,3	110,9	-1
Ruotsi	100,7	110,7	-9
Norja	291,0	331,4	-12
Muut	69,8	71,3	-2
Konserni yhteensä	571,8	624,3	-8

Pitkäaikaiset varat sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja aineettomat

hyödykkeet lukuun ottamatta liikearvoa.

133

Henkilöstö segmenteittäin

	Tilikauden lopussa				Keskimäärin
	2024	2023	Muutos %	Osuus %	2024	2023
Tietoevry Create	8 831	9 618	-8	38	9 190	9 248
Tietoevry Banking	3 296	3 509	-6	14	3 421	3 518
Tietoevry Care1)	1 553	1 529	2	7	1 578	1 511
Tietoevry Industry	1 593	1 644	-3	7	1 610	1 666
Tietoevry Tech Services1)	7 073	7 283	-3	31	7 230	7 649
Konsernitoiminnot	594	576	3	3	565	589
Konserni yhteensä	22 941	24 159	-5	100	23 593	24 181

1) Vuonna 2024 henkilöstöä siirrettiin Tietoevry Care -alueelta Tietoevry Tech Services -alueelle. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

Henkilöstö maittain

	Tilikauden lopussa				Keskimäärin
	2024	2023	Muutos %	Osuus %	2024	2023
Ruotsi	3 516	3 856	-9	15	3 702	3 980
Norja	3 731	3 922	-5	16	3 797	3 951
Suomi	2 998	3 015	-1	13	3 034	3 101
Intia	4 131	4 308	-4	18	4 259	4 390
Tšekin tasavalta	2 315	2 381	-3	10	2 338	2 497
Ukraina	1 442	1 728	-17	6	1 551	1 835
Latvia	1 078	1 070	1	5	1 095	1 091
Kiina	1 016	1 044	-3	4	1 031	1 053
Puola	911	839	9	4	864	833
Bulgaria	646	780	-17	3	717	350
Muut	1 156	1 217	-5	5	1 205	1 100
Konserni yhteensä	22 941	24 159	-5	100	23 593	24 181
Onshore-maat	10 787	11 370	-5	47	11 099	11 586
Offshore-maat	12 153	12 789	-5	53	12 494	12 595
Konserni yhteensä	22 941	24 159	-5	100	23 593	24 181

Poistot segmenteittäin

Milj. euroa	2024	2023	Muutos %
Tietoevry Create	6,7	6,6	1
Tietoevry Banking	7,0	4,8	44
Tietoevry Care	1,1	1,0	12
Tietoevry Industry	0,8	0,7	13
Tietoevry Tech Services	48,5	44,6	9
Konsernitoiminnot1)	33,4	40,8	-18
Konserni yhteensä	97,5	98,5	-1

1) Sisältää yhteisiin tiloihin liittyviä käyttöoikeusomaisuuden poistoja. Liikevoitossa (EBIT) tällaiset kulut on allokoitu kokonaisuudessaan

toimintasegmenteille.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot segmenteittäin

Milj. euroa	2024	2023	Muutos %
Tietoevry Create	0,0	0,1	> 100
Tietoevry Banking	11,2	3,6	> 100
Tietoevry Care	2,6	2,5	6
Tietoevry Industry	0,1	0,2	-41
Tietoevry Tech Services	6,8	5,4	27
Konsernitoiminnot	0,1	0,3	-49
Konserni yhteensä	21,0	12,0	74

Liiketoimintahankintoihin liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistot segmenteittäin

Milj. euroa	2024	2023	Muutos %
Tietoevry Create	12,5	10,0	25
Tietoevry Banking	19,0	19,3	-1
Tietoevry Care	0,2	0,2	0
Tietoevry Industry	4,5	4,7	-5
Tietoevry Tech Services	7,6	7,7	-2
Konsernitoiminnot	—	—	—
Konserni yhteensä	43,8	41,8	5

134

Arvonalentumiset

Neljännellä vuosineljänneksellä toteutetun vuosittaisen arvonalentumistestauksen yhteydessä Tietoevry kirjasi

200,0 milj. euron ei-rahavirtavaikutteisen arvonalentumistappion. Arvonalentumistappio liittyy Tietoevry Tech

Services -alueen liikearvoon, mikä vähensi alueen liikearvon kirjanpitoarvon 233,6 milj. euroon 31.12.2024.

Lisätietoja, katso liitetieto 14.

Lisäksi Tietoevry Tech Services kirjasi 0,6 milj. euron arvonalentumistappion käyttöoikeusomaisuuserästä.

Tietoevry Care kirjasi 0,6 milj. euron arvonalentumistappion aktivoiduista kehitysmenoista. Tietoevry Create osti

jäljellä olevan 20 % osuuden yhteisyritys Tieto Esy Oy:stä, mikä aiheutti 0,3 milj. euron arvonalentumistappion.

Vuonna 2023 Tietoevry kirjasi 2,7 milj. euron arvonalentumisen toimistotilojen vuokrasopimuksista Suomessa ja

Tšekissä. Lisäksi vuosittaisen arvonalentumistestauksen tuloksena Tietoevry Create kirjasi 2,1 milj. euron

liikearvon arvonalentumistappion Tieto Esy Oy:n kirjanpitoarvosta.

6.    Liikevaihto

Konsernin liiketoimintamalli koostuu jatkuvista palveluista, ohjelmistoratkaisuista, projekteista ja konsultoinnista.

Liikevaihto koostuu IT-palveluiden ja ohjelmistolisenssien annetuilla alennuksilla sekä valuuttakurssieroilla

oikaistusta myynnin käyvästä arvosta.

LAADINTAPERIAATTEET
Liikevaihdon määrä perustuu asiakkaalta odotettavissa olevaan vastikkeeseen, johon yhtiö katsoo olevansa oikeutettu, eikä siihen sisälly kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä vastikkeita. Konserni kirjaa liikevaihdon, kun tuotteisiin ja palveluihin liittyvä määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle.
Konserni tuottaa asiakkaille tyypillisesti kokonaisvaltaista tietotekniikkapalvelua. Yksittäiset toimitussopimukset on usein koottu yhteisen puitesopimuksen alle. Puitesopimuksessa määritellään yleiset toimitusehdot sen piirissä oleville toimitussopimuksille. Toimituksen sisältö, suoritevelvoitteet ja tavallisesti myös hinnoittelu on määritelty toimitussopimuksessa. Harkintaa tarvitaan sen määrittämiseen, mille sopimuskokonaisuudelle liikevaihtoa tuloutetaan; yksittäiselle toimitussopimukselle vai yhdistettyjen sopimusten ryhmälle.
Palvelusopimuksista kirjattava liikevaihto perustuu palveluvolyymeihin tai aikaan ja materiaaleihin ja suoritevelvoitteet tuloutetaan sille ajanjaksolle, jonka aikana palvelu tai projekti toimitetaan. Yleensä palvelut toimitetaan ja määräysvalta siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa, koska asiakas joko saa ja kuluttaa samanaikaisesti konsernin suoritteesta saamansa hyödyn tai konsernin suorite ei luo omaisuuserää, jolla olisi konsernille vaihtoehtoista käyttöä, missä tapauksessa konsernilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu toteutetusta työstä.
Suurimmassa osassa liiketoiminnoista, kattaen jatkuvat palvelut, aikaan ja materiaaleihin perustuvat projektit sekä konsultoinnin, toimitetut suoritevelvoitteet laskutetaan kuukausittain. Konserni kirjaa saamisen laskutushetkellä, koska se edustaa ajankohtaa, jolloin oikeudesta vastikkeeseen tulee ehdoton, sillä vastikkeen erääntyminen maksettavaksi edellyttää vain ajan kulumista. Standardimaksuehto on konsernin luottopolitiikan mukaisesti 30 päivää.

135

Tuotteet, tyypillisesti erotettavissa olevat lisenssit, jotka antavat oikeuden käyttää ohjelmistoa, laskutetaan toimitettaessa. Lisenssituotot kirjataan sillä hetkellä, kun lisenssi on toimitettu, omistusoikeus on siirtynyt, asiakas on hyväksynyt lisenssin ja asiakkaalla on oikeus käyttää lisensoitua ohjelmistoa liiketoiminnassaan. Erotettavissa olevat lisenssit, jotka antavat pääsyoikeuden ohjelmistoon, tuloutetaan sopimuskauden aikana. Edellä kuvatuissa liiketoiminnoissa ei yleensä muodostu sopimukseen perustuvia omaisuuseriä tai sopimukseen perustuvia velkoja.
Kiinteähintaisia projekteja sisältävistä sopimuksista liikevaihto kirjataan raportointipäivään mennessä toimitettujen palvelujen perusteella suhteessa tarjottavien palvelujen kokonaismäärään. Tämä määritetään kertyneiden työkustannusten perusteella suhteessa odotettuihin kokonaistyökustannuksiin, sillä tämä kuvaa parhaiten määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Tuotoista, kuluista ja valmiusasteesta tehtyjä arvioita tarkennetaan olosuhteiden muuttuessa ja tästä mahdollisesti johtuvat tuotot tai kulut kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella, jolla muutos tunnistetaan. Kiinteähintaisissa projekteissa laskutus ja asiakkaan maksut noudattavat asiakassopimuksessa sovittua maksuaikataulua. Mikäli konsernin toimittamat palvelut ylittävät maksun, kirjataan sopimukseen perustuva omaisuuserä. Mikäli maksut ylittävät toimitettujen palveluiden määrän, kirjataan sopimukseen perustuva velka.
Konsernin asiakassopimukset koostuvat tyypillisesti useista yllä kuvatuista liiketoimintamalleista. Soveltuvin kuvaus siitä, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntitulojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen, sisältyy liitetiedossa 5 esitettyyn segmenttien asiakasmyynnin jaotteluun.
Jotkut sopimukset sisältävät erilaisten konsernin palveluiden ohella laitetoimituksia, jotka toimittaa yleensä toinen palveluntoimittaja. Laitteiden asentaminen on yksinkertaista eikä se sisällä konsernin tarjoamia integraatiopalveluita, ja asentamisen voisi toimittaa jokin toinenkin osapuoli. Tästä johtuen laitetoimitus katsotaan erilliseksi suoritevelvoitteeksi. Näissä sopimuksissa Tietoevry toimii agenttina, jos konserni ei saa määräysvaltaa toisen osapuolen tarjoamiin laitteisiin ennen kuin ne toimitetaan asiakkaalle, tai päämiehenä,  jos tämä määräysvalta saadaan.

Silloin kun sopimukset sisältävät useita suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan jokaiselle suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen perusteella. Nämä ovat nähtävissä sopimuksista ja edustavat vastaavanlaisissa olosuhteissa vastaavanlaisilta asiakkailta perittäviä hintoja. Sopimuksista, joissa asiakkaalle annetaan takautuvia alennuksia, tuloutetaan sopimuksen mukainen hinta arvioiduilla alennuksilla vähennettynä. Alennukset arvioidaan johdon aiempiin vastaavanlaisiin asiakassopimuksiin pohjautuvien tietojen perusteella. Tätä arviota päivitetään säännöllisesti sopimuskauden aikana. Tuotot kirjataan vain siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin ratkeaa.
Sovintosopimusten osalta sovintovastike vähennetään liikevaihdosta kun sovintosopimus on allekirjoitettu asiakkaan kanssa. Asiakkaalta saatu vastike kirjataan olosuhteista riippuen joko liikevaihtoon tai liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Tietoevry myöntää takuita, jotka takaavat toimituksen olevan sovittujen määritelmien mukainen. Nämä kirjataan IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti.
Konsernilla ei ole sopimuksia, joissa luvattujen tuotteiden tai palveluiden asiakkaalle toimittamisen ja asiakkaan suorittaman maksun välillä kuluisi yli vuosi. Tästä johtuen konserni ei oikaise miltään osin transaktiohintoja rahan aika-arvolla.
Konserni aktivoi jatkuvien käyttöpalvelusopimusten alkuvaiheessa siirto- tai implementointiprojekteista syntyvät olennaiset käynnistysvaiheen menot mikäli IFRS 15:n aktivointikriteerit täyttyvät (sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot). Yhtiö on käyttänyt harkintaa luodessaan sisäisen ohjeistuksen siitä, millaiset tehtävät määritellään käynnistysvaiheen tehtäviksi. Käynnistystoimet eivät johda luvatun tuotteen tai palvelun siirtymiseen asiakkaalle eivätkä siten muodosta suoritevelvoitetta. Sopimuksen mukaiset aktivoidut kustannukset poistetaan sen ajanjakson kuluessa, jolloin vastaavan jatkuvan käyttöpalvelusopimuksen tuotot kirjataan.

136

Asiakassopimuksiin liittyvät varat ja velat

Milj. euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023	1.1.2023
Myyntisaamiset	17	391,8	476,8	408,9
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	17	50,4	58,4	52,0
Sopimuksiin perustuvat velat, pitkäaikaiset	19	2,4	6,8	16,9
Sopimuksiin perustuvat velat, lyhytaikaiset	19	49,6	77,3	67,2

Vuonna 2023 liiketoimintojen hankinnoista (katso liitetieto 27) johtuvat lisäykset olivat myyntisaamisissa 7,9 milj.

euroa ja sopimuksiin perustuvissa veloissa 0,1 milj. euroa.

Kirjatut myyntituotot, jotka sisältyivät sopimuksiin perustuviin velkoihin kauden alussa, oli 69,9 (60,3) milj. euroa.

Tilauskanta

Kaikille kokonaan tai osittain täyttämättömille suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta (tilauskanta) oli

3 261 (3 236) milj. euroa vuoden lopussa. Vuoden 2025 aikana tilauskannasta odotetaan tuloutettavan 52 %.

Tilauskanta sisältää kaikki allekirjoitetut asiakastilaukset, joita ei ole tuloutettu, mukaan lukien käyttöön

perustuviin sopimuksiin liittyvän arvion.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvista menoista kirjatut omaisuuserät

Milj. euroa	2024	2023
Aktivoidut käynnistysmenot 31.12.	2,6	5,8
Aktivoiduista käynnistysmenoista kaudella kuluksi jaksotettu määrä	3,0	6,6

Taseessa aktivoituja käynnistysmenoja sisältyy muihin pitkäaikaisiin saamisiin 0,8 (0,4) milj. euroa ja

lyhytaikainen osuus 1,8 (5,4) milj. euroa sisältyy myynti- ja muihin saamisiin.

Kiristyshaittaohjelmahyökkäykseen liittyneet asiakassopimuskorvaukset

Vuonna 2024 Tietoevryn yhteen Ruotsissa sijaitsevaan konesalikeskukseen kohdistui rikollinen

kiristyshaittaohjelmahyökkäys. Tämän seurauksena konserni kirjasi noin 1,5 milj. euroa kuluja, joista suurin osa

liittyy palveluiden palauttamiseen, ja noin 0,6 milj. euroa palvelutasosopimussakkoja liikevaihdon vähennyksenä.

Lisäksi Tietoevry sai asiakkailta vahingonkorvausvaatimuksia, joita on arvioitu juridisten ja kaupallisten

näkökohtien perusteella. Konserni kirjasi 7,6 milj. euroa liikevaihdon vähennyksenä, josta suurin osa liittyy

vuodenvaihteeseen mennessä ratkaistuihin korvausvaatimuksiin. Samanaikaisesti konsernilla on meneillään

korvausprosessi vakuutusyhtiön kanssa ja sen odotetaan vievän useita vuosineljänneksiä.

137

7.    Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät pääasiassa myyntivoitot, johdannaisten kurssivoitot ja julkiset avustukset.

Liiketoiminnan muut kulut liittyvät lähinnä tieto- ja viestintätekniikkaan ja toimitiloihin liittyviin kuluihin sekä

asiantuntijapalveluihin, kuten konsultointiin ja markkinointiin. Infrastruktuuripalveluiden yhteisiin alustoihin

liittyvät kustannukset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin silloin kun ne eivät liity suoraan mihinkään tiettyyn

asiakkaaseen.

LAADINTAPERIAATTEET
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin systemaattisella tavalla niillä tilikausilla, joilla kirjataan ne menot, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan.

Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten hyödykkeiden ja liiketoimintojen myyntivoitot	4,6	7,1
Johdannaisten valuuttakurssivoitot	3,3	7,2
Julkiset avustukset	2,0	2,5
Vuokratuotot	0,7	1,0
Yhteisyritysten hallintopalkkiot	0,2	0,6
Muut	5,2	3,9
Yhteensä	16,0	22,2

Vuonna 2024 Tietoevry Banking kirjasi 4,3 milj. euron nettovoiton osuutensa myynnistä yhteisyrityksessä.

Lisätietoja, katso liitetieto 29.

Vuonna 2023 Tietoevry Tech Services sai päätökseen myynti- ja osittaisen takaisinvuokraustapahtuman, jossa

myytiin Norjassa sijaitseva datakeskus ja toimistorakennus 11,2 milj. euron kauppahinnalla. Nettovelka

osittaisesta takaisinvuokrauksesta on 3,6 milj. euroa. Tietoevry Tech Services kirjasi myynnistä 6,0 milj. euron

nettovoiton liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2024	2023
Tieto- ja viestintätekniikka	192,4	193,7
Toimitilojen kulut	41,3	44,6
Asiantuntijapalvelut ja markkinointi	43,1	43,4
Muut1)	45,9	47,2
Yhteensä	322,7	328,9

1) Liiketoiminnan muut kulut sisältävät matka-, rekrytointi- ja vakuutuskuluja.

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastuspalkkiot	1,6	1,6
Tilintarkastukseen liittyvät	0,4	0,3
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,3	0,3
Yhteensä	2,3	2,1

138

8.    Tuloverot

Tuloverot koostuvat verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Samaan veronsaajaan

liittyvät laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan ja esitetään siten taseessa nettona.

LAADINTAPERIAATTEET
Tuloslaskelman tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tulosta maksettavat tuloverot sekä oikaisut aiemmilta vuosilta ja laskennallisten verovelkojen tai verosaamisten muutokset. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Osuus yhteisyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta sisältäen siten verovaikutuksen.
Laskennalliset verot kirjataan velkamenetelmän mukaisesti väliaikaisista eroista konsernitaseen varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennalliset verot lasketaan niiden verokantojen ja -lakien mukaisesti, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen tai verovelka realisoituu. Laskennallisia veroja ei kirjata tytäryhtiösijoituksiin liittyvistä väliaikaisista eroista, jotka eivät todennäköisesti realisoidu.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan ne voidaan hyödyntää. Konsernitilinpäätöksen yhdistelystä johtuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan konsernitaseeseen, jos niiden veroseuraamusten realisoituminen on todennäköistä.

KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINNAT
Jokaisena raportointipäivänä johto arvioi todennäköisten tulevien verotettavien tulojen määrää, jota vastaan käyttämättömiä verotuksellisia tappioita voidaan käyttää. Koska todelliset tulot voivat poiketa ennusteista, muutos vaikuttaa tulevien kausien veroihin.
Konserni toimii globaalisti, minkä vuoksi se altistuu verolainsäädännön muutoksille eri maissa. Verolainsäädännön tulkinta edellyttää johdon harkintaa ja sovelletut tulkinnat voivat sisältää epävarmuustekijöitä.

Tuloverot tuloslaskelmassa

Milj. euroa	2024	2023
Vero tilikauden voitosta	38,5	40,4
Laskennallisten verojen muutos	2,7	11,2
Aiempien tilikausien veroja koskevat oikaisut	-0,2	-3,0
Yhteensä	41,0	48,6

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

Milj. euroa	2024	2023
Voitto ennen veroja	-21,8	220,8
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 %	-4,4	44,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	0,8	2,8
Vähennyskelvoton liikearvon arvonalentuminen	43,4	—
Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden erien verovaikutus	0,7	1,3
Aiempien tilikausien veroja koskevat oikaisut	-0,2	-3,0
Edellisen tilikauden laskennallisten verojen oikaisu	-0,8	0,1
Ulkomaisten osinkojen jakamisesta aiheutuvat verot	2,0	4,6
Muut erät	-0,6	-1,4
Yhteensä	41,0	48,6
Efektiivinen verokanta	-187,8	22,0

OECD Pilari II -mallisääntöjen vaikutus

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) julkaisi joulukuussa 2021 Pilari II -mallisäännöt

(Maailmanlaajuiset veropohjan rapautumisen estämistä koskevat mallisäännöt, tai “GloBE”) uudistaakseen

kansainvälistä tuloverotusta. Suomessa lakia suurten konsernien vähimmäisverosta on sovellettu 1.1.2024

alkaen. Tietoevry kuuluu kyseisten säännösten piiriin.

Mallisääntöjen mukaan konserni on velvollinen maksamaan täydennysveroa, mikäli GloBE:n mukainen

maakohtainen efektiivinen veroaste on pienempi kuin 15 %:n vähimmäisveroaste. Suurimmalla osalla konsernin

toiminta-alueista veroaste on vähintään 15 % kun taas loput toiminta-alueet täyttävät muut Safe Harbour -

siirtymäsäännöt. Näin ollen konsernilla ei ole Pilari II -veropositiota. Konserni soveltaa IAS 12:n muutoksissa

säädettyä poikkeusta Pilari II:sta johtuvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja

esittämiseen.

139

Laskennallisten verojen bruttomääräiset muutokset

Milj. euroa	1.1.2024	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Muut muutokset	31.12.2024
Laskennalliset verosaamiset
Tilikausien tappiot	23,6	-6,6	—	-0,9	16,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	16,6	-2,7	—	-6,8	7,0
Vuokravelat	40,1	-0,5	—	-0,3	39,3
Työsuhde-etuudet	9,3	-0,2	0,0	-0,1	8,9
Varaukset	1,6	1,2	—	0,0	2,8
Tuloutus	3,6	-1,2	—	-0,2	2,3
Muut väliaikaiset erot	1,2	2,5	—	0,0	3,7
Yhteensä brutto	96,1	-7,6	0,0	-8,3	80,1
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-84,2				-74,7
Yhteensä netto	11,8				5,4
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet	42,8	-6,1	—	-0,7	36,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	35,4	0,7	—	-0,2	36,0
Verottamattomat varaukset	10,1	0,0	—	-0,3	9,8
Muut väliaikaiset erot	23,5	0,5	-0,1	-6,8	17,0
Yhteensä brutto	111,7	-4,9	-0,1	-7,9	98,8
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-84,2				-74,7
Yhteensä netto	27,5				24,1
Netto	-15,7	-2,7	0,1	-0,4	-18,7

Suurin osa laskennallisista verosaamisista ja -veloista realisoituu yli 12 kuukauden kuluttua.

31.12.2024 konsernilla oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 73,6 (108,9) milj. euroa vastaten laskennallista verosaamista 16,1 (23,6) milj. euroa. Nämä tappiot tulivat lähinnä Norjasta ja Ruotsista, eikä tappioilla ole

erääntymisajankohtaa. Tulosennusteet osoittavat, että voitot riittävät näiden vahvistettujen tappioiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa.

31.12.2024 konsernilla oli käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 0,4 (0,4) milj. euroa, joiden hyödyntäminen on epävarmaa. Tämä tappio vastaa 0,1 (0,1) milj. euron laskennallista verosaamista, jota ei ole kirjattu.

Konsernilla ei ole merkittäviä IFRIC 23 (Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus) mukaisia epävarmoja veropositioita.

140

Milj. euroa	1.1.2023	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	Yritysostot ja -myynnit	Muut muutokset	31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Tilikausien tappiot	39,0	-7,1	—	—	-8,3	23,6
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	10,8	5,9	—	—	-0,2	16,6
Vuokravelat	43,5	-2,7	—	0,3	-1,0	40,1
Työsuhde-etuudet	10,2	-0,4	-0,1	—	-0,4	9,3
Varaukset	3,0	-1,2	—	—	-0,1	1,6
Tuloutus	6,3	-2,3	—	—	-0,4	3,6
Muut väliaikaiset erot	4,2	0,3	—	0,1	-3,4	1,2
Yhteensä brutto	117,1	-7,5	-0,1	0,4	-13,8	96,1
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-102,5					-84,2
Yhteensä netto	14,6					11,8
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet	48,4	-7,6	—	5,6	-3,7	42,8
Käyttöoikeusomaisuuserät	39,9	-3,9	—	0,3	-1,0	35,4
Verottamattomat varaukset	10,7	-0,7	—	—	0,1	10,1
Muut väliaikaiset erot	14,2	15,7	0,1	—	-6,5	23,5
Yhteensä brutto	113,2	3,6	0,1	5,9	-11,0	111,7
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-102,5					-84,2
Yhteensä netto	10,7					27,5
Netto	3,9	-11,2	-0,2	-5,5	-2,8	-15,7

141

9.    Osakekohtainen tulos

Tietoevryn osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 118 640 150. Raportointikauden lopussa omia osakkeita oli

yhteensä 45 239 kappaletta eli 0,04 % osakkeista ja äänistä. Lisätietoja, katso liitetieto 26.

LAADINTAPERIAATTEET
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos yhtiön tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, lukuun ottamatta Tietoevryn hankkimia ja hallussaan pitämiä omia osakkeita.
Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo sillä määrällä, joka arvioidaan toimitettavan osakepohjaisten kannustinohjelmien perusteella.

	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa)	-62,8	172,2
Osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton	-0,53	1,45
Laimennettu	-0,53	1,45
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana
Laimentamaton	118 522 308	118 375 769
Osakeperusteisten kannustinohjelmien laimennusvaikutus	104 015	271 334
Laimennettu	118 626 323	118 647 103

142

PALKAT JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET

Tämä osio sisältää konsernin työsuhde-etuuksiin liittyvät liitetiedot, mukaan lukien johdolle ja hallituksen

jäsenille maksettavat palkat ja palkkiot.

10.    Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut koostuvat palkoista ja palkkioista sekä niihin liittyvistä sosiaalikuluista.

Tietoevryllä on myös työsuhteen päättämisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä sekä osakeperusteisia kannustinohjelmia

avainhenkilöille. Työsuhteen päättämisen jälkeiset etuudet johtuvat työsuhteen päättämisestä eikä työn

suorittamisesta.

LAADINTAPERIAATTEET
Työsuhde-etuudet kirjataan sillä kaudella, jona työntekijät suorittavat palveluja. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet kirjataan silloin, kun konserni ja työntekijä tekevät sopimuksen, eikä työntekijä suorita tulevaisuudessa palveluja etuuksien vastineeksi.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	2024	2023
Palkat1)	1 217,5	1 219,3
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt	93,3	92,4
Etuuspohjaiset järjestelyt	7,4	2,2
Muut etuudet	25,6	23,8
Muut lakisääteiset sosiaalikulut2)	214,8	217,4
Osakeperusteiset maksut2)	6,5	9,5
Muut henkilöstökulut	1,2	1,4
Yhteensä	1 566,3	1 566,0

1) Sisältää työsuhteen päättämisen jälkeiset etuudet.

2) Sosiaalikuluja on uudelleenluokiteltu osakeperusteisista maksuista muihin lakisääteisiin sosiaalikuluihin vertailutiedoissa.

143

11.    Johdon palkitseminen

Tietoevryn ylimpään johtoon kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä toimitusjohtaja.

LAADINTAPERIAATTEET
Johdon ja hallituksen palkitseminen sisältää suoritetusta työstä eri muodoissa saatavat vastikkeet, jotka Tietoevry on maksanut, tulee maksamaan tai järjestää.

Johdon palkitseminen

	2024		2023
Tuhatta euroa	Toimitus- johtaja	Johtoryhmä	Toimitus- johtaja	Johtoryhmä 1)
Palkat ja edut	914,3	3 198,0	875,0	3 339,4
Tulospalkkiot2)	105,8	478,8	404,7	1 039,2
Irtisanomiskorvaukset	—	294,3	—	—
Osakeperusteiset maksut3)	678,8	832,2	1 105,6	2 415,3
Lakisääteiset eläkkeet	163,9	328,5	214,8	433,8
Lisäeläkkeet	225,8	351,3	213,3	458,7
Kompensaatio johtamispalveluja tuottavalle yhteisölle4)	—	193,5	—	—
Yhteensä	2 088,6	5 676,6	2 813,4	7 686,4

1) Johtoryhmän vertailutiedot on päivitetty maksetun määrän ja arvioitujen kertymien perusteella.

2) Vuoden 2024 tulospalkkiot perustuvat viimeiseen arvioituun määrään. Vertailutiedot on päivitetty vastaamaan maksettua määrää.

3) Osakeperusteiset maksut sisältävät 66,5 tuhannen euron irtisanomiskorvauksena maksettavan kulun.

4) Johtamispalveluja tuottava yhteisö perustettiin määräaikaisesti ja sen päättymispäivä oli 31.12.2024.

Taulukko sisältää johtoryhmän palkkioita, jotka perustuvat ajanjaksoon johtoryhmän jäsenenä. Vertailutiedot

esitetään suoriteperusteisesti, yllä mainittua lukuunottamatta.

Toimitusjohtaja Kimmo Alkio on oikeutettu tavoitepalkkioon, joka on 75 % peruspalkasta ja enimmillään 150 % 

peruspalkasta. Se perustuu konsernin liikevaihtoon, tulokseen, kassavirtaan ja yhtiön strategisten tavoitteiden

toteutumiseen. Vuosimaksu toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelyyn on 23 % vuosittaisesta peruspalkasta.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Mikäli hänen työsuhteensa päätetään, irtisanomisaika on 12 kuukautta ja

irtisanomiskorvaus vastaa kuuden kuukauden lyhyen aikavälin kannustinpalkkion tavoitetta ja kuuden

kuukauden palkkaa irtisanomisajan palkan lisäksi. Toimitusjohtaja kuuluu pitkäaikaisiin kannustinohjelmiin

hallituksen hyväksymien ehtojen mukaisesti. Vuonna 2024 toimitusjohtajalle annettiin 24 150 (29 563) osaketta

verojen vähentämisen jälkeen.

Pääsääntöisesti johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja tavoitepalkkioon, joka on 50 % peruspalkasta ja

enimmillään 100 % peruspalkasta. Se perustuu yksilöllisten tavoitteiden toteutumiseen. Vuosimaksu

johtoryhmän jäsenten lisäeläkejärjestelyihin on enintään 15 % vuosittaisesta peruspalkasta. Johtoryhmän

jäsenten eläkeikä perustuu kansalliseen lainsäädäntöön. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisajat vaihtelevat

sopimuskohtaisesti ja korvaukset vastaavat irtisanomisaikoja. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat pitkäaikaisiin

kannustinohjelmiin hallituksen hyväksymien ehtojen mukaisesti. Vuonna 2024 johtoryhmän jäsenille annettiin

yhteensä 27 120 (54 445) osaketta verojen vähentämisen jälkeen.

144

Hallituksen palkkiot

Tuhatta euroa	2024	2023
Hallituksen jäsenet 31.12.2024
Tomas Franzén, Hallituksen ja Palkitsemisvaliokunnan pj.	187,9	173,0
Harri-Pekka Kaukonen, varapj., Tarkastus- ja riskivaliokunnan pj.1)	117,5	106,4
Bertil Carlsén1)	85,6	75,7
Elisabetta Castiglioni	85,6	74,9
Liselotte Hägertz Engstam	84,0	77,3
Katharina Mosheim	85,6	77,3
Gustav Moss1)	95,2	81,3
Endre Rangnes1, 2)	86,4	82,9
Petter Söderström1)	96,0	81,3
Timo Ahopelto, varapj.3)	—	2,4
Niko Pakalén3)	—	3,2
Angela Mazza Teufer3)	—	0,8
Anders Palklint, henkilöstön edustaja	15,3	15,0
Thomas Slettemoen, henkilöstön edustaja	15,3	7,5
Ilpo Waljus, henkilöstön varaedustaja	7,7	7,5
Tommy Sander Aldrin, henkilöstön varaedustaja	7,7	15,0
Yhteensä	969,7	881,5

1) Osakkeita ei hankittu yhtiökokouksen päätöksen perusteella, joka kielsi osakkeiden luovuttamisen sisäpiirisääntelyn tai muun perustellun syyn

vuoksi. Käteisosuudet maksetaan yhdessä osakeostojen kanssa.

2) Hallituksen jäsen 3.9.2024 saakka.

3) Hallituksen jäsen 23.3.2023 saakka.

Jokainen hallituksen jäsen saa kiinteän vuosipalkkion ja kokouspalkkion. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen

mukaisesti vuosipalkkio on seuraava: puheenjohtaja 137 500 euroa, varapuheenjohtaja 73 500 euroa ja

tavallinen jäsen 55 600 euroa. Näiden lisäksi pysyvän hallituksen valiokunnan puheenjohtaja saa 20 000 euron

vuosipalkkion ja pysyvän hallituksen valiokunnan jäsen 10 000 euron vuosipalkkion. Lisäksi yhtiökokouksen

valitsemalle hallituksen jäsenelle maksetaan 800 euron kokouspalkkio jokaiselta hallituksen kokoukselta sekä

hallituksen pysyvän tai tilapäisesti asetetun valiokunnan kokoukselta. Henkilöstön valitsemien hallituksen

varsinaisten jäsenten vuosipalkkio on 15 300 euroa, ja varajäsenten vuosipalkkio on 7 650 euroa. Henkilöstön

valitsemien hallituksen jäsenten palkkio maksetaan pelkästään käteisenä.

Yhtiökokous päätti myös, että osa kiinteästä vuosipalkkiosta voidaan maksaa markkinoilta hankittavina yhtiön

osakkeina. Valittu hallituksen jäsen voi oman harkintansa mukaan valita palkkion seuraavista viidestä

vaihtoehdosta:

1. Ei käteispalkkiota, 100 % osakkeina

2. 25 % käteisenä, 75 % osakkeina

3. 50 % käteisenä, 50 % osakkeina

4. 75 % käteisenä, 25 % osakkeina, tai

5. 100 % käteisenä, ei osakepalkkiota.

Osakkeet hankitaan yhtiön laatiman hankintaohjelman mukaisesti. Jos palkkiota ei sisäpiirisääntelyn tai muun

perustellun syyn vuoksi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti, hallituksen jäsenyyden päättymisen tai muun

hallituksen jäseneen liittyvän syyn johdosta voida maksaa osakkeina, palkkio maksetaan kokonaan rahana.

Osakepalkkioiden lisäksi hallituksen jäsenet eivät kuulu muihin osakeperusteisiin järjestelyihin, heille ei makseta

muita osakeperusteisia korvauksia eikä heillä ole eläkejärjestelyjä Tietoevryssä lukuun ottamatta työntekijöiden

edustajilla.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostui seuraavista, 2. syyskuuta 2024 rekisteröityihin omistuksiin

perustuvista, Tietoevryn osakkeenomistajien ilmoittamista edustajista:

• Annareetta Lumme-Timonen, sijoitusjohtaja, Solidium Oy

• Alexander Kopp, sijoitusjohtaja, Incentive AS

• Mikko Lantto, teknologia- ja tietohallintojohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• Alexander Svensson, varatoimitusjohtaja, Cevian Capital AG

• Tomas Franzén, Tietoevry Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.

145

12.    Osakeperusteiset maksut

Tietoevryllä on kaksi globaalia työntekijöille suunnattua osakeperusteista kannustinohjelmaa: Suoriteperusteiset

osakepalkkiojärjestelmät ja Ehdolliset osakepalkkiojärjestelmät.

LAADINTAPERIAATTEET
Tietoevryn avainhenkilöille on myönnetty osakeperusteisia kannustinohjelmia, jotka käsitellään omana pääomana maksettavina. Ohjelmat arvostetaan käypään arvoon perustuen Tietoevryn osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä ja jaksotetaan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin oikeuden syntymisajanjakson aikana sekä vastaavasti omaan pääomaan. Konsernin osakeperusteisista kannustinohjelmista myönnettävien osakkeiden määrää uudelleenarvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Arvioinnissa otetaan huomioon muutokset konsernin tulosennusteissa, kannustinohjelmien piiriin kuuluvan henkilöstön vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaavasti omaan pääomaan. Maissa, joissa palkkio on tarkoitus maksaa kokonaan rahana, kulut raportoidaan rahana maksettavina. Ohjelmien sosiaalikulut raportoidaan rahana maksettavina.

Osakeperusteiset kannustinohjelmat

Tietoevryn osakeperusteisten kannustinohjelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa osakkeenomistajien ja

avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä. Tilikauden 2024 lopussa Tietoevryllä oli

seuraavat osakeperusteiset kannustinohjelmat: Suoriteperusteiset osakepalkkiojärjestelmät 2022–2024, 2023–

2025 ja 2024–2026 sekä Ehdolliset osakepalkkiojärjestelmät 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026.

Järjestelmistä saadut palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana suoritettava määrä

on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Palkkiota ei makseta, mikäli osallistujan työsuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Hallitus arvioi, että

järjestelmistä toimitettavat osakepalkkiot koostuvat markkinoilta hankittavista osakkeista, eikä järjestelyihin

liittyen lasketa liikkeeseen uusia osakkeita.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023 ja Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023

päättyivät vuonna 2024. Ansaintaehtojen toteuman perusteella näistä järjestelmistä ansaitut palkkiot vastasivat

391 958 brutto-osaketta, joista 214 379 netto-osaketta annettiin osallistujille. Palkkiot maksettiin suunnatulla

maksuttomalla osakeannilla. Lisätiedot, katso liitetieto 26.

Tilikaudella 2024 ansaittiin ja maksettiin kokonaan rahana yhtiöstä ehtojen mukaisesti lähteneille osallistujille

seuraavat bruttomääräiset osakepalkkiot: Suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2022–2024 yhteensä

5 417 brutto-osaketta, Suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2023–2025 yhteensä 2 895 brutto-

osaketta ja Suoriteperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2024–2026 yhteensä 570 brutto-osaketta.

146

Osakeperusteisten kannustinohjelmien keskeiset ehdot

	Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä
	2022–2024	2023–2025	2024–2026
Järjestelmä laskettu liikkeelle	16.2.2022	14.2.2023	14.2.2024
Ansaintajakso	2022–2024	2023–2025	2024–2026
Syntymisehdot	Suhteellinen ja absoluuttinen Tietoevryn osakkeen kokonaistuotto (TSR), Tietoevryn strateginen kasvutavoite ja vastuullisuustavoite (ESG). Avainhenkilön  voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.	Tietoevryn osakkeen suhteellinen kokonaistuotto (TSR) ja vastuullisuustavoite (ESG, sukupuolijakauman tasapaino ja CO2-vähennykset). Avainhenkilön voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.	Tietoevryn osakkeen suhteellinen ja absoluuttinen kokonaistuotto (TSR) ja vastuullisuustavoite (ESG, sukupuolijakauman tasapaino ja CO2-vähennykset). Avainhenkilön voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.
Toteutus	Osakkeina ja rahana 2025	Osakkeina ja rahana 2026	Osakkeina ja rahana 2027
Osallistujien lukumäärä 31.12.2024	435	470	583
Muut	31.12.2024 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat  805 689 Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2024 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat 809 083 Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2024 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat 953 988 Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).

	Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
	2022–2024	2023–2025	2024–2026
Järjestelmä laskettu liikkeelle	16.2.2022	14.2.2023	14.2.2024
Sitouttamisjakso	2022–2024	2023–2025	2024–2026
Syntymisehdot	Avainhenkilön voimassaoleva työ- tai toimisuhde palkkion maksuhetkellä.
Toteutus	Osakkeina ja rahana 2025	Osakkeina ja rahana 2026	Osakkeina ja rahana 2027
Osallistujien lukumäärä 31.12.2024	126	140	182
Muut	31.12.2024 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat 50 320 Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2024 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat 84 255 Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).	31.12.2024 järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat  52 314 Tietoevryn osakkeen arvoa (sisältäen osake- ja rahaosuuden).

147

Osakeperusteisten kannustinohjelmien käyvän arvon määrittämisessä käytetyt oletukset

Suoriteperusteisten ja ehdollisten osakepalkkiojärjestelmien käypä arvo on määritetty myöntämisvaiheen

osakekurssin ja oletettujen osinkojen mukaisesti. Markkinaperusteisen kriteerin toteuman todennäköisyys on

arvioitu Monte-Carlo -simulaatiolla.

Rahana maksettavan sosiaalikulujen osuuden käypä arvo arvostetaan uudelleen kunakin raportointihetkenä

palkkion maksuun asti.

Vuonna 2024 myönnettyjen osakekannustimien omaan pääomaan kirjattavan osuuden käypä arvo on määritetty

myöntämishetkellä osakekurssin ja oletettujen osinkojen perusteella ja  velkaan kirjattava osuus perustuu

osakekurssiin tilikauden päättyessä seuraavasti:

• Osakekurssi myöntämishetkellä: 18,28 euroa

• Odotetut vuosittaiset osingot: 1,42 euroa

• Riskitön korko: 2,99 %

• Odotettu volatiliteetti (historialliset päivähavainnot juoksuaikaa vastaavalta ajalta): 23,57 %

• Odotettu ohjelman kesto: 2,73 vuotta

• Käypä arvo myöntämishetkellä: 6,53 euroa

• Osakekurssi tilikauden päättyessä: 17,02 euroa

Työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sisältyvät osakeperusteiset maksut

Milj. euroa	2024	2023
Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset kannustinohjelmat	6,5	9,5
Rahana maksettavat osakeperusteiset kannustinohjelmat	0,0	0,1
Rahana maksettavat sosiaalikulut1)	0,2	0,9
Yhteensä	6,7	10,5

1) Ohjelmien sosiaalikulut raportoidaan rahana maksettavina.

Osakeperusteisista maksuista johtuvat velat ovat 0,8 (1,4) milj. euroa. Velat sisältävät kertyneet sosiaalikulut

kaikista ohjelmista sekä verot ja veronluonteiset maksut rahana maksettavista ohjelmista. Raportointihetken

arvio tulevasta maksamattomiin kannustinjärjestelmiin liittyvästä ja verottajalle tilitettävästä rahaosuudesta on

5,4 milj. euroa.

148

13.    Etuusperusteiset eläkejärjestelyt

Konsernin yhtiöt ylläpitävät erilaisia kansallisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisia työsuhteen päättymisen

jälkeisiä etuusjärjestelyjä. Suurin osa järjestelyistä luokitellaan maksuperusteisiksi. Muut kuin maksuperusteiset

eläkejärjestelyt ovat etuusperusteisia.

LAADINTAPERIAATTEET
Maksuperusteisiin järjestelyihin suoritettavat kiinteät maksut kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä tilikaudella, johon ne kohdistuvat. Maksun jälkeen konsernilla ei ole muita kyseisiin järjestelyihin liittyviä oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita.
Tyypillisesti etuusperusteisessa järjestelyssä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuusperusteiset järjestelyt rahoitetaan suorituksina vakuutusyhtiöille.
Etuusperusteisista järjestelyistä taseeseen kirjattu nettovelka on velvoitteen raportointipäivän nykyarvo vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Etuusperusteisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin järjestelykohtaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytetään useita taloudellisia ja väestötilastollisia muuttujia. Kaikki näissä olettamissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteen kirjanpitoarvoon ja tuleviin kuluihin.
Raportointikauden työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot ja velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Nettokorkokulut tai -tuotot kirjataan rahoituseriin korkokuluihin tai -tuottoihin. Kaikki etuusperusteisten velvoitteiden tai varojen kokemukseen perustuvista tai vakuutusmatemaattisissa olettamissa tapahtuvista muutoksista johtuvat uudelleenarvostukset kirjataan suoraan muihin laajan tuloksen eriin.

Konsernin etuusperusteiset eläkejärjestelyt hoidetaan vakuutusyhtiöissä. Työnantaja on taannut näihin

järjestelyihin kuuluville työntekijöille määrätyn tasoisen etuuden eläkkeellesiirtymisen jälkeen. Etuuden taso

määräytyy palvelusajan ja eläkepalkan perusteella. Eläkepalkka lasketaan keskiarvona viimeisten työvuosien

ansioista korotettuna TyEL:n palkkaindeksillä. Eläkkeellesiirtymisen jälkeen maksettavia etuuksia korotetaan

vuosittain vakuutussopimuksen mukaisesti indeksillä.

Suomessa Tietoevry-konserni teki vuonna 2024 muutoksia vanhaan lisäeläkejärjestelyyn peruuttaakseen

vuonna 2021 toteutetut muutokset. Tuolloin konserni teki muutoksia tähän lisäeläkejärjestelyyn ja poisti TyEL-

indeksisidonnaisuuden, joka korvattiin eläkevakuutusyhtiön omalla asiakashyvitysmallilla sekä 6 %:n

korotuksella määriteltyyn eläke-etuuteen vuodesta 2022 alkaen. Viime vuosina inflaatio on ollut ennakoitua

korkeampi, mikä on johtanut aiemmin arvioitua suurempiin TyEL-indeksimuutoksiin ja näin ollen lisäeläke-

etuudet eivät ole olleet TyEL-indeksimuutoksiin sidottujen järjestelyjen tasolla. Uudelleenarvioinnin pohjalta

Tietoevry-konserni päätti muuttaa lisäeläkejärjestelyä ja palata TyEL-indeksisidonnaisuuteen siten, että

määritellyt etuusperusteiset lisäeläkejärjestelyt sidottiin TyEL-indeksiin 1. tammikuuta 2025 alkaen, ja

asianomaiset edunsaajat saavat lisäksi kertakorvauksen. Tämän seurauksena eläkekulut kasvoivat 5,6 milj.

euroa, josta 4,0 milj. euroa kirjattiin 31.12.2024 järjestelyjen muuttamisina eläkevelvoitteisiin ja 1,6 milj. euroa

kertakorvauksena, joka maksetaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.

Konsernin riski kattaa Suomessa noin 880 henkilöä, jotka eivät ole työsuhteessa. Suomalaisessa

eläkejärjestelyssä vapaakirjan saaneen henkilön jäädessä eläkkeelle eläkkeen lopullinen määrä tarkistetaan ja

tämän seurauksena työnantajalle saattaa tulla lisäkustannuksia. Lisäksi suomalaisessa eläkejärjestelyssä

vapaakirjan myöntämisen ja eläkkeen alkamisen välisenä aikana työnantajan vastuulla olevat indeksikorotukset

peritään vasta eläkkeen myöntövuonna. Joissakin vakuutussopimuksissa vakuutetulla on tietyin edellytyksin

oikeus jäädä normaalia eläkeikää aiemmin vanhuuseläkkeelle. Nämä lisäkulut peritään eläkkeen alkaessa.

Ruotsissa konsernin riski kohdistuu vain työsuhteessa oleviin ja järjestelyihin osallistuu 49 työsuhteessa olevaa.

Koska konsernilla ei ole vakuutusmatemaattista tai sijoitusriskiä niiden järjestelyyn osallistuvien osalta, joiden

työsuhde on päättynyt, on nämä poistettu järjestelmästä ja velvoitteen täyttämiset on kirjattu tulokseen

vuosittain. Vuonna 2024 velvoitteen täyttämisestä johtuva tappio oli 0,2 milj. euroa. Se kirjattiin

henkilöstökuluihin ja nettoeläkevelka kasvoi vastaavasti.

Norjassa etuusperusteisen eläkejärjestelyn tilalle on työntekijöille perustettu maksuperusteinen eläkejärjestely ja

rahastoimaton korvausjärjestely. Korvauksen kertymä lasketaan järjestelyn perustamisajankohtana olleiden

parametrien perusteella ja se käsitellään tilinpäätöksessä etuusperusteisena eläkejärjestelynä. Työntekijöiden

tilinpäätöspäivään mennessä ansaittujen korvausten kokonaismäärä esitetään konsernitilinpäätöksessä velkana 

ja se on laskettu suoriteperusteisesti. Järjestely kattaa 688 työntekijää ja eläkkeellä olevaa henkilöä. Lisäksi

Norjassa on useita muita suljettuja ja rahastoimattomia eläkejärjestelyjä, jotka kattavat 252 työntekijää ja

eläkkeellä olevaa henkilöä.

149

Puolassa riski kohdistuu vain työsuhteessa oleviin ja järjestelyihin osallistuu 692 työsuhteessa olevaa. Tulevien

etuuksien määrän arvioinnin perusteena ovat työlainsäädäntö, palkkasäännökset, työehtosopimukset ja muut

työnantajien ja työntekijöiden väliset sitovat sopimukset. Se sisältää eläke-, työkyvyttömyys- ja

kuolemantapausetuuden. Velvoitteet arvioitiin raportointipäivänä voimassa olevien työsuhteiden ja

työntekijöiden ominaisuuksien (sukupuoli, ikä, palvelusvuodet ja/tai palkka jne.) perusteella.

Tulosvaikutteiset kulut

Milj. euroa	2024	2023
Työsuoritukseen perustuvat menot
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	1,7	2,1
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot/tappiot	0,2	0,1
Järjestelyjen muuttamiset	4,0	0,0
Kertakorvaus	1,6	—
Nettokorot	-0,3	-0,3
Yhteensä	7,3	1,9
Muut laajan tuloksen erät
Uudelleenarvostaminen
Väestötilastollisten oletusten muutoksista johtuvat voitot (-)/ tappiot (+)	0,0	0,0
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat voitot (-)/tappiot (+)	0,1	-1,0
Kokemusperusteiset voitot (-)/tappiot (+)	-0,8	-0,2
Järjestelyihin kuuluvien varojen vakuutusmatemaattiset voitot (-)/tappiot (+)	0,1	0,5
Yhteensä	-0,6	-0,6

Taseeseen kirjatut erät

	Eläkevelvoitteiden nykyarvo1)		Järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo 2)		Nettovelka
Milj. euroa	2024	2023	2024	2023	2024	2023
1.1.	30,9	32,9	-5,4	-5,2	25,5	27,8
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	1,7	2,1	—	—	1,7	2,1
Korkokulut/-tuotot	0,5	0,5	-0,2	-0,2	0,3	0,3
Maksusuoritukset työnantajilta	—	—	-0,8	-0,9	-0,8	-0,9
Maksetut etuudet	-4,0	-1,7	0,1	0,1	-3,9	-1,6
Järjestelyjen muuttamiset	21,8	—	-17,7	—	4,0	—
Järjestelyjen supistaminen ja velvoitteen täyttäminen	-0,2	-0,1	0,3	0,1	0,2	0,1
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-0,6	-1,2	0,0	0,6	-0,6	-0,6
Liiketoimintojen hankinnat/myynnit	—	—	—	—	—	—
Muuntoerot	-1,2	-1,5	0,1	0,0	-1,1	-1,5
31.12.	48,8	30,9	-23,6	-5,4	25,3	25,5

1) Joista Suomessa 26,7 (5,2) milj. euroa, Ruotsissa 1,4 (0,8) milj. euroa, Norjassa 20,7 (24,8) milj. euroa ja Puolassa 0,1 (0,1) milj. euroa.

2) Joista Suomessa 21,4 (3,6) milj. euroa ja Ruotsissa 2,2 (1,9) milj. euroa. Norjassa ja Puolassa etuudet maksetaan suoraan, ilman eläkevelvoitteita

vastaavia varoja.

Milj. euroa	2024	2023
Eläkevelvoitteet	26,1	26,5
Järjestelyihin kuuluvat varat	-0,8	-1,0
Nettovelka	25,3	25,5

150

Järjestelyihin kuuluvien varojen jakauma

Ruotsissa järjestelyihin kuuluvat varat koostuvat oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista

1,4 (1,2) milj. euroa sekä muista varoista 0,8 (0,7) milj. euroa.

Suomessa järjestelyyn liittyvät varat koostuvat vakuutusyhtiölle maksetuista vakuutusmaksuista ja ne kertyvät

tilinpäätöspäivään saakka. Varat ovat osa vakuutusyhtiön sijoitusomaisuutta ja vakuutusyhtiöt ovat vastuussa

omaisuuden raportoinnista. Järjestelmän varojen erittelyä ei ole saatavilla.

Vakuutusmatemaattisten laskelmien oletukset

%	2024	2023
Suomi
Diskonttauskorko	3,2	3,7
Tulevat palkankorotukset	—	—
Tulevat eläkkeiden korotukset	2,2	2,6
Inflaatioaste	2,0	2,4
Ruotsi
Diskonttauskorko	3,0	3,9
Tulevat palkankorotukset	1,8	1,6
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,8	1,6
Inflaatioaste	1,8	1,6
Norja
Diskonttauskorko	3,9	3,1
Tulevat palkankorotukset	4,0	3,5
Valtion peruseläkkeen kasvu (G)	3,8	3,3
Puola
Diskonttauskorko	5,6	5,0
Tulevat palkankorotukset	4,5	6,5

Herkkyysanalyysi

Seuraava taulukko osoittaa, kuinka yhden oletuksen muutos vaikuttaa etuusperusteiseen velvoitteeseen, kun

muut oletukset pysyvät ennallaan.

	Oletuksen muutos	Oletuksen kasvu	Oletuksen vähentyminen
Suomi
Diskonttauskorko	0,5 %	-5,1 %	5,6 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5%	5,1 %	-4,7 %
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	5,8 %
Ruotsi
Diskonttauskorko	0,5%	-8,2 %	9,1 %
Tulevat palkankorotukset	0,5%	9,5 %	-8,0 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5%	7,0 %	-6,1 %
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	3,3 %
Norja
Diskonttauskorko	0,5%	-1,0 %	1,1 %
Tulevat palkankorotukset	0,5%	0,1 %	-0,1 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,5%	0,9 %	– %
Odotettavissa oleva elinikä	+1 vuosi	1,0 %
Puola
Diskonttauskorko	0,5%	-6,4 %	7,0 %
Tulevat palkankorotukset	1,0%	14,7 %	-12,5 %

151

Etuusperusteisten velvoitteiden erääntymisprofiili

Etuusperusteisten velvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika on Suomessa 11 vuotta, Ruotsissa

18 vuotta, Norjassa 15 vuotta ja Puolassa 17 vuotta. Seuraavassa taulukossa esitetään erääntymisprofiili tulevista

maksettavista etuuksista, joiden pohjalta diskonttaamaton eläkevelvoite on laskettu.

Milj. euroa	2024
Erääntymisaika alle 1 vuosi	3,6
Erääntymisaika 1–5 vuotta	13,8
Erääntymisaika 5–10 vuotta	16,1
Erääntymisaika 10–30 vuotta	36,2
Erääntymisaika yli 30 vuotta	3,6
Tulevat maksettavat etuudet yhteensä	73,3

Odotettavissa olevat maksut 2025

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin suoritettavien maksujen odotetaan olevan 0,7 milj. euroa

tilikaudella 2025 .

Usean työnantajan järjestelyt

Ruotsissa Alectan ja Collectumin ITP2-eläkejärjestelyt ovat usean työantajan etuusperusteisia järjestelyjä.

Järjestelyjen varat on saatu eri yrityksiltä, jotka eivät ole saman määräysvallan alaisia, ja näitä varoja käytetään

useamman kuin yhden yrityksen henkilöstölle suoritettaviin etuuksiin. Alectasta ja Collectumista ei ole ollut

mahdollista saada riittäviä tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestelyt on käsitelty

tilinpäätöksessä maksuperusteisina järjestelyinä. Aikaisempina vuosina tilinpäätöstieto on perustunut kahteen eri

ITP-järjestelyyn Ruotsissa, ITP1:een ja ITP2:een. Kuitenkin vain ITP2-järjestelyt ovat usean työnantajan

etuusperusteisia järjestelyjä. Koska ITP1-järjestely on maksuperusteinen järjestely, sitä ei pidä sisällyttää usean

työnantajan järjestelyihin. Vertailutiedot vuodelta 2023 on päivitetty tämän mukaisesti. ITP2-järjestelyihin

osallistuu 1 791 (1 624 vuonna 2023) Tietoevryn työntekijää ja maksusuoritukset ovat noin 10 milj. euroa

vuodessa (9 milj. euroa vuonna 2023).

3 126 konsernin norjalaista työntekijää kuuluu AFP-eläkejärjestelmään, joka on usean yrityksen etuusperusteinen

järjestelmä ja jota rahoitetaan palkasta laskettavilla prosenttimääräisillä maksuilla. Järjestelmästä ei ole

mahdollista saada tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestelyt on käsitelty

tilinpäätöksessä maksuperusteisina järjestelyinä ja maksut kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi. Vuonna 2024

käytetty korko oli 2,7 % (2,6) mikä vastasi 4,4 (3,8) milj. euroa. Järjestelmä on alirahoitettu ja oletetaan, että

palkkioiden on kasvettava ajan myötä, jotta varmistetaan riittävä pääoma korkeampien eläkemaksujen

kattamiseksi.

152

SIJOITETTU PÄÄOMA JA KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT

Tämä osio sisältää liitetiedot, jotka kuvaavat Tietoevryn liiketoiminnan varoja ja niihin liittyviä velkoja.

14.    Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Tietoevryn aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liikearvosta, sisäisesti kehitetyistä ohjelmistoista

(aktivoidut kehitysmenot) ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista aineettomista hyödykkeistä, kuten

teknologia, tavaramerkit ja asiakassuhteet. Aineettomat hyödykkeet sisältävät myös ohjelmistolisenssit.

Tietoevryllä ei ole liikearvoa lukuun ottamatta aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen

vaikutusaika.

LAADINTAPERIAATTEET
Muut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muussa tapauksessa kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoin. Poistettavien hyödykkeiden arvo testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei voida kerryttää. Jos aineettoman hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotusta vastaava arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Suuriin uusiin ohjelmistotuotteisiin liittyvät kehitysmenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä, kun on todennäköistä, että kehitys tuottaa konsernille tulevaa taloudellista hyötyä ja tietyt kaupalliseen ja teknologiseen toteutettavuuteen liittyvät kriteerit täyttyvät. Kehitysmenot käsittävät palvelu- ja ratkaisukehityksen, joka keskittyy esimerkiksi toimialakohtaisiin ohjelmistoihin, asiakaskokemuksen johtamiseen, tietoturvapalveluihin ja pilvipalveluihin. Lisäksi sisäiseen kehitykseen, esimerkiksi infrastruktuuripalvelujen standardointiin, liittyvät kulut sisältyvät kehitysmenoihin. Kehityshankkeita analysoidaan erikseen sen hetken määrittämiseksi, jolloin projekti on saavuttanut vaiheen, jonka jälkeen kehityskustannusten aktivointi voi alkaa. Vain suoraan kehitykseen kohdistettavissa olevat kulut aktivoidaan.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aktivoidut kehitysmenot arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistoaika riippuu tekniikan uusimisjaksosta ja sopimuksen kestosta. Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot, joiden poistoja ei ole vielä aloitettu, testataan arvonalentumisen varalta vuosittain vertaamalla omaisuuserien kirjanpitoarvoa kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotusta vastaava arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Hankinnoista kirjatut aineettomat hyödykkeet
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankinta- ajankohtana. Nämä liittyvät yleensä asiakkaisiin tai teknologioihin, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika.
Aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Konserni soveltaa seuraavia taloudellisia vaikutusaikoja:

	Vuotta
Erikseen hankitut ohjelmistot	3
Muut aineettomat hyödykkeet	3–10
Hankinnoista käypään arvoon kirjatut teknologiaan liittyvät aineettomat hyödykkeet	3–15
Hankinnoista käypään arvoon kirjatut asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	2–10
Hankinnoista käypään arvoon kirjattu tavaramerkki	6
Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot (aktivoidut kehitysmenot)	5–15

153

Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaa määrää, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Siitä ei tehdä poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, mikäli jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos viittaa siihen, että kirjanpitoarvo ei ehkä ole kerrytettävissä. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin toimintasegmenteille, jotka ovat niitä rahavirtaa tuottavia yksiköitä (CGU), joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisen tuomista synergioista. Jos toimintasegmentille kirjatun liikearvon määrä ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi tuloslaskelmaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on käyttöarvo määritettynä tulevien kassavirtojen nettonykyarvona tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei peruuteta.
Yhteisyritysten osalta liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon.

KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINNAT
Hankinnoista kirjattujen omaisuuserien käyvän arvon määrittäminen edellyttää johdon arvioita käytettävästä arvostusmenetelmästä ja menetelmän parametreista, kuten diskonttokorosta.
Liikearvon arvonalentumisen määrittäminen edellyttää käyttöarvon määrittämistä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), joille liikearvoa on kohdistettu. Käyttöarvon laskeminen edellyttää johdolta arvioita CGU:iden odotettavissa olevista rahavirroista ja sopivan diskonttokoron määrittämistä nykyarvon laskemiseksi.
Vaikka johto uskoo käytettyjen arvioiden ja olettamusten olevan kohtuullisia, niihin liittyy epävarmuutta, mikä voi merkittävästi vaikuttaa arvostuksiin.
Vastaavasti arvioita edellytetään ja harkintaa sovelletaan, kun määritetään muiden aineettomien hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ja kun hyödykkeiden arvo testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei voida kerryttää.

154

Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Erikseen hankitut ohjelmistot	Hankinnoista kirjatut aineettomat hyödykkeet 1)	Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot	Muut	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	1 907,3	29,9	282,0	330,8	19,9	1,2	2 571,1
Lisäykset	—	4,6	—	45,2	0,0	0,8	50,6
Vähennykset	—	-9,7	-1,4	-68,0	-1,3	—	-80,5
Uudelleenluokittelut	—	1,3	—	—	0,0	-1,2	0,1
Muuntoerot	-59,6	-0,7	-9,9	-12,7	0,0	-0,0	-83,0
Hankintameno 31.12.2024	1 847,7	25,4	270,7	295,2	18,6	0,8	2 458,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	—	-18,7	-171,5	-117,0	-17,2	—	-324,3
Vähennykset	—	9,7	1,4	68,0	1,3	—	80,5
Poistot	—	-5,9	-43,8	-13,8	-1,3	—	-64,7
Arvonalentumiset	-199,5	—	—	-0,6	—	—	-200,1
Uudelleenluokittelut	—	-0,1	—	—	0,0	—	-0,1
Muuntoerot	—	0,4	7,5	4,5	0,0	—	12,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-199,5	-14,6	-206,2	-58,9	-17,2	—	-496,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1 907,3	11,2	110,6	213,9	2,8	1,2	2 246,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1 648,2	10,8	64,4	236,3	1,4	0,8	1 962,0

1) Sisältää teknologiaan ja asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet sekä tavaramerkin, jotka on kirjattu hankinnoista käypään arvoon.

155

Milj. euroa	Liikearvo	Erikseen hankitut ohjelmistot	Hankinnoista kirjatut aineettomat hyödykkeet 1)	Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot	Muut	Ennakkomaksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	1 846,5	29,5	291,3	308,3	29,3	3,3	2 508,2
Tytäryhtiöiden hankinnat	137,4	0,1	22,6	—	—	—	160,1
Lisäykset	—	6,9	—	44,7	0,0	0,6	52,1
Vähennykset	—	-8,5	-17,3	-5,5	-9,9	—	-41,3
Uudelleenluokittelut	—	2,3	—	—	0,7	-2,6	0,4
Muuntoerot	-76,6	-0,3	-14,7	-16,6	-0,1	-0,1	-108,4
Hankintameno 31.12.2023	1 907,3	29,9	282,0	330,8	19,9	1,2	2 571,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	—	-22,6	-153,6	-122,6	-26,1	—	-324,9
Vähennykset	—	8,5	17,3	5,5	9,9	—	41,3
Poistot	—	-4,7	-41,8	-6,3	-1,1	—	-53,9
Uudelleenluokittelut	—	-0,4	—	—	0,0	—	-0,4
Muuntoerot	—	0,4	6,8	6,4	0,1	—	13,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	—	-18,7	-171,5	-117,0	-17,2	—	-324,3
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	1 846,5	6,9	137,7	185,7	3,2	3,3	2 183,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1 907,3	11,2	110,6	213,9	2,8	1,2	2 246,8

1) Sisältää teknologiaan ja asiakassuhteisiin liittyvät aineettomat hyödykkeet sekä tavaramerkin, jotka on kirjattu hankinnoista käypään arvoon.

Sisäisesti kehitetyt ohjelmistot ja muut kehitysmenot

Tietoevryn kehittämiskustannukset olivat noin 130,6 (129,3) milj. euroa eli 4,7% (4,5) konsernin liikevaihdosta.

Näistä kuluista 45,2 (44,7) milj. euroa aktivoitiin taseeseen. Vuonna 2024 painopiste oli toimialakohtaisten

ohjelmistojen kehittämisessä, etenkin finanssipalveluiden ja terveydenhuollon ratkaisuissa.

156

Liikearvon arvonalentumistestaus

Vuosittainen arvonalentumistestaus tehtiin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä konsernin

laadintaperiaatteiden mukaisesti. Tietoevry-konserni koostuu viidestä toimintasegmentistä: Tietoevry Create,

Tietoevry Banking, Tietoevry Care, Tietoevry Industry ja Tietoevry Tech Services. Nämä viisi toiminta-aluetta

muodostavat konsernin toimintasegmentit, joista löytyy lisätietoja liitetiedossa 5. Toiminta-alueet muodostavat

rahavirtaa tuottavat yksiköt (CGU), jotka tarjoavat palveluja valituille asiakkaille heidän markkinasegmentissään,

ja ne edustavat alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan sisäisessä raportoinnissa.

Liikearvon kirjanpitoarvo kohdennettuna CGU:ille

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Tietoevry Create	688,5	697,7
Tietoevry Banking	295,2	308,7
Tietoevry Care	250,2	260,9
Tietoevry Industry	180,7	188,4
Tietoevry Tech Services	233,6	451,6
Yhteensä	1 648,2	1 907,3

Kerrytettävissä oleva rahamäärä ja käytetyt olettamat

Kustakin CGU:sta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu kyseisen omaisuuden käyttöarvoon, joka on tulevien

kassavirtaodotusten nykyarvo. Konsernin johto määrittää vuosittain pitkän aikavälin tavoitteet sekä strategiset

tavoitteet seuraaville vuosille, ottaen huomioon esimerkiksi ulkoisista lähteistä saadut alan kasvuennusteet sekä

palkankorotusolettamat. Strategiset tavoitteet ovat pohjana palvelualueiden pitkän aikavälin suunnitelmille, jotka

käydään läpi ja hyväksytään konsernin ylimmässä johdossa.

Pitkän aikavälin suunnitelma kattaa viiden vuoden jakson, joka sisältää keskeisinä oletuksina myynnin kasvun,

käyttökatteen (EBITDA) kehityksen, investoinnit sisältäen investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin, verot ja

nettokäyttöpääoman muutokset. Ennustettuja käyttökateprosentteja oikaistaan odotetuilla

tehokkuustoimenpiteiden vaikutuksilla. Keskeiset oletukset perustuvat aiempien vuosien tuloksiin ja sisältävät

johdon odotukset liittyen tulevaisuuden myyntihintojen kehitykseen, liiketoimintarakenteeseen, kustannuksiin,

markkinaosuuksiin ja volyymeihin.

Viiden vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle käytetty kasvu on 1,5 % kaikilla CGU:illa lukuunottamatta Tietoevry

Tech Services CGU:ta. Terminaalikasvu 1,5 % on linjassa Pohjoismaiden (ensisijaisina alueina) pitkän aikavälin

inflaation kanssa, eikä ylitä odotettua reaalikasvua.

Kassavirtaennusteisiin sovellettava diskonttokorko on painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen

veroja (WACC). WACC:in komponentit ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, maakohtainen riskipreemio,

toimialakohtainen beeta, vieraan pääoman kustannus ja oman ja vieraan pääoman suhde. Riskitön korko

perustuu Saksan 30 vuoden valtion obligaatioihin. Obligaatiokorkoa on oikaistu painotetulla keskimääräisellä

inflaatioerolla Saksan ja niiden maiden välillä, joissa jokaisella CGU:lla on toimintaa. Diskonttokorkoja oikaistaan

myös CGU:iden liiketoimintariskien mukaisesti. CGU:iden veroton diskonttokorko vaihtelee välillä 8,6–10,9 %.

CGU:iden kassavirtaodotusten diskonttauksessa käytetyt keskeiset olettamat

Keskeinen olettama %	Terminaalikasvu		WACC ennen veroja
	2024	2023	2024	2023
Tietoevry Create	1,5	2,0	10,9	11,6
Tietoevry Banking	1,5	2,0	8,9	9,1
Tietoevry Care	1,5	2,0	8,6	8,8
Tietoevry Industry	1,5	2,0	8,6	8,9
Tietoevry Tech Services	0,0	2,0	10,7	8,9

Arvonalentumistestauksen tulokset

Markkinan heikkous vaikuttaa Tietoevry Tech Services liiketoimintaan, minkä seurauksena kassavirtaodotukset

laskivat. Tämän johdosta johto päätyi siihen, että Tietoevry Tech Services CGU:n kirjanpitoarvo ylitti

kerrytettävissä olevan rahamäärän, ja kirjasi 200,0 milj. euron ei-rahavirtavaikutteisen arvonalentumistappion.

Tämä vähensi Tietoevry Tech Services CGU:n liikearvon kirjanpitoarvon 233,6 milj. euroon 31.12.2024. CGU:n

kerrytettävissä oleva rahamäärä on noin 500 milj. euroa perustuen sen käyttöarvoon.

Konsernin liikearvon arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että muiden CGU:iden kerrytettävissä

olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon. Näissä CGU:issa mikään keskeisissä oletuksissa

tapahtuva kohtuulliseksi katsottava muutos ei johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen.

Verrattuna 31.12.2023 kirjanpitoarvoon liikearvo väheni johtuen Tietoevry Tech Services -alueen

arvonalentumistappiosta sekä 59,6 milj. euron valuuttakurssivaihteluista.

157

15.    Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Tietoevryn aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) liittyvistä laitteista.

LAADINTAPERIAATTEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon.
Maa-alueista ei tehdä poistoja. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana. Poistot kirjataan tasapoistoina suunnitelman mukaan ja poistosuunnitelma perustuu kunkin omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Tarvittaessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäljellä oleva vaikutusaika arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä.
Poistettavien hyödykkeiden arvo testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa ei voida kerryttää. Jos aineettoman hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotusta vastaava arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni soveltaa seuraavia taloudellisia vaikutusaikoja:

	Vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–40
Tietojenkäsittelylaitteet1)	1–5
Muut koneet ja laitteet	5
Muut aineelliset hyödykkeet	5

1) PC-koneiden hankintamenot kirjataan kuluksi hankintahetkellä.

158

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Milj. euroa	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	1,2	3,4	339,7	63,4	14,4	422,1
Lisäykset	—	—	24,3	3,4	6,7	34,4
Vähennykset	—	—	-100,3	-7,0	0,0	-107,3
Uudelleenluokittelut	—	—	14,6	2,1	-12,8	3,9
Muuntoerot	—	—	-5,7	-0,3	-0,4	-6,4
Hankintameno 31.12.2024	1,2	3,4	272,6	61,6	7,9	346,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	—	-1,8	-284,5	-47,1	—	-333,4
Vähennykset	—	—	100,2	7,1	—	107,3
Poistot	—	-0,1	-33,3	-6,1	—	-39,5
Uudelleenluokittelut	—	—	-3,8	-0,1	—	-3,9
Muuntoerot	—	—	4,6	0,3	—	4,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	—	-1,9	-216,8	-45,9	—	-264,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	1,2	1,6	55,2	16,3	14,4	88,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	1,2	1,5	55,9	15,7	7,9	82,2
Hankintameno 1.1.2023	1,2	3,8	385,6	64,7	19,1	474,4
Tytäryhtiöiden hankinnat	—	—	0,3	0,4	0,1	0,8
Lisäykset	—	—	21,3	2,4	9,5	33,2
Vähennykset	—	-0,4	-76,8	-4,3	-0,1	-81,6
Uudelleenluokittelut	—	—	14,8	0,5	-14,0	1,3
Muuntoerot	—	—	-5,5	-0,2	-0,3	-6,0
Hankintameno 31.12.2023	1,2	3,4	339,7	63,4	14,4	422,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	—	-2,1	-330,3	-44,9	—	-377,2
Vähennykset	—	0,4	74,6	4,2	—	79,2
Poistot	—	-0,1	-32,2	-6,4	—	-38,8
Uudelleenluokittelut	—	—	-1,3	0,0	—	-1,3
Muuntoerot	—	—	4,8	0,0	—	4,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	—	-1,8	-284,5	-47,1	—	-333,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	1,2	1,7	55,4	19,8	19,1	97,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1,2	1,6	55,2	16,3	14,4	88,8

159

16.    Vuokrasopimukset

Tietoevry-konserni toimii lähinnä vuokralle ottajana ja vuokraa toimitiloja, IT-laitteita sekä autoja.

Rahamääräisesti suurin osa konsernin vuokrasopimuksista on toimitilavuokria. Tietoevry-konserni vuokraa myös

laitteita konesalikeskuksiin tukeakseen jatkuvien palveluiden toimittamista asiakkailleen.

LAADINTAPERIAATTEET
Konserni vuokralle ottajana
Konserni arvioi vuokrasopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Konserni kirjaa vuokrasopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeusomaisuuserän sekä vastaavan vuokravelan. Vuokravelat arvostetaan alun perin vuokra-aikana suoritettavien tulevien vuokranmaksujen nykyarvoon. Vuokranmaksut sisältävät kiinteät maksut vähennettynä vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta, ja jäännösarvotakuiden perusteella suoritettavat maksut. Vuokramaksuihin sisältyy myös osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että optio käytetään, sekä sanktiot vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu huomioon vuokrasopimuksen päättämisoptio.
Konserni käyttää tulevien vuokranmaksujen nykyarvon määrittämisessä lisäluoton korkoa, mikäli vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Lisäluoton korko kuvastaa korkoa, jolla konserni voisi lainata käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan määrän vastaavassa taloudellisessa ympäristössä. Keskimääräinen korko nykyisten vuokrasopimusten tulevien kassavirtojen diskonttaamiseen oli vuoden lopussa 6,2%.
Konserni määrittää vuokra-ajan ajanjaksoksi, jolloin sopimus ei ole purettavissa, mukaan lukien ajanjaksot, joihin sisältyy vuokrasopimuksen jatkamisoptio, jos on kohtuullisen varmaa, että optio käytetään, sekä ajanjaksot, joihin sisältyy vuokrasopimuksen päättämisoptio, jos on kohtuullisen varmaa, että optiota ei käytetä. Konsernilla on joitakin toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia, jotka ovat purettavissa lyhyellä irtisanomisajalla. Johto käyttää harkintaa arvioidessaan vuokra-ajan sellaisille sopimuksille, jotka sisältävät jatko-optioita tai päättämisoptioita sekä sopimuksille, jotka ovat purettavissa lyhyellä irtisanomisajalla. Vuokra-aikaa arvioidessaan johto huomioi strategian ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat sekä sopimuskohtaiset tosiseikat ja olosuhteet.
Vuokrasopimusten painotettu keskimääräinen vuokra-aika 31.12.2024 on 5,9 vuotta (jäljellä oleva vuokra- aika vaihtelee 0,1 - 15,3 vuoden välillä).

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintameno sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän, alkuvaiheen välittömät menot ja sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina vuokra-ajan tai kohdeomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kumpi näistä on lyhyempi.
Vuokravelat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Vuokrasopimusvelan korko kasvattaa vuokravelan kirjanpitoarvoa ja maksetut vuokrat pienentävät kirjanpitoarvoa. Vuokravelan korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan. Vuokravelan kirjanpitoarvo arvostetaan uudelleen vuokrien uudelleenarvioinnin, vuokrasopimuksen muutosten tai oikaistujen, tosiasiallisesti kiinteiden vuokrien huomioon ottamiseksi.
Konserni soveltaa standardin sallimaa kirjaamishelpotusta. Arvoltaan vähäisten kohdeomaisuuserien ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten (alle 12 kuukautta) vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi suoriteperusteisesti. Vähäarvoiset omaisuuserät koostuvat IT-laitteista ja toimiston huonekaluista.
Konserni on valinnut vaihtoehdon, jossa vuokrasopimuksista erotetaan palvelukomponentti. Tämä koskee kaikkia muita vuokrasopimuksia paitsi autoja, joissa ainoastaan muuttuvat vuokrat eivät ole mukana vuokravelan määrittämisessä. Palvelukomponentit erotetaan vuokravelasta niiden käypään arvoon perustuen. Mikäli tällaista informaatiota ei ole saatavilla, johdon harkintaa on käytetty arvon määrittämiseen.
Konserni esittää vuokravelkojen pääoman lyhennykset rahoituksen rahavirrassa ja koron liiketoiminnan rahavirrassa. Liiketoiminnan rahavirrassa esitetään myös  arvoltaan vähäisten kohdeomaisuuserien ja lyhytaikaisten vuokrasopimusten vuokrat sekä ne muuttuvat vuokrat, jotka eivät sisälly vuokravelkaan.
Konserni vuokralle antajana
Mikäli järjestely siirtää ostajalle oikeuden käyttää tiettyjä omaisuuseriä, usein yhdessä niihin liittyvien palveluiden kanssa, omaisuuserät (pääasiassa teknisiä laitteita) luokitellaan yksilöidyiksi rahoitusleasinghyödykkeiksi. Lisäksi vuokrasopimus luokitellaan joko operatiiviseksi tai rahoitusleasingsopimukseksi. Kaikki tällaiset sopimukset on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi 31.12.2024. Tällaisiin sopimuksiin perustuva myynti tuloutetaan sopimuskauden alussa. Vuosittaiset maksut kirjataan rahoitusleasingsaamisten lyhennyksiksi sekä korkotuotoiksi.

160

Vuokrasopimusten vaikutus tuloslaskelmaan

Milj. euroa		31.12.2024	31.12.2023
Tietoevry vuokralleottajana	Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-58,0	-59,8
Tietoevry vuokralleottajana	Arvonalentumiset	-0,6	-2,7
Tietoevry vuokralleottajana	Muuttuvat vuokrat	-8,2	-8,5
Tietoevry vuokralleottajana	Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-3,5	-4,2
	Muut tuotot ja kulut	-11,7	-12,7
Tietoevry vuokralleantajana	Liikevaihto	0,7	2,7
Tietoevry vuokralleantajana	Materiaalit ja palvelut	-0,6	-1,5
Tietoevry vuokralleantajana	Vuokrasopimuksista saadut rahoitustuotot	0,1	0,1
Tietoevry vuokralleottajana	Vuokravelkojen korot	-11,8	-10,6
	Rahoituserissä raportoidut kulut, netto	-11,7	-10,5
	Vuokrasopimuksista aiheutunut tulosvaikutus yhteensä	-82,0	-84,4

Vuokrasopimusten vaikutus rahavirtalaskelmaan

Milj. euroa		31.12.2024	31.12.2023
Tietoevry vuokralleottajana	Maksettu korko (liiketoiminnan rahavirta)	-11,6	-9,6
	Pääoman lyhennys (rahoituksen rahavirta)	-56,6	-58,1

Vuokrasopimusten vaikutus taseeseen

Käyttöoikeusomaisuuserät

Milj. euroa		Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Tietoevry vuokralleottajana	1.1.2024	177,0	18,9	195,9
	Lisäykset1)	62,4	12,6	75,0
	Sopimusten päättämiset	-29,9	-2,5	-32,4
	Poistot	-48,7	-9,3	-58,0
	Arvonalentumiset2)	-0,6	—	-0,6
	Muut	0,0	—	0,0
	Muuntoerot	-3,9	-0,2	-4,1
	31.12.2024	156,2	19,6	175,8

Milj. euroa		Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Tietoevry vuokralleottajana	1.1.2023	185,9	16,0	201,9
	Tytäryhtiöiden hankinnat	2,2	—	2,2
	Lisäykset1)	60,7	15,8	76,5
	Sopimusten päättämiset	-14,0	-2,7	-16,7
	Poistot	-49,8	-10,0	-59,8
	Arvonalentumiset2)	-2,7	—	-2,7
	Muut	0,0	0,0	—
	Muuntoerot	-5,4	-0,2	-5,6
	31.12.2023	177,0	18,9	195,9

1) Lisäykset johtuvat sekä uusista sopimuksista että käyttöoikeusomaisuuserien uudelleenarvostuksesta ja vuokrasopimusten muutoksista.

2) Lisätietoja katso liitetieto 5.

161

Vuokravelat

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Lyhytaikaiset	50,5	50,3
Pitkäaikaiset	142,6	161,4
Yhteensä	193,0	211,7

Vuokravelkojen muutokset on esitetty liitetiedossa 21.

Sopimuksiin perustuvien diskonttaamattomien vuokramaksujen ikäjakauma esitetään liitetiedossa 20.

Vuokrasaamiset

Nettoinvestoinnit vuokrasopimuksiin

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Lyhytaikaiset	1,4	2,2
Pitkäaikaiset	—	0,0
Yhteensä	1,4	2,2

Ikäjakauma - sopimuksiin perustuvat diskonttaamattomat rahoitusleasing-sopimusten rahavirrat

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa	1,4	2,2
1–2 vuoden kuluessa	—	—
Diskonttaamattomat vuokrasaamiset yhteensä	1,4	2,2
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot	0,0	0,0
Nettoinvestoinnit vuokrasopimuksiin	1,4	2,2

162

17.    Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset edustavat tavanomaisessa liiketoiminnassa syntyviä saatavia, jotka Tietoevry odottaa perivänsä

muilta osapuolilta. Myyntisaamiset ovat korottomia ja tavanomainen konsernin luottopolitiikan mukainen

maksuaika on 30 päivää netto. Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät liittyvät kiinteähintaisiin projekteihin, joissa

asiakkaan laskutus perustuu sovittuun maksuaikatauluun ja raportointipäivään mennessä toimitetut palvelut

ylittävät saadun maksun. Lisenssimaksut liittyvät suoritettuihin ennakoihin, jotka jaksotetaan suoriteperusteisesti

tulevilla kausilla. Muut korolliset saamiset ovat tiettyihin asiakastoimituksiin liittyviä laiterahoitussaamisia. Näitä

vastaavat asiakassopimukset on määritelty palvelusopimuksiksi.

LAADINTAPERIAATTEET
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon odotettavissa olevilla luottotappioilla vähennettynä. Tietoevry soveltaa käytännön apukeinoa ja laskee saatavien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot ennalta määritellyn varausmatriisin pohjalta, missä jokaisella asiakassegmentillä on samankaltaiset luotto-ominaisuudet. Segmentoinnissa on käytetty seuraavia kriteerejä:
• Maaryhmä (Suomi, Ruotsi, Norja, muut EU-maat, muut maat) • Asiakkaan toimialaryhmä (finanssipalvelut, julkinen terveydenhuolto ja hyvinvointi, teolliset asiakaspalvelut) • Saatavan erääntyminen (erääntymättömät, erääntyneet 1–7 päivää, 8–30 päivää, 31–60 päivää, 61–90 päivää, yli 90 päivää)
Koko voimassaoloajan odotettavissa olevat luottotappiot huomioi mahdolliset maksukyvyttömyyteen johtavat tapahtumat rahoitusinstrumentin odotetun käyttöiän aikana. Maksukyvyttömyydeksi määritetään 90 päivää erääntynyt saatava tai luottotappio, jota ei ole pystytty perimään.
Kunkin asiakassegmentin odotettavissa oleva luottotappio (prosenteissa) vastaa toteutuneita luottotappiota edellisten kolmen vuoden aikana sekä konsernin arviota sen asiakkaiden yleisessä taloudellisessa ympäristössä tapahtuvien muutosten mahdollisista vaikutuksista. Näitä yleisiä varauksia voidaan korottaa, jos asiakas on hakeutunut konkurssiin, jota ei vielä ole rekisteröity, tai jos on olemassa tosiseikkoja tai olosuhteita, jotka viittaavat siihen, että asiakkaan luottoriski ylittää toimialan tai maan keskiarvon.
Laskettaessa sopimuksiin perustuvien omaisuuserien odotettavissa olevia luottotappioita, varausmatriisista käytetään erääntymättömien laskujen prosenttia.

Myyntisaamisista tehdään pysyvä arvonalennus silloin, kun maksua ei voida kohtuudella odottaa saatavan. Aiemmin kirjatuista arvonalentumistappioista myöhemmin takaisin saadut määrät kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan. Muut korolliset saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon sopimuskauden aikana. Myynti- ja muiden saamisten kirjanpitoarvo on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen lähellä niiden käypää arvoa.
Lisätietoja Myyntisaamisten ja muiden saamisten luokittelusta liitetiedossa 23.

Keskimääräiset luottotappioprosentit

%	31.12.2024	31.12.2023
Erääntymättömät	0,01 %	0,01 %
Erääntyneet 1–7 päivää	0,01 %	0,01 %
Erääntyneet 8–30 päivää	0,02 %	0,02 %
Erääntyneet 31–60 päivää	2,82 %	2,84 %
Erääntyneet 61–90 päivää	4,90 %	5,64 %
Erääntyneet yli 90 päivää	60,00 %	60,00 %

163

Myynti- ja muut saamiset

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset
Siirtosaamiset	19,4	29,3
Muut	5,7	5,4
Yhteensä	25,1	34,7
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset hankintamenoon arvostettuna	391,8	476,8
Siirtosaamiset
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät	50,4	58,4
Lisenssimaksut	46,5	32,9
Muut siirtosaamiset1)	34,4	38,8
Rahoitusleasingsaamiset	1,4	2,2
Muut korolliset saamiset	14,5	14,4
Muut2)	11,8	14,6
Yhteensä	550,7	638,1

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 24.

2) Sisältää aktivoidut käynnistysmenot sopimuksen täyttämisestä sekä arvonlisäverosaamiset.

Sopimuksiin perustuvat nettovarat

	Erääntymättömät	Erääntymättömät
Milj. euroa	2024	2023
Sopimuksiin perustuvat varat	50,4	58,4
Odotettavissa olevat luottotappiot	-0,0	-0,0
Sopimuksiin perustuvat nettovarat	50,4	58,4

Konsernin myyntisaamisten erääntyminen ja odotettavissa olevat luottotappiot

	Myynti- saamiset, brutto	Luotto- tappiot	Myynti- saamiset, netto	Myynti- saamiset, brutto	Luotto- tappiot	Myynti- saamiset, netto
Milj. euroa	2024	2024	2024	2023	2023	2023
Erääntymättömät	342,0	-0,0	341,9	368,2	-0,1	368,1
Erääntyneet 1–7 päivää	30,7	-0,0	30,7	82,3	-0,1	82,2
Erääntyneet 8–30 päivää	7,5	-0,3	7,3	4,8	-0,2	4,7
Erääntyneet 31–60 päivää	4,7	-0,2	4,5	4,1	-0,5	3,6
Erääntyneet 61–90 päivää	4,3	-0,6	3,7	2,9	-0,1	2,8
Erääntyneet yli 90 päivää1)	7,3	-3,5	3,7	17,4	-1,8	15,5
Yhteensä	396,4	-4,7	391,8	479,6	-2,8	476,8

1) Vuoden 2023 lopussa suurin osa yli 90 päivää erääntyneistä myyntisaamisista oli neuvottelujen kohteena asiakkaan kanssa. Näillä oli vastakirjaus

sopimuksiin perustuvissa veloissa ja oli siten jätetty pois arvonalentumislaskelmista. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä nämä laskut hyvitettiin

kokonaisuudessaan.

Konsernissa ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, katso liitetieto 20. Myyntisaamisista ja sopimuksiin

perustuvista varoista kirjatut arvonalentumistappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset

	Myyntisaamiset
Milj. euroa	2024	2023
1.1.	2,8	2,7
Muuntoerot	-0,0	-0,1
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset	2,0	0,7
Luottotappioina alaskirjatut erät	-0,1	-0,6
31.12.	4,7	2,8

164

18.    Varaukset

Konsernin varaukset koostuvat pääosin uudelleenjärjestelyvarauksista ja muista henkilöstöön liittyvistä

varauksista sekä sopimuksiin liittyvistä varauksista.

LAADINTAPERIAATTEET
Ajoitukseltaan tai suuruudeltaan epävarmoista, aikaisempiin tapahtumiin perustuvista yhtiön oikeudellisista tai tosiasiallisista velvoitteista kirjataan taseeseen varaus, mikäli on todennäköistä, että kyseisen velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän ja ne jaetaan määriin, jotka odotetaan maksettavan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä ja määriin, jotka odotetaan maksettavan myöhemmin (pitkäaikaiset).
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vasta, kun määrämuotoinen suunnitelma on hyväksytty ja sen toteutus on joko aloitettu tai suunnitelma on julkaistu.
Takuuvaraukset
Konsernin takuut antavat varmennuksen, että tuote toimii odotetusti ja sopimuksessa sovittujen vaatimusten mukaisesti. Varmennustyyppisiin takuisiin liittyvät varaukset kirjataan projektin aikana ja käytetään takuuaikana.
Muut varaukset
Muut varaukset sisältävät varaukset tappiollisista sopimuksista, jotka kirjataan kaikista sopimuksesta johtuvista välttämättömistä tappioista sekä henkilöstöön liittyvät varaukset, muut kuin uudelleenjärjestelyvaraukset.

KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA OLETUKSET
Varausten määrittäminen edellyttää johdon arviota tulevista kustannuksista, joita vaaditaan tilinpäätöspäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämiseksi. Todelliset kustannukset voivat poiketa arvioiduista kustannuksista.

Milj. euroa	Uudelleen- järjestely- varaukset	Takuuvaraukset	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2024	12,0	1,2	4,0	17,2
Muuntoerot	-0,4	0,0	-0,1	-0,4
Varausten lisäykset	30,0	4,0	0,7	34,7
Varausten käyttö	-21,6	-3,9	-1,4	-26,9
Peruutukset ja muutokset arvioissa	-0,6	-0,3	-0,3	-1,2
31.12.2024	19,4	1,0	2,9	23,3
joista
pitkäaikaisia	1,3	0,0	1,3	2,6
lyhytaikaisia	18,2	1,0	1,6	20,7
Yhteensä	19,4	1,0	2,9	23,3
1.1.2023	13,9	1,7	6,2	21,7
Muuntoerot	-0,2	0,0	-0,1	-0,3
Varausten lisäykset	24,2	0,7	6,2	31,1
Varausten käyttö	-25,4	-0,7	-6,7	-32,7
Peruutukset ja muutokset arvioissa	-0,5	-0,5	-1,5	-2,6
31.12.2023	12,0	1,2	4,0	17,2
joista
pitkäaikaisia	0,5	0,1	1,9	2,5
lyhytaikaisia	11,5	1,0	2,2	14,6
Yhteensä	12,0	1,2	4,0	17,2

Vuonna 2024 uudelleenjärjestelyjä tehtiin pääasiassa Tietoevry Create, Tietoevry Banking ja Tietoevry Tech

Services -liiketoiminnoissa. Vuonna 2023 uudelleenjärjestelyjä tehtiin pääasiassa Tietoevry Tech Services,

Tietoevry Banking ja Tietoevry Create -liiketoiminnoissa.

165

19.    Ostovelat ja muut velat

Osto- ja muut velat ovat raportointikauden lopussa maksamatta olevia korottomia velkoja. Sopimuksiin

perustuvat velat kirjataan, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta Tietoevry ei ole

vielä luovuttanut tuotetta tai palvelua asiakkaalle.

LAADINTAPERIAATTEET
Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettavaksi 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Osto- ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on lähellä niiden käypää arvoa niiden lyhytaikaisen luonteensa vuoksi.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset
Sopimuksiin perustuvat velat	2,4	6,8
Siirtovelat	3,7	4,1
Yhteensä	6,1	10,8
Lyhytaikaiset
Ostovelat	174,8	206,9
Sopimuksiin perustuvat velat	49,6	77,3
Siirtovelat
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	186,9	197,7
Korot1)	12,1	8,8
Muut siirtovelat	44,1	42,2
Arvonlisäverovelka	49,2	52,5
Ennakonpidätysvelka	28,6	30,7
Yhteensä	545,4	616,0

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 24.

166

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA PÄÄOMARAKENNE

Tämä osio sisältää Tietoevryn rahoitusriskienhallintaan ja pääomarakenteeseen liittyvät liitetiedot.

Rahoitusriskejä seuraa ja hallinnoi konsernin rahoitusosasto.

20.    Rahoitusriskien hallinta ja pääomarakenne

Konserni altistuu toiminnassaan eri rahoitusriskeille: markkinariskille (valuutta-, korko- ja hyödykeriski),

luottoriskille ja likviditeettiriskille. Tietoevryn operatiiviset rahoitustoiminnot on keskitetty konsernirahoitukseen.

Konsernirahoitus vastaa konsernin rahoitusriskien hallinnasta sekä riittävän likviditeettiaseman ylläpitämisestä.

Yhtiön hallituksen hyväksymä konsernin rahoituspolitiikka määrittää periaatteet likviditeetti-, korko-, valuutta- ja

vastapuoliriskien hallintaan ja mittaamiseen. Rahoituspolitiikka kuvaa lisäksi rahoitusriskien hallinnan

vastuunjaon. Konserni seuraa rahoitusriskien kehitystä säännöllisesti.

Markkinariski

Valuuttariskin hallinta

Transaktioriski

Valuuttariskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa konsernin taloudellinen asema muuttuu valuuttakursseissa

tapahtuneiden muutosten seurauksena. Ulkomaankauppa, likviditeetin hallinta euroalueen ulkopuolella olevissa

maissa sekä konsernin sisäiset rahoitustapahtumat muodostavat konsernin valuuttariskin. Konsernin

rahoituspolitiikan tavoitteena on turvata operatiivisen liiketoiminnan kannattavuus hallinnoimalla tunnistettuja

valuuttariskejä. Samalla pyritään kuitenkin säilyttämään konsernitasolla riittävä joustavuus sopeuduttaessa

valuuttamarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Valuuttapositio sisältää konserniyhtiöiden vieraissa valuutoissa

olevat korolliset ulkoiset saatavat ja velat, sisäisen rahoituksen, valuuttatilien saldon sekä ennustetut rahavirrat

kuten vahvistetut osto- ja myyntisopimukset.

Ruotsin kruunu, Norjan kruunu, Tsekin koruna, Intian rupia, Puolan zloty ja Yhdysvaltain dollari ovat suurimmat

valuutat riskipositiossa. Vuoden 2024 aikana yhtiö käytti valuuttariskien suojaamiseen

valuuttatermiinisopimuksia. Ulkomaanrahan määräisistä sopimuksista kertyneet voitot ja tappiot esitetään

konsernin tuloslaskelmassa.

Konserniyhtiöiden tulee suojata tunnistetut valuuttariskinsä konsernirahoituksen kanssa, ellei tälle ole juridisia

esteitä. Konsernin valuuttaposition vertailuarvo on tilanne, jossa kaikki tunnetut valuuttariskit on suojattu.

Poikkeama tästä vertailuarvosta on määritelty avoimeksi valuuttapositioksi. Konsernin bruttomääräisestä

valuuttapositiosta voidaan tehdä seuraavat poikkeamat (tunnistetuista valuuttariskeistä, pois lukien

suojaustransaktiot):

• +/- 15 %: Konsernirahoitus

• +/- 25 %: Treasury Committee

• Suuremmat poikkeamat: Hallitus

Suojausaste 31.12.2024 oli 99 % (99 %).

167

Tunnistettu valuuttariski ja herkkyysanalyysi

Milj. euroa	Lainat ja rahavarat, netto	Ennustetut rahavirrat	Vuokrat	Valuutta- positio yhteensä	Ulkoiset valuutta- suojaukset	Transaktio- riskin herkkyys(1	Ulkoisten valuutta- suojausten herkkyys (1	Netto- vaikutus
SEK
31.12.2024	-122,1	19,8	—	-102,2	102,3	12,2	-10,2	2,0
31.12.2023	-130,6	23,1	—	-107,5	107,7	13,1	-10,8	2,3
NOK
31.12.2024	-16,9	15,3	—	-1,6	3,0	1,7	-0,3	1,4
31.12.2023	-42,3	12,7	—	-29,6	29,3	4,2	-2,9	1,3
PLN
31.12.2024	1,4	-11,5	0,7	-9,4	9,5	-0,2	-1,0	-1,2
31.12.2023	0,7	-9,6	1,2	-7,7	8,5	-0,2	-0,8	-1,0
CZK
31.12.2024	-14,0	-28,8	9,8	-33,0	43,2	0,4	-4,3	-3,9
31.12.2023	-9,6	-44,3	9,6	-44,3	53,4	—	-5,3	-5,3
INR
31.12.2024	—	-27,2	—	-27,2	27,1	—	-2,7	-2,7
31.12.2023	—	-22,5	—	-22,5	23,0	—	-2,3	-2,3
USD
31.12.2024	2,4	0,2	-0,1	2,4	-2,6	-0,2	0,3	—
31.12.2023	2,2	—	-0,1	2,1	-2,3	-0,2	0,2	—
Muut
31.12.2024	-6,2	—	0,6	-5,6	3,0	0,6	-0,3	0,3
31.12.2023	-2,2	—	2,0	-0,2	—	—	—	—

1) Valuuttakurssin 10 %:n negatiivisen muutoksen maksimivaikutus ennen veroja konsernin valuuttapositioon seuraavan vuoden aikana, milj. euroa.

Translaatioriski

Rahoituspolitiikan mukaan translaatioposition suojauksesta päättää hallitus. Positioon sisältyy euromaiden

ulkopuolisten tytäryhtiöiden hankintahinta, osakepääoma, sidotut ja vapaat oman pääoman erät sekä tilikauden

tulos. Suurin osa translaatioriskistä koostuu 15 293 milj. Norjan kruunun ja 7 153 milj. Ruotsin kruunun positioista.

Translaatiopositiota ei ollut suojattu vuoden 2024 lopussa. Katso myös liitetieto 24.

Korkoriskin hallinta

Merkittävin osa konsernin korkoriskistä koostuu lainoista sekä rahavarojen sijoituksista. Korkoriskin hallinnan

tavoitteena on minimoida korkovaihtelujen vaikutus Tietoevryn vuositulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konsernirahoitus vastaa konsernin korkoposition seurannasta ja hallinnasta, joka muodostuu konsernin

korollisista veloista ja saatavista sekä korkojohdannaissopimuksista. Rahoituspolitiikan mukaan konsernin

korkoposition vertailuluku on määritetty vastaamaan 24 kk:n korkosidonnaisuusaikaa eli aikaa, jonka kuluessa

korkomuutokset vaikuttavat keskimäärin yhtiön korkoasemaan. Korkosidonnaisuusaika oli vuoden 2024 lopussa

10 kuukautta (17 kuukautta vuoden 2023 lopussa) Tarkastus- ja riskivaliokunnan hyväksynnällä.

	Määrä		Keskikorko, %		Korko- herkkyys1)
Milj. euroa	Vaihtuva- korkoiset	Kiinteä- korkoiset	Vaihtuva- korkoiset	Kiinteä- korkoiset
31.12.2024
Joukkovelkakirjalaina2)	-299,8	0,0	2,0	0,0	—
Rahavarat	185,4	9,7	—	6,1	0,1
Muut lainat	-42,8	-562,0	4,7	4,6	-5,6
Muut saatavat	29,2	—	4,5	—	—
Vuokrat	-191,6	—	6,2	—	-1,9
Koronvaihtosopimukset3)	-140,0	140,0	3,2	3,5	1,4
31.12.2023
Joukkovelkakirjalaina ja Yritystodistusohjelma2)	-399,1	-66,1	1,8	4,2	-0,7
Rahavarat	195,7	20,5	—	6,1	0,2
Muut lainat	-49,4	-433,8	5,0	4,8	-4,3
Muut saatavat	28,9	—	3,9	—	—
Vuokrat	-209,5	—	6,0	—	-2,1
Koronvaihtosopimukset3)	-140,0	140,0	3,2	4,0	1,4

1) Yhden prosenttiyksikön koronnousun maksimivaikutus (ennen veroja) korkokuluihin seuraavan vuoden aikana, milj. euroa.

2) Alla olevien instrumenttien duraatio 0,5 vuotta (1,1 vuonna 2023).

3) Koronvaihtosopimukset on esitetty nimellisarvoina.

168

Hyödykeriskien hallinta

Valtaosa konsernin sähkön hankinnasta on ulkoistettu erikseen valitulle toimittajalle. Toimintamallin mukaan

konserni ei enää tee omissa nimissään sähkön suojaussopimuksia.

Luottoriskin hallinta

Luottoriskiä hallinnoidaan konsernitasolla. Konsernin luottoriski koostuu sijoituksista, johdannaissopimuksista ja

asiakkaisiin liittyvistä riskeistä, kuten myyntisaamisista. Konsernirahoitus ylläpitää vastapuolilistaa

yritystodistuslimiittien ja muiden rahoitustransaktioiden osalta. Yhtiön käyttämien pääpankkien pitkäaikaisten

luottojen luokituksen tulee olla vähintään tasolla Baa3 tai BBB-.

Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä seurataan maksukäyttäytymiseen sekä asiakkaiden taloudelliseen asemaan

perustuen. Konsernin luottoriskipolitiikka määrittää rajat hyväksyttävälle asiakasluottoriskin tasolle laskutussyklin

ja maksuaikojen suhteen. Raportointikauden päättymispäivänä suurin mahdollinen asiakkaisiin liittyvä

luottotappioriski on myyntisaamisten kirjanpitoarvo. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä

asiakkaiden, toimialojen ja/tai alueiden suhteen.

Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitus

Likviditeettiriskin hallinta ja jälleenrahoitusperiaatteet on määritelty rahoituspolitiikassa. Yksi

konsernirahoituksen päätehtäviä on riittävän likviditeetin turvaaminen konsernille. Konsernilla on kestävään

kehitykseen sidottu 250 milj. euron luottolimiitti, joka ei ollut käytössä joulukuun lopussa. Luottolimiittisopimus

erääntyy vuonna 2028 ja sisältää yhden vuoden jatko-option. Se on sidottu valittuihin Tietoevryn kestävän

kehityksen tavoitteisiin ja tukee näin yhtiön sitoutumista Science Based Targets -aloitteeseen. Likviditeetin

turvaamiseksi konsernilla on myös konsernitililimiitti sekä 250 milj. euron yritystodistusohjelma. Lisäksi

käytettävissä on 50 milj. euron ja 550 milj. Ruotsin kruunun suuruiset saatavien myyntifasiliteetit.

Joulukuussa konserni allekirjoitti 300 milj. euron kaksivuotisen luottofasiliteetin Nordea Pankki Oyj:n, Danske

Bank A/S:n ja OP Yrityspankki Oyj:n kanssa 300 milj. euron joukkovelkakirjalainan jälleenrahoittamiseksi.

169

Velkarakenne

Alla oleva taulukko esittää yhteenvedon konsernin rahoitusvelkojen erääntymisjakaumasta sopimusperusteisten diskonttaamattomien maksujen perusteella.

31.12.2024				Erääntymisajankohta
Milj. euroa		Käytössä	Käyttämättä	2025	2026	2027	2028	2029	2030–
Lainat	Joukkovelkakirjalaina	300,0	—	300,0	—	—	—	—	—
	Luottolimiittisopimus	—	250,0	—	—	—	—	—	—
	Euroopan investointipankki	39,2	—	13,1	13,1	13,1	—	—	—
	OP Yrityspankki	174,0	—	—	—	—	174,0	—	—
	Nordea	100,0	—	—	100,0	—	—	—	—
	Nordea ja SEB	250,0	—	—	—	250,0	—	—	—
	Muut lainat	42,8	—	22,8	15,4	4,2	0,4	—	—
		906,0	250,0	335,9	128,5	267,2	174,4	0,0	—
	Korot	—	—	33,0	25,7	20,7	8,3	—	—
Ostovelat	Menovirta	174,8	—	174,8	—	—	—	—	—
Muut velat	Vuokravelat	223,7	—	58,5	44,5	34,7	27,5	11,6	46,9
Johdannaisvelat	Valuuttajohdannaissopimukset	—	—	7,1	—	—	—	—	—
	Koronvaihtosopimukset	—	—	0,0	—	3,6	12,9	—	—
Yhteensä		1 304,5	250,0	609,3	198,7	326,2	223,1	11,6	46,9

170

31.12.2023				Erääntymisajankohta
Milj. euroa		Käytössä	Käyttämättä	2024	2025	2026	2027	2028	2029–
Lainat	Joukkovelkakirjalaina	400,0	—	100,0	300,0	—	—	—	—
	Yritystodistusohjelma	67,0	—	67,0	—	—	—	—	—
	Luottolimiittisopimus	—	250,0	—	—	—	—	—	—
	Velat yhteisyrityksille	3,0	—	3,0	—	—	—	—	—
	Euroopan investointipankki	52,3	—	13,1	13,1	13,1	13,1	—	—
	OP Yrityspankki	174,0	—	—	—	—	—	174,0	—
	Syndikoitu pitkäaikainen luotto	208,3	—	208,3	—	—	—	—	—
	Muut lainat	49,4	—	21,0	17,0	10,1	1,2	—	—
		954,1	250,0	412,5	330,1	23,2	14,3	174,0	—
	Korot	—	—	27,3	16,9	9,7	8,7	8,8	—
Ostovelat	Menovirta	206,9	—	206,9	—	—	—	—	—
Muut velat	Vuokravelat	248,2	—	59,5	46,0	33,3	25,8	23,7	59,8
Johdannaisvelat1)	Valuuttajohdannaissopimukset	—	—	4,9	—	—	—	—	—
	Koronvaihtosopimukset	—	—	—	—	—	4,7	15,3	—
Yhteensä		1 409,1	250,0	711,0	393,0	66,2	53,5	221,8	59,8

1) Johdannaisvelat on lisätty taulukkoon vuonna 2024, vertailutiedot lisätty vuodelle 2023.

Pääoman hallinta

Konsernin tavoitteena on pitää pääomarakenne tasolla, joka varmistaa riittävän taloudellisen liikkumavaran

yhtiön toiminnalle. Konsernin pääomarakennetta seurataan säännöllisesti nettovelan ja EBITDA:n (Net debt/

EBITDA) suhteen kautta. Nettovelka/EBITDA lasketaan jakamalla korollinen nettovelka viimeisen 12 kuukauden

EBITDA:lla. Nettovelka/EBITDA suhdeluku on myös luottokovenantti tietyissä luottosopimuksissa. Yhtiö oli

vuoden 2024 päättyessä sekä vertailuvuonna sopimuksen mukaisen kovenantin puitteissa.

	31.12.2024	31.12.2023
Nettovelka1)	871,8	911,8
12 kk EBITDA2)	393,6	412,8
Nettovelka/EBITDA	2,2	2,2

1) Korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat

2) EBITDA = Liikevoitto (EBIT) + Poistot + Arvonalentumiset

171

21.    Lainat

Konsernin korolliset velat koostuvat joukkovelkakirjalainoista, muista lainoista, vuokraveloista ja

konsernitiliveloista yhteisyrityksille.

LAADINTAPERIAATTEET
Korolliset lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla, mitkä kirjataan tulosvaikutteisesti korkokuluiksi laina-ajalle. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi, jos se on maksettava 12 kuukauden kuluessa, muuten se luokitellaan pitkäaikaiseksi.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	—	298,8
Muut lainat	569,6	240,8
Vuokravelat	142,6	161,4
Yhteensä	712,1	701,0
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	299,8	100,4
Muut lainat	35,2	308,5
Konsernitilivelat yhteisyrityksille	—	3,0
Vuokravelat	50,5	50,3
Yhteensä	385,4	462,2
Lainat yhteensä	1 097,5	1 163,2

Lisätietoa velkarakenteesta ja koroista on esitetty liitetiedossa 20.

172

Rahoituksesta johtuvien velkojen muutos

			Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
Milj. euroa	1.1.2024	Rahavirrat	Kurssivoitot/ -tappiot	Uudelleen- luokittelu	Yrityshankinnat ja -myynnit	Uudet vuokra- sopimukset	Vuokrasopimus- ten taseesta pois kirjaamiset	Muut	31.12.2024
Pitkäaikaiset korolliset lainat	539,5	28,2	0,0	1,8	—	0,2	—	-0,1	569,6
Lyhytaikaiset korolliset lainat	411,9	-73,9	—	-1,8	—	0,9	—	-2,3	334,9
Vuokravelat	211,7	-56,6	-4,4	—	—	78,7	-36,8	0,5	193,0
Yhteensä	1 163,2	-102,3	-4,4	—	—	79,7	-36,8	-1,9	1 097,5

			Ei-rahavirtavaikutteiset muutokset
Milj. euroa	1.1.2023	Rahavirrat	Kurssivoitot/ -tappiot	Uudelleen- luokittelu	Yrityshankinnat ja -myynnit	Uudet vuokra- sopimukset	Vuokrasopimus- ten taseesta pois kirjaamiset	Muut	31.12.2023
Pitkäaikaiset korolliset lainat	639,4	114,5	—	-229,5	—	14,9	—	0,3	539,5
Lyhytaikaiset korolliset lainat	110,6	63,9	—	229,5	—	7,0	—	0,9	411,9
Vuokravelat	210,0	-58,1	-5,7	—	2,2	79,5	-17,3	1,0	211,7
Yhteensä	960,1	120,2	-5,7	—	2,2	101,4	-17,3	2,2	1 163,2

173

22.    Rahoitustuotot- ja kulut

Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät korot, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä muut rahoitustuotot ja -kulut, kuten pankkien palkkiot.

2024	Korkotuotot	Korkokulut	Kurssivoitot ja -tappiot	Muut rahoitustuotot	Muut rahoituskulut	Yhteensä
Milj. euroa
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	1,3	—	-12,0	—	-1,7	-12,5
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat	5,6	—	9,4	0,1	—	15,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	—	-0,6	—	—	—	-0,6
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	—	-49,8	—	—	-3,7	-53,5
Velvoitteet etuuspohjaisista järjestelyistä, netto	—	-0,3	—	—	—	-0,3
Yhteensä	6,9	-50,6	-2,6	0,1	-5,5	-51,7

2023	Korkotuotot	Korkokulut	Kurssivoitot ja -tappiot	Muut rahoitustuotot	Muut rahoituskulut	Yhteensä
Milj. euroa
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat1, 2)	16,4	—	4,2	—	-2,7	17,8
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat1)	7,1	—	-1,0	0,3	—	6,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat1)	—	-21,0	—	—	—	-21,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat2)	—	-36,3	—	—	-1,4	-37,7
Velvoitteet etuuspohjaisista järjestelyistä, netto	—	-0,3	—	—	—	-0,3
Yhteensä	23,5	-57,6	3,1	0,3	-4,1	-34,9

1) Korkotuotot ja -kulut koronvaihtosopimuksista on uudelleenluokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Vertailutiedot on päivitetty vastaavasti.

2) Rahoituskulut myyntifasiliteetin puitteissa myydyistä myyntisaamisista on luettu mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Vertailutiedot on päivitetty vastaavasti.

Lisäksi, liikevoittoon sisältyneet kurssivoitot ja -tappiot olivat -1,3 (0,5) milj. euroa vuonna 2024.

174

23.    Rahoitusvarat ja -velat

Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat myyntisaamisista, rahavaroista, vuokrasaamisista ja -veloista,

ostoveloista, johdannaisista (katso liitetieto 24), joukkovelkakirjoista ja muista korollisista veloista (katso liitetieto

21).

LAADINTAPERIAATTEET
Kaikki rahoitusvarat ja -velat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja ne luokitellaan myöhemmin joko jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.
Jaksotettuun hankintamenoon arvotettavat rahoitusvarat
Rahoitusvarat kirjataan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos varoihin sovellettu liiketoimintamalli perustuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseen, jotka ovat yksinomaan pääoman ja korkojen maksua.
Tämä rahoitusvarojen luokka sisältää myyntisaamiset, rahavarat, vuokrasaamiset ja muut korolliset saamiset.
Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen ja korkotuotot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin, katso liitetieto 22.
Jaksotettuun hankintamenoon arvotettavat rahoitusvelat
Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä lainanottoon välittömästi liittyvillä transaktiomenoilla. Korolliset velat arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen ottaen huomioon mahdolliset liikkeeseenlaskusta aiheutuvat menot ja mahdollinen suorittamisen yhteydessä toteutuva yli- tai alikurssi. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin, katso liitetieto 22.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen käypään arvoon ja käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Tämä luokka koostuu pääosin johdannaisista. Rahoituseriin (lainat, rahavarat, vuokrasopimukset) liittyvien johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta johtuvat voitot tai tappiot esitetään rahoituskuluina, katso liitetieto 22, kun taas liiketoimintaan liittyvien johdannaisten, lähinnä valuuttatermiinisopimusten, voitot tai tappiot sisältyvät liikevoittoon.
Myyntisaamiset, jotka myydään myyntifasiliteetin puitteissa, luokitellaan käypään arvoon arvostettaviin rahoitusvaroihin (tietyt asiakkaat).
Muut sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joiden hankintamenon arvioidaan olevan kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.
Käypien arvojen määrittäminen
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu taseeseen kolmella hierarkiatasolla: • Taso 1: samanlaisille varoille tai veloille noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla, joille yrityksellä on pääsy arvostuspäivänä. • Taso 2: syöttötiedot, jotka ovat havainnoitavissa omaisuuserälle tai velalle suoraan tai epäsuorasti. • Taso 3: muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot omaisuuserälle tai velalle.
Kaikkien jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan olevan kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta, näiden erien lyhyestä erääntymisajasta ja likvidistä luonteesta johtuen, lukuun ottamatta joukkovelkakirjoja, joilla käydään kauppaa aktiivisilla markkinoilla.
Johdannaisten käyvät arvot määritetään raportointipäivän markkinahintojen perusteella. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot määritetään raportointipäivän valuuttakurssien ja korkojen perusteella.

175

Rahoitusvarat

Milj. euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023	Käyvän arvon hierarkia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		0,5	0,6	Taso 3
Pitkäaikaiset johdannaissaamiset1)	24	11,8	15,5	Taso 2
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettuna		11,1	11,6	Taso 2
Lyhytaikaiset johdannaissaamiset	24	2,7	5,8	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Pitkäaikaiset
Muut korolliset lainasaamiset		14,7	15,1	Taso 2
Vuokrasaamiset	16	—	0,0	Taso 2
Lyhytaikaiset
Muut korolliset lainasaamiset	17	14,5	14,4	Taso 2
Vuokrasaamiset	16	1,4	2,2	Taso 2
Myyntisaamiset	17	391,8	476,8	Taso 2
Korkosaamiset1)	17	0,0	0,0	Taso 2
Rahavarat	25	195,1	219,6	Taso 2
Yhteensä		643,6	761,7

Rahoitusvelat

Milj. euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023	Käyvän arvon hierarkia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset johdannaisvelat1)	24	16,5	20,0	Taso 2
Lyhytaikaiset johdannaisvelat	24	7,1	4,9	Taso 2
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Vuokravelat	16, 21	142,6	161,4	Taso 2
Joukkovelkakirjalaina2)	21	—	298,8	Taso 1
Muut lainat	21	569,6	240,8	Taso 2
Lyhytaikaiset
Ostovelat	19	174,8	206,9	Taso 2
Korkovelat1)	19	12,1	8,8	Taso 2
Vuokravelat	16, 21	50,5	50,3	Taso 2
Joukkovelkakirjalaina2)	21	299,8	100,4	Taso 1
Muut lainat	21	35,2	311,6	Taso 2
Yhteensä		1 308,1	1 403,7

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 24.

2) Kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina 299,8 milj. euroa, jonka kirjanpitoarvoa ei ole oikaistu käyvän arvon 298,3 milj. euroa mukaan.

Joukkovelkakirjalainan käypä arvo on laskettu raportointijakson päättyessä vallinneen markkinahinnan mukaisesti.

Käyvän arvon hierarkiatasojen välillä ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2024.

176

24.    Johdannaiset

Tietoevryn konsernirahoitus käyttää valuuttajohdannais- ja koronvaihtosopimuksia tunnistettujen valuutta- ja

korkoriskien hallintaan. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on liitetiedossa 20 ja sovelletuista

laadintaperiaatteista liitetiedossa 23. Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen.

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sopimuksista, jotka eivät ole vielä erääntyneet tai joita ei ole

suljettu. Avoinna oleva nimellisarvo ei välttämättä mittaa tai osoita markkinariskiä, sillä joidenkin sopimusten riski

voi kumoutua toisten sopimusten kautta.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttajohdannaissopimukset	536,3	523,9
Koronvaihtosopimukset	280,0	280,0

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Positiiviset käyvät arvot, brutto, valuuttajohdannaissopimukset	2,7	5,8
Negatiiviset käyvät arvot, brutto, valuuttajohdannaissopimukset	-7,1	-4,9
Positiiviset käyvät arvot, brutto, koronvaihtosopimukset	11,8	15,5
Negatiiviset käyvät arvot, brutto, koronvaihtosopimukset	-16,5	-20,0
Käyvät arvot raportointihetkellä, netto	-9,1	-3,6

Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja

korkonoteerauksia. Kaikkien jäljellä olevien valuuttajohdannaissopimusten voimassaolo päättyy 12 kuukauden

kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Koronvaihtosopimukset  on uudelleenluokiteltu lyhytaikaisista varoista ja veloista käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin niiden erääntymisajan perusteella. Vertailutiedot

ovat päivitetty vastaavasti. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat pankin vahvistamiin vastaavien

sopimusten arvoihin.

Rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaaminen

Johdannaissopimusvastapuolten kanssa olevat sopimukset rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaamisesta

perustuvat ISDA:n runkosopimuksiin tai samansisältöisiin vastaaviin sopimuksiin.

Näiden sopimusten mukaan netotus on mahdollista ainoastaan erikseen määriteltyjen tilanteiden, kuten toisen

osapuolen sopimusrikkomuksen tai force majeure -tyyppisen tilanteen vallitessa. Jos jokin näistä tapahtuu

nettopositio velkaa/saatavaa yhdelle vastapuolelle katsotaan velaksi.

	Rahoitusvarojen taseeseen kirjatut bruttomäärät1)	Liitännäiset, netottamattomat tase-erät
31.12.2024		Rahoitus- instrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Milj. euroa
Johdannaissaamiset
Valuuttajohdannaissopimukset	2,7	-1,9	—	0,7
Koronvaihtosopimukset	11,8	-11,8	—	—
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannaissopimukset	-7,1	1,9	—	-5,2
Koronvaihtosopimukset	-16,5	11,8	—	-4,7

1) Ei netotettu taseessa

	Rahoitusvarojen taseeseen kirjatut bruttomäärät1)	Liitännäiset, netottamattomat tase-erät
31.12.2023		Rahoitus- instrumentit	Saatu käteisvakuus	Nettosumma
Milj. euroa
Johdannaissaamiset
Valuuttajohdannaissopimukset	5,8	-3,1	—	2,7
Koronvaihtosopimukset	15,5	-15,5	—	—
Johdannaisvelat
Valuuttajohdannaissopimukset	-4,9	3,1	—	-1,8
Koronvaihtosopimukset	-20,0	15,5	—	-4,6

1) Ei netotettu taseessa

177

25.    Rahavarat

Rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisvaroista ja pankkitalletuksista sekä muista likvideistä sijoituksista, jotka

ovat muunnettavissa käteisvaroiksi kolmen kuukauden kuluessa ja joiden arvonmuutosriski on merkityksetön.

Pankkiluotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden

käypää arvoa.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pankkitilit	185,4	195,7
Lyhytaikaiset talletukset	9,7	24,0
Yhteensä	195,1	219,6

Rahavarat sisältävät 14,6 milj. euroa sidottuja käteisvaroja pankkitileillä Ukrainassa. Rahavarat 31.12.2023

sisälsivät 28,5 milj. euroa sidottuja käteisvaroja, joista 18,2 milj. euroa oli pankkitileillä Ukrainassa ja 10,3 milj.

euroa oli sidottuna vuodenvaihteessa kolme arkipäivää liittyen datakeskuksen ja toimistorakennuksen myyntiin

Norjassa.

26.    Osakepääoma ja rahastot

Tietoevryllä on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhtä suureen osinkoon ja yhteen ääneen.

Yhtiöjärjestys sisältää yhtiökokousta koskevan äänestysrajoituksen, jonka mukaan kukaan ei ole oikeutettu

äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla yhtiökokouksessa edustettuina olevista äänistä.

Tietoevryn osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ja niiden kirjanpidollinen vasta-arvo on yksi euro. Kaikki liikkeeseen

lasketut osakkeet on täysin maksettu.

LAADINTAPERIAATTEET
Hallituksen ehdottamia osinkoja ei vähennetä jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.
Yhtiön omien osakkeiden hankintameno ja omien osakkeiden hankintaan liittyvät välittömät kustannukset kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Yhteensä
1.1.2023	118 413 303	76,6	39,3	1 203,5	1 319,4
Omien osakkeiden osto	-325 000	—	—	—	—
Osakeperusteisista kannustinohjelmista luovutetut osakkeet1)	302 789	—	—	—	—
Muuntoerot	—	—	0,1	—	0,1
31.12.2023	118 391 092	76,6	39,4	1 203,5	1 319,5
Osakkeiden menettäminen2)	-10 560	—	—	—	—
Osakeperusteisista kannustinohjelmista luovutetut osakkeet3)	214 379	—	—	—	—
Muuntoerot	—	—	-0,8	—	-0,8
31.12.2024	118 594 911	76,6	38,5	1 203,5	1 318,6
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet4)	45 239
Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.20244)	118 640 150

1) Vuonna 2023 osakkeet luovutettiin omista osakkeista eikä tällä ollut vaikutusta oman pääoman määrään.

2) Yhtiökokous 2024 päätti yhtiön yhteistilillä olevien osakkeiden ja niihin perustuvien oikeuksien menettämisestä. Yhteistilillä olleet osakkeet siirrettiin

Tietoevryn omistukseen 23.7.2024.

3) 24.4.2024 hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 ja ehdollisen

osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 palkkioiden maksamiseksi palkkioihin oikeutetuille osallistujille. Yhteensä 214 379 uutta osaketta rekisteröitiin

kaupparekisteriin 14.5.2024.

4) 31.12.2023 yhtiön hallussa oli 34 679 omaa osaketta ja osakkeiden kokonaismäärä oli 118 425 771

178

Osakepääoma

Osakeantien yhteydessä saatu osakkeiden merkintähinta merkitään osakepääomaan mikäli sitä ei ole

osakeantipäätöksen mukaisesti merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Ylikurssirahasto ja muut rahastot

Ylikurssirahasto ja muut rahastot sisältävät emoyhtiön ylikurssirahaston ja Tietoevry Tech Services AB:n

vararahaston.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei

nimenomaisen päätöksen mukaan ole merkitty osakepääomaan.

Kertyneet voittovarat

Kertyneiden voittojen ja maksettujen osinkojen lisäksi kertyneet voittovarat sisältävät seuraavat:

• Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset kannustinohjelmat, jotka jaksotetaan  työsuhde-

etuuksista aiheutuviin kuluihin oikeuden syntymisajanjakson aikana sekä vastaavasti omaan pääomaan.

Lisätietoa liitetiedossa 12.

• Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus kokemukseen perustuvista oikaisuista ja

vakuutusmatemaattisten olettamien muutoksista johtuen. Lisätietoa liitetiedossa 13.

• Omat osakkeet. Yhtiökokous 2024 päätti yhtiön yhteistilillä olevien 10 560 osakkeen ja niihin perustuvien

oikeuksien menettämisestä. Yhteistilillä olleet osakkeet siirrettiin Tietoevryn omistukseen 23.7.2024.

• Kertyneet muuntoerot ulkomaisten konserniyhtiöiden varojen ja velkojen muuntamisesta euroon ja

• Muut kertyneet voittovarat ja kertyneet tappiot.

Kertyneet muuntoerot olivat -347,8 (-276,8) milj. euroa. Muuntoerot muissa laajan tuloksen erissä olivat -80,8

(-99,8) milj. euroa. Valtaosa niistä syntyy Norjan kruunun (NOK) ja Ruotsin kruunun (SEK)

valuuttatranslaatiopositioista. Vuonna 2024 molemmat valuutat heikkenivät euroon nähden, NOK 4,9 % ja SEK

3,3 %, mikä johti negatiiviseen vaikutukseen muissa laajan tuloksen erissä. Vuonna 2023 NOK heikkeni 6,9 %

euroon nähden kun taas SEK vahvistui 0,2 %, mikä johti negatiiviseen nettovaikutukseen muissa laajan tuloksen

erissä.

Jakokelpoiset varat

31.12.2024 emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 1 299,7 milj. euroa, josta kertyneiden voittovarojen osuus oli 35,9

milj. euroa ja tilikauden voitto 56,2 milj. euroa. Hallitus ehdottaa vuoden 2025 yhtiökokoukselle, että vuodelta

2024 maksetaan yhteensä 1,50 euroa osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena

sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (vuodelta 2023 maksettiin osinkoa 1,47 euroa osakkeelta).

179

MUUT TIEDOT

Tämä osio sisältää tietoja konsernin rakenteesta, yhteisyrityksistä, lähipiiristä ja taseen ulkopuolisista

vastuusitoumuksista.

27.    Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

LAADINTAPERIAATTEET
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun määräysvalta saadaan aina siihen hetkeen saakka, kun määräysvalta lakkaa. Hankinnasta suoritettava vastike vastaa luovutettujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen käypää. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.
Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Taseeseen kirjataan hankinta-ajankohtana liikearvoksi määrä, jolla luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Mikäli vastikkeen määrä on edullisen kaupan tapauksessa pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, negatiivinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kun luovutettava toiminto kuuluu rahavirtaa tuottavaan yksikköön jolle on kohdistettu liikearvoa, luovutettavaan toimintoon kohdistuva liikearvo sisällytetään toiminnon kirjanpitoarvoon luovutusvoittoa tai - tappiota määritettäessä. Tällaisessa tilanteessa luovutettu liikearvo määritetään luovutettavan toiminnon ja rahavirtaa tuottavasta yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella.
Myytävänä olevat omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvojen odotetaan kertyvän pääasiassa omaisuuserän myynnistä ja myynti on erittäin todennäköistä. Luokitteluhetkestä lähtien kyseiset omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, ja poistojen kirjaaminen lopetetaan.

MentorMate-yrityskauppa 2023

Heinäkuussa 2023 Tietoevry osti koko osakekannan digitaalisiin palveluihin keskittyvästä MentorMatesta, jonka

pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa Minneapolisissa. MentorMaten hankintamenolaskelma esitettiin alustavana

joulukuussa 2023 eikä alustaviin lukuihin tehty muutoksia vuoden 2024 aikana. Seuraavassa taulukossa on

yhteenveto hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista sekä maksetusta kauppahinnasta.

Milj. euroa
Aineettomat hyödykkeet	22,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,9
Käyttöoikeusomaisuuserät	2,2
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	8,9
Rahavarat	6,3
Pitkäaikaiset vuokravelat	-1,7
Laskennalliset verovelat	-5,6
Ostovelat ja muut velat	-7,9
Lyhytaikaiset vuokravelat	-0,6
Nettovarojen käypä arvo	25,3
Liikearvo	137,4
Yhteensä	162,6
Rahana maksettu kauppahinta	162,6
Hankitut rahavarat	-6,3
Luovutuksen nettorahavirta	156,3

180

Tunnistetut aineettomat hyödykkeet liittyvät asiakassuhteisiin ja markkinointiin. Aineettomat hyödykkeet

arvostettiin käypään arvoon käyttäen asianmukaisia arvonmääritysmenetelmiä, kuten moniperiodista

ylituottomallia asiakassuhteisiin liittyville aineettomille hyödykkeille ja relief from royalty -menetelmää

markkinointiin liittyville aineettomille hyödykkeille. Näiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat 6 vuotta ja

1,4 vuotta. Liikearvo johtuu odotetuista synergioista, hankinnan kautta saadusta ammattitaitoisesta työvoimasta

ja tulevista asiakkuuksista. Kirjattu liikearvo on vähennyskelpoinen verotuksessa.

Saamisten käypä arvo 21.7.2023 oli 9,1 milj. euroa, josta 7,9 milj. euroa oli myyntisaamisia. Sopimuksiin

perustuvat rahavirrat on saatu kokonaisuudessaan. Konserni arvosti vastattavaksi otetut vuokravelat jäljellä

olevien vuokrien nykyarvoon hankinta-ajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostettiin vuokravelkoja

vastaavaan määrään.

Vuonna 2023 MentorMate lisäsi hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin laajan tuloslaskelman liikevaihtoa 29,4

milj. eurolla ja tilikauden voittoa 2,9 milj. eurolla. Konsernin tilikauden liikevaihto olisi ollut noin 2 890 milj. euroa

ja konsernin tilikauden tulos olisi ollut noin 177 milj. euroa, mikäli hankinta olisi tehty 1.1.2023.

Myydyt liiketoiminnot 2023

Vuonna 2023 Tietoevry myi puunhankintaohjelmistoliiketoimintansa Vela Software Inc:lle, jonka pääkonttori

sijaitsee Torontossa, Kanadassa. Myydyn liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2022 oli noin 3,0 milj. euroa ja

henkilöstömäärä noin 30 Ruotsissa, Suomessa ja Intiassa. Puunhankinnan ohjelmistoliiketoiminta oli osa

Tietoevry Industrya. Myynnistä kirjattu voitto oli 0,9 milj. euroa.

181

28.    Tytäryhtiöt

Emoyhtiön omistamat tytäryhtiöosakkeet

Yhtiön nimi	Kotimaa	Emoyhtiön omistusosuus %
EVRY Card Issuing AS	Norja	100,0
EVRY Card Payments AS	Norja	100,0
EVRY Card Services AS	Norja	100,0
Infopulse Brasil Servicos Technologicos Ltda.	Brasilia	1,0
Tieto (Beijing) Technology Co., Ltd.	Kiina	100,0
Tieto China Co., Ltd.	Kiina	100,0
Tieto Germany GmbH	Saksa	100,0
Tieto Global Oy	Suomi	100,0
Tieto Great Britain Ltd.	Iso-Britannia	100,0
Tieto Lietuva UAB	Liettua	100,0
Tieto Netherlands Holding B.V.	Alankomaat	100,0
Tieto Poland Sp. z o.o	Puola	100,0
Tieto Support Services Sp. z o.o.	Puola	100,0
Tietoevry 13 Oy (ent. Tieto Esy Oy)	Suomi	100,0
Tietoevry AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Accounting AS	Norja	100,0
Tietoevry Austria GmbH	Itävalta	100,0
Tietoevry Banking Finland Oy	Suomi	100,0
Tietoevry Banking Latvia SIA	Latvia	100,0
Tietoevry Create Romania s.r.l.	Romania	100,0
Tietoevry Czechia s.r.o.	Tsekin tasavalta	100,0
Tietoevry Czechia Support Services s.r.o.	Tsekin tasavalta	100,0
Tietoevry Denmark A/S	Tanska	100,0
Tietoevry DK A/S	Tanska	100,0
Tietoevry Estonia AS	Viro	100,0
Tietoevry Finland Oy	Suomi	100,0

Yhtiön nimi	Kotimaa	Emoyhtiön omistusosuus %
Tietoevry Finland Support Services Oy	Suomi	100,0
Tietoevry Fintech Estonia OÜ	Viro	100,0
Tietoevry Fintech Norway AS	Norja	100,0
Tietoevry Fintech Sweden AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Inc.	Yhdysvallat	100,0
Tietoevry  Latvia SIA	Latvia	100,0
Tietoevry Malaysia Sdn. Bhd.	Malesia	100,0
Tietoevry Norway AS	Norja	100,0
Tietoevry Slovakia s.r.o.	Slovakia	100,0
Tietoevry Tech Services AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Tech Services Czechia s.r.o.	Tsekin tasavalta	100,0
Tietoevry Tech Services Finland Oy	Suomi	100,0
Tietoevry Tech Services Latvia SIA	Latvia	100,0
Tietoevry Tech Services Norway AS	Norja	100,0
Tietoevry Tech Services Slovakia s.r.o.	Slovakia	15,0
Lepäävät tytäryhtiöt (yhteensä 1 kpl)

182

Tytäryhtiöiden omistamat konserniyhtiöosakkeet

Yhtiön nimi	Kotimaa	Konsernin omistusosuus %
Avega Catalyst AB	Ruotsi	100,0
Avega Clarity AB	Ruotsi	100,0
Avega Complius AB	Ruotsi	100,0
Avega Dinamiko AB	Ruotsi	100,0
Avega Effectus AB	Ruotsi	100,0
Avega Group AB	Ruotsi	100,0
Avega Kipeo AB	Ruotsi	100,0
Avega Kite AB	Ruotsi	100,0
Avega Mtoni AB	Ruotsi	100,0
Avega Nuvem AB	Ruotsi	100,0
Avega Qurio AB	Ruotsi	100,0
Avega Scire AB	Ruotsi	100,0
Avega Sempai AB	Ruotsi	100,0
Avega Senso AB	Ruotsi	100,0
Bekk Consulting AS	Norja	100,0
EVRY Card Services AB	Ruotsi	100,0
EVRY Card Services Oy	Suomi	100,0
EVRY Financial Service UK Ltd.	Iso-Britannia	100,0
EVRY India Pvt. Ltd.	Intia	100,0
EVRY USA Corporation	Yhdysvallat	100,0
Eye-share AS	Norja	100,0
Eye-share Singapore Pte. Ltd.	Singapore	100,0
Gjeldsregisteret AS	Norja	100,0
Infopulse Brasil Servicos Technologicos Ltda.	Brasilia	99,0
Infopulse Bulgaria Ltd.	Bulgaria	100,0
Infopulse Europe GmbH	Saksa	100,0
Infopulse Poland Sp. z o.o.	Puola	100,0

Yhtiön nimi	Kotimaa	Konsernin omistusosuus %
Infopulse Ukraine LLC	Ukraina	100,0
MentorMate Bulgaria Ltd.	Bulgaria	100,0
MentorMate Paraguay S.R.L.	Paraguay	100,0
MentorMate, LLC	Yhdysvallat	100,0
NUK Holding AB	Ruotsi	100,0
Tieto Ukraine Support Services LLC	Ukraina	100,0
Tieto U.S. Inc.	Yhdysvallat	100,0
Tietoevry Banking Poland Sp. z o.o.	Puola	100,0
Tietoevry Financing AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Financing AS	Norja	100,0
Tietoevry FinTech DOO	Serbia	100,0
Tietoevry Fintech India Pvt. Ltd.	Intia	100,0
Tietoevry  India Pvt. Ltd.	Intia	100,0
Tietoevry Pay Oy	Suomi	100,0
Tietoevry Sweden AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Sweden Support Services AB	Ruotsi	100,0
Tietoevry Tech Services Estonia OÜ	Viro	100,0
Tietoevry Tech Services India Pvt. Ltd.	Intia	100,0
Tietoevry Tech Services Lithuania UAB	Liettua	100,0
Tietoevry Tech Services Slovakia s.r.o.	Slovakia	85,0
Tietoevry Tech Services Sweden AB	Ruotsi	100,0
Lepäävät yhtiöt (yhteensä 3 kpl)

Kaikki tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen. Intian tytäryhtiöiden virallinen tilikausi on 1.4.–31.3. Intian

lainsäädännön mukaisesti.

183

29.    Osuudet yhteisyrityksissä

Vuoden alussa Tietoevryllä oli kaksi yhteisyritystä, Tieto Esy Oy Suomessa ja BuyPass AS Norjassa. Vuoden

lopussa Tietoevryllä ei ole enää omistusosuutta yhdessäkään yhteisyrityksessä.

LAADINTAPERIAATTEET
Yritykset, joissa Tietoevryllä on hallinnollinen vastuu ja sopimukseen perustuva yhteinen määräysvalta kolmannen osapuolen kanssa sekä oikeus yrityksen nettovarallisuuteen, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksinä pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yhteisyritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenoon ja niitä oikaistaan hankinnan jälkeisillä konsernin osuuksilla yhteisyritysten voitoista tai tappioista sekä muista laajan tuloksen eristä. Mikäli konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista ylittää kyseisen sijoituksen hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä konserni kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta.
Yhteisyritysten kanssa tehtävät myynnit ja ostot perustuvat markkinahintoihin ja -ehtoihin. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus yhteisyritysten tilikauden tuloksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa erikseen omana eränään.

Täsmäytys kirjanpitoarvoon

Milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	11,6	14,2
Muuntoerot	-0,5	-0,6
Osuus tuloksista	0,9	1,3
Saadut osingot	-1,0	-1,3
Arvonalentumiset	-0,3	-2,1
Luovutukset ja muut vähennykset	-10,6	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	11,6

Vuonna 2024 Tietoevry ja Norsk Tipping, jotka omistavat puoliksi Buypass AS:n, sopivat myyvänsä omistuksensa

Buypass AS.stä Total Specific Solutions:lle (TSS). Tietoevry ja Norsk Tipping perustivat Buypassin yhdessä

vuonna 2001, ja se on yhdistelty Tietoevryn konsernitilinpäätökseen yhteisyrityksenä Tietoevry Bankingin alla.

Kauppa saatiin päätökseen 16.10. Tietoevry Bankingin osuus yhteisyrityksen tuloksesta oli 1,0 (1,3) milj. euroa.

Tietoevry Bankingin osuus saadusta kauppahinnasta oli 13,1 milj. euroa ja siitä syntynyt nettovoitto 4,3 milj. euroa

kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Vuonna 2024 Tietoevry Create osti jäljellä olevan 20 % osuuden yhteisyritys Tieto Esy Oy:stä, mikä aiheutti 0,3

milj. euron arvonalentumistappion. Tieto Esy Oy on yhdistelty konserniin 100 % tytäryhtiönä 30.6.2024 alkaen.

Tieto Esy Oy:n nimi on muutettu Tietoevry 13 Oy:ksi. Vuonna 2023 vuosittaisen arvonalentumistestauksen

tuloksena Tietoevry Create kirjasi 2,1 milj. euron liikearvon arvonalentumistappion Tieto Esy Oy:n

kirjanpitoarvosta.

30.    Lähipiiritapahtumat

Tietoevryn lähipiiriin kuuluvat yhteisyritykset ja yhtiön ylin johto sekä heidän läheiset perheenjäsenet. Ylimpään

johtoon kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä toimitusjohtaja.

LAADINTAPERIAATTEET
Myynnit ja ostot lähipiirin kanssa tehdään yleisillä markkinaehdoilla ja markkinahintoihin perustuen. Lähipiirin puolesta ei ole annettu vakuuksia eikä vastuusitoumuksia.

Tapahtumat yhteisyritysten kanssa on esitetty alla. Lisätietoa yhteisyrityksistä on esitetty liitetiedossa 29. Tietoa

johdon palkitsemisesta on esitetty liitetiedossa 11.

Liiketoimet ja avoimet saldot yhteisyritysten kanssa

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Myynti	0,4	1,2
Liiketoiminnan muut tuotot	0,2	0,6
Ostot	0,3	0,6
Saatavat	0,0	0,1
Velat sisältäen konsernitilivelan	0,0	3,1

Liiketoimet Tieto Esy Oy:n kanssa on sisällytetty 31.5. saakka ja liiketoimet Buypass AS:n kanssa 16.10. saakka.

Vuoden lopussa Tietoevryllä ei ole enää omistusosuutta yhdessäkään yhteisyrityksessä.

184

31.    Vakuudet ja vastuusitoumukset

Konsernin vakuudet ja vastuusitoumukset liittyvät lähinnä vuokra- ja toimitustakauksiin.

LAADINTAPERIAATTEET
Vastuusitoumukset esitetään mikäli konsernilla on sopimus, jossa velvoitteen olemassaolo varmistuu vasta tulevaisuudessa.
Ehdolliset velat ovat mahdollisia velvoitteita, joiden olemassaolo riippuu epävarmoista tulevaisuuden tapahtumista, jotka eivät ole kokonaan yhteisön määräysvallassa. Ne voivat myös sisältää velvoitteita, joita ei kirjata taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää suoritusta tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Omista veloista
Takaukset
Toimitustakaukset	161,2	150,6
Maksutakaukset	1,4	0,6
Muut	—	0,1
Muut omat vastuut
Vuokravastuut	8,8	10,7
Muut	0,4	0,5
Kolmansien osapuolten puolesta
Takaukset
Toimitustakaukset	22,7	23,4

Edellä mainittujen lisäksi Tietoevry Oyj tai muut konserniyhtiöt ovat antaneet vakuuksia toimittavan

konserniyhtiön puolesta liittyen joihinkin merkittäviin sopimuksiin.

32.    Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen ei ollut olennaisia tapahtumia.

185

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Tuloslaskelma

Euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	1	159 318 730,62	174 294 044,70
Liiketoiminnan muut tuotot	2	18 625 597,04	31 773 209,71
Henkilöstökulut	3	-15 812 467,06	-15 468 496,71
Poistot ja arvonalentumiset	8, 9	-24 400 008,76	-24 584 732,95
Liiketoiminnan muut kulut	4	-188 706 182,23	-214 599 710,45
Liiketappio		-50 974 330,39	-48 585 685,70
Rahoitustuotot ja -kulut	6	12 677 819,00	95 450 986,94
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-38 296 511,39	46 865 301,24
Tilinpäätössiirrot
Poistoero		-499 704,05	-29 368,89
Saadut konserniavustukset		102 200 000,00	75 000 000,00
Voitto ennen veroja		63 403 784,56	121 835 932,35
Tuloverot	7	-7 213 616,60	-2 137 958,13
Tilikauden voitto		56 190 167,96	119 697 974,22

186

Tase

Vastaavaa

Euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8	108 140 827,76	131 692 801,99
Aineelliset hyödykkeet	9	734 042,95	814 718,41
Sijoitukset	10	2 234 799 788,80	2 404 283 993,18
Pysyvät vastaavat yhteensä		2 343 674 659,51	2 536 791 513,58
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	11	94 116 207,08	90 205 736,24
Muut saamiset1)	11	13 574 388,46	16 101 039,90
		107 690 595,54	106 306 776,14
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	12	121 333,39	149 915,85
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	12, 13	199 291 370,02	178 230 090,79
Saamiset yhteisyrityksiltä	12, 13	—	11 107,76
Muut saamiset	12	3 164 516,43	9 739 695,69
Siirtosaamiset1)	13	10 618 029,38	8 967 930,00
		213 195 249,22	197 098 740,09
Rahat ja pankkisaamiset		119 688 724,78	100 717 703,28
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		440 574 569,54	404 123 219,51
Vastaavaa yhteensä		2 784 249 229,05	2 940 914 733,09

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 21.

Vastattavaa

Euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Oma pääoma	14
Osakepääoma		76 555 412,00	76 555 412,00
Ylikurssirahasto		13 791 579,51	13 791 579,51
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1 207 617 299,52	1 207 617 299,52
Edellisten tilikausien voitto		35 934 291,55	90 421 029,53
Tilikauden voitto		56 190 167,96	119 697 974,22
Oma pääoma yhteensä		1 390 088 750,54	1 508 083 294,78
Tilinpäätössiirtojen kertymä		529 072,94	29 368,89
Pakolliset varaukset	15	288 752,34	64 229,11
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat	16	—	300 000 000,00
Lainat	16	550 153 846,14	212 389 860,56
Muut velat1)	16	16 527 744,11	20 018 003,73
Siirtovelat	16	—	5 480,92
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		566 681 590,25	532 413 345,21
Lyhytaikainen vieras pääoma	17
Joukkovelkakirjalainat		300 000 000,00	100 000 000,00
Saadut ennakot		84 162,80	83 264,78
Ostovelat		10 677 112,57	9 091 411,75
Velat saman konsernin yrityksille	17, 18	473 491 420,90	478 115 095,80
Velat yhteisyrityksille	17, 18	—	3 050 111,71
Lainat		13 076 923,08	288 381 846,08
Muut velat		7 626 624,48	5 303 900,85
Siirtovelat1)	18	21 704 819,15	16 298 864,13
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		826 661 062,98	900 324 495,10
Vieras pääoma yhteensä		1 393 342 653,23	1 432 737 840,31
Vastattavaa yhteensä		2 784 249 229,05	2 940 914 733,09

187

Rahoituslaskelma

Euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-38 296 511,39	46 865 301,24
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	24 400 008,76	24 584 732,95
Rahoitustuotot ja -kulut	-12 677 819,00	-95 450 986,94
Muut oikaisut	-40 408,04	-22 698,02
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	638 061,52	-1 343 010,46
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-25 976 668,15	-25 366 661,23
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	62 847 182,16	38 774 072,95
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	-31 064 272,36	-53 182 687,53
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	5 806 241,65	-39 775 275,81
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-76 970 351,54	-71 674 270,59
Saadut korot	43 317 667,14	46 856 606,88
Saadut osingot ja pääomanpalautukset	211 158 638,32	120 742 785,78
Maksetut verot	-4 751 651,06	2 092 004,18
Liiketoiminnan rahavirta	178 560 544,51	58 241 850,44

Euroa	2024	2023
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 010 374,08	-783 162,79
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	258 789,01	25 890,00
Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin	—	-68 393 006,72
Ostetut tytäryhtiöosakkeet	-580 063,54	—
Myönnetyt lainat	-44 698 203,66	-118 782 614,24
Lainasaamisten takaisinmaksut	22 862 693,45	71 141 168,28
Investointien rahavirta	-23 167 158,82	-116 791 725,47
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-174 184 712,20	-171 667 083,40
Omien osakkeiden hankkiminen	—	-9 756 325,65
Pitkäaikaisten lainojen nostot	350 000 000,00	214 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-320 815 793,26	-99 502 052,90
Lyhytaikaisten lainojen nostot	333 652 285,08	195 677 679,51
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-404 638 405,82	-112 524 409,33
Konsernitilisaamisten ja -velkojen muutos, netto	4 564 262,01	-97 166 824,86
Saatu konserniavustus	75 000 000,00	85 200 000,00
Rahoituksen rahavirta	-136 422 364,19	4 260 983,37
Rahavarojen nettomuutos	18 971 021,50	-54 288 891,66
Rahavarat tilikauden alussa	100 717 703,28	155 006 594,94
Rahavarat tilikauden lopussa	119 688 724,78	100 717 703,28
	18 971 021,50	-54 288 891,66

188

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiön, Tietoevry Oyj:n, tilinpäätös laaditaan Suomen tilinpäätössäännösten mukaisesti.

Tietoevry Oyj (y-tunnus 0101138-5) on IT-palveluihin ja ohjelmistotuotteisiin keskittyvä Suomen lainsäädännön

mukaisesti perustettu julkinen suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo: Keilalahdentie 2-4, 02101

Espoo, Suomi ja se on listattu NASDAQ Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslon Pörssissä. Hallitus hyväksyi

tilinpäätöksen 3. maaliskuuta 2025. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä

tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen

muuttamisesta.

Valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän vaihtokurssiin. Valuuttamääräisten tase-erien

arvostuksessa käytetään tilikauden viimeisen päivän keskimääräistä vaihtokurssia. Valuuttamääräisiä eriä

suojataan johdannaissopimusten avulla.

Nettovelkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot tuloutetaan tuloslaskelmassa rahoituserinä, kun taas muut

kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät liikevoittoon. Johdannaissopimusten arvostuksesta johtuvat kurssivoitot ja -

tappiot raportoidaan niiden luonteesta riippuen joko rahoituserissä tai liikevoittoon kuuluvina.

Liikevaihto

Liikevaihtoon luetaan sisäiset palveluveloitukset ja myyntisaamisten kurssierot vähennettynä välillisillä veroilla

kuten arvonlisäveroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat käyttöomaisuuden luovutusvoitosta, konserniyrityksen  purkuvoitosta,

vuokratuotoista sekä johdannaisten kurssivoitoista.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön eläkevastuiden hallinnoinnista vastaavat eläkevakuutusyhtiöt. Kaikki yhtiön eläkevastuut on katettu

täysimääräisesti.

Rahoitusinstrumentit

Yhtiö soveltaa kirjanpitolain 5 luvun 2a pykälää ja arvostaa rahoitusinstrumentit aluksi käypään arvoon.

Katso rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäytännöt konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 23.

Tilinpäätössiirrot

Konserniavustukset esitetään tilinpäätössiirtoina.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon.

Poistosuunnitelma perustuu kunkin omaisuuserän arvioituun käyttöaikaan ja tasaeräpoistoihin.

Yhtiö soveltaa seuraavia käyttöaikoja:

	Vuotta
Aineeton omaisuus (ohjelmistot)	3
Muut pitkävaikutteiset menot	3–10
Tavaramerkki	6
Liikearvo	10
Rakennukset	25–40
Tietojenkäsittelylaitteet1)	3–5
Muut koneet ja laitteet	5
Muu aineellinen omaisuus	5

1) PC-tietokoneiden hankintameno kirjataan kuluksi toteutumishetkellä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat tilikauden verotettavaan tulokseen, paikallisiin verosäännöksiin

sekä aiempiin verovuosiin liittyviin oikaisuihin. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on käsitelty erillisessä

liitetiedossa.

189

1. Liikevaihto

Euroa	2024	2023
Sisäiset palveluveloitukset	159 318 730,62	174 294 044,70
Yhteensä	159 318 730,62	174 294 044,70

Liikevaihto maittain	2024	2023
Suomi	43 167 539,20	45 947 589,09
Ruotsi	38 869 412,80	45 319 419,39
Norja	42 786 739,09	52 331 500,38
Muut	34 495 039,53	30 695 535,84
Yhteensä	159 318 730,62	174 294 044,70

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Euroa	2024	2023
Vuokratuotot	14 447 526,94	20 152 040,14
Muut tuotot	4 178 070,10	11 621 169,57
Yhteensä	18 625 597,04	31 773 209,71

3. Henkilöstökulut

Euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	13 008 716,15	13 644 978,01
Eläkekulut	2 449 309,08	1 352 796,53
Muut henkilösivukulut	354 441,83	470 722,17
Yhteensä	15 812 467,06	15 468 496,71

Emoyhtiön henkilöstömäärä keskimäärin vuonna 2024 oli 90  ja edellisvuonna 92.

4. Liiketoiminnan muut kulut

Euroa	2024	2023
Tieto- ja viestintätekniikka	29 329 901,99	28 581 673,92
Sisäiset palveluveloitukset	110 178 705,59	120 652 091,20
Toimitilojen kulut	13 841 600,21	19 879 920,12
Asiantuntijapalvelut ja markkinointi	16 924 039,36	20 989 127,91
Johdannaisten kurssitappiot	4 165 123,88	11 227 622,14
Muut liiketoiminnan kulut	14 266 811,20	13 269 275,13
Yhteensä	188 706 182,23	214 599 710,42

Tilintarkastajien palkkiot

Euroa	2024	2023
Tilintarkastuspalkkiot	778 000,00	748 000,00
Kestävyysselvityksen varmentaminen	108 000,00	—
Tilintarkastuspalkkiot, muut	229 000,00	253 300,00
Muut palvelut	120 000,00	30 000,00
Yhteensä	1 235 000,00	1 031 300,00

5. Johdon palkkiot

Katso liitetieto 11 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

190

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Euroa	2024	2023
Osinkotuotot
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	210 935 019,62	120 333 905,61
Osinkotuotot yhteisyrityksiltä	—	408 767,77
Osinkotuotot muilta yrityksiltä	105,93	112,40
	210 935 125,55	120 742 785,78
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	17 991 714,21	7 158 371,56
Muilta	60 874 633,41	102 703 903,09
	78 866 347,62	109 862 274,65
Sijoitusten arvonalentumiset ja muut oikaisut, netto1)	-165 340 755,15	—
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-11 782 285,73	-8 724 272,80
Muille	-100 000 613,29	-126 429 800,69
	-111 782 899,02	-135 154 073,49
Yhteensä	12 677 819,00	95 450 986,94

1) Liittyy pääasiassa tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisiin, katso liitetieto 10.

7. Tuloverot

Euroa	2024	2023
Tilikauden tuloverot tilinpäätössiirroista	20 340 059,19	14 994 126,22
Tilikauden tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-13 123 284,47	-13 562 980,59
Edellisten tilikausien verot	-3 158,12	706 812,50
Yhteensä	7 213 616,60	2 137 958,13

191

8. Aineettomat hyödykkeet

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	24 249 592,04	24 249 592,04
Hankintameno 31.12.	24 249 592,04	24 249 592,04
Kertyneet poistot 1.1.	20 405 362,68	18 405 050,93
Tilikauden poisto	1 994 495,40	2 000 311,75
Kertyneet poistot 31.12.	22 399 858,08	20 405 362,68
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 849 733,96	3 844 229,36
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	212 149 583,27	212 149 583,27
Hankintameno 31.12.	212 149 583,27	212 149 583,27
Kertyneet poistot 1.1.	86 399 628,49	65 184 670,21
Tilikauden poisto	21 214 958,28	21 214 958,28
Kertyneet poistot 31.12.	107 614 586,77	86 399 628,49
Kirjanpitoarvo 31.12.	104 534 996,50	125 749 954,78
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	20 667 455,82	20 214 412,39
Lisäykset	717 334,09	469 553,14
Vähennykset	-115 435,46	-16 509,71
Hankintameno 31.12.	21 269 354,45	20 667 455,82
Kertyneet poistot 1.1.	18 568 837,97	17 542 594,60
Tilikauden poisto	944 419,18	1 026 243,37
Kertyneet poistot 31.12.	19 513 257,15	18 568 837,97
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 756 097,30	2 098 617,85
Yhteensä	108 140 827,76	131 692 801,99

9. Aineelliset hyödykkeet

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Maa-alueet
Hankintameno 1.1.	60 270,13	60 270,13
Hankintameno ja kirjanpitoarvo 31.12.	60 270,13	60 270,13
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	34 175 059,50	33 864 641,83
Lisäykset	293 040,05	313 609,65
Vähennykset	-127 579,55	-3 191,98
Hankintameno 31.12.	34 340 520,00	34 175 059,50
Kertyneet poistot 1.1.	33 457 981,52	33 114 761,97
Tilikauden poisto	246 135,96	343 219,55
Kertyneet poistot 31.12.	33 704 117,48	33 457 981,52
Kirjanpitoarvo 31.12.	636 402,52	717 077,98
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	37 370,30	37 370,30
Hankintameno 31.12.	37 370,30	37 370,30
Kirjanpitoarvo 31.12.	37 370,30	37 370,30
Yhteensä	734 042,95	814 718,41

192

10. Sijoitukset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Tytäryhtiöosakkeet
Hankintameno 1.1.	2 401 510 653,24	2 333 141 681,29
Lisäykset	580 063,54	68 393 006,72
Vähennykset	-223 512,77	-24 034,77
Siirrot erien välillä	1 619 893,60	—
Arvonalentumiset1)	-168 840 755,15	—
Hankintameno 31.12.	2 234 646 342,46	2 401 510 653,24
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 234 646 342,46	2 401 510 653,24
Yhteisyritysosakkeet
Hankintameno 1.1.	2 619 893,60	2 619 893,60
Siirrot erien välillä	-2 619 893,60	—
Hankintameno 31.12.	—	2 619 893,60
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	2 619 893,60
Muut osakkeet
Hankintameno 1.1.	153 446,34	153 446,34
Hankintameno 31.12.	153 446,34	153 446,34
Kirjanpitoarvo 31.12.	153 446,34	153 446,34
Yhteensä	2 234 799 788,80	2 404 283 993,18

1) Suurin osa liittyy Tech Services toiminta-alueeseen liittyvien tytäryhtiöosakkeiden alaskirjaukseen. Katso myös liitetieto 14 konsernitilinpäätöksen

liitetiedoista.

Tytäryhtiöosakkeet

Katso liitetieto 28 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

Emoyhtiön omistamat liikkeenjohtovastuulla toimivat yhteisyritykset

Katso liitetieto 29 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

11. Pitkäaikaiset saamiset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset	94 116 207,08	90 205 736,24
Yhteensä	94 116 207,08	90 205 736,24
Saamiset muilta yrityksiltä
Pitkäaikaiset johdannaissaamiset1)	11 807 520,06	15 466 006,94
Muut saamiset	1 766 868,40	635 032,96
Yhteensä	13 574 388,46	16 101 039,90

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 21.

12. Lyhytaikaiset saamiset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	18 112 825,04	6 694 092,67
Lainasaamiset	67 844 968,98	48 632 032,43
Muut saamiset	4 703 403,36	2 827 560,88
Osinkosaamiset	—	40 033 806,35
Konserniavustussaamiset	102 200 000,00	75 000 000,00
Siirtosaamiset	6 430 172,64	5 042 598,46
Yhteensä	199 291 370,02	178 230 090,79
Saamiset yhteisyrityksiltä
Myyntisaamiset	—	11 107,76
Yhteensä	—	11 107,76
Saamiset muilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	121 333,39	149 915,85
Verosaamiset	346 274,17	2 808 239,71
Muut saamiset	2 818 242,26	6 931 455,98
Yhteensä	3 285 849,82	9 889 611,54

193

13. Siirtosaamiset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Muut	6 430 172,64	5 042 598,46
Siirtosaamiset muilta yrityksiltä
Lisenssimaksut	7 761 207,24	6 327 037,70
Vuokrat	—	265,00
Sosiaalikulut	18 145,34	22 172,62
Joukkovelkakirjalainojen diskontto- ja emittointikulut	714 946,63	1 126 075,95
Muut	2 123 730,17	1 492 378,73
Yhteensä1)	10 618 029,38	8 967 930,00
Yhteensä	17 048 202,02	14 010 528,46

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 21.

14. Oman pääoman muutokset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	76 555 412,00	76 555 412,00
Osakepääoma 31.12.	76 555 412,00	76 555 412,00
Ylikurssirahasto 1.1.	13 791 579,51	13 791 579,51
Ylikurssirahasto 31.12.	13 791 579,51	13 791 579,51
Sidottu oma pääoma yhteensä	90 346 991,51	90 346 991,51
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	1 207 617 299,52	1 207 617 299,52
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	1 207 617 299,52	1 207 617 299,52
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	210 119 003,75	271 844 438,58
Omien osakkeiden osto	—	-9 756 325,65
Osingonjako	-174 184 712,20	-171 667 083,40
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	35 934 291,55	90 421 029,53
Tilikauden voitto	56 190 167,96	119 697 974,22
Vapaa oma pääoma yhteensä	1 299 741 759,03	1 417 736 303,27
Oma pääoma yhteensä	1 390 088 750,54	1 508 083 294,78
Laskema jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 207 617 299,52	1 207 617 299,52
Edellisten tilikausien voitto	35 934 291,55	90 421 029,53
Tilikauden voitto	56 190 167,96	119 697 974,22
Yhteensä	1 299 741 759,03	1 417 736 303,27
Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen
Osakkeiden lukumäärä	118 640 150	118 425 771
Euroa	76 555 412,00	76 555 412,00

194

15. Pakolliset varaukset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Uudelleenjärjestelyvaraukset	250 066,86	30 952,00
Muut varaukset	38 685,48	33 277,11
Yhteensä	288 752,34	64 229,11

16. Pitkäaikainen vieras pääoma

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	—	300 000 000,00
Lainat	550 153 846,14	212 389 860,56
Pitkäaikaiset johdannaisvelat1)	16 527 744,11	20 018 003,73
Siirtovelat	—	5 480,92
Yhteensä	566 681 590,25	532 413 345,21

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 21.

31.12.2023 joukkovelkakirjalainan käypä arvo tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan oli 291 423 000 euroa).

17. Lyhytaikainen vieras pääoma

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	9 632 222,36	9 195 407,57
Muut velat sisältäen konsernitilivelan	454 695 743,48	454 335 076,44
Siirtovelat	9 163 455,06	14 584 611,79
	473 491 420,90	478 115 095,80
Velat yhteisyrityksille
Muut velat sisältäen konsernitilivelan	—	3 050 111,71
	—	3 050 111,71
Velat muille yrityksille
Joukkovelkakirjalainat	300 000 000,00	100 000 000,00
Saadut ennakot	84 162,80	83 264,78
Ostovelat	10 677 112,57	9 091 411,75
Lainat	13 076 923,08	288 381 846,08
Muut velat	7 626 624,48	5 303 900,85
Siirtovelat1)	21 704 819,15	16 298 864,13
	353 169 642,08	419 159 287,59
Yhteensä	826 661 062,98	900 324 495,10

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 21.

Lainat, muut saamiset ja rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron

menetelmää. Niiden kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen arvioidaan vastaavan toisiaan, lukuunottamatta

kiinteäkorkoista joukkovelkakirjalainaa, jonka kirjanpitoarvoa ei ole oikaistu vastaamaan käypää arvoa.

Joukkovelkakirjalainan käypä arvo tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan oli 298 284 000 euroa 31.12.2024

(98 124 000 euroa 31.12.2023). Tietoevry allekirjoitti 300 milj. euron kaksivuotisen luottofasiliteetin

joukkovelkakirjalainan uudelleenrahoittamiseksi, katso liitetieto 20 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

195

18. Siirtovelat

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Siirtovelat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Palvelumaksut	9 146 604,31	14 501 872,02
Korot	16 850,75	82 739,77
	9 163 455,06	14 584 611,79
Muut siirtovelat
Lomapalkka ja siihen liittyvät henkilösivukulut	1 757 384,09	1 640 265,30
Muut palkat ja niihin liittyvät henkilösivukulut	1 582 731,48	1 994 383,79
Muut sosiaalikulut	261 004,73	302 655,77
Korot1)	12 123 159,21	8 754 944,83
Muut	5 980 539,64	3 606 614,44
	21 704 819,15	16 298 864,13
Yhteensä	30 868 274,21	30 883 475,92

1) Vertailutiedot on päivitetty, katso liitetieto 21.

19. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Jaksotuseroista	428 868,30	6 655,42
Yhteensä	428 868,30	6 655,42
Laskennalliset verovelat
Tilinpäätössiirroista	105 814,59	5 873,78
Yhteensä	105 814,59	5 873,78

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu taseeseen.

20. Vastuusitoumukset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Konserniyritysten puolesta
Takaukset	241 291 272,99	224 781 619,93
Muut omat vastuut
Vuonna 2025 (2024) maksettavat vuokravastuut	6 910 519,70	7 316 116,50
Myöhemmin maksettavat vuokravastuut	14 370 940,35	16 130 320,09
Vuonna 2025 (2024) maksettavat leasingvastuut1)	407 181,30	333 901,00
Myöhemmin maksettavat leasingvastuut1)	395 102,67	354 096,37
Kolmansien osapuolten puolesta
Takaukset	22 689 588,97	23 431 867,3

1) Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmivuotisia eikä niihin liity lunastusehtoja.

Yllämainittujen vakuuksien ja vastuusitoumusten lisäksi emoyhtiö on antanut vakuuden toimittavan yhtiön

puolesta liittyen joihinkin merkittäviin asiakassopimuksiin.

196

21. Johdannaiset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sopimuksista, jotka eivät ole vielä erääntyneet tai joita ei ole

suljettu. Avoinna oleva nimellisarvo ei välttämättä mittaa tai osoita markkinariskiä, sillä joidenkin sopimusten riski

voi kumoutua toisten sopimusten kautta.

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttajohdannaissopimukset	602 846 898,94	630 995 010,27
Koronvaihtosopimukset	280 000 000,00	280 000 000,00

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on laskettu käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja

korkonoteerauksia.

Koronvaihtosopimukset on uudelleenluokiteltu siirtosaamisista ja -veloista pitkäaikaisiin saamisiin ja velkoihin

niiden erääntymisajan perusteella. Vertailutiedot on päivitetty vastaavasti.

Johdannaissopimusten nettomääräiset käyvät arvot	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttajohdannaissopimukset	-5 205 086,24	3 545 431,67
Koronvaihtosopimukset	-4 720 224,05	-4 551 996,79

Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen suojaukseen.

Johdannaissopimusten käyvät positiiviset arvot, brutto	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttajohdannaissopimukset	2 857 564,08	8 641 211,39
Koronvaihtosopimukset	11 807 520,06	15 466 006,94

Johdannaissopimusten käyvät negatiiviset arvot, brutto	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttajohdannaissopimukset	-8 062 650,35	-5 095 779,72
Koronvaihtosopimukset	-16 527 744,11	-20 018 003,73

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat

Katso liitetieto 23 konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

22. Rahoitusriskien hallinta

Tietoevryn operatiiviset rahoitustoiminnot on keskitetty konsernirahoitukseen, joka toimii emoyhtiössä.

Konsernirahoitus vastaa konsernin rahoitusriskien hallinnasta sekä riittävän likviditeettiaseman ylläpitämisestä.

Tietoevryn hallituksen hyväksymä konsernin rahoituspolitiikka määrittää periaatteet ja määritelmät likviditeetti-,

korko-, valuutta- ja vastapuoliriskien hallintaan. Rahoituspolitiikka kuvaa lisäksi vastuunjaon rahoitusriskien

hallinnassa. Konserni seuraa rahoitusriskien kehitystä säännöllisesti.

Rahoitusriskejä arvioidaan, mitataan ja hallinnoidaan konsernitasolla. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 20.

Varojenjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 1 299 741 759,03 euroa ja se koostuu sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta 1 207 617 299,52 euroa ja kertyneistä voittovaroista 92 124 459,51 euroa, josta tilikauden

tulos on 56 190 167,96 euroa.

Hallitus ehdottaa, että jakokelpoinen oma pääoma käytetään seuraavasti:

• osakkeenomistajille jaetaan yhteensä 1,50 euroa osakkeelta (yhteensä 177 892 366,50 euroa) osinkona

kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta

• loput 1 121 849 392,53 euroa jätetään omaan pääomaan.

Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.

197

TOIMINTAKERTOMUKSEN, KESTÄVYYSSELVITYKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös antavat

oikean ja riittävän kuvan sekä konsernin että emoyhtiön varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä

voitosta tai tappiosta 31.12.2024.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus sekä konsernin että emoyhtiön liiketoiminnan

kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta konsernin

ja emoyhtiön tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja

raportointistandardeja sekä asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (taksonomia-asetus).

Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysselvityksen allekirjoitukset					Tilinpäätösmerkintä
Espoo, 3. maaliskuuta 2025					Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu
					kertomus.
					Espoo, 3. maaliskuuta 2025
	Tomas Franzén
	puheenjohtaja				Deloitte Oy
					Tilintarkastusyhteisö
Harri-Pekka Kaukonen	Bertil Carlsén	Elisabetta Castiglioni	Liselotte Hägertz Engstam
varapuheenjohtaja					Jukka Vattulainen
					KHT
Katharina Mosheim	Gustav Moss	Petter Söderström	Anders Palklint
	Thomas Slettemoen	Kimmo Alkio
		toimitusjohtaja

198

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Tietoevry Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Tietoevry Oyj:n (y-tunnus 0101138-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole

suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

199

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon

tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä

johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus
Katso konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 6. Tietoevry Oyj –konsernin liikevaihto oli EUR 2 802,6 (2 851,4) miljoonaa. Liikevaihto koostuu pääosin jatkuvista palveluista, ohjelmistoratkaisuista ja konsultoinnista. Tämän lisäksi yhtiöllä on kiinteähintaisia projekteja. Jatkuvien palveluiden, ohjelmistoratkaisuiden ja konsultoinnin palvelusopimuksista kirjattava liikevaihto perustuu palveluvolyymeihin tai aikaan ja materiaaleihin, jotka tuloutetaan palvelun luovuttamisen mukaan. Kiinteähintaisia projekteja sisältävistä sopimuksista liikevaihto kirjataan raportointipäivään mennessä toimitettujen palvelujen perusteella suhteessa tarjottavien palvelujen kokonaismäärään. Liikevaihto on keskeinen talouden mittari, joka koostuu suuresta toimintatapahtumien volyymista. Tästä johtuen tietojärjestelmien kontrollien toimivuus korostuu liikevaihdon tuloutuksessa. Merkittävä osa liikevaihdosta tuloutuu automaattisesti IT-järjestelmissä myynnin suoritevelvoitteen täyttymisen perusteella. Liikevaihdon tuloutus merkittävyytensä vuoksi vaatii erityistä huomiota sekä kirjanpidon että tilintarkastuksen näkökulmasta.	Olemme arvioineet tulouttamiseen liittyviä konsernin tietojärjestelmiä tarkistamalla järjestelmiin pääsyn ja muutostenhallinnan kontrolleja. Myynnin tulouttamiseen liittyvien prosessien läpikäynnin yhteydessä olemme arvioineet merkittävien myyntitapahtumalajien osalta keskeisten kontrollien rakenteen toimivuutta sekä arvioineet kyseisten kontrollien toiminnan tehokkuutta. Olemme analysoineet liikevaihdon tileille kirjautuvia tapahtumia tunnistaaksemme automatisoitujen prosessien kautta sekä manuaalisesti kirjatut liiketapahtumat hyödyntämällä data-analytiikkaa. Olemme kohdentaneet aineistotarkastustoimenpiteitämme korkeamman riskin transaktioihin riskiarviomme perusteella. Palvelujen myynnin aineistotarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun muassa liikevaihtotapahtumien testausta, jonka tarkoituksena on varmistua tulouttamisen oikeellisuudesta tilikauden aikana ja tilikauden vaihteessa. Kiinteähintaisten projektien virheellisen tuloutuksen riskiin kohdistuvien aineistotarkastustoimenpiteidemme pääpaino on ollut johdon käyttämässä harkinnassa projekteja koskevia arvioita tehtäessä. Valitsimme sopimuksista otoksen ja analysoimme tehtyjä arvioita ennustettujen kustannusten ja tuottojen perusteella. Täsmäytimme tuottoennusteen myyntisopimukseen ja varmistimme tulouttamismenettelyn asianmukaisuuden sopimusehtoihin nähden. Laskimme myyntituoton uudelleen valmistusasteen perusteella ja arvioimme projektien valmiusasteen oikeellisuutta vertaamalla yhtiön kirjanpitoaineiston mukaisia toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin.

200

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon arvonalentuminen
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 14. Liikearvon määrä on konsernitaseessa EUR 1 648,2 (1 907,3) miljoonaa. Liikearvo arvostetaan arvonalentumistappioilla vähennettyyn hankintamenoon. Liikearvolle tehdään vuosittainen arvonalentumistesti IAS 36 Omaisuuserien arvonalentumisstandardin mukaisesti.  Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena Tietoevry päätyi siihen, että kirjanpitoarvo ylitti Tietoevry Tech Services -liiketoimintayksikön rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän ja kirjasi 200,0 miljoonan euron ei-rahavirtavaikutteisen arvonalentumistappion. Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin ja diskonttokorkoon liittyen. Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 14 on selostettu ja esitetty johdon soveltamat keskeiset olettamat.	Johdon laatimien arvonalentumistestausten tarkastuksessa olemme suorittaneet toimenpiteitä olennaisiin arvonalentumistestauksen piirissä olleisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, sekä arvioineet arvonalentumistestaukseen liittyvien kontrollien asianmukaisuutta. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat konsernin johdon määrittämiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Olemme arvioineet merkittäviä olettamia rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta: • Olemme verranneet johdon käyttämiä kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen toteutuneeseen kehitykseen. • Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä arvioita vahvistettuihin budjetteihin ja strategisiin suunnitelmiin. • Olemme varmistaneet Deloitten arvonmääritysasiantuntijoita hyödyntäen, että diskonttokorot ja pitkän aikavälin kasvuennusteet ovat johdonmukaisia markkinoilta saatavan informaation kanssa. • Olemme arvioineet arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä asianmukaisuutta. Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettuja liitetietoja.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä

valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että

tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin

tehdä niin.

201

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,

että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,

ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa

oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä

konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.

Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät

puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi

kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä

aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

202

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana vuodesta 2018 alkaen, yhtäjaksoisesti 7 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa

tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa

hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,

meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Espoossa, 3. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

203

KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS

Tietoevry Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Tietoevry Oyj:n (0101138-5) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys tilikaudelta 1.1.–

31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Tietoevry Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22

§:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa

kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia

ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Tietoevry Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata

konsernikestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

204

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien

eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Tietoevry Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysselvityksen laatimisessa

Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen

lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun

varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan

päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

205

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien

varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden

antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla. • Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota. • Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Espoossa, 3. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KRT

206

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Tietoevry Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Tietoevry Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Tietoevry Oyj:n (0101138-5) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (549300EW2KM4KROKQV31-2024-12-31-

fi.zip) tilikaudelta 1.1. – 31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi  voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös

merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000

mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

207

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen

sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Tietoevry Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (549300EW2KM4KROKQV31-2024-12-31-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja

yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Tietoevry Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2024 – 31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 3.3.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta

lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Espoossa, 3. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Jukka Vattulainen

KHT

Yhteystiedot

Tietoevry

Keilalahdentie 2–4

PL 2, 02101

02150 Espoo

www.tietoevry.com