VUOSI-
KERTOMUS
2024
MAKING THE WORLD SAFER,
OVER AND OVER AGAIN
Teemme maailmasta turvallisemman
aina uudelleen
Työskentelemme tehdäksemme maailmasta turvallisemman renkaidemme avulla.
Olemme valmiita ajattelemaan ja yrittämään uudelleen, haastamaan itsemme ja toisemme tekemään
enemmän ja kehittämään sitä, mitä olemme keksineet, määrittäen rajat uudelleen kaikessa, mitä teemme.
Lead to future
Tarkoituksemme on tehdä maailmasta turvallisempi keksimällä
renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen – tämä inspiroi meitä
jatkamaan yhä pidemmälle. Siksi tänä vuonna emme ainoastaan
tarkastele tapoja, joilla olemme tehneet maailmasta turvallisemman,
vaan myös sitä, mikä vaikuttaa tulevaan matkaamme.
Kohti fiksumpaa ajamista
Visiomme on johtaa maailmaa kohti fiksumpaa
ajamista. Fiksumpi ajaminen tarkoittaa uudenlaista
liikkumisen turvallisuutta ja vastuullisuutta. Olemme
periksiantamattomia ja rohkeita, jotta voimme edelläkävijänä
tehdä uusia ratkaisuja – jopa ensimmäisenä maailmassa.
Hallituksen toimintakertomus
kattaa myös konsernikestävyys-
raportin sekä selvityksen hallinto- ja
ohjaus järjestelmästä.
Konsernikestävyysraportti sisältää
EU:n kestävyysraportointidirektiivin
(CSRD) ja EU:n kestävyysraportointi-
standardien (ESRS) mukaisesti
raportoidut tiedot.
Konsernikestävyysraportti on jaettu
neljään pääosioon: Yleiset tiedot,
Ympäristötiedot, Yhteiskunnalliset
tiedot ja Hallintotapatiedot. Pääosiot
on jaettu eri aiheisiin ESRS:n
mukaisesti. Lopussa on myös lyhyt
osio Muita kestävyystiedonantoja.
Se sisältää tietoja aiheista, joita
ei katsottu olennaisiksi kaksois-
olennaisuusanalyysissä.
ESRS-sisältöindeksissä sivuilla 127–130
luetellaan ne tiedonantovaatimukset,
jotka Nokian Renkaat on sisällyttänyt
konsernikestävyysraporttiin.
Kuinka lukea kestävyysraporttia
NOKIAN RENKAAT
VUOSI 2024
Tämä on Nokian Renkaat 5
Vuoden 2024 kohokohdat 6
Toimitusjohtajan katsaus 9
Taloudellinen kehitys 11
Rengasalan trendit 12
Kestävän kehityksen skenaariot 13
Kestävä kehitys 17
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
Strategia 20
Taloudellinen tulos 21
Liiketoimintayksiköiden katsaukset 24
Osakkeet ja osakkeenomistajat 26
Varsinainen yhtiökokous 28
Merkittävät riskit 31
Tunnusluvut 34
Laskentakaavat 36
Konsernikestävyysraportti
Yleiset tiedot 38
Ympäristötiedot 64
Yhteiskunnalliset tiedot 94
Hallintotapatiedot 122
ESRS-sisältöindeksi 127
Muita kestävyystiedonantoja 137
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Johdanto 140
Hallintoelimet 141
Hallitus 143
Johtoryhmä 149
Sisäinen valvonta ja riskit 151
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös 155
Emoyhtiön tilinpäätös 205
Allekirjoitukset ja tilinpäätös-
merkintä 216
Tilintarkastuskertomus 217
ESEF-varmennusraportti 221
Kestävyysraportin
varmennuskertomus 222
Tietoa osakkeesta 224
Konsernirakenne 225
PALKITSEMIS-
RAPORTTI
Johdanto 228
Hallituksen palkitseminen 230
Toimitusjohtajan palkitseminen 231
TIETOA SIJOITTAJILLE
JA SIJOITTAJASUHTEET
Yleistä tietoa ja IR-yhteystiedot 235
VUOSI 2024
RENKAAN
NÄENNÄISESTI
YKSINKERTAINEN
ULKOMUOTO
KÄTKEE SISÄÄNSÄ
MUTKIKASTA KEMIAA
MAKING THE WORLD SAFER,
OVER AND OVER AGAIN
Nokian Renkaiden kehityslaboratorio
Nokian Renkaat
lyhyesti
Liikevaihto
1,3
mrd. euroa
Henkilöstö
3 800
maailmanlaajuisesti
Tuotteita myytiin
46
maassa
Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita
henkilöautoihin, kuorma-autoihin ja raskaisiin työkoneisiin.
Vianor-ketju on erikoistunut autohuoltoon ja rengaspalveluihin.
• Nokian Renkaat palvelee asiakkaitaan ydinmarkkinoillaan
Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa.
Brändätty jakeluverkosto sisältää oman Vianor-ketjun,
Vianor-partnerketjun ja Nokian Tyres Authorized Dealers
(NAD) -verkoston.
• Nokian Renkaat valmistaa renkaita kolmessa tehtaassa:
Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa, minkä lisäksi
yhtiöllä on vannetehdas Suomessa. Valmistuskumppanit
täydentävät omaa tuotantoa.
• Nokian Renkaiden testikeskukset sijaitsevat Nokialla ja
Ivalossa sekä Espanjan Santa Cruz de la Zarzassa.
• Yhtiön pääkonttori on Nokialla ja sen osakkeet on listattu
Nasdaq Helsinkiin.
Tietoja yhtiön omistusrakenteesta löytyy osoitteesta yritys.
suurimmat-omistajat.
Nokian Renkaat lukuina 2024
Nokian Renkaat -konserni koostuu Suomessa toimivasta
emoyrityksestä, myyntiyhtiöistä Ruotsissa, Norjassa,
Yhdysvalloissa, Kanadassa, Tsekin tasavallassa, Saksassa,
Ranskassa, Sveitsissä, Puolassa ja Ukrainassa, sekä
rengasketjusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Liiketoimintayksikköjen liikevaihto konsernin ulkopuolisille asiakkaille, %
Henkilöautonrenkaat 56 % (52)
Raskaat Renkaat 16 % (19)
Vianor 28 % (29)
5
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Romanian-tehdas avattiin
Nokian Renkaat vietti syyskuussa uuden henkilöauton renkaita
valmistavan tehtaansa avajaisia Oradeassa Romaniassa. Tehdas
on maailman ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön
rengastehdas, jossa ei käytetä lainkaan fossiilista enerigiaa. Tehdas
on esimerkki kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta vastuullisuuteen,
jossa on huomioitu muun muassa hiilidioksidipäästöttömän energian
käyttö sekä energiatehokkaat ja automatisoidut prosessit. Tehdas
keskittyy ensisijaisesti Keski-Euroopan markkinoille myytävien
henkilöauton renkaiden valmistukseen, sillä sen sijainti on
strategisesti lähellä kyseisen markkinan kuluttajia ja asiakkaita.
Ensimmäinen rengas
Romanian-tehtaalta
Ensimmäinen Romanian-tehtaalla valmistettu rengas oli keski-
eurooppa laisille autoilijoille suunniteltu Nokian Tyres Snowproof 2
-talvirengas. Rengastoimitukset aloitetaan 2025. Tehtaan peruskivi
muurattiin toukokuussa 2023.
Nokian Renkaat aloitti työntekijöiden rekrytoinnit Romanian-
tehtaalle 2023, ja osaajia on palkattu sekä tuotantoon että toimi-
henkilöiksi. Kun tehdas saavuttaa täyden kapasiteetin, se työllistää
noin 500 henkilöä.
Nokian Renkaiden
vuosi 2024
Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat saavutti useita merkittäviä
virstanpylväitä, jotka ovat edistäneet yhtiön etenemistä kohti sen
taloudellisia ja ei-taloudellisia tavoitteita ja vahvistaneet yhtiön
asemaa rengasmarkkinoilla.
Johtava premium-
renkaiden valmistaja
Nokian Renkaat on Pohjoismaiden johtava premium-renkaiden
valmistaja, minkä ohella yhtiö pyrkii merkittävään kasvuun Pohjois-
Amerikassa ja Keski-Euroopassa.
Myynnin kasvun ajureina toimivat kasvava kapasiteetti ja eri
markkinoiden tarpeisiin kehitetyt korkealaatuiset tuotteet. Yhtiöllä
on erinomainen tuotevalikoima ja vahva innovaatioputki.
Henkilöauton renkaiden lisäksi Nokian Renkaat on yksi raskaiden
erikoisrenkaiden johtavia valmistajia muun muassa metsä- ja
maatalouskonesegmenteissä. Vianor tukee myyntiä ja premium-
brändiasemaa Pohjoismaissa.
Lue lisää tavoitteistamme ja strategiastamme osoitteesta
6
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Talvirenkaan keksimisestä 90 vuotta
Vuosi 2024 oli talvirenkaan keksimisen 90-vuotisjuhlavuosi. Nokian
Renkaat keksi talvirenkaan ratkaisuksi Suomen ankaraan talveen.
Talvirenkaaseen kehitettiin voimakkaasti kuvioitu pintakuvio pidon
takaamiseksi, ja kuvio suunniteltiin myös riittävän avoimeksi, jolloin
se puhdistui itsestään lumesta ajon aikana. Maailman ensimmäinen
talvirengas eli Kelirengas oli suunniteltu lähinnä kuorma-autoihin.
Vuonna 1936 esiteltiin erityisesti henkilöautoihin tarkoitettu malli
Lumi-Hakkapeliitta. 1960-luvun alussa uusi talviautoilua turvaava
innovaatio esiteltiin, kun renkaisiin tuotiin nastat.
Lähes 90 vuotta myöhemmin Nokian Tyres Hakkapeliitta on yhä
yksi maailman tunnetuimmista talvirengasbrändeistä. Talvirengasta
kehitetään jatkuvasti, jotta se vastaa nykypäivän autoilijoiden sekä
muuttuvien olosuhteiden vaatimuksiin.
Uudet päästövähennystavoitteet
Science Based Targets -organisaatio hyväksyi Nokian Renkaiden
uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet. Niihin sisältyy
sekä lyhyen aikavälin tavoitteet vuodelle 2030 että pitkän aikavälin
tavoitteet nettonollapäästöjen saavuttamiseksi koko arvoketjussa
viimeistään 2050.
Laajennettu tuotanto Yhdysvalloissa
Paolo Pompei toimitusjohtajaksi
Uusi visio ja tarkoitus
Nokian Renkaat lanseerasi vuoden 2024 alussa uuden visionsa
ja tarkoituksensa.
Visio: johdamme maailmaa kohti fiksumpaa ajamista.
Tarkoitus: me teemme maailmasta turvallisemman keksimällä
renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen.
Tarkoitus kuvaa yhtiön halua työskennellä turvallisuuden ja
vastuullisuuden eteen aina uudelleen ja uudelleen. Visionsa
mukaisesti Nokian Renkaat pyrkii aina eteenpäin olemalla
periksiantamaton ja rohkea, jotta yhtiö voi edelläkävijänä tehdä
uusia ratkaisuja. Yhtiö mahdollistaa fiksumman ajamisen ihmisille
ja yrityksille johtamalla matkaa esimerkillä ja inspiraatiolla.
Paolo Pompei nimitettiin Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtajaksi
1.1.2025 alkaen. Hän korvaa tehtävässä Jukka Moision, joka jäi yhtiöstä
eläkkeelle vuoden 2024 lopussa. Lue Paolo Pompein ajatuksia
toimitusjohtajan katsauksesta sivuilta 9–10.
Nokian Renkaat sai kesäkuussa päätökseen investointivaiheen
Yhdysvaltain-tehtaallaan avaamalla uuden valmiiden tuotteiden
varaston tehtaan läheisyyteen. Nokian Renkaat aloitti
rengastuotannon Yhdysvaltain-tehtaassa vuonna 2020 ja on sen
jälkeen nostanut tehtaan tuotantokapasiteettia, kasvattanut
tiimiä noin 500 henkilöön ja lisännyt tehtaan kyvykkyyttä valmistaa
Pohjois-Amerikan markkinoille kehitettyjä all season- ja all weather
-renkaita ja täydentäen näin vuosikymmenien mittaista vahvaa
talvirengasasemaamme Pohjois-Amerikan markkinoilla.
7
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Uusiutuva Reselo Rubber
Nokian Renkaille
toista vuotta
peräkkäin platinatason
tulos EcoVadis-
yritysvastuuarvioinnissa
Luokitus tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin
joukossa EcoVadisin arvioimista yrityksistä viimeisen 12
kuukauden aikana (10/2024).
Nokian Tyres Green Step Ligna
Nokian Renkaat ja UPM esittelivät yhteistyössä konseptirenkaan
- Nokian Tyres Green Step Lignan. Se on kaikkien aikojen
ensimmäinen konseptirengas, jossa on hyödynnetty täysin
uusiutuvaa UPM BioMotion™ RFF -ligniiniraaka-ainetta. Renkaan
valmistuksessa on käytetty uutta uusiutuvaa materiaalia,
jolla on potentiaalia korvata merkittävä osa renkaiden
valmistuksessa nykyisin käytettävästä noesta vähentäen
fossiilisten materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä
renkaiden valmistuksessa.
Vastuullisten raaka-
aineiden osuuden
lisääminen
Nokian Renkaiden tavoitteena on
lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien
raaka-aineiden osuutta renkaissa 50
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2024 yhtiö kertoi useasta
tavoitteen saavuttamista edistävästä
hankkeesta. Lue lisää ei-taloudellisista
tavoitteistamme osoitteesta
Nokian Renkaiden Suomen-tehdas sai International Sustainability
and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin, joka mahdollistaa
vastuullisten raaka-aineiden käytön lisäämisen renkaissa. Nokian Renkaat
ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteiden
lanseerauksen yhteydessä ja työskentelee korvatakseen fossiiliperäisiä
raaka-aineita vastuullisilla materiaaleilla.
Kierrätysnoki
Nokian Renkaat teki ostosopimuksen kierrätysnoesta. Tavoitteena on
valmistaa entistäkin vastuullisempia renkaita ja lisätä kiertotaloutta.
Nokian Renkaiden kuorma-
ja linja-autojen renkaille
myönnettiin Design from
Finland -merkki.
Nokian Renkaat allekirjoitti kehittämisyhteistyösopimuksen
ruotsalaisen biomateriaaliteknologiayhtiö Reselo AB:n kanssa sen
uusiutuvan Reselo Rubber -materiaalin jatkokehittämisestä renkaiden
mahdolliseksi uudeksi raaka-aineeksi.
8
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Kasvun tiellä
Paolo Pompei aloitti Nokian Renkaiden toimitusjohtajana
tammikuussa 2025. Keskustelimme uuden toimitusjohtajan
kanssa hänen näkemyksistään yhtiöstä ja sen
kehitysmahdollisuuksista.
OLEN AINA IHAILLUT
NOKIAN RENKAIDEN
TUOTTEITA
JA VAHVAA
INNOVAATIOKYKYÄ.
Mitkä ovat ensivaikutelmasi Nokian Renkaista?
Olen innoissani ja otettu siitä, että saan johtaa Nokian Renkaita. Olen
työskennellyt rengasalalla pitkään ja seurannut yhtiön matkaa yli
20 vuotta. Olen aina ihaillut Nokian Renkaiden tuotteita ja vahvaa
innovaatiokykyä. Erityisen vaikuttunut olin yhtiön kyvystä sopeutua
Venäjältä vetäytymisen jälkeen ja aloittaa uuden, kestävän kasvun
rakentaminen.
Nokian Renkaat on tällä hetkellä mielenkiintoisessa kasvuvaiheessa.
Olemme selvinneet viime vuosien haastavien aikojen läpi ja nyt
tavoittelemme kasvua Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Pohjoismaissa haluamme säilyttää vahvan asemamme. Tämä
yhdistettynä erinomaisiin tuotteisiin, arvostettuun brändiin ja
jatkuvaan vastuullisuuskehitykseen luo erinomaisen pohjan yhtiön
kannattavalle kasvulle.
Ensimmäisten viikkojen aikana olen tavannut henkilöstöämme
ja vieraillut eri toimipaikoissamme. On ollut upeaa nähdä, kuinka
paljon osaamista meillä on ja miten vahvoja asiakassuhteita olemme
rakentaneet.
9
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Vuosi 2024 oli haastava auto- ja rengasmarkkinoilla.
Miten näet markkinoiden kehittyvän vuonna
2025, ja miten Nokian Renkaat menestyy tässä
ympäristössä?
Vuonna 2025 tähtäämme edelleen kasvuun tuomalla markkinoille
uusia, innovatiivisia tuotteita sekä keskittymällä entistäkin vahvemmin
lisäarvon tuottamiseen kuluttajille. Operatiivisen toiminnan
tehostuminen ja tarkka kustannusten hallinta yhdessä korkeamman
myyntimäärän ja kasvavan keskimyyntihinnan kanssa tukevat
kannattavuuden paranemista. Huolimatta siitä, miten markkinat
kehittyvät, näen, että meillä on hyviä mahdollisuuksia vahvistaa
markkina-asemaamme ja kehittää liiketoimintaamme.
Ihmiset ovat lopulta se voimavara, johon yhtiön menestys perustuu.
Nokian Renkailla on erittäin osaava ja omistautunut tiimi, ja aiomme
jatkaa yhteistyön rakentamista organisaatiossa. Yhdessä olemme
vahvempia. Alkuvuonna 2025 tehtyjen organisaatiomuutosten
tavoitteena on kehittää yhtiötä kuluttajakeskeisemmäksi ja saavuttaa
globaaleja synergioita ja tehokkuutta kaikessa, mitä teemme.
Rakentamalla kannattavaa kasvua, tuomalla markkinoille innovatiivisia,
vastuullisia tuotteita ja parantamalla tuottavuutta ja tehokkuutta
luomme jotain, josta jokainen meistä voi ylpeä.
PAOLO POMPEI
TOIMITUSJOHTAJA
NOKIAN RENKAAT TÄHTÄÄ
KANNATTAVAAN KASVUUN.
Miten aiot vahvistaa Nokian Renkaiden
kilpailukykyä?
Innovointi auttaa meitä pysymään kilpailijoitamme edellä. Nokian
Renkaat tunnetaan laadukkaista premium-tuotteistaan, jotka
toimivat vaativissakin olosuhteissa. Keskitymme korkean lisäarvon
tuotteisiin, erityisesti talvirenkaisiin. Tällaisten suorituskykyisten
tuotteiden valmistaminen vaatii jatkuvaa raaka-aineiden,
tuoteominaisuuksien ja valmistusprosessien kehittämistä.
Olemme viime vuosina investoineet merkittävästi moderniin
valmistusteknologiaan, jotta voimme vastata kuluttajien muuttuviin
tarpeisiin. Uutta teknologiaa ja vahvaa innovaatiotoimintaa
hyödyntäen tuomme markkinoille jatkossakin turvallisia, vastuullisesti
valmistettuja ja suorituskykyisiä renkaita.
Miten aiot edistää vastuullisuutta Nokian Renkailla?
Vastuullisuus on kytketty tiiviisti päivittäiseen toimintaamme, ja
työskentelemme järjestelmällisesti vastuullisemman tulevaisuuden
puolesta. Olemme vähentäneet toimintamme ympäristövaikutuksia
vuosi vuodelta. Loppukäyttäjiä lähellä sijaitsevat
tuotantolaitoksemme auttavat pienentämään hiilijalanjälkeämme
entisestään, ja uusi tehtaamme Romaniassa, joka on maailman
ensimmäinen täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas, on
vastuullisuuden vertailukohta alalla.
Vastuullisuus tarkoittaa meille myös uusia, kuluttajia hyödyttäviä
innovaatioita. Parannamme jatkuvasti tuotteidemme vastuullisuutta
esimerkiksi kehittämällä renkaita kierrätetyistä tai uusiutuvista
materiaaleista. Olemme ylpeitä siitä, että olemme osa YK:n Global
Compact -aloitetta, ja teemme yhteistyötä muiden sidosryhmien
kanssa tavoitteena parantaa työoloja ja ihmisoikeuksia koko
toimitusketjussa.
Mitkä ovat yhtiön lähiajan tärkeimmät
painopistealueet?
Meillä on selkeät prioriteetit. Aiomme kasvattaa
tuotantokapasiteettia suunnitelmiemme mukaisesti sekä hyödyntää
nykyiset resurssimme täysimääräisesti. Henkilöautonrenkaissa
olemme jo pitkällä tasapainoisemman tuotantoverkoston
rakentamisessa kasvun tukemiseksi. Keskitymme nyt siihen,
miten pystymme käyttämään tätä tuotantoalustaa entistä
tuottavammin ja tehokkaammin. Lisäksi vahvistamme Nokian
Renkaiden bränditunnettuutta ja kuluttajakeskeisyyttä, mikä auttaa
rakentamaan asiakasuskollisuutta.
Lyhyellä aikavälillä keskeisin tavoitteemme on saada uusi
rengastehtaamme Romaniassa sujuvasti käyntiin ja samalla
parantaa tuotantokyvykkyyttä tehtaillamme Suomessa ja
Yhdysvalloissa. Kuluttajia ja asiakkaita lähellä olevat tehtaat tekevät
liiketoimintamallistamme aiempaa joustavamman ja pystymme
palvelemaan päämarkkinoitamme entistä paremmin. Tämä
auttaa vahvistamaan asemaamme Pohjoismaissa, palauttamaan
markkinaosuuttamme Keski-Euroopassa ja kasvattamaan
toimintaamme Pohjois-Amerikassa.
Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa meillä on yhtä lailla
mahdollisuuksia kasvaa uusien tuotteiden ja asiakkuuksien kautta.
Vianor tukee myyntiä ja premium-brändiasemaa Pohjoismaissa.
10
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
2024 lukuina
Taloudellisia lukuja 2024 2023
Liikevaihto, miljoonaa euroa 1 289,8 1 173,6
Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali, % 5,5 % 5,5 %
Nettovelka/segmentit yhteensä käyttökate 3,3 1,3
Osinko, euroa 0,25* 0,55
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
Kestävän kehityksen lukuja (varmennettu) 2024 2023
Rengastehtaiden Scope 1 & 2 -päästöt
tuotetonnia kohden, kg CO
2
e / tn 153 156
Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden
osuus renkaissa, % 25 % N/A
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien
taajuus (LTIF) 4,6 4,7
Korkean vastuullisuusriskin
toimittajista auditoitu, % 100 % 100 %
Engagement-pisteet henkilöstökyselyssä 72 73
2020 2021 2022 2023 2024
Liikevaihto
Segmentit yhteensä liikevoitto
Segmentit yhteensä liikevoitto, %
Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto
Milj. euroa %
2 000
1 500
1 000
500
0
40
30
20
10
0
1 289,8
1 313,8
1 714,1
1 350,5
71,4
190,2
324,8
17,8
65,1
1 173,6
Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole
oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.
Taloudellinen kehitys 2024
Vuonna 2024 Nokian Renkaat jatkoi yhtiön jälleenrakentamista.
Yhtiö edisti kasvustrategiaansa strategisilla investoinneilla kapasi-
teetin kasvattamiseksi sekä vahvalla innovaatiotoiminnalla uusien
tuotteiden lanseeraamiseksi. Tärkeimpiin merkkipaaluihin kuuluivat
maailman ensimmäisen täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän
rengastehtaan avaaminen Romaniassa, investointivaiheen päättä-
minen Yhdysvaltain-tehtaalla sekä uusien vastuullisten materiaalien
tuominen renkaisiin.
Vuonna 2024 auto- ja rengasmarkkina oli haastava talouden epävar-
muuksien ja alhaisen kuluttajaluottamuksen vuoksi. Punaisenmeren
kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti vuoden
ensimmäisellä puoliskolla. Vastatuulesta huolimatta Nokian Renkaat
kasvatti myyntivolyymiään ja vahvisti markkinaosuuttaan keskeisillä
markkina-alueilla.
Henkilöautonrenkaiden liikevaihto kasvoi vuonna 2024 Keski-Eu-
roopan voimakkaan kasvun vauhdittamana. Pohjoismaissa yritys
jatkaa vahvasta asemasta, kun taas Pohjois-Amerikassa toiminnassa
on vielä parannettavaa. Raskaat Renkaat suoriutui hyvin heikossa
ensiasennusmarkkinassa.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat toi markkinoille useita uusia tuot-
teita, joissa turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat
tuotekehityksen ajureina. Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat
tuotevalikoimat sekä vahva innovaatioputki auttavat Nokian Renkaita
vastaamaan kuluttajien muuttuviin odotuksiin.
Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan, %
Pohjoismaat 54 % (57)
Muu Eurooppa 25 % (19)
Amerikka 21 % (23)
Muut maat 0 % (1)
Henkilöstön jakauma maantieteellisten alueiden mukaan, %
Pohjoismaat 71 % (78)
Muu Eurooppa 12 % (6)
Pohjois-Amerikka 16 % (16)
11
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaita myydään lähinnä
jälkimarkkinoilla, joilla jälleenmyyjät myyvät renkaita kuluttajille.
Global Datan mukaan Nokian Renkaiden päämarkkina-alueilla,
eli Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa,
henkilöautojen, katumaastureiden ja pick-upien renkaiden
jälkimarkkinoiden koko on noin 600 miljoonaa rengasta. U.S. Tire
Manufacturers Association (USTMA) arvioi, että Pohjois-Amerikan
markkinat kattavat lähes puolet kokonaismarkkinoista.
Rengasmarkkinan kehitykseen liittyy useita trendejä, joista alla on
kuvattu tärkeimmät:
1. Autoteollisuuden disruptio
Autoteollisuus käy läpi nopeaa kehitysvaihetta, jota ohjaavat
siirtyminen kohti sähköautoja, autonomisen ajamisen nousu sekä
siirtyminen autojen yksityisomistuksesta yhteisomistukseen. Tämä
muuttaa paitsi itse ajamista, myös ajoneuvojen suorituskykyyn ja
toiminnallisuuteen kohdistuvia vaatimuksia.
2. Digitalisaatio
Yhteiskunnan digitaalinen muutos kiihtyy, ja digitaalisten innovaa-
tioiden määrä kasvaa myös rengasalalla. Automaatio ja robotiikka
muuttavat suunnittelua ja valmistusta. Data ja liitettävyys luovat
uusia liiketoimintamalleja ja määrittävät arvoverkostoja uudelleen.
Rengasmarkkinan
kehitys ja trendit
Tehokkuus ja monikäyt-
töisyys ohjaavat raskaiden
renkaiden kehitystä
Raskaiden työkoneiden ja laitteiden tehokkuus sekä monikäyttöi-
syys ovat tällä hetkellä raskaiden renkaiden kehitystä ja käyttöä
eniten määrit tävät tekijät. Koneiden tehokkuus kasvaa jatkuvasti,
jolloin ne suoriutuvat samoista työtehtävistä entistä nopeammin
käyttäen tähän vähemmän resursseja. Energiankulutukseen
voidaan vaikuttaa renkaan vierintävastusta madaltamalla ja
huolehtimalla, että rengas kulkee energiatehokkaasti sekä tiellä
että esimerkiksi pellolla. Ja siihen puolestaan vaikuttaa muun
muassa renkaan materiaalivalinnat, rakenne ja kulutuspinta.
Monipuolinen rengas mahdollistaa koneen käyttämisen usealla
tavalla ja erityyppisissä olosuhteissa. Tämä edellyttää rengas-
valmistajalta innovatiivisuutta ja kokeilevaa kehittämistä. Yleensä
kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, koska renkaat
ovat heille aina suuri investointi.
Lue lisää raskaiden renkaiden trendeistä: linkki verkkosivulle koko
artikkeliin.
CASE
3. Asiakkaiden ja loppukäyttäjien käyttäytyminen
Asiakkaat kaipaavat mukavuutta, omien arvojensa mukaista toi-
mintaa ja digitaalivetoisia kokemuksia. Sekä kuluttajat että yritykset
tutkivat, ostavat ja hallinnoivat ajoneuvoja ja palveluita yhä enemmän
verkossa. Siirtymä lisää digitaalisten alustojen, kalustonhallinnan ja
vahvojen kumppanuuksien merkitystä.
4. Vastuullisuus
Asiakkaiden tarpeet, kehittyvä sääntely ja tiukemmat standardit
rohkaisevat kehittämään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä tuotan-
toprosesseja ja rengasteknologioita. Yrityksen suorien päästöjen
lisäksi huomiota kiinnitetään yhä enemmän tuotteen koko elinkaaren
hiilijalanjäljen pienentämiseen raaka-aineista aina käyttöiän loppuun,
jotta ympäristövaikutukset voidaan minimoida joka vaiheessa. Tämä
sisältää uusia innovatiivisia tapoja käyttää uusiutuvia ja kierrätettyjä
raaka-aineita sekä renkaan kestävyyden ja suorituskyvyn optimointia
siten, että ajamisen energiankulutusta voidaan vähentää.
5. Lainsäädännölliset vaatimukset
Rengasalaan kohdistuu yhä enemmän lainsäädäntöä, jolla pyritään
vähentämään ympäristövaikutuksia ja parantamaan turvallisuutta.
Säännökset keskittyvät renkaan ja tien kulumahiukkasten (TRWP)
minimointiin, renkaiden suorituskykyä ja vastuullisuutta koskevan
viestinnän avoimuuteen, polttoainetalouden parantamiseen sekä tien
kulumisen minimointiin.
6. Markkinoiden ja tuotteiden variointi
Rengasmarkkina monipuolistuu täyttääkseen asiakkaiden kehittyvät
tarpeet, ja erikoisrenkaita suunnitellaan esimerkiksi polttoainetaloutta,
suorituskykyä tai autonomista ajamista ajatellen. Markkinoiden tar-
peiden vaihtelut ovat johtaneet autonvalmistajien ja rengasyhtiöiden
välillä lisääntyneeseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää
optimaalisia renkaita tietyille ajoneuvomalleille.
Lue lisää rengasalan trendeistä.
12
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Renkaat ovat elinehto toimiville ja turvallisille yhteiskunnille. Ne
mahdollistavat kaikkea ihmisten välisestä yhteydenpidosta turvalliseen
liikkumiseen ja kokonaisten talouksien kasvuun. Ei ehkä olekaan ihme,
että maailmassa valmistetaan vuosittain jopa 1,5 miljardia rengasta.
Tulevaisuudessa määrä kasvaa entisestään, kun autoilun yleistymisen,
kuljetuspalveluiden kasvavan kysynnän sekä kehittyvien alueiden
talouskasvun ennakoidaan lisäävän ajoneuvojen määrää merkittävästi.
Rengasalan edelläkävijälle tämä kehitys asettaa kiperän haasteen
ratkaistavaksi: miten valmistetaan entistä enemmän renkaita, ja tehdään
se samalla hiilineutraalisti, uusiutuvista raaka-aineista – ja ennen kaikkea
niin, että renkaiden turvallisuus ja ominaisuudet ovat maailmanluokkaa?
Nokian Renkaiden visiona on johtaa maailmaa ajamaan fiksummin.
Olemme ylpeitä roolistamme liikenteen ja yhteiskuntien kehityksessä,
mutta tiedostamme samalla koko toimialamme ja sen arvoketjun
ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Siksi ryhdyimme ratkomaan edellä
kuvattua haastetta jo yli 20 vuotta sitten – hyvissä ajoin ennen
sääntelyn ja yleisen ympäristötietoisuuden lisääntymistä.
Edelläkävijyys on strategiamme ytimessä edelleen. Onnistuminen
edellyttää, että haastamme itseämme tekemään jatkuvasti enemmän
– keksimään renkaan ja sen valmistamisen aina uudelleen. Seuraavilla
sivuilla avaamme tarkemmin kolme päälinjaamme, jotka kiteyttävät
visiomme tulevaisuuden maailmasta sekä tavoitteistamme ja
toimistamme, joilla kuljemme sitä kohti.
Näkemyksemme
ajamisen
tulevaisuudesta
Lead to circularity
Tavoitteenamme on lisätä renkaissa
käytettyjen kierrätettyjen ja
uusiutuvien materiaalien osuutta 50
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Lead to safety
Laaturenkaiden valmistajana Nokian Renkaat
panostaa jatkuvasti uusien turvallisuutta
parantavien innovaatioiden hyödyntämiseen
ja kehittämiseen – renkaan keksimiseen
kerta toisensa jälkeen uudelleen.
Lead to zero
Nokian Renkaat toimii alansa uranuur-
tajana ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2050
asiakkaille on tarjolla täysin ilmasto-
neutraali rengas – koko ketjun osalta.
13
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Päämääränä vain
vastuullisista raaka-
aineista valmistettu
rengas
Renkaat valmistetaan perinteisesti useista eri materiaaleista,
joihin liittyy ympäristön näkökulmasta ongelmia niiden alkuperän,
kierrätettävyyden ja hiukkaspäästöjen osalta. Nokian Renkaiden
keskeisenä tehtävänä kiertotalouden edistämisessä on olla
mukana kehittämässä uusia, innovatiivisia raaka-aineita, pidentää
renkaiden elinkaarta sekä parantaa materiaalikierrätystä.
Tällä työllä haluamme tuoda koko toimialalle uusia, parempia
materiaalivirtoja ja toimintamalleja.
Nokian Renkaiden koko tuotekehitys perustuu turvallisuuden ja
ympäristönäkökulmien jatkuvalle kehittämiselle. Nämä kestävän
turvallisuuden periaatteet ohjaavat kaikkea työtämme.
Tavoitteenamme on lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen
ja uusiutuvien materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030
mennessä. Tällä hetkellä olemme puolimatkassa tavoitteen
toteutumisessa.
Vaikka kiertotalouteen liittyvät suunnitelmamme ovat alan kun-
nianhimoisimpia, ne ovat meille jatkumoa aiemmalle työllemme.
Lue lisää työstämme uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden
lisäämiseksi renkaissa osoitteesta yritys.nokianrenkaat.fi.
LEAD TO CIRCULARITY
Etsimme jatkuvasti uusiutuvia
ja kierrätettyjä vaihtoehtoja
fossiilipohjaisille ja neitseellisille
raaka-aineille ympäristövaikutusten
vähentämiseksi.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
tähtää siihen, että neitseellisiä
fossiilisia raaka-aineita ei enää parin
vuosikymmenen kuluttua käytetä
lainkaan rengasteollisuudessa.
Yksi tärkeimmistä ei-taloudellisista
tavoitteistamme on, että kierrätettyjen
ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus
renkaissamme on 50 prosenttia vuoteen
2030 mennessä.
Materiaalien kehittäminen Yhdessä eteenpäin Vastuullisuutta ajamassa
2 3
Matkalla kohti pienempää ympäristöjalanjälkeä
2
1
3
1
14
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Päämääränä maailman
turvallisin rengas
Renkaat ovat ajoneuvon keskeinen turvavaruste. Niiden
kosketuspinta tiehen on vain neljän kämmenen kokoinen,
mutta niistä on kiinni, pysyykö ajoneuvo tiellä ja pysähtyykö se
äkkitilanteessa. Renkaan merkitys korostuu erityisesti vaativissa
ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa: lumella ja jäällä, märällä
tienpinnalla sekä yllättävissä tilanteissa. Juuri tämä on Nokian
Renkaiden erityisosaamista.
Laaturenkaiden valmistajana Nokian Renkaat panostaa
jatkuvasti uusien turvallisuutta parantavien innovaatioiden
hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Keskeisinä haasteina on
kehittää samanaikaisesti sekä entistä turvallisempia renkaita
sekä toisaalta herättää kuljettajia ymmärtämään paremmin
rengasvalintojen, renkaiden vaihtovälin ja ajotyylin merkitystä.
Lue lisää turvallisuutta edistävästä työstämme osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi.
LEAD TO SAFETY
Järjestelmä käyttää Bluetooth-yhteyttä
tietojen ja hälytysten lähettämiseen
käyttäjälle. Tämä mahdollistaa reagoinnin
äkillisiin rengaspaineen tai lämpötilan
muutoksiin ajoissa.
Renkaan sisäpintaan kiinnitetty anturi kerää
tarkkoja ja reaaliaikaisia tietoja renkaan
paineista ja lämpötiloista.
Oikeat rengaspaineet ovat tärkeitä pidon
ja vakauden sekä polttoaineenkulutuksen
ja renkaiden kulumisen kannalta. Korkeat
rengaslämpötilat voivat johtaa vaurioihin.
Älyrenkaiden avulla työstä voi tulla turvalli-
sempaa, tehokkaampaa ja taloudellisempaa.
Reaaliaikaiset hälytykset
Älyrenkaat tekevät työstä turvallisempaa ja tehokkaampaa
Anturit keräävät dataa
Älykästä turvallisuutta
2 3
2
1
3
1
15
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Päämääränä ilmasto-
neutraali rengas
Rengasteollisuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
merkittävä rooli, sillä renkaiden valmistus ja käyttö
kuluttavat merkittävästi energiaa ja tuottavat samalla
kasvihuonekaasupäästöjä.
Nokian Renkaat toimii alansa uranuurtajana ilmastonmuutoksen
torjumiseksi. Sitouduimme vuonna 2020 alamme
ensimmäisenä yrityksenä Science Based Targets -aloitteeseen.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2050 asiakkaille on tarjolla
täysin ilmastoneutraali rengas – koko ketjun osalta. Matkallamme
on välietappeja: aiomme vähentää renkaiden valmistuksen
hiilidioksidipäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun
vertailutasona on vuosi 2022.
Uskomme onnistumiseemme ja olemme vähentäneet
rengastehtaidemme päästöjä kunnianhimoisesti. Syksyllä
2024 Nokian Renkaat avasi Romaniaan maailman ensimmäisen
täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan.
Tavoitettamme tukee myös osallistuminen Polestar 0
-hankkeeseen, jossa kehitetään täysin ilmastoneutraali auto.
Nokian Renkaat on ainoana rengasvalmistajana mukana
projektissa kehittämässä ilmastoneutraalit premium-renkaat.
Lue lisää Lead to zero -ajattelustamme osoitteessa yritys.
nokianrenkaat.fi.
LEAD TO ZERO
1
3
2
NOKIAN TYRES FACTORY IN ORADEA,
ROMANIA IS THE WORLD’S FIRST
FULL-SCALE TIRE FACTORY WITH
ZERO CO2 EMISSIONS.
The tire manufacturing
process is very energy
efficient as only the most
modern technology and
machinery is utilized.
Steam used to cure the tires is
generated by innovative electric boilers
which use only zero CO2 emission free
electricity instead of the usual fossil
fuels such as coal or gas.
All electricity used at the
factory is CO2 emission free.
Part of the electricity used in
the factory is generated by
on-site solar power units.
3 ENERGY EFFICIENT2 INNOVATIVE & ELECTRIC1 C02 EMISSION FREE
CO
2
-päästötön
Innovatiivinen ja sähköinen
Energiatehokas
2 3 1
Kaikki tehtaalla käytetty sähkö
on CO
2
-päästötöntä. Osa tehtaan
käyttämästä sähköstä tuotetaan
paikan päällä olevilla aurinko-
voimalaitoksilla.
Renkaiden vulkanisoimisessa käytettävä höyry
tuotetaan innovatiivisissa sähkökattiloissa, jotka
hyödyntävät tavanomaisten fossiilisten poltto-
aineiden sijaan hiili dioksidipäästötöntä sähköä.
Renkaiden valmistusprosessi on erittäin
energiatehokas, tuotannossa hyödynnetään
uusinta teknologiaa ja laitteita.
Maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön rengastehdas Romaniassa
16
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Vastuullisuuden
kehittäminen
ja johtaminen
perustuu
olennaisuudelle
Nokian Renkaille vastuullisuus tarkoittaa vastuullista, läpinäkyvää
liiketoimintaa sekä sitä, että kehitämme turvallisia, korkealaatuisia
tuotteita, joissa vastuullisuus on olennainen ominaisuus aina raaka-
aineista käytöstä poistoon saakka.
Rengas on globaali tuote, johon liittyy useita erityyppisiä
vastuullisuuden näkökulmia: sademetsissä tuotettu luonnonkumi
yhdistetään teollisiin komponentteihin tehtaillamme, ja valmiit
renkaat laivataan ympäri maailmaa. Noin 90 prosenttia renkaamme
hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana, joten tuotteiden käyttäjät ovat
tärkeä osa arvoketjua.
Olennaisuus näyttää suuntaa
Olemme sitoutuneet minimoimaan Nokian Renkaiden negatiiviset
vaikutukset ja maksimoimaan positiiviset vaikutukset talouteen,
ympäristöön ja ihmisiin. Arvioimme olennaiset aiheemme tekemällä
olennaisuusanalyysin kolmen vuoden välein ja katselmoimalla sen
tulokset vuosittain.
Nokian Renkaat suoritti syyskuusta 2023 helmikuuhun 2024
kaksoisolennaisuusanalyysin. Sen mukaan meille olennaisimmat
aiheet ovat:
• Ilmastonmuutos
• Pilaantuminen
• Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
• Resurssien käyttö ja kiertotalous
• Oma työvoima
• Arvoketjun työntekijät
• Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• Liiketoiminnan harjoittaminen
Osana hallituksen toimintakertomusta julkaistavassa Nokian
Renkaiden Konsernikestävyysraportissa 2024, tämän
vuosikertomuksen sivuilla 37–138, kuvaamme olennaisiin aiheisiin
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Olennaisuusarvioinnit muodostavat perustan Nokian Renkaiden
vastuullisuustyölle. Käytännön vastuullisuustyötä ohjaa vuosittain
päivitettävä vastuullisuuden tiekarttamme, joka on jaoteltu
seitsemään eri osa-alueeseen ja yli sataan tehtävään ja projektiin.
Ei-taloudelliset tavoitteemme ovat tiekartan mukaiset, ja
niihin sisältyvät myös Science Based Targets -organisaation
hyväksymät kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet.
Lue lisää ei-taloudellisista tavoitteistamme osoitteesta yritys.
Nokian Renkaiden vastuullisuustyön tiekartta
Ilmasto
• Ilmastoselvitykset ja
-suunnitelmat
• Tuotekehitys
• Energiatehokkuus
• Energiajakauma ja vähähiiliset
ratkaisut
Ympäristö
• Vaatimustenmukaisuus
• Vedenkäytön tehokkuus
• Kiertotalous
• Biodiversiteetti
Ihmiset
• Työterveys ja -turvallisuus
• Ihmisoikeudet ja hyvinvointi
• Vastuullisuuskulttuurin
kehittäminen
Toimitusketju
• Riskienhallinta
• EUDR, GPSNR
• Toimitusketjun CO
2
-päästöt
Tuotteet ja
palvelut
• Vastuulliset materiaalit
• Kestävyys, renkaan ja tienpinnan
kulumishiukkaset
• Muut tutkimusprojektit
Talous-, hallinto-
ja ohjausjärjes-
telmä
• Hallinto ja vaatimustenmukaisuus
• Hallituksen katselmoinnit
• Riskienhallinta
• Arvonluonti yhteiskunnalle
Viestintä ja
sidosryhmätyö
• Raportointi ja viestintä
• Sijoittajasuhteet
• Ilmastoraportointi
• Sidosryhmätoimenpiteet
17
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
Vastuullisuustyön
tuloksia 2024
Määrätietoinen työ vastuullisuuden parissa on johtanut useisiin
merkittäviin tunnustuksiin ulkoisissa vastuullisuusarvioinneissa.
MATALA
ESG-RISKITASO
TOP 10:SSÄ AUTOMOTIVE
COMPONENTS
-SEKTORILLA USEITA
VUOSIA
TOP 1 % ARVIOIDUISTA
YRITYKSISTÄ
JOHTAVA
TAS O
PÄÄSY EUROPE'S
CLIMATE LEADERS
2024 -LISTALLE
TOP 6 % AUTO
COMPONENTS
-SEKTORILLA
Sustainalytics
S&P Global Corporate
Sustainability Assessment
CDP
Climate Change
Financial Times Europe's
Climate Leaders
CDP Supplier
Engagement Rating
MSCI
72 A- A- 11,7
71,9 AAA
PLATINUM RATING
EcoVadis
18
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernikestävyys-
raportti
Vuosi 2024
HALLITUKSEN
TOIMINTA-
KERTOMUS
RENGASTESTAUS
VAATII ÄÄRIMMÄISTÄ
AMMATTITAITOA JA
TARKKUUTTA
MAKING THE WORLD SAFER,
OVER AND OVER AGAIN
Rengastestausta Nokian Raskaiden Renkaiden teknologiakeskuksessa
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Strategian toteuttaminen ja edistyminen
taloudellisissa tavoitteissa
Nokian Renkaiden strategia perustuu orgaaniseen kasvuun yhtiön
keskeisillä markkina-alueilla Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa ja
Keski-Euroopassa. Yhtiö keskittyy jatkossakin korkean lisäarvon
segmentteihin, kuten premium-talvirenkaisiin. Myynnin kasvun
ajureina toimivat kasvava kapasiteetti, eri markkinoiden tarpeisiin
kehitetyt korkealaatuiset tuotteet sekä kaupallisen toiminnan
jatkuva parantaminen. Myyntivolyymin ja keskimyyntihinnan kasvu
parantavat kannattavuutta. Tavoitteena on kasvattaa omistaja-arvoa
myynnin kasvun ja parantuvan kannattavuuden kautta.
Henkilöauton renkaiden osalta Nokian Renkaiden kasvustrategia
jakautuu kahteen vaiheeseen, vuosien 2023–2025
investointivaiheeseen sekä kasvuvaiheeseen vuodesta 2026
eteenpäin. Henkilöauton renkaiden myyntivolyymit laskivat vuonna
2023 merkittävästi yhtiön myytyä Venäjän liiketoimintonsa. Tämän
vuoksi kapasiteetin uudelleenrakentaminen investointivaiheen aikana
on tärkeässä osassa kahden miljardin euron liikevaihtotavoitteen
saavuttamisessa. Lisääntynyt kapasiteetti yhdessä uusien
huippuluokan tuotteiden ja paremman operatiivisen kyvykkyyden
kanssa kiihdyttävät kasvuvaiheessa yhtiön matkaa kohti taloudellisia
tavoitteita. Raskaiden Renkaiden liiketoiminnassa keskiössä ovat
kapasiteetin kasvattaminen sekä jakelun vahvistaminen Keski-
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Laajentuva tuotevalikoima ja
digitalisaatio tukevat kasvua pitkällä aikavälillä. Vianor tukee Nokian
Renkaiden myyntiä ja premium-brändiä Pohjoismaissa.
Vuoden 2024 aikana Nokian Renkaat jatkoi strategisia investointejaan
kapasiteetin kasvattamiseksi. Uusi henkilöauton renkaita
valmistava tehdas Romaniassa eteni suunnitellusti aikataulussaan
ja budjetissaan. Tehdas alkaa tukea henkilöauton renkaiden myyntiä
vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi investointivaihe Yhdysvaltain-tehtaalla
saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana, mikä vahvistaa yhtiön
kyvykkyyttä valmistaa Pohjois-Amerikan kuluttajille suunnattuja
renkaita.
Nokian Renkaat jatkoi vuonna 2024 kasvustrategiansa toteuttamista
edistämällä strategisia investointeja kapasiteetin kasvattamiseksi
sekä ylläpitämällä vahvaa innovaatiotoimintaa uusien tuotteiden
lanseeraamiseksi. Yhtiö saavutti useita merkkipaaluja, mukaan lukien
täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan avaamisen
Romaniassa ensimmäisenä maailmassa sekä investointivaiheen
päättämisen Yhdysvaltain-tehtaalla.
Vuonna 2024 auto- ja rengasmarkkina oli haastava talouden
epävarmuuksien ja alhaisen kuluttajaluottamuksen vuoksi.
Punaisenmeren kriisi ja Suomen poliittiset lakot vaikuttivat
negatiivisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vastatuulesta
huolimatta Nokian Renkaat kasvatti myyntivolyymiään ja vahvisti
markkinaosuuttaan keskeisillä markkina-alueilla.
Samalla Nokian Renkaat edisti vastuullisuustoimintaansa monella
taholla. Science Based Targets initiative -organisaatio (SBTi) hyväksyi
yhtiön uudet kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, jotka
ovat yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita ilmastotieteessä
pidetään tarpeellisena ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5
celsiusasteeseen. EcoVadis-yritysvastuuarvioinnissa Nokian Renkaat
sai platinaluokituksen, mikä heijastaa yhtiön kestävän kehityksen
mukaisen toiminnan jatkuvaa kehittämisestä. Arviointitulos
tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa
niistä yrityksistä, jotka EcoVadis on arvioinut viimeisen 12 kuukauden
aikana.
Hallituksen
toimintakertomus
Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti
uusia, innovatiivisia ja vastuullisesti valmistettuja tuotteita. Vuonna
2024 Nokian Renkaat toi markkinoille useita uusia tuotteita, joissa
turvallisuus, vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen
ajureina. Eri markkinoiden tarpeisiin soveltuvat tuotevalikoimat
sekä vahva innovaatioputki auttavat Nokian Renkaita vastaamaan
kuluttajien muuttuviin odotuksiin. Makrotrendit, kuten kasvava uusien
automallien määrä, SUV- ja crossover-mallien yleistyminen sekä
ilmastonmuutos, lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten
renkaiden kysyntää.
PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET
Nokian Renkaiden pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka
asetettiin vuonna 2023, keskittyvät kasvuun, kannattavuuteen
ja pääomarakenteeseen. Nokian Renkaat tähtää 2 miljardin
euron liikevaihtoon ja noin 15 prosentin segmentit yhteensä
liikevoittomarginaaliin. Lisäksi yhtiön tavoitteena on pitää nettovelka
1–2-kertaisena suhteessa segmentit yhteensä käyttökatteeseen.
Nokian Renkaiden osinkopolitiikan tavoitteena on jakaa nettovoitosta
vähintään 50 prosenttia osinkoina.
Pitkän aikavälin
taloudelliset
tavoitteet
Toteuma
2024
Toteuma
2023
Orgaaninen
kasvu
Liikevaihto
2 miljardia euroa
1,29 miljardia
euroa
1,17 miljardia
euroa
Kannattavuus
Segmentit
yhteensä
liikevoitto-
marginaali 15 % 5,5 % 5,5 %
Pääoma-
rakenne
Nettovelan
ja segmentit
yhteensä
käyttökatteen
suhde 1–2 3,3 1,3
20
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
2020 2021 2022 2023 2024
Liikevaihto
Segmentit yhteensä liikevoitto
Segmentit yhteensä liikevoitto, %
Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto
Milj. euroa %
2 000
1 500
1 000
500
0
40
30
20
10
0
1 289,8
1 313,8
1 714,1
1 350,5
71,4
190,2
324,8
17,8
65,1
1 173,6
Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg),
mukaan lukien ostologistiikkakustannukset, laskivat 5 % vuoden
2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen
vaikutuksen.
Liikevoitto oli 1,8 milj. euroa (2023: 32,1; 2022: 56,7). Ei-IFRS-
rajaukset olivat -69,6 milj. euroa (-33,0), joista -33,7 milj. euroa (-30,2)
oli Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoon ja -22,1 milj. euroa (-3,2) Romanian-
tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä eriä sekä -13,7 milj.
euroa muita eriä, jotka liittyivät pääosin sopimusvalmistusrenkaiden
varastojen alaskirjaukseen tuotteiden myöhästyessä vuoden 2024
kesäsesongista Punaisenmeren kriisin vuoksi.
Segmentit yhteensä liikevoitto oli 71,4 milj. euroa (2023:
65,1; 2022: 17,8). Segmentit yhteensä liikevoiton nousu johtui
korkeammista myyntimääristä ja alhaisemmista raaka-
ainekustannuksista. Segmentit yhteensä liikevoittoprosetti oli 5,5 %
(2023: 5,5 %; 2022: 1,3 %). Segmentit yhteensä ROCE oli 3,9 % (4,0 %).
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Punaisenmeren kriisi ja Suomen
poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti ja aiheuttivat tuotannon
menetyksiä, toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten
nousua.
Liikevaihto ja liikevoitto
Vuoden 2024 liikevaihto oli 1 289,8 milj. euroa (2023: 1 173,6; 2022: 1 350,5) ja nousi 9,9 %. Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 10,6 %
Keski-Euroopan vauhdittamana. Valuuttakurssimuutokset heikensivät liikevaihtoa 8,0 milj. euroa.
Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan
2023 Muutos
VV*
Muutos
% 2024 liike-
vaihdosta
% 2023 liike-
vaihdostaMilj. euroa 2024
Pohjoismaat 696,2 671,7 3,6 % 4,0 % 54,0 % 57,2 %
Muu Eurooppa 319,6 226,0 41,4 % 43,0 % 24,8 % 19,3 %
Amerikka 270,3 268,7 0,6 % 1,2 % 21,0 % 22,9 %
Muut maat 3,7 7,2 -48,9 % -48,9 % 0,3 % 0,6 %
Yhteensä 1 289,8 1 173,6 9,9 % 10,6 % 100,0 % 100,0 %
Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin
2023 Muutos
VV*
Muutos
% 2024 liike-
vaihdosta**
% 2023 liike-
vaihdosta**Milj. euroa 2024
Henkilöautonrenkaat 779,9 653,4 19,4 % 20,2 % 60,5 % 55,7 %
Raskaat Renkaat 235,1 257,1 -8,6 % -8,0 % 18,2 % 21,9 %
Vianor 354,9 344,0 3,2 % 3,6 % 27,5 % 29,3 %
Muut toiminnot ja eliminoinnit -80,1 -80,9 1,1 %
Yhteensä 1 289,8 1 173,6 9,9 % 10,6 %
* Vertailukelpoisilla valuutoilla.
** Sisältää sisäisen myynnin.
Yhtiön vetäytyminen Venäjältä saatiin päätökseen maaliskuussa 2023 eikä Venäjä siten enää ole sisältynyt raportoituihin IFRS- ja ei-IFRS-lukuihin 1.1.2023 lähtien.
Nokian Renkaat on oikaissut vuoden 2022 vastaavat vertailuluvut. Vuoden 2021 ja aikaisempien vuosien lukuja ei ole oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.
21
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
2020 2021 2022 2023 2024
400
300
200
100
0
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa
252,1
149,9
119,6
350,1
129,7
Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai päätökseen tuotantoprosessien
ylösajon Yhdysvaltain-tehtaallaan mahdollistaen täyden
tuotantokapasiteetin (run-rate) vuoden 2024 loppuun mennessä.
Lisäksi tehtaan läheisyyteen avattiin uusi valmistuotevarasto.
Yhtiö on käynnistänyt selvityksen koskien Espanjan-testikeskuksensa
vaihtoehtoisia omistusrakenteita. Nokian Renkaat aikoo olla
jatkossakin testikeskuksen tärkeä käyttäjä.
2020 2021 2022 2023 2024
20
15
10
5
0
Segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto, %
9,3
15,8
0,9
4,0
3,9
Segmentit yhteensä liikevoitto liiketoimintayksiköittäin
Milj. euroa 2024 2023
Henkilöautonrenkaat 52,2 36,7
Raskaat Renkaat 30,0 32,8
Vianor -3,8 3,4
Muut toiminnot ja eliminoinnit -7,0 -7,8
Segmentit yhteensä liikevoitto 71,4 65,1
Ei-IFRS-rajaukset -69,6 -33,0
Rahoituserät ja verot
Nettorahoituskulut olivat 33,3 milj. euroa (17,8) sisältäen
nettokorkokulut 30,7 milj. euroa (14,1). Nettorahoituskulut sisältävät
valuuttakurssikuluja 2,6 milj. euroa (3,8). Tulos ennen veroja oli -31,5
milj. euroa (14,2) ja verot olivat 8,7 milj. euroa (-1,7). Segmentit yhteensä
tulos ennen veroja oli 38,1 milj. euroa (47,4). Tilikauden tulos oli -22,8
milj. euroa (-325,5, sisältäen lopetettujen toimintojen tuloksen eli
vetäytymisen Venäjältä). Segmentit yhteensä tilikauden tulos oli 31,4
milj. euroa (-298,1). Osakekohtainen tulos oli -0,17 euroa (-2,36).
Oman pääoman tuotto oli -1,7 % (2023: -23,4 %; 2022: -11,5 %).
Vuonna 2024 annettu ohjeistus
Nokian Renkaiden 6.2.2024 julkistamassa vuoden 2023
tilinpäätöstiedotteessa yhtiö julkisti seuraavan ohjeistuksen vuodelle
2024:
Vuonna 2024 Nokian Renkaiden liikevaihdon ja segmentit yhteensä
liikevoiton odotetaan kasvavan merkittävästi edeltävään vuoteen
verrattuna.
Nettorahavarat
Vuonna 2024 liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat 77,4
milj. euroa (82,4). Käyttöpääoma kasvoi 13,6 milj. euroa (kasvoi 43,5).
Varastot nousivat 16,2 milj. euroa (nousivat 40,5) ja saatavat kasvoivat
63,8 milj. euroa (kasvoivat 4,0). Lyhytaikaiset korottomat velat
kasvoivat 33,9 milj. euroa (kasvoivat 1,0).
Investoinnit
Investoinnit olivat 350,1 milj. euroa (252,1). Poistot olivat 124,2 milj.
euroa (114,9).
Nokian Renkaat rakentaa Romaniaan uutta henkilöautorenkaita
valmistavaa tehdasta hajauttaakseen tuotantoaan ja rakentaakseen
uudelleen kapasiteettiaan. Tehdas on maailman ensimmäinen
täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Ensimmäinen
rengas valmistui tehtaassa heinäkuussa 2024 ja avajaisia vietet-
tiin syyskuussa. Tehdas on teknisesti valmis rengastoimitusten
aloittamiseksi vuonna 2025. Tuotannon arvioidaan olevan täydessä
6 milj. renkaan kapasiteetissa vuonna 2027. Tehdasta on mahdollista
laajentaa tulevaisuudessa. Tehtaan yhteyteen rakennetaan jakelukes-
kus renkaiden varastointia ja jakelua varten. Kokonaisinvestointi on
arviolta noin 650 milj. euroa. Heinäkuussa Nokian Renkaat allekirjoitti
150 milj. euron lainasopimuksen Euroopan investointipankin kanssa
uuden tehtaan rahoittamiseksi. Laina nostettiin elokuussa. Euroopan
komissio hyväksyi elokuussa EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti
Romanian valtion 99,5 milj. euron tukitoimenpiteen, joka maksetaan
tehtaan rakentamisen tukemiseksi.
22
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Henkilöstö
2024 2023 2022
Konsernin henkilöstö
keskimäärin 3 850 3 754 3 517
katsauskauden lopussa 3 810 3 433 3 313
Suomessa, katsauskauden lopussa 1 770 1 767 1 728
Pohjois-Amerikassa,
katsauskauden lopussa 618 558 458
Vianorin (oma) henkilöstö,
katsauskauden lopussa 1 428 1 387 1 400
Henkilöstöä koskevat luvut perustuvat kokonaismäärään, jossa ovat
mukana koko- ja osa-aikaiset työntekijät. Vianorin henkilöstö sisältyy
konsernin henkilöstölukuihin.
Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2024 yhteensä
256,3 milj. euroa (2023: 232,2; 2022: 237,5).
2020 2021 2022 2023 2024
Henkilöstö keskimäärin
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
3 850
4 859
4 941
3 754
3 517
Taloudellinen asema
Milj. euroa
31.12.
2024
31.12.
2023
Rahavarat 176,1 414,9
Korolliset velat 789,2 638,5
josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus 47,3 142,9
Korollinen nettovelka 613,1 223,6
Käyttämättömät luottolimiitit 803,3 831,3
josta komittoituja 304,4 330,3
Velkaantumisaste, % 48,2 % 16,6 %
Omavaraisuusaste, % 52,5 % 58,0 %
Maaliskuussa 2024 Nokian Renkaat käytti yhden vuoden jatko-option
pitkäaikaisille kahdenvälisille ja vastuullisuustavoitteisiin sidotuille
yhteensä 300 milj. euron lainoille. Näin ollen lainat erääntyvät
huhtikuun 2025 sijaan huhtikuussa 2026. Lisäksi toukokuussa 2024
erääntynyt 100 milj. euron kahdenvälinen vastuullisuustavoitteisiin
sidottu laina jälleenrahoitettiin samankaltaisella kolmivuotisella
lainalla, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella.
Elokuussa Nokian Renkaat nosti Euroopan investointipankin
myöntämän kahdeksanvuotisen 150 milj. euron lainan
yhtiön strategisen investointiprojektin tukemiseksi
Romaniassa. Marraskuussa yhtiö käytti yhden vuoden jatko-
option vastuullisuustavoitteisiin sidotussa 200 milj. euron
valmiusluottolimiitissä ja näin ollen valmiusluottolimiitti erääntyy
tammikuun 2027 sijaan tammikuussa 2028.
Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko oli 4,4 %.
Komittoiduilla luottolimiiteillä ja 500 milj. euron
yritystodistusohjelmalla rahoitetaan varastoja, myyntisaatavia ja
jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille
tyypillinen käyttöpääomarahavirran kausivaihtelu.
2020 2021 2022 2023 2024
50
40
30
20
10
0
-10
Nettovelkaantumisaste 31.12., %
48,2
-1,1 -6,1
9,8
16,6
2020 2021 2022 2023 2024
80
60
40
20
0
Omavaraisuusaste 31.12., %
52,5
65,3
68,4
58,0
64,9
23
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
täysimittainen hiilidioksidipäästötön rengastehdas. Ensimmäinen
rengas valmistui tehtaassa heinäkuussa 2024 ja avajaisia vietettiin
syyskuussa. Tehdas on teknisesti valmis rengastoimitusten
aloittamiseksi vuonna 2025. Tuotannon arvioidaan olevan täydessä
6 milj. renkaan kapasiteetissa vuonna 2027. Tehdasta on mahdollista
laajentaa tulevaisuudessa. Lisäksi yhtiö sai vuonna 2024 päätökseen
tuotantoprosessien ylösajon Yhdysvaltain-tehtaallaan mahdollistaen
täyden tuotantokapasiteetin (run-rate) vuoden 2024 loppuun
mennessä.
Katsauskaudella Nokian Renkaat toi Keski-Euroopan markkinoille
kattavan ja uusitun kesä- ja all season -rengasvalikoiman, mukaan
lukien Nokian Tyres Wetproof 1 ja Nokian Tyres Powerproof 1
-kesärenkaat sekä Nokian Tyres Seasonproof 1 -all season -renkaan.
Lisäksi yhtiö lanseerasi Keski-Euroopan markkinoille suunnatun
uudistetun rengasvalikoiman pakettiautoihin sekä Nokian Tyres
WRG5 -all weather -renkaan Pohjois-Amerikan markkinoille.
2020 2021 2022 2023 2024
30
25
20
15
10
5
0
-5
Liikevaihto
Segmentin liikevoitto
Segmentin liikevoitto, %
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto
Milj. euroa %
1 200
1 000
800
600
400
200
0
-200
779,9
871,3
1 199,2
810,7
653,4
52,2
177,8
-24,7
36,7
298,7
Tutkimus ja tuotekehitys
Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti
uusia, innovatiivisia ja vastuullisesti valmistettuja tuotteita.
Yhtiön tuotekehitystiimi seuraa tarkasti markkinatrendejä ja
kuluttajatarpeita varmistaen, että Nokian Renkaiden tuotteet
vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Vuonna 2024 Nokian
Renkaat toi markkinoille lukuisia uusia tuotteita, joissa turvallisuus,
vastuullisuus ja suorituskyky toimivat tuotekehityksen ajureina.
Tuotekehitysinvestoinneista noin 50 % käytetään tuotteiden
testaamiseen. Nokian Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat
vuonna 2024 noin 24,8 milj. euroa (2023: 24,3; 2022: 29,6), mikä
vastaa 10,7 % (2023: 11,6 %; 2022: 12,0 %) liiketoiminnan kuluista.
2020 2021 2022 2023 2024
32
24
16
8
0
T&K-kulut, milj. euroa
24,8
22,7
31,9
24,3
29,6
.
Liiketoimintayksikköjen katsaukset
Henkilöautonrenkaat
Milj. euroa 2024 2023
Liikevaihto 779,9 653,4
Liikevaihdon muutos, % 19,4 % -19,4 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla
valuutoilla, % 20,2 % -15,8 %
Liikevoitto -15,6 4,1
Liikevoitto, % -2,0 % 0,6 %
Segmentin liikevoitto 52,2 36,7
Segmentin liikevoitto, % 6,7 % 5,6 %
Vuonna 2024 Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 779,9 milj.
euroa (653,4). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 20,2 %
Keski-Euroopan vauhdittamana. Keskimyyntihinta vertailukelpoisilla
valuutoilla laski pääosin tuotemixistä johtuen.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Punaisenmeren kriisi ja Suomen
poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti ja aiheuttivat 19 päivän
tuotannon menetyksen Henkilöautonrenkaissa, toimitusten
viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua.
Talvirenkaiden osuus kokonaismyyntimäärästä oli 55 % (63 %),
kesärenkaiden 17 % (12 %) ja all season -renkaiden 28 % (25 %).
Liikevoitto oli -15,6 milj. euroa (4,1). Segmentin liikevoitto oli
52,2 milj. euroa (36,7). Segmentin liikevoiton nousu johtui
pääasiassa korkeammista myyntimääristä ja alhaisemmista
materiaalikustannuksista.
Tuotannon hajauttamiseksi ja kapasiteetin uudelleenrakentamiseksi
yhtiö on rakentamassa uutta henkilöautorenkaita valmistavaa
tehdasta Romaniaan. Tehdas on maailman ensimmäinen
24
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
2020 2021 2022 2023 2024
30
25
20
15
10
5
0
300
250
200
150
100
50
0
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto
Milj. euroa
%
235,1
194,6
254,0
271,0
30,0
23,7
40,3
44,1
Liikevaihto
Segmentin liikevoitto
Segmentin liikevoitto, %
257,1
32,8
Vianor, omat palvelupisteet
Milj. euroa 2024 2023
Liikevaihto 354,9 344,0
Liikevaihdon muutos, % 3,2 % -5,0 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla
valuutoilla, % 3,6 % 1,8 %
Liikevoitto -3,8 3,4
Liikevoitto, % -1,1 % 1,0 %
Segmentin liikevoitto -3,8 3,4
Segmentin liikevoitto, % -1,1 % 1,0 %
Omat palvelupisteet, kpl, ajanjakson lopussa 174 174
Vuonna 2024 Vianorin liikevaihto oli 354,9 milj. euroa (344,0).
Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 3,6 %.
Raskaat Renkaat
Milj. euroa 2024 2023
Liikevaihto 235,1 257,1
Liikevaihdon muutos, % -8,6 % -5,1 %
Liikevaihdon muutos vertailukelpoisilla
valuutoilla, % -8,0 % -3,4 %
Liikevoitto 30,0 32,8
Liikevoitto, % 12,8 % 12,8 %
Segmentin liikevoitto 30,0 32,8
Segmentin liikevoitto, % 12,8 % 12,8 %
Vuonna 2024 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 235,1 milj. euroa
(257,1). Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 8,0 % heikon
markkinan takia.
Liikevoitto oli 30,0 milj. euroa (32,8). Segmentin liikevoitto oli
30,0 milj. euroa (32,8). Lasku johtui pääasiassa alhaisemmista
myyntimääristä.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen poliittiset lakot aiheuttivat
viiden päivän tuotannon menetyksen Raskaissa Renkaissa,
toimitusten viivästymisiä sekä logistiikkakustannusten nousua.
Katsauskauden aikana Raskaat Renkaat lanseerasi uudistetun Nokian
Tyres Noktop 21 -valikoiman ja toi markkinoille uusia kokoja Nokian
Tyres Tractor King, Forest King F2 ja Soil King VF -rengasvalikoimiin.
Liikevoitto oli -3,8 milj. euroa (3,4). Segmentin liikevoitto oli -3,8
milj. euroa (3,4). Liikevoittoon vaikuttivat inflaation seurauksena
kohonneet kustannukset sekä heikko B2B-markkina.
Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 174 (174) omaa palvelupistettä
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
2020 2021 2022 2023 2024
400
300
200
100
0
-100
4
3
2
1
0
-1
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto
Milj. euroa %
354,9
318,1
342,9
362,0
Liikevaihto
Segmentin liikevoitto
Segmentin liikevoitto, %
344,0
-3,8
3,44,0 4,1 3,1
25
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Joulukuun 2024 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750.
Osakkeiden lukumäärä (milj. kpl)*
31.12.
2024
31.12.
2023
kauden lopussa 137,87 137,87
keskimäärin 137,87 137,98
keskimäärin, laimennettuna 137,87 137,98
* Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat osakkeet.
Milj. euroa Liikevaihto
Myytyjä
suoritteita
vastaavat kulut
Myynnin,
markkinoinnin ja
hallinnon kulut
Liiketoiminnan
muut
tuotot/kulut Liikevoitto
Rahoitus-
tuotot/kulut Verot
Tilikauden
voitto
Segmentit yhteensä 1 289,8 -991,8 -228,1 1,4 71,4 -33,3 -6,7 31,4
Yhdysvaltain-
tehtaan ylösajo -32,0 -1,8 -33,7 7,4 -26,4
Romanian-
tehtaan aloitus -19,5 -2,7 0,0 -22,1 4,4 -17,7
Muut rajaukset -12,7 -1,0 -13,7 3,5 -10,2
Ei-IFRS-rajaukset 0,0 -64,1 -5,4 0,0 -69,6 0,0 15,3 -54,3
Nokian Renkaat
yhteensä 1 289,8 -1 056,0 -233,5 1,4 1,8 -33,3 8,7 -22,8
Osakkeet ja osakkeenomistajat Valtuutukset
Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
enintään 13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu
osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen
asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen
yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.
Hallitus ei käyttänyt näitä valtuutuksia katsauskaudella.
Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
enintään 13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai
antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin
oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina)
yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia
osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen
osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus
kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman
valtuutuksen. Hallitus ei käyttänyt näitä valtuutuksia katsauskaudella.
Huhtikuussa 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
yhteensä enintään 250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille
ylemmän asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin
tai samankaltaisiin tarkoituksiin. Lahjoitukset voidaan tehdä
yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten
saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Valtuutus
on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti,
kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen
yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.
Huhtikuussa 2024 hallitus päätti lahjoittaa 200 000 euroa Aalto-
yliopiston kauppakorkeakoululle käytettäväksi Nokian Renkaiden
ja Jukka Moision stipendeinä ulkomaisiin vaihto-ohjelmiin lähteville
maisteriopiskelijoille. Varat lahjoitetaan yhtiökokouksen valtuutuksella
kahdessa samansuuruisessa erässä, joista ensimmäinen maksettiin
vuonna 2024 ja toinen maksetaan vuonna 2025.
Omat osakkeet
Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella eikä
omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa
avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian
Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta,
kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen
osallistujille. 31.12.2024 näiden konsernitaseessa omina osakkeina
raportoitavien osakkeiden määrä oli 1 052 242 kappaletta (31.12.2023:
1 054 507). Tämä osakemäärä vastasi 0,76 % (0,76 %) yhtiön koko
osake- ja äänimäärästä.
Segmentit yhteensä ja Nokian Renkaat yhteensä -lukujen täsmäytyslaskelma 2024
Nokian Renkaat julkaisee IFRS-lukujen ohella vaihtoehtoisia segmentit yhteensä ei-IFRS-lukuja, jotka eivät sisällä Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoa,
Romanian-tehtaan käynnistämisen aloittamiseen liittyviä kuluja tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista
kehitystä.
26
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024
(ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa
omina osakkeina raportoitavia osakkeita)
Osakkeita Osuus %
1. Solidium Oy 14 031 000 10,10
2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 5 167 384 3,72
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen 2 626 395 1,89
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 047 000 1,47
5. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 209 160 0,87
6. Nordea Finland 982 255 0,71
7. Valtion Eläkerahasto 900 000 0,65
8. OP-Henkivakuutus Oy 527 170 0,38
9. Barry Staines Linoleum Oy 510 000 0,37
10. Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland 441 100 0,32
Muutoksia osakkeenomistuksessa
Nokian Renkaat Oyj vastaanotti vuonna 2024 seitsemän
arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaista ilmoitusta
omistusosuuden muutoksesta. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/
uutiset-ja-media/tiedotteet.
Hallituksen jäsenten osakeomistukset 31.12.2024
(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)
Hallitus Osakkeita
Jukka Hienonen, puheenjohtaja 52 100
Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja 12 863
Elina Björklund, jäsen 3 767
Susanne Hahn, jäsen 13 679
Markus Korsten, jäsen 5 037
Elisa Markula, jäsen 2 651
Christopher Ostrander, jäsen 8 427
Jouko Pölönen, jäsen 32 457
Reima Rytsölä, jäsen 10 037
Yhteensä 141 018
Toimitusjohtajan osakeomistukset 31.12.2024
(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)
Toimitusjohtaja Osakkeita
Jukka Moisio 22 921
Kaupankäynti osakkeella
Vuonna 2024 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin 149 557 916 yhtiön
osaketta (223 641 182), mikä on 108 % (161 %) yhtiön koko
osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi 2024 oli 595 848
osaketta (891 001). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään kauppaa
myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla.
Nokian Renkaiden osakekurssi oli vuoden 2024 lopussa 7,35 euroa
(8,26). Vuonna 2024 volyymipainotettu keskikurssi oli 8,24 euroa
(8,40), ylin noteeraus 9,63 euroa (11,63) ja alin 7,07 euroa (6,18). Yhtiön
markkina-arvo joulukuun 2024 lopussa oli 1,0 miljardia euroa (1,1).
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 102 389 (94 092)
vuoden 2024 lopussa. Osakkeenomistajista 70,5 % (61,5 %) oli
suomalaisia ja 29,5 % (38,5 %) ulkomaisia ja hallintarekisterissä olevia
ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkisyhteisöt omistivat 18,1 % (17,5 %),
rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4,6 % (5,4 %), kotitaloudet 38,9 %
(30,7 %), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,1 % (2,2 %) ja yhtiöt
6,8 % (5,8 %).
27
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Osinko
Yhtiökokous päätti, että osinkoa maksetaan 0,35 euroa osakkeelta.
Osinko maksettiin 15.5.2024 osakkeenomistajille, jotka olivat
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.5.2024 rekisteröitynä Euroclear
Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Lokakuussa
2024 hallitus päätti osingon toisen erän, suuruudeltaan 0,20
euroa osakkeelta, maksamisesta perustuen yhtiökokouksen
2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Osingon toinen erä
maksettiin 4.12.2024 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 31.10.2024 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon.
2020 2021 2022 2023 2024
Segmentit yhteensä tulos/osake
Osinko/osake
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa
1,04
1,84
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
-1,0
-1,5
-2,0
-2,5
0,23
0,25*
-0,86
-2,16
Hallituksen jäsenten palkkiot
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat
palkkiot:
• hallituksen puheenjohtajalle 115 000 euroa vuodessa,
• hallituksen varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille
kullekin 76 000 euroa vuodessa
• sekä muille hallituksen jäsenille 53 500 euroa vuodessa.
60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan rahana ja 40 prosenttia
yhtiön osakkeina.
Yhtiökokous päätti lisäksi 700 euron kokouspalkkiosta
jokaisesta hallituksen ja hallituksen valiokunnan kokouksesta.
Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan
kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen
kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka
pidetään Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville
hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena
kokouksista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen
osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä
maksetaan 700 euron kokouspalkkio. Matkakulut korvataan yhtiön
matkustuspolitiikan mukaisesti.
Hallituksen kokoonpano ja tilintarkastajat
Yhtiökokous päätti vahvistaa hallituksen jäsenten lukumääräksi
yhdeksän. Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Markus Korsten,
Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, Reima Rytsölä ja Pekka
Vauramo valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi sekä Elina Björklund
ja Elisa Markula valittiin uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle,
joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Jukka Hienonen valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja
Pekka Vauramo hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi
tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n toimikaudeksi, joka päättyy
vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat
31.12.2024 yhteensä 163 939 Nokian Renkaiden osaketta. Osakkeet
edustavat 0,12 % yhtiön kokonaisäänimäärästä.
Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset 31.12.2024
(sisältäen omat omistukset sekä määräysvaltayhteisöt)
Johtoryhmä Osakkeita
Päivi Antola, viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi 5 799
Elisa Erkkilä, lakiasiat 0
Niko Haavisto, talous ja rahoitus 11 250
Anna Hyvönen, Henkilöautonrenkaat ja Vianor 22 010
Adrian Kaczmarczyk, tuotanto, toimitusketju ja
hankinnat 3 420
Jukka Kasi, tuotteet ja innovaatiot 48 616
Päivi Leskinen, HR 1 182
Manu Salmi, Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas 31 657
Yhteensä 123 934
Johtohenkilöiden liiketoimet
Nokian Renkaat Oyj vastaanotti 6.5., 22.7. ja 24.7.2024 ilmoituksia
johtohenkilöiden liiketoimista. Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/
uutiset-ja-media/tiedotteet.
Varsinainen yhtiökokous 2024
Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 30.4.2024 vahvisti
tilinpäätöksen vuodelta 2023, myönsi vastuuvapauden hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023 sekä vahvisti yhtiön
toimielinten palkitsemisraportin ja palkitsemispolitiikan.
Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/
yhtiokokous/yhtiokokous-2024.
28
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen työjärjestys
Järjestäytymiskokouksessaan 30.4.2024 hallitus päätti perustaa
hallituksen investointivaliokunnan. Valiokunta keskittyy
strategisiin investointeihin varmistaakseen, että ne maksimoivat
osakkeenomistajille syntyvän arvon. Lisäksi hallitus valitsi
järjestäytymis kokouksessaan henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan,
tarkastusvaliokunnan sekä investointivaliokunnan jäsenet seuraavasti:
• Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta: Elina Björklund
(puheenjohtaja), Susanne Hahn ja Jukka Hienonen
• Tarkastusvaliokunta: Jouko Pölönen (puheenjohtaja), Reima
Rytsölä ja Elisa Markula
• Investointivaliokunta: Christopher Ostrander (puheenjohtaja),
Markus Korsten ja Pekka Vauramo
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan 2024
nimettiin seuraavat henkilöt:
• Petter Söderström (sijoitusjohtaja, Solidium Oy) Solidium Oy:n
nimeämänä (7.1.2025 alkaen)
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen nimeämänä
• Marie Karlsson (sijoitusjohtaja, Nordic, Finnish and Swedish Equities,
Nordea Asset Management) Nordea rahastojen nimeämänä
• Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, listatut sijoitukset,
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Katsauskauden jälkeen 17.1.2025 nimitystoimikunta toimitti Nokian
Renkaiden hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2025 varsinaiselle
yhtiökokoukselle.
Muutoksia johdossa
Elisa Erkkilä nimitettiin Nokian Renkaiden lakiasiainjohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi 1.6.2024 alkaen.
Paolo Pompei nimitettiin Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi
1.1.2025 alkaen. Hän seuraa tehtävässään Jukka Moisiota, joka jäi
yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 lopussa.
Lokakuussa Nokian Renkaat ilmoitti, että Anna Hyvönen, johtaja,
Henkilöautonrenkaat ja Vianor, on päättänyt jäädä pois Nokian
Renkaiden palveluksesta. Hyvönen jatkaa yhtiön palveluksessa
heinäkuuhun 2025 saakka.
Yritysvastuu
Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat sai CDP:ltä arvosanan
A- toimistaan, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja
ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen. Arvosanat
A ja A- kertovat, että organisaatio on toimissaan johtavaa tasoa.
Nokian Renkaat on saanut ilmastotyöstään arvosanan A- jo neljänä
perättäisenä vuotena.
Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat ilmoitti tehneensä pitkäaikaisen
ostosopimuksen kierrätysnoesta rengaskierrätysyhteisyrityksen
kanssa. Sopimus auttaa Nokian Renkaita saavuttamaan yhden
keskeisen vastuullisuustavoitteensa eli lisäämään kierrätettyjen ja
uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen
2030 mennessä. Nokian Renkaat alkoi käyttää kierrätysnokea
kaupallisessa tuotelinjassaan vuonna 2022, ja nyt tehty sopimus
mahdollistaa kierrätysnoen käytön lisäämisen renkaissa sekä lisää
kiertotaloutta ja vastuullisuutta rengasalalla.
Kesäkuussa 2024 Nokian Renkaat esitteli konseptirenkaan, jonka
valmistuksessa on käytetty uutta uusiutuvaa ligniinipohjaista
materiaalia. Innovatiivisella UPM BioMotion™ täyteaineella on
Valtuutukset
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000
yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan
kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä vastaa noin 9,9 prosenttia
yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.
Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle
antaman valtuutuksen.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000
osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain
10 luvun 1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia
(mukaan lukien vaihtovelkakirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä.
Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa
olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä
vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus
on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti,
kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen
yhtiökokouksen 26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään
250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän
asteen oppilaitoksille tai muihin voittoa tavoittelemattomiin tai
samankaltaisiin tarkoituksiin. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai
useammassa erässä. Hallitus voi päättää lahjoitusten saajista, niiden
käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista. Valtuutus on voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään
30.6.2025 asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen
26.4.2023 hallitukselle antaman valtuutuksen.
29
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
tavoitteet vuodelle 2030 että pitkän aikavälin tavoitteet
nettonollapäästöjen saavuttamiseksi koko arvoketjussa viimeistään
2050. SBTi:n hyväksyntä tarkoittaa, että Nokian Renkaiden
uudet tavoitteet ovat yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita
ilmastotieteessä pidetään tarpeellisena ilmaston lämpenemisen
rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen.
Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustin-
järjestelmä johdolle ja valituille avainhenkilöille
Helmikuussa 2024 Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti jatkaa
osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ansaintajaksoja konsernin
avainhenkilöiden osalta. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää
osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön
ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja
kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.
Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on
kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2023–2024, 2024–
2025 ja 2025–2027. Hallitus päättää vuosittain ansaintajaksojen
alkamisesta ja niiden yksityiskohdista.
Järjestelmän piiriin kuuluvilla on mahdollisuus ansaita Nokian
Renkaat Oyj:n osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden
saavuttamisen perusteella. Järjestelmän mahdolliset palkkiot
maksetaan huhtikuun loppuun mennessä vuosina 2026, 2027 ja
2028. Palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina
ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa
palkkiosta osallistujalle aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.
Jos osallistujan työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion
maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.
Ansaintajakson 2024–2025 palkkiot perustuvat käyttökatteeseen
(EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien
CO2-päästöjen vähenemiseen. Mahdollinen palkkio maksetaan
vuoden 2027 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhden vuoden
sitouttamisjakson jälkeen, mikäli hallituksen ansaintajaksolle 2024–
2025 asettamat tavoitteet saavutetaan.
Yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on
omistettava 50 prosenttia hänelle maksetuista netto-osakkeista,
kunnes hänen osakeomistuksensa yhtiössä yhteensä vastaa hänen
bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava
niin kauan kuin henkilön jäsenyys johtoryhmässä tai asema
toimitusjohtajana jatkuu.
Ansaintajaksolta 2024–2025 maksettavat bruttopalkkiot vastaavat
arviolta yhteensä enintään 1 760 000 Nokian Renkaat Oyj:n osakkeen
arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus. Ansaintajakson
kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä mukaan lukien
toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2024
Hallitus päätti jatkaa ehdollista osakepalkkiojärjestelmää
samalla rakenteella kuin aikaisempina vuosina. Ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä
pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään
kohdennetusti sitouttamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöitä. Se
koostuu vuosittain alkavista ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista.
Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta,
jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan
osallistujille Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä.
Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen edellyttää hallituksen erillistä
päätöstä.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen
edellytyksenä on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu
palkkioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi
Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on
asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen
palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2024–
2026. Taloudellisena mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun
pääoman tuottoprosentti (ROCE).
potentiaalia korvata merkittävä osa renkaiden valmistuksessa
nykyisin käytettävästä noesta ja vähentää näin fossiilisten
materiaalien tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä.
Elokuussa 2024 Nokian Renkaiden Nokian-tehdas sai International
Sustainability and Carbon Certification (ISCC) PLUS -sertifioinnin.
Sertifioinnin ansiosta yhtiö voi käyttää tuotteissaan uusia vastuullisia
ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita. Nokian Renkaat ottaa
sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien lippulaivatuotteidensa
lanseerauksen yhteydessä.
Syyskuussa 2024 Nokian Renkaat allekirjoitti kehittämisyhteistyö-
sopimuksen ruotsalaisen biomateriaaliteknologiayhtiön kanssa
uusiutuvan Reselo Rubber -materiaalin jatkokehittämisestä renkaiden
mahdolliseksi uudeksi raaka-aineeksi. Reselo Rubber on täysin uusiutuva
materiaali, jossa hyödynnetään puu-, paperi- ja vaneriteollisuudesta
ylijäänyttä koivun kuorta. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on kehittää
materiaalia kaupalliseen rengastuotantoon sopivaksi.
Syyskuussa 2024 Nokian Renkaat vietti uuden henkilöautorenkaita
valmistavan tehtaansa avajaisia Romaniassa. Tehtaalla ei käytetä
lainkaan fossiilista energiaa, mikä tekee siitä maailman ensimmäisen
täysimittaisen hiilidioksidipäästöttömän rengastehtaan. Osa sähköstä
saadaan alueella toimivasta aurinkovoimalasta. Renkaiden vulkanoimi -
sessa käytettävä höyry tuotetaan innovatiivisissa sähkökattiloissa,
jotka hyödyntävät tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden, kuten
hiilen tai kaasun, sijaan täysin hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Lisäksi
renkaiden valmistusprosessi on erittäin energiatehokas, koska
tuotannossa käytetään uusinta teknologiaa ja laitteistoa.
Lokakuussa 2024 Nokian Renkaat sai platinaluokituksen EcoVadis-
yritysvastuuarvioinnissa toisena peräkkäisenä vuotena. Arviointitulos
tarkoittaa, että Nokian Renkaat on parhaan prosentin joukossa niistä
yrityksistä, jotka EcoVadis on arvioinut viimeisen 12 kuukauden aikana.
Marraskuussa 2024 Science Based Targets initiative -organisaatio
(SBTi) hyväksyi Nokian Renkaiden uudet kasvihuonekaasujen
päästövähennystavoitteet, mukaan lukien sekä lyhyen aikavälin
30
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä
käynnissä olevat riita-asiat
Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden
liiketoimintaan ja taloudelliseen suoritukseen. Konsernissa
on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee
strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan
jatkuvuutta. Riskienhallinnan prosessissa uhkat ja mahdollisuudet
pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja
toteutetaan toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden
riskienhallinnan yleiskuvaus on esitetty selvityksessä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
Esimerkiksi seuraavat riskit voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokian
Renkaiden liiketoimintaan:
TALOUDELLINEN JA GEOPOLIITTINEN EPÄVARMUUS
Nokian Renkaisiin kohdistuu kuluttajien luottamukseen sekä
makroekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä.
Poliittiset jännitteet ja globaalin epävarmuuden lisääntyminen
voivat johtaa talouden taantumaan, synnyttää kaupan esteitä
sekä aiheuttaa globaaleja tai alueellisia kriisejä, jotka voivat
vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kysyntään tai aiheuttaa laajoja
häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun. Nämä tekijät voivat
vaikuttaa haitallisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen ja
myyntisaatavien kotiutukseen.
Riskiä vähentävät toimet:
jatkuva toimintaympäristön ja
markkinoiden seuranta. Yhtiön kyky reagoida riittävän
nopeasti ja sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan ympäristöön.
Valmiussuunnitelman mukainen toiminta.
KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET
Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation
myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian Renkaat
pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä innovoimaan ja
kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin
ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden
laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien
tarpeisiin tai renkaiden suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin
haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja
brändiä ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen
kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin.
Riskiä vähentävät toimet
: korkealuokkaisen tutkimus- ja
tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja
asiakastarpeiden jatkuva seuranta. Riittävät resurssit tuotteiden
testaamiseen. Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen.
INVESTOINTIHANKKEEN TOTEUTTAMINEN ROMANIASSA
Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat investoi uuteen
hiilidioksidipäästöttömään tuotantokapasiteettiin Romaniassa.
Viivästymiset suunnitelmien mukaisessa kaupallisen tuotannon
aloituksessa ja tuotantoprosessien ylösajossa voivat vaikuttaa
negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja
kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa.
Riskiä vähentävät toimet:
tiivis investointihankkeen seuranta
ja ohjaus. Riskienhallintasuunnitelman laatiminen ja jatkuva
seuranta. Kyky reagoida riittävän nopeasti merkittäviin muutoksiin.
Ammattitaitoisen henkilöstön palkkaaminen ja pysyvyys.
VALUUTTAMARKKINAT
Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista ja
tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä valuuttariskejä,
joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden tulokseen ja
kannattavuuteen. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin
ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60
prosenttia konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.
Riskiä vähentävät toimet:
suojautuminen valuuttakurssimuutosten
vaikutuksilta.
Seuraava ohjelma ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (RSP
2024–2026) alkoi vuoden 2024 alusta ja sen nojalla mahdollisesti
suoritettavat osakepalkkiot maksetaan vuoden 2027 ensimmäisellä
puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden
kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta.
Maksut 2023 päättyneistä osakepalkkio-ohjelmista
Helmikuussa 2024 hallitus hyväksyi tuloksen suoritusperusteisen
sekä ehdollisen osakepalkkiojärjestelmien 2021–2023 osalta.
SUORITUSPERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021–2023
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023
mittarit olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS)
sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti
(ROCE), molemmat yhtä suurella painoarvolla 50 %. Molemmissa
tavoitteissa jäätiin vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen
muodostunut maksuun.
EHDOLLINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021–2023
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen
vuoden pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua.
Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului muutamia avainhenkilöitä
mukaan lukien yksi johtoryhmän jäsen. Nokian Renkaiden
johtoryhmän jäsenille asetettu taloudellinen kynnysarvo segmentit
yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin.
Maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 4 600 Nokian Renkaat
Oyj:n brutto-osaketta. Palkkiot maksettiin maaliskuun 2024 lopussa.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä osakepalkkion maksamisen
edellytyksenä oli, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkui
palkkioiden maksamisajankohtaan saakka.
Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä ei muuttunut vuonna 2023
päättyneiden osakepalkkiojärjestelmien osakepalkkioiden vuoksi.
Hallitus arvioi, että osakepalkkiojärjestelmien yhteydessä ei lasketa
liikkeelle uusia osakkeita ja että järjestelmillä ei siten ole laimentavaa
vaikutusta yhtiön rekisteröityyn osakemäärään.
31
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
YMPÄRISTÖ, SOSIAALINEN VASTUU JA HYVÄ HALLINTOTAPA
Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun,
turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä
korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön,
sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG-
asioiden ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin arvoketjun
toimijoihin. Nokian Renkaiden tai sen toimittajien, asiakkaiden ja
yhteistyökumppanien toimiminen lakien, säännösten tai standardien
vastaisesti, uusien ja tiukentuvien vaatimusten laiminlyönti tai
niiden virheellinen tulkinta voivat aiheuttaa Nokian Renkaille
lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin ja vahingoittaa yhtiön
mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus yksittäisistä toimittajista lisää
vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää riskiä.
Riskiä vähentävät toimet:
tulevien lakien ja säädösten aktiivinen
seuranta. Sisäisten ohjeistusten, prosessien ja koulutusten
kehittäminen ja toteuttaminen lainmukaisuuden varmistamiseksi.
Vahva sitoutuminen ESG-tavoitteiden saavuttamiseen.
Toimittajaverkoston laajentaminen. Säännölliset vastuullisuus-,
ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit.
ILMASTONMUUTOS
Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja
kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat
vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen
vaihtelu sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi
vaikuttaa kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut
vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen
ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät
kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja vähentää niitä
systemaattisesti.
Riskiä vähentävät toimet:
kierrätettävien ja uusiutuvien raaka-
aineiden käytön lisääminen. Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa
tunnistamaan uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja
liiketoimintamahdollisuuksia.
HENKILÖSTÖN PYSYVYYS JA OSAAMINEN
Nokian Renkaiden menestyminen perustuu vahvasti siihen, että
yhtiöllä on oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä. Epäonnistuminen
pätevien ja sitoutuneiden ammattilaisten houkuttelemisessa
sekä motivoivan työympäristön tarjoamisessa voivat vaikuttaa
negatiivisesti Nokian Renkaiden strategian toteuttamiseen ja
taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Riskiä vähentävät toimet:
houkuttelevan ja turvallisen työpaikan
luominen, mukaan lukien modernit työvälineet sekä kilpailukykyinen
palkka ja muut etuudet. Työnantajamielikuvan kehittäminen
parhaiden osaajien houkuttelemiseksi. Kriittisen osaamisen
varmistaminen ja kohdennettu rekrytointi.
Oikeudelliset menettelyt
Euroopan komissio aloitti tammikuussa 2024 ennalta
ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian Renkaat Oyj:n pääkonttorilla
Nokialla. Komissio on ilmaissut huolensa siitä, että sen tarkastuksen
kohteena olevat rengasvalmistajina toimivat yhtiöt ovat saattaneet
rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoituksena on estää
kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia. Nokian Renkailla
ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä se voi kommentoida
käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee täyttä yhteistyötä
viranomaisten kanssa.
Oikeudenkäynnit Yhdysvalloissa ja Kanadassa seurasivat
Euroopan komission tarkastusta koskevia uutisia. Nokian Renkaat
nimettiin vastaajaksi näissä oikeudenkäynneissä yhdessä muiden
rengasvalmistajien kanssa. Oikeudenkäynneissä vastaajien väitetään
loukanneen kilpailulainsäädäntöä koskien uusien henkilö-, paketti-,
kuorma- ja linja-autojen vaihtorenkaiden myyntiä kyseisissä maissa.
Yhdysvaltojen oikeudenkäynnit on yhdistetty Yhdysvaltain Ohion
pohjoisen piirin käräjäoikeudessa. Nokian Renkaat pitää kanteita
perusteettomina, mutta niiden lopputulosta ei voi ennakoida.
TIETOTEKNOLOGIA JA TIETOTURVA
Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen
toimivuus on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat
katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa
voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta.
Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten
kohteena, mikä voi johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen,
tietosuojasäännösten tai immateriaalioikeuksien loukkaamiseen,
tuotanto- ja toimituskatkoksiin tai mainehaittoihin. Tietoturvaan,
tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät riskianalyysit ja hankkeet
ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä painopistealueena.
Riskiä vähentävät toimet:
riittävät investoinnit ja resurssit
IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä tietoturvaan.
Asianmukaiset suunnitelmat tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa
tapahtuviin häiriöihin vastaamiseksi, mukaan lukien
varmistusjärjestelmät sekä palautumissuunnitelmat. Jatkuva
tietoturvan ja tietosuojan seuranta ja haavoittuvuuksien hallinta.
Henkilöstön koulutus.
ASIAKASKUNNAN MONIMUOTOISUUS
Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen sekä vahvojen
asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä
ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. Asiakaskunnan
liiallinen keskittyminen voi tehdä yhtiöstä riippuvaisen muutamasta
suuresta asiakkaasta, mikä altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi
johtaa yhtiön myynnin ja kannattavuuden heikkenemiseen.
Riskiä vähentävät toimet:
markkinoiden jatkuva seuranta ja
ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin.
Yhteistyön syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa
esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan
laajentaminen maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä nykyisillä
markkina-alueilla. Jakeluverkoston ja palveluiden kehittäminen
erityisesti keskeisillä kasvumarkkinoilla.
32
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Nokian Renkaiden johtoryhmä 1.3.2025 alkaen:
Paolo Pompei, toimitusjohtaja
Niko Haavisto, talous- ja rahoitusjohtaja
Tommi Alhola, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa
Elisa Erkkilä, lakiasiainjohtaja
Lauri Halme, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka
Adrian Kaczmarczyk, johtaja, Operations
Jukka Kasi, johtaja, tuotteet ja innovaatiot
Päivi Leskinen, henkilöstöjohtaja
Manu Salmi, johtaja, Raskaat Renkaat; johtaja, tuotanto (väliaikainen)
Viestinnästä, sijoittajasuhteista ja brändistä vastaava johtaja Päivi
Antola jättää Nokian Renkaat siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen.
Ohjeistus vuodelle 2025
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan kasvavan
ja segmentit yhteensä liikevoittoprosentin odotetaan paranevan
edeltävään vuoteen verrattuna.
Oletukset vuodelle 2025
Vuonna 2025 rengaskysynnän odotetaan pysyvän edeltävän vuoden
tasolla Nokian Renkaiden markkina-alueilla. Globaalin talouden
kehitys sekä geopoliittiset epävarmuudet saattavat aiheuttaa
epävakautta yhtiön liiketoimintaympäristöön.
Nokian Renkaiden myynnin kasvu perustuu kapasiteetin kasvuun
Romanian- ja Yhdysvaltain-tehtailla, sekä hyvällä tasolla oleviin
valmistuotevarastoihin.
Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi
toimenpiteiksi
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 773,2 milj. euroa.
Hallitus ehdottaa vuoden 2025 yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset
varat käytetään seuraavasti:
osinkoa jaetaan 0,25 euroa/osake
eli yhteensä 34,5 milj. euroa
omaan pääomaan jätetään 738,7 milj. euroa
Yhteensä 773,2 milj. euroa
Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,25 euroa osakkeelta
osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
9.5.2025 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 20.5.2025.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen
ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä,
eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan
yhtiön maksukykyä.
Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen julkaistaan 17.3.2025 alkavalla
viikolla.
Helsinki 4.2.2025
Nokian Renkaat Oyj
Hallitus
Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille
tutkintapyynnön mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta.
Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti päätöksestään nostaa syytteen
epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta
yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön
hallituksessa ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan.
Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää
Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toiminutta henkilöä
syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus
hylkäsi kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa
2022 antamallaan tuomiolla. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja
syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä. Asian käsittely
hovioikeudessa on kesken.
Veroriidat
Nokian Renkaiden yksiköissä ei ole käynnissä olevia veroriitoja.
Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden
konserniyhtiöissä voivat mahdollisesti johtaa verojen
uudelleenarviointiin.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Nokian Renkaat Oyj vastaanotti 23.1.2025 arvopaperimarkkinalain 9.
luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen omistusosuuden muutoksesta.
Lisätietoja: yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tiedotteet.
4.2.2025 Nokian Renkaat ilmoitti muuttavansa yhtiön johtoryhmää
lisätäkseen kuluttajakeskeisyyttä, globaaleja synergioita ja
toiminnan tehokkuutta. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyvät
Tommi Alhola (Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa) ja Lauri
Halme (Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka). Johtoryhmän uusi
kokoonpano mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen Nokian
Renkaiden kasvualueisiin ja tukee pitkän aikavälin tavoitteiden
saavuttamista. Osana organisaatiomuutosta yhtiö organisoi
kaikki tuotantolaitokset yhden johdon alaisuuteen ja yhdistää
markkinoinnin ja viestinnän yhdeksi strategiseksi globaaliksi
toiminnoksi.
33
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu
2024 2023*
2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015
Liikevaihto 1 289,8 1 173,6 1 350,5* 1 714,1 1 313,8 1 595,8 1 595,6 1 572,5 1 391,2 1 360,1
muutos, % 9,9 % -13,1 % -21,2 %* 30,5 % -17,1 % 0,0 % 1,5 % 13,0 % 2,3 % -2,1 %
Käyttökate (EBITDA) arvonalennusoikaisulla
1
126,0 147,0 170,2* 425,6 275,9 441,7 465,8 463,7 395,2 378,6
Poistot 124,2 114,9 110,1* 140,5 131,0 125,2 93,4 98,3 84,7 82,6
Arvonalentumiset
2
- - 3,4* 17,0 24,9
Liikevoitto (EBIT) 1,8 32,1 56,7* 268,2 120,0 316,5 372,4 365,4 310,5 296,0
% liikevaihdosta 0,1 % 2,7 % 4,2 %* 15,6 % 9,1 % 19,8 % 23,3 % 23,2 % 22,3 % 21,8 %
Tulos ennen veroja -31,5 14,2 11,2* 258,2 106,0 336,7 361,7 332,4 298,7 274,2
% liikevaihdosta -2,4 % 1,2 % 0,0* 15,1 % 8,1 % 21,1 % 22,7 % 21,1 % 21,5 % 20,2 %
Oman pääoma tuotto (ROE), % -1,7 % -23,4 % -11,5 %* 13,1 % 5,2 % 24,6 % 20,0 % 15,1 % 18,7 % 19,6 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 0,5 % 2,2 % 3,1 % 13,7 % 6,0 % 17,6 % 23,3 % 22,4 % 19,9 % 20,3 %
Taseen loppusumma 2 423,7 2 325,2 2 209,7 2 383,5 2 336,7 2 332,6 2 092,9 1 877,4 1 975,7 1 754,8
Korollinen nettovelka 613,1 223,6 140,9 -98,7 -17,2 41,1 -315,2 -208,3 -287,4 -209,7
Omavaraisuusaste, % 52,5 % 58,0 % 64,9 % 68,4 % 65,3 % 75,9 % 71,0 % 78,2 % 73,8 % 70,8 %
Velkaantumisaste, % 48,2 % 16,6 % 9,8 % -6,1 % -1,1 % 2,3 % -21,2 % -14,2 % -19,7 % -16,9 %
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat 77,4 82,4 -4,3 396,5 422,4 219,8 536,9 234,6 364,4 283,4
Bruttoinvestoinnit 350,1 252,1 129,7 119,6 149,9 290,1 226,5 134,9 105,6 101,7
% liikevaihdosta 27,1 % 21,5 % 9,6 % 7,0 % 11,4 % 18,3 % 14,2 % 8,6 % 7,6 % 7,5 %
Tutkimus- ja kehittämismenot 24,8 24,3 29,6 31,9 22,7 22,7 20,8 21,8 20,3 18,7
% liikevaihdosta 1,9 % 2,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,4 %
Osingonjako 34,5
3
75,8 76,0 76,0 165,9 158,4 218,1 214,2 208,0 202,0
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana 3 850 3 754 3 517* 4 941 4 859 4 942 4 790 4 630 4 433 4 421
* Vuosien 2022 ja 2023 luvut ovat vertailukelpoisia ja esittävät jatkuvia toimintoja.
1
DA EBITDA:ssa sisältää arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin.
2
Arvonalentumiset on esitetty vuodesta 2020 eteenpäin.
3
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
Konsernin tunnusluvut
34
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
2024 2023
2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015
Tulos/osake (EPS), euroa -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,15 1,63 1,87 1,80
muutos, % -93,0 % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 78,1 % 32,4 % -13,0 % 3,6 % 15,1 %
Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62 2,89 2,14 1,61 1,86 1,80
muutos, % -93,0 % 85,8 % -185,1 % 140,2 % -78,5 % 35,2 % 32,5 % -13,2 % 3,2 % 15,0 %
Tulos/osake jatkuvat toiminnot (EPS), euroa -0,17 0,09 0,11
muutos, % -282,8 % -17,9 % 0,0 %
Tulos/osake lopetetut toiminnot (EPS), euroa - -2,45 -1,38
muutos, % -100,0 % 77,5 % 0,00
Kassavirta/osake (CFPS), euroa 0,56 0,60 -0,03 2,87 3,05 3,89 3,91 1,72 2,70 2,12
muutos, % -6,0 % -2020,0 % -101,1 % -6,0 % -21,5 % -0,7 % 127,2 % -36,3 % 27,4 % -12,7 %
Osinko/osake, euroa 0,25 0,55 0,55 0,55 1,20 1,14 1,58 1,56 1,53 1,50
Osinko/tulos, % -150,9 % -23,3 % -43,3 % 88,5 % 192,9 % 39,5 % 73,9 % 96,7 % 82,6 % 83,9 %
Oma pääoma/osake, euroa 9,23 9,77 10,37 11,78 11,01 12,76 10,79 10,74 10,75 9,24
P/E-luku -44,4 -3,5 -7, 5 22,3 46,4 8,9 12,5 23,3 19,0 18,4
Osinkotuotto, % 3,4 % 6,7 % 5,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 5,9 % 4,1 % 4,3 % 4,5 %
Osakekannan markkina-arvo 31.12. 1 021,1 1 147,5 1 330,9 4 626,1 4 003,7 3 560,6 3 702,9 5 188,7 4 814,0 4 458,3
Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl 137,87 137,98 138,25 138,22 138,46 138,17 137,26 136,25 134,86 133,63
laimennettuna, milj. kpl 137,87 137,98 138,25 138,22 138,46 138,38 138,14 137,28 135,56 133,74
Osakemäärä 31.12. milj. kpl 137,87 137,87 138,25 138,22 138,22 138,72 137,79 136,75 135,68 134,39
Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl 137,87 137,87 138,25 138,22 138,22 138,92 138,07 137,28 135,93 134,69
Osakekohtaiset tunnusluvut
35
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallituksen
toimintakertomus
Konsernin laskentakaavat
Laskentakaavat
Oman pääoman tuotto, % =
(ROE)
Tilikauden tulos x 100
Oma pääoma (ka)
Sijoitetun pääoman tuotto, % =
(ROCE)
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut x 100
Taseen loppusumma (ka) - korottomat velat
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Velkaantumisaste, % =
Korollinen nettovelka x 100
Oma pääoma
Tulos / osake, euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1
keskimäärin tilikauden aikana
Tulos / osake (laimennettu
2
), euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu
2
lukumäärä
1
keskimäärin tilikauden aikana
Kassavirta / osake, euro =
(CFPS)
Liiketoiminnan kassavirta
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1
keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / osake, euro =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos, % =
Tilikaudelta jaettu osinko x 100
Tilikauden tulos
Oma pääoma / osake, euro = Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1
31.12.
P/E-luku = Pörssikurssi 31.12.
Tulos/osake
Osinkotuotto, % = Nimellisosinko / osake
Pörssikurssi 31.12.
1
ilman omia osakkeita
2
optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan
36
KONSERNI-
KESTÄVYYS-
RAPORTTI
KESTÄVÄN
TURVALLISUUDEN
PERIAATTEET
OHJAAVAT KAIKKEA
TYÖTÄMME
MAKING THE WORLD SAFER,
OVER AND OVER AGAIN
Vastuullisuustiimi, hankinta ja tuotekehitys tekevät yhteistyötä
Kestävyys on keskeinen
osa Nokian Renkaiden
liiketoimintamallia.
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot 39
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Hallintotapatiedot
38
TILAPÄINEN
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YLEISET TIEDOT
ESRS 2 Yleiset
tiedot
BP-1 Konsernikestävyysraportin laatimisperusteet
Konsernikestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian
Renkaat -konsernille, ja konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpää-
töksissä; se sisältää emoyhtiön sekä kaikki yhtiöt, joissa konsernilla
on suorasti tai epäsuorasti yli 50 prosenttia äänistä, ellei muuta ole
ilmoitettu annettujen tietojen yhteydessä.
Olennaisuusarvioinnissa huomioitiin sekä Nokian Renkaiden oma
toiminta että yhtiön arvoketju. Raportti sisältää tietoa arvoketjusta
niiltä osin kuin se on tarpeellista seuraaviin olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen:
• E1 Ilmastonmuutos: Kasvihuonekaasupäästöt
(arvoketjun alku- ja loppupää)
• E2 Pilaantuminen: Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset ja
niiden vähentäminen (arvoketjun loppupää)
• E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: Raaka-aineiden
hankinnan vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen
(arvoketjun alkupää)
• E5 Kiertotalous: Materiaalien käyttö (arvoketjun alkupää), renkaan
käyttöiän lopun vaikutukset (arvoketjun loppupää)
• S2 Arvoketjun työntekijät: Kielteisten ihmisoikeusvaikutusten
ennaltaehkäisy ja lieventäminen arvoketjussa (arvoketjun alkupää)
39
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
• S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Liikenneturvallisuuden ja
loppukäyttäjien turvallisuuden edistäminen, loppukäyttäjien
tietoisuuden lisääminen, yksityisyys (arvoketjun loppupää)
• G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Eettiset ja kestävät hankinta-
käytännöt, loppukäyttäjien ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisen
lainsäädännön edistäminen ja lobbaaminen, ensisijainen kumppani
toimittajille hyvän ja reilun suhdehallinnan ansiosta.
Nokian Renkaat on käyttänyt mahdollisuutta jättää pois arkaluon-
teisia tietoja liittyen valmistuskumppaneita koskeviin yksityiskohtiin
sekä tiedonantovaatimuksen E5-4 tietopisteisiin 31 a ja 31 c.
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Aikahorisontit
Raportoinnissa ei poiketa keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka
määritellään ESRS 1:n jaksossa 6.4.
Arvoketjun estimointi
Scope 3 -päästötietojen laskennassa käytetään useita estimointeja,
kuten yleisiä päästökertoimia ja keskiarvoja. Tämä vaikuttaa laskel-
mien tarkkuuteen. Laskentaperiaatteet perustuvat Nokian Renkaiden
kasvihuonekaasupäästöinventaarioon, ja periaatteet on esitetty
tarkemmin tiedonantovaatimuksessa E1-6.
Tietojen laatua parantaakseen Nokian Renkaat pyrkii hankkimaan
päästötiedot joka vuosi yhä useammalta raaka-aineiden toimittajalta
ja kuljetusyritykseltä, jolloin laskelmissa voidaan käyttää näitä tietoja
yleisten päästökertoimien sijaan.
Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus
Kaikki estimoinnissa käytetyt lähteet, joihin liittyy suuri mittaus-
epävarmuus, koskevat arvoketjua.
Muutokset kestävyystietojen valmistelussa
ja esittämisessä
Tämä on ensimmäinen vuosi, josta Nokian Renkaat raportoi
kestävyysasiat ESRS-vaatimusten mukaisesti.
Muuhun lainsäädäntöön tai kestävyysraportointia
koskeviin säännöksiin perustuva tietojen antaminen
Raportti sisältää myös muita kestävyystietoja. Tiedot annetaan
GRI-standardin, S&P Globalin yritysvastuuarvioinnin sekä paikallisen
lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Nämä lisätiedot on ilmaistu
visuaalisesti pyöreällä plusmerkkisymbolilla sekä tekstillä ”muita,
epäolennaisia tietoja”. Osa tiedoista liittyy olennaisiin aiheisiin ja
on siksi sijoitettu aihekohtaisten ESRS-tiedonantojen yhteyteen.
Epäolennaisiin aiheisiin liittyvät tiedot on ilmoitettu erillisessä osiossa
”Muita kestävyystiedonantoja”.
40
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
GOV-1 Kestävyysasioiden johtaminen
Nokian Renkailla
Hallitus on vastuussa yhtiön yleisestä johtamisesta ja toiminnan
järjestämisestä. Hallituksen nimittämä toimitusjohtaja on vastuussa
yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti.
Vuonna 2024 hallituksessa oli yhdeksän riippumatonta jäsentä.
Toimitusjohtaja oli liikkeenjohtoon osallistuva johtaja. Hallituksessa ei
ollut henkilöstön edustajia.
Hallituksen jäsenillä on asiaan kuuluvaa kokemusta seuraavista
aiheista: rengasteollisuus, kokemus toimitusjohtajana toimimisesta,
kansainvälinen kokemus erityisesti Pohjoismaiden, Keski-Euroopan ja
Pohjois-Amerikan markkinoilta, rahoitus, yhtiön riskienhallinta sekä
hallinto ja ohjaus.
Vuoden 2024 lopussa hallituksessa oli kuusi miesjäsentä (66,7 %) ja
kolme naisjäsentä (33,3 %). Jäsenet edustivat kolmea eri kansalli-
suutta ja olivat iältään 48–67-vuotiaita. Toimitusjohtaja oli suomalai-
nen mies. Uusi toimitusjohtaja aloitti tammikuussa 2025, ja hän on
italialainen mies.
Vuoden 2024 lopussa monimuotoisuus toteutui hallituksen jäsenten
ja toimitusjohtajan kohdalla seuraavasti:
Monimuotoisuus-
tekijä Tiedot
Ikä Alle 30-vuotiaita: 0 %
30–50-vuotiaita: 10 %
Yli 50-vuotiaita: 90 %
Sukupuoli Nainen: 30 %
Mies: 70 %
Kansallisuus Suomi: 70 %
Saksa: 20 %
Yhdysvallat: 10 %
Kokemus Kokemusta rengasalalta: 20 %
Toimitusjohtajakokemusta: 90 %
Johtamiskokemusta: 100 %
Koulutus Taloustieteiden maisteri: 60 %
Kauppatieteiden maisteri: 20 %
Tekniikan maisteri: 10 %
Fysiikan diplomi-insinööri: 10 %
M.Sc., Engineering Management: 10 %
Valtiotieteiden maisteri: 10 %
Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja sen
suurimmista osakkeenomistajista lukuun ottamatta Reima Rytsölää,
jota ei pidetty riippumattomana yhtiön merkittävästä osakkeen-
omistajasta johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohta-
jana (omistus yhtiöstä vuoden lopussa 10,10 %). Näin ollen riippumat-
tomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus oli 89.
Hallitus on koko konsernin korkein kestävyyttä ja sen vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia valvova taho. Hallitus hyväksyy keskeiset
kestävyystavoitteet sekä konsernin käytännöt, jotka ohjaavat
konsernin toimintaa ja sisäistä valvontaa. Hallituksen henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunta muun muassa valmistelee vastuullisuuteen
liittyvät aiheet hallitukselle ja seuraa toimintaympäristön sekä
kestävyyteen liittyvän sääntelyn kehitystä.
41
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Kaikki henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet ovat riippu-
mattomia yhtiöstä ja kaikista sen suurimmista osakkeenomistajista.
Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätöksentekovaltaa; kollektiiviset
päätökset tekee hallitus.
Nokian Renkaiden kestävyystoimia johtaa hankinnoista, laadusta
ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän jäsen.
Vastuullisuuden ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää
kestävyystyötä. Siihen kuuluu ylempää johtoa hankintojen, laadun ja
työturvallisuuden, tuotteiden ja innovaatioiden, lakiasiain, talouden
ja rahoituksen, henkilöstön sekä viestinnän alueilta. Ilmastotyön
ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Kestävyystyön jokapäi-
väinen johtaminen on osa kaikkien esihenkilöiden tehtävää.
Kestävyysasiat raportoidaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuus-
valiokunnalle. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta muun muassa
käy johdon kanssa säännöllisesti läpi yhtiön kestävyysohjelman
etenemistä ja seuraa konsernikestävyysraportointiprosessia. Hallituk-
sen jäsenten taidot, osaaminen ja kokemus johtajuuden, strategian
kehityksen ja toteutuksen, hallinnon, riskienhallinnan, palkitsemisen,
viestinnän sekä sidosryhmäsuhteiden aloilta ovat oleellisia varmis-
tettaessa, että yhtiö kehittää ja toteuttaa kestävyysohjelmaansa
järjestelmällisesti ja menestyksekkäästi. Hallituksen valiokuntatyö
mahdollistaa kestävyyteen liittyvän asiantuntemuksen syventämisen.
Sisäisiä ja ulkoisia kestävyysammattilaisia voidaan pyytää puhumaan
valiokunnan kokouksissa, ja tarpeen mukaan järjestetään aihekohtai-
sia esityksiä ja koulutuksia, myös olennaisiin aiheisiin liittyen.
Liiketoiminnan harjoittamisen suhteen hallitus on vastuussa
Nokian Renkaiden hallinnosta ja sen toiminnan järjestämisestä
Suomen osakeyhtiölain ja muiden säännösten mukaisesti. Hallituk-
sella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät
lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiökokoukselle.
Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty
Suomen osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen
työjärjestyksessä.
Laatu- ja vastuullisuusjohtaja
Kaikki yksiköt ja esihenkilöt
Henkilöstö
Vastuullisuus-
työryhmä
Turvallisuuden
johtamisen työryhmä
Ympäristö-
työryhmä
Energiatehokkuus-
työryhmä
Vastuullisen
hankinnan
työryhmä
Strategia, tavoitteet ja seuranta
Vastuullisuuden johtaminen Nokian Renkailla
Hallitus (sis. henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta)
Konsernin johtoryhmä
Toimintasuunnitelmat ja vastuullisuuden jokapäiväinen johtaminen
Vastuullisuuden ohjausryhmä Ilmastotyön ohjausryhmä
42
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Toimitusjohtaja hoitaa konsernin liiketoimintaa ja johtaa yhtiön
päivittäistä toimintaa Suomen osakeyhtiölain sekä hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajalla on
vastuu antaa hallitukselle tietoa yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen
tilanteen kehityksestä sekä valmistella yhtiön strategia ja tavoit-
teet hallituksen hyväksyntää varten. Toimitusjohtaja vastaa myös
hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta, yhtiön
kirjanpidon lainmukaisuudesta ja omaisuuden hallinnan luotettavasta
järjestämisestä.
Hallituksella ja toimitusjohtajalla on osaamista muun muassa strate-
gisesta johtajuudesta, kulutustavarateollisuudesta, hallintotavasta,
riskienhallinnasta ja toiminnan tehokkuudesta, jotka ovat oleellisia
alueita Nokian Renkaiden liiketoiminnan tehokkaan harjoittamisen
kannalta.
GOV-2 Vastuullisuusasioiden huomioiminen
Laatu- ja vastuullisuusjohtaja raportoi kestävyysasioista henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kolmesti vuodessa tai
tarpeen mukaan.
Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset sekä olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet esiteltiin hallitukselle helmikuussa 2024,
ja niistä keskusteltiin. Kaksoisolennaisuusanalyysillä tarkoitetaan
ESRS:n mukaista kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Lisäksi
hallitus vahvisti vuonna 2024 Nokian Renkaiden lyhyen ja pitkän
aikavälin tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähen-
nystavoitteet. Säännöllisen tiedonkulun ylläpitämiseksi henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan kokouksissa käsitellään kestävyysaiheita.
Aihealueet valitaan oleellisuuden ja merkityksen perusteella.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huomiointi sisältyy myös
yhtiön riskienhallintapolitiikkaan, joka sitoo kaikkia konsernin yhtiöitä,
liiketoiminta-alueita, liiketoimintayksiköitä ja toimintoja kaikilla
organisaation tasoilla. Riskienhallintapolitiikan tarkoitus on minimoida
strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien kielteiset
vaikutukset, poistaa vaarariskit tai pienentää niitä sekä hyödyntää
mahdollisuuksia. Riskienhallintapolitiikka on osa yleistä johtamisen ja
sisäisen valvonnan järjestelmää.
Talous ja rahoitus -organisaatiossa rahoitus ja riskienhallinta tekee
säännöllisesti konsernin riskianalyysejä yhdessä liiketoiminta-aluei-
den, liiketoimintayksiköiden ja toimintojen kanssa. Analyysit esitellään
johtoryhmälle vähintään kerran vuodessa. Riskit, jotka voivat vaikut-
taa konsernin strategian ja liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen
tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan niiden vakavuuden mukaan
riskinottohalun kontekstissa. Riskinottohalun ja riskinsietokyvyn
perusteella riskin taso hyväksytään tai riskiä vältetään, vähennetään
tai siirretään. Menettelyn tulokset raportoidaan tarkastusvaliokun-
nalle sekä riskin luonteen niin edellyttäessä myös henkilöstö- ja vas-
tuullisuusvaliokunnalle tai investointivaliokunnalle sekä hallitukselle.
Konsultointi
Neuvonta
Hallitus Sisäinen tarkastus
Johtoryhmä
Strategiatyö/
Uudet Business Caset/
Investoinnit
Tarkastusvaliokunta
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
Investointivaliokunta
Rahoitus ja
riskienhallinta
Liiketoiminta-
yksiköt
Funktiot
Liiketoiminta-
alueet
Controllerit
Työntekijät
Riskinarviointi
Liiketoimintariskit
Tunnista
Arvioi
Kontrolloi
Valvo
Tunnista
Arvioi
Kontrolloi
Valvo
Riskinarviointi
Keskeiset riskit
Konserniriskien
arviointi
Vakuutusmeklari
Asianajotoimistot
Muut neuvonantajat
Pankit
Veroneuvojat
Riskinarviointi ja raportointi
Konsolidoidut riskit
Kolme puolustuslinjaa
Ensimmäinen linja: Liiketoiminta-alueet/-yksiköt ja funktiot
Toinen linja: Rahoitus ja riskienhallinta
Kolmas linja: Sisäinen tarkastus
43
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin
liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoit-
teisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä.
Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi integroitiin hallitukselle
esitettyyn strategiatyöhön. Koska oleellisimmat riskit esitettiin
ylätasolla kaikkiin yhtiön toimintoihin liittyen, tarkkoja olennaisia
riskejä ja mahdollisuuksia ei nimenomaisesti käsitelty. ESG-asioihin,
tutkimukseen ja kehitykseen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit
kuitenkin arvioitiin strategiatyön aikana merkittävimmiksi riskeiksi,
ja niille tunnistettiin lieventämistoimenpiteet.
Analyysin tuloksiin sisältyi myös voimakas sitoutuminen
Nokian Renkaiden kestävyystavoitteiden saavuttamiseen.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monien yhtiön vaikutusten,
kuten kasvihuonekaasupäästöjen, neitseellisten raaka-aineiden
käytön sekä toimitusketjun kielteisten ihmisoikeusvaikutusten
aktiivista vähentämistä.
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Nokian Renkaiden johtoryhmä valmisteli ja hallitus hyväksyi
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofian ja ohjeet
vuonna 2018. Dokumenttia päivitettiin vuonna 2024. Se muodostaa
perustan yhtiön palkitsemisperiaatteille. Johtajien palkitsemisen
tarkoituksena on edistää strategian toteutumista, liiketoiminnan
tavoitteita, kestävyyttä sekä yhtiön pitkän tähtäimen kannattavuutta.
Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikassa kuvataan hallituksen ja
toimitusjohtajan palkitseminen, palkitsemispolitiikan määrittelyn
periaatteet sekä sen käytännön toimeenpano. Palkitsemispolitiikka
esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiökokouksessa 2024. Hallitus valvoo
yhtiön palkitsemista, mukaan lukien kestävyyteen liittyviä palkkioita,
seuraamalla yhtiön tavoitteiden edistymistä henkilöstö- ja vastuul-
lisuusvaliokunnan kokouksissa sekä hyväksymällä toimitus johtajan
palkitsemisen.
Merkittävä osa palkitsemispolitiikkaa on kestävyyteen liittyvien
suorituskykymittausten yhdistäminen kannustinjärjestelmiin. Tämä
varmistaa, että johdon palkitseminen on yhteydessä kestävyysta-
voitteiden saavuttamiseen, mikä yhdistää johdon sekä yhtiön ja sen
sidosryhmien tavoitteet.
Nokian Renkaiden käytössä on useita kannustinohjelmia suoritus-
kyvyn mittaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiöllä on
kaksi osakepohjaista järjestelmää, joiden tarkoituksena on yhdistää
Nokian Renkaiden omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön
arvon kasvattamiseen pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt
yhtiöön sekä tarjota osakkeiden ansaitsemiseen ja kertymiseen
perustuva kilpailukykyinen kannustinohjelma.
Osakepalkkiojärjestelmillä on yleensä vähintään kolmen vuoden
ansaintajaksot. Hallitus päättää järjestelmien ehdoista ja ansaintakri-
teereistä sekä niihin liittyvistä tavoitteista erikseen ansaintajakso-
kohtaisesti. Ansaintakriteerien saavuttaminen arvioidaan jokaisen
ansaintajakson jälkeen, ja palkkion määrä perustuu siihen, missä
määrin tavoitteet on saavutettu ansaintajakson aikana. Ansaintajak-
son kriteerit perustuvat strategisiin, taloudellisiin, tuotannollisiin ja
kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin.
Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjes-
telmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojär-
jestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA),
henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidioksidi-
ekvivalenttien (CO
2
e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämiseen.
CO
2
e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo pitkän
tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian Renkaiden
ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkan-
nustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitusjohtajan,
johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen.
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta
due diligence -prosessista
Due diligence -prosessin
keskeiset osatekijät
Sijainti
konsernikestävyysraportissa
a) Due diligence
-prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
Arvoketjun työntekijät:
Kestävän liiketoiminnan
edistäminen toimitusketjussa
b) Vuorovaikutus
vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien
kanssa kaikissa
due diligence -prosessin
keskeisissä vaiheissa
Yleiset tiedot: Sidosryhmien
etujen ja näkemysten
kuuleminen, Taulukko
Sidosryhmävuorovaikutus:
Toimittajat, liikekumppanit ja
alihankkijat
c) Haitallisten vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
Arvoketjun työntekijät:
Auditoinnit auttavat
tunnistamaan
parannuskohteita
d) Toimien toteuttaminen
kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
Arvoketjun työntekijät:
Auditoinnit auttavat
tunnistamaan
parannuskohteita
e) Kyseisten toimien
tuloksellisuuden seuranta
ja viestintä
Arvoketjun työntekijät:
Auditoinnit auttavat
tunnistamaan
parannuskohteita
44
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
SBM-1 Kestävyys on integroitu
Nokian Renkaiden strategiaan
Nokian Renkaiden tuotevalikoima sisältää henkilöautojen talvi-,
kesä-, all weather- ja all season -renkaita sekä raskaisiin koneisiin
sekä kuorma- ja linja-autoihin tarkoitettuja erikoisrenkaita, vanteita
ja pinnoitusmateriaaleja. Vianor-ketju tarjoaa rengas- ja autonhuol-
topalveluita.
Vuonna 2024 Nokian Renkaiden tuotteita myytiin 46 maassa. Nokian
Renkaiden tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat, joissa
yhtiö on premium-henkilöautonrenkaiden markkinajohtaja, sekä
Pohjois-Amerikka ja Keski-Eurooppa, joilta yhtiö hakee kasvua. Nokian
Renkaiden suoria asiakkaita ovat yritysasiakkaat, joista merkittävim-
piä ovat rengasjälleenmyyjät, autoliikkeet ja ajoneuvojen valmistajat.
Vianorin palvelupisteet toimivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja
ne palvelevat sekä yritysasiakkaita että loppukäyttäjiä.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat työllisti vuoden lopussa 3 810 henkeä,
joista 2 722 Pohjoismaissa, 618 Pohjois-Amerikassa ja 470 Keski-Eu-
roopassa.
Nokian Renkaiden kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuote -
ryhmiin ja sidosryhmäsuhteisiin ovat seuraavat:
• Ylläpitää tilanne, että renkaat eivät sisällä erityistä huolta
aiheuttavia aineita
• Lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien
materiaalien osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
• Saada vähintään 60 tuotetta vierintävastuksen parhaaseen
A-luokkaan vuoteen 2028 mennessä
• Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia yhtiön valikoiduista
premium-renkaista kuuluu EU-rengasmerkinnän
märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin ja että kaikki
Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-merkinnän
jääpitovaatimukset
• Laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta (LTIF)
8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä
• Kehittää henkilöstön hyvinvointia
• Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia kestävyyden kannalta
korkean riskin toimittajista on auditoitu
• Ylläpitää tilanne, että 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista
on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden
vastuullisuussitoumuksen.
Vuonna 2024 Nokian Renkaiden renkaissa ei ollut erityistä huolta
aiheuttavia aineita. Uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin
liittyvän vuodelle 2030 asetetun tavoitteen mukaisesti Suomen-teh-
taalla otettiin käyttöön ISSC PLUS -sertifioitu raaka-aine sekä uusi
uusiutuva raaka-aine henkilöautonrenkaiden tuotannossa. Vierintä-
vastuksen A-luokassa oli vuoden lopussa 10 tuotetta. 100 prosenttia
yhtiön valikoiduista premium-renkaista kuului EU-rengasmerkinnän
märkäpitoluokkiin A tai B eli parhaisiin luokkiin, ja kaikki Nokian Tyres
Hakkapeliitta -tuotteet täyttivät EU-merkinnän jääpitovaatimukset.
LTIF parantui ja oli 4,6 (4,7). 100 prosenttia kestävyyden kannalta
korkean riskin toimittajista on auditoitu, ja 100 prosenttia luonnonku-
min prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian
Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.
Nokian Renkaiden taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kahden
miljardin euron liikevaihto ja vahva kannattavuus. Liiketoimintayksiköillä
on erilaiset roolit: Henkilöautonrenkaat luo kasvua ja kannattavuutta
vahvan brändin, valikoivan jakelun ja markkinakohtaisten tuotteiden
avulla, Raskaat Renkaat pyrkii jatkamaan vahvaa kasvua laajenevan
tuotevalikoiman avulla ja Vianor tukee myyntiä ja premium-brändiposi-
tiota Pohjoismaissa. Tavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2025 loppuun
asti jatkuvaan investointivaiheeseen sisältyy tehtaiden kapasiteetin
laajennus Suomessa ja Yhdysvalloissa, uuden tehtaan rakentaminen
Romaniaan sekä yhtiön omaa tuotantoa täydentävien valmistuskump-
paneiden hyödyntäminen. Vuosien 2026–2027 kasvuvaiheessa keskity-
tään vahvistamaan brändipositiota edelleen ja siten kasvattamaan
markkinapenetraatiota uusien tuotteiden, lisääntyneen kapasiteetin ja
parempien toimintaedellytysten avulla.
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
konsernikestävyysraportoinnin osalta
Nokian Renkaiden riskienhallintapolitiikka tarjoaa jäsennellyn viite-
kehyksen konsernikestävyysraportointiin liittyvien riskien hallintaan.
Riskienarviointi on jatkuva prosessi, johon kuuluvat tunnistaminen,
arviointi, valvonta ja seuranta. Riskienarviointi on tarpeen, jotta riskit
voidaan tunnistaa ja priorisoida sisäistä valvontaa varten.
Jotta varmistetaan, että Nokian Renkaiden riskienhallinta ja sisäisen
valvonnan viitekehys soveltuvat tehokkaasti konsernikestävyysrapor-
tointiin, prosessia arvioidaan jatkuvasti suhteessa kaikkiin olennaisiin
konsernikestävyysraportoinnin alueisiin. Tämä sisältää myös
prosessiin kuuluvien nykyisten valvontakeinojen uudelleenarvioinnin
sekä lisävalvontakeinojen tunnistamisen.
Konsernikestävyysraportoinnissa tunnistettuihin riskeihin lukeutuvat
tietosyötteiden tarkkuus, tietojen manuaalinen käsittely sekä hen-
kilöriski. CSRD:n mukaista raportointia valmisteltaessa parannettiin
valvontaympäristöä. Lisävalvontatoimien tunnistaminen ja riskien
edelleen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat käynnissä.
Nykyiset konsernikestävyysraportointiin liittyvät sisäiset ohjaus-
keinot riippuvat raportointialueesta, ja niihin sisältyy määrällistä ja
laadullista datan arviointia, jota tekevät datan omistavat toiminnot,
laadusta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, vastuullisuuden
ohjausryhmä sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta.
45
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Nokian Renkaiden strategian kulmakivet ovat 1) turvallisimmat
renkaat kaikkiin olosuhteisiin, 2) joustava ja tehokas toimitusketju,
3) Nokian Renkaiden premium-brändi, 4) johtajuus vastuullisuudessa
ja 5) Nokian Renkaiden tiimi. Erityisesti kohdat 1, 4 ja 5 liittyvät kes-
tävyyskysymyksiin ja/tai kestävyyskysymykset vaikuttavat niihin, ja
kohdat kuvaavat yhtiön pyrkimyksiä kehittää jatkuvasti toimintansa
kestävyyttä ja osoittaa johtajuutta.
Vuoden 2024 aikana kriittinen hanke oli uuden tehtaan rakentaminen
ja käynnistämisen aloittaminen Romaniassa, ja vuoden 2025 aikana
oleellista on varmistaa siellä onnistunut kaupallinen tuotanto.
Tuotantokapasiteetin lisäämisen ohella Romanian-tehdas on koko
alalla virstanpylväs, sillä kyseessä on maailman ensimmäinen täysin
CO
2
e-päästötön rengastehdas. Kohdassa E1-1 on lisätietoa siitä, mitä
Romanian-tehtaan CO
2
e-päästöttömyys tarkoittaa.
Vuonna 2024 vuotuinen riskienarviointi yhdistettiin hallitukselle
esitettyyn strategiatyöhön. ESG-asioihin, tutkimukseen ja kehityk-
seen sekä omaan työvoimaan liittyvät riskit arvioitiin strategiatyössä
merkittävimmiksi riskeiksi, ja niille määriteltiin vähentämistoimenpi-
teet. Seuraavien asioiden tärkeys huomioitiin:
• maailmanlaajuisen ja paikallisen lainsäädännön ja sääntelyn
seuraaminen hyvin tarkasti ja ennakoivasti
• vahva sitoutuminen kestävyystavoitteiden saavuttamiseen
• kestävyys-, ympäristö-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit
• kyky luoda laadukkaita, johtavia innovaatioita sisältäviä tuotteita,
jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin
• osaava ja sitoutunut henkilöstö.
Hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä, riskinottohalua ja niihin
liittyviä toimenpiteitä strategiaprosessin sekä liiketoiminnan tavoit-
teisiin ja suuriin investointeihin liittyvien päätösten yhteydessä.
Nokian Renkaiden liiketoimintamalli ja arvoketju
Nokian Renkaat toimii autojen ja ajoneuvojen renkaiden kuluttajajäl-
kimarkkinassa ja menestyy erityisesti premium-talvirengassegmen-
tissä. Nokian Renkaiden liiketoiminta on jaettu kolmeen yksikköön:
Henkilöautonrenkaat, Raskaat Renkaat ja Vianor.
• Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö kehittää, valmistaa
ja myy laadukkaita henkilöautoihin, katumaastureihin ja
pakettiautoihin tarkoitettuja talvi-, kesä- ja all season -renkaita.
Yksikkö toimii renkaiden premium-segmentissä ja keskittyy
jälkimarkkinoihin. Yksikkö muodostaa yli puolet Nokian Renkaiden
kokonaisliikevaihdosta. Henkilöautonrenkaat-yksikkö koostuu
kolmesta liiketoiminta-alueesta: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa
ja Pohjois-Amerikka. Näin liiketoimintasuunnitelmat voidaan
räätälöidä eri markkinoiden tarpeisiin ja olosuhteisiin. Nokian
Renkaiden tehtaat sijaitsevat Nokialla Suomessa, Daytonissa
Yhdysvalloissa ja Oradeassa Romaniassa. Valmistuskumppanit
täydentävät omaa tuotantoa. Nokian Renkaat on valinnut
kumppaneiksi ainoastaan vakiintuneita ja alalla hyvämaineisia
yrityksiä, ja ne on arvioitu KYC-prosessin mukaisesti. Koska
osa niistä toimii alueilla, joilla voi ilmetä kestävyyteen liittyviä
riskejä, Nokian Renkaat on teettänyt myös ympäristö- ja
yritysvastuuauditointeja.
• Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö kehittää ja valmistaa
erikoisrenkaita kuorma-autoja ja raskaita koneita varten
keskittyen kapeisiin tuotesegmentteihin. Sen ydintuotteita
ovat metsäkonerenkaat sekä renkaat, jotka soveltuvat
satamiin, kaivoksiin, maanviljelyyn, kuorma- ja linja-autoihin ja
muihin raskaisiin käyttötarkoituksiin, kuten maarakennukseen
ja tienhoitoon. Raskaat teollisuusrenkaat valmistetaan
Nokialla ja raskaiden koneiden vanteet Nastolassa. Lisäksi
valmistuskumppanit tekevät kuorma- ja linja-autonrenkaita.
• Vianor on Pohjoismaiden suurin autonhuolto- ja rengas palvelu-
ketju, jolla on laaja palvelupisteverkosto ja verkkokauppoja.
Vianorin tavoitteena on tukea myyntiä ja premium-brändi-
positiota Pohjoismaissa varmistamalla Nokian Renkaiden
tuotteiden myynti vahvan jakelun ja erinomaisen palvelun kautta
sekä tehdä samalla positiivista tulosta itsenäisenä yksikkönä.
Nokian Renkaat panostaa innovaatioihin erityisesti kehittäessään
tuotteita vaativiin olosuhteisiin. Tuotteet ja innovaatiot -toiminto
keskittyy kilpailukykyisen tuotetarjooman ylläpitoon ja tuotteiden
kannattavuuden varmistamiseen. Yhtiö pyrkii olemaan erittäin
asiakaslähtöinen sekä keskittyy kannattavaan kasvuun ja tehokkaa-
seen globaaliin toimintaan. Vahva brändi, tuotteiden maine ja tehokas
jakelu lisäävät hinnoitteluvoimaa.
Kestävyys on keskeinen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia.
Yhtiö osoittaa vahvaa johtajuutta kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisessä rengasalalla ja pyrkii hallinnoimaan tuotteiden
ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan aina raaka-ainei-
den hankinnasta kierrätykseen käyttöiän lopussa. Yhtiö painottaa
kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden lisäämistä.
Yritysvastuu on myös keskeinen osa yrityksen kulttuuria, jolla
edistetään oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista
kaikissa toiminnoissa; tähän sisältyvät vastuulliset hankintakäytännöt
ja työntekijöiden oikeudet. Työntekijöiden hyvinvointi perustuu
turvallisuuteen, johtajuuteen ja nykyaikaiseen yrityskulttuuriin.
Seuraavassa kaaviossa on yleiskatsaus Nokian Renkaiden arvoketjun
alku- ja loppupään tärkeimmistä ominaisuuksista sekä yhtiön ase-
masta arvoketjussa. Siinä on kuvattu lyhyesti pääasialliset syötteet,
tärkeimmät liiketoimintasuhteet sisältäen toimittajat ja asiakkaat,
jakelukanavat sekä loppukäyttäjät.
46
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Alkupää
Toiminnot Loppupää
Toimittajat
Renkaanvalmistuksen pääraaka-aineita
ovat synteettinen kumi, täyteaineet,
kemi kaalit, vahvikemateriaalit ja luon-
nonkumi. Raaka-ainetoimittajia on yli
200. Valmistuskumppanit täydentävät
Nokian Renkaiden omaa tuotantoa.
Vianor maahantuo renkaita sekä hankkii
rengas- ja autonhuoltopalveluihin liitty-
viä hyödykkeitä. Nokian Renkaat edel-
lyttää, että kaikki vastuullisuuden kan-
nalta kriittiset toimittajat noudattavat
toimittajien liiketoimintaperiaatteita, ja
toimittajien vastuullisuusauditointeja
on tehty vuodesta 2016 lähtien.
Aliurakoitsijat
Nokian Renkaat ja Vianor
työskentelevät useiden
aliurakoitsijoiden kanssa
aina rakennustöistä var-
tiointiin, siivoukseen ja
logistiikkaan. Kaikkien pal-
velujaan tarjoavien uusien
aliurakoitsijoiden tulee
sitoutua toimittajien liike-
toimintaperiaatteisiin.
Kierrätys
Käyttöikänsä lopussa olevat
renkaat voidaan silputa tai rou-
hia hyödynnettäväksi erilaisiin
tarkoituksiin. Linja- ja kuorma-
autojen renkaat voidaan pin-
noittaa uudelleen 2–4 kertaa.
Renkaat voi myös polttaa ener-
giaksi. Nokian Renkaat käyttää
tuotteissaan joitakin kierrätet-
tyjä materiaaleja, kuten kierrä-
tettyä terästä ja nokea.
Yhteiskunta
Nokian Renkaiden vaikutus näkyy
tehdaspaikkakunnilla paikallisesti
merkittävänä työllistäjänä ja pysy-
vänä osana ympäröiviä yhteisöjä.
Ostot, palkat, verot sekä osakkeen-
omistajille maksetut osingot tuovat
hyvinvointia eri puolilla maailmaa.
Jakelu
Nokian Renkaiden tuotteita myy-
dään loppukäyttäjille Vianorin ja
Vianor-partnereiden sekä auto- ja
rengasliikkeiden kautta. Laajan
jakeluverkoston ansiosta Nokian
Renkaiden tuotteita myydään 46
maassa. Nokian Renkaiden kor-
kealaatuiset tuotteet ja palvelut
mahdollistavat yhtiön asiakkaille
heidän omien tavoitteidensa saa-
vuttamisen esimerkiksi myyntiin
ja asiakastyytyväisyyteen liittyen.
Nokian Renkaiden arvoketju
Raaka-aineiden kuljetus
Valtaosa renkaiden raaka-aineista
kuljetetaan meriteitse Euroopan
suuriin satamiin, joista ne kuljete-
taan Suomeen ja Yhdysvaltoihin.
Konsernin toiminnot
Nokian Renkaat -konserni työllistää yli 3 800 henkilöä.
Nokian Renkaat valmistaa henkilö- ja pakettiautonren-
kaita sekä raskaita renkaita Suomessa sekä henkilöauton-
renkaita ja kevytkuorma-autojen renkaita Yhdysvalloissa.
Uudessa Romanian-tehtaassa tuotetaan henkilöauton-
renkaita. Lisäksi yhtiön tärkeimmillä markkina-alueilla on
myyntiyhtiöitä. Kaksi testikeskusta sijaitsee Suomessa ja
yksi Espanjassa. Vianor tarjoaa rengas- ja huoltopalveluita,
ja sillä on myös viisi pinnoittamoa Suomessa, Ruotsissa ja
Norjassa.
Logistiikka
Renkaat kuljetetaan logis-
tiikkakeskuksista maitse ja
meritse varastoihin.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Kuluttajat ja loppukäyttäjät ajavat tai käyttävät ajoneuvoja,
joissa on Nokian Renkaiden renkaat. He voivat olla esimer-
kiksi henkilöautojen kuljettajia, kuljetusyrityksissä työsken-
televiä rekkojen, bussien tai pakettiautojen kuljettajia, tai
metsäteollisuuden tai maatalouden työntekijöitä. Vianor
tarjoaa rengas- ja huoltopalveluita sekä kuluttajille että
yritysasiakkaille. Nokian Renkaat kehittää korkealaatuisia
tuotteita, jotka tarjoavat turvallisia ajokilometrejä ja joissa
vastuullisuutta mietitään raaka-aineiden hankinnasta aina
käytöstäpoistoon saakka. Noin 90 prosenttia renkaan hiili-
jalanjäljestä syntyy käytön aikana.
47
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
SBM-2 Sidosryhmien etujen ja
näkemysten kuuleminen
Nokian Renkaat on sitoutunut minimoimaan negatiiviset ja maksimoi-
maan positiiviset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön ja ihmisiin.
Tärkeä osa positiivisen muutoksen läpivientiä on sen ymmärtäminen,
miten Nokian Renkaiden sidosryhmät näkevät kestävyyden ja mitkä
kestävyyden aihealueet ovat keskeisiä yhteiskunnan ja yhtiön liike-
toiminnan kannalta. Tämä tehdään osallistamalla sidosryhmiä kolmen
vuoden välein tehtävän kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä.
Sidosryhmien palaute otetaan huomioon toiminnan kehityksessä ja
päätöksenteossa.
Olennaisuusarviointien lisäksi vuorovaikutusta tapahtuu seuraavan
taulukon mukaisesti sidosryhmittäin. Taulukossa esitetään myös
vuorovaikutuksen tarkoitus, eri sidosryhmien viimeisimmässä
olennaisuusarvioinnissa priorisoimat aiheet sekä se, miten näkemyk-
set on huomioitu tai huomioidaan Nokian Renkaiden toiminnassa,
liiketoimintamallissa ja strategiassa.
Tärkeimmät sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Nokian Renkailla
Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus
Vuorovaikutuksen
tarkoitus
Sidosryhmän odotukset tärkeys-
järjestyksessä perustuen kaksois-
olennaisuusanalyysin vastauksiin
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan,
liiketoimintamalliin ja strategiaan
Työntekijät
Toimihenkilöitä ja
tuotantotyöntekijöitä
Pohjoismaissa,
Pohjois-Amerikassa
ja Keski-Euroopassa
• Toimet mielekkään ja motivoivan työn ja
työolojen tarjoamiseksi
• Henkilöstökysely Drive!
• Järjestelmät, joihin työntekijöitä
kannustetaan kirjaamaan turvallisuus- ja
ympäristöhavaintojaan
• Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa
• Säännölliset tiedotustilaisuudet
• Kehityskeskustelut
• Olennaisuusarvioinnit
• Vuoropuhelu työturvallisuudesta ja
työterveydestä
• Ilmoituskanava
• Työntekijöiden
näkemysten, ideoiden,
palautteen ja kokemusten
kuuleminen
• Henkilöstön
pitäminen ajan tasalla
ajankohtaisista asioista
ja suunnitelluista
kehitysasioista
• Turvallisen, vastuullisen ja
motivoivan työpaikan ja
työelämän edistäminen
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Työntekijöiden turvallisuus
• Renkaiden suunnittelu,
materiaalivalinnat ja muut innovaatiot,
jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Haitallisten kemikaalien käytön
vähentäminen ja lopettaminen
• Kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen yhtiön omasta
toiminnasta
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen
•
• Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille
turvallinen ja motivoiva työympäristö
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
• Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä EU:n REACH-
sääntelyn mukaisia erityistä huolta aiheuttavia aineita
(SVHC)
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian
Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti
Asiakkaat (B2B)
Esimerkiksi renkaiden
jälleenmyyjät
ja automyyjät
Pohjoismaissa,
Pohjois-Amerikassa
ja Keski-Euroopassa
• Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö
• Asiakastyytyväisyystutkimukset
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Luottamuksen ja vahvojen
kumppanuuksien
rakentaminen
• Asiakkaiden tukeminen
heidän tavoitteidensa
saavuttamisessa
• Tiedonsaanti kuluttajien ja
renkaiden loppukäyttäjien
näkökulmista
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Työntekijöiden turvallisuus
• Renkaiden suunnittelu,
materiaalivalinnat ja muut innovaatiot,
jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Eettinen ja vastuullinen yrityskulttuuri
• Ihmisoikeuksien kunnioitus
toimitusketjussa
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen
•
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
• Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja vastuullisella
tavalla
• Vastuullisuusauditoinnit luonnonkumin
prosessointilaitoksille vuodesta 2016 lähtien ja
valmistuskumppaneiden auditoiminen
48
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus
Vuorovaikutuksen
tarkoitus
Sidosryhmän odotukset tärkeys-
järjestyksessä perustuen kaksois-
olennaisuusanalyysin vastauksiin
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan,
liiketoimintamalliin ja strategiaan
Toimittajat,
liiketoiminta kumppanit
ja alihankkijat
Esimerkiksi raaka-
aine toimittajat sekä
viestinnän, IT:n,
T&K:n, HR:n ja
muiden toimintojen
kumppanit
• Liiketoimintaan liittyvä yhteistyö
• Toimittajien due diligence
• Toimittajien arvioinnit ja auditoinnit sekä
mahdolliset jatkotoimenpiteet
• Työturvallisuutta koskeva yhteistyö
alihankkijoiden kanssa
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Vastuullisen hankinnan
edistäminen
• Nokian Renkaiden
toimittajien
liiketoimintaperiaatteiden
noudattaminen
• Työntekijöiden ihmis- ja
työoikeuksien suojelu
• Ymmärryksen saaminen
tulevasta kehityksestä ja
suuntauksista
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Haitallisten kemikaalien käytön
vähentäminen ja lopettaminen
• Työntekijöiden turvallisuus
• Sujuva yhteistyö toimittajien kanssa
• Toimet korruption, lahjonnan ja
väärinkäytösten estämiseksi
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen
• Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä erityistä huolta
aiheuttavia aineita (SVHC)
•
• Alihankkijoiden työturvallisuuskoulutukset ja mahdollisuus
ilmoittaa turvallisuushavaintoja Nokian Renkaiden
järjestelmään
• Liiketoiminnan harjoittaminen luotettavalla ja
kestävällä tavalla
• Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa paljon
luonnonkumia. Luonnonkumista elantonsa saavat ihmiset
on tunnistettu riskiryhmäksi olennaisten negatiivisten
ihmisoikeusvaikutusten suhteen. Näiden vaikutusten
estäminen ja lieventäminen sekä asianmukaisten työolojen
edistäminen ja varmistaminen ovat tärkeä osa Nokian
Renkaiden tapaa harjoittaa liiketoimintaa.
Sijoittajat,
osakkeenomistajat,
hallituksen jäsenet
Esimerkiksi nykyiset
ja mahdolliset tulevat
osakkeenomistajat
(kotimaiset ja
kansainväliset) ja
yhtiön hallituksen
jäsenet
• Sijoittajatapaamiset, tapahtumat
ja seminaarit
• Pörssitiedotteet ja muut julkaisut
• Hallituksen kokoukset
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Odotusten ymmärtäminen
• Olennaisten tietojen
antaminen
• Vastuullisten sijoittajien
houkutteleminen
• Avoimuuden lisääminen
• Renkaiden turvallisuus ja laatu
• Renkaiden suunnittelu,
materiaalivalinnat ja muut innovaatiot,
jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Työntekijöiden turvallisuus
• Renkaiden ja tienpinnan
kulumishiukkasten minimointi
• Kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen yhtiön omasta
toiminnasta
• Uusien, turvallisten huippuluokan tuotteiden kehittäminen
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
•
• Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla heille
turvallinen ja motivoiva työympäristö
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian
Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti
49
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Kestävyysaiheiden priorisointi sidosryhmittäin esiteltiin johtoryhmälle
ja hallitukselle helmikuussa 2024 yhdessä kaksoisolennaisuusanalyy-
sin tulosten kanssa.
Turvallisten renkaiden kehittäminen kaikkiin olosuhteisiin on
olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintamallia, ja Nokian
Renkaiden tuotteet on kehitetty auttamaan sekä autoilijoita että
muita tienkäyttäjiä liikkumaan turvallisesti. Kuluttajien ja loppu-
käyttäjien näkemyksiä koskevien tietojen kerääminen on osa uusien
henkilöautonrenkaiden kehitysprosessia. Raskaita renkaita koskien
tietoa saadaan asiakaskyselyiden kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät
voivat myös ottaa yhteyttä yhtiöön ja antaa tuotteista palautetta
verkkosivuilla. He voivat lisäksi osallistua olennaisuusarviointeihin
yhtiön sosiaalisen median kanavissa jaettujen julkisten linkkien
kautta. Lisäksi rengas- ja autonhuoltoketju Vianor sekä Nokian
Renkaiden asiakkaat myyvät Nokian Renkaiden tuotteita kuluttajille
ja loppukäyttäjille ja saavat tietoa näiden näkemyksistä.
Sidosryhmä Sidosryhmävuorovaikutus
Vuorovaikutuksen
tarkoitus
Sidosryhmän odotukset tärkeys-
järjestyksessä perustuen kaksois-
olennaisuusanalyysin vastauksiin
Yhteys Nokian Renkaiden toimintaan,
liiketoimintamalliin ja strategiaan
Viranomaiset, media,
kansalaisjärjestöt,
teollisuusjärjestöt
Esimerkiksi
viranomaiset,
median edustajat,
ympäristöjärjestöt ja
alan järjestöt
• Projektiyhteistyö
• Yhteiset aloitteet ja ohjelmat
• Kokoukset, tapahtumat ja seminaarit
• Lehdistötiedotteet ja muut julkaisut,
vastaaminen median tiedusteluihin
• Julkisiin kuulemisiin vastaaminen
• Olennaisuusarvioinnit
• Ilmoituskanava
• Tiedon jakaminen
• Säännösten
noudattamisen
varmistaminen
• Osallistuminen aloitteisiin
• Osallistuminen
alan standardien
kehittämiseen
• Kestävän kehityksen
edistäminen
• Kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen yhtiön omasta
toiminnasta
• Renkaiden suunnittelu,
materiaalivalinnat ja muut innovaatiot,
jotka vähentävät renkaiden käytön
kasvihuonekaasupäästöjä
• Raaka-aineiden jäljitettävyys ja
läpinäkyvyys
• Jätteen määrän minimointi ja jätteiden
käsittely
• Luonnon monimuotoisuuden
vaaliminen toimitusketjussa
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Nokian
Renkaiden tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti
• Kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden
lisääminen
• Alhaisen vierintävastuksen renkaiden kehittäminen
• Vain Nokian Renkaiden hyväksymillä laitoksilla prosessoidun
kumin ostaminen
• Vuosina 2022, 2023 ja 2024 rengastuotannon jätteestä 100
prosenttia hyödynnettiin
• EUDR:ään valmistautuminen
SBM-3 Olennaiset kestävyyteen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Nokian Renkaiden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
on esitetty seuraavissa taulukoissa. Lisäksi on kuvattu olennaisista
vaikutuksista aiheutuvat vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön,
kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit vaikutuksille, jotka
eivät ole tällä hetkellä tosiasiallisia, sekä yhteys yhtiön strategiaan,
liiketoimintamalliin, toimintaan ja liikesuhteisiin.
50
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E1 Ilmastonmuutos
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Kasvihuonekaasupäästöt
omasta toiminnasta
(Scope 1 ja 2)
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Oma toiminta)
Nokian Renkaiden Scope 1- ja Scope 2 -päästöt syntyvät lähinnä energian
käytöstä tehtaissa, ja ne vastaavat alle yhtä prosenttia yhtiön toimintaan
liittyvistä kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä.
Nokian Renkaat pyrkii olemaan alan johtaja tehtaiden päästöjen
vähentämisessä. Yhtiö vähentää kasvihuonekaasupäästöjään
tiedeperusteisten tavoitteidensa mukaisesti ja on sitoutunut saavuttamaan
nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Uusi Romanian-tehdas on koko
rengasalan ensimmäinen tehdas, joka ei tuota lainkaan CO
2
e-päästöjä, ja se
tukee yhtiön strategiaa lisäämällä tuotantokapasiteettia. Kohdassa E1-1 on
lisätietoa siitä, mitä Romanian-tehtaan CO
2
e-päästöttömyys tarkoittaa.
Arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöt
(Scope 3)
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun alku- ja
loppupää)
Suurin osa Nokian Renkaiden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on Scope 3
-päästöjä, joihin yhtiö vaikuttaa epäsuorasti ja jotka tapahtuvat arvoketjussa.
Näihin lukeutuvat esimerkiksi renkaiden käytöstä aiheutuvat päästöt, ostetut
tavarat ja palvelut, käyttöomaisuus sekä ylävirran kuljetukset ja jakelu.
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiö käyttää kasvihuonekaasupäästöjen tasoa
yhä enemmän yhtenä kriteerinä toimittajien valinnassa.
Renkaiden raaka-aineisiin
liittyvien kustannusten
nousu
Siirtymäriski
(Arvoketjun alkupää)
Renkaiden materiaalikustannukset voivat nousta, kun fossiilisia raaka-aineita
korvataan kalliimmilla uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla.
Yksi Nokian Renkaiden kestävyystavoitteista on lisätä kierrätettyjen ja
uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030
mennessä. Yhtiö pyrkii optimoimaan kestävän materiaalien käytön ja siihen
liittyvien lisäkustannusten yhteensovittamisen.
Uudet ympäristömaksut Siirtymäriski
(Arvoketjun alku- ja
loppupää)
aiheuttaa uusia kuluja. Esimerkkejä näistä ovat EU:n fossiilisia raaka-aineita
koskeva hiilirajamekanismi (CBAM) sekä hiiliverot.
Mahdolliset vaikutukset hankintapäätöksiin.
Enemmän myyntituottoa
ja/tai kustannussäästöjä
ilmastoystävällisten
teknologioiden ansiosta
Mahdollisuus
(Oma toiminta)
Nokian Renkaiden tehtaissa käytettävien nykyaikaisten koneiden
mahdollistama energiatehokas tuotanto sekä CO
2
e-päästötön tehdas
Romaniassa tunnistetaan mahdollisuuksiksi.
Jatkuvat investoinnit ilmastoystävälliseen teknologiaan.
Enemmän myyntituottoa
kilpailukykyisestä
tuotevalikoimasta
Mahdollisuus
(Oma toiminta)
Nokian Renkaiden markkinaosuus talvirenkaissa on vahva. Yhtiöllä on
valmius lisätä osuutta entisestään, jos äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät
tulevaisuudessa.
Nokian Renkaat on asiantuntija vaativiin ja haastaviin sääolosuhteisiin
tarkoitettujen renkaiden kehittämisessä. Jatkuva panostus
talvirengasosaamisen vahvistamiseen.
Enemmän myyntituottoa
innovaatioista, jotka
liittyvät hiilijalanjäljeltään
pieniin raaka-aineisiin
Mahdollisuus
(Oma toiminta)
Innovatiivinen raaka-aineiden käyttö auttaa luomaan kestäviä ja
ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka täyttävät asiakkaiden ja kuluttajien
tarpeet ja odotukset sekä synnyttävät myyntituottoa.
Jatkuvat investoinnit innovaatioihin ja tutkimukseen.
51
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E2 Pilaantuminen
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Ilman, veden ja maaperän
pilaantuminen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun alku- ja
loppupää sekä oma
toiminta)
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasia (TRWP) muodostuu, kun rengas on
kosketuksessa tiehen. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne voivat
heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä voi olla kielteisiä
vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten terveyteen.
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteiden,
palveluiden ja prosessien laatua, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Paremmat renkaiden ominaisuudet ja innovatiiviset suunnitteluratkaisut
ovat keinoja vähentää TRWP-hiukkasia tavanomaisiin käytäntöihin nähden.
Kemikaalien
käytöstä aiheutuvat
haitalliset terveys- ja
ympäristövaikutukset
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun alku- ja
loppupää sekä oma
toiminta)
Kielteisiä ympäristövaikutuksia voi esiintyä arvoketjussa renkaiden
materiaalien sisältämien kemikaalien vuoksi. Kemikaalien käyttö omassa
toiminnassa voi vahingoittaa tuotannossa ja varastoissa työskenteleviä
ihmisiä.
Nokian Renkaiden tuotteissa ei esiinny erityistä huolta aiheuttavia aineita,
ja yhtiö pyrkii välttämään haitallisten aineiden käyttöä minimoiden
näin työterveysriskit tuotannossa ja varastoinnissa. Kemikaali- ja
ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toiminnassa on osa
jatkuvaa kestävyystyötä. Yhtiö etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä
raaka-aineita, tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien
kanssa ja tekee tarvittaessa päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen
tuotteistaan entistäkin kestävämpiä ympäristön kannalta.
Pilaantumiseen liittyvien
viranomaisvelvoitteiden
lisääntyminen
Riski
(Oma toiminta)
Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymisestä voi
johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin. Olemassa on myös
riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka liittyvät kiellettyjen tai
rajoitettujen aineiden käyttöön.
Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja
säännösten mukaisesti ja ennakoi tulevia vaatimuksia.
Ympäristön kannalta
kestävämpien
tuotteiden kehittäminen
(kestävämmät tuotteet ja
turvallisemmat kemikaalit)
Mahdollisuus
(Oma toiminta)
Innovaatiot renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat antaa Nokian
Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille entistä kestävämpiä tuotteita,
joista syntyy vähemmän TRWP-hiukkasia.
Nokian Renkaat etsii aktiivisesti ympäristön kannalta kestäviä raaka-aineita
ja tavoittelee kehitykseen liittyvää yhteistyötä toimittajien kanssa. Yhtiö
jatkaa investointejaan innovointiin ja tutkimukseen sekä tekee tarvittaessa
päätöksiä uusista raaka-aineista kehittääkseen tuotteistaan entistäkin
kestävämpiä ympäristön kannalta.
52
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Raaka-aineiden hankinnan
vaikutukset biologiseen
monimuotoisuuteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun alkupää)
Nokian Renkaiden suurimmat vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen
ovat epäsuoria ja esiintyvät arvoketjun alussa, sillä ne ovat pääosin seurausta
luonnonkumin viljelystä. Luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä
ainesosista. Sen vuoksi vastuullinen raaka-aineiden hankinta on tarpeen,
jotta voidaan vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä
vaikutuksia, kuten maankäytön muutoksia, metsäkatoa ja lajivaikutuksia.
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian
Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailmanlaajuisen
arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen vastuullisuuden
parantamisesta. Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin
prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut
kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin
politiikan mukaisesti. Politiikka kattaa useita sitoumuksia, jotka liittyvät
sosiaalisiin ja ympäristönäkökulmiin, kuten ihmisoikeuksiin, työntekijöiden
oikeuksiin sekä ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun.
Lisääntyvä sääntely,
joka liittyy metsäkatoon
ja muihin biologista
monimuotoisuutta
koskeviin kysymyksiin
Riski
(Arvoketjun alkupää
ja oma toiminta)
Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus (EUDR) velvoittaa luonnonkumin osalta
yhtiöt varmistamaan, että EU:ssa myytävät tuotteet eivät ole aiheuttaneet
metsäkatoa ja metsien kunnon heikkenemistä, ja säännösten rikkomisesta
seuraa rangaistuksia. Tällainen sääntely voi lisätä raaka-aineiden kustannuksia
ja/tai hankinnan ja jakelun hallinnollisia kustannuksia.
Nokian Renkaat harjoittaa liiketoimintaa kaikkien sovellettavien lakien ja
säännösten mukaisesti. Yhtiö valmistautui EUDR-asetukseen vuoden 2024
aikana.
53
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Neitseellisten
luonnonvarojen käyttö
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun alkupää)
Renkaiden tuotantoon tarvitaan erilaisia raaka-aineita. Nykyisin valtaosa
rengasalan käyttämistä raaka-aineista on yhä fossiilisia tai peräisin muista
uusiutumattomista lähteistä.
Nokian Renkaat on sitoutunut suojelemaan luonnonvaroja ja edistämään
kiertotaloutta. Yhtiö vähentää materiaalien käytön ympäristövaikutusta
tuotekehityksen avulla, hankkimalla kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja
sekä korvaamalla fossiilisia raaka-aineita. Nokian Renkaiden tavoitteena on
lisätä renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuus
50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö
tekee läheistä yhteistyötä eri raaka-ainevalmistajien kanssa ja rohkaisee eri
sidosryhmiä innovoimaan.
Käyttöikänsä lopussa
olevien renkaiden
puutteellisen käsittelyn
aiheuttamat kielteiset
vaikutukset
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Suomessa renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia. Koko Euroopassa
vastaava luku on 92 prosenttia. Yhdysvalloissa kerättyjen renkaiden
kierrätysaste on 79 prosenttia. Käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden
puutteellinen käsittely edistää ympäristön pilaantumista, ja sitä voidaan
myös pitää luonnonvarojen tuhlaamisena, sillä käyttöikänsä lopussa olevien
renkaiden materiaaleja on vielä mahdollista hyödyntää.
Nokian Renkaat edistää käyttöikänsä lopussa olevien renkaiden kierrätystä
yhdessä sidosryhmiensä kanssa, ja yhtiö voi osallistua aiheeseen myös
kehittämällä renkaisiin liittyviä kiertotaloudellisia ratkaisuja. Yhtenä Suomen
Rengaskierrätys Oy:n perustajista Nokian Renkaat osallistuu myös työhön,
jossa etsitään uusia keinoja kierrättää ja hyödyntää renkaita. Renkaan
pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Kaikki Nokian
Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat kierrätettäviä.
Materiaaleihin
liittyvän säännöstelyn
lisääntyminen (esim.
jäljitettävyys)
Riski
(Arvoketjun alkupää
ja oma toiminta)
Lisääntyvä sääntely liittyen esimerkiksi raaka-aineiden alkuperän
varmistamiseen voi johtaa raaka-aine- ja hankintakustannusten nousuun.
Esimerkiksi EUDR-asetus lisää toiminnan kustannuksia, sillä luonnonkumi
on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Nokian Renkaat pyrkii luomaan
tehokkaita prosesseja minimoidakseen lisäkustannukset.
54
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden paremman
terveyden, hyvinvoinnin ja
motivaation kautta
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Oma toiminta)
Tukeakseen työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota Nokian Renkaat
edistää inklusiivista työkulttuuria ja haluaa rohkaista ihmisiä aktiivisesti
osallistumaan, tekemään yhteistyötä ja ottamaan sekä omistajuutta työstään
että vastuuta muiden turvallisuudesta. Digitaaliset työkalut ja nykyaikainen
työympäristö auttavat tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja tukevat
työntekijöiden yksilöllistä hyvinvointia.
Nokian Renkaiden tiimi on yksi yhtiön strategian kulmakivistä. Tämä koskee
kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Johtoryhmä tukee täysin hybridityöskentelyä sekä joustavaa työaikaa ja
muita järjestelyitä, kun ne ovat mahdollisia. Motivoituneet ja hyvinvoivat
työntekijät suoriutuvat yleensä hyvin.
Työllisyysturvan ja reilujen
työolojen tarjoamisesta
seuraavat myönteiset
vaikutukset
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Oma toiminta)
Työntekijöiden taloudellinen turvallisuus paranee, sillä Nokian Renkaat takaa
muun muassa riittävän korvauksen, reilut työehdot ja järjestäytymisvapauden.
Toimenpiteet Nokian Renkaiden tiimin tukemiseksi.
Myönteiset vaikutukset
työntekijöiden taitojen
kehittymisestä ja
urakehityksestä
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Oma toiminta)
Taitojen ja urakehityksen mahdollistaminen lisää motivaatiota ja
työtyytyväisyyttä sekä hyödyttää yhtiötä myös paremman työntekijöiden
pysyvyyden sekä motivoituneiden ja osaavien työntekijöiden kautta.
Nokian Renkailla jokainen työntekijä on vastuussa kehityksestään ja
urastaan. Esihenkilöiden roolina on antaa tukea tarjoamalla resursseja ja
oppimismahdollisuuksia aina kun mahdollista. Työntekijät saavat myös
mahdollisuuden keskustella tulevista uraodotuksistaan.
Parempi terveys,
hyvinvointi ja motivaatio,
yrityskulttuurin ja
työnantajan maineen
parantuminen
inklusiivisuuden ja tasa-
arvon kautta
Potentiaalinen
myönteinen
vaikutus
(Oma toiminta)
Nokian Renkaat tukee tasa-arvoista ja inklusiivista työkulttuuria. Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti.
Kielteiset vaikutukset
työntekijöiden
terveyteen, hyvinvointiin
ja motivaatioon
Potentiaalinen
kielteinen vaikutus
(Oma toiminta)
Potentiaalinen pitkän aikavälin kielteinen vaikutus on, että työ- ja
yksityiselämän epätasapaino ja liialliset työtunnit voivat johtaa esimerkiksi
työntekijöiden uupumukseen tai muuten heikkoon työympäristöön.
Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia
ennakoivilla toimenpiteillä. Yhtiö seuraa työhyvinvointia koko konsernin
kattavilla kyselyillä sekä henkilökohtaisilla keskusteluilla. Työterveydenhoito
perustuu paikalliseen lainsäädäntöön sekä yhtiön ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteisiin.
55
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S1 Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Kielteiset vaikutukset
työntekijöiden
turvallisuuteen
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Oma toiminta)
Turvallisuusriskit liittyvät lähinnä koneenkäyttäjien työhön tehtaissa sekä
asentajien työhön rengas- ja autonhuoltopalvelupisteissä.
Nokian Renkaat tavoittelee tapaturmatonta työympäristöä, ja
johtoryhmän kokouksissa seurataan kuukausittain toimenpiteitä, kuten
turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja turvallisuushavaintoja. Tuloksia
analysoidaan tiimien kokoontumisissa, ja havaintojen perusteella laaditaan
toimintasuunnitelmia.
Houkutteleva
työnantajabrändi
erinomaisen
työntekijöiden
hyvinvoinnin ja
työympäristön kautta
Mahdollisuus
(Oma toiminta)
Ennakoivat toimenpiteet työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
sekä tukea tarjoava ja inklusiivinen työympäristö antavat mahdollisuuden
parantaa osaajien houkuttelua ja säilyttämistä.
Työnantajabrändäystoimenpiteet tarpeen mukaan, jotta pätevän työvoiman
rekrytointi onnistuu.
Kilpailuetua ja parempia
innovaatiomahdollisuuksia
osaavan työvoiman kautta
Mahdollisuus
(Oma toiminta)
Erittäin pätevät ja koulutetut työntekijät voivat tukea Nokian Renkaiden
liiketoiminnan varmistamista pitkällä aikavälillä.
Osaavien työntekijöiden palkkaaminen ja nykyisen työvoiman osaamisen
jatkuva kehittäminen.
56
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S2 Arvoketjun työntekijät
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Kielteiset
ihmisoikeusvaikutukset
liittyen työoloihin ja tasa-
arvoon hankintaketjussa
sekä ulkoistetuissa
toiminnoissa
Tosiasiallinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun alkupää)
Kielteiset ihmisoikeusvaikutukset liittyvät luonnonkumiin, joka on yksi
renkaiden pääraaka-aineista ja satojentuhansien perheiden elanto maissa,
joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet ovat vielä kehitysvaiheessa.
Luonnonkumin toimitusketju on monimutkainen ja pirstoutunut. Jos
luonnonkumia viljellään, tuotetaan ja käsitellään vastuullisesti, sillä voi
kuitenkin olla myönteisiä sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia
vaikutuksia.
Nokian Renkaiden periaatteet kaikessa toiminnassa ovat oikeudenmukaisuus
ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään ja
vähentämään ihmisoikeusrikkomuksia toimitusketjussaan vahvistamalla
due diligence -prosessiaan, ja yhtiö on vuodesta 2016 tehnyt toimittajille
kestävyysauditointeja voidakseen puuttua mahdollisiin ongelmiin ja edistää
myönteistä kehitystä. Nokian Renkaat julkisti vuonna 2021 vastuullisen
luonnonkumin politiikkansa, jolla pyritään puuttumaan ongelmiin
luonnonkumin toimitusketjussa. Osana sitoutumistaan vastuullisempaan
liiketoimintaan Nokian Renkaat on ollut Yhdistyneiden kansakuntien Global
Compact (UNGC) -hankkeen tukijäsen vuodesta 2015 alkaen. Yhtiö noudattaa
hankkeen kymmentä periaatetta, jotka kattavat ihmisoikeudet, työn ja
ympäristön sekä korruption torjunnan. Lisäksi Nokian Renkaat on sitoutunut
toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien
periaatteiden mukaisesti.
57
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Liikenne- ja
loppukäyttäjä-
turvallisuuden
parantaminen
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Premium-laatu tarkoittaa premium-turvallisuutta: Nokian Renkailla ei ole ollut
merkittäviä takaisinvetoja 23 vuoteen. Rengasvalmistajana Nokian Renkaiden
tulee huolehtia siitä, että renkaat ovat tutkitusti käyttäjilleen turvallisia ja
laatuvaatimusten mukaisia ja että ne täyttävät asiakkaiden ja loppukäyttäjien
odotukset. Keski-Euroopassa märkä- ja lumipito ovat oleellisia talviajon
turvallisuuden kannalta, kun taas Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikan
pohjoisosissa jääpito on tärkeämpi ominaisuus.
Olennainen osa Nokian Renkaiden liiketoimintaa on kehittää laadukkaita ja
turvallisia renkaita kaikkiin olosuhteisiin. Nokian Renkaat parantaa tuotteiden
turvallisuutta jatkuvan tuotekehityksen ja testaamisen kautta. Yhtiön
johtamista ja tuotekehitystä ohjaavat liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-,
turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä testikäytännöt. Nokian Renkaat
noudattaa myös monia muita vaatimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi meluun,
nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin.
Loppukäyttäjien
tietoisuuden lisääminen
turvallisuus-,
ympäristö- ja muista
kysymyksistä tarjoamalla
tiedotussisältöä
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Kuljettajien valinnoilla ja toimenpiteillä on merkitystä, ja monet heistä
ovat kiinnostuneita myös saamaan renkaiden valintaan, käyttöön ja
kunnossapitoon liittyviä vinkkejä ja neuvoja. Nokian Renkaat ja Vianor
viestivät säännöllisesti valistaakseen autoilijoita renkaiden kunnossapidosta,
turvallisuuden ja ympäristön huomioinnista renkaita valittaessa sekä
renkaiden parhaasta mahdollisesta hyödyntämisestä ja vastuullisesta
ajamisesta.
sisältyy säännöllinen opetuksellisen sisällön viestiminen.
Kielteiset vaikutukset,
jotka ovat seurausta
asiakkaiden yksityisyyden
vaarantumisesta
riittämättömän
kyberturvallisuuden ja
yksityisyyden suojan
vuoksi
Potentiaalinen
kielteinen vaikutus
(Arvoketjun
loppupää)
Nokian Renkaat pyrkii varmistamaan, että käytössä on riittävät
kyberturvallisuuden ja yksityisyyden suojan takaavat toimenpiteet, jotta
voidaan ehkäistä tietomurtoja sekä kuluttajien ja asiakkaiden tietojen
väärinkäyttöä.
Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan lainsäädännön ja sääntelyn
mukaisesti sekä kunnioittaa henkilötietoja. Tietosuoja-asioissa yhtiö seuraa
säännöksiä, ja käytössä on koulutuksia sekä selkeät sisäiset prosessit.
Faktapohjainen
ja innovatiivinen
kestävyyteen liittyvä
viestintä ja markkinointi
Mahdollisuus
(Oma toiminta)
Faktapohjainen ja innovatiivinen kestävyyteen liittyvä viestintä ja
markkinointi tarjoavat mahdollisuuksia parantaa Nokian Renkaiden brändiä ja
mainetta loppukäyttäjien keskuudessa ja synnyttää näin lisää myyntituottoa.
Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian
kulmakivistä, ja yhtiö viestii aiheesta säännöllisesti.
58
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet Tyyp pi Kuvaus
Vaikutukset liiketoimintamalliin, strategiaan, arvoketjuun ja
päätöksentekoon sekä niihin liittyvät toimenpiteet
Eettiset ja kestävät
hankintakäytännöt
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun alkupää
ja oma toiminta)
Sitoutumisen edellyttäminen toimittajilta liittyen eettiseen liiketoimintaan
ja kestävyyteen edistää sekä ympäristövastuuta että sosiaalista vastuuta
toimitusketjussa.
Nokian Renkaiden kulttuuria ohjaavat kunnioitus, avoimuus ja kestävyys
sekä korkeat eettiset arvot, jotka ohjaavat päätöksentekoa yhtiön jokaisella
tasolla.
Loppukäyttäjien ja/tai
ympäristön kannalta
hyödyllisen lainsäädännön
edistäminen ja
lobbaaminen
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
(Arvoketjun
loppupää ja oma
toiminta)
Lobbaamalla vastuullisesti ja avoimesti yhtiö voi auttaa muovaamaan
lainsäädäntöä niin, että potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia pystytään
vähentämään tehokkaasti aiheuttamatta suhteettomia kustannuksia. Nokian
Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti yhtiö ei osallistu poliittiseen
toimintaan tai sen varainhankintaan taikka tee poliittisia lahjoituksia.
Nokian Renkaiden osallistuminen toimialan järjestöjen toimintaan
riippuu ajankohtaisista asioista sekä mahdollisuuksista tarjota niihin
asiantuntemusta. Esimerkiksi Nokian Renkaiden toiminnan seurauksena
EU-rengasmerkintään lisättiin jää- ja lumipitomerkinnät, jolloin kuljettajien on
helpompi valita turvalliset talvirenkaat talviolosuhteisiin. Tällä hetkellä yhtiö
osallistuu esimerkiksi ERTMA:n renkaiden kulumiseen liittyvään projektiin,
joka pyrkii vähentämään maantiekuljetusten päästöjä asettamalla renkaiden
kulumiselle globaalit rajat, jotka perustuvat luotettavaan testimenetelmään.
Ensisijainen kumppani
toimittajille hyvän
ja tasapuolisen
suhdehallinnan kautta
Mahdollisuus
(Arvoketjun alkupää
ja oma toiminta)
Hyvä ja tasapuolinen toimittajasuhteiden hallinta tarjoaa mahdollisuuden
pitkiin, molempia osapuolia hyödyttäviin toimittajasuhteisiin, joiden kautta
voidaan kehittää yhteistyötä sekä parantaa tehokkuutta.
Nokian Renkaat tähtää vahvoihin kumppanuuksiin, jotka hyödyttävät
molempia osapuolia.
59
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Konserni on järjestänyt osan ulkoisesta rahoituksestaan kestävyy-
teen liitetyn rahoituksen kautta. Vuonna 2023 Nokian Renkaat laski
liikkeelle ensimmäisen kestävyystavoitteisiin sidotun joukkovelkakir-
jalainansa joukkovelkakirjalainojen viitekehyksen alta. Viitekehyksessä
on kaksi mittaria, jotka kumpikin liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen
intensiteettiin. Ensimmäinen mittari liittyy Scope 1- ja Scope 2 -pääs-
töihin CO
2
e-tonneina tuotantotonnia kohti, ja toinen mittari liittyy
tuotteiden käytöstä aiheutuviin Scope 3 -päästöihin CO
2
e-tonneina
tuotantotonnia kohti. Sustainalyticsin tekemän toisen osapuolen
arvioinnin mukaan molemmat mittarit ovat ”erittäin vahvoja” ja
kestävyyden suorituskykytavoitteet ovat ”kunnianhimoisia”. Samoja
mittareita käytetään myös toisessa luottolimiittijärjestelyssä. Jos
Nokian Renkaat ei täytä mittareiden tavoitteita, seurauksena on
ylimääräisiä korkokuluja.
Koska Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä kolme (turvallisim-
mat renkaat kaikkiin olosuhteisiin, johtajuus vastuullisuudessa ja
Nokian Renkaiden tiimi) korostaa sitoutumista kestävyyteen ja liittyy
yhtiön olennaisiin aiheisiin, jotka koskevat renkaiden turvallisuutta
ja omia työntekijöitä, yhtiön arvioitiin olevan yleisesti ottaen hyvin
valmistautunut käsittelemään olennaisia vaikutuksia ja riskejä sekä
hyödyntämään olennaisia mahdollisuuksia osana strategiansa toteu-
tusta vuoden 2027 loppuun ulottuvalla strategiakaudella. Erillinen
kvalitatiivinen resilienssianalyysi on suunnitteilla vuodelle 2025.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun Nokian Renkaat raportoi kaksois-
olennaisuusanalyysissä tunnistetuista olennaisista vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista eurooppalaisten kestävyysraportoin-
tistandardien vaatimusten mukaisesti. Aiemmat olennaiset aiheet
tunnistettiin erilaisella prosessilla vuonna 2021, ja ne olivat seuraavat:
• Ympäristön kannalta vastuulliset raaka-aineet
• Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
• Turvallisuus ja hyvinvointi Nokian Renkailla
• Ihmisoikeuksien edistäminen kaikessa toiminnassa
• Renkaiden turvallisuusominaisuudet.
IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi
Nokian Renkaat teki kestävyyden kaksoisolennaisuusanalyysin ensi
kertaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien vaatimus-
ten mukaisesti syyskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana.
Arviointiprosessi koostui julkisiin ja sisäisiin lähteisiin perustuvasta
kontekstianalyysistä, sidosryhmäkyselystä, sisäisestä arvioinnista
sekä työryhmän kokouksista. Tulokset käsiteltiin ja validoitiin Nokian
Renkaiden johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa, henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnassa sekä hallituksessa. Prosessi noudatti
Nokian Renkaiden hallituksen vahvistamia sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan periaatteita.
Kontekstianalyysi
Analyysi tarjosi käsityksen kontekstista sekä lähtökohdan olennai-
suusarvioinnille. Analyysin tavoitteena oli ensisijaisesti tunnistaa
mahdollisesti olennaiset vastuullisuusnäkökohdat (vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet) rengasalalla sekä Nokian Renkaiden arvoketjussa.
Kontekstianalyysi perustui julkisesti saatavilla oleviin sekä sisäisiin
materiaaleihin, mediassa esillä olevien laajempien kestävyysteemojen
tarkasteluun, keskeisten säännösten yleiskatsaukseen, alakohtaisiin
viitekehyksiin ja alan julkaisuihin sekä vertaisyhtiöiden benchmarkingiin.
Vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen
Kontekstianalyysin tuloksena tunnistettiin useita todellisia ja
potentiaalisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia sekä riskejä ja
mahdollisuuksia, jotka liittyvät Nokian Renkaiden omaan toimin-
taan ja liikesuhteisiin, ja ne luokiteltiin ESRS:n aiheiden mukaisesti.
Arvoketjun keskeisiä osia arvioitiin yleisellä tasolla huomioiden
tärkeimmät syötteet ja tuotteet, Nokian Renkaiden omat toiminnot
sekä pääasialliset sidosryhmät, kuten toimittajat ja kuluttajat.
Tunnistettu olennaisten aiheiden luettelo toimi pohjana sidosryhmille
suunnatulle verkkokyselylle. Kyselyn avulla Nokian Renkaat osallisti
runsaan määrän sidosryhmien edustajia ymmärtääkseen heidän
näkemyksiään ja mielenkiinnon kohteitaan, jotka liittyvät Nokian
Renkaiden kannalta olennaisiin vastuullisuusaiheisiin. Osallistujiin
kuului Nokian Renkaiden työntekijöitä, toimittajia, liikekumppa-
neita, yritysasiakkaita, jälleenmyyjiä, sijoittajia, hallituksen jäseniä,
viranomaisia, mediaa, kansalaisjärjestöjä ja toimialajärjestöjä. Näiden
sidosryhmien näkemykset ohjasivat kyselyn jälkeen toteutettua
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arviointi ja määrittäminen
Tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuus
arvioitiin ESRS:n periaatteiden mukaisesti. Myönteisten ja kielteisten
vaikutusten vakavuus (huomioiden niiden mittakaava, laajuus ja kiel-
teisten vaikutusten osalta myös vaikutuksen peruuttamattomuus),
riskeistä ja mahdollisuuksista seuraavan taloudellisen vaikutuksen
suuruusluokka sekä niiden ilmenemisen todennäköisyys arvioitiin
kukin asteikolla 1–5. Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin Nokian Renkaiden
samanaikaisesti suorittamaa ilmastoriskien arviointia, joka yhdistet-
tiin kaksoisolennaisuuden arviointiprosessiin.
Vakavuuden/suuruusluokan pisteiden ja niitä vastaavien toden-
näköisyys pisteiden tulos muodosti kunkin vastuullisuusaiheen
yhteisen olennaisuuspistemäärän, jonka pohjalta luotiin tunnistettujen
kohteiden kvantitatiivinen olennaisuuspriorisointi. Kestävyysseikkojen
kaksoisolennaisuuspisteet määritettiin sekä vaikutuksen että riskin
olennaisuuspisteiden perusteella. Tietyn kestävyysaiheen (vaikutus,
riski tai mahdollisuus) olennaisuuden määrittämisessä käytettiin
alustavana kvantitatiivisena kynnysarvona kaikkien olennaisuus-
pistemäärien mediaaniarvoa. Työryhmän kokouksissa käydyn lisäkes-
kustelun ja analyysin sekä varmentajien kanssa käydyn keskustelun
pohjalta tehtiin yksittäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
kvalitatiivisia olennaisuuteen liittyviä muutoksia vuonna 2024, jolloin
saatiin aikaan lopullinen olennaisten aiheiden luettelo.
60
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Kaksoisolennaisuusarviointi päivitetään vuosittain vuoden alkupuo-
liskon aikana, ja seuraava kattava arviointi on suunnitelmissa vuosille
2026–2027.
Aihekohtainen tarkastelu
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin ilmaston-
muutokseen liittyviä vaikutuksia. Scope 1- ja Scope 2 -päästöt ovat
Nokian Renkaille olennaisia vaikutuksia, koska renkaiden valmistus
on energiaintensiivistä. Lisäksi raaka-aineet, logistiikka ja renkaiden
käyttö tuottavat olennaisia Scope 3 -päästöjä. Noin 90 prosenttia
Nokian Renkaiden valmistaman renkaan hiilijalanjäljestä syntyy
käytön aikana.
Nokian Renkaat lähestyy ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä pro-
sessilla, johon kuuluu tunnistaminen, arviointi, priorisointi ja toiminta.
Tämä prosessi yhdistettiin kaksoisolennaisuusarviointiprosessiin.
RISKIPROSESSI
Vaihe 1: Olennaisten ilmastoon liittyvien riskien kartoitus
ja tunnistaminen
Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu relevanttien ilmastoon liittyvien ris-
kien kartoitus ja tunnistaminen, ja ne yhdistetään yhtiön laajempaan
riskienhallintaviitekehykseen. Nokian Renkaiden toimintaan ja koko
arvoketjuun liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan tekemällä
kaksoisolennaisuusanalyysi ja konsultoimalla sisäisiä sidosryhmiä.
Vaihe 2: Yhtiötason strateginen arviointi
Osana Nokian Renkaiden riskienhallintaprosessia yhtiö arvioi
tarkemmin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien strategisia
implikaatioita konsernitasolla, fyysiset riskit ja siirtymäriskit mukaan
luettuina. Tähän arviointiin kuuluu erilaisia tekijöitä, mukaan lukien
strategiset riskit, vaikutukset markkinoihin, maineriskit, liikearvopo-
tentiaali ja strategiset mahdollisuudet.
Vaihe 3: Vaikutuksen määrittäminen
Ilmastoon liittyvien riskien strateginen arviointi tehdään kaikkien
muiden konsernin riskiarviointien yhteydessä osana yrityksen
vuosittaisia riskianalyysejä. Näissä analyyseissä Nokian Renkaat
käyttää luokitusjärjestelmää, joka huomioi vakavuuden, riskin
esiintymistodennäköisyyden ja nykyiset hallintakeinot. Pitkän
tähtäimen strategiset ja taloudelliset vaikutukset yhtiöön arvioidaan
ja suurimman riskin vaikutukset sekä hyödyllisimmät mahdollisuudet
tunnistetaan ja priorisoidaan.
Äärimmäiset sääilmiöt, jotka voivat keskeyttää tuotannon ja
logistiikan toimitusketjun, tunnistettiin tärkeäksi fyysiseksi riskiksi.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä se kuitenkin tunnistettiin epäolennai-
seksi. Nokian Renkaat suoritti myös skenaarioanalyysin tutkiakseen
tarkemmin, miten erilaiset akuutit sääilmiöt, kuten tulvat Romanian
tuotantolaitoksella tai Saksan varastolla, tai trooppiset hirmumyrskyt
Yhdysvaltain-toimipisteissä, vaikuttaisivat toimintaan lyhyellä (< 2030),
keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä (2040–2050). Fyysis-
ten riskien analyysissä käytettiin SSP-skenaarioita SSP1-2.6 ja SSP5-
8.5. Analyysi osoitti, että yksittäisen tulvan taloudellinen vaikutus on
pieni tai keskitasoinen. Ainoastaan tapauksessa, jossa useita tulvia
tapahtuu samaan aikaan, niiden yhdistetty taloudellinen vaikutus olisi
korkea keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nokian Renkaat on myös
investoinut rakennusten suunnitteluun ja vakuutuksiin tällaisten
riskien vähentämiseksi. Hirmumyrskyjen tapauksessa taloudellista
vaikutusta pidetään pienenä lyhyellä aikavälillä ja keskitasoisena kes-
kipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin ollen skenaarioanalyysin tulokset
ovat linjassa kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten kanssa.
Siirtymäriskien osalta ilmastoon liittyvä sääntely tunnistettiin toden-
näköisimmäksi vaikuttamaan Nokian Renkaiden toimintaan useilla eri
tavoilla. Metsäkatoon liittyvät politiikat voivat vaikuttaa raaka-ai-
neiden hintoihin ja saatavuuteen, kun taas hiilipäästöjen hinnoittelu
voi vaikuttaa Nokian Renkaiden toimintakustannuksiin; sääntelyn
muutokset taas voivat johtaa tarpeisiin kehittää tuotevalikoimaa
niitä vastaavasti. Toinen analysoitu siirtymäriski on fossiiliperäisten
raaka-aineiden korvaaminen lisäämällä uusiutuvien materiaalien
käyttöä, mikä vaikuttaa niiden hintaan ja saatavuuteen.
Siirtymäriskien osalta käytettiin Kansainvälisen energiajärjestön (IEA)
ilmastoon liittyviä skenaarioita; julkaistujen sitoumusten skenaario
(Announced Pledges Scenario, APS) ottaa huomioon valtioiden
tekemät ilmastositoumukset sisältäen kansallisesti määritellyt
panostukset (Nationally Determined Contributions, NDC) ja nettonol-
latavoitteet. Nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä -skenaario
(Net Zero Emissions by 2050, NZE) pyrkii rajoittamaan ilmaston
lämpenemisen 1,5 °C:een, ja siinä oletetaan aggressiivista edistystä
energiatehokkuudessa sekä muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä.
Valitut skenaariot perustuvat uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen
ja ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ehtojen kanssa. Valitut
skenaariot ovat relevantteja, koska ne kertovat riskien toteutumi-
sesta sekä parhaassa että huonoimmassa tapauksessa. Analyysin
aikahorisontit olivat lyhyt (< 2030), keskipitkä (2030–2040) ja pitkä
aikaväli (2040–2050).
Vaihe 4: Reagoiminen ilmastoon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin
Vastuu strategisesta reagoimisesta ilmastoon liittyviin riskeihin
ja mahdollisuuksiin yrityksen riskienhallinnan (ERM) määritysten
mukaisesti on kyseisiä asioita johtavilla henkilöillä. Yhtiön kestävyys-
asiantuntijoiden laatimien ympäristötietojen perusteella määritetään
vuotuiset kehitystavoitteet (tunnusluvut ja kehitystoimenpiteet)
kustakin toiminnosta vastaavan johdon kanssa. Johto on vastuussa
kehityksen toteuttamisesta, ja asiantuntijat seuraavat kehitystä sekä
tunnuslukuja tarjoten seurantatietoja konsernitasolla.
61
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
MAHDOLLISUUSPROSESSI
Vastaavasti ilmastoon liittyvät mahdollisuudet integroidaan strate-
giaan ja muuhun taloudelliseen suunnitteluun, mutta ympäristö- ja
kestävyyskysymysten asiantuntijat myös käsittelevät ne strategisen
tärkeyden mukaisesti. Samanlaista lähestymistapaa sovelletaan
ilmastoon liittyviin mahdollisuuksiin, jotka ovat osa vuotuisia strategi-
sia arviointeja ja analyysejä. Taloudellinen vaikutus ja mahdollisuuden
toteutumisen todennäköisyys määrittävät mahdollisuuksien yleisen
luokittelun ja vaikutuksen.
YLEINEN RISKIENHALLINTAPROSESSI
Yhtiön riskienhallintakäytäntö keskittyy sekä liiketoimintaan liittyvien
riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien
hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskit on luokiteltu
strategisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Yllä kuvattu prosessi,
jota käytetään ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseen, arviointiin, priorisointiin ja seurantaan, lukeutuu
strategisten riskien kategoriaan. Riskienhallintaprosessi on kuvattu
kohdassa GOV-2.
Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta osin myös
hallinnasta on delegoitu tulosyksiköille, liiketoiminta-alueille ja toimin-
noille. Ilmastoriskin tunnistamis- ja arviointiprosessi on ympäristö- ja
kestävyysasioihin erikoistuneen yksikön tehtävä. Päävastuu on
hallituksella henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan avustamana, ja
hallitus seuraa ja arvioi yhtiön riskienhallintamekanismien tehok-
kuutta. Se seuraa myös yhtiön strategiaan ja toimintaan liittyvien
riskien arviointia ja hallintaa. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
valvoo, että riskienhallintatoimet ovat linjassa riskienhallintakäytän-
nön kanssa.
Riskienhallintaprosessissa kuvatut ilmastoskenaariot ovat identtisiä
kriittisiin ilmastoon liittyviin oletuksiin, kuten hallituksen toimintaker-
tomuksessa huomioituihin merkittävimpiin riskeihin nähden.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin pilaantu-
miseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Arviointiin ei kuitenkaan kuulunut seulontaa liittyen toimipaikkoihin
Nokian Renkaiden omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja
loppupäässä.
Osana arvioinnin sidosryhmävuorovaikutusta konsultoitiin vaikutuk-
sen kohteena olevia yhteisöjä. Nokian Renkaat suoritti myös sisäisiä
ympäristövaikutusten ja riskien arviointeja, kemikaalien käytön
valvojat tekivät toimipaikkakäyntejä ja Turvallisuus- ja kemikaalivi-
rasto (Tukes) suoritti tarkastuksia.
Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarviointi määritti, että Nokian
Renkaiden keskeisimmät pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ovat
peräisin renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasista (TRWP) sekä
kemikaalien käytöstä. TRWP-hiukkasia pidetään mikromuoveina. Ne
voivat heikentää paikallista ilmanlaatua, vettä ja maaperää, ja niillä
voi olla kielteisiä vaikutuksia sekä ekosysteemeihin että ihmisten
terveyteen. Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen
kaikessa toiminnassa on osa jatkuvaa kestävyystyötä.
Riski pilaantumiseen liittyvien viranomaisvelvoitteiden lisääntymi-
sestä voi johtaa kasvaviin materiaali- ja tuotekehityskustannuksiin.
Olemassa on myös riski rangaistuksista ja oikeudenkäynneistä, jotka
liittyvät kiellettyjen tai rajoitettujen aineiden käyttöön. Innovaatiot
renkaiden suunnittelussa ja materiaaleissa voivat kuitenkin antaa
Nokian Renkaille etulyöntiaseman tuoda markkinoille tuotteita, jotka
synnyttävät vähemmän TRWP-hiukkasia.
Vesivarat ja merten luonnonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä ei
pidetty olennaisena. Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat
vesiriskien arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter
-työkalua, ja ne päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvista-
vat, että Nokian Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että
yhtiö ei toimi vesipulasta kärsivillä alueilla.
Nokian Renkaiden toimittajista alle kolme prosenttia toimii
vesipulasta kärsivien alueiden lähistöllä. Nokian Renkaat sisällyttää
kuitenkin tiettyjä vettä koskevia tiedonantoja konsernikestävyysra-
portin Muita kestävyystiedonantoja -osioon voidakseen tarjota tietoa
yhtiöiden kestävyysarviointien sekä kiinnostuneiden sidosryhmien
käyttöön.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja arvioitiin biologista
monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä biologiseen monimuotoi-
suuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arviointiin
ei kuitenkaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien
toimipaikkojen tarkastelu.
Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on riippuvainen luonnonkumista,
jonka viljelyn on tunnistettu aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia biolo-
giselle monimuotoisuudelle. Kesällä 2023, ennen kaksoisolennaisuus-
arvioinnin alkamista, Nokian Renkaiden toimitusketjun biologiseen
monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n
biodiversity risk filter -työkalua. Suodatin sisältää systeemiset,
siirtymään liittyvät ja fyysiset riskit sekä mahdollisuuksien arvioinnin
ja tunnistamisen. Myöhemmin kaksoisolennaisuusanalyysissä käy-
tetyn arvioinnin mukaan suurimmat ja laajimmat Nokian Renkaiden
raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat
seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön muut-
tumisesta, ja luonnonkumin viljely vaikuttaa biologiseen monimuo-
toisuuteen eniten. Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien
toimipaikat sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden
fyysiset ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna.
Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta
pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin vil-
jelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyövalmistajia,
yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen monimuotoi-
suuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille tärkeimmät maat
ovat Indonesia ja Malesia. Yksittäisten toimittajien toimipaikkojen
tosiasiallisia vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle ei ole
tutkittu. Mahdollisesti vaadittavia lieventäviä toimenpiteitä ei ole
vielä määritetty.
62
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Nokian Renkaat on mukana Global Platform for Sustainable Natural
Rubber (GPSNR) -yhteistyössä ja saa tietoa vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen näkemyksistä GPSNR-yhteistyön kautta.
Biologista monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on arvioitu
Suomessa, Yhdysvalloissa ja Romaniassa sijaitsevilla rengastehtailla
sekä testiradoilla ja yhtiön omistamissa Vianorin palvelupisteissä.
Arvioiden mukaan Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei ole
suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen.
Nokian Renkaiden kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ja
arvioitiin materiaaliresurssien käyttöä sekä kiertotalouteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Tähän arviointiin ei kuiten-
kaan kuulunut Nokian Renkaiden toimintaan liittyvien toimipaikkojen
seulontaa.
Arviointiprosessin aikana yhtiö oli yhteydessä sidosryhmiin ja
konsultoi vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Muita kiertotalouden
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä arviointeja ei ole tehty.
Nokian Renkaat on sitoutunut parantamaan jatkuvasti tuotteidensa,
palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä
ympäristönäkökulmasta. Yhtiön siirtyessä fossiilipohjaisista materi-
aaleista uusiutuviin tai kierrätettyihin vaihtoehtoihin tätä siirtymää
hallinnoidaan huolellisesti korvaamalla materiaaleja vaiheittain.
Uusien raaka-aineiden käyttöönotto edellyttää laajaa tuotekehitystä
ja tarkkaa testausta, jotta voidaan varmistaa renkaiden suoritus-
kyvyn kannalta optimaalinen ominaisuuksien yhdistelmä. On tärkeää,
että uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöönotto ei
vaaranna Nokian Renkaiden tuotteiden turvallisuusominaisuuksia.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä liiketoiminnan harjoittamista arvioi-
tiin lähinnä mahdollisesti ilmenevien väärinkäytösten tai rikkomus-
ten kautta, ja se sai siksi kohtalaisen alhaiset olennaisuuspisteet.
Nokian Renkailla on käytössä hyvin määritellyt prosessit, joilla se voi
osoittaa ja raportoida toimet, joilla mahdollisesti esiintyviä vaiku-
tuksia ja riskejä lievennetään. Eettinen liiketoiminnan harjoittaminen
oli kuitenkin luettu mukaan olennaisuuteen, sillä se edustaa usein
hygieniatekijää sekä kestävän liiketoiminnan perustaa. Arvioinnissa
korkeimmat pisteet saaneet vaikutukset ja mahdollisuudet sisällytet-
tiin raportointiin.
IRO-2 Konsernikestävyysraportin kattavuus
Tämän konsernikestävyysraportin kattamat ESRS-tiedonantovaati-
mukset on esitetty ESRS-sisältöindeksissä sivuilla 127–130. Hakemisto
muusta EU-lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä on sivuilla
131–136.
Olennaisiin aiheisiin liittyvää tietoa antaessaan asiantuntijat käyttivät
omaa harkintaansa sen määrittämiseen, mitä tietoa sidosryhmät
tarvitsevat tarvittavan ymmärryksen muodostamiseksi, ja oman
alueensa asioiden johtamisesta vastaavat johtoryhmän jäsenet
ovat tarkastaneet ja vahvistaneet annetut tiedot. Toimenpiteitä,
joiden ei määritetty antavan oleellista tietoa olennaisista aiheista, ei
julkistettu.
63
Nokian Renkaat on sitoutunut
ympäristövastuuseen omassa
toiminnassaan ja arvoketjussa.
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Ympäristötiedot
EU:n taksonomia 65
E1 Ilmastonmuutos 72
E2 Pilaantuminen 80
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit 85
E5 Kiertotalous 89
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Hallintotapatiedot
64
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YMPÄRISTÖTIEDOT
EU:n taksonomia
EU:n taksonomia-asetus on suunniteltu tukemaan EU:n talouden
muutosta kohti vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, joihin lukeu-
tuu myös tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.
Taksonomia-asetus luokittelee taloudelliset toimet, jotka on mah-
dollista linjata yhdenmukaisiksi EU:n ympäristötavoitteiden kanssa.
Taksonomia-asetuksen ytimessä on kestävän taloudellisen toiminnan
määritelmä, joka perustuu kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee
• edistää vähintään yhtä taksonomiassa luetelluista ympäristöä
koskevista tavoitteista sekä
• olla aiheuttamatta merkittävää haittaa muille tavoitteille samalla
kun noudatetaan perustavia ihmisoikeuksia ja työvoimaa koskevia
standardeja.
Nokian Renkaat on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksono-
mian mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen,
ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja Euroopan komission
antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Nokian
Renkaiden vastuullisuusasiantuntijat ovat arvioineet, täyttävätkö
taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomian
mukaisuuden kriteerit. Arviointi kattoi kunkin taloudellisen toiminnon
kohdalla merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan kriteerit
taksonomian mukaisuuden määrittämiseksi. Vähimmäistason suoja-
toimia tarkasteltiin konsernitasolla. Arviointi ja sen lopputulokset on
myös ulkoisesti katselmoitu.
65
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Ei merkittävää haittaa (DNSH)
Arvioitaessa ei merkittävää haittaa -kriteerejä Nokian Renkaat todet-
tiin vaatimustenmukaiseksi. Yritys on tarkastanut alla oleviin aiheisiin
liittyvät politiikat ja menettelytavat. Nokian Renkaat on myös tehnyt
ympäristövaikutusten arviointeja osana ISO 14001 -sertifiointia, ja
kaikki vaadittavat ympäristönsuojelutoimenpiteet on toteutettu
paikallisten säännösten mukaisesti sekä sisällytetty yrityksen ISO
14001 -sertifiointi- ja auditointiprosesseihin.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen Nokian Renkaat tekee
säännöllisesti ilmastoriskiarviointeja. Yhtiö on tehnyt myös skenaa-
rioanalyysin. Lisätietoa analyyseista sekä riskien ja mahdollisuuksien
hallinnasta on kohdissa ESRS 2 IRO-1 ja E1 SBM-3.
Mitä tulee vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävään käyttöön
ja suojeluun, Nokian Renkaiden tuotantolaitoksia koskevat vesiriskien
arvioinnit on tehty käyttäen WWF:n water risk filter -työkalua, ja ne
päivitetään kolmen vuoden välein. Arvioinnit vahvistavat, että Nokian
Renkaiden veteen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja että yhtiö ei toimi
vesipulasta kärsivillä alueilla.
Nokian Renkaat on katselmoinut ympäristön pilaantumisen
ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvät kriteerit. Nokian Renkaat
ei käytä karsinogeenisia tai SVHC-kemikaaleja. Lisätietoa kemikaalien
käytöstä ja valvonnasta on kohdassa E4-3.
Siirtyessään kiertotalouteen yhtiö käyttää fossiiliperäisten raa-
ka-aineiden sijaan kestävämpiä vaihtoehtoja tavoitteenaan lisätä
uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden osuutta renkaissa 50
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoa on kohdassa E5-1.
Biologisen monimuotoisuuden suojelun ja ennallistamisen osalta
Nokian Renkaiden arvioinnit ovat osoittaneet, ettei yhtiön toimin-
noilla ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen. Nokian
Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen monimuotoisuuteen
liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n biodiversity risk filter
-työkalua. Lisätietoa arvioinneista on kohdassa E4 SBM-3.
Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet
Nokian Renkaat on arvioinut vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet
liittyen ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon, verosääntelyyn ja
reiluun kilpailuun ja todennut olevansa vaatimustenmukainen kat-
selmoituaan näihin aiheisiin liittyvät prosessit, valvontamekanismit
ja toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden täyttämiseksi. Yrityksen
keskeiset politiikat, kuten liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct),
toimittajien liiketoimintaperiaatteet lahjonnan ja eturistiriitojen
vastaiset periaatteet, määrittelevät periaatteet, joita yritykseltä ja
sen työntekijöiltä, toimittajilta ja muilta liikekumppaneilta odotetaan.
Nokian Renkaat on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence
-prosessinsa, ja yhtiö on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa
ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudat-
tamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita
ja -oikeuksia koskevaa julistusta. Nokian Renkaat on YK:n Global
Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö noudattaa aloitteen eettisiä
periaatteita.
Taloudelliset toimet
Rengasala kuuluu taloudellisen toiminnan ryhmiin Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus (Ilmastonmuutoksen hillintä) ja Uudelleen-
valmistus (Siirtyminen kiertotalouteen) EU-taksonomian teknisissä
luokittelukategorioissa. EU-taksonomian teknisten luokittelukate-
gorioiden tarkastelun jälkeen Nokian Renkaiden liiketoiminnasta on
tehty seuraavat johtopäätökset:
• Nokian Renkaiden valmistamien, vierintävastukseltaan alhaisten
renkaiden hiilijalanjälki käyttöiän aikana on huomattavasti
pienempi kuin vastaavien keskimääräisten renkaiden.
• Tässä vaiheessa Nokian Renkaat on rajannut pois raskaat
ammattikäyttöön tarkoitetut maastorenkaat, sillä raskaiden
ammattikäyttöön tarkoitettujen maastorenkaiden käyttövaiheen
CO
2
-päästöistä ei ole saatavana luotettavaa vertailutietoa.
• Renkaiden uudelleenpinnoitus voidaan sisällyttää EU-taksonomian
Siirtyminen kiertotalouteen -tavoitteen Uudelleenvalmistus-osioon.
Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten henkilö- ja pakettiauton-
renkaiden valmistus sekä uudelleenpinnoitus muodostivat 14,9
prosenttia Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2024.
Nokian Renkaiden arvioinnin perusteella nämä liiketoimet ovat
EU-taksonomiakelpoisia. Renkaiden uudelleenpinnoituksen osalta
on siirrytty raportoimaan taksonomiakelpoisuutta vuonna 2024.
Käyttökustannuksista EU-taksonomian piiriin kuului 11,9 prosenttia ja
pääomakustannuksista 3,8 prosenttia.
On huomioitava, että taksonomian raportointilaajuus ja kriteerit
voivat muuttua tulevina vuosina, sillä kyseessä on vasta neljäs
raportointivuosi, jolloin luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia
raportointijaksojen välillä.
66
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Nokian Renkaiden lähestymistapa
EU-taksonomiakelpoisuuden laskemiseen:
Liikevaihto
• A: Mukaan laskettava taksonomiakelpoisen liikevaihdon määrä,
joka on peräisin renkaista, joiden EU-rengasmerkinnän luokitus
on A tai B vierintävastuksessa, sekä renkaiden pinnoitukseen
liittyvästä liiketoiminnasta, yhteensä 192,5 (135,0) miljoonaa euroa.
Ammattikäyttöön tarkoitetut raskaat maastorenkaat on suljettu
pois, sillä luotettavaa tietoa (tai julkista vertailukohtaa) ei ole
käytettävissä käyttövaiheen CO
2
-päästöistä.
• B: EU-taksonomian mukainen liikevaihto vastaa konsernin
tuloslaskelmalla raportoitua liikevaihtoa, yhteensä 1 289,8 (1 173,6)
miljoonaa
• C: EU:n taksonomiaan kuuluva liikevaihdon osa
• C = A/B %
Pääoma- ja käyttökustannukset
• D: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen rengastuotannon
ja pinnoittamoiden käyttökustannukset: Tutkimus- ja
kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on
vähennetty arvon alenema ja poistot, yhteensä 4,7 (3,8) miljoonaa
euroa
• E: Konsernin käyttökustannukset: Tutkimus- ja
kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on
vähennetty arvon alenema ja poistot, yhteensä 39,2 (36,5)
miljoonaa euroa
• F: EU:n taksonomiaan kuuluva käyttökustannusten osa
• F = C*D/E %
Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä käyttökustannus-
ten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden
tuotantoon sekä pinnoituspalveluiden tarjoamiseen.
• G: Mukaan laskettavat taksonomiakelpoisen rengastuotannon ja
pinnoituksen aineelliset, aineettomat ja käyttöoikeusomaisuuteen
liittyvät pääomakustannukset, yhteensä 15,4 (18,1) miljoonaa
euroa
• H: Konsernin pääomakustannukset, sisältäen aineelliset,
aineettomat ja käyttöoikeusomaisuuteen liittyvät investoinnit,
yhteensä 400,1 (299,7) miljoonaa euroa. Konsernin
rahavirtalaskelmalla ilmoitetut investoinnit aineellisiin ja
aineettomiin hyödykkeisiin, yhteensä 350,1 (252,2) miljoonaa
euroa ei sisällä käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä 50,0 (47,5)
miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15. Aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden lisäykset on esitetty liitetiedoissa 13
ja 14.
• I: EU:n taksonomiaan kuuluva pääomakustannusten osa
• I = C*G/H %
Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä pääomakustannus-
ten osaa, joka käytetään vierintävastukseltaan alhaisten renkaiden
tuotannon sekä uudelleenpinnoituspalveluiden tarjoamisen
valmiuden ylläpitoon.
Huomautus: Jokaisen investoinnin tarkastelun EU:n taksonomian
suhteen erikseen ei juurikaan katsota lisäävän tarkkuutta.
67
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2)
Liikevaihto (3)
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian
mukaisten tai
taksonomiakelpoisten
osuus liikevaihdosta,
vuosi 2023 (18)
Luokka mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta (20)
Milj,
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 174,9 13,6 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 11,5 %* M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. 17,6 1,4 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K -
Ympäristön kannalta kestävistä (taksonomian
mukaisista) (A.1.) toiminnoista saatu liikevaihto 192,5 14,9 % 91 % 0 % 0 % 0% 9 % 0 % K K K K K 11,5 %*
Josta mahdollistavat toiminnat 192,5 14,9 % 91 % 0 % 0 % 0% 9 % 0 % K K K K K 11,5 %* M
Josta siirtymätoiminnat
A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin taksonomian
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Taksonomiakelpoisista muttei ympäristön
kannalta kestävistä (muista kuin taksonomian
mukaisista) (A.2) toiminnoista saatu liikevaihto - - - - - - - - 1,4 %
A. Taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto 192,5 14,9 % 12,9 %*
B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto 1 097,3 85,1 %
YHTEENSÄ 1 289,8 100 %
* Vuoden 2023 luku oikaistu.
68
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2)
Pääomameno (3)
Osuus
pääomamenosta,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian mukais -
ten tai taksonomia-
kelpoisten osuus
pääomamenosta,
vuosi 2023 (18)
Luokka mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 14,9 3,7 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 6,0 %* M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. 0,4 0,1 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K -
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian
mukaisten) toimintojen pääomamenot 15.4 3.8 % 97% 0% 0% 0% 3% 0% 6,0 %*
Josta mahdollistavat toiminnat 15.4 3.8 % 97% 0% 0% 0% 3% 0% K K K K K 6,0 %* M
Josta siirtymätoiminnat
A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin taksonomian
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Taksonomiakelpoisten muttei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian
mukaisten) toimintojen pääomamenot - - - - - - - - 0,0 %
A. Taksonomiakelpoisten toimintojen
pääomamenot 15,4 3,8 % 6,0 %*
B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
pääomamenot 384,7 96,2 %
YHTEENSÄ 400,1 100 %
* Vuoden 2023 luku oikaistu.
69
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteeri
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1) Koodi (2)
Toimintameno (3)
Osuus
toimintamenosta,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä (5)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (6)
Vesi (7)
Ympäristön
pilaantuminen (8)
Kiertotalous (9)
Biologinen
monimuotoisuus (10)
Ilmastonmuutoksen
hillintä (11)
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen (12)
Vesi (13)
Ympäristön
pilaantuminen (14)
Kiertotalous (15)
Biologinen
monimuotoisuus (16)
Vähimmäistason
suojatoimet (17)
Taksonomian mukais-
ten tai taksonomia-
kelpoisten osuus
toimintamenosta,
vuosi 2023 (18)
Luokka mahdollistava
toiminta (19)
Luokka
siirtymätoiminta (20)
Milj.
euroa %
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus 3.6. 4,7 11,9 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 10,3 %* M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus 5.1. - 0,0 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K -
Ympäristön kannalta kestävien (taksonomian
mukaisten) toimintojen toimintamenot 4,7 11,9 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 10,3 %*
Josta mahdollistavat toiminnat 4,7 11,9 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K 10,3 %* M
Josta siirtymätoiminnat
A.2. Taksonomiakelpoiset muttei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin taksonomian
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin taksonomian
mukaisten) toimintojen toimintamenot - - - - - - - - 0,0 %
A. Taksonomiakelpoisten toimintojen
toimintamenot 4,7 11,9 % 10,3 %*
B. EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
toimintamenot 34,6 88,1 %
YHTEENSÄ 39,2 100 %
* Vuoden 2023 luku oikaistu.
70
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista
ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten, sekä niiden turvallisuuden
parantamista käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,
tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot KYLLÄ/EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai
toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
71
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YMPÄRISTÖTIEDOT
E1 Ilmastonmuutos
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa Vaikutus, riski, mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Päästöt ja energia • Kielteiset vaikutukset omasta
toiminnasta aiheutuvista
kasvihuonekaasupäästöistä
(Scope 1 ja 2)
• Kielteiset vaikutukset arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 3)
• Mahdollisuus lisääntyvään
myyntituottoon ja/tai
kustannussäästöihin ilmasto-
ystävällisten teknologioiden ansiosta
• Mahdollisuus lisääntyvään
myyntituottoon kilpailukykyisestä
tuotevalikoimasta
• Mahdollisuus lisääntyvään
myyntituottoon innovatiivisten ja
vähähiilisten raaka-aineiden ansiosta
• Riski renkaiden raaka-aineisiin
liittyvien kustannusten noususta
• Riski uusista ympäristömaksuista
kustannukset)
Ympäristö-, turvallisuus-
ja laatuperiaatteet,
liiketoimintaperiaatteet,
toimittajien
liiketoimintaperiaatteet,
vastuullisen luonnonkumin
politiikka
Nokian Renkaat on sitoutunut
ympäristövastuuseen keskittyen
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, energiatehokkuuden
parantamiseen ja uusiutuvien
energianlähteiden priorisointiin.
Yhtiö parantaa jatkuvasti tuotteidensa,
palveluidensa ja prosessiensa laatua,
turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Nokian Renkaat suosii pitkän aikavälin
suhteita toimittajiinsa etsien samalla
jatkuvasti kilpailukykyisempiä
toimitusten lähteitä.
Yhtiö edellyttää, että toimittajat
tunnistavat, valvovat, hallinnoivat ja
vähentävät päästöjään ilmaan pyrkien
vähähiilisiin ratkaisuihin aina kun
mahdollista.
Nokian Renkaat tekee myös säännöllisiä
sisäisiä auditointeja varmistaakseen
asiakkaidensa ja lainsäädännön
vaatimusten sekä säännösten ja
ohjeiden noudattamisen sekä arvioidak-
seen toimintojensa tehokkuutta.
72
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymästrategia
Nokian Renkaat laatii parhaillaan siirtymäsuunnitelmaansa EU:n
yritysvastuudirektiivi CSDDD:n mukaisesti ja viimeistelee sen keväällä
2025. Perusta suunnitelmalle on jo olemassa, sillä vuonna 2024
Science Based Targets -aloite hyväksyi yhtiön uudet, kunnianhimoi-
semmat päästövähennystavoitteet ja Nokian Renkaiden hallitus
vahvisti ne. Nokian Renkaiden uudet Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet
ovat 1,5 celciusasteen polun mukaisia, ja yhtiöllä on myös uusia Scope
3 -tavoitteita. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoitteisiin sisältyvien
kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen seurantaan käytetty-
jen laskentamenetelmien täsmentämistä.
Tärkeimpiä toimia ovat muutokset Nokian Renkaiden tuote- ja palve-
luvalikoimaan sekä uusien teknologioiden käyttöönotto toiminnassa
ja arvoketjussa:
• Uusi tehdas Romanian Oradeassa on maailman ensimmäinen
CO
2
e-päästötön rengastehdas (Scope 1 ja 2). Kaikki tehtaalla
käytetty energia tulee päästöttömistä energianlähteistä, kuten
tuuli- ja vesivoimasta, biomassasta ja aurinkoenergiasta tai
näiden yhdistelmästä. Renkaiden valmistuksessa käytettävä
höyry tuotetaan ilman fossiilisia polttoaineita. Kun tehdas on
täysin toiminnassa, sen vuotuinen tuotantokapasiteetti on kuusi
miljoonaa rengasta, ja sitä voidaan laajentaa tulevaisuudessa.
• Tutkimus fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta on käynnissä.
Nokian Renkaat siirtyy päästöttömiin energianlähteisiin erityisesti
Yhdysvaltain-tehtaalla.
SBM-3 Tavoitteena johtajuus ilmastonmuutokseen
vastaamisessa
Nokian Renkaat pyrkii osoittamaan johtajuutta ilmastonmuutokseen
vastaamisessa asettamalla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Yhtiö
vähentää päästöjä toiminnassaan ja toimitusketjussaan sekä ren-
kaiden käytön aikana. Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan
hiilijalanjäljestä syntyy käytön yhteydessä, sillä polttoaineen- tai
energiankulutus on merkittävin ympäristövaikutus renkaan elinkaa-
ren aikana. Alhaisen vierintävastuksen renkaat auttavat säästämään
polttoainetta ja vähentämään CO
2
e-päästöjä.
Olennaisten ilmastoriskien analysointi
Rengasalaan kohdistuu erilaisia ilmastoon liittyviä riskejä, kuten
kuluttajien muuttuvat mieltymykset, sääntelyn muutokset sekä
äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset luonnonkumin tuotantoon.
Tunnistettuaan olennaisimmat fyysiset riskit sekä siirtymäriskit
Nokian Renkaat teki joulukuun 2023 ja helmikuun 2024 välillä
skenaarioanalyysin lisätäkseen ymmärrystä yhtiön resilienssistä sekä
siitä, miten tietyt skenaariot voivat vaikuttaa yhtiöön taloudellisesti
lyhyellä (< 2030), keskipitkällä (2030–2040) ja pitkällä aikavälillä
(2040–2050). Skenaarioanalyysissä tutkittiin koko Nokian Renkaiden
organisaation resilienssiä.
Olennaisten siirtymäriskien analyysi osoitti, että sekä uusiutuvien
materiaalien hinnan että saatavuuden voidaan odottaa olevan
haavoittuvia. Koska vaihtoehtojen kehittäminen on edelleen kesken,
voidaan odottaa, että todennäköisyys, että riski vaikuttaa Nokian
Renkaisiin on korkea lyhyellä aikavälillä ja keskimääräinen keskipit-
källä ja pitkällä aikavälillä. Koska siirtymä vaatii paljon tutkimus- ja
kehitysresursseja ja pula materiaalista voi aiheuttaa merkittävän
tulojen menetyksen, potentiaalista taloudellista riskiä pidetään
korkeana lyhyellä aikavälillä sekä keskimääräisenä keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Pienentääkseen näitä riskejä Nokian Renkaat
aikoo jatkaa tutkimus- ja kehitysinvestointejaan sekä luonnonkumin
että muiden, vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille tarjoavien
ratkaisujen suhteen. Investoimalla molempia koskevaan varhaiseen
tutkimukseen Nokian Renkaat voi luoda itselleen mahdollisuuden
pysyä kilpailijoiden edellä ja välttää mahdollisten toimitusvaikeuksien
ja hintapiikkien vaikutuksia.
Tulokset osoittivat myös, että hiiliverojen odotetaan nousevan
huomattavasti. Analyysin perusteella todennäköisyyttä pidetään
korkeana sille, että hiilen hinta vaikuttaa yhtiöön lyhyellä, keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä, ja asialla on potentiaalia aiheuttaa keskisuuri
taloudellinen vaikutus. Nokian Renkaat lisää ei-fossiilisten materi-
aalien käyttöä, mikä vähentää riskiä. Yhtiö myös osallistuu toimialan
työryhmiin ja seuraa tiiviisti uutta lainsäädäntöä.
73
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct) tode-
taan, että yhtiö on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupääs-
töjä. Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet täsmentävät asiaa
toteamalla Nokian Renkaiden sitoutumisen ympäristövastuuseen,
johon sisältyy muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentä-
minen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian
suosiminen. Periaatteet sisältävät myös lupauksen tavoitteiden
asettamisesta ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toimitusjohtaja
on vastuussa periaatteiden toteuttamisesta.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ovat luettavissa yhtiön
verkkosivustolta. Nokian Renkaat on sitoutunut keskustelemaan
ympäristökysymyksistä sidosryhmien kanssa ja raportoimaan niistä
säännöllisesti. Asiakkaiden vaatimukset otettiin huomioon päivitet-
täessä periaatteita vuonna 2024. Aiemmissa päivityksissä huomioitiin
myös muiden sidosryhmien näkemykset.
Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteiden mukaan
toimittajan tulee tunnistaa, seurata, hallita ja vähentää toimintansa
aiheuttamia päästöjä ilmaan. Toimittajan tulee etsiä hiilijalanjäljeltään
alhaisia ratkaisuja aina, kun se on mahdollista.
Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää,
että luonnonkumin toimittajat torjuvat ilmastonmuutosta. Toimit-
tajien edellytetään esimerkiksi johtamaan toimintojaan tavalla, joka
minimoi ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (hiilipäästöt mukaan
luettuina), ja etsivän vähähiilisiä ratkaisuja aktiivisesti aina kun
mahdollista.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonku-
min politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista,
laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän
jäsen. Molemmat dokumentit ovat luettavissa yhtiön verkkosivustolla.
Kasvihuonekaasupäästöt
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään toiminnastaan aiheu-
tuvia kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosit-
tain, ja niitä vähennetään järjestelmällisesti. Nokian Renkaat seuraa
ja raportoi kasvihuonekaasupäästöjään laskemalla CO
2
-ekvivalentti-
yksiköitä, CO
2
e. Nokian Renkaat laskee rengastuotannon kasvihuo-
nekaasupäästöt raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen
ISO 14064 -standardin ja GHG-protokollan mukaisesti.
Toukokuussa 2018 yhtiö liittyi Science Based Targets -aloitteeseen
(SBTi) tarkoituksenaan asettaa entistä täsmällisemmät, ulkopuolisen
tahon arvioimat ja hyväksymät ilmastotavoitteet. Yhtiön tieteeseen
perustuvat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet julkaistiin
toukokuussa 2020, ja Nokian Renkaat oli rengasalan ensimmäinen
yhtiö, jonka tavoitteet Science Based Targets -aloite hyväksyi
virallisesti.
Vuonna 2023 Nokian Renkaat sitoutui asettamaan tavoitteet, joilla
saavutetaan tieteeseen perustuva kasvihuonekaasupäästöjen
nettonollataso vuoteen 2050 mennessä. SBTi hyväksyi Nokian
Renkaiden uudet ja kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet
vuonna 2024, ja nämä päivitetyt Scope 1- ja Scope 2 -tavoitteet ovat
1,5 celciusasteen polun mukaisia. Hyväksyntäprosessiin liittyi tavoit-
teeseen sisältyvien kohdeyksiköiden tarkennusta sekä etenemisen
seurantaan käytettyjen laskentamenetelmien täsmentämistä.
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Nokian Renkaat jatkaa hiilidioksidipäästöttömän ja uusiutuvan
energian sertifikaattien ostamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaille
sekä Vianorille. Tämä lähestymistapa kattaa Scope 2 -päästöjä
sekä raportointivuodelta että tulevilta ajanjaksoilta. Yhtiö arvioi
molempien tehtaiden sähkön käytön ja sen, miten nämä sertifikaatit
vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä nyt ja tulevaisuudessa.
Myös Romanian-tehtaan rakentaminen on kriittinen toimenpide, joka
vaikuttaa sekä raportointivuoteen että tulevaisuuteen. Koska Roma-
nian-tehdas on hiilidioksidipäästötön, Nokian Renkaille on tärkeää
arvioida, kuinka paljon vähemmän päästöjä syntyy valmistettaessa
renkaita siellä verrattuna valmistukseen Suomessa tai Yhdysvalloissa.
Nokian Renkaat arvioi päästövähennysten olevan merkittäviä.
Tulevina vuosina Nokian Renkaat keskittyy toimiin, jotka määritetään
siirtymäsuunnitelmassa.
Renkaiden vierintävastus vaikuttaa
ajamisen päästöihin
Suurin osa ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu fos-
siilisten polttoaineiden käytöstä. Hiilidioksidi on merkittävin liikenteen
aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Kun rengas pyörii tien pintaa
vasten, syntyy lähinnä lämpenemisestä johtuvaa energiahukkaa, jota
kutsutaan vierintävastukseksi. Mitä suurempi vierintävastus, sitä
enemmän kuluu polttoainetta ja sitä suuremmat CO
2
-päästöt ovat.
74
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Ajonaikainen polttoaineenkulutus onkin merkittävin renkaan käytön-
aikaisista ympäristövaikutuksista. Matalan vierintävastuksen renkailla
voi säästää yli 0,5 litraa polttoainetta 100 kilometrillä ja vähentää
näin CO
2
-päästöjä.
Yli 90 prosenttia Nokian Renkaiden valmistamista renkaista kuuluu
matalamman vierintävastuksen luokkiin (A, B tai C), ja yhtiö jatkaa
investointeja kehittääkseen uusia matalan vierinvastuksen renkaita.
EU-rengasmerkintä luokittelee polttoainetaloudellisuuden asteikolla
A–E. Lisätietoja merkinnän luokista on aiheessa ”Kuluttajat ja loppu-
käyttäjät”. Tällä hetkellä Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaiden
polttoainetaloudellisuus sijoittuu yleisimmin C-luokkaan.
Noin 90 prosenttia Nokian Renkaiden renkaan hiilijalanjäljestä syntyy
renkaan käytön aikana. Viisas rengasvalinta, oikea rengaspaine
ja hillitty ajotapa pienentävät olennaisesti autoilun aiheuttamia
hiilidioksidipäästöjä.
E1-4 Tavoitteena vähentää päästöjä
koko arvoketjussa
Tieteeseen perustuvat tavoitteet
Nokian Renkaiden neljä tieteeseen perustuvaa päästövähennysta-
voitetta ovat Pariisin ilmastosopimuksen ja 1,5 celciusasteen polun
mukaisia. Tavoitteiden perustaso on vuosi 2022. Kaksi lyhyen täh-
täimen tavoitetta tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja kaksi
pitkän tähtäimen tavoitetta vuoteen 2050 mennessä. Science Based
Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt tavoitteet ja Nokian Renkaiden
hallitus on vahvistanut ne.
SBTi:n hyväksyntä varmisti kasvihuonekaasujen päästövähennys-
tavoitteiden vastaavuuden kasvihuonekaasuinventaarion kanssa.
Nokian Renkaat valitsi perustasoksi vuoden 2022 varmistaakseen,
että perustaso kuvaa katettuja toimintoja tarkasti ja huomioi
ulkoiset vaikutukset, jolloin tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia
ja olennaisia. Perustasoa edustavan vuoden arvot ovat taulukossa
”Kasvihuonekaasupäästöt”.
LYHYEN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2030 MENNESSÄ:
Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 42 prosenttia perustason vuodesta 2022.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 51,6 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti.
• Tavoitteisiin lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja
palveluista sekä ylävirran kuljetuksista ja jakelusta.
PITKÄN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2050 MENNESSÄ:
Absoluuttiset Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 90 prosenttia perustason vuodesta 2022.
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt:
• Vähennys 97 prosenttia hankittua tuotetonnia kohti.
• Tavoitteisiin lukeutuvat päästöt ostetuista tavaroista ja
palveluista, käyttöomaisuudesta sekä ylävirran kuljetuksista
ja jakelusta.
Liikenteen päästöjen vähentäminen
Liikenteen päästöjen vähentämiseksi yhtiön tavoite on, että
vähintään 60 tuotetta on EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen
parhaassa A-luokassa vuoteen 2028 mennessä. On hyvä huomata,
että A-luokan renkaiden määrä ei kasva lineaarisesti, vaan se riippuu
uusista tuotejulkistuksista sekä tuotteiden myynnistä poistumisesta.
EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen A-luokkaan ei lisätty uusia
tuotteita vuonna 2024.
Nokian Renkaiden tuotteet vierintävastuksen A-luokassa*
Tilanne vuonna 2024 Tavoite vuodelle 2028
10 vähintään 60
* EU-rengasmerkinnän piiriin kuuluvat renkaat.
75
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä
Nokian Renkaat hankkii energiaa tehtailleen ulkoisilta toimittajilta, ja
yhtiö myös tuottaa itse osan käyttämästään sähköstä ja höyrystä.
Vuonna 2024 66,3 prosenttia kaikesta rengastehtailla käytetystä
energiasta oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä.
Korkean ilmastovaikutuksen sektorit, joita käytetään energiaintensi-
teetin määritykseen, ovat
Kumi- ja muovituotteiden valmistus
, NACE-
koodi C22.11 Nokian Renkaiden osalta sekä
Moottoriajoneuvojen osien
ja varusteiden kauppa
, NACE-koodi G45.3 Vianorin osalta.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2024 2023
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) - -
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 4 483 4 513
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 71 140 58 114
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) - -
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 37 974 68 799
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana) 113 596 131 426
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 29,9 % 36,2 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 55 280 90 000
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 14,5 % 24,8 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte,
biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 338 308
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 207 534 138 441
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 3 217 2 911
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana) 211 089 141 661
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 55,6 % 39,0 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana) 379 966 363 087
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024 2023
% 2024/
2023
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/€) 0,0003 0,0003 95 %
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin oleva
liikevaihto (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6
Liikevaihto (muut) (milj. euroa) - -
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6
76
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E1-6 Kasvihuonekaasupäästöt,
Scope 1, 2, 3 ja yhteensä
Nokian Renkaiden Scope 1 -päästöt sisältävät itse tuotetun energian
ja ajoneuvojen päästöt. Päästöt lasketaan Defran päästökertoimien
ja kalustonhallintayrityksen päästötietojen avulla. Sijaintiperusteisten
Scope 2 -päästöjen laskenta perustuu toimintamaiden sähköverkko-
jen keskimääräiseen päästöintensiteettiin käyttäen IEA:n (Internatio-
nal Energy Agency) päästökertoimia. Markkinaperusteisten Scope 2
-päästöjen laskennassa käytetään toimittajakohtaisia päästökertoi-
mia, jos ne ovat saatavilla, ja muissa tapauksissa laskenta perustuu
AIB:n (Association of Issuing Bodies) maanlaajuisiin jäännösjakauma-
päästökertoimiin. Kaukolämmön päästökertoimet ovat Defralta.
Scope 3 -luokista puuttuvat ne, jotka eivät liity Nokian Renkaiden
liiketoimintaan (esim. luokka 15), ja ne, jotka tuottavat alle prosentin
konsernin kokonaispäästöistä (esim. luokka 6). Scope 3 -päästöjen
laskentaperiaatteet on kuvattu alla:
Luokka 1: Ostetut tuotteet ja palvelut
Raaka-aineiden päästöt laskettiin kertomalla vastaanotettujen
raaka-aineiden massa päästökertoimilla, jotka on saatu toimittajilta
tai kestävyyteen liittyvistä ohjelmistokirjastoista, jotka edustavat
alan keskimääräisiä arvoja. Muille ostetuille tuotteille, joille määrätie-
toa ei ollut saatavissa, päästökertoimet arvioitiin käyttäen Nokian
Renkaiden omaa tuotantodataa. Ostetun teräksen päästökertoimet
saatiin teräksen tuottajalta. Muiden tavaroiden ja palveluiden
päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja ja kertomalla ne Defran
päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin vastaa
Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin sopivin
päästökerroin.
Ensisijaiset tiedot: 80 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 20 prosenttia.
Kasvihuonekaasupäästöt
Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perus-
vuosi 2023 2024
% 2024/
2023 2025 2030 (2050)
Vuotuinen
%-tavoite/
perusvuosi
2
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 2022
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 10 978 13 151 15 195 116 % 12 000 10 000 2 000 1,1 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 0 0 0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 2022
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset
Scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 26 562 28 566 28 840 101 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset
Scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 21 390 17 340 7 803 45 % 15 250 8 750 1 250 7,4 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt 2022
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3)
kokonaisbruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 7 151 790 8 072 798 7 642 987 95 %
1) Ostetut tavarat ja palvelut 589 545 579 360 647 242 112 % 409 924 409 885 64 852 3,8 %
2) Käyttöomaisuus 54 206 96 545 135 476 140 % 49 704 66 805 5 545 -2,9 %
3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) 13 925 15 211 16 321 107 %
4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 53 124 45 515 57 603 127 % 44 202 44 183 5 477 2,1 %
5) Toiminnassa muodostuva jäte 280 303 267 88 %
7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
1
1 059 1 239 1 368 110 %
8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 12 708 11 139 8 323 75 %
9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 446 325 241 74 %
11) Myytyjen tuotteiden käyttö 6 422 428 7 318 256 6 770 121 93 %
12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 4 070 4 904 6 025 123 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
-ekv.)
7 189 330 8 114 515 7 687 022 95 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO
2
-ekv.)
7 184 158 8 103 289 7 665 985 95 %
1
Sisältää rengastehtaat Suomessa ja Yhdysvalloissa.
2
Laskennassa käytetty vuoden 2030 tavoitetta.
77
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2024 2023
% 2024/
2023
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./€) 0,006 0,007 86 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO
2
-ekv./€) 0,006 0,007 86 %
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6
Liikevaihto (muut) (milj. euroa) - -
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksessä) (milj. euroa) 1 289,8 1 173,6
Luokka 2: Käyttöomaisuus
CO
2
e-päästöt laskettiin käyttämällä tilaustietoja kerrottuna
Defra-päästökertoimilla. Nokian Renkaiden tilausluokat eivät täysin
vastaa Defra-päästökertoimia, joten kullekin tilausluokalle valittiin
sopivin päästökerroin.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Luokka 3: Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)
Energiankulutusta koskevien lukujen ensisijaiset lähteet olivat
Nokian Renkaiden omat järjestelmät ja mittarit sekä energian
toimittajien laskut tai portaalit. Joidenkin Vianorin sähkönkulutuslu-
kujen lähteenä toimivat keskitetyt portaalit tai sähkön toimittajien
portaalit, ja näihin portaaleihin sisältymättömien palvelupisteiden
energiankulutus laskettiin käyttäen keskimääräistä palvelupisteen
sähkönkulutusta. Vianorin keskimääräinen energiankulutus arvioitiin
perustuen Vianor Suomen keskimääräiseen energiankulutukseen,
jonka datanlähteenä toimivat Vianor Suomen laskut.
Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia.
Luokka 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
Jotkin kuljetuspalveluiden tarjoajat raportoivat raaka-aineiden ja
renkaiden kuljetukseen liittyvät CO
2
e-tiedot, jotka kattoivat noin 20
prosenttia ylävirran kuljetusten ja jakelun päästöistä vuonna 2024.
Jäljelle jäävälle osalle päästöt laskettiin käyttäen vastaanotettujen
tavaroiden massaa alkuperämaata kohti sekä arvioituja etäisyyksiä
kullakin kuljetustavalla. Alkuperämaan etäisyydet kuljetustapaa kohti
arvioitiin jokaiselle kohteelle (Nokian Renkaiden toimipaikka).
Vanteiden valmistuksessa tunnistettiin kolme suurinta toimittajaa
(massan perusteella) ja niiden kuljetussuoritteet laskettiin. Kulje-
tussuoritteella tarkoitetaan massaa kerrottuna etäisyydellä, ja sen
yksikkö on tonnikilometri, tkm. Kuljetussuoritteet laskettiin yhteen ja
ekstrapoloitiin edustamaan sataa prosenttia ostettujen materiaalien
kuljetuksesta. Samanlaista lähestymistapaa käytettiin valmiiden
tuotteiden kuljetukseen.
Ensisijaiset tiedot: 30 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 70 prosenttia.
Luokka 5: Toiminnassa muodostuva jäte
Nokian Renkaat sai toimintatiedot jätehuollon toimittajien por-
taaleista ja raporteista. Jätteet luokiteltiin jätetyypin ja jätteiden
käsittelytyypin mukaisesti ja kerrottiin vastaavalla Defra-päästöker-
toimella.
Varastojen, myyntiyhtiöiden ja testikeskusten jätteet suljettiin pois
täsmällisen tiedon puutteen vuoksi. Osuus on kuitenkin pieni (0,001 %
Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä).
Ensisijaiset tiedot: 100 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 0 prosenttia.
Luokka 6: Liikematkat
Tämä luokka on suljettu pois Nokian Renkaiden kasvihuonekaasuin-
ventaariosta, koska sen osuus Scope 3 -päästöjen kokonaismäärästä
on pieni (0,01 %). Lisäksi kasvihuonekaasupäästötietoja saadaan
matkatoimistoilta vain osittain, joten loput tiedoista on arvioitu.
Luokka 7: Työntekijöiden työmatkat
Työntekijöiden työmatkat sisältävät vain Suomessa ja Yhdysval-
loissa sijaitsevat rengastehtaat. CO
2
e-päästöt laskettiin kertomalla
työntekijöiden määrä keskimääräisillä työmatkapäivillä ja keski-
määräisellä etäisyydellä. Henkilömäärät ovat tosiasiallisia määriä
Nokian Renkaiden henkilöstöhallintojärjestelmästä, ja keskimääräiset
työmatkapäivät ja -etäisyydet ovat arvioita.
Laskelmista saadut kokonaisetäisyydet jaettiin kuljetustapojen
mukaan. Kuljetustapojen osuudet ovat arvioita. Kokonaiskilomet-
rimäärät kuljetustapaa kohti on yhdistetty asiaan liittyvään Defran
päästökertoimeen.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Luokka 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
Nokian Renkaiden tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
sisältävät vuokratut varastot, toimistot ja ajoneuvot. Varastojen kes-
kimääräinen energiankulutus laskettiin käyttämällä niiden varastojen
energiatietoja, joista energiankulutus, varastokapasiteetti ja varaston
pinta-ala olivat tiedossa. Varastojen energiankulutus arvioitiin
käyttäen yllä mainittua keskiarvoa ja kaikkien varastojen pinta-alaa.
Keskimääräinen energiankulutus toimistotyöntekijää kohti laskettiin
energiankulutus- ja henkilömäärätiedoista. Kokonaisenergiankulutus
toimistoa kohti laskettiin kertomalla keskimääräinen energiankulutus
työntekijää kohti kunkin toimiston työntekijämäärällä.
Varastojen ja toimistojen CO
2
-päästöt laskettiin Defran päästöker-
toimilla.
78
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Ajoneuvokaluston hallintayhtiö arvioi vuotuiset päästöt ajoneuvoa
kohti. Nokian Renkaiden ajokaluston keskimääräinen päästökerroin,
kg CO
2
e/ajoneuvo, laskettiin kaluston kokonaisraportista. Vuokrat-
tujen ajoneuvojen CO
2
e-päästöt laskettiin kertomalla ajoneuvojen
määrä kaluston keskimääräisellä päästökertoimella.
Ensisijaiset tiedot: 40 prosenttia. Toissijaiset tiedot 60 prosenttia.
Luokka 9: Tuotantoketjun loppupään kuljetus ja jakelu
Asiakkaat maksoivat alle prosentin renkaiden toimituksista. Lasken-
tatapa oli etäisyyspohjainen, ja siinä käytettiin maakohtaisen tason
keskimääräisiä arvioituja etäisyyksiä sekä kuljetettujen tuotteiden
keskimääräistä painoa ja määrää.
Vanteiden valmistuksessa asiakkaat maksavat noin 25 prosenttia
valmiiden tuotteiden kuljetuksista. Kuljetussuoritteiden laskennassa
laskettiin 3–5 määriltään suurimman asiakkaan (massan mukaan)
kuljetussuorite. Tämä ekstrapoloitiin sataan prosenttiin valmiiden
tuotteiden kuljetuksista. Tämän jälkeen laskettiin vanteiden
kuljetuksen ja jakelun kokonaispäästöt, ja asiakkaiden maksama 25
prosentin osuus kuljetuksesta laskettiin ja raportoitiin tuotantoketjun
loppupään kuljetuksena ja jakeluna.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Luokka 10: Myytyjen tuotteiden jalostus
Useimmat renkaat asennettiin Vianorin palvelupisteissä, joten asen-
nuksen energiankulutus on jo mukana Nokian Renkaiden kasvihuone-
kaasuinventaariossa (Scope 1 ja 2). Näin ollen Nokian Renkaat katsoo,
että luokkaa 10 ei sovelleta.
Luokka 11: Myytyjen tuotteiden käyttö
Kaikille henkilöautonrenkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen
päästökerroin renkaiden tuotekategoriasäännöissä ilmoitettujen
kaavojen mukaisesti.
Muille renkaille laskettiin keskimääräinen käyttövaiheen päästöker-
roin Nokian Renkaiden omalla kaavalla, joka huomioi koneen arvioidun
polttoaineenkulutuksen, renkaiden määrän konetta kohti, renkaiden
arvioidun elinkaaren, renkaiden arvioidun osuuden koneen polttoai-
neenkulutuksesta sekä dieselin päästökertoimen Suomessa.
Nokian Renkaat päätti jättää pois ostetut ja tuotetut vanteet, sillä
kasvihuonekaasuohjeiden mukaan tämä luokka on valinnainen, mikäli
päästöt ovat epäsuoria. Vanteet eivät kuluta energiaa tai tuota
päästöjä, mutta niillä on välillinen kielteinen vaikutus ajoneuvon
polttoaineenkulutukseen vierintävastuksen vuoksi.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot: 100 prosenttia.
Luokka 12: Myytyjen tuotteiden loppukäsittely
Keskimääräiset rengasmassat kerrottiin tuotettujen ja ostettujen
renkaiden määrillä rengasluokkaa kohti (henkilöauto, kuorma- ja
linja-auto, raskaat renkaat).
Jokaisessa maassa on oma jakaumansa sille, miten käyttöikänsä
lopussa olevia renkaita käsitellään. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
jakaumat saadaan rengaskierrätysyhtiöiltä. Muissa maissa käytetään
aluekohtaisia keskiarvoja renkaita koskevista tuotekategorian
säännöistä.
Vanteiden kokonaismassat jaetaan kierrätettävään ja kaatopaikkajät-
teeseen (OECD: 85 prosenttia kierrätetään, joten loput 15 prosenttia
katsotaan kaatopaikkajätteeksi).
Hävittämismenetelmäkohtaiset kokonaismassat yhdistettiin
vastaavaan Defran päästökertoimeen, jotta tähän liittyvät päästöt
saatiin laskettua. Kaikki uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt käyttöikänsä
lopussa olevat tuotteet katsottiin hiilidioksidipäästöttömiksi Nokian
Renkaiden kasvihuonekaasuinventaarissa.
Ensisijaiset tiedot: 0 prosenttia. Toissijaiset tiedot 100 prosenttia.
Luokka 13: Alavirran vuokratut omaisuuserät
Nokian Renkailla ei ole alavirran vuokrattuja omaisuuseriä, joten tätä
luokkaa ei sovelleta.
Luokka 14: Franchising
Nokian Renkailla ei ole franchising-toimintaa, joten tätä luokkaa ei
sovelleta.
Luokka 15: Investoinnit
Nokian Renkaat ei toimi investointiliiketoiminnassa, joten tätä
luokkaa ei sovelleta.
Biogeenisten Scope 2 -päästöjen määrä Suomen-rengastehtaalta
oli 40 506 tonnia CO
2
e. Scope 2 -tietoja ei ole saatavana muista
toimipaikoista tai muusta toiminnasta. Scope 1 ja Scope 3 -tietoja
ei ole saatavana.
79
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YMPÄRISTÖTIEDOT
E2 Pilaantuminen
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Pilaantuminen • Kielteiset vaikutukset
ilman, veden ja maa-
perän pilaantumisesta
• Kemikaalien
käytöstä aiheutuvat
haitalliset terveys- ja
ympäristövaikutukset
• Mahdollisuus
kehittää ympäristön
kannalta kestävämpiä
tuotteita
(kestä vämmät tuotteet
ja turvallisemmat
kemikaalit)
• Riski pilaantumiseen
liittyvien viranomais-
velvoitteiden
lisääntymisestä
Ympäristö-, turvallisuus-
ja laatuperiaatteet,
liiketoimintaperiaatteet,
toimittajien liiketoiminta-
periaatteet, vastuullisen
luonnonkumin politiikka
Nokian Renkaat parantaa jatkuvasti
tuotteidensa, palveluidensa ja
prosessiensa laatua, turvallisuutta ja
ympäristöystävällisyyttä.
Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja säännösten
noudattamiseen sekä ympäristövastuuseen,
joka sisältää muun muassa ilman ja maaperän
laadun suojelemisen.
Nokian Renkaat on sitoutunut luomaan
terveelliset ja turvalliset työolosuhteet
kaikille yhtiön työnjohdon alaisuudessa
työskenteleville. Osa tätä työtä on myös
vastuullinen kemikaalien hallinta, johon
sisältyy lupaus vähentää vaarallisia aineita
tai luopua niistä.
Toimittajien tulee vähintään noudattaa
kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua
koskevia lakeja ja säännöksiä sekä
ympäristölupiaan.
Nokian Renkaat on sitoutunut ehkäisemään
ilman, veden ja maaperän saastumista ja
edellyttää samaa myös toimittajiltaan.
80
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E2-1 Pilaantumisen hallintakäytännöt
Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa toimin-
nassaan ja arvoketjussa.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) totea-
vat yhtiön sitoutumisen tuotteiden, toimintojen ja tuotantolaitosten
jatkuvaan parantamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Tähän sisältyy ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisy
sekä ympäristövaikutuksiin puuttuminen Nokian Renkaiden koko
toimitusketjussa.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat
Nokian Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa,
palveluidensa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä
ympäristönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaaren.
Yhtiö pyrkii kaikissa toiminnoissaan kohti tehokkuutta, nollaa virhettä
ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työntekijöitään
että ympäristöä.
Nokian Renkaat priorisoi sidosryhmien intressejä määrittäessään ja
päivittäessään politiikkoja ja periaatteita. Ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä keväällä 2024; nämä
olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden
tarpeiden perusteella.
Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäris-
tövastuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten
noudattamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä
ilman ja maaperän laadun ylläpidon. Tärkeä osa tätä sitoutumista on
vastuullinen kemikaalien hallinta, johon sisältyy pyrkimys vähentää
vaarallisia aineita tai luopua niistä. Lisäksi Nokian Renkailla on
useita hätäsuunnitelmia, joilla voidaan hallita ja pienentää ihmisiin ja
ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia odottamattomissa tilanteissa.
Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on vastuussa liiketoimintape-
riaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden
toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko
arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan
kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin,
omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja
ehkäisevän ennakoivasti ympäristövahinkoja. Toimittajien tulee
noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja,
-säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa koros-
tetaan myös jatkuvaa ympäristöön liittyvän suorituskyvyn paranta-
mista, johon sisältyy kemikaalien oikeanlainen käsittely, varastointi ja
hävittäminen työntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi.
Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön
tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaa-
miseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja
maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmis-
tautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonka-
tastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla,
evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja
harjoituksilla.
Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka ottaa kantaa
pilaantumiseen sisältämällä sitoumuksen ilman, veden ja maaperän
saastumisen ehkäisemiseen. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan
sisäisen Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR)
-hankkeen politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä
luonnonkumin toimitusketjussa.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnon-
kumin politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankin-
noista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on
johtoryhmän jäsen.
Kaikki tässä luetellut periaatteet ja politiikat ovat julkisesti saatavilla
Nokian Renkaiden verkkosivustolla.
Tuki kansainvälisille standardeille
Nokian Renkaat sitoutuu YK:n Global Compact -hankkeen kym-
meneen periaatteeseen toteuttamalla liiketoimintaperiaatteitaan,
toimittajien liiketoimintaperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteita.
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa
todetaan, että Nokian Renkaiden toiminta perustuu ISO 14001
-standardin vaatimuksiin ja täyttää kyseiset vaatimukset.
E2-2 Kemikaaliturvallisuuden ja
ympäristöturvallisuuden varmistaminen
Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään ilman, veden ja maape-
rän pilaantumista, mihin sisältyy renkaan ja tienpinnan kulumishiuk-
kasten (TRWP) minimointi.
Kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen kaikessa toi-
minnassa on tärkeä osa yhtiön jatkuvaa kestävyystyötä. Tutkimus- ja
kehitysosasto keskittyy kestävämpien tuotteiden kehittämiseen.
Ympäristövastaavat ja paikalliset työryhmät keskittyvät päivittäisten
kestävyyskäytänteiden parantamiseen. Suomessa ja Yhdysvalloissa
ympäristöasiantuntijat hoitavat käytännön koordinoinnin ja koulu-
tuksen, joka kattaa muun muassa kemikaaliturvallisuuden, päästöjen
hallinnan sekä jätteenkäsittelyn.
Nokian Renkaat pitää rengastehtaidensa ympäristövaikutuksista
vuosittaista kirjanpitoa ja raportoi niistä kunkin maan viranomaisille
vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi vaikutusten kohteena olevilta
yhteisöiltä ja omalta työvoimalta saadut palautteet tallennetaan
yhtiön sisäiseen KETO-rekisteriin, ja korjaaviin toimenpiteisiin
ryhdytään tarvittaessa. Ympäristöasiantuntijoilla Suomessa ja
Yhdysvalloissa on vastuu ylläpitää näitä tietoja sekä varmistaa, että
ympäristöön liittyvä palaute käsitellään ja sidosryhmien huolenaiheet
huomioidaan.
81
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Vuotuiset ympäristöohjelmat
Integroitu johtamisjärjestelmä ohjaa Nokian Renkaiden ympäristön-
suojelupyrkimyksiä. Vastuullisuuspäällikkö laatii vuosittain yhdessä
ympäristöasiantuntijoiden kanssa ympäristöohjelman, joka asettaa
tavoitteet koko yhtiölle. Lisäksi ohjelma sisältää jokaiselle rengasteh-
taalle täsmälliset tavoitteet, jotka liittyvät pilaantumista aiheuttaviin
haitta-aineisiin, kuten haihtuviin hiilivetyihin (VOC, Volatile Organic
Compound). Ohjelmassa määritellään tarkat tavoitteet, toimenpiteet,
aikataulut ja vastuut strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisäksi yksiköillä on omia projektejaan toiminnan ja prosessien
kehittämiseksi edelleen.
Pöly-, haju- ja VOC-päästöjen hallinta
Hiukkaspäästöjä syntyy jauhemaisten kemikaalien käsittelystä sekoi-
tusosastolla. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- ja pölyn-
keräyslaitteet, ja vedenpuhdistimilla saavutetaan yli 99 prosentin
erotusaste. Suomen-tehtaalla hiukkaspäästöjä mitataan pitoisuus- ja
painemittareilla, ja ulkoiset asiantuntijat tekevät säännöllisiä pitoi-
suusmittauksia. Yhdysvalloissa sijaitsevalla rengastehtaalla päästöt
ilmaan lasketaan käytettyjen raaka-aineiden määrästä.
Kummallakin tehtaalla hiukkaspitoisuudet ovat säännönmukaisesti
pysyneet lupaehtojen rajoissa. Suodatinlaitteistosta pois pääsevä
pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole merkittävää vaaraa
ympäristölle tai terveydelle. Pölypäästöjen määrä oli noin 1,5 tonnia
Suomen-rengastehtaalta ja 58,5 tonnia Yhdysvaltain-rengastehtaalta
vuonna 2024.
Nokian Renkaiden teettämien kyselytutkimusten mukaan hajupääs-
töt ovat tilapäisiä. Pisaraerottimilla vähennetään mastisoinnista
syntyviä hajuja, ja erillismastisointiprosessien määrää on vähennetty
hajujen minimoimiseksi entisestään. Tehtailla on myös otettu
käyttöön uudet, parasta saatavilla olevaa tekniikkaa edustavat
hajunpoistolaitteistot.
Liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC) sisältävät yhdisteet
muodostavat suurimman osan Suomen-tehtaan päästöistä ilmaan.
Vuonna 2022 tehty leviämismallinnuksen perusteella arvioitiin, että
VOC-pitoisuudet ja niiden ympäristövaikutukset ovat minimaalisia.
Kemikaalien käytönvalvojien auditoinnit
Kemikaaliasiantuntijat tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa
keskitytään kemikaalien käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden
tehtailla. Kemikaalien käytönvalvojat vierailevat tehtaalla tarkasta-
massa kemikaalien varastointia ja käsittelyä. Tarkastuksien avulla
varmistetaan lainsäädännön noudattaminen: onko esimerkiksi kemi-
kaalipakkauksissa oikeat merkinnät, ovatko varastopaikat puhtaita,
onko vuotojen hallinta järjestetty ja noudatetaanko räjähdysvaaral-
lisiin tiloihin määriteltyjä ohjeita. Tarkastuksista laaditaan raportti,
ja tuotanto-osastot määrittävät korjaavat toimenpiteet löydetyille
puutteille.
Jatkuva panostus turvallisempien ja kestävämpien
raaka-aineiden tutkimukseen ja kehitykseen
Tuotekehityksen tavoitteena on luoda turvallisempia ja kestävämpiä
tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään haitallisten
aineiden käyttöä tuotannon työturvallisuuden parantamiseksi. Yhtiö
luopui korkea-aromaattisten öljyjen käytöstä alallaan ensimmäisenä.
Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaalia ennen
kuin kemikaalivalvontaryhmä on myöntänyt aineelle osastokoh-
taisen käyttöönottoluvan. Tämä menettely varmistaa kemikaalien
yhtenäisen käytön koko yhtiössä ja priorisoi haitallisten kemikaalien
korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Useissa käynnissä
olevissa hankkeissa keskitytään vaihtoehtoisten raaka-aineiden
löytämiseen haitallisten kemikaalien vähentämiseksi.
TRWP-työ sekä tutkimus ja kehitys
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten (TRWP) syntymiseen ja
niiden määrään ympäristössä vaikuttavat renkaiden rakenteen
lisäksi myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet,
ajoneuvon ominaisuudet ja sää. TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut
vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä
lähestymistapaa.
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio (UNECE) on
kehittämässä testimenetelmää renkaiden kulumisen mittaamiseen.
Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti globaaliin standardointityöhön
European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäse-
nenä. ETRTO osallistuu UNECE:n toteuttamaan renkaan kulumis-
testimenetelmän kehitykseen, jonka tavoitteena on saada aikaan
toistettava, kustannustehokas, käytännöllinen ja todellisia ajo-olo-
suhteita edustava testi. Tämä menetelmä tulee maailmanlaajuiseen
käyttöön ja soveltuu sääntelytarkoituksiin.
Sääntelyn kehittymisen ohella Nokian Renkaat kehittää sisäistä
testausta, jolla voidaan täyttää tulevat kestäviä renkaita koskevat
vaatimukset. Euroopan rengasvalmistajien yhdistys (ETRMA) käynnisti
monialaisen TRWP-yhteistyön heinäkuussa 2018 voidakseen koota
tieteellistä tietoa ja kehittää käytännön ratkaisuja ympäristön
hiukkastasojen alentamiseksi. Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti
tähän hankkeeseen ETRMA:n jäsenenä.
Toimittajien vaatimukset
Nokian Renkaat vaatii toimittajiltaan vaatimustenmukaisuutta
toimittajien liiketoimintaperiaatteiden sekä vastuullisen luonnon-
kumin hankintapolitiikan kautta. Lisätietoja arvoketjun politiikkoihin
liittyvistä toimista on osiossa Pilaantumisen hallintakäytännöt.
Lisäksi Nokian Renkaat edellyttää kaikilta kemikaalien toimittajilta
voimassa olevan lainsäädännön mukaisia käyttöturvallisuustiedot-
teita ennen kemikaalien hankintaa. Käyttöturvallisuustiedotteet
rekisteröidään tietokantaan, joka on kaikkien työntekijöiden
käytettävissä.
82
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Pilaantumista käsiteltäessä turvallisuuden priorisointi tarkoittaa
kemikaalien vastuullista käyttöä sekä mikromuoveiksi luokiteltavien
renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasten vähentämistä.
Nokian Renkaat on osoittanut johtajuutta alallaan olemalla
ensimmäinen rengasyhtiö, joka poisti kumiseoksistaan haitalliset
aromaattiset öljyt (HA), sekä ensimmäinen, joka otti PAH-pitoisuudel-
taan alhaiset öljyt käyttöön tuotannossaan. Polysykliset aromaattiset
hiilivedyt (PAH) ovat kemikaaliryhmä, jota muodostuu orgaanisten
aineiden epätäydellisen palamisen aikana. Renkaiden valmistuksessa
PAH-yhdisteitä esiintyy tietyissä öljyissä, joita käytetään pehmenti-
minä kumiseoksissa.
Mikromuovit
Mikromuoveihin liittyen ei ole täsmällistä tavoitetta. EU kuitenkin
pyrkii vähentämään mikromuovipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030
mennessä. Uusi Euro 7 -päästöstandardi, jota odotetaan vuonna
2025, määrittää lisärajoituksia jarruista ja renkaiden kulumisesta
aiheutuville hiukkaspäästöille, mikä tukee EU:n vihreän kehityksen
ohjelman tavoitetta saasteettomuudesta. Nokian Renkaat seuraa
tiiviisti mikromuoveihin sekä renkaan ja tienpinnan kulumishiukkasiin
(TRWP) liittyvän sääntelyn kehitystä.
Kemikaalien käyttö ja hallinta
Nokian Renkaat pyrkii välttämään rengastuotannossaan karsino-
geenisiksi luokiteltuja kemikaaleja sekä EU:n REACH-asetuksessa
määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet). Tavoite
on vapaaehtoinen, mutta sitä seurataan kuukausittain. Vuonna 2024
Nokian Renkaiden renkaissa ei edelleenkään käytetty karsinogeenisia
tai SVHC-kemikaaleja.
Muille huolta aiheuttaville aineille ei ole täsmällistä tavoitetta. Nokian
Renkaat pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan tuotteidensa
kestävyyttä ympäristön kannalta, ja vaihtoehtojen löytäminen
kemikaaleille on osa tätä työtä.
Kemikaalivalvonta takaa mahdollisimman turvallisen kemikaalien
käytön niin työntekijöiden, ympäristön kuin loppukäyttäjienkin
kannalta. Nokian Renkaat noudattaa eurooppalaisia asetuksia – eli
käytännössä REACH- ja CLP-asetuksia – ja paikallista lainsäädäntöä.
Nokian Renkaiden tehtailla ei käytetä mitään apukemikaaleja,
ellei osastokohtaisia käyttölupia antava kemikaalivalvontaryhmä
ole hyväksynyt niitä. Tällä käytännöllä pyritään standardoimaan
kemikaalien käyttö koko yhtiössä ja korvaamaan haitalliset kemikaalit
turvallisemmilla vaihtoehdoilla aina kun mahdollista.
Kemikaalien osalta Nokian Renkaiden keskipitkän ja pitkän aikavälin
tavoite on varmistaa kemikaali- ja ympäristöturvallisuus kaikessa
toiminnassaan. Jatkuva tavoite on, että kemikaaliasiantuntijat
tekevät vuosittain kaksi auditointia, joissa keskitytään kemikaalien
käyttöön ja varastointiin Nokian Renkaiden tehtailla. Nämä auditoin-
nit tehtiin vuonna 2024. Lisäksi yhtiö saavutti tavoitteensa kemikaali-
ja ympäristöturvallisuuden varmistamisesta Romanian-tehtaan
ylösajovaiheessa vuoden aikana.
VOC- ja hiukkaspäästöt kemikaalien käytöstä
Liuotinaineet eli haihtuvat hiilivedyt (VOC) ovat yksi Nokian Renkaiden
merkittävimmistä ilmapäästöistä. Koska VOC-päästöihin liittyvä
lainsäädäntö on maakohtaista, VOC-päästölaskenta ja -raportointi
vaihtelevat maittain.
Suomessa VOC-päästöt lasketaan käytettyjen liuotinaineiden perus-
teella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Nokian Renkaiden jatkuvana
tavoitteena ilman pilaantumisen suhteen on laskea VOC-päästöt
alle 60 prosenttiin yhtiön Suomessa sijaitsevassa rengastehtaassa
käytetyistä liuottimista. Tavoite on pakottava, sillä Suomen-tehtaan
ympäristölupa rajoittaa liuotinaineiden kokonaispäästöt 60 prosent-
tiin käytetyistä liuottimista. VOC-päästöt ovat peräisin raskaiden
renkaiden kokoonpanosta Suomen-tehtaalla, ja ne kerätään ja
käsitellään katalyyttipolttolaitoksessa. Kaikkien liuotinpäästöjen
talteenotto raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin edelleen
haastavaa, koska lähteitä ei voida täysin tiivistää, mikä varmistaisi
täydellisen talteenoton ja polton. Vuonna 2024 VOC-päästöjen määrä
oli noin 40,6 tonnia (72 % käytetyistä liuotinaineista) Suomen-ren-
gastehtaalta. Näin ollen VOC-päästötavoitetta ei saavutettu, sillä
VOC-päästöt eivät olleet ympäristöluvan rajoissa.
Yhdysvalloissa VOC-päästöt lasketaan paikallisen lainsäädännön ja
osavaltion myöntämän vähäisen päästölähteen ilmaluvan mukai-
sesti käyttämällä vakiintuneita päästökertoimia, jotka perustuvat
käsiteltyjen raaka-aineiden määrään. Erillistä koko laitoksen kattavaa
VOC-rajaa ei ole, vaan rajat asetetaan laitoksen yksittäisille proses-
seille. Vuonna 2024 Nokian Renkaat sai selville, että vakiintuneet
päästökertoimet eivät sisältäneet kaikkia VOC-päästöjä ja ilmoitti
tästä virheestä viranomaisille. Uuden laskutavan käyttöönoton
jälkeen tehdyn uudelleenlaskennan mukaan VOC-päästöt olivat 34,7
tonnia vuonna 2024 ja ylittivät ilmaluvan rajan. Uudelleenlaskenta
myös osoitti, että ilmaluvan raja oli ylittynyt vuodesta 2021 asti.
Joulukuussa Nokian Renkaille annettiin tekninen rikkomusilmoitus
kirjaamattomista VOC-päästöistä. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä paikal-
listen viranomaisten kanssa laskentamenetelmien päivittämiseksi ja
hakenut päivitettyä ilmalupaa Yhdysvaltain-tehtaalle.
Suomen-tehtaan hiukkaspäästötavoite on enintään 5 mg/m
3
suodatinten ja pisaraerotinten jälkeen. Yhdysvaltain-tehtaalla tavoite
on toimia ilmalupien asettamissa rajoissa. Kummallakin tehtaalla
tavoitteet saavutettiin.
83
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Päästöt veteen ja maaperään
Normaalin toiminnan aikana Nokian Renkaiden tuotanto ei aiheuta
päästöjä veteen tai maaperään. Päästöjä voi kuitenkin esiintyä
kemikaalivuotojen kaltaisissa vahingoissa, jotka voivat vaikuttaa
ympäristöön merkittävästi. Tällaisten onnettomuuksien ehkäisemi-
seksi on käytössä ennakoivia toimenpiteitä. Vuonna 2024 tällaisia
tapauksia ei ollut, ja jatkuva tavoite on estää vahingossa tapahtuvat
päästöt Nokian Renkaiden tehtaista veteen tai maaperään.
E2-4 Ilman, vesien ja maaperän pilaantuminen
Renkaan ja tienpinnan kulumishiukkaset
Vaikka mikromuoveja ei ole mahdollista mitata suoraan, renkaan ja
tienpinnan kulumishiukkaset (TRWP) ovat merkittävä huolenaihe.
Renkaiden ja tien välinen kitka on välttämätöntä ajoturvallisuuden
kannalta ja aiheuttaa kulumaa molemmilla pinnoilla. Tämä kitka
synnyttää hiukkasia, jotka ovat yhdistelmä renkaan kulutuspinnan
kappaleita sekä tienpinnan ainesosia ja jotka luokitellaan yleisesti
mikromuoveiksi kokonsa ja koostumuksensa vuoksi.
Ympäristön TRWP-tasoihin vaikuttavat renkaiden rakenteen lisäksi
myös ulkoiset tekijät, kuten ajokäyttäytyminen, tieolosuhteet,
ajoneuvon ominaisuudet ja sää. Näiden tekijöiden yhdistelmällä on
usein suurempi vaikutus TRWP-hiukkasten syntyyn kuin pelkällä
renkaiden rakenteella. Näin ollen TRWP-hiukkasiin liittyvät ratkaisut
vaativat kokonaisvaltaista, tiedeperusteista ja sidosryhmälähtöistä
lähestymistapaa.
Renkaiden kulumaa uusien tyyppihyväksyttyjen renkaiden osalta ei
ole mahdollista raportoida ennen kuin vuonna 2028, sillä asianmu-
kaista ja virallista menetelmää ei ole käytössä. Mittausmenetelmiä
kuitenkin kehitetään parhaillaan sekä Yhdistyneiden kansakuntien
Euroopan talouskomissiossa (UNECE) että ISO-standardoinnin tasolla.
UNECE on YK:n alainen taho, joka kehittää ajoneuvojen turvallisuu-
teen liittyviä kansainvälisiä säännöksiä sekä ympäristöstandardeja,
kuten renkaiden kulumiseen ja päästöihin liittyviä standardeja.
UNECE:n tasolla suunnitellaan uutta testimenetelmää renkaiden
tyyppihyväksyntää varten. Siinä käytetään todennäköisesti mittayk-
sikköä mg/km/t, joka ilmaisee renkaan päästöjen määrää (milligram-
moina) kilometriä ja yksittäistä rengasta kohti, normalisoituna
ajoneuvon massan mukaan. Tästä mittauksesta lasketaan testissä
käytetylle referenssirenkaalle indeksiluku, joka toimii tyyppihyväksyn-
nän perustana.
Tuleva säännös koskee tyypin C1-renkaiden (henkilöautonrenkaat)
uusia tyyppihyväksyntiä vuodesta 2028 lähtien ja laajenee kaikkiin
markkinoilla oleviin C1-renkaisiin vuoteen 2030 mennessä. Aikataulu
on C2-renkaille (pakettiautot) vuodet 2030 ja 2032 ja C3-renkaille
(kuorma- ja linja-autot) vuodet 2032 ja 2034. Sama aikataulu koskee
myös ajoneuvojen renkaiden Euro 7 -hyväksyntää.
Kemikaalit
Vuonna 2024 rengastehtaat käyttivät 116 687 tonnia raaka-aineita
ja tuottivat noin 60 tonnia hiukkaspäästöjä, jotka koostuivat lähinnä
käytettyjen kemikaalien muodostamasta pölystä. Päästöt vastaavat
noin 0,05:ttä prosenttia käytettyjen raaka-aineiden kokonaismää-
rästä, joten hiukkaspäästöt ovat minimaalisia.
E2-5 Huolta aiheuttavat ja erityistä huolta
aiheuttavat aineet
Nokian Renkaat ei käytä rengastuotannossaan EU:n REACH-asetuk-
sessa määriteltyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineet).
Kaikki Nokian Renkaiden tuotteet täyttävät myös EU:n REACH-ase-
tuksen polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) koskevat vaatimuk-
set. Yhtiö on sitoutunut varmistamaan, että Vianorin palvelupisteissä
nyt ja tulevaisuudessa myydyissä tuotteissa ei ole haitallisia kemikaa-
leja. Nokian Renkaiden tuotteet eivät sisällä konfliktimineraaleja.
Nokian Renkaat käyttää kemikaaleja, jotka on luokiteltu terveydelle
vaarallisiksi, sekä kemikaaleja, jotka on luokiteltu sekä terveydelle
että ympäristölle vaarallisiksi. Niiden määrät on esitetty seuraavassa
taulukossa.
On huomattava, että renkaiden vulkanoinnin aikana tapahtuu
kemiallisia reaktioita, joiden vuoksi jotkin huolta aiheuttavat aineet
muuttuvat toisiksi aineiksi. Näin ollen valmiissa tuotteissa huolta
aiheuttavien aineiden määrä ei ole niin suuri kuin taulukossa on
esitetty. Tulevaisuudessa laskentamenetelmää kehitetään niin, että
siinä otetaan huomioon kemialliset reaktiot ja niiden vaikutus eri
aineiden määriin.
Huolta aiheuttavat aineet vaaraluokittain 2024
Tn
Terveydelle
vaaralliset
Terveydelle ja
ympäristölle
vaaralliset
Tuotannon aikana syntyneiden
tai käytettyjen sekä hankittujen
huolta aiheuttavien aineiden
kokonaismäärä 59,0 1 870,8
Yrityksen laitoksista päästöinä,
tuotteina tai osana tuotteita
tai palveluja lähtevien huolta
aiheuttavien aineiden
kokonaismäärä 59,0 1 870,8
Lähtee laitoksista päästöinä ilmaan 0,2 7,6
Lähtee laitoksista tuotteina 58,8 1 863,2
E2-6 Pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
taloudelliset vaikutukset
Vuonna 2024 ei syntynyt merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja
liittyen merkittäviin tapauksiin tai esiintymiin.
84
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YMPÄRISTÖTIEDOT
E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
• Raaka-aineiden
hankinnan kielteiset
vaikutukset
biologiseen
monimuotoisuuteen
• Riski lisääntyvästä
sääntelystä, joka
liittyy metsäkatoon
ja muihin biologista
monimuotoisuutta
koskeviin kysymyksiin
Ympäristö-, turvallisuus-
ja laatuperiaatteet,
liiketoimintaperiaatteet,
toimittajien liike-
toimintaperiaatteet,
vastuullisen luonnon-
kumin politiikka
Nokian Renkaat sitoutuu lakien ja
säännösten noudattamiseen sekä
ympäristövastuuseen, joka sisältää muun
muassa biologisen monimuotoisuuden ja
ilman ja maaperän laadun suojelemisen
sekä sen, että oma toiminta ei aiheuta
metsäkatoa.
Toimittajien tulee vähintään noudattaa
kaikkia toimintamaidensa ympäristönsuojelua
koskevia lakeja ja säännöksiä sekä
ympäristölupiaan.
Nokian Renkaat on sitoutunut ymmärtämään
biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia
vaikutuksiaan ja tarvittaessa suojaamaan
biologista monimuotoisuutta ja ympäröiviä
ekosysteemejä sekä edellyttää samaa myös
toimittajiltaan.
85
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E4-1 Rengasvalmistus on riippuvainen
luonnonkumista
Rengasvalmistajana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä
luonnonkumia, joka on yksi renkaiden tärkeimmistä aineosista ja näin
ollen keskeinen osa yhtiön liiketoimintaa. Nokian Renkaiden olen-
naiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat epäsuoria,
sillä ne esiintyvät arvoketjun alussa. Metsäkadon ja maankäytön
muutoksen aiheuttamat biologisen monimuotoisuuden riskit ovat
lähinnä seurausta luonnonkumin viljelystä.
Koska yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä on johtajuus
vastuullisuudessa, yhtiö on yleisesti ottaen hyvin valmistautu-
nut käsittelemään olennaisia kestävyyteen ja myös biologiseen
monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Vuosina 2023 ja 2024 yhtiö teki EU:n uuden metsäkatoasetuksen
(EUDR) noudattamiseen liittyviä toimenpiteitä. EUDR-viitekehykseen
on sisällytetty tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta
sekä luontopohjaisia ratkaisuja.
Erillistä arviota siitä, miten nykyinen liiketoimintamalli ja strategia
kestävät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä
fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä, ei ole vielä tehty.
SBM-3 Biologisen monimuotoisuuden kannalta
herkkien alueiden huomioiminen
Biologisen monimuotoisuuden ja siihen vaikuttavien tekijöiden
tarkastelu alkoi Suomessa sijaitsevalta rengastehtaalta, ja sittemmin
tarkastelua on tehty Yhdysvaltain- ja Romanian-tehtailla, testira-
doilla ja Nokian Renkaiden omistamissa Vianorin palvelupisteissä.
Arviointien perusteella Nokian Renkaiden nykyisellä toiminnalla ei
käytännössä ole suoraa vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen.
Toiminnan käynnistys, kuten tehtaiden ja muiden rakennusten
rakentaminen tietylle alueelle, vaikuttaa kuitenkin pitkäaikaisesti
alueen alkuperäiseen biologiseen monimuotoisuuteen. Tätä varten
on kartoitettu toiminta-alueilla elävät lajit, erityisesti uhanalaiset tai
muuten suojellut lajit.
Nokian Renkaat on huomioinut yhtiön toimintaympäristön läheisyy-
dessä elävien lajien vaatimukset, ja tavoitteena on kehittää yhtiön
toimintaa nämä vaatimukset huomioiden. Potentiaalisesti vaiku-
tuksen kohteena olevia uhanalaisia lajeja Suomen-rengastehtaan
läheisyydessä ovat kaakkuri, toutain ja jokihelmisimpukka.
Kesällä 2023 Nokian Renkaiden nykyisen toimitusketjun biologiseen
monimuotoisuuteen liittyvät riskit arvioitiin käyttämällä WWF:n
biodiversity risk filter -työkalua. Arvioinnin mukaan suurimmat ja laa-
jimmat raaka-aineketjun vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen
ovat seurausta pilaantumisesta, metsäkadosta sekä maankäytön
muuttumisesta. Nokian Renkaiden raaka-aineketjussa luonnonku-
min viljely vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen eniten, sillä
metsäkadon ja maankäytön muutoksen aiheuttamat riskit biologisen
monimuotoisuuden suhteen ovat enimmäkseen seurausta luonnon-
kumin viljelystä.
Arvioinnissa priorisoitiin tärkeimmät toimittajien toimipaikat
sekä teollisuudenalat sen mukaan, miten korkeita niiden fyysiset
ja maineeseen liittyvät riskipisteet olivat toisiinsa verrattuna.
Merkityksiltään suurimpina biologisen monimuotoisuuden kannalta
pidettiin 32:ta kohdetta. Näistä 32 kohteesta 23 on luonnonkumin
viljelijöitä, kolme teräslangan valmistajia, kaksi tekstiili-/vyöval-
mistajia, yksi öljy-yhtiö ja yksi kemikaalien valmistaja. Biologiseen
monimuotoisuuteen liittyvien riskien kannalta Nokian Renkaille
tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Muita sidosryhmiä ei ollut
mukana arvioinnissa. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja
kestävyysriskiltään korkeiksi arvioitujen toimittajien toimipaikoilla.
Auditointien aikana arvioidaan muun muassa sitä, ovatko toimittajat
tehneet biologisen monimuotoisuuden arviointeja omassa toiminnas-
saan ja toimitusketjuissaan. Jos puutteita havaitaan, Nokian Renkaat
pyytää toimittajilta korjaavia toimenpiteitä.
E4-2 Biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä
käsittelevät politiikat
Nokian Renkaat on sitoutunut ympäristövastuuseen omassa
toiminnassaan ja arvoketjussa. Nokian Renkaiden liiketoimintaperi-
aatteet (Code of Conduct) toteavat yhtiön sitoutumisen tuotteiden,
toimintojen ja tuotantolaitosten jatkuvaan parantamiseen ympäris-
tövaikutusten minimoimiseksi. Tähän sisältyy ympäristövaikutuksiin
puuttuminen Nokian Renkaiden koko toimitusketjussa.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet korostavat Nokian
Renkaiden lupausta parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa
ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäristö-
näkökulmasta. Nokian Renkaat sitoutuu suojelemaan biologista
monimuotoisuutta sekä ilman ja maaperän laatua ja olemaan
aiheuttamatta metsäkatoa omassa toiminnassaan, sekä asettamaan
tavoitteita ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ympäristö-, turval-
lisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin keväällä 2024 vähäisiä päivityksiä,
jotka olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia asiakkaiden
tarpeiden perusteella.
Toteuttaakseen periaatteita Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövas-
tuuseen, joka sisältää muun muassa lakien ja säännösten noudat-
tamisen, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen sekä ilman ja
maaperän laadun ylläpidon. Toimitusjohtaja on ylin johtaja, joka on
vastuussa liiketoimintaperiaatteiden sekä ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteiden toteuttamisesta.
86
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Toimittajien liiketoimintaperiaatteet laajentavat nämä vastuut koko
arvoketjuun. Nokian Renkaat odottaa toimittajiensa minimoivan
kielteiset vaikutukset paikallisyhteisöön ja ympäröiviin yhteisöihin,
omaksuvan ennakoivan lähestymistavan ympäristöhaasteisiin ja
ehkäisevän ennakoivasti ympäristöön liittyviä tapahtumia. Toimit-
tajien tulee noudattaa toimintamaidensa kaikkia asiaankuuluvia
ympäristölakeja, -säännöksiä ja -lupia. Toimittajien liiketoiminta-
periaatteissa myös korostetaan jatkuvaa ympäristöön liittyvän
suorituskyvyn parantamista, mukaan lukien se, että toimittajan
tulee ymmärtää vaikutuksensa biologiseen monimuotoisuuteen
sekä pyrkiä tarvittaessa suojaamaan biologista monimuotoisuutta ja
ympäröiviä ekosysteemejä.
Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat ottavat käyttöön
tarvittavat prosessit ja teknologiat veden määrän ja laadun suojaa-
miseksi, kemikaalien aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi ja
maaperän laadun turvaamiseksi. Toimittajien edellytetään valmis-
tautuvan ja reagoivan hätätilanteisiin, kuten tulipaloihin, luonnonka-
tastrofeihin ja kemikaalivuotoihin, asianmukaisilla hätäsuunnitelmilla,
evakuointimenettelyillä, vaarojen tunnistuslaitteilla, koulutuksella ja
harjoituksilla.
Biologisen monimuotoisuuden suojaaminen ja parantaminen on olen-
nainen ehto kestävälle talouskehitykselle ja ihmiskunnan kehitykselle.
Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka edellyttää
myös toimittajilta pyrkimystä kohti luonnonkumin arvoketjua, jossa
otetaan huomioon biologinen monimuotoisuus sekä terveet ja toimi-
vat ekosysteemit. Politiikan viitekehys on linjassa toimialan sisäisen
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen
politiikan kanssa, joka pyrkii edistämään kestävyyttä luonnonkumin
toimitusketjussa.
Vastuullisen luonnonkumin politiikka sisältää kahdeksan pääosiota:
• sitoutuneisuus lakien noudattamiseen
• terveet, toimivat ekosysteemit
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen
• yhteisöjen elinkeinot
• tuotannon tehokkuuden kasvu
• toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys
• seuranta ja raportointi sekä
• kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen.
Ylin toimittajien liiketoimintaperiaatteiden ja vastuullisen luonnonku-
min politiikan toteutuksesta vastaava johtaja on yhtiön hankinnoista,
laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja, joka on johtoryhmän
jäsen.
Politiikat eivät ota huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia seurauksia.
Yhdessä nämä politiikat kattavat biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien suojelun omistetuilla, vuokratuilla tai hallinnoi-
duilla toimipaikoilla sekä kestävän maankäytön menettelyt. Niissä
käsitellään myös metsäkatoa. Periaatteet ja politiikat ovat julkisesti
saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.
Pienentääkseen merikuljetusten ympäristökuormaa toimitusket-
jussaan Nokian Renkaat antoi Baltic Sea Action Groupille (BSAG)
Itämeri-sitoumuksen vuosille 2023–2026. Sitoumus keskittyy
yhteistyöhön BSAG:n Ship Waste Action -aloitteessa. Sitoumuksen
myötä Nokian Renkaat vaatii, että suorien varustamosopimusten alla
kulkevan rahdin laivaperäiset jätevedet puretaan Suomen satamien
vastaanottolaitteisiin. Nokian Renkaat ohjaa myös huolintaliikkeitä
noudattamaan samaa periaatetta niiden käsitellessä yhtiön rahtia.
Ship Waste Action on rahtikilpailutuksissa yksi rahdinkuljettajien
valintaan vaikuttava kriteeri.
E4-3 EUDR-vaatimustenmukaisuuden
varmistaminen metsäkadon välttämiseksi sekä
jäljitettävyyden lisäämiseksi
EU-asetus 2023/1115, joka tunnetaan myös metsäkatoasetuksena
tai EUDR:nä, pyrkii lopettamaan metsäkadon liittyen tiettyihin
hyödykkeisiin, joita tuodaan EU:n alueelle ja tuotetaan tai jalostetaan
siellä. Nämä tuotteet ovat karja, kahvi, kaakao, öljypalmu, soija, puu ja
kumi. Näistä luonnonkumi on erittäin oleellinen Nokian Renkaille, sillä
se on eräs renkaiden tärkeimmistä ainesosista.
Lyhyesti kuvattuna asetus muun muassa velvoittaa renkaiden valmis-
tajat, kuten Nokian Renkaat, vakuuttamaan, että renkaita ei aseteta
saataville markkinoille tai viedä, elleivät kaikki seuraavat ehdot täyty:
• tuotteet ovat metsäkatovapaita
• tuotteet on tuotettu tuotantomaan asiaankuuluvan
lainsäädännön mukaisesti
• tuotteille on laadittu asianmukaista huolellisuutta koskeva
vakuutus (due diligence).
EUDR-vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on monimutkaista ja
vaatii huomattavaa panostusta Nokian Renkailta sekä sen toimitta-
jilta ja asiakkailta. Asetuksen tultua voimaan kesäkuussa 2023 Nokian
Renkaat on muun muassa:
• muodostanut sisäisen työryhmän syksyllä 2023
• käynyt läpi luonnonkumia sisältävät tuotteensa
• tehnyt aktiivisesti yhteistyötä toimittajien kanssa
varmistaakseen, että EUDR-vaatimukset täytetään
• kartoittanut EUDR-kelpoisen luonnonkumin saatavuuden ja
eritellyt sen määrittämällä EUDR-koodin
• käynyt läpi toimitusketjunsa ja tuotantojärjestelynsä.
Nokian Renkaat jatkaa työtä varmistaakseen toimintansa EUDR-ase-
tuksen mukaisuuden.
87
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Nokian Renkaiden toimintasuunnitelmissa ei käytetty biologisen
monimuotoisuuden hyvityksiä. EUDR-viitekehykseen on sisällytetty
tietämystä paikallisilta asukkailta ja alkuperäiskansoilta sekä luonto-
pohjaisia ratkaisuja.
Tutkimuskohteena guayule, eurooppalainen
luonnonkumin lähde
Guayule-pohjainen luonnonkumi on yksi aloitteista, joiden parissa
Nokian Renkaat on työskennellyt jo useita vuosia pyrkien löytämään
vaihtoehdon yhtiön käyttämälle luonnonkumille. Aavikkokasvina
guayule selviää myös erittäin kuivissa ja maaperältään köyhissä olo-
suhteissa. Se on kasvi, joka ei vie alaa miltään muulta kasvillisuudelta
tai ravinnontuotannolta, vaan päinvastoin hyödyntää autiomaita.
Nokian Renkaat osallistuu parhaillaan MIDAS-tutkimushankkeeseen,
joka liittyy aiheeseen. Lisätietoja Nokian Renkaiden työstä guayulen
parissa on yhtiön verkkosivustolla.
E4-4 Tavoitteena vaatimusten mukaiset
toimittajat sekä kestävä toimitusketju
EUDR:n noudattamisen eteen tehtävän työn lisäksi Nokian Renkaat
lieventää ja ehkäisee biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia
kielteisiä vaikutuksia sillä tavoitteella, että 100 prosenttia luonnonku-
min prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian
Renkaiden vastuullisuussitoumuksen. Tämä tavoite toimii biologiseen
monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia lieventävänä
ja ennaltaehkäisevänä toimena, sillä GPSNR:n jäsenyys ja Nokian
Renkaiden vastuullisuussitoumuksen allekirjoittaminen tarkoittavat,
että luonnonkumin prosessoija on sitoutunut suojelemaan biologista
monimuotoisuutta ja toimii Nokian Renkaiden politiikkojen mukai-
sesti. Tavoite ei pohjaudu tieteelliseen näyttöön, vaan keskittyy sen
vahvistamiseen, että toimittajat noudattavat biologiseen monimuo-
toisuuteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä käytäntöjä.
Vuonna 2024 tavoite saavutettiin, sillä 100 prosenttia luonnonkumin
prosessoijista on joko GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian
Renkaiden vastuullisuussitoumuksen.
Nokian Renkaille tärkeimmät maat ovat Indonesia ja Malesia. Lieven-
nyshierarkia on välttäminen. Ekologisia kynnyksiä ei sovellettu, eikä
Nokian Renkaat käyttänyt biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä
kompensaatioita tavoitteiden asettamisessa. Sidosryhmät eivät
olleet suoraan mukana tavoitteen asettamisessa, mutta GPSNR:n
jäseniin kuuluu useita eri luonnonkumin sidosryhmiä, joten myös
heidän näkemyksensä on huomioitu GPSNR:n linjauksessa.
Nokian Renkaiden kestävyysauditointimallissa arvioidaan, miten
toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin
politiikkaa. Seuranta-auditointeja tehdään kolmen vuoden välein
kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajien toimipisteissä.
Auditointimalli seuraa yhtiön vastuullisen luonnonkumin politiikan
tehokkuutta.
Toimitusketjun jäljitettävyys on edelleen haastava aihe luonnonkumin
toimitusketjuissa kaikkialla maailmassa. Koska Nokian Renkaat ei
omista viljelmiä, yhtiön on luotettava siihen, että toimittajat jäljittä-
vät kumin alkuperän, ja yhtiön on ollut mahdollista vaatia toimittajilta
sitoutumista näin toimimiseen. Kaikkien kestävyyden kannalta
kriittisten raaka-aineiden toimittajien ja valmistuskumppaneiden on
noudatettava Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaat-
teita, joihin sisältyy biologisen monimuotoisuuden ja ympäröivien
ekosysteemien suojaaminen. Luonnonkumin prosessoijien on myös
joko sitouduttava Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin
politiikkaan tai oltava GPSNR:n jäseniä.
Uusi EUDR-asetus pakottaa monet luonnonkumin toimitusketjun
sidosryhmät käyttämään jäljitettävyysjärjestelmiä sekä jäljitettä-
vyyden varmennusjärjestelmiä. Nokian Renkailla on Euroopassa
kaksi tehdasta, joihin EU:n metsäkatoasetus vaikuttaa, minkä myötä
yhtiöllä on velvollisuus tietää EU-alueelle tuotavan kumin alkuperä
sekä varmistaa, ettei hankittu kumi aiheuta metsäkatoa.
Nokian Renkaat on tutustunut EU:n biologista monimuotoisuutta
koskevaan strategiaan tavoitteidensa tietopohjaksi.
88
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YMPÄRISTÖTIEDOT
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
• Kielteiset
vaikutukset
neitseellisten
luonnonvarojen
käytöstä
• Riski materiaaleihin
liittyvän säännöstelyn
lisääntymisestä
(esim. jäljitettävyys)
Toimittajien
liiketoimintaperiaatteet,
vastuullisen luonnon-
kumin politiikka,
hankintaperiaatteet,
ympäristö-, turvallisuus-
ja laatuperiaatteet
Nokian Renkaat pitää kiinni sitoumuksestaan
lisätä renkaissaan käytettyjen kierrätettyjen tai
uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä.
Nokian Renkaat ottaa vaiheittain käyttöön
uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita
tuotteisiinsa ja tekee samalla laajaa tuotekehitystä
ja testausta, jotta voi varmistaa renkaiden
suorituskyvyn kannalta optimaalisen
ominaisuuksien yhdistelmän.
Yhtiö on sitoutunut lakien noudattamiseen,
yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin
ekosysteemeihin sekä ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa
ja tuotannossa Global Platform for Sustainable
Natural Rubber (GPSNR) -hankkeen mukaisesti.
Tuotteisiin ja
palveluihin
liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
• Käyttöikänsä
lopussa olevien
renkaiden
puutteellisen
käsittelyn
aiheuttamat
kielteiset
vaikutukset
Ympäristö-,
turvallisuus- ja
laatuperiaatteet,
vastuullisen
luonnonkumin
politiikka, hankinta-
periaatteet
Nokian Renkaat huomioi tuotteiden koko
elinkaaren ja edistää edelleen käyttöikänsä
lopussa olevien renkaiden keräämistä ja
hyötykäyttöä.
Yhtenä Suomen Rengaskierrätys Oy:n perustajista
sekä U.S. Tire Manufacturers Associationin
jäsenenä Nokian Renkaat osallistuu myös näiden
tahojen työhön, jossa etsitään uusia keinoja
kierrättää ja hyödyntää renkaita. Kaikki Nokian
Renkaiden tuotteet (renkaat ja vanteet) ovat
kierrätettäviä.
89
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E5-1 Vastuullisen resurssien käytön ja
kiertotalouden edistäminen
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteissa
todetaan yhtiön lupaus parantaa jatkuvasti tuotteidensa, palvelui-
densa ja prosessiensa laatua, turvallisuutta ja kestävyyttä ympäris-
tönäkökulmasta huomioiden tuotteiden koko elinkaari. Täyttääkseen
lupauksensa Nokian Renkaat sitoutuu ympäristövastuuseen, joka
sisältää muun muassa resurssien vastuullisen kuluttamisen ja
hallinnan sekä jätteen määrän vähentämisen. Yhtiön toimitusjohtaja
on hyväksynyt ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet ja on
vastuussa niiden toteuttamisesta.
Jätteet eivät ole olennainen aihe, mutta jätteiden hallinta on osa
kiertotaloutta. Tehokas jätteiden hyödyntäminen vähentää neitseel-
listen raaka-aineiden tarvetta. Vaikka Nokian Renkaiden politiikoissa
ei suoraan mainita jätehierarkiaa, tuotantoprosessit noudattavat
sitä tukenaan kattavat koulutusmateriaalit sekä yksityiskohtainen
jätteiden virtauskaavio. Esimerkiksi toiminta tehtailla on keskittynyt
sisäisen jätteen hyödyntämisen lisäämiseen.
Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään renkaissaan käytettyjen
kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaiden sisäiset periaatteet,
jotka koskevat ympäristöstä huolehtimista, turvallisuutta ja laatua
– mukaan lukien kemikaaliturvallisuutta – ovat linjassa tämän
tavoitteen kanssa.
Lisäksi yhtiö on tuonut kestävyyteen liittyvien tavoitteiden asetta-
misen mukaan tuotteiden elinkaariprosessiin, joka kattaa työohjeet
uusien tuotteiden kehitysprosessissa.
Nokian Renkaat on U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA)
aktiivinen jäsen ja osallistuu useisiin työryhmiin, jotka ovat keskitty-
neet ympäristön suojeluun, renkaiden turvallisuuteen, kemikaalitur-
vallisuuteen ja tulevaan lainsäädäntöön. European Tyre and Rubber
Manufacturers' Associationin (ETRMA) jäsenenä Nokian Renkaat on
mukana vastaavia teemoja käsittelevissä työryhmissä.
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyön
jäsenenä Nokian Renkaat on sitoutunut lakien noudattamiseen,
yhteisöjen elinkeinoihin, terveisiin ja toimiviin ekosysteemeihin –
mukaan lukien metsäkadon torjuminen – sekä kaikkien ihmisoikeuk-
sien kunnioittamiseen luonnonkumin hankinnassa ja tuotannossa.
Tätä kuvastaa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin politiikka,
joka on linjassa GPSNR:n viitekehyksen kanssa. Nokian Renkaiden
johtoryhmässä hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava
johtaja on vastuussa politiikan toteuttamisesta.
Nokian Renkaiden renkaiden raaka-aineet ja niiden vaihtoehdot
Raaka-aine
% renkaasta
(noin) Lähteet Korvaavat aineet ja vaihtoehdot
Synteettinen kumi 23 Raakaöljy • Polymeerit uusiutuvista lähteistä
• Massataselähestymistapa
• Kierrätyskumimurske
Luonnonkumi 22 Luonnonkumi • Guayule vaihtoehtona luonnonkumille
• Kierrätyskumimurske
Täyteaineet 28 Silika, noki • Kierrätysnoen laajempaa käyttöä tutkitaan
• Erilaisten uusiutuvien täyteainemateriaalien aktiivinen tutkiminen,
esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoihin pohjautuvat materiaalit
Vahvikemateriaalit 15 Teräs, tekstiilit • Kierrätetyn teräksen osuuden lisäämistä vahvikemateriaaleissa tutkitaan
• Uusiutuvista tai kierrätetyistä lähteistä saatavien tekstiilien käyttöä
tutkitaan
Kemikaalit 12 Useita lähteitä • Uusiutuvien ja kierrätettyjen öljyjen ja hartsien osuuden lisääminen renkaissa
• Haitallisten kemikaalien käytön vähentäminen ja lopettaminen sekä
vaihtoehtoisten uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien etsiminen
E5-2 Raaka-aineiden käytön optimointi
Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita, jotka parantavat
renkaiden turvallisuutta ja suorituskykyä. Tuotteiden tekninen laatu
ja turvallisuus varmistetaan testaamalla ja analysoimalla jokainen
renkaanvalmistuksen raaka-aine huolellisesti ja parantamalla
kumiseoksia jatkuvasti.
Renkaissa käytetään noin sataa eri raaka-ainetta, ja kestävyys on
olennainen huomioitava seikka arvioitaessa niiden ympäristövaiku-
tusta. Kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja arvostetaan erityisesti
niiden kestävyyden vuoksi.
90
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Suomen-tehdas sai ISCC PLUS -sertifioinnin
Askeleena kohti pitkän tähtäimen tavoitetta lisätä Nokian Renkaiden
tuotteissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien
osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä Nokialla sijaitseva
tehdas sai International Sustainability and Carbon Certification (ISCC)
PLUS -sertifioinnin vuonna 2024. Sertifioinnin myötä Nokian Renkaat
voi ottaa uusia ISCC PLUS -sertifioituja raaka-aineita käyttöön
renkaissaan. Yhtiö ottaa sertifioidut raaka-aineet käyttöön uusien
lippulaivatuotteiden julkistuksen yhteydessä.
Nokian Renkaiden saama sertifiointi koskee henkilöautonrenkaiden
valmistusta Suomen-tehtaalla, ja yhtiö suunnittelee hankkivansa ser-
tifioinnin myös muille tuotantolaitoksille tulevina vuosina. Sertifioitu-
jen materiaalien käyttö on Nokian Renkaille tärkeä askel kohti erästä
sen keskeisistä kestävyystavoitteista. Lisäksi sertifiointi mahdollistaa
vastuullisista lähteistä hankittujen sertifioitujen raaka-aineiden
käytön jäljittämisen.
Kierrätettyjen tai uusiutuvien vaihtoehtojen
tutkiminen ja kumppanuuksien luominen
Nokian Renkaat käyttää jo nyt renkaissaan useita raaka-aineita, jotka
ovat peräisin joko kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä. Uusien
raaka-aineiden käyttöönotto vaatii paljon tuotekehitystyötä ja
testejä, jotta renkaaseen saadaan parhaat ominaisuusyhdistelmät,
sillä uudet raaka-aineet voivat muuttaa seosten ominaisuuksia. Kaikki
kaupallisissa tuotteissa käytetyt uudet, kierrätetyistä ja uusiutuvista
lähteistä peräisin olevat vaihtoehtoiset raaka-aineet hankitaan han-
kintaperiaatteiden mukaisesti, ja toimittajat täyttävät toimittajien
liiketoimintaperiaatteiden vaatimukset.
Käynnissä on useita tutkimusohjelmia kaikissa rengasmateriaalika-
tegorioissa. Uudet raaka-aineet otetaan käyttöön pääosin mutta
ei yksinomaan uusien tuotejulkistusten kautta. Suorituskykyisten
ja ympäristön kannalta kestävien renkaiden kehitys vaatii aktiivista
yhteistyötä raaka-ainetoimittajien, tutkimuslaitosten ja muiden
sidosryhmien kanssa.
Täyteaineet, lähinnä noki ja silika, muodostavat noin 28 prosenttia
renkaan raaka-aineista. Siksi fossiiliperäisten täyteaineiden korvaa-
misella kierrätetyistä tai uusiutuvista lähteistä saatavilla täyteaineilla
on huomattavaa potentiaalia lisätä kierrätettyjen tai uusiutuvien
materiaalien käyttöä.
Eräs esimerkki kierrätetystä täyteaineesta on käytetyistä ren-
kaista talteen otettu kumi. Nokian Renkaat on tutkinut aktiivisesti
myös kierrätetyn noen käyttöä renkaiden tuotannossa. Vaikka eri
kierrätysnoen laatujen hankkiminen ja tutkiminen on ollut haastavaa,
markkinoille on tullut uusia raaka-aineiden tarjoajia. Nokian Renkaat
edistää aktiivisesti useita hankkeita tällä alueella.
Tukeakseen sisäistä tutkimustoimintaa Nokian Renkaat osallistuu
parhaillaan useisiin muihin tutkimushankkeisiin. Eräs näistä on
MIDAS, Horizon Europe Innovation Action -hanke, jossa kehitet-
tävät innovatiiviset ratkaisut tähtäävät teollisten viljelykasvien
kasvattamiseen marginaaliin jäävillä maa-alueilla sekä biopohjaisten
tuotteiden kestävien arvoketjujen rakentamiseen. Nokian Renkaat
myös osallistuu Polestar 0 -hankkeeseen, joka pyrkii poistamaan
kaikki kasvihuonekaasupäästöt koko autoteollisuuden toimitusket-
justa ja tuotannosta. Nokian Renkaat etsii edelleen aktiivisesti uusia
yhteistyömahdollisuuksia tuleville vuosille.
Pyrkiessään kohti tavoitettaan lisätä kierrätettyjen ja uusiutuvien
raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030
mennessä Nokian Renkaat solmi vuonna 2024 pitkäaikaisen
ostosopimuksen rengaskierrätyksen alalla toimivan yhteisyrityksen
kanssa. Muun muassa Antin Infrastructure Partnersin ja Scandinavian
Enviro Systemsin perustama yhteisyritys suunnittelee perustavansa
kierrätyslaitoksia käyttöikänsä lopussa oleville renkaille eri puolelle
Eurooppaa. Ensimmäisen laitoksen odotetaan olevan täysin toimin-
nassa vuonna 2025, ja yhteisyrityksen kierrätysnoen toimitusten
Nokian Renkaille on määrä alkaa vuonna 2026.
Talteenotetun noen valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat potenti-
aalisesti yli 90 prosenttia alemmat neitseelliseen nokeen verrattuna.
Suuremmassa mittakaavassa talteenotetun noen käyttö lisää myös
rengasalan materiaalikiertoa ja kestävyyttä.
Nokian Renkaat on solminut kehityssopimuksen ruotsalaisen
biomateriaaliyhtiö Reselo AB:n kanssa, ja yhteistyön tavoitteena on
kehittää uusiutuvasta Reselo Rubber -materiaalista potentiaalinen
uusi renkaiden raaka-aine. Reselo Rubber on täysin uusiutuva
materiaali, joka tehdään sellu-, paperi- ja vaneriteollisuuden jätteestä
hankitusta koivunkuoresta. Alustavien laboratoriokokeiden mukaan
Reselo Rubberilla on merkittävää potentiaalia korvata perinteiset
fossiilipohjaiset materiaalit renkaissa.
Nokian Tyres Green Step Ligna käyttää nokea
korvaavaa uusiutuvaa vaihtoehtoa
Vuonna 2024 Nokian Renkaat esitteli johtavan biomateriaalien
tuotannon asiantuntijan UPM:n kanssa konseptirengas
Nokian Tyres Green Step Lignan. Konseptirenkaassa käytetään
ensimmäistä kertaa uutta uusiutuvaa materiaalia, joka voi korvata
merkittävän osan renkaiden tuotannossa tällä hetkellä käytetystä
fossiiliperäisestä noesta. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä
entisestään rengasalan kestävyyttä.
Nokian Tyres Green Step Lignassa käytetään innovatiivista UPM
BioMotion™ RFF -materiaalia, joka tarjoaa lupaavan ligniinipohjaisen
vaihtoehdon perinteiselle noelle ja vähentää fossiilipohjaisten
materiaalien tarvetta. Täysin uusiutuvana materiaalina se vähentää
renkaiden valmistuksen hiilipäästöjä.
Nokian Renkaat arvioi huolellisesti materiaalin suorituskykyä, turvalli-
suutta ja ympäristövaikutusta verrattuna perinteiseen nokeen.
91
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Renkaiden pinnoitus pienentää niiden hiilijalanjälkeä
Nokian Renkaiden pinnoittamot tarjoavat palveluita kuorma- ja
linja-autoille sekä raskaille koneille. Renkaiden pinnoittaminen
tarjoaa kaluston operaattoreille merkittäviä säästöjä kustannusten,
resurssien ja ympäristövaikutusten suhteen, ja laadukas renkaan
runko voidaan pinnoittaa uudelleen kahdesta neljään kertaan,
mikä vähentää rengaskuluja noin 30 prosentilla. Prosessi pienentää
myös huomattavasti hiilijalanjälkeä: uuden kuorma-autonrenkaan
valmistamisesta syntyy noin 220 kilogrammaa CO
2
e-päästöjä,
kun taas pinnoitus tuottaa niitä vain noin 40 kilogrammaa. Lisäksi
jokainen pinnoitus säästää uuden renkaan valmistukseen verrattuna
40 kilogrammaa kumia ja 70 litraa öljyä rengasta kohti.
Renkaiden kierrätyksen edistäminen
Suomessa renkaiden kierrätysaste on yltänyt sataan prosenttiin,
mikä varmistaa, että erilaisiin kierrätettyjä materiaaleja käyttäviin
sovelluksiin on saatavana runsaasti raaka-aineita. Nokian Renkaat on
perustajajäsen Suomen Rengaskierrätyksessä, jonka Lopella vuonna
2023 avattu uuden sukupolven kiertotalouslaitos mahdollistaa
kierrätettyjen materiaalien keräämisen ja jalostamisen teolliseen
käyttöön.
Manner-Euroopassa kierrätysaste on viime vuosina ollut noin 92
prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 79 prosenttia.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat saavutti 92 prosentin kierrätysasteen
myymissään henkilöautonrenkaissa. Ympäristön onneksi käytöstä
poistetut renkaat eivät ole arvottomia, vaan niitä voidaan käyttää
uudelleen tai kierrättää. EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden
mukaisesti meneillään on hankkeita, joilla parannetaan materiaalin
talteenottoa käytetyistä renkaista.
Nokian Renkaat tukee näitä hankkeita aktiivisesti Suomen Ren-
gaskierrätys Oy:n ja U.S. Tire Manufacturers Associationin (USTMA)
jäsenenä edistäen renkaiden keräämistä ja hyödyntämistä keskite-
tysti ja valtakunnallisesti.
Jätteiden hallinta
Nokian Renkaiden rengasvalmistuksesta ja yhtiön tukitoiminnoista
syntyy jätettä. Tuotantojätteet punnitaan, ja niistä pidetään osasto-
kohtaista kirjanpitoa päivittäin. Muiden jätteiden määriä seurataan
kuukausittain.
Kaikki tehtailla syntyvät jätteet lajitellaan erillisten jätteidenkäsit-
telyohjeiden mukaisesti. Romurenkaat, eli renkaat, jotka eivät täytä
Nokian Renkaiden korkeita laatuvaatimuksia, ohjataan kierrätykseen.
Vulkanoimatonta kumijätettä syntyy tuotannossa ennen vulkanointia
eli paistoa. Nokian Renkaiden tuotantoyksiköillä on toimintasuun-
nitelmat vulkanoimattoman kumijätteen ja romurenkaiden määrän
vähentämiseksi. Tuotantojätteen määriä seurataan päivittäin, ja
toimintasuunnitelmia päivitetään tarvittaessa.
Jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön aina kun se on tekni-
sesti ja taloudellisesti mahdollista. Nokian Renkaiden tuotantojätteen
hyötykäyttöaste on kasvanut jo vuosia, ja 2022 oli ensimmäinen
vuosi, jolloin 100 prosenttia rengastehtaiden tuotantojätteestä
hyötykäytettiin eikä rengastuotannosta syntynyt lainkaan kaato-
paikkajätettä. Tiedot jätteen hävitysmenetelmistä ja jätemääristä
saadaan jätehuollon toimittajilta.
E5-3 Tavoitteena kasvattaa kierrätettyjen tai
uusiutuvien raaka-aineiden osuutta ja maksimoida
jätteen hyötykäyttö
Nokian Renkaat on sitoutunut vapaaehtoiseen tavoitteeseen lisätä
renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien
osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on järjes-
telmällisesti noudattanut tavoitteeseen tähtäävää tiekarttaansa
kuukausittaisen raportoinnin kautta. Kestävyyden kannalta keskeiset
tunnusluvut raportoidaan johtoryhmälle.
Kiertotaloutta tukemalla kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö paitsi
säästää luonnonvaroja myös vähentää kaatopaikkojen kuormitusta.
Kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuuden kasvattaminen
vähentää entisestään uusien raaka-aineiden tarvetta tuotannossa.
Vuonna 2024 yhtiön tavoitteena oli ottaa käyttöön ainakin yksi uusi
uusiutuva tai kierrätetty raaka-aine sekä vähintään yksi uusi ISCC
PLUS -sertifioitu materiaali. Molemmat näistä tavoitteista saavu-
tettiin, kun uusiutuva raaka-aine ja ISCC PLUS -sertifioitu materiaali
otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2024 aikana.
Tukeakseen kiertotaloutta edelleen Nokian Renkaat pyrkii varmista-
maan, että 100 prosenttia rengastuotannon jätteestä hyödynnetään,
eikä jätettä viedä kaatopaikalle. Tämä tarkoittaa, että yhtiö pyrkii lain
vaatimukset ylittävänä vapaaehtoisena tavoitteena ohjaamaan kaikki
rengastuotannon jätteet muualle kuin kaatopaikalle joko ennaltaeh-
käisyn, uudelleenkäytön, kierrätyksen tai talteenoton kautta. Tämä
tavoite saavutettiin jälleen vuonna 2024.
92
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset
Ympäristön kunnioittaminen on osa yhtiön tuotekehitysfilosofiaa.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat käytti yhteensä 145 835 tonnia teknisiä
ja biologisia materiaaleja. Biologisia materiaaleja raportoidessaan
Nokian Renkaat viittaa niihin uusiutuvina materiaaleina.
Lisäksi Nokian Renkaiden tavoite lisätä uusiutuvien ja kierrätettyjen
raaka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
keskittyy ulkoiseen uusiutuvaan tai kierrätettyyn raaka-aineeseen, ei
sisäisiin jätteisiin. Vuonna 2024 kierrätettyjen raaka-aineiden osuus
oli 0,8 prosenttia ja uusiutuvien raaka-aineiden osuus 24,2 prosenttia
yhtiön itse valmistamissa renkaissa.
Nokian Renkaat käyttää suoria mittauksia tuotteiden valmistuksessa
käytetyistä raaka-aineista laskeakseen resurssien sisäänvirtauksen
tiedot tarkasti. Kaksoislaskenta vältetään jokaisen materiaalin
täsmällisellä koodauksella. Lisäksi yhtiö pyrkii kiinnittämään uusien
tuotteiden suunnittelussa yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin
eettisestä raaka-aineiden hankinnasta aina toimivaan kierrätysjärjes-
telmään.
E5-5 Resurssien ulosvirtausten tarkka seuranta
Nokian Renkaat seuraa tarkasti resurssien ulosvirtauksia voidakseen
laskea tarkat tiedot tuotantoprosesseista syntyvistä keskeisistä
tuotteista ja materiaaleista. Valmistusprosesseissa syntyvän jätteen
lisäksi myös tehdaskohtaisia tuotantomääriä seurataan aktiivisesti.
Tämän vuoksi kaikki ulosvirtausta koskevat tiedot on saatu tuotan-
toyksiköissä tehdyistä suorista mittauksista. Kaikki Nokian Renkaiden
tuotteet – renkaat ja uudelleenpinnoitusmateriaalit, levypyörät ja
teräsrakenteet – ovat kierrätettäviä.
Käytettävissä ei ole lähdettä, josta saataisiin alan keskiarvot ajomää-
ristä tai muista tuotteiden odotettua kestoikää koskevista tekijöistä.
Renkaan kulumisen testausmenetelmää kehitetään parhaillaan sekä
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE)
että ISO-standardoinnin tasolla (ks. aihe "Pilaantuminen"). Koska
Nokian Renkaiden tuotteiden odotettua kestävyyttä ei ole mahdol-
lista verrata alan keskiarvoon kunkin tuoteryhmän kohdalla, tällaisia
vertailuja ei raportoida.
Nokian Renkaiden tuotteiden korjattavuus ja
uudelleenvalmistettavuus
Renkaiden kulutuspintaan tulleet reiät voidaan korjata tietyillä edel-
lytyksillä riippuen vaurion sijainnista, koosta ja renkaan yleiskunnosta.
Renkaan turvallisuuden on kuitenkin oltava tärkein prioriteetti, ja se
on varmistettava korjaamisen jälkeen.
Renkaiden pinnoittaminen on yleinen käytäntö linja- ja kuorma-au-
tojen sekä muiden raskaiden koneiden renkaissa, ja se auttaa
pidentämään renkaiden käyttöikää säästäen samalla kustannuksia ja
ympäristöä. Pohjoismaissa suurin osa kuorma- ja linja-autonrenkaista
pinnoitetaan uudelleen, kun ne ovat kuluneet käytössä. Näin ollen
renkaiden pinnoitus on keskeinen osa koko renkaiden hallintaproses-
sia ja järkevä tapa antaa kuluneille renkaille uusi elämä.
Huolellisesti kehitettyjen ja optimoitujen pinnoitusprosessien ja
-materiaalien avulla linja- ja kuorma-auton renkaille voidaan antaa
toinen, kolmas tai jopa neljäs elämä. Uudelleenpinnoitetut renkaat
ovat myös turvallinen vaihtoehto uusille renkaille, sillä koko prosessi
on tarkasti lainsäädännön ja viranomaisten valvonnassa. Niinpä
uudelleenpinnoitettu rengas on verrattavissa uuteen.
Pinnoituksessa renkaan vanha kulutuspinta irrotetaan, minkä
jälkeen renkaaseen kiinnitetään uusi, turvallinen kulutuspinta. Se
kestää jälleen koko seuraavan käyttöiän. Renkaan runko antaa
renkaalle muodon ja tekee siitä tukevan ja riittävän joustavan. Vanha
rengasrunko voidaan pinnoittaa uudelleen, vaikka sen kulutuspinta
olisi kulunut.
Uudelleenpinnoitus edellyttää laadukkaita renkaita, jotta vanhan
renkaan kulutuspinta voidaan vaihtaa uuteen. Laadukkaiden runkojen
ansiosta samat renkaat voidaan pinnoittaa useita kertoja käyttöiän
aikana. Kun sama rengas pinnoitetaan useita kertoja, sillä voidaan
ajaa jopa miljoona kilometriä.
93
Nokian Renkaiden periaatteina
kaikessa toiminnassa ovat
oikeudenmukaisuus ja ihmis-
oikeuksien kunnioitus tehtäessä
yhteistyötä henkilöstön ja
muiden sidosryhmien kanssa.
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Yhteiskunnalliset
tiedot
S1 Oma työvoima 95
S2 Arvoketjun työntekijät 108
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 115
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Hallintotapatiedot
94
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
S1 Oma työvoima
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Terveys, turvallisuus ja
hyvinvointi
• Myönteiset
vaikutukset
työntekijöiden
paremman terveyden,
hyvinvoinnin ja
motivaation kautta
• Kielteiset vaikutukset
työntekijöiden
terveyteen,
hyvinvointiin ja
motivaatioon
• Kielteiset vaikutukset
työntekijöiden
turvallisuuteen
• Mahdollisuus
houkuttelevaan
työnantajabrändiin
erinomaisen
työntekijöiden
hyvinvoinnin ja
työympäristön kautta
Liiketoiminta-
periaatteet,
Nokian Renkaiden
turvallisuusjohtamisen
malli, ympäristö-,
turvallisuus- ja
laatuperiaatteet
Nokian Renkaiden tavoitteena on
varmistaa turvallinen työympäristö ja luoda
työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja
henkistä terveyttä ja edistävät hyvinvointia
työpaikalla.
Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat
keskeinen osa yhtiön päivittäistä johtamista
ja toimintaa.
Nokian Renkailla jokaisella on vastuu
varmistaa, että työntekijät ja muut, joihin
yhtiön työ vaikuttaa, ovat turvassa.
Nokian Renkaiden toiminnassa korostetaan
työtapaturmien ehkäisyä, jotta vaaralliset
tilanteet voidaan välttää.
Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja
perhevapaisiin sosiaalipoliittisten ja/tai
työehtosopimusten nojalla.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet
sisältävät opastusta liittyen työntekijöiden
hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin, kuten tasa-
arvoon, työolosuhteisiin, osallistumiseen ja
työehtoihin.
95
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
SBM-3 Sitoutunut tiimi mahdollistaa
strategian toteutuksen
Nokian Renkaiden tavoitteena on olla globaalisti haluttu työnan-
taja, joka on tunnettu vastuullisuudestaan, johtajuudestaan sekä
kansainvälisestä työyhteisöstään. Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli
yhteensä 3 810 (+11 %) työntekijää, joilla on erilaisia taitoja ja taustoja.
Luku sisältää pitkillä vapailla olevat työntekijät. Suurin osa Nokian
Renkaiden työvoimasta sijaitsee Suomessa, Yhdysvalloissa, Norjassa
ja Ruotsissa.
Nokian Renkaat valmistaa renkaita Nokialla Suomessa, Daytonissa
Yhdysvalloissa ja Oradeassa Romaniassa. Yhtiöllä on myös myyntior-
ganisaatiot päämarkkina-alueillaan Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa
ja Pohjois-Amerikassa. Uusi tuotantolaitos Romaniassa sisältyy yhtiön
kasvustrategian toteutukseen. Noin 550 työntekijän rekrytointi
rengastehtaalle eteni vuonna 2024, ja ihmisiä ja automaattisia
prosesseja yhdistävän tehtaan avajaisia vietettiin vuoden aikana.
Rengastoimitukset alkavat vuonna 2025. Vuoden 2024 lopussa yhti-
öllä oli yhteensä 274 työntekijää Romaniassa. Vuonna 2024 Nokian
Renkaat myös saattoi loppuun Yhdysvaltain-tehtaan ylösajon ja avasi
uuden valmiiden tuotteiden varaston Yhdysvaltoihin. Nokian Renkaat
aloitti renkaiden tuotannon Yhdysvaltain-tehtaalla vuonna 2020 ja
on sen jälkeen laajentanut toimintaa lisäämällä tuotantokapasiteettia
kasvattaen tiimin noin 500 työntekijään.
Nokian Renkaiden tuotteita myydään rengasliikkeissä, autoliikkeissä
sekä Vianorin eli Nokian Renkaiden rengas- ja autonhuoltopalve-
luketjun kautta. Vuodessa on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin
henkilöstömäärä nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä.
Vuoden 2024 aikana Vianor työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350
sesonkityöntekijää.
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Työolot • Työllisyysturvan ja
reilujen työolojen
tarjoamisesta
seuraavat myönteiset
vaikutukset
Liiketoiminta-
periaatteet, kokonais-
palkitsemisen
Nokian Renkaat kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja
työntekijöiden oikeutta järjestäytyä.
Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä
osallistumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa yhtiön
työkulttuuria.
Yhtiö noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia
lakeja ja säädöksiä. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja
paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään
vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn
vähimmäispalkan.
Koulutus ja yhtäläiset
mahdollisuudet
• Mahdollisuus
kilpailu etuun ja
parempiin innovaatio-
mahdollisuuksiin
osaavan työvoiman
kautta
• Myönteiset
vaikutukset
työntekijöiden taitojen
kehittymisestä ja
urakehityksestä
• Myönteiset
vaikutukset
terveyteen,
hyvinvointiin ja
motivaatioon sekä
yrityskulttuuriin ja
työnantajamieli -
kuvaan
inklusiivisuuden
ja tasa-arvon kautta
Kehityskeskustelut,
liiketoiminta-
periaatteet, kokonais-
ja ohjeet
Työntekijöillä on vastuu omasta kehityksestään ja
urastaan, ja esihenkilöt tukevat heitä tarjoamalla
resursseja ja oppimismahdollisuuksia aina kun
mahdollista.
Kehityskeskusteluprosessin osana tehty kehityksen
suunnittelu voi edetä tavoitekeskusteluiden kautta tai
erikseen.
Esihenkilö ja työntekijä arvioivat tulevia osaamistarpeita,
nykyisiä vahvuuksia ja uratoiveita. He määrittävät
yhdessä kehitystoimenpiteet 70–20–10-mallin avulla.
Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia, kohtelee
kaikkia tasa-arvoisesti ja arvostaa monimuotoisuutta.
Yhtiö ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää tai
kiusaamista työpaikalla.
Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta
sekä myönteisen ja innostavan työympäristön
tukemisesta. Vaikka kaikilla on ilmaisunvapaus, jokainen
on myös vastuussa tavasta, jolla itseään ilmaisee.
96
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Vuoden 2024 lopussa muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli
yhteensä 342, joista suurin osa (225) oli yksityisten työnvälitystoimis-
tojen kautta tuotantotehtävissä Suomen rengastehtaalla. Muilla kuin
työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole
organisaation suoria työntekijöitä, mutta joiden työtä yhtiö johtaa
ja valvoo.
Henkilöstöaiheet ovat yhteydessä
Nokian Renkaiden strategiaan
Henkilöstöön liittyvät aiheet ovat yhteydessä Nokian Renkaiden
strategian suunnitteluun ja toteutukseen. Yksi yhtiön strategian vii-
destä kulmakivestä on Nokian Renkaiden tiimi, mikä kertoo vahvasta
sitoutumisesta henkilöstöön. Tämän vuoksi olennaiset vaikutukset ja
mahdollisuudet ovat linjassa yhtiön strategian kanssa.
Nokian Renkaiden menestys on riippuvainen työntekijöiden osaami-
sesta, motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Globaalit henkilöstöprosessit
on suunniteltu tukemaan yhtiön strategisia tavoitteita, ja vahva
Nokian Renkaiden tiimi toimii strategian kulmakivenä. Tämä koskee
kaikkia omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdolli-
suuksia.
Nokian Renkaiden kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen,
hyvinvointiin ja motivaatioon eivät ole laajoja tai systemaattisia.
Sen sijaan ne liittyvät yksittäistapauksiin, kuten tapaturmiin. Näissä
tapauksissa tehtaiden koneenkäyttäjät ja Vianorin palvelupisteiden
asentajat voivat olla alttiimpia vahingoille.
Yhtiön myönteiset vaikutukset, kuten työsuhdeturva, oikeudenmu-
kaiset työolot, parempi työntekijöiden terveys ja motivaatio, taitojen
kehitys, urakehitys ja vahva yrityskulttuuri, hyödyttävät puolestaan
lähinnä yhtiön omia työntekijöitä, mutta ne voivat vaikuttaa myöntei-
sesti myös muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin.
Mahdollisuudet, kuten työntekijöiden poikkeuksellisen hyvinvoinnin ja
kannustavan työympäristön varaan rakentuva houkutteleva työnan-
tajabrändi sekä taitavan työvoiman tuoma kilpailuetu ja innovaatiot,
ovat seurausta näistä myönteisistä vaikutuksista.
Nämä mahdollisuudet liittyvät yleisesti yhtiön omaan työvoimaan.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa mihinkään tiettyyn työntekijäryh-
mään ei havaittu kohdistuvan korkeampaa riskiä, eivätkä vaikutukset
tai mahdollisuudet liity tiettyihin ryhmiin. Nokian Renkaat ei ole
tunnistanut olennaisia työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia liittyen
siirtymäsuunnitelmiin, joiden tarkoituksena on vähentää kielteisiä
vaikutuksia ja tehdä toiminnasta ympäristöystävällisempää ja
ilmastoneutraalia.
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden tärkeimpiä kestävyyshankkeita on edistää työn-
tekijöiden turvallisuutta ja hyvinvointia sekä suojella ihmisoikeuksia
toimitusketjussa. Sen lisäksi, että yhtiö noudattaa Nokian Renkaiden
liiketoimintaperiaatteissa esitettyjä eettisiä periaatteita, se on
sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien
periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan Kansainvälisen työjär-
jestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta.
Nokian Renkaat on YK:n Global Compact -aloitteen tukijäsen, ja yhtiö
noudattaa aloitteen eettisiä periaatteita.
Vuonna 2023 Nokian Renkaat teki ihmisoikeusarvioinnin, jonka
pääpaino oli omassa henkilöstössä, sekä suunnitteli riskien ja
vaikutusten minimoimiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nokian Renkaat
on myös määritellyt ihmisoikeuksien due diligence -prosessin (HRDD).
Jos vaikutuksia tunnistetaan, ne mitataan ja ryhdytään tarvittaviin
toimenpiteisiin.
Ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi organisaatio sitoutuu
kohtelemaan kaikkia tasa-arvoisesti. Nokian Renkaiden tiimi on yksi
yhtiön strategian kulmakivistä. Yhtiön menestys rakentuu yhteis-
työlle, monimuotoisten näkemysten huomioimiselle sekä asioiden
saavuttamiselle yhdessä.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet (Code of Conduct) edel-
lyttävät, että kaikki työntekijät noudattavat yhtiön nollatoleranssia
pakkotyötä, ihmiskauppaa ja lapsityövoimaa kohtaan. Työsopimukset
laaditaan kirjallisina ja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Yhtiö
noudattaa työaikoja ja ylityötä koskevia paikallisia lakeja ja säännök-
siä. Nokian Renkaat ei myöskään koskaan maksa kenellekään vähem-
pää kuin paikallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan.
Jos työntekijä havaitsee tai epäilee yhtiön liiketoimintaperiaatteita
rikkovaa käyttäytymistä, heidän tulee raportoida se Nokian Renkaiden
ilmoituskanavan kautta. Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa siitä
suoraan lakiasiainjohtajalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle.
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita päivitettiin vuonna 2024.
Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita, ja
korkein niiden toteuttamisesta vastaava taho on Nokian Renkaiden
toimitusjohtaja.
97
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Yhtiö tarjoaa liiketoimintaperiaatteisiin liittyvää koulutusta koko
henkilöstölle, ja koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdytyk-
seen. Vuoden 2024 loppuun mennessä 78 prosenttia henkilöstöstä oli
suorittanut koulutuksen.
Oma työvoima -aiheeseen liittyen liiketoimintaperiaatteiden päivi-
tykset pyrkivät parempaan selkeyteen ja kattavuuteen. Vuonna 2024
periaatteisiin lisättiin uusia olennaisia hyvinvoinnin sekä osaamisen ja
urakehityksen aiheita, ja tasa-arvonäkökohtia laajennettiin entises-
tään paremman osallisuuden varmistamiseksi.
Nokian Renkaiden periaatteet on kuvattu
liiketoimintaperiaatteissa seuraavasti:
TASA-ARVO
• Kunnioitamme ihmisoikeuksia, arvostamme monimuotoisuutta
sekä kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti.
• Emme hyväksy häirintää, kiusaamista tai syrjintää perustuen
esimerkiksi rotuun, etniseen taustaan, ihonväriin, seksuaaliseen
suuntautumiseen, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, vammai-
suuteen, ikään, uskontoon, poliittisiin näkemyksiin, ammattiliiton
jäsenyyteen, kansallisuuteen tai sosiaaliseen taustaan tai muihin
ominaisuuksiin.
• Jokainen on vastuussa oikeudenmukaisesta toiminnasta sekä
miellyttävän ja innostavan työilmapiirin luomisesta. Kaikilla on
ilmaisunvapaus, mutta jokainen on myös vastuussa siitä, miten
itseään ilmaisee.
• Toiminnassamme edistämme työntekijöiden tasa-arvoisia
kehitys- ja oppimismahdollisuuksia, jotta he voivat vahvistaa
taitojaan ja edistää uraansa.
TYÖOLOSUHTEET
• Tavoitteenamme on varmistaa turvallinen työympäristö ja luoda
työolosuhteet, jotka tukevat fyysistä ja henkistä terveyttä ja
edistävät hyvinvointia työpaikalla.
• Työterveys, työsuojelu ja hyvinvointi ovat keskeinen osa
päivittäistä johtamista.
• Jokaisella on vastuu varmistaa, että sekä työntekijät että muut,
joihin työmme vaikuttaa, ovat turvassa.
• Toiminnassamme korostamme työtapaturmien ehkäisyä, jotta
vaaralliset tilanteet voidaan välttää.
OSALLISTUMINEN JA TYÖEHDOT
• Aktiivinen osallistuminen organisaation eri tasoilla sekä osallis-
tumisoikeuden kunnioittaminen ovat osa Nokian Renkaiden
työkulttuuria. Yhtiö kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja
työntekijöiden oikeutta järjestäytyä.
• Meillä on nollatoleranssi pakkotyölle, ihmiskaupalle tai lapsi-
työvoimalle. Työsopimukset laaditaan kirjallisina ja paikallisen
lainsäädännön mukaisesti. Noudatamme työaikoja ja ylityötä
koskevia paikallisia lakeja ja säädöksiä. Nokian Renkaat ei koskaan
maksa kenellekään vähempää kuin paikallisessa lainsäädännössä
määritetyn vähimmäispalkan.
Lisäksi yhtiö tarjoaa tarkempia ohjeita ja menettelyjä, jotka liittyvät
turvallisuuteen, hyvinvointiin, matkustukseen, perehdytykseen,
suoritusten johtamiseen, osaamisen kehitykseen, palkitsemiseen,
ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.
Ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteiden
mukaan yhtiö on sitoutunut luomaan terveelliset ja turvalliset työolo-
suhteet. Jokainen työntekijä on vastuussa työympäristön vaarojen
tunnistamisesta ja riskien minimoinnista. Esihenkilöt ovat vastuussa
työhön liittyvien riskiarviointien suorittamisesta yhteistyössä tiimin
jäsenten kanssa. Tällä tavoin yhtiö pyrkii kohti tehokkuutta, nollaa
virhettä ja nollaa onnettomuutta voidakseen suojata sekä työnte-
kijöitään että ympäristöä. Korkein periaatteiden toteuttamisesta
vastaava taho on Nokian Renkaiden toimitusjohtaja.
Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli
Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli toimii yhtiön työtapa-
turmien ennaltaehkäisykäytäntönä sekä johtamisjärjestelmänä. Se
kuvaa yhtiön turvallisuustyötä koskevan lähestymistavan, jota kaik-
kien Nokian Renkaiden työntekijöiden tulee noudattaa, sekä asettaa
vaatimustason yhteisille käytännöille. Globaalia mallia tuodaan osaksi
paikallisia käytäntöjä, menettelyjä ja päivittäistä päätöksentekoa.
Nokian Renkaiden turvallisuusjohtamisen malli myös tarjoaa työkaluja
jatkuvaan parantamiseen osastoilla ja toiminnoissa.
Nokian Renkaiden osastot arvioivat oman turvallisuustyönsä ja tun-
nistavat itsearviointien perusteella oman kypsyystasonsa ja kehittä-
mistarpeensa. Jokainen osasto voi keskittyä turvallisuusnäkökohtiin,
joiden se arvioi olevan itselleen olennaisimpia. Turvallisuusjohtamisen
malli ja arviointikäytäntö korostavat osastojen omaa omistajuutta
turvallisuusparannuksien suhteen.
Lisäksi jokainen alla luetelluista 16 standardista sisältää selkeän
tarkoituksen, työkalut sekä Nokian Renkaiden lähestymistavan
aiheeseen:
1. Johtaminen, sitoutuminen ja vastuut
2. Suunnittelu ja tavoitteet
3. Työntekijöiden osallistaminen
4. Turvallisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallinta
5. Lakisääteiset turvallisuusvaatimukset ja muut sitoumukset
6. Turvallisuuskoulutukset, pätevyydet ja tietoisuus
7. Käyttäytyminen ja havainnointi
8. Turvallisuusviestintä työntekijöille
9. Seuranta ja mittaaminen
10. Tapaturmien/tapahtumien raportointi ja tutkinta
11. Työpaikan tarkastukset ja auditoinnit
12. Valmius ja vaste hätätilanteisiin
13. Alihankkijoiden valinta ja hallinta
14. Muutosten hallinta
15. Ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet
16. Muut toimintamenettelyt
98
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Sitoutuminen kansainvälisiin standardeihin
Nokian Renkaat on sitoutunut toimimaan YK:n liiketoimintaa ja
ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden ja OECD:n työ- ja ihmisoi-
keuksia ohjaavien periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn perusperiaatteita ja -oikeuksia
koskevaa julistusta.
Yhtiölle oleellisia standardeja ovat ISO 45001, YK:n Global Compact
sekä Nokian Renkaiden politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät turvallisuu-
teen, hyvinvointiin, palkkaukseen, perehdytykseen, kehityskeskuste-
luihin ja osaamisen kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.
Tasavertainen kohtelu ja ihmisoikeuksien
kunnioittaminen
Nokian Renkaat kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kohtelee kaikkia
tasa-arvoisesti. Yhtiön tärkeimpiin kestävyyteen liittyviin hankkeisiin
kuuluvat työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
sekä ihmisoikeuksien suojeleminen toimitusketjussa. Yhtiön kaiken
toiminnan lähtökohtia ovat oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien
kunnioitus tehtäessä yhteistyötä henkilöstön ja muiden sidosryhmien
kanssa. Tämä tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa
Nokian Renkaiden toimintaa, ja monimuotoisuuden johtaminen yhti-
össä perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten työedellytysten konseptiin.
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen
filosofia ja ohjeet
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet katsel-
moitiin ja päivitettiin sen jälkeen, kun palkitsemispolitiikka hyväk-
syttiin vuoden 2024 huhtikuussa yhtiökokouksessa. Palkitsemista
koskevat päätökset noudattavat globaalisti yhtenäisiä periaatteita,
jotka on suunniteltu varmistamaan työntekijöiden oikeudenmukai-
nen ja tasa-arvoinen kohtelu mutta jotka kuitenkin mahdollistavat
paikallisen vaihtelun, jotta palkitseminen on kilpailukykyistä ja sen
avulla voidaan houkutella parhaita osaajia. Päätökset perustuvat
suorituksiin, tehtävän arviointiin, yhtenäiseen tavoitteiden asettami-
seen ja palkitsemiskäytäntöjen vertailuun relevanteilla markkinoilla
sekä sovellettaviin lakeihin ja työehtosopimuksiin.
Koulutus ja taitojen kehitys
Oppiminen Nokian Renkailla perustuu seuraaviin periaatteisiin:
• oppimisen integrointi liiketoimintatavoitteisiin esimerkiksi
tarveperusteisen oppimisen avulla
• digitaalisten työkalujen täysi hyödyntäminen
• modulaaristen oppimisratkaisujen tarjoaminen, jolloin voidaan
valita tarvittava oppimissisältö ja -menetelmä
• mahdollisuudet yhdistää yhteisiä ja henkilökohtaisia
oppimispolkuja
• uusien yhdessä oppimisen tapojen pilotointi, kuten opintopiirit ja
vertaisvalmennus
• ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen mahdollistaminen,
kuten mobiili oppiminen ja oppiminen tien päällä
• siirtyminen pois perinteisestä luokkahuonekoulutuksesta.
Nokian Renkaiden henkilöstön kehitysfilosofia sisältyy yhtiön
kehityskeskusteluohjeistukseen. Kehitysfilosofia tukee työntekijöi-
den kehittymistä sisäisellä työkierrolla, työssäoppimisella ja erilaisilla
kehitysratkaisuilla.
Kaikki oleelliset yhtiön politiikat ovat käytettävissä Nokian Renkaiden
intranetissä. Keskeisillä sidosryhmillä, kuten johtoryhmän jäsenillä, on
mahdollisuus lausua mielipiteensä politiikkojen ja käytäntöjen luon-
noksista. Avoin dialogi johtajien ja työntekijöiden kanssa varmistaa,
että kaikki intressit huomioidaan politiikkojen kehitysprosessissa.
Nokian Renkaiden verkkokoulutukset tukevat yhtiötä politiikkojen
toteuttamisessa.
S1-2 Vaikutuksiin liittyvä vuorovaikutus oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
Nokian Renkaat on sitoutunut kestäviin liiketoimintakäytäntöihin,
ja työntekijät edistävät niiden mukaisesti yhtiön jatkuvaa kehitystä
taidoillaan ja ideoillaan.
Nokian Renkaat järjestää erilaisia työntekijätapahtumia jakaakseen
tietoa taloudellisesta suorituskyvystä, liiketoiminnan kehityksestä,
turvallisuudesta, strategiasta, visiosta, arvoista ja muista keskeisistä
aiheista. Näissä tapahtumissa työntekijöitä rohkaistaan jakamaan
kommenttejaan, kysymyksiään tai huolenaiheitaan. Työntekijöiden
osallistamista arvioidaan vuosittain Drive! -henkilöstökyselyllä, joka
mittaa hyvinvointia, tasa-arvoa, inkluusiota ja organisaation yleistä
osallistamista.
Henkilöstökysely Drive! tehtiin kaikille työntekijöille syyskuussa 2024.
Kyselyssä oli 19 kysymystä ja yksi avoin kysymys. Vastausprosentti
oli 78 (79) ylittäen globaalin vertailukohdan, joka on 75 prosenttia.
Osallistamisen pistemäärä oli 72 (73) asteikon ollessa 0–100 (globaali
vertailukohta 75). Osallisuutta koskeviin kysymyksiin annetuista
vastauksista 71 (72) prosenttia oli myönteisiä (4 tai 5 asteikolla 1–5).
Ensimmäinen monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota koskeva
arviointi tehtiin vuoden 2021 Drive! -henkilöstökyselyssä. Arviointi
toistetaan nyt vuosittain käyttäen kolmea täsmäkysymystä. Alla ole-
vassa taulukossa näytetään pistemäärät, vertailu edelliseen vuoteen
sekä globaalit vertailukohdat näille kysymyksille.
Drive! -henkilöstökyselyn tuloksista keskustellaan tiimeissä ja toimen-
pidesuunnitelmat kehitetään yhdessä. Esihenkilöille on globaalisti
tarjolla koulutusta näiden keskustelujen helpottamiseen.
99
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Drive! -henkilöstökysely: Osallisuus, monimuotoisuus ja
yhdenvertaisuus
Kysymys
2024
Pistemäärä
asteikolla
0–100 Vs. 2023
Vs. ulkoinen
globaali
vertailukohta
Tunnen yhteen-
kuuluvuutta
yritykseen 69 0 -4
Yrityksessä
arvostetaan erilaisia
näkemyksiä 63 0 -10
Taustasta riippumatta
jokaisella on yhtäläiset
mahdollisuudet
menestyä
yrityksessämme 67 0 -7
Useilla kanavilla, kuten Nokian Renkaiden intranet, Microsoft Teams,
Viva Engage sekä virtuaaliset ja henkilökohtaiset tapaamiset, pyri-
tään varmistamaan, että työntekijät saavat riittävästi tietoa yhtiössä
tapahtuvasta kehityksestä. Kanavat tarjoavat mahdollisuuksia myös
palautteen antamiseen ja osallistamiseen.
Työntekijät voivat osallistua turvallisuushankkeisiin myös KETO-ra-
portointityökalulla, johon kaikilla on pääsy. Työkalulla kirjataan
kaikki onnettomuudet, tapaturmat ja turvallisuustoimenpiteet sekä
tutkitaan ja hallinnoidaan turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Myös
työhön liittyviä riskiarviointeja hallinnoidaan KETOn kautta.
Pohjoismaissa paikallinen johto ja henkilöstöhallinto pitävät säännölli-
siä tapaamisia henkilökunnan edustajien kanssa. Näiden tapaamisten
taajuus vaihtelee maan sekä juridisen yhtiön mukaan. Keski-Euroo-
passa ei ole nimitetty virallisia työntekijöiden edustajia paikallisten
toimintojen pienen koon ja pienen maakohtaisen työntekijämäärän,
toiminnan järjestämistavan sekä maakohtaisen lainsäädännön vuoksi.
Myös Pohjois-Amerikassa Nokian Renkaat toimii suoraan oman
työvoimansa kanssa.
Nokian Renkaiden henkilöstöjohtajalla on käytännön vastuu varmis-
taa, että osallistamista tapahtuu. Yhtiö järjestää myös säännöllisiä
vuosittaisia ja neljännesvuosittaisia tapahtumia, ja lisää järjestetään
tarpeen mukaan osallistamisen tukemiseksi.
Kaikki työntekijät osallistuvat kehityskeskusteluihin, joissa painote-
taan suoritusten johtamista ja työntekijän henkilökohtaista kehitystä.
Sisäinen työkierto, työssäoppiminen ja muut koulutusratkaisut ovat
keskeisessä roolissa työntekijöiden kehityksen tukemisessa.
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka
on esitetty liiketoimintaperiaatteissa. Nokian Renkailla on käytössä
prosesseja, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset
omaan työvoimaansa kuuluviin henkilöihin kohdistuvat kielteiset
vaikutukset, jotka liittyvät liiketoimintaan, tai tehdäkseen yhteistyötä
tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat sen
oman työvoiman käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja
niiden käsittelemiseksi. Esimerkkejä näistä ovat henkilökohtaiset
keskustelut sekä yhtiön terveydenhuoltojärjestelmä, jotka auttavat
ehkäisemään ja korjaamaan kielteisiä vaikutuksia.
Koko henkilöstölle annetaan pakollista liiketoimintaperiaatteisiin
liittyvää koulutusta. Koulutus sisältyy uusien työntekijöiden perehdy-
tykseen. Suorittamisaste vuonna 2024 oli 78 prosenttia.
Liiketoimintaperiaatteet ovat käytettävissä yrityksen verkkosivus-
tolla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuulli-
nen-liiketoiminta/yrityskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/
liiketoimintaperiaatteet/. Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaat-
teissa kerrotaan myös käytännöistä, jotka suojaavat huolenaiheista ja
tarpeista eri kanavien kautta ilmoittavia henkilöitä vastatoimilta.
Jos työntekijä havaitsee tai epäilee käyttäytymistä, joka rikkoo
yrityksen liiketoiminnan periaatteita, mukaan lukien liiketoimin-
taperiaatteita tai tietosuojakäytäntöä, heidän tulee ilmoittaa
huolenaiheistaan käyttämällä Nokian Renkaiden ilmoituskanavaa.
Vaihtoehtoisesti he voivat ilmoittaa asiasta suoraan lakiasiainjohta-
jalle, talousjohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle. Jokaisella työntekijällä
on suora pääsy kanavaan intranetin ja yhtiön verkkosivujen kautta.
Tietoa kanavasta on saatavana intranetissä sekä osana Nokian
Renkaiden liiketoimintaperiaatteita ja whistleblowing-politiikkaa.
Sisäisen viestintäkyselyn mukaan Nokian Renkaiden työntekijät
kokevat, että he voivat puhua avoimesti työn kehityksestä tai siihen
liittyvistä huolenaiheista sekä mahdollisista virheistä tai epäonnis-
tumisista. Tähän mennessä kysely on tehty vuosina 2023 ja 2024, ja
tätä kysymystä koskeva pistemäärä nousi yhden prosenttiyksikön.
Vuonna 2024 lakitoiminto koordinoi whistleblowing-prosessia ja
siihen liittyviä selvityksiä. Kaikki olennaiset havainnot sekä yleiset
tilastot raportoitiin hallituksen tarkastusvaliokunnalle sekä henki-
löstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle.
Kaikkia väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoi-
milta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin
nimettyjä ilmoituksia.
100
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S1-4 Toimenpiteet omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen
Voidakseen reagoida olennaisiin vaikutuksiin ja hyödyntää omaan
työvoimaan liittyviä mahdollisuuksia Nokian Renkaat toteuttaa
erilaisia hankkeita, kuten koulutusta, auditointeja sekä vuosittaiset
henkilöstöprosessit ja henkilöstökyselyn.
Nokian Renkaiden työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten
hallintaa johtavat henkilöstö- ja turvallisuustoiminnot, ja kaikki esi-
henkilöt ovat vastuussa vaikutusten hallinnasta sekä omien tiimiensä
kannalta olennaisten toimenpiteiden toteuttamisesta.
Nokian Renkaat on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen sekä tukee
työntekijöitä osaamisen vahvistamisessa ja erinomaisessa suoriu-
tumisessa omassa roolissaan. Oppimiseen rohkaistaan erilaisten
hankkeiden ja yhteistyön kautta, ja sisäinen työkierto tarjoaa
mahdollisuuksia työskennellä eri tehtävissä ja toiminnoissa.
Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa sisäistä työkiertoa,
työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä sovelletaan
70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy työssä
saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja 10
prosenttia koulutuksesta.
Digitalisaatio mahdollistaa verkko-oppimisen, joka sisältää ulkoisia
resursseja, kuten webcasteja, podcasteja ja ammattilaisfoorumeita.
Oppiminen on yhä liikkuvampaa ja joustavampaa sekä riippumatonta
ajasta ja paikasta. Myös yhtiön päivitetty verkkokoulutusalusta tukee
tätä kehitystä.
Yhtiön verkkokoulutusten hallinnointijärjestelmä päivitettiin vuonna
2023, mikä mahdollistaa eri muodoissa olevat materiaalit. Työn-
tekijöistä koostuva tiimi koulutettiin kehittämään liiketoiminnan
tarpeisiin räätälöityjä verkkokursseja. Kurssien laadintatyökalu sekä
parannettu käyttöliittymä helpottavat sisäisten verkkokoulutusten
laatimista ja toteuttamista. Käyttöön on otettu uusia kursseja,
joiden aiheita ovat esimerkiksi turvallisuus, kestävyys, hankinnat ja
tietosuoja.
Työntekijöiden osallistumisen rohkaiseminen
Vuonna 2024 yhtiön toimenpiteisiin lukeutuivat sisäiseen viestin-
tään liittyvä kysely, Nokian Renkaiden ihmisoikeuksiin liittyvän due
diligence -prosessin määritteleminen sekä henkilöstön osallistaminen
strategiseen suunnitteluun. Osana strategiaprosessia työntekijöitä
pyydettiin keskustelemaan siitä, miten yhtiö voi menestyä jatkossa.
Fasilitoidut keskustelut järjestettiin marraskuun aikana, ja ne olivat
avoimia kaikille työntekijöille.
Vuonna 2024 Nokian Renkaat myös pilotoi uusille esihenkilöille
tarkoitetun Leadership Growth Track -koulutusohjelman. Leadership
Growth Track pyrkii auttamaan osallistujia kehittämään itsetietoi-
suutta ja luomaan kasvuajattelua yhteisillä koulutustilaisuuksilla,
yksilöllisillä kehityssuunnitelmilla sekä vertaistuen avulla. Tämä
on esimerkki hankkeesta, joka pyrkii ehkäisemään työntekijöiden
motivaatioon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia mutta ennen kaikkea
tuottamaan myönteisiä vaikutuksia paremman motivaation, taitojen
ja urakehitysmahdollisuuksien kautta.
Kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet korostavat
tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet pyrkivät
selventämään periaatteita kokonaispalkitsemisen taustalla ja
tukemaan esihenkilöitä oikeudenmukaisten ja yhdenmukaisten
palkkapäätösten tekemisessä. Avoimuus on keskeistä, sillä se
auttaa työntekijöitä ymmärtämään yhtiön palkitsemisjärjestelmää
paremmin, mikä puolestaan auttaa edistämään motivaatiota ja
osallistumista. Tulevan vuoden aikana painopiste on palkitsemiskou-
lutuksessa, jotta voidaan parantaa ymmärrystä koko organisaatiossa,
mikä edistää entisestään tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia työoloja.
Työterveyden ja -turvallisuuden aktiivinen edistäminen
Nokian Renkaat on sitoutunut edistämään aktiivisesti työntekijöiden
terveyttä ja hyvinvointia ehkäisten näin olennaisia kielteisiä vaikutuksia.
Yhtiö esimerkiksi hioo jatkuvasti turvallisuusjohtamisen malliaan
voidakseen välttää ja lieventää kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden
turvallisuuteen. Terveydenhuoltosektorilla toimivien kumppaniyritys-
ten kautta Nokian Renkaat tarjoaa myös kattavia työterveyshuolto-
palveluita kaikille työntekijöilleen. Tämän avulla yhtiö voi ennakoivasti
ehkäistä ja lieventää riskejä sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä
ongelmien ilmetessä.
Kaikki tapaturmat ja muut vaaratilanteet pitää raportoida yhteiseen
työkaluun (KETO) viimeistään seuraavana arkipäivänä. Jokainen tapa-
turma on tutkittava huolellisesti, jotta voidaan ehkäistä vastaavat
tapaukset ja parantaa työympäristöjä.
Tapaturmien raportointi ja tutkinta ovat asianomaisen päällikön
vastuulla. Merkittävistä tapaturmista viestitään sisäisesti eri toimi-
paikkojen, tuotantoyksiköiden ja toimintojen välillä. Syyt ja korjaavat
toimenpiteet käydään läpi, jotta voidaan tunnistaa yhteiset riskit ja
jakaa parhaita käytäntöjä.
Työhön liittyvillä riskiarvioinneilla ja turvallisuustoimenpiteillä on
oleellinen rooli työympäristön todellisten riskien ymmärtämisessä.
Turvatoimien huolellisella analysoinnilla voidaan ennakoivasti ehkäistä
tapaturmia.
Työntekijöitä rohkaistaan tekemään turvallisuushavaintoja ja turval-
lisuutta parantavia toimenpiteitä. Tavoitteena on keskimäärin viisi
turvallisuustoimenpidettä työntekijää kohti.
Turvallisuus on ollut alusta alkaen Nokian Renkaiden toiminnan
keskeinen painopiste myös Romanian Oradeassa, jossa yhtiön
turvallisuuskulttuuri integroidaan vaiheittain kaikkiin toimintoihin.
Päälliköille ja esihenkilöille on annettu turvallisuusjohtamiskoulutusta,
jotta tiimit kokisivat omistajuutta turvallisuustoimenpiteistä ja voivat
johtaa niitä. Oradeassa on myös otettu käyttöön yhteinen turvallisuu-
den raportointityökalu KETO tukemaan työturvallisuuden kehitystä.
101
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Nokian Renkaiden työturvallisuuden kehitystyötä ohjaa turvallisuu-
den tiekartta, joka määrittää lähivuosien keskeiset kehityskohteet.
Tiekartta kattaa koko yhtiön, jokaisen lokaation ja kaikki toiminnot.
Kehitystyön tavoitteena on turvallisuuskulttuurin kehittäminen,
turvallisuustason parantaminen sekä henkilöstön ja sidosryhmien
osallistumisen lisääminen turvallisuuden kehitystyössä. Tiekarttaa ja
siinä määritettyjä kehityshankkeita seurataan säännöllisesti johtoryh-
mässä sekä muissa oleellisissa ryhmissä ja tiimeissä.
Työntekijöiden hyvinvointia parantavat
lisätoimenpiteet
Parantaakseen työntekijöiden hyvinvointia yhtiö panostaa johtajuu-
den kehitykseen, ihmisoikeuksia koskevan lähestymistavan määritte-
lyyn sekä tasavertaisten mahdollisuuksien kulttuurin edistämiseen.
Muita toimenpiteitä ovat Nokian Renkaiden ihmisoikeussitoumuksen
läpikäynti ja due diligence -prosessin määrittely ja kuvaaminen.
Yhtiö seuraa hankkeidensa tehokkuutta vuotuisella henkilöstökyse-
lyllä. Vuonna 2024 kyselyssä oli 19 kysymystä, joihin oli lisätty kaksi
hyvinvointia painottavaa uutta kohtaa sekä yksi avoin kysymys. Kaikki
työntekijät, joilla on yhtiön sähköpostiosoite, saavat osallistumis-
kutsut Nokian Renkaiden ulkoiselta kumppanilta. Tuotannossa tai
Vianorilla työskentelevät voivat vastata myös QR-koodin tai yhtiön
intranetissä Entiressä olevan linkin kautta. Kaikki vastaukset ovat
nimettömiä ja luottamuksellisia, ja havainnoista keskusteltuaan tiimit
päättävät, mihin toimenpiteisiin ne sitoutuvat.
Nokian Renkaat keskittyy myös henkilöstöprosessien läpikäyntiin
sekä verkkokoulutusalustan ja viestinnän parantamiseen. Vuotuiseen
henkilöstökyselyyn liittyvä toimenpiteiden suunnitteluprosessi sekä
aktiivinen vuoropuhelu työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
mahdollistavat sen, että yhtiö tunnistaa tarvittavat ja asianmukai-
set toimenpiteet, joilla voidaan puuttua työvoimaan kohdistuviin
tosiasiallisiin tai potentiaalisiin kielteisiin vaikutuksiin. Linjaesihenkilöt
seuraavat Nokian Renkaiden työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia
ja reagoivat niihin henkilöstöprosesseilla, kuten suorituskyvyn
arvioinneilla ja kahdenkeskisillä keskusteluilla.
Hybridityömalli tukee työntekijöiden hyvinvointia
Vuonna 2024 yhtiö jatkoi hybridityömallia johtoryhmän täydellä
tuella. Tähän sisältyy joustava työaika sekä työn järjestely aina kun
se on mahdollista. Yhtiö noudattaa paikallista lainsäädäntöä liittyen
joustavaan työaikaan, osa-aikatyöhön sekä vanhempainvapaisiin
ja perhevapaisiin. Moderni, digitaalisilla työkaluilla varustettu
työympäristö auttaa tiimejä järjestämään työnsä joustavasti ja
tukee työntekijöiden hyvinvointia. Tiimit ovat myös yhteistyössä
määrittäneet parhaat työkäytännöt.
S1-5 Olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet
Asettaessaan tavoitteita Nokian Renkaat osallistaa työvoimaansa
suoraan ottamalla työntekijät ja työvoiman edustajat osaksi aktiivista
vuoropuhelua. Työntekijöitä osallistetaan tavoitteiden asettamiseen
ja edistymisen seurantaan myös muilla kanavilla, joita ovat Drive!
-henkilöstökysely, vastuullisuuden ohjausryhmä, työsuojelutoimi-
kunta Nokialla ja työturvallisuusvaliokunta. Nokian Renkaiden johto
asettaa täsmällisiä tavoitteita, seuraa niiden toteuttamista ja varaa
riittävästi resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi ja tavoitetason
ylläpitämiseksi.
Nokian Renkaat tiedottaa henkilökunnalle suoritustasosta järjestä-
mällä vuotuisia kestävyyteen liittyviä tiedotustilaisuuksia, neljän-
nesvuosittaisia työntekijöiden tiedotustilaisuuksia, johdon ja tiimien
kokouksia, kestävyyden ohjausryhmiä ja muita projektipohjaisia
seurantamekanismeja.
Yhtiö tavoittelee kunnianhimoisia ei-taloudellisia tavoitteita, jotka
ovat kiinteä osa sen ydintoimintaa. Hallitus vahvisti aiemmin julkaistut
kuusi ei-taloudellista tavoitetta huhtikuussa 2023. Nokian Renkaiden
työvoimaa koskevia tavoitteita olivat tapaturmataajuuden laskemi-
nen sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen. Lisäksi vuoden 2025
alussa Nokian Renkaat asetti uusia tavoitteita, jotka pohjautuvat
kaksoisolennaisuusarviointiin. Tavoitteiden tarkoituksena on auttaa
yhtiötä hallinnoimaan omaan työvoimaan liittyviä olennaisia vaikutuk-
sia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Nokian Renkaiden oma työvoima ja työvoiman edustajat olivat suo-
raan osallisina turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamisessa,
suoritusten seurannassa tavoitteisiin nähden sekä yhtiön suorituksiin
liittyvien oppien ja parannuskohteiden tunnistamisessa turvallisuus-
toimikuntien sekä KETO-raportointityökalun kautta.
Nokian Renkaiden työvoimaan liittyvät tavoitteet
• Päälliköiden osaamisen lisääminen liittyen Nokian Renkaiden
palkitsemisohjeisiin ja -käytäntöihin. Mitataan koulutuksiin osallis-
tumisen kautta, tavoitteena yli 60 prosentin osallistumisaste
päälliköiden keskuudessa vuonna 2025.
• Työkierron, kuten siirtojen ja ylennysten prosenttiosuuden paran-
taminen, perustaso mitataan 2025
• Tasavertaisten mahdollisuuksien tunteen jatkuva paranta-
minen; liittyy Drive! -henkilöstökyselyn kysymykseen ”Taustasta
riippumatta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä
yrityksessä”, perustaso 2021: 65 – tulos vuonna 2024: 67
• Laskea poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta (LTIF)
8,3:sta (2018) 1,5:een vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2024 konsernin LTIF parani tasolle 4,6 (4,7). Valitettavasti
LTIF-tavoitetta ei saavutettu. Erityisesti lisääntynyt työntekijämäärä
uudemmilla rengastehtailla ja useat tapaturmat Vianorissa vaikutti-
vat tapaturmataajuuteen.
Kokonaistapaturmataajuus kuitenkin parani 12,0:sta 11,3:een.
Turvallisuustoimenpiteet henkilöä kohti olivat tavoitteen mukaisella
tasolla 5,0 (4,6). Turvallisuustoimenpiteiden määrä kasvoi noin 3 000
kappaleella ollen yhteensä yli 21 000 kappaletta. Vannetehtaalla
Suomessa saavutettiin yli 500 päivää ilman tapaturmia.
102
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Sekä konsernikestävyysraportin että tilinpäätöksen työntekijälu-
vut perustuvat viralliseen henkilöstömäärään raportointikauden
lopussa 31.12.2024. Tilinpäätöksessä luvut näytetään liitetiedossa 8:
Henkilöstökulut.
Vuoden 2024 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 3 810 työntekijää, joista
1 712 oli toimihenkilöitä ja 2 098 tuotannon työntekijöitä. Tuotannon
työntekijöistä 88 prosenttia oli miehiä ja 12 prosenttia naisia. Toimi-
henkilöistä 73 prosenttia oli miehiä ja 27 prosenttia naisia.
Joka vuosi on kaksi renkaanvaihtosesonkia, jolloin henkilömäärä
nousee tilapäisesti noin 500–700 työntekijällä. Vuoden 2024 aikana
Nokian Renkaat työllisti Pohjoismaissa yhteensä 1 350 sesonkityönte-
kijää Vianor-ketjussa, joka tarjoaa rengas- ja autonhuoltopalveluita.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
Sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
Miehet 3 080
Naiset 730
Muut* 0
Ei ilmoitettu 0
Työsuhteiset
työntekijät yhteensä 3 810
* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli niissä maissa,
joissa laki mahdollistaa henkilöille kolmannen, usein neutraalin sukupuolen
rekisteröimisen.
Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa Nokian
Renkailla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus
on vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä
Maa
Työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
Suomi 1 770
Yhdysvallat 606
Norja 526
Ruotsi 426
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen
mukaan (henkilömäärä)
Naiset Miehet Muut
Ei ilmoi-
tettu
Yh-
teensä
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä 730 3 080 0 0 3 810
Vakinaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 703 2 929 0 0 3 632
Määräaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 27 151 0 0 178
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 3 46 0 0 49
Kokoaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 693 2 998 0 0 3 691
Osa-aikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 37 82 0 0 119
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain
(henkilömäärä)
Pohjois-
maat
Muu
Eurooppa
Pohjois-
Amerikka Yhteensä
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä 2 722 470 618 3 810
Vakinaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 2 548 466 618 3 632
Määräaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 174 4 0 178
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 49 0 0 49
Kokoaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 2 613 460 618 3 691
Osa-aikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 109 10 0 119
Vaihtuvuus
Pohjois-
maat
Muu
Eurooppa
Pohjois-
Amerikka Yhteensä
Päättyneiden
työsuhteiden määrä 240 55 131 426
Vaihtuvuusprosentti 9 12 21 11
Päättyneiden työsuhteiden määrä sisältää työntekijät, jotka rapor-
tointivuoden aikana ovat lähteneet vapaaehtoisesti tai irtisanomisen
tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet työsuhteessa ollessaan.
Vaihtuvuuden laskennassa nimittäjänä on käytetty työsuhteisten
työntekijöiden lukumäärää raportointikauden lopussa.
103
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S1-7 Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Nokian Renkaat kutsuu muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi
sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole suoraa työsuhdetta yhtiöön, mutta
joiden työtä Nokian Renkaat valvoo ja johtaa.
Vuonna 2024 muita kuin työsuhteisia työntekijöitä oli 342 (383),
joista suurin osa oli Suomen-tehtaan tuotannossa työskenteleviä
yksityisten henkilöstövuokrausyritysten työntekijöitä (225). Muut kuin
työsuhteiset työntekijät on raportoitu perustuen raportointikauden
lopun henkilöstömäärään 31.12.2024.
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
67 prosenttia Nokian Renkaiden työntekijöistä oli työehtosopimusten
piirissä vuonna 2024.
Keski-Euroopassa ei ole solmittu työntekijöiden kanssa sopimuksia
edustuksesta eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC), Societas
Europaea (SE) -neuvoston tai Societas Cooperativa Europaea (SCE)
-neuvoston kautta paikallisten toimintojen pienen koon ja pienen
maakohtaisen työntekijämäärän, toiminnan järjestämistavan sekä
maakohtaisen lainsäädännön vuoksi.
Kun työehtosopimusta ei ole, yhtiö noudattaa käytettävissä olevia
työsuhdetta koskevia säännöksiä. Nokian Renkaat noudattaa lakeja ja
asetuksia jokaisessa maassa.
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
Nokian Renkaiden ylin johto koostuu toimitusjohtajasta ja johtoryh-
mästä. Luvut perustuvat viralliseen työntekijämäärään 31.12.2024.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät – muu kuin
ETA-alue (arvio alueista, joissa on yli
50 työsuhteista työntekijää, joiden
osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla
(vain ETA-alue) (maat, joissa on yli
50 työsuhteista työntekijää, joiden
osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19 % Pohjois-Amerikka
20–39 %
40–59 %
60–79 % Norja
80–100 % Suomi, Ruotsi Suomi, Ruotsi, Norja
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
Sukupuoli
Naiset 4
Miehet 5
Naiset, % 44
Miehet, % 56
Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
Sukupuoli
Alle 30-vuotiaat 653
30–50-vuotiaat 2 137
Yli 50-vuotiaat 1 020
Alle 30-vuotiaat, % 17
30–50-vuotiaat, % 56
Yli 50-vuotiaat, % 27
104
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S1-10 Riittävä palkka
Nokian Renkaat ei koskaan maksa kenellekään vähempää kuin pai-
kallisessa lainsäädännössä määritetyn vähimmäispalkan. Lisäksi yhtiö
noudattaa paikallisten markkinoiden käytäntöjä sekä työehtosopi-
muksia, jos niitä sovelletaan.
S1-11 Sosiaalinen suojelu
Kaikki Nokian Renkaiden työntekijät saavat sosiaalista suojelua joko
julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etujen kautta.
Turva suojaa tulojen menetykseltä, joka voi seurata suurista elä-
mänmuutoksista. Niihin lukeutuvat esimerkiksi sairaus, työttömyys,
työhön liittyvä loukkaantuminen, vammautuminen, vanhempainva-
paa ja eläkkeelle siirtyminen. Turva alkaa heti, kun työntekijä aloittaa
työt yhtiössä.
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevat mittarit
Kehityskeskustelut, jotka painottuvat suoritusten johtamiseen
ja työntekijöiden henkilökohtaiseen kehitykseen, on tarkoitettu
kaikille työntekijöille. Yhtiön työntekijöiden kehitysohjelma korostaa
sisäistä työkiertoa, työssäoppimista ja erilaisia kehitysratkaisuja. Siinä
sovelletaan 70–20–10-periaatetta: 70 prosenttia kasvusta syntyy
työssä saadusta kokemuksesta, 20 prosenttia muilta oppimisesta ja
10 prosenttia koulutuksesta.
Prosenttiosuus Nokian Renkaiden koko henkilöstöstä, joka osallistui kehityskeskusteluprosessiin
Sukupuoli Osallistumisprosentti Henkilöstöryhmä Osallistumisprosentti
Naiset 90 Tuotantotyöntekijät 82
Miehet 87 Toimihenkilöt 91
Yhteensä 88 Yhteensä 88
Keskimääräiset koulutustunnit per henkilö vuonna 2024
Sukupuoli
Keskimääräiset
koulutustunnit
työntekijää kohti Henkilöstöryhmä
Keskimääräiset
koulutustunnit
työntekijää kohti Ikäryhmä
Keskimääräiset
koulutustunnit
työntekijää kohti
Naiset 8,1 Tuotantotyöntekijät 3,7 Alle 30 3,2
Miehet 4,8 Toimihenkilöt 7,5 30–50 6,4
Yli 50 4,9
Yhteensä 5,4 Yhteensä 5,4 Yhteensä 5,4
105
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön turvallisuusjohtamisen
mallin ja KETO-turvallisuusraportointityökalun piirissä. Suomessa ja
Yhdysvalloissa sijaitsevat rengastehtaat on sertifioitu kansainvälisen
ISO 45001 -työsuojelustandardin mukaisesti. Vianorin turvallisuus-
asioiden johtaminen noudattaa ISO 45001 -standardia, mutta sitä ei
ole ulkoisesti sertifioitu.
Vuonna 2024 menetettiin 450 työpäivää työperäisten loukkaan-
tumisten ja kuolemantapausten, työperäisten terveysongelmien ja
muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden työperäisistä terveyson-
gelmista johtuvien kuolemantapausten vuoksi.
Nokian Renkaiden koko työvoima on yhtiön oman, sisäisesti
auditoidun turvallisuusjohtamisen mallin piirissä, joka perustuu
lainsäädännön vaatimuksiin sekä tunnustettuihin standardeihin tai
ohjeisiin. Oleelliset toiminnot Suomessa ja Yhdysvalloissa on auditoitu
ulkoisesti ISO 45001 -standardin mukaisesti.
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF)*
2024 2023
Nokian Renkaat Suomi 1,0 2,4
Nokian Renkaat Yhdysvallat 2,5 4,5
Nokian Renkaat Romania 3,9 -
Vianor 8,9 7,8
Nokian Renkaat -konserni 4,6 4,7
* Poissaoloon johtaneet tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.
Työperäisten sairaustapausten määrä (oma henkilökunta)
2024 2023
Nokian Renkaat -konserni 17 13
Työperäisten kuolemantapausten lukumäärä johtuen
työtapaturmista ja työhön liittyvistä sairauksista
2024 2023
Nokian Renkaat -konserni 0 0
Alihankkijat, jotka työskentelevät Nokian
Renkaiden toimipisteissä 0 0
Tapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamien
poissaolopäivien määrä
2024
Nokian Renkaat -konserni 450
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Kaikki työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaisiin sosiaalipoliittisten
sopimusten ja/tai työehtosopimusten nojalla.
S1-16 Palkkaero ja kokonaisansiot
Nokian Renkaiden kokonaispalkitsemisen filosofia ja ohjeet muo-
dostavat yhtenäisen viitekehyksen työntekijöiden sitouttamiselle,
tunnustuksen antamiselle ja palkitsemiselle. Ohjeistuksen periaatteet
on määritetty niin, että ne tukevat yhtiön tavoitetta edistää osallistu-
vaa ja hyvin suoriutuvaa organisaatiota sekä auttavat varmistamaan
työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasavertaisen kohtelun koko
organisaatiossa.
Kokonaistapaturmataajuus (TRIF)*
2024 2023
Nokian Renkaat Suomi 8,0 8,9
- Omat työntekijät 7,5
- Muut kuin työsuhteiset työntekijät 10,6
Nokian Renkaat Yhdysvallat 13,4 24,5
Nokian Renkaat Romania 3,9 -
Vianor 15,4 14,6
Nokian Renkaat -konserni 11,3 12,0
* Tapaturmat / 1 000 000 työtuntia.
Kirjattavat tapaturmat
2024 2023
Nokian Renkaat Suomi 23 26
- Omat työntekijät 18
- Muut kuin työsuhteiset työntekijät 5
Nokian Renkaat Yhdysvallat 16 22
Nokian Renkaat Romania 1 -
Vianor 52 45
Nokian Renkaat -konserni 92 93
Työperäisten sairaustapausten taajuus (OIFR)*
2024 2023
Nokian Renkaat -konserni 0,8 1,0
* Työperäiset sairaustapaukset / 1 000 000 työtuntia.
106
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitseminen koostuu kilpailukykyisistä paketeista, joihin kuuluu
sekä rahallisia että ei-rahallisia elementtejä, joilla tuetaan suoritusky-
kyä, motivaatiota ja sitoutumista. Rahallisiin elementteihin lukeutuvat
peruspalkka, luontoisedut sekä erilaiset kannustimet.
Nokian Renkailla peruspalkan määritys noudattaa työehtosopimuksia
sekä paikallisia markkinakäytäntöjä ja perustuu määritettyyn teh-
tävän vaativuusluokitteluun. Kaikki työntekijät ovat mukana lyhyen
tähtäimen kannustinohjelmassa.
Nokian Renkaiden palkitsemisrakennetta seurataan säännöllisesti,
jotta varmistetaan, että se tukee tulevaa suorituskykyä ja työnte-
kijöiden sitoutumista. Kaikki raportoidut tiedot saadaan globaalista
HR-järjestelmästä ja lasketaan euromääräisesti, jotta kaikkien
työntekijöiden tiedot ovat yhtenäisiä.
Kannustinjärjestelmät seuraavat suorituskykyä
Nokian Renkaat käyttää useita kannustinjärjestelmiä mitatakseen
sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suorituskykyä. Kaksi osakepalkkio-
järjestelmää linjaavat yhteen osakkeenomistajien ja avainhenkilöstön
pitkän tähtäimen tavoitteet kehittäen yhtiön arvoa ja sitouttaen
avainhenkilöstön yhtiön strategisiin tavoitteisiin.
Yhtiön tärkeimmän tämänhetkisen pitkän aikavälin kannustinjärjes-
telmän eli Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkkiojär-
jestelmän tavoitteet liittyvät kumulatiiviseen tulokseen (EBITDA),
henkilöautonrenkaiden tuotantovolyymin kasvuun sekä hiilidiok-
sidiekvivalenttien (CO
2
e) Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähen-
tämiseen. CO
2
e-kestävyystavoitteella on 10 prosentin painoarvo
pitkän tähtäimen kannustimien kaikkiaan 100 prosentista. Nokian
Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin
lisäkannustintyökaluna, jota käytetään Nokian Renkaiden toimitus-
johtajan, johtoryhmän ja valikoidun avainhenkilöstön sitouttamiseen.
Molempia järjestelmiä jatkettiin vuonna 2024, ja suoritusperusteista
osakepalkkio järjestelmää säädettiin käyttämään kahden vuoden
ansaintajaksoa, jota seuraa yhden vuoden rajoitusjakso.
Kaikkia työntekijöitä koskevia lyhyen tähtäimen kannustimia käyte-
tään edistämään strategiaa ja palkitsemaan saavutuksista eri tasoilla,
kuten konsernissa, tulosyksikössä, tiimeissä tai yksilötasolla.
Palkitsemisen mittarit
2024 2023
Sukupuolten palkkaero
1
0,6 -2,8
Kokonaispalkitsemissuhde
2
25,2 -
1
Sukupuolten välinen palkkaero määritellään nais- ja miespuolisten
työntekijöiden keskimääräisen bruttotuntipalkan erotuksena ilmaistuna
prosentteina miespuolisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta.
2
Kokonaispalkitsemissuhde määritellään korkeimmin palkatun henkilön
vuotuiseksi kokonaispalkitsemissuhteeksi kaikkien työntekijöiden
vuotuiseen mediaanipalkkaan (lukuun ottamatta korkeimmin palkattua
henkilöä). Laskelma sisältää Nokian Renkaiden globaaliin HR-järjestelmään
tallennetut kompensaatioelementit: henkilöstön peruspalkan, pääasialliset
lisät ja bonukset tavoitemahdollisuustasolla (määritelty bonusohjelmissa
tai tosiasiallisesti maksetun mediaanitason mukaan). Suhdelukuun
vaikuttaa tuotantotyöntekijöiden suuri määrä työvoimassa.
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Vuoden aikana ei todettu esiintyneen työperäisiä syrjintätapauk-
sia, jotka koskevat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään,
kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen,
ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin asiaankuuluviin
syrjinnän muotoihin perustuvaa syrjintää, jossa sisäiset ja/tai ulkoiset
sidosryhmät ovat osallisina. Tähän sisältyvät häirintätapaukset
erityisenä syrjinnän muotona. Ilmoituskanavan kautta ei tehty yhtään
ilmoitusta, joka liittyy yllä lueteltuihin asioihin.
Lisäksi omaan työvoimaan liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia
tai tapauksia ei raportoitu vuoden aikana, eikä ilmennyt yhtään
YK:n ohjaavien periaatteiden tai OECD:n monikansallisille yrityksille
tarkoitetun ohjeistuksen rikkomusta.
Tällaisten tapausten seurauksena ei määrätty sakkoja, rangaistus-
maksuja tai vahingonkorvauksia.
107
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
S2 Arvoketjun työntekijät
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
• Työolot
• Yhdenvertainen
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
• Muut työhön liittyvät
oikeudet
Kielteiset
ihmisoikeusvaikutukset
liittyen työoloihin
ja tasa-arvoon
hankintaketjussa
sekä ulkoistetuissa
toiminnoissa
Hankintaperiaatteet,
vastuullisen luonnon-
kumin politiikka,
toimittajien
liiketoiminta-
periaatteet
Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa
myös toimittajiensa sitoutuvan muun muassa
• aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa
• tarjoamaan työntekijöilleen vähintään
paikallisen lainsäädännön edellyttämän
minimipalkan
• tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen
työympäristön
• kunnioittamaan siirtolais- ja
vierastyövoiman oikeuksia sekä
edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä
ja ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin
varmistaakseen, että työntekijät eivät
joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja
muista liitännäiskustannuksista
• tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet
(esim. kelvollinen asuminen, pääsy
juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä
ruokaturva) paikan päällä työskenteleville
ja asuville työntekijöille ja tukemaan samaa
paikallisyhteisöissä
• varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin
liittyvät suojatoimet koskevat kaikkia
työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei
tehdä poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen
perusteella.
108
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
SBM-3 Kestävän liiketoiminnan edistäminen
toimitusketjussa
Nokian Renkaat on premium-renkaiden valmistaja, jonka strategiaan
on integroitu kestävä liiketoiminnan harjoittaminen. Rengasvalmista-
jana Nokian Renkaat ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Se on
eräs renkaiden pääraaka-aineista sekä satojen tuhansien perheiden
elanto maissa, joiden oma lainsäädäntö ja työolosuhteet kehittyvät
vielä. Näin ollen olennaiset kielteiset vaikutukset koskevat lähinnä
ihmisiä, jotka työskentelevät luonnonkumin parissa yhtiön arvoketjun
alkupäässä. Ihmisarvoisten työolojen edistäminen ja varmistaminen
on keskeistä kestävän ja vastuullisen kehityksen kannalta.
Pienviljelijät, jälleenmyyjät ja prosessoijat eivät ole Nokian Renkaiden
palveluksessa, vaan he työskentelevät monimutkaisessa ja pirstoutu-
neessa luonnonkumin toimitusketjussa. Luonnonkumia kasvatetaan
lähinnä maissa, joissa vastuullisuusriskit ovat korkeampia verrattuna
esimerkiksi Euroopan valtioihin. Maailman johtavia luonnonkumin
tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja Vietnam. Malesiassa vieras-
työläiset on tunnistettu erityisen haavoittuvaksi ryhmäksi. Yleinen
auditoinneissa havaittu ongelma on työsopimusten kieli ja sisältö,
mutta myös muita poikkeamia on havaittu.
Johtajuus vastuullisuudessa on yksi Nokian Renkaiden strategian
kulmakivistä. Yksi yhtiön ei-taloudellisista tavoitteista on kehittää
toimitusketjun kestävyyttä, ja tähän liittyen halutaan ylläpitää tilanne,
että 100 prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista
on auditoitu. Nokian Renkaat teettää kestävyysauditointeja, joiden
yhteydessä arvoketjun työntekijöitä haastatellaan. Näin yhtiö saa
tietoa työntekijöistä, joihin kohdistuu tai voi kohdistua olennaisia
vaikutuksia. Lisäksi Nokian Renkaat on mukana Global Platform for
Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -yhteistyössä, johon luonnon-
kumiin liittyvät eri sidosryhmät osallistuvat ja jossa myös arvoketjun
työntekijöiden näkemykset tulevat esiin.
Myös Nokian Renkaiden valmistuskumppanit on auditoitu alueilla,
joilla kestävyyteen liittyviä riskejä voi esiintyä. Näissä auditoinneissa
käsiteltiin muun muassa lapsi- ja pakkotyövoimaa, eikä tällaisia
ongelmia ole havaittu.
Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa tavalla,
joka kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoi-
keuksia. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian
Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä
periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuul-
lisuuden kannalta kriittisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat
Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita. Kaikkien
uusien toimittajien taustat myös tarkistetaan Nokian Renkaiden due
diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää, ja
Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyvät mahdolliset riskit.
S2-1 Kestävää hankintaa ohjaavat politiikat
ja prosessit
Konsernin hankintaperiaatteissa määritetään kestävän hankinnan
yleiset periaatteet, ja ne ohjaavat Nokian Renkaiden hankintatoimin-
non työtä. YK:n Global Compact -aloitteen tukijajäsenenä Nokian
Renkaat noudattaa sekä aloitteen mukaisia että yhtiön omia eettisiä
periaatteita. Yhtiö edellyttää, että kaikki Nokian Renkaiden vastuul-
lisuuden kannalta keskeisiksi tunnistamat toimittajat noudattavat
Nokian Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteita, jotka ovat
julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Yhtiöllä on myös vastuullisen
luonnonkumin politiikka. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankin-
noista, laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa
näiden toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta.
Toimittajien liiketoimintaperiaatteissa edellytetään, että toimittajat
sitoutuvat ihmisoikeuksien noudattamiseen työntekijöiden oikeudet
mukaan luettuina, ja niissä kielletään syrjintä sekä muun muassa
lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö. Toimittajat eivät saa osallistua
minkään tyyppiseen orjatyöhön tai hyötyä tällaisesta työstä.
Nokian Renkaat on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaa
kunnioittaen kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia,
eli vähintään niitä oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä
ihmisoikeuksia koskevassa julistuksessa, sekä perusoikeuksia
koskevia periaatteita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työn peruspe-
riaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa. Yhtiö odottaa samaa
toimittajiltaan.
109
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Nokian Renkaat edellyttää, että sen toimittajat pyrkivät kohti
sosiaalisesti kestävää toimitusketjua, jossa edistetään ihmisarvoisia
työoloja. Nokian Renkaat on sitoutunut ja odottaa myös toimitta-
jiensa sitoutuvan muun muassa:
• aktiivisesti torjumaan lapsityövoimaa
• tarjoamaan työntekijöilleen vähintään paikallisen lainsäädännön
edellyttämän minimipalkan
• tarjoamaan työntekijöilleen turvallisen työympäristön
• kunnioittamaan siirtolais- ja vierastyövoiman oikeuksia sekä
edistämään eettisiä rekrytointikäytäntöjä ja ryhtymään
kohtuullisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät
eivät joudu vastaamaan rekrytointimaksuista ja muista
liitännäiskustannuksista
• tarjoamaan ihmisarvoiset elinolosuhteet (esim. kelvollinen
asuminen, pääsy juomaveteen ja oikeus ruokaan sekä ruokaturva)
paikan päällä työskenteleville ja asuville työntekijöille ja tukemaan
samaa paikallisyhteisöissä
• varmistamaan, että työvoiman oikeuksiin liittyvät suojatoimet
koskevat kaikkia työntekijöitä ja että kenenkään kohdalla ei tehdä
poikkeusta syrjinnän tai työsuhteen perusteella.
Voidakseen havaita tosiasialliset olennaiset kielteiset vaikutukset
ja korjata niitä Nokian Renkaat teettää auditointeja ja on myös
sitoutunut ylläpitämään konsernitason valitusmekanismia (YK:n
ohjaavien periaatteiden tehokkuuskriteerien mukaisesti), joka
soveltuu valitusten vastaanottamiseen sekä tarjoaa mahdollisuuden
tuotannosta tai hankinnasta aiheutuvien kielteisten ihmisoikeusvai-
kutusten korjaamiseen. Yhtiö edellyttää samaa toimittajiltaan.
Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli
ja sisältö. Useissa tapauksissa työtuntien, lepoaikojen ja lomien
kirjaukset puuttuvat tai ovat vain osittaisia. Joissakin auditoinneissa
on myös todettu, että lepoaikoja ja lomia ei aina myönnetä paikallisen
lainsäädännön mukaisesti. Joissakin maissa vierastyöläisten
rekrytointi on tunnistettu ongelmalliseksi aiheeksi. Näistä löydöksistä
kerrotaan tarkemmin osiossa ”Auditoinnit auttavat tunnistamaan
parannuskohteita”.
Toimittajien arviointi riskien havaitsemiseksi
ja minimoimiseksi
Nokian Renkaiden toimitusketju koostuu noin 3 500 toimittajasta,
joihin kuuluu yli 200 raaka-aineiden toimittajaa. Suurin osa toimi-
tusketjun toimittajista sijaitsee tehtaiden läheisyydessä, ja raaka-ai-
neiden toimittajat sekä valmistuskumppanit sijaitsevat eri puolilla
maailmaa.
Kaikkien uusien toimittajien taustat tarkistetaan Nokian Renkaiden
due diligence -prosessin mukaisesti ennen toimittajan hyväksyntää.
Nokian Renkaat arvioi toimittajiin liittyviä mahdollisia riskejä seu-
raavalla sivulla esitetyn mallin mukaisesti. Arviointimallissa on neljä
eri kategoriaa: laatu, kestävyys (ympäristö, sosiaalinen ja hallinto),
kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja työturvallisuus.
Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien kanssa, jotka
luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin mallin
neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi kestävyysauditoin-
nit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät arvioinnit ja laatuun,
ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän
sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta tehdyissä arvioinneissa
tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan ja varmistetaan paikan
päällä tehtävissä auditoinneissa.
Norjan avoimuuslain (Åpenhetsloven) mukaan tietyt ehdot
täyttävien Norjassa toimivien suuryritysten tulee tehdä due
diligence -arviointeja. Tarkoitus on varmistaa, että ihmisoi-
keuksia ja työolosuhteita kunnioitetaan ja noudatetaan koko
arvoketjussa. Tämä tarkoittaa, että yhtiöiden on tutkittava
omaa liiketoimintaansa, toimitusketjuaan ja liikekumppaneitaan
löytääkseen suurimmat riskit. Nokian Renkailla on Norjassa
myyntiyhtiö sekä Vianor-rengasketjuun liittyvä yhtiö, ja
avoimuuslain edellyttämät selostukset löytyvät osoitteista
www.nokiantyres.no/bedriften/baerekraftighet/apenhetslo-
ven ja www.vianor.no/bedriftskunder/om-oss/apenhetsloven.
(Norjan avoimuuslaki 2021, kohta 5, due diligence -raportointi
-velvollisuus)
MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA
110
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
IATF 16949
-sertifiointi tai
auditointi paikan
päällä (alkaa
itsearvioinnilla)
Kriittinen Keskitaso Ei edellytä jatkotoimenpiteitä
ISO 9001
-sertifiointi
tai laadun
itsearviointi
Työturvallisuuden
itsearviointi
Riskien-
hallinta-
suunnitelma ja
taloudellisen
vakauden
tarkastus
Toimittaja-
kohtaisiin
tarpeisiin
perustuva
riskienhallinta-
suunnitelma
Vastuullisuus Työturvallisuus Liiketoiminta / Strategia
Tunne vastapuolesi (KYC) -prosessi
Toimittajien riskianalyysiprosessi
Korjaavat toimenpiteet
Korjaavat toimenpiteet
Korjaavat
toimenpiteet
Laatu
Kriittinen Kriittinen
Sosiaalinen vastuu
& hallintotapa
Sosiaalinen vastuu
& hallintotapa
Riskienhallintasuunnitelma
Ympäristö
& CO
2
Ympäristö
& CO
2
KriittinenKeskitaso Keskitaso KeskitasoEi kriittinen Ei kriittinen Ei kriittinen
Vastuullisuuden
itsearviointi
(yleinen ja/tai
luonnonkumi)
sekä kestävyys-
auditointi
paikan päällä
Vastuullisuuden
itsearviointi
(yleinen ja/tai
luonnonkumi)
Vastuullisuuden
itsearviointi ja
CO
2
-vähennys-
suunnitelma
Vastuullisuuden
itsearviointi ja
CO
2
-vähennys-
suunnitelma
2 vaihtoehtoa
Kriittinen Ei kriittinen
Toimittajien riskienhallintaprosessi
111
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Toimittajien luokittelu 2024
Toimittajien kokonaismäärä, Tier 1* 3 598
Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, Tier 1 33
% kokonaismenoista merkittäviin toimittajiin, Tier 1 18
Merkittävien toimittajien kokonaismäärä, ei-Tier 1 10
Merkittävien toimittajien kokonaismäärä,
(Tier 1 ja ei-Tier 1) 43
Toimittajien arviointi
Tavoite
vuodelle 2024 2024
Etäarvioinneilla/paikan päällä suoritetuilla
arvioinneilla arvioidut toimittajat
(kokonaismäärä) 23 23
% arvioitu merkittävistä toimittajista 53
Arvioidut toimittajat, joilla on merkittäviä
todellisia/mahdollisia negatiivisia vaikutuksia
(lukumäärä) 23
% toimittajista, joilla on merkittäviä todellisia/
mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja on sovittu
korjaavat toimenpiteet/parannukset 30
Toimittajat, joilla on merkittäviä todellisia/
mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja joiden
kanssa toimiminen lopetettiin (lukumäärä) 20
Tukeminen korjaavissa toimintasuunnitelmissa 2024
Korjaussuunnitelman toteuttamisessa
tuetut toimittajat (kokonaismäärä) 0
% toimittajista, joilla on arvioitu
merkittäviä todellisia/mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia ja joita tuetaan korjaavan
toimintasuunnitelman toteuttamisessa 0
* Tier 1 -toimittajat toimittavat hyödykkeitä, raaka-aineita tai palveluita
suoraan Nokian Renkaille. Ei-Tier 1 -toimittajat tarjoavat tuotteitaan ja
palveluitaan yhtiölle Tier 1 -toimittajien kautta. (S&P Global CSA: Supply
Chain Management, Supplier Screening)
Luonnonkumiin liittyvien riskien ehkäisy
ja vähentäminen
Nokian Renkaiden vastuullisuusriskien arviointimalli huomioi maa-,
ala- ja hyödykekohtaiset riskit. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat
ostaa huomattavia määriä luonnonkumia. Luonnonkumin vastuulli-
suusnäkökohdat liittyvät alkuperämaihin, biologiseen monimuotoi-
suuteen sekä monimutkaisiin ja pirstoutuneisiin toimitusketjuihin.
Luonnonkumia kasvatetaan lähinnä maissa, joissa vastuullisuus-
riskit ovat korkeampia verrattuna esimerkiksi Euroopan valtioihin.
Maailman johtavia luonnonkumin tuottajia ovat Thaimaa, Indonesia ja
Vietnam. On olemassa myös maakohtaisia vastuullisuusriskejä, kuten
suuri vierastyöläisten määrä Malesiassa.
Luonnonkumi toimialana on edistänyt metsäkatoa ja biologisen
monimuotoisuuden vähenemistä, kun luonnontilaisia metsiä on
muutettu luonnonkumiviljelmiksi. Siksi se on korkean kestävyysriskin
toimiala.
Lisäksi luonnonkumiin hyödykkeenä liittyy monimutkaisia ja pirstou-
tuneita toimitusketjuja, jotka koostuvat useilla tasoilla toimivista
pienviljelijöistä, jälleenmyyjistä, prosessointilaitoksista ja välittäjistä.
Yli 85 prosenttia maailman luonnonkumista viljellään alle kahden heh-
taarin kokoisilla pientiloilla, joiden päivätuotanto on tyypillisesti vain
pari kilogrammaa lateksia. Luonnonkumia viljelee kolmesta kuuteen
miljoonaa viljelijää, jotka keräävät maitomaista lateksia tai juok-
suttavat sitä keräyskuppeihin ja myyvät sen paikallisille kauppiaille.
Paikalliset kauppiaat keräävät lateksin useilta viljelijöiltä ja myyvät
sen prosessointilaitoksille. Tämä käytäntö voi vaikeuttaa jäljitettä-
vyyttä, sillä prosessointilaitokset eivät esimerkiksi välttämättä tiedä
hankkimansa kumin alkuperää. Tällaisissa tapauksissa prosessoijan
ja viljelijän välillä ei ole suoraa yhteyttä, jolloin rengasvalmistajan
näkyvyys viljelijän elinkeinoon on erittäin rajallinen tai olematon.
Toisaalta noin 73 prosenttia maailman luonnonkumista kulutetaan
rengastuotannossa, joten Nokian Renkailla ja koko rengasteolli-
suudella on myönteinen vaikutus työllistämiseen ja työpaikkojen
varmistamiseen kuminkäsittelyä harjoittavissa maissa. Global
Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -jäsenenä Nokian
Renkaat on sitoutunut yhteisvastuuseen luonnonkumin maailman-
laajuisen arvoketjun sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen
vastuullisuuden parantamisesta.
Vuonna 2021 Nokian Renkaat otti käyttöön vastuullisen luonnon-
kumin politiikan, joka on täysin GPSNR:n viitekehyksen mukainen.
Politiikan on hyväksynyt hankinnoista, laadusta ja työturvallisuudesta
vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen, ja yhtiön
kestävyyttä luonnonkumin suhteen kehitetään tämän politiikan
mukaisesti. Politiikka on luettavissa yhtiön verkkosivustolta, ja siinä
on kahdeksan pääosiota:
• sitoutuneisuus lakien noudattamiseen
• terveet, toimivat ekosysteemit
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen
• yhteisöjen elinkeinot
• tuotannon tehokkuuden kasvu
• toimitusketjun arviointi ja jäljitettävyys
• seuranta ja raportointi sekä
• kaikkien osioiden tehokkaan toteutuksen edistäminen.
Vuonna 2024 Nokian Renkaiden hyväksymistä luonnonkumin
prosessoijista 100 prosenttia oli joko GPSNR:n jäseniä tai sitoutunut
kehittämään toimintaansa Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonku-
min politiikan mukaisesti.
MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA
112
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S2-2 Arvoketjun työntekijöiden
näkemysten kuuleminen
Nokian Renkaiden suorittamien auditointien yhteydessä tietty osuus
työntekijöistä organisaation eri tasoilta haastatellaan luottamukselli-
sesti. Näin arvoketjun työntekijöiden näkemykset saadaan kerättyä ja
asioita voidaan tarkastella myös niiden työntekijöiden näkökulmasta,
jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille. Kolmen vuoden välein
tehdään seuranta-auditointeja, joihin sisältyy vuorovaikutuksen
tehokkuuden arviointi. Vastuullisuusosaston vastuullisuuspääl-
likkö sekä hankintatoiminnon kategoriapäällikkö ovat vastuussa
auditointien koordinoinnista sekä osallistamisen toteutumisen
varmistamisesta.
Lisäksi GPSNR:n mahdollistama yhteistyö tarjoaa tilaisuuden kuulla
arvoketjun työntekijöiden näkökulmia.
S2-3 Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja
korjaavien toimenpiteiden pyytämiseksi
Auditointien aikana järjestetyt haastattelut tarjoavat arvoketjun
työntekijöille mahdollisuuden tuoda ongelmia Nokian Renkaiden
tietoon. Lisäksi jos arvoketjun työntekijöillä on huolenaiheita tai he
epäilevät rikkomuksia, heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä Nokian
Renkaisiin käyttämällä yhtiön ilmoituskanavaa.
Nokian Renkaiden whistleblowing-prosessin tarkoituksena on var-
mistaa, että yhtiön hallintojärjestelmät toimivat laadukkaasti ja että
eri sidosryhmät luottavat Nokian Renkaisiin. Tarkoituksena on myös
rohkaista sidosryhmiä ilmoittamaan toiminnasta, joka rikkoo lakia,
liiketoimintaperiaatteita tai muuta ohjeistusta vastaan.
Kaikkia väärinkäytösten paljastajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoi-
milta. Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin
nimettyjä ilmoituksia. Aiheessa ”Liiketoiminnan harjoittaminen” on
tarkempaa tietoa ilmoituskanavasta ja siihen liittyvistä prosesseista.
Koska luonnonkumin toimitusketju on pirstaleinen, kaikki arvoketjun
työntekijät eivät tiedä, mikä yhtiö lopulta käyttää heidän tuotta-
mansa hyödykkeet. GPSNR:n jäsenien toiminnasta johtuvia kielteisiä
vaikutuksia kokeneilla osapuolilla on käytettävissään GPSNR:n valitus-
mekanismi (sustainablenaturalrubber.org/grievance-procedure/),
joka tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden ilmaista GPSNR:n jäsentä
tai pääsihteeristöä koskevat huolenaiheensa ja löytää optimaalisia
tapoja kiistojen ratkaisuun. Epäkohdista voidaan ilmoittaa sähköpos-
titse osoitteeseen info@gpsnr.org tai verkossa olevalla lomakkeella.
Jos kanavan kautta raportoidaan Nokian Renkaisiin liittyviä tapauksia
ja GSNPR:n vaatimustenmukaisuuspaneeli arvioi niiden pitävän
paikkansa, Nokian Renkaat vastaanottaa korjaavia toimenpiteitä
koskevan pyynnön. Yhtään pyyntöä ei vastaanotettu vuonna 2024.
Kanavien tehokkuutta sekä arvoketjun työntekijöiden tietoisuutta
kanavista on haastavaa arvioida luonnonkumin toimitusketjun
pirstaleisen luonteen vuoksi.
S2-4 Auditoinnit auttavat tunnistamaan
parannuskohteita
Luonnonkumin toimitusketjun kestävyyden kehittämiseksi Nokian
Renkaat aloitti yhteistyön ulkopuolisen auditoijan kanssa vuonna
2016. Luonnonkumin kestävyyden auditointiprosessi on kehitetty
yhteistyössä konsulttiyrityksen kanssa, ja se pohjautuu Nokian
Renkaiden toimittajien liiketoimintaperiaatteisiin sekä YK:n Global
Compact -tavoitteiden mukaisiin periaatteisiin. Vuonna 2022
auditointimalli päivitettiin siten, että siinä arvioidaan myös, miten
toimittajat noudattavat Nokian Renkaiden vastuullisen luonnonkumin
politiikkaa.
Nokian Renkaat ostaa ainoastaan kumia, joka on prosessoitu yhtiön
hyväksymissä laitoksissa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat teetti viisi
uutta kestävyysauditointia luonnonkumin prosessointilaitoksilla,
jotka toimittavat sille tuotteita. Nokian Renkaat on teettänyt
kestävyys auditoinnit 100 prosentille kestävyyden kannalta kriittisiksi
arvioiduista toimittajista kolmen vuoden syklillä. Tavoite on säilyttää
tämä taso, joka ohjaa vuosittain suoritettavien kestävyysauditointien
vähimmäistasoa. Lisäksi kestävyysauditointeja voidaan järjestää
toimittajan toimipaikalla muista syistä, kuten silloin, kun Nokian
Renkaat aloittaa hankinnat kestävyyden kannalta kriittisestä maasta
ensi kertaa.
Auditoinnin jälkeen raportti jaetaan toimittajalle, jotta voidaan osoit-
taa puutteet ja korostaa positiivisia löydöksiä. Tämä antaa toimitta-
jalle arvokasta tietoa siitä, miten se voi parantaa toimintaansa.
Yleinen auditoinneissa tunnistettu ongelma on työsopimusten kieli ja
sisältö. Sopimus ei välttämättä ole saatavana työntekijän äidinkielellä,
tai käännetty sisältö poikkeaa alkuperäisestä. Useissa tapauksissa
työtuntikirjaukset, lepoajat sekä lomat puuttuvat tai ovat epätäydel-
lisiä. Joissakin auditoinneissa on myös tunnistettu, että lepoaikoja ja
lomia ei aina myönnetä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Joissakin maissa vierastyöläisten rekrytointi on ongelmallinen aihe.
Ulkomaisia työntekijöitä rekrytoidaan toimistojen verkoston kautta,
ja työntekijälle koituvat kustannukset voivat olla jopa vuoden palkan
verran. Koska paikalliset viranomaiset ovat usein hyväksyneet nämä
toimistot, prosessin parantaminen on vaikeaa. Nokian Renkaat vaatii
kuitenkin toimittajiltaan parannuksia myös tässä asiassa. Toimittajat
ovat pyytäneet tukea paikallisilta viranomaisilta, mutta edistys on
hidasta.
Nokian Renkaat tunnisti yhden vakavan työoikeusongelman vuonna
2024. Paikan päällä tehdyssä kestävyysauditoinnissa havaittiin, että
auditoitu yritys maksoi työntekijöilleen vähemmän kuin hallituksen
määrittämän minimipalkan. Auditoitu yritys on toteuttanut korjaavat
toimenpiteet.
113
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Arvostettu ulkopuolinen auditointitoimisto on myös auditoinut kaikki
Nokian Renkaiden olennaiset valmistuskumppanit, ja tätä on osin
täydennetty Nokian Renkaiden omilla paikan päällä tehdyillä auditoin-
neilla. Auditointeihin on sisältynyt ISO 9001 -standardiin perustuvia
laatuauditointeja, ISO 14001 -standardiin perustuvia ympäristö-
auditointeja sekä SA8000-standardin vaatimuksiin pohjautuvia
yritysvastuuauditointeja. Valmistuskumppaneiden auditoinneissa on
kirjattu vain vähäisiä huomautuksia kestävyysasioihin liittyen.
Etenemisen seuranta
Nokian Renkaat edellyttää, että toimittajat esittävät toimenpide-
suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Nokian Renkaiden vastuul-
lisuusosasto seuraa päivitettyjä suunnitelmia korjaavista toimenpi-
teistä sekä niiden toteutumisen etenemistä. Monet toimittajat ovat
esimerkiksi tuottaneet työsopimuksista useita erilaisia kieliversioita.
Tämä osoittaa, että prosesseja voidaan parantaa, kun ulkopuolinen
taho arvioi ne ja osoittaa parannustarpeet. Jos toimittaja ei esitä
suunnitelmaa korjaavista toimenpiteistä tai tee korjaavia toimenpi-
teitä, liiketoiminta toimittajan kanssa voidaan asettaa tauolle, kunnes
pyydetyt toimenpiteet on tehty.
Nokian Renkaat pyrkii suorittamaan seuranta-auditointeja kolmen
vuoden välein korkean kestävyysriskin toimittajien toimipisteissä.
Tällä hetkellä Nokian Renkailla on toimenpidesuunnitelmat kahdek-
salle auditoidulle toimittajan toimipaikalle, ja yhtiö seuraa korjaavien
toimenpiteiden sulkemista seuraaviin seuranta-auditointeihin asti.
Hankinta- ja vastuullisuusosastot ovat yhteisvastuussa organisaation
vaikutusten hallinnan ja toimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta.
S2-5 Tavoitteena kestävä toimitusketju
Nokian Renkaat edistää kestävää kehitystä toimitusketjussaan.
Tavoitteena on ylläpitää vuonna 2023 saavutettu tilanne, jossa 100
prosenttia kestävyyden kannalta korkean riskin toimittajista yhtiön
arvoketjussa on auditoitu. Tavoitetta tuetaan asettamalla vuotuisia
keskeisiä tunnuslukuja liittyen auditointeihin sekä muihin toimitusket-
jun kestävyyteen kuuluviin aiheisiin.
Arvoketjun työntekijät eivät suoraan osallistu vuotuisten tunnus-
lukujen asettamiseen tai niihin perustuvaan yhtiön suorituskyvyn
seurantaan. Näkemykset, joita saadaan arvoketjun työntekijöiltä
haastatteluissa auditointien aikana ja GPSNR:n kautta, ohjaavat
kuitenkin päätöksiä, joilla pyritään parantamaan yhtiön suoritusky-
kyä. Tunnusluvut tukevat myös toimitusketjun kestävyyteen liittyvien
politiikkojen tavoitteita.
Vuonna 2024 tärkeimmät tunnusluvut olivat seuraavat:
• Vähintään viisi vastuullisuusauditointia on suoritettu.
• 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko
GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden
vastuullisuussitoumuksen.
Kumpikin keskeinen tunnusluku saavutettiin. Nokian Renkaat suoritti
yhteensä viisi kestävyysauditointia.
Vuonna 2025 Nokian Renkaiden tavoitteena on säilyttää 100
prosentin auditointiaste korkean kestävyysriskin toimittajissa sekä
tilanne, jossa 100 prosenttia luonnonkumin prosessoijista on joko
GPSNR:n jäseniä tai allekirjoittanut Nokian Renkaiden vastuullisen
luonnonkumin politiikan.
114
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Terveys ja turvallisuus Myönteiset vaikutukset
liikenne- ja loppu-
käyttäjäturvallisuuden
parantamisesta
Ympäristö-, turvallisuus-
ja laatuperiaatteet,
liiketoimintaperiaatteet,
testauspolitiikat
Alansa edelläkävijänä Nokian Renkaat parantaa
jatkuvasti tuotteidensa, palveluidensa ja prosessiensa
laatua ja turvallisuutta.
Nokian Renkaiden toiminta on asiakaslähtöistä ja
tuotteiden koko elinkaaren huomioivaa.
Nokian Renkaiden johtamista ja tuotekehitystä
ohjaavat yhtiön liiketoimintaperiaatteet, ympäristö-,
turvallisuus- ja laatuperiaatteet sekä tiukat
testikäytännöt.
Nokian Renkaat noudattaa monia säännöksiä, jotka
liittyvät muun muassa meluun, nastoihin, kemikaaleihin,
testaukseen ja rengasmerkintöihin.
Henkilöautonrenkaita koskeva tuotteen elinkaariprosessi
ohjaa sisäisiä prosesseja, joilla kehitetään uusia
tuotteita sekä varmistetaan laatu- ja turvallisuus-
ominaisuudet tuotteen koko elinkaaren ajan.
Laadukkaiden
tietojen saatavuus
ja vastuullinen
markkinointi
Myönteiset vaikutukset
loppukäyttäjien
tietoisuuden
lisäämisestä
turvallisuus-,
ympäristö- ja muissa
asioissa tarjoamalla
opetuksellista sisältöä
Liiketoiminta-
periaatteet
Nokian Renkaiden tavoitteena on saada tehokas
yhteys henkilöstöön ja sidosryhmiin. Yhtiö viestii
aina luotettavasti.
Nokian Renkaat markkinoi hyvän käytännön mukaisesti
ja antaa markkinoinnissaan paikkansa pitävää tietoa.
115
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
SBM-3 Sitoutuminen jatkuvaan laadun ja
turvallisuuden parantamiseen
Turvallisimpien renkaiden luominen kaikkiin olosuhteisiin on yksi
Nokian Renkaiden strategian viidestä kulmakivestä. Autoilijat
haluavat laadukkaita, turvallisia ja ympäristön kannalta kestäviä
tuotteita. Nokian Renkaat on sitoutunut täyttämään nämä odotukset
jatkuvasti.
Nokian Renkaiden tuotteiden kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat
erilaisten ajoneuvojen kuljettajia ja käyttäjiä – he esimerkiksi ajavat
henkilöautolla tai työskentelevät kuorma-, linja- tai pakettiautojen
kuljettajina tai esimerkiksi metsä- tai maataloudessa. Vianor tarjoaa
renkaiden lisäksi erilaisia rengas- ja autonhuoltopalveluita sekä
kuluttajille että yritysasiakkaille.
Renkaiden vaikutus turvallisuuteen
Renkaat ovat keskeisessä roolissa sekä kuljettajien että muiden
tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Teknisestä näkökul-
masta auton rengas on erittäin vaativa tuote. Sen tulee mahdollistaa
kuljettajalle ajoneuvon hallinta kaikissa olosuhteissa sekä olla samalla
energiatehokas, ympäristöystävällinen ja suunniteltu vähentämään
tien kulumista ja melua.
Ilmastonmuutoksen seurauksena yhä useammin esiintyvien äärim-
mäisten sääilmiöiden ja vaihtelevien tieolosuhteiden vuoksi renkaiden
turvallisuudesta on tullut entistäkin kriittisempää. Renkaat, jotka
suoriutuvat hyvin haastavissa olosuhteissa, parantavat sekä kuljetta-
jien että heidän ympärillään liikkuvien turvallisuutta.
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Laatutiedot ja
vastuullinen
markkinointi
Mahdollisuus
faktapohjaisen
ja innovatiivisen
kestävyyteen
liittyvän viestinnän ja
markkinoinnin kautta
Liiketoiminta-
periaatteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet
määrittelevät lähestymistavan markkinointiin ja
viestintään.
Ne edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea-
aikaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä
totuudenmukaisen tiedon tarjoamista.
Yksityisyys Riski kielteisistä
vaikutuksista, jotka
ovat seurausta
asiakkaiden
yksityisyyden
vaarantumisesta
riittämättömän
kyberturvallisuuden ja/
tai yksityisyyden suojan
vuoksi
Liiketoiminta-
periaatteet,
tietosuojapolitiikka,
rekisteröityjen
oikeudet -ohje,
tietoturva-
loukkausohje,
tietoturvapolitiikka,
säilytysaikaohje
henkilötiedoille,
tietosuojaselosteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja
tietosuojakäytäntö tukevat yksityisyyden suojaamista
ja noudattavat tietosuojalainsäädäntöä.
Asiakkaiden ja muiden tahojen antamia henkilötietoja
käytetään vain tietosuojaa koskevassa lainsäädännössä
kuvatulla tavalla.
Nokian Renkaiden tietoturvapolitiikassa kuvataan
konsernissa käytössä oleva prosessi, jolla suojataan
tieto-omaisuuden luottamuksellisuutta, eheyttä ja
käytettävyyttä, jotta voidaan hallinnoida ja vähentää
tietoon liittyviä riskejä.
Rekisteröityjen oikeudet -ohjeessa määritetään prosessi,
jolla voidaan toteuttaa rekisteröidyn tekemiä pyyntöjä
sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
Tietoturvaloukkausohjeessa määritetään prosessi, jolla
voidaan käsitellä tietoturvaloukkaukset sovellettavan
lainsäädännön mukaisesti.
Tietojen säilytyksen ohjeistuksessa määritetään
periaatteet, jotka ohjaavat henkilötietojen säilytystä
konsernissa.
Tietosuojalausunnot saatetaan rekisteröityjen saataville,
jotta heille voidaan kuvata, miten henkilötietoja
käytetään Nokian Renkaat -konsernissa.
116
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Turvallisuus on Nokian Renkaiden tärkein prioriteetti
Kestävyys on pitkään ollut Nokian Renkaiden tuotekehityksen
ytimessä. Rengasvalmistajana Nokian Renkaat on sitoutunut
kehittämään, valmistamaan ja markkinoimaan renkaita, jotka ovat
todistetusti turvallisia ja täyttävät korkeimmat laatustandardit. Yhtiö
pyrkii luomaan energiatehokkaita, kestäviä ja premium-laatuisia
renkaita, jotka ylittävät asiakkaiden odotukset.
Nokian Renkaat vaikuttaa liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuteen
myönteisesti kahdella keskeisellä tavalla. Yhtiö valmistaa kaikkiin
olosuhteisiin sopivia laadukkaita renkaita, jotka parantavat liikenne-
turvallisuutta. Yhtiö myös tarjoaa neuvoja ja opetuksellista sisältöä,
jonka avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat valita oikeat renkaat ja
arvioida renkaidensa kuntoa tehokkaasti.
Nokian Renkaiden visiona on johdattaa maailmaa ajamaan fiksummin,
mihin sisältyy myös säännöllistä tiedotusta. Nokian Renkaat lisää
kuluttajien tietoisuutta tarjoamalla opetuksellista sisältöä, joka kes-
kittyy turvallisuuteen, ympäristövastuuseen ja muihin huomioitaviin
seikkoihin. Tähän sisältyy käytännön neuvoja esimerkiksi rengaspai-
neiden tarkistuksesta, oikeiden renkaiden valinnasta ja renkaiden
asianmukaisesta kierrätyksestä huolehtimisesta.
Viestinnän ja markkinoinnin kohdeyleisö koostuu henkilöistä, jotka
etsivät tuotetietoa renkaita ostaessaan, käyttäjistä, jotka etsivät
vinkkejä renkaiden ylläpitoon, sekä kuluttajista, joille viestitään
sähköpostitse markkinointiluvan tai asiakkuuden perusteella. Nokian
Renkaat ja Vianor jakavat arvokasta tietoa myös sosiaalisessa
mediassa ja yhtiöiden verkkosivustoilla.
Brändin maineen vahvistaminen viestinnän kautta
Nokian Renkaat näkee mahdollisuuden olla tiiviimmin yhteydessä
asiakkaisiinsa selkeän, faktapohjaisen kestävyysviestinnän ja
markkinoinnin kautta. Ennakoivat ja innovatiiviset viestintästrategiat
vahvistavat brändin mainetta ja auttavat lisäämään myyntituottoa.
Henkilötietojen suojaaminen
Nokian Renkaat käsittelee sekä yksityisten kuluttajien (B2C-asiak-
kaat) että yritysasiakkaiden yhteyshenkilöiden (B2B-yhteyshenkilöt)
henkilötietoja. Yhtiö tekee tietosuojaa koskevia vaikutustenarvi-
ointeja tietosuojalakien mukaisesti. Arvioinneissa tutkitaan, ovatko
tietyt kuluttajaryhmät, kuten alaikäiset, mahdollisesti keskimääräisiä
kuluttajia haavoittuvampia. Esimerkiksi jotkut alaikäiset henkilöt,
kuten mopojen kuljettajat, saattavat käydä Vianorin palvelupisteissä,
jolloin heidän henkilötietojaan käsitellään. Muihin kuluttajaryhmiin
ei ole kuitenkaan tunnistettu kohdistuvan suurempaa riskiä kuin
keskimääräisiin kuluttajiin.
Potentiaalisten kielteisten vaikutusten hallinta
Potentiaalisten kielteisten vaikutusten näkökulmasta Nokian Renkaat
huomioi mahdollisuuden, että asiakkaiden yksityisyyden suoja kärsii
riittämättömien kyberturvallisuus- tai yksityisyyden suojatoimien
vuoksi. Riittämätön suojaus voisi johtaa tietoturvaloukkaukseen
tai henkilötietojen väärinkäyttöön, mistä voi aiheutua kuluttajille
taloudellista vahinkoa. Vaikka tällaisilla tapauksilla voisi pahimmassa
tapauksessa olla laajoja seuraamuksia, ne jäävät todennäköisesti
yksittäisiksi.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin Nokian Renkailla on olennainen
vaikutus, sisällytettiin yhtiön kaksoisolennaisuusarviointiin (DMA).
Sidosryhmäkyselyyn pystyi osallistumaan sosiaalisen median kautta,
ja sisäiseen DMA-työpajaan osallistui edustajia kaikista kolmesta
liiketoimintayksiköstä – Henkilöautonrenkaista, Raskaista Renkaista
ja Vianorista – minkä lisäksi yksiköiden asiakkaita osallistui kyselyyn.
S4-1 Nokian Renkaiden työtä ohjaavat politiikat
ja vaatimukset
Nokian Renkaiden ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteet
vahvistavat yhtiön sitoumuksen kehittää ja valmistaa laadukkaita
premium-tuotteita sekä palveluita, jotka antavat käyttäjilleen turval-
lisia, taloudellisia ja mukavia ajokokemuksia. Yhtiö lupaa myös tarjota
koko rengasalan parasta palvelua kaikilla alueilla.
Nokian Renkaat toimii YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien
periaatteiden sekä niitä kuvastavien omien liiketoimintaperiaattei-
densa mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut välttämään toimenpiteitä,
jotka voisivat aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia tai edistää niitä.
Jos tällaisia vaikutuksia ilmenee, Nokian Renkaat toimii nopeasti
puuttuakseen niihin.
Lisäksi Nokian Renkaat pyrkii ehkäisemään tai lieventämään suoraan
sen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin liittyviä ihmisoikeusriskejä.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien suhteen näihin riskeihin voi liittyä
turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviä asioita.
Kielteisten ihmisoikeusvaikutusten ilmenemisen varalle Nokian
Renkaat on määrittänyt toimenpiteet, joilla korjaavat toimenpiteet
varmistetaan. Henkilötietoihin kohdistuvan tietoturvaloukkauksen
mahdollisesti tapahtuessa yhtiö ilmoittaa asiasta paikallisille valvon-
taviranomaisille ja tietoturvaloukkauksen kohteena olleille henkilöille
paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Tiukat testauskäytännöt ja -standardit
Tuotekehitysprosessit noudattavat Nokian Renkaiden liiketoimin-
taperiaatteita sekä ympäristö-, turvallisuus- ja laatuperiaatteita,
ja prosesseja ohjaavat myös tiukat testauskäytännöt. Tuotteen
elinkaariprosessi ohjaa uusien tuotteiden kehitystä koskevia sisäisiä
menettelyjä varmistaen samalla, että laatu- ja turvallisuusstandar-
deja noudatetaan koko tuotteen elinkaaren ajan.
Yhtiö noudattaa useita säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa
meluun, nastoihin, kemikaaleihin, testaukseen ja rengasmerkintöihin.
EU-rengasmerkintäasetuksen piirissä olevat renkaat täyttävät
asetuksen vaatimukset, ja niihin liittyvät tiedot löytyvät EPREL-rekis-
teristä (Energiamerkintöjen eurooppalainen tuotetietokanta).
117
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
European Tyre and Rim Technical Organisationin (ETRTO) täysjäse-
nenä Nokian Renkaat osallistuu myös aktiivisesti globaaliin standar-
dointi- ja sääntelytyöhön. Myös Nokian Raskaiden Renkaiden tuotteet
on suunniteltu ETRTO:n standardien mukaisesti.
Nokian Renkaat osallistuu European Tyre and Rubber Manufacturers
Associationin (ETRMA) renkaan kulumistestimenetelmän kehitykseen.
Lisätietoja on Ympäristötiedot-osion otsikon ”Pilaantuminen” alla.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen suojaaminen
ja todenmukaisen tiedon antaminen
Kuluttajien ja loppukäyttäjien tietojen yksityisyyden suojaaminen
on tärkeää Nokian Renkaille. Yhtiö on täysin sitoutunut tietosuojaan
ja pyrkii jatkuvasti ylläpitämään ja parantamaan standardejaan.
Sekä liiketoimintaperiaatteet että tietosuojapolitiikka korostavat
yksityisyyden suojaamista ja noudattavat sovellettavaa lainsäädäntöä
kaikilta osin. Tietosuojapolitiikka myös määrittää perusvaatimukset
henkilötietojen käsittelylle.
Asiakkaiden ja muiden tahojen julkistamia henkilötietoja käytetään
vain tietosuojalakien sallimilla tavoilla. Varmistaakseen menettelyjen
vaatimustenmukaisuuden Nokian Renkaat on laatinut seuraavat
kirjalliset ohjeet henkilötietojen käsittelylle:
• Rekisteröityjen oikeudet -ohje: Määrittää prosessin, jolla voidaan
vastata rekisteröityjen tekemiin pyyntöihin sovellettavan
lainsäädännön mukaisesti.
• Tietoturvaloukkausohje: Kuvailee toimenpiteet
tietoturvaloukkausten hallintaan lainsäädännön vaatimusten
mukaisesti.
• Säilytysaikaohje henkilötiedoille: Määrittelee periaatteet
henkilötietojen säilytykselle konsernissa.
Nokian Renkaiden lähestymistapa markkinointiin ja viestintään
määritellään liiketoimintaperiaatteissa, joissa painotetaan tehokasta
vuorovaikutusta kuluttajien, loppukäyttäjien ja muiden sidosryhmien
kanssa. Periaatteet edistävät luotettavaa, tasapainoista ja oikea-ai-
kaista viestintää, eettisiä markkinointikäytäntöjä sekä totuudenmu-
kaisen tiedon tarjoamista.
Tietosuojapolitiikkaan tai siihen liittyviin ohjeisiin ei tehty raportoin-
tivuoden aikana merkittäviä muutoksia. Keväällä 2024 ympäristö-,
turvallisuus- ja laatuperiaatteisiin tehtiin vähäisiä päivityksiä, jotka
olivat pieniä lisäyksiä ja sanamuotojen muutoksia.
Valvonta ja toteutus
Tietosuojapolitiikan osalta hallitus on vastuussa organisaation tieto-
suojan hallinnon ja hallintatoimenpiteiden tehokkuuden valvonnasta.
Toimitusjohtaja hyväksyy ja määrittää tietosuojan hallinnan roolit ja
vastuut, määrittää strategiset tavoitteet ja varaa resurssit niiden
saavuttamiseksi. Lakiasioiden johtaja valvoo ja ohjaa henkilötietojen
suojauksen hallintoa, kun taas liiketoimintayksiköiden, liiketoiminta-
alueiden ja toimintojen johtajat ovat vastuussa tietosuojaperiaattei-
den ja -käytäntöjen toteuttamisesta omilla alueillaan.
Toimitusjohtaja on myös vastuussa sekä ympäristö-, turvallisuus- ja
laatuperiaatteiden että liiketoimintaperiaatteiden toteuttamisesta.
Lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsen on hyväksynyt tuotteen
elinkaariprosessin.
Kaikki kuluttajien ja loppukäyttäjien kannalta oleelliset politiikat ovat
julkisesti saatavilla Nokian Renkaiden verkkosivustolla.
S4-2 Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa
Nokian Renkaille premium-laatu tarkoittaa premium-luokan
turvallisuutta. Yhtiöllä ei ole 23 vuoteen ollut merkittäviä tuotteiden
takaisinvetoja.
Nokian Renkaiden ensisijaisia asiakkaita ovat renkaiden jälleenmyyjät
ja muut väliportaan toimijat, jotka myyvät renkaita loppukäyttäjille, ja
Nokian Renkaat on suorassa vuorovaikutuksessa molempien ryhmien
kanssa. Vuorovaikutus loppukäyttäjien kanssa voi tapahtua myös
jälleenmyyjien kautta.
Uusia tuotteita kehitettäessä kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeita
tutkitaan, ja ne huomioidaan kehitystyötä ohjaavana tekijänä. Uuden
tuotteen kehitysvaiheessa tietoa kuluttajien tarpeista kerätään
yhteistyössä liiketoiminta-alueiden kanssa jälleenmyyjäkyselyillä ja
erilaisilla muilla kyselyillä. Palaute ohjaa kehityksen painopistettä ja
tarpeita tuotekehitysprosesseissa.
Nokian Raskaat Renkaat (NRR) tekee joka vuosi asiakaskyselyitä
keskeisille asiakkuuksille sekä kaikille ostaville asiakkaille. Kysely
kattaa seuraavat aiheet: luottamus ja luotettavuus, asiakaspalvelu ja
yhteistyö sekä tuotteiden laatu ja tuotemallisto.
Lisäksi NRR:n henkilöstö tarjoaa asiakkaille tuotteisiin ja tuote tur val-
li suuteen liittyvää koulutusta. Raskaiden renkaiden loppu käyttäjät
voivat myös antaa palautetta, pyytää materiaaleja sekä kysyä teknisiä
tietoja NRR:n verkkosivuston kautta: www.nokianrenkaat.fi/raskaat/
ota-yhteytta/. Ylin vuorovaikutuksesta vastaava henkilö on Raskaista
Renkaista ja Nokian-tehtaasta vastaava johtaja.
Myös kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat antaa palautetta
Nokian Renkaiden tuotteista. Kaksoisolennaisuusanalyysissään
Nokian Renkaat sisällytti myös jälleenmyyjät kyselyyn vastaajiin.
Jälleenmyyjiltä saadut näkemykset huomioidaan kestävyys-
vaikutuksia hallinnoitaessa.
B2B-asiakkaiden osalta Nokian Renkaat ei ole tunnistanut mitään
ryhmiä erityisen herkiksi vaikutuksille. B2C-kontekstissa Nokian Renkaat
on kuitenkin huomioinut, että Vianorin palveluiden asiakkaina voi olla
alaikäisiä henkilöitä.
118
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
S4-3 Prosessit negatiivisten vaikutusten
korjaamiseen
Jos Nokian Renkaat tunnistaa kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdis-
tuvan olennaisen kielteisen vaikutuksen, joka johtuu riittämättömien
kyberturvallisuustoimenpiteiden vuoksi vaarantuneesta asiakkaiden
yksityisyyden suojasta, yhtiö ilmoittaa asiasta sovellettavan lainsää-
dännön mukaisesti paikallisille valvontaviranomaisille sekä kaikille
henkilöille, joiden henkilötiedot ovat voineet vaarantua.
Jos kuluttaja tai loppukäyttäjä epäilee tietosuojaan liittyvän ongel-
mia, hän voi ottaa sähköpostitse yhteyttä suoraan Nokian Renkaisiin
osoitteella privacy@nokiantyres.com. Rekisteröidyiltä saapuvien
pyyntöjen määrää seurataan sisäisesti, ja vastausaikoja seurataan,
jotta varmistetaan lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.
Nokian Renkaiden verkkosivustolla käytettävissä oleva tietosuoja-
seloste sisältää ohjeet, miten yhtiöön voi olla yhteydessä. Lisäksi
kuluttajan rekisteröityessä Nokian Renkaiden tai Vianorin palveluihin
hänelle kerrotaan tietosuojaselosteista ja asiaan liittyvistä yhteys-
tiedoista.
Loppukäyttäjiä rohkaistaan jakamaan palautetta tai huolenaiheita
paikallisen verkkosivuston kautta tai ottamaan tuotteisiin liitty-
vissä ongelmissa yhteyttä jälleenmyyjään, jolta renkaat hankittiin.
Jos ongelmaa ei saada täysin ratkaistua näiden kanavien kautta,
loppukäyttäjät voivat ottaa yhteyttä Nokian Renkaiden pääkonttoriin
käyttäen eri kanavia, kuten osoitetta info@nokiantyres.com.
Ratkaisemattomissa huolenaiheissa tai merkittävissä ongelmissa,
kuten epäillyissä rikkomustapauksissa, on mahdollista tehdä ilmoitus
nimettömänä ilmoituskanavan kautta.
Verkkosivustolla olevat liiketoimintaperiaatteet sisältävät ohjeet
ilmoituskanavan käyttöön. Nokian Renkaiden käytännöt suojaavat
liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti vastatoimilta kaikkia, jotka
raportoivat epäiltyjä väärinkäytöksiä.
Nokian Renkaat Oyj hallinnoi yhtiön konsernitason whistleblowing-
prosessiin liittyviä henkilötietoja. Kaikki valitukset käsitellään
luottamuksellisesti ja kunnioittaen yksityisyys- ja tietosuojaoikeuksia.
Whistleblowing-tapausten lukumäärää seurataan sisäisesti, mutta
käytössä ei tällä hetkellä ole prosesseja, joilla voitaisiin seurata
raportointikanavien tehokkuutta tai kuluttajien ja loppukäyttäjien
tietoisuutta näistä rakenteista ja prosesseista tai heidän luottamus-
taan niitä kohtaan.
S4-4 Toimenpiteet vaikutusten hallitsemiseksi ja
mahdollisuuksiin tarttumiseksi
Vuonna 2024 Nokian Renkaat ei tunnistanut vakavia ihmisoikeuson-
gelmia tai -tapauksia, joihin olisi liittynyt kuluttajia tai loppukäyttäjiä.
Yhtiö on varannut resursseja keskeisiin toimintoihin voidakseen
hallinnoida potentiaalisia olennaisia vaikutuksia ennakoivasti. Vastuut
tietosuojasta on määritelty selkeästi tietosuojapolitiikassa, mikä
varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja vastuut.
Tuotteet ja innovaatiot -yksikkö johtaa henkilöautonrenkaiden
turvallisuusominaisuuksien kehittämiseen liittyvää vaikutusten
hallintaa. Lisäksi Nokian Raskaat Renkaat -liiketoimintayksikkö valvoo
raskaiden renkaiden turvallisuutta vahvistaen yhtiön sitoumusta
loppukäyttäjien ja tuotteiden turvallisuuteen.
Vastuullisuustiimi sekä konserniviestintä hoitavat yrityksen
kestävyyteen liittyvää viestintää ja kehittävät opetuksellista sisältöä
yhteistyössä liiketoiminta-alueiden markkinointitiimien kanssa.
Tietoisuuden lisääminen tietosuojasta
Vuonna 2024 Nokian Renkaat otti käyttöön koulutussuunnitelman,
jolla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta tietosuoja-
asioista. Tämä tukee tietosuojapolitiikan ja siihen liittyvien ohjeiden
toteuttamista. Keskeisiä toimia olivat päivitysten julkaisu intranetissä,
verkkokoulutusten markkinointi ja suoritusmäärien seuranta. Suun-
nitelmissa on myös laajentaa koulutus Vianoriin ja asiakaspalvelu-
pisteisiin keskittyen rekisteröidyn oikeuksiin liittyvään prosessiin.
Sekä rekisteröityjen oikeudet -ohje että tietoturvaloukkausohje ovat
GDPR-vaatimusten mukaiset. Vuonna 2018 Nokian Renkaat toteutti
laajan GDPR-hankkeen, jossa määritettiin vaatimusten mukaiset käy-
tännöt rekisteröityjen oikeuksien ja tietoturvaloukkausten hallintaan.
Tietosuojan hallintatoimet on jäsennelty vuotuisiin sykleihin, ja
jokaiselle kvartaalille on suunniteltu toimenpiteet.
Turvallisuutta ja mukavuutta kaikissa olosuhteissa
Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti EU-merkintään liittyvien
testimenetelmien, kuten märkä- ja jääpidon mittaamisen, jatkuvaan
kehitykseen. Nämä suorituskykyominaisuudet ovat olennaisia hen-
kilöautonrenkaiden turvallisuuden kannalta, sillä niistä riippuu, miten
nopeasti tietyillä renkailla varustettu ajoneuvo pysähtyy märällä tai
jäisellä tiellä.
Raskaiden renkaiden turvallisuuteen liittyen rengaspaine muodostaa
merkittävän räjähdysvaaran, ja renkaiden parissa työskentelyssä on
erilaisia työturvallisuuteen liittyviä vaaroja. Renkaiden muuttuessa
suuremmiksi ja painavammiksi myös niiden rengaspaine on kasvanut.
Rengasalan ammattilaiset käsittelevät päivittäin yhä enemmän
renkaita, joiden koot ja tekniset tiedot vaihtelevat. Näiden riskien
tunnistaminen ennalta ja tehokkaisiin toimiin ryhtyminen niiden
hallinnoimiseksi on tärkeää.
Nokian Renkaat käyttää laadukkaita raaka-aineita voidakseen
varmistaa renkaidensa turvallisuuden ja premium-laadun. Jokainen
raaka-aine testataan ja tutkitaan huolellisesti, ja kumiseoksia
parannetaan jatkuvasti. Koko tuotantoprosessia valvotaan laadun
takaamiseksi, ja jokainen rengas käy läpi tuotannon laadunvarmistuk-
sen. Tähän sisältyvät voiman vaihteluiden, pyöreyden ja epätasapai-
non mittaukset sekä huolellinen visuaalinen tarkastus.
119
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Nokian Renkaiden testikeskuksissa Nokialla, Ivalossa ja Espanjan
Santa Cruz de la Zarzassa arvioidaan renkaiden suorituskykyä
monissa eri olosuhteissa: kuivalla ja märällä asvaltilla, jäällä, lumella,
sohjossa, kaltevilla pinnoilla, kaarteissa, suorilla ja jopa mukulakivillä.
Renkaita testataan kiihdytyksessä, jarrutuksessa, vesiliirrossa sekä
käsittelyradoilla niin pakkasessa kuin äärimmäisessä kuumuudessakin.
Nokian Renkaat on myös sitoutunut vähentämään rengasmelua.
Santa Cruz de la Zarzassa sijaitsevassa huippuluokan testikes-
kuksessa on 1,9 kilometrin pituinen ”mukavuusrata”, jolla voidaan
simuloida ajamista erilaisilla asvalteilla ja huonokuntoisilla teillä sekä
mukulakivillä.
Talvirenkaiden lippulaivatuotteet, Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV
-kitkarengas ja Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV -nastarengas, on
suunniteltu erityisesti sähköautoja varten. Molemmissa on melua
vähentäviä innovaatioita, kuten sisäinen vaahtokerros, joka minimoi
melun ajoneuvon sisällä.
Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut sähköautojen renkaita
yli 10 vuoden ajan. Vuonna 2023 yhtiö otti käyttöön ELECTRIC FIT™
-symbolin koko premium-henkilöautonrenkaiden mallistoonsa.
Symboli ilmaisee, että Nokian Tyres -renkaat sopivat sekä polt-
tomoottori- että sähköautoihin ja että ne toimivat turvallisesti ja
laadukkaasti riippumatta auton voimalinjasta.
EU-rengasmerkintä tarjoaa luotettavaa ja avointa
rengastietoa kuluttajille ja loppukäyttäjille
Vakiintuneet standardit ja säännökset luovat vakaan perustan Nokian
Renkaiden sitoutumiselle tuoteturvallisuuteen. EU-rengasmerkinnän
avulla kuluttajat voivat tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä renkaita
hankkiessaan, sillä merkintä korostaa keskeisiä suorituskyvyn osa-
alueita, kuten polttoainetaloudellisuutta, märkäpitoa ja ohiajomelua.
Merkinnän arvot tarjoavat luotettavaa ja avointa tietoa, jonka avulla
kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat arvioida erilaisia tuotteita.
Säännökseen taannoin tehty lumi- ja jääpitomerkintöihin liittyvä
päivitys antaa nyt tietoa myös talvisuorituskyvystä.
EU-rengasmerkintäasetuksen piiriin kuuluvissa Nokian Renkaiden
tuotteissa on EU-rengasmerkintä. Yksityiskohtaista tietoa merkin-
nöistä on myös yhtiön verkkosivustolla. Myös Nokian Raskaat Renkaat
tarjoaa tuotetietoa, kuten sertifikaatteja ja teknisiä ohjekirjoja,
kaikille asiakkaille ja kuluttajille NRR:n verkkosivustolla.
RENKAIDEN PITO JA TURVALLISUUS
Märkäpito, lumipito ja jääpito ovat henkilöautonrenkaan turvallisuuden
kannalta tärkeitä suorituskyvyn mittareita. EU-rengasmerkintä arvioi
märkäpidon asteikolla A–E, joka ilmaisee jarrutuskykyä märissä olosuh-
teissa – mitä korkeampi luokitus, sitä lyhyempi jarrutusmatka.
Toukokuusta 2021 alkaen merkintään on lisätty myös lumi- ja
jääpitomerkinnät. Vaikeisiin lumiolosuhteisiin hyväksytyissä renkaissa
on lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen jääpitotestin läpäisseissä
renkaissa on jääpitomerkintä. Jääpitomerkintä koskee ainoastaan
henkilöautonrenkaita.
Merkinnöissä on myös skannattava QR-koodi, joka vie kyseistä ren-
gasta koskevalle Energiamerkintöjen eurooppalaisen tuotetietokannan
(EPREL) lisätietosivulle. Kuluttajat voivat ladata ja tulostaa rengasmer-
kinnän suoraan EPREL-tietokannasta.
MELUTASO
Renkaista syntyy ohiajomelua, joka vaikuttaa ihmisiin sekä ajoneuvon
sisällä että sen ulkopuolella. EU-rengasmerkintä luokittelee renkaiden
ohiajomelun asteikolla A–C, jossa A kuvaa alhaisinta ulkoista meluta-
soa. Melutasoon vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten ajoneuvon tyyppi,
rengaskoko, tien pinta, ajonopeus ja sääolosuhteet.
TURVALLINEN JA KESTÄVÄ RENKAIDEN KÄYTTÖ
Nokian Renkaat pyrkii edistämään fiksua ajamista ja opastamaan
autoilijoita, miten renkaiden suorituskyky voidaan maksimoida vas-
tuullisella ajotavalla ja renkaiden kunnossapidolla. Alhaisen vierintävas-
tuksen renkaat vähentävät päästöjä, ja ennakoiva ajotapa sekä oikein
ylläpidetyt renkaat parantavat liikenneturvallisuutta huomattavasti.
EU-rengasmerkinnän lisäksi Nokian Renkaat tarjoaa kattavaa
opastusta renkaiden käytöstä ja ylläpidosta verkkosivustollaan, jossa
käsitellään säännöllisesti tärkeitä aiheita, kuten oikeasta rengaspai-
neesta huolehtimista.
SUPPLIER’S NAME
Tyre class
2020/740
A
A
B
B
C
C
D
D
E
E
A
A
B
B
C
C
D
D
E
E
A
A
A
BC
XY
dB
Insert here
product
QR code
Size
QR-koodi, josta
tietoihin
pääsee helposti
käsiksi
Meluluokka,
asteikko
A–C
Lumi- ja
jääpito-
merkinnät
Märkäpito
ja polttoaine-
taloudellisuus
120
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Loppukäyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä
turvallisuudesta että kestävyydestä
Nokian Renkaat on sitoutunut lisäämään jatkuvasti loppukäyttäjien
tietoisuutta turvallisuus-, ympäristö- ja muista tärkeistä kysymyk-
sistä tarjoamalla opetuksellista sisältöä. Yhtiön verkkosivustoilla on
täsmällistä, tuotekohtaista tietoa renkaan turvallisuusominaisuuk-
sista sekä yleisiä neuvoja muun muassa oikeasta rengaspaineesta,
urasyvyydestä, renkaiden säilytyksestä ja ylläpidosta, alhaisen
vierintävastuksen vaikutuksesta polttoaineenkulutukseen sekä
turvallisista ajotavoista märissä, lumisissa tai jäisissä olosuhteissa.
Aiheita tuodaan esiin kaikilla Nokian Renkaiden markkina-alueilla leh-
distötiedotteilla ja sosiaalisen median julkaisuilla, jotka auttavat lisää-
mään tietoisuutta ja saavuttamaan laajan yleisön. Pohjoismaissa ja
Pohjois-Amerikassa myös kuluttajille suunnatut uutiskirjeet tarjoavat
säännöllisiä päivityksiä näistä aiheista. Myös Vianorin Pohjoismaiden
markkinointitiimi viestii säännöllisesti renkaisiin ja liikenneturvallisuu-
teen liittyvistä aiheista sekä B2C- että B2B-loppukäyttäjille.
Kun asiakas käy Vianorissa auto- tai rengashuollossa, ajoneuvon
renkaiden kunto tarkistetaan ja tieto renkaiden kunnosta jaetaan
asiakkaan käyttöön. Tarvittaessa asiakkaalle suositellaan renkaiden
vaihtamista liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.
Vastaavasti myös asiakkaan Vianorilla säilytyksessä olevien renkaiden
kunto tarkistetaan, ja jos renkaat eivät ole enää tieliikenteen
kannalta turvalliset, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta ennen seuraavaa
renkaanvaihtoa ja suositellaan uusien renkaiden hankintaa.
Mahdollisuudet faktapohjaisessa ja
innovatiivisessa viestinnässä
Nokian Renkaat pyrkii viestimään kuluttajille ja loppukäyttäjille
säännöllisesti kestävyyteen liittyvistä innovaatioista, saavutuksista
ja toimista, jotka osoittavat yhtiön edelläkävijyyttä vastuullisuudessa
ja voivat vaikuttaa ostopäätöksiin. Viestinnässä korostetaan, miten
yhtiön kestävyystyö edistää keskeisiä aihealueita, kuten ympäris-
tövaikutusten vähentämistä, ilmastotoimia, raaka-aineisiin liittyviä
innovaatioita ja tuotteiden suorituskykyä.
Jakamalla tätä tietoa eri kanavilla, kuten verkkosivustoilla, leh-
distötiedotteilla ja sosiaalisessa mediassa, Nokian Renkaat pyrkii
tarjoamaan kuluttajille ja loppukäyttäjille selkeitä, faktapohjaisia
näkemyksiä siihen, miten sen tuotteet tukevat kestävyyttä. Tämä
lähestymistapa paitsi vahvistaa yhtiön sitoutumista ympäristövas-
tuuseen myös auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia ja
omien arvojensa mukaisia valintoja.
S4-5 Liikenne- ja loppukäyttäjäturvallisuuden
parantamisen tavoitteet
Pidon parantaminen erilaisissa tieolosuhteissa, kuten märällä tiellä,
lumella ja jäällä, on Nokian Renkaiden tuotekehityksen jatkuva
kehitystavoite, joka on suoraan yhteydessä yhtiön turvallisuuskäy-
täntöihin. Vaikka kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole olleet mukana
näiden tavoitteiden asettamisessa tai seurannassa, EU-rengasmer-
kinnän luokittelukriteerit märkäpidolle, vierintävastukselle, melulle,
polttoainetaloudelle, lumipidolle ja jääpidolle auttavat helpottamaan
ja ohjaamaan ostopäätöksiä.
EU-rengasmerkinnän luokitusta käytetään Nokian Renkaiden
tuotteen elinkaariprosessissa määrittämään tuotteen täsmälliset
suorituskykytavoitteet, sillä merkinnän tiettyjen luokitusten saavut-
taminen tai merkintäkriteerien täyttäminen tarjoaa keinon arvioida
tuotteen suorituskykyä luotettavasti ja avoimesti.
Märkäpidon osalta Nokian Renkaiden tavoite oli, että 100 prosenttia
sen premium-henkilöautonrenkaista saisi A- tai B-luokituksen
EU-rengasmerkinnässä vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2023
lopussa yhtiö oli jo saavuttanut tämän tavoitteen, ja kaikki tavoit-
teen piiriin kuuluvat premium-renkaat olivat joko A- tai B-luokassa.
Tavoitteeseen sisältyvät A-hintakategorian renkaat, jotka kuuluvat
EU-rengasmerkinnän piiriin ja edustavat viimeisintä tuotesukupolvea.
Otanta ei sisällä pohjoismaisia talvirenkaita, joissa jääpito on tärkeää.
Jääpidon osalta talvirenkaiden turvallisuuden varmistaminen on
Nokian Renkaille tärkeä prioriteetti. Tavoite oli, että kaikki
Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttäisivät EU-merkinnän
jääpitovaatimukset vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite
saavutettiin vuonna 2022.
Nokian Renkaat on edelleen sitoutunut korkeiden turvallisuus-
standardien ylläpitoon ja jatkaa tulevien tuotteidensa kehitystä
tämän mukaisesti. Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että
jatkossakin 100 prosenttia sen premium-henkilöautonrenkaista
saa EU-rengasmerkinnän A- tai B-märkäpitoluokituksen ja että
kaikki Nokian Tyres Hakkapeliitta -tuotteet täyttävät EU-merkinnän
jääpitovaatimukset. Vuonna 2024 tämä tavoite saavutettiin.
Lisäksi yhtiö kerää aktiivisesti käyttäjäpalautetta ja -arvioita verkko-
sivuillaan antaen kuluttajille mahdollisuuden tarjota näkemyksiä sekä
parannusehdotuksia.
121
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Hallintotapa-
tiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 123
Yleiset tiedot
Ympäristötiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Hallintotapatiedot
Nokian Renkaiden
liiketoimintaa ohjaavat eettiset
periaatteet on määritelty
hallituksen hyväksymissä
liiketoimintaperiaatteissa.
122
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
HALLINTOTAPATIEDOT
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Olennainen aihe
Nokian Renkaiden
kontekstissa
Vaikutus, riski,
mahdollisuus Käytäntö tai työohje Johtaminen
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin,
mukaan lukien
maksukäytännöt
• Myönteiset
vaikutukset eettisistä
ja kestävistä
hankintakäytännöistä
• Mahdollisuus olla
ensisijainen kumppani
toimittajille hyvän ja
reilun suhdehallinnan
ansiosta
Toimittajien liike -
toimintaperiaatteet,
vastuullisen luonnon -
kumin politiikka,
Nokian Renkaiden
ostojen yleisehdot
Nokian Renkaat haluaa olla luotettava
kumppani ja alan kestävyyden mittapuu.
Tämä voidaan saavuttaa vain vastuullisella
toimittajaverkostolla. Toimittajien
liiketoimintaperiaatteissa määritetään
perusperiaatteet, joita kaikkien toimittajien
tulee noudattaa.
Tavanomainen maksuehto on 60 päivää netto
ja raaka-aineiden ostoissa 90 päivää netto.
Esimerkiksi pienempien toimittajien kanssa
maksuehtoja voidaan tarvittaessa harkita
uudelleen.
Poliittinen
vuorovaikutus ja
lobbaustoiminta
Myönteiset vaikutukset
loppukäyttäjien
ja/tai ympäristön
kannalta hyödyllisen
lainsäädännön
edistämisestä ja
lobbaamisesta
Liiketoiminta-
periaatteet
Nokian Renkaat ei anna rahallista tukea
tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille
tai ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille.
Lobbaus tapahtuu alan järjestöjen kautta, se
on läpinäkyvää, ja sille on ominaista yrityksen
teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka
jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen
liittyviä sektoreita, keskittyen tuotteisiin,
turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä
innovaatioihin.
Tilapäinen kuva
123
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
G1–1 Yrityskulttuuria ja liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on
määritelty hallituksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa (Code
of Conduct), jotka ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolta osoitteesta
yritys.nokianrenkaat.fi/vastuullisuus/vastuullinen-liiketoiminta/yri-
tyskulttuuri-ja-liiketoiminnan-harjoittaminen/liiketoimintaperiaat-
teet/. Asiakirja sisältää toimintaohjeita erilaisiin eettisiin kysymyksiin
sekä lahjonnan vastaiset ohjeet.
Nokian Renkaiden yrityskulttuurin ytimessä ovat keskeiset toiminta-
ohjeet, jotka on määritelty vaatimustenmukaisuuden viitekehyksessä.
Hallitus ja Nokian Renkaiden johtoryhmä käyvät ne läpi vuosittain.
Näitä toimintaohjeita ovat hyvään yritysetiikkaan tähtäävät toimin-
taohjeet, kuten liiketoimintaperiaatteet, lahjonnan ja eturistiriitojen
vastaiset periaatteet, tietosuojapolitiikka ja toimittajien liiketoimin-
taperiaatteet, sekä talouteen liittyvät toimintaohjeet, kuten vero- ja
riskienhallintapolitiikka. Toimintaohjeissa kuvataan Nokian Renkaiden
liiketoiminnassa noudatettavat periaatteet sekä lisätoimintaohjeita ja
hallintatoimia, joilla varmistetaan käytäntöjen noudattaminen.
Rikkomusten raportointi ja käsittely
Nokian Renkailla yleiset valvontatoimet, kuten laittoman tai liiketoi-
mintaperiaatteiden vastaisen käytöksen tunnistaminen, raportointi
ja tutkiminen, ovat linjaorganisaation ja eri asiantuntijatoimintojen
vastuulla osana niiden normaalia toimintaa. Nokian Renkailla on
ollut myös vuodesta 2011 alkaen käytössä kanava väärinkäytösten
ilmoittamiseen.
Nokian Renkaiden ilmoituskanava uudistettiin vuonna 2024. Yhtiö
otti käyttöön ulkoisen, kolmannen osapuolen ilmoituskanavapalvelun.
Kanava on ulkoisten sidosryhmien saatavilla yrityksen verkkosivuilla.
Kaikki kanavan kautta vastaanotetut viestit käsitellään luottamuk-
sellisesti ja salataan. Anonyymi raportointi on sallittua, ja viestin
lähettäneen ilmoittajan anonymiteetin varmistamiseksi palvelun-
tarjoaja poistaa kaikki metatiedot, kuten IP-osoitteet. Ilmoittajan
anonymiteetti säilyy ilmoituksen vastaanottajien kanssa käytävässä
keskustelussa.
Pääsy ilmoituskanavan kautta tulleisiin viesteihin on vain whistleblo-
wing-tiimillä, jolla on oikeus käsitellä ilmoituksia. Tiimin tekemät
toimenpiteet kirjataan lokiin, ja käsittely on luottamuksellista.
Whistleblowing-tiimin jäsenille on tutkintaprosessiin liittyvät sisäiset
ohjeet sekä prosessiin ja sitä koskeviin sääntöihin liittyvä koulutus.
Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää tietoa ja asiantunte-
musta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuolelta. Nämä henkilöt
saavat tarvittaessa pääsyn olennaisiin tietoihin, ja myös heitä sitoo
salassapitovelvollisuus.
Liiketoimintaperiaatteisiin liittyvään verkkokoulutukseen kuuluu
myös ilmoituskanavaa koskevaa sisältöä. Lisäksi uuden työkalun käyt-
töönoton yhteydessä vuonna 2024 yhtiö viesti muutoksesta useilla
eri tavoilla, kuten yleisissä tiedotustilaisuuksissa ja tiimikokouksilla
sekä toimenpiteillä, joilla lisättiin tietoisuutta ilmoituskanavasta.
Nokian Renkaat on sitoutunut tutkimaan liiketoiminnan harjoittami-
seen liittyvät tapaukset nopeasti, riippumattomasti ja puolueetto-
masti. Nokian Renkaiden Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna
2019 ohjaamaan ja seuraamaan ilmoituskanavaan liittyvää toimintaa.
Kaikki olennaiset seikat raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja
henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle vähintään kerran vuodessa.
Vuonna 2024 ei todettu korruptioon, lahjontaan, eturistiriitoihin,
rahanpesuun, sisäpiirikauppoihin tai EU:n Whistleblowing-direktiivissä
mainittuihin aiheisiin liittyviä rikkomuksia.
Nokian Renkaat ilmoitti 30.1.2024, että Euroopan komissio oli samana
päivänä aloittanut ennalta ilmoittamattoman tarkastuksen Nokian
Renkaat Oyj:n pääkonttorilla Nokialla. Euroopan komissio on ilmaissut
huolensa siitä, että tarkastuksen kohteena olevat rengasvalmistajat
ovat saattaneet rikkoa EU:n kilpailuoikeussääntöjä, joiden tarkoi-
tuksena on estää kartelleja ja kilpailun rajoittamista koskevia toimia.
Nokian Renkailla ei ole tietoa tarkastuksen lopputuloksesta, eikä
yhtiö kommentoi käynnissä olevaa tutkintaa. Nokian Renkaat tekee
kaikilta osin yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Sisäinen tarkastus
Nokian Renkaat -konsernin sisäinen tarkastus ulkoistettiin vuonna
2024. Ulkoistettu sisäisen tarkastuksen tiimi raportoi hallinnollisesti
talousjohtajalle ja toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastus-
valiokunta hyväksyy vuosittain sisäisen tarkastuksen painopistealueet.
Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus suorittaa järjestelmällisesti
arviointeja ja auditointeja, jotka liittyvät riskienhallinnan, sisäisen val-
vonnan sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän tehokkuuteen. Sisäinen
tarkastus on riippumaton ja objektiivinen toiminto, jonka tarkoituk-
sena on auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen
tarkastuksen periaatteet on vahvistettu hallituksen hyväksymässä
sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa.
Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa Nokian Renkaat -konsernin
koko liiketoiminnan sekä kaikki toiminnot ja prosessit. Tarkastusteh-
tävät perustuvat yhtiön keskeisiin strategisiin painopistealueisiin ja
niihin liittyviin riskeihin. Tarkastusten havainnot, suositukset ja johdon
toimintasuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, minkä jälkeen
johdon toimintasuunnitelmien toteutusta valvotaan ja seurataan
jatkuvasti.
124
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Ilmoittajien suojeleminen ja työntekijöiden koulutus
Ilmoituksia epäilyksistä, jotka koskevat laitonta toimintaa Nokian
Renkailla taikka Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden tai
muiden ohjeiden rikkomuksia, voidaan tehdä nimettömänä. Nokian
Renkaiden whistleblowing-tiimi käsittelee ilmoituskanavan kautta
tehdyt ilmoitukset. Tarvittaessa whistleblowing-tiimi voi pyytää
tietoa ja asiantuntemusta muilta henkilöiltä yhtiössä tai sen ulkopuo-
lelta. Kaikilla tutkintaan osallistuvilla on ammatillinen ymmärrys ja
kyky käsitellä raportteja ja tutkimuksia.
Ilmoituskanavajärjestelmään syötettyjä henkilötietoja ja muita tietoja
käsitellään täysin luottamuksellisesti ja tietosuojalainsäädännön edel-
lyttämällä tavalla. Järjestelmässä olevat henkilötiedot on suojattu
luvattomalta käytöltä.
Väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta.
Nimettömiä ilmoituksia käsitellään samalla tärkeydellä kuin nimettyjä
ilmoituksia.
Nokian Renkaiden työntekijöitä on tiedotettu ilmoituskanavasta
sisäisessä viestinnässä. Tietoa ilmoituskanavasta annetaan myös
osana Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteita koskevaa
verkkokoulutusta, joka sisältyy kaikkien uusien työntekijöiden
perehdytykseen.
Nokian Renkaat on kansallisen lain mukaisesti velvollinen noudatta-
maan direktiivin (EU) 2019/1937 vaatimuksia.
G1–2 Suhteet toimittajiin
Nokian Renkailla on vakioidut maksuehdot, eikä erillistä maksu-
viivästysten ehkäisemiseen tarkoitettua käytäntöä ole käytössä.
Hankintaprosessin lähtökohtana on kuitenkin, että aiheelliset laskut
maksetaan ajallaan.
Nokian Renkaat edellyttää toimittajien sitoutumista eettiseen
liiketoimintaan ja kestävyyteen, sillä se edistää sekä ympäristövas-
tuuta että sosiaalista vastuuta toimitusketjussa. Tärkeimmät tätä
kehitystä ohjaavat käytännöt ovat Nokian Renkaiden toimittajien
liiketoimintaperiaatteet sekä Nokian Renkaiden vastuullisen luonnon-
kumin politiikka. Niistä kerrotaan tarkemmin aiheessa ”Arvoketjun
työntekijät”. Nokian Renkaiden johtoryhmässä hankinnoista,
laadusta ja työturvallisuudesta vastaava johtaja on vastuussa näiden
toimitusketjuun liittyvien käytäntöjen toteuttamisesta.
Nokian Renkaat tarkistaa due diligence -prosessin mukaisesti
kaikkien uusien toimittajien taustat ja arvioi heihin mahdollisesti
liittyvät riskit ennen hyväksyntää. Arviointimallissa on neljä eri kate-
goriaa: laatu, kestävyys (kattaen ympäristöön liittyvät, sosiaaliset
ja hallintokriteerit), kriittisyys liiketoiminnan/strategian kannalta ja
työturvallisuus. Toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien uusien toimittajien
kanssa, jotka luokitellaan kriittisiksi tai kohtalaisen kriittisiksi jossakin
arviointimallin neljästä luokasta. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi
vastuullisuusauditoinnit paikan päällä, asiakirjojen pohjalta tehtävät
arvioinnit sekä laatuun, ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän
johtamisjärjestelmän sertifiointipyynnöt. Asiakirjojen pohjalta
tehdyissä arvioinneissa tunnistetut potentiaaliset riskit vahvistetaan
ja varmistetaan paikan päällä tehtävillä auditoinneilla. Toimittajien
riskianalyysi on myös esitetty täsmällisemmin aiheessa ”Arvoketjun
työntekijät”.
G1-5 Renkaiden turvallisuuteen ja kestävyyteen
liittyvän lainsäädännön edistäminen
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on
määritelty liiketoimintaperiaatteissa, joiden mukaan Nokian Renkaat
ei anna rahallista tukea tai luontoisetuuksia poliittisille puolueille tai
ryhmille eikä yksittäisille poliitikoille.
Jokaisen työntekijän on noudatettava liiketoimintaperiaatteita.
Jäsenyyksien kautta tapahtuvaan edunvalvontaan osallistutaan
ainoastaan sovellettavien lakien, liiketoimintaperiaatteiden sekä
niihin liittyvien käytäntöjen ja menettelytapojen mukaisesti. Nokian
Renkaat on rekisteröitynyt Euroopan Avoimuusrekisteriin (rekiste-
röintinumero 604107415108-75).
Yhtiön lobbaustoimintaa ja järjestöjen jäsenyyksiä koskevat
peri aatteet ovat seuraavat: lobbaustyö on läpinäkyvää, ja sille on
ominaista yrityksen teknisen asiantuntemuksen ja tiedon tarkka
jakaminen koskien rengasalaa ja muita siihen liittyviä sektoreita,
keskittyen tuotteisiin, turvalliseen ja kestävään liikkuvuuteen sekä
innovaatioihin.
Nokian Renkaat kuuluu joihinkin alan järjestöihin ja muihin yhdis-
tyksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin edunvalvontajärjestöihin.
Nämä jäsenyydet auttavat Nokian Renkaita myös tunnistamaan uusia
tuotekehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia varhaisessa vaiheessa
sekä luovat kilpailukykyisiä liiketoimintaolosuhteita, jotka ovat
kestäviä pitkällä aikavälillä.
125
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Vuonna 2024 yhtiön jäsenmaksut järjestöille sekä panostus
lobbaustoimintaan olivat globaalisti 1 271 640 euroa. Kolme suurinta
maksunsaajaa olivat U.S. Tire Manufacturers' Association (USTMA),
European Tyre and Rubber Manufacturers' Association (ETRMA) sekä
Kumiteollisuus ry.
Kaksi suurinta maksua lobbaustoimintaan liittyivät renkaiden
kulumiseen sekä rengasmeluun. Renkaiden kulumisen validointiin
liittyvä projekti liittyy Nokian Renkaiden olennaiseen pilaantumiseen
liittyvään vaikutukseen. Projekti pyrkii vähentämään maantiekuljetus-
ten päästöjä asettamalla renkaiden kulumiselle globaalit rajat, jotka
perustuvat luotettavaan testimenetelmään. Sisätilan rumpumenetel-
mään liittyvä projekti pyrkii vähentämään ohiajomelun kenttäkokei-
den mittausepävarmuutta siirtämällä testauksen sisätiloihin.
Jäsenmaksut ja edunvalvonta
Euroa 2024
Poliittinen rahoitus ja luontoissuoritukset
puolueille ja poliitikoille, sekä äänestyksiin ja
kansanäänestyksiin liittyvät menot 0
Kolme suurinta jäsenmaksua kauppajärjestöille,
sisältäen myös teollisuudenalan järjestöt ja
elinkeinoelämän yhdistykset:
USTMA (U.S. Tire Manufacturers' Association) 322 604
ETRMA (European Tyre and Rubber
Manufacturers' Association) 109 939
Kumiteollisuus ry 104 415
Kauppajärjestöjen jäsenmaksut (yhteensä) 882 926
Kaksi suurinta maksua tiettyihin aiheisiin:
ETRMA: Renkaan kulumisen validointi 236 720
ETRTO: Sisätilan rumpumenetelmä 48 153
Lobbaus- ja edunvalvontamaksut yhteensä 388 714
G1-6 Maksukäytännöt
Tavanomainen maksuehto Nokian Renkaiden ostojen yleisehdoissa
on 60 päivää netto ja raaka-aineiden ostoille 90 päivää netto. Esimer-
kiksi pienempien toimittajien kanssa maksuehtoja voidaan tarvit-
taessa harkita uudelleen. 85 prosenttia laskuista maksetaan näiden
vakioehtojen mukaisesti. Raaka-aineita koskevat laskut muodostavat
noin 16 prosenttia Nokian Renkaiden vuotuisten laskujen arvosta.
Vuonna 2024 laskun maksamiseen kului keskimäärin 46 päivää
alkaen siitä päivästä, kun sopimuksen tai lain mukainen maksuaika
alkoi. Maksuehto on laskettu painotettuna keskiarvona perustuen
tarkastelukauden aikana maksettuihin toimittajien laskuihin. Vuoden
2024 lopussa ei ollut viivästyneisiin maksuihin liittyviä avoimia
oikeuskäsittelyjä.
MUITA EI-OLENNAISIA TIETOJA
126
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
ESRS-sisältöindeksi
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Yleiset tiedot
ESRS 2 BP-1 – Konsernikestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 39
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 40
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 41
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 43
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 44
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 44
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 45
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 45
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 50
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60
IRO-2 – Yrityksen konsernikestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 63
Ilmastonmuutos
ESRS E1 ESRS 2 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 44
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 73
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 73
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 74
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 74
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 75
E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 76
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 77
127
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Pilaantuminen
ESRS E2 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60
E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 81
E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit 81
E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet 83
E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen 84
E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet 84
E2-6 – Pilaantumiseen liittyen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset 84
Vesivarat ja merten luonnonvarat
ESRS E3 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
60
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
ESRS E4 E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa 86
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 86
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
60
E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet 86
E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit 87
E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet 88
Resurssien käyttö ja kiertotalous
ESRS E5 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
60
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 90
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 90
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 92
E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 93
E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset 93
128
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Oma työvoima
ESRS S1 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 96
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 97
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 99
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 100
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
101
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
102
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 103
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 104
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 104
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 104
S1-10 – Riittävä palkka 105
S1-11 – Sosiaalinen suojelu 105
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 105
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 106
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 106
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 106
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 107
Arvoketjun työntekijät
ESRS S2 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 109
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 109
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 113
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 113
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
113
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
liittyvät tavoitteet
114
129
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
ESRS-standardi Tiedonantovaatimus Sivunumero
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS S4 ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 48
ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 116
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 117
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 118
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 119
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
119
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
liittyvät tavoitteet
121
Liiketoiminnan
harjoittaminen
ESRS G1 ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 41
ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 60
G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 124
G1–2 – Suhteet toimittajiin 125
G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta 125
G1-6 – Maksukäytännöt 126
130
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja
aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen 41
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen 41
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
Olennainen 44
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää
riskiä koskevat laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen -
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119
2 artiklan 1 kohta
Olennainen 73
131
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset
16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen
ja jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan 2 kohta
Olennainen 73
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
Olennainen 75
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon
2 indikaattori 5
Olennainen 76
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Olennainen 76
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43
kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Olennainen 76
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen
ja jäljellä olevan maturiteetin
mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6
artikla ja 8 artiklan 1 kohta
Olennainen 77
132
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
Olennainen 78
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119
2 artiklan 1 kohta
Epäolennainen -
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816 liite
Olennainen Siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin
ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a
alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen
riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
Olennainen Siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU)N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen
liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat –
Vakuuden energiatehokkuus
Olennainen Siirtymäsäännös
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818,
liite II
Olennainen Siirtymäsäännös
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka
mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien
päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri)
liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8, taulukon
2 indikaattorit 1, 2 ja 3
Olennainen 84
133
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen -
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen -
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen -
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen -
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä
oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Olennainen 86
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Olennainen 86
ESRS 2 SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Olennainen 86
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat
käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Olennainen 87
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen -
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Olennainen 87
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen -
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan
f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Epäolennainen -
ESRS 2 SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14
kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Epäolennainen -
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon
1 indikaattori 11
Olennainen 97
134
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen 97
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
Olennainen 97
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
Olennainen 98
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
Olennainen 100
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen 106
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Olennainen 106
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen 107
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Olennainen 107
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
Olennainen 107
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon
1 indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori
14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen 107
ESRS 2 SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Olennainen 109
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon
1 indikaattori 11
Olennainen 109
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Olennainen 109
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen 109
135
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonanto-
velvoiteasetukseen Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen Sivunumero
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat
due diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Olennainen 109
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen 113
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon
1 indikaattori 11
Epäolennainen -
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolennainen -
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen -
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon
1 indikaattori 11
Olennainen 117
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen 117
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen 119
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
Epäolennainen -
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
Epäolennainen -
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien
lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Epäolennainen -
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat
normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
Epäolennainen -
136
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Pilaantuminen
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa NO
X
- ja SO
X
-päästöt tunnistettiin
epäolennaisiksi. Nokian Renkaat kuitenkin ilmoittaa seuraavat luvut
voidakseen tarjota avoimesti tietoa myös näistä päästöistä.
Nokian Renkaiden tavoite kunnallisen (kolmannen osapuolen) veden
käytölle rengastehtaissa on kaksi litraa tuotekilogrammaa kohti.
Rengastehtaiden vedenottoa valvotaan kuukausittain ja tarvittaessa
ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Myös globaalia toimenpideohjel-
maa veden käytön ja jäteveden synnyn vähentämiseksi toteutetaan.
Vuonna 2024 kunnallista (kolmannen osapuolen) vettä käytettiin
rengastehtaissa 2,3 litraa tuotekilogrammaa kohti.
Päästöt ilmaan 2024 2023 2022
NO
X
, t
Rengastehdas, Yhdysvallat 3,3 2,8 2,0
SO
X
, t
Rengastehdas, Yhdysvallat 0,6 0,5 0,4
(GRI 305: Päästöt 2016. GRI 305–7 Typpioksidit (NO
X
),
rikkioksidit (SO
X
))
Vesi 2024 2023 2022
Jäähdytysvesi (pintavesi),
Rengastehdas, Suomi, 1 000 m
3
Vedenotto, Nokianvirta 7 785,0 9 004,2 9 064,9
Purku, Nokianvirta 7 745,3 8 950,8 9 052,8
Kunnallinen vesi, 1 000 m
3
Rengastehdas, Suomi 81,5 75,1 67,7
Rengastehdas, Yhdysvallat 156,4 142,2 75,8
Vannetehdas, Suomi 6,8 6,3 8,5
Jätevedet, viemäri, 1 000 m
3
Rengastehdas, Suomi 118,4 128,5 79,8
Rengastehdas, Yhdysvallat 138,2 97,3 74,1
Vannetehdas, Suomi 6,8 6,3 8,5
(GRI 303: Vesi ja vesipäästöt 2018. 303–3 Veden kulutus, 303–4
Veden purku)
MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA
Vesi ja jätevedet
Kuten kohdassa ESRS 2 IRO-1 mainittiin, Vesivarat ja merten luon-
nonvarat -aihe arvioitiin, mutta sitä pidettiin epäolennaisena. Nokian
Renkaiden toiminnassa käytetään prosessin jäähdytykseen pääosin
kunnallista vettä kiertojärjestelmässä, ja se toimitetaan jäteveden
käsittelylaitokselle käytön jälkeen. Jäähdytysvesistä ja jätevedenpuh-
distamolle johdetuista jätevesistä otetaan säännöllisesti vesinäytteet
vesien laadun varmistamiseksi. Sekä viemäriin johdettu saniteettivesi
että jäähdytysvesi ovat olleet käytännössä puhtaita.
Suomessa sijaitsevalla rengastehtaalla valmistusprosessit käyttävät
suuria määriä jäähdytysvettä, koska jäähdytysjärjestelmä on erilainen
kuin Yhdysvaltain-tehtaalla käytössä oleva. Suomessa jäähdytykseen
otetaan pintavettä viereisestä Nokianvirrasta, ja vesi palautetaan
käytön jälkeen takaisin koskeen. Jäähdytysvedet eivät missään
vaiheessa ole kosketuksissa tuotannon kemikaalien kanssa, eivätkä
ne näin ollen likaannu.
Muita kestävyys-
tiedonantoja
137
PalkitsemisraporttiTilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
MUITA, EPÄOLENNAISIA TIETOJA
Resurssien ulosvirtaukset (tonnia) 2024 2023 2022
Syntyneet jätteet
Loppukäsittelystä muualle ohjatun vaarallisen jätteen kokonaismäärä 344 218 147
Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut vaaralliset jätteet - - -
Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut vaaralliset jätteet 344 218 147
Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut vaaralliset jätteet - - -
Loppukäsittelystä muualle ohjatun tavanomaisen jätteen kokonaismäärä 7 250 5 604 3 916
Loppukäsittelystä uudelleenkäytön valmisteluun ohjatut tavanomaiset jätteet 1 108 145 144
Loppukäsittelystä kierrätykseen ohjatut tavanomaiset jätteet 6 080 5 400 3 696
Loppukäsittelystä muihin hyödyntämistoimiin ohjatut tavanomaiset jätteet 62 59 76
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet 19 62 87
Polttamalla hävitettäväksi ohjatut vaaralliset jätteet 19 62 87
Kaatopaikalle sijoitetuksi ohjatut vaaralliset jätteet - - -
Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet - - -
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet 3 749 3 678 3 164
Polttamalla hävitettäväksi ohjatut tavanomaiset jätteet 32 54 84
Energian talteenottoon ohjatut tavanomaiset jätteet 3 717 3 624 3 080
Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjatut tavanomaiset jätteet - - -
Muuhun loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet - - -
Kierrättämättömät jätteet 3 768 3 740 3 250
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus 33 % 39 % 44 %
Kokonaisjätemäärä (tonnia) 11 362 9 562 7 314
(GRI 306: Jätteet 2020. 306–3 Syntyneet jätteet, 306-4 Jätteet, joita ei ole hävitetty)
Jätteet
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa jäte tunnistettiin epäolennaiseksi.
Kaikki Nokian Renkaiden rengastuotannosta syntynyt jäte hyödynne-
tään, ja vuoden 2021 jälkeen rengastuotannosta ei ole viety jätettä
kaatopaikalle. Siten jäte ei aiheuta olennaisia vaikutuksia, riskejä
tai mahdollisuuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään keskeiset
luvut Nokian Renkaiden Suomen- ja Yhdysvaltain-rengastehtaiden
jätteistä.
138
SELVITYS
HALLINTO- JA
OHJAUS-
JÄRJESTELMÄSTÄ
RENKAIDEN
TEKEMISEN OPETTELU
TARKOITTAA
JATKUVAA UUSIEN
ASIOIDEN KEKSIMISTÄ
MAKING THE WORLD SAFER,
OVER AND OVER AGAIN
Lanseeraustiimi käynnisti Romanian-tehtaan tuotannon
140
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
I Johdanto
Nokian Renkaat Oyj (Nokian Renkaat tai yhtiö) noudattaa
poikkeuksetta voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
julkaisemaa listayhtiöiden hallinnointikoodia (hallinnointikoodi).
Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta
www.cgfinland.fi/hallinnointikoodi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt
selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 4.2.2025.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan osana hallituksen
toimintakertomusta vuosikertomuksessa 2024. Tämä selvitys ja
ajantasaista tietoa yhtiön hallinnointiin ja palkitsemiseen liittyvistä
asioista on saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/
sijoittajat/hallinnointi.
Nokian Renkaiden hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on
hallinnointia koskevat keskeiset säännöt ja menettelytavat, sekä
hallintorakenne, jotka on kuvattu oikealla näkyvissä kuvissa. Yhtiön
tilintarkastajan mukaan selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä
kontrolleista ja riskienhallinnasta vastaavat taloudellista
raportointiprosessia.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Nokian Renkaiden hallintorakenne
Tarkastus-
valiokunta
Yhtiökokous
Hallitus
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
Sisäinen
tarkastus
Investointi-
valiokunta
Henkilöstö- ja
vastuullisuus-
valiokunta
Tilintarkastaja
Kestävyys-
raportoinnin
varmentaja
Keskeiset ulkoiset säännöt
• Suomen osakeyhtiölaki
• Julkisesti noteerattuja
yhtiöitä koskevat lait ja
säännökset Suomessa
• Arvopaperimarkkina-
yhdistyksen hallinnointi-
koodi
• Nasdaq Helsinki Oy:n,
Euroopan arvopaperi-
markkinaviranomaisen
ja Finanssivalvonnan
säännöt ja ohjeet
Keskeiset sisäiset
politiikat ja säännöt
• Yhtiöjärjestys
• Liiketoimintaperiaatteet
(code of conduct)
• Hallituksen, valiokuntien
ja sisäisen tarkastuksen
työjärjestykset
• Nokian Renkaiden
toimintapolitiikat,
ohjeet ja ohjeistukset
Nokian Renkaiden hallinnointia koskevat keskeiset
säännöt ja menettelytavat
141
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
141
II Hallinnointia koskevat kuvaukset
Nokian Renkaat on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Nokia. Emoyhtiö Nokian Renkaat Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat
Nokian Renkaat -konsernin (konserni). Vastuu konsernin hallinnosta
ja toiminnasta on Nokian Renkaiden hallintoelimillä, joita ovat
yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous valitsee yhtiön
hallituksen jäsenet sekä hallituksen puheenjohtajan ja mahdollisesti
myös varapuheenjohtajan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan
ehdotuksesta. Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön
operatiivisen toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa
konsernin johtoryhmä.
Yhtiökokous
Nokian Renkailla ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka
tehtävät ja menettelytavat on määritelty osakeyhtiölaissa ja
yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun
muassa:
• yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta
• voitonjaosta
• vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle
• hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenten ja
tilintarkastajan valinnasta sekä heidän palkkioistaan
• yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista ja
omien osakkeiden hankkimisesta
• palkitsemispolitiikan vahvistamisesta vähintään joka neljäs vuosi
ja palkitsemisraportin vahvistamisesta vuosittain. Yhtiökokouksen
päätökset koskien palkitsemispolitiikkaa ja -raporttia ovat
neuvoa-antavia.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun
mennessä yhtiön hallituksen määräämänä päivänä joko Nokialla,
Tampereella, Helsingissä tai etäkokouksena. Etäkokouksessa
osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa, mukaan
lukien oikeuttaan esittää kysymyksiä ja äänestää, täysimääräisesti
tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla.
Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen
aiheelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on
yhteensä vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat
sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.
Osakkeenomistaja voi pyytää yhtiökokousta käsittelemään tietyn
yhtiökokoukselle kuuluvan asian, lähettämällä kirjallisen pyynnön
hallitukselle ennen Nokian Renkaiden verkkosivuilla ilmoitettua
määräaikaa.
Vuonna 2024 kyseinen määräaika oli 8.3.2024. Osakkeenomistajat
eivät esittäneet pyyntöjä.
Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön
verkkosivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat.
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla
osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/
yhtiojarjestys.
Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos
heidät on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n
ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana
täsmäytyspäivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan
merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista
varten.
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.4.2024
Helsingissä. Yhtiökokous:
• vahvisti tilinpäätöksen
• myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023
• vahvisti Nokian Renkaiden toimielinten palkitsemisraportin
ja palkitsemispolitiikan, jota noudatetaan vuoden 2028
varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, ellei tarkistettua
politiikkaa esitetä yhtiökokoukselle ennen sitä
• päätti osingonmaksusta
• valtuutti hallituksen päättämään yhtiön osingonjaon
toisesta erästä
• päätti hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista sekä
tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta
• valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden
takaisinostosta sekä osakkeiden liikkeeseenlaskusta
ja erityisistä oikeuksista liittyen osakkeisiin sekä
lahjoituksista.
Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä
yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/
hallinnointi/yhtiokokous.
Seuraavat henkilöt ovat tavanomaisesti läsnä varsinaisessa
yhtiökokouksessa: hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet,
toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja. Hallituksen
jäseneksi ehdolla olevien on oltava läsnä valinnasta päättävässä
yhtiökokouksessa, ellei poissaololle ole erityisen painavaa syytä.
142
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikunta
(nimitystoimikunta) perustettiin varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksellä vuonna 2020. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen
mukaan nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluu:
• valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset koskien hallituksen
jäsenten lukumäärää, hallituksen kokoonpanoa, puheenjohtajaa ja
mahdollista varapuheenjohtajaa
• valmistella ehdotus hallituksen ja valiokuntien jäsenten
palkitsemista
• kartoittaa hallituksen jäsenten mahdollisia seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunnan muodostavat Euroclearin pitämän yhtiön
osakasluettelon kesäkuun 1. pankkipäivän tilanteen mukaisesti
Nokian Renkaiden neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat,
jotka hyväksyvät tehtävän. Lisäksi nimitystoimikuntaan kuuluu
hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunta antaa ehdotuksensa
hallitukselle vuosittain viimeistään seuraavaa yhtiökokousta
edeltävän tammikuun 31. päivänä.
Nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon yhtiöltä
jäsenyytensä perusteella, ellei yhtiökokous toisin päätä.
Vuonna 2024 nimitystoimikuntaan nimitettiin seuraavat jäsenet:
• Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy), Solidium Oy:n
nimeämänä
• Timo Sallinen (johtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma), Keskinäisen
Työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen), Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen nimeämänä
• Marie Karlsson (Sijoitusjohtaja, Nordic, Finnish and Swedish
Equities, Nordea Asset Management) Nordea rahastojen
nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Tammikuussa 2025 Solidium Oy nimesi nimitystoimikunnan jäseneksi
Petter Söderströmin Pauli Anttilan siirryttyä pois Solidium Oy:n
palveluksesta.
Nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle 2025 julkaistiin
17.1.2025. Tätä ennen nimitystoimikunta kokoontui viisi kertaa.
Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %. Nimitystoimikuntaan kuului
neljä miestä ja yksi nainen.
Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/osakkeenomistajien-
nimitystoimikunta/tyojarjestys.
143
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallitus
Hallituksen toiminta
Hallitus huolehtii Nokian Renkaiden hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun sääntelyn
mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa
asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan
kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja
keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä
ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat:
• konsernitilinpäätöksen, puolivuosi- ja osavuosikatsausten
hyväksyminen
• asioiden esittäminen yhtiökokoukselle
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen.
Lisäksi hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta
taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä
asioista, joihin kuuluvat muun muassa:
• konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet
• konsernin budjetti- ja investointisuunnitelmat
• konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt
• konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset
• merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, -myynnit ja
-järjestelyt
• konsernin rahoitukseen liittyvät politiikat
• konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
• sovellettavien lakien ja säännösten sekä hallituksen hyväksymien
yhtiön ohjeistusten, kuten yhtiön liiketoimintaperiaatteiden,
noudattamisen valvominen
• hallituksen valiokuntien nimittäminen
• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.
Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen
jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta. Hallitus
arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain
itsearvioinnin.
Hallituksen kokoonpano
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu
vähintään neljä ja enintään yhdeksän jäsentä. Nimitystoimikunta
valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoa ja
palkitsemista koskevan ehdotuksen. Hallituksen jäsenten lukumäärän
ja hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien
tehokas hoitaminen ottaen huomioon yhtiön toiminnan asettamat
vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseniksi valituilla
on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää
riittävästi aikaa hallitustehtävän hoitamiseen.
Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden
mittaiseksi toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen
varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuonna 2024 varsinainen
yhtiökokous valitsi hallitukseen yhdeksän jäsentä ja hallituksen
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimitystoimikunnan
ehdotuksen mukaisesti.
144
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Elina Björklund
s. 1970, nainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2024
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
puheenjohtaja.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
IDBM pro (International Design Business
Management -ohjelma)
Päätoimi: Toimitusjohtaja, EBIT Oy
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Reima Group Oy, Helsingin
Kauppakorkeakoulun tukisäätiö ja
Corporate Advisory Board. Hallituksen
jäsen: Taaleri Oyj, Urlus Säätiö.
Valtuuskunnan puheenjohtaja:
Liikesivistysrahasto. Valtuuskunnan
jäsen: EVA Elinkeinoelämän
valtuuskunta.
Osakeomistukset: 3 767*
Jukka Hienonen
Hallituksen puheenjohtaja
s. 1961, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2020
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
jäsen. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeisimmät luottamustehtävät: –
Osakeomistukset: 52 100*
Pekka Vauramo
Hallituksen varapuheenjohtaja
s. 1957, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2018
Investointivaliokunnan jäsen.
Koulutus: Diplomi-insinööri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Huhtamäki Oyj
Osakeomistukset: 12 863*
Susanne Hahn
s. 1976, nainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2022
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Perustaja ja johtava osakas,
SKV Invest & tytäryhtiöt
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Zefyron
GmbH. Hallituksen jäsen: Klingele
Paper & Packaging SE & Co KG,
Hyperpark Ltd., SENTImotion GmbH,
1886Technologies GmbH ja Invest BW
— Baden-Württembergin innovaatio- ja
investointirahoitusohjelma.
Osakeomistukset: 13 679*
Markus Korsten
s. 1970, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2023
Investointivaliokunnan jäsen.
Koulutus: Study of Applied Physics,
Dipl. Ing. (FH)
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Zefyron GmbH.
Osakeomistukset: 5 037*
Hallitus 31.12.2024
* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.
145
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Elisa Markula
s. 1966, nainen
Hallituksen jäsen vuodesta 2024
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Toimitusjohtaja, VR-Yhtymä
Oyj
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Keskuskauppa -
-kamari (varapuheenjohtaja),
Palvelualojen työnantajat Palta ry
(työvaliokunnan jäsen).
Hallintoneuvoston jäsen:
Työeläkeyhtiö Varma.
Osakeomistukset: 2 651*
Reima Rytsölä
s. 1969, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2023
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
Koulutus: Valtiotieteiden maisteri
Päätoimi: Toimitusjohtaja,
Solidium Oy
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Metso Oyj ja Stora
Enso Oyj.
Osakeomistukset: 10 037*
Christopher Ostrander
s. 1968, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Investointivaliokunnan puheenjohtaja.
Koulutus: B.Sc. (Mechanical
Engineering); M.Sc. (Engineering
Management); MBA
Päätoimet: Toimitusjohtaja, CEO8
Consulting
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Kensington
Hill Partners II, LLC ja Kensington Hill
Capital, LLC. Säätiön puheenjohtaja:
University of Findlay. Limited Partner
Advisor: Tamarind Hill Management
LLC. Strategic Partner: SKV Invest.
Board of Advisors: Bluegrass Alpha
Partners.
Osakeomistukset: 8 427*
Jouko Pölönen
s. 1970, mies
Hallituksen jäsen vuodesta 2021
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
KHT-tilintarkastaja, eMBA
Päätoimi: Toimitusjohtaja, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Suomen
Pörssisäätiö. Hallituksen jäsen:
Työeläkevakuuttaja TELA ry,
Finanssiala ry ja Excellence Finland.
Osakeomistukset: 32 457*
* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.
Tarkempia tietoja hallituksen jäsenistä saatavilla yhtiön verkkosivuilla
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/hallitus.
146
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan kaikki valitut
hallituksen jäsenet riippumattomiksi yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Reima Rytsölää, joka
arvioitiin riippumattomaksi yhtiöstä ja ei-riippumattomaksi yhdestä
merkittävästä osakkeenomistajasta (Solidium Oy) hallinnointikoodin
suosituksen mukaisesti.
Hallituksen kokoukset ja jäsenten
osallistuminen kokouksiin
Hallituksen keskeisiin painopisteisiin vuonna 2024 kuuluivat muun
muassa uuden toimitusjohtajan valinta, investoinnit Oradeassa
ja Daytonissa sekä pitkän aikavälin kasvustrategiaan liittyvät
aiheet. Hallitus vieraili Oradean tehtaalla Romaniassa ja hallituksen
investointivaliokunta vieraili Daytonin tehtaalla Tennesseen
osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Vuonna 2024 hallitus kokoontui yhteensä 12 kertaa.
Hallituksen jäsen Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Jukka Hienonen (puheenjohtaja) 12/12 100 %
Pekka Vauramo (varapuheenjohtaja) 12/12 100 %
Elina Björklund (jäsen lähtien*) 9/9 100 %
Susanne Hahn 12/12 100 %
Markus Korsten 12/12 100 %
Veronica Lindholm (jäsen saakka*) 4/4 100 %
Elisa Markula (jäsen lähtien*) 9/9 100 %
Christopher Ostrander 10/12 83 %
Jouko Pölönen 12/12 100 %
George Rietbergen (jäsen saakka*) 3/4 75 %
Reima Rytsölä 12/12 100 %
* 30.4.2024
Hallituksen monimuotoisuus
Nokian Renkaat näkee monimuotoisuuden menestystekijänä,
joka mahdollistaa yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisen
ja liiketoiminnan kasvun. Käytännössä monimuotoisuus sisältää
tekijöitä, kuten jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja
kokemus eri ammattialoilta ja teollisuuden sektoreilta, joilla konserni
pääasiassa toimii, sekä ikä, kansallisuus ja sukupuolten tasapuolinen
edustus. Myös johtamiskokemus ja henkilökohtaiset osaamisalueet
huomioidaan hallituksen kokoonpanossa. Monimuotoisuustavoitteet
saavutetaan harkitsemalla hallituksen kokoonpanoa huolellisesti
hyvissä ajoin.
147
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen jäsenillä on merkittävää kokemusta muun muassa
seuraavilta osa-alueilta: toimitusjohtajakokemus, rengastoimiala,
kulutushyödyketeollisuus, kansainvälinen kokemus erityisesti
Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan markkinoilla,
rahoitus, yritysriskienhallinta ja hallinnointi. Nimitystoimikunta arvioi
monimuotoisuuden toteutumista laatiessaan ehdotusta hallituksen
kokoonpanosta yhtiökokoukselle. Monimuotoisuustavoitteiden
arvioidaan toteutuneen riittävässä määrin.
Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat
nähtävillä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa yritys.nokianrenkaat.fi/
sijoittajat/hallinnointi/hallitus.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus päättää vuosittain valiokunnista ja niiden puheenjohtajista
ja jäsenistä. Vuonna 2024 hallituksella oli kolme valiokuntaa:
tarkastusvaliokunta, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
sekä investointivaliokunta, jonka perustamisesta hallitus päätti
järjestäytymiskokouksessaan 30.4.2024.
Valiokunnissa on oltava vähintään kolme jäsentä, joilla on oltava
valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus.
Ainakin yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava kokemusta
laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta. Tarkastusvaliokunnan
jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja
vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä
osakkeenomistajista. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia.
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän muut jäsenet eivät saa
olla tarkastusvaliokunnan tai henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
jäseniä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus
tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnille
osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.
Ikä
30–39, 0
40–49, 1
50–59, 6
60–69, 2
Sukupuoli
Nainen, 3 (33 %)
Mies, 6 (67 %)
Kansalaisuus
Suomi, 6
Saksa, 2
Yhdysvallat, 1
Toimikausi
1 vuosi, 2
2–3 vuotta, 3
4–5 vuotta, 3
6–7 vuotta, 1
Enemmän kuin 7 vuotta, 0
Tiedot graafeissa vastaavat hallituksen kokoonpanoa 31.12.2024.
148
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsenet,
kokoukset ja osallistuminen kokouksiin vuonna 2024
Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan jäsen Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Veronica Lindholm (puheenjohtaja saakka*)
1/1 100 %
Elina Björklund (puheenjohtaja lähtien*) 4/4 100 %
Susanne Hahn 5/5 100 %
Jukka Hienonen 5/5 100 %
Pekka Vauramo (jäsen saakka*) 1/1 100 %
* 30.4.2024
Investointivaliokunta
Investointivaliokunta keskittyy yhtiön strategisiin investointeihin
varmistaakseen, että ne maksimoivat osakkeenomistajille syntyvän
arvon. Investointivaliokunnan työjärjestyksen mukaan valiokunnan
vastuulla on:
• ohjata, valvoa ja arvioida yhtiön strategisten
investointivaihtoehtojen kehitystä
• tarkistaa ja antaa palautetta yhtiön strategisista
investointivaihtoehdoista ennen johdon vuosittaista strategista
suunnittelukokousta ja ennen esittelyä hallitukselle
• työskennellä johdon ja ulkopuolisten neuvonantajien
kanssa mahdollisten strategisten yritysjärjestelykohteiden
tunnistamiseksi
• arvioida, tarkastella ja antaa suosituksia muista valiokunnalle
kuuluvista asioista.
Lisäksi valiokunta suorittaa myös muita hallituksen sille
osoittamia tehtäviä sekä muita asioita, joita valiokunta pitää
tarkoituksenmukaisina valmistella ja käsitellä.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvien säänneltyjen
tehtävien hoitamisessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle.
Valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on:
• valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen
valvonta, sisäinen tarkastus, tilintarkastus, riskienhallinta sekä
compliance-toiminto ovat asianmukaisesti järjestetty
• seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä
muutoksia kirjausperiaatteissa sekä taseeseen arvostetuissa
erissä
• käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen
raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä
tilintarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkastusyhteisön
riippumattomuutta ja tilintarkastajan tarjoamia muita kuin
tilintarkastuspalveluita
• käsitellä tilintarkastuskertomuksen ja mahdollisen
tilintarkastuspöytäkirjan sekä tilintarkastajan valiokunnalle
esittämän täydentävän raportin
• valmistella tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen
• tarkkailla ja arvioida, miten sopimukset ja muut oikeustoimet
yhtiön ja yhtiön lähipiirin välillä ovat normaalin liiketoiminnan ja
toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavien
ehtojen mukaisia sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti.
Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja osallistuu pääsääntöisesti
valiokunnan kokouksiin.
Tarkastusvaliokunnan jäsenet, kokoukset ja
osallistuminen kokouksiin vuonna 2024
Tarkastusvaliokunnan jäsen Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Jouko Pölönen (puheenjohtaja) 5/5 100 %
Elisa Markula (jäsen lähtien*) 3/3 100 %
Christopher Ostrander (jäsen saakka*) 2/2 100 %
Reima Rytsölä 5/5 100 %
* 30.4.2024
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja
toimintaperiaatteet määritellään kirjallisessa työjärjestyksessä.
Tehtäviin sisältyy:
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle yhtiön toimitusjohtajasta ja
hänelle maksettavasta palkasta ja kannustinpalkkioista
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle konsernin johtoryhmän
nimityksistä, palkoista ja kannustinpalkkioista
• ehdotuksen valmistelu hallitukselle Nokian Renkaiden
osakepalkkiojärjestelmien allokaatioista ja perusteista sekä
muista kannustinpalkkiojärjestelmistä
• palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin laatiminen hallitukselle
ja toimitusjohtajalle
• vastuullisuusasioiden valmistelu hallitukselle sekä
toimintaympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvän sääntelyn
kehityksen seuraaminen
• kestävyysraportin valmistelu ja käsittely osana hallituksen
toimintakertomusta sekä vuosikertomusta.
149
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Investointivaliokunnan jäsenet, kokoukset ja
osallistuminen kokouksiin vuonna 2024
Investointivaliokunnan jäsen Kokoukset
Osallistuminen
kokouksiin %
Christopher Ostrander (puheenjohtaja) 2/2 100 %
Markus Korsten 2/2 100 %
Pekka Vauramo 2/2 100 %
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
• johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa
hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti
• valmistella konsernin strategia ja tavoitteet hallitukselle
• informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen
tilanteen kehityksestä
• vastata hyväksytyn strategian ja suunnitelmien toteuttamisesta
• varmistaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuus
• luotettavan varainhoidon järjestäminen.
Toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Jukka Moisio toimi yhtiön
toimitusjohtajana 27.5.2020 lähtien. Yhtiön 27.3.2024 julkaisemassa
pörssitiedotteessa kerrottiin toimitusjohtaja Jukka Moision
ilmoittaneen Nokian Renkaiden hallitukselle aikomuksestaan siirtyä
yhtiöstä eläkkeelle vuoden 2024 aikana. Yhtiö tiedotti 20.7.2024,
että Paolo Pompei on nimitetty Nokian Renkaat Oyj:n uudeksi
toimitusjohtajaksi. Pompei aloitti tehtävässä 1.1.2025. Jukka Moisio
toimi yhtiön toimitusjohtajana Pompein aloitukseen saakka.
Jukka Moisio
s. 1961, mies
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA
Asema:
Keskeinen työkokemus:
2008–2019 Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja
2004–2008 Ahlstrom Oyj, toimitusjohtaja
1991–2004 Ahlstrom Oyj, useita johtotehtäviä
1989–1991 McKinsey & Company, konsultti
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Paulig Oy ja Sulapac Oy
Hallituksen jäsen: Metsä Board Oyj ja Cargotec (varapuheenjohtaja)
Osakeomistukset 31.12.2024
Osakkeita
Jukka Moisio, toimitusjohtaja 22 921*
* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.
Johtoryhmä
Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa
yhtiön strategian valmistelussa ja operatiivisessa johtamisessa.
Johtoryhmän jäsenet kantavat päävastuun omista liiketoiminta-
alueistaan ja toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai
yhtiöjärjestykseen perustuvia tehtäviä. Konsernin kokouskäytännön
mukaisesti johtoryhmä kokoontuu noin 12 kertaa vuodessa.
Kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintayksiköiden
ja osastojen johto.
150
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Jukka Moisio
s. 1961, mies
Toimitusjohtaja
Koulutus: Kauppatieteiden
maisteri, MBA
Osakeomistukset: 22 921*
Anna Hyvönen
s. 1968, nainen
Henkilöautonrenkaat ja Vianor
Koulutus: Tekniikan lisensiaatti
Osakeomistukset: 22 010*
Päivi Leskinen
s. 1965, nainen
Henkilöstö
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri
Osakeomistukset: 1 182*
Päivi Antola
s. 1971, nainen
Viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi
Koulutus: Filosofian maisteri, CEFA
Osakeomistukset: 5 799*
Adrian Kaczmarczyk
s. 1971, mies
Hankinnat, laatu ja työturvallisuus
Koulutus: Dipl. Ing. Engineering, MBA
Osakeomistukset: 3 420*
Manu Salmi
s. 1975, mies
Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas
Koulutus: Upseerin tutkinto,
Kauppatieteiden maisteri, MBA
Osakeomistukset: 31 657*
Niko Haavisto
s. 1972, mies
Talous ja rahoitus
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden
maisteri, yrityksen taloustiede
Osakeomistukset: 11 250*
Jukka Kasi
s. 1966, mies
Tuotteet ja innovaatiot
Koulutus: Diplomi-insinööri
Osakeomistukset: 48 616*
Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä saatavilla yhtiön verkkosivuilla
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/konsernin-johtoryhma.
Johtoryhmä, 31.12.2024
Elisa Erkkilä
s. 1967, nainen
Lakiasiat
Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti,
varatuomari, vertailevan oikeustieteen
maisteri
Osakeomistukset: 0*
* Sisältäen omat omistukset ja määräysvaltayhteisöt.
151
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
III Kuvaukset sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan mekanismeista
Sisäinen valvonta
Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on
varmistaa, että yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja
määräysten sekä Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteiden
mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän
sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön
julkistamat taloudelliset raportit on laadittu yhtiön soveltamien
laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olennaisesti
oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että
taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa. Yhtiössä on
määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin
laajuisesti noudatettavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden
tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja
tuloksellista. Sisäiset kontrollit ovat erityisiä mekanismeja, joilla
hallitaan ja mitigoidaan riskejä.
Konsernin liiketoiminnot koostuvat Henkilöautonrenkaat-, Raskaat
Renkaat- ja Vianor -liiketoimintayksiköistä. Henkilöautonrenkaat-
liiketoimintayksikkö on jaettu edelleen seuraaviin liiketoiminta-
alueisiin: Pohjoismaat, Keski-Eurooppa sekä Pohjois-Amerikka.
Raskaat Renkaat- ja Henkilöautonrenkaat -liiketoimintayksiköt
vastaavat omasta toiminnastaan, sen tuloksesta, riskienhallinnasta,
taseesta ja investoinneista eri osastojen tukemana. Konserniin
kuuluvat myyntiyhtiöt toimivat tuotteiden jakelukanavana paikallisilla
markkina-alueilla.
Hallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta
Valvontamekanismeja ohjaa johto ja niitä toteuttaa koko
organisaatio. Sisäinen valvonta on kiinteä osa konsernin toimintaa
kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on Nokian Renkaiden
operatiivisella johdolla. Jokainen esihenkilö on velvollinen
järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän valvonnan
ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talous- ja rahoitusjohtaja
vastaa taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen
valvonnan järjestämisestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan
vastuut on keskitetty emoyhtiön talousosastoon, joka vastaa
muun muassa eri alueiden talousinformaation tuottamisesta ja sen
oikeellisuudesta.
Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi siihen liittyvine
valvontatoimenpiteineen sekä raportointiprosessiin liittyvät
toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty. Yhtiön talousosasto
tuottaa konsernitason ja eri alueiden konsolidoinnit ja informaation.
Konsernin kukin juridinen yhtiö tuottaa emoyhtiön talousosaston
valvonnassa oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista
lainsäädäntöä noudattaen. Tilinpäätösstandardien tulkinta ja
soveltaminen on keskitetty konsernin emoyhtiön talousosastoon,
joka myös valvoo näiden standardien noudattamista.
Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista
ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden
saavuttamista ja valvontamekanismien tehokkuutta. Tämä kattaa
sekä taloudellisen että muun informaation, tietojärjestelmien kautta
saatavan tiedon sekä muun sisäisesti ja ulkoisesti välitettävän tiedon.
Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä,
ja henkilöstölle järjestetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen
liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksiköiden kanssa on jatkuvaa.
Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla, jota
täydennetään päivitetyillä ennusteilla. Tuloksesta tiedotetaan yhtiön
henkilöstölle välittömästi virallisten pörssitiedotteiden julkistamisen
jälkeen.
152
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Sijoittajasuhteet ja viestintä
Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää
osakemarkkinoille säännöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista,
oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian Renkaiden osakkeen
arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus,
avoimuus ja täsmällisyys. Lisää tietoa sijoittajasuhteiden ja viestinnän
periaatteista on saatavilla yhtiön verkkosivuilla yritys.nokianrenkaat.
fi/sijoittajat/sijoittajasuhteet/sijoittajasuhteiden-periaatteet.
Riskienhallinta
Yhtiön riskienhallinnan (Enterprise Risk Management, ERM)
tarkoituksena on varmistaa, että Nokian Renkaiden johdolla ja
hallituksella on sekä strategiaan että suorituskykyyn liittyvää
päätöksentekoa varten riittävästi tietoa riskeistä, joilla voi olla
vaikutusta konsernin arvonluontiin sekä arvon säilyttämiseen ja
muodostamiseen. ERM tarjoaa jäsennellyn viitekehyksen, jolla
voidaan ennakoivasti hallinnoida riskejä, suojella mainetta ja
liiketoiminnan jatkuvuutta sekä parantaa päätöksentekoprosessia.
Sen kokonaisvaltainen lähestymistapa huomioi sekä taloudelliset
että ei-taloudelliset riskit.
Nokian Renkaiden hallituksen hyväksymä yhtiön
riskienhallintapolitiikka määrittää yritysriskien hallinnan viitekehyksen
ja edistää riskitietoisuutta sekä riskien asianmukaista hallintaa
konsernissa. Taloudellisten riskien hallinta määritellään hallituksen
hyväksymässä rahoituspolitiikassa.
Konsernin ERM-viitekehys on järjestetty viiteen toisiinsa liittyvään
osaan:
• hallinto ja kulttuuri
• strategia ja tavoitteiden asettaminen
• suorituskyky ja riskien arviointi
• arviointi ja päivitys
• tiedot, viestintä ja raportointi.
Nokian Renkaiden hallitus valvoo tarkastusvaliokunnan
avustamana konsernin yleistä riskienhallintaa, seuraa strategian
toteutumista ja tekee hallintotoimia tukeakseen johtoa strategia- ja
liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa hallituksen ohjeistuksen
mukaisesti.
Toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä ovat kokonaisvastuussa
konsernin riskienhallinnasta. ERM ei ole erillinen toiminto, vaan se on
integroitu nykyisiin liiketoimintaprosesseihin ja -käytäntöihin kaikilla
organisaation tasoilla. Jokaisella liiketoimintayksiköllä tai -alueella on
vastuu huolehtia riittävästä ja systemaattisesta riskienhallinnasta ja
raportoinnista omalla vastuualueellaan. Linjajohto on operatiivisesti
vastuussa päivittäisen toimintansa olennaisimpien riskien hallinnasta,
ja jokaista työntekijää rohkaistaan tunnistamaan, raportoimaan ja
hallinnoimaan riskejä omalla vastuualueellaan.
Talousosaston Treasury & Risk Management koordinoi yleistä ERM-
viitekehystä ja prosessia, tukee liiketoimintayksiköitä toteutuksessa
ja tekee määritettyjä riskienhallintatehtäviä, esimerkiksi konsernin
riskitarkastelun. Treasury & Risk Management on vastuussa ERM:ään
liittyvien menetelmien, työkalujen ja raportoinnin kehittämisestä ja
ylläpidosta.
ERM on osa yleistä johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmää.
Integroitu riskienhallintajärjestelmä noudattaa kansainvälisten
standardien vaatimuksia.
Nokian Renkaat -konsernin ERM-viitekehys perustuu COSO-
viitekehykseen, ISO 31000 -standardiin sekä Suomen listayhtiöiden
hallinnointikoodiin. Konsernin kaikki käynnissä olevat tehtaat on
sertifioitu standardien ISO 9001 (laatu), ISO 14001 (ympäristö)
ja ISO 45001 (turvallisuus) mukaisesti. Konserni on sitoutunut
YK:n Global Compact -viitekehykseen vastuullisten ja kestävien
liiketoimintakäytäntöjen takaamiseksi.
Ulkoistettu sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle ja varmentaa
riippumattomasti riskienhallinta- ja compliance-prosessien tehokkuuden.
Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on
kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.
IV Muut annettavat tiedot
Sisäinen tarkastus
Nokian Renkaiden sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa
suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti riskienhallinnan, sisäisen
valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus on
itsenäinen ja objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena on auttaa
organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen
toimintaperiaatteet on vahvistettu yhtiön hallituksen hyväksymässä
sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä ja politiikassa.
Konsernin sisäistä tarkastusta hoitaa ulkopuolinen taho. Ulkoistettu
sisäisen tarkastuksen tiimi raportoi hallinnollisesti talous- ja
rahoitusjohtajalle ja toiminnallisesti tarkastusvaliokunnalle
varmentaen riippumattomasti riskienhallinta- ja compliance-
prosessien tehokkuuden. Tarkastusvaliokunta hyväksyy vuosittain
sisäisen tarkastuksen painopistealueet.
Sisäisen tarkastuksen toiminta kattaa kaikki konsernin liiketoiminta-
alueet, toiminnot ja prosessit. Tarkastustehtävät perustuvat
yrityksen toiminnan keskeisiin strategisiin painopistealueisiin
ja niihin liittyviin riskeihin. Tarkastustulokset, suositukset ja
toimenpidesuunnitelmat esitetään tarkastusvaliokunnalle, jonka
jälkeen toimenpidesuunnitelmien toteutusta seurataan jatkuvasti
Vuonna 2024 sisäinen tarkastus on suorittanut tarkastuksia
vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti kattaen
tuotantolokaatiot sekä liiketoiminta-alueiden toiminnot ja prosessit.
Sisäinen tarkastus on myös tehnyt yhteistyötä compliance-toiminnon
ja yhtiön muiden varmennustoimintojen kanssa.
153
PalkitsemisraporttiTilinpäätösHallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Lähipiiriliiketoimet
Nokian Renkaat määrittää ja seuraa lähipiiriään noudattaen
kansainvälistä kirjanpitostandardia (IAS 24, lähipiirin tiedot) sekä
muuta soveltuvaa sääntelyä. Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla
tunnistetaan ja määritellään sen lähipiiri, ja se arvioi ja seuraa lähipiirin
liiketoimia varmistaakseen, että kaikki eturistiriidat sekä yhtiön
päätöksentekoprosessi otetaan huomioon asianmukaisella tavalla.
Tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut
oikeustoimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä noudattavat normaalin
liiketoiminnan vaatimuksia ja toisistaan riippumattomien osapuolten
välillä noudatettavia ehtoja sovellettavien lakien ja säännösten
mukaisesti. Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia
osana yhtiön normaaleja raportointi- ja valvontamenettelyjä ja
raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Yhtiöllä on vain
normaaliin liiketoimintaan kuuluvia lähipiiriliiketoimia ja niistä
annetaan tiedot vuosikertomuksessa. Päätöksentekomenettelyt on
lisäksi jäsennelty siten, että eturistiriidat vältetään. Mikäli yhtiöllä
olisi liiketoimia, jotka eivät kuuluisi sen normaaliin liiketoimintaan
tai joissa ei noudatettaisi toisistaan riippumattomien osapuolten
välillä noudatettavia ehtoja, tällaiset liiketoimet olisi käsiteltävä
tarkastusvaliokunnassa, hyväksyttävä hallituksessa ja niistä
kerrottaisiin vuosikertomuksessa.
Sisäpiirihallinto
Nokian Renkaat noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.
Tämän lisäksi yhtiö on laatinut hallituksen hyväksymän erillisen
sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä ja sisältää
ohjeita koskien sisäpiirihallintoa.
Nokian Renkaat ei ylläpidä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä.
Sisäpiiriläiset määritellään tapauskohtaisesti hankkeisiin liittyen.
Yhtiön sisäpiirihankkeisiin kuuluvat henkilöt lisätään hankekohtaisiin
sisäpiiriluetteloihin. Henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, eivät saa
käydä kauppaa Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä ennen kuin
hanke raukeaa tai julkistetaan. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon
merkitylle henkilölle ilmoitetaan luetteloon merkitsemisestä,
siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista sekä sisäpiirihankkeen
päättymisestä.
Nokian Renkaat ylläpitää erillistä luetteloa markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen mukaisissa johtotehtävissä toimivista
henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Vuonna 2024 tällaisia henkilöitä
olivat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä talous- ja
rahoitusjohtaja.
Yhtiön edellä mainituissa johtotehtävissä toimiva henkilö saa tehdä
kauppoja Nokian Renkaiden rahoitusvälineillä vain 30 vuorokauden
aikana yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai puolivuosikatsauksen
julkistamispäivän jälkeen. Vastaava kaupankäyntioikeuden rajoitus
on myös konsernin johtoryhmän jäsenillä sekä henkilöillä, jotka
osallistuvat yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun, ylläpitoon
ja/tai julkistamiseen sekä henkilöillä, jotka käsittelevät Nokian
Renkaat konsernin raportointia ja ennusteita.
Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja vastaa yhtiön
sisäpiiriasioiden hoitamisesta sekä siihen liittyvästä viestinnästä
(kaupankäyntirajoitukset, johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitus-
ja julkistamisvelvollisuudet). Talous- ja rahoitusjohtaja toimii
sisäpiiriasioissa lakiasiainjohtajan varahenkilönä.
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
Yhtiöllä on ollut vuodesta 2011 lähtien whistleblowing-ilmoituskanava
käytössä. Vuonna 2024 kanava uudistettiin, minkä jälkeen työntekijät
ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa epäillystä väärinkäytöksestä,
epäillystä rikkomuksesta yhtiön liiketoimintaperiaatteista, muista
toimintapolitiikoista tai ohjeista ulkoisen palveluntarjoajan
hallinnoiman verkkopohjaisen kanavan kautta.
Nokian Renkaiden Whistleblowing-toimintapolitiikka määrittelee
ilmoituskanavan tarkoituksen ja laajuuden sekä periaatteet ja
prosessit, jotka ohjaavat ilmoitusten käsittelyä ja tutkimista.
Kaikki kanavassa vastaanotetut viestit käsitellään luottamuksellisesti
ja salattuna. Anonyymit ilmoitukset ovat sallittuja. Nokian Renkaat ei
suvaitse mitään kostotoimia ilmoittajaa kohtaan. Nokian Renkaiden
Whistleblowing-komitea perustettiin vuonna 2019 ohjaamaan
ja valvomaan ilmoituskanavaan liittyviä toimintoja. Kaikista
merkittävistä asioista raportoidaan tarkastusvaliokunnalle vähintään
kerran vuodessa.
Tilintarkastus
Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien nimittämänä
valvovana elimenä. Tilintarkastukset antavat osakkeenomistajille
puolueettoman näkemyksen tilinpäätöksen ja hallituksen
toimintakertomuksen tekotavasta sekä yhtiön kirjanpidosta ja
hallinnosta. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä
lisäksi tilintarkastaja raportoi tarkastushavainnoistaan konsernin
johdolle.
Tilikaudella 2024 yhtiön tilintarkastajana ja osakeyhtiölain
muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen
mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana
toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja päävastuullisena
tilintarkastajana KHT Mikko Järventausta.
Oheisessa taulukossa yhtiön maksamat tilintarkastuspalkkiot 31.12.
mennessä:
Maksetut palkkiot tyypeittäin, euroa 2024 2023
Konsernin tilintarkastuspalkkiot 1 034 000 1 081 000
Muista palveluista tilintarkastus-
yhteisölle maksetut palkkiot 70 000 24 000
Yhteensä 1 104 000 1 105 000
TILINPÄÄTÖS
ASIAKKAILTA SAATU
PALAUTE ON YKSI
TÄRKEIMMISTÄ
RENGASKEHITYKSEN
ELEMENTEISTÄ
MAKING THE WORLD SAFER,
OVER AND OVER AGAIN
Nokian Raskaiden Renkaiden tuotepäällikkö käy asiakkaan luona
155
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma, IFRS
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023 |
Liikevaihto | 1 | ||
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | 3, 7, 8 | - | - |
Bruttokate | |||
Liiketoiminnan muut tuotot | 4 | ||
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut | 7, 8 | - | - |
Hallinnon kulut | 6, 7, 8 | - | - |
Liiketoiminnan muut kulut | 5, 7, 8 | - | |
Liikevoitto | |||
Rahoitustuotot | 9 | ||
Rahoituskulut | 10 | - | - |
Tulos ennen veroja | - | ||
Verokulut | 11 | - | |
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | - | ||
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot | 2 | - | |
Tilikauden tulos | - | - | |
| Jakautuminen | |||
Emoyrityksen omistajille | - | - | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
osakekohtainen tulos (EPS): | 12 | ||
Laimentamaton (euroa) | - | - | |
Laimennettu (euroa) | - | - | |
Jatkuvat toiminnot, euroa | - | ||
Lopetetut toiminnot, euroa | - |
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |||
Tilikauden tulos | - | - | |
| Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin | |||
| siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen | |||
Rahavirran suojaukset | 11 | - | - |
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot | - | ||
| Lopetettuihin toimintoihin liittyvien erien | |||
uudelleenluokittelu tuloslaskelmalle | |||
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | |||
Tilikauden laaja tulos yhteensä | - | ||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
Emoyhtiön omistajille | - |
156
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Konsernin tase, IFRS
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023 |
| Varat | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 13 | ||
Käyttöoikeusomaisuuserät | 15 | ||
Liikearvo | 14 | ||
Muut aineettomat hyödykkeet | 14 | ||
Osuudet osakkuusyrityksissä | 17 | ||
Pitkäaikaiset sijoitukset | 17 | ||
Muut saamiset | 16, 18 | ||
Laskennalliset verosaamiset | 19 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
Vaihto-omaisuus | 20 | ||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21, 29 | ||
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | |||
Rahavarat | 22 | ||
Varat yhteensä | 1 |
Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan
euron määräisellä kotimaisella yritystodistusohjelmalla.
Korolliset velat sisältävät 85,2 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 44,4 miljoonaa euroa lyhytaikaista
vuokrasopimusvelkaa.
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023 |
| Oma pääoma ja velat | |||
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | 23, 24 | ||
Osakepääoma | |||
Ylikurssirahasto | |||
Omat osakkeet | - | - | |
Muuntoerot | - | ||
Arvonmuutosrahasto | |||
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |||
Kertyneet voittovarat | |||
Oma pääoma yhteensä | |||
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
Laskennalliset verovelat | 19 | ||
Korolliset velat | 27, 29 | ||
Muut velat | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||
Ostovelat ja muut velat | 28 | ||
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | |||
Varaukset | 26 | ||
Korolliset velat | 27, 29 | ||
Velat yhteensä | 1 | ||
Oma pääoma ja velat yhteensä |
157
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023 |
Tilikauden tulos | - | ||
Lopetettujen toimintojen tulos | - | ||
| Oikaisut | |||
Lopetettujen toimintojen myyntitappio | |||
Poistot ja arvonalentumiset | 7 | ||
Rahoitustuotot ja -kulut | 9, 10 | ||
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut | - | ||
Tuloverot | 11 | - | |
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | |||
| Käyttöpääoman muutos | |||
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /vähennys (+) | - | - | |
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | - | ||
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | |||
Käyttöpääoman muutos | - | - | |
| Rahoituserät ja verot | |||
Saadut korot ja muut rahoituserät | |||
Maksetut korot ja muut rahoituserät | - | - | |
Maksetut tuloverot | - | - | |
Rahoituserät ja verot | - | - | |
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) |
Milj. euroa | Liite | 2024 | 2023 |
| Investointien rahavirta | |||
Rahavirta lopetettujen toimintojen myynnistä | |||
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | 13, 14 | - | - |
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | |||
Muu investointien rahavirta | |||
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) | - | - | |
| Rahoituksen rahavirta: | |||
Omien osakkeiden hankkiminen | 23 | ||
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | |||
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | - | - | |
Pitkäaikaisten lainojen nostot | |||
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset | - | - | |
Saadut osingot | |||
Maksetut osingot | - | - | |
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) | |||
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) | - | ||
Rahavarat tilikauden alussa | |||
Valuuttakurssien muutosten vaikutus | - | - | |
Rahavarat tilikauden lopussa | 22 |
158
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
| Sijoitetun | |||||||||
| vapaan | |||||||||
| Arvon- | oman | Kertyneet | Oma | ||||||
| Osake- | Yli-kurssi- | Omat | Muuntoerot | muutos- | pääoman | voitto- | pääoma | ||
Milj. euroa | Liite | pääoma | rahasto | osakkeet | -rahasto | rahasto | rahasto | varat | yhteensä |
Oma pääoma 1.1.23 | - | - | |||||||
Tilikauden tulos | - | - | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna): | |||||||||
Rahavirran suojaukset | - | - | |||||||
Muuntoerot | |||||||||
Tilikauden laaja tulos yhteensä | - | - | - | ||||||
Osingonjako | 23 | - | - | ||||||
Omien osakkeiden hankinta | - | - | |||||||
Osakeperusteiset maksut | 24 | - | - | ||||||
Muut muutokset | 19 | - | - | ||||||
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | - | - | ||||||
Oma pääoma 31.12.23 | - | - | |||||||
Oma pääoma 1.1.24 | - | - | |||||||
Tilikauden tulos | - | - | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna): | |||||||||
Rahavirran suojaukset | - | - | |||||||
Muuntoerot | |||||||||
Tilikauden laaja tulos yhteensä | - | - | |||||||
Osingonjako | 23 | - | - | ||||||
Omien osakkeiden hankinta | |||||||||
Osakeperusteiset maksut | 24 | - | - | ||||||
Muut muutokset | 19 | - | - | ||||||
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | - | |||||||
Oma pääoma 31.12.24 | - |
159
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
Standardit, jotka ovat julkaistu, mutta eivät tulleet
vielä voimaan
Konsernin kannalta merkitykselliset uudet ja uudistetut standardit
ja tulkinnat, jotka ovat julkaistu, mutta eivät vielä voimassa
tilinpäätöksen julkaisuhetkellä on eritelty alla. Konserni aikoo ottaa
nämä uudet ja päivitetyt standardit ja tulkinnat käyttöön, kun ne
tulevat voimaan ja jos niillä on vaikutusta laskentaperiaatteisiin.
• Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot – IFRS 18 (1.1.2027)
Konserni arvioi parhaillaan muutosten vaikutusta selvittääkseen, mitä
vaikutuksia niillä on konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardit ovat
jatkuvan kehityksen alla. Konserni ottaa uudet standardit käyttöön
kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä tai seuraavan
tilikauden alusta lähtien.
160
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
161
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
162
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liikevaihto ja toimintasegmentit
163
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Toimintasegmentit
| 2024 | Henkilöauton- | Raskaat | Muut toiminnot | ||
| Milj. euroa | renkaat | Renkaat | Vianor | ja eliminoinnit | Konserni |
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle | 725,2 | 204,9 | 353,6 | 6,1 | 1 289,8 |
Palvelut | 86,9 | 86,9 | |||
Tavaroiden myynti | 725,2 | 204,9 | 266,7 | 6,1 | 1 202,9 |
Konsernin sisäinen liikevaihto | 54,8 | 30,2 | 1,3 | -86,2 | |
Liikevaihto | 779,9 | 235,1 | 354,9 | -80,1 | 1 289,8 |
Liiketulos | -15,6 | 30,0 | -3,8 | -8,8 | 1,8 |
% liikevaihdosta | -2,0 % | 12,8 % | -1,1 % | 11,0 % | 0,1 % |
Rahoitustuotot ja -kulut | -33,3 | ||||
Tulos ennen veroja | -31,5 | ||||
Verokulut | 8,7 | ||||
Tilikauden tulos | -22,8 | ||||
Varat | 1 735,4 | 203,9 | 202,5 | 15,9 | 2 157,6 |
Kohdistamattomat varat | 266,1 | ||||
Varat yhteensä | 2 423,7 | ||||
Velat | 239,6 | 47,9 | 48,1 | 0,0 | 335,6 |
Kohdistamattomat velat | 815,7 | ||||
Velat yhteensä | 1 151,3 | ||||
Investoinnit | 325,3 | 10,8 | 8,0 | 6,0 | 350,1 |
Poistot | 84,6 | 10,9 | 27,6 | 1,1 | 124,2 |
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut | 4,6 | -0,6 | -0,3 | 0,0 | 3,7 |
164
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| 2023 | Henkilöauton- | Raskaat | Muut toiminnot | ||
| Milj. euroa | renkaat | Renkaat | Vianor | ja eliminoinnit | Konserni |
Liikevaihto myynnistä konsernin ulkopuolelle | 602,7 | 223,0 | 343,2 | 4,8 | 1 173,6 |
Palvelut | 83,6 | 83,6 | |||
Tavaroiden myynti | 602,7 | 223,0 | 259,6 | 4,8 | 1 090,1 |
Konsernin sisäinen liikevaihto | 50,7 | 34,2 | 0,8 | -85,7 | |
Liikevaihto | 653,4 | 257,1 | 344,0 | -80,9 | 1 173,6 |
Liiketulos | 4,1 | 32,8 | 3,4 | -8,2 | 32,1 |
% liikevaihdosta | 0,6 % | 12,8 % | 1,0 % | 10,2 % | 2,7 % |
Rahoitustuotot ja -kulut | -17,8 | ||||
Tulos ennen veroja | 14,2 | ||||
Verokulut | -1,7 | ||||
Tilikauden tulos | 12,5 | ||||
Varat | 1 364,9 | 206,3 | 217,4 | 34,2 | 1 822,8 |
Kohdistamattomat varat | 502,4 | ||||
Varat yhteensä | 2 325,2 | ||||
Velat | 200,0 | 49,6 | 44,2 | 7,0 | 300,9 |
Kohdistamattomat velat | 676,8 | ||||
Velat yhteensä | 977,6 | ||||
Investoinnit | 226,8 | 8,8 | 7,7 | 8,8 | 252,1 |
Poistot | 73,5 | 11,3 | 25,6 | 4,5 | 114,9 |
Maksutapahtumaa sisältämättömät kulut | -1,0 | 2,5 | 0,7 | -0,3 | 1,9 |
165
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Maantieteellisiä alueita koskevat liitetiedot
Konsernin segmentit toimivat neljällä tarkasteltavalla
maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjoismaat, Muu Eurooppa,
Amerikka ja Muut maat. Kohta Muut sisältää maantieteellisille alueille
kohdistamattomat erät. Maantieteellisten alueiden liikevaihto
esitetään asiakkaiden sijainnin ja varat niiden sijainnin mukaan.
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
| 2024 | ||||||
Milj. euroa | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Amerikka | Muut maat | Muut | Konserni |
Liikevaihto | 696,2 | 319,6 | 270,3 | 3,7 | - | 1 289,8 |
Palvelut | 86,9 | - | - | - | 86,9 | |
Tavaroiden myynti | 609,3 | 319,6 | 270,3 | 3,7 | - | 1 202,9 |
Varat | 966,8 | 579,1 | 621,2 | 0,0 | -9,4 | 2 157,6 |
Kohdistamattomat varat | 266,1 | |||||
Varat yhteensä | 2 423,7 | |||||
Investoinnit | 66,7 | 250,0 | 33,4 | 0,0 | 0,0 | 350,1 |
| 2023 | ||||||
Milj. euroa | Pohjoismaat | Muu Eurooppa | Amerikka | Muut maat | Muut | Konserni |
Liikevaihto | 671,7 | 226,0 | 268,7 | 7,2 | - | 1 173,6 |
Palvelut | 83,6 | - | - | - | - | 83,6 |
Tavaroiden myynti | 588,2 | 226,0 | 268,7 | 7, 2 | - | 1 090,1 |
Varat | 993,3 | 277,5 | 561,2 | 0,3 | -9,4 | 1 822,8 |
Kohdistamattomat varat | 502,4 | |||||
Varat yhteensä | 2 325,2 | |||||
Investoinnit | 79,9 | 104,9 | 67, 2 | 0,0 | 0,0 | 252,1 |
166
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
2. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
| Tiedot lopetetuista toiminnoista | |
Milj. euroa | 2023 |
Liikevaihto | 13,5 |
Liiketoiminnan kulut | -16,4 |
Liiketulos | -2,9 |
Rahoitustuotot -ja kulut | -0,5 |
Tulos ennen veroja -lopetetut toiminnot | -3,4 |
Tilikauden verot | 1,2 |
Voitto/tappio verojen jälkeen -lopetetut toiminnot | -2,2 |
Myyntivoitto | 30,5 |
Myyntitappio - muuntoerot | -366,3 |
Lopetetun toiminnon tulos | -338,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta | |
laskettu osakekohtainen tulos: | 2023 |
Laimentamaton, euroa | -2,36 |
Laimennettu, euroa | -2,36 |
Jatkuvat toiminnot, euroa | 0,09 |
Lopetetut toiminnot, euroa | -2,45 |
167
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 2023 |
Kauppahinta | 288,0 |
Myyntivoitto – Emoyhtiö ja Nokian Tyres Holding Oy | 124,2 |
Pitkäaikaiset varat | 42,3 |
Lyhytaikaiset varat | 284,1 |
Varat yhteensä | 326,4 |
Pitkäaikaiset velat | 4,7 |
Lyhytaikaiset velat | 52,1 |
Velat yhteensä | 56,8 |
Siirtyvä nettovarallisuus | 269,6 |
Konsernioikaisut ja myyntikulut | 12,1 |
Konserniin jäävien sisäisten varojen nettoarvo | 0,0 |
Lopetettujen toimintojen myyntivoitto | 30,5 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Raaka-aineet | 274,7 | 294,5 |
Kauppatavarat | 242,3 | 274,2 |
| Hankinnan ja valmistuksen palkat | ||
sosiaalikuluineen | 74,3 | 71,6 |
Muut kulut | 213,6 | 179,0 |
Tuotannon poistot | 77,2 | 71,4 |
Myyntirahdit | 78,2 | 68,4 |
Varastointikustannukset | 69,4 | 60,8 |
Varastojen muutos | 26,3 | -87,3 |
Yhteensä | 1 056,0 | 932,5 |
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden | ||
myyntivoitot | 0,5 | 0,2 |
Muut tuottoerät | 1,9 | 3,5 |
Yhteensä | 2,4 | 3,7 |
168
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden | ||
myyntitappiot ja romutukset | 0,0 | 0,0 |
| Kulukirjaukset luottotappioista ja | ||
varauksista | 0,0 | -1,8 |
Muut kuluerät | 0,9 | 0,3 |
Yhteensä | 1,0 | -1,4 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tilintarkastuspalkkio | 1,0 | 1,1 |
Veropalvelut | - | 0,0 |
Muut palvelut | 0,1 | 0,0 |
Yhteensä | 1,1 | 1,1 |
169
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Aineettomat oikeudet | 3,8 | 3,7 |
Muut aineettomat hyödykkeet | 0,8 | 1,0 |
Rakennukset | 9,6 | 7,5 |
Koneet ja kalusto | 61,9 | 59,3 |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 45,6 | 41,4 |
Muut aineelliset hyödykkeet | 2,5 | 2,2 |
Yhteensä | 124,2 | 114,9 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tuotanto | 77,2 | 71,4 |
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys | 35,9 | 32,8 |
Hallinto | 11,1 | 10,7 |
Yhteensä | 124,2 | 114,9 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Palkat ja palkkiot | 209,6 | 193,2 |
Eläkekulut - maksupohjaiset | 22,8 | 22,5 |
Osakeperusteiset maksut | -0,2 | -4,7 |
Muut henkilösivukulut | 24,1 | 21,1 |
Yhteensä | 256,3 | 232,2 |
Henkilöstö
2024 | 2023 | |
| Konsernin henkilöstö | ||
Keskimäärin | 3 850 | 3 754 |
Katsauskauden lopussa | 3 810 | 3 433 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Korkotuotot | ||
| Jaksotettuun hankintamenoon | ||
arvostettavat rahoitusvarat | 7,4 | 10,4 |
| Osinkotuotot | ||
| Käypään arvoon muiden laajan tuloksen | ||
| erien kautta arvostettavat pitkäaikaiset | ||
sijoitukset | 0,0 | 0,0 |
| Valuuttakurssivoitot ja käyvän arvon | ||
| muutokset | ||
| Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun | ||
hankintamenoon | 10,9 | 31,0 |
Valuuttajohdannaiset | 18,4 | 26,7 |
Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,3 |
Yhteensä | 37,0 | 68,5 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Korkokulut | ||
| Jaksotettuun hankintamenoon | ||
arvostettavat rahoitusvelat | -33,0 | -21,1 |
Suojauksiksi määritetyt korkojohdannaiset | 2,0 | 2,7 |
Vuokrasopimusvelat | -4,5 | -4,0 |
| Valuuttakurssitappiot ja käyvän arvon | ||
| muutokset | ||
| Rahoitusvarat ja -velat jaksotettuun | ||
hankintamenoon | -15,9 | -38,6 |
Valuuttajohdannaiset | -16,1 | -22,8 |
Muut rahoituskulut | -2,8 | -2,6 |
Yhteensä | -70,2 | -86,3 |
170
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Lähdeverot | - | -0,2 |
Verovapaat tuotot | 0,4 | 17,4 |
Vähennyskelvottomat kulut | -0,5 | -13,9 |
Tuloveroihin vaikuttamattomat tappiot | 0,0 | 0,0 |
Edellisten tilikausien verot | 3,9 | -0,8 |
| Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten | ||
tappioiden käyttö | 0,1 | 0,0 |
Muut erät | 0,2 | -0,3 |
Verokulut tuloslaskelmassa | 8,7 | -1,7 |
| 2024 | Ennen | Verojen | |
| Milj. euroa | veroja | Verot | jälkeen |
Rahavirran suojaukset | -1,3 | 0,5 | -0,8 |
Muuntoerot | 27,0 | 27,0 | |
Yhteensä | 25,7 | 0,5 | 26,2 |
| 2023 | Ennen | Verojen | |
| Milj. euroa | veroja | Verot | jälkeen |
Rahavirran suojaukset | -11,2 | 2,2 | -8,9 |
Muuntoerot | 332,8 | 332,8 | |
Yhteensä | 321,6 | 2,2 | 323,8 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Tilikauden verotettavaan tuloon | ||
perustuva vero | -12,8 | -11,0 |
Edellisten tilikausien verot | 0,7 | -0,8 |
Laskennalliset verot | 20,8 | 10,0 |
Yhteensä | 8,7 | -1,7 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tulos ennen veroja | -31,5 | 14,2 |
| Suomen verokannan 20 % mukaan | ||
laskettu vero | 6,3 | -2,8 |
| Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat | ||
verokannat | -1,6 | -1,1 |
171
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
12. Osakekohtainen tulos
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva | ||
tilikauden tulos | -22,8 | -325,5 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella | ||
oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi | -22,8 | -325,5 |
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot | -22,8 | 12,5 |
Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot | - | -338,0 |
| Osakkeet, 1 000 kpl | ||
Keskimääräinen painotettu lukumäärä | 137 869 | 137 982 |
Osakeoptioiden vaikutus | - | - |
| Laimennettu keskimääräinen painotettu | ||
lukumäärä | 137 869 | 137 982 |
| Osakekohtainen tulos, euroa | ||
Laimentamaton | -0,17 | -2,36 |
Laimennettu | -0,17 | -2,36 |
Jatkuvat toiminnot | -0,17 | 0,09 |
Lopetetut toiminnot | - | -2,45 |
13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
172
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| Muut | Ennakko- | |||||
| 2023 | Maa- | Raken- | Koneet ja | aineelliset | maksut ja | |
| Milj. euroa | alueet | nukset | kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset | Yhteensä |
Hankintameno 1.1.2023 | 20,9 | 395,8 | 1 416,9 | 123,1 | 113,4 | 2 070,2 |
Lisäykset | 14,0 | 0,1 | 12,7 | -4,4 | 231,8 | 254,3 |
Vähennykset | -2,2 | -122,9 | -429,4 | -65,6 | -5,7 | -625,8 |
Siirrot erien välillä | -5,0 | 9,3 | 83,0 | 0,7 | -91,8 | -3,8 |
Muut muutokset | 0,0 | -10,7 | -0,1 | 0,0 | -10,7 | |
Kurssierot | -0,1 | -8,3 | -22,7 | -2,3 | -3,3 | -36,7 |
Hankintameno 31.12.2023 | 27,6 | 274,1 | 1 049,9 | 51,4 | 244,5 | 1 647,5 |
Kertyneet poistot 1.1.2023 | -1,7 | -190,6 | -1 028,6 | -74,3 | -1 295,2 | |
Poistot | -7,5 | -59,1 | -2,2 | -68,8 | ||
Arvonalentumiset | - | |||||
Vähennykset | 1,6 | 103,1 | 406,7 | 62,4 | 573,8 | |
Muut muutokset | 0,0 | 10,5 | 0,1 | 10,6 | ||
Kurssiero | 1,8 | 13,7 | 1,8 | 17,2 | ||
Kertyneet poistot 31.12.2023 | 0,0 | -93,2 | -656,9 | -12,2 | -762,3 | |
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 27,6 | 180,9 | 392,9 | 39,2 | 244,5 | 885,2 |
| Muut | Ennakko- | |||||
| 2024 | Maa- | Raken- | Koneet ja | aineelliset | maksut ja | |
| Milj. euroa | alueet | nukset | kalusto | hyödykkeet | keskeneräiset | Yhteensä |
Hankintameno 1.1.2024 | 27,6 | 274,1 | 1 049,9 | 51,4 | 244,5 | 1 647,5 |
Lisäykset | 0,1 | 3,4 | 22,0 | 0,8 | 323,6 | 349,9 |
Vähennykset | 0,0 | -0,1 | -1,7 | 0,0 | 0,0 | -1,9 |
Siirrot erien välillä | 115,8 | 127,4 | 14,8 | -264,8 | -6,8 | |
Muut muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Kurssierot | 0,0 | 8,2 | 16,7 | 0,6 | 1,8 | 27,2 |
Hankintameno 31.12.2024 | 27,7 | 401,4 | 1 214,2 | 67,5 | 305,1 | 2 015,9 |
Kertyneet poistot 1.1.2024 | 0,0 | -93,2 | -656,9 | -12,2 | -762,3 | |
Poistot | -9,6 | -61,9 | -2,5 | -74,0 | ||
Arvonalentumiset | - | |||||
Vähennykset | 0,1 | 1,4 | 0,0 | 1,5 | ||
Muut muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
Kurssiero | -0,7 | -3,5 | -0,2 | -4,3 | ||
Kertyneet poistot 31.12.2024 | 0,0 | -103,4 | -720,9 | -14,9 | -839,1 | |
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 | 27,7 | 298,0 | 493,3 | 52,7 | 305,1 | 1 176,8 |
173
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| Muut | ||||
| 2024 | Aineettomat | aineettomat | ||
Milj. euroa | Liikearvo | oikeudet | hyödykkeet Yhteensä | |
| Hankintameno | ||||
1.1.2024 | 76,6 | 84,5 | 27,1 | 188,2 |
Lisäykset | 1,0 | 0,0 | 1,0 | |
Vähennykset | -0,6 | -0,6 | ||
Siirrot erien välillä | 6,5 | 0,3 | 6,8 | |
Muut muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Kurssiero | -0,6 | 0,0 | -0,1 | -0,7 |
| Hankintameno | ||||
31.12.2024 | 76,0 | 91,9 | 26,7 | 194,7 |
| Kertyneet poistot | ||||
1.1.2024 | -14,3 | -74,9 | -22,9 | -112,1 |
Poistot | -3,8 | -0,8 | -4,6 | |
Arvonalentumiset | - | |||
Vähennykset | 0,3 | 0,3 | ||
Muut muutokset | -0,3 | 0,0 | -0,3 | |
Kurssiero | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet poistot | ||||
31.12.2024 | -14,5 | -78,6 | -23,3 | -116,5 |
| Kirjanpitoarvo | ||||
31.12.2024 | 61,5 | 13,3 | 3,4 | 78,2 |
| Muut | ||||
| 2023 | Aineettomat | aineettomat | ||
Milj. euroa | Liikearvo | oikeudet | hyödykkeet Yhteensä | |
| Hankintameno | ||||
1.1.2023 | 78,0 | 90,4 | 44,3 | 212,7 |
Lisäykset | 0,5 | 0,3 | 0,9 | |
Vähennykset | -0,1 | -17,3 | -17,4 | |
Siirrot erien välillä | 3,7 | 0,1 | 3,8 | |
Muut muutokset | -0,5 | -10,1 | 0,0 | -10,6 |
Kurssiero | -0,9 | 0,0 | -0,2 | -1,1 |
| Hankintameno | ||||
31.12.2023 | 76,6 | 84,5 | 27,1 | 188,2 |
| Kertyneet | ||||
poistot 1.1.2023 | -14,5 | -81,4 | -37,8 | -133,7 |
Poistot | -3,7 | 3,0 | -0,7 | |
Arvonalentumiset | - | |||
Vähennykset | 0,1 | 11,6 | 11,7 | |
Muut muutokset | 0,3 | 10,1 | 0,1 | 10,4 |
Kurssiero | 0,0 | 0,0 | 0,2 | 0,2 |
| Kertyneet poistot | ||||
31.12.2023 | -14,3 | -74,9 | -22,9 | -112,1 |
| Kirjanpitoarvo | ||||
31.12.2023 | 62,3 | 9,6 | 4,2 | 76,1 |
174
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 31.12.2024 |
Henkilöautonrenkaat | 60,6 |
Raskaat Renkaat | 0,9 |
Vianor | - |
Liikearvo yhteensä | 61,5 |
| Arvon- | Liikearvo | ||
| Milj. euroa | alentuminen | 31.12.2024 | |
Henkilöautonrenkaat | 60,6 | - | 60,6 |
Raskaat Renkaat | 0,9 | - | 0,9 |
Vianor | - | - | - |
Liikearvo yhteensä | 61,5 | - | 61,5 |
175
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
15. Käyttöoikeusomaisuus
176
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| 2023 | ||||
Milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Hankintameno, 1.1.2023 | 1,2 | 230,9 | 4,8 | 236,9 |
Lisäykset | 0,2 | 45,0 | 2,2 | 47,5 |
Vähennykset | -0,1 | -28,9 | -2,2 | -31,2 |
Muut muutokset | - | 0,8 | - | 0,8 |
Kurssierot | - | -6,2 | 0,0 | -6,2 |
Hankintameno, 31.12.2023 | 1,4 | 241,6 | 4,8 | 247,8 |
Kertyneet poistot, 1.1.2023 | -0,2 | -110,5 | -2,4 | -113,1 |
Poistot | -0,1 | -39,7 | -1,6 | -41,4 |
Vähennykset | 0,0 | 26,7 | 2,1 | 28,8 |
Muut muutokset | - | 0,0 | - | 0,0 |
Kurssierot | - | 2,6 | 0,0 | 2,6 |
Kertyneet poistot, 31.12.2023 | -0,3 | -120,9 | -1,9 | -123,1 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 1,1 | 120,7 | 3,0 | 124,7 |
| 2024 | ||||
Milj. euroa | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Hankintameno, 1.1.2024 | 1,4 | 241,6 | 4,8 | 247, 8 |
Lisäykset | 0,2 | 44,9 | 4,9 | 50,0 |
Vähennykset | -0,1 | -21,8 | -1,2 | -23,0 |
Muut muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Kurssierot | 0,0 | -3,1 | 0,0 | -3,1 |
Hankintameno, 31.12.2024 | 1,5 | 261,7 | 8,5 | 271,6 |
Kertyneet poistot, 1.1.2024 | -0,3 | -120,9 | -1,9 | -123,1 |
Poistot | -0,1 | -43,4 | -2,1 | -45,6 |
Vähennykset | 0,1 | 19,0 | 1,2 | 20,2 |
Muut muutokset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Kurssierot | 0,0 | 1,3 | 0,0 | 1,3 |
Kertyneet poistot, 31.12.2024 | -0,4 | -144,0 | -2,8 | -147,1 |
Kirjanpitoarvo, 31.12.2024 | 1,1 | 117,7 | 5,7 | 124,5 |
177
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
178
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
2024 | 2023 | ||||||||
| Käypä arvo | Käypä arvo | ||||||||
| Kirjanpito- | Kirjanpito- | ||||||||
Milj. euroa | Liite | arvo | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | arvo | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Rahoitusvarat | |||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||||||
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset | 30 | 1,9 | - | 1,9 | - | 2,6 | - | 2,6 | - |
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset | 30 | 14,1 | - | 14,1 | - | 3,3 | - | 3,3 | - |
Noteeraamattomat sijoitukset | 17 | 2,9 | - | - | 2,9 | 2,7 | - | - | 2,7 |
| Jaksotettuun hankintamenoon | |||||||||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | 276,3 | - | 276,3 | - | 226,6 | - | 226,6 | - |
Rahamarkkinainstrumentit | 22 | - | - | - | - | 50,7 | - | 50,7 | - |
Käteinen raha ja pankkitilit | 22 | 176,1 | - | 176,1 | - | 364,2 | - | 364,2 | - |
| Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | |||||||||
Noteeraamattomat osakesijoitukset | 17 | 0,2 | - | - | 0,2 | 0,2 | - | - | 0,2 |
Rahoitusvarat yhteensä | 471,5 | - | 468,4 | 3,1 | 650,4 | - | 647,4 | 2,9 | |
| Rahoitusvelat | |||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | |||||||||
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset | 30 | 1,1 | - | 1,1 | - | 1,7 | - | 1,7 | - |
Suojauksiksi määritetyt johdannaiset | 30 | 13,2 | - | 13,2 | 1,0 | - | 1,0 | - | |
| Jaksotettuun hankintamenoon | |||||||||
Korolliset rahoitusvelat | 27 | 659,6 | - | 676,8 | - | 508,2 | - | 518,6 | - |
Ostovelat ja muut velat | 28 | 160,6 | - | 160,6 | - | 155,9 | - | 155,9 | - |
Rahoitusvelat yhteensä | 834,6 | - | 851,7 | - | 666,8 | - | 677,2 | - |
179
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| Noteeraa- | |||
| Osuudet | Noteeraa- | mattomat | |
| osakkuus- | mattomat | osake- | |
| Milj. euroa | yrityksissä | sijoitukset | sijoitukset |
Hankintameno 1.1.2024 | 0,1 | 2,7 | 0,2 |
Kurssiero | - | 0,2 | - |
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 | 0,1 | 2,9 | 0,2 |
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 | 0,1 | 2,7 | 0,2 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Muut pitkäaikaiset saamiset | 20,9 | 14,1 |
Yhteensä | 20,9 | 14,1 |
180
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| Kirjattu | ||||||
| Kirjattu | muihin laajan | |||||
| 31.12. | Oikaisut | tulos- | tuloksen | Kurssi- | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2023 | erien välillä | laskelmaan | eriin | erot | 2024 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
Vaihto-omaisuus | 9,3 | 1,3 | 10,6 | |||
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 1,8 | 4,1 | 5,9 | |||
Vuokrasopimusvelka | 28,5 | -0,8 | 0,2 | 27,9 | ||
Varaukset ja jaksotukset | -0,7 | 0,3 | 4,6 | 4,2 | ||
Vahvistetut tappiot | 33,5 | 0,6 | -5,8 | 28,3 | ||
Rahavirran suojaukset | 0,0 | - | 1,1 | 1,1 | ||
Muut erät | 0,1 | 0,3 | 8,6 | 9,0 | ||
Yhteensä | 72,6 | 1,2 | 12,0 | 1,1 | 0,2 | 87,1 |
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan | -17,6 | -14,6 | -32,3 | |||
Laskennalliset verosaamiset taseessa | 55,0 | 1,2 | -2,6 | 1,1 | 0,2 | 54,8 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 14,9 | 0,5 | -8,0 | 7,4 | ||
Käyttöoikeusomaisuus | 27,4 | -0,4 | -0,2 | 26,8 | ||
Verottomat varaukset | 0,0 | 0,6 | 0,6 | |||
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat | - | - | - | |||
Rahavirran suojaukset | 0,4 | - | 0,5 | 1,0 | ||
Muut erät | 1,7 | -0,4 | -1,1 | 0,2 | ||
Yhteensä | 44,3 | 0,1 | -8,8 | 0,5 | -0,2 | 36,0 |
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan | -17,6 | -14,6 | -32,3 | |||
Laskennalliset verovelat taseessa | 26,7 | 0,1 | -23,4 | 0,5 | -0,2 | 3,7 |
181
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja on netotettu, kun on
olemassa laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun
laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan.
Konsernilla oli 31.12.2024 kertyneitä tappioita 140,8 (136,2)
miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen.
Näistä tappioista erääntyy vuosina 2030–2034 134,2 miljoonaa
euroa ja 6,5 miljoonaa euroa ei eräänny. Kertyneitä tappioita, joista
ei ole kirjattu laskennallista verosaamista oli 2,1 (3,4) miljoonaa
euroa. Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen liittyy pääosin
vahvistettuihin tappioihin, joiden käyttäminen tulevaisuudessa
on epävarmaa. Näistä tappiosta viiden vuoden kuluessa erääntyy
2,1 miljoonaa euroa. Tappiot ovat muodostuneet pääasiassa
Suomen yhtiöistä Venäjältä poistumisen ja tästä seuranneiden
investointien seurauksena. Konsernin johdon laatimat ennusteet
osoittavat, että yhtiön tuotantokapasiteetin kasvun ja nykyisen
siirtohinnoittelumallin johdosta tappiot pystytään käyttämään ennen
niiden vanhentumista.
Konsernissa on hyödynnetty aikaisempina vuosina kirjaamattomia
verotappioita 0,3 (0,1) miljoonaa euroa vuonna 2024.
Oikaisut sisältävät 1,1 miljoonaa euroa edellisten tilikausien
voittovarojen kautta tehtyjä oikaisuja laskennallisiin veroihin. Oikaisua
ei ole kohdistettu aikaisemmille vuosille, koska aikaisempien vuosien
arvioiden jälkikäteinen oikaisu ei ole mahdollista.
| Kirjattu | ||||||
| Kirjattu | muihin laajan | |||||
| 31.12. | Oikaisut | tulos- | tuloksen | Kurssi- | 31.12. | |
| Milj. euroa | 2022 | erien välillä | laskelmaan | eriin | erot | 2023 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
Vaihto-omaisuus | 9,9 | -0,6 | 9,3 | |||
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 1,1 | 0,7 | 1,8 | |||
Vuokrasopimusvelat | 25,8 | 2,7 | 28,5 | |||
Varaukset ja jaksotukset | 3,1 | -2,0 | -2,0 | 0,3 | -0,7 | |
Vahvistetut tappiot | 20,2 | 13,3 | 33,5 | |||
Rahavirran suojaukset | 0,0 | - | 0,0 | 0,0 | ||
Muut erät | 0,7 | -0,7 | 0,1 | |||
Yhteensä | 60,9 | -2,0 | 13,5 | 0,0 | 0,3 | 72,6 |
Netotettu laskennallisia verovelkoja vastaan | -37,4 | 19,7 | -17,6 | |||
Laskennalliset verosaamiset taseessa | 23,5 | -2,0 | 33,2 | 0,0 | 0,3 | 55,0 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 17,7 | 0,3 | -3,1 | 14,9 | ||
Käyttöoikeusomaisuus | 24,8 | 2,6 | 27, 4 | |||
Verottomat varaukset | 0,6 | -0,6 | 0,0 | |||
Tytäryritysten jakamattomat voittovarat | 9,2 | -1,4 | -7,7 | - | ||
Rahavirran suojaukset | 2,6 | - | -2,2 | 0,4 | ||
Muut erät | 0,0 | 1,4 | 0,2 | 1,7 | ||
Yhteensä | 54,8 | 0,3 | -8,6 | -2,2 | 0,0 | 44,3 |
Netotettu laskennallisia verosaamisia vastaan | -37,4 | 19,7 | -17,6 | |||
Laskennalliset verovelat taseessa | 17,5 | 0,3 | 11,1 | -2,2 | 0,0 | 26,7 |
182
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Aineet ja tarvikkeet | 116,1 | 108,1 |
Keskeneräinen tuotanto | 11,7 | 11,3 |
Valmiit tuotteet | 324,2 | 352,3 |
Yhteensä | 452,1 | 471,7 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Myyntisaamiset | 274,0 | 224,2 |
Siirtosaamiset | 18,3 | 14,9 |
| Johdannaissopimukset | ||
Suojauksiksi määritetyt | 1,9 | 3,0 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
kirjattavat | 1,9 | 2,6 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat | ||
verosaamiset | 4,4 | 7,6 |
Arvonlisäverosaamiset | 24,4 | 23,6 |
Muut saamiset | 12,3 | 4,7 |
Yhteensä | 337,1 | 280,5 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Vuosialennukset, ostot | 3,7 | 2,7 |
Rahoituserät | 1,2 | 1,1 |
Sosiaalimaksut | 0,1 | 0,3 |
Vakuutusmaksut | 1,4 | 1,6 |
Muut erät | 12,0 | 9,3 |
Yhteensä | 18,3 | 14,9 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Käteinen raha ja pankkitilit | 176,1 | 364,2 |
Rahamarkkinainstrumentit | - | 50,7 |
Yhteensä | 176,1 | 414,9 |
183
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
| Sijoitetun | ||||||
| Osakkeiden | vapaan oman | |||||
| lukumäärä, | Osake- | Ylikurssi- | pääoman | Omat | ||
| Milj. euroa | 1 000 kpl | pääoma | rahasto | rahasto | osakkeet | Yhteensä |
1.1.2023 | 138 251 | 25,4 | 181,4 | 238,2 | -16,6 | 428,5 |
Omien osakkeiden hankinta/luovutus | -384 | -0,1 | -0,1 | |||
31.12.2023 | 137 867 | 25,4 | 181,4 | 238,2 | -16,7 | 428,4 |
1.1.2024 | 137 867 | 25,4 | 181,4 | 238,2 | -16,7 | 428,4 |
Omien osakkeiden hankinta/luovutus | 2 | 0,1 | 0,1 | |||
31.12.2024 | 137 870 | 25,4 | 181,4 | 238,2 | -16,6 | 428,4 |
184
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2019
osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän käyttöön
ottamisesta konsernin johdolle ja tietyille avainhenkilöille.
Päätös sisältää suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän
(PSP) pääasiallisena järjestelmänä sekä täydentävän ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän (RSP) erityisiä tilanteita varten.
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on
yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi pitkällä aikavälillä, avainhenkilöiden sitouttaminen
yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin ja tarjota kilpailukykyinen
palkitsemisjärjestelmä henkilöstölle. Suoritusperusteisen
osakepalkkiojärjestelmän piirissä on toimitusjohtaja, konsernin
johtoryhmä, sekä muita avainhenkilöitä.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain
alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on tyypillisesti
kolmen vuoden pituinen ansaintajakso. Yhtiön hallitus päättää
erikseen kustakin järjestelmän ansaintajaksosta sekä asettaa
ansaintakriteerit ansaintajakson alussa. Johtoryhmän jäsenten
pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän
palkkion tavoitemäärä on 75–100 % vuosittaisesta peruspalkasta.
Palkkion maksimimäärä on kaksi kertaa tavoitetaso, eli 150–200 %
vuosittaisesta peruspalkasta. Korvauksen suuruus voi enimmillään
olla 150–200 % siitä vuotuisesta peruspalkasta, jota käytettiin
osakkeiden myöntämisen pohjana. Osakkeiden lukumäärää voidaan
korjata alaspäin, mikäli tavoitteet saavutetaan maksimitason
mukaisesti ja osakekurssi on samanaikaisesti noussut osakkeiden
myöntämishetkestä.
Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava 25 % koko
järjestelmän perusteella ansaitsemiensa brutto-osakkeiden
määrästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen
bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin
kauan kuin jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä
osakepalkkion maksamiselle yksittäiselle osallistujalle on, että
osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkioiden
maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian
Renkaiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu
taloudellinen kynnysarvo, joka on ylitettävä mahdollisen palkkion
saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Taloudellisena
mittarina toimii segmentit yhteensä sijoitetun pääoman
tuottoprosentti (ROCE).
185
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
186
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Tarkemmat tiedot osakepalkkioista esitetty alla olevassa taulukossa.
Perustiedot | PSP | 2021–2023 | PSP 2022–2024 | PSP 2023–2025 | PSP 2024–2026 | RSP 2021–2023 | RSP 2022–2024 | RSP 2023–2025 | RSP 2024–2026 | Yhteensä |
Liikkeellelaskupäivä | 9.2.2021 | 8.2.2022 | 7.2.2023 | 6.2.2024 | 9.2.2021 | 8.2.2022 | 7.2.2023 | 6.2.2024 | ||
Osakkeiden enimmäismäärä, kpl | 534 898 | 513 742 | 1 400 000 | 1 760 000 | 120 000 | 120 000 | 120 000 | 120 000 | 4 688 640 | |
Osinko-oikaisu | No | No | No | No | No | No | No | No | ||
Alkuperäinen allokaatiopäivä | 4.3.2021 | 8.2.2022 | 17.2.2023 | 1.3.2024 | 18.3.2021 | 19.12.2022 | 12.12.2023 | 19.2.2024 | ||
Ansaintajakso alkaa | 1.1.2021 | 1.1.2022 | 1.1.2023 | 1.1.2024 | 1.1.2021 | 1.1.2022 | 1.1.2023 | 1.1.2024 | ||
Ansaintajakso päättyy | 31.12.2023 | 31.12.2024 | 31.12.2024 | 31.12.2025 | 31.12.2023 | 31.12.2024 | 31.12.2025 | 31.12.2026 | ||
Osakkeiden vapautuminen | 31.3.2024 | 31.3.2025 | 30.4.2026 | 30.4.2027 | 31.3.2024 | 31.3.2025 | 31.3.2026 | 31.3.2027 | ||
| Kumulatiivinen | Kumulatiivinen | Voimassa oleva | Voimassa oleva | |||||||
| Segmentit | käyttökate | käyttökate | työsuhde / | työsuhde / | ||||||
| Segmentit yhteensä | yhteensä | (EBITDA), henkilö- | (EBITDA), henkilö- | Segmentit | Voimassa oleva | Voimassa oleva | Segmentit yhteensä | |||
| tulos / Osake | tulos / Osake | autorenkaiden | autorenkaiden | yhteensä | työsuhde / | työsuhde / | sijoitetun pääoman | |||
| (EPS) kasvu, % ja | (EPS) kasvu, | tuotantovolyymin | tuotantovolyymin | sijoitetun | Segmentit yhteensä | Segmentit yhteensä | tuotto (ROCE) | |||
| segmentit yhteensä | % ja sijoitetun | kasvu ja suorien | kasvu ja suorien | pääoman | sijoitetun pääoman | sijoitetun pääoman | johtoryhmälle | |||
| sijoitetun pääoman | pääoman tuotto | CO 2 -päästöjen | CO 2 -päästöjen | tuotto (ROCE) | tuotto (ROCE) | tuotto (ROCE) | (pois lukien uusi | |||
| Osakkeiden syntymisehto | tuotto (ROCE) | (ROCE) | väheneminen | väheneminen | johtoryhmälle | johtoryhmälle | johtoryhmälle | toimitusjohtaja) | ||
Enimmäisvoimassaolo aika, vuosia | 3 ,1 | 3 ,1 | 3 ,2 | 3 ,2 | 3 ,1 | 3 ,1 | 3 ,2 | 3 ,2 | 3 ,2 | |
Jäljellä oleva voimassaolo aika, vuosia | 0 | 0 ,3 | 1 ,3 | 2 ,3 | 0 ,0 | 0 ,3 | 1 ,3 | 2 ,3 | 1 ,4 | |
Henkilöitä tilikauden päättyessä | 0 | 154 | 142 | 153 | 0 | 7 | 2 | 3 | ||
| Osakkeina & | Osakkeina & | Osakkeina & | Osakkeina & | Osakkeina & | Osakkeina & | Osakkeina & | Osakkeina & | |||
| Maksutapa | käteisenä | käteisenä | käteisenä | käteisenä | käteisenä | käteisenä | käteisenä | käteisenä | ||
Tilikauden tapahtumat | PSP | 2021–2023 | PSP 2022–2024 | PSP 2023–2025 | PSP 2024–2026 | RSP 2021–2023 | RSP 2022–2024 | RSP 2023–2025 | RSP 2024–2026 | Yhteensä |
| 1.1.2024 | ||||||||||
Kauden alussa ulkona olevat | 362 050 | 358 996 | 1 285 766 | 0 | 6 135 | 12 300 | 15 000 | 0 | 2 040 247 | |
Kauden alussa varastossa olevat | 172 848 | 154 746 | 114 234 | 0 | 113 865 | 107 700 | 105 000 | 0 | 768 393 | |
| Tilikauden muutokset | ||||||||||
Myönnetyt | 0 | 0 | 0 | 1 756 696 | 0 | 0 | 0 | 110 000 | 1 866 696 | |
Menetetyt | 15 818 | 25 930 | 96 548 | 31 952 | 1 535 | 0 | 0 | 0 | 171 783 | |
Ansaitut (brutto) | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 600 | 0 | 0 | 0 | 4 600 | |
Maksetut (netto) | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 265 | 0 | 0 | 0 | 2 265 | |
Erääntyneet | 534 898 | 0 | 0 | 0 | 115 400 | 0 | 0 | 0 | 650 298 | |
| 31.12.2024 | ||||||||||
Kauden lopussa ulkona olevat | 0 | 333 066 | 1 189 218 | 1 724 744 | 0 | 12 300 | 15 000 | 110 000 | 3 384 328 | |
Kauden lopussa varastossa olevat | 0 | 180 676 | 210 782 | 35 256 | 0 | 107 700 | 105 000 | 10 000 | 649 414 |
187
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| 2024 | |
| Käyvän arvon määrittäminen | |
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa | 8,63 |
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa | 7,346 |
Odotetut osingot, euroa | 1,45 |
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa | 7,18 |
Arvostusmalli | Osinkoalennus |
Käypä arvo yhteensä 31.12.24, milj. euroa | 0,69 |
| Vaikutus tilikauden tulokseen ja | |
| taloudelliseen asemaan, milj. euroa | |
Osakepalkkioista tilikaudelle kirjatut kulut, milj. euroa | -0,21 |
Osakepalkkioista johtuva velka 31.12.24, milj. euroa | 0,00 |
Suunnitelman mukaan käteismaksujen osuus, milj. euroa | 0,50 |
188
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| Takuu- | ||
| Milj. euroa | varaus | Yhteensä |
1.1.2024 | 1,8 | 1,8 |
Varausten lisäykset | 1,6 | 0,0 |
Käytetyt varaukset | -0,2 | -0,2 |
Edellisen vuoden varauksen purku | -1,6 | 0,0 |
31.12.2024 | 1,6 | 1,6 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Lyhytaikaiset varaukset | 1,6 | 1,8 |
Takuuvaraus
Yrityksen myymillä tuotteilla on normaali takuuaika. Sen lisäksi
tietyillä markkinoilla on tietyille tuotteille käytössä ns. Hakka-turva
-takuu, mikä korvaa renkaan ostohetkestä vuoden ajan ja tiettyyn
kulutusnormiin asti normaalin takuuvelvoitteen ulkopuolelle jääviä
renkaiden rikkoutumisia. Näiden takuiden aikana tuotteissa havaitut
viat korjataan yrityksen kustannuksella tai asiakkaalle annetaan
vastaava uusi tuote. Hakka-turva-takuun käyttöönotto edellyttää
loppuasiakkaan rekisteröitymistä. Varaukset perustuvat näiden
takuiden kattamien renkaiden myyntivolyymeihin ja tilastollisiin
korvausmääriin. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän yhden
vuoden aikana.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Pitkäaikaiset | ||
Rahalaitos- ja eläkelainat | 557,3 | 304,7 |
Joukkovelkakirjalainat | 99,4 | 99,2 |
656,7 | 404,0 | |
| Lyhytaikaiset | ||
Yritystodistuslainat | 2,0 | - |
| Pitkäaikaisten rahalaitos- ja eläkelainojen | ||
lyhennykset | 0,9 | 104,2 |
2,9 | 104,2 | |
Yhteensä | 659,6 | 508,2 |
| 2024 | 2023 | |||
| Ilman | Suojausten | Ilman | Suojausten | |
| suojauksia | kanssa | suojauksia | kanssa | |
| Rahalaitos- ja | ||||
eläkelainat | 4,3 % | 4,3 % | 5,2 % | 4,3 % |
Joukkovelkakirja- lainat | 5,3 % | 5,3 % | 5,3 % | 5,3 % |
Yritystodistuslainat | 4,5 % | 4,5 % | - | - |
Yhteensä | 4,5 % | 4,4 % | 5,2 % | 4,5 % |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Ostovelat | 160,6 | 155,9 |
Siirtovelat | 131,5 | 106,3 |
Ennakkomaksut | 0,0 | 0,0 |
| Johdannaissopimukset | ||
Suojauksiksi määritetyt | 6,2 | 0,5 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti | ||
kirjattavat | 1,1 | 1,7 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat | ||
verovelat | 7,8 | 3,8 |
Arvonlisäverovelat | 30,3 | 24,0 |
Muut velat | 18,0 | 18,1 |
Yhteensä | 355,5 | 310,2 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät | ||
Palkat ja sosiaalimaksut | 31,5 | 26,0 |
Vuosialennukset, myynti | 79,4 | 62,2 |
Komissiot | 0,2 | 0,0 |
Markkinointikulut | 1,0 | 0,8 |
Kuljetus- ja rahtikulut | 0,0 | 0,2 |
Rahoituserät | 7,2 | 5,2 |
Muut | 12,1 | 11,9 |
Yhteensä | 131,5 | 106,3 |
189
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
29. Rahoitusriskien hallinta
Konsernin treasury-toiminto tunnistaa, mittaa, hallitsee ja seuraa
taloudellisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen
tulokseen. Näihin riskeihin kuuluvat likviditeettiriski, luottoriski ja
markkinariskit: valuuttakurssiriski, korkoriski, hyödykeriski ja muut
markkinariskit. Tavoitteena on käyttää riskienhallintastrategioita
ja -kontrolleja, jotka ovat linjassa konsernin riskinottohalukkuuden
kanssa ja suojaavat mahdollisilta haitallisilta taloudellisilta
seurauksilta.
Konsernin rahoitusriskien hallinnan periaatteet ja tavoitteet
määritellään rahoituspolitiikassa, joka on hallituksen hyväksymä.
Konsernin luottokomitea tekee luottopäätökset, joilla on merkittävä
vaikutus konsernin luottoriskin määrään.
Rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyrityksen
treasury-toimintoon, joka tekee varainhankinnan ja riskien
hallinnan vaatimat transaktiot sekä palvelee liiketoimintayksiköitä
rahoituksessa, valuuttakaupassa ja kassanhallinnassa.
Milj. euroa | 31.12.2024 | 31.12.2023 | ||||||||||||||
Toimintavaluutta | EUR | EUR | EUR | EUR | EUR | EUR | CZK | RON | EUR | EUR | EUR | EUR | EUR | EUR | CZK | RON |
Vieras valuutta | CAD | NOK | PLN | RON | SEK | USD | EUR | EUR | CAD | NOK | PLN | RON | SEK | USD | EUR | EUR |
Myyntisaamiset | 20,5 | 29,5 | 15,0 | 2,0 | 23,6 | 11,7 | 27,0 | 0,0 | 15,0 | 21,9 | 5,1 | 0,0 | 24,3 | 11,9 | 20,2 | 0,0 |
Lainat ja muut saamiset | 1,8 | 35,2 | 0,0 | 178,9 | 18,7 | 16,6 | 0,0 | 0,1 | 1,6 | 44,8 | 7,3 | 0,0 | 28,0 | 8,6 | 5,8 | 0,0 |
Valuuttatulot yhteensä | 22,3 | 64,6 | 15,0 | 181,0 | 42,3 | 28,2 | 27,0 | 0,1 | 16,6 | 66,6 | 12,4 | 0,0 | 52,3 | 20,5 | 26,1 | 0,0 |
Ostovelat | -0,1 | 0,0 | -0,4 | 0,0 | 0,0 | -34,1 | -31,6 | -10,9 | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -16,7 | -21,2 | -3,8 |
Lainat | -21,6 | -40,1 | -8,2 | 0,0 | -13,8 | 0,0 | -1,6 | 0,0 | -9,8 | -31,1 | -5,8 | 0,0 | -13,1 | -3,2 | 0,0 | 0,0 |
Valuuttamenot yhteensä | -21,7 | -40,1 | -8,6 | 0,0 | -13,8 | -34,1 | -33,2 | -10,9 | -9,9 | -31,1 | -5,8 | 0,0 | -13,1 | -20,0 | -21,2 | -3,8 |
Valuuttajohdannaiset | -0,7 | -23,7 | -7,0 | -173,3 | -28,8 | -4,8 | 9,5 | 0,0 | -4,1 | -38,7 | -5,8 | 0,0 | -41,9 | -5,9 | -5,3 | 0,0 |
Ensisijainen nettoriski | -0,1 | 0,8 | -0,7 | 7,7 | -0,3 | -10,7 | 3,2 | -10,9 | 2,6 | -3,2 | 0,9 | 0,0 | -2,8 | -5,3 | -0,4 | -3,7 |
190
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| Nettosijoitukset valuutoittain | ||
Milj. euroa | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
| Nettosijoituksen valuutta | ||
CAD | 22,8 | 21,7 |
CZK | 14,5 | 13,8 |
NOK | 53,2 | 52,8 |
RON | 198,6 | 123,0 |
SEK | 43,3 | 43,6 |
USD | 527,7 | 470,2 |
31.12.2024 | 31.12.2023 | |||||||
Perusvaluutta | Perusvaluutta | |||||||
10 % vahvempi | 10 % heikompi | 10 % vahvempi | 10 % heikompi | |||||
| Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | |
| Milj. euroa | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma |
| Perusvaluutta / Hintavaluutta | ||||||||
EUR/CAD | -0,5 | - | -0,1 | - | -0,3 | - | 0,3 | - |
EUR/CZK | 0,4 | - | -0,4 | - | 0,0 | - | 0,0 | - |
EUR/PLN | 0,1 | - | -0,1 | - | -0,1 | - | 0,1 | - |
EUR/NOK | -0,4 | - | -0,1 | - | -0,2 | - | -0,2 | - |
EUR/RON | -1,9 | - | 1,9 | - | -0,4 | - | 0,4 | - |
EUR/SEK | 0,0 | - | 0,0 | - | 0,2 | - | -0,2 | - |
EUR/USD | 1,0 | - | -1,0 | - | 0,5 | - | -0,5 | - |
191
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
31.12.2024 | 31.12.2023 | |||||||
Korko | Korko | |||||||
1 %-yksikön korkeampi | 1 %-yksikön matalampi | 1 %-yksikön korkeampi | 1 %-yksikön matalampi | |||||
| Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | |
| Milj. euroa | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma |
Korkomuutoksen vaikutus | -5,5 | 8,8 | 5,5 | -8,8 | -3,4 | 0,5 | 3,4 | -0,5 |
31.12.2024 | 31.12.2023 | |||||||
Sähkön hinta | Sähkön hinta | |||||||
5 EUR/MWh korkeampi | 5 EUR/MWh matalampi | 5 EUR/MWh korkeampi | 5 EUR/MWh matalampi | |||||
| Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | Tulos- | Oma | |
| Milj. euroa | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma | laskelma | pääoma |
| Sähkön hintamuutoksen vaikutus | ||||||||
Sähkötermiinit, Suomi | - | 1,0 | - | -1,0 | - | 0,9 | - | -0,9 |
VPPA*, Romania | - | 2,2 | - | -2,2 | - | - | - | - |
192
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| 2024 | ||||||||
| Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat* | ||||||||
Milj. euroa | Tasearvo | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030– | Yhteensä |
| Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat | ||||||||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | ||||||||
Kiinteäkorkoiset | 2,9 | -0,6 | -0,6 | -0,6 | -0,6 | -0,5 | -0,3 | -3,1 |
Vaihtuvakorkoiset | 555,2 | -24,8 | -328,9 | -131,7 | -28,1 | -30,5 | -74,5 | -618,6 |
Joukkovelkakirjalainat | 99,4 | -5,1 | -5,1 | -5,1 | -105,1 | - | - | -120,5 |
Yritystodistuslainat | 2,0 | -2,0 | - | - | - | - | - | -2,0 |
Osto- ja muut velat | 160,6 | -160,6 | - | - | - | - | - | -160,6 |
Pankkilimiitit | 0,2 | -0,2 | - | - | - | - | - | -0,2 |
Vuokrasopimusvelat | 129,6 | -48,5 | -35,6 | -19,0 | -11,5 | -6,6 | -21,3 | -142,5 |
| Johdannaisvelat | ||||||||
| Korkojohdannaiset | ||||||||
Suojauksiksi määritetyt | 4,0 | -0,8 | -1,8 | -1,0 | -0,2 | -0,1 | -0,1 | -4,0 |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | ||||||||
Suoritettava rahavirta | 1,1 | -318,5 | - | - | - | - | - | -318,5 |
Saatava rahavirta | -1,9 | 318,1 | - | - | - | - | - | 318,1 |
| Sähköjohdannaiset | ||||||||
Suojauksiksi määritetyt, Suomi | 1,2 | -0,6 | -0,5 | -0,2 | 0,0 | - | - | -1,3 |
Suojauksiksi määritetyt, Romania | -6,1 | 0,5 | 1,6 | 1,4 | 1,0 | 0,6 | 2,8 | 7,9 |
Yhteensä | 948,2 | -243,2 | -370,9 | -156,2 | -144,5 | -37,2 | -93,3 | -1 045,3 |
193
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| 2023 | ||||||||
| Sopimuksiin perustuvat erääntymisajat* | ||||||||
Milj. euroa | Tasearvo | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029– | Yhteensä |
| Rahoitusvelat pl. johdannaisvelat | ||||||||
| Rahalaitos- ja eläkelainat | ||||||||
Kiinteäkorkoiset | 3,4 | -0,6 | -0,6 | -0,6 | -0,6 | -0,6 | -0,8 | -3,7 |
Vaihtuvakorkoiset | 405,6 | -122,7 | -308,7 | -0,5 | -0,5 | -0,2 | -0,3 | -433,0 |
Joukkovelkakirjalainat | 99,2 | -5,1 | -5,1 | -5,1 | -5,1 | -105,1 | - | -125,6 |
Yritystodistuslainat | - | - | - | - | - | - | - | - |
Osto- ja muut velat | 155,9 | -155,9 | - | - | - | - | - | -155,9 |
Pankkilimiitit | - | - | - | - | - | - | - | - |
Vuokrasopimusvelat | 130,3 | -27,5 | -23,5 | -17,1 | -10,6 | -7,2 | -20,2 | -106,0 |
| Johdannaisvelat | ||||||||
| Korkojohdannaiset | ||||||||
Suojauksiksi määritetyt | -1,6 | 1,6 | - | - | - | - | - | 1,6 |
| Valuuttajohdannaiset | ||||||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | ||||||||
Suoritettava rahavirta | 1,7 | -235,2 | - | - | - | - | - | -235,2 |
Saatava rahavirta | -2,6 | 236,1 | - | - | - | - | - | 236,1 |
| Sähköjohdannaiset | ||||||||
Suojauksiksi määritetyt, Suomi | -0,7 | 0,7 | 0,1 | - | - | - | - | 0,7 |
Suojauksiksi määritetyt, Romania | - | - | - | - | - | - | - | - |
Yhteensä | 791,2 | -308,6 | -337,8 | -23,3 | -16,8 | -113,1 | -21,3 | -821,0 |
194
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
31.12.2024 | 31.12.2023 | |||
| Arvonalentumista | Arvonalentumista | |||
| Myyntisaamiset | koskeva | Myyntisaamiset | koskeva | |
| Milj. euroa | bruttomäärä | vähennyserä | bruttomäärä | vähennyserä |
Erääntymättömät | 248,9 | -1,1 | 193,3 | -1,0 |
Alle 30 päivää sitten erääntyneet | 19,6 | -0,4 | 22,4 | -0,6 |
30–90 päivää sitten erääntyneet | 2,6 | -0,1 | 5,7 | -0,3 |
91–180 päivää sitten erääntyneet | 1,2 | -0,2 | 1,8 | -0,2 |
Yli 180 päivää sitten erääntyneet | 41,2 | -37,6 | 44,3 | -41,2 |
Yhteensä | 313,4 | -39,5 | 267,5 | -43,3 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Vähennyserä 1.1. | 43,3 | 197,3 |
Lopulliset luottotappiot | -3,3 | -3,3 |
Muut muutokset* | -0,6 | -148,9 |
Tulosvaikutteisesti kirjattu vähennyserän muutos | - | -1,8 |
Vähennyserä 31.12. | 39,5 | 43,3 |
195
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Keskimääräinen korollinen velka | 801,3 | 579,1 |
Vähennetään: Keskimääräiset likvidit varat | 198,8 | 360,1 |
Keskimääräinen nettovelka | 602,5 | 219,0 |
Liikevoitto | 1,8 | 32,1 |
Lisätään: Poistot ja arvonalentumiset | 124,2 | 114,9 |
Käyttökate (EBITDA) | 126,0 | 1 47,0 |
Nettovelka / käyttökate (EBITDA) | 4,78 | 1,49 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma | ||
pääoma | 1 272,4 | 1 347,6 |
| Lisätään: Määräysvallattomien | ||
omistajien osuus | - | - |
Oma pääoma yhteensä | 1 272,4 | 1 347,6 |
Taseen loppusumma | 2 423,7 | 2 325,2 |
Vähennetään: Ennakkomaksut | 0,0 | 0,0 |
Oikaistu taseen loppusumma | 2 423,7 | 2 325,2 |
Omavaraisuusaste | 52,5 % | 58,0 % |
196
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
30. Johdannaissopimusten käyvät arvot
197
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
2024 | 2023 | |||||
| Nimellis- | Käypä arvo | Käypä arvo | Nimellis- | Käypä arvo | Käypä arvo | |
| Milj. euroa | arvo | Varat | Velat | arvo | Varat | Velat |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | ||||||
| johdannaissopimukset | ||||||
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
Valuuttatermiinit | 318,6 | 1,8 | 1,0 | 227,6 | 2,6 | 1,5 |
Valuuttaoptiot, ostetut | 10,9 | 0,1 | - | 6,7 | 0,0 | - |
Valuuttaoptiot, asetetut | 29,4 | - | 0,1 | 15,6 | - | 0,3 |
| Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset | ||||||
| Korkojohdannaiset | ||||||
Koronvaihtosopimukset | 300,0 | 7,8 | 11,8 | 150,0 | 2,0 | 0,4 |
| Sähköjohdannaiset | ||||||
Sähkötermiinit | 9,0 | 0,1 | 1,3 | 9,1 | 1,4 | 0,6 |
VPPA*, Romania | 36,4 | 6,1 | - | - | - | - |
198
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| 2024 | |||||||
| Erääntyminen | |||||||
2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029 | 2030– | Yhteensä | |
| Koronvaihtosopimukset | |||||||
| Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen | |||||||
| EUR-velka | |||||||
Nimellisarvo, milj. euroa | 50,0 | 100,0 | 150,0 | 300,0 | |||
Keskimääräinen kiinteä korko | 2,8 % | 3,1 % | 2,4 % | 2,7 % | |||
| Sähkötermiinit, Suomi | |||||||
| Suojauskohde: Sähkön systeemihinta | |||||||
Nimellisarvo, milj. euroa | 3,5 | 3,0 | 1,8 | 0,7 | 9,1 | ||
Nimellisarvo, GWh | 79 | 70 | 44 | 18 | 210 | ||
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh | 44,1 | 42,8 | 42,2 | 41,2 | 43,0 | ||
| Suojauskohde: Sähkön Suomen | |||||||
| aluehintaero | |||||||
Nimellisarvo, milj, euroa | 0,0 | 0,0 | |||||
Ennustettu nimellisarvo, GWh | 18 | 18 | |||||
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh | -1,3 | -1,3 | |||||
| VPPA*, Romania | |||||||
| Suojauskohde: Sähkön spot-hinta | |||||||
Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa | 0,7 | 3,1 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 21,7 | 36,4 |
Ennustettu nimellisarvo, GWh | 13 | 52 | 62 | 62 | 62 | 371 | 621 |
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh | 58,5 | 58,5 | 58,5 | 58,5 | 58,5 | 58,5 | 58,5 |
| 2023 | |||||||
| Erääntyminen | |||||||
2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029– | Yhteensä | |
| Koronvaihtosopimukset | |||||||
| Suojauskohde: Vaihtuvakorkoinen | |||||||
| EUR-velka | |||||||
Nimellisarvo, milj. euroa | 150,0 | 150,0 | |||||
Keskimääräinen kiinteä korko | 1,6 % | 1,6 % | |||||
| Sähkötermiinit, Suomi | |||||||
| Suojauskohde: Sähkön systeemihinta | |||||||
Nimellisarvo, milj. euroa | 4,5 | 2,8 | 1,6 | 0,4 | 9,2 | ||
Nimellisarvo, GWh | 83 | 61 | 35 | 9 | 189 | ||
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh | 53,8 | 45,1 | 44,9 | 44,2 | 48,8 | ||
| Suojauskohde: Sähkön Suomen | |||||||
| aluehintaero | |||||||
Nimellisarvo, milj, euroa | -0,1 | 0,0 | -0,1 | ||||
Ennustettu nimellisarvo, GWh | 44 | 18 | 61 | ||||
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh | -2,1 | -1,3 | -1,9 | ||||
| VPPA*, Romania | |||||||
| Suojauskohde: Sähkön spot-hinta | |||||||
Ennustettu nimellisarvo, milj, euroa | - | - | - | - | - | - | - |
Ennustettu nimellisarvo, GWh | - | - | - | - | - | - | - |
Keskimääräinen termiinihinta, e/MWh | - | - | - | - | - | - | - |
199
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| 2024 | |||
Korkojohdannaiset | Sähköjohdannaiset | ||
| Koronvaihto- | Sähkötermiinit, | VPPA*, | |
| Milj. euroa | sopimukset | Suomi | Romania |
Nimellisarvo | 300,0 | 9,0 | 36,4 |
Nimellisarvo, GWh | - | 228 | 621 |
| Varat | |||
Kirjanpitoarvo | 7,8 | 0,1 | 6,1 |
| Myyntisaamiset ja | Myyntisaamiset ja | Myyntisaamiset ja | |
| Tase-erä | muut saamiset | muut saamiset | muut saamiset |
| Velat | |||
Kirjanpitoarvo | 11,8 | 1,3 | - |
| Ostovelat ja | Ostovelat ja | Ostovelat ja | |
| Tase-erä | muut velat | muut velat | muut velat |
| Arvon muutos tehottomuuden | |||
| määrittämiseksi | |||
Suojauskohde | 3,5 | 3,0 | -6,1 |
Suojausinstrumentti | -3,5 | -3,0 | 6,1 |
| Tehokas osuus | |||
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus | -3,5 | -3,0 | 6,1 |
| Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi | |||
siirretty määrä | -2,0 | 1,0 | - |
| Myytyjä suoritteita | Myytyjä suoritteita | ||
Tuloslaskelman erä | Rahoituserät | vastaavat kulut | vastaavat kulut |
| Tehoton osuus | |||
Tulokseen kirjattu määrä | - | - | 0,0 |
| Liiketoiminnan | Liiketoiminnan | ||
| muut tuotot tai | muut tuotot tai | ||
Tuloslaskelman erä | Rahoituserät | kulut | kulut |
| 2023 | |||
Korkojohdannaiset | Sähköjohdannaiset | ||
| Koronvaihto- | Sähkötermiinit, | VPPA*, | |
| Milj. euroa | sopimukset | Suomi | Romania |
Nimellisarvo | 150,0 | 9,1 | - |
Nimellisarvo, GWh | - | 250 | - |
| Varat | |||
Kirjanpitoarvo | 2,0 | 1,4 | - |
| Myyntisaamiset ja | Myyntisaamiset ja | Myyntisaamiset ja | |
| Tase-erä | muut saamiset | muut saamiset | muut saamiset |
| Velat | |||
Kirjanpitoarvo | 0,4 | 0,6 | - |
| Ostovelat ja | Ostovelat ja | Ostovelat ja | |
| Tase-erä | muut velat | muut velat | muut velat |
| Arvon muutos tehottomuuden | |||
| määrittämiseksi | |||
Suojauskohde | -0,3 | 7,9 | - |
Suojausinstrumentti | 0,3 | -7,9 | - |
| Tehokas osuus | |||
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu osuus | 0,3 | -7,9 | - |
| Suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi | |||
siirretty määrä | -2,7 | -0,8 | - |
| Myytyjä suoritteita | Myytyjä suoritteita | ||
Tuloslaskelman erä | Rahoituserät | vastaavat kulut | vastaavat kulut |
| Tehoton osuus | |||
Tulokseen kirjattu määrä | - | - | - |
| Liiketoiminnan | |||
| muut tuotot tai | Liiketoiminnan muut | ||
Tuloslaskelman erä | Rahoituserät | kulut | tuotot tai kulut |
200
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Rahavirran suojausrahasto 1.1. | 1,6 | 10,5 |
| Rahavirran suojaukset | ||
| Muihin laaja tuloksen eriin kirjattu käyvän | ||
| arvon muutos | ||
Koronvaihtosopimukset | -3,5 | 0,3 |
Sähkötermiinit, Suomi | -3,0 | -7,9 |
VPPA*, Romania | 6,1 | - |
| Tulosvaikutteiseksi siirretty määrä | ||
Koronvaihtosopimukset | -2,0 | -2,7 |
Sähkötermiinit, Suomi | 1,0 | -0,8 |
VPPA*, Romania | - | - |
Verovaikutus | 0,5 | 2,2 |
Rahavirran suojausrahasto 31.12. | 0,8 | 1,6 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
| Omasta velasta | ||
Pantit | 5,9 | 5,9 |
| Muut omat vastuut | ||
Takaukset | 1,2 | 0,3 |
201
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Kuluttajakäyttäytymisen muutokset
Renkaiden tukku- ja vähittäiskauppa kehittyvät digitalisaation
myötä vastatakseen muuttuviin asiakastarpeisiin. Nokian Renkaat
pyrkii sopeutumaan myyntikanavan muutoksiin sekä innovoimaan ja
kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja
kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan kattavasti, tuotteiden laatuun
liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata kuluttajien tarpeisiin tai
renkaiden suorituskykyyn ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat
vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta ja brändiä ja sitä kautta
vaikuttaa negatiivisesti yhtiön taloudelliseen kannattavuuteen ja
kasvumahdollisuuksiin.
Riskiä vähentävät toimet: korkealuokkaisen tutkimus-
ja tuotekehitystoiminnan varmistaminen. Markkinoiden ja
asiakastarpeiden jatkuva seuranta. Riittävät resurssit tuotteiden
testaamiseen. Jakelukanavien ja -verkoston kehittäminen.
Investointihankkeen toteuttaminen Romaniassa
Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat investoi uuteen
hiilidioksidipäästöttömään tuotantokapasiteettiin Romaniassa.
Viivästymiset suunnitelmien mukaisessa kaupallisen tuotannon
aloituksessa ja tuotantoprosessien ylösajossa voivat vaikuttaa
negatiivisesti Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen ja
kasvumahdollisuuksiin erityisesti Keski-Euroopassa.
Riskiä vähentävät toimet: tiivis investointihankkeen seuranta
ja ohjaus. Riskienhallintasuunnitelman laatiminen ja jatkuva
seuranta. Kyky reagoida riittävän nopeasti merkittäviin muutoksiin.
Ammattitaitoisen henkilöstön palkkaaminen ja pysyvyys.
Valuuttamarkkinat
Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuu valuuttatransaktioista ja
tytäryhtiöiden tilinpäätöksen muunnosta syntyviä valuuttariskejä,
joilla voi olla vaikutusta Nokian Renkaiden tulokseen ja
kannattavuuteen. Merkittävimpiä valuuttariskejä aiheuttavat Ruotsin
ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollari. Noin 60
prosenttia konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.
Riskiä vähentävät toimet: suojautuminen valuuttakurssimuutosten
vaikutuksilta.
Tietoteknologia ja tietoturva
Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus
on elintärkeää Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset
kriittisissä tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa voivat aiheuttaa
häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta. Tällaiset järjestelmät ja
palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi johtaa
salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai
immateriaalioikeuksien loukkaamiseen, tuotanto- ja toimituskatkoksiin
tai mainehaittoihin. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin
liittyvät riskianalyysit ja hankkeet ovat jatkuvasti yhtiön erityisenä
painopistealueena.
Riskiä vähentävät toimet: riittävät investoinnit ja resurssit
IT-infrastruktuuriin ja -kyvykkyyksiin sekä tietoturvaan. Asianmukaiset
suunnitelmat tietojärjestelmissä ja verkkopalveluissa tapahtuviin
häiriöihin vastaamiseksi, mukaan lukien varmistusjärjestelmät sekä
palautumissuunnitelmat. Jatkuva tietoturvan ja tietosuojan seuranta
ja haavoittuvuuksien hallinta. Henkilöstön koulutus.
Asiakaskunnan monimuotoisuus
Monimuotoisen asiakaspohjan rakentaminen sekä vahvojen
asiakassuhteiden ylläpitäminen auttavat pienentämään myyntiriskiä
ja luovat liiketoimintaan vakautta pitkällä aikavälillä. Asiakaskunnan
liiallinen keskittyminen voi tehdä yhtiöstä riippuvaisen muutamasta
suuresta asiakkaasta, mikä altistaa liiketoiminnan riskeille ja voi johtaa
yhtiön myynnin ja kannattavuuden heikkenemiseen.
Riskiä vähentävät toimet: markkinoiden jatkuva seuranta ja
ennakoiva reagointi asiakaskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yhteis-
työn syventäminen nykyisten avainasiakkaiden kanssa esimerkiksi
uusien tuotteiden kehittämisessä. Asiakaskunnan laajentaminen
maantieteellisesti ja valituissa segmenteissä nykyisillä markkina-alueilla.
Jakeluverkoston ja palveluiden kehittäminen erityisesti keskeisillä
kasvumarkkinoilla.
Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa
Vastuullisuusnäkökulmat liittyen esimerkiksi tuotelaatuun,
turvallisuuteen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin ovat entistä
korostuneempia. Lainsäädäntö ja sääntely erityisesti ympäristöön,
sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvien ESG-asioiden
ympärillä lisääntyy ja vaikuttaa kaikkiin arvoketjun toimijoihin. Nokian
Renkaiden tai sen toimittajien, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien
toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti, uusien ja
tiukentuvien vaatimusten laiminlyönti tai niiden virheellinen tulkinta
voivat aiheuttaa Nokian Renkaille lisäkustannuksia tai johtaa sakkoihin
ja vahingoittaa yhtiön mainetta ja brändiä. Liika riippuvuus yksittäisistä
toimittajista lisää vastuullisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyvää
riskiä.
Riskiä vähentävät toimet: tulevien lakien ja säädösten aktiivinen
seuranta. Sisäisten ohjeistusten, prosessien ja koulutusten kehittäminen
ja toteuttaminen lainmukaisuuden varmistamiseksi. Vahva sitoutuminen
ESG-tavoitteiden saavuttamiseen. Toimittajaverkoston laajentaminen.
Säännölliset vastuullisuus-, ihmisoikeus- ja laatuauditoinnit.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos tuo rengasalalle sääntelyyn ja
kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä riskejä. Sään ääri-ilmiöt voivat
vaikuttaa luonnonkumin tuotantoon, ja raaka-ainehintojen vaihtelu
sekä uudet ympäristömaksut voivat kasvaa, mikä voi vaikuttaa
kannattavuuteen. Nokian Renkaat on sitoutunut vähentämään
toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen ilmastonmuutosta.
Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt
vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti.
Riskiä vähentävät toimet: kierrätettävien ja uusiutuvien raaka-
aineiden käytön lisääminen. Kuuluminen toimialan järjestöihin auttaa
tunnistamaan uusia kestävän kehityksen mukaisia tuotekehitys- ja
liiketoimintamahdollisuuksia.
202
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
203
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
| Konsernin | Emoyrityksen | ||||
| omistus- | Osuus ääni- | omistus- | |||
Kotipaikka | Kotimaa | osuus, % | vallasta, % | osuus, % | |
| Emoyritys | |||||
Nokia | |||||
| Konserniyritykset | |||||
Nokian Raskaat Renkaat Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
Levypyörä Oy | Nastola | Suomi | 100 | 100 | |
Nokian Däck AB | Ruotsi | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Dekk AS | Norja | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Tyres GmbH | Saksa | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Tyres AG | Sveitsi | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Tyres SP Z.O.O | Puola | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc. | USA | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Tyres Inc | USA | 100 | 100 | ||
Nokian Tyres U.S. Operations LLC | USA | 100 | 100 | ||
Nokian Tyres Canada Inc. | Kanada | 100 | 100 | 100 | |
| Tsekin | |||||
| Nokian Tyres s.r.o. | tasavalta | 100 | 100 | 100 | |
TOV Nokian Shina | Ukraina | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Tyres Holding Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Nokian Tyres Trading (Shanghai) | |||||
Co Ltd | Kiina | 100 | 100 | ||
NT Tyre Machinery Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | |
Koy Nokian Nosturikatu 18 | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
Koy Nokian Rengaskatu 4 | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
Nokian Portti Oy | Turku | Suomi | 100 | 100 | 100 |
Nokian Tyres Spain S.L.U. | Espanja | 100 | 100 | 100 |
| Konsernin | Emoyrityksen | ||||
| omistus- | Osuus ääni- | omistus- | |||
Kotipaikka | Kotimaa | osuus, % | vallasta, % | osuus, % | |
Nokian Tyres Spain Operations S.L.U | Espanja | 100 | 100 | 100 | |
| Nokian Tyres Europe Operations | |||||
S.R.L. | Romania | 100 | 100 | 100 | |
Nokian Tyres SAS | Ranska | 100 | 100 | 100 | |
Nokianvirran Energia Oy | Nokia | Suomi | 32,3 | 32,3 | 32,3 |
Vianor Holding Oy | Nokia | Suomi | 100 | 100 | 100 |
| Lappeen- | |||||
| Vianor Oy | ranta | Suomi | 100 | 100 | |
Vianor AB | Ruotsi | 100 | 100 | ||
Nordic Wheels AB | Ruotsi | 100 | 100 | ||
Vianor AS | Norja | 100 | 100 | ||
EAM NRE1V Holding Oy | Suomi | 0 | 100 |
| Osakkuusyritykset | |||||
Sammaliston Sauna Oy | Nokia | Suomi | 33 | 33 | 33 |
204
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
1 000 euroa | 2024 | 2023 |
| Johto | ||
| Työsuhde-etuudet | ||
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde- etuudet | 4 006,4 | 5 687,4 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | - | - |
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet | - | - |
Osakeperusteiset maksut | 19,9 | 700,7 |
Yhteensä | 4 026,3 | 6 388,1 |
| Palkat ja palkkiot | ||
| Jukka Moisio, toimitusjohtaja | ||
(27.5.2020–31.12.2024) | 817,8 | 1 421,0 |
josta lisäpalkkioina raportointivuodelta | - | 538,7 |
| Hallituksen jäsenet | ||
Jukka Hienonen | 127,6 | 121,9 |
Pekka Vauramo | 88,6 | 86,9 |
Elina Björklund | 85,8 | - |
Susanne Hahn | 70,3 | 67,2 |
Markus Korsten | 69,6 | 62,3 |
Elisa Markula | 62,6 | - |
Christopher Ostrander | 95,6 | 72,8 |
Jouko Pölönen | 88,6 | 86,9 |
Reima Rytsölä | 66,1 | 60,9 |
1 000 euroa | 2024 | 2023 |
| Hallituksen aiemmat jäsenet | ||
Heikki Allonen | - | 4,2 |
Veronica Lindholm | 3,5 | 86,9 |
Inka Mero | - | 4,2 |
George Rietbergen | 3,5 | 64,4 |
Yhteensä | 761,8 | 718,6 |
1 000 euroa | 2024 | 2023 |
Muu johto | 2 426,7 | 4 248,5 |
joista lisäpalkkioina raportointivuodelta | 19,9 | 1 888,6 |
2024 | 2023 | |
| Myönnetty, kpl | ||
Osakkeita | 403 224 | 313 565 |
Osakeoptioita | - | - |
| Hallussa, kpl | ||
Osakkeita | 146 855 | 126 224 |
Osakeoptioita | - | - |
joista toteutettavissa | - | - |
35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
4.2.2025 Nokian Renkaat ilmoitti muuttavansa yhtiön johtoryhmää
lisätäkseen kuluttajakeskeisyyttä, globaaleja synergioita ja
toiminnan tehokkuutta. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyvät
Tommi Alhola (Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa) ja Lauri
Halme (Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka). Johtoryhmän uusi
kokoonpano mahdollistaa entistä vahvemman keskittymisen Nokian
Renkaiden kasvualueisiin ja tukee pitkän aikavälin tavoitteiden
saavuttamista. Osana organisaatiomuutosta yhtiö organisoi kaikki
tuotantolaitokset yhden johdon alaisuuteen ja yhdistää markkinoinnin
ja viestinnän yhdeksi strategiseksi globaaliksi toiminnoksi.
Nokian Renkaiden johtoryhmä 1.3.2025 alkaen:
Paolo Pompei, toimitusjohtaja
Niko Haavisto, talous- ja rahoitusjohtaja
Tommi Alhola, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Keski-Eurooppa
Elisa Erkkilä, lakiasiainjohtaja
Lauri Halme, johtaja, Henkilöautonrenkaat, Pohjois-Amerikka
Adrian Kaczmarczyk, johtaja, Operations
Jukka Kasi, johtaja, tuotteet ja innovaatiot
Päivi Leskinen, henkilöstöjohtaja
Manu Salmi, johtaja, Raskaat Renkaat; johtaja, tuotanto (väliaikainen)
Viestinnästä, sijoittajasuhteista ja brändistä vastaava johtaja Päivi
Antola jättää Nokian Renkaat siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen.
205
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Emoyrityksen tuloslaskelma, FAS
Euroa Liite 2024 2023
Liikevaihto 1 799 066 104,95 712 531 189,30
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 2, 3 -669 940 616,41 -590 984 413,66
Bruttokate 129 125 488,54 121 546 775,64
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut 2, 3 -35 932 822,90 -33 974 308,84
Hallinnon kulut 2, 3, 4 -46 781 946,57 -48 827 867,60
Liiketoiminnan muut kulut 2, 3 -118 316 404,38 -72 707 151,26
Liiketoiminnan muut tuotot 230 848,27 450 551,00
Liiketulos -71 674 837,04 -33 512 001,06
Rahoitustuotot ja -kulut 5 825 754,23 227 568 009,08
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -70 849 082,81 194 056 008,02
Tilinpäätössiirrot 6 53 003 817,68 620 081,12
Tuloverot 7 7 384 164,17 9 044 866,45
Tilikauden tulos -10 461 100,96 203 720 955,59
206
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Emoyrityksen tase, FAS
Euroa Liite 2024 2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 8 12 128 560,86 8 158 113,80
Aineelliset hyödykkeet 8 213 742 480,33 198 527 380,21
Osuudet saman konsernin yrityksissä 9 654 534 599,40 569 526 472,26
Osuudet osakkuusyrityksissä 9 4 261 050,20 4 261 050,20
Muut sijoitukset 9 153 111,50 153 111,50
Noteeraamattomat sijoitukset 9 2 878 044,09 2 705 882,35
Pysyvät vastaavat yhteensä 887 697 846,38 783 332 010,32
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 10 206 373 798,10 231 448 002,79
Pitkäaikaiset saamiset 11, 12 397 290 584,36 206 820 763,01
Lyhytaikaiset saamiset 13 279 042 697,57 237 688 248,76
Rahat ja pankkisaamiset 152 313 165,23 390 239 744,15
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 035 020 245,26 1 066 196 758,71
1 922 718 091,64 1 849 528 769,03
Euroa Liite 2024 2023
Vastattavaa
Oma pääoma 14
Osakepääoma 25 437 906,00 25 437 906,00
Ylikurssirahasto 182 505 622,52 182 505 622,52
Omat osakkeet -16 593 451,01 -16 678 211,37
Arvonmuutosrahasto -4 376 391,26 1 605 198,77
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 238 231 226,51 238 231 226,51
Kertyneet voittovarat 562 036 013,28 434 143 287,09
Tilikauden tulos -10 461 100,96 203 720 955,59
Oma pääoma yhteensä 976 779 825,08 1 068 965 985,11
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero 8 2 171 757,81 32 755 575,49
Pakolliset varaukset
Takuuvaraus 868 000,00 868 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 12, 15 653 792 010,51 400 205 608,82
Lyhytaikainen vieras pääoma 16 289 106 498,24 346 733 599,61
Vieras pääoma yhteensä 942 898 508,75 746 939 208,43
1 922 718 091,64 1 849 528 769,03
Vuodesta 2024 alkaen takuuvaraus esitetään pakollisissa varauksissa.
207
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Emoyrityksen rahavirtalaskelma, FAS
Milj. euroa 2024 2023
Tilikauden tulos -10,5 203,7
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 30,6 32,8
Rahoitustuotot ja -kulut -0,8 -227,6
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut -53,0 -0,6
Tuloverot -7,4 -9,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -41,1 -0,7
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) -27,1 20,3
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 25,1 -23,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -77,6 99,8
Käyttöpääoman muutos -79,6 96,2
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät 19,8 28,9
Maksetut korot ja muut rahoituserät -34,6 -29,3
Saadut osingot 17,2 232,2
Maksetut tuloverot 0,0 -0,4
Rahoituserät ja verot 2,4 231,4
Milj. euroa 2024 2023
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) -118,3 327,0
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -51,4 -57,5
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0,2 0,6
Investoinnit muihin sijoituksiin -85,0 -146,1
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) -136,2 -203,0
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -3,6 123,1
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -182,3 22,5
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 14,1 -273,9
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 254,0 295,8
Konserniavustukset 6,3 5,0
Maksetut osingot ja muu voitonjako -72,0 -72,2
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) 16,6 100,4
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-) (A+B+C) -237, 9 224,4
Rahavarat tilikauden alussa 390,2 165,8
Rahavarat tilikauden lopussa 152,3 390,2
208
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Yleistä
Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu
Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita
noudattaen.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan
nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään noudattaen
pääosin standardikustannuslaskentaa. Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot,
välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot
sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan
pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on arvioitu tavanomaisessa
liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen
valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto-
omaisuuden arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon
alentuminen.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Kokonaispoistojen
ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on esitetty erillisenä eränä
kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä.
Suunnitelmapoistot on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina
tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.
Poistoajat ovat:
Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Rakennukset 20–40 vuotta
Koneet ja kalusto 4–20 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta
Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä
säännönmukaista poistoa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi
sinä tilikautena, jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman vuoden
ajan tuloa kerryttävät merkittävät kehitysmenot on aktivoitu
pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan.
Poistoaika on 3–5 vuotta.
Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen
Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja
säännöllisesti tarkistettaviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden
kuluksi.
Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina
eläkevakuutusyhtiölle.
Oma pääoma
Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään
omasta pääomasta. Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu
vastike, josta on vähennetty suorat transaktiokustannukset sekä
tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän
kurssiin. Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset
tase-erät ja termiinisopimukset arvostetaan Euroopan Keskuspankin
ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos Euroopan Keskuspankki
ei noteeraa valuuttaa, käytetään kyseisen maan keskuspankin
ilmoittamia kursseja.
Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen
tuottoihin ja kuluihin.
Verot
Tuloslaskelman verot sisältävät tilikauden tuloksesta suomalaisten
verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien
verojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennallinen verovelka tai
-saaminen lasketaan kaikista väliaikaisista kirjanpidon ja verotuksen
välisistä eroista käyttämällä tilinpäätöshetkellä vahvistettua
seuraavien vuosien verokantaa. Laskennalliset verovelat on kirjattu
taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaatavat
arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen alun perin käypään
arvoon ja arvostetaan myöhemmin tilinpäätöksissä käypään arvoon
(KPL 5:2a). Johdannaisten arvostamisesta ja suojauslaskennan
periaatteet on kerrottu tarkemmin konsernin liitetiedossa 30.
209
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot
1. Liikevaihto toimialoittain ja
markkina-alueittain
Milj. euroa 2024 2023
Henkilöautonrenkaat 596,7 488,7
Raskaat Renkaat 202,4 223,8
Yhteensä 799,1 712,5
Suomi 146,3 145,9
Pohjoismaat 216,3 194,0
Muu Eurooppa 290,3 214,5
Amerikka 142,2 150,7
Muut maat 4,0 7,4
Yhteensä 799,1 712,5
2. Henkilöstökulut
Milj. euroa 2024 2023
Palkat ja palkkiot 58,5 59,9
Eläkekulut 9,6 10,2
Muut henkilösivukulut 1,4 0,9
Yhteensä 69,5 71,1
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien
suoriteperusteiset palkat 1,6 2,1
joista lisäpalkkioina - 0,5
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä
eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry lakisääteistä
eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ollut lisäeläkejärjestelyä
ja hänen eläkeikänsä määräytyi lakisääteisen eläkkeen mukaan. Muulla
johdolla on lisäeläke, jonka maksu on 10 prosenttia vuosipalkasta
ja eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen
liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat.
Henkilöstö keskimäärin 2024 2023
Yhteensä 886 848
3. Poistot
Milj. euroa 2024 2023
Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset
poistot
Aineettomat hyödykkeet 3,4 3,0
Rakennukset 2,2 2,2
Koneet ja kalusto 24,5 26,8
Muut aineelliset hyödykkeet 0,5 0,5
Yhteensä 30,6 32,4
Toimintokohtaiset poistot
Tuotanto 22,0 24,7
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys 3,2 3,3
Hallinto 5,4 4,5
Yhteensä 30,6 32,4
210
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
4. Tilintarkastajan palkkiot
Milj. euroa 2024 2023
Tilintarkastuspalkkio 0,8 0,8
Muut palvelut 0,1 0,0
Yhteensä 0,9 0,8
5. Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa 2024 2023
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 17,2 232,2
Yhteensä 17,2 232,2
Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista
Saman konsernin yrityksiltä 9,4 9,3
Yhteensä 9,4 9,3
Tuotot osuuksista saman konsernin
yrityksissä - 0,5
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 3,8 5,1
Muilta 7,2 10,3
Yhteensä 10,9 15,5
Kurssierot (netto) -2,0 -3,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -2,0 -5,0
Muille -30,7 -18,1
Muut rahoituskulut -2,0 -2,8
Yhteensä -34,7 -25,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 0,8 2 27,6
Maaliskuussa 2023 Nokian Renkaat ilmoitti saaneensa päätökseen
Venäjän liiketoimintojen myynnin PJSC Tatneftille, jonka seurauksena
Nokian Renkaiden kaikki toiminta Venäjällä päättyi ja yhtiön
henkilöstö Venäjällä siirtyi uudelle omistajalle. Venäjän toimintojen
kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 16.3.2023, jolloin kauppahinta
vastaanotettiin. Venäjän toimintojen irtautumisesta johtuvat tuotot
ja kulut on netotettu keskenään.
6. Tilinpäätössiirrot
Milj. euroa 2024 2023
Poistoeron muutos
Aineettomat hyödykkeet 3,4 0,2
Rakennukset 2,2 0,2
Koneet ja kalusto 24,4 -6,0
Muut aineelliset hyödykkeet 0,6 0,0
Yhteensä 30,6 -5,7
Muut tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset 22,4 6,3
Yhteensä 22,4 6,3
Tilinpäätössiirrot yhteensä 53,0 0,6
211
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
8. Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Maa-
alueet
Raken-
nukset
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko-
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.2024 71,0 9,6 4,0 92,6 576,3 8,8 29,4
Lisäykset 1,0 0,6 15,4 0,0 34,3
Vähennykset 0,0 -2,3
Siirrot erien välillä 6,4 0,1 22,3 1,1 -29,9
Hankintameno 31.12.2024 78,4 9,6 4,6 92,7 611,7 10,0 33,9
Kertyneet poistot 1.1.2024 -62,9 -9,6 -55,9 -451,5 -5,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,7
Tilikauden poisto -3,4 0,0 -2,2 -24,4 -0,5
Kertyneet poistot 31.12.2024 -66,3 -9,6 -58,1 -475,2 -5,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 12,1 0,0 4,6 34,6 136,5 4,1 33,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 8,1 0,1 4,0 36,8 124,8 3,5 29,4
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2024 -2,4 0,0 - 6,2 -1,4 -0,3
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2023 1,0 0,0 - 8,4 23,0 0,3
7. Tuloverot
Milj. euroa 2024 2023
Tilikauden verot - -0,2
Edellisten tilikausien verot 0,2 -0,1
Laskennalliset verot 7,2 9,3
Yhteensä 7,4 9,0
212
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
9. Sijoitukset
Milj. euroa
Osuudet
saman konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yrityksissä
Muut
sijoitukset
Noteeraamattomat
sijoitukset
Hankintameno 1.1.2024 569,5 4,3 0,2 2,7
Lisäykset 85,0
Kurssiero 0,2
Hankintameno 31.12.2024 654,5 4,3 0,2 2,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 654,5 4,3 0,2 2,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 569,5 4,3 0,2 2,7
10. Vaihto-omaisuus
Milj. euroa 2024 2023
Aineet ja tarvikkeet 78,5 74,2
Keskeneräinen tuotanto 4,0 3,5
Valmiit tuotteet 123,9 153,7
Yhteensä 206,4 231,4
11. Pitkäaikaiset saamiset
Milj. euroa 2024 2023
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 363,6 181,3
Lainasaamiset muilta 0,4 0,5
Muut pitkäaikaiset saamiset - 0,0
Laskennalliset verosaamiset 37,1 25,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 401,1 206,8
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja.
12. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Milj. euroa
31.12.
2023
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Arvon-
muutos-
rahasto
31.12.
2024
Laskennalliset
verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet 3,6 3,6
Varaukset ja jaksotukset 0,2 0,2
Vahvistetut tappiot 24,8 1,6 26,4
Rahavirran suojaukset 0,0 1,1 1,1
Muut erät 2,0 2,0
Laskennalliset
verosaamiset taseessa 25,0 7,2 1,1 33,3
Laskennalliset verovelat
Rahavirran suojaukset 0,4 -0,4 0,0
Laskennalliset verovelat
taseessa 0,4 -0,4 0,0
Milj. euroa
31.12.
2022
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Arvon-
muutos-
rahasto
31.12.
2023
Laskennalliset
verosaamiset
Varaukset ja jaksotukset 0,2 0,2
Vahvistetut tappiot 15,5 9,3 24,8
Rahavirran suojaukset 0,0 0,0 0,0
Laskennalliset
verosaamiset taseessa 15,7 9,3 0,0 25,0
Laskennalliset verovelat
Rahavirran suojaukset 2.6 -2.2 0.4
Laskennalliset verovelat
taseessa 2.6 -2.2 0.4
Emoyrityksellä oli 31.12.2024 kertyneitä tappioita 132,2 (124,1)
miljoonaa euroa, joista on kirjattu laskennallinen verosaaminen.
Tappiot 132,2 miljoonaa euroa erääntyvät vuosina 2032–2034.
Taseeseen kirjaamaton kertyneiden poistoerojen laskennallinen
verovelka vuonna 2024 oli 0,4 miljoonaa euroa.
213
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
13. Lyhytaikaiset saamiset
Milj. euroa 2024 2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 153,7 128,3
Lainasaamiset 31,6 28,0
Siirtosaamiset 38,9 24,7
Yhteensä 224,2 181,0
Myyntisaamiset 37,7 39,6
Muut saamiset 7,4 6,9
Siirtosaamiset 9,8 10,2
Yhteensä 54,9 56,7
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 279,0 237,7
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Rahoituserät 11,1 11,7
Verot 0,4 0,2
Sosiaalimaksut 0,4 0,3
Tehdasinvestoinnit - 0,0
Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut,
tytäryritys 9,9 12,3
Konserniavustus 22,4 6,3
Muut erät 4,5 3,9
Yhteensä 48,6 34,9
14. Oma pääoma
Milj. euroa
2024 2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. 25,4 25,4
Uusmerkinnät
- -
Osakepääoma 31.12.
25,4 25,4
Ylikurssirahasto 1.1.
182,5 182,5
Emissiovoitot
- -
Ylikurssirahasto 31.12.
182,5 182,5
Arvonmuutosrahasto 1.1. 1,6 10,5
Arvon muutokset -6,0 -8,9
Arvonmuutosrahasto 31.12. -4,4 1,6
Sidottu oma pääoma yhteensä
203,6 209,5
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
238,2 238,2
Emissiovoitot
- -
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12.
238,2 238,2
Kertyneet voittovarat 1.1.
637,9 510,1
Osingonjako -75,8 -76,0
Kertyneet voittovarat 31.12. 562,0 434,1
Milj. euroa
2024 2023
Omat osakkeet -16,6 -16,7
Tilikauden tulos -10,5 203,7
Vapaa oma pääoma yhteensä 773,2 859,4
Oma pääoma yhteensä 976,8 1 069,0
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta
562,0 434,1
Omat osakkeet
-16,6 -16,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
238,2 238,2
Tilikauden tulos
-10,5 203,7
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. 773,2 859,4
Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella, eikä
omistanut 31.12.2024 yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan
kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista.
Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta,
kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan sen
osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä uudelleenostetut osakkeet
raportoidaan konsernitaseessa omina osakkeina. 31.12.2024 näiden
osakkeiden määrä oli 1 052 242 (1 054 507) kappaletta. Tämä
osakemäärä vastasi 0,76 (0,76 ) prosenttia yhtiön koko osake- ja
äänimäärästä.
214
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
16. Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2024 2023
Korolliset
Velat saman konsernin yrityksille
Rahoituslainat 118,4 106,3
Yritystodistuslainat 2,0 -
Korolliset yhteensä 120,4 106,3
Korottomat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 20,8 12,1
Siirtovelat 19,1 8,2
Yhteensä 39,9 20,3
Ostovelat 81,3 77,5
Muut velat 11,1 114,5
Siirtovelat 36,5 28,1
Yhteensä 128,8 220,1
Korottomat yhteensä 168,7 240,5
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 289,1 346,7
Milj. euroa 2024 2023
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkat ja sosiaalimaksut 10,3 9,6
Vuosialennukset, myynti 11,2 10,2
Rahoituserät 13,8 7,4
Komissiot 0,1 -
Muut 20,2 9,1
Yhteensä 55,6 36,3
Vuodesta 2024 alkaen takuuvaraus esitetään pakollisissa varauksissa.
Muutoksen vaikutus vuoden 2023 siirtovelkoihin on 0,9 miljoonaa
euroa.
15. Pitkäaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2024 2023
Korolliset
Joukkovelkakirjalainat 99,4 99,2
Lainat rahoituslaitoksilta 553,3 300,0
Laskennalliset verovelat 0,0 0,4
Yhteensä 652,7 399,7
Korottomat
Siirtovelat 1,1 0,5
Yhteensä 1,1 0,5
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 653,8 400,2
Maaliskuussa 2024 Nokian Renkaat käytti yhden vuoden jatko-
option pitkäaikaisille kahdenvälisille ja vastuullisuustavoitteisiin
sidotuille yhteensä 300 miljoonan euron lainoille, ja näin ollen
lainat erääntyvät huhtikuun 2025 sijaan huhtikuussa 2026. Lisäksi
toukokuussa 2024 erääntynyt 100 miljoonan euron kahdenvälinen
vastuullisuustavoitteisiin sidottu laina jälleenrahoitettiin
samankaltaisella kolmivuotisella lainalla, jota voidaan jatkaa enintään
kahdella vuodella. Elokuussa Nokian Renkaat nosti Euroopan
investointipankin myöntämän kahdeksanvuotisen 150 miljoonan euron
lainan yhtiön strategisen investointiprojektin tukemiseksi Romaniassa.
215
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
18. Johdannaissopimukset
Milj. euroa 2024 2023
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo 300,0 150,0
Käypä arvo -4,0 1,6
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
Nimellisarvo 328,1 239,8
Käypä arvo 0,7 1,1
Valuuttaoptiot, ostetut
Nimellisarvo 10,9 6,7
Käypä arvo 0,1 0,0
Valuuttaoptiot, asetetut
Nimellisarvo 29,4 15,6
Käypä arvo -0,1 -0,3
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit
Nimellisarvo 9,0 9,1
Käypä arvo -1,2 0,7
Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia
arvonmuutoksia ei kirjata tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimukset
suojaavat rahalaitoslainoihin liittyviä tulevia korkomaksuja
ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa sähkönhankintahintaa
Suomessa. Näiden johdannaissopimusten ehdot ovat yhteneväiset
suojauskohteiden kanssa. Koronvaihtosopimusten ja sähkötermiinien
rahavirrat toteutuvat seuraavien kahdeksan vuoden aikana.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu
tilinpäätöshetken termiinikursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on
puolestaan laskettu käyttäen optioiden arvonmääritysmallia.
Korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään tulevien
rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin
perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla
markkinoilla noteerattuihin markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.
19. Ympäristövastuut ja -menot
Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö
on hoitanut ympäristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole
tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä vastuita. Kaikki olennaiset
ympäristöasiat raportoidaan osana Konsernikestävyysraporttia,
joka sisältyy Hallituksen toimintakertomukseen. CSRD:n mukainen
Konsernikestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko Nokian
Renkaat -konsernille.
17. Vastuusitoumukset
Milj. euroa 2024 2023
Omasta velasta
Pantit 5,8 4,0
Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta
Takaukset 130,4 112,5
Pantit - 2,0
Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia
yhteensä 115,6 (98,3) miljoonaa euroa.
Muut omat vastuut
Takaukset 1,0 -
Leasing- ja vuokravastuut
Maksut vuodelta 2025 12,0 9,2
Maksut seuraavilta vuosilta 5,9 8,2
216
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen ja hallituksen
toimintakertomuksen allekirjoitukset
Tilinpäätösmerkintä
Esitämme kirjanpitolain edellyttäminä lausumina seuraavaa
• sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista,
vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;
• toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta
sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja
tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen
tilasta; ja
• toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2025
Jukka Hienonen Pekka Vauramo
Elina Björklund Susanne Hahn
Markus Korsten Elisa Markula
Christopher Ostrander Jouko Pölönen
Reima Rytsölä Paolo Pompei
Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä helmikuun 4. päivänä 2025
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
217
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus 0680006-8)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman
oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan
mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien
säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä
lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin
seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti
suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka
kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa
tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme
tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin
seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle
lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin
siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi
siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuskertomus
218
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Myyntituottojen kirjaaminen
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1.
Konsernin myyntituotot kirjataan, kun tavaroiden tai palvelujen määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Myyntituotot
ovat keskeinen taloudellisen suorituskyvyn mittari, mikä seikka saattaa kannustaa kirjaamaan myyntituottoja
ennenaikaisesti. Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa johtuen konsernin eri markkina-alueilla
käytettävien sopimusehtojen monimuotoisuudesta.
Asiakkaille annettavat alennukset ja hyvitykset otetaan huomioon määritettäessä myyntituottoja. Alennusten
ja hyvitysten arviointi edellyttää myös johdon harkintaa sekä myyntituottojen kirjaamishetkellä että kunkin
raportointikauden päättyessä. Edellä esitetystä johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen
virheellisyyden riski.
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suorittamiimme
tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
• Myyntituottojen, sisältäen annettavat alennukset ja hyvitykset, kirjaamiseen liittyvien konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin.
• Myyntituottojen kirjaamisprosessin arviointi erityisesti liittyen kirjaamishetkeen sekä alennusten ja
hyvitysten laskentaan.
• Data-analyyttisten toimenpiteiden suorittaminen esimerkiksi analysoimalla myyntituottojen kirjautumista
saaduiksi rahasuorituksiksi.
• Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtyminen. Myyntituottojen katkon testaus analyyttisin toimenpitein
ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän. Myynnin alennusten ja
hyvitysten testaus pistokokein.
• Annettujen hyvitysten analysointi.
• Konsernitilinpäätöksen myyntituottoihin liittyvien liitetietojen arviointi.
Liikearvon arvostaminen
Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 14.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 61,5 miljoonaa euroa, joka on 2,5 % kokonaisvaroista ja 4,8 %
omasta pääomasta.
Liikearvon vuosittainen arvonalentumistestaus perustui johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien
yksiköiden käyttöarvoista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvojen määritykseen vaikuttavia oletuksia
ovat mm. liikevaihdon kasvu, katteet sekä nettorahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko.
Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset
edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.
Liikearvon arvostaminen oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vuosittaiseen
arvonalentumistestaukseen liittyi johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia ja koska liikearvon
määrä oli olennainen tilinpäätöksen kannalta.
Liikearvon arvostamiseen liittyviin tarkastustoimenpiteisiimme kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
• Rahavirtaa tuottavien yksikköjen määrittämisen ja niille kohdistetun liikearvon arvioiminen.
• Arvonmääritysasiantuntijoidemme hyödyntäminen. He avustivat meitä johdon tekemien keskeisten
oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Toimenpiteet käsittivät myös johdon tekemien oletusten
vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin liittyen erityisesti
• ennustettuun liikevaihdon kasvuun,
• ennustettuun kateprosenttiin, ja
• rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen.
• Johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyden testaaminen sekä diskontattujen kassavirtojen
summan vertaaminen Nokian Renkaiden markkina-arvoon.
• Arvonalentumistestauksesta esitettyjen liitetietojen riittävyyden arvioiminen.
219
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus
ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia
arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa
ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät
toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan
purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa
kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastus toimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet
mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen
oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,
esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää
olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy,
meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet
voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty
jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä
ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja
tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin
tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön
ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset
sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista
ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen
tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
220
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
30.3.2021 alkaen yhtäjaksoisesti neljä vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä
eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme
saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme
vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme
arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti
virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on
lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme
työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava
tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta
annettavat lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys
tilinpäätöksen osoittamien jakokelpoisten varojen käyttämisestä
on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajille
tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 4.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
221
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Nokian Renkaat
Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Nokian Renkaat Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus:
0680006-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös tyres-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.–
31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne
täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän
vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein
komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen
keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti
varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen,
onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
tyres-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta
1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Nokian Renkaat Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu 4.2.2025
päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme
anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 28.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
222
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon,
jonka kohteena on Nokian Renkaat Oyj:n (0680006-8)
toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn
uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Nokian Renkaat Oyj
on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä
tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla
tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan
mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla
XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei
ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen
tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen
rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen
Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”
.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Nokian Renkaat Oyj:n
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu
ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä
vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus
ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadun-
hallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Nokian Renkaat Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty
prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen
kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää
sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Kestävyysraportin varmennuskertomus
223
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja
valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,
että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja
olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista
epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä
tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat
oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin
tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen,
koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja
niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden
riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin
sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,
tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat
toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus
ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden
riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi
kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden
antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien
tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin
kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin
liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin
prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien
vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista
annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia
kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset
olennaisilta osin:
- Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn
informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota
otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.
- Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä
tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä,
uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet
tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin
oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset
toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen
säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 4.2.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KRT
224
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta
Osaketiedot
Markkina Nasdaq Helsinki
Listautumispäivä 1.6.1995
Valuutta euro
ISIN FI0009005318
Kaupankäyntitunnus TYRES
Reuters-tunnus TYRES.HE
Bloomberg-tunnus TYRES:FH
Markkina-arvoluokka OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala Kulutustavarat
Toimialaluokka Autoteollisuus ja -tarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä 31.12.2024
Osakepääoma ja osakkeet
Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella osakkeella on yksi ääni ja
yhtäläinen oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien osakkeiden
lukumäärä 31.12.2024 oli 138 921 750 kappaletta.
Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-
osakkeenomistajat.
Osakkeenomistajien jakauma osakemäärän mukaan
31.12.2024
Osakkeiden
määrä
Omistajien
määrä
%-osuus
omistajista
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
1–100 42 058 41,08 1 892 076 1,36
101–500 36 766 35,91 9 467 316 6,82
501–1 000 11 423 11,16 8 717 826 6,28
1 001–5 000 10 311 10,07 21 867 984 15,74
5 001–10 000 1 132 1,11 8 127 136 5,85
10 001–50 000 623 0,61 11 882 330 8,55
50 001–100 000 39 0,04 2 735 712 1,97
100 001–500 000 20 0,02 4 939 253 3,56
500 001– 17 0,02 69 292 117 49,88
Yhteensä 102 389 100,00 138 921 750 100,00
Osakkeen omistus omistajaryhmittäin 31.12.2024
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 40 990 196 29,50
Kotitaloudet yhteensä 54 066 277 38,92
Julkisyhteisöt 25 121 864 18,08
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 6 384 140 4,60
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2 870 325 2,07
Yhtiöt 9 488 948 6,83
Yhteensä 138 921 750 100,00
Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-
osakkeenomistajat/suurimmat-omistajat.
Lue lisää: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/osake-ja-
osakkeenomistajat/osaketyokalut/osakekurssi.
2020 2021 2022 2023 2024
20
15
10
5
0
Osakkeen vaihto NASDAQ Helsingissä
1.1.2020–31.12.2024, milj. kpl
40
30
20
10
0
2020 2021 2022 2023 2024
Osakekurssin kehitys NASDAQ Helsingissä
1.1.2020–31.12.2024, euroa
225
PalkitsemisraporttiSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Tilinpäätös
Nokian Renkaat
konsernirakenne
Nokian Renkaat Oyj
Nokian Däck AB Vianor Holding Oy
Nokian Dekk AS Vianor AB
Nokian Tyres AG Vianor AS
Nokian Tyres GmbH Vianor Oy
Nokian Tyres Canada Inc. Nordic Wheels AB
Nokian Tyres U.S. Holdings Inc
Nokian Tyres Inc.
Nokian Tyres U.S. Operations LLC
Nokian Renkaat Holding Oy
NT Tyre Machinery Oy
Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co Ltd
Nokian Tyres Europe Operations S.R.L
Nokian Tyres SAS
Nokian Tyres s.r.o.
Nokian Raskaat Renkaat Oy
Levypyörä Oy
TOV Nokian Shina
Nokian Tyres Spain S.L.U
Nokian Tyres Spain Operations S.L.U
Nokian Tyres SP Z O.O.
Nokian Portti Oy
Kiinteistö Oy Nokian Nosturikatu 18
Kiinteistö Oy Nokian Rengaskatu 4
Nokianvirran Energia Oy
32,3 %
PALKITSEMIS-
RAPORTTI
EMME TEE VAIN
RENKAITA, TEEMME
TURVALLISUUTTA
MAKING THE WORLD SAFER,
OVER AND OVER AGAIN
Romanian-tehtaan tuotannon työntekijöitä
227
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Palkitsemisraportti 2024
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta
– Puheenjohtajan tervehdys
Kuluneena vuonna 2024 Nokian Renkaat otti konkreettisia askeleita
kohti kahden miljardin euron liikevaihtotavoitettaan. Vuoden
aikana Romanian-tehdas saavutti suunnitellut virstanpylväänsä
ajallaan ja budjetissa. Yhdysvaltain-tehtaalla saatiin investointivaihe
päätökseen. Perusta Nokian Renkaiden kasvulle ja kannattavuuden
parantamiselle on nyt luotu. Nämä saavutukset ovat vaatineet
valtavasti tiimityötä ja sinnikkyyttä koko Nokian Renkaiden tiimiltä.
Palkitsemisen kannalta vuosi 2024 oli vaativa, sillä rengasmarkkina
jatkui heikkona ja kuluttajat olivat varovaisia hankinnoissaan.
Maailmantalouden epävarmuudet ja toimintaympäristön haasteet
heijastuivat Nokian Renkaiden taloudelliseen tulokseen. Tämä vaikutti
sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustintavoitteiden saavut-
tamiseen ja sitä kautta molempien palkkioiden alhaiseen tasoon
suoritusperusteisen palkitsemisen periaatteen mukaisesti.
Kevään 2024 varsinainen yhtiökokous hyväksyi uudistetun Nokian
Renkaiden palkitsemispolitiikan. Palkitsemispolitiikan tavoitteena on
tukea Nokian Renkaita lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten tavoit-
teiden saavuttamisessa, kestävän kehityksen vahvistamisessa sekä
henkilöstön sitouttamisessa Nokian Renkaisiin.
Palkitsemispolitiikkaa noudatettiin vuoden 2024 aikana yhtä
poikkeusta lukuun ottamatta. Tämä poikkeama liittyi vuonna 2023
hyväksyttyyn pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joka jatkui
vuonna 2024 kahden vuoden ansaintajaksolla ja yhden vuoden
sitouttamisjaksolla kolmen vuoden ansaintajakson sijaan. Pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteisiin sisällytettiin 10 prosentin
painoarvolla vastuullisuus, jota mitattiin suorien CO
2
-päästöjen
vähentämisellä.
Vuoden 2024 aikana henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta keskittyi
henkilöstöasioiden osalta tarkastelemaan yhtiön strategian
edistymistä asetettujen suoritusmittareiden kautta. Vuonna 2025
valiokunta jatkaa työtä varmistaakseen, että palkitsemispäätökset
ovat yhdenmukaiset ja että ne tukevat yhtiön etenemistä kohti
kasvuvaihetta ja kahden miljardin euron liikevaihtoa pitkällä aikavälillä.
Toimitusjohtaja Jukka Moisio jäi eläkkeelle vuoden 2024 päättyessä.
Uusi toimitusjohtaja Paolo Pompei aloitti yhtiön palveluksessa
vuoden 2025 alussa. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan puolesta
haluan toivottaa Jukalle kaikkea hyvää tulevaan ja toivottaa Paolo
Pompein tervetulleeksi jatkamaan Nokian Renkaiden menestystarinaa.
ELINA BJÖRKLUND
Nokian Renkaiden hallituksen henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja
NOKIAN RENKAIDEN
PALKITSEMISPOLITIIKKA JA
KANNUSTIMET TUKEVAT YHTIÖN
STRATEGIAA JA KASVUA.
228
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Johdanto
Tässä palkitsemisraportissa (jäljempänä ”palkitsemisraportti”)
kuvataan Nokian Renkaat Oyj:n (jäljempänä ”yhtiö” tai ”Nokian
Renkaat”) palkitsemispolitiikka (jäljempänä ”palkitsemispolitiikka”) ja
sen toteutuminen tilivuonna 2024. Palkitsemispolitiikka esiteltiin ja
hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä Nokian Renkaiden vuoden
2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja sitä sovelletaan vuoden
2028 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei päivitettyä politiikkaa
esitellä yhtiökokoukselle ennen tätä.
Palkitsemispolitiikassa kuvataan:
• hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen
• palkitsemispolitiikan määrittelyn perusteet
• politiikan käytännön toteutus.
Palkitsemispolitiikka on esitelty kokonaisuudessaan osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/palkitseminen.
Palkitsemisraportti antaa tarkempaa tietoa Nokian Renkaiden palkit-
semisen kehittymisestä sekä tietyistä strategisista mittareista ja
ajantasaisen palkitsemispolitiikan toteuttamisesta tilivuonna 2024.
Raportti noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointi-
koodi 2025:n vaatimuksia sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous hyväksyi yhtiön Palkitsemis-
raportin 2023 neuvoa-antavan äänestyksen jälkeen, jossa sitä tuki
noin 73 prosenttia vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa
annetuista äänistä.
Nokian Renkaiden taloudellisen tuloksen ja
palkitsemisen kehitys
Nokian Renkaiden liikevaihto tilikaudella 2024 kasvoi 9,9 % prosenttia
ja oli 1 289,8 miljoonaa euroa ja segmentit yhteensä liikevoitto oli
71,4 miljoonaa euroa (2023: 65,1 miljoonaa). Palkitseminen noudattaa
yhtiön taloudellisen tuloksen toteutumista ja jäi vuonna 2024 alhai-
selle tasolle edellisen vuoden tapaan. Palkitsemisen painopisteenä
vuonna 2024 oli sitouttaa avainhenkilöitä asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseen ja varmistaa strategian toteuttaminen mukaan
lukien Romanian-tehtaan valmistuminen ajoissa ja yhteisten tavoit-
teiden saavuttaminen. Toimet vuoden 2024 aikana antavat hyvän
pohjan jatkaa yhtiön kasvua ja kannattavuuden parantamista.
Taulukossa on esitetty indeksivertailuna hallituksen, toimitusjohtajan
ja työntekijöiden palkitsemisen kehitys edellisen viiden tilikauden
aikana.
Palkitseminen vuosina 2020–2024
Palkitsemisindeksi 2024 2023 2022 2021 2020
Hallituksen kokonaispalkkio –
Hallituksen jäsenille maksettu
keskimääräinen vuosipalkkio
1
113 % 106 % 109 % 95 % 100 %
Toimitusjohtajan palkat ja edut 43 % 75 % 79 % 61 % 100 %
Keskimääräinen palkka-
kustannus työntekijää kohti
2
144 % 134 % 146 % 119 % 100 %
1
Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille
maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla kunakin tilivuonna
hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen jäsenten
määrällä (2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021–2024: 9 hallituksen jäsentä)
ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut
palkkiot. Lisätietoja on osiossa ”Palkitseminen ja taloudellinen kehitys
2020–2024”.
2
Keskimääräinen kustannus työntekijää kohden lasketaan jakamalla
palkkojen, kannustimien ja muiden palkkakustannusten kokonaismäärä
henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä kyseisenä tilivuonna.
Nokian Renkaiden palkitsemispolitiikan tavoitteena on tukea Nokian
Renkaita lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden saavutta-
misessa sekä vahvistaa kestävää kehitystä ja henkilöstön sitoutumista
Nokian Renkaisiin.
Nokian Renkaiden lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä on yksi osa
kokonaispalkitsemista. Siihen ei tehty muutoksia vuonna 2024.
Pitkän aikavälin kannustimet ovat osa Nokian Renkaiden avainhen-
kilöiden kannustin- ja sitouttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on
yhdenmukaistaa yhtiön avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön osakkeen-
omistajien kanssa, yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä
aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja sen strategisiin tavoit-
teisiin ja tarjota kilpailukykyinen palkitseminen avainhenkilöille. Nokian
Renkailla on kaksi vuosittain alkavaa, hallituksen päättämää pitkän
aikavälin osakepalkkiojärjestelmää: suoritusperusteinen sekä ehdol-
linen osakepalkkiojärjestelmä. Helmikuussa 2024 hallitus hyväksyi
molemmat ohjelmat alkaviksi uusilla ansaintajaksoilla seuraavaksi
kolmivuotiskaudeksi.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä on yhtiön tärkein kannus-
tinjärjestelmä, ja sen tavoitteet on sidottu yhtiön käyttökatteeseen
(EBITDA), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun ja suorien
CO
2
-päästöjen vähenemiseen. Ohjelman ansaintajakso on vuosina
2024–2025, jonka lisäksi on yhden vuoden sitouttamisjakso ja mahdol-
linen maksu suoritetaan keväällä 2027.
Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä on yhtiön
avainhenkilöiden sitouttamiseen käytetty pitkän aikavälin lisäkannus-
tinohjelma. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyt
osakkeet maksetaan osallistujille kolmen vuoden rajoitusjakson jälkeen.
Edellytys kyseisen osakepalkkion maksamiselle on, että osallistujan
työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkion maksupäivään asti. Lisäksi
Nokian Renkaiden toimitusjohtajaan ja johtoryhmään sovelletaan
taloudellista suorituskykyä koskevia mittareita tavoitteena yhtenäistää
toimitusjohtajan ja osakkaiden intressit liittyen yhtiön taloudelliseen
kehitykseen.
229
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Nokian Renkaiden hallitus muutti helmikuussa 2023 taloudellisen
suorituskyvyn mittarin sijoitetun pääoman tuotosta keskimääräiseksi
segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotoksi (ROCE). Segmentit
yhteensä ROCE-arvoon sidottua kynnysarvoa sovelletaan ehdollisissa
osakepalkkiojärjestelmissä 2021–2023, 2022–2024, 2023–2025 sekä
vuonna 2024 alkaneessa ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä,
jonka rajoitusjakso on 2024–2026.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 kolmen vuoden
pituinen rajoitusjakso päättyi tilikauden 2023 loputtua. Osakepalk-
kiojärjestelmässä toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille asetettu
taloudellinen kynnysarvo segmentit yhteensä sijoitetun pääoman
tuottoprosentille saavutettiin. Maksettavat palkkiot vastasivat
yhteensä 4 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta, joista toimi-
tusjohtajalle ei suunnattu brutto-osaketta. Osakepalkkiot maksettiin
maaliskuussa 2024.
Tilivuonna 2024 Nokian Renkaat poikkesi tilapäisesti hyväksytystä
palkitsemispolitiikasta soveltamalla suoritusperusteisen osakepalk-
kiojärjestelmän 2023–2024 ja 2024–2025 osalta poikkeuksellisesti
kahden vuoden ansaintajaksoa ja vuoden sitouttamisjaksoa. Tätä
poikkeamaa lukuun ottamatta toimitusjohtajan palkitseminen
noudatti vuonna 2024 palkitsemispolitiikkaa.
2020 2021 2022 2023 2024
Liikevaihto
Segmentit yhteensä liikevoitto
Segmentit yhteensä liikevoitto, %
Liikevaihto ja segmentit yhteensä liikevoitto
Milj. euroa %
2 000
1 500
1 000
500
0
40
30
20
10
0
1 289,8
1 313,8
1 714,1
1 350,5
71,4
190,2
324,8
17,8
65,1
1 173,6
Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole
oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.
2020 2021 2022 2023 2024
Segmentit yhteensä tulos/osake
Osinko/osake
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen
osingon enimmäismäärästä.
Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole
oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.
Segmentit yhteensä tulos/osake ja osinko/osake, euroa
1,04
1,84
-0,86
-2,16
0,23
2,0
1,5
1,0
0,5
0
-0,5
-1,0
-1,5
-2,0
-2,5
0,25*
Liikevaihto ja EBITDA*, milj. euroa
Liikevaihto
EBITDA
* DA EBITDA:ssa viittaa poistoihin, jotka sisältävät
arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin.
2 000
1 500
1 000
500
0
2020 2021 2022 2023 2024
1 313,8
1 714,1
1 350,5
275,9
425,6
1 173,6
147,0
170,2
Vuoden 2021 ja sitä aikaisempien vuosien lukuja ei ole
oikaistu ja ne sisältävät Venäjän.
1 289,8
126,0
230
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Hallituksen jäsen Asema hallituksessa
Kiinteä
vuosi-
palkkio, €
1
Hallituksen
kokous -
palkkiot, €
Valiokuntien
kokous-
palkkiot, €
Palkkiot
yhteensä, €
Kiinteällä
vuosipalkkiolla
hankitut
osakkeet
(osakemäärä)
Jukka Hienonen Hallituksen puheenjohtaja /
Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan jäsen
115 000
9 100 3 500 127 600 5 700
Pekka Vauramo Hallituksen varapuheenjohtaja /
Investointivaliokunnan jäsen
76 000
9 100 3 500 88 600 3 767
Elina Björklund Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja
(alkaen 30.4.2024)
76 000
7 000 2 800 85 800 3 767
Susanne Hahn Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan jäsen
53 500
12 600 4 200 70 300 2 651
Markus Korsten Hallituksen jäsen / Investointivaliokunnan jäsen
53 500
13 300 2 800 69 600 2 651
Veronica
Lindholm
Hallituksen jäsen / Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunnan puheenjohtaja (30.4.2024 asti)
– 2 800 700 3 500 –
Elisa Markkula Hallituksen jäsen /
Tarkastusvaliokunnan jäsen (alkaen 30.4.2024)
53 500 7 000 2 100 62 600 2 651
Christopher
Ostrander
Hallituksen jäsen /
Investointivaliokunnan puheenjohtaja
76 000
15 400 4 200 95 600 3 767
Jouko Pölönen Hallituksen jäsen /
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
76 000
9 100 3 500 88 600 3 767
George Rietbergen Hallituksen jäsen (30.4.2024 asti)
–
3 500 – 3 500 –
Reima Rytsölä Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen
53 500
9 100 3 500 66 100 2 651
1
60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan käteisenä ja 40 prosenttia yhtiön osakkeina. Johdon liiketoimia koskevat pörssitiedotteet osakkeiden ostoista
julkaistiin 30.4.2024. Yhtiö maksoi osakkeiden hankinnasta seuranneet varainsiirtoverot.
Hallituksen palkitseminen 2024
Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 2024 päätti seuraavista
hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista tilivuonna 2024:
Hallituksen puheenjohtaja: Vuosipalkkio 115 000 euroa.
Hallituksen varapuheenjohtaja sekä tarkastusvaliokunnan,
investointivaliokunnan ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan
puheenjohtajat: Vuosipalkkio 76 000 euroa.
Muut hallituksen jäsenet: Vuosipalkkio 53 500 euroa.
Kustakin hallituksen sekä valiokunnan kokouksesta palkkio on 700
euroa. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille palkkio on kaksinker-
tainen Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella järjestettävästä
kokouksesta, ja kolminkertainen kokouksista Euroopan ulkopuo-
lella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille palkkio on
kolminkertainen kokouksista jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jos
jäsen osallistuu kokoukseen puhelimen tai videoyhteyden välityksellä,
palkkio on 700 euroa. Matkakulut korvataan yhtiön matkapolitiikan
mukaisesti.
231
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Toimitusjohtaja Jukka Moision palkitseminen 2024
Toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää hallitus. Henkilöstö- ja
vastuullisuusvaliokunta valmistelee ehdotukset toimitusjohtajan
palkasta, eduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkioista
hallituksen päätettäväksi. Toimitusjohtaja Jukka Moisio työskenteli
yhtiössä vuoden 2024 loppuun asti.
Lyhyen aikavälin kannustin järjestelmät
Toimitusjohtaja Jukka Moisio oli oikeutettu palkitsemispolitiikassa
kuvattuihin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin. Tavoitemäärä
kannustinjärjestelmässä on 50 prosenttia perusvuosipalkasta ja
enimmäismahdollisuus on 100 prosenttia perusvuosipalkasta. Ansain-
tajakso on yleensä yksi vuosi, ellei hallitus muuta päätä. Mahdollinen
palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen
puoliskon aikana.
Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision
lyhyen aikavälin kannustinten suorituskykymittarina tilivuoden 2024
ansaintajaksolla oli Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liike-
voitto 60 prosentin painoarvolla ja Nokian Renkaiden liikevaihto 40
prosentin painoarvolla, yhteensä 100 prosenttia.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tulos perustuen tavoitease-
tantaan asteikolla 0–100–200 prosenttia vuonna 2024 oli seuraava:
• 60 prosentin painoarvolla; Nokian Renkaiden segmentit yhteensä
liikevoitto. Tavoitetaso oli asetettu 116 miljoonaan euroon.
Saavutus oli 0 prosenttia tavoitteesta.
• 40 prosentin painoarvolla; Nokian Renkaiden liikevaihtotavoite.
Tavoitetaso oli asetettu 1 473 miljoonaan euroon. Saavutus oli 0
prosenttia tavoitteesta.
Kokonaissaavutus vuoden 2024 lyhyen aikavälin suorituskykymitta-
reista oli 0 prosenttia. Tulospalkkio yhteensä 0,00 euroa.
LTI-tavoitteiden 2024–2025 painoarvot, %
EBITDA 50 %
Henkilöautorenkaiden tuotanto-
volyymin kasvu 40 %
Suorien CO
2
-päästöjen
vähentäminen 10 %
Pitkän aikavälin kannustin järjestelmät
Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustimet koostuvat osake-
palkkiojärjestelmistä. Pitkän aikavälin suoritusperusteisen
kannustinjärjestelmän korvaus on rajoitettu 250 prosenttiin perus-
vuosipalkasta, ja tavoitemäärä on 125 prosenttia perusvuosipalkasta.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2024–2025
Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle myönnettiin 122 280 suoritus-
perusteista osaketta Nokian Renkaiden suoritusperusteisen
osakepalkkiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolta 2024–2025.
Mahdollinen palkkio maksetaan hallituksen erillisen päätöksen perus-
teella suhteutettuna työskentelyaikaan vuoden 2027 ensimmäisen
vuosipuoliskon aikana yhden vuoden sitouttamisjakson jälkeen,
mikäli hallituksen ansaintajaksolle 2024–2025 asettamat tavoitteet
saavutetaan. Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalk-
kiojärjestelmän 2023–2027 ansaintajaksolle 2024–2025 asetetut
tavoitteet jakautuvat seuraavasti:
Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n
osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta
aiheutuvien verojen kattamiseen.
Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle ei myönnetty ehdollisia osakkeita
tilivuonna 2024.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2022–2024 mittarit
olivat segmentit yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit
yhteensä sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE), molemmat yhtä
suurella painoarvolla 50 prosenttia. Molemmissa tavoitteissa jäätiin
vaaditusta minimitasosta, eikä palkkiota näin ollen muodostu maksuun
toimitusjohtaja Jukka Moisiolle.
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 maksu
keväällä 2026
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän 2023–2024 kahden
vuoden pituinen ansaintajakso päättyi tilikauden 2024 loputtua.
Ansaintajakson 2023–2024 palkkiot perustuvat kumulatiiviseen
käyttökatteeseen (EBITDA) 50 prosentin painoarvolla, henkilöautoren-
kaiden tuotantovolyymin kasvuun 40 prosentin painoarvolla ja suorien
CO
2
-päästöjen vähenemiseen 10 prosentin painoarvolla. Suorien
CO
2
-päästöjen vähenemisen 10 prosentin painoarvon osalta tavoite
saavutettiin maksimitasolla ja muissa tavoitteista jäätiin tavoitteesta.
Näin ollen asetettujen tavoitteiden yhteenlaskettu saavutus oli siten
20 prosenttia. Palkkion laskenta ja osakkeiden toimitus suoritetaan
Jukka Moisiolle keväällä 2026.
232
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Aktiiviset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ja toimitusjohtaja Jukka Moisiolle myönnetyt osakkeet
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä ja ansaintajakso
Myönnettyjen
osakkeiden
bruttomäärä
Suurin myönnettyjen
osakkeiden
bruttomäärä
1
Suorituskykykriteerit Tulos
2
Mahdollisen
palkkion maksu
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024 27 680 55 360 Segmentit yhteensä ROCE (50 %:n painoarvo)
Segmentit yhteensä tulos/osake (50 %:n painoarvo)
0 %
0 %
H1/2025
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2024 90 882 181 764 EBITDA (50 %), henkilöautorenkaiden tuotantovolyymin kasvuun (40 %)
ja suorien CO
2
-päästöjen vähenemiseen (10 %).
Maksun ehto: Romanian-tehdas on toiminnassa vuoden 2024 loppuun
mennessä.
0 %, 0 %
20 %
H1/2026
Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 100 % 200 %
1
Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Osakkeiden bruttomäärä on ansaittujen osakkeiden lukumäärä perustuen suoriutumiseen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, ja sitä käytetään
käteisosuuden laskemiseen. Todelliset luovutetut osakkeet = osakkeiden nettomäärä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.
2
Tavoitetaso 100 prosenttia, maksimi 200 prosenttia.
Toimitusjohtajan palkitseminen 2024, euroa
Toimitusjohtaja
Kiinteä vuosipalkka
(sis. loma korvauksen)
Kuukausittainen
peruspalkka
Maksettu palkka
tilivuonna 2024
(sis. lomakorvauksen ja
matka puhelinedun)
Maksetut suoritus -
kykyperusteiset
bonukset (vuoden
2023 perusteella)
Maksuun tulevat
suorituskykyperusteiset
bonukset (vuoden
2024 perusteella)
1
Myönnetyn
osakepohjaisen
bonuksen
kokonaisarvo
Lisäeläkkeen
maksu Irtisanomisraha
Palkkiot yhteensä
tilivuonna 2024
Jukka Moisio 817 614 64 890 817 854 0 0 0 – – 817 854
1
Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2024 perusteella) maksetaan tilivuonna 2025.
Lyhyen aikavälin ansainta mahdollisuudet
perusvuosipalkan osuutena
Osakepalkkio järjestelmän pitkän aikavälin ansaintamahdollisuus
perusvuosipalkan osuutena
1
Tavoite Enintään Tavoite Enintään
50 % 100 % 125 % 250 %
1
Nokian Renkaat voi lisäksi hallituksen harkinnan mukaan tarjota toimitusjohtajalle ehdollisia osakepohjaisia palkkiojärjestelmiä esimerkiksi rekrytointi- ja
sitouttamistilanteissa.
233
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision
palkkaa ei korotettu tilivuonna 2024. Toimitusjohtajan kuukausit-
tainen peruspalkka oli 64 890 euroa.
Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla oli yhtiön maksama matkapuhelinetu,
jonka arvo oli 20 euroa kuukaudessa tai 240 euroa vuodessa. Kiinteä
vuosipalkka sisältäen lomakorvauksen lasketaan kertomalla kuukau-
sittainen peruspalkka 64 890 euroa 12,6 prosentilla.
Toimitusjohtajan palkitseminen:
2024 maksettu palkka ja muuttuvat palkanosat, %
Peruspalkka* 100 %
Lyhyen aikavälinen kannustimet 0 %
Pitkän aikavälin kannustimet 0 %
Pois lukien eläke ja etuudet.
*
Sisältäen lomakorvauksen.
Eläkkeet ja toimitusjohtaja
Jukka Moision toimisuhteen päättymiseen
liittyviä ehtoja
Toimitusjohtaja Jukka Moision eläkettä ja työsuhteen päättymistä
koskevat ehdot määriteltiin seuraavasti:
Toimitusjohtajan eläkekertymä ja eläkeikä määräytyivät toimitusjoh-
tajan kotimaassa sovellettavan lainsäädännön käytäntöjen ja ehtojen
mukaisesti. Yhtiö voi toteuttaa paikallisten markkinoiden mukaisen
maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän. Toimitusjohtaja Jukka
Moisiolla ei ole yhtiön maksamaa lisäeläkejärjestelmää. Eläkeikä ja
eläke määräytyivät työntekijän eläkelain mukaisesti.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa
sopimuksen irti toimitusjohtajalla on irtisanomisajan palkan lisäksi
oikeus 12 kuukauden palkkaa ja muita etuja vastaavaan korvaukseen.
Malus ja takaisinperintä
Jos toimitusjohtajalle maksetaan palkitsemisjärjestelmän perus-
teella palkkio, joka myöhemmin osoittautuu virheellisesti maksetuksi
toimitusjohtajan tahallisuuden tai huolimattomuuden perusteella,
yhtiöllä on kannustinohjelmien ehtojen perusteella oikeus oikaista
takautuvasti maksettu määrä ja periä takaisin lyhyt- ja pitkäaikaisista
kannustimista maksettujen palkkioiden ylimääräinen osuus perus-
teettoman edun palautusta koskevien sääntöjen mukaisesti.
Lyhyt- ja pitkäaikaiset palkkiojärjestelmät ovat luonteeltaan harkin-
nanvaraisia, eivätkä ne ole osa toimitusjohtajasopimuksen ehtoja.
Hallitus voi milloin tahansa päättää järjestelmien toteutuksesta ja
niiden ehdoista.
Nokian Renkaat ei käyttänyt malus- tai takaisinperintäoikeuksiaan
tilivuonna 2024.
234
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2020–2024
2024 2023 2022 2021 2020
Hallituksen palkitseminen,
palkkiot yhteensä, euroa
Jukka Hienonen 127 600 121 900 126 100 112 700 105 800
Pekka Vauramo 88 600 86 900 90 400 82 000 63 100
Elina Björklund (alkaen 30.4.2024) 85 800 – – – –
Susanne Hahn 70 300 67 200 61 600 – –
Markus Korsten 69 600 62 300 – – –
Veronica Lindholm (30.4.2024 asti) 3 500 86 900 91 100 60 200 65 500
Elisa Markkula (alkaen 30.4.2024) 62 600
Christopher Ostrander 95 600 72 800 68 600 57 700 –
Jouko Pölönen 88 600 86 900 90 400 59 100 –
George Rietbergen (30.4.2024 asti) 3 500 64 400 67 200 57 500 60 100
Reima Rytsölä 66 100 60 900 – – –
Heikki Allonen (26.4.2023 asti) – 4 200 67 200 60 900 63 100
Inka Mero (26.4.2023 asti) – 4 200 67 900 60 900 63 100
Raimo Lind – – 5 600 83 400 85 600
Kari Jordan – – – 1 800 87 400
Petteri Walldén – – – – 6 600
Yhteensä (pl. poistuville jäsenille maksetut palkkiot)
1
754 800 710 200 730 500 634 400 593 700
Hallituksen koko, jäsenten lukumäärä 9 9 9 9 8
Keskimääräinen palkkio yhteensä jäsentä kohti
1
83 867 78 911 81 167 70 489 74 213
Indeksi 113,0 % 106,3 % 109,4 % 95,0 % 100,0 %
Toimitusjohtaja, kokonaispalkkio, euroa
Jukka Moisio 27.5.2020–31.12.2024 817 854 1 421 075 1 502 304 1 157 960 429 611
Hille Korhonen 1.7.2017–26.5.2020 – – – – 1 472 192
Yhteensä 817 854 1 421 075 1 502 304 1 157 960 1 901 803
Indeksi 43,0 % 74,7 % 79,0 % 60,9 % 100,0 %
2024 2023 2022* 2021 2020
Työntekijöiden palkitseminen, keskiarvo, euroa
Palkat, kannustimet ja muut
liitännäiskustannukset milj. euroa 256,3 232,2 237,5 270,7 224,7
Konsernin työntekijämäärän keskiarvo tilivuoden
aikana 3 850 3 754 3517 4 941 4 859
Keskiarvo vuotta kohti, t euroa 66,57 61,83 67,53 54,79 46,24
Indeksi 144,0 % 133,7 % 146,0 % 118,5 % 100,0 %
Taloudellinen kehitys 2020–2024
Liikevoitto, milj. euroa 1,8 32,1 56,7 268,2 120,0
Segmentit yhteensä, liikevoitto, milj. euroa 71,4 65,1 17,8 324,8 190,2
Indeksi 1,5 % 26,8 % 47,3 % 223,5 % 100,0 %
EPS, euroa -0,17 -2,36 -1,27 1,49 0,62
Segmentit yhteensä, EPS, euroa 0,23 -2,16 -0,86 1,84 1,04
Indeksi -24,7 % -360,8 % -204,8 % 240,3 % 100,0 %
ROCE, % 0,5 % 2,2 % 3,1 % 13,7 % 6,0 %
Segmentit yhteensä, ROCE, % 3,9 % 4,0 % 1,0 % 15,8 % 9,3 %
Indeksi 8,3 % 36,7 % 51,7 % 228,3 % 100,0 %
1
Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan jakamalla
kunakin tilivuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen jäsenten määrällä (2020: 8 hallituksen
jäsentä, 2021–2024: 9 hallituksen jäsentä) ja poistamalla seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut
palkkiot.
* Vuosi 2022 pois lukien lopetetut toiminnot.
235
TilinpäätösSelvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä
Hallituksen
toimintakertomus
Vuosi 2024 Konsernikestävyys-
raportti
Palkitsemisraportti
Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet
Yhtiökokous 2025
Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu
pidettäväksi keskiviikkona 7.5.2025. Kutsu kokoukseen lähetetään
myöhemmin.
Lisätietoa: yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat/hallinnointi/yhtio-
kokous/yhtiokokous-2025.
Osingonmaksu
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta
2024 maksetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta osakkeenomista-
jalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.5.2025 merkitty
Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
esittää, että osinko maksetaan 20.5.2025.
Taloudellinen tieto
Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden päätehtävänä on tukea Nokian
Renkaiden osakkeen oikeaa arvonmuodostusta tarjoamalla johdon-
mukaisesti ja viipymättä kaikki olennaiset yhtiötä koskettavat tiedot
tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille. Palvelemme sijoittajia ja
analyytikoita niin Suomessa kuin ulkomailla.
Sijoittajasivuillamme julkaisemme ajankohtaista taloudellista tietoa
kaikille Nokian Renkaista sijoittajakohteena kiinnostuneille. Talou-
dellisten raporttien, esitysten ja pörssitiedotteiden lisäksi sivuilla on
tietoa esimerkiksi Nokian Renkaiden strategiasta, osakkeesta sekä
suurimmista suomalaisista osakkeenomistajista.
Nokian Renkaiden pörssitiedotteita voi tilata osoitteessa
yritys.nokianrenkaat.fi/uutiset-ja-media/tiedotteiden-tilaus.
Taloudelliset katsaukset 2025
Nokian Renkaat julkistaa taloudelliset katsaukset vuonna 2025
seuraavasti:
• Tammi–maaliskuun osavuosikatsaus 6.5.2025
• Tammi–kesäkuun puolivuosikatsaus 18.7.2025
• Tammi–syyskuun osavuosikatsaus 28.10.2025
Katsaukset julkaistaan suomeksi englanniksi. Raportit ovat saatavilla
verkkosivuillamme yritys.nokianrenkaat.fi/sijoittajat.
Hiljainen jakso
Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedot-
teiden, osavuosi- tai puolivuositiedotteiden julkaisua.
• Hiljainen jakso alkaa 1.1., 1.4., 1.7. ja 1.10.
• Hiljainen jakso päättyy, kun katsauskauden tiedot on julkaistu
Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto ja sijoittajasuhteet eivät
tapaa pääomamarkkinoiden tai taloustiedotusvälineiden edustajia
eivätkä kommentoi yhtiön taloudelliseen tilanteeseen tai yleisiin
näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen jakson aikana tapahtuva
tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista, Nokian Renkaat julkaisee
tiedot viipymättä julkistamista koskevien sääntöjen mukaisesti ja
voi myös kommentoida kyseistä tapahtumaa.
Liputusilmoitukset
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä, kun
omistusosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %, 10 %, 15 %, 20 %,
25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai 90 % yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden
lukumäärästä.
Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Omistajien
tulee lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen
flaggings@nokiantyres.com
Yhteystiedot
Tiedustelut ja tapaamispyynnöt osoitteeseen ir@nokiantyres.com
Annukka Angeria, Senior Manager, Investor Relations and Strategic
Project Communications
puh. 010 401 7581
Osoite:
Nokian Renkaat Oyj
Pirkkalaistie 7
PL 20
37101 Nokia
yritys.nokianrenkaat.fi