XHEL:KSL ESEF Annual Report

Keskisuomalainen Oyj (XHEL:KSL)

ESEF Annual Report 2024-04-02 For: 2023-12-31

View Original

Added on September 22, 2026


Toimintakertomus ja tilinpäätös 2023

	1.1.2023-31.12.2023
	Sisältö	sivu

	Toimintakertomus	1

	Konsernitilinpäätös
	Konsernin laaja tuloslaskelma	12
	Konsernitase	13
	Konsernin rahavirtalaskelma, suora	14
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	15

	Konsernin liitetiedot
	1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	16
	2. Segmentti-informaatio	28
	3. Hankitut liiketoiminnot	31
	4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto	33
	5. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä	34
	6. Liiketoiminnan muut tuotot	34
	7. Liiketoiminnan muut kulut	34
	8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	34
	9. Tutkimus- ja kehitysmenot	35
	10. Rahoitustuotot	35
	11. Rahoituskulut	35
	12. Tuloverot	36
	13. Osakekohtainen tulos	36
	14. Aineettomat hyödykkeet	37
	15. Arvonalentumiset	38
	16. Sijoituskiinteistöt	39
	17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	40
	18. Käyttöoikeusomaisuuserät	41
	19. Osuudet osakkuusyrityksissä	42
	20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	44
	21. Pitkäaikaiset saamiset	44
	22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	45
	23. Vaihto-omaisuus	46
	24. Myyntisaamiset ja muut saamiset	46
	25. Muut rahoitusvarat	46
	26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	47
	27. Eläkevelvoitteet	47
	28. Varaukset	49
	29. Korolliset velat	50
	30. Ostovelat ja muut velat	51
	31. Rahoitusriskien hallinta	51
	32. Muut vuokrasopimukset	53
	33. Vakuudet ja vastuusitoumukset	53
	34. Lähipiiritapahtumat	54
	35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	55
	Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista	56
	Tunnusluvut	58
	Tunnuslukujen laskentakaavat	59

	Emoyhtiön tilinpäätös
	Emoyhtön Tuloslaskelma	60
	Emoyhtiön Tase	61
	Emoyhtiön Rahoituslaskelma, suora	62
	Emoyhtön liitetiedot	63

	Allekirjoitukset	69
	Tilintarkastuskertomus	70
	Riippumattoman tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä	74


1
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2023

Konsernin taloudellinen kehitys
	Konsernin liikevaihto laski markkinasuhdanteen heikentymisen myötä edellisestä vuodesta 5,6 % ja oli 208,6 Me (221,0 Me). Heikentyneen markkinasuhdanteen takia laski erityisesti mediamyynti. Vertailuvuoden 2022 tammi- huhtikuun liikevaihtoon kuulunut varhaisjakeluliiketoiminta myytiin Postille huhtikuun lopussa 2022. Tästä aiheutui 3,7 Me liikevaihdon laskua vuodelle 2023.
	Mediamyynti laski 8,4 % ja oli 75,1 Me (81,9 Me). Konsernin tilattavien lehtien tilaustuotot laskivat 1,7 % ja olivat 87,8 Me (89,4 Me). Ulkoinen painonmyynti laski 4,5 % ja oli 11,5 Me (12,1 Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto laski 10,0 % ja oli 23,9 Me (26,5 Me). Vuokratuottoja oli 1,4 Me (1,2 Me). Muuta liikevaihtoa oli 8,8 Me (9,9 Me) ja laskua siinä oli 11,1 %. Muun liikevaihdon merkittävin osa tulee tutkimusliiketoiminnasta ja aikakauslehtitoiminnasta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 Me (15,1 Me). Vertailuvuoden olennaisin erä muissa tuotoissa oli huhtikuun lopulla 2022 toteutuneen varhaisjakeluliiketoiminnan myynnistä tullut myyntivoitto 14,5 Me.
	Vuonna 2023 liiketappio oli -13,8 Me eli -6,6 % liikevaihdosta. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 10,0 Me ja liikevoittoprosentti oli 4,5 %. Liikevoittoa heikensi kustannustoimintasegmenttiin kohdistunut 7,6 Me liikearvojen arvonalentuminen sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut segmenttiin kirjattu 4,5 Me liikearvojen arvonalentuminen.
	Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli -0,9 Me (3,7 Me) ja operatiivinen vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli -0,4 % (1,7 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä 12,9 Me (- 6,3 Me), joista merkittävimmät olivat kustannustoimintaan kohdistunut 7,6 Me liikearvon arvonalentuminen ja painotoimintaan kohdistunut 4,5 Me liikearvon arvonalentuminen. Merkittävimmät edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat varhaisjakeluliiketoiminnan myyntihinta 21,0 Me ja myyntihintaan kohdistetut asiakkuudet ja liikearvo yhteensä 6,5 Me. Lisäksi kustannustoimintasegmenttiin kohdistui 6,5 Me liikearvon arvonalentuminen.
	Käyttökatetta syntyi vuoden 2023 aikana 11,0 Me. Edellisenä vuonna käyttökatteen määrä oli 30,7 Me. Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate oli 11,2 Me (17,1 Me).
	Nettorahoitustuotot olivat 0,3 Me (2,0 Me). Rahoitustuottoja kertyi 2,7 Me (3,0 Me). Rahoitusku-lut olivat 2,4 Me (1,0 Me).
	Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli 0,0 Me (-0,2 Me).
	Konsernin tilikauden tulokseksi muodostui -13,2 Me (7,4 Me).
	Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2023 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista, konsernin keskitetyistä hallintopalveluista ja kehitystoiminnoista sekä konsernin vuokratuotoista. Yhtiön liikevaihto oli 27,8 Me (23,9 Me). Liikevaihtoon on kirjattu vuokratuottoa 4,0 Me (4,4 Me).

Kustannustoiminta
	Keskisuomalainen-konserni kustansi tilikaudella 2023 seitsemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja digitaalista uutismediaa, 31 paikallislehteä sekä 24 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Keski-suomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo, Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Uusimaa. Paikallislehdet ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa pääasiassa Savossa, Keski-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla.
	Kustannustoiminnan segmentin liikevaihto oli 161,3 Me (170,3 Me).

	Konsernin ammatti- ja asiakasmedioita suunnittelee, julkaisee ja kustantaa Omnipress Oy. Ruoan, juoman ja tapahtumien ammattilehdet ovat Aromi, Evento ja Shaker sekä niiden yhteinen verkkomedia Avecmedia.fi. Näiden lisäksi Omnipress suunnittelee ja tuottaa monikanavaista asiakasmediaa noin 20 eri kumppanille painottuen erityisesti B2B-osaamiseen, talouteen ja yhteiskunnalliseen mediaan. Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto ammatti- ja asiakasmedia liiketoiminta-alueella vuonna 2023 oli 2,6 Me (3,0 Me).
2
Painotoiminta
	Keskisuomalainen konsernin painopalveluihin kuului tilikauden aikana neljä sanomalehtipainoa, jotka sijaitsivat Tuusulassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Varkaudessa. Näistä Lahden paino suljettiin 30.9.2023. Lisäksi Lahdessa oli arkkipaino, jonka liiketoiminta on myyty katsauskauden jälkeen PunaMusta Oy:lle.
	Painotoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2023 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon oli 6,0 % edellisvuotta pienempi ja oli 38,1 Me (40,6 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto laski 4,2 % ja oli 11,5 Me (12,0 Me).

Jakelu
	Konsernin jakeluliiketoimintaan kuului valtakunnallista osoitteetonta suoramainosjakelua harjoittava Suomen Suoramainonta -konserni. Lisäksi alkuvuoden 2023 ajan huhtikuun loppuun asti harjoitettiin myös osoitteellista kirje- ja pakettijakelua. Konsernin jakeluliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2023 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon oli 28,7 Me (35,7 Me).
	Osoitteellisen jakelun yhteenlaskettu sisäinen ja ulkoinen liikevaihto vuonna 2023 oli 3,3 Me (12,1 Me). Liikevaihtoa laski 30.4.2022 toteutettu järjestely, jossa myytiin konsernin varhaisjakeluliiketoiminta Postille. Samalla tehtiin Postin kanssa pitkä viisivuotinen alihankintasopimus konsernin sanomalehtien jakamisesta.
	Osoitteettoman suoramainosjakelun liikevaihto sisältäen sekä sisäisen että ulkoisen liikevaihdon kasvoi 7,1 % ja oli 25,4 Me (23,7 Me).

Tutkimuspalvelut
	Konserniin kuuluu tutkimusyhtiö IROResearch Oy Tutkimustoimisto sekä tutkimuspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tutkimustoiminnan liikevaihto vuonna 2023 oli 3,0 Me (3,6 Me). IROReserch Oy Tutkimustoimiston liikevaihto oli 2,7 Me (3,3 Me). Tietoykkösen liikevaihto oli 0,5 Me (0,4 Me).

Mediamyynti
	Konsernin mediamyynti laski 8,4 % ja oli 75,1 Me (81,9 Me). Digitaalinen mediamyynti kasvoi 3,0 % ja oli 13,6 Me (13,2 Me).

Tilaustuotot
	Konsernin tilausmyyntituotot laskivat 1,7 % katsauskaudella ja olivat 87,8 Me (89,4 Me). Digitaalisten tilaustuottojen kasvu on pysynyt vahvana. Konsernin digitaaliset tilausmyyntituotot kasvoivat 13,3 % ja olivat 17,6 Me (15,5 Me).

Toimintaympäristö ja inflaation vaikutus
	Toimintaympäristö tilikaudella jatkui haastavana. Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota on jatkuessaan ylläpitänyt epävarmuutta markkinassa ja ollut osaltaan aiheuttamassa voimakasta globaalia inflatorista kehittymistä ja korkotason nousua. Yhdessä noussut korkotaso sekä kiihtynyt inflaatio ovat vaikeuttaneet Keskisuomalainen -konsernin toimintaympäristöä merkittävästi.
	Suurimmat vaikutukset ovat näkyneet korkeana kustannusinflaationa. Keskisuomalainen -konsernin tärkeimmistä kustannuskomponenteista erityisesti sanomalehtipaperin hintataso kahden vuoden aikana lähes kaksinkertaistui. Korkeimmasta kustannushuipusta on nyt laskeuduttu tasolle, joka on noin 50 % korkeampi kuin ennen Ukrainan sotaa. Kustannusinflaatio on näkynyt myös palkkojen nousuna, minkä vaikutus keskisuomalaisen työvoimavaltaiseen liiketoimintaan on suuri. Lisäksi palkkojen nousu samoin kuin energian ja polttoaineiden kustannusinflaatio ovat nostaneet konsernin lehtien jakelun kustannuksia merkittävästi.
3
	Ukrainan sota, kohonnut korkotaso ja pitkittynyt korkea kustannusinflaatio ovat luoneet yleisen haastavan markkinatilanteen konsernin päämarkkina-alueella Suomessa. Talouden kasvu on pysähtynyt ja Suomen talous on vuoden 2023 aikana vaipunut taantumaan. Talouskehityksen arvioidaan jatkuvan heikkona vielä alkuvuoden ja talous alkaa elpyä vasta vuoden 2024 lopulla. Heikko markkinasuhdanne on Keskisuomalainen -konsernin toiminnassa näkynyt erityisesti painetun mainosmarkkinan kehityksessä. Kantar Media Finland Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2023 kotimainen mediamarkkina laski maaliskuun eduskuntavaalikuukautta lukuun ottamatta kumulatiivisesti tarkasteltaessa läpi koko vuoden ja laskua oli yhteensä 2,4 %. Samaan aikaan kuitenkin painetun sanoma- ja kaupunkilehtien mainonta laski 11,8 %.
	Mediatoimialalla ja erityisesti tilattavien sanomalehtien liiketoiminnassa kohonneita kustannuksia on ollut erittäin vaikeaa lyhyellä aikavälillä viedä asiakashintoihin. Tilattavien sanomalehtien tilaushintoja voi nostaa vain tilausjaksojen vaihtuessa ja asiakaskunnassa on laajalti pitkiä tilausjaksoja.
	Mainosmyynnissä yleinen markkinan epävarmuus ja hermostuneisuus on Venäjän sodan ja inflaation takia lisääntynyt. Se on vaikuttanut mainosmarkkinan kehitykseen erityisesti painettujen sanoma- ja kaupunkilehtien osalta. Yleistä kustannustason nousua on tilikauden aikana ollut vaikeaa viedä mediamyynninkin hintoihin, sillä pidempiin asiakassopimuksiin on kesken vuotta haastavaa tehdä hinnanmuutoksia ja toisaalta mainosvolyymin kasvattaminenkin on ollut markkinatilanteen takia haastavaa. Kokonaisuudessaan tilikauden aikana saatiin vain osin kohonneita kustannuksia vietyä tuottoihin, mikä on heikentänyt Keskisuomalainen -konsernin kannattavuutta.
	Kantar Media Finland Oy:n mukaan koko mediamainonta Suomessa laski 2,4 % vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna. Painettu sanomalehti- ja kaupunkilehtimainonta laski 11,8 %. Ulko- ja liikennemainonta kasvoi 8,7 %. Sähköinen mainonta pysyi edellisen vuoden tasolla ja laski 0,8 %. Suurimmista toimialoista vähittäiskaupan mainonta laski 5 %, elintarvikkeet +7 %, autot -2 %, ja mediat -19 %. Matkailun ja liikenteen mainonta kasvoi +8 %.

Tehostamisohjelma
	Keskisuomalainen -konserni julkisti 17.8.2023 käynnistävänsä tehostamisohjelman, jonka tavoitteena oli kilpailukyvyn parantaminen ja toiminnan tehostaminen. Tehostamisohjelmalla tavoiteltiin 5,0 Me tehostumishyötyä vuoden 2024 loppuun mennessä. Konserni tarkensi ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä 26.9.2023.
	Osana tehostamisohjelmaa Keskisuomalainen-konsernissa vähennetään tilattavien paperilehtien ilmestymispäiviä. Sisä-Savon paperilehden tiistain ilmestymispäivä jäi pois ja Pieksämäen Lehden paperilehden lauantain ilmestymispäivä jäi pois 1.10.2023 alkaen. Vuoden 2024 huhtikuussa tehdään seuraavat muutokset paperilehtien ilmestymispäivissä: Warkauden Lehden keskiviikon ja sunnuntain paperilehdet lakkaavat ilmestymästä, minkä lisäksi Etelä-Saimaan, Forssan Lehden, Iisalmen Sanomien, Kouvolan Sanomien, Kymen Sanomien ja Länsi-Savon sunnuntain sekä Itä-Savon maanantain paperilehdet lakkaavat ilmestymästä. Verkon uutisointi jatkuu kaikissa edellä mainituissa lehdissä seitsemänä päivänä viikossa.
	Lisäksi osana tehostamisohjelmaa Keskisuomalainen -konserni sulki Lahden sanomalehtipainon. Tuotanto Lahden sanomalehtipainossa päättyi 30.9.2023. Lahdessa painetut painotyöt siirrettiin konsernin muihin sanomalehtipainoihin painettavaksi.
	Tehostamistoimenpiteillä saavutetaan säästöjä lähes kaikissa kuluryhmissä. Toimenpiteet ajoittuvat loppuvuoden 2023 ja alkuvuoden 2024 välille. Toiminnan tehostamisella, rakenteellisilla muutoksilla ja uudelleenjärjestelyillä Keskisuomalainen-konsernin henkilöstön määrä vähenee arviolta 35,5 henkilötyövuotta.

Konsernirakenne
	Ilves jakelu Oy sulautui 31.10.2023 emoyhtiöönsä Hämeen Mediat Oy:öön. Jakelusepät Oy ja Suomen Lehtiyhtymä Oy sulautuivat Keskisuomalainen Oyj:hin 31.10.2023. Suora Lähetys Oy lopetettiin selvitystilamenettelyn kautta 20.12.2023.
	Tiedot konserniyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
4
Osakkuusyhtiöt
	Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (41,21 %), Jyväskylän Messut Oy (26,32 %), Myyntimestarit Oy (31,63 %) sekä Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 44,44 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %).

Tutkimus- ja kehitystoiminta
	Digitaalisten media- ja liiketoimintaratkaisujen kehittäminen on merkittävä osa konsernin tuoteke-hitystoimintaa. Kehitysmenoja ei pääsääntöisesti ole aktivoitu, koska niistä tulevat tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus
	Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:
	toimitusjohtaja Leena Hautsalo, puheenjohtaja
	toimitusjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja
	toimitusjohtaja Mikko Paananen
	toimitusjohtaja Kalle Kautto
	metsätalousyrittäjä Pekka Haltia
	toimitusjohtaja Riitta Vesterinen-Virtanen
	toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi
	Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.
	Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Miikka Hietala.
	Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa tarkoitetun erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön palkitsemispolitiikan mukainen palkitsemisraportti on käyty läpi Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 26.4.2023. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemispolitiikka ovat nähtävissä yhtiön internet-sivuilla www.keskisuomalainen.com.

Yhtiön osakkeet
	Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2023 K-osakkeita oli yhteensä 4.581.136 kpl ja A-osakkeita 5.461.332 kpl, yhteensä osakkeita on 10.042.468 kappaletta.
	Yhtiökokous päätti 26.4.2023 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 10,00 euroa ja enintään 18,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
	Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeen tai yhtiön hallussa ole-vien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
	Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 31.5.2024 saakka.
	Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.
5
Rahoitus
	Keskisuomalainen -konsernilla oli vieraan pääoman ehtoista lainaa vuoden 2023 lopussa 48,1 Me (54,1 Me).
	Keskisuomalainen Oyj:llä on rahoitussopimus Nordea Bank Oyj:n kanssa ja rahoitussopimukseen liittyvää lainaa 31.12.2023 yhtiöllä oli 48,0 Me. Laina erääntyy marraskuussa 2026. Sopimus sisältää taloudellisia kovenantteja, jotka perustuvat Keskisuomalainen -konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen sekä omavaraisuusasteeseen.
	Keskisuomalainen Oyj on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.
	Keskisuomalaisen -konsernin maksuvalmius on säilynyt hyvällä tasolla koko tilikauden. Konsernin omavaraisuusaste vuoden 2023 lopussa oli 40,3 % (45,8 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli - 8,6 Me (+3,7 Me) ja rahavarojen määrä oli 16,2 Me (24,8 Me).
	Keskisuomalainen Oyj:llä on seuraavat lähipiirilainat konsernin yhtiöiden kanssa. Keskisuomalainen Oyj on antanut pääomalainaa Esa Digital Oy:lle 0,7 Me, Neonmedia Oy:lle 2,5 Me ja Jakelujuniorit Oy:lle 0,1 Me. Se on antanut 2,5 Me rahalainan Suomen Suoramainonta Oy:lle.

Investoinnit
	Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 4,9 Me ja 2,3 % liikevaihdosta (5,4 Me ja 2,5 %). Vertailuvuonna tytäryritysten hankintaan käytettiin 0,6 Me. Muutoin tilikauden investoinnit olivat pääasiassa korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.

Vastuullisuus
	Vastuullisuustyö Keskisuomalainen-konsernissa kattaa ympäristöön kohdistuvan, sosiaalisen, hallinnollisen ja taloudellisen (ESG) sekä mediatoimialalle ominaisen näkökulman. Vastuullisuustyössä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä huomioidaan sidosryhmien odotukset. Vastuullisuuden toteutumista konsernissa ohjaavat ylimmän johdon hyväksymät periaatteet ja ohjeistukset. Vastuullisuudesta raportoidaan kansallisten raportointivaatimusten mukaisesti.
	Keskisuomalainen-konserni raportoi vuosikertomuksessa 2023 vastuullisuusraportin GRI-sisältöindeksissä olevat tiedot ajalta 1.1.-31.12.2023 viittaamalla GRI-standardeihin. Keskisuomalainen-konserni on myös tarkastellut toimintaansa EU-taksonomian vaatimalla tavalla. EU-taksonomia on EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita merkittävästi edistävien sijoituskohteiden luokitusjärjestelmä, johon kytkeytyy myös raportointivelvollisuus. Vastuullisuutta koskeva rapor-tointi toteutetaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin mukaisesti.
	Keskisuomalainen -konsernin vuosikertomus vuodelta 2023, mikä sisältää hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, toimielinten palkitsemisraportin sekä vastuullisuusraportin julkaistaan viikolla 13, mikä alkaa 25.3.2024.

EU taksonomia
	EU-taksonomiatiedot
	EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetus sisältää listan ns. taksonomiakelpoisista taloudellisista toiminnoista kriteereineen, joiden täyttyessä voidaan lainsäädännön silmissä osoittaa toiminnan merkittävästi edistävän yhtä EU:n talousalueen kuudesta kestävyystavoitteesta:
	Ilmastonmuutoksen hillintä
	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
	Siirtyminen kiertotalouteen
	Ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
	Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu
6
	Jos toiminta osoittaa merkittävästi edistävänsä yhtä kestävyystavoitetta samalla kun se ei merkittävästi haittaa muiden tavoitteiden saavuttamista, ja on ottanut käyttöön ns. vähimmäistason suojatoimet sosiaalisten rikkomusten välttämiseksi omassa sekä merkittävien liikekumppanuuksien toiminnassa, voidaan toiminnan sanoa olevan taksonomian mukaista ja täten EU:n kriteerien mukaisesti kestävää. Tilikaudesta 2023 lähtien on raportointivelvollisten yritysten raportoitava missä määrin liikevaihto, pääomamenot (CapEx) ja vastaavat toimintamenot (OpEx) ovat taksonomiakelpoisia sekä taksonomian mukaisia yllälistattujen kestävyystavoitteiden näkökulmasta.
	EU-taksonomia luokittelee nykymuodossaan sellaiset taloudelliset toiminnot, joiden nähdään olevan erityisessä avainasemassa EU:n pyrkimyksissä siirtyä kestävämpään talouteen. Siksi järjestelmä tunnistaa ensisijaisesti energia-, liikenne-, jätehuollon ja rakennusalan toimintoja. Keskisuomalainen-konsernin mediaan, painatukseen sekä viestintään liittyvät pääliiketoiminta-alueet eivät lukeudu EU:n priorisoimien toimintojen joukkoon, ja ovat siksi toistaiseksi taksonomiatarkastelun ulkopuolella. Keskisuomalainen-konsernin taksonomiakelpoisuus painottuukin kiinteistöliiketoimintaan.

	Taksonomia-arviointi
	Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Keskisuomalainen-konsernin tilikauden toimintoja taksonomiassa listattujen toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kriteereihin. Koska suurin osa Keskisuomalainen-konsernin mediapalveluista ja -tuotteista sekä markkinointiin ja viestintään liittyvistä palveluista on toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin liiketoimintoihin:
	CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen
	Konsernin omistamat kiinteistöt eri puolella Suomea tuottavat vuokratuloa. Rakennukset eivät nykyisellään täytä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden teknisiä kriteereitä (mm. luokan A energiatehokkuustodistuksen vaatimusta) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
	CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta
	Konsernin radiotoiminta. Vaikka radiotoimintaan kohdistuvat fyysiset ilmastoriskit ovat merkitykseltään vähäisiä, Keskisuomalainen -konserni ei ole selvittänyt radiolähetystensä osuutta, joiden voidaan tulkita lisäävän yleistä tietoisuutta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, joka olisi edellytys (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle taksonomian mukaiselle mahdollistavalle toiminnalle.
	CCM 7.3.   Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
	Konsernin kiinteistöissä on 2023 vaihdettu valaisujärjestelmiä energiatehokkaampiin. Uuden valaistuslaitteiston komponenteista ja järjestelmistä ei ole toistaiseksi tiedossa täyttävätkö ne direktiivin 2010/31/EU tarkat vaatimukset eivätkä siten ole laskettavissa taksonomian mukaisiksi.
	CCM 6.6.   Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
	Konsernin toimintamenoja (OpEx) kohdistuu konsernin jakelutoimintoa suorittavaan autokantaan, jonka ajoneuvoista 63 % ovat Euro VI -standardin mukaisia. Näiden joukossa ei kuitenkaan ole toistaiseksi ajoneuvoja, jotka eivät tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä (pakokaasuja) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
	Ympäristöön liittyviin kestävyystavoitteisiin keskittyvään taksonomia-asetukseen sisältyy myös sosiaalisen vastuun varmistamisen komponentti: vähimmäistason suojatoimet (minimum safe-guards). Sosiaalisen kestävyyden vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että toiminnassa noudatetaan 1) OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille sekä 2) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n oh-jaavissa periaatteissa mainittuja vastuullista liiketoimintaa koskevia linjauksia. Käytännössä tämä nykytulkinnan mukaisesti edellyttää yritykseltä ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen, korruption ja lahjonnan torjumiseen, reilun kilpailun varmistamiseen sekä veronsäännösten noudattamiseen tähtääviä riskienhallintaprosesseja.
	Keskisuomalainen-konsernilla ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja ylläpitää hyvän hallintotavan mukaisia käytänteitä. Keskisuomalainen-konserni on myös 2023 alkanut valmistautua kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimuksiin, jonka voidaan katsoa puolestaan myös tukevan vähimmäissuojatoimien toteutumista.
	Keskisuomalainen-konserni jatkaa EU:n kestävyyslainsäädännön kehityksen seuraamista, etenkin Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) käyttöönottoa ja parhaiden käytänteiden muodostumista sekä yritysvastuulakia (CSDDD).


8
	Laskentaperiaate ja lisätietoja tulosindikaattoreista

	Tässä osiossa kuvataan periaatteet, joiden mukaan delegoidussa säädöksessä (EU) 2021/2178 vaadittujen tulosindikaattorisuhdelukujen osoittajat ja nimittäjät laskettiin. Keskisuomalainen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitetiedosta 1. Konsernitiilinpäätöksen laatimisperusteet). Delegoitu säädös vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen kohdentaessaan liikevaihdon, pääomamenojen (CapEx) ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseksi todettuihin taloudellisiin toimintoihin, eli vaadittujen indikaattorisuhdelukujen osoittajaeriin: taksonomiakelpoisiksi todetut toiminnot vastaavat Keskisuomalainen-konsernin kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannuspaikkoja, mikä mahdollisti talouslukujen tarkan kohdistamisen.

	Liikevaihto
	Taksonomiakelpoiseksi arvioitu liikevaihto-osuus (tulosindikaattorisuhdeluvun osoittaja) koostuu asiakassopimusten mukaisesta tuloutuksesta ja omistettujen kiinteistöjen vuokratuloista. Nimittäjä käsittää konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa tunnistetun tilikauden liikevaihdon kokonai-suudessaan.

	Pääomamenot (CapEx)
	CapEx-pääomamenojen indikaattoriin on sisällytetty lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödyk-keisiin ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana (lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo, 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä 18. Käyttöomaisuuserät). Konsernin pääliiketoiminnan ollessa toistaiseksi taksonomialuokittelujärjestelmän ulkopuolella, ei ole laadittu taksonomiaraportoinnin muotoa koskevaa delegoidun säädöksen tarkoittamaa muodollista CapEx-suunnitelmaa.

	Toimintamenot (OpEx)
	Taksonomiakelpoiset delegoidun säädöksen tarkoittamat toimintamenot (OpEx) liittyvät konsernin taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taksonomiakelpoisiksi arvioituihin hankittuihin ulkoisiin palveluihin, ja sisältävät kaikki suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka on ollut mahdollista eritellä. Pääasiassa toimintamenot koostuvat kiinteistöjen korjauksista, huoltosopimusmenoista, remonttikuluista ja näihin kytkeytyvistä konsultointipalveluista, autokannan leasing-sopimusmenoista sekä tuotantokoneiden ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä pääomittamattomista kuluista.
	Keskisuomalainen-konsernilla ei ollut suoria kytköksiä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 tarkoittamaan ydinenergiaan tai fossiiliseen kaasuun perustuvaan energiantuotantoon.
9
	Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.			EI
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.			EI
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.			EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.			EI
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.			EI
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.			EI

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat
	Konsernin liikevaihto laski 5,6 % ja oli 208,6 Me (221,0 Me).
	Kustannustoiminnan liikevaihto oli 161,3 Me (170,3 Me) ja liikevoitto oli 2,2 Me (6,6 Me). Kustan-nustoiminnan liikevoittoa heikensi segmenttiin kirjattu 7,6 Me liikearvojen arvonalentuminen.
	Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto laski 10,8 % ja oli 71,0 Me (79,6 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto oli -9,3 Me (10,0 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoittoa heikensi segmenttiin kirjattu 4,5 Me rotaatiopaino liiketoiminnan liikearvojen arvonalentuminen. Vertailuvuoden Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoittoa paransi merkittävästi konsernin varhaisjakeluliiketoiminnan myyntivoitto.
	Konsernin tulos oli -13,2 Me (7,4 Me). Tilikauden tulosta heikensivät 7,6 Me liikearvojen arvonalentumiskirjaus kustannustoimintaan sekä 4,5 Me liikearvojen arvonalentumiskirjaus tuotanto- ja logistiikkapalveluihin.

		2023	2022	2021
	Liikevaihto Me	208,6	221	211,6
	Liikevoitto Me	-13,8	10	9,6
	Liikevoitto %	-6,6	4,5	4,5
	Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto Me	-0,9	3,7	12,8
	Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto %	-0,4	1,7	6,1
	Käyttökate Me	11,0	30,7	26,2
	Tilikauden tulos Me	-13,2	7,4	6,7
	Tulos/osake, Eur	-1,30	0,74	0,69
	Oman pääoman tuotto %	-18,7	8,5	7,3
	Omavaraisuusaste %	40,3	45,8	46,1

	Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
10
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
	Tilinpäätöspäivän jälkeen Keskisuomalainen Oyj allekirjoitti 31.1.2024 kauppakirjan PunaMusta Media Oyj:n nedialiiketoiminnan ostamiseksi. Velaton kauppahinta on 8,5 Me. Keskisuomalainen Oyj solmii kaupan yhteydessä PunaMusta Media Oyj:n kanssa kolmen vuoden sanomalehtipainamisen alihankintasopimuksen sekä yhdeksän kuukauden sivunvalmistusalihankintasopimuksen. Alihankintasopimusten arvo ilman indeksikorotuksia on enintään noin 5,5 Me. Kaupan täytäntöönpano on ehdollinen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnälle ja sen arvioidaan toteutuvan vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
	Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Lehtisepät Oy allekirjoitti 31.1.2024 kauppakirjan, jolla se myi arkkipainoliiketoimintansa PunaMusta Oy:lle. Liiketoiminta siirtyi PunaMusta Oy:lle 1.2.2024 alkaen. Liiketoimintakaupan kauppahinta on 0,75 Me

Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot
	Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan Keskisuomalainen -konserni tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin. Keskisuomalainen Oyj:llä on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopimuksia rahalaitoksen kanssa.
	Kaikki noteeratut ja noteeraamattomat sijoitukset (muut pitkäaikaiset rahoitusvarat) sekä koronvaihtosopimus arvostetaan konsernitilinpäätöksessä käypään arvoon. Emoyhtiön arvostusperiaatteet on kuvattu emoyhtiön liitetiedoissa.

Henkilöstöä koskevat tiedot
	Työsuhteita oli vuoden lopussa 1519 (1640). Tämän lisäksi konsernissa oli 3083 (3168) osa-aikaista mainosjakajaa. Mainosjakajat huomioiden konsernissa oli yhteensä työsuhteessa 4602 (4807) henkilöä.
	Toimittajia oli konsernissa yhteensä 488 (552). Tuotannollista henkilöstöä oli 311 (330). Graafisten toimihenkilöiden, teknisten toimihenkilöiden ja yleisen työehtosopimuksen piirissä olevat yhteensä 524 (559), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 196 (199).
	Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1391 henkilöä (1560). Luku ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3225 (3412).

		2023	2022	2021
	Henkilöstöä keskimäärin kokopäiväiseksi
	muutettuna tilikauden aikana	1391 *	1560 *	1657 *
	Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella	81,1 Me	85,0 Me	83,8 Me
	Työsuhteita vuoden lopussa	1519 *	1640 *	2445 *

	* Ei sisällä mainosjakajia

11
Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä
	Euroopassa kireänä jatkunut geopoliittinen tilanne ja Venäjän hyökkäyssodan seuraukset sekä korkea inflaatio ja korkojen nousu ovat heikentäneet Suomen taloustilannetta ja voivat johtaa kuluttajien ja mainostajien luottamuksen heikentymiseen. Taantuman pitkittymisellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia konsernin toimintaympäristöön.
	Toiminnan painopistettä pitää entistä voimakkaammin suunnata kuluttaja- ja mainosmarkkinoiden kehitystrendin mukaisesti digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnistumisemme kustannustoiminnan digitalisoimisessa on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta.
	Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja mediamainonnan muutokset vaativat kykyä reagoida muuttuneisiin vaatimuksiin. Globaalit toimijat, kuten Meta ja Alphabet kilpailevat yhä voimakkaammin kotimaisista digimainonnan euroista. Yhteiskunnan regulaatio ja kustannusrasitukset kohdistuvat vain kotimaisiin toimijoihin.
	Postin jakelustrategian ja hinnoittelun muutokset ovat kasvattaneet riskiä kustannustason nousulle sekä jakelun palvelutason heikentymiselle ja sen myötä tulonmenetyksille.
	Konsernin merkittävimmän materiaalin sanomalehtipaperin saatavuus ja hintataso voivat pidemmällä aikavälillä muodostua riskiksi toimittajien alentaessa vähentyneen kysynnän takia valmistuskapasiteettiaan.
	Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen sekä kykyyn torjua kohonneet kyberriskit.

Näkymät vuodelle 2024
	Olettaen, että PunaMusta Media Oyj:n medialiiketoiminnan kauppa saadaan suunnitellusti toteutettua, uskomme tilikauden 2024 liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta ja operatiivisen vertailukelpoisen liikevoiton paranevan vuoden 2023 tasosta.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2023
	Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 79.636.355,93 euroa.
	A- ja K-osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 4.578.940 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.463.528 kpl eli yhteensä 10.042.468 kpl.
	Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin maksukykyä.
	Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 maksetaan osinkoa 0,55 eu-roa osakkeelta. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 5.523.357,40 euroa.
	Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 50.000,00 euroa, joiden käytöstä hallitus päättää.



	Keskisuomalainen -konserni
12
	Konsernin laaja tuloslaskelma
		1000 EUR	Liite	1.1.2023-31.12.2023	1.1.2022-31.12.2022
	Keskisuomalainen konserni
		LIIKEVAIHTO	2	208 595	221 005
		Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		4	-10
		Liiketoiminnan muut tuotot	6	737	15 133
		Materiaalit ja palvelut		-67 916	-68 703
		Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	8	-96 867	-101 219
		Poistot		-12 090	-13 422
		Arvonalentumiset	14, 15, 17	-12 713	-7 299
		Liiketoiminnan muut kulut	7	-33 520	-35 497
		LIIKEVOITTO		-13 771	9 988
		Rahoitustuotot	10	2 724	2 996
		Rahoituskulut	11	-2 425	-976
		Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista	19	-11	-250
		VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA		-13 481	11 759
		Tuloverot	12	320	-4 385
		TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO		-13 162	7 374


		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos	13
		Osakekohtainen tulos, perus		-1,30	0,74
		Osakekohtainen tulos, laimennettu		-1,30	0,74

		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä:
		Laimentamaton-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat tilikauden aikana		10 042 468	10 042 468
		Laimennettu-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat tilikauden aikana		10 042 468	10 042 468

		Voiton/tappion jakautuminen:
		Emoyhtiön omistajille		-13 052	7 469
		Määräysvallattomille omistajille		-110	-94
				-13 162	7 374




		Muut laajan tuloksen erät:
			11
		Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen		-42	133
		Osakesijoitukset		-1 955	-5 110
				-1 996	-4 977


		LAAJA TULOS YHTEENSÄ		-15 158	2 397

		Laajan tuloksen jakautuminen:
		Emoyhtiön omistajille		-15 048	2 491
		Määräysvallattomille omistajille		-110	-94
				-15 158	2 397



	Keskisuomalainen -konserni
13
	Konsernitase
		1000 EUR	Liite	31.12.2023	31.12.2022

	VARAT
	PITKÄAIKAISET VARAT
		Aineettomat hyödykkeet	14	12 397	13 183
		Liikearvo	14	54 718	66 714
		Sijoituskiinteistöt	16	666	523
		Aineelliset hyödykkeet	17	26 455	29 406
		Käyttöoikeusomaisuuserät	18	5 093	5 852
		Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä	19	3 981	4 414
		Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	20	19 360	21 595
		Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset	21	1 232	844
		Laskennalliset verosaamiset	22	1 596	1 487
		PITKÄAIKAISET VARAT		125 496	144 018

	LYHYTAIKAISET VARAT
		Vaihto-omaisuus	23	1 796	2 329
		Myyntisaamiset ja muut saamiset	24	16 434	24 419
		Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		160	203
		Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	25	6 306	10 066
		Rahavarat		9 902	14 753
		LYHYTAIKAISET VARAT		34 598	51 770
		VARAT		160 094	195 788


	OMA PÄÄOMA JA VELAT
	Emoyhtiön omistajat
		Osakepääoma	26	2 257	2 257
		Rahastot	26	3 423	5 378
		Kertyneet voittovarat		52 140	75 275
		Emoyhtiön omistajat		57 821	82 911

		Määräysvallattomat omistajat		-196	-85
		OMA PÄÄOMA		57 625	82 825

	PITKÄAIKAISET VELAT
		Laskennalliset verovelat	22	2 081	2 573
		Pitkäaikaiset korolliset velat	29	44 504	51 111
		Pitkäaikaiset korottomat velat	30	89	77
		Pitkäaikaiset varaukset	28	0	100
		Eläkevelvoitteet	27	1 708	2 128
		PITKÄAIKAISET VELAT		48 382	55 988

	LYHYTAIKAISET VELAT
		Lyhytaikaiset korolliset velat	29	8 724	8 930
		Saadut ennakot		17 150	14 973
		Ostovelat ja muut velat	30	28 200	30 496
		Tuloverovelka		13	2 575
		LYHYTAIKAISET VELAT		54 087	56 974

		Velat		102 469	112 962

		OMA PÄÄOMA JA VELAT		160 094	195 788



	Keskisuomalainen -konserni
15

	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista			Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
			1000 EUR	Osakepääoma	Käyvän arvon rahasto (käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta)	Vararahasto	Edellisten tilikausien voitto (tappio)	Yhteensä	Määräysvallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä

	OMA PÄÄOMA 1.1.2022			2 257	10 218	270	77 717	90 462	9	90 471
	Laaja tulos
		Tilikauden voitto/tappio		-	-	-	7 469	7 469	-94	7 374
		Muut laajan tuloksen erät:
			Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos	-	-5 110	-	-	-5 110	0	-5 110
			Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen	-	-	-	133	133	0	133
		Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		-	-5 110	-	133	-4 977	0	-4 977
	LAAJA TULOS YHTEENSÄ			0	-5 110	0	7 601	2 491	-94	2 397
	Liiketoimet omistajien kanssa
		Osingonjako		-	-	-	-10 043	-10 043	-	-10 043
	Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			0	0	0	-10 043	-10 043	0	-10 043
	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2022			2 257	5 108	270	75 275	82 911	-85	82 825




				Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
			1000 EUR	Osakepääoma	Käyvän arvon rahasto (käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta)	Vararahasto	Edellisten tilikausien voitto (tappio)	Yhteensä	Määräysvallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä

	OMA PÄÄOMA 1.1.2023			2 257	5 108	270	75 275	82 911	-85	82 825
	Laaja tulos
		Tilikauden voitto/tappio		-	-	-	-13 052	-13 052	-110	-13 162
		Muut laajan tuloksen erät:
			Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos	-	-1 955	-	-	-1 955	0	-1 955
			Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen	-	-	-	-42	-42	0	-42
		Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		-	-1 955	-	-42	-1 996	0	-1 996
	LAAJA TULOS YHTEENSÄ			0	-1 955	0	-13 093	-15 048	-110	-15 158
	Liiketoimet omistajien kanssa
		Osingonjako		-	-	-	-10 042	-10 042	0	-10 042
	Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			0	0	0	-10 042	-10 042	0	-10 042
	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2023			2 257	3 154	270	52 140	57 821	-196	57 625


1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot
		Keskisuomalainen -konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa, Savossa, Etelä-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa.
		Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.
		Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa verkkosivuilta www.keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.



		Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 22.2.2024 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.


		Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.


		Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.
		Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.


1.1.2024 tai sen jälkeen käyttöönotettavat standardit
		Tiedossa olevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2024 tai sen jälkeen, ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.


Tytäryritykset
		Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi.
17
		Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.


Osakkuusyritykset
		Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
		Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.


Yhteisjärjestelyt
		Keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, joista konserni omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät varansa ja velkansa, mukaan lukien osuutensa yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, mukaan lukien osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista.


Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
		Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii Suomessa ja Virossa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.


14
	Keskisuomalainen -konserni

	Konsernin rahavirtalaskelma, suora
		1000 EUR	Liite	1.1.2023-31.12.2023	1.1.2022-31.12.2022

	Liiketoiminnan rahavirta

		Asiakkailta saadut maksut		211 781	219 513
		Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle		-198 012	-204 783

		Maksetut korot liiketoiminnasta		-2 052	-744
		Saadut korot liiketoiminnasta		1 267	78
		Maksetut verot liiketoiminnasta		-2 691	-2 418
		Liiketoiminnan rahavirta		10 293	11 646

	Investointien rahavirta
		Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-4 881	-4 795
		Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		18	77
		Ostetut tytäryhtiöosakkeet	3	-	-646
		Investoinnit muihin sijoituksiin		-61	-9
		Luovutustulot muista sijoituksista		36	-
		Liiketoimintojen myynti		464	16 550
		Myönnetyt lainat		-	-100
		Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys / vähennys		4 000	-4 000
		Saadut osingot investoinneista		1 813	5 745
		Investointien rahavirta		1 389	12 822

	Rahoituksen rahavirta
		Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	29	-6 041	-6 384
		Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut		-4 210	-4 345
		Maksetut osingot		-10 042	-10 043
		Rahoituksen rahavirta		-20 293	-20 772

		Rahavarojen muutos		-8 611	3 696

		Rahavarat, avaava tase		24 819	21 122
		Rahavarojen muutos		-8 611	3 696
		Rahavarat *)	25	16 208	24 819


Laatimisperusta


Myyntituottojen tulouttaminen

	Suoritevelvoitteet
		Keskisuomalaisen myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, tilausmyynnistä, painotoiminnan myynnistä, sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
		Ilmoitusmyynti on ilmoitusten myyntiä paperilehteen tai johonkin sähköiseen kanavaan, esim. valotauluun tai nettisivuille. Myynti laskutetaan ja tuloutetaan kun ilmoitus on julkaistu. Maksuehdot ovat pääsääntöisesti 10 - 14 pv netto.
		Lehtimyynti on yhtiön kustantamien lehtitilausten myyntiä joko paperisena tai sähköisenä versiona. Myynti tuloutetaan kun lehti on toimitettu luettavaksi. Tyypillisesti lehtitilaus maksetaan etukäteen tilausjakson alkaessa muutamaksi kuukaudeksi tai enintään yhdeksi vuodeksi ja laskun maksuehto on pääsääntöisesti 14 pv netto.
		Painon myynti on pääasiassa sanomalehtipaperille painettuja painotuotteita, joiden myynti tuloutetaan, kun painotuote on luovutettu. Laskutus tehdään pääsääntöisesti luovutuksen jälkeen ja normaali maksuehto on 14 pv netto.
18
		Jakelu- ja kuljetustuotot ovat pääsääntöisesti osoitteettomien mainosten sekä kaupunkilehtien jakelua kotitalouksiin. Tuotot laskutetaan kun jakelu on suoritettu ja normaali maksuehto on 14 pv netto. Muiden tuottojen merkittävimmät tuotot ovat mm. tilavuokria, markkinatutkimustuottoja ja tuottoja tapahtumien järjestämisestä.
		IFRS 15 -standardin käyttöönotto ei ole aiheuttanut muutosta suoritevelvoitteiden tunnistamiseen.

	Muuttuva vastike
		IFRS 15 -standardin mukaan jos sopimuksessa luvattuun vastikkeeseen sisältyy muuttuva rahamäärä, yhteisö arvioi vastikemäärän, johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat ja palvelut luovutetaan asiakkaalle. Vastikemäärä voi muuttua esimerkiksi alennusten, bonusten, rangaistusseuraamusten tai muiden vastaavanlaisten erien vuoksi.
		Keskisuomalainen- konsernin tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin saattaa liittyä volyymialennuksia tai muita alennuksia. Mahdollisen muuttuvan vastikkeen määrä on vähäinen konsernin asiakassopimuksissa.

	Merkittävä rahoituskomponentti
		Mikäli sopimukseen sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, on yhteisön IFRS 15 mukaan oikaistava luvattua vastikemäärää rahan aika-arvon vaikutuksilla.
		Tilausmyynnin tilaukset maksetaan etupainotteisesti. Keskisuomalainen hyödyntää IFRS 15 -standardin käytännön apukeinoa, jossa yhteisön ei tarvitse oikaista luvattua vastikemäärää merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksilla, sillä yhteisö odottaa, että aika, joka kuluu siitä, kun asiakas suorittaa ennakkomaksun, siihen, kun yhteisö luovuttaa luvatut tuotteet asiakkaalle, on enintään vuoden pituinen.

	Muuna kuin rahana suoritettava vastike
		Asiakkaan lupaama vastike voi olla muussa muodossa kuin rahana, esimerkiksi tavaroina, palveluina tai muuna kuin rahana suoritettavana vastikkeena. IFRS 15 mukaan yhteisön on arvostettava muuna kuin rahana suoritettava vastike käypään arvoon.
		Keskisuomalainen konsernissa kaikki vastike saadaan rahana.

	Takuut
		IFRS 15 määrittelee kahdentyyppisiä takuita. Varmennustyyppinen takuu lupaa asiakkaalle, että toimitus vastaa sopimuksella sovittua, kun taas palvelutyyppinen takuu tarjoaa asiakkaalle varmennustyyppisen takuun päälle erillistä palvelua.
		Keskisuomalainen -konsernin asiakassopimuksissa ei ole takuita.


	Kanta-asiakasohjelmat ja muut edut asiakkaille
		Keskisuomalainen konserni ei tarjoa asiakkailleen etuja kanta-asiakasohjelmien muodossa.



	Päämiehenä toimiminen
		Konserni toimii asiakassopimuksissa lähes aina päämiehenä. Yhtiö hankkii asiakkaiden puolesta jakelu- ja taittopalveluita, jotka ostetaan konsernin ulkopuolelta. Näiden palvelujen myyntituotot netotetaan ulkopuolisten kulujen kanssa. Mahdollinen palkkio asiakkaalta kirjataan liikevaihtoon.
19
	Transaktiohinnan kohdistaminen suoritevelvoitteille
		Yhteisön tulee kohdistaa transaktiohinta suoritevelvoitteille edellä kuvattujen vaiheiden jälkeen. IFRS 15 päämääränä on kohdistaa transaktiohinta jokaiselle suoritevelvoitteelle siihen vastikemäärään, jonka yhteisö katsoo olevansa oikeutettu saamaan toimitettuaan asiakkaalle nämä tavarat tai palvelut.
		IFRS 15 mukaan transaktiohinnan kohdistaminen tehdään suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella.

	Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä
		Yhteisö määrittää sopimuksen alkamishetkellä siirtääkö se tavaroita tai palveluja koskevan määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa.

		Mediamyynti
		Mediamyyntiin sisältyvässä ilmoitusmyynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli ilmoituksen julkaisuhetkellä.
		Digitaalista mediamyyntiä on myynti valotauluihin ja verkkosivulle. Mediamyynti digitaalisiin kanaviin tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa saamansa hyödyn sitä mukaan kun palvelua tuotetaan.

		Tilausmyynti
		Tilausmyynti kirjataan tilausjakson aikana. Kokonaisvastike tuloutetaan tilausjaksolle lehtien jakamisen perusteella.
		Digitaalisten tuotteiden tilausmyynti tuloutetaan ajan kuluessa ilmestymispäivien mukaan, sillä asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaa kuin Keskisuomalainen tuottaa suoritetta.
		Tilausmyynnin pakettimyynti jaetaan paperi- ja digituotteisiin, paperilehden osalta tuotot tuloutetaan yhtenä ajankohtana ja digituotteiden osalta ajan kuluessa.

		Painon myynti
		Painon myynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, kun painotuotteet luovutetaan asiakkaalle.

		Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot
		Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot tuloutetaan kuukaudelle, jolloin tavara tai palvelu on luovutettu. Näiden osalta IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli hetkellä jolloin tavara tai palvelu on luovutettu.

	Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot
		IFRS 15 sisältää ohjeistuksia sopimuksesta aiheutuvien lisämenojen ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien menojen käsittelyyn kirjanpidossa. Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot tulee tietyin edellytyksin aktivoida taseeseen. Konsernilla ei ole tällaisia lisämenoja.


Tutkimus- ja kehitysmenot
		Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.


20
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
		Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot.


		Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy myös saadut avustukset ja tuet. Suorat kustannuksiin perustuvat avustukset ja tuet tuloutetaan maksuperusteisesti. Kehitysprojekteihin saadut avustukset ja tuet tuloutetaan projektille kirjattujen kustannusten suhteessa.


		Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat ict- sekä toimitilojen kuluista.

Liikevoitto
		IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.


Tuloverot
		Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.


		Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, muiden pitkävaikutteisten rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.
		Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.


Liikearvo
		Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
		Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.


		Aineettomia hyödykkeitä ovat ict-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.

		Poistoajat ovat seuraavat:
		Ict-ohjelmat 5 vuotta
		Tuotemerkit 10 - 15 vuotta
		Asiakkuudet 5 - 10 vuotta



		Saas -palvelusopimusten räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjaaminen
		IFRS-tulkintakomitea IFRIC antoi vuonna 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalveluina ostettujen sovellusten käyttöönottoon liittyvien räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä IFRIC:n päätöksessä tarkastellaan perusteita kirjata konfigurointimenot aineettomaksi hyödykkeeksi ja mikäli aineetonta hyödykettä ei kirjata, kuinka konfigurointi menot tulee kirjata. Päätöksellä ei ole olennaista vaikutusta tilikauden 2023 eikä vertailuvuoden 2022 konsernin tulokseen tai taseeseen. Riippuen millaisia pilvipalvelusopimuksia tulevaisuudessa tehdään, päätöksellä voi olla jatkossa vaikutusta varojen luokitteluun ja tulokseen.


Sijoituskiinteistöt
		Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20 vuoden aikana.


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
		Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
		Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.


		Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
		Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
		Rakennukset 30 - 40 vuotta
		Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta
		Rakennusten perusparannukset 10 - 20 vuotta
		Rakennelmat ja muut rakennukset 10 - 20 vuotta
		Painon ja postituksen koneet 10 - 15 vuotta
		Muut tuotantokoneet 5 - 8 vuotta
		Muut koneet ja kalusto 3 - 5 vuotta
22
		Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.


		Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
		Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.


Vieraan pääoman menot
		Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, kun ne ovat syntyneet.


Arvonalentumiset
		Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.
		Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat sanomalehtien muodostama ryhmä sekä paikallislehtien ryhmä, painon yksiköt yhteensä ja mainosjakeluliiketoiminnan yhtiöt yhteensä.
		Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.
		Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.


		Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.
		IFRS 9:n mukaisesti arvonalentumiset kirjataan perustuen odotettavissa olevien luottotappioiden malliin. Arvonalentuminen tulee tehdä kaikista sopimukseen perustuvista varoista sekä niistä velkainstrumenteista, joita ei ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.


Vaihto-omaisuus
		Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.


	Rahoitusvarat
		Alkuperäinen arvostaminen
		Rahoitusvarat jaotellaan alkuperäisen arvostamisen mukaisesti kolmeen luokkaan: jaksotettu hankintameno, käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhteisön määrittelemään liiketoimintamalliin sekä sopimusperusteisiin rahavirtoihin. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai johon yhteisö on soveltanut käytännön apukeinoa, yhteisö arvostaa rahoitusvarat alkuperäisessä arvostamisessa käypään arvoon lisättynä, muiden paitsi kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osalta, transaktiokustannuksilla. Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia arvostetaan transaktiohintaan IFRS 15 -standardin mukaisesti.

		Myöhemmin tapahtuva arvostaminen
		Myöhemmin tapahtuvaa arvostamista varten konserni jakaa rahoitusvarat kolmeen kategoriaan:
		- Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat (velkainstrumentit)
		- Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat, ilman kumulatiivisten voittojen ja tappioiden kierrättämistä pois kirjaamisen yhteydessä (oman pääoman ehtoiset instrumentit)
		- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat

		Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
		Rahoitusvaroihin kuuluvat erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos liiketoimintamallin mukaan siitä on tarkoituksena kerätä rahavirrat ja siihen liittyvän sopimuksen ehdot ovat sellaiset, että siitä saadaan määrättyinä ajankohtina rahavirtoja, jotka koostuvat vain pääoman palautuksista ja pääomalle maksettavasta korosta.
		Jos rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä edellä esitettyjä ehtoja, arvostetaan se käypään arvoonsa.
		Keskisuomalaisella rahoitusvaroista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypillisesti myyntisaamiset ja ei purettavissa olevat määräaikaistalletukset. Eriä on tarkoitus pitää eräpäivään asti.


		Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit)
		Alkuperäisen arvostuksen yhteydessä yhteisö voi päättää arvostaa oman pääoman ehtoiset instrumentit käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos ne täyttävät IAS 32 -standardin määritelmän omasta pääomasta ja niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Päätös voidaan tehdä instrumenttitasolla ja on peruuttamaton.
		Keskisuomalainen on päättänyt kirjata kaikkien osakesijoituksiensa arvonmuutokset muiden laajan tuloksen erien kautta käyvän arvon rahastoon.