iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31213800EC6PW5VU4J9U642023-01-012023-12-31213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:ClassesOfShareCapitalMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31upmfk:R213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:ClassesOfShareCapitalMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31upmfk:R213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31ifrs-full:ClassesOfShareCapitalMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31upmfk:R213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642022-12-31213800EC6PW5VU4J9U642023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800EC6PW5VU4J9U642023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800EC6PW5VU4J9U642023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800EC6PW5VU4J9U642023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800EC6PW5VU4J9U642023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember

TALOUDELLISET TIEDOT 2024

Hallituksen toimintakertomus	1
Tilinpäätös	145
Tilintarkastuskertomus	223
Muu taloudellinen tieto	241
Taloudellista tietoa 2015-2024	243

Hallituksen

toimintakertomus

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	2

Markkinaympäristö vuonna 2024	3
Tulos	4
Näkymät vuodelle 2025	6
Toiminta	7
Kestävyysraportti 2024	16
Tutkimus ja kehitys	137
Osakkeita koskevat tiedot	141

UPM ja yhtiön liiketoimintamalli

Olemme materiaaliratkaisujen yhtiö. Tavoitteemme on tarjota uusiutuvia

vaihtoehtoja arjessa käytettäville fossiilipohjaisille materiaaleille.

Pyrimme kannattavaan ja kestävään kasvuun tuloksilla ja suuria

investointeja hyödyntämällä. Vahva ja tasapainoinen portfoliomme

uusiutuvissa kuiduissa, kehittyneissä materiaaleissa ja

hiilidioksidipäästöjä vähentävissä ratkaisuissa tarjoaa meille useita

houkuttelevia kasvumahdollisuuksia.

Innovatiiviset tuotteemme mahdollistavat asiakkaiden ja kuluttajien

vastuullisemmat valinnat. Olemme sitoutuneet luomaan arvoa

asiakkaillemme hyödyntäen kestäviä, uusiutuvia raaka-aineita,

pienentäen ympäristöjalanjälkeämme ja vahvistaen positiivisia

yhteiskunnallisia vaikutuksiamme. Johtava asemamme vastuullisuudessa

perustuu johtaviin globaaleihin standardeihin, arvostettuihin

globaaleihin aloitteisiin ja ulkopuoliseen varmennukseen.

Hyödynnämme konsernietuja ja synergioita sekä luomme lisäarvoa

liiketoiminnalle ja sidosryhmille:

• Kilpailukykyinen ja kestävä puunhankinta, metsänhoito ja

puuviljelmät

• Tehokkaat ja vastuulliset globaalit funktiot

• Teknologiakehitys ja immateriaalioikeudet

• Globaali liiketoimintamalli

• Hallittu ja tehokas pääoman allokointi

• Vaatimustenmukaisuus, UPM:n Toimintaohje (UPM Code of Conduct)

ja vahva UPM-brändi

Selkeät roolit ja vastuualueet

Konserniohjaus		Liiketoiminnat		Lopputulos
Portfoliostrategia Pääoman allokointi Liiketoiminnan tavoitteet Toimintaohje Vastuullisuustavoitteet		Liiketoiminta-alueiden strategiat Kaupalliset strategiat Toiminnallinen huippuosaaminen Kustannuskilpailukyky Hankkeiden valmistelu ja toteutus Innovaatiot		Huipputulokset Kilpailuetu Arvonluonti Arvoa sidosryhmille ja yhteiskunnalle Toiminnan hyväksyttävyys

Bio- ja metsäteollisuuden arvoketjun eri osiin sijoittuvat liiketoimintomme

toimivat kuten erilliset markkinalähtöiset yritykset suhteessa asiakkaisiin

ja toimittajiin. Tämä mahdollistaa ketterän toiminnan nopeasti

muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, paremman tehokkuuden, erilliset

kaupalliset strategiat, optimaalisen hankinnan, oikeat kannustimet,

laajemmat tuotekehitysmahdollisuudet ja tehokkaan pääoman käytön.

UPM:n Toimintaohje korostaa sitoutumistamme toimimaan oikein sekä

vastuulliseen liiketoimintaan. Se myös kuvastaa yhtiön

toimintaperiaatteita. Edistämme vastuullisia toimintatapoja koko

arvoketjussa ja pyrimme aktiivisesti löytämään kestäviä ratkaisuja

yhdessä asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	3

Markkinaympäristö vuonna 2024

Maailmantalouden on ennustettu kasvaneen 3,1 % vuonna 2024. Kasvu

on ollut maltillista mutta vakaata geopoliittisista jännitteistä ja

talouspoliittisista muutoksista huolimatta. Vuoden alussa inflaatio oli

vielä korkealla mutta kääntyi laskuun, ja vuoden lopussa inflaatio oli

globaalisti 5,8 %.  Maailmankauppa kasvoi WTO:n mukaan 2,7 %

mutta alitti edelleen vuoden 2022 huipputason. Palvelukauppa oli

kuitenkin tavarakauppaa vilkkaampaa.

Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa vuonna 2024

vaikutti edelleen maailmanpolitiikkaan. Kansainvälisen yhteisön

pyrkimykset vastata Venäjän toimiin Ukrainassa jatkuivat. Pakotteiden

määrä ja voimakkuus lisääntyivät, ja ne painottuivat keskeisiin

toimialoihin sekä pakotteiden kiertämisen estämiseen. Lähi-idän

konfliktin laajeneminen vaikutti tärkeimpiin laivaväyliin, mikä lisäsi

kustannuksia, pidensi rahtiaikoja ja häiritsi toimitusketjuja. Konflikti

vaikutti maailmankaupan dynamiikkaan, aiheutti epävakautta energian

hintoihin ja horjutti luottamusta talouteen.

Vuonna 2024 Euroopan talouden on ennustettu kasvaneen noin 1,0

%, mikä kertoo kasvun epätasaisuudesta eri maissa. Kasvu oli heikkoa

etenkin Saksassa. Energian hinnat tasaantuivat ja inflaatio hidastui,

mutta pysyi EKP:n tavoitteen yläpuolella.

Yhdysvaltain talous kasvoi vahvasti, ja kokonaistuotannon kasvu ylitti

2,5 %, mitä tuki lisääntynyt kulutus sekä investoinnit teknologiaan ja

tuotekehitykseen. Inflaatio hidastui kohti Fedin tavoitetta, mikä johto

korkojen laskuun. Presidentinvaalit aiheuttivat poliittista epävakautta

vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvu jatkui, vaikka hieman

hidastuen. Keskimääräinen kasvu oli noin 4,6 % vuonna 2024.

Kotimainen kysyntä Itä-Aasiassa ja Intiassa oli vakaata. Kiinassa

kuluttajakysyntä oli edelleen laimeaa, ja vähittäismyynnin kasvu jäi

odotuksista.

Kansainvälinen keskustelu energiasta ja ilmastonmuutoksesta jatkui,

mutta globaali siirtymä vähähiiliseen talouteen edistyi vain vähän. Vuosi

2024 oli kautta aikain lämpimin, kun aiempi ennätys vuodelta 2023

ylittyi. Bakussa Azerbaidzhanissa pidetyssä YK:n

ilmastonmuutoskonferenssissa (COP29) korostettiin kunnianhimoisten

tavoitteiden tärkeyttä, jotta tavoite rajoittaa maapallon lämpötilan nousu

1,5 celsiusasteeseen saavutetaan. Lähes 200 maata on sitoutunut

siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa.

Jotta tavoite pysäyttää ja kääntää monimuotoisuuden heikkeneminen

vuoteen 2030 mennessä ja edistää luonnon elpymistä saavutettaisiin,

COP29 vahvisti sitoumuksen toteuttaa vuoden 2022 YK:n

biodiversiteettikonferenssissa (COP15) sovittu Kunming-Montrealin

maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys. Tehokas täytäntöönpano

edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja sekä vahvoja suunnittelu-,

seuranta-, raportointi- ja valvontamekanismeja.

Molemmat COP-prosessit vaikuttavat maailmanlaajuiseen sääntelyyn.

Euroopan unioni omalta osaltaan sääti vuonna 2024 useita merkittäviä

uusia, pian voimaan tulevia ESG-säännöksiä, joiden tavoitteena on

edistää liiketoiminnan kestävyyttä, avoimuutta ja vastuullisuutta.

UPM:n tuotemarkkinoiden elpyminen jatkui vuonna 2024, mutta

vuoden edetessä kävi selväksi, että kasvu jää melko vaatimattomaksi.

Markkinatoimituksista kasvoivat pääasiassa sellutoimitukset ja

vaatimattomammin tarramateriaalien, erikoispaperien ja vanerin

toimitukset. Tuotantopanosten kustannukset laskivat lukuun ottamatta

pohjoismaisia puukustannuksia. UPM alensi kiinteitä kustannuksia ja

toteutti muita toimenpiteitä tuloksen parantamiseksi.

Sellun maailmanlaajuinen kysyntä oli vahvaa. UPM:n toimitukset

kasvoivat merkittävästi Uruguayssa sijaitsevan Paso de los Torosin

sellutehtaan loppuun saatetun ylösajon myötä. Tehtaalta Montevideon

satamaan kulkeva rautatie saatiin vaiheittain täyteen toimintaan vuoden

loppuun mennessä. Valkaistun havupuusellun (NBSK) keskimääräinen

euromääräinen Euroopan markkinahinta oli 17 % korkeampi ja

valkaistun lehtipuusellun (BHKP) 18 % korkeampi kuin vuonna 2023.

Kiinassa keskimääräiset markkinahinnat nousivat selvästi vähemmän,

Yhdysvaltain dollareissa 2 % ja 6 %.

Vuonna 2024 sahatavaran kysyntä oli edelleen vaisua, koska

rakentaminen oli monilla alueilla vähäistä. Hinnat elpyivät vuoteen

2023 verrattuna, mutta positiivista vaikutusta vähensi puun

kallistuminen.

Sähkön hinnat laskivat Euroopassa vuonna 2024 edellisvuosien

huippulukemista, mutta sää, markkinadynamiikka ja geopolitiikka

aiheuttivat hintoihin ajoittaista vaihtelua. Suomen alueen

keskimääräinen spot-hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä oli 19 %

alempi kuin vuonna 2023. Olkiluodon ydinvoimalaitoksella oli

odotettua pidempiä huoltoseisokkeja, mikä vähensi UPM:n

ydinvoimatuotantoa.

Vuonna 2024 tarramateriaalien maailmanmarkkinat kasvoivat

vuoden 2023 alhaisesta tasosta, erityisesti Euroopassa. Markkinahinnat

laskivat. Tarra-, irroke- ja pakkauspaperien globaali kysyntä oli vakaata

koko vuoden. UPM:n toimitusmäärät kasvoivat erikoispapereissa ja

laskivat hienopapereissa. Markkinahinnat laskivat edellisvuodesta.

Hienopaperimarkkinat Kiinassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella

olivat vaisut mutta osoittivat lieviä elpymisen merkkejä vuoden loppua

kohti.

Painopaperien kysyntä Euroopassa kasvoi 1 % vuoteen 2023

verrattuna. Kaikkien paperilaatujen markkinahinnat laskivat. Paperin

tuotanto UPM Hürthissä päättyi elokuussa ja UPM Nordland Papierin PK

3:lla joulukuussa, mikä vähensi UPM:n vuotuista

sanomalehtipaperikapasiteettia 330 000 tonnia ja päällystämättömän

hienopaperin kapasiteettia 280 000 tonnia.

Kuusivanerin kysyntä paneeleissa ja viiluissa oli edelleen heikkoa.

Koivuvanerin kysyntä paneeleissa oli vakaata, mikä tasoitti teollisuuden

loppukäyttöjen, kuten ajoneuvojen lattioiden, alempaa kysyntää. LNG-

käyttöön tarkoitetun koivuvanerin kysyntä oli vahvaa.

Euroopan kehittyneiden uusiutuvien polttoaineiden markkinat

pysyivät heikkoina tuonnin jatkuessa markkinoilla. Saksassa tuli

voimaan asetus, jolla keskeytetään kasvihuonekaasujen

ylijäämäpäästöjen käyttö, jotta vuosien 2025 ja 2026 tavoitteet

saavutetaan. Leunan biokemikaalijalostamon rakentaminen ja

käyttöönotto Saksassa jatkui koko vuoden. Kiinnostus biopohjaisia

glykoleja ja uusiutuvia toiminnallisia täyteaineita kohtaan oli edelleen

vahvaa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	4

Tunnuslukuja

	2024	2023	2022
Liikevaihto, milj. euroa	10 339	10 460	11 720
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	1 734	1 573	2 536
% liikevaihdosta	16,8	15,0	21,6
Liikevoitto, milj. euroa	604	608	1 974
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	1 224	1 013	2 096
% liikevaihdosta	11,8	9,7	17,9
Voitto ennen veroja, milj. euroa	500	464	1 944
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, milj. euroa	1 123	934	2 066
Kauden voitto, milj. euroa	463	394	1 556
Vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	953	755	1 679
Tulos per osake (EPS), euroa	0,82	0,73	2,86
Vertailukelpoinen EPS, euroa	1,74	1,40	3,09
Oman pääoman tuotto (ROE), %	4,0	3,2	13,0
Vertailukelpoinen ROE, %	8,3	6,2	14,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	4,1	3,5	12,8
Vertailukelpoinen ROCE, %	8,2	6,4	13,6
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	1 352	2 269	508
Liiketoiminnan rahavirta per osake, euroa	2,54	4,25	0,95
Oma pääoma per osake kauden lopussa, euroa	20,89	20,93	23,44
Sijoitettu pääoma kauden lopussa, milj. euroa	15 452	14 916	17 913
Nettovelka kauden lopussa, milj. euroa	2 869	2 432	2 374
Nettovelka/EBITDA	1,66	1,55	0,94
Henkilöstö kauden lopussa	15 827	16 573	17 236

Lisätietoja tunnuslukujen laskentakaavoista löytyy osioista » Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

Tulos

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vuoden 2024 liikevaihto oli 10 339 miljoonaa euroa, 1 % vähemmän

kuin vuoden 2023 liikevaihto 10 460 miljoonaa euroa. UPM Fibres -

liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi merkittävästi, kun Paso de los

Torosin sellutehdas Uruguayssa saavutti täyden tuotannon. Liikevaihto

laski UPM Communication Papers -liiketoiminta-alueella, Muu toiminta -

raportointisegmentissä ja UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueella.

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 21 % ja oli 1 224 (1 013)

miljoonaa euroa eli 11,8 % (9,7 %) liikevaihdosta. Nousua tukivat

pääasiassa korkeammat toimitusmäärät ja alemmat kiinteät

kustannukset. Alentuneilla myyntihinnoilla oli negatiivinen vaikutus

konsernitasolla, mutta muuttuvien kustannusten laskun positiivinen

vaikutus oli suurempi.

Toimitusmäärät kasvoivat UPM Fibres-, UPM Raflatac- ja UPM

Plywood -liiketoiminta-alueilla. Vuonna 2024 kiinteät kustannukset olivat

103 miljoonaa euroa alemmat kuin edellisvuonna.

Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia

eriä olivat 590 (543) miljoonaa euroa. Lukuun sisältyi 85 (87)

miljoonaa euroa vuokrattujen käyttöomaisuus-hyödykkeiden poistoja.

Metsävarojen käyvän arvon muutos hakkuilla vähennettynä oli 80 (-17)

miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 604 (608) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät liikevoitossa olivat kaudella -620 (-405) miljoonaa

euroa. Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyy

373 miljoonan euron arvonalennus Saksan Leunan

biokemikaalijalostamon omaisuuseriin. Alaskirjaus johtuu tämän

lajissaan ensimmäisen hankkeen kustannusylityksistä ja rakennustöiden

viivästymisestä. Jalostamon jäljellä oleva kirjanpitoarvo vastaa nyt

vastaavan laitoksen rakentamisen arvioituja kustannuksia nykyisessä

taloudellisessa ympäristössä. Lisäksi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia

eriin sisältyy UPM Biochemicalsin liikearvon 5 miljoonan euron

arvonalentuminen ja Suomen selluliiketoiminnan liikearvon 113

miljoonan euron arvonalentuminen korkeiden puukustannusten johdosta. 

Muita  vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat 10 miljoonan euron

rakennejärjestelykulut ja 26 miljoonan euron käyttöomaisuuden

arvonalentumiset, jotka liittyvät UPM Raflatac Kaltenkirchenin tehtaan

suunniteltuun sulkemiseen Saksassa, 40 miljoonaa euroa

rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen Hürthin

sanomalehtipaperitehtaan sulkemiseen Saksassa, 54 miljoonaa euroa

rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen Nordland Papierin

hienopaperikone 3 sulkemiseen Saksassa, 4 miljoonan euron vaihto-

omaisuuden arvonalennus Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa

sijaitsevalla Raflatacin tehtaalla, joka kärsi hirmumyrsky Helenen

vaikutuksista, 12 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja

arvonalentumisia liittyen UPM Biocomposites- liiketoiminnan

lopettamiseen, 21 miljoonan euron myyntivoitto UPM-Kymmene Austria

GmbH:n myynnistä HEINZEL GROUPille, 9 miljoonaa euroa muiden

pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja, 12 miljoonaa euroa muita

rakennejärjestelykuluja ja 8 miljoonaa euroa liittyen aikaisempiin

kapasiteetin sulkemisiin. Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin

eriin sisältyy 120 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 112

miljoonaa euroa käyttöomaisuuden ja vuokratun käyttöomaisuuden

arvonalentumisia liittyen UPM Plattlingin tehtaan sulkemiseen Saksassa

sekä 13 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 2 miljoonaa euroa

käyttöomaisuuden arvonalentumisia liittyen UPM Raflatacin Nancyn

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	5

tehtaan toimintojen uudelleenjärjestelyyn Ranskassa, 86 miljoonaa

euroa metsäomaisuuden käyvän arvon laskua Suomessa johtuen

arvioiden muutoksista ja korkeammasta diskonttauskorosta, 30

miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja liittyen UPM Schongaun

tehtaan paperikone 6:n sulkemiseen Saksassa, 10 miljoonaa euroa

kuluja liittyen Steyrermühlin tehdasalueen myyntiin Itävallassa, 23

miljoonaa euroa muita rakennejärjestelykuluja, 3 miljoonaa euroa

kuluja liittyen Sierilän voimalaitoshankkeen alaskirjaukseen Suomessa, 6

miljoonaa euroa myyntitappiota liittyen Venäjän toimintojen myyntiin ja

5 miljoonaa euroa pitkäaikaisten varojen myyntivoittoa.

Korkokulut ja muut rahoituskulut nettona olivat -97 (-70) miljoonaa

euroa. Kurssierot ja käypien arvojen muutokset olivat -7 (-74) miljoonaa

euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä olivat -3

(-65) miljoonaa euroa. Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat

erät rahoituserissä sisältävät 71 miljoonan euron kurssitappion liittyen

Venäjän toimintojen myyntiin. Tuloverot olivat -37 (-71) miljoonaa

euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät veroissa olivat 133 (109)

miljoonaa euroa.

Vuoden 2024 voitto oli 463 (394) miljoonaa euroa, ja

vertailukelpoinen kauden voitto oli 953 (755) miljoonaa euroa.

Rahavirta ja rahoitus

Vuoden 2024 liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja ja rahoitusta

oli 1 352 (2 269) miljoonaa euroa. Käyttöpääoma nousi 80 (laski 417)

miljoonaa euroa.

Nettovelka oli 2 869 (2 432) miljoonaa euroa katsauskauden

lopussa. Velkaantumisaste 31.12.2024 oli 25 % (21%). Viimeisen 12

kuukauden EBITDAan perustuva nettovelan ja EBITDAn suhde oli kauden

lopussa 1,66 (1,55).

UPM:n rahavarat ja käyttämättömät luottolimiitit olivat 31.12.2024

yhteensä 3,2 miljardia euroa. Komittoitujen luottolimiittien

kokonaismäärä oli 2,3 miljardia euroa, josta 260 miljoonaa euroa

erääntyy vuonna 2026, ja 2,1 miljardia erääntyy vuonna 2027 tai sen

jälkeen.

21.8.2024 UPM laski liikkeeseen 600 miljoonan euron vihreän

joukkovelkakirjalainan EMTN-joukkovelkakirjalainaohjelmansa (Euro

Medium Term Note) sekä vihreän rahoituksen kehyksensä alla.

Osinko 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta 1,50 euroa osaketta

kohti maksettiin kahdessa yhtä suuressa erässä. Ensimmäinen erä 0,75

euroa osaketta kohti (yhteensä 400 miljoonaa euroa) maksettiin

16.4.2024, ja toinen erä 0,75 euroa osaketta kohti maksettiin

7.11.2024 (yhteensä 400 miljoonaa euroa).

Investoinnit

Vuoden 2024 investoinnit olivat 550 (1 122) miljoonaa euroa eli 5,3

(10,7) % liikevaihdosta. Investoinnit eivät sisällä lisäyksiä vuokrattuihin

käyttöomaisuushyödykkeisiin.

UPM:n kokonaisinvestointien, ilman investointeja osakkeisiin,

ennakoidaan vuonna 2025 olevan noin 400 miljoonaa euroa.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin

uuden sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa.

Biojalostamon käyttöönotto ja käynnistys aloitettiin vuoden 2024

loppupuolella ja kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 1 275

miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Vuonna 2024 UPM:n palveluksessa oli keskimäärin 16 282 (17 109)

henkilöä. Vuoden 2024 alussa henkilöstön määrä oli 16 573 ja vuoden

lopussa 15 827.

Lisätietoja henkilöstöstä on julkaistu UPM:n vuoden 2024 »

Kestävyysraportissa

Investointi biokemikaalijalostamoon

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin uuden

sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa. Yksikön

investoinniksi arvioidaan 1 275 miljoonaa euroa.

Aloitimme Leunan biojalostamon käyttöönoton ja käynnistyksen

vuoden 2024 lopulla, ja useimmissa yksiköissä on edistytty hyvin.

Laadunvarmistustarkastuksissa havaitsimme kuitenkin, että sokerista

kemikaaleiksi -prosessissa tarvitaan tiettyjä korjaustöitä. Töihin on

ryhdytty, ja ne kestävät muutaman kuukauden. Samaan aikaan muiden

yksiköiden vaiheittainen käynnistys jatkuu. Tehtaan integroidun

kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2025 toisella

puoliskolla. Biojalostamon odotetaan saavuttavan täyden tuotannon ja

positiivisen liikevoiton vuonna 2027.

Samaan aikaan liiketoiminnan yleinen valmius on varmistettu. Kaikki

tiimit, liiketoimintaprosessit ja järjestelmät toimivat. Olemme

varmistaneet jalostamon käynnistämiseen ja toimintaan tarvittavat

materiaalit sekä infrastruktuurin ja kuljetuskapasiteetin tuotteidemme

toimittamiseksi. Asiakassopimukset ovat vahvistaneet kaupallista

kiinnostusta UPM Biochemicalsin tuotteita ja sivuvirtoja kohtaan. Ostajia

ja tuotteita testaavia asiakkaita on moninkertaisesti vuotuiseen

kapasiteettiin nähden, mikä mahdollistaa tuotevalikoiman optimoinnin.

Biojalostamo on lajissaan maailman ensimmäinen, ja sen

prosessisuunnittelu sekä osa käytettävistä teknologioista ovat uusia.

Meillä on täysi luottamus näihin teknologioihin ja prosessin

toimivuuteen.

Biojalostamo tuottaa sataprosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja,

jotka mahdollistavat siirtymän fossiilisten raaka-aineiden käytöstä

kestävämpiin vaihtoehtoihin useissa kuluttajalähtöisissä lopputuotteissa.

Investointi avaa UPM:lle kokonaan uudet markkinat sekä huomattavia

tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.

Teollisen mittakaavan biojalostamo hyödyntää puuta uuden

sukupolven biokemikaalien eli biomonoetyleeniglykolin (BioMEG) ja

uusiutuvien, toiminnallisten täyteaineiden valmistuksessa. Lisäksi

biojalostamo tuottaa biomonopropyleeniglykolia (BioMPG) ja teollisia

sokereja. Biokemikaaliliiketoiminnan sijoitetun pääoman tuottotavoite

(ROCE) on 14 %.

Kestävän puun tarjonta, ainutlaatuinen teknologiakonsepti, Leunan

valmiin infrastruktuurin hyödyntäminen sekä asiakkaiden läheisyys ovat

yhdistelmä, joka takaa hankkeen kilpailu-kykyisyyden. Koko arvoketjun

turvallisuus ja vastuullisuus perustuvat UPM:n tiukkoihin vaatimuksiin.

InfraLeuna GmbH Saksi-Anhaltin osavaltiossa tarjoaa erittäin

kilpailukykyiset olosuhteet biojalostamon rakentamiselle, sillä logistiset

järjestelyt sekä useiden palveluiden ja hyödykkeiden infrastruktuuri ovat

jo valmiina. UPM teki lokakuussa 2020 palvelusopimuksia InfraLeuna

GmbH:n kanssa koskien tuotantohyödykkeitä sekä puun ja jätevesien

käsittelyä. Nämä sopimukset kirjataan IFRS 16:n mukaisesti vuokratuiksi

käyttöomaisuushyödykkeiksi ja vuokrasopimusveloiksi, kun ne otetaan

käyttöön. Sopimusten arvon arvioidaan olevan yhteensä noin 130

miljoonaa euroa.

Leunan biojalostamo on ensimmäinen lajissaan. Hanke toteutettiin

monien ulkoisten kriisien, kuten koronapandemian ja Ukrainan sodan,

aikana aiheuttaen resurssi- ja toimitushaasteita. Kun hanke nyt lähenee

valmistumistaan, olemme tehneet 373 miljoonan euron arvonalennuksen

biojalostamon arvoon hankkeen aikaisten kustannusylitysten ja

rakentamisen viivästymisen vuoksi. Jalostamon kirjanpitoarvo vastaa nyt

vastaavan laitoksen rakentamisen arvioituja kustannuksia.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	6

Biopolttoaineliiketoiminnan kehittäminen

Tammikuussa 2021 UPM aloitti seuraavan sukupolven

biopolttoainejalostamon perussuunnitteluvaiheen. Alankomaiden

Rotterdamissa sijaitsevan mahdollisen biojalostamon suunnittelun

pohjana olisi enintään noin 500 000 tonnin vuotuinen kapasiteetti

korkealaatuisia uusiutuvia polttoaineita, mukaan lukien kehittyneet

biopolttoaineet ja mahdollisesti kestävästi tuotetut lentopolttoaineet, sekä

uusiutuvia kemikaaleja. Tuotteet pienentäisivät merkittävästi tie- ja

lentoliikenteen hiilijalanjälkeä sekä korvaisivat fossiilisia raaka-aineita

uusiutuvilla vaihtoehdoilla kemikaaleissa ja biomuoveissa.

Raaka-aineiden hankinnassa keskityttäisiin UPM:n integroituihin

raaka-aineisiin yhtiön omasta ekosysteemistä, mukaan lukien erilaiset

puupohjaiset tähteet ja mahdollinen hiiliviljely.

Mahdollisen biojalostamon suunnittelu on edennyt, ja suurin osa

perussuunnittelusta on valmistunut. Valittu teknologia on validoitu

esittelymittakaavassa. Ennen mahdollista investointipäätöstä keskitytään

uudenlaisen, patentoidun teknologian toimivuuden testaamiseen

laajassa mittakaavassa sekä joustaviin raaka-ainevaihtoehtoihin, joilla

varmistetaan erottautuminen ja tuetaan liiketoimintamallin pitkän

aikavälin kilpailukykyä. Tämän työn odotetaan kestävän noin kaksi

vuotta vuoteen 2026 asti.

Jos kaikki valmisteluvaiheet saadaan onnistuneesti päätökseen, UPM

käynnistää tavanomaisen investointipäätöksiin liittyvän arviointi- ja

valmisteluprosessin.

Merkittävät tapahtumat vuonna 2024

2.1. UPM ilmoitti, että se on saattanut päätökseen kesäkuussa 2022

ilmoitetun Steyrermühlin tehtaan ja kaikkien siihen liittyvien

omaisuuserien myynnin HEINZEL GROUPille.

6.2. UPM ilmoitti, että CDP myönsi UPM:lle kaksi A:ta avoimuudesta

ilmastonmuutos- ja metsäasioissa.

4.4. UPM:n varsinainen yhtiökokous pidettiin.

29.5. UPM ilmoitti, että se suunnittelee Saksassa sijaitsevien Hürthin

sanomalehtipaperitehtaan ja Nordland Papierin (Dörpen)

hienopaperikoneen (PK3) sulkemista pysyvästi. Tuotanto päättyi Hürthin

tehtaalla 31.8. ja Nordland Papierin hienopaperi-koneella (PK3)

joulukuussa.

18.6. UPM ilmoitti, että se suunnittelee UPM Biocomposites -

liiketoiminnan lopettamista ja Lahdessa ja Saksan Bruchsalissa

sijaitsevien biokomposiittituotantolaitosten sulkemista vuoden 2024

loppuun mennessä.

23.7. UPM ilmoitti belgialaisen Grafityp-yhtiön ostosta

vauhdittamaan UPM Raflatacin kasvua graafisissa tarramateriaaleissa.

22.8. UPM ilmoitti, että se sopeuttaa tilapäisesti tuotantoa UPM

Kaukaan ja UPM Kymin sellutehtailla vastaamaan markkinatilannetta.

26.8. UPM ilmoitti, että EcoVadis oli nimennyt UPM:n platinum-

tasolle neljässä kategoriassa: ympäristövastuu, työelämän käytännöt ja

ihmisoikeudet, toiminnan eettisyys sekä kestävän kehityksen mukainen

hankintaketju. Platinum-tasolle ylsi vain yksi prosentti yli 130 000

arvioidusta globaalista yrityksestä.

16.10. UPM antoi tulosvaroituksen ja alensi näkymiään useimpien

liiketoimintojen alhaisempien toimitusten ja sellun hintojen laskun

johdosta.

27.11. UPM Raflatac ilmoitti sulkevansa Kaltenkirchenin tehtaan

Saksassa parantaakseen tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan. Tehdas

suljetaan vaiheittain vuoden 2025 aikana.

2.12. UPM Fibres kertoi päättyneistä muutosneuvotteluista, jotka

johtivat enintään 88 työtehtävän vähentämiseen ja mahdollisesti

lomautuksiin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.

Tillinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

2.1.2025 UPM kertoi, että se on listattu ainoana metsä- ja

paperiteollisuuden yrityksenä Dow Jonesin globaalissa ja

eurooppalaisessa indekseissä (DJSI) vuosiksi 2024–2025. DJSI-indeksi

arvioi yritysten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta

maailmanlaajuisesti.

5.2.2025 UPM ilmoitti ostaneensa Metamarkin, Isosta Britanniasta,

kiihdyttääkseen edelleen UPM Raflatacin kasvua Graphics-

liiketoiminnassa. Kauppa tuo houkuttelevia synergioita ja tekee UPM

Raflatacista merkittävän toimijan nopeasti kasvavalla korkean

jalostusarvon Graphics-tuotteiden markkinalla. Kaupan arvo on 146

miljoonaa puntaa.

5.2.2025 UPM:n hallitus päätti aloittaa UPM:n omien osakkeiden

hankinnan. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 6 000 000

osaketta, mikä vastaa noin 1,1% osakkeiden kokonaismäärästä. Omien

osakkeiden hankintaan voidaan käyttää enintään 160 miljoonaa euroa.

Tulosennuste

UPM:n vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan arviolta 400-625

miljoonaa euroa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla (515

miljoonaa euroa vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla).

Näkymät vuodelle 2025

UPM:n odotetaan hyötyvän korkeammista toimitusmääristä ja alemmista

kiinteistä kustannuksista vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, mutta

vuoden 2024 ensimmäistä puoliskoa alemmat myyntikatteet vaikuttavat

tulokseen negatiivisesti. Vuoden 2025 alussa sellun hinnat ovat samalla

tasolla ja sähkön hinnat alemmat kuin vuoden 2024 alussa.

Vuosi 2025 on UPM Paso de los Torosin tehtaan ensimmäinen

kokonainen täyden tuotannon vuosi, minkä odotetaan kasvattavan

sellutoimituksia. Tarramateriaalien, erikoispaperien ja vanerin

toimitusmäärien odotetaan kasvavan edelleen. Painopaperitoimitusten

odotetaan vähenevän.

UPM Biofuelsin odotetaan parantavan tulostaan vuoden 2025

ensimmäisellä puoliskolla viime vuoden ensimmäiseen puoliskoon

verrattuna.

Geopolitiikassa ja globaalissa liiketoimintaympäristössä on

merkittäviä epävarmuuksia, jotka voivat vaikuttaa UPM:n tuotteiden

toimitusten, myyntihintojen ja eri tuotantokustannusten kehitykseen.

Herkkyys sellun ja sähkön hinnoille

UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto on herkkä sellun ja sähkön hinnoille.

Alla olevat luvut kuvaavat konsernin tuloksen herkkyyttä vuositasolla.

UPM on iso selluntuottaja ja -kuluttaja. 50 euron muutos sellun

keskimääräisessä tonnihinnassa vaikuttaisi vuotuiseen vertailukelpoiseen

liikevoittoon noin 170 miljoonasta eurosta (nettovaikutus olettaen,

etteivät sellun ja paperin hinnat korreloi) noin 270 miljoonaan euroon

(bruttovaikutus olettaen, että sellukustannuksen muutos vaikuttaa paperin

hinnoitteluun).

UPM on iso sähköntuottaja ja -kuluttaja Suomessa ja suojaa erikseen

osan myydystä ja ostetusta sähköstä. Perustuen UPM:n arvioituun

suojaamattoman sähkönmyynnin nettopositioon Suomessa vuonna

2025, 10 euron muutos sähkömarkkinoiden keskimääräisessä

megawattituntihinnassa Suomessa vaikuttaisi vuotuiseen

vertailukelpoiseen liikevoittoon noin 30 miljoonaa euroa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	7

UPM Fibres

UPM Fibres muodostuu sellu- ja sahaliiketoiminnoista. UPM Pulp tarjoaa monipuolisen selluvalikoiman erilaisiin käyttökohteisiin ja UPM Timber tarjoaa sertifioitua sahatavaraa. UPM:llä on kolme sellutehdasta Suomessa, kaksi sellutehdasta ja puuviljelmät Uruguayssa sekä neljä sahaa Suomessa.

UPM Energy

UPM Energy tuottaa kustannuskilpailukykyistä, hiilidioksidivapaata sähköä. Tarjontaan kuuluu myös fyysisen sähkön kauppa, toiminta sähkön johdannaismarkkinoilla sekä teollisten sähkön kuluttajien ja tuottajien palvelut. UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. UPM:n sähköntuotantokapasiteetti koostuu vesi-, ydin- ja lämpövoimasta.

	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	3 728	3 044
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	844	407
% liikevaihdosta	22,6	13,4
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut, milj. euroa	11	-20
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	2	2
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-437	-273
Liikevoitto, milj. euroa	419	116
% liikevaihdosta	11,2	3,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-114	—
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	533	116
% liikevaihdosta	14,3	3,8
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	7 153	6 839
Vertailukelpoinen ROCE, %	7,5	1,7
Toimitukset, sellu, 1 000 t	4 945	4 139

1) Vuoden 2024 eriin sisältyy 113 miljoonan arvonalennus Suomen UPM Pulp

liiketoiminnan liikearvoon sekä uudelleenjärjestelykuluja.

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi korkeampien toimitusmäärien,

korkeampien myyntihintojen ja alempien muuttuvien kustannusten

ansiosta. Täyteen tuotantoon pääsy Paso de los Torosissa kasvatti

volyymeja merkittävästi. Kiinteät kustannukset nousivat, kun

kunnossapitotöitä oli tavallista enemmän.

UPM:n sellutoimitusten keskihinta euroina nousi 5 %.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2024 sellun kysyntä laski Kiinassa ja oli vakaata muilla

päämarkkinoilla. Kysyntä vaihteli loppukäyttöjen mukaan kaikilla

päämarkkinoilla.

• Vuonna 2024 valkaistun havupuusellun (NBSK) keskimääräinen

markkinahinta euroissa nousi 17 % ja valkaistun lehtipuusellun

(BHKP) 18 % verrattuna vuoteen 2023. Kiinassa valkaistun

havupuusellun keskimääräinen markkinahinta dollareissa nousi 2 %

ja valkaistun lehtipuusellun nousi 6 % verrattuna vuoteen 2023.

• Vuonna 2024 sahatavaran kysyntä oli edelleen heikkoa vähäisen

rakentamisen johdosta. Hinnat elpyivät vuoteen 2023 verrattuna,

mutta voimakkaasti nousseet puukustannukset mitätöivät

hinnannousun vaikutuksen.

Lähteet: FOEX, UPM

	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	627	628
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	188	189
% liikevaihdosta	30,0	30,2
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-7	-7
Liikevoitto, milj. euroa	181	182
% liikevaihdosta	28,9	29,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	—	—
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	181	182
% liikevaihdosta	28,9	29,0
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	2 426	3 042
Vertailukelpoinen ROCE, %	7,5	6,0
Toimitukset, sähkö, GWh	11 328	12 059

1) Vuoden 2023 eriin sisältyy 3 milj. kuluja liittyen Sierilän voimalaitosprojektin

alaskirjaukseen Suomessa sekä 3 milj. euroa muiden pitkäaikaisten varojen

myyntivoittoja.

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vertailukelpoinen liikevoitto pysyi samalla tasolla. Toimitukset laskivat,

mihin vaikuttivat ennakoitua pidemmät huoltoseisokit Olkiluodon

ydinvoimalaitosyksiköissä.

UPM:n keskimääräinen sähkön myyntihinta nousi 4 % ja oli 51,4

(49,2) euroa/MWh.

Markkinaympäristö

• Pohjoismaiden vesivarannot olivat selvästi pitkän aikavälin

keskiarvon yläpuolella joulukuun lopussa. Suomen vesitilanne oli

lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa.

• Hiilidioksidipäästöoikeuksien futuurin päivittäinen päätöskurssi

vuoden 2024 lopussa oli 70,95 euroa/tonni, mikä oli alempi kuin

vuoden 2023 lopussa (77,25 euroa/tonni).

• Suomen keskimääräinen aluehinta pohjoismaisessa sähköpörssissä

vuonna 2024 oli 45,6 euroa/MWh, mikä oli 19 % alempi kuin

vuonna 2023 (56,5 euroa/MWh).

Lähteet: The Norwegian Water Resources and Energy Directorate, Svensk

Energi, Suomen Ympäristökeskus, Nord Pool, Nasdaq OMX, Bloomberg, UPM 

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	8

UPM Raflatac

UPM Raflatac tarjoaa korkealaatuisia itseliimautuvia paperi- ja filmituotteita, mukaan lukien tarramateriaalit etiketöintiin, graafiseen markkinointiin ja viestintään sekä irrotettavat itseliimautuvat tuotteet. UPM Raflatac on maailman toiseksi suurin tarramateriaalien valmistaja.

UPM Specialty

Papers

UPM Specialty Papers tarjoaa tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, kaupalliseen silikonointiin, pakkauksiin, toimistokäyttöön ja painatukseen.

	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	1 562	1 485
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	177	146
% liikevaihdosta	11,3	9,8
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-71	-47
Liikevoitto, milj. euroa	88	81
% liikevaihdosta	5,6	5,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-44	-22
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	132	103
% liikevaihdosta	8,5	7,0
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	722	737
Vertailukelpoinen ROCE, %	18,3	14,0

1) Vuoden 2024 eriin sisältyy 11 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja

26 miljoonaa alaskirjauskuluja liittyen Kaltenkirchenin tehtaan suunniteltuun

sulkemiseen, 6 miljoonaa euroa vaihto-omaisuuden arvonalennusta ja 3

miljoonaa euroa vakuutuskorvauksia liittyen Raflatacin vaihto-omaisuuteen

Yhdysvalloissa, joka kärsi hirmumyrsky Helenestä sekä 5 miljoonaa euroa

liittyen muihin uudelleenjärjestelyihin. Vuoden 2023 eriin sisältyy 13

miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja 2 miljoonan euron alaskirjaus

liittyen Raflatac Nancyn tehtaaseen Ranskassa sekä 7 miljoonaa muita

rakennejärjestelykuluja.

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi pääasiassa korkeampien

toimitusmäärien ja vakaiden katteiden ansiosta. Kiinteät kustannukset

nousivat.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2024 tarramateriaalien globaalit markkinat kasvoivat

vuoden 2023 matalilta tasoilta, varsinkin Euroopassa. 

Lähteet: UPM, FINAT, TLMI

	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	1 467	1 485
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	208	172
% liikevaihdosta	14,2	11,6
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-74	-74
Liikevoitto, milj. euroa	132	98
% liikevaihdosta	9,0	6,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-3	—
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	135	98
% liikevaihdosta	9,2	6,6
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	789	875
Vertailukelpoinen ROCE, %	17,1	11,2
Toimitukset, paperi, 1 000 t	1 429	1 407

1) Vuoden 2024 erät liittyvät uudelleenjärjestelykuluihin.

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vertailukelpoinen liikevoitto nousi. Alempien tuotantopanosten

kustannusten positiivinen vaikutus ylitti alempien myyntihintojen

negatiivisen vaikutuksen. Erikoispaperien toimitusmäärät kasvoivat ja

hienopaperien vähenivät.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2024, tarra-, tausta- ja pakkauspaperien kysyntä oli

vakaata.

• Vuonna 2024 markkinahinnat laskivat vuoteen 2023 verrattuna.

Lähteet: UPM, RISI, AFRY, AWA

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	9

UPM Communication PapersUPM Plywood

UPM Communication Papers tarjoaa laajan valikoiman graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön.

UPM Plywood tarjoaa korkealaatuisia WISA ®- vaneri- ja viilutuotteita rakentamiseen, ajoneuvojen lattioihin, LNG- laivanrakentamiseen, parketinvalmistukseen sekä muihin teollisuussovelluksiin.

	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	2 953	3 598
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	344	544
% liikevaihdosta	11,6	15,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	0	-1
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-100	-195
Liikevoitto, milj. euroa	190	174
% liikevaihdosta	6,4	4,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-83	-288
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	273	462
% liikevaihdosta	9,3	12,8
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	1 151	1 424
Vertailukelpoinen ROCE, %	23,8	32,4
Toimitukset, paperi, 1 000 t	3 263	3 528

1) Vuoden 2024 eriin sisältyy 8 milj. euron rakennejärjestelykulujen lisäys liittyen

Plattlingin tehtaan sulkemiseen, 40 milj. euroa rakennejärjestelykuluja ja

arvonalentumisia liittyen Hürthin sanomalehtipaperitehtaan sulkemiseen

Saksassa, 54 milj. euroa rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen

Nordland Papierin hienopaperikone 3 sulkemiseen Saksassa, 21 milj. euron

myyntivoitto UPM-Kymmene Austria GmbH:n myynnistä sekä muita

rakennejärjestelykuluja. Vuoden 2023 eriin sisältyy 120 milj. euroa

rakennejärjestelykuluja ja 112 milj. euroa käyttöomaisuuden ja vuokratun

käyttöomaisuuden arvonalentumisia liittyen UPM Plattlingin tehtaan

sulkemiseen Saksassa, 30 milj. euroa rakennejärjestelykuluja liittyen UPM

Schongaun tehtaan paperikone 6:n sulkemiseen Saksassa, 10 milj. kuluja

liittyen Steyrermühlin tehdasalueen myyntiin Itävallassa sekä 16 milj. muita

rakennejärjestelykuluja.

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vertailukelpoinen liikevoitto laski. Myyntihinnat laskivat enemmän kuin

muuttuvat kustannukset. Toimitusmäärät vähenivät, mutta kiinteiden

kustannusten laskun vaikutus tulokseen oli suurempi.

UPM:n paperitoimitusten keskihinta euroina laski 11 %.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2024 graafisten paperien kysyntä Euroopassa kasvoi 1 %

vuodesta 2023. Sanomalehtipaperin kysyntä kasvoi 1 %,

aikakauslehtipaperien laski 5 % ja hienopaperien kasvoi 5 %

vuodesta 2023.

• Vuonna 2024 painopaperien hinnat Euroopassa olivat 12 % ja

hienopaperien hinnat 3 % alemmat kuin vuonna 2023.

• Vuonna 2024 aikakauslehtipaperien kysyntä Pohjois-Amerikassa oli

samaa tasoa kuin vuonna 2023. Vuonna 2024

aikakauslehtipaperien keskihinta dollareissa laski 3 % vuoteen 2023

verrattuna. Lähteet: PPI/RISI, Euro-Graph, PPPC

	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	430	422
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	65	77
% liikevaihdosta	15,0	18,4
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-23	-21
Liikevoitto, milj. euroa	42	50
% liikevaihdosta	9,7	11,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	—	-6
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	42	56
% liikevaihdosta	9,7	13,4
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	243	254
Vertailukelpoinen ROCE, %	17,1	22,2
Toimitukset, vaneri, 1000 m3	482	429

1) Vuoden 2023 erät sisältävät 5 miljoonan euron myyntitappion liittyen

Venäjän toimintojen myyntiin ja 1 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja.

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vertailukelpoinen liikevoitto laski. Lisääntyneiden toimitusten positiivinen

vaikutus jäi alempien myyntihintojen negatiivista vaikutusta

pienemmäksi.

Markkinaympäristö

• Vuonna 2024 kuusivanerin kysyntä paneeleissa ja viiluissa jatkui

hitaana vaisuilla rakennusmarkkinoilla.

• Vuonna 2024 koivuvanerin kysyntä paneeleissa oli vakaata ja

kompensoi teollisten loppukäyttöjen, kuten ajoneuvojen lattioiden,

alempaa kysyntää.

• Koivuvanerin kysyntä LNG:n loppukäytössä oli hyvää.

Markkinatoimituksiin vaikuttavat hankkeiden aikataulut.

• EU:n polkumyyntitutkinta kiinalaisesta lehtipuuvanerista on

käynnissä.

Lähde: UPM

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	10

Muu toiminta

Muuhun toimintaan kuuluvat UPM Metsä-, UPM Biofuels-, UPM Biochemicals-, UPM Biomedicals- sekä UPM Biocomposites - liiketoimintayksiköt sekä biopolttoaineiden kehitys ja konsernipalvelut. UPM Metsä vastaa kilpailukykyisen puun hankinnasta UPM:n liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia ja yksityismetsiä Pohjois- Euroopassa. Lisäksi UPM Metsä tarjoaa puukauppa- ja metsäpalveluita metsänomistajille ja metsäsijoittajille. UPM Biofuels tuottaa kaikkiin dieselmoottoreihin soveltuvaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä sekä naftaa, jota voidaan käyttää bensiinin biokomponenttina tai korvaamaan fossiilisia raaka-aineita petrokemianteollisuudessa. UPM:llä on yksi biojalostamo Suomessa.

	2024	2023
Liikevaihto, milj. euroa	623	802
Vertailukelpoinen EBITDA, milj. euroa	-72	29
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut, milj. euroa	68	-82
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	-1	-2
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	-427	-44
Liikevoitto, milj. euroa	-434	-101
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa, milj. euroa 1)	-382	-87
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT), milj. euroa	-52	-14
Sijoitettu pääoma (keskiarvo), milj. euroa	3 129	2 922
Vertailukelpoinen ROCE, %	-1,7	-0,5

1) Vuoden 2024 eriin sisältyy 5 miljoonan euron arvonalentuminen UPM

Biochemicals liiketoiminnan liikearvoon sekä 373 milj. euron

arvonalentuminen biokemikaalijalostamoon Leunassa Saksassa, 12 miljoonaa

euroa rakennejärjestelykuluja ja alaskirjauskuluja UPM Biocomposites           

-liiketoiminnan suunniteltuun lopettamiseen liittyen sekä 9 miljoonaa euroa

muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja. Vuoden 2023 erät sisältävät 86

miljoonaa euroa metsävarojen käyvän arvon laskua johtuen arvioiden

muutoksista sekä 1 miljoonan euron myyntitappion liittyen Venäjän toimintojen

myyntiin.

Vuosi 2024 verrattuna vuoteen 2023

Vertailukelpoinen liikevoitto laski. Metsävarojen käyvän arvon muutos

hakkuilla vähennettynä oli 68 (-82) miljoonaan euroa. Metsävarojen

käyvän arvon muutos oli 195 (5) miljoonaa euroa johtuen puun pitkän

aikavälin hinta-arvioiden noususta Suomessa. UPM:n metsistä hakatun

puun kustannukset olivat 126 (88) miljoonaa euroa.

Biopolttoaineiden myyntihinnat laskivat merkittävästi.

Markkinaympäristö

• Kiinnostus biopohjaista MEG-materiaalia ja uusiutuvia toiminnallisia

täyteaineita kohtaan Euroopassa jatkui vahvana vuonna 2024.

Kuluttajien ja brändinomistajien suuri kiinnostus vastuullisempiin

tuotteisiin tukee biopohjaisten glykolien ja uusiutuvien toiminnallisten

täyteaineiden kysyntää. Lähde: UPM

Hallitus ja konsernin johtoryhmä

4.4.2024 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäsenten

lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän, ja hallitukseen valittiin uudelleen

Henrik Ehrnrooth, Pia Aaltonen-Forsell, Jari Gustafsson, Piia-Noora

Kauppi, Topi Manner, Marjan Oudeman, Martin à Porta ja Kim Wahl.

Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Melanie Maas-Brunner. Hallituksen

jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättyessä.

Henrik Ehrnrooth valittiin UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen

puheenjohtajaksi ja Kim Wahl varapuheenjohtajaksi hallituksen

järjestäytymiskokouksessa, joka pidettiin varsinaisen yhtiökokouksen

jälkeen.

Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen valiokuntien

puheenjohtajat ja muut jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi

valittiin Pia Aaltonen-Forsell ja muiksi valiokunnan jäseniksi Jari

Gustafsson ja Marjan Oudeman. Palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Martin à Porta ja muiksi valiokunnan

jäseniksi Melanie Maas-Brunner ja Topi Manner. Nimitys- ja

hallinnointivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Henrik

Ehrnrooth ja muiksi valiokunnan jäseniksi Kim Wahl ja Piia-Noora

Kauppi.

Hallituksen ja konsernin johtoryhmän osakeomistus

Hallituksen jäsenet omistivat vuoden lopussa 146 373 (121 283)

kappaletta UPM-Kymmene Oyj:n osakkeita. Näiden osakkeiden osuus

on koko osakekannasta 0,03 (0,02) % ja äänimäärästä 0,03 (0,02) %.

Toimitusjohtaja Massimo Reynaudo omisti vuoden lopussa 18 786

osaketta. Vuoden lopussa muut konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat

yhteensä  590 060 osaketta.

Tiedot hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkioista ja omistamista

osakkeista sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista löytyvät UPM:n

2024 konsernitilinpäätöksen » liitetiedosta 3.2 Konsernin johtoon kuuluvat

avainhenkilöt.

Oikeudelliset menettelyt

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia riita-asioita vuoden 2024

lopussa.

Tietoja löytyy UPM:n 2024 konsernitilinpäätöksen » liitetiedosta 9.2

Riita-asiat.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	11

Riskit

Riskienhallinta

UPM:ssä riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattisia ja ennakoivia

toimia, joilla analysoidaan ja hallitaan liiketoimintoihin liittyviä

mahdollisuuksia ja uhkia. Siihen sisältyvät myös riskit, jotka voidaan

välttää huolellisella suunnittelulla ja tulevaisuuden projektien ja

liiketoimintaympäristöjen arvioinnilla.

Riskienhallinta on erottamaton osa UPM:n johtamisjärjestelmää

samalla tavoin kuin riskinotto on osa normaalia liiketoimintaa.

Toteuttaessaan strategioitaan UPM ja sen liiketoiminta-alueet, funktiot ja

tuotantoyksiköt ovat alttiina lukuisille riskeille ja mahdollisuuksille.

Jokainen liiketoiminta-alue, funktio ja tuotantoyksikkö vastaa omaan

toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, mittaamisesta ja

hallinnasta, ja raportoi riskeistä, riskienhallintatoimenpiteistä ja

toimenpiteiden tuloksista omalle johtoryhmälleen ja

riskienhallintatoiminnolle.

Talous- ja rahoitusjohtajan johtama riskienhallintatyöryhmä on

vastuussa riskitoleranssien ja riskiprofiilin suosittamisesta

toimitusjohtajalle ja strategiaryhmälle. Strategiaryhmä vastaa

riskienhallinnan prioriteettien ja liiketoiminnan ja riskienhallinnan

strategioiden ja politiikkojen yhteensovittamisesta.

Hallitus seuraa ja arvioi tarkastusvaliokunnan avustamana yhtiön

riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta ja valvoo yhtiön strategiaan ja

toimintoihin liittyvien riskien arviointia ja hallintaa. Tarkastusvaliokunta

valvoo, että riskienhallintatoimenpiteet ovat riskienhallintapolitiikan

mukaiset ja että riskiarviointeja käytetään sisäisen tarkastuksen ja

vaatimustenmukaisuustoimintojen kohdentamiseen.

UPM pyrkii siirtämään riskejä omalta vastuultaan

vakuutusjärjestelyillä sellaisten riskien osalta, joiden suuruus ylittää

UPM:n riskinsietokyvyn.

UPM pyrkii varmistamaan UPM:n Toimintaohjeen (UPM Code of

Conduct) ja muiden yhtiön politiikkojen noudattamisen. UPM tehostaa

noudattamista ja vähentää riskejä säännöllisillä riskiarvioinneilla,

koulutuksella ja valvonnalla.

UPM on kehittänyt ja ottanut käyttöön kattavan sisäisen valvonnan

järjestelmän, joka käsittää liiketoiminnan ja taloudellisen raportoinnin

prosessit. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön

toiminta on tehokasta, luotettavaa ja säännöstenmukaista ja että yhtiön

taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa ja vastaa yhtiön

operatiivista tulosta. Taloudellista raportointia koskevaa sisäistä

valvontaa on kuvattu yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevassa

selvityksessä, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Alla on lueteltu merkittävimmät riskit, jotka saattavat heijastua

olennaisesti UPM:n liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä ei-

taloudelliseen suorituskykyyn. Riskit on luokiteltu strategisiin,

operatiivisiin ja rahoitusriskeihin. Oikeudenkäynnit, jotka liittyvät yhtiön

toimintaan, voivat myös sisältää riskejä.

Strategiset riskit

Taloudellisen ja poliittisen toimintaympäristön epävarmuudet

Merkittävimmät UPM:n tuloksen epävarmuudet liittyvät sen tuotteiden

myyntihintoihin ja toimitusmääriin sekä päätuotantopanosten

kustannuksiin ja valuuttakursseihin. Useimmat epävarmuustekijät liittyvät

globaaleihin, alueellisiin ja paikallisiin taloudellisiin ja poliittisiin

olosuhteisiin. Poliittiset kehityssuunnat luovat epävarmuutta

maailmantalouteen. Epävarmuus vaikuttaa myös UPM:n asiakkaisiin ja

UPM:n tuotteiden kysyntään.

Esimerkkejä kehityssuunnista ovat Yhdysvaltain, EU:n ja Kiinan

välisten kauppasuhteiden jännitteet, EU:n ja Ison-Britannian suhteen

luonne EU-eron jälkeen sekä lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, jotka

saattavat johtaa sotilaallisiin konflikteihin, kuten Venäjän hyökkäyssota

Ukrainassa ja viime aikoina syttyneet konfliktit Lähi-idässä,

talouspakotteisiin, saartoihin taikka vienti- tai tuontirajoituksiin, jotka

rajoittaisivat tai estäisivät UPM:n toimimista tietyssä maassa tai tietyllä

alueella tai aiheuttaa haitallisia vaikutuksia energiaan, logistiikkaan tai

muihin UPM:n keskeisiin tuotantopanoskustannuseriin, kuten puun

hintaan ja saatavuuteen Suomessa, tai maailmantalouden olosuhteisiin.

UPM:n toimintaan voivat vaikuttaa myös tietyt paikallista teollisuutta

suojaavat protektionistiset viranomaistoimenpiteet, kuten rajoitukset

koskien suoria ulkomaisia sijoituksia, ja kaupankäynnin rajoitukset,

kuten tuontitullit, ja muut kansainväliseen kauppaan liittyvät muutokset.

Tuonti- ja vientirajoitukset ja muu kansallisen edun suojaaminen voivat

vaikuttaa välttämättömien raaka-aineiden saatavuuteen tai kustannuksiin

tai kilpailukykyisen lopputuotehinnoittelun ylläpitoon verrattuna muihin

tuottajamaihin, ja muuttaa kansainvälisiä kauppasopimuksia. Muutokset

finanssi-, raha- ja muussa politiikassa, jotka vastaavat Venäjän

hyökkäyssodan taloudellisiin vaikutuksiin ja pyrkivät vähentämään

riippuvuutta Venäjän luonnonvaroista, voivat aiheuttaa ennakoimatonta

hintavaihtelua tai muita haitallisia vaikutuksia UPM:lle. Talouden

laskusuhdanne, globaalit pandemiat tai maailmanlaajuiset

valtasuhteiden muutokset tuovat jatkossakin epävarmuutta

maailmankauppaan, geopolitiikkaan ja talouskasvuun.

UPM:ään vaikuttaa erityisesti taloudelliset ja poliittiset olosuhteet

maissa, joissa yhtiöllä on merkittävää tuotantoa ja käynnissä olevia

investointihankkeita, kuten Suomessa, Uruguayssa ja Saksassa. UPM:llä

on merkittävää myyntiä ja tuotantoa myös Kiinassa, jossa poliittisen

sekä talous- ja lainsäädäntöjärjestelmän avoimuuden puutteet ja

ennakoimattomuus voivat lisätä investointien ja toiminnan epävarmuutta

ja riskejä. UPM:n tytäryhtiö ja työntekijät Ukrainassa ovat erityisen

alttiita Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamille epävarmuustekijöille.

Suhdanneherkät ja erittäin kilpaillut markkinat

Hintataso kaikilla markkinoilla, joilla UPM toimii, määräytyy kysynnän

ja tarjonnan yhteisvaikutuksen perusteella. Epätasapaino näiden välillä

voi aiheuttaa UPM:n tuotteiden hintojen voimakasta vaihtelua. Kysynnän

ja tarjonnan epätasapainoon vaikuttaa esimerkiksi

loppukäyttötuotteiden kysynnän nousu tai lasku, asiakasmieltymysten

muuttuminen, markkinoiden mukautumistoimet Venäjän hyökkäyssodan

vuoksi, uuden tuotantokapasiteetin tulo markkinoille tai vanhan

kapasiteetin sulkeminen. Kaikki tekijät voivat vaikuttaa UPM:n tuotteiden

toimitusmääriin ja hintatasoon.

Myös kilpailijoiden toiminta voi vaikuttaa markkinahintojen

kehitykseen. Kilpailijat saattavat ajoittain kohdistaa UPM:ään

hintapainetta yhtiön tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla ja

maantieteellisillä markkina-alueilla. Kilpailuympäristö voi aiheuttaa

poikkeuksellisen suuria heilahteluja myyntihintojen katteissa.

Suurin osa UPM:n liikevaihdosta muodostuu graafisen ja

erikoispaperin, sellun ja tarramateriaalien myynnistä. UPM kilpailee

pääasiassa useiden suurten monikansallisten paperi- ja

metsäteollisuusyhtiöiden kanssa sekä lukuisten paikallisten ja

erikoistuneiden kilpailijoiden kanssa.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset

UPM:n tuotteiden kysyntään voi vaikuttaa korvaavien tai vaihtoehtoisten

tuotteiden tulo markkinoille. Graafisen paperin kysynnän ennustetaan

laskevan edelleen kypsillä markkinoilla. Tämä kehitys lisää

todennäköisesti UPM:n graafisen paperin toimituksiin ja myyntihintoihin

kohdistuvaa painetta sekä heikentää kierrätyskuidun saatavuutta.

Kysynnän muutokset voivat aiheuttaa myös ylikapasiteettia joissakin

UPM:n tuotteissa, mikä vaikuttaa näiden tuotteiden myyntihintoihin ja

toimituksiin.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	12

Eri tuotealueilla kuluttajakysynnän muutokset voivat vaikuttaa joko

myönteisesti tai kielteisesti UPM:n tuotteiden kulutukseen. UPM odottaa

esimerkiksi uusiutuvien ja kierrätettävien ratkaisujen tarpeen kasvavan

entisestään, mikä luo UPM:lle uusia mahdollisuuksia ja lisää useimpien

UPM:n tuotteiden kysyntää. Samalla digitalisaatio ja verkkokauppa ovat

muuttaneet kuluttajakäyttäytymistä ja laskeneet graafisen paperin

kysyntää monissa loppukäyttökohteissa.

Lainsäädännön muutokset

UPM:n toimialoilla sovelletaan lukuisia lakeja ja säännöksiä. Moni

liiketoiminta, kuten paperi-, energia- ja biopolttoaineliiketoiminta, on

suurelta osin riippuvainen voimassa olevasta sääntelykehyksestä.

Sääntelyyn, suoraan tai välilliseen verotukseen tai erilaisiin tukiin ja

avustuksiin tehtävät muutokset voivat vaikuttaa suoraan UPM:n tulokseen

ja yhtiön suhteelliseen kilpailukykyyn. Lisäksi sääntely voi rakenteellisesti

rajoittaa tai haitata UPM:n valmiuksia kilpailla raaka-aineista.

UPM toimii myös aloilla, joilla sovelletaan laajaa

ympäristölainsäädäntöä ja -säännöksiä, jotka liittyvät muun muassa

päästöihin, vedenlaatuun, ja energiatehokkuuteen sekä jätteiden

käsittelyyn, kierrättämiseen ja hävittämiseen. Ympäristölait ja -säädökset

ovat kiristyneet, ja ne saattavat vielä tiukentua lisää lukuisten

globaalien, alueellisten ja kansallisten sääntelyhankkeiden seurauksena.

Kun ympäristölainsäädäntöä muutetaan tai sääntelyn soveltamista tai

valvontaa muutetaan, UPM:lle voi aiheutua lisäkustannuksia uusien ja

tiukempien säädösten noudattamisesta tai sakkoja sääntörikkomuksista.

UPM:n on toimintaansa varten hankittava lukuisia ympäristölupia ja

muita lisenssejä toimivaltaisilta viranomaisilta ja noudatettava niiden

ehtoja. Luvan tai lisenssin myöntänyt viranomainen voi muuttaa, uusia

tai tietyissä tapauksissa perua tällaisen luvan tai lisenssin. UPM seuraa

sääntelymuutoksia tavoitteena sopeutua niiden vaikutuksiin.

Osakeomistus Pohjolan Voima Oyj:ssä

UPM omistaa osuuden Pohjolan Voima Oyj:stä (PVO). PVO on

puolestaan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) suurin omistaja. TVO:lla on

kolme ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa (OL). PVO toimittaa

osakkailleen sähköä omakustannusperiaatteen (”Mankala-periaatteen”)

mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen energiateollisuudessa.

Mankala-periaatteen mukaan osakkaille toimitetaan sähköä ja/tai

lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin osakas vastaa osuuksiensa

mukaisesti sähkön ja lämmön tuotantokustannuksista, kuten

yhtiöjärjestyksessä on määritelty. Olkiluodon uusin Olkiluoto 3 EPR -

ydinvoimalaitosyksikkö (OL3) aloitti säännöllisen kaupallisen

sähköntuotannon vuonna 2023 ja sen odotetaan kasvattavan UPM:n

sähköntuotannon kapasiteettia merkittävästi.

Suomessa UPM omistaa välillisesti noin 31 % uudesta

ydinvoimalaitosyksiköstä (OL3) Pohjolan Voima Oyj:n

osakeomistuksensa kautta. Pohjolan Voima Oyj on Teollisuuden Voima

Oyj:n (TVO) suurin osakkeenomistaja 58,5 %:n omistusosuudella.

TVO tilasi OL3-voimalaitoksen kiinteähintaisena avaimet käteen  -

periaatteella konsortiolta (laitostoimittaja), jonka muodostavat Areva

GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortioon kuuluvat yhtiöt ovat

laitostoimitussopimuksen mukaisesti yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista.

TVO:n vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan OL3:n kokonaisinvestointi

oli yhteensä noin 5,8 miljardia euroa

TVO on julkistanut vahvistaneensa laitosyksikön vastaanotetuksi

takuuajalle huhtikuussa 2023. Lopullinen laitosyksikön vastaanotto

tapahtuu kahden vuoden takuuajan päättymisen jälkeen eli huhtikuussa

2025. Senkin jälkeen laitostoimittajan takuuvastuut jatkuvat tietyiltä osin

enintään kahdeksaan (8) vuoteen saakka.

Maaliskuussa 2018 allekirjoitettiin OL3-projektin loppuunsaattamista

ja projektin kiistoja koskeva sovintosopimus, jota täydennettiin

kesäkuussa 2021. Sopimuksen mukaisesti perustettu ja Areva-yhtiöiden

rahoittama rahasto maksoi vuonna 2023 OL3-Areva-yhtiöille projektin

loppuunsaattamisesta aiheutuneita kustannuksia sovintosopimuksen

mukaisesti. Laitostoimittajalla on vielä OL3:n takuuaikaisia toimia

kesken, mutta niiden loppuunsaattamiseen rahastomekanismissa varatut

varat loppuivat syksyllä 2024. Areva ja Siemens ovat tehneet

päätöksen rahaston pääomittamisesta yli 80 miljoonalla eurolla.

TVO:n ilmoituksen mukaan huhtikuussa 2023 päättyneen

koekäyttöohjelman jälkeen alkanut säännöllisen sähköntuotanto ja

toukokuussa 2023 alkanut kaupallinen käyttö siirsivät vastuun OL3:sta

TVO:lle. Laitostoimittajalla säilyy laitostoimitussopimuksen mukaiset

vastuut takuuajoilta ja niiden keskeneräisten töiden osalta, jotka on

sovittu tehtäväksi myöhemmin laitostoimittajan kustannuksella.

TVO:n mukaan vuoden 2023 aikana toteutettiin lukuisia OL3:n

takuuaikaan liittyviä riskienhallintatoimenpiteitä, joilla tehostetaan

takuuaikaisten menettelyjen sujuvuutta sekä varmistetaan

laitostoimitussopimuksen mukaisten takuuajan edellytysten toteutuminen.

TVO seuraa tarkasti maaliskuussa 2018 solmitun ja kesäkuussa 2021

täydennetyn sovintosopimuksen mukaisten ehtojen täyttymistä sekä

OL3:n takuuajan etenemistä, jotta ne toteutetaan laitostoimittajan

aikataulun mukaisesti taloudelliset ja tekniset resurssit varmistaen.

TVO:n ilmoituksen mukaan, vaikka OL3:n sähköntuotannossa on

ollut vain vähän häiriöitä koekäyttöohjelman päättymisen jälkeen,

OL3:n käytettävyyteen ensimmäisellä käyttöjaksolla liittyy

epävarmuuksia mahdollisten odottamattomien tapahtumien vuoksi.

Näitä epävarmuuksia hallitaan laitosyksikön suunnitelmallisella

ylläpidolla ja valvonnalla.

Mikäli OL3 ei saavuta suunniteltua käyttökerrointa tai

käyttökustannusrakennetta tai Suomen kantaverkko rajoittaa tehotasoa

tai järjestelmäsuojasta TVO:lle aiheutuvien kustannusten vuoksi ei ole

kannattavaa ajaa laitosyksikköä täydellä tehotasolla, TVO:n mukaan on

riski, että tuotantokustannukset ylittävät TVO:n tavoitteen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos luo UPM:lle useita erilaisia riskejä. Strategiset riskit

liittyvät kilpailukykyyn, markkinoihin, asiakkaisiin, tuotteisiin ja

sääntelyyn. Esimerkiksi ennakoimaton sääntely, tuet tai EU:n politiikat ja

niistä seuraavat kansalliset lait voivat vääristää raaka-aineiden,

energian ja lopputuotteiden markkinoita, ja kasvihuonekaasupäästöjen

muuttuvat kustannukset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen.

EU:n politiikat ja sääntely, joilla vastataan Venäjän hyökkäyssotaan

sekä venäläisten maakaasutoimitusten vähentymiseen tai Yhdysvaltain

uuden presidentinhallinnon politiikat voivat väliaikaisesti korostaa

energian toimitusvarmuutta ilmastotavoitteiden sijaan ja muuttaa

ilmastokehitystä tai hidastaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

UPM uskoo, että metsät, puupohjaiset tuotteet ja vähähiilinen energia

luo merkittävää arvoa uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita kehitettäessä.

Muut ilmastonmuutokseen liittyvät riskit koskettavat erityisesti UPM:n

hankintaketjua ja tärkeimpien tuotantopanosten, kuten puun ja sähkön,

saatavuutta ja hintaa. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa poikkeuksellisia

sääolosuhteita, kuten rajumyrskyjä, tulvia ja kuivuutta, mistä voi seurata

ennakoimattomia haasteita vesivoiman saatavuudelle ja

ennakoimattomia hakkuuolosuhteita. Poikkeuksellisen leudot talvet voivat

lyhentää aikaa, jolloin maa on Pohjoismaissa roudassa. Se voi

vaikuttaa puun korjuuseen ja kuljetuksiin, horjuttaa raaka-aineen

tasaista saantia ja nostaa mahdollisesti puun hintaa. Nämä ilmiöt voivat

lisätä myös tuotantorajoitusten riskiä.

Biologisen monimuotoisuuden heikentyminen

Biodiversiteetillä viitataan lajien ja ekosysteemien monimuotoisuuteen ja

vaihteluun planeetallamme. YK:n mukaan biologinen monimuotoisuus

heikkenee maailmanlaajuisesti jatkuvista ponnisteluista huolimatta.

Biologisen monimuotoisuuden heikentymisen ennustetaan pahenevan,

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	13

jos lieventäviä toimia ei toteuteta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on

mielestämme tärkein yksittäinen toimi luonnon monimuotoisuuden

turvaamiseksi.

UPM:n toiminta kytkeytyy laajasti luonnon monimuotoisuuteen, ja

merkittävimmät vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen syntyvät

puunhankinnasta. Biologinen monimuotoisuus on keskeisessä asemassa

metsien terveen kasvun ylläpitämisessä ja sen varmistamisessa, että

metsät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon. Luonnon monimuotoisuuden

köyhtymisen hillitseminen on tärkeää myös vesivoimalaitoksissamme ja

tuotantoyksiköissämme, joissa pyrimme parantamaan paikallisen

eläimistön ja kasviston elinolosuhteita kohdennetuilla toimilla. Luonnon

monimuotoisuuden heikkeneminen voi vaikuttaa haitallisesti UPM:n

tuotteiden, kuten sellun, paperin, puun ja biopolttoaineiden,

valmistuksessa tarvittavan puuraaka-aineen saatavuuteen ja sen käytön

hyväksyttävyyteen raaka-aineena.

Pääasiakkaiden menetys ja rakennejärjestelyt

UPM myy tuotteitaan useille pääasiakkaille. Suurimman asiakkaan

osuus UPM:n liikevaihdosta vuonna 2024 oli noin 2 %. Kymmenen

suurimman asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta oli noin 13%. Vaikka

UPM ei ole riippuvainen yksittäisestä asiakkaasta tai asiakasryhmästä,

pääasiakkaiden menettämisellä ilman vastaavia korvaavia asiakkaita

voisi olla olennainen vaikutus UPM:n liiketoimintaan.

Rakennejärjestelytilanteessa UPM:n asiakkaiden koon kasvaessa ja

toiminnan keskittyessä asiakkailla voisi olla suurempi neuvotteluvoima

suhteessa toimittajiinsa, myös UPM:ään. Myös yhtiön suurimpien

asiakasryhmien taloudellisen tilanteen heikkenemisestä aiheutuisi

UPM:lle riskejä.

Tuotekehitys, innovaatiot ja immateriaalioikeudet

Tutkimus ja tuotekehitys ovat tärkeä osa UPM:n strategiaa erityisesti

uusissa liiketoiminnoissa, kuten puupohjaisissa biopolttoaineissa,

biokemikaaleissa ja biolääketieteen tuotteissa. On mahdollista, että

uusien tai paranneltujen tuotteiden ja ratkaisujen sijoitetun pääoman

tuotto ei välttämättä täytä odotuksia tai paranna UPM:n kilpailukykyä.

UPM:n laaja patenttisalkku tuottaa arvonluontimahdollisuuksia

tulevaisuudessa. Samalla siihen liittyy riskejä, jotka liittyvät

immateriaalioikeuksien, kuten patenttien ja tavaramerkkien,

suojaamiseen ja hallintaan.

Yritysostot ja -myynnit

UPM:n strategiana on kasvaa liiketoiminnoissa, joilla on vahvat pitkän

aikavälin kysynnän kasvunäkymät ja jotka tarjoavat kestävää

kilpailuetua. Tähän saattaa liittyä uusien liiketoimintojen ostoja tai

olemassa olevien liiketoimintojen myyntejä. Fuusioihin ja

yrityskauppoihin sisältyy riskejä, jotka liittyvät myytävän liiketoiminnan

toteutukseen tai hankittujen liiketoimintojen, järjestelmien,

yrityskulttuurien ja henkilöstön johtamisen ja integroinnin onnistumiseen.

Yritysoston kustannukset voivat osoittautua korkeiksi ja/tai odotetut

mittakaavaedut tai synergiat voivat jäädä toteutumatta. Myös ostetun

yrityksen piilevät vastuut (esim. kilpailulainsäädäntöön liittyvät vastuut)

voivat muodostaa merkittävän riskin.

UPM saattaa myydä strategiaan kuulumattomia toimintoja tai

omaisuutta. Tuleviin yritysmyynteihin voivat vaikuttaa lukuisat tekijät,

jotka eivät ole UPM:n hallinnassa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa

mahdollisten ostajien käytettävissä oleva rahoitus, korkotaso ja ostajien

kapasiteetti sekä viranomaisten asettamat vaatimukset. Yritysmyynnit

voivat altistaa UPM:n myös korvausvaatimuksille. Lisäksi

yritysmyynneistä voi seurata lisäkuluja liittyen historiallisiin ja

odottamattomiin vastuisiin. Yritysostojen ja -myyntien kannattavuus voi

poiketa UPM:n odotuksista.

Liiketoiminnan riskit

Tärkeiden tuotantopanosten hinnan ja saatavuuden vaihtelut

UPM:n tuotteiden valmistuksessa tärkeimmät tuotantopanokset ovat puu,

kuitu, kemikaalit, energia ja vesi. Näiden tuotantopanosten hinnat ovat

vaihdelleet suuresti viime vuosina. Hintojen odotetaan vaihtelevan myös

tulevaisuudessa, millä voi olla haitallinen vaikutus yleiseen

kannattavuuteen aloilla, joilla UPM toimii. Ilmastonmuutos voi lisätä

UPM:n tärkeiden tuotantopainosten hintavaihteluja. Lisäksi nykyiset

metsänhoitokäytännöt voivat muuttua tai hakkuisiin kohdistuva yleinen

mielipide tai sääntelystä johtuvat rajoitukset voivat vaikuttaa

korjuumääriin ja siten vaikeuttaa raaka-aineen saatavuutta ja nostaa

puun hintaa.

Protektionismi ja kaupankäynnin rajoitukset, joiden merkitys on

korostunut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Venäjää vastaan asetettujen

talouspakotteiden syventämisellä, voivat myös vaikuttaa raaka-aineiden

hintaan ja saatavuuteen, kun valtiot saattavat esimerkiksi suojella

metsiään tai tukea omaa teollisuuttaan vientirajoituksilla. Näillä toimilla

voi olla olennainen vaikutus puun hintaan ja saatavuuteen. On myös

epävarmaa, miten EU:n energiapolitiikat voivat vaikuttaa kuidun ja

energian saatavuuteen ja hintaan. UPM:n tuotantopanosten hintojen

merkittävä nousu voisi lisätä UPM:n liiketoiminnan kustannuksia. 

Toimittaja- ja urakoitsijaverkosto ja raaka-aineiden hankinta

UPM:n liiketoiminta on riippuvainen useista toimittajista ja

urakoitsijoista. Suurin osa UPM:n tarvitsemasta puusta hankitaan

toimittajilta, ja muut tuotantopanokset, kuten kemikaalit, täyteaineet ja

keräyspaperi, hankitaan kokonaan toimittajilta. Merkittävimpien

tuotantopanosten saatavuus- tai kuljetusongelmat voisivat vaikuttaa

olennaisesti tuotantoon. Seurauksena voisi olla esimerkiksi tuotannon

keskeyttäminen tai rajoittaminen, tuotevalikoiman muutokset,

kustannusten kasvu olennaisten tuotantopanosten tai logististen

palvelujen hintojen nousun seurauksena sekä puun saatavuusongelmat

ja hintavaihtelut. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi voimaan saatetut

talouspakotteet sisältävät myös puun vienti- ja tuontikieltoja sekä

kuljetusrajoituksia, ja johtanut puunhankinnan lopettamiseen Venäjältä,

mikä on aiheuttanut puun saatavuuteen ja hintaa liittyvää vaihtelua.

Toimittajien rakennejärjestelyt voisivat myös rajoittaa niiden toimittajien

määrää, joilta UPM pystyisi hankkimaan tuotantopanoksensa, mikä

voisi vaikuttaa olennaisesti UPM:n näistä tuotantopanoksista maksamiin

hintoihin.

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille määrittää

vähimmäisvaatimukset, joita UPM edellyttää toimittajiensa ja kolmansien

osapuolien noudattavan toiminnassaan. UPM tekee toimittajien

riskiarviointeja liittyen esimerkiksi toimittajien liiketoimintaan,

taloudelliseen asemaan, tuotantopanosten laatuun ja toiminnan

vastuullisuuteen. Riskiarvioinnin perusteella valittuja toimittajia

arvioidaan tarkemmin vuosittaisilla kyselyillä, toimittaja-auditoinneilla ja

yhteisillä kehityssuunnitelmilla. Jos poikkeamia havaitaan, UPM

edellyttää toimittajalta korjaavia toimenpiteitä, joiden toteuttamista UPM

seuraa. Sopimuksia voidaan myös joutua irtisanomaan

korjaustoimenpiteiden riittämättömyyden tai havaintojen vakavuuden

vuoksi.

Suurten investointiprojektien hallinta ja toteuttaminen

UPM:n liiketoimintojen investointihankkeet ovat usein laajoja ja niiden

valmistuminen voi kestää useita vuosia. Hankkeet sisältävät riskejä,

jotka voivat liittyä esimerkiksi kustannusten ylittymiseen, työvoiman

saatavuuteen, toimittajan talouskuntoon, onnettomuuksiin, hankkeen

viivästymiseen tai investoinnin liiketaloudellisten tavoitteiden

saavuttamiseen. Tällä hetkellä UPM:n suurin käynnissä oleva

investointihanke on biokemikaalijalostamon rakentaminen Saksaan.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	14

Tähän hankkeeseen sisältyy uusien liiketoimintakonseptien ja -

teknologioiden kehittämistä.

UPM vastaa jatkuvasti monista hankkeista yhtiön useissa eri

toimintamaissa. Kaikkiin hankkeisiin sisältyy teknisiä ja toiminnallisia

riskejä, ja ne vaativat jatkuvaa suunnittelua, ohjausta ja valvontaa,

laaduntarkkailua, materiaalihankintaa, aikatauluttamista sekä resurssien-

ja kustannustenhallintaa. Useiden hankkeiden tehokas hallinta edellyttää

riittäviä resursseja ja tehokkaita prosesseja. Jatkuvat ruuhkat satamissa,

logistiikan pullonkaulat, onnettomuudet kuljetusketjussa, ja kasvavat

kustannukset, jotka voivat seurata ulkoisista tapahtumista tai

markkinasuhdanteista UPM:n vaikutuspiirin ulkopuolella, voivat

vaikuttaa hankkeiden toteutukseen tai kannattavuuteen. UPM:n

biokemikaalihanke Saksassa etenee, mutta ponnisteluista huolimatta

hankeen tarkat aikataulut voivat muuttua erilaisten tapahtumien

seurauksena.

Tietojärjestelmien käyttökatkot tai tietoturvaloukkaukset

UPM:n tuotanto ja liiketoiminta ovat riippuvaisia liiketoimintaprosesseja

tukevista tietojärjestelmistä ja verkkopalveluista. Suunnittelemattomat

palvelukatkot kriittisissä tietojärjestelmissä, kriittisten taloudellisten tai

henkilötietojen kadottaminen UPM:stä tai sen toimittajista

riippumattomista syistä voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa UPM:n

liiketoiminnoille ja vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen. Palvelukatkot

voivat johtua esimerkiksi sähkökatkoista, ohjelmisto- tai

tiedonsiirtovirheistä tai merkittävistä onnettomuuksista, kuten tulipaloista

tai luonnonkatastrofeista, sekä UPM:n oman henkilöstön tai toimittajien

käyttäjävirheistä.

UPM:n tai sen toimittajien tietojärjestelmiin voi kohdistua erilaisia

tietoturvariskejä. Vihamielinen kyberhyökkäys voisi johtaa

luottamuksellisten tietojen vuotamiseen, tietosuojasäännösrikkomuksiin,

immateriaalioikeusvarkauksiin, tuotantokatkoksiin ja UPM:n maineen

vahingoittumiseen.

Riita-asiat ja vaatimustenmukaisuus

UPM toimii maailmanlaajuisesti lukuisilla eri oikeustoimialueilla ja

monimutkaisissa sääntely-ympäristöissä. UPM voi joutua oikeustoimen

tai vastaavan menettelyn kohteeksi ja yhtiöön voidaan kohdistaa

erilaisia vaatimuksia ja toimia eri syistä.

Maailmanlaajuisesti valvonta ja alueellinen toimivalta

kilpailuvalvonnassa ja lahjonnan vastaisessa toiminnassa ovat

lisääntyneet. Saksassa uusiutuvista energialähteistä annetun lain (EEG)

tulkintaan liittyvillä viimeaikaisilla oikeudenkäynneillä koskien väitettyä

EEG-pohjaisten lisämaksujen maksamatta jättämistä voi olla haitallinen

vaikutus UPM:lle, vaikkakaan UPM ei ole kyseisissä oikeudenkäynneissä

osapuolena. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen voimaan tulleet EU:n

sanktiopaketit voivat korostaa todennäköisyyttä joutua tutkinnan,

oikeudenkäynnin tai erilaisten vaatimusten kohteeksi väitetyistä

sanktiorikkomuksista taikka venäläisen oikeudenkäynnin kohteeksi

vastatoimena EU:n pakotelainsäädännön noudattamisesta. UPM:n

Toimintaohje (Code of Conduct) luo perustan vastuulliselle

käyttäytymiselle ja kattaa monipuolisesti periaatteet

vaatimustenmukaisuudesta ja tietojen julkistamisesta, lahjonnan

vastaisesta toiminnasta, kilpailulainsäädännöstä, henkilöstöön liittyvistä

toimintatapoista, ihmisoikeuksista, vastuullisesta hankinnasta ja

toiminnan ympäristövaikutuksista.

UPM:n ympäristösuorituskyky ja sosiaalinen vastuu vaikuttavat

keskeisellä tavalla toiminnan hyväksyttävyyteen ja yhtiön liiketoimintojen

pitkän aikavälin menestykseen. UPM julkaisee yhteiskuntavastuuta,

ympäristövaikutuksia sekä hyvän hallintotavan mittareita, mikä saattaa

lisätä todennäköisyyttä joutua tutkinnan tai oikeudenkäynnin kohteeksi

väitetystä virheellisestä tiedon jakamisesta. UPM:llä on merkittävää

tuotantoa ja hankintaa useissa kehittyvissä maissa, joista osassa esiintyy

Transparency Internationalin arvion mukaan laajamittaista lahjontaa.

Kyseisissä maissa lahjonnan riski on tavallista suurempi esimerkiksi

viranomaisten kanssa toimittaessa ja viranomaisten hyväksyntää

edellyttävissä lupaprosesseissa, joissa käytetään välittäjiä. Jos UPM:n

työntekijät rikkovat sovellettavia lakeja ja säädöksiä tai yrityksen

toimintatapoja, seurauksena voi olla oikeustoimia, sanktioita ja sakkoja

sekä mainevahinkoja.

Työmarkkinahäiriöt

UPM on alttiina työmarkkinakiistoille, jotka voisivat häiritä yhtiön

liiketoimintaa (tai sen sidosryhmien liiketoimintaa). Suomen

työmarkkinoiden epävarmuus voi lisääntyä, kun Metsäteollisuus ry

ilmoitti irtautuvansa työehtosopimusjärjestelmästä syksyllä 2020.

Vuoden 2022 alusta Paperiliitto, Sähköliitto ja Ammattiliitto Pro aloittivat

lakot UPM:n tehtailla Jämsänkoskella, Kouvolassa, Lappeenrannassa,

Pietarsaaressa, Raumalla, Tampereella ja Valkeakoskella. Lakot tai mikä

tahansa työmarkkinahäiriö UPM:n liiketoiminnoissa tai liiketoimintoihin

liittyvillä toimialoilla voi vaikuttaa haitallisesti UPM:n liiketoimintaan.

Esimerkiksi kuljetussektorin tai muun UPM:lle tärkeän sidosryhmän

työmarkkinahäiriö voi haitata UPM:n toimintaa. Lisäksi julkinen

tyytymättömyys UPM:n työvoimapäätöksiin voi ääritapauksissa johtaa

odottamattomiin boikotteihin tai häiriöihin yhtiön tuotantolaitoksissa ja

rakennustyömailla.

Luonnonkatastrofi, tulipalo tai muu onnettomuus

tuotantolaitoksessa

UPM:llä on globaalisti suuri määrä tuotantolaitoksia, joihin voi

kohdistua ympäristöön, tulipaloihin, luonnonmullistuksiin, konerikkoihin,

yritysturvallisuuteen sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä

tapahtumia. Jos UPM:n tuotantolaitoksessa tapahtuisi suuronnettomuus

tai laitos jouduttaisiin sulkemaan tai tuotantoa rajoittamaan tällaisen

odottamattoman tapauksen, kuten toimintahäiriöstä tai inhimillisestä

virheestä seuranneen vuodon takia, seurauksena voisi olla UPM:n

toiminnan merkittävä häiriintyminen. Tuotantolaitoksen ja ympäristön

vahinkojen korjaamisesta ja puhdistamisesta voisi aiheutua merkittävät

kustannukset. Korkean työturvallisuustason pettäminen voisi johtaa myös

fyysisiin vammoihin, sairastumisiin (kuten pandemioihin liittyviin

tartuntoihin) tai UPM:n korvausvastuuseen työntekijöiden, urakoitsijoiden

tai kolmansien osapuolten kärsimyksistä tai vahingoista. Näitä riskejä

hallitaan ennalta määritellyillä toimintatavoilla, terveys- ja työturvallisuus-

varotoimilla ja vahinkojen ennalta ehkäisemisellä. UPM:n vakuutus-

ohjelma kattaa vakuutettavia vahinkoriskejä vakuutusehtojen mukaisesti.

Metsät ja puuviljelmät

UPM:n metsiin ja puuviljelmiin voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksesta

aiheutuvat yleisemmiksi käyvät äärimmäiset sääolosuhteet, kuten

rankkasateet, myrskyt, tulvat ja kuivuudet. Ilmastonmuutoksella

odotetaan olevan merkittävä fyysinen vaikutus UPM:n metsiin Suomessa,

jossa lämpötilojen odotetaan nousevan enemmän ja nopeammin kuin

muissa maissa, joissa UPM omistaa metsää. Vaikka metsänkasvu

erityisesti Suomessa todennäköisesti kiihtyy pidentyvän kasvukauden

myötä, äärimmäiset sääolosuhteet voimistuvat ja aiheuttavat uusia

riskejä. Lisääntyvän kuivuuden ja metsäpalojen arvioidaan aiheuttavan

suurimmat riskit UPM:n metsille ja puuviljelmille. Myös hyönteisten ja

puutautien aiheuttamat vahingot yleistyvät, millä voi olla haitallinen

vaikutus UPM:n metsävarojen arvoon. Toteutuessaan nämä riskit voivat

vahingoittaa UPM:n metsiä ja puuviljelmiä ja johtaa tuotantokatkoksiin

ja lisäkustannuksiin.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	15

Strategiset kumppanit

UPM tekee yhteistyötä useiden kumppanien kanssa. Esimerkiksi

biopolttoaineiden, bioenergian ja biokemikaalien kehityksessä

liikekumppanien merkitys kasvaa, kun kehitetään uusia tuotteita ja

liiketoimintaa tai pyritään parempaan tehokkuuteen. Kumppanuudet

voivat kuitenkin aiheuttaa kannattavuusriskejä esimerkiksi

kumppaniyhtiössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Riskiksi voi muodostua

myös, jos strategiset kumppanit eivät noudata UPM:n Toimintaohjetta ja

lahjonnan vastaisia sääntöjä, kilpailulainsäädäntöä,

henkilöstökäytäntöjä, ihmisoikeuksia, vastuullisen hankinnan periaatteita

tai ympäristövaatimuksia.

Kumppanuusjärjestelyt voivat olla myös liian joustamattomia, jolloin

ne estävät muutosten tekemisen ajoissa esimerkiksi

markkinaolosuhteiden tai yleisen taloustilanteen muuttuessa. UPM:n

kumppaneilla voi olla myös erilaisia tavoitteita

liiketoimintakumppanuuteen liittyen. UPM:llä ei ole yksin määräysvaltaa

näiden toimijoiden strategisesta suunnasta ja liiketoiminnasta ja sen

kumppaneilla voi olla oikeus tehdä tärkeitä liiketoiminnallisia päätöksiä,

joita UPM ei hyväksy. Joissain tapauksissa strategiset kumppanit voivat

haluta päättää kumppanuutensa UPM:n kanssa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä siitä seurannut negatiivinen

vaikutus talousympäristöön saattaa aiheuttaa talousvaikeuksia

strategiselle kumppanille ja johtaa uudelleenneuvottelutilanteisiin.

Kolmansien osapuolten immateriaalioikeudet

Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta

kasvualueesta. Liiketoiminnan hankkeet ovat teknologiavaltaisia ja

vaativat kasvavia investointeja teknologioihin. Investointeja kohden-

netaan joko sisäiseen kehittämiseen, kolmansien osapuolten lisensseihin

tai teknologiakumppanuuksiin. Oman IPR-salkkunsa lisäksi UPM

hyödyntää lisenssin nojalla tiettyjä kolmansien osapuolten kehittämiä

teknologioita. UPM:n käyttämiin tai harkinnassa oleviin teknologioihin

liittyvien oikeuksien arviointi on yhä haastavampaa. Kolmannen

osapuolen teknologian käyttämisestä voi syntyä UPM:lle riskejä, kuten

kasvavia lisenssikustannuksia, neuvotteluvallan menettämistä sekä

lisenssisopimusten pätevyyteen ja mahdollisiin loukkauskanteisiin liittyviä

riskejä, jotka voisivat estää tiettyjen teknologioiden käytön tai tuotteiden

toimitukset tai jotka voisivat johtaa kalliisiin ja aikaa vieviin

oikeudenkäynteihin. Teknologiakumppanuuksiin liittyvien IPR-vaatimusten

ja -riitojen riskien on arvioitu kasvavan.

Osaamisen kehittäminen kasvualoilla

UPM:n menestys riippuu pitkälti yhtiön kyvystä kerryttää tulevaisuuden

kasvun vaatimaa uutta osaamista. UPM kehittää jatkuvasti

työntekijäkokemusta, johtamiskulttuuriaan ja arvioi työhönotto- ja

palkkauskäytäntöjään ja urakehitysmahdollisuuksia sekä pyrkii

toimenpiteillään palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan

ammattitaitoisia ihmisiä tavoitteena varmistaa osaava ja monimuotoinen

henkilöstö myös tulevaisuudessa.

Rahoitusriskit

Rahoitusriskit on kuvattu 2024 konsernitilinpäätöksessä.

RISKITYYPPI	KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO
Luottoriski	4.6 Käyttöpääoma
Likviditeetti ja jälleenrahoitusriski	5.1 Pääoman hallinta
Korkoriski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Valuuttariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Sähkön hintariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Vastapuoliriski	6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta

Venäjän Ukrainan sodan vaikutukset

Vastareaktiona Venäjän Ukrainaan tekemään hyökkäykseen Euroopan

unioni, Yhdysvallat, Iso-Britannia sekä joukko muita valtioita ovat

asettaneet laajoja pakotteita Venäjää, Donetskin ja Luhanskin

kansantasavaltoja ja Zaporizhzhian ja Hersonin alueita sekä Valko-

Venäjää vastaan. 21.2.2022 alkaen nämä toimet ovat sisältäneet

esimerkiksi henkilöiden ja yhtiöiden varojen jäädytyksiä ja

matkustusrajoituksia sekä Venäjän ja Valko-Venäjän talouden eri

sektoreihin kohdistuvia pakotteita ja diplomaattisia pakotteita. Venäjä

on myös toteuttanut useita vastatoimia, jotka vaikuttavat etenkin

ulkomaalaisten yhtiöiden toimintaan Venäjällä ja venäläisten osapuolien

kanssa. Vaikka pakotteet kohdistuvat ensisijaisesti Venäjän kykyyn

rahoittaa sotilaallisia toimia Ukrainassa ja vaikka ne aiheuttavat

taloudellisia ja poliittisia kustannuksia niistä vastuussa oleville

henkilöille, sodan rauhanomaiseen ratkaiseminen näyttää edelleen

epävarmalta. Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus ja inflaatio

kasvoivat eri puolilla maailmaa. Tästä seurasi piikki korkotasoissa, joka

tasaantui vuonna 2024, mutta korot ovat pysyneet edelleen korkealla

verrattuna invaasiota edeltäneisiin tasoihin.

Vaikutus UPM:n liiketoimintoihin

Talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat tehneet mahdottomaksi

UPM:lle jatkaa toimintoja Venäjällä tai käydä kauppaa venäläisten

osapuolien kanssa. UPM:n liiketoiminnat ovat keskeyttäneet toimitukset

Venäjälle sekä puun ostamisen Venäjällä ja Venäjältä. Vuoden 2023

ensimmäisellä neljänneksellä UPM sai päätökseen liiketoimintojensa

poistumisen Venäjältä myymällä kaikki Venäjän toimintonsa, mukaan

lukien Chudovon vaneritehtaan.

Mahdolliset lisävaikutukset UPM:ään vaihtelevat todennäköisesti

liiketoiminnoittain riippuen pakotteiden kehittymisestä, laajuudesta ja

kestosta, markkinahintojen reaktioista, toimitusketjujen kehityksestä ja

sodan kestosta Ukrainassa sekä mahdollisesta sodan maantieteellisestä

eskaloitumisesta. UPM seuraa tilannetta tarkasti ja valmistelee

suunnitelmia sopeuttaakseen toimintojaan erilaisissa skenaarioissa.

Kestävyysraportti

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	17

SISÄLLYSLUETTELO		LISTA ESRS-RAPORTOINTIVAATIMUKSISTA	SIVU
Yleistiedot
Yleiset tiedot		ESRS 2 – Yleiset tiedot
	Valmistelun perusta	ESRS 2 BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	21
		ESRS 2 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	21
	Vastuullinen hallintotapa	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	22
		GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	25
		GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	25
		GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	26
		GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	27
	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	27
	Sidosryhmät	SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	31
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	32
		IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	34
	ESRS:n sisällön yleiskatsaus	IRO-2 - Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	37
Ympäristötiedot
Ilmastonmuutos		ESRS E1 – Ilmastonmuutos
	Siirtymäsuunnitelma	E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	40
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	42
	Toimintaperiaatteet	E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	42
	Toimenpiteet	E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	43
	Tavoitteet	E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	45
	Mittarit	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	48
		E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	49
		E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	51
		E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu	52
		E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	53
TCFD		Raportointivaatimukset TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti	53
EU Taksonomia		Asetuksen 2020/852 artikla 8 mukaiset tiedot	54
Pilaantuminen		ESRS E2 – Pilaantuminen
	Toimintaperiaatteet	E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	68
	Toimenpiteet	E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	69
	Tavoitteet	E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	71
	Mittarit	E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	72
		E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet	73
		E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	74

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	18

SISÄLLYSLUETTELO		LISTA ESRS-RAPORTOINTIVAATIMUKSISTA	SIVU
Vesivarat ja merten luonnonvarat		ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
	Toimintaperiaatteet	E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	76
	Toimenpiteet	E3-2 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	76
	Tavoitteet	E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	78
	Mittarit	E3-4 – Vedenkulutus	79
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit		ESRS E4 – Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
	Siirtymäsuunnitelma	E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	81
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM 3 – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	81
	Toimintaperiaatteet	E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	82
	Toimenpiteet	E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	82
	Tavoitteet	E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	85
	Mittarit	E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit	86
		E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	89
TNFD		Raportointivaatimukset TNFD:n (Task Force on Nature-related Financial Disclosures) mukaisesti	90
Resurssien käyttö ja kiertotalous		ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
	Toimintaperiaatteet	E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	92
	Toimenpiteet	E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	93
	Tavoitteet	E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	95
	Mittarit	E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset	96
		E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset	98
Yhteiskunnalliset tiedot
Oma henkilöstö		ESRS S1 – Oma työvoima
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	101
	Toimintaperiaatteet	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	102
	Prosessit	S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	103
		S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	103
	Toimenpiteet	S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	104
	Tavoitteet	S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	107
	Mittarit	S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	108
		S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	109
		S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	110
		S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	110
		S1-10 – Riittävä palkka	111
		S1-11 – Sosiaalinen suojelu	111
		S1-12 – Toimintarajoitteiset henkilöt	111
		S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	111
		S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	112
		S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	113
		S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	113

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	19

SISÄLLYSLUETTELO		LISTA ESRS-RAPORTOINTIVAATIMUKSISTA	SIVU
Arvoketjun työntekijät		ESRS S2 – Arvoketjun työntekijät
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	115
	Toimintaperiaatteet	S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	116
	Prosessit	S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	117
		S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	117
	Toimenpiteet	S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	118
	Tavoitteet	S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	119
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt		ESRS S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
	Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	121
	Toimintaperiaatteet	S3-1 – Vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet	122
	Prosessit	S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa	123
		S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	123
	Toimenpiteet	S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	124
	Tavoitteet	S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	126
Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen		ESRS G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen
	Toimintaperiaatteet	G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	128
	Vastuullinen hankinta	G1-2 – Suhteet toimittajiin	130
	Korruption ja lahjonnanvastainen toiminta	G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	133
	Tavoitteet	G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	135
		G1-5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	135
		G1-6 – Maksukäytännöt	136

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	20

Yleiset tiedot (ESRS 2)

UPM on sitoutunut luomaan arvoa asiakkailleen hyödyntämällä kestäviä, uusiutuvia raaka-aineita, pienentämällä

ympäristöjalanjälkeään ja vahvistamalla positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksiaan.

ESG-hallintomalli tarkistettu			Kaksois- olennaisuusarviointi tehty			UPM:n vastuullisuussitoumus uudistettu

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	21

VALMISTELUN PERUSTA

ESRS 2 BP-1

Kestävyysraportti on valmisteltu EU:n kestävyysraportointidirektiivin

(Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) sekä siihen

sisältyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European

Sustainability Raporting Standards, ESRS) mukaisesti. 

Konsolidoinnin laajuus

Kestävyysraportin tiedot on koottu yhdistämällä kaikki UPM:n

tytäryhtiöitä sekä yhteis- ja osakkuusyrityksiä koskevat tiedot, jotka on

yhdistetty konsernitilinpäätökseen täysimääräisesti tai suhteellisesti.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa on arvioitu olennaisia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussa.

UPM:n taloudellisiin tietoihin sisältyvät tärkeimmät tytäryhtiöt ja

yhteiset toiminnot on listattu vuosikertomuksessa » Katso

konsernitilinpäätöksen liitetieto 8.2 Tärkeimmät tytäryritykset ja yhteiset

toiminnot. UPM yhdistää hankitut yhtiöt konsernitilinpäätökseen alkaen

hankinta-ajankohdasta, jolloin se saa yhtiöihin määräysvallan.

Sosiaalisten tietojen raportointi koskee samoja tytäryhtiöitä myös

määräysvallattomien omistajien osuuksien osalta, ellei kyseisen

tiedonannon yhteydessä muuta ilmoiteta. Yritysostojen ja -myyntien

yhteydessä sosiaalisten tietojen raportoinnin laajuus voi vaihdella ja

tarkkuus määräytyy tiedon oleellisuuden perusteella.

Konsernin ympäristötiedot kattavat kaikki tuotantoyksiköt ja

metsänhoitotoiminnot keskeisimmistä tytäryhtiöistä. Kaikki

tuotantoyksiköt on sisällytettyinä raportoiduissa tiedoissa ellei kulloisessa

tiedoksiannossa ole erikseen muuta ilmoitettu. Tuotantoyksiköt on esitelty

vuosikertomuksen sivuilla 8-9. UPM ilmoittaa

yhteistoimintavoimalaitoksia koskevat polttoaine-, ilmapäästö- ja

jätetiedot oman energiantuotantonsa osuutta vastaavasti.

Ympäristöinvestointien osalta tiedot vastaavat UPM:n omistusosuutta

voimalaitoksesta. Yritysostoja ja -myyntejä koskevat ympäristötiedot

sisältyvät hankintakuukaudesta alkaen tai luopumiskuukauteen saakka,

olettaen, että kyseinen tuotantoyksikkö on ollut osa UPM:ää yli puolen

vuoden ajan. Uusia, rakenteilla olevia tuotantolaitoksia koskevat tiedot

otetaan huomioon siitä lähtien, kun tuotanto on käynnistynyt. Tässä

kestävyysraportissa esitetyt luvut on pyöristetty ja siksi yksittäisten

lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä kokonaisluvusta.

Heinäkuussa 2024 UPM Raflatac osti belgialaisen Grafityp-yhtiön,

jolla on tuotantoyksikkö Belgiassa ja jakelukeskus Isossa-Britanniassa.

Näitä yksiköitä ei oteta huomioon vuoden 2024 ympäristötiedoissa.

Sosiaalisissa tiedoissa, kuten työntekijöiden lukumäärässä, ne ovat

mukana osittain. Tietoja ei kuitenkaan sisällytetä kaikkeen työterveyteen

ja turvallisuuteen liittyvään raportointiin. Tiedot laskennan rajauksista on

ilmoitettu kyseisten tietojen esittämisen yhteydessä. UPM sulki pysyvästi

UPM Hürthin sanomalehtipaperitehtaan elokuun lopussa 2024 ja yhden

paperikoneen UPM Nordlandin tehtaalla joulukuussa 2024. Näiden

tehtaiden ympäristö- ja sosiaaliset tiedot sisältyvät konsernitason

tietoihin tuotannon päättymiseen saakka. UPM:n

biokomposiittiliiketoiminta päättyi vuoden 2024 lopussa. Sen toimintaan

liittyvät kestävyystiedot on otettu huomioon vuoden 2024 tiedoissa

määrällisesti mutta ei laadullisesti.

Kestävyysraportin ulkopuolelle ei ole jätetty mitään tietoja, jotka

liittyvät immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin.

UPM ei myöskään ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja

koskien käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita.

Arvoketjun laajuus

Raportoitu kestävyystieto perustuu UPM:n kaksoisolennaisuusarviointiin,

joka kattaa vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko arvoketjussa

mukaan lukien tuotantoa edeltävän ja tuotannon jälkeisen arvoketjun.

Politiikat, toimenpiteet ja tavoitteet koskevat myös koko arvoketjua

riippuen siitä, miten olennaisia ne ovat arvoketjun eri osissa.

ESRS-standardi S4 ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät” ei sisälly UPM:n

raporttiin. UPM:n asiakkaat jatkojalostavat suuren osan UPM:n tuotteista

ja siksi yhtiöllä ei ole suoraa seurantaa kuluttajille ja loppukäyttäjille

toimitetuista tuotteista. Siksi kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella

UPM:llä ei nähdä olevan olennaista vaikutusta kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin. Asiakasnäkökulmasta olennaisia tietoja, kuten

tuoteturvallisuutta, tuotteiden ympäristömerkkejä ja tuotteiden sitomaa

hiiltä, raportoidaan soveltuvin osin muissa standardeissa.

ESRS 2 BP-2

Aikahorisontti, arviot ja aiempien jaksojen

raportointivirheet

Kestävyysraportissa käytetään samaa raportointikautta kuin

tilinpäätöksessä.

Aikahorisontteihin liittyvät tiedot » Katso ESRS 2, SBM–3, Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Arvoketjuarvioon liittyvä tiedot » Katso E1–6, Laskentaperiaatteet,

Scope 3

Mikäli on käytetty arvioita, esitettyihin tunnuslukuihin liittyy

epävarmuustekijöitä tai edellisen vuoden raportoinnissa on ilmennyt

virheitä, tämä ilmoitetaan asianomaisen tiedon yhteydessä. Koska tämä

on ensimmäinen vuosi, jolloin raportointi perustuu ESRS-standardeihin,

UPM ei raportoi muutoksista koskien kestävyysraportin valmistelua tai

esittämistä. Mikäli tunnusluvut on raportoitu aiemmin, vertailutiedot on

esitetty kestävyysraportilla.

Muutokset kestävyystietojen

valmistelussa

CSRD:n vaatimukset ovat muuttaneet merkittävästi UPM:n tapaa esittää

ja integroida kestävyystietonsa osaksi vuosikertomusta.

Raportointivuonna 2024 UPM raportoi kestävyystietonsa ensimmäistä

kertaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS)

vaatimusten mukaisesti. Raportin sisältö on varmennettu rajoitetun

varmennuksen mukaisesti. Scope 1- ja 2 -päästöt on varmennettu

kohtuullisen varmennuksen mukaisesti. Varmennusraportit löytyvät sivulta

231-241.

Tämän kestävyysraportin varmennuksen piiriin kuuluvat TCFD:n (the

Task Force on Climate-related Financial Disclosure) ja TNFD:n (the Task

Force on Nature-related Financial Disclosure) edellyttämät tiedot. UPM:n

verkkosivuilta ja UPM:n vuosikertomuksen sivuilta 358-359 löytyy lisää

tietoa siitä, miten UPM raportoi muiden vastuullisuusraportoinnin

standardien, kuten the International Sustainability Standards Board

(ISSB) tai the Global Reporting Initiative (GRI), edellyttämiä tietoja.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	22

Viittauksin esitettävät tiedot

Seuraavat tiedot esitetään viittauksin:

• ESRS2 SBM-1: Työntekijät maantieteellisin alueittain

• E1–9: Ennakoidut taloudelliset vaikutukset fyysisistä riskeistä ja

siirtymäriskeistä sekä mahdollisista ilmastoon liittyvistä

mahdollisuuksista

• E4–6: Ennakoidut taloudelliset vaikutukset luonnon monimuotoisuutta

koskevista olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista

Vastuullinen hallintotapa

GOV-1

UPM:llä on yksiportainen hallintomalli, joka koostuu hallituksesta,

toimitusjohtajasta ja yhtiökokouksesta. Hallituksen yhdeksästä jäsenestä

yksikään ei kuulu konsernin johtoryhmään.

Päätöksenteon tehostamiseksi hallitus on perustanut kolme

jäsenistään koostuvaa valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, nimitys- ja

hallinnointivaliokunta sekä palkitsemisvaliokunta.

UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä

liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Yhtiön operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustavat

liiketoiminta-alueiden ja globaalien funktioiden johtajista muodostuva

johtoryhmä (GET), liiketoiminta-alueiden johtoryhmät sekä

strategiaryhmä. Toimitusjohtaja on johtoryhmän, liiketoiminta-alueiden

johtoryhmien ja strategiaryhmän puheenjohtaja.

UPM:n hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajia.

Kokemus ja osaaminen kestävyyteen

liittyvissä asioissa

Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on laaja kestävyyttä koskeva

kokemus ja osaaminen. Esimerkkinä vastuullisuusraportointi ja

varmennus ml. kaksoisolennaisuusarviointiin liittyvät prosessit, ESG-

hallintomalli (ml. hyvä hallinnointitapa), energiaan ja ilmastoon liittyvät

politiikat, työlainsäädäntö, ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja

hallintoon liittyvä lainsäädäntö ja lobbaus, ihmisoikeudet,

monimuotoisuus, vihreä siirtymä, sidosryhmäyhteistyö, toimitusketjujen

hallinta ja kiertotalous. Lisäksi toimitusjohtajalla on käytettävissään

UPM:n yllä mainittujen asioiden asiantuntijat. 

Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on kokemusta kaikista

UPM:lle olennaisista sektoreista ja tuotteista, kuten sellu ja paperi,

pakkaus, metsänhoito, energia, kemikaalit, tutkimus ja tuotekehitys sekä

rahoitus ja kirjanpito. Lisäksi UPM:n hallituksen jäsenillä ja

toimitusjohtajalla on kokemusta kaikista UPM:lle olennaisista

maantieteellisistä alueista, esimerkkeinä Eurooppa, Lähi-itä, Aasia sekä

Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka. Heillä on kokemusta myös UPM:n

kannalta olennaisista liiketoimintatavoista.

Yllä kuvatun hallituksen jäsenten aiemman kokemuksen sekä

toimitusjohtajan UPM:llä aiemmista tehtävistään saadun kokemuksen

perusteella heillä kaikilla on vaadittavat taidot ja asiantuntemus UPM:n

liiketoiminnasta, liiketoimintamallista sekä niihin liittyvistä vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi hallituksen jäsenet ja

toimitusjohtaja saavat säännöllisesti ja tarvittaessa tietoa olennaisista ja

ajankohtaisista kestävyysasioista.

Hallituksen monimuotoisuus

UPM:n hallituksessa on edustettuna viisi kansallisuutta (suomi, norja,

hollanti, saksa, sveitsi). Hallituksen jäsenten ikä vaihtelee 49 ja 66

vuoden välillä. Hallituksen jäsenistä 56 % on ollut hallituksen jäsenenä

1–4 vuotta, 22 % 5–9 vuotta ja 22 % yli 10 vuotta. Kaikilla hallituksen

jäsenillä on korkeakoulututkinto. Sukupuoli-identiteetiltään 44 % (4/9)

on naisia ja 56 % miehiä. Toimitusjohtaja on Italian kansalainen,

syntynyt vuonna 1969, hänellä on diplomi-insinöörin tutkinto ja hän on

sukupuoli-identiteetiltään mies.

Monimuotoisuudella pyritään yleisesti siihen, että hallituksessa on

laaja-alaista osaamista, kokemusta ja näkemystä sekä tietoa UPM:stä ja

muista yhtiölle olennaisista toimialoista. Näin hallitus pystyy tekemään

työnsä tehokkaasti, erityisesti strategiaan ja riskienhallintaan liittyvissä

aiheissa. Mitä tulee muihin hallituksen monimuotoisuuden kannalta

merkityksellisiin tekijöihin, tavoitteena on, että hallituksessa on sopiva

määrä jäseniä, jotka edustavat eri kansallisuuksia, ikää, sukupuolta ja

toimikausien pituutta.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet on kirjattu

hallituksen ja valiokuntien työjärjestyksiin ja erityisesti hallituksen

monimuotoisuuspolitiikkaan. » Katso www.upm.fi/hallinnointi.

Lisätietoja UPM:n hallituksen monimuotoisuudesta sekä siihen

liittyvistä tavoitteista ja tuloksista löytyy vuoden 2024 hallinto- ja

ohjausjärjestelmää koskevasta selvityksestä. » Katso www.upm.fi/

hallinnointi.

Hallituksen riippumattomuus

100 % hallituksen jäsenistä on riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön

merkittävistä osakkeenomistajista. Tämä on arvioitu hallituksessa nimitys-

ja hallinnointivaliokunnan avustuksella.

Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista. Yhdelläkään osakkeenomistajalla ei ole

määräysvaltaa yhtiössä, eikä kukaan yhtiön osakkeenomistajista ole

ilmoittanut omistavansa vähintään kymmentä prosenttia yhtiön

osakkeista tai niiden tuottamista äänistä. Hallituksen arvion mukaan

kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, mukaan lukien

Piia-Noora Kauppi ja Kim Wahl, jotka ovat toimineet yhtiön hallituksen

jäseninä vähintään kymmenen vuoden ajan. Hallituksen tekemän

kokonaisarvioinnin perusteella heidän riippumattomuutensa ei

kuitenkaan ole vaarantunut hallitusjäsenyyden keston vuoksi, eikä ole

havaittu muita seikkoja tai tekijöitä, jotka heikentäisivät heidän

riippumattomuuttaan.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	23

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

valvonta ja hallinnointi

Hallitus

Hallitus hyväksyy yhtiön strategian vuosittaisessa

strategiakokouksessaan, valvoo vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallinnointia hallituksen valiokuntien avustuksella sekä valvoo

kaksoisolennaisuusarviointiprosessin toteutumista tarkastusvaliokunnan

avustuksella. Hallitus tekee ehdotuksen palkitsemispolitiikasta, joka

esitetään edelleen yhtiökokoukselle. Se hyväksyy politiikkojen

hallinnointirakenteen mukaisesti UPM:n Toimintaohjeen ja UPM:n

konsernitason politiikat. Hallitus hyväksyy myös johtoryhmän sekä

eräiden ylimmän johdon edustajien nimitykset ja palkkiot sekä

johtoryhmän ja eräiden ylimmän johdon edustajien palkitsemiseen

sidotut konsernitason vastuullisuustavoitteet. Hallitus valvoo myös

strategian toteutukseen liittyviä toimenpiteitä, konsernitason

avaintoimintoja, konsernitason tärkeimpien vastuullisuustavoitteiden

edistymistä ja hallituksen riippumattomuutta.

Nimitys- ja hallinnointivaliokunta

Nimitys- ja hallinnointivaliokunta seuraa ja arvioi säännöllisesti

hallinnointiin liittyviä asioita ja miten nämä ovat yhteydessä strategiaan ja

liiketoimintamalliin. Se valmistelee hallituksen monimuotoisuuspolitiikan

hallituksen hyväksyttäväksi ja valvoo sen toteutusta, valmistelee

yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten nimityksistä ja palkkioista.

Se myös valmistelee toimitusjohtajan valinnan sekä muut tärkeimmät

hallinnolliset asiat. Nimitys- ja hallinnointivaliokunta valvoo myös

hallituksen liiketoimintatapaan ja kestävyyteen liittyvää osaamista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta seuraa säännöllisesti olennaisia kestävyyteen liittyviä

tekijöitä (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet) ja arvioi niiden vaikutuksia

strategiaan ja liiketoimintamalliin. Se avustaa hallitusta

kaksoisolennaisuusarviointiprosessin valvonnassa, valvoo soveltuvien

lakiin ja säädöksiin liittyvien vaatimusten toteutumista sekä UPM:n

Toimintaohjeen ja muiden yhtiön politiikkojen mukaista toimintaa.

Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi myös sisäisen valvontajärjestelmän ja

tarkastuksen tehokkuutta, ml. riskienhallintaa, vaatimustenmukaisuutta,

sisäistä tarkastustoimintaa ja tilintarkastusta. Se myös arvioi säännöllisesti

kestävyyteen liittyviä asioita sekä hallituksen toimintakertomuksessa

esitettyjä tietoja. Edellä mainittujen asioiden ja säännöllisten raporttien

lisäksi tarkastusvaliokunta tarkasteli vuonna 2024 myös ESG:tä ja

kyberturvallisuutta koskevia raportteja ja keskusteli niistä. Se keskittyi

myös ensimmäisen lakisääteisen kestävyysraportin valmisteluun.

Hallitukselle ilmoitetaan osana tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan

säännöllistä hallitusraportointia, jos valiokunta saa sidosryhmiltä tietoja,

joilla on olennainen vaikutus talouteen, ympäristöön tai ihmisiin.

Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta arvioi säännöllisesti olennaisia henkilöstöä

koskevia sosiaaliseen vastuuseen liittyviä aiheita (vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet) ja niiden vaikuttavuutta strategiaan ja

liiketoimintatapaan. Se arvioi säännöllisesti, miten palkitseminen linkittyy

olennaisiin kestävyysaiheisiin (vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet),

valmistelee ehdotuksen yhtiökokoukselle palkitsemispolitiikasta, valvoo

ylimmän johdon palkitsemiseen liittyviä menettelyjä ja ehdottaa johdon

palkitsemiseen liittyviä vastuullisuustavoitteita hallituksen

hyväksyttäväksi. Palkitsemisvaliokunta myös arvioi säännöllisesti johdon

suoriutumista liittyen palkitsemisen perusteena oleviin

vastuullisuustavoitteisiin ja valmistelee niihin liittyvät palkkioehdotukset.

Työjärjestykset ja politiikat

Hallituksen työjärjestys

Hallituksen työjärjestyksessä kuvatut hallituksen vastuut käsittävät

strategisen arvioinnin, riskienhallinnan, vaatimustenmukaisuuden ja

hallinnon. Lisäksi hallitus valvoo ja arvioi yhtiön talousraportointi- ja

lakisääteistä kestävyysraportointiprosessia ja varmistaa, että ne täyttävät

niille asetetut vaatimukset. Hallitus valvoo myös yhtiön strategiaan ja

toimintoihin sekä vastuullisuuteen liittyvien riskien arviointia ja käsittelyä.

Se valvoo yhtiön lakisääteiseen kestävyysraportointiin liittyviä tarkastus-

ja varmennustoimenpiteitä sekä arvioi kestävyysraportin varmentajan

suoriutumista ja riippumattomuutta.

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta talousraportoinnin ja lakisääteisen

kestävyysraportoinnin, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä

riskienhallinnan valvonnassa. Valiokunnan vastuut on kuvattu tarkemmin

tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä.

Nimitys- ja hallinnointivaliokunnan työjärjestys

Nimitys- ja hallinnointivaliokunta etsii päteviä henkilöitä toimimaan

hallituksen jäseninä ja valmistelee ehdotuksen hallituksen uusiksi tai

uudelleen valittaviksi jäseniksi. Valiokunta myös laatii ja suosittelee

yhtiön hallinnointia koskevia periaatteita. Nämä vastuut on kuvattu

nimitys- ja hallinnointivaliokunnan työjärjestyksessä.

Palkitsemisvaliokunnan työjärjestys

Palkitsemisvaliokunta auttaa hallitusta yhtiön palkitsemisperiaatteiden ja

palkitsemiskäytäntöjen ja niihin sisältyvien palkitsemisjärjestelmien ja -

ohjelmien valmisteluun liittyvissä asioissa. Valiokunnan vastuut on

kuvattu tarkemmin palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä.

Politiikat

UPM:n Toimintaohjeessa määritellään periaatteet, joden pohjalta yhtiö

tekee eettisesti oikeita päätöksiä ja pitää yllä oikein toimimisen

standardeja jokapäiväisessä toiminnassaan. Se koskee kaikkia UPM:n

työntekijöitä eri puolilla maailmaa ja luo perustan yhtiön yritysvastuu- ja

vaatimustenmukaisuusohjelmille, politiikoille ja menettelyille. Lisäksi

monissa konsernitason politiikoissa määritetään täsmälliset vastuut ja

käytännöt riskien hallinnoimiseksi ja lakeihin ja säädöksiin perustuvien

vaatimusten noudattamiseksi. Nämä politiikat sisältävät ohjeita

esimerkiksi korruption torjuntaan, riskien hallintaan ja sidosryhmien

kanssa toimimiseen. Noudattamalla UPM:n vastuullisuussitoumusta

varmistetaan, että ihmisiä ja ympäristöä koskevat riskit ja vaikutukset

huomioidaan UPM:n kaikissa toiminnoissa. Sitoumus edellyttää UPM:n

liiketoiminnoilta ja funktioilta vastuullisuutta koskevia due diligence -

menettelyjä, säännöllisiä vaikutusten arviointeja sekä vakavimpien

asioiden priorisointia tarkempaa tarkastelua ja käsittelyä varten. Siinä

määritellään myös säännöllisesti toteutettava

kaksoisolennaisuusarviointiprosessi, jonka avulla selvitetään UPM:n

vastuullisuuteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

» Katso G1–1 Politiikat

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	24

Johdon rooli vastuullisuudessa

UPM:n hallintorakenne

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla vastuullisuudesta

määrittämällä toiminnan suuntaviivat ja ohjaamalla kehitystä. Konsernin

johtoryhmän vastuulla on hallinnoida konsernitason vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia sekä hyväksyä konsernin kaksoisolennaisuusarviointi.

Sen tehtävänä on arvioida vastuullisuuteen liittyvät painopistealueet,

tavoitteet ja tunnusluvut sekä niihin liittyvät toimet, politiikat ja säännöt.

Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle olennaisista päätöksistä ja

edistymisestä.

Strategiaryhmä

Strategiaryhmä auttaa muiden tehtäviensä ohella toimitusjohtajaa

sisällyttämään vastuullisuus osaksi konsernin strategiaa ja esittämään

siihen liittyvät ehdotukset hallitukselle. Strategiaryhmä valmistelee

ehdotukset UPM:n strategian ja strategisten suunnitelmien

päivittämiseksi. Sen vastuulla on myös tunnistaa UPM:n merkittävimmät

strategiset riskit ja hallita niitä.

Liiketoiminta-alueet ja funktiot

Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät tekevät liiketoiminta-alueita koskevat

päätökset muun muassa koskien vastuullisuutta. Ne valvovat

konsernitason politiikkojen, sääntöjen, ohjeiden ja käytäntöjen

täytäntöönpanoa liiketoiminta-alueella. Liiketoiminnot ja funktiot

vastaavat käytännössä omista kestävyystoimistaan, kuten vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista, tavoitteiden ja toimenpiteiden

toteutuksesta, raportoinnista koskien edistymistä ja

vaatimuksenmukaisuutta. Ne osallistuvat myös

kaksoisolennaisuusarviointiin.

Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja menettelyt 

Osana tarkastusvaliokunnan vaatimuksenmukaisuusarvioita, yhtiön

vaatimuksenmukaisuudesta vastaava johtaja raportoi

tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain. Sen lisäksi yhtiön sisäisestä

tarkastuksesta vastaava johtaja raportoi UPM:n Raportoi

väärinkäytöksestä -kanavan kautta ilmoitetuista asioista. Jokainen

liiketoiminta-alue, funktio ja yksikkö vastaa omaan toimintaansa liittyvien

vaatimustenmukaisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta. UPM:n

Compliance-tiimi tukee heitä tässä työssä. Vuosittaisten riskiarviointien

tulokset ohjaavat vaatimustenmukaisuutta tukevia toimia ja

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	25

riskienhallintaa liiketoiminnoissa ja funktioissa. Compliance-tiimi ja

liiketoiminnot yhdessä päivittävät vaatimustenmukaisuuteen liittyviä

riskiarviointeja ja riskienhallinnan käytännön toimenpiteitä vuoden

mittaan huomioon ottaen riskiympäristössä tapahtuvat muutokset.

Tulokset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja liiketoiminnoille

neljännesvuosittain osana vaatimustenmukaisuusarviointia.

Johtaminen osana liiketoimintaa

UPM:n Toimintaohje korostaa UPM:n sitoutumista eettiseen ja

vastuulliseen liiketoimintaan. Se myös heijastaa yhtiön toimintaa

ohjaavia periaatteita. UPM:n hallitus yhtiön korkeimpana päättävänä

elimenä hyväksyy UPM:n Toimintaohjeen. Toimintaohjetta täydentävät

hallituksen hyväksymät yksityiskohtaisemmat politiikat sekä johtoryhmän,

liiketoiminta-alueiden ja globaalien funktioiden hyväksymät säännöt,

sitoumukset ja standardit.

UPM:n Toimintaohje ja arvot auttavat UPM:n työntekijöitä tekemään

oikeita valintoja ja ohjaavat yhtiön suuntaa muuttuvassa

liiketoimintaympäristössä. Tämä luo perustan pitkän aikavälin

menestykselle. Vaatimuksenmukaisuusohjelmansa ja -järjestelmänsä

avulla UPM pyrkii varmistamaan arvojensa ja sitoumustensa

noudattamisen. Järjestelmä on integroitu yhtiön hallintomalliin ja

suunniteltu tukemaan yhtiön toimintaa ja oikein toimimisen kulttuuria

kaikilla tasoilla. Osana tarkastusvaliokunnan arviointia, yhtiön

vaatimuksenmukaisuudesta vastaava johtaja raportoi

tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.                                                                                                                                                                               

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle

toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät

kestävyysasiat

GOV-2

Toimitusjohtaja tai muut ylimmän johdon edustajat raportoivat

hallitukselle vähintään kerran vuodessa riskeihin, vaikutuksiin ja

mahdollisuuksiin liittyvistä päätöksistä, tuloksista ja niiden

hallinnoinnista sekä tavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Lisäksi

tarkastusvaliokunnalle annetaan neljännesvuosittainen

vaatimustenmukaisuusarvio. » Katso edeltä kappale

"Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja menettelyt".

Toimitusjohtaja on konsernin johtoryhmän, strategiaryhmän ja

liiketoiminta-alueiden johtoryhmien puheenjohtaja ja saa näissä

kokouksissa säännöllisesti yksityiskohtaista tietoa olennaisista

vastuullisuusasioista.

Vastuullisuus on integroitu UPM:n strategiaan, ja yhtiö pyrkii

varmistamaan, että siihen liittyvät tekijät otetaan huomioon strategisessa

päätöksenteossa. UPM:n strategiaryhmä valmistelee ehdotukset UPM:n

strategian ja strategisten suunnitelmien päivityksistä sekä vastaa UPM:n

merkittävimpien strategisten riskien tunnistamisesta ja hallinnoinnista.

Vuonna 2024 hallitus ja tarkastusvaliokunta keskittyivät

kestävyysraportointidirektiivin täytäntöönpanoon ja sen edellyttämään

raportointiin sekä ESG-johtamismalliin. Osana

kestävyysraporttiluonnoksen arviointia hallitus keskusteli kaikista raportin

sisältöön liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista. 

Palkitsemisvaliokunta käsitteli joulukuun kokouksessaan

oikeudenmukaista palkitsemista. Oikeudenmukainen palkitseminen on

yksi UPM:n sosiaalisen vastuun painopistealueista ja 2030-

vastuullisuustavoitteista sekä uusi ESRS-standardin mukainen

palkitsemiseen liittyvä elementti yhtiön oman henkilöstön osalta.

Palkitsemisvaliokunta arvioi myös muita sosiaalisen vastuun

painopistealueita (jatkuva oppiminen ja kehittyminen, vastuullinen

johtaminen sekä monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö).

Johtoryhmä hyväksyi joulukuun kokouksessaan muun muassa kaksois-

olennaisuusarvioinnin (DMA) tulokset ja UPM:n hankintoihin liittyvät

2030-vastuullisuustavoitteita koskevat muutokset.

Vastuullisuustavoitteiden integrointi

kannustejärjestelmään

GOV-3

Vuodesta 2022 lähtien hallitus on sisällyttänyt ympäristöön, sosiaaliseen

vastuuseen ja hyvään hallinnointitapaan (ESG) liittyviä tavoitteita yhtiön

tulosperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään (Performance Share Plan,

PSP), joka on yksi UPM:n pitkän aikavälin kannustejärjestelmistä.

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu toimitusjohtajalle,

johtoryhmän jäsenille sekä muille keskeisissä tehtävissä toimiville

johtajille. Yhtiökokous päättää hallituksen ja sen valiokuntien

palkitsemisesta. Hallituksen jäsenet eivät ole yhtiön lyhyen tai pitkän

aikavälin kannusteohjelmien piirissä, eivätkä vastuullisuuteen liittyvät

ansaintakriteerit ole osa hallituksen palkitsemista.

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista

yksittäisistä, hallituksen hyväksymistä ohjelmista, joiden ansaintajakso

on vähintään kolme vuotta. Hallitus asettaa vuosittain suoritusmittarit

sekä niihin liittyvät tavoitteet ja painoarvot jokaiselle alkavalle

ohjelmalle. Suoritusmittarit voivat vaihdella ohjelmasta toiseen, ja ne on

laadittu edistämään yhtiön pitkän aikavälin arvonluontia ja taloudellista

kasvua rohkaisematta liialliseen riskinottoon. Suoritusmittareihin voi

kuulua muun muassa taloudellisia, osakekurssiliitännäisiä ja

vastuullisuusmittareita.

Hallitus on asettanut vuosien 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–

2026 tulosperusteisille osakepalkkio-ohjelmille (PSP) suoritusmittariksi

osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton. Tämän mittarin painoarvo

kokonaisuudesta on 80 %. Hallitus on asettanut myös kolme erillistä

ESG-suoritusmittaria, joiden painoarvo kokonaisuudesta on 20 %. Kaksi

ESG-suoritusmittareista koskee ympäristöä: fossiilisten

hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 65 % vuoden 2015 tasosta vuoteen

2030 mennessä UPM:n energiantuotannon ja ostoenergian osalta

(10 %:n painotus)* sekä positiivinen nettovaikutus luonnon

monimuotoisuuteen UPM:n omissa metsissä Suomessa (5 %:n painotus).

Kolmas ESG-mittari liittyy sosiaaliseen vastuuseen: sukupuolten välisen

palkkatasa-arvon varmistaminen globaalisti (5 %:n painotus). ESG-

suoritusmittarit pohjautuvat yhtiön 2030 vastuullisuustavoitteisiin.

*Vuosien 2022-2024 PSP-ohjelmaan kuuluivat polttoaineiden käyttö ja

ostosähkö. Vuosien 2023-2025 sekä 2024-2026 osakepalkkio-ohjelmissa

mittareina ovat energiatuotanto ja ostosähkö.

Nämä vastuullisuutta koskevat suoritusmittarit on toimitusjohtajan osalta

katettu palkitsemispolitiikassa.

Hallitus hyväksyy vuosittain alkavat ohjelmat pitkän aikavälin

kannustejärjestelmän alla, sisältäen järjestelmän ehdot, suoritusmittarit,

tavoitteet ja painoarvot. 

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	26

Vastuullisuutta koskeva due diligence -menettely

GOV-4

Tämä taulukko kattaa due diligence -menettelyn peruselementit YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden sekä

OECD:n monikansallisia yhtiöitä koskevien sääntöjen mukaisesti.

Taulukko kattaa myös UPM:n vastuullisuutta koskevan due diligence -

menettelyn keskeiset prosessit ja toimenpiteet. Tiedot esitetään

tarkemmin tämän kestävyysraportin asiaankuuluvissa osissa.

DUE DILIGENCE -YDINELEMENTIT	UPM:N KESKEISET DUE DILIGENCE -PROSESSIT JA -TOIMENPITEET	TÄMÄN KESTÄVYYSRAPORTIN KAPPALEET
Due diligence -menettelyjen sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	• Politiikkadokumentit, joilla varmistetaan integraatio kaikkiin UPM:n toimintoihin ja koko yhtiön arvoketjuun	G1-1 S1-1 E2-1
Vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien osallistaminen kaikissa olennaisissa due diligence -prosessin vaiheissa	• Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa	ESRS2-SBM2 S1-2 S2-2 S3-2
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	• Liiketoiminta-aluekohtaisten ihmisoikeusriskien arvioinnit ja integrointi johtamisjärjestelmiin • Korkean vastuullisuusriskin toimittajien riskiarviointiprosessi ja vahvistettu due diligence -arviointi • Jatkuva vastapuoliriskien arviointi • Ympäristövaikutusten sekä sosiaalisten ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi • Olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointi	ESRS2-SBM3 S2-SBM3 S3-SBM3 G1-3
Toimet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi	• UPM:n toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille ja sopimusvaatimukset • Hyödykekohtaiset toimittajavaatimukset • Metsäsertifioinnit • EcoVadis-arviointi, urakoitsija-arvioinnit sekä toimittaja- auditoinnit • ISO-sertifioidut laatujohtamisjärjestelmät • UPM:n Clean Run -prosessi • Mahdolliset korjaavat toimenpiteet	G1-2 E2-2 E2-4
Näiden toimenpiteiden tulosten ja tehokkuuden seuranta	• UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä • Ihmisoikeustyöpajat • UPM:n Raportoi väärinkäytöksestä -kanava ja muut paikalliset palautekanavat	G1-1 G1-3 S1-1
Toimenpiteistä viestiminen	• UPM:n vuosikertomus • UPM:n sellu- ja paperitehtaita koskevat EMAS-raportit • UPM:n ihmisoikeusarviointiraportti • UPM Forestal Orientalin vuosiraportti	Katso UPM:n vuosikertomuksen pdf-versio Katso upm.com muiden raporttien osalta

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	27

Vastuullisuusraportointia koskeva

riskienhallinta

GOV-5

UPM:n konsernitason vastuullisuuteen liittyvät tiedot raportoidaan sitä

koskevien ohjeiden ja ESRS-standardien mukaisesti. Parantaakseen

vastuullisuustietojensa luotettavuutta UPM on kehittänyt sisäistä

valvontaansa ja keskittynyt olennaisiksi todettuihin vastuullisuusriskeihin.

UPM parantaa edelleen sisäistä valvontaansa potentiaalisten riskien

minimoimiseksi.

UPM raportoi konsernitason vastuullisuustietonsa keskitetysti. Se

mahdollistaa tiedon määrällisen ja laadullisen arvioinnin sekä

epäjohdonmukaisuuksien ja virheiden tunnistamisen toimintoja,

tuotantoyksiköitä ja metsänhoitoa koskevien tietojen osalta.

UPM integroi kestävyysraporttinsa yhtiön taloushallinnon käyttämään

tiedonantotyökaluun, mikä sujuvoittaa tietojen hallintaa. Vaaditut tiedot

kerätään eri lähteistä, esimerkiksi ympäristötietokannasta, työterveyden

ja -turvallisuuden raportointityökalusta ja henkilöstöhallinnon työkalusta.

UPM on sitoutunut jatkuvaan vastuullisuusraportoinnin kehittämiseen.

Sidosryhmiltä, sisäisistä tarkastuksista ja ulkoisilta varmentajilta saadun

palautteen avulla tunnistetaan kehityskohteet, jotka sisällytetään osaksi

yhtiön riskienhallintaa ja raportointia. Priorisointi perustuu tunnistettujen

riskien vakavuuteen ja todennäköisyyteen, ja näihin liittyviin

vaadittavien toimenpiteiden toteutukseen.

Vastuullisuusraportointia koskevat merkittävimmät riskit liittyvät

tietojen epätarkkuuteen, kehittymättömiin mittausmenetelmiin sekä

puuttuvien tietojen tapauksessa arvioiden luotettavuuteen.

Vuosittaisen varmennusprosessin ja sisäisen valvonnan avulla

tehdyistä löydöksistä ja havainnoista ilmoitetaan eri liiketoimintoja ja

funktioita edustaville, vastuullisuusraportointiin osallistuville henkilöille.

He osallistuvat tarpeen mukaan riskien arviointiin, mahdollisten

toimenpiteiden suunnitteluun ja priorisointiin.

Hallituksen tarkastusvaliokunta saa neljännesvuosittain

vaatimustenmukaisuusraportin, joka sisältää tietoja konsernitason

vastuullisuusraportoinnista. UPM:n hallintorakenne mahdollistaa

tarkoituksenmukaisen vastuullisuusraportoinnin valvonnan kaikilla

organisaation tasoilla. Tarkastusvaliokunta seuraa kestävyysraporttien

oikeellisuutta sekä niiden tekemiseen liittyvää valvontaa, prosesseja ja

varmennusta.

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

SBM-1

Tämä on UPM

UPM tarjoaa biopohjaisia vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille

jokapäiväiseen elämään. UPM:n laajaan tuotevalikoimaan kuuluu sellu,

graafiset paperit ja erikoispaperit, tarrat, puupohjainen uusiutuva diesel

ja nafta, hiilidioksidivapaa sähkö sekä vaneri- ja sahatavaratuotteet.

Monet UPM:n tuotteet ovat kestävän kehityksen mukaisia vaihtoehtoja

fossiilisille raaka-aineille ja energialle. Niillä voi korvata esimerkiksi

fossiilipohjaista muovia kuluttajatuotteissa, terästä ja sementtiä

rakentamisessa tai fossiilisia polttoaineita maa- ja lentoliikenteessä ja

sähkömarkkinoilla.

UPM:n tuotteet vastaavat kuluttajien jokapäiväisiin tarpeisiin ja

samanaikaisesti moniin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten

ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen. Tuotteita käytetään

pakkauksissa, viestinnässä, tarroissa, liikenteessä, rakentamisessa,

biomuovien valmistuksessa sekä pehmopaperi- ja

hygienialoppukäytöissä.

UPM investoi puupohjaisia biokemikaaleja valmistavaan

biojalostamoon Leunassa, Saksassa. Biojalostamon käyttöönotto ja

käynnistys alkoi vuoden 2024 lopulla ja tuotannon ylösajon odotetaan

jatkuvan vuoden 2025 aikana. Teollisen mittakaavan biojalostamossa

puusta valmistetaan seuraavan sukupolven biokemikaaleja: bio-

monoetyleeniglykolia (BioMEG) ja uusiutuvia toiminnallisia täyteaineita.

Lisäksi biojalostamossa tuotetaan biomonopropyleeniglykolia (BioMPG)

ja teollisuussokereita.

Vuonna 2024 UPM lopetti biokomposiittiliiketoimintansa ja vähensi

graafisten papereidensa kapasiteettia sulkemalla kaksi paperikonetta

Saksassa. Vuoden 2025 aikana UPM Raflatacin graafisten

tarramateriaalien tuotanto siirretään Saksan Kaltenkirchenin tehtaalta

UPM Raflatacin tehtaalle Belgiaan.

Vuoden 2024 lopussa UPM:n henkilöstön määrä oli 15827, suurin

osa heistä oli Euroopassa. Lisätietoa henkilöstöstä maittain ja alueittain

» Katso S1-6 ».

Yhtäkään UPM:n tuotetta tai palvelua ei ole asetettu käyttökieltoon

vuonna 2024.

UPM:llä ei ole merkittäviä tuloja fossiilisiin polttoaineisiin

perustuvasta energiantuotannosta. Yhteiseen energiantuotantoon liittyy

kuitenkin pieni määrä fossiilisia polttoaineita. UPM Energyn

energiantuotannosta 99 % on CO2-vapaata.

» Katso lisää hallituksen toimintakertomuksesta sivuilta 7–10, lisätietoja

UPM:n liiketoiminta-alueista ja muista toiminnoista.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	28

UPM:n strategia

UPM tavoittelee kannattavaa ja kestävää kasvua tuloksilla ja

hyödyntämällä suuria investointejaan. Yhtiön uusiutuvista kuiduista,

kehittyneistä materiaaleista ja hiilidioksidipäästöjä vähentävistä

ratkaisuista koostuva vahva ja tasapainoinen portfolio tarjoaa monia

houkuttelevia kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina. » Katso lisää

hallituksen toimintakertomuksesta osiosta Tutkimus ja kehitys, kuinka

vastuullisuus on osa UPM:n tutkimus- ja kehitystyötä.

UPM:n strategia: Tuloksilla kasvuun

Mahdollistajat

Henkilöstö

UPM on sitoutunut mahdollistamaan suoritukset, sitouttamaan

henkilöstöä ja luomaan turvallisen työympäristön. Monimuotoisuus ja

inklusiivisuus, työskentelyolosuhteet, oppiminen ja kehittyminen,

vastuullinen johtaminen ja ihmisten kunnioittaminen ovat yhtiön työn

keskiössä. UPM:n pitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa

huippusuoritukset ja jatkuva ammatillinen kehittyminen.

Tuottavuus

UPM hyödyntää kehittyneitä teknologioita, vastuullisia toimintatapoja ja

strategisia aloitteita tehokkuuden ja tulosten parantamiseksi kaikessa

toiminnassaan. Yhtiö tekee aktiivisesti tuottavuutta parantavia

toimenpiteitä liiketoimintojen kilpailukyvyn varmistamiseksi ja

kasvutavoitteidensa tukemiseksi.

Kaupallinen huippuosaaminen

UPM panostaa kaupallisten rajapintojen ja niitä tukevien prosessien

optimointiin voidakseen turvata toimitusvarmuutensa ja parantaa

asiakaskokemustaan. Tämä on osa yhtiön jatkuvaa pyrkimystä ylläpitää

ja kasvattaa tulosta. UPM keskittyy tunnistamaan kasvumahdollisuudet ja

parhaat keinot kaupalliseen menestykseen.

Vastuullisuus

UPM:n Toimintaohje korostaa UPM:n sitoutumista eettiseen ja

vastuulliseen liiketoimintaan. UPM:n strategia ohjaa yhtiön 2030-

vastuullisuustavoitteiden saavuttamista ja tukee YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden toteuttamista. Yhtiö on sitoutunut luomaan arvoa uusiutuvista

ja kierrätettävistä materiaaleista, pienentämään ympäristöjalanjälkeään

ja vahvistamaan positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksiaan.

Innovaatiot

Kestävä kehitys, kiertotalous ja asiakkaat ovat UPM:n innovoinnin

keskiössä. Yhtiö hyödyntää uusia ideoita ja kehittää uusiutuvista raaka-

aineista uutta liiketoimintaa ja tuotteita, jotka vastaavat vastuullisempien

materiaalien jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen. UPM innovoi

ilmastopositiivisia tuotteita ja tekee niistä kasvavaa liiketoimintaa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	29

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Liiketoimintamalli ja arvoketju

*sisältää yhtiön, jonka UPM Raflatac osti helmikuussa 2025

Toimittajat

UPM hankkii ensisijaiset raaka-aineensa, eli puun ja puupohjaiset

materiaalit, kestävästi hoidetuista metsistä ja tekee niistä uusiutuvia

tuotteita, jotka auttavat asiakkaita saavuttamaan omat

vastuullisuustavoitteensa. Vastuulliset ja eettiset käytännöt luovat pitkän

aikavälin arvoa yhtiölle ja sen sidosryhmille. UPM ei missään tilanteissa

vaaranna oikein toimimisen periaatteitaan ja odottaa samaa

toimittajiltaan ja kolmansilta osapuolilta.

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. Tärkeimmät

hankintakategoriat ovat kuitu, kemikaalit, muut raaka-aineet, logistiikka,

energia ja epäsuorat hankinnat kuten palvelut. Sellun ja energian

toimittajat muodostavat suurimmat kustannuserän. Toimittajien

valinnassa priorisoidaan tärkeimpinä toimitusten luotettavuutta pitkällä

aikavälillä, kustannuskilpailukykyä, tuotteiden ja palvelujen laatua,

toimittajien taloudellista vakautta, sosiaalista ja ympäristövastuuta,

tuoteturvallisuutta sekä tuotteen hiilijalanjälkeä.

Toimittajilla on myös tärkeä rooli UPM:n uudistumisessa ja

liiketoimintakohtaisissa kasvuhankkeissa. Tarvittava osaaminen ja

digitaalisaatio osana toimittajien hallintaa edistävät tuotekehitystä ja

uusien tuotteiden kaupallistamista.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	30

UPM ostaa tuotteita, materiaaleja ja palveluita noin 23 000 b2b-

toimittajalta maailmanlaajuisesti. Yhtiön hankintaverkostossa on

toimijoita kasvuyrityksistä kansainvälisiin suuryrityksiin. Lisäksi UPM

ostaa puuta noin 14 500 yksityiseltä metsänomistajalta.

Tuotevastuu

UPM kehittää aktiivisesti ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kestävän

kehityksen tuotteen koko elinkaaren osalta raaka-aineiden hankinnasta

kierrätettävyyteen. UPM:n olennaisuusarvioinnin perusteella tuotevastuu

ja siihen liittyvät koko yhtiötä koskevat 2030-vastuullisuustavoitteet ja

tunnusluvut on valittu yhdeksi painopistealueeksi.

» Katso E5–3 Resurssien käyttö ja kiertotalous, Tavoitteet

UPM varmistaa, että sen tuotteet ovat turvallisia käyttää niille

suunnitelluissa käyttötarkoituksissa. Useimmille UPM:n tuotteille on

myönnetty yleisesti tunnettuja kansainvälisiä ja kansallisia

ympäristömerkkejä, kuten EU-ympäristömerkki. Kaikilla UPM:n puuta

raaka-aineena käyttävillä liiketoiminnoilla on FSC™- ja/tai PEFC Chain

of Custody -sertifiointi. Niillä varmistetaan puun alkuperä ja taataan,

että kaikki UPM:n tuotteissa käytetty puu on peräisin vastuullisesti

hoidetuista metsistä ja hankittu laillisesti. UPM Biofuelsilla on ISCC EU -

sekä ISCC PLUS -sertifikaatit (International Sustainability and Carbon

Certification), ja UPM Biochemicalsilla sekä neljällä UPM Raflatacin

tehtaalla on ISCC PLUS -sertifiointi. Biopolttoaineilla on ollut myös RSB-

sertifioinnit (Roundtable of Sustainable Biofuels).

Nämä vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet ja sitoumukset kattavat

kaikki UPM:n tuotteet, markkinat ja asiakasryhmät. Niiden

täytäntöönpano perustuu lain asettamiin vaatimuksiin sekä asiakkaiden

ja muiden sidosryhmien odotuksiin.

Tuotteet ja asiakkaat

UPM:n tuotteita myydään suoraan ja jakelijoiden kautta noin 10 000

b2b-asiakkaalle maailmanlaajuisesti. Suurin osa tuotteista on

välituotteita, joita UPM:n asiakkaat tai heidän asiakkaansa jalostavat

edelleen lopputuotteiksi. UPM tarttuu mahdollisuuksiin, joita esimerkiksi

kuluttajien kestävien valintojen kasvava kysyntä, ilmastonmuutoksen

hillintään ja muovinkäyttöön liittyvä tiukentunut lainsäädäntö tarjoavat.

Elintason noustessa ja väestön ikääntyessä yhä useammat

kaupunkilaiset ja keskiluokka kuluttavat enemmän ja pidempään.

Samaan aikaan maailma on edelleen vahvasti riippuvainen

ilmastonmuutosta aiheuttavista fossiilisista raaka-aineista ja

energialähteistä. Kuluttajat, yritykset ja lainsäätäjät etsivätkin ratkaisuja,

jotka mahdollistavat vastuullisemman ja modernimman elämäntavan.

UPM:n tuotetarjonta vastaa näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin

tänään ja tulevaisuudessa. 

Vuonna 2024 UPM:n myynnin tärkeimmät kohdemaat olivat Suomi,

Saksa, Yhdysvallat ja Kiina. Suurin osa UPM:n liikevaihdosta tuli

graafisten ja erikoispapereiden myynnistä kustantamoille, vähittäis- ja

tukkukaupoille, painotaloille, jakelijoille, jatkojalostajille sekä

tarramateriaalien valmistajille. Tarramateriaalit jakautuivat 

itseliimautuvien tarramateriaalien myyntiin painoille ja brändiomistajille.

Sellutuotteiden liikevaihdosta suurin osa tuli pehmopaperien, kartongin,

erikoispapereiden ja painopapereiden valmistajilta. » Katso

konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.1 Liiketoiminta-alueet tiedot myynnistä

kohdemaittain ja liitetieto 2.2 Liikevaihto tiedot päätuotteiden myynnistä

konsernin ulkopuolelle.

Yhteistyö asiakkaiden kanssa

UPM:n liiketoiminnot tarjoavat suuren määrän erilaisia tuotteita ja

palveluita. Kullakin liiketoiminnolla on omat tapansa ja prosessinsa

hoitaa asiakassuhteita. Työ perustuu markkinoiden syvälliseen

ymmärtämiseen sekä loppukäyttökohteiden ja asiakkaiden tarpeiden

tuntemukseen.

UPM käy jatkuvaa vuoropuhelua ja osallistuu yhteisiin

tuotekehityshankkeisiin asiakkaidensa kanssa. UPM:n liiketoiminnot

tekevät säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyitä, joiden perusteella

tunnistetaan mahdolliset kehityskohteet. Vuonna 2024 UPM:n asiakkaat

asettivat edelleen korkealle ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnon

monimuotoisuuden edistämiseen liittyvät toimet. He arvostavat korkealle

myös tuoteturvallisuuden, kestävän metsänhoidon, kierrätettävyyden ja

ympäristömerkit.

» Katso SBM–2 Sidosryhmien edut ja näkemykset

UPM:n tuotteet

	VASTUULLISIA TUOTTEITA PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN			KORVAAMME FOSSIILIPOHJAISIA  MATERIAALEJA			VÄHÄPÄÄSTÖINEN ENERGIA JA POLTTOAINEET
	• Kuituja hygienia- ja pehmopaperituotteisiin • Turvalliset elintarvikepakkausmateriaalit • Informaatioetiketöinti ja vastuulliset pakkaukset verkkokauppaan • Paperit viestintään • Yksilöllinen lääkehoito			• Materiaaleja erilaisiin kuluttajatuotteisiin, kuten tekstiileihin, PET-pulloihin, pakkauksiin, kosmetiikkaan ja lääketeollisuuden tuotteisiin • Fossiilipohjaisten muovien korvaaminen • Uusiutuvat rakennusmateriaalit • Hiiltä varastoivat rakennukset			• Hiilidioksidivapaa sähkö • Uusiutuva energia • Luotettava ja säädeltävä energia • Vähäpäästöinen maa- ja lentoliikenne

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	31

SIDOSRYHMIEN EDUT

JA NÄKEMYKSET

SBM-2

Sidosryhmien näkemysten ja odotusten ymmärtäminen on ratkaisevan

tärkeää UPM:n menestyksen ja toiminnan hyväksyttävyyden kannalta.

UPM pyrkii antamaan sidosryhmille selkeän kuvan tulevaisuuden

suunnasta ja UPM:n strategian toteutuksesta sekä siitä, miten heille

luodaan arvoa pitkällä aikavälillä. UPM julkaisee merkityksellistä ja

täsmällistä tietoa arvopaperimarkkinasääntelyn mukaisesti. Monet

sidosryhmät näkevät UPM:n ensisijaisesti taloudellisena toimijana, joten

taloudellinen menestys, vakaus, hyvä hallinto, tulevaisuudennäkymät ja

kasvu ovat nousseet keskusteluissa keskeisimmiksi aiheiksi. Monissa

keskusteluissa on käsitelty lisäksi metsiä ja metsien käyttöä.

UPM:n sidosryhmätyössä on erityisen tärkeää sidosryhmien

kartoittaminen, aktiivinen vuoropuhelu ja järjestelmällinen palautteen

kerääminen. Palaute arvioidaan huolellisesti sidosryhmien odotusten

ymmärtämiseksi. Nämä odotukset otetaan huomioon kehitystyössä ja

päätöksenteossa.

UPM:n strategia luo perustan UPM:n sidosryhmävuoropuhelulle.

Painopistealueet ja toimet vaihtelevat paikallisesti ja sidosryhmien

tarpeiden mukaan. Tärkeimmät sidosryhmät määritellään olennaisuuden

perusteella: UPM:n toiminnalla on merkittävä vaikutus sidosryhmiin ja

päinvastoin.

Sidosryhmäsuhteita johtaa ja koordinoi maailmanlaajuisesti UPM:n

markkinointi-, vastuullisuus- ja viestintäfunktio. Kyseisen funktion

johtajalla on kokonaisvastuu sidosryhmien sitouttamisesta ja siihen

liittyvistä toimista ja toiminnan kehittämisestä. Konsernin

vastuullisuustiimi tukee häntä tässä työssä. Kyseisellä funktiolla on

vastaava johtaja liiketoiminnoittain. Jokainen heistä vastaa

sidosryhmäyhteistyöstä ja jatkuvasta vuoropuhelusta asiakkaiden ja

liiketoimintakumppaneiden kanssa. He vastaavat myös yhteistyöstä

paikallisyhteisöjen kanssa oman liiketoiminta-alueensa vaikutusalueella.

Näin varmistetaan ennakoiva ja asiaankuuluva yhteistyö eri

liiketoiminta-alueilla ja maantieteellisillä alueilla.

UPM:n tärkeimmät sidosryhmät

Yhtiö hyödyntää liiketoimintapäätöksissään ja strategiassaan monin

tavoin sidosryhmäyhteistyöstä saamiaan näkemyksiä ja mielipiteitä.

Näitä saadaan esimerkiksi säännöllisillä haastatteluilla ja kyselyillä,

mutta myös avoimella vuoropuhelulla ja erilaisissa tapahtumissa.

Funktion edustajien vastuulla on kehittää liiketoimintaa ja sen tulosta

sekä tulevaisuuden strategiaa tekemiensä havaintojen pohjalta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	32

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa sidosryhmiltä saadut näkemykset ja

palautteet otetaan huomioon olennaisia vastuullisuusaiheita

määriteltäessä. Vuosittain tehtävässä olennaisuusarvioinnissa

tunnistetaan aiheet, joihin UPM:llä on merkittävä vaikutus tai joilla on

merkittävä vaikutus yhtiöön. Olennaisuusarviointi perustuu sisäisiin

arviointeihin sekä sidosryhmien kiinnostuksen kohteisiin ja

huolenaiheisiin. Vuosittaisessa kaksoisolennaisuusarvioinnissa otetaan

huomioon myös UPM:n ja sen arvoketjun työntekijöiden sekä vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen edut, näkemykset ja oikeudet. Konsernin

johtoryhmä arvioi tunnistetut olennaiset aiheet ja ryhtyy tarvittaessa

jatkotoimenpiteisiin.

Esimerkki UPM:n omaa henkilöstöä koskevista toimenpiteistä on

vuosittainen UPM:n henkilöstökysely, jossa kaikkia yhtiön työntekijöitä

pyydetään arvioimaan työympäristönsä eri tekijöitä. » Katso lisätietoja

henkilöstökyselystä kohdasta S1–2 Prosessit.

Esimerkiksi UPM:llä ja kansalaisjärjestöillä voi olla erilaiset

näkemykset siitä, miten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden

vähenemistä voidaan hillitä, mutta molemmilla on samat tavoitteet. UPM

uskoo, että aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito ylläpitää hiilinieluja

ja varmistaa luonnon monimuotoisuuden edistämisen. Samaan aikaan

yhteiskunnan täytyy vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja

raaka-aineista. UPM vastaa sidosryhmien huolenaiheisiin paikallisesti

sekä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Yhtiö osallistuu myös

julkiseen keskusteluun ja tapaa kansalaisjärjestöjen edustajia.

Ihmisoikeusasiat ja huolellisuusvelvoitevaatimukset integroidaan

yleisesti UPM:n globaaleihin prosesseihin ja ne ovat UPM:n

liiketoimintamallin perusta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa hallitukselle

säännöllisissä raporteissaan, mikäli tarkastusvaliokunta on saanut

sidosryhmien näkemyksistä ja eduista sellaista tietoa, jolla on

olennainen tai mahdollisesti olennainen vaikutus vastuullisuuteen.

Tarkastusvaliokunta valvoo riskien hallintaa ja

vaatimustenmukaisuutta ja saa säännöllisesti uutta tietoa näistä asioista.

VAIKUTUKSET, RISKIT JA

MAHDOLLISUUDET

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

SBM-3

UPM:n toiminnan vastuullisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen perustuu jatkuviin

liiketoimintaprosesseihin ja vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. UPM

arvioi jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, riskejä ja vaikutuksia

saavuttaakseen strategiset liiketoimintatavoitteensa. UPM tunnistaa

kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteydessä vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ESRS-vaatimusten mukaisesti. ESRS-

tiedonantovaatimukset kattaa kaikki tunnistetut olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet.

ESRS S4 ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät” ei katsota olevan olennainen

UPM:lle, koska yhtiö ei myy tuotteitaan suoraan kuluttajille. UPM:n

tuotteita käytetään pääosin raaka-aineina ja välillisinä tuotteina ja

yhtiöllä ei ole näkyvyyttä valmiiden tuotteiden loppukäyttäjiin. Koska

UPM:llä ei ole lopputuotteita valmistavia liiketoimintoja UPM

Biomedicalsia lukuun ottamatta, kuluttajia ja loppukäyttäjiä ei katsota

koko konsernin näkökulmasta olennaisiksi. » Katso ESRS 2 BP-1

Arvoketjun laajuus

Seuraava taulukko kuvaa yleisellä tasolla tunnistetut olennaiset

aiheet.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	33

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien yleiskatsaus

Positiivinen vaikutus tai mahdollisuus	Negatiivinen vaikutus tai riski	Toimitusketju	Omat	Tuotannon jälkeinen	Lyhyt (1vuosi)	Keskipitkä (2–5 vuotta)	Pitkä (yli 5 vuotta)

OLENNAISET AIHEET	ESRS	UPM:N PAINOPISTEA LUEET		VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET LYHYESTI	SIJAINTI ARVO- KETJUSSA	AIKA- HORISONTTI
Talous ja hallinto
Biopohjaiset ja uusiutuvat tuotteet	ESRS 2, E1, E5	Tuotevastuu		Positiivinen vaikutus: Biopohjaiset tuotteet vaihtoehtoina fossiilipohjaisille tuotteille ja väliaikaisena hiilivarastona.
				Mahdollisuus: Kasvava markkinakysyntä biopohjaisille tuotteille
Liiketoiminnan resilienssi	ESRS 2	Tuotto		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Uhka raaka-ainepulasta johtuvista tilapäisistä seisokeista tai tehtaiden sulkemisista, jotka vaikuttavat negatiivisesti työntekijöihin
				Riski: Riippuvuus tietyistä pääraaka-aineista, kuten puusta, energiasta ja vedestä
				Mahdollisuus: Kilpailuetua pääraaka-aineiden riippuvuuden ratkaisemiseksi
Hiilidioksidi- vapaa energia	E1, E5	Tuotevastuu		Positiivinen vaikutus: Hiilidioksidivapaan energian tuotanto
				Mahdollisuus: Hiilidioksidivapaan energian kasvava markkinakysyntä
Liiketoiminnan eettisyys ja arvot	G1, S2	Hallinto		Positiivinen vaikutus: Eettisen toiminnan varmistaminen ja edistäminen toiminnoissa ja arvoketjussa
				Riski: Lakien tai sovittujen käytäntöjen vastainen toiminta
Vastuullinen hankinta	G1	Vastuullinen hankinta		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Ihmisoikeusrikkomukset, jotka vaikuttavat toimitusketjussa oleviin henkilöihin
				Riski: Häiriöt UPM:n toimitusketjussa
Ympäristö
Luonnon monimuotoisuus	E4	Luonnon monimuotoi- suus		Positiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden nettopositiivisen vaikutuksen varmistaminen ja edistäminen UPM:n metsänhoidossa
				Negatiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen UPM:n moniportaisissa toimitusketjussa
				Riski: Riippuvuus puusta tuotannon pääraaka-aineena
				Mahdollisuus: Luonnon monimuotoisuus varmistaa metsien terveen kasvun
Biokiertotalous	E5	Jäte Tuotevastuu		Positiivinen vaikutus: UPM:n kiertotalouden mukaiset tuotantoprosessit ja tuotteiden kierrätettävyys vähentävät neitseellisten materiaalien käyttöä.
				Mahdollisuus: Jätekustannusten ja neitseellisten materiaalien käytöstä syntyvien kustannusten välttäminen
Ilmastonmuutos	E1	Ilmasto		Positiivinen vaikutus: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ilmastoon liittyvien metsävaikutusten ja biopohjaisten tuotteiden kautta
				Negatiivinen vaikutus: Fossiiliset hiilidioksidipäästöt UPM:n omasta energiantuotannosta (Scope 1), ostoenergiasta (Scope 2) ja arvoketjusta (Scope 3)
				Riski: Lainsäädäntömuutoksista ja äärimmäisistä sääoloista aiheutuvat ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit
				Mahdollisuus: UPM:n liiketoimintamallin tarjoamat siirtymämahdollisuudet liittyen biopohjaisiin tuotteisiin ja hiilidioksidivapaaseen energiaan
Kestävä metsänhoito	E4	Metsänhoito		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Metsäkato UPM:n moniportaisessa toimitusketjussa
				Riski: Ilmastonmuutoksen fyysiset riskit metsille
				Mahdollisuus: Nopeampi metsien kasvu ilmastonmuutoksen seurauksena
Vastuullinen vedenkäyttö	E3	Vesi		Mahdollinen negatiivinen vaikutus: UPM:n vedenkäytön ja ympäristövahinkojen mahdolliset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön
				Riski: Seisokit ja tuotannon rajoittaminen mahdollisten operatiivisten riskitekijöiden takia
Sosiaalinen
Ihmisarvoinen työ ja oikeudenmukai nen palkitseminen	S1	Vastuullinen johtaminen, jatkuva oppiminen ja kehittyminen sekä oikeuden- mukainen palkitseminen		Positiivinen vaikutus: Yhdenvertainen ja riittävä palkka kaikille sekä koulutuksen ja kehittymisen tukeminen
				Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Sulkemisten ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen aiheuttamat työpaikkojen menetykset
				Riski: Puute osaavasta työvoimasta
				Mahdollisuus: Asema vetovoimaisena työnantajana
Monimuotoisuus ja osallistava työympäristö	S1	Moni- muotoisuus ja osallistava työympäristö		Positiivinen vaikutus: Monimuotoisen ja osallistavan työympäristön positiivinen vaikutus työntekijöihin
Terveys ja turvallisuus	S1, S2	Turvallinen ja terveellinen työympäristö		Positiivinen vaikutus: Vahva painopistealue terveys- ja turvallisuustyössä kaikissa UPM:n yksiköissä
				Negatiivinen vaikutus: Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tapaturmat mukaan lukien vakavat onnettomuudet ja kuolemantapaukset UPM:n yksiköissä tai toimitusketjussa
				Riski: UPM:n työntekijöiden, urakoitsijoiden tai kolmansien osapuolien edustajien mahdollinen loukkaantuminen
Paikallinen sitoutuminen	S3	Yhteisön osallistaminen		Positiivinen vaikutus: UPM:n tuotantolaitosten ja investointien vaikutus paikalliseen kehitykseen
				Mahdollinen negatiivinen vaikutus: Ympäristöä tai turvallisuutta koskevat onnettomuudet voivat vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön UPM:n tehtaita ympäröivissä paikallisyhteisöissä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	34

Nykyiset ja odotettavissa olevat

vaikutukset UPM:lle

Mahdollisuuksien näkökulmasta katsottuna globaali vihreä ja

vastuullinen siirtymä tukee UPM:n strategiaa ja liiketoimintatavoitteita.

Se lisää fossiilivapaiden, uusiutuvien ja kiertotalouteen perustuvien

tuotteiden ja raaka-aineiden markkinakysyntää. Tunnistetut

mahdollisuudet ovat strategisia UPM:n liiketoiminnan ja taloudellisen

tuloksen kannalta katsottuna lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

UPM:n ensisijaiset vastuullisuusriskit liittyvät ilmastonmuutokseen,

luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, lisääntyneeseen

vastuullisuutta koskevaan sääntelyyn, metsäbiomassan käytön

hyväksyttävyyteen, ihmisoikeusrikkomuksiin arvoketjussa sekä

mahdollisten operatiivisten vaaratekijöiden aiheuttamiin riskeihin

ympäristölle ja ihmisille.

Ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä on

aiheutumassa merkittäviä suoria taloudellisia ja operatiivisia riskejä UPM:n

toiminnalle ja raaka-ainehankinnoille. Näitä riskejä ovat lisääntyvä

kuivuus, lämpöaallot, vesipula ja tuholaisten aiheuttamat vahingot. Tulvat

ja metsäpalot voivat myös mitä todennäköisimmin vaikuttaa UPM:n

toimintoihin, ja niiden aiheuttamien vaikutusten odotetaan mahdollisesti

lisääntyvän pitkällä aikavälillä. Lisäksi ilmastonmuutoksella on ja

odotetaan olevan myös jatkossa suora vaikutus maailmanlaajuisiin

logistiikkatoimintoihin ja toimitusketjuihin. Näillä taas on suora vaikutus

UPM:n omiin ja sen toimittajien toimintoihin.

UPM investoi yhä enemmän metsänhoitoon vahvistaakseen metsien

resilienssiä, toimitusketjun hallintaan ja toimiin mahdollisten

negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi. UPM näkee vastuullisen

hankinnan avaintekijänä tunnistettujen ja mahdollisten

vastuullisuusriskien hillitsemiseksi. UPM:n metsät ja puuviljelmät

sijaitsevat alueilla, joiden vesistressiriski on vähäinen. Metsänhoidon

sertifiointiohjelmat varmistavat vastuullisen puun hankinnan.

Vastuullisuusriskit arvioidaan osana konsernitason ja liiketoiminta-

alueiden jatkuvaa riskinhallintaprosessia.

UPM osallistuu aktiivisesti vastuullisuutta koskevan sääntelyn

kehittämiseen paikallisesti ja EU:n tasolla tukeakseen toimialan

vastuullista siirtymää. UPM tukee täysin EU:n vastuullisuutta koskevia

aloitteita, mutta on myös tunnistanut tiettyjä ESG-sääntelyyn liittyviä

muutoksia, joilla voi olla suora vaikutus toimintoihin raaka-aineiden

saatavuuden kautta. Nämä sääntelymuutokset voivat mahdollisesti

vaikuttaa raaka-ainekustannuksiin, mutta vahvistavat samalla UPM:n

asemaa biopohjaisten tuotteiden ja materiaalien valmistajana.

UPM on tunnistanut ihmisoikeuksia ja vastuullista hankintaa koskevat

riskit ja vaikutukset maailmanlaajuisissa arvoketjuissaan. UPM seuraa

maailmanlaajuisia ihmisoikeus- ja vastuullisuuspuitekehyksiä

varmistaakseen ja tukeakseen vastuullisen hankinnan kehitystä kaikissa

toimitusketjuissa. UPM on kuitenkin tunnistanut myös mahdollisia

haitallisia vaikutuksia toimitusketjuissa, missä ei mahdollisesti ylletä

UPM:n vastuullisuusstandardien tasolle. UPM kehittää jatkuvasti

metodeja ja työkaluja, joilla se tunnistaa, arvioi ja vähentää

toimitusketjuihin liittyviä vastuullisuusriskejä ja -vaikutuksia.

Vaikutuksien näkökulmasta UPM:n omista toiminnoista ja

arvoketjusta (Scope 1–3) syntyvillä päästöillä on kiihdyttävä vaikutus

ilmastonmuutokseen. Puun hankinnalla voi olla lyhyen aikavälin vaikutus

metsien hiilivarastoihin, mutta kestävä metsänhoito varmistaa hiilinielut

keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Nämä vaikutukset yhdistyvät suoraan ilmastonmuutokseen ja UPM:n

liiketoiminnan riskeihin. Samaan aikaan metsänhoitokäytännöillä on

suora vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. UPM tunnistaa

metsätoimintojen ja luonnon monimuotoisuuden välisen suoran yhteyden

ja tekee jatkuvasti toimia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

UPM:n liiketoimintamallin resilienssi

UPM:n strategia ja liiketoimintojen johtaminen perustuvat

toimintaympäristön ja markkinadynamiikan mahdollisten muutosten

jatkuvaan arviointiin. Liiketoimintojen resilienssiä arvioiva analyysi

perustuu erilaisiin skenaarioanalyyseihin, jotka ottavat huomioon myös

tärkeimmät vastuullisuuteen liittyvät riskit, vaikutukset ja mahdollisuudet.

Vastuullisuuteen liittyvillä merkittävimmillä riskeillä ja vaikutuksilla

katsotaan olevan suora vaikutus raaka-aineiden ja toiminnan

kustannuksiin. Näitä kustannuksia seurataan ja ennustetaan osana

säännöllistä liiketoiminnan ohjausta.

Osana ympäristöriskien arviointia on tehty erillisiä ilmastosietokykyä

arvioivia analyysejä sekä vesiriskiarviointeja.

» Katso kohdasta ESRS 2 IRO-1 Ilmastoon liittyvät riskit, E1 SBM-3

”Ilmastoriskit ja liiketoiminnan resilienssi, E3- 2 Toimenpiteet, Vesiriskien

arviointi.

Vertaaminen vuonna 2023 raportoituihin

tietoihin

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat samat kuin

edellisessä vuosikertomuksessa. Raportointia on kuitenkin muutettu ESRS-

standardien mukaisesti.

IRO-1

Olennaisuusarviointi

Prosessi yleisesti

UPM:n on toteuttanut olennaisuusarvioinnin vuosittain vuodesta 2011

lähtien. Vuodesta 2023 lähtien UPM:n vuosittainen olennaisuusarviointi

on toteutettu kaksoisolennaisuusarviointia koskevien EFRAGin

julkaisemien ohjeiden mukaisesti.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa otetaan huomioon sekä UPM:n

toiminnan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön että yhtiöön taloudellisesti

vaikuttavat, vastuullisuusriskit ja mahdollisuudet. Arviointi kattaa

negatiiviset ja positiiviset sekä todelliset että mahdolliset vaikutukset

talouteen, ympäristöön ja ihmisiin, mukaan lukien ihmisoikeudet.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen perustuu

sisäisten asiantuntijoiden arvioihin sekä lukuisiin sisäisiin lähteisiin, joita

ovat esimerkiksi seuraavat:

• olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointi

• toimittaja-auditoinnit

• työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön liittyvän työn tulokset

• palautemekanismit

• yhtiön riskiarviointi ja vaatimustenmukaisuus

• säännöstenmukaisuuden seuranta

• vastuullisuuteen liittyvät tiedot (esim. päästöt, resurssien käyttö sekä

työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät tiedot)

• vastuullisuutta koskevat huolellisuusvelvoitteet.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on

otettu huomioon myös eri sidosryhmien mielenkiinnon kohteet ja

huolenaiheet. Eri asioiden olennaisuuden arvioinnissa hyödynnetään

esimerkiksi asiakkaille ja paikallisyhteisöille tehtyjä kyselyitä,

vastapuoliriskien hallintaa ja mediaseurantaa, kansalaisjärjestöjen

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	35

huolenaiheita, sijoittajien, viranomaisten ja päättäjien näkökulmia sekä

UPM:n henkilöstökyselyä.

Lisäksi ulkoisten ihmisoikeusasiantuntijoiden osaamista

hyödynnetään olennaisten konsernitason ihmisoikeusvaikutusten

tunnistamiseksi. Vuonna 2023 tehdyssä ensimmäisessä

kaksoisolennaisuusarvioinnissa hyödynnettiin lisäksi sisäisille ja ulkoisille

sidosryhmille suunnattuja haastatteluja, kyselyitä ja työpajoja. Vuoden

2024 arvioinnissa painopiste oli UPM:n omissa toiminnoissa ja

toimitusketjussa työskenteleviin ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa.

Olennaiset tunnistetut aiheet otetaan huomioon UPM:n

vastuullisuuspainopistealueiden arvioinnissa, ja ne määrittävät tämän

kestävyysraportin kattavuuden.

» Katso sivun 33 taulukosta yleiskatsaus olennaisista aiheista ja niiden

yhteydestä UPM:n vastuullisuuspainopistealueisiin sekä tämän

kestävyysraportin kannalta olennaisiin ESRS-standardeihin.

Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset arvioidaan koko

arvoketjun osalta.

Vaikutuksien merkittävyys arvioidaan vakavuustason perusteella.

Vakavuus määritellään painoarvon, laajuuden ja negatiivisten

vaikutusten osalta myös peruuttamattomuuden mukaan. Mahdollisten

vaikutusten todennäköisyys otetaan myös huomioon.

UPM:n raja-arvot painoarvon, laajuuden ja peruuttamattomuuden

arvioinnille perustuvat sellaisten globaalien puitekehysten periaatteisiin,

joihin UPM on sitoutunut toiminnoissaan. Raja-arvot ovat esimerkiksi

erilaiset ympäristövaikutuksille ja sosiaalisille vaikutuksille. Raja-arvot

voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia.

Olennaisuuden raja-arvoissa huomioidaan esimerkiksi vaikutukset

UPM:n taloudelliseen tulokseen, sidosryhmien määrään ja

maantieteelliseen edustukseen.

UPM:n konsernitason riskiarviointiin sisältyy vastuullisuuteen liittyvien

riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten arviointi. Joistain

yhtiön toimintojen ja liiketoimintasuhteiden vaikutuksista talouteen,

ympäristöön ja ihmisiin voi lopulta tulla taloudellisesti olennaisia asioita.

Taloudellinen olennaisuus arvioidaan analysoimalla tapahtumien

todennäköistä toistuvuutta sekä erilaisia taloudellisia seuraamuksia.

Näin määritellään, millainen mahdollinen vaikutus niillä on yhtiön

tavoitteisiin. Riskien arviointi perustuu niiden välittömiin ja suoriin

vaikutuksiin (esim. UPM:n tuotantolaitoksiin vaikuttaviin fyysisiin

ilmastoriskeihin), toissijaisiin vaikutuksiin (esim. mahdollisuuteen jatkaa

toimintoja ja tehdä tulosta) sekä kysynnän ja säädösten muutoksista

johtuviin pitkän aikavälin muutosvaikutuksiin (esim. yhteiskunnan

siirtyminen uusiutuviin ja fossiilivapaisiin materiaaleihin).

UPM:n asiantuntijatiimit arvioivat tunnistetuista riippuvuuksista

aiheutuvat riskit aihekohtaisten tekijöiden perusteella (esim.

ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja ihmisoikeudet).

Arvioinnin perusteella tunnistetaan merkittävimmät UPM:lle

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja ne jaotellaan

aiheittain. Ne myös priorisoidaan ja ryhmitellään sisäisten

asiantuntijoiden tekemän arvion perusteella.

Konsernin johtoryhmä tarkastaa ja hyväksyy olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet vuosittain ennen tarkastusvaliokunnan käsittelyä.

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallinnointitapaan (ESG)

liittyvien riskien käsittely on integroitu UPM:n riskienhallintakäytäntöihin

läpi koko yhtiön. Vastuu UPM:n riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien

seurannasta jaetaan liiketoiminta-alueiden ja varmennusfunktioiden

välillä UPM:n kolmen puolustuslinjan mallin mukaisesti. Ylin johto arvioi

ESG-aiheet ja UPM:n liiketoiminnantuloksen. Kaikki liiketoiminta-alueet

ja funktiot vastaavat omista ESG-riskeistään osana

riskienhallintakäytäntöjään. Riskien arviointiprosessit linkittyvät toisiinsa

ja niissä otetaan huomioon systemaattisesti ulkoiset sidosryhmät, kuten

toimittajat, asiakkaat tai paikalliset sidosryhmät.

Aihekohtaiset arvioinnit

Vaikutus ilmastonmuutokseen

Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella UPM näkee, että sen

fossiilisilla hiilidioksidipäästöillä voi olla merkittäviä negatiivisia

vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen fyysisiä vaikutuksia

ovat esimerkiksi tiheämmin ilmenevät vakavat sääolosuhteet, jotka

voivat johtaa yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten sosiaaliseen epätasa-

arvoon ja työssä käyvien köyhyyteen. UPM voi hillitä negatiivisia

vaikutuksia ilmastoa koskevilla vastuullisuustavoitteellaan ja

kehitystyöllään.

» Katso kohdasta E1–4 ilmastoa koskevat vastuullisuustavoitteet ja

seurantatoimenpiteet sekä kohdasta E1–6 tietoja UPM:n

kasvihuonekaasupäästöistä.

Ilmastoon liittyvät riskit

Riskienhallinnassa, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät riskit,

hyödynnetään sekä ylhäältä alas -lähestymistapaa (makrotrendit ja

asiantuntijahaastattelut) että alhaalta ylös -lähestymistapaa (liiketoiminta-

alueiden ja -yksiköiden vaikutus). Osana tätä prosessia arvioidaan

strategiset riskit (sääntely ja markkinat), operatiiviset riskit (tärkeimpien

tuotantopanosten saatavuus ja hinta) sekä onnettomuusriskit

(luonnonkatastrofit). Monilla siirtymäriskeillä ja osalla fyysisistä riskeistä

sekä erityisesti niiden yhdistelmillä katsotaan olevan mahdollinen

strateginen ja merkittävä taloudellinen vaikutus UPM:n toimintoihin.

UPM:n asemaa ja resilienssiä eri ilmastoskenaarioissa on arvioitu

liiketoimintojen ja funktioiden osalta sekä fyysisen vaikutusten että

siirtymävaikutusten näkökulmasta. Arviointiin on osallistunut myös

tiedeyhteisön asiantuntijoita. UPM:n Ilmatieteen laitokselta tilaama

raportti arvioi ilmastonmuutoksen fyysisiä vaikutuksia yhtiön

päätoiminta-alueilla Suomessa, Saksassa, Uruguayssa ja Kiinassa.

Tulevia muutoksia arvioidaan erikseen kolmen

kasvihuonekaasuskenaarion pohjalta, joista SSP1-2.6 -skenaario kuvaa

pieniä, SSP2-4.5 keskitasoisia ja SSP5-8.5 hyvin suuria päästöjä.

Raportti julkaistiin joulukuussa 2024 ja se tarkastelee havaittuja ilmasto-

olosuhteiden muutoksia vuosina 1961–2023 sekä niiden arvioituja

tulevia muutoksia ilmastoon edellä mainituilla alueilla. Raportti on

päivitys vuonna 2019 Ilmatieteen laitoksen tekemään laajempaan

raporttiin.

Havaintoanalyysien mukaan keskilämpötilat ovat jo nousseet

kaikkina vuodenaikoina. Keskilämpötilat tulevat nousemaan kaikilla

neljällä alueella, joskin eri mallien ennustamat muutokset poikkeavat

toisistaan huomattavasti. Ilmaston lämmetessä helteet yleistyvät ja

ankaroituvat. Sademäärät todennäköisesti kasvavat Suomessa talvisin ja

pienentyvät Saksassa kesäisin. Kovimmat sateet ilmeisesti voimistuvat

kaikilla neljällä alueella. Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskon aikana

koettava ilmastonmuutos riippuu tulevista kasvihuonekaasupäästöistä.

Jos päästöjä onnistutaan rajoittamaan tehokkaasti, muutokset jäänevät

heikommiksi.

Ilmatieteen laitoksen raportti on julkisesti saatavilla Helsingin yliopiston

avoimessa kirjastossa (helda.helsinki.fi) nimellä: 2024-3; Climate change

in Finland, Germany, Uruguay and China: observed changes and future

projections derived from CMIP6 global climate models.

Siirtymävaikutusten merkitys on yleisesti suurempi vähäisissä ja

keskitason päästöskenaarioissa. UPM:n asema on hyvä, sillä yhtiön

liiketoimintaportfolio joustaa tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien

mukaisesti. Ilmastonmuutokseen liittyvät ensisijaiset riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu siirtymäriskeiksi. Niitä ovat kilpailu,

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	36

markkina, asiakkaat, tuotteet ja sääntely. Korkeiden päästöjen

skenaariossa fyysiset vaikutukset ovat hallitsevia, ja niillä on vakavat

seuraukset niin UPM:n kuin ekosysteemien ja yhteiskunnan kannalta

kaikkialla maailmassa.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista tai ennakoimattomista

säädöksistä, tuista tai EU-politiikoista johtuvat raaka-aineen (puun)

markkinahäiriöt tai EU-maiden kansallinen lainsäädäntö voivat vaikuttaa

merkittävästi UPM:n taloudelliseen tulokseen. Puun käyttö uusiutuvana

raaka-aineena avaa mahdollisuuksia UPM:n tuotteille, jotka ovat usein

vaihtoehto fossiilipohjaisille materiaaleille.

Saasteisiin, veteen, kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyvät

vaikutukset ja riskit

Mahdollisia vaikutuksia ja riskejä arvioidaan kaikissa tuotantolaitoksissa

ja metsänhoitoyksiköissä lupa-arvopoikkeamien ja UPM:n Clean Run -

standardin pohjalta tehtävien sisäisten tarkastusten perusteella. Clean

Run -arvioinnit auttavat myös tunnistamaan parhaita käytäntöjä ja

mahdollisuuksia. » Katso E2–2 Toimenpiteet, UPM:n Clean Run -konsepti

UPM on tarkastellut sellu- ja paperitehtaidensa toimintaa vuosittain

tehtävillä tehtaiden välisillä vertailuselvityksillä ja suhteessa parhaisiin

saatavilla oleviin tekniikoihin. Sellu- ja paperitehtaat nähdään

olennaisimmiksi niiden mahdollisten vesi-, ilma- ja maaperäsaasteiden

sekä vedenkäytön takia. Resurssien käyttö ja kiertotalous ovat olennaisia

aiheita UPM:lle yhtiönä.

Uusien tuotteiden ja tuotekehityksen osalta mahdolliset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet tuotteen koko elinkaaren ajalta tunnistetaan

osana UPM:n vastuullisen tuotesuunnittelun konseptia. » Katso E5–2

Toimenpiteet, UPM:n vastuullisen tuotesuunnittelun konsepti

UPM:n tuotantoa edeltävästä arvoketjusta tunnistetaan ympäristöön

liittyvät vaikutukset ja riskit säännöllisissä olennaisten vastuullisuusriskien

arvioinneissa. Lisäksi UPM:n hankintakategoriat hyödyntävät yhtiön

toimitusketjun vastuullisuusohjelmaa ja siihen liittyvää erillistä ohjeistusta

tunnistaakseen kunkin kategorian tärkeimmät vastuullisuusaiheet.

» Katso G1–2 Vastuullinen hankinta, UPM:n toimitusketjun

vastuullisuusohjelma

UPM:n tuotantolaitoksilla kartoitetaan ja analysoidaan myös

vesiriskejä hyödyntämällä vesiriskien ja veden saatavuuden arvioinnissa

WWF:n Water Risk Filter -työkalua. UPM:n toiminnoista sellun ja

paperin tuotanto vaatii eniten vettä. Veteen liittyvät olennaiset

biodiversiteettivaikutukset on tunnistettu ja priorisoitu Science-Based

Targets for Nature (SBTN) -pilottiohjelmassa, johon UPM osallistui

vuosina 2023–2024.

UPM ei käytä meriresursseja. UPM:n toiminnan yhteys meriin liittyy

puhdistetun jäteveden purkuun kahdessa rannikolla sijaitsevassa

tuotantolaitoksessa, resurssien ja tuotteiden merikuljetuksiin sekä

välillisesti puhdistetun jäteveden laskemiseen jokiin ja järviin ja lopulta

meriin. Kaikki nämä tekijät on arvioitu, mutta niillä ei katsota olevan

olennaista negatiivista vaikutusta tai aiheuttavan olennaista riskiä.

Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen konsultointi on yleensä osa

ympäristölupaprosesseja. Lisäksi ISO 14001- ja EMAS-vaatimuksissa

painotetaan yhteistyötä ja viestintää vaikutusten kohteena olevien

sidosryhmien kanssa.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät vaikutukset ja riskit

UPM arvioi jatkuvasti luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toteutuneita ja

mahdollisia vaikutuksia, riskejä, mahdollisuuksia ja riippuvuuksia osana

vuotuista kaksoisolennaisuusarviointiaan sekä muita säännöllisiä tai

tapauskohtaisia arviointejaan.

Esimerkiksi metsäsertifioinnilla on olennainen rooli luonnon

monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien tunnistamisessa sekä

UPM:n omissa metsissä että muissa puunhankinnan kohteissa. UPM on

mukana FSC™:n johtamassa hankkeessa, jossa selvitetään ja mitataan

metsäsertifioinnin positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

UPM:n tuotantoa edeltävästä arvoketjusta tunnistetaan luonnon

monimuotoisuuteen liittyviä riskejä osana UPM:n vastuullisuusriskien

arviointia. Lisäksi UPM:n hankintakategoriat hyödyntävät yhtiön

toimitusketjun vastuullisuusohjelmaa ja siihen liittyvää erillistä ohjeistusta

tunnistaakseen kunkin kategorian tärkeimmät vastuullisuusaiheet.

Luonnon monimuotoisuuden osalta painopiste on toimitusketjuissa, joissa

elinympäristöjen tuhoutumisen, liikakäytön tai saasteiden riski on suuri.

UPM:n metsien mahdollistamat ekosysteemipalvelut liittyvät

esimerkiksi veteen ja virkistysarvoon. Sidosryhmiä ja niihin liittyviä

tietoja arvioidaan tarpeen mukaan.

UPM:n ensisijainen raaka-aine on puu, joten UPM on riippuvainen

metsäekosysteemeistä ja niiden tarjoamista ekosysteemipalveluista sekä

metsäluonnon monimuotoisuudesta. Luonnon monimuotoisuuteen

vaikuttavat myös teolliset toiminnot, kuten sellun, paperin ja vesivoiman

tuotanto.

UPM:ään vaikuttavia systeemisiä riskejä ei ole tunnistettu.

UPM tunnistaa vuoropuhelun ja avointen viestintäkanavien

tärkeyden. Tämä koskee kaikkia sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, joihin

yhtiön toiminta vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa. UPM:n

metsänhoitotoiminnoissa tämä toteutuu esimerkiksi FSC- ja PEFC-

vaatimusten kautta. FSC edellyttää esimerkiksi sidosryhmien

tunnistamista ja arviointia, vuoropuhelua sidosryhmien kanssa

tapaamisissa tai palautemekanismien kautta sekä sidosryhmien

ottamista mukaan metsänhoitotoimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja

seurantaan. UPM:n metsätoiminnoissa tämä prosessi on jatkuva. UPM

on yhteydessä sidosryhmiin myös osallistumalla asiaankuuluvien

verkostojen ja organisaatioiden toimintaan. Esimerkkejä ovat Science

Based Targets Networkin Corporate Engagement Programme sekä

Initial Target Validation Group vuosina 2023 ja 2024.

UPM:n toiminnoista puunhankinnalla on merkittävin vaikutus luonnon

monimuotoisuuteen. Siksi UPM on sitoutunut vastuulliseen

metsänhoitoon, joka tarjoaa korkealaatuista puuta, ylläpitää ja edistää

luonnon monimuotoisuutta ja vesien suojelua sekä turvaa metsien

virkistyskäytön ja ekosysteemipalvelut. Luonnon monimuotoisuuden

kannalta herkät alueet tunnistetaan, ja niihin kohdistuvat negatiiviset

vaikutukset pyritään välttämään kansallisen tai kansainvälisen

lainsäädännön mukaisilla toimenpiteillä.

UPM perustaa suojelualueita metsiensä ja puuviljelmiensä lähistölle

tai jopa niiden sisälle sekä pyrkii tunnistamaan arvokkaita

elinympäristöjä, jotka jätetään metsänhoidollisten toimenpiteiden

ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että kaikki metsänhoidolliset toimenpiteet

tehdään näiden suojeltujen tai luonnon monimuotoisuuden kannalta

herkkien alueiden lähistöllä. UPM ei toimi globaalisti luonnon

monimuotoisuuden kannalta kriittiseksi tunnistetuilla alueilla.

Vaatimustenmukaisuuteen liittyvät vaikutukset ja riskit

» Katso G1–1 Politiikat, Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden

tunnistaminen sekä Huolenaiheiden tutkiminen ja poikkeamien käsittely

Toimittajiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

» Katso G1–2 Vastuullinen hankinta, Riskien vähentäminen

Korruption ja lahjonnan vastaiseen työhön liittyvät riskit ja

mahdollisuudet

» Katso G1–3 Korruption ja lahjonnan vastainen toiminta, UPM:n

vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	37

IRO-2

Luettelo raportointivaatimuksista

Luettelo raportointivaatimuksista löytyy tämän kestävyysraportin

sisällysluettelon alkuosasta.

» Katso kohdan SBM–3 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet taulukosta,

tietoa olennaisten vaikutusten ja ESRS-standardien kartoittamisesta

» Katso kohdasta IRO–1 Olennaisuusarviointi yksityiskohtainen kuvaus

UPM:n kaksoisolennaisuusarviointiprosessista.

Luettelo muusta EU-lainsäädännöstä

johdetuista datapisteistä

DATAPISTE	SIVUT	EI OLENNAINEN
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen monimuotoisuutta käsittelevä kappale 21 (d)	22
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen riippumattomien jäsenten osuutta käsittelevä kappale 21 (e)	22
ESRS 2 GOV-4 Huolellisuusvelvoitetta käsittelevä kappale 30	26
ESRS 2 SBM-1 Fossiilisien polttoaineiden käyttöön liittyviä toimintoja käsittelevä kappale 40 (d) i	27
ESRS 2 SBM-1 Kemialliseen tuotantoon liittyviä toimintoja käsittelevä kappale 40 (d) ii	27
ESRS 2 SBM-1 Kiistanalaisiin aseisiin liittyviä toimintoja käsittelevä kappale 40 (d) iii	-	Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyviä toimintoja käsittelevä kappale 40 (d) iv	-	Ei olennainen
ESRS E1-1 Ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä liittyvää siirtymäsuunnitelmaa käsittelevä kappale 14	40
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle jääneitä hankkeita käsittelevä kappale 16 (g)	40
ESRS E1-4 Kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteita käsittelevä kappale 34	48
ESRS E1-5 Fossiilisten polttoaineiden energiankulutusta lähteittäin eriteltynä (vain suuren ilmastovaikutuksen sektorit) käsittelevä kappale 38	48
ESRS E1-5 Energiankulutusta ja -yhdistelmää käsittelevä kappale 37	48
ESRS E1-5 Energiaintensiteettiä ilmastovaikutuksiltaan suurten sektorien toiminnassa käsittelevät kappaleet 40–43	157
ESRS E1-6 Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöjä ja kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä käsittelevä kappale 44	49
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteettiä käsittelevät kappaleet 53–55	49
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistoja ja päästöhyvityksiä käsittelevä kappale 56	51
ESRS E1-9 Vertailuportfolioon perustuva, ilmastoon liittyville fyysisille riskeille altistumista käsittelevä kappale 66	53
ESRS E1-9 Rahalliseen arvoon perustuvaa erittelyä akuutteihin ja kroonisiin fyysisiin riskeihin käsittelevä kappale 66 (a)	-	Myöhemmin raportoitava
ESRS E1-9 Olennaisten fyysisten riskien näkökulmasta merkittävän omaisuuden/merkittävien varojen sijaintia käsittelevä kappale 66 (c).	-	Myöhemmin raportoitava
ESRS E1-9 Kiinteistöomaisuuden energiatehokkuusluokkien mukaan eriteltyä kirjanpitoarvoa käsittelevä kappale 67 (c).	-	Myöhemmin raportoitava
ESRS E1-9 Portfolion ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia käsittelevä kappale 69	-	Myöhemmin raportoitava
ESRS E2-4 Kunkin EPRTR-asetuksen (European Pollutant Release and Transfer Register) liitteessä II listatun saastuttavan aineen ilma-, vesi- ja maaperäsaasteiden määrää käsittelevä kappale 28	72
ESRS E3-1 Vesi- ja meriresursseja käsittelevä kappale 9	76
ESRS E3-1 Erillinen politiikkaa käsittelevä kappale 13	-	Ei olennainen

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	38

DATAPISTE	SIVUT	EI OLENNAINEN
ESRS E3-1 Kestävän kehityksen mukaisia valtameriä ja meriä käsittelevä kappale 14	76
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärää käsittelevä kappale 28 (c)	79
ESRS E3-4 Veden kokonaiskulutusta omissa toiminnoissa (m3 nettoliikevaihtoon verrattuna) käsittelevä kappale 29	79
ESRS 2 IRO 1 E4 -kappale 16 (a) i	81
ESRS 2 IRO 1 E4 -kappale 16 (b)	81
ESRS 2 IRO 1 E4 -kappale 16 (c)	190-191
ESRS E4-2 Vastuullisia maa- ja maatalouskäytäntöjä tai -politiikkoja käsittelevä kappale 24 (b)	82
ESRS E4-2 Vastuullisia valtameri-/merikäytäntöjä tai -politiikkoja käsittelevä kappale 24 (c)	-	Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoa estäviä politiikkoja käsittelevä kappale 24 (d)	82
ESRS E5-5 Kierrättämätöntä jätettä käsittelevä kappale 37 (d)	98
ESRS E5-5 Vaarallista ja radioaktiivista jätettä käsittelevä kappale 39	98
ESRS 2- SBM3 – S1 Pakkotyön riskiä käsittelevä kappale 14 (f)	101
ESRS 2- SBM3 – S1 Lapsityön riskiä käsittelevä kappale 14 (g)	101
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspolitiikkaan liittyviä sitoumuksia käsittelevä kappale 20	102
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestö ILO:n konventioissa 1–8 kuvattuja asioita koskevia huolellisuusvelvoitepolitiikkoja käsittelevä kappale 21	102
ESRS S1-1 Ihmiskaupan estämistä koskevia prosesseja ja toimenpiteitä käsittelevä kappale 22	102
ESRS S1-1 Työtapaturmien estämiseen liittyvää politiikkaa tai hallinta-/johtamisjärjestelmää käsittelevä kappale 23	102
ESRS S1-3 Palautteiden/huolenaiheiden käsittelymekanismia käsittelevä kappale 32 (c)	103
ESRS S1-14 Kuolemantapausten määrää sekä työtapaturmien määrää ja osuutta/taajuutta käsittelevä kappale 88 (b) ja (c)	112
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, tapaturmien, kuolemantapausten tai sairauksien seurauksena menetettyjä työpäiviä käsittelevä kappale 88 (e)	112
ESRS S1-16 Sukupuolten korjaamatonta palkkaeroa käsittelevä kappale 97 (a)	113
ESRS S1-16 Kokonaispalkkasuhdetta käsittelevä kappale 97 (b)	113
ESRS S1-17 Syrjintää käsittelevä kappale 103 (a)	113
ESRS S1-17 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden ja OECD-sääntöjen rikkomista käsittelevä kappale 104 (a)	113
ESRS 2- SBM3 – S2 Lapsi- ja pakkotyön merkittäviä riskejä arvoketjussa käsittelevä kappale 11 (b)	115
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspolitiikan sitoumuksia käsittelevä kappale 17	116
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöitä koskevaa politiikkaa käsittelevä kappale 18	116
ESRS S2-1 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden ja OECD-sääntöjen rikkomista käsittelevä kappale 19 (a)	116
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestö ILO:n konventioissa 1–8 kuvattuja asioita koskevia huolellisuusvelvoitepolitiikkoja käsittelevä kappale 19	116
ESRS S2-4 Tuotantoa edeltävän ja sen jälkeisen arvoketjun ihmisoikeusongelmia ja -rikkomuksia käsittelevä kappale 36	118
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspolitiikan sitoumuksia käsittelevä kappale 16	122
ESRS S3-1 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden, ILO-periaatteiden ja/tai OECD-sääntöjen rikkomista käsittelevä kappale 17	122
ESRS S3-4 Ihmisoikeusasioita ja -rikkomuksia käsittelevä kappale 36	124
ESRS S4-1 Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia politiikkoja käsittelevä kappale 16	-	Ei olennainen
ESRS S4-1 Liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien UNGP-periaatteiden ja OECD-sääntöjen rikkomista käsittelevä kappale 17	-	Ei olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusasioita ja -rikkomuksia käsittelevä kappale 35	-	Ei olennainen
ESRS G1-1 Yhdistyneiden kansakuntien korruptionvastaisuutta käsittelevä kappale 10 (b)	128
ESRS G1-1 Väärinkäytöksistä raportoineiden henkilöiden suojelua käsittelevä kappale 10 (d)	128
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomuksista annettuja sakkoja käsittelevä kappale 24 (a)	135
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan vastaisia standardeja käsittelevä kappale 24 (b)	135

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	39

Ilmastonmuutos (ESRS E1)

UPM on sitoutunut osaltaan rajoittamaan globaalin lämpötilan nousua sekä sitoutunut tieteeseen

pohjautuviin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

UPM:n tehtaiden oman energiantuotannon ja ostosähkön (Scope 1 ja 2) hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.			Raaka-aineiden ja kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (Scope 3)			Vuotuisten hiilinielujen viiden vuoden keskiarvo arviolta
-50 %			-22 %			-2,1
Verrattuna vuoteen 2015 (Vuoden 2030 tavoite: -65 %)			Verrattuna vuoteen 2018 (Vuoden 2030 tavoite -30 %)			miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	40

SIIRTYMÄSUUNNITELMA

E1-1

UPM:n nettonollatavoite

UPM vastaa kasvavaan globaaliin kuluttajakysyntään tarjoamalla

uusiutuvia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille. UPM:n strategia

ohjaa uudistumistamme biotalouden edelläkävijänä. Yhtiö investoi

kestävään kasvuun.

Metsillä, puupohjaisilla tuotteilla ja vähähiilisellä energialla on erityinen

rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä ja UPM:n strategiassa.

UPM on asettanut näille kaikille painopistealueille kunnianhimoiset

tavoitteet osana konsernitason 2030-vastuullisuustavoitteita.

UPM on sitoutunut YK:n 1,5 °C:n ilmastotavoitteeseen ja

ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeviin tieteeseen perustuviin

toimenpiteisiin. The Climate Pledge ‑ilmastositoumuksen allekirjoittajana

UPM on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä eli 10

vuotta aiemmin kuin Pariisin ilmastosopimus edellyttää. Osana YK:n

Global Compactin Forward Faster ‑aloitetta UPM on myös sitoutunut

asettamaan Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) määrittelemän

nettonollapäästötavoitteen. Lokakuussa 2024 SBTi kuitenkin ilmoitti, että

se ottaa toistaiseksi pois käytöstä metsä- ja maankäyttösektorille

tarkoitetun tavoitteenasetantatyökalun.

SBTi on vahvistanut yhtiön Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3- fossiilisia

hiilidioksidipäästöjä koskevien vähennystavoitteiden olevan Pariisin

ilmastosopimuksessa esitetyn 1,5 °C:n tavoitteen mukaisia.

» Katso E1–4 Tavoitteet.

Työ pitkän aikavälin nettonollatavoitteen asettamiseksi jatkuu vuonna

2025 kun olennaiset ohjeet ja työkalut koskien metsä- ja

maankäyttösektoria ovat saatavilla.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

UPM harjoittaa ilmastopositiivista metsänhoitoa, vähentää päästöjä ja

kehittää tuoteinnovaatioita:

	Vaikutuskeinoina metsät: Metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi. Varmistamme, että metsämme toimivat jatkossakin hiilinieluina, pysyvät vastustuskykyisinä ja monimuotoisina muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa ja kasvavat hyvin tulevia sukupolvia varten.
	Vaikutuskeinoina päästöt: Fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käytön vähentäminen on tärkein tapa hillitä ilmastonmuutosta. Suosimme uusiutuvia ja muita hiilineutraaleja energianlähteitä ja tuotamme hiilidioksidivapaata vesi- ja ydinvoimaa Suomessa. Olemme myös sitoutuneet vähentämään toimitusketjumme päästöjä.
	Vaikutuskeinona tuotteet: Strategiamme ytimessä ovat innovatiiviset uudet tuotteet, joissa ei ole käytetty fossiilisia raaka- aineita. Kehitämme turvallisia ja vastuullisia tuotteita, jotka tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille.

» Katso E1–3 Toimenpiteet ja E1–4 Tavoitteet

Investoinnit ja rahoitus

Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat toimenpiteet sisältyvät UPM:n

investointisuunnitelmiin. Tärkeimpiä investointikohteita

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi:

Ilmastopositiivinen metsänhoito

UPM on sekä merkittävä metsänomistaja että puun ostaja. Yhtiön

metsävarat eli kasvavien puustojen käypä arvo oli vuoden 2024 lopulla

2 517 (2 355) miljoonaa euroa » Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto

4.2 Metsävarat. Vuonna 2024 UPM:n metsän uudistamiseen liittyvät

pääomakustannukset olivat 53 (54) miljoonaa euroa. Tämä sisältää

maaperän käsittelystä, viljelystä ja lannoituksesta, vuokratuista

puuviljelmistä sekä taimitarhoista syntyvät kustannukset. Vastaavat

toimintamenot olivat 27 (24) miljoonaa euroa, mihin sisältyvät

metsätalouden infrastruktuurin kunnossapito, metsäpalojen torjunta,

metsänsuojelu sekä ympäristötoimenpiteet. 

» Katso EU-taksonomian toiminnot ”1.3 Metsänhoito”.

Päästöjen vähentäminen

UPM investoi toimintojensa energiatehokkuuden parantamiseen osana

yhtiön 2030-tavoitteisiin liittyviä toimia ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi. Vuonna 2024 UPM investoi energiatehokkuuden

parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 9 miljoonaa

euroa, joista suurimmat investoinnit liittyivät erityisesti

lämmöntalteenottojärjestelmiin sekä sähkö- ja biokattiloihin.

Hiilidioksidivapaaseen ydinvoimaan liittyvät toimintamenot olivat 34

(57) miljoonaa euroa). Tämä kattaa UPM:n osuuden Olkiluoto 1-,

Olkiluoto 2- ja Olkiluoto 3 ‑ydinvoimaloiden uusien ja käytössä olevien

yksiköiden kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet kiinteistöjen,

voimaloiden ja laitteiden jatkuvasta ylläpidosta. Lisäksi UPM allokoi

varoja vuosittain vesivoimatoimintoihinsa sekä investoinneilla että

kunnossapitotoimenpiteillä.

» Katso EU-taksonomian toiminnot "4.27. Uusien ydinvoimaloiden

rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi

sisältäen vedyn tuotannon käyttämällä parhaita saatavilla olevia

tekniikoita" sekä "4.28. Ydinenergialla tuotettu sähkö olemassa olevissa

laitoksissa".

Tuoteinnovaatiot

UPM kehittää kestävän kehityksen mukaisia tuotteita vaihtoehdoiksi

fossiilisille materiaaleille. UPM investoi uuden sukupolven

biojalostamoon Leunassa, Saksassa. Uuden jalostamon teknologiat ja

tuotteet vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Kokonaisinvestoinnin

arvioidaan olevan 1 275 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 UPM investoi

biokemikaaliliiketoimintoihinsa 309 (385) miljoonaa euroa.

Biojalostamossa tuotetaan erilaisia täysin puupohjaisia biokemikaaleja,

joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita kestävän kehityksen

mukaisilla vaihtoehdoilla monissa kuluttajalähtöisissä lopputuotteissa. 

Biojalostamon käyttöönotto ja käynnistys alkoi 2024 vuoden lopulla.

Kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2025 jälkimmäisellä

puoliskolla. Biojalostamon käynnistys on merkittävä virstanpylväs.

Tuotannon käynnistysprosessin odotetaan olevan pitkä, sillä

biojalostamo on lajissaan maailman ensimmäinen.

» Katso EU-taksonomian toiminnot ”3.6 Muiden vähähiilisten

teknologioiden valmistus”.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	41

UPM tutkii parhaillaan mahdollisuutta laajentaa kehittyneiden

biopolttoaineiden tuotantoa. Mahdollisen Rotterdamiin, Alankomaihin

sijoittuvan biojalostamon suunnitelma perustuu vuosittaiseen 500 000

tonnin enimmäiskapasiteettiin korkealuokkaisia uusiutuvia polttoaineita.

Lukuun sisältyvät kehittyneet biopolttoaineet sekä mahdollisesti kestävästi

tuotetut lentopolttoaineet ja uusiutuvat kemikaalit. Nämä tuotteet

pienentäisivät merkittävästi maakuljetuksen ja lentoliikenteen

hiilijalanjälkeä sekä korvaisivat fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla

kemikaaleissa ja biomuoveissa. Ennen mahdollista investointipäätöstä

uusia teknologioita testataan joustavilla raaka-ainevaihtoehdoilla

laajemmassa mittakaavassa ja varmistetaan raaka-aineiden saatavuus.

Tämän vaiheen odotetaan kestävän vuoteen 2026 asti. Investointi

luokitellaan » EU-taksonomiassa toiminnoksi ”4.13 Liikenteessä

käytettävän biokaasun ja biopolttoaineiden valmistus”.

Leunaan ja metsänhoitoon tehtävät investoinnit kuuluvat myös UPM:n

vihreillä joukkovelkakirjoilla rahoitettaviin kohteisiin.

» Katso konsernin rahavirtalaskelman erät, Käyttöomaisuusinvestoinnit ja

Metsävarojen lisäykset

» Katso konsernin tuloslaskelma erä, Liiketoiminnan kulut

» Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.3 Liiketoiminnan kulut ja

liiketoiminnan muut tuotot.

» Katso EU-taksonomia, pääomamenoja käsittelevä osa,

taksonomiakelpoisten toimintojen pääomamenoja esittelevä taulukko

sekä ydinenergiaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (lomake 2).

» Katso keskeiset toteutuneet ja suunnitellut toimenpiteet kohdasta E1–3

Toimenpiteet

UPM:n omaisuuserät ja myydyt tuotteet eivät aiheuta fossiilisten

kasvihuonepäästöjen lukkiutumia. Kasvihuonepäästöjen lukkiutumina

pidetään päästöjä, jotka aiheutuvat pitkäaikaisista investoinneista tai

sitoumuksista omaisuuseriin tai tuotteisiin, jotka aiheuttavat päästöjä

vielä pitkälle tulevaisuudessa. 

Suurin osa UPM:n tämänhetkisistä taksonomiakelpoisista

taloudellisista toiminnoista on linjassa taksonomiasäädösten

vastuullisuusvaatimusten kanssa. Mahdollinen investointi toiseen

biopolttoaineita valmistavaan biojalostamoon katsotaan

taksonomiakelpoiseksi, ja sen odotetaan täyttävän

taksonomianmukaisuuden vaatimukset.

UPM:llä ei ollut vuonna 2024 merkittäviä pääomamenoja hiileen,

öljyyn tai kaasuun liittyviin toimintoihin.

UPM:n toimintoja ei ole suljettu pois EU:n Pariisin sopimuksen

mukaisista vertailuarvoista. Tämä pohjautuu poissulkemisperusteisiin,

jotka on kuvattu komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12.1

artiklan kohdissa (d)–(g) ja 12.2 artiklassa (ilmastovertailuarvojen

vähimmäisvaatimukset).

Ilmastotoimet osa UPM:n strategiaa

Metsillä, puupohjaisilla tuotteilla ja vähähiilisellä energialla on erityinen

rooli UPM:n strategiassa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten

hillitsemisessä. Nämä yhdessä Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -

päästövähennystavoitteiden kanssa ovat UPM:n siirtymäsuunnitelman

perusta.

UPM:n rahoitus on linkitetty vastuullisuuteen liittyviin tavoitteisiin ja

tuloksiin. Vuodesta 2020 lähtien liikkeelle lasketut neljä vihreää

joukkovelkakirjaa keskittyvät vahvasti ilmastotoimiin. Valmiusluotto on

sidottu pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteisiin, mukaan lukien Scope 1-

ja Scope 2 ‑päästövähennystavoitteet.

UPM:n hallitus on osana olennaisia tehtäviään ja vastuitaan

tarkistanut ja hyväksynyt yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden strategiset

tavoitteet ja suunnitelmat. UPM:n strategia keskittyy ihmisiin,

tuottavuuteen,  kaupalliseen menestykseen, vastuullisuuteen ja

innovaatioihin.

UPM tavoittelee vauhdittavansa kasvuaan tulevan viiden vuoden

aikana. Yhtiön liiketoimintaportfolio antaa hyvät mahdollisuudet

vahvaan kasvuun uusiutuvissa kuiduissa eli sellussa, kehittyneissä

materiaaleissa, kuten itseliimautuvissa materiaaleissa, erikoispapereissa

ja vanerissa, sekä hiilidioksidipäästöjä vähentävissä ratkaisuissa, kuten

biokemikaaleissa, biopolttoaineissa ja CO2-päästöttömässä energiassa.

Hiilidioksidipäästöjä vähentävät ratkaisut tarjoavat innovatiivisia

vaihtoehtoja yhteiskunnan nopeaan tarpeeseen vähentää

hiilidioksidipäästöjä. UPM mahdollistaa päästöjen vähentämisen

kriittisillä toimialoilla käynnistyvällä biokemikaaliliiketoiminnallaan,

valmistautumalla laajentamaan biopolttoaineliiketoimintaansa sekä

luomalla arvoa energiamarkkinoiden murroksessa. Fossiilisten

polttoaineiden käytön minimointi on tärkein keino ilmastonmuutoksen

hillitsemiseen.

UPM osallistuu sähköjärjestelmän hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen kasvattamalla luotettavan ja uusiutuvan päästöttömän

sähkön tuotantoaan. Biokemikaaleissa Leunan biojalostamon käynnistys

on merkittävä virstanpylväs. Biopolttoaineissa, suunnitelmat mahdollisen

Rotterdamiin, Alankomaihin sijoittuvan biojalostamosta perustuvat

vuosittaiseen 500 000 tonnin enimmäiskapasiteettiin korkealuokkaisia

uusiutuvia polttoaineita. Lukuun sisältyvät kehittyneet biopolttoaineet

sekä mahdollisesti kestävästi tuotetut lentopolttoaineet ja uusiutuvat

kemikaalit.

Lisäksi keskeisistä ilmastoon liittyvistä kysymyksistä raportoidaan

suoraan UPM:n toimitusjohtajan johtamille johtoryhmille. Näitä ovat

esimerkiksi skenaarioanalyysit, sitoumukset, UPM:n yleiset

toimintaperiaatteet koskien metsien käyttöä, tuotannon ja hankintaketjun

päästövähennyksiä sekä ilmastopositiivisia tuotteita.

» Katso kohdasta E1–4 Tavoitteet ilmastoa koskevat

vastuullisuustavoitteet vuodelle 2030 sekä » kohdasta E1–3

Toimenpiteet toteutetut ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	42

VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

ESRS 2 SBM-3

Yleistä

VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET	KUVAUS
Positiivinen vaikutus: Ilmastonmuutoksen hillitseminen metsien ja biopohjaisten tuotteiden ilmastovaikutusten avulla	Kestävällä metsänhoidolla UPM varmistaa, että yhtiön omistamat metsät Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä sen maa-alueet Uruguayssa toimivat hiilinieluina. UPM:n biopohjaiset tuotteet sitovat hiiltä tilapäisesti ja korvaavat fossiilisia materiaaleja.
Negatiivinen vaikutus: UPM:n oman energiatuotannon (Scope 1) ostoenergian (Scope 2) ja toimitusketjun (Scope 3) aiheuttamat fossiiliset hiilidioksidipäästöt	Vaikka UPM pyrkii jatkuvasti vähentämään fossiilisia hiilidioksidipäästöjään 1,5 °C:n tavoitteen mukaisesti, yhtiön toiminnasta aiheutuu edelleen merkittäviä määriä hiilidioksidipäästöjä energiatuotannon, hankintojen ja arvoketjun kautta. Näitä päästöjä vähennetään edelleen UPM:n nettonolla-siirtymäsuunnitelman mukaisesti.
Riski: Ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymä- ja fyysiset riskit lainsäädäntömuutosten ja äärimmäisten sääolojen takia	Ilmastonmuutos aiheuttaa UPM:lle useita erilaisia riskejä. Siirtymäriskit liittyvät esimerkiksi raaka-aineiden ja energian sääntelyyn, hintaan ja saatavuuteen. Fyysiset riskit koskevat esimerkiksi poikkeuksellisia sääoloja, joiden takia vesivoiman saatavuutta ja hakkuuolosuhteita ei voida ennakoida.
Mahdollisuus: UPM:n liiketoimintamallin siirtymämahdollisuudet liittyvät biopohjaisiin tuotteisiin ja hiilidioksidivapaaseen energiaan	Resurssitehokkuuden, uusien teknologioiden, hiilidioksidivapaan sähkön ja biopohjaisten tuotteiden tuomat mahdollisuudet voivat avata uusia markkinoita ja rahoituslähteitä sekä tuoda uutta kilpailuetua ja mahdollisesti lisätä metsän kasvua UPM:n toiminta-alueilla.

» Katso hallituksen toimintakertomuksen kohta Riskit ja sen kappale Ilmastonmuutos

Ilmastoriskit ja liiketoiminnan resilienssi

UPM:n asemaa ja resilienssiä on arvioitu erilaisissa

ilmastoskenaarioissa. Yhtiön liiketoimintojen ja funktioiden arvioinnissa

otetaan huomioon sekä fyysiset että siirtymää koskevat näkökulmat.

Konserninlaajuinen siirtymäriskien ja ‑mahdollisuuksien arviointi on

toteutettu kaikilla UPM:n liiketoiminta-alueilla hyödyntämällä

kansainvälisen energiajärjestön (IEA) eri skenaarioita tulevaisuuden

energiatrendeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista. Skenaariot ovat:

New Policies Scenario (NPS), Current Policies Scenario (CPS) ja 2 °C

Scenario (2DS).

Konserninlaajuiset fyysiset skenaarioanalyysit on tehty kolmen 

sosioekonomisen kehityspolun pohjalta (SSP 1-2.6, SSP 2-4.5 ja SSP

5-8.5) ja ne keskittyvät ennustettuihin muutoksiin UPM:n toiminnan

neljällä pääalueella: Suomessa, Saksassa, Uruguayssa ja Kiinassa.

Analyysissa käsiteltiin ilmastonmuutoksesta aiheutuvien häiriötekijöiden

vaikutusta metsien kasvuun, tuottavuuteen ja veden saatavuuteen.

Tällaisia häiriötekijöitä ovat esimerkiksi sateen määrä, haihtuminen,

kuivuus ja tulvat. Ilmatieteen laitos teki tutkimuksen Suomessa vuonna

2024. » Katso ESRS 2, IRO-1 Ilmastoon liittyvät riskit lisätietoja raporttia

koskien

Siirtymävaikutusten merkitys on yleisesti suurempi vähäisten ja

keskitason päästöjen skenaarioissa. UPM:n asema on hyvä, sillä yhtiön

liiketoimintaportfolio joustaa havaittujen riskien ja mahdollisuuksien

mukaisesti. Suurten päästöjen skenaariossa fyysiset vaikutukset ovat

yleensä hallitsevia, ja niillä on vakavat seuraukset niin UPM:n kuin

ekosysteemien ja yhteisöjen kannalta kaikkialla maailmassa.

POLITIIKAT

E1-2

UPM:n Toimintaohje painottaa kunnioitusta ihmisiä, ympäristöä ja eettisiä

liiketoimintatapoja kohtaan. Sitoutuminen ilmastonmuutoksen

hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen on osa tätä ohjetta. Toimintaohjetta

täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa aihetta käsitellään

tarkemmin. UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille

asetetaan vähimmäisvaatimukset koko hankintaketjulle. » Katso näistä

politiikkadokumenteista kohdasta G1–1 Politiikat

UPM:n yleinen sitoumus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen

sopeutumiseen sisältyy UPM:n Toimintaohjeeseen:“UPM on sitoutunut

tieteeseen perustuviin toimiin, joilla pyritään vähentämään yhtiön

toiminnan vaikutusta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä

sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Mittaamme ja arvioimme

toimintamme suoria ja epäsuoria ympäristöriskejä ja vaikutuksia

jatkuvasti ja edistämme parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden

käyttöä. Odotamme toimittajiltamme ja liikekumppaneiltamme

samanlaista sitoutumista tekoihin ympäristön hyväksi.”

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa tämä sitoumus koskee

toimintojemme ja toimitusketjumme hiilidioksidipäästöjen tieteeseen

perustuvaa vähennystavoitetta. Se esittelee UPM:n kolme ilmastoa

edistävää pilaria: ilmastopositiivinen metsänhoito, hiilidioksidipäästöjen

vähentäminen ja ilmastopositiiviset tuotteet.

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa todetaan myös, että

UPM:n toimittajien on raportoitava hiilijalanjälkensä vuosittain,

sitouduttava sovittuihin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin

sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

UPM korostaa vastuullisuussitoumuksessaan myös tavoitettaan

parantaa energiatehokkuutta jatkuvasti ja painottaa

energianhallintajärjestelmiä ensisijaisena mittaamiskeinona.

Uusiutuvan energian tavoitteet sekä hiilestä ja turpeesta luopuminen

tukevat ja tarkentavat näitä UPM:n sitoumuksia.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	43

TOIMENPITEET

E1-3

Perustuen tunnistettuihin olennaisiin aiheisiin, UPM on asettanut

seuraavat vastuullisuuden painopistealueet ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi:

• Ilmasto (energiatehokkuus ja uusiutuva energia ja Scope 1- ja Scope

2 -päästövähennystavoitteet)

• Metsänhoito (metsien hiilinielutavoite)

• Tuotevastuu (ilmastopositiivisen tuoteportfolion -tavoite)

• Vastuullinen hankinta (sisältäen Scope 3 -päästövähennystavoitteen)

• Luonnon monimuotoisuus (metsiin liittyvät biodiversiteettitavoitteet),

» Katso E4–3, toimenpiteet

Kullekin näistä painopistealueista on määritetty keskeiset toimenpiteet.

Konsernitason tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu erillinen

toimintasuunnitelma. » Katso E1–4 Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet

Alla on kuvattu toteutetut, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset

toimenpiteet.

Ilmasto – energiaan liittyvät toimenpiteet

Keskeiset toimenpiteet

UPM suosii uusiutuvien ja muiden hiilineutraalien energialähteiden

käyttöä ja pyrkii jatkuvasti parantamaan kaikkien toimintojensa

energiatehokkuutta. Yhtiö kehittää jatkuvasti energiaportfoliotaan ja 

hallinnoi hiilidioksidivapaata sähköntuotantoaan UPM Energy -

liiketoiminta-alueen kautta.

Lisäämällä luotettavan hiilidioksidivapaan sähkön tuotantoa UPM

edesauttaa sähköjärjestelmien irtautumista hiilestä. UPM Energy on

Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja, ja sillä on osuuksia Suomessa

ydinvoiman ja vesivoiman tuotannossa ja vähemmässä määrin myös

lämpövoimassa.

Suurin osa UPM:n energiankulutuksesta syntyy paperi- ja

sellutehtaiden tuotantoprosesseissa, joissa sähköä ja lämpöä tarvitaan

mekaanisen massan valmistukseen, pumppaukseen ja kuivatukseen.

Höyryä ja sähköä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa

(CHP). Joillakin tehtailla osa tarvittavasta energiasta on ulkoisten tai

osaomisteisten voimalaitosyhtiöiden tuottamaa.

Toimintojen energiatehokkuutta parannetaan myös auditoineilla,

innovaatioilla ja investoinneilla. Yleensä parannukset johtavat myös

hiilidioksidi- ja muiden ilmapäästöjen vähenemiseen.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• UPM Energy julkisti innovatiivisen ultrakondensaattorihankkeensa

toisen vaiheen. Se vahvistaa vesivoiman merkitystä sähköverkon

tasapainottajana. Ultrakondensaattori tulee Kuusankosken

vesivoimalaitoksen yhteyteen, ja sen toiminnan on määrä käynnistyä

kesällä 2025.

• Aurinkovoiman mahdollisuuksia tutkitaan Kouvolan Utissa ja

tuulivoimaa Länsi- ja Itä-Suomessa.

• UPM on investoinut lämmön tuotannossa sähkökattiloihin kolmella

tehtaallaan Suomessa ja Saksassa. Sähkökattiloiden tarkoituksena on

korvata höyryn saanti, lisätä joustavuutta ja mahdollistaa

päästövähennykset.

• Useilla tehtailla toteutettiin energiatehokkuushankkeita. Esimerkiksi

UPM Jämsänkosken tehtaalla lisättiin yhden paperikoneen

lämmöntalteenottokapasiteettia hyödyntämällä edistyksellistä AHR-

teknologiaa. UPM Tervasaaren tehtaalla asennettiin arina

biokattilaan polttotehokkuuden parantamiseksi. UPM Schongaun

tehtaalla Saksassa uudistettiin termomekaanisen sellulinjan lämmön

talteenottojärjestelmä. Hankkeet ja investoinnit vähentävät fossiilisia

hiilidioksidipäästöjä arviolta 120 000 tonnia vuodessa.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa energiatehokkuutta edistävien toimenpiteiden

toteutusta sekä energiaportfolionsa kehittämistä saavuttaakseen

vuodelle 2030 asetetut tavoitteet.

• Kuusankosken vesivoimalaitoksen ultrakondensaattoriprojektin

odotetaan valmistuvan kesällä 2025. » Katso Vuoden 2024

toimenpiteet

Metsänhoito – metsät hiilinieluina

Keskeiset toimenpiteet

UPM varmistaa, että sen metsät ja puuviljelmät pysyvät jatkossakin

hiilinieluina, vastustuskykyisinä ja monimuotoisina muuttuvissa ilmasto-

olosuhteissa sekä kasvavat hyvin tulevia sukupolvia varten. Metsä säilyy

hiilinieluna, kun kasvu ylittää käytön. UPM:n Suomessa ja

Yhdysvalloissa omistamien metsien sekä Uruguayssa omistamien ja

vuokraamien puuviljelmien hiilinielujen vaikutus vastaa -2,1 miljoonan

tonnin hiilidioksidiekvivalenttia (CO2eq) laskettuna viiden edellisen

vuoden keskiarvona.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• UPM:n Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa sijaitsevien omien

ja vuokrattujen metsien sekä puuviljelmien vuosittain toteutettava

hiilinielulaskenta.

• Vuonna 2022 UPM aloitti yhteistyön Luonnonvarakeskuksen (Luke)

kanssa Uruguayssa käyttöön otettavan maaperän hiilensidontamallin 

kehittämiseksi hyödyntäen paikkatietoaineistoja. Kenttätutkimus jatkui

eukalyptuspuuviljelmillä vuonna 2024.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM:n Suomessa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa sijaitsevien omien

ja vuokrattujen metsien sekä puuviljelmien vuosittainen

hiilinielulaskenta jatkuu.

Vastuullinen hankinta ja -30 by 30

‑ohjelma

Keskeiset toimenpiteet

UPM käynnisti vuonna 2022 -30 by 30 ‑ohjelman, jonka tavoitteena on

vähentää hankittujen materiaalien ja logistiikan hiilidioksidipäästöjä

(Scope 3) 30 %. Osana ohjelmaa toimittajat ovat velvoitettuja 

ilmoittamaan UPM:lle tiedot myymiensä tuotteiden ja palveluiden

hiilijalanjäljistä. Tässä huomioidaan myös kaikki olennaiset päästöt,

jotka ovat peräisin toimittajien arvoketjun alkupään toiminnoista.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	44

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Kerättävän tiedon piiriin otettiin mukaan lisää toimittajia. Vuonna

2024 hiilijalanjälkeä koskevat tiedot oli käytettävissä toimittajilta,

joiden osuus vastasi yli 50 % UPM:n raaka-ainehankintojen arvosta.

• Kategoriakohtaiset suunnitelmat 30 prosentin

hiilidioksidipäästövähennyksen saavuttamiseksi luotiin kaikille UPM:n

liiketoiminta-alueille.

Suunnitellut toimenpiteet

• Toimittajilta kerättävien hiilijalanjälkitietojen keruuta jatketaan ja

laajennetaan kehityksen arvioimiseksi.

• Painopisteenä on kategoriakohtaisten toimintasuunnitelmien

toteuttaminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

• Hiileen liittyviä sisäisiä hintamekanismeja tutkitaan, jotta eri

materiaalien ja toimittajien hiilijalanjälkiä voidaan verrata ja

luokitella entistä paremmin.

Tuotevastuu – ilmastopositiiviset tuotteet

Keskeiset toimenpiteet

Tällä osa-alueella tärkein toimenpide on investointi maailman

ensimmäiseen puupohjaisia biokemikaaleja valmistavaan teollisen

mittakaavan biojalostamoon Leunassa, Saksassa. Uusiutuvien

kemikaalien hiilijalanjälki on huomattavasti fossiilipohjaisia kemiallisia

tuotteita pienempi, ja se on vahvistettu kolmannen osapuolen

vahvistamalla elinkaariarvioinnilla (LCA). Lisäksi ilmastopositiivisen

tuoteportfolion kehitystyö jatkuu useilla alueilla vuoden 2030

tavoitteiden saavuttamiseksi. » Katso E5–2 kappale UPM:n kestävän

tuotesuunnittelun konsepti

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Uuden biojalostamon rakennustyöt jatkuivat Leunassa Saksassa.

• Kaupallisia yhteistyöhankkeita julkistettiin onnistuneesti. Esimerkiksi

yhteistyö Nokian Renkaiden kanssa osoittaa, että UPM:n

BioMotion™ -uusiutuvat toiminnalliset täyteaineet (RFF) soveltuvat 

globaaleille markkinoille. Se todistaa näiden monipuoliset

käyttömahdollisuudet perinteisten CO2-intensiivisten täyteaineiden

korvaamiseksi täysin uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Funktionaaliset

täyteaineet muodostavat noin 30 % renkaiden materiaaleista, jotka

koostuvat ensisijaisesti nokimustasta ja saostetusta silikasta. Nokian

Renkaiden alustavan testisarjan mukaan perinteisen hiilimustan

korvaaminen uusiutuvilla toiminnallisilla täyteaineilla mahdollistaa

kestävän kehityksen mukaisten renkaiden valmistuksen.

• Perustuen UPM:n vastuullisen tuotesuunnittelun konseptiin, UPM

Biochemicals julkaisi uuden UPM Solargo™ -tuotesarjan

biopohjaisista kasvistimulanteista, jotka voivat auttaa merkittävästi

vähentämään perinteisten typpi-, fosfori- ja kaliumpohjaisten (NPK)

lannoitteiden tuotantoa ja kysyntää. Nämä lannoitteet vastaavat

jopa 80 % kaikista kasvintuotannon kasvihuonekaasupäästöistä.

• UPM:n tutkimus- ja kehitystyön toinen painopistealue oli

kuitupohjaiset pakkausratkaisut. Esimerkiksi, UPM Specialty Papers

toi markkinoille useita yhteistyössä kehitettyjä pakkausratkaisuja,

kuten kierrätettävä kuumasaumattava salaattiastian kääre tai

kierrätettävä barrier-ratkaisu pitkään säilyville elintarvikkeille.

Suunnitellut toimenpiteet

• Tuotannon käynnistämistä ja ylösajoa jatketaan Saksan Leunassa

sijaitsevalla uudella biojalostamolla. Biojalostamon odotetaan

saavuttavan täyden tuotantokapasiteetin vuonna 2027.

• Uusiutuvien biomateriaalien käyttöä uusissa kohteissa, kuten

tekstiileissä, kuitukankaissa, hygieniatuotteissa ja tarramateriaaleissa

arvioidaan.

• Vihreän vedyn ja biogeenisen hiilidioksidin mahdollisuuksia

arvioidaan synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien tuottamiseksi.

• UPM:n nykyinen suunnitelma koskien potentiaalista

biopolttoainejalostamoa Rotterdamissa Hollannissa perustuu jopa

500 000 tonnin vuotuiseen kapasiteettiin tuottaa korkealaatuisia

uusiutuvia polttoaineita, kuten kehittyneitä biopolttoaineita,

potentiaalisia lentopolttoaineita sekä uusiutuvia kemikaaleja. Suurin

osa alkuvaiheen suunnittelusta on tehty ja valittu teknologia on

arvioitu testausympäristössä. Painopiste on nyt uuden patentoidun

teknologian testaamisessa suuremmassa mittakaavassa eri raaka-

aineilla. Tämän työn arvioidaan kestävän vuoteen 2026 asti.

Resurssit

Yleisesti ilmastoon liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n

kokonaisinvestointi- ja resurssisuunnitelmaan. Lisäksi vuodesta 2020

lähtien liikkeeseen lasketut neljä vihreää joukkovelkakirjaa, joista

viimeisin vuonna 2024, painottuvat vahvasti ilmastoon liittyviin

toimenpiteisiin. Vihreiden joukkovelkakirjojen arvo on 2 350 miljoonaa

euroa, ja ne keskittyvät ehdot täyttäviin omaisuuseriin ja projekteihin

seuraavissa UPM:n vihreän rahoituksen viitekehyksen kategorioissa:

• kestävä metsien ja puuviljelmien hoito

• ilmastopositiiviset ja biokiertotaloutta edistävät tuotteet ja ratkaisut

• uusiutuva tai hiilidioksidivapaa energia.

Vihreän rahoituksen viitekehys on luotu vuoden 2021 vihreiden

joukkovelkakirjojen periaatteiden (kesäkuun 2022 liitteen I) sekä

APLMA:n, LMA:n ja LSTA:n vuoden 2023 vihreiden lainojen

periaatteiden mukaisesti. UPM voi tämän kehyksen puitteissa hyödyntää

monenlaisia vihreitä rahoitusinstrumentteja, esimerkiksi vihreitä

joukkovelkakirjoja ja vihreitä lainoja. Projektien arvioinnilla ja valinnalla

on keskeinen merkitys, jotta vihreillä rahoitusinstrumenteilla rahoitetut

hankkeet ja resurssit täyttävät varojen hyödyntämistä koskevassa

osiossa esitetyt kelpoisuusvaatimukset. UPM on perustanut koko

konsernin toiminnan kattavan vihreän rahoituksen työryhmän, joka

koordinoi, vahvistaa, panee täytäntöön ja arvioi ehdot täyttävien

vihreiden hankkeiden ja investointikohteiden valinnat.

Lisäksi valmiusluotto on linkitetty pitkän aikavälin

vastuullisuustavoitteisiin, joihin sisältyvät myös Scope 1- ja Scope 2

‑päästöjä koskevat ilmastotavoitteet.

UPM:n merkittävimmät ilmastoon liittyvät investoinnit ja operatiiviset

kulut: » Katso kohdasta E1–1 Sijoitukset ja rahoitus sekä

kestävyysraportin kohdasta EU-taksonomia.

Vuonna 2024 ei ilmoitettu merkittävistä investoinneista uusiin

ympäristöhankkeisiin vuodelle 2025.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	45

TAVOITTEET

E1-4

Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet

UPM on asettanut useita tavoitteita ja tunnuslukuja ohjaamaan

vastuullisuustoimintansa painopistealueita. Ne perustuvat UPM:n

ilmastotoimien kolmeen peruspilariin: metsiin, päästövähennyksiin ja

tuotteisiin. UPM ottaa huomioon vastuullisuustavoitteissaan ulkoisten

sidosryhmien näkemykset, toiveet ja näkökulmat osana jatkuvaa

vuoropuhelua.

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILUVUOSI	ARVO VERTAILUVUONNA	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN TILANNE 2024 (2023)
Vastuullinen hankinta
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt raaka-aineista ja kuljetuksista (Scope 3)	2018	6,08 milj.t	-30 %	-22 % (-23 %)
Metsänhoito
Ilmastopositiivinen maankäyttö UPM:n omissa ja vuokratuissa metsissä *	Vuodesta 2019	—	Metsät hiilinieluina (jatkuva)	-2,1 milj.t CO2eq (5 vuoden keskiarvo)
Luonnon monimuotoisuus
Positiivinen vaikutus metsien luonnon monimuotoisuuteen ja valvontajärjestelmän kehittäminen **	Vuodesta 2018 (Suomi), 2022 (Uruguay)	Aina edellinen vuosi	Jatkuva parantaminen	Kokonaisuudessaan mitattiin positiivista kehitystä
Ilmasto
Fossiiliset Scope 1- ja Scope 2 ‑hiilidioksidipäästöt	2015	6,80 milj.t	-65 %	-50 % (-45 %)
Hiilen ja turpeen käyttö	Vuodesta 2020	3,3  TWh	0 TWh	2.8 (2.7) TWh
Vuotuinen energiatehokkuuden parantaminen	Vuodesta 2016	—	+1% (jatkuva)	Ei saavutettu
Uusiutuvien polttoaineiden osuus	2015	67 %	yli 70 % (jatkuva)	80 % (76 %)
Tuotevastuu
Ilmastopositiiviset tuotteet	Vuodesta 2019	—	Jatkuva parantaminen	8 %, hiilidioksidipäästöjä vähentävien ratkaisujen %--osuus liikevaihdosta

* Arvio hiilinieluista viiden vuoden keskiarvona

** Kattaa UPM:n omat metsät Suomessa sekä UPM:n maa-alueet Uruguayssa

Ilmastopositiiviseen metsänhoitoon ja tuoteinnovaatioihin liittyvät

tavoitteet tukevat UPM:n pyrkimystä saavuttaa nettonollataso. GHG

Protocol ja Science-Based Target initiative (SBTi) kehittävät edelleen

menetelmiä tavoitteiden tarkkaa laskemista ja määrittämistä varten.

Science-Based Targets initiative (SBTi) on vahvistanut UPM:n fossiilisia

Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -hiilidioksidipäästöjä koskevat

vähennystavoitteet vuodelle 2030 ja todennut niiden olevan Pariisin

ilmastosopimuksessa esitetyn 1,5 °C:n tavoitteen mukaisia. Nämä

tavoitteet perustuvat SBTi:n absoluuttisen vähenemisen lähestymistapaan,

joten niihin sisältyvät päästöjen absoluuttiset vähennysmäärät ovat

linjassa globaalien hiilestä irtautumispolkujen kanssa. 

UPM:n Scope 1 ja 2 -päästötavoite vähentää 65 % fossiilisia

hiilidioksidipäästöjä edistyi myös vuoden 2024 aikana. Fossiiliset

hiilidioksidipäästöt olivat 9 % alhaisemmat verrattuna vuoteen 2023

sekä 50 % vähemmän verrattuna vuoteen 2015.

Scope 3 -tavoitteena on vähentää hankittujen materiaalien ja

palveluiden fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2030

mennessä. Nämä päästöt ovat laskeneet yhteensä 22 % verrattuna

lähtövuoteen 2018.

Verrattuna vuoteen 2023, fossiiliset hiilidioksidipäästöt kasvoivat 1

% pääasiassa johtuen selluntuotannon kasvusta sekä siitä johtuvista

materiaalihankinnoista ja logistiikasta. Päästöjen kasvu olisi ollut tätäkin

suurempaa ilman -30 by 30 -ohjelman toimenpiteitä. » Katso lisää E1-3

Vastuullinen hankinta: UPM:n – 30 by 30 -ohjelma

Ilmastotavoitteisiin liittyy myös täsmällisiä tavoitteita, jotka koskevat

energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien polttoaineiden osuutta

sekä hiilen ja turpeen käytön lopettamista UPM:n voimalaitoksissa.

» Katso kohdasta E5–3 Tavoitteet sertifioitua kuitua koskevat tavoitteet,

» Katso kohdasta E4–4 Tavoitteet biodiversiteettiä koskevat tavoitteet, 

» Katso kohdasta G1–2 Vastuullinen hankinta hankintaa koskevat

tavoitteet, ja » Katso kohdasta 1-5 Mittarit, uusiutuvan polttoaineen

osuutta koskevat tiedot

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	46

	Raportointiperiaatteet

Kasvihuonekaasupäästöjen tarkemmat

vähennystavoitteet (Scope 1, 2 ja 3)

UPM:n tavoite on vähentää Scope 1- ja Scope 2 ‑päästöjään yhteensä

65 % vuoden 2015 tasoon verrattuna. Scope 1 -päästöt sisältävät

UPM:n omien tehtaiden tuotantoprosesseissa syntyvät fossiiliset

hiilidioksidipäästöt. Laskelmat perustuvat EU:n päästökauppa-

järjestelmään, muihin kansallisiin vaatimuksiin tai virallisiin

laskentakertoimiin. Scope 2 ‑päästöt kattavat ostosähköön ja höyryyn

liittyvät fossiiliset hiilidioksidipäästöt. Sähkö- ja höyryostot lasketaan

toimittajilta saatujen tietojen perusteella (markkinapohjainen

menetelmä). Jos markkinaperusteista tietoa ei ole saatavilla, käytetään

alkuperäistakuun ulkopuolisen sähkön osuutta koskevia tietoja. Jos

tietoja alkuperäistakuun ulkopuolisesta sähköstä ei ole saatavilla,

käytetään alueellisen tai kansallisen sähköverkon kertoimia. Jos UPM on

myynyt käyttämäänsä energiaan liittyviä alkuperäväittämiä (kuten

alkuperätakuut), vastaava summa on laskettu käyttämällä kansallista

alkuperätakuun ulkopuolista sähkön osuutta koskevaa arvoa.

Kasvihuonekaasupäästöistä ainoastaan hiilidioksidi on olennainen, ja

siksi muita ei oteta huomioon tavoitteessa. Vertailuvuoden arvo 6,8

miljoonaa tonnia hiilidioksidia (Scope 1: 57 %, Scope 2: 43 %)

vuodelta 2015 on valittu tavoitteen seurantaa varten UPM:n

siirtymävaiheen aikana.

UPM:n Scope 3 ‑tavoite kattaa raaka-aineet ja kuljetukset, joiden

osuus kaikista Scope 3 ‑päästöistä oli 67 % vertailuvuonna 2018.

Vertailuvuoden arvo 6,08 miljoonaa tonnia CO2eq lasketaan

päästökertoimia koskevien toissijaisten tietojen perusteella. Viime

vuosina arvot on laskettu saatavilla olevien tietojen perusteella käyttäen

joko toissijaisia päästökertoimia tai edellisen vuoden ensisijaisia

päästökertoimia. Päästöjen raportointiyksikkö on CO2eq (sisältäen

CH4:n ja N2O:n), ja ne lasketaan IPPC:ltä (International Panel on

Climate Change) saatujen ilmaston lämpenemispotentiaalin (GWP)

arvojen perusteella.

» Katso E1-6 mittarit, Raportointiperiaatteet koskien Scope 1, 2 ja 3

laskennan lisätietoja

Ilmastopositiivinen maankäyttö UPM:n omissa ja

vuokratuissa metsissä

UPM määrittelee ilmastopositiivisen metsätalouden seuraavasti: metsiä

tai puuviljelmiä hoidetaan siten, että puut kasvavat enemmän kuin niitä

käytetään. Lisäksi niiden kasvua ja kykyä sitoa enemmän hiiltä sekä

sopeutumista muuttuvaan ilmastoon pyritään parantamaan.

Ilmastopositiivisessa metsätaloudessa ei ole kyse vain hiilinieluista vaan

myös luonnon monimuotoisuuden edistämisestä sopeuttamiskeinona.

Myönteinen vaikutus on osoitettava seuraamalla ja mittaamalla

hiilitasetta ja ylläpitämällä hiilinieluja. Luonnonvarakeskus (Luke) laskee

UPM:n hiilinielun viimeisimmän tieteellisen tiedon ja menetelmien

perusteella. Ne vastaavat kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) 

sektorille asettamia kansallisia laskentaperustevaatimuksia koskien

maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (LULUCF). Niissä

otetaan huomioon sekä puiden että maaperän hiili. Metsänhoitotoimien

(esim. taimitarhat, istutukset, puunkorjuu) aiheuttamien fossiilisten

hiilidioksidipäästöjen on oltava nielua pienemmät. 

UPM:n hiilinielun viiden vuoden keskiarvon eli hiilen poistuman on

oltava negatiivinen, jotta UPM:n ilmastopositiivisen metsätalouden

tavoite voidaan saavuttaa.

Ilmastopositiivinen metsätalous on UPM:n määrittelemä termi, koska

käytettävissä ei ole kansainväliseen standardiin perustuvaa hyväksyttyä

määritelmää. 

Ilmastopositiiviset tuotteet

Vuodesta 2024 lähtien tähän tavoitteeseen liittyvä raportointi perustuu 

hiilidioksidipäästöjä vähentävien ratkaisujen, eli biopolttoaineiden,

biokemikaalien ja hiilidioksidipäästöttömän energian, liikevaihdon

osuuteen UPM:n kokonaisliikevaihdosta.

Kaiken kaikkiaan UPM katsoo, että seuraavat sen nykyisistä

tuotteista vaikuttavat myönteisesti ilmastoon:

• Tuotteet, joiden hiilijalanjälki on pienempi verrattuna fossiilisiin

vaihtoehtoihin - kuten biopolttoaineet ja biokemikaalit,

• Tuotteet, jotka korvaavat fossiilipohjaista energiaa - kuten

hiilidioksidivapaa ydin- ja vesivoima,

• Tuotteet, joilla fossiilisia korvaamalla vältetään

kasvihuonekaasupäästöjä - kuten biokemikaalit ja sahatavara tai

• Tuotteet, jotka toimivat elinkaarensa aikana väliaikaisena

hiilivarastona - kuten sellu, paperi, vaneri ja sahatavara.

Positiivinen vaikutus on osoitettava esimerkiksi elinkaarianalyysillä,

alkuperätakuilla sekä korvaavien ja varastointivaikutusten laskennalla.

Laskenta perustuu UPM:n käynnistämään ja Syken ja IFEU-instituutin

toteuttamaan tutkimukseen (”Puupohjaisten tuotteiden fossiilisten

hiilidioksidipäästöjen substituutio- ja hiilivarastovaikutukset”, Suomen

ympäristökeskuksen raportteja, 22/2022). Varastointivaikutuksen

hyväksyttävyyden edellytyksenä on, että puu on hankittu kestävästi

hoidetuista metsistä, mikä takaa kestävän biogeenisen hiilen kierron

maan ja tuotteiden hiilivarastojen välillä.

Ilmastopositiiviset tuotteet on UPM:n määrittelemä termi, koska

kansainvälisessä standardissa ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	47

Odotettavissa olevat hiilidioksidipäästövähennystasot

UPM:n toimenpiteet koskien nettonollapäästövähennyksiä perustuvat

oheisessa kaaviossa havainnollisesti esitettyihin

hiilidioksidipäästövähennyksien osa-alueisiin ja suunnitelmaan. UPM:n

pitkän aikavälin tavoitteen asetannan lähtövuosi on 2018.

UPM:n fossiilisten hiilidioksidipäästöjen ennustetaan vähenevän

pääasiassa energiatehokkuutta parantavilla toimilla, siirtymällä

fossiilisista polttoaineista biogeenisiin polttoaineisiin tai vetyyn,

sähköistämällä lämmöntuotantoa ja muita tuotantoprosesseja,

strategisilla investoinneilla ja toimilla sekä toimenpiteillä arvoketjujen

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ulkoisilla vaikutuksilla, kuten

sähköverkon ja koko sähkötalouden hiilidioksidivähennyksillä sekä

yleisellä markkinakehityksellä, nähdään olevan myös tärkeä rooli.

Jäljelle jäävät päästöt voidaan balansoida mahdollisilla UPM:n

metsien hiilinieluilla, tuoteperusteisilla vaikutuksilla, kuten väliaikaisilla

hiilivarastoilla sekä hiilidioksidin talteenottoratkaisuilla.

SBTi:n mukaan nettonolla tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämistä vähintään 90 % lähtövuodesta ja jäljelle jäävien

päästöjen neutralisointia jatkuvilla hiilipoistumilla. UPM:n lähestymistapa

nettonollatavoitteen osalta tullaan yhdenmukaistamaan kansainvälisten

hiililaskenta- ja varmennusstandardien kanssa, kun nämä on viimeistelty.

UPM:n polku nettonollaan (havainnollistava)

Reductions in own production

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	48

MITTARIT

Energiankulutus ja jakauma

E1-5

UPM:n kuluttaa valtaosan sähkö- ja lämpöenergiastaan paperin ja

sellun tuotannossa. Sellutehtaat tuottavat kuitenkin enemmän energiaa

kuin kuluttavat. UPM tuottaa höyryä ja sähköä lämmön ja sähkön

yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Uusiutuvien polttoaineiden osuus

kaikesta tuotantolaitoksissa käytetystä polttoaineesta oli 80 % (76 %).

UPM pyrkii lopettamaan hiilen ja turpeen käytön tehtaidensa

energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä hiiltä

käytetään pääasiallisena polttoaineena UPM Changshun

paperitehtaalla Kiinassa, jossa ei ole ollut aiemmin saatavilla

vaihtoehtoisia polttoaineita. Turvetta käytetään Suomessa.

Energiankulutus ja energiayhdistelmä

MWh	2024	2023
Maakaasu	4 200 000	4 900 000
Öljy	1 500 000	1 400 000
Hiili	2 500 000	2 400 000
Turve	260 000	240 000
Fossiilinen kierrätyspolttoaine	130 000	170 000
Fosiiliset polttoaineet yhteensä	8 600 000	9 200 000
Ydinvoimalla tuotettu sähkö*	3 400 000	3 000 000
Muu ostettu sähkö ja lämpö (uusiutumaton)	1 300 000	2 100 000
Uusiutumattoman energian kulutus yhteensä	13 200 000	14 200 000
Uusiutuvat polttoaineet	34 000 000	29 700 000
Ostettu sähkö ja lämpö (uusiutuva)	1 600 000	1 400 000
Itse tuotettu muu uusiutuva energia kuin polttoaine (vesivoima)	10 000	20 000
Uusiutuvan energian kulutus yhteensä	35 600 000	31 100 000
Energiankulutus yhteensä	48 800 000	45 300 000
Uusiutumattomien energianlähteiden osuus kaikesta energiankulutuksesta (%)	27 %	31 %
Uusiutuvien energianlähteiden osuus kaikesta energiankulutuksesta (%)	73 %	69 %

*UPM:n osakkuudet ydinvoiman tuotannossa ovat mukana UPM:n

tuotantolaitosten käyttämissä määrissä

Huom: Sähkön ja lämmön myyntiä ei ole vähennetty luvuista, vaan se

raportoidaan tuotteina kohdassa E5–5 Tuotteet ja tuotannossa syntyvät

sivuvirrat.

Sähköntuotanto omissa voimalaitoksissa ja osakkuuksien kautta

MWh	2024	2023
CHP tuotantolaitoksilla, uusiutuva	4 600 000	4 000 000
CHP tuotantolaitoksilla, uusiutumaton	1 200 000	1 200 000
Vesivoima	1 000 000	1 100 000
Vesivoima, osakkuudet	2 200 000	2 200 000
Ydinvoima, osakkuudet	7 600 000	8 000 000
Lämpövoima, uusiutuva, osakkuudet	90 000	110 000
Lämpövoima, uusiutumaton, osakkuudet	10 000	20 000
Yhteensä	16 700 000	16 630 000

UPM:n tuotantolaitosten energiantuotannon lisäksi yhtiö on merkittävä

toimija pohjoismaisella sähkömarkkinalla ydin- ja

vesivoimaomistuksillaan ja vähemmässä määrin lämpövoiman osalta.

Energiaintensiteetti ilmastovaikutuksiltaan suurien sektorien

toiminnassa

MWh per milj. EUR	2024	2023	% 2024/2023
Energiankulutus yhteensä (MWh) liikevaihtoon verrattuna (per miljoona euroa)	4 720	4 330	9 %

NACE-luokituksen mukaan kaikki UPM:n liiketoiminnot ovat

ilmastovaikutukseltaan suuria sektoreita joko valmistuksen tai

metsänhoidon näkökulmasta.

Liikevaihto vastaa konsernitason tilinpäätöksessä ilmoitettua

kokonaismyyntiä. » Lue lisää laskentaperiaatteista

konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 2.2. Liikevaihto

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	49

Kasvihuonekaasupäästöt

E1-6

Kasvihuonekaasupäästöt ja vuoden 2030 tavoite

VUODEN 2030 TAVOITE	TAKAUTUVAT TIEDOT					MERKKIPAALUT JA TAVOITEVUODET
	2015	2018	2023	2024	% 2024/ 2023	2025	2030	2024%/ VERTAILUV UOSI
Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt *
Scope 1 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	3 880 000	3 250 000	2 130 000	2 180 000	2 %	2 200 000	1 360 000	-44 %
Scope 1 ‑kasvihuonekaasupäästöt säännellyistä päästökauppajärjestelmistä (%)	2 970 000	2 730 000	1 630 000	1 660 000	2 %	—	—	—
Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt *
Sijaintiperusteiset Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	0	3 020 000	1 730 000	1 640 000	-5 %	—	—	—
Markkinaperusteiset Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	2 920 000	3 100 000	1 590 000	1 200 000	-24 %	1 650 000	1 020 000	-59 %
Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt *
Markkinaperusteiset Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästöt, brutto (tCO2)	6 800 000	6 120 000	3 720 000	3 380 000	-9 %	3 850 000	2 380 000	-50 %
Merkittävät Scope 3 ‑kasvihuonekaasupäästöt **
Epäsuorat bruttopäästöt yhteensä (Scope 3) Kasvihuonekaasupäästöt (tCO2eq)	—	9 040 000	7 680 000	8 170 000	6 %	—	—	—
1 Ostetut tuotteet ja palvelut	—	4 230 000	3 070 000	2 970 000	-3 %	3 540 000	2 960 000	-30 %
2 Pääomahyödykkeet	—	50 000	210 000	160 000	-26 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot	—	670 000	570 000	520 000	-9 %
4 Tuotantoa edeltävä kuljetus ja jakelu***	—	1 180 000	1 100 000	1 250 000	13 %	990 000	830 000	5 %
5 Toiminnoissa syntyvä jäte	—	50 000	47 000	54 000	14 %	—	—	—
6 Liikematkat	—	12 000	13 000	14 000	5 %	—	—	—
7 Työmatkaliikenne	—	13 000	11 000	10 000	-5 %	—	—	—
10 Myytyjen tuotteiden jatkojalostus	—	2 830 000	2 660 000	3 200 000	20 %	—	—	—
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (sijaintiperusteiset) (tCO2/tCO2eq)	—	15 300 000	11 540 000	11 980 000	4 %	—	—	—
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinaperusteiset) (tCO2/tCO2eq)	—	15 390 000	11 400 000	11 550 000	1 %	—	—	—

* Scope 1- ja Scope 2 ‑päästöjen vertailuvuosi on 2015 ja tavoitevuosi 2030

** Scope 3 ‑päästöjen vertailuvuosi on 2018 ja tavoitevuosi 2030

***2023 luku kasvoi 7 % aikaisempana vuonna raportoituun lukuun verrattuna.

Huom: SBTi-hakemusta UPM:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden asettamiseksi jatketaan vuonna 2025, kun ohjeistus ja työkalut ovat saatavilla FLAG-sektorin osalta

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	50

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt

BIOGEENISET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (TONNIA)	2024	2023
Scope 1	11 740 000	10 300 000
Scope 2 sijaintiperusteiset	170 000	200 000
Scope 3 (11 Myytyjen tuotteiden käyttö)	300 000	330 000

Fossiiliset hiilidioksidipäästöt maittain 2024

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti

tCO2 EKV. PER MILJ. EUR	2024	2023	% 2024/ 2023
Kasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) yhteensä liikevaihtoon verrattuna (tCO2 ekv. per miljoona euroa)	1 160	1 100	5 %
Kasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) yhteensä liikevaihtoon verrattuna (tCO2 per miljoona euroa)	1 120	1 090	3 %

Liikevaihto vastaa konsernitason tilinpäätöksissä ilmoitettua

kokonaismyyntiä. » Lue lisää laskentaperiaatteista

konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 2.2. Liikevaihto

	Raportointiperiaatteet

UPM raportoi tiedot konsernitasolla. » Katso kohdasta ESRS 2, BP-1

tarkempia tietoja.

Yhteisyritysten osuus ei ole merkittävä.

Scope 1

UPM:n Scope 1 ‑päästöt ovat peräisin UPM:n omista voimalaitoksista,

tuotantoprosesseissa käytetystä polttoaineesta sekä UPM:n

osakkuusvoimalaitoksissa tuotetusta energiasta. UPM ei raportoi

kuljetuksissa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä eikä muiden laitosten

kuin tuotanto- ja voimalaitosten kasvihuonekaasupäästöjä. Fossiiliset ja

biogeeniset Scope 1 -hiilidioksidipäästöt lasketaan polttoaineen

kulutuksen perusteella. Laskelma perustuu eurooppalaiseen

päästökauppajärjestelmään, muihin kansallisiin vaatimuksiin tai

virallisiin laskentakertoimiin. UPM raportoi Scope 1 ‑päästöistä vain

hiilidioksidipäästöt. Muut kasvihuonekaasupäästöt, kuten CH4 ja N2O,

eivät ole olennaisia. EU:n päästökauppajärjestelmä ja muut kansalliset

järjestelmät edellyttävät akkreditoiduilta tarkastajilta kolmannen

osapuolen suorittamaa lisävarmennusta niiden Scope 1 -päästöjen

osalta, jotka saattavat syntyä tämän kestävyysraportin julkaisun jälkeen.

Jos eroavaisuudet ovat merkittäviä, päästöt on ilmoitettava uudelleen

ensi vuoden raportoinnissa.

Scope 2

UPM laskee Scope 2 ‑päästöt GHG-protokollan Scope 2 ‑ohjeistuksen

periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti.

Ostetusta sähköstä peräisin olevat UPM:n Scope 2 ‑päästöt

lasketaan sekä markkina- että sijaintiperusteisesti. Markkinaperusteinen

lähestymistapa on ensisijainen, ja tavoite on asetettu sen perusteella. Jos

markkinaperusteista tietoa ei ole saatavilla, käytetään alkuperätakuun

ulkopuolisen sähkön osuutta koskevia tietoja. Jos tietoja alkuperätakuun

ulkopuolisesta sähköstä ei ole saatavilla, käytetään alueellisen tai

kansallisen sähköverkon kertoimia. Sijaintiperusteiset laskelmat

perustuvat DEFRA-kertoimiin.

Jos UPM on myynyt käyttämäänsä energiaan liittyviä

alkuperäväittämiä (kuten alkuperätakuut), vastaava summa on laskettu

käyttämällä kansallista alkuperätakuun ulkopuolista sähkön osuutta

koskevaa arvoa. Ostetusta lämmöstä peräisin olevat Scope 2 ‑päästöt

lasketaan markkinaperusteisesti eli toimittajilta saatujen tietojen

perusteella.

Scope 2 ‑kasvihuonekaasupäästötiedot koskevat vain fossiilisia

hiilidioksidipäästöjä, sillä toimittajilta ei ole saatavilla tietoa muista

kasvihuonekaasupäästöistä. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen osuus

markkinaperusteisen sähkön päästöistä on myös pieni.

Scope 2 -biogeeniset päästöt arvioidaan MLC:stä (entinen GaBi)

saatavien sijaintiperusteisten kertoimien mukaan, pois lukien pelkästään

ydinvoimaa käyttävät tehtaat.

UPM:n Euroopan, Kiinan ja Uruguayn sellu- ja paperitehtaiden

osalta Scope 1 ja 2 -päästöt raportoidaan EU:n EMAS-

raportointijärjestelmän mukaisesti ja varmennetaan EMAS-varmentajien

toimesta. 

Scope 3

UPM:n Scope 3 ‑päästöjen laskennassa huomioidaan GHG-protokollan

(Scope 3) ‑laskenta- ja raportointistandardin periaatteet ja vaatimukset.

Scope 3 ‑päästöistä ei ole saatavilla tietoa biogeenisistä

hiilidioksidipäästöistä lukuun ottamatta kategoriaa 11 (Myytyjen

tuotteiden käyttö). Tässä kategoriassa UPM raportoi myymänsä

uusiutuvan dieselin polttamisesta syntyvät biogeeniset

hiilidioksidipäästöt. Muiden polttamisessa syntyvien

kasvihuonekaasupäästöjen osuus ei ole arvioiden mukaan merkittävä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	51

Poissuljetut kategoriat

Seuraavat kategoriat suljetaan pois UPM:n inventaariosta:

• 8 Tuotantoa edeltävät vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet: Tämä ei

ole olennainen kategoria. Useiden paperiteollisuudessa tehtyjen

elinkaariarviointien (LCA) mukaan infrastruktuurin osuus

paperiteollisuuden yksiköiden/paperitehtaiden hiilidioksidipäästöistä

on alle 1 %.

• 9 Tuotannon jälkeinen kuljetus ja jakelu: UPM:n tuotteet ovat

pääasiassa puolivalmisteita. Koska luotettavaa ja riittävää tietoa on

saatavilla niukasti, eikä UPM pysty vaikuttamaan loppukäyttäjille

suuntautuvaan kuljetukseen, UPM raportoi vain päästöt, jotka

syntyvät omien tuotteiden kuljetuksesta asiakkaille.  Koska UPM

ostaa nämä kuljetukset, niistä syntyvät päästöt sisältyvät kategoriaan

4 (Tuotantoa edeltävä kuljetus ja jakelu).

• 11 Myytyjen tuotteiden käyttö: Tämä ei ole olennainen kategoria.

UPM:n tuotteiden käytöstä ei synny fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

UPM raportoi lisätietona uusiutuvan dieselin polttamisesta syntyvät

biogeeniset hiilidioksidipäästöt. Polttamisessa syntyvien muiden

kasvihuonekaasupäästöjen ei arvioida olevan merkittäviä.

• 12 Myytyjen tuotteiden käsittely elinkaaren lopussa: Koska UPM

valmistaa pääasiassa puolivalmisteita, luotettavaa ja riittävää tietoa

on niukasti saatavilla ja yhtiö voi vaikuttaa tämän kategorian

päästöihin vain rajallisesti. Siksi nämä päästöt on suljettu

inventaarion ulkopuolelle.

• 13 Tuotannon jälkeiset vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet: Ei

olennainen, koska sisältyy muihin kategorioihin.

• 14 Franchising-toiminta: Ei olennainen, koska UPM:llä ei ole

franchising-toimintaa.

• 15 Sijoitukset: Ei olennainen, koska kaikki sijoituksista syntyvät

päästöt sisältyvät Scope 1- ja Scope 2 ‑päästöihin.

Sisältyvät merkittävät kategoriat

Seuraavat merkittävät kategoriat sisältyvät UPM:n

hiilipäästöinventaarioon:

• 1 Ostetut tuotteet ja palvelut: Jos toimittajilta ei ole saatavilla

toteutuneita päästötietoja, päästöt lasketaan Ecoinventin

päästökertoimien perusteella. Poikkeus: IT:hen liittyvät päästöt

arvioidaan euromääräisen kulutuksen pohjalta DEFRA-kertoimilla.

Inventaarioon sisältyvät olennaiset kategoriat ovat ostosellu, puu,

kierrätyspaperi, pigmentit ja täyteaineet, kemikaalit (sellun, paperin

ja tarramateriaalien tuotantoon), ulkopuolelta ostettu paperi ja filmit.

Toimittajilta saatujen tietojen arvioitu osuus päästölaskelmista on

20 %. UPM:n -30 by 30 -ohjelman tavoitteena on vähentää

logistiikan ja hankittujen materiaalien hiilidioksidipäästöjä ja saada

tarkempaa tietoa toimittajien päästöistä. 

• 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot (jotka eivät sisälly

Scope 1- tai Scope 2 ‑päästöihin): Tämä kategoria sisältää

tuotantolaitoksissa käytettävien ostettujen polttoaineiden

kaivamisesta, jalostamisesta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt. Luku

saadaan kertomalla polttoainetyypin mukainen kulutus Ecoinventin

CO2eq-kertoimilla tai ostetun sähkön osalta GaBi-kertoimilla.

Bioperäisten polttoaineiden tuotantoon liittyvät päästöt eivät sisälly

tähän kategoriaan, sillä ne kuuluvat jo muihin Scope 3

‑päästökategorioihin. Esimerkiksi energiapuu sisältyy kategorian 1

puuta koskeviin lukuihin. Toimittajilta saatujen tietojen osuus

päästölaskelmista on nolla prosenttia.

• 4 Tuotantoa edeltävä kuljetus ja jakelu: Tämä kategoria sisältää

kategoriassa 1 jo raportoitujen, UPM:n vastuulla olevien raaka-

aineiden kuljetuksen sekä tuotetoimitukset UPM:n toimipaikoilta ja

varastoista asiakkaille. Laskelmat perustuvat tonnikilometreihin sekä

toimittajilta saatuihin ensisijaisiin päästötietoihin tai tietokannoista

saatuihin toissijaisiin päästökertoimiin (GLEC, lukuun ottamatta UPM

Raflatacia, joka käyttää GaBi-kertoimia). Raaka-aineiden kuljetuksessa

laskelmat perustuvat toteutuneisiin vastaanotettuihin määriin sekä

kullekin kuljetustavalle mitattuun etäisyyteen. Kuljetusetäisyyksien

päivitykset vaihtelevat raaka-ainekategorian ja liiketoiminta-alueen

mukaan. Tuotekuljetuksissa sekä tonnit kuljetustapaa kohti että

etäisyydet ovat todellisia lukuja. Ainoastaan kemikaalikuljetuksia ei

lasketa todellisten etäisyyksien perusteella, vaan ne arvioidaan

toteutuneiden vastaanotettujen määrien sekä määräperusteisen CO2eq-

kertoimen perusteella. Laskelmat perustuvat pigmenttitoimitusten

arvoihin. Toimittajilta saatujen tietojen osuus päästölaskelmista on

arviolta 30 %. UPM:n -30 by 30 -ohjelman tavoitteena on vähentää

logistiikan ja materiaalien hiilidioksidipäästöjä ja saada tarkempaa

tietoa toimittajien päästöistä. 

• 10 Myytyjen tuotteiden käsittely: Tämä kategoria kattaa kaikki

UPM:n tuotteet. Päästöt lasketaan tuotantolukujen sekä

jatkokäsittelyyn liittyvien päästölähteiden perusteella. Sellusta

valmistettavien pehmo- ja pakkauspapereiden sekä teollisen

tulostuksen CO2eq-lukema lasketaan hyödyntämällä Ecoinventin

tietoja näissä prosesseissa kulutetusta sähköstä sekä

sähköntuotannon aluekohtaisia kertoimia. Koti- tai

toimistotulostuksessa syntyvä CO2eq arvioidaan laser- ja

mustesuihkutulostimien keskimääräisen sähkönkulutuksen perusteella,

ja laskelmassa huomioidaan myös Ecoinventin aluekohtaiset

sähköntuotannon kertoimet. Ulkoisen käsittelyn arvioinnissa

hyödynnetään tietoja UPM:n graafisen paperin ja tarramateriaalien

tuotannossa syntyvistä keskimääräisistä CO2eq-päästöistä. Keskiarvo

edustaa eri alueita. Myytyjen tarramateriaalien käsittelyn

päästölaskenta perustuu UPM Raflatacin elinkaariarviointiin vuodelta

2021. CO2eq-päästöt perustuvat oletuksiin ja laskelmiin

vahvistetuista ympäristötuoteselosteista, jotka käsittelevät myydyn

sahatavaran, vanerin ja biokomposiittien käsittelyä. Asiakkailta

saatujen tietojen osuus päästölaskelmista on nolla prosenttia.

Sisältyvät vähäiset kategoriat

Seuraavat vähäiset kategoriat sisältyvät UPM:n

kasvihuonekaasuinventaarioon ylimääräisinä tietoina:

• 2 Pääomahyödykkeet

• 5 Toiminnoissa syntyvä jäte

• 6 Liikematkat

• 7 Työmatkaliikenne

Hiilenpoisto ja päästöhyvitykset

E1-7

Hiilinielu

Vuonna 2024 UPM:n Suomessa ja Yhdysvalloissa omistamien metsien

sekä Uruguayssa vuokrattujen puuviljelmien vuotuisten hiilinielujen

vaikutus vastaa keskimäärin 2,1 miljoonan tonnin

hiilidioksidiekvivalenttia laskettuna viideltä edelliseltä vuodelta.

UPM:n nettonollasuunnitelmassa näiden poistojen avulla voidaan

balansoida jäljelle jäävät päästöt olettaen, että luotettavat

kansainväliset laskenta- ja varmennusstandardit hyväksyvät hiilinielujen

käytön. 

» Katso E1–4, UPM:n nettonollapäästövähennyksiä.

  Vuonna 2023 raportoitu nielu oli 4,8 Mt CO2-ekv. Tärkeimmät syyt

vuoden 2024 alhaisempaan nieluun ovat muutokset metodologiassa ja

suuremmat hakkuumäärät UPM:n omissa metsissä Suomessa sekä

Uruguayn puuviljelmillä Paso de Los Torosin sellutehtaan käynnistyttyä. 

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	52

Väliaikainen hiilivarasto

UPM:n puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä elinkaarensa aikana. UPM

laskee myytyjen puupohjaisten tuotteidensa, kuten paperin, sellun,

sahatavaran ja vanerin hiilivaraston vuotuisen muutoksen. Vuonna

2024 UPM:n myytyjen puupohjaisten tuotteiden vuotuisen hiilivaraston

muutos oli 2,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

UPM arvioi tilapäisen hiilivaraston Suomen ympäristökeskuksen

(SYKE) ja saksalaisen IFEU-instituutin tieteellisen raportin perusteella.

»Katso raportointiperiaatteet jäljempänä. Riippuen uskottavien

kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen laskenta- ja varmistusstandardien

kehittymisestä, väliaikainen hiilivarasto saatetaan ottaa huomioon

UPM:n nettonollalaskennassa.

Päästöjen kompensointi

Mikäli UPM tarjoaa asiakkailleen hiilineutraaleja tuotteita, ne

kompensoidaan vapaaehtoisten kompensaatio-ohjelmien, kuten Gold

Standardin tarjoamilla päästöhyvityksillä. Kokonaismäärä vuodelle

2024 on arviolta vain noin 10 000 tonnia CO2eq. Päästöhyvityksiä

käytetään yksinomaan hiilineutraalien tuotteiden tarjoamiseksi

asiakkaille, ei UPM:n hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden

edistämiseksi.

	Raportointiperiaatteet

Hiilinielu

Luonnonvarakeskus (Luke) laskee hiilinielutiedot UPM:n Suomessa,

Yhdysvalloissa ja Uruguayssa omistamille ja vuokraamille metsille ja

puuviljelmille. Tulokset raportoidaan vuosittain viiden vuoden keskiarvona,

ja laskelmia tarkennetaan parhaiden käytäntöjen kehittyessä. Käynnissä

on hankkeita metodologioiden yhdenmukaistamiseksi ja laskelmien

tarkentamiseksi. Siksi edeltävien vuosien luvut eivät välttämättä ole täysin

vertailukelpoisia. UPM pyrkii jatkuvasti lisäämään ymmärrystään

hiilitaseen laskennasta. Vuonna 2022 Luonnonvarakeskuksen (Luke)

kanssa käynnistetyssä hankkeessa kehitetään Uruguayn maaperää

koskevia hiilimalleja, jotka perustuvat todellisiin maaperämittauksiin.

Mittaukset eukalyptusviljelmillä alkoivat vuonna 2023. UPM:n vuoden

2024 hiilitaseen laskennassa käytetään parannettua mallia.

Suomi

Metsien hiilivarastojen muutosten seuranta kattaa sekä puuston että

maaperän. Laskelmissa on hyödynnetty pitkän aikavälin mittauksista

saatuja tietoja ja Luken matemaattista mallinnusta. Kasvavan metsän

hiilivaraston muutokset lasketaan vuosittaisen kasvun ja vähennyksen

erotuksena. Tämä laskelma on tehty erikseen kivennäis- ja turvemaille.

Metsien kasvua koskevat arviot perustuvat Valtakunnan metsien

inventoinnin (VMI) tietoihin viiden vuoden inventaariosyklin perusteella.

Uruguay

Metsien hiilivarastojen muutosten seuranta kattaa sekä puuston että

maaperän. Laskelmissa on hyödynnetty mittauksista saatuja tietoja ja

Luken matemaattista mallinnusta. Kasvavan metsän hiilivaraston muutokset

lasketaan vuosittaisen kasvun ja vähennyksen erotuksena, perustuen

UPM:n tietoihin vuosittaisesta metsien kasvun lisäyksen ja puunkorjuun

tietoihin. Maaperän hiilivaraston muutos on laskettu dynaamisen

Yasso07-maaperämallin avulla.

Yhdysvallat

UPM:n Yhdysvalloissa omistamien metsien hiilinielut on laskettu

vertaamalla kasvavien metsien hiilimäärää kahtena ajankohtana viiden

vuoden ajanjaksolla. Laskelmat ovat IPCC:n ohjeistuksen mukaisia ja

perustuvat saatavilla oleviin tietoihin puunrunkojen vuosittaisista

määristä ikäryhmittäin. Hiilivaraston muutos koko biomassassa perustuu

lajikohtaiseen puun tiheyteen sekä lajiryhmäkohtaisiin biomassan

laajentumisen kertoimiin. Puuston maanalainen biomassa lasketaan

käyttämällä puuston maanpäällisen ja maanalaisen biomassan

lajiryhmäkohtaisia suhteita IPCC:n ohjeistuksen mukaisesti.

» Katso lisätietoja osoitteesta upm.com.

Väliaikainen hiilivarasto

UPM:n puupohjaisten tuotteiden väliaikainen hiilivarasto on arvioitu

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja saksalaisen IFEU-instituutin

vuoden 2022 alussa julkaiseman tieteellisen raportin perusteella.

Raportti koskee UPM:n tuotteiden ilmasto- ja hiilivarastovaikutuksia.

UPM käynnisti ja rahoitti tutkimuksen.

Yleiseen menetelmään, jolla arvioidaan puupohjaisten tuotteiden

hiilivaraston (C) suuruus ja sen nettomuutokset, liittyy niin sanottu ”HWP

in use” -menetelmä (IPCC 2019). UPM:n vuotuinen hiilivaraston

muutoslaskelma perustuu yhtiön sahatavaran, puupohjaisten paneelien

sekä sellun ja paperin vuosittaiseen tuotantoon (hiilisisällön perusteella).

Lisäksi laskennassa otetaan huomioon arvio puoliintumisajan

kertoimesta (kuinka monta vuotta kuluu, ennen kuin puolet tuotteiden

hiilivarastosta on vapautunut). IPCC-kertoimia käytetään

puoliintumisajan ja hajoamisvakion arvioimiseksi.

Kun kaadettujen puutuotteiden hiilivarastot kasvavat, hiili kirjataan

poistumana (negatiivinen päästö). Päinvastaisessa tilanteessa vastaavat

hiilivarastot kirjataan hiilipäästöinä.

Hiilidioksidipäästöjen sisäinen hinnoittelu

E1-8

Sisäistä hiilidioksidipäästöjen hintaa käytetään tekijänä pitkän aikavälin

sähkön hinnan ennustamisessa. Pitkän aikavälin sähkön hinnan ja

hiilidioksidipäästöjen sisäisen hinnan perusteella lasketaan UPM:n

nykyisten omaisuuserien arvo, ja niitä hyödynnetään

investointisuunnitelmissa.

Järjestelmä perustuu implisiittiseen hiilidioksidipäästöjen hintaan, ja

se on määritetty vastaamaan EU:n päästökaupan päästöoikeuden

hintaa. Järjestelmää hyödynnetään pääomakustannusten sekä riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan vähähiilisten sijoitusten edistämiseksi. Sen

avulla pyritään myös tunnistamaan ja hyödyntämään vähähiilisiä

mahdollisuuksia sekä tekemään stressitestejä sijoituksille.

UPM:llä on kehittyneet sähkömarkkinamallit Pohjoismaiden ja Keski-

Euroopan markkinoille. Mallien avulla sähkön hintoja ennustetaan

kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Malleissa otetaan huomioon

energiasektorin siirtymä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuloksina

saatujen sähkön ja hyödykkeiden (polttoaineen ja hiilidioksidin) hintojen

avulla arvioidaan UPM:n omaisuuden arvo, ja tietoja käytetään myös

sijoituspäätöksissä. Numeeristen sähkön hintaennusteiden lisäksi UPM

Energy hyödyntää skenaarioanalyysejä strategisessa päätöksenteossa.

Tällä hetkellä nämä analyysit ulottuvat vuoteen 2045. Niitä käytetään

myös UPM:n muissa liiketoiminnoissa, kuten paperiliiketoiminnoissa, sillä

tulevilla hiilidioksidipäästöjen hinnoilla voi olla merkittävä vaikutus

nykyisten ja/tai suunniteltujen laitosten kannattavuudelle.

Sisäisen hiilidioksidipäästöjen hinnan on tarkoitus vastata EU:n

päästökaupan hintaa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	53

Odotetut taloudelliset vaikutukset

E1-9

Laadullista tietoa riskien ja mahdollisuuksien taloudellisista vaikutuksista:

» Katso hallituksen toimintakertomuksen osio ”Ilmastonmuutos”

kappaleessa Riskit. » Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.2

Laatimisperusta, Ilmastoon liittyvät riskit

Lisätietoja mahdollisuuksista on UPM:n vuosikertomuksen

strategiaosuudessa.

TCFD

UPM:n raportointi TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti on sisällytetty UPM:n kestävyysraporttiin seuraavasti:

VAATIMUKSET	SIVUT
HALLINNOINTI
a) Hallituksen tehtävät ilmastoasioiden johtamisessa	22-23; 34-36
b) Johdon tehtävät ilmastoasioiden arvioinnissa ja johtamisessa	24; 34-36; 42
STRATEGIA
a) Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä	34-36; 42; 45
b) Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun	34-36; 40-42; 45
c) Strategian joustavuus eri ilmastoskenaarioissa	34; 40-42
RISKIENHALLINTA
a) Ilmastoriskien tunnistamisprosessi	23; 34; 42; 130
b) Ilmastoriskien hallintamenetelmät	23; 40-42; 130
c) Miten ilmastoriskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on integroitu yleiseen riskienhallintaan	23; 34; 42; 130
MITTARIT JA TAVOITTEET
a) Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arvioinnissa käytetyt mittarit	49-51
b) Ilmasto: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -päästöt ja niihin liittyvät riskit	päästöt: 49; riskit: 34; 42
c) Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hallintaan käytetyt tavoitteet ja tulokset	45

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	54

EU-Taksonomia

EU taksonomia on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä, joka

määrittelee kriteerit ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle

toiminnalle. Taksonomia edustaa merkittävää askelta kohti EU:n

ympäristötavoitteiden mukaista hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen

2050 mennessä. Ensimmäinen delegoitu asetus hyväksyttiin 2021, ja se

edellytti suuret yritykset raportoimaan taksonomia- eli

luokitusjärjestelmäkelpoisen osuuden taloudellisista toiminnoistaan liittyen

ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen

tavoitteisiin. Tilikaudelta 2022 yritysten tuli lisäksi raportoida sellaiset

toiminnot, jotka ovat taksonomian mukaisia eli ne noudattavat asetuksen

määrittelemiä ympäristötavoitteita ja niiden teknisiä luokitteluvaatimuksia.

Kesäkuussa 2023 komissio hyväksyi delegoidun asetuksen, joka

sisältää uusia EU:n luokitusjärjestelmän vaatimuksia taloudelliselle

toiminnalle, jonka katsotaan merkittävästi edistävän yhtä tai useampaa ei-

ilmastoon liittyvää ympäristötavoitetta, joita ovat: Vesivarojen ja merten

luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, Kiertotalouteen siirtyminen,

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä Biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Komissio

hyväksyi myös muutoksia ilmastoa koskevaan delegoituun asetukseen,

joka käsittää ilmastomuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen

sopeutumisen ympäristötavoitteet. Taloudellisten toimintojen

taksonomiakelpoisuus tuli raportoida kaikkien kuuden ympäristötavoitteen

osalta tilikaudelta 2023. Vuodesta 2024 eteenpäin myös toimintojen

taksonomianmukaisuus tulee raportoida kaikkien kuuden tavoitteen osalta.

Taksonomia- eli luokitusjärjestelmäkelpoisuuden ja

mukaisuuden arviointi

UPM suorittaa vuosittain perusteellisen arvioinnin taksonomiakelpoisista

ja taksonomian mukaisista eli ympäristön kannalta kestävistä

toiminnoista sääntelyssä määriteltyjen uusien kestävyysvaatimusten

perusteella. Arviointia koordinoivat UPM:n talous- ja vastuullisuustiimit,

ja se toteutetaan yhteistyössä useiden UPM:n funktioiden ja

liiketoimintojen kanssa. EU:n NACE-luokitusta (EU:n tilastollinen

toimialaluokitus) käytetään viitemateriaalina toimintojen tunnistamisessa.

UPM tunnisti vuonna 2024 yhdeksän luokitusjärjestelmäkelpoista

toimintoa, joista kuusi olivat myös luokitusjärjestelmän mukaisia. Kaikki

nämä toiminnot tavoittelevat merkittävää edistystä ilmastonmuutoksen

hillinnässä ja täyttävät toiminnoille asetetut tekniset arviointikriteerit

mukaan lukien delegoidun asetuksen liitteissä esitetyt ”Ei merkittävää

haittaa”-vaatimusta koskevat tekniset arviointikriteerit. Kaikkien

ilmastonmuutoksen hillintää edistävien toimintojen osalta vaaditaan

delegoidun asetuksen liitteessä A fyysisten ilmastoriskien arviointia.

Merkittävän edistämisen ja ”Ei merkittävää haittaa” -arviointikriteerit

käytiin läpi asiaankuuluvien liiketoiminta-alueiden

kestävyysasiantuntijoiden kanssa.

Vuonna 2024 UPM raportoi aiemmin luokitusjärjestelmän mukaiseksi

luokitellut toiminnot 1.1 "Metsitys" ja 1.3 "Metsänhoito"

luokitusjärjestelmäkelpoisena. Nämä toiminnot käsittävät

metsitystoiminnot Uruguayssa sekä metsänhoidon ja -uudistamisen

Suomessa, Uruguayssa ja Yhdysvalloissa. UPM katsoo, että edellä

mainitut aktiviteetit täyttävät luokitusjärjestelmän mukaisuuskriteerit

lukuun ottamatta kolmannen osapuolen suorittamaa varmennuspalvelua

(kohta 4. Tarkastukset). UPM on etsinyt markkinoilta metsänhoidon

taksonomia-vaatimukset täyttävää varmennuspalvelujen tuottajaa, joka

pystyisi suorittamaan varmennuspalvelun. Koska vaatimukset täyttävää

palveluntuottajaa ei ole toistaiseksi löytynyt, UPM raportoi edellä

mainitut metsiin liittyvät toiminnot ei-luokitusjärjestelmän mukaisina.

Vuonna 2024 UPM:n luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset

toiminnat olivat seuraavat:

3.6 “Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” liittyy

teknologioihin ja tuotteisiin, joiden tavoitteena on

kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ja se sisältää pääasiassa

UPM:n uuden biokemikaalijalostamon rakennuskustannuksia Saksan

Leunassa.

4.5 “Sähköntuotanto vesivoimalla” liittyy vesivoimasta sähköä

tuottaviin sähköntuotantolaitoksiin ja se sisältää UPM:n omat ja

yhteisomisteiset voimalaitosyhtiöt.

4.13 “Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus” liittyy metsäbiomassasta valmistettujen

biopolttoaineiden valmistukseen ja se sisältää UPM:n

biojalostamotoiminnan Lappeenrannassa.

4.20 “Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto

bioenergialla” liittyy yksinomaan biomassan, biokaasun ja bionesteiden

avulla lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten käyttöön, ja

se sisältää pääasiassa UPM:n omien ja osaomisteisten bioenergiaa

käyttävien yhteistuotantolaitosten käytön Suomessa ja Uruguayssa.

UPM raportoi täydentävän delegoidun asetuksen mukaisesti erikseen

tiedot ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvistä toiminnoista. UPM

tunnistaa toiminnot 4.27 "Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja

turvallinen käyttö" sekä 4.28 "Sähköntuotanto ydinenergian avulla

olemassa olevissa laitoksissa" osakeomistustensa kautta Pohjolan Voima

Oyj:ssä (PVO), jolla on suora osakeomistus Teollisuuden Voima Oyj:ssä

(TVO) » Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.3 Energiaosakkeet. TVO

käyttää Suomessa kolmea ydinvoimalaitosta (Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja

Olkiluoto 3) Olkiluoto 3:n siirryttyä tuotantovaiheeseen vuoden 2023

toisella neljänneksellä. Teollisuuden Voima Oyj:n tekemän laajan

selvityksen perusteella, molemmat toiminnot 4.27 ja 4.28 ovat

taksonomian mukaisia.

UPM tunnisti lisäksi mahdolliset toiminnot 1.2. "Lääkkeiden

valmistus" Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen

tavoitteen alle Biomedicals-liiketoiminnastaan, joka kehittää ja tarjoaa

puupohjaisia biolääketieteen tuotteita ja 4.29 "Sähköntuotanto

fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla" liittyen uuteen lämmön ja sähkön

yhteistuotantolaitokseen (CHP) UPM:n Nordlandin paperitehtaalla

Saksassa. Laitos tuottaa sähköä pääasiassa UPM:n omaan käyttöön,

mutta mikäli tuotantoa on yli oman tarpeen, sähköä voidaan myydä

ulkopuoliselle verkko-operaattorille. Koska toimintojen raportoitavat

määrät ovat kuitenkin tällä hetkellä vähäisiä eikä niillä ole vaikutusta

raportoitaviin suorituskykymittareihin ("KPI"), UPM päätti raportoida

toiminnot ei-luokitusjärjestelmäkelpoisena.

Vähimmäistason suojatoimet

Vähimmäistason suojatoimien vaatimusten on tarkoitus varmistaa, että

ympäristötavoitteiden tukemisen lisäksi yritys noudattaa kansainvälisiä

sosiaalisia standardeja ja ohjeistuksia. UPM:n arvioi, että UPM:n

Toimintaohje ja siihen liittyvät liiketoimintakäytännöt, toimenpiteet ja

sitoumukset täyttävät kyseiset vaatimukset. UPM:n due diligence -

prosessi ja korjaavat toimenpiteet ottavat huomioon sosiaaliset ja

työntekijöitä koskevat tekijät, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä

korruption ja lahjonnan torjunnan. UPM:n raportoinnissa käsitellään

tarvittaessa pääasiallisia haitallisia vaikutuksia kestävyystekijöihin (PAI-

indikaattorit, principal adverse impacts), sellaisina kuin ne on määritelty

EU:n SFDR:ssä. UPM:n käytäntöjen ja arviointien dokumentaatio

olennaisilla aihealueilla on esitetty tarkemmin seuraavilla sivuilla:

• Sitoumukset kansainvälisiin viitekehyksiin, sivu 102

• UPM:n Toimintaohje (UPM Code of Conduct) ja muut yhtiön

politiikat, sivu 128

• Vastuullinen hallintotapa, sivut 22–26

• Korruption- ja lahjonnanvastainen toiminta, sivut 133–135

• UPM ja ihmisoikeudet, sivut 102, 116, 122

• Verotus, vuosikertomuksen sivut 82–83

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	55

UPM:n taksonomian eli luokitusjärjestelmän mukaisuus vuonna

2024 ja sen kehitys edelliseen vuoteen verrattuna

Vuonna 2024 UPM:n luokitusjärjestelmän mukainen eli ympäristön

kannalta kestävä liikevaihto sisältäen ydinvoimatoiminnot oli yhteensä

774 (995) miljoonaa euroa eli 7 % (10 %) kokonaisliikevaihdosta,

ympäristön kannalta kestävät pääomamenot olivat 324 (460) miljoonaa

euroa eli 40 % (35 %) kokonaispääomamenoista ja ympäristön kannalta

kestävät toimintamenot  71 (141) miljoonaa euroa eli 11 % (20 %)

kokonaistoimintamenoista, kuten ne ovat määritelty komission

delegoidussa asetuksessa 1). Luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon

suorituskykymittari ("KPI") laski 2 prosenttiyksikköä, johtuen pääasiassa

biopolttoaineiden liikevaihdon laskusta, pitäen sisällään uusiutuvan

biodieselin ja bionaftan myynnin (toiminta 4.13), sekä toiminnan 1.3.

"Metsänhoito" taksonomianmukaisuuden luokittelun muutoksesta.

Samanaikaisesti tätä vaikutusta kuitenkin tasoitti korkeampi sähkön

yhteistuotanto bioenergialla Paso de los Torosin sellutehtaalla, joka oli

vuonna 2023 vielä osittain ylösajovaiheessa. Vaikka taksonomian

mukaiset pääomamenot (CapEx) laskivat edellisvuoteen verrattuna,

luokitusjärjestelmän mukaisten pääomamenojen (CapEx) suhteellinen

osuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä, johtuen erityisesti Leunan

biokemikaalijalostamoon liittyvän investoinnin suuresta suhteellisesta

osuudesta kokonaisinvestoinneissa. Toimintamenojen (OpEx)

suorituskykymittari laski 9 prosenttiyksikköä, johtuen pääasiassa

toiminnan 1.3. "Metsänhoito" raportoinnista

luokitusjärjestelmäkelpoisena luokitusjärjestelmän mukaisuuden sijaan

sekä lisäksi Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ydinvoimalaitosten pienentyneistä

toimintamenoista (toiminta 4.28). 

Taksonomiaan liittyvä sääntely on edelleen kehityksen alla eikä vielä

sisällä kaikkia ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja.

Valtaosa UPM:n liikevaihtoa tuottavista tuotteista ja palveluista, kuten

sellu, paperi, puutavara, vaneri ja tarramateriaalit eivät ole EU

taksonomian piirissä, jonka vuoksi ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten

toimintojen osuus on korkea.

1) Ilmoitetut prosenttiosuudet eroavat liitteen II mukaisissa lomakkeissa

esitetyistä prosenttiosuuksista, sillä ne sisältävät myös ydinvoimaan liittyvät

toiminnot, joita ei esitetä liitteen II lomakkeissa. Ydinvoimaan liittyvät

toiminnot esitetään käyttäen täydentävän delegoidun asetuksen liitteen XII

mukaisia lomakkeita.

Suorituskykymittarit ("KPI") ja laskentaperiaatteet

Taksonomia-asetuksen artikla 8 mukaiset

luokitusjärjestelmäkelpoisuuteen ja luokitusjärjestelmän mukaisuuteen

liittyvät taloudelliset tiedot on esitetty seuraavilla sivuilla taulukoissa

Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto, Luokitusjärjestelmäkelpoiset

pääomamenot, Luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot ja

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät lomakkeet.

Liikevaihto sis. ydinvoimatoiminnot

Pääomamenot (CapEx)

Toimintamenot (OpEx) sis. ydinvoimatoiminnot

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	56

Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto (pois lukien ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot)

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevai hto

Osuus liikevai hdosta, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär jestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärj estelmäkel poisten (A.2.) osuus liikevaihd osta, vuosi 2023

Luokka mahdo llistava toimint a

Luokka siirtym ätoimi nta

milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM 1.3

0 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5

125

1%

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus

CCM 4.13

227

2 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

4 %

M

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

125

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

477

5 %

5 %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

6 %

Josta mahdollistavat toiminnat

477

5 %

5 %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

6 %

M

Josta siirtymätoiminnat

—

—

— %

K

K

K

K

K

K

K

— %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

Metsänhoito

CCM 1.3

64

1 %

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

0 %

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM 6.10

3

0%

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

67

1%

1%

— %

— %

— %

— %

— %

0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

543

5%

5%

— %

— %

— %

— %

— %

7 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

9 796

95%

YHTEENSÄ

10 339

100%

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) sisältää luokitusjärjestelmäkelpoiset ja ympäristön kannalta kestävät ydinvoimaan liittyvät

toiminnot

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	57

Luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot (pois lukien ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot)

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääom amenot

Osuus pääom amenoi sta, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär jestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärj estelmäkel poisten (A.2.) osuus pääomam enoista, vuosi 2023

Luokka mahdo llistava toimint a

Luokka siirtym ätoimi nta

milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsitys

CCM 1.1

0 %

Metsänhoito

CCM 1.3

4 %

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6

309

38%

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

29 %

M

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5

3

0%

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus

CCM 4.13

6

1%

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

5

1%

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

324

40 %

40 %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

35 %

Josta mahdollistavat toiminnat

324

40 %

40 %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

35 %

M

Josta siirtymätoiminnat

—

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

— %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

Metsitys

CCM 1.1

16

2%

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

Metsänhoito

CCM 1.3

53

6%

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM 6.10

1

0%

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

3 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

70

9%

9 %

— %

— %

— %

— %

— %

3 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

393

48%

48%

— %

— %

— %

— %

— %

38 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

420

52%

YHTEENSÄ

813

100%

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten' pääomamenot (B) sisältävät luokitusjärjestelmäkelpoiset ja ympäristön kannalta kestävät ydinvoimaan liittyvät toiminnot

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	58

Luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot (pois lukien ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot)

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

”Ei merkittävää haittaa” - kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimint amenot

Osuus toiminta menoist a, vuosi 2024

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär jestelmän mukaisten (A.1) tai - kelpoisten (A.2.) osuus toimintam enoista, vuosi  2023

Luokka mahdo llistava toimint a

Luokka siirtym ätoimi nta

milj. euroa

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Metsänhoito

CCM 1.3

3%

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6

11

2 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

2 %

M

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5

4

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

1 %

M

Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä bionesteiden valmistus

CCM 4.13

13

2 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

4 %

M

Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla

CCM 4.20

10

1 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

K

2 %

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

37

6 %

6 %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

12 %

Josta mahdollistavat toiminnat

37

6 %

6 %

— %

— %

— %

— %

— %

K

K

K

K

K

K

K

12 %

M

Josta siirtymätoiminnat

—

—

— %

K

K

K

K

K

K

K

— %

T

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

KEL; E/ KEL

Metsänhoito

CCM 1.3

27

4%

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset

CCM 6.10

0

0%

KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

E/ KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

27

4%

4%

— %

— %

— %

— %

— %

0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)

64

10%

10%

— %

— %

— %

— %

— %

12 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

601

90%

YHTEENSÄ

665

100%

'Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen' toimintamenot (B) sisältävät luokitusjärjestelmäkelpoiset ja ympäristön kannalta kestävät ydinvoimaan liittyvät

toiminnot

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	59

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät lomakkeet

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

RIVI	YDINENERGIAAN LIITTYVÄT TOIMINNOT
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	KYLLÄ
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	KYLLÄ
	FOSSIILISEEN KAASUUN LIITTYVÄT TOIMINNOT
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä)

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla	121	1 %	121	1%	—	— %
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa	176	2 %	176	2 %	—	— %
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä  tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Liikevaihdon nimittäjässä	477	5 %	477	5 %	—	— %
8.	Liikevaihto yhteensä	10 339	100%	10 339	100%	—	—%

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	60

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä  tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Pääomamenojen nimittäjässä	324	40 %	324	40 %	—	— %
8.	Pääomamenot yhteensä	813	100%	813	100%	—	—%
RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla	34	5 %	34	5%	—	— %
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa	0	0 %	0	0 %	—	— %
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä  tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Toimintamenojen nimittäjässä	37	6 %	37	6 %	—	— %
8.	Toimintamenot yhteensä	665	100%	665	100%	—	—%

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	61

Lomake 3: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja)

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla	121	16%	121	16 %	—	— %
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa	176	23%	176	23 %	—	— %
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä  tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Liikevaihdon osoittajassa	477	62%	477	62%	—	— %
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus Liikevaihdon osoittajassa	774	100%	774	100%	—	—%
RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Pääomamenojen osoittajassa	324	100%	324	100%	—	—%
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus Pääomamenojen osoittajassa	324	100%	324	100%	—	—%

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	62

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla	34	48%	34	48 %	—	— %
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa	0	0%	0	0 %	—	— %
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Toimintamenojen osoittajassa	37	52%	37	52%	—	— %
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus Toimintamenojen osoittajassa	71	100%	71	100%	—	—%

Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä  tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokittelujärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Liikevaihdon nimittäjässä	67	1 %	67	1 %	—	— %
8	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokittelujärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus Liikevaihdon nimittäjässä	67	1%	67	1%	—	—%

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	63

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokittelujärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Pääomamenojen nimittäjässä	70	9 %	70	9 %	—	— %
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokittelujärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus Pääomamenojen nimittäjässä	70	9%	70	9%	—	—%

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ JA OSUUS
		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ + ILMASTON- MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN		ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ		ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN
		MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokittelujärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Toimintamenojen nimittäjässä	27	4 %	27	4 %	—	— %
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokittelujärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus Toimintamenojen nimittäjässä	27	4%	27	4%	—	—%

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	64

Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Liikevaihdon nimittäjässä	9 796	95 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien  taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Liikevaihdon nimittäjässä	9 796	95 %

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Pääomamenojen nimittäjässä	420	52 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien  taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Pääomamenojen nimittäjässä	420	52 %

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	65

 

RIVI	TALOUDELLISET TOIMINNOT	MÄÄRÄ	%
1.	4.26 Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä
2.	4.27 Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla
3.	4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa
4.	4.29 Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
5.	4.30 Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista
6.	4.31 Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä
7.	Muiden kuin edellisillä riveillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Toimintamenojen nimittäjässä	601	90 %
8	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien  taloudellisten toimintojen määrä ja osuus Toimintamenojen nimittäjässä	601	90 %

Laskentaperiaatteet

UPM:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-

tilinpäätösstandardit) ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti. UPM on laskenut

suorituskykymittarit (”KPI”) käyttäen konsernitilinpäätöksellä 2024

esitettyjä taloudellisia tietoja. Taksonomia- eli

luokitusjärjestelmäkelpoista liikevaihtoa laskiessa tiettyjä osia

tuotantopanoksista, kuten kestävän raaka-aineen tai energian käyttöä,

ei ole sisällytetty luokitusjärjestelmäkelpoiseen liikevaihtoon, mikäli

pääasiallinen toiminta ei ole taksonomian piirissä. Mikäli taloudellisia

toimintoja käytetään sekä sisäisesti, että myös jossain määrin ulkoisen

liikevaihdon tuottamiseen, pääomamenoja tai toimintamenoja ei ole

jaettu näiden suhteessa vaan ne ovat huomioitu kokonaisuudessaan

liikevaihtoa tuottavassa toiminnossa. Investointien ja toimintamenojen

suorituskykymittareiden määritelmät perustuvat komission delegoidun

asetuksen määritelmiin. Selkeä raportointirakenne estää kaksinkertaisen

huomioon ottamisen ja varmistaa, että taloudellisiin toimintoihin liittyvät

liikevaihto sekä pääoma- ja toimintamenot huomioidaan vain kerran.

Mikäli yksittäisen investoinnin voidaan katsoa olevan taksonomian

mukainen, sitä ei allokoida edelleen taloudelliselle aktiviteetille, jotta se

ei tule mukaan suorituskykymittareiden laskentaan kahdesti. Vastaavasti,

hankituttuja suoritteita, jotka huomioidaan jo taksonomian mukaisen

toiminnon alla, ei lasketa uudelleen mukaan toimintamenoihin.

Konsernilla ei ole taloudellisia aktiviteetteja, jotka edistäisivät

merkittävästi useampaa kuin yhtä ilmasto- tai ympäristötavoitetta.

Liikevaihto

UPM on laskenut komission delegoidun asetuksen mukaisesti määritetyn

liikevaihdon noudattaen samoja laskentaperiaatteita, joita sovelletaan

liikevaihtoon IFRS-tilinpäätösstandardeissa, eli se sisältää kaikki

tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät tuotteiden ja palvelujen

myynnistä saadut tuotot. Kokonaisliikevaihto vastaa

konsernitilinpäätöksellä esitettyä liikevaihtoa. » Lisätietoja

laskentaperiaatteista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. Liikevaihto.

Luokitusjärjestelmäkelpoinen sekä ympäristön kannalta kestävä

liikevaihto sisältää vain sellaisen liikevaihdon, joka tulee taksonomian

piirissä olevista toiminnoista.

Vuonna 20241), liikevaihdon suorituskykymittarin osoittaja koostuu

tuotteista ja palveluista liittyen seuraaviin luokitusjärjestelmän mukaisiin

taloudellisiin aktiviteetteihin:

4.5 "Sähköntuotanto vesivoimalla" tuottaa liikevaihtoa vesivoimalla

tuotetun sähkön myynnistä UPM:n omista sekä yhteisomistuksessa

olevista vesivoimaloista.

4.13 “ Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus” tuottaa liikevaihtoa puupohjaisista uusiutuvista

dieselpolttoaineista ja naftan myynnistä liikennekäyttöön ja

petrokemikaaleihin.

4.20 "Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla"

tuottaa liikevaihtoa yhteistuotantolaitoksissa biomassasta tuotetutusta

ylimääräisestä lämmön ja energian myynnistä, jota ei käytetä omassa

tuotannossa. Voimalaitoksissa käytettyjen fossiilisten polttoaineiden

osuus on jätetty luokitusjärjestelmäkelpoisen liikevaihdon ulkopuolelle.

Liikevaihto puun ja puupohjaisen biomassan kuten tukkien,

kuitupuuhakkeen ja hakkuutähteiden myynnistä UPM:n omistamista ja

vuokraamista metsistä kolmansille osapuolille (muista alkuperistä

hankittu puu on jätetty taksonomiakelpoisen liikevaihdon ulkopuolelle),

metsänhoitopalvelujen myynnistä yksityisille metsänomistajille (1.3

“Metsänhoito”) sekä vuokratuista vesiliikennealuksista (6.10. Meri- ja

rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin

tarkoitetut alukset) on luokitusjärjestelmäkelpoista mutta ei

luokitusjärjestelmän mukaista.

Pääomamenot (CapEx)

UPM on komission delegoidun asetuksen mukaisesti sisällyttänyt

pääomamenoihin lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden

aikana. Nämä erät on käsitelty IAS 16 Aineelliset hyödykkeet, IAS 38

Aineettomat hyödykkeet, IAS 41 Maatalous sekä IFRS 16

Vuokrasopimukset -standardien mukaisesti. Pääomamenot vastaavat

konsernin rahavirtalaskelmassa esitettyjä käyttöomaisuuden ja

metsäomaisuuden hankinnasta maksettuja rahavaroja, oikaistuna

raportointikauden lopussa jaksotetuilla mutta maksamattomilla erillä.

Pääomamenoihin sisältyvät myös liiketoimintojen ja tytäryritysten

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	66

hankinnat, pois lukien liikearvo, sekä lisäykset vuokrattuihin

käyttöomaisuushyödykkeisiin. » Katso Käyttöomaisuusinvestoinnit-,

Metsävarojen lisäykset- ja Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat

vähennettynä hankituilla rahavaroilla -rivinimikkeet Konsernin

rahavirtalaskelmassa sekä Vuokrasopimukset konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 5.2. Nettovelka. UPM:n vuosikertomuksen osiossa Muu

taloudellinen tieto esitetty tunnusluku Investoinnit eroaa taksonomian

mukaisista pääomamenoista, koska se ei sisällä lisäyksiä metsävaroihin

eikä vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sisältää

liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneen liikearvon.

Vuonna 2024 1), suorituskykymittarin osoittaja koostuu seuraavista

luokitusjärjestelmän mukaisten pääomamenojen eristä:

3.6 “Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” pääomamenot

sisältävät investoinnit uuteen biokemikaalijalostamoon Saksan Leunassa.

Konserni raportoi uuden sukupolven biojalostamoon liittyvät

pääomamenot kokonaisuudessaan luokitusjärjestelmän mukaisina.

Vuonna 2024, UPM tulkitsi Leunan biokemikaalijalostamon investoinnin

raportoitavaksi CapEx-suunnitelmana (Liite I, kohta 1.1.2.2. (b))

luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin

omaisuuseriin tai prosesseihin kuuluvan pääomamenojen sijaan, koska

Leunan biokemikaalijalostamo ei ole vielä täydessä operationaalisessa

toiminnassa. Biojalostamon käyttöönotto ja käynnistys alkoi 2024

vuoden lopulla. Kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2025

jälkimmäisellä puoliskolla. Leunan biokemikaalijalostamoinvestoinnin

oletetut kokonaispääomamenot ovat 1 275 miljoonaa euroa.

4.5 "Sähköntuotanto vesivoimalla" pääomamenot sisältävät aktivoidut

kulut investoinneista vesivoimalaitoksiin.

4.13 “ Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus" pääomamenot sisältävät aktivoidut kulut

investoinneista biojalostamoon.

4.20 "Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla"

pääomamenot sisältävät aktivoidut kulut investoinneista toimintoon

liittyviin yhteistoimintavoimalaitoksiin.

Pääomamenot liittyen metsittämistä varten ostettuihin ja vuokrattuihin

maa-alueisiin (1.1 “Metsitys”), kasvuajalta aktivoituihin

metsänuudistamiskustannuksiin kuten istutus,taimikoiden kasvatus sekä

taimitarhojen operointi  (1.3 “Metsänhoito”) sekä vuokrattuihin

vesiliikennealuksiin (6.10. Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset

sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset) ovat 

luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta eivät luokitusjärjestelmän mukaisia.

Toimintamenot (OpEx)

UPM on komission delegoidun asetuksen mukaisesti sisällyttänyt

toimintamenoihin IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -standardin mukaisesti

kirjatut tutkimus- ja kehitysmenot, IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin

mukaisesti kirjatut kulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista sekä IAS 16

Aineelliset hyödykkeet -standardin mukaisesti kirjatut käyttöomaisuuden

huoltomenot (eli korjaus- ja kunnossapitomenot). Käyttöomaisuuden

huoltomenoihin sisältyy huoltohenkilöstön suoria palkkoja,

huoltomateriaaleja sekä ulkoistettuja huoltopalvelumenoja. Lisäksi UPM

omistaa huomattavan määrän metsävaroja ja pitää

metsänkunnossapitokustannuksia sekä tukipalveluja sellaisina varojen

huoltomenoina, jotka EU:n komission delegoidussa asetuksessa on

määritelty. Toimintamenot sisältyvät konsernin tuloslaskelman riville

Liiketoiminnan kulut. » Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetieto 2.3.

Liiketoiminnan kulut ja muut tuotot.

Vuonna 2024 1), suorituskykymittarin osoittaja koostuu seuraavista

luokitusjärjestelmän mukaisten toimintamenojen eristä:

3.6 “Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” toimintamenot

sisältävät uuteen biokemikaalijalostamoon liittyviä kunnossapito- ja T&K-

kuluja.

4.5 "Sähköntuotanto vesivoimalla" toimintamenot sisältävät vesivoiman

tuotantolaitosten kunnossapitomenoja.

4.13 “ Liikenteessä käytettävän biokaasun ja biopolttoaineen sekä

bionesteiden valmistus" toimintomenot sisältävät Lappeenrannan

biopolttoaineiden tuotantolaitoksen kunnossapitomenoja sekä seuraavan

sukupolven biojalostamoon liittyviä T&K-kuluja.

4.20 "Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla"

toimintamenot sisältävät toimintoon liittyvien tuotantolaitosten

kunnossapitomenoja.

Toimintamenot liittyen metsätalouden infrastruktuurin kunnossapitoon,

metsäpalojen torjumiseen, metsänsuojeluun sekä

ympäristötoimenpiteisiin (1.3 “Metsänhoito”)  sekä vuokrattuihin

vesiliikennealuksiin (6.10. Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset

sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset) ovat 

luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta eivät luokitusjärjestelmän mukaisia.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

UPM raportoi erikseen aktiviteetit liittyen ydinvoimaan ja fossiiliseen

kaasuun kuten määritelty komission delegoidun asetuksen muutoksessa

(2022/1214).

Luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto ydinvoimaan liittyvistä

toiminnoista sisältää UPM:n myynnin kolmansille osapuolille liittyen

olemassa oleviin ydinvoimalaitosyksiköihin (Olkiluoto 3 toiminta 4.27 ja

Olkiluoto 1 & 2, toiminta 4.28). Luokitusjärjestelmäkelpoiset

toimintamenot toiminnoissa 4.27 ja 4.28 sisältävät komission

delegoidun asetuksen mukaisesti käyttöomaisuuden huoltomenot

olemassa olevissa ydinvoimalaitosyksiköissä. UPM ei raportoi

pääomamenoja ydinvoimatoiminnoistaan, sillä johtuen

osakeomistustensa luonteesta PVO:ssa ydinvoimaan liittyvät pääoma-

menot eivät ole myöskään mukana UPM:n vuosikertomuksella esitetyissä

Investoinneissa, » Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.3

Energiaosakkeet. Kaikki raportoidut ydinvoimaan liittyvät toiminnot ja

vastaavat tulosindikaattorit ovat sekä luokitusjärjestelmäkelpoisia että

ympäristön kannalta kestäviä.

1) Vuonna 2023, taloudelliset toiminnot 1.1 “Metsitys” ja 1.3

“Metsänhoito” raportoitiin luokitusjärjestelmän mukaisina taloudellisina

toimintoina. Näitä lukuun ottamatta toiminnot luokitusjärjestelmän mukaisen

liikevaihdon, pääomamenojen sekä toimintamenojen osoittajissa olivat

vuoden 2023 osalta vastaavat kuin vuonna 2024.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	67

Pilaantuminen (ESRS E2)

UPM kiinnittää erityistä huomiota toimintansa vaikutuksiin ilmaan, ilmastoon, veteen ja maaperään ja pyrkii

minimoimaan kaikki haitalliset vaikutukset. Tämä tarkoittaa ilma- ja vesipäästöjen vähentämistä, maaperään joutuvien

päästöjen välttämistä sekä vaarallisen ja vaarattoman jätteen minimoimista.

Happamoittavien savukaasujen (NOX/SO2) vähentäminen keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti			Kemiallisen hapenkulutuksen vähentäminen (COD) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti verrattuna vuoden 2008 tasoon			35 ympäristöön liittyvää poikkeamaa lupa-, sopimus- tai muista lakisääteisistä velvoitteista 2 200 ehkäisevää havaintoa ja läheltä piti - tilannetta raportoitu
-19 %			-44 %
Verrattuna vuoteen 2015 (vuoden 2030 tavoite: -20 %)			Verrattuna vuoteen 2008 (vuoden 2030 tavoite: -40 %)

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	68

POLITIIKAT

E2-1

UPM:n Toimintaohjeessa tuodaan esiin yhtiön kunnioitus ihmisiä

kohtaan sekä ympäristöä koskevat ja eettiset liiketoimintatavat. Sitoumus

negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi on osa tätä ohjetta.

Toimintaohjetta täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa aihetta

käsitellään tarkemmin. UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja

kolmansille osapuolille asetetaan vähimmäisvaatimukset koko

arvoketjulle. » Katso kohdasta G1–1 Politiikat lisätietoja näistä

politiikkadokumenteista.

Lisäksi tiettyjä tekijöitä käsitellään seuraavissa

politiikkadokumenteissa.

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma

» Katso G1–2 Vastuullinen hankinta

• UPM:n Clean Run -standardi

• UPM:n kemikaalinkäsittelystandardi

• UPM:n riskienhallintastandardi

• UPM:n poikkeamien raportointi ja tutkinta -standardi

UPM:n sitoutuminen pilaantumista aiheuttavien negatiivisten vaikutusten

hillitsemiseen, ehkäisemiseen ja hallintaan on kuvattu UPM:n

Toimintaohjeessa: ”Pyrimme minimoimaan suorat ja epäsuorat

negatiiviset vaikutukset ympäristöön tai ihmisiin vaikutuspiirissämme.

Mittaamme ja arvioimme toimintamme suoria ja epäsuoria

ympäristöriskejä ja -vaikutuksia jatkuvasti ja edistämme parhaiden

käytettävissä olevien tekniikoiden käyttöä. Odotamme toimittajiltamme

ja liikekumppaneiltamme samanlaista sitoutumista tekoihin ympäristön

hyväksi.”

Vaatimuksia täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus: ”UPM kiinnittää

erityistä huomiota omien toimintojen vaikutuksiin ilmaan, ilmastoon,

veteen ja maaperään minimoidakseen kaikki haitalliset vaikutukset.

Tämä tarkoittaa ilmaan ja veteen kohdistuvien päästöjen vähentämistä,

maaperään kohdistuvan pilaantumisen ennaltaehkäisemistä sekä ei-

vaarallisen ja vaarallisen jätteen minimoimista.

Kaikki UPM:n liiketoimintaan liittyvät olennaiset pilaantumista

aiheuttavat aineet käsitellään UPM:n politiikoissa.

UPM:n vuodelle 2030 asettamat vastuullisuustavoitteet sisältävät

konsernin vähennystavoitteet olennaisille pilaantumista aiheuttaville

aineille. Niitä ovat esimerkiksi NOX, SO2, COD ja kaatopaikkajäte.

UPM:n sitoumus ympäristövaikutusten jatkuvaan parantamiseen on

määritetty UPM:n vastuullisuussitoumuksessa.

UPM:n Clean Run -standardi

UPM Clean Run -standardi pyrkii varmistamaan, että UPM:n kaikissa

liiketoiminnoissa toimitaan Clean Run -prosessien ja UPM:n

vastuullisuussitoumuksen mukaisesti. UPM pyrkii ympäristösuorituskyvyn

jatkuvaan parantamiseen ja noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja

muita säädöksiä. » Katso 2–2 UPM:n Clean Run -konsepti

UPM:n kemikaalinkäsittelystandardi

UPM:n kemikaalinkäsittelystandardissa kuvataan minimitason

vaatimukset koskien kemikaalien riskiarviointia, hyväksymistä ja

turvallista käsittelyä. UPM noudattaa kaikkia olennaisia kansainvälisiä

ja kansallisia tuotantolaitoksia ja tuotteita koskevia lakeja. Lisäksi

käyttöön hyväksyttäviltä kemikaaleilta edellytetään pienimpiä

mahdollisia haittavaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristön tilaan ja

UPM:n tuotteiden turvallisuuteen. Saatavilla olevista vaihtoehdoista tulee

valita vähiten haitallinen. Jos teknisesti mahdollisia turvallisempia

vaihtoehtoja on saatavilla, ei tule käyttää sellaisia kemikaaleja, jotka

ovat luokittelultaan tai sisältämänsä komponentin perusteella tappavia

ihmisille, karsinogeenisia, mutageenisiä, haitallisia lisääntymiselle,

myrkyllisiä jollekin tietylle elimelle, ihoa tai hengitystie-elimiä herkistäviä,

myrkyllisiä vesieliöille aiheuttaen kroonisia vaikutuksia, vaarallisia

otsonikerrokselle tai jotka Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on

luokitellut erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC) tai jotka

katsotaan endokriinisesti haitallisiksi.

UPM:n riskienhallintastandardi

UPM:n riskienhallintastandardi koskee myös työterveyttä ja -turvallisuutta

sekä ympäristöä. Siinä todetaan: ”Riskejä hallitaan UPM:llä

riskiarviointien avulla. Yhtään työtehtävää ei pidä aloittaa ilman riskien

arvioimista.”

Standardissa määritellään, että kaikkien UPM:n yksiköiden

(toimipaikkojen, tehtaiden, toimistojen jne.) johdon pitää 1) tunnistaa

kaikki ennakoitavissa olevat vaarat ja arvioida niiden riskitasot

terveyden, turvallisuuden, ympäristön, tuotteiden ja yhtiön maineen

kannalta, 2) hallita riskejä tehokkaasti ja minimoida ne niin matalalle

tasolle kuin on kohtuullisesti mahdollista, 3) ilmoittaa riskiarvioinnin

tulokset tehokkaasti kaikille asiaankuuluville työntekijöille turvallisen ja

ympäristön kannalta vastuullisen työn mahdollistamiseksi sekä 4)

arvioida ja priorisoida riskit vastuualueellaan.

Muissa standardeissa, kuten UPM:n prosessiturvallisuusstandardissa

ja UPM:n muutoksenhallintastandardissa, käsitellään myös

ympäristösuorituskyvyn hallintaa koskevia kysymyksiä.

UPM:n standardit hyväksytään funktiotasolla.

UPM:n poikkeamien raportointi ja

tutkinta -standardi

UPM:n poikkeamien raportointi ja tutkinta -standardi koskee työterveyttä

ja -turvallisuutta sekä ympäristöä. Siinä määritellään esimerkiksi

tehokkaat prosessit UPM:n poikkeamien tutkinnalle. Prosessit koskevat

poikkeamien ilmoittamista, tutkintaa, ehkäisevien ja korjaavien

toimenpiteiden toteuttamista, löydöksistä ilmoittamista sekä opittujen

asioiden jakamista muissa UPM:n organisaatioissa. UPM:n poikkeamien

tutkintaprosessi alkaa tapahtumahetkestä tai sen havaitsemisesta.

Linjaorganisaation pitää välittömästi tapahtuman jälkeen vakauttaa

tilanne, ehkäistä lisäseuraukset sekä varmistaa, että paikka on

turvallinen.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	69

TOIMENPITEET

E2-2

UPM on määrittänyt tunnistamiensa olennaisten aiheiden pohjalta

seuraavat pilaantumista koskevat painopistealueet ja konsernitavoitteet:

• Ilmasto (ilmapäästötavoite – NOX ja SO2)

• Vesi (vesipäästötavoite – COD)

• Vesi (kierrätetyistä lähteistä peräisin olevien ravinteiden

käyttötavoite) » Katso E5–2 ja E5–3

• Tuotevastuu (ympäristömerkittyjen tuotteiden osuuden tavoite)

» Katso E5–2 ja E5–3

• Jäte (tavoite kaatopaikkajätteelle) » Katso E5–2 ja E5–3 

• Vastuullinen hankinta (tavoitteena hankintojen arvo toimittajilta, jotka

ovat sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen toimittajille ja kolmansille

osapuolille) » Katso G1–2

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille jatkuvan parantamisen osa-alueille. Alla on kuvattu

toteutetut, käynnissä olevat ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet ja niitä

koskevat konseptit.

UPM:n Clean Run -konsepti

Konsernitason Clean Run -konsepti otettiin käyttöön vuonna 2012, ja

myöhemmin se on laajentunut kattamaan kaikki liiketoiminnot. Tämän

kokonaisvaltaisen hallintajärjestelmän tavoitteena on parantaa UPM:n

ympäristösuorituskykyä nostamalla ympäristöasiat esille päivittäisessä

toiminnassa sekä löytää yhdenmukaiset toimintatavat kaikessa

toiminnassa. Kaikissa toimipaikoissa seurataan systemaattisesti

poikkeamia, raportoidaan proaktiivisesti havainnoista ja läheltä piti -

tilanteista, toteutetaan turvallisuuskierroksia ja -keskusteluja sekä

valmistellaan yksityiskohtaisia riskiarviointeja. Clean Run -standardi ja

pitkän aikavälin ympäristötavoitteet arvioidaan säännöllisesti.

Relevanteissa tuotantolaitoksissa ja liiketoiminta-alueilla kehitetään

suunnitelmat konsernin vuoden 2030 ympäristötavoitteiden

saavuttamiseksi. Toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan.

UPM pyrkii jatkuvasti vähentämään riskejä ja parantamaan

toimintaansa muun muassa sertifioitujen johtamisjärjestelmien avulla.

ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä on käytössä kaikilla muilla

tehtailla paitsi kahdella UPM Raflatacin tehtaalla Saksassa. Tehtaat

hankittiin vuoden 2022 lopussa ja toinen niistä suljetaan vuonna 2025.

Toisen tehtaan sertifioinnin on määrä valmistua vuonna 2025.

Vuonna 2024 tehtiin noin 1 900 (1 500) ympäristökävelyä ja

raportoitiin noin 2 000 (2 600) ennakoivaa ympäristöhavaintoa ja

läheltä piti -tilannetta. Vuonna 2024 ympäristöpoikkeamien määrä

kasvoi, ja vuoden aikana oli 35 (28) tilapäistä poikkeamaa

lupaehdoista, sopimuksista tai muista lakisääteisistä vaatimuksista. 6

poikkeamaa liittyi ilmaan, 23 veteen, 1 maaperään, 2 maaperään ja

veteen, 1 meluun ja 2 hakkuisiin. Kaikista ympäristölupapoikkeamista

ilmoitettiin välittömästi viranomaisille ja tarvittaessa paikallisille

sidosryhmille. Kaikissa tapauksissa ryhdyttiin asianmukaisiin

toimenpiteisiin tilanteen normalisoimiseksi ja vastaavien tapahtumien

ehkäisemiseksi.

Merkittäviä ympäristöonnettomuuksia ei tapahtunut vuonna 2024.

UPM:n uudella Paso de los Torosin sellutehtaalla Uruguayssa sattui

yksi vakava onnettomuus vuonna 2023. Sadeveteen sekoittunutta

natriumhydroksidia vuosi hulevesialtaasta maaperän läpi läheiseen

puroon, minkä seurauksena puron veden pH-pitoisuus nousi tilapäisesti.

Hulevesiallas korjattiin. Kemikaalien säilytysaluetta koskevat

operatiiviset ja kunnossapitoon liittyvät menettelyt on tarkastettu ja

päivitetty. Havaintoja on hyödynnetty myös tehdasalueen muiden

betonirakenteiden tarkastuksessa ja parannuksessa. Havainnot jaettiin

sisäisesti osana UPM:n Clean Run -standardia.

Kaikki viranomaisten kanssa sovitut toimenpiteet on tehty. Esimerkiksi

maanpinnan alainen vuoto tyrehdytettiin ja eliminoitiin ojilla,

hulevesiallas korjattiin ja muihin tehtaan betonirakenteisiin tehtiin

ehkäiseviä toimenpiteitä. Puron olosuhteet ovat palautuneet

luonnonmukaisesti elokuussa 2023 sattuneen vuodon jälkeen.

Ympäristövalvontaa jatketaan ja ongelmaan liittyvän puron kohdan

palautumista seurataan.

Tammikuussa 2024 Uruguayn ympäristöministeriö määräsi yhtiölle

noin 188 000 Yhdysvaltain dollarin seuraamusmaksun UPM:n Paso de

los Torosin ympäristönhallintasuunnitelman noudattamatta jättämisestä.

Sakko maksettiin vuonna 2024.

Vesipäästöjen vähentäminen

Keskeiset toimenpiteet

Vesi on sellu- ja paperitehtaiden olennainen raaka-aine. Kaikki UPM:n

sellun- ja paperintuotannossa syntyvä jätevesi puhdistetaan mekaanisesti ja

biologisesti joko ulkoisessa tai omassa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistettu

vesi palautetaan yleensä samalle vesialueelle, mistä se on otettu.

UPM on valinnut kemiallisen hapenkulutuksen (COD) soveltuvimmaksi

indikaattoriksi vesipäästöjen eli sellun- ja paperintuotannon jäteveden

seurantaan. Konsernin vähennystavoite on asetettu vuodelle 2030.

Sellu- ja paperitehtailla on vastaavasti omat suunnitelmansa COD-

vähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2024 päästöt kemiallisena hapenkulutuksena mitattuna

paperitonnia kohti vähenivät 10 % edellisvuoteen verrattuna ja 33 %

tavoitteen vertailuvuoteen 2008 verrattuna. Päästöt mitattuna

kemiallisena hapenkulutuksena sellutonnia kohti vähenivät 3 %

edellisvuoteen verrattuna ja 53 % tavoitteen vertailuvuoteen 2008

verrattuna.

» Katso kohdasta E2–3 Tavoitteet konsernin seuranta ja COD:n selitys.

UPM sitoutui vuonna 2022 ensimmäisenä rahtaajan roolissa toimivana

suomalaisyrityksenä Baltic Sea Action Groupin Ship Waste Action -

aloitteeseen. Sen mukaisesti yhtiö purkaa laivojensa jätevedet maihin ja

hyödyntää niistä saatavat ravinteet.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Useat toimenpiteet keskittyivät vähentämään maaperän ja

pohjaveden saastumiseen kohdistuvia riskejä. UPM Kymin tehtaalla

kuorivarastoalueen pohjarakennetta parannettiin. UPM Paso de los

Torosin tehtaalla Uruguayassa investoitiin alueisiin, joita käytetään

hätätilanteissa. Kemikaalilastien purkualueita parannettiin useilla

tehtailla (esim. vaneritehtaat ja UPM Kaukaan paperitehdas).

• UPM Nordlandin paperitehtaalla Saksassa käynnistettiin projekti bio-

ja kuitulietteiden poistovesien erottelemiseksi tehtaan

jätevedenpuhdistamolla. Toimenpiteellä odotetaan saavutettavan 20

% vähennys kemiallisessa hapenkulutuksessa (COD) parantaen

samalla lietteen kierrätysmahdollisuuksia ja vähentäen

kuljetustarvetta. Projekti valmistuu vuonna 2025.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa kehitystyötä ja toimenpiteitä saavuttaakseen vuodelle

2030 asetetut tavoitteet.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	70

• UPM Jämsänkosken paperitehtaan jäteveden selkeytysallas

uudistetaan vuonna 2025. Uudistus on keskeinen

jätevesipuhdistusprosessin tehokkuuden ja vaikuttavuuden

kehittämiseksi.

Ilmapäästöjen vähentäminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n päästöt ilmaan syntyvät pääasiassa energiantuotannossa.

Ilmapäästöjen määrä ja laatu riippuvat voimalaitoksissa tai kattiloissa

tuotetun energian määrästä, paperikoneiden käyntiasteesta ja

käytetyistä polttoaineista. Päästöjä on mahdollista vähentää

polttoaineiden valinnalla, polttoteknologioilla ja savukaasujen

puhdistuksella. Biomassapohjaisia polttoaineita, öljyä ja hiiltä

käyttävissä kattiloissa on suodatusjärjestelmät. Happamoittavat

savukaasut (NOX ja SO2) on tunnistettu merkitykseltään olennaisimmiksi,

ja niitä koskevat vähennystavoitteet on asetettu vuodelle 2030.

Vuonna 2024 päästöt  happamoittavina savukaasuina paperitonnia

mitattuna kohti vähenivät 12 % edellisvuoteen verrattuna ja 32 %

tavoitteen vertailuvuoteen 2015 verrattuna. Päästöt happamoittavina

savukaasuina sellutonnia kohti mitattuna eivät muuttuneet edellisvuoteen

verrattuna ja laskivat 8 % tavoitteen vertailuvuoteen 2015 verrattuna.

» Katso kohdasta E2–3 Tavoitteet konsernin seuranta tavoitteen

saavuttamiseksi.

Kuljetuksessa ilmapäästöjä syntyy pienemmässä määrin. Viime vuosina

UPM on investoinut seitsemään kaksoispolttoainealukseen, jotka voivat

käyttää perinteistä meriliikenteen polttoainetta sekä nesteytettyä

maakaasua (LNG). Alusten hiilidioksidipäästöt ovat LNG:tä käytettäessä

25 % pienemmät kuin polttoaineella. Samalla typpioksideja (NOX)

syntyy noin 85 % vähemmän ja rikkioksideja (SOX) noin 99 %

vähemmän. Lisäksi nokihiukkaspäästöt ovat 99 % pienemmät.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• UPM liittyi viisivuotiseen VTT:n ja RISE:n (Research Institutes of

Sweden) johtamaan tutkimusohjelmaan koskien päästövapaata

selluntuotantoa. Ohjelman tavoitteena on vähentää merkittävästi

biomassan polttoa ja lisätä puusta saatavan tuotteen osuutta noin 50

prosentista 70 prosenttiin.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa kehitystyötä ja toimenpiteitä saavuttaakseen vuodelle

2030 asetetut tavoitteet.

• UPM Kaukaan sellutehtaan talteenottokattilan sähkösuotimien uusinta

jatkuu kolmannella yksiköllä vuonna 2025. Kaksi ensimmäistä

yksikköä uusittiin vuonna 2023. Tämä tulee parantamaan

ilmanlaatua entisestään etenkin vähentämällä pölypäästöjä.

» Katso kohdasta E5–2 Toimenpiteet lisätietoja veteen ja kemikaaleihin

liittyvistä toimenpiteistä.

Resurssit 

Vuonna 2024 UPM:n ympäristöinvestointien kokonaisarvo oli 20 (60)

miljoonaa euroa. Merkittävä vähennys verrattuna edelliseen vuoteen

johtuu lähinnä siitä, että yhtiö investoi vuonna 2023 kahdeksaan

sähkökattilaan. Suurin investointi vuonna 2024, noin 2 miljoonaa

euroa, kohdistui UPM Kymin tehtaalla tehtyihin kuorivarastoalueen

pohjarakenteiden parannuksiin.

UPM:n ympäristötoiminnan menot, jotka pääasiallisesti johtuivat

jätevesien ja jätteiden käsittelystä, olivat yhteensä 111 (121) miljoonaa

euroa sisältäen poistot.

Vuonna 2024 ei ilmoitettu merkittävistä pääomamenoista uusiin

ympäristöliitännäisiin hankkeisiin.

» Katso kohdasta Konsernin rahavirtalaskelma,

Käyttöomaisuusinvestoinnit

» Katso kohdasta Konsernin tuloslaskelma, Liiketoiminnan kulut

» Katso konsernitilinpäätöksen Liitetieto 2.3 Liiketoiminnan kulut ja

liiketoiminnan muut tuotot

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	71

TAVOITTEET

E2-3

Päästöihin liittyvät tavoitteet

UPM on luonut vastuullisuustoimintaansa ohjaamaan useita tavoitteita ja

tunnuslukuja. Niihin liittyvät vastuullisuuden painopistealueet koskevat

tuotantolaitoksissa (käsitellään kohdissa Ilmasto, Vesi ja Jäte) sekä

toimitusketjussa syntyviä päästöjä. Tavoitteet tukevat UPM:n politiikassa

määriteltyä pyrkimystä hillitä, ehkäistä ja hallita pilaantumisen

aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia (UPM:n Toimintaohje). UPM ottaa

huomioon vastuullisuustavoitteissaan ulkoisilta sidosryhmiltä saadut

mielipiteet, toiveet ja näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILU- VUOSI	VERTAILU- VUODEN ARVO	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN SEURANTA 2024 (2023)
Ilmasto sis. päästöt ilmaan
Happamoittavat savukaasut (NOX/SO2) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti	2015	100 % **	-20 %	-19 % (-17 %)
Vesi
Kemiallinen hapenkulutus (COD) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti *	2008	100 % ***	-40 %	-44 % (-39 %)
Jäte
Kaatopaikalle tai poltettavaksi ilman energian talteenottoa toimitettu prosessijäte	2015	122 000 kuivatonnia	0 tonnia	97 000 (82 000) tonnia, 83 % (87 %) UPM:n prosessijätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	91% (89 %)

*Olennainen sellun- ja paperintuotannossa

**Laskutapa: 20 %:n tavoite painotetun keskiarvon vähennyksessä saavutetaan tietyissä sellu-, paperi-, vaneri-, biopolttoaine- ja sahatavaraliiketoimintojen päästöissä

vertailuvuoden ollessa 100 %

***Laskutapa: 40 %:n tavoite painotetun keskiarvon vähennyksessä saavutetaan tietyissä sellu- ja paperiliiketoimintojen päästöissä vertailuvuoden ollessa 100 %

UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan

konsernitasolla vähintään vuosittain.

Ilma-, vesi- ja maaperäpäästöille valitut tavoiteparametrit ovat

seurannalle olennaisimpia UPM:n päätuotantoalueilla. Ne arvioidaan ja

määritetään historiallisen kehityksen, tiedossa olevien

investointihankkeiden ja teknologiakehityskohteiden sekä mahdollisten

paikallisten vaikutusten perusteella. Tavoitteena on saavuttaa paremmat

tulokset kuin viranomaisten asettamissa raja-arvoissa on osoitettu

huomioiden paikalliset olosuhteet. Tavoitteiden asettamisessa

huomioidaan myös EU-ympäristömerkin kriteerit tai parhaisiin saatavilla

oleviin tekniikoihin perustuvat viitearvot, jos mahdollista.

Konsernitavoitteet eritellään liiketoiminta-alueittain ja tehtaittain.

Erittely perustuu kemiallisen hapenkulutuksen yksityiskohtaiseen

jakaumaan ja kaikkien liiketoiminta-alueiden suuntaa antavaan

tavoitteeseen koskien happamoittavia savukaasuja, tai UPM:n kaikkia

tehtaita koskevaan kaatopaikkajätteen nollatasotavoitteeseen.

UPM on valinnut kemiallisen hapenkulutuksen (COD) soveltuvimmaksi

indikaattoriksi sellun- ja paperintuotannon jätevesille. Muista yksiköissä

ei synny vesipäästöjä merkittävissä määrin. Sellu- ja paperitehtaiden

jätevedessä on orgaanisia yhdisteitä, jotka kuluttavat happea

hajoamisen yhteydessä. Vähähappisella vedellä voi olla haitallisia

vaikutuksia kasveihin ja eläimiin. Kemiallinen hapenkulutus viittaa

orgaanisten yhdisteiden täydellisessä hapettumisessa kulutettuun

happeen. UPM:n happamoittavia savukaasuja koskeva tavoite on

vähentää energiatuotannossa ja tuotantoprosesseissa syntyviä NOX- ja

SO2-päästöjä. Kemiallista hapenkulutusta (COD) ja happamoittavia

savukaasuja (SO2 ja NOX) koskevat konsernitavoitteet etenivät 

aikataulua nopeammin. Vuoden 2030 tavoite kemialliselle

hapenkulutukselle (COD) saavutettiin vuonna 2024 ja vuoden 2030

tavoite happamoittaville savukaasuille on melkein saavutettu.

» Katso kohdasta E5–3 Tavoitteet jätettä koskevat tavoitteet ja

» kohdasta G1–2 Tavoitteet hankinnan tavoitteet.

Kaatopaikka-alueisiin voi liittyä mahdollinen maaperän pilaantumisen

riski. UPM:n tavoite on, ettei vuoteen 2030 mennessä prosessijätettä

päädy kaatopaikalle. Tämä on kaikkia UPM:n liiketoiminta-alueita

koskeva absoluuttinen tavoite. » Katso kohdasta E5 Resurssien käyttö ja

kiertotalous lisätietoja jätemääristä ja jätteen käsittelystä.

UPM noudattaa EU:n REACH-asetuksen vaatimuksia kemikaalien

käytölle, ja tämä koskee etenkin huolta ja erityistä huolta aiheuttavia

aineita. Yhtiö noudattaa myös muiden toimintamaidensa vastaavaa

lainsäädäntöä. Asetetut tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täydentävät lain

vaatimuksia.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	72

MITTARIT

E2-4

Päästöt ilmaan, veteen ja maaperään

Alla olevassa taulukossa kuvataan pilaantumista aiheuttavien aineiden

määrät tuotantolaitoksilta, joissa sovellettava raja-arvo ylittyy. Kaaviossa

luetellut aineet perustuvat European Pollutant and Transfer Register -

rekisteriin (E-PRTR, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o

166/2006 liite II). Tämä tarkoittaa, että määrät koskevat vain näitä

tuotantolaitoksia ja niiden päästöjä.

UPM raportoi olennaisimmille parametreille myös kokonaismäärät

kaikkein olennaisimmiksi arvioiduista päästöistä sekä sellu- ja

paperiteollisuudelle yleiset, E-PRTR:n ulkopuolelle jäävät jäteveden

laadun parametrit.

Päästöt ilmaan (E-PRTR:n mukaisesti)

t, kg tai g	2024
Hiilimonoksidi (CO), t	6 700
Kloori ja epäorgaaniset yhdisteet (HCl), t	20
Kromi ja yhdisteet (Cr), kg	150
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), kg	80
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit), g	0,4
Pienhiukkaset (PM10)	—
Arseeni ja yhdisteet (As)	—
Kadmium ja yhdisteet (Cd)	—
Kupari ja yhdisteet (Cu)	—
Elohopea ja yhdisteet (Hg)	—
Nikkeli ja yhdisteet (Ni)	—
Lyijy ja yhdisteet (Pb)	—
Sinkki ja yhdisteet (Zn)	—
Polyklooratut bifenyylit (PCB)	—
Fluoriini ja epäorgaaniset yhdisteet (HF)	—

* Laajuus kattaa vain E-PRTR-raja-arvon ylittävät UPM:n yksiköt

Päästöt ilmaan (kokonaismäärät)

TONNIA	2024	2023
Typpioksidit (NOX)	8 700	7 800
Rikkioksidi (SO2)	780	770
Pienhiukkaset (yhteensä)	680	860
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC)	400	320

Päästöt veteen (E-PRTR:n mukaisesti*)

t, kg tai g	2024
Kloridit (Cl yhteensä), t	14 600
Sinkki ja yhdisteet (Zn), kg	6 300
Kupari ja yhdisteet (Cu), kg	1 700
Nikkeli ja yhdisteet (Ni), kg	590
Kromi ja yhdisteet (Cr), kg	110
Arseeni ja yhdisteet (As), kg	100
Lyijy ja yhdisteet (Pb), kg	80
Kadmium ja yhdisteet (Cd), kg	10
Elohopea ja yhdisteet (Hg), kg	10
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit), g	30
Typpi yhteensä	—
Fosfori yhteensä	—
Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPE)	—
Naftaleeni	—
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH)	—
Fluoridit (F yhteensä)	—
Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit	—
Bentso(ghi)peryleeni	—

* Laajuus kattaa vain ne UPM:n yksiköiden päästöt, mitkä ylittävät E-PRTR-raja-

arvot

Päästöt veteen (kokonaismäärät)

TONNIA	2024	2023
Biologinen hapenkulutus (BOD7)	5 200	5 300
Kemiallinen hapenkulutus (COD)	56 600	52 400
Orgaaninen hiili yhteensä (TOC) (COD/3)	18 900	17 500
Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (as AOX)	280	290

Päästöt maaperään

» Katso kohdan E5–5 taulukosta Sivutuotteet ja jäte lisätietoja

vaarallisesta jätteestä. Muista maaperän pilaantumista aiheuttavista

aineista ei raportoida.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	73

Mikromuovit

UPM:n tuottamien ja käyttämien mikromuovien määrää ei edelleenkään

voi laskea. Aihetta tutkitaan aktiivisesti. Tutkimus keskittyy sekä

saapuvaan materiaaliin että tahattomaan vapautumiseen. UPM osallistui

vuosina 2021–2023 Circular economy of water in industrial processes -

hankkeeseen. Sen tuloksena UPM:n Lappeenrannan tutkimuskeskus

kehitti yhteistyössä yliopistojen kanssa menetelmän metsäteollisuuden

vesissä olevien mikromuovien mittaamiseksi. Tämä menetelmä on

kuitenkin vielä puutteellinen samoin kuin muut kehitteillä olevat

standardit ja metodologiat. Testausta, kehitystä ja validointia tarvitaan

jatkossa, jotta luotettavia ja johdonmukaisia tuloksia voidaan saada.

UPM jatkaa tämän aiheen tutkimusta osallistumalla

tutkimushankkeeseen, jatkamalla omaa kehitystyötä ja tekemällä

yhteistyötä esimerkiksi ulkopuolisten laboratorioiden kanssa. Vuonna

2024 UPM osallistui ProWater -hankevalmisteluihin, joka alkaa

mahdollisesti vuonna 2025, mikäli hanke hyväksytään.

Muutokset ajan mittaan

UPM on tunnistanut COD:n olennaisimmaksi parametriksi jäteveden

laadulle sekä happamoittavat savukaasut (NOX and SO2)

olennaisimmaksi parametriksi päästöille ilmaan. Kummallekin

parametrille on asetettu tavoitteet vuodelle 2030 vertailuvuosien ollessa

2008 ja 2015 tässä järjestyksessä. Tuloksia seurataan konsernitasolla.

» Katso kohdasta E2–2 Toimenpiteet lisätietoja olennaisten parametrien

seurannasta.

	Laskentaperiaatteet

Päästöt ilmaan

UPM raportoi ilmapäästöjen kokonaismäärät NOX-, SO2- ja

pienhiukkasmääränä olennaisina tulosindikaattoreina. Määrät lasketaan

tehdastasolla näytteenotolla tai jatkuvalla seurannalla saatujen tietojen

perusteella. Nämä indikaattorit sisältävät päästöt, jotka ovat peräisin

UPM:n omista voimalaitoksista sekä yhteisvoimalaitoksissa tuotetun

energian osuudesta. Ulkoiset voimalaitokset tai kattilat lasketaan

mukaan lämmöntuotannossa. Energiaan liittyvien ilmapäästöjen lisäksi

UPM raportoi UPM Raflatacin, UPM Biofuelsin ja UPM Plywoodin

tuotantoon liittyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC)

päästöt. Ne lasketaan päästökertoimien ja/tai massabalanssimetodien

avulla.

UPM raportoi myös ESRS 2–4 -vaatimusten mukaisesti yhdistetyt

päästöt, joihin sisältyy vain raja-arvot ylittävät tuotantolaitokset. Raja-

arvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o

166/2006 liitteeseen II (E-PRTR). EU:n ulkopuolisille tuotantolaitoksille

sovelletaan samaa raportointiperiaatetta, mutta vain mitatuille

päästöparametreille. Kukin UPM:n tuotantolaitos lisää itseään koskevat

tiedot yhteiseen tietokantaan, jossa tiedot tarkastetaan ja yhdistetään.

Päästöt veteen

UPM raportoi sellu- ja paperitehtaiden COD-, BOD- ja AOX-

kokonaismäärät ensisijaisina tulosindikaattoreina. Määrät lasketaan

tehdastasolla näytteenoton tai jatkuvalla seurannalla saatujen tietojen

perusteella. Jos jätevesi käsitellään kunnallisella tai ulkoisella

puhdistamolla, kokonaismääriin sisältyvät arvot vastaavat määrää

ennen käsittelyä. Näitä tehtaita ei oteta huomioon tuoteyksikön

keskiarvojen laskennassa. Jos mittauksilla on eri laajuuksia, tietoja

muunnetaan: BOD7 ja BOD5 (oikaisut päivien määrän mukaan, joko 5

tai 7), COD ja TOC (TOC COD/3-lukuna ESRS E2-4 -vaatimusten

mukaisesti). 

UPM raportoi myös ESRS 2–4 -vaatimusten mukaisesti yhdistetyt

päästöt, joihin sisältyy vain raja-arvot ylittävät tuotantolaitokset. Raja-

arvot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o

166/2006 liitteeseen II (E-PRTR). EU:n ulkopuolisille tuotantolaitoksille

sovelletaan samaa raportointiperiaatetta, mutta vain mitatuille

päästöparametreille. Kukin UPM:n tuotantolaitos lisää itseään koskevat

tiedot yhteiseen tietokantaan, jossa tiedot tarkastetaan ja yhdistetään.

Päästöt raportoidaan paikallisille viranomaisille ympäristölupien

mukaisesti. UPM:n sellu- ja paperitehtailla Euroopassa, Kiinassa ja

Uruguayssa olennaiset päästöt on vahvistettu ja raportoitu EU:n

ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) mukaisesti,

EMAS-akkretoitujen tarkastajien toimesta.

E2-5

Huolta ja erityistä huolta aiheuttavat

aineet

UPM:n tuotteita tai pääraaka-aineita ei luokitella huolta tai erityistä

huolta aiheuttaviksi aineiksi. Joissain tapauksissa huolta aiheuttavia

aineita voi olla tuotannossa, tehtaiden kunnossapidossa tai

laboratorioissa reagensseina käytettyjen kemikaalien komponentteina

tai epäpuhtauksina. Tuotannossa käytettävät aineet reagoivat

valmistusprosessissa eivätkä ole sellaisinaan läsnä lopputuotteissa.

Tämä johtuu siitä, että UPM:n tuotteet ovat tyypillisesti kiinteitä

materiaaleja, esimerkiksi paperia tai vaneria. UPM:n tuotteissa voi

kuitenkin olla epäpuhtauksina pieniä määriä huolta aiheuttavia aineita.

Pieniä määriä voi myös vapautua tuotantolaitoksilta päästöjä veteen tai

ilmaan. Kaikista UPM:n tuotantolaitoksilta vapautuvien huolta

aiheuttavien aineiden määristä ei tässä vaiheessa ole mittauksiin

perustuvaa tietoa.

Vuonna 2024 UPM kehitti raportointimenetelmän koskien ostettujen

tuotantokemikaalien sisältämistä huolta aiheuttavista aineista. Huolta

aiheuttavat aineet sisältävät myös erityistä huolta aiheuttavat aineet.

Kuten huolta aiheuttavat aineet, niin myös erityistä huolta aiheuttavat

aineet erilaisissa kemikaaleissa reagoivat kemiallisesti tuotannon

aikana. Erityistä huolta aiheuttavia aineita on löydetty pääasiassa

biosideistä, pigmenteistä ja hartseista. Raportointia kehitetään edelleen

tulevina vuosina.

Kaikki UPM:n sellutehtaat ja eurooppalaiset paperitehtaat

noudattavat soveltuvin osin EU-ympäristömerkin kriteereitä. Esimerkiksi

graafisten papereiden kriteeri asettaa tiukat vaatimukset kemikaalien

käytölle.

» Katso kohdasta E2–1 Politiikat lisätietoja UPM:n politiikoista, jotka

koskevat huolta aiheuttavien aineiden käyttöä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	74

Huolta ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

TONNIA PER KEMIKAALIRYHMÄ	2024
Valkaisukemikaalit	5 000
Biosidit	900
Liimat	100
Kovettimet	100
PVA	100
Hartsit	100
Pesukemikaalit	100
Veden ja lietteiden käsittelyaineet	100
Muut prosessikemikaalit *	100
Yhteensä	6 700

*sisältää esimerkiksi pigmenttejä, silikoneja ja maaleja

Erityistä huolta aiheuttavat aineet

TONNIA	2024
Biosidit	30
Pigmentit	10
Hartsit	10
Muut prosessikemikaalit*	10
Yhteensä	60

* sisältää esimerkiksi liimoja, silikoneja, kovettimia ja pesukemikaaleja

	Laskentaperiaatteet

Tiedot useimpien UPM:n tuotantolaitosten käyttämien kemikaalien

sisältämistä huolta aiheuttavista aineista on saatavilla UPM:n

globaalista kemikaalitietokannasta. Vain muutamalla tuotantolaitoksella

raportointi perustuu omiin erillisiin tietokantoihin. UPM:n raportointi

perustuu hankittuihin tuotannon kemikaalimääriin. Huolta aiheuttavien

aineiden osuus ostetuissa kemikaaleissa ilmoitetaan yleensä

määrävälinä perustuen kemikaalitoimittajien toimittamiin

käyttöturvallisuustietoihin. UPM käyttää laskennassa tämän määrävälin

ylärajaa, ja tietyn huolta aiheuttavan aineen osuus kemikaalissa

ilmoitetaan hankittujen kemikaalien määrällä. Tiedot yhdistetään

konsernitasolla.

Vuoden 2024 raportoidut tiedot perustuvat vähintään kolmen

ensimmäisen kvartaalin tietojen pohjalta tehtyyn arviointiin. Tämä johtuu

tiedonkeruun ja laskennan tämänhetkisestä monimutkaisuudesta. UPM

Raflatacin tiedot on arvioitu sen seitsemän tuotantolaitoksen tietojen

pohjalta. UPM Raflatacilla on yhteensä 12 tuotantolaitosta.

E2-6

Pilaantumiseen liittyvien olennaisten

riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut

taloudelliset vaikutukset

Vuonna 2024 UPM:n toiminnoissa ei tapahtunut merkittäviä

poikkeamia, eikä merkittäviä varauksia ole tehty. Erillisiä kuluja tai

käyttöpääomamenoja ei myöskään syntynyt johtuen merkittävistä

poikkeamista tai varauksista.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	75

Vesivarat ja merten luonnonvarat (ESRS E3)

Vedellä on keskeinen merkitys UPM:n toiminnoissa, vastuullisesta metsänhoidosta aina logistiikkaan

ja tuotantoon. Vesi on myös tärkeä uusiutuvan energian lähde.

Jäteveden määrän vähennys UPM:n keskimääräistä tuotetta kohti			Keskimääräinen veden kiertoaste suhteessa makean veden ottoon			UPM:n vesi-intensiiviset toiminnot ovat alueilla, joilla on riittävät vesivarat
-16 %			20x
Verrattuna vuoteen 2008 (vuoden 2030 tavoite: -30 %)			Arvioitu sellu- ja paperituotannon kiertoaste

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	76

POLITIIKAT

E3-1

UPM:n Toimintaohje painottaa kunnioitusta ihmisiä, ympäristöä ja

eettisiä liiketoimintatapoja kohtaan. Sitoumus minimoida

ympäristövaikutuksia on osa Toimintaohjetta. Toimintaohjetta täydentää

UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa aihetta käsitellään

yksityiskohtaisemmin. UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille

osapuolille asetetaan vähimmäisvaatimukset koko arvoketjulle. » Katso

kohdasta G1–1 Politiikat lisätietoja näistä politiikkadokumenteista.

Lisäksi tiettyjä asioita käsitellään seuraavissa politiikkadokumenteissa

ja ohjelmissa:

• UPM:n Clean Run -standardi » Katso E2–1 Politiikat

• UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa käsitellään veden hallintaa omassa

osiossaan. Vedenkäyttöä ja jäteveden kuormitusta tulee minimoida

UPM:n tuotantolaitoksissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä

vesistöalueilla, joilla makean veden riittävyys on vähäinen tai sen

ennustetaan vähenevän, tai joilla veden laadun on arvioitu olevan

heikko. Uusia vesi-intensiivisiä tuotantolaitoksia ei saa sijoittaa alueille,

joilla on suuri vesiriski ilman, että tarvittavat toimenpiteet riskien

vähentämiseksi on tehty ja tulevaisuuden vesiriskiskenaariot sekä

ympäröivän yhteiskunnan ja luonnon tarpeet on otettu huomioon. Lisäksi

UPM:n liiketoimintojen odotetaan kehittävän prosessejaan

resurssitehokkuuden optimoimiseksi hyödyntäen parhaita saatavilla

olevia tekniikoita. » Katso kohdasta E2–1 Politiikat lisätietoja vesien

pilaantumisen ehkäisemisestä ja vähentämisestä.

UPM huomioi metsänhoidon vaikutukset vesistöihin. Yhtiö pyrkii

kestävän metsänhoidon käytännöillään minimoimaan negatiiviset

vaikutuksensa ja tukemaan metsien roolia osana veden kiertoa. 

Vastuullisuussitoumuksessa otetaan huomioon myös UPM:n

lähestymistapa vastuulliseen tuotesuunnitteluun, elinkaariajatteluun ja

elinkaariarviointiin koskien veteen liittyviä asioita. » Katso lisätietoja

kohdasta E5-2 Kestävän tuotesuunnittelun konsepti.

YK:n Global Compact CEO Water Mandate -aloitteen

allekirjoittajana UPM noudattaa vastuullisen vedenkäytön periaatteita.

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma edistää toimitusketjun

vaatimustenmukaisuutta ja vähentää riskejä. Resurssitehokkuutta

pidetään yhtenä olennaisena ympäristötekijänä. UPM hankkii useita

hyödykkeitä, joiden tuottamiseen vaaditaan paljon materiaaleja,

energiaa tai vettä. UPM:n hankinta-asiantuntijoiden tulee tunnistaa

omien hankintakategorioidensa osalta tällaiset ympäristötekijät ja

otettava ne huomioon omissa strategioissaan ja toimittajahallinnassaan.

» Katso kohdasta G1–2 Toimitusketjun vastuullisuusohjelma lisätietoja

tästä aiheesta.

UPM ei käytä merien luonnonvaroja. Yhteydet meriin liittyvät

puhdistetun jäteveden johtamiseen mereen UPM:n kahdelta rannikolla

sijaitsevalta tuotantolaitokselta sekä raaka-aineiden ja tuotteiden

merikuljetukseen. Lisäksi toiminnoistamme peräisin oleva puhdistettu

jätevesi johdetaan jokiin ja järviin ja päätyy lopulta meriin. UPM on

arvioinut kaikki nämä vaikutukset, mutta ei katso niillä olevan olennaista

negatiivista vaikutusta tai niiden aiheuttavan merkittävää riskiä.

TOIMENPITEET

E3-2

UPM on määritellyt seuraavat vettä koskevat painopistealueet ja

konsernitavoitteet perustuen olennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin

teemoihin:

• Vesi (jäteveden määrää koskeva tavoite)

• Vastuullinen hankinta (hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat

sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen toimittajille ja kolmansille

osapuolille) » Katso G1–2 Vastuullinen hankinta

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille olennaisille jatkuvan parantamisen alueille. Alla on kuvattu

toteutetut, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset toimenpiteet.

UPM:n Clean Run -standardi

» Katso kohdasta E2–2 Clean Run -standardi kuvaus UPM:n keinoista

ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi.

Vedenkäytön hallinta

Keskeiset toimenpiteet

Kaikista UPM:n toiminnoista sellu- ja paperituotanto vaatii eniten vettä.

Sellu- ja paperitehtaiden käyttämä vesi otetaan joista, järvistä ja

pohjavesistä. Vettä käytetään laimennukseen tuotannossa,

kuljetuskeinona sekä jäähdytykseen energiantuotannossa. Jäähdytysvesi

ei likaannu, ja sen voi palauttaa suoraan vesistöön tai käyttää

tuotannossa. Tuotannossa käytetty vesi kierrätetään prosesseissa

uudelleen, ja vain pieni osa poistuu jätevetenä ja korvataan puhtaalla

vedellä. Kaikki jätevesi käsitellään sekä mekaanisesti että biologisesti

puhdistamoilla ennen vesistöön palauttamista. » Katso kohdasta E2–2

Vesipäästöjen vähentäminen lisätietoja jäteveden puhdistamisesta.

Konsernin tavoite veden käytön vähentämisestä (prosessijäteveden

määrä valittuna indikaattorina) keskittyy UPM:n sellu- ja paperitehtaisiin.

Kullakin sellu- ja paperitehtaalla on suunnitelma veden

vähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Myös

muut UPM:n liiketoiminnot vähentävät vedenkäyttöään erillisillä

toimenpiteillä.

Vuonna 2024 prosessijäteveden määrä paperitonnia kohti väheni 5

% edellisvuoteen verrattuna. Tämä vähennys ei kompensoi vuoden

2023 voimakasta 23 % kasvua verrattuna vuoteen 2022, joka johtui

tilapäisestä markkinatilanteesta johtuvista paperitehtaiden alasajoista.

Tämä tarkoittaa, että jäteveden määrä on edelleen 4 % korkeampi

tavoitteen vertailuvuoteen 2008 verrattuna. Jäteveden määrä sellutonnia

kohti väheni 12 % edellisvuoteen verrattuna ja 35 % tavoitteen

vertailuvuoteen 2008 verrattuna. » Katso kohdasta E2–3 Tavoitteet

konsernin seuranta tavoitteen saavuttamiseksi.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	77

Vuoden 2024 toimenpiteet 

• UPM Santanan taimitarha Uruguayssa paransi

vedenkierrätysjärjestelmäänsä. Kastelu- ja sadevesijärjestelmän

keräys- ja talteenottokapasiteettia lisättiin ja lietteen käsittelyä

parannettiin.

• UPM Changshun paperitehdas Kiinassa investoi jätevesien

kierrätykseen ja hyödyntämiseen jäähdytysvetenä voimalaitoksella,

mikä johti 0,3m3 alhaisempaan vedenkulutukseen per tuotettu

paperitonni.

• UPM Jämsänkosken paperitehdas onnistui vähentämään makean

veden käyttöä 20 litraa per sekunti ottamalla käyttöön erillisen

suodatusprosessin erittäin kirkkaille suodoksille.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa kehitystyötä ja tekee toimenpiteitä saavuttaakseen

vuodelle 2030 asetetut tavoitteet.

• UPM Jämsänkosken paperitehtaan jäteveden selkeytysallas

uudistetaan vuonna 2025. Uudistus on keskeinen

jätevesipuhdistusprosessin tehokkuuden ja vaikuttavuuden

kehittämiseksi.

• UPM San Franciscon taimitarhalla Uruguayssa

vedenkierrätysjärjestelmän parannukset toteutetaan vuonna 2025.

Vesiriskien arviointi

Keskeiset toimenpiteet

UPM on arvioinut vesiriskejä WWF:n Water Risk Filter -työkalulla.

Arvioinnin perusteella yksikään UPM:n tehdas ei sijaitse alueilla, joissa

on korkea fyysisen vesiriski, vaan ne sijaitsevat alueilla, joilla riski on

matalalla tai keskisuurella tasolla.

Työkalu mahdollistaa myös ennusteet ilmastonmuutokseen liittyvistä

vesiriskeistä vuosille 2030 ja 2050. Skenaariot osoittavat, että UPM:n

tehtaat sijaitsevat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pääasiallisesti

matalan tai keskisuuren vesiriskin alueilla. Kiinassa Shanghain lähellä

sijaitsevan UPM Changshun paperitehtaan vesimuodostuman riskin

odotetaan kasvavan eniten vuoteen 2050 mennessä. Tehdas on

kuitenkin tehostanut vedenkäyttöään merkittävästi viime vuosina, ja

prosessijäteveden määrä on viimeisien viiden vuoden aikana vähentynyt

15 %. Jäteveden talteenottoa ja uudelleenkäyttöä on parannettu.

» Katso ESRS 2 IRO-1 Olennaisuusarviointi lisätietoja vesiriskin

arvioinnista.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• UPM:n tuotantolaitosten vesiriski arvioidaan vuosittain WWF:n

Water Risk Filter -työkalulla (versio 1.0). Tulokset löytyvät tästä

kappaleesta.

• UPM on Science Based Targets Networkin (SBTN) Corporate

Engagement Programme -ohjelmassa kehittänyt menetelmiä,

työkaluja ja ohjeistusta, joilla voi asettaa tieteeseen perustuvia

tavoitteita luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja

edistämiseksi. Myös makeaan veteen liittyvät, luonnon

monimuotoisuuteen kohdistuvat paineet arvioitiin pilottivaiheessa

käytössä olevilla menetelmillä.

Suunnitellut toimenpiteet

• Vesiriskien arviointi WWF:n Water Risk Filter -työkalun uudella 2.0

versiolla, joka julkaistiin lokakuussa 2024, sekä vesiriskien arviointi

vaihtoehtoisella työkalulla vuonna 2025.

• Mukanaolo Science Based Targets Networkin (SBTN) Corporate

Engagement Programme -ohjelmassa jatkuu vuonna 2025 (katso

vuoden 2024 toimenpiteet).

Resurssit

Vedenkäytön hallintaan liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n toimintaa

koskeviin toimintakuluihin, investointeihin ja resurssisuunnitteluun.

Jäteveden puhdistukseen liittyvät kulut on kuvattu » kohdassa E2–2

Resurssit.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	78

TAVOITTEET

E3-3

Veteen liittyvät tavoitteet 

Vastuullisuustoimiensa johtamiseksi UPM on asettanut useita

vastuullisuuteen liittyviä painopistealueita, tavoitteita ja mittareita

tuotantoon ja toimitusketjuun liittyen. Tavoitteet tukevat UPM:n

politiikassa määritettyä tavoitetta minimoida veden käyttö kaikilla

UPM:n tuotantolaitoksilla (UPM:n vastuullisuussitoumus) sekä esimerkiksi

toimittajien tehokasta vedenkäyttöä (UPM:n Toimintaohje toimittajille ja

kolmansille osapuolille). UPM ottaa huomioon vastuullisuustavoitteissaan

ulkoisilta sidosryhmiltä saadut mielipiteet, toiveet ja näkökulmat osana

jatkuvaa vuoropuhelua.

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILU- VUOSI	VERTAILU- VUODEN ARVO	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN SEURANTA 2024 (2023)
Vesi
Jäteveden määrä keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti *	2008	100 % **	-30 %	-16 % (-7 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	91 % (89 %)

*Olennaista sellun- ja paperintuotannossa

**Laskutapa: 30 %:n tavoite painotetun keskiarvon vähennyksessä saavutetaan tietyissä sellu- ja paperiliiketoiminnan päästöissä vertailuvuoden ollessa 100 %.

UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteita seurataan ja ne raportoidaan

konsernitasolla vähintään vuosittain.

Vedenkäytön hallinnalle valittu tavoiteparametri on jäteveden määrä

UPM:n sellu- ja paperitehtailla, sillä ne kuluttavat eniten vettä. Tavoite

on arvioitu ja määritelty historiallisen kehityksen, tiedossa olevien

investointihankkeiden ja teknologisten kehityskohteiden sekä

mahdollisten paikallisten vaikutusten perusteella. Tavoitteena on

saavuttaa paremmat tulokset kuin viranomaisten asettamissa raja-

arvoissa ja ottaa paikalliset olosuhteet huomioon. Tavoitteissa on otettu

huomioon myös EU-ympäristömerkin kriteerit ja parhaisiin käytössä

oleviin tekniikoihin perustuvat viitearvot. Konsernitavoitteet allokoidaan

liiketoiminta-alueille ja tuotantolaitoksille.

Jäteveden määrää koskeva konsernitavoite ei ole edennyt

suunnitellusti sitten vuoden 2022, mutta vuosi 2024 osoitti hyvää

kehitystä sellu- ja paperituotannossa. » Katso kohdasta E3-2

Vedenkäytön hallinta, toimenpiteet

» Katso kohdasta G1–2 Vastuullinen hankinta hankintaa koskeva

tavoite.

UPM:n tuotantolaitokset sijaitsevat matalan tai keskisuuren vesiriskin

vesimuodostumissa. Skenaarioissa vuodelle 2050 UPM Changshun

paperitehdas Kiinassa on tästä poikkeus. » Katso E3–2 Vesiriskien

arviointi.

Kaikkien sellu- ja paperitehtaiden jäteveden määrä ja laatu sisältyvät

UPM:n konsernitavoitteisiin. UPM Changshun tehtaalla tehdään

jatkuvasti toimenpiteitä vedenkäytön ja jäteveden määrän

vähentämiseksi tavoitteena minimoida mahdolliset pitkän aikavälin

riskit.

UPM:n tavoitteet eivät sisällä merten luonnonvarojen hallintaan

liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sillä ne eivät ole UPM:n

tapauksessa olennaisia. » Katso kohdan E3–1 Politiikat viimeinen

kappale.

Tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täydentävät lain vaatimuksia.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	79

MITTARIT

E3-4

Vedenkäyttö

Vedenotto sekä veden palauttaminen ja kulutus

m3	2024	2023
Vedenotto
Pintavedet	391 000 000	378 000 000
Pohjavedet	12 000 000	13 000 000
Kunnallinen vesi	4 000 000	4 000 000
Vedenotto yhteensä	407 000 000	395 000 000
Vesipäästöt
Käsitelty jätevesi	198 000 000	197 000 000
Jäähdytysvesi	184 000 000	173 000 000
Vesipäästöt yhteensä	382 000 000	370 000 000
Vedenkulutus
Vedenkulutus yhteensä	25 000 000	25 000 000
Vedenkulutus vesiriskin alueilla yhteensä	0	0

Vesi-intensiteetti

m3/MILJ. EUROA	2024	2023
Veden kokonaiskulutus omissa toiminnoissa (m3) nettoliikevaihtoon suhteutettuna	2 430	2 430

Liikevaihto vastaa konsernin tilinpäätöksessä ilmoitettua

kokonaisliikevaihtoa. » Lue lisää laskentaperiaatteista

konsernitilinpäätöksen liitteestä 2.2. Liikevaihto.

Veden uudelleenkäyttö

UPM:n toiminnoista sellun- ja paperintuotanto vaatii eniten vettä. Vain

noin 5 % tuotannossa käytetystä vedestä on katettu ottamalla makeaa

vettä. Tämä vesi kierrätetään sisäisissä prosesseissa lukuisia kertoja.

Toisin sanottuna ISO 59020 -liitteen A mukainen keskimääräinen veden

uudelleenkäytön ja kierrätyksen suhde R(WRR) on 20. Kiertoaste

suhteessa vedenottoon vastaa arviolta 8 miljardia kierrätettyä ja

uudelleenkäytettyä kuutiota vettä. 

Veden varastointi

Veden varastointi ei ole olennaista UPM:lle.

Veden laatu ja määrä vesimuodostumissa

Viranomaiset ottavat huomioon veden laadun ja määrän lupia

koskevissa raja-arvoissa. UPM seuraa veden laatua ja määrää

vesimuodostumissa kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

	Laskentaperiaatteet

Vedenkulutus

Kukin relevantti tuotantolaitos lisää vedenottoa ja vesipäästöjä koskevat

tiedot yhteiseen tietokantaan, jossa tiedot tarkastetaan ja yhdistetään.

Jos otetun veden ja jäähdytysveden määriä ei ole mitattu, ne

arvioidaan. Arvioinnit perustuvat esimerkiksi vesipumppujen ja

tuotannon käyttötunteihin. Jäteveden määrä mitataan aina. Kulutus

lasketaan otetun veden ja vesipäästöjen erotuksena. Veden tulo- ja

ulosvirtaus ilmoitetaan paikallisille viranomaisille paikkakohtaisten

lupien mukaisesti. EMAS-akkreditoidut auditoijat varmentavat ja

raportoivat UPM:n Euroopassa, Kiinassa ja Uruguayssa sijaitsevien

sellu- ja paperitehtaiden tiedot EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja

auditointijärjestelmän (EMAS) mukaisesti.

Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi

Kierrätetyn veden määrää ei ole varsinaisesti mitattu. Sisäisesti

prosesseissa uudelleen kierrätetyn veden määrä lasketaan arvioimalla,

kuinka paljon vettä tarvittaisiin kussakin prosessin vaiheessa, jos käyttö

olisi täysin lineaarista. Vedenkäytön tehokkuutta seurataan erillisillä

vedenkäytön mittareilla.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	80

Luonnon monimuotoisuus ja

ekosysteemit (ESRS E4)

Kaikki luontoa muuttavat toimenpiteet vaikuttavat paikallisten kasvi- ja eläinlajien elinolosuhteisiin. UPM pyrkii

minimoimaan haitallisia vaikutuksia sekä ylläpitämään tai parantamaan luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa luonnon monimuotoisuutta mittaavien indikaattorien perusteella kehitys on ollut pääosin positiivista.			Sertifioidun kuidun osuus			Esteettömien virtavesien pituus
			88,5 %			287 km
			(vuoden 2030 tavoite: 100 %)			(vuoden 2030 tavoite: 500 km)

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	81

SIIRTYMÄSUUNNITELMA

E4-1

Resilienssin arvioiminen

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien ja elinympäristöjen

runsautta ja vaihtelua. YK:n mukaan luonnon monimuotoisuus heikkenee

kaikkialla maailmassa jatkuvista ponnisteluista huolimatta. Luonnon

monimuotoisuuden ennustetaan heikkenevän, mikäli hillitsemistoimiin ei

ryhdytä.

Luonnon monimuotoisuudella on merkittävä vaikutus UPM:n

liiketoimintaan. Sen edistäminen luo mahdollisuuksia ja vähentää

riskejä. UPM:n toiminta on läheisesti kytköksissä luonnon

monimuotoisuuteen, ja UPM:n puunhankinnalla ja maankäytöllä voi olla

merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia

pyritään välttämään esimerkiksi käyttämällä sertifioitua puuta.

UPM on riippuvainen puusta tuotannon pääraaka-aineena. Luonnon

monimuotoisuuden heikkenemisellä voi olla merkittäviä negatiivisia

vaikutuksia puun saatavuuteen ja hyväksyttävyyteen raaka-aineena

lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Myös UPM:n vesivoima- ja

tuotantolaitokset voivat vaikuttaa olennaisesti luonnon

monimuotoisuuteen. Tuotantolaitosten ympäristössä parannetaan

paikallisten eläin- ja kasvilajien elinoloja vähentämällä ilma- ja

vesipäästöjä sekä poistamalla esteitä virtavesistä.

Vaikutus liiketoimintamalliin ja strategiaan

Luonnon monimuotoisuus on olennaisen tärkeää metsien terveen kasvun

ylläpitämiseksi ja se auttaa ekosysteemejä sopeutumaan muuttuvaan

ilmastoon. UPM ylläpitää ja parantaa järjestelmällisesti metsiensä sekä

istuttamattomien ja suojeltujen alueidensa monimuotoisuutta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi tärkeimmistä keinoista luonnon

monimuotoisuuden turvaamiseksi.

UPM:n globaalissa Forest Action -metsävastuullisuusohjelmassa

yhdistyvät luonnon monimuotoisuutta, ilmastoa, vettä, maaperää ja

sosiaalisia vaikutuksia koskevat toimenpiteet, joilla varmistetaan

positiivinen nettovaikutus luonnon monimuotoisuuteen UPM:n omissa

metsissä ja maa-alueilla. Ohjelma tukee luonnon monimuotoisuuden

suojelemista ja edistämistä myös toimitusketjussa, yhdessä UPM:n

toimitusketjun vastuullisuusohjelman kanssa.

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on tunnistettu yhdeksi

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelman keskeisistä päämääristä. Sitä

edistetään etenkin hankintakategorioissa, joissa hyödykkeet ovat

peräisin metsistä, puuviljelmiltä tai maanviljelystä.

Osana vastuullisuuden johtamista UPM on asettanut useita

painopistealueita, mukaan lukien metsät, luonnon monimuotoisuus,

ilmasto, vesi ja vastuullinen hankinta. Tavoitteet ja avaintunnusluvut on

asetettu vuodelle 2030, tai ne ovat jatkuvia tavoitteita. Ne arvioidaan

joka vuosi tehtävän olennaisuusarvioinnin perusteella.

UPM:n tekemillä toimenpiteillä minimoidaan riskejä ja negatiivisia

vaikutuksia, joita luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä voi olla

puuraaka-aineen saatavuuteen ja hyväksyttävyyteen UPM:n tuotteissa,

kuten sellussa, paperissa, puutavarassa, biopolttoaineissa ja

biokemikaaleissa.

Sidosryhmäyhteistyö

UPM tunnistaa vuoropuhelun ja avointen viestintäkanavien tärkeyden.

Tämä koskee yhtä lailla sisäisiä kuin ulkoisia sidosryhmiä riippumatta

siitä, vaikuttaako yhtiön toiminta heihin. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään

esimerkiksi FSC- ja PEFC-sertifiointivaatimusten mukaisissa

metsänhoitokäytännöissä sekä osallistumalla asiaankuuluvien

verkostojen ja organisaatioiden toimintaan. Näistä esimerkkinä Science

Based Targets Networkin Corporate Engagement Programme ja Initial

Target Validation Group, joissa yhtiö oli mukana vuosina 2023-2024.

VAIKUTUKSET, RISKIT JA

MAHDOLLISUUDET

SBM-3

Yleistä

VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET	KUVAUS
Positiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden nettopositiivisen vaikutuksen varmistaminen ja edistäminen UPM:n metsänhoitotoimenpiteillä	UPM:n globaali Forest Action - metsävastuullisuusohjelmassa yhdistyvät luonnon monimuotoisuutta, ilmastoa, vettä, maaperää ja sosiaalisia vaikutuksia koskevat toimenpiteet, joilla varmistetaan positiivinen nettovaikutus luonnon monimuotoisuuteen UPM:n omissa metsissä ja maa- alueilla sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu toimitusketjussa.
Negatiivinen vaikutus: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen UPM:n moniportaisessa toimitusketjussa	UPM:n toiminnot ovat laajasti yhteydessä luonnon monimuotoisuuteen, ja UPM:n puunhankinnalla ja maankäytöllä voi mahdollisesti olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Negatiivisia vaikutuksia ehkäistään esimerkiksi käyttämällä sertifioitua puuta.
Riski: Riippuvuus puusta tuotannon ensisijaisena raaka-aineena	Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä voi olla merkittäviä haittavaikutuksia puun saatavuudelle ja hyväksyttävyydelle raaka-aineena. Puuta tarvitaan UPM:n tuotteiden kuten sellun, paperin, sahatavaran ja biokemikaalien valmistamiseen.
Mahdollisuus: Luonnon monimuotoisuudella varmistetaan metsien terve kasvu	Luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja edistäminen on elintärkeää metsien terveelle kasvulle ja metsien ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

» Katso hallituksen toimintakertomuksen kohta "Riskit" ja sen kappale

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	82

Tunnistetut luonnon monimuotoisuuteen

negatiivisesti vaikuttavat toimenpiteet

UPM on tunnistanut seuraavat toiminnot ja alueet, joilla voi mahdollisia

olennaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen:

• UPM:n metsänhoito Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä UPM:n

maankäyttö Uruguayssa

• UPM:n vesivoimalaitokset sekä padot ja muut esteet Suomen

virtavesissä

• UPM:n sellu- ja paperitehtaiden vesi- ja ilmapäästöt

• Tietyt hankintakategoriat on tunnistettu erityisen olennaisiksi luonnon

monimuotoisuudelle, joissa hyödykkeet ovat peräisin metsistä,

puuviljelmiltä tai maanviljelystä saatavista luonnonvaroista

Tähän mennessä UPM ei ole tunnistanut olennaisia negatiivisia

vaikutuksia liittyen maaperän heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai

maaperän tiivistymiseen. UPM:n toimenpiteillä varmistetaan, että

herkimmät ympäristöt suojellaan eikä metsien tila heikkene laajemmassa

mittakaavassa.

UPM:n metsänhoidolla ja maankäytöllä voi olla vaikutusta

uhanalaisiin lajeihin. Negatiivisia vaikutuksia minimoidaan useilla

toimenpiteillä, omilla ja yhteistyöhankkeilla, sekä aiheeseen liittyvällä

tutkimuksella.

» Katso kohta E4–3 Toimenpiteet

POLITIIKAT

E4-2

UPM:n Toimintaohje painottaa, että yhtiö kunnioittaa ihmisiä,

ympäristöä ja eettisiä liiketoimintatapoja mukaan lukien sitoutuminen

luonnon monimuotoisuuteen. UPM:n vastuullisuussitoumus täydentää

Toimintaohjetta ja käsittelee luonnon monimuotoisuuteen liittyviä aiheita

yksityiskohtaisemmin. UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille

osapuolille asettaa vähimmäisvaatimukset toimitusketjulle. » Katso

kohdasta G1–1 Politiikat lisätietoja näistä politiikkadokumenteista

Lisäksi tiettyjä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä aiheita käsitellään

seuraavissa politiikkadokumenteissa ja ohjelmissa:

• UPM:n vaatimukset puun toimittajille » Katso E5–1 Politiikat

• UPM:n vaatimukset sellun toimittajille » Katso E5–1 Politiikat

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma

» Katso G1–2 Vastuullinen hankinta

• UPM Forest Action -metsävastuullisuusohjelma

» Katso E4–3 Toimenpiteet

Luonnon monimuotoisuutta olennaisesti heikentävät tekijät kuvataan

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa. Yhtiö on sitoutunut hillitsemään

ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Se on sitoutunut myös

kestävään metsänhoitoon ja estämään metsäkatoa, sekä eliminoimaan

haitallisia vieraslajeja toimintaympäristöstään. Lisäksi yhtiö on sitoutunut

vähentämään ilma- ja vesipäästöjään sekä välttämään maaperään

kohdistuvat päästöt.

Vastuullisuussitoumuksessa kuvataan myös UPM:n toiminnan

vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Ne koskevat metsänhoitoa,

maankäyttöä, virtavesien patoja ja tuotantolaitoksia.

Eläinten ja kasvien elinolosuhteiden ja luonnon monimuotoisuuden

väliset riippuvuudet otetaan huomioon. Luonnon monimuotoisuutta

koskevat riskit ja mahdollisuudet arvioidaan ja dokumentoidaan osana

UPM:n riskienhallintaprosessia, joka painottaa luonnon

monimuotoisuuden tärkeyttä terveiden metsien kasvun ylläpitäjänä.

Puun ja kuidun hankinnassa hyödynnetään metsäsertifiointia luonnon

monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten hallitsemiseksi. Vastaavaa

toimitusketjusertifiointia käytetään varmistamaan materiaalien jäljitettävyys.

Kaikki UPM:n omistamat metsät ja puuviljelmät on sertifioitu tai niissä

on sertifiointi meneillään, mikäli kyseessä on uusi kohde. UPM tuntee

sen tuotteissa käytetyn puun ja kuidun alkuperän, sillä niiden alkuperä

on varmennettu riippumattoman kolmannen osapuolen FSC® (FSC

N003385 )- ja PEFC™(PEFC/02-44-41) -sertifioinneilla. 

UPM tunnistaa vastuullisen maanomistuksen tärkeyden ja kunnioittaa

maaoikeuksiin liittyviä asioita. UPM:llä on nollatoleranssi maakaappauksia

kohtaan, ja yhtiö ylläpitää kunnioittavia ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä

suhteita paikallisyhteisöihin, joihin sen toiminta vaikuttaa.

UPM:n metsäyksiköt ja puunhankintayksiköt edistävät luonnon

monimuotoisuutta osana UPM:n maailmanlaajuista Forest Action -

metsävastuullisuusohjelmaa. Tämä koskee UPM:n omistamia,

vuokraamia ja hallinnoimia metsiä ja maa-alueita. Luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkät alueet tunnistetaan ja

monimuotoisuutta ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet integroidaan

tarvittaessa UPM:n päivittäisiin toimintoihin sekä ylimmän johdon

päätöksentekoon. Luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä

toimenpiteitä kehitettäessä ja toteutettaessa on tärkeää ymmärtää ja

mitata niiden mahdolliset negatiiviset ja positiiviset vaikutukset.

Lisäksi UPM:n vastuullisuussitoumus painottaa luonnon

monimuotoisuuteen kohdistuvien negatiivisten vaikutusten hillitsemisen

tärkeyttä UPM:n tuotantolaitoksilla.

UPM:n toiminnoilla ei ole tunnistettu olevan olennaisia vaikutuksia

merten biodiversiteettiin. Yhtiö tekee kuitenkin toimia vähentääkseen

Itämeren ravinnekuormaa. UPM tekee yhteistyötä Baltic Sea Action

Groupin kanssa.

UPM:n vastuullisuussitoumus kieltää metsien muuntamisen

puuviljelmiksi tai muuhun kuin metsäkäyttöön. Lisäksi UPM:n toimittajien

odotetaan kartoittavan ja ymmärtävän omien toimiensa ja oman

toimitusketjunsa vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä sitoutuvan

tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin luonnon monimuotoisuuden

suojelemiseksi.

TOIMENPITEET

E4-3

Tunnistettujen olennaisten asioiden perusteella UPM on määrittänyt

seuraavat painopistealueet luonnon monimuotoisuuteen liittyen:

• Metsänhoito (tavoitteena 100 % sertifioitua kuitua)

• Luonnon monimuotoisuus (tavoitteina nettopositiivinen vaikutus

metsäluonnon monimuotoisuuteen ja esteistä vapaat virtavedet)

• Ilmasto (Scope 1- ja Scope 2 -hiilidioksidipäästöjen ja

happamoittavien savukaasujen tavoite), » Katso E1–4 Tavoitteet ja

E2–3 Tavoitteet

• Vesi (vesipäästöihin liittyvä tavoite,) » Katso E3–3 Tavoitteet

• Vastuullinen hankinta (Scope 3 -kasvihuonekaasupäästötavoite ja

UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille

hyväksyneiden toimittajien osuus hankintojen arvosta), » Katso G1–2

Vastuullinen hankinta

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	83

Kullekin näistä painopistealueista määritellään keskeiset toimenpiteet.

Alla on kuvattu toteutetut, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset

toimenpiteet.

UPM Forest Action –

metsävastuullisuusohjelma

UPM:n maailmanlaajuinen Forest Action -metsävastuullisuusohjelma

käynnistyi vuonna 2022. Siinä määritellään kunnianhimoinen

suunnitelma metsänhoidon toimenpiteiden positiivisten vaikutuksien

maksimoimiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä. Ohjelma lähestyy

metsänhoidon vaikutuksia kokonaisvaltaisesti viiden osa-alueen

näkökulmasta: ilmasto, luonnon monimuotoisuus, maaperä, vesi ja

yhteiskuntavastuu. Se ottaa huomioon nettopositiivisen vaikutuksen

luonnon monimuotoisuuteen, metsien roolin 1,5 °C:n

ilmastositoumuksessa, vesijärjestelmien suojelemisen, terveen maaperän

tärkeyden, yhteistyön paikallisyhteisöjen kanssa sekä turvalliset

työolosuhteet.

Metsät ja luonnon monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

UPM turvaa luonnon monimuotoisuuden omissa metsissään ja maa-

alueillaan ja jatkaa monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä osana

Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaansa.

Metsäsertifioinnilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden

edistämisessä sekä UPM:n omissa metsissä ja puuviljelmillä että muiden

omistamissa metsissä. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat UPM:n omien

metsien ja puuviljelmien FSC- ja PEFC-sertifioinnit, puun alkuperän

seurantajärjestelmä, Controlled Wood -standardi sekä muut

toimitusketjua koskevat kuidunhankinnan standardit.

UPM:n on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvän

nettopositiivisuustavoitteen ja sen kehittymistä seuraavat

avaintunnusluvut. Suomea koskeva tavoite määritettiin vuonna 2018 ja

vastaava tavoite Uruguayn toiminnoille vuonna 2022. Yhdysvaltojen

toiminnoille tavoite on suunniteltu asettaa vuonna 2025. Luonnon

monimuotoisuuden mittaamista kehitetään jatkuvasti. UPM on asettanut

myös tavoitteen, että sen käyttämän sertifioidun kuidun osuus on 100 %

vuoteen 2030 mennessä.

Yhdysvalloissa UPM pyrkii parantamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä

paikallisten alkuperäiskansojen kanssa integroidakseen paremmin

niiden tiedot ja toiveet metsänhoitostrategioihinsa sekä luonnon

monimuotoisuutta edistäviin toimiin. Viestinnässään UPM hyödyntää

olemassa olevia metsäteollisuuden sidosryhmiä ja käy suoraa

vuoropuhelua heidän edustajiensa kanssa.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Suomessa UPM oli edelleen mukana FSC:n™ johtamassa

hankkeessa, jossa selvitetään ja mitataan metsäsertifioinnin

positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

• Yhdysvalloissa UPM on kehittänyt älykkään metsänhoidon

menetelmän (Smart Forestry™), jossa metsänhoitokäytännöt ja

metsien luonnon monimuotoisuuden ylläpito pohjautuvat

kasviyhdyskuntiin ja ekologisiin periaatteisiin. Metsien laadun ja

arvon lisäksi myös niiden monimuotoisuutta edistetään

hyödyntämällä ekologisia luokituksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi

sitä, että hakkuualueilla lahopuun määrä pidetään kestävällä tasolla.

• UPM osallistui Science Based Targets Networkin (SBTN) Corporate

Engagement Programme -ohjelmaan, joka kehittää menetelmiä,

työkaluja ja ohjeita, joilla voi asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteita

luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

• Helmikuussa UPM käynnisti elinympäristöohjelman osana Forest

Action -metsävastuullisuusohjelmaansa. Vuoteen 2030 mennessä

ennallistetaan vähintään 3 000 hehtaaria suoelinympäristöjä sekä

toteutetaan hoitotoimenpiteitä vähintään sadassa muussa kohteessa

UPM:n metsissä Suomessa. Myös lehdoissa ja harjuilla on tunnistettu

merkittäviä mahdollisuuksia tukea tai edistää luonnon

monimuotoisuutta.

• UPM:n hallinnoimalta alueelta Uruguayssa löydettiin uusi

hämähäkkilaji osana UPM:n sponsoroimaa

biodiversiteettitutkimusprojektia.

• Noin 800 ihmistä vieraili UPM:n suurimmalla biologisen

monimuotoisuuden suojelualueella Uruguayssa (EARU) hyödyntäen

vuoden 2023 lopulla käyttöön otettua vierailijakeskusta. Tämä

kertoo yleisön kiinnostuksesta UPM:n luonnon monimuotoisuuden

suojelutoimia kohtaan.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM:n maailmanlaajuisen Forest Action -metsävastuullisuusohjelman

toimenpiteitä jatketaan.

• Smart Forestry™ -menetelmän toteutus jatkuu Yhdysvalloissa uusilla

toimenpiteillä.

• Vuonna 2024 kehitettyjen uusien ja uudistettujen luonnon

monimuotoisuusindikaattorien käyttöön ottaminen UPM:n Suomen

metsissä. » Katso E4-5 Mittarit, Luonnon monimuotoisuuden

indikaattorit - Suomi

• Luonnon monimuotoisuuden mittaamistyön jatkuva kehittäminen

Virtavedet ja luonnon monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on purkaa vaellusesteitä, elvyttää

kalakantoja eri puolella Suomea ja parantaa virtavesilajiston

elinolosuhteita. Tavoitteena on avata 500 kilometriä esteettömiä

virtavesiä Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite ohjaa

luonnonmonimuotoisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja seuraa niiden

vaikutuksia.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• UPM oli mukana purkamassa virtavesiesteitä kahdessa hankkeessa:

Rutajoen Seinäkoskella (25 km) ja Kelvänjoella (44 km).

• eDNA-tutkimukset käynnistyivät Suomessa ja Uruguayssa. Suomessa

UPM liittyi Luonnonvarakeskuksen (Luke) EU-rahoitteiseen

NorthDIVeRSITY-hankkeeseen elokuussa 2024. Uruguayssa käynnistyi

pilottihanke eDNA-teknologioiden hyödyntämiseksi

vesiekosysteemeissä yhteistyössä Clemente Estable -instituutin kanssa

UPM:n EARU biologisen monimuotoisuuden suojelualueella.

• UPM osallistui SBTN:n kehitystoimintaan. » Katso edeltä kappale

”Metsät ja luonnon monimuotoisuus”

Suunnitellut toimenpiteet

• Suomessa on käynnissä useita eri vaiheissa olevia patojen

purkuhankkeita. UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on osallistua

vuosittain vähintään yhteen padon poistamiseen tai ennallistamiseen

liittyvään hankkeeseen.

• eDNA-testejä jatketaan (katso yläpuolelta).

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	84

Tuotantolaitokset ja luonnon

monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

UPM seuraa jatkuvasti ilma- ja vesipäästöjään sekä

vesistövaikutuksiaan. Perustutkimusta tehdään investointihankkeita

varten. Lisäksi tuotantolaitoksilla tehdään paikallisia toimia luonnon

monimuotoisuuden edistämiseksi.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• UPM vähensi edelleen ilma- ja vesipäästöjään 2030

ympäristötavoitteidensa mukaisesti ja edisti näin paikallisen

eläimistön ja kasviston elinolosuhteita. » Katso E2–2 Toimenpiteet

• UPM Paso de los Torosin tehtaalla Uruguayssa jatkettiin toimenpiteitä

ympäristövahingon puroon aiheuttamien vaikutusten korjaamiseksi. 

Toimenpiteiden ansiosta puron olosuhteet ovat palautuneet

luonnonmukaisiksi  elokuussa 2023 sattuneen ympäristövahingon

jälkeen.

• Tuotantolaitoksilla on jatkettu haitallisten vieraslajien torjumista

paikallisten suunnitelmien mukaan.

• UPM osallistui SBTN:n kehitystoimintaan. » Katso edeltä kappale

”Metsät ja luonnon monimuotoisuus”

Suunnitellut toimenpiteet

• Päästöjen vähentäminen edelleen UPM:n 2030-ympäristötavoitteiden

mukaisesti.

• Mittaustapojen kehittäminen luonnon monimuotoisuuden edistämisen

mittaamiseksi tuotantolaitoksilla.

Toimitusketju ja luonnon monimuotoisuus

Keskeiset toimenpiteet

Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on tunnistettu yhdeksi UPM:n

toimitusketjun vastuullisuusohjelman keskeisistä päämääristä. Asiaan

keskitytään etenkin niissä hankintakategorioissa, missä se on tunnistettu

erityisen olennaiseksi. Tämä koskee hyödykkeitä, jotka ovat peräisin

metsistä, puuviljelmiltä tai maanviljelystä saatavista luonnonvaroista.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Keväällä UPM Metsä julkisti uuden UPM Luonnonhoitopalvelut -

palvelukokonaisuuden, mikä tarjoaa suomalaisille metsänomistajille

lisää vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa toimia sertifioidun kuidun osuuden kasvattamiseksi

puunhankinnassaan.

Resurssit

Yleisesti, metsiin liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n investointi- ja

resurssisuunnitelmaan. Lisäksi vuodesta 2020 lähtien liikkeeseen lasketut

neljä vihreää joukkovelkakirjaa, viimeisin vuonna 2024, painottuvat

vahvasti ilmastoon ja metsiin liittyviin toimenpiteisiin. 2 350 miljoonan

euron arvoisten vihreiden joukkovelkakirjalainojen varat on kohdennettu

projekteihin, jotka kuuluvat seuraaviin UPM:n vihreän

rahoituksen viitekehyksen kategorioihin:

• Kestävä metsien ja puuviljelmien hoito

• Ilmastopositiiviset ja biokiertotaloutta edistävät tuotteet ja ratkaisut

• Uusiutuva tai hiilidioksidivapaa energia

Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet on

luokiteltu eri kategorioihin. » Katso kohdasta E1–3 Resurssit lisätietoja

UPM:n vihreän rahoituksen viitekehyksestä.

Lisäksi valmiusluotto linkittyy pitkän aikavälin

vastuullisuustavoitteisiin, mukaan lukien tavoite UPM:n metsien

positiivisesta vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen Suomessa.

» Katso lisätietoja kohdasta E1-1 Investoinnit ja rahoitus,

Ilmastopositiivinen metsänhoito, keskeisistä indikaattoreista koskien

operatiivisia ja käyttöpääomakustannuksia EU-taksonomian mukaisesti

sekä huomiot tilinpäätökseen.

Vuonna 2024 ei ilmoitettu merkittävistä käyttöpääomakustannuksista

koskien uusia metsiin liittyviä projekteja.

Luonnon monimuotoisuutta koskevat

kompensaatiot

UPM ei kompensoi luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toimiaan.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	85

TAVOITTEET

E4-4

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet

UPM:llä on useita vastuullisuustoimia ohjaavia tavoitteita ja

avaintunnuslukuja liittyen luonnon monimuotoisuuteen olennaisesti

vaikuttaviin tekijöihin, kuten metsänhoitoon, virtavesiin, tuotantolaitosten

päästöihin ja toimitusketjuun. Nämä tavoitteet tukevat UPM:n

politiikoissa määritettyjä pyrkimyksiä hillitä UPM:n toimintojen

vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen (UPM:n Toimintaohje) ja jopa

sen parantamiseen (UPM:n vastuullisuussitoumus). UPM:n kehittämät

vastuullisuustavoitteet ottavat huomioon ulkoisilta sidosryhmiltä saadut

mielipiteet, toiveet ja näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUVUT	VERTAILU- VUOSI	ARVO VERTAILU- VUONNA	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN SEURANTA 2024 (2023)
Luonnon monimuotoisuus
Positiivinen vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen ja valvontajärjestelmän kehittäminen *	Suomi 2018 / Uruguay 2022	Aina edellinen vuosi	Jatkuva parantaminen	Mitattu yleinen positiivinen kehitys
Esteettömät virtavedet **	2015	0 km	500 km	287 km (263 km)
Metsänhoito
Sertifioidun kuidun osuus ***	2015	84 %	100 %	88 % (87 %)
Ilmasto
Fossiiliset hiilidioksidipäästöt UPM:n energiantuotannosta ja ostoenergiasta (Scope 1 ja 2)	2015	6,80  milj.t	-65 %	-50 % (-45 %)
Happamoittavien savukaasujen määrä (NOX/SO2) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti	2008	100 %	-20 %	-19 % (-17 %)
Vesi
Kemiallinen hapenkulutus (COD) keskimääräistä UPM:n tuotetta kohti ****	2008	100 %	-40 %	-44 % (-39 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	91 % (89 %)
Materiaaleihin ja logistiikkaan liittyvät hiilidioksidipäästöt (Scope 3)	2018	6,08 milj.t	-35 %	-22 % (-23 %)

* Kattaa UPM:n omat metsät Suomessa vuodesta 2018 ja UPM:n puuviljelmät Uruguayssa vuodesta 2022

** Olennainen Suomessa

***Metsäsertifiointi

****Olennainen sellu- ja paperitehtaille

Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan vähintään vuosittain sekä

asiaankuuluvissa yksiköissä että konsernitasolla.

UPM:llä on ollut tavoite koskien nettopositiivista vaikutusta luonnon

monimuotoisuuteen omissa metsissään Suomessa vuodesta 2018 lähtien

ja koskien omia puuviljelmiä Uruguayssa vuodesta 2022 lähtien.

Edistymistä seurataan määritetyillä avaintunnusluvuilla.

Uruguayssa useimmat puuviljelmät perustetaan aiemmin karjan

laiduntamiseen käytetyille ruohomaille. Ennen puuviljelmien perustamista

alueen luonnon monimuotoisuuteen liittyvät arvot arvioidaan, minkä

pohjalta arvokkaat alueet ja luonnonmetsät suojellaan. UPM keskittyy

suojeltujen elinympäristöjen aktiiviseen hoitoon sekä haitallisten

vieraslajien kontrollointiin.

Suomessa UPM:n vesivoimalat ja muut esteet, kuten padot,

vaikuttavat ympäristöön muuttamalla jokien virtaamia ja ekosysteemejä.

UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on purkaa vaellusesteitä, elvyttää

kalakantoja eri puolella Suomea ja parantaa virtavesilajiston

elinolosuhteita.

UPM ei ole asettanut tavoitteitaan ekologisten raja-arvojen tai

vaikutusten allokoinnin perusteella.

UPM:n tavoitteet perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja

lainsäädäntöön, ja niitä kehitetään kansainvälisten kehysten, kuten

metsäsertifiointistandardien, mukaisesti.

Puhuttaessa nettopositiivisesta vaikutuksesta luonnon

monimuotoisuuteen UPM:n niihin liittyvät tavoitteet ja mahdolliset

alaindikaattorit keskittyvät vaikutusten välttämiseen, minimointiin,

ennallistamiseen ja kunnostukseen.

» Katso ilmastotavoite kohdasta E1–4, ilmapäästöjä ja vesiä koskevat

tavoitteet kohdasta E2–3 ja hankintatavoitteet kohdasta G1–2

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	86

	Laskentaperiaatteet

Nettopositiiviset vaikutukset metsien monimuotoisuuteen

UPM:n lähestymistapa sisältää joukon biologisen monimuotoisuuden

indikaattoreita, jotka edistävät kasviston ja eläimistön elinolojen

myönteistä kehitystä tietyillä maa-alueilla. Nykyiset ja kehitteillä olevat

uudet indikaattorit on laadittu yhteistyössä tutkimuslaitosten ja muiden

sidosryhmien kanssa.

Tällä hetkellä ei ole tieteellistä tapaa arvioida, onko

kokonaisvaikutus luonnon monimuotoisuuteen positiivinen vai

negatiivinen. Näin ollen UPM seuraa etenemistään kohti

”nettopositiivisuutta”, mittaamalla yksittäisten indikaattorien positiivista

tai negatiivista kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosittainen

positiivinen kehitystavoite saavutetaan, kun suurin osa

monimuotoisuusindikaattoreista osoittaa positiivista kehitystä edelliseen

vuoteen verrattuna.

Tavoitetta seurataan erikseen UPM:n Suomen metsien ja UPM:n maa-

alueiden osalta Uruguayssa.

» Katso kohdasta E4-5, Mittarit, Luonnon monimuotoisuuden

indikaattorit lisätietoja Suomelle ja Uruguaylle asetetuista

indikaattoreista ja niiden seuraamisesta.

Esteettömät virtavedet

UPM:n tavoitteena on vapauttaa tai ennallistaa 500 kilometriä

purovesiä ja vesiväyliä vuoteen 2030 mennessä. Vapautuneiden ja

kunnostettujen virtavesien todentaminen ja seuranta perustuu Suomen

ympäristökeskuksen geospatiaaliseen tietoon eli jokiverkostotietoihin

(uomaverkosto).

Vuonna 2024 tavoitteen seurantaa parannettiin ja tarkennettiin.

Ensinnäkin seurantaan on liitetty toinen tietoaineisto nimeltä Jokiviiva10,

jolla saadaan paremmin selville purojen määrä Suomessa. Tämä on

mahdollistanut suuremman kilometrimäärän sisällyttämisen mukaan

tavoiteseurantaan. Toiseksi laskennassa otettiin huomioon UPM:n

rahoitusosuus hankkeista, mikä alensi tavoitteeseen mukaan laskutettujen

kilometrien määrää.

Tästä johtuen vuonna 2023 saavutetut kilometrit jouduttiin

muuttamaan 263 kilometriin aiemmin UPM:n vuosikertomuksessa 2023

raportoidun 186 kilometrin sijaan.

MITTARIT

E4-5

UPM:n vaikutuksia arvioivat mittarit keskittyvät luonnon

monimuotoisuuteen. Yhtiön metsätoiminnot eivät liity maankäytön

muutokseen.

Metsät ja maa-alueet 

UPM:n omistamat ja vuokraamat metsät ja maa-alueet

Pinta-ala (hehtaaria)	2024	2023
Suomi	522 000	523 000
Uruguay	318 000	304 000
Yhdysvallat	76 000	76 000
Omat yhteensä	916 000	903 000
Uruguay, vuokrattu	174 000	170 000
Omat ja vuokratut yhteensä	1 090 000	1 073 000

Tämä koskee metsämaata Suomessa ja Yhdysvalloissa sekä

eukalyptusviljelmiä, ruohomaita ja suojelualueita Uruguayssa.

Lisäksi UPM hoitaa Suomessa noin 1 600 000 hehtaaria

yksityismetsiä.

» Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.2 Metsävarat lisätietoja

tuottavan metsämaan ja metsäalueiden koosta.

Metsäsertifiointi

UPM:n omien metsien sertifiointi

%	2024	2023
FSC™- ja PEFC-kaksoissertifiointi	90,2 %	91,4 %
PEFC-sertifiointi	8,3 %	8,4 %
Sertifiointi meneillään	1,5 %	0,2 %
Yhteensä	100 %	100,0 %

Kaikki UPM:n omat metsät on sertifioitu, tai niissä on sertifiointi

meneillään, mikäli kyseessä on uusi kohde.

UPM:n FSC™-ryhmäsertifioinnin piirissä oleva metsäpinta-ala

Suomessa on noin 570 000 hehtaaria ja Uruguayssa yli 14 000

hehtaaria. UPM noudattaa samoja tiukkoja vastuullisuusstandardeja

kaikkialla. Yhtiö tarjoaa metsäsertifiointia myös yksityismetsänomistajille

ja muille asiakkailleen. UPM on perustanut Suomeen ja Uruguayhin

FSC-ryhmäsertifioinnit, jotka auttavat pieniä metsänomistajia

pääsemään sertifioinnin piiriin.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	87

UPM:n omat suojellut maa-alueet

Maailmanlaajuisesti UPM:n omista metsistä noin 135 000 hehtaaria

(15 %) on suojeltu tai rajoitetussa käytössä. Suojeltuihin alueisiin kuuluu

arvokkaita elinympäristöjä, luonnonmetsiä ja muita luontoarvoiltaan

merkittäviä alueita, kuten kosteikkoja tai tärkeitä kulttuurikohteita.

UPM lahjoittaa ja perustaa suojelualueita metsiensä ja

puuviljelmiensä viereen tai jopa niiden sisään sekä pyrkii tunnistamaan

hoitamattomia arvokkaita elinympäristöjä. Tämä tarkoittaa, että kaikki

metsänhoidolliset toimenpiteet tehdään näiden suojeltujen tai luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden lähistöllä. UPM ei toimi

maailmanlaajuisesti monimuotoisuuskeskuksiksi tunnistetuilla alueilla.

Puuntoimitukset

Puuntoimitukset UPM:n tehtaille

milj. m3	2024	2023
Suomi	16.4	16,1
Uruguay	10.4	7,8
Saksa	0.5	0,6
Yhdysvallat	0.3	0,5
Viro	0.2	0,2
Iso-Britannia	0.2	0,2
Itävalta	-	0,1
Yhteensä	28,0	25,5

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Suomi

Suomessa tavoitetta koskien nettopositiivisia vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen mitataan UPM:n omissa metsissä yhdeksän eri

indikaattorin avulla: puulajit, metsän ikä, metsän rakenne, lahopuun

määrä, indikaattorien kehitys, suojelualueet, arvokkaat elinympäristöt,

elinympäristöjen ennallistaminen sekä laji- ja elinympäristöhankkeet.

Näitä indikaattoreita kehitetään yhteistyössä tutkimuslaitosten ja muiden

sidosryhmien kanssa. Vertailuvuosi on 2019, ja kunkin indikaattorin

osalta tämänhetkistä tilannetta verrataan edellisen vuoden lukuihin.

Vuonna 2024 kaikkien indikaattoreiden osalta mitattiin yleisesti

positiivinen tai neutraali tulos.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Suomi

INDIKAATTORI	TAVOITE	MITTARI	2024	2023
Puulajit	Lehtipuulajien määrän lisääminen	Lehtipuulajien osuus	11,8 %	11,3 %
Lahopuun määrä *	Lahopuun määrän lisääminen talousmetsissä	Lahopuun määrä hehtaaria kohti	7,4 m3/ha	5,5 m3/ha
Metsän ikä	Monipuolisen ikärakenteen ylläpitäminen metsissä	Eri ikäryhmien ylläpitäminen	+	+
Metsän rakenne	Monimuotoisen rakenteen ylläpitäminen ja lisääminen metsissä	Vaihtoehtoisten uudistamismenetelmien osuus	+	+
Suojelualueet **	Luonnonsuojeluverkoston parantaminen	Luonnonsuojelualueet (yhteensä hehtaaria)	17,2 %	16,8 %
Arvokkaat elinympäristöt	Monimuotoinen suojeltujen elinympäristöjen verkosto	Arvokkaiden elinympäristöjen määrä	55 327	47 841
Elinympäristöjen ennallistaminen	Parempi/vahvempi luonnon monimuotoisuus ennallistetuissa ympäristöissä	Elinympäristöjen ennallistamishankkeiden määrä	+	+
Laji- ja elinympäristöhankkeet	Enemmän yhteisiä sidosryhmähankkeita luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi	Laji- ja elinympäristöhankkeiden olemassaolo	+	+
Indikaattorien kehittäminen	Indikaattorien ja niiden seurannan kehittäminen tutkijoiden kanssa	Luonnon monimuotoisuusindeksin ja indikaattorien kehittäminen ulkoisten asiantuntijoiden kanssa	+	+

*Uuden indikaattorin, lahopuun määrä, vertailuvuodeksi asetettiin vuosi 2022. Tieto perustuu Valtakunnan Metsien Inventointi (VMI)-tietoon, joka on kerätty UPM:n

omilta otantapisteiltä ja jonka Luonnonvarakeskus on laskenut. Päivitetyn tiedon saatavuus riippuu VMI:n päivittämistiheydestä (noin 5 vuotta). Tuoreimmat tiedot

ovat VMI 12:sta (2014–2018). Uutta VMI:n tietoa on saatavilla vuonna 2024.

**Suojelualueiden prosenttiosuus koskee yksinomaan suojeltuja metsämaita ja suojeltuja alueita, joita voi hoitaa ja käyttää viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	88

Indikaattorien kehittäminen

Biologisen monimuotoisuuden mittaaminen ja seuranta edellyttää

indikaattorien kehittämistä. Osana kehitystyötä UPM on tarkistanut ja

päivittänyt indikaattorikokonaisuutta parannetuilla ja konkreettisilla

tavoitteilla myös vuoden 2024 aikana. Päivityksillä varmistetaan myös

parempi yhdenmukaisuus muiden UPM Metsän asettamien

indikaattoreiden ja tavoitteiden, kuten elinympäristöjen

ennallistamisohjelman, kanssa.

Metsien rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyviin indikaattoreihin

tehdään kaksi muutosta, jotka otetaan käyttöön vuodesta 2025 alkaen:

• Nykyinen indikaattori ”Metsän ikä” korvataan indikaattorilla ”Järeät

haapapuut”, joka mittaa halkaisijaltaan yli 30 cm:n haapojen

määrää hehtaarilla (m3/ha). Vuoden 2024 lopussa määrä oli 0,78

m3/ha viimeisimpien valtakunnan metsien inventointitietojen

(2019-2023) perusteella.

• ”Metsän rakenne” -indikaattori nimetään uudelleen ‘Jatkuvapeitteinen

metsätalous’ -indikaattoriksi ja soveltamisalaa muutetaan siten, että

seurataan jatkuvapeitteisen metsätalouden osuutta UPM:n mailla.

Kaupallisen käytön ulkopuolisiin elinympäristöihin liittyvien

indikaattoreiden osalta on kaksi uutta mittaria ”Elinympäristöjen

ennallistaminen” -indikaattorille:

• Ennallistetut turvemaat: tavoitteena on 3 000 hehtaaria vuoteen

2030 mennessä. Vuoden 2024 määrä oli 10 ha.

• Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ennallistettujen tai

hoidettujen alueiden määrä: tavoitteena on vähintään 100 aluetta

vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 alueiden määrä oli 6.

Lisäksi otetaan käyttöön indikaattori ”Tutkimus ja yhteistyö”, joka koskee

hankkeita ja yhteistyötä tutkimuskumppaneiden ja muiden

kansalaisjärjestöjen kanssa luonnon monimuotoisuutta edistävien

kestävien metsänhoitokäytäntöjen kehittämiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Uruguay

Uruguayssa suojelutoimien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

mitataan viidellä indikaattorilla alla esitetyn taulukon mukaisesti.

Kullekin indikaattorille on asetettu tavoitteet ja mittarit.

UPM toteuttaa suojelutoimia jossain muodossa kaikkiaan 62 100

hehtaarin laajuisella alueella. Tähän sisältyy verkosto, johon kuuluu 31

luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen tarkoitettua aluetta, ja se

kattaa yli 12 800 hehtaaria. Kullakin alueella on omat hoitoa ja

seurantaa koskevat suunnitelmansa.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Uruguay

INDIKAATTORI	TAVOITE	MITTARI	2024	2023
Luonnon monimuotoisuuden suojelualueet UPM:n omilla mailla	Varmistaa, että suojelualueet kattavat vähintään 20 % UPM:n omistamasta maasta	Suojelualueiden osuus kaikista omista maista	19,6 %	19,3 %
Kotoperäiset ja uhanalaiset lajit	Kotoperäisten lajien populaatioiden ylläpitäminen tai kasvattaminen	Havaittujen kotoperäisten ja uhanalaisten lajien määrä edellisen viiden vuoden ajalta verrattuna havaittujen kotoperäisten ja uhanalaisten lajien määrään vertailujaksolla (alkaen vuodesta 1992)	2,8 %	9,2 %
Eksoottisten vieraspuulajien leviämisen hallinta	Vähentää leviävien eksoottisten puulajien aktiivista aluetta 8 % vuodessa	Leviävien eksoottisten puulajien aktiivisen alueen vaihtelu vuoden lopun ja vuoden alun välillä	*	*
UPM:n luonnon monimuotoisuussuojeluverkoston kattavuus	Kattaa yli 85%  yksiköistä jotka UPM omistaa	Prosenttiosuus UPM:n omistamilla maa-alueilla olevista yksiköistä, jotka kuuluvat luonnon monimuotoisuuden suojelualueverkostoon	75 %	75 %
UPM:n luonnon monimuotoisuuden suojelun tila -indeksi	>0,75	Keskimääräinen suojeluindeksi luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen tarkoitetuilla korkean suojeluarvon alueille	0.82	0.74

* Tätä indikaattoria aloitetaan raportoimaan 2025. Eksoottisten vieraspuulajien leviämisen hallinnan kokonaisala vuoden 2024 lopussa oli 9 400 hehtaaria. Tämä

luku toimii vertailuvuotena vuonna 2025 aikaan saataville pinta-alavähennyksille.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	89

	Laskentaperiaatteet

Alueet (yhteensä, sertifioitu ja suojeltu) ja puutoimitukset

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien merkityksellisyyden vuoksi

UPM raportoi metsä- ja maa-alueiden osalta metsäsertifioinnin

kattavuuden ja suojelualueet. Lisäksi UPM raportoi puun toimitusmäärät

UPM:n toimipisteille alkuperämaittain.

Tiedot perustuvat puutoimitusten laskuihin tai mittausjärjestelmiin tai

metsäsertifiointiin liittyviin kolmansien osapuolien auditointeihin. Alueet

dokumentoidaan metsätietokantoihin.

Kaikki UPM:n metsä- ja puunhankintayksiköt toimittavat tietonsa

yhteiseen tietokantaan, jossa tiedot tarkistetaan ja yhdistetään.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit  – Suomi

Indikaattorit koskien puulajeja, kuolleen puun määrää, metsän ikää ja

metsän rakennetta kuvaavat sitä, kuinka UPM säilyttää

metsätoiminnassaan monille metsälajeille välttämättömät metsän piirteet.

Kuolleen puun määrät inventoi Luonnonvarakeskus. Tämä inventointi on

osa laajempaa kansallista metsäinventaariota, joka perustuu otantoihin

ja tehdään noin viiden vuoden välein. Muiden tunnuslukujen kehitys

perustuu UPM:n omaan metsäomaisuustietojärjestelmään, joka näiden

tunnuslukujen osalta toimii osittain arvioitujen tietojen pohjalta.

Indikaattorit koskien suojelualueita ja arvokkaita elinympäristöjä

kuvaavat, mitä on jätetty tavanomaisen metsätaloudellisen toiminnan

ulkopuolelle. Suojelualueet ovat alueita, joilla UPM ei toimi ollenkaan

tai toimii vain viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Arvokkaat

elinympäristöt, kuten pienet metsäpurot tai pesimäpaikat ovat

ainutlaatuisia kohteita, jotka suojellaan UPM:n toimintojen ajaksi.

Näiden tunnuslukujen kehitys perustuu UPM:n omaan

metsäomaisuustietojärjestelmään.

Indikaattorit koskien elinympäristön ennallistamista, laji- ja

elinympäristöhankkeita ja indikaattorien kehittämistä kuvastavat

kokonaisuutena UPM:n pyrkimystä edistää metsien monimuotoisuutta

tavoilla, jotka eivät vielä ole osa sen tavanomaista

metsänhoitokäytäntöä. Näissä hankkeissa UPM kehittää uusia

käytäntöjä luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen, hallintaan ja

palauttamiseen, usein yhteistyössä eri sidosryhmien, kuten

luonnonsuojeluasiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Luettelo näistä

projekteista on julkisesti saatavilla osoitteessa upm.com.

Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit – Uruguay

Uruguayssa suurin osa viljelmistä on perustettu muunnelluille

luonnollisille niityille, joita käytettiin aiemmin karjan laiduntamiseen.

Alueen monimuotoisuusarvot arvioidaan ennen istutusten perustamista,

ja arvokkaat monimuotoisuuskohteet ja luonnonmetsät suojellaan.

UPM:n työ keskittyy suojeltujen luontotyyppien aktiiviseen hoitoon ja

haitallisten lajien torjuntaan.

Suojelutarkoituksessa käytettävät alueet on tunnistettu erityisten

biologisten monimuotoisuusominaisuuksien perusteella ja luokiteltu

seuraaviin luokkiin: luonnon monimuotoisuuden suojelualueet, jotka ovat

korkean suojeluarvon alueita (HCVA) ja luonnonsuojelualueet (CA),

sekä muut suojelutarkoituksiin liittyvät alueet, jotka ovat edustavia

näytealueita ja biologisia käytäviä tai yhteysalueita.

Suojelualueen hehtaarien ja kattavuuden indikaattorit on laskettu

FO:n metsätietokannan (FO, Forestal Oriental, on UPM:n kuitupuun

hankintaa ja metsäistutuksia Uruguayssa hoitava yhtiö), maantieteellisen

tietojärjestelmän (GIS) ja Uruguayn julkisen kartografian perusteella.

HCVA:n laatua arvioidaan suojelun tasoindeksillä, joka perustuu

useiden luontaisten niittyjen, alkuperäisen metsän, kasviston ja

eläimistön tilan vuosittaiseen seurantaan.

Eksoottisten lajien leviäminen on tärkeä syy biodiversiteettikadolle ja

siksi niiden esiintymistä pitää kontrolloida. Eksoottisten puulajien

esiintymät tunnistetaan ja kartoitetaan. Aktiivisina esiintyminä pidetään

niitä, joilta vieraslajeja ei ole vielä poistettu. Vieraslajien poistamisen

jälkeen alueet tarkistetaan kolmen vuoden jälkeen toimenpiteen

onnistumisen varmistamiseksi.

FO:n biologisen monimuotoisuuden suojelualueilla löydettyjen

kotoperäisten ja uhanalaisten lajien määrän ylläpitäminen tai

lisääminen osoittaa, että FO:n tekemät suojelutoimet vähentävät riskiä

herkkien lajien vähentymiselle alueilla, joilla UPM toimii. Uruguayn

ympäristöministeriö määrittelee kotoperäiset ja uhanalaiset lajit, ja

luetteloa päivitetään säännöllisesti. Tällaisten lajien määrää seurataan

UPM:n monimuotoisuusalueilla monimuotoisuuden seurantaohjelman

avulla. Vuodesta 1992 lähtien tulokset on säilytetty FO:n

monimuotoisuustietokannassa.

UPM:n vuoden 2024 luonnon monimuotoisuuden suojelun tila -

indeksi on arvioitu kahdelle 12:sta alueesta. Näille kahdelle alueelle on

käytetty vuoden 2023 lukua keskiarvon laskemiseksi.

Oletetut taloudelliset vaikutukset

E4-6

Laadullista tietoa luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien

taloudellisista vaikutuksista, » katso hallituksen toimintakertomuksen

kohta "Riskit" kappaleesta Biologisen monimuotoisuuden heikentyminen

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	90

TNFD

UPM:n raportointi TNFD:n (Task Force on Nature-related Financial Disclosures) mukaisesti on sisällytetty UPM:n kestävyysraporttiin seuraavasti:

VAATIMUKSET	SIVUT
HALLINNOINTI
a) Hallituksen tehtävät luontoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvomisessa	22-23; 34-36
b) Johdon tehtävät  luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioimisessa ja hallinnoinnissa	24; 42; 34-36
c) Toimintaperiaatteet ja toimenpiteet koskien ihmisoikeuksia, sekä johdon valvonta ja johtaminen suhteessa alkuperäiskansoihin, paikallisiin yhteisöihin, vaikutusten alaisena oleviin ja muihin sidosryhmiin liittyvissä kysymyksissä ja näiden arvioimisessa koskien luontoon liittyviä riippuvuuksia, vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia	22; 26; 101-103; 113; 116-118; 122; 131
STRATEGIA
a) Luontoon liittyvät riippuvuudet, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä	33-36; 81-82
b) Luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset liiketoimintaan, arvoketjuihin, strategiaan ja talouden suunnitteluun, sekä myös transitiosuunnitelmiin ja toteutettuihin muihin arviointeihin	33-36; 81-82
c) Strategian resilienssianalyysi ottaen huomioon luontoon liittyvät skenaariot	33-36; 81-82
RISKIENHALLINTA
a) Prosessit luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja priorisoimiseksi	22-25; 34-36; 81-82
b) Prosessit luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seuraamiseksi	22-25; 34-36; 81-82
c) Kuvaus kuinka luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi-, ja priorisointiprosessit on yhdistetty muihin riskienhallinnan prosesseihin	22; 34-36
MITTARIT JA TAVOITTEET
a) Valitut mittarit luontoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi	86-89
b) Positiiviset vaikutukset metsien monimuotoisuuteen sekä seurantajärjestelmän kehittäminen sekä virtavapaat vedet sekä näihin liittyvät riskit	81-83
c) Tavoitteet luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoimiseksi sekä tavoitteiden seuraaminen	85-86

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	91

Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)

Resurssitehokkuudella ja biokiertotaloudella vastataan resurssien niukkuuteen, edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä

ja tarjotaan kestäviä uusia ratkaisuja asiakkaille ja kuluttajille.

Kaatopaikkajätteen määrä tai jätteen poltto ilman energian talteenottoa. Saavutettu			Ympäristömerkittävissä olevien soveltuvien tuotteiden osuus. Saavutettu			Kierrätysravinteiden osuus jäteveden puhdistuksessa. Saavutettu
18 %			89 %			33 %
verrattuna vuoteen 2023 (vuoden 2030 tavoite: prosessijätteen nollataso)			(vuoden 2030 tavoite: 100 %)			(vuoden 2030 tavoite: 100 %)

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	92

POLITIIKAT

E5-1

UPM:n Toimintaohje painottaa kunnioitusta ihmisiä, ympäristöä ja

eettisiä liiketoimintatapoja kohtaan. Sitoutuminen negatiivisten

ympäristövaikutusten minimoimiseen on osa tätä ohjetta. Toimintaohjetta

täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus, jossa resurssien käyttöön ja

kiertotalouteen liittyviä aiheita käsitellään tarkemmin. UPM:n

Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille asetetaan

vähimmäisvaatimukset koko arvoketjulle. » Katso kohdasta G1–1

Politiikat lisätietoja näistä politiikkadokumenteista.

Lisäksi tiettyjä asioita käsitellään seuraavissa politiikkadokumenteissa,

ohjelmissa ja vaatimuksissa:

• UPM:n tuotevastuustandardi

• UPM:n Clean Run -standardi » Katso E2–1 Politiikat

• UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti

» Katso E5–2 Toimenpiteet

• UPM:n vastuullisen toimitusketjun ohjelma

» Katso G1–2 Vastuullinen hankinta

• UPM Forest Action -vastuullisuusohjelma » Katso E4–3 Toimenpiteet

• UPM:n vaatimukset puun toimittajille

• UPM:n vaatimukset sellun toimittajille

• UPM:n vaatimukset kemikaalien ja pigmenttien toimittajille

UPM tuotevastuustandardi

UPM:n tuotevastuustandardin tavoitteena on varmistaa, että kaikki

UPM:n tuotteet, jotka valmistetaan ja tuodaan markkinoille missä

tahansa maassa, ovat käyttötarkoitukseensa turvallisia,

vaatimustenmukaisia ja kestävän kehityksen mukaisia koko elinkaarensa

ajan. Standardi luo tuotehallinnan puitteet, jotka korostavat

perusteellista riskinarviointia, hyvien valmistustapojen noudattamista ja

lainsäädännön noudattamista sisältäen tarkat dokumentointivaatimukset.

UPM:n liiketoiminnat ja toiminnot vastaavat tämän standardin

edellyttämien toimenpiteiden ja prosessien jalkauttamisesta. Erilaisia

johtamisjärjestelmiä, kuten laadunhallinnan ISO 9001 ja

elintarviketurvallisuuden ISO 22000 hyödynnetään näiden käytäntöjen

jalkauttamiseksi.

Tämä standardi ja sen prosessit koskevat kaikkia UPM:n tuotteita.

Standardi keskittyy tuoteturvallisuuteen, asiaankuuluvan lainsäädännön

noudattamiseen, kestävään tuotesuunnitteluun ja tuotteen elinkaaren

hallintaan sekä selkeisiin ja täsmällisiin vaatimustenmukaisuus- ja

kestävyysväittämiin.

Standardi kehitettiin vuonna 2024 ja hyväksyttiin UPM:n

markkinointi-, vastuullisuus- ja viestintä -funktion toimesta joulukuussa

2024. Standardin jalkauttamiseen liittyvät koulutukset aloitetaan vuonna

2025 tuotehallinnan, tuotekehityksen ja teknisten

asiakaspalvelutehtävien parissa työskenteleville henkilöille kaikissa

UPM:n liiketoiminnoissa.

UPM:n vaatimukset puun, sellun,

kemikaalien ja pigmenttien toimittajille 

Tiettyjen toimittajaryhmien erityisvaatimukset on kuvattu

lisädokumenteissa, jotka ovat saatavilla UPM:n verkkosivuilta.

UPM:n vaatimukset puun toimittajille käsittelevät lakien noudattamista

ja yksityiskohtaisia vaatimuksia puun alkuperälle. Toimittajan pitää

esimerkiksi taata, että kaikki puu tulee hyväksyttävistä lähteistä ja ettei

toimitetun puun joukossa ole FSCTM:n kontrolloidun puun vaatimuksissa

(FSC–STD-40-005 V3-1) hyväksymättömäksi luokiteltua puuta. Puu ei

myöskään saa olla peräisin PEFC CoC -vaatimusten (PEFC ST

2002:2020) mukaisesti kiistanalaisista lähteistä.

Sellun toimittajien vaatimukset koskevat ympäristösuorituskykyä,

metsänhoitoa ja puun hankintaa, ympäristömerkkejä sekä raportointia

ja auditointeja. UPM vaatii esimerkiksi, että kaikki toimittajan

sellutoimitukset täyttävät FSC:n kontrolloitua puuta ja PEFC:n due

diligenge -menettelyä koskevat uusimmat voimassa olevat vaatimukset.

Kemikaaleille ja pigmenteille asetetut vaatimukset koskevat

esimerkiksi lakien noudattamista, ympäristömerkkien vaatimuksia ja

olennaisen tiedon raportointia UPM:lle. UPM edellyttää paikallisen

kemikaalilainsäädännön noudattamista täysimääräisesti. Tällaista

lainsäädäntöä ovat muun muassa EU:n REACH (Registration,

Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals)- ja CLP

(Classification, Labelling and Packaging) -asetukset.

Uusiutuvien resurssien käyttö ja

vastuullinen hankinta 

UPM tarjoaa biopohjaisia vaihtoehtoja fossiilipohjaisille materiaaleille.

» Katso ESRS 2 SBM-1, Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju. UPM:n

pääraaka-aineet ovat puu ja puupohjaiset materiaalit. Metsänhoitoa,

puun ja kuidun hankintaa sekä eri vaikutuksia ja riskejä käsitellään

tarkemmin UPM:n vastuullisuussitoumuksessa, vaatimuksissa puun ja

sellun toimittajille sekä UPM:n Forest Action -vastuullisuusohjelmassa.

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille

määritellään vähimmäisvaatimukset, joita UPM edellyttää kaikilta

toimittajiltaan ja kolmansilta osapuolilta. Tämä koskee esimerkiksi

edustajia, neuvonantajia, yhteistyökumppaneita, paikallisia

kumppaneita ja UPM:n puolesta toimivia jakelijoita. UPM vaatii myös

kaikkia toimittajiaan edistämään samoja vaatimuksia omissa

toimitusketjuissaan. » Katso G1–1 Politiikat

UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa edistetään

vaatimustenmukaisuutta ja vähennetään toimitusketjun riskejä. Se tukee

myös ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallinnointitapaa

koskevien UPM:n tavoitteiden saavuttamista toimitusketjussa. » Katso

G1–2 Vastuullinen hankinta

Kiertotalous

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa todetaan: ”UPM on sitoutunut

biokiertotalouteen, jossa käytetään tuotantoprosesseista kerättyjä

materiaaleja ja jossa kehitetään sivuvirtojen ja tähteiden kierrätys- ja

uudelleenkäyttömahdollisuuksia. UPM edistää kiertotaloutta koko

arvoketjussaan ja kierrätettyjen materiaalien käyttöä tuotteissaan.”

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	93

TOIMENPITEET

E5-2

Perustuen olennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin aiheisiin UPM on

määrittänyt seuraavat kiertotaloutta ja resurssien käyttöä koskevat

painopistealueet ja konsernitason tavoitteet:

• Metsä (sertifioidun kuidun osuuden tavoite)

• Jäte (kaatopaikalle päätyvän prosessijätteen tavoite)

• Vesi (kierrätetyistä lähteistä peräisin olevien ravinteiden käyttötavoite

UPM:n omilla jäteveden puhdistamoilla)

• Tuotevastuu (kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista

edistävien tuotteiden kehittäminen ja ympäristömerkittävissä olevien

soveltuvien tuotteiden osuus)

• Vastuullinen hankinta (tavoite hankinnan arvolle toimittajilta, jotka

ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille) » Katso G1–2 Vastuullinen hankinta

Toimintasuunnitelmia on laadittu konsernitason tavoitteiden

saavuttamiseksi sekä muille jatkuvan parantamisen alueille. Alla on

kuvattu keskeiset tehdyt, käynnissä olevat ja suunnitellut toimenpiteet.

UPM:n Clean Run -konsepti

» Katso kohdasta E2–2 Clean Run -konsepti kuvaus UPM:n konseptista

ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi. Se koskee myös jätteen

vähentämistä ja resurssitehokkuutta.

UPM:n kestävän tuotesuunnittelun

konsepti

UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti tukee ja ohjaa

tuotesuunnitteluhankkeita, edistää tuotteiden kestävää elinkaarta ja

varmistaa, että kullakin uudella tuotteella ja palvelulla on vahvistettu

kestävyysarvolupaus. Konsepti myös tukee UPM:n tavoitetta kehittää

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tukevia uusia

tuotteita ja palveluja sekä ilmastopositiivista tuotevalikoimaa.

Tässä lähestymistavassa elinkaari on jaettu kuuteen vaiheeseen:

suunnitteluun, materiaaleihin, tuotantoon, jakeluun, käyttöön ja

kierrätykseen. Kussakin vaiheessa vastuullisuustekijöitä arvioidaan eri

työkaluilla, joita ovat esimerkiksi elinkaariarviointi, biohajoavuus- ja

kierrätettävyystestit sekä ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja

kestävän kehityksen tavoitteita kartoittava seurantatyökalu. Jokainen

vaihe sisältää eri osatekijöitä, jotka ohjaavat tuotekehitysprosessia.

UPM:n tuotteilla on erilaisia käyttökohteita, ja asiakkaat ovat mukana

eri osissa arvoketjua. Siksi elinkaaren eri vaiheiden ja elementtien

merkitys voi vaihdella liiketoiminta-alueittain.

Tuotevastuuseen liittyvät toimenpiteet

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n tuotevastuu koostuu eri alueista, kuten elinkaariajattelu,

kemikaalien hallinta, tuoteturvallisuus sekä tuotteisiin liittyvät ilmoitukset ja

vaatimustenmukaisuustiedot. Myös ympäristömerkit, kuten EU-

ympäristömerkki ja FSC™ (FSC N003385)- tai PEFC (PEFC/02-44-41) -

metsäsertifioinnit, ovat osa tuotevastuuta. UPM:n kestävä tuotesuunnittelu

kattaa kokonaisvaltaisesti tuotteiden ja palveluiden kehityksen.

Uusien raaka-aineiden tai tuotteiden mahdolliset ympäristövaikutukset

lasketaan elinkaariarvioinneilla. Elinkaariarviointi tukee tuotekehitykseen

liittyvää päätöksentekoa ja todentaa markkinoille tuotavien tai jo tarjolla

olevien tuotteiden ympäristöväittämiä.

ISO 9001 -laatujärjestelmä ja ISO 22000 -

elintarviketurvallisuusjärjestelmä luovat edellytykset UPM:n toiminnan

jatkuvalle parantamiselle. Kaikki UPM:n tuotantolaitokset ovat ISO 9001

-sertifioituja. Lisäksi ISO 22000 -sertifiointi on tuotantolaitoksilla, joille se

on olennainen. Näin UPM voi tarjota useita tuotteita, jotka on

suunniteltu ja valmistettu elintarvikepakkausvaatimusten mukaisesti.

UPM:n sisäisen kemikaalienhallintastandardin mukaan kemikaalien

vaaraominaisuudet pitää arvioida huolellisesti. Kaikilta käyttöön

valittavilta kemikaaleilta edellytetään pienimpiä mahdollisia

haittavaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristöön ja UPM:n tuotteiden

turvallisuuteen. Rajoitettujen kemikaalien luettelo sisältää aineita, joilla

on tietyt vaaraluokitukset. Tuoteturvallisuusvaatimuksista viestitään

asiakkaille sekä kemikaalien ja raaka-aineiden toimittajille. UPM on

yhteistyössä useiden paperi- ja kemikaaliyhtiöiden kanssa parantanut

toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja nopeuttanut tiedonvaihtoa. Tämän työn

tuloksena käyttöön otetun harmonisoidun kyselyn ja työkalun (PP VIS)

ansiosta UPM voi varmistaa, että sen hankkimat tuotteet ovat lakien ja

vaatimusten mukaisia ja täyttävät esimerkiksi EU-ympäristömerkin

kriteerit. UPM tarjoaa asiakasviestinnän tueksi tuoteturvallisuusprofiileja

ja selosteita koskien kemiallisia aineita, joita ei käytetä tuotteissa.

Useimmille UPM:n tuotteille on myönnetty yleisesti tunnettuja

kansainvälisiä ja kansallisia ympäristömerkkejä, kuten EU-

ympäristömerkki. UPM Biofuelsilla on ISCC EU - sekä ISCC PLUS -

sertifikaatit (International Sustainability and Carbon Certification), ja

UPM Biochemicalsilla sekä neljällä UPM Raflatacin tehtaalla on ISCC

PLUS -sertifiointi. Biopolttoaineilla on ollut myös RSB-sertifioinnit

(Roundtable of Sustainable Biofuels). Kaikilla UPM:n puuta raaka-

aineena käyttävillä liiketoiminnoilla on FSC™- ja/tai PEFC Chain of

Custody -sertifiointi. Niillä varmistetaan puun alkuperä ja taataan, että

kaikki UPM:n tuotteissa käytetty puu on hankittu laillisesti kestävästi

hoidetuista metsistä eikä ole peräisin kiistanalaisista lähteistä.

Vuoden 2024 toimenpiteet 

• EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (PPWR) odotetaan astuvan

voimaan vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. Sen vaatimusten

mukaan kaikkien EU:n sisämarkkinoille tuotujen pakkausten pitää

olla kierrätettäviä. Muovipakkausten tulee sisältää kierrätettyä

materiaalia. PPWR tuo lisäksi muutoksia esimerkiksi pakkausten

valmistajien vastuisiin sekä sovellettaviin maksuihin. UPM on alkanut

arvioida asetuksen edellyttämiä käytännön toimenpiteitä. 

• Vuoden 2023 lopulla UPM julkaisi vastuullisuusväittämiä koskevan

ohjeen. Sitä täydennettiin vuonna 2024 tukimateriaaleilla, kuten

käytännön ohjeella, sanastolla ja koulutuksilla. Ohje on otettu

käyttöön kaikissa UPM:n liiketoiminnoissa.

• UPM:n tuotevastuustandardi kehitettiin ja hyväksyttiin vuoden 2024

lopulla.

• Kahden edellisvuoden aikana UPM on parantanut ja sujuvoittanut

kemikaalivarastojen hallintaa ja hyväksyntäprosesseja

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	94

tuotantoyksiköissään sekä kehittänyt niitä tukevan IT-järjestelmän.

UPM Raflatacin tehtaat, sahat ja UPM Biochemicals eivät olleet

mukana ensimmäisellä kehityskierroksella, mutta vuonna 2024

järjestelmä otettiin käyttöön myös neljällä UPM Raflatacin tehtaalla. 

• Uusia markkinoille tuotuja tuotteita olivat esimerkiksi UPM

Biochemicalsin ja Nokian Renkaiden yhteishanke, joka koski

uusiutuviin toiminnallisiin UPM BioMotion™ -täyteaineisiin perustuvan

konseptirenkaan kehittämistä. » Katso lisää E1-3 Toimenpiteet,

Ilmastopositiiviset tuotteet

Suunnitellut toimenpiteet

• Vuoden 2025 aikana UPM kehittää ja harmonisoi tuotevastuun ja

tuotevaatimusten valvontaprosesseja edelleen. Tällä työllä pyritään

vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, nopeasti kehittyvän tuotesääntelyn

vaatimuksiin sekä UPM:n kasvavaan tuotevalikoimaan.

• Uusi UPM:n tuotevastuustandardi otetaan käyttöön kaikissa

liiketoiminnoissa vuonna 2025. Sillä selvennetään rooleja ja vastuita

ja varmistetaan, että UPM kehittää tuotteita, jotka täyttävät jatkuvasti

kehittyvät tuotevaatimukset ja tukevat myös YK:n kestävän kehityksen

tavoitteita.

• Vastuullisen tuotesuunnittelun konseptin jalkauttaminen jatkui UPM:n

eri liiketoiminnoissa, sisältäen vastaaviin projekteihin liittyvät

elinkaariarvioinnit.

Tähteiden, sivuvirtojen ja

kierrätysmateriaalien hyödyntäminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n tavoitteena on kaikkien materiaalivirtojen tehokas käyttö ja

biokiertotalousratkaisujen toteutus. Tähän pyritään uudistamalla,

vähentämällä, käyttämällä uudelleen, kierrättämällä ja ottamalla talteen.

UPM lopettaa prosessijätteen viemisen kaatopaikalle ja sen polttamisen

ilman energian talteenottoa vuoteen 2030 mennessä. UPM:n toinen

kiertotaloustavoite on käyttää yhtiön omilla jätevedenpuhdistamoilla

ainoastaan kierrätysravinteita vuoteen 2030 mennessä. » Katso

kohdasta 5–3 Tavoitteet, miten tavoitteiden saavuttamista seurataan.

Parhaita käytäntöjä, tutkimustuloksia ja ideoita jaetaan konsernissa

aktiivisesti, ja sisäiset työryhmät kehittävät esimerkiksi sivuvirtojen

hyötykäyttöä ja ravinteiden kierrätystä. Sellun tuotannosta syntyvä

viherlipeäsakka on hyötykäytön kannalta yksi haastavimmista

prosessijätteistä.

UPM tukee kiertotaloutta käyttämällä tuotannossaan syntyviä

sivuvirtoja ja tähteitä sekä tuotteiden käytön jälkeen kerättyjä

materiaaleja. Lisäksi tehtaiden omassa energiantuotannossa

hyödynnetään suurin osa UPM:n tuotannossa syntyvistä orgaanisista

tähteistä, kuten kuoresta ja muista puuperäisistä tähteistä sekä

siistauksessa ja jätevesien puhdistuksessa syntyvistä kuitupitoisista

lietteistä. Joitakin kuitupitoisia sivuvirtoja hyödynnetään myös

tiilenvalmistuksessa ja maanparannuksessa. Suuri osa jätteistä ja

sivutuotteista on biomassapohjaisessa energiatuotannossa syntyvää

tuhkaa. Vuonna 2024 83 % (93 %) tuhkaa hyödynnettiin eri

käyttökohteissa, kuten maan stabiloinnissa, lannoitteena,

sementtiteollisuudessa, paperin valmistuksessa käytettävän täyteaineen

raaka-aineena ja natriumhydroksidin korvaajana.

Uusiutuvat UPM BioVerno -diesel ja -nafta valmistetaan kemiallisen

selluntuotannon tähteenä syntyvästä raakamäntyöljystä. UPM on

vuosikymmenten ajan kehittänyt uusia innovatiivisia käyttötapoja

selluntuotannon sivuvirtana syntyvälle ligniinille. Hyvä esimerkki on

WISA BioBond -liimausteknologia, jossa ligniiniä hyödynnetään vanerin

valmistuksessa korvaamaan osan fossiilisesta fenolista. Selluntuotannon

sivuvirtana syntyvä meesakalkki voidaan hyödyntää kalkitusaineena tai

pH:n säätämisessä.

UPM edistää aktiivisesti materiaalien kiertoa tuotteen koko

elinkaaren osalta hyödyntämällä kierrätettäviä materiaaleja. UPM

Raflatac kerää tarrajätettä yli 440 kumppanilta maailmanlaajuisesti ja

kierrättää sen RafCycle®-palvelussaan. Palvelun ansiosta tarrajätettä

hyödynnetään sellun, paperintuotannon sekä muiden kuitupohjaisten

tuotteiden tuotannossa ja PET-tuotteiden raaka-aineena. UPM on myös

pitkään käyttänyt keräyspaperia graafisen paperin valmistuksessa.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• UPM jatkoi kiertotalouden ISO- ja CEN-standardisointityön

seuraamista ja testasi osaa ISO:n kehittämistä

kiertotalousindikaattoreista.

• Useiden tehtaiden jätevedenpuhdistamoilla testattiin kierrätysravinteita.

Onnistuneen koeajon seurauksena testattu kierrätysravinne otetaan

käyttöön esimerkiksi UPM Nordlandin tehtaalla Saksassa.

• WISA-koivuvanerin pakkauksissa ja toimituksissa alettiin käyttää

pakkausmateriaalia, joka on valmistettu 30-prosenttisesti

teollisuudesta peräisin olevasta kierrätysmuovista.

• UPM Ettringenin ja UPM Nordlandin paperitehtailla käynnistettiin

projektit bio- ja kuitulietteiden poistovesien erottelemiseksi. Tämä

parantaa lietteiden uudelleenkäytettävyyttä.

• Uruguayssa kehitettiin kierrätysratkaisuja kalkkiuunin tuhkan

kierrättämiseksi. Ympäristölupien hakeminen valituille

kierrätysratkaisuille on käynnissä. 

• UPM Fray Bentosin sellutehtaalla lietteen kuivatusjärjestelmä

päivitettiin mahdollistaen käsitellyn fosforilietteen hyödyntämisasteen

nostamisen 50 prosentista 80 prosenttiin.

• UPM:n sellutehtailla Uruguayssa ja Suomessa etsittiin edelleen

keinoja viherlipeäsakan kierrättämisen tehostamiseksi. Esimerkiksi

Uruguayssa kuivattua viherlipeäsakkaa kokeiltiin onnistuneesti

sementin tuotannossa.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM osallistuu edelleen vuonna 2025 suomalaiseen UUMA5-

ohjelmaan maarakentamisen uusioraaka-aineiden hyödyntämisen

tehostamiseksi yhdessä Pohjolan Voiman kanssa.

• Uruguayn sellutehtailla jatketaan 2030 Zero Solid Process Waste to

Landfill -tiekartassa tunnistettujen jätteiden

hyödyntämismahdollisuuksien tutkimista ja testaamista.

• Kierrätysravinteita ja kaatopaikalle päätyvien kiinteiden

prosessijätteiden nollatavoitetta koskevaa kehitystyötä jatketaan

edelleen useilla tehtailla.

» Katso kohdasta E3–2 Toimenpiteet tiedot veteen liittyvästä

tehokkuudesta ja » kohdasta G1–2 Vastuullinen hankinta tiedot

resurssien käyttöä käsittelevästä UPM:n toimitusketjun

vastuullisuusohjelmasta.

Resurssit

Yleisesti ottaen tuotehallintaan, kiertotalouteen ja jätteen hallintaan

liittyvät toiminnot on sisällytetty UPM:n kokonaistoimintamenoihin sekä

investointi- ja resurssisuunnitteluun

» Katso kohdasta E1–1 Investoinnit ja rahoitus, Tuoteinnovaatiot tiedot

merkittävistä toimenpiteistä ja resursseista koskien tuotteita

» Katso kohdasta E2-2 Resurssit tiedot UPM:n ympäristötoiminnan

menoista ja ympäristöinvestoinneista

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	95

TAVOITTEET

E5-3

UPM on asettanut useita tavoitteita ja tunnuslukuja

vastuullisuustoimintansa painopistealueille, jotka kattavat omat toiminnot

(käsitellään kohdissa Metsä, Vesi, Jäte, Tuotevastuu) sekä toimitusketjun.

Nämä tavoitteet tukevat UPM:n vastuullisuussitoumukseen sisällytettyjä

resurssien vastuullista käyttöä ja biokiertotaloutta koskevia tavoitteita. 

UPM:n vastuullisuustavoitteet ottavat huomioon ulkoisten sidosryhmien

toiveet ja näkökulmat, jotka ovat tulleet esiin osana sidosryhmien kanssa

käytävää jatkuvaa vuoropuhelua.

Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyvät tavoitteet

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILU- VUOSI	ARVO VERTAILU- VUONNA	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN TILANNE 2024 (2023)
Metsä
Sertifioidun kuidun osuus	2015	84 %	100 %	88,5 % (87,0 %)
Vesi
Jätevedenpuhdistuksessa hyödynnettävät kierrätetyistä lähteistä peräisin olevat ravinteet *	2017	17 %	100 %	33 % (33 %)
Jäte
Kaatopaikalle tai poltettavaksi ilman energian talteenottoa toimitettu prosessijäte	2015	122 000 tonnia	0 tonnia	97,000 (82,000) tonnia, 83 % (87 %) UPM:n prosessijätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään
Tuotevastuu
Ilmastopositiiviset tuotteet	Vuodesta 2019	-	jatkuva	8%, hiilidioksidipäästöjä vähentävien ratkaisujen %-osuus liikevaihdosta
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistävien uusien tuotteiden ja palvelujen kehitys	Vuodesta 2019	-	jatkuva	UPM SolargoTM, uusi biopohjaisten kasvistimulanttien portfolio
Ympäristömerkittävissä olevien soveltuvien tuotteiden osuus	2015	77 %	100 %	89 % (89 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeet toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	91 % (89 %)

*Olennainen sellun- ja paperintuotannossa

UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan

konsernitasolla vähintään vuosittain. Valitut tavoiteparametrit kattavat

resurssien käytön ja kiertotalouden eri osa-alueet (ks. alla). Tavoitteet

arvioidaan ja asetetaan mahdollisten positiivisten vaikutusten

vahvistamisen ja negatiivisten vaikutusten minimoimisen perusteella.

Osa tavoitteista koskien kiertotaloutta ja resurssien uudelleenkäyttöä

etenivät konsernitavoitteen mukaisesti. Tästä huolimatta, kaatopaikalle

päätyvän prosessijätteen kokonaismäärä kasvoi vuosina 2023 ja 2024

johtuen UPM Paso de los Toroksen sellutehtaan käynnistämisestä

Uruguayssa. Toimenpiteet UPM:n kaatopaikalle päätyvien

prosessijätteiden nollatavoitteen osalta tullaan käynnistämään.

Jäteveden käsittelyssä käytettyjen kierrätysravinteiden osuus kaikista

ravinteista pysyi tasaisena vuonna 2024, mutta kuluneen vuoden

aikana tehtyjen testauksien tuloksien pitäisi näkyä tulevina vuosina.

» Katso kohdasta E5-2 Toimenpiteet, Tähteiden, sivuvirtojen ja

kierrätysmateriaalien hyödyntäminen

» Katso kohdasta G1–2 Vastuullinen hankinta lisätietoja

hankintatavoitteista.

UPM:n tuotantoprosesseissa käytettäviin raaka-aineisiin ja tuotettaviin

tuotteisiin sekä tuotannossa syntyviin sivuvirtoihin liittyvät tavoitteet

koskevat erityisesti alla mainittuja näkökulmia.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	96

Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu

Tuotevastuu on yksi UPM:n vastuullisuuden painopistealueista. Siihen

sisältyy kolme tuotteisiin liittyvää tavoitetta (katso edellisen sivun

taulukosta), jotka liittyvät myös kierrätykseen ja kiertotalouteen:

• Useimmiten kiertotalous vaikuttaa positiivisesti tuotteiden

hiilijalanjälkeen ja tukee siten UPM:n ilmastopositiivista

tuotevalikoimaa koskevaa tavoitetta.

• Kiertotalous on osa UPM:n vastuullisen tuotesuunnittelun konseptia ja

edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 12 ”Vastuullinen kulutus

ja tuotanto” saavuttamista.

• Graafisia papereita koskevassa EU-ympäristömerkissä on erillinen

kriteeri kierrätettävyydelle.

Kiertotalouden mukainen materiaalien

käyttö ja primääriraaka-aineen

minimointi

UPM:n on sitoutunut resurssitehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja

biokiertotalouteen. Vastuullisuussitoumuksensa mukaisesti yhtiö käyttää

uudelleen tuotantoprosesseista syntyneitä materiaaleja sekä kehittää

kierrätys- ja hyötykäyttömahdollisuuksia tuotantoprosessin sivuvirroille ja

tähteille. UPM:llä on myös erilliset tavoitteet koskien kaatopaikalle

menevän prosessijätteen nollatasoa ja sataprosenttisesti kierrätetyistä

lähteistä peräisin olevien ravinteiden käyttöä yhtiön omilla

jätevedenpuhdistamoilla.

Uusiutuvien resurssien käyttö

Puu on uusiutuva luonnonvara ja UPM:n pääraaka-aine. UPM:n 2030-

tavoite koskien sataprosenttisesti sertifioitua kuitua korostaa

puupohjaisen raaka-aineen metsäsertifioinnin tärkeyttä, vaikka

sertifioimattomia metsäalueita koskevalla alkuperäketjusertifioinnilla jo

varmistetaan puun alkuperä, hakkuiden lainmukaisuus ja se, ettei puuta

ole hankittu kiistainalaisista lähteistä. Metsäsertifioinnilla on tärkeä rooli

luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. » Katso

E4-3, kohta ”Metsät ja luonnon monimuotoisuus”

Vastuullinen hankinta

Vastuullinen hankinta on yksi UPM:n vastuullisuuden painopistealueista,

ja siihen liittyen on asetettu tavoitteita ja tunnuslukuja. Resursseja ja

kiertotaloutta käsitellään olennaisina ympäristöasioina myös UPM:n

toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa. » Katso G1–2 Vastuullinen

hankinta

Jätteen käsittely

Vuoteen 2030 mennessä prosessijätettä ei päädy lainkaan

kaatopaikalle tai poltettavaksi ilman energian talteenottoa. Kaikki

UPM:n prosessijätteet tulee kierrättää tai hyödyntää muulla tavalla.

Jätteenhallinta tukee tämän tavoitteen saavuttamista esimerkiksi

asianmukaisella lajittelulla ja kierrätysmahdollisuuksien tutkimisella.

UPM:n tavoitteet voivat edistää jätteen määrän vähentämistä, jätteen

kierrätystä tai jätteen energiahyötykäyttöä.

Tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täydentävät lain vaatimuksia.

MITTARIT

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet

E5-4

Puu ja kuitupohjaiset tuotteet ovat UPM:n toiminnan perusta.

Sertifioiduilla alkuperäketjujärjestelmillä ja metsäsertifioinneilla

varmistetaan, että puuta ja muita kuitupohjaisia raaka-aineita hankitaan

kestävästi hoidetuista metsistä. UPM:n merkittävimmät

hankintakategoriat ovat kuitu (puu ja kuitupohjaiset raaka-aineet), muut

raaka-aineet (ml. pigmentit ja kemikaalit), epäsuorat materiaalit sekä

palvelut, logistiikka ja energia.

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. Materiaaleja ja

palveluita ostetaan arviolta 23 000 b2b-toimittajalta eri puolilta

maailmaa. Yhtiön hankintaverkostossa on toimijoita kasvuyrityksistä

kansainvälisiin suuryrityksiin. Lisäksi puuta ostetaan noin 14 500

yksityiseltä metsänomistajalta.

» Katso energiaa koskevat tiedot kohdasta E1 ja vesiä koskevat tiedot

kohdasta E3

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	97

Raaka-aineet

TONNIA (SIS. KOSTEUDEN)	2024	2023
Puu	23 300 000	21 800 000
Markkinasellu	1 300 000	1 300 000
Keräyspaperi	700 000	760 000
Paperi jatkojalostettavaksi	310 000	280 000
Mineraalit	1 800 000	1 900 000
Kemikaalit	930 000	950 000
Muovit, liimat, hartsit ja filmit	160 000	130 000
Yhteensä	28 600 000	27 100 000

Biologisten materiaalien osuus

%	2024	2023
Puun osuus kaikista raaka-aineista	81 %	80 %

Puu on UPM:lle ainoa biologinen materiaali. Sen osuus on laskettu

raaka-ainetaulukon tietojen mukaan. Muut puupohjaiset raaka-aineet,

kuten sellu, paperi ja keräyspaperi, luokitellaan teknisten

tuotantoprosessien tuloksiksi.

Sekä puuta että puupohjaisia sivuvirtoja ja tähteitä käytetään eniten

arvoa tuottavalla tavalla.

Puun sertifioinnit

%	2024	2023
FSC-sertifioitu	18,3 %	14,4 %
PEFC-sertifioitu	38,3 %	42,0 %
PEFC ja FSC-sertifioitu	32,0 %	30,6 %
Sertifioitu puu yhteensä	88,5 %	87,0 %
Puun osuus mikä täyttää FSC Controller Wood ja PEFC DUe Diligence - vaatimukset	11,5 %	13,0 %
BIologisen materiaalin osuus yhteensä	100,0 %	100,0 %

Puu ja kaikki puupohjaiset raaka-aineet ovat joko sertifioituja

(FSCN003385 ja PEFC/02-44-41) tai FSC™ Controlled Wood -

standardin tai PEFC:n puun alkuperän seurantajärjestelmän due

diligence -vaatimusten mukaisia. Sertifioinnilla varmistetaan, että UPM:n

kaikkien puun, sellun, paperin ja keräyspaperin toimittajien ympäristö-

ja sosiaalisen vastuun toimintaa sekä osallistumista paikallisyhteisöjen

toimintaan arvioidaan jatkuvasti.

Uusiomateriaali

KERÄYSPAPERI	2024	2023
Tonnia (sis. kosteuden)	700 000	760 000
Osuus kaikista raaka-aineista	2 %	3 %

Paperin tehokas kierrätys riippuu kansallisia keräys- ja

talteenottojärjestelmiä varten luodusta paikallisesta infrastruktuurista.

Graafinen keräyspaperi hankitaan Euroopasta, jossa merkittävimmät

toimittajat ovat jäteyhtiöt, painotalot ja paikalliset jäteviranomaiset.

Keräyspaperia käytetään UPM:n graafisen paperin tuotannon raaka-

aineena, ja sen osuus kaikesta UPM:n paperintuotannon

kuitumateriaaleista vuonna 2024 oli 15 % (17 %).

	Laskentaperiaatteet

Raaka-aineet

Puun määrää mitataan tavallisesti kuutiometreinä. » Katso E4–5

Puutoimitukset. Muunnos tonneiksi lasketaan mittauksiin ja/tai

kirjallisuuteen perustuvien kertoimien avulla. Puun keskimääräinen

kosteuspitoisuus on arviolta 50 %. Markkinasellu ja keräyspaperi

hankitaan ilmakuivina tonneina, ja kuiva-ainepitoisuudet ovat noin 90 %

ja 94 %. Muissa materiaaleissa kosteus vaihtelee, mutta UPM:n

hankintajärjestelmistä on saatavilla oleelliset toimitustiedot sekä kuivista

että märistä määristä. UPM keskittyy konserniraportoinnissaan

käyttämiinsä kuituihin ja muihin raaka-aineisiin. Raaka-aineiden

käyttötiedot kootaan UPM:n hankintayksiköiltä saaduista tiedoista.

    Huom: UPM:n vuosikertomuksessa 2023 pigmenttien määrät

raportoitiin kuivatonneina.

Biologisen materiaalin osuus

Laskelmissa biologiseksi materiaaliksi katsotaan ainoastaan puu. UPM

pitää muita puupohjaisia raaka-aineita teknisen tuotantoprosessin

tuloksina. ESRS E5–4 -vaatimusten mukaisesti prosenttiosuuden

laskennassa käytetään raaka-aineiden kokonaispainoa niiden

alkuperäisessä tilassaan, mihin sisältyy kosteus.

Uusiomateriaali

Ulkoisista lähteistä saatu keräyspaperi sisältyy laskelmiin uusiomateriaalina. 

Sisäinen paperinkeräys ei sisälly lukuihin. ESRS E5–4 -vaatimusten

mukaisesti prosenttiosuuden laskennassa käytetään raaka-aineiden

kokonaispainoa niiden alkuperäisessä tilassaan, mihin sisältyy kosteus.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	98

Tuotteet ja tuotannossa syntyvät sivuvirrat

E5-5

Tuotteet

	YKSIKKÖ	2024	2023
Paperi	Tonni	4 600 000	4 700 000
Sellu	Tonni	5 000 000	4 200 000
Jalostusmateriaalit	Tonni	500 000	400 000
Vaneri ja viilu	m3	500 000	400 000
Sahatavara	m3	1 200 000	1 500 000
Lämpö	GWh	1 000	1 000
Sähkö	GWh	13 000	14 000

Kiertotalouden periaatteiden mukainen suunnittelu

Osa UPM:n tuotteista edistää biokiertotaloutta, ja osa tuotteista

valmistetaan sivuvirroista ja tähteistä tai käytetyistä tuotteista talteen

otetuista materiaaleista.

Katso muita sivuvirtoja ja tuotannon tähteitä koskevat tiedot

» kohdasta E5–2 Tähteiden, sivuvirtojen ja kierrätysmateriaalien

hyödyntäminen.

Katso keräyspaperin käyttöä paperintuotannossa koskevat tiedot

» kohdasta E5–4 Uusiomateriaali.

Kestävyys

Suurin osa UPM:n tuotteista on b2b-massatuotteita, kuten sellu, paperi,

tarramateriaalit, sahatavara, vaneri ja biopolttoaineet. Kestävyys ei

yleensä ole niille olennainen vaatimus, mutta kierrätettävyys ja

biohajoavuus sen sijaan ovat. Kestävyys on kuitenkin olennaista

esimerkiksi ajoneuvoissa käytettävälle vanerille sekä hirsimökeissä tai

muissa rakennuksissa käytettävälle sahatavaralle. UPM:n vaneri voi

kestää jopa sata vuotta. CE-merkintä osoittaa sahatavaran ja vanerin

kestävyyden ja suorituskyvyn rakennustarkoituksissa. Kestävyyttä

vaaditaan myös arkistointiin tai muihin pidempiaikaisiin

käyttötarkoituksiin käytetyltä paperilta sekä tiettyihin käyttötarkoituksiin

suunnatuilta tarroilta.

Korjattavuus

Korjattavuus ei ole olennainen vaatimus UPM:n tuotteille.

Kierrätettävissä olevan materiaalin osuus

Suurin osa UPM:n tuotteista on kierrätettäviä riippuen siitä, miten niitä

jatkojalostetaan.

Paperi: UPM:n pääasiassa painatukseen tai pakkauksiin käytetyistä

papereista 100 % on kierrettäviä, ellei jatkojalostus vaikuta

kierrätettävyyteen. Useimmissa maissa on vakiintuneet

paperinkierrätysjärjestelmät. Paperin tehokas kierrätys riippuu

kansallisia keräys- ja talteenottojärjestelmiä varten luodusta paikallisesta

infrastruktuurista.

Sellu: Sellu on täysin kierrätettävää ja biohajoavaa. Sellua käytetään

kuitenkin tuotantoketjun alkupäässä, ja se voidaan jatkojalostaa

erilaisiksi paperilaaduiksi (kuten hygieniapapereiksi) ja muiksi

sellupohjaisiksi tuotteiksi. Järkevää arviota lopputuotteiden

kierrätettävyydestä ei ole mahdollista tehdä.

Jalostusmateriaalit: Tarramateriaalin liimapinnan suojana on usein

ohut paperinen tai muovinen irroke, joka heitetään pois käytön jälkeen.

Tätä varten UPM Raflatac on kehittänyt RafCycle™-kierrätysratkaisun.

Kierrätyspalvelun avulla asiakkaat voivat muuntaa kerätyn

etikettijätteensä uusiksi raaka-aineiksi. Myös tuotteissa käytetty tarraosa

voidaan teoriassa kierrättää, mutta se riippuu pakkauksen

suunnittelusta. Järkevää arviota lopputuotteiden kierrätettävyydestä ei

ole mahdollista tehdä.

Vaneri: Vaneri on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali, kun se

käytetään uudelleen toissijaisten tuotteiden raaka-aineena tai

sellaisenaan uudelleenkäytettynä esimerkiksi rakentamisessa. Vaneria

voidaan käyttää myös polttoaineena energiantuotannossa sen

ensimmäisen käyttökerran jälkeen.

Sahatavara: Sahatavara on 100-prosenttisesti kierrätettävää.

Sahatavara on jalostamisasteeltaan aikaisen vaihteen tuote ja se

voidaan jalostaa useiksi loppukäyttötuotteiksi. Tästä syystä ei ole

mahdollista arvioida lopputuotteiden uudelleenkäyttö- ja

kierrätysmahdollisuuksia. Tyypillisesti sahatavaraa käytetään fossiilisia

korvaavana polttoaineena energiantuotannossa sen elinkaaren lopussa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	99

Sivutuotteet ja jäte

TONNIA (KUIVAPAINO), LUKUUN OTTAMATTA VAARALLISTA JÄTETTÄ	SIVUTUOTTEET	PROSESSIJÄTE	MUU VAARATON JÄTE	VAARALLINEN JÄTE	YHTEENSÄ	YHTEENSÄ
	2024	2024	2024	2024	2024	2023
Kierrätys	63 000	268 000	16 000	3 500	352 000	408 000
Kompostointi	0	8 700	0	0	9 100	9 000
Energian hyötykäyttö	7 800	226 000	1 400	500	235 000	215 000
Välivarastointi	900	22 000	2 500	0	25 000	20 000
Kaatopaikkajäte	0	94 000	1 300	0	95 000	85 000
Jätteenpoltto ilman energian talteenottoa	0	3 100	0	2 600	5 800	7 000
Muu hävittäminen	0	0	0	400	400	2 000
Yhteensä	72 000	622 000	22 000	7 000	723 000	745 000
Kierrättämätön jäte yhteensä *	—	—	—	—	127 000	113 000
Kierrättämättömän jätteen osuus	—	—	—	—	18 %	15 %

* Sisältää kaatopaikalle sekä poltettavaksi ilman energian talteenottoa toimitetut jätteet sekä väliaikaiseen varastoon viedyt jätteet ja sivutuotteet

Pääasialliset jätteet ja sivutuotteet

%	2024	2023
Tuhka	50 %	48 %
Kuitupitoiset tähteet	26 %	31 %
Viherlipeäsakka	8 %	7 %

Tuhkaa syntyy UPM:n oman ja osaomisteisen energiatuotannon

sivuvirtana. Kuitupitoisia tähteitä ovat esimerkiksi kuoret, muu puujäte

sekä keräyspaperin käsittelyssä ja jäteveden puhdistuksessa syntyvä

liete. Viherlipeäsakkaa syntyy kemiallisen sellun tuotannon tähteenä.

» Katso kohdasta E5-2 kappale ”Tähteiden, sivuvirtojen ja

kierrätysmateriaalien hyödyntäminen.”

Jätteen ja sivutuotevirtojen lisäksi tuotannon tähteitä käytetään

sisäisesti polttoaineena. Pääasiassa yhtiö käyttää selluntuotannossa

syntyvää mustalipeää, mutta myös kuorta, muuta puujätettä tai

keräyspaperin käsittelyssä ja jäteveden puhdistuksessa syntyvää lietettä.

Näiden määrä ilmoitetaan polttoaineena.

	Laskentaperiaatteet

Tuotteet

Pakkaukset ja kosteus sisältyvät paperin, sellun ja jalostusmateriaalien

lukuihin. Vaneri, viilu ja sahatavara myydään ja raportoidaan

kuutiometreinä, sähkö ja lämpö gigawattitunteina. Paperin ja

kemiallisen sellun kokonaistuotantoon ja sähkön kokonaismyyntiin

sisällytetään myös paperin, sellun ja sähkön sisäinen myynti.

Jätteet ja sivutuotteet

UPM raportoi vaarattoman prosessijätteen ja sivutuotteiden

kokonaismäärän. Eriteltyjä tietoja on saatavilla kierrätyksestä, energian

hyötykäytöstä, kaatopaikkajätteestä, kompostoinnista, polttamisesta

ilman energian talteenottoa sekä välivarastoinnista. Vaarallisen jätteen

kokonaismäärä ilmoitetaan erikseen kierrätykselle, energian

talteenotolle, polttamiselle ilman energian talteenottoa sekä muulle

hävittämiselle. Hävittämistapa määritellään suoraan toimipaikoilta

saadun tiedon sekä jätehuollon palvelutoimittajilta saadun tiedon

perusteella.

Paikallisten olosuhteiden mukaan tietty jätetyyppi, kuten tuhka, voi

olla joko sivutuote tai jäte. UPM on päättänyt sisällyttää myös nämä

sivutuotteet jäteraportointiin.

Jätteet ja sivutuotteet ilmoitetaan kuivina tonneina lukuun ottamatta

vaarallista jätettä. Tiedot perustuvat punnittuihin tuloksiin tai

laskutustietoihin. Toimipaikkatason tietoja kerätään säännöllisesti, ja ne

raportoidaan viranomaisille lakien edellyttämällä tavalla. Tiedot

yhdistetään konsernitasolla vuosittain UPM:n yhteiseen tietokantaan.

Sivuvirtojen ja tähteiden sisäinen hyötykäyttö energiantuotannossa

raportoidaan polttoaineena. » Katso E1-5 Energiankulutus ja jakauma

Jätetiedot raportoidaan paikallisille viranomaisille tuotantolupien

mukaisesti. UPM:n sellu- ja paperitehtailla Euroopassa, Kiinassa ja

Uruguayssa sekä jäte- että sivutuotetiedot tarkistetaan ja raportoidaan

EU:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmään (EMAS)-

auditointiohjeistusten mukaisesti EMAS-akkreditoitujen raportoijien

toimesta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	100

Oma henkilöstö (ESRS S1)

UPM on sitoutunut olemaan vastuullinen ja vetovoimainen työnantaja nyt ja tulevaisuudessa.

Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen on UPM:n liiketoiminnan onnistumisen ja

terveellisen työympäristön edellytys. UPM:n turvallisuustyö perustuu pitkän aikavälin suunnitteluun

sekä tehokkaaseen viestintään ja johtamiseen.

Sitoutuneisuus henkilöstökyselyssä			Osuus työntekijöistä, joilla oli henkilökohtaiset tavoitteet tai vuosittainen keskustelu jatkuvan ammatillisen kehittymisen mahdollistamiseksi			Tapaturmien kokonaismäärä (TRIF)
70			85 %			6,1
4 pistettä alle globaalin vertailukeskiarvon						UPM:n oma henkilöstö

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	101

VAIKUTUKSET, RISKIT JA

MAHDOLLISUUDET

ESRS 2 SBM-3

UPM on sitoutunut olemaan vastuullinen ja vetovoimainen työnantaja nyt

ja tulevaisuudessa. Yhtiö haluaa vahvistaa työntekijöidensä

yhteenkuuluvuutta ja tunnetta siitä, että he tekevät merkityksellistä työtä.

Tämä parantaa henkilöstön tuottavuutta, sitoutumista ja hyvinvointia.

UPM:n toiminta perustuu yhtiön arvoihin. Jatkuvasti muuttuvassa

maailmassa Aiming Higher -kulttuurin rakentaminen on menestyksemme

kannalta tärkeää. UPM:n työntekijät ovat vastuullisia, tuloshakuisia ja

ihmiskeskeisiä sekä innokkaita oppimaan ja kasvamaan. UPM:n tavoite

on lisätä työntekijöidensä motivaatiota entisestään ja tehdä

kasvumahdollisuuksista näkyvämpiä ja saavutettavampia.

Muuttuvassa ja entistä monimutkaisemmassa

liiketoimintaympäristössä henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi ovat

tärkeitä yrityksen menestykselle sekä pitkäkestoiselle työllistymiselle.

UPM:n pitkän aikavälin tavoite on varmistaa hyvä suoriutuminen ja

jatkuva ammatillinen kehittyminen.

UPM:n oman henkilöstön kuvaus

UPM:n omassa henkilöstössä on kaksi pääryhmää:

• Työsuhteiset työntekijät ovat suorassa työsuhteessa UPM:ään.

• Muut kuin työsuhteiset työntekijät jaetaan kahteen alaryhmään:

• Vuokratyöntekijät: Henkilöstövuokrausyritysten palkkaamat

henkilöt, jotka työskentelevät UPM:n yksiköissä yhtiön suorassa

valvonnassa. Vuokratyöntekijät eivät ole suorassa työsuhteessa

UPM:ään. 

• Itsenäiset urakoitsijat: Itsenäiset elinkeinonharjoittajat, jotka

tarjoavat palveluita tai työtä UPM:lle suorassa

sopimussuhteessa, joka ei ole työsuhde. Itsenäisiä urakoitsijoita

on tällä hetkellä arviolta niin vähän, ettei heihin liittyvä

raportointi ole olennaista UPM:lle. 

Raportointi kattaa kaikki ne UPM:n omat työntekijät, joihin UPM:n

toiminnalla voi olla olennaisia vaikutuksia. Mitkään tunnistetut

olennaiset riskit eivät liity oman henkilöstön yksittäisiin ryhmiin vaan

koskevat kaikkia työntekijöitä yhtäläisesti.

Yleistä

OLENNAISET AIHEET	VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET	KUVAUS
Ihmisarvoinen työ ja oikeudenmukainen palkitseminen	Positiivinen vaikutus: Kaikilla on mahdollisuus yhdenvertaiseen ja elämiseen riittävään palkkaan, koulutukseen ja kehittymiseen	UPM varmistaa yhdenvertaiset ja riittävät palkat vuosittaisessa kolmannen osapuolen varmentamassa arvioinnissa ja korjaa siinä havaitut erot. UPM kehittää jatkuvasti työntekijäkokemustaan ja johtamiskulttuuriaan sekä arvioi rekrytointiaan, palkitsemiskäytäntöjään ja urakehitykseen liittyviä mahdollisuuksia.
	Mahdolliset negatiiviset vaikutukset*: Sulkemisten ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen aiheuttamat työpaikkojen menetykset	Liiketoimintaympäristön ja markkinakysynnän muutokset voivat johtaa uudelleenjärjestelyihin. Niillä pyritään varmistamaan UPM:n kustannuskilpailukyky. Vaikutuksia työntekijöihin pyritään lieventämään aktiivisesti, esimerkiksi tukemalla työllistymistä ja uudelleenkoulutusta.
	Riski: Pula osaavasta työvoimasta	UPM:n liiketoimintojen menestys riippuu pitkälti kyvystä rakentaa ja ylläpitää tulevaisuuden kasvun vaatimia uusia kyvykkyyksiä.
	Mahdollisuus: Asema työntekijöiden valitsemana työnantajana	UPM kehittää jatkuvasti työntekijäkokemustaan ja johtamiskulttuuriaan sekä arvioi rekrytointiprosessiaan, palkitsemiskäytäntöjään ja urakehitykseen liittyviä mahdollisuuksia. Yhtiö pyrkii myös houkuttelemaan ja pitämään palveluksessaan osaamiseltaan erilaista henkilöstöä sekä ihmisiä, joilla on harvinaisempaa ja kriittistä erikoisosaamista nykyisillä tai tulevilla kasvualueilla.
Monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö	Positiivinen vaikutus: UPM edistää monimuotoista ja inklusiivista työympäristöä ja vaikuttaa sitä kautta henkilöstöön positiivisesti	UPM:n tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta johtotehtävissä ja varmistaa sukupuolten välinen palkkatasa-arvo. Lisäksi yhtiön sitoumusta inklusiiviseen ja monimuotoiseen työympäristöön edistetään aktiivisella koulutuksella, vuoropuhelulla ja yhteistyöllä. Tästä viimeisin esimerkki on UPM:n maailmanlaajuinen, työntekijävetoinen BeU-verkosto.
Terveys ja turvallisuus	Positiivinen vaikutus: Painopiste terveys- ja turvallisuustyöhön kaikissa UPM:n yksiköissä	UPM:n konserninlaajuinen turvallisuusprojekti pyrkii parantamaan yhtiön turvallisuuskulttuuria ja tunnistamaan muutostarpeet koko organisaatiossa. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön ja tiimien valtuuksia toimia ja parantaa turvallisuutta.
	Negatiiviset vaikutukset*: Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tapaturmat, mukaan lukien UPM:n työntekijöiden vakavat onnettomuudet ja kuolemantapaukset	Vaikka UPM:n tuotantolaitoksilla tehdään paljon toimenpiteitä työntekijöiden ja urakoitsijoiden vammojen ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi, niihin liittyviä riskejä ei voida täysin poistaa. Negatiiviset vaikutukset ovat mahdollisia, vaikka terveys- ja turvallisuustyön tärkeydestä keskustellaan myös toimittajien kanssa, ja asiaa seurataan. Nämä vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapaturmiin.
	Riski: UPM:n työtekijöiden mahdolliset vammat	Mikäli korkeaa työturvallisuustasoa ei onnistuta ylläpitämään, se voi johtaa vammoihin ja sairastumisiin, tai saattaa UPM:n korvausvastuuseen työntekijöiden, urakoitsijoiden tai kolmansien osapuolten vahingoista. Näitä riskejä hallitaan erilaisilla johtamismenettelyillä, ennakoivilla terveys- ja turvallisuustoimilla sekä menetysten ehkäisyyn tähtäävillä ohjelmilla.

*UPM:n tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset eivät ole laajamittaisia tai systeemisiä vaan liittyvät mahdollisiin yksittäisiin tapahtumiin.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	102

UPM:n omissa toiminnoissa ei ole tunnistettu pakkotyön tai lapsityön

riskiä.

UPM on osana jatkuvaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoite

-menettelyään tunnistanut ryhmät, joita mahdolliset haitalliset

ihmisoikeusvaikutukset voisivat todennäköisemmin koskea. Syyt

haavoittuvaan asemaan vaihtelevat. UPM on tunnistanut omissa

arvioinneissaan ja eri sidosryhmien kanssa käytyjen vuoropuhelujen

perusteella arvoketjustaan ryhmät, joilla on suurempi riski kohdata

haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Näitä ovat siirtotyöläiset, naiset,

nuoret työntekijät sekä määräaikaiset ja urakoitsijoiden työntekijät.

POLITIIKAT

S1-1

UPM:n päätöksentekoa, johtamista ja toimintaa ohjaavat yhtiön arvot ja

Toimintaohje. UPM:n koko toiminta perustuu lakien noudattamiseen ja

vastuullisiin käytäntöihin, joilla luodaan myös pitkän aikavälin arvoa sekä

UPM:lle että sen sidosryhmille. UPM:n Toimintaohje painottaa yhtiön

sitoutumista oikein toimimisen kulttuuriin ja vastuulliseen liiketoimintaan ja

heijastaa näin yhtiön ohjaavia toimintaperiaatteita.

UPM pyrkii varmistamaan, että kaikki yhtiön työntekijät kunnioittavat

ihmisoikeuksia kaikissa toiminnoissa ja liiketoimintasuhteissa. Samaa

odotetaan myös UPM:n toimittajilta ja liiketoimintakumppaneilta.

Haluamme varmistaa, että toimintamme ja tuotteemme eivät ole

osallisina ihmisoikeusrikkomuksissa tai myötävaikuta niihin. Yhtiö pyrkii

varmistamaan, että se hankkii kaikki raaka-aineet ja palvelut

vastuullisista lähteistä. » Katso G1–1 Politiikat

UPM:n henkilöstö- ja turvallisuussäännöt

UPM:n henkilöstöhallintoa johdetaan yhtiön arvojen mukaisesti, ja se on

tärkeä osa UPM:n sosiaalista vastuuta. UPM:n henkilöstösäännöt

täydentävät UPM:n Toimintaohjetta. Niissä on kuvattu tarkemmin

työolosuhteiden, työsuhdekäytäntöjen ja ihmisarvoisen työn periaatteet

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittämällä tavalla. UPM on

sitoutunut näihin periaatteisiin ja odottaa samaa työntekijöiltään. HR-

funktio vastaa UPM:n henkilöstösäännöistä, ja konsernin johtoryhmä

hyväksyy ne. Henkilöstösäännöt koskevat kaikkia UPM:n työntekijöitä ja

johdon edustajia. UPM:n henkilöstösäännöt eivät suoraan koske

toimittajia ja muita kolmansia osapuolia tai heidän edustajiaan. Heihin

kuitenkin sovelletaan vastaavia periaatteita, jotka on kuvattu UPM:n

Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille. 

UPM noudattaa kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia

turvallisuuslakeja, -säädöksiä ja -sääntöjä. Näiden vaatimusten

mukainen toiminta varmistetaan UPM:n omilla turvallisuusstandardeilla

ja paikallisilla menettelyillä.

UPM edistää reiluja työehtoja ja kunnioittaa työntekijöiden oikeutta

muodostaa ammattiliittoja ja liittyä niiden jäseneksi, käydä neuvotteluja

työehtosopimuksesta sekä kokoontua vapaasti. UPM ei hyväksy

nykyajan orjuutta, lapsityötä, pakkotyötä tai ihmiskauppaa missään

muodossa omissa toiminnoissaan tai osana arvoketjuaan.

UPM:n turvallisuussäännöissä kuvataan selkeästi organisaation

kaikkia tasoja koskevat turvallisuusodotukset ja -tavoitteet. UPM:n HR-

funktio vastaa turvallisuussäännöistä, ja konsernin johtoryhmä hyväksyy

ne. UPM:n työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien avulla

varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan. UPM:n turvallisuusstandardit,

ja niistä erityisesti rooleja ja vastuita kuvaavat standardit, edistävät

näitä tavoitteita määrittämällä linjaorganisaation vastuun

turvallisuusstandardien täytäntöönpanossa.

Kaikkien UPM:n työntekijöiden tulee noudattaa UPM:n

turvallisuussääntöjä. UPM:n tuotantolaitoksilla työskentelevien

liiketoimintakumppaneiden ja heidän työntekijöidensä edellytetään

myös toimivan turvallisten työkäytäntöjen mukaisesti sekä noudattavan

UPM:n turvallisuussääntöjä ja -standardeja. Jos turvallisuusrikkomus

havaitaan, UPM puuttuu asiaan ja ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin

viipymättä. UPM:llä on sisäinen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva

auditointiohjelma, jonka avulla jokainen liiketoiminta-alue valvoo ja

varmistaa UPM:n turvallisuusstandardien noudattamisen. Ohjelma

painottaa hyviä käytäntöjä sekä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä,

joilla voidaan vastata UPM:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin

odotuksiin.

UPM:n Toimintaohje sekä yhtiön henkilöstö- ja turvallisuussäännöt

koskevat koko UPM:n omaa henkilöstöä.

UPM ja ihmisoikeudet 

Sitoumukset

UPM on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n liiketoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. UPM

kunnioittaa toiminnassaan YK:n ihmisoikeusjulistusta, kansainvälisen

työjärjestön ILO:n yleissopimusta sekä OECD:n sääntöjä

monikansallisille yhtiöille. Yhtiö edistää myös YK:n Global Compact -

aloitteen kymmentä periaatetta.

UPM:n Toimintaohje, UPM:n vastuullisuussitoumus sekä UPM:n

Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille perustuu näihin

kansainvälisiin standardeihin.

Vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä on riskienhallintajärjestelmä,

jonka avulla hallitaan UPM:n ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä.

Järjestelmä on osa UPM:n hallintomallia ja suunniteltu vahvistamaan

koko yhtiön tulosta ja oikein toimimisen kulttuuria.

Riskianalyysit

UPM arvioi omien toimintojensa ihmisoikeusriskejä säännöllisesti

liiketoiminta-alueittain tai yksiköittäin. Tarkoituksena on arvioida

olemassa olevat ja mahdolliset tiettyä liiketoiminta-aluetta ja/tai

toimintaa koskevat ihmisoikeusriskit ja -vaikutukset ja tunnistaa ajan

myötä mahdollisesti muuttuvat riskit.

Käytännössä UPM:n liiketoiminta-alueet arvioivat säännöllisesti

ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia sekä niiden vakavuutta ja

todennäköisyyttä. Asiat priorisoidaan ja toimenpiteitä tehdään

vaikutusten vakavuuden perusteella. » Katso G1-2 Vastuullinen hankinta

Ihmisoikeusriskien arviointi ja hallinta on integroitu UPM:n olemassa

oleviin ohjeisiin ja johtamisjärjestelmiin. Edellä kuvattujen liiketoiminta-

aluekohtaisten riskiarviointien lisäksi ihmisoikeuksia ja

huolellisuusvelvoitevaatimuksia käsitellään osana UPM:n globaaleja

prosesseja. Tämä koskee esimerkiksi investointeja sekä yhtiön

olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointia.

Koulutus ja sitouttaminen

UPM:n Toimintaohjetta koskeva koulutus on pakollinen kaikille yhtiön

työntekijöille. Siihen osallistumista mitataan ja asiasta raportoidaan

vuosittain. Koulutuksessa käsitellään ihmisoikeuksien ja ympäristön

suojelemista sekä niihin liittyvien riskien tunnistamista. Lisäksi toimittajien

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	103

kanssa toimiville henkilöille on tarjolla erillinen verkkokurssi, joka

käsittelee UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille

määriteltyjä vaatimuksia. Ihmisoikeusrikkomusten ja korruption välistä

yhteyttä käsitellään myös UPM:n korruptionvastaisessa koulutuksessa. Se

on pakollinen kaikille toimihenkilöille.

UPM:n hankinta järjestää omille työntekijöilleen vastuullisuuteen ja

toimittajavaatimuksiin liittyvää lisäkoulutusta.

Korjaavat toimenpiteet

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan sen tietoon tulleita ihmisoikeuksiin

liittyviä haittavaikutuksia, joita sen toiminta on aiheuttanut tai joihin se

on vaikuttanut. Jos ihmisoikeuksia tai ympäristövelvollisuuksia rikotaan,

UPM määrittelee vaadittavat ja asianmukaiset toimenpiteet

tapauskohtaisesti keskittyen vaikutusten ennaltaehkäisyyn, lopettamiseen

tai minimoimiseen. Korjaavat toimenpiteet määritellään

tapauskohtaisesti perustuen todennettuihin vaikutuksiin.

» Katso lisätietoja huolenaiheiden käsittelystä kohdasta G1–1

Monimuotoinen ja inklusiivinen

työympäristö

Monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön luominen on UPM:n

jokaisen työntekijän vastuulla. On tärkeää palkata työntekijöitä, joilla

on erilaista osaamista ja kokemusta ja jotka edustavat erilaisia taustoja,

sukupuolia, ikäryhmiä ja kansallisuuksia. Näin erilaisia näkökulmia

voidaan hyödyntää päätöksenteossa, mikä edistää yhtiön menestystä.

Kaikkien UPM:n työntekijöiden odotetaan osaltaan tukevan ja edistävän

kulttuuria, joka sallii erilaiset näkökulmat ja jossa jokaisella on

vaikutusmahdollisuuksia. UPM:n on sitoutunut kehittämään

monimuotoista ja inklusiivista työympäristöä osana Euroopan laajuista

Diversity Charter -hanketta.

UPM tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia eikä suvaitse suoraa tai

välillistä syrjintää ketään kohtaan sukupuolen, iän, etnisen taustan,

rodun, kansallisuuden, perhesiteiden, kielen, uskonnon, seksuaalisen

suuntautumisen, toimintarajoitteiden, poliittisen mielipiteen, ammattiliiton

jäsenyyden, tai muun vastaavan henkilökohtaisen ominaisuuden

perusteella.

Rekrytointivalintoja ei saa tehdä minkäänlaisten suoraan tai

välillisesti syrjivien kriteerien perusteella. Henkilöstösuunnittelun ja

rekrytoinnin pitää perustua yksittäisten henkilöiden osaamiseen ja

asiantuntemukseen. Haku- ja rekrytointiprosessien pitää olla niin

avoimia ja läpinäkyviä kuin mahdollista. Työympäristöä ja toimitiloja

pitää kehittää siten, etteivät ne heikennä työntekijöiden välistä

yhdenvertaisuutta. Kaikilla työntekijöillä pitää olla mahdollisuus kehittyä

työssään. Työntekijät saavat yhtäläiset uramahdollisuudet pätevyytensä

ja liiketoimintatarpeiden perusteella.

UPM ei suvaitse seksuaalista tai mitään muuta häirintää, oli kyse

sitten verbaalisesta, fyysisestä tai visuaalisesta häirinnästä. Myöskään

karkeaa tai epäinhimillistä kohtelua ei suvaita. UPM ei osallistu

mihinkään toimintaan, jota voisi kuvata loukkaavaksi, pelottavaksi,

uhkaavaksi, pahantahtoiseksi tai solvaavaksi.

Näitä aiheita käsitellään UPM:n Toimintaohjeessa, UPM:n arvoissa

ja UPM:n henkilöstösäännöissä.

PROSESSIT

Henkilöstön sitouttaminen

S1-2

UPM:n vuosittainen, koko konsernin laajuinen henkilöstökysely on avoin

kaikille työntekijöille. Siinä arvioidaan erilaisia työympäristöön liittyviä

tekijöitä. Se on tärkeä työkalu, jolla mitataan yhtiön kehittymistä

työnantajana. Sen avulla voidaan myös mitata kehittymistä UPM:lle

tärkeiden sosiaalisen vastuun tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet

liittyvät esimerkiksi turvallisuuteen, monimuotoisuuteen ja

inklusiivisuuteen, oppimiseen ja kasvuun sekä johtamiseen.

Henkilöstökyselyn kautta voidaan seurata vuosittain pitkän aikavälin

trendejä sekä edistymistä sovituissa kehitystoimissa. Edistymistä

seurataan ja arvioidaan, jotta työympäristöä voidaan jatkuvasti kehittää

sekä organisaation että tiimien tasolla.

Henkilöstökyselyä täydentää terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä

kysely, joka on toteutettu kolmena viime vuotena. Tämä kysely keskittyy

UPM:n terveys- ja hyvinvointityön pääalueisiin.

UPM pyrkii vastuullisen johtamisen kautta sitouttamaan työntekijöitä

kaikilla tasoilla ja antamaan heille vaikutusmahdollisuuksia. Jatkuvaa

vuoropuhelua pidetään yllä työntekijöiden ja liiketoimintajohdon välillä.

UPM osallistuu sekä muodollisiin että epämuodollisiin neuvotteluihin

ammattiliittojen kanssa. UPM myös edistää aktiivisesti työntekijöiden

osallistumista ja neuvotteluja kansainvälisten ja kansallisten sääntöjen ja

säädösten mukaisesti. UPM:n toimintamaissa on yhteistyöelimiä, jotka

toimivat maakohtaisten sääntöjen ja säädösten sekä UPM:n omien

käytäntöjen mukaisesti. Näiden elimien kautta pyritään edistämään

työntekijöiden osallisuutta sekä työntekijöiden vuoropuhelua UPM:n

liiketoiminta-alueiden ja maakohtaisten johtajien kanssa. Tämän lisäksi

UPM:llä on erillinen yhteistyöelin UPM European Forum, jonka

käsittelemät aiheet liittyvät yhtiötä ja yleisemmin liiketoimintaympäristöä

koskeviin muutoksiin. Se kokoaa säännöllisesti yhteen

liiketoimintayksiköiden henkilöstön edustajia Euroopassa.

HR-funktiolla ja HR-johtajalla on operatiivinen vastuu työntekijöiden

sitouttamista koskevasta toiminnasta.

UPM:n sitouttamistyön tehokkuutta arvioidaan henkilöstökyselyn,

henkilökohtaisten tavoitteiden sekä jatkokeskustelujen avulla.

Huolenaiheiden esiin tuominen ja

käsittely

S1-3

UPM:llä on käytössään prosesseja huolenaiheista ilmoittamiseen ja

niiden tunnistamiseen sekä tutkintaan ja seurantaan. Tämä koskee myös

korjaavia toimenpiteitä sekä suojelua kostotoimilta. Prosessit kattavat

kaikki sidosryhmät, myös UPM:n oman henkilöstön. » Katso tarkempia

tietoja kohdasta G1–1

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	104

TOIMENPITEET 

S1-4

UPM:n kannalta olennaiset aiheet koskien omaan henkilöstöön liittyviä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on tunnistettu ja määritelty

kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Arvioinnin tulosten perusteella on

kehitetty seuraavat UPM:n omaa henkilöstöä koskevat painopistealueet:

• Vastuullinen johtaminen

• Jatkuva oppiminen ja kehittyminen

• Monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö

• Oikeudenmukainen palkitseminen

• Turvallinen ja terveellinen työympäristö.

Alla on kuvattu toteutuneet, käynnissä olevat sekä suunnitellut keskeiset

toimenpiteet kullekin painopistealueelle. UPM valvoo toimiensa

vaikutusta olennaisiin aiheisiin ja raportoi edistymisestään 2030-

vastuullisuustavoitteissaan. » Katso S1–5

Vastuullinen johtaminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM kehittää jatkuvasti esihenkilöiden ja johtoryhmien johtamistaitoja

sekä työympäristöä. UPM tarjoaa esihenkilöille työkaluja palautteen

hakemiseen, ja siten omaan johtamiseen ja tiimien kehittämiseen. He

saavat myös olennaista ja ajankohtaista tietoa tiimiensä ja

organisaationsa työntekijöiden sitoutuneisuudesta.

UPM:llä on myös erilaisia johtamistaitojen kehittämisohjelmia. Ne

tukevat UPM:n kolmea johtamisen kulmakiveä, jotka ovat itsensä,

ihmisten ja liiketoiminnan johtaminen.

Johtamistaitojen kehittämisalueita ja ratkaisuja arvioidaan ja

päivitetään jatkuvasti. UPM pyrkii mahdollistamaan hyvän suorituskyvyn

ja motivaation ketterällä tavoitteenasetannalla ja palautteella. Yhtiö

kannustaa työntekijöitä laatimaan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman

ja käymään säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluita esihenkilön

kanssa.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Johtoryhmän kehittämiskonseptin päivitys

• OHI-kysely (organisaation terveysindeksi)

• UPM:n johtamisen kehittämisen viitekehys ja arviointityökalujen

uusiminen

• UPM:n maailmanlaajuisten johtamistaitojen kehittämisohjelmien

päivitys (esim. ihmiskeskeinen johtaminen ja ylemmän johdon

ohjelmat)

• Tietoisuuden kasvattaminen ja tekoälyn mahdollisuuksien

testaaminen

Suunnitellut toimenpiteet

• Ohjelmien jatkuva uusiminen muuttuvan liiketoimintatilanteen

edellyttämien johtamistaitojen varmistamiseksi.

• Johtamisen vahvistaminen kehittämällä ihmisten johtamiseen liittyviä 

ratkaisuja. Näin mahdollistetaan, että kaikki kasvavat, onnistuvat

työssään ja tekevät hyvää tulosta.   

• Kokeiluihin kannustaminen luovuuden edistämiseksi, uusien ideoiden

testaamiseksi ja tietoperusteisten päätösten tekemiseksi.

Oppiminen ja kehittyminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM kannustaa työntekijöitään kehittymään ammatillisesti ja tukee heitä

oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä. Pitkällä aikavälillä UPM pyrkii

varmistamaan, että työntekijöiden suoriutuminen tukee menestyksellistä

liiketoimintaa ja että työntekijät voivat jatkuvasti kehittää osaamistaan.

Tämä on myös tärkeä sosiaalisen vastuun painopistealue.

UPM investoi työntekijöidensä kehittymiseen ja odottaa heidän

haluavan oppia ja kehittyä. Yhtiö kannustaa kaikkia työntekijöitä

laatimaan henkilökohtaisen kehityssuunnitelman ja pitämään sen ajan

tasalla. UPM soveltaa oppimiseen ja kehittymiseen 70-20-10 -mallia:

oppimisesta 70 % tapahtuu päivittäisessä työssä, 20 % toisilta oppimalla

ja 10 % koulutuksissa. Asiantuntijayhteisöillä on tärkeä rooli tietojen

jakamisessa ja oppimisessa. Koulutusten vaikutusta arvioidaan

selvittämällä, missä määrin osallistujat soveltavat oppimaansa käytännön

työssä.

UPM luo jatkuvasti uutta digitaalista oppimissisältöä ja verkko-

ohjelmia. Tarkoituksena on kehittää mm. seuraavia taitoja:

kaupallistaminen, talous, hankinnat, vaatimuksenmukaisuus, turvallisuus,

johtaminen sekä muotoiluajattelu. Tuotantotyöntekijöiden

työntekijäkokemuksen parantamiseksi on luotu ja testattu digitaalisia

ratkaisuja onnistuneesti joillakin tuotantolaitoksilla, ja toisilla niiden

käyttöä edistetään. Pitkällä aikavälillä tuotantotehtävissä työskenteleville

tarjotaan olennaista digitaalista oppimissisältöä, jota on helpompi

hyödyntää työtehtävien ohessa.

UPM kannustaa ja haluaa mahdollistaa työntekijöidensä

osallistumisen keikkojen kaltaisiin projekteihin ja asiantuntijayhteisöihin.

Keikat on hyvä tapa tarjota omaa osaamista, oppia itse uusia taitoja ja

verkostoitua. UPM on kehittänyt projektimallia, joka tukee

projektinomaista työskentelyä ja pyrkii varmistamaan onnistumiset

erilaisissa kehitysprojekteissa.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Career Experience -kampanja jatkui

• Tuotantotyöntekijöiden digitaalisia ratkaisuja edistettiin

• Uusia oppimistapoja, kuten mikro-oppiminen, otettiin käyttöön

• Microsoft Copilot-oppimisratkaisut ja niiden pilotointi

Tulevat toimenpiteet

• Kehittymisen ja kasvun tukeminen näkyväksi osaksi

johtamiskäytäntöjä, esimerkiksi palautteen anto ja

kehityssuunnitelmat

• Tuotantotehtävissä työskentelevien työntekijöiden vuosittaisten

keskustelujen uudistaminen

• Oleellisten digitaalisten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen

tuotantotyöntekijöille

• Tekoälyn hyödyntäminen henkilökohtaisen tuottavuuden lisäämiseksi

• Työnkiertoihin kannustaminen oppimisen ja kehittymisen keinona

Monimuotoinen ja inklusiivinen

työympäristö

Keskeiset toimenpiteet

Monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön kehittäminen perustuu

seuraavaan kolmeen osa-alueeseen: asiaan sitoutuminen, tietojen ja

prosessien säännöllinen seuranta sekä johtamisen ja työkulttuurin

kehittäminen. UPM:n lähestymistapaa monimuotoisuuden ja

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	105

inklusiivisuuden edistämiseen painotetaan myös yhtiön Toimintaohjeessa

ja muissa politiikoissa, sosiaalisen vastuun tavoitteissa, inklusiivisessa

johtamisessa ja läpinäkyvässä rekrytoinnissa.

UPM arvioi säännöllisesti monimuotoisuuden toteutumista ja siihen

liittyvää dataa. Monimuotoisuus ja inkluusio sisältyvät yhtiön

johtoryhmien itsearviointeihin. Esihenkilöillä ja HR:llä on näkymä

monimuotoisuutta koskevaan dataan. Palkitsemista, rekrytointia ja muita

prosesseja seurataan säännöllisesti. UPM myös raportoi edistymisestä

säännöllisesti useissa ulkoisissa indekseissä. UPM:n analyysit

vahvistavat, että miehillä ja naisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet

ammatilliseen kehittymiseen yhtiössä. UPM on asettanut tavoitteen

koskien naisten osuutta asiantuntijarooleissa ja johtotehtävissä.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Monimuotoisuutta ja inkluusiota koskevat dialogit ovat jatkuneet

liiketoiminta-alueilla ja funktioissa

• LGBTIQ+ BeU -verkostotyö käynnistyi vuonna 2023 ja jatkui vuonna

2024

• Johtoryhmän monimuotoisuutta tarkasteltu ja monimuotoisuuden

avaintunnusluvut tarkistettu

• Selittämättömät palkkaerot sukupuolten välillä korjattu

Suunnitellut toimenpiteet

• Jatkuva arviointi ja hyvien käytäntöjen oppiminen muilta yhtiöiltä,

jotka ovat toteuttaneet LGBTIQ+-aloitteita onnistuneesti

• BeU:n turvallisia kontakteja koskevan konseptin jatkuva kehitys ja

toteutus sekä kontaktien rekrytointi ja koulutus

• Toimintasuunnitelmat liittyen naisten osuutta asiantuntijarooleissa ja

johtotehtävissä koskevaan tavoitteeseen

• HR:n monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevien ohjeiden tarkistus

Oikeudenmukainen palkitseminen

Keskeiset toimenpiteet

UPM on asettanut sosiaaliseen vastuuseen liittyvälle toiminnalleen YK:n

kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiset selkeät painopistealueet ja

tavoitteet. UPM haluaa varmistaa, että sen työntekijät palkitaan

oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja kilpailukykyisesti kaikkialla

maailmassa. UPM on sitoutunut sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon

sekä maksamaan elämiseen riittävää palkkaa. UPM:n sitoumus

oikeudenmukaiseen palkitsemiseen on määritetty UPM:n

Toimintaohjeessa, ja sitä käsitellään tarkemmin palkitsemista koskevissa

politiikoissa ja säännöissä. UPM:n sitoumus oikeudenmukaiseen

palkitsemiseen sisältyy myös UPM:n vuoden 2030 sosiaalisen vastuun

tavoitteisiin. Tätä varten UPM:llä on kaksi erillistä hanketta: vähintään

elämiseen riittävän palkan maksaminen kaikille UPM:n työntekijöille

sekä koko henkilöstön kattava sukupuolten välinen palkkatasa-arvo.

UPM on kummassakin hankkeessa sitoutunut vuosittaiseen arviointiin

sekä tunnistettujen palkkaerojen korjaamiseen.

UPM on tarkastanut ja varmentanut vuodesta 2019 lähtien, että sen

kaikille työntekijöille maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Sitoumus

koskee yhtiön kaikkien toimintamaiden toimihenkilöitä ja työntekijöitä.

Elämiseen riittävän palkan taso arvioidaan vuosittain ulkoisen

yhteistyökumppanin kanssa. Arvioinnissa käytetään todennettuja ja

vakiintuneita menetelmiä, prosesseja ja vertailuarvoja. UPM:n

yhteistyökumppani määrittää elämiseen riittävän palkan tason kaikille

maille ja paikkakunnille, joissa UPM toimii.

UPM on myös vuodesta 2021 lähtien toteuttanut vuosittain

sukupuolten välisten palkkojen yhdenvertaisuustarkastelun ja korjannut

tunnistetut selittämättömät palkkaerot. UPM:n sukupuolten välistä

palkkatasa-arvoa koskeva sitoumus koskee kaikkia sen toimintamaiden

toimihenkilöitä ja työntekijöitä. UPM pyrkii tarkastelussaan tunnistamaan

mahdolliset sukupuolten väliset selittämättömät palkkaerot, joiden ei

voida katsoa johtuvan esimerkiksi eroista henkilöiden suorituksessa,

työkokemuksessa, tehtävän vaativuudessa tai sijainnissa, tai jostakin

muusta perustellusta tekijästä, joka tyypillisesti määrittää henkilön

palkkaa ja palkkakehitystä.

Vuonna 2023 UPM liittyi YK:n Global Compactin Forward Faster -

aloitteeseen 138 muun yhtiön kanssa. Aloitteen tavoitteena on

vauhdittaa vuodelle 2030 asetettuja kestävän kehityksen tavoitteita.

UPM liittyi aloitteen sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävään toiminta-

alueeseen, jonka myötä se sitoutui toteuttamaan toimia, joilla edistetään

tasa-arvoista edustusta, osallistumista ja johtajuutta kaikilla johtamisen

tasoilla sekä samapalkkaisuutta samanarvoisesta työstä. UPM:n

sitoumus kattaa erityisesti kaksi painopistealuetta: sukupuolten välisen

tasa-arvon edistäminen ja elämiseen riittävän palkan takaaminen.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Vuonna 2024 tehtiin sekä sukupuolten palkkatasa-arvoa että

elämiseen riittävää palkkaa koskeva arviointi, ja tunnistetut

palkkaerot on korjattu.

• Esihenkilöille ja HR-henkilöstölle tarjotaan palkanmääritykseen

liittyvää tukea ja erillisiä koulutuksia.

• Henkilöstön palkitsemiseen liittyvän datan laatua parannetaan

jatkuvasti erilaisilla toimenpiteillä. Näin varmistamme vuosittaisten

prosessien luotettavuuden ja kattavuuden. 

Suunnitellut toimenpiteet

• Sukupuolten palkkatasa-arvon ja elämiseen riittävän palkan

vuosittaisen arviointien menetelmien ja prosessien kehittämistä

jatketaan. Tätä varten tehdään yhteistyötä ulkoisten kumppanien

kanssa. Tarkoituksena on edistää oikeudenmukaisen palkitsemisen

periaatteiden toteutumista.

• Näihin aiheisiin liittyvää vuoropuhelua jatketaan kaikkialla

organisaatiossa ja eri sidosryhmien kanssa. Myös koulutukset

jatkuvat.

Turvallinen ja terveellinen työympäristö

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n turvallisuustyö perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun sekä

tehokkaaseen viestintään ja johtamiseen. Turvallisuusnäkökulma on

mukana UPM:n päivittäisessä toiminnassa sekä kaikissa käynnissä

olevissa ja uusissa hankkeissa. Ennakoiva turvallisuustyö sisältyy

hankesuunnitelmiin ja käytäntöihin.

UPM:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat johtamisjärjestelmät

perustuvat jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Niiden osana

tehdään kattavia sisäisiä ja ulkoisia auditointeja sekä johdon

arviointeja. Johtamisjärjestelmät ovat käytössä kaikilla UPM:n

tuotantolaitoksilla. Ne koskevat kaikkia työntekijöitä sekä työmailla

työskenteleviä urakoitsijoita. Vuosittaiset työturvallisuusauditoinnit ovat

olennainen osa UPM:n työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmää.

Organisaatiorajat ylittävä auditointi antaa arvokasta palautetta

valituista työterveys- ja turvallisuusprosesseista ja jokapäiväisestä

toiminnasta. UPM:n turvallisuusstandardeihin sisältyviä menetelmiä ovat

esimerkiksi riskiarviointi, työluvat, turvallinen urakoitsijatyö ja

turvallisuusraportointi. Kaikki tapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja muut

vaaratilanteet dokumentoidaan ja arvioidaan UPM:n globaalissa

turvallisuustyökalussa. Myös urakoitsijoiden työntekijöitä koskevat

tapaturmat dokumentoidaan. UPM:n tavoitteena on olla

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	106

tapaturmavapaa työpaikka. Kaikki tapaturmat tutkitaan huolellisesti

tarvittaessa viranomaisten ja urakoitsijoiden kanssa. Korjaavat ja

ennakoivat toimenpiteet käynnistetään ja keskeiset oppimiskokemukset

jaetaan kaikissa toiminnoissa vastaavanlaisten tapaturmien

ehkäisemiseksi. Huolellinen tapaturmien tutkiminen ja riskienhallinta

ovat keskiössä UPM:n turvallisuustoimintojen kehittämisessä. Parhaat

työturvallisuussuoritukset palkitaan erikseen yhtiötasolla.

UPM:n työntekijöiden turvallisuuskoulutustarpeet arvioidaan

työtehtävittäin ja esimerkiksi tarvittavien työturvallisuustaitojen ja

osaamisen perusteella. Arviossa otetaan huomioon myös 

työsuojelutoimikunnan palaute, työntekijöiden tai johdon suositukset,

auditointien ja tapaturmatutkintojen tulokset sekä lainsäädännön ja

prosessien muutokset. Näiden pohjalta tehdään alustava

koulutussuunnitelma ja tunnistetaan koulutettavat henkilöt. Kouluttajina

voivat toimia omat tai ulkopuoliset asiantuntijat. Turvallisuuskoulutuksia

voidaan järjestää digitaalisena tai luokkahuonekoulutuksena, käytännön

harjoituksina tai yhdistelemällä yllä mainittuja.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Tärkein toimenpide oli konserninlaajuinen turvallisuusprojekti, jonka

tavoitteena oli parantaa turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja

työkaluja työntekijän näkökulmasta. Turvallisuuden kehitysalueet

tunnistettiin työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella

yli 50 tuotantolaitoksessa ja toimipisteessä. Projektin

painopistealueet kattavat monipuolisesti eri aiheita

turvallisuuskoulutuksen ja -perehdytyksen parantamisesta

käyttäjäystävällisempiin digitaalisiin työkaluihin ja järjestelmiin sekä

turvallisuusauditointien tehokkuuden parantamisesta

turvallisuuskulttuurin ja johtamisen tehostamiseen.

• UPM jatkoi prosessiturvallisuuteen liittyvän osaamisen systemaattista

kehitystä kehittämällä uuden, globaalin prosessiturvallisuuden

verkkokurssin. Prosessiturvallisuuden nykytilan arviointi jatkui ja

tulevien vuosien liiketoiminta-aluekohtaiset kehityssuunnitelmat tehtiin.

Prosessiturvallisuuden tärkeimmät elementit sisällytettiin

projektinhallintaoppaaseen. UPM arvioi prosessiturvallisuuden osa-

alueita osana vahinkojen ehkäisemistä koskevaa selvitystä, joka

toteutettiin UPM:n tehtailla ulkoisen kumppanin toimesta.

• UPM:n terveyden ja hyvinvoinnin konseptin toteutusta jatkettiin.

Toukokuussa tehty kysely sisälsi työntekijöiltä saadun palautteen

perusteella aikaisempaa enemmän kysymyksiä koskien terveyttä ja

hyvinvointia. Yleisesti ottaen kyselyn tulokset heikkenivät hieman

vuoteen 2023 verrattuna.

• Vuoden aikana järjestettiin useita virtuaalisia terveys- ja

hyvinvointikampanjan tapahtumia sekä paikallista toimintaa. UPM 

järjesti myös virtuaalisia mielenterveyden tukipalveluita valituilla

toimipaikoilla.

Suunnitellut toimenpiteet

• Turvallisuusprojekti jatkuu vuonna 2025 keskittyen digitaalisiin

työkaluihin ja järjestelmiin sekä turvallisuuden näkyvyyteen

päivittäisessä toiminnassa. Käyttäytymiseen perustuvan turvallisuus-

johtamisen koulutusohjelma jatkuu vuonna 2025.

• Prosessiturvallisuuteen liittyvät kohdennetut koulutukset jatkuvat.

Liiketoiminta-alueilla jatketaan omien prosessiturvallisuuteen liittyvien

toimintasuunnitelmien toteuttamista.

• Vuoden 2025 aikana UPM kehittää työterveyden globaalia

konseptia.

Resurssit

Yleisesti henkilöstöön liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n

kokonaisinvestointi- ja resurssisuunnitelmaan.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	107

TAVOITTEET

S1-5

UPM:n henkilöstöön liittyvät tavoitteet

UPM on luonut vastuullisuustoimintaansa ohjaamaan useita tavoitteita ja

tunnuslukuja, joihin liittyvät vastuullisuuden painopisteet koskevat sen

henkilöstöä. UPM ottaa sisäisesti kehitetyissä vastuullisuustavoitteissaan

huomioon ulkoisten sidosryhmien näkemykset, toiveet ja näkökulmat

osana jatkuvaa vuoropuhelua. Konsernin johtoryhmä hyväksyy nämä

tavoitteet. » Katso ESRS 2 GOV–1 Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien valvonta ja hallinnointi

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILU- VUOSI	ARVO VERTAILU- VUONNA	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN TILANNE 2024 (2023)
Jatkuva oppiminen ja kehitys
Keskustelut tavoitteiden asettamisesta pidetty ja henkilöstön kehityssuunnitelmat laadittu	2021	88 % ja 70 %	100 %:n toteutumisaste	85 (85) %:lla henkilöstöstä oli henkilökohtaiset tavoitteet tai vuosittainen keskustelu niistä. 78 (81) %:lla oli dokumentoitu kehityssuunnitelma.
Henkilöstö pitää oppimis- ja kasvumahdollisuuksia hyvinä	2021	Alle vertailuarvon	Selvästi yli vertailuarvon	Keskimääräinen tulos 65 (64) on 7 pistettä alle globaalin vertailuarvon.
Vastuullinen johtaminen
Henkilöstön sitoutuminen	2021	Alle vertailuarvon	Selvästi yli vertailuarvon	Keskimääräinen tulos 70 (70) on 4 pistettä alle globaalin vertailuarvon.
Monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö
Henkilöstön yhteenkuuluvuus	2021	Alle vertailuarvon	UPM on yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmässä	Henkilöstökyselyssä keskiarvotulos 68 (68),11 pistettä alle yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmän.
Naisten osuus asiantuntija- ja johtotehtävissä kehittyy jatkuvasti. Johtamista ja päätöksentekokykyä kehitetään lisäämällä monimuotoisuutta	2022	30,7 %	40 % naisten osuus	34,5 % (32,3 %)
Monimuotoisuushanke	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Vuoropuhelu inklusiivisen johtamisen ja kulttuurin kehittämiseksi jatkui. Perustettiin LGBTIQ+- työntekijäverkosto BeU. Palkkojen yhdenvertaisuustarkastelu tehty.
Oikeudenmukainen palkitseminen
Elämiseen riittävän palkan varmistaminen koko henkilöstölle perustuen vuosittaiseen arviointiin	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Konsernilaajuinen selvitys tehty suhteessa tyypillisen perhekoon paikalliseen elämiseen riittävän palkan tasoon, ja havaitut palkkaerot suhteessa viitearvon tasoon korjattu.
Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistaminen perustuen vuosittaiseen yhdenvertaisuustarkasteluun, jonka avulla tunnistetaan ja korjataan selittämättömät palkkaerot	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Konserninlaajuinen selvitys tehty ja tilastollisesti merkitsevät sukupuolten väliset selittämättömät palkkaerot on korjattu.
Turvallinen ja terveellinen työympäristö
Kuolemantapaukset tai vakavat tapaturmat UPM:n toiminnoissa	Vuodesta 2015	-	0 (jatkuva)	0 (0) kuolemantapausta ja 3 (5) vakavaa onnettomuutta
TRIF-luku, mukaan lukien urakoitsijat	2017	8,5	<2	TRIF-luku omilla työntekijöillä oli 6,1 (6,1) ja urakoitsijat mukaan lukien 5,1 (5,2)
Prosessiturvallisuus integroitu turvallisuusjohtamiseen	Vuodesta 2021	-	Kaikki yksiköt ja liiketoiminnot	Prosessiturvallisuusstandardi koulutettu ja analyysi puutteista tehtailla tehty kaikissa liiketoiminnoissa
Henkilöstön työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen	2022	Alle vertailuarvon	UPM on yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmässä	Henkilöstökyselyssä keskiarvotulos 72 (72), 7 pistettä alle yritysten parhaan 10 %:n vertailuryhmän
Poissaolojen määrä, UPM:n työntekijät	2015	3,7 %	<2 %	4,2 % (4,3 %)

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	108

UPM mittaa edistymistä säännöllisesti. Esimerkiksi vuosittaisen

henkilöstötutkimuksen tuloksia käytetään tunnuslukuina useissa eri

tavoitteissa. Korkea osallistumisprosentti 76 % (81 %) osoittaa, että

UPM:n työntekijät ovat kiinnostuneita kehittämään työpaikkaansa.

Muiden tavoitteiden tunnuslukuja seurataan myös vähintään vuosittain

konsernitasolla. Työterveys- ja työturvallisuusindikaattoreita, kuten TRIF-

lukua, seurataan tarkemmin.

MITTARIT

UPM:n työntekijöiden ominaisuudet

S1-6

Lukumäärä sukupuolen mukaan

SUKUPUOLI	TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ 2024	TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ 2023
Miehet	11 989	12 797
Naiset	3 835	3 771
Muut	3	1
Ei raportoitu	0	4
Työntekijät yhteensä	15 827	16 573

* Sukupuoli perustuu työntekijöiden ilmoittamiin tietoihin. UPM:llä työntekijät

voivat valikoida raportoimansa sukupuolen. UPM:llä ei ole näkyvyyttä

työntekijöidensä viralliseen sukupuoleen.

Työntekijöiden määrä maittain (maat, joissa vähintään

50 työntekijää)

MAA	TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ 2024	TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ 2023
Suomi	6 222	6 281
Saksa	3 390	3 918
Iso-Britannia	445	424
Puola	1 270	1 183
Ranska	197	216
Itävalta	7	290
Viro	263	262
Espanja	64	74
Kiina	1 513	1 572
Yhdysvallat	745	735
Uruguay	874	872
Malesia	162	158
Etelä-Afrikka	39	50
Meksiko	133	115

» Katso hallituksen toimintakertomus, Tunnusluvut, henkilöstö kauden

lopussa

Työntekijöiden määrä sukupuolen ja sopimustyypin mukaan

	NAISET*	MIEHET*	MUUT*	EI RAPORTOITU	YHTEENSÄ
Työntekijöiden määrä	3 835	11 989	3	0	15 827
Vakinaisten työntekijöiden määrä	3 449	11 150	2	0	14 601
Määräaikaistyöntekijöiden määrä	386	839	1	0	1 226
Tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden määrä**	9	33	0	0	42
Kokopäiväisten työntekijöiden määrä	3 592	11 709	3	0	15 304
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä	243	280	0	0	523

*Sukupuoli perustuu työntekijöiden ilmoittamiin tietoihin. UPM:llä työntekijät voivat valikoida raportoimansa sukupuolen. UPM:llä ei ole näkyvyyttä työntekijöidensä

viralliseen sukupuoleen.

**Kaikista UPM:n toimintamaista termiä ”tarvittaessa töihin kutsuttava” käytetään vain Suomessa. UPM kerää parhaillaan tietoa siitä, onko tarvittaessa töihin

kutsuttavia työntekijöitä myös muissa UPM:n toimintamaissa. Suomessa tällaisia työntekijöitä on hyvin vähän, ja siksi heidän lukumääränsä ilmoittamista ei katsota

olennaiseksi.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	109

Työntekijöiden määrä alueittain

	POHJOIS- JA ETELÄ-AMERIKKA	AASIA	EUROOPPA	MUU MAAILMA	YHTEENSÄ
Työntekijöiden määrä	1 797	1 844	12 100	86	15 827
Vakinaisten työntekijöiden määrä	1 780	1 498	11 239	84	14 601
Määräaikaistyöntekijöiden määrä	17	346	861	2	1 226
Tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden määrä*	0	0	42	0	42
Kokopäiväisten työntekijöiden määrä	1 767	1 843	11 610	84	15 304
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä	30	1	490	2	523

*Kaikista UPM:n toimintamaista termiä ”tarvittaessa töihin kutsuttava” käytetään vain Suomessa. UPM kerää parhaillaan tietoa siitä, onko tarvittaessa töihin kutsuttavia

työntekijöitä myös muissa UPM:n toimintamaissa. Suomessa tällaisia työntekijöitä on hyvin vähän, ja siksi heidän lukumääränsä ilmoittamista ei katsota olennaiseksi.

Työntekijöiden vaihtuvuus

	2024	2023
UPM:ltä poistuneiden työntekijöiden kokonaismäärä	2 148	1 846
Työntekijöiden vaihtuvuusaste	13,6 %	11,1 %

	Laskentaperiaatteet

Työntekijätilastot perustuvat UPM:n maailmanlaajuisen työntekijämäärän

määritelmään. Lukuihin huomioidaan aktiivisiksi ja ei-aktiivisiksi

luokitellut työntekijät, ja ne raportoidaan henkilötasolla, ellei toisin

mainita. Työntekijämäärät lasketaan raportointijakson lopussa.

Kaikki sopimustyypit jaetaan toistaiseksi voimassa oleviin ja

määräaikaisiin. Vakinaiset sopimukset sisältävät toistaiseksi voimassa

olevat sopimukset sekä sopimussuhteen ulkopuolella työskentelevät

työntekijät, kuten Yhdysvalloissa Employment at Will -luokituksella

työskentelevät.

Vaihtuvuus lasketaan kaikentyyppisten työsuhteiden lopettamisten

perusteella ja esimerkiksi irtisanoutumiset ja irtisanomiset huomioidaan

yhtäläisesti. Vaihtuvuusaste saadaan jakamalla kaikkien poistuneiden

henkilöiden määrä ajalta 31.1.–31.12. työntekijöiden

kokonaismäärällä 31.12.

Kontekstuaaliset tiedot

Vuonna 2024 UPM sulki pysyvästi UPM Hürthin paperitehtaan

Saksassa, yhden paperikoneen UPM Nordlandin paperitehtaalla sekä

lopetti biokomposiittiliiketoiminnan. UPM Raflatac osti belgialaisen

Grafityp-yhtiön, jolla on tuotantolaitos Belgiassa ja jakelukeskus Isossa-

Britanniassa.

UPM:n omaan henkilöstöön kuuluvien

muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden

ominaisuudet 

S1-7

Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä

	2024	2023
Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä* yhteensä UPM:n omassa henkilöstössä	344	168

*Vuokratyöntekijät

Vuokratyöntekijöiden määrä on pysynyt melko vakaana kuluneen

vuoden ja edellisten vuosien aikana.

	Laskentaperiaatteet

UPM:n muiksi kuin työsuhteisiksi työntekijöiksi lasketaan itsenäiset

urakoitsijat ja vuokratyöntekijät. Itsenäiset urakoitsijat ovat itsenäisiä

elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluita tai työtä UPM:lle

suorassa sopimussuhteessa, joka ei ole työsuhde. UPM arvioi itsenäisten

urakoitsijoiden määrän hyvin vähäiseksi eikä heitä koskeva raportointi

ole siksi UPM:lle olennaista. Vuokratyöntekijät ovat

henkilöstövuokrausyritysten palkkaamia, ja he työskentelevät UPM:n

tuotantolaitoksissa yhtiön suorassa valvonnassa. Vuokratyöntekijät eivät

ole suorassa työsuhteessa UPM:ään.

Suurin osa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä on

vuokratyöntekijöitä, joita työntekijöiden välitykseen keskittyvät yritykset

välittävät UPM:lle. Vuokratyöntekijöillä ei ole työsuhdetta UPM:n kanssa,

eikä heitä huomioida UPM:n virallisissa työntekijälukumäärissä.

Vuokratyöntekijät työskentelevät esimerkiksi tuotannossa

koneidenkäyttäjinä, mekaniikkasuunnittelijoina, automaatioteknikkoina,

trukkikuskeina, laatuoperaattoreina tai operaattoreina muunto-,

viimeistely- tai pinnoitusosastoilla.

UPM toteutti vuoden 2024 aikana sisäisen kyselyn, jolla selvitettiin

eri tuotantolaitoksiin palkattujen itsenäisten urakoitsijoiden määrä.

Tulosten perusteella tällaisten urakoitsijoiden määrä on hyvin vähäinen,

eikä heidän huomioimisensa raportoinnissa siksi ole olennaista. 

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	110

Työehtosopimusten kattavuus ja

yhteiskunnallinen vuoropuhelu

S1-8

Vuonna 2024 työehtosopimusten piiriin kuului 49 % (52 %)

työntekijöistä.

	TYÖEHTOSOPIMUSTEN KATTAVUUS		YHTEISKUNNALLINEN VUOROPUHELU
KATTAVUUS- ASTE	TYÖNTEKIJÄT – ETA* (MAAT, JOISSA YLI 50 TYÖNTEKIJÄÄ EDUSTAA YLI 10 %:A KAIKISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ**)	TYÖNTEKIJÄT – MUU KUIN ETA* (ARVIO ALUEILLA, JOISSA YLI 50 TYÖNTEKIJÄÄ EDUSTAA YLI 10 %:A KAIKISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ)	TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTUS (VAIN ETA*) (MAAT, JOISSA YLI 50 TYÖNTEKIJÄÄ EDUSTAA YLI 10 %:A KAIKISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ)
0–19 %	—	—	—
20–39 %	—	—	—
40–59 %	Suomi (57 %)	—	—
60–79 %	Saksa (75 %)	—	—
80–100 %	—	—	Suomi, Saksa

*Euroopan talousalue

**UPM:n toimintamaista vain Suomi ja Saksa täyttävät nämä kriteerit

UPM:llä on vuodesta 2010 lähtien ollut oma Eurooppa-foorumin

sopimus eurooppalaista yritysneuvostoa koskevaa direktiiviä varten.

Monimuotoisuusmittarit

S1-9

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

SUKUPUOLI	YLIN JOHTO*
	MÄÄRÄ	OSUUS
Naiset	25	31 %
Miehet	55	69 %

* Kaksi tasoa toimitusjohtajan alapuolella assistentit pois lukien

Työntekijät ikäryhmän mukaan

IKÄRYHMÄ	TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ 2024	TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ 2023
Alle 30[RM1]	2 071	2 136
30–50	8 188	8 612
Yli 50	5 568	5 821
Ei raportoitu	0	4
Yhteensä	15 827	16 573

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	111

Riittävä palkka

S1-10

Kaikille UPM:n työntekijöille maksetaan vähintään riittävä palkka

raportointivaatimuksissa mainittujen kansainvälisten viitekehysten

mukaisesti. UPM käyttää elämiseen riittävän palkan määritelmää

vuosiarvioinnissaan. Elämiseen riittävän palkan määritelmä on vastaava

konsepti riittävälle palkalle, mutta valittu menetelmä on tarkempi

huomioiden elämisen kustannukset paikallisesti. UPM tekee vuosittain 

elämiseen riittävää palkkaa koskevan arvioinnin yhteistyössä ulkoisen

kumppanin kanssa  käyttämällä todennettuja ja varmennettuja

menetelmiä, prosesseja ja vertailuarvoja. Arvioinnissa huomioidaan

tyypillisen perhekoon elämiseen riittävän palkan paikalliset raja-arvot

kaikissa UPM:n toimintamaissa ja paikkakunnilla. Tunnistetut palkkaerot

korjataan vuosittain.

UPM:n elämiseen riittävän palkan arviointi tehdään koko yhtiön

laajuisesti. Se koskee sekä toimihenkilöitä että työntekijöitä UPM:n

kaikissa toimintamaissa ja niissä työntekijäryhmissä, joissa palkkoja voi

oikaista kohtuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Maailmanlaajuisessa

arvioinnissa tunnistetut odottamattomat palkkaerot korjataan.

Työntekijöiden kokonaisvuosipalkkaa verrataan elämiseen riittävään

paikalliseen kokonaispalkan raja-arvoon. Kokonaisvuosipalkkaan

sisällytetään palkanosat, jotka maksetaan henkilölle säännöllisesti eli

esimerkiksi kiinteä peruspalkka, tavalliset vuorolisät sekä kiinteät

rahakorvaukset. Nimetyt HR-asiantuntijat vahvistavat ja varmentavat

kaikki löydetyt palkkaerot elämiseen riittävän palkan osalta. Ehdotetut

korjaukset vahvistetaan paikallisten tietojen perusteella, jotta kaikki

tilannekohtaiset tekijät tulevat huomioiduksi. Näillä toimenpiteillä

varmistetaan, että palkankorjaukset ovat paikallisesti perusteltuja ja

niiden toteutus mahdollistetaan.

Sosiaalinen suojelu

S1-11

Vuonna 2024 UPM:n raportointi kattaa sen seitsemän suurinta

toimintamaata, jotka ovat Suomi, Saksa, Uruguay, Kiina, Puola,

Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Näin katetaan noin 92 % UPM:n koko

henkilöstöstä.

TYÖNTEKIJÄT OVAT VAKUUTETTUJA	SUOMI	SAKSA	URUGUAY	KIINA	PUOLA	YHDYSVALLAT	ISO- BRITANNIA
Sairaus	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Työttömyys	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä
Tapaturma ja työkyvyttömyys	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	ei**
Vanhempainvapaa	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä*	kyllä
Eläke	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä

*Vain äitiysvapaa

**Ei turvaa alle viisi vuotta työsuhteessa olleille

Toimintarajoitteiset henkilöt

S1-12

Lain asettamien rajoitusten vuoksi UPM ei voi velvoittaa työntekijöitään

ilmoittamaan toimintarajoitteisuudestaan. Tietoja voi kerätä vain

vapaaehtoisesti annettujen vastausten perusteella, eikä UPM kerää tällä

hetkellä tällaisia tietoja.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen 

S1-13

Vuonna 2024 78 %:lla (81 %) työntekijöistä oli dokumentoitu

kehityssuunnitelma ja 85 %:lle (85 %) oli asetettu henkilökohtainen

tavoite tai kehityskeskustelu oli käyty.

Osallistuminen säännöllisiin tulosarviointeihin ja urakehitysarviointeihin

	DOKUMENTOITU KEHITTYMISSUUNNITELMA	HENKILÖKOHTAINEN TAVOITE LUOTU TAI KEHITYSKESKUSTELU KÄYTY
Naiset	70 %	82 %
Miehet	80 %	85 %
Muut	n/a	n/a
Yhteensä	78 %	85 %

Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti

	2024	2023
Naiset	8	10
Miehet	9	10
Muut	n/a	n/a
Yhteensä	9	10

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	112

Terveys ja turvallisuus

S1-14

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan UPM:n johtamisjärjestelmän

piirissä olevien työntekijöiden osuus

	2024
Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan UPM:n johtamisjärjestelmänpiirissä olevien työntekijöiden osuus	100 %
Työterveyttä ja turvallisuutta koskevan kolmannen osapuolen sertifioiman johtamisjärjestelmän piirissä olevien työntekijöiden osuus	74 %

UPM:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva järjestelmä kattaa kaikki

työntekijät. Suurimmalla osalla UPM:n tuotantolaitoksista on ISO 45001

-sertifikaatin mukainen työterveyden ja -turvallisuuden

johtamisjärjestelmäsertifiointi. Se kattaa UPM:n 43 tuotantolaitosta ja

11 800 työntekijää, eli  74 % kaikista UPM:n työntekijöistä. Muiden

kuin työsuhteisten työntekijöiden (vuokratyöntekijöiden) osuus UPM:n

omasta henkilöstöstä on niin pieni, ettei se vaikuttaisi kokonaisosuuteen.

Siksi tietoja ei ole eritelty tarkemmin.

Työterveyden ja -turvallisuuden mittarit UPM:n henkilöstölle

UPM:N HENKILÖSTÖ	2024	2023
Tapaturmien kokonaismäärä milj. työtuntia kohden, TRIF	6,1	6,1
Poissaoloon johtaneet tapaturmat milj. työtuntia kohden, LTAF	3,4	3,7
Tapaturmien määrä*	166	168
Vakavien tapaturmien määrä	2	4
Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä**	0	0
Työhön liittyvien loukkaantumisten takia menetettyjen päivien määrä***	3 200	3 200
Poissaolo-%	4,2	4,3
Ammattitautien lukumäärä****	4	5

* Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden (vuokratyöläisten) määrä UPM:n

henkilöstössä on niin pieni, ettei tarkempi erittely ole olennaista.

** Muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin ei ole kohdistunut kuolemantapauksia,

ja siksi tietoja ei eritellä.

*** Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden (vuokratyöläisten) määrä UPM:n

henkilöstössä on niin pieni, ettei tarkempi erittely ole olennaista.

**** Muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin ei ole kohdistunut ammattitauteja,

ja siksi tietoja ei eritellä.

Työterveyden ja -turvallisuuden mittarit UPM:n henkilöstölle ja

urakoitsijoille

UPM:N HENKILÖSTÖ SISÄLTÄEN URAKOITSIJAT	2024	2023
Tapaturmien kokonaismäärä milj. työtuntia kohden, TRIF	5,1	5,2
Poissaoloon johtaneet tapaturmat milj. työtuntia kohden, LTAF	3,2	3,4
Tapaturmien määrä	253	267
Vakavien tapaturmien määrä	3	5
Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä	0	0

	Laskentaperiaatteet

LTAF-luku

Poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. LTAF-luku

lasketaan seuraavasti: (poissaoloon johtaneet tapaturmat + vakavat

tapaturmat + kuolemantapaukset ) / (toteutunut työtuntimäärä) *

1 000 000. Poissaoloon johtanut tapaturma on sellainen, josta seuraa

vähintään yhden päivän poissaolo tai vammautuminen. Poissaoloon

johtaneissa tapaturmissa ei huomioida muokattuja työjärjestelyjä eikä

lääkinnällistä hoitoa tai ensiapua. Vakavat tapaturmat ja

kuolemantapaukset kuitenkin huomioidaan. UPM ilmoittaa erikseen

henkilöstöä (UPM:n työntekijät ja valvonnassa olevat henkilöt) ja

urakoitsijoita koskevat tiedot. Raportointi perustuu vuosittaiseen tietoon,

joka koskee tammikuun ja joulukuun välillä sattuneita tapaturmia sekä

joulukuun ja marraskuun väliltä mitattuja toteutuneita työtuntimääriä.

TRIF-luku

Tapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohden. TRIF-luku

lasketaan seuraavasti: (poissaoloon johtaneet tapaturmat + vakavat

tapaturmat + kuolemantapaukset + muokatut työjärjestelyt +

lääkinnällinen hoito) / toteutunut työtuntimäärä (UPM) * 1 000 000.

TRIF-lukuun ei huomioida annettua ensiapua. UPM ilmoittaa erikseen

henkilöstöä (UPM:n työntekijät ja valvonnassa olevat henkilöt) ja

urakoitsijoita koskevat tiedot. Raportointi perustuu vuosittaiseen tietoon,

joka koskee tammikuun ja joulukuun välillä sattuneita tapaturmia sekä

joulukuun ja marraskuun väliltä mitattuja toteutuneita työtuntimääriä.

Urakoitsijat ja heidän työtuntinsa

Urakoitsija on UPM:lle sopimukseen perustuvia palveluita tarjoava

henkilö tai organisaatio. Urakoitsijoiden työntekijät eivät ole suorassa

työsuhteessa UPM:ään. Urakoitsijoiden toteutunut työaika koostuu

kaikista tunneista, jotka he ovat työskennelleet UPM:n toimitiloissa tai

UPM:n valvonnassa. Urakoitsijoiden työtunnit huomioidaan LTAF- ja

TRIF-lukujen laskennassa. Jos työtunteja ei kerätä

työajanseurantajärjestelmällä, käytetään arviota. UPM on määrittänyt ja

julkistanut menetelmän, jonka perusteella urakoitsijoiden työtunnit

lasketaan ellei tarkkoja lukuja ole tiedossa. Arviot perustuvat

henkilömäärään tai urakan rahalliseen arvoon.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	113

Poissaoloaste

Sairauksista tai työtapaturmista johtuva poissaoloaste. Sairauksiin

huomioidaan sairauksiin perustuvat poissaolotunnit, työmatkalla

sattuneista tapaturmista aiheutuvat poissaolot sekä työajan ulkopuolella

sattuneista tapaturmista aiheutuvat poissaolot. Työtapaturmiin lasketaan

työtapaturmista aiheutuvat poissaolot sekä työhön liittyvistä taudeista tai

sairauksista aiheutuvat poissaolot. Nämä luvut lisätään yhteen, jaetaan

teoreettisella työajalla ja kerrotaan sadalla. Tähän huomioidaan kaikki

poissaolotunnit, jotka johtuvat työtapaturmista (sisältäen

tapaturmapäivän työtunnit).

Vuonna 2023 kattavaa dataa ei saatu kerättyä joiltain

tuotantolaitoksilta. Näiden tuotantolaitosten osuus kaikesta teoreettisesta

työajasta on noin 3 %, joten tällä ei ole merkittävää vaikutusta tuloksiin.

Työhön liittyvien tautien määrä

Raportointivuonna virallisesti diagnosoitujen ja työhön liittyväksi

ilmoitettujen uusien tautitapausten määrä. Raportointivuosi on edellinen

vuosi lukuun ottamatta Saksaa, jossa tapaukset raportoidaan viimeistä

edeltävän vuoden osalta.

Vakavat työtapaturmat

Työtapaturmat, joista aiheutuu hengenvaarallinen vamma, joka

edellyttää hätäapua ja elintoimintoja ylläpitävää hoitoa; peruuttamaton

loukkaantuminen / pysyvä vamma, josta seuraa pysyvä tai

pitkäkestoinen sisäelimen, ruumiintoiminnon tai ruumiinosan

heikkeneminen tai menettäminen.

Palkitsemismittarit

S1-16

Sukupuolten välinen palkkaero

UPM on vuodesta 2021 lähtien suorittanut vapaaehtoisesti konsernin

laajuisen arvioinnin sukupuolten välisestä palkkatasa-arvosta.

Mahdolliset tunnistetut ja selittämättömät palkkaerot on korjattu.

Arviointi koskee kaikkia UPM:n toimintamaiden toimihenkilöitä ja

työntekijöitä. Tämä sitoumus on osa oikeudenmukaisen palkitsemisen

painopistealuetta, joka sisältyy yhtiön sosiaalisen vastuun 2030-

tavoitteisiin. UPM käyttää vuosittaisessa arvioinnissa oikaistun

palkkaeron käsitettä. Se ottaa huomioon tyypillisesti yksilön palkkaan ja

palkkakehitykseen vaikuttavat tekijät, kuten tehtävän sisällön ja

vaativuustason, tehtävän maantieteellisen sijainnin, henkilökohtaisen

suorituksen ja työkokemuksen. Nämä tekijät sisällytetään arviointiin

tilastollisen menetelmän avulla. Jos vastaavaa ja samanarvoista työtä

tekevien miesten ja naisten väliltä löydetään selittämättömiä

palkkaeroja, yhtiö on sitoutunut korjaamaan ne vuosittain. Vuonna

2024 UPM jatkoi vuosittaista sukupuolten välisten palkkojen

yhdenvertaisuustarkastelua vakiintuneen prosessin mukaisesti ja

palkkaerot tasattiin sukupuolten välisten selittämättömien palkkaerojen

korjaamiseksi. UPM:n aloite on poikkeuksellinen vertailukelpoisten

yhtiöiden joukossa. Lisätietoja tilastollisesta menetelmästä on UPM GRI -

sisältöindeksissä.

S1–16 -standardissa ja sen raportointivaatimuksissa kuvattu

oikaisematon palkkaero lasketaan yksinkertaisesti jakamalla koko

henkilöstön osalta miesten- ja naisten keskimääräinen bruttotuntipalkka

kaikkien miesten keskimääräisellä bruttotuntipalkalla. Toisin kuin

oikaistussa sukupuolten välisessä palkkaerotarkastelussa, tässä

lähestymistavassa ja laskennassa ei huomioida esimerkiksi yhtiön

palveluksessa olevien miesten ja naisten määrää ja heidän suhteellista

osuutta eri maissa tai heidän tehtäviensä sisältöä ja vaativuustasoa.

Myöskään työntekijöiden kokemusta ja suoritusta tai vaihtelevia

työmarkkinaolosuhteita ei oteta huomioon. Kaikkia näitä pidetään

perusteltuina tekijöinä, jotka tyypillisesti määrittävät yksilön palkkaa ja

palkkakehitystä. Koska todellisia palkkaa määrittäviä perusteltuja

tekijöitä ei huomioida laskennassa, on tuloksena saatu palkkaero

puhtaasti keinotekoinen eikä se edusta yhtiön toimintamaissa käytössä

olevia todellisia tasavertaisia palkkakäytäntöjä. Yhtiön vapaaehtoinen

vuosittainen sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa koskeva tarkastelu,

joka perustuu oikaistuun palkkaeroon, ottaa huomioon perustellut

palkkaa ja sen kehitystä määrittävät tyypilliset tekijät. Vuonna 2024

UPM:n koko yhtiön laajuinen oikaisematon palkkaero

raportointivaatimusten mukaisesti laskettuna oli 6,5 %. Tämä perustuu 1.

lokakuuta 2024 voimassa olleisiin palkkatietoihin. Oikaisematon

palkkaero on laskettu samasta ajankohdasta ja samalla datalla kuin

UPM:n oikaistun palkkaeron vuosittainen arviointi on suoritettu.

Kokonaispalkkasuhde

Korkeimmin palkatun henkilön vuotuinen kokonaispalkkasuhde kaikkien

työntekijöiden keskimääräiseen vuosittaiseen kokonaispalkkaan oli

23,6. Kokonaispalkkasuhde on laskettu yhtiön palkitsemisraportilla

julkaistun UPM:n keskivertotyöntekijän vuosittaisen palkitsemisen (ilman

toimitusjohtajaa) perusteella. » Katso Palkitsemisraportti upm.com -

sivustolta. UPM raportoi toimitusjohtajan ja keskivertotyöntekijän

palkitsemisen viimeisimmiltä viideltä vuodelta perustuen soveltuvaan

lainsäädäntöön sekä hallinnointikoodiin. UPM:n keskivertotyöntekijän

palkitseminen lasketaan huomioiden tilinpäätöksen henkilöstökulut ja

jakamalla ne tilikauden lopun henkilöstömäärällä (pois lukien

toimitusjohtaja), mitkä raportoidaan myös UPM:n tilinpäätöksessä.

UPM:n keskivertotyöntekijän palkitsemisen laskennassa huomioidaan

seuraavat henkilöstökulut: palkat ja palkkiot sekä osakepohjaiset

maksut. Valittu laskentamenetelmä on linjassa palkitsemisraportissa ja

vuosikertomuksessa julkaistujen henkilöstökulujen ja

kokonaispalkitsemista koskevien tietojen kanssa.

Tapaturmat, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

S1-17

Raportointijaksolla ei ilmoitettu yhdestäkään UPM:n henkilöstöön

kohdistuneesta vakavasta ihmisoikeusrikkomuksesta. Vakavuuden

arviointi perustuu YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin

ohjaaviin periaatteisiin.

UPM:n työntekijöillä on monia tapoja ilmaista huolenaiheitaan. He

voivat keskustella niistä esihenkilönsä kanssa, tuoda asian UPM:n

compliance -tiimin, HR-funktion tai sisäisen tarkastuksen edustajan

tietoon tai ilmoittaa asiasta (halutessaan anonyymisti) UPM:n Raportoi

väärinkäytöksistä -kanavan kautta.

» Katso kohta G1-1 Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden

tunnistaminen

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	114

Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)

UPM:n ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi sisältää erilaisia toimenpiteitä, joiden

avulla saadaan lisätietoa työntekijöiden näkemyksistä. Prosessiin kuuluu metsäsertifiointijärjestelmät

ja niiden auditointi, työntekijöiden sitouttaminen, toimittaja-auditoinnit ja urakoitsija-arvioinnit,

mukaan lukien niihin liittyvät työntekijähaastattelut sekä jatkuva vuoropuhelu toimittajien kanssa.

Toimittaja-auditoinnit perustuen tunnistettuihin vastuullisuusriskeihin			Työolosuhteisiin keskittyvät urakoitsija-arvioinnit Uruguayssa			UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille uudistaminen
97			3 200

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	115

VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

ESRS 2 SBM-3

Yleiskatsaus olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

OLENNAISET AIHEET	VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET	KUVAUS
Hankinta	Mahdolliset negatiiviset vaikutukset*: Ihmisoikeusrikkomukset, jotka vaikuttavat toimitusketjussa oleviin ihmisiin	UPM:n moniportaisessa toimitusketjussa on tunnistettu riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi työvoiman hyväksikäyttöön, pakkotyöhön, työterveyteen ja -turvallisuuteen ja ympäristörikkomuksiin. UPM:n hankintakäytännöillä pyritään minimoimaan riskit sekä mahdolliset ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvat negatiiviset vaikutukset.
	Mahdollisuudet: Liiketoiminta-arvon luominen toimittajayhteistyötä kehittämällä	UPM tarttuu vastuullisuuteen liittyviin, liiketoiminta-arvoa tuoviin mahdollisuuksiin toimittajayhteistyötä kehittämällä. UPM:n hankinnan tavoitteet keskittyvät valittuihin ympäristöä,  sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskeviin kysymyksiin. UPM edistää vastuullisuutta valituilla osa-alueilla toimittajiensa kanssa toteutettavilla yhteisillä kehitys- ja innovaatiohankkeilla sekä moninaisilla vastuullisuusaloitteilla.
	Riski: Liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit osaavan työvoiman saatavuudesta johtuen	Ammattitaitoisen työvoiman puute on riski UPM:n toimitusketjuille ja hankinnalle. Esimerkiksi perinteiset tuotannon ja metsänkorjuun työtehtävät eivät välttämättä houkuttele uusia ammattitaitoisia työntekijöitä.
Työterveys ja -turvallisuus UPM:n tuotantolaitoksilla ja metsänhoito- toiminnoissa	Positiivinen vaikutus: Lisäpanos UPM:n toiminnoissa työskentelevien urakoitsijoiden työterveys- ja turvallisuuskäytäntöihin	Urakoitsijaturvallisuus on konserninlaajuinen painopistealue. Kaikki urakoitsijoiden työntekijät suorittavat yleisen turvallisuusperehdytyksen sekä saavat yksityiskohtaisempaa toimipaikkakohtaiset riskit huomioon ottavaa turvallisuuskoulutusta. UPM:n konserninlaajuinen turvallisuusprojekti pyrkii parantamaan yhtiön turvallisuuskulttuuria ja tunnistamaan muutostarpeet koko organisaatiossa.
	Negatiivinen vaikutus*: Työterveyteen ja - turvallisuuteen liittyvät tapaturmat ja vaaratilanteet, mukaan lukien mahdolliset vakavat onnettomuudet ja kuolemantapaukset UPM:n toiminnoissa työskenteleville urakoitsijoille	Vaikka UPM:n tuotantolaitoksilla ja metsänhoidossa pyritään monin eri tavoin ehkäisemään työntekijöille ja urakoitsijoille mahdollisesti koituvia vammoja ja onnettomuuksia, riskiä ei voida kuitenkaan täysin poistaa. Työterveyden ja -turvallisuuden tärkeydestä keskustellaan myös urakoitsijoiden kanssa, ja asiaa seurataan. Negatiivisia vaikutuksia voi kuitenkin aiheutua. Nämä vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapaturmiin.
	Riski: UPM:n toiminnoissa työskentelevien urakoitsijoiden tai kolmansien osapuolten mahdolliset loukkaantumiset	Mahdolliset heikennykset työturvallisuudessa voisivat johtaa työntekijöiden fyysisiin vammoihin tai sairastumisiin, tai asettaa UPM:n korvausvastuuseen urakoitsijoille tai kolmansille osapuolille tapahtuneista vahingoista. Näitä riskejä hallitaan erilaisilla johtamismenettelyillä, ennakoivilla terveys- ja turvallisuustoimilla sekä loukkaantumisten ehkäisyyn tähtäävillä ohjelmilla.

* UPM:n tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset eivät ole laajamittaisia tai järjestelmällisiä vaan liittyvät mahdollisiin yksittäisiin tapaturmiin.

Vaikutus UPM:n liiketoimintamalliin ja

strategiaan

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. Heillä on myös

tärkeä rooli UPM:n liiketoimintojen kasvuhankkeissa. Toimittajahallinta

sekä tarvittava osaaminen ja digitalisaatio edistävät tuotekehitystä ja

uusien tuotteiden kaupallistamista. » Katso ESRS 2 SBM–1, Toimittajat

UPM ostaa tuotteita, materiaaleja ja palveluita noin 23 000 b2b-

toimittajalta maailmanlaajuisesti. Arviolta 53 000 urakoitsijoiden

työntekijää tarjoaa esimerkiksi kunnossapito-, rakentamis- ja

puunkorjuupalveluita UPM:n tuotantolaitoksilla ja metsänhoitotehtävissä

vuosittain.

Arvoketjun työntekijöiden kuvaus UPM:n

raportointilaajuudessa

UPM:n raportoinnissa otetaan huomioon seuraavat arvoketjun

työntekijät, joihin UPM:n toiminta voi mahdollisesti vaikuttaa:

• UPM:n toimipaikoilla työskentelevät henkilöt, jotka eivät ole UPM:n

omaa henkilöstöä: Tämä koskee UPM:n tuotantolaitoksilla ja

metsänhoitotehtävissä työskenteleviä urakoitsijoita ja heidän

työntekijöitään tai aliurakoitsijoitaan. Tällaiset työntekijät ovat

urakoitsijan ohjauksessa, ja heidän tehtävänsä liittyvät esimerkiksi

teknisiin ja kunnossapitopalveluihin, rakennus- ja

metsänhoitopalveluihin, IT-palveluihin tai esimerkiksi siivouksen,

ateriapalvelun ja vartioinnin kaltaisiin toimitilapalveluihin.

• Toimipaikan tuotantoa edeltävässä arvoketjussa mukana olevien

tahojen työntekijät: Tämä koskee esimerkiksi raaka-aineiden tai

palveluntarjoajien tai muiden UPM:n toimittajien työntekijöitä ja

urakoitsijoita.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	116

• Toimipaikan tuotannon jälkeisessä arvoketjussa mukana olevien

tahojen työntekijät: Tämä koskee esimerkiksi lähtevien

logistiikkapalvelujen tarjoajien tai muiden UPM:n palveluntarjoajien

työntekijöitä ja urakoitsijoita.

• Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät: UPM on

tunnistanut nuoret työntekijät, siirtotyöläiset, naiset,

alkuperäiskansojen edustajat sekä määräaikaiset työntekijät ja

urakoitsijoiden työntekijät ryhmiksi, joilla on suurempi riski kohdata

haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.

Maa-, hyödyke- ja toimialakohtaiset riskit arvioidaan ja niitä ehkäistään

osana UPM:n korkean vastuullisuusriskin toimittajariskiarviointia. Näitä

riskejä voi esiintyä toimitusketjujemme toista porrasta pidemmällä.

Tavallisesti ne liittyvät perustuotantoon, kuten maatalouteen,

metsänhoitoon ja kaivostoimintaan sekä maihin, joissa lainsäädäntö on

vähemmän rajoittavaa.

UPM:n ihmisoikeusarviointia koskevat

tulokset

Osana jatkuvaa ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -arviointiaan eli

ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta, UPM on tunnistanut ryhmät,

joita mahdolliset haitalliset ihmisoikeusvaikutukset voivat todennäköisemmin

koskea. Syyt haavoittuvaan asemaan vaihtelevat. UPM on tunnistanut

omissa arvioinneissaan ja eri sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun

perusteella arvoketjustaan ryhmät, joilla on suurempi riski kohdata

haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Yhtiö on tunnistanut siirtotyöläiset, naiset,

nuoret työntekijät sekä määräaikaiset ja urakoitsijoiden työntekijät erityisen

haavoittuviksi ryhmiksi. UPM tunnistaa myös alkuperäiskansat yhdeksi

eniten marginalisoiduiksi ja haavoittuvimmassa asemassa olevista ryhmistä.

UPM on yhteistyössä ulkoisen asiantuntijan kanssa tunnistanut

olennaisimmat ihmisoikeusvaikutukset, joihin UPM:n toiminta tai

liiketoimintasuhteet voivat vaikuttaa. UPM arvioi säännöllisesti

ihmisoikeusvaikutustensa olennaisuuden. Arvioinnissa otetaan huomioon

vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys. Yhtiö myös tiedostaa, että

vaikutukset muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan muuttuessa ja

huolellisuusvelvoitekäytäntöjen kehittyessä.

UPM on tunnistanut pakkotyön olennaiseksi ihmisoikeusriskiksi

joissakin urakoitsijaketjuissaan ja toimitusketjuissa globaalisti.

Siirtotyöläiset on tunnistettu erityisen haavoittuvassa asemassa olevaksi

työntekijäryhmäksi. UPM ei hyväksy pakkotyötä missään muodossa

omissa toiminnoissaan tai toimitusketjuissaan.

Ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusvelvoitearvioinnit ovat osa UPM:n

yleisiä vastuullisuutta koskevia riskiarviointiprosesseja. » Katso ESRS 2

GOV–4 Vastuullisuutta koskevat due diligence -menettelyt

POLITIIKAT

S2-1

UPM:n Toimintaohje osoittaa yhtiön sitoutumisen ihmisten ja

ihmisoikeuksien, ympäristön sekä eettisten liiketoimintatapojen

kunnioittamiseen. Toimintaohjetta täydentää UPM:n vastuullisuussitoumus,

jossa vastuullisuutta ja siihen liittyviä prosesseja käsitellään tarkemmin.

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille asetetaan

vähimmäisvaatimukset koko hankintaketjulle. » Katso G1–1 Politiikat

Lisäksi tarkempia käytäntöjä käsitellään seuraavissa

politiikkadokumenteissa, ohjelmissa ja toimittajavaatimuksissa:

• Toimittajien arviointikriteerit

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma » Katso G1–2

Toimitusketjun vastuullisuusohjelma

• Aihealuekohtaiset toimittajavaatimukset esim. puuntoimittajille,

sellulle, kemikaaleille ja logistiikalle

• UPM:n Forest Action -ohjelma

• UPM:n turvallisuussäännöt » Katso S1–1 UPM:n henkilöstö- ja

turvallisuussäännöt

• UPM:n turvallisuusvaatimukset urakoitsijoille

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille koskee

kaikkia UPM:n toimittajia ja kolmansia osapuolia (esim. agentteja,

neuvonantajia, yhteisyrityksiä, yhteisyrityskumppaneita, paikallisia

kumppaneita ja jakelijoita). UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma,

jossa käsitellään sosiaalista ja ympäristövastuuta sekä hyvää

hallintotapaa asettaa vaatimuksia myös UPM:n toimittajille.

Puuntoimittajien ja metsänhoidosta vastaavien urakoitsijoiden odotetaan

myös noudattavan UPM:n vaatimuksia puuntoimittajille sekä UPM:n

Forest Action -vastuullisuusohjelman edellyttämiä toimenpiteitä. UPM:n

turvallisuussäännöt kattavat koko oman henkilöstön sekä yhtiön

liiketoimintakumppanit ja heidän työntekijänsä. Tämä koskee esimerkiksi

UPM:n tuotantolaitoksissa ja metsänhoitotehtävissä työskenteleviä

urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään. Nämä säännöt on tarkemmin

määritelty UPM:n urakoitsijoiden työturvallisuusvaatimuksissa.

UPM:n ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset

UPM on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti. UPM kunnioittaa

YK:n ihmisoikeusjulistusta, ILO:n sopimusta työelämän perusoikeuksista

sekä OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. UPM myös

edistää YK:n Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksiin liittyviä

periaatteita. UPM edellyttää vastaavaa sitoumusta myös toimittajiltaan,

kolmansilta osapuolilta ja yhteisyrityskumppaneilta, kuten on kuvattu

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille esitetään

seuraavat vaatimukset:

• Ihmisiä, esimerkiksi omia työntekijöitä, urakoitsijoiden ja muiden

toimittajien työntekijöitä sekä sidosryhmiä) pitää kohdella heidän

ihmisarvoaan kunnioittaen.

• Yleismaailmalliset ihmisoikeudet, jotka koskevat esimerkiksi oikeutta

puhtaaseen ja terveellisen ympäristöön sekä ajattelun, mielipiteen

ilmaisun ja uskonnon vapautta. Ne koskevat myös syrjintää, joka

perustuu esimerkiksi rotuun, ikään, kansallisuuteen, sukupuoleen,

seksuaaliseen suuntautumiseen tai poliittiseen tai ammattiliitto-

jäsenyyteen sekä vapautta kaikenlaisesta häirinnästä.

• Haitalliset ihmisoikeusvaikutukset tulee tunnistaa toiminnassa ja niitä

pitää ehkäistä ja hillitä.

• Palkan tulee olla riittävä ja noudattaa paikallisia lakeja ja

toimialastandardeja koskien työaikaa ja kompensaatiota,

järjestäytymisvapautta ja oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin.

• Lasten oikeuksia tulee kunnioittaa, eikä lapsityötä saa käyttää tai

hyväksyä. Joko Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) määrittämää 15

vuoden vähimmäisikärajaa tai paikallisen lainsäädännön määrittämää

vähimmäisikärajaa tulee noudattaa sen mukaan, kumpi on korkeampi.

Nuoria työntekijöitä pitää suojella erityisillä toimenpiteillä. Tämä koskee

alle 18-vuotiaita ja oikeudellista vähimmäisikää vanhempia.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	117

• Minkäänlaista pakkotyötä ei sallita eikä hyväksytä missään

toimipaikoissa tai toiminnoissa suoraan tai välillisesti. Tämä koskee

myös modernia orjuutta ja ihmiskauppaa.

• Työntekijöiden, muiden toimipaikoissa ja toimitiloissa työskentelevien

(esimerkiksi urakoitsijoiden työntekijöiden), vierailijoiden ja muiden

toiminnan vaikutuspiirissä olevien ihmisten terveydestä ja

turvallisuudesta tulee huolehtia.

• UPM:n turvallisuusvaatimuksia tulee noudattaa työskenneltäessä tai

vierailtaessa UPM:n tuotantolaitoksilla, ja näihin vaatimuksiin liittyvät

turvallisuuskoulutukset tulee suorittaa. Lisäksi yksityishenkilöiden,

alkuperäiskansojen edustajien ja paikallisyhteisöjen oikeuksia ja

omistusoikeuksia kiinteistöihin ja maahan tulee kunnioittaa.

UPM pyrkii varmistamaan arvojensa ja sitoumustensa noudattamisen

vaatimustenmukaisuusohjelman ja sitä tukevan järjestelmän avulla.

Järjestelmä on osa UPM:n hallintomallia, ja se on suunniteltu tukemaan

yhtiön toimintaa ja oikein toimimisen kulttuuria kaikilla yhtiön tasoilla.

Riskiarviointikäytännöt mukaan lukien ihmisoikeuksiin liittyvät

riskiarvioinnit ovat osa UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmää.

» Katso G1–3 UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

UPM:llä on jatkuvat huolellisuusvelvoiteprosessit, joiden osana se

tunnistaa, ehkäisee, hillitsee ja käsittelee toimintansa haittavaikutuksia

ihmisiin ja ympäristöön. UPM hyödyntää toimitusketjunsa ihmisoikeuksia

ja ympäristövaikutuksia koskevassa huolellisuusvelvoiteprosessissa

riskiperusteista lähestymistapaa. Se sisältää useita elementtejä, joita

sovelletaan ennen uusien toimittajien perehdyttämistä ja perehdytyksen

aikana sekä osana liiketoimintakumppanien valvontaa. Esimerkkejä ovat

vastapuoliriskien seuranta, tehostetut huolellisuusvelvoite- ja toimittaja-

arvioinnit, metsäsertifioinnit ja muut sertifioinnit, EcoVadisin toteuttamat

kolmannen osapuolen vastuullisuusarvioinnit sekä korkean

vastuullisuusriskin toimittajien riskiarviointi ja johtamismalli. Teemme myös

säännöllisiä toimittaja-auditointeja ja urakoitsijatarkastuksia. Vuonna

2024 UPM teki globaalisti 97 (95) toimittaja-auditointia ja -arviointia.

Lisäksi UPM toteutti noin 3 200 työoloihin liittyvää urakoitsija-arviointia

Uruguayssa. » Katso G1–2 Toimittajien vaatimustenmukaisuus

Lisätietoja arvoketjun työntekijöitä koskevista yhteistyöprosesseista sekä

haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia koskevista korjaavista toimenpiteistä

tai niiden mahdollistamisesta »  Katso S2–2 ja S2–3, sekä tästä osiosta

kohta Prosessit

PROSESSIT

Arvoketjun työntekijöitä koskevat

yhteistyöprosessit

S2-2

Yhteistyö sidosryhmien kanssa on olennainen osa UPM:n liiketoimintaa

ja toimintoja ja sitä tehdään toiminnan laajuuden, luonteen ja

asiayhteyden mukaisesti.

Työterveys ja -turvallisuus on yksi UPM:n toimitusketjun

olennaisimmista ihmisoikeuskysymyksistä. Yhteistyö urakoitsijoiden

työntekijöiden kanssa sisältyy UPM:n sisäiseen työterveyttä ja -

turvallisuutta koskevaan auditointiohjelmaan. UPM:n tuotantolaitoksilla

työskenteleviä urakoitsijoita ja heidän työntekijöitään vaaditaan

toimimaan UPM:n työturvallisuuskäytäntöjen mukaisesti sekä

noudattamaan UPM:n sääntöjä ja standardeja. UPM odottaa heidän

myös tunnistavan vaaratilanteita ja osallistuvan ennakoivaan

turvallisuusraportointiin. Ennen UPM:n tuotantolaitokselle saapumista

urakoitsijoiden tulee osallistua UPM:n turvallisuusopastukseen ja -

koulutukseen. Niissä käsitellään yhtiön turvallisuusvaatimuksia.

Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on ensisijaisen tärkeää

myös UPM:n puunhankinnassa ja metsänhoitotehtävissä. FSC:n

Controlled Wood -vaatimukset asettavat vähimmäisvaatimukset, joita

UPM soveltaa kaikelle hankkimalleen puulle (100 %:n kattavuus).

Vaatimuksiin sisältyy monia kriteereitä koskien puun laillisuutta,

perinteisten oikeuksien ja kansalaisoikeuksien (myös alkuperäiskansojen

ja heimojen oikeuksien) kunnioittamista, suojeluarvoltaan merkittävien

alueiden suojelua, työntekijöiden sosiaalistaloudellisen hyvinvoinnin

ylläpitämistä ja parantamista sekä yhteistyötä ja vuoropuhelua

sidosryhmien kanssa. UPM:lle annettavalle palautteelle ja huolenaiheille

on omat prosessinsa. » Katso S2–3 Huolenaiheiden esiin tuominen ja

käsittely. Palaute ja huolenaiheet käsitellään viipymättä Chain of Custody

-järjestelmän, metsäsertifioinnin ja ISO 14001 -

ympäristöhallintajärjestelmien mukaisesti. Sidosryhmille ilmoitetaan,

millaisiin toimenpiteisiin UPM ryhtyy heiltä saadun palautteen perusteella.

UPM:n FSC-sertifiointeihin kuuluu myös vuosittainen sidosryhmien

konsultointiprosessi. Konsultoinnin päätarkoitus on tunnistaa metsät,

joilla on merkittävä suojeluarvo ja määrittää niihin liittyvät

ylläpitotoimenpiteet. Konsultoinnin aikana sidosryhmiä kehotetaan

ilmaisemaan näkemyksiään metsäsertifioinnista.

UPM:n ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusvelvoiteprosessit sisältävät

vaiheita ja toimenpiteitä, joilla pyritään ymmärtämään paremmin

työntekijöiden näkemyksiä. Näitä ovat metsäsertifiointijärjestelmät ja

niihin liittyvät auditoinnit ja työntekijädialogi, toimittaja-auditoinnit sekä

urakoitsijatarkastukset, ml. näihin liittyvät työntekijähaastattelut. UPM:n

hankinta-asiantuntijat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua toimittajien kanssa.

Dialogia käydään myös yhteistyöfoorumeilla kuten Together for

Sustainability (TfS) -aloite tai YK:n Global Compact -aloite. Uruguayssa

UPM tekee sosiaalisen vastuun kyselyitä ja seurantaa, jotka kattavat

myös urakoitsijoiden työntekijät. UPM edistää myös paikallisten ja

globaalien ilmoitusmekanismien käyttöä. 

Hankintafunktion johtajalla ja liiketoiminta-alueiden johtajilla on

operatiivinen vastuu arvoketjun työntekijöiden kanssa toimimisesta.

Huolenaiheiden esiin tuominen ja käsittely

S2-3

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoon tulleita ihmisoikeuksiin liittyviä

haittavaikutuksia, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai joihin se on

vaikuttanut. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti

perustuen todennettuihin vaikutuksiin.

Huolenaiheista ilmoittamiseen on käytössä niihin soveltuvat kanavat.

UPM arvioi ilmoitukset huolellisesti, käsittelee henkilökohtaisia tietoja

asianmukaisesti, suojelee ilmoittajia kostotoimilta ja käsittelee kaikkia

ilmoituksia ehdottoman luottamuksellisesti. Huolenaiheiden käsittelijöillä

on asiaankuuluva osaaminen. Jos ilmoitus todetaan perustelluksi, yhtiö

ryhtyy asianmukaisiin kurinpidollisiin ja/tai oikeudellisiin toimiin ja

virheistä otetaan opiksi. » Katso G1–1 Huolenaiheista ilmoittaminen ja

niiden tunnistaminen

Paikalliset sidosryhmät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan suoraan

UPM:n tehdas- ja muiden toimipaikkojen edustajille paikallisesti

käytössä olevien kanavien kautta, esimerkiksi sähköpostitse tai

puhelimella. UPM:llä on lisäksi muita paikallisia ilmoituskanavia

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	118

erilaisiin liiketoimintatilanteisiin ja paikallisin tarpeisiin. Tästä on

esimerkkinä Uruguayssa käytössä oleva tieturvallisuuteen keskittyvä 

”How am I driving” -sovellus.

SpeakUp® on UPM:n Raportoi väärinkäytöksistä -kanava, ja sen

toimintaperiaatteista kerrotaan UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja

kolmansille osapuolille. Toimittajat saavat myös tietoa UPM:llä käytössä

olevista ilmoitusmekanismeista esimerkiksi toimittaja-auditoinneissa ja

urakoitsijoiden turvallisuusperehdytyksessä. Metsäsertifiointijärjestelmät

sisältävät myös omat ilmoituskanavansa.

TOIMENPITEET

S2-4

UPM:n olennaiset aiheet on tunnistettu kaksoisolennaisuusarvioinnissa

sekä osana olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointia, joissa

huomioidaan myös vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjun

työntekijöille. Seuraavat UPM:n painopistealueet ovat olennaisia

arvoketjun työntekijöille:

• vastuullinen hankinta (hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat

hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille)

• metsänhoito (tavoite koskien sertifioidun kuidun osuutta)

• turvallinen ja terveellinen työympäristö (sisältäen kuolemantapausten,

vakavien tapaturmien ja tapaturmien kokonaismäärää koskevat

tavoitteet).

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille jatkuvan parantamisen alueille. Alla on kuvattu toteutetut,

käynnissä olevat ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet ja konseptit.

UPM valvoo toimintojensa olennaisia vaikutuksia ja raportoi

edistymisestään osana 2030-vastuullisuustavoiteraportointia. » Katso

S2–5 Tavoitteet. Lisäksi UPM arvioi riskienhallintamenettelyjensä

tehokkuutta neljännesvuosittain osana

vaatimustenmukaisuusjärjestelmäänsä.

» Katso G1–3 UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

Vastuullinen hankinta

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n vastuullisen hankinnan käytännöt ja prioriteetit määritellään

laajasti toimitusketjun vastuullisuusohjelmassa. » Katso kohdasta G1–2

Toimitusketjun vastuullisuusohjelma yleinen kuvaus ohjelmasta ja

keinoista riskien vähentämiseksi

Ohjelmassa määritellään merkittävimmät ESG-teemat. Sosiaalisen

vastuun alueella painotetaan työ- ja ihmisoikeuksia sekä työterveyttä ja

turvallisuutta. UPM vähentää riskejä systemaattisesta riskiarvioinnista

saatuihin tietoihin perustuvilla toimenpiteillä. UPM:n hankinta-

asiantuntijat edistävät ihmisten ja ihmisoikeuksien kunnioittamista

toimitusketjussa. Siksi heidän on ymmärrettävä hankintakategorioihin

liittyvät riskit, sisällytettävä havainnot kategoriaperusteisiin strategioihin

sekä suunniteltava ja otettava asianmukaiset johtamistoimet käyttöön.

Näitä toimenpiteitä voidaan täydentää kattavammilla toimittaja-

arvioinneilla ja -auditoinneilla sekä asianmukaisilla korjaavilla

toimenpiteillä.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• » Katso G1–2 Laajamittaiset toimittaja-arvioinnit ja auditoinnit

• UPM jatkoi työtään urakoisijahallinnan kehittämiseksi ja keskittyi

erityisesti yhtiön tuotantolaitoksissa ja metsänhoitotehtävissä

työskenteleviin urakoitsijoihin. UPM käynnisti hankkeen, jonka

tavoitteena on kehittää todentamismalli urakoitsijoiden sosiaalisen

vastuun suorituskyvyn hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. Se tukee

urakoitsijoiden työturvallisuutta koskevaa työtä.

• UPM päivitti Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille.

• UPM käynnisti yhdessä tärkkelystoimittajiensa kanssa toimitusketjua

koskevan yhteistyöohjelman. Sen tarkoituksena on parantaa

maatiloilla työskentelevien työntekijöiden työoloja Thaimaassa

(UPM:n 2–3 tason toimittajat). Kehitysalueet tunnistettiin aiempien

maatila-auditointien perusteella, ja maatilojen työolosuhteet lisättiin

keskeisenä aiheena UPM:n tärkkelyksen hankintaa koskevaan

kategoriastrategiaan. Lisäksi UPM:n tärkkelystoimittajia vaadittiin

laatimaan täsmälliset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat työolojen

kehittämiseksi jokaiselle maatilalle, jossa tärkkelystä tuotetaan.

• UPM:n olennaisten ihmisoikeusvaikutusten arviointi toteutettiin.

• Erillinen ihmisoikeusvaikutusarviointi toteutettiin Uruguayssa. Se

sisälsi myös toimitusketjun hallinnan arvioinnin.

• Vuonna 2023 julkaistua toimitusketjun vastuullisuusohjelman

toteuttamista jatkettiin.

Suunnitellut toimenpiteet

• UPM jatkaa kehitystyötään ja toimenpiteitään saavuttaakseen

vuodelle 2030 asetetut tavoitteet.

• Urakoitsijoiden hallintaan keskittyvää hanketta jatketaan.

» Katso vuoden 2024 toimenpiteet

• Vuonna 2025 toteutetaan päivitettyyn UPM:n Toimintaohjeeseen

toimittajille ja kolmansille osapuolille liittyviä koulutuksia.

UPM:n tuotantolaitoksissa ja

metsänhoitotehtävissä työskentelevien

urakoitsijoiden työterveys ja turvallisuus

UPM:n työturvallisuustyö perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun sekä

tehokkaaseen viestintään ja johtamiseen. Turvallisuus on integroitu kaikkiin

päivittäisiin työtehtäviin, ja toimenpiteet ja standardit koskevat koko UPM:n

omaa henkilöstöä sekä UPM:n tuotantolaitoksissa ja metsänhoitotehtävissä

työskenteleviä urakoitsijoita. UPM:n konserninlaajuinen turvallisuusprojekti

pyrkii parantamaan yhtiön turvallisuuskulttuuria ja tunnistamaan

muutostarpeet koko organisaatiossa. Lisätietoja vuoden 2024 tärkeimmistä

toimenpiteistä sekä suunnitelluista toimenpiteistä on » kohdassa S1–4

Turvallinen ja terveellinen työympäristö.

UPM:n toimenpiteissä » katso S2–4 Toimenpiteet ja tavoitteissa

» katso S2–5 Tavoitteet osoitetaan olennaiset UPM:n tunnistamat riskit,

jotka koskevat arvoketjun työntekijöitä » katso S2–1 Yleistä.

Toimenpiteiden tehokkuutta seurataan säännöllisesti osana

tavoiteseurantaa. Toimenpiteet tukevat olennaisiksi tunnistettuja

mahdollisuuksia ja luovat liiketoiminta-arvoa kehittämällä

toimittajayhteistyötä. » Katso S2–1 Yleistä

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	119

Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet

Vuonna 2024 UPM:n arvoketjussa ei tunnistettu vakavia

ihmisoikeusrikkomuksia, jotka olisivat aiheutuneet UPM:n toiminnasta tai

joihin UPM olisi toiminnallaan vaikuttanut.

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoon tulleita ihmisoikeuksiin

liittyviä haittavaikutuksia, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai joihin

se on vaikuttanut. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti

perustuen todennettuihin vaikutuksiin. UPM:n

vaatimustenmukaisuusjärjestelmä sisältää käytännöt korjaaville

toimenpiteille prosessin kattavuuden varmistamiseksi.

Resurssit

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet sisältyvät UPM:n

investointi- ja resurssointisuunnitelmiin.

TAVOITTEET

S2-5

UPM:n arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet

UPM on asettanut vastuullisuustoimintansa hallintaan useita tavoitteita ja

tunnuslukuja. Näitä sovelletaan painopistealueisiin, jotka kattavat

toimitusketjun (metsänhoito ja vastuullinen hankinta) sekä UPM:n

toimitiloissa työskentelevät toimittajat (työterveys ja -turvallisuus). UPM

ottaa sisäisesti kehitetyissä vastuullisuustavoitteissaan huomioon

ulkoisten sidosryhmien näkemykset, toiveet ja näkökulmat osana

jatkuvaa vuoropuhelua. Konsernin johtoryhmä hyväksyy nämä

tavoitteet. » Katso ESRS 2 GOV–1 Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien valvonta ja hallinnointi

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILU- VUOSI	VERTAILU- VUODEN ARVO	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN SEURANTA 2024 (2023)
Metsänhoito
Sertifioidun kuidun osuus *	2015	84 %	100 %	88,5 % (87,0 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (jatkuva)	91% (89 %)
Turvallinen ja terveellinen työympäristö
Kuolemaan johtaneet tai vakavat tapaturmat UPM:n toiminnoissa	Vuodesta 2015	-	0 (jatkuva)	0 (0) kuolemaa johtanutta tapaturmaa, 3 (5) vakavaa tapaturmaa
TRIF-luku urakoitsijat mukaan lukien	2017	8,5	<2	TRIF-luku 5,1 (5,2) urakoitsijat mukaan lukien

*Metsänhoidon sertifiointi

UPM:n vastuullisuustavoitteet perustuvat vuosittaiseen

kaksoisolennaisuusarviointiin, jossa eri sidosryhmien kiinnostuksen

kohteet ja huolenaiheet otetaan huomioon. » Katso ESRS 2 IRO–1

Olennaisuusarviointi

UPM:n vastuullisuustavoitteita seurataan konsernitasolla vähintään

vuosittain.

Asetettujen tavoitteiden lisäksi UPM pyrkii jatkuvasti parantamaan

myös arvoketjunsa työntekijöitä koskevia prosesseja ja suorituskykyä.

Kehittämiskohteet perustuvat useissa toimittaja-arvioinneissa tehtyihin

havaintoihin. Toimittajia koskeva kehitystyö ja yhteistoiminta perustuu

toimittaja-auditointeihin ja -tarkastuksiin, joilla edistetään toimittajien

suorituskykyä. Korjaavien toimintasuunnitelmien sekä jatkoarviointien ja

-auditointien avulla vahvistetaan, että tunnistetut kehitysalueet

käsitellään. Esimerkiksi UPM:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat

hallintajärjestelmät perustuvat jatkuvan parantamisen periaatteelle.

» Katso kohdasta S1–4 Turvallinen ja terveellinen työympäristö

lisätietoja UPM:n keskeisistä toimenpiteistä tällä alueella. » Katso

kohdasta S-14 Terveys ja turvallisuus lisätietoja koskien

raportointiperiaatteita eri mittareille, kuten TRIF.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	120

Vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt (ESRS S3)

UPM pyrkii olemaan hyvä naapuri ja luotettava taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ympäristön huomioon ottava

kumppani niissä yhteisöissä joihin sen toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti. UPM:n liiketoiminnoille ja

metsätoiminnoille tämä tarkoittaa aktiivista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta paikallisyhteisöjen kanssa.

Kolmannen osapuolen toteuttama ihmisoikeus- vaikutusarviointi Uruguayssa			Tehdasyhteisöissä tuettiin paikallisia oppimis- ja koulutushankkeita, ja tarjottiin apua luonnonkatastrofeista ja konflikteista kärsiville.			Tuki paikallisiin hankkeisiin ja hyväntekeväisyyskohteisiin  osana Share and Care -ohjelmaa noin
						1,7
						miljoonaa euroa

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	121

VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

ESRS 2 SBM-3

 

Yleiskuva olennaisista vaikutuksista,

riskeistä ja mahdollisuuksista

OLENNAISET AIHEET	VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET	KUVAUS
Paikallinen sitoutuminen	Positiivinen vaikutus: UPM:n tuotantolaitosten ja investointien vaikutus alueen paikalliseen kehitykseen	UPM edistää myönteisiä vaikutuksia paikallisyhteisöihin esimerkiksi kehittämällä infrastruktuuria. Paikallisyhteisöt hyötyvät myös verotuloista ja työllistymismahdollisuuksista. UPM tarjoaa oppisopimusohjelmia Suomessa, Saksassa ja Uruguayssa ja edistää yhteistyössä oppilaitosten kanssa tiedettä ja tutkimusta sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa ja osaamista. UPM:n Share and Care -ohjelma keskittyy hankkeisiin, jotka tukevat paikallisyhteisöjen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia. UPM-säätiö Uruguayssa tukee koulutusta ja yrittäjyyttä tekemällä yhteistyötä yhteiskunnallisten järjestöjen ja paikallisten edustajien kanssa.
Paikallinen sitoutuminen	Mahdolliset negatiiviset vaikutukset*: Ympäristö- ja turvallisuusonnettomuudet sekä uudelleenjärjestelyt voivat vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön lähellä UPM:n tuotantolaitoksia ja metsänhoitoalueita	Mahdollisia olennaisia negatiivisia vaikutuksia voi syntyä esimerkiksi kuljetuksiin liittyvistä turvallisuusriskeistä koskien UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ja biojalostamojen sekä metsänhoidon ja puunhankinnan toimintoja. Lisäksi UPM:n liiketoiminnan uudelleenjärjestelyt voivat johtaa henkilöstövähennyksiin ja verokertymän vähenemiseen.

*UPM:n tunnistetut olennaiset negatiiviset vaikutukset eivät ole laajamittaisia tai järjestelmällisiä vaan liittyvät mahdollisiin yksittäisiin poikkeamiin.

Vaikutus UPM:n liiketoimintamalliin ja

strategiaan

Hyvien sidosryhmäsuhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen UPM:n

toimintojen lähellä olevissa paikallisyhteisöissä sekä niiden

elinvoimaisuuden tukeminen on olennaista toiminnan hyväksyttävyydelle

sekä toimintaympäristön haasteiden, keskeisten riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Aktiivinen ja avoin vuoropuhelu

paikallisyhteisöjen kanssa auttaa hallitsemaan UPM:n toiminnan

vaikutuksia ja antaa samalla mahdollisuuden tukea yhteisöjen kestävää

kehitystä. Ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä

huolellisuusvelvoitevaatimukset on sisällytetty UPM:n globaaleihin

prosesseihin, jotka luovat perustan UPM:n liiketoimintamallille.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa ja UPM:n ihmisoikeusvaikutuksia

koskevassa arvioinnissa on tunnistettu olennaiset positiiviset ja

negatiiviset vaikutukset, joita UPM:n toiminnalla voi olla yhteisöihin.

Mitkään näistä tunnistetuista olennaisista vaikutuksista ei kuitenkaan

arvioinnin mukaan aiheuta olennaisia taloudellisia riskejä tai

mahdollisuuksia. » Katso ESRS 2 IRO–1 Olennaisuusarviointi

Kuvaus yhteisöistä, joihin UPM:n toiminta

vaikuttaa

UPM:n raportoinnissa otetaan huomioon seuraavat yhteisöt, joihin

UPM:n toiminta voi mahdollisesti vaikuttaa:

• Yhtiön toimipaikkojen lähellä elävät tai työskentelevät

paikallisyhteisöt: UPM:n arvion mukaan sen toiminta voi olennaisesti

vaikuttaa paikallisyhteisöihin lähellä yhtiön sellu- ja paperitehtaita,

biojalostamoja ja metsänhoitoalueita. UPM:n suurimmat

tuotantoyksiköt ovat sellutehtaat, paperitehtaat ja biojalostamot

Kiinassa, Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Uruguayssa ja

Yhdysvalloissa. UPM:n omistamat metsät sijaitsevat Suomessa,

Uruguayssa ja Yhdysvalloissa, ja ne katsotaan erityisen merkittäviksi,

koska ne ovat tärkeitä paikallisyhteisöille. UPM:n raportoinnin

painopiste on toimintamaissa, joissa yhtiöllä on merkittäviä

maaomistuksia, kuten metsätalous- tai puuviljelmätoimintaa.

• Esimerkiksi UPM Forestal Oriental toimii Uruguayssa viidellä alueella

seuraavissa maakunnissa: Cerro Largo, Colonia, Durazno, Flores,

Florida, Lavalleja, Paysandú, Río Negro, Rivera, Rocha, Salto,

Soriano, Tacuarembó ja Treinta y Tres. UPM tunnistaa jokaisella

alueella yhteisöt, joihin yhtiön toiminta vaikuttaa ja tekee heidän

kanssaan yhteistyötä. UPM tarkastelee toimintojensa suunnittelua

vuosittain (mukaan lukien istutus ja korjuu sekä kuormien lastaus ja

kuljetus) ja yksilöi alueet, joihin vaikutukset kohdistuvat. Samalla

määritetään toimet, joilla yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia voidaan

ehkäistä, hillitä ja mukauttaa.

• Yhtiön arvoketjun vaikutuspiirissä olevat yhteisöt: UPM:n puun ja

muiden puupohjaisten raaka-aineiden hankinnassa noudatetaan

metsäsertifioinnin vaatimuksia vastuulliselle maankäytölle ja

turvataan alkuperäiskansojen maankäyttöoikeudet.

• Alkuperäiskansojen yhteisöt: UPM tunnistaa, että kaikkein

marginaalisimmat ja haavoittuvimmassa asemassa olevat

väestöryhmät, kuten alkuperäiskansat ja heimokansat, voivat olla

erityisen alttiita maanhankinnan tai puun sekä muiden

luonnonvarojen käytön vaikutuksille. Tästä syystä heidän

suojelemisekseen tarvitaan erityisiä suojatoimia. UPM tunnistaa, että

sen maanomistus ja puun hankinta Yhdysvalloissa voivat vaikuttaa

alkuperäiskansojen yhteisöihin. Metsäsertifiointijärjestelmiä ja muita

suojatoimia käytetään estämään mahdollisia negatiivisia vaikutuksia

ja siksi tätä ei pidetä mahdollisena merkittävänä negatiivisena

vaikutuksena.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	122

Yhteisöihin mahdollisesti kohdistuvien

vaikutusten ymmärtäminen

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu UPM:n

kaksoisolennaisuusarvioinnissa ja UPM:n olennaisia

ihmisoikeusvaikutuksia koskevassa arvioinnissa. YK:n yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) mukaisesti

UPM kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin

yksilöihin tai ryhmiin, joilla on korkeampi riski kohdata haitallisia

ihmisoikeusvaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi naiset, nuoret työntekijät,

siirtotyöläiset ja alkuperäiskansat. Aktiviinen ja avoin vuoropuhelu

paikallisyhteisöjen kanssa on avainasemassa, jotta eri toimintoihin

liittyviä mahdollisia ja olemassa olevia vaikutuksia voidaan ymmärtää.

UPM tekee säännöllisiä sosiaalisen vastuun seurantakyselyitä liittyen

Uruguayssa sijaitseviin puuviljelmiin ja taimitarhoihin. Ulkoinen

palveluntarjoaja toteuttaa kyselyt haastattelemalla vaikutusten kohteena

olevien yhteisöjen jäseniä ja urakoitsijoiden työntekijöitä. Kyselyiden

avulla selvitetään vastaajien käsityksiä, tietoa ja tulevaisuuden

odotuksia UPM:n toiminnasta liittyen esimerkiksi puuviljelmiin,

ympäristönsuojeluun, sertifiointiin, suojelualueisiin, työtyytyväisyyteen,

tuloihin, turvallisuustoimenpiteisiin ja koulutusmahdollisuuksiin.

Vuonna 2024 UPM:n Uruguayn toiminnoissa toteutettiin

ihmisoikeusvaikutusarviointi, joka edistää UPM:n

ihmisoikeushuolellisuusvelvoitetyötä ja paikallisyhteistyön kehittämistä

sekä Uruguayssa ja globaalisti UPM:n toiminnoissa. Arviointi vahvisti,

että Uruguayssa on käytössä kattavat ympäristö- ja sosiaalista vastuuta

koskevat johtamisjärjestelmät ja siellä tehdään aktiivista

sidosryhmäyhteistyötä. Arviointi kuitenkin nosti esiin erilaisia

kehityskohteita ja toi esille vertailukohdan kansainvälisiin parhaisiin

käytäntöihin UPM:n investointi- ja liiketoiminnan kehittämishankkeille. 

Lisätietoja arvioinnin havainnoista on kohdassa S3–4 Toimenpiteet. 

UPM:n sellutehtailla, paperitehtailla, biojalostamoilla sekä

metsänhoitotoiminnoilla ja puunhankinnalla katsotaan kokonsa ja

luonteensa vuoksi olevan sekä olemassa olevia että mahdollisia

olennaisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Tämä koskee esimerkiksi

yhteisöjen turvallisuutta ja maaoikeuksia. Viime vuosina selluntuotantoon

ja puuviljelmiin Uruguayssa on kiinnitetty erityistä huomiota johtuen

sinne rakennetusta ja toimintansa aloittaneesta uudesta sellutehtaasta. 

POLITIIKAT

S3-1

 

UPM:n Toimintaohje osoittaa yhtiön sitoutumisen ihmisten ja

ihmisoikeuksien, ympäristön sekä eettisten liiketoimintatapojen

kunnioittamiseen. UPM:n vastuullisuussitoumus täydentää yhtiön

Toimintaohjetta ja käsittelee tarkemmin yhtiön sitoutumista

sidosryhmäyhteistyöhön ja yhteiskuntaan sekä yrityksen prosesseja,

kuten vastuullisuuden huolellisuusvelvoitemenettelyä. UPM:n

Toimintaohjeessa toimittajille ja kolmansille osapuolille asetetaan

vähimmäisvaatimukset toimittajille ja muille kolmansille osapuolille.

» Katso G1–1 Politiikat

Lisäksi tiettyjä teemoja käsitellään seuraavissa

politiikkadokumenteissa, ohjelmissa ja vaatimuksissa:

• UPM:n lahjoituksia, sponsorointeja ja henkilöstön vapaaehtoistyötä

koskevat ohjeet

• UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma, » katso G1–2

Toimitusketjun vastuullisuusohjelma

• UPM:n vaatimukset puun toimittajille

• UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelma

 

Politiikkadokumentit koskevat UPM:n ja/tai toimittajien vaikutusalueella

olevia yhteisöjä. UPM:n vaatimuksissa puun toimittajille ja UPM:n Forest

Action -metsävastuullisuusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota

yhteisöihin, joihin metsänhoito ja hakkuut voivat vaikuttaa.

Ihmisoikeudet vaikutusten kohteena

olevissa yhteisöissä

UPM on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikissa

toiminnoissaan ja koko arvoketjussaan YK:n yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. UPM

kunnioittaa YK:n ihmisoikeusjulistusta, ILO:n sopimusta työelämän

perusoikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeita monikansallisille

yrityksille. UPM myös edistää YK:n Global Compact -aloitteen

ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita.

UPM:n Toimintaohje, UPM:n vastuullisuussitoumus ja UPM:n

Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille ovat linjassa näiden

kansainvälisesti tunnustettujen standardien kanssa.

UPM:n vastuullisuussitoumuksessa otetaan huomioon esimerkiksi

maankäyttö ja paikallisyhteistyö sekä ilmoitusmekanismit, poikkeamien

käsittely ja korjaavat toimenpiteet:

• UPM tunnustaa vastuullisen maankäytön ja maaoikeuksien

kunnioittamisen tärkeyden liiketoiminnassaan. UPM on sitoutunut

varmistamaan, että yksityishenkilöiden ja yhteisöjen, mukaan lukien

alkuperäiskansat, maankäyttö- ja resurssioikeuksia kunnioitetaan ja

edistetään. UPM noudattaa metsäsertifiointistandardien asettamia

vaatimuksia paikallisyhteisöjä koskevissa käytännöissä, mukaan

lukien ennakkosuostumuksen periaatteen (FPIC) soveltaminen

tapauskohtaisesti. 

• UPM:llä on nollatoleranssi maakaappausta kohtaan, ja yhtiö

ylläpitää kunnioittavia ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä suhteita

sellaisiin paikallisyhteisöihin, joihin UPM:n toiminta vaikuttaa.

• UPM tunnustaa vuoropuhelun ja avointen viestintäkanavien

tärkeyden niiden sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa, joihin

UPM:n toiminta vaikuttaa tai voi vaikuttaa. UPM tiedostaa, että

paikallisyhteisöjen kuulemiseen ja sosiaalisten vaikutusten seurantaan

tarvitaan selkeä ja johdonmukainen lähestymistapa. UPM kiinnittää

erityistä huomiota henkilöihin ja ryhmiin, joilla on haavoittuvaisen

asemansa vuoksi suurempi riski kohdata haitallisia

ihmisoikeusvaikutuksia. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi naiset,

nuoret työntekijät, siirtotyöläiset ja alkuperäiskansat.

• UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoonsa tulleet ihmisoikeuksiin

liittyvät haittavaikutukset, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai

joihin se on vaikuttanut. Kaikille sidosryhmille varmistetaan pääsy

yhtiön Raportoi väärinkäytöksistä -kanavaan. 

Vuonna 2024 ei ilmoitettu yhtään vaikutusten kohteena oleviin

yhteisöihin kohdistunutta vakavaa ihmisoikeuksiin liittyvää poikkeamaa.

Elokuussa 2023 UPM Paso de los Torosin sellutehtaalla Uruguayssa

tapahtui kuitenkin ympäristövahinko, joka vaikutti väliaikaisesti

läheiseen puroon. UPM:n arvioinnin mukaan vahingosta ei aiheutunut

suoraan tai välillisesti haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, mutta se

edellytti korjaavia toimenpiteitä. UPM toteutti kaikki tarvittavat korjaavat

toimenpiteet ja ilmoitti tapahtuneesta ympäristöviranomaisille ja

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	123

paikallisyhteisölle. Näillä toimenpiteillä pyrittiin estämään lisähaitat ja

lieventämään ympäristöön ja paikallisyhteisöihin kohdistuvia

vaikutuksia. » Katso kohdasta E2–2 UPM:n Clean Run -konsepti

lisätietoja tästä onnettomuudesta.

PROSESSIT

Prosessit käsitellä vaikutuksia kohteena

olevien yhteisöjen kanssa

S3-2

UPM tekee laajaa sidosryhmätyötä mm. asiakkaiden, sijoittajien,

henkilöstön, toimittajien, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja

paikallisyhteisöjen kanssa. Kullakin sidosryhmällä on erilaiset tarpeet ja

odotukset, jotka UPM ottaa huomioon liiketoiminnan painopistealueissa,

maantieteellisellä alueella sekä yksittäisissä tilanteissa. UPM:n

markkinointi-, vastuullisuus- ja viestintäfunktion johtajalla on

operatiivinen vastuu paikallisesta sidosryhmätyöstä. Funktio koordinoi

sidosryhmäyhteistyötä konsernitasolla, ja liiketoiminnot huolehtivat

jatkuvasta vuoropuhelusta paikallisyhteisöjen kanssa. Esimerkiksi

Suomessa UPM Kaukaan ja UPM Kymin tehtaiden omien paikallisten

keskustelufoorumeiden välityksellä yksiköt käyvät suoraa vuoropuhelua

paikallisten sidosryhmien kanssa. Uruguayssa paikallisesta yhteistyöstä

vastaa erillinen tiimi. Toiminta keskittyy suoraan paikallisväestöön, ja

vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä konsultoidaan. Yhteisöissä

vieraillaan, heidät pidetään ajan tasalla yhtiön toiminnan mahdollisista

vaikutuksista, huolenaiheita ja kyselyjä käsitellään ja hankkeita

aloitetaan keskeisten sidosryhmien kanssa.

Sidosryhmien kartoituksella, aktiivisella vuoropuhelulla ja

systemaattisella palautteen keräämisellä on tärkeä rooli UPM:n

sidosryhmätyössä. Yhtiö myös pyrkii useilla toimenpiteillä tunnistamaan

ja hillitsemään paikallisyhteisöihin kohdistuvia ympäristö- ja sosiaalisia

vaikutuksia. Esimerkkejä toimenpiteistä:

• Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit

• Ihmisoikeuksia koskevat jatkuvat huolellisuusvelvoitemenettelyt UPM:n

omassa toiminnassa ja toimitusketjussa

• Tuotantolaitosten kolmannen osapuolen sertifioimat

hallintajärjestelmät, kuten ISO 14001 (ympäristöhallinta) ja 45001

(työterveyden ja -turvallisuuden hallinta)

• Kestävän metsänhoidon sertifiointi (FSC ja/tai PEFC) UPM:n omassa

metsänhoitotoiminnoissa ja puunhankinnassa ja toimittajien

toiminnoissa

• Uudelleenjärjestelyprosessit, jotka suunnitellaan yhteistyössä

työntekijöiden ja heitä edustavien organisaatioiden,

paikallisviranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien

kanssa

UPM:n prosessit vaihtelevat toimintaympäristön ja sidosryhmien

odotusten pohjalta. UPM jatkoi vuonna 2024 prosessiensa,

politiikkojensa ja raportointikäytäntöjensä arvioimista. » Katso S3–4

Painopiste paikallisyhteisöissä ja vaikutuksissa, Toimenpiteet 2024

UPM analysoi tarkkaan sidosryhmiltä saadun palautteen, jotta yhtiö

ymmärtää paremmin heidän odotuksiaan ja jotta sidosryhmien

näkemykset voidaan ottaa huomioon kehitystyössä ja päätöksenteossa.

UPM sai vuonna 2024 noin 350 (350) kyselyä tai yhteydenottoa

kansalaisilta.

UPM:n työ paikallisyhteisöjen kanssa perustuu historiallisesti

vuosikymmeniä kestäneeseen läheiseen yhteistyöhön. Monet yhteisöt

ovat ajan kuluessa kasvaneet UPM:n tehtaiden ympärille etenkin

Suomessa, Saksassa ja Uruguayssa. Uruguayssa UPM teettää

säännöllisesti sosiaalisen vastuun seurantakyselyitä liittyen puuviljelmiin

ja taimitarhoihin. Kyselyt toteuttaa ulkoinen palveluntarjoaja

haastattelemalla vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen jäseniä ja

urakoitsijoiden työntekijöitä. Ulkoinen palveluntarjoaja toteuttaa myös

säännöllisesti UPM:n Uruguayn toimintoja, kuten UPM Fray Bentosin ja

UPM Paso de los Torosin sellutehtaita koskevia julkisia

mielipidekyselyitä.

Kaikki UPM:n omat metsät on sertifioitu, tai niissä sertifiointi on

meneillään, mikäli kohde on uusi. Suomessa UPM:n omilla metsillä on

PEFC- ja FSC®-sertifiointi. Yhdysvalloissa (Minnesotassa) metsillä on

PEFC:n hyväksymä Sustainable Forestry Initiative (SFI) -sertifiointi. UPM:n

eukalyptusviljelmillä Uruguayssa on sekä FSC- että PEFC-sertifiointi.

Sertifiointijärjestelmissä määritetään kansainväliset vastuullisen

metsänhoidon standardit. Esimerkiksi yhteisöjä ja alkuperäiskansoja

koskevat periaatteet ja kriteerit kuvataan selkeästi.

Yhdysvalloissa UPM Blandinin omistamat maa-alueet sijaitsevat

Minnesotan osavaltiossa alkuperäiskansojen ja heidän esi-isiensä

mailla. UPM tiedostaa, että alueella on kulttuurisesti, historiallisesti ja

henkilökohtaisesti suuri merkitys alkuperäiskansojen edustajille.

Alkuperäiskansat ovat perinteisesti hoitaneet näitä maita, ja yhtiö

tunnustaa heidän toimintansa arvon.

UPM Blandin hyväksyy, että olemassa olevat lailliset, tavanmukaiset

ja perinteiset oikeudet tunnustetaan alkuperäiskansojen kanssa käytävää

vuorovaikutusta koskevissa julistuksissa, laeissa ja sopimuksissa. UPM

Blandin kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia ja pyrkii sovittamaan

metsänhoidon tavoitteensa niin, että näiden oikeudet, kulttuuriperintö ja 

ekologinen tietämys säilyvät. Jatkuva parantaminen on olennaisen

tärkeää, ja UPM Blandin on sitoutunut edistämään henkilöstönsä

tietämystä, ja parantamaan yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa.

Huolenaiheiden esiin tuominen ja

käsittely

S3-3

 

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoon tulleita ihmisoikeuksiin liittyviä

haittavaikutuksia, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai joihin se on

vaikuttanut. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti

perustuen todennettuihin vaikutuksiin.

UPM:llä on vakiintuneet ilmoituskanavat väärinkäytöksistä

raportoimiseen. Yhtiö tutkii ilmoitukset huolellisesti, käsittelee

henkilökohtaisia tietoja asianmukaisesti, suojelee ilmoittajia kostotoimilta

ja käsittelee kaikki ilmoitukset ehdottoman luottamuksellisesti.

Ilmoitettujen huolenaiheiden käsittelijöillä on tähän vaadittava

osaaminen. Jos ilmoitus on perusteltu, UPM ryhtyy asianmukaisiin

kurinpidollisiin ja/tai oikeudellisiin toimiin ja virheistä otetaan opiksi.

» Katso G1–1 Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden tunnistaminen

Kaikki vaikutusten kohteena olevat yhteisöt voivat ilmoittaa

huolenaiheistaan nimettömästi verkossa UPM:n Raportoi

väärinkäytöksistä (SpeakUp®) -kanavan kautta. » Katso G1–1

Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden tunnistaminen

Paikalliset sidosryhmät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan myös

suoraan UPM:n edustajille tehtailla ja muissa toimipaikoissa paikallisesti

käytössä olevien kanavien kautta, esimerkiksi sähköpostitse tai

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	124

puhelimella. Tyypillisesti huolenaiheet liittyvät hajuihin, liikenteeseen ja

meluun. Kaikki valitukset käsitellään UPM:n hallintajärjestelmien

mukaisesti. Palautetta ja huolenaiheita käsitellään PEFC- ja/tai FSC

Chain of Custody -vaatimusten, metsäsertifiointistandardien, ISO 14001

-ympäristöhallintajärjestelmien sekä muiden asiaankuuluvien

standardien mukaisesti. Sidosryhmille ilmoitetaan, millaisiin

toimenpiteisiin UPM ryhtyy heiltä saadun palautteen perusteella.

» Katso S2–3: Huolenaiheiden esiin tuominen ja käsittely

UPM:n Raportoi väärinkäytöksistä -kanava on saatavilla UPM:n

verkkosivulla, ja sen käyttöä edistetään UPM:n Toimintaohjeessa

toimittajille ja kolmansille osapuolille sekä esimerkiksi urakoitsijoiden

turvallisuusperehdytyksessä.

UPM arvioi sidosryhmille suunnattujen kyselyjen ja

palautemekanismien avulla toimintansa vaikutuspiirissä olevien

yhteisöjen tietoisuutta ja luottamusta ISO-hallintajärjestelmiin ja -

prosesseihin. Ulkopuolinen palveluntarjoaja tekee esimerkiksi UPM:n

Uruguayn metsätoiminnoissa ja taimitarhoilla säännöllisesti sosiaalisen

vastuun seurantakyselyitä haastattelemalla vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen jäseniä ja urakoitsijoiden työntekijöitä.

UPM:n liiketoiminta-alueiden vastuulla on arvioida, miten hyvin

paikallisyhteisöt tuntevat UPM:n tehtaat ja metsätoiminnan ja luottavat

niihin. Ne arvioivat paikallisyhteisöjensä tietoisuutta ja luottamusta

metsäsertifiointijärjestelmien, säännöllisten palautekyselyjen ja

yhteisötapaamisten sekä tehtaiden ja yksiköiden avoimien ovien päivien

avulla. Näin varmistetaan, että paikallisyhteisöt tietävät, miten

huolenaiheista ja tarpeista voi ilmoittaa ja luottavat siihen, että

yhteydenotot käsitellään tehokkaasti.

UPM on sitoutunut edistämään avointa viestintää ja varmistamaan

huolenaiheita yhtiön toiminnasta esittävien henkilöiden suojelun.

Paikallisyhteisöjen jäsenet voivat ilmoittaa huolenaiheistaan

nimettömästi verkkosivuilla UPM:n Raportoi väärinkäytöksistä -kanavan

kautta. Tämän turvallisen ja nimettömän kanavan avulla UPM pyrkii

edistämään avoimuutta ja luottamusta sekä varmistamaan, että kaikki

huolenaiheet käsitellään nopeasti ja tehokkaasti. Yhtiön

ilmoituskanavien tehokkuus arvioidaan osana UPM:n

vaatimustenmukaisuusohjelmaa.

TOIMENPITEET

S3-4

UPM:lle olennaiset aiheet on tunnistettu kaksoisolennaisuusarvioinnissa

sekä UPM:n olennaisia ihmisoikeusvaikutuksia koskevassa arvioinnissa.

Kohteena olevia yhteisöjä koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

ovat osa näitä arviointeja. Seuraavat UPM:n painopistealueet ovat

olennaisia yhteisöille:

• Paikallinen sitoutuminen (sidosryhmäsuhteiden laatu ja pitkän

aikavälin hankkeet, joilla on myönteisiä vaikutuksia yhteisöihin)

• Metsänhoito (sertifioidun kuidun osuus)

• Vastuullinen hankinta (hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat

hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille). » Katso G1–2 Toimitusketjun vastuullisuusohjelma

Toimintasuunnitelmat on laadittu konsernitavoitteiden saavuttamiseksi

sekä muille jatkuvan parantamisen alueille. Oikealla on kuvattu

toteutetut, käynnissä olevat ja suunnitellut keskeiset toimenpiteet ja

konseptit.

UPM seuraa toimintansa tehokkuutta ja hallinnoi olennaisia vaikutuksia

seuraamalla ja raportoimalla 2030-vastuullisuustavoitteistaan. » Katso

S3–5 Tavoitteet. UPM arvioi lisäksi riskienhallinnan tehokkuutta

neljännesvuosittain osana vaatimustenmukaisuusjärjestelmäänsä.

» Katso G1–3 UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

Painopiste paikallisyhteisöissä ja

vaikutuksissa

Keskeiset toimenpiteet

UPM pyrkii olemaan hyvä naapuri ja luotettava taloudellinen,

yhteiskunnallinen ja ympäristön huomioon ottava kumppani niissä

yhteisöissä joihin sen toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti.

UPM:n liiketoiminnoissa ja metsänhoidossa tämä tarkoittaa aktiivista

sitoutumista ja vuoropuhelua paikallisyhteisöjen kanssa. Tähän sisältyy

sosiaalisten ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi, yhteistyöfoorumit sekä

yhteistyö paikallisten koulujen ja koulutusverkostojen kanssa.

Vuoropuhelua käydään myös paikallisten metsänomistajien,

hakkuualueiden lähellä asuvien naapureiden sekä muiden

metsänhoidon vaikutuspiirissä olevien henkilöiden kanssa.

UPM:n tehtailla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa voi olla

merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ne tarjoavat esimerkiksi

työpaikkoja ja kasvattavat verokertymää toiminta-alueillaan. Tarkempia

tietoja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden paikallisista vaikutuksista on

EMAS-raporteissa (EU:n Eco-Management and Audit Scheme), jotka

kattavat ympäristöasioiden lisäksi myös yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Toimitusketjun osalta UPM:n toimitusketjun vastuullisuusohjelma sekä

Forest Action -metsävastuullisuusohjelma käsittelevät mm. paikallista

sitoutumista ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Riippumaton asiantuntija toteutti ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin

UPM:n toiminnasta Uruguayssa. Olemassa olevat ja mahdolliset

paikallisyhteisöihin kohdistuvat ihmisoikeusvaikutukset arvioitiin, ja

painopisteenä oli kaikkien UPM:n Uruguayn toimintojen (puuviljelmät,

taimitarhat, sellutehtaat, logistiikka ja biopolttoaineet) yhteenlaskettu ja

kumulatiivinen vaikutus. Arvioinnissa todettiin, että ympäristö- ja

sosiaalisten riskien hallintaan on olemassa kattavat johtamisjärjestelmät

ja sidosryhmäyhteistyötä tehdään laajasti. Arviointi asetti UPM:n

ihmisoikeushuolellisuusvelvoitetyön vertailukohdaksi kansainväliset

parhaat käytännöt ja ehdotti useita kehitystoimia.

• Paikallisen rautatieyhteyden turvallisuutta parannettiin Uruguayssa.

Uruguayn liikenteeseen ja julkiseen rakentamiseen keskittynyt

ministeriö, Automóvil Club del Uruguay ja UPM toteuttivat

yhteistyössä ohjelman, jolla lisättiin tietoisuutta rautatieliikenteen

turvallisuudesta. Ohjelmassa pyritään vahvistamaan

turvallisuuskulttuuria ja varmistamaan, että yhteisöjen välinen

rinnakkaiselo toimii Paso de los Torosista Montevideoon vievän

valtio-omisteisen rautatien läheisyydessä. Tämä uudelleenrakennettu

rautatie on yksi Uruguayn merkittävimmistä infrastruktuurihankkeista.

• Yhdysvalloissa UPM jatkoi yhteistyötä alkuperäiskansojen yhteisöjen

kanssa. Yhteistyön tavoitteena on oppia lisää heidän

lähestymistavastaan metsänhoitoon.

• Vuonna 2024 UPM alkoi kehittää toimintamallia liittyen yhteistyöhön

paikallisyhteisöjen kanssa. Malli perustuu vuonna 2023 toteutettuun

arviointiin paikallisyhteisövuorovaikutuksesta. Se ohjaa UPM:n

toimintaa paikallisten sidosryhmien tunnistamiseksi, erityisesti niiden,

jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Lisäksi

toimintamalli edistää aktiivista vuoropuhelua vaikutusten kohteena

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	125

olevien yhteisöjen kanssa ja varmistaa, että heidän keskeisiin

huolenaiheisiinsa vastataan tehokkaasti. Forest Action -

metsävastuullisuusohjelman paikalliseen sidosryhmäyhteistyöhön

liittyvät tavoitteet ja keskeiset suoritusmittarit on päivitetty UPM:n

puunhankinta-alueille.

Suunnitellut toimenpiteet

• Uruguayssa toteutetussa ihmisoikeusvaikutusarvioinnissa havaittuihin

kehitystarpeisiin vastataan. Painopisteenä on parantaa

liiketoimintaan ja ihmisoikeuksiin liittyviä konsernilaajuisia valmiuksia

sekä kehittää sidosryhmätyön käytäntöjä, ilmoitusmekanismeja ja

korjaavia toimenpiteitä.

• Paikallisyhteisön kanssa tehtävälle yhteistyölle luodaan toimintamalli,

jonka tarkoituksena on parantaa UPM:n suhteita paikallisyhteisöihin,

saada tietoa yhteisöjen tarpeista sekä seurata vuorovaikutuksen

kehittymistä.

• Arvioidaan edelleen mahdollisia vaikutuksia alkuperäiskansoihin

koko UPM Blandinin toiminta-alueella ja lisätään yhteistyötä. UPM

tiedostaa, että suhteiden rakentaminen edellyttää jatkuvaa viestintää.

• Edistetään Forest Action -metsävastuullisuusohjelman päivitettyjä

tavoitteita koskien paikallisyhteisöihin kohdistuvia myönteisiä

vaikutuksia. Kehitystä seurataan sovituilla suorituskykymittareilla.

UPM:n Share and Care -ohjelma

Keskeiset toimenpiteet

UPM:n Share and Care -ohjelma keskittyy luomaan positiivisia

vaikutuksia yhteisöille erilaisten hankkeiden kautta. Ohjelma kertoo

UPM:n sitoutumisesta vastuullisuuteen ja yhteistyöhön paikallisyhteisöjen

kanssa, ja sen alla tehtävät lahjoitukset, sponsoroinnit ja henkilöstön

vapaaehtoistyö mahdollistavat paikallisen tukemisen. 

Vuoden 2024 toimenpiteet

• Vuonna 2024 Share and Care -ohjelman tarjoamaan paikalliseen

tukeen käytettiin noin 800 000 euroa (900 000 euroa). Yhteensä

noin 920 000 (533 800) euroa lahjoitettiin

hyväntekeväisyysjärjestöille tai muille voittoa tavoittelemattomille

organisaatioille. Lahjoituksia saivat esimerkiksi Aalto-yliopisto,

Helsingin yliopisto, NYT Nuorten Yrittäjyys ja Talous, Amerikan

Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset ry.

• Vuonna 2024 UPM alkoi kehittää toimintamallia koskien

vuorovaikutusta paikallisyhteisöjen kanssa. Osana mallia päivitetään

myös yhtiön sisäinen ohje koskien lahjoituksia, sponsorointeja ja

työntekijöiden vapaaehtoistyötä. Myös Share and Care -ohjelman

painopistealueet ja paikalliset käytännöt arvioitiin. 

• UPM-säätiö Uruguayssa jatkoi koulutuksen ja yrittäjyyden tukemista

eri hankkeissa Uruguayn maaseudulla. 

Suunnitellut toimenpiteet

• Paikalliselle yhteistyölle luodaan toimintamalli, jolla pyritään

parantamaan UPM:n suhteita paikallisyhteisöjen kanssa, saamaan

tietoa paikallisyhteisöjen tarpeista ja seuraamaan vuorovaikutuksen

edistymistä. Uudessa toimintamallissa päivitetään myös yhtiön

sisäiset ohjeet, jotka koskevat lahjoituksia, sponsorointeja ja

työntekijöiden vapaaehtoistyötä.

• Paikallisyhteisöjen tukemista jatketaan Share and Care -ohjelman

mukaisesti UPM:n toimipaikkojen yhteydessä.

Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet

Vuonna 2024 ei ilmoitettu yhtään vaikutusten kohteena oleviin

yhteisöihin kohdistuvaa vakavaa ihmisoikeuspoikkeamaa. » Katso S3–1

Ihmisoikeudet vaikutusten kohteena olevissa yhteisöissä

UPM seuraa ja pyrkii korjaamaan tietoon tulleita ihmisoikeuksiin

liittyviä haittavaikutuksia, joita yhtiön toiminta on aiheuttanut tai joihin

se on vaikuttanut. Korjaavat toimenpiteet määritellään tapauskohtaisesti

perustuen todennettuihin vaikutuksiin. UPM:n

vaatimustenmukaisuusjärjestelmä kattaa käytännöt korjaaville

toimenpiteille ja varmistaa niiden riittävyyden.

Resurssit

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet sisältyvät

UPM:n investointi- ja resurssisuunnitteluun.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	126

TAVOITTEET

S3-5

Paikallisyhteisöihin liittyvät tavoitteet

UPM on luonut useita tavoitteita ja tunnuslukuja ohjaamaan

vastuullisuustoimintaansa. Niihin liittyvät vastuullisuuden painopisteet

kattavat UPM:n toimitusketjun (metsänhoito ja vastuullinen hankinta) ja

oman toiminnan (paikallinen sitoutuminen). UPM ottaa sisäisesti

kehitetyissä vastuullisuustavoitteissaan huomioon ulkoisten sidosryhmien

näkemykset, toiveet ja näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

Konsernin johtoryhmä hyväksyy tavoitteet. » Katso ESRS 2 GOV–1

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta ja hallinnointi

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILU- VUOSI	VERTAILU- VUODEN ARVO	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN SEURANTA 2024 (2023)
Paikallinen sitoutuminen
Tehdaspaikkakuntien sidosryhmäsuhteiden arviointi ja toimenpiteiden määrittely	Vuodesta 2021	-	Jatkuva	Ulkoisen osapuolen toteuttama ihmisoikeusvaikutusarviointi Uruguayssa ja siihen liittyvä kehityssuunnitelma. Paikallisyhteistyötä koskeva alustava toimintamalli valmisteltu, ja toteutuksen on suunniteltu alkavan vuonna 2025.
Paikallisyhteisöjä koskevat pitkän aikavälin hankkeet Share and Care -ohjelman mukaisesti	Vuodesta 2021	-	Kaikki liiketoiminnot (Jatkuva)	Paikallisia koulutus- ja oppimishankkeita tuettiin, ja apua kohdennettiin erityisesti lapsille ja muille konflikteista ja luonnonkatastrofeista kärsineille. Esimerkiksi Puolassa ja Yhdysvalloissa autettiin tulvista kärsineitä paikallisyhteisöjä.
Metsänhoito
Sertifioidun kuidun osuus *	2015	84 %	100 %	88,5 % (87,0 %)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille	2015	79 %	>80 % (Jatkuva)	91 % (89 %)

* Metsänhoidon sertifiointi

UPM:n vastuullisuustavoitteet perustuvat vuosittaiseen

kaksoisolennaisuusarviointiin, jossa otetaan huomioon eri sidosryhmien

kiinnostuksen kohteet ja huolenaiheet. » Katso ESRS 2 IRO–1

Olennaisuusarviointi

UPM:n vastuullisuustavoitteita seurataan konsernitasolla vähintään

vuosittain.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	127

Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)

Huolimatta sijainnista, olosuhteista tai kyseessä olevista henkilöistä, UPM on sitoutunut noudattamaan voimassa olevia

lakeja ja säädöksiä sekä UPM:n Toimintaohjetta.

UPM:n Toimintaohjekoulutuksen suorittanut henkilöstö						UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille
99 %			Vuoden 2024 lopussa yhtiö päivitti UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille sekä uudisti UPM:n vastuullisuussitoumuksen.			91 %
(Jatkuva tavoite: 100 %)						(Jatkuva tavoite: >80 %)
*pois lukien UPM Raflatacin vuonna 2024 ostamat yritykset

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	128

POLITIIKAT

G1-1

UPM:n Toimintaohje

UPM:n päätöksentekoa, hallintoa ja toimintaa ohjaavat UPM:n arvot ja

UPM:n Toimintaohje. Lakien noudattaminen ja vastuulliset käytännöt

ovat kaiken UPM:n toiminnan perusta. Tämä luo pitkän aikavälin arvoa

UPM:lle sekä yhtiön sidosryhmille. UPM:n Toimintaohje korostaa UPM:n

sitoutumista toimimaan oikein sekä vastuulliseen liiketoimintaan. Se

myös kuvastaa yhtiön toimintaperiaatteita.

Toimintaohjeessa käsitellään UPM:n olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Siihen sisältyy UPM:n sitoumus toimia oikein, mikä luo

pohjan menestykselle ja kasvulle: ”Oikein toimiminen on kaiken

liiketoimintamme ydin. Se muodostaa perustan yhtiön jatkuvalle

menestykselle ja kasvulle.” Lisäksi Toimintaohje neuvoo, miten UPM:n

olennaisiin vastuullisuusaiheisiin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset ja

mahdolliset riskit voi minimoida. Ne on kuvattu kappaleissa:

"Kunnioitamme ihmisiä ja ihmisoikeuksia", "Huolehdimme

ympäristövaikutuksista ja tuoteturvallisuudesta", "Nollatoleranssi

korruption ja lahjonnan suhteen", "Tunnemme yhteistyökumppanimme"

sekä "Yhteistyömme sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa". Toimintaohje

käsittelee myös hyvää hallinnointitapaa koskevia aiheita kappaleissa:

"Vältä eturistiriitoja", "Kilpailulakien noudattaminen" sekä "Suojele

omaisuutta ja tietoa". Viimeisessä kappaleessa ”Lakien ja sääntöjen

noudattaminen kuuluu kaikille” kuvataan UPM:n henkilöstölle ja muille

sidosryhmille erilaisia tapoja, joilla huolenaiheista voi kertoa.

UPM:llä on sitoumustensa käytännön toteuttamista varten

konserninlaajuinen vaatimustenmukaisuusjärjestelmä. » Katso G1–3

UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmä

Hallitus hyväksyy ylimpänä valvontaelimenä UPM:n Toimintaohjeen.

Toimitusjohtajan johtama konsernin johtoryhmä vastaa yritysvastuun

johtamisesta mukaan lukien Toimintaohjeen käytännön jalkauttamisesta.

Dokumentti löytyy sisäisesti intranetistä ja painettuna. Se on myös

saatavilla sidosryhmille yhtiön verkkosivuilla.

Toimintaohjetta täydentää hallituksen, konsernin johtoryhmän,

liiketoiminta-alueiden ja globaalien funktioiden hyväksymät

yksityiskohtaisemmat sitoumukset, politiikat, ja säännöt. Ne käsittelevät

esimerkiksi rahoitusta, veroja, tietojen julkistamista, sisäpiiriasioita,

korruption kieltoa, kilpailulainsäädännön noudattamista,

luottamuksellisuutta, henkilöstöä, vastuullisuutta, metsänhoitoa,

tietoturvaa ja tietosuojaa, ympäristöä, turvallisuutta, kansainvälisiä

sanktioita sekä liikekumppaniriskien hallintaa.

UPM:n Toimintaohje päivitettiin viimeksi vuonna 2022. 

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja

kolmansille osapuolille

UPM edellyttää, että sen toimittajat sekä kolmannet osapuolet (kuten

agentit, neuvonantajat, yhteisyritykset, yhteisyrityskumppanit,

paikallisten kumppanit ja jakelijat, jotka toimivat UPM:n nimissä)

noudattavat yhtiön Toimintaohjeessa määriteltyjä periaatteita sekä

täyttävät sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevat vaatimukset.

Vaatimukset on määritelty UPM:n Toimintaohjeessa toimittajille ja

kolmansille osapuolille, joka päivitettiin viimeksi vuoden 2024 lopulla.

Toimintaohjeen soveltamista ja UPM:n kantoja käsitellään vuonna 2025

päivitettävässä käytännön oppaassa, josta löytyy myös esimerkkejä ja

hyviä käytäntöjä. Päivitetty UPM:n Toimintaohje toimittajille ja

kolmansille osapuolille sekä käytännön opas sekä koulutukset UPM:n

henkilöstölle ovat saatavilla vuoden 2025 aikana kattaen UPM:n laajan

toimittajakannan.

UPM:n vastuullisuussitoumus

Vastuullisuussitoumus täydentää UPM:n Toimintaohjetta. Sitoumuksessa

keskitytään erityisesti kappaleisiin "Kunnioitamme ihmisiä ja

ihmisoikeuksia", "Huolehdimme ympäristövaikutuksista ja

tuoteturvallisuudesta" sekä "Yhteistyömme sidosryhmien ja yhteisöjen

kanssa". Sitoumuksen tarkoitus on kuvata tarkemmin UPM:n vastuullisen

liiketoimintatavan edellä mainittuja teemoja sekä määritellä esimerkiksi

seuraavat periaatteet ja sitoumukset:

• UPM on sitoutunut edistämään tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita,

jotka ovat linjassa 1,5 asteen ilmastotavoitteen kanssa.

• ISO 14001 -ympäristöhallintajärjestelmää koskeva sertifiointi

vaaditaan kaikilta UPM:n tuotantolaitoksilta.

• Kaikki UPM:n omat metsät ja puuviljelmät ovat 100% sertifioituja, tai

sertifiointi on meneillään, mikäli kohde on uusi.

Vastuullisuussitoumus koskee kaikkea UPM:n toimintaa. Kunkin

liiketoiminnon ja funktion johto vastaa näiden periaatteiden ja

sitoumusten noudattamisesta. Vastuullisuussitoumuksessa on osana

UPM:n jatkuvaa vuoropuhelua otettu huomioon ulkoisten sidosryhmien

näkemykset ja näkökulmat.

Konsernin johtoryhmä hyväksyi vastuullisuussitoumuksen vuoden

2024 lopulla. Sen jalkautus ja sitä koskevat koulutukset on suunniteltu

vuodelle 2025.

UPM:n arvot

UPM pyrkii olemaan vastuullinen ja vetovoimainen työnantaja nyt ja

tulevaisuudessa. Yhtiö haluaa vahvistaa työntekijöidensä

yhteenkuuluvuutta ja tunnetta siitä, että he tekevät merkityksellistä työtä.

Tämä edistää henkilöstön tuottavuutta, sitoutumista ja hyvinvointia.

UPM:n arvot  ”Luota ja ole luotettava”, ”Saavutuksia yhdessä” ja

”Uudistu rohkeasti”, toimivat ohjaavina periaatteina.

» Katso kohdasta S1–4 lisätietoja UPM:n arvojen luomisesta,

kehittämisestä ja edistämisestä.

Edistymistä seurataan säännöllisesti vuosittaisella henkilöstökyselyllä

(EES). Vuodesta 2007 lähtien toteutetussa kyselyssä kaikilla

työntekijöillä on mahdollisuus arvioida työnsä eri osa-alueita.

Huolenaiheista ilmoittaminen ja niiden

tunnistaminen

Kaikilla UPM:n työntekijöillä on yhteinen velvollisuus ylläpitää yhtiön

arvopohjaa ja eettisiä toimintatapoja. Jos väärinkäytöstä epäillään,

jokaisen velvollisuus on kertoa siitä ja tehdä siitä ilmoitus sekä kuunnella

muiden esittämiä huolenaiheita. Huolenaiheista ilmoittamista ei saa

yrittää estää millään tavalla, ja tällainen toiminta on itsessään

väärinkäytös. UPM:n työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan

huolenaiheistaan esihenkilölle, UPM:n lakiosaston Compliance-tiimille,

UPM:n HR:lle tai UPM:n sisäiseen tarkastukseen. Ilmoituksen voi tehdä

myös Raportoi väärinkäytöksestä -kanavaan.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	129

Sidosryhmillä on tärkeä rooli UPM:n oikein toimimisen periaatteiden

toteutumisessa. Yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa on ilmoittaa

epäillystä tai havaitusta epäeettisestä toiminnasta. Kun asioita nostetaan

esiin, UPM voi käsitellä ja ratkaista ne viipymättä ja estää niiden

toistumisen samassa paikassa tai muualla organisaatiossa. Tämä myös

vahvistaa kulttuuria, jossa jokainen voi matalalla kynnyksellä kertoa

huolenaiheistaan tietäen, että asia käsitellään oikeudenmukaisesti.

Ulkoisia sidosryhmiä kannustetaan ilmoittamaan huolenaiheistaan

omalle UPM:n yhteyshenkilölleen tai UPM:n Raportoi väärinkäytöksestä -

kanavaan tai käyttäen paikallisia kanavia. Ulkoisiksi sidosryhmiksi

luetaan UPM:n liiketoimintakumppaneiden sekä heidän toimittajiensa ja

alihankkijoidensa työntekijät ja edustajat. Myös ihmiset UPM:n

toiminnan vaikutuksen kohteena olevissa yhteisöissä, samoin kuin

työnhakijat, katsotaan sidosryhmiksi.

Ulkoinen palveluntarjoaja vastaa UPM:n SpeakUp®- Raportoi

väärinkäytöksestä -kanavan toiminnasta. Sen kautta kuka tahansa voi

ilmoittaa huolenaiheista luottamuksellisesti ja halutessaan myös

nimettömänä. Ilmoituksia voi tehdä yli 40 kielellä ja myös puhelimitse.

Lainvastaista käytöstä tai UPM:n Toimintaohjeen tai yhtiön muiden

politiikkojen vastaista toimintaa voidaan tunnistaa myös UPM:n

vaatimustenmukaisuuden valvonnassa (esim. tarkastuksissa,

auditoinneissa ja vastapuoliriskienhallintaprosessin kautta).

Huolenaiheiden tutkiminen ja

poikkeamien käsittely 

UPM:llä on erilliset menettelyt liiketoimintatapaa koskevien poikkeamien

kuten korruptio- ja lahjontaepäilyjen tutkimiseen. Poikkeamat ratkaistaan

viipymättä, riippumattomasti ja objektiivisesti.

UPM:n sisäisen tarkastuksen johtaja ja vaatimuksenmukaisuudesta

vastaava johtaja varmistavat, että kaikki UPM:n Raportoi

väärinkäytöksestä -kanavan kautta tehdyt ilmoitukset tutkitaan ja

dokumentoidaan asianmukaisesti. Sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa

UPM:n Raportoi väärinkäytöksestä -kanavasta ja sen asianmukaisesta

toiminnasta. Sisäisen tarkastuksen ja Compliance-tiimin jäsenet, sisäisen

tarkastuksen johtaja ja vaatimuksenmukaisuudesta vastaava johtaja sekä

nimetyt paikalliset henkilöt vastaavat, että ilmoitettuja tapauksia käsitellään

väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevaan EU:n

direktiiviin (EU) 2019/1937 (EU:n Whistleblowing-direktiivi) mukaisesti

siten kuin se on viety kansalliseen lainsäädäntöön kussakin maassa.

Sisäisen tarkastuksen johtaja ja vaatimuksenmukaisuudesta vastaava

johtaja päättävät tapauskohtaisesti, kuka vastaa kunkin ilmoitetun

tapauksen tutkinnasta. Tapauksia käsittelevät henkilöt saavat

asianmukaisen koulutuksen.

Ilmoitusten käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt suorittavat

asianmukaiset toimenpiteet. He esimerkiksi tarkistavat ilmoituksen

paikkansapitävyyden, ohjaavat tapauksen toimivaltaiselle

viranomaiselle, tutkivat itse tai valvovat tutkintaa sekä ilmoittavat

ilmoituksen tehneelle henkilölle toteutetuista toimista.

Kaikkia ilmoituksia ja niihin liittyviä tietoja käsitellään ehdottoman

luottamuksellisesti. Ketään ei pidetä vastuussa väitetystä

väärinkäytöksestä, ennen kuin ilmoitettu asia on tutkittu huolellisesti.

Suoja kostotoimia vastaan

Kaikkia ilmoituksia ja niihin liittyviä tietoja käsitellään ehdottoman

luottamuksellisesti. Tämä koskee myös ilmoituksen tekijän ja ilmoituksessa

mainittujen henkilöllisyyttä. Tutkinnan aikana kaikkien asianosaisten

mainetta tulee suojella, mikä koskee yhtä lailla ilmoituksen tekijää kuin

ilmoituksessa mainittuja henkilöitä. Ilmoitusta ja tutkintaa koskeviin

tietoihin on pääsy vain henkilöillä, joilla on siihen perusteltu syy.

UPM suhtautuu erittäin vakavasti kostotoimilta suojaamiseen. UPM ei

suvaitse kostotoimia niitä kohtaan, jotka vilpittömin aikein ilmoittavat

epäillyistä rikkomuksista tai osallistuvat niitä koskeviin tutkimuksiin.

Kostotoimet tai niiden hyväksyntä ovat itsessään väärinkäytöksiä, joista

on ilmoitettava viipymättä.

UPM:n Toimintaohjetta koskeva verkkokurssi käsittelee mm.

huolenaiheista ilmoittamista ja UPM:n kostotoimien vastaista politiikkaa.

Kurssi on pakollinen kaikille työntekijöille. Aiheesta myös viestitään

henkilöstölle säännöllisesti.

UPM:n toimintaa koskevat kansalliset lait, jotka perustuvat EU:n

Whistleblowing-direktiivin.

Koulutukset liiketoimintatapaa koskevista

politiikoista

Politiikat ja käytännöt viedään käytäntöön koulutusten ja viestinnän

avulla. Vaatimustenmukaisuutta käsitellään verkkokursseissa, joiden

kohderyhmät ja suorittamisasteet on kuvattu alla:

VAATIMUSTENMUKAISUUS-KOULUTUS MÄÄRITELLYILLE KOHDERYHMILLE	SUORITTAMI S-ASTE 31.12.2024	KOHDE- RYHMÄN KOKO
Toimintaohje-verkkokoulutus	99 %	15 100
Henkilötietojen suojaaminen -verkkokoulutus	98 %	6 700
Korruptionvastainen toiminta -verkkokoulutus	98 %	6 700
Salassapito-verkkokoulutus	99 %	6 700
Kilpailulainsäädäntö-verkkokoulutus	97 %	2 900
Sisäpiiripolitiikka-verkkokoulutus	99 %	160
Toimialajärjestöihin osallistuminen - verkkokoulutus	97 %	1 000
Kyberturvallisuus-verkkokoulutus	99 %	6 700

UPM:n verkkokoulutusmoduulit ovat helposti työntekijöiden saatavilla

yhdellä maailmanlaajuisella alustalla. Pakollisten verkkokoulutusten

suorittaminen on ehtona lyhyen aikavälin kannustepalkkioiden

maksamiselle. Verkkokoulutukset ovat voimassa kolmen vuoden ajan

lukuun ottamatta vuoden ajan voimassa olevaa kyberturvallisuuskoulutusta.

UPM:n konsernitavoite on 100 %:n osallistuminen UPM:n

Toimintaohjetta koskevaan koulutukseen. Vuoden 2024 loppuun

mennessä 99 % (98 %) aktiivisista työntekijöistä oli suorittanut

koulutuksen, pois lukien UPM Raflatacin vuonna 2024 ostamat yritykset.

UPM tarjoaa vaatimustenmukaisuutta koskevia verkkokursseja myös

UPM:lle työskentelevien liikekumppanien työntekijöille. Näin voidaan

varmistaa, että he sitoutuvat samoihin oikein toimimisen periaatteisiin.

UPM täydentää verkkokoulutuksia henkilökohtaisella ja virtuaalisella

vaatimustenmukaisuuskoulutuksella määritellyille kohderyhmille.

Kohderyhmät määritetään riskiarviointien perusteella.

Vaatimustenmukaisuuskoulutusten lisäksi henkilöstölle viestitään

säännöllisesti ja pidetään yllä tietoisuutta.

UPM on tunnistanut toimihenkilönsä eniten alttiiksi korruptiolle ja

lahjonnalle. Heillä on taloudellista ja päätöksentekovaltaa, minkä takia

heihin voi kohdistua korruptio- ja lahjontayrityksiä tuotantohenkilöstöä

todennäköisemmin. Korruptionvastaista koulutusta järjestetään kaikille

toimihenkilöille.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	130

VASTUULLINEN HANKINTA

G1-2

Toimittajat ovat olennainen osa UPM:n arvoketjua. UPM ostaa tuotteita,

materiaaleja ja palveluita noin 23 000 b2b-toimittajalta

maailmanlaajuisesti. Yhtiön hankintaverkostossa on toimijoita

kasvuyrityksistä aina kansainvälisiin suuryrityksiin. Lisäksi UPM ostaa

puuta noin 14 500 yksityiseltä metsänomistajalta.

Merkittävimpiä hankintakategorioita ovat kuitu, kemikaalit, muut

raaka-aineet, logistiikka, energia sekä epäsuorat hankinnat kuten

palvelut. Toimittajien valinnassa UPM ottaa huomioon toimitusten

luotettavuuden pitkällä aikavälillä, kustannuskilpailukyvyn, tuotteiden ja

palvelujen laadun, toimittajien taloudellisen vakauden, sosiaalisen ja

ympäristövastuun, tuoteturvallisuuden sekä tuotteen hiilijalanjäljen.

Toimittajilla on myös tärkeä rooli UPM:n liiketoimintojen

kasvuhankkeissa. Toimittajien hallinta sekä tarvittava osaaminen ja

digitalisaatio edistävät tuotekehitystä ja uusien tuotteiden

kaupallistamista.

UPM:n vastuullisen hankinnan tavoitteet

vuodelle 2030

Vastuullinen hankinta on tunnistettu yhdeksi UPM:n painopistealueista.

Seuraavat tavoitteet on asetettu vuodelle 2030, ja niitä seurataan

säännöllisesti. Tavoitteet tukevat UPM:n vastuullisen hankinnan

tavoitteita (UPM:n Toimintaohje). UPM ottaa huomioon

vastuullisuustavoitteissaan ulkoisten sidosryhmien näkemykset, toiveet ja

näkökulmat osana jatkuvaa vuoropuhelua.

VASTUULLISUUDEN PAINOPISTEALUE JA TUNNUSLUKU	VERTAILU- VUOSI	VERTAILU- VUODEN ARVO	VUODEN 2030 TAVOITE	TAVOITTEEN SEURANTA 2024 (2023)
Vastuullinen hankinta
UPM:n hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille	2015	79 %	>80 % (Jatkuva)	91 % (89 %)
UPM:n strategisista, kriittisistä ja korkean vastuullisuusriskin toimittajista on saanut EcoVadis-arvioinnista matalasta riskistä kertovan kokonaisarvosanan.	2025	Arvo määritellään vuonna 2025	100 %	Uusi tavoite, katso lisätietoa alla olevasta taulukosta
Hiilidioksidipäästöt materiaaleista ja logistiikasta (Scope 3)	2018	6.08 milj. t CO2ekv	-30 %	-22 % (-23 %)

Vuonna 2023 käynnistetyn toimitusketjun vastuullisuusohjelman (katso

seuraava sivu) seurauksena UPM on yhdenmukaistanut konsernitason

2030 vastuulliseen hankintaan liittyvät tavoitteensa. Tavoitteet ”UPM

raaka-aineiden hankintojen arvo toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet

UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille osapuolille”  sekä

”Jatkuvaan systemaattiseen riskien arviointiin perustuva toimittajien

auditointi” on korvattu uudella tavoitteella: vuoteen 2030 mennessä

100 % UPM:n strategisista, kriittisistä ja korkean vastuullisuusriskin

toimittajista on saanut Ecovadis-arvioinnista matalasta riskistä kertovan

kokonaisarvosanan.

Vuonna 2024 keskityttiin arvioimaan kriittisten ja korkean

vastuullisuusriskin toimittajia. 80 % toimittajista sai arvioinnissa

matalasta riskistä kertovan kokonaisarvosanan. UPM on tunnistanut noin

120 suoraa toimittajaa korkean vastuullisuusriskin ja kriittisten

toimittajien joukkoon. Hankinta-arvoltaan se vastaa noin 1,2 miljardia

euroa. Strategisten toimittajien osalta tilanne arvioidaan vuoden 2025

aikana ja sen pohjalta määritellään yleinen lähtötaso kolmelle

toimittajaryhmälle. Hankinnan muiden konsernitason tavoitteiden osalta

edistyminen on linjassa tehtyjen suunnitelmien kanssa.

» Katso kohdasta E1–4 Scope 3 -hiilidioksidipäästötavoitteet

» Katso kohdasta G1-2 Toimittaja-auditointeihin liittyvät yksityiskohdat

Sopimukselliset maksuehdot

UPM noudattaa sopimuksellisia maksuehtoja, jotka ovat UPM:n tai

joissain tapauksissa toimittajien määrittämiä. Maksuaikataulu perustuu

maksupäivään. Laskujen käsittelyaikataulu määritellään laskujen

vahvistajien ja hyväksyjien mukaan, ja käsittelyä seurataan päivittäin.

Maksujen viivästymisestä lähetetään ilmoitus. Maksuprosessissa on

myös eskalointimahdollisuus. Pk-yrityksille ei ole erillisiä menettelyjä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	131

Toimitusketjun vastuullisuusohjelma 

UPM on koonnut vastuullista hankintaa koskevat käytännöt ja

painopistealueet yhtenäiseksi toimitusketjun vastuullisuusohjelmaksi.

Jokainen osa-alue sisältää selkeät ohjeet hankintakäytännöistä ja

vaikutuksista UPM:ssä sekä konkreettisia ohjeita, vaatimuksia ja

odotuksia UPM:n toimittajille. Ohjelman tehokasta toteutusta

hallinnoidaan ja seurataan UPM:n 2030-vastuullisuustavoitteiden ja

tulosindikaattoreiden avulla. Seurannassa huomioidaan myös

valmiuksien koulutusohjelmat.

Riskien vähentäminen

UPM tunnistaa toimittajat, joilla on suurin merkitys yhtiön

liiketoiminnalle, sekä toimitusketjut, joihin liittyy merkittävä riski

mahdollisista kielteisistä ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista.

Riskienhallintasuunnitelmat on luotu tunnistetuille korkean

vastuullisuusriskin toimittajille. Arviointi perustuu alkuperämaahan,

hankittuun materiaaliin tai palveluun sekä UPM:n toimitusketjun ESG-

riskirekisteriin, joka sisältää maa-, hyödyke- ja toimialakohtaisia

vastuullisuusriskitietoja. UPM:n hankinnan riskienhallinnan ohjausryhmä

arvioi koko hankinnan kehitystä ja toimitusketjun riskejä sekä valvoo

riskienhallintastrategioiden ja -toimenpiteiden toteutusta. 

Toimittajien toimintaa arvioidaan tarkemmin EcoVadis-arvioinneilla

sekä muilla arvioinneilla, toimittaja-auditoinneilla ja -tarkastuksilla sekä

yhteisillä kehityssuunnitelmilla. Kaikkien toimittajien vastapuoliriskejä

arvioidaan säännöllisesti siihen tarkoitetulla hallintatyökalulla.

Jos vaatimustenvastaisuuksia havaitaan, toimittajan on ryhdyttävä

korjaaviin toimenpiteisiin. UPM seuraa näiden toimenpiteiden

toteutumista ja antaa tarvittaessa tukea toimittajien toiminnan

parantamiseksi. Joskus sopimuksia joudutaan irtisanomaan

riittämättömien toimenpiteiden tai UPM:n havaintojen vakavuuden

vuoksi.

Laajamittaiset toimittaja-arvioinnit ja -

auditoinnit 

Toimittaja-auditoinnit ja -arviot toteutetaan sosiaalista vastuuta, kuten

ihmisoikeuksia ja ympäristövastuuta koskevien tunnistettujen riskien

perusteella, mutta riskejä ei ole rajattu vain näihin.

  Vuonna 2024 UPM teki globaalisti 97 (95) toimittaja-auditointia ja

-arviota. UPM:n omat koulutetut auditoijat tekivät 62 auditointia

ulkopuoliset, riippumattomat, akkreditoidut auditoijat 35. Näissä

kirjattiin yhteensä 549 (125) havaintoa. Vuonna 2024 yhtään löydöstä

ei katsottu kriittiseksi sen perusteella, että niillä olisi ollut todellisia tai

mahdollisesti vakavia ympäristö- tai sosiaalisia vaikutuksia. Kaikkia

löydöksiä seurataan korjaavilla mahdollisilla uusilla auditoinneilla

yhteistyössä toimittajien kanssa.

Lisäksi UPM toteutti Uruguayssa noin 3 200 työoloihin liittyvää

urakoitsija-arviointia. UPM:lla on Uruguayssa käytössään kattava

urakoitsijoiden tarkastusjärjestelmä. Tarkastusjärjestelmä kattaa

työolosuhteiden ja muuhun liittyvän dokumentaation

vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, kenttäauditoinnit työturvallisuuden

ja standardien arviointia varten. Olemassa olevia tietoja verrataan

kenttäauditointien tuloksiin. 

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	132

621:lla (540) UPM:n toimittajalla on voimassaoleva Ecovadis-

vastuullisuusarviointi vuonna 2024. Arvioinnin tulokset osoittavat, että

95 % EcoVadiksen kautta arvioiduista toimittajista kuuluvat matalan

vastuullisuusriskin toimittajiin. Kaikkia toimittajia, jotka eivät vastaa

matalan vastuullisuusriskin toimittajille asettuja vaatimuksia, autetaan

kehittämään toimintatapojaan. EcoVadiksen kautta toimittajat ja UPM

voivat seurata ja vertailla toimittajien vastuullisia käytäntöjä teollisuuden

muita toimijoita vasten.

Toimittajien vaatimustenmukaisuus

UPM on sitoutunut vastuullisiin hankintakäytäntöihin UPM:n

Toimintaohjeen mukaisesti. UPM:n Toimintaohje toimittajille ja

kolmansille osapuolille määrittelee toimittajia koskevat

vähimmäisvaatimukset. UPM edellyttää toimittajiensa varmistavan, että

niiden toimittajat ja alihankkijat, jotka toimittavat toimittajan ja UPM:n

väliseen sopimukseen liittyviä tuotteita tai palveluita, noudattavat UPM:n

Toimintaohjetta toimittajille ja kolmansille osapuolille tai vastaavia

sitoumuksia. Vuonna 2024 91 % (89 %) UPM:n hankintojen arvosta tuli

toimittajilta, jotka olivat sitoutuneet UPM:n Toimintaohjeeseen

toimittajille ja kolmansille osapuolille.

Lisäksi aihealuekohtaisia vaatimuksia sovelletaan esimerkiksi puun,

kemikaalien, sellun, pakkausmateriaalien ja logistiikan osalta.

Vaatimukset koskevat ympäristö ja sosiaalista vastuuta sekä

raportointia. Tehtailla työskentelevien urakoitsijoiden on noudatettava

UPM:n turvallisuusvaatimuksia.

UPM tarttuu vastuullisuuteen liittyviin mahdollisuuksiin luoda

liiketoiminta-arvoa toimittajayhteistyötä kehittämällä. UPM osallistuu

aktiivisesti erilaisiin kehitys- ja innovaatiohankkeisiin toimittajiensa

kanssa. Yhtiö liittyy mukaan vastuullisuusaloitteisiin mahdollisuuksien

mukaan. Hankintatavoitteet keskittyvät valittuihin ympäristöä, sosiaalista

vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskeviin aiheisiin (kuvattu yllä).

UPM päivitti Toimintaohjeensa toimittajille ja kolmansille osapuolille

vuonna 2024. » Katso G1-1 Toimintaohje toimittajille ja kolmansille

osapuolille. UPM jatkoi myös läheistä yhteistyötään Together for

Sustainability -aloitteen kanssa.

Hiilidioksidipäästöjen vähennystä

koskeva -30 by 30 -ohjelma

Konserninlaajuinen -30 by 30 -ohjelma toimitusketjun

hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi keskittyy ilmastoyhteistyöhön.

» Katso lisätietoja kohdasta E1–3 kappaleesta Vastuullinen hankinta –

-30 by 30 -ohjelma

Viestintä ja koulutus

UPM tarjoaa työntekijöilleen ja toimittajilleen mahdollisuuksia vahvistaa

osaamistaan osana yhtiön toimitusketjun vastuullisuusohjelmaa. Vuonna

2024 järjestettiin yhteensä 23 sisäistä koulutusta ja infoa koskien

toimittajien sitoutumista ja tilannetta. Tilaisuuksiin osallistui noin 300

henkilöä. Lisäksi 200 UPM:n työntekijää suoritti vastuullisohjelmaan

liittyvän verkkokoulutuksen. Vuoden aikana järjestettiin yksittäisiä

toimittajatapaamisia, joissa lisättiin tietoisuutta ohjelman odotuksista ja

tavoista edistää yhteistyötä toimittajien kanssa. Vuonna 2025 jatketaan

sekä sisäisiä että ulkoisia, valmiuksia kehittäviä tilaisuuksia ja niissä

tullaan keskittymään ulkoisten sidosryhmien sitouttamiseen. 

Toimitusketjun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän -30 by

30 -ohjelman yhteydessä UPM tarjoaa työntekijöilleen ja toimittajilleen

valmiuksien kehittämisohjelmia. Vuonna 2024 järjestettiin yhteensä 41

yksittäistä toimittajatapaamista, joilla haluttiin varmistaa, että toimittajat

ovat tietoisia UPM:n Scope 3:een liittyvistä hiilidioksidipäästö-

vähennyksistä. Tapaamisilla haluttiin myös tukea toimittajia tuotteiden

hiilijalanjäljen laskennassa ja tehdä yhteistyötä hiilidioksidipäästöjä

vähentävien ratkaisuiden edistämiseksi.

UPM järjesti myös kaksi logistiikkaan liittyvää ilmastoaiheista

webinaaria, joihin osallistui yli 200 sisäistä ja ulkoista henkilöä.

Webinaareissa käsiteltiin –30 by 30 -ohjelmaa ja ilmastoon liittyviä

vaatimuksia sekä jaettiin toimittajahallintaa koskevia parhaita

käytäntöjä. Sisäistä koulutusta koskien toimittajien sitouttamista

ilmastotoimiin tarjottiin kolmessa tilaisuudessa, joihin osallistui 49

henkilöä. 95 työntekijää osallistui tuotteiden hiilijalanjälkeä koskevaan

verkkokoulukseen.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	133

KORRUPTION- JA LAHJONNANVASTAINEN TOIMINTA

G1-3

Osa UPM:n vaatimustenmukaisuusjärjestelmää

UPM:n Toimintaohje korostaa yhtiön nollatoleranssia kaikkien korruption

ja lahjonnan muotojen suhteen. UPM:n korruptionvastaisissa säännöissä

(päivitetty viimeksi vuonna 2024) kerrotaan tarkemmin kielletyistä

toimintatavoista ja eettisen toiminnan odotuksista.

UPM pyrkii varmistamaan arvojensa ja sitoumustensa noudattamisen

yhtiön vaatimustenmukaisuusohjelman avulla. Se koskee myös

korruption- ja lahjonnanvastaista toimintaa. Järjestelmä sisältyy UPM:n

hallinnointimalliin, ja se on suunniteltu tukemaan yhtiön toimintaa ja

oikein toimimisen kulttuuria kaikilla yhtiön tasoilla.

Riskien arviointi

UPM arvioi korruptioriskejään säännöllisesti. Vuoden 2024 riskien

arviointiprosessiin sisältyi jokaisen liiketoiminta-alueen johdon kanssa

käydyt keskustelut (mukaan lukien korruptio). Kaikkia UPM:n yksiköitä

arvioitiin myös maariskin ja toiminnan kompleksisuuden pohjalta. UPM

toimii maailmanlaajuisesti, ja yhtiöllä on merkittävää tuotantoa monissa

kehittyvien markkinoiden maissa. Yhtiön toiminta edellyttää monia

erilaisia toimivaltaisten viranomaisten myöntämiä lupia. Transparency

International on luokitellut osan UPM:n toimintamaista korruptoituneiksi

tai erittäin korruptoituneiksi. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Meksiko,

Turkki, Indonesia, Thaimaa, Argentiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Vietnam.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	134

Kyseisissä maissa korruption riski on tavallista suurempi. Tämä koskee

esimerkiksi toimintaa viranomaisten kanssa ja tilanteita, joissa välittäjiä

käytetään viranomaisten hyväksyntää edellyttävissä lupaprosesseissa.

Toimittajille ja kolmansille osapuolille tehtävä due diligence -selvitys

on olennainen osa UPM:n korruptionvastaista ohjelmaa. UPM edellyttää

due diligence -selvityksen tekemistä ennen sopimusten solmimista tai

uusimista tietyt ehdot täyttävien kolmansien osapuolten kanssa. UPM

edellyttää, että tällaisten kolmansien osapuolten kanssa tehtäviin

sopimuksiin sisällytetään lahjonnanvastaiset sopimusehdot, jotka

velvoittavat kolmatta osapuolta noudattamaan lahjonnanvastaisia lakeja

ja antavat UPM:lle oikeuden tarkastaa, että kolmas osapuoli noudattaa

kyseisiä sopimusehtoja. Lisäksi UPM:llä on vastaava due diligence -

menettely yhteisyrityksiä ja yrityskauppoja varten.

Seuranta

UPM:n tavoitteena on varmistaa vaatimustenmukaisuus organisaation

kaikilla tasoilla seurannan avulla. Seuranta perustuu konserniyhtiöiden

riskimatriisiin, jossa on otettu huomioon UPM:n toimintojen maariski

sekä toimintojen kompleksisuus ja laajuus kussakin toimintamaassa.

UPM:n Compliance-tiimillä on matriisiin perustuva kolmivuotinen

seurantasuunnitelma yksikkökohtaisia vaatimustenmukaisuustarkastuksia

varten. Kaikki liiketoiminnan lainmukaisuuteen ja eettisyyteen liittyvät

riskit kattavien yleisten tarkastusten lisäksi tehdään riskeihin perustuvia

tarkastuksia, jotka kohdistuvat rajatuimpiin asiakysymyksiin, esimerkiksi

korruption vastaiseen toimintaan. Vaatimustenmukaisuustarkastusten

keskeiset havainnot ja suositukset raportoidaan hallituksen

tarkastusvaliokunnalle ja liiketoiminnoille. Suositukset toteutetaan

yhdessä asianomaisten liiketoimintojen kanssa. Toinen esimerkki UPM:n

seurantatoimista on vastapuoliriskien arviointi, joka kattaa myös

korruption ja lahjonnan torjunnan.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	135

Tutkinta

Työntekijät tai ulkoiset sidosryhmät voivat ilmoittaa epäillystä tai

havaitusta korruptiosta tai lahjonnasta UPM:n Raportoi

väärinkäytöksestä -kanavan kautta. Ilmoitetut epäilykset tai havainnot

tutkitaan UPM:n väärinkäytösten tutkintaprotokollan ja -prosessin

mukaisesti. » Katso G1–1

Ilmoitetut korruptio- tai lahjontaepäilyt ja -havainnot tutkitaan UPM:n

sisäisen tarkastuksen tai lakiosaston Compliance-tiimin valvonnassa.

Tapauksen käsittelijät ovat riippumattomia asiaan liittyvästä

hallintoketjusta.

Vaatimuksenmukaisuudesta vastaava johtaja ja sisäisen tarkastuksen

johtaja ilmoittavat tutkinnan tuloksista eettiselle neuvoa-antavalle

työryhmälle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

Viestintä ja koulutus

Korruptionvastainen toiminta on yksi aihealue UPM:n Toimintaohjeessa.

Toimintaohje jaetaan kaikille työntekijöille. UPM:llä on lisäksi

yksityiskohtaisempia sisäisiä sääntöjä lahjonnan- ja korruptionvastaiselle

toiminnalle. Politiikat ja käytännöt toteutetaan koulutusten ja viestinnän

avulla.

99 % UPM:n aktiivisista työntekijöistä on vuoden 2024 loppuun

mennessä suorittanut UPM:n Toimintaohjekoulutuksen mukaan lukien

korruptionvastaista toimintaa koskevan osion. » Katso taulukko kohdasta

G1–1.

Lisäksi kaikkien toimihenkilöiden tulee suorittaa UPM:n

korruptionvastaista toimintaa koskeva verkkokurssi ja sitoutua sen

yhteydessä UPM:n korruptionvastaisiin sääntöihin. UPM on tunnistanut

toimihenkilönsä eniten alttiiksi korruptiolle ja lahjonnalle. Heillä on

taloudellista ja päätöksentekovaltaa, minkä takia heihin voi kohdistua

korruptio- ja lahjontayrityksiä tuotantohenkilöstöä todennäköisemmin.

Vuonna 2024 päivitetyn UPM:n korruptionvastaisen verkkokurssin

suorittamisaste oli vuoden 2024 lopussa 98 %. » Katso taulukko

kohdasta G1–1.

UPM täydentää verkkokoulutuksia henkilökohtaisella ja virtuaalisella

vaatimustenmukaisuuskoulutuksella määritellyille kohderyhmille.

Kohderyhmät määritetään riskiarviointien perusteella. Vuonna 2024

yhtiö järjesti räätälöityjä korruptionvastaiseen toimintaan keskittyviä

koulutuksia valituille sisäisille kohderyhmille. 

Vaatimustenmukaisuuskoulutusten lisäksi tietoisuutta työntekijöiden

keskuudessa pidetään yllä säännöllisellä viestinnällä.

Konsernin johtoryhmä kuuluu korruptionvastaisten koulutusten

kohderyhmään. Korruption vastaista koulutusta järjestetään

säännöllisesti myös hallitukselle. Lisäksi kaikille hallituksen uusille

jäsenille järjestetään perehdytyksen yhteydessä UPM:n Toimintaohjetta

ja muita konsernin politiikkoja käsittelevää koulutusta, mukaan lukien

korruptionvastainen toiminta.

UPM on rakentanut alustan, jossa koulutuksia tarjotaan UPM:lle

työskentelevien liikekumppanien työntekijöille. Näin voidaan varmistaa,

että he sitoutuvat samoihin oikein toimimisen periaatteisiin.

UPM:n Toimintaohje toimittajille ja kolmansille osapuolille päivitettiin

vuonna 2024. Toimintaohje viestitään toimittajille osana

toimitussopimusta. Vuonna 2024 hankintojen arvosta 91 % tuli

toimittajilta, jotka ovat hyväksyneet UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja

kolmansille osapuolille. UPM:n Toimintaohjeen toimittajille ja kolmansille

osapuolille kattamista olennaisista liiketoimintakumppaneista suurin osa

on toimittajia. » Katso G 2–1 Vastuullinen hankinta

MITTARIT

G1-4

Korruptio- tai lahjontatapaukset

	2024	2023
Tuomioiden määrä	0	0
Sakkosumma (euroa)	0	0

Vastauksena UPM:n korruptionvastaisten politiikkojen ja

menettelytapojen rikkomuksiin UPM teki tutkimuksia ja seurantatoimia

sekä ryhtyi toimiin valvontaympäristönsä parantamiseksi. Kurinpidollisia

toimia kohdistettiin rikkomuksiin syyllistyneisiin työntekijöihin, ja

koulutusta järjestettiin tunnistetuille riskiryhmille.

Vuonna 2024 tutkittiin kahta UPM:n korruption vastaisten

politiikkojen ja menettelyjen väitettyä rikkomusta, sisältäen rikkomukset

koskien lahjoja ja vieraanvaraisuutta. Molemmissa tapaukset todettiin

UPM:n ohjeistusten vastaisiksi ja rikkomusten tapahtuneen. Molempiin

työntekijöihin kohdistettiin kurinpidollisia toimia.

Tiedossa ei ole yhtään vahvistettua tapausta, jossa liikekumppanuus

olisi lopetettu tai jätetty uusimatta vuonna 2024 havaittujen korruptio- tai

lahjontarikkomusten takia.

Yhtään korruptio- tai lahjontatapausta ei nostettu yhtiötä tai sen omia

työntekijöitä kohtaan raportointiajanjaksolla.

G1-5

Poliittinen vaikutusvalta ja

lobbaustoiminta

UPM pyrkii edistämään yhtiön toimintaedellytyksiä yhteiskuntasuhteilla

ja edunvalvonnalla erityisesti yhtiön pääliiketoiminta-alueilla Suomessa,

Uruguayssa, Saksassa ja Kiinassa. Myös aktiivinen vaikuttaminen EU-

tasolla on tärkeää.

Yhteiskuntasuhdetoiminta perustuu UPM:n strategiaan. Toiminta

tukee myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. UPM:llä on myös

aihekohtaisia ohjausryhmiä, jotka tukevat yhteiskuntasuhteiden hoitoa.

Yhtiön johtoryhmä arvioi säännöllisesti näitä aiheita.

Edunvalvonnassa UPM tekee yhteistyötä useiden toimialajärjestöjen

kanssa, joista merkittävimmät ovat Metsäteollisuus ry ja Euroopan

paperi- ja selluteollisuuden keskusjärjestö (Confederation of European

Paper Industries, Cepi). Uuteen liiketoimintaan siirryttäessä on tarpeen

löytää uusia tapoja sekä foorumeita yhteistyölle. UPM on esimerkiksi

eurooppalaisen Advanced Biofuels Coalition -järjestön perustajajäsen

sekä Euroopan kemianteollisuuden järjestön (CEFIC) jäsen.

UPM on myös edustettuna näiden toimialajärjestöjen

päätöksentekoelimissä, jotta se voi vaikuttaa ja seurata niiden kantoja

ja varmistaa, että ne ovat UPM:n strategian mukaisia. Perusedellytys

minkä tahansa järjestön jäsenyydelle on periaatteellinen yhteneväisyys

UPM:n strategisten kantojen kanssa.

Koska UPM on aktiivinen toimija energiamarkkinoilla sekä

energiaintensiivisenä kuluttajana että energiantuottajana, yhtiö muistutti

päätöksentekijöitä toimivien energiamarkkinoiden tärkeydestä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	136

Ilmastonmuutos ja UPM:n sitoutuminen YK:n 1,5 °C:n tavoitteeseen

oli edelleen sidosryhmille tärkeää. Keskusteluja käytiin

ympäristöjärjestöjen, sertifiointiorganisaatioiden, viranomaisten ja

päättäjien kanssa. Metsien ilmastovaikutus liittyy maankäyttöä,

maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevaan politiikkaan (LULUCF).

UPM korosti kestävän metsänhoidon tärkeyttä ja fossiilipohjaisten

tuotteiden korvaamista puupohjaisilla tehokkaina keinoina hillitä

ilmastonmuutosta.

EU:n Fit for 55 -aloite, joka julkaistiin alun perin vuonna 2021 on

edistynyt merkittävästi. Vuoteen 2024 mennessä sekä Euroopan

parlamentti että EU:n jäsenvaltiot ovat saaneet valmiiksi lähes kaikki

tarvittavat muutokset, joilla EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntö

saatetaan EU:n ilmastotavoitteiden mukaiseksi. Tämän kattavan paketin

tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään

55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näin EU on selkeästi tiellä kohti

ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

UPM edistää aktiivisesti ilmastopolitiikan johdonmukaista ja

kustannuskilpailukykyistä toteuttamista. Yhtiö korostaa, että EU-

lainsäädännön tulisi olla ennustettavaa sekä edesauttaa

biokiertotalousinvestointeja. Siksi EU:n politiikalla on varmistettava

metsien kestävä käyttö sekä puun saatavuus vihreän kasvun keskeisenä

resurssina.

UPM:n ensisijaiset edunvalvonta-aiheet on kuvattu julkisesti yhtiön

verkkosivustolla.

Yhteiskuntasuhteiden tiimiä johtaa markkinoinnista, vastuullisuudesta

ja viestinnästä vastaava johtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen.

UPM:llä on myös aihekohtaisia ohjausryhmiä yhteiskuntasuhteisiin

liittyville aiheille. Konsernin johtoryhmä käsittelee näitä aiheita

säännöllisesti.

UPM:n Toimintaohjeen mukaisesti yhtiö ei tue poliittisia puolueita tai

ehdokkaita taloudellisesti eikä mulla tavoin. UPM:n vuoropuhelu ja

toiminta hallitusten ja lainsäätäjien kanssa on läpinäkyvää.

UPM:n tunnistenumero EU:n avoimuusrekisterissä on

861194311863-31. UPM on rekisteröitynyt myös Saksan

lobbausrekisteriin ja vuodesta 2024 lähtien Suomen uuteen

avoimuusrekisteriin.

Yksi hallituksen jäsen on toiminut julkishallinnon tehtävissä hänen

hallitukseen nimittämistään edeltävän kahden vuoden aikana: Jari

Gustafsson toimi Suomen Kreikan ja Albanian suurlähettiläänä 31.

elokuuta 2024 saakka. Toimitusjohtaja ei ole toiminut julkishallinnon

tehtävissä kahteen vuoteen ennen nimitystä nykyiseen tehtäväänsä.

Toimenpiteet 2024

• UPM julkaisi tärkeimmät edunvalvontateemansa yhtiön verkkosivuilla.

• UPM liittyii Suomen avoimuusrekisteriin ja toimitti ensimmäiset

tiedonantonsa.

• UPM järjesti Green growth through biobased innovations -

tapahtuman Brysselissä EU-lainsäätäjille ja päätöksentekijöille.

G1-6

Maksukäytännöt

UPM ei seuraa laskun maksamiseen liittyvänä indikaattorina sitä, kuinka

monta päivää laskun maksamiseen kuluu keskimäärin

maksuaikataulussa määritellyn eräpäivän jälkeen. UPM ei myöskään

tilastoi maksuviivästysten vuoksi vireillä olevien juridisten toimenpiteiden

määrää. Raportoinnin kehittäminen aloitetaan vuonna 2025.

Keskiarvollisesti UPM noudattaa toimittajasopimuksissaan 14-60

päivän maksuaikaa ja maksusuoritukset toteutetaan sopimuksen

eräpäivän mukaisesti. Yksittäiset sopimukset ja sopimuskohtaiset

maksuehdot voivat vaihdella maittain ja liiketoiminnoittain heijastellen

eri liiketoimintakäytäntöjä.

» Katso G1-2 Vastuullinen hankinta. UPM:n maksuprosesseissa kuvatut

sopimukselliset maksuehdot.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	137

Tutkimus ja kehitys

Innovaatioita tulevaisuuteen

Innovaatiot sekä tutkimus- ja kehitysohjelmat ovat keskeinen osa uusien

tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä. T&K-kustannukset kattavat

uusien teknologioiden, liiketoimintojen ja prosessien kehittämisen.

Vuonna 2024 UPM käytti tutkimukseen ja kehitykseen 488 (538)

miljoonaa euroa, mikä on 36,1 (23,7) % liiketoiminnan rahavirrasta.

Lukuun sisältyvät tutkimuksen ja kehityksen suorat kustannukset 70 (66)

miljoonaa euroa, sekä kehittyvien liiketoimintojen negatiiviset rahavirrat

sekä investoinnit, liiketoimintojen merkittävät kasvuhankkeet ja

digitalisaatiohankkeet.

Patentit, tavaramerkit ja muut immateriaalioikeudet suojaavat

innovaatioita ja tukevat niiden muuttamista liiketoiminnaksi. UPM:llä on

globaalisti yli 3 700 patenttia ja patenttihakemusta sekä yli 1 900

tavaramerkkiä. Innovaatioiden ja teknologioiden lisensointi antaa hyvän

pohjan tulevalle arvonluonnille asiakkaiden ja teknologiakumppaneiden

kanssa.

Laaja yhteistyöverkosto

UPM:n tiiviiseen yhteistyöverkostoon kuuluu asiakkaita, yliopistoja,

tutkimuslaitoksia, toimittajia ja kasvuyrityksiä. Yhteistyö nopeuttaa

uusien liiketoimintaratkaisujen kehittämistä ja markkinoille pääsyä.

Verkostoon kuuluvat muun muassa Circular Bio-based Europe Joint

Undertaking (CBE JU), European Chemical Industry Council (Cefic) sekä

Renewable Carbon Initiative (RCI). Yhtiö on mukana Euroopan paperi-

ja selluteollisuuden keskusjärjestö Cepin 4evergreen-hankkeessa, joka

pyrkii kuitupohjaisten pakkausten 90 %:n kierrätysasteeseen vuoteen

2030 mennessä. Se on myös eurooppalaisen EUROPEN-järjestön jäsen.

Järjestön tavoitteena on hiilineutraali pakkausten arvoketju.

Yhtiö osallistuu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Vuonna

2024 UPM toimi Suomen Vetyklusterissa (Hydrogen Cluster Finland)

pyrkimyksenään luoda uusia teknologioita, liiketoimintamahdollisuuksia

ja ilmastohyötyjä koko verkostolle. UPM liittyi myös VTT:n ja RISEn (RISE

Research Institutes of Sweden) johtamaan viisivuotiseen päästöttömään

selluntuotantoon pyrkivän kehitysohjelmaan. Emission Free Pulping -

ohjelman tavoitteena on vähentää merkittävästi biomassan polttoa ja

lisätä sellun valmistukseen käytettävän puumateriaalin tuotesaantoa

tuotteissa noin 50 prosentista 70 prosenttiin.

Tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri

UPM:n kolme tutkimuskeskusta Suomessa, Kiinassa ja Saksassa

nopeuttavat biopohjaisten tuotteiden kehittämistä. Keskukset keskittyvät

tutkimukseen, pilotointiin ja analysointiin, mikä mahdollistaa

saumattoman yhteistyön asiakkaiden, arvoketjun kumppaneiden ja

tutkimuslaitosten, kuten yliopistojen, kanssa. Keskukset tekevät tiivistä

yhteistyötä UPM:n tehtaiden, liiketoimintojen ja liiketoimintakohtaisten

tutkimuskeskusten kanssa eri maissa.

Saksassa yhtiö on tehostanut jalostamon biokemikaalien tutkimus- ja

kehitystyötä ja pilotointia useissa laboratorioissaan. Suomessa

Lappeenrannan tutkimuskeskus keskittyy biomolekyyliliiketoiminnan ja

kehittyneiden materiaalien kehittämiseen. Uruguayssa keskitytään

pilotoimaan sellun tulevaisuuden loppukäyttökohteita tiiviissä

yhteistyössä eukalyptusviljelmiin erikoistuneen metsätalouden

tutkimuskeskuksen kanssa.

T&K-osaamisen kehittäminen

Tutkimus ja kehitys tukee yhtiön kasvu- ja vastuullisuustavoitteita

globaalisti, parantaa teknologiaan liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia

ja ylläpitää nykyisten liiketoimintojen tuloksia. Kasvuliiketoiminnot sekä

tiivis yhteistyö asiakkaiden ja tuotannon kanssa ovat työn keskiössä.

UPM kehittää osaamista jatkuvasti liiketoimintojen tulevia tarpeita

varten. Osaamisen kehittäminen, teknisten kyvykkyyksien lisääminen ja

uudet työskentelytavat ovat välttämättömiä koko organisaatiolle.

Yhtiö keskittyy erityisesti kemikaaliturvallisuuteen ja työpaikan

turvallisuuskäyttäytymiseen ottaen huomioon turvalliset ja riskialttiit

toimintatavat. T&K- ja pilotointitiimit ovat myös kansainvälistyneet

onnistuneen rekrytoinnin ja perehdytyksen ansiosta. Sisäisen osaamisen

kehittämisen lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä yliopistojen ja

ammattikoulujen kanssa vastavuoroisen oppimisen kehittämiseksi.

Viime vuosina yhtiö on lisännyt merkittävästi kemianteollisuuden

asiantuntemustaan ja ottanut tuntuvia edistysaskeleita kemiallisessa

prosessoinnissa. Tämä työ on myös luonut pohjaa UPM:n tulevien

tuotteiden kaupallistamiselle. Nostamalla rimaa jatkuvasti yhtiöllä on

hyvät edellytykset innovoida ja tuoda markkinoille huippuluokan

biokemikaaliratkaisuja.

Painopisteet vuonna 2024

Ilmastopositiivisten tuotteiden kehittäminen

Ratkaisut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tarjoavat innovatiivisia ja

vastuullisia vaihtoehtoja yhteiskunnan nopeaan tarpeeseen pienentää

päästöjä. Biokemikaaliliiketoiminnan käynnistämisen ansiosta UPM:n

asiakkaat voivat jatkossa siirtyä fossiilisista raaka-aineista puupohjaisiin

vaihtoehtoihin tekstiileissä, muoveissa, PET-pulloissa, pakkauksissa ja

lääketeollisuudessa.

UPM Biochemicals julkisti 2024 useita kaupallisia kumppanuuksia

vauhdittamaan tuotekehitystä. UPM Biochemicals ja johtava premium-

renkaiden kehittäjä ja valmistaja Nokian Renkaat esittelivät alan

ensimmäisen konseptirenkaan, joka perustuu osittain UPM BioMotion™

uusiutuviin toiminnallisiin täyteaineisiin (RFF). Kumppanuus avaa uuden

markkinasegmentin UPM:n CO₂-negatiivisille RFF-täyteaineille ja

osoittaa, miten monipuolisesti perinteisiä CO₂-intensiivisiä täyteaineita

voi korvata kevyemmillä, sataprosenttisesti uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

UPM Biochemicals ilmoitti kaupallisesta kumppanuudesta myös

Selenisin ja Bormioli Pharman kanssa. Yhdessä yhtiöt ovat valmistaneet

maailman ensimmäiset osittain puupohjaisesta PET:stä valmistetut

lääkepullot. Koska lääkepakkausten korkeat sääntely- ja

suorituskykyvaatimukset saattavat rajoittaa uusien tai

kierrätysmateriaalien käyttöä, pullossa käytetään tavallista PET:tä, joka

on valmistettu maailman ensimmäisestä puupohjaisesta UPM BioPura™ -

BioMEG-materiaalista.

Vastuullinen pakkaaminen

Kestävän kehityksen mukaisten pakkausten kysyntä kasvaa vauhdilla.

Elintarvikepakkauksissa on ensisijaista varmistaa, että tuote päätyy

asiakkaalle moitteettomassa kunnossa. Perinteisesti muovipakkauksia on

käytetty laajalti tämän suojan tarjoamiseen. 

Pakkausvaatimukset vaihtelevat suuresti, ja niihin vaikuttavat monet

tekijät, kuten elintarvikkeen ominaisuudet, ympäröivät olosuhteet,

pakkauksen koko ja muoto sekä kuljetusreitti. Esimerkiksi

sokeripäällysteiset makeiset, tumma suklaa ja murot eivät tarvitse

vahvaa barrier-suojausta. Nykyiset UPM:n barrier-paperituotteet sopivat

hyvin näihin käyttötarkoituksiin.

Suurin osa pakkausten loppukäyttökohteista vaatii kuitenkin

vahvempaa suojausta. UPM Specialty Papers pyrkii yhteistyössä

pakkausarvoketjussa toimivien kumppaneidensa kanssa parantamaan

kuitupohjausten pakkausten suorituskykyä sekä tukemaan

brändinomistajien ja jalostajien siirtymää kuitupohjaisiin pakkauksiin.

Barrier-paperit soveltuvat erinomaisesti myös jatkojalostukseen.

Yhteistyöhankkeissa on kehitetty innovatiivisia pakkausratkaisuja, joissa

yhdistyvät vahva suojaus, saumautuvuus sekä soveltuvuus

nopeakäyntisille pakkauslinjoille. Tällaiset ratkaisut on tyypillisesti

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	138

suunniteltu vaativiin loppukäyttöihin, kuten kahvin, suklaan ja makeisten

elintarvikepakkauksiin. Ne tarjoavat kierrätettäviä vaihtoehtoja

perinteisille muovipakkauksille.

Uusi vaihde tekoälyn hyödyntämiseen

Tekoälyn odotetaan muuttavan maailmantaloutta, lisäävän tuottavuutta

ja nopeuttavan uusien ideoiden löytämistä. Uuden AI-ohjelman

tavoitteena on luoda UPM:lle kokonaisvaltainen tekoälystrategia ja

toteuttaa yhtiön valitsemat muutokset. Ohjelmassa arvioidaan

mahdollisuuksia, määritetään suunta ja nopeutetaan tekoälyn

käyttöönottoa ja oppimista koko yrityksessä. Selkeällä ja ketterällä

johtamisella varmistetaan, että tekoäly tuo arvoa liiketoiminnalle.

Tekoälystrategian luomisessa on ollut mukana  yli 150 UPM:läistä eri

liiketoiminnoista ja funktioista.

Strategiassa painottuvat tekoälypohjaiset parannukset, joilla olisi

meille merkittävä vaikutus, kuten myynnin kasvu, tarkoituksen-

mukaisempi toimitusketju ja paremmat prosessit. Tekoälyperiaatteilla

yhtiö varmistaa, että se käyttää tekoälyä eettisesti, turvallisesti,

avoimesti, ja ottaa huomioon kyberturvallisuuden, tietosuojan ja tiedon

laadun. Tekoälyn odotetaan lisäävän merkittävästi tehokkuutta ja

virtaviivaistavan työnkulkuja, ja yhtiö tekee työtä hyötyjen tuomiseksi

asiakkaille, työntekijöille ja liiketoiminnan kehittämiseen.

UPM jatkoi kestävän tuotesuunnittelun konseptin toteuttamista

UPM:n kestävän tuotesuunnittelun konsepti tukee ja ohjaa

tuotekehityshankkeita, edistää kestävää tuotteen elinkaariajattelua ja

varmistaa, että yhtiön suunnittelemilla uusilla tuotteilla ja palvelulla on

todistettu kestävän kehityksen arvolupaus. Konsepti varmistaa myös, että

tuemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG).

Konseptia hyödynnetään yhtiön tuotekehityksen alkuvaiheessa

kehitetyssä työkalussa, jolla kartoitetaan tuotteiden vaikutuksia suhteessa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Elinkaariarviointia (LCA) ja

hiilijalanjälkeä käytetään keskeisinä työkaluina tarjoamaan luotettavaa

ympäristötietoa koko elinkaaren ajalta. Konseptia on käytetty nykyisillä

liiketoiminta-alueilla sekä ligniini- ja kuitupohjaisten tuotteiden

kehityksessä. Yhteisiä työpajoja on järjestetty tukemaan konseptin

käyttöönottoa kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Kestävän tuotekehityksen tuloksena UPM Biochemicals esitteli uuden

biopohjaisten UPM Solargo™ -kasvistimulanttien tuotevalikoiman.

Stimulantit tukevat kasvien kasvua parantamalla maaperän mikrobiomin

laatua ja parantavat kasvien kuivuuden sietoa. UPM tuo

maatalouskemikaalien suurille markkinoille innovatiivisen, kestävän

kehityksen mukaisen vaihtoehdon fossiilisiin raaka-aineisiin perustuville

tuotteille.

UPM Biochemicals – uusi liiketoiminta vauhtiin

Globaalit brändiomistajat syventävät kuluttajille suunnattuja

kestävyyslupauksiaan, markkinoivat hiilidioksidioptimoituja tuotteita

sekä lisäävät toimitusketjun vastuullisuutta. UPM Biochemicals -

liiketoiminnan asema on erinomainen: se valmistaa kestävästi hankitusta

puusta uusiutuvia kemikaaleja, joiden hiilijalanjälki on huomattavasti

pienempi kuin fossiilipohjaisten kemian tuotteiden. Tuotteet on myös

luotettavasti dokumentoitu kolmannen osapuolen varmentamassa

elinkaariarvioinnissa (LCA). UPM:n tuotevalikoima auttaa brändi-

omistajia irtautumaan fossiilisista raaka-aineista ja on herättänyt

kiinnostusta yhtiön keskeisillä markkinoilla.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin

uuden sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa.

Yksikön investoinniksi arvioidaan 1 275 miljoonaa euroa. Yhtiö aloitti

Leunan biojalostamon käyttöönoton ja käynnistyksen vuoden 2024

lopulla, ja useimmissa yksiköissä on edistytty hyvin.

Laadunvarmistustarkastuksissa havaittiin kuitenkin, että sokerista

kemikaaleiksi -prosessissa tarvitaan tiettyjä korjaustöitä. Töihin on

ryhdytty, ja ne kestävät muutaman kuukauden. Samaan aikaan muiden

yksiköiden vaiheittainen käynnistys jatkuu. Tehtaan integroidun

kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuoden 2025 toisella

puoliskolla. Biojalostamon odotetaan saavuttavan täyden tuotannon ja

positiivisen liikevoiton vuonna 2027.

Biojalostamo tuottaa sataprosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja,

jotka mahdollistavat siirtymän fossiilisten raaka-aineiden käytöstä

kestävämpiin vaihtoehtoihin useissa kuluttajalähtöisissä lopputuotteissa.

Investointi avaa UPM:lle kokonaan uudet markkinat sekä huomattavia

tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.

Teollisen mittakaavan biojalostamo hyödyntää puuta uuden

sukupolven biokemikaalien eli biomonoetyleeniglykolin (BioMEG) ja

uusiutuvien, toiminnallisten täyteaineiden valmistuksessa. Lisäksi

biojalostamo tuottaa biomonopropyleeniglykolia (BioMPG) ja teollisia

sokereita.

Liiketoiminnan yleinen valmius varmistettu

Kaikki tiimit, liiketoimintaprosessit ja järjestelmät toimivat. Yhtiö on

varmistanut jalostamon käynnistämiseen ja toimintaan tarvittavat

materiaalit sekä infrastruktuurin ja kuljetuskapasiteetin tuotteiden

toimittamiseksi. Biojalostamo on maailman ensimmäinen lajissaan, ja

prosessisuunnittelu sekä osa käytettävistä teknologioista ovat uusia.

Kestävän puun tarjonta, ainutlaatuinen teknologiakonsepti, Leunan

valmiin infrastruktuurin hyödyntäminen sekä asiakkaiden läheisyys ovat

yhdistelmä, joka takaa hankkeen kilpailukykyisyyden. Koko arvoketjun

turvallisuus ja vastuullisuus pohjautuvat UPM:n tiukkoihin vaatimuksiin.

Uusien tuotteiden vastaanotto markkinoilla on ollut erittäin

myönteinen. Tehokkaan myynnin ja markkinoinnin ansiosta yhtiö on

saanut aktiivista tukea globaaleilta kuluttajabrändien omistajilta sekä

useilta tuotekehityskumppaneilta vastuullisten kemikaalien keskeisillä

markkinoilla. UPM on edistynyt vahvasti myös tuotteidensa

kvalifioinnissa avainloppukäyttöihin ja saanut tuotteet täyttämään

keskeiset loppukäyttövaatimukset hyvin. Kaupallinen yhteistyö on

käynnistynyt onnistuneesti sekä UPM BioMotion™ uusiutuville

toiminnallisille täyteaineille (RFF) että uusiutuville UPM BioPura™ ‑bio-

monoetyleeniglykolituotteille (BioMEG).

UPM Biofuels – kasvua kehittyneillä biopolttoaineilla

Uusiutuvat ja kestävän kehityksen mukaiset UPM:n biopolttoaineet

auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Kehittyneet biopolttoaineet

vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä yli 80 % fossiilisiin polttoaineisiin

verrattuna. UPM:n puupohjaiset kehittyneet biopolttoaineet vähentävät

maantiekuljetuksissa syntyviä hiilidioksidipäästöjä, ja ne auttavat myös

muita teollisuudenaloja irtautumaan fossiilisista raaka-aineista. Nafta on

pääraaka-aine useissa eri kemikaaleissa ja muoveissa. UPM

BioVerno™-nafta sopii sellaisenaan korvaamaan fossiilipohjaista naftaa,

joten sen avulla voidaan tuottaa kestävän kehityksen mukaisia

kemikaaleja ja muoveja. UPM:n strategia perustuu omaan teknologiaan

ja yhtiön integroituihin raaka-aineisiin.

Vihreän kasvun tarjoamia mahdollisuuksia

UPM:n tavoitteena on nousta merkittäväksi eurooppalaiseksi toimijaksi

kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannossa. Markkinat jatkavat

kasvuaan ilmastotavoitteiden ohjaamina. Arvioiden mukaan noin 30 %

EU-alueen kuljetuksissa käytetyistä fossiilisista polttoaineista voidaan

korvata kehittyneillä biopolttoaineilla vuoteen 2050 mennessä.

Kehittyneiden biopolttoaineiden jatkuvalla kasvulla on tärkeä rooli

UPM:n strategiassa. Tammikuussa 2021 UPM aloitti seuraavan

sukupolven biopolttoainejalostamon perussuunnitteluvaiheen.

Alankomaiden Rotterdamissa sijaitsevan mahdollisen biojalostamon

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	139

suunnittelun pohjana olisi enintään noin 500 000 tonnin vuotuinen

kapasiteetti korkealaatuisia uusiutuvia polttoaineita, mukaan lukien

kehittyneet biopolttoaineet ja mahdollisesti kestävästi tuotetut

lentopolttoaineet, sekä uusiutuvia kemikaaleja. Tuotteet pienentäisivät

merkittävästi tie- ja lentoliikenteen hiilijalanjälkeä sekä korvaisivat

fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla kemikaaleissa ja

biomuoveissa.

UPM Biofuels käynnisti vuonna 2023 uusiutuvan polttoaineensa

sertifioimisen ilmailussa käytettäväksi kestävän kehityksen mukaiseksi

lentopolttoaineeksi. Sertifiointimenettelyt jatkuivat vuonna 2024.

UPM Lappeenrannan biojalostamon nykyinen raaka-aine on sellun

tuotannon tähteenä syntyvä raakamäntyöljy. UPM harkitsee myös

muiden metsäteollisuuden tähdevirtojen ja sivutuotteiden käyttöä

suunnitelmissaan kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon

kasvattamiseksi.

Raaka-aineiden hankinnassa keskityttäisiin UPM:n integroituihin

raaka-aineisiin yhtiön omasta ekosysteemistä, mukaan lukien erilaiset

puupohjaiset tähteet ja mahdollinen hiiliviljely.

Mahdollisen biojalostamon suunnittelu on edennyt, ja suurin osa

perussuunnittelusta on saatu valmiiksi. Valittu teknologia on validoitu

esittelymittakaavassa. Ennen mahdollista investointipäätöstä keskitytään

uudenlaisen, patentoidun teknologian toimivuuden testaamiseen

laajassa mittakaavassa sekä joustaviin raaka-ainevaihtoehtoihin, joilla

varmistetaan erottautuminen ja tuetaan liiketoimintamallin pitkän

aikavälin kilpailukykyä. Tämän työn odotetaan kestävän noin kaksi

vuotta vuoteen 2026 asti.

Tulevaisuudessa eri liikenteen alojen irtautuminen fossiilisista

polttoaineista perustuu yhä enemmän uusiutuviin synteettisiin

polttoaineisiin. Laaja osaaminen ja kokemus biojalostamon prosesseista

antaa UPM:lle kilpailuedun ja avaa kasvumahdollisuuksia vihreää vetyä

hyödyntävissä sovelluksissa.

Kohti vuotta 2030

UPM:n kehittyneiden biopolttoaineiden tähderaaka-aine mäntyöljy

kuuluu uusiutuvan energian direktiivin (RED II ja RED III) vaativampaan

kestävyysluokkaan, johon sisältyvät maa- ja metsätalouden tähteet. UPM

Lappeenrannan biojalostamo on 130 000 tonnin vuosikapasiteetillaan

EU:n suurin yksinomaan kehittyneitä biopolttoaineita tuottava jalostamo.

RED III -direktiivissä kehittyneiden biopolttoaineiden osuudelle

asetetaan korkeampi tavoite Euroopan liikenteen energialähteiden

yhdistelmässä vuoteen 2030 mennessä. Se viittaa siihen, että

markkinoiden nykyinen tuotantokapasiteetti kasvaa huomattavasti ja se

luo merkittäviä mahdollisuuksia uusille investoinneille.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	140

T&K:n rooli eri liiketoiminnoissa

LIIKETOIMINTA-ALUE	TOIMINTATAPA
UPM Fibres	Globaalin T&K-työn ansiosta UPM pystyi työskentelemään nopeammin ja paremmin asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa tarvittavien ja tarkoitukseen sopivien ratkaisujen löytämiseksi ja toteuttamiseksi. Sellutehtaiden toiminnallisen luotettavuuden, turvallisuuden ja ympäristösuorituskyvyn parantamiseksi otettiin useita kehitysaskelia. Yhtiön sitoutuminen kestävien ja laadukkaiden eukalyptusviljelmien kehittämiseen selluntuotantoa varten on edelleen keskeinen osa  UPM:n toimintaa Uruguayssa. Uusi metsätalouden tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä kolmas taimitarha olivat täydessä toiminnassa. Pitkäaikainen tutkimus- ja kehitystyö näkyy korkealaatuisina taimina. Uruguayssa yhtiö pystyi myös hyödyntämään pitkäaikaista tutkimus- ja tuotekehitystyötä, jolla pyritään löytämään kiertotalouden ratkaisuja sellutehtaiden jätteille. Yhtiö käynnisti kuivatun bioliete- ja meesasekoituksen jatkuvat toimitukset paikalliseen sementtitehtaaseen, mikä vähentää UPM Fray Bentosin sellutehtaan tuottamaa kaatopaikkajätettä ja korvaa sementtitehtaan fossiilisia hiilidioksidipitoisia energianlähteitä uusiutuvalla biopolttoaineella. Yhtiö edistyi myös kehitystyössä, jossa se pyrki valmistamaan maatalouden kalkitusaineita kierrätetystä alkalijätteestä. Vuonna 2024 yhtiö tuotteisti ensimmäisen kalkitusaineen, jonka kaupallistaminen on käynnistynyt. UPM keskittyi Lappeenrannan tutkimuskeskuksen pilotointilaitoksella sellutehtaidensa kuituun ja biovirtoihin perustuvien kasvukonseptien ensimmäisten vaiheiden kehittämiseen ja pilotointiin yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Selviä synergiaetuja saavutetaan  hyödyntämällä konsernin sisäisiä liiketoimintoja, jotka keskittyvät fossiilisten materiaalien korvaamiseen uusiutuvilla ratkaisuilla. Näin yhtiö voi nopeuttaa asiakkaidensa menestymistä suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön biovirtoihin perustuvia ratkaisuja eri teollisuudenaloilla ja sovelluksissa. UPM tutkii mahdollisuuksia laajentaa biogeenisen hiilidioksidin sivuvirran käyttömahdollisuuksia. Tutkittuja vaihtoehtoja ovat negatiivisten päästöjen luominen varastoimalla sellutehtaiden tuottamaa biogeenistä hiilidioksidia sekä sen hyödyntäminen esimerkiksi hiilineutraaleissa synteettisissä polttoaineissa ja kemikaaleissa. UPM julkaisi kannanoton (white paper) näkemyksistään siitä, miten negatiivisten päästöjen arvoketjun voidaan kasvattaa.
UPM Energy	Painopiste oli vesivoimalaitosten kustannuskilpailukyvyn ja ympäristösuorituskyvyn parantamisessa ja energiankulutuksen optimointiin ja kysyntäjoustoon liittyvän osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Monien tutkimusohjelmien ja omien kehityshankkeidensa kautta UPM Energy pyrki edistämään UPM:n energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvää toimintaa muuttuvilla energiamarkkinoilla. Samalla osana UPM:n Virtavesiohjelmaa osallistuttiin tutkimuksiin, joilla kehitettiin keinoja lieventää vesivoimalaitosten vaikutuksia jokiin ja vaelluskalakantoihin.
UPM Raflatac	UPM Raflatacin tuotekehitys- ja innovaatio-organisaatiolla on keskeinen rooli UPM Raflatacin kilpailukyvyn ylläpitämisessä nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Innovaatio on koko UPM:n organisaation kulmakivi, jonka avulla yhtiö pystyy paitsi täyttämään myös ylittämään asiakkaidensa odotukset ja tukemaan kestävää kasvua. Yhtiön tuotekehitysasiantuntijat ennakoivat markkinoiden tarpeita ja muuttavat ne innovaatioiksi syvällisen loppukäyttäjäymmärryksen avulla. Globaalisti toimivan asiantuntijaverkoston ansiosta yhtiö voi tarjota aluekohtaisia ratkaisuja ja hyödyntää samalla kollektiivista asiantuntemustaan. Kestävä kehitys on toiminnan ytimessä. UPM jatkaa tuotevalikoimansa kehittämistä kohti innovatiivisia, skaalautuvia ratkaisuja, joilla on myönteinen vaikutus ilmastoon ja tuotteiden kierrätettävyyteen. Näin se voi vastata asiakkaiden ja sääntelyn kasvaviin tarpeisiin.
UPM Specialty Papers	T&K- ja tuotekehityshankkeiden tavoitteena on arvoketjun korkea suorituskyky ja tehokkuus sekä kuitupohjaisten vaihtoehtojen kehittäminen uusiutumattomille materiaaleille. Nämä hankkeet tukevat myös kasvutavoitteita edistämällä uusiin käyttökohteisiin tarkoitettujen tuotteiden innovointia. Jatkossa UPM keskittyy edelleen luomaan kestävän kehityksen mukaisia pakkauspapereita uusiin loppukäyttöihin yhteistyössä pakkausarvoverkoston kanssa. Tällä hetkellä käynnissä on useita yhteiskehityshankkeita, joita erinomainen tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuri tukee muun muassa Pohjois-Euroopan ja Aasian tutkimuskeskuksista käsin. UPM Specialty Papers jatkaa taustapaperien kehittämistä arvoketjun tehokkuuden parantamiseksi ja arvoketjun ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Yhtiö tukee myös arvoketjun laajuisesti kierrätettävyyskriteereiden yhtenäistämistä tarra- ja teippi loppukäytöissä.
UPM Communication Papers	Energiatoiminnoissa UPM on saattanut päätökseen lämmön- ja höyryntuotannon sähköistämisen ja tehnyt merkittäviä investointeja paperitehtaiden Power-to-Heat-kattiloihin, jotta se voi varmistaa luotettavan lämmön tuotannon kaasun ja muiden polttoaineiden toimitushäiriöiden aikana sekä parantaa kustannuskilpailukykyään ja vähentää hiilidioksidipäästöjä entistä epävakaammassa sähköjärjestelmässä. Kaikki kattilat on asennettu ja toiminnassa. Lisäksi yhtiö keskittyi teknologisiin innovaatioihin, jotka auttavat minimoimaan tuotantolaitosten energiantarpeet. Paperitehtailla kehitettiin myös älykkäitä ratkaisuja, joiden avulla sähkömarkkinoiden ja - verkkojen kysyntää voidaan hallita paremmin ja sitä kautta tukea järjestelmän vakautta ja vähentää päästöjä ruuhka-aikoina. Tutkimus- ja kehityskeskus Lappeenrannassa ja keskieurooppalainen tukitiimi Saksan Augsburgissa keskittyivät edelleen tutkimaan kuitukonsepteja erilaisia paperilajeja varten. UPM Communication Papers osallistui edelleen keräyspaperin kierrätyskelpoisuuden säilyttämistä tavoitteleviin projekteihin ja yhteishankkeisiin. Lisäksi tutkimus- ja kehitystiimi tuki siistausprosessin optimointipyrkimyksiä. Tavoitteena on minimoida materiaalihävikki ja vähentää energian- ja vedenkulutusta. Tuotevalikoiman kehittämisessä keskityttiin avainasiakasryhmien tarpeisiin. UPM keskittyi tuotantotehokkuuden parantamiseen tähtäävässä tutkimus- ja kehitystyössään useisiin tehtaisiin ja kohdennettuihin ratkaisuihin. Samalla myös turvallisuutta parannettiin. Tutkimus- ja kehitystiimien panos auttoi 2030-vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa energiatoimintojen, vedenkulutuksen, jätevesien puhdistamisen ja resurssitehokkuuden aloilla.
UPM Plywood	UPM Plywoodin tuotehallinta ja -kehitys tarjoaa kilpailukykyisiä tuotteita valituilla loppukäyttöalueilla yhteistyössä asiakkaiden kanssa, korkealaatuista teknistä asiantuntemusta ja tukipalveluita asiakkaille sekä tukea kehitettyjen uusien tuotteiden ja sovellusten kaupallistamiseen. Hyvä esimerkki on ligniiniin perustuvan WISA BioBond -liimausteknologian käytön laajentaminen uusille tuotantolinjoille.
Muu toiminta UPM Biofuels	UPM BioVerno -naftaan pohjautuvien uusiutuvien muovien uusien loppukäyttökohteiden kehittämiseen liittyvää työtä jatkettiin. Pilotointi, tutkimus ja prosessikehitys jatkuivat UPM:n biojalostamokehityskeskuksessa (BrDC) ja ulkoisten kumppanien kanssa. UPM tutkii ja testaa myös useita kestävän kehityksen kriteerit täyttäviä uusia raaka-aineita, kuten metsäteollisuuden tähteitä. Tuloksia hyödynnetään mahdollisissa kasvuhankkeissa. Vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä UPM Biofuels aloitti rekisteröintiprosessin ASTM:n (American Society for Testing and Materials) kanssa mäntyöljypohjaisen biopolttoaineen lentopolttoainekäytölle. Tämä on tärkeä askel kestävän kehityksen mukaisten lentopolttoaineiden tuotannon aloittamiselle. Lentopolttoaineet ovat seuraavan mahdollisen biopolttoainejalostamon yksi mahdollinen tuote. Rekisteröintiprosessi ja keskustelut ilmailualan teknisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat meneillään.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	141

Osakkeita koskevat tiedot

Osakkeet

Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen

UPM:n yhtiökokouksissa.

Kaupparekisteriin merkitty osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024

oli 533 735 699. Antivaltuutuksen johdosta osakkeiden lukumäärä voi

nousta enimmillään 558 735 699 osakkeeseen. 31.12.2024 yhtiön

hallussa oli 411 653 omaa osaketta, mikä oli noin 0,08 % yhtiön

osakkeista ja äänimäärästä. Yhtiön osakkeisiin ei liity erityisehtoja.

Vuonna 2024 UPM:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingin pörssissä

oli yhteensä 7 936 (8 752) miljoonaa euroa. Tämä on arviolta noin 70

% kaikista UPM:n osakkeilla tehdyistä kaupoista. Osakkeen ylin

noteeraus oli 35,77 euroa toukokuussa ja alin 24,78 euroa

marraskuussa.

Hallitukselle myönnetyt valtuudet

4.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen

päättämään enintään 50 000 000 yhtiön oman osakkeen

hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen

päätöksestä lukien.

4.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen

päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden

luovuttamisesta ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien

antamisesta siinä suhteessa kuin osakkeenomistajat ennestään omistavat

yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen

suunnatulla osakeannilla. Hallitus voi päättää myös maksuttomasta

osakeannista yhtiölle itselleen. Hallitus voi antaa uusia osakkeita ja

luovuttaa yhtiön hallussa olevia vanhoja osakkeita yhteensä enintään

25 000 000 kappaletta sisältäen ne osakkeet, jotka voidaan antaa

erityisten oikeuksien nojalla. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta

yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Edellä mainittujen lisäksi hallituksella ei ole muita voimassa olevia

osakeantivaltuuksia eikä vaihtovelkakirjalainan tai optio-oikeuksien

liikkeeseenlaskuvaltuuksia. 

Osakkeiden määrän muutokset

	2024	2023	2022	2021	2020
Osakkeiden määrä 1.1.	533 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699
Osakkeiden määrä 31.12.	533 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699	533 735 699

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

	OSAKEMÄÄRÄ	OMISTUSOSUUS %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	12 999 564	2,44
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	12 164 214	2,28
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö ELO	6 483 000	1,21
Valtion Eläkerahasto	3 500 000	0,66
Nordea Bank ABP	2 804 413	0,53
Svenska Kulturfonden	1 859 271	0,35
Holding Manutas Oy	1 800 000	0,34
Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö	1 696 360	0,32
Sijoitusrahasto Seligson & Co	1 654 521	0,31
Security Trading Oy	1 650 000	0,31
Hallintarekisteröidyt	345 546 627	64,74
Muut	141 577 729	26,53
Yhteensä	533 735 699	100,00

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	142

Omistus omistajaryhmittäin 31.12., %

	2024	2023	2022	2021	2020
Yritykset	2,9	2,6	2,6	2,9	2,7
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	4,4	3,8	3,6	3,7	3,8
Julkisyhteisöt	7,2	5,3	5,3	5,8	6,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	4,0	4,4	4,5	4,6	4,7
Kotitaloudet	16,9	16,4	16,0	15,8	15,6
Ulkomaiset omistajat	64,7	67,6	68,1	67,2	67,1
Yhteensä	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0

Osakeomistuksen jakauma 31.12.2024

OSAKKEITA KPL	OMISTAJIA	%-OSUUS OMISTAJISTA	OSAKEMÄÄRÄ MILJ. KPL	%-OSUUS OSAKKEISTA
1 – 100	63 083	43,13	2,7	0,5
101 – 1 000	64 335	43,99	24,2	4,5
1 001 – 10 000	17 415	11,91	45,9	8,6
10 001 – 100 000	1 296	0,89	31,5	5,9
100 001 –	129	0,09	86,6	16,2
Yhteensä	146 258	100,00	190,9	35,8
Hallintarekisteröity			342,9	64,2
Arvo-osuuksiksi rekisteröimättä			—	0,0
Yhteensä			533,7	100,0

Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajalla on velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista, jos omistusosuus saavuttaa tai ylittää 5, 10, 15, 20,

25, 30, 50 tai 66,7 (2/3) prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 66,7 (2/3) prosentin

yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä. Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaiset ilmoitukset löytyvät UPM:n internetsivuilta upm.fi/sijoittajat.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	143

Osakekohtaiset osakeantioikaistut tunnusluvut

	2024	2023	2022	2021	2020	2019	2018	2017	2016	2015
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,82	0,73	2,86	2,41	1,05	1,99	2,80	1,82	1,65	1,72
Vertailukelpoinen EPS, euroa	1,74	1,40	3,09	2,22	1,37	2,07	2,24	1,88	1,65	1,38
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	20,89	20,93	23,44	20,34	17,53	18,87	18,36	16,24	15,43	14,89
Osakekohtainen osinko, euroa 1)	1,50	1,50	1,50	1,30	1,30	1,30	1,30	1,15	0,95	0,75
Osinko tuloksesta, %	183,6	206,2	52,4	53,9	123,7	65,4	46,4	63,0	57,6	43,6
Osinko liiketoiminnan rahavirrasta, %	59	35	158	55	69	38	52	42	30	34
Osinko vertailukelpoisesta EPS:sta, %	86	107	49	59	95	63	58	61	58	54
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,6	4,4	4,3	3,9	4,3	4,2	5,9	4,4	4,1	4,4
P/E-luku	32,5	46,8	12,2	13,9	29,0	15,5	7,9	14,2	14,1	10,0
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	2,54	4,25	0,95	2,34	1,89	3,46	2,49	2,74	3,16	2,22
Osingonjako, milj. euroa 1)	800	800	800	693	693	693	693	613	507	400
Kurssi kauden lopussa, euroa	26,56	34,06	34,93	33,46	30,47	30,91	22,15	25,91	23,34	17,23
Kurssi alin, euroa	24,78	26,62	24,85	29,11	20,31	21,10	21,69	20,82	13,71	13,19
Kurssi ylin, euroa	35,77	35,99	37,14	35,37	31,50	31,49	34,70	26,69	23,41	19,26
Kauden keskikurssi, euroa	30,16	31,33	32,50	32,15	26,09	25,73	28,86	23,89	17,51	16,37
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa	14 165	18 165	18 629	17 845	16 250	16 485	11 813	13 818	12 452	9 192
Osakkeiden vaihto, milj. euroa 2)	7 936	8 752	9 680	8 435	9 921	9 695	9 980	8 460	6 749	7 469
Osakkeiden vaihto (1 000)	263 124	279 371	297 879	262 377	380 237	376 801	345 822	354 053	385 355	456 168
Osakkeiden suhteellinen vaihto, % osakemäärästä	49,3	52,4	55,9	49,2	71,3	70,7	64,8	66,4	72,2	85,5
Keskimääräinen osakemäärä (1 000)	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 415	533 505	533 505
Kauden lopun osakemäärä (1 000)	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736	533 736
joista omia osakkeita (1 000)	412	412	412	412	412	412	412	412	231	231

1) Ehdotus, vuosi 2024

2) Kaupankäynti Nasdaq Helsingin pörssissä. Omien osakkeiden ostot sisältyvät osakevaihtoihin.

Osakeantioikaistujen tunnuslukujen laskentakaavat

OSAKEANTIOIKAISTUT TUNNUSLUVUT	KUVAUS
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto jaettuna tilikauden keskimääräisellä osakeantioikaistulla osakemäärällä ilman omia osakkeita.
Vertailukelpoinen EPS, euroa	IFRS:n mukaisesti laskettu osakekohtainen tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ja niiden verovaikutuksella.
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma suhteessa tilinpäätöspäivän osakeantioikaistuun osakemäärään.
Osakekohtainen osinko, euroa	Tilikauden osingonjako jaettuna tilinpäätöspäivän osakeantioikaistulla osakemäärällä.
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Osinko liiketoiminnan rahavirrasta, %	Osakekohtainen osinko prosentteina osakekohtaisesta liiketoiminnan rahavirrasta.
Osinko vertailukelpoisesta EPS:sta, %	Osakekohtainen osinko prosentteina vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta
Efektiivinen osinkotuotto, %	Oikaistu osakekohtainen osinko jaettuna oikaistulla tilinpäätöspäivän kurssilla.
P/E-luku	Oikaistu tilinpäätöspäivän kurssi jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	Liiketoiminnan rahavirta suhteessa kauden oikaistuun keskimääräiseen osakemäärään poislukien omat osakkeet.
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa	Osakkeiden lukumäärä (poislukien omat osakkeet) kertaa tilinpäätöspäivän kaupantekokurssi.
Osakeantioikaistu kurssi kauden lopussa	Tilinpäätöspäivän kaupantekokurssi jaettuna osakeantikertoimella.
Osakeantioikaistu keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto jaettuna tilikauden vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistulla lukumäärällä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	144

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene Oyj:n 27.3.2025 pidettävälle

varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta

vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa yhteensä 1,50 euroa

osakkeelta ja että jäljelle jäävät jakokelpoiset varat jätetään vapaaseen

omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan kahdessa

erässä.

Osingon ensimmäinen erä 0,75 euroa osakkeelta ehdotetaan

maksettavaksi osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen

maksuerän täsmäytyspäivänä 31.3.2025 on merkittynä Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa

ensimmäisen osinkoerän maksupäiväksi 8.4.2025.

Osingon toinen erä 0,75 euroa osakkeelta ehdotetaan

maksettavaksi osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän

täsmäytyspäivänä 31.10.2025 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n

pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän

maksupäiväksi 7.11.2025.

Mikäli osingon maksaminen estyy sovellettavan lain, säännösten tai

odottamattomien olosuhteiden vuoksi, hallitus päättää mahdollisimman

pian uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä.

Osinkoehdotuksen julkistamispäivänä, 5.2.2025, yhtiöllä on     

533 735 699 osaketta. Yhtiön hallussa olevat 411 653 omaa osaketta

sisältyvät edellä mainittuun osakemäärään. Yhtiön hallussa oleville

omille osakkeille ei makseta osinkoa. Tämän perusteella ehdotetun

osingon kokonaismäärä olisi 800,0 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat

2 870 807 659,79 euroa. Emoyhtiön tilikauden voitto oli

381 913 739,95 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei

tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Ehdotettu voitonjako ei hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön

maksukykyä.

Vuoden 2024 tilinpäätöksen ja

toimintakertomuksen allekirjoitukset

Tilinpäätös on laadittu sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja

antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista,

vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisenkuvan antava selostus yhtäältä

yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten

kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus

merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen

tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu

noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja

sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsinki, helmikuun 5. päivänä 2025

Henrik Ehrnrooth Puheenjohtaja	Kim Wahl	Pia Aaltonen-Forsell
Jari Gustafsson	Piia-Noora Kauppi	Melanie Maas-Brunner
Topi Manner	Marjan Oudeman	Martin à Porta
Massimo Reynaudo Toimitusjohtaja

Tilinpäätös

2024

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	146

Tilinpäätös 2024

Konsernin tuloslaskelma ja konsernin laaja tuloslaskelma	147
Konsernin tase	148
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	149
Konsernin rahavirtalaskelma	150
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	152

	1.  Esittämisperusta	153	5.  Pääomarakenne	183
	1.1  Tietoja yhtiöstä	153	5.1  Pääoman hallinta	183
	1.2  Laatimisperusta	153	5.2  Nettovelka	186
	1.3  Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	154	5.3  Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin	191
	1.4  Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen	154	5.4  Rahoitustuotot ja -kulut	194
	1.5  Muutokset laskentaperiaatteissa	155	5.5  Osakepääoma ja oman pääoman rahastot	194
	2.  Liiketoiminnan tuloksellisuus	156	6.  Riskien hallinta	196
	2.1  Liiketoiminta-alueet	156	6.1  Rahoitusriskien hallinta	196
	2.2  Liikevaihto	161	6.2  Johdannaiset ja suojauslaskenta	198
	2.3  Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan muut tuotot	162
	2.4  Osakekohtainen tulos ja osinko	164	7.  Tuloverot	202
			7.1  Tilikauden voittoon perustuva vero	202
	3.  Henkilöstön palkitseminen	165	7.2  Laskennallinen vero	203
	3.1  Henkilöstökulut	165
	3.2  Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt	165	8.  Konsernin rakenne	205
	3.3  Osakeperusteiset maksut	167	8.1  Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset	205
	3.4  Työsuhteen päättymisen jälkeisiä       etuuksia koskevat velvoitteet	169	8.2  Tärkeimmät tytäryritykset ja yhteiset toiminnot	206
			8.3  Lähipiiriliiketoimet	208
	4.  Sijoitettu pääoma	172	8.4  Myytävänä olevat omaisuuserät	208
	4.1  Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	173
	4.2  Metsävarat	175	9.  Taseen ulkopuoliset erät	209
	4.3  Energiaosakkeet	175	9.1  Vastuusitoumukset	209
	4.4  Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	177	9.2  Riita-asiat	209
	4.5  Varaukset	179	9.3  Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	209
	4.6  Käyttöpääoma	180
			10.  Muut liitetiedot	210
			10.1 Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei vielä ole otettu käyttöön	210

Emoyhtiön tilinpäätös	211

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	147

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

MILJ. EUROA	LIITE	2024	2023
Liikevaihto	2.1, 2.2	10 339	10 460
Liiketoiminnan muut tuotot	2.3	130	228
Liiketoiminnan kulut	2.3	-8 806	-9 316
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	4.2	80	-103
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista		1	-1
Poistot ja arvonalentumiset	2.3, 4.1, 4.4, 5.2	-1 139	-660
Liikevoitto		604	608
Kurssivoitot ja -tappiot ja käyvän arvon muutokset	5.4	-7	-74
Korko- ja muut rahoituskulut, netto	5.4	-97	-70
Voitto ennen veroja		500	464
Tuloverot	7.1	-37	-71
Kauden voitto		463	394
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		436	388
Määräysvallattomille omistajille	8.1	27	6
		463	394
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	2.4	0,82	0,73
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	2.4	0,82	0,73

Konsernin laaja tuloslaskelma

MILJ. EUROA	LIITE	2024	2023
Kauden voitto		463	394
Kauden muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot		4	-10
Energiaosakkeiden käyvän arvon muutokset		-47	-1 351
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		346	-120
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus		-13	6
Rahavirran suojaukset		78	539
Kauden muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä	7.2	368	-936
Kauden laaja tulos		831	-542
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		781	-536
Määräysvallattomille omistajille		50	-7
		831	-542

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	148

Konsernin tase

MILJ. EUROA	LIITE	2024	2023
VARAT
Liikearvo	4.4	174	283
Muut aineettomat hyödykkeet	4.4	580	715
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4.1	7 085	7 053
Vuokratut käyttömaisuushyödykkeet	5.2	847	683
Metsävarat	4.2	2 517	2 355
Energiaosakkeet	4.3	2 247	2 283
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	5.3	44	60
Laskennalliset verosaamiset	7.2	526	431
Etuuspohjaiset eläkevarat, netto	3.4	1	1
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä		20	23
Muut pitkäaikaiset varat		21	26
Pitkäaikaiset varat		14 062	13 913
Vaihto-omaisuus	4.6	2 104	1 948
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.6, 5.3	1 929	1 782
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	5.3	69	64
Tuloverosaamiset		40	27
Rahavarat	5.1, 5.3	892	632
Lyhytaikaiset varat		5 034	4 454
Myytävänä oleviksi luokitellut varat	8.4	—	106
Varat		19 096	18 473
MILJ. EUROA	LIITE	2024	2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Osakepääoma	5.5	890	890
Omat osakkeet		-2	-2
Muuntoerorahasto		657	347
Muut rahastot	5.5	1 678	1 655
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	5.5	1 273	1 273
Kertyneet voittovarat		6 644	6 998
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		11 139	11 161
Määräysvallattomien omistajien osuus	8.1	401	370
Oma pääoma		11 540	11 531
Laskennalliset verovelat	7.2	673	616
Etuuspohjaiset eläkevelat, netto	3.4	496	502
Varaukset	4.5	89	170
Pitkäaikaiset korolliset velat	5.2, 5.3	3 747	3 056
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat	5.3	158	157
Pitkäaikaiset velat		5 162	4 501
Lyhytaikaiset korolliset velat	5.2, 5.3	166	327
Ostovelat ja muut velat	4.6, 5.3	1 938	1 883
Varaukset	4.5	165	96
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	5.3	108	51
Tuloverovelat		18	28
Lyhytaikaiset velat		2 395	2 385
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	8.4	—	56
Velat		7 556	6 942
Oma pääoma ja velat		19 096	18 473

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	149

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

MILJ. EUROA	OSAKE- PÄÄOMA	OMAT OSAK- KEET	MUUNTO- ERO- RAHASTO	MUUT RAHAS- TOT	SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO	KERTY- NEET VOITTO- VARAT	EMO- YHTIÖN OMISTAJIEN OSUUS	MÄÄRÄYS- VALLAT- TOMIEN OMISTAJIEN OSUUS	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Oma pääoma 1.1.2024	890	-2	347	1 655	1 273	6 998	11 161	370	11 531
Kauden voitto	—	—	—	—	—	436	436	27	463
Muuntoerot	—	—	322	—	—	—	322	23	346
Rahavirran suojaukset - siirretty tulokseen, veroilla vähennettynä	—	—	—	6	—	—	6	—	6
Rahavirran suojaukset - siirretty käyttöomaisuuteen, veroilla vähennettynä	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahavirran suojaukset - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	72	—	—	72	—	72
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus, veroilla vähennettynä	—	—	-13	—	—	—	-13	—	-13
Energiaosakkeet - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	-51	—	4	-47	—	-47
Etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, veroilla vähennettynä	—	—	—	—	—	4	4	—	4
Kauden laaja tulos, yhteensä	—	—	309	27	—	444	781	50	831
Osakeperusteiset maksut, veroilla vähennettynä	—	—	—	-4	—	2	-2	—	-2
Osingonjako	—	—	—	—	—	-800	-800	-19	-819
Muut	—	—	—	—	—	-1	-1	—	-1
Liiketoimet omistajien kanssa, yhteensä	—	—	—	-4	—	-799	-803	-19	-822
Oma pääoma 31.12.2024	890	-2	657	1 678	1 273	6 644	11 139	401	11 540
Oma pääoma 1.1.2023	890	-2	449	2 460	1 273	7 433	12 502	376	12 879
Kauden voitto	—	—	—	—	—	388	388	6	394
Muuntoerot	—	—	-108	—	—	—	-108	-13	-120
Rahavirran suojaukset - siirretty tulokseen, veroilla vähennettynä	—	—	—	94	—	—	94	—	94
Rahavirran suojaukset - siirretty käyttöomaisuuteen, veroilla vähennettynä	—	—	—	1	—	—	1	—	1
Rahavirran suojaukset - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	444	—	—	444	—	444
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus, veroilla vähennettynä	—	—	6	—	—	—	6	—	6
Energiaosakkeet - käyvän arvon muutos, veroilla vähennettynä	—	—	—	-1 350	—	-1	-1 351	—	-1 351
Etuuspohjaisten velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, veroilla vähennettynä	—	—	—	—	—	-10	-10	—	-10
Kauden laaja tulos, yhteensä	—	—	-102	-811	—	377	-536	-7	-542
Osakeperusteiset maksut, veroilla vähennettynä	—	—	—	6	—	-11	-5	—	-5
Osingonjako	—	—	—	—	—	-800	-800	-35	-835
Määräysvallattomien omistajien sijoitukset	—	—	—	—	—	—	—	35	35
Liiketoimet omistajien kanssa, yhteensä	—	—	—	6	—	-811	-805	—	-805
Oma pääoma 31.12.2023	890	-2	347	1 655	1 273	6 998	11 161	370	11 531

Lisätietoja löytyy » liitetiedosta 5.5 Osakepääoma ja oman pääoman rahastot

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	150

Konsernin rahavirtalaskelma

MILJ. EUROA	2024	2023
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
Kauden voitto	463	394
Oikaisut 1)	1 223	1 760
Saadut korot	31	37
Maksetut korot	-133	-116
Saadut osingot	4	3
Muut rahoituserät, netto	-13	-44
Maksetut tuloverot 3)	-144	-181
Käyttöpääoman muutos 2)	-80	417
Liiketoiminnan rahavirta	1 352	2 269
Investoinneista kertynyt rahavirta
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-543	-1 026
Metsävarojen lisäykset	-53	-54
Liiketoimintojen ja tytäryritysten hankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-28	-20
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit, veroilla vähennettynä 3)	10	7
Metsävarojen myynnit, veroilla vähennettynä 3)	19	10
Liiketoimintojen ja tytäryritysten luovutukset ja saadut ennakkomaksut	16	1
Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeiden luovutukset	1	1
Energiaosakkeiden luovutukset	5	0
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen nettorahavirrat	-1	10
Muiden pitkäaikaisten varojen muutos	-10	-5
Investointien rahavirta	-586	-1 076
Rahoituksesta kertynyt rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen nostot	600	100
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-23	-1 506
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-105	-99
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-182	-260
Rahoitusjohdannaisten nettorahavirrat	-5	6
Maksetut osingot emoyhtiön omistajille	-801	-799
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-19	-36
Määräysvallattomien omistajien sijoitukset	0	35
Muut rahoituksen rahavirrat	-10	-14
Rahoituksen rahavirta	-544	-2 573
Rahavarojen muutos	222	-1 379
Rahavarat kauden alussa	632	2 067
Rahavarojen muuntoerot	-2	-16
Rahavarojen muutos	222	-1 379
Myytävänä oleviksi luokitellut rahavarat (Liite 8.1)	39	-39
Rahavarat kauden lopussa	892	632

1) Oikaisut

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	151

MILJ. EUROA	2024	2023
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	-80	103
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	-1	1
Poistot ja arvonalentumiset	1 139	660
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	-31	-2
Rahoitustuotot ja -kulut	104	144
Tuloverot	37	71
Käytetyt varaukset	-121	-42
Varausten muutokset, joihin ei liity maksutapahtumaa	101	179
Muut oikaisut 2)	74	646
Yhteensä	1 223	1 760

2) Käyttöpääoman muutos

MILJ. EUROA	2024	2023
Vaihto-omaisuus	-94	293
Käyttöpääomaan sisältyvät saamiset	-81	854
Käyttöpääomaan sisältyvät velat	95	-731
Yhteensä	-80	417

3) Maksetut tuloverot yhteensä vuonna 2024 olivat 145 (181) miljoonaa euroa. Investointeihin liittyvät maksetut tuloverot esitetään investointien rahavirrassa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	152

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden luonteen mukaan. Jokaisen osa-

alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä

keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut. Kaikki luvut ovat miljoonia euroja, ellei muutoin

ilmoitettu.

Tällä symbolilla on merkitty UPM:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, jotka liittyvät kyseiseen liitetietoon.			Tällä symbolilla on merkitty keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka liittyvät kyseiseen tilinpäätöksen osa- alueeseen.			Tällä symbolilla on merkitty rahoitusriskeihin, vakuutusmatemaattisiin riskeihin, luottoriskeihin ja vastapuoliriskeihin liittyvät liitetiedot.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	153

1.Esittämisperusta

1.1Tietoja yhtiöstä

UPM-Kymmene Oyj (emoyhtiö tai yhtiö) yhdessä sen tytäryritysten

kanssa (UPM tai konserni) on maailmanlaajuisesti toimiva bio-

metsäteollisuuskonserni. UPM:n laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat sellu,

graafiset paperit ja erikoispaperit, tarralaminaatit, uusiutuva

puupohjainen diesel, sähkö sekä vaneri- ja sahatavaratuotteet.

UPM-Kymmene Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Alvar Aallon katu 1,

00100 Helsinki, mistä jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa.

Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ Helsinki Oy:ssä.

Hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 5. helmikuuta 2025 tämän

konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan

yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

1.2Laatimisperusta

UPM:n konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting

Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja Euroopan unionissa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-

tilinpäätösstandardit) ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin

perustuen lukuun ottamatta metsävaroja, energiaosakkeita ja tiettyjä

muita rahoitusvaroja ja rahoitusvelkoja, etuuspohjaisiin järjestelyihin

kuuluvia varoja ja velvoitteita ja osakeperusteisia maksuja, jotka on

arvostettu käypään arvoon.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Euro on emo-

yrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Kunkin konserniin kuuluvan

yrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan kyseisen

tytäryrityksen pääasiallisen taloudellisen toimintaympäristön valuutassa

(toimintavaluutta).

Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon.

Tilinpäätöksessä esitettävät luvut on pyöristetty, ja siksi yksittäisten

lukujen yhteenlaskettu määrä voi poiketa kokonaislukuna esitettävästä

määrästä.

UPM julkaisee hallituksen virallisen toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen European Single Electronic Format (ESEF) -

raportointivaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. ESEF-vaatimusten

mukaisesti konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot on merkitty

XBRL-merkeillä. Konserni on valinnut vapaaehtoisesti julkaista

tilinpäätöksen myös PDF-muodossa. Toimintakertomus ja tilinpäätös on

laadittu kahdella kielellä, joista suomenkielinen on virallinen ja

englanninkielinen käännös on epävirallinen.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat

laatimisperiaatteet. Muut laatimisperiaatteet esitetään osana liitetietoja,

joihin ne liittyvät, koska UPM pyrkii parantamaan tilinpäätöksen eri osa-

alueiden ymmärrettävyyttä. Myös IFRS-tilinpäätösstandardien sallimien

vaihtoehtojen välillä tehdyt valinnat esitetään kunkin laatimisperiaatteen

yhteydessä niiden ymmärtämisen helpottamiseksi.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Johto on tehnyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita sovellettaessa useita harkintaan perustuvia ratkaisuja

ja tulevia tapahtumia koskevia arvioita, jotka vaikuttavat

tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen määriin,

tilinpäätöspäivän ehdollisina varoina ja velkoina esitettäviin eriin sekä

eri tilikausilta esitettävien tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka nämä

arviot perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen, toteutuvat tulokset ja

tapahtumien ajoittuminen voivat poiketa aiemmin tehdyistä arvioista.

Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka ovat

olennaisia tilinpäätöksen osoittaman tuloksen ja taloudellisen aseman

kannalta, esitetään seuraavissa liitetiedoissa.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT	LIITE
Metsävarojen arvonmääritys	4.2 Metsävarat
Energiaosakkeiden käyvän arvon määrittäminen	4.3 Energiaosakkeet
Käyttöomaisuuden arvonalentuminen	4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen	4.4 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	3.4 Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat velvoitteet
Tuloverot	7.  Tuloverot
Ympäristökuluvaraukset	4.5 Varaukset
Oikeudelliset vastuut	9.2 Riita-asiat

	Rahoitusriskit

UPM altistuu liiketoimintansa seurauksena erilaisille rahoitusriskeille,

kuten valuuttariski, korkoriski, hyödykkeiden hintariski, luottoriski,

pääomariski ja maksuvalmiusriski. Rahoitustoimintaan liittyvien riskien

hallintaa hoidetaan keskitetysti UPM:n rahoitus- ja

riskienhallintaosastolla hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Rahoitusriskejä kuvataan jäljempänä asiaankuuluvissa liitetiedoissa.

RAHOITUSRISKI	LIITE
Luottoriski	4.6 Käyttöpääoma
Likviditeetti ja jälleenrahoitusriski	5.1 Pääoman hallinta
Korkoriski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Valuuttariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Sähkön hintariski	6.1 Rahoitusriskien hallinta
Vastapuoliriski	6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	154

	Ilmastoon liittyvät riskit

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos luo UPM:lle useita erilaisia riskejä. Strategiset riskit

liittyvät kilpailukykyyn, markkinoihin, asiakkaisiin, tuotteisiin ja

sääntelyyn. Esimerkiksi ennakoimaton sääntely, tuet tai EU:n politiikat ja

niistä seuraavat kansalliset lait voivat vääristää raaka-aineiden,

energian ja lopputuotteiden markkinoita, ja kasvihuonekaasupäästöjen

muuttuvat kustannukset voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tulokseen.

Muut ilmastonmuutokseen liittyvät riskit koskettavat erityisesti UPM:n

hankintaketjua ja tärkeimpien tuotantopanosten, kuten puun ja sähkön,

saatavuutta ja hintaa. Lisätietoja ilmastonmuutoksen riskeille alttiista

eristä löytyy  » liitetiedosta 2.3 Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan muut

tuotot ja liitetiedosta 4.2 Metsävarat

1.3Konsernitilinpäätöksen

laatimisperiaatteet

Tytäryritykset

UPM:n konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen UPM-Kymmene Oyj:n

ja sen määräysvallassa olevien yritysten tilinpäätökset. Kaikki konserniin

kuuluvat yritykset noudattavat yhdenmukaisesti UPM:n soveltamia

tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Konsernin sisäiset liiketapahtumat,

sisäiset saamiset ja velat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet

sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna

viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta.

Yhteiset toiminnot

Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jossa osapuolilla, joilla on yhteinen

määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja

velkoja koskevia velvoitteita. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen

perustuva järjestely, koskien määräysvallan pitämistä yhteisenä, ja se

vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset

edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä

hyväksymistä.

UPM:n osuus yhteisistä toiminnoista merkitään konsernitaseeseen

kirjaamalla järjestelyyn sisältyvät konsernin omat varat, velat, tuotot ja

kulut sekä UPM:n suhteellinen osuus yhteisistä varoista, veloista,

tuotoista ja kuluista. UPM:n ja sen yhteisten toimintojen välisistä

realisoituneista ja realisoitumattomista voitoista ja tappioista

eliminoidaan suhteellinen osuus.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Huomattava

vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua yhtiön taloudelliseen ja

operatiiviseen päätöksentekoon ilman määräysvaltaa tai yhteistä

määräysvaltaa kyseiseen päätöksentekoon. Yhteisyritykset ovat

yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla on yhdessä toisten osapuolten

kanssa yhteinen määräysvalta ja osapuolilla on oikeuksia järjestelyn

nettovarallisuuteen.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään pääomaosuus-

menetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä.

Konsernitilinpäätökseen sisällytettävät osakkuus- ja yhteisyritysten

tilinpäätökset ovat konsernin noudattamien laatimisperiaatteiden

mukaisia.

Määräysvallattomien omistajien osuudet

Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja

määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja

määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista

esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia

käsitellään samalla tavalla kuin konsernin omistajien kanssa

toteutuneita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita,

maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun

osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan.

Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille

omistajille kirjataan omaan pääomaan transaktiomenoilla vähennettynä.

1.4Ulkomaanrahan määräisten erien

muuntaminen

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminta-

valuutaksi käyttäen tapahtumapäivinä vallinneita valuuttakursseja.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan 

toimintavaluutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan

määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen saamisten ja velkojen

muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi

silloin kun realisoitumaton erä täyttää rahavirran tai nettosijoituksen

suojauslaskennan kriteerit, se kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

UPM kirjaa tavanomaisesta liiketoiminnasta aiheutuvat valuutta-

kurssierot tuloslaskelman vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle, ja

rahoituseristä johtuvat erot esitetään nettomääräisinä rahoituskuluissa

omana eränään.

Tytäryritysten, joiden toimintavaluutta poikkeaa konsernin

esittämisvaluutasta, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kuukausien

keskikursseja käyttäen ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa

aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja

tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista

valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kun ulkomaisesta

yksiköstä luovutaan osaksi tai kun se myydään tai lakkautetaan, omaan

pääomaan kertyneet muuntoerot merkitään tuloslaskelmaan osana

myyntivoittoa tai -tappiota.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	155

1.5Muutokset laskentaperiaatteissa

Konserni on tarkistanut IFRS-tilinpäätösstandardien tulkinnat ja niiden

muutokset, jotka ovat voimassa 1.1.2024 alkaville tilikausille.

Velkojen luokittelu

Konserni on 1.1.2024 ottanut käyttöön IAS 1 -standardin muutokset.

Muutosten mukaan velan luokittelemiseksi pitkäaikaisiksi yrityksellä on

oltava oikeus lykätä velan maksua vähintään kahdentoista kuukauden

ajan raportointikauden päättymisestä. Oikeuden on oltava tosiasiallinen

ja sen on oltava olemassa raportointikauden lopussa, eikä velan

luokitteluun saa vaikuttaa se, kuinka todennäköistä on, että yritys

käyttää tätä oikeutta. Muutoksella ei ollut vaikutusta konsernin

tilinpäätökseen.

Muilla 1.1.2024 voimaan tulleilla tulkinnoilla ja muutoksilla olemassa

oleviin standardeihin ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Tuloverot - OECD:n Pilari 2 mallisäännöt

Konserni on OECD:n Pilari 2 sääntöjen piirissä. Pilari 2 lainsäädäntö

hyväksyttiin UPM:n rekisteröintimaassa Suomessa ja se tuli voimaan 1.

tammikuuta 2024 alkaen. Konserni soveltaa IAS 12:n poikkeusta olla

kirjaamatta tai raportoimatta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia,

jotka liittyvät Pilari 2:n perusteella maksettaviin veroihin.

Soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt ovat velvollisia maksamaan lisäveroa

niiden lainkäyttöalueiden GloBe:n efektiivisen verokannan ja 15%:n

vähimmäisverokannan välisestä erosta. Pilari 2 lainsäädännöllä ei

kuitenkaan ollut vaikutusta tuloveroihin raportoitavalla kaudella. »

Liitetieto 7.1 Tilikauden voittoon perustuva vero

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	156

2.Liiketoiminnan tuloksellisuus

	Liikevaihto			Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)			Vertailukelpoinen ROE
	10 339	milj. euroa		1 224	milj. euroa		8,3	%
	(10 460 milj. euroa)			(1 013 milj. euroa)			(6,2%)

2.1Liiketoiminta-alueet

UPM:n liiketoiminnot muodostuvat kuudesta kilpailukykyisestä toiminta-

alueesta, joilla on vahva markkina-asema. UPM raportoi taloudelliset

tiedot seuraaville liiketoiminta-alueille (segmenteille): UPM Fibres, UPM

Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication

Papers, UPM Plywood sekä Muu toiminta. UPM:llä on tuotantoa 11

maassa. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka

ja Aasia.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

UPM:n liiketoiminta-alueita koskeva raportointi on yhdenmukaista sen

sisäisen raportoinnin kanssa, jota toimitetaan UPM:n toimitusjohtajalle.

Toimitusjohtaja vastaa resurssien kohdistamisesta ja liiketoiminta-

alueiden tuloksellisuuden arvioimisesta. Sisäisessä raportoinnissa

noudatetaan samaa perustetta kuin konsernitilinpäätöksessä. Kulut,

tuotot, varat ja velat kohdistetaan liiketoiminta-alueille yhdenmukaisella

perusteella. Liiketoiminta-alueiden väliset myynnit perustuvat

markkinahintoihin ja eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	157

Jokaisen liiketoiminta-alueen myyntiin sisältyvät tavarat ja palvelut esitetään alla olevissa taulukoissa:

LIIKETOIMINTA-ALUE	KUVAUS JA TUOTTEET
UPM Fibres	UPM Fibres muodostuu UPM Pulp-, ja UPM Timber- liiketoiminnoista. UPM Pulp tarjoaa monipuolisen selluvalikoiman erilaisiin käyttökohteisiin, kuten pehmo- ja erikoispapereihin, graafisiin papereihin ja pakkauskartonkiin. UPM Timber tarjoaa sertifioitua sahatavaraa mm. rakentamiseen, huonekaluihin sekä pakkaus- ja puusepänteollisuuteen.
UPM Energy	UPM Energy tuottaa kustannuskilpailukykyistä, hiilidioksidivapaata sähköä. Tarjontaan kuuluu myös fyysisen sähkön kauppa, toiminta sähkön johdannaismarkkinoilla sekä teollisten sähkön kuluttajien ja tuottajien palvelut.
UPM Raflatac	UPM Raflatac tarjoaa innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisia tarramateriaaleja brändäämiseen ja myynninedistämiseen, tuote- ja informaatioetiketöintiin mm. elintarvike-, juoma-, hygienia- ja lääketeollisuudessa sekä logistiikassa.
UPM Specialty Papers	UPM Specialty Papers tarjoaa tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, kaupalliseen silikonointiin, pakkauksiin, toimistokäyttöön ja painatukseen.
UPM Communication Papers	UPM Communication Papers tarjoaa laajan valikoiman graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön.
UPM Plywood	UPM Plywood tarjoaa korkealaatuisia WISA ®- vaneri- ja viilutuotteita rakentamiseen, ajoneuvojen lattioihin, LNG- laivanrakentamiseen, parketinvalmistukseen sekä muihin teollisuussovelluksiin.
Muu toiminta	Muu toiminta sisältää UPM Metsä-, UPM Biofuels-, UPM Biochemicals-, UPM Biomedicals- ja UPM Biocomposites- liiketoimintayksiköt sekä konsernipalvelut. UPM Metsä turvaa kilpailukykyisen puun ja metsäbiomassan saannin yhtiön liiketoiminnoille ja hoitaa yhtiön ja yksityisomistuksessa olevia metsiä Pohjois-Euroopassa. Lisäksi UPM Metsä tarjoaa puukauppa- ja metsäpalveluja metsänomistajille ja metsäsijoittajille. UPM Biofuels tuottaa kaikkiin dieselmoottoreihin soveltuvaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä sekä naftaa, jota voidaan käyttää bensiinin biokomponenttina tai korvaamaan fossiilisia raaka-aineita petrokemianteollisuudessa. UPM Biochemicals tarjoaa innovatiivisia puupohjaisia biokemikaaleja fossiilipohjaisten raaka-aineiden korvaamiseen erilaisissa sovelluksissa, kuten tekstiileissä, PET-pulloissa, pakkauksissa, kosmetiikassa, lääkkeissä, pesuaineissa, kumeissa ja hartseissa. UPM Biomedicals kehittää ja tarjoaa innovatiivisia ja vastuullisia puupohjaisia biolääketieteen tuotteita useisiin sovelluksiin. Laadukkaiden tuotteiden pääraaka-aine on koivusta saatava nanoselluloosa. UPM Biocomposites on kiertotalouden edelläkävijä, joka tarjoaa kierrätetyistä kuluttajien ja teollisuuden sivuvirroista valmistettuja komposiittiterassimateriaaleja. Tuotevalikoima sisältää myös uusiutuvista kuiduista ja polymeereistä valmistettuja komposiittimateriaaleja, joilla voidaan korvata fossiilipohjaisia muoveja.

Keskeiset tunnusluvut ja taloudelliset tavoitteet

UPM on asettanut konsernitason tavoitteekseen kasvattaa

vertailukelpoista liikevoittoaan pitkällä aikavälillä. UPM:n

liiketoimintaportfolioon kuuluu viisi, kasvavilla markkinoilla toimivaa

liiketoiminta-aluetta ja yksi, jossa kysyntä laskee. Kaikki liiketoiminta-

alueet ovat kilpailukykyisiä, ja niillä on vahva markkina-asema.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä resurssien

kohdistaminen perustuvat konsernin tuloksellisuuden hallinnan

prosessissa pääasiassa liiketoiminta-alueiden vertailukelpoiseen

liikevoittoon (EBIT) ja vertailukelpoiseen sijoitetun pääoman tuottoon

(ROCE).

UPM esittää vertailukelpoisia tunnuslukuja liiketoiminnan

tuloksellisuuden esiin tuomiseksi ja tilikausien välisen

vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Johdon käyttämiä vertailukelpoisia

tunnuslukuja ei kuitenkaan pidä tarkastella sellaisenaan IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisia tunnuslukuja korvaavina lukuina.

Jäljempänä esitetään liiketoiminta-alueita ja vertailukelpoisuuteen

vaikuttavia eriä koskevaa tietoa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	158

Liiketoiminta-alueiden tiedot 31.12.2024 päättyneelle vuodelle

MILJ. EUROA TAI KUTEN MERKITTY	UPM FIBRES	UPM ENERGY	UPM RAFLATAC	UPM SPECIALTY PAPERS	UPM COM PAPERS	UPM PLYWOOD	MUU TOIMINTA	ELIMINOINNIT JA TÄSMÄY- TYKSET 2)	KONSERNI
Myynti konsernin ulkopuolelle	3 108	487	1 562	1 272	2 920	409	582	-1	10 339
Konsernin sisäinen myynti	621	139	—	195	33	21	40	-1 049	—
Myynti yhteensä	3 728	627	1 562	1 467	2 953	430	623	-1 051	10 339
Vertailukelpoinen EBIT	533	181	132	135	273	42	-52	-20	1 224
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-114	—	-44	-3	-83	—	-382	7	-620
Liikevoitto	419	181	88	132	190	42	-434	-13	604
Rahoituskulut, netto									-104
Tuloverot									-37
Kauden voitto									463
Liiketoiminnan varat 1)	7 772	2 562	862	1 036	1 500	275	3 331	-332	17 005
Laskennalliset verosaamiset									526
Muut varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat varat									62
Muut rahoitusvarat									1 502
Varat yhteensä									19 096
Liiketoiminnan velat 1)	422	34	149	274	376	34	394	-308	1 375
Laskennalliset verovelat									673
Muut velat									603
Muut rahoitusvelat									4 906
Velat yhteensä									7 556
Muut erät
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	11	—	—	—	—	—	68	—	80
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	2	—	—	—	—	—	-1	—	1
Poistot	-316	-7	-45	-71	-68	-23	-47	—	-576
Arvonalentumiset	-121	—	-26	-2	-32	—	-380	—	-562
Sijoitettu pääoma, 31.12.	7 350	2 527	713	762	1 125	241	2 937	-201	15 452
Sijoitettu pääoma, keskimäärin	7 153	2 426	722	789	1 151	243	3 129	-428	15 184
Investoinnit	93	4	46	19	37	16	335	—	550
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	93	4	23	19	37	16	335	—	527
Vertailukelpoinen ROCE, %	7,5	7,5	18,3	17,1	23,8	17,1	-1,7	—	8,2
Henkilöstö vuoden lopussa	2 740	91	3 224	1 945	5 190	1 598	1 039	—	15 827

1) Liiketoiminta-alueiden operatiiviset varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, metsävarat, energiaosakkeet,

sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset. Liiketoiminnan velat sisältävät ostovelat ja saadut ennakot.

2) Eliminoinnit ja täsmäytykset sisältävät sisäisen liikevaihdon ja sisäisen varastokatteen eliminoinnin sekä realisoitumattomien rahavirran suojausten ja

hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset, joita ei allokoida liiketoiminta-alueille.

Lisätietoja tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan

ja -taseeseen nähden löytyvät kohdasta » Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	159

Liiketoiminta-alueiden tiedot 31.12.2023 päättyneelle vuodelle

MILJ. EUROA TAI KUTEN MERKITTY	UPM FIBRES	UPM ENERGY	UPM RAFLATAC	UPM SPECIALTY PAPERS	UPM COM PAPERS	UPM PLYWOOD	MUU TOI- MINTA	ELIMINOINNIT JA TÄSMÄ- YTYKSET 2)	KONSERNI
Myynti konsernin ulkopuolelle	2 452	486	1 485	1 300	3 570	402	768	-3	10 460
Konsernin sisäinen myynti	592	141	—	185	28	20	34	-1 000	—
Myynti yhteensä	3 044	628	1 485	1 485	3 598	422	802	-1 003	10 460
Vertailukelpoinen EBIT	116	182	103	98	462	56	-14	8	1 013
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	—	—	-22	—	-288	-6	-87	-2	-405
Liikevoitto	116	182	81	98	174	50	-101	6	608
Rahoituskulut, netto									-144
Tuloverot									-71
Kauden voitto									394
Liiketoiminnan varat 1)	7 314	2 624	831	1 022	1 619	276	3 374	-411	16 648
Laskennalliset verosaamiset									431
Muut varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat varat									62
Muut rahoitusvarat									1 332
Varat yhteensä									18 473
Liiketoiminnan velat 1)	419	116	144	219	377	29	431	-408	1 328
Laskennalliset verovelat									616
Muut velat									832
Muut rahoitusvelat									4 166
Velat yhteensä									6 942
Muut erät
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut	-20	—	—	—	—	—	-82	—	-103
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	2	—	—	—	-1	—	-2	—	-1
Poistot	-270	-7	-43	-74	-78	-21	-44	—	-538
Arvonalentumiset	-2	—	-4	—	-117	—	—	—	-123
Sijoitettu pääoma, 31.12.	6 895	2 508	687	803	1 242	246	2 943	-408	14 916
Sijoitettu pääoma, keskimäärin	6 839	3 042	737	875	1 424	254	2 922	321	16 414
Investoinnit	616	3	26	23	50	15	388	—	1 122
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	616	3	26	23	50	15	361	—	1 094
Vertailukelpoinen ROCE, %	1,7	6,0	14,0	11,2	32,4	22,2	-0,5	—	6,4
Henkilöstö vuoden lopussa	2 775	81	3 100	1 963	6 005	1 634	1 015	—	16 573

1) Liiketoiminta-alueiden operatiiviset varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, metsävarat, energiaosakkeet,

sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset. Liiketoiminnan velat sisältävät ostovelat ja saadut ennakot.

2) Eliminoinnit ja täsmäytykset sisältävät sisäisen liikevaihdon ja sisäisen varastokatteen eliminoinnin sekä realisoitumattomien rahavirran suojausten ja

hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset, joita ei allokoida liiketoiminta-alueille.

Lisätietoja tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan

ja -taseeseen nähden löytyvät kohdasta » Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	160

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

MILJ. EUROA	2024	2023
Liikevoitossa
Arvonalentumiset	-549	-117
Rakennejärjestelyt	-103	-199
Realisoitumattomat rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset	7	-2
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	29	—
Metsävarojen käyvän arvon muutos	—	-86
Muut erät	-4	—
Yhteensä	-620	-405
Rahoituskuluissa	-3	-65
Vaikutus voittoon ennen veroja	-623	-470
Tuloveroissa
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien verovaikutus	133	107
Verovaraukset	—	2
Yhteensä	133	109
Vaikutus tilikauden voittoon	-490	-361

Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyy 373

miljoonan euron arvonalentuminen UPM Biochemicalsin rakenteilla

olevaan biojalostamoon Leunassa Saksassa, 5 miljoonan euron

arvonalentuminen UPM Biochemicals liiketoiminnan liikearvoon ja 113

miljoonan euron arvonalentuminen Suomen UPM Pulp liiketoiminnan

liikearvoon. Muita  vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat 10

miljoonan euron rakennejärjestelykulut ja 26 miljoonan euron

käyttöomaisuuden arvonalentumiset, jotka liittyvät UPM Raflatac

Kaltenkirchenin tehtaan suunniteltuun sulkemiseen Saksassa, 40

miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen

Saksassa sijaitsevan Hürthin sanomalehtipaperitehtaan sulkemiseen, 54

miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja arvonalentumisia liittyen

Saksassa sijaitseva Nordland Papierin hienopaperikone 3 sulkemiseen,

4 miljoonan euron vaihto-omaisuuden arvonalennus Pohjois-Carolinassa

Yhdysvalloissa sijaitsevalla Raflatacin tehtaalla, joka kärsi hirmumyrsky

Helenen vaikutuksista, 12 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja

arvonalentumisia liittyen UPM Biocomposites- liiketoiminnan

lopettamiseen, 21 miljoonan euron myyntivoitto UPM-Kymmene Austria

GmbH:n myynnistä HEINZEL GROUPille, 9 miljoonaa euroa muiden

pitkäaikaisten varojen myyntivoittoja, 12 miljoonaa euroa muita

rakennejärjestelykuluja ja 8 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja

liittyen aikaisempiin kapasiteetin sulkemisiin.

Vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyy muun

muassa 120 miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja ja 112 miljoonaa

euroa arvonalentumisia käyttöomaisuudesta ja leasing-omaisuudesta,

jotka liittyvät UPM Plattlingin tehtaan sulkemiseen Saksassa, 30

miljoonaa euroa rakennejärjestelykuluja liittyen UPM Schongaun tehtaan

paperikone 6:n sulkemiseen Saksassa sekä 15 miljoonaa euroa

rakennejärjestelykuluja ja käyttöomaisuuden arvonalentumisia liittyen

UPM Raflatacin Nancyn tehtaan toimintojen uudelleenjärjestelyyn

Ranskassa, 86 miljoonaa euroa metsäomaisuuden käyvän arvon laskua

Suomessa johtuen arvioiden muutoksista ja korkeammasta

diskonttauskorosta, 10 miljoonaa euroa Itävallassa sijaitsevan

Steyrermühlin tehdasalueen myyntiin liittyviä kuluja. Vertailukelpoiset

erät rahoituskuluissa sisältävät 71 miljoonan euron kurssitappion liittyen

Venäjän tytäryhtiöiden myyntiin.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai

rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus

kauden tuloslaskelmaan, esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina

erinä, mikä auttaa kuvaamaan liiketoimintojen taloudellista kehitystä ja

parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Konserni soveltaa

asianmukaisia IFRS-tilinpäätösstandardeja näihin tapahtumiin.

Takautuvasti vuoden 2024 alusta lähtien UPM on muuttanut

kirjanpitokäytäntöään vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien

olennaisuusrajojen osalta yhdenmukaistamalla yhden rajan käytettäväksi

kaikilla liiketoiminta-alueilla. Tapahtumat (tulot tai menot) katsotaan

merkittäviksi ja siten raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavina

erinä kaikilla liiketoiminta-alueilla, jos vaikutus ylittää 1 miljoonaa euroa

ennen veroja. Lisäksi yritysostojen kustannukset luokitellaan

vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi summasta riippumatta.

Muutoksella ei ollut vaikutusta vertailukauden lukuihin.

Varat ja investoinnit maittain

	Varat		Investoinnit
MILJ. EUROA	2024	2023	2024	2023
Suomi	8 776	8 633	100	153
Saksa	2 128	2 139	335	358
Uruguay	6 213	5 817	58	581
Kiina	603	572	6	4
Yhdysvallat	554	463	16	12
Iso-Britannia	111	103	3	4
Itävalta	—	106	—	—
Puola	135	145	2	4
Viro	51	47	4	1
Ranska	20	27	—	2
Muut EU-maat	93	54	24	—
Muu Eurooppa	36	32	—	—
Muu maailma	377	335	2	1
Yhteensä	19 096	18 473	550	1 122

Myynti kohdemaittain

MILJ. EUROA	2024	2023
Suomi	1 306	1 267
Saksa	1 073	1 469
Yhdysvallat	1 803	1 366
Iso-Britannia	513	548
Kiina	1 744	1 533
Ranska	386	435
Uruguay	100	66
Puola	304	301
Itävalta	110	160
Muut EU maat	1 468	1 594
Muu Eurooppa	402	306
Muu maailma	1 132	1 415
Yhteensä	10 339	10 460

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	161

2.2Liikevaihto

UPM:n liikevaihto kertyy pääasiassa tavaroiden myynnistä, eli

erityyppisten tuotteiden myynnistä.

Suurin osa UPM:n liikevaihdosta muodostuu graafisten ja eri-

koispapereiden myynnistä kustantajille, vähittäismyyjille, painotaloille,

jakelijoille ja tukkureille, jalostajille ja tarravalmistajille;

tarralaminaattien myynnistä tarrapainoille ja merkkituotteiden

valmistajille sekä sellun myynnistä pehmopapereiden, kartongin,

erikoispapereiden ja graafisten papereiden tuottajille. Lisäksi

liikevaihtoon sisältyy energian, biopolttoaineiden, sahatavaran ja

vanerituotteiden myyntiä sekä pieni määrä sellaisten palveluiden

myyntiä, jotka eivät liity tavaroiden myyntiin.

UPM myy osan tuotteistaan useille pääasiakkaille. Suurimman

asiakkaan osuus UPM:n liikevaihdosta oli noin 2 (2) % ja kymmenen

suurimman asiakkaan osuus noin 13 (13) %.

Konserni erittelee ulkoisen liikevaihdon liiketoiminta-alueittain, sillä se

kuvastaa kuinka taloudelliset tekijät vaikuttavat liikevaihdon ja

rahavirran luonteeseen, määrään, ajoitukseen ja epävarmuuteen.

UPM:n liiketoiminta-alueita koskeva raportointi on yhdenmukaista sen

sisäisen raportoinnin kanssa, jota toimitetaan UPM:n toimitusjohtajalle.

Toimitusjohtaja vastaa resurssien kohdistamisesta ja liiketoiminta-

alueiden tuloksellisuuden arvioimisesta. Jokaisen liiketoiminta-alueen

myyntiin sisältyvät tavarat ja palvelut esitetään alla olevissa taulukoissa.

Lisätietoja UPM:n tuotteista löytyy » liitetiedosta 2.1 Liiketoiminta-alueet.

Myynti liiketoiminta-alueittain

MILJ. EUROA	2024	2023	MUUTOS-%
UPM Fibres	3 728	3 044	22 %
UPM Energy	627	628	— %
UPM Raflatac	1 562	1 485	5 %
UPM Specialty Papers	1 467	1 485	-1 %
UPM Communication Papers	2 953	3 598	-18 %
UPM Plywood	430	422	2 %
Muu toiminta	623	802	-22 %
Eliminoinnit	-1 051	-1 003	—
Yhteensä	10 339	10 460	-1 %

Päätuotteiden myynti konsernin ulkopuolelle

LIIKETOIMINTA-ALUE	LIIKETOIMINTA	2024	2023
Milj. euroa
UPM Fibres	UPM Pulp, UPM Timber	3 108	2 452
UPM Energy	UPM Energy	487	486
UPM Raflatac	UPM Raflatac	1 562	1 485
UPM Specialty Papers	UPM Specialty Papers	1 272	1 300
UPM Communication Papers	UPM Communication Papers	2 920	3 570
UPM Plywood	UPM Plywood	409	402
Muu toiminta	UPM Metsä, UPM Biofuels, UPM Biochemicals, UPM Biomedicals, UPM Biocomposites	582	768
Eliminoinnit ja täsmäytykset		-1	-3
Yhteensä		10 339	10 460

LIIKETOIMINTA	TUOTEVALIKOIMA
UPM Pulp	Havu-, koivu- ja eukalyptussellu
UPM Timber	Vakio- ja erikoissahatavara
UPM Energy	Sähkö ja siihen liittyvät palvelut
UPM Raflatac	Paperi- ja filmipohjaiset tarralaminaatit
UPM Specialty Papers	Tarramateriaalit, irrokepaperit, joustopakkausmateriaalit, toimisto- ja graafiset paperit
UPM Communication Papers	Graafiset paperit lukuisiin loppukäyttökohteisiin
UPM Plywood	Vaneri- ja viilutuotteet
UPM Metsä	Puu ja puupohjainen biomassa (tukit, kuitupuu, hake, hakkuutähteet jne.), kattavat metsäpalvelut
UPM Biofuels	Puupohjainen uusiutuva dieselpolttoaine ja uusiutuva nafta liikennekäyttöön ja petrokemikaaleihin
UPM Biochemicals	Ligniinituotteet teollisuuskäyttöön
UPM Biomedicals	Puupohjaiset tuotteet biolääketieteellisiin sovelluksiin
UPM Biocomposites	UPM ProFi -terassituotteet ja UPM Formi -granulaatit

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	162

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tavaroiden myynti

UPM:n asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen

tuotteiden toimittaminen asiakkaille. UPM:n tuotteiden myynnistä syntyvät

tuotot kirjataan yhtenä ajankohtana, kun suoritevelvoite on täytetty, eli

silloin kun määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. UPM:n

asiakassopimuksissa määräysvallan siirtyminen eli tuloutuksen ajankohta

on pitkälti riippuvainen tavaran toimituksessa käytetyistä toimitusehdoista.

Konsernin käytössä olevat toimitusehdot perustuvat Incoterms 2020 -

toimituslausekkeeseen, joka on Kansainvälisen kauppakamarin

julkaisema, virallinen toimituslausekokoelma kauppaehtojen

tulkitsemiseen. Suurin osa myyntisopimuksista on D -toimituslausekkeiden

mukaisia, jolloin kuljetuspalvelu ei ole erillinen suoritevelvoite, koska

määräysvalta tuotteeseen ei siirry asiakkaalle ennen kuin kuljetus on

suoritettu. Myyntituotto ja vastaava saaminen kirjataan yhtenä

ajankohtana, kun tavara on toimitettu sovittuun määränpaikkaan

Toimitettuna tullattuna ("DDP") tai Toimitettuna määränpaikalle ("DAP") -

lausekkeiden mukaisesti. Vapaasti rahdinkuljettajalla ("FCA") -lausekkeen

mukaisissa myynneissä tavaroiden myynti tuloutetaan, kun tavarat on

toimitettu ulkopuoliselle kuljettajalle. Kuljetus maksettuna ("CPT") tai

Kuljetus ja vakuutus maksettuina ("CIP") -lausekkeiden mukaisissa

myynneissä tuotteille allokoitu myyntihinta tuloutetaan lastauksen

yhteydessä ja kuljetuspalvelu ajan kuluessa, kun palvelu on suoritettu.

UPM myy energiaa NordPool -sähkömarkkinoille. Myyntituotot

kirjataan, kun sähköä toimitetaan ajan kuluessa.

Palveluiden myynti

UPM tarjoaa metsätalouden osaamiseen liittyviä palveluja

metsänomistajille sekä myy rahtipalveluita, mikäli konsernin

vuokraamissa rahtialuksissa on vapaata tilaa. Myyntituotot palveluista

kirjataan ajan kuluessa, kun palvelu on suoritettu. Koska palveluiden

myynti on hyvin rajallista, palveluiden myyntiä ei esitetä erikseen.

Myynnin tuloutus

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksessa määriteltyyn hintaan

oikaistuna veroilla, valuuttamääräisen myynnin suojaustuloksilla,

energian myynnin suojaustuloksilla sekä muuttuvalla vastikkeella siltä

osin, kun on soveltuva. Muuttuva vastike on kyseessä, jos sopimuksen

lopullinen hinta, johon yhtiö odottaa olevansa oikeutettu, voi vaihdella

minkä tahansa muuttuvan tekijän kautta. Muuttuva vastike sisältää

pääasiassa käteisalennuksia ja määräalennuksia, jotka kannustavat

asiakasta ostamaan tietyn määrän tuotteita tiettynä ajanjaksona. Lisäksi

yhtiö tarjoaa asiakkailleen oikeuden maksetun vastikkeen palautukseen,

mikäli tuote ei vastaa sille sopimuksessa määriteltyjä laatuvaatimuksia.

Muuttuva vastike kirjataan takaisinmaksuvelaksi silloin, kun osa

saadusta rahamäärästä odotetaan palautettavan asiakkaalle.

Asiakasalennukset, jotka odotetaan annettavan asiakkaille ennen

raportointikauden loppua toteutuneesta myynnistä, ja odotettavissa

olevat laatuvaatimukset kirjataan käyttäen odotusarvoon perustuvaa

menetelmää ja tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti kuin on

erittäin todennäköistä, ettei merkittävää peruutusta tapahdu.

Takaisinmaksuvelka sisältyy ostovelkoihin ja muihin velkoihin.

Saamiset kirjataan, kun tavara on toimitettu, ja vastikkeeseen ei

enää liity muita ehtoja kuin ajan kuluminen. Useimmissa UPM:n

asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen luovuttamisen ja

asiakkaan suorittaman maksun välinen aika on alle 12 kuukautta.

Näiden sopimuksien osalta konserni on päättänyt soveltaa käytännön

apukeinoa, jonka mukaan myyntituottoja ei oikaista

rahoituskomponenttien vaikutuksilla.

Saadut ennakkomaksut asiakkailta kirjataan sopimukseen

perustuvana velkana. UPM:llä ei ole asiakassopimuksiin perustuvia

omaisuuseriä.

Tietoja UPM:n sopimuksiin perustuvista veloista ja takaisinmaksuveloista

löytyy » liitetiedosta 4.6 Käyttöpääoma.

2.3  Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan muut

tuotot

Liiketoiminnan kulut

Seuraavassa esitetään kuvaus liiketoiminnan kuluista lukuun ottamatta

metsävarojen käyvän arvon muutoksia ja hakkuita sekä osuutta

osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista.

MILJ. EUROA	2024	2023
Liiketoiminnan kulut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	4 472	6 000
Henkilöstökulut 1)	1 179	1 287
Liiketoiminnan muut kulut 2)	1 083	1 143
Jakelukustannukset ja muut ulkopuoliset veloitukset	2 072	886
Yhteensä	8 806	9 316

1) Lisätietoja löytyy » liitetiedosta 3. Henkilöstön palkitseminen.

2) Liiketoiminnan muut kulut

MILJ. EUROA	2024	2023
Vuokrakulut	21	23
Päästöoikeuskulut 1)	64	18
Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot	0	6
Luottotappiot	10	4
Kunnossapito ja liiketoiminnan muut kulut 2)	988	1 092
Yhteensä	1 083	1 143

1) Päästöoikeuskulut sisältävät 2 miljoonaa euroa päästöoikeuksien

myyntivoittoja (49 miljoonaa euroa).

2) Liiketoiminnan muut kulut sisältävät mm. energiakuluja, palveluja sekä

konsernin hallintoon liittyviä kuluja.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	163

Tilintarkastajan palkkiot

MILJ. EUROA	2024*	2023*
Tilintarkastuspalkkio	4,5	4,4
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut	0,6	0,2
Veropalvelut	0,6	0,3
Muut palvelut	0,1	0,1
Yhteensä	5,8	5,0

*) Vuoden 2024 tilintarkastajan palkkiot on maksettu Ernst & Youngille, ja

vuoden 2023 tilintarkastajan palkkiot on maksettu

PricewaterhouseCoopersille.

Vuonna 2024 tilintarkastajan palkkiot sisältävät Ernst & Young Oy:lle maksettuja

tilintarkastukseen liittyviä palveluja 0,6 miljoonaa euroa, veropalveluita 0,4

miljoonaa euroa ja muita palveluita 0,0 miljoonaa euroa. Kestävyysraportoinnin

varmennuspalkkio 0,3 miljoonaa euroa on esitetty osana tilintarkastukseen

liittyviä palveluita. Vuonna 2023 vastaavat PricewaterhouseCoopers Oy:lle

maksetut palkkiot olivat 0,2 miljoonaa euroa, 0,3 miljoonaa euroa sekä 0,1

miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Liiketoiminnan kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehitysmenot olivat 70 (66)

miljoonaa euroa vuonna 2024. Painopiste oli uusissa teknologioissa ja

liiketoimintojen kehityksessä.

Julkiset avustukset

Vuonna 2024 liiketoiminnan kulujen vähennykseksi kirjattuja julkisia

avustuksia oli yhteensä 31 (16) miljoonaa euroa. Näistä Suomen

yhtiöiden osuus oli 31(16) miljoonaa euroa. Lisäksi konserni sai

julkisena avustuksena päästöoikeuksia 92 (154) miljoonaa euroa, josta

Suomen yhtiöiden osuus oli 40 (65) miljoonaa euroa, Saksan yhtiöiden

osuus 40 (79) miljoonaa euroa, Kiinan yhtiöiden osuus 10 (0)

miljoonaa euroa ja Ison-Britannian yhtiöiden osuus 2 (4) miljoonaa

euroa.

Lisäksi yhtiö saa sähkön hinnan tukea Saksassa sekä Suomessa. Yhtiön

näkemyksen mukaan tuen käyttämiseen liittyvät ehdot ovat täyttyneet.

Näin ollen kyseiset tuet on kirjattu tuloksi kaudelle, jolloin kyseinen tuki on

vastaanotettu. Viranomaiset valvovat tukien käyttöä jälkikäteisesti.

Liiketoiminnan muut tuotot

MILJ. EUROA	2024	2023
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	31	8
Vuokratuotot	9	10
Saadut päästöoikeudet	92	154
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	-25	4
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	-9	-35
Muut erät	31	88
Yhteensä	130	228

Päästöoikeudet

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu 92 (154) miljoonaa euroa

tuottoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin 64 (18) miljoonaa euroa kulua

liittyen CO2-päästöihin. Päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteeseen

perustuva velka on suuruudeltaan 66 (56) miljoonaa euroa, ja se on

kirjattu varauksiin. Jäljempänä esitetään erittely aineettomiksi

hyödykkeiksi kirjatuista päästöoikeuksista:

MILJ. EUROA	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	256	235
Saadut ja ostetut päästöoikeudet	96	159
Palautukset ja myynnit	-84	-134
Arvonalentumiset	-5	-3
Siirrot myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	264	256
Hankintameno	272	260
Kertyneet arvonalentumiset	-8	-4
Kirjanpitoarvo 31.12.	264	256

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä lukuun

ottamatta tiettyjä kehitysmenoja, jotka aktivoidaan, kun on

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	164

todennäköistä, että niistä kertyy vastaista taloudellista hyötyä ja menot

pystytään määrittämään luotettavasti. Aktivoidut kehitysmenot kirjataan

poistoina kuluiksi systemaattisella perusteella niiden odotettavissa

olevana taloudellisena vaikutusaikana, joka ei yleensä ylitä viittä vuotta.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan käypään arvoon, kun avustuksen saaminen

ja kaikkien siihen liittyvien ehtojen täyttyminen on kohtuullisen varmaa.

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset

vähennetään hyödykkeen hankintamenosta, jolloin ne suoraan

pienentävät hyödykkeestä kirjattavia vuosipoistoja. Muut julkiset

avustukset merkitään tuloslaskelmaan tuottoina samoille tilikausille kuin

kulut, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan. Konserni voi myös saada

julkisen avustuksen korvauksena aikaisemmalla kaudella syntyneistä

kuluista. Tällainen avustus kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella,

jonka aikana oikeus sen saamiseen syntyy.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot koostuvat pääasiassa pitkäaikaisten

omaisuuserien luovutuksesta ja vuokratuotoista. Lisäksi liiketoiminnan

muut tuotot sisältävät UPM:n tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä

valuuttakurssivoittoja ja -tappioita. Myös suojauslaskennan ulkopuolella

olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin

tuottoihin.

Päästöoikeudet

Konserni osallistuu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

tähtäävään Euroopan laajuiseen päästökauppajärjestelmään (European

Emissions Trading Scheme). Konserni osallistuu myös Kiinan

kansalliseen päästökauppajärjestelmään. Hallituksilta vastikkeetta

saaduista päästöoikeuksista, jotka oikeuttavat tiettyyn tonnimäärään

hiilidioksidipäästöjä tiettynä ajanjaksona, kirjataan päästöoikeuksia

koskeva aineeton hyödyke, julkinen avustus sekä tarkastelujaksolla

toteutuneita päästöjä vastaavien päästöoikeuksien palautusvelvoitetta

koskeva velka.

Päästöoikeudet kirjataan alun perin aineettomiksi hyödykkeiksi

alkuperäisen kirjaamisajankohdan markkina-arvoon. Päästöoikeuksista

ei tehdä poistoja. Jos päästöoikeuksien tilinpäätöspäivän markkinahinta

on alempi kuin kirjattu hankintameno, kirjanpitoarvo alennetaan

vastaamaan markkinahintaa ylimääräisten päästöoikeuksien osalta,

joita ei tarvita tilikauden toteutuneiden tai ennakoitujen päästöjen

kattamiseen.

Julkiset avustukset kirjataan samanaikaisesti päästöoikeuksien

kirjaamisen kanssa taseeseen siirtovelaksi ja tuloutetaan systemaattisesti

liiketoiminnan muihin tuottoihin tarkastelujaksolla, johon vastaavat

päästöoikeudet liittyvät.

Päästöoikeuksien palauttamiseen liittyvä velka kirjataan

toteutuneiden päästöjen perusteella. Toteutuneita päästöjä vastaavat

kulut kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin ja

esitetään varauksena taseessa. Velka suoritetaan käyttäen hallussa

olevia päästöoikeuksia, joiden arvostus perustuu kyseisten

päästöoikeuksien kirjanpitoarvoon. Päästöoikeudet ja niihin liittyvät

varaukset kirjataan pois taseesta, kun oikeudet on luovutettu.

Mahdollinen voitto tai tappio syntyy ylimääräisten päästöjen

kattamiseen tarvittavien lisäoikeuksien hankintamenosta,

käyttämättömien oikeuksien myynnistä päästöjen alittaessa vastikkeetta

saadut päästöoikeudet tai käyttämättömien päästöoikeuksien arvon

alentumisesta.

2.4Osakekohtainen tulos ja osinko

UPM:n osingonjakoperiaatteiden mukaan yhtiö pyrkii maksamaan

houkuttelevan osingon, joka on vähintään puolet vertailukelpoisesta

voitosta osaketta kohti yli ajan.

Vuonna 2024 maksetut osingot olivat 800 miljoonaa euroa

(1,50 euroa osaketta kohden), joka on 35 % liiketoiminnan rahavirrasta

osaketta kohden ja vuonna 2023 800 miljoonaa (1,50 euroa osaketta

kohti). Vuodelta 2024 hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa

jaetaan EUR 1,50 osaketta kohti, jota vastaava kokonaisosinko on 800

miljoonaa euroa. Ehdotettu osinko on 86 % UPM:n vuoden 2024

vertailukelpoisesta voitosta osaketta kohti.

Osakekohtainen tulos

	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa	436	388
Keskimääräinen painotettu osakemäärä (1 000)	533 324	533 324
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa	0,82	0,73
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,82	0,73

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos (EPS) on emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden

voitto osaketta kohden. Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen

laskennassa käytetään tilikauden painotettua keskimääräistä

osakemäärää. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta

laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan

optioiden laimennusvaikutuksella. Yhtiöllä ei ollut vuoden 2024 ja 2023

lopussa voimassa olevia optio-ohjelmia.

Osinko

Konsernin tilinpäätöksessä osingonjako emoyhtiön omistajille on kirjattu

velaksi sille raportointikaudelle, jonka aikana emoyhtiön

osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	165

3.Henkilöstön palkitseminen

3.1Henkilöstökulut

MILJ. EUROA	2024	2023
Palkat ja palkkiot	937	1 039
Osakeperusteiset maksut	16	15
Eläke- ja muut työsuhteen jälkeiset etuudet, etuuspohjaiset järjestelyt	19	21
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	101	101
Muut henkilösivukulut 1)	106	111
Yhteensä	1 179	1 287

1) Muihin henkilösivukuluihin sisältyy pääasiassa lakisääteisiä sosiaalikuluja

lukuunottamatta eläkekuluja.

3.2Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt

Hallituksen puheenjohtajan palkkiota päätettiin korottaa siten, että

hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 231 000 euron, hallituksen

varapuheenjohtajalle 145 000 euron ja muille hallituksen jäsenille 120

000 euron perusvuosipalkkio.

Perusvuosipalkkio maksettiin yhtiön osakkeina ja rahana siten, että

noin 40 %:lla palkkion määrästä hankittiin hallituksen jäsenten nimiin ja

lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksettiin rahana. Yhtiö vastasi

osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoveroista.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten vuosipalkkioita päätettiin korottaa ja

muiden valiokuntien jäsenten vuosipalkkiot pysyivät ennallaan.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja sai 45 000 euron, nimitys- ja

hallinnointivaliokunnan puheenjohtaja 20 000 euron ja

palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 27 500 euron vuosipalkkion.

Tarkastusvaliokunnan jäsenet saivat 25 000 euron vuosipalkkion ja

muiden valiokuntien jäsenet 10 000 euron vuosipalkkion. Valiokuntien

vuosipalkkiot maksettiin rahana.

Vuonna 2024 hallituksen puheenjohtajalle ostettiin 2 816 (3 027)

yhtiön osaketta, hallituksen varapuheenjohtajalle 1 767 (2 013) ja

muille hallituksen jäsenille 1 462 (1 666) yhtiön osaketta.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset (kpl) ja palkkiot

	Osakeomistus 31.12		Vuosittainen peruspalkkio (1 000 euroa)		Vuosittainen valiokuntapalkkio (1 000 euroa)
	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Hallituksen jäsenet
Henrik Ehrnrooth, puheenjohtaja	30 304	17 488	231	218	20	20
Kim Wahl, varapuheenjohtaja	29 729	27 962	145	145	10	35
Pia Aaltonen-Forsell	3 128	1 666	120	120	45	15
Melanie Maas-Brunner 1)	1 462	—	120	—	10	—
Jari Gustafsson	5 964	4 502	120	120	25	10
Piia-Noora Kauppi	27 163	25 701	120	120	10	10
Topi Manner	7 929	3 097	120	120	10	10
Marjan Oudeman	12 722	11 260	120	120	25	15
Martin à Porta	27 972	26 510	120	120	28	28
Emma FitzGerald 2)	—	3 097	—	120	—	10
Yhteensä	146 373	121 283	1 216	1 203	183	153

1) Melanie Maas-Brunner valittiin hallituksen uudeksi jäseneksi vuonna 2024

2) Emma FitzGerald, hallituksen jäsen 4.4.2024 asti

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	166

Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenille maksetut palkat, palkkiot ja muut etuudet

	Toimitusjohtaja 1)		Muut johtoryhmän jäsenet 2)
1 000 EUROA	2024	2023	2024	2023
Palkat	894	1 161	3 736	3 950
Lyhyen aikavälin kannustepalkkiot	363	1 473	996	2 973
Osakepalkkiot	125	2 902	2 871	9 242
Etuudet	36	24	146	139
Yhteensä	1 418	5 561	7 748	16 304

1) Massimo Reynaudo nimitettiin UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtajaksi 1. tammikuuta 2024 alkaen. Jussi Pesonen toimi yhtiön toimitusjohtajana 31. joulukuuta

2023 saakka.

2) Johtoryhmä koostui toimitusjohtajan lisäksi 10-11 jäsenestä vuosina 2024 ja 2023.

Lokakuussa 2023, Massimo Reynaudo nimitettiin UPM-Kymmene Oyj:n

toimitusjohtajaksi 1. tammikuuta 2024 alkaen. Jussi Pesonen jatkoi

yhtiön toimitusjohtajana 31. joulukuuta 2023 saakka, minkä jälkeen

hän toimi yhtiön ja sen johdon neuvonantajana, kunnes jäi eläkkeelle

UPM:stä 30. huhtikuuta 2024.

Vuonna 2024 Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän kustannus

toimitusjohtajan osalta oli 220 000 (469 000) euroa ja maksut

vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 190 000 (911 000) euroa.

Vuonna 2024 Suomen ja Saksan lakisääteisten eläkejärjestelmien

kustannukset johtoryhmän jäsenten (pois lukien toimitusjohtaja) osalta

olivat 731 000 (881 000) euroa ja maksut vapaaehtoiseen

eläkejärjestelyyn 671 000 (994 000) euroa.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän muiden jäsenten

kokonaispalkitseminen koostuu palkan ja etuuksien lisäksi lyhyen

aikavälin kannustepalkkioista ja pitkän aikavälin osakepohjaisista

kannustepalkkioista.

Vuonna 2024 ja 2023, lyhyen aikavälin kannustepalkkiot

perustuivat yhtiön lyhyen aikavälin kannustepalkkiojärjestelmään, ja ne

maksetaan vuosittain rahana. Palkkion määrä perustuu johtajan

asemaan ja vuosittain asetettavien tavoitteiden saavuttamiseen.

Vuotuisen kannustepalkkion enimmäismäärä on 110 % liiketoiminta-

alueen johtajan vuosipalkasta ja 90 % muun johtoryhmän jäsenen

vuosipalkasta. Toimitusjohtajan vuotuisen kannustepalkkion

enimmäismäärä on 150 % vuosipalkasta.

Konsernin johtoryhmän osakeperusteisten maksujen tuloslaskelmaan

kirjatut kulut olivat 2,8 (4,3) miljoonaa euroa.

UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudon eläkeikä on 65 vuotta.

Hänellä on lakisääteisen työeläkkeen lisäksi vapaaehtoinen lisäeläke.

Toimitusjohtajan vapaaehtoinen lisäeläke on järjestetty

maksuperusteisena lisäeläkkeenä. Mikäli yhtiö irtisanoo Massimo

Reynaudon toimitusjohtajasopimuksen, hänelle maksetaan

irtisanomiskorvauksena 12 kuukauden palkka 12 kuukauden

irtisanomisajan palkan lisäksi. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa hänelle

ei makseta muita korvauksia irtisanomisajan palkan lisäksi.

Edellisellä toimitusjohtajalla Jussi Pesosella oli vapaaehtoinen

lisäeläke lakisääteisen työeläkkeen lisäksi. Tämä toimitusjohtajan

vapaaehtoinen lisäeläke oli järjestetty etuusperusteisena lisäeläkkeenä

marraskuun 2020 loppuun asti. Viimeinen maksu etuusperusteiseen

eläkejärjestelmään tehtiin vuonna 2020. Etuusperusteisen lisäeläkkeen

mukainen tavoite-eläke oli 60 % kymmenen viimeisen kalenterivuoden

keskimääräisestä indeksoidusta ansiosta laskettuna Suomen

lakisääteisen eläkejärjestelmän mukaan. Edellisen toimitusjohtajan Jussi

Pesosen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn tuotot vuonna 2024 olivat 0,9

(0,7) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 eläkejärjestelyn velvoite täytettiin.

Velvoitteen täyttämisen seurauksena yhtiöllä ei ole järjestelyyn liittyviä

varoja eikä velkoja (varat 10,4 miljoonaa euroa ja velvoitteet 9,7

miljoonaa euroa vuonna 2023). Joulukuusta 2020 alkaen

vapaaehtoinen lisäeläke oli järjestetty edelliselle toimitusjohtajalle

maksuperusteisena.

Muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65 vuotta tai 63 vuotta

johtajilla, jotka ovat tulleet johtoryhmän jäseniksi ennen joulukuuta

2023. Muut johtoryhmän jäsenet ovat asuinmaansa lainsäädännön

mukaisen eläkejärjestelmän piirissä. Lakisääteisiä eläkkeitä

täydennetään maksuperusteisilla vapaaehtoisilla lisäeläkkeillä. 

Johtoryhmän jäsenille maksettava irtisanomiskorvaus vastaa 12

kuukauden palkkaa, minkä lisäksi irtisanomisajalta maksetaan kuuden

kuukauden palkka, jollei irtisanomisilmoitusta anneta yksinomaan

johtajasta johtuvista syistä. Johtoryhmän jäsenen irtisanoutuessa hänelle

ei makseta muita korvauksia irtisanomisajan palkan lisäksi.

Jos yhtiön määräysvallassa tapahtuu muutos, toimitusjohtaja voi

irtisanoa johtajasopimuksensa kolmen kuukauden kuluessa ja jokainen

johtoryhmän jäsen yhden kuukauden kuluessa määräysvallan

muutoksesta ja saada 24 kuukauden peruspalkkaansa vastaavan

korvauksen.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	167

3.3Osakeperusteiset maksut

UPM:n palkitsemis- ja kannustejärjestelmissä korostetaan suoriutumisen

merkitystä. Koko UPM:n henkilöstö kuuluu yhtenäisen, vuosittain

arvioitavan lyhyen aikavälin kannustepalkkiojärjestelmän piiriin. Tämän

lisäksi UPM:llä oli vuonna 2024 kolme pitkän aikavälin

kannustepalkkiojärjestelmää: tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

ylimmälle johdolle (Performance Share Plan, PSP), viivästetty

osakepohjainen kannustepalkkiojärjestelmä muille avainasemassa

oleville työntekijöille (Deferred Bonus Plan, DBP) ja rajoitettu osake-

palkkiojärjestelmä (Restricted Share Plan, RSP) erikseen valituille

osallistujille erityisissä rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa. Vuonna 2023

pitkän aikavälin kannustepalkkiojärjestelmiä oli kaksi, sillä rajoitettu

osakepalkkiojärjestelmä (RSP) perustettiin vuonna 2023 ja ensimmäinen

palkkio-ohjelma hyväksyttiin vuosille 2024–2027.

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

Tulosperusteinen osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu toimitusjohtajalle

ja muille johtoryhmän jäsenille sekä muille keskeisissä tehtävissä

toimiville johtajille. Osakepalkkiojärjestelmän 2021–2023 perusteella

luovutettavien UPM:n osakkeiden määrä perustuu osakkeen

kokonaistuoton kehitykseen kolmen vuoden ansaintajakson aikana.

Osakkeen kokonaistuotossa huomioidaan osakekurssin kehitys ja

maksetut osingot. Osakepalkkiojärjestelmien 2022–2024, 2023–2025

ja 2024–2026 ansaintakriteereinä ovat osakkeen kokonaistuoton

kehitys (80% painotus) sekä valitut vastuullisuustavoitteet (ESG). Kaikissa

osakepalkkiojärjestelmissä ansaitut osakkeet luovutetaan kolmen vuoden

ansaintajakson päättymisen jälkeen.

TULOSPERUSTEINEN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ	PSP 2021-2023	PSP 2022-2024	PSP 2023-2025	PSP 2024-2026
Osallistujien lukumäärä (31.12.2024)	21	17	17	25
Toteutunut ansainta	34,62%	—	—	—
Luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä 1)
Toimitusjohtaja	28 829	30 000	29 000	72 952
Muut johtoryhmän jäsenet	89 562	150 500	146 000	204 000
Muut keskeiset johtajat	42 272	105 500	93 500	158 000
Luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä yhteensä	160 663	286 000	268 500	434 952
Osakkeiden luovutusvuosi	2024	2025	2026	2027
Ansaintakriteeri (painotus)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys (100%)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys  (80%),  ESG kokonaisuus (20%) 2)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys  (80%),  ESG kokonaisuus (20%) 3)	Osakkeen kokonaistuoton kehitys  (80%),  ESG kokonaisuus (20%) 4)

1) Ohjelman PSP 2021–2023 osalta toteutunut ansaittu osakkeiden bruttomäärä.

2) ESG tavoitteet ovat fossiilisten CO2 -päästöjen vähentäminen yhtiön käyttämien polttoaineiden ja ostosähkön osalta 65% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030

mennessä (10% painotus), positiivinen vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen yhtiön omissa metsissä Suomessa (5% painotus) ja sukupuolten välisen palkkatasa-

arvon varmistaminen (5% painotus).

3) ESG tavoitteet ovat fossiilisten CO2 -päästöjen vähentäminen energiatuotannon ja ostoenergian osalta 65% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä (10%

painotus), positiivinen vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen yhtiön omissa metsissä Suomessa (5% painotus) ja sukupuolten välisen palkkatasa-arvon

varmistaminen (5% painotus).

4) ESG tavoitteet ovat fossiilisten CO2-päästöjen vähentäminen energiantuotannon ja ostoenergian osalta, positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen yhtiön

omissa metsissä Suomessa sekä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistaminen globaalisti.

Viivästetty osakepohjainen kannustepalkkiojärjestelmä

Viivästetty osakepohjainen kannustepalkkiojärjestelmä on suunnattu

muille avainhenkilöille ja se koostuu vuosittain alkavista ohjelmista.

Kukin ohjelma koostuu yhden vuoden ansaintajaksosta ja kahden

vuoden rajoitusjaksosta. Ohjelmien perusteella luovutettavien UPM:n

osakkeiden määrän perustana on konsernin tai konsernin ja

liiketoiminta-alueen EBITDA-tavoitteiden saavuttaminen. Ansaittujen

palkkio-osakkeiden määrää oikaistaan rajoitusjakson aikana kertyneillä

mahdollisilla osingoilla sekä muilla kaikille osakkeenomistajille jaetuilla

pääomilla ennen osakkeiden luovuttamista.

VIIVÄSTETTY OSAKEPOHJAINEN KANNUSTEPALKKIOJÄRJESTELMÄ	DBP 2021	DBP 2022	DBP 2023	DBP 2024
Osallistujien lukumäärä ohjelman alkaessa	428	451	446	453
Osallistujien lukumäärä (31.12.2024)	350	369	120	436
Luovutettavien osakkeiden enimmäismäärä ohjelman alkaessa	459 912	487 130	477 052	571 338
Arvioitu luovutettavien osakkeiden määrä 31.12.2024 1)	355 032	382 038	57 876	191 209
Osakkeiden luovutusvuosi	2024	2025	2026	2027
Ansaintakriteeri	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA	Konsernin/ liiketoiminta-alueen EBITDA

1) Ohjelman DBP 2021 osalta toteutunut ansaittu osakkeiden bruttomäärä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	168

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä

Rajoitettua osakepalkkiojärjestelmää voidaan käyttää

sitouttamistarkoituksessa erikseen valituille osallistujille erityisissä

rekrytointi- ja sitouttamistilanteissa. Rajoitetun osakepalkkiojärjestelmän

kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet sekä

muut keskeisissä tehtävissä toimivat johtajat. Toimitusjohtaja ei ole

oikeutettu saamaan sitouttamistilanteessa annettavia palkkioita tästä

järjestelmästä. Jokainen nelivuotinen ohjelma koostuu yhden vuoden

myöntöjaksosta, jonka aikana osallistujille voidaan myöntää palkkioita,

ja sitä seuraavasta kolmen vuoden sitouttamisjaksosta, jonka aikana

osakepalkkiot toimitetaan osallistujille erissä. Palkkion ensimmäinen erä

toimitetaan aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun osallistuja on nimetty

ohjelmaan. Rajoitettuun osakepalkkiojärjestelmään ei sovelleta

ansaintakriteerejä ja osakepalkkion toimittaminen on ehdollinen

työsuhteen ja toimisopimuksen jatkumiselle.

RAJOITETTU OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ	RSP 2024-2027
Osallistujien lukumäärä (31.12.2024)	11
Arvioitu luovutettavien osakkeiden määrä 31.12.2024 1)	238 340
Osakkeiden luovutusvuosi	2025, 2026, 2027*

1) Osakkeiden toimitus vuosittaisissa erissä.

Tulosperusteisen osakepalkkiojärjestelmän, viivästetyn osakepohjaisen

kannustepalkkiojärjestelmän ja rajoitetun osakepalkkiojärjestelyn

mukaiset toteutuneet ja arvioidut osakemäärät on ilmaistu palkkioiden

bruttoarvona, josta vähennetään asianomaiset verot ennen kuin

osakkeet luovutetaan järjestelmien piirissä oleville.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernin pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmät kirjataan

suoritustavasta riippuen joko omana pääomana tai käteisvaroina

maksettavina osakeperusteisina liiketoimina. Verovelvoitteiden

kattamiseksi, konserni luokittelee liiketoimet, joissa on ns. "net settlement

feature" omana pääomana maksettavaksi liiketoimiksi. Osakkeen käypä

arvo on sen markkinahinta myöntöpäivänä. Suoritus tapahtuu

osakkeiden ja käteisvarojen yhdistelmänä, johon konserni voi käyttää

hallussa olevia omia osakkeita tai ostaa ne markkinoilta. Osakkeet

luovutetaan antamalla jo olemassa olevia osakkeita, joten ohjelmilla ei

ole laimentavaa vaikutusta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	169

3.4Työsuhteen päättymisen jälkeisiä

etuuksia koskevat velvoitteet

Konsernilla on erilaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuus-

järjestelyjä, jotka ovat konsernin eri toimintamaiden paikallisten

olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisia. Työsuhteen päättymisen jälkeiset

etuudet ovat työsuhde-etuuksia, jotka tulevat maksettaviksi

pääsääntöisesti työsuhteen päätyttyä, kuten eläkkeet ja työsuhteen

päättymisen jälkeinen terveydenhoito. Eläkejärjestelyt rahoitetaan

maksuilla, jotka suoritetaan joko eläkevakuutusyhtiöille tai asiamiehen

(trustee) hallinnoimaan eläkekassaan tai -säätiöön ja järjestelyt

luokitellaan joko maksupohjaisiksi tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.

Taseen etuuspohjaiset eläkevarat ja eläkevelat on esitetty alla

olevassa taulukossa:

	2024					2023
MILJ. EUROA	SUOMI	ISO- BRITANNIA	SAKSA	MUUT MAAT	YHTEENSÄ	SUOMI	ISO- BRITANNIA	SAKSA	MUUT MAAT	YHTEENSÄ
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	14	305	—	2	321	26	320	30	2	377
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-15	-275	-2	-2	-293	-26	-297	-2	-2	-327
Alijäämä (+)/ylijäämä (–)	0	30	-2	0	28	0	23	27	0	50
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	—	—	431	15	446	—	—	417	16	434
Etuuspohjaiset nettovelat (+)/ nettovarat (–)	0	30	429	15	474	0	23	445	16	484
Etuuspohjaiset eläkevarat taseessa, netto	-1	—	—	—	-1	-1	—	—	—	-1
Etuuspohjaiset eläkevelat taseessa, netto 1)	0	30	429	15	475	0	23	445	16	485

1) Taseen etuuspohjainen eläkevelka sisältää muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia 22 (17) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset järjestelyt ovat Isossa-

Britanniassa ja Saksassa. Konsernilla on etuuspohjaisia velvoitteita myös

Suomessa, Hollannissa, Ranskassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Vuonna 2024, yhden Suomen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn osalta

velvoitteet täytettiin kokonaisuudessaan. Velvoitteen täyttämisen

seurauksena yhtiöllä ei ole järjestelyyn liittyviä varoja eikä velkoja (varat

10,4 miljoonaa euroa ja velvoitteet 9,7 miljoonaa euroa vuonna

2023). Vuonna 2023, UPM-Kymmene Austria GmbH:n 36 miljoonan

euron etuuspohjainen eläkevelka esitettiin taseen erässä Myytävänä

oleviksi luokitellut velat ja se koostui rahastoimattomista velvoitteista.

Suomi

Suomessa työnantajat ovat velvollisia huolehtimaan työntekijöidensä

lakisääteisistä etuuksista, jotka on määritelty työntekijöiden eläkelaissa

(TyEL). TyELin mukaan työntekijä vakuutetaan vanhuuden,

työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta.

Yhtiön Suomen työntekijät ovat pääsääntöisesti vakuutettu

eläkevakuutusyhtiöissä, ja nämä järjestelyt luokitellaan

maksupohjaisiksi.

Iso-Britannia

Konsernilla on Isossa-Britanniassa etuuspohjainen eläkejärjestely, jonka

mukaiset etuudet on sidottu henkilön palkkatasoon lähellä eläkeikää tai

sitä aiempaan työsuhteen päättymispäivään. Järjestely on suljettu uusilta

jäseniltä, eikä vanhoille jäsenille kerry lisää etuuksia. Järjestely sisältää

myös maksupohjaisen osuuden, joka on avoin kaikille nykyisille

työntekijöille. Ison-Britannian eläkejärjestely toimii konsernista erillisen

riippumattoman säätiön (trust) alaisena.

Saksa

Saksassa etuuspohjaisten järjestelyjen piiriin kuuluvat työntekijät ovat

oikeutettuja eläkkeeseen, joka perustuu palvelusvuosiin ja

loppupalkkaan. Kaikki merkittävät etuuspohjaiset järjestelyt on suljettu

uusilta työntekijöiltä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	170

Velvoitteiden nykyarvo ja järjestelyihin kuuluvien varojen käypä arvo

	Eläke-etuudet ja muut työsuhteen jälkeiset etuudet 2024			Eläke-etuudet ja muut työsuhteen jälkeiset etuudet 2023
MILJ. EUROA	VELVOITTEIDEN NYKYARVO	JÄRJESTELYYN KUULUVIEN VAROJEN KÄYPÄ ARVO	ETUUS- POHJAISET NETTOVELAT/ (NETTOVARAT)	VELVOITTEIDEN NYKYARVO	JÄRJESTELYYN KUULUVIEN VAROJEN KÄYPÄ ARVO	ETUUS- POHJAISET NETTOVELAT/ (NETTOVARAT)
Kirjanpitoarvo 1.1.	810	-327	484	850	-340	510
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	4	—	4	5	—	5
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno	—	—	—	-1	—	-1
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot 1)	-1	—	-1	—	—	—
Korkokulut (+) korkotuotot (–)	30	-14	16	32	-15	17
Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin (liite 3.1)	33	-14	19	36	-15	21
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuen väestötilastollisten oletusten muutoksesta	-1	—	-1	-13	—	-13
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuen taloudellisten oletusten muutoksesta	-28	—	-28	9	—	9
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot johtuen kokemusperusteisista eristä	-12	—	-12	12	—	12
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun- ottamatta korkokuluihin (+) korkotuottoihin (–) sisältyviä eriä	—	34	34	—	6	6
Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot (–) ja tappiot (+), jotka sisältyvät muihin laajan tuloksen eriin	-41	34	-7	7	6	14
Maksetut etuudet	-52	52	—	-44	44	—
Velvoitteiden täyttämiset	—	—	—	-9	9	—
Työnantajan suoritukset järjestelyyn	—	-24	-24	—	-25	-25
Muuntoerot	16	-15	1	6	-6	—
Myytävänä oleviksi luokitellut velat (Liite 8.4)	—	—	—	-36	—	-36
Kirjanpitoarvo 31.12.	767	-293	474	810	-327	484

	Vakuutusmatemaattiset riskit

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat konsernin tyypillisesti seuraaville

vakuutusmatemaattisille riskeille:

Investointiriski (varojen volatiliteetti)

Konserni altistuu järjestelyjen varojen volatiliteetille erityisesti Isossa-

Britanniassa toimivan säätiön kautta. Säätiön varat muodostavat 94 %

koko konsernin etuuspohjaisten järjestelyjen varoista.

Korkoriski

Laskelmissa käytettävät diskonttauskorot perustuvat yritysten liikkeeseen

laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tuottokäyriin siinä

valuutassa, jossa etuudet maksetaan. Diskonttauskoron lasku kasvattaa

järjestelyjen velkoja. Tuottokäyrän maturiteetit vastaavat velvoitteiden

duraatioita. Konsernin etuuspohjaisten velvoitteiden duraatioiden

painotettu keskiarvo vuoden 2024 lopussa on 13 (14) vuotta.

Inflaatioriski

Isossa-Britanniassa maksussa olevat eläkkeet on sidottu vähittäismyynti-

indeksiin (Retail Price Index) kun taas eläkekertymä on sidottu

kuluttajahintaindeksiin (Consumer Price Index). Kyseisten indeksien 0,5

% nousu lisää velvoitetta noin 11 miljoonalla eurolla. Saksassa eläke-

etuudet on sidottu kuluttajahintaindeksiin.

Palkkariski

Etuuspohjaisten nettovarojen ja -velkojen nykyarvo lasketaan perustuen

järjestelyyn osallistuvien henkilöiden odotettavissa oleviin palkkoihin.

Järjestelyn velat nousevat, jos järjestelyyn kuuluvien henkilöiden palkka

nousee. Isossa-Britanniassa palkkatason muutoksilla ei ole vaikutusta

rahoitusasemaan, sillä kaikki etuuspohjaiset järjestelyt on siellä suljettu

eikä niistä kerry uutta etuutta. Saksassa 0,5 % nousu odotettavissa

oleviin palkkoihin lisää velvoitetta noin 5 miljoonalla eurolla.

Odotettavissa oleva elinikä

Kuolevuusodotuksen muutoksella on vaikutus konsernin etuuspohjaisen

velvoitteen määrään. Jos odotettavissa oleva elinikä nousee vuodella,

velvoitteiden määrä lisääntyy Isossa-Britanniassa 11 miljoonalla eurolla

ja Saksassa 16 miljoonalla eurolla.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	171

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvää kulua ja velkaa laskettaessa

käytetään useita vakuutusmatemaattisia oletuksia. Käytettävä

tilastotieteellinen tieto saattaa poiketa toteutuvista tuloksista olennaisesti

muun muassa muuttuvista markkinaolosuhteista ja taloudellisista

olosuhteista tai järjestelyyn osallistuvien henkilöiden työsuhteen

kestoajan muutoksista johtuen. Merkittävät erot tosiasiallisessa

toteumassa tai merkittävät muutokset oletuksissa voivat vaikuttaa

etuuspohjaisen velvoitteen määrään ja kuluihin tulevaisuudessa.

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Seuraavassa taulukossa esitetään keskeisimmät painotettuina keskiarvoina lasketut oletukset, joita käytetään etuuspohjaisten velvoitteiden

määrittämisessä:

	SUOMI		ISO-BRITANNIA		SAKSA		MUUT MAAT
	2024	2023	2024	2023	2024	2023	2024	2023
Diskonttauskorko %	2,85	3,11	5,45	4,55	3,22	3,26	4,30	4,16
Inflaatioaste %	1,90	2,13	3,20	3,10	2,00	2,00	2,02	2,28
Tuleva palkankorotus %	1,89	1,89	—	—	2,31	2,50	2,50	2,50
Tuleva eläkkeiden korotus %	—	1,44	3,10	3,00	2,31	2,00	2,50	2,50
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika vuosina	0,0	1,0	8,3	8,8	7,8	8,1	8,6	11,5

MILJ. EUROA	0,5 % LISÄYS		0,5 % VÄHENNYS
	2024	2023	2024	2023
Diskonttauskorko %	-46	-50	50	54
Tuleva palkankorotus %	5	6	-5	-6
Tuleva eläkkeiden korotus %	33	40	-32	-37
Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi	28	29	—	—

Negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä.

Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen lisäystä.

Järjestelyihin kuuluvien varojen luokittelu 31.12.

MILJ. EUROA	2024		2023
	Noteeratut	Noteeraa- mattomat	Noteeratut	Noteeraa- mattomat
Rahamarkkina- sijoitukset	49	—	49	2
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	131	9	129	32
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	50	—	3	45
Kiinteistöt	—	21	—	21
Vakuutusyhtiöissä olevat varat	—	14	—	30
Muut varat	—	19	—	15
Yhteensä	230	63	182	145

Vuonna 2024 järjestelyiden varat sisältävät yhtiön osakkeita käyvältä arvoltaan

0 (0) miljoonaa euroa.

Vuonna 2025 maksusuoritukset konsernin etuuspohjaisiin järjestelyihin

arvioidaan olevan 25 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 maksusuoritukset

konsernin etuuspohjaisiin järjestelyihin olivat 23 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi osoittaa keskeisimpien oletusten muutosten

vaikutuksen. Analyysin oletuksena on, että kaikki muut oletukset pysyvät

muuttumattomina. Samaa ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa

arvostusmenetelmää (projected unit method) on sovellettu sekä

velvoitteiden että herkkyysanalyysien laskennassa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	172

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Järjestelyn etuudet riippuvat palkasta ja työsuhteen pituudesta.

Riippumattomat vakuutusmatemaatikot tekevät vuosittain laskelmat

etuuspohjaisista velvoitteista ennakoituun etuusoikeusyksikköön

perustuvaa menetelmää käyttäen. Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo

määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat käyttäen

yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen

korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, ovat sen valuutan määräisiä,

jossa etuudet maksetaan, ja erääntyvät samaan aikaan kuin vastaava

eläkevelka. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä taseeseen kirjattu velka

on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöspäivän nykyarvo vähennettynä

järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Eläkkeistä johtuvat kulut

esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluina siten, että ne jaksotetaan

työntekijöiden palvelusajalle. Vakuutusmatemaattisten oletusten

muutokset sekä kokemusperusteisista oikaisuista johtuvat

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen

perustuvat menot sekä velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot

kirjataan välittömästi, kun ne ovat toteutuneet.

Maksupohjaiset järjestelyt

Maksupohjaisissa järjestelyissä maksut suoritetaan vakuutusyhtiölle,

jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita.

Suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan tuloslaskelmaan

kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Muutamat konsernin yhtiöt ovat järjestäneet eläkeläisilleen

terveydenhuoltoon liittyviä etuuksia sekä muita etuuksia.

Terveydenhuoltoon liittyvän etuuden saamisen ehtona on tavallisesti

työskentely eläkeikään saakka sekä tietty vähimmäispalvelusaika.

Arvioidut järjestelyjen kustannukset jaksotetaan työssäoloajalle käyttäen

samaa laskentatapaa, jota sovelletaan etuuspohjaisten

eläkejärjestelyjen laskennassa. Vastuun laskevat yhtiöistä

riippumattomat vakuutusmatemaatikot.

4.Sijoitettu pääoma

UPM:n sijoitettu pääoma liittyy lähinnä tuotantolaitoksiin sekä metsä- ja

energiavaroihin. UPM investoi kannattaviin kohdennettuihin hankkeisiin

hyödyntääkseen liiketoimintaportfolionsa kasvumahdollisuuksia.

Sijoitettu pääoma

MILJ. EUROA	2024	2023
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	7 085	7 053
Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet	847	683
Metsävarat	2 517	2 355
Energiaosakkeet	2 247	2 283
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	754	998
Käyttöpääoma	2 161	1 883
Varaukset	-253	-266
Etuuspohjaiset eläkevarat ja -velat, netto	-496	-501
Rahavarat	892	632
Muut varat ja velat	-154	-69
Laskennalliset verosaamiset ja -velat, netto	-146	-185
Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat	0	50
Yhteensä	15 452	14 916

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	173

4.1Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

MILJ. EUROA	MAA- JA VESIALUEET	RAKENNUKSET	KONEET JA KALUSTO	MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET	KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
2024
Hankintameno	954	4 699	14 693	821	1 224	22 390
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	—	-2 601	-11 688	-642	-373	-15 305
Kirjanpitoarvo 31.12.	954	2 098	3 005	178	850	7 085
Kirjanpitoarvo 1.1.	861	2 073	3 019	175	925	7 053
Lisäykset	44	—	3	—	462	508
Yrityshankinnat	7	6	2	1	—	16
Vähennykset	-2	—	-1	—	—	-3
Poistot	—	-101	-339	-21	—	-461
Arvonalentumiset	—	-32	-28	-1	-373	-435
Siirrot erien välillä 1)	1	55	230	16	-167	136
Muuntoerot ja muut muutokset	43	98	119	8	4	272
Kirjanpitoarvo 31.12.	954	2 098	3 005	178	850	7 085
2023
Hankintameno	862	4 766	14 771	891	925	22 216
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-2	-2 693	-11 752	-716	—	-15 163
Kirjanpitoarvo 31.12.	861	2 073	3 019	175	925	7 053
Kirjanpitoarvo 1.1.	900	1 054	1 638	148	2 993	6 733
Lisäykset	2	—	5	—	1 067	1 074
Yrityshankinnat	—	—	—	—	—	1
Vähennykset	—	-1	—	—	—	-2
Poistot	—	-92	-310	-19	—	-422
Arvonalentumiset	—	-3	-15	-3	—	-20
Siirrot erien välillä 1)	—	1 135	1 723	53	-3 052	-141
Siirrot myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin 2)	-17	-1	-1	-1	—	-21
Muuntoerot ja muut muutokset	-23	-19	-20	-3	-84	-149
Kirjanpitoarvo 31.12.	861	2 073	3 019	175	925	7 053

1) Siirrot erien välillä vuosina 2023 ja 2024 liittyvät hyödykkeiden lopulliseen luokitteluun Uruguayn sellutehdasinvestoinnissa. » Liitetieto 4.4 Liikearvo ja muut

aineettomat hyödykkeet. 

2) Siirrot myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin vuonna 2023 liittyvät sopimukseen myydä 100% itävaltalaisen tytäryhtiön UPM-Kymmene Austria GmbH osakkeista.

Investoinnit

Vuoden 2024 investoinnit ilman investointeja osakkeisiin olivat 527 

(1 094) miljoonaa euroa.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoinnista 220 000 tonnin

uuden sukupolven biokemikaalijalostamoon Leunassa, Saksassa.

Biojalostamon käyttöönotto ja käynnistys aloitettiin vuoden 2024

loppupuolella ja kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan 1 275

miljoonaa euroa.

Aktivoidut vieraan pääoman menot

Vuonna 2024, pitkäaikaiseen omaisuuteen aktivoidut vieraan pääoman

menot olivat 29 (38) miljoonaa euroa. Aktivoiduista vieraan pääoman

menoista kirjatut poistot olivat 1 (2) miljoonaa euroa, ja käytetty

keskikorko oli 3,04 (3,00) %, joka vastaa projektien rahoittamisesta

johtuvia keskimääräisiä kustannuksia. Vuonna 2024 aktivoidut vieraan

pääoman menot liittyivät biokemikaalijalostamon rakentamiseen

Saksassa. Vuonna 2023 aktivoidut vieraan pääoman menot liittyivät

sellutehtaan rakentaiseen Uruguayssa ja biokemikaalijalostamon

rakentamiseen Saksassa.

Julkiset avustukset

Vuonna 2024 pitkäaikaisen omaisuuden vähennykseksi kirjattuja

julkisia avustuksia oli yhteensä 3 (7) miljoonaa euroa.

Merkittävät investointisitoumukset 31.12.

MILJ. EUROA	2024	2023
Uusi biojalostamo / Saksa	177	363

Arvonalentumistappiot

Vuonna 2024 arvonalentumistappiot liittyvät UPM Hürthin tehtaan

sulkemiseen, paperikone 3:n sulkemiseen Nordlandissa Saksassa,

Kaltenkirchenin tehtaan suunniteltuun sulkemiseen Saksassa ja Leunan

biojalostamon käyttöomaisuuseriin. Joulukuussa 2024 konserni suoritti

UPM Biochemicals rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvon

arvonalentumistestin, mikä johti koko 5 miljoonan euron liikearvon

alaskirjaukseen ja 373 miljoonan euron käyttöomaisuuserien

arvonalentumiseen. Lisätietoja löytyy » Liitetieto 4.4 Liikearvo ja muut

aineettomat hyödykkeet

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	174

Vuonna 2023 arvonalentumistappiot liittyvät pääasiassa UPM

Plattlingin tehtaan sulkemiseen Saksassa.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen omaisuuserien hankintameno

määritetään hankinta-ajankohdan käyvän arvon perusteella. Poistot

lasketaan tasapoistoina ja kirjanpitoarvoa oikaistaan mahdollisilla

arvonalentumisilla. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden

kirjanpitoarvona taseessa on hankintameno vähennettynä kertyneillä

poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat ehdot täyttävien

hyödykkeiden rakentamisesta, aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan

omaisuuserän valmiiksi saattamiseen sille aiottua käyttöä varten. Muut

vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi.

Merkittävistä parannustöistä syntyvät menot aktivoidaan ja kirjataan

poistoina kuluiksi asianomaisen kohdeomaisuuserän taloudellisena

vaikutusaikana. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan

kuluiksi, kun ne ovat toteutuneet.

Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa

kirjanpitoarvoon, ja ne sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai

liiketoiminnan muihin kuluihin.

ARVIOITU TALOUDELLINEN VAIKUTUSAIKA	VUOTTA
Maa-alueet, ei tehdä poistoja	-
Rakennukset	20-50
Voimalaitokset	20-30
Raskaat koneet	15–20
Kevyet koneet	10–15
Laitteet	5

Arvonalentumistestaus

Yksittäisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoja

tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sen toteamiseksi, onko

viitteitä niiden arvon alentumisesta. Kirjanpitoarvo alennetaan

omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi

välittömästi, jos kirjanpitoarvo ylittää arvioidun kerrytettävissä olevan

rahamäärän. Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on

rajoittamaton, ei tehdä poistoja, ja ne testataan vuosittain

arvonalentumisen varalta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään

siten, että se on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä

aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo

määritetään diskonttaamalla rahavirrat, jotka omaisuuserän odotetaan

kerryttävän tulevaisuudessa. Arvonalentumisen arviointia varten

omaisuuserät ryhmitellään alimmille yksikkötasoille, joiden rahavirrat

ovat erotettavissa muista rahavirroista (rahavirtaa tuottavat yksiköt).

Rahoitusvaroihin kuulumattomia varoja, liikearvoa lukuun ottamatta,

joista on aiemmin kirjattu arvonalentumistappiota, tarkastellaan

jokaisena tilinpäätöspäivänä sen varalta, olisiko arvonalentuminen

mahdollisesti peruutettava. Silloin kun arvonalentuminen myöhemmin

peruutetaan, omaisuuserän kirjanpitoarvoa lisätään, niin että se vastaa

muuttunutta arviota kerrytettävissä olevasta rahamäärästä, mutta

lisääntynyt kirjanpitoarvo ei ole suurempi kuin mitä se olisi ollut, ellei

omaisuuserästä olisi aiempina vuosina kirjattu arvonalentumistappioita.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Taloudellista vaikutusaikaa ja jäännösarvoa koskevat arviot ja

poistomenetelmien valinta edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa,

ja ne ovat tarkastelun kohteena vuosittain. Johto arvioi omaisuuserän

käytöstä ja luovutuksesta tulevaisuudessa syntyvät rahavirrat. Vaikka

johto uskoo vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden olevan

perusteltuja, tällaisiin rahavirtoihin liittyvät erilaiset oletukset saattaisivat

vaikuttaa arvostuksiin olennaisesti.

Omaisuuserien pitkistä taloudellisista vaikutusajoista, tuotteiden

arvioitujen tulevien myyntihintojen muutoksista, tuotteista johtuvien

kustannusten muutoksista ja diskonttaukseen käytettävien korkojen

muutoksista voisi aiheutua merkittäviä arvonalentumistappioita.

Arvioita tehdään myös yrityshankintojen yhteydessä, kun

määritetään hankittujen aineettomien ja aineettomien hyödykkeiden

käypiä arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	175

4.2Metsävarat

UPM on merkittävä metsänomistaja ja puun ostaja. Metsävarojen eli

kasvavien puustojen käypä arvo oli vuoden 2024 lopussa

2 517 ( 2 355) miljoonaa euroa.

MILJ. EUROA	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 355	2 442
Lisäykset	54	50
Vähennykset	-21	-10
Metsien hakkuut	-218	-184
Käyvän arvon nettomuutos	299	81
Muuntoerot	48	-25
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 517	2 355

Metsävarojen käyvän arvon muutos, hakkuusta aiheutuva muutos sekä

myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa nettomääränä, joka

oli vuonna 2024 yhteensä 80 (-103) miljoonaa euroa. Vuonna 2024

metsävarojen käyvän arvon muutokseen Suomessa vaikuttivat

korkeammat pitkän aikavälin kantohinta-arviot. Vuonna 2023

metsävarojen käyvän arvon muutokseen Suomessa vaikutti korkeampi

diskonttauskorko, jonka vaikutuksen korkeammat kantohinta-arviot

osittain kumosivat.

Metsävarat

EURm	2024	2023
Metsävarat Suomessa	1 695	1 621
Metsävarat Uruguayssa	807	720
Metsävarat Yhdysvalloissa	15	13
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 517	2 355

Metsämaat

Metsämaat esitetään osana aineellista käyttöomaisuutta maa-ja

vesialueissa, » liitetieto 4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Metsämaan arvo oli vuoden 2024 lopussa 801 (715) miljoonaa euroa

ja vuokratun metsämaan arvo 249 (231) miljoonaa euroa.

UPM:n omat ja vuokratut metsämaat on eritelty alla olevassa

taulukossa.

1 000 ha	METSÄMAA	METSÄ- TALOUSMAA	METSÄ- TALOUSMAA, JOSSA KASVAVAA PUUSTOA
Suomi	522	428	416
Uruguay	318	189	178
Uruguay, vuokratut maa-alueet	174	140	130
Yhdysvallat	76	55	55
Yhteensä	1 090	812	779

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kirjanpitokäsittelyä varten kaikki konsernin metsävarat jaotellaan

kasvaviin puustoihin, jotka ovat käypään arvoon arvostettavia

metsävaroja, sekä maa-alueisiin. Konserni soveltaa IAS 41 -standardia

metsävarojensa kirjanpitokäsittelyyn. Yhtiön omistamat maa-alueet

arvostetaan hankintamenoon ja vuokratut metsämaat hankintamenoon

vähennettynä poistoilla.

Kasvavien puustojen käyvän arvon muutokset esitetään

tuloslaskelmassa liikevoitossa. Käypä arvo määritetään diskontattujen

tulevaisuudessa odotettavissa olevien rahavirtojen perusteella ottaen

huomioon olemassa olevat kestävät hakkuusuunnitelmat ja arviot

kasvusta, puun hinnoista, korjuu- ja metsänhoitokustannuksista sekä

myyntikuluista. Metsänuudistuskustannukset aktivoidaan osaksi

metsävarojen arvoa kasvukauden aikana. Metsävarojen käypä arvo

kuuluu käypien arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 3.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen

Metsävarojen arvonmääritysprosessi on monimutkainen ja edellyttää,

että johto tekee arvioita ja käyttää harkintaa tehdessään oletuksia, joilla

on merkittävä vaikutus konsernin metsävarojen arvostukseen.

Metsävarojen arvostuksessa käytettyjä keskeisiä tekijöitä ovat arviot

puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnat sekä käytetyt

diskonttauskorot. Kantohintaennusteet perustuvat johdon laskenta-

ajankohdan hinnoista tehtyihin arvioihin puuston koko kasvuajalle, 150

vuoteen tai seuraavaan uudistushakkuuseen asti Suomessa ja

Yhdysvalloissa, ja 10 vuoteen Uruguayssa. Rahavirtoja oikaistaan

myyntiin ja tulevaisuuden riskeihin liittyvillä kustannuksilla.

Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu

ajankohdan vallitsevaan hinta- ja kustannustasoon sekä konsernin

näkemykseen tulevasta hinta- ja kustannuskehityksestä. Laskelmissa

otetaan huomioon myös puuston tuleva kasvu ja metsien

ympäristönsuojelulliset rajoitukset.

Suomen metsien käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko

ennen veroja oli vuonna 2024 9,7 (9,5) % ja Uruguayn puuviljelmien

käyvän arvon laskelmissa käytetty diskonttauskorko ennen veroja 11,2

(11,5) %. Yhden prosenttiyksikön lasku (nousu) käytetyssä

diskonttauskorossa olisi kasvattanut (pienentänyt) metsävarojen käypää

arvoa noin 221 (214) miljoonaa euroa.

4.3Energiaosakkeet

UPM on merkittävä energian ostaja ja tuottaja. Valtaosa sähkö- ja

lämpöenergiasta kulutetaan yhtiössä sellun ja paperin tuotannossa.

Sähkötuotanto on pääasiallisesti energiayhtiöissä, joissa UPM:lla on

energiasijoituksia. Energiaosakkeet ovat listaamattomia oman pääoman

ehtoisia sijoituksia. Osakassopimusten perusteella UPM:lla ei ole

energiayhtiöissä määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa eikä

huomattavaa vaikutusvaltaa.

Energiaosakkeiden arvo vuoden 2024 lopussa oli 2 247 (2 283)

miljoonaa euroa. Kyseiset energiayhtiöt toimittavat osakkailleen sähköä

tai sekä sähköä että lämpöä omakustannusperiaatteen (”Mankala-

periaatteen”) mukaisesti, joka on laajassa käytössä Suomen

energiateollisuudessa. Mankala periaatteen mukaan osakkaille

toimitetaan sähköä ja/tai lämpöä omistusosuuksien suhteessa, ja kukin

osakas vastaa osuuksiensa mukaisesti sähkön ja lämmön

tuotantokustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty.

Vuonna 2020 UPM antoi PVO:lle 47 miljoonan euron

eräpäivättömän osakaslainan, johon liittyy oikeus merkitä uusia PVO

B2-sarjan osakkeita jäljellä olevaa lainan pääomaa vastaan vuodesta

2021 alkaen. Annettu laina on kirjattu käypään arvoon ja huomioitu

osana PVO B2-sarjan kokonaisarvostusta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	176

Energiaosakkeet

	Osakkeiden lukumäärä	Konsernin omistusosuus %	Kirjanpitoarvo, milj. euroa
			2024	2023
Pohjolan Voima Oyj, A-sarja	8 176 191	61,24	543	507
Pohjolan Voima Oyj, B-sarja	4 140 132	58,11	1 151	1 302
Pohjolan Voima Oyj, B2-sarja	2 869 819	51,22	0	0
Kemijoki Oy	179 189	7,33	426	345
Länsi-Suomen Voima Oy	10 220	51,10	123	124
Muut	—	—	4	5
Kirjanpitoarvo 31.12.			2 247	2 283

PVO:n osakepääoma on jaettu osakesarjoihin. Pohjolan Voima Oyj:n B-

ja B2-sarjat liittyvät osakeomistuksiin Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO).

UPM:llä ei ole suoria osakeomistuksia TVO:ssa. TVO käyttää kolmea

ydinvoimalaa Olkiluodossa (Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3)

Suomessa. Toimintaa säätelevät kansainvälinen, Euroopan unionin sekä

paikallinen ydinvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntö ja hallinnolliset

määräykset. Suomen ydinvastuulain mukaan ydinlaitoksen käyttäjä on

ankarassa vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat ydintapahtumasta.

Ydinvoimaloita omistavien ja käyttävien voimayhtiöiden

osakkeenomistajat eivät ole vastuussa ydinvastuulain mukaan.

Suomessa käytetyn polttoaineen käsittelystä, varastoinnista ja

loppusijoituksesta, vähä- ja keskiaktiivisen jätteen käsittelystä ja

ydinvoimalan käytöstä poistamisesta tulevaisuudessa aiheutuvat

kustannukset katetaan valtion perustamasta ydinjätehuoltorahastosta.

Mainittuun rahastoon maksettujen varojen on tarkoitus kattaa arvioidut

tulevat kustannukset. Varojen maksut on huomioitu niihin liittyvien

energiaosakkeiden käyvässä arvossa.

Energiaosakkeiden muutokset

MILJ. EUROA	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 283	3 652
Vähennykset	-4	—
Käyvän arvon muutos laajassa tuloslaskelmassa	-32	-1 369
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 247	2 283

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konserni on tehnyt peruuttamattoman valinnan luokitella omistamansa

energiaosakkeet oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi, joiden

käypien arvojen muutokset kirjataan muuhun laajaan tulokseen.

Osakkeita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, sillä konsernilla on

aikomus pitää osakkeita pitkäaikaisessa omistuksessa.

Energiaosakkeiden ostot kirjataan alun perin ja siitä eteenpäin käypään

arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, soveltuvin osin veroilla

vähennettynä. Alkuperäinen käypä arvo on hankintahinta, sisältäen

transaktiomenot. Ainoastaan saadut osinkotuotot kirjataan

tulosvaikutteisesti. Kun sijoituksista luovutaan, omaan pääomaan

kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta

kertyneisiin voittovaroihin.

Energiaosakkeiden käyvät arvot kuuluvat käypien arvojen

määrittämisen hierarkiassa tasolle 3.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Käyvän arvon määrittäminen ja herkkyys

Energiaosakkeiden arvostus vaatii johdolta useita tekijöitä koskevia

oletuksia ja arvioita, jotka saattavat poiketa toteutuvasta tulemasta, ja

tästä voi aiheutua merkittävä oikaisu omaisuuserän kirjanpitoarvoon.

Käypä arvo määritetään diskontattujen rahavirtojen perusteella, ja

keskeisiä vastaisiin rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön tulevat

hinnat, hintojen kehityssuunnat ja diskonttauskorot. Muutoksilla

toimintaa koskevassa sääntelyssä tai verotuksessa saattaa myös olla

vaikutusta energiaosakkeiden arvoon. UPM Energy toteuttaa

arvostusprosessin ja johto tarkastaa sen tulokset.

Konsernin arvio sähkön hinnasta perustuu sähkön tulevaisuuden

futuurihintoihin sekä simulointiin Suomen aluehinnasta. Sähkön hinnan 5

%:n nousu tai lasku muuttaisi omaisuuden arvoa noin 250 (180)

miljoonaa euroa. Mallissa käytetty 8,07 %:n (8,01 %)

diskonttauskorkokanta on määritetty käyttäen painotettua keskimääräistä

pääomakustannusta. Diskonttaustekijässä 0,5 prosenttiyksikön nousu tai

lasku muuttaisi omaisuuden arvoa noin 180 (100) miljoonaa euroa.

Yksi pääsyistä käyvän arvon laskuun raportointikaudella oli sähkön

termiinihintojen lasku. Lisäksi markkinahintojen volatiliteetin vaikutus

vesivoimaosakkeiden arvostukseen on päivitetty ja tämä kasvatti

vesivoimaosakkeiden arvoa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	177

4.4Liikearvo ja muut aineettomat

hyödykkeet

Konsernin liikearvo liittyy pääosin Uruguayn sellutoimintoon, joka kuuluu

UPM Fibres -liiketoiminta-alueeseen. Vuonna 2024 konserni kirjasi 

Suomen sellutoimintojen koko liikearvon arvonalentumisen 113

miljoonaa euroa sekä UPM Biochemicalsin koko liikearvon

arvonalentumisen 5 miljoonaa euroa. Liikearvo yrityshankinnoista

vuonna 2024 liittyy Grafitypin hankintaan UPM Raflatac liiketoiminta-

alueella. Lisätietoja löytyy Liitetiedosta 8.1 Liiketoimintojen hankinnat ja

luovutukset.

Vuoden 2023 aikana konsernin liikearvo ja muut aineettomat

hyödykkeet kasvoivat lähinnä SunCoal Industries GmbH:n

yrityshankinnan seurauksena UPM Biochemicals -liiketoiminnassa

Muussa toiminnassa.

Liikearvo liiketoiminta-alueittain

MILJ. EUROA	2024	2023
Uruguayn sellutoiminnot	111	105
Suomen sellutoiminnot	—	113
UPM Raflatac	48	46
UPM Plywood	13	13
Muu toiminta	1	6
Yhteensä	174	283

Liikearvo

MILJ. EUROA	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1	283	282
Yrityshankinnat	3	5
Muuntoerot	7	-4
Arvonalentumiset	-118	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	174	283

Muut aineettomat hyödykkeet

MILJ. EUROA	AINEETTOMAT OIKEUDET	OHJELMISTOT JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
2024
Hankintameno	434	587	1 021
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-222	-482	-705
Kirjanpitoarvo 31.12.	212	104	316
Kirjanpitoarvo 1.1.	214	245	459
Lisäykset	3	16	18
Yrityshankinnat	—	5	5
Poistot	-5	-26	-30
Arvonalentumiset	—	-5	-5
Siirrot erien välillä 2)	—	-136	-135
Muuntoerot	—	4	4
Kirjanpitoarvo 31.12.	212	104	316
Päästöoikeudet kirjanpitoarvo 1)			264
Kirjanpitoarvo sisältäen päästöoikeudet, 31.12.			580
2023
Hankintameno	463	765	1 228
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-249	-520	-769
Kirjanpitoarvo 31.12.	214	245	459
Kirjanpitoarvo 1.1.	198	120	317
Lisäykset	2	6	8
Yrityshankinnat	18	4	22
Poistot	-4	-25	-29
Siirrot erien välillä 2)	—	140	140
Kirjanpitoarvo 31.12.	214	245	459
Päästöoikeudet, kirjanpitoarvo 1)			256
Kirjanpitoarvo sisältäen päästöoikeudet, 31.12.			715

1)  Lisätietoja päästöoikeuksista on » liitetiedossa 2.3 Liiketoiminnan kulut ja liiketoiminnan muut tuotot.

2) Siirrot erien välillä vuosina 2024 ja 2023 liittyvät hyödykkeiden lopulliseen luokitteluun Uruguayn sellutehdasinvestoinnissa. » Liitetieto 4.1 Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	178

Arvonalentumistestaus

Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä tehtiin arvonalentumistestaukset

liikearvolle ja vedenkäyttöoikeuksille, joiden taloudellinen vaikutusaika

on rajoittamaton.

Aineettomiin oikeuksiin sisältyy vuosien 2024 ja 2023 lopussa UPM

Energy -liiketoiminta-alueeseen kuuluvien vesivoimalaitosten

vedenkäyttöoikeuksia 189 miljoonaa euroa. Vedenkäyttöoikeuksien

arvot testattiin kunkin erillisen vesivoimalaitoksen odotettavissa olevien

rahavirtojen perusteella. Vedenkäyttöoikeuksien

arvonalentumistestaukset eivät johtaneet arvonalentumisten kirjaamiseen

vuosina 2024 ja 2023. 

Liikearvon arvonalentumistestaukset kohdistuivat Suomessa ja

Uruguayssa sijaitseviin sellutoimintoihin, jotka kuuluvat UPM Fibres -

liiketoiminta-alueeseen, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueeseen, UPM

Plywood -liiketoiminta-alueeseen ja UPM Biochemicals liiketoimintaan

Muu Toiminta -raportointisegmentissä.

Vuonna 2024 heikentynyt sellumarkkina ja korkeat puun

kustannukset ovat vaikuttaneet negatiivisesti sellutoimintojen näkymiin

Suomessa verrattuna aiempiin arvioihin. Arvonalentumistestausten

seurauksena UPM teki täyden arvonalentumisen 113 miljoonaa euroa

Suomen sellutoimintojen liikearvoon. Muiden varojen arvoa ei alennettu.

UPM Biochemicals rahavirtaa tuottava yksikkö sisältää Leunan

biokemikaalijalostamon omaisuuserät, joka on lajissaan maailman

ensimmäinen tämänkaltaiseen teknologiaan perustuva tehdas.

Hankkeen alkuperäiset kustannusarviot ovat ylittyneet ja rakennusvaihe

on viivästynyt, minkä vuoksi oli viitteitä siitä, että rahavirtaa tuottavan

yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ei riitä kattamaan sen

kirjanpitoarvoa. Joulukuun 2024 arvonalentumistestausten seurauksena

UPM teki 5 miljoonan euron arvonalentumisen UPM Biochemicals

liiketoiminnan liikearvoon sekä 373 miljoonan euron arvonalentumisen

Saksan Leunan biokemikaalijalostamon omaisuuseriin. Jalostamon

jäljellä oleva kirjanpitoarvo vastaa nyt vastaavan laitoksen

rakentamisen arvioituja kustannuksia nykyisessä taloudellisessa

ympäristössä. Lisätietoja löytyy Liitetiedosta 4.1 Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä

arvioitiin käyttöarvolaskelmien perusteella.

Seuraavassa taulukossa esitetään liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetty arvostusperusta ja keskeiset oletukset:

RAHAVIRTAA TUOTTAVA YKSIKKÖ	ARVIOINTI- PERIAATE	ENNUSTEJAKSO	DISKONTTAUSKORKO ENNEN VEROJA	KESKEISET OLETUKSET
Suomen sellutoiminnot	Käyttöarvo	10 vuotta + loppuarvo	10,55 % (2023: 10,68 %)	Sellun myyntihinta, puuraaka-ainekustannukset
Uruguayn sellutoiminnot	Käyttöarvo	10 vuotta + loppuarvo	9,12 % (2023: 9,61 %)	Sellun myyntihinta, puuraaka-ainekustannukset
UPM Raflatac	Käyttöarvo	10 vuotta + loppuarvo	10,59 % (2023: 10,05 %)	Tuotteiden myyntihinnat, kustannusten kehitys
UPM Plywood	Käyttöarvo	10 vuotta + loppuarvo	11,12 % (2023: 12,06 %)	Tuotteiden myyntihinnat, kustannusten kehitys
UPM Biochemicals	Käyttöarvo	5 vuotta + loppuarvo	9,69 % (2023: 10,20 %)	Tuotteiden myyntihinnat, kustannusten kehitys

Herkkyysanalyysi

Liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyvät herkkyysanalyysit

osoittavat, ettei mikään keskeisissä oletuksissa tapahtuva kohtuulliseksi

katsottava muutos johtaisi arvonalentumiskirjauksen tekemiseen

liikearvosta. Tärkein Uruguayn sellutoimintojen kerrytettävissä olevaan

rahamäärään vaikuttava herkkyystekijä on sellun myyntihinta.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Konsernin liikearvon ja vaikutusajaltaan rajoittamattomien

omaisuuserien kirjanpitoarvoa koskevien arvioiden tekeminen edellyttää

merkittävää harkintaa.

Vaikka johto uskoo vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden olevan

kohtuullisia, erilaiset oletukset voivat muuttua taloudellisten ja

liiketoiminnallisten olosuhteiden muuttuessa. Toteutuvat rahavirrat

saattavat sen vuoksi poiketa arvioiduista diskontatuista vastaisista

rahavirroista, ja tämä voi aiheuttaa muutoksia arvonalentumisten

kirjaamiseen tulevilla kausilla.

Vastaiset rahavirrat

Liikearvon ja vaikutusajaltaan rajoittamattomien omaisuuserien

kerrytettävissä olevien rahamäärien tarkastelu perustuu

käyttöarvolaskelmaan, jossa käytetään johdon ennakoimia vastaisia

rahavirtoja. Tärkeimmät laskelmissa tarvittavat oletukset ja arviot koskevat

asianomaisen liiketoiminnan tulevaa kasvuvauhtia, tuotteiden hintoja,

kustannuskehitystä ja käytettäviä diskonttauskorkoja. Konsernin

laskelmissa käytetään pääosin kymmenelle vuodelle tehtyjä ennusteita,

sillä sen liiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista pääomavaltaisuudesta

johtuen sekä altistaa suhdannevaihteluille. Konserni käyttää UPM

Biochemicals liiketoiminnolle viidelle vuodelle tehtyjä ennusteita johtuen

eriasteisesta liiketoiminnan kypsyysvaiheesta. Tuotteiden hintoja ja

kustannuskehitystä koskevissa arvioissa otetaan huomioon johdon

seuraaville kolmelle vuodelle tekemät ennusteet ja sitä seuraaville kahdelle

tai seitsemälle vuodelle tehdyt arviot. Lisäksi otetaan huomioon

konsernissa tehdyt investointipäätökset ja käyttöön otetut

kannattavuusohjelmat sekä kyseistä alaa tuntevien asiantuntijoiden

näkemykset pitkän ajan kysyntä- ja hintakehityksestä. Kerrytettävissä

olevan rahamäärän arvioinnissa UPM käyttää EBITDA -lukuja oikaistuna

kassaperusteisilla erillä kuten käyttöpääoman muutoksella ja

investoinneilla. Oletettu loppuarvo perustuu EBITDA- kertoimeen kertaa

kuusi, paitsi UPM Biochemicals -liiketoiminnossa, jonka ikuisuusarvo

määritetään käyttämällä inflaatioon perustuvaa 2 %:n kasvuvauhtia.

Diskonttauskorko

Diskonttauskorko arvioidaan perustuen laskentapäivän painotettuun

keskimääräiseen pääomakustannukseen (WACC) oikaistuna kyseiseen

liiketoimintaan liittyvillä erityisriskeillä. Oikaistu verojen jälkeen

määritetty diskonttauskorko muutetaan ennen veroja määritetyksi koroksi

kutakin rahavirtaa tuottavaa yksikköä varten asianomaisen rahavirtaa

tuottavan yksikön toiminta-alueella sovellettavan verokannan perusteella.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	179

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liikearvoa syntyy liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä, kun

luovutettu vastike ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvo kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä

arvonalentumisilla ja esitetään taloudelliselta vaikutusajaltaan

rajoittamattomana aineettomana hyödykkeenä. Liikearvo kohdistetaan

niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän

liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvistä synergioista.

Aineettomat oikeudet

Aineettomiin oikeuksiin sisältyy vesivoimaloiden vedenkäyttöoikeuksia,

patentteja, lisenssejä, immateriaalioikeuksia ja muita vastaavia

oikeuksia. Vedenkäyttöoikeuksilla katsotaan olevan rajoittamaton

taloudellinen vaikutusaika, koska yhtiöllä on sopimusperusteinen oikeus

hyödyntää vesivaroja voimalaitosten energiatuotannossa.

Vedenkäyttöoikeuksien arvot testataan vuosittain arvonalentumisen

varalta kunkin vesivoimalaitoksen odotettavissa olevien rahavirtojen

perusteella. Muut aineettomat oikeudet kirjataan hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään

tasapoistoina 5-10 vuoden pituisen arvioidun taloudellisen vaikutusajan

kuluessa.

Tietokoneohjelmat ja muut aineettomat hyödykkeet

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Tulevilla tilikausilla

taloudellista hyötyä tuottavien ohjelmistojen hankkimisesta aiheutuvat

menot aktivoidaan ohjelmistoihin ja järjestelmiin. Muut aineettomat

hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot tehdään tasapoistoina

3-5 vuoden pituisen arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet, joiden vaikutusajan katsotaan

olevan rajoittamaton, testataan arvonalentumisen varalta vähintään

vuosittain. Liikearvon arvonalentumistestausta varten konserni

määrittelee rahavirtaa tuottavat yksiköt, joilla tarkoitetaan pienintä

yksilöitävissä olevaa omaisuuseräryhmää, joka kerryttää rahavirtoja

pitkälti muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä riippumatta.

Mikään rahavirtaa tuottava yksikkö ei ole suurempi kuin liiketoiminta-

alue. Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo sisältää liikearvon,

pitkäaikaiset omaisuuserät ja käyttöpääoman. Jos rahavirtaa tuottavan

yksikön kirjanpitoarvo taseessa ylittää sen kerrytettävissä olevan

rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappio

kohdistetaan ensiksi kyseiselle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja sen

jälkeen yksikön muihin varoihin. Liikearvosta kirjattua

arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä tilikaudella.

Muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat

hyödykkeet ovat arvoltaan alentuneita, jos omaisuuserän kerrytettävissä

oleva rahamäärä o

n pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Omaisuuserän kirjanpitoarvo

pienennetään vastaamaan siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää, joka

on omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä suurempi käyttöarvo.

4.5Varaukset

MILJ. EUROA	RAKENNE- JÄRJESTELY- VARAUKSET	HENKILÖSTÖ- KULU- VARAUKSET	YMPÄRISTÖ- KULU- VARAUKSET	PÄÄSTÖ- OIKEUS- VARAUKSET	MUUT VARAUKSET	YHTEENSÄ
2024
Varaukset 1.1.	59	117	27	56	6	266
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	27	58	—	78	26	189
Käytetyt varaukset	-29	-90	-1	-68	-1	-189
Käyttämättömien varausten peruutukset	-4	-5	-1	-1	-3	-14
Siirrot erien välillä	1	-1	—	—	—	—
Muuntoerot	—	—	—	—	—	1
Varaukset 31.12.	55	79	26	66	28	253
Pitkäaikaiset varaukset						89
Lyhytaikaiset varaukset						165
Yhteensä						253
2023
Varaukset 1.1.	14	22	29	53	15	134
Uudet varaukset ja varausten lisäykset	53	129	2	69	5	258
Käytetyt varaukset	-6	-30	-3	-65	-12	-116
Käyttämättömien varausten peruutukset	-1	-4	-2	—	-2	-10
Siirrot erien välillä	-1	—	1	-1	—	-1
Varaukset 31.12.	59	117	27	56	6	266
Pitkäaikaiset varaukset						170
Lyhytaikaiset varaukset						96
Yhteensä						266

UPM on viime vuosina toteuttanut useita rakennejärjestelyjä, joihin on

liittynyt tehtaiden sulkemisia ja kannattavuusohjelmia. Rakenne-

järjestelyvaraukset koskevat erilaisia rakennejärjestelytoimia, kuten

suljettujen tehtaiden purkamisesta johtuvia menoja.

Henkilöstökuluvaraukset sisältävät yhtiöstä lähteville työntekijöille

maksettavia erorahoja, työttömyyskorvauksia tai muita heitä koskevia

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	180

järjestelyitä. Suomessa varauksiin sisältyy myös työttömyys- ja

työkyvyttömyyseläkejärjestelyjä, joita koskevat varaukset kirjataan 2-3

vuotta ennen eläkkeen myöntämistä ja maksamista.

Rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvaraukset vuoden 2024 ja 2023

lopussa liittyvät pääasiallisesti UPM Communication Papers -

liiketoiminta-alueen kapasiteetin vähennyksiin ja toimintojen

optimointiin. Vuonna 2024 lisäykset rakennejärjestely- ja

henkilöstökuluvarauksiin sisältävät 71 miljoonaa euroa Hürthin

sanomalehtipaperitehtaan ja Nordland Papier:n hienopaperikone 3

sulkemiseen liittyviä kuluja sekä Raflatac Kaltenkirchenin tehtaan

suunniteltuun sulkemiseen liittyviä kuluja.

Vuonna 2023 lisäykset rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvarauksiin

sisältävät 143 miljoonaa euroa UPM Plattlingin paperitehtaan ja UPM

Schongaun paperitehtaan paperikone 6:n sulkemiseen liittyviä kuluja.

Konsernissa kirjataan varauksia tavanomaisista ympäristön

ennalleen palauttamisista, jotka liittyvät pitkäaikaisten omaisuuserien

poistamiseen käytöstä ja kaatopaikkojen maisemointiin ja joihin

konsernille on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite.

Muut varaukset sisältävät pääasiassa muita päästöoikeuksiin liittyviä

lyhytaikaisia velvoitteita.

Päästöoikeusvaraukset sisältävät päästöoikeuksien palautusvelvoitetta

koskevan velan. Konsernilla on aineettomiin hyödykkeisiin kirjattuja

päästöoikeuksia 264 (256) miljoonan euron arvosta.

Lisätietoja päästöoikeuksista on » liitetiedossa 2.3 Liiketoiminnan kulut ja

liiketoiminnan muut tuotot.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman

tapahtuman seurauksena olemassaoleva oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää

varojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on luotettavasti

arvioitavissa. Varauksena kirjattavat määrät jaetaan kahteen ryhmään

sen mukaan, odotetaanko maksusuoritusten toteutuvan 12 kuukauden

kuluessa tilinpäätöspäivästä (lyhytaikaiset) vai myöhemmin

(pitkäaikaiset).

Rakennejärjestely- ja henkilöstökuluvaraukset

Rakennejärjestelyvaraus kirjataan, kun toimenpiteiden toteuttamista

koskeva suunnitelma on valmis ja suunnitelmasta on ilmoitettu niille, joita

se koskee. Työsuhteen päättämiseen liittyvät henkilöstökuluvaraukset

kirjataan, kun konsernin suunnitelmasta on tiedotettu työntekijöille.

Ympäristökuluvaraukset

Ympäristömenot, jotka syntyvät aikaisemmista toiminnoista johtuvista

olosuhteista ja jotka eivät kerrytä tuloja tulevaisuudessa, kirjataan

kuluiksi. Ympäristövaraukset kirjataan perustuen ympäristösäännösten ja

-määräysten nykyisiin tulkintoihin. Varaus kirjataan, kun konserni on

velvollinen purkamaan ja poistamaan tuotantoyksikön tai laitteiston ja

palauttamaan sen sijaintipaikan alkuperäiseen tilaan. Kirjattava määrä

on nykyarvo arvioiduista tulevaisuudessa syntyvistä menoista, jotka

määritetään paikallisten olosuhteiden ja vaatimusten mukaisesti.

Samalla kirjataan varausta vastaava määrä aineelliseen

käyttöomaisuuteen ja siitä tehdään poistot osana kyseistä hyödykettä.

Varauksiin ei sisälly kolmansien osapuolten korvauksia.

Päästöoikeusvaraukset

Päästöihin liittyvät velvoitteet kirjataan varaukseksi toteutuneiden

päästöjen perusteella. Varauksen määrä on aineettomiin hyödykkeisiin

merkittyjen vastaavien päästöoikeuksien kirjanpitoarvo. Jos toteutuvat

päästöt ylittävät päästöoikeudet, ylimenevä osuus arvostetaan

tilinpäätöspäivän markkinahintaan.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Ympäristökuluvaraukset

Varausten määrittämiseen käytettävät arviot perustuvat tilikaudella

samankaltaisista toiminnosta aiheutuneisiin kuluihin ottaen huomioon

inflaation vaikutuksen, kustannuspohjan kehityksen ja diskonttauksen.

Koska toteutuvat menot saattavat poiketa arvioiduista menoista

säädösten, määräysten, yleisön odotusten, teknologian, hintojen ja

olosuhteiden muutoksista johtuen ja voivat toteutua useita vuosia

myöhemmin, varausten kirjanpitoarvoja tarkastellaan säännöllisesti ja

oikaistaan tällaisten muutosten huomioon ottamiseksi. Käytettävä

diskonttauskorko tarkistetaan vuosittain.

Konserni pyrkii toimimaan jätevesien, päästöjen ja

kaatopaikkajätteiden käsittelyssä määräysten mukaisesti.

Odottamattomat tapahtumat tuotantoprosesseissa ja jätteiden

käsittelyssä voivat kuitenkin aiheuttaa konsernin liiketoiminnassa

merkittäviä tappioita ja lisäkustannuksia.

Oikeudelliset vastuut

Johdon arviointia edellytetään parhaillaan käynnissä oleviin

oikeudenkäynteihin liittyvien varausten arvostamisessa ja kirjaamisessa.

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman

seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, kun

maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus

on luotettavasti arvioitavissa. Oikeudenkäyntien vaikeasti

ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin todellinen kustannus

voi poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.

Oikeudelliset vastuut on esitetty » liitetiedossa 9.2 Riita-asiat.

4.6Käyttöpääoma

Konsernin määrittelemä käyttöpääoma sisältää vaihto-omaisuuden,

myyntisaamiset, ostovelat ja saadut ennakot, jotka esitetään erikseen

jäljempänä. Saatuihin ennakoihin liittyvät suoritevelvoitteet täytetään

tyypillisesti 12 kuukauden kuluessa ennakon saamisesta. UPM painottaa

käyttöpääoman tehokkuutta ja tavoitteena on käyttöpääoman kestävä ja

pysyvä vähentäminen.

Käyttöpääoma

MILJ. EUROA	2024	2023
Vaihto-omaisuus	2 104	1 948
Myyntisaamiset	1 432	1 254
Ostovelat	-1 369	-1 297
Saadut ennakot	-6	-22
Yhteensä	2 161	1 883

Vaihto-omaisuus

MILJ. EUROA	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	1 149	1 027
Keskeneräiset tuotteet	6	6
Valmiit tuotteet ja tavarat	915	885
Ennakkomaksut	35	31
Yhteensä	2 104	1 948

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	181

Myyntisaamiset ja muut saamiset

MILJ. EUROA	2024	2023
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset	1 458	1 284
Luottotappiovaraus	-26	-30
Myyntisaamiset yhteensä	1 432	1 254
Siirtosaamiset
Henkilöstökulut	3	2
Korkotuotot	0	1
Energia- ja muut valmisteverot	8	11
Muut erät	164	118
Siirtosaamiset yhteensä	176	133
Muut saamiset
ALV- ja muut välilliset verosaamiset	169	155
Rahoitusvakuudet	110	187
Muut saamiset	43	53
Muut saamiset yhteensä	322	395
Yhteensä	1 929	1 782

Myyntisaamisten ikäjakauma

	2024			2023
MILJ. EUROA	MYYNTI- SAAMISET	LUOTTOTAPPIO- VARAUS	MYYNTISAAMISET LUOTTOTAPPIO- VARAUKSELLA VÄHENNETTYNÄ	MYYNTI- SAAMISET	LUOTTOTAPPIO- VARAUS	MYYNTISAAMISET LUOTTOTAPPIO- VARAUKSELLA VÄHENNETTYNÄ
Erääntymättömät	1 347	-3	1 345	1 165	-4	1 161
Erääntyneet, alle 31 päivää	63	-1	62	82	-2	80
Erääntyneet 31–90 päivää	14	-2	12	8	-1	7
Erääntyneet yli 90 päivää	34	-21	13	30	-23	6
Yhteensä	1 458	-26	1 432	1 284	-30	1 254

Ostovelat ja muut velat

MILJ. EUROA	2024	2023
Siirtovelat
Henkilöstökulut	186	181
Korkokulut	30	22
Välilliset verot	16	16
Asiakashyvitykset	114	94
Laatuvalitukset	6	6
Muut siirtovelat	109	148
Siirtovelat yhteensä	462	467
Saadut ennakot	6	22
Ostovelat	1 369	1 297
Muut lyhytaikaiset velat	101	97
Yhteensä	1 938	1 883

	Operatiivinen luottoriski

Operatiivinen luottoriski määritellään riskiksi siitä, ettei UPM saa

maksua saamisistaan. Operatiiviseen toimintaan liittyvän luottoriskin

hallinnan periaatteet on määritelty konsernin luottoriskin

hallintapolitiikassa ja luottoriskiä valvotaan systemaattisesti. Avoinna

olevia myyntisaamisia, myyntisaamisten keskimääräistä maksuaikaa ja

erääntyneitä myyntisaamisia seurataan kuukausittain. Konsernin

myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskikeskittymiä

pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta.

Asiakkaiden luottolimiittejä ja heidän taloudellista tilaansa seurataan

jatkuvasti. Konserni käyttää luottovakuutuksia, jotka turvaavat

myyntisaamisia merkittäviltä luottotappioilta. Tietyillä markkinoilla, kuten

Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, luottoriskiä pienennetään käyttämällä

rembursseja, ennakkomaksuja ja pankkitakuita. Myyntisaamisiin ja

muihin saamisiin liittyvä maksimiluottoriski, ottamatta huomioon

luottotappioriskiä pienentäviä eriä, on niiden kirjanpitoarvo.

UPM:llä ei ole merkittävää asiakkaisiin liittyvää

luottoriskikeskittymää. Kymmenen suurinta asiakasta kattoivat

31.12.2024 noin 20 (19) % konsernin myyntisaamisista eli noin 288

(239) miljoonaa euroa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	182

Vuoden 2024 aikana myyntisaamisista tehtiin pysyvä 15 (5)

miljoonan euron alaskirjaus muiden kulujen ryhmään. Konsernin

laskentaperiaatteiden mukaisesti myyntisaamisista tehdään pysyvä

alaskirjaus silloin, kun niistä ei voida kohtuudella odottaa saatavan

maksua.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan

nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään joko FIFO-

menetelmää (first-in, first-out) tai painotetun keskihinnan menetelmää

käyttäen vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. Valmiiden ja

keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden

ostomenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot

sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista (normaalitoiminta-asteeseen

perustuen) mutta ei vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on

tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta

vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja

myyntikustannuksilla. Mikäli vaihto-omaisuuden tasearvo ylittää sen

nettorealisointiarvon, kirjataan vaihto-omaisuuden arvonalentuminen.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen myynnistä

tavanomaisessa liiketoiminnassa, kirjataan alun perin transaktiohintaan

ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

vähennettynä luottotappiovarauksella. Myyntisaamisiin ei sisälly

rahoituskomponenttia, sillä myyntiin liittyvä maksuaika on noin 14-60

päivää markkinakäytäntöjen mukaisesti.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden

kirjaamiseen IFRS 9:n yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan

kaikista myyntisaamista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa

olevat luottotappiot. Konsernissa on kirjattu kahta erityyppistä varausta

myyntisaamisiin liittyen – yleisvarausta koko voimassaoloajalta

odotetuille luottotappioille, sekä varausta yksittäisistä myyntisaamisista

odotetuille luottotappioille. Varaukset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni arvioi koko voimassaoloajalta odotettujen tappioiden määrää

varausmatriisin perusteella, missä myyntisaamiset on eritelty

liiketoiminnoittain. Varausmatriisi perustuu historiallisten tappioiden

määriin, ja huomioi myös tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota.

Matriisissa huomioidaan luottotappiovakuutukset, asiakkaiden

maksuprofiili, sekä tieto siitä, että saamisen vanhentuessa

todennäköisyys siitä, ettei erää pystytä perimään, kasvaa. Lisäksi

konserni kirjaa varausta yksittäisistä myyntisaamisista silloin kun tietoa

maksuvelvollisista on saatavilla. Tällöin on oltava objektiivista näyttöä

siitä, ettei konserni tule saamaan kaikkia saamisiaan täysimääräisinä

alkuperäisin ehdoin.

Myyntisaamisista tehdään pysyvä arvonalennus tuloslaskelmaan

silloin, kun ei maksua voida kohtuudella odottaa saatavan. Velallisen

hakeutuminen konkurssiin tai selvitysmenettelyyn, konkurssin tai

purkautumisen loppuunsaattaminen, tai hakeutuminen

velkasaneeraukseen ovat viitteitä siitä, ettei maksuja enää odoteta

saatavan. Aiemmin kirjatuista arvonalennustappioista myöhemmin

takaisinsaadut määrät kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan.

Myyntisaamisten kirjanpitoarvon on lähellä käypää arvoa niiden lyhyen

maturiteetin johdosta.

Muut saamiset koostuvat koostuvat pääasiassa hyödykesopimuksiin

ja korkofutuurisopimuksiin liittyvistä rahoitusvakuuksista.

Rahoitusvakuuksien käypä arvo vastaa niistä pantattuja rahoitusvaroja.

Rahoitusvakuudet kattavat vastapuolten tappioita, mikäli UPM ei pysty

suoriutumaan velvoitteistaan.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelat syntyvät hankittaessa tavanomaisessa liiketoiminnassa vaihto-

omaisuutta, käyttöomaisuutta sekä tavaroita ja palveluja UPM:n

tavarantoimittajilta ja palveluntuottajilta. Ostovelat luokitellaan

lyhytaikaisiksi veloiksi, jos ne erääntyvät maksettavaksi liiketoiminnan

tavanomaisen toimintasyklin aikana tai 12 kuukauden kuluessa

tilinpäätöspäivästä. Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja

arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun

hankintamenoon. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan olevan lähellä

käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Konserni kirjaa takaisinmaksuvelkaa odotetuista määrä- ja muista

alennuksista, jotka syntyvät myyntisopimuksista asiakkaiden kanssa.

Asiakashyvitykset sisältävät pääasiallisesti määräalennuksia ja ne kirjataan

sen määräisenä, kuin ne odotetaan maksettavan asiakkaille. Odotettavissa

olevien asiakashyvitysten kirjanpitoarvoa päivitetään jokaisena

raportointipäivänä, hyödyntäen viimeisintä saatavilla olevaa ennustetta.

Asiakkaiden laatuvalitukset käsitellään myyntiin liittyvänä

takaisinmaksuvelkana. Odotettujen laatuvalitusten määrää arvioidaan

historiatiedon perusteella ja kirjanpitoarvoa päivitetään jokaisena

raportointipäivänä. Asiakashyvitysten ja laatuvalitusten odotetaan

tyypillisesti realisoituvan seuraavan 12 kuukauden sisällä. 

Saadut ennakot kirjataan sopimuksiin perustuviksi veloiksi siihen asti,

kunnes konserni on täyttänyt suoritevelvoitteensa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	183

5.Pääomarakenne

UPM:llä on vahva rahavirta ja toimialalla erinomainen tase, mikä pienentää riskejä ja mahdollistaa yrityksen arvoa kasvattavat strategiset

toimenpiteet.

	Nettovelka			Vapaa rahavirta
	2 869	milj. euroa		766	milj. euroa
	(2 432 milj. euroa)			(1 193 milj. euroa)

5.1Pääoman hallinta

Nettovelasta ja omasta pääomasta koostuvan pääoman hallinnassa

UPM:n tavoitteena on varmistaa joustavan pääomarakenteen ylläpito,

mikä mahdollistaa toimimisen pääomamarkkinoilla ja optimaalisen tuoton

osakkeenomistajille. Konsernilla on rahoitustoimintojen, velkasalkun ja

rahoitusvarojen hallintaa varten erilaisia periaatteita, joiden tarkoituksena

on varmistaa parhaat mahdolliset rahoitusjärjestelyt ja minimoida

rahoituskulut ja jälleenrahoitusriskit sekä optimoida maksuvalmius.

Luotonotto on mahdollisimman pitkälti keskitetty emoyritykseen, ja

konsernin rahoitusosasto vastaa rahavarojen jakelusta konsernin sisällä.

UPM:n tavoite on, että nettovelan ja EBITDA:n suhde on noin

kaksinkertainen tai pienempi.

UPM:n pääoma

MILJ. EUROA	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	11 139	11 161
Määräysvallattomien omistajien osuus	401	370
Oma pääoma yhteensä	11 540	11 531
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 747	3 056
Lyhytaikaiset korolliset velat	166	327
Myytävän oleviksi luokitellut korolliset velat	—	2
Korolliset velat yhteensä	3 913	3 385
Oma pääoma ja korolliset velat yhteensä	15 452	14 916
Korolliset velat yhteensä	3 913	3 385
- Korolliset rahoitusvarat ja sijoitusrahastot yhteensä	1 044	906
- Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset varat	—	47
Nettovelka	2 869	2 432
Velkaantumisaste, % 1)	25	21
Nettovelka/EBITDA 1)	1,66	1,55

1) Lisätietoja kohdassa » Muu taloudellinen tieto Vaihtoehtoiset tunnusluvut.

	Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

UPM:n tavoitteena on säilyttää kaikissa olosuhteissa hyvä

maksuvalmius. Maksuvalmiuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten

liiketoiminnan rahavirta ja lisärahoituksen saatavuus velka- ja

pääomamarkkinoilta. UPM pyrkii säilyttämään riittävän maksuvalmiuden

tehokkaalla kassanhallinnalla, sijoittamalla vain helposti rahaksi

realisoitaviin kohteisiin ja pitämällä varalla riittävän määrän

käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä ja/tai rahavaroja.

Jälleenrahoitusriskit pyritään minimoimaan huolehtimalla lainasalkun

tasapainoisesta rahavirtapohjaisesta erääntymisaikataulusta sekä

lainojen riittävän pitkästä maturiteetista. Tilinpäätöshetkellä lainojen

keskimaturiteetti oli 5.5 (5.1 vuotta).

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

MILJ. EUROA	2024	2023
Pankkitilit	849	613
Muut rahavarat	42	19
Myytävänä oleviksi luokitellut rahavarat	—	39
Sijoitusrahastot	1	1
Vahvistetut luottolimiitit	2 310	2909
joista käytössä	0	—
Lainalupaukset	—	—
Muut käytössä olevat luottolimiitit	-1	-182
Pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahavirta	-151	-114
Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset velat	—	-2
Likviditeetti	3 050	3284

Pankkitilit ja muut rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista

pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä

sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan kolme

kuukautta. Sijoitusrahastot koostuvat rahastosijoituksista, joissa

takaisinostoaika on alle 12 kuukautta. Yritystodistukset ja käytössä

olevat pankkitililuotot luetaan muihin käytössä oleviin luottolimiitteihin, ja

ne esitetään taseessa lyhytaikaisissa veloissa. Rahavaroista tai

lainasaamisista ei vuoden 2024 eikä 2023 aikana kirjattu

arvonalentumisia eikä odotettavissa olevia luottotappioita.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	184

Korollisten velkojen maturiteettijakauma 31.12.2024

MILJ. EUROA	2025	2026	2027	2028	2029	2030+	YHTEENSÄ
Joukkovelkakirjalainat	—	—	361	750	500	1 100	2 711
Lainat rahoituslaitoksilta	34	31	31	31	31	31	188
Vuokrasopimusvelat	115	81	69	63	55	451	832
Muut lainat	2	—	—	—	129	—	131
Lyhytaikaiset lainat ja myytävänä oleviksi luokitellut korolliset velat	1	—	—	—	—	—	1
Lyhennykset	152	112	461	844	714	1 581	3 863
Korot	102	93	91	63	56	215	620

Yllä esitettyjen lainojen nimellisarvojen ja niitä vastaavien käypien arvojen välinen ero muodostuu käyvän arvon oikaisuista, jotka pienentävät

lainojen taseessa olevaa käypää arvoa 26 miljoonalla eurolla ja muista ei-kassaperusteisista oikaisuista, jotka pienentävät lainojen taseessa olevaa

käypää arvoa 23 miljoonalla eurolla.

Korollisten velkojen maturiteettijakauma 31.12.2023

MILJ. EUROA	2024	2025	2026	2027	2028	2029+	YHTEENSÄ
Joukkovelkakirjalainat	—	—	—	339	750	1 000	2 089
Lainat rahoituslaitoksilta	20	34	31	31	31	62	208
Vuokrasopimusvelat	94	97	64	53	50	348	706
Muut lainat	—	2	—	—	—	135	137
Lyhytaikaiset lainat ja myytävänä oleviksi luokitellut korolliset velat	183	—	—	—	—	—	183
Lyhennykset	297	133	95	423	830	1 545	3 323
Korot	75	66	62	61	34	111	409

Yllä esitettyjen lainojen nimellisarvojen ja niitä vastaavien käypien arvojen välinen ero muodostuu käyvän arvon oikaisuista, jotka pienentävät

lainojen taseessa olevaa käypää arvoa 45 miljoonalla eurolla ja muista ei-kassaperusteisista oikaisuista, jotka pienentävät lainojen taseessa olevaa

käypää arvoa 20 miljoonalla eurolla.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	185

Johdannaisten maturiteettijakauma nettovelassa ja takaukset 31.12.2024

MILJ. EUROA	2025	2026	2027	2028	2029	2030+	YHTEENSÄ
Nettoselvitettävät koronvaihtosopimukset
Nettotulovirta	5	8	9	1	1	—	25
Nettomenovirta	-23	-17	-18	-19	—	—	-79
Bruttoselvitettävät johdannaiset
Valuutanvaihtosopimukset
Tulovirta	8	8	8	8	133	—	163
Menovirta	-5	-5	-5	-5	-168	—	-189
Valuuttatermiinisopimukset
Tulovirta	741	—	—	—	—	—	741
Menovirta	-750	—	—	—	—	—	-750
Takaukset	—	—	—	—	—	—	—

Johdannaisten maturiteettijakauma nettovelassa ja takaukset 31.12.2023

MILJ. EUROA	2024	2025	2026	2027	2028	2029+	YHTEENSÄ
Nettoselvitettävät koronvaihtosopimukset
Nettotulovirta	3	7	9	9	—	—	27
Nettomenovirta	-30	-19	-17	-18	-19	—	-104
Bruttoselvitettävät johdannaiset
Valuutanvaihtosopimukset
Tulovirta	7	7	7	7	7	138	173
Menovirta	-7	-5	-5	-5	-5	-168	-195
Valuuttatermiinisopimukset
Tulovirta	1 000	9	—	—	—	—	1 009
Menovirta	-989	-9	—	—	—	—	-999
Takaukset	—	—	—	—	—	—	—

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	186

5.2Nettovelka

Nettovelka määritellään siten, että korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista

veloista vähennetään rahavarat sekä korolliset lyhyt- ja pitkäaikaiset

rahoitusvarat. Vuonna 2024 konsernin nettovelka kasvoi 437

miljoonalla eurolla. Nettovelka vuoden 2024 lopussa oli yhteensä

2 869 (2 432) miljoonaa euroa.

UPM:llä on viiden miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman

(Euro Medium Term Note, EMTN-ohjelma) sekä vihreän rahoituksen

viitekehyks (Green Finance Framework) joka perustuu ICMA:n

(International Capital Markets Association) vihreitä joukkolainoja

koskeviin periaatteisiin. S&P Global Ratings on antanut viitekehykselle

riippumattoman arvion korkeimman tason "Dark Green" -luokituksella.

Elokuussa 2024 UPM laski onnistuneesti liikkeeseen neljännen

vihreän joukkovelkakirjalainan EMTN-joukkovelkakirjaolainahjelmansa

sekä vihreän rahoituksen viitekehyksensä alla. Liikkeeseen laskettu 600

miljoonan euron joukkovelkakirjalaina erääntyy elokuussa 2034, ja

lainalle maksetaan kiinteää 3,375 %:n korkoa. UPM on laskenut

liikkeeseen neljä vihreää joukkovelkakirjalainaa yhteissummaltaan     

2 350 miljoonaa euroa.

Liikkeeseen laskettujen vihreiden joukkovelkakirjalainojen varat

kohdennetaan vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisesti.

Aikaisemmin liikkeeseen laskettujen kolmen vihreän

joukkovelkakirjalainan varat on kohdennettu seuraaviin kategorioihin:

kestävä metsänhoito, ilmastopositiiviset tuotteet ja ratkaisut sekä

vesivoima.  Joukkovelkakirjalainoissa ei ole kovenantteja ja kaikki

euromääräiset joukkovelkakirjalainat on listattu Irlannin pörssin

viralliselle listalle, Euronext Dubliniin.

Nettovelka

MILJ. EUROA	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	2 642	2 002
Lainat rahoituslaitoksilta	154	188
Vuokrasopimusvelat	717	612
Johdannaiset	84	94
Muut lainat	149	160
Pitkäaikaiset velat	3 747	3 056
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus	36	20
Vuokrasopimusvelkojen lyhytaikainen osuus	115	94
Johdannaiset	14	33
Muut velat	1	180
Lyhytaikaiset velat	166	327
Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset velat	—	2
Velat yhteensä	3 913	3 385
Lainasaamiset	2	4
Johdannaiset	21	51
Muut saamiset	15	17
Pitkäaikaiset korolliset varat yhteensä	38	71
Lainasaamiset	1	1
Johdannaiset	2	14
Muut saamiset	110	187
Sijoitusrahastot	1	1
Rahavarat	892	632
Lyhytaikaiset korolliset varat yhteensä	1 006	835
Myytävänä oleviksi luokitellut korolliset varat	—	47
Korolliset varat yhteensä	1 044	953
Nettovelka	2 869	2 432

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Lainat

Joukkovelkakirjalainoista, pankki- ja eläkelainoista,

vuokrasopimusveloista ja muista lainoista koostuvat lainat kirjataan alun

perin käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä, ja sen jälkeen

ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron

menetelmällä. Nostetun määrän (transaktiomenoilla vähennettynä) ja

maksettavan määrän välinen erotus jaksotetaan tuloslaskelmaan lainan

arvioituna voimassaoloaikana. UPM luokittelee velan pitkäaikaiseksi,

ellei se eräänny maksettavaksi vuoden kuluessa. Suurin osa lainoista on

suojattu ja määritetty käyvän arvon suojaussuhteeseen, jota kuvataan

» liitetiedossa 6.1 Rahoitusriskien hallinta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	187

Nettovelan muutos 2024

	Raportoitu rahoituksen rahavirrassa
MILJ. EUROA	PITKÄ-AIKAISET VELAT SISÄLTÄEN LYHYT- AIKAISEN OSUUDEN	VUOKRA- SOPIMUS -VELAT	LYHYT- AIKAISET VELAT	JOHDAN- NAISET, NETTO	SIJOITUS- RAHASTOT	MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT KOROLLISET VELAT	MUUT RAHOITUS -VARAT	RAHA- VARAT	MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT KOROLLISET VARAT	NETTO- VELKA
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 371	706	180	63	-1	2	-208	-632	-47	2 432
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma
Pitkäaikaisten velkojen nostot	600	—	—	—	—	—	—	—	—	600
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-23	—	—	—	—	—	—	—	—	-23
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	—	-105	—	—	—	—	—	—	—	-105
Lyhytaikaisten velkojen muutos	—	—	-182	—	—	—	—	—	—	-182
Rahoitusjohdannaisten nettorahavirrat	—	—	—	-5	—	—	—	—	—	-5
Transaktiokulut ja alikurssit liiketoiminnan rahavirrassa	-7	—	—	—	—	—	—	—	—	-7
Muiden varojen muutos liiketoiminnan rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	79	—	—	79
Muiden varojen muutos investointien rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Sijoitusrahastojen muutos	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Rahavarojen muutos 1)	—	—	—	—	—	—	—	-261	39	-222
	570	-105	-182	-5	—	—	79	-261	39	135
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa
Yrityshankinnat	1	—	3	—	—	—	—	—	—	4
Yhtiöiden luovutukset	—	—	—	—	—	-2	2	—	9	9
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	—	202	—	—	—	—	—	—	—	202
Vuokrasopimusvelkojen uudelleenarvioinnit	—	5	—	—	—	—	—	—	—	5
Käyvän arvon muutokset	17	—	—	18	—	—	—	—	—	35
Muuntoerot	17	24	—	—	—	—	—	2	—	43
Efektiivisen korkokannan oikaisut	4	—	—	—	—	—	—	—	—	4
	40	231	3	18	—	-2	1	2	9	302
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 981	832	1	76	-1	—	-128	-892	—	2 869

1) Konsernin rahavirtalaskelmalla esitetyn rahavarojen muutoksen 222 miljoonaa euroa ja tässä esitetyn rahavarojen muutoksen 261 miljoona euroa erotus

johtuu 39 miljoonan euron rahavaroista, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi 31.12.2023. Nämä rahavarat myytiin vuonna 2024 osana itävaltalaisen

tytäryhtiön UPM Kymmene-Austria GmbH:n koko osakekannan myyntiä HEINZEL GROUPille.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	188

Nettovelan muutos 2023

	Raportoitu rahoituksen rahavirrassa
MILJ. EUROA	PITKÄAIKAISET VELAT SISÄLTÄEN LYHYTAIKAISEN OSUUDEN	VUOKRA- SOPIMUS -VELAT	LYHYT- AIKAISET VELAT	JOHDAN- NAISET, NETTO	SIJOITUS- RAHASTOT	MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT KOROLLISET VELAT	MUUT RAHOITUS -VARAT	RAHA- VARAT	MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT KOROLLISET VARAT	NETTO- VELKA
Kirjanpitoarvo 1.1.	3 766	668	441	90	-1	—	-523	-2 067	—	2 374
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyy maksutapahtuma
Pitkäaikaisten velkojen nostot	100	—	—	—	—	—	—	—	—	100
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-1 506	—	—	—	—	—	—	—	—	-1 506
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	—	-99	—	—	—	—	—	—	—	-99
Lyhytaikaisten velkojen muutos	—	—	-260	—	—	—	—	—	—	-260
Rahoitusjohdannaisten nettorahavirrat	—	—	—	6	—	—	—	—	—	6
Muiden varojen muutos liiketoiminnan rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	311	—	—	311
Muiden varojen muutos investointien rahavirrassa	—	—	—	—	—	—	-5	—	—	-5
Sijoitusrahastojen muutos					—	—			—	—
Rahavarojen muutos	—	—	—	—	—	—	—	1 379	—	1 379
	-1 406	-99	-260	6	—	—	306	1 379	—	-74
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liity maksutapahtumaa
Yrityshankinnat	2	—	—	—	—	—	—	—	—	2
Yhtiöiden luovutukset	—	-2	—	—	—	—	—	—	—	-2
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	—	149	—	—	—	—	—	—	—	149
Vuokrasopimusvelkojen uudelleenarvioinnit	—	2	—	—	—	—	—	—	—	2
Käyvän arvon muutokset	33	—	—	-34	—	—	—	—	—	-1
Muuntoerot	-27	-11	—	—	—	—	—	16	—	-22
Efektiivisen korkokannan oikaisut	4	—	—	—	—	—	—	—	—	4
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat	-1	-1	—	—	—	2	9	39	-47	—
	11	137	—	-34	—	2	8	55	-47	131
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 371	706	180	63	-1	2	-208	-632	-47	2 432

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	189

Vapaa rahavirta

Vapaa rahavirta on ensisijaisesti maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku.

Se on UPM:n liiketoiminnan kokonaistuloksellisuuden tärkeä mittari, sillä

se kuvaa liiketoiminnasta kertyneitä rahavirtoja investointien jälkeen.

MILJ. EUROA	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta	1 352	2 269
Investointien rahavirta	-586	-1 076
Vapaa rahavirta	766	1 193
Maksetut osingot emoyhtiön omistajille	-801	-799
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille	-19	-36
Määräysvallattomien omistajien sijoitukset	0	35
Muut rahoituksen rahavirrat	-10	-14
Transaktiokulut ja alikurssit liiketoiminnan rahavirrassa	7	0
Muiden varojen muutos liiketoiminnan rahavirrassa	-79	-311
Muiden varojen muutos investointien rahavirrassa	0	5
Nettovelan rahamääräinen muutos	135	-74
Nettovelan ei-rahamääräinen muutos	302	131
Nettovelan muutos	437	58
Nettovelan kirjanpitoarvo kauden alussa	2 432	2 374
Nettovelan kirjanpitoarvo kauden lopussa	2 869	2 432

Joukkovelkakirjalainat

KIINTEÄKORKOISET	KORKO - %	VALUUTTA	NIMELLISARVO, MILJ.	KIRJANPITOARVO 2024 MILJ. EUROA	KIRJANPITOARVO 2023 MILJ. EUROA
1997-2027	7,450	USD	375	375	361
2020-2028	0,125	EUR	750	675	650
2021-2031	0,500	EUR	500	496	495
2022-2029	2,250	EUR	500	497	496
2024-2034	3,375	EUR	600	599
Yhteensä 31.12.				2 642	2 002
Lyhytaikainen osuus				—	—
Pitkäaikainen osuus				2 642	2 002

Vuokrasopimukset

Käyttöomaisuushyödykkeiden vuokrasopimukset, missä UPM

vuokranottajana saa omaisuuserän käytöstä koituvan taloudellisen

hyödyn kaikilta olennaisilta osin ja missä UPM:llä on oikeus ohjata

omaisuuserän käyttötapaa, määritellään vuokrasopimuksiksi. Noin 29 %

(34 %) vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä, jotka ovat kirjattuna

taseeseen, koostuvat maa-alueista Uruguayssa, joita konserni käyttää

eukalyptusviljelyyn. Noin 8% (11%) vuokratuista

käyttöomaisuushyödykkeistä, jotka ovat kirjattuna taseeseen, liittyvät

pitkäaikaisiin rahtaussopimuksiin Euroopassa. Noin 6 % (9 %)

vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä taseella koostuu viidestä

voimalaitoksesta. UPM käyttää voimalaitosten tuottamaa energiaa

omassa tuotannossa. Vuonna 2023 kirjanpitoarvon lasku johtuu

pääasiassa vuokratun voimalaitoksen 100 miljoonan euron

arvonalentumisesta liittyen UPM Plattlingin paperitehtaan sulkemiseen

Saksassa. Lisäksi konserni on vuokrannut jäteveden käsittelylaitoksen

sekä useita varastotiloja, terminaaleja, toimistoja sekä junavaunuja.

UPM myös vuokraa tuotantolaitteita ja tarvikkeita kuten trukkeja ja

kulkuvälineitä, jotka eivät ole merkittäviä UPM:n vuokrattuihin

käyttöomaisuushyödykkeisiin nähden kokonaisuudessaan.

Vuonna 2024 lisäykset vuokrattuun käyttöomaisuuteen liittyvät

pääasiassa rautatiepalvelusopimukseen Uruguayssa, joka on noin 24 %

vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuonna 2023 lisäykset

vuokrattuun käyttöomaisuuteen liittyvät pääasiassa

biokemikaalijalostamon tuotantohyödykkeisiin Leunassa ja uusiin aluksiin

Euroopan merikuljetuksiin. Vuonna 2023 arvonalentumistappiot liittyvät

UPM Plattlingin paperitehtaan sulkemiseen

Vuokratuista käyttöomaisuushyödykkeistä aiheutuva lähtevä rahavirta

vuonna 2024 oli yhteensä 105 (99) miljoonaa euroa. Vuonna 2024

tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut

eivät olleet merkittäviä. Vuonna 2024 konsernilla ei ollut merkittäviä

muuttuviin vuokriin liittyviä kuluja.

Leasingvastuut vuokrasopimuksista, joiden alkamisajankohta on

tilinpäätöspäivän jälkeen olivat 31.12.2024 noin 24 (176) miljoonaa

euroa ja ne liittyvät jätevesien käsittelyä koskevaan vuokrasopimukseen

Leunassa, Saksassa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	190

Vuokrattujen käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset

MILJ. EUROA	MAA- ALUEET	RAKEN- NUKSET	KONEET JA KALUSTO	MUUT VUOKRATUT KÄYTTÖOMAI- SUUSHYÖDYKKEET	ENNAKKO- MAKSUT 1)	YHTEENSÄ
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	272	161	226	1	24	683
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	19	3	181	1	9	213
Uudelleenarvioinnit ja vähennykset	1	4	-1	—	—	4
Poistot	-18	-24	-43	—	—	-85
Siirrot tase-erien välillä	—	—	33	—	-33	—
Muuntoerot	16	—	15	—	—	32
Kirjanpitoarvo 31.12.	291	144	411	1	—	847
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	283	247	169	1	13	713
Uudet sopimukset ja lisäykset aiempiin vuokrasopimuksiin	9	40	95	4	13	161
Uudelleenarvioinnit ja vähennykset	7	4	-2	—	—	9
Poistot	-17	-31	-39	—	—	-87
Arvonalentumiset	—	-100	—	—	—	-100
Siirrot erien välillä	—	2	4	-4	-2	—
Siirrot myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	—	—	—	—	-1
Muuntoerot	-10	-1	-1	—	—	-11
Kirjanpitoarvo 31.12.	272	161	226	1	24	683

1)Ennakkomaksut vuokrasopimuksista, joiden alkamisajankohta on tilinpäätöspäivän 31.12. jälkeen.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Vuokrasopimukset

Konserni vuokranottajana

UPM arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus

vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Vuokrasopimus on

sopimus tai sopimuksen osa, kun UPM vuokranottajana saa

omaisuuserän käytöstä koituvan taloudellisen hyödyn kaikilta olennaisilta

osin ja UPM:llä on oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa.

Konserni kirjaa vuokratun käyttöomaisuushyödykkeen ja vuokra-

sopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana, pois lukien lyhytaikaiset

vuokrasopimukset. UPM soveltaa tätä kaikissa käyttöomaisuus-

hyödykkeiden luokissa. Lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ovat sopimukset,

joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Mikäli sopimukseen

sisältyy osto-optio, kyseessä ei ole lyhytaikainen vuokrasopimus.

Vuokrakausi määritellään ajanjaksoksi, jona vuokrasopimus ei ole

peruutettavissa, huomioiden jatko-optiot ja päättämisoptiot, mikäli on

kohtuullisen varmaa, että konserni aikoo käyttää jatko-option tai jättää

päättämisoption käyttämättä. Mikäli sopimus on toistaiseksi voimassa

oleva ja kummallakin konsernilla ja vuokranantajalla on oikeus irtisanoa

sopimus lyhyellä aikavälillä (enintään 12 kuukauden sisällä) ilman

merkittävää sanktiota, sopimus luokitellaan lyhytaikaiseksi ja vuokrat

kirjataan vuokra-aikana tulosvaikutteisesti tasaerinä.

Vuokrasopimusvelka kirjataan vuokra-ajan alkamisajankohtana ja

arvostetaan vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvoon. Konserni

käyttää diskonttauskorkona lähtökohtaisesti vuokrasopimuksen sisäistä

korkoa, ja mikäli vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti

määritettävissä, UPM käyttää lisäluoton korkoa, jonka osatekijät

muodostuvat valuutasta ja vuokrakauteen perustuvasta viitekorosta ja

lisäluoton luottomarginaalista. Vuokramaksut voivat sisältää kiinteät

maksut, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasoista ja

jatko-optioiden maksut tai osto-optiot, mikäli on kohtuullisen varmaa, että

konserni käyttää kyseiset optiot. Vuokrasopimusvelka arvostetaan

myöhemmillä kausilla efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun

hankintamenoon ja uudelleenarvioidaan (vastaavalla muutoksella

vuokrattuun käyttöomaisuushyödykkeeseen) kun tulevaisuuden

vuokramaksuissa on muutoksia uudelleenneuvottelun, indeksimuutoksen

tai hintatason tai optioiden uudelleenarvioinnin seurauksena.

Vuokrattu käyttöomaisuushyödyke sisältää alkuperäisen vuokrasopi-

musvelan, alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamismenot vähennet-

tynä vuokranantajilta saatavilla kannustimilla. Vuokrattu käyttöomaisuus-

hyödyke arvostetaan myöhemmillä kausilla hankintamenoon vähennet-

tynä poistoilla ja arvonalentumista koskevilla tappiolla. Uudelleen-

arviointi tapahtuu, jos vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen ja

rahavirtojen muutos perustuu sopimuskohtiin, jotka ovat sisältyneet jo

alkuperäiseen sopimukseen. Vuokrattu käyttöomaisuushyödyke poiste-

taan joko omaisuuden taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän

vuokra-ajan kuluessa. Vuokrattu käyttöomaisuushyödyke testataan

arvonalentumisen varalta, mikäli on viitteitä arvonalentumisesta.

Konserni on päättänyt erottaa muut kuin vuokrasopimuskomponentit,

kuten palvelukomponentit sekä muut muuttuvat komponentit, ja kirjata

nämä tulosvaikutteisesti, mikäli ne voidaan erotella sopimuksen

vuokratusta käyttöomaisuushyödykkeestä. Konserni ei kuitenkaan erota

muita vuokrasopimuskomponentteja yritysautojen vuokrasopimuksilta.

Konserni ei sovella salkkumenetelmää ominaispiirteiltään

samankaltaisiin vuokrasopimuksiin.

Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet esitetään taseella omana

tilinpäätöseränä. Vuokrasopimusvelat esitetään osana lyhytaikaista sekä

pitkäaikaista korollista velkaa. Vuokrasopimusvelat ovat osa konsernin

nettovelkalaskelmaa. Lyhytaikaiset vuokramaksut raportoidaan

vuokrakuluina. Muuttuvat vuokramaksut kirjataan liiketoiminnan kuluihin

perustuen maksun luonteeseen. Vuokravelan korkokulu kirjataan

rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Kassavirtalaskelmassa velan

takaisinmaksun osuus vuokrista kirjataan rahoituksen rahavirtaan ja

koron osuus vuokrista sekä lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä

muuttuvat vuokrasopimukset, jotka eivät ole osana vuokrasopimusvelan

arvostusta, kirjataan liiketoiminnan rahavirtaan.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	191

Konserni vuokranantajana

Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana konserni arvioi, mikäli

vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus tai operatiivinen

vuokrasopimus. Mikäli vuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän

omistamiselle ominaiset riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin,

vuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi; mikäli ei,

vuokrasopimus luokitellaan operatiiviseksi vuokrasopimukseksi.

Konsernilla on vain vähäinen määrä operatiivisia vuokrasopimuksia,

joissa vuokra-aikana saatavat vuokrat tuloutetaan tasaerinä.

5.3Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin

Taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista,

lainasaamisista ja muista saamisista, arvopaperisijoituksista,

myyntisaamisista, ostoveloista, lainoista, käytössä olevista

luottolimiiteistä ja johdannaisista.

Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin tehdään hankinnan

yhteydessä ja riippuu erän sopimukseen perustuvista

rahavirtaominaisuuksista sekä konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa

käytettävästä liiketoimintamallista.

Luokittelupäätös tehdään hankintapäivänä erikseen jokaiselle

rahoitusvarojen erälle. Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja

taseessa esitetään nettomäärä silloin, kun kirjattujen määrien

vähentämiseen toisistaan on laillisesti täytäntöön pantavissa oleva oikeus

kaikissa tilanteissa ja suoritus aiotaan toteuttaa nettomääräisesti tai

omaisuuserä aiotaan realisoida ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun oikeus rahavirtoihin on

erääntynyt tai se on siirretty, sekä kun konserni on olennaisilta osin

luopunut omistukseen liittyvistä riskeistä ja eduista.

Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin 31.12.2024

MILJ. EUROA	KÄYPÄÄN ARVOON TULOS- VAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT	OMAN PÄÄOMAN EHTOISET KÄYPÄÄN ARVOON MUUN LAAJAN TULOKSEN KAUTTA KIRJATTAVAT	SUOJAUS- LASKENNASSA OLEVAT JOHDAN- NAISET	JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETTAVAT RAHOITUSVARAT JA - VELAT	YHTEENSÄ
Energiaosakkeet	—	2 247	—	—	2 247
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	16	16
Johdannaiset	1	—	27	—	28
	1	—	27	16	44
Myyntisaamiset ja muut saamiset	—	—	—	1 929	1 929
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	1	1
Johdannaiset	9	—	58	—	67
Sijoitusrahastot	1	—	—	—	1
	10	—	58	1	69
Myytävänä oleviksi luokitellut rahoitusvarat 2)	—	—	—	—	—
Rahavarat	—	—	—	892	892
Rahoitusvarat yhteensä	11	2 247	85	2 838	5 181
Pitkäaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	3 662	3 662
Johdannaiset	—	—	84	—	84
	—	—	84	3 662	3 747
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
Muut velat 1)	—	—	—	153	153
Johdannaiset	—	—	5	—	5
	—	—	5	153	158
Lyhytaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	152	152
Johdannaiset	10	—	5	—	14
	10	—	5	152	166
Ostovelat ja muut velat	—	—	—	1 938	1 938
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
Johdannaiset	7	—	101	—	108
	7	—	101	—	108
Myytävänä oleviksi luokitellut rahoitusvelat 2)	—	—	—	—	—
Rahoitusvelat yhteensä	17	—	195	5 905	6 116

1)  Muodostuu pääasiassa saaduista ennakkomaksuista ja lunastusvelvoitteisesta velasta, jonka ei arvioida erääntyvän 12 kuukauden kuluessa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	192

Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin 31.12.2023

MILJ. EUROA	KÄYPÄÄN ARVOON TULOS- VAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT	OMAN PÄÄOMAN EHTOISET KÄYPÄÄN ARVOON MUUN LAAJAN TULOKSEN KAUTTA KIRJATTAVAT	SUOJAUS- LASKENNASSA OLEVAT JOHDAN- NAISET	JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON ARVOSTETTAVAT RAHOITUSVARAT JA - VELAT	YHTEENSÄ
Energiaosakkeet	—	2 283	—	—	2 283
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	8	8
Johdannaiset	—	—	52	—	52
	—	—	52	8	60
Myyntisaamiset ja muut saamiset	—	—	—	1 782	1 782
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainat ja muut saamiset	—	—	—	1	1
Johdannaiset	19	—	43	—	62
Sijoitusrahastot	1	—	—	—	1
	20	—	43	1	64
Myytävänä oleviksi luokitellut rahoitusvarat 2)	—	—	—	63	63
Rahavarat	—	—	—	632	632
Rahoitusvarat yhteensä	20	2 283	95	2 486	4 884
Pitkäaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	2 962	2 962
Johdannaiset	—	—	94	—	94
	—	—	94	2 962	3 056
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
Muut velat 1)	—	—	—	155	155
Johdannaiset	—	—	2	—	2
	—	—	2	155	157
Lyhytaikaiset korolliset velat
Korolliset velat	—	—	—	294	294
Johdannaiset	33	—	—	—	33
	33	—	—	294	327
Ostovelat ja muut velat	—	—	—	1 883	1 883
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
Johdannaiset	13	—	38	—	51
	13	—	38	—	51
Myytävänä oleviksi luokitellut rahoitusvelat 2)	—	—	—	20	20
Rahoitusvelat yhteensä	46	—	134	5 314	5 494

1)  Muodostuu pääasiassa saaduista ennakkomaksuista ja lunastusvelvoitteisesta velasta, jonka ei arvioida erääntyvän 12 kuukauden kuluessa.

2) Myytävänä oleviksi luokitellut rahoitusvarat ja rahoitusvelat liittyvät sopimukseen myydä 100% itävaltalaisen tytäryhtiön UPM-Kymmene Austria GmbH:n osakkeista.

Lisätietoja löytyy » Liitetiedosta 8.4 Myytävänä olevat omaisuuserät.

Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ovat lähellä niiden

käypiä arvoja lukuun ottamatta pitkäaikaisten korollisten velkojen

korollisia velkoja. Niiden käypä arvo oli vuoden 2024 lopussa 2 898

(2,873) miljoonaa euroa. Pörssinoteerattujen joukkovelkakirjojen käypä

arvo perustuu noteerattuun markkina-arvoon 31.12.2024. Kaikki

vuoden 2024 lopussa omistetut joukkovelkakirjat olivat

pörssinoteerattuja.

Muiden pitkäaikaisissa korollisissa veloissa olevien korollisten

velkojen käyvät arvot perustuvat arvioitujen tulevien maksujen

markkinakorolla diskontattuun nykyarvoon ja ne kuuluvat käypien

arvojen määrittämisen hierarkiassa tasolle 2.

Lisätietoja nettovelasta ja joukkovelkakirjalainoista löytyy » liitetiedosta 5.2

Nettovelka.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	193

Rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisen hierarkia

MILJ. EUROA	2024				2023
	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat
Sijoitusrahastot	—	1	—	1	—	1	—	1
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	—	10	—	10	—	19	—	19
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	1	85	—	85	4	91	—	95
Energiaosakkeet	—	—	2 247	2 247	—	—	2 283	2 283
Yhteensä	1	96	2 247	2 343	4	111	2 283	2 398
Rahoitusvelat
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	—	17	—	17	—	46	—	46
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	—	195	—	195	6	128	—	134
Yhteensä	—	211	—	211	6	174	—	180

Tasojen välillä ei ollut siirtoja vuonna 2024 ja 2023.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Tämä ryhmä sisältää johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan

soveltamisen edellytyksiä sekä sijoitusrahastot. Ne arvostetaan käypään

arvoon, ja alkuperäisen kirjaamisen jälkeisistä käyvän arvon

muutoksista johtuvat voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Oman pääoman ehtoiset käypään arvoon muun laajan tuloksen

erien kautta kirjattavat instrumentit

Ryhmä koostuu lähinnä UPM:n energiaosakkeista. Nämä varat

arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Lisätietoja » liitetiedossa 4.3 Energiaosakkeet

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Tähän ryhmään kuuluu lainasaamisia, joihin liittyvät maksut ovat

kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla

markkinoilla, myyntisaamisia ja muita saamisia, sekä rahavaroja. Ne

sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne erääntyvät 12 kuukauden

kuluessa tilinpäätöspäivästä. Rahavarat ovat aina lyhytaikaisia.

Lainasaamiset, joilla on kiinteä eräpäivä, arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lainasaamiset, joilla

ei ole kiinteää eräpäivää, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Kun lainasaamisia tai rahavaroja on hankittu, 12 kuukaudelta

odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli luottoriski kasvaa merkittävästi, koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan

tuloslaskelmaan. Myyntisaamisiin sovellettava arvonalentumismalli on

kuvattu » liitetiedossa 4.6 Käyttöpääoma.

Suojauslaskennassa olevat johdannaiset

Kaikki johdannaiset merkitään taseeseen käypään arvoon sekä alun

perin että jatkuvasti. Suojaustarkoitukseen käytettävien johdannaisten

käyvän arvon muutoksesta johtuvat voitot ja tappiot kirjataan

» liitetiedossa 6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta kuvattujen

periaatteiden mukaisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Tämä ryhmä sisältää lainat, ostovelat ja muut rahoitusvelat. Lisätietoja

on » liitetiedossa 5.2 Nettovelka.

Käypien arvojen arvioimisessa käytetyt hierarkiatasot määritellään

seuraavasti:

Tasolle 1 kuuluvat käyvät arvot

Toimivilla markkinoilla täysin samanlaisille varoille tai veloille noteeratut

hinnat (oikaisemattomat). Pörssinoteeratut johdannaiset luokitellaan tason

1 instrumenteiksi. Näitä ovat esim. futuurit ja vakioidut hyödyketermiinit.

Tasolle 2 kuuluvat käyvät arvot

Käypää arvoa koskevien laskelmien perustana käytetään

havainnoitavissa olevia tietoja joko suoraan (hinnat) tai epäsuorasti

(hinnoista johdettuna). Jos kaikki merkittävät tiedot, joita tarvitaan

instrumentin arvostamiseen, ovat havainnoitavissa olevia, raportoidaan

instrumentti tasolla 2. Sijoitusrahastojen arvostus perustuu noteerattuihin

hintoihin (oikaisemattomat) täysin samanlaisille varoille sellaisilla

markkinoilla, jotka eivät ole aktiivisia. Johdannaisten osalta tason 2

instrumenteiksi luokitellaan OTC-johdannaiset kuten valuuttatermiini- ja

valuuttaoptiosopimukset, valuutan- ja koronvaihtosopimukset sekä

hyödykejohdannaiset. Johdannaisten arvostamisessa käytetään

seuraavia arvostusmenetelmiä:

Korkotermiinisopimusten käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän

noteerattuihin markkinakorkoihin. Valuuttatermiinien käypä arvo

perustuu tilinpäätöspäivänä voimassa olevien sopimusten mukaisiin

termiinikursseihin. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan

Black&Scholes-menetelmällä, jossa käytetään tilinpäätöspäivänä

noteerattuja valuuttakursseja ja valuuttaparien volatiliteetteja. Koron- ja

valuutanvaihtosopimusten käypä arvo on tulevien rahavirtojen nykyarvo,

joka on laskettu käyttäen havainnoitavissa olevia markkinakorkoja.

Hyödykejohdannaisten käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän

noteerattuihin markkinahintoihin.

Kytketty johdannainen, joka on luonteeltaan valuuttatermiinisopimus,

sisältyy tasolle 2 ja se arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivänä voimassa

olevaa sopimuksen mukaista termiinikurssia. Konserni seuraa

tunnistettuja kytkettyjä johdannaisia, ja niiden käyvän arvon muutokset

esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Tasolle 3 kuuluvat käyvät arvot

Rahoitusvarat tai -velat, joiden käyvät arvot eivät perustu

havainnoitavissa olevaan markkinatietoon (ts. muut kuin

havainnoitavissa olevat syöttötiedot), luokitellaan tasolle 3. Tässä

ryhmässä ovat UPM:n energiaosakkeet ja metsävarat. Konsernin

talousjohto arvioi määriteltyjä käypiä arvoja neljännesvuosittain

hallituksen tarkastusvaliokunnan valvonnassa. Lisätietoja on »

liitetiedossa 4.3 Energiaosakkeet ja » liitetiedossa 4.2 Metsävarat.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	194

5.4Rahoitustuotot ja -kulut

MILJ. EUROA	2024	2023
Kurssivoitot ja -tappiot
Johdannaiset	-31	4
Kurssierot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista	-11	29
Kurssierot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista saamisista	37	-32
Muut kurssivoitot ja -tappiot 1)	0	-73
	-6	-72
Käyvän arvon muutokset
Käyvän arvon suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutos	16	32
Käyvän arvon suojauslaskennassa suojattujen lainojen korkoriskistä aiheutuva käyvän arvon muutos	-17	-33
	-1	-2
Yhteensä	-7	-74
Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut, netto
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-24	-21
Korkokulut muista jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista	-47	-38
Korkotuotot- ja kulut johdannaisista	-40	-28
Korkotuotot lainoista, saamisista ja rahavaroista	31	37
Osinkotuotot energiaosakkeista	2	0
Arvonalentumiset osakkuus- ja yhteisyrityksistä	-2	0
Muut rahoitustuotot ja -kulut, netto	-17	-20
	-97	-70
Yhteensä	-104	-144

1) Muut kurssivoitot ja -tappiot sisältävät 71 miljoonan euron kurssitappion liittyen Venäjän tytäryhtiöiden myyntiin vuonna 2023.

Liikevoittoon sisältyvät johdannaissopimusten nettovoitot ja -tappiot

MILJ. EUROA	2024	2023
Suojausrahastosta siirretyt rahavirran suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-7	-117
Suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset	-25	4
Yhteensä	-33	-113

Kurssivoitot ja -tappiot liikevoitossa poislukien suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaiset

MILJ. EUROA	2024	2023
Liikevaihto	-5	61
Liiketoiminnan muut tuotot	-9	-35
Yhteensä	-14	26

5.5Osakepääoma ja oman pääoman rahastot

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Osakkeisiin ei liity muita eritysehtoja. 31.12.2024 yhtiön osakkeiden

lukumäärä oli 533 735 699. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön

osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.

Osakepääoma

	2024	2023
Osakkeiden määrä (1 000)	533 736	533 736
Osakepääoma, milj. euroa	890	890

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	195

Omat osakkeet

31.12.2024 yhtiön hallussa oli 411 653 (411 653) omaa osaketta eli

0,08 (0,08) % osakemäärästä.

Rahastot

MILJ. EUROA	2024	2023
Käyvän arvon rahasto	1 661	1 713
Suojausrahasto	-10	-88
Osakeperusteisten maksujen rahasto	26	31
Muut rahastot yhteensä	1 678	1 655
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 273	1 273
Muuntoerorahasto	657	347
Rahastot yhteensä	3 608	3 276

Käyvän arvon rahasto

Rahastoon sisältyy osakesijoitusten käyvän arvon kertynyt netto- muutos,

joka koostuu pääasiassa energiaosakkeiden käyvän arvon muutoksista.

Rahastoon kirjatut määrät siirretään kertyneisiin voittovaroihin, jos

omaisuuseristä luovutaan.

Suojausrahasto

Rahasto sisältää vielä toteutumattomiin suojattuihin liiketapahtumiin

liittyvien rahavirran suojausinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän

arvon kertyneen nettomuutoksen sekä suojauksen kustannuksen silloin

kun se kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Rahastoon sisältyvät määrät

kirjataan tulosvaikutteisesti, kun niihin liittyvät suojatut tapahtumat

vaikuttavat tulokseen, tai ne sisällytetään aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon.

Osakeperusteisten maksujen rahasto

Osakeperusteisten maksujen rahastoon kirjataan tulospohjaiseen

osakepalkkiojärjestelmään (Performance Share Plan) perustuvien

oikeuksien, viivästettyyn osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään

(Deferred Bonus Plan) ja rajoitettuun osakepalkkiojärjestelmään

(Restricted Share Plan) perustuvien oikeuksien myöntöpäivän käypä arvo

oikeuden ansaitsemisajanjakson kuluessa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeyhtiölain

mukaisesti osakkeiden merkintähinnan, ellei yhtiö nimenomaisesti ole

päättänyt toisin.

Muuntoerorahasto

Rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta

aiheutuvat muuntoerot sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot tapahtumista,

jotka suojaavat konsernin nettosijoitusta ulkomaisiin yksikköihin.

Tilikauden aikana muuntoerorahastosta ei tehty ulkomaisiin yksiköihin

tehtyjen nettosijoitusten suojausten tehottomuudesta johtuvia siirtoja

tuloslaskelmaan.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Uusien osakkeiden tai optioiden liikkeeseenlaskuun välittömästi liittyvät

transaktiomenot kirjataan veroilla vähennettynä saatujen maksujen

vähennykseksi omaan pääomaan. Kun joku konserniyhtiöistä hankkii

emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa

omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta

mukaan lukien välittömät transaktiomenot verojen jälkeen kunnes omat

osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeelle. Jos ostetut omat

osakkeet lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike, vähennettynä

transaktiomenoilla verojen jälkeen, merkitään emoyhtiön omistajille

kuuluvaan omaan pääomaan.

Suojausrahasto

MILJ. EUROA	VALUUTTA- MÄÄRÄISTEN RAHAVIRTOJEN SUOJAUKSET	SÄHKÖN OSTON JA MYYNNIN SUOJAUKSET	SUOJAUKSEN KUSTANNUS	VERO	YHTEENSÄ
2024
Suojausrahasto 1.1.	13	-120	-3	21	-88
Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät	2	2	3	-1	6
Käyttöomaisuuden hankintamenoon siirretyt erät	—	—	—	—	—
Suojaavien johdannaisten muun laajan tuloksen kautta kirjatut käyvän arvon muutokset	-55	146	-1	-18	72
Suojausrahasto 31.12.	-40	29	0	2	-10

MILJ. EUROA	VALUUTTA- MÄÄRÄISTEN RAHAVIRTOJEN SUOJAUKSET	SÄHKÖN OSTON JA MYYNNIN SUOJAUKSET	SUOJAUKSEN KUSTANNUS	VERO	YHTEENSÄ
2023
Suojausrahasto 1.1.	42	-814	-11	155	-627
Tulosvaikutteisiksi siirretyt erät	-74	178	13	-23	94
Käyttöomaisuuden hankintamenoon siirretyt erät	—	—	1	—	1
Suojaavien johdannaisten muun laajan tuloksen kautta kirjatut käyvän arvon muutokset	44	516	-5	-111	444
Suojausrahasto 31.12.	13	-120	-3	21	-88

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	196

6.Riskien hallinta

6.1Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitus-

markkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten auttaa

kannattavuuden turvaamisessa. Rahoitustoiminnon tavoitteet ja sitä

koskevat rajoitukset on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä

rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia

rahoitusinstrumentteja konsernin rahoituspolitiikan asettamissa rajoissa.

Tähän tarkoitukseen käytetään vain instrumentteja, joiden markkina-

arvoa ja riskiprofiilia pystytään seuraamaan jatkuvasti ja luotettavasti.

Rahoituspalvelut ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin

rahoitus- ja riskienhallintaosastolle.

	Valuuttariski

Liiketoiminnan globaalin luonteen vuoksi UPM on altis riskeille, jotka

liittyvät muutoksiin valuuttakursseissa, erityisesti Yhdysvaltain dollarin,

Uruguayn peson, Englannin punnan ja Kiinan Yuanin kurssissa.

Valuuttariskiä aiheutuu sopimuksiin perustuvista ja odotettavissa olevista

kaupalliseen toimintaan liittyvistä maksuista (transaktioriski), taseeseen

merkittyjen ulkomaanrahan määräisten varojen ja velkojen arvojen

muutoksesta sekä ulkomaisten tytäryritysten varojen ja velkojen arvojen

muutoksesta (translaatioriski). Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on

rajoittaa rahavirtojen tulevaan arvoon, tulokseen ja konsernin taseeseen

liittyvää valuuttakurssimuutoksista johtuvaa epävarmuutta suojautumalla

ennakoituihin rahavirtoihin ja taseeseen liittyvältä valuuttariskiltä.

Valuuttakurssimuutoksilla voi olla myös epäsuoria vaikutuksia, kuten

kilpailukykyyn eri valuutta-alueiden välillä.

Transaktioriski

Konserni suojaa erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräiset

valuuttavirrat rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta liiketoiminta-

alueiden ennusteiden perusteella. Transaktioriski aiheutuu sellaisten

todennäköisten kaupallisten rahavirtojen valuuttakurssien muutoksista,

joiden odotetaan tapahtuvan muussa kuin yhtiön toiminnallisessa

valuutassa. Nettoriskivaluuttavirrasta suojataan rahoituspolitiikan

mukaisesti keskimäärin 50 %. Yksittäisiä erittäin todennäköisiä

ulkomaanvaluuttamääräisiä valuuttavirtoja on suojattu myös yli 12

kuukauden pituisilla sopimuksilla poiketen samalla riskineutraalista

suojaustasosta. Ennakoidusta 12 kuukauden valuuttavirrasta oli

31.12.2024 suojattu 52 % (53 %).

Konserni sopii ulkoisia termiinisopimuksia, jotka kohdistetaan

tulevaisuudessa toteutuvan valuuttamääräisen virran suojaukseen

konsernitasolla. Rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan kun se on

mahdollista. Jos suojauslaskennan soveltaminen ei ole mahdollista,

suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan heti

tulosvaikutteisesti.

Vuoden 2024 lopussa UPM:n arvioitu nettoriskivaluuttavirta

seuraaville 12 kuukaudelle oli 1 815 (1 875) miljoonaa euroa.

Painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan oli 1,08

USD, 44,22 UYU sekä 0,86 GBP.

Kaupallisen valuuttavirran lisäksi UPM on suojannut investointeihin

liittyvää valuuttavirtaa. Suojauksiin sovelletaan rahavirran arvon

suojauslaskentaa. Vuoden 2024 lopussa suojattu nettoriskivaluuttavirta

oli 2 (1) miljoonaa euroa.

Translaatioriski

Konsernin taseeseen sisältyy useita valuuttamääräisiä varoja ja velkoja

kuten joukkovelkakirjalainoja, pankkilainoja ja talletuksia, konsernin

sisäisiä lainoja ja rahavaroja, jotka ovat muun valuutan kuin yhtiöiden

toimintavaluuttojen määräisiä. Tavoitteena on taseeseen liittyvän riskin

suojaaminen kokonaisuudessaan. Konsernilla voi kuitenkin olla

suojaamattomia taseriskejä konsernin rahoituspolitiikan määräämissä

rajoissa.

Korollisiin varoihin ja velkoihin liittyvälle taseriskille alttiina oleva

suojaamaton määrä 31.12.2024 oli 7 (9) miljoonaa euroa.

Suojauslaskentaa ei sovelleta, ja kaikki suojausinstrumenttien käyvän

arvon muutokset kirjataan heti tulosvaikutteisesti.

Lisäksi konsernilla on valuuttamääräisiä myyntisaamisia ja

ostovelkoja. Tavoitteena on kokonaisuudessaan suojautua tärkeimpiin

valuuttoihin liittyvältä nettoriskiltä. Ostovelkojen ja myyntisaamisten

suojaamiseen käytettyjen suojausinstrumenttien nimellisarvo oli 333

(323) miljoonaa euroa. Suojauslaskentaa ei sovelleta, ja kaikki

suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan heti

tulosvaikutteisesti.

Konsernilla on ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia, jotka

ovat alttiina valuuttamuutoksista syntyvälle muuntoerolle. Kurssierot,

jotka johtuvat ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten

muuntamisesta ja jotka kirjataan muihin laajan tuloksen

muuntoerorahastoon liittyvät pääasiallisesti USD-, CNY- ja GBP-

määräisiin sijoituksiin. Näitä nettosijoituksia ei pääsääntöisesti suojata.

Tilinpäätöshetkellä konserni on osittain suojautunut nettosijoituksiin

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	197

liittyvältä valuuttariskiltä ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen

suojauslaskentaa soveltaen. Merkittävimmät suojauskohteet ovat Kiina ja

Uruguay, joiden painotettu keskimääräinen suojauskurssi euroa vastaan

on 7,68 CNY Kiinalle ja 1,10 USD Uruguaylle.

Translaatioriskiltä suojautumiseen käytettävät johdannaisinstrumentit

ovat ulkoisia valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia sekä

valuuttaoptioita.

Herkkyys valuuttariskille

Alla oleva taulukko kuvaa valuuttamääräisten tase-erien vaikutuksia

tulokseen ennen veroja, sekä vaikutusta omaan pääomaan, joka

muodostuu pääosin valuuttavirtaa suojaavista valuuttatermiineistä.

	Tulos ennen veroja		Oma pääoma
MILJ. EUROA	2024	2023	2024	2023
Euro vahvistuu 10 %
USD	1	2	102	89
UYU	—	—	-14	-14
GBP	—	—	12	13
CNY	1	1	13	10
Euro heikkenee 10 %
USD	-1	-2	-102	-89
UYU	—	—	14	14
GBP	—	—	-12	-13
CNY	-1	-1	-13	-10

Herkkyys valuuttariskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Suurin osa niistä rahoitusinstrumenteista, jotka eivät ole

johdannaisia, kuten rahavarat, myyntisaamiset, korolliset velat ja

ostovelat ovat joko suoraan toimintavaluutassa tai ovat käännetty

siihen johdannaissopimuksilla. Avoin tasepositio on hyvin pieni ja

sen vuoksi kurssimuutoksilla on hyvin pieni vaikutus tai ei lainkaan

vaikutusta tuloslaskelmaan.

• Omaan pääomaan vaikuttavat ne kaupallisten tai investointien

rahavirtojen tai ulkomaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten

suojaamiseksi solmitut johdannaiset, ja joiden suojaussuhde on

tehokas.

• Tulokseen vaikuttavat ne johdannaiset, joiden suojaussuhde ei ole

tehokas tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

• Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuuttamääräisiä tulevia

rahavirtoja.

	Korkoriski

Konsernin korollinen velka ja korolliset saamiset altistavat konsernin

korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja

käyvän arvon korkoriskille. Rahoituspolitiikan mukaan korkoriskiksi

määritellään korkoherkkyys velka- ja saamiserien sekä 6 kuukauden

duraation omaavan benchmark-salkun välillä. Kokonaiskorkoriski

muodostuu nettovelasta, joka sisältää kaikki korolliset erät sekä

johdannaiset, joilla näitä korollisia eriä suojataan. Rahoituspolitiikka

määrittää nettovelan duraatiolle sallitun poikkeaman 6 kuukauden

benchmarkista. UPM on päättänyt poiketa politiikan benchmarkista ja

pidentänyt nettovelan duraatiota. 31.12.2024 nettovelan duraatio oli

30 (40) kuukautta. Nettovelan keskimääräisen korkosidonnaisuusajan

muuttamiseen konserni käyttää korkojohdannaisia, kuten

koronvaihtosopimuksia, korkofutuureja sekä valuutanvaihtosopimuksia.

Seuraava taulukko kuvaa korkoriskin valuuttakohtaista nimellis-

arvojakaumaa päävaluutoittain. Luvut sisältävät kaikki rahavarat,

sijoitusrahastot, korolliset velat ja saamiset sekä johdannaiset, joilla

näitä eriä suojataan. Plusmerkkinen/miinusmerkkinen luku kuvaa

nettovelkaa ja -saamista valuutassa, jonka korkoriskille konserni on

altistunut joko koron uudelleenhinnoittelun ja/tai käyvän arvon

muutoksen kautta. Taulukko ei sisällä leasingsopimuksia.

Konsernin nettovelkojen nimellisarvot valuutoittain johdannaiset

mukaan lukien

MRD. EUROA	2024	2023
EUR	1,7	1,3
USD	0,8	0,9
CNY	-0,3	-0,2
Muut	-0,2	-0,2
Yhteensä	2,1	1,8

Useimmat korkojohdannaiset jotka suojaavat pitkäaikaisen velan korkoa

täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan soveltamisen edellytykset.

Herkkyys korkoriskille

Alla oleva taulukko kuvaa pääosin vaihtuvakorkoisten velkojen

korkokulujen muutoksesta tulevaa vaikutusta tulokseen ennen veroja.

	Tulos ennen veroja
MILJ. EUROA	2024	2023
Nettovelan korko 1 prosenttiyksikön korkeampi	-12	-8
Nettovelan korko 1 prosenttiyksikön matalampi	12	8

Herkkyys korkoriskille laskettiin seuraavien oletusten perusteella:

• Korkomuutoksen oletetaan olevan 1 prosenttiyksikön suuruinen

yhdensuuntainen muutos kaikissa korkokäyrän pisteissä.

• Käyvän arvon suojauksessa korkoriskistä aiheutuva suojauskohteiden

käyvän arvon muutokset kumoavat melkein täydellisesti suojattavien

instrumenttien käypien arvojen muutokset tuloslaskelmassa.

Mahdollinen tehoton osuus vaikuttaa tilikauden tulokseen.

• Pankkitilit ja muut rahoitusvarat eivät ole mukana laskelmassa.

• Sijoitusrahastot eivät ole mukana laskelmassa

• Leasing sopimukset eivät ole mukana laskelmassa.

• Kiinteäkorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat,

jotka eivät ole mukana käyvän arvon suojauksessa eivät altistu tässä

tarkoitetulle korkoherkkyydelle.

• Korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset vaikuttavat omaan

pääomaan siltä osin kuin niihin sovelletaan rahavirran

suojauslaskentaa.

• Vaihtuvakorkoiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat,

joita ei ole määritelty suojattaviksi instrumenteiksi, ovat mukana

herkkyysanalyysissä.

• Markkinakorkojen muutoksista aiheutuvat korkojohdannaisten

(korkofutuurit, koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset)

käyvän arvon muutokset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa,

vaikuttavat rahoitustuottoihin tai -kuluihin ja ovat sen vuoksi mukana

herkkyysanalyysissä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	198

	Sähkön hintariski

UPM suojaa sekä sähkön tuotantoaan että kulutustaan. Sähkön hinnat

riippuvat säästä, fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien

hinnoista. UPM:n herkkyys sähkön markkinahinnalle on riippuvainen

niin tuotantomäärästä, kulutuksesta kuin suojausasteesta. Hintariskit

aiheutuvat sähkön päivittäisestä ostosta ja myynnistä

energiamarkkinoilta spot-hinnoin. Suojauksen tavoite on vähentää

sähkön hinnoista johtuvaa tuloksen heilahtelua.

UPM pitää sähkön Pohjoismaiden systeemihintatuotteita ja

aluehintaerotuotteita (EPAD) täydellisinä suojina vastaaville sähkön

hintariskin komponenteille Suomessa. Pohjoismaisen energiamarkkinan

sähkön hintariskin komponentteja suojataan sopimalla systeemi- ja

aluehintaerojohdannaissopimuksia ulkoisten vastapuolten kanssa.

Käytettävät tuotteet ovat pääasiassa Nasdaq Commodities:in futuureja

ja kahdenvälisiä termiinejä. Systeemihintaa ja aluehintaeroa pidetään

erikseen tunnistettavissa olevina ja luotettavasti mitattavina riskin

komponentteina sähkön myynti- ja ostosopimuksissa sekä suojaavissa

instrumenteissa noteeratun hinnan ollessa saatavilla. Suojaavien

systeemi- ja aluehintaerojohdannaisten käypien arvojen muutokset ovat

vastakkaisia sähkön myynnin ja oston hintojen muutosten kanssa.

Systeemikomponentin osuus sähkön myynnin ja oston hintojen

muutoksista on noin 80-90 % ja vastaavasti EPAD-komponentin osuus

on noin 10-20 %.

Keski-Euroopan sähkön hintariskiä suojataan sopimalla EEX-

futuureja. Suojaukseen käytettävät tuotteet suojaavat kohteena olevan

hinta-alueen riskiä kokonaisuudessaan.

Suojattava aikajakso on historiallisesti ollut rullaavasti noin viisi

vuotta eteenpäin. Suojaustaso on tyypillisesti ollut korkeampi lähivuosille

ja matalampi myöhemmille vuosille. Suojaustaso yksittäiselle vuodelle on

historiallisesti vaihdellut välillä 0-80 %. UPM päivittää jatkuvasti sähkön

tuotantonsa ja ostojensa ennusteita. Tavoiteltu suojaustaso lasketaan

viimeisimpien saatavilla olevien sähkön myynti- ja ostoennusteiden

perusteella.

Konserni soveltaa rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan

sähkön hintariskiltä. UPM käy vähäistä kauppaa omaan lukuun

termiineillä ja futuureilla. Johdannaispositioiden riskejä seurataan

päivätasolla. Avoinna oleva maksimiriski on rajoitettu Value-at-Risk -

limiitein. Myös kaupankäynnin kumulatiivinen tappio on rajoitettu.

Sähköjohdannaisten herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi on tehty vuodenvaihteen position mukaisesti. Herkkyys

vaihtelee suojaus- ja kaupankäyntipositioiden muuttuessa. Hintariski on

laskettu ainoastaan johdannaispositiolle. Herkkyysanalyysi on laskettu

erikseen suojauslaskennassa olevan ja ei-suojauslaskennassa olevan

volyymin osalta. Analyysissä on oletettu, että Nasdaq Commodities-,

EEX- ja bilateraalisten sähkötermiinien noteeraus muuttuisi viisi euroa

per MWh ajanjaksolla, jolla UPM:llä on johdannaisia.

MILJ. EUROA	VAIKUTUS	2024	2023
+/- EUR 5/MWh sähkötermiinien noteerauksessa
Vaikutus voittoon ennen veroja	+/-	0,0	0,1
Vaikutus omaan pääomaan	+/-	31,0	34,8

6.2Johdannaiset ja suojauslaskenta

Konserni suojautuu valuuttariskiltä, korkoriskiltä ja hyödykkeiden

hintariskiltä käyttäen johdannaissopimuksia.

Lisätietoja » liitetiedossa 6.1 Rahoitusriskien hallinta.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin ja jatkuvasti käypään arvoon.

Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto tai tappio kirjataan

tuloslaskelmaan tai muihin laajan tuloksen eriin riippuen siitä, onko

johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä tyyppistä erää

se suojaa. Tietyt johdannaiset määritetään sopimushetkellä joko

taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen käyvän arvon suojauksiksi

(käyvän arvon suojaus), erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien

suojauksiksi (rahavirran suojaus), tai muuta kuin euroa

toimintavaluuttanaan käyttävään ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn

nettosijoituksen suojauksiksi (nettosijoituksen suojaus). Johdannaisen

käypä arvo taseessa luokitellaan pitkäaikaiseksi kun jäljellä oleva

maturiteeetti on yli 12 kuukautta ja lyhytaikaiseksi kun jäljellä oleva

maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Suojauslaskentaa varten UPM dokumentoi suojaussuhteen syntyessä

suojausinstrumenttien ja suojattavien kohteiden välisen suhteen sekä

riskienhallinnan tavoitteen ja strategian, joiden perusteella erilaisiin

suojauksiin ryhdytään. Tässä prosessissa kaikki suojaaviksi määritetyt

johdannaiset kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja velkoja tai

ennakoituja liiketapahtumia. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta

aloitettaessa että jatkuvasti arvionsa siitä, kumoutuvatko

suojauskohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutokset suojauksen

ansiosta erittäin tehokkaasti.

Tietyt johdannaiset eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen

kriteerejä, vaikka niiden katsotaan UPM:n rahoitusriskien hallinnan

kannalta olevan taloudellisia suojauksia. Tällaiset johdannaiset kirjataan

käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset esitetään tuloslaskelmassa

liiketoiminnan muissa tuotoissa tai rahoituserissä.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojauksiksi määritettyjen ja ehdot täyttävien johdannaisten

käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen

eriin. Suojauksen kustannus eli rahavirran suojauksessa olevien

valuuttatermiinien korkopisteet kirjataan osaksi suojausrahastoa.

Omaan pääomaan kertyneet määrät siirretään tuloslaskelmaan tuotoksi

tai kuluksi sillä tilikaudella, jolla suojauskohde vaikuttaa tuloslaskelmaan

(esimerkiksi kun ennakoitu suojattu ulkoinen myynti toteutuu).

Kun suojattu ennakoitu liiketapahtuma johtaa

käyttöomaisuushyödykkeen kirjaamiseen, aiemmin omaan pääomaan

kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta hyödykkeen

alkuperäiseen hankintamenoon ja kirjataan poistoina kuluiksi

hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.

Kun suojausinstrumentin voimassaolo lakkaa tai instrumentti

myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen

edellytyksiä, omaan pääomaan kyseisenä ajankohtana sisältyvä

kertynyt voitto tai tappio pidetään omassa pääomassa ja kirjataan

tulosvaikutteisesti, kun sovittu tai ennakoitu liiketapahtuma lopulta

kirjataan tuloslaskelmaan. Jos ennakoidun liiketapahtuman ei

kuitenkaan enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty

kertynyt voitto tai tappio merkitään välittömästi tuloslaskelmaan.

Valuuttamääräisen rahavirran suojauksessa suojaava instrumentti

tehdään samassa valuutassa kuin suojattava kohde, jolloin suojaavan

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	199

instrumentin käyvän arvon muutosten odotetaan olevan tehokkaasti

vastakkaisia kuin suojattavista eristä kertyvät käyvän arvon muutokset.

Tällöin suojausaste suojaavan instrumentin ja suojattavan rahavirran

välillä on 1:1. Suojauslaskenta lopetetaan siinä tilanteessa, että

ennustettujen rahavirtojen ei enää odoteta toteutuvan. Konserni ei ole

tunnistanut merkittäviä tehottomuuden lähteitä, joiden voitaisiin

kohtuullisesti odottaa tapahtuvan.

Myös energian hintariskiltä suojautuessa suojauslaskenta lopetetaan

siinä tilanteessa, että ennustettujen rahavirtojen ei enää odoteta

toteutuvan.

Ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset

Nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen valuuttatermiinisopimusten

käyvän arvon muutokset, jotka johtuvat spot-kurssien muutoksista,

kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja ne kertyvät muunto-

erorahastoon. Valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuteen liittyvä voitto

tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -

kuluihin. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot sisällytetään

tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta tytäryrityksestä luovutaan osaksi tai

kun se myydään kokonaan.

Suojausinstrumentti tehdään aina samassa valuutassa kuin suojattava

sijoitus, jolloin nettosijoitusten suojausaste on 1:1. Suojauslaskenta

lopetetaan nettosijoitusten suojaamisessa siinä tilanteessa, että

suojauskohteesta luovuttaisiin tai se myytäisiin silloin kun suojaava

instrumentti ei ole vielä erääntynyt.

Käyvän arvon suojaukset

Korollisten velkojen kiinteään korkoon liittyvältä korkoriskiltä

suojautumiseen sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. Käyvän

arvon suojauksiksi määritettyjen ehdot täyttävien johdannaisten, jotka

ovat jatkuvasti tarkasteltuina erittäin tehokkaita, käyvän arvon muutokset

merkitään tuloslaskelmaan rahoituseriin yhdessä suojatusta riskistä

aiheutuvien suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutosten

kanssa. Suojauskohteiden kirjanpitoarvot ja suojausinstrumenttien

käyvät arvot sisältyvät korollisiin varoihin ja velkoihin.

Käyvän arvon suojauksiksi määritetyt ehdot täyttävät johdannaiset

erääntyvät samanaikaisesti kuin suojauskohteet. Jos suojaus ei enää

täytä suojauslaskennan soveltamisen kriteerejä, efektiivisen koron

menetelmällä arvostettavan suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä

oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti eräpäivään jäljellä olevalle

ajanjaksolle.

Sovellettaessa käyvän arvon suojausta kiinteäkorkoisen velan

korkoriskiin, suojauslaskenta lopetetaan mikäli sellainen velka, johon

suojauslaskentaa sovelletaan, maksetaan ennenaikaisesti takaisin.

Konserni ei ole tunnistanut sellaisia merkittäviä tehottomuuden lähteitä,

joiden voidaan kohtuullisesti odottaa toteutuvan.

	Vastapuoliriski

Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitus-

instrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään

tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Rahoituspolitiikan mukaan

johdannaisinstrumentteja ja rahavarojen sijoituksia saa tehdä vain tietyn

luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa.

Luottokelpoisuusvaatimuksen lisäksi konserni minimoi vastapuoliriskinsä

tekemällä sopimuksia useiden johtavien pankkien ja rahoituslaitosten

kanssa. Konsernin rahoitus- ja riskienhallintaosasto valvoo jatkuvasti

vastapuolten luottokelpoisuutta. Tiukoista vastapuolikriteereistä johtuen

luottoriski ei dominoi rahoitusinstrumenttien käypää arvostusta.

IBOR-uudistuksen vaikutukset ja merkittävät oletukset

IBOR-uudistuksen vaikutus rajautui pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten

lainojen käyvän arvon suojaukseen ja niiden käyvän arvon muutoksiin

liittyen USD LIBOR viitekorkoon, jota käytettiin viitekorkona USD LIBOR

noteerauksien päättymiseen asti. UPM allekirjoitti ISDA 2020 IBOR

Fallback protocol -asiakirjan vuonna 2023 ja noudatti siinä määriteltyjä

fallback ehtoja USD LIBOR -perusteisten transaktioiden konvertoinnissa

SOFR-perusteisiksi. Käyvän arvon suojaussuhteissa, joihin IBOR-uudistus

vaikutti, suojatun lainan ja suojaavan instrumentin käypä arvo lasketaan

käyttäen samaa arvostuskäyrää. Tämän takia tehottomuutta ei

muodostunut.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	200

Johdannaisten käyvät nettoarvot

	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Nettoarvot	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Nettoarvot
MILJ. EUROA	2024			2023
Valuuttariski
Valuuttatermiinisopimukset
Rahavirran suojaukset	16	-54	-38	25	-12	13
Nettosijoitusten suojaukset	9	-25	-16	3	-2	1
Suojauslaskennan ulkopuolella	10	-17	-7	19	-5	14
Valuutanvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	-31	-31
Valuuttariskiltä suojaavat johdannaiset	35	-96	-61	47	-50	-3
Korkoriski
Koronvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	21	-74	-53	24	-94	-69
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	-4	-4
Valuutanvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	-15	-15	27	—	27
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	—	—
Korkoriskiltä suojaavat johdannaiset	21	-89	-68	51	-97	-46
Hyödykkeiden hintariski
Sähkön myynti
Rahavirran suojaukset	18	-26	-8	12	-26	-14
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—	—	—
Sähkön osto
Rahavirran suojaukset	—	—	—	4	—	4
Muut hyödykkeet
Rahavirran suojaukset	21	—	21
Suojauslaskennan ulkopuolella	0	—	—	—	-6	-6
Hyödykkeiden hintariskiltä suojaavat johdannaiset	39	-26	13	16	-32	-16
Yhteensä	95	-211	-116	114	-180	-66

Rahoitusjohdannaisia ei ole netotettu konsernitilinpäätöksessä. Kaikkia rahoitusjohdannaisia koskee ISDA tai vastaava yleinen netotusjärjestely, joita

sovelletaan ehdollisissa tilanteissa kuten sopimusrikkomuksen tai konkurssin yhteydessä. Rahoitusjohdannaisten arvot on kirjattu taseeseen bruttona ja

johdannaisten jakauma ryhmittäin on esitetty » liitetiedossa 5.3 Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin.

Johdannaisten nimellisarvot

MILJ. EUROA	2024	2023
Korkofutuurisopimukset	1 134	1 691
Koronvaihtosopimukset	1 711	1 089
Valuuttatermiinisopimukset	3 617	3 308
Valuuttaoptiosopimukset	—	—
Valuutanvaihtosopimukset	129	134
Hyödykejohdannaissopimukset	551	591

Pääasiassa pörssinoteeratuista sopimuksista maksetut rahoitusvakuudet

olivat 108 (185) miljoonaa euroa, josta 107 (184) miljoonaa euroa

liittyy hyödykesopimuksiin ja 1 (1) miljoonaa euroa

korkofutuurisopimuksiin. Pörssinoteerattujen sopimusten avoin markkina-

arvo taseessa on vähäinen. Rahoitusvakuudet sisältyvät Muihin

saamisiin. Lisätietoja » liitetiedossa 4.6 Käyttöpääoma.

Johdannaisten käyvät nettoarvot vastapuolittain

MILJ. EUROA	POSITIIVISET KÄYVÄT ARVOT	NEGATIIVISET KÄYVÄT ARVOT	KÄYVÄT NETTOARVOT
2024	43	-159	-116
2023	55	-121	-66

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	201

Johdannaisten nimellismäärien aikaprofiili 2024	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
MILJ. EUROA	2024
Valuuttariski
Valuuttatermiinisopimukset
Rahavirran suojaukset	1 679	11	—	1 690
Nettosijoitusten suojaukset	783	—	—	783
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 099	46	—	1 145
Valuutanvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	129	—	129
Korkoriski
Koronvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	1 111	600	1 711
Valuutanvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	129	—	129
Korkofutuurisopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 134	—	—	1 134
Hyödykkeiden hintariski
Sähkön myynti
Rahavirran suojaukset	285	69	—	354
Sähkön osto
Rahavirran suojaukset	68	30	—	98
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—
Muut hyödykkeet
Rahavirran suojaukset	56	17	—	73
Suojauslaskennan ulkopuolella	26	—	—	26

Johdannaisten nimellismäärien aikaprofiili 2023	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
MILJ. EUROA	2023
Valuuttariski
Valuuttatermiinisopimukset
Rahavirran suojaukset	1 735	8	—	1 743
Nettosijoitusten suojaukset	287	—	—	287
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 263	15	—	1 278
Valuutanvaihtosopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	134	134
Korkoriski
Koronvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	1 089	—	1 089
Valuutanvaihtosopimukset
Käyvän arvon suojaukset	—	—	134	134
Korkofutuurisopimukset
Suojauslaskennan ulkopuolella	1 691	—	—	1 691
Hyödykkeiden hintariski
Sähkön myynti
Rahavirran suojaukset	381	60	—	442
Suojauslaskennan ulkopuolella	—	—	—	—
Sähkön osto
Rahavirran suojaukset	35	2	—	37
Suojauslaskennan ulkopuolella	1	—	—	1
Muut hyödykkeet
Suojauslaskennan ulkopuolella	111	—	—	111

Valuutanvaihtosopimusten nimellisarvot sisältyvät sekä valuutta- että korkoriskeihin.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	202

7.Tuloverot

7.1Tilikauden voittoon perustuva vero

Tuloverot

Vuonna 2024 tilikauden voittoon perustuva vero oli 37 (71) miljoonaa

euroa ja efektiivinen verokanta 7,4 % (15,2 %). Vuosina 2024 ja 2023

efektiiviseen verokantaan vaikuttivat verovapaalla alueella toimivien

Uruguayn tytäryhtiöiden tulot ja Saksan Suomea korkeampi verokanta.

Vuonna 2024 efektiiviseen verokantaan vaikuttivat merkittävästi Saksan

Leunan biojalostamon omaisuuseriin kohdistunut arvonalentuminen, sekä

uudelleenjärjestelykulut ja arvonalentumiskirjaukset, jotka liittyvät

Hürthin sanomalehtipaperitehtaan ja Nordland Papierin

hienopaperikone 3 sulkemiseen sekä Kaltenkirchenin tehtaan

suunniteltuun sulkemiseen Saksassa.

Tuloverot

MILJ. EUROA	2024	2023
Verotettavaan tuloon perustuvat verot	122	161
Laskennallisten verojen muutos	-85	-90
Yhteensä	37	71

Tuloverojen täsmäytyslaskelma

MILJ. EUROA	2024	2023
Voitto ennen veroja	500	464
Suomen lakisääteisen verokannan 20 %:n vero	100	93
Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero	-6	-28
Verovapaat tuotot	-91	-51
Vähennyskelvottomat kulut	37	28
Lähdeverot	2	2
Verotuksessa vähennyskelvottomat tappiot	8	45
Osakkuusyritysten tulokset	0	0
Verolainsäädännön muutos	—	—
Muutos laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyydessä	—	-5
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-1	-3
Muut erät	-13	-9
Tuloverot yhteensä	37	71
Efektiivinen verokanta, %	7,4 %	15,2 %

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernin tuloverokulu sisältää verotettavaan tuloon perustuvat verot ja

laskennalliset verot. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan

perustuen vallitseviin verokantoihin maissa, joissa konserni toimii, ja se

sisältää aiempien tilikausien veroja koskevat oikaisut sekä konsernin

sisäisiin liiketapahtumiin liittyvät lähdeverot. Verot merkitään

tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät omaan pääomaan tai muihin

laajan tuloksen eriin kirjattuihin eriin. Tällöin myös vastaava vero

kirjataan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin.

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Konserni on verotuksen kohteena useassa eri maassa ja konsernin

verokulun ja tuloverovelkojen laskentaan liittyy runsaasti arvioita ja

harkintaa. Veroina kirjatut määrät vastaavat tämänhetkistä käsitystä ja

nykyisten verolakien tulkintaa. Johto arvioi säännöllisesti

veroilmoituksissa tehtyjä kannanottoja tilanteissa, joissa verosäännökset

ovat tulkinnanvaraisia, ja oikaisee verovelkoja tarpeen mukaan.

UPM on OECD:n pilari 2 sääntöjen piirissä. Pilari 2 lainsäädäntö

hyväksyttiin UPM:n rekisteröintimaassa Suomessa vuonna 2023 ja se

tulee voimaan 1. tammikuuta 2024 alkaen. Konserni soveltaa IAS 12:n

poikkeusta olla kirjaamatta tai raportoimatta laskennallisia verovelkoja

tai -saamisia, jotka liittyvät Pilari 2:n perusteella maksettaviin veroihin.

Soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt ovat velvollisia maksamaan lisäveroa

niiden lainkäyttöalueiden GloBE:n efektiivisen verokannan ja 15 %:n

vähimmäisverokannan välisestä erosta.

Konserni on arvioinut mahdollisten Pilari 2 tuloverojen vaikutusta

vuodelle 2024 perustuen konserniyksiköiden vuoden 2024 taloudellisiin

lukuihin. Lainkäyttöalueiden, joilla konserni toimii, arvioidaan olevan

joko siirtymäkauden olettamasääntöjen piirissä tai GloBE:n efektiivisen

verokannan olevan yli 15%. Pilari 2 lainsäädännöllä ei ollut vaikutusta

verotettavan tulon perusteella maksettaviin veroihin päättyneellä

tilikaudella. Arvio perustuu tällä hetkellä saatavilla olevaan tietoon ja

analyysiin koskien Pilari 2 sääntöjen tulkintaa, joihin liittyvää

lisäohjeistusta kehitetään vielä OECD:ssä.

Konserni arvioi, että pääasiallinen lainkäyttöalue, johon mahdolliset

Pilari 2 lisäverot kohdistuvat tulevaisuudessa, on Uruguay. Taloudellinen

vaikutus riippuu Uruguayssa sijaitsevien tytäryhtiöiden tuloksesta sekä

substanssiperusteisen vähennyksen pienenemisestä tulevina vuosina

OECD:n Pilari 2 sääntöjen mukaisesti.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	203

7.2Laskennallinen vero

MILJ. EUROA	2024	2023	2022
Laskennalliset verosaamiset
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	134	66	86
Vaihto-omaisuus	72	77	86
Eläkevelvoitteet ja varaukset	95	94	88
Muut väliaikaiset erot	192	175	475
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	276	242	167
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-243	-224	-417
Yhteensä	526	431	485
Laskennalliset verovelat
Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-330	-265	-335
Metsävarat	-440	-412	-423
Eläkevelvoitteet ja varaukset	—	—	-2
Muut väliaikaiset erot	-145	-163	-294
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	243	224	417
Yhteensä	-673	-616	-636
Laskennallinen verosaaminen (velka), netto	-146	-185	-151

Laskennallisen verosaamisen ja -velan muutos

MILJ. EUROA	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	-185	-151
Kirjattu tuloslaskelmaan	85	90
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-35	-113
Yrityshankinnat	-4	-5
Siirrot myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin	—	-13
Muuntoerot	-8	7
Laskennallinen verosaaminen (velka), netto	-146	-185

Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista,

mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata

tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden

verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja jos

laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen
MILJ. EUROA	2024			2023
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	7	-2	4	-14	4	-10
Energiaosakkeet	-31	-16	-47	-1 370	19	-1 351
Muuntoerot	346	—	346	-120	—	-120
Rahavirran suojaukset	98	-20	78	673	-134	539
Nettosijoitusten suojaukset	-16	3	-13	8	-2	6
Yhteensä	403	-35	368	-823	-113	-936

	Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Kirjatut laskennalliset verosaamiset

Laskennallisia verosaamisia kirjattaessa johdolta vaaditaan harkintaa

sen suhteen, pystytäänkö saamiset todennäköisesti hyödyntämään tai

käyttämään laskennallisia verovelkoja vastaan ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Konsernilla oli 31.12.2024 verotuksellisia

liiketappioita 904 (841 milj. euroa vuonna 2023 ja 584 milj. euroa

vuonna 2022) miljoonaa euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista

verosaamista. Verotuksellisista liiketappioista 865 miljoonaa euroa

(772 milj. euroa vuonna 2023 ja 514 milj. euroa vuonna 2022)

aiheutui Saksan tytäryhtiöistä. Nämä tappiot liittyvät ensisijaisesti

uudelleenjärjestelyihin ja tehtaiden sulkemiseen sekä tuloksen

parannusohjelmiin, joita on toimeenpantu viime vuosina. Saksassa

liiketappiot eivät vanhene. Konserni arvioi, että tulevaisuudessa

kerrytetään riittävää verotettavaa tuloa, jolla saadaan hyödynnettyä

laskennallisia verosaamisia. Muissa maissa liiketappiot vanhenevat eri

aikoina ja eri suuruisina. Tulosennusteiden perusteella on todennäköistä,

että verotukselliset tappiot pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa

kertyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Verohyödyn realisoitumista koskeviin oletuksiin ja näin ollen

laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen voi tulla muutoksia sen

mukaan kuinka tuloksellista konsernin liiketoiminta on tulevaisuudessa ja

niihin vaikuttavat myös muut tekijät, joihin konserni ei pysty itse

vaikuttamaan.

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja -velat

Ne liiketappiot, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista siksi ei ole

kirjattu laskennallista verosaamista, olivat 844 (902) miljoonaa euroa

vuonna 2024. Nämä aiheutuvat etupäässä tietyistä Saksan ja Ranskan

tytäryhtiöistä ja eivät vanhene sekä tietyistä Uruguayn tytäryhtiöistä,

joissa liiketappiot vanhenevat eri aikoina vuoden 2029 loppuun

mennessä. Lisäksi laskennallista verosaamista ei ole kirjattu jo suljettuun

Miramichin paperitehtaaseen liittyvistä liiketappioista Kanadassa.

Nämä liiketappiot vanhenevat eri aikoina vuoden 2028 loppuun

mennessä.

Uruguayssa 151 (155) miljoonan euron käyttämättömiä verotukseen

liittyviä hyvityksiä ei ole kirjattu niiden hyödyntämisen epävarmuuden

vuoksi.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	204

Konserni ei kirjaa laskennallista verovelkaa muiden kuin

suomalaisten tytäryritystensä jakamatta olevista voittovaroista sikäli kuin

väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu suomalaisten

tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten jakamatta olevista voittovaroista,

koska nämä voidaan jakaa ilman veroseuraamuksia.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja

verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista sekä

käyttämättömistä verotuksellisista tappioista siltä osin kun on

todennäköistä, että ne pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa

kertyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien)

perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty

tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden odotetaan olevan voimassa, kun

laskennallinen verosaamisen realisoituu tai laskennallinen verovelka

suoritetaan.

Väliaikaisista eroista, jotka johtuvat sijoituksista tytär-, osakkuus- ja

yhteisyrityksiin, kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos konserni pystyy

määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä

väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat esitetään

nettomääräisinä, jos niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus

ja ne aiotaan suorittaa nettomääräisinä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	205

8.Konsernin rakenne

8.1Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset

Vuonna 2024 UPM on saattanut UPM Kymmene-Austria GmbH:n

myynnin päätökseen. Kauppa käsittää Steyrermühlin tehdasalueen sekä

Steyrermühlin sahan liiketoiminnot. UPM Communication Papers lopetti

sanomalehtipaperin tuotannon Steyrermühlin paperitehtaalla kesäkuussa

2023. Lisäksi yhtiö myi 50,00% omistuksensa ASD Altpapier Sortierung

Dachay GmbG -osakkuusyrityksestä. UPM teki myös useita arvoltaan

vähäisiä muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien

osakkeiden hankintoja ja myyntejä.

Vuonna 2023 UPM myi kaikki liiketoimintonsa Venäjällä Gungnir

Wooden Products Tradingille. Lisäksi yhtiö myi omistuksensa ASK

Altpapier Sortierung Kinsau GmbH -yhtiössä sekä 20,00% omistuksensa 

Northern SC Paper Corporation -osakkuusyrityksetä. UPM teki myös

useita arvoltaan vähäisiä muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon

kirjattavien osakkeiden hankintoja ja myyntejä.

UPM Kymmene-Austria GmbH:n myyntivoiton

täsmäytyslaskelma ja rahavirtavaikutus

MILJ. EUROA	Q1-Q4/2024
Myyntivoiton täsmäytyslaskelma
Ennakkoon saatu vastike	15
Rahana saatu vastike	56
Myydyt nettovarat	-50
Transaktio- ja muut kulut, netto	0
Myyntivoitto	21
Rahana saatu vastike	56
Rahavarat myydyssä yhtiössä	-39
Rahavirtavaikutus	17

Liiketoimintojen yhdistäminen

UPM Raflatac ilmoitti 23.7.2024 ostaneensa belgialaisen Grafitypin

vauhdittaakseen kasvua graafisissa tarramateriaaleissa. UPM Raflatacin

nykyisen Graphics-liiketoiminnan ja Grafitypin yhdistäminen vahvistaa

yhtiön kilpailuasemaa tällä houkuttelevalla tuotesegmentillä, laajentaa

sen tuotevalikoimaa ja mahdollistaa lisäarvoa tuovien uusien

teknologioiden hyödyntämisen.

Jos yrityskauppa olisi tapahtunut 1.1.2024, UPM:n tammi-joulukuun

2024 liikevaihto olisi ollut 10 356 miljoonaa euroa, ja kauden voitto

461 miljoonaa euroa. Nämä luvut on laskettu käyttäen konsernin

noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja oikaisemalla

tytäryritysten tulosta ottamalla huomioon poistot jotka olisi tehty, jos

aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä

varastot olisi arvostettu käypään arvoon 1.1.2024 alkaen, sekä näiden

poistojen verovaikutukset.

Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto luovutetusta vastikkeesta,

hankituista nettovaroista sekä liikearvosta:

MILJ. EUROA
Rahavarat	29
Jaksotettu vastike	0
Luovutettu vastike yhteensä	29

MILJ. EUROA	23.7.2024
Muut aineettomat hyödykkeet	5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	16
Vuokratut käyttöomaisuushyödykkeet	0
Varastot	14
Myyntisaamiset ja muut saamiset	5
Rahavarat	1
Varat	42
Laskennalliset verovelat	4
Pitkäaikaiset korolliset velat	2
Lyhytaikaiset korolliset velat	3
Ostovelat ja muut velat	6
Tuloverovelat	0
Velat	15
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä	27
Hankinnasta johtuva liikearvo	3

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypään arvoon sisältyvien

myyntisaamisten käypä arvo hankintahetkellä oli 5 miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten bruttomäärä oli 5 miljoonaa euroa, josta 0 miljoonaa

euroa odotettiin olevan perintäkelvotonta.

Hankintaan liittyvät menot 1 miljoonaa euroa sisältyvät

liiketoiminnan muihin kuluihin ja ne on raportoitu vertailukelpoisuuteen

vaikuttavina erinä UPM Raflatac -liiketoiminta-alueella.

Tietoja raportointikauden konsernituloslaskelmaan sisältyvästä

hankinnan kohteen hankinta-ajankohdan jälkeisestä voitosta tai

tappiosta ei esitetä koska tiedon esittäminen ei olisi käytännössä

mahdollista. Hankitut liiketoiminnot on sisällytetty konserniin 23.7.2024

alkaen, eivätkä hankinta-ajankohdan jälkeisten liikevaihdon sekä voiton

tai tappion vaikutukset ole olennaisia.

Hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käypä arvo on

alustava ja riippuvainen lopullisista arvonmäärityksistä.

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa

Vuosina 2024 eikä 2023 määräysvallattomien omistajien osuuksissa ei

ollut muutoksia.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

UPM yhdistelee hankitut yhtiöt konsernitilinpäätökseen

hankintamenetelmällä alkaen hankinta-ajankohdasta, jolloin se saa

määräysvallan. Luovutettu vastike määritetään siten, että se on

luovutettujen varojen, syntyneiden velkojen ja liikkeeseen laskettujen

oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo sekä ehdollisen

vastikkeen käypä arvo. Hankintaan liittyvät transaktiomenot kirjataan

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	206

kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat ja vastattaviksi

otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin

arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa

arvostetaan joko käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien

suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus

hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo ylittävät

hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden, kirjataan

liikearvoksi.

Sellaisten tytäryritysten, joissa on määräysvallattomia omistajia,

varat, velat, tuotot ja kulut yhdistellään konsernitilinpäätökseen rivi

riviltä. Se osuus tilikauden voitosta sekä kertyneestä omasta pääomasta,

joka kuuluu määräysvallattomille omistajille, esitetään erikseen

konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa.

8.2Tärkeimmät tytäryritykset ja yhteiset toiminnot

TYTÄRYRITYS	REKISTERÖINTIMAA	OMISTUSOSUUS %  2024	OMISTUSOSUUS %  2023
Blandin Paper Company	US	100,00	100,00
Blanvira S.A.	UY	91,00	91,00
Cuecar S.A.	UY	91,00	91,00
Forestal Oriental S.A.	UY	100,00	100,00
Gebr. Lang GmbH Papierfabrik	DE	100,00	100,00
Grafityp (UK) Limited1)	GB	100,00	—
Grafityp Engineering Europe NV1)	BE	100,00	—
Grafityp Selfadhesive Products NV1)	BE	100,00	—
LLC UPM Ukraine	UA	100,00	100,00
Myllykoski Oyj	FI	100,00	100,00
Nordland Papier GmbH	DE	100,00	100,00
NorService GmbH	DE	100,00	100,00
Nortrans Speditionsgesellschaft mbH	DE	100,00	100,00
Print Inform Japan K.K.	JP	80,00	80,00
PT UPM Raflatac Indonesia	ID	100,00	100,00
Rhein Papier GmbH	DE	100,00	100,00
Steyrermühl Sägewerksgesellschaft m.b.H. Nfg KG2)	AT	—	100,00
Tebetur S.A.	UY	91,00	91,00
Tile Forestal S.A.	UY	91,00	91,00
UPM (China) Co. Ltd	CN	100,00	100,00
UPM (Vietnam) Limited	VN	100,00	100,00
UPM Asia Pacific Pte. Ltd.	SG	100,00	100,00
UPM Biochemicals GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Biochemicals Sales GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Biofuels S.A.	UY	100,00	100,00
UPM Communication Papers Oy	FI	100,00	100,00
UPM Energy Oy	FI	100,00	100,00
UPM GmbH	DE	100,00	100,00
UPM NV	BE	100,00	100,00
UPM OÜ	EE	100,00	100,00
UPM Plywood Oy	FI	100,00	100,00
UPM Pulp Sales Oy	FI	100,00	100,00
UPM Pulp, Inc.	US	100,00	100,00
UPM Raflatac (China) Co., Ltd.	CN	100,00	100,00
UPM Raflatac (S) Pte Ltd	SG	100,00	100,00
UPM Raflatac (UK) Ltd.	GB	100,00	100,00
UPM Raflatac Canada Holdings Inc.	CA	100,00	100,00
UPM Raflatac Chile SpA	CL	100,00	100,00
UPM Raflatac Co. Ltd.	TH	100,00	100,00
UPM Raflatac GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Raflatac Iberica S.A.	ES	100,00	100,00
UPM Raflatac Inc.	US	100,00	100,00

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	207

TYTÄRYRITYS	REKISTERÖINTIMAA	OMISTUSOSUUS %  2024	OMISTUSOSUUS %  2023
UPM Raflatac Mexico S.A. de C.V.	MX	100,00	100,00
UPM Raflatac NZ Limited	NZ	100,00	100,00
UPM Raflatac Oy	FI	100,00	100,00
UPM Raflatac Pty Ltd	AU	100,00	100,00
UPM Raflatac S.r.l.	AR	100,00	100,00
UPM Raflatac SAS	FR	100,00	100,00
UPM Raflatac Sdn.Bhd.	MY	100,00	100,00
UPM Raflatac South Africa (Pty) Ltd	ZA	100,00	100,00
UPM Raflatac Sp. z o .o.	PL	100,00	100,00
UPM S.A.	UY	91,00	91,00
UPM Sähkönsiirto Oy	FI	100,00	100,00
UPM Sales GmbH	DE	100,00	100,00
UPM Sales Oy	FI	100,00	100,00
UPM Specialty Papers Oy	FI	100,00	100,00
UPM Trading (Shanghai) Co	CN	100,00	100,00
UPM-Kymmene (Korea) Ltd	KO	100,00	100,00
UPM-Kymmene (UK) Ltd	GB	100,00	100,00
UPM-Kymmene Austria GmbH2)	AT	—	100,00
UPM-Kymmene Inc.	US	100,00	100,00
UPM-Kymmene India Private Limited	IN	100,00	100,00
UPM-Kymmene Japan K.K.	JP	100,00	100,00
UPM-Kymmene Kagit Urunleri Sanayi ve Ticared Ltd. Sti.	TR	100,00	100,00
UPM-Kymmene Otepää OÜ	EE	100,00	100,00
UPM-Kymmene S.r.l.	IT	100,00	100,00
UPM-Kymmene Seven Seas Oy	FI	100,00	100,00
UPM-Kymmene Sp.z o.o.	PL	100,00	100,00
Uruwood S.A.	UY	93,55	93,55
Werla Insurance Company Ltd	MT	100,00	100,00

Ylläoleva listaus sisältää UPM:n tärkeimmät tytäryritykset.

1) Vuonna 2024, UPM teki Grafitypin yrityshankinnan. Lisätietoja » Liitetiedossa 8.1. Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset.

2) Steyrermühl Sägewerksgesellschaft m.b.H. Nfg KG. ja UPM-Kymmene Austria GmbH myytiin vuonna 2024. Lisätietoja » Liitetiedossa 8.1. Liiketoimintojen

hankinnat ja luovutukset.

YHTEISET TOIMINNOT	REKISTERÖINTIMAA	OMISTUSOSUUS %  2023	OMISTUSOSUUS %  2022
Oy Alholmens Kraft Ab (Pohjolan Voima Oy, G series and direct ownership)	FI	50,00	50,00
EEVG Entsorgungs- und Energieverwertungsgesellschaft m.b.H.1)	AT	—	50,00
Järvi-Suomen Voima Oy	FI	50,00	50,00
Kaukaan Voima Oy (Pohjolan Voima Oy, G9 series)	FI	54,00	54,00
Kymin Voima Oy (Pohjolan Voima Oy, G2 series)	FI	76,00	76,00
Rauman Biovoima Oy (Pohjolan Voima Oy, G4 series)	FI	71,95	71,95
Phyla UPM JVCO Limited2)	GB	50,00	—

1) Vuonna 2024, UPM myi yhteisen toiminnon EEVG Entsorgungs- und Energieverwertungsgesellschaft m.b.H. osana Steyrermühlin tehdasalueen sekä sahan myyntiä.

2) Vuonna 2024, UPM perusti yhteisen toiminnon Phyla UPM JVCO Limited.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	208

Määräysvallattomat omistajat

UPM:llä on määräysvallattomia omistajia pääsääntöisesti Uruguayn

tytäryhtiöissä. Yhteenveto näiden tytäryhtiöiden taloudellisista tiedoista

on esitetty alla olevassa taulukossa. Luvut on esitetty ennen

eliminointeja.

MILJ. EUROA	2024	2023
Kauden voitto	298	60
Kauden muut laajan tuloksen erät	—	3
Kauden laaja tulos	298	63
Määräysvallattomien omistajien osuus	27	6
Pitkäaikaiset varat	3 632	3 449
Lyhytaikaiset varat	965	712
Pitkäaikaiset velat	270	121
Lyhytaikaiset velat	132	188
Nettovarat	4 195	3 852
Määräysvallattomien omistajien osuus	378	347

8.3Lähipiiriliiketoimet

Hallitus ja konsernin johtoryhmä

UPM:llä ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen ja konsernin

johtoryhmän jäsenten (johtoon kuuluvat avainhenkilöt), heidän läheisten

perheenjäsentensä tai organisaatioiden kanssa, joihin hallituksen ja

konsernin johtoryhmän jäsenillä tai heidän läheisillä on määräysvalta

tai huomattava vaikutusvalta. Hallituksella ja konsernin johtoryhmän

jäsenillä ei ollut lainaa konserniyhtiöiltä 31.12.2024 ja 31.12.2023.

Hallituksen osakeomistukset sekä hallituksen ja johtoryhmän palkat ja

palkkiot on esitetty » liitetiedossa 3.2 Konsernin johtoon kuuluvat

avainhenkilöt.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty alla olevassa

taulukossa. Konsernilla ei ole yksittäisiä olennaisia osakkuus- tai

yhteisyrityksiä.

MILJ. EUROA	2024	2023
Saadut osingot	2	2
Raaka-aineiden ja palvelujen ostot	28	37
Lainasaamiset	13	5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1	—
Ostovelat ja muut velat	4	5

Tytäryritykset ja yhteiset toiminnot

Tiedot tytäryrityksistä ja yhteisistä toiminnoista on esitetty » liitetiedossa 8.2

Tärkeimmät tytäryritykset ja yhteiset toiminnot.

Eläkesäätiöt

Isossa-Britanniassa eläkejärjestelyt ovat konsernista erillisen ja

riippumattoman säätiön (Trust) hallinnoimia. Säätiön etuusjärjestelyt

koostuvat useista etuuspohjaisista järjestelyistä, jotka ovat suljettuja sekä

maksupohjaisesta järjestelystä, joka on avoin koko henkilöstölle.

Konserni maksoi vuonna 2024 säätiön etuuspohjaisiin järjestelyihin

kannatusmaksuina 0 (0) miljoonaa euroa. Säätiön varojen käypä arvo

31.12.2024 oli 274 (297) miljoonaa euroa, josta 18 % oli sijoitettu

oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, 51 % vieraan pääoman

ehtoisiin instrumentteihin, 8 % kiinteistöihin, 18 %

rahamarkkinasijoituksiin ja 5 % muihin sijoituksiin.

8.4Myytävänä olevat omaisuuserät

Vuoden 2024 lopussa yhtiöillä ei ollut myytävänä oleviksi luokiteltuja

omaisuus- tai velkaeriä.

Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat 31.12.2023 liittyvät

kesäkuussa 2022 julkistettuun sopimukseen myydä 100% itävaltalaisen

tytäryhtiön UPM-Kymmene Austria GmbH:n osakkeista HEINZEL

GROUPille. Kauppa käsittää Steyrermühlin tehdasalueen sekä

Steyrermühlin sahan liiketoiminnot. UPM Communication Papers lopetti

sanomalehtipaperin tuotannon Steyrermühlin paperitehtaalla kesäkuussa

2023. 2.1.2024 UPM ilmoitti, että on saattanut UPM Kymmene-Austria

GmbH:n myynnin päätökseen.

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien

ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi ja arvostetaan kirjanpitoarvoon

tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn

käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee

kertymään erittäin todennäköisesti omaisuuserän myynnistä. Poistot

myytävänä olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä tai luovutettavien

erien ryhmästä lopetetaan luokitteluhetkellä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	209

9.Taseen ulkopuoliset erät

9.1Vastuusitoumukset

UPM tekee tavanomaiseen liiketoimintaansa liittyen erilaisia sopimuksia,

joiden perusteella tarjotaan taloudellisia tai suoritustakeita kolmansille

osapuolille. Niiden maksujen enimmäismäärät, joista UPM on

vastuussa, on sisällytetty alla olevaan taulukkoon kohtaan Muut

vastuusitoumukset. Omien sitoumusten vakuudeksi annettuun kiinnitettyyn

omaisuuteen kuuluu aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä,

teollisuuskiinteistöjä ja metsämaata.

MILJ. EUROA	2024	2023
Muut vastuusitoumukset
Leasingvastuut, erääntyminen seuraavien 12 kuukauden aikana IFRS 16 mukaisesti	1	2
Muut vastuusitoumukset	106	99
Yhteensä	107	101

Leasingvastuut vuokrasopimuksista, joiden alkamisajankohta on

tilinpäätöspäivän jälkeen, ovat 24 miljoonaa euroa (176 miljoonaa

euroa vuonna 2023). Leasingvastuiden muutos johtuu Uruguay

rautatiepalvelusopimuksen käyttöönotosta vuonna 2024. Leasingvastuut

vuonna 2023 liittyivät  pääasiassa rautatiepalvelusopimukseen

Uruguyssa sekä jätevesien käsittelyä koskevaan vuokrasopimukseen

Leunassa, Saksassa.

9.2Riita-asiat

Vastuusitoumukset

Konserni on vastaajana tai kantajana useissa sen toimintaan liittyvissä

oikeusmenettelyissä, joissa on esitetty enimmäkseen kaupallisista

asioista johtuvia korvausvaateita.

Konserniyhtiöt

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa olennaisia riita-asioita vuoden 2024

lopussa.

9.3Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

2.1.2025 UPM kertoi, että se on listattu ainoana metsä- ja

paperiteollisuuden yrityksenä Dow Jonesin globaalissa ja

eurooppalaisessa indekseissä (DJSI) vuosiksi 2024–2025. DJSI-indeksi

arvioi yritysten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta

maailmanlaajuisesti.

5.2.2025 UPM ilmoitti ostaneensa Metamarkin, Isosta Britanniasta,

kiihdyttääkseen edelleen UPM Raflatacin kasvua Graphics-

liiketoiminnassa. Kauppa tuo houkuttelevia synergioita ja tekee UPM

Raflatacista merkittävän toimijan nopeasti kasvavalla korkean

jalostusarvon Graphics-tuotteiden markkinalla. Kaupan arvo on 146

miljoonaa puntaa.

5.2.2025 UPM:n hallitus päätti aloittaa UPM:n omien osakkeiden

hankinnan. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä on 6 000 000

osaketta, mikä vastaa noin 1,1% osakkeiden kokonaismäärästä. Omien

osakkeiden hankintaan voidaan käyttää enintään 160 miljoonaa euroa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	210

10.Muut liitetiedot

10.1Uudet standardit ja tulkinnat, joita ei ole

vielä otettu käyttöön

Muutamat uudet julkaistut standardien muutokset ja tulkinnat tulevat

voimaan vasta 1.1.2024 alkaneen tilikauden jälkeen. Näillä

muutoksilla ja tulkinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta

tilikauteen tai myöhempiin tilikausiin eikä myöskään ennakoitavissa

oleviin tulevaisuudessa toteutuviin liiketoimiin, eikä niitä ole otettu

käyttöön ennenaikaisesti.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot

IFRS 18 -tilinpäätösstandardi korvaa olemassaolevan IAS 1

Tilinpäätöksen esittäminen -standardin, tuoden uusia vaatimuksia jotka

auttavat samankaltaisten yhtiöiden tulosraportoinnin

vertailukelpoisuuden saavuttamisessa. Vaatimusten tarkoituksena on

tarjota merkityksellisempää informaatiota ja lisää läpinäkyvyyttä

tilinpäätöksen käyttäjille. IFRS 18 ei vaikuta erien kirjaamiseen tai

arvostamiseen tilinpäätöksessä, mutta sen vaikutuksen tilinpäätöksen

esittämiseen ja liitetietoihin odotetaan olevan laaja, erityisesti liittyen

tulosraportointiin sekä johdon määrittelemien tunnuslukujen esittämiseen

osana tilinpäätöstä.

Johto parhaillaan arvioi uuden standardin soveltamisen vaikutuksia

konsernitilinpäätökseen. Vaikka IFRS 18:n käyttöönotolla ei ole

vaikutuksia kauden voittoon, konsernin odotus on että tuottojen ja

kulujen uudelleenjaottelulla tuloslaskelmassa on vaikutusta siihen, miten

liikevoitto lasketaan ja raportoidaan. Konsernin tekemän korkean tason

vaikutusarvion perusteella seuraavilla muutoksilla saattaa olla vaikutusta

liikevoittoon:

• Konserni kirjaa osan kurssivoitoista ja -tappioista liikevoittoon ja

osan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Näiden erien esittämispaikkaan

saattaa tulla muutoksia, ja konserni parhaillaan arvio muutosten

tarvetta.

• Konserni kirjaa osan johdannaisvoitoista ja -tappioista liikevoittoon

ja osan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Näiden erien

esittämispaikkaan saattaa tulla muutoksia, ja konserni parhaillaan

arvio muutosten tarvetta.

Päälaskelmilla esitettävät rivit saattavat muuttua ‘hyödyllinen jäsennetty

yhteenveto’ -konseptin soveltamisen sekä täsmennettyjen  yhdistämis- ja

erittelyperiaatteiden johdosta.

Konserni ei odota merkittäviä muutoksia liitetiedoissa esitettyihin

tietoihin, sillä vaatimus esittää olennaisen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita koskeva informaatio pysyy muuttumattomana.

Esitettävän tiedon luokitteluun kuitenkin saattaa tulla muutoksia

yhdistämis- ja erittelyperiaatteiden seurauksena. Uusia

esittämisvaatimuksia tulee lisäksi johdon määrittelemiin tunnuslukuihin

liittyen.

Saatujen ja maksettujen korkojen esittämiseen konsernin

rahavirtalaskelmalla tulee myös muutoksia. Maksetut korot tullaan

esittämään osana rahoituksen rahavirtaa ja saadut korot osana

investointien rahavirtaa, mikä poikkeaa erien nykyisestä esityksestä

osana liiketoiminnan rahavirtaa.

Konserni soveltaa uutta standardia sen pakollisesta

voimassaolopäivästä 1.1.2027 alkaen. Takautuva soveltaminen on

pakollista ja 31.12.2026 päättyvän tilikauden vertailutiedot tullaan

julkaisemaan uudelleen IFRS 18 mukaisesti. IFRS 18 edellyttää

tilinpäätösstandardin käyttöönottovuonna täsmäytyslaskelmaa sen

välillä, miten tuloslaskelma oli esitetty vertailukaudelta IAS 1:n

mukaisesti ja miten se esitetään kuluvana vuonna IFRS 18:n mukaisesti.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	211

Emoyhtiön tilinpäätös

(suomalainen tilinpäätöskäytäntö)

Tuloslaskelma

MILJ. EUROA	LIITE	1.1.-31.12.2024	1.1.-31.12.2023
Liikevaihto	1	2 599	2 585
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-10	10
Valmistus omaan käyttöön		3	1
Liiketoiminnan muut tuotot	2	79	103
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ostot tilikauden aikana		-1 956	-1 935
Varastojen muutos		26	-43
Ulkopuoliset palvelut		-9	-8
		-1 938	-1 987
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-206	-198
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-35	-36
Muut henkilösivukulut		-5	-7
	3	-247	-241
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot		-103	-112
	4	-103	-112
Liiketoiminnan muut kulut	5	-287	-349
Liikevoitto (-tappio)		96	10
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		479	738
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä		8	5
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muut korkotuotot saman konsernin yrityksiltä		144	150
Muut korkotuotot muilta		24	30
Muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä		39	1
Muut rahoitustuotot muilta		130	974
Arvonalentumiset (-) ja -palautumiset (+) pysyvien vastaavien sijoituksista		-226	9
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille		-156	-133
Korkokulut muille		-102	-93
Muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille		0	-32
Muut rahoituskulut muille		-112	-17
		228	1 632
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		323	1 642
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos		20	31
Saadut konserniavustukset		57	37
Annetut konserniavustukset		-7	-37
		70	31
Tuloverot	6	-12	1
Tilikauden voitto (tappio)		382	1 675

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	212

Tase

MILJ. EUROA	LIITE	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		5	5
Muut aineettomat hyödykkeet		21	27
Ennakkomaksut		41	26
	7	67	58
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet		747	748
Rakennukset ja rakennelmat		158	166
Koneet ja kalusto		386	414
Muut aineelliset hyödykkeet		18	18
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		17	26
	8	1 326	1 372
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä		6 968	6 587
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		5	5
Muut osakkeet ja osuudet		3	3
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		950	993
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä		13	3
	9	7 939	7 590
Pysyvät vastaavat yhteensä		9 331	9 019
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		256	229
Valmiit tuotteet / Tavarat		32	43
Ennakkomaksut		33	30
		321	302
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset		48	37
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		1 714	1 786
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä		12	13
Muut saamiset		112	182
Siirtosaamiset		15	12
	10	1 900	2 029
Rahoitusarvopaperit		1	1
Rahat ja pankkisaamiset		729	500
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		2 952	2 832
Vastaavaa yhteensä		12 283	11 852

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	213

MILJ. EUROA	LIITE	31.12.2024	31.12.2023
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		890	890
Arvonkorotusrahasto		140	140
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1 273	1 273
Edellisten tilikausien voitto		1 216	342
Tilikauden voitto (tappio)		382	1 675
Oma pääoma	11	3 900	4 319
Poistoero		347	367
Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset		4	1
Muut pakolliset varaukset		196	166
	12	200	167
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat		2 711	2 089
Lainat rahoituslaitoksilta		154	185
Velat saman konsernin yrityksille		321	285
Muut velat		129	134
	13	3 315	2 693
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta		31	15
Ostovelat		357	341
Velat saman konsernin yrityksille		3 990	3 654
Velat omistusyhteysyrityksille		3	6
Muut velat		50	201
Siirtovelat		91	88
	14	4 521	4 305
Vieras pääoma		7 836	6 998
Vastattavaa yhteensä		12 283	11 852

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	214

Rahoituslaskelma

MILJ. EUROA	2024	2023
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	323	1 642
Rahoitustuotot ja -kulut	-228	-1 632
Oikaisut liikevoittoon 1)	279	48
Käyttöpääoman muutos 2)	291	983
Saadut korot	172	185
Maksetut korot	-250	-228
Saadut osingot	479	738
Muut rahoituserät	-128	861
Maksetut tuloverot 3)	-7	8
Liiketoiminnan rahavirta	931	2 605
Investoinneista kertynyt rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-70	-69
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin	-611	-812
Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	13	12
Luovutustulot osakkeista ja osuuksista	4	68
Muiden sijoitusten muutokset	33	-63
Investointien rahavirta	-632	-865
Rahoituksesta kertynyt rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	650	325
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-29	-1 578
Lyhytaikaisten velkojen muutos	60	-1 004
Maksetut osingot	-800	-800
Saadut ja maksetut konserniavustukset, netto	50	-24
Muut erät	-1	-1
Rahoituksen rahavirta	-70	-3 081
Rahavarat kauden alussa	500	1 840
Rahavarojen muutos	230	-1 340
Rahavarat kauden lopussa	729	500

Rahoituslaskelman liitetiedot

1) Oikaisut liikevoittoon

MILJ. EUROA	2024	2023
Poistot ja arvonalentumiset pysyvistä vastaavista	102	113
Pysyvien vastaavien myyntivoitot tai tappiot	216	-14
Pakollisten varausten muutos	-39	-51
Yhteensä	279	48

2) Käyttöpääoman muutos

MILJ. EUROA	2024	2023
Vaihto-omaisuus	-19	34
Lyhytaikaiset saamiset	314	1 133
Lyhytaikaiset korottomat velat	-4	-184
Yhteensä	291	983

3) Pysyvien vastaavien luovutuksista johtuvat verot esitetään investointien rahavirrassa

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	215

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännöstöä

noudattaen. Merkittävimmät erot konsernin ja emoyhtiön laatimis-

periaatteissa liittyvät rahoitusjohdannaisten ja metsävarojen arvos-

tamiseen sekä etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden, osakepalkkioiden,

vuokrasopimusten ja laskennallisten verojen merkitsemiseen taseeseen.

Tilinpäätös on esitetty miljooniksi euroiksi pyöristettynä, joten

yksittäisten lukujen summa voi poiketa kokonaissummasta.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut

vastuusitoumukset muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivän

kurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan

liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot ostoihin. Muiden saamisten ja

velkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja

arvonalentumisilla. Päästöoikeudet kirjataan ns. nettomenettelyn

mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina

hyödykkeen odotettavissa olevan taloudellisen pitoajan perusteella

seuraavasti:

Maa- ja vesialueet, ei tehdä poistoja
Aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	20–50 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Raskaat koneet	15–20 vuotta
Voimalaitoskoneet	20–30 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–20 vuotta

Metsävarat kirjataan aineellisiksi hyödykkeiksi maa- ja vesialueisiin

alkuperäiseen hankintamenoon lisättynä tehdyillä arvonkorotuksilla.

Suunnitelman mukaisia poistoja ja hakkuista johtuvia arvonmuutoksia ei

kirjata.

Sijoitukset

Sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisina

vähennettyinä arvonalentumisilla.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon

tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan

määräisenä. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään

muuttuvien valmistusmenojen lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen

kiinteistä menoista.

Arvonkorotukset

Maa-alueiden tasearvoon sisältyy arvonkorotuksia. Uusia

arvonkorotuksia ei tehdä ja kohteiden tasearvon katsotaan alittavan

niiden käyvän arvon.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan vuokra-aikana tulosvaikutteisesti

liiketoiminnan muihin kuluihin. Sopimusten mukaiset tulevina vuosina

erääntyvät vuokramaksut esitetään taseen ulkopuolisina erinä

liitetiedoissa.

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina esitetään taseessa vastaisia menoja ja

menetyksiä, joihin on sitouduttu, joiden toteutuminen on todennäköistä

ja määrä on luotettavasti arvioitavissa, mm. eläke- ja ympäristövastuut

sekä lopettamis- ja uudelleenjärjestelykulut. Pakollisten varausten

muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa ao. kulujen ryhmään.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään välilliset verot,

myönnetyt alennukset, reklamaatiohyvitykset sekä kurssierot

myyntisaamisten arvostamisesta.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan kuluksi niiden syntymisvuonna.

Eläkekulut

Suomessa työnantajat ovat velvollisia huolehtimaan työntekijöidensä

lakisääteisistä etuuksista, jotka on määritelty työntekijöiden eläkelaissa

(TyEL). Etuudet on järjestetty vakuutusyhtiöiden kautta. Suoritukset

vakuutusyhtiöille kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi sille tilikaudelle, jota

veloitus koskee.

Osakeperusteiset maksut

Pitkäaikaiseen osakepalkkiojärjestelmään liittyvät kulut jaksotetaan

ansaintajakson tai myöntövuoden aikana tuloslaskelmaan ja velaksi

taseeseen.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu poistoeron

muutoksesta ja konserniyritysten välisistä konserniavustuksista. Kertynyttä

poistoeroa ei emoyhtiössä ole jaettu omaan pääomaan ja

laskennalliseen verovelkaan.

Laskennalliset verot

Emoyhtiön veroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat

suoriteperusteiset verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata taseeseen ja niihin

liittyvät tiedot esitetään liitetiedoissa.

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten realisoituneet tulokset ja tilinpäätöshetkellä

avoinna olevien johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan

tilikauden tulokseen. Sellaisten avoinna olevien johdannaisten, joiden

maksatusta ei ole tehty, negatiiviset käyvät arvot kirjataan pakollisiin

varauksiin. Suojauslaskentaa ei sovelleta. Tasesuojauksen ja kaikkien

konserniyhtiöiden puolesta tehtyjen kaupallista valuuttavirtaa suojaavien

valuuttajohdannaisten tuotto- ja kuluerät kirjataan rahoituseriin.

Hyödykejohdannaisten tuotto- ja kuluerät kirjataan liikevoittoon. Muiden

konserniyhtiöiden puolesta tehtyjen hyödykejohdannaissopimusten

tuotto- ja kuluerät kirjataan rahoituseriin.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	216

Johdannaissopimukset tehdään pääosin emoyhtiön nimiin.

Johdannaissopimukset on tehty ulkopuolisten vastapuolien kanssa lukuun

ottamatta sisäisiä johdannaissopimuksia, joilla hallinnoidaan

valuuttakurssi- ja korkoriskiä.

Lisätietoja ulkoisten johdannaisten taloudellisista riskeistä, käyvistä arvoista

ja maturiteeteista löytyy » liitetiedossa 6.1 Rahoitusriskien hallinta ja

» liitetiedossa 6.2 Johdannaiset ja suojauslaskenta.

1.Liikevaihto

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

MILJ. EUROA	2024	2023
UPM Fibres	2 043	2 075
Muu toiminta	556	509
Yhteensä	2 599	2 585

Liikevaihto maittain

MILJ. EUROA	2024	2023
Suomi	2 545	2 515
Muut EU-maat	34	45
Muut maat	20	24
Yhteensä	2 599	2 585

2.Liiketoiminnan muut tuotot

MILJ. EUROA	2024	2023
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	10	5
Vuokratuotot	7	6
Muut	62	92
Yhteensä	79	103

3.Henkilöstökulut

MILJ. EUROA	2024	2023
Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot 1)	3	7
Muut palkat ja palkkiot	203	191
Eläkekulut	35	36
Muut henkilösivukulut	5	7
Yhteensä	247	241

1) Lisätietoja » liitetiedossa 3.2 Konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt.

Henkilöstö

	2024	2023
Yhteensä keskimäärin	2 933	2 932

4.Poistot ja arvonalentumiset

MILJ. EUROA	2024	2023
Aineettomat oikeudet	2	2
Muut aineettomat hyödykkeet	15	13
Rakennukset ja rakennelmat	14	16
Koneet ja kalusto	70	79
Muut aineelliset hyödykkeet	2	3
Yhteensä	103	112

5.Liiketoiminnan muut kulut

MILJ. EUROA	2024	2023
Vuokrakulut	14	15
Kunnossapitokulut	91	146
Muut liiketoiminnan kulut 1)	181	188
Yhteensä	287	349

1) Muissa liiketoiminnan kuluissa oli tutkimus- ja kehityskuluja 28 (32) miljoonaa

euroa ja tilintarkastajan palkkioita 2,6 (3,2) miljoonaa euroa.

Henkilöstökuluissa tutkimus- ja kehityskuluja oli 20(16) miljoonaa euroa.

6.Tuloverot ja laskennalliset verot

MILJ. EUROA	2024	2023
Tilikauden tuloverot	9	9
Edellisten tilikausien tuloverot	3	-10
Yhteensä	12	-1

Laskennalliset verosaamiset ja -velat 1)

MILJ. EUROA	2024	2023
Laskennalliset verosaamiset
Pakolliset varaukset	40	33
Osakeperusteiset maksut	1	2
Muut väliaikaiset erot	2	24
Yhteensä	43	60
Laskennalliset verovelat
Poistoero	69	73
Maa-alueiden arvonkorotukset	60	60
Yhteensä	129	133

1) Emoyhtiön laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole merkitty taseeseen.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on laskettu kirjanpidon ja verotuksen

välisistä väliaikaisista eroista.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	217

7.Aineettomat hyödykkeet

MILJ. EUROA	AINEETTOMAT OIKEUDET	MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	ENNAKKOMAKSUT	YHTEENSÄ
2024
Hankintameno	23	302	41	367
Kertyneet poistot	-19	-281	—	-300
Kirjanpitoarvo 31.12.	5	21	41	67
Kirjanpitoarvo 1.1.	5	27	26	58
Lisäykset	2	3	21	27
Poistot	-2	-15	—	-17
Siirrot erien välillä	—	7	-7	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	5	21	41	67
2023
Hankintameno	22	300	26	348
Kertyneet poistot	-18	-273	—	-291
Kirjanpitoarvo 31.12.	5	27	26	58
Kirjanpitoarvo 1.1.	5	32	22	60
Lisäykset	2	8	8	18
Vähennykset	—	-5	—	-5
Poistot	-2	-13	—	-15
Siirrot erien välillä	—	4	-4	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	5	27	26	58

8.Aineelliset hyödykkeet

MILJ. EUROA	MAA- JA VESIALUEET	RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT	KONEET JA KALUSTO	MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
2024
Hankintameno	449	577	2 299	141	17	3 483
Kertyneet poistot	—	-419	-1 913	-122	—	-2 454
Arvonkorotukset	298	—	—	—	—	298
Kirjanpitoarvo 31.12.	747	158	386	18	17	1 326
Kirjanpitoarvo 1.1.	748	166	414	18	26	1 372
Lisäykset	1	1	24	2	14	43
Vähennykset	-2	—	—	—	—	-3
Poistot	—	-14	-70	-2	—	-86
Siirrot erien välillä	—	5	18	—	-23	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	747	158	386	18	17	1 326
2023
Hankintameno	450	574	2 268	138	26	3 456
Kertyneet poistot	—	-408	-1 854	-120	—	-2 382
Arvonkorotukset	298	—	—	—	—	298
Kirjanpitoarvo 31.12.	748	166	414	18	26	1 372
Kirjanpitoarvo 1.1.	746	178	453	19	21	1 418
Lisäykset	2	1	24	2	23	52
Vähennykset	—	—	—	—	—	-1
Poistot	—	-16	-79	-3	—	-97
Siirrot erien välillä	—	2	15	—	-17	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	748	166	414	18	26	1 372

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	218

9.Sijoitukset

MILJ. EUROA	OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ	OSUUDET OMISTUS- YHTEYS- YRITYKSISSÄ	MUUT OSAKKEET JA OSUUDET	SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ	SAAMISET OMISTUS- YHTEYS- YRITYKSILTÄ	YHTEENSÄ
2024
Hankintameno	8 662	5	3	950	13	9 632
Kertyneet arvonalentumiset	-1 693	—	—	—	—	-1 693
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 968	5	3	950	13	7 939
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 587	5	3	993	3	7 590
Lisäykset	611	—	—	1	10	623
Vähennykset	-4	—	—	-44	—	-48
Arvonalentumiset 1)	-226	—	—	—	—	-226
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 968	5	3	950	13	7 939
2023
Hankintameno	8 054	5	3	993	3	9 057
Kertyneet arvonalentumiset	-1 467	—	—	—	—	-1 467
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 587	5	3	993	3	7 590
Kirjanpitoarvo 1.1.	5 834	5	3	930	3	6 774
Lisäykset	812	—	—	164	—	976
Vähennykset	-68	—	—	-102	—	-169
Arvonalentumiset 1)	9	—	—	—	—	9
Kirjanpitoarvo 31.12.	6 587	5	3	993	3	7 590

1)  Arvonalentumiset on merkitty rahoituseriin

10.Lyhytaikaiset saamiset

MILJ. EUROA	SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ	SAAMISET OMISTUSYHTEYS- YRITYKSILTÄ	SAAMISET MUILTA	YHTEENSÄ
2024
Myyntisaamiset	462	12	48	521
Lainasaamiset 1)	1 195	—	—	1 195
Siirtosaamiset 2)	1	—	15	16
Muut saamiset	57	—	112	168
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 714	12	174	1 900
2023
Myyntisaamiset	478	13	37	528
Lainasaamiset 1)	1 269	—	—	1 269
Siirtosaamiset 2)	3	—	12	14
Muut saamiset	37	—	182	219
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 786	13	231	2 029

1)  Yhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2024 eikä 31.12.2023 lainaa yhtiöltä tai konsernin tytäryrityksiltä.

2) Siirtosaamiset

MILJ. EUROA	2024	2023
Korkotuotot	12	9
Tuloverot	—	2
Muut erät	4	3
Kirjanpitoarvo 31.12.	16	14

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	219

11.Oma pääoma

MILJ. EUROA	OSAKE- PÄÄOMA	ARVON- KOROTUS- RAHASTO	SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO	KERTYNEET VOITTO- VARAT	TILIKAUDEN VOITTO/ TAPPIO	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	890	140	1 273	342	1 675	4 319
Edellisen tilikauden voiton siirto	—	—	—	1 675	-1 675	—
Tilikauden voitto	—	—	—	—	382	382
Osingonjako	—	—	—	-800	—	-800
Muut muutokset	—	—	—	-1	—	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	890	140	1 273	1 216	382	3 900
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	890	140	1 273	1 333	-190	3 445
Edellisen tilikauden voiton siirto	—	—	—	-190	190	—
Tilikauden voitto	—	—	—	—	1 675	1 675
Osingonjako	—	—	—	-800	—	-800
Muut muutokset	—	—	—	-1	—	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	890	140	1 273	342	1 675	4 319

                                                                               

MILJ. EUROA	2024	2023
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 273	1 273
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta	1 216	342
Tilikauden voitto	382	1 675
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	2 871	3 290

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	220

12.Pakolliset varaukset

MILJ. EUROA	RAKENNE- JÄRJESTELY- VARAUKSET	HENKILÖSTÖ- KULU- VARAUKSET	YMPÄRISTÖ- KULU- VARAUKSET	MUUT VARAUKSET 1)	YHTEENSÄ
2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	2	1	9	155	167
Varausten lisäykset	—	3	—	59	63
Käytetyt varaukset	—	-1	—	-23	-24
Käyttämättömien varausten purku	-2	—	-1	-3	-6
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	4	8	188	200
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	3	2	8	286	299
Varausten lisäykset	—	—	1	—	1
Käytetyt varaukset	—	—	—	-129	-130
Käyttämättömien varausten purku	—	-1	—	-2	-3
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	1	9	155	167

1) Muut varaukset aiheutuvat tappiollisista sopimuksista ja avointen johdannaissopimusten negatiivisista käyvistä arvoista. Vuoden 2024 lopussa muihin varauksiin

sisältyy 5 (8) miljoonan euron negatiivinen käypä arvo konsernin sisäisestä koron- ja valuutanvaihtosopimuksesta. Konsernin sisäiset valuuttatermiinit erääntyivät

vuoden 2024 loppuun mennessä (vuoden 2023 lopussa muihin varauksiin sisältyi 0,3 miljoonan euron negatiivinen käypä arvo).

13.Pitkäaikainen vieras pääoma

MILJ. EUROA	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	2 711	2 089
Lainat rahoituslaitoksilta	154	185
Velat saman konsernin yrityksille	321	285
Muut velat	129	134
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 315	2 693

Takaisinmaksu vuonna 2030 (2029) tai myöhemmin

MILJ. EUROA	2024	2023
Joukkovelkakirjalainat	1 100	1 000
Lainat rahoituslaitoksilta	31	62
Muut velat	—	134
Yhteensä	1 131	1 196

Joukkovelkakirjalainat

	KORKO-%	VALUUTTA	NIMELLISARVO MILJ.	KIRJANPITOARVO	KIRJANPITOARVO
				2024	2023
KIINTEÄKORKOISET				MILJ. EUROA	MILJ. EUROA
1997-2027	7,450	USD	375	361	339
2020-2028	0,125	EUR	750	750	750
2021-2031	0,500	EUR	500	500	500
2022-2029	2,250	EUR	500	500	500
2024-2034	3,375	EUR	600	600	—
Kirjanpitoarvo 31.12.				2 711	2 089
Pitkäaikainen osuus				2 711	2 089

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	221

14.Lyhytaikainen vieras pääoma

MILJ. EUROA	VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE	VELAT OMISTUSYHTEYS- YRITYKSILLE	VELAT MUILLE	YHTEENSÄ
2024
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—	31	31
Ostovelat	81	3	357	440
Siirtovelat 1)	—	—	91	91
Muut velat	3 909	—	50	3 958
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 990	3	529	4 521
2023
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—	15	15
Ostovelat	104	6	341	451
Siirtovelat 1)	1	—	88	88
Muut velat	3 549	—	201	3 750
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 654	6	645	4 305

1) Siirtovelat

MILJ. EUROA	2024	2023
Henkilöstökulut	70	73
Korkokulut	20	15
Tuloverot	1	—
Muut erät	—	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	91	88

15.Vastuusitoumukset

MILJ. EUROA	2024	2023
Takaukset
Muut takaukset konserniyritysten puolesta	23	25
Muut vastuusitoumukset
Leasingvastuut, erääntyminen seuraavien 12 kuukauden aikana	25	24
Myöhemmin erääntyvät leasingvastuut	95	115
Muut vastuut	52	47
Yhteensä	196	212

Lisäksi emoyhtiö antaa vastuusitoumuksia samaan konserniin kuuluvien

yhtiöiden puolesta. Valtaosa näistä vastuusitoumuksista liittyy

merkittäviin investointihankkeisiin ja voivat tulla emoyhtiön

maksettavaksi mikäli konserniyhtiö ei kykene suoriutumaan

velvoitteistaan. Lisätietoja merkittävistä investointihankkeista on

» liitetiedossa 4.1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten eläkevastuut

Lisätietoja eläkevastuista on » liitetiedossa 3.2 Konsernin johtoon kuuluvat

avainhenkilöt.

Lähipiiriliiketoimet

Lisätietoja lähipiiriliiketoimista on » liitetiedossa 8.3 Lähipiiriliiketoimet.

16.Emoyhtiön omistamat osakkeet ja osuudet

TYTÄRYRITYS	YHTIÖN KOTIMAA	OMISTUSOSUUS %
Myllykoski Oyj	FI	100,00
Repola Investment Oy	FI	100,00
Suurijärven Huolto Oy	FI	65,44
Unicarta Oy	FI	100,00
UPM (Vietnam) Limited	VN	100,00
UPM AG	CH	100,00
UPM Asia Pacific Pte. Ltd.	SG	100,00
UPM B.V.	NL	100,00
UPM Biochemicals GmbH	DE	100,00

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	222

TYTÄRYRITYS	YHTIÖN KOTIMAA	OMISTUSOSUUS %
UPM Biorefining Holding Oy	FI	100,00
UPM Communication Papers Oy	FI	100,00
UPM Energy Oy	FI	100,00
UPM Kft.	HU	100,00
UPM Manufatura e Comércio de Produtos Florestais Ltda.	BR	100,00
UPM NV	BE	100,00
UPM OÜ	EE	100,00
UPM Plywood Oy	FI	100,00
UPM Pulp Holding Oy	FI	100,00
UPM Pulp Oy	FI	100,00
UPM Pulp Sales Oy	FI	100,00
UPM Raflatac Canada Holdings Inc.	CA	100,00
UPM Raflatac NZ Limited	NZ	100,00
UPM Raflatac Oy	FI	100,00
UPM Raflatac S.r.l.	AR	27,80
UPM Romania S.R.L	RO	100,00
UPM Silvesta Oy	FI	100,00
UPM Specialty Papers Oy	FI	100,00
UPM Wood Materials (UK) Ltd	UK	100,00
UPM Wood Materials Austria GmbH	AT	100,00
UPM-Kymmene (HK) Ltd.	CN/HK	100,00
UPM-Kymmene (Korea) Ltd	KR	100,00
UPM-Kymmene (UK) Holdings Limited	UK	100,00
UPM-Kymmene A/S	DK	100,00
UPM-Kymmene AB	SE	100,00
UPM-Kymmene B.V.	NL	100,00
UPM-Kymmene Beteiligungs GmbH	DE	100,00
UPM-Kymmene d.o.o.	SI	100,00
UPM-Kymmene Groupe S.A.	FR	100,00
UPM-Kymmene Grundstücksverwaltung GmbH	DE	100,00
UPM-Kymmene Hellas Ltd	GR	100,00
UPM-Kymmene India Private Limited	IN	100,00
UPM-Kymmene Investment Inc.	US	100,00
UPM-Kymmene Japan K.K.	JP	100,00
UPM-Kymmene Pty Limited	AU	100,00
UPM-Kymmene S.A.	ES	100,00
UPM-Kymmene S.r.l.	IT	100,00
UPM-Kymmene s.r.o.	CZ	100,00
UPM-Kymmene Seven Seas Oy	FI	100,00
UPM-Kymmene Slovakia s.r.o.	SK	100,00
Werla Insurance Company Ltd	MT	100,00

OMISTUSYHTEYSYRITYS	YHTIÖN KOTIMAA	OMISTUSOSUUS %
Kiinteistö Oy Joutsan Rantatie 3	FI	25,43
Metsäteho Oy	FI	23,95
Novimus Oy (Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab)	FI	38,65
Perkaus Oy	FI	33,33
Rönnäsin Kiinteistöhuolto Oy	FI	28,41
Steveco Oy	FI	34,32

Konsernin omistusosuudet on esitetty konsernin » liitetiedossa 8.2.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	223

TILINTARKASTUSKERTOMUS 

UPM-Kymmene Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet UPM-Kymmene Oyj:n (y-tunnus 1041090-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös

sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja

liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja

rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa

olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut 

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,

jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan

olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen

537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä

lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme

suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen

olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat

olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	224

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,

onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Metsävarojen arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4.2 Metsävarat Metsävarojen arvo tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 oli 2 517 miljoonaa euroa, joka on 13 % kokonaisvaroista ja 22 % omasta pääomasta. Metsävarojen arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska • arvostusprosessi on monimutkainen, • käyvän arvon määrittely edellyttää johdolta merkittävää harkintaa ja se perustuu markkinoita ja taloutta koskeville oletuksille; ja • metsävarojen arvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Metsävarojen käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavien rahavirtojen perusteella. Käyvän arvon arvostuslaskelmien merkittävimmät osatekijät ovat arviot puuston kasvusta ja hakkuista, kantohinnoista sekä käytetyt diskonttauskorot. Käypään arvoon määritettyjen metsävarojen arvot voivat vaihdella merkittävästi yllä olevien arvioiden muuttuessa. Metsävarojen arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Metsävarojen arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon käyttämien menetelmien, käyvän arvon arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. • Testasimme käyvän arvon laskelmien matemaattista oikeellisuutta. • Vertasimme johdon tekemiä oletuksia ulkoisista tietolähteistä saataviin arvioihin puuston kasvusta, hakkuista ja kantohinnoista; sekä arvioimme käytetyn diskonttauskoron kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta. Tämän lisäksi arvioimme kokonaisuutena johdon tekemien arvioiden asianmukaisuutta. Arvioimme myös tilinpäätöksessä metsävarojen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.
Energiaosakkeiden arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4.3 Energiaosakkeet Energiaosakkeiden arvo tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 oli 2 247 miljoonaa euroa, joka on 12 % kokonaisvaroista ja 19 % omasta pääomasta. Energiaosakkeiden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska • arvostusprosessi on monimutkainen,	Energiaosakkeiden arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: • Hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. • Testasimme käyvän arvon laskelmien matemaattista oikeellisuutta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	225

• käyvän arvon määrittely edellyttää johdolta merkittävää harkintaa ja se perustuu markkinoita ja taloutta koskeville oletuksille; ja • energiaosakkeiden arvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Energiaosakkeiden käypä arvo määritetään diskontattujen tulevaisuudessa odotettavien rahavirtojen perusteella. Määritellessään energiaosakkeiden käyvän arvon, johto joutuu laatimaan mm. arvion • sähkön tulevaisuudessa toteutuvista markkinahinnoista • sähkön tulevaisuuden tuotantokustannuksista ja - volyymeista; ja • rahavirtojen diskonttaamisessa käytettävän diskonttauskoron suuruudesta. Käypään arvoon määritettyjen energiaosakkeiden arvot voivat vaihdella merkittävästi yllä olevien arvioiden muuttuessa. Energiaosakkeiden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c - kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

• Vertasimme johdon tekemiä oletuksia ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista markkinahinnoista, ulkoisista tietolähteistä saatavaan arvioon sähkön tulevista tuotantokustannuksista ja -volyymeistä; sekä arvioimme käytetyn diskonttauskoron kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta. Tämän lisäksi arvioimme kokonaisuutena johdon tekemien arvioiden asianmukaisuutta. Arvioimme myös tilinpäätöksessä energiaosakkeiden osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja

riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. 

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja

soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa

tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti

suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan

olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen

skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	226

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,

sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden

ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen

toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö

sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos

epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet

voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä

ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan

tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin

kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta

varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä

vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,

paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei

kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella

odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen 12.4.2023 valitsemana tilintarkastajana tilikaudesta 1.1.–31.12.2024 alkaen.

Muu informaatio

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	227

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme

vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme

arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi

arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on

laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme

työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä

seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Hallituksen toimeksiannosta annettavat lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.

Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 13.2.2025

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	228

Riippumattoman tilintarkastajan raportti UPM-Kymmene Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

UPM-Kymmene Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on UPM-Kymmene Oyj:n (y-tunnus:

1041090-0) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 213800ec6pw5vu4j9u64-2024-12-31-fi.zip

tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne

täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein

komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on

suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin

komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission

teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-

merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	229

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin

arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin

vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että UPM-Kymmene Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

213800ec6pw5vu4j9u64-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot

tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme UPM-Kymmene Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu 13.2.2025

päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai

muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 4.3.2025

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	230

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS

UPM-Kymmene Oyj:n yhtiökokoukselle 

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on UPM-Kymmene Oyj:n (1041090-0)

toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. 

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn

uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan

parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla UPM-Kymmene Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla

tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla

XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-

asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)

”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai

yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konserrnikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että UPM-Kymmene Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on

laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa

esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	231

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,

jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön

on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

UPM-Kymmene Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: 

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)

2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia;

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. 

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien

seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja

arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen

yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat

oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla

erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	232

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko

konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden

antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden

katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista

harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.

Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit,

ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus

ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen

virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on

huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin,

sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset

olennaisilta osin:

– Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota

otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.

– Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja

aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	233

• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset

toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. 

Helsingissä 13.2.2025

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KRT

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	234

KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS

UPM-Kymmene Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Scope 1 ja Scope 2

kasvihuonekaasupäästöt (jäljempänä ”Kasvihuonekaasupäästöt”) ), jotka sisältyvät UPM-Kymmene Oyj:n (1041090-0)

kirjanpitolain 7 luvun mukaiseen konsernikestävyysraporttiin, joka sisältyy toimintakertomukseen tilikaudelta 1.1-31.12.2024.

Emme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavia varmennustoimenpiteitä muille kuin edellisessä kappaleessa esitetyille ja

konsernikestävyysraporttiin sisältyville tiedoille, emmekä näin ollen anna lausuntoa näistä tiedoista.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Scope 1 ja Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt tilikaudelta 1.1- 31.12.2024,

ovat olennaisilta osiltaan esitetty noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja

(ESRS).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla

XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-

asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen kohtuullisen varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)

”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai

yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että UPM-Kymmene Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on

laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1-31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa

esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	235

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,

jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön

on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

UPM-Kymmene Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)

2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia;

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja

olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska

päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on

epätäydellistä.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa lausunto Kasvihuonekaasupäästöjen esittämisestä hankkimamme evidenssin perusteella.

Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin

mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus (uudistettu)”

mukaisesti. ISAE 3000-standardi edellyttää, että suunnittelemme varmennustoimeksiannon siten, että saamme kohtuullisen

varmuuden siitä onko Kasvihuonekaasupäästöt esitetty, olennaisin osin, raportointikriteeristön

mukaisesti. Valittujen varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta virheellisyydestä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	236

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Toimenpiteemme sisälsivät esimerkiksi:

• Haastattelimme asiaankuuluvia henkilöitä ymmärtääksemme liiketoimintaa ja raportointiprosesseja, mukaan lukien

kestävyysstrategiaa, -periaatteita ja johtamistapaa,

• Haastattelimme Kasvihuonekaasujen keräämisestä ja yhdistelystä vastuullisia henkilöitä ymmärtääksemme järjestelmiä,

prosesseja sekä kontrolleja liittyen tietojen keräämiseen ja yhdistelyyn,

• Tarkastimme, että laskentakriteerejä on sovellettu oikein raportointikriteereissä esitettyjen menetelmien mukaisesti,

• Suoritimme analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä tietojen kohtuullisuuden tukemiseksi,

• Tunnistimme ja testasimme laskentaa tukevia oletuksia,

• Testasimme otosperusteisesti taustatietoja tarkistaaksemme tietojen oikeellisuuden,

• Tarkastimme relevantteja taustatietoja järjestelmistä ja prosesseista, jotka liittyvät tietojen kokoamiseen, analysoimiseen ja

yhdistelyyn raportointikauden aikana, ja testasimme tällaisia taustatietoja otantaperusteisesti,

• Suoritimme toimipaikkavierailuita taustatietojen tarkastamiseksi otosperusteisesti,

• Luimme ja tarkastelimme valittuja olennaisia laadullisia lausuntoja raportin soveltuvissa osioissa uskottavuuden ja

johdonmukaisuuden osalta.

Helsingissä 13.2.2025

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KRT

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	237

Riippumaton varmennusraportti – AA1000

 

UPM Oyj:n johdolle

Laajuus

UPM-Kymmene Oyj:n (jatkossa UPM) johdon pyynnöstä olemme suorittaneet ISAE 3000-standardin ja AA1000AS v3-standardin

mukaisen rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon (AA1000AS-standardin mukainen rajoitettu varmennus, moderate

assurance), jonka kohteena ovat UPM:n vuoden 2024 Kestävyysselvityksessä ja Vuosikertomuksessa esitetyt yritysvastuutiedot

raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2024 (jäljempänä ”Yritysvastuutiedot”). Toimeksianto vastaa AA1000AS-standardin tyyppi 2-

toimeksiantoa, jossa varmennustoimeksiantoon sisältyy AA-periaatteiden lisäksi myös tiedon luotettavuuden ja laadun varmennus.

UPM:n määrittämät raportointiperiaatteet

UPM on laatinut Yritysvastuutiedot noudattaen AA1000 standardia (jäljempänä ”Raportointiperiaatteet”). Yritysvastuutiedot eivät

välttämättä sovellu muihin tarkoituksiin.

UPM:n velvollisuudet

UPM:n johto on vastuussa Raportointiperiaatteiden valinnasta ja Yritysvastuutietojen esittämisestä valitsemiensa

Raportointiperiaatteiden mukaisesti. Tämä sisältää velvollisuuden laatia ja ylläpitää sisäistä valvontaa, ylläpitää tarvittavia

asiakirjoja sekä tehdä Yritysvastuutietoihin liittyviä arvioita, jotka he katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia Yritysvastuutiedot,

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Ernst & Youngin velvollisuudet

Velvollisuutenamme on esittää johtopäätös Yritysvastuutietojen esittämisestä hankkimamme evidenssin perusteella.

Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin

mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus” sekä

AccountAbilityn varmennusstandardin (AA1000AS v3) mukaisesti ja sen ehdot on sovittu UPM:n kanssa 25.6.2024. ISAE 3000-

standardi edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelua, suorittamista ja raportointia siten, että esitetään johtopäätös siitä,

olemmeko tietoisia olennaisista muutoksista, jotka on tehtävä Yritysvastuutietoihin, jotta nämä olisivat

Raportointiperiaatteiden mukaisia. AA1000AS -standardi edellyttää varmennustoimeksiannon suunittelua ja suorittamista siten,

että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ovatko Yritysvastuutiedot AccountAbilityn raportointiperiaatteiden (AA1000) mukaiset ja tieto

luotettavaa ja laadukasta. Valittujen varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan

sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta virheellisyydestä.

Uskomme, että hankkimamme evidenssi on riittävää ja asianmukaista rajoitetun varmuuden johtopäätöksellemme.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	238

Varmentajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme säilyttäneet riippumattomuutemme ja vahvistamme, että olemme noudattaneet IESBA:n (International Ethics Standards

Board for Accountants) määrittämiä eettisiä vaatimuksia. Meillä on tämän toimeksiannon toteuttamiseen vaadittavaa osaamista ja

kokemusta, kuten varmennustoimeksiannoista, asiaankuuluvista viitekehyksistä ja yritysvastuusta.

Ernst & Young soveltaa kansainvälistä ISQM 1-laadunvalvontastandardia (International Standard on Quality Management 1) ja

näin ollen suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja

toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädösten ja

määräysten noudattamista varten.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimismenetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden

toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa.

Olemme suunnitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme riittävästi asianmukaista evidenssiä rajoitetulle

varmuudelle, johon perustaa johtopäätöksemme, eikä se siten anna kaikkea evidenssiä, jota vaaditaan kohtuullisen varmuuden

saamiseksi.

Vaikka huomioimme sisäisen valvonnan tehokkuutta määrittäessämme toimenpiteidemme luonnetta ja laajuutta,

varmennustoimeksiantomme ei ole suunniteltu varmentamaan sisäistä valvontaa. Toimenpiteemme eivät sisältäneet

kontrollitestausta tai toimenpiteiden suorittamista liittyen datan yhdistelyyn ja laskemiseen IT-järjestelmien sisällä. Rajoitetun

varmuuden toimeksianto koostuu kyselyistä henkilöille, jotka ovat vastuussa Yritysvastuutiedoista, sekä analyyttisten ja muiden

toimenpiteiden suorittamisesta.

Toimenpiteemme sisälsivät:

a) käsityksen muodostamisen UPM:n olennaisista yritysvastuun raportointiaiheista,,

b) UPM:n ylimmän johdon haastattelut ymmärtääksemme yritysvastuun johtamistapaa yhtiössä,

c)  Yritysvastuutietojen keräämisestä ja yhdistelystä vastuullisten henkilöiden haastattelut ymmärtääksemme järjestelmiä,

prosesseja sekä kontrolleja liittyen tietojen keräämiseen ja yhdistelyyn,

d) Yritysvastuutietojen läpikäyntiä sisäisistä ja ulkoisista lähteistä ja otospohjaisia tarkastuksia raportointiaineistoon

varmentuaksemme tietojen oikeellisuudesta,

e) tarkastuslaskelmien tekemistä raportoidulle tiedolle sekä raportin tekstien perustana olevan tiedon oikeellisuuden

arviointia,

f)  AccountAbility (AA1000) -periaatteiden (sidosryhmien osallistaminen, olennaisten yritysvastuun aiheiden

määrittäminen, sidosryhmien odotuksiin vastaaminen sekä vaikutusten arviointi) toteutumisen arvioinnin osana edellä

mainittuja toimenpiteitä.

Teimme myös muita tarpeelliseksi katsomiamme toimenpiteitä.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	239

Toimeksiannon rajoitteet

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimismenetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden

toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa.

Olemme suunnitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme riittävästi asianmukaista evidenssiä rajoitetulle

varmuudelle, johon perustaa johtopäätöksemme, eikä se siten anna kaikkea evidenssiä, jota vaaditaan kohtuullisen varmuuden

saamiseksi.

Toimeksiannon laajuus kattaa raportointikauden 1.1.- 31.12.2024 Yritysvastuutiedot eikä siihen sisälly aikaisempien

raportointikausien Yritysvastuutietoja. Varmennus kattaa aiemmin lausunnon kohdassa Laajuus määritellyt Yritysvastuutiedot, eikä

varmennus koske muita vuosikertomuksessa julkaistuja tietoja.

Johtopäätös

Tekemämme varmennustyön ja hankkimamme evidenssien perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen

olettaa, ettei vuosikertomuksessa annetut Yritysvastuutiedot raportointiajanjaksolla 1.1.-31.12.2024 olisi kaikilta olennaisilta

osiltaan laadittu Raportointiperiaatteiden mukaisesti.

AccountAbility (AA1000) -yritysvastuun toimintaperiaatteiden soveltaminen:

► Sidosryhmien osallistaminen:  Tehdyn varmennustyön ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut

seikkoja, joiden perusteella olisi syytä olettaa, ettei olennaisia sidosryhmiä olisi huomioitu sidosryhmien osallistamiseen liittyvissä

toimenpiteissä tai ettei sidosryhmien osallistamisen periaatetta olisi huomioitu yritysvastuumenettelyiden kehittämisessä. UPM on

tunnistanut keskeiset sidosryhmänsä, asettanut tavoitteita sidosryhmien osallistamiseen liittyen ja raportoinut toimenpiteitä

sidosryhmien osallistamiseksi. Sidosryhmätyötä seurataan säännöllisesti

johtoryhmän ja hallituksen tasolla.

► Olennaisten yritysvastuun aiheiden määrittäminen: Tehdyn varmennustyön ja hankkimamme evidenssin perusteella

tietoomme ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella olisi syytä olettaa, ettei UPM:n olennaisten yritysvastuun aiheiden

määrittäminen anna tasapuolista kuvaa olennaisista aiheista koskien yritysvastuuta. UPM on toteuttanut olennaisuusanalyysin

keskeisten vaikutusten tunnistamiseksi ja julkaissut sen tulokset vuosikertomuksessaan. Olennaiset aiheet on priorisoitu UPM:n

toiminnan vaikutusten merkittävyyden ja sidosryhmien näkemysten perusteella. UPM seuraa

säännöllisesti sidosryhmien näkemyksiä toteuttamalla sidosryhmätutkimuksia. Olennaisille aiheille on asetettu tavoitteet, joita

seurataan ja joista raportoidaan soveltuvilla mittareilla.

► Sidosryhmien odotuksiin vastaaminen:  Tehdyn varmennustyön ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole

tullut seikkoja, joiden perusteella olisi syytä olettaa, ettei UPM ole soveltanut sidosryhmien odotuksiin vastaamisen periaatetta

raportoitavien aiheiden osalta. UPM on tunnistanut eri sidosryhmien odotuksia ja kuvannut toteutettuja toimenpiteitä näihin

vastaamiseksi.

► Vaikutusten arviointi:  Tehdyn varmennustyön ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, joiden

perusteella olisi syytä olettaa, ettei UPM ole mitannut, seurannut ja arvioinut vaikutuksiaan yritystä ympäröivään laajempaan

ekosysteemiin. UPM:n olennaiset vaikutukset, indikaattorit sekä tavoitteiden seurantaa on kuvattu Kestävyysselvityksessä ja

Vuosikertomuksessa.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	240

Yritysvastuutietojen laatu ja luotettavuus

Varmennustyön ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, etteivät

esitetyt Yritysvastuutiedot ole olennaisilta osiltaan luotettavaa ja laadukasta raportointikriteeristön perusteella tai anna olennaisilta

osiltaan riittävää ja oikeaa kuvaa UPM:n yritysvastuusta.

Suositukset

Tekemämme varmennustyön ja hankkimamme evidenssien perusteella tietoomme ei ole tullut merkittäviä muutoksia tai lisäyksiä,

joita Yritysvastuutietoihin tulisi tehdä, jotta nämä täyttäisivät raportointikriteeristön vaatimukset.

• Strukturoidumman prosessin kehittäminen paikallisten yhteisöjen ja sosiaalisen sitoutumisen käytännöille kaikilla toimipaikoilla,

riippumatta toiminnan laajuudesta tai sijainnista.

• Suurempaa painoarvoa voidaan antaa sidosryhmien sitoutumisen mittaamiselle ja seurannalle, erityisesti vaikutusten kohteena

olevien yhteisöjen osalta. Standardoimalla tai kehittämättä mittarit voidaan mahdollistaa jatkuva seuranta sidosryhmien

sitoutumisen ja siihen liittyvien toimien tehokkuudesta.

Helsingissä, 13.2.2025

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KRT

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	241

Muu taloudellinen tieto

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

UPM esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista, jotka eivät ole European Securities and

Markets Authorityn (ESMA) antaman ohjeen "Vaihtoehtoiset tunnusluvut" mukaan IFRS-tilinpäätösstandardeissa määriteltyjä tunnuslukuja, vaan niiden

katsotaan olevan vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on kuvattu alla olevassa taulukossa:

VAIHTOEHTOINEN TUNNUSLUKU	KUVAUS
Liikevoitto	IFRS- tuloslaskelmassa esitetty voitto ennen tuloveroja, rahoituskuluja ja -tuottoja sekä energiaosakkeiden myyntivoittoja. Vuodesta 2018 alkaen energiaosakkeiden myyntivoittoja ei kirjata tuloslaskelmaan.
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)	Liikevoitto oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoinen EBITDA	Liikevoitto ennen poistoja, arvonalentumisia, metsävarojen käyvän arvon muutoksia ja hakkuita, osuuksia osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	Voitto ennen tuloveroja oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Vertailukelpoinen kauden voitto	Tilikauden voitto oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ja niiden verovaikutuksella.
Vertailukelpoinen EPS, euroa	IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laskettu osakekohtainen tulos oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä ja niiden verovaikutuksella.
Nettovelka	Korollisista lyhyt- ja pitkäaikaisista veloista vähennetty korolliset lyhyt- ja pitkäaikaiset rahoitusvarat.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Tietyt varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat liiketapahtumat tai rahavirtaan vaikuttamattomat arvostuserät, joilla on merkittävä vaikutus kauden tuloslaskelmaan ja jos ne aiheutuvat omaisuuden arvonalentumisista, rakennejärjestelyistä, omaisuuden myynneistä, metsävarojen käyvän arvon muutoksista, jotka johtuvat arvostuksessa käytettävien parametrien tai arvioiden muutoksista tai lainsäädäntömuutoksista tai oikeudenkäynneistä. Lisäksi realisoitumattomat rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset, sekä yritysostojen kustannukset luokitellaan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi. Lukumäärällinen kynnys, jonka ylittyessä erät katsotaan merkittäviksi, on 1 miljoonaa euroa ennen veroja kaikilla liiketoiminta- alueilla.
Vapaa rahavirta	Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen.
Oman pääoman tuotto (ROE), %	Tilikauden voitto jaettuna keskimääräisellä omalla pääomalla.
Vertailukelpoinen ROE, %	Oman pääoman tuotto (ROE) oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	Voitto ennen veroja, korkokuluja ja muita rahoituskuluja jaettuna keskimääräisellä sijoitetulla pääomalla.
Vertailukelpoinen ROCE, %	Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Sijoitettu pääoma	Konsernin oma pääoma ja korolliset velat.
Liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen ROCE, %	Liiketoiminta-alueen liikevoitto oikaistuna vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä jaettuna keskimääräisellä liiketoiminta-alueen sijoitetulla pääomalla.
Liiketoiminta-alueen sijoitettu pääoma	Liiketoiminta-alueen liiketoiminnan varat vähennettynä liiketoiminnan veloilla. Liiketoiminnan varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, metsävarat, energiaosakkeet, sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset. Liiketoiminnan velat sisältävät ostovelat ja saadut ennakot.
Investoinnit	Investoinnit sisältävät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, muut aineettomat hyödykkeet, liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneen liikearvon, sijoitukset energiaosakkeisiin ja muihin osakkeisiin sekä sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja.
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	Liiketoiminnan rahavirta jaettuna tilikauden keskimääräisellä osakeantioikaistulla osakemäärällä ilman omia osakkeita.
Velkaantumisaste, %	Nettovelka jaettuna omalla pääomalla.
Nettovelka/EBITDA	Nettovelka jaettuna vertailukelpoisella EBITDA:lla.
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma jaettuna taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot.

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	242

Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin (Vuosineljännesten tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia)

MILJ. EUROA TAI KUTEN MERKITTY	Q4/24	Q3/24	Q2/24	Q1/24	Q4/23	Q3/23	Q2/23	Q1/23	Q1–Q4/24	Q1–Q4/23
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Arvonalentumiset	-516	11	-44	0	-1	-113	-2	-1	-549	-117
Rakennejärjestelyt	-18	-3	-83	2	-15	-132	-15	-37	-103	-199
Realisoitumattomat rahavirran suojausten ja hyödykejohdannaisten käyvän arvon muutokset	8	12	-10	-3	-10	-5	8	5	7	-2
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja tappiot	1	0	5	22	0	2	3	-6	29	0
Metsävarojen käyvän arvon muutos	0	0	0	0	-86	0	0	0	0	-86
Muut erät	3	-6	0	0	0	0	0	0	-4	0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-523	14	-132	21	-113	-249	-5	-38	-620	-405
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä	0	0	-3	0	0	1	1	-67	-3	-65
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät veroissa	100	-3	37	0	26	71	4	8	133	109
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-423	11	-98	21	-87	-177	0	-97	-490	-361
Vertailukelpoinen EBITDA
Liikevoitto (-tappio)	-105	305	50	354	211	-29	108	318	604	608
Poistot ja arvonalentumiset ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	147	144	151	147	152	152	125	114	590	543
Metsävarojen käyvän arvon muutos ja hakkuut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	-130	16	27	8	-10	5	16	5	-80	17
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0	-1	-1	1	0	0	0	1	-1	1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	523	-14	132	-21	113	249	5	38	620	405
Vertailukelpoinen EBITDA	436	450	359	489	465	376	255	477	1 734	1 573
% liikevaihdosta	16,5	17,9	14,1	18,5	18,4	14,6	10,0	17,1	16,8	15,0
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)
Liikevoitto (-tappio)	-105	305	50	354	211	-29	108	318	604	608
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	523	-14	132	-21	113	249	5	38	620	405
Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT)	418	291	182	333	323	220	114	356	1 224	1 013
% liikevaihdosta	15,9	11,5	7,2	12,6	12,8	8,5	4,5	12,8	11,8	9,7
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja
Voitto (tappio) ennen veroja	-131	271	28	332	180	-52	96	239	500	464
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	523	-14	132	-21	113	249	5	38	620	405
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahoituserissä	0	0	3	—	—	-1	-1	67	3	65
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	392	257	163	311	293	196	101	344	1 123	934
Vertailukelpoinen ROCE, %
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	392	257	163	311	293	196	101	344	1 123	934
Korko- ja muut rahoituskulut	31	37	29	28	40	33	22	17	126	112
	423	294	192	339	333	229	123	361	1 249	1 046
Sijoitettu pääoma, keskiarvo	15 262	14 831	14 809	14 972	15 044	15 246	15 900	17 196	15 184	16 414
Vertailukelpoinen ROCE, %	11,1	7,9	5,2	9,1	8,9	6,0	3,1	8,4	8,2	6,4
Vertailukelpoinen kauden voitto
Kauden voitto (tappio)	-95	246	33	279	161	-28	77	183	463	394
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	423	-11	98	-21	87	177	—	97	490	361
Vertailukelpoinen kauden voitto	328	236	131	258	248	149	77	281	953	755
Vertailukelpoinen EPS, euroa
Vertailukelpoinen kauden voitto	328	236	131	258	248	149	77	281	953	755
Määräysvallattomille omistajille kuuluva tilikauden voitto	-4	-10	-6	-7	-1	2	1	-7	-27	-6
	324	226	125	251	246	151	78	273	926	749
Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000)	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324	533 324
Vertailukelpoinen EPS, euroa	0,61	0,42	0,23	0,47	0,46	0,28	0,15	0,51	1,74	1,40
Vertailukelpoinen kauden voitto	328	236	131	258	248	149	77	281	953	755
Oma pääoma, keskiarvo	11 356	11 134	11 451	11 669	11 670	11 751	12 290	12 883	11 535	12 205
Vertailukelpoinen ROE, %	11,5	8,5	4,6	8,9	8,5	5,1	2,5	8,7	8,3	6,2

UPM:N TALOUDELLISET TIEDOT 2024	243

Taloudellista tietoa 2015–2024

MILJ. EUROA TAI KUTEN MERKITTY	2024	2023	2022	2021	2020	2019	2018	2017	2016	2015
Tuloslaskelma
Liikevaihto	10 339	10 460	11 720	9 814	8 580	10 238	10 483	10 010	9 812	10 138
Vertailukelpoinen EBITDA	1 734	1 573	2 536	1 821	1 442	1 851	1 868	1 677	1 560	1 350
% liikevaihdosta	16,8	15,0	21,6	18,6	16,8	18,1	17,8	16,8	15,9	13,3
Liikevoitto	604	608	1 974	1 562	761	1 344	1 895	1 259	1 135	1 142
% liikevaihdosta	5,8	5,8	16,8	15,9	8,9	13,1	18,1	12,6	11,6	11,3
Vertailukelpoinen EBIT	1 224	1 013	2 096	1 471	948	1 404	1 513	1 292	1 143	916
% liikevaihdosta	11,8	9,7	17,9	15,0	11,1	13,7	14,4	12,9	11,6	9,0
Voitto ennen veroja	500	464	1 944	1 548	737	1 307	1 839	1 186	1 080	1 075
% liikevaihdosta	4,8	4,4	16,6	15,8	8,6	12,8	17,5	11,9	11,0	10,6
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja	1 123	934	2 066	1 457	924	1 367	1 457	1 218	1 089	849
% liikevaihdosta	10,9	8,9	17,6	14,8	10,8	13,4	13,9	12,2	11,1	8,4
Kauden voitto	463	394	1 556	1 307	568	1 073	1 496	974	880	916
% liikevaihdosta	4,5	3,8	13,3	13,3	6,6	10,5	14,3	9,7	9,0	9,0
Vertailukelpoinen kauden voitto	953	755	1 679	1 204	737	1 119	1 194	1 004	879	734
% liikevaihdosta	9,2	7,2	14,3	12,3	8,6	10,9	11,4	10,0	9,0	7,2
Tase
Pitkäaikaiset varat	14 062	13 913	14 977	12 420	10 149	10 140	9 501	9 144	9 715	10 259
Vaihto-omaisuus	2 104	1 948	2 289	1 594	1 285	1 367	1 642	1 311	1 346	1 376
Muut lyhytaikaiset varat	2 930	2 612	4 941	3 662	3 424	3 215	2 853	2 612	2 850	2 558
Varat yhteensä	19 096	18 473	22 207	17 676	14 858	14 722	13 996	13 067	13 911	14 193
Oma pääoma yhteensä	11 540	11 531	12 879	11 106	9 513	10 175	9 797	8 663	8 237	7 944
Pitkäaikaiset velat	5 162	4 501	5 807	4 102	3 606	2 730	2 194	2 254	3 364	4 328
Lyhytaikaiset velat	2 395	2 441	3 522	2 468	1 740	1 818	2 005	2 150	2 309	1 921
Oma pääoma ja velat yhteensä	19 096	18 473	22 207	17 676	14 858	14 722	13 996	13 067	13 911	14 193
Sijoitettu pääoma vuoden lopussa	15 452	14 916	17 913	13 759	11 555	11 474	10 575	9 777	10 657	11 010
Investoinnit	550	1 122	1 555	1 483	903	378	303	329	325	520
% liikevaihdosta	5,3	10,7	13,3	15,1	10,5	3,7	2,9	3,3	3,3	5,1
Investoinnit ilman yritys- ja osakehankintoja	527	1 094	1 399	1 477	902	378	303	303	325	486
% liikevaihdosta	5,1	10,5	11,9	15,1	10,5	3,7	2,9	3,0	3,3	4,8
Rahavirta ja nettovelka
Liiketoiminnan rahavirta	1 352	2 269	508	1 250	1 005	1 847	1 330	1 460	1 686	1 185
Vapaa rahavirta	766	1 193	-1 077	-74	126	1 432	1 131	1 336	1 424	750
Nettovelka	2 869	2 432	2 374	647	56	-453	-311	174	1 131	2 100
Tunnusluvut
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	4,1	3,5	12,8	12,4	6,7	12,3	18,4	12,5	10,5	10,3
Vertailukelpoinen ROCE, %	8,2	6,4	13,6	11,7	8,3	12,8	14,6	12,8	10,6	8,3
Oman pääoman tuotto (ROE), %	4,0	3,2	13,0	12,7	5,8	10,7	16,2	11,5	10,9	11,9
Vertailukelpoinen ROE, %	8,3	6,2	14,0	11,7	7,5	11,2	12,9	11,9	10,9	9,5
Velkaantumisaste, %	25	21	18	6	1	-4	-3	2	14	26
Nettovelka/EBITDA	1,66	1,55	0,94	0,35	0,04	-0,24	-0,17	0,10	0,73	1,56
Omavaraisuusaste, %	60,5	62,5	58,1	62,9	64,1	69,2	70,1	66,6	59,4	56,1
Henkilöstö
Henkilöstö kauden lopussa	15 827	16 573	17 236	16 966	18 014	18 742	18 978	19 111	19 310	19 578
Toimitukset
Sellu (1 000 t)	4 945	4 139	2 761	3 724	3 664	3 715	3 468	3 595	3 419	3 224
Sähkö (GWh)	11 328	12 059	9 442	9 300	9 168	8 619	8 608	8 127	8 782	8 966
Paperi yhteensä (1 000 t)	4 692	4 935	6 135	7 486	7 062	8 326	8 996	9 430	9 613	9 771
Vaneri (1 000 m3)	482	429	616	738	683	739	791	811	764	740
Sahatavara (1 000 m3)	1 202	1 524	1 538	1 610	1 604	1 741	1 719	1 728	1 751	1 731