XHEL:KSL ESEF Annual Report

Keskisuomalainen Oyj (XHEL:KSL)

ESEF Annual Report 2023-03-31 For: 2022-12-31

View Original

Added on September 25, 2026


Toimintakertomus ja tilinpäätös 2022

	1.1.2022-31.12.2022
	Sisältö	sivu

	Toimintakertomus	1

	Konsernitilinpäätös
	Konsernin laaja tuloslaskelma	12
	Konsernitase	13
	Konsernin rahavirtalaskelma, suora	14
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	15

	Konsernin liitetiedot
	1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet	16
	2. Segmentti-informaatio	28
	3. Hankitut liiketoiminnot	31
	4. Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto	33
	5. Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä	34
	6. Liiketoiminnan muut tuotot	34
	7. Liiketoiminnan muut kulut	34
	8. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	34
	9. Tutkimus- ja kehitysmenot	35
	10. Rahoitustuotot	35
	11. Rahoituskulut	35
	12. Tuloverot	36
	13. Osakekohtainen tulos	36
	14. Aineettomat hyödykkeet	37
	15. Arvonalentumiset	38
	16. Sijoituskiinteistöt	39
	17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	40
	18. Käyttöoikeusomaisuuserät	41
	19. Osuudet osakkuusyrityksissä	42
	20. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	44
	21. Pitkäaikaiset saamiset	44
	22. Laskennalliset verosaamiset ja -velat	45
	23. Vaihto-omaisuus	46
	24. Myyntisaamiset ja muut saamiset	46
	25. Muut rahoitusvarat	46
	26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	47
	27. Eläkevelvoitteet	47
	28. Varaukset	49
	29. Korolliset velat	50
	30. Ostovelat ja muut velat	51
	31. Rahoitusriskien hallinta	51
	32. Muut vuokrasopimukset	53
	33. Vakuudet ja vastuusitoumukset	53
	34. Lähipiiritapahtumat	54
	35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	55
	Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista	56
	Tunnusluvut	58
	Tunnuslukujen laskentakaavat	59

	Emoyhtiön tilinpäätös
	Emoyhtön Tuloslaskelma	60
	Emoyhtiön Tase	61
	Emoyhtiön Rahoituslaskelma, suora	62
	Emoyhtön liitetiedot	63

	Allekirjoitukset	69
	Tilintarkastuskertomus	70
	Riippumattoman tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä	74


1
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2022


Konsernin taloudellinen kehitys

	Konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 % ja oli 221,0 Me (211,6 Me).
	Mediamyynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 81,9 Me (81,2 Me). Konsernin tilattavien lehtien tilaustuotot kasvoivat 4,2 % ja olivat 89,4 Me (85,8 Me). Ulkoinen painonmyynti kasvoi 61,8 % ja oli 12,1 Me (7,5 Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto laski 4,3 % ja oli 26,5 Me (27,7 Me). Vuokra-tuottoja oli 1,2 Me (1,0 Me). Muuta liikevaihtoa oli 9,9 Me (8,5 Me) ja kasvua siinä oli 16,2 %. Muun liikevaihdon merkittävin osa tulee tutkimusliiketoiminnasta ja aikakauslehtiliiketoiminnasta.
	Liiketoiminnan muut tuotot olivat 15,1 Me (1,3 Me). Olennaisin erä muissa tuotoissa oli huhtikuun 2022 lopulla toteutuneen varhaisjakeluliiketoiminnan myynnistä tullut myyntivoitto 14,5 Me.
	Vuonna 2022 liikevoittoa kertyi 10,0 Me eli 4,5 % liikevaihdosta. Edellisenä vuonna liikevoitto oli 9,6 Me ja liikevoittoprosentti oli 4,5 %. Liikevoittoa heikensi kustannustoimintasegmenttiin kohdistunut 6,5 Me liikearvojen arvonalentuminen sekä tuotanto- ja logistiikkapalvelut -segmenttiin kirjattu 6,1 Me liikearvojen kohdistus.
	Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto oli 3,7 Me (12,8 Me) ja operatiivinen vertailukelpoinen liikevoittoprosentti oli 1,7 % (6,1 %). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä 6,3 Me (3,2 Me). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat varhaisjakeluliiketoiminnan myyntihinta 21,0 Me ja myyntihintaan kohdistetut asiakkuudet ja liikearvo yhteensä 6,5 Me. Lisäksi kustannustoimintasegmenttiin kohdistui 6,5 Me liikearvon arvonalentuminen. Merkittävimmät edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat liikearvojen sekä aineettoman ja aineellisten käyttöomaisuuden arvonalentumiset 2,9 Me.
	Käyttökatetta syntyi vuoden 2022 aikana 30,7 Me. Edellisenä vuonna käyttökatteen määrä oli 26,2 Me. Operatiivinen vertailukelpoinen käyttökate oli 17,1 Me.
	Nettorahoitustuotot olivat 2,0 Me (0,7 Me). Rahoitustuottoja kertyi 3,0 Me (1,8 Me). Rahoituskulut olivat 1,0 Me (1,1 Me).
	Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli - 0,2 Me (0,0 Me). Tätä heikensivät Jakeluyhtiö Suomi Oy:n, PISA Jakelu Oy:n ja PKS Jakelu Oy:n osakkuuksien myyntitappio yhteensä 0,5 Me. Ilman näitä myyntitappioita olisi osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista ollut 0,3 Me.
	Konsernin tilikauden voitoksi muodostui 7,4 Me (6,7 Me).
	Emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:n vuoden 2022 luvut sisältävät pääosan konsernin holding-toiminnoista, konsernin keskitetyistä hallintopalveluista ja kehitystoiminnoista sekä konsernin vuokratuotoista. Yhtiön liikevaihto oli 23,9 Me (19,9 Me). Liikevaihtoon on kirjattu vuokratuottoa 4,4 Me (2,7 Me).
	Vuoden 2022 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen 2021 verrattuna, sillä tilikauden lukuihin sisältyy Kanta-Hämeen sanomalehti- ja jakeluliiketoiminta koko vuoden 2022 ajan. Vertailuvuonna 2021 tämä liiketoiminta kuului konserniin 1.10.2021 lähtien. Lisäksi 3.1.2022 konserniin ostettiin sanomalehtipainamista harjoittava Savon Paino Oy, jonka vaikutus vuoden 2022 tilikauden liikevaihtoon oli 3,7 Me.
2
Kustannustoiminta
	Keskisuomalainen-konserni kustansi tilikaudella 2022 seitsemäätoista 5-7 päiväistä lehteä ja digi-taalista uutismediaa, 33 paikallislehteä sekä 28 kaupunkilehteä. 5-7 päiväiset lehdet ovat Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Forssan Lehti, Itä-Häme, Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Länsi-Savo, Itä-Savo, Aamuposti, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Uusimaa. Paikallislehdet ilmes-tyvät 1-3 kertaa viikossa pääasiassa Savossa, Keski-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla.
	Kustannustoimintasegmentin liikevaihto oli 170,3 Me (167,7 Me).
	Konsernin ammatti- ja asiakasmedioita suunnittelee, julkaisee ja kustantaa Omnipress Oy. Ruoan, juoman ja tapahtumien ammattilehdet ovat Aromi, Evento ja Shaker sekä niiden yhteinen verk-komedia Avecmedia.fi. Näiden lisäksi Omnipress suunnittelee ja tuottaa monikanavaista asia-kasmediaa noin 20 eri kumppanille painottuen erityisesti B2B-osaamiseen, talouteen ja yhteis-kunnalliseen mediaan. Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto ammatti- ja asiakasmedialiiketoiminnassa vuonna 2022 oli 3,0 Me (2,7 Me).

Painotoiminta
	Keskisuomalainen Oyj:n konsernin painopalveluihin kuului tilikauden aikana viisi sanomalehtipai-noa, jotka sijaitsivat Jyväskylässä, Tuusulassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Varkaudessa. Näistä Varkaudessa toimiva Savon Paino Oy ostettiin 3.1.2022 ja Jyväskylän paino suljettiin 30.9.2022. Lisäksi Lahdessa on arkkipaino. Savon Paino Oy sulautui Lehtisepät Oy:öön 30.9.2022.
	Painotoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2022 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon oli 18,0 % edellisvuotta suurempi ja oli 40,6 Me (34,4 Me). Ulkoisten painotöiden liikevaihto kasvoi 61,8 % ja oli 12,1 Me (7,5 Me). Olennaisen syy liikevaihdon kasvuun oli Savon Paino Oy:n oston yhteydessä tehty painatussopimus Sanoman kanssa, jonka liikevaihto vuonna 2022 oli 3,7 Me.

Jakelu
	Konsernin jakeluliiketoimintaan kuului Päijät-Hämeen alueella, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pohjoisosien alueella sekä Kanta-Hämeen alueella harjoitettu pääasiassa sanomalehtien varhaisjakelua sekä valtakunnallista osoitteetonta suoramainosjakelua harjoittava Suomen Suoramainonta -konserni. Konsernin jakeluliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2022 sisältäen sisäisen ja ulkoisen liikevaihdon oli 35,7 Me (41,7 Me). Jakeluliiketoiminnan liikevaihto vuosina 2022 ja 2021 eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä vuoden 2021 lukuihin sisältyy 1.10.2021 alkaen Kanta-Hämeestä hankittu jakeluliiketoiminta ja 30.4.2022 konsernin varhaisjakeluliiketoiminta myytiin Postille.
	Varhaisjakelun yhteenlaskettu sisäinen ja ulkoinen liikevaihto vuonna 2022 oli 12,1 Me (17,4 Me). Liikevaihtoa laski 30.4.2022 toteutettu järjestely, jossa myytiin konsernin varhaisjakeluliiketoimin-ta Postille. Samalla tehtiin Postin kanssa pitkä viisivuotinen alihankintasopimus konsernin sano-malehtien jakamisesta.
	Osoitteettoman suoramainosjakelun liikevaihto sisältäen sekä sisäisen että ulkoisen liikevaihdon pysyi vuonna 2022 edellisen vuoden tasolla ja oli 23,7 Me (24,3 Me).

Tutkimuspalvelut
	Konserniin kuuluu tutkimusyhtiö IROResearch Oy sekä tutkimuspalveluita tarjoava Tietoykkönen Oy. Tutkimustoiminnan liikevaihto vuonna 2022 oli 3,6 Me (3,9 Me). IROResearch Oy:n liikevaihto oli 3,3 Me (3,5 Me). Tietoykkösen liikevaihto oli 0,4 Me (0,6 Me).
3
Mediamyynti
	Konsernin mediamyynti pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 81,9 Me (81,2 Me). Digitaalinen me-diamyynti kasvoi 12,6 % ja oli 13,2 Me (11,7 Me). Vuoden 2022 mediamyynti ei ole täysin vertai-lukelpoinen vuoden 2021 kanssa, sillä vuoden 2021 myyntiin kuuluu Hämeen Sanomat Oy:n me-diamyyntiä vain 1.10.2021 lähtien. Vuoden 2022 vertailukelpoinen mainosmyynti ilman Hämeen Sanomien hankintaa laski 3,7 % ja oli 76,6 Me (79,5 Me).

Tilaustuotot
	Konsernin tilausmyyntituotot kasvoivat 4,2 % katsauskaudella ja olivat 89,4 Me (85,8 Me). Digi-taalisten tilaustuottojen kasvu on pysynyt vahvana. Konsernin digitaaliset tilausmyyntituotot kas-voivat 41,4 % ja olivat 15,5 Me (11,0 Me). Kasvuun vaikutti lokakuun alussa vuonna 2021 hankitun Hämeen Sanomat Oy:n koko vuoden tilausmyynti. Vertailukelpoinen tilausmyynti ilman Hämeen Sanomien hankintaa pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 81,9 Me (83,9 Me).

Toimintaympäristö ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan vaikutus
	Toimintaympäristö tilikaudella jatkui haastavana. Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vaikutus on vähitellen laantunut, mutta vielä alkuvuodesta 2022 sillä oli vaikutuksia erityisesti mediamyynnin kehitykseen. Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota on luonut huomattavaa epävarmuutta ja samalla noussut korkotaso sekä kiihtynyt inflaatio ovat vaikuttaneet toimintaympäristöön merkittävästi.
	Suurimmat vaikutukset Ukrainan sodasta ja inflaatiosta näkyivät sanomalehtipaperin saatavuu-dessa ja hintatasossa sekä energiakustannuksissa. Jo vuoden alussa alkanut ja pitkään kestänyt UPM:n lakko vaikeutti sanomalehtipaperin saatavuutta. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Keskisuomalainen-konserni lopetti sanomalehtipaperin ostamisen Venäjältä. Tuotannon tarvitsema sa-nomalehtipaperi saatiin kuitenkin varmistettua korvaavien toimittajien kautta sekä hyödyntäen varmuusvarastoja. Sanomalehtipaperin hintataso nousi alkuvuonna 2022 huomattavasti ja hinta on pysynyt koko vuoden korkealla, mistä on aiheutunut Keskisuomalainen-konsernille merkittäviä lisäkustannuksia.
	Energian ja paperin hinnannousun lisäksi inflaatio näkyi yleisenä kustannustason nousuna, minkä vuoksi hyvin laajasti konsernin käyttämien hyödykkeiden ja palveluiden kustannukset nousivat. Mediatoimialalla ja erityisesti tilattavien sanomalehtien liiketoiminnassa kohonneita kustannuksia on ollut erittäin vaikeaa lyhyellä aikavälillä viedä asiakashintoihin. Tilattavien sanomalehtien tilaushintoja voi nostaa vain tilausjaksojen vaihtuessa ja asiakaskunnassa on laajalti pitkiä tilausjaksoja. Toisaalta Ukrainan sota on lisännyt lukijoiden kiinnostusta uutisiin ja muihin journalistisiin sisältöihin, mikä on vaikuttanut positiivisesti Keskisuomalainen-konsernin tilattavien lehtien kysyntään.
	Mainosmyynnissä yleinen markkinan epävarmuus ja hermostuneisuus on Venäjän sodan ja inflaation vuoksi lisääntynyt. Se on vaikuttanut mainosmarkkinan kehitykseen erityisesti painettujen sanoma- ja kaupunkilehtien osalta. Yleistä kustannustason nousua on tilikauden aikana ollut vaikeaa viedä mediamyynninkin hintoihin, sillä pidempiin asiakassopimuksiin on kesken vuotta haastavaa tehdä hinnanmuutoksia ja toisaalta mainosvolyymin kasvattaminenkin on ollut markkinatilanteen takia haastavaa. Kokonaisuudessaan tilikauden aikana saatiin vain osin kohonneita kustannuksia vietyä tuottoihin, mikä on heikentänyt konsernin kannattavuutta.
	Kantar TNS AD Intelligencen mukaan koko mediamainonta Suomessa kasvoi vuonna 2022 +4,1 % vuoteen 2021 verrattuna. Painettu sanomalehti- ja kaupunkilehtimainonta kuitenkin laski -7,6 %. Ulko- ja liikennemainonta kasvoi +20,7 %. Suurimmista toimialoista vähittäiskaupan mainonta kasvoi +4 %, elintarvikkeet -3 %, autot +11 %, ja mediat -14 %. Matkailun ja liikenteen mainonta kasvoi +50 % pandemian helpotettua.
4

Konsernirakenne
	Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö Lehtisepät Oy osti 3.1.2022 Savon Paino Oy:n koko osakekannan Sanoma Media Finland Oy:ltä. Kiinteistö Oy Kuopion Vuorikatu sulautui 1.1.2022 emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj:öön. Savon Paino Oy sulautui 30.9.2022 Lehtisepät Oy:öön. Samoin Hämeen Sanomat Oy sulautui 30.9.2022 Hämeen Media Oy:öön. Hämeenlinnan Jakelupalvelut Oy sulautui Ilves Jakelut Oy:öön 31.10.2022.
	Tiedot konserniyhtiöistä sekä niiden omistusosuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkuusyhtiöt
	Keskisuomalainen Oyj:n osakkuusyhtiöt ovat Arena Partners Oy (41,21 %), Jyväskylän Messut Oy (26,32 %), Suomen Lehtiyhtymä Oy:n osakkuusyhtiöt ovat Myyntimestarit Oy (31,63 %) sekä Hämeen Ääni Oy (40,0 %). Keskisuomalainen Oyj ja sen tytäryhtiöt omistavat Kärkimedia Oy:tä ja konsernin yhteenlaskettu omistusosuus on 47,06 %. Suomen Suoramainonta Oy:n osakkuusyhtiöitä ovat Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy (35,0 %) sekä Oulu Suorajakelu Oy (50,0 %). Edellisen vuoden tilinpäätöksessä osakkuusyhtiöitä olleiden Jakeluyhtiö Suomi Oy (33,33 %), PISA Jakelu Oy (33,32 %) sekä PKS Jakelu Oy (39,3 %) osuudet on myyty tilikauden aikana. Konsernin osakkuusyhtiönä ollut Esports media solutions Oy meni tilikauden aikana konkurssiin.

Tutkimus- ja kehitystoiminta
	Digitaalisten media- ja liiketoimintaratkaisujen kehittäminen on merkittävä osa konsernin tuotekehitystoimintaa. Kehitysmenoja ei pääsääntöisesti ole aktivoitu, koska niistä tulevat tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

Emoyhtiön hallitus ja tilintarkastus
	Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt:
	toimitusjohtaja Leena Hautsalo, puheenjohtaja
	toimitusjohtaja Jaakko Kurikka, varapuheenjohtaja
	toimitusjohtaja Mikko Paananen
	toimitusjohtaja Kalle Kautto
	metsätalousyrittäjä Pekka Haltia
	toimitusjohtaja Riitta Vesterinen-Virtanen
	toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi
	Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Vesa-Pekka Kangaskorpi.
	Tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Miikka Hietala.
	Yhtiössä noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suosituksen (Suomen listayhtiöiden hal-linnointikoodi) mukaista hallinnointijärjestelmää. Yhtiö on antanut suosituksessa tarkoitetun erilli-sen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Yhtiön palkitsemispolitiikan mukainen palkitse-misraportti on käyty läpi Keskisuomalainen Oyj:n yhtiökokouksessa 28.4.2022. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemispolitiikka ovat nähtävissä yhtiön internetsivuilla www.keskisuomalainen.com.
5

Yhtiön osakkeet
	Osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan. K-osakkeet ja A-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja A-osake yhdellä (1) äänellä. 31.12.2022 K-osakkeita oli yhteensä 4.619.845 kpl ja A-osakkeita 5.422.623 kpl, yhteensä osakkeita on 10.042.468 kappaletta.
	Yhtiökokous päätti 30.4.2022 valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta. Hallitus voi päättää hankkia A-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta ja K-sarjan osakkeita enintään 1.000.000 kappaletta, kuitenkin yhteensä enintään 1.000.000 osaketta. Omia osakkeita voidaan hankkia myös suunnattuna hankintana. Osakkeista maksettavan vastikkeen on oltava vähintään 10,00 euroa ja enintään 18,00 euroa osakkeelta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.
	Hallitus voi päättää myös enintään 1.000.000 uuden A-sarjan osakkeen tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antamisesta. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai ne voidaan mitätöidä tai K-sarjan osakkeet voidaan muuntaa A-sarjan osakkeiksi ja myydä ne julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmässä. Valtuutus sisältää myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.
	Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen, kuitenkin enintään 31.5.2023 saakka.
	Muut tiedot osakkeista ja osakkeiden omistuksesta löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Rahoitus
	Keskisuomalainen -konsernilla oli vieraan pääoman ehtoista lainaa vuoden 2022 lopussa 54,1 Me (60,5 Me).
	Keskisuomalainen Oyj:llä on rahoitussopimus Nordea Bank Oyj:n kanssa ja rahoitussopimukseen liittyvää lainaa 31.12.2022 yhtiöllä oli 54,0 Me. Laina erääntyy marraskuussa 2026. Sopimus sisältää taloudellisia kovenantteja, jotka perustuvat Keskisuomalainen- konsernin nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen sekä omavaraisuusasteeseen.
	Keskisuomalainen Oyj on suojautunut korkoriskiltä tekemällä pitkäaikaisen korkosuojausjärjestelyn.
	Keskisuomalainen -konsernin omavaraisuusaste vuoden 2022 lopussa oli 45,8 % (46,1 %). Tilikauden rahavarojen muutos oli +3,7 Me (+1,3 Me) ja rahavarojen määrä oli 24,8 Me (21,1 Me).
	Keskisuomalainen -konsernin maksuvalmius on säilynyt hyvällä tasolla koko tilikauden.
	Keskisuomalainen Oyj:llä on seuraavat lähipiirilainat konsernin yhtiöiden kanssa. Keskisuomalai-nen Oyj on antanut pääomalainaa Esa Digital Oy:lle 0,7 Me ja Neonmedia Oy:lle 2,5 Me. Se on antanut 2,5 Me rahalainan Suomen Suoramainonta Oy:lle. Lisäksi Keskisuomalainen Oyj on saanut 4,5 Me rahalainan Ilves Jakelu Oy:ltä.

Investoinnit
	Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 5,4 Me ja 2,5 % liikevaihdosta (17,3 Me ja 8,2 %). Katsauskautena tytäryhtiöiden hankintaan käytettiin 0,6 Me. Muutoin tilikauden investoinnit olivat pääasiassa korvaus- ja ylläpitoinvestointeja.
6
EU taksonomia
	EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetusta täydennetään vaiheittain delegoidun säädöksin, ja toistaiseksi voimaan ovat astuneet EU:n ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden merkittävän edistämisen kriteerit valikoiduille toimialoille.
	Tilikaudesta 2022 lähtien on raportointivelvollisten yritysten raportoitava taksonomiakelpoisuuden (missä määrin oma toiminta vastaa luokittelujärjestelmässä listattuja toimintoja) lisäksi myös taksonomian mukaisuudesta, eli missä määrin toiminta täyttää tekniset kriteerit a) ilmastonmuutok-sen tavoitteen merkittävälle edistämiselle, b) merkittävän haitan välttämiselle muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, sekä c) sosiaalisen rikkomusten vähimmäistason suojatoimien (Minimum Safeguards) riittävyydelle.
	EU-taksonomia luokittelee nykymuodossaan taloudelliset toiminnot, joiden nähdään olevan avainasemassa EU:n talousalueen ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen pyrkimyksissä: ensisijaisesti energia-, liikenne-, ja rakennusalan toimintoja. Tästä syystä Keskisuomalainen-konsernin mediaan, painatukseen sekä viestintään liittyvät pääliiketoiminta-alueet ovat toistaiseksi taksonomiatarkastelun ulkopuolella ja konsernin taksonomiakelpoisuus painottuu kiinteistöliiketoimintaan.
	Laskentaperiaate
	Keskisuomalainen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitteestä 1. Konsernitiilinpäätöksen laatimisperusteet). Taksonomian suhdeluvut (KPI) on laskettu kohdistamalla konsernitilinpäätöksessä esitetyt vaaditut taloudelliset luvut (Liikevaihto, CapEx-pääomamenot ja tietyt toimintamenot (OpEx)) taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin liiketoimintoihin taksonomia-asetuksen raportoinnin muotoa käsittelevän delegoidun säädöksen mukaisesti. Vähimmäistason suojatoimien riittävyyttä arvioitiin vertailemalla toimintaa Platform on Sustainable Finance -työryhmän (vastuussa EU-taksonomian teknisten ykistyiskohtien valmistelusta) lokakuussa 2022 julkaistun Final Report on Minimum Safeguards -raportin suosituksiin.

	Taksonomia-arviointi
	Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Keskisuomalainen-konsernin toimintoja taksonomiassa listattujen toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kriteereihin. Koska suurin osa Keskisuomalainen-konsernin mediapalveluista ja -tuotteista sekä markkinointiin ja viestintään liittyvistä palveluista on toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin liiketoimintoihin:
	• 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen
	Konsernin omistamat kiinteistöt eri puolella Suomea tuottavat vuokratuloa. Rakennukset eivät täytä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden teknisiä kriteereitä (mm. luokan A energiatehokkuustodistuksen vaatimusta) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
	• 8.3. Radio- ja televisiotoiminta
	Konsernin radiotoiminta. Toiminnalle ei toistaiseksi ole tehty muodollista ilmastonmuutoksen sopeutumisen merkittävään edistämiseen tähtäävää ilmastoriskimäärittelyä eikä ole arvioitu lähetettyjen ohjelmien osuutta, jotka tarjoavat tietoa ilmastoriskeihin sopeutumisesta, joka olisi edellytys (EU) 2020/852 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle mahdollistavalle toiminnalle.
	• 7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
	Konsernin kiinteistöissä on 2022 vaihdettu valaisujärjestelmiä energiatehokkaampiin. Uuden valaistuslaitteiston komponenteista ja järjestelmistä ei ole toistaiseksi tiedossa täyttävätkö ne direktiivin 2010/31/EU tarkat vaatimukset eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
7
	• 6.6. Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut
	Konsernin toimintamenoja (OpEx) kohdistuu konsernin jakelutoimintoa suorittavaan autokantaan, jonka ajoneuvoista 63 % ovat Euro VI -standardin mukaisia. Näiden joukossa ei kuitenkaan ole toistaiseksi ajoneuvoja, jotka eivät tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä (pakokaasuja) eivätkä siten ole taksonomian mukaisia.
	EU-taksonomia vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen kohdentaessa liikevaihdon, CapEx-pääomamenojen ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen (ja -mukaiseen) taloudelliseen toimintaan (indikaattorisuhdelukujen osoittajaeriin). Yllä listatut toiminnot vastaavat kokonaisuudessaan Keskisuomalainen-konsernin kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannus- ja tulomomentteja, mikä mahdollisti talouslukujen tarkan kohdistamisen taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin.
	Vähimmäistason suojatoimet
	Vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että noudatetaan a) OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP), c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta sekä d) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.
	Käytännössä yllä mainittujen dokumenttien noudattaminen edellyttää yrityksen varmistavan oman toiminnan, merkittävien liikekumppanien ja toimitusketjun kannalta, että a) ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen (YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaisesti), b) korruption ja lahjonnan torjumiseen, c) Reilun kilpailun varmistamiseen ja d) veronmaksuun on käytössä hallinnolliset prosessit rikkomusten välttämiseksi ja ettei yritys tai sen johto ole saanut tuomiota lainvastaisesta toiminnasta.
	Keskisuomalainen-konsernilla ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja nykyiset hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on tarkoitettu näiden noudattamisen varmistamiseksi. Keskisuomalainen-konsernilla ei kuitenkaan ole vielä kaikkia YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) ja OECD:n muodollisia vaatimuksia täyttävää due diligence -prosessia toiminnassa, mistä syystä Keskisuomalainen-konsernin ei voida tällä hetkellä todeta täyttävän kaikilta osin vähimmäistason suojatoimien vaatimuksia. Keskisuomalainen-konserni seuraa EU:n aiheeseen liittyvän lainsäädännön kehitystä, etenkin Yritysten huolellisuusvelvoitetta (CSDDD) ja Kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), joiden noudattaminen saattaa tulevaisuudessa osoittaa vähimmäistason suojatoimien olemassaolon konsernitasolla.


8

Taksonomian mukainen osuus liikevaihdosta
				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit							Taksonomian mukainen osuus liikevaihdosta
Taloudelliset toiminnot	Koodi(t)	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	2022	2021	Luokka (Mahdollistava-/Siirtymätoiminta)
		TEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Liikevaihto ympäristötavoitteita merkittävästi edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista		0	0,00 %														0 %	0 %
Taksonomiakelpoiset mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei taksonomian mukaiset) toiminnat
Radio- ja televisiotoiminta	8.3.	1 235	0,56 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen	7.7.	1 148	0,52 %
Liikevaihto taksonomiakelpoisista mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävistä (ei taksonomian mukaisista) toiminnoista		2 383	1,08 %
Yhteensä taksonomiakelpoinen liikevaihto		2 383	1,08 %														0 %	0 %

EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Liikevaihto ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista		218 622	98,92 %
Yhteensä taksonomiakelpoinen ja ei-taksonomiakelpoinen liikevaihto		221 005	100,00 %



Taksonomian mukainen osuus pääomamenoista

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit							Taksonomian mukainen osuus pääomamenoista
Taloudelliset toiminnot	Koodi(t)	Pääomamenot	Osuus pääomamenoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	2022	2021	Luokka (Mahdollistava-/Siirtymätoiminta)
		TEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Pääomamenot (CapEx) ympäristötavoitteita merkittävästi edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista		0	0,0 %														0 %	0 %
Taksonomiakelpoiset mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei taksonomian mukaiset) toiminnat
Radio- ja televisiotoiminta	8.3.	0,4	0,00 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen	7.7.	994	9,16 %
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	7.3.	70	0,64 %
Pääomamenot (CapEx) taksonomiakelpoisista mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävistä (ei taksonomian mukaisista) toiminnoista		1 065	9,8 %
Yhteensä taksonomiakelpoiset pääomamenot (CapEx)		1 065	9,8 %														0 %	0 %

EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Pääomamenot (CapEx) ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista		9 794	90,2 %
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset pääomamenot (CapEx)		10 859	100,0 %


Taksonomien mukainen osuus toimintamenoista

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit							Taksonomian mukainen osuus toimintamenoista
Taloudelliset toiminnot	Koodi(t)	Toimintamenot	Osuus toimintamenoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biodiversiteetti ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	2022	2021	Luokka (Mahdollistava-/Siirtymätoiminta)
		TEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Ympäristötavoitteita merkittävästi edistävät (taksonomian mukaiset) toiminnat
Toimintamenot (OpEx) ympäristötavoitteita merkittävästi edistävistä (taksonomian mukaisista) toiminnoista		0	0,00 %														0 %	0 %
Taksonomiakelpoiset mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävät (ei taksonomian mukaiset) toiminnat
Tieliikenteen tavaraliikennepalvelut	6.6.	521	7,3 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen	7.7.	707	9,9 %
Toimintamenot (OpEx) taksonomiakelpoisista mutta ei merkittävästi ympäristötavoitteita edistävistä (ei taksonomian mukaisista) toiminnoista		1 228	17,3 %
Yhteensä taksonomiakelpoiset toimintamenot (OpEx)		1 228	17,3 %														0 %	0 %

EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
Toimintamenot ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista (OpEx)		5 883	82,7 %
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset toimintamenot (OpEx)		7 111	100,0 %


9
	Lisätietoja tulosindikaattoreista
	Taksonomiakelpoiseksi arvioitu liikevaihto-osuus koostuu asiakassopimusten mukaisesta tuloutuksesta ja omistettujen kiinteistöjen vuokratuloista. Kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa (lisätietoja tilinpäätöksen liitteessä 2.). Taksonomiakelpoisesta toiminnasta syntyy liikevaihtoa konsernin omaan käyttöön yhteensä 4,0 Me, jota ei sisällytetä varsinaisen liikevaihtoindikaattorin suhdeluvun osoittajaan, jossa huomioidaan vain konsolidoitu ulkoinen liikevaihto.
	CapEx-pääomamenojen indikaattoriin on sisällytetty lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana (lisätietoja tilinpäätöksen konsernin rahavirtalaskelmasta). Konsernin pääliiketoiminnan ollessa toistaiseksi taksonomialuokittelujärjestelmän ulkopuolella, ei ole laadittu taksonomiaraportoinnin muotoa koskevaa delegoidun säädöksen tarkoittamaa muodollista CapEx-suunnitelmaa.
	Taksonomiakelpoiset delegoidun säädöksen tarkoittamat toimintamenot (OpEx) liittyvät konsernin taksonomiakelpoisiin omaisuuseriin ja taksonomiakelpoisiksi arvioituihin hankittuihin ulkoisiin palveluihin, ja sisältävät kaikki suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka on ollut mahdollista eritellä. Pääasiassa toimintamenot koostuvat kiinteistöjen korjauksista, huoltosopimusmenoista, remonttikuluista ja näihin kytkeytyvistä konsultointipalveluista, autokannan leasing-sopimusmenoista sekä tuotantokoneiden ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä pääomittamattomista kuluista.

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat
	Konsernin liikevaihto kasvoi 4,4 % ja oli 221,0 Me (211,6 Me).
	Kustannustoiminnan liikevaihto oli 170,3 Me (167,7 Me) ja liikevoitto oli 6,6 Me (20,6 Me).
	Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 79,6 Me (78,7 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoitto oli +10,0 Me (-4,6 Me). Tuotanto- ja logistiikkapalveluiden liikevoittoa paransi merkittävästi konsernin varhaisjakeluliiketoiminnan myyntivoitto.
	Konsernin tulos oli 7,4 Me (6,7 Me). Tilikauden tulosta paransi varhaisjakeluliiketoiminnan myyntihinta 21,0 Me ja sitä heikensi myyntihintaan kohdistetut asiakkuudet ja liikearvo yhteensä 6,5 Me. Lisäksi tulosta heikensi 6,5 Me liikearvojen arvonalentumis kirjaus kustannustoimintaan.


		2022	2021	2020
	Liikevaihto Me	221,0	211,6	206,8
	Liikevoitto Me	10,0	9,6	4,9
	Liikevoitto %	4,5	4,5	2,4
	Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto Me	3,7	12,8	9,1
	Operatiivinen vertailukelpoinen liikevoitto %	1,7	6,1	4,4
	Käyttökate Me	30,7	26,2	22,1
	Tilikauden tulos Me	7,4	6,7	20,1
	Tulos/osake, Eur	0,74	0,69	2,03
	Oman pääoman tuotto %	8,5	7,3	23,6
	Omavaraisuusaste %	45,8	46,1	46,9

	Lisää tunnuslukuja ja tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
	Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi olennaista merkitystä konsernin liiketoimintaan tai tuloksen kehittymiseen.
10
Rahoitusvälineiden käypään arvoon arvostamista koskevat tiedot
	Likvidien varojen sijoittamisessa pitäydytään maltillisen riskitason instrumenteissa kuten korkorahastoissa ja pitkäaikaistalletuksissa. Pörssiosakkeisiin sijoittamisesta hallitus on hyväksynyt erillisen periaatteen, jonka mukaan Keskisuomalainen tekee suoria sijoituksia pääsääntöisesti vain oman toimialan yhtiöihin. Keskisuomalaisella on pankkilainoihin liittyen tehty koronvaihtosopimuksia rahalaitoksen kanssa.
	Kaikki noteeratut ja noteeraamattomat sijoitukset sekä koronvaihtosopimus arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon.

Henkilöstöä koskevat tiedot
	Työsuhteita oli vuoden lopussa 1640 (2445). Tämän lisäksi konsernissa oli 3168 (3692) osa-aikaista mainosjakajaa. Mainosjakajat huomioiden konsernissa oli yhteensä työsuhteessa 4807 (6137) henkilöä.
	Toimittajia oli konsernissa yhteensä 552 (529). Tuotannollista henkilöstöä oli 330 (313). Pääosin osa-aikaisia lehdenjakajia oli 0 (726). Graafisten toimihenkilöiden, teknisten toimihenkilöiden ja yleisen työehtosopimuksen piirissä olevat yhteensä 559 (679), johtoa ja ylempiä toimihenkilöitä oli 199 (198).
	Kokopäiväiseksi muutettuna konsernin henkilömäärä oli keskimäärin 1560 henkilöä (1810). Luku ei sisällä mainosjakajia, joita oli vuoden aikana keskimäärin 3412 (3912).

		2022	2021	2020
	Henkilöstöä keskimäärin kokopäiväiseksi
	muutettuna tilikauden aikana	1560 *	1657 *	1640*
	Palkkojen ja palkkioiden
	kokonaissumma tilikaudella	85,0 Me	83,8 Me	80,5 Me
	Työsuhteita vuoden lopussa	1640 *	2445 *	2203*

	* Ei sisällä mainosjakajia

Ympäristö- ja vastuuasiat
	Keskisuomalainen -konserni toimii vastuullisesti ja ympäristötietoisesti. Konsernilla on ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Vastuuraportti julkaistaan viikolla 13 osana Keskisuomalaisen tilinpäätöstä ja vuosikertomusta.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä
	Euroopassa kireänä jatkunut poliittinen tilanne ja Venäjän hyökkäyssodan seuraukset voivat edelleen heikentää taloudellista toimintaympäristöä. Korkea inflaatio ja korkojen nousu voivat jatkuessaan heikentää Suomen taloustilannetta ja tällä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia konsernin toimintaympäristöön.
	Verkkokaupan pitkään jatkunut kasvu vaikuttaa kaupan toimialaan. Tämä saattaa johtaa mediamainonnan vähenemiseen ja voi vaikuttaa lehtien ilmestymisalueiden elinvoimaisuuteen.
	Kuluttajien ostokäyttäytymisen ja mediamainonnan muutokset vaativat kykyä reagoida muuttuneisiin vaatimuksiin. Globaalit toimijat, kuten Meta ja Alphabet kilpailevat yhä voimakkaammin kotimaisista digimainonnan euroista. Yhteiskunnan regulaatio ja kustannusrasitukset kohdistuvat vain kotimaisiin toimijoihin.
	Postin jakelustrategian ja hinnoittelun muutokset ovat kasvattaneet riskiä kustannustason nousulle sekä jakelun palvelutason heikentymiselle ja sen myötä tulonmenetyksille. Postilain jakelupäivien vähentäminen heikentää lehtien toimintaedellytyksiä. Valtioyhtiö Postin ylivertainen asema on riski konsernimme osoitteettoman suorajakelun liiketoiminnalle ja kaupunkilehtien jakelulle.
	Ylen panostukset kirjoitettuun verkkouutistoimintaan voivat jatkuessaan olla riski kaupalliselle uutismedialle.
11
	Kehitystoiminnan painopistettä suunnataan voimakkaammin kuluttaja- ja mainosmarkkinoiden kehitystrendin mukaisesti digitaalisen ansainnan kehittämiseen. Onnistumisemme tässä kehitystyössä on ratkaisevan tärkeää yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden näkökulmasta.
	Sanomalehtipaperin saatavuus voi pidemmällä aikavälillä muodostua riskiksi valmistuskapasiteetin vähentyessä markkinoilta vähentyvän kysynnän takia.
	Operatiivisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tietotekniikkaan ja painoliiketoimintojen keskeytymiseen sekä kykyyn torjua kohonneet kyberriskit.
	Konsernin rahoitusasema on katsauskauden taloudellisen kehityksen myötä pysynyt vakaana.

Näkymät vuodelle 2023
	Uskomme tilikauden 2023 liikevaihdon pysyvän edellisen vuoden tasolla ja operatiivisen vertailukelpoisen liikevoiton paranevan selvästi vuoden 2022 tasosta.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle osingonjaoksi vuodelta 2022
	Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 78.978.614,24 euroa.
	A- ja K-osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osinkoon oikeuttavia K-sarjan osakkeita on 4.619.845 kpl ja A-sarjan osakkeita 5.422.623 kpl eli yhteensä 10.042.468 kpl.
	Yhtiö pyrkii jakamaan osinkoina vähintään puolet tilikauden tuloksesta. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään, ettei esitetty osingonjako vaaranna konsernin maksukykyä.
	Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Esityksen mukainen osinkojen määrä on yhteensä 10.042.468,00 euroa.
	Lisäksi hallitus ehdottaa, että yleishyödyllisiin lahjoituksiin varataan 50.000,00 euroa.



	Keskisuomalainen -konserni
12
	Konsernin laaja tuloslaskelma
		1000 EUR	Liite	1.1.2022-31.12.2022	1.1.2021-31.12.2021
	Keskisuomalainen konserni
		LIIKEVAIHTO	2	221 005	211 643
		Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-10	13
		Valmistus omaan käyttöön		0	0
		Liiketoiminnan muut tuotot	6	15 133	1 261
		Materiaalit ja palvelut		-68 703	-53 846
		Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	8	-101 219	-100 160
		Poistot		-13 422	-13 741
		Arvonalentumiset	15	-7 299	-2 871
		Liiketoiminnan muut kulut	7	-35 497	-32 709
		LIIKEVOITTO		9 988	9 591
		Rahoitustuotot	10	2 996	1 825
		Rahoituskulut	11	-976	-1 080
		Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista	18	-250	49
		VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA		11 759	10 386
		Tuloverot	12	-4 385	-3 668
		TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO		7 374	6 718


		Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos	13
		Osakekohtainen tulos, perus		0,74	0,69
		Osakekohtainen tulos, laimennettu		0,74	0,69

		Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä:
		Laimentamaton-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat tilikauden aikana		10 042 468	10 042 468
		Laimennettu-EPS (FAS ja IFRS) jakaja, ulkona olevat tilikauden aikana		10 042 468	10 042 468

		Voiton/tappion jakautuminen:
		Emoyhtiön omistajille		7 469	6 887
		Määräysvallattomille omistajille		-94	-169
				7 374	6 718




		Muut laajan tuloksen erät:
			10
		Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen		133	-863
		Osakesijoitukset		-5 110	2 478
				-4 977	1 615


		LAAJA TULOS YHTEENSÄ		2 397	8 332

		Laajan tuloksen jakautuminen:
		Emoyhtiön omistajille		2 491	8 502
		Määräysvallattomille omistajille		-94	-169
				2 397	8 332



	Keskisuomalainen -konserni
15

	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista			Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
			1000 EUR	Osakepääoma	Käyvän arvon rahasto (käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta)	Vararahasto	Edellisten tilikausien voitto (tappio)	Yhteensä	Määräysvallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä

	OMA PÄÄOMA 1.1.2021			2 257	7 741	270	82 297	92 565	-161	92 403
	Laaja tulos
		Tilikauden voitto/tappio					6 887	6 887	-169	6 718
		Muut laajan tuloksen erät:
			Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos		2 478			2 478	0	2 478
			Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen				-863	-863	0	-863
		Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		0	2 478	0	-863	1 615	0	1 615
	LAAJA TULOS YHTEENSÄ			0	2 478	0	6 024	8 502	-169	8 332
	Liiketoimet omistajien kanssa
		Osingonjako					-10 040	-10 040	0	-10 040
		Emissiovoitto							154	154
	Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			0	0	0	-10 040	-10 040	154	-9 885
	Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
		Muutokset, jotka eivät johtaneet määräysvallan muutokseen					-564	-564	185	-380
	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2021			2 257	10 218	270	77 717	90 462	9	90 471




				Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
			1000 EUR	Osakepääoma	Käyvän arvon rahasto (käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta)	Vararahasto	Edellisten tilikausien voitto (tappio)	Yhteensä	Määräysvallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä

	OMA PÄÄOMA 1.1.2022			2 257	10 218	270	77 717	90 462	9	90 471
	Laaja tulos
		Tilikauden voitto/tappio					7 469	7 469	-94	7 374
		Muut laajan tuloksen erät:
			Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos		-5 110			-5 110	0	-5 110
			Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen				133	133	0	133
		Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		0	-5 110	0	133	-4 977	0	-4 977
	LAAJA TULOS YHTEENSÄ			0	-5 110	0	7 601	2 491	-94	2 397
	Liiketoimet omistajien kanssa
		Osingonjako					-10 043	-10 043	0	-10 043
	Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			0	0	0	-10 043	-10 043	0	-10 043
	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2022			2 257	5 108	270	75 275	82 911	-85	82 825


16
1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yrityksen perustiedot
		Keskisuomalainen -konserni kustantaa ja julkaisee sanomalehtiä sekä harjoittaa paino- ja jakelutoimintaa sekä sähköistä viestintää usealla paikkakunnalla Keski-Suomessa, Savossa, Etelä-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa.
		Konsernin emoyritys on Keskisuomalainen Oyj, joka on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla vuodesta 1999 alkaen. Emoyrityksen kotipaikka on Jyväskylä ja sen rekisteröity osoite on PL 159, 40101 Jyväskylä.
		Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa verkkosivuilta www.keskisuomalainen.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Aholaidantie 3, 40320 Jyväskylä.



		Keskisuomalainen Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 21.2.2023 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.


		Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.


		Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.
		Tilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.


1.1.2023 tai sen jälkeen käyttöönotettavat standardit
		Tiedossa olevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen, ei ole suurta vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.


Tytäryritykset
		Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä ja jäljelle jäänyt osuus hankintahinnan ja hankitun nettovarallisuuden erotuksesta on liikearvoa. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja kirjattu velaksi.
17
		Lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syystä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. IFRS 1 –standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.


Osakkuusyritykset
		Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.
		Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.


Yhteisjärjestelyt
		Keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä, joista konserni omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina IFRS 11 Yhteisjärjestelyt -standardin mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät varansa ja velkansa, mukaan lukien osuutensa yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi konserni kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, mukaan lukien osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista.


Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
		Konsernin kaikissa yksiköissä toimintavaluutta on euro. Myös konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernin lähes kaikki liiketapahtumat ovat euroissa ja konserni toimii Suomessa ja Virossa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan maksupäivän kurssiin, joka vastaa tapahtumapäivän kurssia, koska valuuttatapahtumien määrä on konsernissa vähäinen.



	Keskisuomalainen -konserni
13
	Konsernitase
		1000 EUR	Liite	31.12.2022	31.12.2021

	VARAT
	PITKÄAIKAISET VARAT
		Aineettomat hyödykkeet	14	13 183	14 428
		Liikearvo	14	66 714	79 288
		Sijoituskiinteistöt	16	523	250
		Aineelliset hyödykkeet	17	29 406	32 546
		Käyttöoikeusomaisuuserät	18	5 852	7 810
		Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä	19	4 414	8 499
		Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	20	21 595	26 641
		Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset	21	844	751
		Laskennalliset verosaamiset	22	1 487	1 478
		PITKÄAIKAISET VARAT		144 018	171 691

	LYHYTAIKAISET VARAT
		Vaihto-omaisuus	23	2 329	2 408
		Myyntisaamiset ja muut saamiset	24	24 419	18 042
		Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		203	743
		Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	25	10 066	66
		Rahavarat		14 753	21 056
		LYHYTAIKAISET VARAT		51 770	42 316
		VARAT		195 788	214 007


	OMA PÄÄOMA JA VELAT
	Emoyhtiön omistajat
		Osakepääoma	26	2 257	2 257
		Rahastot	26	5 378	10 488
		Kertyneet voittovarat		75 275	77 717
		Emoyhtiön omistajat		82 911	90 462

		Määräysvallattomat omistajat		-85	9
		OMA PÄÄOMA		82 825	90 471


14
	Keskisuomalainen -konserni

	Konsernin rahavirtalaskelma, suora
		1000 EUR	Liite	1.1.2022-31.12.2022	1.1.2021-31.12.2021

	Liiketoiminnan rahavirta

		Asiakkailta saadut maksut		219 513	213 764
		Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle		-204 783	-189 008

		Maksetut korot liiketoiminnasta		-744	-984
		Saadut korot liiketoiminnasta		78	86
		Maksetut verot liiketoiminnasta		-2 418	-5 208
		Liiketoiminnan rahavirta		11 646	18 650

	Investointien rahavirta
		Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-4 795	-4 329
		Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		77	307
		Ostetut tytäryhtiöosakkeet	3	-646	-8 346
		Investoinnit muihin sijoituksiin		-9	-4 663
		Liiketoimintojen myynti		16 550	-
		Myönnetyt lainat		-100	481
		Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys / vähennys		-4 000	-
		Saadut osingot investoinneista		5 745	14 194
		Investointien rahavirta		12 822	-2 356

	Rahoituksen rahavirta
		Määräysvallattomien osuuksien hankinta		-	-219
		Pitkäaikaisten lainojen nostot	29	-	60 000
		Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	29	-6 384	-60 438
		Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut		-4 345	-4 315
		Maksetut osingot		-10 043	-10 040
		Rahoituksen rahavirta		-20 772	-15 012

		Rahavarojen muutos		3 696	1 282

		Rahavarat, avaava tase		21 122	19 840
		Rahavarojen muutos		3 696	1 282


Laatimisperusta


Myyntituottojen tulouttaminen

	Suoritevelvoitteet
		Keskisuomalaisen myyntituotot muodostuvat enimmäkseen ilmoitusmyynnistä, tilausmyynnistä, painotoiminnan myynnistä, sekä jakelu- ja kuljetustuotoista.
		Ilmoitusmyynti on ilmoitusten myyntiä paperilehteen tai johonkin sähköiseen kanavaan, esim. valotauluun tai nettisivuille. Myynti laskutetaan ja tuloutetaan kun ilmoitus on julkaistu. Maksuehdot ovat pääsääntöisesti 10 - 14 pv netto.
		Lehtimyynti on yhtiön kustantamien lehtitilausten myyntiä joko paperisena tai sähköisenä versiona. Myynti tuloutetaan kun lehti on toimitettu luettavaksi. Tyypillisesti lehtitilaus maksetaan etukäteen tilausjakson alkaessa muutamaksi kuukaudeksi tai enintään yhdeksi vuodeksi ja laskun maksuehto on pääsääntöisesti 14 pv netto.
		Painon myynti on pääasiassa sanomalehtipaperille painettuja painotuotteita, joiden myynti tuloutetaan, kun painotuote on luovutettu. Laskutus tehdään pääsääntöisesti luovutuksen jälkeen ja normaali maksuehto on 14 pv netto.
18
		Jakelu- ja kuljetustuotot ovat pääsääntöisesti lehtien jakelua lehden tilaajalle tai kuljetusta jakelupisteeseen. Tuotot laskutetaan kun jakelu on suoritettu ja normaali maksuehto on 14 pv netto. Muiden tuottojen merkittävimmät tuotot ovat mm. tilavuokria, markkinatutkimustuottoja ja tuottoja tapahtumien järjestämisestä.
		IFRS 15 -standardin käyttöönotto ei ole aiheuttanut muutosta suoritevelvoitteiden tunnistamiseen.

	Muuttuva vastike
		IFRS 15 -standardin mukaan jos sopimuksessa luvattuun vastikkeeseen sisältyy muuttuva rahamäärä, yhteisö arvioi vastikemäärän, johon se on oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat ja palvelut luovutetaan asiakkaalle. Vastikemäärä voi muuttua esimerkiksi alennusten, bonusten, rangaistusseuraamusten tai muiden vastaavanlaisten erien vuoksi.
		Keskisuomalainen- konsernin tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin saattaa liittyä volyymialennuksia tai muita alennuksia. Mahdollisen muuttuvan vastikkeen määrä on vähäinen konsernin asiakassopimuksissa.

	Merkittävä rahoituskomponentti
		Mikäli sopimukseen sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, on yhteisön IFRS 15 mukaan oikaistava luvattua vastikemäärää rahan aika-arvon vaikutuksilla.
		Tilausmyynnin tilaukset maksetaan etupainotteisesti. Keskisuomalainen hyödyntää IFRS 15 -standardin käytännön apukeinoa, jossa yhteisön ei tarvitse oikaista luvattua vastikemäärää merkittävän rahoituskomponentin vaikutuksilla, sillä yhteisö odottaa, että aika, joka kuluu siitä, kun asiakas suorittaa ennakkomaksun, siihen, kun yhteisö luovuttaa luvatut tuotteet asiakkaalle, on enintään vuoden pituinen.

	Muuna kuin rahana suoritettava vastike
		Asiakkaan lupaama vastike voi olla muussa muodossa kuin rahana, esimerkiksi tavaroina, palveluina tai muuna kuin rahana suoritettavana vastikkeena. IFRS 15 mukaan yhteisön on arvostettava muuna kuin rahana suoritettava vastike käypään arvoon.
		Keskisuomalainen konsernissa kaikki vastike saadaan rahana.

	Takuut
		IFRS 15 määrittelee kahdentyyppisiä takuita. Varmennustyyppinen takuu lupaa asiakkaalle, että toimitus vastaa sopimuksella sovittua, kun taas palvelutyyppinen takuu tarjoaa asiakkaalle varmennustyyppisen takuun päälle erillistä palvelua.
		Keskisuomalainen -konsernin asiakassopimuksissa ei ole takuita.


	Kanta-asiakasohjelmat ja muut edut asiakkaille
		Keskisuomalainen konserni ei tarjoa asiakkailleen etuja kanta-asiakasohjelmien muodossa.



	Päämiehenä toimiminen
		Konserni toimii asiakassopimuksissa lähes aina päämiehenä. Yhtiö hankkii asiakkaiden puolesta jakelu- ja taittopalveluita, jotka ostetaan konsernin ulkopuolelta. Näiden palvelujen myyntituotot netotetaan ulkopuolisten kulujen kanssa. Mahdollinen palkkio asiakkaalta kirjataan liikevaihtoon.
19
	Transaktiohinnan kohdistaminen suoritevelvoitteille
		Yhteisön tulee kohdistaa transaktiohinta suoritevelvoitteille edellä kuvattujen vaiheiden jälkeen. IFRS 15 päämääränä on kohdistaa transaktiohinta jokaiselle suoritevelvoitteelle siihen vastikemäärään, jonka yhteisö katsoo olevansa oikeutettu saamaan toimitettuaan asiakkaalle nämä tavarat tai palvelut
		IFRS 15 mukaan transaktiohinnan kohdistaminen tehdään suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella.

	Myyntituoton kirjaaminen suoritevelvoitteen täyttyessä
		Yhteisö määrittää sopimuksen alkamishetkellä siirtääkö se tavaroita tai palveluja koskevan määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa.

		Mediamyynti
		Mediamyyntiin sisältyvässä ilmoitusmyynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli ilmoituksen julkaisuhetkellä.
		Mediamyynti digitaalisiin kanaviin tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa saamansa hyödyn sitä mukaan kun palvelua tuotetaan.

		Tilausmyynti
		Tilausmyynti kirjataan tilausjakson aikana. Kokonaisvastike tuloutetaan tilausjaksolle lehtien jakamisen perusteella.
		Digitaalisten tuotteiden tilausmyynti tuloutetaan ajan kuluessa ilmestymispäivien mukaan, sillä asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaa kuin Keskisuomalainen tuottaa suoritetta.
		Tilausmyynnin pakettimyynti jaetaan paperi- ja digituotteisiin, paperilehden osalta tuotot tuloutetaan yhtenä ajankohtana ja digituotteiden osalta ajan kuluessa.

		Painon myynti
		Painon myynnissä IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, kun painotuotteet luovutetaan asiakkaalle.

		Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot
		Jakelu- ja kuljetustuotot sekä muut tuotot tuloutetaan kuukaudelle, jolloin tavara tai palvelu on luovutettu. Näiden osalta IFRS 15 -standardin mukaiset kriteerit määräysvallan siirtymiseksi ajan kuluessa eivät täyty, jolloin Keskisuomalainen tulouttaa myynnistä saadut tuotot yhtenä ajankohtana, eli hetkellä jolloin tavara tai palvelu on luovutettu.

	Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot
		IFRS 15 sisältää ohjeistuksia sopimuksesta aiheutuvien lisämenojen ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien menojen käsittelyyn kirjanpidossa. Sopimuksesta aiheutuvat lisämenot ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot tulee tietyin edellytyksin aktivoida taseeseen. Konsernilla ei ole tällaisia lisämenoja.


Tutkimus- ja kehitysmenot
		Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tuotteiden kehitystoimintaan liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.


Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
		Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen myyntivoitot.
		Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy myös saadut avustukset ja tuet. Suorat kustannuksiin perustuvat avustukset ja tuet tuloutetaan maksuperusteisesti. Kehitysprojekteihin saadut avustukset ja tuet tuloutetaan projektille kirjattujen kustannusten suhteessa.
		Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät kaikki muut liiketoiminnan kulut kuin materiaalista, alihankinnoista, poistoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut. Merkittävimmät kuluerät muodostuvat ict- sekä toimitilojen kuluista.



Liikevoitto
		IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut vaihto-omaisuuden varaston muutoksella, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.


Tuloverot
		Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.


		Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivään mennessä säädetyllä verokannalla kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoeroista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, muiden pitkävaikutteisten rahoitusvarojen arvostamisesta käypään arvoon ja johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Taseessa laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan silloin, kun ne voidaan kuitata toisiaan vastaan.
		Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.


Liikearvo
		Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Tätä aiempien liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa.
		Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai niiden muodostamalle ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.


		Aineettomia hyödykkeitä ovat ict-ohjelmat, tuotemerkit ja asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet. Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä syntyneet aineettomat hyödykkeet merkitään käypään arvoon ja tämän jälkeen arvostetaan alkuperäiseen käypään arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla.

		Poistoajat ovat seuraavat:
		Ict-ohjelmat 5 vuotta
		Tuotemerkit 10 - 15 vuotta
		Asiakkuudet 5 - 10 vuotta



		Saas -palvelusopimusten räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjaaminen
		IFRS-tulkintakomitea IFRIC antoi vuonna 2021 lopullisen agendapäätöksen pilvipalveluina ostettujen sovellusten käyttöönottoon liittyvien räätälöinti- ja konfigurointimenojen kirjanpitokäsittelystä (IAS 38 Aineettomat hyödykkeet). Tässä IFRIC:n päätöksessä tarkastellaan perusteita kirjata konfigurointimenot aineettomaksi hyödykkeeksi ja mikäli aineetonta hyödykettä ei kirjata, kuinka konfigurointi menot tulee kirjata. Päätöksellä ole olennaista vaikutusta tilikauden 2022 eikä vertailuvuoden 2021 konsernin tulokseen tai taseeseen. Riippuen millaisia pilvipalvelusopimuksia tulevaisuudessa tehdään, päätöksellä voi olla jatkossa vaikutusta varojen luokitteluun ja tulokseen.


Sijoituskiinteistöt
		Sijoituskiinteistöt ovat osakehuoneistoja, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja. Sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin 20 vuoden aikana.


Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
		Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.
		Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.


		Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
		Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:
		Rakennukset 30 - 40 vuotta
		Rakennusten koneet ja laitteet 10 vuotta
		Rakennusten perusparannukset 10 - 20 vuotta
		Rakennelmat ja muut rakennukset 10 - 20 vuotta
		Painon ja postituksen koneet 10 - 15 vuotta
		Muut tuotantokoneet 5 - 8 vuotta
		Muut koneet ja kalusto 3 - 5 vuotta
22
		Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.


		Käyttöomaisuushyödykkeen myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
		Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot –standardin mukaisesti.


Vieraan pääoman menot
		Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, kun ne ovat syntyneet.


Arvonalentumiset
		Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä.
		Arvonalentumisen arviointi tapahtuu rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla tai niiden muodostaman ryhmän tasolla. Rahavirtaa tuottavalla yksiköllä tarkoitetaan pienintä omaisuuserien ryhmää, jonka jatkuvasta käytöstä kertyy rahavirtaa ja joka on pitkälti riippumaton muiden omaisuuserien tuottamasta rahavirrasta. Konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat sanomalehtien muodostama ryhmä sekä paikallislehtien ryhmä, painon yksiköt yhteensä ja mainosjakeluliiketoiminnan yhtiöt yhteensä.
		Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahavirtaennusteissa otetaan huomioon kaikki korvausinvestoinnit ja uusinvestoinnit silloin, kun niihin on sitouduttu. Kustannustoiminnan osalta on oletettu, että liiketoiminta jatkuu myös ennustettujen rahavirtojen jälkeen, jolloin kustannustoiminnalle on laskettu jäännösarvo.
		Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, kun on olemassa viitteitä, että arvonalentumistappiota ei ole tai se on pienentynyt ja olosuhteissa on tapahtunut muutos sekä hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.


		Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo.
		IFRS 9:n mukaisesti arvonalentumiset kirjataan perustuen odotettavissa olevien luottotappioiden malliin. Arvonalentuminen tulee tehdä kaikista sopimukseen perustuvista varoista sekä niistä velkainstrumenteista, joita ei ole arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.


Vaihto-omaisuus
		Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO -menetelmää käyttäen.


	Rahoitusvarat
		Alkuperäinen arvostaminen
		Rahoitusvarat jaotellaan alkuperäisen arvostamisen mukaisesti kolmeen luokkaan: jaksotettu hankintameno, käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhteisön määrittelemään liiketoimintamalliin sekä sopimusperusteisiin rahavirtoihin. Lukuun ottamatta myyntisaamisia, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia tai johon yhteisö on soveltanut käytännön apukeinoa, yhteisö arvostaa rahoitusvarat alkuperäisessä arvostamisessa käypään arvoon lisättynä, muiden paitsi kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen osalta, transaktiokustannuksilla. Myyntisaamiset, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia arvostetaan transaktiohintaan IFRS 15 -standardin mukaisesti.

		Myöhemmin tapahtuva arvostaminen
		Myöhemmin tapahtuvaa arvostamista varten konserni jakaa rahoitusvarat kolmeen kategoriaan:
		- Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat (velkainstrumentit)
		- Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat, ilman kumulatiivisten voittojen ja tappioiden kierrättämistä pois kirjaamisen yhteydessä (oman pääoman ehtoiset instrumentit)
		- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut rahoitusvarat

		Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
		Rahoitusvaroihin kuuluvat erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos liiketoimintamallin mukaan siitä on tarkoituksena kerätä rahavirrat ja siihen liittyvän sopimuksen ehdot ovat sellaiset, että siitä saadaan määrättyinä ajankohtina rahavirtoja, jotka koostuvat vain pääoman palautuksista ja pääomalle maksettavasta korosta.
		Jos rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä edellä esitettyjä ehtoja, arvostetaan se käypään arvoonsa.
		Keskisuomalaisella rahoitusvaroista jaksotettuun hankintamenoon kirjataan tyypillisesti myyntisaamiset ja ei purettavissa olevat määräaikaistalletukset. Eriä on tarkoitus pitää eräpäivään asti.


		Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetut rahoitusvarat (oman pääoman ehtoiset instrumentit)
		Alkuperäisen arvostuksen yhteydessä yhteisö voi päättää arvostaa oman pääoman ehtoiset instrumentit käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos ne täyttävät IAS 32 -standardin määritelmän omasta pääomasta ja niitä ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Päätös voidaan tehdä instrumenttitasolla ja on peruuttamaton.
		Keskisuomalainen on päättänyt kirjata kaikkien osakesijoituksiensa arvonmuutokset muiden laajan tuloksen erien kautta käyvän arvon rahastoon.