TALOUDELLINEN KATSAUS 2022
Sisältö
SISÄLLYS
TÄMÄ ON NOKIAN RENKAAT .....................
Avainluvut ....................................
Vuosi lyhyesti .................................
Toimitusjohtajan katsaus ............................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS .............
Tunnusluvut ........................................
TILINPÄÄTÖS .....................................
Konsernin tuloslaskelma .............................
Konsernin tase .....................................
Konsernin rahavirtalaskelma .........................
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista .....
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ...........
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ....................
Tilintarkastuskertomus ..............................
ESEF-varmennusraportti ............................
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta .................
Konsernirakenne ...................................
SELVITYS HALLINTO- JA
OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ .......................
SELVITYS MUISTA KUIN
TALOUDELLISISTA TIEDOISTA ....................
PALKITSEMISRAPORTTI .........................
TIETOA SIJOITTAJILLE JA
SIJOITTAJASUHTEET ............................
Emoyrityksen tuloslaskelma ..........................
Emoyrityksen tase ..................................
Emoyrityksen rahavirtalaskelma ......................
Emoyrityksen tilinpäätöksen laatimisperiaatteet .......
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot ................
Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä .................
2
TÄMÄ ON NOKIAN RENKAAT
Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita ihmisille, jotka
arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja luotettavuutta. Tuotteitamme
käytetään päivittäin miljoonissa henkilöautoissa, kuorma-autoissa sekä
raskaissa työ koneissa. Olemme turvanneet ihmisten matkaa vuosikym-
meniä ja jatkamme tätä työtä mahdollistamalla entistäkin turvallisemman,
älykkäämmän ja vastuullisemman ajamisen.
Nokian Renkaat on jaettu kolmeen liiketoiminta-
yksikköön, jotka ovat Henkilöautonrenkaat, Raskaat
Renkaat sekä autonhuoltoon ja rengaspalveluihin
erikoistunut Vianor-ketju. Tuotantolaitoksemme
sijaitsevat Suomessa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2022
teimme päätöksen Venäjän liiketoimintojen myynnistä
toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi
ja aloimme rakentaa uutta tuotantolaitosta Romaniaan,
jossa kaupallisen rengastuotannon on määrä käynnistyä
2025.
Nokian Renkaat on talvirenkaan kehittäjä. Kattavaa
talvirengasvalikoimaa täydentävät kesä-, all season-
ja all weather -renkaat. Päämarkkinoitamme ovat
Pohjoismaat, jossa olemme premium-renkaiden mark-
kinajohtaja, sekä Pohjois-Amerikka ja Keski-Eurooppa.
Tuotteitamme on saatavilla noin 60 maassa.
Renkaidemme korkea laatu, turvallisuus ja ympäristö-
ystävällisyys pohjautuvat jatkuvaan kehittämiseen ja
huolelliseen testaukseen laboratoriossa ja todellisissa
ajo-olosuhteissa. Meillä on kaksi omaa testikeskusta
Suomessa ja yksi Espanjassa, mikä mahdollistaa
renkaiden ympärivuotisen testaamisen.
Vastuullisuus on yksi liiketoimintamme kulmakivistä.
Haluamme olla paras rengasvaihtoehto niin ihmisten
kuin ympäristön kannalta sekä edistää turvallista ja
vastuullista ajokulttuuria.
Nokian Renkaat lyhyesti
LIIKEVAIHTO
1 776
MILJ. EUROA
SEGMENTIT YHTEENSÄ
LIIKEVOITTO
221
MILJ. EUROA
4 500
ASIANTUNTIJAA
TUOTTEITA MYYDÄÄN
60
MAASSA
3
20222021202020192018
Liikevaihto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto-%
Milj. euroa
Segmentit yhteensä liikevoitto-%
0
400
800
1 200
1 600
2 000
0
10
20
30
40
50
20222021202020192018
EUR
Segmentit
yhteensä
tulos/osake
Osinko/osake
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
%
0
5
10
15
20
25
20222021202020192018
AVAINLUVUT 2022
Milj. euroa 2022 2021
Liikevaihto , ,
Liikevoitto –, ,
Liikevoitto-% –, % , %
Voitto ennen veroja –, ,
Tilikauden voitto –, ,
Tulos/osake, euroa –, ,
Segmentit yhteensä EBITDA , ,
Segmentit yhteensä liikevoitto , ,
Segmentit yhteensä liikevoitto-% , % , %
Segmentit yhteensä tulos/osake, euroa , ,
Segmentit yhteensä ROCE, % , % , %
Omavaraisuusaste, % , % , %
Liiketoiminnasta kertyneet
nettorahavarat –, ,
Gearing, % , % –, %
Korollinen nettovelka , –,
Bruttoinvestoinnit , ,
Henkilöstö (vuoden lopussa) ,
Tapaturmataajuus, LTIF
1)
, ,
1)
LTIF, Lost Time Injury Frequency: sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien
määrä miljoonaa työtuntia kohden
Milj. euroa 2022 2021 2020 2019 2018
Liikevaihto ,
, , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto , , , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto-% , , , , ,
2022 2021 2020 2019 2018
Segments ROCE, % , , , , ,
Euroa 2022 2021 2020 2019 2018
Segmentit yhteensä
tulos/osake , , 1,04 ,
)
,
Osinko/osake ,
)
, , , ,
2022 2021
Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Venäjä ja Aasia
Amerikka
2022 2021
Henkilöautonrenkaat
Raskaat Renkaat
Vianor
LIIKEVAIHTO JA SEGMENTIT YHTEENSÄ LIIKEVOITTO* SEGMENTIT YHTEENSÄ TULOS/OSAKE* JA OSINKO/OSAKE
LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN, %
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN*, %
* Sisältää sisäisen myynnin
SEGMENTIT YHTEENSÄ SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO*
* Vertailukelpoiset Segmentit yhteensä -luvut vuosille 2019–2022, aiemmat vuodet raportoitu IFRS:n mukaisesti
1)
Segmentit yhteensä tulos/osake 2019 pois lukien verokiistojen päätösten
1,08 euron vaikutus oli 1,98 euroa
2)
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen osingon
enimmäismäärästä
Avainluvut 2022
4
VUOSI 2022 LYHYESTI
650 milj. euroa
Huippuluokan tehdas Romaniaan
Lokakuussa kerroimme noin 650 miljoonan euron investoin-
nista uuteen henkilöautorenkaita valmistavaan tehtaaseen
Romaniassa. Tehtaasta tulee rengasalan ensimmäinen hiilidi-
oksidipäästötön tehdas. Investointi on erittäin tärkeä lisäka-
pasiteetin ja tulevaisuuden kasvun kannalta, kun rakennamme
uutta Nokian Renkaita ilman Venäjää.
Venäjältä vetäytyminen
Teimme kesäkuussa päätöksen vetäytyä Venäjältä. Ukrainan
sodasta ja siitä seuranneista pakotteista johtuen Nokian
Renkaat Oyj:llä ei ole enää edellytyksiä jatkaa toimintaa kestä-
vällä tavalla Venäjällä. Sopimus Venäjän toimintojen myynnistä
allekirjoitettiin lokakuussa.
3,2
Loistavaa kehitystä
turvallisuudessa
Edistyimme hienosti työturvalli-
suudessa. Tapaturmataajuutta
kuvaava LTIF-lukumme laski
ennätysalhaiselle tasolle 3,2 (4,1).
Työntekijät tekivät vuoden aikana
yli 20 600 turvallisuushavaintoa.
93 %
Konseptirengas uusiutuvista materiaaleista
Tammikuussa saavutimme tärkeän virstanpylvään
esittelemällä tähän mennessä vastuullisimman
renkaamme: Nokian Tyres Green Step -konseptirenkaan
materiaaleista 93 % on joko kierrätettyjä tai uusiutuvia. Se
vie meitä yhä lähemmäksi kunnianhimoista tavoitettamme:
vuoteen 2023 mennessä 50 % renkaidemme raaka-aineista
on kierrätettyjä tai uusiutuvia.
Ennätysvuosi Raskailla Renkailla ja Vianorissa
2022 oli ennätysten vuosi Raskailla Renkailla ja Vianorissa.
Raskaiden Renkaiden liikevaihto, kannattavuus ja tuottavuus
nousivat ennätystasolle. Vianor saavutti kaikkien aikojen
korkeimman liikevaihdon.
Tunnustusta vastuullisuustyölle
Meidät valittiin kestävän kehityksen Dow Jones
Sustainability Europe -indeksiin, ollen yksi alamme
parhaiten sijoittuneista yrityksistä. CDP:n ilmastoarvi-
oinnissa saimme johtavan tason luokituksen A–.
Vuosi 2022 lyhyesti
5
ISOJEN MUUTOSTEN JÄLKEEN
KOHTI UUTTA NOKIAN RENKAITA
Toimitusjohtajan katsaus
Vuosi 2022 oli Nokian Renkaille merkittävä
käännekohta. Päätimme vetäytyä Venäjältä,
rakentaa uuden tehtaan Romaniaan ja alkaa
valmistaa tiettyjä henkilöauto renkaita
sopimusvalmistuksen kautta. Kaiken
muutoksen ja epävarmuuden keskellä
organisaatiomme osoitti poikkeuksellista
joustavuutta, vahvuutta ja uskoa kääntää
vaikeudet mahdollisuuksiksi. Vuosi 2023 on
Nokian Renkaille uusi alku.
Nokian Renkaiden vuosi 2022 alkoi vahvasti hyvän kysynnän ja
uusien tuotteiden vauhdittamana. Tilanne muuttui kuitenkin
nopeasti helmikuun lopulla, kun saimme todistaa järkyttäviä
tapahtumia Ukrainassa. Sodan myötä toimintaympäristössämme
alkoi tapahtua muutoksia ennalta arvaamattomasti ja nopealla
tahdilla, mikä aiheutti valtavaa epävarmuutta ja epäjatkuvuutta.
Kevään aikana asetetut pakotteet kielsivät muun muassa
renkaiden tuonnin Venäjältä EU:hun. Pakotteisiin liittyi heinä-
kuuhun kestänyt siirtymäaika, jonka jälkeen renkaidemme tuonti
Venäjältä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan päättyi.
Kesäkuussa Nokian Renkaiden hallitus päätti aloittaa yhtiön
vetäytymisen Venäjältä, kun osoittautui, ettei toimintamme
jatkaminen ollut enää Venäjällä mahdollista kestävällä tavalla.
Lokakuussa allekirjoitimme sopimuksen Venäjän toimintojemme
myynnistä. Tätä kirjoittaessani myyntiprosessi on kesken.
Toimituskyvyn heikkeneminen Henkilöautonrenkaissa sekä
muuttunut tehdasmix tuotannon pienentyessä Venäjällä vaikut-
tivat Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikön ja koko yhtiömme
vuoden 2022 tulokseen negatiivisesti. Haasteista huolimatta
saavutimme vuoden 2022 aikana paljon. Raskaiden Renkaiden
liikevaihto, kannattavuus ja tuottavuus nousivat ennätystasolle,
Vianor teki ennätysliikevaihdon ja henkilöautorenkaiden myynti-
volyymi Pohjois-Amerikassa oli korkeimmalla tasolla koskaan
6
yrityksemme historiassa. Vuoden aikana kiihtyneen kustannusinaation vaikutusta
torjuimme hinnankorotuksilla. Kustannusinaation odotetaan jatkuvan vuonna 2023,
mikä vaatii myös jatkossa tarkkaa kustannusten hallintaa. Samalla investoimme strate-
gisiin projekteihimme, jotta pääsemme takaisin kasvu-uralle.
Investoimme uuteen tehtaaseen Romaniassa
Vuoden 2022 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla otimme ensimmäisiä askelia Nokian
Renkaiden liiketoiminnan rakentamisessa ilman Venäjää. Merkittävin askel oli marras-
kuussa julkistamamme päätös noin 650 miljoonan euron investoinnista uuteen henkilö-
autorenkaita valmistavaan tehtaaseen Romaniassa. Investointi on äärimmäisen tärkeä
lisäkapasiteetin ja tulevaisuuden kasvumme kannalta. Arvioimme, että ensimmäiset
renkaat valmistuvat uudessa tehtaassa vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja
kaupallinen rengastuotanto alkaa 2025.
Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtailla jatkoimme tuotantokapasiteetin kasvattamista
lisäämällä uutta ja modernisoimalla nykyistä konekantaa. Voin ylpeästi todeta, että
tehtaamme ovat rengasalan tehokkaimpia ja tuottavimpia ja myös malliesimerkkejä
vastuullisuudessa. Tästä osoituksena ovat Daytonin tuotanto- ja hallintorakennusten
saamat LEED-sertikaatit, jotka myönnetään vain kaikkein ympäristötehokkaimmille
rakennuksille, sekä uusi Romanian tehdas, josta rakentuu alamme ensimmäinen täysin
hiilidioksidipäästötön tehdas.
Sopimusvalmistus tuo joustavuutta
Oman tuotannon ohella aiomme jatkossa valmistaa valikoituja henkilöautorenkaita
sopimusvalmistajien kanssa. Tämä auttaa meitä vastaamaan kysyntään entistä kette-
rämmin ja joustavammin.
Sopimusvalmistajien tehtaissa valmistettavat renkaat ovat Nokian Renkaiden suun-
nittelemia ja ne testataan yhtiömme omissa testikeskuksissa korkeiden turvallisuus- ja
laatuvaatimustemme mukaisesti. Ensimmäiset sopimusvalmistusrenkaat tulevat Keski-
Euroopan markkinoille vuoden 2023 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Sopimusvalmistajien
arvioidaan valmistavan vuosittain yhteensä 1–3 miljoonaa rengasta vuodesta 2023
alkaen.
Edistysaskelia vastuullisuudessa
Vastuullisuus on yksi Nokian Renkaiden strategian kulmakivistä. Tekemämme vastuulli-
suustyö sai jälleen viime vuonna tunnustusta ulkopuolisilta arvioijilta. Pääsimme mukaan
Dow Jones Sustainability Europe -indeksiin, jossa saimme alamme parhaimmat pisteet
työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa osiossa. Erinomainen turvallisuuskehitys
näkyy myös tapaturmataajuutta mittaavassa LTIF-luvussamme, joka laski ennätysalhai-
selle tasolle. Tämä on tärkeä saavutus ja osoittaa työntekijöidemme turvallisuuden ja
hyvinvoinnin merkityksen yhtiössämme.
Olemme tehneet lujasti töitä myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vähentämällä
kasvihuonekaasupäästöjä. Vuosien 2015–2022 aikana olemme vähentäneet tuotan-
nosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yli 40 prosenttia. Tuotantomme kasvihuonepäästöt
Vaikka elämme nyt monien
muutosten aikaa, toimintamme
ydin on edelleen sama.
(Scope 1 ja Scope 2) suhteessa liikevaihtoon ja tuotantotonneihin ovatkin rengasalan
alhaisimmat. Käytämme tuotteissamme myös yhä enemmän uusiutuvia ja kierrätettyjä
raaka-aineita, turvallisuudesta tinkimättä. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on lisätä
uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden määrää renkaissamme 50 prosenttiin
vuoteen 2030 mennessä. Vastuullisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii
niin uusia innovaatioita kuin tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Kohti uutta Nokian Renkaita
Mennyt vuosi oli poikkeuksellinen ja monin tavoin myös vaativa. Olen ylpeä siitä, miten
Nokian Renkaiden tiimi kykeni reagoimaan alati muuttuvien tilanteiden keskellä huoleh-
tien niin asiakkaistaan kuin toinen toisistaan. Tänään katsomme luottavaisin mielin
eteenpäin ja keskitymme rakentamaan Nokian Renkaita uudelta pohjalta.
Henkilöautonrenkaissa tuotantokapasiteetin lisääminen, vahva ja kilpailukykyinen
tuoteportfolio sekä asiakkaiden palveleminen ovat tärkeimpiä prioriteettejamme
kasvun ja kannattavuuden palauttamiseksi. Meillä on Vianorin tukema johtava asema
premium-renkaissa Pohjoismaissa sekä vahva halu kasvaa Pohjois-Amerikassa.
Tuotteidemme saatavuus Keski-Euroopassa heikkenee vuonna 2023 mutta odotamme
volyymin alkavan jälleen kasvaa sopimusvalmistuksen ja Romanian tehdasprojektin
edetessä. Raskaissa Renkaissa meillä on houkuttelevia mahdollisuuksia jatkaa hyvää
kasvua ja kannattavuuden parantamista. Yhtiönä meillä on vahva taloudellinen asema,
mikä mahdollistaa tulevaisuuden kasvuinvestoinnit ja omistaja-arvon luomisen.
Vaikka elämme nyt monien muutosten aikaa, toimintamme ydin on edelleen sama.
Vastuullisesti tuotetut huippuluokan renkaat, jotka toimivat luotettavasti ja ennakoi-
tavasti kaikissa olosuhteissa, ovat menestyksemme tärkein tekijä – yhdessä ammat-
titaitoisen ja vahvan henkilöstömme kanssa. Olemme turvanneet ihmisten matkaa
vuosikymmeniä ja jatkamme tätä työtä mahdollistamalla entistäkin turvallisemman,
älykkäämmän ja vastuullisemman ajamisen.
Haluan kiittää koko Nokian Renkaiden henkilöstöä arvokkaasta työstä ja sitoutu-
misesta yhtiömme tulevaisuuden eteen. Kiitän myös asiakkaita, osakkeenomistajia ja
muita sidosryhmiä tuesta ja luottamuksesta. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä kohti uutta
Nokian Renkaita.
Helsingissä, 7. 2. 2023
Jukka Moisio
Toimitusjohtaja
7
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022
Hallituksen toimintakertomus
Nokian Renkaiden vuosi 2022 alkoi vahvasti hyvän kysynnän ja uusien
tuotteiden vauhdittamana. Helmikuun lopussa tilanne muuttui nopeasti
Ukrainan sodan käynnistyttyä, aiheuttaen merkittävää epävarmuutta
yhtiön toimintaympäristöön.
Nokian Renkaat teki useita toimenpiteitä hallitakseen sodan vaikutuksia
henkilöstöönsä ja liiketoimintaansa. Kesäkuussa Nokian Renkaiden hallitus
päätti aloittaa yhtiön hallitun vetäytymisen Venäjältä. Vuoden 2022 toisella
puoliskolla yhtiö otti ensimmäisiä askelia uuden Nokian Renkaiden raken-
tamiseksi ilman Venäjää. Näihin toimiin lukeutuivat päätös rakentaa uusi
henkilöautorenkaita valmistava tehdas Romaniaan sekä päätös aloittaa
yhteistyö renkaiden sopimusvalmistajien kanssa.
Vuonna 2022 Nokian Renkaat eteni hyvin vastuullisuustavoitteissaan.
Työturvallisuus nousi parhaimmalle tasolle koskaan, yhtiö toi markkinoille
tähän asti vastuullisimman konseptirenkaansa ja jatkoi kasvihuonekaasu-
päästöjen vähentämistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Liikevaihto ja liikevoitto
Vuonna 2022 liikevaihto kasvoi 3,6 % ja oli 1 776,1 milj. euroa (2021: 1 714,1; 2020: 1 313,8).
Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 2,2 %. Valuuttakurssimuutokset kasvattivat
liikevaihtoa 98,9 milj. euroa.
Vuoden alkaessa kysyntä oli hyvä kaikilla markkinoilla. Ukrainan sota alkoi vaikuttaa
toimintaympäristöön helmikuun lopussa. 28.6. Nokian Renkaiden hallitus päätti
aloittaa yhtiön hallitun vetäytymisen Venäjältä. Ukrainan sodasta ja siitä seuranneista,
kiristyneistä pakotteista johtuen Nokian Renkaat Oyj:llä ei ole enää edellytyksiä jatkaa
toimintaa kestävällä tavalla Venäjällä. Sopimus Venäjän liiketoimintojen myynnistä
allekirjoitettiin lokakuussa. Myyntiprosessi on kesken.
Renkaiden tuonti Venäjältä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan päättyi heinäkuussa.
EU asetti huhtikuussa pakotteita, jotka kielsivät renkaiden tuonnin Venäjältä EU:hun.
Pakotteisiin sisältyi 10.7. saakka ulottunut siirtymäkausi. Toimituskyvyn heikkeneminen
henkilöautorenkaissa vaikutti negatiivisesti vuoden 2022 liikevaihtoon ennen kaikkea
Keski-Euroopassa.
Liikevaihto maantieteellisten alueiden mukaan
Milj. euroa 2022 2021 Muutos
VV
1)
Muutos
% 2022
liike-
vaihdosta
% 2021
liike-
vaihdosta
Pohjoismaat , , , % , % % %
Muu Eurooppa , , –, % –, % % %
Venäjä ja Aasia , , , % , % % %
Amerikka , , , % , % % %
Yhteensä , , , % –, % % %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
Liikevaihto liiketoimintayksiköittäin
Milj. euroa 2022 2021 Muutos
VV
1)
Muutos
% 2022
liike
-
vaihdosta
2)
% 2021
liike
-
vaihdosta
2)
Henkilöautonrenkaat , , , % –, % % %
Raskaat Renkaat , , , % , % % %
Vianor , , , % , % % %
Muut toiminnot ja
eliminoinnit –, –, –, %
Yhteensä , , , % –, %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
2)
Sisältää sisäisen myynnin
Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg) nousivat 41 % vuoden
2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen negatiivisen vaikutuksen.
Logistiikkakustannukset kasvoivat merkittävästi johtuen poikkeavista toimista rengas-
saatavuuden varmistamiseksi sekä kustannusinflaatiosta.
Liikevoitto oli –116,2 milj. euroa (2021: 268,2; 2020: 120,0). Ei-IFRS-rajaukset olivat
–337,4 milj. euroa (–56,7), sisältäen –296,6 milj. euroa arvonalentumisia, jotka kirjattiin
osana yhtiön vetäytymisprosessia Venäjältä, sekä –4,2 milj. euroa muita arvon-
alentumisia ja alaskirjauksia. Lisäksi ei-IFRS-rajaukset sisältävät –27,4 milj. euroa
(–31,0) liittyen Yhdysvaltain-tehtaan ylösajoon sekä –8,7 milj. euroa (0,0) liittyen yhtiön
uudelleen järjestelyihin pääosin Keski-Euroopassa. Liikevoittoprosentti oli –6,5 % (2021:
15,6 %; 2020: 9,1 %).
Segmentit yhteensä liikevoitto oli 221,2 milj. euroa (2021: 324,8; 2020: 190,2), johon
valuutat vaikuttivat positiivisesti noin 31 milj. euroa. Lasku johtui toimituskyvyn
8
heikkenemisestä henkilöautorenkaissa sekä muuttuneesta tehdasmixistä tuotannon
pienentyessä Venäjällä. Segmentit yhteensä liikevoittoprosentti oli 12,5 % (19,0 %) ja
segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto 10,3 % (15,8 %).
Segmentit yhteensä liikevoitto liiketoimintayksiköittäin
Milj. euroa
2022 2021
Henkilöautonrenkaat , ,
Raskaat Renkaat , ,
Vianor , ,
Muut toiminnot ja eliminoinnit –, –,
Segmentit yhteensä liikevoitto , ,
Ei-IFRS-rajaukset –, –,
Rahoituserät ja verot
Nettorahoituskulut olivat 30,1 milj. euroa (10,0) sisältäen nettokorkokulut 11,8 milj. euroa
(7,2). Nettorahoituskulut sisältävät valuuttakurssikuluja 18,3 milj. euroa (kuluja 2,7)
pääosin avoimesta ruplapositiosta johtuen, koska ruplalle ei ole enää suojausmark-
kinaa. Segmentit yhteensä tulos ennen veroja oli 208,0 milj. euroa (314,8). Tulos ennen
veroja oli –146,3 milj. euroa (258,2) ja verot olivat 29,2 milj. euroa (52,0), sisältäen –12,2
milj. euron alaskirjauksen Venäjän laskennallisista verosaamisista. Segmentit yhteensä
tilikauden tulos oli 179,1 milj. euroa (254,0). Tilikauden tulos oli –175,5 milj. euroa (206,2).
Segmentit yhteensä osakekohtainen tulos oli 1,30 euroa (1,84) ja osakekohtainen tulos
oli –1,27 euroa (1,49).
Oman pääoman tuotto oli –11,5 % (2021: 13,1 %; 2020: 5,2 %).
Vuonna 2022 annetut ohjeistukset
Nokian Renkaiden 8.2. julkistamassa vuoden 2021 tilinpäätöstiedotteessa yhtiö julkisti
seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2022:
Vuonna 2022 Nokian Renkaiden liikevaihdon vertailukelpoisilla valuutoilla odotetaan
kasvavan merkittävästi ja segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan kasvavan. Globaalin
auto- ja rengaskysynnän arvioidaan kasvavan. COVID-19-pandemia aiheuttaa edelleen
epävarmuutta, kustannusinflaatiota ja saatavuushaasteita koko autoteollisuuden
arvoketjussa. Lisäksi meneillään oleva geopoliittinen tilanne aiheuttaa epävarmuutta
vuonna 2022.
Ukrainan sodan aiheuttamasta merkittävästä epävarmuudesta johtuen Nokian
Renkaiden hallitus päätti 28.2. peruuttaa taloudellisen ohjeistuksensa vuodelle 2022.
27.4. yhtiö julkaisi seuraavan ohjeistuksen vuodelle 2022: Ukrainan sota ja siitä
johtuvat pakotteet aiheuttavat merkittävää epävarmuutta Nokian Renkaiden toimin-
taympäristöön. Vuonna 2022 Nokian Renkaiden liikevaihdon ja segmentit yhteensä
liikevoiton odotetaan laskevan merkittävästi vuoteen 2021 verrattuna.
17.6. ohjeistusta päivitettiin seuraavasti: Ukrainan sota ja siitä johtuvat pakotteet
aiheuttavat merkittävää epävarmuutta Nokian Renkaiden toimintaympäristöön. Vuonna
2022 Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan laskevan tai olevan vuoden 2021 tasolla
ja segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan laskevan merkittävästi vuoteen 2021
verrattuna.
28.10. ohjeistusta päivitettiin seuraavasti: Ukrainan sodalla ja siitä johtuvilla pakotteilla
on merkittävä negatiivinen vaikutus Nokian Renkaiden toimituskapasiteettiin ja suori-
tukseen. Vuonna 2022 Nokian Renkaiden liikevaihdon odotetaan olevan vuoden 2021
tasolla tai kasvavan ja segmentit yhteensä liikevoiton odotetaan laskevan merkittävästi
vuoteen 2021 verrattuna.
Nettorahavarat
Vuonna 2022 liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat –4,3 milj. euroa (396,5).
Käyttöpääoma kasvoi 257,1 milj. euroa (kasvoi 5,5). Varastot kasvoivat 93,4 milj. euroa
(kasvoivat 70,8) ja saatavat kasvoivat 93,9 milj. euroa (kasvoivat 22,0). Lyhytaikaiset
korottomat velat laskivat 69,8 milj. euroa (kasvoivat 98,3).
Investoinnit
Vuonna 2022 investoinnit olivat 129,9 milj. euroa (119,6). Poistot olivat 154,9 milj. euroa
(140,5). Pääosin Venäjän varoihin liittyviä arvonalentumisia kirjattiin 155,7 milj. euroa (17,0)
osana vetäytymisprosessia Venäjältä.
Kesäkuussa Nokian Renkaat ilmoitti ostavansa Nokialta kolmen hehtaarin tontin
sekä lokakuussa teollisuuskiinteistön varmistaakseen Nokian-tehtaan tulevaisuuden
kehitysmahdollisuudet.
Marraskuussa Nokian Renkaiden hallitus päätti investoida noin 650 milj. euroa uuteen
Romaniaan rakennettavaan henkilöautorengastehtaaseen, josta valmistuu rengasalan
ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Tehtaan sijainti Romaniassa tukee tätä
tavoitetta, sillä tehtaan läheisyydessä on vihreän energian tuotantoa. Lisäksi Nokian
Renkaat kehittää tuotantoprosesseja edelleen kohti entistä kestävämpiä ja vastuulli-
sempia renkaiden valmistustapoja. Investointi on merkittävä strateginen päätös, joka
mahdollistaa yhtiön tulevaisuuden kasvun. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden
2023 ensimmäisellä puoliskolla, ja ensimmäiset renkaat arvioidaan valmistettavan
vuoden 2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Kaupallisen rengastuotannon on määrä
alkaa vuonna 2025.
9
Taloudellinen asema 31.12.2022
Milj. euroa 31.12.2022 31.12.2021
Rahavarat , ,
Korolliset velat
2)
, ,
josta lyhytaikaisten korollisten velkojen osuus , ,
Korollinen nettovelka , –,
Käyttämättömät luottolimiitit
1)
, ,
josta komittoituja , ,
Velkaantumisaste, % , % –, %
Omavaraisuusaste, % , % , %
1)
Lyhytaikaisilla luottolimiiteillä, jotka sisältävät 500 miljoonan euron yritystodistusohjelman, rahoitetaan
varastoja, myyntisaatavia ja jakelukanavina toimivia tytäryrityksiä sekä hallitaan konsernille tyypillinen
käyttöpääomakassavirran kausivaihtelu.
2)
Korollisten velkojen määrää nostettiin kahdella yhteensä 150 miljoonan euron kahdenvälisellä lainalla
toukokuussa.
Henkilöstö
2022 2021 2020
Konsernin henkilöstö
keskimäärin
katsauskauden lopussa
Suomessa, katsauskauden lopussa
Venäjällä, katsauskauden lopussa
Pohjois-Amerikassa, katsauskauden lopussa
Vianorin (oma) henkilöstö, katsauskauden lopussa
1)
1)
Sisältyvät konsernin henkilöstölukuihin
Palkat, palkkiot ja muut henkilöstökulut olivat vuonna 2022 yhteensä 277,3 milj. euroa
(2021: 270,7; 2020: 224,7).
Tutkimus ja tuotekehitys
Nokian Renkaiden kilpailuasema perustuu kykyyn kehittää jatkuvasti uusia, innovatiivisia
ja vastuullisia tuotteita. Vuonna 2022 Nokian Renkaat toi markkinoille lukuisia uusia
tuotteita. Tuotekehitysinvestoinneista noin 50 % käytetään tuotteiden testaamiseen.
Nokian Renkaiden tuotekehityskustannukset olivat vuonna 2022 noin 29,6 milj. euroa
(2021: 31,9; 2020: 22,7), mikä vastaa 7,3 % (2021: 11,0 %; 2020: 8,0 %) konsernin liiketoi-
minnan kuluista.
Myynti ja jakelu
Vuonna 2022 Nokian Renkaat jatkoi jälleenmyyntiverkostonsa kehittämistä varmis-
taakseen tehokkaan jakelun muuttuneessa toimintaympäristössä. Nokian Renkaiden
jakeluverkosto sisältää Nokian Renkaiden Vianorin omat palvelupisteet ja partnereiden
vetämät palvelupisteet, Nokian Tyres Authorized (NAD) partnerit, N-Tyre jälleenmyyjät,
sekä muut rengas- ja ajoneuvojälleenmyyjät kuten myös verkkokaupat. Vuoden 2022
lopussa myymälöiden määrä oli seuraava:
• Vianor: yhteensä 1 008 (1 047) palvelupistettä, joista 835 (872) partnereita
• NAD: 2 295 (2 346) myymälää
• N-Tyre: 99 (110) myymälää
LIIKETOIMINTAYKSIKKÖJEN KATSAUKSET
Henkilöautonrenkaat
Milj. euroa 2022 2021 Muutos
VV
1)
Muutos
Liikevaihto , , , % –, %
Liikevoitto –, ,
Liikevoitto-% –, % , %
Segmentin liikevoitto , ,
Segmentin liikevoitto-% , % , %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
Vuonna 2022 Henkilöautonrenkaiden liikevaihto oli 1 233,8 milj. euroa (1 199,2).
Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto laski 5,4 %. Vuoden alkaessa rengaskysyntä oli
hyvä kaikilla markkinoilla. Ukrainan sota alkoi vaikuttaa toimintaympäristöön helmikuun
lopussa. EU asetti huhtikuussa pakotteita, jotka kielsivät renkaiden tuonnin Venäjältä
EU:hun. Pakotteisiin sisältyi 10.7. saakka ulottunut siirtymäkausi. Renkaiden tuonti
Venäjältä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan päättyi heinäkuussa. Toimituskyvyn
heikkeneminen vaikutti negatiivisesti liikevaihtoon ennen kaikkea Keski-Euroopassa.
Keskimyyntihinta vertailukelpoisilla valuutoilla nousi voimakkaasti erityisesti Venäjällä.
Talvirenkaiden osuus kokonaismyyntimäärästä oli 55 % (62 %), kesärenkaiden 27 %
(23 %) ja all season -renkaiden 18 % (15 %).
Segmentin liikevoitto oli 178,9 milj. euroa (298,7), johon valuutat vaikuttivat positii-
visesti noin 32 milj. euroa. Lasku johtui toimituskyvyn heikkenemisestä sekä muuttu-
neesta tehdasmixistä tuotannon pienentyessä Venäjällä. Myyntihintojen korotukset
kompensoivat raaka-ainehintojen ja muun kustannusinflaation nousun vaikutuksia.
Liikevoitto oli –149,3 milj. euroa (263,4). Venäjän varoihin liittyviä arvonalentumisia
kirjattiin vuonna 2022 280,7 milj. euroa osana vetäytymisprosessia Venäjältä.
Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg) nousivat 41 %
vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen negatiivisen
vaikutuksen. Logistiikkakustannukset kasvoivat merkittävästi johtuen poikkeavista
toimista rengassaatavuuden varmistamiseksi sekä kustannusinflaatiosta.
Kokonaistuotantomäärä (kpl) laski 23 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon
verrattuna. Vuonna 2022 henkilöautorenkaista (kpl) 64 % (82 %) valmistettiin Venäjällä.
Kesäkuun lopulla yhtiö alkoi valmistella hallittua vetäytymistä Venäjältä. Sopimus
Venäjän liiketoimintojen myynnistä allekirjoitettiin lokakuussa. Myyntiprosessi on kesken.
Tuotannon hajauttamiseksi yhtiö teki marraskuussa päätöksen investoida noin 650 milj.
10
euroa uuteen henkilöautorengastehtaaseen Romaniassa ja jatkoi samalla kapasiteetin
kasvattamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtaillaan. Joulukuussa Nokian Renkaat alle-
kirjoitti sopimuksen Qingdao Sentury Tire Co.:n kanssa, jonka mukaisesti Sentury alkaa
valmistaa valikoituja Nokian Renkaiden henkilöautorenkaita Keski-Euroopan markkinoille.
Vuonna 2022 Nokian Renkaiden Hakkapeliitta-talvirengasvalikoimaa laajennet-
tiin pohjoismaisilla nastattomilla Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 -henkilöauto- ja
SUV-renkailla sekä pohjoismaisilla nastallisilla Nokian Tyres Hakkapeliitta C4 ja CR4
-paketti- ja jakeluautorenkailla
Raskaat Renkaat
Milj. euroa 2022 2021 Muutos
VV
1)
Muutos
Liikevaihto , , , % , %
Liikevoitto , ,
Liikevoitto-% , % , %
Segmentin liikevoitto , ,
Segmentin liikevoitto-% , % , %
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
Vuonna 2022 Raskaiden Renkaiden liikevaihto oli 273,5 milj. euroa (254,0). Vertailu-
kelpoisilla valuutoilla liikevaihto kasvoi 6,1 % johtuen vahvasta kysynnästä useimmissa
tuotesegmenteissä sekä korkeammista myyntihinnoista. Raskaiden renkaiden myynti ja
vienti Venäjälle lopetettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ukrainan sodan vuoksi.
Segmentin liikevoitto oli 43,8 milj. euroa (40,3). Myyntihintojen korotukset kompen-
soivat raaka-ainehintojen ja muun kustannusinflaation nousun vaikutuksia. Liikevoitto
oli 39,2 milj. euroa (39,1).
Valmistustoiminnan raaka-aineiden yksikkökustannukset (EUR/kg) nousivat 41 %
vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, sisältäen valuuttojen negatiivisen
vaikutuksen. Logistiikkakustannukset kasvoivat merkittävästi.
Vuonna 2022 Nokian Raskaat Renkaat lanseerasi useita uusia kokoja kaivinkoneisiin
ja traktorikaivinkoneisiin sekä kuorma-autoihin ja linja-autoihin. Toukokuussa yhtiö
julkaisi uuden ympärivuotisen joka sään Nokian Tyres Hakka Truck Coach -renkaan
linja-autoihin.
Vianor, omat pisteet
Milj. euroa 2022 2021 Muutos
VV
1)
Muutos
Liikevaihto , , , % , %
Liikevoitto , –,
Liikevoitto-% , % –, %
Segmentin liikevoitto , ,
Segmentin liikevoitto-% , % , %
Omat palvelupisteet, kpl,
ajanjakson lopussa
1)
Vertailukelpoisilla valuutoilla
Vuonna 2022 Vianorin liikevaihto oli 362,0 milj. euroa (342,9). Vertailukelpoisilla valuu-
toilla liikevaihto kasvoi 7,3 %.
Segmentin liikevoitto oli 3,1 milj. euroa (4,1). Myyntihintojen korotukset kompensoivat
osittain kustannusinflaatiota. Liikevoitto oli 2,8 milj. euroa (–15,0; tulokseen vaikutti
pääosin liikearvon alaskirjaus).
Katsauskauden lopussa Vianorilla oli 173 (175) omaa palvelupistettä Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa.
Segmentit yhteensä ja Nokian Renkaat yhteensä -lukujen täsmäytyslaskelma
1–12/2022
Liike-
vaihto
Myytyjä
suoritteita
vastaavat
kulut
Myynnin,
markkinoinnin
ja hallinnon
kulut
Liike-
toiminnan
muut kulut/
tuotot Liikevoittot
Rahoitus-
tuotot/ kulut Verot
Tilikauden
voitto
Segmentit yhteensä , – , –, , , –, –, ,
Yhdysvaltain-tehtaan ylösajo –, –, –, , –,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset ja
alaskirjaukset, ja tietyt muut erät –, –, –, –, –, –,
Ei-operatiiviset ja muut –, –, –, –, , –,
Ei-IFRS-rajaukset –, –, –, –, –, –,
Nokian Renkaat yhteensä , – , –, –, –, –, –, –,
Nokian Renkaat raportoi IFRS-lukujen lisäksi myös ei-IFRS-luvut. Segmentit yhteensä -luvut eivät sisällä USA:n tehtaan käynnistykseen liittyviä kuluja, liikearvon alentumiskuluja, uudelleenjärjestelykuluja sekä muita eriä, jotka eivät
ilmennä Nokian Renkaiden liiketoiminnan operatiivista kehitystä.
11
HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ
Nokian Renkaat noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyh-
tiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säännöksiä, Nasdaq
Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita, Nokian Renkaiden yhtiöjärjestystä, sekä suoma-
laista Hallinnointikoodia 2020 pörssiyhtiöille. Nokian Renkailla ei ole poikkeamia
Hallinnointikoodin suosituksista. Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla
osoitteesta www.cgnland..
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on valmisteltu Arvopaperimarkkinayhdis-
tyksen Hallinnointikoodin 2020 ja Osayhtiölain (Kappale 7, Osa 7) mukaisesti ja se on
julkistettu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä dokumenttina. Hallitus on
katselmoinut Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja tilintarkastaja Ernst &
Young Oy on varmistanut, että selvitys on tehty ja että kuvaus taloudelliseen raportoin-
tiin liittyvistä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan pääkohdista on yhdenmukainen
tilinpäätöksen kanssa. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan 27.2.2023
alkavalla viikolla.
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
Joulukuun 2022 lopussa osakkeiden lukumäärä oli 138 921 750.
Osakkeiden lukumäärä (milj. kpl)
1)
31.12.2022 31.12.2021
kauden lopussa , ,
keskimäärin , ,
keskimäärin, laimennettuna , ,
1)
Pois lukien konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavat osakkeet
Valtuutukset
Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000
yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla.
Ehdotettu osakemäärä on noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on
voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2023
asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2021 hallitukselle antaman
valtuutuksen.
Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun
1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelka-
kirjalaina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osak-
keita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä
vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti. Valtuutus kumosi
varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2021 hallitukselle antaman valtuutuksen.
Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään
250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai
muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2022 ja
2023 aikana. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi
päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista.
Maaliskuussa 2021 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
13 800 000 yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuulu-
villa varoilla. Osakemäärä oli noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oli
voimassa vuoden 2022 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Maaliskuussa 2021 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun
1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirja-
laina) yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä vastasi
noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus oli voimassa vuoden 2022
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Hallitus ei käyttänyt valtuutuksia vuonna 2022.
Omat osakkeet
Nokian Renkaat ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella eikä omistanut 31.12.2022
yhtään yhtiön osaketta.
Yhtiöllä on sopimus ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osake-
palkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet ovat ulko-
puolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan
sen osallistujille. 31.12.2022 näiden konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien
osakkeiden määrä oli 670 426 kappaletta (31.12.2021: 697 400). Tämä osakemäärä
vastasi 0,48 % (0,50 %) yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.
Kaupankäynti osakkeella
Vuonna 2022 Nasdaq Helsingissä vaihdettiin 276 602 916 yhtiön osaketta (104 975 922),
mikä on 199 % (76 %) yhtiön koko osakekannasta. Keskimääräinen päivävolyymi 2022 oli
1 093 292 osaketta (416 571). Nokian Renkaiden osakkeilla käydään kauppaa myös vaihto-
ehtoisilla kaupankäyntipaikoilla.
Nokian Renkaiden osakekurssi oli vuoden 2022 lopussa 9,58 euroa (33,30). Vuoden
2022 volyymipainotettu keskikurssi oli 14,42 euroa (31,98), ylin noteeraus 34,90 euroa
(36,70) ja alin 9,27 euroa (27,98). Yhtiön markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 1,3 (4,6)
miljardia euroa.
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli 76 763 (55 898) vuoden 2022 lopussa.
Osakkeenomistajista 46,7 % (43,2 %) oli suomalaisia ja 53,3 % (56,8 %) ulkomaisia ja
hallintarekisterissä olevia ulkomaisia osakkeenomistajia. Julkisyhteisöt omistivat 16,8 %
(15,2 %), rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,7 % (7,3 %), kotitaloudet 20,3 % (13,7 %), voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt 2,0 % (3,4 %) ja yhtiöt 3,8 % (3,6 %).
12
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2022
(ei sisällä hallintarekisterissä olevia omistajia eikä konsernitaseessa omina osakkeina
raportoitavia osakkeita)
Osakkeita Osuus %
1. Solidium Oy ,
2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ,
5. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap ,
6. Nordea Bank Abp ,
7. Barry Staines Linoleum Ltd ,
8. Folkhälsan Samfundet i Svenska Finland ,
9. Valtion Eläkerahasto ,
10. Sr Nordea Pro Suomi
Muutoksia osakkeenomistuksessa
Tapahtumapäivä
Osakkeen-
omistaja Kynnys
%-osuus
osakkeista
ja äänistä
%-osuus osak-
keista ja äänistä
rahoitus välineiden
kautta
%
yhteensä
9.2.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
10.2.2022
BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
11.2.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
15.2.2022
BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
24.2.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
25.2.2022
BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
8.3.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
9.3.2022
BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
14.3.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
15.3.2022
BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
18.3.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
13.4.2022
Amundi Asset
Management
Yli % , % , %
14.4.2022
Amundi Asset
Management
Alle % , % , %
14.42022
JPMorgan
Chase & Co.
Yli % , % , % , %
29.4.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Alle % , % , % , %
3.5.2022
Société
Générale SA
Yli % , % , % , %
3.5.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Yli % , % , % , %
4.5.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Alle % , % , % , %
Tapahtumapäivä
Osakkeen-
omistaja Kynnys
%-osuus
osakkeista
ja äänistä
%-osuus osak-
keista ja äänistä
rahoitus välineiden
kautta
%
yhteensä
6.5.2022
Société
Générale SA
Alle % , % , % , %
9.5.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Yli % , % , % , %
9.5.2022
Amundi Asset
Management
Yli % , % , %
10.5.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Alle % , % , % , %
12.5.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Yli % , % , % , %
31.5.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Yli % , % , % , %
1.6.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Alle % , % , % , %
9.6.2022
Amundi Asset
Management
Alle % , % , %
10.6.2022
Amundi Asset
Management
Yli % , % , %
16.6.2022
Amundi Asset
Management
Alle % , % , %
20.6.2022
Société
Générale SA
Yli % , % , % , %
13.9.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Yli % , % , % , %
14.9.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Alle % Alle % Alle % Alle %
21.9.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
22.9.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
26.9.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
3.10.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
4.10.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
11.10.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
12.10.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
18.10.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
19.10.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
24.10.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
25.10.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
27.10.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
27.10.2022
Société
Générale SA
Alle % , % , % , %
2.11.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
4.11.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
8.11.2022
Société
Générale SA
Yli % , % , % , %
11.11.2022
Société
Générale SA
Alle % , % , % , %
15.11.2022
Société
Générale SA
Yli % , % , % , %
13
Tapahtumapäivä
Osakkeen-
omistaja Kynnys
%-osuus
osakkeista
ja äänistä
%-osuus osak-
keista ja äänistä
rahoitus välineiden
kautta
%
yhteensä
24.11.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
25.11.2022
Solidium Oy Yli % , % , %
25.11.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
28.11.2022
Norges Bank
(The Central
Bank of
Norway)
Yli % , % , % , %
29.11.2022
Norges Bank
(The Central
Bank of
Norway)
Alle % , % , % , %
30.11.2022
Société
Générale SA
Alle % , % , % , %
2.12.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
6.12.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
8.12.2022
Société
Générale SA
Yli % , % , % , %
9.12.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Yli % , % , % , %
9.12.2022
Société
Générale SA
Alle % , % , % , %
12.12.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
13.12.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
13.12.2022
JPMorgan
Chase & Co.
Alle % Alle % Alle % Alle %
14.12.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
15.12.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
19.12.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
20.12.2022
BlackRock, Inc Alle % Alle % Alle % Alle %
21.12.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
23.12.2022
BlackRock, Inc Yli % , % , % , %
26.12.2022
Norges Bank
(The Central
Bank of
Norway)
Yli % , % , % , %
29.12.2022
BlackRock, Inc Alle % , % , % , %
30.12.2022
Norges Bank
(The Central
Bank of
Norway)
Alle % , % , % , %
Yksityiskohtaisempaa tietoa omistuksessa tapahtuneista muutoksista on saatavilla
osoitteesta www.nokianrenkaat./yritys/julkaisut/tiedotteet/2022/aggingNotications/.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2022
Hallitus Osakkeita
Jukka Hienonen, puheenjohtaja
1)
Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja
Heikki Allonen, jäsen
Susanne Hahn, jäsen
Veronica Lindholm, jäsen
Inka Mero, jäsen
Christopher Ostrander, jäsen
Jouko Pölönen, jäsen
George Rietbergen, jäsen
Yhteensä
1)
Lisäksi 7 592 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta
Toimitusjohtaja Osakkeita
Jukka Moisio
Johtoryhmä Osakkeita
Päivi Antola, viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi
Anna Hyvönen, Henkilöautonrenkaat ja Vianor
Adrian Kaczmarczyk, tuotanto, toimitusketju ja hankinnat
Teemu Kangas-Kärki, talous ja rahoitus
Jukka Kasi, tuotteet ja innovaatiot
Päivi Leskinen, HR
Manu Salmi, Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas
Yhteensä
Nokian Renkaiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2022
yhteensä 80 690 Nokian Renkaiden osaketta. Osakkeet edustavat 0,06 % yhtiön
kokonaisäänimäärästä
Johtohenkilöiden liiketoimet
Nokian Renkaat tiedotti johtohenkilöiden liiketoimista 9.2., 10.2., 22.2., 4.3.,
29.4. ja 2.5. Lue lisää: www.nokianrenkaat./yritys/julkaisut/tiedotteet/2022/
managementTransactions/.
YHTIÖKOKOUSPÄÄTÖKSET
Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 28.4.2022 vahvisti tilinpäätöksen vuodelta
2021, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2021
sekä vahvisti yhtiön toimielinten palkitsemisraportin.
14
Osingonmaksu
Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 maksetaan osinkoa 0,55 euroa
osakkeelta. Osinko maksettiin 11.5.2022 osakkeenomistajille, jotka olivat osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 2.5.2022 merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön
osakasluetteloon.
Hallituksen jäsenten palkkiot
Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen
puheenjohtajalle 110 000 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle ja valiokun-
tien puheenjohtajille kullekin 75 000 euroa vuodessa sekä kullekin hallituksen jäsenelle
52 500 euroa vuodessa. 60 prosenttia vuosipalkkiosta maksetaan rahana ja 40
prosenttia yhtiön osakkeina.
Yhtiökokous päätti lisäksi 700 euron kokouspalkkiosta jokaisesta hallituksen ja
hallituksen valiokunnan kokouksesta. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokous-
palkkio maksetaan kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen
kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopan ulko-
puolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan
kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen
osallistuessa kokoukseen puhelin- tai videoyhteyden välityksellä maksetaan 700 euron
kokouspalkkio. Matkakulut korvataan yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.
Hallituksen kokoonpano
Yhtiökokous päätti vahvistaa hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän. Jukka
Hienonen, Heikki Allonen, Veronica Lindholm, Inka Mero, Christopher Ostrander, Jouko
Pölönen, George Rietbergen ja Pekka Vauramo valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi ja
Susanne Hahn valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi toimikaudelle, joka päättyy vuoden
2023 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jukka Hienonen valittiin uudelleen halli-
tuksen puheenjohtajaksi ja Pekka Vauramo hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Yhtiökokous valitsi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n uudelleen yhtiön tilin-
tarkastajaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
Valtuutukset
Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 13 800 000
yhtiön osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla.
Ehdotettu osakemäärä on noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on
voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2023
asti. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2021 hallitukselle antaman
valtuutuksen.
Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään
13 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun
1 §:n mukaisia osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien vaihtovelkakirja-
laina) yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita
tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutuksen osakkeiden enimmäismäärä
vastaa noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, kuitenkin enintään 30.6.2023 asti. Valtuutus kumosi
varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2021 hallitukselle antaman valtuutuksen.
Huhtikuussa 2022 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään
250 000 euron lahjoituksista yliopistoille, muille ylemmän asteen oppilaitoksille tai
muihin voittoa tavoittelemattomiin tai samankaltaisiin tarkoituksiin vuosien 2022 ja
2023 aikana. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi
päättää lahjoitusten saajista, niiden käyttötarkoituksista sekä muista ehdoista
HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS
Järjestäytymiskokouksessaan 28.4.2022 hallitus valitsi henkilöstö- ja palkitsemisva-
liokunnan puheenjohtajaksi Veronica Lindholmin ja jäseniksi Jukka Hienosen ja Pekka
Vauramon. Lisäksi hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Jouko Pölösen
ja jäseniksi Heikki Allosen ja Inka Meron.
OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA
Kesäkuussa 2022 Nokian Renkaiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan nimettiin:
• Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy) Solidium Oy:n nimeämänä
• Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, listatut sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varma) Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä
• Carl Pettersson (toimitusjohtaja, Työeläkeyhtiö Elo) Työeläkeyhtiö Elon nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokiaan Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
mukaan lukien, ja että nykyiset hallitusjäsenet Susanne Hahn, Jukka Hienonen, Veronica
Lindholm, Christopher Ostrander, Jouko Pölönen, George Rietbergen ja Pekka Vauramo
valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi ja uusiksi jäseniksi ehdotetaan Markus Korstenia
ja Reima Rytsölää tulevaksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2024 varsinaisen yhtiö-
kokouksen päättyessä. Hallituksen nykyisistä jäsenistä Heikki Allonen ja Inka Mero ovat
ilmoittaneet, etteivät ole käytettävissä uudelleenvalintaan.
Jukka Hienosen ehdotetaan jatkavan hallituksen puheenjohtajana ja Pekka Vauramon
hallituksen varapuheenjohtajana. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa
tehtäviin. Ehdokkaat ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomis-
tajista, pois lukien Reima Rytsölä, joka ei ole riippumaton merkittävistä osakkeenomista-
jista johtuen hänen asemastaan Solidium Oy:n toimitusjohtajana.
Nimitystoimikunta toteaa, että ehdotetut muutokset hallituksen kokoonpanossa
johtavat toteutuessaan tilanteeseen, jossa yhtiön hallituksen kokoonpano jäsenten
15
sukupuolijakauman osalta ei ole optimaalisella tasolla. Nimitystoimikunnan tarkoitus on,
että tämä tilanne jää lyhytaikaiseksi ja korjataan mahdollisimman pian.
Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta
suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen
yhtenä kokonaisuutena. Tämä suositus perustuu siihen, että Nokian Renkailla on hyvän
pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien
nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen
yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella
kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus, ja että
hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat
vaatimukset.
Yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille ehdotetaan maksettavaksi vuoden
2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot,
jotka ovat ennallaan: hallituksen puheenjohtajalle 110 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja
valiokuntien puheenjohtajille 75 000 euroa ja muille jäsenille 52 500 euroa.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa myös, että vuosipalkkio maksetaan
60-prosenttisesti rahana ja 40-prosenttisesti yhtiön osakkeina.
Kokouspalkkioiden ehdotetaan säilyvän ennallaan ja olevan 700 euroa/hallituksen tai
valiokunnan kokous. Euroopassa asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan
kaksinkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopassa jäsenen kotimaan ulkopuolella,
ja kolminkertaisena kokouksista, jotka pidetään Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulko-
puolella asuville hallituksen jäsenille kokouspalkkio maksetaan kolminkertaisena kokouk-
sista, jotka pidetään jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jäsenen osallistuessa kokoukseen
puhelin- tai videoyhteyden välityksellä ehdotetaan 700 euron kokouspalkkion maksa-
mista. Matkakulut ehdotetaan korvattavaksi yhtiön matkustuspolitiikan mukaisesti.
YRITYSVASTUU
Tammikuussa Nokian Renkaat julkisti Nokian Tyres Green Step -konseptirenkaan, joka
on kestävän innovoinnin taidonnäyte: renkaan materiaaleista 93 % on joko kierrätettyjä
tai uusiutuvia. Suunnitteluprosessin aikana kehitettyjä uusia innovaatioita hyödynne-
tään tulevaisuudessa yhtiön renkaissa ja sen myötä yhtiö on yhä lähempänä tavoitet-
taan: 50 % kaikista Nokian Renkaiden valmistamissa renkaissa käytetyistä raaka-aineista
on kierrätettyjä tai uusiutuvia vuoteen 2030 mennessä.
Marraskuussa Nokian Renkaat ilmoitti rakentavansa rengasalan ensimmäisen hiili-
dioksidipäästöttömän tehtaan. Tehtaan sijainti Romaniassa tukee tätä tavoitetta, sillä
tehtaan läheisyydessä on vihreän energian tuotantoa. Lisäksi Nokian Renkaat kehittää
tuotantoprosesseja edelleen kohti entistä kestävämpiä ja vastuullisempia renkaiden
valmistustapoja.
Joulukuussa Nokian Renkaat valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen Dow Jones
Sustainability Europe -indeksiin. Yhtiön tulos vuoden 2022 S&P Globalin yritysvastuuar-
vioinnissa oli 75/100 pistettä. Täysiin pisteisiin päästiin osioissa, jotka koskivat tuotteiden
laadunhallintaa, ympäristöraportointia ja yhteiskunnallista raportointia. Nokian Renkaat
sai myös alansa parhaat pisteet työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa osiossa.
Joulukuussa Nokian Renkaat saavutti arvosanan A- CDP:n (aiemmin Carbon
Disclosure Project) globaalissa kartoituksessa, joka koski kasvihuonekaasupäästöjen
ja ilmastoriskien vähentämiseen tähtääviä toimia. Nokian Renkaiden rengastuotannon
kasvihuonepäästöt (Scope 1 ja Scope 2) suhteessa liikevaihtoon ja tuotantotonneihin
olivat selvästi rengasalan alhaisimmat CDP:n raporteissa.
Vuonna 2022 Nokian Renkaiden tapaturmataajuus (LTIF) putosi 3,2:een (2021: 4,1),
joka on yhtiön historian alimmalla tasolla. Nokian Renkaiden tavoitteena on saavuttaa
LTIF-taso 1,5 vuoteen 2025 mennessä.
Nokian Renkaat julkaisee vuoden 2022 yritysvastuuraportin keväällä 2023.
Vastuullisuus osaksi Nokian Renkaiden johdon palkitsemista
Helmikuussa Nokian Renkaat Oyj:n hallitus päätti sisällyttää ilmastotavoitteen osaksi
konsernin johtoryhmän lyhyen aikavälin palkitsemisen tavoitteita. Nokian Renkaat
kehittää ja valmistaa premium-renkaita kuluttajille ja asiakkaille, jotka arvostavat turval-
lisuutta, vastuullisuutta ja innovatiivisia tuotteita. Vastuullisuus on Nokian Renkaiden
liiketoiminnan ytimessä ja yksi yhtiön strategian viidestä kulmakivestä. Yhtiön hallitus
pitää tärkeänä, että konsernin johtoryhmän palkitsemiseen vaikuttaa taloudellisen
menestyksen lisäksi myös vastuullisuuden edistäminen.
Muun kuin taloudellisen tiedon raportointi
Nokian Renkaat julkaisee vuosittain Selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista
Suomen kirjanpitolaissa olevan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoit-
teen mukaisesti. Selvitys julkistetaan hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä
dokumenttina. Hallitus on katselmoinut ja allekirjoittanut Selvityksen muista kuin
taloudellisista tiedoista. Selvitys julkaistaan 27.2.2023 alkavalla viikolla.
MUUTOKSET JOHDOSSA JA YHTIÖN TOIMINTAMALLISSA
Kesäkuussa Nokian Renkaat ilmoitti, että Andrey Pantyukhov, joka on vastannut Nokian
Renkaiden liiketoiminta-alueesta Venäjä & Aasia, ei ole enää Nokian Renkaiden johto-
ryhmän jäsen yhtiön aloitettua valmistelut vetäytymiseksi Venäjältä.
Elokuussa Nokian Renkaat ilmoitti uudistavansa yhtiön toimintamallia ja johdon
rakennetta. Tavoitteena on terävöittää kaupallista tekemistä kaikilla markkinoilla ja
tehostaa toimintaa. Yhtiö keskittyy Nokian Renkaiden rakentamiseen uudelta pohjalta,
Euroopan tuotantokapasiteetin kasvattamiseen ja Venäjältä poistumiseen. Uudessa
toimintamallissa Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikön kaupalliset toiminnot yhdis-
tettiin yhden johtajan alaisuuteen. Tämä tuo strategisia ja operatiivisia synergioita. Anna
Hyvönen, Pohjois-Amerikasta, Pohjoismaista ja Vianorista vastaava johtaja ja Nokian
Renkaiden johtoryhmän jäsen, nimitettiin Henkilöautonrenkaista ja Vianorista vastaa-
vaksi johtajaksi (EVP, Passenger Car Tyres and Vianor). Keski-Euroopasta vastannut
johtaja ja Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsen Bahri Kurter päätti jättää yhtiön siirtyäk-
seen uusiin haasteisiin.
16
Nokian Renkaiden johtoryhmä 1.9.2022 alkaen:
• Jukka Moisio, toimitusjohtaja
• Päivi Antola, viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi
• Anna Hyvönen, Henkilöautonrenkaat ja Vianor
• Adrian Kaczmarczyk, tuotanto, toimitusketju ja hankinnat
• Teemu Kangas-Kärki, talous- ja rahoitusjohtaja
• Jukka Kasi, tuotteet ja innovaatiot
• Päivi Leskinen, henkilöstöjohtaja
• Manu Salmi, Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas
OSAKEPOHJAINEN PITKÄN AIKAVÄLIN
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2022–2024 NOKIAN RENKAAT
OYJ:N JOHDOLLE JA VALITUILLE AVAINHENKILÖILLE
Helmikuussa hallitus päätti osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän
perustamisesta yhtiön johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosille 2022–2024, jatkona
aiemmille, vuosina 2019, 2020 ja 2021 päätetyille ohjelmille. Järjestelmä koostuu
suoritusperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2022 (”PSP 2022”) päärakenteena
sekä ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2022 (”RSP 2022”) täydentävänä
palkkiojärjestelmänä.
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien
ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä sekä
avainhenkilöiden sitouttaminen yhtiöön ja sen strategisiin tavoitteisiin.
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022
Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä
kolmevuotisista ansaintajaksoista, jonka jälkeen mahdollinen osakepalkkio maksetaan.
Kunkin yksittäisen ansaintajakson alkaminen edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.
Ansaintajakso (PSP 2022–2024) alkoi vuoden 2022 alusta ja sen perusteella mahdol-
lisesti suoritettava osakepalkkio maksetaan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla
edellyttäen, että hallituksen ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet saavutetaan.
Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain
käteisenä. Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. PSP
2022–2024 ansaintajaksoon on oikeutettu osallistumaan noin 235 henkilöä mukaan
lukien myös Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenet.
Ansaintajaksoon 2022–2024 sovellettavat ansaintatavoitteet ovat segmentit
yhteensä osakekohtainen tulos (EPS) sekä segmentit yhteensä sijoitetun pääoman
tuottoprosentti (ROCE). PSP 2022–2024 -ohjelman perusteella maksettavien osake-
palkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 513 742 brutto-osaketta.
Jos henkilön työsuhde Nokian Renkailla päättyy ennen osakepalkkion maksamis-
päivää, hän ei pääsääntöisesti ole oikeutettu mihinkään palkkioon tämän ohjelman
perusteella.
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä 2022
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän
aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään kohdennetusti sitouttamamaan
Nokian Renkaiden avainhenkilöitä. Se koostuu vuosittain alkavista ehdollisista osake-
palkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma koostuu kolmen vuoden pituisesta rajoitusjaksosta,
jonka jälkeen ohjelman puitteissa luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Nokian
Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen
edellyttää hallituksen erillistä päätöstä.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle
yksittäiselle osallistujalle on, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palk-
kioiden maksamisajankohtaan saakka. Tämän edellytyksen lisäksi Nokian Renkaiden
johtoryhmän jäsenten palkitsemisen osalta on asetettu taloudellinen kynnysarvo, joka
on ylitettävä mahdollisen palkkion saamiseksi ehdollisesta osakepalkkiojärjestelmästä
2022. Taloudellisena mittarina toimii sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE).
Seuraava ohjelma ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä (RSP 2022–2024) alkoi
vuoden 2022 alusta ja sen nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan
vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Tämän ohjelman nojalla maksettavien osake-
palkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 120 000 brutto-osaketta.
Muita ehtoja
Nokian Renkaat soveltaa yhtiön johtoryhmän jäseniin osakeomistussääntöä. Sen
mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään
25 % yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan osakkeista, kunnes hänen osake-
omistuksensa arvo yhtiössä vastaa vähintään hänen kiinteän bruttomääräisen vuosi-
palkkansa määrää.
Hallitus arvioi, ettei osakepalkkiojärjestelmän yhteydessä lasketa liikkeelle uusia
osakkeita ja ettei järjestelmällä siten ole laimentavaa vaikutusta yhtiön rekisteröityyn
osakemäärään.
Maksut vuonna 2021 päättyneistä osakepalkkio-ohjelmista
Helmikuussa Nokian Renkaat Oyj:n hallitus hyväksyi osakepalkkiot ehdollisesta osake-
palkkiojärjestelmästä 2019–2021.
Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän 2019–2021 kolmen vuoden pituinen rajoitusjakso
päättyi tilikauden 2021 loputtua. Osakepalkkiojärjestelmään osallistui 17 avainhenkilöä
mukaan lukien johtoryhmän jäseniä. Nokian Renkaiden johtoryhmän jäsenille asetettu
taloudellinen kynnysarvo sijoitetun pääoman tuottoprosentille (ROCE) saavutettiin.
Maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä 46 600 Nokian Renkaat Oyj:n brutto-osaketta.
Palkkiot maksettiin maaliskuussa 2022. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä ei muuttunut.
Ehdollisessa osakepalkkiojärjestelmässä edellytyksenä osakepalkkion maksamiselle
17
yksittäiselle osallistujalle oli, että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkui palkki-
oiden maksamisajankohtaan saakka.
Suoritusperusteisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintakauden 2019–2021 (PSP
2019–2021) tavoitteita ei saavutettu, eikä osallistujille maksettu osakepalkkioita.
MERKITTÄVÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
SEKÄ KÄYNNISSÄ OLEVAT RIITA-ASIAT
Useat epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Nokian Renkaiden liiketoimintaan ja taloudel-
liseen suoritukseen. Konsernissa on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka
tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.
Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liit-
tyvien riskien, että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan
muuttuvassa toimintaympäristössä. Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään
tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä
toimenpiteet kunkin riskin osalta. Nokian Renkaiden kuvaukset liiketoiminnan riskeistä
sekä riskienhallinnasta löytyvät vuosittain julkaistavasta Selvityksestä hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä.
Ukrainan sota, siitä seuranneet pakotteet sekä vetäytyminen Venäjältä vaikuttavat
merkittävästi Nokian Renkaiden toimintaympäristöön ja aiheuttavat useita riskejä
Nokian Renkaiden liiketoiminnalle. Näihin lukeutuvat, muun muassa, kyky palvella
asiakkaita erityisesti Keski-Euroopassa, raaka-aineiden saatavuus ja kustannukset, kyky
säilyttää henkilöstö sekä Venäjältä vetäytymisen hallittu toteuttaminen. Konsernin
Venäjällä sijaitsevaa omaisuutta voidaan joutua edelleen alaskirjaamaan. Lokakuussa
Nokian Renkaat allekirjoitti sopimuksen Venäjän liiketoimintojen myynnistä Tatneft
PJSC:lle. Myyntiprosessi on kesken. Kaupan toteutuminen vaatii venäläisten viran-
omaisten hyväksynnän ja muiden edellytysten täyttymisen, mikä aiheuttaa huomat-
tavia epävarmuuksia liittyen kaupan lopulliseen ajankohtaan, hintaan, ehtoihin ja
toteutumiseen.
Ukrainan sodan aiheuttamien riskien lisäksi esimerkiksi seuraavat riskit voivat
mahdollisesti vaikuttaa Nokian Renkaiden kehitykseen:
• Nokian Renkaisiin kohdistuu riskejä liittyen kuluttajien luottamukseen sekä makro-
ekonomisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin. Poliittiset epävarmuustekijät voivat
aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja synnyttää kaupan esteitä sekä vaikuttaa yhtiön
myynti- ja luottoriskiin. Kielteinen talouskehitys voi lisätä tukkuasiakkaiden
maksuongelmia, jolloin Nokian Renkaat voi joutua kirjaamaan myyntisaatavien
arvonalentumisia.
• Renkaiden tukkukauppa ja vähittäiskauppa kehittyvät vastatakseen muuttuviin
asiakastarpeisiin. Uudet teknologiat kiihdyttävät tätä yhä lisääntyvällä digitalisaatiolla.
Epäonnistuminen myyntikanavan muutoksiin sopeutumisessa voisi aiheuttaa kiel-
teisen vaikutuksen Nokian Renkaiden taloudelliseen suoritukseen.
• Nokian Renkaiden menestys riippuu sen kyvystä innovoida ja kehittää uusia tuotteita
ja palveluita, jotka vetoavat asiakkaisiin ja kuluttajiin. Vaikka tuotteita testataan katta-
vasti, tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat sekä kyvyttömyys vastata suorituskykyyn
ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin voivat vahingoittaa Nokian Renkaiden mainetta
ja niillä voi tämän myötä olla kielteinen vaikutus taloudelliseen suoritukseen.
• Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset Nokian Renkaiden tuotantolaitok-
sissa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Keskeytykset logistiikassa
voivat vaikuttaa merkittävästi tuotantoon ja huippusesongin myyntiin.
• Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat on päättänyt investoida uuteen
tuotantokapasiteettiin Euroopassa ja kasvattaa ulkoistetun tuotannon osuutta.
Viivästymiset näissä toimissa voisivat aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian
Renkaiden taloudelliseen suoritukseen.
• Merkittävät vaihtelut raaka-aineiden hinnoissa voivat vaikuttaa katteisiin. Nokian
Renkaat hankkii luonnonkumin tuottajilta mm. Indonesiasta ja Malesiasta. Vaikka
Nokian Renkaat on määritellyt käytäntöjä, kuten Supplier Code of Conduct -sopi-
muksen, sekä prosesseja työolosuhteiden valvomista varten, se ei voi täysin valvoa
toimittajiensa toimia. Nokian Renkaat jatkaa toimittajaverkostonsa laajentamista
pienentääkseen yksittäisiin toimittajiin liittyvää riippuvuusriskiä. Raaka-aineiden
tuottajien toimiminen lakien, säännösten tai standardien vastaisesti tai poik-
keaminen käytännöistä, joita Euroopan unionissa tai kansainvälisessä yhteisössä
yleisesti pidetään eettisinä, voi vaikuttaa merkittävän kielteisesti Nokian Renkaiden
maineeseen.
• Rengasteollisuuteen voi kohdistua ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, kuten
muutoksia kuluttajien rengasmieltymyksissä, lainsäädännöllisiä muutoksia tai säässä
tapahtuvien ääri-ilmiöiden vaikutuksia luonnonkumin tuottajiin. Nokian Renkaat
on sitoutunut vähentämään toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä torjuakseen
ilmastonmuutosta. Yhtiö laskee toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt
vuosittain ja vähentää niitä systemaattisesti. Yksityiskohtaisempi selostus Nokian
Renkaiden ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista on saata-
villa yhtiön internetsivuilla www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus/ymparisto/
ilmastonmuutokseen-liittyvat-riskit-ja-mahdollisuudet/.
• Valuuttakurssiriski koostuu transaktioja valuuttamuunnosriskistä. Merkittävimpiä
valuuttariskejä aiheuttavat Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunu sekä Yhdysvaltain
ja Kanadan dollari. Noin 65 % konsernin myynnistä syntyy euroalueen ulkopuolella.
Tässä osavuosikatsauksessa on käytetty seuraavia ruplan valuuttakursseja: 85,3
vuoden 2021 lopussa, 98,0 tammi–maaliskuun 2022 keskikurssi, 84,5 tammi−kesäkuun
2022 keskikurssi, 76,3 tammi–syyskuun 2022 keskikurssi, 70,4 tammi−joulukuun 2022
keskikurssi ja 77,9 vuoden 2022 lopussa (lähde: Refinitiv).
• Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen toimivuus on elintärkeää
Nokian Renkaille. Suunnittelemattomat katkokset kriittisissä tietojärjestelmissä ja
18
verkkopalveluissa voivat aiheuttaa häiriötilanteita ja haitata toiminnan jatkuvuutta.
Tällaiset järjestelmät ja palvelut voivat olla myös kyberhyökkäysten kohteena, mikä voi
johtaa salassa pidettävien tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösten tai immateri-
aalioikeuksien loukkaamiseen, tuotantokatkoksiin tai mainehaittoihin.
• Finanssivalvonta teki toukokuussa 2017 Keskusrikospoliisille tutkintapyynnön
mahdollisesta arvopaperimarkkinarikoksesta. Lokakuussa 2020 syyttäjä ilmoitti
päätöksestään nostaa syytteen epäillystä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedotta-
misrikoksesta yhteensä kuutta väitettynä tekoaikana 2015–2016 yhtiön hallituksessa
ja toimitusjohtajana toiminutta henkilöä vastaan. Syyttäjä vaatii myös yhteisösakon
määräämistä yhtiölle. Lisäksi neljää Nokian Renkaiden työntekijänä vuonna 2015 toimi-
nutta henkilöä syytettiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi
kaikki syytteet ja syyttäjän vaatimukset kesäkuussa 2022 antamallaan tuomiolla.
Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä.
• COVID-19-pandemia muodostaa lyhytaikaisen riskin Nokian Renkaiden liiketoiminnalle
ja toimintaympäristölle. Yhtiö on tehnyt proaktiivisia toimenpiteitä pandemian vaiku-
tusten hillitsemiseksi ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Näistä toimista
huolimatta epävarmuus pandemian kestosta, sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet
sekä näistä johtuva taloudellisen toiminnan hidastuminen voivat vaikuttaa nega-
tiivisesti Nokian Renkaiden toimintoihin ja toimitusketjuun sekä yhtiön tuotteiden
kysyntään ja hinnoitteluun.
Nokian Renkaiden riskianalyysi kiinnittää erityisesti huomiota myös yhteiskuntavastuu-
riskeihin, joista merkittävimmät ovat tuotteen laatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja
ihmisoikeuksiin liittyvät riskit. Tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakkaiden tietoihin liittyvät
selvitykset ja hankkeet ovat jatkuvasti erityisenä painopistealueena.
Veroriidat
Huhtikuussa 2021 Nokian Renkaat vastaanotti verohallinnolta verovuosien 2015–2016
verotarkastusta koskevan päätöksen, jonka mukaan yhtiö velvoitettiin maksamaan
yhteensä 1,9 milj. euroa jälkiveroja, veronkorotuksia ja viivästyskorkoja. Yhtiö kirjasi
maksetut verot saamisiin. Nokian Renkaat piti veroviranomaisen näkemystä perusteet-
tomana ja valitti päätöksestä seuraavaan oikeusasteeseen.
Nokian Renkaat vastaanotti joulukuussa 2022 verotuksen oikaisulautakunnalta
positiivisen päätöksen, jonka mukaisesti yhtiölle määrätyt jälkiverot veronkorotuksineen
ja viivästysseuraamuksineen poistettiin. Verottaja palautti nämä yhtiölle täysimääräi-
sesti joulukuussa 2022 ja yhtiö raportoi ne kassavirrassaan samalla vuosineljänneksellä.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta oikaisulautakunnan
päätökseen.
Rutiininomaiset verotarkastukset Nokian Renkaiden konserniyhtiöissä voivat mahdol-
lisesti johtaa verojen uudelleenarviointiin.
UKRAINAN SOTA – YHTEENVETO NOKIAN RENKAIDEN
TOIMENPITEISTÄ VUONNA 2022
Venäjän 24.2. aloittama sota Ukrainassa vaikuttaa merkittävästi Nokian Renkaiden
toimintaympäristöön ja tuotantokapasiteettiin.
8.4. EU ilmoitti uusista pakotteista Venäjää vastaan, jotka vaikuttavat Nokian
Renkaiden liiketoimintaan. Pakotteet kielsivät renkaiden tuonnin Venäjältä EU:hun ja
tiettyjen raaka-aineiden viennin EU:sta Venäjälle sekä rajoittivat kuljetuksia Venäjältä
ja Venäjälle. Pakotteisiin sisältyi 10.7. saakka ulottunut siirtymäkausi. Renkaiden tuonti
Venäjältä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan päättyi heinäkuussa.
28.6. Nokian Renkaiden hallitus päätti aloittaa yhtiön hallitun vetäytymisen Venäjältä.
Ukrainan sodasta ja siitä seuranneista, kiristyneistä pakotteista johtuen Nokian Renkaat
Oyj:llä ei ole enää edellytyksiä jatkaa toimintaa kestävällä tavalla Venäjällä. Sopimus
Venäjän liiketoimintojen myynnistä allekirjoitettiin 28.10. Myyntiprosessi on kesken.
Nokian Renkaat on päättänyt investoida uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa
ja aloittaa yhteistyön sopimusvalmistajien kanssa valikoitujen henkilöautorenkaiden
valmistuksesta. Samalla yhtiö on jatkanut tuotantokapasiteettinsa kasvattamista
tehtaillaan Nokialla Suomessa ja Daytonissa Yhdysvalloissa.
Renkaiden tuontirajoitteet eivät vaikuta Nokian Renkaat Oyj:n raskaiden renkaiden
liiketoimintaan, koska kaikki Nokian Renkaiden raskaat renkaat valmistetaan Suomessa.
Raskaiden renkaiden myynti ja vienti Venäjälle lopetettiin sodan vuoksi ensimmäisellä
vuosineljänneksellä. Nokian Renkaat ei ole koskaan myynyt renkaita Venäjän armeijalle,
eikä Venäjän valtio ole Nokian Renkaiden asiakas.
Nokian Renkaat on tehnyt aktiivisesti toimenpiteitä hallitakseen henkilöstöönsä ja
liiketoimintaansa kohdistuvia Ukrainan sodan vaikutuksia. Alla on listattu 24.2. alkaen
tehtyjä toimenpiteitä:
Terveys- ja turvallisuustoimenpiteet:
• Aktiivinen sisäinen viestintä tilanteesta organisaatiossa ja tuen tarjoaminen Nokian
Renkaiden henkilöstölle
• Päivittäinen yhteydenpito ukrainalaisiin kollegoihin heidän ja heidän perheidensä
auttamiseksi ja turvaamiseksi
• Ukrainan humanitaariseen apuun lahjoittaminen
Operatiiviset toimenpiteet:
• Pakotteiden noudattaminen
• Kriisiryhmän perustaminen ja varautumissuunnitelmien aktivointi taloudellisten ja
operatiivisten vaikutusten rajoittamiseksi
• Ukrainassa ja Venäjällä toimivasta henkilöstöstä ja johdosta huolehtiminen
• Investointien pysäyttäminen Venäjän tuotantoon sekä raskaiden renkaiden myynnin ja
viennin lopettaminen Venäjälle
19
• Henkilöautorenkaiden tuonnin lopettaminen Venäjältä Eurooppaan ja Pohjois-
Amerikkaan heinäkuussa
• 28.6. hallitus päätti aloittaa hallitun vetäytymisen Venäjältä. Osana vetäytymis-
prosessia yhtiö teki toisella vuosineljänneksellä 300,7 milj. euroa arvonalennuksia
ja alaskirjauksia. Sopimus Venäjän liiketoimintojen myynnistä allekirjoitettiin 28.10.
Myyntiprosessi on kesken
• Tuotannon hajauttaminen maantieteellisesti nopeuttamalla suunnitelmia investoida
uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa, jatkamalla henkilöautorenkaiden kapasi-
teetin kasvattamista Suomen- ja Yhdysvaltain-tehtailla sekä aloittamalla yhteistyön
renkaiden sopimusvalmistajien kanssa. 1.11. Nokian Renkaiden hallitus päätti investoida
noin 650 milj. euroa uuteen henkilöautorengastehtaaseen Romaniassa
• Kustannusten hallinta leikkaamalla ja lykkäämällä vuodelle 2022 suunniteltuja toimia,
harkinnanvaraisten kulujen karsiminen
Taloudelliset toimenpiteet:
• Hallitus muutti 30.3. osinkoehdotustaan vuoden 2022 yhtiökokoukselle 1,32 eurosta/
osake 0,55 euroon/osake (2020: 1,20 euroa). Muutettu osinkoehdotus vähensi
maksettavien osinkojen määrää 106 miljoonalla eurolla uuden kapasiteetin rahoittami-
seksi Eurooppaan
• Toimenpiteitä yhtiön rahoitusaseman ja sen joustavuuden varmistamiseksi
• Yhtiön vahvan taseen käyttö vaikeina aikoina
VENÄJÄLTÄ VETÄYTYMINEN
Lokakuussa Nokian Renkaat allekirjoitti sopimuksen Venäjän liiketoimintojen myynnistä
Tatneft PJSC:lle. Myyntiprosessi on vielä kesken. Kaupan velattoman arvon arvioidaan
olevan noin 400 miljoonaa euroa. Lopulliseen kauppahintaan vaikuttavat muun muassa
kassavarat ja käyttöpääoman määrä sekä ruplan ja euron valuuttakurssimuutokset.
Kaupan toteutuminen vaatii venäläisten viranomaisten hyväksynnän ja muiden
edellytysten täyttymisen, mikä aiheuttaa huomattavia epävarmuuksia liittyen kaupan
lopulliseen ajankohtaan, hintaan, ehtoihin ja toteutumiseen. Epävarmuuksista johtuen
lopulliset taloudelliset vaikutukset, muun muassa muuntoerot mukaan lukien, voidaan
arvioida vasta kaupan toteuduttua.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Muutoksia osakkeenomistuksessa
Tapahtuma-
päivä Osakkeenomistaja Kynnys
%-osuus
osakkeista
ja äänistä
%-osuus
osakkeista
ja äänistä
rahoitus-
välineiden
kautta
% yhteensä
3.1.2023
BlackRock, Inc Alle 5 % Alle % Alle % Alle %
4.1.2023 Norges Bank (The
Central Bank of Norway) Yli 5 % , % , % , %
5.1.2023
BlackRock, Inc Yli 5 % , % , % , %
9.1.2023 Norges Bank (The
Central Bank of Norway) Alle 5 % , % , % , %
10.1.2023
BlackRock, Inc Yli 5 % , % , % , %
10.1.2023
Société Générale SA Yli 5 % , % , % , %
11.1.2023
BlackRock, Inc Alle 5 % , % , % , %
12.1.2023
BlackRock, Inc Alle 5 % Alle % Alle % Alle %
12.1.2023 Norges Bank (The
Central Bank of Norway) Yli 5 % , % , % , %
16.1.2023
BlackRock, Inc Yli 5 % , % , % , %
17.1.2023 Norges Bank (The
Central Bank of Norway) Alle 5 % , % , % , %
18.1.2023 Norges Bank (The
Central Bank of Norway) Yli 5 % , % , % , %
18.1.2023
BlackRock, Inc Yli 5 % , % , % , %
18.1.2023
Société Générale SA Alle 5 % , % , % , %
24.1.2023
Société Générale SA Yli 5 % , % , % , %
1.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % , % , % , %
2.2.2023 BlackRock, Inc Alle 5 % Alle % Alle % Alle %
3.2.2023 BlackRock, Inc Yli 5 % , % , % , %
OLETUKSET VUODELLE 2023
Nokian Renkaat arvioi ensimmäisen vuosipuoliskon olevan heikko johtuen kapasiteet-
tirajoitteen aiheuttamasta toimituskyvyn heikkenemisestä henkilöautorenkaissa sekä
liiketoiminnan kausiluonteisuudesta. Toista vuosipuoliskoa tukevat talvi- ja all season
-rengassesonki sekä sopimusvalmistuksen kautta saatava volyymi.
Raskaissa renkaissa yleisellä taloudellisella kehityksellä saattaa olla negatiivinen
vaikutus kysyntään vuonna 2023.
OHJEISTUS VUODELLE 2023
Vuonna 2023 Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevaihdon odotetaan olevan
1 300–1 500 milj. euroa ja segmentit yhteensä liikevoittomarginaalin 6–8 %. Segmentit
20
yhteensä liikevoiton odotetaan syntyvän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla johtuen
liiketoiminnan kausiluonteisuudesta.
Vuodesta 2023 alkaen segmentit yhteensä liikevaihto ja segmentit yhteensä liike-
voitto eivät sisällä Venäjää tai muita eriä, jotka eivät ilmennä Nokian Renkaiden liiketoi-
minnan operatiivista kehitystä.
HALLITUKSEN ESITYS YHTIÖN VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 716,1 milj. euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti,
jos osinkoa maksetaan enimmäismäärä:
Osinkoa jaetaan 0,55 euroa/osake
eli yhteensä 76,0 milj. euroa
jätetään omaan pääomaan 640,1 milj. euroa
Yhteensä 716,1 milj. euroa
Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,35 euroa osakkeelta osakkeenomistajalle,
joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 28.4.2023 merkitty Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää, että ensimmäisen erän osinko
maksetaan 11.5.2023.
Lisäksi hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättä-
mään enintään 0,20 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta joulukuussa. Hallitus
päättää asiasta 31.10.2023 pidettäväksi suunnitellussa kokouksessaan. Yhtiö julkistaa
hallituksen päätöksen mahdollisesta toisesta osinkoerästä erikseen ja vahvistaa
samassa yhteydessä asiaankuuluvat täsmäytys- ja maksupäivät.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut
olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako
vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen julkaistaan 3.4.2023 alkavalla viikolla.
Helsinki 7.2.2023
Nokian Renkaat Oyj
Hallitus
21
20222021202020192018
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
20222021202020192018
Liikevaihto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto
Segmentit
yhteensä
liikevoitto-%
Milj. euroa
Segmentit yhteensä liikevoitto-%
0
400
800
1 200
1 600
2 000
0
10
20
30
40
50
20222021202020192018
EUR
Segmentit
yhteensä
tulos/osake
Osinko/osake
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
%
0
5
10
15
20
25
20222021202020192018
0
5
10
15
20
25
30
35
20222021202020192018
Milj. euroa
0
50
100
150
200
250
300
20222021202020192018
Milj. euroa
2022 2021
Henkilöautonrenkaat
Raskaat Renkaat
Vianor
2022 2021
Pohjoismaat
Muu Eurooppa
Venäjä ja Aasia
Amerikka
Milj. euroa 2022 2021 2020 2019 2018
Liikevaihto , , , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto , , , , ,
Segmentit yhteensä
liikevoitto-% , , , , ,
2022 2021 2020 2019 2018
Henkilöstö
Milj. euroa 2022 2021 2020 2019 2018
Bruttoinvestoinnit , , , , ,
Euroa
2022 2021 2020 2019 2018
Segmentit yhteensä
tulos/osake , , , ,
)
,
Osinko/osake ,
)
, , , ,
1)
Segmentit yhteensä tulos/osake 2019 pois lukien verokiistojen päätösten
1,08 euron vaikutus oli 1,98 euroa.
2)
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osakekohtaisen osingon
enimmäismäärästä
2022 2021 2020 2019 2018
Segmentit yhteensä
ROCE, % ,
,
, , ,
Milj. euroa 2022 2021 2020 2019 2018
T&K-kulut , , , , ,
LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN, % LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖITTÄIN
1)
, %
1)
Sisältää sisäisen myynnin
LIIKEVAIHTO JA SEGMENTIT YHTEENSÄ LIIKEVOITTO* HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
BRUTTOINVESTOINNIT
SEGMENTIT YHTEENSÄ TULOS/OSAKE* JA
OSINKO/OSAKE
SEGMENTIT YHTEENSÄ ROCE*
T&K-KULUT
* Vertailukelpoiset Segmentit yhteensä -luvut vuosille 2019–2022, aiemmat vuodet raportoitu IFRS:n mukaisesti
22
0
20
40
60
80
20222021202020192018
%
–30
–20
–10
0
10
20222021202020192018
%
20222021202020192018
0
10
20
30
40
Liikevaihto
Segmentin
liikevoitto
Segmentin
liikevoitto-%
Milj. euroa
Segmentin liikevoitto-%
0
400
800
1 200
1 600
0
50
100
150
200
250
300
20222021202020192018
0
10
20
30
40
50
60
Liikevaihto
Segmentin
liikevoitto
Segmentin
liikevoitto-%
Milj. euroa
Segmentin liikevoitto-%
0
100
200
300
400
20222021202020192018
0
1
2
3
4
Liikevaihto
Segmentin
liikevoitto
Segmentin
liikevoitto-%
Milj. euroa
Segmentin liikevoitto-%
2022 2021 2020 2019 2018
Omavaraisuusaste,
% , , , , ,
2022 2021 2020 2019 2018
Netto velkaantumis-
aste, % , –, –, , –,
Milj. euroa
2022 2021 2020 2019 2018
Liikevaihto , , , , ,
Segmentin
liikevoitto , , , , ,
Segmentin
liikevoitto-% , , , , ,
Milj. euroa
2022 2021 2020 2019 2018
Liikevaihto , , , , ,
Segmentin
liikevoitto , , , , ,
Segmentin
liikevoitto-% , , , , ,
Milj. euroa
2022 2021 2020 2019 2018
Liikevaihto , , , , ,
Segmentin
liikevoitto , , , , ,
Segmentin
liikevoitto-% , , , , ,
OMAVARAISUUSASTENETTOVELKAANTUMISASTE
HENKILÖAUTONRENKAAT
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto*
VIANOR
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto*
RASKAAT RENKAAT
Liikevaihto ja segmentin liikevoitto*
* Vertailukelpoiset segmenttiluvut vuosille 2019–2022, aiemmat vuodet raportoitu IFRS:n mukaisesti
23
Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013
Liikevaihto 1 776,1 1 714,1 1 313,8 1 595,8 1 595,6 1 572,5 1 391,2 1 360,1 1 389,1 1 521,0
muutos, % 3,6 % 30,5 % –17,1 % 0,0 % 1,5 % 13,0 % 2,3 % –2,1 % –8,7 % –5,7 %
Käyttökate (EBITDA)
1)
194,4 425,6 275,9 441,7 465,8 463,7 395,2 378,6 398,5 479,0
Poistot 154,9 140,5 131,0 125,2 93,4 98,3 84,7 82,6 89,8 93,5
Arvonalentumiset
2)
155,7 17,0 24,9
Liikevoitto (EBIT) –116,2 268,2 120,0 316,5 372,4 365,4 310,5 296,0 308,7 385,5
% liikevaihdosta –6,5 % 15,6 % 9,1 % 19,8 % 23,3 % 23,2 % 22,3 % 21,8 % 22,2 % 25,3 %
Tulos ennen veroja –146,3 258,2 106,0 336,7 361,7 332,4 298,7 274,2 261,2 312,8
% liikevaihdosta –8,2 % 15,1 % 8,1 % 21,1 % 22,7 % 21,1 % 21,5 % 20,2 % 18,8 % 20,6 %
Oman pääoma tuotto (ROE), % –11,5 % 13,1 % 5,2 % 24,6 % 20,0 % 15,1 % 18,7 % 19,6 % 16,0 % 13,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % –6,0 % 13,7 % 6,0 % 17,6 % 23,3 % 22,4 % 19,9 % 20,3 % 19,2 % 21,8 %
Taseen loppusumma 2 209,7 2 383,5 2 336,7 2 332,6 2 092,9 1 877,4 1 975,7 1 754,8 1 797,0 2 062,9
Korollinen nettovelka 140,9 –98,7 –17,2 41,1 –315,2 –208,3 –287,4 –209,7 –164,6 –56,4
Omavaraisuusaste, % 64,9 % 68,4 % 65,3 % 75,9 % 71,0 % 78,2 % 73,8 % 70,8 % 67,5 % 67,6 %
Velkaantumisaste, % 9,8 % –6,1 % –1,1 % 2,3 % –21,2 % –14,2 % –19,7 % –16,9 % –13,6 % –4,1 %
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat –4,3 396,5 422,4 219,8 536,9 234,6 364,4 283,4 323,4 317,6
Bruttoinvestoinnit 129,9 119,6 149,9 290,1 226,5 134,9 105,6 101,7 80,6 125,6
% liikevaihdosta 7,3 % 7,0 % 11,4 % 18,3 % 14,2 % 8,6 % 7,6 % 7,5 % 5,8 % 8,3 %
Tutkimus- ja kehittämismenot 29,6 31,9 22,7 22,7 20,8 21,8 20,3 18,7 16,6 16,1
% liikevaihdosta 1,7 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,4 % 1,2 % 1,1 %
Osingonjako 76,0 182,5 165,9 219,5 218,1 214,2 208,0 202,0 193,5 193,3
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana 4 947 4 941 4 859 4 942 4 790 4 630 4 433 4 421 4 272 4 194
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Tunnusluvut
Luvut miljoonia euroja, ellei toisin mainittu 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013
Tulos/osake (EPS), euroa –1,27 1,49 0,62 2,89 2,15 1,63 1,87 1,80 1,56 1,39
muutos, % –185,1 % 140,2 % –78,5 % 78,1 % 32,4 % –13,0 % 3,6 % 15,1 % 12,9 % –45,0 %
Tulos/osake (EPS, laimennettu), euroa –1,27 1,49 0,62 2,89 2,14 1,61 1,86 1,80 1,56 1,39
muutos, % –185,1 % 140,2 % –78,5 % 35,2 % 32,5 % –13,2 % 3,2 % 15,0 % 12,9 % –43,5 %
Kassavirta/osake (CFPS), euroa –0,03 2,87 3,05 3,89 3,91 1,72 2,70 2,12 2,43 2,39
muutos, % –101,1 % –6,0 % –21,5 % –0,7 % 127,2 % –36,3 % 27,4 % –12,7 % 1,4 % –19,2 %
Osinko/osake, euroa 0,55
3)
Osinko/tulos, % –43,3 % 88,5 % 192,9 % 39,5 % 73,9 % 96,7 % 82,6 % 83,9 % 92,9 % 105,2 %
Oma pääoma/osake, euroa 10,37 11,78 11,01 12,76 10,79 10,74 10,75 9,24 9,07 10,45
P/E-luku –7,5 22,3 46,4 8,9 12,5 23,3 19,0 18,4 13,0 25,2
Osinkotuotto, % 5,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 5,9 % 4,1 % 4,3 % 4,5 % 7,1 % 4,2 %
Osakekannan markkina-arvo 31,12. 1 330,9 4 626,1 4 003,7 3 560,6 3 702,9 5 188,7 4 814,0 4 458,3 2 708,1 4 647,7
Osakemäärä keskimäärin, milj. kpl 138,25 138,22 138,46 138,17 137,26 136,25 134,86 133,63 133,16 132,65
laimennettuna, milj. kpl 138,25 138,22 138,46 138,38 138,14 137,28 135,56 133,74 135,10 137,62
Osakemäärä 31,12. milj. kpl 138,25 138,22 138,22 138,72 137,79 136,75 135,68 134,39 133,17 133,29
Osinkoon oikeutettu osakemäärä, milj. kpl 138,25 138,22 138,22 138,92 138,07 137,28 135,93 134,69 133,47 133,34
1)
DA EBITDA:ssa sisältää arvonalentumiset vuodesta 2020 eteenpäin
2)
Arvonalentumiset on esitetty vuodesta 2020 eteenpäin
3)
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
24
Laskentakaavat
Oman pääoman tuotto, % =
(ROE)
Tilikauden tulos
× 100
Oma pääoma (ka)
Sijoitetun pääoman tuotto, % =
(ROCE)
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rah.kulut
× 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (ka)
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma
× 100
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste, % =
Korollinen nettovelka
× 100
Oma pääoma
Tulos / osake, euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1)
keskimäärin tilikauden aikana
Tulos / osake (laimennettu
2)
), euro =
(EPS)
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden osakeantioikaistu ja laimennettu
2)
lukumäärä
1)
keskimäärin tilikauden
aikana
Kassavirta / osake, euro =
(CFPS)
Liiketoiminnan kassavirta
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1)
keskimäärin tilikauden aikana
Osinko / osake, euro =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä
Osinko / tulos, % =
Tilikaudelta jaettu osinko
× 100
Tilikauden tulos
Oma pääoma / osake, euro =
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
1)
31.12.
P/E-luku =
Pörssikurssi 31.12.
Tulos/osake
Osinkotuotto, % =
Nimellisosinko / osake
Pörssikurssi 31.12.
1)
ilman omia osakkeita
2)
optioiden laimennusvaikutus otettu huomioon osakkeiden tilikauden keskimääräisen markkinahinnan ylittäessä määritetyn merkintähinnan
KONSERNIN TUNNUSLUVUT
25
TILINPÄÄTÖS 2022
Tilinpäätös
26
KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS
Milj. euroa 1.1.–31.12. | Viite | 2022 | 2021 |
Liikevaihto | (1) | ||
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | (3)(7)(8) | – | – |
Bruttokate | |||
Liiketoiminnan muut tuotot | (4) | ||
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut | (7)(8) | – | – |
Hallinnon kulut | (6)(7)(8) | – | – |
Liiketoiminnan muut kulut | (5)(7)(8) | – | – |
Liikevoitto | – | ||
Rahoitustuotot | (9) | ||
Rahoituskulut | (10) | – | – |
Tulos ennen veroja | – | ||
Verokulut | (11) | – | – |
Tilikauden tulos | – | ||
| Jakautuminen | |||
Emoyrityksen omistajille | – | ||
| Jakautuminen | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu | |||
osakekohtainen tulos (EPS): | (12) | ||
Laimentamaton (euroa) | – | ||
Laimennettu (euroa) | – |
Milj. euroa 1.1.–31.12. | Viite | 2022 | 2021 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |||
Tilikauden tulos | – | ||
| Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin | |||
| siirtää tulosvaikutteisiksi, verojen jälkeen | |||
Voitot/Tappiot nettosijoituksen suojauksista | (11) | ||
Rahavirran suojaukset | (11) | ||
Ulkomaisiin yksiköihin liittyvät muuntoerot | |||
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | |||
Tilikauden laaja tulos yhteensä | – | ||
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
Emoyhtiön omistajille | – |
Konsernin tuloslaskelma
27
KONSERNIN TASE, IFRS
Milj. euroa 31.12. | Viite | 2022 | 2021 |
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | (13) | ||
Käyttöoikeusomaisuuserät | (15) | ||
Liikearvo | (14) | ||
Muut aineettomat hyödykkeet | (14) | ||
Osuudet osakkuusyrityksissä | (17) | ||
Pitkäaikaiset sijoitukset | (17) | ||
Muut saamiset | (16)(18) | ||
Laskennalliset verosaamiset | (19) | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
Vaihto-omaisuus | (20) | ||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | (21)(29) | ||
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | |||
Rahavarat | (22) | ||
Varat yhteensä | (1) |
Milj. euroa 31.12. | Viite | 2022 | 2021 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | (23)(24) | ||
Osakepääoma | |||
Ylikurssirahasto | |||
Omat osakkeet | – | – | |
Muuntoerot | – | – | |
Arvonmuutosrahasto | |||
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |||
Kertyneet voittovarat | |||
Oma pääoma yhteensä | |||
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
Laskennalliset verovelat | (19) | ||
Korolliset velat | (27)(29) | ||
Muut velat | |||
| Lyhytaikaiset velat | |||
Ostovelat ja muut velat | (28) | ||
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | |||
Varaukset | (26) | ||
Korolliset velat | (27)(29) | ||
Velat yhteensä | (1) | ||
Oma pääoma ja velat yhteensä |
Operatiivisesta liiketoiminnasta aiheutuvaa käyttöpääoman vaihtelua katetaan 500 miljoonan euron määräisellä
kotimaisella yritystodistusohjelmalla.
Korolliset velat sisältävät 92,6 miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 36,5 miljoonaa euroa lyhytaikaista
vuokrasopimusvelkaa.
Konsernin tase
28
| Milj. euroa 1.1.–31.12. | Viite | 2022 | 2021 |
Tilikauden tulos | – | ||
| Oikaisut | |||
Poistot ja arvonalentumiset | (7) | ||
Rahoitustuotot ja -kulut | (9)(10) | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut | |||
oikaisut | |||
Tuloverot | (11) | ||
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | |||
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten | |||
lisäys (–) / vähennys (+) | – | – | |
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) | – | – | |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen | |||
lisäys (+) / vähennys (–) | – | ||
Käyttöpääoman muutos | – | ||
| Rahoituserät ja verot | |||
Saadut korot ja muut rahoituserät | |||
Maksetut korot ja muut rahoituserät | – | – | |
Maksetut tuloverot | – | – | |
Rahoituserät ja verot | – | – | |
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) | – | ||
| Investointien rahavirta | |||
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | (13)(14) | – | – |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden | |||
luovutustulot | |||
Ostetut konserniyhtiöt | (2) | – | |
Muu investointien rahavirta | – | ||
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) | – | – |
| Milj. euroa 1.1.–31.12. | Viite | 2022 | 2021 |
| Rahoituksen rahavirta | |||
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) | – | ||
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) | |||
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) | – | ||
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) | – | – | |
Vuokrasopimusvelkojen maksut | – | – | |
Saadut osingot | |||
Maksetut osingot ja muu voitonjako | – | – | |
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) | – | ||
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C) | – | – | |
Rahavarat tilikauden alussa | |||
Valuuttakurssien muutosten vaikutus | – | ||
Rahavarat tilikauden lopussa | (22) |
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS
Konsernin rahavirtalaskelma
29
LASKELMA KONSERNIN OMAN
PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
| Sijoitetun | |||||||||
| vapaan | |||||||||
| Arvon- | oman | Oma | |||||||
| Osake- | Ylikurssi- | Omat | Muuntoerot | muutos- | pääoman | Kertyneet | pääoma | ||
Milj. euroa | Viite | pääoma | rahasto | osakkeet | -rahasto | rahasto | rahasto | voittovarat | yht. |
Oma pääoma 1.1.2021 | – | – | – | ||||||
Tilikauden tulos | |||||||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella | |||||||||
| oikaistuna): | |||||||||
Rahavirran suojaukset | |||||||||
Nettosijoituksen suojaus | |||||||||
Muuntoerot | |||||||||
Tilikauden laaja tulos yhteensä | |||||||||
Osingonjako | (23) | – | – | ||||||
Osakeperusteiset maksut | (24) | ||||||||
Muut muutokset | – | ||||||||
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | – | – | |||||||
Oma pääoma 31.12.2021 | – | – | |||||||
Oma pääoma 1.1.2022 | – | – | |||||||
Tilikauden tulos | – | – | |||||||
| Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella | |||||||||
| oikaistuna): | |||||||||
Rahavirran suojaukset | |||||||||
Nettosijoituksen suojaus | |||||||||
Muuntoerot | |||||||||
Tilikauden laaja tulos yhteensä | – | – | |||||||
Osingonjako | (23) | – | – | ||||||
Osakeperusteiset maksut | (24) | – | – | ||||||
Muut muutokset | (19) | ||||||||
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | – | – | |||||||
Oma pääoma 31.12.2022 | – | – |
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
30
Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
31
41
42
Keskimääräinen painotettu lukumäärä 138 247 138 224
Osakeoptioiden vaikutus 0 0
Laimennettu keskimääräinen painotettu lukumäärä 138 247 138 224
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton –1,27 1,49
Laimennettu –1,27 1,49
45
46
51
52
53
54
55
56
57
59
60
64
66
68
69
70
71
72
Euroa 1.1.–31.12. Viite 2022 2021
Liikevaihto () , ,
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut ()() – , – ,
Bruttokate , ,
Myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen kulut ()() – , – ,
Hallinnon kulut ()()() – , – ,
Liiketoiminnan muut kulut ()() – , – ,
Liiketoiminnan muut tuotot , ,
Liiketulos – , ,
Rahoitustuotot ja -kulut () , ,
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,
Tilinpäätössiirrot () , – ,
Tuloverot () – , – ,
Tilikauden voitto , ,
EMOYRITYKSEN TULOSLASKELMA, FAS
Emoyrityksen tuloslaskelma
Emoyrityksen tase
EMOYRITYKSEN TASE, FAS
Euroa 31.12. Viite 2022 2021
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet () , ,
Aineelliset hyödykkeet () , ,
Osuudet saman konsernin yrityksissä () , ,
Osuudet osakkuusyrityksissä () , ,
Muut sijoitukset () , ,
Noteeraamattomat sijoitukset () , ,
Pysyvät vastaavat yhteensä , ,
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus () , ,
Pitkäaikaiset saamiset () , ,
Lyhytaikaiset saamiset () , ,
Rahat ja pankkisaamiset , ,
Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,
, ,
Euroa 31.12. Viite 2022 2021
VASTATTAVAA
Oma pääoma ()
Osakepääoma , ,
Ylikurssirahasto , ,
Omat osakkeet – , – ,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Kertyneet voittovarat , ,
Tilikauden voitto , ,
Oma pääoma yhteensä , ,
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Kertynyt poistoero () , ,
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma () , ,
Lyhytaikainen vieras pääoma () , ,
Vieras pääoma yhteensä , ,
, ,
Milj. euroa 1.1.–31.12. 2022 2021
Tilikauden voitto , ,
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset , ,
Rahoitustuotot ja -kulut –, –,
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, muut oikaisut , ,
Tuloverot , ,
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta –, ,
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–) / vähennys (+) , –,
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) –, –,
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (–) –, ,
Käyttöpääoman muutos –, –,
Rahoituserät ja verot
Saadut korot ja muut rahoituserät , ,
Maksetut korot ja muut rahoituserät –, –,
Saadut osingot , ,
Maksetut tuloverot –, –,
Rahoituserät ja verot –, ,
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat (A) –, ,
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –, –,
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot , ,
Investoinnit muihin sijoituksiin –, –,
Investointeihin käytetyt nettorahavarat (B) –, –,
Milj. euroa 1.1.–31.12. 2022 2021
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) –, –,
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (–) / vähennys (+) , ,
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) , –,
Maksetut konserniavustukset –, ,
Maksetut osingot ja muu voitonjako –, –,
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat (C) –, –,
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C) –, –,
Rahavarat tilikauden alussa , ,
Rahavarat tilikauden lopussa , ,
EMOYRITYKSEN RAHAVIRTALASKELMA, FAS
Emoyrityksen rahavirtalaskelma
Yleistä
Nokian Renkaat Oyj:n, kotipaikka Nokia, tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain-
säädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointi-
arvoon. Hankintameno määritetään noudattaen pääosin standardikustannuslaskentaa.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden
ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus
valmistuksen yleiskustannuksista ilman vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo
on arvioitu tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä
tuotteen valmiiksi saattamisesta sekä myynnistä johtuvilla menoilla. Vaihto-omaisuuden
arvossa huomioidaan epäkuranttiudesta johtuva arvon alentuminen.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla. Kokonaispoistojen ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus on
esitetty erillisenä eränä kohdassa tilinpäätössiirtojen kertymä. Suunnitelmapoistot
on laskettu taloudellista pitoaikaa vastaavina tasapoistoina alkuperäisestä
hankintamenosta.
Poistoajat ovat:
Aineettomat hyödykkeet 3–10 v.
Rakennukset 20–40 v.
Koneet ja kalusto 4–20 v.
Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 v.
Maa-alueiden, osakkeiden ja osuuksien arvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi sinä tilikautena,
jolloin ne syntyvät. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät merkittävät
kehitysmenot on aktivoitu pitkävaikutteisina menoina ja poistetaan vaikutusaikanaan.
Poistoaika on 3–5 vuotta.
Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminen
Eläkemenot perustuvat suomalaisten viranomaisten laatimiin ja säännöllisesti tarkistet-
taviin eläkelaskelmiin ja kirjataan tilikauden kuluksi.
Suomessa eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkevakuutusyhtiölle.
Oma pääoma
Yhtiön hankkimien omien osakkeiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Kun nämä osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat
transaktiokustannukset sekä tuloverojen vaikutus, merkitään omaan pääomaan.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Tilinpäätöshetkellä avoimena olevat valuuttamääräiset tase-erät ja termiinisopimukset
arvostetaan Euroopan Keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Kaikki rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Välittömät verot
Tuloslaskelman verot sisältävät verotettavan tuloksen perusteella lasketut välittömät
verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tilinpäätöksessä tilinpäätös siirtojen
kertymät esitetään täysimääräisinä taseessa, eikä niihin sisältyvää laskennallisen vero-
velan osuutta ole käsitelty velkana.
EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEET
Emoyrityksen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet
1. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN JA MARKKINA-ALUEITTAIN
Milj. euroa 2022 2021
Henkilöautonrenkaat , ,
Raskaat Renkaat , ,
Yhteensä , ,
Suomi , ,
Muut Pohjoismaat , ,
Muu Eurooppa , ,
Venäjä ja Aasia , ,
Amerikka , ,
Muut maat , ,
Yhteensä , ,
2. HENKILÖSTÖKULUT
Milj. euroa 2022 2021
Palkat ja palkkiot , ,
Eläkekulut , ,
Muut henkilösivukulut , ,
Yhteensä , ,
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajien
suoriteperusteiset palkat , ,
joista lisäpalkkioina , ,
Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty ehdoiltaan erityisiä eläkesitoumuksia eikä heidän palkkioista kerry
lakisääteistä eläkekulua. Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla ei ole lisäeläkejärjestelyä ja hänen eläkeikänsä määräytyy
lakisääteisen eläkkeen mukaan. Ks. myös Konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohta 34 Lähipiiritapahtumat.
Henkilöstö keskimäärin 2022 2021
Yhteensä
EMOYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedot
3. POISTOT
Milj. euroa 2022 2021
Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
, ,
Rakennukset
, ,
Koneet ja kalusto
, ,
Muut aineelliset hyödykkeet
, ,
Yhteensä
, ,
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Rakennukset
, ,
Koneet ja kalusto
, ,
Yhteensä
, ,
Toimintokohtaiset poistot
Tuotanto
, ,
Myynti, markkinointi ja tuotekehitys
, ,
Hallinto
, ,
Yhteensä
, ,
Toimintokohtaiset arvonalentumiset
Tuotanto
, ,
Hallinto
, ,
Yhteensä
, ,
4. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Milj. euroa 2022 2021
Tilintarkastuspalkkio
, ,
Veropalvelut
– ,
Muut palvelut
, ,
Yhteensä
, ,
5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Milj. euroa 2022 2021
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Yhteensä , ,
Korkotuotot pitkäaikaisista lainoista
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Yhteensä , ,
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä , –
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä , ,
Muilta , ,
Yhteensä , ,
Kurssierot (netto) –, –,
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista –, –,
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille –, –,
Muille –, –,
Muut rahoituskulut –, –,
Yhteensä –, –,
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,
6. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Milj. euroa 2022 2021
Poistoeron muutos
Aineettomat hyödykkeet , ,
Rakennukset , ,
Koneet ja kalusto –, –,
Muut aineelliset hyödykkeet , –,
Yhteensä –, ,
Muut tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset , –,
Yhteensä , –,
Tilinpäätössiirrot yhteensä , –,
7. TULOVEROT
Milj. euroa 2022 2021
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta –, –,
Edellisten tilikausien verot , ,
Yhteensä –, –,
8. PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Milj. euroa
Aineettomat
oikeudet
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Maa-
alueet Rakennukset
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Hankintameno 1.1.2022 , , , , , , ,
Lisäykset , , , , ,
Vähennykset –, –,
Siirrot erien välillä , , , , –,
Hankintameno 31.12.2022 , , , , , , ,
Kertyneet poistot 1.1.2022 –, –, –, –, –,
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,
Tilikauden poisto –, , –, –, –,
Arvonalentumiset –, –,
Kertyneet poistot 31.12.2022 –, –, –, –, –,
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 , , , , , , ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , , , , ,
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2022 , , – , , ,
Kokonais- ja sumupoistojen kertynyt erotus 31.12.2021 , , – , , ,
9. SIJOITUKSET
Milj. euroa
Osuudet saman
konsernin
yrityksissä
Osuudet
osakkuus-
yrityksissä
Muut
sijoitukset
Notee raamat-
tomat sijoitukset
Hankintameno 1.1.2022 , , , ,
Vähennykset , – , –
Lisäykset , – , –
Arvonalennukset –, – – –
Kurssiero – – – ,
Hankintameno 31.12.2022 , , , ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 , , , ,
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 , , , ,
10. VAIHTO-OMAISUUS
Milj. euroa 2022 2021
Aineet ja tarvikkeet , ,
Keskeneräinen tuotanto , ,
Valmiit tuotteet , ,
Kirjanpitoarvo yhteensä , ,
11. PITKÄAIKAISET SAAMISET
Milj. euroa 2022 2021
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , ,
Lainasaamiset muilta , ,
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , ,
Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty lainoja.
12. LYHYTAIKAISET SAAMISET
Milj. euroa 2022 2021
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset , ,
Lainasaamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Yhteensä , ,
Emoyhtiön konsernin sisäisistä saamisista 60,2 miljoonaa euroa koostuu
lyhytaikaisista saamisista ja 20,9 miljoonaa euroa pitkäaikaisista
saamisista Venäjällä sijaitsevista konserniyhtiöistä.
Myyntisaamiset , ,
Muut saamiset , ,
Siirtosaamiset , ,
Yhteensä , ,
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Rahoituserät , ,
Verot , ,
Sosiaalimaksut , ,
Tehdasinvestoinnit , ,
Laskuttamattomat toimitukset ja palvelut, tytäryritys , ,
Konserniavustus , –
Muut erät , ,
Yhteensä , ,
13. OMA PÄÄOMA
Milj. euroa 2022 2021
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1. , ,
Uusmerkinnät – –
Osakepääoma 31.12. , ,
Ylikurssirahasto 1.1. , ,
Emissiovoitot – –
Ylikurssirahasto 31.12. , ,
Sidottu oma pääoma yhteensä , ,
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. , ,
Emissiovoitot – –
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. , ,
Kertyneet voittovarat 1.1. , ,
Osingonjako –, –,
Kertyneet voittovarat 31.12. , ,
Omat osakkeet –, –,
Tilikauden tulos , ,
Vapaa oma pääoma yhteensä , ,
Oma pääoma yhteensä , ,
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta , ,
Omat osakkeet –, –,
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,
Tilikauden tulos , ,
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. , ,
14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Milj. euroa 2022 2021
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta , ,
Yhteensä , ,
Korottomat
Siirtovelat , ,
Yhteensä , ,
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,
15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Milj. euroa 2022 2021
Korolliset
Velat saman konsernin yrityksille
Rahoituslainat , ,
Yritystodistuslainat , –
Korolliset yhteensä , ,
Korottomat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat , ,
Siirtovelat , ,
Yhteensä , ,
Ostovelat , ,
Muut velat , ,
Siirtovelat , ,
Yhteensä , ,
Korottomat yhteensä , ,
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Palkat ja sosiaalimaksut , ,
Vuosialennukset, myynti , ,
Verot , ,
Rahoituserät , ,
Komissiot , ,
Ennakoidut takuukorvaukset , ,
Konserniavustukset – ,
Muut , ,
Yhteensä , ,
Konserni tai emoyritys eivät itse suoraan omista omia osakkeita.
Yhtiöllä on sopimus vuodelta 2017 ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa avainhen-
kilöiden osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Nokian Renkaiden kannustinosakkeet
ovat ulkopuolisen omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa
luovutetaan sen osallistujille. IFRS:n mukaisesti nämä 480 000 vuonna 2017 ja 500 000
vuonna 2020 uudelleenostettua osaketta raportoidaan konsernitaseessa omina osak-
keina. 31.12.2022 näiden osakkeiden määrä oli 670 426 kappaletta. Tämä osakemäärä
vastasi 0,48 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.
17. JOHDANNAISSOPIMUKSET
Milj. euroa 2022 2021
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , –,
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinit
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , –,
Valuuttaoptiot, ostetut
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , ,
Valuuttaoptiot, asetetut
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo –, –,
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , ,
Sähköjohdannaiset
Sähkötermiinit
Nimellisarvo , ,
Käypä arvo , ,
Korko- ja sähköjohdannaissopimusten realisoitumattomia arvonmuutoksia ei kirjata
tulosvaikutteisesti. Koronvaihtosopimus suojaa rahalaitoslainaan liittyviä tulevia
korkomaksuja ja sähkötermiinit puolestaan tulevaa sähkönhankintahintaa Suomessa.
Näiden johdannaissopimusten ehdot ovat yhteneväiset suojauskohteiden kanssa.
Koronvaihtosopimuksen ja sähkötermiinien rahavirrat toteutuvat seuraavien kolmen
vuoden aikana.
Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo on laskettu tilinpäätöshetken termiini-
kursseilla. Valuuttaoptioiden käypä arvo on puolestaan laskettu käyttäen optioiden
arvonmääritysmallia.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korkojohdannaisten käyvät arvot määritetään
tulevien rahavirtojen nykyarvona tilinpäätöshetken markkinakorkoihin perustuen.
Sähköjohdannaisten käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteerattuihin
markkinahintoihin tilinpäätöspäivänä.
16. VASTUUSITOUMUKSET
Milj. euroa 2022 2021
Omasta velasta
Pantit , ,
Konserni- ja osakkuusyritysten puolesta
Takaukset , ,
Pantit , ,
Velkojen ja sitoumusten vakuudeksi emoyhtiö on antanut takauksia yhteensä 115,0 miljoonaa
euroa (2021: 44,8 miljoonaa euroa).
Muut omat vastuut
Takaukset , ,
Leasing- ja vuokravastuut
Maksut vuodelta , ,
Maksut seuraavilta vuosilta , ,
18. YMPÄRISTÖVASTUUT JA -MENOT
Ympäristöön liittyvät kulut sisältyvät tuotannon kustannuksiin. Yhtiö on hoitanut ympä-
ristövelvoitteensa asianmukaisesti eikä sillä ole tiedossa olennaisia ympäristöön liittyviä
vastuita. Vuosikertomuksen ympäristöasioiden lisäksi Nokian Renkaat julkaisi erillisen
yritysvastuuraportin keväällä 2022.
Helsingissä helmikuun 7. päivänä 2023
Jukka Hienonen Pekka Vauramo
Heikki Allonen Susanne Hahn
Veronica Lindholm Inka Mero
Christopher Ostrander Jouko Pölönen
George Rietbergen Jukka Moisio
toimitusjohtaja
Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä helmikuun 8. päivänä 2023
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta, KHT
TILINPÄÄTÖKSEN
JA HALLITUKSEN
TOIMINTA-
KERTOMUKSEN
ALLEKIRJOITUKSET
TILINPÄÄTÖS-
MERKINTÄ
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Nokian Renkaat Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokian Renkaat Oyj:n (y-tunnus 0680006-8) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta
sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansain-
välisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja talou-
dellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
• Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkas-
tustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkin-
tamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilin tarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suori-
timme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme
mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen.
Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin
seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi-
tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Myyntituottojen kirjaaminen
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 1.
Konsernin myyntituotot kirjataan, kun tavaroiden tai palvelujen määräysvalta siirtyy
asiakkaalle. Myyntituotot ovat keskeinen taloudellisen suorituskyvyn mittari, mikä
seikka saattaa kannustaa kirjaamaan myyntituottoja ennenaikaisesti. Myyntituottojen
kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa johtuen konsernin eri markkina-alueilla käytettä-
vien sopimusehtojen monimuotoisuudesta.
Asiakkaille annettavat alennukset ja hyvitykset otetaan huomioon määritettäessä
myyntituottoja. Alennusten ja hyvitysten arviointi edellyttää myös johdon harkintaa
sekä myyntituottojen kirjaamishetkellä että kunkin raportointikauden päättyessä.
Edellä esitetystä johtuen myyntituottojen kirjaaminen oli tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu
merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Myyntituottojen kirjaamiseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon otta-
miseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
• Myyntituottojen, sisältäen annettavat alennukset ja hyvitykset, kirjaamiseen liittyvien
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden arviointi suhteessa IFRS-standardeihin.
• Myyntituottojen kirjaamisprosessin arviointi erityisesti liittyen kirjaamishetkeen sekä
alennusten ja hyvitysten laskentaan.
• Data-analyyttisten toimenpiteiden suorittaminen esimerkiksi analysoimalla myynti-
tuottojen kirjautumista saaduiksi rahasuorituksiksi.
• Myyntisopimusten sopimusehtoihin perehtyminen. Myyntituottojen katkon testaus
analyyttisin toimenpitein ja tarkastamalla yksittäisiä tapahtumia pistokokein ennen ja
jälkeen tilinpäätöspäivän. Myynnin alennusten ja hyvitysten testaus pistokokein.
• Edellisen tilinpäätöspäivän jälkeen annettujen hyvitysten analysointi.
• Konsernitilinpäätöksen myyntituottoihin liittyvien liitetietojen arviointi.
Venäjän liiketoiminnot
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoihin 1, 14 ja 29 sekä emoyhtiön liitetietoon 12.
Ukrainan sodasta ja siitä seuranneista kiristyneistä pakotteista johtuen konsernin johto
on todennut, että konsernilla ei ole enää edellytyksiä jatkaa toimintaa kestävällä tavalla
Venäjällä.
Osana vetäytymisprosessia Venäjältä Nokian Renkaat kirjasi vuoden 2022 toisella
vuosineljänneksellä –280,7 miljoonaa euroa Venäjän varoihin liittyviä arvonalentumisia.
Venäjän liiketoimintojen käsittely tilinpäätöksessä oli tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka, koska
• konsernitilinpäätöksessä liiketoimintoimintojen esittämistapaan ja arvostukseen; ja
• emoyhtiön tilinpäätöksessä saamisten arvostukseen
liittyy merkittävää johdon harkintaa ja arvioita.
Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu
merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Lokakuussa Nokian Renkaat Oyj allekirjoitti sopimuksen Venäjän toimintojensa
myynnistä Tatneft PJSC:lle. Myyntiprosessi on edelleen kesken. Kaupan toteutuminen
vaatii venäläisten viranomaisten hyväksynnän ja muiden edellytysten täyttymisen, mikä
aiheuttaa huomattavia epävarmuuksia liittyen kaupan lopulliseen ajankohtaan, hintaan,
ehtoihin ja toteutumiseen.
Venäjän liiketoimintoihin liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottami-
seksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
• Venäjän liiketoimintojen tilintarkastuksen ohjeistus ja seuranta Venäjän
tytäryhtiöiden tilintarkastajalle.
• Perehtyminen Nokian Renkaat Oyj:n ja Tatneft PJSC:n väliseen myyntisopimukseen.
• Johdon laatimien Venäjän liiketoimintojen arvonalentumislaskelmien testaus ja niiden
sisältämien oletusten arviointi.
• Venäjän liiketoimintojen esittämistavan ja niistä annettujen liitetietojen arviointi.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konserni-
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansain-
välisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emo yhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittä-
mään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen
perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei
ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonai-
suutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätök-
siin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen
ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankki-
mamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkit-
tävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johto-
päätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpää-
töksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastus kertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat
tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatka-
maan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,
yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perus-
tana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaa-
tiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme
konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilin-
tarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riip-
pumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkit-
tävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat
tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskerto-
muksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin
kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 30.3.2021 alkaen
yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimin-
takertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toiminta-
kertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen
sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme
saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen,
että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoi-
tava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta annettavat lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys tilinpäätöksen osoittamien
jakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuu-
vapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkasta-
maltamme tilikaudelta.
Helsingissä 8.2.2023
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI
NOKIAN RENKAAT OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
ESEF-varmennusraportti
Nokian Renkaat Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee
sitä, onko Nokian Renkaat Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen tyres-2022-12-31-.zip
tilikaudella 1. 1.-31. 12. 2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin
EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän
vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti,
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkein ESEF RTS
artiklan 4 mukaisesti, sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten
mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaati-
musten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttä-
neet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen
ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toiminta-
periaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskien.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaati-
musten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Nokian Renkaat Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös tilikaudelta 1. 1.–31. 12. 2022 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Nokian Renkaat Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
tilikaudelta 1. 1.–31. 12. 2022 on annettu 8. 2. 2023 päivätyllä tilintarkastuskertomuksel-
lamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa
tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 1. 3. 2023
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Mikko Järventausta
KHT
20222021202020192018
0
3
6
9
12
15
milj. kpl
0
10
20
30
40
50
20222021202020192018
EUR
Tietoa Nokian Renkaiden osakkeesta
TIETOA NOKIAN RENKAIDEN OSAKKEESTA
Osaketiedot
Markkina Nasdaq Helsinki
Listautumispäivä 1.6.1995
Valuutta euro
ISIN FI0009005318
Kaupankäyntitunnus TYRES
Reuters-tunnus TYRES.HE
Bloomberg-tunnus TYRES:FH
Markkina-arvoluokka OMXH Suuret yhtiöt
Toimiala Kulutustavarat
Toimialaluokka Autoteollisuus ja
-tarvikkeet
Osakkeiden lukumäärä
31.12.2022 138 921 750
Osakepääoma ja osakkeet
Yhtiöllä on yksi osakesarja ja jokaisella
osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen
oikeus osinkoon. Osinkoon oikeuttavien
osakkeiden lukumäärä 31.12.2022 oli
138 921 750 kappaletta.
Lue lisää: www.nokianrenkaat./yritys/
sijoittajat/osake/tietoa-osakkeesta/
OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAUMA OSAKEMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2022
Osakkeiden
määrä
Omistajien
määrä
%-osuus
omistajista
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
1–100 , ,
101–500 , ,
501–1 000 , ,
1 001–5 000 , ,
5 001–10 000 , ,
10 001–50 000 , ,
50 001–100 000 , ,
100 001–500 000 , ,
500 001– , ,
Yhteensä
OSAKKEEN OMISTUS OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2022
Osakkeiden
määrä
%-osuus
osakkeista
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat ,
Kotitaloudet yhteensä ,
Julkisyhteisöt ,
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä ,
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ,
Yhtiöt ,
Yhteensä
Lue lisää: www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/osake/suurimmat-omistajat/
Lue lisää: www.nokianrenkaat./yritys/
sijoittajat/osake/osakekurssi/
OSAKKEEN VAIHTO NASDAQ
HELSINGISSÄ 1.1.2018–31.12.2022
OSAKEKURSSIN KEHITYS NASDAQ
HELSINGISSÄ 1.1.2018–31.12.2022
Konsernirakenne
NOKIAN RENKAAT
KONSERNIRAKENNE
32,3 %
NOKIAN RENKAAT OYJ
NOKIAN DÄCK AB VIANOR HOLDING OY
NOKIAN DEKK AS VIANOR AB
NOKIAN TYRES AG VIANOR AS
NOKIAN TYRES GMBH VIANOR OY
NOKIAN TYRES CANADA INC. NORDIC WHEELS AB
NOKIAN TYRES U.S. HOLDINGS INC
NOKIAN TYRES INC.
NOKIAN TYRES U.S. OPERATIONS LLC
NOKIAN RENKAAT HOLDING OY
NT TYRE MACHINERY OY
TAA NOKIAN SHINA BELARUS
OOO NOKIAN SHINA, Vsevolozhsk
OOO NOKIAN TYRES, Vsevolozhsk
NOKIAN TYRES TRADING (SHANGHAI) CO LTD
NOKIAN TYRES EUROPE OPERATIONS SRL
NOKIAN TYRES SAS
NOKIAN TYRES S.R.O.
NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY
LEVYPYÖRÄ OY
TOV NOKIAN SHINA
TOO NOKIAN TYRES
OOO HAKKA INVEST
NOKIAN TYRES SPAIN S.L.U
NOKIAN TYRES SP Z O.O.
NOKIAN PORTTI OY
KIINTEISTÖ OY NOKIAN NOSTURIKATU 18
KIINTEISTÖ OY NOKIAN RENGASKATU 4
NOKIANVIRRAN ENERGIA OY
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUS-
JÄRJESTELMÄSTÄ 2022
I Johdanto
Vuonna 2022 Nokian Renkaat Oyj (jäljempänä ”Nokian Renkaat” tai ”Yhtiö”) noudatti
kaikilta osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa hallinnointikoodia, joka tuli
voimaan 1.1.2020 (”Hallinnointikoodi 2020”) ja tämän koodin sisältämiä suosituksia. Tämä
selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti.
Hallinnointikoodi 2020 on kokonaisuudessaan saatavilla osoitteesta www.cgnland..
Yhtiö noudattaa Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja
ja säännöksiä, Yhtiön yhtiöjärjestystä, hallituksen ja valiokuntien työjärjestyksiä, Nasdaq
Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja
Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita.
Yhtiö julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä dokumenttina
sekä osana taloudellista katsausta. Yhtiö on laatinut erillisen palkitsemisraportin
Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti. Selvitys ja mainittu raportti ovat saatavilla Yhtiön
verkkosivuilla www.nokianrenkaat. kohdassa Sijoittajat – Hallinnointi.
Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on yhtiökokouksen, yhtiöjärjestyksen,
hallituksen sekä toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän, edellä mainitun lainsää-
dännön ja sääntelyn sekä konsernin toimintapolitiikkojen, ohjeistusten ja toiminta-
tapojen muodostama kokonaisuus. Yhtiön hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä. Yhtiön tilintarkastajan mukaan selvitys ja siihen liittyvät kuvaukset
raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskien hallinnasta vastaavat taloudel-
lista raportointiprosessia. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta ajantasaisia
tietoja päivitetään Yhtiön verkkosivuille www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/.
SELVITYS HALLINTO- JA
OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2022
II Hallinnointia koskevat kuvaukset
Nokian Renkaat on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Nokia. Emoyhtiö
Nokian Renkaat Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat Nokian Renkaat -konsernin. Vastuu
Nokian Renkaat -konsernin hallinnosta ja toiminnasta on emoyhtiö Nokian Renkaat
Oyj:n hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous
valitsee Yhtiön hallituksen jäsenet sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheen-
johtajan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksesta ja hallitus nimittää
Yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön operatiivisen toiminnan johtamisessa toimitusjohtajaa
avustaa konsernin johtoryhmä.
Yhtiökokous
Yhtiössä ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka tehtävät ja menettelytavat
on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa
päätetään muun muassa Yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta sekä
vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Varsinaisessa
yhtiökokouksessa päätetään lisäksi hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen
jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta sekä heidän palkkioistaan. Yhtiökokouksessa
voidaan myös päättää esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osake-
anneista, optio-oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä Yhtiön
hallituksen määräämänä päivänä joko Yhtiön kotipaikassa tai Tampereen tai Helsingin
kaupungissa. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo sen aiheel-
liseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään yksi
kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.
Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia
yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä
ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajan tulee toimittaa
mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi
Yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun päivään mennessä.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen tulee julkaista Yhtiön verkkosivuilla.
Tämän lisäksi Yhtiö julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena. Kutsussa kerrotaan
kokouksessa käsiteltävät asiat.
Yhtiön yhtiöjärjestys on nähtävillä Yhtiön kotisivuilla osoitteessa
www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/.
Osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jos heidät on merkitty
osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Yhtiön osakasluetteloon
Yhtiön erikseen ilmoittamana täsmäytyspäivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen
Osakkeenomistajat
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
Tilintarkastajat
Sisäinen valvonta
Yhtiökokous
Hallitus
Tarkastusvaliokunta
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Nokian Renkaiden hallintorakenne
Vuonna 2022 Nimitystoimikuntaan nimitettiin seuraavat jäsenet:
• Pauli Anttila (sijoitusjohtaja, Solidium Oy), Solidium Oy:n nimeämänä
• Timo Sallinen (sijoitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma),
Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä
• Mikko Mursula (varatoimitusjohtaja, sijoitukset, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen), Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen nimeämänä
• Carl Petterson (toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo), Keskinäisen
Työeläkevakuutusyhtiö Elon nimeämänä
• Jukka Hienonen, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Nimitystoimikunta kokoontui toimikaudellaan viisi kertaa ja kaikki jäsenet osallistuivat
kaikkiin kokouksiin.
Nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle 2023 julkaistiin 7.12.2022.
Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla osoitteessa www.nokianrenkaat./
yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/osakkeenomistajien-nimitystoimikunta/.
Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous pidettiin poikkeuksellisin menettelyin
28.4.2022 Helsingissä Covid-19 -pandemian leviämisen rajoittamiseksi säädetyn
väliaikaisen lain (375/2021) nojalla, joka tuli voimaan 8.5.2021. Yhtiökokous vahvisti
tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
tilikaudelta 2021. Yhtiökokous päätti myös osingonmaksusta, hallituksen kokoon-
panosta ja palkkioista, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta sekä hallituksen
valtuutuksista päättää Yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta, osakeanneista
ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Lisäksi yhtiökokous
vahvisti Yhtiön toimielinten palkitsemisraportin. Kaikki yhtiökokoukseen liittyvät
asiakirjat löytyvät Yhtiön internetsivuilta www.nokianrenkaat./sijoittajat/.
Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 26.4.2023
klo 10.00.
omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista
varten.
Hallinnointikoodin 2020 mukaisesti hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten
sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa ja tilintarkastajan on oltava
läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ehdolla olevien on oltava
läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunta (jäljempänä ”Nimitystoimikunta”)
perustettiin 2020. Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan Nimitystoimikunnan
tehtäviin kuuluu valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset koskien hallituksen jäsenten
lukumäärää, hallituksen kokoonpanoa, puheenjohtajaa ja mahdollista varapuheenjoh-
tajaa sekä hallituksen ja valiokuntien jäsenten palkitsemista. Lisäksi Nimitystoimikunta
kartoittaa hallituksen jäsenten mahdollisia seuraajaehdokkaita.
Nimitystoimikunta koostuu viidestä jäsenestä, joista neljä jäsentä edustaa Yhtiön
neljää suurinta osakkeenomistajaa, jotka jokaisen vuoden kesäkuun ensimmäisenä
pankkipäivänä ovat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän Yhtiön osakasluettelon
perusteella suurimmat osakkeenomistajat, ja jotka haluavat nimittää jäsenen
Nimitystoimikuntaan. Nimitystoimikunnan viides jäsen on Yhtiön hallituksen puheenjoh-
taja. Nimitystoimikunnan ehdotuksiksi tulevat ehdotukset, joita on kannattanut ainakin
kolme Nimitystoimikunnan jäsentä.
Nimitystoimikunta on perustettu toimimaan siihen asti, kunnes yhtiökokous päättää
lakkauttaa sen. Nimitystoimikunnan jäsenten toimikausi päättyy Nimitystoimikunnan
työjärjestyksen mukaisesti tapahtuvaan seuraavan Nimitystoimikunnan valitsemiseen.
Nimitystoimikunnan jäsenet eivät ole oikeutettuja palkkioon Yhtiöltä jäsenyytensä
perusteella, ellei yhtiökokous toisin päätä.
Hallitus
Hallituksen toiminta
Hallitus huolehtii Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä
osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Hallituksella on yleistoimivalta niissä
Yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan
kuulu Yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät
on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä.
Näistä keskeisimpiä ovat:
• konsernitilinpäätöksen, puolivuosi- ja osavuosikatsausten hyväksyminen
• asioiden esittäminen yhtiökokoukselle
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• taloudellisen valvonnan järjestäminen.
Lisäksi työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee ja päättää konsernin kannalta talou-
dellisesti, liiketoiminnallisesti tai periaatteellisesti merkittävistä asioista, joihin kuuluvat
muun muassa:
• konsernin strategia ja taloudelliset tavoitteet
• konsernin toiminta-, budjetti- ja investointisuunnitelmat
• konsernin riskienhallinta- ja raportointimenettelyt
• konsernirakennetta ja -organisaatiota koskevat päätökset
• merkittävät yksittäiset investoinnit, yritysostot, -myynnit ja -järjestelyt
• konsernin rahoitukseen liittyvät politiikat
• konsernin johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät
• sovellettavien lakien ja säännösten sekä hallituksen hyväksymien Yhtiön ohjeistusten,
kuten Yhtiön liiketoimintaperiaatteiden, noudattamisen valvominen
• hallituksen valiokuntien nimittäminen sekä
• toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen.
Yhtiöllä on erillinen tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta.
Nokian Renkaiden toimitusjohtaja huolehtii siitä, että hallituksen jäsenillä on tarpeel-
liset ja riittävät tiedot Yhtiön toiminnasta. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelyta-
pojaan tekemällä vuosittain itsearvioinnin. Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja eivät
osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta heidän on lain mukaan jäävättävä
itsensä.
Hallituksen kokoonpano
Nokian Renkaiden yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja
enintään yhdeksän jäsentä. Nimitystoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle hallituksen
kokoonpanoa ja palkitsemista koskevan ehdotuksen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja
hallituksen kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen
ottaen huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehitysvaihe.
Hallituksen jäseniksi valituilla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus
käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.
Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous yhden vuoden mittaiseksi
toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä
ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuonna 2022 varsinainen
yhtiökokous valitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallituksen jäsenten joukosta
Nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Myös hallituksen jäsenten palkitsemisesta
päätetään varsinaisessa yhtiökokouksessa Nimitystoimikunnan ehdotuksen perusteella.
Hallituksen jäsenten tiedot
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 28.4.2022 hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä.
Hallituksen jäsenet Jukka Hienonen, Heikki Allonen, Veronica Lindholm, Inka Mero,
Christopher Ostrander, Jouko Pölönen ja Pekka Vauramo valittiin uudelleen. Raimo Lind
ei ollut käytettävissä uudelleenvalintaan. Uudeksi hallituksen jäseneksi päätettiin valita
Susanne Hahn. Varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi
Jukka Hienosen ja varapuheenjohtajaksi Pekka Vauramon.
Jukka Hienonen,
hallituksen puheenjohtaja (s. 1961)
Hallituksen jäsen vuodesta 2020.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
jäsen. Osakkeenomistajien nimitystoimi-
kunnan jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeinen työkokemus:
2010–2014 SRV Yhtiöt Oyj, toimitusjohtaja
2005–2010 Finnair Oyj, toimitusjohtaja
1995–2005 Stockmann Oyj, varatoimitus-
johtaja 2000–2005, johtaja 1995–2000
1991–1995 Timberjack Oy,
markkinointijohtaja
1985–1991 Kaukomarkkinat Oy, johtaja
1988–1991, edustaja, Moskova 1986–1988
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Juuri Partners Oy
Pekka Vauramo,
hallituksen varapuheenjohtaja
(s. 1957)
Hallituksen jäsen vuodesta 2018.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
jäsen.
Koulutus: Diplomi-insinööri
Päätoimi: Metso Outotec Oyj,
toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus:
2020– Metso Outotec Oyj, toimitusjohtaja
2018–2020 Metso Oyj, toimitusjohtaja
2013–2018 Finnair Oyj, toimitusjohtaja
2007–2013 Useita johtotehtäviä
Cargotecissa
1995–2007 Useita johtotehtäviä
Sandvikissa
1985–1995 Useita johtotehtäviä
Tamrockissa
Heikki Allonen (s. 1954)
Hallituksen jäsen vuodesta 2016.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
Koulutus: Diplomi-insinööri
Päätoimi: Hallitusammattilainen
Keskeinen työkokemus:
2008–2016 Patria Oyj, toimitusjohtaja
2004–2008 Fiskars Oyj, toimitusjohtaja
2001–2004 SRV Oyj, toimitusjohtaja
1992–2001 Wärtsilä Oyj, yrityssuunnittelu-
johtaja, johtokunnan jäsen
1986–1992 Oy Lohja Ab/Metra Oy Ab,
johtotehtäviä
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen varapuheenjohtaja: Savox Oy
Ab
Hallituksen jäsen: Lapti Group Oy, NRC
Group ASA ja Helsingin Satama Oy
Susanne Hahn (s. 1976)
Hallituksen jäsen vuodesta 2022.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Johtava osakas 1886Ventures ja
SKV Invest (Venture Portfolio Companies)
Keskeinen työkokemus:
2013–2020, Johtotason tehtäviä: Mercedes-
Benz AG, Daimler AG, Lab1886 Global
Innovation, neuvottelukunnan jäsen viidessä
NewTech-yhtiössä liittyen seuraaviin aloihin
Smart Mobility, Applied AI & Data ja Green-
Tech (esim. Volocopter GmbH), Johtaja,
Konsernitoiminnot ja HR:n johtoryhmän
jäsen
2007–2012, Useita johtotehtäviä, Mercedes-
Benz AG (pääosin T&K, tuotanto)
2000–2012 Daimler AG, Management
Trainee Program
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Strategisen neuvottelukunnan jäsen, Küster
Holding GmbH
Ohjausryhmän jäsen, Invest BW,
Baden-Württembergin innovaatio- ja
investointirahoitusohjelma
Veronica Lindholm (s. 1970)
Hallituksen jäsen vuodesta 2016.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Indoor Group Oy,
toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus:
2020– Indoor Group Oy, toimitusjohtaja
2015–2019 Finnkino Oy, toimitusjohtaja
2013–2015 Mondelez Finland,
toimitusjohtaja
2009–2013 Walt Disney Company Nordic,
VP, markkinointijohtaja
2008–2009 Walt Disney Studios,
Digitaalisen palvelun päällikkö EMEA
2000–2008 Walt Disney International
Nordic, markkinointijohtaja
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen jäsen: Suomen
Keskuskauppakamari
Inka Mero (s. 1976)
Hallituksen jäsen vuodesta 2014.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri
Päätoimi: Voima Ventures pääomasijoitus-
rahasto, toimitusjohtaja ja perustajajäsen
Keskeinen työkokemus:
2019– Voima Ventures I & II VC Fund,
toimitusjohtaja ja perustajajäsen
2008– KoppiCatch Oy, perustajajäsen ja
hallituksen puheenjohtaja
2016–2019 Pivot5 Oy (Industryhack
Oy), perustajajäsen ja hallituksen
puheenjohtaja
2006–2008 Playforia Oy, toimitusjohtaja
2005–2006 Nokia Oyj, johtaja
2001–2005 Digia Oyj, johtaja, myynti ja
markkinointi
1996–2001 Sonera Oyj, liiketoiminnan
kehitys- ja investointipäällikkö
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: KoppiCatch
Oy, Voima Ventures Oy, KuvaSpace Oy ja
Adamant Health Oy
Hallituksen jäsen: Musti Group Oyj, Betolar
Oy, Dispelix Oy, Elfys Oy ja Tactotek Oy
Neuvonantaja/työryhmän jäsen: Suomen
tekoälykeskus ja Työ- ja elinkeinoministe-
riön asettama Suomen kestävän kasvun
asiantuntijaryhmä
Christopher Ostrander (s. 1968)
Hallituksen jäsen vuodesta 2021.
Koulutus: B.Sc. (Mechanical Engineering);
M.Sc. (Engineering Management); MBA
Päätoimet: Toimitusjohtaja, Premier
Staing Solution, LLC; Osakas/
Puheenjohtaja, Kensington Hill Capital,
LLC; Osakas/Puheenjohtaja, Cornerstone
Consulting Organization, LLC
Keskeinen työkokemus:
2020– Toimitusjohtaja, Premier Staing
Solution, LLC
2017– Osakas/Puheenjohtaja, Kensington
Hill Capital, LLC; Cornerstone Consulting
Organization, LLC
2016–2018 Toimitusjohtaja ja hallintoneu-
voston (Advisory Board) puheenjohtaja,
Family Oice of Gardner & Sons
2015–2016 Toimitusjohtaja, AP Exhaust
Technologies
2011–2015 Johtaja, Amerikat, Cooper Tire
& Rubber Company
2004–2010 Vice President/General
Manager, myynti- ja markkinointijohtaja,
Eaton Corporation
1998–2004 Myynti- ja markkinointijohtaja
(jakelijaverkosto), The BOC Group
1991–1997 Kapteeni, Yhdysvaltain armeija
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Kensington
Hill Partners II, LLC ja Kensington Hill
Capital, LLC; Cornerstone Consulting
Organization, LLC; Tamarind Hill
Management, LLC, neuvonantaja (Limited
Partner Advisor),
Hallintoneuvoston puheenjohtaja:
Findlayn yliopisto
Jouko Pölönen (s. 1970)
Hallituksen jäsen vuodesta 2021.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri,
KHT-tilintarkastaja, eMBA
Päätoimi: Toimitusjohtaja, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Keskeinen työkokemus:
2018– Toimitusjohtaja, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
2013–2018 Toimitusjohtaja, OP
Yrityspankki Oyj (entinen Pohjola Pankki
Oyj)
2014–2018 Toimitusjohtaja, Helsingin
Seudun Osuuspankki (entinen Helsingin
OP Pankki Oyj)
2011–2014 Toimitusjohtaja, Pohjola
Vakuutus Oy, A-Vakuutus Oy ja
Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen,
Helsinki
2009–2010 Talous- ja rahoitusjohtaja,
Pohjola Pankki Oyj, Helsinki
2001–2008 Riskienhallintajohtaja, Pohjola
Pankki Oyj, Helsinki
1993–2001 Tilintarkastaja,
KHT-tilintarkastaja vuodesta 1999,
PricewaterhouseCoopers Oy, Helsinki
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja:
Työeläkevakuuttaja TELA ry ja Suomen
Pörssisäätiö
Hallituksen jäsen: Suomen Laatuyhdistys
ry ja Finanssiala ry (työeläkevakuutuksen
johtokunnan jäsen)
George Rietbergen (s. 1964)
Hallituksen jäsen vuodesta 2017.
Koulutus: Master of Business
Administration
Päätoimi: Koninklijke Oosterberg, CEO
Keskeinen työkokemus:
2021– Koninklijke Oosterberg, CEO
2017–2020 5Square Committed Capital,
osakas
2016–2017 Nokian Renkaat Oyj, hallituksen
neuvonantaja
2015–2016 Arriva Netherlands, COO
2013–2015 Goodyear Dunlop Tyres, toimi-
tusjohtaja, DACH
2012–2013 Goodyear Dunlop Tyres EMEA,
johtaja, Commercial Tyres
2010–2012 Goodyear Dunlop Tyres, toimi-
tusjohtaja, UK & Ireland
2001–2010 Goodyear Dunlop Tyres EMEA,
vähittäiskauppa- ja verkkokauppajohtaja
1998–2001 KLM Royal Dutch Airlines,
verkkokauppajohtaja
Hallituksen jäsenten
riippumattomuus
Hallitus arvioi jäsentensä riippumatto-
muutta vuosittain Hallinnointikoodin
2020 suosituksen mukaisesti. Hallituksen
arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet
ovat riippumattomia Yhtiöstä sekä Yhtiön
merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä
osakeomistus 31.12.2022
Yhtiön nykyisen hallituksen jäsenten Nokian Renkaat -omistukset Osakkeita, kpl
Jukka Hienonen, puheenjohtaja *
Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja
Heikki Allonen, jäsen
Susanne Hahn, jäsen
Veronica Lindholm, jäsen
Inka Mero, jäsen
Christopher Ostrander, jäsen
Jouko Pölönen, jäsen
George Rietbergen, jäsen
Yhteensä
* Lisäksi 7 592 osaketta vakuutuskuoren sisällä, ei äänioikeutta
Hallituksen kokoukset, hallituksen jäsenten osallistuminen
kokouksiin sekä päätöksentekoon ilman kokousta
Helmikuun lopusta lähtien Ukrainan sota leimasi vuotta 2022, aiheuttaen suurta epävar-
muutta Nokian Renkaiden toimintaympäristöön sekä sen tuotantokapasiteettiin. Tästä
syystä vuonna 2022 Nokian Renkaiden hallitus keskittyi normaalien vastuidensa ohella
erityisesti sodan vaikutuksiin Nokian Renkaiden toimintaan ja liiketoimintastrategiaan.
Maaliskuussa hallitus päätti nopeuttaa suunnitelmia investoida uuteen tuotantoka-
pasiteettiin Euroopassa. Kesäkuussa hallitus päätti aloittaa vetäytymisen Venäjältä.
Lokakuussa hallitus päätti uuden tehtaan rakentamisesta Romaniaan.
Vuonna 2022, hallitus kokoontui yhteensä 15 kertaa sekä teki kaksi kertaa päätöksiä
ilman kokousta. Lisäksi hallituksella oli useita valmistelevia kokouksia ja jatkuvaa vuoro-
puhelua käytiin yhtiön johtoryhmän kanssa liittyen Ukrainan sotaan ja sen seurauksiin.
Hallituksen jäsenten osallistuminen vuonna 2022 kokouksiin/
päätöksentekoon kokoontumatta
Osallistuminen/kokoukset
tai päätöksenteko
kokoontumatta
Jukka Hienonen, puheenjohtaja /
Susanne Hahn, jäsen 28.4.2022 alkaen /
Pekka Vauramo, varapuheenjohtaja /
Heikki Allonen, jäsen /
Raimo Lind, jäsen 28.4.2022 saakka /
Veronica Lindholm, jäsen /
Inka Mero, jäsen /
Christopher Ostrander, jäsen /
Jouko Pölönen, jäsen /
George Rietbergen, jäsen /
Hallituksen monimuotoisuus
Yhtiö näkee monimuotoisuuden menestystekijänä, joka mahdollistaa Nokian Renkaiden
strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kasvun. Käytännössä
monimuotoisuus tarkoittaa, että huomioidaan erilaiset tekijät, kuten sukupuoli, ikä ja
kansallisuus sekä jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri
ammattialoilta ja teollisuuden sektoreilta, joilla konserni pääasiassa toimii. Myös johta-
miskokemus ja henkilökohtaiset osaamisalueet huomioidaan.
Hallituksessa tulee olla vähintään kaksi edustajaa kummastakin sukupuolesta. Jos
kaksi jäsenehdokasta on yhtä päteviä, vähemmistössä olevan sukupuolen edustaja
asetetaan etusijalle. Nykyinen hallitus täyttää tämän tavoitteen. Hallituksen jäsenillä
on merkittävää kokemusta muun muassa teollisuudesta, kuluttajaliiketoiminnasta ja
talousjohtamisesta. Nimitystoimikunta seuraa monimuotoisuuden tilaa ja edistymistä.
Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat nähtävillä Yhtiön
internetsivuilla osoitteessa www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheen-
johtajista ja jäsenistä. Vuonna 2022 hallituksella oli kaksi valiokuntaa: henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Valiokunnissa on oltava vähintään
kolme jäsentä, joilla on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja
kokemus. Ainakin yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava kokemusta laskenta-
toimesta tai tilintarkastuksesta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enem-
mistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön
on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton
merkittävistä osakkeenomistajista. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän muut
jäsenet eivät saa olla henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniä.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee hallitukselle ehdotuksen Yhtiön toimi-
tusjohtajasta ja hänelle maksettavasta palkasta ja kannustinpalkkioista. Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta tekee hallitukselle ehdotuksen myös konsernin johtoryhmän
nimityksistä, palkoista ja kannustinpalkkioista. Valiokunta valmistelee myös ehdotuksen
hallitukselle Yhtiön osakepalkkiojärjestelmien allokaatioista ja perusteista sekä muista
kannustinpalkkiojärjestelmistä. Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tärkeimpiä
tehtäviä ovat palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin laatiminen hallitukselle ja
toimitusjohtajalle sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Valiokunnalla ei ole
itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa
valiokunnalle osoittamiensa tehtävien hoitamisesta.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2022 Veronica Lindholm
(puheenjohtaja), Jukka Hienonen ja Pekka Vauramo.
Valiokunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2022.
Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä Yhtiöstä että Yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvien säänneltyjen tehtävien hoitami-
sessa ja raportoi toiminnastaan hallitukselle. Valiokunnalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa,
vaan hallitus tekee päätöksensä kollektiivisesti ja on vastuussa valiokunnalle osoitta-
miensa tehtävien hoitamisesta.
Valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan tehtävänä on valvoa, että Yhtiön
kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus, tilintarkastus,
riskienhallinta sekä compliance-toiminto on asianmukaisesti järjestetty. Valiokunta
seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia ja merkittäviä muutoksia kirjausperiaatteissa
sekä taseeseen arvostetuissa erissä. Tämän lisäksi valiokunta käsittelee Yhtiön hallinto-
ja ohjausjärjestelmästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen
raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
pääpiirteistä.
Valiokunta seuraa tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintar-
kastusta sekä arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja tilin-
tarkastajan tarjoamia muita kuin tilintarkastuspalveluita. Lisäksi valiokunta käsittelee
tilintarkastuskertomuksen ja mahdollisen tilintarkastuspöytäkirjan sekä tilintarkastajan
valiokunnalle esittämän täydentävän raportin. Valiokunta valmistelee tilintarkastajan
valintaa koskevan päätösehdotuksen. Lisäksi tarkastusvaliokunta tarkkailee ja arvioi,
miten sopimukset ja muut oikeustoimet Yhtiön ja Yhtiön lähipiirin välillä ovat normaalin
liiketoiminnan ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä noudatettavien ehtojen
mukaisia sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalla on
oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2022 Raimo Lind (puheenjohtaja ja jäsen
28.4.2022 saakka), Jouko Pölönen (puheenjohtaja 28.4.2022 lähtien), Heikki Allonen ja
Inka Mero. Yhtiön päävastuullinen tilintarkastaja osallistuu pääsääntöisesti valiokunnan
kokouksiin.
Valiokunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2022.
Kaikki jäsenet ovat riippumattomia sekä Yhtiöstä että Yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Hallituksen jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2022
Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta Tarkastusvaliokunta
Jukka Hienonen /
Pekka Vauramo /
Heikki Allonen /
Susanne Hahn
Raimo Lind (Puheenjohtaja ja jäsen
28.4.2022 saakka) /
Veronica Lindholm (Puheenjohtaja) /
Inka Mero /
Christopher Ostrander
Jouko Pölönen (Puheenjohtaja 28.4.2022
lähtien) /
George Rietbergen
Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä
Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa Yhtiön juoksevaa
hallintoa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtajan tehtävänä on informoida hallitusta Yhtiön liiketoiminnan ja taloudel-
lisen tilanteen kehityksestä. Toimitusjohtaja valmistelee Yhtiön strategian ja tavoitteet
hallitukselle. Toimitusjohtaja vastaa myös hyväksytyn strategian ja suunnitelmien
toteuttamisesta. Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varain-
hoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan valitsee Yhtiön hallitus. Jukka
Moisio on toiminut Yhtiön toimitusjohtajana 27.5.2020 lähtien.
Jukka Moisio (s. 1961)
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, MBA
Asema: Toimitusjohtaja 27.5.2020−
Keskeinen työkokemus:
2008–2019 Huhtamäki Oyj, toimitusjohtaja
2004–2008 Ahlstrom Oyj, toimitusjohtaja
1991–2004 Ahlstrom Oyj, useita johtotehtäviä
1989–1991 McKinsey & Company, konsultti
Keskeisimmät luottamustehtävät:
Hallituksen puheenjohtaja: Paulig Oy ja Sulapac Oy
Hallituksen jäsen: Metsä Board Oyj
Toimitusjohtajan ja hänen määräysvaltayhteisöjensä
Nokian Renkaat -omistukset 31.12.2022
Osakkeita
Jukka Moisio, toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa Yhtiön strategian valmis-
telussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä käsitellä asioita, joihin liittyy merkittäviä
taloudellisia tai muita vaikutuksia, kuten esimerkiksi yritysjärjestelyitä ja organisaatio-
muutoksia. Johtoryhmän jäsenet kantavat päävastuun omista liiketoiminta-alueistaan
ja toiminnoistaan. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvia tehtäviä.
Konsernin kokouskäytännön mukaisesti johtoryhmä kokoontuu noin 11 kertaa vuodessa.
Kokouksiin osallistuu toimitusjohtajan lisäksi liiketoimintayksiköiden, liiketoiminta-
alueiden ja funktioiden johto.
Jukka Moisio (s. 1961)
• Toimitusjohtaja
• Kauppatieteiden maisteri, Master of
Business Administration
• Osakkeita 18 000
Johtoryhmä 31.12.2022
Tarkempia tietoja johtoryhmän jäsenistä on yhtiön verkkosivuilla
www.nokianrenkaat./yritys/sijoittajat/hallinto-ja-ohjausjarjestelma/konsernin-johtoryhma/
Päivi Antola (s. 1971)
• Viestintä, sijoittajasuhteet ja brändi
• Filosoan maisteri, CEFA
• Osakkeita 2 374
Anna Hyvönen (s. 1968)
• Henkilöautonrenkaat ja Vianor
• Tekniikan lisensiaatti
• Osakkeita 16 889
Adrian Kaczmarczyk (s. 1971)
• Tuotanto, toimitusketju ja hankinnat
• Dipl. Ing. Engineering, Master of
Business Administration
• Osakkeita 1 353
Teemu Kangas-Kärki (s. 1966)
• Talous ja rahoitus
• Kauppatieteiden maisteri
• Osakkeita 9 049
Jukka Kasi (s. 1966)
• Tuotteet ja innovaatiot
• Diplomi-insinööri
• Osakkeita 6 455
Päivi Leskinen (s. 1965)
• Henkilöstö
• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Osakkeita 0
Manu Salmi (s. 1975)
• Raskaat Renkaat ja Nokian-tehdas
• Upseerin tutkinto, Kauppatieteiden
maisteri, Master of Business
Administration
• Osakkeita 18 405
III Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista
Sisäinen valvonta
Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että Yhtiön
toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten sekä Yhtiön liiketoimintaperiaat-
teiden mukaista. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoit-
teena on varmistaa, että Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu Yhtiön
soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olennaisesti oikeat
tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa, että taloudellinen raportointi on
täsmällistä ja luotettavaa. Konsernissa on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille
yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat toimintapolitiikat ja ohjeet, joiden tarkoi-
tuksena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista.
Konsernin liiketoiminnot koostuvat Henkilöautonrenkaat-, Raskaat Renkaat- ja Vianor
-liiketoimintayksiköistä. Henkilöautonrenkaat-liiketoimintayksikkö on jaettu edelleen
seuraaviin liiketoiminta-alueisiin: Pohjoismaat, muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka sekä
Muut. Raskaat Renkaat- ja Henkilöautonrenkaat -liiketoimintayksiköt vastaavat omasta
toiminnastaan, sen tuloksesta, riskienhallinnasta, taseesta ja investoinneista eri funkti-
oiden tukemana. Konserniin kuuluvat myyntiyhtiöt toimivat tuotteiden jakelukanavana
paikallisilla markkina-alueilla.
Tytäryhtiöt ovat vastuussa omasta päivittäisestä toiminnastaan ja hallinnostaan.
Ne raportoivat kyseisen liiketoiminta-alueen johtajalle ja Vianor-ketju raportoi Vianor-
liiketoimintayksikön johtajalle.
Hallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta. Valvontamekanismeja ohjaa
johto ja niitä toteuttaa koko organisaatio. Sisäinen valvonta on kiinteä osa konsernin
toimintaa kaikilla tasoilla. Päävastuu valvonnasta on Yhtiön operatiivisella johdolla.
Jokainen esimies on velvollinen järjestämään vastuullaan olevassa toiminnassa riittävän
valvonnan ja seuraamaan sen toimivuutta jatkuvasti. Talous- ja rahoitusjohtaja vastaa
taloushallinnon ja raportoinnin prosessien sekä niiden sisäisen valvonnan järjestämi-
sestä. Konsernin sisäisen ja ulkoisen laskennan vastuut on keskitetty emoyhtiön talous-
funktioon, joka vastaa muun muassa eri alueiden talousinformaation tuottamisesta ja
sen oikeellisuudesta.
Konsernitilinpäätöksen (IFRS) laatimisprosessi siihen liittyvine valvontatoimenpitei-
neen sekä raportointiprosessiin liittyvät toimenkuvat ja vastuualueet on määritelty.
Yhtiön talousfunktio tuottaa konsernitason ja eri alueiden konsolidoinnit ja infor-
maation. Konsernin kukin juridinen yhtiö tuottaa Yhtiön talousosaston valvonnassa
oman informaationsa laadittuja ohjeita ja paikallista lainsäädäntöä noudattaen.
Tilinpäätösstandardien tulkinta ja soveltaminen on keskitetty konsernin emoyhtiön
talousfunktioon, joka myös valvoo näiden standardien noudattamista.
Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa
tietoa, jotta johto pystyy seuraamaan tavoitteiden saavuttamista ja valvontame-
kanismien tehokkuutta. Tämä kattaa sekä taloudellisen että muun informaation,
joka saadaan tietojärjestelmien sekä muiden sisäisten ja ulkoisten kanavien kautta.
Taloushallinnon ohjeistus ja muu ohjeistus on jaettu intranetissä, ja henkilöstölle järjes-
tetään tarvittaessa koulutusta ohjeistukseen liittyen. Kommunikointi liiketoimintayksi-
köiden kanssa on jatkuvaa. Yhtiön tulosta seurataan sisäisesti kuukausiraportoinnilla,
jota täydennetään päivitetyillä ennusteilla.
Sijoittajaviestintä
Nokian Renkaiden sijoittajasuhteiden tavoitteena on välittää osakemarkkinoille sään-
nöllisesti ja johdonmukaisesti olennaista, oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Nokian
Renkaiden osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Periaatteina ovat tasapuolisuus,
avoimuus ja täsmällisyys.
Riskienhallinta
Konsernissa on käytössä hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee stra-
tegisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Konsernin
riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien
että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa
toimintaympäristössä.
Riskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin.
Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, poli-
tiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviin riskeihin, maine- ja maariskeihin, brändiin, tuoteke-
hitykseen, ilmastonmuutokseen ja vastuullisuuteen sekä investointeihin. Toiminnalliset
riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin Yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa
tai järjestelmissä, sopimusriskeihin, vaatimusten noudattamattomuuteen tai ulkoisiin
tapahtumiin, kuten esimerkiksi ennalta tunnistamattomiin toimintaympäristön muutok-
siin, kyber- ja tietoturvauhkiin, toimitusketjun hallintaan tai raaka-ainehintojen muutok-
siin. Rahoitusriskit liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, likviditeettiin ja
jälleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinkoriskit ovat peräisin
omaisuuden menetyksestä, liiketoiminnan keskeytymisestä, puutteista tai virheistä
työntekijöiden turvallisuudessa tai ympäristöasioiden hallintajärjestelmissä.
Ukrainan sota, siitä seuranneet pakotteet sekä vetäytyminen Venäjältä vaikuttavat
merkittävästi Nokian Renkaiden toimintaympäristöön ja aiheuttavat useita riskejä
Nokian Renkaiden liiketoiminnalle. Näihin lukeutuvat, muun muassa, kyky palvella
asiakkaita erityisesti Keski-Euroopassa, raaka-aineiden saatavuus ja kustannukset, kyky
säilyttää henkilöstö sekä Venäjältä vetäytymisen hallittu toteuttaminen. Konsernin
Venäjällä sijaitsevaa omaisuutta voidaan joutua edelleen alaskirjaamaan. Yhtiö ilmoitti
28.10. allekirjoittaneensa sopimuksen Venäjän liiketoimintojen myynnistä Tatneft PJSC:n
kanssa. Kaupan toteutuminen vaatii venäläisten viranomaisten hyväksynnän ja muiden
edellytysten täyttymisen, mikä aiheuttaa huomattavia epävarmuuksia liittyen kaupan
lopulliseen ajankohtaan, hintaan, ehtoihin ja toteutumiseen.
Rengassaatavuuden turvaamiseksi Nokian Renkaat on päättänyt investoida
uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa ja kasvattaa ulkoistetun tuotannon
osuutta. Viivästymiset näissä toimissa voisivat aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Nokian
Renkaiden taloudelliseen suoritukseen.
Ukrainan sodan aiheuttamien riskien lisäksi merkittävimpiin riskeihin lukeutuvat
kuluttajien luottamukseen sekä makrotaloudellisiin ja geopoliittisiin olosuhteisiin liittyvät
riskit. Poliittiset epävarmuustekijät voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä ja ylimääräisiä
kaupan esteitä sekä vaikuttaa Yhtiön myynti- ja luottoriskiin. Rengasmarkkinat kehit-
tyvät vastatakseen muuttuviin kulutustarpeisiin. Epäonnistuminen uusien tuotteiden
ja palveluiden innovoimisessa ja kehittämisessä tai myyntikanavan muutoksiin tai uusiin
teknologioihin sopeutumisessa voivat vaikuttaa haitallisesti taloudelliseen tulokseen.
Odottamattomat tuotanto- tai toimituskatkokset tuotantolaitoksissa tai keskeytykset
logistiikassa voivat vaikuttaa merkittävästi sesonkimyyntiin. Ilmastonmuutos voi
aiheuttaa riskejä rengasteollisuuteen esimerkiksi kuluttajien rengasvalintojen, säänte-
lyssä tapahtuvien muutosten tai luonnonkumivalmistajia kohtaavien poikkeuksellisten
luonnonilmiöiden muodossa. Nokian Renkaiden riskianalyysissä kiinnitetään huomiota
erityisesti myös yhteiskuntavastuuriskeihin. Tietoturvaan ja -suojaan liittyvät analyysit ja
hankkeet ovat jatkuvasti painopistealueina.
Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen
suunnitellaan ja toteutetaan käytännön toimenpiteet ja jatkuva valvonta kunkin riskin
osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, sen pienentäminen
eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla ja
-toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään
riskejä ja varmistetaan riskienhallintatoimenpiteiden suorittaminen.
Vastuu riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja suurelta osin niiden hallinnasta on
delegoitu liiketoimintayksiköille ja -alueille sekä funktioille. Rahoitus on vastuussa
riskinhallintaprosessien, -menetelmien ja -työkalujen kehittämisestä ja ylläpidosta.
Yhtiön hallitus tarkastusvaliokunnan avustamana seuraa ja arvioi Yhtiön riskienhallinta-
järjestelmien tehokkuutta ja valvoo Yhtiön strategiaan ja toimintoihin liittyvien riskien
arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat
riskienhallintapolitiikan mukaisia. Riskianalyysissä esiin nousevat seikat huomioidaan
prosessien, vaatimustenmukaisuuden ja valvonnan kehityksessä sekä sisäisten tarkas-
tusten suunnittelussa. Yhtiön hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä vuosittain.
IV Muut annettavat tiedot
Sisäinen tarkastus
Konsernin sisäinen tarkastus arvioi ja tarkastaa suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti
riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallintoprosessien tehokkuutta. Sisäinen tarkastus
on itsenäinen ja objektiivinen toiminto, jonka tavoitteena on auttaa organisaatiota
saavuttamaan tavoitteensa. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet on vahvistettu
Yhtiön hallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen työjärjestyksessä.
Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa johtaa hallituksen alaisuudessa toimiva
sisäinen tarkastaja (CAE). Sisäisen tarkastuksen painopistealueet hyväksytään vuosit-
tain hallituksessa. Tarkastustoimeksiannot pohjautuvat Yhtiön toimintojen keskeisiin
strategisiin painopistealueisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sisäisen tarkastuksen toiminta
kattaa kaikki Nokian Renkaat -konsernin liiketoiminnot, yksiköt ja prosessit. Sisäinen
tarkastaja raportoi havainnoistaan ja sovituista kehitystoimenpiteistä tarkastusvalio-
kunnalle, hallitukselle, toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle ja Yhtiön johdolle.
Yhtiön hallitus seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta.
Vuonna 2022 sisäinen tarkastus keskittyi arvioimaan mm. eri liiketoiminta-alueiden
ja maaorganisaatioiden toimintaa, hallinnointijärjestelyjä ja riskejä, riskienhallintaa,
yritysvastuu- ja tietoturvallisuusasioita, eräiden lainsäädäntöjen kuten kansainvälisten
pakotteiden toteutumista yhtiön toiminnassa sekä eräitä väärinkäytösriskejä ja
-tapauksia. Vianorin sisäinen tarkastus keskittyy myyntipisteiden ohjaamiseen ja toimin-
tojärjestelmän mukaisen toiminnan varmistamiseen ja raportoi konsernin sisäiselle
tarkastajalle sekä maajohtajille.
Lähipiiriliiketoimet
Yhtiöllä on käytännöt, joiden avulla tunnistetaan ja määritellään sen lähipiiri, ja se arvioi
ja seuraa lähipiirin liiketoimia varmistaakseen, että kaikki eturistiriidat sekä Yhtiön
päätöksentekoprosessi otetaan huomioon asianmukaisella tavalla. Tarkastusvaliokunta
tarkkailee ja arvioi, miten sopimukset ja muut oikeustoimet Yhtiön ja sen lähipiirin
välillä noudattavat normaalin liiketoiminnan vaatimuksia ja toisistaan riippumattomien
osapuolten välillä noudatettavia ehtoja sovellettavien lakien ja säännösten mukaisesti.
Yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo lähipiirin liiketoimia osana Yhtiön normaaleja
raportointi- ja valvontamenettelyjä ja raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle.
Yhtiöllä on vain normaaliin liiketoimintaan kuuluvia lähipiiriliiketoimia ja niistä annetaan
tiedot taloudellisessa katsauksessa. Päätöksentekomenettelyt on lisäksi jäsennelty
siten, että eturistiriidat vältetään. Mikäli Yhtiöllä olisi liiketoimia, jotka eivät kuuluisi
sen normaaliin liiketoimintaan tai joissa ei noudatettaisi toisistaan riippumattomien
osapuolten välillä noudatettavia ehtoja, tällaiset liiketoimet olisi käsiteltävä tarkas-
tusvaliokunnassa, hyväksyttävä hallituksessa ja niistä kerrottaisiin taloudellisessa
katsauksessa.
Sisäpiirihallinto
Yhtiö noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Tämän lisäksi Yhtiö on laatinut
hallituksen hyväksymän erillisen sisäpiiriohjeen, joka täydentää muuta sisäpiirisääntelyä
ja sisältää ohjeita koskien sisäpiiriläisiä ja sisäpiirihallintoa.
Yhtiön sisäpiirihankkeisiin kuuluvat henkilöt lisätään hankekohtaisiin sisäpiiriluette-
loihin. Henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, eivät saa käydä kauppaa Yhtiön rahoitusvälineillä
hankkeen raukeamiseen tai julkistamiseen saakka. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon
merkitylle henkilölle ilmoitetaan luetteloon merkitsemisestä, siitä hänelle aiheutuvista
velvollisuuksista sekä sisäpiirihankkeen päättymisestä.
Yhtiö ylläpitää erillistä luetteloa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisissa
johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Vuonna 2022 tällaisia
henkilöitä olivat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä talous- ja rahoitusjohtaja.
Yhtiön em. johtotehtävissä toimiva henkilö saa tehdä kauppoja Yhtiön rahoitusväli-
neillä vain 30 vuorokauden aikana Yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osa- tai puolivuosi-
katsauksen julkistamispäivän jälkeen. Vastaava kaupankäyntioikeuden rajoitus on myös
konsernin johtoryhmän jäsenillä sekä henkilöillä, jotka osallistuvat Yhtiön taloudellisten
raporttien valmisteluun, ylläpitoon ja/tai julkistamiseen sekä henkilöillä, jotka käsitte-
levät Nokian Renkaat -konsernin raportointia ja ennusteita.
Nokian Renkaiden lakiasiainjohtaja vastaa kokonaisvaltaisesti Yhtiön sisäpiiri-
asioiden hoitamisesta sekä siihen liittyvästä viestinnästä (kaupankäyntirajoitukset,
johtohenkilöiden liiketoimien ilmoitus- ja julkistamisvelvollisuudet). Lakiasiainjohtaja
tarkastaa em. johtotehtävissä toimivien sekä heidän lähipiiriläistensä tiedot vähintään
kerran vuodessa. Talous- ja rahoitusjohtaja toimii sisäpiiriasioissa lakiasiainjohtajan
varahenkilönä.
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
Yhtiö on määritellyt prosessit, joiden avulla eri tahot voivat ilmoittaa epäillyistä
Yhtiön sisäpiiriohjetta tai muuta ohjeistusta koskevista rikkomuksista tai muista
väärinkäytöksistä. Yhtiön ulkopuoliset voivat käyttää esimerkiksi sähköpostiosoitetta
whistleblow@nokiantyres.com. Kaikki ilmoitukset väärinkäytöksistä tutkitaan nopeasti
ja luottamuksellisesti sekä mahdollisimman pitkälti ilmoittajan henkilöllisyyttä suojaten.
Tilintarkastus
Tilintarkastajalla on tärkeä rooli osakkeenomistajien nimittämänä valvovana elimenä.
Tilintarkastukset antavat osakkeenomistajille puolueettoman näkemyksen tilinpää-
töksen ja hallituksen toimintakertomuksen tekotavasta sekä Yhtiön kirjanpidosta ja
hallinnosta. Vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT
Mikko Järventausta. Tilintarkastajan toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiö-
kokouksen loppuun asti. Voimassa olevien säännösten mukaisten tehtäviensä lisäksi
tilintarkastaja raportoi tarkastushavainnoistaan konsernin johdolle.
Konsernin tilintarkastuspalkkiot olivat vuonna 2022 yhteensä 1 046 479,45 euroa
(2021: 659 804). Muista palveluista tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot olivat
yhteensä 68 200 euroa (2021: 94 282).
Vastuullisuus
Nokian Renkaiden ei-taloudellisten tavoitteiden keskiössä ovat uusien ympäristö- ja
turvallisuusinnovaatioiden kehittäminen tuotteisiin, CO
2
-päästöjen vähentäminen
Science Based Targets -ohjelman mukaisesti, entistäkin turvallisempi työympäristö sekä
toimittajien vastuullisuuden valvonta. Nokian Renkaat esimerkiksi:
• kasvattaa renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta
50 %:iin vuoteen 2030 mennessä
• vähentää sekä raaka-aineista että renkaista aiheutuvia CO
2
-päästöjä 25 %:lla vuosina
2018–2030
• vähentää tapaturmataajuutta (LTIF) 20 %:lla vuosittain
• on auditoinut 100 % aktiivisista korkean vastuullisuusriskiluokituksen toimittajista
vuoteen 2025 mennessä.
Kaikki ei-taloudelliset tavoitteet ovat nähtävillä www.nokianrenkaat./yritys/
vastuullisuus/perusperiaatteet/tavoitteemme-ja-saavutuksemme/.
Yhtiön vastuullisuustoimia johtaa konsernin johtoryhmän jäsen. Konsernin vastuul-
lisuuden ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää vastuullisuustyötä.
Ohjausryhmään kuuluu ylempää johtoa toimitusketjun ja hankintojen, tuotteiden ja
innovaatioiden, talouden, henkilöstöhallinnon sekä viestinnän alueilta. Vastuullisuuden
jokapäiväinen johtaminen on osa kaikkien esimiesten tehtävää. Tavoitteet, saavutukset,
kehityskohteet ja muut keskeiset asiat käsitellään johtoryhmässä vähintään kahdesti
vuodessa ja hallituksessa vähintään kerran vuodessa.
Erillinen ilmastotyön ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernin kasvihuonekaasu-
päästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edistymistä. Ohjausryhmässä on konsernin
johtoryhmän jäseniä, toimintojen johtoa sekä Suomessa, Venäjällä (vuoden 2022 ensim-
mäisen puolen vuoden ajan) ja Yhdysvalloissa sijaitsevien tehtaiden johtajia.
Vastuullisuustyöryhmä koostuu talouden, hankinnan, viestinnän, ympäristö- ja
laatuasioiden, asiakkuuksien ja asiakaspalvelun sekä henkilöstöhallinnon asiantunti-
joista. Työryhmän päätehtävä on suunnitella ja edistää vastuullisuutta edistäviä toimia.
Jokaisen yksikön johtoryhmä vastaa toimenpiteiden toteuttamisesta yksikön strategian
mukaisesti.
Ympäristötyöryhmä koostuu tehtaiden paikallisista ympäristöedustajista, jotka
vastaavat ympäristölainsäädännön noudattamisesta ja kemikaaliturvallisuudesta.
Ympäristöasioita hoitavat Yhtiön edustajat ja muut paikalliset työryhmät keskittyvät
kehittämään jokapäiväistä vastuullisuustyötä.
Energiatehokkuuden työryhmä edistää keinoja kehittää energiatehokkuutta ja
keskittyy erityisesti kehitystoimiin kaikissa rengastehtaissa.
Vastuullisen hankinnan työryhmä kehittää ja ohjaa vastuullisuutta
toimitusketjutoiminnossa.
Jokaisen Nokian Renkaiden työntekijän vastuulla on työskennellä ja toimia eettisesti
oikein.
Ympäristöasioiden johtaminen
Ympäristöasioiden johtamista ohjaavat Yhtiön hallituksen hyväksymät liiketoimintaperi-
aatteet sekä toimitusjohtajan hyväksymä ympäristö-, turvallisuus- ja laatupolitiikka.
Nokian Renkaat -konsernin toiminnanohjausjärjestelmä perustuu ISO 9001, IATF
16949, ISO 14001, ISO 45001 ja ISO 17025 -standardeihin ja se täyttää soveltuvan
säännöstön ja asiakkaiden vaatimukset. Yhtiö on myös sitoutunut noudattamaan YK:n
Global Compact -periaatteita.
Nokian Renkaiden tavoitteena on hallita tuotteidensa ympäristövaikutuksia koko
niiden elinkaaren ajan sekä painottaa Yhtiön toiminnoissa työturvallisuus- ja laatunäkö-
kohtia kattavasti ja järjestelmällisesti. Ympäristöön, työturvallisuuteen ja laatuun liittyvät
näkökohdat kattava toiminnanohjausjärjestelmä on avainasemassa tätä tavoitetta
ajatellen. Yhtiön toimintojen käsikirja on yhdenmukainen ISO 14001-standardin kanssa
ympäristöasioiden näkökohtien sekä ISO 9001 -standardin kanssa laatuasioiden osalta.
Ympäristönsuojelun toimia ohjaa globaali ympäristönsuojelu-menettelyohje.
Ympäristöön liittyvät tavoitteet on kuvattu Yhtiön vastuullisuusstrategiassa, joka
on laadittu viiden vuoden ajanjaksoksi ja joka päivitetään vuosittain. Laatu- ja vastuulli-
suusjohtaja sekä vastuullisuuspäällikkö osallistuvat vastuullisuusstrategian laatimiseen.
Vastuullisuuspäällikkö raportoi vastuullisuudesta laatu- ja vastuullisuusjohtajalle ja
yhteistyössä ympäristöasioiden asiantuntijoiden kanssa Suomessa, Yhdysvalloissa ja
muualla laatii tehtaille vuosittain ympäristöohjelman. Ohjelma yksilöi tavoitteet, toimen-
piteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksiköillä
on lisäksi omia ohjelmiaan toimintojensa ja prosessiensa kehittämiseksi.
Ympäristöasioiden kehittymistä tarkastellaan konsernin johtoryhmän kokouksissa.
Vastuullisuuteen liittyviä kehitystoimia Nokian Renkaat -konsernissa koordinoi
vastuullisuuspäällikkö. Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuteen sekä vastuullisuuteen
liittyvät näkökohdat kuuluvat Laatu- ja vastuullisuusyksikköön ja niitä koordinoi globaa-
lilla tasolla laatu- ja vastuullisuusjohtaja yhdessä toimitusketjusta vastaavan konsernin
johtoryhmän jäsenen kanssa.
Laatu- ja vastuullisuusjohtamisen tavoitteet ovat onnettomuuksien estäminen,
keskeytyksetön tuotanto, korkean laadun varmistaminen ja hyvänä yhteiskuntakansalai-
sena toimiminen kaikessa toiminnassa.
Ympäristöasioiden asiantuntijat eri toimipaikoissa huolehtivat käytännön tasolla
ympäristöasioiden koordinoinnista ja koulutuksesta esimerkiksi kemikaalien, päästöjen
ja jätteiden osalta.
Kanava huomautusten tekemiseen ympäristöasioissa
Nokian Renkaat kirjaa vuosittain rengastehtaidensa ympäristövaikutukset, raportoi ne
paikallisille viranomaisille kussakin maassa vaadittavin tavoin, kirjaa ympäristöpalautteet
yhtiön omaan rekisteriin (KETO) ja tekee tarvittavat korjaavat toimenpiteet.
Ympäristöasioiden asiantuntijat Nokian Renkaiden tehtailla Suomessa ja
Yhdysvalloissa vastaavat näistä kirjauksista. Käytännön tarkoituksena on kerätä
VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN NOKIAN RENKAISSA
STRATEGIA, TAVOITTEET JA SEURANTA
HALLITUS
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
VASTUULLISUUDEN OHJAUSRYHMÄ ILMASTOTYÖN OHJAUSRYHMÄ
TOIMINTASUUNNITELMAT JA VASTUULLISUUDEN
JOKAPÄIVÄINEN JOHTAMINEN
LAATU- JA VASTUULLISUUSJOHTAJA
Vastuullisuus-
työryhmä
Turvallisuuden
johtamisen
työryhmä
Ympäristö-
työryhmä
Energia-
tehokkuus-
työryhmä
Vastuullinen
hankinta
-työryhmä
KAIKKI YKSIKÖT JA ESIHENKILÖT
HENKILÖSTÖ
palautetta ympäristöön liittyvien näkökohtien tilanteesta Nokian Renkailla ja harkita
sidos ryhmien vaatimuksia ja näkemyksiä.
Nokian Renkailla on kaksiportainen lähestyminen ympäristöasioita koskevien
huomautusten käsittelemiseen. Jos huomautus on vähäinen Nokian Renkaiden
tuotannon näkökulmasta, ympäristöasioiden asiantuntija käsittelee sen itsenäisesti ja/
tai päällikkö päättää tarvittavista toimenpiteistä.
Mikäli kyseessä olisi laajempi tapahtuma, päätöksen asian kanavoimisesta organisaa-
tiossa ylöspäin tekee Suomessa Nokialla laadusta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja
ja Yhdysvalloissa Daytonissa tehtaanjohtaja ja muualla tarvittaessa linjajohto.
SELVITYS MUISTA KUIN
TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2022
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
SELVITYS MUISTA KUIN
TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2022
Nokian Renkaat kehittää ja valmistaa premium-renkaita kuluttajille ja asiakkaille, jotka
arvostavat turvallisuutta, vastuullisuutta ja innovatiivisia tuotteita. Vastuullisuus
on Nokian Renkaiden liiketoiminnan ytimessä ja yksi yhtiön strategian viidestä
kulmakivestä.
Nokian Renkaat on Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitteen
jäsen ja sitoutunut YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable
Development Goals).
MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN SEIKKOJEN
JOHTAMINEN NOKIAN RENKAILLA
Yhtiön vastuullisuustoimia johtaa tuotannosta, toimitusketjusta ja hankinnoista
vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen. Konsernin vastuullisuuden
ohjausryhmä valvoo ja seuraa konsernissa tehtävää vastuullisuustyötä. Siihen kuuluu
ylempää johtoa tuotannon, toimitusketjun ja hankintojen, talouden ja rahoituksen,
henkilöstöhallinnon sekä viestinnän alueilta. Konsernin ilmastotyön ohjausryhmä valvoo
ja seuraa konsernin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän työn edisty-
mistä. Vastuullisuuden jokapäiväinen johtaminen on osa kaikkien esimiesten tehtävää.
Tavoitteet, saavutukset, kehityskohteet ja muut keskeiset asiat käsitellään johto-
ryhmässä vähintään kahdesti vuodessa sekä hallituksessa vähintään kerran vuodessa.
Laadusta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja jakaa hallitukselle vastuullisuustyötä
koskevaa tietoa ja antaa tilannepäivityksiä yhtiön vaikutuksista.
Nokian Renkaiden liiketoimintaa ohjaavat eettiset periaatteet on määritelty halli-
tuksen hyväksymissä liiketoimintaperiaatteissa (Code of Conduct). Tämä asiakirja
määrittää Nokian Renkaiden liiketoimintaperiaatteet ja sisältää toimintaohjeita erilaisiin
eettisiin kysymyksiin sekä lahjonnan vastaiset ohjeet. Nokian Renkaat ei hyväksy toimin-
nassaan minkäänlaista lahjontaa.
Epäiltyä väärinkäytöstä tai rikkomusta raportoidessaan työntekijä voi ottaa yhteyttä
omaan esimieheensä, sisäiseen tarkastukseen, Legal & Compliance -yksikköön tai
henkilöstöosastoon. Rikkomukset voi raportoida myös lähettämällä sähköpostia
osoitteeseen whistleblow@nokiantyres.com tai käyttämällä tavallista paperipostia.
Sisäinen tarkastaja raportoi epäillyt väärinkäytökset tai rikkomukset hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Lisäksi Nokian Renkaat edellyttää, että kaikki vastuullisuuden kannalta keskeiset
toimittajat noudattavat Toimittajien liiketoimintaperiaatteita (Supplier Code of
Conduct). Kaikilla raaka-ainetoimittajilla on oltava vähintään ISO 9001 -sertioitu laatu-
järjestelmä. Nokian Renkaat toivoo myös, että toimittajalla on ISO 14001 -sertioitu
ympäristöjärjestelmä.
Nokian Renkaiden hallituksen omaksuma riskinhallintakäytäntö tukee yhtiön strate-
gisten tavoitteiden saavuttamista ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamista. Lisätietoja
yhtiön riskinhallinnasta on tilinpäätöksen Merkittävät riskit ja epävarmuudet -osiossa
sekä kohdassa Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN NOKIAN RENKAISSA
STRATEGIA, TAVOITTEET JA SEURANTA
HALLITUS
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
VASTUULLISUUDEN OHJAUSRYHMÄ ILMASTOTYÖN OHJAUSRYHMÄ
TOIMINTASUUNNITELMAT JA VASTUULLISUUDEN
JOKAPÄIVÄINEN JOHTAMINEN
LAATU- JA VASTUULLISUUSJOHTAJA
Vastuullisuus-
työryhmä
Turvallisuuden
johtamisen
työryhmä
Ympäristö-
työryhmä
Energia-
tehokkuus-
työryhmä
Vastuullinen
hankinta
-työryhmä
KAIKKI YKSIKÖT JA ESIHENKILÖT
HENKILÖSTÖ
NOKIAN RENKAIDEN VASTUULLISUUTTA OHJAAVAT PERIAATTEET
Vastuullisuus on osa yrityskulttuuriamme, strategiaamme ja tavoitteitamme. Alla oleva kaavio kuvaa yhtiön vastuullisuuden
osa-alueet, vastuullisuutta ohjaavat periaatteet sekä tärkeimmät standardit ja politiikat, jotka ohjaavat työtämme.
VASTUULLISUUDEN OSA-ALUEET
TUOTTEET / T&K IHMISET TALOUS YMPÄRISTÖ HANKINTA
Kehitämme ja valmistamme
ympäristöystävällisiä, turvallisia
ja korkealaatuisia renkaita, jotka
rullaavat perille vaativissakin
olosuhteissa.
Olemme sitoutuneet toimimaan
YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
työ- ja ihmisoikeuksia ohjaavien
periaatteiden mukaisesti ja noudat-
tamaan Kansainvälisen työjärjestön
(ILO) työn perusperiaatteita ja
-oikeuksia koskevaa julistusta.
Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja
kohtelemme kaikkia tasa-arvoisesti.
Mahdollistamme kannattavalla
kasvulla toimintamme kehittämisen
sekä taloudellista turvaa, työtä ja
hyvinvointia sidosryhmillemme.
Ympäristövastuussa kiinnitämme
huomion tuotteen koko elinkaareen
ja sen kaikkiin toimintoihin ja
olemme sitoutuneet toimimaan
tavalla, joka ei vahingoita ympä-
ristöä tai ihmisiä. Pyrimme osoitta-
maan johtajuutta toiminnassamme
ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Olemme sitoutuneet vastuullisiin
hankintoihin ja kehittämään
vastuullisuutta edelleen toimitus-
ketjussa
VASTUULLISUUTEEN LIITTYVÄT TÄRKEIMMÄT STANDARDIT, KONSERNIN POLITIIKAT JA MENETTELYOHJEET
Renkaiden/ajoneuvojen
turvallisuusmääräykset (YK:n
rengasmääräykset), eri rengas-
merkintöjä (kuluttajatietoa)
koskevat säädökset ja standardit
(EU:n rengasmerkintämääräys),
kemikaalimääräykset, YK:n Global
Compact, Nokian Renkaiden
rengastestikäytäntö.
ISO 45001, YK:n Global Compact,
politiikat ja ohjeet, jotka liittyvät
turvallisuuteen, hyvinvointiin,
palkkaukseen, perehdytykseen,
kehityskeskusteluihin ja osaamisen
kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja
tasa-arvoon.
Pörssisäännöt, IFRS, YK:n
Global Compact, hallinto- ja
ohjausjärjestelmä, riskienhallinta,
KYC-menetelmä, veropolitiikka.
ISO 14001, Responsible Care
ohjelma, Science Based Targets,
YK:n Global Compact, ympäristö-
asioiden hallinta, kemikaaliturvalli-
suuden hallinta.
ISO 9001, ISO 14001, YK:n Global
Compact, hankintapolitiikka,
toimittajien liiketoimintaperiaat-
teet, vastuullisen luonnonkumin
hankintapolitiikka.
PAIKALLISET OHJEISTUKSET JA MENETTELYTAVAT
NOKIAN RENKAIDEN OLENNAISET AIHEET
Vastuullisuus on Nokian Renkailla keskeisessä roolissa, ja yhtiö on sitoutunut minimoi-
maan negatiiviset ja maksimoimaan positiiviset vaikutuksensa talouteen, ympäristöön
ja ihmisiin. Tärkeä osa positiivisen muutoksen läpivientiä on sen ymmärtäminen, miten
Nokian Renkaiden sidosryhmät näkevät vastuullisuuden ja mitkä vastuullisuuden
aihealueet ovat keskeisiä yhteiskunnan ja liiketoimintamme kannalta. Tämä tehdään
suorittamalla olennaisuusarviointi kolmen vuoden välein. Arvioinnit muodostavat
perustan Nokian Renkaiden vastuullisuudelle.
Laatu- ja vastuullisuusjohtaja esittelee olennaisuusarvioinnista kertyneen tieto-
aineiston konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle. Hallitus arvioi ja hyväksyy Selvityksen
muista kuin taloudellisista tiedoista, jonka aiheet perustuvat olennaisuusarviointiin.
Yhtiössä suoritettiin kattava olennaisuusarviointi vuonna 2021. Sen tuloksena
seuraavia vastuullisuuteen liittyviä aiheita pidettiin olennaisina Nokian Renkaiden
toiminnan kannalta:
1. Vastuulliset raaka-aineet
2. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
3. Turvallisuus ja hyvinvointi Nokian Renkailla
4. Ihmisoikeuksien edistäminen kaikessa toiminnassa
5. Renkaiden liikenneturvallisuus
VASTUULLISUUSTAVOITTEET
Nokian Renkaat määritteli vastuullisuus tavoitteensa uudelleen vuonna 2021. Ne on
esitetty yhtiön verkkosivustolla. Kaaviossa on kuvattu valitut viisi tavoitetta tunnuslu-
kuineen sekä toteumat vuodelta 2022.
Alue Tavoite KPI Toteuma 2022
Turvalliset ja ympä-
ristöystävälliset
renkaat: vastuul-
listen materiaalien
osuuden kasvatta-
minen renkaissa
Korottaa renkaissa
käytettyjen
kierrätettyjen
tai uusiutuvien
materiaalien osuutta
50 %:iin vuoteen
2030 mennessä
Vuosittaisen paran-
nuksen raportointi
Yksi uusi kierrätetty
raaka-aine otettu
käyttöön tuotan-
nossa
Ilmasto:
CO
2
-päästöjen
vähentäminen neljän
tieteeseen perus-
tuvan tavoitteen
mukaisesti
Renkaiden
valmistuksen
CO
2
-päästöjen alen-
taminen (scope 1+2)
yli 50 %:lla vuoteen
2030 mennessä,
lähtötaso 2015
Vuosittaisen paran-
nuksen raportointi
Luvut käytettävissä
yritysvastuurapor-
tissa keväällä 2023
Turvallisuus:
Turvallisemman ja
paremman työn
takaaminen
Onnettomuustiheys
LTIF: Alentaminen
8,3:sta (2018) 1,5:een
vuoteen 2025
mennessä
20 %:n vuotuinen
parannus LTIF:ssä
edelliseen vuoteen
verrattuna
Positiivinen kehitys.
LTIF laski 4,1:stä
3,2:een
Ihmisoikeudet:
Kaikkien merkittävien
korkean riskin
toimittajien auditointi
100 % merkittävistä
korkean riskin
toimittajista auditoitu
vuoteen 2025
mennessä
Vuotuinen kasvu
auditoitujen korkean
riskin toimittajien
osuudessa
83 % auditoitu
(64 % 2021)
Henkilöstön
hyvinvointi: Ihmis-
oikeus käytäntöjen
kehittäminen
Ihmis oikeus-
käytäntöjen kehittä-
minen
Henkilöstö-
tutkimuksessa
ilmoitetun tasa-
arvoisuuden koke-
muksen vuotuisen
parannuksen rapor-
tointi, lähtötaso 2021
Tasa-arvoisuuspisteet
olivat 66 asteikolla
0–100 (65 2021)*
* Luvuissa ei ole mukana liiketoiminta-aluetta Venäjä ja Aasia
NOKIAN RENKAAT OSANA YHTEISKUNTAA
VAIKUTUKSET:
Vastuullisen liiketoiminnan ja taloudellisen menestyksen kautta Nokian
Renkaat tarjoaa turvaa, työtä ja hyvinvointia henkilöstölleen sekä edistää paikallisten
yhteisöjen hyvinvointia.
Nokian Renkaiden tavoitteena on synnyttää arvoa eri sidosryhmilleen, kuten kuluttajille,
asiakkaille, henkilöstölle ja osakkaille. Nokian Renkaat haluaa olla hyvä yrityskansalainen
kaikkialla, missä se toimii.
Nokian Renkaiden suhtautuminen hyväntekeväisyyteen kuvastaa sen tarkoitusta,
yrittäjähenkistä ja kekseliästä yrityskulttuuria sekä vastuullista liiketoimintaa. Yhtiö ei
tue julkishallintoa eikä poliittisia tai uskonnollisia liikkeitä. Yhtiön osallistuminen hyvän-
tekeväisyyteen ja projekteihin pohjautuu Nokian Renkaiden hyväntekeväisyyspolitiik-
kaan, joka määritettiin vuonna 2020.
Vuonna 2022 Nokian Renkaat jatkoi panostustaan paikallisten koululaisten liikenne-
kasvatuksen tukemiseen Nokialla ja lahjoitti kirjoja liikenneturvallisuusopetukseen.
Yhtiö tarjosi myös taloudellista tukea ja muuta tukea ukrainalaisille työntekijöilleen
sekä lahjoitti rahaa humanitaariseen apuun Ukrainassa. Vianor tuki Pelastakaa lapset
-järjestöä, joka edistää lasten oikeuksia kansainvälisesti.
Yhdysvalloissa yhtiöllä on lahjoitustoimikunnat Daytonissa, Nashvillessa ja
Colchesterissä. Daytonin-toimikunta antoi vuonna 2022 high schoolista valmistuneille
kaksi college-stipendiä tukeakseen panostuksia koulutukseen ja osallistui myös
yhdeksään muuhun hyväntekeväisyyshankkeeseen. Yhdessä Powdr-hiihtokeskusten
kanssa yhtiö kertoi majoittujille ja yleisölle talviajon turvallisuuden merkityksestä
sekä tuki voittoa tuottamatonta One-Tree-Planted-yhdistystä ja istutti 50 000 puuta
Yhdysvaltain alueille, jotka kärsivät metsäkadosta.
ILMASTO JA YMPÄRISTÖ
VAIKUTUKSET:
Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen vähentä-
miseksi, ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuden varmistaminen
Ympäristö- ja kemikaaliturvallisuus sekä vastuullisuuden koordinointi kuuluvat laatu- ja
vastuullisuusosastolle. Yhtiö edistää ympäristö- ja kemikaaliturvallisuutta riskien-
hallinnan, prosessien jatkuvan kehittämisen ja uusien investointien avulla. Toimintaa
kehittäessään yhtiö soveltaa parhaita käytäntöjä ja edistyneitä ratkaisuja huomioiden
samalla inhimilliset tekijät sekä taloudelliset vaikutukset.
Kaikki tehtaat on sertioitu kansainvälisen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästan-
dardin sekä ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin mukaisesti. Yhtiöllä on ollut myös
autoteollisuuden IATF 16949 -hyväksyntä vuodesta 2013.
Yhtiö on kartoittanut ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet TCFD:n (Task Force
on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti. Riskit ja mahdolli-
suudet arvioitiin uudelleen vuonna 2022.
Ilmastoon liittyvät riskit
Riskiryhmä Alakategoria Esimerkkejä konkreettisista riskeistä Aikaväli
Talou dellinen
vaikutus Varautuminen riskiin
Lain säädän-
nölliset
Uusi sääntely Metsäkatoon liittyvät säännökset, lähinnä luonnonkumia koskevat Keskipitkä Keskisuuri Sääntelyn kehittymisen seuranta
Lento- ja meriliikenteen polttoaineiden vihreä sääntely voi lisätä
logistiikkakustannuksia merkittävästi
Pitkä Keskisuuri
Uudet ympäristömaksut Lisäverot ja tullimaksut, kuten EU:n fossiilisten raaka-aineiden
CBAM, voivat nostaa hintoja. Sertiointimaksut
Lyhyt Keskisuuri Osallistuminen teollisuudenalan työryhmiin
Tiukemmat odotukset
valvonnalta
Lisääntyvä tuotteiden todentamistestaus ja päästömittaukset Lyhyt Pieni Sääntelyn kehittymisen seuranta
Fyysiset Äärimmäiset sääilmiöt Keskeytykset logistiikassa ja force majeure -tilanteet Lyhyt Keskisuuri Vaihtoehtoiset kuljetusreitit
Äärimmäiset sääilmiöt Pysyvät muutokset logistiikassa ja/tai lisääntyneet force majeure
-tilanteet
Pitkä Suuri Vaihtoehtoiset kuljetusreitit
Äärimmäiset sääilmiöt Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset luonnonkumin tuottajiin Keskipitkä Pieni Vaihtoehtoiset hankintapaikat
Äärimmäiset lämpötilat Raaka-aineiden saastuminen tai laadun heikkeneminen Lyhyt Pieni Usean toimittajan käyttäminen
Teknologiset Ilmastoon liittyvät vaatimukset
uudelle rengasteknologialle
Sähköautoihin vaaditaan vierintävastusluokan A+ renkaita Keskipitkä Pieni Tuleviin odotuksiin varautuminen
tuotekehityksen roadmapeissa
150 km/h nopeusrajoitus EU:ssa – UHP-renkaiden (Ultra High
Performance) kysyntä vähenee
Pitkä Keskisuuri
Markkinat ja
maine
Markkinoiden muutokset Siirtyminen auton omistamisesta liikkuvuuspalveluihin ts. muuttuva
asiakaskunta
Pitkä Keskisuuri Tuote- ja palveluportfolion päivittäminen
Renkaiden raaka-aineet Kalliiden uusiutuvien raaka-aineiden lisääntyvä käyttö Keskipitkä Suuri Roadmap uusiutuvien ja kierrätettyjen
raaka-aineiden valikoivalle käytölle
Energia Suuri kysyntä nostaa vihreän energian hintaa Lyhyt Keskisuuri Pitkäkestoiset energian ostosopimukset
Energia Raaka-aineiden hinnannousu korkeiden energian hintojen takia Lyhyt Keskisuuri Pitkäkestoiset sopimukset
Renkaiden raaka-aineet Uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden saatavuus voi rajoittaa
vastuullisuuteen liittyviä suunnitelmia
Keskipitkä Pieni Tavoitteena usean toimittajan käyttäminen
Renkaiden kysyntä All-season-renkaiden kysynnän lisääntyminen, talvirengaskysynnän
väheneminen
Lyhyt Pieni Tuoteportfolion päivittäminen
Maineriski Metsäkatoskandaalit (luonnonkumi) Keskipitkä Pieni Yhteistyö toimitusketjussa GPSNR:n
suositusten mukaisesti
Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet
Mahdollisuus-
ryhmä Alakategoria Esimerkkejä konkreettisista mahdollisuuksista Aikaväli
Taloudellinen
vaikutus Implementointisuunnitelma
Innovaatio Raaka-aineet Uusiutuvia / kierrätettyjä / paikallisia raaka-aineita koskevat
innovaatiot
Keskipitkä Keskisuuri Materiaalikehityksen roadmap: tavoitteena
50 % uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-
aineita vuoteen 2030 mennessä
Kierrätys Yhteistyö innovatiivisten kierrätysyritysten kanssa Keskipitkä Keskisuuri Mahdollisuuksien kartoittaminen ja laajempi
yhteistyö
Ilmastoystävällinen teknologia Pienemmän vierinvastuksen tuotteet. Ilmastoystävällinen tuotanto Lyhyt Suuri Tuotekehityksen roadmap. Uuden
hiilidioksidipäästöttömän tehtaan
toteuttaminen Romaniaan
Energiatehokas tuotanto Nykyaikaiset koneet käytössä Nokian Renkaiden tehtailla Lyhyt Keskisuuri Uuden hiilidioksidipäästöttömän tehtaan
toteuttaminen Romaniaan
Tuotevalikoima Kilpailuetu Nokian Renkaat on vaativien ja haastavien sääolosuhteiden
asiantuntija. Osuutemme talvirengasmarkkinasta on vahva, ja
olemme valmistautuneet lisäämään sitä edelleen, jos äärimmäiset
sääolosuhteet yleistyvät tulevaisuudessa.
Lyhyt Keskisuuri Tuoteportfolion kehittäminen ja kuluttajien
tietoisuuden lisääminen
Kilpailuetu All-season-renkaiden myynnin kasvu Euroopassa lauhempien
talvien vuoksi
Keskipitkä Keskisuuri Tuoteportfolion kehittäminen
Uusi vihreä EU-sääntely Lisääntynyt keskittyminen vastuulliseen luonnonkumiin Pitkä Pieni Yhteistyö GPSNR:ssä
Uusi vihreä EU-sääntely Kulumiskestävyyttä (abraasiota) koskevat rengassäännökset Keskipitkä Keskisuuri Tuotekehitys
Teollisuusrenkaat (raskaat
renkaat)
Meillä on osaamista tarjota ilmastoystävällisiä ratkaisuja, kuten
älykästä sensoriteknologiaa
Lyhyt Keskisuuri Tuotekehitys
Osallistaminen Kuluttajat Tietoisuuden lisääminen renkaiden vaikutuksesta turvallisuuteen ja
hiilijalanjälkeen
Lyhyt Keskisuuri Kuluttajien valistaminen viestinnällä ja
markkinoinnilla
Lainsäätäjät Lisääntynyt valmius uusiin säännöksiin tai hankkeisiin Pitkä Suuri Yhteistyö toimialalla ja tiedonjako päättäjille
Osakkaat / sidosryhmät Vihreä / vastuullinen rahoitus Lyhyt Suuri Läpinäkyvät vastuullisuustavoitteet,
julkinen raportointi, yhteistyö
rahoituslaitosten kanssa, tiedotus
sidosryhmille
Lain säädän-
nölliset
Uusiutuvan energian direktiivi
ja muu vihreä sääntely
EU:ssa tulee saataville lisää uusiutuvaa
energiaa, hinnat voivat laskea
Pitkä Pieni Vihreään energiaan liittyvät investoinnit ja
kumppanuudet
Hiilelle säädetty maailmanlaajuinen vero tai
vastaava parantaisi yhtiön kilpailuasemaa
Pitkä Pieni Yhtiön hiilijalanjäljen parantaminen
entisestään
Vuonna 2020 yhtiö sai ensimmäisenä rengasalan toimijana Science Based Targets
-hankkeen (SBT) hyväksynnän kasvihuonekaasujen vähennystavoitteilleen. Marraskuussa
2022 Nokian Renkaat toimitti uudet, kunnianhimoisemmat tavoitteet SBT:lle validoi-
tavaksi. Uudet scope 1 + 2 -päästötavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tukee Nokian Renkaiden ilmastotyön
ohjausryhmä, joka aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Ilmastotyön ohjausryhmä
kokoontuu neljästi vuodessa.
Yhtiö on osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä, joka hoitaa keskitetysti käytet-
tyjen renkaiden keräämisen ja uudelleenkäytön Suomessa. Suomessa käytöstä poiste-
tuista renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia. Euroopassa renkaiden kierrätysaste
on keskimäärin 95 %.
Valitettavasti Nokian Renkaiden Suomen-tehtaan VOC-päästöt (liuotinainepäästöt)
ovat edelleen sallitun enimmäismäärän yläpuolella. Vuoden 2022 aikana keskustelimme
asiasta ympäristöviranomaisten kanssa, ja syksyllä suoritimme VOC-päästöjen leviämis-
mallinnuksen voidaksemme arvioida VOC-päästöjen vaikutuksia Nokian-tehtaan lähiym-
päristössä. Mallinnuksen mukaan VOC-pitoisuudet ja ympäristövaikutukset ovat vähäisiä.
Lisäksi liuotinten käyttö on laskenut yli 40 % vuoteen 2018 verrattuna. Seuraavaksi
jatkamme neuvotteluita viranomaisten kanssa ja suunnittelemme ympäristö luvan
päivittämistä.
Suomessa Nokian Renkaat sai vuonna 2022 yhden ympäristövalituksen Suomen-
tehtaalta kuuluvasta äänestä. Myös paikalliset asukkaat Sastamalasta, jossa pinnoite-
tuoteyksikkö sijaitsee, ottivat hajupäästöjen johdosta yhteyttä yhtiöön. Nokian Renkaat
raportoi hajuongelmiin liittyvistä toimenpiteistä viranomaiselle kuukausittain touko-
kuuhun 2022 asti, ja keskustelut viranomaisten kanssa ovat jatkuneet koko vuoden aina
tarvittaessa. Yhtiö ei saanut ympäristövalituksia muista toimipaikoista.
Erityistä huomiota kiinnitettiin energiatehokkuuden parantamiseen, kemikaaliturvalli-
suuteen sekä vastuullisuustyöhön eri liiketoiminnan alueilla.
Tuotantolaitoksilla painopiste oli edelleen jätteen hyötykäytössä. Vuonna 2022
tuotantojätteestä lähetettiin hyödynnettäväksi 100 %.
EU:n taksonomia
EU:n uusi taksonomia-asetus on suunniteltu tukemaan EU:n talouden muutosta kohti
Euroopan vihreän kehityksen (Green Deal) tavoitteita, joihin lukeutuu myös tavoite hiili-
neutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Taksonomia-asetuksen ytimessä on kestävän
taloudellisen toiminnan määritelmä, joka perustuu kahteen kriteeriin. Toiminnan tulee
• edistää vähintään yhtä kuudesta taksonomiassa luetelluista ympäristöä koskevista
tavoitteista sekä
• olla aiheuttamatta merkittävää haittaa muille tavoitteille, samalla kun noudatetaan
perustavia ihmisoikeuksia sekä työvoimaa koskevia standardeja.
Taksonomia-asetus on astunut voimaan osittain. Se luokittelee taloudelliset toimet,
jotka on mahdollista linjata yhdenmukaisiksi EU:n ympäristötavoitteiden kanssa. EU:n
taksonomiassa on kuusi ympäristötavoitetta, joista säännellään nyt kahta: ilmaston-
muutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Rengasala kuuluu taloudellisen toiminnan ryhmään Muiden vähähiilisten tekno-
logioiden valmistus EU-taksonomian teknisissä luokittelukategorioissa. EU-taksonomian
teknisten luokittelukategorioiden tarkastelun ja konsultoinnin jälkeen Nokian Renkaiden
liiketoiminnasta on tehty seuraavat johtopäätökset:
• Nokian Renkaiden valmistamien, vierintävastukseltaan alhaisten henkilö- ja pakettiau-
tonrenkaiden hiilijalanjälki käyttöiän aikana on huomattavasti pienempi kuin vastaa-
vien keskimääräisten renkaiden. Tämä johtuu matalien käyttövaiheen päästöjen sekä
alansa alhaisimpien valmistusvaiheen päästöjen yhdistelmästä.
• Tässä vaiheessa raskaat ammattikäyttöön tarkoitetut renkaat rajataan pois, sillä
raskaiden ammattirenkaiden käyttövaiheen CO
2
-päästöistä ei ole saatavana luotet-
tavaa vertailutietoa.
Kasvihuonekaasupäästöiltään alhaisten henkilö- ja pakettiautonrenkaiden
valmistus muodosti 30 % Nokian Renkaiden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2022.
Arviointimme perusteella nämä liiketoimet täyttävät EU:n taksonomian kriteerit.
Käyttökustannuksista (Opex) EU-taksonomian piiriin kuului 27 % ja investoinneista
(Capex) 16 %.
On huomioitava, että taksonomian raportointilaajuus ja kriteerit voivat muuttua
tulevina vuosina, sillä kyseessä on vasta toinen raportointivuosi, jolloin luvut eivät välttä-
mättä ole vertailukelpoisia raportointijaksojen välillä.
Liikevaihto
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
(ei tuota merkittävää haittaa)
Liiketaloudelliset toiminnat Koodi(t)
Absoluuttinen liikevaihto
Valuutta
Osuus liikevaihdosta
%
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
%
Ilmastonmuutokseen sopeutu-
minen
%
Vesivarat ja merten luonnonvarat
%
Kiertotalous
%
Ympäristön pilaantuminen
%
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
%
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
K/E
Ilmastonmuutokseen sopeutu-
minen
K/E
Vesivarat ja merten luonnonvarat
K/E
Kiertotalous
K/E
Ympäristön pilaantuminen
K/E
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
K/E
Vähimmäistason suojatoimet
K/E
Taksonomian mukainen osuus
liikevaihdosta, vuosi 2022
Prosenttia
Taksonomian mukainen osuus
liikevaihdosta, vuosi 2021
Prosenttia
Luokka (mahdollistava toiminta)
E
Luokka (siirtymätoiminta)
T
A. TAKSONOMIAKELPOISET
TOIMINNAT
%
A.1. Ympäristön kannalta
kestävät (taksonomian
mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
.. Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus
, % % % % % % % K K K K K K % E
Ympäristön kannalta
kestävistä (taksonomian
mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1)
A.2 Taksonomiakelpoiset,
mutta ympäristön kannalta
ei-kestävät (muut kuin
taksonomian mukaiset)
toiminnat
Taksonomiakelpoisista
mutta ympäristön kannalta
ei-kestävistä (ei taksonomian
mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.2)
Yhteensä (A.1 + A.2)
B. TAKSONOMIAAN
SOPIMATTOMAT TOIMINNAT
Taksonomiaan sopimattomien
toimintojen liikevaihto (B)
,
%
Yhteensä (A + B)
,
%
Pääomakustannukset
Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Liiketaloudelliset toiminnat Koodi(t)
Absoluuttiset pääomakustan-
nukset
Valuutta
Osuus pääomakustannuksista
%
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
%
Ilmastonmuutokseen sopeutu-
minen
%
Vesivarat ja merten luonnonvarat
%
Kiertotalous
%
Ympäristön pilaantuminen
%
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
%
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
K/E
Ilmastonmuutokseen sopeutu-
minen
K/E
Vesivarat ja merten luonnonvarat
K/E
Kiertotalous
K/E
Ympäristön pilaantuminen
K/E
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
K/E
Vähimmäistason suojatoimet
K/E
Taksonomian mukainen osuus
pääomakustannuksista, vuosi 2022
Prosenttia
Taksonomian mukainen osuus
pääomakustannuksista, vuosi 2021
Prosenttia
Luokka (mahdollistava toiminta)
E
Luokka (siirtymätoiminta)
T
A. TAKSONOMIAKELPOISET
TOIMINNAT %
A.1. Ympäristön kannalta
kestävät (taksonomian
mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
.. Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus
, % % % % % % % K K K K K K % E
Ympäristön kannalta
kestävien (taksonomian
mukaisten) toimintojen
pääomakustannukset (A.1)
A.2 Taksonomiakelpoiset,
mutta ympäristön kannalta
ei-kestävät (muut kuin
taksonomian mukaiset)
toiminnat
Taksonomiakelpoisten
mutta ympäristön kannalta
ei-kestävien (ei taksonomian
mukaisten) toimintojen
pääomakustannukset (A.2)
Yhteensä (A.1 + A.2)
B. TAKSONOMIAAN
SOPIMATTOMAT TOIMINNAT
Taksonomiaan
sopimattomien toimintojen
pääomakustannus (B)
,
%
Yhteensä (A + B)
,
%
Käyttökustannukset
Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)
Liiketaloudelliset toiminnat Koodi(t)
Absoluuttiset käyttökustannukset
Valuutta
Osuus käyttökustannuksista
%
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
%
Ilmastonmuutokseen sopeutu-
minen
%
Vesivarat ja merten luonnonvarat
%
Kiertotalous
%
Ympäristön pilaantuminen
%
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
%
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
K/E
Ilmastonmuutokseen sopeutu-
minen
K/E
Vesivarat ja merten luonnonvarat
K/E
Kiertotalous
K/E
Ympäristön pilaantuminen
K/E
Luonnon monimuotoisuus ja
ekosysteemit
K/E
Vähimmäistason suojatoimet
K/E
Taksonomian mukainen osuus
käyttökustannuksista, vuosi 2022
Prosenttia
Taksonomian mukainen osuus
käyttökustannuksista, vuosi 2021
Prosenttia
Luokka (mahdollistava toiminta)
E
Luokka (siirtymätoiminta)
T
A. TAKSONOMIAKELPOISET
TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta
kestävät (taksonomian
mukaiset) toiminnat
Toiminta 1
.. Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus
, % % % % % % % K K K K K K % E
Ympäristön kannalta
kestävien (taksonomian
mukaisten) toimintojen
käyttökustannukset (A.1)
A.2 Taksonomiakelpoiset,
mutta ympäristön kannalta
ei-kestävät (muut kuin
taksonomian mukaiset)
toiminnat
Taksonomiakelpoisten
mutta ympäristön kannalta
ei-kestävien (ei taksonomian
mukaisten) toimintojen
käyttökustannukset (A.2)
Yhteensä (A.1 + A.2)
B. TAKSONOMIAAN
SOPIMATTOMAT TOIMINNAT
Taksonomiaan
sopimattomien toimintojen
käyttökustannukset (B)
,
%
Yhteensä (A + B)
,
%
Nokian Renkaiden lähestymistapa EU-taksonomiakelpoisuuden laskemiseen
Liikevaihto
• A: Mukaan laskettava liikevaihdon määrä, joka tulee EU-rengasmerkinnän vierintävas-
tus-osiossa luokkaan A, B tai C laskettavista henkilö- ja pakettiautonrenkaista.
• Raskaat renkaat jätetään pois, sillä käyttövaiheen CO
2
-päästöistä ei ole luotettavaa
tietoa (tai julkista vertailukohdetta).
• B: Liikevaihdon kokonaismäärä
• C: EU:n taksonomiaan kuuluva liikevaihdon osa
• C = A/B %
Pääoma- ja käyttökustannukset
• D: Mukaan laskettavat henkilöautonrenkaiden tuotannon käyttökustannukset:
tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistökustannukset, joista on vähennetty
arvon alenema ja poistot
• E: Konsernin käyttökustannukset: tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kiinteistö-
kustannukset, joista on vähennetty arvon alenema ja poistot
• F: EU:n taksonomiaan kuuluva käyttökustannusten osa
• F = C*D/E %
• Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä käyttökustannusten osaa,
joka käytetään vierintävastukseltaan matalien henkilö- ja pakettiautonrenkaiden
tuotantoon.
• G: Mukaan laskettavat henkilöautonrenkaiden tuotannon aineelliset
pääomakustannukset
• H: Konsernin pääomakustannukset, sisältäen aineelliset ja aineettomat investoinnit
• I: EU:n taksonomiaan kuuluva pääomakustannusten osa
• I = C*G/H %
• Perustelu: Edustaa kohtuullisella tarkkuudella sitä pääomakustannusten osaa, joka
käytetään vierintävastukseltaan matalien henkilö- ja pakettiautonrenkaiden tuotanto-
valmiuden ylläpitoon.
• Huomautus: Jokaisen investoinnin tarkastelun EU:n taksonomian suhteen erikseen ei
katsota juurikaan lisäävän tarkkuutta.
IHMISET
VAIKUTUKSET:
Henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi
Yhtiön kaiken toiminnan lähtökohtana on oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien
kunnioitus, oli sitten kyse yhteistyöstä henkilöstön tai muiden sidosryhmien kanssa.
Tämä tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaate on tärkeä osa yhtiön toimintaa, ja
monimuotoisuuden johtaminen perustuu tasa-arvon ja yhtäläisten työedellytysten
konseptiin.
Kaikkien työntekijöiden kanssa käytävät kehityskeskustelut painottavat suoritusten
johtamista ja työntekijän henkilökohtaista kehitystä. Sisäinen työnkierto, työssä-
oppiminen ja muut koulutusratkaisut ovat keskeisessä roolissa henkilöstön kehityksen
tukemisessa.
Vuonna 2022 Nokian Renkaat toteutti Drive!-henkilöstötutkimuksen, jossa mitattiin
hyvinvointia, tasa-arvoa, inklusiivisuutta ja osallistamista organisaation sisällä. Tasa-
arvoisuutta koskevasta kysymyksestä yhtiö sai 66 pistettä asteikolla 0–100. Tämä on 7
pistettä vähemmän kuin globaali vertailukohta. Tasa-arvon parantaminen on vastuulli-
suustyön prioriteettialue, ja tavoitteena on parantaa pistemäärää jatkuvasti. Tasa-arvon
tunnuslukua seurataan vuosittain.
Nokian Renkaiden sitoutuminen ja panostus tietosuojatyöhön jatkui läpi vuoden.
Päivitetty verkkokurssi tuotiin kaikkien Nokian Renkaiden työntekijöiden saataville
vuonna 2022.
Turvallisuustyö jatkuu
Nokian Renkaiden tavoitteena on edistää työterveyttä ja minimoida työtapaturmien
määrä. Työsuojelu on keskeinen osa yhtiön päivittäistä johtamista ja toimintaa.
Turvallisuus on Nokian Renkaille ensiarvoisen tärkeää, ja yhtiön pitkän aikavälin tavoit-
teena on vähentää poissaoloon johtavia tapaturmia 20 %:lla vuosittain. Vuonna 2022
poissaoloon johtavia työtapaturmia oli vähemmän kuin koskaan aiemmin. Suurin
parannus saavutettiin tuotantoyksiköissä. Henkilöautonrenkaat-tuotantoyksikkö
Nokian-tehtaalla juhlisti syyskuussa 2022 vuotta ilman poissaoloon johtaneita tapa-
turmia, marraskuussa 2022 Levypyörä puolestaan juhli kolmen vuoden rajapyykkiä.
Tapaturmataajuus (LTIF)
2018 2019 2020 2021 2022
, , , , ,
TUOTTEET
VAIKUTUKSET:
Renkaiden liikenneturvallisuuden sekä niiden raaka-aineiden vastuulli-
suuden jatkuva parantaminen
Nokian Renkaiden tuotekehitys tutkii jatkuvasti uusia tapoja fossiilisten raaka-aineiden
korvaamiseksi kierrätetyillä tai uusiutuvilla, jotta renkaiden valmistuksesta tulisi entistä
vastuullisempaa. Tammikuussa 2022 yhtiö julkaisi konseptirenkaan, josta 93 % oli joko
kierrätettyjä tai uusiutuvia materiaaleja. Nokian Renkaat pyrkii nostamaan renkaissa
käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 %:iin vuoteen 2030
mennessä.
Vierintävastus
Hiilidioksidi (CO
2
) on merkittävin liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasuista.
Mitä suurempi renkaan vierintävastus on, sitä enemmän kuluu polttoainetta ja sitä
suuremmat CO
2
-päästöt ovat.
Vuonna 2022 Nokian Renkaat päivitti tavoitettaan renkaidensa vierintävastuksen
kehittämiselle: Vuoteen 2028 mennessä yhtiön tavoite on, että sillä on vähintään 60
rengasta EU-rengasmerkinnän vierintävastuksen A-luokassa.
Nokian Renkaiden tuotteet vierintävastuksen A-luokassa*
Tilanne
vuonna 2022
Tavoite
vuodelle 2028
14 60
* EU-rengasmerkintään kuuluvat renkaat.
Märkäpidon ja jääpidon kehittäminen
Nokian Renkaat osallistuu aktiivisesti EU-rengasmerkinnän testimenetelmien standar-
dien, kuten märkä- ja jääpidon mittaamisen kehitykseen. Märkäpito on renkaan kannalta
kriittinen turvallisuusominaisuus, sillä se ilmaisee, kuinka nopeasti rengas pysähtyy
märällä tiellä. EU-rengasmerkinnässä märkäpito arvioidaan asteikolla A–E, jossa A on
lyhin jarrutusmatka märällä pinnalla, E pisin.
Märkäpito on yksi Nokian Renkaiden tuotekehityksen jatkuvista kehityskoh-
teista. Tämä liittyy yhteen yhtiön vastuullisuuden olennaisista aiheista: renkaiden
liikenneturvallisuuteen. Nokian Renkaiden tavoite vuodelle 2025 on sisällyttää 100 %
yhtiön premium-renkaista EU-rengasmerkinnän parhaisiin märkäpitoluokkiin A tai B.
Edistyminen raportoidaan vuosittain.
Valittujen renkaiden prosenttiosuus* märkäpitoluokissa A tai B
Tilanne
vuonna 2022
Tavoite
vuodelle 2025
90 % 100 %
* Otanta: Hintakategorian A renkaat, jotka kuuluvat EU-rengasmerkinnän piiriin ja edustavat viimeisintä
tuotesukupolvea. Ei sisällä pohjoismaisia talvirenkaita.
Pohjoismaisena renkaiden suunnittelijana ja valmistajana talvirenkaiden turvallisuus
on yksi pääprioriteettejamme renkaiden liikenneturvallisuuden suhteen. Toukokuusta
2021 alkaen EU-rengasmerkinnässä on jääpidon lisäksi merkintä lumipidosta. Vaikeisiin
lumiolosuhteisiin hyväksytyissä renkaissa on lumipitomerkintä, kun taas kansainvälisen
jääpitotestin läpäisseen renkaan etiketissä on jääpitomerkintä. Tavoitteemme talvi-
renkaiden turvallisuustasolle oli, että vuoteen 2025 mennessä 100 % pohjoismaisista
Nokian Tyres Hakkapeliitta -renkaista henkilöautoihin ja katumaastureihin täyttää
vuoden 2021 EU:n jääpitokriteerit. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2022.
TOIMITUSKETJU
VAIKUTUKSET:
Vastuullinen luonnonkumin hankinta, ilmastonmuutoksen hillitseminen
toimitusketjussa
Luonnonkumi on yksi renkaiden tärkeimmistä ainesosista. Yhteistyö alan ja muiden
sidosryhmien kanssa on oleellisen tärkeää haluttaessa parantaa luonnonkumiteol-
lisuuden työntekijöiden olosuhteita ja ympäristön tilaa. Nokian Renkaat on mukana
Global Platform for Sustainable Natural Rubber (GPSNR) -järjestössä, jonka jäseninä on
luonnonkumin kasvattajia, prosessoijia ja välittäjiä, renkaiden ja muiden luonnonkumi-
tuotteiden valmistajia, autonvalmistajia sekä muita luonnonkumituotteiden käyttäjiä,
rahoituslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä.
Nokian Renkaat päivitti vuonna 2021 toimittajien liiketoimintaperiaatteet ja otti
käyttöön vastuullisen luonnonkumin hankintapolitiikan, joka on GPSNR:n viitekehyksen
mukainen. Yhtiön vastuullisuutta luonnonkumin suhteen kehitetään nyt tämän viite-
kehyksen kautta. Vuonna 2022 Nokian Renkaat suoritti kolme uutta vastuullisuusaudi-
tointia luonnonkumin käsittelylaitoksilla, jotka toimittavat meille tuotteita.
Osana Nokian Renkaiden tieteeseen perustuvia tavoitteita (Science Based Targets)
CO
2
-päästöjen alentamiseksi kehitettiin uusi tunnusluku toimitusketjua varten. Vuoden
2022 aikana vähintään 40 raaka-ainetoimittajan ja 20:n kuljetuspalveluiden toimittajan
odotettiin toimittavan Nokian Renkaille CO
2
-päästöjen vähentämissuunnitelman.
Tutkimustulokset antoivat meille hyvän näkymän toimitusketjun hiilipäästöjen hallintaan.
Tämän tuloksena loimme vuodelle 2023 uuden KPI-mittarin: 40 raaka-aineen toimitta-
jien odotetaan toimittavan tiedon tuotteiden hiilijalanjäljestä.
Allekirjoitukset
SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA
TIEDOISTA, ALLEKIRJOITUKSET
Helsingissä 7.2.2023
Jukka Hienonen Pekka Vauramo
Heikki Allonen Susanne Hahn
Veronica Lindholm Inka Mero
Christopher Ostrander Jouko Pölönen
George Rietbergen Jukka Moisio
toimitusjohtaja
PALKITSEMISRAPORTTI 2022
PALKITSEMISRAPORTTI 2022
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta – Puheenjohtajan tervehdys
Tilivuosi 2022 oli Nokian Renkaille poikkeuksellinen. Ukrainan sodalla on ollut merkit-
täviä vaikutuksia Nokian Renkaiden toimintaympäristöön, mikä johti päätökseen
aloittaa hallittu vetäytyminen Venäjältä. Lokakuun lopussa 2022 Nokian Renkaat solmi
sopimuksen Venäjän-toimintojensa myynnistä Tatneft PJSC:lle. Vuoden 2022 toisella
puoliskolla otettiin ensiaskeleet kohti uutta Nokian Renkaita ilman Venäjää. Nokian
Renkaiden hallitus teki päätöksen noin 650 miljoonan euron investoinnista Romaniaan
rakennettavaan uuteen rengastehtaaseen. Se on koko rengasalan ensimmäinen tehdas,
joka ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä investointi, joka painottaa entistäkin
kestävämpää tulevaisuutta, on erittäin tärkeä Nokian Renkaiden tulevan kasvun
kannalta.
Liiketoimintaympäristön radikaalien muutosten vuoksi tehtiin päivityksiä, joilla pyritään
kohdistamaan Nokian Renkaiden avainhenkilöstön intressejä uudelleen sekä synnyt-
tämään motivaatiota ja sitouttamaan tulevaisuutta varten. Hallitus päätti muokata
tilivuoden 2022 kannustimien tavoitteita, jotka oli asetettu ennen Ukrainan sotaa.
Päätettiin, että Nokian Renkaiden kahdesta keskeisestä lyhyen aikavälin kannustin-
järjestelmästä maksetaan tavoitetasojen mukaisesti tilivuoden 2022 ensimmäiseltä
puoliskolta ja että tilivuoden 2022 jälkimmäiselle puoliskolle asetetaan uudet tavoitteet.
Uudet konsernitason tavoitteet tilivuodelle 2022 asetettiin segmentit yhteensä liikevoi-
tolle ja liikevaihdolle. Sitouttamisen parantamiseksi kannustimet maksetaan kahdessa
erässä, ensimmäinen maaliskuussa 2023 ja toinen kesäkuussa 2023. Toimitusjohtajalla
ja johtoryhmällä säilyi voimassa alkuperäinen ilmastoon liittyvä tavoite, joka perustui
hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin tilivuoden 2022 aikana. Nokian Renkaat suoriutui
hyvin sekä taloudellisiin että ilmastotavoitteisiin nähden luoden vahvan perustan
tilivuodelle 2023.
Tilivuosi 2022 oli monin tavoin poikkeuksellinen. Nokian Renkaiden tiimien tekemä kova
työ ja omistautuminen sekä suoriutuminen ankarissa olosuhteissa on pantu merkille.
Jatkamme palkitsemispolitiikkamme merkityksen vahvistamista ja palkitsemisen
käyttöä tapana edistää strategian toteutusta, liiketoiminnan tavoitteita ja pitkän aika-
välin kannattavuutta. Jatkamme Nokian Renkaiden uudistamista ja varmistamme, että
palkitsemiskokonaisuutemme tukee tätä parhaalla mahdollisella tavalla.
Veronica Lindholm
Nokian Renkaiden hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Jatkamme Nokian Renkaiden
uudistamista ja varmistamme,
että palkitsemis kokonaisuu-
temme tukee tätä parhaalla
mahdollisella tavalla.
Palkitsemisraportti
Johdanto
Tässä palkitsemisraportissa (jäljempänä ”Palkitsemisraportti”) kuvataan palkitsemis-
politiikan (jäljempänä ”Palkitsemispolitiikka”) toteutuminen Nokian Renkaat Oyj:ssä
(jäljempänä ”Yhtiö” tai ”Nokian Renkaat”) tilivuonna 2022. Palkitsemispolitiikka
esiteltiin ja hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä vuoden 2020 varsinaisessa
yhtiökokouksessa, ja sitä sovelletaan vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti,
ellei päivitettyä politiikkaa esitellä yhtiökokoukselle ennen tätä. Palkitsemispolitiikassa
kuvataan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen, palkitsemispolitiikan määrittelyn
periaatteet sekä sen käytännön toimeenpano. Palkitsemisraportti antaa sijoittajille
tarkempaa tietoa palkitsemisen kehittymisestä sekä Nokian Renkaiden tietyistä
strategisista mittareista ja ajantasaisen palkitsemispolitiikan toteuttamisesta tili-
vuonna 2022. Ensimmäinen Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodin 2020
mukaisesti laadittu uusi palkitsemisraportti tilivuodelle 2020 esiteltiin vuoden 2021
varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka hyväksyi sen. Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous
päätti hyväksyä Yhtiön seuraavan, vuotta 2021 koskevan palkitsemisraportin neuvoa-
antavan äänestyksen jälkeen, jossa sitä tuki noin 80 % vuoden 2022 varsinaisessa
yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Tämä ilmaisi, että Yhtiön osakkaat hyväksyvät
Palkitsemisraportin 2021.
Oheisessa taulukossa esitetään indeksivertailu, ja tarkempi erittely Yhtiön hallituksen
ja toimitusjohtajan palkitsemisesta verrattuna Yhtiön työntekijöiden keskimääräisen
palkitsemisen kehitykseen sekä Yhtiön taloudelliseen kehitykseen viiden viime tili-
kauden aikana on kohdassa ”Palkitseminen ja taloudellinen kehitys vuosina 2018–2022”.
Kehitysindeksi vuosina 2018–2022
Palkitsemisindeksi 2018 2019 2020 2021 2022
Hallituksen kokonaispalkkio – Hallituksen
jäsenille maksettu keskimääräinen
vuosipalkkio
2)
% % % % %
Toimitusjohtajan palkat ja edut % % % % %
Keskimääräinen palkkakustannus
työntekijää kohti
3)
% % % % %
Taloudellisten mittareiden indeksi
1)
Liikevoitto % % % % %
Osakekohtainen tulos (EPS) % % % % – %
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti
(ROCE) % % % % – %
1)
Indeksiin käytetyt taloudelliset mittarit IFRS-raportoinnin mukaisesti. Segmentit yhteensä luvut Nokian
Renkaiden uusien raportointikäytäntöjen mukaisesti ovat saatavilla (2019, 2020, 2021 ja 2022) osiossa
”Palkitseminen ja taloudellinen kehitys vuosina 2018–2022”. Pörssitiedote Nokian Renkaiden uusista
raportointikäytännöistä 24.4.2020.
2)
Hallituksen kokonaispalkkio – Keskimääräinen hallituksen jäsenille maksettu vuosipalkkio lasketaan
jakamalla kunakin vuonna hallituksen jäsenille maksettu kokonaissumma hallituksen kokoonpanolla (jäsenten
määrällä) kunakin vuonna (2018–2020: 8 hallituksen jäsentä, 2021–2022: 9 hallituksen jäsentä) ja poistamalla
seuraavan kauden aikana poistuville jäsenille maksetut palkkiot. Lisätietoja on osiossa ”Palkitseminen ja
taloudellinen kehitys 2018–2022”.
3)
Keskimääräinen kustannus työntekijää kohti lasketaan perustuen työntekijöiden keskiarvoon kunakin
tilivuonna jaettuna palkkojen, kannustimien ja muiden kustannusten kokonaismäärällä kyseisenä tilivuonna.
Nokian Renkaat suoriutui tilivuonna 2021 vahvasti ja aloitti tilivuoden 2022 vahvoin
näkymin. Ukrainan sota ja siitä seuraavat pakotteet vaikuttivat huomattavan kielteisesti
Nokian Renkaiden toimituskykyyn ja suorituskykyyn. Tilivuoden 2022 liikevaihto oli
1 776 miljoonaa euroa ja segmentit yhteensä liikevoitto oli 221 miljoonaa euroa. Ukrainan
sota muutti Nokian Renkaiden lyhyen aikavälin liiketoiminnan tavoitteita ja pitkän
aikavälin strategiaa. Hallittu vetäytyminen Venäjältä aloitettiin, ja myöhemmin tilivuoden
2022 aikana Nokian Renkaat julkisti 650 miljoonan euron investoinnin uuteen rengas-
tehdashankkeeseen Romaniassa osana Nokian Renkaiden uudistamista. Jotta yhteisiä
ponnisteluja voidaan ohjata kohti uusissa liiketoimintaolosuhteissa toimimista, hallitus
muokkasi Nokian Renkaiden kahden lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteita.
Päätettiin muokata ennen Ukrainan sotaa asetettuja tavoitteita, jotka eivät enää
olleet asiaankuuluvia nykyisessä tilanteessa. Uudet konsernitason tavoitteet asetettiin
segmentit yhteensä liikevoitolle ja liikevaihdolle, joista molemmilla on yhtäläinen 50 %:n
painoarvo. Muokattuihin tavoitteisiin liittyvä ansaintajakso oli tilivuoden 2022 jälkim-
mäinen puolisko. Tilivuoden 2022 ensimmäisen puoliskon ansaintajaksolta kannustimet
maksetaan tavoitteiden mukaisesti. Näitä muutoksia sovellettiin myös toimitusjohtaja
Jukka Moisioon ja johtoryhmään, joiden suorituskykyä mitattiin myös ilmastoon liittyvän
tavoitteen kautta; tätä tavoitetta ei muutettu tilivuonna 2022.
Sitouttamisen parantamiseksi kannustimet maksetaan kahdessa erässä, ensim-
mäinen maaliskuussa 2023 (ansaintajakso H1 2022 ja ilmastoon liittyvä kannustin) ja
toinen kesäkuussa 2023 (ansaintajakso H2 2022). Muutokset kohdistivat ohjelmaan
osallistuvien työntekijöiden painopisteen uudelleen ja tuottivat myönteisiä tuloksia
vallitsevissa toimintaolosuhteissa. Konsernitason tavoitteet synnyttivät yhteisen
päämäärän, jota tavoitella, ja ne olivat linjassa käyttöön otetun palkitsemispolitiikan
kanssa.
Nokian Renkailla on kaksi vuosittain alkavaa pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmää,
jotka riippuvat hallituksen päätöksistä. Molemmat järjestelmät uusittiin helmikuussa
2022 kolmivuotiskaudelle 2022–2024. Nokian Renkaiden suoritusperusteinen osake-
palkkiojärjestelmä on tärkein osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteita
mitataan seuraavilla konsernitason taloudellisilla mittareilla: segmentit yhteensä
osakekohtainen tulos (EPS) ja segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto (ROCE).
Nokian Renkaiden ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä toimii pitkän aikavälin lisäkannus-
tintyökaluna, jota käytetään valikoidusti Nokian Renkaiden avainhenkilöstön sitouttami-
seen. Ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään kuuluu kolmen vuoden rajoitusjakso, jonka
jälkeen järjestelmän puitteissa myönnetyt osakkeet maksetaan osallistujille. Edellytys
ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään perustuvan osakepalkkion maksamiselle on,
että osallistujan työsuhde Nokian Renkaissa jatkuu palkkion maksupäivään asti. Tämän
ehdon lisäksi Nokian Renkaiden johtoryhmään sekä toimitusjohtajaan sovelletaan
taloudellista suorituskykyä koskevia kriteereitä. Helmikuussa 2023 hallitus päätti
muuttaa taloudellisen suorituskyvyn kriteerit sijoitetun pääoman tuotosta segmentit
yhteensä sijoitetun pääoman tuotoksi. Tämä muutos oli tarpeen, jotta voitiin huomioida
Ukrainan sodan aiheuttamat radikaalit muutokset liiketoimintaympäristössä. Ehdollisen
osakepalkkiojärjestelmän 2020–2022 segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto
-kynnysarvo täyttyi, joten myönnetyt osakkeet luovutettiin järjestelmään osallistuville
johtoryhmän jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
Yllä kuvatun mukaisesti hallitus päätti liittää Nokian Renkaiden toimitusjohtajan ja
johtoryhmän vuosina 2020, 2021, 2022 ja 2023 käynnistyviin ehdollisiin osakepalkkio-
järjestelmiin rajoitusaikana keskimääräisen segmentit yhteensä ROCE:n kynnysarvon.
Tarkoitus on entistä paremmin kohdistaa toimitusjohtajan ja osakkaiden intressit
Yhtiön taloudelliseen kehitykseen liittyen. Tilivuonna 2022 Nokian Renkaat siis poikkesi
tilapäisesti hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta soveltamalla taloudellista suorituskyky-
kriteeriä toimitusjohtajalle tarjottuihin, ehdollisiin osakepalkkiojärjestelmiin. Poikkeaman
tarkempi kuvaus sekä selitys poikkeaman perustelevista olosuhteista on esitetty
osiossa ”Toimitusjohtajan palkitseminen 2022 – pitkän aikavälin kannustinohjelmat”.
Tätä poikkeamaa lukuun ottamatta hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen
noudatti Palkitsemispolitiikkaa, eikä muita poikkeamia tehty.
Hallituksen palkitseminen 2022
Nokian Renkaiden varsinainen yhtiökokous 2022 päätti seuraavista hallituksen jäsenille
maksettavista palkkioista tilivuonna 2022:
Hallituksen puheenjohtaja:
Vuosipalkkio 110 000 €
Hallituksen varapuheenjohtaja sekä tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö-
ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajat:
Vuosipalkkio 75 000 €
Muut hallituksen jäsenet:
Vuosipalkkio 52 500 €
Kustakin hallituksen sekä valiokunnan kokouksesta palkkio on 700 euroa. Euroopassa
asuville hallituksen jäsenille palkkio on kaksinkertainen Euroopassa järjestettävästä
kokouksesta, joka tapahtuu jäsenen kotimaan ulkopuolella, ja kolminkertainen kokouk-
sista Euroopan ulkopuolella. Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille palkkio
on kolminkertainen kokouksista jäsenen kotimaan ulkopuolella. Jos jäsen osallistuu
kokoukseen puhelimen tai videoyhteyden välityksellä, palkkio on 700 euroa. Matkakulut
korvataan Yhtiön matkapolitiikan mukaisesti
Hallituksen jäsen Asema hallituksessa
Kiinteä vuosi-
palkkio (€)
1)
Hallituksen kokous-
palkkiot (€)
Valiokuntien
kokouspalkkiot (€)
Palkkiot yhteensä
(€)
Kiinteällä vuosi-
palkkiolla hankitut
osakkeet (osake-
määrä)
Jukka Hienonen
Hallituksen puheenjohtaja /
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen /
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen
Veronica Lindholm
Hallituksen jäsen /
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Pekka Vauramo
Hallituksen varapuheenjohtaja /
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Jouko Pölönen Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Christopher Ostrander Hallituksen jäsen –
Inka Mero Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen
Heikki Allonen Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan jäsen
George Rietbergen Hallituksen jäsen –
Susanne Hahn Hallituksen jäsen –
Raimo Lind
Hallituksen jäsen / Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
(.. asti) – –
1)
60 % vuosipalkkiosta maksetaan käteisenä ja 40 % Yhtiön osakkeina. Johdon liiketoimia koskevat pörssitiedotteet osakkeiden ostoista julkaistiin 2. toukokuuta 2022. Yhtiö maksoi osakkeiden hankinnasta seuranneet
varainsiirtoverot.
Toimitusjohtajan palkitseminen 2022
Toimitusjohtaja
Kiinteä
vuosipalkka (sis.
loma korvauksen)
Kuukausittainen
peruspalkka
Maksettu palkka
tilivuonna
2022 (sis.
lomakorvauksen
ja matka puhelin-
edun)
Maksetut
suorituskyky-
perusteiset
bonukset (vuoden
2021 perusteella)
Maksuun tulevat
suorituskyky-
perusteiset
bonukset (vuoden
2022 perusteella)
1)
Myönnetyn
osakepohjaisen
bonuksen
kokonaisarvo
Lisäeläkkeen
maksu Irtisanomisraha
Palkkiot yhteensä
tilivuonna 2022
Jukka Moisio
– – –
Huomaa: Kaikki summat valuutassa €.
1)
Maksuun tulevat suorituskykyperusteiset bonukset (vuoden 2022 perusteella) maksetaan tilivuonna 2023.
Lyhyen aikavälin kannustinmahdolli-
suudet perusvuosipalkan osuutena
Osakepalkkiojärjestelmän pitkän
aikavälin kannustimet
1)
Tavoite Enintään Tavoite Enintään
50 % % % %
1)
Nokian Renkaat voi lisäksi hallituksen harkinnan mukaan tarjota toimitusjohtajalle ehdollisia osakepohjaisia
palkkiojärjestelmiä esimerkiksi rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa.
Toimitusjohtaja Jukka Moisio ei saanut palkankorotusta tilivuonna 2022, joten kuukau-
sittainen peruspalkka oli koko vuoden ajan 61 800 €.
Toimitusjohtaja Jukka Moisiolla on Yhtiön maksama matkapuhelinetu, jonka arvo on
20 € kuukaudessa tai 240 € vuodessa. Kiinteä vuosipalkka sisältäen lomakorvauksen
lasketaan kertomalla kuukausittainen peruspalkka 61 800 € 12,6:lla.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät
Toimitusjohtaja Jukka Moisio on oikeutettu Nokian Renkaiden Palkitsemispolitiikassa
kuvattuihin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin. Lyhyen aikavälin kannustimen
tavoitemäärä vastaa 50:tä prosenttia perusvuosipalkasta ja enimmäismäärä on 100 %
perusvuosipalkasta. Ansaintajakso on yleensä yksi vuosi, ellei hallitus muuta päätä.
Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden ensimmäisen
puoliskon aikana
Hallituksen päätöksen mukaisesti toimitusjohtaja Jukka Moision lyhyen aikavälin
kannustinten suorituskykymittareita muokattiin tilivuoden 2022 ansaintajaksolla. Ennen
Ukrainan sotaa asetettuja tavoitteita muokattiin kuvastamaan toimintaympäristön
radikaaleja muutoksia. Päätettiin, että lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä makse-
taan tavoitetasojen mukaisesti tilivuoden 2022 ensimmäiseltä puoliskolta, ja tilivuoden
2022 jälkimmäisen puoliskon ansaintajaksolle asetettiin uudet konsernitason tavoitteet.
Alkuperäinen ilmastoon liittyvä tavoite, joka perustui hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin
tilivuoden 2022 aikana, pidettiin voimassa. Ilmastoon liittyvän tavoitteen painoarvo oli
10 %, ja tavoitteen saavuttamisaste oli 195,0 %. Tämän kannuste-elementin perusteella
maksetaan näin ollen 72 306 € (peruspalkka tilivuonna 2022 × STI-tavoite 50 % ×
painoarvo 10 % × saavuttamisaste 195 %). Lyhyen aikavälin kannustinsumma 166 860 €
vuoden 2022 ensimmäiseltä puoliskolta vastaa 50 % (tavoitetaso) perusvuosipal-
kasta tammi–kesäkuussa 2022 kerrottuna painoarvolla 45 %. Lyhyen aikavälin bonus
166 860 € vuoden 2022 ensimmäiseltä puoliskolta sekä ilmastoon liittyvä kannustin
72 306 € maksetaan maaliskuun 2023 palkanmaksussa. Tilivuoden 2022 jälkim-
mäisen puoliskon ansaintajakson muokatut suorituskykymittarit oli sidottu Nokian
Renkaiden segmentit yhteensä liikevoittoon ja Nokian Renkaiden liikevaihtoon, joista
molempien painoarvo on 50 %. Ansaintajakso oli tilivuosi 2022. Maksettu peruspalkka
tilivuoden 2022 jälkimmäisen puoliskon aikana toimi kannustimen maksun perusteena.
Tavoitteiden yhdistetty saavutustaso tilivuoden toisella puoliskolla oli 179,5 % (missä
100 % oli tavoitetaso ja 200 % enimmäismäärä), ja lyhyen aikavälin kannustinpalkkio
toimitusjohtaja Jukka Moisiolle vuoden 2022 toiselta puoliskolta on 299 514 € (perus-
palkka heinä–joulukuussa 2022 × STI-tavoite 50 % × painoarvo 45 % × saavutustaso
179,5 %). Kiinteän ja muuttuvan palkkion suhde tilivuodelle 2022 oli 41,1 % muuttuvaa
palkkiota ja 58,9 % kiinteää palkkiota. Sitouttamisen vuoksi sekä hallituksen päätöksen
nojalla vuoden 2022 toisen puoliskon lyhyen aikavälin kannustinpalkkio maksetaan
kesäkuussa 2023.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustimet koostuvat osakepalkkiojärjestelmistä.
Pitkän aikavälin suoritusperusteisen kannustinjärjestelmän korvaus on rajoitettu
250 %:iin perusvuosipalkasta, ja tavoitemäärä on 125 % perusvuosipalkasta. Maksetun
suoritusperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän palkkion määrä ei voi olla yli
250 % perusvuosipalkasta, jota käytetään varauksen tekemiseen. Toimitusjohtaja Jukka
Moisiolle myönnettiin 27 680 suoritusperusteista osaketta Nokian Renkaiden suori-
tusperusteisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2022–2024 tilivuonna 2022. Mahdollinen
palkkio maksetaan tilivuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana, jos hallituksen
asettamat tavoitteet täytetään. Nokian Renkaiden suoritusperusteisen osakepalkki-
ojärjestelmän 2022–2024 tavoitteet liittyvät segmentit yhteensä osakekohtaiseen
tulokseen (EPS) ja segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE). Molemmilla
suorituskykykriteereillä on yhtäläinen 50 %:n painoarvo. Mahdollinen osakepalkkio
maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Käteisosuus
on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. Toimitusjohtaja Jukka
Moisiolle ei myönnetty ehdollisia osakkeita tilivuonna 2022.
Nokian Renkaat poikkesi tilapäisesti hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta tilivuoden
2022 aikana. Poikkeaminen hyväksytystä Palkitsemispolitiikasta tapahtui Pitkän aika-
välin kannustimet (LTI) osiossa, jossa ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään liittyen
todetaan seuraavaa: ”Mahdollisille ehdollisille osakepalkkio-ohjelmille ei ole taloudellisia
suoritustavoitteita, vaan ehdollisen osakepalkkio-ohjelman mukaiset osakepalkkiot
maksetaan toimitusjohtajalle edellyttäen, että hänen sopimuksensa yhtiöön on
voimassa osakepalkkioiden maksupäivänä.” Yhtiön hallitus päätti soveltaa vuosina
2019, 2020, 2021, 2022 ja 2023 alkaviin kolmivuotisiin ehdollisiin osakepalkkio-jär-
jestelmiin taloudellista suorituskykykriteeriä, koska uusi toimitusjohtaja nimitettiin
toukokuussa 2020. Kriteeriä sovelletaan toimitusjohtajan ja Yhtiön johtoryhmän
ehdollisiin osakepalkkio järjestelmiin. Poikkeaminen vahvisti toimitusjohtajan ja Yhtiön
johtoryhmän palkitsemisen sitomista Yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn, edisti Yhtiön
pitkän tähtäimen intressien varmistamiseen tähtääviä ponnisteluita sekä kohdisti
entistä paremmin toimitusjohtajan ja Yhtiön johtoryhmän intressit Yhtiön osakkaiden
intresseihin. Helmikuussa 2023 hallitus päätti muuttaa taloudellisen suorituskyvyn
kriteeriä. Raja-arvoa verrataan segmentit yhteensä ROCE:lle ennalta asetettuun
raja-arvoon (minimiarvo, joka tulee saavuttaa, jotta osakepalkkio maksetaan) ehdol-
lisen osakepalkkiojärjestelmän kolmivuotisen rajoitusajan aikana. Aiempi taloudellinen
raja-arvo oli sidottu ROCE:n keskiarvoon (IFRS:n mukaisesti) kyseisen rajoitusajan aikana.
Toimitusjohtaja Jukka Moisiolle ei ole myönnetty osakkeita vuosien 2022–2024 ehdol-
lisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Segmentit yhteensä ROCE:n keskiarvoon sidottua
kynnysarvoa tilivuosille 2022–2024 sovelletaan kaikkiin johtoryhmälle tehtyihin varauk-
siin sekä vuonna 2023 alkavaan ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään, jonka rajoitus-
aika on 2023–2025, kuten kerrotaan Yhtiön 7.2.2023 julkaisemassa pörssitiedotteessa.
Toimitusjohtajan on pidettävä hallussaan vähintään 25 % pitkän aikavälin kannustin-
ohjelmasta saamistaan osakkeista ja kerättävä kannustinjärjestelmistä saatuja osak-
keita, kunnes osakeohjelmista saatujen osakkeiden arvo on yhtä suuri kuin toimitus-
johtajan vuosittainen bruttomääräinen peruspalkka.
Aktiiviset pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät ja toimitusjohtajalle myönnetyt osakkeet
Pitkän aikavälin kannustin-
järjestelmä ja ansaintajakso
Myönnettyjen osakkeiden
bruttomäärä
Suurin myönnettyjen osakkeiden
bruttomäärä
1)
Suorituskykykriteerit Mahdollisen palkkion maksu
Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä
2020–2022
10 000 10 000 Keskimääräinen segmentit yhteensä ROCE
2020–2022
H1/2023
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä 2021–2023
31 013 62 026 Segmentit yhteensä ROCE (50 %:n painoarvo)
ja segmentit yhteensä EPS (50 %:n painoarvo)
H1/2024
Suoritusperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024
27 680 55 360 Segmentit yhteensä ROCE (50 %:n painoarvo)
ja segmentit yhteensä EPS (50 %:n painoarvo)
H1/2025
Asetettujen tavoitteiden
saavuttaminen
100 % 200 %
1)
Mahdollinen osakepalkkio maksetaan osittain Nokian Renkaat Oyj:n osakkeina ja osittain käteisenä. Osakkeiden bruttomäärä on ansaittujen osakkeiden lukumäärä
perustuen suoriutumiseen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, ja sitä käytetään käteisosuuden laskemiseen. Todelliset luovutetut osakkeet = osakkeiden nettomäärä.
Käteisosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.
Eläkkeet ja edellisen toimitusjohtajan toimisuhteen
päättymiseen liittyviä ehtoja
Toimitusjohtajan eläkekertymä ja eläkeikä määräytyvät toimitusjohtajan kotimaan sovel-
lettavan lainsäädännön käytäntöjen ja ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi toteuttaa paikal-
listen markkinoiden mukaisen maksuperusteisen lisäeläkejärjestelmän. Toimitusjohtaja
Jukka Moisiolla ei ole Yhtiön maksamaa lisäeläkejärjestelmää. Eläkeikä ja eläke määräy-
tyvät työntekijän eläkelain mukaisesti.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiön sanoessa sopimuksen irti
toimitusjohtajalla on irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden palkkaa ja muita
etuja vastaavaan korvaukseen.
Malus ja takaisinperintä
Jos toimitusjohtajalle maksetaan palkitsemisjärjestelmän perusteella palkkio, joka
myöhemmin osoittautuu virheellisesti maksetuksi toimitusjohtajan tahallisuuden tai
huolimattomuuden perusteella, Yhtiöllä on kannustinohjelmien ehtojen perusteella
oikeus oikaista takautuvasti maksettu määrä ja periä takaisin lyhyt- ja pitkäaikaisista
kannustimista maksettujen palkkioiden ylimääräinen osuus perusteettoman edun
palautusta koskevien sääntöjen mukaisesti.
Lyhyt- ja pitkäaikaiset palkkiojärjestelmät ovat luonteeltaan harkinnanvaraisia,
eivätkä ne ole osa toimitusjohtajasopimuksen ehtoja. Hallitus voi milloin tahansa
päättää järjestelmien toteutuksesta ja niiden ehdoista.
Nokian Renkaat ei käyttänyt malus- tai takaisinperintäoikeuksiaan tilivuonna 2022.
Palkitseminen ja taloudellinen kehitys 2018–2022
2018 2019 2020 2021 2022
Hallituksen palkitseminen, palkkiot yhteensä €
Jukka Hienonen – –
Veronica Lindholm
Pekka Vauramo
Jouko Pölönen – – –
Christopher Ostrander – – –
Inka Mero
Heikki Allonen
George Rietbergen
Susanne Hahn – – – –
Raimo Lind
Kari Jordan –
Petteri Walldén – –
Yhteensä (pl. poistuville jäsenille maksetut
palkkiot)
1)
Hallituksen koko, jäsenten lukumäärä
Keskimääräinen palkkio yhteensä jäsentä kohti
1)
Indeksi % , % , % , % , %
Toimitusjohtaja, kokonaispalkkio €
Jukka Moisio 27.5.2020– – –
Hille Korhonen 1.7.2017–26.5.2020 – –
Yhteensä
Indeksi % , % , % , % , %
Työntekijöiden palkitseminen, keskiarvo €
Palkat, kannustimet ja muut
liitännäiskustannukset M€ , , , , ,
Konsernin työntekijämäärän keskiarvo tilivuoden
aikana
)
Keskiarvo vuotta kohti, t€ , , , , ,
Indeksi % , % , % , % , %
Taloudellinen kehitys 2018–2022
Liikevoitto, M€ , , , , ,
Segmentit yhteensä, liikevoitto, M€ – , , , ,
Indeksi
3)
% , % , % , % , %
EPS, € , ,
)
, , –,
Segmentit yhteensä, EPS, € – ,
)
, , ,
Indeksi
3)
% , % , % , % –, %
ROCE,% , % , % , % , % –, %
Segmentit yhteensä, ROCE, % – , % , % , % , %
Indeksi
3)
% , % , % , % –, %
1)
Keskimääräinen kokonaispalkkio hallituksen jäsentä
kohti lasketaan jakamalla hallituksen jäsenille
maksetut kokonaispalkkiot, pois lukien jäsenet,
jotka jättivät hallituksen kyseisen kauden aikana. Ts.
Petteri Walldénille maksetut palkkiot on vähennetty
vuoden 2020 keskiarvosta, Kari Jordanille maksetut
palkkiot on vähennetty vuoden 2021 keskiarvosta
ja Raimo Lindille maksetut palkkiot vuoden 2022
keskiarvosta.
2)
Luvut korjattu huomioimaan passiiviset työsuhteet
joulukuussa 2019 (pitkillä vapailla olevat työntekijät).
3)
Indeksiin käytetyt taloudelliset mittarit IFRS-
raportoinnin mukaisesti. Segmentit yhteensä
luvut 2019–2022 esitetty (ei laskettu indeksiin)
Nokian Renkaiden uusien raportointikäytäntöjen
mukaisesti: Pörssitiedote Nokian Renkaiden uusista
raportointikäytännöistä 24.4.2020.
4)
EPS 2019 ilman veroriidan päätösten vaikutusta
(1,08 €) oli 1,81 €. Segmentit yhteensä EPS 2019 ilman
tätä vaikutusta oli 1,98 €.
Tietoa sijoittajille ja sijoittajasuhteet
Yhtiökokous 2023
Nokian Renkaat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Messukeskuksessa, Helsingissä,
osoitteessa Messuaukio 1, 26. 4. 2023 klo 10. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaan-
ottaminen, äänestyslipukkeiden jako sekä kahvitarjoilu alkavat klo 8.30.
Lisätietoa: www.nokianrenkaat./yhtiokokous2023
Osingonmaksu
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksettaisiin
osinkoa 0,35 euroa osakkeelta toukokuussa ja että yhtiökokous valtuuttaisi halli-
tuksen päättämään toisen, enintään 0,20 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta
joulukuussa. Mikäli osinkoa maksetaan enimmäismäärä, osinko on –43 % tilikauden
tuloksesta.
Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset
Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset
siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.
Taloudellinen tieto
Nokian Renkaat julkaisee taloudelliset tiedot suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset
raportit, esitykset ja pörssitiedotteet ovat saatavilla verkkosivuillamme
www.nokianrenkaat./sijoittajat. Kattavat sijoittajasivut sisältävät tietoa esimerkiksi
Nokian Renkaiden osakkeesta, suurimmista suomalaisista osakkeenomistajista ja
tulevista sijoittajatapahtumista.
Nokian Renkaiden pörssitiedotteita voi tilata osoitteessa
www.nokianrenkaat./yritys/julkaisut/tiedotteiden-tilaus/
Taloudelliset katsaukset 2023
• Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu: 25. 4. 2023
• Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu: 21. 7. 2023
• Osavuosikatsaus tammi–syyskuu: 31. 10. 2023
Hiljainen jakso
Nokian Renkaat noudattaa hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteiden, osavuosi- tai
puolivuositiedotteiden julkaisua.
• Hiljainen jakso alkaa 1. 1., 1. 4., 1. 7. ja 1. 10.
• Hiljainen jakso päättyy, kun katsauskauden tiedot on julkaistu
Hiljaisen jakson aikana yrityksen ylin johto ja sijoittajasuhteet eivät tapaa pääoma-
markkinoiden tai taloustiedotusvälineiden edustajia eivätkä kommentoi yhtiön taloudel-
liseen tilanteeseen tai yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä. Jos hiljaisen jakson aikana
tapahtuva tapahtuma vaatii välitöntä julkistamista, Nokian Renkaat julkaisee tiedot
viipymättä julkistamista koskevien sääntöjen mukaisesti ja voi myös kommentoida
kyseistä tapahtumaa.
Liputusilmoitukset
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä, kun omistusosuus
saavuttaa, ylittää tai alittaa 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 tai 90 % yhtiön
äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä. Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta
viivytystä. Omistajien tulee lähettää liputusilmoitukset osoitteeseen
aggings@nokiantyres.com
Yhteystiedot
Tiedustelut ja tapaamispyynnöt osoitteeseen ir@nokiantyres.com
Päivi Antola, SVP, Communications, Investor Relations and Brand
puh. 010 401 7327
Annukka Angeria, Senior Manager, Investor Relations and Strategic Project
Communications
puh. 010 401 7581
Osoite:
Nokian Renkaat Oyj
Pirkkalaistie 7
PL 20
37101 Nokia
TIETOA SIJOITTAJILLE JA
SIJOITTAJASUHTEET
www.nokiantyres.com